<Ameerikkan Jouni> Paska paperi loppui ja joutui pyyhkiin paskasen perseen rakennus muoviin
<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.

Nimesi:

Lausahdus:

106 Käyttäjää paikalla! 0.0056748390197754

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1993_1 | A_1993_2 | A_1993_3 | A_1993_4 | A_1993_5 | A_1993_6 | B_1993_1 | B_1993_2 | C_1993_1 | C_1993_2 | D_1993_1 | D_1993_2 | E_1993_1 | E_1993_2 | F_1993_1 | F_1993_2 | F_1993_3 | Hak_1993 | PTK_1993_1 | PTK_1993_2 | PTK_1993_3 | PTK_1993_4 | PTK_1993_5 | 
1: Vuoden 1993
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 266-520
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:       ISSN 0783-991X
18: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI1994
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 266-520
25: 
26: 266 Aittoniemi: Työvoimatoimistojen suhtautumises-       280 Aittoniemi: Työvoimatoimistojen asiakaspalve-
27: ta tarjotusta työstä kieltäytyviin                       luperiaatteista
28: 
29: 267 Aittoniemi: Kuutamourakoinoin lisääntymisestä        281 Laine ym.: Lääkekulujen nykyistä kattavammas-
30: keinona välttää välillisiä työvoimakustannuksia          ta korvaamisesta
31: 
32: 268 Aittoniemi: Eduskuntavaalien järjestämisestä         282 Suhonen ym.: Aravalainoitusjärjestelmän turvaa-
33: uuden hallituksen muodostamiseksi                        misesta
34: 
35: 269 Aittoniemi: Hallituksen maatalouspoliittisista ta-   283 Suhonen ym.: Kyläkoulujen toiminnan turvaami-
36: voitteista EY -neuvotteluissa                            sesta
37: 
38: 270 Laakkonen: Alueellisten tekijöiden ottamisesta       284 Mäkelä ym.: Dopingaineiden salakuljetuksen vä-
39: huomioon korkeakouluja koskevia päätöksiä tehtäes-       hentämisestä
40: sä
41:                                                          285 Mäkelä ym.: Pakolaisten vastaanottamisesta ai-
42: 271 Näsi: Ylitornion Meltosjärvien kunnostamisesta       heutuvien kustannusten alentamisesta
43: linnustonsuojelujärveksi
44:                                                          286 Mäkelä ym.: Työttömyyspäivärahan maksami-
45: 272 S-L. Anttila ym.: Toimenpiteistä eläin- ja kasvi-    sesta pitkäaikaistyöttömille
46: tautien Suomeen leviämisen ehkäisemiseksi
47:                                                          287 Pulliainen: Metsäverolain muuttamisesta
48: 273 Aittoniemi: Vientiteollisuuden tukemisesta Poh-
49: jois-Amerikan ja Kaukoidän markkinoilla                  288 Vistbacka: Eläimille kärsimyksiä aiheuttavien
50:                                                          teuraseläinkuljetusten vähentämisestä
51: 274 Aittoniemi: Malminetsinnän tehostamisesta Suo-
52: messa                                                    289 Rinne: Valtioneuvoston jäsenen kristillistä va-
53:                                                          kaumusta koskevasta lausumasta
54: 275 Aittoniemi: Vanhusten hoitoon kohdistuvien val-
55: tiontalouden säästötoimenpiteiden seurannaisvaiku-
56:                                                          290 Mäkelä ym.: Ulkoasiainministeriön kehitysyh-
57: tuksista
58:                                                          teistyöosaston uusista toimitiloista
59: 276 Aittoniemi: Vanhusten eläkkeisiin ja perustur-
60: vaan kohdistuvien säästötoimenpiteiden vaikutukses-      291 Suhonen ym.: Poliisin puhelinkuunteluoikeudesta
61: ta                                                       aiheutuvista ongelmista
62: 
63: 277 Aittoniemi: Ammattimaiseen liikenteeseen käy-        292 Seppänen: Masa Yards Oy:n laivatilauksille
64: tettävien pakettiautojen verotuksesta                    myönnetyistä valtiontakauksista
65: 
66: 278 Aittoniemi: Pienyrittäjien vuosilomarahasta luo-     293 Pulliainen: Suomen Tietokirjailijat ry:n edustajan
67: pumisesta                                                nimeämisestä valtion kirjallisuustoimikuntaan
68: 
69: 279 Aittoniemi: Laitoshoidossa olevien eläkeläisten      294 Aittoniemi: Samalipakolaisten palauttamisesta
70: henkilökohtaisten rahavarojen käytöstä                   Samaliaan
71: 
72: 540080L
73: 4                                                Sisällysluettelo
74: 
75: 
76: 295 Räty: Keliakiapotilaiden erityisruokavalion            312 Aittoniemi: Vaihtotaseen viimeaikaiseen kehityk-
77: aiheuttamien lisäkustannusten korvaamisesta                seen vaikuttaneista syistä
78: 
79: 296 Pulliainen: Suomen Tietokirjailijat ry:n toimin-       313 Aittoniemi: Viinin ja oluen valmistuksesta vähit-
80: nan tukemisesta                                            täismyynnissä olevia tiivisteitä käyttäen
81: 
82: 297 Tennilä: Erorahajärjestelmän ottamisesta poh-          314 Aittoniemi: Suomen ulkopoliittisesta asemasta
83: joismaisen sosiaaliturvasopimuksen piiriin                 Euroopan yhteisön jäsenenä
84: 
85: 298 Tennilä: Ruotsista saadun eläketulon verotus-          315 Aittoniemi: Amerikkalaisten yritysten laivatilaus-
86: kohtelusta                                                 ten saamisesta suomalaistelakoille
87: 
88: 299 UkkoJa: Peruskoulun johtajan viran muuttami-           316 Aittoniemi: Poliisipalvelujen maksullisuuden vai-
89: sesta määräaikaiseksi                                      kutuksista
90: 
91: 300 Särkijärvi: Suomen suhtautumisesta Kyproksen           317 Vähänäkki: Kevytrakenteisen matkustajajunan
92: pohjoisosan saartoon                                       hankkimisesta koekäyttöön vähäliikenteisille rata-
93:                                                            osuuksille
94: 301 Hurskainen: Tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen
95:                                                           318 Lehtosaari: Valtion maiden käyttämisestä ranto-
96: välisestä yhteistyöstä Suomen ja Norjan rajalla
97:                                                           jensuojelualueiden hankkimiseen
98: 302 Lahtinen ym.: Keski-Suomen Säästöpankin pe-            319 Aittoniemi: Kodinhoitajalle maksettavaan palk-
99: ruskorkosidonnaisten lainojen korkojen nostosta            kaan liittyvien työnantajamaksujen verovähennysoi-
100: vuonna 1988                                                keudesta
101: 303 Rinne: Köyliönjärven saastumisen selvittämisestä       320 Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta rau-
102:                                                            haanpakottamiseen entisen Jugoslavian alueella
103: 304 Rinne: Kokemäenjoen perkaus- ja ruoppaustoi-
104: mien keskeyttämisestä ja luonnontilan parantamisesta       321 Aittoniemi: Ilmavoimien käytöstä poistettujen
105:                                                            hävittäjien kaupasta vuosina 1984-1988
106: 305 Mäkelä: Keski-Suomen Säästöpankin peruskor-
107: kosidonnaisten lainojen korkojen nostosta vuonna           322 Aittoniemi: Rajavalvonnan tehostamiseksi tarvit-
108: 1988                                                       tavista toimenpiteistä
109: 
110: 306 Nordman: Om tryggad språkundervisning för              323 Ala-Nissilä ym.: Someron veropiirin säilyttämi-
111: flyktingbam                                                sestä verohallintoa uudistettaessa
112: 
113: 306 Nordman: Pakolaisiasten kielenopetuksen tur-           324 Aittoniemi: Poikkeuslupamenettelyn yleistymi-
114: vaamisesta                                                 sestä lomarakentamisessa
115: 
116: 307 Aittoniemi: Yhteiskunnan valvomien tiedotusvä-         325 Aittoniemi: VTT:n sairaalatekniikan labora-
117: lineiden tiedotuksen tasapuolisuudesta                     torion toiminnan turvaamisesta Tampereella
118: 
119: 308 Aittoniemi: Euroopan yhteisönjäsenyyden vaiku-         326 Aittoniemi: Asuntojen hintakehityksen hillitsemi-
120:                                                            sestä mahdollisen noususuhdanteen alkaessa
121: tuksista Suomen työllisyystilanteeseen
122:                                                            327 Hiltunen: Pankkien oikeudesta ~äyttää palkkatu-
123: 309 Aittoniemi: Omaishoitajien työttömyysturvan            loja lainojensa kuittaukseen
124: parantamisesta
125:                                                            328 Saastamoinen ym.: Valtion mielisairaalapalvelu-
126: 310 Aittoniemi: Päivärinteen reumasairaalan toimin-        jen keskittämisestä Niuvanniemen sairaalaan Kuo-
127: nan turvaamisesta Muhoksella                               pioon
128: 
129: 311 Aittoniemi: Ratsupoliisiyksikön säilyttämisestä        329 Vistbacka: Helsinki-Vantaan lentokentän koti-
130: Helsingissäja Turussa                                      maan terminaalin vammaispalveluista
131:                                                 Sisällysluettelo                                            5
132: 
133: 330 Vistbacka: Postilinjat Gold Linen toimintaperi-       349 A. Ojala ym.: Puolustusvoimien henkilökunnan
134: aatteista                                                 Iomauttamista koskevista ohjeista
135: 
136: 331 Ala-Harja: Nuorten työllistämisestä työharjoitte-     350 Tennilä: Lomatukea saavienjärjestöjen lomatuki-
137: lun avulla                                                anomusten käsittelyn nopeuttamisesta
138: 
139: 332 Aittoniemi: Oulunsalon ilmasotaharjoitusten vai-      351 Tennilä: Peltovuomanja Nunnasen kylien välisen
140: kutuksista lintujen pesimiseen Liminganlahdella           tieosuuden kiireellisestä peruskorjauksesta
141: 333 Aittoniemi: Soijan koulun toiminnanjatkamises-
142:                                                           352 Ihamäki: Tupakan markkinointikeinoihin liitty-
143: ta Parkanon Vahojärvellä
144:                                                           vistä kansanterveydellisistä vaikutuksista
145: 334 Aittoniemi: Naisvaltaisten työalojen kustannus-
146: ten keventämisestä                                        353 Ihamäki: Lääkinnälliseen kuntoutukseen liitty-
147:                                                           vien säännösten väljentämisestä
148: 335 Kohijoki: Konkurssirikosten estämiseksi tarvitta-
149: vista toimenpiteistä                                      354 Björkenheim ym.: Vammaisten opiskelumahdol-
150:                                                           lisuuksien turvaamisesta
151: 336 Ihamäki: Tasavallan presidentin valtaoikeuksia
152: koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä                355 Rask ym.: Tupakkalain muutosesityksen valmis-
153:                                                           telusta
154: 337 Kasurinen ym.: Palokuntatoiminnan siirtämises-
155: tä valtion hoidettavaksi                                  356 Stenius-Kaukonen ym.: Päivähoitopaikan järjes-
156:                                                           tämisestä kouluikää nuoremmille lapsille
157: 338 U. Anttila ym.: Erityispysäköintilupien myöntä-
158: misestä liikuntavammaisille                               357 P. Leppänen: Vesistönmuutoshankkeisiin liitty-
159:                                                           vän tiedottamisen tehostamisesta
160: 339 Paloheimo: Teknisen alan koulutuksen kehittä-
161: misestä
162:                                                           358 Aittoniemi: Metsiemme puunkulutuksen vähen-
163: 340 Laakkonen: Kuntien talouden tervehdyttämisek-         tymisestä johtuvien ongelmien ratkaisemisesta
164: si tarvittavista toimenpiteistä
165:                                                           359 Rajamäki ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon käy-
166: 341 Laakkonen: Pankkien tukemiseen liittyvistä on-        tännön opetuksen turvaamisesta
167: gelmista
168:                                                           360 Seppänen: Suomen Venäjällä toimivissa suurlähe-
169: 342 Kohijoki: Rintamasotilasetuuksien myöntämi-           tystöissä noudatettavasta viisumien myöntämiskäy-
170: sestä Suomen puolella sotineille ulkomaalaisille          tännöstä
171: 
172: 343 Nyby ym.: Lasten ja nuorten tulotason arvioimi-       361 Vehkaoja ym.: Vammaisten tarvitsemien telepal-
173: sesta tapaturma- ja liikennevahinkotapauksissa            velujen turvaamisesta
174: 
175: 344 Alaranta ym.: Säästötoimien vaikutuksista kehi-       362 Kohijoki: Kantatien 42 peruskorjaamisesta Eu-
176: tysvammaisten hoitoon                                     ran ja RaijaJan välisellä tieosuudella
177: 345 Vistbacka: Utin lentotukikohdan ja laskuvarjo-        363 Tennilä: Rintamaveteraanitunnuksen myöntä-
178: jääkärikoulun lopettamissuunnitelmista                    misperusteiden väljentämisestä
179: 346 Halonen: Luovutetulle alueelle jääneen omaisuu-
180: den korvaamisesta                                         364 Räty ym.: Liettualaisen Egle-kuoron käännyttä-
181:                                                           misestä Suomesta Helsingin Eteläsatamassa
182: 347 P. Leppänen ym.: Verotoimiston vuokrakustan-
183: nuksista Jyväskylässä                                     365 Stenius-Kaukonen ym.: Vaikeiden sairauksien
184:                                                           hoidon keskittämisestä ja lääkityksestä
185:  348 Aittoniemi: Asuntohallituksen ja pankkitarkas-
186:  tusviraston lakkauttamisen yhteydessä tehtävistä vir-    366 Kohijoki: Hyveiän ja Söörmarkun välisen tie-
187:  kajärjestelyistä                                         osuuden rakentamisesta Porissa ja Noormarkussa
188: 6                                              Sisällysluettelo
189: 
190: 
191: 367 Rajamäki: Monimuoto-opiskelijoiden taloudelli-       385 Mäkelä ym.: Yhteispohjoismaisen kehitysyhtiön
192: sen aseman turvaamisesta                                 perustamisesta Lappiin
193: 
194: 368 Hassi ym.: Toimeentulotuen myöntämisperustei-        386 Mäkelä ym.: Ounasjoen rakentamisesta
195: siin liittyvästä viranomaisharkinnasta
196:                                                          387 Kohijoki: Kokeiluristeyksiksi kutsuttujen kanta-
197: 369 Kemppainen ym.: Reumapotilaiden hoidon tur-          tien tasoristeysten turvallisuudesta Huittisissa
198: vaamisesta Pohjois-Suomessa
199:                                                          388 Laine: Terveyskeskuslääkärin lähetteellä tehtyjen
200: 370 Vistbacka: Pankkitukea saavien pankkien omis-        tutkimusten kustannusten korvaamisesta
201: tamien kiinteistöjen arvonnoususta
202:                                                          389 Aittoniemi: Pankkitukea saavien pankkien me-
203: 371 Vistbacka: Työllisyyskurssien järjestämisen tur-     nettelystä velallisten vakuuksia realisoitaessa (Kysy-
204: vaamisesta                                               myksen n:o 370 yhteydessä)
205: 
206: 372 Vähänäkki: Kymen erityishuoltopiirin jakamista       390 Aittoniemi: Viron venäläisten kieliopintojen tuke-
207: koskevista suunnitelmista                                misesta
208: 
209: 373 Puisto ym.: Turun yliopiston hammaslääketieteen      391 Paasio: Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevien
210: laitoksen lakkauttamisesta                               lentäjien eläke-eduista
211: 
212: 374 Hassi ym.: Pankin toimenpiteiden asiakkaille ai-     392 Vistbacka: Välikylän ja KoukkuJan välisen pai-
213: heuttamista vahingoista                                  kallistien peruskmjauksesta
214: 
215: 375 Riihijärvi:   Eläkkeiden    indeksitarkistuksista    393 Vistbacka: Linja-autopysäkkien sijoittamisesta
216: vuonna 1994                                              Kärsämäen ohikulkutielle
217: 
218:                                                         394 Vistbacka: Kalaportaiden rakentamisesta Pyhä-
219: 376 Räty ym.: Suomenlahteen ja Itämereen upotettu-
220:                                                         joen Venetpalonja Haapakosken voimalaitoksiin
221: jen myrkkyjen ympäristövaikutuksista
222:                                                          395 Lehtosaari: Rantojensuojeluohjelman vaikutuk-
223: 377 Räty ym.: Hallituksen suhtautumisesta Komso-
224:                                                          sesta elinkeinoelämän kehittymiseen
225: molets-ydinsukellusveneen vaarallisuudesta ympäris-
226: tölleen
227:                                                         396 S-L. Anttila ym.: Kasvinjalostuksen uudelleenjär-
228:                                                         jestämisestä
229: 378 Nyby ym.: Toimenpiteistä taloudellisen rikolli-
230: suuden ehkäisemiseksi
231:                                                          397 S-L. Anttila ym.: Ypäjän Hevostalouden tutki-
232:                                                          musaseman toimintojen uudelleenjärjestämisestä
233: 379 Aittoniemi: Ilmavoimien Teknillisen Koulun säi-
234: lyttämisestä Kuorevedellä                                398 J. Leppänen ym.: Kilpailuviraston alkutuotannon
235:                                                          harjoittamista koskevista tulkinnoista
236: 380 Kohijoki: Eritasoristeyksen rakentamisesta valta-
237: tie 8:1le Eurajoen kirkonkylässä                        399 Laine: SVUL:n talousvaikeuksien selvittämisestä
238:                                                         valtion varoin
239: 381 Nyby ym.: Velkojen perinnän yksinkertaistami-
240: sesta                                                    400 Kohijoki: Maantie 660:n peruskorjauksesta Meri-
241:                                                          karvialla
242: 382 von Bell ym.: Maankuivatuksesta aiheutuvien
243: kustannusten jakamisesta maanomistajien kesken          401 Rask ym.: Julkisten turvallisuuspalveluiden yksi-
244:                                                         tyistämisestä
245: 383 Haavisto ym.: Suomen hallituksen suhtautumi-
246: sesta Itä-Timorissa tapahtuneisiin ihmisoikeuslouk-     402 Pykäläinen ym.: Kuurojen teatterikoulutuksen
247: kauksiin                                                järjestämisestä
248: 
249: 384 U. Anttila ym.: Metsähallituksen metsiensuojelu-     403 U. Anttila ym.: Puun energiakäytön lisäämisestä
250: työn edistämisestä                                       työpaikkojen luomiseksi
251:                                                Sisällysluettelo                                            7
252: 
253: 404 Hautala ym.: Intiassa rakennettavan Sardar Sa-       420 Laakkonen: Pienen omaishoitajapalkan ja koti-
254: rovar -patohankkeen keskeyttämiseksi tarvittavista       hoidon tuen maksamisesta nettona pienituloisille
255: toimenpiteistä
256:                                                          421 Pulliainen: Suomen Säästöpankin toiminnasta
257: 405 Hautala ym.: Vuotoksen allashanketta koskevan        ostoskeskus Zeppelinin kaupassa
258: valtioneuvoston antaman toimiohjeen noudattamises-
259: ta                                                       422 Vähänäkki: Nesteiden pakkausjärjestelmän yhte-
260:                                                          näistäruisestä
261: 406 Laivoranta: Valtion liikelaitosten kansaneläke-
262: maksusta                                                 423 Metsämäki: Henkilöjunaliikenteen turvaamisesta
263:                                                          Iän tisellä Uudellamaalla
264: 407 M. Pietikäinen: Om ekonomiskt stöd tili adoptiv-
265: föräldrar                                                424 UkkoJa: Puoluetuen jakoperusteiden väljentämi-
266:                                                          sestä
267: 407 M. Pietikäinen: Adoptiovanhempien taloudelli-
268: sesta tuesta                                             425 Pulliainen: Kemijärven ja Pelkosenniemen välisen
269:                                                          tieosuuden peruskorjaamisesta
270: 408 M. Pietikäinen: Om stöd tili kommersiellt utnytt-
271: jande av produktutveckling och uppfinningar              426 Liikkanen: Kunnanjohtajan asemasta irtisano-
272:                                                          mistapauksissa
273: 408 M. Pietikäinen: Tuotekehittelyn ja keksintöjen
274: kaupallisen hyödyntämisen tukemisesta                    427 Lahikainen: Työllisyysmäärärahojen jaosta työ-
275:                                                          voimapiirien kesken
276: 409 Särkijärvi: Konkurssipesien harjoittamasta kil-
277: pailua vääristävästä liiketoiminnasta                    428 Markkula: Työnantajamaksujen perinnän yksin-
278:                                                          kertaistamisesta
279: 410 Särkijärvi: Sähkön hinnoittelusta tuotantokus-
280:                                                          429 Markkula: Liiketoimintakiellon määräämisestä
281: tannusten mukaisesti
282:                                                          konkurssirikosten yhteydessä
283: 411 Särkijärvi: Energialaitosten     veivoittamisesta
284:                                                          430 Markkula: Vuokralaisen asemasta taloyhtiön ot-
285: energiansäästön suunnitteluun
286:                                                          taessa huoneiston hallintaansa
287: 412 Särkijärvi: Kaupan aukioloajoista kesätapahtu-       431 Aittoniemi: Hallituksen opintotuen määrän kehi-
288: mien yhteydessä                                          tystä koskevista suunnitelmista
289: 413 Tennilä: Kemijoki Oy:n maanhankinnasta Vuo-          432 Vähänäkki: Rintamaveteraanien kuntoutuksen
290: toksen allasalueella                                     laajentamisesta koskemaan heidän puolisaitaan
291:  414 Särkijärvi: Valtionperinnön ilmoittamisesta kun-    433 Paasio: Hallituksen suhtautumisesta poliittisten
292:  nalle                                                   ääriliikkeiden toiminnan lisääntymiseen
293:  415 Särkijärvi: Perintöveron määräämisen nopeutta-      434 Kemppainen: Metsäverotusta koskevien saan-
294:  misesta                                                 nösten muutosten vaikutusten korvaamisesta kunnille
295:  416 Särkijärvi: Työmatkakustannusten korvaamisen        435 Tennilä: Lintulan kalanviljelylaitoksen toimin-
296:  sallimisesta ns. kimppakyydissä                         nan tukemisesta Ounasjoella
297:  417 Helle: Viranomaisten suhtautumisesta eri kansa-     436 Tennilä: Kolarin rautatieaseman palvelu- ja va-
298:  laisryhmiin                                             rustetason kehittämisestä
299: 
300:  418 Helle: Hallituksen suhtautumisesta väkivaltaan      437 Väistö: Junaliikenteen turvaamisesta Pohjois-
301:  politiikan osana                                        Karjalassa
302: 
303:  419 Perho-Santala: Valmistumisvaiheessa      olevan     438 Väistö: Kotimaisen puuraaka-aineen käytön li-
304:  opiskelijan oikeudesta työttömyysturvaan                sääruisestä
305: 8                                               Sisällysluettelo
306: 
307: 
308: 439 Paasio: Henkilökunnan työsuhteiden jatkuvuu-         458 Mäkelä ym.: Pakolaisille maksettavan toimeentu-
309: desta Salon terveydenhuolto-oppilaitoksessa              lotuen suuruudesta
310: 
311: 440 Hiltunen ym.: Raha-automaattien käytön valvon-       459 Suhonen ym.: Valtioneuvoston jäsenen Ounasjo-
312: nasta                                                    kilain pysyvyyttä koskevasta kannanotosta
313: 
314: 441 Hiltunen ym.: Video- ja elektroniikkapelien sisäl-    460 Suhonen ym.: Korotetun kansaneläke- ja sairaus-
315: lön tarkastamisesta                                       vakuutusmaksun periruisestä eläkeläisiltä
316: 
317: 442 UkkoJa: Valuuttalainojen aiheuttamien kurssi-         461 Jääskeläinen ym.: Erityistilintarkastusten toimit-
318: tappioiden kirjaamisesta pk-yritysten kirjanpitoon        tamisesta pankkeihin kohdistuvan valvonnan tehosta-
319:                                                           miseksi
320: 443 UkkoJa: Toiminimen edellyttämän ennakkovero-
321: päätöksen myöntämisestä                                   462 Rajamäki ym.: Maatalousyrittäjien lomituspalve-
322:                                                           luiden järjestämisestä
323: 444 Seppänen: Valtion hankintakeskuksen aloitta-
324: masta ulkomaisten kiljojen välityksestä                   463 Saapunki: Kuusamossa sijaitsevan Maununjär-
325:                                                           ven lannoittamisesta
326: 445 Seppänen: Kalastusoikeuteen liittyvistä tavoit-
327:                                                           464 Aittoniemi: Antroposofisten lääkkeiden hyväksy-
328: teista EY-neuvotteluissa                                  misestä korvattaviksi lääkkeiksi
329: 446 M. Laukkanen ym.: Wider-instituutin toimintaa         465 Seppänen: Venäjälle vietävien elintarvikkeiden
330: koskevan selonteon antamisesta eduskunnalle               viennin tukemisesta
331: 447 Karhunen ym.: Transpoint-liikenteen tukemises-        466 Renko ym.: Muhoksen musiikkikoulun ottami-
332: ta Valtionrautateiden varoilla                            sesta lakisääteisen valtionosuuden piiriin
333: 448 Pulliainen: Soran ja hiekan kotikäytön vaikutuk-      467 Vistbacka: Kivarin tien perusparantamisesta Pu-
334: sista pohjavesiin                                         dasjärvellä
335: 
336: 449 Björkenheim: Maahantuotaville käytetyille au-         468 Aittoniemi: Yli 3-vuotiaiden lasten oikeudesta
337: toille asetettavista teknisistä edellytyksistä            päivähoitoon
338: 
339: 450 Räty ym.: Pankkituen käytön valvonnasta               469 Laakkonen ym.: Säästöpankkien Keskus-Osake-
340:                                                           Pankinjohdossa toimineiden vastuiden selvittämisestä
341: 451 Aittoniemi: Terveydenhoito-oppilaitosten siirty-
342: misestä valtiolta kuntien ylläpidettäviksi                470 Laakkonen ym.: Pankkikriisin hoitamisesta
343: 
344: 452 Aittoniemi: Koulujen työajan lyhentämisestä           471 Laakkonen ym.: Valtiontalouden säästötoimien
345:                                                           vaikutuksista kuntien talouteen
346: 453 Rask ym.: Jutturuuhkan purkamisesta Rovanie-
347: men hovioikeudessa                                        472 Aittoniemi: Transpoint-liikenneyhtiön tukemi-
348:                                                           sesta Valtionrautateiden varoilla
349: 454 Rask ym.: Työttömyyskorvauksen maksamisesta
350: ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusopiskelijoille        473 Aittoniemi: Hallituksen säästötoimien vaikutuk-
351:                                                           sista eläkeläisten toimeentuloon
352: 455 Vähänäkki: Suomen ja Venäjän välisten rajanyli-       474 Aittoniemi: Hämeenlinnan vankilan keskuspesu-
353: tyspaikkojen toiminnan tehostamisesta                     lan peruskoljauksesta
354: 456 Laine: Lääninhallitusten osallistumisesta EY:n        475 Suhonen: Terveydenhoito-oppilaitosten siirtymi-
355: jäsenmaiden yhteistyöhön                                  sestä valtiolta kuntien ylläpidettäviksi
356: 
357: 457 Mäkelä: Pankkitarkastusviraston harjoittamasta        476 Jansson m.fl.: Om utkomststöd för fibromyalgi-
358: rahalaitosten toiminnan valvonnasta                       patienter
359:                                                Sisällysluettelo                                              9
360: 
361: 476 Jansson ym.: Fibromyalgiapotilaiden toimeentu-       494 Aittoniemi: Pankin saatavien kuittauskiellon val-
362: loturvan järjestämisestä                                 vomisesta
363: 
364: 477 Väistö: Toimenpiteistä puun käytön lisäämiseksi      495 Aittoniemi: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon-
365: rakentamisessa                                           kurssiin liittyneiden mahdollisten epäselvyyksien sel-
366:                                                          vittämisestä
367: 478 Tennilä: Uuden sillan rakentamisesta Ounasjoen
368: yli Kaukosessa                                           496 Rajamäki: Varusmiespalveluksesta kotiotetta-
369:                                                          vien työllistämisestä
370: 479 Aittoniemi: Kotimarkkinoiden elvyttämiseksi
371: tarvittavista toimenpiteistä
372:                                                          497 Stenius-Kaukonen ym.: Elämänkatsomustiedon
373: 480 Aittoniemi: Työnantajan työttömyysvakuutus-          opettamisesta kouluissa
374: maksun määräytymisperusteista
375:                                                          498 T. Roos ym.: Kasvatus- ja perheneuvontaan koh-
376: 481 Ollila: Tallennekaseteista perittävistä Teosta-      distuvista säästötoimenpiteistä
377: maksuista
378:                                                          499 Hassi: Sairaaloiden hoitomaksujen suuruudesta
379: 482 Saastamoinen ym.: Toimenpiteistä investointi-        suhteessa potilaan tuloihin
380: edellytysten parantamiseksi
381:                                                          500 Aittoniemi: Kansanedustajien osallistumisesta
382: 483 Vuoristo: Suomen kansalaisuuden myöntämises-         yrityselämän hallintotehtäviin
383: tä inkeriJäisille paluumuuttajille
384: 
385: 484 Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkkeen ja ulko-        501 Aittoniemi: Metsäteollisuuden        vaikeuksista
386: maisten eläkkeiden yhteensovittamisesta EY -jäsenyys-    puunhankinnassa
387: neuvotteluissa
388:                                                          502 Nyby: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämispe-
389: 485 Nyby: Om beviljande av uppehållstillstånd tili en    rusteiden yh tenäistämisestä
390: kosovoalbansk familj
391:                                                          503 Stenius-Kaukonen ym.: Yleisten sähköntoimitus-
392: 485 Nyby: Oleskeluluvan myöntämisestä kosovonal-         ehtojen tarkistamisesta
393: banialaiselle perheelle
394:                                                          504 Rimmi ym.: Kansalaisten yhdenvertaisista mah-
395: 486 Takala: Yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olevien     dollisuuksista saada sairaanhoitopalveluja
396: omaishoitajien eläke-eduista
397: 
398: 487 UkkoJa: Maaseudun kehittämisyksikön perusta-         505 Mäkelä: Mielisairaaloiden hoitomaksuista
399: misesta Oulun yliopistoon
400:                                                          506 Mäkelä: Hammas- ja suusairauksien korvaami-
401: 488 UkkoJa: Oulun lentoaseman kiitoradan jatkami-        sesta sairausvakuutuksesta
402: sesta lentoaseman laajennustyön yhteydessä
403:                                                          507 Mäki pää: Varuskuntien ja sotakoulujen suunni-
404: 489 UkkoJa: Oulun ja Kajaanin ammattikorkea-             teltujen lomautusten vaikutuksista
405: koulujen kehittämisprojektin jatkamisesta
406:                                                          508 Mäkipää: Sotainvalidin entisen aviopuolison oi-
407: 490 Urpilainen ym.: Konkurssirikosten estämiseksi        keudesta saada sotilasvammalain mukaista huoltoelä-
408: tarvittavista toimenpiteistä                             kettä
409: 491 Biaudet: Om bättre ställning för brottsoffer
410:                                                          509 Jurva: Liikenteen haijoittamista koskevien sään-
411: 491 Biaudet: Rikoksen uhrin aseman parantamisesta        nösten väljentämisestä
412: 
413: 492 Aittoniemi: Poliisin haittatyökorvausten jakaan-     510 Jurva: Suomen- ja ruotsinkielisten hakijoiden ta-
414: tumisesta                                                savertaisesta kohtelusta virkanimitysasioissa
415: 
416: 493 Aittoniemi: Rajavartiotoimintaan liittyvistä jär-    511 Tennilä: Vuotoksen altaan rakentamisen ottami-
417: jestelyistä Uukuniemellä                                 sesta uudelleen harkittavaksi
418: 
419: 2 540080L
420: 10                                          Sisällysluettelo
421: 
422: 
423: 512 Ala-Harja ym.: Romuliikkeiden verotuskäytän-      517 Kasurinen ym.: Rajavalvonnan turvaamisesta
424: nöstä                                                 Ylämaan kunnassa
425: 
426: 513 Paloheimo: Putikon kalanviljelylaitoksen ympä-    518 Ollila: Kiinteistöverolain soveltamisesta eräissä
427: ristövaikutuksista                                    tapauksissa
428: 
429: 514 Aittoniemi: Valtiontalouden säästötoimenpitei-    519 Kallis: Erään pahoinpitelytapauksen tuomitse-
430: den toteuttamisesta puolustusvoimissa                 matta jättämisestä
431: 
432: 515 Aittonierni: Perintöveron maksuunpanon ajan-      520 Kallis: Tarjouspyyntöjen esittämisestä valtion lai-
433: kohdasta                                              tosten hankinnoissa
434: 
435: 516 Astala ym.: Korkeakouluopiskelijoiden toimeen-
436: tuloturvasta opintojen pitkittyessä
437:                                                 1993 vp
438: 
439: Kirjallinen kysymys 266
440: 
441: 
442: 
443: 
444:                                    Aittoniemi: Työvoimatoimistojen suhtautumisesta tarjotusta työstä
445:                                        kieltäytyviin
446: 
447: 
448:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
449: 
450:    Työn arvostus on murenemassa suomalaises-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
451: sa yhteiskunnassa. Tämä käy selvimmin esille          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
452: siitä, että työvoimatoimiston tarjoamasta työstä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
453: kasvavassa määrin kieltäydytään ja eräillä pieni-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
454: paikkaisilla aloilla kuten siivouksessa ja baari-
455: sekä ruokalatyössä on liikkeenharjoittajilla suo-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työ
456: ranaisia vaikeuksia saada kunnollisia työnteki-               suomalaisessa yhteiskunnassa saataisiin
457: jöitä edes muutamaksi päiväksi. Esimerkiksi sel-              kunniaan ja että jokaisella työpaikkaan
458: laisilla aloilla, joilla on työskentelyvelvollisuus           ohjatulla työttömällä olisi myös velvolli-
459: myös iltaisin ja sunnuntaisin, työntekijöiden saa-            suus ottaa vastaan tarjottu työ?
460: misessa on vaikeuksia. Työvoimatoimistot ovat
461: nimenomaan itse ohjaamassa käytäntöä tähän
462: suuntaan.
463:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1993
464: 
465:                                             Sulo Aittoniemi
466: 
467: 
468: 
469: 
470:  2300321
471: 2                                          1993 vp -   KK 266
472: 
473: 
474: 
475: 
476:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
477: 
478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nen palvelemaan työnhakija-asiakasta muun
479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muassa siten, että asiakkaalle selostetaan työvoi-
480: olette 7 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-         matoimiston tiedossa olevat työpaikan olosuh-
481: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       teet ja esimerkiksi palkkataso. Samoin asiak-
482: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-         kaalle selvitetään tarjolla olevasta työstä kieltäy-
483: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tymisen vaikutus asiakkaan työttömyysturvaan.
484: n:o 266:                                               Työvoimatoimisto ei kuitenkaan voi pakottaa
485:                                                        asiakasta ottamaan vastaan tiettyä työpaikkaa,
486:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työ           vaan asiakkaalla itsellään on oikeus joko hyväk-
487:        suomalaisessa yhteiskunnassa saataisiin         syä tai hylätä työtarjous.
488:        kunniaan ja että jokaisella työpaikkaan            Työttömyysturvalaissa ja sen nojalla anne-
489:        ohjatulla työttömällä olisi myös velvolli-      tuissa säännöksissä on tarkemmin säännelty
490:        suus ottaa vastaan tarjottu työ?                työstä kieltäytymisen vaikutus asianomaisen
491:                                                        työttömän päivärahaoikeuteen. Näiden sään-
492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nösten mukaan asianomainen käytännössä me-
493: vasti seuraavaa:                                       nettää ainakin määräajaksi oikeutensa työttö-
494:                                                        myyspäivärahaan kieltäytyessään hänelle tarjol-
495:    Kansanedustaja Aittaniemen kysymyksen pe-           la olevasta säännöksissä tarkemmin määritellys-
496: rusteluissa todetaan, että eräillä pienipaikkaisilla   tä työstä. Nämä säännökset on käytännön toi-
497: aloilla, "kuten siivouksessa ja baari- sekä ruoka-     minnassa havaittu pääosin työmarkkinoiden toi-
498: latyössä on liikkeenharjoittajilla suoranaisia vai-    mivuuden kannalta asianmukaisiksi. Käytän-
499: keuksia saada kunnollisia työntekijöitä edes           nössä kieltäytymistapaukset ovat työllisyystilan-
500: muutamaksi päiväksi". Kysymyksen perustelu-            teen vaikeutuessa vähentyneet. Tämä johtunee
501: osassa todetaan lisäksi, että työvoimatoimistot        ainakin osittain siitä, että työttömillä työnhaki-
502: ovat ohjaamassa käytäntöä siihen suuntaan, et-         joilla on heikossa työllisyystilanteessa vähem-
503: tei kaikkea tarjolla olevaa työtä haluta ottaa         män valintamahdollisuuksia ja kuitenkin tarve
504: vastaan.                                               saada työpaikka.
505:    Työvoimatoimisto on viranomaisena velvolli-
506: 
507:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1993
508: 
509:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
510:                                           1993 vp -   KK 266                                          3
511: 
512: 
513: 
514: 
515:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
516: 
517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bland annat så att de förhållanden på arbetsplat-
518: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sen som arbetskraftsbyrån känner till och exem-
519: den 7 maj 1993 till vederbörande medlem av            pelvis lönenivån skall förklaras för kunden. Li-
520: statsrådet översänt följande av riksdagsman           kaså skall man förklara kunden hur vägran att ta
521: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 266:        emot det erbjudna arbetet kommer att inverka
522:                                                       på dennes utkomstskydd för arbetslösa. Arbets-
523:           Vad ämnar Regeringen göra för att           kraftsbyrån kan dock inte tvinga kunden att ta
524:        arbetet skall komma till heders i det          emot en viss arbetsplats, utan kunden har själv
525:        finländska samhället och för att varje         rätt att antingen godkänna eller förkasta ett
526:        arbetslös som anvisats en arbetsplats          arbetserbjudande.
527:        också skall ha skyldighet att ta emot det         1 lagen om utkomstskydd för arbetslösa och
528:        erbjudna arbetet?                              de stadganden som getts med stöd av den stadgas
529:                                                       närmare om hur vägran att ta emot arbete
530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommer att inverka på den arbetslöses rätt till
531: anföra följande:                                      dagpenning. Enligt dessa stadganden förlorar
532:                                                       personen i fråga i praktiken åtminstone för viss
533:     1 motiveringen till riksdagsman Aittoniemis       tid sin rätt till arbetslöshetsdagpenning när han
534: spörsmål konstateras att inom vissa låglöne-          vägrar att ta emot sådant i stadgandena närmare
535: branscher såsom "städning och arbete på barer         definierat arbete som erbjudits honom. Dessa
536: och matserveringar affårsidkare formligen har         stadganden har i det praktiska arbetet befunnits
537: svårigheter med att kunna få duktiga arbetstaga-      vara adekvata främst med tanke på arbetsmark-
538: re ens för några dagar". 1 motiveringen till          nadens funktion. 1 praktiken har de fall där en
539: spörsmålet konstateras vidare att arbetskrafts-       arbetslös person vägrar att ta emot arbete mins-
540: byråema håller på att styra praxisen i en sådan       kat i och med att sysselsättningsläget har försäm-
541: riktning att allt arbete som erbjuds inte vill duga   rats. Detta torde åtminstone delvis bero på att
542: till de sökande.                                      arbetslösa arbetssökande har färre valmöjlighe-
543:     Arbetskraftsbyrån är i egenskap av myndig-        ter och ändå behöver en arbetsplats när syssel-
544: het skyldig att betjäna arbetssökandekunden           sättningssituationen är dålig.
545:      HelSingfors den 4 juni 1993
546: 
547:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
548:                                                  1993 vp
549: 
550: Kirjallinen kysymys 267
551: 
552: 
553: 
554: 
555:                                     Aittoniemi: Kuutamourakoinoin lisääntymisestä keinona välttää
556:                                         välillisiä työvoimakustannuksia
557: 
558: 
559:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
560: 
561:    Nopeasti nousseet välilliset työvoimakustan-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
562: nukset ovat aikaansaaneet runsaasti epätervettä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
563: toimintaa työelämässä. Työnantajat palkkaavat          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
564: kasvavassa määrin työvoimaa, joka suorittaa            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
565: työtehtävät ns. kuutamourakointina. Tämän li-
566: säksi työnantajat ja urakoitsijat kehittelevät me-                Onko Hallitus tietoinen ns. pimeän
567: nestyksellä erilaisia toimintatapoja, joilla he voi-           työvoiman eli kuutamourakoinoin voi-
568: vat muuten välttyä välillisten työvoimakustan-                 makkaasta lisääntymisestä työelämässä,
569: nusten suorittamisesta.                                        päällimmäisenä tarkoituksena työnanta-
570:    Kyseinen toiminta murentaa työelämän mo-                    jien puolelta välttyä jatkuvasti kohoavii-
571: raalia ja alentaa valtion muutenkin vähäisiksi                 ta väliliisiitä työvoimakustannuksilta, ja
572: käyneitä verotuloja. Asian tiukka valvonta toisi                   mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-
573: siihen uhratut markat takaisin moninkertaisena.                miön kuriinsaattamiseksi?
574: 
575:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1993
576: 
577:                                              Sulo Aittoniemi
578: 
579: 
580: 
581: 
582: 230032J
583: 2                                        1993 vp -    KK 267
584: 
585: 
586: 
587: 
588:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
589: 
590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rotetaan 1,87 %:iin palkoista ja maksun tuotto
591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käytetään pääosin työnantajan työttömyysva-
592: olette 7 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-       kuutusmaksun alentamiseen. Työnantajat, joi-
593: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     den palkkasumma ei kohoa yli yhden miljoo-
594: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-       nan markan, vapautetaan vuoden 1993 työt-
595: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tömyysvakuutusmaksun loppueristä. Samoin
596: n:o 267:                                             työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu por-
597:                                                      rastetaan yrityksen pääomavaltaisuuden mu-
598:           Onko Hallitus tietoinen ns. pimeän         kaan kolmeen luokkaan siten, että porrastuksen
599:        työvoiman eli kuutamourakoinoin voi-          tuotto vastaa edellä mainituista vajauksista ai-
600:        makkaasta lisääntymisestä työelämässä,        heutuvaa vajausta.
601:        päällimmäisenä tarkoituksena työnanta-            Vuonna 1994 työnantajan työttömyysvakuu-
602:        jien puolelta välttyä jatkuvasti kohoavii-    tusmaksu alennetaan 3 %:iin palkkasumman
603:        ta väliliisiitä työvoimakustannuksilta, ja    ensimmäisen miljoonan markan osalta. Työnan-
604:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-        tajan kansaneläkevakuutusmaksu porrastetaan
605:        miön kuriinsaattamiseksi?                     vastaavan rahoituksen järjestämiseksi.
606:                                                        . Työeläkejärjestelmän osalta hallitus toteuttaa
607:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työmarkkinajärjestöjen sopimuksessaan ehdot-
608: vasti seuraavaa:                                     tamat muutokset, joilla estetään työeläkemak-
609:                                                      sun nousu.
610:    Työnantajan pakolliset sosiaalivakuutusmak-           OECD on vuonna 1986 selvittänyt jäsenmai-
611: sut olivat vuonna 1992 yhteensä 22,6% palkois-       densa osalta tehdyn kyselyn perusteella pimeän
612: ta, vuonna 1993 ne ovat yhteensä 26,76% pal-         työvoiman osuutta työvoiman määrästä. Tällöin
613: koista ja uhkaavat ilman muita toimenpiteitä         selvityksessä, jossa Suomi ei ollut mukana, to-
614: nousta selvästi yli 30 %:iin ensi vuonna.            dettiin pimeän työllisyyden osuuden olleen noin
615:    Hallituksen 19.5.1993 päivätyn kannanoton         2--4 prosenttia työvoiman määrästä. Kansain-
616: mukaan hallitus on päättänyt toimia siten, että      välisesti tarkasteltuna Suomessa ns. pimeän työ-
617: välillisten työvoimakustannusten nousu voidaan       voiman käyttö ja ns. kuutamourakointi ei ole
618: estää ja keventää pienempien yritysten välillisten   todennäköisesti esimerkiksi bruttokansantuot-
619: työvoimakustannusten rasitusta.                      teesta mitattuna kovinkaan laajaa tai ainakin
620:    Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus toteuttaa     sijoittuu todennäköisesti muiden Pohjoismaiden
621: työttömyysturvassa ja sen rahoituksessa muun         kanssa samalle tasolle. Hallitus on kuitenkin
622: muassa seuraavat toimenpiteet:                       tietoinen siitä, että taloudellisen taantuman aika-
623:    Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ko-           na ns. kuutamourakointi saattaa lisääntyä.
624: 
625:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1993
626: 
627:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
628:                                         1993 vp -   KK 267                                             3
629: 
630: 
631: 
632: 
633:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
634: 
635:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avgiften används i huvudsak till att sänka arbets-
636: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      givarens arbetslöshetsförsäkringspremie. De ar-
637: den 7 maj 1993 tili vederbörande medlem av          betsgivare vilkas lönesumma inte överstiger 1
638: statsrådet översänt följande av riksdagsman         milj. mk befrias från skyldigheten att erlägga de
639: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 267:      resterande raterna av 1993 års arbetslöshets-
640:                                                     försäkringspremie. Dessutom graderas arbets-
641:           År Regeringen medveten om att s.k.        givarens folkpensionsavgift i tte klasser utgåen-
642:        svartjobb ökat kraftigt i arbetslivet,       de från företagets kapitalintensitet så att av-
643:        främst för att arbetsgivarna skall kunna     kastningen av graderingen motsvarar det under-
644:        undvika de ständigt ökande indirekta         skott som beror på de ovan nämnda under-
645:        personalkostnaderna, och                     skotten.
646:           vad ämnar Regeringen göra för att            År 1994 sänks arbetsgivarens arbetslöshets-
647:        tygla detta fenomen?                         försäkringspremie till 3 % i fråga om den första
648:                                                     miljonen mark i lönesumman. Arbetsgivarens
649:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       folkpensionsavgift graderas för ordnande av
650: anföra följande:                                    motsvarande finansiering.
651:                                                        1 fråga om arbetspensionssystemet genomför
652:    Arbetsgivarens obligatoriska socialförsäk-       regeringen de ändringar som arbetsmarknadsor-
653: ringsavgifter var 1992 sammanlagt 22,6% av          ganisationerna föreslagit i sitt avtal och som
654: lönema, 1993 är de sammanlagt 26,76% av             hindrar en stegring i pensionsavgiften.
655: lönerna och nästa år hotar de utan andra åtgär-        OECD har 1986 utgående från en förfrågan
656: der att stiga tili klart över 30 %.                 som utförts i medlemsländema utrett den svarta
657:    Enligt regeringens den 19 maj 1993 daterade      arbetskraftens andel av hela arbetskraften. Vid
658: ståndpunkt har regeringen beslutat handla så att    utredningen, i viiken Finland inte deltog, konsta-
659: en stegring i de indirekta personalkostnaderna      terades att den svarta sysselsättningens andel av
660: kan hindras och att den belastning som dessa        hela arbetskraften var ca 2-4 %. Svartjobb är,
661: kostnader medför för mindre företag kan min-        internationellt sett, sannolikt inte särskilt utbrett
662: skas.                                               i Finland, t.ex. med bruttonationalprodukten
663:    För att nå detta mål vidtar regeringen i fråga   som mått, eller placerar sig åtminstone här
664: om utkomstskyddet för arbetslösa och dess fi-       sannolikt på samma nivå som i de övriga nor-
665: nansiering bl.a. följande åtgärder:                 diska länderna. Regeringen är dock medveten
666:    Arbetstagarens arbetslöshetsförsäkringsavgift    om att svartjobbandet kan öka under recessio-
667: höjs till 1,87% av lönerna och avkastningen av      nen.
668:      Helsingfors den 4 juni 1993
669: 
670:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
671:                         j
672: 
673:                         j
674: 
675:                     j
676: 
677:                     j
678: 
679:                 j
680: 
681:                 j
682: 
683:             j
684: 
685:             j
686: 
687:         j
688: 
689:         j
690: 
691:     j
692: 
693:     j
694: 
695: j
696: 
697: j
698:                                                  1993 vp
699: 
700: Kirjallinen kysymys 268
701: 
702: 
703: 
704: 
705:                                     Aittoniemi: Eduskuntavaalien järjestämisestä uuden hallituksen
706:                                         muodostamiseksi
707: 
708: 
709:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
710: 
711:    Tilanne ammattiyhdistysliikkeen ja hallituk-        naama pääministeri Aho taas ei tätä tee, vaan
712: sen välisissä neuvotteluissa on ajautunut tör-         odottaa jonkinlaista onnenkantamoista varsi-
713: mäyskurssille, jonka laskettu aika lienee Alman        naisiin, vuoden 1995 vaaleihin saakka.
714: päivän aikaan kuluvassa kuussa. Syynä on se,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
715: että ay-liike ja porvarihallitus puhuvat eri kielil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
716: lä. Historiallinen totuus siitä, että maata ei voida   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
717: hallita menestyksellä ilman sosialidemokraattien       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
718: mukanaoloa hallitusvastuussa ja tulkkina am-
719: mattiyhdistysliikkeen suuntaan, on toteutumas-                     Olisiko Hallituksen mielestä sittenkin
720: sa.                                                            järkevää nykyisessä tilanteessa tunnustaa
721:     Sosialidemokraattien mukaantulo hallituk-                  tosiasiat ja ennenaikaisten eduskunta-
722: seen on enemmän kuin epätodennäköistä ilman                    vaalien kautta pyrkiä laajentamaan halli-
723: poliittisen kannatuksen uudelleenmittausta. Tar-               tuspohjaa sosialidemokraattien suun-
724: vittaisiin uudet vaalit, mutta tämä on taas mah-               taan, mikä saattaisi merkitä konsensuk-
725: dotonta ilman pääministerin pyyntöä eduskun-                   sen mahdollisuuksia ammattiyhdistys-
726: nan hajottamisesta. Alenevan kannatuksen pii-                  liikkeen kanssa?
727: 
728:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1993
729: 
730:                                              Sulo Aittoniemi
731: 
732: 
733: 
734: 
735:  2300321
736: 2                                      1993 vp -   KK 268
737: 
738: 
739: 
740: 
741:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
742: 
743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisissä
744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      neuvotteluissa, joissa käsiteltiin lähinnä työelä-
745: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    män lainsäädäntöä sekä välillisten työvoimakus-
746: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-     tannusten alentamista, päädyttiin kuitenkin so-
747: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       puratkaisuun 19.5.1993. Nuorten työllistämisen
748: 268:                                               osalta liittokohtaiset ratkaisut tuli tehdä 7 päi-
749:                                                    vään kesäkuuta mennessä. Näyttää siltä, että
750:           Olisiko Hallituksen mielestä sittenkin   tältäkin osin hallituksen ja työmarkkinajärjestö-
751:        järkevää nykyisessä tilanteessa tunnustaa   jen välinen neuvottelutulos riittävän kattavasti
752:        tosiasiat ja ennenaikaisten eduskunta-      toteutuu. Tältä osin ed. Aittoniemen esittämä
753:        vaalien kautta pyrkiä laajentamaan halli-   arvio on vanhentunut.
754:        tuspohjaa sosialidemokraattien suun-           Mitä tulee eduskunnan hajoittamiseen ja en-
755:        taan, mikä saattaisi merkitä konsensuk-     nenaikaisten eduskuntavaalien järjestämiseen,
756:        sen mahdollisuuksia ammattiyhdistys-        hallitus katsoo, että Suomen talouden ongelmien
757:        liikkeen kanssa?                            ratkaisemisen kannalta siitä olisi haittaa eikä
758:                                                    hyötyä. Hallituksen toimenpiteet ovat paranta-
759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       neet Suomen talouden uskottavuutta, mikä nä-
760: vasti seuraavaa:                                   kyy muun muassa korkojen laskuna ja markan
761:                                                    arvon vahvistumisena.
762:    Kansanedustaja Aittoniemi viittaa kysymyk-         Hallitus on jatkossakin valmis yhteistyöhön
763: sessään työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen      niin koko opposition kuin työmarkkinajärjestö-
764: välillä toukokuussa käytyihin neuvotteluihin ja    jenkin kanssa maamme talouden suotuisaa kehi-
765: ennustaa näiden päätymistä "törmäyskurssille".     tystä tukevien ratkaisujen hakemiseksi.
766: Työntekijöiden ja työnantajien sekä toisaalta
767: 
768:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
769: 
770:                                                                           Pääministeri Esko Aho
771:                                         1993 vp -   KK 268                                            3
772: 
773: 
774: 
775: 
776:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
777: 
778:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ganisationema gällde främst arbetslivslagstift-
779: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        ningen samt en sänkning av de indirekta arbets-
780: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     kraftskostnadema. De avslutades dock i en upp-
781: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        görelse i godo den 19 maj 1993. I fråga om
782: 268:                                                sysselsättandet av ungdomar skulle varje organi-
783:                                                     sation fatta beslut senast den 7 juni 1993. Det
784:           Anser Regeringen att det i alla fall i    verkar som om resultatet av förhandlingama
785:        den nuvarande situationen vore fömuf-        mellan regeringen och arbetsmarknadsorganisa-
786:        tigt att konstatera faktum och att genom     tionema även i denna fråga genomförs i tillräck-
787:        förtida riksdagsval försöka bredda rege-     lig utsträckning. I detta avseende är riksdagsman
788:        ringsbasen i socialdemokratisk riktning,     Aittoniemis bedömning av saken föråldrad.
789:        vilket kunde innebära möjligheter till          Att upplösa riksdagen och ordna förtida riks-
790:        consensus med fackföreningsrörelsen?         dagsval skulle enligt regeringens uppfattning
791:                                                     vara mera till skada än tili nytta för en lösning av
792:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       problemen i vår ekonomi. Regeringens åtgärder
793: anföra följande:                                    har förbättrat trovärdigheten i vår ekonomi,
794:                                                     vilket märks i att räntoma har sjunkit och
795:    Riksdagsman Aittoniemi hänvisar i sitt spörs-    markens värde förstärkts.
796: mål tili förhandlingama mellan arbetsmarknads-          Regeringen är även i fortsättningen redo tili
797: organisationema och regeringen i maj och förut-     samarbete med såväl hela oppositionen som med
798: spår att partema kommer på "kollisionskurs"         arbetsmarknadsorganisationema för att man
799: med varandra. Förhandlingama mellan å ena           skall nå sådana lösningar som stöder en gynn-
800: sidan arbetstagama och arbetsgivama och å           sam utveckling av vårt lands ekonomi.
801: andra sidan regeringen och arbetsmarknadsor-
802: 
803:      Helsingfors den 10 juni 1993
804: 
805:                                                                            Statsminister Esko Aho
806:     1
807: 
808: 
809:     1
810: 
811: 
812: 
813: 
814: 1
815: 
816: 
817: 1
818:                                              1993 vp
819: 
820: Kirjallinen kysymys 269
821: 
822: 
823: 
824: 
825:                                 Aittoniemi: Hallituksen maatalouspoliittisista tavoitteista EY-
826:                                     neuvotteluissa
827: 
828: 
829:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
830: 
831:    Meneillään olevat neuvottelut Suomen EY-       noineen. Toisin sanoen, millä maatalouspoliitti-
832: jäsenyydestä ovat suomalaiselle maataloudelle     silla uhrauksilla Suomi on valmis hyväksymään
833: kohtalonkysymys. Neuvotteluihin osallistuvien     EY-sopimuksen.
834: virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
835: ainakin puolet Suomen maatiloista joutuu lopet-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
836: tamaan viljelytoiminnan mahdollisen sopimuk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
837: sen tullessa voimaan. Tämä merkitsee samalla      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
838: myös työttömyyden merkittävää lisääntymistä
839: maataloudesta sekä maatalouskoneiden valmis-                 Mitkä ovat ne IDinimitavoitteet EY-
840: tamisesta ja kaupasta irtaantuvien ihmisten               neuvotteluissa maatalouden osalta, jotka
841: muodossa.                                                 Hallitus katsoo voitavan hyväksyä, ja
842:     MTK:n puheenjohtaja Heikki Haaviston ni-                 mikä on ulkoasiainministeri Haavis-
843: mittäminen ulkoasiainministeriksi on herättänyt           ton todellinen rooli Brysselin neuvotte-
844:  sekavia tunteita. Kysytään, onko Haavisto myy-           luissa verrattuna hänen toimintaansa
845: mässä Suomea ja maataloutta vai aikaisemman               MTK:n puheenjohtajana ja maatalous-
846: toimintansa ja kannanottojensa mukaan puolus-             väestön puolestapuhujana?
847:  tamassa suomalaista maataloutta oheiselinkei-
848: 
849:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1993
850: 
851:                                         Sulo Aittaniemi
852: 
853: 
854: 
855: 
856: 230032J
857: 2                                        1993 vp -   KK 269
858: 
859: 
860: 
861: 
862:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
863: 
864:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa       töjä maatalouden rakenneinvestointien tukemi-
865: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seen. Tällainen joustavuus on tarpeen, jotta
866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Suomi pystyy kehittämään maataloutensa ra-
867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       kenteellista kilpailukykyä, joka ei nyt ole riittä-
868: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vän hyvä. Suomen mielestä EY:n tulisi myös
869: 269:                                                 osallistua rakenneinvestointien tukemiseen nor-
870:            Mitkä ovat ne minimitavoitteet EY-        maalia suuremmalla osuudella.
871:         neuvotteluissa maatalouden osalta, jotka         Neljänneksi Suomen tavoitteena on saada
872:         Hallitus katsoo voitavan hyväksyä, ja        aikaan sellaiset siirtymäjäljestelyt, jotka tur-
873:            mikä on ulkoasiainministeri Haavis-       vaavat maataloudelle kunnolliset sopeutumis-
874:         ton todellinen rooli Brysselin neuvotte-     mahdollisuudet. Tavoitteena on yhtenäistää
875:         luissa verrattuna hänen toimintaansa         maataloustuotteiden hintataso EY:n kanssa as-
876:         MTK:n puheenjohtajana ja maatalous-          teittain siirtymäkauden aikana. Lisäksi Suo-
877:         väestön puolestapuhujana?                    mella on joukko yksityiskohtaisia neuvotteluta-
878:                                                      voitteita maatalouspolitiikan eri osa-alueisiin
879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         liittyen.
880: vasti seuraavaa:                                         Hallitus on informoinut eduskunnan maa- ja
881:                                                      metsätalousvaliokuntaa tavoitteistaan ja haluaa
882:    Hallituksen tavoitteena EY-jäsenyysneuvot-        turvata eduskunnan tiedonsaannin neuvottelu-
883: teluissa on maatalouden osalta ensinnäkin sel-       jen kaikissa vaiheissa.
884: laisten tukijäljestelyjen aikaansaaminen, jotka          Hallituksen mielestä Suomella ei ole mainit-
885: tasoittavat Suomen maataloudelle ilmastollisista     tavaa joustavaraa edellä mainittujen tavoittei-
886: ja maantieteellisistä seikoista johtuvat haitat.     den suhteen. Kunnollisen maatalousneuvottelu-
887: Suomi ei voi osallistua EY:n yhteiseen maata-        tuloksen merkitystä kuvaa se, että ilman näiden
888: louspolitiikkaan ja yhteisiin maatalousmarkki-       tavoitteiden toteutumista erittäin suuri osa
889: noihin ilman tasoitusta sellaisista pysyvistä hai-   Suomen maataloudesta joutuisi ilmeisesti tilan-
890: toista, joita emme omilla toimenpiteillämme pys-     teeseen, jossa jatkomahdollisuuksia ei olisi.
891: ty poistamaan.                                       Hallituksen tavoitteena on perheviljelmien toi-
892:    Suomen vaatimuksia olosuhdehaittojen ta-          mintaedellytysten turvaaminen maan kaikissa
893: saamiseksi ovat mm. EY:n nykyisen tason ylit-        osissa.
894: tävät viljeltyyn alaan ja kotieläinten määrään           Ulkoasiainministeri Haavisto on sitoutunut
895: perustuvat tuet, kuljetustuki, joidenkin tuottei-    hallituksen jo ennen hänen ministerinvirkaan
896: den varastointitukijäljestelyt ja satovahinkokor-    astumistaan hyväksymiin neuvottelutavoittei-
897: vausjärjestelmien säilyttäminen.                     siin. On kaikkien suomalaisten ja koko kansan-
898:    Toiseksi Suomella on suuri määrä erilaisia        talouden etu, että ministeri Haavistolla, joka
899: tuotekohtaisia tavoitteita. Ne liittyvät lähinnä     ministereiden välisen työnjaon mukaisesti vastaa
900: eri tuotteiden kiintiöihin ja tuotanto-oikeuksiin.   neuvotteluissa maatalousasioista, on tunnettu
901:    Kolmanneksi Suomi tavoittelee ainakin siir-       syvällinen asiantuntemus ja vahva neuvotteluko-
902: tymäajaksi muita EY-maita joustavampia sään-         kemus juuri näistä asioista.
903: 
904:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
905: 
906:                                                                             Pääministeri Esko Aho
907:                                           1993 vp -   KK 269                                          3
908: 
909: 
910: 
911: 
912:                                       Till Riksdagens Herr Talman
913: 
914:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           regler för stöd av strukturinvesteringar inom
915: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          jordbruket som är smidigare än reglerna i andra
916: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       EG-länder. Denna smidighet behövs för att det
917: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål             skall vara möjligt för Finland att utveckla jord-
918: nr 269:                                               brukets strukturella konkurrenskraft, som i dag
919:                                                       inte är tillräckligt god. Finland anser att EG
920:              Vilka är de minimikrav beträffande       också bör delta i stödandet av strukturinveste-
921:           jordbruket som Regeringen anser att kan     ringarna med ett bidrag som är större än nor-
922:           godkännas i EG-förhandlingarna, och         malt.
923:              viiken är utrikesminister Haavistos         För det fjärde vill Finland utverka sådana
924:           faktiska roll i förhandlingarna i Bryssel   övergångsarrangemang som garanterar hyggliga
925:           i jämförelse med hans verksamhet som        anpassningsmöjligheter för jordbruket. Målet är
926:           MTK-ordförande och jordbrukarbefolk-        att under övergångsperioden successivt fårenhet-
927:           ningens talesman?                           liga vår prisnivå på jordbruksprodukter med
928:                                                       EG-nivån. Dessutom har Finland en mängd
929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         detaljerade förhandlingsmål som gäller olika
930: anföra följande:                                      jordbrukspolitiska delområden.
931:                                                          Regeringen har informerat riksdagens jord-
932:    I fråga om jordbruket är regeringens mål i         och skogsbruksutskott om sina mål och vill
933: förhandlingarna om EG-medlemskap för det              säkerställa informationen tili riksdagen i alla
934: första att utverka sådana stödsystem som utjäm-       skeden under förhandlingarnas gång.
935: nar de klimatologiska och geografiska faktorer           Regeringen anser att Finland inte har några
936: som försvårar jordbruket i Finland. Finland kan       större marginaler i fråga om dessa förhandlings-
937: inte delta i EG:s gemensamma jordbrukspolitik         mål. Betydelsen av ett hyggligt resultat på jord-
938: och gemensamma jordbruksmarknad utan kom-             bruksförhandlingarna beskrivs av att en mycket
939: pensation för sådana permanenta svårigheter           stor del av Finlands jordbruk sannolikt kommer
940: inom jordbruket som vi inte själva kan åtgärda        att råka i en situation där möjligheter för en
941: och övervinna.                                        fortsättning saknas, om de uppställda målen inte
942:    Beträffande denna utjämning kräver Finland         kan uppnås. Regeringens mål är att trygga
943: bl.a. ett stöd per odlad areal och antal husdjur      verksamhetsförutsättningarna för familjejord-
944: som är större än gällande EG-normer, transport-       bruket i alla delar av landet.
945: stöd och upplagringsstöd för vissa produkter             Utrikesminister Haavisto har förbundit sig tili
946: samt att få bevara systemen för skördeskadeer-        regeringens förhandlinsgmål, vilka uppställdes
947: sättningar.                                           redan innan han tillträdde som minister. Det
948:    För det andra har Finland en mängd förhand-        ligger i samtliga finländares och hela nationens
949: lingsmål som gäller enskilda produkter. Dessa         intresse att minister Haavisto, som tili följd av
950: gäller främst olika produktkontingenter och           arbetsfördelningen mellan ministrarna svarar för
951: produktionsrättigheter.                               jordbruksfrågorna, har en erkänt djup sakkun-
952:    För det tredje strävar Finland efter att åt-       skap och stor fårhandlingsvana i uttryckligen
953: minstone under övergångsperioden få sådana            dessa frågor.
954: 
955:      Helsingfors den 10 juni 1993
956: 
957:                                                                             Statsminister Esko Aho
958:                                                 1993 vp
959: 
960: Kirjallinen kysymys 270
961: 
962: 
963: 
964: 
965:                                    Laakkonen: Alueellisten tekijöiden ottamisesta huomioon korkea-
966:                                       kouluja koskevia päätöksiä tehtäessä
967: 
968: 
969:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
970: 
971:    Vastatessaan valtioneuvoston kyselytunnilla        opetusta. Se johtaisi myös siihen, että alan työ-
972: korkeakouluja koskevaan kysymykseen painotti          paikkoihin näillä alueilla olisi vaikea saada työn-
973: opetusministeri Uosukainen erikoistumista tule-       tekijöitä.
974: vaisuuden kehittämislinjana ja opetuksen alueel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
975: lisen kattavuuden merkitystä.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
976:    Joensuun yliopisto on maamme ensimmäinen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
977: tulosjohdettu yliopisto, joka on hakenut toimin-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
978: nalleen selkeitä erikoistumisaloja mm. kasvatus-
979: tieteistä. Tulosjohtamisen pohjalta se on pysty-                Aikooko Hallitus korkeakouluja kos-
980: nyt etsimään tarpeelliset linjaukset ja säästökoh-           kevissa päätöksissään ottaa huomioon
981: teet varsin itsenäisesti.                                    painottamansa alueelliset kattavuusteki-
982:     Korkeakouluneuvosto on tehnyt ehdotuksen,                jät, ja
983: jonka perusteella psykologian opetus pääainee-                  eikö olisi paikallaan Hallituksen kes-
984: na lakkaisi Joensuun yliopistossa. Alan työryh-              kittyä tämän hetken kipeisiin talous- ja
985: mä ei ole päätynyt ehdotuksen mukaiseen ratkai-              työllisyysongelmiin ja antaa korkeakou-
986: suun. Jos psykologian opetus lopetettaisiin Joen-            luille työrauha etsiä linjaukset ja säästö-
987: suun yliopistossa, merkitsisi se, että koko itäisen          kohteet itsenäisesti parhaaksi katsomal-
988: ja pohjoisen Suomen alueella ei olisi psykologian            Iaan tavalla?
989: 
990:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1993
991: 
992:                                           Pirkko Laakkonen
993: 
994: 
995: 
996: 
997: 2300321
998: 2                                        1993 vp -   KK 270
999: 
1000: 
1001:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1002: 
1003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Opetusministeriö pyysi korkeakouluja esittä-
1004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mään omat ehdotuksensa ja suunnitelmansa ra-
1005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kenteellisen kehittämisen jatkotoimista toimin-
1006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          ta- ja taloussuunnitelmissa syksyllä 1992. Kor-
1007: Laakkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         keakoulujen ehdotukset olivat vähäisiä. Osittain
1008: sen n:o 270:                                         tästä syystä opetusministeriö antoi korkeakoulu-
1009:                                                      neuvoston tehtäväksi laatia ehdotukset korkea-
1010:           Aikooko Hallitus korkeakouluja kos-        koululaitoksen rakenteellisen kehittämisen toi-
1011:        kevissa päätöksissään ottaa huomioon          mista. Ehdotukset valmistuivat huhtikuussa ja
1012:        painottamansa alueelliset kattavuusteki-      ne ovat olleet laajalla lausuntokierroksella.
1013:        jät, ja                                          Korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittä-
1014:           eikö olisi paikallaan Hallituksen kes-     misen yleislinja ja valtakunnallista päätöksente-
1015:        kittyä tämän hetken kipeisiin talous- ja      koa vaativat toimenpiteet päätetään osana kou-
1016:        työllisyysongelmiin ja antaa korkeakou-       lutuksen ja tutkimuksen kehittämispolitiikkaa.
1017:        luille työrauha etsiä linjaukset ja säästö-   Opetusministeriö on valmistellut valtioneuvos-
1018:        kohteet itsenäisesti parhaaksi katsomal-      ton päätettäväksi vuoteen 1996 ulottuvan koulu-
1019:        Iaan tavalla?                                 tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-
1020:                                                      muksen kehittämissuunnitelman tarkisteen. Val-
1021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tiontalouden tilan heikkenemisen lisäksi työttö-
1022: vasti seuraavaa:                                     myyden kasvu, kansainvälisen toimintaympäris-
1023:                                                      tön ennakoitua nopeampi muutos sekä tarve
1024:    Korkeakoulujen kehittämispolitiikkaa ei           sovittaa yhteen koulutuksen eri tasoilla toteutet-
1025: 1990-luvulla voida rakentaa enää jatkuvan kas-       tavat kehittämis- ja rationalisointitoimet ovat
1026: vun varaan. Valtiontalouden tila on heikentynyt      tehneet marraskuussa 1991 hyväksytyn kehittä-
1027: nopeasti. Julkisten menojen säästötoimet koh-        missuunnitelman tarkistamisen välttämättö-
1028: distuvat myös korkeakoulujen menoihin. Vuo-          mäksi.
1029: den 1994 budjettikehys huomioon ottaen kor-             Korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittä-
1030: keakoulujen määrärahoja joudutaan vuoteen            misen toimet pyritään suuntaamaan niin, että
1031: 1991 verrattuna supistamaan 800 miljoonalla          valtakunnallinen työnjako ja kunkin korkea-
1032: markalla, mikä merkitsee 17-18 %:n vähennys-         koulun profiili selkiytyvät. Koulutusyksiköitä
1033: tä. Kehittämistoimet toteutetaan lähivuosina yh-     voidaan vähentää aloilla, joilla liian moniin
1034: teistyötä laajentamalla, työnjakoa selkiyttämäl-     yksiköihin jakautuminen on esteenä tutkimuk-
1035: lä, toimintaa tehostamalla, joustavuutta lisää-      sen ja opetuksen kehittymiselle ja aiheuttaa tur-
1036: mällä ja määrärahoja uudelleen kohdentamalla.        hia kustannuksia. Lisäksi tarkistetaan koulutus-
1037: Voimavarojen niukentuminen vauhdittaa myös           määriä, tehtäviä ja työnjakoa aloilla, joilla opis-
1038: korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämi-       toasteen koulutuksen laajentuminen ja ammatti-
1039: sen toimia.                                          korkeakoulujen kehittäminen ovat lisänneet
1040:    Opetusministeriö valmisteli vuoden 1991 lo-       päällekkäistä koulutusta.
1041: pulla korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehit-        Valtioneuvoston ratkaisujen jälkeen opetus-
1042: tämisen toimenpideohjelman. Se toimitettiin          ministeriö ryhtyy tarvittavan lainsäädännön ja
1043: korkeakouluille jatkotoimia varten toiminta- ja      muun toimeenpanon valmisteluun. Pääosa ra-
1044: taloussuunnitelmista annetun palautteen yhtey-       kenteellisen kehittämisen toimenpiteistä kuuluu
1045: dessä viime keväänä. Lähtökohtana oli 1) kor-        kuitenkin korkeakoulujen päätäntävallan pii-
1046: keakoululaitoksen valtakunnallisen rakenteen         riin. Korkeakoulujen tulee sisällyttää ehdotukset
1047: - korkeakoulujen välisten työnjako- ja yhteis-       jatkotoimenpiteistä seuraaviin toiminta- ja ta-
1048: työkysymysten - kehittäminen, 2) kunkin kor-         loussuunnitelmiinsa ja niistä sovitaan opetusmi-
1049: keakoulun toiminnan rakenteen arviointi sekä 3)      nisteriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneu-
1050: paikallisen ja alueellisen yhteistyön lisääminen.    votteluissa vuoden 1994 alussa.
1051: Ajankohtaista on myös korkeakoulujen ja väli-
1052: aikaisten ammattikorkeakoulujen tehtävien sel-
1053: kiyttäminen.
1054: 
1055:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1993
1056: 
1057:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
1058:                                           1993 vp -   KK 270                                           3
1059: 
1060: 
1061: 
1062:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1063: 
1064:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           presentera sina egna förslag och planer i fråga
1065: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          om de fortsatta åtgärderna för den strukturella
1066: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       utvecklingen. Högskolorna hade få förslag att
1067: dagsman Pirkko Laakkonen undertecknade                komma med. Delvis av denna anledning gav
1068: spörsmål nr 270:                                      undervisningsmiriisteriet högskolerådet i upp-
1069:                                                       drag att utarbeta förslag tili att strukturellt
1070:           Åmnar Regeringen i sina beslut om           utveckla högskoleväsendet. Förslagen blev fårdi-
1071:        högskolorna ta hänsyn tili de regionala        ga i april och de har varit på omfattande remiss.
1072:        faktorerna som den själv betonat, och              Om den allmänna linjen för att strukturellt
1073:           vore det inte på sin plats för Regering-    utveckla högskoleväsendet och om de åtgärder
1074:        en att koncentrera sig på de rådande           som kräver riksomfattande beslutsfattande fat-
1075:        svåra problemen med ekonomin och sys-          tas beslut som en del av den politik som gäller
1076:        selsättningen och låta högskolorna i lugn      utveckling av utbildningen och forskningen. Un-
1077:        och ro självständigt få söka sina riktlinjer   dervisningsministeriet har för statsrådet utarbe-
1078:        och sparobjekt efter eget gottfinnande?        tat en reviderad plan fram till1996 för utveckling
1079:                                                       av utbildningen och forskningen vid högskolor-
1080:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             na. Den försämrade situationen i statsekonomin
1081: anföra följande:                                      tillsammans med den ökande arbetslösheten, de
1082:                                                       mer än förväntat snabba förändringarna i den
1083:     Den politik som syftar tili att utveckla hög-     internationella miljön och behovet att samman-
1084: skolorna kan under 1990-talet inte mera bygga         jämka utvecklings- och rationaliseringsåtgärder-
1085: på kontinuerlig tiliväxt. Statsekonomin har           na på utbildningens olika nivåer har gjort det
1086: snabbt försämrats. Sparåtgärderna i fråga om de       nödvändigt att revidera utvecklingsplanen, som
1087: offentliga utgifterna drabbar även högskolorna.       godkändes i november 1991.
1088: Med tanke på budgetramarna för 1994 blir man              1 mån av möjlighet inriktas åtgärderna på att
1089: tvungen att minska anslagen tili högskolorna          strukturellt utveckla högskoleväsendet så att den
1090: med 800 miljoner markjämfört med 1991, vilket         riksomfattande arbetsfördelningen och varje
1091: innebär en minskning på 17-18 %. Utvecklings-         högskolas profil klarläggs. Antalet utbildnings-
1092: åtgärderna vidtas under de närmaste åren genom        enheter kan minskas på områden, vilkas indel-
1093: att samarbetet utvidgas, arbetsfördelningen pre-      ning i allt för många enheter är ett hinder för att
1094: ciseras, flexibiliteten ökas och anslagen inriktas    forskningen och undervisningen skall kunna ut-
1095: på nytt. De knappare resurserna påskyndar             vecklas eller som ger upphov tili onödiga kostna-
1096: också åtgärderna för att strukturellt utveckla        der. Dessutom kommer antalet studerande, ar-
1097: högskoleväsendet.                                     betsuppgifterna och arbetsfördelningen att revi-
1098:     1 slutet av 1991 utarbetade undervisningsmi-      deras på områden den utvidgade utbildningen på
1099: nisteriet ett åtgärdsprogram för att strukturellt     institutnivå och utvecklingen av yrkeshögskolor
1100: utveckla högskoleväsendet. Det tillsändes hög-        har ökat överlappande utbildning.
1101: skolorna i samband med kommentarerna tili                 Sedan statsrådet har fattat sitt beslut kommer
1102: verksamhets- och ekonomipianeo förra våren.           undervisningsministeriet att börja bereda den
1103: Utgångspunkten var att 1) utveckla högskolevä-        behövliga lagstiftningen och verkställa det på
1104: sendets riksomfattande struktur - frågorna            annat sätt. Största delen av åtgärderna för den
1105: kring arbetsfördelningen och samarbetet mellan        strukturella utvecklingen hör dock tili högsko-
1106: högskolorna, 2) utvärdera hur verksamheten vid        lorna att besluta om. 1 följande verksamhets- och
1107: varje högskola var uppbyggd och 3) öka det            ekonomiplaner bör högskolorna innefatta sina
1108: lokala och regionala samarbetet. Aktuellt är          förslag tili fortsatta åtgärder, och om dem över-
1109:  även att precisera högskolornas och de temporä-      enskoms vid resultatöverläggningarna mellan
1110:  ra yrkeshögskolornas arbetsuppgifter.                undervisningsministeriet och högskolorna i bör-
1111:      Undervisningsministeriet bad högskolorna att     jan av 1994.
1112:  i sina verksamhets- och ekonomiplaner för 1992
1113:      Helsingfors den 9 juni 1993
1114: 
1115:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
1116:                                                1993 vp
1117: 
1118: Kirjallinen kysymys 271
1119: 
1120: 
1121: 
1122: 
1123:                                   Näsi: Ylitornion Meltosjärvien kunnostamisesta linnustonsuojelu-
1124:                                      järveksi
1125: 
1126: 
1127:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1128: 
1129:    Ylitornion Meltosjärven kylän kyläkokous on       kalliselle asutukselle, sillä järvet ovat kylän kes-
1130: yksimielisesti esittänyt Meltosjärvien kunnosta-     kellä.
1131: mista linnustonsuojelujärvenä. Järvet kuuluvat          Ylitornion kunta on lähettänyt ympäristömi-
1132: valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan.      nisteriölle vuosi sitten esityksen, jonka mukaan
1133: Ne ovat suojeluarvoltaan Lapin läänin parhai-        Meltosjärvien kunnostamisen suunnittelu aloi-
1134: den joukossa.                                        tettaisiin ja sen perusteella hankittaisiin vesioike-
1135:     Meltosjärvellä on jo nyt lintutorni. Järvien     usluvat
1136: tila on viime vuosina nopeasti huonontunut              Mikäli korvauskysymyksistä tulee ongelmia,
1137: rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena.          on vaihtomaina mahdollista käyttää Ylitornion
1138: Jatkuva umpeenkasvu alentaa järvien arvoa            kunnassa lähistöllä sijaitsevia metsähallituksen
1139: lintu vesinä.                                        runsaita metsiä. Hankkeen ei näin ollen tarvitse
1140:     Kansainvälisen linnustonsuojelujärven arvon      kaatua valtiontalouden ongelmien vuoksi.
1141: lisäksijärvillä on matkailullista merkitystä. Noin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1142: 10 km:n etäisyydellä sijaitsee lomakylä, leirikes-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1143: kus ja ampumaurheilukeskus. Tornionjokilaak-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1144: son matkailu tulee jatkossa entistä enemmän          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1145: nojautumaan lohenkalastusmatkailuun, joten
1146: järvien kuntoon on kiinnitettävä erityistä huo-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1147: miota.                                                       ryhtyä Meltosjärvien kunnostamiseksi
1148:     Järvien kunnostaminen on tärkeää myös pai-               linnustonsuojelujärvenä?
1149: 
1150: 
1151:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1993
1152: 
1153:                                               Lasse Näsi
1154: 
1155: 
1156: 
1157: 
1158: 2300321
1159: 2                                       1993 vp -   KK 271
1160: 
1161: 
1162: 
1163: 
1164:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1165: 
1166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ylitornion Iso ja Vähä Meltosjärvi kuuluvat
1167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan,
1168: olette 7 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-      jonka valtioneuvosto vahvisti 3.6.1982. Järvien
1169: jeenne n:o 719 ohella toimittanut valtioneuvos-     merkitys lintuvesinä on vaarantunut rantaniitty-
1170: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Nä-     jen ja -luhtien umpeutumisen sekä avovesialueen
1171: sin kirjallisen kysymyksen n:o 271, jossa tiedus-   pienentymisen takia. Ympäristöministeriö on
1172: tellaan:                                            antanut vesi- ja ympäristöhallitukselle toimeksi-
1173:                                                     annon lintuvesikunnostuksen laatimiseksi järvil-
1174:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      le. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri vastaa suunnit-
1175:        ryhtyä Meltosjärvien kunnostamiseksi         telutöistä, ja kun suunnitelma on hyväksytty,
1176:        linnustonsuojelujärvenä?                     myös sen toteuttamisesta. Ympäristöministeriön
1177:                                                     talousarviossa on määräraha vesistö- ja ympäris-
1178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tönsuojelutöihin ja tästä voidaan osoittaa varat
1179: vasti seuraavaa:                                    kunnostussuunnitelman laadintaan ja toteutta-
1180:                                                     miseen.
1181: 
1182:      Hel~ingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
1183: 
1184:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1185:                                         1993 vp -   KK 271                                          3
1186: 
1187: 
1188: 
1189: 
1190:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1191: 
1192:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      för skydd av fågelrika insjöar och havsvikar,
1193: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-    som statsrådet fastställde 3.6.1982. Sjöarnas be-
1194: se nr 719 av den 7 maj 1993 tili vederbörande       tydelse som en skyddad plats för fåglar hotas av
1195: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     att strandängarna och maderna håller på att
1196: dagsman Näsi undertecknade spörsmål nr 271:         växa igen och de öppna vattenytorna minskar.
1197:                                                     Miljöministeriet har gett vatten- och miljöstyrel-
1198:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     sen i uppdrag att göra upp en plan för hur sjön
1199:        ta för att restaurera Meltosjärvi sjöarna    skall sättas i stånd för fåglarna. Lapplands
1200:        tili en skyddad plats för fåglar?            vatten- och miljödistrikt svarar för planeringen
1201:                                                     och, efter att planen har godkänts, också för att
1202:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den genomförs. Miljöministeriet har ett anslag
1203: samt anföra följande:                               för vatten- och miljövårdsarbeten i sin budget,
1204:                                                     och medel för uppläggningen och genomföran-
1205:    Iso Meltosjärvi och Vähä Meltosjärvi i Över-     det av restaurationsplanen kan anvisas under
1206: torneå ingår i det riksomfattande programmet        detta anslag.
1207: 
1208:      Helsingfors den 10 juni 1993
1209:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
1210:                             j
1211:                         j
1212:                         j
1213:                     j
1214:                     j
1215:                 j
1216:                 j
1217:             j
1218:             j
1219:         j
1220:         j
1221:     j
1222:     j
1223: j
1224: j
1225:                                                1993 vp
1226: 
1227: Kirjallinen kysymys 272
1228: 
1229: 
1230: 
1231: 
1232:                                   S-L. Anttila ym.: Toimenpiteistä eläin- ja kasvitautien Suomeen
1233:                                       leviämisen ehkäisemiseksi
1234: 
1235: 
1236:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1237: 
1238:     Salmonellojen saastuttamien eläimistä saata-     mattavasti suurempaa Suomeen verrattuna, pi-
1239: vien elintarvikkeiden määrä on Suomessa hyvin        dän epärealistisena maa- ja metsätalousministe-
1240: alhainen verrattuna keskieurooppalaiseen ta-         riön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston ehdo-
1241: soon. Muissa Pohjoismaissa taso on suurin piir-      tusta. Tässä ehdotuksessa luotetaan liikaa lähet-
1242: tein sama kuin Suomessa, joskin Tanskassakin         täjämaan elintarvikkeita tuottavien laitosten val-
1243: taso on jo neljä sadasta, kun Suomessa se on 0,4.    vontaan. Miten ne kykenisivät tämän valvonnan
1244: Suurin osa ihmisiin tarttuneista salrnonelloista     tekemään, koska niiden oma saimonellataso on
1245: saadaan niiden ulkomaanmatkojen aikana, jot-         mm. Hollannissa sadasta jopa kahdeksankym-
1246: ka ovat suuntautuneet Pohjoismaiden ulkopuo-         mentä. Siksi pidänkin Suomen omien etujen
1247: lelle.                                               vastaisena rakentaa Suomen tuontielintarvikkei-
1248:     Eri salmonellojen leviämisherkkyys .kotieläi-    den turvallisuutta ja taudittomuutta lähettäjä-
1249: missäja taudin aiheutuskyky ihmisissä vaihtelee.     maan viranomaisen vakuutuksen varaan.
1250: Herkkiä elintarvikkeita tässä mielessä ovat             Maa- ja metsätalousvaliokunnassa olemme
1251: mm. siipikarjanliha, sianliha ja eräiden tiettyjen   mm. rehulainsäädännön osalta vaatineet raja-
1252: saimonellakantojen osalta myös kananmunat.           valvonnan säilyttämistä. Vain rajalla tapahtuva
1253: Salmonellat jaetaan ihmisiin kohdistuvien ris-       Suomen viranomaisten toimesta tehty valvonta
1254: kien osalta kahteen ryhmään: vaarallisiin ja         voi pitää Suomen tautitilanteen nykyisenkaltai-
1255: vähemmän vaarallisiin. Kun eläimistä saatavia        sen alhaisena. Samalla viittaan eduskunnan
1256: elintarvikkeita tuodaan tulevaisuudessa maahan       maa- ja metsätalousvaliokunnan 2.4.1992 esit-
1257: Euroopan talousalueen tai Euroopan talousyh-         tämiin neuvottelutavoitteisiin, joissa erityisesti
1258: teisön maista, on Suomen hyvin tarkkaan val-         korostetaan kasvi- ja eläintautien tulon estä-
1259: vottava, ettei saimonellatilanteemme nykyisestä      mistä Suomeen omilla toimenpiteillämme. Siksi
1260: alhaisesta tasosta heikkene.                         onkin pakko kysyä, miksi näitä maatalousva-
1261:     EY-vapaakauppaa suosiviin periaatteisiin         liokunnan täysin yksimielisesti asettamia ta-
1262: kuuluu se, että Euroopan yhteisöön kuuluvien         voitteita ei ole noteerattu maa- ja metsätalous-
1263: maiden rajalla tapahtuu mahdollisimman vähän         ministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston
1264: erilaisia tuote-erään kohdistuvia toimenpiteitä.     omassa tavoitteenasettelussa. Selitykseksi ei rii-
1265:  Samojen periaatteiden mukaisesti sallitut pisto-    tä EY-käytäntö, vaan meidän on omien etu-
1266:  kokeenomaistyyppiset tarkastukset näytteenot-       jemme nimissä asetettava omat neuvotteluta-
1267:  toineen eivät saa olla kauppaa rajoittavia. Suo-    voitteemme kuluttajien suojelun turvaamiseksi.
1268:  messa on valmisteltu maa- ja metsätalousminis-      Rooman sopimuksen terveydensuojelun artik-
1269:  teriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastolla eh-   lan pohjalta meidän on asetettava omat tavoit-
1270:  dotus, jonka mukaan lähettäjämaassa asian-          teemme.
1271:  omaisia, eläimistä saatavia elintarvikkeita tuot-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1272:  tavia laitoksia valvova viranomainen vakuuttaa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1273:  kirjallisesti, että tuote-erä, johon Suomeen tuo-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1274:  tava elintarvike-erä kuuluu, on tutkittu salmo-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1275:  nellojen varalta em. ehtojen mukaisesti. Tämä
1276:  menettely on jo nyt käytössä Tanskasta Suo-                   Mihin perustuu maa- ja metsätalous-
1277:  meen tuotavan siipikarjanlihan osalta.                     ministeriön eläinlääkintä- ja elintarvike-
1278:     Huomioon ottaen sen realiteetin, että EY-               osaston ehdotus lähettäjämaan tarkas-
1279:  alueella mm. salmonellan esiintyminen on huo-              tukseen perustuvasta järjestelmästä, kos-
1280: 
1281: 230032J
1282: 2                                      1993 vp -   KK 272
1283: 
1284:       ka EY omilla valvontatoimillaan ei ole               oman rajavalvontamme ja alhaisen tauti-
1285:       kyennyt alueensa saimonellatasoa saatta-             tilanteemme, sekä
1286:       maan alhaiselle pohjoismaiselle tasolle,                missä aikataulussa Hallitus aikoo teh-
1287:          miksi maa- ja metsätalousministeriön              dä konkreettiset EY -neuvottelutavoitteet
1288:       eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto ei to-           eläin- ja kasvitautien osalta huomioon
1289:       teuta eduskunnan tahtoa ja aseta tavoit-             ottaen maa- ja metsätalousvaliokunnan
1290:       teita Rooman sopimuksen terveydensuo-                asiasta yksimielisesti asettamat peruspe-
1291:       jelun artiklan pohjalta säilyttääksemme              riaatteet?
1292:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1993
1293: 
1294:         Sirkka-Liisa Anttila           Annikki Koistinen           Timo Kalli
1295:         Timo Järvilahti                Markku Koski                Pirkko Laakkonen
1296:         Kari Rajamäki                  Osmo Polvinen               Väinö Saario
1297:         Maunu Kohijoki                 Heikki A. Ollila            Henrik Westerlund
1298:                   Juhani Alaranta                              Markku Lehtosaari
1299:                                          1993 vp -   KK 272                                           3
1300: 
1301: 
1302: 
1303: 
1304:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1305: 
1306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kunnastamme on vielä varsin pitkän aikavälin
1307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tavoite ja kokonaisuudessaan erittäin vaikea to-
1308: olette 7 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn kir-       teuttaa.
1309: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Euroopan talousyhteisön (EY) maissa salmo-
1310: omaiselle jäsenelle kansanedustaja S-L. Anttilan     nellan torjuntatoimet saivat 1980-luvun lopulla
1311: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         uutta voimaa ja vakavuutta, kun ihmisille vaa-
1312: 272:                                                 rallinen saimonellatyyppi levisi nopeasti Siipikar-
1313:                                                      jaan ja siipikarjatuotteisiin, mm. kananmuniin.
1314:           Mihin perustuu maa- ja metsätalous-        Pisimmälle torjuntatoimet vietiin Englannissa,
1315:        ministeriön eläinlääkintä- ja elintarvike-    jossa myös tautitilanne on edelleen hyvin vaka-
1316:        osaston ehdotus lähettäjämaan tarkas-         va. Tämä vaarallinen saimonellatyyppi ei ole
1317:        tukseen perustuvasta järjestelmästä, kos-     päässyt pureutumaan suomalaiseen siipikarjaan.
1318:        ka EY omilla valvontatoimillaan ei ole           Nyt osa näistä Englannissa sovelletuista me-
1319:        kyennyt alueensa saimonellatasoa saatta-      nettelyistä on kirjattu EY:n direktiiviin, joka
1320:        maan alhaiselle pohjoismaiselle tasolle,      koskee eläimistä ihmisiin leviäviä tauteja (92/
1321:           miksi maa- ja metsätalousministeriön       117/EEC). Tämä direktiivi, joka on jäsenmaita
1322:        eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto ei to-    velvoittava minimiohjelma, edellyttää mm., että
1323:        teuta eduskunnan tahtoa ja aseta tavoit-      salmonellojen esiintymistä seurataan kaikissa
1324:        teita Rooman sopimuksen terveyden-            liha-alan laitoksissa. Siipikarjan siitoseläimille
1325:        suojelun artiklan pohjalta säilyttääksem-     on direktiivissä oma hyvin yksityiskohtainen
1326:        me oman rajavalvontamme ja alhaisen           valvontaohjelmansa, joka monessa suhteessa
1327:        tautitilanteemme, sekä                        muistuttaa Suomessa käytettyä.
1328:           missä aikataulussa Hallitus aikoo teh-        EY on antanut direktiivin, joka määrittelee
1329:        dä konkreettiset EY-neuvottelutavoitteet      eläinlääkinnällisten tarkastusten aseman yhtei-
1330:        eläin- ja kasvitautien osalta huomioon        söön kuuluvien maiden välisessä kaupassa (89/
1331:        ottaen maa- ja metsätalousvaliokunnan         662/EEC). Tässä säädöksessä pyritään nimen-
1332:        asiasta yksimielisesti asettamat peruspe-     omaisesti vähentämään niitä rajoilla tehtäviä
1333:        riaatteet?                                    tarkastuksia, jotka on koettu kaupan esteiksi.
1334:                                                      Tarkastukset siirretään toisaalta tehtäväksi al-
1335:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-         kuperämaassa ja siellä asianomaisessa tuotanto-
1336: vasti seuraavaa:                                     laitoksessa ja toisaalta tehtäväksi määrämaassa
1337:                                                      ja siellä vastaanottavassa laitoksessa. Määrä-
1338:    Suomalaisissa kotieläimissä ja eläimistä saata-   maassa tehtävät tarkastukset on säädetty pisto-
1339: vissa elintarvikkeissa tavataan salmonelloja huo-    kokeenomaisiksi. Nämä pistokokeet eivät saa
1340: mattavasti harvemmin kuin Keski-Euroo-               olla kauppaa rajoittavia. Viranomaisten suorit-
1341: passa, Suomessa taso on samaa luokkaa kuin           tamat pistokokeet perustuvat ao. tuotteita kos-
1342: Ruotsissa ja Norjassa. Tanskassa salmonelloja        keviin direktiiveihin, jotka voivat olla hyvinkin
1343: esiintyy jo runsaammin. Suomalaisissa kotieläi-      yksityiskohtaisia. Säädös sisältää menettelyta-
1344: missä esiintyy kuitenkin saimonellalajeja koti-      van ongelmatapauksia varten. Näillä säädöksillä
1345: maisina tartuntoina. Vastustustoimien ansiosta       ei ole vaikutusta ostajan ja myyjän välisiin keski-
1346: kotimaassa saatujen ihmisten salmonellatartun-       näisiin sopimuksiin. Eri maiden valvontaviran-
1347: tojen määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa          omaisten keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi
1348: noin tuhannesta noin viiteensataan tapaukseen        yhteisö on käynnistänyt ohjelmia virkamiesten
1349: vuodessa. Samaan aikaan ulkomaanmatkailun            ja tiedon vaihtamiseksi.
1350: myötä kaikkien saimonellatapausten määrä on             Kansainvälinen elintarvikekauppa ja erityi-
1351: moninkertaistunut. Aktiivisesta vastustuksesta       sesti liha- ja lihatuotekauppa perustuu nykyisel-
1352: huolimatta salmonellan poistaminen kotieläin-        lään eläinlääkinnällisten vaatimusten osalta
1353: 4                                          1993 vp -   KK 272
1354: 
1355: kauppaa käyvien maiden viranomaisten väliseen          mia eriä. Vaikka suomalaiset rehntehtaat ovat
1356: luottamukseen. Vaatimusten täyttyminen osoite-         teknisesti korkeatasoisia, voi salmonelloja sisäl-
1357: taan todistuksin, joiden oikeellisuus osoitetaan       tävä raaka-aine-erä saastuttaa koko prosessin,
1358: tarvittaessa sekä tuotteiden että tuotteet valmis-     laitteet ja lopputuotteet. Laitosten puhdistami-
1359: tavien laitosten tarkastuksin.                         nen on hyvin työlästä ja kallista. Saastunut rehu
1360:     Edellä mainitut direktiivit ja Suomen hyvän        levittää tautiriskin kotieläintiloille ja sieltä tauti
1361: saimonellatilanteen huomioon ottaen EY-jäse-           kulkeutuu elintarvikkeisiin ja ihmisiin.
1362: nyysneuvotteluihin asetettu tavoite on seuraava:           Jokaiseen tuontierään kohdistuva tutkimus
1363:     (1) Kaikkiin eläimistä saatavia elintarvikkeita    on tarkoituksenmukainen, koska tuote-erän lä-
1364: koskeviin direktiiveihin viitattaessa mainitaan        hettäjän vastuu päättyy rajalle. EY-jäsenyysneu-
1365: Suomen ja muiden pohjoismaiden asettama sal-           votteluissa Suomi on esittänyt varauksen myös
1366: monellojeli esiintymistä koskeva varaus.               kasviproteiineja sisältävien rehuraaka-aineiden
1367:     (2) Eläinlääkinnällisiä tarkastuksia yhteisön-     ja rehujen rajatarkastuksista salmonellan varal-
1368: sisäisessä kaupassa koskevaan direktiiviin viitat-     ta.
1369: taessa mainitaan, että kun tuotteita viedään               Pyrkimyksenä on, että nämä tavoitteet voi-
1370: Suomeen ja muihin pohjoismaihin, tulee tuottei-        daan sopia yhteiseksi Suomen, Ruotsin ja Nor-
1371: ta seurata todistus siitä, että tuotantoerän val-      jan kesken. Näillä EY-jäsenyyttä hakeneilla
1372: mistusta on valvottu salmonellojen varalta nega-       mailla on jo nyt yhteinen, jäsenyysneuvotteluissa
1373: tiivisin tuloksin. Suomessa kotoperäisinä esiinty-     julkituotu kielteinen suhtautumistapa salmonel-
1374: vien, vähemmän vaarallisten salmonellojen osal-        lan esiintymiseen elintarvikkeissa ja rehuissa.
1375: ta riittää se, että korkeintaan 5 % tutkituista            Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-
1376: näytteistä on sisältänyt näitä salmonelloja.           tä- ja elintarvikeosaston nimenomaisena pyrki-
1377:     (3) Samat säännöt ulotetaan koskemaan EY:n         myksenä on säilyttää Suomessa myytävien, eläi-
1378: ulkopuolisten ns. kolmansien maiden vientiä            mistä saatavien elintarvikkeiden alhainen saimo-
1379: Suomeen, vaikka se tapahtuisi toisen EY-jäsen-         nellataso ja näin toteuttaa eduskunnan maa- ja
1380: maan kautta.                                           metsätalousvaliokunnan ilmaisema tahto.
1381:     Kun saimonella mainitaan eläimistä saatavia            Hallitus uskoo, että nyt valittu neuvotteluta-
1382: elintarvikkeita koskevissa direktiiveissä, voidaan     voite on realistinen ja soveltuu EY:n valitsemaan
1383: maahantuotavista elintarvikkeista ja niiden raa-       kaupan vapauttamista suosivaan periaatteeseen.
1384: ka-aineista tehdä pistokokeita salmonellojen va-       Jos ehdotetun mukaisista järjestelyistä voidaan
1385: ralta. Näin luodaan myös laillinen peruste posi-       sopia EY-jäsenyysneuvotteluissa, ne muodosta-
1386: tiivisten tutkimustulosten käynnistämille vasta-       vat hyvän lisän kotimaiselle salmonellojen vas-
1387: toimille sekä tarvittaessa pistokokeiden tihentä-      tustusohjelmalle.
1388: miselle. Pistokokeiden siirtyminen rajalta vas-            Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii kaikin
1389: taanottavaan laitokseen on näytteenottoa hel-          keinoin toteuttamaan eduskunnan tahtoa EY-
1390: pottava seikka, joka ei vaaranna elintarvikkei-        jäsenyysneuvotteluissa ja säilyttämään alhaisen
1391: den turvallisuutta. Päävastuun ja -kustannuksen        tautitilanteemme niissä käytännön rajoissa, jot-
1392: tuote-erän saimonellavalvonnasta kantaa ehdo-          ka neuvottelutulokset mahdollistavat.
1393: tetussa järjestelmässä erän tuottaja, lähettävä            Suomen tavoitteet EY-jäsenyysneuvotteluissa
1394: laitos ja laitosta valvova lähettäjämaan viran-        eläin- ja kasvitautien osalta ovat käytännöllisesti
1395: omainen, ei suomalainen veronmaksaja.                  katsoen valmiita ja ne tähtäävät nykyisen kor-
1396:     Eläimistä saatavien rehuraaka-aineiden ja re-      kean suojatason säilyttämiseen. Tavoitteet jäte-
1397: hujen osalta tavoitteeksi on asetettu se, että         tään EY :He virallisesti lähikuukausina sen jäl-
1398: nykyinen rajalla tapahtuva saimonellavalvonta          keen, kun EY:n lainsäädäntö on käyty komis-
1399: säilyy. Valvonta rajalla keskittyy riskituotteisiin.   sion kanssa läpi ja kun niistä on käyty riittävä
1400: Kokemuksemme nykyisestä valvontajärjestel-             määrä selventäviä keskusteluja.
1401: mästä on myönteinen. Maahan tuotavissa eläi-               Hallitus on valmis eduskunnan toivomuksen
1402: mistä saatavissa rehuraaka-aineissa ja rehuissa        mukaan keskustelemaan tavoitteista.
1403: on esiintynyt toistuvasti salmonellojen saastutta-
1404:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1993
1405: 
1406:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
1407:                                           1993 vp -    KK 272                                           5
1408: 
1409: 
1410: 
1411: 
1412:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1413: 
1414:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I de Iänder som hör till Europeiska ekonomis-
1415: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ka gemenskapen (EEG) intensifierades bekämp-
1416: den 7 maj 1993 till vederbörande medlem av             ningen av saimonella i slutet av 1980-talet på
1417: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ant-       allvar, då en för människan farlig salmonellatyp
1418: tila m.fl. undertecknade spörsmål nr 272:              snabbt spridde sig till fjäderfä och produkter av
1419:                                                        fjäderfå, bl.a: ägg. Längst utsträcktes bekämp-
1420:           Viiken utgångspunkt har jord- och            ningsåtgärdema i England, där sjukdomssitua-
1421:        skogsbruksministeriets veterinär- och           tionen fortfarande är mycket allvarlig. Denna
1422:        livsmedelsavdelning för sitt förslag till ett   farliga salmonellatyp har inte fått fotfäste bland
1423:        system som baserar sig på det avsändande        vårt fjäderfä.
1424:        landets kontroll, då EG genom egna kon-             Nu har en del av dessa i England tillämpade
1425:        trollåtgärder inte kunnat sänka salmonel-       metoder införts i EG:s direktiv som gäller sjuk-
1426:        lanivån inom sitt område till en låg nord-      domar som sprider sig från djur till människa
1427:        isk nivå,                                       (92/117/EEC). Detta direktiv, ett minimipro-
1428:           varför förverkligar jord- och skogs-         gram som förpliktar medlemsstatema, förutsät-
1429:        bruksministeriets veterinär- och livsme-        ter bl.a. att de följer med eventuell förekomst av
1430:        delsavdelning inte riksdagens vilja och         salmonellabakterier vid samtliga anläggningar i
1431:        ställer upp mål på basis av Romfördra-          köttbranschen. För avelsdjur av fjäderfå inne-
1432:        gets artikel om skyddande av människors         håller direktivet ett separat mycket detaljerat
1433:        och djurs hälsa och liv, för att vi skall       kontrollprogram, som i många avseenden liknar
1434:        kunna bibehålla vår gränsövervakning            vårt eget.
1435:        och gynnsamma sjukdomssituation, samt               EG har givit ett direktiv som fastställer vete-
1436:           inom vilket tidsschema ämnar Rege-           rinära kontrollers status vid handeln inom ge-
1437:        ringen ställa upp konkreta mål för EG-          menskapen (89/662/EEC). Genom denna rätts-
1438:        förhandlingama i fråga om djur- och             akt försöker man uttryckligen minska de kon-
1439:        växtsjukdomar med beaktande av jord-            troller vid gränsema som ansetts utgöra ett
1440:        och     skogsbruksutskottets      enhälliga     handelshinder. Kontrollema överförs dels på
1441:        grundprinciper i frågan?                        ursprungslandet för att där utföras vid en pro-
1442:                                                        duktionsanläggning, dels på destinationslandet
1443:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för att där utföras vid en mottagande anlägg-
1444: anföra följande:                                       ning. De kontroller som utförs i destinationslan-
1445:                                                        det skall enligt bestämmelsema ske stickprovs-
1446:    Hos finska husdjur och i livsmedel av anima-        mässigt. Stickproven får inte begränsa handeln.
1447: liskt ursprung påträffas salmonellabakterier i         Stickprov som tas av myndighetema baserar sig
1448: betydligt fårre fall än hos djur och livsmedel från    på direktiv för ifrågavarande produkter. Direk-
1449: Mellaneuropa. Nivån är likartad såväl i Finland        tiven kan vara mycket detaljerade. Rättsakten
1450: som i Sverige och Norge. I Danmark förekom-            innehåller ett förfaringssätt som skall iakttas i
1451: mer saimonella däremot rikligare. Hos våra hus-        problematiska fall. Dessa rättsakter har inte
1452: djur påträffas dock salmonellatyper som in-            någon betydelse för köparens och säljarens in-
1453: hemsk smitta. Tack vare bekämpningsåtgärder-           bördes avtal. I syfte att öka det ömsesidiga
1454: na har antalet salmonellafall hos människor som        förtroendet mellan olika länders kontrollmyn-
1455: smittats i hemlandet på tio år sjunkit från ca         digheter har gemenskapen startat program för
1456: ettusen till ca femhundra fall per år. Till följd av   utbyte av tjänstemän och information.
1457: turismen har totalantalet salmonellafall samti-          ; I fråga om veterinära krav baserar sig den
1458: digt mångdubblats. Trots aktiv bekämpning är           intemationella livsmedelshandeln och speciellt
1459: utrotningen av saimonella hos vår husdjursbe-          handeln med kött och köttprodukter för närva-
1460: sättning fortfarande ett mycket långsiktigt mål,       rande på förtroende mellan myndighetema i de
1461: som i sin helhet är mycket svårt att nå.               Iänder som bedriver handel med varandra. Att
1462: 6                                         1993 vp -    KK 272
1463: 
1464: kraven uppfyllts påvisas med hjälp av intyg,           farande salmonellakontaminerade partier. Trots
1465: vilkas äkthet vid behov bevisas såväl genom            att våra foderfabriker tekniskt sett står på en hög
1466: kontroll av produktema som genom kontroll av           nivå, kan ett salmonellakontaminerat parti råva-
1467: de anläggningar där produktema framställs.             ror förorena hela processen, anordningarna och
1468:     Med beaktande av de ovan nämnda direkti-           slutproduktema. Det är mycket besvärligt och
1469: ven och den gynnsamma salmonellasituationen i          dyrt att rengöra anläggningama. Med förorenat
1470: Finland är målet för förhandlingama om ett EG-         foder sprids sjukdomsrisken till husdjurslägen-
1471: medlemskap följande:                                   heter och därifrån sprider sig sjukdomen vidare
1472:     (l) Vid hänvisning till samtliga direktiv som      tili livsmedel och människor.
1473: gäller livsmedel av animaliskt ursprung nämns              Kontrollen av varje importerat parti är ända-
1474: Finlands och de övriga nordiska ländernas reser-       målsenlig, emedan avsändarens ansvar för ett
1475: vation i fråga om förekomsten av salmonella-           produktparti upphör vid gränsen. Vid förhand-
1476: bakterier.                                             lingama om ett medlemskap i EG har Finland
1477:     (2) Vid hänvisning till det direktiv som gäller    med avseende på saimonella även kommit med
1478: veterinära kontroller vid handeln inom gemen-          en reservation i fråga om gränskontroller av
1479: skapen nämns att då produkter förs in till             råvaror till fodermedel och fodermedel som
1480: Finland och till de övriga nordiska ländema            innehåller växtproteiner.
1481: skall de åtföljas av ett intyg om att framställning-       Strävan är att komma överens om att dessa
1482: en av den berörda produktionsmängden överva-           mål är gemensamma för Finland, Sverige och
1483: kats med avseende på saimonella med negativa           Norge. Dessa länder, som ansökt om medlem-
1484: resultat. I fråga om mindre farliga salmonella-        skap i EG, har redan nu en gemensam negativ
1485: bakterier av inhemskt ursprung som förekom-            attityd tili förekomsten av saimonella i livsmedel
1486: mer i Finland räcker det om högst 5 % av de            och fodermedel och denna attityd har framhåUits
1487: kontrollerade proven innehållit dessa bakterier.       vid medlemskapsförhandlingama.
1488:     (3) Samma regler utsträcks till att gälla expor-       Jord- och skogsbruksministeriets veterinär-
1489: ten tili Finland från s.k. tredje land utanför EG,     och livsmedelsavdelning försöker uttryckligen
1490: även om den sker via ett annat medlemsland             bibehålla den låga salmonellanivån hos livsme-
1491: inom EG.                                               del av animaliskt ursprung som säljs i Finland
1492:     Då saimonella nämns i direktiv som gäller          och därigenom förverkliga riksdagens jord- och
1493: livsmedel av animaliskt ursprung, kan stickprov        skogsbruksutskotts vilja.
1494: tas på importerade livsmedel och råvaror tili              Regeringen tror att det mål som uppställts för
1495: dessa för kontroll av eventuell förekomst av           förhandlingarna är realistiskt och överensstäm-
1496: salmonella. På detta sätt skapas även en laglig        mer med den av EG valda princip som gynnar fri
1497: grund för motåtgärder mot positiva kontrollre-         handel. Om det är möjligt att komma överens
1498: sultat samt vid behov för tätare stickprovskon-        om de föreslagna arrangemangen vid förhand-
1499: troll. Genom att stickproven flyttas från gränsen      lingama om medlemskap i EG, utgör de ett
1500: tili en mottagande anläggning underlättas prov-        lämpligt tiliägg tili det inhemska programmet för
1501: tagningen och äventyras inte livsmedelssäkerhe-        bekämpning av salmonella.
1502: ten. Den som bär det huvudsakliga ansvaret och             Jord- och skogsbruksministeriet försöker på
1503: betalar kostnadema för salmonellakontrollen av         allt sätt förverkliga riksdagens vilja vid förhand-
1504: ett produktparti är enligt det föreslagna systemet     lingama om medlemskap i EG och bibehålla vår
1505: producenten, den avsändande anläggningen och           gynnsamma sjukdomssituation inom de praktis-
1506: den myndighet i det avsändande landet som              ka gränser som förhandlingsresultaten medger.
1507: övervakar anläggningen, inte den finländska                Finlands mål vid förhandlingama om med-
1508: skattebetalaren.                                       lemskap i EG är praktiskt taget klart i fråga om
1509:     I fråga om råvaror till fodermedel och foder-      djur- och växtsjukdomar och tar sikte på att vår
1510: medel har som mål uppställts att den nuvarande         nuvarande höga skyddsnivå bibehålls. Målen
1511: salmonellakontrollen vid gränsen bibehålls.            presenteras för EG officiellt under de närmaste
1512: Kontrollen vid gränsen gäller främst riskproduk-       månadema efter en genomgång av EG:s lagstift-
1513: ter. Våra erfarenheter av det nuvarande kontroll-      ning tillsammans med kommissionen och då ett
1514: systemet är positiva. Hos importerade råvaror          tillräckligt antal klarläggande samtai har förts.
1515: till fodermedel och fodermedel av animaliskt               Regeringen är beredd att enligt riksdagens
1516: ursprung har förekommit och förekommer fort-           vilja diskutera de mål som uppställts.
1517:      Helsingfors den 11 juni 1993
1518: 
1519:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
1520:                                               1993 vp
1521: 
1522: Kirjallinen kysymys 273
1523: 
1524: 
1525: 
1526: 
1527:                                  Aittoniemi: Vientiteollisuuden tukemisesta Pohjois-Amerikan ja
1528:                                      Kaukoidän markkinoilla
1529: 
1530: 
1531:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1532: 
1533:    Eräs OECD-edustustomme korkea virkamies          imagomarkkinoita, jotka ovat hedelmällisen
1534: Pariisista on lausunut, että Eurooppa on eräällä    kaupanteon pohja.
1535: tavalla taantuva talousalue, jota rasittavat myös      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
1536: muutokset Itä-Euroopan talouskehityksessä.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1537: Hän on katsonut, ettei Suomen tulevaisuus ole       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1538: löydettävissä mainituilta Euroopan markkinoil-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1539: ta vaan nimenomaan Kaukoidän ja Pohjois-
1540: Amerikan suunnasta silloin, jos puhutaan vien-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin he-
1541: nin ja talouden kehityksestä.                               rättääkseen suomalaisen teollisuuden ja
1542:    Tämä on itsestään selvä asia. Outoa on se                vientiyritykset imagonrakentamiseen ja
1543: seikka, et~ noilla Kaukoidän ja Pohjois-Ameri-              läsnäoloon nimenomaan Kaukoidän,
1544: kan markkinoilla, joilla muilla teollisuusmailla            mutta myös Pohjois-Amerikan yhä kas-
1545: on jo sukupolvien pituinen läsnäolo, suomalaiset            vavilla markkinoilla, missä monet muut
1546: ovat vain harvinaisia läsnäolijoita. Tarkoitan              maat ovat kehittäneet teollisen taijonnan
1547: tällä nimenomaan vientiyritysten läsnäoloa ja               imagoa jopa sukupolvien ajan?
1548: 
1549:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1993
1550: 
1551:                                           Sulo Aittoniemi
1552: 
1553: 
1554: 
1555: 
1556: 2300321
1557: 2                                       1993 vp -   KK 273
1558: 
1559: 
1560: 
1561: 
1562:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1563: 
1564:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      + 38%, Korean Tasavalta + 20%, Malesia +
1565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       25 %, Filippiinit + 142 % ja Thaimaa + 48 %.
1566: olette 11 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn          Myös vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 13%. Vuo-
1567: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        den 1993 ensimmäisen kolmanneksen kauppati-
1568: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo        lastot osoittavat vielä tuntuvasti suurempia kas-
1569: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vulukuja näille markkinoille. Suurimmat Euroo-
1570: sen n:o 273:                                        pan ulkopuolisilla markkinoilla toimivat vienti-
1571:                                                     yritykset ovat tiedostaneet näiden markkinoiden
1572:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin he-       merkityksen ja lisänneet toimintaansa ja läsnä-
1573:        rättääkseen suomalaisen teollisuuden ja      oloaan niillä. Haastavin tehtävä onkin uusien
1574:        vientiyritykset imagonrakentamiseen ja       vientiyritysten rohkaisemisessa lähtemään näille
1575:        läsnäoloon nimenomaan Kaukoidän,             uusille markkinoille. Juuri siitä on keskeisesti
1576:        mutta myös Pohjois-Amerikan yhä kas-         kysymys meneillään olevassa strategiatyössä.
1577:        vavilla markkinoilla, missä monet muut          Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla on yri-
1578:        maat ovat kehittäneet teollisen tarjonnan    tysten vientiponnistelujen tukemiseksi useinkin
1579:        imagoa jopa sukupolvien ajan?                suurta merkitystä sillä, että valtiovalta antaa
1580:                                                     niille mahdollisimman näyttävää tukea esimer-
1581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiksi ministerivierailujen tai virkamiesvetoisten
1582: vasti seuraavaa:                                    kauppavaltuuskuntien muodossa. Tällaisia vie-
1583:                                                     railuja on toteutettu suunnitelmallisesti ja koh-
1584:    Hallitus on hyvin tietoinen siitä, että maail-   dennetusti juuri lupaavimmille kohdealueille:
1585: mantalouden dynaamisimmat kasvukeskukset            Kaukoitään ja Kaakkois-Aasiaan, Amerikkaan
1586: sijaitsevat nyt ja näköpiirissä olevassa tulevai-   ja Lähi-itään. Myös näiden alueiden tärkeimpien
1587: suudessa Euroopan ulkopuolella. Vaikka Länsi-       kauppakumppaneiden ministereitä on vieraillut
1588: Eurooppa onkin selkeästi Suomen viennin pää-        Suomessa.
1589: kohdealue, ovat kasvun mahdollisuudet suhteel-         Suomalaisyritysten sijoittumista Euroopan
1590: lisesti ottaen suurimmat juuri Kaukoidässä ja       ulkopuolisille markkinoille edistetään myös ke-
1591: Pohjois-Amerikassa, unohtamatta myöskään la-        hittämällä Suomen ja kohdemaiden välisten in-
1592: tinalaista Amerikkaa ja Lähi-itää.                  vestointisuojasopimusten verkostoa. Sopimus-
1593:    Ulkoasiainministeriön       kauppapoliittinen    neuvotteluja on käyty esimerkiksi Korean Tasa-
1594: osasto on käynnistänyt yhteistyössä muiden vi-      vallan, Thaimaan, Indonesian, Kuwaitin, Ar-
1595: ranomaisten ja teollisuuden järjestöjen kanssa      gentiinan, Paraguayn, Vietnamin ja Chilen kans-
1596: Euroopan ulkopuolisia maita koskevan strate-        sa ja joukko muita kiinnostavia kohdemaita on
1597: giatyön. Ensimmäisenä tuloksena saatiin vuon-       vuorossa lähikuukausina.
1598: na 1992 valmiiksi Japanin-kaupan toimintaoh-           Valtiontalouden kireä tilanne asettaa kuiten-
1599: jelma. Vastaavanlainen työ on käynnissä kehi-       kin rajoituksensa myös viranomaisten mahdolli-
1600: tysmaiden ja Pohjois-Amerikan osalta, ja tulok-     suuksille tukea yritysten hakeutumista Euroo-
1601: sia niistä odotetaan lähikuukausina. Tarkoituk-     pan ulkopuolisille markkinoille. Niin ulkoasiain-
1602: sena on kartoittaa kauppapoliittisen toiminnan      ministeriön kuin Ulkomaankauppaliitonkin toi-
1603: painopistealueet ja luoda strategia käytettävissä   mipisteitä näillä alueilla joudutaan karsimaan,
1604: olevien voimavarojen mahdollisimman tehok-          vaikka Suomen kaupallisten ja taloudellisten
1605: kaaksi hyödyntämiseksi. Kun keinot talousyh-        etujen valvominen edellyttäisi pikemminkin toi-
1606: teistyön kehittämiseksi on kartoitettu, tarkoitus   minnan laajentamista ja tehostamista. Hallituk-
1607: on toimia aktiivisesti strategioiden täytäntöön-    sen tavoitteena on asettaa prioriteetit siten, että
1608: panemiseksi.                                        Suomen vientiedut tulevat mahdollisimman te-
1609:    Suomen vienti kasvoi vuonna 1992 erityisen       hokkaasti turvatuiksi.
1610: lupaavastijuuri eräisiin Kaukoidän maihin, par-        Budjettivaroin tapahtuvan toiminnan rinnalla
1611: haina esimerkkeinä Kiina + 31 %, Hongkong           on tietenkin tärkeätä huolehtia viennin rahoitus-
1612:                                         1993 vp -   KK 273                                           3
1613: 
1614: ja takuutoiminnan tehokkuudesta. Tärkeimpien        tusvalikoima edelleen hyvä ja kapasiteetti riittä-
1615: ja lupaaviropien kohdealueiden osalta tilanne on    vä. Takuupuolella on otettu käyttöön uusia
1616: tässä suhteessa melko hyvä. Vaikka korkotuki-       takuumuotoja, jotka ovat omalta osaltaan
1617: luottojen käytön rajoittuminen aiheuttaakin tiet-   edesauttaneet vientiä.
1618: tyjä ongelmia, on Suomen Vientiluoton rahoi-
1619:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
1620: 
1621:                                                                        Ministeri Pertti Salolainen
1622: 4                                          1993 vp -   KK 273
1623: 
1624: 
1625: 
1626: 
1627:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1628: 
1629:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och Thailand + 48%. Exporten tili Förenta
1630: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         Statema ökade också med 13 %. Handelsstatisti-
1631: den 11 maj 1993 tili vederbörande medlem av            ken för de fyra första månadema 1993 uppvisar
1632: statsrådet översänt följande av riksdagsman            en ytterligare kännbar tillväxt på dessa markna-
1633: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 273:         der. De största exportföretagen som har verk-
1634:                                                        samhet på den utomeuropeiska marknaden är
1635:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         medvetna om dessa områdenas betydelse och har
1636:         att väcka den finska industrins och ex-        ökat sin verksamhet och närvaro där. Den störs-
1637:         portföretagens intresse för imageskapan-       ta utmaningen gäller alltså att uppmuntra nya
1638:         de och närvaro på de växande markna-           exportföretag att ge sig in på dessa nya markna-
1639:         dema i framför allt Fjärran Östem, men         der. Det är framför allt detta som det pågående
1640:         också i Nordamerika, där många andra           strategiarbetet gäller.
1641:         Iänder har byggt upp sitt industriella            På den utomeuropeiska marknaden är det
1642:         rykte redan under generationer?                ofta av stor betydelse för företagens exportsträ-
1643:                                                        vanden att statsmakten stöder företagen så syn-
1644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ligt som möjligt i form av t.ex. ministerbesök
1645: anföra följande:                                       eller handelsdelegationer på tjänstemannanivå.
1646:                                                        Dylika besök har genomförts metodiskt och
1647:    Regeringen är mycket medveten om att de             riktats uttryckligen tili de mest lovande mållän-
1648: mest dynamiska världsekonomiska tillväxtcen-           dema: till Fjärran Östem och Sydostasien, Ame-
1649: trumen av i dag och den närmaste framtiden             rika och Mellersta Östem. Ministrar från de
1650: ligger utanför Europa. Även om Västeuropa              viktigaste handelspartnema i dessa områden har
1651: otvivelaktigt är det viktigaste målområdet för         också besökt Finland.
1652: finsk export, är tillväxtmöjlighetema relativt sett       Finska företags etableringar på den utomeu-
1653: störst i Fjärran Östem och Nordamerika -               ropeiska marknaden främjas också genom att
1654: Latinamerika och Mellersta Östem inte att för-         investeringsavtalsnätverket mellan Finland och
1655: glömma.                                                målländema utvecklas. Förhandlingar om avtal
1656:    Utrikesministeriets handelspolitiska avdel-         om skydd för investeringar har förts med t.ex.
1657: ning har tillsammans med andra myndigheter             Republiken Korea, Thailand, Indonesien, Ku-
1658: och industrins organisationer inlett ett strategi-     wait, Argentina, Paraguay, Vietnam och Chile,
1659: arbete för utomeuropeiska länder. Det första           och en grupp andra intressanta målländer står i
1660: resultatet av arbetet färdigställdes 1992 i form av    tur under de närmaste månadema.
1661: ett handlingsprogram för Japanhandeln. Ett                Den ansträngda statsekonomiska situationen
1662: motsvarande arbete pågår för utvecklingsländer-        hämmar också myndighetemas möjligheter att
1663: nas och Nordamerikas del, och arbetet förväntas        stöda företagen i deras strävanden på den utom-
1664: ge resultat under de närmaste månadema. Me-            europeiska marknaden. Såväl utrikesministeriet
1665: ningen är att kartlägga de viktigaste områdena         som utrikeshandelsförbundet måste skära ned
1666: för handelspolitisk verksarnhet och att lägga upp      antalet kontor i dessa områden, fastän bevak-
1667: en strategi för ett så effektivt tillvaratagande som   ningen av Finlands kommersiella och ekonomis-
1668: möjligt av de tillbudsstående resursema. Efter         ka intressen snarare skulle förutsätta en utvidg-
1669: det att medlen för utvecklandet av det ekonomis-       ning och intensifiering av ·verksamheten. Rege-
1670: ka samarbetet har kartlagts avser man att arbeta       ringen försöker prioritera påE.ttt sätt som tillgo-
1671: aktivt för verkställandet av strategiema.              doser Finlands exportintressen så effektivt som
1672:    År 1992 uppvisade exporten från Finland en          möjligt.
1673: särskilt lovande ökning i fråga om vissa Iänder i         Vid sidan av den verksamhet som sköts över
1674: Fjärran Ostem, de bästa exemplen är Kina +             statsbudgeten är det självfallet viktigt att tillse
1675: 31 %, Hongkong + 38 %, Republiken Korea +              att fmansiering och · säkerheter för exportverk-
1676: 20%, Malaysia + 25 %, Filippinema + 142%               samheten fungerar effektivt. I fråga omille vikti-
1677:                                        1993 vp -   KK 273                                          5
1678: 
1679: gaste och mest lovande målländem.~ är situatio-    sättningsvis gott och kapaciteten är tillräcklig.
1680: nen rätt god i detta hänseende. Aven om in-        På garantisidan har man tagit i bruk nya garan-
1681: skränkningama i fråga om rätten till ränte-        tiformer, vilka får sin del har bidragit tili att
1682: stödskrediter ger upphov tili vissa problem, är    främja exporten.
1683: Finlands Exportkredits finansieringsurval fort-
1684:      Helsingfors den 10 juni 1993
1685: 
1686:                                                                       Minister Pertti Salolainen
1687:                        j
1688:                       j
1689:                      j
1690:                     j
1691:                    j
1692:                   j
1693:                  j
1694:                 j
1695:                j
1696:               j
1697:              j
1698:             j
1699:            j
1700:           j
1701:          j
1702:         j
1703:        j
1704:       j
1705:      j
1706:     j
1707:    j
1708:   j
1709:  j
1710: j
1711:                                                  1993 vp
1712: 
1713: 
1714: Kirjallinen kysymys 274
1715: 
1716: 
1717: 
1718: 
1719:                                     Aittoniemi: Malminetsinnän tehostamisesta Suomessa
1720: 
1721: 
1722:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1723: 
1724:     Suomen maaperästä on vuosikymmenien ai-            naan on tärkeä asia sekin. Luonnonsuojelun ja
1725: kana löytynyt rikkaita malmiesiintymiä, joita on       tehollisen taloudellisen toiminnan tulisi kuiten-
1726: hyödynnetty menestyksellisesti kansantuloa kas-        kin kulkea käsi kädessä.
1727: vattaen. Viime vuosina innostus malminetsin-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1728: tään on mielestäni syystä tai toisesta laimentu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1729: nut, eikä sitä valtiovallan taholta tueta riittäväs-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1730: ti. Siitä huolimatta silloin tällöin putkahtaa kuin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1731: vahingossa tieto laajoista hyödyntämiskelpoisis-
1732: ta malmilöydöistä, kuten viimeksi Sodankylän                      Aikooko Hallitus tehostaa malmin-
1733: Keivitsassa. On kuitenkin todennäköistä, että                  etsintää maassamme ohjaamalla siihen
1734: esimerkiksi ponnistelut Lapin kultaesiintymien                 taloudellisia resursseja, jotta mahdolli-
1735: löytämiseksi painivat taloudellisten vaikeuksien               simman suuri määrä maamme mal-
1736: kanssa: kaikki irrotettavat varat kun tällä het-               miesiintymistä saataisiin käyttöön lähi-
1737: kellä ohjataan luonnonsuojeluun, joka sellaise-                vuosien ja vuosikymmenien aikana?
1738: 
1739:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1993
1740: 
1741:                                              Sulo Aittoniemi
1742: 
1743: 
1744: 
1745: 
1746: 2300321
1747: 2                                         1993 vp -   KK 274
1748: 
1749: 
1750: 
1751: 
1752:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1753: 
1754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kauppa- ja teollisuusministeriölle malmitutki-
1755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muskohteisiin kohtuullisen määrän työllisyyspe-
1756: olette 11 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn            rusteilla varojaan, niin että valtion myöntämät
1757: kirjeenne n:o 740 ohella toimittanut valtioneu-       avustusvarat ovat olleet lähes aikaisemman mää-
1758: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        räisiä.
1759: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen ky-           Kysymyksessä mainittu Sodankylän Keivit-
1760: symyksen n:o 274:                                     san nikkeli-kupariesiintymä on esimerkki suuri-
1761:                                                       kokoisesta esiintymästä, joka tulee edellyttä-
1762:           Aikooko Hallitus tehostaa malmin-           mään huomattavasti tutkimusvaroja. Tarkoi-
1763:        etsintää maassamme ohjaamalla siihen           tuksena on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa,
1764:        taloudellisia resursseja, jotta mahdolli-      että GTK kohdentaa omia varojaan suunnitel-
1765:        simman suuri määrä maamme mal-                 tua runsaammin Keivitsan tutkimuksiin ja kaup-
1766:        miesiintymistä saataisiin käyttöön lähi-       pa- ja teollisuusministeriö vielä myöntäisi
1767:        vuosien ja vuosikymmenien aikana?              GTK:lle tutkimusvaroistaan lisärahoitusta.
1768:                                                          Tutkimukset ovat alkuvaiheessaan, joten vie-
1769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lä ei ole tutkimustuloksiin perustuvaa varmuutta
1770: vasti seuraavaa:                                      esiintymän hyödyntämiskelpoisuudesta. Esiinty-
1771:                                                       mä näyttää nykytiedoilla huomattavan suuriko-
1772:    Kaivosalan yritysten panostus malminetsin-         koiselta.
1773: tään on 1980-luvun puolivälistä lähtien tuntu-           Lapista on löydetty muutamia pienehköjä
1774: vasti supistunut. Eräät yritykset ovat lopettaneet    kultaesiintymiä, joista yksi on tuotannossa ja
1775: malminetsinnän kokonaan. Eräät ovat siirtäneet        parin muun tutkimukset saataneen kuluvana
1776: tutkimustoimintansa ulkomaille, joissa on nähty       vuonna päätökseen, minkä jälkeen on nähtävis-
1777: olevan paremmat malmigeologiset edellytykset          sä, tarjoavatko esiintymät mahdollisuuden kai-
1778: saavuttaa käyttökelpoisia tuloksia.                   vostoimintaan. Kultaesiintymät ovat kylläkin
1779:    Malminetsinnän supistamisen perusteena on          Lapin kannalta merkityksellisiä, vaikkakin ne
1780: yhtiöillä ollut pitkään jatkunut vaatimaton tu-       ovat olleet esim. Keivitsan esiintymään verrattu-
1781: loksellisuus malminetsinnässä sekä heikentynyt        na miniesiintymiä.
1782: kyky panostaa malminetsintään.                           Varsinkin Lapissa on muodostettu tai suun-
1783:    Kauppa- ja teollisuusministeriön erillisillä va-   nitteilla runsaasti suojelualueita, jotka usein si-
1784: roilla on tuettu vuosittain malmitutkimushank-        jaitsevat malmikriittisillä alueilla ja jopa tunnet-
1785: keita. Nämä varat ovat muodostaneet vähäisen          tujen esiintyrnien alueilla. Tämä on omiaan vai-
1786: osan, 10-20%, malminetsinnän kokonaisrahoi-           keuttamaan tutkimuksia ja kaivostoiminnan
1787: tuksesta. Pääosa rahoituksesta on aina muodos-        syntymistä sekä vähentämään organisaatioiden
1788: tunut yhtiöiden panostuksesta ja valtion osalta       kiinnostusta panostaa malminetsintään.
1789: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) menoar-                Tarkoituksena on, että valtion taholta tar-
1790: vion kautta.                                          peen mukaan uudelleen kohdennetaan ja ohja-
1791:    Kauppa- ja teollisuusministeriön menoarvios-       taan resursseja perusteltuihin malmitutkimus-
1792: sa olevia malmitutkimusten varoja on viime            kohteisiin niin, että merkitykselliset malmiaiheet
1793: vuosinajouduttu supistamaan. Toisaalta työmi-         saadaan nopeasti tutkituksi.
1794: nisteriö on parina viime vuotena osoittanut
1795: 
1796:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
1797: 
1798:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
1799:                                           1993 vp -   KK 274                                           3
1800: 
1801: 
1802: 
1803: 
1804:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1805: 
1806:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          industriministeriet för malmundersökningspro-
1807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        jekt, vilket har gjort att de bidragsmedel som
1808: 740 av den 11 maj 1993 tili vederbörande med-         staten har beviljat har varit nästan lika stora som
1809: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tidigare.
1810: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 274:            Den nickel-kopparfyndighet i Keivitsa i So-
1811:                                                       dankylä som nämns i spörsmålet är ett exempel
1812:          Har Regeringen för avsikt att effekti-       på en stor fyndighet för viiken ansenliga under-
1813:        vera malmprospekteringen i landet ge-          sökningsresurser kommer att behövas. I det
1814:        nom att styra ekonomiska resurser till         nuvarande ekonomiska läget är avsikten att
1815:        den, så att ett så stort antal malmfyndig-     GFC i större utsträckning än planerat skali
1816:        heter som möjligt kan fås i bruk under de      aliokera medel tili undersökningarna i Keivitsa
1817:        närmaste åren och decennierna?                 och att handels- och industriministeriet dess-
1818:                                                       utom skall bevilja GFC tilläggsfinansiering ur
1819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sina undersökningsmedel.
1820: anföra följande:                                         Det inledande skedet av undersökningarna
1821:                                                       pågår, vilket gör att det på basis av undersök-
1822:   _ Företagen inom gruvbranschen har sedan            ningsresultaten inte ännu föreligger någon säker-
1823: mitten av 1980-talet satsat kännbart mindre än        het om hur utnyttjningsbar fyndigheten är. En-
1824: förr på malmprospektering. Vissa företag har          ligt den information man har idag verkar fyndig-
1825: helt upphört med malmprospekteringen. Andra           heten vara stor.
1826: har förflyttat sin undersökningsverksamhet tili          I Lappland har några smärre guldfyndigheter
1827: utlandet, där det har ansetts finnas bättre malm-     hittats. Av dem är en i produktion och i fråga om
1828: geologiska förutsättningar att nå resultat som        ett par andra torde undersökningarna bli klara
1829: kan utnyttjas.                                        ännu i år. Efter detta kan man se om det är
1830:     Bolagens motiv tili inskränkningen av malm-       möjligt att inleda gruvverksamhet i dem. Guld-
1831: prospekteringen har varit den anspråkslösa            fyndigheterna är nog av betydelse för Lappland
1832: framgången i denna verksamhet redan en längre         också om de är små jämfört med t.ex. fyndighe-
1833: tid samt försämrad kapacitet att satsa på den.        ten i Keivitsa.
1834:     Med handels- och industriministeriets separa-        I synnerhet i Lappland har många skyddsom-
1835: ta medel har malmundersökningsprojekt årligen         råden bildats och andra är under planering och
1836: understötts. Dessa medel har utgjort en liten del,    de är ofta belägna på områden som är kritiska
1837: 10-20%, av den totala finansieringen av malm-         med tanke på eventuelia malmfyndigheter. En
1838: prospekteringen. Största delen av finansieringen      del är t.o.m. belägna i områden där man vet att
1839: har alltid utgjorts av bolagens satsningar och för    det finns fyndigheter. Detta gör sitt tili för att
1840: statens del av anslag ur geologiska forsknings-       försvåra undersökningarna och inledandet av
1841: centralens (GFC) utgiftsstat.                         gruvverksamhet samt för att minska organisatio-
1842:     Under de senaste åren har man blivit tvungen      nemas intresse för att satsa på malmprospekte-
1843: att inskränka de medel för malmundersökning           ring.
1844: som har ingått i handels- och industriministeriets       Avsikten är att resurser från statens sida vid
1845: utgiftsstat. Men arbetsministeriet har under de       behov skall omaliokeras och styras till motivera-
1846: ett par senaste åren i sysselsättningssyfte anvisat   de malmundersökningsobjekt så att betydelse-
1847: ett skäligt belopp av sina medel tili handels- och    fulla malmanledningar snabbt kan undersökas.
1848:      Helsingfors den 10 juni 1993
1849: 
1850:                                                                           Minister Pertti Salolainen
1851:     1
1852: 
1853: 
1854:     1
1855: 
1856: 
1857: 
1858: 
1859: 1
1860: 
1861: 
1862: 1
1863:                                                1993 vp
1864: 
1865: Kirjallinen kysymys 275
1866: 
1867: 
1868: 
1869: 
1870:                                   Aittoniemi: Vanhusten hoitoon kohdistuvien valtiontalouden sääs-
1871:                                       tötoimenpiteiden seurannaisvaikutuksista
1872: 
1873: 
1874:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1875: 
1876:     Vanhusten ja sairaiden pitäminen kotihoi-        koja ei enää järjestetä, ja hetken kuluttua tilanne
1877: dossa on ihanteellinen ja yhteiskunnan kannalta      on se, että sen paremmin hoidettava kuin hoi-
1878: taloudellisesti paras ratkaisu. Tätä hoitomuotoa     tajakaan eivät pysty huolehtimaan sen parem-
1879: käytettiin varsin yleisesti vielä joitakin vuosi-    min itsestään kuin toisestaankaan. Eräänä päi-
1880: kymmeniä sitten ns. agraariyhteiskunnan ollessa      vänä löydetään molemmat vanhukset menehty-
1881: voimissaan ja vanhukset hoidettiin etupäässä         neinä kodistaan.
1882: kotona hautaan saakka.                                  Vetoaminen lasten hoitovastuuseen tuottaa
1883:     Yhteiskunta on muuttunut, suurperheet ovat       vain harvoin tulosta, sillä heillä on oma työnsä ja
1884: hajonneet ja itsestään huolehtimiseen kykene-        perheensä. Usein lasten asuinpaikka saattaa olla
1885: mätön vanhus on yleensä siirretty ensin terveys-     kaukanakin valtakunnan alueella, mikä jo sellai-
1886: keskuksen vuodeosastolle ja sen jälkeen kunnal-      senaan estää hoitoavun järjestämisen heidän ta-
1887: liskotiin. Toinen puoliso, joka jotenkin on pysty-   holtaan.
1888: vä huolehtimaan itsestään, on jäänyt kotiinsa           Huolestuneena vanhusten hoitoon liittyvästä
1889: asumaan ja tulee toimeen usein kotiavustajan tai     kehityksestä ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
1890: sukulaistensa osittaisella huolenpidolla.            momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti val-
1891:     Joissakin tapauksissa vanhukset ovat pys-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
1892: tyneet hoitamaan toisensa kotona siten, että         si seuraavan kysymyksen:
1893: huonommassa kunnossa oleva on välillä tie-
1894: tyksi ajaksi otettu kuntoutukseen, jolloin kotiin               Miten Hallitus aikoo taloudellisen ti-
1895: jäävä on saanut levätä ja kerätä voimia myös                 lanteen jatkuvasti huonontuessa huoleh-
1896: heikommassa kunnossa olevasta huolehtimiseen                 tia vanhusten kohtuullisesta hoidosta sel-
1897:  kotioloissa.                                                laisissa olosuhteissa, joissa vanhukset ei-
1898:     Taloudellisen tilanteen heikentyessä on van-             vät enää kykene huolehtimaan toisistaan
1899:  husten huollossa alkanut esiintyä huolestuttavia,           kotioloissa eikä laitospaikkaa edes tila-
1900: jopa epäinhimillisiä piirteitä. Sairaala- ja van-            päisesti ole järjestettävissä sitä varten,
1901:  hushuollon tarpeessa olevat vanhukset kotiute-              että kotioloissa toisesta vanhuksesta hoi-
1902:  taan väkipakolla usein lääkäreiden ärtyneiden               tovastuuta kantanut puoliso voisi saada
1903:  sanojen saattelemana toisen vanhuksen huollet-              välttämätöntä lepoa ympärivuorokauti-
1904:  tavaksi, tämän joutuessa näin ympärivuorokau-               sen hoivaamisen lomassa?
1905:  tiseen hoitotyöhön. Edes niin sanottuja lepoviik-
1906: 
1907:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1993
1908: 
1909:                                            Sulo Aittaniemi
1910: 
1911: 
1912: 
1913: 
1914: 2300321
1915: 2                                        1993 vp -   KK 275
1916: 
1917: 
1918: 
1919: 
1920:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1921: 
1922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vanhuksen ja hänen omaistensa välisten so-
1923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siaalisten siteiden säilyttämisen kannalta viikko-
1924: olette 12 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn           hoito on parempi ratkaisu kuin pysyvä laitoshoi-
1925: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         to. Tässä hoitomuodosssa vanhus viettää viikon-
1926: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-       loput omaistensa parissa. Kotihoitoa tukevaa
1927: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          laitospaikkojen käyttöä on myös vanhusten
1928: n:o 275:                                             päivä- ja yöhoitö, jolloin vanhus on laitoksessa
1929:                                                      vain ajan, jolloin omainen on työssä, asioimassa
1930:           Miten Hallitus aikoo taloudellisen ti-     toisella paikkakunnalla tai lyhyellä vierailulla.
1931:        lanteen jatkuvasti huonontuessa huoleh-          Vanhuksen kotona annettavaa hoitoa on tuet-
1932:        tia vanhusten kohtuullisesta hoidosta sel-    tu kotisairaanhoidon ja kotipalvelun avulla.
1933:        laisissa olosuhteissa, joissa vanhukset ei-   Näiden palvelumuotojen lisääminen ja niiden
1934:        vät enää kykene huolehtimaan toisistaan       toimiminen mahdollisimmanjoustavasti yhdessä
1935:        kotioloissa eikä laitospaikkaa edes tila-     on ollut kehittämisen kohteena. Vuoden 1993
1936:        päisesti ole järjestettävissä sitä varten,    alusta voimaan tullut asetus (912/92) sosiaali- ja
1937:        että kotioloissa toisesta vanhuksesta hoi-    terveydenhuollon maksuista annetusta laista
1938:        tovastuuta kantanut puoliso voisi saada       (734/92) mahdollistaa jatkuvia kotona annetta-
1939:        välttämätöntä lepoa ympärivuorokauti-         via palveluja saavalle kuukausimaksun määrää-
1940:        sen hoivaamisen lomassa?                      misen. Kuukausimaksuun liittyy kiinteästi yh-
1941:                                                      dessä palvelun saajan kanssa laadittava hoito- ja
1942:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          palvelusuunnitelma. Tällöin palvelun saaja on
1943: taen seuraavaa:                                      tietoinen sovituista palveluista ja kykenee arvioi-
1944:                                                      maan niiden vastaavuutta kuukausimaksuun.
1945:    Vanhustenhuollon muutostarpeet, joiden seu-       Järjestelmän etuna on, että se vapauttaa koti-
1946: rauksena palvelujen kehittäminen on painottu-        sairaanhoito- ja kotipalvelun henkilökuntaa toi-
1947: nut avohoitoa tukevien hoitojärjestelmien ai-        mistotyöstä varsinaiseen hoivatyöhön.
1948: kaansaamiseen, ovat olleet toisaalta vanhusten           1. 7.1993 voimaan tuleva sosiaalihuoltolain
1949: oma halu asua mahdollisimman pitkään kodis-          muutos omaishoidosta (1365/92) ja siitä annettu
1950: saan, toisaalta laitoshoidon kalleus yhteiskun-      asetus omaishoidon tuesta (318/93) antavat kun-
1951: nalle. Maamme on kansainvälisillä mittareilla        nille mahdollisuuden omaishoidon laajentami-
1952: mitattuna ollut yksi laitosvaltaisimmista maista,    seen. Asetus mahdollistaa vammaisten, vanhus-
1953: johon valtioneuvosto on esittänyt muutosta jo        ten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukijärjes-
1954: vuodesta 1972 alkaen, jolloin valtioneuvoston        telmän muuttamisen omaishoidon tueksi, jossa
1955: vahvistamassa kansanterveystyön toimintasuun-        taloudellisen tuen lisäksi sovitaan muista tar-
1956: nitelmassa oli tavoitteena avohoidon ensisijai-      peellisista palveluista kotona hoidettavalle sekä
1957: suus.                                                hoitajalle järjestettävästä vapaasta.
1958:    Kehitystä on tapahtunut ja se on näkyvissä           Omaishoidosta laaditaan sopimuksen liit-
1959: avohoidon palvelujen lisääntymisenä ja moni-         teeksi hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa yksi-
1960: puolistumisena ja toisaalta avo- ja laitoshoidon     löidään hoitajan antama hoito ja siihen liitty-
1961: kustannusten keskinäisen suhteen tasaantumi-         vät välttämättömät muut palvelut. Omaishoita-
1962: sena.                                                jalle maksettava hoitopalkkio porrastetaan hoi-
1963:    Samanaikaisesti on tapahtunut myös laitos-        don vaativuuden ja sitovuuden mukaan ja vä-
1964: hoidon kehittämistä varaamalla osa hoitopai-         himmäispalkkio mahdollistaa hoitajan eläketur-
1965: koista lyhytaikaista hoitoa varten. Tällaisia hoi-   van.
1966: tomuotoja ovat mm. jaksoittainen hoito, jota            Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-
1967: käytetään vanhuksen kuntouttamiseenja omais-         jen järjestämisestä on kunnilla. Valtionosuusjär-
1968: ten vapauttamiseen ajoittain hoitovastuusta          jestelmä, joka tuli voimaan 1.1.1993, laajentaa
1969: esim. kesä- ja talvilomille.                         kuntien liikkumavaraa merkittävästi palvelujen
1970:                                           1993 vp -     KK 275                                         3
1971: 
1972: järjestämisessä. Tämä on tarkoituksenmukaista,         palvelurakennetyöryhmä on vuonna 1992 tehnyt
1973: kun tiedetään kuntien erilaiset olosuhteet, väes-      selvityksen palvelurakenteen toimivuudesta, ta-
1974: törakenne ja elinkeinorakenne. Valtio osallistuu       loudellisuudesta ja muutostarpeista. Jatkotyönä
1975: voimassa olevan laskennallisen, asukasperustei-        käynnistettiin viiden selvitysmiesparin kunta- ja
1976: sen valtionosuuden maksamisen yhteydessä mm.           läänikohtainen työ, joka saatiin valmiiksi huhti-
1977: yli 65-vuotiaiden määrän suhteessa olevaan pal-        kuussa 1993. Työn tuloksena voidaan todeta,
1978: velujärjestelmään.                                     että kuntien välillä on suuria eroja sekä palvelu-
1979:     Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kuntapäät-    rakenteissa, toimintatavoissa että kustannuk-
1980: täjille oppaan sosiaali- ja terveydenhuollon laki-     sissa.
1981:  sääteisistä palveluista joulukuussa 1992. Oppaan         Sosiaali- ja terveysministeriö tulee seuraa-
1982:  tarkoituksena on ollut korostaa lakisääteisten        maan sekä palvelurakenteen muutoksia että ko-
1983: palvelujen järjestämisvastuuta kuntalaisten tar-       tona toteutettavan hoidon uusia käytäntöjä, jot-
1984: peista lähtevänä, yhdenvertaisuuteen ja oikeu-         ta todellisiin ongelmiin voidaan puuttua.
1985:  denmukaisuuteen perustuvana järjestelmänä.               Valtioneuvosto asetti joulukuussa 1992 kol-
1986:     Kuntien välillä on eroja vanhustenhuollon          mivuotiskaudeksi 1993-1995 perusturvalauta-
1987:  palvelujen järjestämisen periaatteissa sekä to-       kunnan, jonka tehtävänä on arvioida yksittäis-
1988:  teuttamistavoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön    ten kuntien palvelujärjestelmän toimivuutta.
1989:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
1990: 
1991:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1992: 4                                       1993 vp -   KK 275
1993: 
1994: 
1995: 
1996: 
1997:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
1998: 
1999:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den en bättre lösning än permanent anstaltsvård.
2000: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      Vårdformen går ut på att åldring.en tillbringar
2001: den 12 maj 1993 till vederbörande med1em av         veckosluten med sina närstående. Aven dag- och
2002: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-    nattvård, då åldringen vistas på anstalten endast
2003: toniemi undertecknade spörsmål nr 275:              under den tid den närstående arbetar, uträttar
2004:                                                     ärenden på annan ort eller avlägger ett kort
2005:           Hur ämnar Regeringen i den allt sva-      besök hos någon, är sådan användning av an-
2006:        gare ekonomiska situationen sörja för en     staltsplatserna som stöder hemvården.
2007:        skälig vård för åldringar under förhållan-      Vården av åldringar i hemmet har stötts med
2008:        den där åldringarna inte längre kan sköta    hjälp av hemsjukvården och hemservicen. Man
2009:        varandra i hemmet, och då det inte ens       har försökt utveckla och öka dessa vårdformer
2010:        temporärt går att ordna anstaltsplatser      för att få dem att fungera tillsammans så smidigt
2011:        för att den av makarna som ansvarat för      som möjligt. En förordning (912/92) om lagen
2012:        vården av den andra i hemmet kunde få        om klientavgifter inom social- och hälsovården
2013:        nödvändig vila då vården fortgår dygnet      (734/92) trädde i kraft vid ingången av 1993.
2014:        runt?                                        En1igt förordningen är det möjligt att fastställa
2015:                                                     en månadsavgift för personer som fortgående får
2016:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       service i hemmet. Till månadsavgiften hör en
2017: anföra följande:                                    vård- och servicep1an som uppgörs tillsammans
2018:                                                     med den som mottar servicen. I detta fall är
2019:    Som en följd av behovet att förnya åldrings-     mottagaren medveten om den överenskomna
2020: vården har man vid utvecklingen av servicen         servicen och kan bedöma hur den motsvarar
2021: främst koncentrerat sig på att ta fram sådana       månadsavgiften. Fördelen med systemet är att
2022: vårdsystem som stöder den öppna vården. Beho-       det frigör personai inom hemsjukvården och
2023: vet av förändringar beror å ena sidan på åldring-   hemservicen från byråarbete till egentligt vård-
2024: arnas egen vilja att så länge som möjligt bo kvar   arbete.
2025: i hemmet och å andra sidan på det höga priset på       Den ändring av socialvårdslagen (1365/92)
2026: anstaltsvård för samhället. Vården i vårt land      gällande närståendevård, som träder i kraft den
2027: har enligt internationella mått varit väldigt an-   1 juli 1993, samt förordningen i anslutning därtill
2028: staltsbetonad, och statsrådet har föreslagit änd-   om stöd för närståendevård (318/93) ger kom-
2029: ringar i detta allt sedan 1972, då den öppna        munerna möjlighet att bygga ut närståendevår-
2030: vården var ett primärt mål i den av statsrådet      den. Förordningen tillåter att systemet med hem-
2031: fastställda verksamhetsplanen för folkhälsoar-      vårdsstöd för handikappade, åldringar och lång-
2032: betet.                                              tidssjuka byts ut mot stöd för närståendevård,
2033:    Utvecklingen är dock ett faktum och den          vilket innebär att man utöver det ekonomiska
2034: märks genom att servicen inom den öppna vår-        stödet även kommer överens om annan nödvän-
2035: den har ökat och blivit mångsidigare. Förhållan-    dig service för den som vårdas hemma och om
2036: det mellan kostnaderna för öppen vård och           ledighet som ordnas för vårdaren.
2037: anstaltsvård har också utjämnats.                      Som en bilaga tili avtalet uppgörs en vård- och
2038:    Samtidigt har även anstaltsvården utvecklats     serviceplan för närståendevården. I planen indi-
2039: genom att en del av vårdplatserna har reserverats   vidualiseras den vård som vårdaren ger och
2040: för kortvarig vård. En sådan vårdform är bl.a.      annan service som behövs i samband med vår-
2041: den periodiska vård som används vid rehabilite-     den. Storleken på det vårdarvode som betalas till
2042: ringen av åldringar samt för att närstående skall   närståendevårdaren är beroende av hur krävan-
2043: kunna frigöras från vårdansvaret tidvis t.ex. för   de och bindande vården är, och minimiarvodet
2044: semester någon gång under året.                     tryggar vårdarens pensionsskydd.
2045:    För att de sociala banden mellan åldringen          Kommunerna bär ansvaret för ordnande av
2046: och hans närstående skall bevaras är veckovår-      service inom social- och hälsovården. Statsan-
2047:                                            1993 vp -   KK 275                                            5
2048: 
2049: delssystemet, som trädde i kraft den 1 januari         ställa servicen. Social- och hälsovårdsministeri-
2050: 1993, ger kommunema avsevärt friare händer då          ets arbetsgrupp för servicestrukturen gjorde
2051: det gäller ordnande av service. Det här är ända-       1992 en utredning om servicestrukturens funk-
2052: må1senligt med tanke på att utgångsläget, be-          tionsduglighet, lönsamhet och behov av fömyel-
2053: folkningsstrukturen och näringsstrukturen va-          se. Som en fortsättning på detta tillsattes fem par
2054: rierar i kommunema. Staten bidrar till serviCe-        utredningsmän för att utreda läget kommun-
2055: systemet i samband med utbetalningen av den            och länsvis. Utredningsmännen färdigställde sitt
2056: nuvarande, kalkylerade och invånarbestämda             arbete i april 1993. Resultatet utvisar att det
2057: statsandelen bl.a. i förhållande till antalet perso-   finns stora skillmider mellan kommunerna vad
2058: ner över 65 år.                                        gäller servicestrukturen, verksamhetsformerna
2059:    I december 1992 utgav social- och hälsovårds-       och kostnadema.
2060: ministeriet en guide för de kommunala besluts-           · Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
2061: fattama om den lagstadgade servicen inom so-           följa upp både de ändringar som sker i service-
2062: cial- och hälsovården. Syftet med guiden var att       strukturen och den nya praxis som uppstår
2063: framhäva ansvaret för ordnande av lagstadgad           beträffande vård i hemmet för att man skall
2064: service så att verksamheten grundar sig på kom-        kunna ta itu med de verkliga problemen.
2065: muninvånamas behov,jämställdhet och rättvisa.              Statsrådet tillsatte i december 1992 för treårs-
2066:    Det finns skillnader mellan kommunema               perioden 1993-1995 en grundskyddsnämnd
2067: både då det gäller principema for ordnande av          med uppgift att utvärdera funktionsdugligheten
2068: servicen inom åldringsvården och sättet att verk-      hos servicesystemen i enskilda kommuner.
2069:      Helsingfors den 8 juni 1993
2070: 
2071:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2072:                                                1993 vp
2073: 
2074: Kirjallinen kysymys 276
2075: 
2076: 
2077: 
2078: 
2079:                                   Aittoniemi: Vanhusten eläkkeisiin ja perusturvaan kohdistuvien
2080:                                       säästötoimenpiteiden vaikutuksesta
2081: 
2082: 
2083:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2084: 
2085:    Usein hyvinkin vähäisillä tuloilla elävien elä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2086: keläisten asema on parin viime vuoden aikana         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2087: merkittävästi heikentynyt. Kehitys merkitsee         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2088: heikennystä yli miljoonan eläketulon saajan elä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2089: mään ja se on merkittävää, koska eläkkeiden
2090: keskimääräinen taso on vain noin 4 500 mark-                     Onko Hallitus huomioinut eläkeläis-
2091: kaa kuukaudessa.                                             ten tulotasoa jatkuvasti rasittavat ja li-
2092:    Ensinnäkin eläkeläisille on asetettu kansan-              sääntyvät rasitteet kuten kansaneläke-
2093: eläkemaksu. Suunnitelmissa on myös eläkein-                  maksujen ja suunnitteilla olevan eläkein-
2094: deksin jäädyttäminen, joka merkitsee sitä, että              deksin jäädyttämisen vaikutukset eläke-
2095: elinkustannukset karkaavat käsistä ja yhä use-               läisten jatkuvasti alenevaan elintasoon
2096: ampi eläkkeensaaja jää toimeentulominimin                    sekä sen, että kuntien mahdollisuudet
2097: alapuolelle. Kolmanneksi on selvästi havaitta-               sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämi-
2098: vissa, että kunnissa eläkeiässä oleville erittäin            seenjuuri niitä eniten tarvitseville ryhmil-
2099: tärkeät palvelut ovat vähentyneet ja merkittä-               le kuten eläkeläisille ovat merkittävästi
2100: västi kallistuneet. Tämä johtuu valtion kunnille             vähentyneet ja kallistuneet, ja
2101: asettamista jatkuvasti lisääntyvistä säästövel-                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän nega-
2102: voitteista.                                                  tiivisen kehityksen pysäyttämiseksi?
2103: 
2104:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1993
2105: 
2106:                                            Sulo Aittoniemi
2107: 
2108: 
2109: 
2110: 
2111: 230032J
2112: 2                                         1993 vp -   KK 276
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 
2117:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2118: 
2119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ollut kysymyksessä tarkoitettuja vaikutuksia vä-
2120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hävaraisten eläkkeensaajien toimeentuloon.
2121: olette 12 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn               Vuoden 1993 alusta hallitus on joutunut hah-
2122: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mottelemaan myös eläkkeensaajien tuloon
2123: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          kohdistuvia uusia toimenpiteitä. Lähinnä esiin
2124: Aitioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        on tullut eläkkeitä koskevien indeksitarkistusten
2125: sen n:o 276:                                          supistaminen, samalla kun palkansaajaväestölle
2126:                                                       joudutaan ohjaamaan lisää rahoitusvastuuta
2127:            Onko Hallitus huomioinut eläkeläis-        koko kansakuntaa koettelevan työttömyyden
2128:        ten tulotasoa jatkuvasti rasittavat ja li-     rahoittamiseksi. Silloin kun kysymys on tällai-
2129:        sääntyvät rasitteet kuten kansaneläke-         sesta taloudellisesta ahdingosta kuin maassam-
2130:        maksujen ja suunnitteilla olevan eläkein-      me on, ei voida pitää oikeudenmukaisena, että
2131:        deksin jäädyttämisen vaikutukset eläke-        eläkkeensaajat jätettäisiin kokonaan ulkopuolel-
2132:        läisten jatkuvasti alenevaan elintasoon        le yhteiskunnallisen vastuun kantamisessa.
2133:        sekä sen, että kuntien mahdollisuudet             Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen jär-
2134:        sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämi-     jestäminen on säädetty kuntien tehtäväksi. Lain-
2135:        seenjuuri niitä eniten tarvitseville ryhmil-   säädännössä ei ole yleensä yksityiskohtaisesti
2136:        le kuten eläkeläisille ovat merkittävästi      määritelty järjestettävien palvelujen laajuutta ja
2137:        vähentyneet ja kallistuneet, ja                keskinäistä etusijajärjestystä. Kun kansantalou-
2138:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän nega-      den ja kunnallistalouden rahoituskriisi on pakot-
2139:        tiivisen kehityksen pysäyttämiseksi?           tanut sekä valtion että kunnat arvioimaan toi-
2140:                                                       mintojaan ja karsimaan menojaan, kunnat ovat
2141:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voineet itsenäisesti päättää tarpeellisten säästö-
2142: vasti seuraavaa:                                      jen kohdentamisesta ottamalla huomioon pai-
2143:                                                       kalliset olosuhteet ja tarpeet. Erityisesti kuluvan
2144:    Vuodesta 1990 alkaen on maassamme ollut            vuoden alusta toteutettu valtionosuusuudistus
2145: voimakas taloudellinen taantuma. Työttömyys           on lisännyt kuntien päätösvaltaa palvelujen jär-
2146: on jatkuvasti lisääntynyt ja julkisen sektorin        jestämisessä.
2147: rahoitusasema on heikentynyt muun muassa                  Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ei ole,
2148: valtion ja kuntien verotulojen pienentyessä.          että välttämättömiä säästöjä olisi kohdennettu
2149: Koko kansantalouden käytettävissä olevat reaa-        muita enemmän vanhusten tarvitsemiin palvelui-
2150: litulot ovat alentuneet merkittävästi. Palkansaa-     hin.
2151: jien käytettävissä olevien reaalitulojen arvioi-          Parhaillaan käynnissä oleva sosiaali- ja ter-
2152: daan vähentyneen vuonna 1992 noin 7 112 pro-          veydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen
2153: senttia. Vuonna 1993 palkansaajien käytettävis-       on merkinnyt erityisesti vanhusväestön käyttä-
2154: sä olevien reaalitulojen arvioidaan vielä supistu-    mien avohoitopalvelujen kehittämistä. Palvelu-
2155: van noin 4 prosenttia. Eniten supistuu sellaisten     rakenneuudistusten tavoitteena on vähentää kal-
2156: palkansaajakotitalouksien ostovoima, joissa           lista laitoshoitoa ja edistää taloudellisempaa ja
2157: työttömyys lisääntyy.                                 inhimillisempää avohoitoa. Tällöinjärjestettävät
2158:    Sosiaalipolitiikassa hallitus on pyrkinyt huo-     palvelut vastaisivat paremmin käyttäjien, myös
2159: lehtimaan eläkkeensaajien vähimmäisturvan säi-        vanhusten tarpeita, samalla kun toiminnan ai-
2160: lymisestä. Eläkkeensaajien ostovoiman arvioi-         heuttamat kustannukset vähenevät.
2161: daan lisääntyneen vuonna 1992 noin puoli pro-             Palvelurakenneuudistus ja valtionosuusuudis-
2162: senttia. Eläketuloja lisäsivät eläkeindeksien ko-     tus ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla on
2163: rotukset ja uusien eläkkeiden jo alkaneita eläk-      parannettu kuntien mahdollisuuksia järjestää
2164: keitä korkeampi taso. Toisaalta, vaikka verotus       asukkaidensa tarvitsemia palveluja. Myös muita
2165: kiristyi eläkkeensaajilla 3 prosentin suuruisen       kehittämishankkeita, joiden yhtenä tavoitteena
2166: kansaneläkemaksun johdosta, ei toimenpiteellä          on palvelujen aiheuttamien kustannusten vähen-
2167:                                            1993 vp -     KK 276                                         3
2168: 
2169: täminen, on jatkuvasti käynnissä. Tämän perus-             Maksusäännöksiä uudistettaessa on kuiten-
2170: teella järjestettävien palvelujen kustannukset          kin lähdetty siitä, että vähävaraisten ja paljon
2171: ovat pikemminkin pienenemässä kuin kasva-               palveluja tarvitsevien maksurasitusta voitaisiin
2172: massa.                                                  vähentää. Tämän vuoksi esimerkiksi kotona an-
2173:    Sekä palveluja käyttävien henkilöiden että           nettavan palvelun maksusäännökset on uudistet-
2174: palveluja järjestävien kuntien taloudellista tilan-     tu kokonaan. Uudistuksen seurauksena palvelut
2175: netta on lisäksi pyritty parantamaan uudistamal-        maksutta saavien määrä on jonkin verran lisään-
2176: la palveluista perittäviä maksuja koskevat sään-        tynyt ja hyvin paljon palveluja saavien maksut
2177: nökset kuluvan vuoden alussa. Sosiaali- ja ter-         ovat pienentyneet.
2178: veydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja             Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
2179: asetus ovat lisänneet kuntien päätäntävaltaa            parhaillaan valtion talousarvioesitystä vuodelle
2180: maksujen määräämisessä. Samalla on palveluis-           1994. Sen yhteydessä joudutaan viimeistään ot-
2181: ta perittäviä maksuja tarkistettu siten, että järjes-   tamaan kantaa eläkkeensaajaväestön tulotasoon
2182: tettävistä palveluista saatavat maksukertymät           vaikuttaviin toimenpiteisiin.
2183: lisääntyvät ja parantavat näin kuntien rahoitus-
2184: asemaa.
2185:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1993
2186: 
2187:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2188: 4                                        1993 vp -   KK 276
2189: 
2190: 
2191: 
2192: 
2193:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2194: 
2195:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sionstagare med små inkomster som avses i
2196: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       spörsmålet.
2197: den 12 maj 1993 tili vederbörande medlem av             Fr.o.m. ingången av 1993 har regeringen varit
2198: statsrådet översänt följande av riksdagsman          tvungen att utforma nya åtgärder som också
2199: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 276:       berör pensionstagamas inkomster. Det är främst
2200:                                                      de minskade indexjusteringama av pensionerna
2201:           Har Regeringen beaktat viiken effekt       som har varit aktuelia. Samtidigt har man varit
2202:        de bestående och ökande belastningama         tvungen att överföra ett ökat finansieringsansvar
2203:        på pensionäremas inkomstnivå, såsom           på löntagarna för att finansiera den arbetslöshet
2204:        t.ex. inverkan av folkpensionspremien         som prövar hela nationen. När det är fråga om
2205:        och den planerade nedfrysningen av pen-       en sådan ekonomisk kris som den som har
2206:        sionsindexet, har på pensionäremas stän-      drabbat vårt land, kan det inte anses vara rättvist
2207:        digt sjunkande levnadsstandard samt det       att pensionstagarna helt lämnas utanför det
2208:        faktum att kommunemas möjligheter att         samhälleliga ansvaret.
2209:        anordna social- och hälsovårdsservice för        Anordnandet av social- och hälsovårdsservice
2210:        sådana grupper som mest behöver den,          hör tili kommunerna. I lagstiftningen har om-
2211:        såsom pensionärer, avsevärt har minskat       fattningen av den service som anordnas eller den
2212:        och blivit dyrare, och                        interna företrädesordningen inom servicen i ali-
2213:           vad ämnar Regeringen göra för att          mänhet inte faststälits i detalj. Då finansierings-
2214:        stoppa denna negativa utveckling?             krisen i samhälisekonomin och kommunaleko-
2215:                                                      nomin har tvingat både staten och kommunema
2216:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att utvärdera sin verksamhet och gallra i sina
2217: anföra följande:                                     utgifter, har kommunerna genom att beakta
2218:                                                      lokala förhållanden och behov självständigt
2219:    Sedan ingången av 1990 har vårt land befun-       kunnat besluta på vilket sätt de inriktar sina
2220: nit sig i en svår ekonomisk kris. Arbetslösheten     inbesparingar. I synnerhet den statsandelsreform
2221: har ständigt ökat och den offentliga sektoms         som genomfördes vid ingången av detta år har
2222: finansieringsställning har försvagats, bl.a. tili    ökat kommunernas bestämmanderätt vid anord-
2223: följd av en minskning i statens och kommuner-        nandet av service.
2224: nas skatteintäkter. De disponibla realinkomster-        Social- och hälsovårdsministeriet har inte
2225: na inom hela samhälisekonomin har minskat            kännedom om att den service som åldringar
2226: avsevärt. Löntagamas disponibla realinkomst~r        behöver har varit mer utsatt för nödvändiga
2227: uppskattas 1992 ha minskat med ca 7 112 %. Ar        inbesparingar än den övriga servicen.
2228: 1993 uppskattas löntagamas disponibla realin-           Den pågående reformen av servicestrukturen
2229: komster ytterligare minska med ca 4 %. Mest          inom social- och hälsovården har inneburit att i
2230: kommer köpkraften att minska i löntagarhushåli       synnerhet servicen inom den öppna åldringsvår-
2231: där arbetslösheten tilltar.                          den har utvecklats. Syftet med reformema av
2232:    Inom socialpolitiken har regeringen gått in för   servicestrukturen är att minska den dyra an-
2233: att se tili att minimiskyddet för pensionstagare     staltsvården och främja den mer ekonomiska
2234: bevaras. Pensionstagamas köpkraft uppskattas         och humana öppna vården. Då motsvarar servi-
2235: 1992 ha stigit med ca en halv procent. Pensions-     cen bättre användamas, även åldringamas be-
2236: inkomstema ökade på grund av en förhöjning av        hov, samtidigt som de kostnader som föranleds
2237: pensionsindexet och på grund av att de nya           av verksamheten minskar.
2238: pensionema är större än tidigare beviljade pensi-       Servicestrukturreformen och statsandelsrefor-
2239: oner. Å andra sidan, fastän beskattningen för        men är exempel på åtgärder med vilkas hjälp
2240: pensionstagare stramades åt tili följd av en         kommunernas möjligheter att anordna service
2241: folkpensionspremie på 3 %, medförde åtgärden         för sina invånare har förbättrats. Även andra
2242: inga sådana verkningar på utkomsten för pen-         utvecklingsprojekt, som bl.a. har som mål att
2243:                                           1993 vp -   KK 276                                          5
2244: 
2245: skära ner de kostnader som föranleds av servi-           Vid revisionen av avgiftsstadgandena har man
2246: cen, är ständigt aktuella. På grundval av detta       dock utgått från att betalningsbördan för perso-
2247: håller kostnaderna för servicen snarare på att        ner som är mindre bemedlade och personer som
2248: sjunka än stiga.                                      behöver mycket service kan minskas. På grund
2249:    Man har dessutom vid ingången av detta år          av detta har t.ex. avgiftsstadgandena för service
2250: genom en revision av stadgandena om avgifter          som ges hemma hos patienten reviderats helt och
2251: som uppbärs för service försökt förbättra den         hållet. Som en följd av denna revison har antalet
2252: ekonomiska situationen för både dem som an-           personer som åtnjuter avgiftsfri service i någon
2253: vänder servicen och för kommunerna som an-            mån ökat och avgifterna för personer som behö-
2254: ordnar servicen. Lagen och förordningen om            ver mycket service sjunkit.
2255: klientavgifter inom social- och hälsovården har          Budgetpropositionen för 1994 bereds som
2256: ökat kommunernas beslutanderätt i fråga om            bäst vid social- och hälsovårdsministeriet. I sam-
2257: fastställandet av avgifter. Samtidigt har avgifter-   band med den måste man senast ta ställning tili
2258: na för servicen justerats så att summan av            de åtgärder som inverkar på pensionärernas
2259: influtna medel för anordnad service ökar och          inkomstnivå.
2260: sålunda förbättrar kommunernas finansierings-
2261: ställning.
2262:      Helsingfors den 11 juni 1993
2263: 
2264:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2265:                                                1993 vp
2266: 
2267: Kirjallinen kysymys 277
2268: 
2269: 
2270: 
2271: 
2272:                                   Aittoniemi: Ammattimaiseen liikenteeseen käytettävien paketti-
2273:                                       autojen verotuksesta
2274: 
2275: 
2276:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2277: 
2278:    Hallitus esittää eduskunnalle auto- ja mootto-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2279: ripyöräverosta annetun lain muuttamista siten,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2280: että pakettiautojen verovapaudesta luovuttaisiin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2281: ja niille säädettäisiin normaalitapauksessa 50       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2282: prosentin autovero.
2283:    Maamme 212 000 pakettiautosta on 3 200                       Miksi Hallitus ei autoveroa koskevaa
2284: autoa rekisteröity ammattimaiseen liikenteeseen.             esitystä antaessaan ole ottanut huomioon
2285: Nämä joutuvat kuitenkin saman autoveron koh-                 veron ammattiautoilijoille aiheuttamaa
2286: teeksi, joka kohdistuu yksityiseen liikenteeseen.            kustannuslisää, ja
2287: Viime vuonna rekisteröidyistä 8 100 uudesta pa-                 aikooko Hallitus mahdollisesti myö-
2288: kettiautosta 228 autoa tuli ammattimaiseen lii-              hemmin korjata esitystään vapauttamai-
2289: kenteeseen. Ammattimaiseen liikenteeseen rekis-              la ammattimaiseen liikenteeseen tulevat
2290: teröityjen pakettiautojen määrä on siis suhteelli-           pakettiautot autoverosta joko osittain tai
2291: sen pieni. Vero kustannuksena ammatinharjoit-                kokonaan?
2292: tajalle uutta autoa hankittaessa on kuitenkin
2293: merkittävä.
2294: 
2295:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1993
2296: 
2297:                                            Sulo Aittoniemi
2298: 
2299: 
2300: 
2301: 
2302: 2300321
2303: 2                                         1993 vp -    KK 277
2304: 
2305: 
2306: 
2307: 
2308:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2309: 
2310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teestä tiellä annetun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoi-
2311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tettuun tilausliikenteeseen. Siten laista poistuisi
2312: olette 12 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn             tähän asti mahdollinen taksipalautuksen hake-
2313: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           minen myös tavaraliikennettä koskevan liiken-
2314: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo           neluvan perusteella.
2315: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Kuten lakiehdotuksen perusteluissa todetaan,
2316: sen n:o 277:                                           lakia luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä on
2317:                                                        muutettu 1.3.1991 voimaan tulleella lailla (342/
2318:           Miksi Hallitus ei autoveroa koskevaa         91) siten, että tavaraliikennettä koskevan liiken-
2319:        esitystä antaessaan ole ottanut huomioon        neluvan myöntäminen ei enää perustu tarvehar-
2320:        veron ammattiautoilijoille aiheuttamaa          kintaan, vaan luvan saa jokainen ammattitaidol-
2321:        kustannuslisää, ja                              taan ja ominaisuuksiltaan laissa säädetyt vaati-
2322:           aikooko Hallitus mahdollisesti myö-          mukset täyttävä hakija. Laissa on nimenomaisesti
2323:        hemmin korjata esitystään vapauttamai-          säädetty, että viranomaisen on annettava lupa
2324:        la ammattimaiseen liikenteeseen tulevat         tavaraliikennettä varten. Tavaraliikennelupia
2325:        pakettiautot autoverosta joko osittain tai      koskeva käytäntö on siten oleellisesti väljempi
2326:        kokonaan?                                       kuin henkilöliikennelupien myöntämiskäytäntö.
2327:                                                           Vapaasta liikennelupakäytännöstä seuraa,
2328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           että pakettiautot muodostuisivat käytännössä
2329: vasti seuraavaa:                                       verottomiksi ehkä huomattavaliekin osalle niis-
2330:                                                        täkin pakettiautojen ostajista, jotka eivät tosi-
2331:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain          asiallisesti tulisi käyttämään autoa ammattimai-
2332: mukaan autoveroa alennetaan enintään 57 000            seen liikenteeseen. Tavaraliikennelupia haettai-
2333: markalla autosta, joka ensi kertaa rekisteröitäes-     siin varsin todennäköisesti myös pelkästään
2334: sä merkitään käytettäväksi ammattimaiseen lii-         veroedun vuoksi. Tämä merkitsisi oleellista jäl-
2335: kenteeseen ja jota sen omistaja käyttää pääasial-      kikäteisvalvonnan lisäämisen tarvetta, koska
2336: lisesti tällaiseen liikenteeseen. Laissa ei ole tar-   laissa kuitenkin edellytetään myös käyttöä pää-
2337: kemmin määritelty, minkätyyppiseen ammatti-            asiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen eikä
2338: maiseen liikenteeseen auton on tultava, jotta          pelkästään auton merkintää liikenneluvalle. Täl-
2339: mainittu ns. taksipalautus voitaisiin myöntää.         laista uutta valvontajärjestelmää ei ole tarkoi-
2340: Siten kysymykseen on voinut tulla ammattikäyt-         tuksenmukaista luoda. On päinvastoin pidetty
2341: tö yhtä hyvin henkilöliikenteeseen kuin tavaralii-     lähtökohtana, että myös henkilöliikennettä kos-
2342: kenteeseenkin. Viimeksi mainitussa tapauksessa         keva taksipalautus lopetetaan, jos käy mahdot-
2343: ei pakettiautoista tähän mennessä ole tarvinnut        tomaksi valvoa sitä, että kyseiset autot todella
2344: hakea palautusta, kun tähän tarkoitukseen on           ovat ammattimaisessa liikenteessä.
2345: yleensä käytetty verottomia pakettiautoja. Jon-           Samalla kun pakettiautot ovat tulossa veron-
2346: kin verran taksipalautusta on kuitenkin tähän-         alaisiksi, liikevaihtoverovelvolliset tai jatkossa
2347: kin asti haettu myös henkilöautoista tavaralii-        arvonlisäverovelvolliset pakettiautojen ostajat
2348: kennelupien perusteella.                               saavat tässä verotuksessa mahdollisuuden paket-
2349:    Pakettiautoista ryhdyttäisiin hallituksen edus-     tiautojen ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron
2350: kunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta          vähentämiseen. Tämä koskee myös ammattilii-
2351: annetun lain muuttamisesta antaman esityksen           kennettä. Ostovähennyksen huomioon ottaen
2352: mukaan kantamaan veroa 50 prosentin verokan-           veromuutokset tarkoittavat yhdessä paketti-
2353: nan mukaan (HE 42). Tällöin intressi hakea             autojen hankintakustannusten nousua tätä edel-
2354: veronpalautusta laajenisi oleellisesti.                tävästä tilanteesta keskimäärin vain noin 6 000
2355:    Samassa hallituksen esityksessä ehdotetaan          markalla. Vaikka hankintakustannusten nousu
2356: lain 7 ja 13 a §:ssä säädetty taksipalautus rajoi-     on näinkin vähäinen, sillä saattaa ammattiliiken-
2357: tettavaksi vain luvanvaraisesta henkilöliiken-         teen näkökulmasta olla se suotuisa vaikutus, että
2358:                                         1993 vp -   KK 277                                          3
2359: 
2360: muiden yritysten pakettiautoilla suorittamia kul-      Autoverolain 7 ja 13 a §:ää on sanotuista
2361: jetuksia ehkä siirtyy jonkin verran ammattilii-     syistä ehdotettu muutettavaksi siten, että taksi-
2362: kenteen hoidettavaksi.                              palautus ei enää lain voimaan tultua tule kysy-
2363:    Liikennelupasäännösten mukaan tavaralii-         mykseen muuta kuin henkilöliikenteeseen käy-
2364: kenneluville on voinut merkitä myös henkilöau-      tettäville autoille. Tarkoituksena ei ole myö-
2365: ton. Tämä merkitsee valvonnan tosiasiallisesti      hemminkään laajentaa tätä tukimuotoa paket-
2366: puuttuessa huomattavan veronkiertomahdolli-         tiautoihin.
2367: suuden avoinna oloa.
2368: 
2369:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1993
2370: 
2371:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2372: 4                                         1993 vp -   KK 277
2373: 
2374: 
2375: 
2376: 
2377:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2378: 
2379:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Såsom det framhålls i motiveringen till lag-
2380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           förslaget ändrades lagen om tillståndspliktig
2381: av den 12 maj 1993 till vederbörande medlem           godstrafik på väg genom en lag som trädde i
2382: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        kraft den 1 mars 1991 (342/91) sålunda att
2383: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             beviljandet av trafiktillstånd som gäller gods-
2384: 277:                                                  trafik inte längre grundar sig på behovspröv-
2385:                                                       ning. I stället får varje sökande som uppfyller
2386:           Varför beaktade inte Regeringen den         de lagstadgade kraven på yrkesskicklighet och
2387:        kostnadsökning som bilskatten förorsa-         övriga egenskaper trafiktillstånd. I lagen stad-
2388:        kar yrkesbilistema då den avlät proposi-       gas uttryckligen att en myndighet skall utfärda
2389:        tionen om bilskatt, och                        tillstånd för godstrafik. Det förfarande som
2390:           ämnar Regeringen eventuellt i ett se-       gäller tillstånd för godstrafik ger således vä-
2391:        nare skede korrigera sin proposition ge-       sentligt mera spelrum än det som gäller bevil-
2392:        nom att antingen helt eller delvis befria      jande av tillstånd för persontrafik.
2393:        paketbi1ar som är avsedda att användas i           Av det fria trafiktillstådsförfarandet följer att
2394:        yrkesmässig trafik från bilskatt?              paketbilama i praktiken skulle bli skattefria
2395:                                                       kanske även för en stor del av de personer som
2396:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         köper paketbilar och som de facto inte ämnar
2397: anföra fö1jande:                                      använda bi1en i yrkesmässig trafik. Det är sanno-
2398:                                                       likt att tillstånd för godstrafik även skulle sökas
2399:    Enligt lagen om bil- och motorcyke1skatt           enbart med anledning av skatteförmånen. Detta
2400: sänks bilskatten med högst 57 000 mk för en bil       innebär att behovet av övervakning i efterskott
2401: som vid den första registreringen registreras för     ökar väsentligt, eftersom lagen dock förutsätter
2402: yrkesmässig trafik och som ägaren i huvudsak          att bilen i huvudsak används i yrkesmässig trafik
2403: använder i sådan trafik. I lagen specificeras inte    och att den inte enbart antecknas för trafiktill-
2404: närmare i vilken typ av yrkesmässig trafik bilen      ståndet. Det är inte ändamålsenligt att skapa ett
2405: skall användas för att den nämnda s.k. taxiåter-      sådant nytt övervakningssystem. Utgångspunk-
2406: bäringen skall kunna beviljas. Det har således        ten har tvärtom varit att taxiåterbäringen även i
2407: kunnat vara fråga om yrkesmässigt bruk i både         fråga om persontrafik slopas om det visar sig
2408: persontrafik och godstrafik. I det sist nämnda        vara omöjligt att övervaka att bilama i fråga
2409: fallet har man hittills inte behövt söka återbäring   verkligen används i yrkesmässig trafik.
2410: för paketbilar, då för detta ändamål i allmänhet          Samtidigt som paketbilama kommer att om-
2411: har använts skattefria paketbilar. Taxiåterbäring     fattas av skatten, får omsättningsskatteskyldiga
2412: har dock även hittills i någon mån sökts för          eller i fortsättningen mervärdesskatteskyldiga
2413: personbilar på basis av tillstånd för godstrafik.     köpare av paketbilar i samband med denna
2414:    Enligt regeringens proposition till riksdagen      beskattning en möjlighet att dra av den mervär-
2415: med förslag tilllag om ändring av lagen om bil-       desskatt som ingår i inköpspriset på paketbilar.
2416: och motorcykelskatt skall för paketbilar uppbä-       Det här gäller även yrkesmässig trafik. Med
2417: ras skatt enligt en skattesats på 50 % (RP 42).       beaktande av inköpsavdraget innebär skatteänd-
2418: Härvid väntas intresset att söka skatteåterbäring     ringama tillsammans att anskaffningskostnader-
2419: öka väsentligt.                                       na för paketbilar stiger med i genomsnitt endast
2420:    I samma proposition föreslås att taxiåterbä-       ca 6 000 mk jämfört med den tidigare situatio-
2421: ringen, om vilken stadgas i 7 och 13 a §§, begrän-    nen. Fastän stegringen i anskaffningskostnader-
2422: sas så att den gäller endast beställningstrafik som   na inte är större än så, kan den eventuellt ha en
2423: avses i 2 § 3 punkten lagen om tillståndspliktig      gynnsam inverkan på den yrkesmässiga trafiken
2424: persontrafik på väg. Möjligheten att med stöd av      på så sätt att transporter som utföt;S'med andra
2425: lagen söka taxiåterbäring på basis av trafiktill-     företags paketbilar nu kanske >i ,någon mån
2426: stånd som gäller godstrafik slopas därmed.            överförs på den yrkesmässiga'trafiken.
2427:                                            1993 vp -   KK 277                                          5
2428: 
2429:     Även en personbil har kunnat antecknas för         ändras så att taxiåterbäringen sedan lagen trätt i
2430: godstrafiktillstånd enligt stadgandena om trafik-      kraft inte längre kommer i fråga beträffande
2431: tillstånd, vilket innebär att möjligheten till skat-   andra bilar än de som används i persontrafik.
2432: tesmitning finns då övervakning de facto saknas.       Det finns inte heller planer på att i ett senare
2433:     Det har föreslagits att 7 och 13 a §§ lagen om     skede utvidga denna stödform så att den även
2434: bil- och motorcykelskatt av näinnda skäl skall         gäller paketbilar.
2435: 
2436:      Helsingfors den 11 juni 1993
2437: 
2438:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
2439:                                                       1993 vp
2440: 
2441: Kirjallinen kysymys 278
2442: 
2443: 
2444: 
2445: 
2446:                                        Aittoniemi: Pienyrittäjien vuosilomarahasta luopumisesta
2447: 
2448: 
2449: 
2450:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2451: 
2452:    Hallitus esittää pienyrittäjien vuosilomara-             mukainen toteuttaminen merkitsee käytännössä
2453: hasta luopumista. Esitys on paha takaisku yksi-             sitä, että järjestelmään ei ole tarkoitusta palata
2454: tyisyrittäjille tai sellaisille lain tarkoittamille yrit-   myöskään tulevaisuudessa.
2455: täjille, jotka työllistävät enintään yhden ulko-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2456: puolisen työntekijän. Laki on tähän saakka                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2457: mahdollistanut tällaiselle yrittäjälle muutaman             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2458: päivän loman usein ympärivuorokautisen yrittä-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2459: misen lomassa.
2460:     Hallituksen esitys merkitsee järjestelmästä                       Onko Hallituksen tarkoituksena luo-
2461: kokonaan luopumista. Paremminkin perusteltu                        pua pienyrittäjien vuosilomarahasta ko-
2462: olisi ollut laki, joka olisi säätänyt mainitusta                   konaan, ja jos näin ei ole,
2463: edusta väliaikaisen, esimerkiksi yhden tai kah-                       eikö Hallituksen asiaa koskeva esitys
2464: den vuoden luopumisen. Hallituksen esityksen                       tulisi muuttaa väliaikaiseksi?
2465: 
2466:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1993
2467: 
2468:                                                  Sulo Aittoniemi
2469: 
2470: 
2471: 
2472: 
2473: 2300321
2474: 2                                        1993 vp -    KK 278
2475: 
2476: 
2477: 
2478: 
2479:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2480: 
2481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1.1.1994 lukien valtion korvaus pienyrittäjien
2482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuosilomajärjestelmän kustannuksiin. Säästö-
2483: olette 12 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn            vaikutus on vuosina 1994-95 kumpanakin 50
2484: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          milj. mk." Toimenpide on yksi osa niistä toimen-
2485: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        piteistä, joilla hallitus pyrkii parantamaan julki-
2486: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sen talouden tasapainoa.
2487: n:o 278:                                                 Se, että hallitus esittää tältä osin säästötavoit-
2488:                                                       teen saavuttamiseksi pienyrittäjälomalain ku-
2489:           Onko Hallituksen tarkoituksena luo-         moamista, ei merkitse toiminnan lopullista lak-
2490:        pua pienyrittäjien vuosilomarahasta ko-        kauttamista. Mikäli toimenpiteet julkisen talou-
2491:        konaan, ja jos näin ei ole,                    den tasapainon saavuttamiseksi toteutuvat, on
2492:           eikö Hallituksen asiaa koskeva esitys       mahdollista tehdä päätös toiminnan aloittami-
2493:        tulisi muuttaa väliaikaiseksi?                 seksi uudelleen. Se, millä aikavälillä tasapaino
2494:                                                       saavutetaan, ei ole tarkasti määriteltävissä. Täs-
2495:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tä syystä toiminnan lopettaminen väliaikaisesti
2496: taen seuraavaa:                                       ei ole tarkoituksenmukaista.
2497:                                                      . Pienyrittäjälomalain säännökset ovat pääosil-
2498:    Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain        taan peräisin vuodelta 1975 eivätkä enää vastaa
2499: (408177) mukaan pienyrittäjän loman pituus on         tämän päivän näkemyksiä lomatoiminnasta.
2500: yrittäjän valinnan mukaan 4-8 päivää. Loma-           Tämänkään vuoksi lain soveltamisen väliaikai-
2501: kaudella 1.4.1993-31.3.1994 lomaraha on päi-          nen lopettaminen ei ole tarkoituksenmukaista.
2502: vää kohti 210 markkaa ja vähintään 840 mark-          Jos toiminta aloitetaan uudelleen, joudutaan
2503: kaa ja enintään 1 680 markkaa loman pituudesta        joka tapauksessa perinpohjaisesti selvittämään
2504: riippuen.                                             pienyrittäjälomalain perusteet uudelleen niin,
2505:    Vuosilomarahalla pyritään turvaamaan pien-         että ne vastaavat pienyrittäjätoiminnassa tapah-
2506: yrittäjälle mahdollisuus irtautua yrittäjätoimin-     tuneita rakenteellisia muutoksia ja uusia tarpei-
2507: nastaan vuosiloman ajaksi. Toiminta rahoite-          ta. Voimassa olevan lain kumoaminen ja mah-
2508: taan kokonaan valtion varoilla. Yrittäjillä ei ole    dollisen uuden hallituksen esityksen antaminen
2509: rahoitusosuutta.                                      aikanaan on myös säädösteknisesti selkeämpi
2510:    Valtioneuvoston 14 päivänä lokakuuta 1992          ratkaisu kuin lain soveltamisen väliaikainen kes-
2511: tekemän periaatepäätöksen mukaan "lopetetaan          keyttäminen.
2512: 
2513:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1993
2514: 
2515:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2516:                                         1993 vp -   KK 278                                           3
2517: 
2518: 
2519: 
2520: 
2521:                                     Till Riksdagens Herr Talman
2522: 
2523:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        da av systemet med småföretagarnas semester.
2524: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      Inbesparingen uppgår under 1994--95 till 50
2525: den 12 maj 1993 till vederbörande medlem av         milj. mk under vartdera året. Denna åtgärd är en
2526: statsrådet översänt följande av riksdagsman         av de åtgärder, med vilka regeringen försöker
2527: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 278:           förbättra balansen i den offentliga ekonomin.
2528:                                                        Att regeringen till denna del föreslår att lagen
2529:           Har Regeringen för avsikt att helt        om semesterpenning för småföretagare skall
2530:        avstå från småföretagarnas semesterpen-      upphävas för att man skall nå sparmålen innebär
2531:        ning, och om så inte är fallet,              inte att verksamheten för gott upphör. Ifall de
2532:           borde inte Regeringens proposition i      planerade åtgärderna leder till att balans nås i
2533:        frågan ändras temporärt?                     den offentliga ekonomin, är det möjligt att fatta
2534:                                                     beslut om att verksamheten skall återupptas.
2535:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Hur lång tid det tar att nå balans går inte att
2536: anföra följande:                                    fastställa exakt. Av denna orsak är det inte
2537:                                                     ändamålsenligt att upphöra med verksamheten
2538:    Enligt lagen om semesterpenning för småföre-     temporärt.
2539: tagare (408/77) är småföretagares semester enligt      Stadgandena i lagen om semesterpenning för
2540: företagarens eget val 4--8 dagar. Under semes-      småföretagare är i huvudsak från 1975 och de
2541: terperioden 1.4.1993-31.3.1994 är semesterpen-      motsvarar inte längre dagens syn på semester-
2542: ningen per dag 210 mk och minst 840 mk och          verksamhet. Inte heller med anledning av detta
2543: högst 1 680 mk beroende på semesterns längd.        är det ändamålsenligt att temporärt sluta till-
2544:    Med hjälp av semesterpenningen försöker          lämpa lagen. Om verksamheten inleds på nytt,
2545: man trygga möjligheten för småföretagare att        måste man i alla fall igen ingående utreda grun-
2546: frigöra sig från sin företagsverksamhet för se-     derna för lagen så att de motsvarar de nya
2547: mester. Verksamheten finansieras helt med stat-     behov och strukturella förändringar som inträf-
2548: liga medel. Företagarna har inte någon finansie-    fat i småföretagarverksamheten. Att upphäva
2549: ringsandel.                                         gällande lag och avlåta en eventuell ny rege-
2550:    Enligt statsrådets principbeslut av den 14       ringsproposition i sinom tid är även tekniskt
2551: oktober 1992 indras fr.o.m. den 1 januari 1994      sett en klarare lösning än att temporärt avbryta
2552: den statliga ersättningen för kostnader föranled-   lagens tillämpning.
2553:      Helsingfors den 11 juni 1993
2554: 
2555:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2556:                                                  1993 vp
2557: 
2558: Kirjallinen kysymys 279
2559: 
2560: 
2561: 
2562: 
2563:                                     Aittoniemi: Laitoshoidossa olevien eläkeläisten henkilökohtaisten
2564:                                         rahavarojen käytöstä
2565: 
2566: 
2567:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2568: 
2569:    Eläketuloilla elävä holhouksenalainen, joka            Tämäntyyppisiä asioita on tullut tietoon suh-
2570: on joutunut laitoshoitoon, saa pienen osan eläk-       teellisen runsaasti ja se panee epäilemään, että
2571: keestään omiin henkilökohtaisiin tarpeisiinsa          holhottavien asioita ei yhteiskunnan taholta hoi-
2572: muun osan mennessä yleensä hoitokustannuk-             deta riittävällä huolella ja tarmokkuudella.
2573: siin.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2574:     Erityisesti silloin, jos hoibaojana on holhotta-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2575: vaan perimissuhteessa oleva henkilö, joka ei           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2576: liiemmin tunne lähimmäisenrakkautta, holhot-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2577: tavan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu
2578: pieni rahasumma jää usein pankkitilille odotta-                   Katsooko Hallitus, että laitoshoidossa
2579: maan parempia aikoja ja tarpeita. Kun tällainen                olevien holhottavien oikeuksien toteutu-
2580: halliottava ei useinkaan osaa ajaa omia asioi-                 mista valvotaan riittävällä tehokkuudella
2581: taan ja laitoksen henkilökunta vain hymähtelee                 esimerkiksi siltä osin, mitä tulee heidän
2582: ymmärtäväisesti, holhokki jää kokonaan vaille                  oikeuksiinsa saada käyttöönsä henkilö-
2583: sellaisten henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttä-               kohtaisiin tarpeisiin varatut rahavarat
2584: mistä, joihin rahasumma on tarkoitettu.                        lain tarkoittamalla tavalla?
2585: 
2586:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1993
2587: 
2588:                                              Sulo Aittaniemi
2589: 
2590: 
2591: 
2592: 
2593:  2300321
2594: 2                                       1993 vp -    KK 279
2595: 
2596: 
2597: 
2598: 
2599:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2600: 
2601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      prosenttia hoidossa olevan kuukausituloista.
2602: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen
2603: olette 12 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn          suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilö-
2604: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähin-
2605: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-      tään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen mää-
2606: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rä, tai milloin laitoshoidossa oleva saa rintama-
2607: n:o 279:                                            lisää, on käyttövaraksi jätettävä vähintään kan-
2608:                                                     saneläkkeen pohjaosan ja rintamalisän yhteis-
2609:           Katsooko Hallitus, että laitoshoidossa    määrä.
2610:        olevien holhottavien oikeuksien toteutu-        Säädösten valmistelua edelsivät mm. Eläke-
2611:        mista valvotaan riittävällä tehokkuudella    komitean (1989:13) ja sosiaali- ja terveysministe-
2612:        esimerkiksi siltä osin, mitä tulee heidän    riön Käyttövaratyöryhmän (STM 1990:25) kan-
2613:        oikeuksiinsa saada käyttöönsä henkilö-       nanotot, ja ehdotukset sisältyvät lakiin sosiaali-
2614:        kohtaisiin tarpeisiin varatut rahavarat      ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92)
2615:        lain tarkoittamalla tavalla?                 ja lain pohjalta annettuun asetukseen (912/92).
2616:                                                     Laki ja asetus ovat tulleet voimaan 1.1.1993 eikä
2617:    Vasta"!Jksena kysymykseen esitän kunnioit-       asetuksen voimaantulon siirtymäsäännös koske
2618: taen seuraavaa:                                     laitoshoidon maksuja.
2619:                                                        Holhoustointa koskeva lainsäädäntö kuuluu
2620:    Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta     oikeusministeriön hallinnonalaan. Oikeusminis-
2621: perittävät maksut perustuvat lakiin sosiaali- ja    teriössä on valmisteltu holhouslainsäädännön
2622: terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92)          uudistamista koskeva esitysehdotus. Tämän eh-
2623: sekä laista annettuun asetukseen (912/92). Lain     dotuksen säännöksissä omaisuuden hoitamisesta
2624: keskeisenä tavoitteena on, että palveluista peri-   pyritään siihen, että omaisuutta ja tuottoa voi-
2625: tään henkilön maksukyvyn mukainen maksu,            daan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttä-
2626: mutta toisaalta palvelusta perittävä maksu saa      mään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan.
2627: olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien       Velvollisuus käteisvarojen antamiseen sisältyy
2628: kustannusten suuruinen. Laki määrittelee myös       jo nykyiseenkin lainsäädäntöön.
2629: palvelut, joista ei maksua saa periä.                  Ehdotuksen mukaan holhousviranomaisille
2630:    Asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon        säädettäisiin omaisuuden hoitoa koskeva val-
2631: asiakasmaksuista 15 §:n mukaan pitkäaikaisessa      vontavelvollisuus, johon liittyy myös edunvalvo-
2632: laitoshoidossa olevalta peritään hänen maksu-       jan velvollisuus ilmoittaa päämiehelle annettujen
2633: kykynsä mukainen maksu, joka on enintään 80         käteisvarojen määrä.
2634: 
2635:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
2636: 
2637:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
2638:                                            1993 vp -    KK 279                                            3
2639: 
2640: 
2641: 
2642: 
2643:                                       Tili Riksdagens Herr '(alman
2644: 
2645:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ligen till sitt förfogande har ett belopp som är
2646: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          lika stort som folkpensionens basdel. När den
2647: den 12 maj 1993 tili vederbörande medlem av             som är i anstaltsvård får fronttillägg skall för
2648: statsrådet översänt följande av riksdagsman             hans personliga bruk lämnas minst det samman-
2649: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 279:               lagda beloppet av folkpensionens basdel och
2650:                                                         fronttillägget:
2651:           Anser Regeringen att rättighetema för             Beredningen av författningama föregicks av
2652:        sådana personer i anstaltsvård som står          bl.a. ställningstaganden och förslag av Pensions-
2653:        under förmynderskap övervakas tillräck-          kommitten (1989: 13) och den arbetsgrupp vid
2654:        ligt effektivt, t.ex. i fråga om deras rättig-   social- och hälsovårdsministeriet som har utrett
2655:        heter att förfoga över medel som med             patientemas disponibla medel (STM 1990:25).
2656:        stöd av lag reserverats för deras person-        Dessa ställningstaganden och förslag beaktades i
2657:        liga behov?                                      lagen om klientavgifter inom social- och hälso-
2658:                                                         vården (734/92) och den förordning (912/92) som
2659:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gavs med stöd av lagen. Lagen och förordningen
2660: anföra följande:                                        trädde i kraft den 1 januari 1993 och övergångs-
2661:                                                         stadgandet om förordningens ikraftträdande
2662:    De avgifter inom social- och hälsovården som         gäller inte avgifter för anstaltsvård.
2663: uppbärs för anstaltsvård baserar sig på lagen om            Lagstiftningen om förmyndaruppdrag hör tili
2664: klientavgifter inom social- och hälsovården (734/       justitieministeriets förvaltningsområde. Vid jus-
2665: 92) och den förordning (912/92) som givits med          titieministeriet har ett förslag tili proposition om
2666: stöd av lagen. Lagens centrala mål är att för           revision av förmynderskapslagstiftningen be-
2667: servicen uppbärs en avgift enligt användarens           retts. 1 de föreslagna stadgandena om förvalt-
2668: betalningsförmåga, men å andra sidan får den            ning av egendom går man in för att egendom och
2669: avgift som uppbärs för servicen vara högst lika         avkastning kan användas till förmån för huvud-
2670: stor som kostnadema för serviceproduktionen.            mannen och för att tillgodose hans personliga
2671: Lagen defmierar också de serviceformer för vilka        behov.
2672: avgift inte får uppbäras.                                   Skyldigheten att lämna kontanter tili patien-
2673:    Enligt 15 § förordningen om klientavgifter           temas förfogande ingår redan i gällande lagstift-
2674: inom social- och hälsovården uppbärs hos perso-         ning.
2675: ner i långvarig anstaltsvård en avgift som be-              Enligt förslaget skall förmynderskapsmyndig-
2676: stäms enligt betalningsförmågan. A vgiften kan          hetema vara skyldiga att övervaka förvaltningen
2677: uppgå till högst 80 procent av patientens må-           av patientemas egendom. 1 skyldigheten ingår
2678: nadsinkomster. Avgiften får dock bestämmas              också att intressebevakaren skall uppge beloppet
2679: vara högst så stor att den som får vård månat-          av de kontanter som getts huvudmannen.
2680: 
2681:      Helsingfors den 8 juni 1993
2682: 
2683:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
2684:                                               1993 vp
2685: 
2686: Kirjallinen kysymys 280
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 
2691:                                  Aittoniemi: Työvoimatoimistojen asiakaspalveluperiaatteista
2692: 
2693: 
2694: 
2695:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2696: 
2697:    Olen aikaisemmin tehnyt eduskuntakyselyn            En voi julkiseen kyselyyn ilmoittaa Toijalan
2698: Toijalan työvoimatoimiston virkailijoiden suh-      työvoimatoimiston virkailijan luona asioineen
2699: tautumisesta luonaan asioiviin työttömiin kan-      aviovaimon tai hänen aviopuolisonsa nimeä,
2700: salaisiin ja saanut siihen vastauksen. Saman        mutta voin ne erikseen ilmoittaa viranomaisille
2701: työvoimatoimiston edesottamuksista on jälleen       asian käsittelyä varten.
2702: otettu yhteyttä seuraavansisältöisessä asiassa:        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2703:     Toijalan työvoimatoimiston työvoimaneu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2704: voja Aira Lintunen on kieltäytynyt antamasta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2705: työvoimapoliittista lausuntoa Urjalassa asuvaa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2706: mieshenkilöä koskien Kansaneläkelaitoksen
2707: Urjalan toimistolle työttömyysturvan peruspäi-                  Katsooko Hallitus, että Toijalan työ-
2708: värahahakemuksesta ja sairauspäivärahahake-                 voimatoimiston virkailija on toiminut
2709: muksesta, koska kyseinen henkilö ei ole itse                oikealla tavalla, kun hän ja hänen edusta-
2710: voinut asioida mainitussa työvoimatoimistossa               mansa toimisto ovat kieltäytyneet anta-
2711: tai sen virkailijan luona. Näin siitä huolimatta,           masta työvoimapoliittista lausuntoa sii-
2712: että mainittua mieshenkilöä edustanut avio-                 hen vedoten, että ko. henkilöä on edusta-
2713: vaimo on esiintynyt valtakirjalla ja esittänyt              nut lääkärintodistuksena todetun sairau-
2714: lääkärintodistuksen miehensä Sairastarnasta pa-             den vuoksi valtakirjalla hänen aviopuoli-
2715: niikkihäiriöstä, joka on estänyt hänen oman                 sonsa, ja
2716:  asiointinsa. Kyseisen mieshenkilön asiaa kos-                  katsooko Hallitus, että virkailija on
2717:  keva käsittely Kansaneläkelaitoksen toimistossa            toiminut oikein kieltäytyessään antamas-
2718:  on tästä syystä edelleen kesken.                           ta sen ylemmän viranomaisen nimeä,
2719:     Kun mainittu työvoimaneuvoja on valtuute-               joka on vahvistanut hänen päätöksensä?
2720:  tulle aviovaimolle ilmoittanut tiedustelevansa                 Miten Hallituksen mielestä asiassa tu-
2721:  asiaa vielä työvoimahallinnon ylemmältä virka-             lisi nyt edetä mainitun lausunnon saami-
2722:  mieheltä ja sitten sanonut saaneensa kantaansa             seksi, ja
2723:  vahvistavan päätöksen, hän ei ole aviovaimon                   aikooko Hallitus antaa kyseisenlaisia
2724:  pyynnöstä huolimatta suostunut ilmoittamaan                tapauksia varten tarkemmat ohjeet sitä
2725:  sen viranomaisen nimeä, joka on hänen kantan-              varten, että virkailijoiden oma järki ei
2726:  sa vahvistanut.                                            satu soveltumaan elävän elämän käytän-
2727:                                                             nön kysymyksiin?
2728: 
2729:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1993
2730:                                           Sulo Aittaniemi
2731: 
2732: 
2733: 
2734: 
2735:  230032J
2736: 2                                       1993 vp -   KK 280
2737: 
2738: 
2739: 
2740: 
2741:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2742: 
2743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Virkailija on nimenomaisesti selvittänyt val-
2744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuutetulle, että hänen päämiehensä työnhaku
2745: olette 12 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn          tulee voimaan valtuutetun työvoimatoimistossa
2746: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        asiointipäivästä lukien edellyttäen, että työttö-
2747: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo        mäksi jäänyt henkilö itse ilmoittautuu henkilö-
2748: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      kohtaisesti joko Toijalan työvoimatoimistossa
2749: sen n:o 280:                                        tai työvoimatoimiston sivuvastaanotolla Urja-
2750:                                                     lassa.
2751:            Katsooko Hallitus, että Toijalan työ-        Virkailija on tässä asiassa menetellyt täysin
2752:        voimatoimiston virkailija on toiminut        annettujen ohjeiden mukaisesti ja myös jousta-
2753:        oikealla tavalla, kun hän ja hänen edusta-   nut työnhaun alkamispäivän suhteen, joten hä-
2754:        mansa toimisto ovat kieltäytyneet anta-      nen toimintaansa ei voida asettaa kyseenalai-
2755:        masta työvoimapoliittista lausuntoa sii-     seksi. Myöhemmin virkailija on antanut asiasta
2756:        hen vedoten, että ko. henkilöä on edusta-    Kansaneläkelaitoksen Urjalan paikallistoimis-
2757:        nut lääkärintodistuksena todetun sairau-     tolle selvityksen, jonka mukaan työvoimapo-
2758:        den vuoksi valtakirjalla hänen aviopuoli-    liittista lausuntoa ei voida antaa, koska työt-
2759:        sonsa, ja                                    tömyysturvan peruspäivärahaa hakenut henkilö
2760:            katsooko Hallitus, että virkailija on    ei ole pyynnöstä ja neuvoista huolimatta hen-
2761:        toiminut oikein kieltäytyessään antamas-     kilökohtaisesti ilmoittautunut työvoimatoimis-
2762:        ta sen ylemmän viranomaisen nimeä,           tossa.
2763:        joka on vahvistanut hänen päätöksensä?           Johtava työvoimaneuvoja on asiaa hoitaes-
2764:            Miten Hallituksen mielestä asiassa tu-   saan myös varmistanut oikean menettelytavan
2765:        lisi nyt edetä mainitun lausunnon saa-       työhallinnon ylemmiltä viranomaisilta. Koska
2766:        miseksi, ja                                  tällöin on ollut kysymys viranomaisten sisäisestä
2767:            aikooko Hallitus antaa kyseisenlaisia    valmistelutyöstä, ei virkailija ole halunnut ker-
2768:        tapauksia varten tarkemmat ohjeet sitä       toa, kenen virkamiehen kanssa hän on asiasta
2769:        varten, että virkailijoiden oma järki ei     keskustellut. Työministeriö pitää virkailijan me-
2770:        satu soveltumaan elävän elämän käytän-       nettelyä tältäkin osin täysin oikeana, koska ai-
2771:        nön kysymyksiin?                             noastaan tämä itse on ollut vastuussa asian
2772:                                                     hoitamisesta, eikä kukaan ylempi viranomainen
2773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        edes ole voinut antaa nyt puheena olevaa yksit-
2774: vasti seuraavaa:                                    täistapausta koskevia sitovia ohjeita tai mää-
2775:                                                     räyksiä. Tällöin olisi täysin tarpeetonta selvittää
2776:    Työministeriö on hankkinut kansanedustaja        työhallinnon ulkopuolisille tahoille, keiden
2777: Aittoniemen kysymyksen johdosta lausunnon           oman hallinnon virkamiesten kanssa asiasta on
2778: Hämeen työvoimapiirin toimistolta ja selvityk-      neuvoteltu.
2779: sen asiaa hoitaneelta Toijalan työvoimatoimis-          Työministeriön antamiin työttömyysturvaoh-
2780: ton virkailijalta.                                  jeisiin sisällytetty maininta henkilökohtaisesta
2781:    Asiaa työvoimatoimistossa hoitanut johtava       ilmoittautumisvelvollisuudesta johtuu asian
2782: työvoimaneuvoja toteaa asiasta antamassaan          luonteesta. Vaikka valtuusmiehen käyttö viran-
2783: selvityksessä noudattaneensa työttömyyspäivä-       omaisen luona asioitaessa on pääsääntöisesti
2784: rahan saamisen edellytyksenä olevan työvoima-       mahdollista, on kuitenkin olemassa eräitä asia-
2785: poliittisen lausunnon antamisessa työministe-       ryhmiä, joiden osalta henkilökohtaista paikalla-
2786: riön työttömyysturvaohjeita. Näiden ohjeiden        oloa on pidettävä välttämättömänä. Lisäksi voi-
2787: mukaan "Työttömyysturvan saamisen edelly-           daan todeta, että henkilökohtainen läsnäolo on
2788: tyksenä on, että henkilö on ilmoittautunut työ-     aina välttämätöntä viranomaisen sitä vaatiessa.
2789: voimatoimistoon työnhakijaksi. Ilmoittautumi-           Työttömyysturva-asioiden osalta ilmoittautu-
2790: sen on tapahduttava henkilökohtaisesti."            mismenettely on järjestetty joustavaksi. Vain
2791:                                          1993 vp -   KK 280                                          3
2792: 
2793: ensimmäisen ilmoittautumisen tulee aina tapah-       päätyttyä ja nam ollen edellyttänyt voimassa
2794: tua henkilökohtaisesti. Työnhaun uusiminen ta-       olevien ohjeiden mukaista henkilökohtaista il-
2795: pahtuu kussakin tapauksessa työvoimatoimis-          moittautumista työttömyysturvakysymysten sel-
2796: ton soveliaimmaksi arvioimalla tavalla esimer-       vittämiseksi työvoimapoliittisen lausunnon an-
2797: kiksi postitse tai puhelimitse.     .                tamista varten.
2798:     Henkilökohtainen käynti on tarpeen ainoas-          Valtuutetulle on useaan otteeseen annettu
2799: taan silloin, kun työvoimatoimisto pitää sitä        ohjeet oikeasta menettelytavasta. Sairaspäivära-
2800: välttämättömänä. Nykyisessä työllisyystilan-         han myöntämiseen liittyviä virallisia tehtäviä
2801: teessa henkilökohtaisia ilmoittautumisia tuskin      työvoimatoimistolla ei säännösten mukaan ole,
2802: tarpeettomasti edellytetään. Tämä johtuu jo          joten tähän liittyviä lausuntojakaan työvoima-
2803: työnhakija-asiakkaiden suuresta määrästäkin.         toimisto ei anna.
2804:     Nyt puheena olevassa tapauksessa asianomai-         Yhteenvetona voidaan todeta, että työttö-
2805: nen henkilö on viimeksi asioinut henkilökohtai-      myyspäivärahaa ei voida maksaa henkilölle,
2806: sesti työvoimatoimistossa vuonna 1990. Tämän         joka ei ole itse henkilökohtaisesti ilmoittautunut
2807: jälkeen hän on ollut työttömänä työnhakijana         työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon.
2808:  16.10.1990-28.2.1991 välisen ajan. Työnhaun         Henkilökohtainen käynti on välttämätöntä työt-
2809: uusiminen on tänä aikana tapahtunut ilman, että      tömyysturva-asioiden selvittämisen lisäksi myös
2810: asianomainen olisi kertaakaan henkilökohtaises-      siitä syystä, että vain tällä tavoin työvoimaneu-
2811: ti asioinut työvoimatoimistossa.                     voja voi riittävästi perehtyä työttömäksi ilmoit-
2812:     Tämänjälkeen kyseinen henkilö on ollut sijoi-    tautuvan henkilön työhönsijoittumisedellytyk-
2813: tettuna 1.3.1991-28.2.1993 välisen eli pisimmän      siin liittyviin kysymyksiin. Edellä selostetun
2814: mahdollisen ajan vajaakuntoisten työllistämis-       mukaisesti työttömyyspäivärahahakemuksen
2815:  tuella tuettuun työsuhteeseen vaimonsa eli nyt      käsittelyn pakollisena edellytyksenä oleva päivä-
2816: valtuutettuna esiintyneen henkilön omistamassa       raha-asiasta päättävää viranomaista sitova työ-
2817:  yrityksessä. Työsuhteen päättymisen syyksi on       voimapoliittinen lausunto on jo annettu, eikä
2818:  työtodistuksessa ilmoitettu työn vähyys sekä        asia tältä osin edellytä työvoimaviranomaisten
2819:  yrityksen taloudellinen tila. Työsuhde on päätty-   taholta enää lisätoimenpiteitä. Samoin voidaan
2820:  nyt samaan aikaan, kun työllistämistukijakso on     todeta, että edustaja Aittoniemen kysymyksessä
2821:  kulunut umpeen.                                     tarkoitettua asiaa koskevat säännökset ovat riit-
2822:     Työvoimatoimiston virkailija on aivan oikein     täviä ja sovellettavissa erilaisiin elävän elämän
2823:  katsonut, että henkilön työttömyys on alkanut       käytännön tilanteisiin, eikä niitä näin ollen ole
2824:  uudestaan kahden vuoden pituisen työsuhteen         tarpeellista täydentää.
2825:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
2826: 
2827:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
2828: 4                                        1993 vp- KK 280
2829: 
2830: 
2831: 
2832: 
2833:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2834: 
2835:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sökande träder i kraft från den dag då den
2836: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        befullmäktige besökt arbetskraftsbyrån, förut-
2837: den 12 maj 1993 till vederbörande medlem av           satt att den arbetslöse själv personligen anmäler
2838: statsrådet översänt följande av riksdagsman           sig antingen hos Toijala arbetskraftsbyrå eller
2839: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 280:        hos arbetskraftsbyråns filial i Urjala.
2840:                                                          Tjänstemannen har i detta ärende förfarit helt
2841:           Anser Regeringen att tjänstemannen          i enlighet med de givna anvisningarna och även
2842:        vid Toijala arbetskraftsbyrå handlat på        visat smidighet i fråga om datum då arbetssö-
2843:        rätt sätt, då hon och den arbetskraftsbyrå     kandet träder i kraft. Sålunda kan hennes age-
2844:        hon företräder har vägrat ge ett arbets-       rande inte ifrågasättas. Senare har tjänsteman-
2845:        kraftspolitiskt utlåtande genom att hän-       nen givit en utredning i ärendet till folkpensions-
2846:        visa tili att den person det gäller på grund   anstaltens lokalbyrå i Urjala. Enligt utredningen
2847:        av sjukdom som konstaterats enligt lä-         kan ett arbetskraftspolitiskt utlåtande inte ges,
2848:        karintyg med fullmakt representerats av        eftersom personeo som anhållit om grunddag-
2849:        dennes maka, och                               penning enligt utkomstskyddet för arbetslösa
2850:           anser Regeringen att tjänstemannen          trots anmodan och råd inte personligen anmält
2851:        förfarit rätt då hon vägrat meddela nam-       sig hos arbetskraftsbyrån.
2852:        net på den högre myndighet som stadfäst           Den ledande arbetskraftskonsulenten har vid
2853:        beslutet?                                      skötseln av ärendet också försäkrat sig om det
2854:           Hur bör man enligt Regeringen nu            korrekta förfaringssättet hos de högre myndig-
2855:        fortskrida för att få ovan nämnda ut-          heterna inom arbetsförvaltningen. Eftersom det
2856:        låtande, och                                   härvid varit fråga om myndigheternas interna
2857:           ämnar Regeringen med tanke på dyli-         beredningsarbete, har tjänstemannen inte velat
2858:        ka fall ge noggrannare anvisningar ifall       tala om med viiken tjänsteman hon diskuterat
2859:        att tjänstemännens eget förnuft inte rå-       ärendet. Arbetsministeriet anser att tjänsteman-
2860:        kar anpassa sig efter de praktiska frågor-     nens agerande också i detta avseende varit helt
2861:        na i det levande livet?                        rätt, eftersom endast hon själv ansvarat för
2862:                                                       skötseln av ärendet och ingen högre myndighet
2863:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ens kunnat ge anvisningar eller bestämmelser
2864: anföra följande:                                      angående det aktuella, enskilda fallet. Härvid
2865:                                                       vore det helt onödigt att för instanser utanför
2866:    Arbetsministeriet har med anledning av riks-       arbetsförvaltningen utreda med vilka tjänstemän
2867: dagsman Aittoniemis spörsmål bett om ett utlå-        inom den egna förvaltningen man diskuterat
2868: tande av Tavastehus arbetskraftsdistriktsbyrå         ärendet.
2869: samt om en utredning av den tjänsteman vid               Det omnämnande om personlig anmälnings-
2870: Toijala arbetskraftsbyrå viiken skött ärendet.        skyldighet som ingår i de av arbetsministeriet
2871:    Den ledande arbetskraftskonsulent som skött        givna anvisningarna om utkomstskydd för ar-
2872: ärendet vid arbetskraftsbyrån konstaterar i sin       betslösa beror på ärendets natur. Även om det i
2873: utredning att hon i fråga om beviljandet av det       regel är möjligt att använda en befullmäktigad
2874: arbetskraftspolitiska utlåtande som krävs för         då man vill sköta ärenden hos myndigheter,
2875: erhållande av arbetslöshetsdagpenning iakttagit       finns det emellertid vissa klientgrupper vilkas
2876: arbetsministeriets anvisningar rörande utkomst-       personliga närvaro måste anses nödvändig. Yt-
2877: skydd för arbetslösa. Enligt dessa anvisningar        terligare kan det konstateras att personlig närva-
2878: förutsätter erhållandet av utkomstskydd för ar-       ro alltid är nödvändig om myndigheten kräver
2879: betslösa att personeo i fråga anmält sig som          det.
2880: arbetssökande hos arbetskraftsbyrån.                     Då det gäller ärenden i anslutning till ut-
2881:    Tjänstemannen har uttryckligen utrett för den      komstskyddet för arbetslösa, har anmälningsför-
2882: befullmäktigade att dennes huvudmans arbets-          farandet ordnats på ett smidigt sätt. Endast den
2883:                                            1993 vp -    KK 280                                            5
2884: 
2885: första anmälningen bör alltid ske personligen.          av frågorna kring utkomstskyddet för arbetslösa
2886: Förnyat arbetssökande sker på det sätt som              så att ett arbetskraftspolitiskt utlåtande skall
2887: arbetskraftsbyrån i varje enskilt fall anser vara       kunna ges.
2888: det lämpligaste, t.ex. per brev eller per telefon.         Den befullmäktigade har upprepade gånger
2889:     Personligt besök är påkallat endast i det fall      givits anvisningar om det rätta förfaringssättet.
2890: då arbetskraftsbyrån anser det nödvändigt. I det        Enligt stadgandena har arbetskraftsbyrån inte
2891: nuvarande sysselsättningsläget förutsätts knap-         officiella uppgifter som hänför sig tili beviljandet
2892: past personliga anmälningar i onödan. Detta             av sjukdagpenning, varför arbetskraftsbyrån
2893: beror redan på det stora antalet arbetssökarkli-        inte heller kan ge utlåtanden i anslutning härtill.
2894: enter.                                                     Sammanfattningsvis kan man konstatera att
2895:     I det aktuella fallet har personen i fråga senast   arbetslöshetsdagpenning inte kan utbetalas till
2896: personligen besökt arbetskraftsbyrån år 1990.           en person som inte själv personligen anmält sig
2897: Därefter har han varit arbetslös arbetssökande          som arbetslös arbetssökande hos arbetskraftsby-
2898: från 16.10.1990 till 28.2.1991. Under denna tid         rån. Ett personligt besök är nödvändigt inte bara
2899: har arbetssökandet förnyats utan att personen i         för utredning av frågorna kring utkomstskyddet
2900: fråga en enda gång personligen har besökt ar-           för arbetslösa, utan också för att arbetskrafts-
2901: betskraftsbyrån.                                        konsulenten endast på detta sätt i tillräcklig
2902:     Därefter har personen i fråga 1.3.1991-             utsträckning kan sätta sig in i de frågor som
2903: 28.2.1993, dvs. under längsta möjliga tid, varit        hänför sig till förutsättningarna att placera den
2904: placerad i ett anstälningsförhållande vid ett före-     arbetslösa arbetssökanden i arbete. I enlighet
2905: tag som ägs av hans hustru, dvs. av denperson           med det ovan anförda har det arbetskraftspoli-
2906: som nu uppträtt som befullmäktigad. Anställ-            tiska utlåtande som är en obligatorisk förutsätt-
2907: ningsförhållandet har understötts med syssel-           ning för behandlingen av ansökan om arbetslös-
2908:  sättningsstöd för handikappade. I arbetsintyget        hetsdagpenning och som är bindande för den
2909: har man uppgett den ringa mängden arbete samt           myndighet som beslutar om dagpenningsfrågan
2910: företagets ekonomiska situation som orsaker till        redan givits. Sålunda kräver ärendet för detta
2911:  varför anställningsförhållandet upphört. An-           vidkommande inte längre några vidare åtgärder
2912:  ställningsförhållandet har upphört samtidigt           av arbetskraftsmyndigheterna. Likaså kan det
2913:  som perioden för sysselsättningsstödet löpt ut.        konstateras att stadgandena angående det ären-
2914:     Arbetskraftsbyråns tjänsteman har alldeles          de som riksdagsman Aittaniemi avser i sitt
2915:  korrekt ansett att den ifrågavarande personens         spörsmål är tillräckliga och kan tillämpas på
2916:  arbetslöshet börjat på nytt efter det att det två år   olika praktiska situationer i det levande livet,
2917:  långa anställningsförhållandet upphört, och så-        och att det sålunda inte är nödvändigt att kom-
2918:  lunda har hon i enlighet med gällande anvisning-       plettera dem.
2919:  ar förutsatt en personlig anmälan för utredning
2920:       Helsingfors den 14 juni 1993
2921: 
2922:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
2923:                                              1993 vp
2924: 
2925: Kirjallinen kysymys 281
2926: 
2927: 
2928: 
2929: 
2930:                                  Laine ym.: Lääkekulujen nykyistä kattavammasta korvaamisesta
2931: 
2932: 
2933: 
2934:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2935: 
2936:    Suomessa viime syksynä valmistuneen rapor-      veysministeriön työryhmässä on aivan äskettäin
2937: tin mukaan lääkekorvausten osuus avohoidon         päätetty ehdottaa korvausten pienentämistä
2938: lääkemenoista oli asukasta kohden laskettuna       edelleen. Esim. erikoiskorvattaviin lääkkeisiin
2939: Suomessa kolmanneksi pienin vuonna 1989.           ehdotettiin 45 markan omavastuuta kullekin
2940: Mainitun osuuden ollessa Suomessa 47 % oli         ostoskerralle ja 80-prosenttisesti korvattavat
2941: toiseksi pienin Tanskan 43 %ja pienin Kreikan      lääkkeet muuttuisivat 75-prosenttisesti korvatta-
2942: 21 %. Kattavimmin korvausta maksettiin             viksi.
2943: Luxemburgissa (93% lääkemenoista), Britan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2944: niassa 79 %, Portugalissa 76%, Ruotsissa 71 %      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2945: ja Saksassa 70 %.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2946:    Vuoden 1991 tilaston mukaan pienimmät           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2947: korvaukset kokonaislääkemenoista maksettiin
2948: Suomessa ja Irlannissa osuuden ollessa 48 pro-               Onko Hallitus tietoinen, että lääkeme-
2949: senttia. Ruotsissa mainittu osuus oli 78 %, Bri-          nojen korvaustaso Suomessa on nyt
2950: tanniassa 76% ja Saksassa 73 %. Tästä tilastosta          Euroopan alhaisimpia, ja jos on,
2951: puuttuvat Kreikan ja Luxemburgin tiedot.                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2952:    Vuoden 1989 ja 1991 jälkeen korvausten taso            siin korvaustason nostamiseksi sen si-
2953: on Suomessa heikentynyt olennaisesti. Siitäkin            jaan, että sitä edelleen alennettaisiin?
2954: syystä on hämmästyttävää, että sosiaali- ja ter-
2955: 
2956:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
2957: 
2958:           Ensio Laine                  Eila Rimmi                    Raila Aho
2959:           Outi Ojala                   Timo Laaksonen                Martti Korhonen
2960:           Esko-Juhani Tennilä          Juhani Vähäkangas             Asko Apukka
2961:           Iivo Polvi                   Pekka Leppänen                Esko Seppänen
2962:           Osmo Polvinen                Claes Andersson               Jarmo Wahlström
2963:                                        Esko Helle
2964: 
2965: 
2966: 
2967: 
2968: 2300321
2969: 2                                        1993 vp -    KK 281
2970: 
2971: 
2972: 
2973: 
2974:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2975: 
2976:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Eri maiden lääkekorvausjärjestelmät koostu-
2977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vat joukosta samantapaisia korvaustapoja, mut-
2978: olette 13 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn            ta poikkeavat toisistaan usealla eri tavalla. Jär-
2979: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          jestelmiä ei voida suoraan verrata keskenään,
2980: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laineen       koska lähtökohdat ovat erilaiset esimerkiksi sai-
2981: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          rastavuuden ja korvauksiin oikeutettujen, lääke-
2982: 281:                                                  määräämiskäytännön sekä resepti- ja käsi-
2983:                                                       kauppalääkeluokittelun suhteen. Suomessa avo-
2984:           Onko Hallitus tietoinen, että lääkeme-      hoidon lääkemenojen korvaustaso on kuitenkin
2985:        nojen korvaustaso Suomessa on nyt              Euroopan maiden alhaisimpia.
2986:        Euroopan alhaisimpia, ja jos on,                   Vuonna 1992 lääkehoidon kokonaiskustan-
2987:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nukset Suomessa olivat hieman yli 5 miljardia
2988:        siin korvaustason nostamiseksi sen si-         markkaa. Avohoidon osuus lääkekustannuksis-
2989:        jaan, että sitä edelleen alennettaisiin?       ta on noin 80 %. Lääkekorvauksia maksettiin
2990:                                                       2,177 miljardia markkaa.
2991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
2992: vasti seuraavaa:                                      Suomen lääkekorvausjärjestelmän alhaisesta ta-
2993:                                                       sosta, kuitenkin nykyisen järjestelmän perusteel-
2994:    Kysymys Suomen lääkekorvausjärjestelmästä          la arvioituna pelkästään erityiskorvattavien
2995: on ollut kuluvana vuonna laajan selvityksen           lääkkeiden korvausmenot lisääntyvät väestön
2996: kohteena.                                             ikärakenteen muutosten vuoksi lähes 400 miljoo-
2997:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.12.1992     nalla markalla vuoteen 2000 mennessä. Lääke-
2998: työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja tehdä     hoito uusiutuu koko ajan ja lääkekorvausten
2999: ehdotus siitä, miten sairausvakuutusta olisi kehi-    kasvusta noin puolet aiheutuu jo nykyisin uusien
3000: tettävä siten, että lääkekorvausjärjestelmä riittä-   lääkkeiden käyttöönotosta. Nämä tekijät yhdes-
3001: västi turvaisi vakuutettujen edut ja että se samal-    sä ilman korvausjärjestelmän muutoksia ja lää-
3002: la nykyistä paremmin ohjaisi lääkkeiden mää-           kehoidon tehokkuuden lisäämistä kasvattavat
3003: räämistä ja käyttöä asianmukaiseen ja tervey-          lääkekorvausmenoja lähivuosina merkittävästi.
3004: denhuollon kokonaisedun huomioon ottavaan                 Painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avo-
3005: suuntaan.                                              hoitoon on terveydenhuollon kannalta tarkoi-
3006:    Työryhmän (STM 1993:13) ehdotukset ja-              tuksenmukaista kehitystä. Potilaiden mahdolli-
3007: kaantuivat kahteen osaan: nykymuotoisen lää-           suuksia avohoidossa on kuitenkin tuettava te-
3008: kekorvausjärjestelmän rakenteelliseen uudista-         hokkaan lääkehoidon avulla. Sairaansijojen,
3009: miseen ja ns. taikoo-osaan. Rakenteellisten uu-        vanhainkotien ja kehitysvammalaitosten potilas-
3010: distusten seurauksena korvausluokat olisivat           paikkojen vähentäminen saa aikaan säästöjä
3011: 100%, 75% ja 50%, eli alempi erityiskorvaus-           pitkällä aikavälillä. Osa tästä säästöstä voidaan
3012: luokka pudotettaisiin 80:stä 75:een ja toisaalta      varata lisääntyneisiin avohoidon lääkekuluihin.
3013: peruskorvausluokka nostettaisiin nykyisestä               Työryhmän mukaan lääkekorvausjärjestel-
3014: 40:stä SO:een. Ostokertakohtainen 45 markan           män rakennetta tulee kehittää niin, että se turvaa
3015: omavastuu koskisi kaikkia lääkkeitä. Suuria lää-       potilaiden edut ja ohjaa käyttämään lääkkeitä
3016: kekustannuksia leikattaisiin edelleen korvauska-      järkevästi. Lääkkeiden ja sairauksien sijoittami-
3017: tolla. Taikoo-osassa toteutettaisiin lääkkeiden        sen eritasoisesti korvattaviin luokkiin on oltava
3018: hintarauhoitus, jonka seurauksena lääketeolli-         lääketieteellisesti perusteltua ja luokituksen on
3019: suus, lääketukkukauppa ja apteekit kukin osal-         pysyttävä lääketieteellisesti mahdollisimman
3020: taan huolehtivat eräänlaisesta hintojen jäädyttä-      ajanmukaisena. Kansaneläkelaitoksen sosiaali-
3021: misestä. Lisäksi toteutettaisiin lääkehoidon te-       lääketieteellisen neuvottelukunnan lääkejaoston
3022: hokkuutta lisääviä toimenpiteitä sekä muita            käsityksen mukaan nykyisin kokonaan korvat-
3023: lääkkeiden hintoihin vaikuttavia keinoja.              tavaan lääkehoitoon oikeuttavien sairauksien
3024:                                           1993 vp -    KK 281                                         3
3025: 
3026: määrä on lääketieteellisesti perusteltua rajata       syistä lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen
3027: nykyistä suppeammaksi ja siirtää osa sairauksis-      on ongelmallinen.
3028: ta alempaan erityiskorvausluokkaan. Uutta sai-           Lääkekorvaustyöryhmän muistio on parhail-
3029: rauksien luokittelua on valmisteltu kansaneläke-      laan lausuntokierroksella. Sosiaali- ja terveysmi-
3030: laitoksessa eri erikoisalojen asiantuntijoiden lau-   nisteriö tulee arvioimaan työryhmän ehdotukset
3031: suntojen perusteella.          ·                      valtion vuoden 1994 talousarvioesityksen yhtey-
3032:    Kysymyksessä esitetyistä ja edellä todetuista      dessä.
3033:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1993
3034: 
3035:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3036: 4                                         1993 vp -    KK 281
3037: 
3038: 
3039: 
3040: 
3041:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
3042: 
3043:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ten är vidare att vidta sådana åtgärder som ökar
3044: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         effektiviteten vad gäller läkemedelsbehandlingen
3045: den 13 maj 1993 till vederbörande medlem av            samt ta i bruk andra metoder som inverkar på
3046: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lai-       medicinpriserna.
3047: ne m.fl. undertecknade spörsmål nr 281:                    Läkemedelsersättningssystemen i olika Iänder
3048:                                                        utgörs av en mängd liknande ersättningsmodel-
3049:           Är Regeringen medveten om att Fin-           ler, men skiljer sig från varandra på flera olika
3050:        land för närvarande är ett av de Iänder i       sätt. Det är inte möjligt att jämföra systemen
3051:        Europa där ersättningsnivån i fråga om          direkt med varandra, eftersom utgångspunkter-
3052:        läkemedelsutgifter är lägst, och om den         na är olika t.ex. i fråga om sjukfrekvens, vem
3053:        är det,                                         som är berättigad till ersättning, principerna för
3054:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          läkemedelsordination samt klassificeringen av
3055:        att höja ersättningsnivån i stället för att     recept- och handköpsläkemedel. I Finland är
3056:        fortsättningsvis sänka den?                     ersättningsnivån i fråga om läkemedelsutgifterna
3057:                                                        inom den öppna vården dock en av de lägsta i
3058:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Europa.
3059: anföra följande:                                           Under 1992 uppgick totalkostnaderna för lä-
3060:                                                        kemedelsbehandlingen i Finland till något över 5
3061:     Frågan om det finska systemet för läke-            mrd mk. Öppenvårdens andel av läkemedels-
3062: medelsersättning har innevarande år utretts            kostnaderna är ca 80 %. Under året betalades
3063: grundligt.                                             2,177 mrd mk i läkemedelsersättningar.
3064:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den        Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
3065: 4 december 1992 en arbetsgrupp vars uppgift var        om att läkemedelsersättningarna är låga i Fin-
3066: att utreda och framlägga förslag till hur sjukför-     land, men bedömda mot bakgrund av det nuva-
3067: säkringen borde utvecklas så att läkemedelser-         rande systemet kommer ersättningsutgifterna
3068: sättningssystemet tillräckligt väl tryggar de för-     enbart för sådana läkemedel som skall specialer-
3069: säkrades intressen, och så att det samtidigt bättre    sättas att före år 2000 stiga med uppskattningsvis
3070: än för närvarande styr ordineringen och använd-        400 rnilj. mk till följd av förändringar i befolk-
3071: ningen av läkemedel i en saklig riktning som ser       ningens åldersstruktur. Läkemedelsbehandling-
3072: till hälsovården som en helhet.                        en förändras hela tiden och av ökningen i läke-
3073:     Arbetsgruppens förslag (SHM 1993:13) be-           medelsersättningarna är redan nu ca hälften en
3074: stod av två delar. Den ena delen gällde en             följd av att nya läkemedel tagits i bruk. Om inte
3075: strukturell revidering av det nuvarande systemet       ersättningssystemet ändras och läkemedelsbe-
3076: för ersättning av läkemedel och den andra var en       handlingen effektiveras, bidrar dessa faktorer
3077: s.k. talkodel. Resultatet av de strukturella refor-    tillsammans till att utgifterna för läkemedelser-
3078: merna skulle vara att ersättningsklasserna var         sättningar kommer att öka märkbart under de
3079: 100 %, 75% och 50%, den lägre specialersätt-           närmaste åren.
3080: ningsklassen sänks alltså från 80 till 75% medan           F ör hälsovården är det en ändamålsenlig
3081: grundersättningsklassen höjs från nuvarande 40         utveckling att tyngdpunkten överförs från sluten
3082: till 50 %. Avsikten är att självrisken om 45 mk        vård tili' öppen vård. Det är dock nödvändigt att
3083: för varje inköpstillfålle skall gälla alla läkemedel   stöda patienterna inom den öppna vården ge-
3084: och att stora läkemedelskostnader ytterligare          nom effektiv läkemedelsbehandling. En minsk-
3085: skall skäras ned genom att ett tak fastställs för      ning av antalet bäddplatser samt vårdplatser på
3086: ersättningen. I talkodelen är det meningen att         ålderdomshem och anstalter för utvecklingsstör-
3087: läkemedelspriserna skall s.a.s. fredas, vilket         da medför inbesparingar på lång sikt. En del av
3088: kommer att innebära att läkemedelsindustrin,           inbesparingarna kan reserveras för utökade lä-
3089: läkemedelspartihandeln och apoteken var för sig        kemedelsomkostnader inom öppenvården.
3090: ansvarar för en viss frysning av priserna. Avsik-          Enligt arbetsgruppen bör läkemedelsersätt-
3091:                                          1993 vp -   KK 281                                         5
3092: 
3093: ningssystemets struktur utvecklas så att systemet    sionsanstalten har man på basis av utlåtanden
3094: tryggar patienternas intressen och främjar en        från experter inom olika specia1områden berett
3095: förnuftig användning av läkemedel. Indelningen       en ny indelning av sjukdomarna.
3096: av läkemedel och sjukdomar i ersättningsklasser         Av de skäl som framförts i spörsmålet och
3097: på olika nivåer skall vara medicinskt motiverad      som nämnts ovan är det komplicerat att ändra
3098: och i medicinskt hänseende så aktuell som möj-       på systemet för läkemedelsersättning.
3099: ligt. Enligt läkemedelssektionen vid folkpen-           Promemorian av arbetsgruppen för läkeme-
3100: sionsanstaltens socialmedicinska delegation är       delsersättningar har sänts för utlåtande. Social-
3101: det medicinskt motiverat att skära ner antalet       och hälsovårdsministeriet kommer att ta ställ-
3102: sjukdomar för vilka läkemedelsbehandlingen er-       ning tili arbetsgruppens förslag i samband med
3103: sätts helt och överföra en del av sjukdomarna tili   budgetpropositionen för 1994.
3104: en lägre specialersättningsklass. Vid folkpen-
3105:      Helsingfors den 11 juni 1993
3106: 
3107:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
3108:                                                1993 vp
3109: 
3110: Kirjallinen kysymys 282
3111: 
3112: 
3113: 
3114: 
3115:                                   Suhonen ym.: Aravalainoitusjärjestelmän turvaamisesta
3116: 
3117: 
3118: 
3119:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3120: 
3121:     Hallitus on valtiontaloudellisiin syihin vedo-   kaisematta eli kuinka saadaan aikaan pitkäjän-
3122: ten supistanut rajusti asuntolainoitusmäärära-       teinen ja vakaa asuntorahoitus toisaalta val-
3123: hoja sekä kiristänyt niiden saamisen ehtoja.         tion ja toisaalta yksityisten rahalaitosten hoita-
3124: Asumistukea on myös jatkuvasti leikattu, mikä        mana.
3125: heikentää sekä pienituloisten asukkaiden että           Valtion rooli asuntotuotannon ylläpitämises-
3126: vuokrataloissa asuvien taloutta.                     sä ja sen eri muodoin tapahtuva rahoittaminen ja
3127:     Muun muassa näistä syistä pinta-alaltaan         korkotukeminen ovat erityisen tärkeitä laman
3128: suurempien ja kalliimpien asuntojen vuokraami-       aikana. Siksi ei voi olla järkevää supistaa vuosi-
3129: nen esimerkiksi lapsiperheiden käyttöön on vai-      kymmeniä hyvin toimineen valtion arava-asun-
3130: keutunut.                                            tolainoitusjätjestelmän määrärahoja tai kiristää
3131:     Asumisväljyys on supistunut ja entistä useam-    niiden saamisen ehtoja.
3132: mat perheet joutuvat taloudellisten syiden joh-         Veronmaksajat eivät voi myöskään hyväksyä
3133: dosta muuttamaan pienempiin asuntoihin. Nuo-         sitä, että heidän varoillaan tuotetaan arava-
3134: ret ja lapsettomat avioparit joutuvat entistä        vuokrataloja, jotka jo kymmenen vuoden kulut-
3135: useammin asumaan omissa kasvukodeissaan              tua voidaan myydä pois kenelle tahansa ja mil-
3136: vanhempiensa luona.                                  laisella voitolla tahansa.
3137:     Ahon hallituksen hatjoittama julkisen talou-        Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ahon
3138: den "alasajopolitiikka", johon osana on kuulu-       hallitus suunnittelee nyt koko aravalainoitusjär-
3139: nut asumistukimenojen pienentäminen, on toi-         jestelmän romuttamista.
3140: saalta johtanut kuntien maksamien toimeentulo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3141: tukimenojen voimakkaaseen kasvuun.                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
3142:     Asuntorakentamisen tukemiseen ei hallituk-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3143: sen mukaan valtion velanottoa voida lisätä,          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3144: koska nykyisen massatyöttömyyden velkara-            sen:
3145: hoitteiset hoitomenot ovat kivunneet yli 20 mil-
3146: jardiin markkaan vuodessa.                                     Aikooko Hallitus jatkossakin ja suh-
3147:     Kuitenkin voidaan kysyä, kumpi tulee yhteis-            danteista riippumatta pitää voimassa
3148: kunnalle halvemmaksi: jättityöttömyyden pel-                nykyisen valtion aravalainajärjestelmän
3149:  kän ylläpidon maksaminen vai työttömyyden                  sekä turvata aravatuotannon riittävät
3150:  lieventämiseen tähtäävän asuntorakentamisen                määrärahat ja huolehtia siitä, ettei arava-
3151: tai asuntojen kotjaustoiminnan elvyttäminen                 asuntolainoituksen tulorajoja ja muita
3152: kaikkine siitä saatavine valtion verotuloineen ja           ehtoja tavallisten asunnontarvitsijoiden
3153: muine hyötyineen?                                           kohdalla heikennetä tai ettei jätjestelmää
3154:     Asiantuntijoiden mukaan Suomen asunto-                  muuteta pelkästään eräiden suppeiden
3155: markkinoiden peruskysymys on edelleen rat-                  erityisryhmien asuntotukimuodoksi?
3156: 
3157:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
3158: 
3159:                      Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
3160: 
3161: 
3162: 
3163: 
3164: 2300321
3165: 2                                        1993 vp -   KK 282
3166: 
3167: 
3168: 
3169: 
3170:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3171: 
3172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markkaa. Myös uutena rahoituksen vaihtoehto-
3173: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        na esille nousseen aravalainojen arvopaperista-
3174: olette 13 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn           misen edellytykset ovat tehtyjen selvitysten pe-
3175: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rusteella hyvät.
3176: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Suhosen         Aravajärjestelmän tulevaa asemaa turvaa osal-
3177: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         taan laaja uudistustyö, jonka tuloksena ympäris-
3178: 282:                                                 töministeriölle on juuri luovutettu luonnos halli-
3179:                                                      tuksen esitykseksi aravalainsäädännön uudista-
3180:           Aikooko Hallitus jatkossakin ja suh-       miseksi. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa
3181:        danteista riippumatta pitää voimassa          eduskunnalle yhdessä korkotukijärjestelmiä kos-
3182:        nykyisen valtion aravalainajärjestelmän       kevan esityksen kanssa niin, että esitysten käsit-
3183:        sekä turvata aravatuotannon riittävät         tely voisi alkaa heti syysistuntokauden alussa.
3184:        määrärahat ja huolehtia siitä, ettei arava-      Aravalainsäädännön uudistamista koskeva
3185:        asuntolainoituksen tulorajoja ja muita        lakiesitys on puitelaki, joka tarjoaa aravalainoi-
3186:        ehtoja tavallisten asunnontarvitsijoiden      tukselle nykyistä vastaavan ja jopa osittain laa-
3187:        kohdalla heikennetä tai ettei järjestelmää    jemman soveltamisalan. Lakiesityksessä ei ole
3188:        muuteta pelkästään eräiden suppeiden          rajoituksia, jotka heikentäisivät asunnontarvitsi-
3189:        erityisryhmien asuntotukimuodoksi?            joiden asemaa tai muuttaisivat aravajärjestel-
3190:                                                      män pelkästään erityisryhmien asumista tuke-
3191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaksi lainoitukseksi. Aravajärjestelmään perin-
3192: vasti seuraavaa:                                     teisesti liittyvät tulorajat ja muut sosiaalisen
3193:                                                      tarveharkinnan edellytykset on tarkoitus säilyt-
3194:    Hallituksen kannanoton 31.3.1993 mukaan           tää.
3195: valtion lainananto korvataan pankkien myöntä-           Asukkaan kannalta on rahoituksessa tärkein-
3196: millä lainoilla ja valtion korkotuilla ja nykyisiä   tä se, että asumismenot pysyvät kohtuullisina ja
3197: kiinteinä prosenttimäärinä määriteltyjä korko-       että asumisen pysyvyys on turvattu. Näiden
3198: tukia alennetaan.                                    edellytysten täyttyessä on yhdentekevää, perus-
3199:    Kannanottoa on myöhemmin aravalainoituk-          tuuko asunnon rahoitus valtion asuntorahaston
3200: sen osalta täsmennetty hallituksen iltakoulussa      varoista myönnettävään aravalainaan vai raha-
3201: 12.5.1993. Täsmennysten pääsisältö on selvä:         laitoslainaan. Hallituksen kannanoton mukai-
3202: aravalainoitus säilytetään edelleen yhtenä asu-      sesti tulevat korkotukijärjestelmät laaditaan si-
3203: misen tukimuotona rinnan kehitettävien korko-        ten, että asumiskustannukset aravalainoitetuissa
3204: tukijärjestelmien kanssa. Aravalainojen myöntä-      ja korkotukilainoitetuissa kohteissa pääpiirtein
3205: miseen käytetään valtion asuntorahastolle kerty-     vastaavat toisiaan. Tähänastisten laskelmien pe-
3206: vät vanhojen lainojen korot ja lyhennykset, siltä    rusteella voidaan arvioida, että kaikkia asumisen
3207: osin kuin niitä ei tarvita asuntorahaston otta-      hallintamuotoja varten voidaan muodostaa tä-
3208: mien lainojen korkojen maksuun. Samoin van-          män tavoitteen täyttävä korkotukijärjestelmä.
3209: hojen aravalainojen arvopaperistamisesta kerty-         Aravajärjestelmän ja korkotukijärjestelmän
3210: vät varat käytetään uusien aravalainojen myön-       välillä on luonnollisesti myös olennaisia eroja,
3211: tämiseen. Lisäksi on otettava huomioon, ettei        jotka otetaan valmistelussa huomioon. Eräänä
3212: kannanotto sulje pois paluuta valtion lainan-        esimerkkinä voidaan mainita varautuminen ylei-
3213: antoon perustuvaan aravalainoitukseen tulevai-       sessä korkotasossa tapahtuviin muutoksiin. Täs-
3214: suudessa, kun valtion talouden tila on parantu-      sä vaiheessa ei ole kuitenkaan mitään syytä
3215: nut.                                                 epäillä sitä, ettei korkotukijärjestelmiä voida
3216:    Aravalainoitukseen käytettävissä olevat varat     rakentaa asukkaan tarpeet täyttäviksi sosiaali-
3217: ovat edelleen huomattavat. Vanhojen lainojen         sen asuntorahoituksen osiksi.
3218: korkoja ja lyhennyksiä kertyy asuntorahastoon           Aravajärjestelmän ja korkotukilainoituksen
3219: esimerkiksi tänä vuonna lähes 3,2 miljardia          keskinäinen suhde voi tulevaisuudessa muuttua
3220:                                           1993 vp -   KK 282                                         3
3221: 
3222: sen mukaan kuin asuntomarkkinoilla ja rahoi-          ryhmistä osalla on erityisen heikot edellytykset
3223: tuksessa tapahtuu muutoksia. Järjestely, jossa        saada korkotukijärjestelmän mukaista rahalai-
3224: sekä aravajärjestelmä että korkotukijärjestelmä       toslainaa. Aravajärjestelmän avulla on tarvit-
3225: ovat käytettävissä, varmistaa sen, että sosiaali-     taessa voitava paikata nämä aukot. Tämä ei
3226: sen asuntorahoituksen tavoitteet voidaanjousta-       merkitse sitä, ettei aravajärjestelmällä säilyisi
3227: vasti saavuttaa.                                      myös itsenäiset, kaikkien lainansaajaryhmien
3228:    On selvää, että perinteisistä aravalainan saaja-   etuihin liittyvät tavoitteet.
3229: 
3230:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
3231: 
3232:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
3233: 4                                         1993 vp -   KK 282
3234: 
3235: 
3236: 
3237: 
3238:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3239: 
3240:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          aravalån, som framstigit som ett nytt finansie-
3241: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        ringsalternativ, är enligt utredningarna goda.
3242: den 13 maj 1993 till vederbörande medlem av              Aravasystemets blivande ställning tryggas i
3243: statsrådet översänt följande av riksdagsman Su-       sin tur i ett omfattande reformarbete, som resul-
3244: honen m.fl. undertecknade spörsmål nr 282:            terat i ett utkast till proposition om revidering av
3245:                                                       aravalagstiftningen som nyligen har lämnats till
3246:           Ämnar Regeringen också i fortsätt-          miljöministeriet. Avsikten är att regeringspropo-
3247:        ningen, oberoende av konjunkturerna,           sitionen skall överlåtas till riksdagen tillsam-
3248:        bibehålla statens nuvarande aravalåne-         mans med en proposition om räntestödssystem,
3249:        system samt trygga tillräckliga anslag för     så att behandlingen av propositionerna kan
3250:        aravaproduktionen och sörja för att van-       inledas genast vid höstsessionens början.
3251:        liga bostadsbehövandes ställning i fråga          Lagförslaget om revidering av aravalagstift-
3252:        om inkomstgränser och övriga villkor för       ningen är en ramlag enligt vilket tillämpnings-
3253:        aravabostadslån inte försvagas, eller att      området för aravalångivningen skall vara oför-
3254:        systemet inte ändras till en bostadsstöd-      ändrat eller i vissa fall t.o.m. utvidgas. Lagförsla-
3255:        form för enbart vissa små specialgrup-         get innehåller inga begränsningar som försvagar
3256:        per?                                           de bostadsbehövandes ställning eller ändrar ara-
3257:                                                       vasystemet så att långivningen enbart skulle
3258:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stöda specialgruppers boende. Avsikten är att
3259: anföra följande:                                      bevara de för aravasystemet typiska inkomst-
3260:                                                       gränserna och den sociala behovsprövningen i
3261:    Enligt regeringens ställningstagande av den 31     övrigt.
3262: mars 1993 skall statens långivning ersättas med           Med tanke på finansieringen är det ur de
3263: lån som beviljas av bankerna och med räntestöd        boendes synvinkel viktigt att boendekostnader-
3264: av staten. Dessutom skall nuvarande räntestöd         na bibehålls på en skälig nivå och att boendets
3265: som fastställs i fasta procentsatser sänkas.          beständighet är tryggad. Om dessa villkor upp-
3266:    I fråga om aravalångivningen preciserades          fylls är det oväsentligt om bostaden finansierats
3267: ställningstagandet i regeringens aftonskola den       genom aravalån som beviljas av statens bostads-
3268: 12 maj 1993. Preciseringarnas innehåll är i hu-       fond eller genom lån av en penninginrättning. I
3269: vudsak k1art: vid sidan av det räntestödssystem       enlighet med regeringens ställningstagande ut-
3270: som är under utveckling bibehålls arava1ånet          formas de nya räntestödssystemen så att boende-
3271: fortfarande som en av boendets stödformer. För        kostnaderna i bostäder som finansierats med
3272: arava1ånen används sådana räntor och amorte-          aravalån och bostäder som finansierats med
3273: ringar för gamla lån som inflyter hos statens         räntestödslån i stort sett motsvarar varandra.
3274: bostadsfond, till den del de inte behövs för          Med stöd av nuvarande kalkyler räknar man
3275: betalning av räntor på lån som upptagits av           med att det är möjligt att skapa ett räntestöds-
3276: bostadsfonden. På motsvarande sätt används de         system som uppfyller detta krav i fråga om alla
3277: medel som inflyter från värdepapperiseringen av       former av bostadsbesittning.
3278: gamla aravalån till att bevilja nya aravalån.             Det finns givetvis också avsevärda skillnader
3279: Därtill kan nämnas att ställningstagandet inte        mellan aravasystemet och räntestödssystemet.
3280: utesluter att man i framtiden, när statens ekono-     Dessa skillnader beaktas vid beredningen av
3281: miska läge har förbättrats, återgår till ett arava-   systemen. Som exempel kan nämnas en viss
3282: lånesystem som grundar sig på lån av staten.          beredskap med tanke på fluktuationer i den
3283:    De medel som står till förfogande för arava-       allmänna räntenivån. I detta skede finns det
3284: långivning är fortfarande ansenliga. Till bostads-    dock ingen anledning att betvivla att räntestöds-
3285: fonden inflyter t.ex. i år inemot 3,2 mrd. mk i       systemen inte skulle kunna utvecklas till sådana
3286: räntor och amorteringar för gamla lån. Ä ven          former av social boendefinansiering som uppfyl-
3287: möjligheterna att utnyttja värdepapperisering av      ler de boendes behov.
3288:                                           1993 vp -   KK 282                                          5
3289: 
3290:    Det inbördes förhållandet mellan aravasyste-          Det är givet att vissa av de befolkningsgrup-
3291: met och räntestödslångivningen kan i framtiden        per som traditionellt har beviljats aravalån har
3292: ändras i takt med förändringar som sker på            speciellt dåliga möjligheter att hos penningin-
3293: bostadsmarknaden och inom finansieringen. Ett         rättningar beviljas lån enligt räntestödssystemet.
3294: arrangemang där både aravasystemet och ränte-         Med hjälp av aravasystemet bör man vid behov
3295: stödssystemet står till förfogande säkerställer att   kunna avhjälpa detta missförhållande. Detta
3296: målet för den sociala bostadsfinansieringen upp-      innebär inte några ändringar i aravasystemets
3297: nås på ett smidigt sätt.                              egentliga syfte att bl.a. tjäna alla låntagargrup-
3298:                                                       pers intressen.
3299:      Helsingfors den 17 juni 1993
3300: 
3301:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
3302:                                                 1993 vp
3303: 
3304: Kirjallinen kysymys 283
3305: 
3306: 
3307: 
3308: 
3309:                                    Suhonen ym.: Kyläkoulujen toiminnan turvaamisesta
3310: 
3311: 
3312: 
3313:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3314: 
3315:     Monet kunnat ovat osaksi valtionapujen pie-          Raportin mukaan monitoimikeskukseksi
3316: nenemisen aiheuttamassa säästöpaniikissaan            muutetun kyläkoulun tiloissa voisivat toimia
3317: lakkauttaneet harkitsemattomasti kyläkoulu-           esimerkiksi kansalaisopisto, kirjasto, tietotupa
3318: jaan. Säästöt ovat monta kertaa jääneet kuiten-       tietokoneineen, lasten päivähoitopalveluja, van-
3319: kin toteutumatta, koska mm. pitemmät oppilas-         husten kotipalvelu ruokahuoltoineen jne.
3320: kuljetukset ovat ne syöneet.                             Lisäksi kunnat voisivat järjestää monitoimi-
3321:     Äskettäin julkistetussa sisäasiainministeriön     keskuksiin tiloja mm. postia, pankkia ja apteek-
3322: kyläkouluraportissa todetaan viime vuonna lak-        kia varten. Koulujen loma-aikoina sadat kylä-
3323: kautetun koko maassa lähes sata peruskoulun           koulut voisivat olla myös edullisina majoitusti-
3324: ala-astetta. Puolta näistä ei olisi tarvinnut lain-   loina turisteille.
3325: kaan lopettaa, jos otetaan perustaksi oppilas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3326: määrät. Tällä hetkellä lakkautusuhan alaisena         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
3327: on noin 300 kyläkoulua. Opetusministeriön             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3328: suunnitelmissa on karsia vuoteen 1995 mennessä        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3329: noin 400 peruskoulua.                                 sen:
3330:     Kyläkouluraportin mukaan moni kyläkoulu
3331:  voitaisiin säilyttää, jos kunnat suunnittelisivat              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3332:  kouluverkkoosa uudelleen ja kehittäisivät kou-              ryhtyä, että jo lopetettuja kyläkouluja
3333:  lujaan esimerkiksi kylän monitoimikeskuksiksi.              voitaisiin saada uudelleen käyttöön mm.
3334:  Näin on menetelty jo monessa kunnassa.                      monitoimikeskuksiksi muutettuina ja si-
3335:     Kylän monitoimikeskuksiksi muutettavat                   ten estää maaseutua autioitumasta, ja
3336:  koulut voisivat muiden koulujen rinnalla mones-                aikooko Hallitus jatkossa höllentää
3337:  sa kunnassa pelastaa paitsi oppilaille lähellä              kuntiin kohdistuvia säästötoimiaan siten,
3338:  sijaitsevat koulut ja opettajille työpaikat myös            etteivät kunnat paniikinomaisesti joudu
3339:  kokonaisia kyliä autioitumiselta. Näin voitaisiin           lakkauttamaan lisää kyläkoulujaan?
3340:  parantaa myös kuntien omaa taloutta pysyvien
3341:  verokertymien avulla.
3342: 
3343:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
3344: 
3345:                      Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
3346: 
3347: 
3348: 
3349: 
3350: 2300321
3351: 2                                      1993 vp -   KK 283
3352: 
3353: 
3354: 
3355: 
3356:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3357: 
3358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alkoi uudelleen kiihtyä viime vuonna, jolloin ala-
3359: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      asteen kouluja lakkautettiin 93. Tämän vuoden
3360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    arviot lakkautettavista kouluista ovat vaihdel-
3361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu         leet välillä 200-400. Kunnat eivät voi ylläpitää
3362: Suhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     samaa, tiheää kouluverkostoa kiristyneessä ta-
3363: sen n:o 283:                                       loudellisessa tilanteessa, vaan niiden on saatava
3364:                                                    säästöjä aikaan myös toimintoja yhdistämällä.
3365:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Aikaisempien kokemusten perusteella voidaan
3366:        ryhtyä, että jo lopetettuja kyläkouluja     päätellä, että kunnat ovat taloudellisista syistä
3367:        voitaisiin saada uudelleen käyttöön mm.     joutuneet aikaistamaan lakkauttamispäätöksiä,
3368:        monitoimikeskuksiksi muutettuina ja si-     jotka joka tapauksessa olisi pitänyt tehdä 1990-
3369:        ten estää maaseutua autioitumasta, ja       luvulla jossain vaiheessa.
3370:           aikooko Hallitus jatkossa höllentää         Tämän vuoden alkuun saakka koululainsää-
3371:        kuntiin kohdistuvia säästötoimiaan siten,   däntö edellytti, että piirijaosta tuli määrätä kun-
3372:        etteivät kunnat paniikinomaisesti joudu     nanvaltuuston hyväksymässä johtosäännössä.
3373:        lakkauttamaan lisää kyläkoulujaan?          Kunnat voivat nykyisin itse päättää, mille toimi-
3374:                                                    elimene tai toimenhaltijalle päätösvalta piiri-
3375:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jaosta kuuluu. Toisen piirin kouluun ottamista
3376: vasti seuraavaa:                                   koskevat rajoitukset on poistettu. Näin ollen
3377:                                                    koulupiirien muodostaminen on kunnan päätös-
3378:    Meneillään oleva supistuva kehitys maaseu-      vallassa.
3379: dulla alkoi noin 30 vuotta sitten. Koulujen           Jäljelle jäävistä kyläkouluista tulee kehittää
3380: lakkauttamisella arvioituna muutos oli vilk-       uudentyyppisiä toimintakeskuksia, joita varten
3381: kaimmillaan 1960-luvun viimeisinä vuosina ja       tarvitaan erityistä kyläkoulujen opettajakoulu-
3382: 1970-luvun alussa. Lakkauttamisen syinä ovat       tusta. Kyläyhteisöä ja koulua on lähennettävä
3383: olleet syntyvyyden alenemisen ja maaltamuuton      toisiinsa. Sosiaali-, terveys- ja koulutoimi voi-
3384: ohella koulujärjestelmän muutos 1970-luvulla,      daan kylässä yhdistää koulun avulla. Samalla
3385: rakennusten kunto, liikenneolojen parantumi-       paikallista päätöksentekoa on voitava vahvistaa.
3386: nen ja aikanaan oppikoulun käynnin yleistymi-         Maaseudun väestömäärä todennäköisesti vä-
3387: nen. Osa koulujen lakkauttamisista on liittynyt    henee edelleen. Nyt on voitava pelastaa terveet
3388: maaseudun muutokseen sellaisenaan -palvelu-        kylät ja kyläyhteisöt. Koulun loppuminen on
3389: ja ei ole enää tarvittu.                           yleensä merkinnyt koko yhteistoiminnan päätty-
3390:    1990-luvun alkuun mennessä Suomen maa-          mistä. Lakkautettuja kouluja on turha tehdä
3391: seudulle oli jäänyt väestömääräämme nähden         monitoimikeskuksiksi, ellei omaehtoista toimin-
3392: poikkeuksellisen tiheä 2-opettajaisten koulujen    taa kylässä enää ole.
3393: verkosto. Näitä on edelleenkin lukumääräisesti        Hallituksen on erittäin vaikeaa estää maaseu-
3394: lähes 40% kaikista ala-asteen kouluista. Maa-      dun väestömäärän vähenemistä, koska siihen
3395: seudulla asuu kuitenkin enää noin 1,1 miljoonaa    eivät ole mitkään aikaisemmatkaan toimenpiteet
3396: ihmistä, mikä on vain runsas viidennes koko        lopullisesti auttaneet. Hallitus pyrkii kuitenkin
3397: väestöstä. Koulujen lukumäärää ei ole syytä        jatkossa valmistelemaan sellaisia toimenpiteitä
3398: yrittääkään pitää vakiona, vaan määrä voi vä-      ja lainsäädäntötoimia, jotka eivät estä jäljelle
3399: hentyä tai kasvaa olosuhteiden muutosten mu-       jäävän asutun maaseudun kehittymistä ja moni-
3400: kaan. Kouluja on jatkuvasti lakkautettu, joskin    puolistumista. Lopullinen päätösvalta ja vastuu
3401: lakkautusmäärät ovat aaltomaisesti vaihdelleet.    koulujen lakkauttamisista ja säästötoimenpitei-
3402: Viime vuosikymmenellä lakkautettiin 20-30          den kohdistamisesta on kuitenkin kunnilla.
3403: koulua vuodessa. Kyläkoulujen lakkauttaminen
3404: 
3405:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
3406: 
3407:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
3408:                                           1993 vp -   KK 283                                            3
3409: 
3410: 
3411: 
3412: 
3413:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3414: 
3415:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det uppskattade antalet skolor som skall dras in
3416: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande          i år har växlat mellan 200 och 400. Kommunerna
3417: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       kan inte mera upprätthålla samma täta nätverk
3418: dagsman Hannu Suhonen m.fl. undertecknade             av skolor i den försvårade ekonomiska situatio-
3419: spörsmål nr 283:                                      nen, utan de måste få till stånd besparingar även
3420:                                                       genom att slå samman olika funktioner. På basis
3421:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        av tidigare erfarenheter kan man dra slutsatsen
3422:        ta för att redan indragna byskolor kunde       att kommunerna av ekonomiska skäl har blivit
3423:        få ny användning genom att de ändras till      tvungna att tidigarelägga sådana beslut om in-
3424:        allaktivitetscentrer och på så sätt hindra     dragningar som de i varje fall måste fatta någon
3425:        att landsbygden avfolkas, och                  gång under 1990-talet.
3426:           ämnar Regeringen i fortsättningen Iät-          Fram tili början av detta år förutsatte skollag-
3427:        ta på sina sparåtgärder gentemot kom-          stiftningen att den av kommunfullmäktige god-
3428:        munerna så att de inte panikartat blir         kända instruktionen skulle fastställa distriktsin-
3429:        tvungna att ytterligare dra in sina bysko-     delningen. Kommunerna kan nu själva bestäm-
3430:        lor?                                           ma vilket organ eller vilka befattningshavare
3431:                                                       som skall fatta beslut om distriktsindelningen.
3432:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             Begränsningarna som gäller intagning tili en
3433: anföra följande:                                      skola från ett annat distrikt har slopats. Sålunda
3434:                                                       är det kommunerna som bestämmer om hur
3435:    Pågående avfolkning av landsbygden begynte         skoldistrikten skall bildas.
3436: för ca 30 år sedan. Enligt antalet indragna skolor        De återstående byskolorna bör utvecklas till
3437: var förändringen som livligast under 1960-talets      ett nytt slag av aktivitetscentrer, för vilka det
3438: sista år och i början av 1970-talet. Orsakerna till   behövs den särskilda lärarutbildning som är
3439: indagningarna har vid sidan av den minskande          gångbar vid byskolor. Bygemenskapen och sko-
3440: nativiteten och utflyttningen från landsbygden        lan bör föras närmare varandra. 1 byarna kan
3441: varit ändringarna i skolsystemet under 1970-          social-, hälsovårds- och skolväsendet slås sam-
3442: talet, skolbyggnadernas skick, de förbättrade         man tack vare skolan. Samtidigt bör det lokala
3443: trafikförhållandena och den vanligare lärdoms-        beslutsfattandet kunna förstärkas.
3444: skolan. Delvis har indragningen av skolor berott          Befo1kningsmängden på landsbygden kom-
3445: på förändringarna i sig på landsbygden - det          mer sannolikt att ytterligare sjunka. Nu måste
3446: har inte mera funnits behov av service.               man kunna rädda livskraftiga byar. Om en skola
3447:    Fram tili början av 1990-talet har det på          upphör med sin verksamhet, har detta vanligen
3448: landsbygden i Finland blivit kvar ett nätverk av      inneburit att all samverkan i bygemenskapen
3449: skolor med två lärare som med hänsyn tili             faller sönder. Det är onödigt att ombilda indrag-
3450: befolkningsmängden har varit exceptionellt tätt.      na skolor till allaktivitetscentrer, om det i byn
3451: Som antal utgör de nästan 40 % av alla lågstadie-     inte mera finns verksamhet på egen hand.
3452: skolor. På landsbygden bor emellertid endast ca           Det är ytterst svårt för regeringen att hindra
3453: 1,1 miljoner människor, vilket är en dryg tjugon-     avfolkningen på landsbygden, eftersom inga tidi-
3454: dedel av befolkningen. Det fmns inga skäl att         gare åtgärder heller har avhjälpt den. Regeringen
3455: bibehålla antalet skolor konstant, utan det kan       försöker dock i fortsättningen vidta sådana åt-
3456: minska eller öka enligt förändrade omständighe-       gärder och stifta sådana lagar som inte utgör
3457: ter. Man har fortlöpande dragit in skolor, även       något hinder för att resten av den bebodda
3458: om antalet har varierat i olika omfattning. Un-       landsbygden skall utvecklas och bli mångsidiga-
3459: der det förra årtiondet drogs årligen 20-30           re. Beslutanderätten om och ansvaret för indrag-
3460: skolor in. Byskolorna började dras in i ökande        ningar av skolor och hur olika sparåtgärder skall
3461: takt förra året, då 93 lågstadieskolor drogs in.      inriktas vilar slutligen på kommunerna.
3462:      Helsingfors den 15 juni 1993
3463: 
3464:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3465:                                                  1993 vp
3466: 
3467: Kirjallinen kysymys 284
3468: 
3469: 
3470: 
3471: 
3472:                                     Mäkelä ym.: Dopingaineiden salakuljetuksen vähentämisestä
3473: 
3474: 
3475: 
3476:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3477: 
3478:    Lehtitietojen mukaan hormoneidenja muiden              Ongelmana hormonien ja dopingaineiden lait-
3479: dopingaineiden salakuljetus maahamme ja Suo-           toman maahantulon estämisessä on viranomais-
3480: men kautta muualle on huolestuttavasti lisäänty-       ten taholta pidetty myös sitä, että hormonival-
3481: nyt. Tullissa takavarikoitujen hormonien ja ana-       misteet luokitellaan maassamme lääkelain piiriin
3482: bolisten steroidien arvo on jo suurempi kuin           kuuluviksi eli niitä ei lainsäädännöllisesti pidetä
3483: vuosittain paljastuneiden huumesalakuljetusten.        huumeisiin rinnastettavina aineina. Esimerkiksi
3484: Viime vuonna erilaisia hormonivalmisteita ja           Ruotsissa dopingaineet kuuluvat oman erityis-
3485: dopingaineita takavarikoitiin yli puoli miljoonaa      lain piiriin.
3486: kappaletta. Takavarikot ovat koko ajan olleet             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3487: nousussa.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
3488:     Poliisin ja tullin tutkimuksia vaikeuttaa se,      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3489: ettei dopingaineita ole luokiteltu huumeiksi. Täl-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3490: löin poliisi ei pääsääntöisesti voi jäljittää niiden   sen:
3491: tilaajia. Yleensä vain aineita kuljettavat kuriirit
3492: ovat jääneet kiinni.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3493:     Suomesta on tullut erityisesti Virosta ja Venä-           ryhtyä, jotta jatkuvasti lisääntynyt hor-
3494: jältä kulkeutuvien dopingaineiden kauttakulku-                monien ja muiden dopingaineiden sala-
3495: maa Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.                      kuljetus maahamme saadaan vähene-
3496: Arvioiden mukaan kolmasosa aineista jää Suo-                  mään, ja
3497: meen.                                                            aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
3498:     Hormonien ja muiden dopingaineiden väärin-                nöllisiin toimenpiteisiin hormonivalmis-
3499: käyttäjiä on arvioitu olevan maassamme kym-                   teiden irrottamiseksi lääkelain piiristä
3500: meniätuhansia, joista huomattava osa kuuluu                   oman lainsäädännön piiriin yhdessä mui-
3501: kuntourheilijoiden ja kehonrakentajien piiriin.               den dopingaineiden kanssa?
3502: Erityisesti nuorison kohdalla aineiden käyttö
3503: merkitsee huomattavaa terveysriskiä.
3504: 
3505:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
3506: 
3507:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
3508: 
3509: 
3510: 
3511: 
3512: 2300321
3513: 2                                       1993 vp -   KK 284
3514: 
3515: 
3516: 
3517: 
3518:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3519: 
3520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liikenteen valvontaa. Toistaiseksi sitä on haitan-
3521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nut ajanmukaisten ja toimivien tulliyhteistyöso-
3522: olette 13 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn          pimusten puuttuminen näiden maiden kanssa.
3523: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Tällaista sopimusta viimeistellään parhaillaan
3524: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-       Venäjän ja Viron kanssa, ja myös Latvian sekä
3525: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Liettuan kanssa on aloitettu neuvottelut. Virolie
3526: n:o 284:                                            annettava tullikoulutusapu edistänee osaltaan
3527:                                                     tullilaitosten yhteistyötä.
3528:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tullilaitos osallistuu ennalta ehkäisevään työ-
3529:        ryhtyä, jotta jatkuvasti lisääntynyt hor-    hön Suomen antidopingtoimikunnan kanssa,
3530:        monien ja muiden dopingaineiden sala-        jolla on päävastuu ennalta ehkäisevistä toimen-
3531:        kuljetus maahamme saadaan vähene-            piteistä sekä urheilijoiden dopingvalvonnasta.
3532:        mään, ja                                     Tässä yhteydessä on muun muassa sovittu näi-
3533:           aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-       den aineiden salakuljetuksen estämiseen tähtää-
3534:        nöllisiin toimenpiteisiin hormonivalmis-     vistä tavoitteista. Tullilaitoksen valvontahenki-
3535:        teiden irrottamiseksi lääkelain piiristä     lökuntaa on koulutettu dopingaineiden tunnista-
3536:        oman lainsäädännön piiriin yhdessä mui-      miseen ja löytämiseen. Piiritullikamareissa on
3537:        den dopingaineiden kanssa?                   tätä nykyä myös dopingyhteyshenkilöt.
3538:                                                         Hormonivalmisteet ja anaboliset steroidit
3539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ovat lääkelaissa tarkoitettuja lääkevalmisteita.
3540: vasti seuraavaa:                                    Lääkelaissa säädetään muun muassa lääkkeiden
3541:                                                     valmistuksesta ja maahantuonnista sekä myyn-
3542:     Lääkeaineiksi luokiteltavien valmisteiden,      nistä ja muusta kulutukseen luovuttamisesta.
3543: kuten kaikkien tavaroiden, maahantuonnin val-       Aikaisemmin jo todettiin lääkkeiden maahan-
3544: vonta ja tuontirajoitusten toimeenpano kuuluu       tuontiin oikeutetut tahot. Lisäksi ulkomailta
3545: tullilaitokselle. Lääkkeitä saavat tuoda lähinnä    saapuva matkustaja saa tuoda maahan ja pitää
3546: vain lääketeollisuus ja -tukkukauppa sekä eräät     hallussaan vähäisiä määriä lääkevalmistetta hen-
3547: apteekit ja tutkimuslaitokset. Yksityishenkilöi-    kilökohtaista lääkitystään varten.
3548: den tuodessa esimerkiksi hormoni- tai doping-           Hormonivalmisteiden ja anabolisten steroi-
3549: valmisteita on kysymyksessä lähes poikkeukset-      dien maahantuonnissa kehonrakennus- tai suo-
3550: ta salakuljetusrikos. Näin on laita myös huu-       rituskyvyn parantamistarkoituksiin on yleensä
3551: mausaineiden tuonnissa. Seuraamukset ovat to-       kyse sellaisten valmisteiden maahantuonnista,
3552: sin jälkimmäisessä tapauksessa yleensä anka-        joilla ei ole Suomessa myyntilupaa. Kyseiset
3553: rammat. Lieveromissä tapauksissa dopingainei-       valmisteet edellyttävät Suomessa lääkemääräys-
3554: den tuonnista on annettu rangaistus vain lääke-     tä. Lääkelain säännösten perusteella voidaan
3555: lain 96 §:n mukaisena lääkerikoksena.               todeta, että muu kuin lääkelaissa tarkoitettu
3556:     Suomi on vuonna 1990 liittynyt Euroopan         lääkealan toiminnanharjoittaja, joka tuo Suo-
3557: neuvoston piirissä tehtyyn dopingin vastaiseen      meen näitä valmisteita, rikkoo lääkelain lääkkei-
3558: yleissopimukseen. Länsi-Euroopan maiden kes-        den maahantuontia koskevia säännöksiä, ellei
3559: ken dopingvalvonnan voidaan katsoa olevan           kyseessä ole tuonti henkilökohtaista lääkitystä
3560: melko hyvin hallinnassa. Pohjoismaiden tullin ja    varten. Matkustajalla on tällöin oltava asianmu-
3561: poliisin yhteistoimintaelin on perustanut kevääl-   kainen lääkemääräys tai muu selvitys lääkityk-
3562: lä erityisen projektin selvittämään dopingainei-    sen tarpeestaan.
3563: den salakuljetuksen ja laittoman kaupan laajuut-        Mikäli hormonivalmisteita myydään tai luo-
3564: ta.                                                 vutetaan muutoin muille, rikotaan lääkelain
3565:     Luvattoman maahantuonnin lisääntyessä Ve-       säännöksiä. Rikoslain laitonta tuontilavaraan
3566: näjältä ja Baltiasta tullilaitos on mahdollisuuk-   ryhtymistä koskevien säännösten perusteella
3567: sien mukaan tehostanut näistä maista tulevan        voidaan rangaista myös laittomasti maahantuo-
3568:                                         1993 vp -    KK 284                                         3
3569: 
3570: tujen valmisteiden vastaanottajaa ja hallussapi-    pahtuva maahantuonti, myyminen ja hallussapi-
3571: täjää.                               .              to ovat jo nykyisten säännösten perusteella ri-
3572:    Huumausaineella tarkoitetaan voimassa ole-       kosoikeudellisesti sanktioituja. Todettakoon,
3573: van huumausainelain mukaan kansainvälisen           että rikoslain 46 luvussa tarkoitetun salakulje-
3574: huumausainesopimuksen alaisia aineita ja val-       tuksen maksimirangaistus vastaa Ruotsissa
3575: misteita sekä, sen mukaan kuin huumausaine-         vuonna 1991 eräiden dopingaineiden kieltämi-
3576: asetuksessa säädetään, myös muita aineita, joilla   sestä annetun lain mukaista maksimirangaistus-
3577: on huumaava tai siihen rinnastettava vaikutus.      ta.
3578: Hormonivalmisteilla tai muilla niin sanotuilla          Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
3579: dopingaineilla ei yleensä voida katsoa olevan       mukaan hormonivalmisteiden ja muiden doping-
3580: huumaavaa tai siihen rinnastettavaa vaikutusta,     aineiden väärinkäyttöä on syytä ehkäistä ennen
3581: eikä niitä siten voitane luokitella huumeiksi.      kaikkea terveyskasvatuksen avulla. Erillisten
3582:    Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että   hormonivalmisteita ja muita dopingaineita kos-
3583: hormonivalmisteiden ja anabolisten steroidien       kevien säännösten tarpeellisuutta kuitenkin vielä
3584: muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa ta-     selvitellään.
3585:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993
3586: 
3587:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3588: 4                                        1993 vp -   KK 284
3589: 
3590: 
3591: 
3592: 
3593:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3594: 
3595:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         några tidsenliga och fungerande tullsamarbets-
3596: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       avtal med länderna i fråga. Som bäst håller man
3597: den 13 maj 1993 tili vederbörande medlem av          på att finslipa ett sådant avtal med Ryssland och
3598: statsrådet översänt följande av riksdagsman          Estland, och förhandlingar har inletts i frågan
3599: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 284:          med Litauen och Lettland. Tullutbildningshjäl-
3600:                                                      pen till Estland torde för sin del främja samarbe-
3601:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tet mellan tullverken.
3602:        ta för att den allt mer tilltagande smugg-        Tullverket deltar i det förebyggande arbetet
3603:        lingen av hormoner och övriga doping-         tillsammans med den finska antidopingkommis-
3604:        medel skall fås att avta, och                 sionen, som har huvudansvaret för de förebyg-
3605:           ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-      gande åtgärdema samt för dopingkontrollen av
3606:        åtgärder för att hormonpreparaten skall       idrottare. I detta sammanhang har man bl.a.
3607:        avskiljas från läkemedelslagen och i stäl-    kommit överens om mål som är avsedda att
3608:        let få sin egen lagstiftning tillsammans      förhindra smuggling av dessa ämnen. Tullver-
3609:        med övriga dopingmedel?                       kets övervakningspersonal är utbildad att känna
3610:                                                      igen och hitta dopingmedel. Vid distriktstull-
3611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kamrarna finns numera även dopingkontaktper-
3612: anföra följande:                                     soner.
3613:                                                          Hormonpreparat och anabola steroider är
3614:    Tullverket har till uppgift att övervaka impor-   enligt läkemedelslagen läkemedelspreparat. I lä-
3615: ten av och verkställandet av importbegränsning-      kemedelslagen stadgas bl.a. om tillverkning och
3616: ama för preparat som klassificeras som läkeme-       import av läkemedel samt om försäljning och
3617: del på samma sätt som verket övervakar impor-        annan överlåtelse för konsumtion. Redan tidiga-
3618: ten av alla andra varor. Läkemedel får importe-      re nämndes de instanser som har rätt att impor-
3619: ras främst av läkemedelsindustrin och -partihan-     tera läkemedel. Därtill får den som kommer från
3620: deln samt av vissa apotek och forskningsanstal-      utlandet föra in läkemedelspreparat i små mäng-
3621: ter. När privatpersoner för in t.ex. hormonpre-      der för personlig medicinering.
3622: parat eller dopingmedel i Jandet är det nästan           Då personer för in hormonpreparat och ana-
3623: undantagsvis fråga om lurendrejeribrott. Det-        bola steroider i Jandet i avsikt att förbättra
3624: samma gäller för import av narkotika. I det          kroppsbyggnads- och prestationsförmågan är det
3625: senare fallet är påföljdema dock i allmänhet         i allmänhet fråga om införsel av sådana preparat
3626: strängare. I lindrigare fall har personer som fört   som i Finland saknar försäljningstillstånd. Prepa-
3627: in dopingmedel endast dömts för läkemedels-          raten i fråga är i Finland receptbelagda. På basis
3628: brott enligt 96 § läkemedelslagen.                   av stadgandena i läkemedelslagen kan vi konsta-
3629:    Finland anslöt sig 1990 till konventionen mot     tera att andra än i läkemedelslagen avsedda
3630: doping, som medlemsstatema i Europarådet in-         verksamhetsidkare inom läkemedelsbranschen
3631: gick. De västeuropeiska länderna kan anses ha        som för in dessa preparat bryter mot läkemedels-
3632: dopingövervakningen rätt väl under kontroll.         lagens stadganden om import av läkemedel, om
3633: Samarbetsorganet för de nordiska ländemas tull       det inte är fråga om införsel för personlig medi-
3634: och polis inrättade på våren ett särskilt projekt    cinering. Den som kommer från utlandet skall
3635: med uppgift att utreda hur omfattande smugg-         härvid ha ett behörigt recept eller en annan
3636: lingen och den olagliga handeln med dopingme-        utredning över sitt behov av medicinering.
3637: del är.                                                  Den som säljer eller annars överlåter hormon-
3638:    På grund av den ökade olovliga importen från      preparat till andra bryter mot stadgandena i
3639: Ryssland och de baltiska staterna har tullverket     läkemedelslagen. På basis av straffiagens stad-
3640: i mån av möjlighet effektiverat övervakningen av     ganden om olaga befattningstagande med infört
3641: trafiken från dessa länder. Tills vidare lider       gods kan även mottagaren och innehavaren av
3642: övarvakningen på grund av att det inte finns         de olagligt införda preparaten straffas.
3643:                                         1993 vp -   KK 284                                          5
3644: 
3645:    Med narkotiskt ämne avses enligt den gällan-     hav av hormonpreparat och anabola steroider
3646: de narkotikalagen ämnen och tillverkningar som      för något annat än medicinskt ändamål redan
3647: faller under de internationella konventionerna      utgående från de nuvarande stadgandena är
3648: angående narkotiska ämnen, samt i enlighet med      straffrättsligt sanktionerade. Maximistraffet för
3649: vad som genom förordning stadgas även andra         smuggling enligt 46 kap. strafflagen motsvarar
3650: ämnen med bedövande eller därmed jämförbar          maximistraffet enligt Sveriges lag om förbud mot
3651: verkan. Hormonpreparat eller andra s.k. do-         vissa dopingsmedel från år 1991.
3652: pingmedel kan i allmänhet inte anses ha en             Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
3653: bedövande eller därmed jämförbar verkan och         är skäl att förebygga missbruket av hormonpre-
3654: således kan de inte heller klassificeras som nar-   parat och andra dopingmedel framför allt med
3655: kotika.                                             hjälp av hälsofosrtan. Behovet av att utfårda
3656:    På grundval av vad som ovan har anförts kan      särskilda stadganden om hormonpreparat och
3657: det konstateras att import, försäljning och inne-   övriga dopingmedel utreds ännu särskilt.
3658: 
3659:      Helsingfors den 18 juni 1993
3660: 
3661:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
3662:                                                 1993 vp
3663: 
3664: Kirjallinen kysymys 285
3665: 
3666: 
3667: 
3668: 
3669:                                    Mäkelä ym.: Pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvien kustan-
3670:                                        nusten alentamisesta
3671: 
3672: 
3673:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3674: 
3675:     Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaan-          SMP:tä epäkristillisistä pakolais- ja kehitysyh-
3676: niemi on Suur-Jyväskylän lehdessä 14.4.1993           teistyöasenteista.
3677: julkaistussa haastattelussa vihdoinkin päätynyt          Tavallisen kansan keskuudessa SMP:n järke-
3678: sille SMP:n jo pitkään esittämälle kannalle, että     vä pakolais- ja kehitysapulinja sitä vastoin on
3679: pakolaisista aiheutuu veronmaksajille liikaa kus-     saanut ymmärtämystä. Ulkomaiden tukeminen
3680: tannuksia, jotka johtuvat mm. pakolaisten saa-        ja Suomeen saapuneiden pakolaisten - joiden
3681: mista monista, jopa ylellisistä etuisuuksista.        joukossa on ollut huomattava määrä pelkkää
3682:     Kankaanniemi sanoo mainitussa haastatte-          parempaa elintasoa etsimään tulleita "pakolais-
3683: lussa mm.: "Pakolaisille tehdään kaikki liian         turisteja" - auttaminen ei SMP:n mielestä saa
3684: valmiiksi ja heille annetaan liikaakin etuisuuk-      mennä omien hädänalaisten kansalaisten oi-
3685: sia." Tällaisina etuisuuksina Kankaanniemi            keutettujen etujen edelle, varsinkaan nykyisenä
3686: mainitsee mm. p11kolaisten käyttöön annetut           vaikeana lama-aikana. Hengenhädässä olevia on
3687: NMT-puhelimet.                                        autettava, mutta huijarit on käännytettävä ta-
3688:     Edelleen Kankaanniemi sanoo, että "jos pa-        kaisin jo rajalta, SMP on korostanut.
3689: kolainen aiheuttaa menoja yli 8 000 markkaa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
3690: kuukaudessa, niin se on kyllä paljon". Kankaan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3691: niemen mukaan "pakolaisille pitäisi riittää sellai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3692: nen minimimäärä, millä tyydytetään inhimillisen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3693:  elämän perustarpeet eli annetaan ruokaa, vaat-
3694:  teita, asunto ja turvallisuus, ei enempää".                     Aikooko Hallitus, ottaen huomioon
3695:     Todettakoon, että kuluvan vuoden valtion                  sen omassakin piirissä esiintyneen arvos-
3696:  budjetissa on pakolaisten ja turvapaikanhakijoi-             telun pakolaisten aiheuttamista suurista
3697:  den vastaanottamiseen ja ylläpitoon varattu yh-              kustannuksista, ryhtyä toimenpiteisiin
3698:  teensä 665 000 000 markkaa. Tämä on valtava                  näiden kustannusten alentamiseksi ja
3699:  summa rahaa, joka joudutaan hankkimaan ve-                   erityisesti huolehtia siitä, että pakolais-
3700:  laksi ulkomailta.                                            ten saamista ylellisistä etuisuuksista ku-
3701:     Ministeri Kankaanniemen pieni "kääntymys"                 ten esimerkiksi hotellimajoituksista ja
3702:  pakolaiskysymyksessä on SMP:n piirissä otettu                matkapuhelimista luovutaan köyhty-
3703:  tyydytyksellä vastaan, varsinkin kun Kankaan-                neen Suomen oman kansan etujen mu-
3704:  niemi on aikaisemmin syyttänyt erityisesti                   kaisesti?
3705: 
3706:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
3707: 
3708:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
3709: 
3710: 
3711: 
3712: 
3713: 2300321
3714: 2                                        1993 vp -   KK 285
3715: 
3716: 
3717: 
3718: 
3719:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3720: 
3721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omaisuutta, etenkinjos he ovat oleskelleet maas-
3722: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa pitkään. Sosiaalitoimen avustuksella he eivät
3723: olette 13 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn           ole niitä voineet hankkia.
3724: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin
3725: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina         kuuluvat Suomesta turvapaikkaa hakeneet
3726: Mäkelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          henkilöt, joille valtio järjestää majoituksen
3727: myksen n:o 285:                                      joko vastaanottoasemalla tai vastaanottokes-
3728:                                                      kuksessa. Majoitus järjestetään niin kauan
3729:           Aikooko Hallitus, ottaen huomioon          kuin hakijan turvapaikkaa koskeva asia on
3730:        sen omassakin piirissä esiintyneen arvos-     kesken. Lähes kaikki vastaanottoyksiköt toimi-
3731:        telun pakolaisten aiheuttamista suurista      vat muusta sosiaali- ja terveydenhuollon käy-
3732:        kustannuksista, ryhtyä toimenpiteisiin        töstä tai muusta vastaavasta käytöstä tyhjiksi
3733:        näiden kustannusten alentamiseksi ja          jääneissä tiloissa. Ainoastaan kaksi vastaanot-
3734:        erityisesti huolehtia siitä, että pakolais-   toasemaa toimii aikaisemmin hotelli- tai motel-
3735:        ten saamista ylellisistä etuisuuksista ku-    likäytössä olleissa tiloissa. Näissäkään tapauk-
3736:        ten esimerkiksi hotellimajoituksista ja       sissa turvapaikanhakijat eivät asu hotellitasoa
3737:        matkapuhelimista luovutaan köyhty-            vastaavasti, vaan hotelli- tai moiellikäytöstä
3738:        neen Suomen oman kansan etujen mu-            vapaiksi jääneissä tiloissa. Tällöin huoneissa
3739:        kaisesti?                                     on useampi asukas ja saniteetti- ja keittiötilat
3740:                                                      ovat käytävällä ja yhteisiä muissa huoneissa
3741:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          asuvien kanssa.
3742: taen seuraavaa:                                          Turvapaikanhakijat saavat sosiaalihuoltolais-
3743:                                                      sa (710/82) tarkoitettua toimeentulotukea. Tur-
3744:    Suomessa pakolaisten vastaanoton punm             vapaikanhakijalle maksetaan kahdelta ensim-
3745: kuuluvat pakolaiset, toisin sanoen henkilöt, joil-   mäiseltä maassaolokuukaudelta toimeentulotu-
3746: le Suomessa on annettu turvapaikka tai jotka on      kea vähennettynä 15 prosentilla toimeentulotuen
3747: otettu Suomeen Yhdistyneiden Kansakuntien            yleisistä perusteista annetussa valtioneuvoston
3748: pakolaisasiain päävaltuutetun hyväksyminä pa-        päätöksessä (1349/88) tarkoitetusta toimeentulo-
3749: kolaisina. Pakolaisten vastaanoton piiriin kuulu-    tuen perusosan määrästä. Näin ollen 1. kunta-
3750: vat myös henkilöt, joille on Suomessa myönnetty      ryhmässä on yksinäisen ja yksinhuoltajan toi-
3751: suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisin pe-       meentulotuki 1 686 markkaa kuukaudessa ja
3752: rustein oleskelulupa, sekä mainittujen henkilöi-     muun yli 17 vuotta täyttäneen toimeentulotuki
3753: den perheenjäsenet.                                   1 436 markkaa kuukaudessa. Kolmannelta ja
3754:    Pakolaisten vastaanoton piiriin kuuluvat hen-     sitä seuraavilta maassaolokuukausilta makse-
3755: kilöt saavat samat sosiaalietuudet samoilla pe-      taan edellä mainitussa valtioneuvoston päätök-
3756: rusteilla kuin suomalaisetkin. He eivät asu hotel-   sessä tarkoitettu toimeentulotuen perusosa 10
3757: leissa, vaan tavallisissa, pääosin vuokra-asun-      prosentilla vähennettynä. Tällöin yksinäiset ja
3758: noissa. Monet heistä ovat opiskelemassa maa-         yksinhuoltajat saavat 1. kuntaryhmässä 1 785
3759: han sopeutumista ja tulevaa ammattiaan varten.       markkaa kuukaudessa ja muut 17 vuotta täyttä-
3760: Tällä hetkellä valitettavasti jotkut ovat vailla     neet 1 520 markkaa kuukaudessa.
3761: työtä, kuten monet suomalaisetkin. Heidän                Turvapaikanhakija saa siis toimeentulotukea
3762: sosiaalietuutensa eivät poikkea suomalaisten so-     rahana 10-15 prosenttia vähemmän kuin suo-
3763: siaalietuuksista. Suomea sitovat kansainväliset      malainen saisi vastaavassa taloudellisessa tilan-
3764: sopimukset velvoittavat meitä kohtelemaan ta-        teessa. Toimeentulotuki on harkinnanvarainen
3765: savertaisesti Suomessa asuvia henkilöitä heidän      etuus. Sitä annetaan vain siinä tapauksessa, että
3766: kansallisuudestaan ja taustastaan riippumatta.       hakija ei voi omin avuin ja varoin elatustaan
3767: Pakolaisilla voi olla matkapuhelimia ja muuta        järjestää.
3768:                                         1993 vp -    KK 285                                             3
3769: 
3770:   Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ei ole   nesti saattaa olla vaikea ulkonäön perusteella
3771: yhtä tapausta lukuun ottamatta, että turvapai-      erottaa pakolaista tai turvapaikanhakijaa muus-
3772: kanhakijoilla olisi ollut matkapuhelimia. Mo-       ta ulkomaalaisesta tai suomalaisesta.
3773:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
3774: 
3775:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3776: 
3777: 
3778: 
3779: 
3780:                                                                                                     /
3781: 4                                         1993 vp -    KK 285
3782: 
3783: 
3784: 
3785: 
3786:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
3787: 
3788:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Tili området för mottagningen av asylsökan-
3789: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         de hör de personer som sökt asyl i Finland och
3790: den 13 maj 1993 tili vederbörande medlem av            för vilka staten ordnar med inkvartering, anting-
3791: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      en på en mottagningsstation för asylsökande
3792: dagsman Tina Mäkelä m.fl. undertecknade                eller i en förläggning för asylsökande. Inkvarte-
3793: spörsmål nr 285:                                       ringen ordnas så länge sökandens asylfråga inte
3794:                                                        är avgjord. Så gott som alla mottagningsenheter
3795:           Ämnar Regeringen, med beaktande              arbetar i utrymmen som tidigare har använts
3796:        av den kritik som även förekommit i             inom den övriga social- och hälsovården eller för
3797:        dess egen krets på grund av de stora            något motsvarande ändamål. Endast två mot-
3798:        kostnader som flyktingarna medför, vid-         tagningsstationer arbetar i utrymmen som tidi-
3799:        ta åtgärder för att sänka kostnaderna           gare använts som hotell eller motell. Inte heller i
3800:        och särskilt se tili att flyktingarnas ex-      dessa fall bor de asylsökande på ett sätt som kan
3801:        klusiva förmåner, t.ex. hotellinkvarte-         jämföras med hotellboende, utan i utrymmen
3802:        ring och mobiltelefoner, slopas i över-         som inte längre används som hotelllmotell. I
3803:        ensstämmelse med det utarmade egna              rummen bor då också flera personer. Sanitets-
3804:        finska folkets intressen?                       och köksutrymmena finns i korridoren och är
3805:                                                        gemensamma för alla som bor i rummen.
3806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Asylsökandena får det utkomststöd som avses
3807: anföra följande:                                       i socialvårdslagen (710/82). Tili asylsökande be-
3808:                                                        talas under de två första månaderna i landet
3809:    I Finland gäller flyktingmottagningen flyk-         utkomststödet minskat med 15% av den grund-
3810: tingar, dvs. personer, som fått asyl i Finland eller   del som avses i statsrådets beslut om de allmänna
3811: som tagits emot i Finland som flyktingar god-          grunderna för utkomststöd (1349/88). En ensam-
3812: kända av Förenta Nationernas flyktingkommis-           ståendes och ensamförsörjares utkomststöd i 1
3813: sarie. Tili området för flyktingmottagningen hör       dyrortsklassen är således 1 686 mk i månaden.
3814: även personer som på grund av skyddsbehov              För andra stödtagare över 17 år är stödet 1 436
3815: eller av humanitära skäl beviljats uppehållstill-      mk i månaden. Under den tredje och de följande
3816: stånd i Finland samt nämnda personers familje-         månaderna i landet betalas den grunddel som
3817: medlemmar.                                             avses i statsrådet ovan nämnda beslut minskad
3818:    Personer som omfattas av flyktingmottag-            med 10%. Då får ensamstående och ensamför-
3819: ningen får samma sociala förmåner på samma             sörjare i 1 dyrortsklassen 1 785 mk i månaden
3820: grunder som finländarna. De bor inte på hotell,        och andra stödtagare som fyllt 17 år 1 520 mk
3821: utan i vanliga bostäder, huvudsakligen hyresbo-        i månaden.
3822: städer. Många av dem studerar för att anpassa             Asylsökandena får således ett utkomststöd
3823: sig tilllandet och få ett yrke. För tillfållet är en   som i mark är 10-15% mindre än en finländare
3824: del tyvärr arbetslösa, precis som många finlän-        skulle få i motsvarande ekonomiska situation.
3825: dare. Deras sociala förmåner avviker inte från         Utkomststödet är en förmån som underkastas
3826: finländarnas. De internationella avtal som bin,        prövning. Det ges endast ifall sökanden inte själv
3827: der Finland förpliktar oss att behandla alla som       kan ordna sitt upphälle med egna medel.
3828: bor i Finland jämbördigt oberoende av deras               Med undantag av ett enda fall känner social-
3829: nationalitet och bakgrund. Flyktingarna kan ha         och hälsovårdsministeriet inte tili att asylsökan-
3830: mobiltelefoner och annan egendom, i synnerhet          dena skulle ha haft mobiltelefoner. Det kan
3831: om de har vistats länge i landet. Med socialmyn-       många gånger vara svårt att på basis av utseen-
3832: digheternas medverkan har de inte kunnat skaffa        det skilja mellan flyktingar eller asylsökande och
3833: dem.                                                   andra utlänningar eller fin1ändare.
3834: 
3835:      Helsingfors den 16 juni 1993
3836: 
3837:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
3838:                                                1993 vp
3839: 
3840: Kirjallinen kysymys 286
3841: 
3842: 
3843: 
3844: 
3845:                                   Mäkelä ym.: Työttömyyspäivärahan maksamisesta pitkäaikais-
3846:                                      työttömille
3847: 
3848: 
3849:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3850: 
3851:    Suomessa on pian 500 000 ihmistä vailla työ-         SMP on julkisuudessa tavan takaa kiinnittä-
3852: tä. Suurtyöttömyyden on ennustettu jatkuvan          nyt huomiota siihen vakavaan ongelmaan,
3853: vielä useita vuosia, koska kotimarkkinoiden          joka syntyy, kun pitkäaikaistyöttömät putoa-
3854: työllistävän yritystoiminnan nopeaan nousuun         vat pois 500 päivään sidotulta ansiosidonnai-
3855: saaminen ei hallituksen nykyisellä viennin kas-      selta korvauslinjalta. Kymmenettuhannet työt-
3856: vua yksipuolisesti korostavana talouspolitiikalla    tömät ovat jo kuluvan vuoden aikana vaarassa
3857: tule onnistumaan.                                    jäädä kokonaan ilman työttömyysturvaa, kos-
3858:    Vaikka jättityöttömyyden hoitomenot kas-          ka heidän puolisonsa tulot, tasoltaan 7 500-
3859: vattavat sekä budjettien alijäämiä että valtion      8 000 markkaa kuukaudessa, estävät lain mu-
3860: ulkomaista velkaa, laman seurauksia ei kuiten-       kaan työttömyyskorvauksen peruspäivärahan
3861: kaan pidä sälyttää työttömien harteille pyrittäes-   maksamisen.
3862: sä valtiontalouden säästöihin. Eurooppalaisen           Allekirjoittaneen ja SMP:n mielestä ei voi olla
3863: mittapuun mukaan suomalaiset työttömille             oikein, että osa työttömistä jätetään ilman omaa
3864: maksettavat korvaukset eivät myöskään ole yli-       syytään kaiken työttömyysturvan ulkopuolelle.
3865: mitoitettuja, eivät edes ansiosidonnaiset työttö-    Tällainen suhtautuminen taloudellisia ja henki-
3866: myyskorvaukset. Työttömälle maksettava pe-           siä kärsimyksiä aiheuttavan työttömyyden uh-
3867: ruspäiväraha on Länsi-Euroopan alhaisimpia.          reihin on raakaa ja epäoikeudenmukaista varsin-
3868:    Ahon hallitus on valtiontalouden säästöjä ja      kin, kun useimmat näistä väliinputoajista ovat
3869: leikkauksia tehdessään heikentänyt jatkuvasti        tehneet jo pitkän päivätyön - useat jopa kym-
3870: työttömien asemaa mm. työttömyysturvalain            meniä vuosia - suomalaisen yhteiskunnan hy-
3871: muutosesityksillään. Nyt hallitus suunnittelee       vinvoinnin puolesta.
3872: äskettäin mietintönsä jättäneen, riitaisan työttö-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3873: myysturvatoimikunnan enemmistön kannanot-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
3874: tojen toteuttamista. Samalla kun työttömyys-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3875: korvausten yleistä tasoa alennettaisiin, työttö-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3876: myysturvan saamisen ehtoja ja karenssiaikoja on      sen:
3877: tarkoitus kiristää.
3878:     Hallitus suunnittelee lehtitietojen mukaan                 Aikooko Hallitus antaa pikaisesti
3879: työttömyysturvatoimikunnan ehdotusten mu-                   eduskunnalle lainmuutosesityksen, jolla
3880: kaisesti mm. lapsikorotusten poistamista työt-              kaikille 500 päivän maksatuksen jälkeen
3881: tömyyspäivärahoista sekä 500 päivän kattoa                  ansiosidonnaiselta työttömyyspäivära-
3882: työttömälle maksettavaan peruspäivärahaan.                  halta poispudonneille työttömille makse-
3883:  Hallitus aikoo siis kiristää entisestään työttö-           taan puolison tuloista riippumatonta,
3884: miksi joutuneiden elinolosuhteita ja näin siir-             vähintään työttömyysturvan peruspäivä-
3885:  tää heitä enenevässä määrin kuntien sosiaa-                rahan mukaista korvausta ilman aikara-
3886: liavun varaan.                                              jakattoa?
3887: 
3888:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1993
3889: 
3890:                     Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
3891: 
3892: 
3893: 
3894: 2300321
3895: 2                                       1993 vp -    KK 286
3896: 
3897: 
3898: 
3899: 
3900:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3901: 
3902:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa      värahaa enimmäismäärän saanut henkilö voi
3903: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saada työttömyysturvan peruspäivärahaa, mikä-
3904: olette 13 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn          li hän ansioon suhteutetun päivärahan enim-
3905: kitjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mäismäärän täyttymisenjälkeen on edelleen työ-
3906: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina        tön ja muutoin täyttää työttömyyspäivärahan
3907: Mäkelän ym. näin kuuluvan kitjallisen kysy-         saamisen yleiset edellytykset. Ellei työttömyys-
3908: myksen n:o 286:                                     turvan peruspäivärahaa makseta työttömyystur-
3909:                                                     valain 14 §:stä johtuvan tarveharkinnan vuoksi
3910:           Aikooko Hallitus antaa pikaisesti         täytenä määränä, hänelle voidaan maksaa vä-
3911:        eduskunnalle lainmuutosesityksen, jolla      hennettyä peruspäivärahaa tai päivärahahake-
3912:        kaikille 500 päivän maksatuksen jälkeen      mus voidaan mahdollisesti hylätä, mikäli henki-
3913:        ansiosidonnaiselta työttömyyspäivära-        lön omat tai puolison tarveharkinnassa huo-
3914:        halta poispudonneille työttömille makse-     mioon otettavat tulot ylittävät määritellyt tulo-
3915:        taan puolison tuloista riippumatonta,        rajat. Työttömyysturvalain 13 §:n 1 momentin
3916:        vähintään työttömyysturvan peruspäivä-       mukaan taloudellisen tuen tarvetta ei kuitenkaan
3917:        rahan mukaista korvausta ilman aikara-       edellytetä sellaiselta 55 vuotta täyttäneeltä hen-
3918:        jakattoa?                                    kilöltä, joka työttömäksi joutuessaan on täyttä-
3919:                                                     nyt 16 §:n 2-5 momentissa tarkoitetun työssä-
3920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oloehdon.
3921: vasti seuraavaa:                                       Työttömyysturvatoimikunta 1992 jätti mie-
3922:                                                     tintönsä 16.4.1993. Toimikunta ehdotti muun
3923:    Työttömyysturvalain 26 §:n 1 momentin mu-        muassa, että työmarkkinoille 1.1.1994 jälkeen
3924: kaan ansioon suhteutettua päivärahaa makse-         ensimmäistä kertaa tuleville työttömille työnha-
3925: taan enintään 500 työttömyyspäivältä neljän         kijoille ja henkilöille, joilla ansioon suhteutetun
3926: peräkkäisen kalenterivuoden aikana. Lain 26 §:n     päivärahan enimmäismaksuaika päättyy, mak-
3927: 4 momentin mukaan henkilölle, joka on saanut        settaisiin peruspäivärahan sijasta työmarkkina-
3928: ansioon suhteutettua päivärahaa 1 momentissa        tukinimistä etuutta. Työmarkkinatuen täysi
3929: mainitun enimmäismäärän, voidaan maksaa an-         määrä vastaisi työttömyysturvan täyttä perus-
3930: sioon suhteutettua päivärahaa vasta sen jälkeen,    päivärahaa. Sen määrää alennettaisiin 50 pro-
3931: kun hän uudelleen on täyttänyt 16 §:ssä tarkoite-   sentilla, jos tuen saaja asuu vanhempiensa talou-
3932: tun työssäoloehdon.                                 dessa. Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tule-
3933:    Työttömyysaste on lyhyessä ajassa noussut        ville tuki olisi tarveharkintainen nykyisen perus-
3934: ennätysmäiseksi. Samalla työttömyyden keski-        päivärahan tapaan. Ansioon suhteutettua työt-
3935: määräiset kestot ovat pidentyneet. 500 päivän       tömyyspäivärahaa enimmäisajan saaneilla ei tar-
3936: enimmäismäärä täyttyi vuonna 1992 noin              veharkintaa sovellettaisi vuosina 1994--1995.
3937: 10 OOO:lla ansioon suhteutettua työttömyystur-      Työmarkkinatuen saajat olisivat nykyistä aktii-
3938: vaa saavalla henkilöllä. Vuonna 1993 osuudet        visemman työvoimapolitiikan piirissä.
3939: tulevat entisestään nousemaan. Arvioiden mu-            Hallituksen 19.5.1993 päivätyn kannanoton
3940: kaan 500 päivän enimmäismäärän saaneiden            mukaan työmarkkinatuki, joka pohjautui muun
3941: osuus vuonna 1993 on ainakin kaksin-kolmin-         muassa työmarkkinajätjestöjen kanssa käytyihin
3942: kertainen verrattuna vuoden 1992 kokonaismää-       neuvotteluihin, otetaan käyttöön vuoden 1994
3943: rään. Nykytilanteessa ansioon suhteutettua päi-     alusta lukien.
3944: 
3945:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1993
3946: 
3947:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
3948:                                         1993 vp -   KK 286                                           3
3949: 
3950: 
3951: 
3952: 
3953:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3954: 
3955:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        penning, om han efter att maximitiden för den
3956: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      enligt förtjänsten avvägda dagpenningen gått ut
3957: den 13 maj 1993 tili vederbörande medlem av         alltjämt är arbetslös och i övrigt uppfyller de
3958: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   allmänna vilikoren för erhållande av arbetslös-
3959: dagsman Tina Mäkelä m.fl. undertecknade             hetsdagpenning. Om grunddagpenning inom ra-
3960: spörsmål nr 286:                                    men för utkomstskyddet för arbetslösa på grund
3961:                                                     av behovsprövning som beror på 14 § lagen om
3962:           Ämnar Regeringen snart förelägga          utkomstskydd för arbetslösa inte betalas tili fullt
3963:        riksdagen en proposition om en sådan         belopp, kan till den arbetslösa betalas minskad
3964:        lagändring att tili alla de arbetslösa för   grunddagpenning eller kan ansökan om dagpen-
3965:        vilka den förtjänstbundna arbets1öshets-     ning eventuellt avslås, om personens egna eller
3966:        dagpenningen efter 500 dagars utbetal-       makens inkomster av det slag som skall beaktas
3967:        ning fallit bort, oberoende av makens        vid behovsprövningen överstiger de fastställda
3968:        inkomster och utan tidsbegränsning skall     inkomstgränsema. Enligt 13 § 1 mom. Lagen om
3969:        betalas en ersättning som minst motsva-      utkomstskydd för arbetslösa förutsätts dock inte
3970:        rar grunddagpenningen inom utkomst-          behov av ekonomiskt stöd i fråga om person som
3971:        skyddet för arbetslösa?                      fyllt 55 år och som när han blev arbetslös
3972:                                                     uppfyllde arbetsvillkoret enligt 16 § 2-5 mom.
3973:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Utkomstskyddskommissionen 1992 avlät sitt
3974: anföra följande:                                    betänkande den 16 april 1993. Kommissionen
3975:                                                     föreslog bl.a. att arbetslösa arbetssökande som
3976:    Enligt 26 § 1 mom. lagen om utkomstskydd         efter den 1 januari 1994 första gången kommer
3977: för arbetslösa betalas enligt förtjänsten avvägd    ut på arbetsmarknaden och personer för vilka
3978: dagpenning för högst 500 arbetslöshetsdagar         maximitiden för utbetalning av den enligt för-
3979: under fyra på varandra följande kalenderår.         tjänsten avvägda dagpenningen går ut, i stället
3980: Enligt 26 § 4 mom. i den nämnda lagen kan tili en   för grunddagpenning skulle få en förmån som
3981: person som erhållit det i 1 mom. nämnda maxi-       benämns arbetsmarknadsstöd. Arbetsmark-
3982: mibeloppet av den enligt förtjänsten avvägda        nadsstödets fulla belopp skulle motsvara full
3983: dagpenningen utbetalas enligt förtjänsten av-       grunddagpenning enligt utkomstskyddet för ar-
3984: vägd dagpenning först efter det att han ånyo        betslösa. Stödets belopp skulle sänkas med 50 %,
3985: uppfyllt det i 16 § nämnda arbetsvillkoret.         om stödtagaren bor i sina föräldrars hushåll. För
3986:    Arbetslöshetsgraden har under en kort tid        dem som första gången kommer ut på arbets-
3987: stigit rekordartat högt. Samtidigt har de genom-    marknaden skulle stödet vara beroende av pröv-
3988: snittliga arbetslöshetstidema blivit längre. År     ning i likhet med den nuvarande grunddagpen-
3989: 1992 löpte maximitiden om 500 dagartili ända        ningen. På dem som uppnått maximitiden för
3990: för ungefår 10 000 personer som erhöll enligt       den enligt förtjänsten avvägda arbetslöshetsdag-
3991: förtjänsten avvägt utkomstskydd för arbetslösa.     penningen skulle ingen behovsprövning tilläm-
3992: År 1993 kommer andelama att stiga ytterligare.      pas under 1994-1995. Mottagama av arbets-
3993: Enligt beräkningar kommer 1993 andelen av           marknadsstöd skulle mer aktivt än nu omfattas
3994: dem som uppnått maximitiden om 500 dagar att        av arbetskraftspolitiken.
3995: vara åtminstone två eller tre gånger så stor som       Enligt regeringens ställningstagande, daterat
3996: totalantalet under 1992. 1 dagens läge kan en       den 19 maj 1993, skall ett arbetsmarknadsstöd
3997: person som nått maximitiden för den enligt          som grundar sig bl.a. på förhandlingar med
3998: förtjänsten avvägda dagpenningen få tili ut-        arbetsmarknadsorganisationema, tas i bruk vid
3999:  komstskyddet för arbetslösa hörande grunddag-      ingången av 1994.
4000: 
4001:      Helsingfors den 9 juni 1993
4002: 
4003:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
4004:                                                 1993 vp
4005: 
4006: Kirjallinen kysymys 287
4007: 
4008: 
4009: 
4010: 
4011:                                    Pulliainen: Metsäverolain muuttamisesta
4012: 
4013: 
4014: 
4015:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4016: 
4017:    Metsäverolaki säädettiin eduskunnassa ko-          asialliseksi hoitamiseksi. Metsänparannusvaro-
4018: valla kiireellä. Nyt jo on paljastunut, ettei kaik-   jen niukentuminen muun ohella tukee tämän-
4019: kia sen vaikutuksia ehditty arvioida, mikä saat-      laatuista kehitystä. Seurausvaikutuksista merkit-
4020: toi olla joidenkin tahojen tarkoituskin. Niinpä       tävimpiä on vesistöjen tilan huonontuminen en-
4021: ympäristönsuojelullisesti metsäverolaki jäi muo-      tisestään.
4022: toon, joka ei vaikutuksiltaan vastaa istuvan             Tilanteeseen on puututtava välittömästi ja
4023: hallituksen ohjelmaansa kirjaamaa kantaa ym-          tehtävä eduskunnassa metsäverolakiin ympäris-
4024: päristövaikutusten arvioinnista eikä liioin sen       tönsuojelun vaatimusten mukaiset tarkistukset.
4025: ympäristönsuojelulle asettamia tavoitteita.           Parhaiten tämä tapahtuu niin, että hallitus esit-
4026:    Niinpä metsäverolaissa ei ole sen nykymuo-         tää eduskunnalle ko. muutokset.
4027: dossa ympäristöä suojaavia rajoittimia, mikä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4028: tarkoittaa mm. sitä, että metsänomistajat voivat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4029: itsenäisesti ojittaa täysin ojituskelvottomia suo-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4030: jelusoita saaden merkitä kaikki tästä aiheutuvat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4031: menot verovähennyksiksi. Yhteiskunta tukee
4032: näin luonnon tuhoamista.                                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-
4033:    Tämä mahdollisuus voi käytännössä tuhota                   säverolain muuttamiseksi niin, että oji-
4034: mm. sen yhteistyön, joka metsälautakuntien ja                 tus- ja muista vastaavista toimista koitu-
4035: lääninhallitusten ympäristöviranomaisten kes-                 vien menojen verovähennyskelpoisuutta
4036: ken on käynnistynyt ojitusten ja muiden metsien               rajoitetaan ympäristönsuojelullisilla pe-
4037: hoitoon liittyvien tehtävien mahdollisimman                   rusteilla?
4038: 
4039:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993
4040: 
4041:                                            Erkki Pulliainen
4042: 
4043: 
4044: 
4045: 
4046: 2300321
4047: 2                                         1993 vp -    KK 287
4048: 
4049: 
4050: 
4051: 
4052:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4053: 
4054:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kasvatuskulut vähennettäisiin kaavamaisen,
4055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          puun kasvatuksen keskimääräiset kulut huo-
4056: olette 14 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn             mioon ottavan prosentuaalisen vähennyksen
4057: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           muodossa, kuten pinta-alaperusteisessa järjestel-
4058: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki          mässä. Pääomatulojen verotuksen uudistamista
4059: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        selvittänyt asiantuntijaryhmä päätyi muistios-
4060: n:o 287:                                               saan (VM 1991:28) siihen, että todellisten kulu-
4061:                                                        jen vähentäminen soveltuu puun myyntitulojen
4062:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin met-         verotukseen ja johtaa myös oikeudenmukaisem-
4063:        säverolain muuttamiseksi niin, että oji-        paan lopputulokseen. Ratkaisun arvioitiin kan-
4064:        tus- ja muista vastaavista toimista koitu-      nustavan uhraamaan varoja myös metsänparan-
4065:        vien menojen verovähennyskelpoisuutta           nustyöhön.
4066:        rajoitetaan ympäristönsuojelullisilla pe-          Puun myyntitulojen verotus on osa pääoma-
4067:        rusteilla?                                      tulojen verotusta. Tähän järjestelmään ei ole
4068:                                                        tarkoituksenmukaista yhdistää metsälainsää-
4069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           däntöön tai ympäristönsuojelua koskevaan lain-
4070: vasti seuraavaa:                                       säädäntöön liittyviä rajoituksia. Vahingollisten
4071:                                                        tai epäsuotavien metsätaloudellisten toimenpi-
4072:    Pääomatulojen ja yritysverotuksen uudista-          teiden estämisen valvonta ei kuulu verohallinnon
4073: misen yhteydessä uudistettiin myös metsävero-          tehtäviin, eikä tällaista valvontaa ole tarkoituk~
4074: tus siten, että pinta-alaperusteisesta järjestelmäs-   senmukaista liittää verotuksen toimittamiseen.
4075: tä siirryttiin todellisten puun myyntitulojen vero-       Metsäverotuksen uudistamisen tarkoitukse-
4076: tukseen. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena oli        na oli, että metsätaloudesta saatua tuloa vero-
4077: uudistaa pääomatulojen verotus entistä yhtenäi-        tetaan kuten muitakin pääomatuloja ja tulon
4078: semmäksi ja neutraalimmaksi. Kuten muissakin           hankkimiseen kohdistuvat menot saadaan vä-
4079: pääomatuloissa, myös metsätulon verotuksessa           hentää. Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä
4080: vero kohdistetaan nettotuloon, josta tulonhank-        toimenpiteisiin ojitustoimista ja muista vastaa-
4081: kimismenot on vähennetty. Metsäverotuksen              vista toimista koituvien menojen vähennyskel-
4082: uudistamista valmisteltaessa harkittiin erityisesti    poisuuden rajoittamiseksi. Metsänhoidosta ym-
4083: sitä, miten metsään kohdistuvat puun kasvatus-         päristölle mahdollisesti aiheutuvat haitat tulee
4084: kulut tulisi vähentää. Vaihtoehtoinen vähentä-         hoitaa muussa lainsäädännössä olevien keino-
4085: mistapa olisi, että metsään kohdistuvat puun           jen avulla.
4086: 
4087:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
4088: 
4089:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4090:                                         1993 vp -   KK 287                                           3
4091: 
4092: 
4093: 
4094: 
4095:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4096: 
4097:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skulle ha dragits av enligt ett schematiskt procen-
4098: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tuellt avdrag motsvarande de genomsnittliga
4099: den 14 maj 1993 tili vederbörande medlem av         kostnadema för uppdrivning av skog, såsom i
4100: statsrådet översänt följande av riksdagsman         systemet med arealgrunder. Den expertgrupp
4101: Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr 287:     som utredde revideringen av beskattningen av
4102:                                                     kapitalinkomster framlade i sin promemoria
4103:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       (FM 1991:28) att ett avdrag som motsvarar de
4104:        att ändra skogsskattelagen så att av-        verkliga kostnadema är lämpligare vid beskatt-
4105:        dragsgillheten vid beskattningen i fråga     ningen av försäljningsinkomst av virke, och leder
4106:        om utgifter föranledda av dikning och        tili ett mer rättvist slutresultat. Man räknade
4107:        andra motsvarande åtgärder begränsas         med att avgörandet också skulle stimulera an-
4108:        på miljövårdsgrunder?                        vändningen av medel för skogsförbättringsarbe-
4109:                                                     te.
4110:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Beskattningen av försäljningsinkomsten av
4111: anföra följande:                                    virke är en del av kapitalinkomstbeskattningen.
4112:                                                     Det är inte ändamålsenligt att foga begränsning-
4113:    1 samband med revideringen av kapitalin-         ar som hör samman med skogslagstiftningen
4114: komst- och företagsbeskattningen ändrades även      eller lagstiftningen om miljöskydd tili detta sys-
4115: skogsbeskattningen så att man övergick från         tem. Det är inte skatteförvaltningens uppgift att
4116: systemet med beskattning enligt arealgrunder tili   övervaka och förhindra skadliga eller ogynn-
4117: beskattning enligt de verkliga försäljningsin-      samma forstliga åtgärder och det är inte ända-
4118: komstema av virke. Ett av de främsta syftena        målsenligt att anknyta tillsyn av denna typ tili
4119: med revideringen var att beskattningen av kapi-     förrättandet av beskattningen.
4120: talinkomst skulle bli mer enhetlig och neutral.         Syftet med revideringen av skogsbeskattning-
4121: Vid beskattningen av skogsinkomster beräknas        en var att inkomster av skogsbruk skulle beskat-
4122: skatten enligt nettoinkomsten, vilket även är       tas lika som övriga kapitalinkomster och att
4123: fallet när det gäller andra kapitalinkomster.       utgiftema för förvärvandet av inkomsten skulle
4124: Från nettoinkomsten har utgiftema för inkom-        få dras av. Regeringen har inte för avsikt att
4125: stens förvärvande dragits av. När revideringen      vidta åtgärder för att begränsa avdragsgillheten
4126: av skogsbeskattningen bereddes övervägdes sär-      i fråga om utgifter av dikning och andra motsva-
4127: skilt på vilket sätt utgiftema för uppdrivningen    rande åtgärder. Skogsvårdens eventuella skadli-
4128: av skogen skulle dras av. Ett altemativt sätt var   ga inverkan på miljön bör åtgärdas genom de
4129: att kostnadema för uppdrivningen av skogen          metoder som den övriga lagstiftningen erbjuder.
4130: 
4131:      Helsingfors den 17 juni 1993
4132: 
4133:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
4134:                                                1993 vp
4135: 
4136: Kirjallinen kysymys 288
4137: 
4138: 
4139: 
4140: 
4141:                                   Vistbacka: Eläimille kärsimyksiä aiheuttavien teuraseläinkuljetus-
4142:                                       ten vähentämisestä
4143: 
4144: 
4145:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4146: 
4147:    Eläinsuojelijat varsinkin Vaasan läänissä ovat    san hautomia eläimiä. Tämän takia tulisi pikai-
4148: olleet huolissaan Itikka-Lihapolar Oy:n eläin-       sesti selvittää, aiheuttaako useiden satojen
4149: kuljetuksista. Tämä johtuu siitä, että yhtiö on      kilometrien pituinen kuljetus eläimille kohtuu-
4150: ilmoittanut lakkauttavansa teurastamonsa Ro-         tonta haittaa ja voidaanko sitä verrata eläin-
4151: vaniemellä. Tämä tiesi kuljetusmatkojen pitene-      rääkkäykseen.
4152: mistä jopa useilla sadoilla kilometreillä. Pohjoi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4153: sessa kasvatettujen eläimien lähimmäksi teuras-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4154: tuspaikaksi tulee lakkauttamisenjälkeen Ylivies-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4155: ka ja joitain eläimiä kuljetetaan myös Etelä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4156: Pohjanmaalle saakka Lapista.
4157:    Yhtiö itse on järjestänyt eläinten koekuljetuk-             Tietääkö Hallitus, että esimerkiksi
4158: sen, joka osoittaa, että pitkän matkan kuljetuk-            ltikka-Lihapolar Oy:n Lapista Pohjan-
4159: sia eläimille voidaan vähentää. Koska ko. kulje-            maalle saakka ulottuvat teuraseläinkulje-
4160: tus tehtiin huippuluokan kalustolla ja suotuisissa          tukset aiheuttavat eläinkuolemia ja mui-
4161: olosuhteissa, ei tällainen yhtiön itsensä tekemä            ta kärsimyksiä teuraseläimille, ja
4162: koe todista vielä mitään. Asiaa tulisi selvittää               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4163: laajemmin ja puolueettoman tutkimuksen tur-                 teurastamotoiminnan keskittymisestä ai-
4164: vin. Pistokokeissa on havaittu yhtiön pitkän                heutuvien ylipitkien teuraseläinkuljetus-
4165: matkan kuljetuksissa kuolleita eläimiä sekä virt-           ten vähentämiseksi?
4166: 
4167:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993
4168: 
4169:                                           Raimo Vistbacka
4170: 
4171: 
4172: 
4173: 
4174: 2300321
4175: 2                                          1993 vp -   KK 288
4176: 
4177: 
4178: 
4179: 
4180:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4181: 
4182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suunnittelusta. Teurastamo on kuitenkin selvit-
4183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tänyt sattuneet kuolemantapaukset ja pohjoises-
4184: olette 14 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn             ta tulevia eläinkuljetuksia seurataan erityisen
4185: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tarkkaan mahdollisten epäkohtien varalta.
4186: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vist-             Nautaeläimille tarkoitettuja kuljetusajoneu-
4187: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            voja on jo kehitetty ja uusittu sellaisiksi, että ne
4188: n:o 288:                                               sopivat mahdollisimman hyvin Pohjois-Suomes-
4189:                                                        ta ajettaviin teuraseläinkuljetuksiin. Eläinten
4190:            Tietääkö Hallitus, että esimerkiksi         hyvinvoinnin varmistamiseen on kiinnitetty eri-
4191:         Itikka-Lihapolar Oy:n Lapista Pohjan-          tyistä huomiota ja pyritty saamaan kuljetus-
4192:         maalle saakka ulottuvat teuraseläinkulje-      mukavuus mahdollisimman hyväksi siten, että
4193:         tukset aiheuttavat eläinkuolemia ja mui-       eläinten olo kuljetustilassa vastaisi navetassa
4194:         ta kärsimyksiä teuraseläimille, ja             olemista. Sikojen kuljetusolosuhteiden, keräilyn
4195:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         ja karsinaryhmittelyn parantamista tulee selvi-
4196:         teurastamotoiminnan keskittymisestä ai-        tellä edelleen, jotta ilmenneet ongelmat saadaan
4197:         heutuvien ylipitkien teuraseläinkuljetus-      poistettua. Ruotsista saatujen tietojen ja koke-
4198:         ten vähentämiseksi?                            musten perusteella pitkästä matkasta tulevat
4199:                                                        hyvissä olosuhteissa kuljetetut siat voidaan teu-
4200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rastamolla teurastaa heti, koska eläimet ovat
4201: vasti seuraavaa:                                       levänneet hyvin kuljetuksen aikana. Sen sijaan
4202:                                                        lyhyen kuljetusmatkan jälkeen siat tarvitsevat
4203:     Eläinten kuljetuksesta moottoriajoneuvoilla        kahden tunnin levon teurastamolla ennen teu-
4204: annetun asetuksen (335/71) mukaan kuljetus on          rastusta.
4205: järjestettävä siten, ettei eläin vahingoitu eikä          Teurastamotoiminta ja muu elintarviketeolli-
4206: joudu alttiiksi sairastumiselle sekä ettei kuljetuk-   suus ovat suurelta osin julkisvallan suoranaisista
4207: sessa tuoteta eläimelle tarpeetonta kipua ja tus-      toimenpiteistä riippumatonta liiketoimintaa.
4208: kaa.                                                   Valtiovallan vaikutusmahdollisuudet yritysten
4209:     Kuljetettaessa eläimiä tiloilta teurastamoille     päätöksentekoon ovat näin ollen korkeintaan
4210: sattuu silloin tällöin yksittäisten eläinten kuole-    välillisiä. Teuraseläinten kuljetuksessa on kaik-
4211: misia kuljetuksen aikana. Kuljetuskuolleisuus          kien toiminnanharjoittajien kuljetusmatkojen
4212: on Suomessa varsin pientä, eikä tämänhetkisten         pituudesta riippumatta noudatettava eläinten
4213: tutkimustulosten ja kokemusten nojalla näytä           kuljettamista koskevaa eläinsuojelulainsäädän-
4214: siltä, että kuljetusmatkan pituus sinänsä suoras-      töä. Suomesta ja muista Pohjoismaista saatujen
4215: taan lisäisi teuraseläinten kuolemia tai aiheuttai-    kokemusten perusteella on ilmeistä, että eläin-
4216: si tarpeetonta kärsimystä eläimille. Pohjoisesta       suojelullisia ongelmia ei aiheuta matkan pituus
4217: tulleissa teuraseläinkuljetuksissa ilmenneet yksit-    sinänsä, vaan eläinten hyvinvoinnin kannalta
4218: täiset ongelmat ovat mitä ilmeisimmin johtuneet        ovat tärkeitä nimenomaan kuljetuskalusto ja
4219: kuljetuskaluston heikosta sopivuudesta näihin          eläinten kuljetusolosuhteet sekä teurasajojenjär-
4220: kuljetuksiin sekä ajojen järjestämisen huonosta        kevä etukäteissuunnittelu.
4221: 
4222:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
4223: 
4224:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4225:                                            1993 vp -   KK 288                                            3
4226: 
4227: 
4228: 
4229: 
4230:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4231: 
4232:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kas särskilt noggrant för att eventuella missför-
4233: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         hållanden skall kunna avhjälpas.
4234: den 14 maj 1993 tili vederbörande medlem av               De transportfordon som är avsedda för nöt-
4235: statsrådet översänt följande av riksdagsman            kreatur har redan utvecklats och förnyats så att
4236: Vistbacka undertecknade spörsmål nr 288:               de så bra som möjligt skalllämpa sig för trans-
4237:                                                        porter av slaktdjur från norra Finland. Man har
4238:           År Regeringen medveteil om att. t.ex.        fåst särskild uppmärksamhet vid djurens välbe-
4239:        Itikka-Lihapolar Oy:s transporter av            fmnande och har strävat efter att djuren under
4240:        slaktdjur från Lappland ända tili Öster-        transporten skall ha det så behagligt som möj-
4241:        botten förorsakar dödsfall och annat li-        ligt. Förhållandena i transportutrymmet skall
4242:        dande för slaktdjuren, och                      motsvara förhållandena i fåhuset. När det gäller
4243:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        svin är det nödvändigt att ytterligare utreda hur
4244:        för att minska de alltför långa transpor-       transportförhållandena, insamlandet och indel-
4245:        ter av slaktdjur som centraliseringen av        ningen av svinen i kättar skall förbättras så att de
4246:        slakteriverksamheten medför?                    problem som framkommit skall kunna lösas.
4247:                                                        Enligt uppgifter och erfarenheter från Sverige
4248:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt          kan sådana svin som transporterats en lång
4249: anföra följande:                                       sträcka under goda förhållanden slaktas genast
4250:                                                        efter att de anlänt tili slakteriet, eftersom djuren
4251:    Enligt förordningen om transport av djur med        fått vila ordentligt under transporten. Efter en
4252: motorfordon (335/71) skall transporten ordnas          kort transportsträcka behöver svinen däremot
4253: så att djuren inte skadas eller utsätts för risk att   två timmars vila i slakteriet innan de kan slaktas.
4254: insjukna eller för onödig smärta eller plåga.             Slakteriverksamheten och livsmedelsindustrin
4255:    När djur transporteras från gårdarna tili slak-     i övrigt är tili stor del sådan affårsverksamhet
4256: terierna händer det ibland att något enstaka djur      som är oberoende av den offentliga maktens
4257: dör under transporten. Dödligheten i samband           direkta åtgärder. Statsmaktens möjligheter att
4258: med transporter är relativt liten i Finland och på     påverka företagens beslut är således på sin höjd
4259: basis av aktuella forskningsresultat och erfaren-      indirekta. Alla företagare måste vid transport av
4260: heter förefaller det inte som om transportsträck-      slaktdjur, oberoende av sträckan, iaktta vad som
4261: ans längd i sig direkt skulle bidra tili att öka       stadgas om djurtransport i djurskyddslagstift-
4262: antalet dödsfall bland slaktdjuren eller förorsaka     ningen. På basis av erfarenheter från Finland
4263: onödigt lidande för dem. De enstaka problem            och andra nordiska Iänder är det uppenbart att
4264: soin uppstått i samband med transporter av             det inte är resans längd i sig som ger upphov tili
4265: slaktdjur norrifrån har uppenbarligen berott på        djurskyddsproblem. För djurens välbefinnande
4266: att transportmaterielen inte lämpat sig för denna      är det uttryckligen transportmaterielen, förhål-
4267: typ av transport och på att körningarna har            landena under transporten och en förnuftig för-
4268: planerats dåligt. Slakteriet har dock utrett döds-     handsplanering av körningarna som är de vik-
4269: fallen, och djurtransporterna från norr överva-        tiga faktorerna.
4270:      Helsingfor den 8 juni 1993
4271: 
4272:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4273:                                                                                                                 j
4274:                                                                                                             j
4275:                                                                                                         j
4276:                                                                                                     j
4277:                                                                                                 j
4278:                                                                                             j
4279:                                                                                         j
4280:                                                                                     j
4281:                                                                                 j
4282:                                                                             j
4283:                                                                         j
4284:                                                                     j
4285:                                                                 j
4286:                                                             j
4287:                                                         j
4288:                                                     j
4289:                                                 j
4290:                                             j
4291:                                         j
4292:                                     j
4293:                                 j
4294:                             j
4295:                         j
4296:                     j
4297:                 j
4298:             j
4299:         j
4300:     j
4301: j
4302:                                                1993 vp
4303: 
4304: Kirjallinen kysymys 289
4305: 
4306: 
4307: 
4308: 
4309:                                   Rinne: Valtioneuvoston jäsenen kristillistä vakaumusta koskevasta
4310:                                       lausumasta
4311: 
4312: 
4313:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4314: 
4315:     Valtioneuvoston jäseneksi valittu Heikki            Heikki Haavistonjulkinen lausunto on kansa-
4316: Haavisto on aikaisemmin pitäytynyt politiik-         laisten keskuudessa koettu rienaavana. Lausun-
4317: kaan. Tutkimusten osoittaessa, että maatalous        to ei ole jumalanpilkkaa, vaan kristillisten arvo-
4318: on typen ja fosforin osalta pahin saastuttaja, hän   jen alistamista poliittiseksi kynnysmatoksi harki-
4319: vastasi, että maatalous ei saastuta. EY:n vastai-    tulla tavalla.
4320: silla vainovalkeilla hän ilmoitti, että kysymys on      Esko Ahon hallituksen muutamat ministerit
4321: Suomen itsenäisyydestä. Äskettäin hän ilmoitti       ovat, eivät kuitenkaan näin häpeämättömällä
4322: hyväksyvänsä Maastrichtin sopimuksen ehdoit-         tavalla aikaisemmin, kertoneet toimiensa perus-
4323: ta, mutta kertoi olevansa isänmaan asialla.          tuvan kristilliselle etiikalle. Hallituksen teot kui-
4324:     Edellä esitetyt ovat maallisia.                  tenkin osoittavat täsmälleen päinvastaista kuin
4325:     Iltalehden 8.5.1993 haastattelussa ministeri     Jeesus lähimmäisestä opetti.                  .
4326: Heikki Haavisto lausuu sanatarkasti seuraavaa:          Edellä olevan perusteella ja va1tiopäiväjätjes-
4327:     "Lähden vahvasti kristillisestä vakaumukses-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4328: ta, johon kuuluu ehdoton rehellisyys ja oikeu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4329: denmukaisuus toisia kohtaan."                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4330:     Laupias samarialainen pysähtyi ja auttoi ros-
4331: vojen uhriksi jäänyttä lähimmäistään oman hen-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4332: kensä uhalla. Heikki Haavisto ajoi lähimmäisen               ryhtyä kristillisiä arvoja rienaavan lau-
4333: päälle, jätti uhrinsa heitteille, pakeni paikalta            suntokäytäntönsä hillitsemiseksi?
4334: sekä jätti ilmoittamatta tapahtuneesta auttaville
4335: viranomaisille.
4336: 
4337:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1993
4338: 
4339:                                             Heikki Rinne
4340: 
4341: 
4342: 
4343: 
4344: 2300321
4345: 2                                      1993 vp -   KK 289
4346: 
4347: 
4348: 
4349: 
4350:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4351: 
4352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen keskei-
4353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      siä elementtejä ovat uskonnon- ja omantunnon-
4354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vapaus. Tästä lähtökohdasta katsottuna kenen-
4355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki        kään omaatuntoa ei voida sitoa, vaan jokainen
4356: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vastaa viime kädessä henkilökohtaisesti kannan-
4357: n:o 289:                                           otoistaan. Tämä oikeus koskee myös valtioneu-
4358:                                                    voston jäseniä. Hallitus ei siten valvo eikä tule
4359:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      valvomaan jäsentensä lausuntoja uskonnon ja
4360:        ryhtyä kristillisiä arvoja rienaavan lau-   omantunnonvapauden alaan liittyvissä asioissa.
4361:        suntokäytäntönsä hillitsemiseksi?              Toisaalta en ole todennut sellaisia valtioneu-
4362:                                                    voston jäsenten kannanottoja, jotka antaisivat
4363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       edes aihetta esitettyyn kysymykseen.
4364: vasti seuraavaa:
4365: 
4366:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
4367: 
4368:                                                                          Pääministeri Esko Aho
4369:                                         1993 vp -   KK 289                                        3
4370: 
4371: 
4372: 
4373: 
4374:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4375: 
4376:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Religions- och samvetsfrihet är centrala ele-
4377: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        ment i den finländska samhällsordningen. Med
4378: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     beaktande av denna synpunkt kan det konstate-
4379: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål         ras att ingens samvete går att binda, utan varje
4380: nr 289:                                             människa ansvarar i sista hand själv för sina
4381:                                                     ställningstaganden. Denna rätt tillkommer ock-
4382:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      så medlemmarna i statsrådet. Regeringen över-
4383:        ta för att tygla sin praxis i fråga om       vakar således inte och kommer heller inte att
4384:        utlåtanden som vanhelgar de kristna vär-     övervaka sina medlemmars uttalanden i ärenden
4385:        deringarna?                                  som anknyter tili religions- och samvetsfrihet.
4386:                                                        Å andra sidan har jag inte observerat några
4387:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sådana ställningstaganden från statsrådsmed-
4388: anföra följande:                                    lemmarnas sida, som ens skulle ge anledning tili
4389:                                                     föreliggande spörsmål.
4390: 
4391:      Helsingfors den 17 juni 1993
4392: 
4393:                                                                          Statsminister Esko Aho
4394:                                               1993 vp
4395: 
4396: Kirjallinen kysymys 290
4397: 
4398: 
4399: 
4400: 
4401:                                   Mäkelä ym.: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston uusis-
4402:                                      ta toimitiloista
4403: 
4404: 
4405:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4406: 
4407:    Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosas-      hankkeen tekee se, että lähes puolet sen koko-
4408: tolle on juuri valmistumassa Helsingin Kataja-      naiskustannuksista muodostuu koroista. Tun-
4409: nokalle kehitysyhteistyötalo. Talo on rakennettu    tuisi järkevältä, että valtio käyttäisi vallitsevaa
4410: kokonaan velalla siten, että se on tarkoitus        vuokrakiinteistöjen hintojen alhaisuutta hyväk-
4411: maksaa 10 seuraavan vuoden aikana. Valtiolle        seen sijoittamalla ulkoasiainministeriön kehitys-
4412: tämä tulee aiheuttamaan kustannuksia hankin-        yhteistyöosaston vuokratiloihin. Nyt rakenne-
4413: tahintana ja korkoina yhteensä 144 miljoonaa        tun kaltainen oma kehitysyhteistyötalo tuntuu
4414: markkaa. Kyseiset rakentamiskustannukset si-        vallitsevassa tilanteessa lähinnä yliampumiselta.
4415: sällytetään Suomen kehitysyhteistyömenoihin.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4416: Yhteiskustannuksista hankintahintaa on 84 mil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4417: joonaa markkaa ja korkoja peräti 60 miljoonaa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4418: markkaa. Hankinnasta on tehty esisopimus Pos-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4419: tipankin kanssa ja siihen järjestelyyn haetaan
4420: siunausta valtion lisätalousarvioesityksessä.                  Millä perusteilla Hallitus on rakennut-
4421:    Katajanokan kehitysyhteistyötaloon tulee si-            tanut ulkoasiainministeriön kehitysyh-
4422: joittumaan ministerin lisäksi noin 180 kehitysyh-          teistyöosastolle oman yli 140 miljoonaa
4423: teistyövirkamiestä. Muuton on tarkoitus tapah-             markkaa maksaneen kehitysyhteistyöta-
4424: tua kuluvan toukokuun aikana. Kun Suomi on                 lon, ja
4425: vähentämässä talousvaikeuksiensa takia olen-                   pitääkö Hallitus kyseistä hanketta val-
4426: naisesti kehitysapuaan, on perusteltua kysyä,              litsevassa valtiontalouden rahoitustilan-
4427: onko järkevää rakennuttaa yli 140 miljoonan                teessa järkevänä verrattuna esimerkiksi
4428: markan arvoinen toimitalo tämänkaltaiselle toi-            vuokratiloissa toimimiseen?
4429: minnalle. Entistä ihmeellisemmäksi kyseisen
4430: 
4431:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993
4432: 
4433:                     Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
4434: 
4435: 
4436: 
4437: 
4438: 230032J
4439: 2                                        1993 vp- KK 290
4440: 
4441: 
4442: 
4443: 
4444:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4445: 
4446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kauppahinta muodostuu pääosin rakennus-
4447: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kustannuksista ja niiden rakennusaikaisista ko-
4448: olette 14 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn           roista ja on noin 84 miljoonaa markkaa. Raken-
4449: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nuskustannukset on saatu rakennushallituksen
4450: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-        järjestämän urakkakilpailun perusteella. Rahoi-
4451: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tuskustannukset taasen johtuvat siitä, että valtio
4452: n:o 290:                                             ei maksa kustannuksia kerralla vaan 10 vuoden
4453:                                                      aikana. Kun peruskorko on nyt 7 prosenttia, on
4454:            Millä perusteilla Hallitus on rakennut-   kauppabionalle laskettava korko 10 prosenttia
4455:        tanut ulkoasiainministeriön kehitysyh-        ja vuotuiset lyhennykset ja korot noin 13,7
4456:        teistyöosastolle oman yli 140 miljoonaa       miljoonaa markkaa.
4457:        markkaa maksaneen kehitysyhteistyöta-            Valtiolla ei ole ollut vuonna 1986 eikä myö-
4458:        lon, ja                                       hemminkään omistuksessaan sellaisia vapaita
4459:            pitääkö Hallitus kyseistä hanketta val-   toimitiloja, joihin kehitysyhteistyöosasto olisi
4460:        litsevassa valtiontalouden rahoitustilan-     voitu sijoittaa.
4461:        teessa järkevänä verrattuna esimerkiksi          Kehitysyhteistyöosaston nykyiset vuokrat
4462:        vuokratiloissa toimimiseen?                   ovat n. 7 miljoonaa markkaa vuodessa. Pitkällä
4463:                                                      tähtäyksellä muutto omistustiloihin säästää val-
4464:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tion menoja.
4465: taen seuraavaa:                                         Kehitysyhteistyöosaston toimintojen sijoittu-
4466:                                                      minen yhteen paikkaan merkitsee myös toimin-
4467:    Valtioneuvosto hyväksyi 10.4.1986 tekemäl-        nan tehostumista. Samalla yhteydet Merikasar-
4468: lään päätöksellä esisopimuksen, jonka mukaan         miin helpottuvat, mikä parantaa edellytyksiä
4469: Postipankin toimesta perustettavan kiinteistö-       yhteistyön lisäämiselle ulkoasiainministeriön
4470: osakeyhtiön toimesta rakennetaan valtion käyt-       muiden osastojen kanssa.
4471: töön virastotalo valtion omistamalle alueelle           Kehitysyhteistyöosaston           henkilökunnan
4472: Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Kataja-        määrä on tällä hetkellä 170 henkilöä. Osaston
4473: nokka) osoitteessa Kanavakatu 4.                     henkilökunnan määrä supistuu säästötoimenpi-
4474:    Rakennushallitus on valtiovarainministeriön       teiden johdosta siten, että henkilöstön määrän
4475: valtuuttamana allekirjoittanut esisopimuksen         arvellaan vuoden 1994 lopulla olevan noin 155
4476: Postipankin kanssa 21.4.1986.                        henkilöä.
4477:    Esisopimus on luonteeltaan rahoitussopimus,          Osa ulkoasiainministeriön yksiköistä toimii
4478: jossa Postipankki on sitoutunut rahoittamaan         tällä hetkellä vuokratiloissa. Mikäli kehitysyh-
4479: uudisrakennuksen, joka on suunniteltu ja val-        teistyöosaston henkilöstömäärän supistuminen
4480: mistuu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-       toteutuu suunnitelman mukaisesti ja osa tiloista
4481: osaston käyttöön. Valtio on sitoutunut lunasta-      tämän seurauksena vapautuisi, voisivat nyt
4482: maan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet kauppa-          vuokratiloissa toimivat yksiköt siirtyä vapautu-
4483: hinnasta, joka vastaa hankkeeseen liittyviä kaik-    neisiin tiloihin, jolloin syntyisi edelleen säästöjä.
4484: kia välittömiä kustannuksia sekä kohtuullisia           Hankkeen investointipäätöstä tehtäessä
4485: hankkeen toteuttamisesta pankille aiheutuvia         vuonna 1986 toimitilojen tarjonta ja vuokrataso
4486: muita kustannuksia samoin kuin näille kustan-        olivat kokonaan erilaiset kuin nyt, eikä inves-
4487: nuksille kaupantekopäivään asti laskettuja kor-      tointipäätöstä voida arvioida nykyisen mark-
4488: komenoja. Kauppahinta esisopimuksessa on so-         kinatilanteen mukaan. Hankkeen kustannukset
4489: vittu maksettavaksi 10 vuoden kuoletusajan ja        ja rahoitusehdot ovat rakennuspaikan ja raken-
4490: vuotuisen koron, joka on 3 prosenttia korkeam-       nuksen laatuluokan huomioon ottaen kohtuulli-
4491: pi kuin Suomen Pankin kulloinenkin peruskor-         set. Kun rakentaminen alkoi, ei nykyinen talous-
4492: ko, mukaan. Osakekaupan edellytyksenä on,            lama ollut ennustettavissa eikä rakentamista ole
4493: että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat.       voitu keskeyttää.
4494:                                           1993 vp -   KK 290                                          3
4495: 
4496:    Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että   tukseen, valtio vuokraa tilat KYO:n käyttöön 10
4497: hanke on ollut järkevä investointipäätöstä teh-       vuodeksi esisopimuksessa tarkemmin määrite-
4498: täessä ja aloitettaessa rakennustyöt. Nykyisessä      tyin vuokrausehdoin. Tässä tapauksessa vuokra-
4499: taloudellisessa tilanteessa ratkaisut olisivat ehkä   kustannukset nykyisellä korkotasolla vastaisivat
4500: toisenlaisia.                                         likimäärin kiinteistön ostamisesta aiheutuvia
4501:    Mikäli eduskunta ei myönnä varoja uudisra-         kustannuksia vuosittain ja kiinteistö tällöin siis
4502: kennuskiinteistön hankkimiseksi valtion omis-         jäisi edelleen PSP:n omistukseen.
4503: 
4504:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
4505: 
4506:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4507: 4                                          1993 vp -    KK 290
4508: 
4509: 
4510: 
4511: 
4512:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
4513: 
4514:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nadsstyrelsens entreprenadanbudsförfarande,
4515: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          medan finansieringskostnaderna beror på att
4516: den 14 maj 1993 tili vederbörande medlem av             staten inte betalar kostnaderna på en gång utan
4517: statsrådet översänt följande av riksdagsman             under en period av tio år. Då grundräntan för
4518: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 290:             närvarande är 7 % är den ränta som beräknas på
4519:                                                         köpeskiliingen 10% och de årliga amorteringar-
4520:           På vilka grunder har Regeringen för           na och räntorna ca 13,7 milj. mk.
4521:        utrikesministeriets avdelning för utveck-           Staten har varken 1986 eller senare ägt sådana
4522:        lingssamarbete låtit bygga ett eget ut-          lediga lokaler i vilka avdelningen för utveck-
4523:        vecklingssamarbetshus som kostat drygt           lingssamarbete kunde ha placerats.
4524:        140 milj. mk, och                                   Avdelningens hyror är för närvarande ca 7
4525:           anser Regeringen att projektet i det          milj. mk per år. På lång sikt minskar statens
4526:        rådande statsekonomiska finansierings-           utgifter tili följd av flyttningen tili egna lokaler.
4527:        läget är befogat jämfört med t.ex. hyrda            Genom att avdelningens funktioner placeras
4528:        lokaler?                                         på ett och samma ställe effektiveras även verk-
4529:                                                         samheten. Samtidigt underlättas kontakterna
4530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           med Sjöekipaget, vilket ger bättre förutsättning-
4531: anföra följande:                                        ar för ett ökat samarbete med utrikesministeriets
4532:                                                         övriga avdelningar.
4533:    Statsrådet godkände genom sitt beslut av                Antalet anställda vid avdelningen för utveck-
4534: 10.4.1986 ett föravtal, enligt vilket ett fastighets-   lingssamarbete är för närvarande 170. På grund
4535: aktiebolag som bildas av Postbanken för statens         av sparåtgärderna uppskattas antalet anställda
4536: bruk bygger ett ämbetshus på ett statsägt områ-         vara ca 155 vid utgången av 1994.
4537: de i 8 stadsdelen (Skatudden), Kanalgatan 4.               En del av utrikesministeriets enheter är för
4538:    Med fullmakt av finansministeriet underteck-         närvarande placerade i hyrda lokaler. Om redu-
4539: nade byggnadsstyrelsen föravtalet med Postban-          ceringen av antalet anställda vid avdelningen för
4540: ken 21.4.1986.                                          utvecklingssamarbete sker planenligt och en del
4541:     Föravtalet är tili sin natur ett finansieringsav-   av lokalerna blir lediga, kan de enheter som nu
4542: tal enligt vilket Postbanken förbinder sig att          arbetar i hyrda lokaler flytta in i dessa, vilket
4543: finansiera en nybyggnad, som har planerats och          innebär ytterligare inbesparingar.
4544: fårdigställs för utrikesministeriets avdelning för         När investeringsbeslutet fattades 1986, var
4545: utvecklingssamarbete. Staten har förbundit sig          utbudet på lokaler och hyresnivån inte desamma
4546: att inlösa fastighetsaktiebolagets aktier för en        som för närvarande. Beslutet kan därför inte
4547: köpeskilling som motsvarar alla direkta kostna-         bedömas utgående från det gällande marknads-
4548: der som hänför sig tili projektet samt de skäliga       läget. Med beaktande ·av byggnadsplatsen och
4549: andra kostnader som genomförandet av projek-            kvalitetsklassen för byggnaden är kostnaderna
4550: tet innebär för banken liksom även ränteutgifter-       och finansieringsvillkoren för projektet skäliga.
4551: na för dessa kostnader fram tili dagen för köpet.       Då byggandet inleddes kunde en ekonomisk
4552: Enligt föravtalet är amorteringstiden för köpe-         depression inte förutses och byggandet har inte
4553: skillingen tio år och den årliga räntan 3 % högre       kunnat avbrytas.
4554: än Finlands Banks grundränta vid ifrågavarande             Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
4555: tidpunkt. En förutsättning för aktieaffåren är att      terar regeringen att projektet var befogat då
4556: riksdagen beviljar nödvändiga anslag för projek-        investeringsbeslutet fattades och byggnadsarbe-
4557: tet.                                                    tena inleddes. I det rådande ekonomiska läget
4558:    Köpeskillingen består huvudsakligen av bygg-         skulle frågan eventuellt ha lösts på ett annat sätt.
4559: nadskostnader och räntor på dessa för bygg-                Om inte riksdagen beviljar medel för anskaff-
4560: nadstiden och uppgår tili ca 84 milj. mk. Bygg-         ning av nybyggnaden i statens ägo, hyr staten
4561: nadskostnaderna har erhållits på basis av bygg-         lokalerna åt avdelningen för utvecklingssamar-
4562:                                        1993 vp -   KK 290                                        5
4563: 
4564: bete för tio år. Hyresvillkoren har fastställts    na per år i detta fall motsvara kostnadema för
4565: närmare i föravtalet. Med beaktande av den         köpet av fastigheten och fastigheten kvarstår
4566: gällande räntenivån uppskattas hyreskostnader-     alltså då fortfarande i Postbankens ägo.
4567:     Helsingfors den 17 juni 1993
4568: 
4569:                                                                   Finansminister Iiro Viinanen
4570:                                                1993 vp
4571: 
4572: Kirjallinen kysymys 291
4573: 
4574: 
4575: 
4576: 
4577:                                   Suhonen ym.: Poliisin puhelinkuunteluoikeudesta aiheutuvista
4578:                                      ongelmista
4579: 
4580: 
4581:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4582: 
4583:    Oikeusministeriön työryhmä esitti huhti-             Esityksen mukaisesti pitkäaikainen tarkkailu
4584: kuun alussa jättämässään ehdotuksessa poliisil-      edellyttää tuomioistuimen lupaa. Se myönnettäi-
4585: le oikeutta puhelinkuunteluun. Poliisi on ve-        siin kuitenkin rutiiniluonteisesti salassa pidettä-
4586: donnut kyseistä oikeutta vaatiessaan siihen,         vässä yhden tuomarin istunnossa. Pidättämiseen
4587: että telekuuntelu on sallittu kaikissa Länsi-        oikeutettu virkamies saisi päättää alle 4 vuoro-
4588: Euroopan maissa Suomea ja Belgiaa lukuun             kauden kuuntelusta tai tarkkailusta, joka voisi
4589: ottamatta. Kuuntelu olisi sallittua vain vaka-       kohdistua julkisten paikkojen ohella esimerkiksi
4590: vissa rikoksissa ja sille vaadittaisiin yleensä      hotellihuoneeseen ja omakotitalon pihaan. Li-
4591: tuomioistuimen lupa.                                 säksi vaatimus rikoksen minimirangaistuksesta
4592:    Puhelinkuuntelun nimellä julkistettu esitys si-   on epämääräinen. Vakavaksikin oletettu rikos
4593: sältää myös oikeuden tekniseen tarkkailuun ja        voi osoittautua myöhemmin pikkurikokseksi ja
4594: myös sellaisia käyttölievennyksiä, joiden mu-        epäilty pikkutekijäksi tai syyttömäksi.
4595: kaan poliisi voisi ehdotuksen porsaanreikiä hy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4596: väksi käyttämällä jopa omin lupinensa seurata        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4597: lyhytaikaisesti kaukokuuntelun ja nauhoituksen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4598: avulla tai videoimalla ja valokuvaamaila kenen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4599: hyvänsä elämää kotirauhaa lukuun ottamatta.
4600:  Lisäksi se voisi valvoa, mihin numeroihin tark-               Kuinka Hallitus aikoo varmistua siitä,
4601:  kailtavasta puhelimesta on soitettu. Televalvon-           ettei poliisille suunniteltu puhelinkuunte-
4602:  nan rajana olisi epäily rikoksesta, josta lievin           luoikeus tule aiheuttamaan väärinkäy-
4603:  rangaistus on 4 kuukautta vankeutta. Tämän-                töksiä tai kansalaisten keskuudessa epäi-
4604:  hetkisessä tilanteessa väärinkäytösten vaara on            lystä ja pelkoa kotirauhan rikkomisesta
4605: ehkä olematon, mutta yhteiskunnalliset olot voi-            sekä yksityisyyden loukkaamista?
4606:  vat meidänkin maassamme muuttua.
4607: 
4608:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993
4609: 
4610:                      Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
4611: 
4612: 
4613: 
4614: 
4615: 2300321
4616: 2                                        1993 vp -   KK 291
4617: 
4618: 
4619: 
4620: 
4621:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4622: 
4623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksen perusteluissa mainitun oikeus-
4624: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ministeriön työryhmän mietinnöstä on huhti-
4625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuun 14 päivänä tänä vuonna pyydetty lausunto
4626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           usealta viranomaiselta ja järjestöltä. Määräaika
4627: Suhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       lausunnoille päättyi toukokuun viimeisenä päi-
4628: sen n:o 291:                                         vänä. Kaikki lausunnonantajat eivät kuitenkaan
4629:                                                      vielä ole toimittaneet lausuntoansa oikeusminis-
4630:           Kuinka Hallitus aikoo varmistua siitä,     teriölle.
4631:        ettei poliisille suunniteltu puhelinkuunte-      Oikeusministeriön tarkoituksena on kiireelli-
4632:        luoikeus tule aiheuttamaan väärinkäy-         sesti ryhtyä valmistelemaan hallituksen esitystä
4633:        töksiä tai kansalaisten keskuudessa epäi-     mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta.
4634:        lystä ja pelkoa kotirauhan rikkomisesta       Valmistelussa tullaan kiinnittämään erityistä
4635:        sekä yksityisyyden loukkaamista?              huomiota telekuunteluun ja muihin uusiin tark-
4636:                                                      kailukeinoihin liittyviin oikeusturvanäkö kohtiin.
4637:                                                      Koska kaikkia lausuntoja ei vielä ole saatu, olisi
4638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ennenaikaista jo tässä vaiheessa seikkaperäisesti
4639: vasti seuraavaa:                                     ottaa kantaa tarvittaviin oikeusturvatakeisiin.
4640: 
4641:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1993
4642: 
4643:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
4644:                                        1993 vp -   KK 291                                           3
4645: 
4646: 
4647: 
4648: 
4649:                                    Tili Riksdagens Herr Ta!man
4650: 
4651:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Över det betänkande av en arbetsgrupp vid
4652: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       justitieministeriet som nämns i motiveringen till
4653: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    spörsmålet har den 14 april i år begärts utlåtande
4654: dagsman Hannu Suhonen m.fl. undertecknade          av flera myndigheter och organisationer. Tids-
4655: spörsmål nr 291:                                   fristen för utlåtandena löpte ut den sista maj.
4656:                                                    Alla remissinstanser har dock inte ännu lämnat
4657:           Hur ämnar Regeringen försäkra sig        in sina utlåtanden till justitieministeriet.
4658:        om att den planerade rättigheten för            Det är justitieministeriets avsikt att skynd-
4659:        polisen att avlyssna telefonsamtal inte     samt inleda beredningen av en regeringsproposi-
4660:        kommer att leda till missbruk eller miss-   tion på grundval av betänkandet och de utlåtan-
4661:        tankar om och rädsla för brott mot          den som lämnas. Vid beredningen kommer sär-
4662:        hemfriden bland medborgarna samt            skild uppmärksamhet att fästas vid rättsskydds-
4663:        kränkningar av integriteten?                synpunkter i anslutning till telefonavlyssning och
4664:                                                    andra nya övervakningsmetoder. Eftersom alla
4665:                                                    utlåtanden ännu inte har lämnats vore det för-
4666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hastat att redan i detta skede detaljerat ta ställ-
4667: anföra följande:                                   ning till vilka rättsskyddsgarantier som behövs.
4668: 
4669:      Helsingfors den 3 juni 1993
4670: 
4671:                                                                  Justitieminister Hannele Pokka
4672:                                                  1993 vp
4673: 
4674: Kirjallinen kysymys 292
4675: 
4676: 
4677: 
4678: 
4679:                                     Seppänen: Masa Yards Oy:n laivatilauksille myönnetyistä valtion-
4680:                                         takauksista
4681: 
4682: 
4683:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4684: 
4685:     Suomalaisilla on huonoja kokemuksia erilai-        mm. Suomen markan kelluessa, on tarkalleen
4686: sille laivatilauksille annetuista valtion takuista.    tiedettävä, millainen riski mainitusta tilauksesta
4687: Ns. K-takuut tulivat 1970-luvun puolivälissä           on takuiden muodossa siirretty veronmaksajille.
4688: maksamaan valtiolle yli miljardin, ja ns. R-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4689: takuut ynnä muut Wärtsilä Meriteollisuus Oy:lle        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4690: annetut takuut tulivat valtiolle niin ikään kalliik-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4691: si.                                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4692:     Nyt Masa Yards Oy on saanut kaasutankke-
4693: ritilauksen Abu Dhabista, ja mainittu tilaus on                  Millaisia riskitekijöitä liittyy Masa
4694: myönteinen asia koko Suomen kansantaloudelle.                 Yards Oy:n Abu Dhabista saamaan lai-
4695:     Kun tilaus mitä ilmeisimmin perustuu valtion              vatilauksen rahoitukseen veronmaksa-
4696: takuisiin hyvin fleksiibeleissä ulkoisissa oloissa            jien näkökulmasta?
4697:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993
4698: 
4699:                                              Esko Seppänen
4700: 
4701: 
4702: 
4703: 
4704: 230032J
4705: 2                                      1993 vp -   KK 292
4706: 
4707: 
4708: 
4709: 
4710:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4711: 
4712:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa     enimmäismäärä ja kesto on Vientiluotto-vaihto-
4713: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ehtoon verrattuna selvästi alhaisempi. Lisäksi on
4714: olette 14 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn         otettava huomioon, että Kvaerner Masa-Yards
4715: kirjeenne n:o 787 ohella toimittanut valtioneu-    Oy:ltä on edellytetty täysimääräiset vastavakuu-
4716: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja     det. Riskiä vähentää myös Kvaerner-yhtymän
4717: Esko Seppäsen näin kuuluvan kitjallisen kysy-      hyvä taloudellinen asema.
4718: myksen n:o 292:                                        Takuupäätöksen yksityiskohtien osalta jou-
4719:                                                    dutaan viittaamaan Valtiontakuukeskuksesta
4720:           Millaisia riskitekijöitä liittyy Masa-   annetun lain (111189) 13 §:ään, jonka mukaan
4721:        Yards Oy:n Abu Dhabista saamaan lai-        takuukeskukselle kuuluvia asioita käsiteltäessä
4722:        vatilauksen rahoitukseen veronmaksa-        saatua tietoa yksityisen henkilön tai yhteisön
4723:        jien näkökulmasta?                          taloudellisesta asemasta tahi liike- tai ammat-
4724:                                                    tisalaisuudesta ei saa luvattomasti ilmaista sivul-
4725:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       liselle.
4726: vasti seuraavaa:                                       Valtiontakuukeskuksen toiminta perustuu
4727:                                                    niin sanottuun itsekannattavuusperiaatteeseen.
4728:    Kvaerner Masa-Yards Oy on allekitjoittanut      Tällä tarkoitetaan sitä, että takuukeskuksen on
4729: sopimuksen neljän 135 000 m3:n LNG-kaasulai-       toiminnassaan pyrittävä siihen, että sen menot
4730: van toimittamisesta Abu Dhabiin. Tilaajana on      voidaan pitkällä aikavälillä kattaa toiminnan
4731: Abu Dhabin kansallinen öljy-yhtiö (Abu Dhabi       tuloilla. Vientiin liittyvää yritys- ja maariskiä
4732: National Oil Company, ADNOC). Tilauksen            taatessaan Valtiontakuukeskus seuraa tarkoin
4733: arvo on noin 5,5 miljardia markkaa. Alukset        kansainvälisissä yhteyksissä, muun muassa niin
4734: rakennetaan K vaerner Masa-Yards Oy:n Turun        sanotun Bernin Unionin piirissä sovittuja toi-
4735: telakalla toimitettaviksi vuosina 1996 ja 1997.    mintalinjoja.
4736: Aluksilla on tarkoitus kuljettaa nesteytettyä          Abu Dhabin maariski liittyy paljolti Lähi-
4737: maakaasua Abu Dhabista Japaniin.                   idän tilanteen vakauteen ja öljyn markkinakehi-
4738:    Normaalista laivakaupasta poiketen kysy-        tykseen. Abu Dhabin päätulolähde on öljy (hal-
4739: myksessä on käteiskauppa, jossa tilaaja maksaa     lituksen tuloista yli 90 %). Öljyvarantojen arvioi-
4740: alukset sovitun maksuaikataulun mukaisesti kä-     daan riittävän lähes 200 vuodeksi. Lisäksi Abu
4741: teisellä sitä mukaa kuin alusten rakentaminen      Dhabissa on merkittäviä kaasuvaroja.
4742: edistyy. Käteiskauppaan liittyvä riski on luot-        Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
4743: toon perustuvaan jätjestelyyn verrattuna huo-      Masa-Yards Oy:n Abu Dhabista saamaan laiva-
4744: mattavasti vähäisempi jo yksistään sen vuoksi,     tilaukseen liittyy normaaleja suureen vientitoi-
4745: että riskin enimmäismäärä jää pienemmäksi ja       mitukseen liittyviä riskitekijöitä. Riskejä on kui-
4746: samoin riskin kesto lyhyempiaikaiseksi. Nor-       tenkin pystytty merkittävästi vähentämään
4747: maalissa laivakaupassa sovelletaan niin sanottu-   muun muassa sen vuoksi, että kysymyksessä on
4748: ja OECD-ehtoja, jolloin Suomen Vientiluotto        käteiskauppa ja että Kvaerner Masa-Yards Oy
4749: Oy antaa aluksen luovutushetkellä 8,5 vuoden       on suostunut laajoihin vakuusjätjestelyihin.
4750: luoton 80 %:lle aluksen kauppahinnasta.            Aluskauppa antaa työtä telakalla noin 4 500
4751:    Näin suuri laivakauppa ei olisi ollut mahdol-   miestyövuoden verran ja alihankkijoille noin
4752: linen ilman valtion takauksia. Takaukset kohdis-   2 000 miestyövuoden verran, minkä vuoksi alus-
4753: tuvat Suomeen suoritettuihin ennakkomaksui-        kaupan takaamiseen liittyviä riskejä voidaan
4754: hin. Kuten edellä on todettu, valtion takauksen    pitää hyväksyttävinä.
4755: 
4756:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
4757: 
4758:                                                                       Ministeri Pertti Salolainen
4759:                                           1993 vp -   KK 292                                             3
4760: 
4761: 
4762: 
4763: 
4764:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4765: 
4766:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vet. Dessutom måste man beakta att motsäker-
4767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        heter till fullt belopp har krävts av Kvaemer
4768: 787 av den 14 maj 1993 till vederbörande med-         Masa-Yards · Ab. Risken minskas också av
4769: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Kvaemer-koncemens goda ekonomiska ställ-
4770: man Esko Seppänen undertecknade spörsmål              ning.
4771: nr 292:                                                  1 fråga om detaljema i garantibeslutet måste
4772:                                                       det hänvisas till 13 § lagen om Statsgaranticen-
4773:           Hurdana riskfaktorer är ur skattebeta-      tralen (111189), enligt viiken den som vid be-
4774:        lamas synvinkel förenade med finansie-         handlingen av ärenden som hör till garanticen-
4775:        ringen av den fartygsbeställning som           tralen har fått kännedom om en enskild persons
4776:        Masa-Yards Ab har fått från Abu Dha-           eller sammanslutnings ekonomiska ställning
4777:        bi?                                            eller affårs- eller yrkeshemligheter inte olovligen
4778:                                                       får röja denna uppgift för utomstående.
4779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Statsgaranticentralens verksamhet baserar sig
4780: anföra följande:                                      på en så kallad självlönsamhetsprincip. Med
4781:                                                       denna avses att garanticentralen i sin verksamhet
4782:    Kvaemer Masa-Yards Ab _har undertecknat            skall sträva efter att dess utgifter på lång sikt kan
4783: ett avtal om leverans av fyra LNG-fartyg om           täckas med inkomstema av verksamheten. Då
4784: 135 000 m 3 var till Abu Dhabi. Beställaren är        Statsgaranticentralen garanterar en företags-
4785: Abu Dhabis nationella oljebolag (Abu Dhabi            eller landrisk vid export följer den noggrant de
4786: National Oil Company, ADNOC). Beställning-            linjer som överenskommits i intemationella sam-
4787: ens värde är ungefår 5,5 miljarder mark. Farty-       manhang, bl.a. inom den så kallade Bem-Unio-
4788: gen byggs vid K vaemer Masa-Yards Ab:s varv i         nen.
4789: Aho och levereras 1996 och 1997. De är avsedda           Landrisken i fråga om Abu Dhabi beror i hög
4790: för transport av flytande naturgas från Abu           grad på hur stabilt läget är i Mellersta Östem och
4791: Dhabi till Japan.                                     på marknadsutvecklingen när det gäller olja.
4792:    Fartygsköpet avviker från de sedvanliga ge-        Oljan är Abu Dhabis huvudsakliga inkomstkälla
4793: nom att det är fråga om ett kontantköp, där           (över 90% av regeringens inkomster). Oljereser-
4794: beställaren betalar för fartygen i kontanter enligt   vema beräknas räcka för nästan 200 år. 1 Abu
4795: en överenskommen tidtabell allteftersom bygg-         Dhabi finns dessutom betydande gasreserver.
4796: arbetet framskrider. Järnfört med arrangemang            Med stöd av det som anförts ovan konstaterar
4797: som baserar sig på kredit är den risk som är          regeringen att den fartygsbeställning som Masa-
4798: förknippad med ett kontantköp betydligt mindre        Yards Ab har fått från Abu Dhabi är förenad
4799: redan för den skull att maximibeloppet är min-        med sådana riskfaktorer som är normala för
4800: dre och också för att risken är kortvarigare. Vid     stora exportleveranser. Riskema har dock i bety-
4801: ett normalt fartygsköp tillämpas de så kallade        dande mån kunnat decimeras, bl.a. på grund av
4802: OECD-villkoren, vilket innebär att Finlands           att det är fråga om ett kontantköp och att
4803: Exportkredit Ab vid den tidpunkt fartyget över-       Kvaemer Masa-Yards Ab har gått med på
4804: låts beviljar en kredit på 80 % av köpesumman         omfattande säkerhetsarrangemang. Fartygskö-
4805: med 8,5 års lånetid.                                  pet ger varvet arbete till en mängd som motsva-
4806:    Ett så här stort fartygsköp hade inte varit        rar ungefår 4 500 årsverken och underleverantö-
4807: möjligt utan statsgarantier. Garantiema riktas        rema till en mängd som motsvarar cirka 2 000
4808: på de förskottsbetalningar som har gjorts till        årsverken, och de risker som sammanhänger
4809: Finland. Som ovan konstaterades är maximibe-          med att fartygsköpet garanteras kan därför an-
4810: loppet och varaktigheten av statsgarantin betyd-      ses vara godtagbara.
4811: ligt mindre järnfört med Exportkreditaltemati-
4812: 
4813:      Helsingfors den 14 juni 1993
4814: 
4815:                                                                            Minister Pertti Salolainen
4816:                                                 1993 vp
4817: 
4818: Kirjallinen kysymys 293
4819: 
4820: 
4821: 
4822: 
4823:                                    Pulliainen: Suomen Tietokirjailijat ry:n edustajan nimeämisestä
4824:                                        valtion kirjallisuustoimikuntaan
4825: 
4826: 
4827:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4828: 
4829:    Kolmeksi vuodeksi kerrallaan nimitettävässä        tettynä taiteelliseen ilmaisuun, tulisi kohtuulli-
4830: valtion kirjallisuustoimikunnassa on tällä hetkel-    sesti otetuksi huomioon päätöksissä, on erittäin
4831: lä ( 1.1.1992 lukien) edustettuina 11 kirjallisuus-   välttämätöntä, että Suomen Tietokirjailijat ry.
4832: alan yhdistystä ja muuta vaikuttajatahoa. Sen         saa edustuksen seuraavaan ja sitä seuraaviin
4833: ulkopuolelle on jätetty Suomen Tietokirjailijat       valtion kirjallisuustoimikuntiin.
4834: ry., mitä on pidettävä kestämättömänä ratkaisu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4835: na.                                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4836:    Jokainen tietokirja on samalla, kun se täyttää     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4837: tiedolliset kriteerit, aina myös taiteellinen teos.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4838: Itse asiassa mitä taiteellisempi tietoteos on, sitä
4839: paremmin se tulee luetuksi ja viesti. näin välite-                Aikooko Hallitus vaikutusvallallaan
4840: tyksi tekijäitä lukijalle.                                     vaikuttaa siihen, että nimitettäessä tule-
4841:     Merkittävää on myös se, että valtion kirjalli-             via valtion kirjallisuustoimikuntia myös
4842: suustoimikunta tekee rahankäyttöpäätöksiä kir-                 Suomen Tietokirjailijat ry. saa niihin
4843: jallisen kulttuurin edistämistarkoituksessa. Jotta             edustajansa?
4844: ehkä kaikkein vaativin kombinaatio, tieto yhdis-
4845: 
4846:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1993
4847: 
4848:                                             Erkki Pulliainen
4849: 
4850: 
4851: 
4852: 
4853:  2300321
4854: 2                                         1993 vp -    KK 293
4855: 
4856: 
4857: 
4858: 
4859:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4860: 
4861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Mainitun lain 4 §:n mukaan valtion taidetoi-
4862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mikunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet mää-
4863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rää valtioneuvosto taiteen eri alojen keskeisiä
4864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        järjestöjä ja laitoksia kuultuaan näiden ehdotta-
4865: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       mista henkilöistä.
4866: 293:                                                       Asian valmistelua varten opetusministeriö
4867:                                                        pyysi yhdeltätoista eri taiteenaloja edustavalta
4868:           Aikooko Hallitus vaikutusvallanaan           keskeiseltä järjestöitä tai laitokselta jäsenehdo-
4869:        vaikuttaa siihen, että nimitettäessä tule-      tukset kaikkia valtion taidetoimikuntia koskien.
4870:        via valtion kirjallisuustoimikuntia myös        Näistä yhdeksän järjestöä esitti jäsenehdokkaita
4871:        Suomen Tietokirjailijat ry. saa niihin          valtion kirjallisuustoimikuntaan. Tämän lisäksi
4872:        edustajansa?                                    opetusministeriö pyysi erikseen yhdeltätoista
4873:                                                        kirjallisuuden alan keskeiseltä järjestöitä jäsen-
4874:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ehdokkaita valtion kirjallisuustoimikuntaan.
4875: vasti seuraavaa:                                       Lausuntoa ei pyydetty Suomen Tietokirjailijat
4876:                                                        ry:ltä. siksi, että toistaiseksi Suomen Tietokirjai-
4877:    Valtioneuvosto on 17.12.1991 asettanut val-         lijat ry:tii ei ole pidetty kirjallisuuden alan, kun
4878: tion kirjallisuustoimikunnan 1.1.1992 alkavaksi        otetaan huomioon valtion kirjallisuustoimikun-
4879: kolmivuotiskaudeksi. Taiteen edistämisen järjes-       nan tehtävät, keskeisenä taidealan järjestönä.
4880: telystä annetun lain (L 328/67, muut. 712/91)          Opetusministeriön käsityksen mukaan Suomen
4881: 3 §:n mukaan valtion taidetoimikuntia asetet-          Tietokirjailijat ry:n toiminta .on viime vuosina
4882: taessa on nimittävän viranomaisen huolehditta-         laajentunut ja kehittynyt siinä määrin, että seu-
4883: va kunkin toimikunnan osalta siitä, että taiteen       raavan kerran valtion taidetoimikuntia asetetta-
4884: eri lajit tulevat toimikunnissa edustetuiksi ja että   essa voidaan jo ottaa vakavasti harkittavaksi
4885: myös alueelliset ja kielelliset näkökohdat otetaan     lausunnon pyytäminen myös Suomen Tietokir-
4886: huomioon. Valtion taidetoimikuntien jäsenten           jailijat ry:ltä.
4887: tulee olla asianomaisen taiteenalan ansioituneita
4888: harjoittajia tai tuntijoita.
4889: 
4890:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993
4891: 
4892:                                                                 Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
4893:                                           1993 vp -    KK 293                                         3
4894: 
4895: 
4896: 
4897: 
4898:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4899: 
4900:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            na och de övriga medlemmama i de statliga
4901: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           konstkommissionema av statsrådet bland dem
4902: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        som har föreslagits av centrala organisationer
4903: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          och inrättningar inom olika områden av kon-
4904: mål nr 293:                                            sten, sedan dessa har hörts.
4905:                                                            För beredningen av ärendet bad undervis-
4906:           Ämnar Regeringen genom sitt infly-           ningsministeriet elva centrala organisationer el-
4907:        tande medverka till att också Suomen            ler inrättningar som företräder olika områden
4908:        Tietokirjailijat ry får representanter i sta-   av konsten om förslag tili medlemmar då det
4909:        tens litteraturkommissioner vid kom-            gäller samtliga statens konstkommissioner. Nio
4910:        mande tillsättningar av dem?                    av dem gav förslag tili medlemmar i statens
4911:                                                        litteraturkommission. Undervisningsministeriet
4912:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bad dessutom särskilt elva centrala litteraturor-
4913: anföra följande:                                       ganisationer om förslag tili medlemmar i sta-
4914:                                                        tens litteraturkommission. Inget utlåtande be-
4915:    Statsrådet tillsatte 17.12.1991 statens littera-    gärdes av Suomen Tietokirjailijat ry av den
4916: turkommission för den treårsperiod som inled-          anledningen att Suomen Tietokirjailijat, då
4917: des 1.1.1992. Enligt 3 § lagen om organisering av      man ser tili statens litteraturkommissions upp-
4918: konstens främjande (L 328/67, ändr. 712/91)            gifter, tilisvidare inte ansetts vara en central
4919: skall den utnämnande myndigheten vid tillsätt-         organisation på konstens område. Enligt un-
4920: ning av konstkommissionema se tili att de olika        dervisningsministeriets uppfattning har Suo-
4921: konstartema blir företrädda i dem samt att även        men Tietokirjailijat ry:s verksamhet under de
4922: regionala och språkliga synpunkter beaktas.            senaste åren expanderat och utvecklats i den
4923: Medlemmama i statens konstkommissioner                 mån att man då de statliga konstkommissio-
4924: skall vara meriterade utövare eller kännare på         nema skall tillsättas nästa gång allvarligt kan
4925: konstområdet i fråga.                                  överväga att be om utlåtande också av Suo-
4926:    Enligt 4 § nämnda lag förordnas ordförande-         men Tietokirjailijat ry.
4927: 
4928:      Helsingfors den 18 juni 1993
4929: 
4930:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
4931:                                              1993 vp
4932: 
4933: Kirjallinen kysymys 294
4934: 
4935: 
4936: 
4937: 
4938:                                  Aittoniemi: Somalipakolaisten palauttamisesta Somaliaan
4939: 
4940: 
4941: 
4942:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4943: 
4944:    Somaliasta pakolaisstatuksen varjolla useassa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4945: erässä saapuneet somalit ovat saaneet oleskella    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4946: maassamme sillä perusteella, että olot heidän      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4947: kotimaassaan ovat olleet sekavat ja väkivaltai-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4948: set. Heidän oleskeluosa aiheuttaa kuitenkin Suo-
4949: melle mittavia kustannuksia, ja nyt kun olot                  Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
4950: Somaliassa ovat vakiintumassa, olisi syytä tehdä           piteisiin täällä jouten oleskelevien soma-
4951: päätös heidän palauttamisestaan mitä pikimmin              tien palauttamiseksi omaan maahansa,
4952: kotimaahansa. Suomessa oleskelevat somalialai-             jossa olot ovat rauhoittumassa ja maa
4953: set kun ovat kaiken lisäksi parhaassa iässä ole-           kaipaa näiden nuorten ja terveiden ihmis-
4954: vaa väestöä ja juuri heidän työpanoksensa olisi            ten ahkeria käsiä?
4955: tärkeätä oman isänmaansa hyväksi täällä jou-
4956: tenolon sijasta.
4957: 
4958:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
4959: 
4960:                                          Sulo Aittoniemi
4961: 
4962: 
4963: 
4964: 
4965: 2300321
4966: 2                                       1993 vp -   KK 294
4967: 
4968: 
4969: 
4970: 
4971:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4972: 
4973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      poikkeuksellisen laajat valtuudet. Somalian rau-
4974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hantila on kuitenkin ollut koko ajan uhattuna,
4975: olette 18 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn          koska keskenään kilpailevia klaanijoukkoja ei
4976: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ole saatu riisutuksi aseista. Pysyvän rauhan saa-
4977: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      vuttaminen Somaliassa on jälleen tullut entistä
4978: taja Sulo Aittoniemen kirjallisen kysymyksen        vaikeammaksi kesäkuun alussa YK-joukkoja
4979: n:o 294:                                            vastaan tapahtuneen hyökkäyksen ja sitä seu-
4980:                                                     ranneiden kostoiskujen jälkeen.
4981:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-        Somaliasta tulleet turvapaikanhakijat ovat
4982:        piteisiin täällä jouten oleskelevien soma-   yhteinen asia monille Euroopan maille. Soma-
4983:        lien palauttamiseksi omaan maahansa,         lian tilannetta seurataan näissä maissa tarkasti.
4984:        jossa olot ovat rauhoittumassa ja maa        Olosuhteet Somaliassa ovat olleet jatkuvasti niin
4985:        kaipaa näiden nuorten ja terveiden ihmis-    epävakaat, ettei somaleita ole katsottu voitavan
4986:        ten ahkeria käsiä?                           palauttaa kotimaahansa. Suomessa somalialais-
4987:                                                     ten turvapaikanhakijoiden tilanteesta on toistu-
4988:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vasti käyty neuvotteluja YK:n pakolaisjärjestön
4989: vasti seuraavaa:                                    UNHCR:n edustajien kan~sa.
4990:                                                        Suuri osa Suomessa olevista somaleista on
4991:    Yhdysvaltojen johtamat monikansalliset jou-      tähän päivään mennessä oleskellut maassa mää-
4992: kot, jotka ryhtyivät joulukuun 1992 alussa tur-     räaikaisen oleskeluluvan turvin yli kaksi vuotta,
4993: vaamaan avustuskuljetuksia Somaliassa, onnis-       jolloin heille myönnetään ulkomaalaislain 16 §:n
4994: tuivat jossain määrin rauhoittamaan maan ja         nojalla pysyvä oleskelulupa. Palauttaminen ei
4995: helpottamaan akuuttia nälänhätää. Vastuu So-        näin ollen voi tulla kyseeseen muutoin kuin
4996: malian valvonnasta siirtyi toukokuun 1993 alus-     vapaaehtoista tietä.
4997: sa YK:lle, joka sai tehtävänsä suorittamiseen
4998: 
4999:     Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
5000: 
5001:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
5002:                                         1993 vp -   KK 294                                         3
5003: 
5004: 
5005: 
5006: 
5007:                                    Ti/1 Riksdagens Herr Talman
5008: 
5009:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Freden i Somalia har dock hela tiden varit hotad,
5010: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      eftersom man inte har kunnat avväpna sinsemel-
5011: den 18 maj 1993 till vederbörande medlem av         lan konkurrerande klangrupper. Det har åter
5012: statsrådet översänt riksdagsman Sulo Aittonie-      blivit mycket svårare att åstadkomma bestående
5013: mis skriftliga spörsmål nr 294:                     fred i Somalia på grund av anfallet mot FN-
5014:                                                     truppema i början av juni och de hämndattacker
5015:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder       som följde av detta.
5016:        för att sända somaliema som nu går              Asylsökandena från Somalia är en gemensam
5017:        sysslolösa här tilihaka till sitt hemland,   sak för många europeiska länder. I dessa Iänder
5018:        där förhållandena håller på att lugna sig    följer man noga med situationen i Somalia.
5019:        och landet behöver dessa unga och friska     Förhållandena i Somalia har varit hela tiden så
5020:        människors arbetsinsats?                     instabila att man inte har ansett sig kunna
5021:                                                     återsända somalier tili sitt hemland. Finland har
5022:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        upprepade gånger fört diskussioner med företrä-
5023: samt anföra följande:                               dare för FN:s flyktingorganisation UNHCR om
5024:                                                     de somaliska asylsökandenas situation.
5025:    De multinationella truppema som leds av             En stor del av somaliema som befinner sig i
5026: Förenta Statema och som i början av december        Finland har tili dags dato vistats över två år i
5027: 1992 började trygga hjälptransportema till So-      landet med tidsbegränsat uppehållstillstånd, var-
5028: malia, lyckades i viss mån lugna landet och         vid de beviljas permanent uppehållstillstånd med
5029: lindra den akuta hungersnöden. FN övertog i         stöd av 16 § utlänningslagen. En återsändning
5030: början av maj 1993 ansvaret för övervakningen       kan således inte komma i fråga utom på frivillig
5031: av Somalia och fick i detta sammanhang excep-       väg.
5032: tionellt vidsträckta fullmakter för sitt uppdrag.
5033:      Helsingforsden 15 juni 1993
5034: 
5035:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
5036:                                                 1993 vp
5037: 
5038: Kirjallinen kysymys 295
5039: 
5040: 
5041: 
5042: 
5043:                                    Räty: Keliakiapotilaiden erityisruokavalion aiheuttamien lisäkus-
5044:                                        tannusten korvaamisesta
5045: 
5046: 
5047:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5048: 
5049:    Suomessa on noin 10 000 keliakiaa sairasta-        laman myötä useat kunnat ovat joko lopettaneet
5050: vaa ihmistä, joiden suolisto ei kestä gluteiini-      korvauksen maksamisen tai pienentäneet enti-
5051: nimistä valkuaisainetta kotimaisissa viljatuot-       sestäänkin vaatimattomia korvaussummia.
5052: teissa. Keliakiapotilailla gluteiinipitoisen ravin-   Kaikki keliaakikot eivät tämän vuoksi ole voi-
5053: non nauttiminen tuhoaa ohutsuolen nukkapin-           neet noudattaa ruokavaliota, ja näin hoidon
5054: taa, josta on seurauksena tulehdus sekä monen-        tuloksellisuus on kärsinyt. Tämä taas tulee yh-
5055: laisia puutostiloja ja vakaviakin oireita.            teiskunnalle kalliiksi, koska mahdolliset vakavat
5056:    Keliakiaan ei ole kehitetty lääkehoitoa, mutta     sairastumiset lisäävät tutkimus- ja hoitopäivien
5057: oikeanlainen ruokavalio lieventää tai poistaa         tarvetta.
5058: oireita. Hankalan dieetin noudattaminen tulee            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5059: kuitenkin erittäin kalliiksi. Vertailun vuo~si glu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5060: teiinittomien ja tavallisten tuotteiden kilohintoja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5061: vuoden 1992lopulla: gluteiiniton leipäjauheseos       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5062: maksaa 29,90 mk/kg, vastaava normaali vehnä-
5063: jauhopakkaus maksaa 7,75 mk/kg, gluteiinitto-                   Onko mahdollista luoda korvausjär-
5064: mat makaronit maksavat 86,00 mk/kg ja tavalli-               jestelmä keliakiapotilaille, jossa lääke-
5065: nen makaroni 8,80 mk/kg.                                     korvauksen tavoin korvattaisiin erikois-
5066:    Vuonna 1988 voimaan tulleen vammaispalve-                 ruokavalion aiheuttamat kustannukset,
5067: lulain ja -asetuksen perusteella kuntien sosiaali-           ja jos on,
5068: lautakunnat ovat myöntäneet keliaakikoille pie-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5069: niä erityisruokavaliokorvauksia. Korvauksen                  ryhtyä?
5070: maksaminen on kuitenkin harkinnanvaraista ja
5071: 
5072:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
5073: 
5074:                                               Pekka Räty
5075: 
5076: 
5077: 
5078: 
5079: 2300321
5080: 2                                          1993 vp -    KK 295
5081: 
5082: 
5083: 
5084: 
5085:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5086: 
5087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mukaan voida myöntää vammaistukilain mu-
5088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaista vammaistukea tai eläkkeensaajien hoito-
5089: olette 18 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn             tukea. Myöskään sairausvakuutuksen lääkekor-
5090: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vausjärjestelmä ei tunne korvattavina etuuksina
5091: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pekka          ruokavaliosta aiheutuvia kustannuksia. Sairaus-
5092: Rädyn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vakuutusjärjestelmässä korvattavuuden edelly-
5093: 295:                                                   tyksenä on, että sairauksissa kliinisten ravinto-
5094:                                                        valmisteiden käyttö pitää voida rinnastaa välttä-
5095:             Onko mahdollista luoda korvausjär-         mättömiin lääkeaineisiin, joita ilman potilas ei
5096:          jestelmä keliakiapotilaille, jossa lääke-     tule toimeen.
5097:          korvauksen tavoin korvattaisiin erikois-         Sosiaali- ja terveysministeriö on myös selvittä-
5098:          ruokavalion aiheuttamat kustannukset,         nyt, mitä maksaisi, jos keliakiaa sairastavat hen-
5099:          ja jos on,                                    kilöt saatettaisiin vammaistukijärjestelmän tai
5100:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmän piiriin.
5101:          ryhtyä?                                       Uudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset olisi-
5102:                                                        vat vuositasolla enimmillään noin 35 miljoonaa
5103:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           markkaa. Arviossa qn lähdetty siitä, että erikois-
5104: vasti seuraavaa:                                       ruokavaliota käyttävät henkilöt saisivat alim-
5105:                                                        man tuen mukaisen etuuden. Ratkaisu pelkäs-
5106:    Kysymys keliakiaa sairastavien henkilöiden          tään keliakiaa sairastavien henkilöiden saattami-
5107: sosiaaliturvasta on ollut vireillä sosiaali- ja ter-   seksi näiden etuusjärjestelmien piiriin kuitenkin
5108: veysministeriössä usean vuoden ajan. Asiaa on          on ongelmallinen, koska se edellyttäisi heidän
5109: selvitetty yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa.        kohdaltaan erityissäännösten ottamista vam-
5110: Keliakiaa sairastavia henkilöitä on arvioitu ole-      maistukilakiin ja kansaneläkelakiin. Tämä saat-
5111: van Suomessa noin 10 000, joista noin 5 000            taa aiheuttaa paineita muiden vastaavien sai-
5112: henkilön diagnoosi on varmistettu. Yhtenäistä          rausryhmien osalta erillissäännösten sisällyttä-
5113: tilastointia ei keliakiaa sairastavista löydy. Ke-     miseksi järjestelmiin. Erikoisruokavaliota käyt-
5114: liakiaa sairastaviin rinnastettavia ovat dermatitis    täviä ovat munuaistautipotilaat ja diabetesta
5115: herpetiformis -nimistä ihosairautta potevat hen-       sairastavat. Myös laktoosi-intoleranssista kärsi-
5116: kilöt, joita arvioidaan olevan Suomessa noin           vät kokevat usein joutuvansa maksamaan yli-
5117: 2 500---5 000. Keliakiasta aiheutuvat ylimääräi-       määräisiä ruokavaliokustannuksia. Sosiaali- ja
5118: set ruokavaliokustannukset ovat potilasta koh-         terveysministeriöön on tullut myös vaatimuksia
5119: den noin 500 markkaa kuukaudessa.                      muiden erilaisten sairauden aiheuttamien kus-
5120:    Keliakiaa sairastavista potilaista lapset saavat    tannusten hyvittämiseksi. Tällaisia ovat avanne-
5121: Kansaneläkelaitoksen myöntämää hoitotukea.             potilaitten erityistarpeet ja myös diabeetikkojen
5122: Hoitotukea maksetaan yleensä korotetun mää-            hoitovälineet.
5123: räisenä ja sen kuukausittainen markkamäärä on             Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
5124: 949 markkaa. Tuella on tarkoitettu korvata             on selvittää vammaistukijärjestelmän ja eläk-
5125: lapsen hoidosta aiheutuvaa taloudellista ja muu-       keensaajien hoitotukijärjestelmän muutostar-
5126: ta rasitusta. Lapsen hoitotukea saavia keliakiaa       peet siinä yhteydessä, kun selvitetään mahdolli-
5127: sairastavia henkilöitä oli vuoden 1992 lopussa         suutta invalidien autonhankinnan tukijärjestel-
5128: noin 800.                                              män uudistamiseen. Tässä yhteydessä on tarkoi-
5129:    Keliakiaa sairastavan henkilön noudattaessa         tuksenmukaista käsitellä myös keliakiapotilai-
5130: säännöllistä ruokavaliota hänen toimintakykyn-         denja muiden heihin rionastettavien henkilöiden
5131: sä ei pahemmin ole sairauden johdosta alentu-          sosiaaliturvan parantaminen.
5132: nut. Sen vuoksi hänelle ei nykyisten säännösten
5133:        Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
5134: 
5135:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
5136:                                          1993 vp -   KK 295                                            3
5137: 
5138: 
5139: 
5140: 
5141:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5142: 
5143:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         med stöd av lagen om handikappbidrag eller
5144: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       pensionstagares vårdbidrag. Sjukförsäkringens
5145: den 18 maj 1993 tili vederbörande medlem av          system med ersättningar för mediciner känner
5146: statsrådet översänt följande av riksdagsman          inte heller tili ersättningsgilia dietkostnader. En-
5147: Pekka Räty undertecknade spörsmål nr 295:            ligt sjukförsäkringssystemet skall kliniska nä-
5148:                                                      ringspreparat som används vid sjukdom för att
5149:           Är det möjligt att skapa ett ersätt-       vara ersättningsgilia kunna jämställas med nöd-
5150:        ningssystem för celiakipatienter enligt       vändiga mediciner som patienten inte kan reda
5151:        vilket dessa skulle få ersättning för de      sig utan.
5152:        kostnader specialdieten medför på sam-           Social- och hälsovårdsministeriet har även
5153:        ma sätt som mediciner ersätts, och            rett ut vad det skulle kosta om de personer som
5154:           vilka åtgärder ämnar Regeringen i så       lider av celiaki tas med i systemet med handi-
5155:        fall vidta?                                   kappbidrag eller pensionstagares vårdbidrag. En
5156:                                                      dylik reform skulle innebära nya kostnader om
5157:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        högst ca 35 milj. mk per år. 1 uppskattningen har
5158: anföra följande:                                     man utgått ifrån att de personer som iakttar
5159:                                                      specialdiet skulle få en förmån som motsvarar
5160:     Frågan om socialskyddet för personer som         det lägsta bidraget. Det är dock problematiskt
5161: lider av celiaki har varit aktuellt i social- och    att ta med endast celiakipatientema i dessa
5162: hälsovårdsministeriet redan under många år.          förmånssystem, eftersom detta förutsätter att
5163: Frågan har utretts i samråd med Folkpensions-        specialstadganden för dessa patienters del intas i
5164: anstalten. Antalet personer som lider av celiaki i   lagen om handikappbidrag och folkpensionsla-
5165: Finland har uppskattats tili ca 10 000. Hos ca       gen. Detta kan ge upphov tili krav på special-
5166: 5 000 av dessa har diagnosen fastställts. En         stadganden också i fråga om andra motsvarande
5167: enhetlig statistik över dem som lider av celiaki     sjukdomsgrupper. Andra grupper som iakttar
5168: finns inte. Jämförbara med celiakipatientema är      specialdiet är njurpatienter och de som har
5169: de som lider av hudsjukdomen dermatitis herpe-       diabetes. Även de som lider av laktosintolerans
5170: tiformis, vilka i Finland beräknas uppgå tili ca     tycker att de ofta är tvungna att betala extra för
5171: 2 500- 5 000 personer. De extra kostnader som        sin diet. Tili social- och hälsovårdsministeriet har
5172: celiakidieten medför för en patient är ca 500 mk     också riktats krav på gottgörelse för kostnader
5173: i månaden.                                           som andra sjukdomar avolika slag medför, t.ex.
5174:     Folkpensionsanstalten beviljar ett vårdbidrag    kostnadema för de specialtilibehör som patien-
5175: för bam som lider av celiaki. Vårdbidraget           ter med fistel behöver samt kostnadema för
5176: betalas i allmänhet förhöjt och är 949 mk i          diabetikemas vårdtilibehör.
5177: månaden. Bidraget är avsett att underlätta den          Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
5178: bl.a. ekonomiska belastning som vården av bar-       sikt att reda ut behovet att revidera systemen
5179: net medför. 1 slutet av 1992 fick ca 800 personer    med handikappbidrag och pensionstagares vård-
5180: vårdbidrag för bam med anledning av celiaki.         bidrag i samband med att möjligheten att refor-
5181:     När en person som lider av celiaki regelbundet   mera systemet för stödande av invalidemas bil-
5182: iakttar diet är hans funktionsförmåga inte i         anskaffning klarläggs. 1 detta sammanhang är
5183:  högre grad nedsatt på grund av sjukdomen.           det ändamålsenligt att också ta ställning tili en
5184:  Därför är det inte möjligt att enligt gällande      eventuell förbättring av celiakipatientemas och
5185:  stadganden bevilja honom handikappbidrag            andra liknande gruppers socialskydd.
5186: 
5187:      Helsingfors den 22 juni 1993
5188: 
5189:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
5190:                                                1993 vp
5191: 
5192: Kirjallinen kysymys 296
5193: 
5194: 
5195: 
5196: 
5197:                                   Pulliainen: Suomen Tietokirjailijat ry:n toiminnan tukemisesta
5198: 
5199: 
5200: 
5201:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5202: 
5203:     Valtion kirjallisuustoimikunnan tehtäviin        nollaa arvotuksessaan yhteisön, jonka tehtävänä
5204: kuuluu antaa lausunto valtionavustuksista kir-       on edistää todella korkean tason taidetta, so.
5205: jailijajärjestöille. Vuoden 1993 osalta toimikunta   tieteellisen tiedon yhdistämistä taiteellisesti (sa-
5206: päätyi seuraavaan jakoehdotukseen: Finlands          nallisesti ja kuvallisesti) nautittavaan muotoon.
5207: Svenska Författareförening 180 000 mk, Suo-              Tasavallan hallituksella pitää olla mielipide
5208: men Kirjailijaliitto 475 000 mk, Suomen Kään-        tällaisesta arvottamisesta.
5209: täjien ja Tulkkien Liitto 125 000 mk, Suomen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5210: Maakuntakirjailijat 210 000 mk, Suomen Nuori-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5211: sokirjailijat 30 000 mk ja Suomen Näytelmäkir-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5212: jailijaliitto 210 000 mk.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5213:     Luettelosta puuttuu kokonaan Suomen Tieto-
5214: kirjailijat ry, joka edustaa maamme laajaa ja                    Mitä mieltä Hallitus on valtion kirjal-
5215: tasokasta tietokirjailijakuntaa. Kirjallisuustoi-             lisuustoimikunnan ehdotuksesta jättää
5216: mikunnan ratkaisu on hämmästyttävä sinänsä.                   Suomen Tietokirjailijat ry. täysin ilman
5217:  Sen tekee erityisen hämmästyttäväksi se, että                kirjailijajärjestöille tarkoitettua valtion-
5218:  taiteen edistämistä varten asetettu toimikunta               avustusta?
5219: 
5220:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
5221: 
5222:                                            Erkki Pulliainen
5223: 
5224: 
5225: 
5226: 
5227: 230032J
5228: 2                                        1993 vp -    KK 296
5229: 
5230: 
5231: 
5232: 
5233:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5234: 
5235:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosastol-
5236: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta. Parina viime vuotena järjestö on osoittanut
5237: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hakemuksensa kulttuuriosastolle, josta esitel-
5238: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       lään valtionavustukset kirjailijajärjestöille. Mää-
5239: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      rärahojen pienennyttyä kuluvana vuonna minis-
5240: 296:                                                  teriö on kuitenkin katsonut aiheelliseksi noudat-
5241:                                                       taa valtion kirjallisuustoimikunnan esitystä ja
5242:           Mitä mieltä Hallitus on valtion kirjal-     pyrkiä turvaamaan määrärahasta jo aikaisem-
5243:        lisuustoimikunnan ehdotuksesta jättää          min tukea saaneiden järjestöjen toiminnan. Ope-
5244:        Suomen Tietokirjailijat ry. täysin ilman       tusministeriö on kuitenkin pyrkinyt helpotta-
5245:        kirjailijajärjestöille tarkoitettua valtion-   maan Suomen Tietokirjailijat ry:n tilannetta
5246:        avustusta?                                     myöntämällä järjestölle kahtena perättäisenä
5247:                                                       vuotena (1992ja 1993) toiminta-avustukset kult-
5248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuuriosaston käyttövaroista.
5249: vasti seuraavaa:                                         Myös ns. kirjastokorvausjärjestelmän tarkis-
5250:                                                       tamisen yhteydessä on tarkoitus selvittää mah-
5251:   Suomen Tietokirjailijat ry. on saanut aikai-        dollisuuksia kasvattaa tietokirjailijoiden osuutta
5252: sempina vuosina valtionavustusta toimintaansa         myönnettävistä apurahoista ja avustuksista.
5253: 
5254:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
5255: 
5256:                                                                Ministeri Tytti /sohookana-Asunmaa
5257:                                           1993 vp -   KK 296                                         3
5258: 
5259: 
5260: 
5261: 
5262:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5263: 
5264:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           organisationen riktat sin ansökan tili kulturav-
5265: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          delningen, som föredrar statsunderstöden åt för-
5266: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       fattarorganisationerna.. Då anslaget minskat
5267: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         under detta år har ministeriet dock ansett det
5268: mål nr 296:                                           vara motiverat att följa statens litteraturkom-
5269:                                                       missions förslag att försöka trygga verksamhe-
5270:           Vad anser Regeringen om statens litte-      ten vid de organisationer som redan tidigare fått
5271:        raturkommissions förslag att lämna Suo-        understöd. Undervisningsministeriet har emel-
5272:        men Tietokirjailijat ry helt utan det stats-   lertid försökt underlätta situationen vid Suomen
5273:        understöd som är avsett åt författarorga-      Tietokirjailijat ry genom att under två på varan-
5274:        nisationerna?                                  dra följande år, 1992 och 1993, bevilja organisa-
5275:                                                       tionen verksamhetsunderstöd av kulturavdel-
5276:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             nin~ens disponibla medel.
5277: anföra följande:                                         Aven i samband med revideringen av systemet
5278:                                                       med s.k. biblioteksersättningar är avsikten att
5279:   Suomen Tietokirjailijat ry har under tidigare       reda ut möjligheterna att öka facklitteraturens
5280: år fått statsunderstöd för sin verksamhet av          andel av de stipendier och understöd som skall
5281: undervisningsministeriets högskole- och veten-        beviljas.
5282: skapsavdelning. Under de två senaste åren har
5283:      Helsingforsden 23 juni 1993
5284: 
5285:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
5286:                                              1993 vp
5287: 
5288: Kirjallinen kysymys 297
5289: 
5290: 
5291: 
5292: 
5293:                                  Tennilä: Erorahajärjestelmän ottamisesta pohjoismaisen sosiaali-
5294:                                     turvasopimuksen piiriin
5295: 
5296: 
5297:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5298: 
5299:    Pohjoismaisella     sosiaaliturvasopimuksella   Suomesta hän ei ollut erorahaa oikeutettu saa-
5300: työntekijöille turvataan samat edut. Rajaseudul-   maan. Vastaava tilanne syntyy niille, jotka käy-
5301: la asuvien ja toisessa maassa työssä käyvien       vät Ruotsin puolelta töissä Suomessa.
5302: joukossa on kuitenkin väliinputoajaryhmä, jon-        Väliinputoajia on melkoinen joukko.
5303: ka osalta tämä periaate ei toteudu.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5304:    Kyse on erorahasta, jota eivät saa ne, jotka    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5305: työn loppuessa siirretään asuinkunnan määrää-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5306: män oman maan työttömyysturvan piiriin. Esi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5307: merkkitapauksessa monia vuosia rakennustöissä
5308: Tornionjokilaaksossa Ruotsin puolella töissä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
5309: käynyt siirtyi työn loputtua Suomen vastaavan             pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
5310: alan liiton kassalle. Näin hän menetti oikeuden           täydentämiseksi siten, että työntekijä on
5311: saada Ruotsista yhteensä jopa kymmenientu-                aina oikeutettu erorahaan työsuhteen
5312: hansien kruunujen tulon erorahajärjestelmääm-             päätyttyä riippumatta asuinpaikastaan?
5313: me vastaavasta järjestelmästä. Mutta myöskään
5314: 
5315:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
5316: 
5317:                                        Esko-Juhani Tennilä
5318: 
5319: 
5320: 
5321: 
5322: 2300321
5323: 2                                       1993 vp -    KK 297
5324: 
5325: 
5326: 
5327: 
5328:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5329: 
5330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maan järjestelmässä. Sopimuksen 6 artiklan
5331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaan rajatyön tekijä, joka on 1omautettu osit-
5332: olette 18 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn          tain tai kokonaan, saa työttömyysturvaetuudet
5333: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rajan yli työskentelymaan vakuutuksesta, ja
5334: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-       työsuhteen kokonaan päätyttyä hän siirtyy 7
5335: Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-     artiklan mukaisesti välittömästi asuinmaansa
5336: myksen n:o 297:                                     työttömyysturvajärjestelmän piiriin. ETA-sopi-
5337:                                                     muksen voimaan tullessa ei raja-alueella asuvien
5338:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     asema työttömyysturvan suhteen muutu.
5339:        pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen           Erorahaa maksetaan Suomessa koulutus- ja
5340:        täydentämiseksi siten, että työntekijä on    erorahastosta annetun lain 3 §:n mukaan henki-
5341:        aina oikeutettu erorahaan työsuhteen         lölle, joka on menettänyt työpaikkansa sen
5342:        päätyttyä riippumatta asuinpaikastaan?       vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai
5343:                                                     tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työ-
5344:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voimaa tai lopettanut toimintansa. Lisäksi hen-
5345: vasti seuraavaa:                                    kilön tulee täyttää muut erorahan saantiedelly-
5346:                                                     tykset muun muassa iän ja viimeisen työsuhteen
5347:    Pohjoismaiden välillä on voimassa sosiaali-      keston tai LEL-työaloilla työalallaolon suhteen.
5348: turvasopimus ja sitä täydentävä erillinen työttö-   Koulutus- ja erorahaston soveltamiskäytännön
5349: myysturvasopimus. ETA-sopimukseen liittyen          mukaisesti, jos LEL-aloilla työskentelevä henki-
5350: on pohjoismaiden välillä tehty 15.6.1992 uusi       lö on työvoimaviranomaisen toimesta osoitettu
5351: EY:n asetusta n:o 1408/71 täydentävä sosiaali-      työhön esimerkiksi Ruotsin puolelle, henkilö voi
5352: turvasopimus, joka tulee voimaan ETA-sopi-          lukea tämän työajan hyväkseen työhistoriaksi
5353: muksen voimaan tullessa ja korvaa entisen so-       erorahaoikeutta määriteltäessä. Henkilön kan-
5354: siaaliturvasopimuksen ja työttömyysturvasopi-       sallisuudella tai asuinpaikalla Suomen rajojen
5355: muksen. Lähinnä osaksi työttömyysturvajärjes-       ulkopuolellakaan ei myöskään ole vaikutusta
5356: telmää katsottava Suomen erorahajärjestelmä ja      erorahan saamiseen, jos hän muutoin täyttää
5357: suurelta osin vastaavanlainen Ruotsin eroraha-      erorahan saantiedellytykset
5358: järjestelmä eivät ole mukana pohjoismaisessa            Edellä todetun johdosta ja koska esimerkki-
5359: sopimuksessa. Eroraha on haluttu pitää myös         tapauksessa oli kyseessä Ruotsin erorahajärjes-
5360: EY:n asetuksen 1408/71 ulkopuolella.                telmän hylkäämä erohahakemus, johon päätök-
5361:    Voimassa olevan pohjoismaisen työttömyys-        sentekoon Suomi ei voi vaikuttaa, ja koska
5362: turvasopimuksen mukaan henkilöillä, jotka           Suomesta erorahaa haettaessa vastaavanlaisessa
5363: muuttavat pohjoismaasta toiseen, on työttö-         tilanteessa erorahaoikeus on mahdollinen, hal-
5364: myysturvasopimuksen 3 artiklan mukaan oikeus        litus katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista esit-
5365: lukea hyväkseen muissa pohjoismaissa ansaitut       tää erorahajärjestelmän ottamista uuteen poh-
5366: etuuteen oikeuttavat kaudet. Tämä pätee kuiten-     joismaiseen sosiaaliturvasopimukseen. Hallitus
5367: kin vain sillä edellytyksellä, että nämä kaudet     saattaa ongelman Ruotsin asianomaisten viran-
5368: ovat hyväksyttäviä sen maan lainsäädännön           omaisten tietoon mahdollisia toimenpiteitä var-
5369: mukaan, jossa ne on hankittu, sekä sen maan         ten. On myös todettava, että koulutus- ja ero-
5370: säännösten mukaan, jossa korvausta haetaan.         rahajärjestelmän kehittäminen koskien vuoden
5371: Raja-alueella asuvat työntekijät ovat työttö-        1994 jälkeistä aikaa on parhaillaan käsiteltävänä
5372: myysturvan osalta vakuutettuja työskentely-         työmarkkinajärjestöjen työryhmässä.
5373: 
5374:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
5375:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
5376:                                          1993 vp -   KK 297                                          3
5377: 
5378: 
5379:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5380: 
5381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delvis elier helt är permitterad förmåner vid
5382: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       arbetslöshet över gränsen från försäkringen i
5383: den 18 ·maj 1993 tili vederbörande medlem av         sysselsättningslandet. Om arbetsförhåliandet
5384: statsrådet översänt följande av riksdagsman          upphör helt övergår arbetstagaren enligt artikel
5385: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr        7 omedelbart tili systemet för utkomstskydd för
5386: 297:                             .                   arbetslösa i det land där han bor. När EES-
5387:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      avtalet träder i kraft ändras stäliningen inte för
5388:         ta för att den nordiska konventionen om      dem som bor inom gränsområdet i fråga om
5389:         social trygghet skali kompletteras så att    utkomstskyddet för arbetslösa.
5390:         en arbetstagare alitid har rätt tili av-         Enligt 3 § lagen om utbildnings- och avgångs-
5391:         gångsbidrag då arbetsförhåliandet upp-       bidragsfonden betalas avgångsbidrag i Finland
5392:         hör oberoende av hemort?                     tili en person som har mist sin arbetsplats på
5393:                                                      grund av att arbetsgivaren av ekonomiska orsa-
5394:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ker elier produktionsskäl har varit tvungen att
5395: anföra följande:                                     minska sin arbetskraft eller har upphört med sin
5396:                                                      verksamhet. Därtili skali personen i fråga upp-
5397:    I de nordiska ländema gälier en konvention        fylia övriga vilikor som uppstälits för avgångsbi-
5398: om social trygghet samt en kompletterande sär-       draget bl.a. vad gäller ålder och det senaste
5399: skild överenskommelse om förmåner vid arbets-        arbetsförhåliandets längd eller hur länge han har
5400: löshet. I anslutning tili EES-avtalet ingick de      arbetat inom KAPL-arbetsbranscher. Enligt ut-
5401: nordiska ländema den 15 juni 1992 en ny kon-         bildnings- och avgångsbidragsfondens tiliämp-
5402: vention om social trygghet som kompletterar          ningspraxis kan en person som arbetar inom
5403: EG-förordningen nr 1408/71 och ersätter den          KAPL-branschen och som arbetskraftsmyndig-
5404: tidigare konventionen om social trygghet och         heterna har anvisat arbete t.ex. på den svenska
5405: överenskommelsen om förmåner vid arbetslös-          sidan tiligodoräkna sig den arbetstid som arbets-
5406: het. Det finska systemet för avgångsbidrag, som      historia då rätten tili avgångsbidrag definieras.
5407: närmast bör ses som en del av systemet för           Personens nationalitet elier boningsort utanför
5408: utkomstskydd för arbetslösa, och det svenska         den finska gränsen inverkar inte heller på möjlig-
5409: systemet som i stort sett motsvarar vårt, ingår      heten att få avgångsbidrag, om han i övrigt
5410: inte i den nordiska konventionen. Man har även       uppfylier vilikoren för avgångsbidrag.
5411: velat hålia avgångsbidraget utanför EG-förord-           Med anledning av det som konstaterats ovan
5412: ningen 1408/71.                                      och eftersom det i exemplet var fråga om en
5413:    Enligt gäliande nordiska överenskommelse          ansökan om avgångsbidrag som avslagits av det
5414: om förmåner vid arbetslöshet har personer som        svenska systemet för avgångsbidrag, vars beslut
5415: flyttar från ett nordiskt land tili ett annat rätt   Finland inte kan inverka på, och eftersom möj-
5416: enligt artikel 3 i överenskommelsen att tiligodo-    ligheten att få avgångsbidrag finns i en motsva-
5417: räkna sig kvalifikationsperioder som har fuli-       rande situation då avgångsbidraget söks i Fin-
5418: gjorts i de övriga nordiska 1ändema. Detta gälier    land, anser regeringen att det inte är ändamåls-
5419: dock endast under förutsättning att personeroa i     enligt att föreslå att systemet för avgångsbidrag
5420: fråga kan tillgodoräkna sig periodema enligt         tas med i den nya nordiska konventionen om
5421: lagstiftningen i det land där de har fullgjorts      social trygghet. Regeringen skall bringa proble-
5422: samt enligt stadgandena i det land där ersätt-       met tili de svenska myndighetemas kännedom
5423: ningsanspråket framstälis. Arbetstagare som bor      för eventuelia åtgärder. Det kan även konstate-
5424: inom ett gränsområde är i fråga om utkomst-          ras att utvecklandet av utbildnings- och avgångs-
5425:  skyddet för arbetslösa försäkrade inom systemet     bidragssystemet för tiden efter 1994 som bäst
5426: i det land där de arbetar. Enligt artikel 6 i        behandlas i en arbetsgrupp där arbetsmarknads-
5427:  överenskommelsen får en gränsarbetare som           organisationema är företrädda.
5428: 
5429:      Helsingfors den 16 juni 1993
5430: 
5431:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
5432:                                               1993 vp
5433: 
5434: Kirjallinen kysymys 298
5435: 
5436: 
5437: 
5438: 
5439:                                   Tennilä: Ruotsista saadun eläketulon verotuskohtelusta
5440: 
5441: 
5442: 
5443:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5444: 
5445:    Verotuslain 126 a §:n mukaan henkilö ei voi         Eläkeläisten tulot eivät ole muutoinkaan hää-
5446: tulla verotetuksi kahteen kertaan saadessaan        vejä, ja heissä herättää närää tämä tosiasiassa
5447: tuloa eri maista. Näin periaatteessa, mutta käy-    kaksinkertainen verotus. Kun näin menettelee
5448: tännössä tilanne on toinen.                         maa, joka ei ole antanut heille aikanaan työtä
5449:    Suomesta muutti vuosikymmeniä sitten Ruot-       eikä toimeentuloa, katkeruuden ymmärtää.
5450: siin työttömyyden vuoksi suuret määrät työläi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5451: siä. He ovat palanneet kotimaahan viettämään        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5452: eläkevuosiaan. He saavat Ruotsista sieltä ansait-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5453: semaansa eläkettä sekä eläketuloa myös Suo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5454: mesta. Ruotsi ottaa eläkkeestä 25 o/o:n lähde-
5455: veron. Suomessa tapahtuu niin, että Ruotsista                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5456: saatu eläketulo lisätään oman maan maksamaan               Ruotsista lähdeverotettua eläketuloa
5457: eläketuloon kokonaisuudessaan. Näin progres-               saavien eläkeläisten nyt tosiasiallisesti
5458: sio syö eläketuloa enemmän kuin pitäisi -                  kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi?
5459: onhan Ruotsin eläkkeestä jo maksettu kertaal-
5460: leen vero.
5461: 
5462:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1993
5463: 
5464:                                         Esko-Juhani Tennilä
5465: 
5466: 
5467: 
5468: 
5469: 2300321
5470: 2                                        1993 vp -   KK 298
5471: 
5472: 
5473: 
5474: 
5475:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5476: 
5477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuloon kohdistuvien verovaateiden yhteisvaiku-
5478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen muodostuminen ankarammaksi kuin jos
5479: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      verovelvollinen olisi saanut tulon vain yhdestä
5480: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän        valtiosta. Pohjoismaiden välisen tuloverosopi-
5481: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 298:        muksen (SopS 91189) mukaan Suomi ei saa
5482:                                                      käyttää tuloverolain säännöksiin perustuvaa oi-
5483:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        keuttaan verottaa eläketulosta, jonka Suomessa
5484:        Ruotsista lähdeverotettua eläketuloa          asuva henkilö saa Ruotsista (18 artiklan 1 kap-
5485:        saavien eläkeläisten nyt tosiasiallisesti     pale). Tällaisella eläkkeensaajana on kuitenkin
5486:        kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi?       usein myös Suomesta saatua veronalaista tuloa.
5487:                                                      Tässä tapauksessa Suomessa verottamatta jäävä
5488:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ruotsista saatu eläketulo verovelvollisen vero-
5489: vasti seuraavaa:                                     kykyisyyttä lisäävänä tekijänä vaikuttaa siihen
5490:                                                      verokantaan, so. veroprosenttiin tai muuhun
5491:    Sellaisessa tapauksessa, jossa Suomessa asuva     veron suuruutta ilmaisevaan kertojaan, jota so-
5492: henkilö saa eläketuloa Ruotsista ja lisäksi eläke-   velletaan Suomesta saatuun tuloon verotettaessa
5493: tuloa (tai muuta tuloa) Suomesta, näihin tuloi-      siitä täällä. Tämä perustuu sopimuksen 25 artik-
5494: hin täällä kohdistuvaan verotukseen vaikuttavat      lan 3 kappaleen c kohdan määräyksiin. Menette-
5495: sekä Suomen sisäinen verolainsäädäntö että           ly on vakiintuneen kansainvälisen käytännön
5496: Suomen ja Ruotsin välillä tulo- ja varallisuusve-    mukainen ja sillä toteutetaan Suomessa verotus,
5497: roja koskevan kaksinkertaisen verotuksen vält-       joka johtaa samaan lopputulokseen riippumatta
5498: tämiseksi voimassa oleva sopimus.                    siitä, onko osa verovelvollisen tulosta saatu ul-
5499:    Velvollisuus suorittaa tulon perusteella veroa    komailta vai onko se kokonaisuudessaan saatu
5500: ja veron suuruuden perusteet säännellään tulove-     Suomesta. Verovelvollinen siis maksaa Suomes-
5501: rolaissa (1535/92), jonka mukaan Suomessa asu-       sa saamastaan tulosta veroa yhtä paljon kuin
5502: va henkilö on velvollinen suorittamaan veroa         siinä tapauksessa, että myös ulkomailta saadusta
5503: sekä täältä että muualta saamastaan tulosta          tulosta verotettaisiin Suomessa. Mistään kaksin-
5504: (9 §:n 1 momentin 1 kohta). Tällainen henkilö        kertaisesta verotuksesta ei siis ole kysymys. Ve-
5505: suorittaa mm. eläketulostaan valtiolle tuloveroa     rovelvollisten kohtelu on päinvastoin yhtenäistä
5506: progressnv1sen tuloveroasteikon perusteella          ja tasapuolista.
5507: (124 §:n 1 mom.) ja kunnalle tuloveroa suhteelli-        Edellä olevan perusteella on Ruotsista eläke-
5508: sen verokannan eli kunnallisen veroäyrin hinnan      tuloa saavien verotusta Suomessa pidettävä tar-
5509: mukaan (130 §).Valtioiden välillä tulo- ja varal-    koituksenmukaisesti järjestettynä eikä toimiin
5510: lisuusveroja koskevan kansainvälisen kaksinker-      hallituksen puolelta kansanedustaja Tennilän
5511: taisen verotuksen välttämiseksi tehdyillä sopi-      kysymyksessä tarkoitetussa asiassa näytä olevan
5512: muksilla (ns. tuloverosopimus) on luotu järjes-      tarvetta.
5513: telmä, jolla torjutaan sopimusvaltioiden samaan
5514: 
5515:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
5516: 
5517:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5518:                                           1993 vp -   KK 298                                         3
5519: 
5520: 
5521: 
5522: 
5523:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5524: 
5525:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riktar mot samma inkomst blir mer tyngande än
5526: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          om den skattskyldige hade uppburit inkomsten
5527: medlem av statsrådet översänt riksdagsman Ten-        från endast en stat. Enligt inkomstskatteavtalet
5528: niläs skriftliga spörsmål nr 298:                     mellan de nordiska länderna (FördrS 91/89) får
5529:                                                       Finland inte använda sin på bestämmelserna i
5530:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       inkomstskattelagen grundade rätt att beskatta
5531:        sikt att vidta för att förhindra den faktis-   pensionsinkomst som en person med hemvist i
5532:        ka dubbelbeskattningen av pensionärer          Finland uppbär från Sverige (artikell8 stycke 1).
5533:        som uppbär källbeskattad pensionsin-           En sådan pensionsmottagare har emellertid ofta
5534:        komst från Sverige?                            även skattepliktig inkomst som förvärvats i Fin-
5535:                                                       land. Eftersom den pensionsinkomst som har
5536:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             förvärvats i Sverige och som inte beskattas i
5537: anföra följande:                                      Finland utgör en faktor som ökar den skattskyl-
5538:                                                       diges skatteförmåga, inverkar denna inkomst i
5539:    1 ett sådant fall, då en person som är bosatt i    detta fall på den skattesats, dvs. skatteprocent
5540: Finland uppbär pensionsinkomst från Sverige           eller annan multiplikator som anger skattens
5541: och dessutom pensionsinkomst (eller annan in-         storlek, som vid beskattningen i Finland tilläm-
5542: komst) från Finland, inverkar på beskattningen        pas på den inkomst som har förvärvats här.
5543: av dessa inkomster här såväl den interna finska       Detta grundar sig på bestämmelserna i artikel 25
5544: skattelagstiftningen som det avtal som mellan         stycke 3 punkt c i avtalet. Förfarandet överens-
5545: Finland och Sverige är i kraft för att undvika        stämmer med vedertagen internationell praxis
5546: dubbelbeskattning beträffande skatter på in-          och genom det genomförs i Finland en beskatt-
5547: komst och på förmögenhet.                             ning som leder tili samma slutresultat oberoende
5548:    Skyldigheten att betala skatt på inkomst och       av om en del av den skattskyldiges inkomst
5549: grunderna för skattens storlek regleras i in-         förvärvats utomlands eller om den i sin helhet
5550: komstskattelagen (1535/92), enligt viiken en per-     har förvärvats i Finland. Den skattskyldige beta-
5551: son som är bosatt i Finland är skyldig att betala     lar således på sin inkomst förvärvad i Finland
5552: skatt såväl på inkomst förvärvad här som på           lika mycket i skatt som i det fall att även den
5553: inkomst förvärvad utomlands (9 § 1 mom. 1             utländska inkomsten skulle ha beskattats i Fin-
5554: punkten). En sådan person betalar bl.a. på sin        land. Det är således inte fråga om någon dubbel-
5555: pensionsinkomst statlig inkomstskatt enligt en        beskattning. Behandlingen av de skattskyldiga
5556: progressiv inkomstskatteskala (124 § 1 mom.)          är tvärtom enhetlig och likvärdig.
5557: och kommunal inkomstskatt enligt en propor-              På grundval av vad ovan har anförts bör
5558: tionell skattesats, dvs. uttaxeringen per kommu-      beskattningen i Finland av dem som uppbär
5559: nalt skattöre (130 §). Genom avtal mellan stater      pensionsinkomst från Sverige anses vara ordnad
5560: för att undvika internationell dubbelbeskattning      på ett ändamålsenligt sätt och det synes därför
5561: beträffande skatter på inkomst och på förmö-          inte föreligga behov att från regeringens sida
5562: genhet (s.k. skatteavtal) har skapats ett system      vidta åtgärder i den fråga som avses i riksdags-
5563: med vars hjälp man förebygger att samverkan av        man Tenniläs spörsmål.
5564: de skatteanspråk som de avtalsslutande staterna
5565:      Helsingfors den 17 juni 1993
5566: 
5567:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
5568:                                                 1993 vp
5569: 
5570: Kirjallinen kysymys 299
5571: 
5572: 
5573: 
5574: 
5575:                                    Ukkola: Peruskoulun johtajan viran muuttamisesta määräaikai-
5576:                                       seksi
5577: 
5578: 
5579:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5580: 
5581:     Peruskoululain 19 §:n mukaan peruskoulun          tymiselle. Peruskoulujohtajan tai rehtorin nimit-
5582: johtajan tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa        täminen virkaan peruskoululain 18 §:n 2 mo-
5583: peruskoulun opetus- ja kasvatustyötä sekä hoi-        mentin mukaisesti toistaiseksi tarkoittaa käytän-
5584: taa hallintoon, taloudenhoitoon ja opetukseen         nössä sitä, että johtajan tai rehtorin on mahdol-
5585: liittyviä tehtäviä.                                   lista toimia virassaan eläkeikään asti. Huolimat-
5586:     Johtavan opettajan ja hänen asemansa kun-         ta peruskoulun johtajille ja rehtoreille annetusta
5587: nioittaminen juontaa juurensa kaukaa koululai-        ns. tulosjohtamisen tavoitteesta monista Suo-
5588: tosjärjestelmän historiasta. Tietty konservatiivi-    men peruskonluista löytyy rehtoreita ja johtajia,
5589: suus on katsottu sallitun. Nykypäivänä pyritään       jotka useimmiten korkean iän, aseman ja vuo-
5590: yhä enenevässä määrin uudistamaan ja paranta-         sien tuoman tottumuksen johdosta muodostuvat
5591: maan opetuksen ja opettajakoulutuksen tasoa.          jarruiksi uudistumiselle ja koulukohtaiselle ke-
5592: Tässä on selvä ristiriitaisuus toisaalta johtaja-     hittymiselle. Paljolti johtajaopettajasta riippuu,
5593: opettajan aseman ja toisaalta opetuksen tason         pystyykö koulu kehittämään vahvuuksiaan ja
5594: parantamisen välillä. Ammatissa kehittyminen          painopistealueitaan tai pystyykö koulu uudista-
5595: edellyttää kouluttautumisen jatkumista myös           maan koulukohtaisesti tehtäviä opetussuunnitel-
5596: peruskoulutuksen jälkeen, sillä opetustyön luon-      mia. Tästä syystä on järkevää ja koulun edun
5597:  ne muuttuu ajan mukana. Tämä uudistumisen ja         mukaista, että peruskoululain 18 §:n 2 momentti
5598:  kehittymisen tarve koskee myös peruskou-             muutetaan niin, että johtaja valitaan määrä-
5599:  lunjohtajia. Parhaimmillaanhan johtajaopettaja       aikaiseksi sen sijaan, että hänet valittaisiin tois-
5600:  pystyy hyödyntämään koulun opettajakunnan            taiseksi.
5601:  resursseja ja kapasiteettia sekä innostamaan ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5602:  kannustamaan opettajia. Tämä on lisäksi nähtä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5603:  vä taloudellisesti edullisena opetustason kehittä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5604:  miseksi. Suomen tulevaisuuden kannalta juuri         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5605:  peruskouluopetuksen tulisi kulkea kehityksen
5606:  kärjessä.                                                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5607:     Paikallisella tasolla, etenkin pienissä kunnis-           siin peruskoululain 18 §:n 2 momentin
5608:  sa, on opettajakunnan taholta katsottujohtavan               muuttamiseksi niin, että työskentelyedel-
5609:  opettajan aseman olevan hidasteena, joissain                 lytykset koulun johtajan tai rehtorin tu-
5610:  tapauksissajopa esteenä, koulukohtaiselle kehit-             losvastuullisuuden myötä paranevat?
5611: 
5612:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1993
5613: 
5614:                                            Tuulikki Ukkola
5615: 
5616: 
5617: 
5618: 
5619: 2300321
5620: 2                                        1993 vp -   KK 299
5621: 
5622: 
5623: 
5624: 
5625:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5626: 
5627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuudesta. Johtaja valitaan toistaiseksi. Hänen
5628: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määräyksensä voidaan kuitenkin peruuttaa, kun
5629: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      siihen on syytä.
5630: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuulikki           Koulun toiminnan kehittäminen on merkittä-
5631: Ukkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vä osa johtajan tehtäväkuvaa. Peruskoululain
5632: n:o 299:                                             18 §:n 2 momentti antaa mahdollisuudet peruut-
5633:                                                      taa opettajan johtajamääräys, mikäli hän selväs-
5634:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ti laiminlyö tehtäviänsä esimerkiksi koulun ke-
5635:        siin peruskoululain 18 §:n 2 momentin         hittämisessä. Johtajana toimivan opettajan oi-
5636:        muuttamiseksi niin, että työskentelyedel-     keusturva edellyttää kuitenkin, että perusteet,
5637:        lytykset koulun johtajan tai rehtorin tu-     joiden nojalla hänen asemaansa puututaan, ovat
5638:        losvastuullisuuden myötä paranevat?           asialliset ja hyväksyttävät. Perusteen ei tarvitse
5639:                                                      olla niin painava kuin viranhaltijan irtisanomi-
5640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nen edellyttää. Johtajan määräyksen peruutta-
5641: vasti seuraavaa:                                     misesta päättää kunnanvaltuuston hyväksymäs-
5642:                                                      sä johtosäännössä määrätty toimielin tai viran-
5643:    Peruskoululain (476/83) 18 §:n 1 momentin         haltija.
5644: mukaan peruskoulussa on johtaja. Kahdella tai            Peruskoululaki ei enää nykyisin sisällä sään-
5645: useammalla koululla voi olla kuitenkin yhteinen      nöksiä rehtorin ja opettajan virkojen täyttämi-
5646: johtaja. Johtajana toimii joko opettajan viran       sestä. Virkojen täyttämisestä on näin ollen voi-
5647: haltija, jolle on annettu määräys huolehtiajohta-    massa, mitä kunnallislaissa ja sen nojalla anne-
5648: jan tehtävistä, taikka rehtorin virkaan nimitetty    tussa kunnanvaltuuston hyväksymässä virka-
5649: henkilö. Rehtorin virka tulee perustaa yläasteen     säännössä määrätään. Kunnat voivat niin halu-
5650: kouluun sekä sellaiseen ala-asteen kouluun, jos-     tessaan täyttää rehtorin viran vain määräajaksi.
5651: sa on pysyvästi vähintään 12 perusopetusryh-         Perusteet virassa toimivan rehtorin irtisanomi-
5652: mää. Myös erityisluokista muodostettuun perus-       selle vastaavat kunnan muiden vastaavien viran-
5653: kouluun on perustettava rehtorin virka, jos kou-     haltijoiden irtisanomisperusteita.
5654: lussa on laissa säädetty vähimmäismäärä oppi-            Edellä olevan perusteella hallitus katsoo,
5655: laita.                                               etteivät nykyiseen koululainsäädäntöön sisälty-
5656:    Lain 19 §:n mukaan johtajan tehtävänä on          vät koulun johtamista koskevat säännökset ole
5657: johtaa, ohjata ja valvoa peruskoulun opetus- ja      esteenä hyvien työskentelyolosuhteiden luomi-
5658: kasvatustyötä sekä suorittaa hänelle peruskoulu-     seen kouluissa. Hyvä työskentelyilmapiiri ja
5659: laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa sääde-   koulun kehittämisen onnistuminen riippuu kui-
5660: tyt sekä erikseen määrätyt hallinto-, talouden-      tenkin monista sellaisista tekijöistä, esimerkiksi
5661: hoito- ja opetustehtävät                             opettajien ja muiden viranhaltijoiden keskinäi-
5662:    Peruskoululain 18 §:n 2 momentin mukaan           sestä yhteistyökyvystä, joihin ei voida lainsää-
5663: johtaja(opettaja) valitaan koulun opettajien kes-    dännöllä vaikuttaa.
5664: 
5665:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1993
5666: 
5667:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
5668:                                         1993 vp -   KK 299                                             3
5669: 
5670: 
5671: 
5672: 
5673:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5674: 
5675:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Föreståndaren utses tills vidare. Hans förord-
5676: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        nande kan dock återkallas om det finns skäl.
5677: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         Utvecklingen av verksamheten vid en skola är
5678: dagsman Tuulikki Ukkola undertecknade spörs-        en betydande del av föreståndarens arbetsbe-
5679: mål nr 299:                                         skrivning. Grundskolelagens 18 § 2 mom. ger
5680:                                                     möjlighet att återkalla en lärares förordnande till
5681:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för       föreståndare, om han klart försummar sina upp-
5682:        att ändra 18 § 2 mom. grundskolelagen så     gifter exempelvis när det gäller att utveckla
5683:        att arbetsvillkoren förbättras i takt med    skolan. Rättsskyddet för den lärare som är
5684:        att skolans föreståndare eller rektor får    verksam som föreståndare förutsätter dock att
5685:        resultatansvar?                              de grunder på vilka man ingriper i hans ställning
5686:                                                     är sakliga och godtagbara. Grundema behöver
5687:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           inte vara så vägande att tjänsteinnehavaren för-
5688: anföra följande:                                    utsätts bli uppsagd. Om återkallande av förord-
5689:                                                     nande till föreståndare beslutar det organ eller
5690:    Enligt 18 § 1 mom. grundskolelagen (476/83)      den tjänsteinnehavare som bestäms i den av
5691: skall en grundskola ha en föreståndare. Två         kommunfullmäktige godkända instruktionen.
5692: eller flera grundskolor kan ha en gemensam              Grundskolelagen innefattar inte numera någ-
5693: föreståndare. Verksam som föreståndare är an-       ra stadganden om hur rektors- och lärartjänster
5694: tingen innehavaren av en lärartjänst som har        tillsätts. Om tillsättandet av tjänster gäller sålun-
5695: utsetts att sköta föreståndarens uppgifter eller    da vad som bestäms i kommunallagen och i det
5696: en person som har utnämnts till rektor. Rek-        av kommunfullmäktige godkända tjänsteregle-
5697: torstjänst skall inrättas i en högstadieskola el-   mentet som utfårdats med stöd av lagen. Kom-
5698: ler en sådan lågstadie~~ola som varaktigt har       munen kan om den så vill tillsätta en rektors-
5699: minst 12 basgrupper. Aven vid en grundskola         tjänst endast för viss tid. Grundema för uppsäg-
5700: som bildas av specialklasser skall en rektors-      ning av en tjänstförrättande rektor motsvarar
5701: tjänst inrättas om skolan har det lagstadgade       grundema för uppsägning av de övriga kommu-
5702: minimiantalet elever.                               nala tjänsteinnehavama.
5703:    Enligt lagens 19 § skall föreståndaren leda,         Med stöd av det anförda anser rgeringen att
5704: styra och övervaka undervisningen och fostran i     de bestämmelser om skolans ledning som ingår i
5705: grundskolan samt fullgöra de uppgifter inom         gällande skollagstiftning inte utgör några hinder
5706: förvaltning, ekonomi och undervisning som ge-       för att skapa goda arbetsförhållanden i skolor-
5707: nom denna lag och den förordning som givits         na. En god arbetsatmosfår och en lyckad utveck-
5708: med stöd av den samt genom särskilda bestäm-        ling av skolan beror emellertid på många sådana
5709: melser har tilldelats honom.                        faktorer, exempelvis samambetsförmågan mel-
5710:     Enligt 18 § 2 mom. grundskolelagen utses        lan lärare och andra tjänsteinnehavare, som man
5711: föreståndaren (läraren) bland skolans lärare.       genom lagstiftning inte kan påverka.
5712: 
5713:      Helsingfors den 21 juni 1993
5714: 
5715:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
5716:                                              1993 vp
5717: 
5718: Kirjallinen kysymys 300
5719: 
5720: 
5721: 
5722: 
5723:                                  Särkijärvi: Suomen suhtautumisesta Kyproksen pohjoisosan saar-
5724:                                      toon
5725: 
5726:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5727: 
5728:    Kyproksella on muodostunut tilanne, jossa       päätökset on täytynyt hyväksyttää eduskunnas-
5729: saaren pohjoisosa on 10 vuotta sittenjulistautu-   sa. Siten on katsottava, että uusiakaan sanktioita
5730: nut itsenäiseksi. Kansainvälinen yhteisö ei ole    ei voida julistaa valtioneuvoston tai yksittäisen
5731: tätä julistusta noteerannut. Myös Suomi on         ministeriön päätöksillä.
5732: pidättynyt itsenäisyyden tunnustamisesta, koska       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5733: se saattaisi vaikeuttaa neuvotteluratkaisun löy-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5734: tämistä Kyproksen kiistaan.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5735:    Kyproksen tasavalta on ajanut itsenäiseksi      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5736: julistautuneen turkkilaisen osan eristämistä.
5737: Siellä poikenneiden laivojen kapteenit pidäte-               Miten Suomi on suhtautunut kansain-
5738: tään,jos he saapuvat Etelä-Kyproksen satamiin.            välisissä elimissä (mm. K~msainvälinen
5739: Asianmukaisesti saaren pohjoisosaan osoitettua            lentokuljetusliitto ja Kansainvälinen
5740: postia ei edes yritetä toimittaa perille. Suorat          postiunioni) Pohjois-Kyprokseen koh-
5741: lentolinjat muualta kuin Turkista Pohjois-Kyp-            distettuihin saartotoimiin, ja
5742: rokselle on kielletty.                                       katsooko Hallitus, että mahdollisesta
5743:    Suomi on tähän mennessä kohdistanut vas-               saartoon osallistumisesta voidaan päät-
5744: taavia pakotteita ainakin Etelä-Afrikkaan ja              tää ilman eduskunnan myötävaikutusta?
5745: hajoavan Jugoslavian joihinkin osiin. Nämä
5746:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1993
5747:                                         Jouni J. Särkijärvi
5748: 
5749: 
5750: 
5751: 
5752:  2300321
5753: 2                                       1993 vp -   KK 300
5754: 
5755: 
5756: 
5757: 
5758:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5759: 
5760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sisivät Pohjois-Kyproksen valtiollisen olemassa-
5761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       olon tunnustamista.
5762: olette 21 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn              Kyproksen kriisiä pyritään ratkaisemaan
5763: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        YK:npääsihteerinjohdolla käytävissä neuvotte-
5764: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jouni J.    luissa. Näitä Suomi tukee.
5765: Särkijärven kirjallisen kysymyksen n:o 300:             Suomi päättää osallistumisesta kansainväli-
5766:                                                     siin pakotteisiin silloin, kun YK:n turvallisuus-
5767:           Miten Suomi on suhtautunut kansain-       neuvosto on niistä päättänyt peruskirjan VII
5768:        välisissä elimissä (mm. Kansainvälinen       luvun nojalla. Nämä pakotteet ovat jäsenvaltioi-
5769:        lentokuljetusliitto ja Kansainvälinen        ta velvoittavia. Suomen lain mukaan pakotteet
5770:        postiunioni) Pohjois-Kyprokseen koh-         saatetaan voimaan Suomessa asetuksella. Täl-
5771:        distettuihin saartotoimiin, ja               löin asia menee eduskunnalle jälkikäteen tiedok-
5772:           katsooko Hallitus, että mahdollisesta     si, jolloin sillä on mahdollisuus kumota toimet.
5773:        saartoon osallistumisesta voidaan päät-      Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneu-
5774:        tää ilman eduskunnan myötävaikutusta?        vosto ei ole päättänyt Kyproksen kriisin yhtey-
5775:                                                     dessä pakotetoimista. Tässä mielessä kansan-
5776:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        edustaja Särkijärven kysymyksen jälkimmäisellä
5777: vasti seuraavaa:                                    osalla ei ole asiallista yhteyttä Kyproksen tilan-
5778:                                                     teeseen.
5779:    Kyproksen pohjoisosan turkkilainen johto             Kyproksen pohjoisosan laiton erilläänolo
5780: julisti .hallussaan olevan alueen vuonna 1983       valtiollisesta yhteydestään aiheuttaa kansain-
5781: itsenäiseksi nimellä Pohjois-Kyproksen turkki-      välisissä järjestöissä niiden toimipiiriin liittyviä
5782: lainen tasavalta. Turkkia lukuun ottamatta yksi-    kysymyksiä. Suomi luonnollisesti noudattaa näi-
5783: kään maa ei ole tunnustanut Pohjois-Kyproksen       den järjestöjen päätöksiä tai toimii muuten ot-
5784: valtiota. Myös turvallisuusneuvosto on todennut     taen huomioon velvollisuuden olla tunnusta-
5785: (pl 541) itsenäisyysjulistuksen pätemättömäksi.     maHa Pohjois-Kyproksen valtiollista olemassa-
5786: Jäsenmaat eivät saa ryhtyä toimiin, jotka merkit-   oloa.
5787: 
5788:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
5789: 
5790:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
5791:                                          1993 vp -   KK 300                                          3
5792: 
5793: 
5794: 
5795: 
5796:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5797: 
5798:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         åtgärder som skulle innebära ett erkännande av
5799: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       norra Cypern som stat.
5800: den 21 maj 1993 tili vederbörande medlem av             Man försöker lösa krisen på Cypern genom
5801: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    förhandlingar under ledning av FN:s generalsek-
5802: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade            reterare. Finland stöder dessa förhandlingar.
5803: spörsmål nr 300:                                        Finland beslutar om deltagande i internatio-
5804:                                                      nella sanktioner efter det att FN:s säkerhetsråd
5805:           Hur har Finland inom de internatio-        har fattat beslut om sådana enligt kap. VII i
5806:        nella organen (bl.a. Internationella civila   stadgan. Sanktionerna är bindande för medlems-
5807:        luftfartsorganisationen och Världspost-       staterna. Enligt fmsk lagstiftning träder sanktio-
5808:        f6reningen) f6rhållit sig tili frågan om      nerna i kraft i Finland genom en förordning.
5809:        bojkottåtgärder mot norra Cypern, och         Riksdagen får kännedom om saken i efterhand
5810:           anser Regeringen att det är möjligt att    och har då möjlighet att upphäva åtgärderna.
5811:        besluta om deltagande i en eventuell          Förenta Nationernas säkerhetsråd har inte be-
5812:        bojkott utan riksdagens samtycke?             slutat om några sanktioner i samband med
5813:                                                      krisen på Cypern. Således har den senare delen
5814:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av riksdagsman Särkijärvis spörsmål inget sak-
5815: anf6ra f6ljande:                                     ligt samband med situationen på Cypern.
5816:                                                         Det faktum att norra delen av Cypern på ett
5817:    Den turkiska ledningen på Cyperns norra del       olagligt sätt är skild från sitt statliga samman-
5818: förklarade 1983 det område den hade i sin            hang ger inom de internationella organisationer-
5819: besittning som självständigt under namnet Tur-       na upphov tili frågor som gäller deras verksam-
5820: kiska republiken på norra Cypern. Med undan-         hetsområden. Finland iakttar givetvis dessa or-
5821: tag a~. Turkiet har inget land erkänt Cypern som     ganisationers beslut och beaktar även i övrigt
5822: stat. Aven säkerhetsrådet har konstaterat (reso-     skyldigheten att inte erkänna norra Cypern som
5823: lution 541) att självständighetsförklaringen är      stat.
5824: ogiltig. Medlemsländerna får inte vidta några
5825:      Helsingforsden 23 juni 1993
5826: 
5827:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
5828:                                                 1993 vp
5829: 
5830: Kirjalllnen kysymys 301
5831: 
5832: 
5833: 
5834: 
5835:                                    Hurskainen: Tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen välisestä yhteis-
5836:                                       työstä Suomen ja Norjan rajalla
5837: 
5838: 
5839:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5840:    Pohjoismaiden tullilaitosten välinen yhteistyö     tä sujuvampaa. Suomi, Norja ja Ruotsi ovat
5841: on ollut aina hyvää, ja Suomen, Ruotsin ja            neuvottelemassa jäsenyydestä EY:ssä ja tällöin
5842: Norjan tulleilla on yhteistyösopimuksia käytän-       keskusteltavaksi tulee myös rajavalvonta.
5843: nön yhteistyöstä. Tullilla ja rajavartiolaitoksella      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5844: on myös yhteistyösopimus, ja yhteistyö on yleen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5845: sä sujunut hyvin.                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5846:    Suomi on kuitenkin nyt kiristänyt rajavalvon-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5847: taa Norjan ja Suomen välisellä rajalla infor-
5848: moimatta siitä tarkemmin. Norjalaiset ovat pe-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5849: loissaan ja närkästyneitä siitä, että aseistetut             selvittääkseen tullin, poliisin ja rajavar-
5850: rajavartijat suorittavat passien sekä autojen ja             tioston välisen työnjaon Pohjoismaiden
5851: ajokorttien tarkastuksia ennen niin rauhallisella            välisessä rajavalvonnassa niin, että edellä
5852: rajalla.                                                     mainitun kaltaiset Suomen kannalta kiu-
5853:    EY:n · sisämarkkinoiden avauduttua tämän                  salliset tapaukset estettäisiin?
5854: vuoden alusta rajojen ylitys Euroopassa on entis-
5855:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
5856: 
5857:                                           Sinikka Hurskainen
5858: 
5859: 
5860: 
5861: 
5862: 2300321
5863: 2                                          1993 vp -    KK 301
5864: 
5865: 
5866: 
5867: 
5868:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5869: 
5870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kein ja valvontatoimet kohdistetaan kolmansien
5871: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           maiden kansalaisten maahantuloon.
5872: olette 25 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn                 Hallituksen tarkoituksena on 17.6.1993 toi-
5873: kirjeenne n:o 846 ohella lähettänyt valtioneuvos-       menpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon
5874: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja             uudistamiseksi tekemänsä periaatepäätöksen
5875: Hurskaisen kirjallisen kysymyksen n:o 301,jossa         mukaisesti kehittää rajavartiolaitosta sisäisen
5876: tiedusteliaan:                                          turvallisuusjärjestelmän osana, poliisin, tullin ja
5877:                                                         rajavartiolaitoksen voimavarojen yhteiskäyttöä
5878:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           tehostaen, vastaamaan rajanvartioinoin lisäksi
5879:        selvittääkseen tullin, poliisin ja rajavar-      henkilöiden maahantulon ja maastalähdön val-
5880:        tioston välisen työnjaon Pohjoismaiden           vonnasta ja siihen liittyvästä passintarkastukses-
5881:        välisessä rajavalvonnassa niin, että edellä      ta sekä maa- että vesirajoilla.
5882:        mainitun kaltaiset Suomen kannalta kiu-              Poliisi, tulli- ja rajavartioviranomaisten yh-
5883:        salliset tapaukset estettäisiin?                 teistoiminnasta annetun asetuksen mukaisesti
5884:                                                         mainittujen viranomaisten yhteistoimintaa pyri-
5885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tään tehostamaan muun muassa maahantulo-
5886: taen seuraavaa:                                         liikenteen valvonnassa. Tässä tarkoituksessa La-
5887:                                                         pin läänin poliisitarkastajan, Lapin rajavartios-
5888:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu tiedo-          ton sekä Tornion piiritullikamarin johdon neu-
5889: tusvälineissä kerrottuihin tietoihin, joiden mu-        votteluin on täsmennetty vakiintunutta näiden
5890: kaan norjalaisten taholla on esitetty arvostelua        viranomaisten välistä yhteistyötä pohjoisrajan
5891: Suomen pohjoisrajalla toteutettuun rajavalvon-          valvonnassa. Lähtökohtana on se, että jokaisella
5892: taan.                                                   passintarkastuspaikalla jokin mainituista viran-
5893:    Suomen viranomaisten on tarkoitus jatkaa             omaisista valvoo Suomen puolella maahantulo-
5894: maahantulovalvontaa vakiintuneen käytännön              liikennettä.
5895: mukaisena siten, että tullilaitoksen viranomaiset           Rajavalvonta vakiintuneessa nykymuodos-
5896: suorittavat passintarkastusta tullivalvonnan yh-        saan on välttämätöntä, koska tarkastuksissa on
5897: teydessä niillä passintarkastuspaikoilla, joissa        käännytetty kuluvana vuonna jo noin 80 kol-
5898: tulli toimii. Rajavartiolaitoksen viranomaiset          mannen maan kansalaista, joilla ei ole ollut
5899: huolehtivat passintarkastuksesta muilla maa-            maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja. Käänny-
5900: hantulopaikoilla ja passintarkastuspaikoillakin         tettyjenjoukossa on ollut useita toisessa Pohjois-
5901: niinä aikoina, joina tullilla ei ole niille miehitys-   maassa kielteisen turvapaikkapäätöksen jo saa-
5902: tä. Maahantulovalvontaa suoritetaan pistoko-            neita kolmannen maan kansalaisia.
5903: 
5904:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
5905: 
5906:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
5907:                                           1993 vp -   KK 301                                            3
5908: 
5909: 
5910: 
5911: 
5912:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5913: 
5914:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringens avsikt är att enligt principbeslu-
5915: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        tet 17.6.1993 om åtgärder för fömyande av
5916: 846 av den 25 maj 1993 till vederbörande med-         central- och ·regionalförvaltningen utveckla
5917: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gränsbevakningsväsendet genom att effektivera
5918: man Hurskainen undertecknade spörsmål nr              den gemensamma användningen av polisens,
5919: 301:                                                  tullens och gränsbevakningsväsendets resurser,
5920:                                                       så att gränsbevakningsväsendet, såsom en del av
5921:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        det intema skyddssystemet, utom gränsbevak-
5922:        ta för att reda ut arbetsfördelningen mel-     ningen även sköter övervakningen av personers
5923:        lan tullen, polisen och gränsbevakningen       inresor och utresor och passgranskningen i sam-
5924:        när det gäller bevakningen av gränsema         band med dessa både vid land- och sjögränsema.
5925:        mellan de nordiska ländema så att hän-             Enligt den förordning som utfårdats om sam-
5926:        delser av ovan nämnt slag, som är pin-         arbete mellan polis-, tull- och gränsbevaknings-
5927:        samma för Finland, inte upprepar sig?          myndigeterna eftersträvar man att effektivera
5928:                                                       nämnda myndigheters samarbete bl.a. när det
5929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gäller övervakningen av inresor. I detta syfte har
5930: anföra följande:                                      man genom förhandlingar med polisinspektören
5931:                                                       i Lapplands län, Lapplands gränsbevakningsav-
5932:    I motiveringen till spörsmålet hänvisas det till   delning samt ledningen för distriktstullkamma-
5933: de uppgifter som getts i massmediema, enligt          ren i Tomeå preciserat det vedertagna samarbe-
5934: vilka man på norskt håll har kritiserat gränsbe-      tet mellan dessa myndigheter vid bevakningen av
5935: vakningen vid den finska nordgränsen.                 nordgränsen. Utgångspunkten är att på varje
5936:    De finska myndigheterna har för avsikt att         passgranskningsställe övervakas inresetrafiken
5937: fortsätta övervakningen av inresor tilllandet på      på den finska sidan av någon av de nämnda
5938: vedertaget sätt så att tullverkets myndigheter        myndighetema.
5939: sköter passgranskningen i samband med tull-               Gränsbevakningen i den vedertagna form den
5940: kontrollen på de passgranskningsställen där tul-      har i dag är nödvändig, för vid kontrollema har
5941: len arbetar. Gränsbevakningsmyndigheterna             i år redan ca 80 medborgare från tredje land, som
5942: sköter passgranskningen på andra inreseställen        inte innehaft handlingar som berättigar tili inre-
5943: och även på passgranskningsställena under såda-       sa, avvisats vid gränsen. Bland dem som avvisats
5944: na tider när tullen har stället obemannat. Inrese-    har funnits många sådana medborgare från tred-
5945: övervakningen sköts genom stickprov och över-         je land som redan fått ett negativt asylbeslut i ett
5946: vakningen gäller inresor som görs av medbor-          annat nordiskt land.
5947: gare i tredje land.
5948:      Helsingfors den 28 juni 1993
5949: 
5950:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
5951:                                                  1993 vp
5952: 
5953: Kirjallinen kysymys 302
5954: 
5955: 
5956: 
5957:                                     Lahtinen ym.: Keski-Suomen Säästöpankin peruskorkosidonnais-
5958:                                        ten lainojen korkojen nostosta vuonna 1988
5959: 
5960: 
5961:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5962: 
5963:    Julkisuuteen tulleiden väitteiden mukaan            nan kallistumiseen. Tämä rasitti huomattavasti
5964: vuonna 1988 Keski-Suomen Säästöpankki ei               pankkien kannattavuutta ja jotkin pankit olivat
5965: ollut ilmoittanut yksipuolisesti suoritetusta ko-      tämän takia pakotettuja etsimään keinoja kan-
5966: ronnostosta asiakkailleen. Pankin konttoreihin         nattavuutensa parantamiseksi.
5967: annettiin ohjeet nostaa salaa peruskorkosidon-            Salaa tapahtunutta korkojen nostoa ei voida
5968: naisten lainojen korkoja. Toiminnan suunnitel-         kuitenkaan millään muotoa pitää hyvän pankki-
5969: mallisuutta korostaa se, että pankin johtokunta        tavan mukaisena toimenpiteenä. Paheksutta-
5970: oli koko operaation takana.                            vammaksi sen tekee vielä se, että väitteiden
5971:    Jos asiakas huomasi koronnoston, ohjeiden           mukaan Keski-Suomen Säästöpankki on toimi-
5972: mukaan pankin tuli väittää koronnostoa tieto-          nut erityisen suunnitelmallisesti ja kohdellut
5973: koneen tekemäksi virheeksi. Virheen huoman-            asiakkaita hyvin eriarvoisesti.
5974: neelle asiakkaalle pankki hyvitti koronnoston.            Kun niin huomattavilla summilla veronmak-
5975: Tietokoneen "virhettä" valmisteltaessa atk-lis-        sajien varoja on jouduttu tukemaan pankkeja,
5976: toilta kuitenkin otettiin pois mm. tili- ja lakimie-   kansalaisten oikeustajun ylläpitäminen ja sen
5977: het, toimittajat ja muut mahdolliset vaikeuksien       hyväksyminen kansalaisten keskuudessa edellyt-
5978: aiheuttajat.                                           tävät sitä, että pankeissa tapahtuneet epäselvyy-
5979:    Väitteiden mukaan suurin osa pankin laina-          det ja hyvän pankkitavan vastaiset toimenpiteet
5980: asiakkaista ei huomannut jopa 2,5 prosentin            tutkitaan perinpohjaisesti.
5981: koronnostoa. Tämän mahdollisti se tarkka etu-             Säästöpankkiryhmä on ainoana pankkiryh-
5982: käteisarviointi, että korkoa ei nostettu tarkoiksi     mänä ajautunut valtion vakuusrahaston hal-
5983: arvelluilta henkilöiltä. Keski-Suomen Säästö-          tuun. Valtion vakuusrahasto on asettanut pank-
5984: pankki hyötyi koronnostosta arviolta 80 miljoo-        kituelle tiukat ehdot, jotka myös edellyttävät
5985: naa markkaa.                                           tällaisten väitteiden selvittämistä.
5986:    Edellä esitetyt väitteet on esittänyt sekä va-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5987: laehtoisesti oikeudessa että julkisuudessa Keski-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5988: Suomen Säästöpankin entinen konttorinjohtaja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5989: Matti Mikkola.                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5990:    Pankit joutuivat 1980-luvun lopulla pahaan
5991: "korkoloukkuun". Merkittävä osa säännöstely-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5992: kaudella myönnetyistä peruskorkosidonnaisista                 siin julkisuuteen tulleiden väitteiden pe-
5993: luotoista tuotti alhaisen korkotuoton samalla                 rusteella, joiden mukaan Keski-Suomen
5994: kun säännöstelyn purkaminen, verojärjestelmän                 Säästöpankki olisi erityisen suunnitel-
5995: muutokset ja varsinkin suhteessa peruskorkoon                 mallisesti salaa korottanut asiakkaittensa
5996: korkeat markkinakorot johtivat varainhankin-                  lainan korkoja?
5997:    Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
5998: 
5999:           Matti Lahtinen                  Kirsti Ala-Harja               Anneli Taina
6000:           Johannes Leppänen               Raimo Vistbacka                Reijo Laitinen
6001:           Timo Ihamäki                    Kalevi Lamminen                Väinö Saario
6002:           Satu Hassi                      Tina Mäkelä                    Paavo Nikula
6003:           Esko-Juhani Tennilä             Hannele Luukkainen             Hannu Suhonen
6004:           Pekka Räty                      Marja-Leena Viljamaa           Pirjo-Riitta Antvuori
6005:           Marjut Kaarilahti               Tuulikki Ukkola                Juhani Vähäkangas
6006:                                           Riitta Jouppila
6007: 2300321
6008: 2                                         1993 vp -    KK 302
6009: 
6010: 
6011: 
6012: 
6013:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6014: 
6015:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rasto on antanut talletuspankeille ohjeet, joissa
6016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          se on edellyttänyt, että marginaalin tarkistami-
6017: olette 25 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn             sesta ja sen edellytyksistä on otettava velkakir-
6018: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           jaan selvät ehdot.
6019: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Lahti-            Tämän päivän tilanteessa hyvä pankkitapa
6020: sen ym. näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen           edellyttäisi, että koron muutoksesta ilmoitetaan
6021: n:o 302:                                               kirjallisesti etukäteen.
6022:                                                           Pankin toiminnan suhteen on lähdettävä siitä,
6023:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         että toiminnan on oltava kannattavaa. Muutoin
6024:        siin julkisuuteen tulleiden väitteiden pe-      pankki ei voi toimia. Jos lainojen korkojen
6025:        rusteella, joiden mukaan Keski-Suomen           korottaminen on mahdollista lainaehtojen mu-
6026:        Säästöpankki olisi erityisen suunnitel-         kaisesti, on pankin saatava valita ne lainaryh-
6027:        mallisesti salaa korottanut asiakkaittensa      mät, joita korotus koskee lähtien pankille jo
6028:        lainan korkoja?                                 lainsäädännössäkin asetetuista muun muassa va-
6029:                                                        kavaraisuuttaja riskien hallintaa koskevista vaa-
6030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           timuksista.
6031: vasti seuraavaa:                                          Lainan koron korottamisessa on myös kysy-
6032:                                                        mys yksittäisen sopimuksen ehdon tulkinnasta.
6033:    Pankkitarkastusvirasto on selvittänyt kirjalli-     Silloin siinä on kysymys kahden osapuolen väli-
6034: sessa kysymyksessä mainitun pankin menettelyä.         sestä riita-asiasta, jonka ratkaiseminen kuuluu
6035: Saadusta selvityksestä ilmenee, että Keski-Suo-        Suomen oikeusjätjestyksen mukaisesti yleiselle
6036: men Säästöpankin vuonna 1987 päättämät lai-            tuomioistuimelle, ei Iainsäätäjälie eikä hallinto-
6037: nojen korkojen korotukset, joita kysymyksessä          viranomaiselle.
6038: tarkoitetaan, on päätetty pankissa pankin nor-            Kitjallisessa kysymyksessä on tiedusteltu
6039: maalissa päätöksentekojätjestyksessä eikä mi-          myös asianomaisen pankin konttorinjohtajan
6040: tään erityistä salaista menettelytapaa käyttäen.       tuomioistuimessa ja julkisuudessa esittämistä
6041: Korotuksista on ilmoitettu asiakkaille tuolloisen      väitteistä. Koska konttorinjohtaja on vastaajana
6042: yleisen käytännön mukaisesti. Tieto lainan ko-         sekä siviili- että rikosjutuissa, joiden käsittely on
6043: ron korotuksesta on mennyt velalliselle lainan-        vielä kesken, ei niitä ole tarkoituksenmukaista
6044: hoitoilmoituksessa.                                    kommentoida tässä.
6045:    Tapahtuma-ajankohtana ei vielä ollut yleises-          Asian selvittäminen on tällä hetkellä niiden
6046: ti tapana erityisesti tiedottaa velalliselle. Ilmoi-   viranomaisten hoidettavana, joille se voimassa
6047: tusvelvollisuudesta tai -menettelystä ei yleensä       olevien lakien mukaan kuuluu, eikä maan halli-
6048: myöskään ollut sovittu asiakkaan kanssa eikä           tuksen asiana ole puuttua asioiden käsittelyyn.
6049: menettelystä ollut mainintaa velan yleisissä eh-       Tämä ei estä muistuttamasta siitä, että hyvää
6050: doissa. Vasta vuonna 1992 pankkitarkastusvi-            pankkitapaa on noudatettava.
6051: 
6052:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993
6053: 
6054:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6055:                                         1993 vp -   KK 302                                           3
6056: 
6057: 
6058: 
6059: 
6060:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6061: 
6062:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att tydliga villkor om justering av marginalen
6063: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      och om förutsättningarna för detta skall tas med
6064: den 25 maj 1993 tili vederbörande medlem av         i skuldebrevet.            ·
6065: statsrådet översänt följande av riksdagsman            1 dagens situation förutsätts enligt god bank-
6066: Lahtinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 302:       sed att man skriftligen på förhand meddelar om
6067:                                                     ändringar i räntan.
6068:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder med           Vad gäller bankens verksamhet måste man
6069:        anledning av de påståenden som kommit        utgå från att verksamheten skall vara lönsam. 1
6070:        i offentligheten, enligt vilka Mellersta     annat fall kan banken inte fungera. Om det enligt
6071:        Finlands Sparbank särskilt metodiskt i       lånevillkoren är möjligt att höja låneräntan skall
6072:        hemlighet skulle ha höjt räntorna på sina    banken, utgående från de krav på soliditet och
6073:        kunders lån?                                 riskhantering som redan i lagstiftningen upp-
6074:                                                     ställs för banken, få välja vilka lånegrupper som
6075:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       berörs av höjningen.
6076: anföra följande:                                       Då räntan på ett lån höjs är det även fråga om
6077:                                                     tolkning av ett villkor i ett enskilt avtal. Härvid
6078:    Bankinspektionen har utrett den i spörsmålet     är det fråga om ett tvistemål mellan två parter.
6079: nämnda bankens förfarande. Enligt utredningen       Avgörandet av ett sådant ärende ankommer
6080: har de beslut om höjningar av låneräntorna som      enligt Finlands rättsordning på allmän domstol
6081: Mellersta Finlands Sparbank fattat 1987, vilka      och inte på lagstiftare eller en förvaltningsmyn-
6082: spörsmålet avser, fattats enligt den normala        dighet.
6083: ordningen för fattande av beslut i banken. lnget       1 spörsmålet ingår även förfrågningar angåen-
6084: särskilt hemligt förfaringssätt har således an-     de påståenden som kontorschefen för vederbö-
6085: vänts. Kunderna har underrättats om höjningar-      rande bank framställt i offentligheten och inför
6086: na enligt dåvarande allmänna praxis. Gäldenä-       domstol. Eftersom kontorschefen är svarande i
6087: ren har fått kännedom om att låneräntan höjts       både civil- och brottmål som är under behand-
6088: genom låneavin.                                     ling, är det inte ändamålsenligt att kommentera
6089:    Vid denna tidpunkt hade man ännu inte för        dem i detta sammanhang.
6090: vana att särskilt informera gäldenären. Man            Årendet utreds för närvarande av de myndig-
6091: hade i allmänhet inte heller kommit överens om      heter som enligt gällande lagar skall göra det,
6092: anmälningsskyldighet eller anmälningsförfaran-      och det ankommer inte på landets regering att
6093: de med kunden och det fanns inget omnämnande        ingripa i behandlingen. Detta utgör dock inget
6094: om förfarandet i de allmänna villkoren för kre-     hinder för en påminnelse om att god banksed
6095: diten. lnte förrän 1992 gav bankinspektionen        skall iakttas.
6096: depositionsbankerna anvisningar där den kräver
6097:      Helsingfors den 18 juni 1993
6098: 
6099:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
6100:                                               1993 vp
6101: 
6102: Kirjallinen kysymys 303
6103: 
6104: 
6105: 
6106: 
6107:                                   Rinne: Köyliönjärven saastumisen selvittämisestä
6108: 
6109: 
6110: 
6111:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6112: 
6113:    Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että           Sinileväkukintojen, jotka Köyliönjärveä vai-
6114: maatalous on vesiluontomme pahin saastuttaja.       vaavat, yli ei voi näkemättä mennä.
6115: Esimerkiksi fosforin, ehkä myös typen osalta           Niin kauan kuin valtapuolue, MTK ja johta-
6116: maatalous yksin saastuttaa enemmän kuin teol-       va ministeri kieltävät ongelman olemassaolon, ei
6117: lisuus ja asutus yhteensä.                          korjaustoimenpiteisiinkään voida tuloksellisesti
6118:     Köyliönjärvi on törkeimpiä esimerkkejä vilje-   ryhtyä.
6119: lijäväestön suhtautumisesta luontoon. Talonpoi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6120: ka Lallin jälkeiset talonpojat ovat tappaneet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6121: Köyliönjärven.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6122:     Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto on väit-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6123: tänyt julkisuudessa, että maatalous ei saastuta.
6124: Sama käsitys lienee suurimmalla osaa valtapuo-                Mihin valistustoimenpiteisiin, esimer-
6125: lueen ministereistä. Tähän ovat monet käytän-              kiksi tutustumisretken järjestämiseen
6126: nön viljelijätkin uskoneet.                                valtioneuvoston jäsenille, Hallitus aikoo
6127:     Köyliönjärven tila kuitenkin osoittaa, että            ryhtyä perehtyäkseen Köyliönjärven ti-
6128: MTK:n entisen puheenjohtajan lausunto on pe-               laan ja saastelähteisiin?
6129: rätön.
6130:       Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
6131: 
6132:                                            Heikki Rinne
6133: 
6134: 
6135: 
6136: 
6137:                                                                           /
6138: 
6139:  230032J
6140: 2                                      1993 vp -   KK 303
6141: 
6142: 
6143: 
6144: 
6145:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6146: 
6147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     on käytetty tähän mennessä rahaa kaikkiaan 0,6
6148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      milj. markkaa, mistä Köyliön kunnan osuus on
6149: olette 25 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn         noin 40 prosenttia.
6150: kirjeenne n:o 848 ohella toimittanut valtioneu-       Suojeluhankkeessa on selvitetty järveen tule-
6151: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja     vaa kuormitusta sekä edistetty peltoviljelyn
6152: Heikki Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysy-     vesiensuojelua neuvonnalla ja valistuksella. Li-
6153: myksen n:o 303:                                    säksi on peltoalueilta tulevan kuormituksen vä-
6154:                                                    hentämiseksi kehitetty ja otettu käyttöön uusia
6155:           Mihin valistustoimenpiteisiin, esimer-   vesiensuojelutoimia. Turun vesi- ja ympäristöpii-
6156:        kiksi tutustumisretken järjestämiseen       ri tutkii muun muassa laskeutusaltaan tehok-
6157:        valtioneuvoston jäsenille, Hallitus aikoo   kuutta maa-aineksen ja ravinteiden poistajana.
6158:        ryhtyä perehtyäkseen Köyliönjärven ti-         Köyliönjärveä kunnostettiin vuosina 1992 ja
6159:        laan ja saastelähteisiin?                   1993 poistamalla järveen kertyneitä ravinteita
6160:                                                    särkikalojen tehopyynnillä. Hanketta ovat ra-
6161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hoittaneet Köyliön kunnan lisäksi vesi- ja kala-
6162: vasti seuraavaa:                                   talousviranomaiset, kalastusalue, kalanviljely-
6163:                                                    laitos ja maataloustuottajien Köyliön yhdistys.
6164:    Köyliönjärvi on. Pyhäjärven rinnalla tärkeä     Hanke jatkuu ainakin vuoteen 1995 asti.
6165: monilta osin vähävetisen Satakunnan asukkaille.       Köyliönjärven vesiensuojeluhankkeilla on
6166: Köyliönjärveä käytetään kalavetenä ja virkistäy-   saatu käyntiin myönteinen kehitys maatalouden
6167: tymiseen. Vesiensuojelutoimista huolimatta jär-    vesiensuojelussa, mikä luo edellytykset järven
6168: ven käyttö on vaikeutunut viime vuosikymme-        tilan paranemiselle.
6169: nen aikana rehevöitymisen ja tähän liittyvien          Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristö-
6170: sinilevien massaesiintymisten takia.               ministeriö hyväksyivät vuonna 1993 maaseudun
6171:    Teollisuudesta ja yhdyskunnista järveen joh-    ympäristöohjelman. Ohjelman keskeinen periaa-
6172: detut jätevedet aiheuttivat aikaisemmin melkois-   te on käyttää maaseudun ympäristönsuojelun
6173: ta kuormitusta. Nykyisin näiden osuus on enää      edistämiseen rahoituksellisia, neuvonnallisia ja
6174: vain noin 10 prosenttia kokonaiskuormitukses-      viljelijöiden vapaaehtoisuuteen perustuvia kei-
6175: ta. Jätevesien aiheuttama kuormitus on peräisin    noja. Köyliönjärvi ja koko Eurajoen vesistö on
6176: pääasiassa Köyliön kalanviljelylaitokselta ja      määritelty ohjelman perusteella maaseudun ve-
6177: Köyliön Kankaanpään taajamasta. Muu kuor-          siensuojelun painopistealueeksi. Tämän takia
6178: mitus on hajakuormitusta ja enimmäkseen maa-       Köyliönjärven vesiesuojeluhankkeiden toimeen-
6179: taloudesta peräisin. Onhan Köyliönjärven ym-       panoa tulee jatkaa niin, että järven tila paranee
6180: päristö maamme tehokkaimmin viljeltyjä aluei-      pysyvästi ja järveä voidaan käyttää monipuoli-
6181: ta. Järven tilaan vaikuttaa lisäksi ns. sisäinen   sesti.
6182: kuormitus, joka aiheutuu vuosikymmenien aika-          Ympäristöministeriön asettama maaseudun
6183: na järven pohjaan varastoituneiden ravinteiden     ympäristöohjelman seurantaryhmä tutustuu ke-
6184: vapautumisesta veteen.                             säkuussa 1993 Köyliönjärven suojeluhankkee-
6185:    Vuonna 1990 aloitettiin Turun ja Porin lää-     seen ja ravintoketjukunnostukseen. Ympäristö-
6186: ninhallituksen sekä Köyliön kunnan rahoittama      viranomaiset ovat tarvittaessa valmiita järjestä-
6187: Köyliönjärven suojeluhanke, johon osallistuvat     mään myös valtioneuvostonjäsenille tutustumis-
6188: lisäksi Turun vesi- ja ympäristöpiiri, Köyliön     retken Köyliönjärven vesiensuojeluun perehty-
6189: alueen maataloustuottajat sekä järven suojelu-     miseksi.
6190: yhdistys. Vuonna 1993 päättyvään hankkeeseen
6191: 
6192:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
6193: 
6194:                                                            Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
6195:                                           1993 vp -   KK 303                                          3
6196: 
6197: 
6198: 
6199: 
6200:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6201: 
6202:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utom har man genom rådgivning och upplysning
6203: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-      arbetat för vattenvård inom åkerodlingen. Vida-
6204: se nr 848 av den 25 maj 1993 tili vederbörande        re har nya vattenskyddsåtgärder utvecklats och
6205: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       tagits i b:ruk för att minska belastningen från
6206: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål           åkrarna. Abo vatten- och miljödistrikt undersö-
6207: nr 303:                                               ker bland annat hur effektiv en sedimenterings-
6208:                                                       bassäng kan vara då man vili avlägsna marksub-
6209:           Vilket slags upplysningsåtgärder, tili      stanser och närsalter.
6210:        exempel ett studiebesök för statsrådets           Kjulo träsk restaurerades åren 1992 och 1993
6211:        medlemmar, ämnar Regeringen vidta för          så att ackumulerade närsalter avlägsnades ge-
6212:        att sätta sig in i vilket tillstånd Kjulo      nom effektiverad fångst av mörtfiskar. Projektet
6213:        träsk befinner sig och vilka källor som        finansierades av Kjulo kommun och av vatten-
6214:        förorenar sjön?                                och fiskerimyndigheterna, fiskeridistriktet, fisk-
6215:                                                       odlingsanstalten och lantbruksproducentför-
6216:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          eningen i Kjulo. Detta projekt fortsätter åtmins-
6217: samt anföra följande:                                 tone fram tili 1995.
6218:                                                          Genom vattenskyddsprojekten för Kjulo
6219:    Kjulo träsk är jämsides med Pyhäjärvi viktigt      träsk har en positiv utveckling kommit i gång i
6220: för dem som bor i Satakunta, där många områ-          fråga om vattenvård inom lantbruket, vilket
6221: den har mycket sparsam vattenförekomst.               skapar förutsättningar för en förbättring av
6222:    Tidigare förorsakade avloppsvatten från in-        sjöns tilistånd.
6223: dustri och samhällen avsevärd belastning på              Jord- och skogsbruksministeriet och miljö-
6224: sjön. Numera står dessa bara för omkring 10%          ministeriet godkände 1993 ett miljöprogram för
6225: av den totala belastningen. Belastningen genom        landsbygden. Den centrala principen i program-
6226: avloppsvatten härrör huvudsakligen från fiskod-       met är att miljövården på landsbygden främjas
6227: lingsanstalten i Kjulo och från tätorten Kan-         genom medel som bygger på finansiering, råd-
6228: kaanpää. Den övriga belastningen är diffus och        givning och frivilliga insatser av odlarna. Kjulo
6229: kommer främst från jordbruket. Omgivningen            träsk och hela Euraåstråten har på basis av
6230: kring Kjulo träsk hör ju tili de mest effektivt       programmet definierats som ett tyngdpunktsom-
6231: odlade områdena i Finland. Sjöns tilistånd på-        råde för vattenvården på landsbygden. Därför
6232: verkas dessutom av den så kallade inre belast-        bör genomförandet av vattenvårdsprojekten för
6233: ningen, som beror på att de närsalter som under       Kjulo träsk fortsättas så att sjöns tillstånd för-
6234: årtionden lagrats på sjöbottnen frigörs i ,vattnet.   bättras permanent och sjön kan användas på
6235:    År 1990 inleddes ett av länsstyrelsen i Abo och    många olika sätt.
6236: Björneborgs Iän och Kjulo kommun finansierat             En arbetsgrupp som miljöministeriet tillsatte
6237: projekt för att skxdda Kjulo träsk. 1 projektet       för att följa upp landsbygdens miljöprogram
6238: medverkar också Abo vatten- och miljödistrikt,        kommer i juni 1993 att besöka området för att
6239: lantbruksproducenterna i Kjuloområdet och en          studera skyddsprojektet för Kjulo träsk och
6240: förening som vill skydda sjön. Projektet tar slut     restaureringen av näringskedjan. Miljömyndig-
6241:  1993 och har hittilis använt inalles 0,6 milj. mk,   heterna är vid behov redo att organisera ett
6242: av vilket Kjulo kommuns andel är ca 40 procent.       besök under vilket medlemmarna i statsrådet
6243:     Skyddsprojektet har omfattat en undersök-         kan sätta sig in i vattenvården kring Kjulo träsk.
6244:  ning av den framtida belastningen på sjön, dess-
6245: 
6246:      Helsingfors den 22 juni 1993
6247: 
6248:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
6249:                                              1993 vp
6250: 
6251: Kirjallinen kysymys 304
6252: 
6253: 
6254: 
6255: 
6256:                                  Rinne: Kokemäenjoen perkaus- ja ruoppaustoimien keskeyttämi-
6257:                                      sestä ja luonnontilan parantamisesta
6258: 
6259: 
6260:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6261: 
6262:    Kokemäenjoen käsittelyn tarkoituksena on        kauksista aiheutuu tämän lisäksi vaurioita ja
6263: kohentaa maatalouden toiminnallisia edellytyk-     kohtuutonta haittaa vesiluonnolle. Toutainkan-
6264: siä ja siten lisätä kohtuuttomaksi kasvanutta      ta joutuu uhan alle.
6265: maatalouden vientitukea nykyisestä.                   Määrärahat tulisi suunnata pysyvällä tavalla
6266:    Ylituotannosta johtuvat rasitukset kansanta-    Kokemäenjoen vesiluonnon kohentamiseen, ve-
6267: loudellemme ja veronmaksajille ovat jo muodos-     den laadun parantamiseen, suojavyöhykkeiden
6268: tuneet kohtuuttomiksi. Tulevaisuudessa myös        perustamiseen ja kalaportaiden rakentamiseen.
6269: maatalous itse joutuu ylivoimaisiin rahoitusvai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6270: keuksiin ylituotantonsa kanssa. Kokemäenjoen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6271: yläjuoksun toimenpiteet, sen lisäksi että ne ai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6272: heuttavat kymm~nien miljoonien kulut valtiolle,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6273: tulisivat siten lisäämään maatalouden ylituotan-
6274: non aiheuttamaa taakkaa myös ylituotannon                    Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-
6275: muodossa.                                                 koo ryhtyä Kokemäenjoen yläjuoksun
6276:    Toimenpiteistä aiheutuu pakkokesannoinnin              perkaus- ja ruoppausmäärärahojen pysy-
6277: lisätarvetta toisaalla, jonka maksumiehiksi jou-          väksi suuntaamiseksi joen suojeluun ja
6278: tuisivat veronmaksajat. Ruoppauksista ja per-             kalaportaiden rakentamiseen?
6279:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
6280: 
6281:                                           Heikki Rinne
6282: 
6283: 
6284: 
6285: 
6286: 2300321
6287: 2                                        1993 vp -   KK 304
6288: 
6289: 
6290: 
6291: 
6292:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6293: 
6294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jäkin on yhdessä eräiden muiden kansanedusta-
6295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jien kanssa tehnyt raha-asia-aloitteita 20 milj.
6296: olette 25 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn           markan ottamiseksijo vuosien 1989 ja 1990 tulo-
6297: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ja menoarvioihin Kokemäenjoen ja Loimijoen
6298: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki       perkaushankkeen toteuttamiseksi.
6299: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Hallitus katsoo, että Kokemäenjoen keski-
6300: n:o 304:                                             osan ja Loimijoen tulvasuojelussa on kysymys
6301:                                                      luonnon pitkäaikaisvaihtelun alaisesta ja laajan
6302:          Mihin välittömiin toimiin Hallitus ai-      alueen maankäyttöön, asumiseen ja elinkeino-
6303:        koo ryhtyä Kokemäenjoen yläjuoksun            elämään oleellisesti vaikuttavasta asiasta, jossa
6304:        perkaus- ja ruoppausmäärärahojen pysy-        ei voida toimia hetkellisten tuntemusten mu-
6305:        väksi suuntaamiseksi joen suojeluun ja        kaan. Hallituksen mielestä on tärkeää selvittää
6306:        kalaportaiden rakentamiseen?                  hankkeen kaikki hyödyt, kustannukset, haitat ja
6307:                                                      muut vaikutukset niin hyvin kuin se nykyisen
6308:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tietämyksen mukaan on mahdollista, ja vasta sen
6309: vasti seuraavaa:                                     jälkeen päättää tarvittavista toimenpiteistä. Ko-
6310:                                                      kemäenjoen keskiosan ja Loimijoen järjestely-
6311:    Vesi- ja ympäristöhallinnossa on käynnissä        suunnitelma valmistuu vesioikeuskäsittelyä var-
6312: Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen tulva-           ten ensi syksynä. Hankkeen vesioikeuskäsittely
6313: suojeluhankkeen suunnittelu. Suunnitteluun           vienee aikaa pari vuotta. Hallitus tulee harkitse-
6314: käytetään valtion talousarviossa vesistötöiden       maan mahdollisen määrärahan esittämistä
6315: suunnitteluun myönnettyjä jakamaUomia mää-           hankkeen toteuttamiseen vasta sen jälkeen kun
6316: rärahoja. Hallituksella ei sen sijaan suunnittelun   hankkeen toteuttamiseen on olemassa lain mu-
6317: keskeneräisyyden vuoksi ole vielä määrärahaa         kainen lupa. Hallitus katsoo, että kysymys ei
6318: kyseisen hankkeen toteuttamiseen, vaikka kysy-       anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
6319:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
6320: 
6321:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
6322:                                           1993 vp -   KK 304                                           3
6323: 
6324: 
6325: 
6326: 
6327:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6328: 
6329:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samband med 1989 och 1990 års budgeter gjort
6330: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        finansmotioner om att reservera 20 milj. mk för
6331: den 25 maj 1993 tili vederbörande medlem av           genomförande av ett muddringsprojekt i Koke-
6332: statsrådet översänt följande av riksdagsman           mäenjoki och Loimijoki.
6333: Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr 304:              Regeringen anser att högvattenregleringen i
6334:                                                       Kokemäenjokis mellersta lopp och Loimijoki
6335:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-         sammanhänger med naturens växlingar på läng-
6336:        geringen vidta för att anslagen för rens-      re sikt och på ett betydande sätt påverkar mark-
6337:        ning och muddring av Kokemäenjokis             användningen inom ett stort område samt boen-
6338:        övre lopp varaktigt skall inriktas på          det och näringslivet. 1 denna fråga kan man inte
6339:        skyddande av floden och byggande av            handla på stundens ingivelse. Enligt regeringen
6340:        fisktrappor?                                   är det viktigt att så långt det bara är möjligt med
6341:                                                       dagens kunskap utreda alla fördelar, kostnader,
6342:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nackde1ar och andra verkningar av projektet
6343: anföra följande:                                      innan man fattar beslut om nödvändiga åtgär-
6344:                                                       der. Regleringsplanen för Kokemäenjokis mel-
6345:    Vid vatten- och miljöförvaltningen planeras        lersta lopp och Loimijoki blir klar för behand-
6346: som bäst ett projekt som gäller skydd mot             ling vid vattendomstol nästa höst. Handlägg-
6347: översvämningar i fråga om Kokemäenjokis mel-          ningen vid vattendomsto1en tar troligtvis ett par
6348: lersta lopp och Loimijoki. Tili planeringen an-       år i anspråk. Regeringen kommer att överväga
6349: vänds sådana odelade anslag som i statsbudge-         framläggandet av ett förslag tili eventuellt anslag
6350: ten reserverats för vattendragsarbeten. Tili följd    för genomförande av projektet först när det finns
6351: av att planeringen inte har slutförts har regering-   ett lagenligt tillstånd för projektet. Regeringen
6352: en däremot ännu inga anslag att förverkliga           anser att spörsmålet inte föranleder några vidare
6353: projektet, trots att spörsmålsställaren tillsam-      åtgärder.
6354: mans med vissa andra riksdagsmän redan i
6355:      Helsingfors den 24 juni 1993
6356:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
6357:                                                 1993 vp
6358: 
6359: Kirjallinen kysymys 305
6360: 
6361: 
6362: 
6363: 
6364:                                    Mäkelä: Keski-Suomen Säästöpankin peruskorkosidonnaisten lai-
6365:                                       nojen korkojen nostosta vuonna 1988
6366: 
6367: 
6368:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6369: 
6370:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kes-        suositusta sitten useimmat konttorit käyttivätkin
6371: ki-Suomen Säästöpankki nosti peruskorkosi-            ohjeenaan.
6372: donnaisten lainojen korkoa salaa asiakkailta              Muutkin pankit kuin Keski-Suomen Säästö-
6373: kesällä 1988. Laittomasta koronnostosta ei hiis-      pankki, esimerkiksi Tampereen Aluesäästö-
6374: kuttu mitään velallisille. Jos asiakas huomasi        pankki, korottivat peruskorkoon sidottujen lai-
6375: pankin tekemän korotuksen, se selitettiin             nojen korkoa viime vuosikymmenen loppupuo-
6376: atk-virheeksi ja valittajan osalta korotus poistet-   lella. Oikeudessa on katsottu esim. TAP:n toimi-
6377: tiin.                                                 neen laittomasti, koska pankki rikkoi yksipuoli-
6378:     Peruskorkoon sidottujen asuntolainojen kor-       sella päätöksellään lainasopimusta.
6379: koja korotettiin 1,5-2,5% edeltäneestä korko-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6380: tasosta riippuen. Pankki saavutti tällä operaa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6381: tiolla kymmeniä miljoonia markkoja. Atk-listo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6382: jen perusteella karsittiin pois toimittajat, laki-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6383: miehet ja muut sellaiset itsenäiseen, kriittiseen
6384: ajatteluun kykenevät henkilöt, joiden pelättiin                 Onko Hallitus tietoinen pankkien toi-
6385: voivan saattaa asian julkisuuteen ja alkavan                 minnasta lainasopimusten rikkomisessa,
6386: kysellä toimenpiteiden laillisuudesta.                       ja
6387:     Kerrotaan, että pankin johtoryhmä valmisteli                aikooko Hallitus jatkossa tukea ve-
6388: korotusta ja pankin hallitus hyväksyi sen. Kont-             ronmaksajien rahoilla laitonta toimintaa
6389: toreita suositeltiin suorittamaan korotus, jota              harrastavia pankkeja?
6390: 
6391:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
6392: 
6393:                                              Tina Mäkelä
6394: 
6395: 
6396: 
6397: 
6398: 2300321
6399: 2                                      1993 vp -   KK 305
6400: 
6401: 
6402: 
6403: 
6404:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6405: 
6406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ta rikkoneelle osapuolelle seuraa. Mikäli tyyty-
6407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mätön sopimuspuoli ei ryhdy toimenpiteisiin,
6408: olette 25 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn         hänen on katsottava tyytyvän menettelyyn. Kor-
6409: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kein oikeus on antanut yhden lainan koron
6410: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäke-      korottamista koskeneen riitajutun ratkaisun,
6411: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       joka kuitenkin koskee vain ratkaisun kohteena
6412: 305:                                               olleita osapuolia.
6413:           Onko Hallitus tietoinen pankkien toi-        Kirjallisessa kysymyksessä mainitun pankin
6414:         minnasta lainasopimusten rikkomisessa,     eli Keski-Suomen Säästöpankin korkojen koro-
6415:        ja                                          tuksia ei ole saadun tiedon mukaan riitautettu
6416:           aikooko Hallitus jatkossa tukea ve-      siten, että korkolausekkeen tulkinta olisi lainvoi-
6417:         ronmaksajien rahoilla laitonta toimintaa   maisesti tuomioistuimessa ratkaistu. Ja kun näin
6418:         harrastavia pankkeja?                      ei ole tapahtunut, ei laittoman toiminnan harras-
6419:                                                    tamisesta voitane puhua.
6420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Hallitus on kansanedustaja Lahtisen ym. kir-
6421: vasti seuraavaa:                                   jalliseen kysymykseen n:o 302 antamassaan
6422:                                                    vastauksessa ottanut kantaa kansanedustaja
6423:    Lainan korkojen korottamisessa on kysymys       Mäkelän kysymyksessäkin mainitun Keski-Suo-
6424: lainasopimuksessa olevien lainaehtojen mukai-      men Säästöpankin toimiin, joten niihin ei ole
6425: sesta tai vastaisesta toimesta. Mikäli sopimus-    tarvetta puuttua enää enemmälti.
6426: puolet eivät pääse yhteisymmärrykseen sopi-            Edellä esitetty ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
6427: muksen tulkinnasta tai toinen sopimuspuoli kat-    jos epäillään menetellyn lain vastaisesti, asioiden
6428: soo asiaan liittyvän sopimuksen rikkomisen, voi    selvittäminen jätetään sikseen. Päinvastoin. Jo
6429: tyytymätön osapuoli saattaa asian yleisen tuo-     yleisen lainkuuliaisuuden vuoksi on erityisen
6430: mioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin rat-      tärkeää, että kaikki esille tulevat epäselvyydet
6431: kaisee, onko sopimusta rikottu ja mitä sopimus-    tutkitaan tarkoin.
6432: 
6433:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993
6434: 
6435:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6436:                                         1993 vp -   KK 305                                          3
6437: 
6438: 
6439: 
6440: 
6441:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6442: 
6443:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        är. Om den missnöjda avtalsparten inte vidtar
6444: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      åtgärder anses han vara nöjd med förfarandet.
6445: den 25 maj 1993 till vederbörande medlem av         Högsta domstolen har avgjort ett tvistemål
6446: statsrådet översänt följande av riksdagsman         gällande höjning av räntan för ett lån. Avgöran-
6447: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 305:               det gäller dock endast parterna i det berörda
6448:                                                     målet.
6449:          Är Regeringen medveten om banker-             Den i spörsmålet nämnda bankens, dvs. Mel-
6450:        nas verksamhet gällande brott mot låne-      lersta Finlands Sparbanks, räntehöjningar har
6451:        avtal och                                    enligt erhållna uppgifter inte bestridits så att
6452:          ämnar Regeringen i fortsättningen          tolkningen av ränteklausulen skulle ha avgjorts
6453:        med skattebetalarnas mede1 stöda banker      genom lagakraftvunnet utslag av domstol. Efter-
6454:        som bedriver olaglig verksamhet?             som så inte skett torde man inte kunna tala om
6455:                                                     bedrivande av olaglig verksamhet.
6456:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Regeringen har i sitt svar på spörsmål nr 302
6457: anföra följande:                                    av riksdagsman Lahtinen m.fl. tagit ställning tili
6458:                                                     Mellersta Finlands Sparbanks även i riksdags-
6459:    Då räntan på ett 1ån höjs är det fråga om en     man Mäkeläs spörsmål nämnda verksamhet, så
6460: åtgärd som antingen följer lånevillkoren i låne-    det finns inte skäl att ytterligare kommentera
6461: avtalet eller strider mot dessa. Om avtalsparter-   denna.
6462: na inte uppnår enighet i fråga om hur avtalet          Det ovan framställda innebär dock inte att
6463: skall toikas eller om den ena avtalsparten anser    man skall lämna utredandet av ärenden därhän
6464: att det skett ett avtalsbrott, kan den missnöjda    om man misstänker att någon förfarit lagstridigt.
6465: parten föra ärendet tili allmän domstol för avgö-   Tvärtom är det viktigt särskilt med tanke på den
6466: rande. Domstolen avgör om avtalet brutits och       allmänna laglydigheten att alla oklarheter som
6467: vilka påföljderna för den avtalsbrytande parten     uppdagas noggrant undersöks.
6468: 
6469:      Helsingfors den 18 juni 1993
6470: 
6471:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
6472:                                                1993 vp
6473: 
6474: Skriftligt spörsmål 306
6475: 
6476: 
6477: 
6478: 
6479:                                   Nordman: Om tryggad språkundervisning för flyktingbam
6480: 
6481:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6482: 
6483:    Fram tili senaste årsskifte fick kommunema        behöva specialklass är stör, vilket blir dyrt både
6484: statsunderstöd för förberedande gruppundervis-       för staten och kummunema.
6485: ning för flyktingbam i två terminer. Detta gjorde       Vetenskapliga undersökningar bekräftar att
6486: det möjligt att för fyra flyktingbam bilda en egen   ett starkt modersmål är en viktig förutsättning
6487: klass med intensiv språkundervisning. 1 andra        när man skall tiliägna sig främmande språk. Vi
6488: ämnen integrerades de i vanlig klass. Fr.o.m. den    har inte rätt tili eller råd med att uppfostra
6489: 1 januari 1993 får kommunema stöd för högst en       flyktingbam tili medborgare, som inte kan tillgo-
6490: termin.                                              dogöra sig vårt lands utbi1dning och hävda sig i
6491:    Förutom att dylika introduktionsklasser           det finländska samhället. Även med tanke på sitt
6492: minskats, har även specialundervisningen skurits     eget kulturarv bör de beredas möjligheter tili en
6493: ner. År 1989 gavs specialundervisning sex tim-       fullgod språkundervisning i Finland._
6494: mar per skola och vecka mot tre numera. Bam i           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
6495: olika åldrar med olika baskunskaper och behov        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
6496: skall samsas om dessa timmar. Även hemspråks-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6497: undervisningen har minskats tili en timme per        följande spörsmål:
6498: grupp och vecka. En grupp skall omfatta minst
6499: fyra bam.                                                      Är Regeringen medveten om vilka
6500:    Erfarenhetema visar att behovet av specialun-            följder sparåtgärdema i fråga om flyk-
6501: dervisning minskar, när flyktingbam får en god              tingbams språkundervisning kan få, och
6502: introduktionsperiod. När klassema förstoras                    vilka planer finns för att trygga flyk-
6503: ökar kraven på elever med dåliga språkkunska-               tingamas möjligheter tili en fullgod ut-
6504: per. Risken för att flera flyktingbam kommer att            bildning?
6505: 
6506:      Helsingfors den 25 maj 1993
6507: 
6508:                                           Håkan Nordman
6509: 
6510: 
6511: 
6512: 
6513: 230032J
6514: 2                                         1993 vp -   KK 306
6515: 
6516: Kirjallinen kysymys 306                                                                     Suomennos
6517: 
6518: 
6519: 
6520: 
6521:                                    Nordman: Pakolaisiasten kielenopetuksen turvaamisesta
6522: 
6523: 
6524: 
6525:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6526: 
6527:    Viime vuodenvaihteeseen saakka kunnat sai-         pakolaislapset tarvitsisivat erityisluokkaa, mikä
6528: vat valtionapua alkuvaiheen ryhmäopetuksen            tulee kalliiksi sekä valtiolle että kunnille.
6529: järjestämiseksi pakolaislapsille kahden lukukau-         Tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että vah-
6530: den aikana. Tämä teki mahdolliseksi oman luo-         va äidinkieli on tärkeä edellytys vieraan kielen
6531: kan perustamisen ja tehokkaan kielenopetuksen         omaksumisessa. Meillä ei ole oikeutta eikä varaa
6532: antamisen neljälle pakolaislapselle. Muissa ai-       kasvattaa pakolaislapsia kansalaisiksi, jotka ei-
6533: neissa heidät yhdistettiin tavalliseen luokkaan.      vät voi hyödyntää maamme koulutusta ja pärjä-
6534: Tammikuun 1. päivästä 1993 lukien kunnat              tä suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös heidän
6535: saavat tukea enintään yhdeksi lukukaudeksi.           oma kulttuuriperintönsä huomioon ottaen heille
6536:     Sen lisäksi, että tällaisia aloitusluokkia on     tulee tarjota mahdollisuudet hyvään kielenope-
6537: vähennetty, on myös erityisopetusta leikattu.         tukseen Suomessa.
6538: Vuonna 1989 erityisopetusta annettiin kuusi tun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6539: tia koulua kohden viikossa nykyiseen kolmeen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6540: verrattuna. Eri-ikäiset lapset, joilla on erilaiset   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6541: perustiedot ja tarpeet, joutuvat jakamaan nämä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6542: tunnit. Myös kotikielen opetusta on vähennetty
6543: yhteen tuntiin ryhmää kohden viikossa. Ryh-                     Onko Hallitus tietoinen seurauksista,
6544: mässä tulee olla vähintään neljä lasta.                      joita pakolaislasten kielenopetukseen
6545:     Kokemukset osoittavaLerityisopetuksen tar-               kohdistuvat säästötoimenpiteet voivat
6546: peen vähenevän, kun pakolaislapsilla on hyvä                 aiheuttaa, ja
6547: aloitusjakso. Luokkia suurennettaessa lisäänty-                 millaisia suunnitelmia Hallituksella on
6548: vät heikkokielitaitoisiin oppilaisiin kohdistuvat            pakolaisten hyvien koulutusmahdolli-
6549: vaatimukset. On olemassa suuri vaara, että useat             suuksien turvaamiseksi?
6550:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
6551: 
6552:                                            Håkan Nordman
6553:                                           1993 vp -    KK 306                                          3
6554: 
6555: 
6556: 
6557: 
6558:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6559: 
6560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         opetuksen kustannusten valtionapuun. Tämän
6561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuoksi oli pakko kiristää avustusperusteita ei
6562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vain pakolaisopetuksen osalta vaan myös maa-
6563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan             hanmuuttajien tukiopetuksen ja muiden maini-
6564: Nordmanin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           tun kiinteän määrärahan avustuskohteiden osal-
6565: sen n:o 306:                                           ta.
6566:                                                            On lisäksi todettava, että kuluvalle vuodelle
6567:           Onko Hallitus tietoinen seurauksista,        siirtyi maahanmuuttajien opetuksen erityisjär-
6568:        joita pakolaislasten kielenopetukseen          jestelyistä yhteensä noin 8 500 000 markan suu-
6569:        kohdistuvat säästötoimenpiteet voivat           ruisen avustuserän maksaminen. Hallituksen esi-
6570:        aiheuttaa, ja                                   tyksessä vuoden 1993 kolmanneksi lisätalousar-
6571:           millaisia suunnitelmia Hallituksella on      vioksi on esitetty myönnettäväksi samansuurui-
6572:        pakolaisten hyvien koulutusmahdolli-            nen määräraha edellä mainitun kiinteän määrä-
6573:        suuksien turvaamiseksi?                         rahan käyttötarkoituksiin siten, että määrära-
6574:                                                        haa voidaan käyttää myös vastaavien vuonna
6575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1992 syntyneiden kustannusten maksamiseen.
6576: vasti seuraavaa:                                           Järjestely, jossa oppilaat puolen vuoden te-
6577:                                                        hokkaan opetuksen jälkeen sijoitetaan normaa-
6578:    Valtiontalouden vaikean tilan vuoksi edus-          liin kouluympäristöön, on käytettävissä olevien
6579: kunta on hyväksynyt valtion talousarvion vuo-         voimavarojen rajoissa tarkoituksenmukainen
6580: delle 1993 myös opetusmenojen osalta tuntuvasti        ratkaisu. On aiheellista todeta, ettei tähänkään
6581: supistettuna. Kun vuonna 1992 oli käytettävissä       mennessä ole voitu järjestää vuoden mittaista
6582: yhteensä 28 000 000 markkaa pakolaisopetuksen         valmistavaa opetusta kaikille pakolaislapsille,
6583: erityisjärjestelyihin, Ruotsista ja muualta ulko-     koska heidät on sijoitettu useisiin kouluihin, eikä
6584: mailta muuttaneiden peruskoulun ja lukion op-         pienen oppilasmäärän vuoksi ole voitu muodos-
6585: pilaiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä vie-       taa omaa opetusryhmää. Näissä tapauksissa
6586: raskielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen         pakolaisoppilaat on sijoitettu suoraan normaali-
6587: järjestämiseen ja vielä eräisiin muihin tarkoituk-    luokille.
6588: siin, vastaava kiinteä määräraha oli kuluvalle            Opetusministeriö pyrkii vuoden 1994 talous-
6589: vuodelle enää vain 17 100 000 markkaa. Opetus-        arviossa varaamaan pakolaisopetuksen erityis-
6590: ministeriö joutui näin ollen valmistelemaan val-      järjestelyihin sekä mainitun kiinteän määrära-
6591: tioneuvoston 23.12.1992 antamaa päätöstä pa-          han muihin käyttötarkoituksiin nykyistä suu-
6592: kolaisten ja turvapaikanhakijoiden opetuksen          remman määrärahan. Määrärahan lisäksi on
6593: erityisjärjestelyistä ja ylimääräisen valtionavus-    syytä kiinnittää huomiota myös muihin pako-
6594: tuksen myöntämisestä (1608/92) ottaen huo-            laisten ja turvapaikanhakijoiden koulutuksen
6595: mioon talousarvion puitteet. On todettava, että       kannalta merkityksellisiin tekijöihin. Näitä ovat
6596: vaikka koko määräraha olisi voitu käyttää yk-         yleinen myönteinen asennoituminen vierasmaa-
6597: sinomaan pakolaisopetuksen erityisjärjestelyi-        laisiin sekä vapaaehtoistyö.
6598: hin, määräraha ei olisi riittänyt vuoden pituisen
6599:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
6600: 
6601:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
6602: 4                                       1993 vp -   KK 306
6603: 
6604: 
6605: 
6606: 
6607:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6608: 
6609:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         räckt tili ett statsbidrag som täcker kostnadema
6610: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        för undervisning under ett år. Därför blev man
6611: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     tvungen att dra in på bidragsgrundema inte
6612: dagsman Håkan Nordman undertecknade                 endast i fråga om flyktningundervisningen utan
6613: spörsmål nr 306:                                    även i fråga om stödundervisningen av invandra-
6614:                                                     re och andra objekt för nämnda anslag.
6615:           År Regeringen medveten om vilka              Vidare bör det observeras att av anslagen for
6616:        följder sparåtgärdema i fråga om flyk-       invandrarundervisningen överfördes från förra
6617:        tingbams språkundervisning kan få, och       året betalningen av sammanlagt 8 500 000 mark
6618:           vilka planer finns för att trygga flyk-   i bidrag. 1 den tredje tiliäggsbudgetpropositionen
6619:        tingamas möjligheter tili en fullgod ut-     för 1993 har regeringen föreslagit ett lika stort
6620:        bildning?                                    anslag i tiliägg tili det nämnda fasta anslaget så
6621:                                                     att det kan användas tili att betala kostnadema
6622:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           från 1992.
6623: anföra följande:                                       Ett arrangemang där eleveroa efter ett halvt
6624:                                                     års intensiv undervisning integreras i den norma-
6625:    På grund av den svåra situationen i statseko-    la skolmiljön är en ändamålsenlig lösning med
6626: nomin har riksdagen godkänt statsbudgeten for       tanke på de tili buds stående resursema. Det är
6627: 1993 avsevärt nedskuren även i fråga om utgif-      skäl att fastslå att inte heller hittilis har man
6628: tema för undervisning. När det 1992 fanns           kunnat ordna en ettårig förundervisning för alla
6629: sammanlagt 28 000 000 mark att disponera för        flyktingbam, eftersom de placerats i flera skolor,
6630: specialarrangemang kring flyktningundervis-         och att man på grund av det ringa elevantalet
6631: ningen, for stödundervisning av grundskole- och     inte har kunnat bilda egna undervisningsgrup-
6632: gymnasieelever som inflyttat från Sverige och       per. 1 dessa fall har flyktningbamen placerats
6633: andra Iänder och för modersmålsundervisning         direkt i normalklasser.
6634: av elever med främmande språk och ytterligare           Undervisningsministeriet strävar efter att i
6635: för vissa andra ändamål, är det motsvarande         budgeten för 1994 reservera ett större anslag för
6636: fasta anslaget för detta år endast 17 100 000       specialarrangemangen kring flyktingundervis-
6637: mark. Undervisningsministeriet blev sålunda         ningen, for nämnda fasta anslag och andra
6638: tvunget att bereda statsrådets beslut 23.12.1992    liknande ändamål. Förutom anslaget är det skäl
6639: om specialarrangemang kring undervisningen av       att även flista uppmärksamhet vid andra om- ·
6640: flyktingar och asylsökande och beviljande av        ständigheter som är viktiga med tanke på utbild-
6641: extra statsbidrag (1608/92) med hänsyn tili bud-    ningen av flyktingar och asylsökande. Sådana är
6642: getramama. Det bör observeras att om hela           positiva attityder tili utländska medborgare och
6643: anslaget skulle ha kunnat disponeras enbart for     friviliigt arbete.
6644: flyktingundervisningen, skulle anslaget inte ha
6645:      Helsingfors den 24 juni 1993
6646: 
6647:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
6648:                                                 1993 vp
6649: 
6650: Kirjallinen kysymys 307
6651: 
6652: 
6653: 
6654: 
6655:                                    Aittoniemi: Yhteiskunnan valvomien tiedotusvälineiden tiedotuk-
6656:                                        sen tasapuolisuudesta
6657: 
6658: 
6659:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6660: 
6661:    Yhteiskunta omistaa ja ylläpitää yleisradion          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6662: sanallisine ja kuvallisine viestimineen. Televisio-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6663: kuvaaja kantaa olallaan yhteiskunnan omista-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6664: maa kameraa ja toimittaja, niin television kuin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6665: radionkin, mikrofonia. Yleisten periaatteiden ja
6666: myös virallisten säännösten mukaan heidän pi-                    Katsooko Hallitus, että yhteiskunnan
6667: täisi palvella esimerkiksi yhteiskunnassa esiinty-            omistamat julkiset tiedotusvälineet koh-
6668: viä niin poliittisia kuin muitakin mielipidesuun-             televat erilaisia poliittisia kuin muitakin
6669: tia tasapuolisesti ja objektiivisesti, eikä omien             mielipidesuuntia tasapuolisesti, objektii-
6670: mieltymystensä tai ulkopuolisen painotuksen                   visesti ja annettujen ohjeiden mukaan?
6671: mukaan.
6672:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
6673: 
6674:                                             Sulo Aittoniemi
6675: 
6676: 
6677: 
6678: 
6679: 230032J
6680: 2                                        1993 vp -   KK 307
6681: 
6682: 
6683: 
6684: 
6685:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6686: 
6687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
6689: olette toukokuun 26 päivänä 1993 päivätyn
6690: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Valtio omistaa ns. julkisista tiedotusvälineistä
6691: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-       ainoastaan Oy Yleisradio Ab:n. Yhtiö toimii
6692: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          valtioneuvoston antaman toimiluvan nojalla.
6693: n:o 307:                                             Valtioneuvosto ei kuitenkaan vastaa Oy Yleisra-
6694:                                                      dio Ab:n ohjelmapolitiikasta, vaan Oy Yleisra-
6695:           Katsooko Hallitus, että yhteiskunnan       dio Ab:n ohjelmapolitiikasta ja operatiivisesta
6696:        omistamat julkiset tiedotusvälineet koh-      toiminnasta vastaa eduskunnan valitsema hallin-
6697:        televat erilaisia poliittisia kuin muitakin   toneuvosto. Se valvoo yhtiön toimintaa ja voi
6698:        mielipidesuuntia tasapuolisesti, objektii-    halutessaan puuttua siihen. Hallintoneuvoston
6699:        visesti ja annettujen ohjeiden mukaan?        tehtäviin kuuluu lain (1060/79) mukaan nimen-
6700:                                                      omaan valvoa yleistä ohjelmatoimintaa.
6701: 
6702:     Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1993
6703: 
6704:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
6705:                                         1993 vp -   KK 307                                         3
6706: 
6707: 
6708: 
6709: 
6710:                                     Tili Riksdagen H err Talman
6711: 
6712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Av de s.k. massmediema äger staten endast
6713: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av      Oy Yleisradio Ab. Bolagets verksamhet stöder
6714: den 26 maj 1993 tili vederbörande med1em av         sig på den koncession som statsrådet beviljat.
6715: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Ait-    Statsrådet svarar dock inte för Oy Yleisradio
6716: toniemi undertecknade spörsmål nr 307:              Ab:s programpolitik, utan för denna och Oy
6717:                                                     Yleisradio Ab:s operativa verksamhet ansvarar
6718:           Anser Regeringen att de av samhället      bolagets förvaltningsråd som valts av riksdagen.
6719:        ägda massmediema behandlar o1ika poli-       Det övervakar bolagets verksamhet och kan om
6720:        tiska eller andra meningsriktningar opar-    det så önskar ingripa i denna. Till förvaltnings-
6721:        tiskt, objektivt och enligt föreskriftema?   rådets uppgifter hör enligt lagen (1069/79) ut-
6722:                                                     tryckligen att övervaka den allmänna program-
6723:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       verksamheten.
6724: anföra följande:
6725: 
6726:      Helsingfors den 21 juni 1993
6727: 
6728:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
6729:                                              1993 vp
6730: 
6731: Kirjallinen kysymys 308
6732: 
6733: 
6734: 
6735: 
6736:                                  Aittoniemi: Euroopan yhteisön jäsenyyden vaikutuksista Suomen
6737:                                      työllisyystilanteeseen
6738: 
6739: 
6740:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6741: 
6742:    Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 19         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6743: prosenttia, eikä helpotusta tähän ole luvassa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6744: edes vuoden 1994 aikana. Vuoden 1995 alusta on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6745: harras haave liittyä Euroopan yhteisön jäseneksi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6746: ja haaveena on myös, että taloudellinen kehityk-
6747: semme ja myös työllisyytemme kääntyisi positii-               Miten Suomen työllisyys Euroopan
6748: viseen suuntaan.                                           yhteisön jäsenenä Hallituksen mielestä
6749:    Euroopan talousalueen työttömyys on kor-                kehittyy vuosina 1995-2000 ja
6750: kea, useissa maissa samaa ja lähes samaa luok-                mihin Hallitus näkemyksensä perus-
6751: kaa kuin meillä, ja sen kehitys negatiivinen.              taa ottaen huomioon taantuvat suun-
6752: Tämä johtuu siitä, että Eurooppa talousalueena             taukset Euroopan taloudessa?
6753: on taantuva, niin sanotusti honkiintuva alue,
6754: jonka taloudellisen kasvun suhteen ollaan hyvin
6755: epäileviä.
6756:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
6757: 
6758:                                          Sulo Aittoniemi
6759: 
6760: 
6761: 
6762: 
6763: 230032J
6764: 2                                         1993 vp -    KK 308
6765: 
6766: 
6767: 
6768: 
6769:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6770: 
6771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ia. Työryhmän tehtävänä oli arvioida, mitä eroja
6772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          EY:n jäsenyyden ja EY:n ulkopuolelle jäämisen
6773: olette 26 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn             välillä on työmarkkinoiden näkökulmasta. Näi-
6774: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           hin perusvaihtoehtoihin sisältyi vielä mm. kan-
6775: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo           sainvälisistä suhdanteista ja Suomen talouden
6776: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         omasta sopeutumiskyvystä riippuvia kehi-
6777: sen n:ö 308:                                           tysuria, jotka aiheuttavat työllisyysnäkymiin
6778:                                                        poikkeavuutta. Tämäntyyppistä selvitystyötä
6779:            Miten Suomen työllisyys Euroopan            tarvitaan nykytilanteessa asiallisen ja rakenta-
6780:         yhteisön jäsenenä Hallituksen mielestä         van keskustelun aikaansaamiseksi Suomen in-
6781:         kehittyy vuosina 1995-2000 ja                  tegraatiovaihtoehdoista.
6782:            mihin Hallitus näkemyksensä perus-              Suomen liittyminen Euroopan yhteisön jäse-
6783:         taa ottaen huomioon taantuvat suun-            neksi on talouspoliittinen linjavalintaratkaisu.
6784:         taukset Euroopan taloudessa?                   Ensinnäkin sillä halutaan turvata ja vahvistaa
6785:                                                        muuttuvissa olosuhteissa vientiedellytyksiä kes-
6786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keisillä markkina-alueillamme. Nykyisin Suo-
6787: vasti seuraavaa:                                       men viennistä liki kolme neljännestä suuntautuu
6788:                                                        EY- ja ETA-maihin. Huolimatta siitä, että edus-
6789:    Työministeriö asetti keväällä 1992 useiden          taja Aittoniemi puhuu Euroopasta honkiintuva-
6790: hallinnonalojen asiantuntijoista koostuvan työ-        na maanosana, kyse on Suomen näkökulmasta
6791: ryhmän, joka sai tehtäväkseen arvioida, miten          erittäin tärkeästä vientitulojen ansainta-alueesta.
6792: osallistuminen eurooppalaiseen integraatioon           Kansallisen edun ja varsinkin työllisyyden kan-
6793: vaikuttaa Suomen työllisyyteen, työmarkkinoi-          nalta on tärkeää, että Suomi ei jää kauppapoliit-
6794: den toimintaan ja työvoimapolitiikan toteutuk-         tisesti eristyksiin Euroopassa. Liittyminen osaksi
6795: seen ensisijaisesti 1990-luvulla. Kokonaiskuvan        euromarkkinoita antaa kilpailukykyisille ja vien-
6796: luomiseen tarvittiin arviointia myös pidemmän          tihakuisille yrityksille kasvupotentiaalia, jota on
6797: aikavälin kehityslinjoista. Työryhmän raportti         osattava hyödyntää uusien työpaikkojen luomi-
6798: julkaistiin huhtikuussa 1993 nimellä Integraatio       seksi.
6799: ja työmarkkinat {Työhallinnon julkaisuja nro               Toiseksi Euroopan yhteisön jäsenyys edistää
6800: 21).                                                   markkinatalouden toimivuutta Suomessa. Sulje-
6801:    Työryhmä nojautui arvioinneissaan eri intres-       tun sektorin tuotannonalat avautuvat EY:njäse-
6802: siryhmiä edustavien asiantuntijoiden kuulemi-          nyyden myötä eurooppalaiselle kilpailulle. Alat,
6803: seen, mallilaskelmiin sekä saatavilla oleviin selvi-   joissa on suojatoimin ylläpidettyä tuotantoa tai
6804: tyksiin ja tutkimuksiin. Koska arvioiden lähtö-        määräävässä asemassa olevia yrityksiä, joutuvat
6805: kohdaksi on pyritty saamaan mahdollisimman             jäsenyyden toteutuessa sopeuttamaan toimin-
6806: laajapohjainen nykyinen tietämys, työryhmän            taansa markkinatalouden periaatteille. Lisäksi
6807: raportti edustaa kattavaa ja tuoreinta näkemystä       jäsenyys hillitsee jatkossa toimialojen kartellisoi-
6808: aiheesta. Hallitus pitää työryhmän esittämiä nä-       tumista ja epätervettä suojatoimien käyttöä.
6809: kemyksiä realistisina ja vastaus kansanedustaja        Markkinamekanismin parantunut toimivuus li-
6810: Aittoniemen kirjalliseen kysymykseen perustuu-         sää tuotannon tehokkuutta, alentaa hinta- ja
6811: kin asiatiedoiltaan mainittuun raporttiin.             kustannustasoa sekä kasvattaa reaalista ostovoi-
6812:    Asiantuntijatyöryhmä tarkasteli integraation        maa. Nämä puolestaan ovat perusedellytyksiä
6813: työmarkkinavaikutuksia kahden vaihtoehdon              työllisyyden vahvistumiselle. Ilman kannattavaa
6814: pohjalta, jotka olivat a) Suomi liittyy Euroopan       tuotantoa ei synny pysyviä työpaikkoja.
6815: yhteisön (EY) jäseneksi 1990-luvun puolivälistä            Työryhmän johtopäätökset osoittavat, että
6816: lähtien ja b) Suomi yhdessä Ruotsin ja Norjan          mikään integraatiovaihtoehto ei tarjoa yhtä ja
6817: kanssa kuuluvat Euroopan talousalueeseen               ainoaa tulevaisuuden kuvaa työmarkkinoille, sil-
6818: (ETA), mutta eivät ole EY:njäseniä 1990-luvul-         lä paljon riippuu kansainvälisen suhdannekehi-
6819:                                              1993 vp -    KK 308                                           3
6820: 
6821: tyksen ohella myös siitä, miten kansallisia toi-          sä palveluissa. Nykyisellä tietämyksellä yksityis-
6822: mintoja kyetään sopeuttamaan integraatiohyö-              kohtaisia lukuarvioita työllisyystilanteesta 1990-
6823: tyjen saavuttamiseksi. EY:n jäsenenäkin suoma-            luvun lopulla on vaikea esittää, koska monet
6824: laiset ovat oman onnensa seppiä.                          kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat vielä epäsel-
6825:      Työryhmä arvioi, että EY:n jäsenyys tarjoaa          viä.
6826: pitkällä aikavälillä kestävämmän pohjan työlli-               Suljetun sektorin rakennemuutosongelmilta
6827: syyden kehitykselle kuin muut integraatiovaih-            Suomi ei välty, vaikkajättäytyisi EY:n ulkopuo-
6828: toehdot Myönteisten työllisyysvaikutusten ii-             lellekin. Ilman jäsenyyden tuomia pakotteita
6829: meneminen välittömästi jäsenyyden toteutumi-              ongelmien syihin tuskin kuitenkaan kyetään
6830: sen jälkeen riippuu ratkaisevasti mm. siitä, miten        puuttumaan vastaavalla määrätietoisuudella,
6831: kilpailukykyisiä suomalaiset yritykset tällöin            mikä aiheuttaa kansantalouteen kustannusrasit-
6832: ovat, miten nopeasti työpaikkakehitystä edistä-           teita. Aikaa myöten tämä johtaa valtion lisään-
6833: vät yhdentymisen reaalitaloudelliset vaikutukset          tyvään velkaantumiseen ja työllisyyskehityksen
6834: heijastuvat toimintoihimme ja minkälaisia siirty-         vaikeutumiseen vuosikausiksi eteenpäin.
6835: mäaikoja ulkomaiselle kilpailulle aroille toimi-              EY:n jäsenyyden myönteiset työllisyysvaiku-
6836: aloille saadaan. Vaikutusten asteittaisen etene-          tukset tulevat varsinaisesti näkyviin sopeutu-
6837: misen vuoksi EY-jäsenyyden toteutuminen il-               misvaiheen jälkeen, mikäli tuotantotoiminnan
6838: man samanaikaista kansainvälistä noususuh-                eurokuntoisuus kyetään saavuttamaan. Työryh-
6839: dannetta ei työmarkkinoiden näkökulmasta ole              mä arvioi, että riittävän talouskasvun olosuh-
6840: välitön lamalääke, vaan ensisijaisesti pidemmäl-          teissa EY-jäsenyys johtaa elinkelpoisempaan
6841: lä aikavälillä vaikuttava ratkaisu kestävän työl-         tuotantorakenteeseen, tehokkaampaan voima-
6842:  lisyyskehityksen turvaamiseksi. Asiantuntijaryh-         varojen jakautumiseen, alempaan hinta- ja kus-
6843: män arvion mukaan EY:n ulkopuolelle jättäyty-             tannuskehitykseen ja vähintäänkin samantasoi-
6844:  minen tarjoaa työmarkkinoille vuosikymmenen              seen työpaikkakehitykseen kuin pelkkä ETA-
6845:  loppupuolella synkkeneviä tulevaisuuden näky-            vaihtoehto. Avainkysymyksiä myönteisen työl-
6846:  miä. EY-jäsenyyden toteutuminen suhdanne-                lisyyskehityksen saavuttamisessa ovat kustan-
6847:  nousun kanssa yhtäaikaisesti sitä vastoin voi            nuskehityksen hillintä, EY-markkinoiden skaa-
6848:  kohentaa työllisyyttä hyvinkin nopeasti.                 laetujen hyödyntäminen, työvoiman ammatti-
6849:      Työryhmä ennakoi EY:n jäsenyydestä aiheu-            taidon kehittäminen, jäsenyyden tuomat edelly-
6850:  tuvan alkuvaiheessa kilpailulta suojatuille aloille      tykset hankkia ulkomaista pääomaa Suomen
6851:  rakennemuutosta, joka ilman siirtymäaikoja voi           tuotantorakenteen monipuolistamiseen sekä va-
6852:  johtaa näiden osalta työllisyystilanteen heikke-         luuttamarkkinoiden vakaus rahaliiton yhtey-
6853:  nemiseen 1990-luvun lopulla. Rakennemuutok-              dessä.
6854:  seen liittyvien ongelmien ilmenemistä on mah-                Suotuisan talouskasvun olosuhteissa EY-jäse-
6855:  dollista lievittää ja myöhentää riittävien siirty-       nyyden avulla on mahdollista lievittää Suomen
6856:  mäaikojen avulla. Tämä onkin yksijäsenyysneu-            työttömyyttä 1990-luvun jälkipuolella, jos suljet-
6857:  vottelujen tavoitteista. Sopeutumisongelmia on           tujen alojen rakennemuutosongelmat kyetään
6858:   odotettavissa työryhmän arvioiden mukaan                hoitamaan tyydyttävällä tavalla. On arvioitavis-
6859:  maataloudessa, elintarviketuotannossa ja muilla          sa, että työttömyys Suomessa tulee 1990-luvun
6860:   maatalouden liitännäisaloilla, julkisella sektoril-     jälkipuoliskolla lähentymään ja noudattamaan
6861:   la sekä kemian teollisuudessa. Siirtymäajoista ja       eurooppalaista keskiarvokehitystä. Jo ETA-so-
6862:   kilpailukyvystä riippuen työpaikkakehitys voi           pimukseen sisältyvä työvoiman vapaa liikku-
6863:   näillä aloilla olla jäsenyyden alkuvaiheessa las-       vuus ETA-alueella osaltaan tulee vaikuttamaan
6864:   kevaa. Rakennemuutokseen on varauduttava                siihen, että merkittäviä poikkeamia jäsenmaiden
6865:   mm. kilpailulta suojattujen alojen tuottavuutta         työllisyyskehityksessä ei pitemmällä aikavälillä
6866:   nostamalla, työntekijöiden uudelleenkoulutuk-           pääse ilmenemään. Huolestumista 1990-luvun
6867:   sella sekä siirtymäkausiin liittyvillä erityisjärjes-   loppupuolen osalta herättää erityisesti pitkäai-
6868:   telyillä.                                               kaistyöttömyyden lisääntyvä uhka, joka näyttää
6869:       Toisaalta suotuisaa työpaikkakehitystä jäse-        jatkossa olevan vaikea työmarkkinaongelma ol-
6870:   nyyden seurauksena olisi odotettavissa kohtuul-         tiinpa EY:n jäsen tai sen ulkopuolella.
6871:   lisen nopeasti ainakin teollisuuden korkean tek-            Lopuksi on syytä tähdentää, että mikään
6872:   nologian aloilla ja erityisesti vientiin suuntautu-     integraatioratkaisu ei tarkoita sitä, että valitta-
6873:   vissa pienyrityksissä, matkailussa, kaupassa, lii-      vana olisi vain helppoja vaihtoehtoja, jotka
6874:   ke-elämää palvelevassa toiminnassa ja yksityisis-       automaattisesti takaavat myönteisen talous- ja
6875: 4                                     1993 vp -   KK 308
6876: 
6877: työllisyyskehityksen toteutumisen. Menestys on    työllä, yritteliäisyydellä ja määrätietoisella tah-
6878: vaihtoehdoista riippumatta ansaittava kovalla     dolla selviytyä kansakuntana muiden joukossa.
6879:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
6880: 
6881:                                                                     Työministeri Ilkka Kanerva
6882:                                          1993 vp -   KK 308                                             5
6883: 
6884: 
6885: 
6886: 
6887:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6888: 
6889:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         området (EES), men är inte medlemmar i EG på
6890: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       1990-talet. Arbetsgruppen hade tili uppgift att
6891: deri 26 maj 1993 tili vederbörande medlem av         bedöma vilka skillnaderna mellan ett EG-med-
6892: statsrådet översänt följande av riksdagsman          lemskap och ett icke-EG-medlemskap är sett ur
6893: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 308:       arbetsmarknadsperspektiv. I dessa grundalter-
6894:                                                      nativ ingick ytterligare utvecklingstrender som
6895:           Hur anser Regeringen att sysselsätt-       är beroende av bl.a. de intemationella konjunk-
6896:        ningen i Finland, med Finland som med-        turema och av den finländska ekonomins egen
6897:        lem i den Europeiska gemenskapen,             anpassningsförmåga och som ger upphov tili
6898:        kommer att utvecklas 1995-2000 och            avvikelser i sysselsättningsutsiktema. Utred-
6899:           på vad grundar Regeringen sin åsikt        ningsarbete av detta slag behövs i det nuvarande
6900:        med beaktande av de regressiva trender-       läget för att få tili stånd en saklig och konstruktiv
6901:        na i den europeiska ekonomin?                 debatt om Finlands integrationsaltemativ. ·
6902:                                                         Finlands anslutning tili Europeiska gemen-
6903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skapen är ett ekonomiskpolitiskt linjevalsbeslut.
6904: anföra följande:                                     För det första vili man under föränderliga för-
6905:                                                      hållanden därmed trygga och förstärka export-
6906:    Arbetsministeriet tillsatte våren 1992 en ar-     förutsättningama på våra viktigaste marknads-
6907: betsgrupp bestående av experter från flera för-      områden. För närvarande riktar sig nästan tre
6908: valtningsområden. Arbetsgruppen hade tili upp-       fjärdedelar av Finlandsexport tili EG- och EES-
6909: gift att bedöma på vilket sätt delaktigheten i den   ländema. Även om riksdagsman Aittoniemi ta-
6910: europeiska integrationen påverkar sysselsätt-        lar om Europa som en regressiv världsdel, är det
6911: ningen, arbetsmarknadens funktion och bedri-         ur fmländsk synvinkel fråga om ett synnerligen
6912: vandet av arbetskraftspolitiken i Finland främst     viktigt område för förvärvande av exportintäk-
6913: under 1990-ta1et. För att kunna skapa en hel-        ter. Med tanke på det nationella intresset och
6914: hetsbild behövdes också en bedömning av ut-          speciellt sysselsättningen är det viktigt att Fin-
6915: vecklingslinjema på längre sikt. Arbetsgruppens      land i handelspolitiskt hänseende inte blir isole-
6916: rapport publicerades i april 1993 under namnet       rat i Europa. En anslutning tili euromarknaden
6917: Integraatio ja työmarkkinat (Integration och         ger konkurrenskraftiga och exportorienterade
6918: arbetsmarknad) (Arbetsförvaltningens publika-        företag en tillväxtpotential som man måste kun-
6919: tioner nr 21}.                                       na utnyttja för att skapa nya arbetsplatser.
6920:    Arbetsgruppen stödde sina bedömningar på             För det andra medför ett EG-medlemskap
6921: experter från olika intressegrupper, modellkal-      en bättre fungerande marknadsekonomi i Fin-
6922: kyler och tillbudsstående utredningar och under-     land. 1 och med ett EG-medlemskap öppnar
6923: sökningar. Eftersom man f0rsökt grunda be-           sig den slutna sektoms produktionsområden
6924: dömningama på en så bredbasig aktuell känne-         för europeisk konkurrens. Branscher där man
6925: dom som möjligt, representerar arbetsgruppens        med skyddsåtgärder upprätthåller produktio-
6926: rapport en omfattande och fräsch syn på saken.       neo eller där det finns företag med bestäm-
6927: Regeringen anser att arbetsgruppens synpunkter       manderätt blir i och med ett medlemskap
6928: är realistiska och svaret på :riksdagsman Aitto-     tvungna att anpassa sin verksamhet tili de
6929: niemis spörsmål baserar sig därför tili sina sak-    marknadsekonomiska principema. Därtill tyg-
6930: uppgifter på nämnda rapport.                         lar ett medlemskap i fortsättningen kartelli-
6931:    Expertarbetsgruppen granskade integratio-         seringen bland branscherna och det osunda
6932: nens effekter på arbetsmarknaden utgående från       bruket av skyddsåtgärder. En sålunda bättre
6933: två altemativ: a) Finland blir medlem i Europei-     fungerande marknadsmekanism ökar produk-
6934: ska gemenskapen (EG) i mitten av 1990-talet och      tionseffektiviteten, sänker pris- och kostnadsni-
6935: b) Finland hör tilisammans med :Sverige och          vån samt ökar den reella köpkraften. Dessa är
6936: Norge tili Europeiska ekonomiska samarbets-          å sin sida grundförutsättningar för en förbätt-
6937: 6                                        1993 vp -   KK 308
6938: 
6939: rad sysselsättning. Utan lönsam produktion           genom att höja produktiviteten inom branscher
6940: skapas inga bestående arbetsplatser.                 som är skyddade för konkurrens, genom om-
6941:    Arbetsgruppens slutsatser visar att inget inte-   skolning av arbetskraften och genom specialar-
6942: grationsaltemativ erbjuder bara en enda fram-        rangemang i anslutning till övergångsperioder-
6943: tidsvision för arbetsmarknaden, för vid sidan av     na.
6944: den intemationella konjunkturutvecklingen be-           Å andra sidan kunde man förvänta sig att ett
6945: ror mycket också på vilka nationella funktioner      medlemskap relativt snabbt medför en gynnsam
6946: man kan samordna för att uppnå intergrations-        arbetsplatsutveckling åtminstone för högtekno-
6947: fördelar. Även om Finland vore medlem i EG, är       logibranscher inom industrin och i synnerhet för
6948: finländama sin egen lyckas smeder.                   exportorienterade småföretag, turismen, han-
6949:    Arbetsgruppen uppskattar att ett EG-med-          deln, för den verksamhet som betjänar affårslivet
6950: lemskap på lång sikt erbjuder en hållbarare          samt för den privata servicen. Med nuvarande
6951: grund för sysselsättningsutvecklingen än övriga      kännedom är det svårt att komma med några
6952: integrationsalternativ. Hur de positiva syssel-      detaljerade kalkyler över sysselsättningsläget i
6953: sättningseffektema yppar sig omedelbart efter        slutet av 1990-talet, eftersom många faktorer
6954: det att medlemskapet är ett faktum beror i           som påverkar utvecklingen ännu är oklara.
6955: avgörande grad bl.a. på hur konkurrenskraftiga          Finland kommer inte att kunna undgå struk-
6956: de finländska företagen då är, hur snabbt de av      turomvandlingsproblem inom den slutna sek-
6957: integrationens realekonomiska verkningar som         tom, även om man inte skulle ansluta sig till EG.
6958: främjar arbetsplatsutvecklingen återspeglas i        Utan de sanktioner som ett medlemskap skulle
6959: våra funktioner och hurudana övergångsperio-         medföra kan man dock knappast med Iikadan
6960: der man får för de branscher som är känsliga för     målmedvetenhet ta itu med orsakema till proble-
6961: utländsk konkurreus. På grund av de gradvisa         men, vilket åsamkar samhällsekonomin kost-
6962: verkningama är ett EG-medlemskap utan en             nadsbelastningar. Med tiden leder detta tili ökad
6963: samtidigt rådande intemationell konjunktur-          skuldsättning för staten och till en sämre syssel-
6964: uppgång ingen direktverkande depressionsmedi-        sättningsutveckling för åratal framöver.
6965: cin ur arbetsmarknadssynpunkt sett, utan främst         EG-medlemskapets positiva verkningar på
6966: en på längre sikt verkande lösning för att trygga    sysselsättningen kommer egentligen att visa sig
6967: en bestående sysselsättningsutveckling. Enligt       först efter anpassningsskedet, ifall man kan få
6968: expertgruppens bedömning erbjuder ett icke-          produktionsverksamheten i euroskick. Arbets-
6969: EG-medlemskap dystra framtidsutsikter för ar-        gruppen tror att ett EG-medlemskap under för-
6970: betsmarknaden under slutet av decenniet. Ett         hållanden av tillräcklig ekonomisk tillväxt kan
6971: EG-medlemskap som skulle träda i kraft samti-        leda till en livsdugligare produktionsstruktur,
6972: digt med en konjunkturuppgång kunde däremot          effektivare resursfördelning, lägre pris- och kost-
6973: förbättra sysselsättningen t.o.m. mycket snabbt.     nadsnivå samt tili en minst Iikadan arbetsplats-
6974:    Arbetsgruppen förutspår att ett EG-medlem-        utveckling som i EES-altemativet. Att hejda
6975: skap i begynnelseskedet skulle förorsaka en          kostnadsutvecklingen, utnyttja EG-marknadens
6976: strukturomvandling inom branscher som är             skaleffekter, förbättra arbetskraftens yrkeskun-
6977: skyddade för konkurrens. Detta kan utan              skap, utnyttja de förutsättningar medlemskapet
6978: övergångsperioder leda till att sysselsättnings-     medför till att skaffa utländskt kapital för att
6979: läget inom dessa branscher försvagas i slutet av     göra Finlands produktionsstruktur mångsidiga-
6980:  1990-talet. Med hjälp av tillräckligt långa över-   re samt att stabilisera valutamarknaden i sam-
6981: gångsperioder är det möjligt att lindra och upp-     band med den monetära unionen utgör nyckel-
6982: skjuta de problem som uppstår i samband med          frågor då det gäller att få tili stånd en positiv
6983: en strukturomvandling. Detta är också ett av         sysselsättningsutveckling.
6984: målen för medlemskapsförhandlingama. Ar-                Ifall det råder en gynnsam ekonomisk tillväxt
6985: betsgruppen väntar sig anpassningsproblem            är det möjligt att genom EG-medlemskapet lind-
6986: inom lantbruket, livsmedelsproduktionen och          ra arbetslösheten i Finland under senare hälften
6987: andra av lantbrukets binäringar, den offentliga      av 1990-talet, förutsatt att strukturomvandlings-
6988: sektom samt inom den kemiska industrin. Bero-        problemen inom de slutna branschema kan skö-
6989: ende på övergångsperiodema och konkurrens-           tas på ett tillfredsställande sätt. Man kan förut-
6990: kraften kan arbetsplatsutvecklingen inom dessa       spå att arbetslösheten i Finland under senare
6991: branscher avta i början av medlemskapet. Man         delen av 1990-talet kommer att närma sig och
6992: bör vara beredd på en strukturomvandling bl.a.       uppvisa den genomsnittliga utvecklingen i Euro-
6993:                                           1993 vp -   KK 308                                         7
6994: 
6995: pa. Den i EES-avtalet ingående fria rörligheten          Tili slut är det skäl att poängtera att ingen
6996: för arbetskraften inom EES-området kommer             integrationslösning innebär att det bara skulle
6997: redan för sin del att bidra tili att inga betydande   finnas lätta alternativ att välja mellan, vilka
6998: avvikelser från medlemsländernas sysselsätt-          automatiskt skulle garantera en positiv ekono-
6999: ningsutveckling kommer att inträffa på längre         misk utveckling och en positiv sysselsättningsut-
7000: sikt. Speciellt den ökande risken för långtidsar-     .veckling. Framgången måste oberoen.de av alter-
7001: betslöshet, viiken i fortsättningen verkar vara ett   nativen förtjänas genom hårt arbete, företag-
7002: svårt arbetsmarknadsproblem antingen Finland           samhet och en målmedveten vilja att klara sig
7003: är medlem i EG eller inte, ger anledning tili oro      som en nation bland andra.
7004: med tanke på slutet av 1990-talet.
7005: 
7006:      Helsingfors den 22 juni 1993
7007: 
7008:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
7009:                     j
7010:                    j
7011:                   j
7012:                  j
7013:                 j
7014:                j
7015:               j
7016:              j
7017:             j
7018:            j
7019:           j
7020:          j
7021:         j
7022:        j
7023:       j
7024:      j
7025:     j
7026:    j
7027:   j
7028:  j
7029: j
7030:                                              1993 vp
7031: 
7032: Kirjallinen kysymys 309
7033: 
7034: 
7035: 
7036: 
7037:                                  Aittoniemi: Omaishoitajien työttömyysturvan parantamisesta
7038: 
7039: 
7040:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7041: 
7042:    Vuoden vaihteessa toteutunut työttömyystur-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7043: van muutos vaikeutti työttömiksi jääneiden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7044: omaishoitajien taloudellista asemaa. Maassam-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7045: me on noin 4 000 omaishoitajaa, jotka varsinai-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7046: sen ansiotyönsä ohella tekevät ympärivuorokau-
7047: tista vaikeasti hoidettavan vanhuksen hoitotyötä              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7048: kotona. Laman seurauksena työttömiksi jääneet              ryhtyä omaishoitajien työttömyysturvaa
7049: omaishoitajat jäivät lähes kokonaan työttö-                koskevan aseman parantamiseksi sen
7050: myysturvan ulkopuolelle. Lain muutoksella                  johdosta, että työttömyysturvaa koske-
7051: työttömyysturvasta leikattiin kunnan maksama               vassa laskennassa kunnan maksama ko-
7052: vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan                 tihoidon tuki ei lainmuutoksen jälkeen
7053: kotihoidon tuki pois. Käytännössä tämä merkit-             vaikuta työttömyysturvan määrään,
7054: see omaishoitajien elintason putoamista usein              mikä toimenpide on merkittävästi hei-
7055: toimeentulotukinormien tasolle. Tästä rajusta              kentänyt alalla toimineiden henkilöiden
7056: leikkauksesta huolimatta heidän oletetaan edel-            työttömyysturvaa?
7057: leen jatkavan ympärivuorokautista hoitoa usein
7058: laitoshoitokunnossa olevan omaisen hyväksi.
7059:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
7060:                                          Sulo Aittoniemi
7061: 
7062: 
7063: 
7064: 
7065: 2300321
7066:  2                                      1993 vp -    KK 309
7067: 
7068: 
7069: 
7070: 
7071:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7072: 
7073:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Työttömyysturvalain 27 a §:n mukaan, jos
7074:   mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     henkilö saa sosiaalihuoltoasetuksen (607/83)
7075:   olette 26 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn        9 §:n mukaista vammaisen, vanhuksen tai pitkä-
7076:   kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      aikaissairaan kotihoidon tukea, hänen täysimää-
7077:   asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      räisen peruspäivärahansa määrää tai hänelle
7078: · Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-    maksettavaa ansioon suhteutettua päivärahaa
7079:   sen n:o 309:                                      vähennetään edellä tarkoitetun hoitokorvauksen
7080:                                                     määrällä, lukuun ottamatta kustannusten kor-
7081:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vauksena maksettavaa osaa. Kun tällaisen tuen
7082:         ryhtyä omaishoitajien työttömyysturvaa      vähentävä vaikutus ei ole perusteltua, koska
7083:         koskevan aseman parantamiseksi sen          kyseessä on muuhun tarkoitukseen kuin toi-
7084:         johdosta, että työttömyysturvaa koske-      meentuloksi tarkoitettu etuus, eduskunnan sosi-
7085:         vassa laskennassa kunnan maksama ko-        aali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään n:o 8
7086:         tihoidon tuki ei lainmuutoksen jälkeen      ehdottanut työttömyysturvalain 27 a §:ää muu-
7087:         vaikuta työttömyysturvan määrään,           tettavaksi siten, että etuus ei vähennä työttö-
7088:         mikä toimenpide on merkittävästi hei-       myyspäivärahaa. Eduskunta on 8 päivänä kesä-
7089:         kentänyt alalla toimineiden henkilöiden     kuuta 1993 hyväksynyt edellä mainitun lainmuu-
7090:         työttömyysturvaa?                           toksen.
7091: 
7092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7093:  vasti seuraavaa:
7094: 
7095:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
7096: 
7097:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
7098:                                         1993 vp -   KK 309                                          3
7099: 
7100: 
7101: 
7102: 
7103:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7104: 
7105:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           27 a § lagen om utkomstskydd för arbetslösa
7106: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      stadgar att om någon erhåller stöd enligt 9 §
7107: den 26 maj 1993 tili vederbörande medlem av         socialvårdsforordningen (607/83) för vård av
7108: statsrådet översänt följande av riksdagsman         invalid, åldring eller kroniker i hemmet, minskas
7109: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 309:      beloppet av hans fulla grunddagpenning eller
7110:                                                     den dagpenning avvägd enligt förtjänsten som
7111:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      utbetalas tili honom med beloppet av ovan
7112:        ta för att situationen i fråga om utkomst-   nämnda vårdersättning med undantag för den
7113:        skydd för arbetslösa för dem som vårdar      del som skall betalas som ersättning för kostna-
7114:        anhöriga skall förbättras, eftersom be-      der. Eftersom det är fråga om en förmån som är
7115:        loppet av utkomstskyddet efter en lag-       avsedd för annat än utkomst, är den minskande
7116:        ändring beräknas så att det, trots att det   verkan av ett dylikt stöd inte motiverad, och
7117:        inte bör vara så, påverkas av det hem-       därfor har riksdagens social- och hälsovårdsut-
7118:        vårdsstöd som kommunen betalar, vilket       skott i sitt betänkande nr 8 föreslagit att 27 a §
7119:        märkbart har forsämrat utkomstskyddet        lagen om utkomstskydd för arbetslösa skall
7120:        för de berörda?                              ändras så att förmånen inte minskar på arbets-
7121:                                                     löshetsdagpenningen. Riksdagen antog en sådan
7122:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lagändring den 8 juni 1993.
7123: anföra följande:
7124:      Helsingfors den 24 juni 1993
7125: 
7126:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7127:                                                   1993 vp
7128: 
7129: Kirjallinen kysymys 310
7130: 
7131: 
7132: 
7133: 
7134:                                     Aittoniemi: Päivärinteen reumasairaalan toiminnan turvaamisesta
7135:                                         Muhoksella
7136: 
7137: 
7138:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7139: 
7140:    Muhoksella sijaitseva Päivärinteen reumasai-         sairaalatoiminnan lopettamiseksi ovat kohdan-
7141: raala on lopettamisuhan alla. Kyseessä on ilmi-         neet jyrkkää vastarintaa käytännön syistä.
7142: selvästi osa valtion säästötoimia, mutta tarkem-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7143: min tutkittuna mielestäni varsin kyseenalaista          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7144: säästämistä. Mikäli kyseisen sairaalan alasajo          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7145: toteutetaan, syntyy tilanne, jossa pohjoisen Suo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7146: men reumapotilaat joutuvat hakemaan hoitoa
7147: Heinolan Reumasäätiön sairaalasta, mikä ai-                        Miten Hallitus aikoo huolehtia poh-
7148: heuttaa sekä kohtuuttomia rasitteita että rahal-                joisen Suomen reumasairaiden kohtuulli-
7149: lista kulua pohjoisen Suomen reumaa sairasta-                   sesta hoitamisesta ja kohtuullisin kustan-
7150: ville potilaille. Asiaan on kyseisellä alueella kiin-           nuksin, jos Päivärinteen sairaala Muhok-
7151: nitetty voimakasta huomiota, ja suunnitelmat                    sella lopettaa toimintansa?
7152:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
7153: 
7154:                                               Sulo Aittoniemi
7155: 
7156: 
7157: 
7158: 
7159: 230032]
7160: 2                                         1993 vp -    KK 310
7161: 
7162: 
7163: 
7164: 
7165:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7166: 
7167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrin, että julkisen sektorin menoja on jou-
7168: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          duttu ja edelleen joudutaan supistamaan. Kos-
7169: olette 26 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn             ka sosiaali- ja terveydenhuollon menot edusta-
7170: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vat kuntien taloudessa huomattavaa osaa, koh-
7171: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-         distuu menojen supistamispaine myös niihin.
7172: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Kuntien velvollisuudet terveyden- ja sairaanhoi-
7173: n:o 310:                                               don palvelujen järjestämiseen ovat kuitenkin
7174:                                                        entiset, tämä koskee niin reumasairauksia kuin
7175:           Miten Hallitus aikoo huolehtia poh-          muitakin sairauksia. Vuoden 1993 alusta voi-
7176:        joisen Suomen reumasairaiden kohtuulli-         maan tulleet edellä mainitut lainsäädäntöuudis-
7177:        sesta hoitamisesta ja kohtuullisin kustan-      tukset antavat kunnille ja sairaanhoitopiireille
7178:        nuksin, jos Päivärinteen sairaala Muhok-        aikaisempaa paremmat ja joustavammat mah-
7179:        sella lopettaa toimintansa?                     dollisuudet tuottaa palvelut kuntien asukkaiden
7180:                                                        tarpeiden mukaisesti, parhaalla mahdollisella
7181:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tavalla sekä taloudellisesti edullisimmin. Kun-
7182: taen seuraavaa:                                        nilla on nyt mahdollisuus itse päättää, mitä
7183:                                                        terveydenhuollon ja sairaanhoidon osa-alueita
7184:    Reumasairaudet ovat yksi merkittävä ja suo-         ne pitävät ensisijaisen tärkeinä ja mihin voima-
7185: malaisille ominainen kansantautiryhmä, jonka           varoja kohdennetaan.
7186: hoito on maassamme porrastettu perustervey-               Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura-
7187: denhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä vaati-         kennetta arvioimalla ja uudistamalla on mahdol-
7188: van erikoissairaanhoidon eli ns. erityistason kes-     lisuus vapauttaa voimavaroja sen edelleen kehit-
7189: ken. Hoidon järjestäminen kaikilla tasoilla on         tämiseen ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaami-
7190: kuntien tai kuntayhtymien tehtävä.                     seen. Rakenneuudistus mahdollistaa jopa resurs-
7191:    Kaikissa sairaanhoitopiireissä Suomessa reu-        sien lisäämisen tärkeinä pidetyillä painopiste-
7192: masairauksien tutkimus ja hoito on porrastettu         alueilla ilman, että kokonaiskustannuksia lisät-
7193: niin, että sairautta epäiltäessä potilaat lähete-      täisiin.
7194: tään terveyskeskuksen tai yksityislääkärin toi-            Reumasairauksien yleisyyden ja niihin koh-
7195: mesta perusteellisiin tutkimuksiin keskussairaa-       distuneen pitkän suomalaisen lääketieteellisen
7196: loiden sisätautien tai reumasairauksien osastoille     tutkimusperinteen johdosta on reumatautien
7197: tai poliklinikoille, missä tehdään tarpeelliset tut-   hoitoon liittyvä osaaminen ja hoidon järjestely
7198: kimukset ja suunnitellaan sekä aloitetaan tar-         maassamme hyvin korkeatasoista kansainväli-
7199: peenmukainen hoito. Mikäli vaikeissa reumasai-         sestikin vertailtuna. Reumapotilaiden hoidon ja
7200: rauksissa tarvitaan esimerkiksi erityistason ki-       kuntoutuksen rahoittamiseen osallistuu kuntien
7201: rurgista asiantuntemusta, potilas voidaan lähet-       ja valtion lisäksi myös Kansaneläkelaitos mer-
7202: tää yliopistollisen sairaalan tai Heinolan reuma-      kittävällä panoksella.
7203: sairaalan hoitoon.                                        Kansaneläkelaitos käyttää nivel- ja selkäran-
7204:    Päivärinteen sairaala on yksi Pohjois-Pohjan-       kareumapotilaiden kuntoutukseen kolmea Poh-
7205: maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylläpitä-         jois-Suomessa sijaitsevaa laitosta: Invalidiliiton
7206: mistä sairaaloista. Ko. kuntayhtymä ratkaisee          Lapin Kuntoutuskeskusta Rovaniemellä, Oulun
7207: erikoissairaanhoitoon ja erityistason hoitoon          Diakonissalaitoksen kuntoutusosastoa Oulussa
7208: tarvittavat sairaansijat ja niiden sijoituksen.        ja Rokuan Kuntokeskusta Muhoksella. Lääke-
7209:    Kuntien vapaus terveyspalvelujen järjestämis-       tieteellisin perustein ja asiakkaan niin toivoessa
7210: tavan suhteen on lisääntynyt valtionosuuslain-         pohjoissuomalaisten reumaa sairastavien kun-
7211: säädännön ja siihen liittyvien erityislakien muu-      toutusta on voitu järjestää myös Reumasäätiön
7212: tosten jälkeen, jotka tulivat voimaan 1.1.1993.        sairaalassa Heinolassa. Ottaen huomioon Reu-
7213:    Taloudellisen laman johdosta kuntien ja val-        masäätiön sairaalan taloudellisen tilanteen heik-
7214: tion taloudellinen tilanne on kiristynyt siinä         kenemisen Kansaneläkelaitos, joka on päävas-
7215:                                        1993 vp -    KK 310                                         3
7216: 
7217: tuussa Reumasäätiön sairaalasta, ei ole nähnyt     asema on meillä parempi kuin monen muun
7218: mahdolliseksi laajentaa toimintaansa koske-        potilasryhmän.
7219: maan reumapotilaiden hoidon järjestelyjä, jotka       Valtioneuvosto hyväksyy kalenterivuosittain
7220: kuuluvat terveydenhuollon eri tasoille.            valtion talousarvioesityksen yhteydessä valta-
7221:    Reumasairauksien hoidon järjestäminen           kunnallisen suunnitelman sosiaali- ja terveyden-
7222: maassamme on kuntien ja niiden muodostamien        huollon järjestämisestä. Siinä määritellään ter-
7223: sairaanhoitopiirien tehtävänä niiden käytössä      veydenhuollon yleiset tavoitteet ja osoitetaan
7224: kulloinkin olevien voimavarojen puitteissa. Lää-   kuntien käyttöön tulevat sosiaali- ja terveyden-
7225: ninhallitus on velvollinen alueellaan seuraamaan   huollon valtionosuudet Talousarviokäsittelyn
7226: sitä, miten kunnat tai kuntayhtymät huolehtivat    yhteydessä eduskunta ottaa kantaa terveyden-
7227: velvoitteistaan. Pääsääntöisesti reumasairauk-     huollon tavoitteisiin ja voimavaroihin.
7228: sien hoito on järjestetty maassamme erityisen         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa Päivärin-
7229: hyvin, porrastaen perusterveydenhuollon ja eri-    teen sairaalan tilannetta ja Pohjois-Suomen reu-
7230: koissairaanhoidon kesken. Reumapotilaiden          mapotilaiden hoidon toteutumista.
7231:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
7232: 
7233:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
7234: 4                                        1993 vp -   KK 310
7235: 
7236: 
7237: 
7238: 
7239:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7240: 
7241:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Till följd av den ekonomiska depressionen har
7242: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       kommunemas och statens ekonomiska situation
7243: den 26 maj 1993 till vederbörande medlem av          tillstramats i den grad att man har varit och även
7244: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-     framöver kommer att vara tvungen att minska
7245: toniemi undertecknade spörsmål nr 310:               utgiftema för den offentliga sektorn. Eftersom
7246:                                                      utgiftema för social- och hälsovården spelar en
7247:           Hur ämnar Regeringen se till att reu-      betydande roll i kommunemas ekonomi måste
7248:        matikema i norra Finland får skälig vård      även de utsättas för nedskämingar. Kommuner-
7249:        mot skäliga kostnader om sjukhuset Päi-       nas skyldigheter att ordna hälso- och sjukvårds-
7250:        värinteen sairaala i Muhos upphör med         service är dock fortfarande oförändrade i fråga
7251:        sin verksamhet?                               om både reumasjukdomar och övriga sjukdo-
7252:                                                      mar. Ovan nämnda lagstiftningsreformer, som
7253:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        trädde i kraft vid ingången av 1993 ger kommu-
7254: anföra följande:                                     nema och sjukvårdsdistrikten allt bättre och
7255:                                                      smidigare möjligheter att producera tjänster i
7256:    Reumasjukdomama utgör en väsentlig och            enlighet med kommuninvånamas behov och
7257: för fmländama typisk folksjukdomsgrupp. 1 vårt       dessutom på bästa möjliga och mest ekonomiska
7258: land är vården av reumapatienter nivåstrukture-      sätt. Kommunema kan nu själva bestämma
7259: rad mellan primärvård och specialiserad sjuk-        vilka delområden inom hälso- och sjukvården de
7260: vård samt krävande specialiserad sjukvård, dvs.      prioriterar och till vilka områden de riktar sina
7261: så kallad högspecialiserad sjukvård. Vården          resurser.
7262: skall på alla nivåer ordnas av kommunema eller           Genom en utvärdering och revidering av hela
7263: samkommunema.                                        servicestrukturen inom social- och hälsovården
7264:    lnom alla sjukvårdsdistrikt i Finland är un-      är det möjligt att frigöra resurser som kan
7265: dersökningen och behandlingen av reumasjuk-          användas för att ytterligare utveckla och forma
7266: domar strukturerad på ett sådant sätt att då en      servicestrukturen så att den motsvarar framtida
7267: reumasjukdom misstänks, remitteras patienten         behov. Strukturomvandlingen gör det möjligt att
7268: av en hälsocentralläkare eller privatläkare till     t.o.m. öka resursema inom viktiga prioritetsom-
7269: grundlig undersökning vid avdelningen eller po-      råden utan att totalkostnadema stiger.
7270: likliniken för inre medicin eller reumasjukdomar         Eftersom reumasjukdomama är så allmänt
7271: vid ett centralsjukhus, där nödvändiga under-        förekommande och har varit föremål för en lång
7272: sökningar företas och behövlig behandling pla-       medicinsk forskningstradition i Finland är vårt
7273: neras och inleds. Om det vid behandlingen av         kunnande i fråga om behandlingen av reuma-
7274: svåra reumasjukdomar fmns ett behov av t.ex.         sjukdomar även intemationellt sett på en mycket
7275: sakkännedom i högspecialiserad kirurgi, kan          hög nivå. Detta gäller också ordnandet av pa-
7276: patienten remitteras till ett universitetssjukhus    tientvården. Förutom kommunerna och staten
7277: eller reumasjukhuset i Heinola.                      deltar även folkpensionsanstalten med en bety-
7278:    Päivärinteen sairaala är ett av de sjukhus som    dande insats i finansieringen av vården och
7279: upprätthålls av Samkommunen för norra Öster-         rehabiliteringen av reumapatienter.
7280: bottens sjukvårdsdistrikt. Samkommunen avgör             Vid rehabiliteringen av reumapatienter som
7281: hur stort behovet av bäddplatser inom den            lider av led- och ryggradsbesvär anlitar folkpen-
7282: specialiserade och den högspecialiserade sjuk-       sionsanstalten tre anstalter i norra Finland: La-
7283: vården är och var bäddplatsema placeras.             pin kuntoutuskeskus i Rovaniemi som ägs av
7284:    Efter de ändringar i statsandelslagstiftningen    lnvalidförbundet, rehabiliteringsavdelningen vid
7285: och vissa speciallagar, som trädde i kraft den 1     Oulun Diakonissalaitos i Uleåborg och Rokuan
7286: januari 1993, har kommunema fått större frihe-       Kuntokeskus i Muhos. På medicinska grunder
7287: ter när det gäller sättet att ordna hälsovårdsser-   och på klientens begäran har det varit möjligt att
7288: vice.                                                ordna rehabilitering för reumapatienter från
7289:                                             1993 vp -   KK 310                                          5
7290: 
7291: norra Finland även i Reumastiftelsens sjukhus i         har varit nivåstrukturerad mellan primärvården
7292: Heinola. Med beaktande av den försämrade                och den specialiserade sjukvården. Hos oss har
7293: ekonomiska situationen för stiftelsens sjukhus          reumapatientema en bättre ställning än många
7294: har folkpensionsanstalten, som bär det huvud-           andra patientgrupper.
7295: sakliga ansvaret för sjukhuset, ansett att det inte        Statsrådet godkänner kalenderårsvis i sam-
7296: är möjligt att utvidga verksamheten så att den          band med budgetpropositionen en riksomfattan-
7297: skulle omfatta ordnande av den vård av reuma-           de plan för ordnande av social- och hälsovården.
7298: patienter som hör till olika nivåer inom hälso-         I den definieras de allmänna målen för hälso-
7299: och sjukvården.                                         och sjukvården. Dessutom anvisas kommunerna
7300:    Behandlingen av reumasjukdomar skall i vårt          de statsandelar för social- och hälsovården som
7301: land ordnas av kommunerna och de sjukvårdsdi-           de får till sitt förfogande. I samband med budget-
7302: strikt som bildats av kommunema inom ramen              behandlingen tar riksdagen ställning till hälso-
7303: för de resurser de förfogar över. Länsstyrelsen är      och sjukvårdens mål och resurser.
7304: skyldig att inom sitt område följa på vilket sätt          Social- och hälsovårdsministeriet följer situa-
7305: kommunerna och samkommunema sköter sina                 tionen för Päivärinteen sairaala och verkställan-
7306: skyldigheter. I regel har vården av reumapatien-        det av vården av reumapatienter.
7307: ter varit särskilt väl ordnad i vårt land för att den
7308:      Helsingfors den 22 juni 1993
7309: 
7310:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7311:                                                1993 vp
7312: 
7313: Kirjallinen kysymys 311
7314: 
7315: 
7316: 
7317: 
7318:                                   Aittoniemi: Ratsupoliisiyksikön säilyttämisestä Helsingissä ja Tu-
7319:                                       russa
7320: 
7321: 
7322:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7323: 
7324:     Suomessa on vähäiset ratsupoliisin yksiköt       sitä ei kuitenkaan uskon ja toivon mukaan
7325: Helsingissä ja Turussa. Helsingissä on tiettävästi   tarvita.
7326: käytössä enää vain kahdeksan hevosta ja Turus-          Ratsupoliisin yksiköt pienenevät jatkuvasti,
7327: sa vielä vähemmän.                                   eikä ole tietoa suunnitelmista niiden suhteen.
7328:     Ratsastavalla poliisilla on runsaasti erityis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7329: tehtäviä, muun muassa partiointia kaupunkien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7330: metsä- ja puistoalueilla, minkä lisäksi ratsu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7331: poliisit juhlistavat paraateja ym. tapahtumia.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7332: Ratsupoliisit suorittavat aivan normaalia po-
7333: liisityötä ja ovat käytettävissä myös ns. nor-                  Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
7334: maaliin poliisitoimintaan oman erityistehtävän-              la on maassamme Helsingissä ja Turussa
7335: sä lisäksi. Ratsupoliisi on varsin suosittu ja               vielä olevien ratsupoliisiyksiköiden ke-
7336: näkyvä virkamies ja tätä kautta erinomaista                  hittämiseksi ottaen huomioon niiden tar-
7337: pr-voimaa esimerkiksi lasten ja nuorten suun-                peellisuuden varsin moninaisissa tehtä-
7338: taan. Ratsupoliisi on myös merkittävä tekijä                 vissä ja pr-toimintaan liittyvän laajan
7339: laajojen yleisöhäiriöiden hallinnassa, jollaiseen            suosion kansalaisten keskuudessa?
7340: 
7341:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
7342:                                            Sulo Aittaniemi
7343: 
7344: 
7345: 
7346: 
7347: 2300321
7348: 2                                         1993 vp -   KK 311
7349: 
7350: 
7351: 
7352: 
7353:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7354: 
7355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ratsuyksiköiden lakkauttamisesta on käyty
7356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ajoittain keskustelua lähinnä kustannussyihin ja
7357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säästövelvoitteisiin vedoten. Toistaiseksi on kui-
7358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tenkin ratsukoiden etuja ja kustannuksia vertail-
7359: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taessa päädytty siihen, että lakkauttamisesta on
7360: n:o 311:                                              luovuttu. Ratsupartioita käytetään pääasiassa
7361:                                                       puisto- ja ulkoilualueiden vartiointiin sekä lu-
7362:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-       kuisasti erilaisissa suhdetoimintatehtävissä, vii-
7363:        la on maassamme Helsingissä ja Turussa         meksi mainituissa jopa oman poliisipiirin ulko-
7364:        vielä olevien ratsupoliisiyksiköiden ke-       puolella. Esimerkiksi syyskuun alussa Helsingin
7365:        hittämiseksi ottaen huomioon niiden tar-       ratsuja on tarkoitus siirtää poliisin päivän tapah-
7366:        peellisuuden varsin moninaisissa tehtä-        tumiin liittyen Rovaniemelle. Ratsuilla on mer-
7367:        vissä ja pr-toimintaan liittyvän laajan        kitystä myös vakavienjärjestyshäiriöiden torjun-
7368:        suosion kansalaisten keskuudessa?              nassa.
7369:                                                          Sisäasiainministeriön tarkoituksena ei ole lak-
7370:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-         kauttaa Helsingissä ja Turussa olevia ratsupolii-
7371: tavasti seuraavaa:                                    siyksiköitä. Ministeriön tiedossa ei myöskään
7372:                                                       ole sensuuntaisia suunnitelmia, että asianomai-
7373:    Poliisilla on käytössään ratsuyksiköt Helsin-      set poliisiyksiköt itse olisivat lakkauttamassa
7374: gissä ja Turussa. Helsingin poliisilaitoksen ratsu-   ratsuyksiköitään. Helsingin poliisilaitoksen
7375: poliisijaoksessa on tällä hetkellä kymmenen he-       suunnitelmien mukaan ratsuja on tarkoitus jopa
7376: vosta, joista kahdeksan on poliisin omia ja kaksi     lisätä.
7377: vuokrattuja. Turun ratsupoliisijaoksessa toimii
7378: kolme ratsua.
7379: 
7380:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
7381: 
7382:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
7383:                                          1993 vp -   KK 311                                          3
7384: 
7385: 
7386: 
7387: 
7388:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7389: 
7390:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Det har tidvis diskuterats om att de ridande
7391: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         enheterna skall avskaffas, med hänvisning tili
7392: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kostnaderna och skyldigheten att spara. Tills
7393: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         vidare har man dock efter en bedömning av
7394: mål nr 311:                                          fördelarna med och kostnaderna för ekipagen
7395:                                                      kommit tili att de inte skall avskaffas. De ridan-
7396:           Vilka planer har Regeringen på att         de patrullerna används i huvudsak för bevak-
7397:        utveckla de enheter av ridande polisen        ningen av park- och friluftsområden samt flitigt
7398:        som landet fortfarande har kvar i Hel-        för olika pr-uppdrag. 1 de sistnämnda t.o.m.
7399:        singfors och Åbo med beaktande av att         utanför det egna polisdistriktet. 1 början av
7400:        de behövs för ett flertal olika uppgifter     september kommer t.ex. ridhästar från Helsing-
7401:        och i pr-verksamhet genom deras popu-         fors att föras tili Rovaniemi för de jippon som
7402:        laritet bland allmänheten?                    ordnas i samband med polisens dag. Ridhästar-
7403:                                                      na är också betydelsefulla vid allvarliga ord-
7404:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsstörningar.
7405: anföra följande:                                        lnrikesministeriets har inte för avsikt att av-
7406:                                                      skaffa de ridande polisenheterna i Helsingfors
7407:    Polisen har verksamma ridande enheter i           och Åbo. Ministeriet känner inte heller tili att
7408: Helsingfors och Åbo. 1 ridande polissektionen        polisenheterna i fråga skulle ha planer på att
7409: vid polisinrättningen i Helsingfors finns för när-   avskaffa sina ridande enheter. Polisinrättningen
7410: varande tio hästar, av vilka åtta är polisens egna   i Helsingfors planerar t.o.m. att öka antalet
7411: och två hyrda. 1 den ridande polissektionen i        ridhästar.
7412: Åbo finns tre ridhästar.
7413:      Helsingfors den 28 juni 1993
7414: 
7415:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
7416:                                              1993 vp
7417: 
7418: Kirjallinen kysymys 312
7419: 
7420: 
7421: 
7422: 
7423:                                  Aittoniemi: Vaihtotaseen viimeaikaiseen kehitykseen vaikuttaneis-
7424:                                      ta syistä
7425: 
7426: 
7427:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7428: 
7429:    Suomen vienti on viime kuukausien aikana           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7430: vetänyt markkamääräisesti kohtuullisen hyvin,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7431: vaikkakaan tavaran määrissä ei ole päästy toi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7432: vottuun kehitykseen. Samanaikaisesti tuonnin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7433: arvo on pysynyt alhaisena, koska kotimaan
7434: alhainen ostovoima on hillinnyt kysyntää.                     Katsooko Hallitus, että vaihtotaseem-
7435: Kauppatase on siis positiivinen ja tällä pitäisi           me kehitys on ollut viime aikoina myön-
7436: olla merkitystä myös vaihtotaseen kehityk-                 teinen, ja jos näin ei ole, niin mikä on
7437: seen.                                                      tähän syynä?
7438: 
7439:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
7440: 
7441:                                          Sulo Aittoniemi
7442: 
7443: 
7444: 
7445: 
7446: 2300321
7447: 2                                        1993 vp -   KK 312
7448: 
7449: 
7450: 
7451:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7452: 
7453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ensimmäisellä neljänneksellä vientihinnat ko-
7454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hosivat 8 % edellisvuotisesta ja tuontihinnat
7455: olette 26 päivänä toukokuuta päivätyn kirjeenne      16 1h %. Vaihtosuhde heikentyy nyt jo neljättä
7456: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-        vuotta. Se ei tosin ole estänyt kauppataseen
7457: selle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen      parantumista onnistuneen ulkomaankaupan
7458: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 312:        määrän sopeutumisen vuoksi, mutta jatkossa
7459:                                                      olisi toivottavaa, että myös ulkomaankaupan
7460:           Katsooko Hallitus, että vaihtotaseem-      hintakehitys olisi kauppatasetta tukevaa. Teolli-
7461:        me kehitys on ollut viime aikoina myön-       suusmaiden pitkään jatkuneen laman odotetaan-
7462:        teinen, ja jos näin ei ole, niin mikä on      kin nyt vähitellen hellittävän, ja kysynnän el-
7463:        tähän syynä?                                  pyessä vaihtosuhde kääntynee lopulta nousuun.
7464:                                                         Palvelusten kaupan ja tulonsiirtojen alijäämät
7465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kasvoivat pitkään vuosi vuodelta yhä suurem-
7466: vasti seuraavaa:                                     miksi. Siksi onkin merkittävää, että nämä trendit
7467:                                                      saatiin viime vuonna katkaistuksi. Palvelusten
7468:    Kansantalouden ulkoinen tasapaino parantui        viennin kilpailukyky rapautui 1980-luvulla sa-
7469: viime vuonna selvästi, ja myönteinen kehitys on      malla kun palvelusten tuonnin esteet poistettiin.
7470: jatkunut tämän vuoden alkukuukausina. Kaup-          Toteutunut kilpailukyvyn kohentuminen on ol-
7471: pataseen ylijäämä nousi viime vuonna 12 1h           lut välttämätön edellytys palvelusten taseen vah-
7472: miljardiin markkaan. Vaihtotaseen vaje oli silti     vistumiselle, mutta tase voinee parantua vain
7473: edelleen suuri, noin 23 mrd. markkaa eli 4,6 %       vähitellen. Toteutetut ulkomaisten tulonsiirtojen
7474: bruttokansantuotteesta, ja ulkomainen nettovel-      leikkaukset ovat nykytilanteessa olleet välttä-
7475: ka kasvoi entisestään. Velasta aiheutuvat korko-     mättömiä sekä vaihtotasevajeen että valtion
7476: kustannukset kasvavat vastaavasti ja rasittavat      budjettivajeen leikkaamisen kannalta. Kaikki
7477: vaihtotasetta, joka pääasiassa juuri siksi on hei-   keinot on käytettävä velkaantumiskierteen kat-
7478: kompi ja vahvistuu hitaammin kuin kauppatase.        kaisemiseksi.
7479:    Tavarakaupan tase vahvistuu ja tuonnin mää-          Tähänastisista vaihtotasevajeista kertynyt
7480: rä supistuu nyt jo neljättä vuotta. Teollisuuden     suuri ulkomainen velkarasite on tärkein tekijä,
7481: hintakilpailukyvyn tuntuva kohentuminen on           joka hidastaa kansantalouden ulkoisen tasapai-
7482: tukenut viennin elpymistä idänviennin romah-         non saavuttamista. Kun esimerkiksi tammi-
7483: duksesta v. 1991. Syksyllä 1992 viennin määrä        huhtikuussa tavaroiden ja palvelusten ja tulon-
7484: ohitti edellisen huipputasonsa ja on sen jälkeen     siirtojen tase yhteensä parani noin 6 mrd. mk
7485: jatkanut vahvaa kasvuaan, vaikka kysynnän            edellisvuotisesta, kasvoivat velasta johtuvat kor-
7486: kasvu Suomen keskeisellä markkina-alueella on        ko- ym. pääomankorvausmenot nettomääräises-
7487: heikentynyt. Tämän vuoden ensimmäisellä nel-         ti noin 4 mrd. mk ja vaihtotase vahvistui siten
7488: jänneksellä tavaraviennin määrä kasvoi 15%           vain noin 2 mrd. mk.
7489: edellisvuotisesta, kun tuonti samanaikaisesti su-       Alkuvuoden kehitys tukee valtiovarainminis-
7490: pistui 4%.                                           teriön ennustetta, jonka mukaan vaihtotaseen
7491:    Vientihinnat ovat kehittyneet vaisust~ koska      vaje supistuu tänä vuonna noin 3 prosenttiin
7492: teollisuusmaiden laman vuoksi metsäteollisuus-       bruttokansantuotteesta. Pitemmällä aikavälillä
7493: tuotteiden markkinatilanne on ollut erityisen        vaihtotaseen kehitykseen vaikuttavat mm. kellu-
7494: heikko. Tullihallituksen mukaan Suomen va-           van markan ja maailmanmarkkinahintojen
7495: luuttamääräiset vientihinnat laskivat vuonna         muutokset, mutta nykynäkymin edellytykset
7496:  1992 keskimäärin 5 %ja tuontihinnat vastaavas-      vaihtotaseen tasapainon saavuttamiseksi ensi
7497: ti 1h %; markkamääräiset vientihinnat nousivat       vuonna näyttäisivät edelleen olevan olemassa.
7498: 6 1h% ja tuontihinnat 10 1h %. Tämän vuoden
7499: 
7500:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1993
7501: 
7502:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
7503:                                             1993 vp -    KK 312                                           3
7504: 
7505: 
7506:                                       ·Tili Riksdagens Herr Talman
7507: 
7508:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             8 % jämfört med i fjol och importpriserna med
7509: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            16 112%. Det är nu redan fjärde året i följd som
7510: den 26 maj 1993 tili vederbörande medlem av              bytesförhåliandet försvagas. Detta har dock inte
7511: statsrådet översänt följande av riksdagsman              hindrat handelsbalansen från att förbättras tili
7512: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 312:           följd av den lyckade utrikeshandelns volymmäs-
7513:                                                          siga anpassning, men i foitsättningen skulle det
7514:            Anser Regeringen att vår bytesbalans          vara önskvärt att även prisutvecklingen inom
7515:         under den senaste tiden utvecklats i posi-       utrikeshandeln stödde handelsbalansen. Den
7516:         tiv riktning och om så inte är fallet, viiken    långvariga lågkonjunkturen i industriländema
7517:         är orsaken?                                      förväntas så småningom lätta och när efterfrå-
7518:                                                          gan på nytt tar fart, borde bytesförhåliandet
7519:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            slutligen vända mot tiliväxt.
7520: anföra följande:                                             Underskotten i handeln med tjänster och i
7521:                                                          inkomstöverföringar blev under många år allt
7522:     Den yttre balansen i samhällsekonomin förbätt-       djupare. Därför är det också anmärkningsvärt
7523: rades i fjol alldeles tydligt och den positiva utveck-   att det i fjol var möjligt att bryta dessa trender.
7524: lingen har fortsatt under de första månaderna i år.      Konkurrenskraften i fråga om export av tjänster
7525: Överskottet i handelsbalansen uppgick förra året         urholkades under 1980-talet samtidigt som hin-
7526: tili 12 1/2 mrd mk. Underskottet i bytesbalansen         dren för import av tjänster avlägsnades. Den
7527: var dock alltjämt stort, ca 23 mrd mk, dvs. 4,6%         ökade konkurrenskraften har varit en nödvändig
7528: av bruttonationalprodukten, och den utländska            förutsättning för att balansen i fråga om tjänster-
7529: nettoskulden växte fortsättningsvis. Räntekostna-        na skall kunna förbättras, men dettakan antag-
7530: derna för skulden ökar i motsvarande grad och            ligen ske endast gradvis. De nedskämingar som
7531: belastar bytes balansen, som huvudsakligen just tili     skett i de utländska inkomstöverföringarna har i
7532: följd av detta är svagare än handelsbalansen och         detta läge varit oundvikliga med tanke på att
7533: förbättras långsammare än den.                           avhjälpa såväl underskottet i bytesbalansen som
7534:     Det är nu redan fjärde året i följd som              underskottet i statsbudgeten. Alla medel bör
7535: balansen inom varuhandeln förbättras och im-             utnyttjas för att bryta den onda cirkeln av
7536: portens kvantitet minskar. En markant ökning             skuldsättning.
7537: av industrins priskonkurrenskraft har medfört               Det är främst belastningen av den stora ut-
7538: att exporten återhämtat sig från östexportens            ländska skuld som uppstått genom underskottet
7539: kollaps 1991. Hösten 1992 överskred exportens            i bytesbalansen som fördröjer uppnåendet av en
7540: kvantitet den tidigare toppnivån och har sedan           yttre balans inom samhällsekonomin. Då t.ex.
7541: dess fortsatt att öka kraftigt, trots att tiliväxten     balansen i fråga om varor, tjänster och inkomst-
7542: i efterfrågan har avtagit inom vårt viktigaste           överföringar i år förbättrades med sammanlagt
7543: marknadsområde. Under det första kvartalet i år          ca 6 mrd mk från januari tili april jämfört med
7544: ökade därför varuexportmängden med 15 %                  föregående år, ökade nettoutgifterna för räntor
7545: jämfört med i fjol, medan importen samtidigt             och andra kapitalersättningar tili följd av skul-
7546: minskade med 4 %.                                        den med ca 4 mrd mk. Bytesbalansen förbättra-
7547:     Exportprisema har inte utvecklats nämnvärt           des således endast med ca 2 mrd mk.
7548: eftersom marknadsläget när det gäller skogsin-              Utvecklingen i början av året ger belägg för
7549: dustriproduktema har varit särskilt dåligt tili          finansministeriets förutsägelse om att underskot-
7550: följd av lågkonjunkturen i industriländerna.             tet i bytesbalansen i år kommer att sjunka tili ca
7551: Enligt tullstyrelsen sjönk de finska exportpriser-       3 % av bruttonationalprodukten. På längre sikt
7552: na i utländsk valuta med i genomsnitt 5 % år             påverkas bytesbalansen av t.ex. förändringar i
7553:  1992 och importpriserna på motsvarande sätt             fråga om den flytande marken och världsmark-
7554: med 1/2%. Exportpriserna i mark steg med                 nadsprisema, men enligt vad man nu kan se
7555: 6 1h% och importprisema med 10 1/2%. Under               förefaller det fortfarande finnas möjligheter att
7556: det första kvartalet i år steg exportpriserna med        nästa år uppnå jämvikt inom bytesbalansen.
7557:      Helsingforsden 21 juni 1993
7558: 
7559:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
7560:                                                 1993 vp
7561: 
7562: Kirjallinen kysymys 313
7563: 
7564: 
7565: 
7566: 
7567:                                    Aittoniemi: Viinin ja oluen valmistuksesta vähittäismyynnissä ole-
7568:                                        via tiivisteitä käyttäen
7569: 
7570: 
7571:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7572: 
7573:    Vahvan oluen ja viinin valmistukseen käytet-                  Katsooko Hallitus, että alan liikkeistä
7574: tävien tiivisteiden kauppa alan liikkeistä on tällä           myytävät ja vahvan oluen sekä viinin
7575: hetkellä varsinainen bisnes. Niitä käyttämällä                valmistukseen soveltuvat tiivisteet vas-
7576: saa nopeasti valmistettua mainittuja, varsin kor-             taavat alkoholilain oluen ja kotiviinin
7577: kean alkoholiprosentin omaavia juomia.                        valmistukseen liittyviä ehtoja ja sään-
7578:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            töjä?
7579: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7580: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7581: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7582: 
7583:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
7584: 
7585:                                             Sulo Aittoniemi
7586: 
7587: 
7588: 
7589: 
7590: 2300321
7591: 2                                          1993 vp -    KK 313
7592: 
7593: 
7594: 
7595: 
7596:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7597: 
7598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tyksiä on kuitenkin aiheutunut siitä, että nämä
7599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           raaka-aineet ovat sallittuja Ruotsissa ja Norjas-
7600: olette 26 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn              sa. Tästä syystä jouduttiin muun muassa vuosi
7601: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            sitten poistamaan myynnistä huomattava pak-
7602: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-          kauserä.
7603: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                 On kokonaan toinen asia, että markkinoilla
7604: n:o 313:                                                on saatavilla runsaasti valmistuspakkauksia,
7605:                                                         joissa raaka-aineena on kuivattuja hedelmiä ja
7606:            Katsooko Hallitus, että alan liikkeistä      marjoja. Nämä pakkaukset eivät ole alkoholilain
7607:         myytävät ja vahvan oluen sekä viinin            säännösten vastaisia, eikä niiden koostumus ole
7608:         valmistukseen soveltuvat tiivisteet vas-        viime vuosina juuri muuttunut. Kuitenkin näi-
7609:         taavat alkoholilain oluen ja kotiviinin         den pakkausten myynti on parin viimeisen vuo-
7610:         valmistukseen liittyviä ehtoja ja sään-         den aikana voimakkaasti lisääntynyt. Ilmeinen
7611:         töjä?                                           syy tähän kehitykseen on yleinen taloudellinen
7612:                                                         tilanne, jonka johdosta ihmisillä on sekä kasvava
7613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kiinnostus valmistaa halpoja alkoholijuomia
7614: vasti seuraavaa:                                        että enemmän aikaa tällaiseen toimintaan.
7615:                                                             Kotivalmistukseen myydään myös tiivisteitä,"
7616:     Oikeus oluen ja viinin kotivalmistukseen on         mutta nämä on tarkoitettu yksinomaan koti-
7617: sisältynyt alkoholilainsäädäntöön koko kielto-          oluen valmistukseen. Tähän tarkoitukseen tiivis-
7618: lain jälkeisen ajan. Alun perin tätä monopolipe-        teet ovat lain sallimia, sillä kotiolutta koskevia
7619: riaatteen poikkeusta perusteltiin sahdintekoon          alkoholilain säännöksiä muutettiin tältä osin
7620: liittyvillä perinteillä sekä tarpeella tasata viinin-   vuonna 1990.
7621: valmistuksen avulla kotipuutarhojen satovaih-               Mitä tulee kysymyksessä mainittuun kotival-
7622: teluita. Vuosikymmenet kotiviinin valmistuksen          misteisten juomien korkeaan alkoholipitoisuu-
7623: laajuus seurasikin melko tarkoin vuotuisia ome-         teen, se ei varsinaisesti riipu käytetyistä raaka-
7624: nasatoja.                                               aineista. Suomalaiset marjat ja hedelmät eivät
7625:     Kysymys kotiviinin ja -oluen valmistuksesta         sisällä sokeria riittävästi alkoholikäymistä var-
7626: muutti luonnettaan 1970-luvun lopulla, kun              ten. Näin ollen juoman alkoholi syntyy lisättä-
7627: markkinoille tuli pääasiassa ulkomailla koottuja        västä sokerista. Tämän määrää ei viineissä ole
7628: valmistuspakkauksia, joissa raaka-aineena oli           rajoitettu, vaan alkoholipitoisuus saa nousta niin
7629: hedelmä- tai marjatiivisteitä. Valmistus oli tällai-     korkealle kuin se käymisteitse on mahdollista.
7630: sia pakkauksia käyttäen aikaisempaa yksinker-           Oluen valmistuksessa sokerin määrä on rajoi-
7631: taisempaa, minkä seurauksena kotiviinin teke-           tettu suhteessa mallastiivisteeseen, mutta tämän-
7632: minen lisääntyi nopeasti. Tämän kehityksen hil-          kin rajoituksen päätarkoituksena on vain estää
7633: litsemiseksi kiellettiin alkoholilain muutoksella        kiljumaisten tuotteiden valmistus. Sekä viinien
7634: vuonna 1979 muiden kuin tuoreiden tai kuivat-           että oluiden väkevöiminen tislaamalla on kiel-
7635: tujen hedelmien ja marjojen käyttö kotiviinin           lettyä.
7636: valmistuksessa. Vastaavasti kotioluen valmis-               Hallitus ei pidä myönteisenä kulutusta rajoit-
7637: tuksessa sallittiin vain maltaiden ja viljatuottei-     tavan alkoholiverojärjestelmän ulkopuolella ta-
7638: den käyttö.                                             pahtuvan kotivalmistuksen voimakasta lisäänty-
7639:     Vuoden 1979 lainmuutos on edelleen voimas-          mistä. Alan liikkeissä myytävät valmistukseen
7640: sa kotiviinin valmistuksessa, joten kansanedus-          sopivat oluttiivisteet ja kotiviinin valmispak-
7641: taja Aittoniemen kysymyksessään mainitsemia              kaukset ovat kuitenkin hallituksen näkemyksen
7642: tiivisteitä ei viinin valmistuksessa saa käyttää.       mukaan alkoholilain ja sen nojalla annettujen
7643: Hallituksen tiedossa ei myöskään ole, että tällai-      määräysten mukaisia. Koko alkoholin kulutuk-
7644: sia tiivisteitä tietoisesti vastoin lakia markkinoi-     sesta kotivalmistus arvioitiin viime vuonna noin
7645: taisiin alan liikkeissä. Jonkin verran väärinkäsi-      viideksi prosentiksi, josta pakkausten osuus oli
7646:                                         1993 vp -   KK 313                                       3
7647: 
7648: noin puolet. Osuus ei ole alkoholipoliittisesti     valmistusta koskevat säännökset tulevat uudel-
7649: kovin merkittävä, mutta yksittäisissä tapauksis-    leen tarkastettaviksi, mutta ainakaan alkoholi-
7650: sa kotivalmistuksesta voi aiheutua alkoholin        lain uudistamistyöryhmä ei juuri jättämässään
7651: väärinkäyttöä sekä sosiaalisia ja terveydellisiä    mietinnössä katso olevan aihetta näiden sään-
7652: haittoja. Alkoholilakia uudistettaessa myös koti-   nösten muuttamiseen.
7653: 
7654:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
7655: 
7656:                                                                   Ministeri Toimi Kankaanniemi
7657: 4                                       1993 vp -   KK 313
7658: 
7659: 
7660: 
7661: 
7662:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
7663: 
7664:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Därför drogs bl.a. ett betydande parti sådana
7665: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förpackningar in från marknaden för ett år
7666: den 26 maj 1993 till vederbörande medlem av         sedan.
7667: statsrådet översänt följande av riksdagsman             Det är sedan en annan sak att det på markna-
7668: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 313:           den finns ett stort antal fårdigförpackningar, i
7669:                                                     vilka råvaran består av torkade frukter och bär.
7670:           Anser Regeringen att de extrakt som       Dessa förpackningar strider inte mot stadgande-
7671:        saluförs av butikema i branschen och         na i alkohollagen och deras sammansättning har
7672:        som lämpar sig för framställning av          inte nämnvärt ändrats under de senaste åren.
7673:        starköl och vin motsvarar alkohollagens      Försäljningen har dock ökat kraftigt under de
7674:        villkor för och regler om framställning av   allra senaste åren. En uppenbar orsak till denna
7675:        öl och hemgjort vin?                         utveckling är den allmänna ekonomiska situatio-
7676:                                                     nen, som gett ökat intresse och mera tid för
7677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       framställningen av billiga alkoholdrycker.
7678: anföra följande:                                        För hemtillverkning saluförs även extrakt
7679:                                                     men de är avsedda enbart för framställning av
7680:     Alitsedan förbudslagen upphävdes har rätten     hembryggt öl. För detta ändamål är de lagliga
7681: till hemtillverkning av öl och vin ingått i alko-   emedan stadgandena i alkohollagen om hem-
7682: hollagstiftningen. Ett sådant undantag från         bryggt öl ändrades till denna del 1990.
7683: monopolprincipen motiverades ursprungligen              Den höga alkohoihait i hemgjorda drycker
7684: med att framställningen av "sahti" var en tradi-    som nämns i spörsmålet beror inte i första hand
7685: tion och att framställningen av vin behövdes        på råvaroma. Våra bär och frukter innehåller
7686: för att jämna ut variationema i köksträdgår-        inte tillräckligt med socker för alkoholjäsning.
7687: damas skördar. Under många årtionden var            Alkoholen bildas därför av det tillsatta sockret.
7688: det den årliga äppelskördens storlek som be-        I fråga om vin är sockermängden inte begränsad
7689: stämde i viiken omfattning det tillverkades         utan alkoholhalten får stiga så mycket som
7690: hemgjort vin.                                       jäsningsprocessen medger. Vid framställning av
7691:     Frågan om hemtillverkning av öl och vin         öl är sockermängden begränsad i förhållande till
7692: ändrade karaktär vid utgången av 1970-talet. Ut     maltextraktet, men det huvudsakliga syftet med
7693: på marknaden kom då främst utländska färdig-        denna begränsning är bara att förebygga fram-
7694: förpackningar, i vilka råvaran var frukt- eller     ställningen av produkter som "kilju". Att fram-
7695: bärextrakt. Dessa förpackningar underlättade        ställa starkare drycker av vin och öl genom
7696: framställningen betydligt och hemtillverkningen     destillering är förbjudet.
7697: ökade i snabb takt. För att dämpa denna utveck-         Regeringen anser det inte önskvärt att hem-
7698: ling ändrades alkohollagen 1979 så att endast       tillverkningen kraftigt ökar emedan den inte
7699: färska eller torkade frukter och bär fick använ-    berörs av det konsumtionsbegränsade alkohol-
7700: das vid hemtillverkningen av vin. På motsvaran-     skattesystemet. De ölextrakt och fårdigförpack-
7701: de sätt var endast malt och spannmålsprodukter      ningar för hemtillverkning av vin som saluförs
7702: tillåtna vid hemtillverkningen av öl.               av butiker i branschen motsvarar däremot enligt
7703:     Lagändringen av år 1979 gäller fortfarande i    regeringens åsikt stadgandena i alkohollagen
7704: fråga om hemtillverkning av vin, varför de ex-      och föreskriftema som utfårdats med stöd ·av
7705: trakt som riksdagsman Aittoniemi nämner i sitt      den. Enligt uppskattning var konsumtionen av
7706: spörsmål inte får användas vid vinframställning.    hemgjorda alkoholdrycker senaste år ca 5 % av
7707: Regeringen är inte heller medveten om att såda-     totalkonsumtionen, av viiken förpackningarnas
7708: na extrakt avsiktligt i strid mot lagen skulle      andel var ungefår hälften. Denna andel är inte
7709: marknadsföras av butikema i branschen. Det          speciellt betydande från alkoholpo1istisk syn-
7710: har uppstått en del feltolkningar på grund av att   punkt, men hemtillverkningen kan i enskilda fall
7711: dessa råvaror är tillåtna i Sverige och Norge.      leda till alkoholmissbruk samt sociala olägenhe-
7712:                                        1993 vp -   KK 313                                          5
7713: 
7714: ter och men för hälsan. Då alkohollagen revide-    ring av alkohollagen har i sitt nyligen avgivna
7715: ras kommer även stadgandena oni hemtillverk-       betänkande inte ansett att det finns anledning att
7716: ning att ses över, men arbetsgruppen för revide-   ändra stadgandena i fråga.
7717:      Helsingfors den 2 juli 1993
7718: 
7719:                                                                   Minister Toimi Kankaanniemi
7720:                                                1993 vp
7721: 
7722: Kirjallinen kysymys 314
7723: 
7724: 
7725: 
7726: 
7727:                                   Aittoniemi: Suomen ulkopoliittisesta asemasta Euroopan yhteisön
7728:                                       jäsenenä
7729: 
7730: 
7731:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7732: 
7733:    Kansanedustaja Paavo Väyrysen ollessa ulko-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7734: asiainministerinä hallituksen kanta EY:hyn liit-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7735: tymisen seurauksista oli se, että EY-jäsenyydestä
7736: ja Maastrichtin sopimuksen toteutumisesta huo-                  Katsooko Hallitus ulkoasiainministe-
7737: limatta maamme tulee säilyttämään puolueet-                  rin vaihtumisesta huolimatta, että Eu-
7738: tomuutensa, sitoutumattomuutensa sekä pysyy                  roopan yhteisön jäseneksi liittymällä ja
7739: sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella.                   Maastrichtin sopimuksen hyväksymällä
7740:    Nyt ulkoasiainministeri on vaihtunut, ja siksi            Suomi voi edelleen säilyttää puolueetto-
7741: edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-           muutensa, sitoutumattomuutensa ja soti-
7742: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-            laallisen liittoutumattomuutensa?
7743: 
7744:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
7745: 
7746:                                            Sulo Aittoniemi
7747: 
7748: 
7749: 
7750: 
7751: 2300321
7752: 2                                         1993 vp -   KK 314
7753: 
7754: 
7755: 
7756: 
7757:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7758: 
7759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat neu-
7760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vottelut käydään Maastrichtin sopimuksen poh-
7761: olette 26 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn            jalta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja siihen
7762: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          liittyvän      puolustusulottuvuuden        osalta
7763: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-        Maastrichtin sopimus on väljä. Se luo pohjan
7764: niemen kirjallisen kysymyksen n:o 314:                näiden alojen tulevalle kehitykselle Euroopan
7765:                                                       unionissa. Unionin yhteistä puolustuspolitiikkaa
7766:           Katsooko Hallitus ulkoasiainministe-        ja mahdollista yhteistä puolustusta koskevia ky-
7767:        rin vaihtumisesta huolimatta, että Eu-         symyksiä tarkastellaan uudelleen hallitusten vä-
7768:        roopan yhteisön jäseneksi liittymällä ja       lisessä konferenssissa vuonna 1996.
7769:        Maastrichtin sopimuksen hyväksymällä               Näyttää mahdolliselta, että Suomi voi jäse-
7770:        Suomi voi edelleen säilyttää puolueetto-       neksi liittyessään säilyttää puolueettomuutensa
7771:        muutensa, sitoutumattomuutensa ja soti-        sellaisena kuin miksi se on kylmän sodan jäl-
7772:        laallisen liittoutumattomuutensa?              keisessä Euroopassa muovautunut. Sen ytimenä
7773:                                                       ovat sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäi-
7774:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nen puolustus.
7775: vasti seuraavaa:                                          Jäseneksi liittyessämme meiltä edellytetään
7776:                                                       EY:n saavuttaman tason hyväksymisen lisäksi
7777:    Hallituksen tavoitteet EY-jäsenyysneuvotte-        vain sitä, että suhtaudumme myönteisesti yhtei-
7778: luissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla eivät   sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen,
7779: ole millään tavoin muuttuneet ulkoasiainminis-        niin kuin siitä on sovittu, emmekä sulje ennak-
7780: terin vaihtumisen myötä.                              koon pois omaa osallistumistamme siihen.
7781: 
7782:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1993
7783: 
7784:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
7785:                                         1993 vp -   KK 314                                            3
7786: 
7787: 
7788: 
7789: 
7790:                                     Tili Riksdqgens Herr Talman
7791: 
7792:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        litiken förs utgående från Maastricht-fördraget.
7793: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      1 fråga om utrikes- och säkerhetspolitiken och
7794: den 26 maj 1993 tili vederbörande medlem av         den därtill anknytande försvarsdimensionen är
7795: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-    Maastricht-fördraget inte speciellt strikt. Det
7796: toniemi undertecknade spörsmål nr 314:              skapar grunden för den framtida utvecklingen på
7797:                                                     dessa områden inom Europeiska unionen. Unio-
7798:           Anser Regeringen, trots bytet av utri-    nens gemensamma försvarspolitik och frågorna
7799:        kesminister, att Finland genom att bli       om ett eventuellt gemensamt försvar kommer att
7800:        medlem i Europeiska gemenskapen och          granskas på nytt 1996 vid en konferens mellan
7801:        genom att godkänna Maastricht-för-           regeringar.
7802:        draget även i fortsättningen kan bevara          Det ser ut att vara möjligt för Finland att även
7803:        sin neutralitet, sin oavhängighet och sin    såsom medlem bevara sin neutralitet sådan den
7804:        militära alliansfrihet?                      har utformats efter det kalla krigets Europa.
7805:                                                     Kärnan i denna neutralitet består av militär
7806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       alliansfrihet och ett självständigt försvar.
7807: anföra följande:                                        Då vi ansluter oss tili EG som medlem förut-
7808:                                                     sätts det, förutom att vi godkänner den nivå som
7809:    Regeringens målsättningar vid EG-medlems-        uppnåtts inom EG, endast att vi förhåller oss
7810: förhandlingama i fråga om utrikes- och säker-       positivt till utvecklandet av en gemensam utri-
7811: hetspolitiken har på inget sätt förändrats i sam-   kes- och säkerhetspolitik, så som det är överens-
7812: band med bytet av utrikesminister.                  kommet, och att vi inte på förhand utesluter ett
7813:    Förhandligama om utrikes- och säkerhetspo-       eget deltagande i denna politik.
7814: 
7815:      Helsingfors den 30 juni 1993
7816: 
7817:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
7818:                                               1993 vp
7819: 
7820: Kirjallinen kysymys 315
7821: 
7822: 
7823: 
7824: 
7825:                                   Aittoniemi: Amerikkalaisten yritysten laivatilausten saamisesta
7826:                                       suomalaistelakoille
7827: 
7828: 
7829:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7830: 
7831:   Haituuni saam1em asiakirjojen mukaan on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7832: K. P. Piilma -niminen agentti pyrkinyt edusta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7833: mansa amerikkalaisen yhtiön nimissä neuvotte-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7834: luihin mm. Suomen hallituksen kanssa noin 14        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7835: miljardin markan laivatilauksista suomalaisilta
7836: telakoilta. Yhteydenotot ovat tapahtuneet alku-                Mistä on johtunut Hallituksen vähäi-
7837: vuoden aikana ja perustuneet ns. Hornet-vasta-              nen kiinnostus amerikkalaista yhtiötä
7838: ostojärjestelmään. Tilaus olisi toteutuessaan kä-           edustaneen K. P. Piilman yhteydenottoi-
7839: sittänyt 10 kappaletta emäaluksia sekä lukuisan             hin, joissa hän on tarjoutunut välittä-
7840: määrän apualuksia.                                          mään noin 14 miljardin markan laiva-
7841:    Saamani selvityksen mukaan mainittu edus-                tilaukset suomalaisille telakoille ns.
7842: taja on pyrkinyt neuvotteluyhteyksiin telakoiden            Hornet-vastaostojärjestelmään liittyen,
7843: lisäksi myös kauppa- ja teollisuusministeriön,              ja onko asiaan liittyviä neuvotteluja tässä
7844: puolustusministeriön sekä työministeriön kans-              vaiheessa vireillä?
7845: sa. Yhteydenotot eivät ole kuitenkaan saaneet
7846: vastakaikua mainittujen viranomaisten taholta.
7847: 
7848:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
7849: 
7850:                                           Sulo Aittoniemi
7851: 
7852: 
7853: 
7854: 
7855: 2300321
7856: 2                                        1993 vp -   KK 315
7857: 
7858: 
7859: 
7860: 
7861:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7862: 
7863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kansanedustaja Aittoniemen kysymyksessään
7864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mainitsemat kauppa- ja teollisuusministeriölle
7865: olette 27 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn           osoitetut vastakauppaehdotukset on näin ollen
7866: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         edelleen ohjattu kompensaatiotoimikunnalle.
7867: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-           Liiketoimen vastakauppakelpoisuutta arvioi-
7868: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taessa olennaista on se, että vastaostovelvollinen
7869: n:o 315:                                             on riittävässä määrin myötävaikuttanut kyseisen
7870:                                                      liiketoimen syntyyn. Vastakaupat syntyvät täten
7871:           Mistä on johtunut Hallituksen vähäi-       suomalaisten yritysten sekä amerikkalaisen vas-
7872:        nen kiinnostus amerikkalaista yhtiötä         taostovelvollisen, McDonnell Douglasin, yhteis-
7873:        edustaneen K. P. Piilman yhteydenottoi-       työn tuloksena. Hyväksyessään vastakauppoja
7874:        hin, joissa hän on tarjoutunut välittä-       tai antaessaan tulevista kaupoista ennakkopää-
7875:        mään noin 14 miljardin markan laiva-          töksiä kompensaatiotoimikunta tarvitsee varsin
7876:        tilaukset suomalaisille telakoille ns.        yksityiskohtaista tietoa, paitsi itse liiketoimesta,
7877:        Hornet-vastaostojärjestelmään liittyen,       myös vastaostovelvollisen roolista sen aikaan-
7878:        ja onko asiaan liittyviä neuvotteluja tässä   saamisessa.
7879:        vaiheessa vireillä?                               Kompensaatiotoimikunta on informoinut ky-
7880:                                                      symyksessä olevaa yritystä vastakauppasään-
7881:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nöistä ja menettelytavoista. Koska kyseinen han-
7882: taen seuraavaa:                                      ke on esitetty nimenomaan vastakauppana to-
7883:                                                      teutettavaksi, on yritystä kehotettu kääntymään
7884:    Puolustustarvikehankintoihin liittyvien vasta-    vastaostovelvollisten puoleen hankkeen edelleen
7885: kauppojen hallinto ja toteuttaminen, ml. vasta-      täsmentämiseksi siltä osin, mikä koskee vasta-
7886: kauppojen hyväksyminen, on 4.2.1993 tehdyn           ostovelvollisen roolia hankkeessa. Kompensaa-
7887: valtioneuvoston päätöksen nojalla mainitusta         tiotoimikunta ei toistaiseksi ole saanut käsiteltä-
7888: päivästä alkaen kuulunut kauppa- ja teollisuus-      väkseen hanketta koskevaa täsmennettyä ehdo-
7889: ministeriölle. Kauppa- ja teollisuusministeriö on    tusta ao. yritykseltä eikä sitä ole myöskään
7890: edelleen nimittänyt kompensaatiotoimikunnan          vastaostovelvollisten taholta otettu esille.
7891: hoitamaan vastakauppojen hallintokäytäntöä.
7892: 
7893:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1993
7894: 
7895:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
7896:                                         1993 vp -   KK 315                                           3
7897: 
7898: 
7899: 
7900: 
7901:                                     Tili Riksdagens He:r Talman
7902: 
7903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        köpsförslag som riksdagsman Aittaniemi näm-
7904: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ner i sitt spörsmål och som har riktats tili
7905: den 27 maj 1993 tili vederbörande medlem av         handels- och industriministeriet har följaktligen
7906: statsrådet översänt följande av riksdagsman         hänförts tili kompensationskommissionen.
7907: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 315:              Vid bedömningen av en affårstransaktions
7908:                                                     duglighet som motköp fåsts särskild vikt vid att
7909:           Vad har det berott på att Regeringen      den motköpsskyldige i tillräcklig mån har med-
7910:        har visat föga intresse då K. P. Piilma,     verkat tili transaktionen i fråga. Motköpen är
7911:        representant för ett amerikanskt bolag,      därför ett resultat av samarbete melian finska
7912:        har tagit kontakt och erbjudit sig att       företag och det amerikanska motköpsskyldiga
7913:        förmedla fartygsbestäliningar om cirka       företaget, McDonneli Douglas. När kompensa-
7914:        14 miljarder mark åt finska varv i sam-      tionskommissionen skali godkänna motköp elier
7915:        band med det s.k. Hornet-motköpsar-          ge förhandsbesked om kommande köp, behöver
7916:        rangemanget, och är några förhandlingar      den synnerligen ingående uppgifter om både
7917:        i ärendet aktuelia i det här skedet?         själva transaktionen och den motköpsskyldiges
7918:                                                     roll i dess tillkomst.
7919:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Kompensationskommissionen har informerat
7920: anföra följande:                                    företaget i fråga om motköpsreglerna och förfa-
7921:                                                     ringssättet. Eftersom det föreslagna projektet
7922:     Administrationen och verkstäliigheten av        har presenterats som ett potentiellt motköpspro-
7923: motköp i samband med anskaffning av försvars-       jekt, har företaget uppmanats att vända sig tili de
7924: materiel, inklusive godkännandet av motköpen,       motköpsskyldiga för att projektet skall kunna
7925: har med stöd av ett beslut som statsrådet har       preciseras vad beträffar den motköpsskyldiges
7926: fattat 4.2.1993 från och med nämnda datum hört      roll i projektet. Kompensationskommissionen
7927: tili handels- och industriministeriet. Handels-     har tilis vidare inte fått något preciserat förslag
7928: och industriministeriet har i sin tur tillsatt en   om projektet av företaget, och det har inte heller
7929: kompensationskommission som skali sköta det         tagits upp av de motköpsskyldiga.
7930: administrativa förfarandet vid motköp. De mot-
7931:      Helsingfors den 21 juni 1993
7932: 
7933:                                                                         Minister Pertti Salolainen
7934:                                                1993 vp
7935: 
7936: Kirjallinen kysymys 316
7937: 
7938: 
7939: 
7940: 
7941:                                   Aittoniemi: Poliisipalvelujen maksullisuuden vaikutuksista
7942: 
7943: 
7944:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7945: 
7946:    Hallitus kaavailee eräiden poliisipalvelujen                 Aikooko Hallitus poliisipalvelujen
7947: saattamista maksullisiksi. Ottamatta kantaa                  maksullisuutta harkitessaan kiinnittää
7948: asian mielettömyyteen sellaisenaan on todettava,             huomiota siihen, että palvelujen kysyntä
7949: että asia aiheuttaa kysynnän lisääntymistä yksi-             yksityisten vartioimis- ja yksityisetsivä-
7950: tyisten vartioimis- ja yksityisetsivätoimistojen             toimistojen suuntaan lisääntyy, ja
7951: suuntaan. Näihin liittyvä koulutus- ja laillisuus-              aikooko Hallitus asettaa lisävaati-
7952: valvonta ei kuitenkaan vastaa kyseisenlaista ke-             muksia näiden toimistojen henkilökun-
7953: hitystä nykymuodossaan.                                      nan koulutukselle, kelpoisuusehdoille ja
7954:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           valvonnalle?
7955: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7956: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7957: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7958: 
7959:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
7960: 
7961:                                            Sulo Aittoniemi
7962: 
7963: 
7964: 
7965: 
7966: 230032J
7967: 2                                         1993 vp -   KK 316
7968: 
7969: 
7970: 
7971: 
7972:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7973: 
7974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liittyvät suoritteet samoin kuin esitutkintalain
7975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaiset toimenpiteet tulee säilyttää maksutto-
7976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mina.                                              ·
7977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Erinäiset luvat, joista nyt peritään leimaveroa,
7978: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tulisivat säilymään maksullisina. Maksu perittäi-
7979: n:o 316:                                              siin edelleen myös suoritteista:, joiden maksulli-
7980:                                                       suudesta nyt säädetään poliisin maksuasetukses-
7981:           Aikooko Hallitus poliisipalvelujen          sa (928178). Tällaisia suoritteita ovat esimerkiksi
7982:        maksullisuutta harkitessaan kiinnittää         erikoiskuljetusten saattotehtävät ja poliisin toi-
7983:        huomiota siihen, että palvelujen kysyntä       mitiloihin liitetyn rikosilmoituslaitteen välittä-
7984:        yksityisten vartioimis- ja yksityisetsivä-     män hälytyksen johdosta suoritetut toimenpi-
7985:        toimistojen suuntaan lisääntyy, ja             teet. Esimerkkinä uusista maksullisista suorit-
7986:           aikooko Hallitus asettaa lisävaati-         teista voidaan mainita erinäiset julkaisut sekä
7987:        muksia näiden toimistojen henkilökun-          suunnittelu-, asiantuntija- ja konsultointipalve-
7988:        nan koulutukselle, kelpoisuusehdoille ja       lut
7989:        valvonnalle?                                       Muuttamalla poliisin suoritteista perittävät
7990:                                                       leimaverot t:naksuiksi ja mahdollistamalla mak-
7991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sujen perimisen eräistä yleisen järjestyksen ja
7992: vasti seuraavaa:                                      turvallisuuden säilyttämiseen kuulumattomista
7993:                                                       tehtävistä sisäasiainministeriön pyrkimyksenä
7994:    Maaliskuun 1 päivänä 1992 voimaan tulleen          on tehostaa poliisin kykyä suoriutua perustehtä-
7995: valtion maksuperustelain (150/92) nojalla minis-      viensä hoitamisesta. Kun ei vartioimisliikkeillä
7996: teriöiden ja valtioneuvoston kanslian on päätet-      eikä yksityisetsivätoimistoillakaan ole oikeutta
7997: tävä, mitkä hallinnonalan viranomaisten suorit-       ottaa vastaan toimeksiantoa, joka sisältää si-
7998: teet ovat maksullisia ja mistä suoritteista maksu     toumuksen ylläpitää yleistä järjestystä ja turval-
7999: määrätään omakustannusarvon perusteella ja            lisuutta, ei poliisin suoritteiden maksullistamisel-
8000: mitkä suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin     la edellä selostetulla tavalla ole sisäasiainministe-
8001: perustein. Uudistuksen tarkoituksena on mah-          riön käsityksen mukaan vaikutusta vartioimis-
8002: dollistaa tulosohjauksen ja liiketaloudellisten       liikkeitten tai yksityisetsivätoimistojen palvelu-
8003: periaatteiden käyttöönotto myös valtion mak-          jen kysyntään.
8004: sullisessa toiminnassa. Päätökset on tehtävä              Vartioimisliikettä saa harjoittaa ja vartioimis-
8005: vuoden 1993 aikana.                                   liikkeen vastaavana hoitajana toimia vain henki-
8006:    Sisäasiainministeriö on 11.8.1992 asettanut        lö, joka eräiden muiden edellytysten lisäksi on
8007: työryhmän selvittämään valtion maksuperuste-          hankkinut tarvittavan kokemuksen ja suoritta-
8008: lain vaikutuksia poliisin toimintaan ja valmiste-     nut hyväksytysti vartioimisliikelautakunnan toi-
8009: lemaan ehdotuksen sisäasiainministeriön pää-          meenpaneroan kokeen. Vastaavasti vartijaksi
8010: tökseksi asiassa sekä tekemään muut tarpeelliset      voidaan hyväksyä henkilö, joka on saanut sisä-
8011: ehdotukset. Työryhmän määräaika päättyy               asiainministeriön vahvistamat vaatimukset täyt-
8012: 31.12.1993.                                           tävän vartijan peruskoulutuksen. Sisäasiainmi-
8013:    Selvitystyönsä      keskeiseksi    periaatteeksi   nisteriö on vahvistanut vartijan koulutusta kos-
8014: omaksumaosa kannan mukaan työryhmä tulee              kevat vaatimukset 9.9.1983 antamanaan päätök-
8015: ehdottamaan, että poliisin maksullisista suorit-      sellä (745/83). Yksityisetsivän ammatin harjoit-
8016: teista nyt perittävistä leimaveroista luovutaan ja    tamiseen myönnettävän luvan edellytyksenä ei
8017: että ne korvataan suoritteista perittävillä kiin-     ole koulutukseen liittyviä vaatimuksia.
8018: teillä tai omakustannushintaisilla maksuilla.             Nykyinen vartiointialan koulutus on eräiltä
8019:    Työryhmän työn lähtökohtana on ollut, että         osin puutteellisesti ja epäyhtenäisesti järjestetty
8020: poliisin yhteiskunnalliseen perustehtävään, ylei-     sekä vailla selkeätä ohjausjärjestelmää. Sisä-
8021: sen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen,    asiainministeriön käsityksen mukaan vartioin-
8022:                                          1993 vp -   KK 316                                        3
8023: 
8024: tialan koulutusjäljestelmää tulisi kehittää osaksi   tamia vaatimuksia. Sisäasiainministeriössä har-
8025: julkista koulutusta, jotta alan koulutus parem-      kitaankin parhaillaan, miten vartioimisalan kou-
8026: min vastaisi toimeksiantajien, vartiointialalla      lutusjäljestelmän uudistamista koskeva selvitys-
8027: työskentelevien ja yleisön tälle toiminnalle aset-   työ olisi tarkoituksenmukaista tehdä.
8028: 
8029:      Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
8030: 
8031:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
8032: 4                                         1993 vp -    KK 316
8033: 
8034: 
8035: 
8036: 
8037:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8038: 
8039:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            polisens samhälleliga huvuduppgift, upprätthål-
8040: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           landet av den allmänna ordningen och säkerhe-
8041: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ten, liksom även alla åtgärder med stöd av
8042: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           förundersökningslagen skall bibehållas avgifts-
8043: mål nr 316:                                            fria.
8044:                                                           Vissa tillstånd för vilka nu uppbärs stämpel-
8045:           Ämnar Regeringen då eventuella av-           skatt skall också i fortsättningen vara avgiftsbe-
8046:        gifter för polisens tjänster övervägs fåsta     lagda. Avgift uppbärs fortfarande även för såda-
8047:        uppmärksamhet vid att efterfrågan på            na prestationer som är avgiftsbelagda enligt
8048:        privata bevakningsföretags och detektiv-        förordningen om avgifter till polisen (928/78).
8049:        byråers tjänster kommer att öka, och            Sådana prestationer är t.ex. beledsagning av
8050:           ämnar Regeringen ställa ytterligare          Specialtransporter och åtgärder som vidtagits
8051:        krav på personalens utbildning och vill-        med anledning av alarm som förmedlats av
8052:        koren för och övervakningen av persona-         brottsindikatorer som är kopplade till polisens
8053:        len vid företagen och byråerna i fråga?         verksamhetsutrymmen. Som exempel på nya
8054:                                                        avgiftsbelagda prestationer kan nämnas särskil-
8055:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          da publikationer samt planerings-, sakkunnig-
8056: anföra följande:                                       och konsulttjänster.
8057:                                                           Genom att ändra stämpelskattema som upp-
8058:     Med stöd av lagen om grunderna för avgifter        bärs för polisens prestationer till avgifter och
8059: till staten (150/92), som trädde i kraft den 1 mars    genom att göra det möjligt att uppbära avgifter
8060: 1992, skall ministerieroa och statsrådets kansli       för vissa uppgifter som inte gäller upprätthållan-
8061: besluta vilka myndigheters prestationer som            de av den allmänna ordningen och säkerheten
8062: skall vara avgiftsbelagda och för vilka prestatio-     försöker inrikesrninisteriet effektivera polisens
8063: ner avgiften fastställs på basis av självkostnads-     förmåga att sköta sina grundläggande uppgifter.
8064: värdet samt vilka prestationer prissätts enligt        Eftersom varken bevakningsföretag eller privat-
8065: företagsekonomiska grunder. Syftet med refor-          detektivbyråer har rätt att ta emot uppdrag
8066: men är att göra det möjligt att utnyttja resultat-     som innebär att de förbinder sig att upprätthålla
8067: styrning och företagsekonomiska principer även         den allmänna ordningen och säkerheten, anser
8068: inom den statliga avgiftsbelagda verksamheten.         inrikesministeriet att det inte inverkar på efter-
8069: Besluten skall fattas under 1993.                      frågan på bevakningsföretagens och privat-
8070:     lnrikesministeriet tillsatte den 11 augusti 1992   detektivbyråernas tjänster att polisens prestatio-
8071: en arbetsgrupp med uppgift att utreda vilken           ner blir avgiftsbelagda på ovan nämnt sätt.
8072: verkan lagen om grunderna för avgifter till                Endast personer som förutom vissa andra
8073: staten har på polisens verksarnhet. Den skall          förutsättningar har förvärvat nödig erfarenhet
8074: även bereda ett förslag till inrikesministeriebe-      och godkänts i prov som anordnats av bevak-
8075: slut i frågan samt utarbeta övriga nödvändiga          ningsföretagsnämnden får driva ett bevaknings-
8076: förslag. Tidsfristen för arbetsgruppen går ut den      företag och arbeta som ansvarig föreståndare för
8077: 31 december 1993.                                      det. På motsvarande sätt kan som vakter endast
8078:     Arbetsgruppen kommer som en central prin-          godkännas personer som har erhållit grundut-
8079: cip i sin utredning enligt den ståndpunkt den          bildning för väktare enligt de krav som fastställts
8080: intagit att föreslå att de stämpelskatter som nu       av inrikesministeriet. lnrikesministeriet har fast-
8081: uppbärs för polisens avgiftsbelagda prestationer       ställt kraven som gäller väktares utbildning ge-
8082: skall slopas och ersättas med fasta avgifter eller     nom sitt beslut (745/83) av den 9 september 1983.
8083: självkostnadsavgifter för prestationerna.              1 villkoret för tillstånd som beviljas för utövande
8084:     Utgångspunkten för arbetsgruppens arbete           av privatdetektivens yrke ingår inte några krav
8085: har varit att de prestationer som ansluter sig till    på utbildning.
8086:                                           1993 vp -   KK 316                                        5
8087: 
8088:    Den nuvarande utbildningen inom bevak-             som ställs på verksamheten i fråga av uppdrags-
8089: ningsbranschen är tili vissa delar bristfålligt och   givama, av dem som arbetar inom bevaknings-
8090: oenhetligt ordnad och den saknar ett ordentligt       branschen och av allmänheten. Vid inrikesminis-
8091: styrningssystem. Enligt inrikesministeriets upp-      teriet håller man som bäst på att överväga hur
8092: fattning borde bevakningsbranschens utbild-           det vore ändamålsenligast att utföra utrednings-
8093: ningssystem utvecklas så att det blir en del av den   arbetet inför en reform av bevakningsbranschens
8094: offentliga utbildningen, för att utbildningen         utbildningssystem.
8095: inom branschen bättre skall motsvara de krav
8096: 
8097:      Helsingfors den 28 juni 1993
8098: 
8099:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
8100:                                                1993 vp
8101: 
8102: Kirjallinen kysymys 317
8103: 
8104: 
8105: 
8106: 
8107:                                   Vähänäkki: Kevytrakenteisen matkustajajunan hankkimisesta koe-
8108:                                      käyttöön vähäliikenteisille rataosuuksille
8109: 
8110: 
8111:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8112: 
8113:    Liikenneministeriö ja Valtionrautatiet ovat       lessä. - Kokeilurataosuudeksi on esitetty väliä
8114: uhanneet lakkauttaa matkustajaliikenteen useil-      Kotka-Kouvola, jonka matkustajaliikenne on
8115: la rataosuuksilla eri puolilla maatamme. Perus-      liikenneviranomaisten asettaman lakkautusuhan
8116: teluksi on esitetty, että matkustajaliikenne on      alainen. Kyseinen rataosuus pidetään vilkkaan
8117: uhanalaisilla rataosuuksilla kannattamatonta.        tavaraliikenteen vuoksi ajokunnossa.
8118: Kustannuksia lisää saatujen tietojen mukaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8119: kaluston raskaus, joka, samoin kuin rahastus,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8120: edellyttää kolmen henkilön miehitystä ko. juna-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8121: yhteyksillä. Eräiden alan asiantuntijoiden mu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8122: kaan on ulkomailla, mm. Ranskassa ja Italiassa,
8123: lyhyitä rataosuuksia matkustajaliikenteen osalta                Katsooko Hallitus aiheelliseksi käyt-
8124: hoitamassa erityisen kevytrakenteisia junayksi-             tö- ja hankintakustannuksiltaan edulli-
8125: köitä, joissa sekä kuljetuksen että rahastuksen             sen kevytrakenteisen junayksikön han-
8126: pystyy hoitamaan vain yksi henkilö. Samat                   kintaa, jota voitaisiin kokeilla Kotkan ja
8127: asiantuntijatahot ovat todenneet, että ko. juna-            Kouvolan välisellä rataosuudella ja joita
8128: yksikön hinta liikkuu noin 5-7 miljoonassa                  junayksiköitä voitaisiin kokeilun onnis-
8129: markassa, ja ovat suositelleet, että tällainen ju-          tuessa hankkia nyt lakkautusuhan alai-
8130: nayksikkö hankittaisiin Suomeen kokeilumie-                 sille rataosuuksille?
8131:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1993
8132: 
8133:                                           Matti Vähänäkki
8134: 
8135: 
8136: 
8137: 
8138: 2300321
8139: 2                                       1993 vp -   KK 317
8140: 
8141: 
8142: 
8143: 
8144:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8145: 
8146:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nettiin 85 Mmk. Samalla siirrytään määrärahan
8147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käytössä ns. palvelujen ostoperiaatteeseen. Mää-
8148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rärahan niukkuuden vuoksi Valtionrautatei-
8149: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-      den on ollut pakko suunnitella maltillisen noin
8150: hänäkin näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen        3,5 %:n hinnankorotuksen lisäksi liikenteen su-
8151: n:o 317:                                            pistuksia ja kohdistaa ne kannattamattomim-
8152:                                                     pien yhteysvälien ja junavuorojen liikenteeseen.
8153:            Katsooko Hallitus aiheelliseksi käyt-       Kalusto, joka Valtionrautateillä on käytettä-
8154:        tö- ja hankintakustannuksiltaan edulli-      vissään liikenteen hoitamiseen, on normaalia
8155:        sen kevytrakenteisen junayksikön han-        junakalustoa. Sähköistämättömillä rataosilla se
8156:        kintaa, jota voitaisiin kokeilla Kotkan ja   käsittää dieselveturin ja tarvittavan määrän vau-
8157:        Kouvolan välisellä rataosuudella ja joita    nuja. Sähköistetyillä rataosilla käytössä on säh-
8158:        junayksiköitä voitaisiin kokeilun onnis-     kömoottorijunayksikkö.
8159:        tuessa hankkia nyt lakkautusuhan alai-          Molemmat kalustotyypit, erityisesti erillisen
8160:        sille rataosuuksille?                        veturin ja vaunut käsittävä juna, ovat ensisijai-
8161:                                                     sesti suurehkojen henkilömäärien eli yli sadan
8162:   Vastauksena _kysymykseen esitän kunnioitta-       matkustajan kuljettamiseen parhaiten soveltu-
8163: vasti seuraavaa:                                    via.
8164:                                                         Suomessa viime vuosikymmeninä investoinnit
8165:    Valtionrautateistä annetun lain (747/89) mu-     rautateiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen ovat
8166: kaan Valtionrautatiet huolehtii palvelujen tar-     olleet alhaiset. Tämä koskee sekä ratoja että
8167: koituksenmukaisesta tatjonnasta ja kehittämi-       kalustoa. Suunnitelmat ja hankkeet pääratojen
8168: sestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti sekä   liikenteen kehittämiseen on vasta saatu käyntiin.
8169: ottaen huomioon asiakkaiden ja koko yhteis-            Valtionrautatiet on tehnyt liikenneministe-
8170: kunnan tarpeet. Jos Valtionrautateille määrä-       riön kanssa alustavia selvityksiä vähäliikenteis-
8171: tään merkittävä kannattamaton tehtävä tai vel-      ten rataosien lakkautettavaksi suunnitellun lii-
8172: voite, sen korvausta varten otetaan määräraha       kenteen korvaamisesta kevyellä kiskokalustolii-
8173: valtion talousarvioon.                              kenteellä. Selvityksen mukaan uudentyyppisellä
8174:    Vuosikymmenien kehityksen tuloksena synty-       kalustolla olisi selviä etuja muihin vaihtoehtoi-
8175: neen henkilöliikennejärjestelmän ja hinta- ja       hin verrattuna. Liikenneministeriön ja Valtion-
8176: alennustason ylläpito on edellyttänyt 300 miljoo-   rautateiden yhteisen työryhmän tulee saada
8177: nan markan vuositasoisia valtion korvauksia.        työnsä päätökseen 30.7.1993 mennessä.
8178: Vuoden 1993 talousarviossa määrärahaa vähen-
8179: 
8180:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1993
8181: 
8182:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
8183:                                          1993 vp -   KK 317                                              3
8184: 
8185: 
8186: 
8187: 
8188:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8189: 
8190:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          övergår man beträffande användningen av an-
8191: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         slag tili den s.k. principen för köpta tjänster. På
8192: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      grund av det knappa anslaget har man på
8193: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade                Statsjämvägama varit tvungna att förutom en
8194: spörsmål nr 317:                                     moderat prishöjning på ca 3,5 % även planera
8195:                                                      reduceringar i trafiken, och dessa har främst
8196:           Anser Regeringen att det är befogat        drabbat de mest olönsamma banavsnitten och
8197:        att skaffa en till sina bruks- och anskaff-   tågen.
8198:        ningskostnader förmånlig tågenhet av             Den materiel som Statsjämvägama har till sitt
8199:        lätt konstruktion som kunde provas på         förfogande för att sköta trafiken är sedvanlig
8200:        bansträckan Kotka-Kouvola och som,            tågmateriel. På de icke elektrifierade bansträck-
8201:        om experimentet lyckas, kunde sättas in       oma är det fråga om diesellok och ett behövligt
8202:        på de bansträckor som nu hotas av ned-        antal vagnar. På de elektrifierade bansträckoma
8203:        läggning?                                     används eldrivna tåg.
8204:                                                         Båda typema av materiel, speciellt de tåg som
8205:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        består av såvällok som vagnar, lämpar sig bäst
8206: anföra följande:                                     för transport av ett större antal, dvs. över hund-
8207:                                                      ra, passagerare i gången.
8208:    Enligt lagen om Statsjämvägama (747/89)              Under de senaste årtiondena har investering-
8209: skall Statsjämvägama se tili att det finns ett       ama för upprätthållande och utvecklande av
8210: ändamålsenligt utbud på tjänster och att tjäns-      jämvägama i vårt land varit små. Detta gäller
8211: tema utvecklas i enlighet med förutsättningama       både banoma och materielen. Pianeroa och
8212: för företagsverksamheten samt med beaktande          projekten som gäller utvecklandet av trafiken på
8213: av kundemas och hela samhällets behov. Om            stambanoma har bara påbörjats.
8214: Statsjämvägama anf6rtros en betydelsefull upp-          Statsjämvägama har med trafikministeriet
8215: gift eller påförs en förpliktelse som är olönsam,    gjort vissa preliminära utredningar om att ersät-
8216: skall ett anslag för ersättning av den tas in i      ta de nedläggningshotade mindre trafikerade
8217: statsbud geten.                                      bansträckoma med materiel av lättare typ f6r
8218:    Upprätthållandet av det nuvarande person-         spårburen trafik. Enligt utredningen skulle den-
8219: trafiksystemet och den rådande pris- och rabatt-     na nya typ av materiel ha klara fördelar jämfört
8220: nivån, som är resultatet av en tiotals år lång       med övriga altemativ. Trafikministeriets och
8221: utveckling, har krävt statliga ersättningar på 300   Statsjämvägamas gemensamma arbetsgrupp
8222: milj. mk/år. 1 budgeten för 1993 minskades           skall få sitt arbete slutfört senast den 30 juli 1993.
8223: anslaget med 85 milj. mk. På samma gång
8224:      Helsingfors den 30 juni 1993
8225: 
8226:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
8227:                                                                    j
8228:                                                                j
8229:                                                            j
8230:                                                        j
8231:                                                    j
8232:                                                j
8233:                                            j
8234:                                        j
8235:                                    j
8236:                                j
8237:                            j
8238:                        j
8239:                    j
8240:                j
8241:               j
8242:              j
8243:             j
8244:            j
8245:           j
8246:          j
8247:         j
8248:        j
8249:       j
8250:      j
8251:     j
8252:    j
8253:   j
8254:  j
8255: j
8256:                                               1993 vp
8257: 
8258: Kirjallinen kysymys 318
8259: 
8260: 
8261: 
8262: 
8263:                                  Lehtosaari: Valtion maiden käyttämisestä rantojensuojelualueiden
8264:                                     hankkimiseen
8265: 
8266:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8267: 
8268:    Savonlinnan ympäristössä on suuria alueita       paljon kuin Hakkarasaaressa. Kyseinen valtion
8269: rantojensuojeluohjelman piirissä. Näyttää siltä,    omistama alue ei liity mihinkään suojeluohjel-
8270: että suojeluohjelman toteuttaminen tapahtuu         maan, koska aivan alueen välittömässä läheisyy-
8271: lainvastaisesti maanomistajien kustannuksella.      dessä on puutavaran pudotuspaikka sekä noin
8272: Yhtenä esimerkkinä tilanteesta on Hakkarasaari      kolmen kilometrin päässä lähes jatkuvasti liiken-
8273: Kangaslammin kunnan Revonlahden kylässä.            teessä oleva lossi.
8274:    Saari kuuluu Jouteveden rantojensuojelu-            Julkisuudessa on esitetty, että valtion maat
8275: alueeseen. Omistajat ovat neuvotteluissa läänin-    ovat käytettävissä rantojensuojeluohjelman to-
8276: hallituksen edustajan kanssa ilmoittaneet, että     teuttamiseksi ja että ihannetapaus olisi, jos
8277: heille käyvät kaikki vaihtoehdot suojelun toteut-   suojelualueen omistajana olisi ehdotus vaihto-
8278: tamiseksi tai asian saamiseksi muuten mahdolli-     kohteesta. Metsähallituksen Savonlinnan hoito-
8279: simman pian päätökseen. Omistajille sopii myös      alue kuitenkin vastustaa vaihtoa, eivätkä omis-
8280: se, että alue rajataan luonnonsuojelualueen ul-     tajat ole saaneet pyytämäänsä vastausta läänin-
8281: kopuolelle.                                         hallitukselta eivätkä maa- ja metsätalousminis-
8282:    Alueen lunastaminen valtiolle tuskin toteutuu    teriöltä.
8283: pitkään aikaan varojen vähyyden vuoksi. Tä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8284: män vuoksi omistajat ilmoittivat tammikuussa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8285:  1992 kirjallisesti Mikkelin lääninhallitukselle    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8286: olevansa halukkaat vaihtamaan saaren valtion        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8287: kanssa. He esittivät oman ehdotuksensa vaihto-
8288: kohteesta. Esitetty maa-alue on ainut valtion                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-
8289: omistama maa, joka on kooltaan suurin piirtein             tion maita käytettäisiin rantojensuojelu-
8290: saaren kokoinen ja jossa rantaa on lähes yhtä              alueiden vaihtoon?
8291:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
8292:                                         MarkkuLehtosaari
8293: 
8294: 
8295: 
8296: 
8297: 2300321
8298: 2                                         1993 vp -   KK 318
8299: 
8300: 
8301: 
8302: 
8303:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8304: 
8305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päristöministeriö voi päättää vain omien mait-
8306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tensa käytöstä.
8307: olette 28 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn               Luonnonsuojelukohteiden vaihtoihin on vuo-
8308: kirjeenne n:o 882 ohella toimittanut valtioneu-       sina 1992-93 käytetty metsähallituksen,
8309: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        Metsäntutkimuslaitoksen, rakennushallituksen,
8310: Lehtosaaren kirjallisen kysymyksen n:o 318,jos-       maaseutuelinkeinopiirien, puolustusministeriön
8311: sa tiedustellaan:                                     ja opetusministeriön maita sekä ympäristöminis-
8312:                                                       teriön ostamia ja valtiolle perintöinä tulleita
8313:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-       maita. Vaihtojen vuosiarvo on n. 10 miljoonan
8314:        tion maita käytettäisiin rantojensuojelu-      markan suuruusluokkaa.
8315:        alueiden vaihtoon?                                Valtion laaja maaomaisuus antaa mahdolli-
8316:                                                       suuden huomattavasti lisätä luonnonsuojelu-
8317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alueiden hankintaa vaihdoin. Hidasteena on kui-
8318: vasti seuraavaa:                                      tenkin hallintaviranomaisten monilukuisuus ja
8319:                                                       päätöksenteon hitaus. Esimerkiksi metsähallitus
8320:    Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalous-        on toistaiseksi suostunut luovuttamaan vaihtoi-
8321: ministeriö ovat yhteisellä kirjeellään 4.5.1992       hin vain taloustoiminnassaan toisarvoisia pie-
8322: kehottaneet lääninhallituksia perustamaan ku-         nehköjä erillisiä palstoja. Ympäristöministeriö
8323: hunkin lääniin työryhmän edistämään luonnon-          pitää tärkeänä, että valmisteilla olevaan metsä-
8324: suojelualueiden hankintaa vaihtamalla niitä val-      hallintolakiin tulee selkeät säännökset metsähal-
8325: tion maa-alueisiin. Työryhmissä ovat edustettui-      lituksen maiden käyttämisestä vaihtomaina.
8326: na lähinnä lääninhallitukset, metsähallitus ja        Maaseutuelinkeinopiirien hallinnassa olevaa n.
8327: maaseutuelinkeinopiirit Työryhmien on käsitel-        50 000 ha:n maavarantoa voidaan käyttää vaih-
8328: tävä kaikki maanomistajilta tulevat maanvaih-         toihin vain siten, että maiden arvo hyvitetään
8329: toesitykset, selvitettävä vaihtomaavaranto lää-       maatilatalouden kehittämisrahastoon.
8330: nin alueelta sekä tiedotettava aktiivisesti vaihto-      Hallituksen mielestä valtion maaomaisuutta
8331: mahdollisuuksista. Ryhmät ovat luonteeltaan           pitää käyttää nykyistä tehokkaammin vaihto-
8332: yhteistyöryhmiä, eikä niillä ole oikeutta tehdä       maina. Hallitus tulee lähiaikoina päättämään
8333: alueen hallintaviranomaista sitovia päätöksiä.        uusista pelisäännöistä vaihtomaiden käyttämi-
8334: Päättäminen valtion maiden luovuttamisesta ta-        sessä. Ministeriö käy jatkuvia neuvotteluja eri
8335: pahtuu oikeudesta luovuttaa valtion maaomai-          hallintaviranomaisten kanssa vaihtomaamenet-
8336: suutta annetun lain (687/78) mukaisesti. Asia         telyn laajentamisesta erityisesti rantojensuoje-
8337: esitellään kustakin hallintaviranomaisesta. Ym-       luohjelman toteuttamiseksi.
8338: 
8339:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1993
8340: 
8341:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
8342:                                          1993 vp -   KK 318                                           3
8343: 
8344: 
8345: 
8346: 
8347:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8348: 
8349:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Åren 1992-93 har för byte mot naturskydds-
8350: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     objekt använts mark som forststyrelsen, Skogs-
8351: se nr 882 av den 28 ·maj 1993 tili vederbörande      forskningsinstitutet, byggnadsstyrelsen, lands-
8352: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      bygdsnäringsdistrikten, försvarsministeriet och
8353: dagsman Lehtosaari undertecknade spörsmål            undervisningsministeriet innehar samt mark som
8354: nr 3"18:                                             miljöministeriet har köpt upp eller som kommit
8355:                                                      tili staten genom arv. Arsvärdet av markbytena
8356:           Vad ämnar Regeringen göra för att          har legat i storleksklassen kring 10 miljoner
8357:        statens mark skall användas för byte mot      mark.
8358:        strandskyddsområden?                              Eftersom staten äger omfattande markegen-
8359:                                                      domar är det möjligt att betydligt öka anskaff-
8360:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningen av naturskyddsområden genom byten.
8361: samt anföra följande:                                Men dessa fördröjs av att det är många olika
8362:                                                      myndigheter som besitter markområdena och
8363:     Miljöministeriet och jord- och skogsbruksmi-     besluten fattas långsamt. Tili exempel forststy-
8364: nisteriet har med ett gemensamt brev daterat         relsen har hittilis gått med på att som bytesmark
8365: 4.5.1993 uppmanat länsstyrelserna att i vart Iän     överlåta bara små separata parceller som har
8366: tillsätta arbetsgrupper som skall främja anskaff-    sekundärt värde i ekonomibruk. Miljöministe-
8367: ningen av naturskyddsområden genom byte mot          riet anser det viktigt att den skogsförva1tningslag
8368: statsägda markområden. 1 arbetsgrupperna sit-        som nu är under beredning kommer att innehålla
8369: ter främst representanter för länsstyrelserna,       klara stadganden om hur forststyrelsens mark
8370: forststyrelsen och landsbygdsnäringsdistrikten.      kan användas vid byte. Landsbygdsnäringsdi-
8371: Arbetsgrupperna skall behandla alla förslag från     strikten besitter i detta nu ca 50 000 hektar, men
8372: markägare om markbyten, undersöka tillbuds-          denna reserv kan användas för byten enbart så
8373: stående bytesmark inom länet och aktivt infor-       att fonden för utvecklande av lantbruket får en
8374: mera om möjligheterna tili markbyte. Grupper-        gottgörelse som motsvarar områdenas värde.
8375: na har karaktären av samarbetsorganisationer             Regeringen anser att statens markegendom
8376: och har inte rätt att fatta beslut som binder de     mer effektivt borde nyttjas vid markbyten. Rege-
8377: myndigheter som besitter områdena. Beslut om         ringen kommer under den närmaste tiden att
8378: överlåtelse av statsägd mark fattas i enlighet med   besluta om nya spelregler för användningen av
8379: lagen om rätt att överlåta och upplåta statens       bytesmark. Ministeriet för kontinuerliga under-
8380: jordegendom och inkomstgivande rättigheter           handlingar med olika myndigheter som besitter
8381: (687/78). Det är den myndighet som besitter          mark för att kunna utvidga bytesförfarandet i
8382: respektive område som föredrar ärendet. Miljö-       synnerhet i samband med att strandskyddspro-
8383: ministeriet kan enbart besluta om användningen       grammet genomförs.
8384: av sina egna områden.
8385:      Helsingforsden 1 juli 1993
8386: 
8387:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
8388:                                                1993 vp
8389: 
8390: Kirjallinen kysymys 319
8391: 
8392: 
8393: 
8394: 
8395:                                   Aittoniemi: Kodinhoitajalle maksettavaan palkkaan liittyvien
8396:                                       työnantajamaksujen verovähennysoikeudesta
8397: 
8398: 
8399:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8400: 
8401:    Eduskunnassa on eri muodoissa toistuvasti            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8402: tuotu esille pyrkimys kotiapulaiselle tai kodin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8403: hoitajalle maksettavan palkan vähennyskelpoi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8404: suudesta verotuksessa. Tällaista työtä olisivat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8405: kaikki tämäntyyppiset tehtävät, joita palkattu
8406: henkilö tekisi niin talouden kuin perheen lasten                Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
8407: ja vanhustenkin hoitamiseksi. Verolakien uudis-              la on verolakien muuttamiseksi siten, että
8408: tus tältä osin on katsottu tarpeelliseksi laajalti           ulkopuoliselle kodinhoitajalle maksetut
8409: eri poliittisissa piireissä niin eduskunnassa kuin           palkat ja niihin liittyvät työnantajamak-
8410: hallituksessakin, mutta mitään konkreettista ei              sut olisivat vähennyskelpoisia verotuk-
8411: asian suhteen ole saatu aikaan.                              sessa?
8412: 
8413:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1993
8414: 
8415:                                            Sulo Aittaniemi
8416: 
8417: 
8418: 
8419: 
8420:  2300321
8421: 2                                        1993 vp -    KK 319
8422: 
8423: 
8424: 
8425: 
8426:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8427: 
8428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        naisverouudistuksen yhteydessä, jolloin sekä ve-
8429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rojärjestelmää että suoran tuen muotoja kehitet-
8430: olette 31 päivänä toukokuuta 1993 päivätyn            tiin.
8431: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Kotona tapahtuvan hoitotyön kustannusten
8432: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          ja kotitalouksien suorittamien muidenkin palk-
8433: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kamenojen vähennyskelpoisuudesta verotukses-
8434: sen n:o 319:                                          sa pyritään näinä päivinä avaamaan keskustelua
8435:                                                       lähinnä työllisyysongelman ratkaisemiseksi. Ku-
8436:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-       ten kysymyksen perusteluissa on todettu, on asia
8437:        la on verolakien muuttamiseksi siten, että     tuotu toistuvasti esille myös eduskunnassa. Vaa-
8438:        ulkopuoliselle kodinhoitajalle maksetut        timuksen tueksi on esitetty, että vähennysoikeus
8439:        palkat ja niihin liittyvät työnantajamak-      verotuksessa laajentaisi veropohjaa ja lisäisi ve-
8440:        sut olisivat vähennyskelpoisia verotuk-        rotuloja, koska vähennystä vastaava tulo tulisi
8441:        sessa?                                         verotuksen piiriin. Menettelyn sanotaan estävän
8442:                                                       myös sosiaalietuuksien, erityisesti työttömyys-
8443:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          turvan, väärinkäyttöä. Kotihoitotyön palkkojen
8444: vasti seuraavaa:                                      vähentämisoikeutta on puollettu myös sillä, että
8445:                                                       lasten päivähoitopaikkojen tarve vähenisi ja
8446:    Tuloverotus perustuu nettotulon verottami-         vanhusten ja vammaisten kotihoito tulisi kunnil-
8447: sen periaatteelle, millä tarkoitetaan sitä, että      le taloudellisesti nykyistä edullisemmaksi. Myös
8448: tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvat       tasa-arvonäkökohtiin sekä hoitotyön arvosta-
8449: menot eli luonnolliset vähennykset on voitava         misongelmiin on kiinnitetty huomiota.
8450: vähentää ennen veron määräämistä. Tähän liit-             Lasten- tai vanhustenhoitokulujen taikka
8451: tyvä keskeinen ongelma on rajanveto tulonhan-         yleensä kotitalouden maksamien palkkamenojen
8452: kintaan liittyvän vähennyskelpoisen menon ja          verovähennyskelpoisuuden tulee nykyisessä ta-
8453: vähennyskelvottoman elantomenon välillä. Esi-         loudellisessa tilanteessa perustua vähennysoi-
8454: merkiksi verovelvollisen tulonhankinnassa työs-       keuden taloudellisiin ja käytännön vaikutuksiin.
8455: kennelleen henkilön palkka ja muut edut ovat          Verovähennysoikeus olisi tuntuva tulonsiirto
8456: verotuksessa vähennyskelpoisia. Vähennyskel-          maksukykyisimmille kotitalouksille. Verottajal-
8457: poisia eivät sen sijaan ole elantomenot, joina        ta salatut työsuhteet eivät välttämättä päättyisi,
8458: tuloverolain (1535/92) 31 §:n mukaan pidetään         sillä ennakonpidätyksen toimittaminen ja pal-
8459: muun ohella lasten ja kodin hoidosta aiheutuuei-      kan sivukustannusten maksaminen nostaisivat
8460: ta menoja. Kotona työskentelevän apulaisen            myös työpanoksen hintaa. Verotulot eivät li-
8461: palkka on siten verotuksessa vähennyskelvoton         sääntyisi senkään vuoksi, että vähennysoikeuden
8462: elantomeno, siinä missä esimerkiksi kunnallises-      verotuloja vähentävä vaikutus korkeilla tulota-
8463: ta tai yksityisestä lasten päivähoidosta perheelle    soilla on suurempi kuin vastaavan tulon veroa
8464: aiheutuneet menotkin.                                 kerryttävä vaikutus.
8465:    Lapsenhoitajan palkan sivukulut eli työnan-            Jo tarjolla olevia yhteiskunnan tukimuotoja,
8466: tajan sairausvakuutus- ja kansaneläkevakuu-           niiden kustannuksia ja tuen kohdistumista ja
8467: tusmaksut sekä eläke- ja tapaturmaturvaan liit-       vaikutuksia tulisi vähennysoikeuden toteutumis-
8468: tyvät maksut olivat pienempituloisen puolison         ta harkittaessa miettiä tarkoin uudelleen. Koska
8469: valtionverosta vähennettävissä muutaman vuo-          verotulojen turvaaminen on välttämätöntä, olisi
8470: den ajan 1980-luvulla. Vähennyskelpoisuuden           ehdotetun vähennysoikeuden kompensoimiseksi
8471: edellytyksenä oli, että verovelvollinen oli elättä-   jostain muusta edusta luovuttava taikka eräitä
8472: nyt alle 7-vuotiasta lasta eikä saanut kotihoidon     etuuksia veronalaistettava.
8473: tukea kuutta kuukautta pitempää aikaa vero-               Perheiden ja erilaisten hoitomuotojen välille
8474: vuonna. Vähennysoikeus täydensi lapsiperheille        kehittyisi huomattava epätasa-arvo, jos vain
8475: myönnettyä tukea, mutta siitä luovuttiin koko-        kotihoitotyötä tekevälle maksettu palkka, mutta
8476:                                           1993 vp -   KK 319                                          3
8477: 
8478: eivät ostopalveluna hankitun hoidon kustan-           sen, että palkansaajan työn hinta ei olisi palkan
8479: nukset, oikeuttaisi verotuksessa vähennykseen.        sivukulujen vuoksi enää kilpailukykyinen. Kun
8480: Palkkamenojen vähennysoikeus johtaisi keinote-        työvoimaviranomaiset tahollaan voimakkaasti
8481: koisiin järjestelyihin, joiden ainoana tarkoituk-     kannustavat omatoimiseen työllistymiseen, eivät
8482: sena olisi verotuksen progression tasaaminen.         ratkaisut ole vailla merkitystä.
8483: Vähennysoikeutta käytettäisiin siellä, missä tu-         Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa
8484: lotaso on korkea, mutta vastaava tulo ohjattai-       lähes kaikkia perhepoliittisia tukimuotoja jou-
8485: siin henkilöille, joiden verotuksessa se ei nousisi   dutaan supistamaan, ei ole mahdollisuuksia lisä-
8486: verotettavaan määrään.                ·               tä hyvässä taloudellisessa asemassa olevien koti-
8487:    Jos vähennysoikeus verotuksessa rajoitettai-       talouksien verotukea. Siihenhän hoitokulujen
8488: siin vain palkkana maksettuihin suorituksiin,         verovähennysoikeus käytännössä johtaisi. Kos-
8489: aiheutettaisiin myös huomattavaa kilpailuhait-        ka menetettäviä verotuloja ei voida kompensoi-
8490: taa yrittäjiksi ryhtyneille. Yrittäjän palkkion       da, ei hallitus harkitse verolainsäädännön muut-
8491: vähentämisen salliminen aiheuttaisi puolestaan        tamista kysyjän esittämään suuntaan.
8492: 
8493:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
8494: 
8495:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8496: 4                                         1993 vp -   KK 319
8497: 
8498: 
8499: 
8500: 
8501:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8502: 
8503:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pletterade stödet till bamfamiljer, men frångicks
8504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        i samband med totalskattereformen då både
8505: den 31 maj 1993 till vederbörande medlem av           skattesystemet och formema för det direkta
8506: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     stödet utvecklades.
8507: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             I dessa dagar försöker man, främst för att lösa
8508: mål nr 319:                                           sysselsättningsproblemet, få i gång en diskussion
8509:                                                       om frågan huruvida kostnadema för vård i
8510:            Vad har Regeringen för planer på att       hemmet av bam och även andra löneutgifter för
8511:        ändra skattelagama så att löner som            hushåll skall göras avdragbara i beskattningen.
8512:        betalas till utomstående hemvårdare            Som i motiveringen till spörsmålet konstaterats
8513:        samt arbetsgivaravgiftema i anslutning         har frågan upprepade gånger lyfts fram även i
8514:        till dem görs avdragbara i beskattningen?      riksdagen. Som stöd för kravet har det anförts
8515:                                                       att rätten till avdrag i beskattningen breddar
8516:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skattebasen och ökar skatteintäktema eftersom
8517: anföra följande:                                      den inkomst som motsvarar avdraget kommer
8518:                                                       inom ramen för beskattningen. F örfarandet sägs
8519:    Inkomstbeskattningen grundar sig på princi-        också hindra missbruk av de sociala förmånema,
8520: pen om beskattning av nettoinkomster, vilket          särskilt missbruk av utkomstskyddet för arbets-
8521: innebär att den skattskyldige, innan skatten          lösa. Rätten att dra av löner för hemvårdsarbete
8522: fastställs, har rätt att från sin inkomst dra av      har också förordats med att behovet av barndag-
8523: utgiftema för inkomstens förvärvande och bi-          vårdplatser minskar och vård i hemmet av åld-
8524: behållande, dvs. göra de naturliga avdragen.          ringar och handikappade blir förmånligare än
8525: I detta sammanhang utgör gränsdragningen mel-         för närvarande för kommunerna. Man har fåst
8526: lan avdragbara utgifter i anslutning till inkom-      uppmärksamhet även vid jämställdhetsaspekter
8527: stens förvärvande samt icke avdragbara levnads-       samt problem som gäller värdesättningen av
8528: kostnader ett centralt problem. I beskattningen       vårdarbete.
8529: är t.ex. lönen och andra förmåner för en person          Rätten att dra av kostnader för barn- eller
8530: som har arbetat inom ramen för den skattskyl-         åldringsvård eller överhuvudtaget löneutgifter
8531: diges inkomstförvärv avdragbara. Däremot är           för hushåll skall i nuvarande ekonomiska situa-
8532: levnadskostnader, som enligt 31 § inkomstskat-        tion grunda sig på de ekonomiska och praktiska
8533: telagen (1535/92) omfattar bl.a. utgifter för sköt-   verkningarna av avdragsrätten. Rätten till skat-
8534: seln av bam och hemmet, inte avdragbara.              teavdrag skulle innebära en betydande inkomst-
8535: Lönen för ett hembiträde räknas sålunda till de       överföring till de mest solventa hushållen. Ar-
8536: levnadskostnader som inte får dras av i beskatt-      betsförhållanden som hemlighålls i beskattning-
8537: ningen, liksom även t.ex. de utgifter för kommu-      en upphör inte nödvändigtvis, eftersom för-
8538: nal eller privat bamdagvård som en familj har.        skottsinnehållningen och betalningen av sido-
8539:    De sidokostnader som hänför sig till en bam-       kostnaderna för lönen också höjer priset på
8540: dagvårdares lön, dvs. arbetsgivarens sjukför-         arbetsinsatsen. En annan orsak till att skattein-
8541: säkringspremie och folkpensionsavgift samt av-        täkterna inte skulle öka är att avdragrättens
8542: gifter i anslutning till pensions- och olycksfalls-   skatteinkomstminskande effekt på höginkomst-
8543: skyddet, var för den make som hade mindre             nivåerna är större än den skatteinkomstökande
8544: inkomster i ett par års tid under 1980-talet          effekten för samma inkomsts del.
8545: avdragbara i statsbeskattningen. En förutsätt-           Då man överväger att införa avdragsrätten
8546: ning för att man skulle få dra av kostnadema i        bör man på nytt noggrant beakta de stödformer
8547: beskattningen var att den skattskyldige hade          som redan existerar i samhället, kostnaderna för
8548: försörjt ett bam under sju år och under skatte-       dem och allokeringen och verkningama av stö-
8549: året inte lyft stöd för vård i hemmet under en        det. Eftersom skatteintäkterna måste tryggas,
8550: längre tid än sex månader. Avdragsrätten kom-         skulle införandet av nämnda avdragsrätt innebä-
8551:                                         1993 vp -   KK 319                                            5
8552: 
8553: ra att man var tvungen att slopa någon annan        beskattningen åstadkommer detta i sin tur att
8554: förmån eller göra vissa förmåner skattepliktiga.    priset på en löntagares arbete, på grun<.l av
8555:    Det uppkommer en avsevärd ojämlikhet mel-        sidokostnaderna för lönen, inte längre är kon-
8556: lan familjer och olika vårdformer om endast         kurrenskraftigt. Då arbetskraftsmyndigheterna
8557: sådan lön som betalas för hemvårdsarbete, men       på sitt håll kraftigt uppmuntrar till sysselsättning
8558: inte kostnaderna för vård i form av köpta           på eget initiativ är avgörandenå inte utan bety-
8559: tjänster, berättigar till avdrag i beskattningen.   delse.
8560: Rätten att dra av löneutgifter skulle leda till        I rådande ekonomiska situation, där så gott
8561: konstlade system som endast skulle sikta till att   som alla familjepolitiska stödformer utsätts för
8562: jämna ut progressionen i beskattningen. Av-         nedskärningar, finns det inga möjligheter att öka
8563: dragsrätten skulle användas där inkomstnivån är     skattestödet till hushåll som befinner sig i en god
8564: hög, men motsvarande inkomst skulle riktas till     ekonomisk situation. I praktiken är det ju just
8565: personer i vilkas beskattning den inte når över     det som rätten att dra av vårdkostnader i be-
8566: gränsen för beskattningsbar inkomst.                skattningen skulle leda till. Eftersom de skattein-
8567:    Om avdragsrätten i beskattningen begränsas       täkter som skulle gå förlorade inte går att
8568: så att den endast gäller prestationer som betalas   kompensera, har regeringen inga planer på att
8569: i form av lön, åstadkommer man också en             ändra skattelagstiftningen i den riktning som
8570: avsevärd konkurrensnackdel för företagare. Om       spörsmålsställaren önskar.
8571: man tillåter företagare att dra av sina arvoden i
8572:      Helsingfors den 23 juni 1993
8573:                                                                      Fin~nsminister Iiro Viinanen
8574:                                                     1993 vp
8575: 
8576: Kirjallinen kysymys 320
8577: 
8578: 
8579: 
8580: 
8581:                                       Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta rauhaanpakottamiseen
8582:                                           entisen Jugoslavian alueella
8583: 
8584: 
8585:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8586:    Kansainvälisessä rauhanturvatoiminnassa on             joissa juuri poliittiset ja sotilaalliset jännitteet
8587: herätetty käsite ns. rauhaan pakottamisesta. Se           sotivien ja rauhaan pakotettavien osalta ovat
8588: tarkoittaa myös väkivaltaista operaatiota rau-            vielä laantumattomat. Rauhanturvajoukoista
8589: hanturvaajien taholta kahden sotivan osapuolen            tulee tietyllä tavoin kolmas osapuoli, ehkä soti-
8590: taistelujen lopettamiseksi ja aselevon ylläpitämi-        vien osapuolien juuri eniten vihaama.
8591: seksi. Tämäntyyppisiä toimenpiteitä on suunni-               Suomi ei ole lainsäädäntönsä mukaan muka-
8592: teltu esimerkiksi Jugoslaviassa ja osin toteutettu        na tällaisessa toiminnassa. Sen tulisi kuitenkin jo
8593: mm. Somalian operaatiossa. Suomi ei olemassa              tässä vaiheessa ottaa kantaa tämäntyyppisen
8594: olevan ja parhaillaan eduskunnassa käsiteitä vän          toiminnan mielekkyyteen ja onnistumisen mah-
8595: lain mukaan osallistu tällaiseen toimintaan.              dollisuuksiin.
8596:     Ns. rauhaanpakottaminen tuntuu tietyllä ta-              Edellä ol~van perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8597: valla mielettömältä esimerkiksijuuri Jugoslavian          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8598: tilanteessa. YK:n rauhansuunnitelman sisältävä            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8599: kartta osoittaa, miten Iukemattornilla eri rinta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8600: milla väliintulo ja aselevon säilyttäminen tapah-
8601: tuivat. Sen lisäksi, että nämä "kolmannen rin-                        Minkälaisia ovat Hallituksen tulevai-
8602:  taman" avaamiset vaatisivat runsaasti voima-                     suudennäkymät Suomen suhtautumises-
8603:  varoja, koettaisiin vastoinkäymisiä myös siinä                   ta ns. rauhaanpakottamiseen ja siihen
8604:  mielessä, että poliittiset ja sotilaalliset jännitteet           liittyvään toimintaan perinteisen rauhan-
8605:  ovat toistaiseksi laantumattomat. Niiden laantu-                 turvatoiminnan rinnalla, sekä
8606:  minen veisi vuosikausia ja sitoisi rauhanturvaa-                     katsooko Hallitus tässä toiminnassa
8607: jat tehtäviinsä pitkiksi ajoiksi ja ehkä suurin                   olevan onnistumisen mahdollisuuksia, ja
8608:  menetyksin.                                                      aiotaanko kehitystä viedä siihen suun-
8609:     Ns. rauhaanpakottamistoiminta tuntuu juuri                    taan, että myös suomalaiset rauhantur-
8610:  mainitun esimerkin taustaa vasten tietyllä tavoin                vajoukot tulevaisuudessa osallistuvat
8611:  mahdottomalta. Asia tulee olemaan näin toden-                    rauhaan pakottamista koskeviin operaa-
8612:  näköisesti myös tulevaisuudessa tapauksissa,                     tioihin?
8613:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1993
8614: 
8615:                                                Sulo Aittaniemi
8616: 
8617: 
8618: 
8619: 
8620:  2300321
8621: 2                                       1993 vp -   KK 320
8622: 
8623: 
8624: 
8625: 
8626:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8627: 
8628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      naisena rauhaan pakottamisena voidaan pitää
8629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       peruskirjan VII luvun 42. artiklan tarkoittamaa
8630: olette 1 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       sotilaallisen voiman käyttöä turvallisuusneuvos-
8631: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ton alaisuudessa sekä 43. artiklan mukaisella
8632: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen      sopimuksella YK:lle luovutettujen yksiköiden
8633: kirjallisen kysymyksen n:o 320:                     toimintaa turvallisuusneuvoston sotilaallisen esi-
8634:                                                     kuntavaliokunnan alaisuudessa.
8635:            Minkälaisia ovat Hallituksen tulevai-       Edellä kuvatun voimankäytön ja perinteisen
8636:        suudennäkymät Suomen suhtautumises-          rauhanturvatoiminnan väliinjäävät ns. harmaan
8637:        ta ns. rauhaanpakottamiseen ja siihen        vyöhykkeen operaatiot, joissa voimankäyttö on
8638:        liittyvään toimintaan perinteisen rauhan-    puolustuksellista. Rauhanturvajoukoille voi-
8639:        turvatoiminnan rinnalla, sekä                daan myös antaa oikeus käyttää itsepuolustuk-
8640:            katsooko Hallitus tässä toiminnassa      sen lisäksi reaktiivista voimaa sellaista yksikköä
8641:        olevan onnistumisen mahdollisuuksia, ja      vastaan, joka pyrkii estämään rauhanturvajou-
8642:        aiotaanko kehitystä viedä siihen suun-       koille annetun tehtävän toteuttamista. Tällaisen
8643:        taan, että myös suomalaiset rauhantur-       toiminnan voidaan katsoa mahtuvan ns. perin-
8644:        vajoukot tulevaisuudessa osallistuvat        teisen rauhanturvatoiminnan piiriin. Mistään
8645:        rauhaan pakottamista koskeviin operaa-       yleisestä säännöstä ei tässä suhteessa voida kui-
8646:        tioihin?                                     tenkaan puhua. Osallistumispäätös tehdään ta-
8647:                                                     paus tapaukselta operaation toimeksiannon va-
8648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lossa.
8649: vasti seuraavaa:                                       Voimassa oleva rauhanturvaamislaki ei salli
8650:                                                     Suomen osallistuvan edellä selostettuihin YK:n
8651:    Kansainvälinen yhteisö on kylmän sodan           peruskirjan VII luvun 42. ja 43. artiklaan perus-
8652: päättymisen myötäjoutunut kohtaamaan monia          tuviin operaatioihin. Näin ollen hallitus ei katso
8653: uudentyyppisiä kriisejä ja konflikteja. Tämä on     Suomen voivan osallistua sellaisiin operaatioi-
8654: merkinnyt myös YK:lle uusia haasteita rauhan-       hin, joissa operaation mandaatti on määritelty
8655: turvatoiminnassa. Rauhanturvatoiminta on vii-       puhtaasti rauhaan pakottamiseksi peruskirjan
8656: me vuosina laajentunut ja saanut uusia muotoja.     VII luvun mukaisesti eikä operaatiolla ole kaik-
8657: Se on tullut osaksi konfliktien kokonaisvaltaista   kien osapuolten suostumusta, ellei eduskunta
8658: ratkaisua.                                          tästä erikseen päätä säätämällä uuden lain.
8659:    Keskustelussa rauhanturvatoiminnan kehit-           Hallituksen ulkoasiainvaliokunta on 7.6.1993
8660: tämisestä vastaamaan uusiin kriisinhallinnan        päättänyt pikaisesti selvittää, miten Suomi voi
8661: haasteisiin on niin kutsutun perinteisen rauhan-    osallistua YK:n muuttuviin rauhanturvatehtä-
8662: turvatoiminnan rinnalle noussut kysymys rau-        viin eli ns. harmaan vyöhykkeen operaatioihin.
8663: haan pakottamisesta tai rauhan palauttamisesta.     Samalla selvitetään, minkälaisia lainsäädännölli·
8664: On kuitenkin huomattava, etteivät kaikki toi-       siä muutoksia tällainen osallistuminen mahdolli-
8665: met, joissa joudutaan käyttämään voimakeinoja,      sesti edellyttäisi.
8666: ole luettavissa rauhaan pakottamiseksi. Varsi-
8667: 
8668:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
8669: 
8670:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
8671:                                          1993 vp -   KK 320                                           3
8672: 
8673: 
8674: 
8675: 
8676:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8677: 
8678:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samheten. Uttrycklig fredsframtvingande verk-
8679: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       samhet avser bruket av sådana militära åtgärder
8680: den 1 juni 1993 tili vederbörande medlem av          under tilisyn av säkerhetsrådet som avses i kapi-
8681: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-     tel VII artikel 42 i FN:s stadga, samt dessutom
8682: toniemi undertecknade spörsmål nr 320:               verksamhet som bedrivs av förband som enligt
8683:                                                      sådana avtal som avses i artikel 43 i stadgan
8684:            Hurudana är Regeringens framtidsut-       överlåtits tili FN, och som är underställda säker-
8685:        sikter i fråga om Finlands inställning        hetsrådets militära stabsutskott.
8686:        till fredsframtvingande verksamhet och            Mellan de kraftåtgärder som beskrivs ovan
8687:        verksamhet i samband med detta vid            och den traditionella fredsbevarande verksamhe-
8688:        sidan av den traditionella fredsbevarande     ten faller operationer inom den s.k. grå zonen,
8689:        verksamheten, samt                            där tillgripandet tili kraftåtgärder är defensivt.
8690:            anser Regeringen att det finns förut-     Dessutom kan de fredsbevarande styrkoma för-
8691:        sättningar för att verksamheten lyckas,       utom rätten tili självförsvar tilldelas rätt att
8692:        och ämnar man föra utvecklingen i en          bruka reaktiva kraftåtgärder mot sådana för-
8693:        sådan riktning att även de finska fredsbe-    band som försöker förhindra att de fredsbeva-
8694:        varande styrkoma i framtiden deltar i         rande styrkoma genomför sina uppdrag. Verk-
8695:        operationer som är avsedda att fram-          samhet av detta slag kan anses falla inom ramen
8696:        tvinga fred?                                  för den s.k. traditionella fredsbevarande verk-
8697:                                                      samheten. 1 detta sammanhang kan man dock
8698:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inte tala om någon allmän regel. Beslutet att
8699: anföra följande:                                     deltai fredsbevarande verksamhet fattas från fall
8700:                                                      tili fall på basis av uppdraget för operationen.
8701:    1 och med slutet på det kalla kriget har den          Den gällande lagen om fredsbevarande verk-
8702: intemationella gemenskapen varit tvungen att         samhet tillåter inte att Finland deltar i operatio-
8703: konfronteras med kriser och konflikter av            ner som grundar sig på de ovannämda artiklama
8704: många nya slag. Detta har också medfört nya          42 och 43 i kapitel VII i FN:s stadga. Sålunda
8705: utmaningar för FN:s fredsbevarande verksam-          anser regeringen att Finland inte kan delta i
8706: het. Denna har under de senaste åren utvidgats       sådana operationer där mandaten för operatio-
8707: och antagit nya former. Samtidigt har den blivit     nen tydligt har fastställts som fredsframtvingan-
8708: en del av en helhetsbetonad lösning av konflik-      de verksamhet i enlighet med kapitel VII i
8709: ter.                                                 stadgan, och operationen inte har alla parters
8710:    I diskussionen om utvecklandet av den freds-      medgivande, ifall inte riksdagen beslutar särskilt
8711: bevarande verksarnheten så att den bättre bemö-      om detta genom att stifta en ny lag.
8712: ter de nya utmaningama vid hanteringen av                Regeringens utrikesutskott har den 7 juni
8713: kriser har frågan om fredsframtvingande verk-        1993 beslutat att omgående reda ut på vilket sätt
8714: samhet och fredsåterställande verksamhet lyfts       Finland kan deltai FN:s förändrande fredsbeva-
8715: fram vid sidan av den s.k. traditionella fredsbe-    rande verksamhet, dvs. de så kallade operatio-
8716: varande verksamheten. Det bör dock beaktas att       nema inom den grå zonen. Samtidigt utreder
8717: alla handlingar där kraftåtgärder måste tillgripas   man vilka ändringar i lagstiftningen ett deltagan-
8718: inte kan räknas till den fredsframtvingande verk-    de av detta slag eventuellt förutsätter.
8719: 
8720:      Helsingfors den 2 juli 1993
8721: 
8722:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
8723:                                                 1993 vp
8724: 
8725: Kirjallinen kysymys 321
8726: 
8727: 
8728: 
8729: 
8730:                                    Aittoniemi: Ilmavoimien käytöstä poistettujen hävittäjien kaupasta
8731:                                        vuosina 1984-1988
8732: 
8733: 
8734:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8735: 
8736:    Vuonna 1984 Suomen ilmavoimat tatjosivat              Koneet myytiin mainitun yhtiön taijousta
8737: myytäväksi käytöstä poistettuja Fouga Magister        huomattavasti halvemmalla todennäköisesti ns.
8738: -hatjoitushävittäjiä. Sittemmin myynnin kautta        hämärille välittäjille, joiden kautta osa koneista
8739: poistettujen hävittäjien lukumäärästä on erilais-     lienee kulkeutunut sotatoimintaan muun muassa
8740: ta tietoa, mutta lukumäärän arvellaan olleen 44       eteläiseen Amerikkaan. Se, miten ja minkä suu-
8741: kappaletta.                                           ruisena kauppahinnat on tuloutettu Suomen
8742:    Olemassa olevien tietojen mukaan Yhdys-            valtiolle, ei ole tiedossa. Koko Fouga Magister
8743: valloissa toimiva Aviation Exporters Ltd teki         -kauppa on jäänyt hämärän peittoon niin toteu-
8744: hävittäjistä valtiolle edullisen tatjouksen ja        tukseltaan kuin tuloutukseltaan.
8745: osoitti, että yhtiön tarkoitusperät ja taustat vas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
8746: taavat niitä va,atimuksia, joita edellytetään mai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8747: nitunlaisen asekauppaan rinnastettavan liiketoi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8748: men suorittamiseen.                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8749:    Edelleen olemassa olevien tietojen mukaan
8750: kyseinen ostaja kuitenkin vuonna 1986 hämärän                    Onko Hallitus selvillä siitä, kenelle ja
8751: peittoon jääneistä syistä sytjäytettiin ilmoitta-             mihin hintaan ilmavoimien käytöstä
8752: malla sen edustajalle 29.8.1986 päivätyllä kitjeel-           poistetut Fouga Magister -hatjoitus-
8753: lä, että puolustusvoimilla ei olekaan mainitun-               hävittäjät on myyty vuosina 1984-1988,
8754: laisia koneita myytävänä.                                     ja miten kaupasta saadut tulot on tulou-
8755:                                                               tettu valtiolle?
8756:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1993
8757: 
8758:                                             Sulo Aittoniemi
8759: 
8760: 
8761: 
8762: 
8763: 230032J
8764: 2                                        1993 vp -   KK 321
8765: 
8766: 
8767: 
8768: 
8769:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8770: 
8771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1. Warplanes Inc, USA     4 kpl 550 000 mk
8772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        2. Exotic Aircraft, USA   4 kpl 731 747 mk
8773: olette 1 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-           Warplanes Inc, USA · 11 kpl 1 620 066 mk
8774: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     3. Pirkkalan Lentokone Cy 1 kpl 215 000 mk
8775: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-          Nyströmin Autoliike Oy 1 kpl 167 700 mk
8776: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Esa Passila            1 kpl 121100 mk
8777: n:o 321:                                                Metallimatias, Sivula  1 kpl 171 500 mk
8778: 
8779:           Onko Hallitus selvillä siitä, kenelle ja      Ulkomaille tapahtuville kaupoille myönnet-
8780:        mihin hintaan ilmavoimien käytöstä            tiin vientiluvat tavanomaisella menettelyllä. Ko-
8781:        poistetut Fouga Magister -harjoitus-          neiden ostajat toimittivat vientilupamenettelyn
8782:        hävittäjät on myyty vuosina 1984--1988,       edellyttämät ulkomaan viranomaisten vahvista-
8783:        ja miten kaupasta saadut tulot on tulou-      mat loppukäyttäjätodistukset, joista ilmenee ko-
8784:        tettu valtiolle?                              neen lopullinen käyttömaa.
8785:                                                          Myynneistä tuloutui varoja yhteensä noin
8786:                                                      3 577 113 mk momentille 12.27.20 (Tulot puolus-
8787:   Vastauksena kysymykseen esitän kun~ioitta­         tusvoimien irtaimen omaisuuden myynnistä).
8788: vasti seuraavaa:                                         Kansanedustaja Aittoniemen kysymyksessä
8789:                                                      mainittu yritys Professional Aviation Exporters
8790:    Ilmavoimille hankittiin kaikkiaan 80 Fouga        Ltd Inc sai vuonna 1984 ilmavoimien varikon
8791: Magister -harjoituskonetta. Näistä tuhoutui eri      sitoumuksetta lähettämän ostotarjouspyynnön.
8792: lento-onnettomuuksissa yhteensä 21 konetta.          Yhtiö ei kuitenkaan tässä yhteydessä lähettänyt
8793: Museoihin, erilaisiksi näyttelyesineiksi sekä am-    ostotarjoustaan.
8794: mattioppilaitosten opetuskoneiksi sijoitettiin yh-       Puolustusministeriö päätti sittemmin toteut-
8795: teensä 12 konetta. Varaosiksi purettiin kaluston     taa Fouga Magister -harjoitushävittäjier. myyn-
8796: loppukäytön aikana 24 konetta. Loput 23 Fouga        nin sanomalehti-ilmoitusten avulla. Ilmavoimat
8797: Magister -harjoituskonetta myytiin vuosina           tiedotti myynnistä Professional Aviation Expor-
8798: 1986-1988 puolustusministeriön kahden ja             ters Ltd Inc -yritykselle toimittamalla sille sen
8799: valtioneuvoston yhden päätöksen perusteella.         suomalaisen edustajan kautta tiedot ostotar-
8800: Harjoituskoneiden ostajat, myytyjen koneiden         jousilmoituksen sisällöstä sekä julkaisupäivästä.
8801: määrät sekä niistä saadut hinnat olivat seu-         Yrityksellä oli siten tasavertainen mahdollisuus
8802: raavat:                                              tehdä ostotarjous, jota se kuitenkaan ei käyttä-
8803:                                                      nyt hyväkseen.
8804:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1993
8805:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
8806:                                         1993 vp- KK 321                                              3
8807: 
8808: 
8809: 
8810: 
8811:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
8812: 
8813:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1. Warplanes Inc, USA      4 st 550 000 mk
8814: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse         2. Exotic Aircraft, USA    4 st 731 747 mk
8815: av den 1 juni 1993 tili vederbörande medlem            Warplanes Inc, USA     11 st 1 620 066 mk
8816: av statsrådet översänt följande av riksdags-        3. Pirkkalan Lentokone Oy 1 st 215 000 mk
8817: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             Nyströmin Autoliike Oy 1 st 167 700 mk
8818: nr 321:                                                Esa Passila             1 st 121 100 mk
8819:                                                        Metallimatias, Sivula   1 st 171 500 mk
8820:           Är Regeringen på det klara med till
8821:        vem och tili vilket pris de Fouga Magister      För de f6rsäljningar som gjordes till utlandet
8822:        övningsjaktplan som luftstridskraftema       beviljades exporttillstånd i normal ordning. Pla-
8823:        tagit ur bruk har sålts åren 1984--1988,     nens köpare tillställde säljaren, såsom exporttill-
8824:        samt hur inkomstema från försäljningen       ståndsförfarandet förutsätter, slutanvändarintyg
8825:        har inkomstf6rts f6r statens räkning?        som bestyrkts av myndighetema, och ur vilket
8826:                                                     framgår det slutgiltiga land där planet skall
8827:                                                     användas.
8828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Från försäljningama inflöt sammanlagt ca
8829: anf6ra f6ljande:                                    3 577 113 mk under moment 12.27.20 (Inkomster
8830:                                                     vid föryttring av försvarsmaktens lösegendom).
8831:    Totalt skaffades till luftstridskraftema 80         Företaget Professional Aviation Exporters
8832: F ouga Magister övningsplan. Av dessa för-          Ltd Inc, som riksdagsman Aittoniemi nämner i
8833: stördes i olika olyckor sammanlagt 21 pian.         spörsmålet, fick år 1984 en köpeanbudsbegäran
8834: I museer, som olika utställningsföremål och i       utan förbindelse som luftstridskraftemas depå
8835: yrkesutbildningsanstalter som undervisnings-        sände företaget.
8836: materiel placerades 12 pian. 24 pian plockades         Någon offert erhölls inte i detta sammanhang.
8837: isär under slutskedet av materielens användning     Försvarsministeriet beslöt sedermera genomföra
8838: och utnyttjades som reservdelar. De återstående     försäljningen med hjälp av annonser i dagstid-
8839: 23 Fouga Magister övningsplan såldes åren           ningama, och företaget informerades därvid sär-
8840: 1986--1988 genom två beslut av försvarsmi-          skilt om saken genom att meddelande om försälj-
8841: nisteriet och ett av statsrådet. Köpare, priser     ningen och den annonstext som publicerades i
8842: och antal var följande:                             tidningen sändes f6retaget f6r kännedom. Före-
8843:                                                     taget hade sålunda jämlika möjligheter att lämna
8844:                                                     anbud, vilket det dock inte har gjort.
8845: 
8846:      Helsingforsden 29 juni 1993
8847: 
8848:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
8849:                                                1993 vp
8850: 
8851: Kirjallinen kysymys 322
8852: 
8853: 
8854: 
8855: 
8856:                                   Aittoniemi: Rajavalvonnan tehostamiseksi tarvittavista toimenpi-
8857:                                       teistä
8858: 
8859: 
8860:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8861: 
8862:    Viime päivinä on selvinnyt, että Suomeen                     Miten Hallitus aikoo estää ns. pako-
8863: rahdataan ns. pakolaisia laittomasti sekä pohjoi-            laisten salakuljetuksen rajojemme yli, ja
8864: sesta, idästä että etelästä. Toimintaan liittyy              aikooko se mm. Norjan ja Suomen välillä
8865: systemaattista avustamista, joka saattaa tapah-              tapahtuneiden laittomien rajanylitysten
8866: tua taloudellisen edun tarkoituksessa.                       vuoksi ryhtyä yhteistyöhön Norjan halli-
8867:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tuksen kanssa mainitunlaisen toiminnan
8868: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              lopettamiseksi?
8869: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8870: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8871: 
8872:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1993
8873: 
8874:                                            Sulo Aittoniemi
8875: 
8876: 
8877: 
8878: 
8879: 2300321
8880: 2                                       1993 vp -   KK 322
8881: 
8882: 
8883: 
8884: 
8885:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8886: 
8887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaisen toiminnan lopettamiseksi. Lisäksi asia on
8888: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ollut esillä myös Suomen ja Norjan asianomais-
8889: olette 1 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       ten viranomaisten kesken siten, että asiaan liitty-
8890: jeenne n:o 894 ohella lähettänyt valtioneuvoston    vät tosiseikat ovat puolin ja toisin tiedossa ja
8891: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-      niiden pohjalta jatketaan viranomaisten kesken
8892: niemen kirjallisen kysymyksen n:o 322, jossa        vakiintunutta yhteistyötä.
8893: tiedustellaan:                                         Mitä muutoin tulee laittoman maahantulon
8894:                                                     estämiseen ja valvomiseen, painopiste tässä suh-
8895:           Miten Hallitus aikoo estää ns. pako-      teessa on Kaakkois-Suomen ja Suomenlahden
8896:        laisten salakuljetuksen rajojemme yli, ja    alueilla, jonne rajavartiolaitos on kohdentanut
8897:        aikooko se mm. Norjan ja Suomen välillä      entistä enemmän voimavaroja. Ruotsin ja Nor-
8898:        tapahtuneiden laittomien rajanylitysten      jan vastaisella maarajalla Suomen viranomaisten
8899:        vuoksi ryhtyä yhteistyöhön Norjan halli-     toimesta on tarkoitusjatkaa maahantulovalvon-
8900:        tuksen kanssa mainituntaisen toiminnan       taa vakiintuneen käytännön mukaisena siten,
8901:        lopettamiseksi?                              että tullilaitoksen viranomaiset suorittavat pas-
8902:                                                     sintarkastusta tullivalvonnan yhteydessä niillä
8903:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         passintarkastuspaikoilla, joissa tulli toimii. Ra-
8904: taen seuraavaa:                                     javartiolaitoksen viranomaiset huolehtivat pas-
8905:                                                     sintarkastuksesta muilla maahantulopaikoilla ja
8906:    Ensinnäkin on todettava, että Suomenlahdel-      passintarkastuspaikoillakin niinä aikoina, joina
8907: la on tullut ilmi kaksi ihmisten salakuljetusta-    tullilla ei ole niille miehitystä. Maahantuloval-
8908: pausta. Lisäksi Suomen ja Norjan pohjoisella        vontaa suoritetaan pistokokein ja valvontatoi-
8909: maarajalla on kuluvan vuoden aikana Suomen          met kohdistetaan kolmansien maiden kansalais-
8910: rajaviranomaisten toimesta käännytetty noin 80      ten maahantuloon.
8911: kolmannen maan kansalaista, joilla ei ole ollut        Vielä on huomattava, että viranomaisten
8912: maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja. Näiden        mahdollisuudet puuttua ulkomaalaisten laitto-
8913: käännytettyjen joukossa on ollut useita muissa      maan maahantuloon oleellisesti paranevat, kun
8914: Pohjoismaissa kielteisen turvapaikkapäätöksen       nyt voimaan tulevassa ulkomaalaislain muutta-
8915: jo saaneita kolmannen maan kansalaisia. Suo-        misesta annetussa laissa on kriminalisoitu laitto-
8916: men ja Norjan rajalla on ilmennyt, että norjalai-   man maahantulon järjestäminen sekä säädetty
8917: set ovat auttaneet edellä mainittuja henkilöitä     tämän rikoksen tekemiseen käytetylle kuljetus-
8918: Suomen rajalle ja jopa Suomen puolelle.             välineelle menettämisseuraamus. Näillä sään-
8919:    Asiasta on keskusteltu Suomen ja Norjan          nöksillä on varmasti myös ennalta ehkäisevä
8920: hallitusten edustajien kesken, jolloin Norjan       vaikutus kysymyksessä tarkoitettuun ihmissala-
8921: puolelta on luvattu puuttua asiaan epäasianmu-      kuljetukseen.
8922: 
8923:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1993
8924: 
8925:                                                                          Ministeri Elisabeth Rehn
8926:                                          1993 vp- KK 322                                            3
8927: 
8928: 
8929: 
8930: 
8931:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8932: 
8933:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          representanterna har lovat åtgärder för att den
8934: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       obehöriga verksamheten skall upphöra. Därtill
8935: 894 av den 1 juni 1993 till vederbörande medlem      har frågan varit uppe tili behandling vid behöri-
8936: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       ga myndigheter i Finland och Norge. Bägge
8937: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 322:            parter har alltså kännedom om de faktiska
8938:                                                      förhållandena och utgående från detta fortsätter
8939:           Hur ämnar Regeringen förhindra             samarbetet mellan myndigheterna i fråga.
8940:        smugglingen av s.k. flyktingar över våra         Vad som i övrigt gäller att förhindra och
8941:        gränser, och har Regeringen med anled-        övervaka olovliga inresor ligger tyngdpunkten
8942:        ning av bl.a. de olagliga gränsöverskrid-     på områdena i sydöstra Finland och på Finska
8943:        ningarna mellan Norge och Finland för         viken, som gränsbevakningsväsendet har inrik-
8944:        avsikt att inleda samarbete med den nor-      tat allt mera resurser på. Vid landgränsen mot
8945:        ska regeringen för att få slut på denna       Sverige och Norge skall de finska myndigheterna
8946:        verksamhet?                                   fortsätta inreseövervakningen i enlighet med
8947:                                                      vedertagen praxis. Detta innebär att tullmyndig-
8948:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hetema utför passgranskning i samband med
8949: anföra följande:                                     tullövervakningen på de passgranskningsställen
8950:                                                      där det finns tullverksamhet. Gränsbevaknings-
8951:    För det första bör det konstateras att det på     myndigheterna sörjer för passgranskningen på
8952: Finska viken har kommit fram två fall av män-        de övriga inreseställena och även på passgransk-
8953: niskosmuggling. Därtili har de finska gränsmyn-      ningsställena under den tid då tullen saknar
8954: digheterna innevarande år vid den norra land-        bemanning på dem. Inreseövervakningen utförs
8955: gränsen mellan Finland och Norge avvisat ca 80       genom stickprov och övervakningen inriktas på
8956: medborgare från ett tredje land, som inte haft       medborgare från tredje land och deras inresa.
8957: sådana dokument som berättigar dem till inresa.         Det bör dessutom noteras att myndigheternas
8958: Bland dessa avvisade personer har det funnits        möjligheter att ingripa i utlänningars olovliga
8959: många sådana medborgare från ett tredje land         inresa väsentligt förbättras genom den föreståen-
8960: som tidigare har fått avslag på sin asylansökan i    de lagen om ändring av utlänningslagen krimina-
8961: de övriga nordiska länderna. På gränsen mellan       liserar ordnande av olovlig inresa och stadgar
8962: Finland och Norge har det visat sig att dessa        om förverkandepåföljd för transportfordon som
8963: personer har fått hjälp av norrmän tili den finska   använts i samband med detta brott. Dessa stad-
8964: gränsen och t.o.m. över på den finska sidan.         ganden har säkert en förebyggande verkan på
8965:    Representanter för den finska och den norska      den människosmuggling som avses i spörsmålet.
8966: regeringen har diskuterat frågan, och de norska
8967: 
8968:      Helsingforsden 7 juli 1993
8969: 
8970:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
8971: 1
8972: 1
8973:  1
8974:  1
8975:   1
8976:   1
8977:    1
8978:    1
8979:     1
8980:     1
8981:      1
8982:      1
8983:       1
8984:       1
8985:        1
8986:        1
8987:         1
8988:         1
8989:          1
8990:          1
8991:           1
8992:                                                 1993 vp
8993: 
8994: Kirjallinen kysymys 323
8995: 
8996: 
8997: 
8998: 
8999:                                    Ala-Nissilä ym.: Someron veropiirin säilyttämisestä verohallintoa
9000:                                        uudistettaessa
9001: 
9002: 
9003:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9004: 
9005:    Verohallinnon palvelujen tasapuolinen saata-       muutoksiin, erinäisiin todistuksiin ja vastaaviin
9006: vuus on välttämätöntä verohallintoa uudistet-         asiointeihin on usein toistuva ja lukumääräisesti
9007: taessa. Välttämättömien säästötavoitteiden saa-       suuri.
9008: vuttamisessa on painopisteen oltava keskushal-           Someron verotoimisto toimii valtion omista-
9009: linnossa verohallituksen tasolla ja lääninpor-        missa tiloissa, joten kiinteistökustannukset ovat
9010: taassa lääninveroviraston tasolla. Tämä periaate      vähäiset verrattuna vuokratiloissa toimiviin ve-
9011: on selkeästi Ahon hallituksen hallitusohjelman        rotoimistoihin. Muutoinkaan veropiirin yhdis-
9012: lähtökohta.                                           tämisestä ei voida osoittaa oleellisia säästöjä.
9013:    Turun ja Porin läänissä toteutetut verohallin-     Veropiiri on sinällään riittävän laaja-alainen.
9014: non uudistamistoimet ovat olleet hätiköityjä ja       Mutta kihlakunnan sisällä olisi myös mahdol-
9015: huonosti perusteltuja. Laitilan alatoimisto lak-      lista laajentaa Someron veropiirin aluetta jär-
9016: kautettiin viime vuoden lopulla ilman, että min-      kevällä ja palvelujen saatavuutta parantavalla
9017: käänlaista palvelua kuntaan jäi jäljelle. Saman-      tavalla.
9018: aikainen Taivassalon veropiirin yhdistäminen             Someron kunta, verotoimiston työntekijät ja
9019: Uudenkaupungin veropiiriin jätti juuri valmistu-      laajat kansalaispiirit ovat pitäneet välttämättö-
9020: neet virastotilat tyhjiksi, eikä verohallinnon pal-   mänä Someron veropiirin itsenäistä toimintaa.
9021: veluja jäänyt kuntaan.                                   Someron kunta siirtyi viime vuosikymmenen
9022:    Viime vuoden puolella Turun lääninverovi-          lopulla Turun ja Porin lääniin. Kunta sijaitsee
9023: rasto on myös käynnistänyt suunnitelmat yhdis-        maakunnan koilliskolkassa, jonka valtion pai-
9024: tää Salon, Perniön ja Someron veropiirit yhdeksi      kallispalvelujen heikentäminen ei alueellisen jär-
9025: Salon veropiiriksi. Tuloksena olisi sekä yli          kevän kehittämisen kannalta ole perusteltua.
9026: 60 000 hengen väestöpohjaltaan että alueeltaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9027: ylisuuri veropiiri. Someron itsenäisen veropiirin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9028: lakkauttamiselle ei ole olemassa selkeitä perus-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9029: teita. Päinvastoin veropiirin säilyttäminen ja si-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9030: ten ainakin kahden veropiirin säilyminen Salon
9031:  kihlakunta-alueella on hyvin perusteltua ja vält-              Aikooko Hallitus huolehtia Someron
9032: tämätöntäkin.                                                veropiirin säilymisestä ja verotoimiston
9033:     Someron kunta on laaja-alainen kunta, jonka              itsenäisen toiminnan turvaamisesta, ja
9034: etäisimmästä kotkasta Saloon tulee matkaa lä-                   miten Hallitus yleensä aikoo huolehtia
9035:  hes 80 kilometriä. Julkisten kulkuneuvojen lii-             siitä, että verohallinnon uudistamisen
9036:  kennöinti ei kata läheskään tarvetta. Maatalou-             yhteydessä säästötoimet ensisijaisesti hal-
9037:  della on huomattava osa kunnan elinkeinoista,               litusohjelman mukaisesti kohdistetaan
9038:  kuntahan on maan suurin maatalouskunta tuo-                 keskushallintoon ja läänin tasolle ja että
9039:  tannolla ja peltopinta-alalla mitaten. Elinkei-             paikallishallinnon palvelut riittävästi tur-
9040:  noon kohdistuvien valvonta- ja rajoitustoimien              vataan Turun lääninveroviraston alueel-
9041:  vuoksi myös viljelijöiden tarve veroenoakkojen              la ja koko maassa?
9042: 
9043:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1993
9044: 
9045:           Olavi Ala-Nissilä              Sirkka-Liisa Anttila            Ismo Seivästö
9046: 
9047: 
9048: 2300321
9049: 2                                          1993 vp -    KK 323
9050: 
9051: 
9052: 
9053:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9054: 
9055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          palveluiden saatavuuden sekä muiden asiaan
9056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           liittyvien julkista hallintoa koskevien uudistus-
9057: olette 1 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-           suunnitelmien huomioon ottamista. Tämä kos-
9058: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kee yhtä lailla Turun lääninveroviraston toi-
9059: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Olavi Ala-           mialuetta kuin koko maata, joihin kysymyksessä
9060: Nissilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         on viitattu.
9061: sen n:o 323:                                                Kysymyksen perusteluissa on viitattu aikai-
9062:                                                         semmin toteutettuihin verohallinnon uudista-
9063:            Aikooko Hallitus huolehtia Someron           mistoimiin Turun ja Porin läänissä. Tältä osin
9064:         veropiirin säilymisestä ja verotoimiston        voidaan todeta, että hallinnon kehittäminen on
9065:         itsenäisen toiminnan turvaamisesta, ja          jatkuvaa työtä, jossa erityisesti piiri- ja paikallis-
9066:            miten Hallitus yleensä aikoo huolehtia       tasolla tapahtuneella huolellisella valmistelulla
9067:         siitä, että verohallinnon uudistamisen          on keskeinen merkitys. Verohallinto seuraajat-
9068:         yhteydessä säästötoimet ensisijaisesti hal-     kuvasti omalta osaltaan palvelutarpeissa ja hal-
9069:         litusohjelman mukaisesti kohdistetaan           linnon suorituskyvyssä tapahtuvia muutoksia ja
9070:         keskushallintoon ja läänin tasolle ja että      on tältä pohjalta tarvittaessa valmis tekemään
9071:         paikallishallinnon palvelut riittävästi tur-    kehittyvien tarpeiden edellyttämät tarkistukset.
9072:         vataan Turun lääninveroviraston alueel-             Kysymyksen perusteluissa on edelleen tuotu
9073:         la ja koko maassa?                              esille, että valtion omistamissa tiloissa toimivan
9074:                                                         Someron verotoimiston kiinteistökustannukset
9075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ovat vähäiset verrattuna vuokratiloissa toimiviin
9076: vasti seuraavaa:                                        verotoimistoihin. Tältä osin voidaan todeta, että
9077:                                                         rakennushallinto tulee vuoden 1994 alusta lu-
9078:    Veropiirien yhdistämisen ratkaisee verotuslain       kien perimään kaikista kiinteistöistään käypää
9079: 6 §:n mukaan valtioneuvosto. Verotoimiston si-          vuokraa. Tällöin ei käytännössä juurikaan ole
9080: jainnin määrää lainkohdan mukaan verohallitus.          eroa sillä, kenen omistamissa tiloissa verotoimis-
9081:    Kysymykseen Someron veropiirin säilymises-           to sijaitsee.
9082: tä ja verotoimiston toiminnan turvaamisesta on              Kysymyksessä mainittujen säästötoimenpitei-
9083: tässä vaiheessa ennenaikaista ottaa kantaa, kos-        den kohdentamisen osalta voidaan todeta, että
9084: ka asia on parhaillaan valmisteltavana verohal-         keskushallinnon rationalisointi ja aluehallinnon
9085: linnossa eikä siitä ole vielä tehty esityksiä valtio-   keventäminen otetaan myös verohallinnossa
9086: varainministeriölle.                                    huomioon hallinnon yleisten kehittämisperiaat-
9087:    Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta,          teiden mukaisesti. Samalla verohallinnossa kaik-
9088: että verohallinnolle asetettujen säästö- ja tulosta-    ki hallinnon tasot joutuvat osallistumaan säästö-
9089: voitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi vero-        tavoitteiden toteuttamiseen. Verohallinto on
9090: hallinnon henkilöstön vähentämistä myös muun            vuoden 1993 alusta siirtynyt tulosohjaukseen.
9091: muassa veropiirien yhdistämistä siten, että vero-       Erityisesti verohallitus joutuu tällöin huolehti-
9092: hallinnon tuottavuus ja taloudellisuus paranevat        maan säästötavoitteiden kohdentamisesta niin,
9093: eivätkä hallinnon toimintaedellytykset ja palve-        että verohallinnolle annettujen uusien tehtävien
9094: lujen saatavuus vaarannu. Veropiirien vahvista-         hoitaminen tehokkaasti ja taloudellisesti voi-
9095: misella pyritään lisäämään veropiirien itsenäi-         daan turvata ja ettei samalla vaaranneta lakisää-
9096: syyttä ja mahdollisuuksia monipuolisempaan              teisten perustehtävien hoitamista. Valtiovarain-
9097: palvelutatjontaan. Voidaan myös todeta, että            ministeriö tukee omalta osaltaan näitä pyrki-
9098: hallinnon kehittämisen ministerivaliokunnan             myksiä tulostavoitteiden asettamisen osalta sekä
9099: 24.4.1992 tekemä kannanotto verohallinnon               verohallintoon kohdistuvan johdon ja valvon-
9100: alue- ja paikallistason kehittämisestä edellyttää       nan yhteydessä.
9101: 
9102:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
9103: 
9104:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
9105:                                                1993 vp -    KK 323                                           3
9106: 
9107: 
9108: 
9109:                                          Tili Riksdagens Herr Talman
9110: 
9111:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                ningens region- och lokalnivå förutsätter att
9112: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av              frågan om tiligången tili tjänster samt andra
9113: den 1 juni 1993 tili vederbörande medlem av                 reformplaner som gäller den offentliga förvalt-
9114: statsrådet översänt följande av riksdagsman                 ningen och som ansluter sig tili frågan beaktas.
9115: Olavi Ala-Nissilä m.fl. undertecknade spörsmål              Qetta gäller lika väl verksamhetsområdet för
9116: nr 323:                                                     Abo länsskatteverk som hela landet, vilka exem-
9117:            Ämnar Regeringen sörja för att Some-             pel nämns i spörsmålet.
9118:         ro skattedistrikt bevaras och att skatte-               1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili
9119:         byråns självständiga verksamhet tryggas,            reformåtgärder sop1 tidigare vidtagits inom skat-
9120:         och                                                 teförvaltningen i Abo och Bjömeborgs Iän. Tili
9121:            på vilket sätt ämnar Regeringen i all-           denna del kan sägas att utvecklandet av förvalt-
9122:         mänhet sörja för att sparåtgärdema i                ningen är ett fortgående arbete, där ett omsorgs-
9123:         samband med revideringen av skatteför-              fullt beredningsarbete speciellt på distrikts- och
9124:         valtningen i första hand i enlighet med             lokalnivån är av stor vikt. Skatteförvaltningen
9125:         regeringsprogrammet riktas in på cen-               följer för sin del oavbrutet de förändringar som
9126:         tralförvaltningen och länsnivån samt för            äger rum i servicebehovet och förvaltningens
9127:         att lokalförvaltningens tjänster j tiliräck-        prestationsförmåga, och är beredd tili de juste-
9128:         lig utsträckning tryggas inom Abo läns-             ringar som ett förändrat behov förutsätter.
9129:         skatteverks område och i hela landet?                   Vidare anförs i motiveringen att fastighets-
9130:                                                             kostnadema för Somero skattebyrå, som verkar
9131:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               i lokaliteter ägda av staten, är ringa i jämförelse
9132: anföra följande:                                            med sådana skattebyråer som verkar i hyrda
9133:                                                             lokaliteter. Härtill kan sägas att byggnadsför-
9134:     Enligt 6 § beskattningslagen bestämmer stats-           valtningen från ingången av 1994 kommer att
9135: rådet om sammanslagning av skattedistrikt. En-              uppbära gängse hyra för alla sina fastigheter.
9136: ligt samma lagrum bestämmer skattestyrelsen                 Härvid är det i praktiken inte av någon nämn-
9137: var skattebyråema skall förläggas.                          värd betydelse i vems lokaliteter skattebyrån
9138:     Det är i detta skede för tidigt att ta ställning tili   verkar.
9139: frågan om huruvida Somero skattedistrikt kan                    Beträffande inriktningen hos de sparåtgärder
9140: bevaras och skattebyråns verksamhet tryggas,                som nämns i spörsmålet kan det konstateras att
9141: eftersom ärendet som bäst håller på att beredas             de synpunkter som gäller en rationalisering av
9142: vid skatteförvaltningen och några förslag inte              centralförvaltningen och en förenkling av regi-
9143: ännu har framställts tili finansministeriet.                onförvaltningen även beaktas inom skatteför-
9144:     Rent allmänt kan det dock konstateras att om            valtningen i enlighet med de allmänna principer-
9145: de spar- och resultatmål som uppställts för                 na för utvecklandet av förvaltningen. Samtidigt
9146: skatteförvaltningen skall uppnås, förutsätter               måste alla förvaltningsnivåer inom skatteförvalt-
9147: detta förutom att antalet anställda inom skatte-            ningen delta i genornförandet av sparåtgärdema.
9148: förvaltningen minskas även bl.a. att skattedi-              Skatteförvaltningen övergick från ingången av
9149: strikt sammanslås så att skatteförvaltningens               1993 tili resultatstyming. 1 synnerhet skattesty-
9150: produktivitet och lönsamhet förbättras samt                 relsen blir då tvungen att sörja för inriktandet av
9151: verksamhetsförutsättningama för förvaltningen               sparmålen så att en effektiv och rationell skötsel
9152: och tillgången tili tjänster inte äventyras. Genom          av de nya uppgifter som skatteförvaltningen
9153: att fastställa skattedistrikten försöker man öka            blivit tilldelad kan tryggas och att skötseln av de
9154: deras självständighet och möjligheter att erbjuda           lagstadgade primäruppgiftema inte äventyras.
9155: mångsidigare tjänster. Det kan även konstateras             Finansministeriet stöder för sin del dessa strä-
9156:  att den ståndpunkt som ministerutskottet för               vanden i fråga om uppställandet av resultatmå-
9157: utvecklande av förvaltningen den 24 april 1992              len samt i samband med ledningen av och
9158: intog i fråga om utvecklandet av skatteförvalt-             tillsynen över skatteförvaltningen.
9159: 
9160:       Helsingfors den 23 juni 1993
9161: 
9162:                                                                              Finansminister Iiro Viinanen
9163:                                                1993 vp
9164: 
9165: 
9166: Kirjallinen kysymys 324
9167: 
9168: 
9169: 
9170: 
9171:                                   Aittoniemi: Poikkeuslupamenettelyn yleistymisestä lomarakenta-
9172:                                       misessa
9173: 
9174: 
9175:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9176: 
9177:     Rantarakentamista säädellään yhä enemmän            Tuon 300 metrin rantaviivan omistajan on
9178: rantakaavoilla. Tietynlaisen murrosvaiheen ai-       mahdotonta hakea kaavaa omalle rantaosuudel-
9179: kana on kuitenkin syntynyt tilanteita, joissa        leen, koska tämä on siihen tarkoitukseen liian
9180: rantakaavan tarpeellisuusalueella lähes koko         lyhyt. Jos hän lähtee yrittämään kaavaa koko
9181: ranta-alueen rakennuskapasiteetti on käytetty        1 200 metrin ranta-alueelle, se ei onnistu, koska
9182: poikkeuslupien nojalla. Alueelle voitaisiin kun-     muut jo rakentaneet rannanomistajat eivät sii-
9183: nan rakennusjärjestyksen määräykset huo-             hen kustannussyistä ja, niin kuin yleensä tapah-
9184: mioon ottaen myöntää kaavoituksenakio enää           tuu, kateudesta, lähde siihen mukaan. Ainoa
9185: 1-2 rakennuslupaa. Esimerkkinä voisi mainita         mahdollisuus ehkä olisi, että kunta hakisi kaa-
9186: 1 200 metriä alkuperäiseen kantatilaan liittyvää     van, mutta se on varsin harvinaista.
9187: rantaa, johon voisi säännösten mukaan raken-            Tuon 300 metrin alueen omistaja jää siis paitsi
9188: taa kahdeksan loma-asuntoa, josta määrästä           rakennusoikeutta, vaikka ranta-alueen kapasi-
9189: kuusi on toteutettu. Alueen toisessa päässä          teetti siihen riittäisi ja vain tuolle alueelle olisi
9190: säästeliäs rannanomistaja omistaa rantavii-          enää mahdollista rakentaa. Näin käy, koska sekä
9191: vaa 300 metriä eikä ole hakenut aikaisemmin          lääninhallitukset että ympäristöministeriö ovat
9192: rakennuslupaa.                                       unohtaneet tällaisissa tapauksissa sen, että hei-
9193:     Kun tämä 300 metrin rantaviivan omistaja         dän päätöksentekoaan ohjaa tarkoituksenmu-
9194: hakee sitten yhtä rakennuslupaa poikkeusme-          kaisuus. Järjen käyttäminen ei siis ole kielletty.
9195: nettelyssä, lääninhallituksen samoin kuin ympä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9196: ristöministeriön päätös päättyy tavanomaiseen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9197: fraasiin, jonka mukaan poikkeusluvan myön-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9198:  täminen tulisi haittaamaan kaavoitusta sekä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9199:  loukkaamaan muiden rannanomistajien oikeut-
9200:  ta jne. Näin siitä huolimatta, vaikka kunnah                   Mitä Hallitus aikoo tehdä rantaraken-
9201:  asianomainen viranomainen on puoltanut poik-                tamiseen liittyvien poikkeuslupa-ano-
9202:  keusluvan myöntämistä sillä perusteella, että               musten käsittelyn järkiperäistämiseksi
9203:  tuon 300 metrin ulkopuolelle ei kunnan raken-               sellaisissa edellä esitetyn kaltaisissa ta-
9204:  nusjärjestyksen säännösten mukaan voida enää                pauksissa, joissa tietyn ranta-alueen ra-
9205:  rakennuslupaa myöntää. Näin ollen, koska ai-                kentamisoikeudet on käytetty jo niin pit-
9206:  noa mahdollinen rakentamisen paikka on tuon                 källe, että kaavan laatiminen on merki-
9207:  hakijan omistama alue, poikkeusluvan myöntä-                tyksetöntä, mutta järkevä rakentaminen
9208:  minen ei loukkaisi kenenkään oikeutta eikä hait-            voitaisiin saattaa loppuuh olemassa ole-
9209:  taisi kaavoitusta, joka on jo tullut aikaisempien           van kapasiteetin rajoissa poikkeuslupa-
9210:  toimenpiteiden johdosta tarpeettomaksi.                     menettelyä käyttämällä?
9211: 
9212:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
9213: 
9214:                                            Sulo Aittoniemi
9215: 
9216: 
9217: 
9218: 
9219:  2300321
9220: 2                                        1993 vp -   KK 324
9221: 
9222: 
9223: 
9224: 
9225:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9226: 
9227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrä, luonnonarvot sekä virkistystarpeet Siten
9228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        harkinta ei ole, kuten kysymyksessä oletetaan,
9229: olette 2 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        vapaata tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
9230: jeenne n:o 896 ohella toimittanut valtioneuvos-         Kysymyksessä on esitetty tapaus, jossa ra-
9231: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-     kennuskapasiteetti on käytetty lähes kokonaan
9232: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 324, jossa       poikkeuslupien nojalla. Edelleen kysymyksessä
9233: tiedustellaan:                                       todetaan, että alkujaan 1,2 km rantaa käsittä-
9234:                                                      neelle kantatilalle voisi säännösten mukaan ra-
9235:           Mitä Hallitus aikoo tehdä rantaraken-      kentaa kahdeksan loma-asuntoa ja näistä kuusi
9236:        tamiseen liittyvien poikkeuslupa-ano-         on toteutettu. Kantatilasta muodostetulle 300
9237:        musten käsittelyn järkiperäistämiseksi        metriä rantaa käsittävälle tilalle ei ole annettu
9238:        sellaisissa edellä esitetyn kaltaisissa ta-   poikkeuslupaa lääninhallituksessa eikä valituk-
9239:        pauksissa, joissa tietyn ranta-alueen ra-     senkaan johdosta ympäristöministeriössä. Kun
9240:        kentamisoikeudet on käytetty jo niin pit-     rantakaavaa ei näin lyhyelle alueelle voida
9241:        källe, että kaavan laatiminen on merki-       laatia, kysymyksessä katsotaan tuon 300 met-
9242:        tyksetöntä, mutta järkevä rakentaminen        rin omistajan näin jäävän ilman rakennus-
9243:        voitaisiin saattaa loppuun olemassa ole-      oikeutta.
9244:        van kapasiteetin rajoissa poikkeuslupa-          Sinänsä poikkeuslupamenettely saattaisi esi-
9245:        menettelyä käyttämällä?                       tetyn kaltaisessa tapauksessa olla perusteltua,
9246:                                                      ellei rakentamisen määrä uhkaa maanomistajien
9247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tasapuolista kohtelua ja jos vapaita ranta-alueita
9248: vasti seuraavaa:                                     jää riittävästi. Suunnittelun yhtenä tärkeimpänä
9249:                                                      tarkoituksena on eri maanomistajien yhdenver-
9250:    Rakennuslaki edellyttää ranta-alueiden suun-      tainen kohtelu. Kun esitetyssä tapauksessa ei
9251: nittelun tapahtuvan rantakaavoituksella. Viime       kuitenkaan ole yleiskaavaa tai muuta suunnitel-
9252: vuosina on yhä enenevässä määrin käytetty yleis-     maa, ei ole ratkaistu, onko alueen sopiva raken-
9253: kaavoitusta rantojen käytön suunnitteluun, mitä      tamisen määrä mainitut kahdeksan loma-asun-
9254: voidaankin pitää huomattavasti parempana             toa. Tällainen määrä merkitsisi jo 6, 7 loma-
9255: kuin usein vain yhden maanomistajan maalle           asuntoa kutakin kilometriä kohden, mikä on
9256: tehtävää rantakaavaa. Ellei alueelle ole laadittu    varsin korkea mitoitus poikkeusluvalla toteutet-
9257: yleiskaavaa tai rantakaavaa ja suunnittelutarve      tuna. Koko maan rantakaavojen keskimääräi-
9258: on jo todettu, on mahdollista myöntää yksittäi-      nen mitoitus on tällä hetkellä 6,9 loma-asuntoa
9259: selle hankkeelle myös poikkeuslupa. Viime            kilometriä kohden. Vesistö, maasto ja luonnon-
9260: vuonna myönnettiin jopa noin 2 500 poikkeus-         arvot voivat vaikuttaa myös mitoitukseen alen-
9261: lupaa lomarakentamiseen, ja noin joka kolmas         tavasti. Poikkeuslupamenettelyssä ei voida aina
9262: lomarakennus perustuu jo poikkeuslupaan.             varmistua siitä, kenelle maanomistajalle mah-
9263:    Lääninhallitukset ovat vuosittain myöntä-         dollinen jäljellä oleva rakennusoikeus kuuluu ja
9264: miensä poikkeuslupien ohella hylänneet noin          mihin se tulisi sijoittaa. Sen vuoksi kaavan laati-
9265: 900 loma-asuntohanketta. Ympäristöministe-           minen ei tällaisessa tapauksessa ole merkitykse-
9266: riössä on valituksia ollut noin 400. Valittajina     töntä.
9267: ovat olleet sekä kielteisen päätöksen saaneet että       Esitetyn tilan lähistöllä saman vesistön ran-
9268: naapurit, jotka ovat valittaneet myönteisistä        nalla voi olla muitakin maanomistajia, jotka
9269: luvista. Lähes poikkeuksetta rantarakentamista       ovat epätietoisia omasta rakennusoikeudestaan
9270: koskevat ratkaisut valitusasioissa tehdään oi-       ja lisärakentamisen mahdollisuuksista. Jos poik-
9271: keudellista harkintaa käyttämällä, jolloin perus-    keuslupatie on todettu soveltumattomaksi asian
9272: teena ovat muun muassa kantatilan rakentami-         ratkaisemiseen, pitäisin parempana, ei rantakaa-
9273: sen aikaisempi määrä, vapaiden ranta-alueiden        van, vaan rantayleiskaavan laatimista selvittä-
9274:                                            1993 vp -   KK 324                                         3
9275: 
9276: mään ja ratkaisemaan tasapuolisesti kaikkien           va mahdollisuus. Hallitus ei pidä hyvänä poik-
9277: alueen maanomistajien tilanteen yhdellä suunni-        keuslupamenettelyn lisäämistä nykyisestä.
9278: telmalla. Yleiskaavoitus vie luonnollisesti oman          Poikkeuslupamenettelystä ei saa tulla kaavoi-
9279: aikansa, mutta rakentaminen on niin pysyvä             tusta korvaavaa, eivätkä kansalaiset ja yritykset
9280: toimenpide ja ranta-alueiden merkitys meille           saa eri kunnissa joutua erilaiseen poikkeuslupa-
9281: kaikille niin suuri, että suunnittelulle on varatta-   kohteluun.
9282: 
9283:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1993
9284: 
9285:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
9286: 4                                          1993 vp -   KK 324
9287: 
9288: 
9289: 
9290: 
9291:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
9292: 
9293:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och behovet av rekreationsområden. Besluten
9294: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         har alltså inte så som antas i spörsmålet byggt på
9295: 896 av den 2 juni 199 3 till vederbörande medlem       fri prövning av ändamålsenligheten.
9296: av statsrådet översänt följande av riksdagsman             Spörsmålet gäller ett fall där byggnadskapa-
9297: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 324:              citeten så gott som helt och hållet har nyttjats
9298:                                                        med stöd av undantagslov. I spörsmålet konsta-
9299:           Vad avser Regeringen att göra för att        teras vidare att stomlägenheten, som ursprung-
9300:        rationalisera handläggningen av ansök-          ligen hade 1,2 km strand, enligt bestämmelserna
9301:        ningar om undantagslov i samband med            kunde bebyggas med åtta fritidshus, av vilka
9302:        strandbyggande i sådana fall som det            sex redan har uppförts. En lägenhet med 300 m
9303:        refererade, där byggnadsrätterna för ett        strand som bildats av stomlägenheten har i
9304:        visst strandområde redan har använts i så       länsstyrelsen inte beviljats undantagslov, inte
9305:        stor utsträckning att det saknar betydelse      heller har miljöministeriet med anledning av de
9306:        om en plan görs upp, men rationellt             besvär som anförts beviljat ett sådant. Då det
9307:        byggande kunde slutföras inom ramen             inte är möjligt att göra upp en strandplan för
9308:        för den befintliga kapaciteten genom att        ett område med så kort strand, tolkar spörs-
9309:        man använder undantagslovsförfarande?           målsställaren situationen så att den som äger
9310:                                                        dessa 300 m strand inte fått någon byggnads-
9311:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           rätt.
9312: samt anföra följande:                                      I och för sig kunde undantagslovsförfarande i
9313:                                                        ett dylikt fall vara motiverat under förutsättning
9314:    Byggnadslagen förutsätter att planeringen av        att byggnadsvolymen inte ställer en likvärdig
9315: strandområdena sker genom strandplanlägg-              behandling av markägarna på spel och om det
9316: ning. U nder de senaste åren har generalplanlägg-      fortfarande kommer att finnas tillräckligt myck-
9317: ning i allt större utsträckning använts för att        et fria strandområden. Ett av de viktigaste syfte-
9318: planera hur stränderna används, och detta kan          na med planläggning är att olika markägare skall
9319: också anses vara avsevärt bättre än att en strand-     kunna behandlas jämbördigt. Men då det i
9320: plan görs upp ofta för bara en markägares              förhandenvarande fall inte finns någon general-
9321: områden. Om någon generalpian eller strand-            pian eller någon annan plan, finns inte heller
9322: plan inte har gjorts upp för ett område och om         något beslut om huruvida den lämpliga bygg-
9323: behovet av planläggning redan har konstaterats,        nadsvolymen i området ät de åtta fritidshus som
9324: är det också möjligt att bevilja undantagslov          nämnts. Ett sådant antal skulle redan innebära
9325: för ett enskilt projekt. I fjol beviljades rentav ca   6,7 fritidshus per kilometer, vilket är en mycket
9326: 2 500 undantagslov för byggande av fritidshus,         hög dimensionering för byggande med undan-
9327: och inemot vart tredje fritidshus uppförs redan        tagslov. Den genomsnittliga dimensioneringen
9328: med undantagslov.                                      för alla strandplaner i landet är i detta nu 6,9
9329:    Länsstyrelslerna har jämsides med att de be-        fritidshus per kilometer. Också vattnen, terräng-
9330: viljat undantagslov också förkastat omkring 900        en och naturvärdena kan bidra tilllägre dimen-
9331: projekt som gäller fritidsbostäder. Miljöministe-      sionering. Vid undantagslovsförfarande är det
9332: riet har fått ta emot ca 400 besvär. De som har        inte alltid möjligt att säkerställa viiken markäga-
9333: besvärat sig inkluderar både sådana som fått           re som eventuellt resterande byggnadsrätt bör
9334: negativa utslag och grannar som överklagar             tillfalla och var den skall lokaliseras. Därför är
9335: positiva utslag. A vgörandena i besvärsfrågor          det i ett sådant fall inte betydelselöst om en plan
9336: som gäller strandbyggande har så gott som utan         görs upp.
9337: undantag fattats på basis av juridisk prövning,            I närheten av den nämnda lägenheten och vid
9338: varvid grunderna för besluten bland annat varit        samma vatten kan det också finnas andra mark-
9339: den tidigare byggnadsvolymen på stomlägenhe-           ägare som inte är medvetna om sina byggnads-
9340: ten, mängden fria strandområden, naturvärdena          rätter och möjligheterna till mer byggande. Om
9341:                                          1993 vp -   KK 324                                          5
9342: 
9343: det har konstaterats att saken inte kan avgöras      sen av strandområdena är för oss alla så stor att
9344: genom undantagslov, skulle jag anse det bättre       det bör reserveras en möjlighet tili planläggning.
9345: att en strandgeneralplan, inte en strandplan, görs   Regeringen anser det inte bra att undantagslov
9346: upp så att det blir möjligt att i en och samma       används i större utsträckning än nu.
9347: pian undersöka och på lika grunder bedöma               Undantagslovsförfarandet får inte bli något
9348: situationen för alla markägare i området. Det tar    som ersätter planläggningen, och medborgarna
9349: naturligtvis tid att göra upp generalplaner, men     och företagen i olika kommuner får inte behand-
9350: byggande är en så permanent åtgärd och betydel-      las på olika sätt i fråga om undantagslov.
9351:      Helsingfors den 5 juli 1993
9352: 
9353:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
9354:                                                1993 vp
9355: 
9356: Kirjallinen kysymys 325
9357: 
9358: 
9359: 
9360: 
9361:                                   Aittoniemi: VTT:n sairaalatekniikan laboratorion toiminnan tur-
9362:                                       vaamisesta Tampereella
9363: 
9364: 
9365:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9366: 
9367:     Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa on     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
9368: vireillä organisaation uudelleenjärjestely. Tähän    tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9369: liittyy osa-alueena myös Tampereella sijaitsevan     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9370: sairaalatekniikan laboratorion (SAI) lopettami-
9371: nen omana tulosyksikkönään.                                     Onko Hallituksen mielestä Tampe-
9372:     Kyseistä toimenpidettä on pidettävä perus-               reella sijaitsevan sairaalatekniikan labo-
9373: teettomana, koska Tampereella on jo huomat-                  ratorion (SAI) omana tulosyksikkönä
9374: tava sairaalateknologian keskittymä, johon on                tapahtuvan lakkauttamisen suunnitte-
9375: olemassa myös lisääntyvää panostusta. Tästä vii-             lussa riittävästi otettu huomioon Tam-
9376: meksi mainitusta kehityksestä voidaan mainita                pereelle jo tässä vaiheessa keskittynyt
9377: mm. FinnMedin toteutumassa oleva toiminta.                   sairaalateknologian toiminta ja mm.
9378:     Sairaalatekniikan laboratorion toiminta                  FinnMedin osalta alalla lisääntyvä pa-
9379: Tampereella on ollut varsin tuloksellista nykyi-             nostus, ja
9380: senä tulosyksikkönä.                                            miten Hallitus aikoo suhtautua suun-
9381:     Ottaen huomioon mainitulla paikkakunnalla                nitelmiin kyseisen laboratorion toimin-
9382: tällä alueella tapahtuvat lisäpanostukset sekä               nan lakkauttamisesta omana tulosyksik-
9383: edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-           könään?
9384: 
9385:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
9386: 
9387:                                            Sulo Aittaniemi
9388: 
9389: 
9390: 
9391: 
9392:  2300321
9393: 2                                         1993 vp -     KK 325
9394: 
9395: 
9396: 
9397: 
9398:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9399: 
9400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         VTT:n ja teollisuuden välisen yhteistyön tiivistä-
9401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          minen edellyttää VTT:lta nykyistä markkinaläh-
9402: olette 2 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-          töisempää toimintaa.
9403: jeenne n:o 905 ohella toimittanut valtioneuvos-            Selvityksen mukaan VTT:n organisaatiora-
9404: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo       kenteen joustavuutta on lisättävä, jotta markki-
9405: Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o 325:            nalähtöinen strategia voidaan toteuttaa. Arvioi-
9406:                                                        jat suosittelevat luopumista osastojaosta. Nykyi-
9407:           Onko Hallituksen mielestä Tampe-             sistä 34 laboratoriosta tulisi muodostaa noin
9408:        reella sijaitsevan sairaalatekniikan labo-      kymmenen yksikköä, joiden toiminta perustuu
9409:        ratorion (SAI) omana tulosyksikkönä             sekä yhteisiin teknologia-alueisiin että erityisesti
9410:        tapahtuvan lakkauttamisen suunnitte-            yhteiseen asiakaskuntaan.
9411:        lussa riittävästi otettu huomioon Tam-              Kauppa- ja teollisuusministeriö, VTT, VTT:n
9412:        pereelle jo tässä vaiheessa keskittynyt         eri asiakastahot sekä muut sidosryhmät merkit-
9413:        sairaalateknologian toiminta ja mm.             täväitä osin yhtyvät arvioijien käsityksiin VTT:n
9414:        FinnMedin osalta alalla lisääntyvä pa-          kehittämisestä. Sen vuoksi on hyvin perusteltua,
9415:        nostus, ja                                      että arvioinnin pohjalta esitettyjä suosituksia
9416:           miten Hallitus aikoo suhtautua suun-         käytetään VTT:n toiminnan strategisessa suun-
9417:        nitelmiin kyseisen laboratorion toimin-         taamisessa.
9418:        nan lakkauttamisesta omana tulosyksik-              VTT:ssa ollaan jo käynnistämässä toimen-
9419:        könään?                                         piteitä suositusten toteuttamiseksi osana VTT:n
9420:                                                        kehittämistä. Tarkoituksena on, että suosituksia
9421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           noudattelevat sisäiset järjestelyt tulevat voimaan
9422: vasti seuraavaa:                                        1.1.1994 alkaen.
9423:                                                            Sairaalatekniikkaa ja sen asemaa tullaan tar-
9424:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on teettänyt        kastelemaan osana tätä VTT:n kokonaiskehit-
9425: kansainvälisillä asiantuntijoilla Valtion teknilli-    tämisohjelmaa. Tarkoituksena on entistä pa-
9426: sen tutkimuskeskuksen kokonaisarvioinnin. Ta-          remmin turvata myös sairaalatekniikan kehit-
9427: voitteena oli arvioida tutkimuskeskuksen tekno-        täminen erityisesti ottaen huomioon alan suo-
9428: logiapoliittista asemaa, suhdetta tutkimukselli-       malaisen teollisuuden tarpeet sekä lyhyellä että
9429: siin ja teollisiin tarpeisiin sekä kansainväliseen     pitkällä aikavälillä. VTT:llä toteutettava muu-
9430: toimintaan tutkimuskeskuksen toiminnan suun-           tos on juuri käynnistymässä, joten tässä vai-
9431: taamiseksi.                                            heessa on ennenaikaista arvioida, millaiseksi
9432:    Arviointi julkistettiin 10.6.1993. Se osoittaa      VTT:n yksikköjako tulee lopullisesti muodos-
9433: selkeästi, että VTT:lla on tärkeä asema julkisen       tumaan. VTT:n kehittämisen lähtökohtana on
9434: teknologiapolitiikan toteuttajana ja sen olemas-       kuitenkin vain sellainen strategia ja organisaa-
9435: saololle on vahvat perusteet. Arvioijien mukaan        tio, jotka parhaalla mahdollisella tavalla palve-
9436: VTT:n toiminta ei kuitenkaan kaikilta osin vas-        levat suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden
9437: taa sille asetettuja odotuksia. Arvioijat kiinnit-     tarpeita nykyisessä nopeasti muuttuvassa ym-
9438: tävät erityistä huomiota siihen, että VTT:n ja         päristössä.
9439: teollisuuden välistä suhdetta tulisi tiivistää.
9440: 
9441:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1993
9442: 
9443:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
9444:                                           1993 vp -     KK 325                                          3
9445: 
9446: 
9447: 
9448: 
9449:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9450: 
9451:   I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sätter att centralens verksamhet i högre grad
9452: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         baseras på marknadens behov.
9453: 905 av den 2 juni 1993 till vederbörande medlem            Enligt utredningen måste flexibiliteten i
9454: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         VTT:s organisation ökas så att den marknads-
9455: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 325:         orienterade strategin kan genomdrivas. Bedö-
9456:                                                        marna rekommenderar att indelningen i avdel-
9457:           Anser Regeringen att man i planerna          ningar skall slopas. Av de nuvarande 34labora-
9458:        på att dra in det sjukhustekniska labora-       torierna borde bildas ungefår tio enheter med en
9459:        toriet i Tammerfors (SAI) som egen re-          verksamhet som baserar sig på både gemensam-
9460:        sultatenhet i tillräcklig mån har beaktat       na teknologiområden och i synnerhet en gemen-
9461:        den sjukhustekniska verksamhet som re-          sam kundkrets.
9462:        dan har koncentrerats till Tammerfors               Handels- och industriministeriet, VTT, VTT:s
9463:        och bl.a. FinnMeds ökade insats i bran-         olika kunder och andra intressegrupper under-
9464:        schen, och                                      stöder i huvudsak bedömarnas uppfattningar
9465:           hur har Regeringen för avsikt att för-       om hur forskningscentralen borde utvecklas. Det
9466:        hålla sig till planerna på att dra in labo-     är därför väl motiverat att de rekommendationer
9467:        ratoriet i fråga som egen resultatenhet?        som gjorts utgående från utvärderingen följs i
9468:                                                        den strategiska inriktningen av centralens verk-
9469:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samhet.
9470: anföra följande:                                           Vid forskningscentralen startas som bäst åt-
9471:                                                        gärder för att som ett led i utvecklandet av
9472:     Handels- och industriministeriet har låtit in-     centralen rätta sig efter rekommendationerna.
9473: ternationella experter göra en helhetsutvärdering      Avsikten är att de interna arrangemang som är
9474: av statens tekniska forskningscentral (VTT).           anpassade efter rekommendationerna skall infö-
9475: Målet var att bedöma forskningscentralens tek-         ras 1.1.1994.
9476: nologipolitiska ställning, dess relation till behov        Sjukhustekniken och dess ställning kommer
9477: i fråga om forskning och industri samt tili            att granskas inom detta program för en helhets-
9478: internationell verksamhet när det gäller inrikt-       utveckling vid VTT. Meningen är att också
9479: ning av forskningscentralens verksamhet.               sjukhusteknikens utveckling allt bättre skall
9480:     Utvärderingen offentliggjordes 10.6.1993.          tryggas, särskilt med beaktande av behoven
9481: Den visar tydligt att VTT har en viktig ställning      inom branschens finska industri, både på kort
9482: som ett organ som driver offentlig teknologipo-        och på lång sikt. Ändringarna inom VTT startas
9483: litik, och att det finns goda grunder för dess         som bäst, så i det här skedet är det för tidigt att
9484: existens. Enligt bedömarna motsvarar dock              bedöma hur indelningen i enheter slutligen kom-
9485: forskningscentralens verksamhet inte till alla         mer att utformas. Utgångspunkten för utveck-
9486: delar förväntningarna. Bedömarna fåste särskild        landet av VTT är dock enbart en sådan strategi
9487: uppmärksamhet vid att VTT borde ha närmare             och organisation som på bästa möjliga sätt
9488: kontakter med industrin. Ett intimare samarbete        tillfredsställer det finska samhällets och indu-
9489: mellan forskningscentralen och industrin förut-        strins behov i dagens föränderliga miljö.
9490:      Helsingfors den 5 juli 1993
9491: 
9492:                                                       Handels- och industriminister Pekka Tuomista
9493:                                                 1993 vp
9494: 
9495: Kirjallinen kysymys 326
9496: 
9497: 
9498: 
9499: 
9500:                                    Aittoniemi: Asuntojen hintakehityksen hillitsemisestä mahdollisen
9501:                                        noususuhdanteen alkaessa
9502: 
9503: 
9504:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9505:    Asuntojen hinnat ovat laman aikana laske-          johdosta parin kolmen vuoden aikavälillä ollaan
9506: neet 20-60 prosenttia. Kysyntä on johtanut            samassa tilanteessa kuin vuosina 1989-1990.
9507: myös siihen, että uusien asuntojen tuotanto on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9508: romahtanut murto-osaan aikaisemmasta. Viime           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9509: kuukausien aikana kauppa on vilkastunut koron         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9510: laskun myötä ja siitä syystä, että sijoittajat ovat   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9511: alkaneet ostaa halpoja asuntoja tulevaisuuden
9512: hintaboomin varalta.                                             Miten Hallitus näkee lähiajan kehityk-
9513:    Asuntomarkkinoilla tulee vuoden aikavälillä                sen asuntokaupassa ja -tuotannossa sekä
9514: pula kaupan olevista asunnoista ja hinnat lähte-              asuntojen hintakehityksessä, ja
9515: vät jyrkkään nousuun. Tämä kehitys on jo alka-                   mitä keinoja Hallitus aikoo käyttää
9516: nut eräillä paikkakunnilla. Jyrkät hintavaihtelut             asuntorakentamiseen ja hintoihin liitty-
9517: heijastuvat rakennustoimintaan kohoavina tuo-                 vän ylikuumenemisen estämiseksi lähi-
9518: tantokustannuksina ja ylikuumenemisena, jonka                 vuosina?
9519: 
9520:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
9521: 
9522:                                             Sulo Aittoniemi
9523: 
9524: 
9525: 
9526: 
9527: 230032J
9528: 2                                       1993 vp -   KK 326
9529: 
9530: 
9531: 
9532: 
9533:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9534: 
9535:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa      seuraavien 12 kuukauden aikana. Esim. vuoden
9536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1990 toukokuussa vastaava luku oli lähes viisi
9537: olette 2 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       prosenttia. Rakennusteollisuuden Keskusliiton
9538: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    suhdanne-ennusteessa 1993: 1 todetaan, että
9539: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen      asuntojen ylitarjonnan kääntyminen hintoja
9540: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 326:       nostavaksi ylikysynnäksi ei ole todennäköistä
9541:                                                     vuosina 1993-1994. Ennusteessa todetaan
9542:           Miten Hallitus näkee lähiajan kehityk-    asuntojen hintakehityksen vakiintuvan vuoden
9543:        sen asuntokaupassa ja -tuotannossa sekä      aikana.
9544:        asuntojen hintakehityksessä, ja                 Asuntojen kysynnän vähäisyyden johdosta
9545:           mitä keinoja Hallitus aikoo käyttää       vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto ei kasva
9546:        asuntorakentamiseen ja hintoihin liitty-     vielä tänä vuonna, ja myös ensi vuonna kasvu
9547:        vän ylikuumenemisen estämiseksi lähi-        jää vähäiseksi ja ajoittuu vasta loppuvuoteen
9548:        vuosina?                                     1994. Tuotannon vähäisyydestä huolimatta on
9549:                                                     Rakennusteollisuuden Keskusliiton mukaan
9550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        markkinaehtoisen tuotannon ylitarjonta toden-
9551: vasti seuraavaa:                                    näköisempää kuin sen ylikysyntä.
9552:                                                        Koska vapaarahoitteinen tuotanto on vähäis-
9553:    Asuntojen hintojen laskun seurauksena asun-      tä, hallitus pyrkii kaikin käytössään olevin kei-
9554: tokauppa kääntyi kasvuun jo vuonna 1991. Ti-        noin ja valtiontalouden antamien mahdollisuuk-
9555: lastokeskuksessa tehdyn arvion mukaan vuonna        sien mukaan lisäämään aravalainoitettujen ja
9556: 1990 tehtiin yhteensä 60 000 asuntokauppaa.         korkotuettujen asuntojen tarjontaa. Tällä tar-
9557: Saman arvion mukaan määrä oli viime vuonna          jonnalla voidaan osaltaan ehkäistä kysynnän
9558: 71 000 kauppaa. Tilastokeskuksen tietojen mu-       tulevasta kasvusta aiheutuvia hintapaineita. Li-
9559: kaan asuntokauppa oli tämän vuoden helmi- ja        säksi vuokrasääntelyn vapauttamisen seuraukse-
9560: maaliskuussa viimevuotista vilkkaampaa.             na tapahtunut vuokra-asuntojen määrän kasvu
9561:    Huonon työllisyystilanteen ja kotitalouksien     on lisännyt asuntojen tarjontaa. Näin vuokra-
9562: epävarmojen tulo-odotuksien johdosta asunto-        asuntotilanne on toinen kuin asuntojen hinta-
9563: kaupassa ei ole lähiaikoina odotettavissa sel-      boomin alkaessa vuonna 1987.
9564: laista äkillistä kasvua, joka johtaisi hintatason       Asuntojen hintojen voimakas nousu vuosina
9565: nopeaan nousuun.                                    1987-88 oli seurausta rahamarkkinoilla tapah-
9566:    Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa tä-       tuneista äkillisistä muutoksista ja pankkien osin
9567: män vuoden helmikuussa alle kaksi prosenttia        liian avokätisestä asuntoluototuksesta. Tältä
9568: talouksista ilmoitti ostavansa varmasti asunnon     osinkin elämme nyt toisenlaista aikaa.
9569: 
9570:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
9571: 
9572:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
9573:                                          1993 vp -   KK 326                                          3
9574: 
9575: 
9576: 
9577: 
9578:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9579: 
9580:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       exempel i maj 1990 var motsvarande tai inemot
9581: f6reskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     fem procent. Byggnadsindustrins Centralför-
9582: se av den 2 juni 1993 tili vederbörande medlem       bunds konjunkturprognos 1993:1 konstaterar
9583: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       att det inte är sannolikt att överutbudet på
9584: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 326:            bostäder kommer att gå över i en prisförhöjande
9585:                                                      stor efterfrågan 1993-1994. Enligt prognosen
9586:           H ur ser Regeringen på den närmaste        kommer prisutvecklingen att stabiliseras under
9587:        tidens utveckling inom bostadshandeln         detta år.
9588:        och bostadsproduktionen samt bostads-             På grund av att efterfrågan på bostäder är
9589:        priserna, och                                 liten kommer produktionen av fritt finansierade
9590:           vilka medel ämnar Regeringen tiligri-      bostäder ännu inte att öka i år, och också nästa
9591:        pa för att förhindra en överhettning i        år blir ökningen liten och börjar först mot slutet
9592:        fråga om bostadsbyggandet och bostads-        av året. Trots att produktionen är liten är det
9593:        priserna under de närmaste åren?              enligt Byggnadsindustrins Centralförbund mer
9594:                                                      sannolikt att det råder överutbud på produktion
9595:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tili marknadspris än att det råder alltför stor
9596: samt anföra följande:                                efterfrågan.
9597:                                                          På grund av den låga volymen inom den fritt
9598:     Som en följd av att bostadspriserna sjönk        finansierade produktionen strävar regeringen
9599: började bostadshandeln öka redan 1991. Enligt        med alla tillbudsstående medel och inom ramen
9600: en beräkning av Statistikcentralen gjordes sam-      för de möjligheter statshushållningen ger att öka
9601: manlagt 60 000 bostadsköp 1990. Motsvarande          utbudet på aravabelånade och räntestödda bo-
9602: beräkning för fjolåret ger 71 000 bostadsköp.        städer. Detta utbud kan bidra tili att minska det
9603: Enligt Statistikcentralens uppgifter var bostads-    pristryck som senare tilitagande efterfrågan or-
9604: handeln livligare i februari och mars i år än        sakar. Dessutom har det ökade antalet hyresbo-
9605: under motsvarande tid i fjol.                        städer, som beror på avvecklingen av hyresregle-
9606:     Det dåliga sysselsättningsläget och de osäkra    ringen, ökat utbudet på bostäder. Därför är
9607: inkomstutsikter som hushållen har gör att vi inte    hyresbostadssituationen en annan än då bo-
9608: under den närmaste tiden har att vänta någon         stadsprisboomen vidtog 1987.
9609: plötslig ökning i bostadshandeln som snabbt              Den kraftiga stegringen i bostadspriserna
9610: kunde höja prisnivån.                                1987-88 var en följd av häftiga kast på penning-
9611:     Enligt Statistikcentralens konsumentbarome-      marknaden och av bankernas delvis alltför fria
9612: ter var det i februari mindre än två procent av de   bostadslångivning. Också i detta hänseende har
9613: tillfrågade hushållen som säkert sade sig köpa en    tiderna nu förändrats.
9614: bostad under de närmaste tolv månaderna. Tili
9615:      Helsingfors den 23 juni 1993
9616: 
9617:                                                                            Minister Pirjo Rusanen
9618:                                               1993 vp
9619: 
9620: Kirjallinen kysymys 327
9621: 
9622: 
9623: 
9624: 
9625:                                   Hiltunen: Pankkien oikeudesta käyttää palkkatuloja lainojensa
9626:                                       kuittaukseen
9627: 
9628: 
9629:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9630: 
9631:      Useat pankkilainojensa takaisinmaksussa vai-   tällaista, suurissa vaikeuksissa olevia ihmisiä
9632: . keuksiin joutuneet henkilöt ovat jääneet täysin   nöyryyttävää pankkitukimuotoa ole mielekästä
9633:   pankkien armoille sekä ulosottosäädösten vuok-    ylläpitää.
9634:   si toimeentulotukiasiakkaiksi. Ulosoton yhtey-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9635:   dessä säädetty suojaosuus kun ei riitä ihmisten   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9636:  jokapäiväiseen peruselämiseen.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9637:      Ulosmitattaessa osa henkilön työttömyys-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9638:   päivärahasta lainojen korkoihin ja lyhennyk-
9639:   siin velallinen joutuu turvautumaan toimeen-                Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
9640:   tulotukeen. Tällöin valtio ja kunnat kustanta-           ryhtyä, jotta ulosottotapauksissa velalli-
9641:   vat velallisen peruselannon hänen varsinaisen            selta ei ulosoteta niin suurta osaa tulois-
9642:   tulonsa mennessä pankeille. Kuitenkin pankki-            ta, että tämä joutuu auttamattomasti
9643:   tukijärjestelmä lienee jo niin kattava, ettei            toimeentulotuen piiriin?
9644: 
9645:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
9646: 
9647:                                            Leea Hiltunen
9648: 
9649: 
9650: 
9651: 
9652:  2300321
9653: 2                                        1993 vp -   KK 327
9654: 
9655: 
9656: 
9657: 
9658:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9659: 
9660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joka ylittää suojaosuuden. Tällä rajoituksella
9661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        estetään suojaosuuden ylittävän tulon kokomää-
9662: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      räinen ulosmittaaminen. Säännös on merkityk-
9663: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hiltusen        sellinen ennen kaikkea kaikkein pienituloisim-
9664: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 327:        mille velallisille.
9665:                                                          Samassa yhteydessä korotettiin myös suoja-
9666:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo     osuutta eli ulosmittaamatta jätettävää vähim-
9667:        ryhtyä, jotta ulosottotapauksissa velalli-    mäismäärää. Lähes 45 %:n tasokorotuksella,
9668:        selta ei ulosoteta niin suurta osaa tulois-   joka toteutettiin asetuksen muutoksella, pyrittiin
9669:        ta, että tämä joutuu auttamattomasti          siihen, että suojaosuus olisi vähintään suurim-
9670:        toimeentulotuen piiriin?                      man kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteismää-
9671:                                                      rän suuruinen. Eduskunta hyväksyi hallituksen
9672:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kaavaileman tasokorotuksen. Suojaosuutta tar-
9673: taen seuraavaa:                                      kistetaan vuosittain elinkustannusten mukaisesti
9674:                                                      oikeusministeriön päätöksellä.
9675:    Ansioeläke sekä eräät muut toimeentuloetuu-           Jos velallisen maksukyky on sairauden, työt-
9676: det tulivat ulosmittauskelpoisiksi 1.1.1990 voi-     tymyyden tai muun erityisen syyn vuoksi olen-
9677: maan tulleella lailla. Näiltä osin sovelletaan       naisesti vähentynyt, voidaan ulosmittaamaHa
9678: palkan ulosmittausta koskevia ulosottolain           jättää tavanomaista suurempi tulon määrä. Mai-
9679: säännöksiä ja rajoituksia. Ulosmittauksen ulko-      nittu säännös tuo harkinnanvaraisuutta ulosmit-
9680: puolelle jäivät kansalaisen perustoimeentulon        tausmäärään velallisen eduksi. Ongelmana tosin
9681: turvaksi tarkoitetut etuudet, kuten esim. kansan-    saattaa olla velallisten tietämättömyys sanotusta
9682: eläke, yleinen perhe-eläke sekä työttömyysturva-     mahdollisuudesta.
9683: lain mukainen peruspäiväraha. Velallisen käyt-           Oikeusministeriössä on käynnissä ulosotto-
9684: töön jäävät lisäksi eläke- tai sosiaalilainsäädän-   lainsäädännön kokonaisuudistus, jossa edetään
9685: nön nojalla määrätarkoitukseen myönnetty tuki        osittaisuudistusten tietä. Tämän uudistuksen
9686: ja korvaus.                                          yhteydessä tullaan kokonaisvaltaisesti arvioi-
9687:    Mainitun lain muutoksen yhteydessä tiuken-        maan voimassa olevien velallisensuojanormien
9688: nettiin velallisen eduksi palkan ulosmittauksen      riittävyys myös palkan ulosmittauksen osalta.
9689: rajoitussäännöksiä. Perussäännös, jonka mu-              Pankkeja ei aseteta ulosottolaissa erityisase-
9690: kaan velallisen palkasta on jätettävä ulosmittaa-    maan muihin velkojiin nähden. Parhaillaan edus-
9691: maHa kaksi kolmasosaa, kuitenkin vähintään            kunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys,
9692: asetuksessa säädetty suojaosuus, pysyi ennal-        jonka mukaan pankki ei myöskään saisi vastasaa-
9693: laan. Sitä kuitenkin täydennettiin rajoittavalla     tavallaan kuitata sellaisia yksityishenkilön tilillä
9694: säännöksellä, jonka mukaan velalliselta ei saa       olevia tai hänelle maksettavaksi osoitettuja varo-
9695: ulosmitata enempää kuin 3/4 siitä tulon osasta,      ja, joita ei saa lain mukaan ulosmitata.
9696: 
9697:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
9698: 
9699:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
9700:                                           1993 vp -   KK 327                                          3
9701: 
9702: 
9703: 
9704: 
9705:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9706: 
9707:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inkomsten som överskrider det skyddade belop-
9708: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          pet. Denna begränsning förhindrar att den in-
9709: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       komst som överskrider det skyddade beloppet
9710: dagsman Hiltunen undertecknade spörsmål nr            mäts ut till sitt fulla belopp. Stadgandet har
9711: 327:                                                  betydelse framför allt för de gäldenärer som har
9712:                                                       de allra lägsta inkomsterna.
9713:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-              Samtidigt höjdes också det skyddade belop-
9714:        geringen vidta i utsökningsfall för att inte   pet, dvs. det minimibelopp som inte får mätas ut.
9715:        en så stor del av gäldenärens inkomster        Med en nästan 45 % nivåförhöjning, som skedde
9716:        skall utmätas att denne ohjälpligen blir       genom en ändring av förordningen, försökte
9717:        beroende av utkomststöd?                       man uppnå att det skyddade beloppet skulle vara
9718:                                                       minst lika stort som det sammanlagda beloppet
9719:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av den största folkpensionen och frontmanna-
9720: anföra följande:                                      tillägget. Riksdagen antog den nivåförhöjning
9721:                                                       som regeringen hade planerat. Det skyddade
9722:    Förvärvspension samt vissa andra utkomst-          beloppet skall årligen ses över enligt levnads-
9723: förmåner blev utmätningsbara genom en lag av          kostnaderna genom beslut av justitieministeriet.
9724: den 1 januari 1990. Till dessa delar tillämpas de         Om gäldenärens betalningsförmåga på grund
9725: stadganden och begränsningar i utsökningslagen        av sjukdom, arbetslöshet eller någon annan sär-
9726: som gäller utmätning av lön. Undantagna från          skild orsak är väsentligen nedsatt, är det möjligt
9727: utmätning blev sådana förmåner som är avsedda         att låta bli att mäta ut en större andel av
9728: att trygga medborgarens basutkomst som t.ex.          inkomsten än vanligt. Detta stadgande gör ut-
9729: folkpension allmän familjepension samt grund-         mätningsbeloppet beroende av prövning till för-
9730: dagpenning enligt lagen om utkomstskydd för           mån för gäldenären. Problemet kan dock vara
9731: arbetslösa. Till gäldenärens förfogande står dess-    att gäldenären inte känner till denna möjlighet.
9732: utom understöd och ersättningar som enligt                Vid justitieministeriet pågår genom delrefor-
9733: pensions- och socia:llagstiftningen beviljas ho-      mer en totalrevidering av utsökningslagstift-
9734: nom för vissa ändamål.                                ningen. 1 samband med denna revision skall som
9735:    1 samband med ändringen av lagen skärptes          helhet bedömas om de gällande normerna för
9736: också stadgandena om begränsning av utmät-            skydd av gäldenären är tillräckliga också när det
9737: ning av lön till förmån för gäldenären. Det           gäller utmätning av lön.
9738: grundläggande stadgandet enligt vilket två tred-          Bankerna ges inte någon särställning i utsök-
9739: jedelar, eller minst det skyddade belopp som          ningslagen i förhållande till andra gäldenärer.
9740: föreskrivs i förordningen, av gäldenärens lön         För närvarande behandlas i riksdagen en propo-
9741: inte får utmätas förblev oförändrat. Det kom-         sition enligt viiken bankerna inte med en mot-
9742: pletterades emellertid med ett begränsande stad-      fordran får kvitta sådana medel på en enskild
9743:  gande enligt vilket det inte är tillåtet att av      persons konto eller sådana som skall betalas ut
9744: gäldenären mäta ut mer än 3/4 av den del av           till honom som inte enligt lag får mätas ut.
9745: 
9746:      Helsingfors den 15 juni 1993
9747: 
9748:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
9749:                                                    1993 vp
9750: 
9751: Kirjallinen kysymys 328
9752: 
9753: 
9754: 
9755: 
9756:                                      Saastamoinen ym.: Valtion mielisairaalapalvelujen keskittämisestä
9757:                                          Niuvanniemen sairaalaan Kuopioon
9758: 
9759: 
9760:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9761: 
9762:     Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 21.2.1992        kehitystä, jonka perusteella olisi syytä lakkaut-
9763: työryhmän, joka sai tehtäväksi selvittää valtion         taa kokonainen sairaala, joka on erikoistunut ns.
9764: mielisairaaloiden tilannetta ja tulevaisuutta sekä       kriminaalipotilaiden ja vaarallisten tai vaikea-
9765: niiden suhdetta sairaanhoitopiireihin. Valtion           hoitoisten potilaiden hoitoon ja mielentilalau-
9766: omistuksessa on tällä hetkellä kaksi mielisairaa-        suntoihin."
9767: laa, toinen Vaasassa (Vanhan Vaasan sairaala)               Tosiasia kuitenkin on, että potilasmäärät
9768: ja toinen Kuopiossa (Niuvanniemen sairaala).             valtion mielisairaaloissa ovat pudonneet vii-
9769: Työryhmän enemmistö ehdotti, että Vanhan                 meisten kymmenen vuoden aikana noin 520:stä
9770: Vaasan sairaala voitaisiin lakkauttaa ja toiminta        330:een. Viime vuosien kehitys on ollut erityisen
9771: keskittää yhteen sairaalaan, Niuvanniemeen.              kuvaavaa: vuonna 1986 oli hoidossa keskimää-
9772:     Työryhmän enemmistön ehdotus aiheutti                rin 474 potilasta, vuonna 1991 keskimäärin 356,
9773: luonnollisesti suurta huolta alueen kansanedus-          31.12.1992 336 potilasta, minkä jälkeen määrä
9774: tajissa. Vuoden 1992 valtiopäivillä kirjallisissa        on edelleen hitaasti laskenut.
9775: kysymyksissä n:ot 716 ja 717 kysyttiinkin lähes              Vuoden alussa voimaan tullut valtionosuus-
9776: yhtäpitävästi, minkälaisiin toimenpiteisiin halli-       uudistus tulee vaikuttamaan siihen suuntaan,
9777: tus aikoo ryhtyä turvatakseen Vanhan Vaasan              että sairaanhoitopiirien sairaalat pyrkivät hoita-
9778: sairaalan tulevaisuuden niin, että tulevaisuudes-        maan entistä enemmän my0<> niitä potilaita, joita
9779: sakin mielentilatutkimukset ja hoito tapahtuisi-         tähän saakka on hoidettu va.tion mielisairaalois-
9780: vat kahdessa valtion mielisairaalassa.                   sa.
9781:     Näissä kysymyksissä esiin tuodut Vanhan                  Kysymyksen n:o 71611992 vp perusteluissa
9782: Vaasan sairaalan säilyttämistä valtion mielisai-         todetaan edelleen, että "Vanhan Vaasan sairaa-
9783:  raalana puoltavat seikat pohjautuvat kuitenkin          lassa on saavutettu hyviä hoitotuloksia merkittä-
9784:  kansanedustajien saamaan yksipuoliseen ja har-          västi edullisemmin kuin Niuvanniemessä."
9785: haanjohtavaan, osin myös tosiasioita vääristele-             Tämäkin väite perustuu Virheellisiin tosiasioi-
9786:  vään informaatioon. Kirjallisen kysymyksen n:o          hin. Nimittäin hoitopäivän hinta on tilapäisesti
9787:  71611992 vp perusteluissa virheellisesti todetaan,      Vanhassa Vaasassa ollut edullisempi sen johdos-
9788: että Vanhan Vaasan sairaalan sairaansijamäärä            ta, että Niuvanniemen sairaalassa potilasosasto-
9789:  olisi 126. Oikea luku on 1.1.1993 lukien 107            jen saneerauksien vuoksi kahden tai kolmen
9790:  sairaansijaa.                                           osaston sairaansijat eivät ole olleet käytössä.
9791:     Samoin kysymyksen perusteluissa käsitellään          Samaan aikaan Vanhan Vaasan sairaalassa on
9792:  työryhmän tuloksia ja väitetään mm.: "Myös              potilaita ahdettu ylipaikoille ja toimittu yli
9793:  työryhmän väliraportissa 15.8.1992 päädyttiin            100 %:n kuormituksella. Tilanne normalisoituu,
9794:  kahden sairaalan säilyttämisen kannalle!" Näin          kun Niuvanniemen sairaalan osastojen viimei-
9795:  ei asia suinkaan ollut. Päinvastoin työryhmä            nen saneerausvaihe valmistuu 30.6.1993 mennes-
9796:  toteaa väliraportissaan seuraavaa: "Siihen, mis-        sä. Tämänjälkeen molempia sairaaloita on mah-
9797:  sä määrin toiminta tulee keskittää, työryhmä            dollista kuormittaa samantasoisesti, ja tällöin
9798:  ottaa kantaa loppuraportissaan." Millä hallinto-        aiempi vuosikausia jatkunut kustannusten ero
9799:  mallilla, laajuudella ja kuinka monessa yksikös-        Niuvanniemen sairaalan eduksi palautuu, sillä
9800:  sä toimintaa tulisi jatkaa, on siis vielä selvityksen   suuremman yksikön on mahdollista toimia edul-
9801:  alaisena.                                               lisemmin suoritehinnoin. Poikkeustilannetta hy-
9802:     Lisäksi kysymyksen n:o 716/1992 vp peruste-          väkseen käyttävä vertailu onkin tämän takia
9803:  luissa todetaan vielä: "Näköpiirissä ei siis ole        harhaanjohtava.
9804: 
9805: 2300321
9806: 2                                        1993 vp -   KK 328
9807: 
9808:     Kysymyksessä n:o 716/1992 vp todetaan vielä:     myös todetaan, että Vanhan Vaasan sairaalassa
9809: "Edellä oleva osoittaa, ettei kokonaistaloudel-      on viime vuosina toteutettu rakennus- ja sanee-
9810: lisia säästöjä ole saavutettavissa Vanhan Vaa-       raustöitä. Nämä rakennusinvestoinnit ovat pe-
9811: san sairaala lakkauttamalla." Kysymyksessä n:o       rustuneet Vanhan Vaasan sairaalan tulevaisuut-
9812: 717/1992 vp todetaan puolestaan, että "Talou-        ta selvittäneen työryhmän arvioon vuodelta
9813: delliset syyt puoltavat Vanhan Vaasan sairaalan      1989, jonka mukaan valtion mielisairaaloissa
9814: säilyttämistä."                                      tarvittaisiin 420 sairaansijaa. Tämä arvio on jo
9815:     Käytännössä tilanne on juuri päinvastainen       nyt osoittautunut vääräksi ja siihen perustuvat
9816: kuin edellä mainituissa kirjallisissa kysymyksissä   rakennusinvestoinnit ylimitoitetuiksi. Pelkkä ra-
9817: väitetään. Vanhan Vaasan sairaalan lakkautta-        kennusten olemassaolo ei voi olla sinänsä perus-
9818: mista puoltavat nimenomaan taloudelliset sei-        te sairaalatoiminnan ylläpitämiselle.
9819: kat. Mikäli valtion mielisairaaloiden palvelusten       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9820: kysyntä laskee nykyisestään noin 12 %:lla, mah-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9821: tuisivat kaikki valtion mielisairaaloiden potilaat   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9822: Niuvanniemen sairaalaan. Tällöin toiminnan           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9823: keskittämisellä saavutettaisiin nykytilanteeseen
9824: verrattuna noin 26 miljoonan markan vuotuiset                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9825: säästöt, mikä on yksinkertaisin laskelmin osoi-              ryhtyä valtion mielisairaalapalvelujen
9826: tettavissa.                                                  keskittämiseksi   valtiontaloudellisista
9827:     Edellä mainittujen kysymysten perusteluissa              syistä Niuvanniemen sairaalaan?
9828:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
9829: 
9830:          Riitta Saastamoinen             Heikki Riihijärvi           Iivo Polvi
9831:          Timo Ihamäki                    Kari Häkämies               Pirkko Laakkonen
9832:          Eeva Turunen                    Kari Rajamäki               Esko Jokiniemi
9833:          Marja-Liisa Tykkyläinen         Kerttu Törnqvist            Mirja Ryynänen
9834:                    Kalle Röntynen                             Seppo Kääriäinen
9835:                                          1993 vp -   KK 328                                             3
9836: 
9837: 
9838: 
9839: 
9840:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9841: 
9842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mioon valtion mielisairaaloiden ensisijaiset teh-
9843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tävät ja työnjaon sairaanhoitopiirien kanssa.
9844: olette 2 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        Tämän ns. VALMISTA-työryhmän tuli selvi-
9845: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tyksessään myös ottaa huomioon sosiaali- ja
9846: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Saastamoisen      terveysministeriön lasten- ja nuorten psykososi-
9847: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         aalista hyvinvointia edistävien palvelujen johto-
9848: 328:                                                 ryhmän toimenpide-ehdotukset. Työryhmän
9849:                                                      määräaika päättyi vasta 31.5.1993.
9850:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Vastauksissani kirjallisiin kysymyksiin n:ot
9851:        ryhtyä valtion mielisairaalapalvelujen        716 ja 717/1992 vp totesin, että valtion mielisai-
9852:        keskittämiseksi   valtiontaloudellisista      raaloissa annettava hoito on luonteeltaan erityis-
9853:        syistä Niuvanniemen sairaalaan?               tason sairaanhoitoa. Siksi on tarkoituksenmu-
9854:                                                      kaista keskittää hoito riittävästi. Valtion mieli-
9855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sairaaloiden tehtäviä koskevan valmistelutyön
9856: vasti seuraavaa:                                     ollessa vielä kesken ei tuolloin ollut edellytyksiä
9857:                                                      ottaa kantaa työryhmän ehdotukseen valtion
9858:    Kirjallisissa kysymyksissä n:ot 716 ja 7171       mielisairaaloiden keskittämisestä Niuvanniemen
9859: 1992 vp on käsitelty samaan asiaan, eli valtion      sairaalaan.
9860: mielisairaaloiden asemaa ja toiminnan sisällön          Vastauksissani totesin myös, että Vanhan
9861: kehittämistä koskevaan selvitystyöhön, liittyviä     Vaasan sairaalassa on tehty huomattavia raken-
9862: erimielisyyksiä. Näihin kirjallisiin kysymyksiin     nus- ja saneeraustöitä. Valtion varoja on projek-
9863: antamissani vastauksissa olen todennut valtion       tin päättyessä 1994 investoitu noin 50 miljoonaa
9864: mielisairaalapalvelujen keskittämisestä seuraa-      markkaa. Valtion talouden kannalta on tarkoi-
9865: vaa.                                                 tuksenmukaista, että Vanhan Vaasan sairaala
9866:    Sosiaali- ja terveyshallitus asetti 21.2.1992     kykenee myymään kunnille niiden tarvitsemia
9867: työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa ja         sellaisia psykiatrista erityisosaamista edellyttä-
9868: arvioida valtion mielisairaaloiden nykytilanne ja    viä palveluja, joita kuntien ei ole tarkoituksen-
9869: tehtävät sekä selvittää niiden suhde sairaanhoi-     mukaista tuottaa. Sosiaali- ja terveysministeriön
9870: topiireihin. Työryhmän tuli myös selvittää kun-      huomion kohteena on erityisesti ollut vaikeahoi-
9871: tien uudistetun valtionosuusjärjestelmän vaiku-      toisten nuorten psykososiaalisten palvelujen jär-
9872: tukset valtion mielisairaaloiden toimintaan sekä     jestäminen vastaamaan tarvetta nykyistä parem-
9873: selvittää, miten valtion mielisairaaloiden toimin-   min.
9874: ta tulevaisuudessa resurssoidaan.                       VALMISTA-työryhmän työ on nyttemmin
9875:    Työryhmä, joka otti nimekseen VALMISKO            saatettu päätökseen ja sen yksimielinen mietintö
9876: 2, esitti mietinnössään 31.12.1992 muun ohella,      on luovutettu 11.6.1993. Työryhmä on selvitellyt
9877: että valtion mielisairaaloiden toiminta keskitet-    laajasti valtion mielisairaaloiden toimintaa ja
9878: täisiin Niuvanniemen sairaalaan. Ylimenokau-         tehtäviä sekä muun muassa yhteistyötä sairaan-
9879: den aikana selviäisi lopullisesti valtionosuus-      hoitopiirien kanssa.
9880: uudistuksen vaikutus valtion mielisairaaloiden          Työryhmän näkemyksen mukaan on tarkoi-
9881: potilasmäärän kehitykseen. Jo tänä aikana olisi      tuksenmukaista hyödyntää valtion mielisairaa-
9882: keskitetyssä potilasohjauksessa lähdettävä toi-      loiden uudisrakennuksia ja vastikään peruskor-
9883: minnan keskittämiseen Niuvanniemen sairaa-           jattuja tiloja sekä kokenutta ja ammattitaitoista
9884: laan. Työryhmä oli tältä osin erimielinen.           henkilökuntaa. On myös huolehdittava siitä,
9885:    Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa oli      että valtion mielisairaalat eivät muodostu vain
9886: vastausta annettaessa, että sosiaali- ja terveys-    vaikeita ja vaarallisia potilaita hoitaviksi, jolloin
9887: hallitus oli samoin 21.2.1992 asettanut toisen       yleiset hoitoedellytykset ja myös henkilökunnan
9888: työryhmän selvittämään valtion mielisairaaloi-       työskentelyolosuhteet heikkenevät. VALMIS-
9889: den toiminnan kehittämistarpeet ottaen huo-          TA-työryhmä arvioi hoidollisin perustein, että
9890: 4                                        1993 vp -    KK 328
9891: 
9892: 1990-luvulla tarvitaan vähintään 320 sairaansi-      vaikeahoitoisia päihteiden ja huumeiden käyttä-
9893: jaa valtion mielisairaaloissa. Lähinnä kunnallis-    jiä.
9894: taloudelliset syyt voivat lähivuosina tilapäisesti       Pidän työryhmän esittämää vaarallisten ja
9895: johtaa potilasmäärän olennaiseen vähentymi-          muutoin vaikeahoitoisten nuorten sekä mielisai-
9896: seen.                                                raiden ja muiden vaarallisten ja vaikeahoitoisten
9897:     VALMISTA-työryhmän kåsitys on, että toi-         päihteiden ja huumeiden käyttäjien hoidon ke-
9898: minnan kannalta on tarkoituksenmukaista edel-        hittämistä erittäin tärkeänä asiana. Käytäntö on
9899: leen ylläpitää nimenomaan hoidollisista syistä       osoittanut, että näiden potilasryhmien hoidon
9900: kahta valtion mielisairaalaa. Jos palvelujen ky-     kehittäminen kunnallisen järjestelmän piirissä
9901: syntä vastoin työryhmän odotuksia laskee rat-        on varsin ongelmallista. Sosiaali- ja terveysmi-
9902: kaisevasti jonkin tietyn rajan alapuolelle Goka      nisteriössä tullaan tämän vuoksi jatkovalmiste-
9903: lienee noin 240 sairaansijaa), on mahdollista,       lussa ottamaan huomioon VALMISTA-työryh-
9904: ettei kahta sairaalaa ole tarkoituksenmukaista       män asiaa koskeva laaja selvitystyö ja yksimieli-
9905: ylläpitää.                                           nen ehdotus.
9906:     Työryhmä ehdottaa lisäksi, että sosiaali- ja         Yksimielisessä VALMIST A-työrymässä on
9907: terveysministeriössä tehtäisiin periaatepäätös       ollut sekä Vanhan Vaasan sairaalan että Niu-
9908: vaarallisten ja muutoin vaikeahoitoisten nuorten     vanniemen sairaalan johdon ja henkilöstön
9909: hoitoyksikon perustamisesta. Työryhmä katsoo         edustus. On toivottavaa, että valtion mielisairaa-
9910: myös, että valtion mielisairaalat ovat sopivia       loiden asemaa ja toiminnan sisällön kehittämistä
9911: hoitopaikkoja vaarallisille ja vaikeahoitoisille     koskevaa valmistelutyötä voidaan jatkaa ilman
9912: mielisairaille päihteiden ja huumeiden käyttäjil-    sitä sairaaloiden ja niiden henkilöstön välistä
9913: le. Työryhmä esittää selvitettäväksi, olisiko tar-   kiistelyä, joka valitettavasti on ollut tähänastisel-
9914: peen perustaa valtion mielisairaalaan yksikkö,       le valmistelulle leimallista.
9915: jossa voitaisiin hoitaa myös muita vaarallisia ja
9916: 
9917:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1993
9918: 
9919:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9920:                                          1993 vp -   KK 328                                           5
9921: 
9922: 
9923: 
9924: 
9925:                                     Tili Riksdagens Herr Ta_lman
9926: 
9927:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen         februari I992 med uppgift att utreda behovet att
9928: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise av       utveckla verksamheten vid statens sinnesjukhus
9929: den 2 juni I993 tili vederbörande medlem av          med beaktande av sjukhusens primära uppgifter
9930: statsrådet översänt följande av riksdagsman          och arbetsfördelningen i förhåliande tili sjuk-
9931: Saastamoinen m.fl. undertecknade spörsmål nr         vårdsdistrikten. Denna s.k. VALMISTA-arbets-
9932: 328:                                                 grupp hade tili uppgift att i sin utredning även
9933:                                                      beakta de förslag tili åtgärder som framstälits av
9934:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       1edningsgruppen för service som främjar barns
9935:        ta för att statens sinnessjukhustjänster av   och ungdomars psykosociala vä1befinnande. Ar-
9936:        statsekonomiska orsaker skali koncen-         betsgruppens tidsfrist gick ut först den 31 maj
9937:        treras tili Niuvanniemi sjukhus?              1993.
9938:                                                         I mina svar på spörsmålen nr 7I6 och 7I71
9939:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        I992 rd konstaterade jag att den vård som ges
9940: anföra föijande:                                     vid statens sinnessjukhus är högspecia1iserad
9941:                                                      sjukvård. Därför är det ändamålsenligt att kon-
9942:     I spörsmålen nr 7I6 och 7I711992 rd har          centrera vården tiliräckligt. Då beredningsarbe-
9943: behandiats de meningsskiljaktigheter som ansiu-.     tet som gäller statens sinnessjukhus uppgifter
9944: ter sig tili detta ärende, dvs. oenigheten i fråga   fortfarande var på hälft, fanns det vid den
9945: om det utredningsarbete som gäller statens sin-      tidpunkten inte några förutsättningar att ta stäli-
9946: nessjukhus ställning och utvecklandet av verk-       ning tili arbetsgruppens förslag att centra1isera
9947: samheten vid dessa. I svaren på spörsmålen           statens sinnessjukhus tili Niuvanniemi sjukhus.
9948: konstatarade jag följande om en centralisering av       I mina svar konstaterade jag också att det vid
9949: tjänsterna vid statens sinnessjukhus.                Gam1a Vasa sjukhus har utförts betydande
9950:     Social- och hälsostyrelsen tillsatte den 2I      byggnads- och saneringsarbeten. När projektet
9951: februari I992 en arbetsgrupp med uppgift att         slutförs I994 har ca 50 milj. mk investerats av
9952: kartlägga och värdera nuläget vid statens sinnes-    stat1iga medel. Med tanke på statsekonomin är
9953: sjukhus samt uppgiftsfördelningen i förhållande      det ändamå1senligt att Gamla Vasa sjukhus kan
9954: tili sjukvårdsdistrikten. Arbetsgruppen hade         sälja sådana nödiga tjänster tili kommunerna
9955: även tili uppgift att utreda hur kommunernas         som kräver psykiatriska specialkunskaper och
9956: förnyade statsande1ssystem inverkar på verk-         som det för kommunerna inte är ändamå1senligt
9957: samheten vid statens sinnessjukhus samt att          att producera. Social- och hälsovårdsministeriet
9958: utreda hur verksamheten vid dessa i framtiden        har fåst särski1d uppmärksamhet vid anordnan-
9959: skall finansieras.                                   det av psykosocia1a tjänster för ungdomar med
9960:     Arbetsgruppen,      som      antog     namnet    svåra problem för att servicen bättre än förut
9961: VALMISKO 2, framförde i sitt betänkande av           skall matsvara behovet.
9962: den 3I december 1992 bl.a. att verksamheten vid         VALMISTA -arbetsgruppens arbete är nu
9963: statens sinnessjukhus skali koncentreras tili Niu-   slutfört och den av1ät sitt enhälliga betänkande
9964: vanniemi sjukhus. Under övergångsperioden b1ir       den II juni I993. Arbetsgruppen utredde i om-
9965: det slutgiltigt klart hur statsandelsreformen in-    fattande utsträckning sinnessjukhusens verk-
9966: verkar på anta1et patienter vid dessa sinnessjuk-    samhet och uppgifter samt bl.a. samarbetet med
9967: hus. Redan under denna tid borde man i fråga         sjukvårdsdistrikten.
9968: om den centraliserade patienthänvisningen över-         En1igt arbetsgruppens uppfattning är det än-
9969:  gå till en centra1isering av verksamheten tili      damålsenligt att utnyttja nybyggnaderna och de
9970:  Niuvanniemi sjukhus. Arbetsgruppen var oenig i      nyss renoverade 1okaliteterna vid statens sinnes-
9971:  denna fråga.                                        sjukhus samt sjukhusens erfarna och yrkes-
9972:     Vid tiden för svaret visste socia1- och hälso-   skickliga personal. Man bör även sörja för att
9973:  vårdsministeriet om att social- och hä1sostyrel-    statens sinnessjukhus inte blir inrättningar som
9974:  sen även hade tillsatt en arbetsgrupp den 2I        endast vårdar svåra och farliga patienter, varvid
9975: 6                                        1993 vp -   KK 328
9976: 
9977: de allmänna vårdförutsättningarna och även           kar rusmedel och narkotika. Arbetsgruppen fö-
9978: personalens arbetsförhållanden blir sämre.           reslår att det utreds om det finns behov att
9979: VALMISTA-arbetsgruppen uppskattar på                 inrätta en enhet vid ett statligt sinnessjukhus, där
9980: vårdmässiga grunder att minst 320 bäddplatser        man kunde vårda även andra farliga och svår-
9981: kommer att behövas vid statens sinnessjukhus         skötta rusmedels- och narkotikamissbrukare.
9982: under 1990-talet. Främst kommunalekonomis-              Jag betraktar i enlighet med arbetsgruppens
9983: ka omständigheter kan under de närmaste åren         förslag utvecklandet av vården för ungdomar
9984: tillfålligt leda till en väsentlig minskning i an.   som är farliga och svårskötta samt mentalt sjuka
9985: talet patienter.                                     och övriga farliga och svårskötta rusmedels- och
9986:     Enligt VALMISTA-arbetsgruppens uppfatt-          narkotikamissbrukare vara en ytterst viktig sak.
9987: ning är det med tanke på verksamheten ända-          I praktiken har det visat sig vara problematiskt
9988: målsenligt att fortsättningsvis uttryckligen av      att utveckla vården av dessa patientgrupper
9989: vårdmässiga orsaker upprätthålla två statliga        inom ramen för det kommunala systemet. Vid
9990: sinnessjukhus. Om efterfrågan på tjänster mot        social- och hälsovårdsministeriet kommer man
9991: arbetsgruppens förmodan sjunker på ett avgö-         därför i samband med den fortsatta beredningen
9992: rande sätt under en viss gräns (som torde vara       att beakta VALMISTA-arbetsgruppens omfat-
9993: omkring 240 bäddplatser), är det möjligt att det     tande utredning och enhälliga förslag.
9994: inte längre är ändamålsenligt att upprätthålla          I den enhälliga VALMISTA-arbetsgruppen
9995: två sjukhus.                                         ingick representanter för både ledningen och
9996:     Arbetsgruppen föreslår dessutom att social-      personalen vid Gamla Vasa sjukhus och Niuvan-
9997: och hälsovårdsministeriet skall fatta ett princip-   niemi sjukhus. Det är önskvärt att beredningsar-
9998: beslut om inrättande av en vårdenhet för farliga     betet som gäller statens sinnessjukhus ställning
9999: och i övrigt svårskötta ungdomar.                    och verksamhet kan fortgå utan den polemik:
10000:     Arbetsgruppen anser också att statens sinnes-    mellan sjukhusen och deras personai som be-
10001: sjukhus är lämpliga vårdplatser för farliga och      klagligt nog har präglat beredningen hittills.
10002: svårskötta mentalt sjuka personer som missbru-
10003:      Helsingfors den 1 juli 1993
10004: 
10005:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10006:                                               1993 vp
10007: 
10008: Kirjallinen kysymys 329
10009: 
10010: 
10011: 
10012: 
10013:                                   Vistbacka: Helsinki-Vantaan lentokentän kotimaan terminaalin
10014:                                       vammaispalveluista
10015: 
10016: 
10017:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10018: 
10019:    Helsinki-Vantaan lentoasemalle on valmistu-      päiväjärjestyksestä helposti ja vähäisin kustan-
10020: nut muutama kuukausi sitten uusi kotimaan           nuksin.
10021: lentoterminaali. Terminaali on laaja ja tyydyttää      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10022: kotimaan lentoliikenteen matkustajien tarpeet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10023: pitkälle tulevaisuuteen.                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10024:    Uuden kotimaan lentoterminaalin varuste-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10025: tasossa ja palveluissa on havaittu vakavia puut-
10026: teita lähinnä liikuntavammaisten kohdalla.                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että Hel-
10027: Huolimatta uudenaikaisesta varustelusta ja tek-            sinki-Vantaan lentokentän uuden koti-
10028: niikasta on liikuntavammaisen rullatuolipoti-              maan liikenteen terminaalin vammais-
10029: laan mahdotonta päästä koneesta kentän ulko-               palveluissa ja varustelussa on puutteita,
10030: puolelle, koska rullatuoleja ei ole varattu                ja
10031: matkustajien käyttöön. Tästä on useita käytän-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10032: nön esimerkkejä. Puute on hoidettavissa pois               tilanteen korjaamiseksi?
10033: 
10034:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
10035: 
10036:                                          Raimo Vistbacka
10037: 
10038: 
10039: 
10040: 
10041: 230032]
10042: 2                                        1993 vp -   KK 329
10043: 
10044: 
10045: 
10046:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10047: 
10048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lissa ja terminaalien välillä sekä koneisiin siirryt-
10049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        täessä. Vilkkaina aikoina kaikki pyörätuolit
10050: olette 2 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        saattavat olla käytössä ja matkustaja joutuu
10051: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tällöin odottamaan. Tällaisen tilanteen varalta
10052: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo Vist-       matkutaja voi ilmoittaa etukäteen yhtiön virkai-
10053: backan kirjallisen kysymyksen n:o 329:               lijalle saapuvansa lentoasemalle ilman pyörä tuo-
10054:                                                      lia. Lentoyhtiö toimittaa määräasemalle tiedon
10055:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Hel-   tällaisesta matkustajasta ilman erillispyyntöä-
10056:        sinki-Vantaan lentokentän uuden koti-         kin.
10057:        maan liikenteen terminaalin vammais-              Finnair Oy:n tietoon ei ole tullut huomautuk-
10058:        palveluissa ja varustelussa on puutteita,     sia siitä, että Helsinki-Vantaan lentokentän koti-
10059:        ja                                            maan terminaalin matkustajia varten ei olisi
10060:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       varattu riittävästi pyörätuoleja. Mikäli tarvetta
10061:        tilanteen korjaamiseksi?                      ilmenee, kustannuksia ei yhtiön taholta pidetä
10062:                                                      esteenä tilanteen korjaamiseksi.
10063:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Lentokoneeseen siirtymistä helpottavat mat-
10064: taen seuraavaa:                                      kustajasillat, joita kotimaan terminaalissa on
10065:                                                      matkustajamäärään nähden enemmän (seitse-
10066:    Liikenneministeriö asetti vuonna 1988 laa-        män) kuin kansainvälisen liikenteen terminaalis-
10067: japohjaisen vammaiskuljetustyöryhmän, joka           sa (yksitoista). Suihkukonekalustoa pienemmän
10068: asiantuntijana kuuli muun muassa silloista           kaluston osalta asematasotila ei valitettavasti ole
10069: ilmailuhallitusta. Työryhmän mietinnössä tode-       mahdollistanut ratkaisua, jossa pyörätuolilla
10070: taan, että vammaiset matkustajat ovat yleisesti      liikkuva matkustaja voisi omin avuin päästä
10071: olleet tyytyväisempiä lentoliikenteen kuin muun      koneeseen siltaa myöten, mutta avustustarve
10072: joukkoliikenteen palveluihin.                        tässäkin konetyypissä on vähäisempi, kuin jos
10073:    Helsinki-Vantaan lentoaseman kotimaan ter-        näin pientä konetyyppiä ei otettaisi lainkaan
10074: minaalin suunnittelussa on noudatettu Suo-           matkustajasiltoihin.
10075: men rakentamismääräyskokoelman määräyksiä                Uusia keinoja koneeseen siirtymiseksi ja siitä
10076: vammaistilojen suunnittelusta.                       poistumiseksi matkustajasiltojen puuttuessa on
10077:    Suunnitteluaikana rakennushallitus on ilmai-      kehitelty muissa maissa, esimerkiksi Kanadassa.
10078: lulaitoksen konsulttina esitellyt suunnitelmat       Edellä mainitun vammaiskuljetustyöryhmän
10079: Vantaan kaupungin vammaisneuvostolle, joka           mietinnössä korostetaankin kansainvälisen kehi-
10080: teki myös tutustumiskäynnin kotimaan termi-          tyksen seuraamisen merkitystä.
10081: naaliin sen käyttöönoton jälkeen. Terminaalin            Euroopan liikenneministerikonferenssin alai-
10082: tilat todettiin selkeiksija vammaistenkin kannal-    sena toimiva vammaiskuljetustyöryhmä on jo
10083: ta toimiviksi.                                       useampia vuosia seurannut joukkoliikenteen ke-
10084:    Näkövammaisten Keskusliiton ja Helsingin          hitystä jäsenmaissaan, järjestänyt asiantuntija-
10085: alueen näkövammaisyhdistyksen tutustumis-            seminaareja ja laatinut suosituksia eri liikenne-
10086: käyntien jälkeen terminaaliin on sittemmin tehty     muotojen osalta. Työryhmän viime huhtikuussa
10087: joitakin pieniä korjauksia ja parannuksia. Kaik-     pitämässä kokouksessa sovittiin, että työryhmän
10088: ki ryhmät ovat olleet tyytyväisiä palveluihin ja     tulevassa työskentelyssä tullaan entistä enem-
10089: varusteisiin.                                        män kiinnittämään huomiota myös lentolii-
10090:    Vammaisten matkustajien avustaminen kuu-          kenteen palvelutasoon. Tämän työn alulle pane-
10091: luu maapalveluista huolehtivan yhtiön, eli tässä     miseksi ja tietojen keräämiseksi tullaan järjestä-
10092: tapauksessa Finnair Oy:n, toimialaan. Koti-          mään asiantuntijaseminaari Euroopan siviili-
10093: maan terminaaliin Finnair Oy on hankkinut viisi      ilmailukonferenssin ECAC:n ja työryhmän yh-
10094: pyörätuolia matkustajille, jotka jättävät oman       teistyönä. Suomella on edustuksensa työryhmäs-
10095: tuolinsa kuljetettavaksi tai tarvitsevat muutoin     sä ja ECAC:ssä. Viimeisin kansainvälinen tieto
10096: apua. Näitä pyörätuoleja voi käyttää terminaa-       pyritään jakamaan laajalti.
10097:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1993
10098: 
10099:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
10100:                                           1993 vp -   KK 329                                          3
10101: 
10102: 
10103: 
10104:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10105: 
10106:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stolar kan användas i eller mellan terminaieroa
10107: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           samt vid övergången till flygplanet. Om trafiken
10108: av den 2 juni 1993 tili vederbörande medlem av        är livlig kan det hända att alla rullstolar är
10109: statsrådet översänt följande av riksdags-             upptagna och passageraren blir då tvungen att
10110: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            vänta. Dettakan undvikas genom att passagera-
10111: nr 329:                                               ren på f6rhand meddelar bolaget att hanlhon
10112:                                                       anländer till flygplatsen utan rullstol. Flygbola-
10113:           Är Regeringen medveten om att det           get förmedlar även informationen vidare till
10114:        vid den nya terminalen för inrikes flyg-       destinationsorten utan särskild begäran. ·
10115:        trafik vid Helsingfors-Vanda flygplats            Inga anmärkningar gällande otillräckligheten
10116:        finns brister i servicen och utrustningen      av rullstolar för passagerare i inrikes terminalen
10117:        för handikappade och                           på Helsingfors-Vanda flygplats har kommit tili
10118:           vilka åtgärder ämnar den vidta för att      Finnair Oy:s kännedom. Om tilläggsbehov upp-
10119:        rätta tili situationen?                        står, anser bolaget att kostnaderoa inte utgör ett
10120:                                                       hinder för att korrigera läget.
10121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Övergången tili flygplan underlättas av passa-
10122: anföra följande:                                      gerarbryggoroa, vars antal i förhållande tili pas-
10123:                                                       sagerarantalet är högre i inrikes terminalen (sju)
10124:    Trafikministeriet tilisatte år 1988 en bredbasig   än i utrikes terminalen (elva). Beträffande mindre
10125: arbetsgrupp för transport av handikappade.            flygplan än reaflygplan; ger ramputrymmena inte
10126: Som experthjälp anlitade man bland annat den          beklagligtvis möjligheter för rullstolsbundna re-
10127: dåvarande luftfartsstyrelsen. 1 arbetsgruppens        senärer att själva förflytta sig ombord på planet
10128: betänkande konstateras att handikappade rese-         längs bryggan, men också i dessa fall är behovet
10129: närer allmänt har varit nöjdare med flygtrafik-       av bistånd mindre än om dessa flygplanstyper
10130: servicen än med servicen i övrig kollektivtrafik.     inte alls togs tili passagerarbryggoroa.
10131:    Vid planeringen av inrikes terminalen vid             Nya metoder att förflytta sig tili och från
10132: Helsingfors-Vanda flygplats har man iakttagit         flygplanet då passagerarbryggor saknas har ut-
10133: bestämmelseroa i Finlands byggbestämmelse-            vecklats i många länder, exempelvis Kanada.
10134: samling gällande utrymmen för handikappade.           Den ovannämnda arbetsgruppen för transport
10135: Under planeringens lopp har byggnadsstyrelsen         av handikappade betonar därför i sitt betänkan-
10136: i egenskap av konsult för luftfartsverket presen-     de vikten av att följa med den interoationella
10137: terat pianeroa f6r Vanda handikappråd, som            utvecklingen.
10138: även besökte inrikes terminalen efter att den            Arbetsgruppen för transport av handikappa-
10139: tagits i bruk. Terminalutrymmena ansågs vara          de, som underlyder den Europeiska trafikminis-
10140: ändamålsenliga och funktionella även ur handi-        terkonferensen, har redan under många års tid
10141: kappadessynpunkt.                                     följt med kollektivtrafikens utveckling i med-
10142:    Efter informationsbesök av De Synskadades          lemsländeroa, anordnat specialistseminarier och
10143: centralförbund och Helsingin alueen näkövam-          uppgjort rekommendationer för olika trafikfor-
10144: maisyhdistys har man sedermera gjort några            mer. 1 sitt möte i aprill993 beslöt arbetsgruppen
10145: smärre ändringar och förbättringar i terminalen.      att i fortsättningen fästa allt större uppmärksam-
10146: Alla grupper har varit nöjda med servicen och         het vid flygtrafikens servicenivå. För att inleda
10147: utrustningen.                                         arbetet och uppsamlingen av information kom-
10148:    Biståendet av handikappade resenärer tillhör       mer arbetsgruppen tillsammans med den Euro-
10149: verksamhetsområdet för det bolag som svarar för       peiska civilflygkonferensen, ECAC, att anordna
10150: ground servicen, i detta fall Finnair Oy. Finnair     ett specialistseminarium. Finland är represente-
10151: Oy har tili inrikes terminalen skaffat fem rullsto-   rat i såväl arbetsgruppen som i ECAC. Man
10152: lar för passagerare som lämnar sin egen stol f6r      strävar tili en omfattande spridning av de senaste
10153: transport eller annars behöver hjälp. Dessa rull-     interoationella rönen.
10154: 
10155:      Helsingfors den 30 juni 1993
10156: 
10157:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
10158:                                                  1993 vp
10159: 
10160: Kirjallinen kysymys 330
10161: 
10162: 
10163: 
10164: 
10165:                                     Vistbacka: Postilinjat Gold Linen toimintaperiaatteista
10166: 
10167: 
10168:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10169: 
10170:    Postilinjat on Posti-Telen yrityskokonaisuu-        On perusteltua kysyä, voiko valtion liikelaitok-
10171: teen kuuluva yritys. Se harjoittaa Gold Line           sen sisaryhtiö harjoittaa tämänkaltaista toimin-
10172: -yritysnimikkeen puitteissa tilausmatkaliiken-         taa.
10173: nettä linja-autoilla. Liikennöinti tapahtuu vii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10174: teen eri liikennealueeseen rakentuvan järjestel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10175: män toimesta.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10176:    Julkisuuteen on tullut tietoja siitä, että Gold     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10177: Linen toimesta harjoitettaisiin epätervettä kil-
10178: pailua verrattuna muihin samalla alalla toimiviin                Onko Hallitus tietoinen Postilinjat
10179: yrityksiin. Gold Linen tarjoukset ovat usein                  Gold Linen tilausmatkojen epäterveistä
10180: olleet alle ohjehintojen ja kirjallisiin tarjouksiin          kilpailumenetelmistä ja veronkiertome-
10181: on jopa sisällytetty vaatimus kerätä matkus-                  nettelyistä, ja mihin toimiin se aikoo
10182: tajilta kuljettajalle verotuksen ohittava kolehti.            asiassa ryhtyä?
10183:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1993
10184:                                             Raimo Vistbacka
10185: 
10186: 
10187: 
10188: 
10189: 2300321
10190: 2                                         1993 vp -   KK 330
10191: 
10192: 
10193: 
10194: 
10195:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10196: 
10197:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paikkakunnilla eri puolilla maata. Myyntitoi-
10198: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mistot toimivat tulosvastuisesti ja ne voivat
10199: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oman tuloskehityksensä mukaan hinnoitella
10200: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            ajonsa. Muutamilla paikkakunnilla on myynti-
10201: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         toimistoilla ollut tietyille asiakkaille ns. tutustu-
10202: sen n:o 330:                                          mistarjouksia, joiden tarkoitus on ollut tehdä
10203:                                                       uudet tuotteet ja uusi yrittäjä tunnetuksi mark-
10204:           Onko Hallitus tietoinen Postilinjat         kinoilla. Markkinoille menon hinnoittelu on ai-
10205:        Gold Linen tilausmatkojen epäterveistä         heuttanut ymmärrettävää huomiota kilpailijoi-
10206:        kilpailumenetelmistä ja veronkiertome-         den keskuudessa varsinkin kilpailluilla tilaus-
10207:        nettelyistä, ja mihin toimiin se aikoo         ajomarkkinoilla. Uusien myyntitoimistojen ja
10208:        asiassa ryhtyä?                                myyjien aktiivisuuden myötä syntyy myös vir-
10209:                                                       heitä. Kysymyksessä mainittu tarjoushinnoit-
10210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          telu, jossa asiakas halusi maksaa päivärahan
10211: vasti seuraavaa:                                      osuuden kuljettajalle, on esimerkki tällaisesta.
10212:                                                       Menettely oli Postilinjojen toimintapolitiikan
10213:    Kysymyksen johdosta hankitussa lausunnos-          vastainen ja uudet, tarkentavat toimintaohjeet
10214: sa Postilinjat toteaa seuraavaa:                      on jo annettu.
10215:    "Postin linja-autoliikenne on toiminut perin-         Postilinjojen Gold Line -toimistojen hinnoit-
10216: teisesti maaseudun joukkoliikenteen hoitajana.        telu on tuoreen selvityksen mukaan paikkakun-
10217: Samalla kun maaseudun vakiovuorojen kysyntä           nittain markkinoiden keskiarvoa, kun asiaa mi-
10218: on jyrkästi laskenut on tämä toimintamuoto            tataan myytyjen matkojen osuutena tehdyistä
10219: käynyt kannattamattomaksi. Postin ja tele-            tarjouksista. Tilausliikenteen tiukat kannatta-
10220: laitoksen liikelaitostuttua 1990 Postin linja-        vuusvaatimukset ovat johtamassa mieluum-
10221: autoliikenne organisoitiin uudelleen Postilinjat-     minkin hinnoittelun kiristymiseen. Postilinjat
10222: nimiseksi tulosyksiköksi. Samalla Postilinjat sai     toimii tilausajomarkkinoilla täysin samoilla eh-
10223: tavoitteen sopeuttaa toimintansa siten, että sen      doilla kuin alan muutkin yrittäjät. Markki-
10224: toiminnallinen tulos on liiketaloudellisesti järke-   noille on menty avoimesti ja terveitä kilpailu-
10225: vä. Välttyäkseen laajoilta ja liiketoiminnan kan-     periaatteita ja alaa ohjaavia sääntöjä noudat-
10226: nalta epätarkoituksenmukaisilta saneerauksilta        taen."
10227: Postilinjat aloitti vuonna 1991 panostuksen ti-           Tilausajomarkkinoilla kilpailu on kovaa ja
10228: lausliikenteeseen ja erityisen Gold Line -tuote-      liikenneministeriö seuraa luonnollisesti tarkoin,
10229: nimen alla kehitettyyn kotimaan valmismatka-          että liikenteen harjoittamista koskevia säännök-
10230: tarjontaan.                                           siä noudatetaan. Postilinjat Gold Linen toimin-
10231:    Tällä hetkellä Postilinjoilla on 12 Gold Line      nasta ministeriölle ei ole tullut valituksia eikä
10232: -myyntitoimistoa linjaliikennettä harjoittavilla      muutakaan kielteistä palautetta.
10233: 
10234:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1993
10235:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
10236:                                           1993 vp -   KK 330                                           3
10237: 
10238: 
10239: 
10240: 
10241:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10242: 
10243:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningskontoren har resultatansvar och de kan
10244: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          enligt sin resultatutveckling prissätta sina resor.
10245: medlem av statsrådet översänt följande av             På vissa orter har försäljningskontoren erbjudit
10246: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade             några kunder så kallade introduktionserbjudan-
10247: spörsmål nr 330:                                      den med avsikt att marknadsföra en ny företaga-
10248:                                                       re samt nya produkter. Prissättningen i samband
10249:           Är Regeringen medveten om Postilin-         med marknadsföringen har väckt förståelig upp-
10250:        jat Gold Line beställningsresors osunda        märksamhet bland konkurrenter, i synnerhet på
10251:        konkurrensmetoder och sätt att kringgå         den rätt skarpa beställningstrafiksmarknaden.
10252:        beskattning och vilka åtgärder ämnar           Det kan också begås fel när nya försäljningskon-
10253:        den vidta i det nämnda fallet?                 tor och försäljare handlar aktivt. Det i spörsmå-
10254:                                                       let nämnda priset på erbjudandet där kunden
10255:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ville betala dagstraktamentets andel åt chauffö-
10256: anföra följande:                                      ren är ett exempel på detta. Tillvägagångssättet
10257:                                                       strider mot Postilinjats verksamhetspolitik och
10258:    I sitt utlåtande som begärts med anledning av      nya, preciserande verksamhetsanvisningar har
10259: spörsmålet ko~staterar Postilinjat följande:          redan givits ut.
10260:    "Kollektivtrafik på landsbygden har traditio-         Enligt en färsk utredning följer prissättningen
10261: nellt skötts med Postens bussar. Eftersom efter-      i Postilinjats Gold Line -kontor ortvis markna-
10262: frågan på reguljära turer på landsbygden dras-        dens genomsnittsnivå då man räknar de sålda
10263: tiskt har gått ner har denna verksamhetsform          resornas andel av de givna anbuden. Beställ-
10264: blivit olönsam. Efter att Post- och televerket år     ningstrafikens strikta lönsamhetskrav leder sna-
10265: 1990 blev ett affärsföretag omorganiserades Pos-      rare till en hårdare priskonkurrens. Postilinjat är
10266: tens busstrafik till en resultatenhet med namnet      verksam på beställningstrafiksmarknaden på
10267: Postilinjat. Samtidigt sattes som mål för Postilin-   exakt samma villkor som branschens andra före-
10268: jat att dess verksamhetsresultat skulle vara af-      tagare. Vi har öppet gått ut på marknaden och
10269: fårsmässigt förnuftigt. För att undvika omfat-        iakttagit sunda konkurrensprinciper och de reg-
10270: tande och för affärsverksamheten oändamålsen-         ler som styr branschen."
10271: liga saneringar började Postilinjat år 1991 satsa        Konkurrensen på beställningstrafiksmark-
10272: på beställningstrafik och i synnerhet på ett utbud    naden är hård och trafikministeriet följer natur-
10273: av paketresor i hemlandet under ett särskilt          ligtvis noga att de bestämmelser som gäller
10274: produktnamn Gold Line.                                trafikidkandet iakttages. Om Postilinjat Gold
10275:    För tillfållet har Postilinjat 12 Gold Line-       Lines verksamhet har det inte kommit varken
10276: försäljningskontor i olika delar av landet på         klagomål eller annan negativ feedback till mi-
10277: sådana orter där det idkas linjetrafik. Försälj-      nisteriet.
10278: 
10279:      Helsingfors den 30 juni 1993
10280: 
10281:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
10282:                                                1993 vp
10283: 
10284: Kirjallinen kysymys 331
10285: 
10286: 
10287: 
10288: 
10289:                                   Ala-Harja: Nuorten työllistämisestä työharjoittelun avulla
10290: 
10291: 
10292: 
10293:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10294: 
10295:     Etelä-Pohjanmaalla käynnistettiin sotiemme       jassa tarkoitetun työharjoittelusopimuksen pe-
10296: veteraanien aloitteesta 19.4.1993 Auta nuoria        rusteella työtä tekevät nuoret ovat työsuhteessa
10297: töihin -kampanja. Kampanjan tarkoituksena oli        työpaikan järjestäjään, ja työharjoitteluun on
10298: kerätä kansalaisilta rahaa, jonka avulla voitai-     siten sovellettava vuosilomalakia.
10299: siin työllistää nuoria. Rahaa Auta nuoria töihin        Työneuvoston päätös ei tietajemme mukaan
10300: -tilille on kertynyt 14.5.1993 mennessä jo runsaat   missään nimessä sinänsä estä kampanjan toteut-
10301: puoli miljoonaa markkaa yli 3 000 lahjoittajan       tamista. Mutta se saattaa kuitenkin johtaa sii-
10302: toimesta. Tietajemme mukaan lahjoitusten tahti       hen, että kampanjaa ei ehkä voida toteuttaa
10303: on tästä edelleen kiihtynyt.                         aivan siinä laajuudessa kuin alun perin oli tar-
10304:     Kampanjan puuhamiesten käymissä ensim-           koitus. Kun nuorten työttömyys on yhteiskun-
10305: mäisissä neuvotteluissa työnantajien kanssa kävi     tamme pahimpia ongelmia tällä hetkellä, on
10306: ilmi se, että nuorille ei saada työpaikkoja nor-     tässä tilanteessa käytettävä kaikkia mahdollisia
10307: maalien työsuhteiden kautta. Tällöin päätettiin      keinoja nuorten työttömyysongelman helpotta-
10308: etsiä muita normaalia työsuhdetta kevyempiä          miseksi. Tämän takia olisikin perusteltua tutkia
10309: malleja. Vaasan läänin työvoimapiiristä esitet-      ja selvittää mahdollisuutta, että Auta nuoria
10310: tiinkin, että nuorten työllistämisessä käytettäi-    töihin -tyyppinen kampanja olisi tulevaisuudessa
10311: siin työvoimahallinnon käytössä olevaa työhar-       mahdollista toteuttaa käyttämällä työharjoitte-
10312: joittelusuhdetta. Tämä malli todettiin käyttökel-    lusuhdetta. Tällaisille kampanjoille on todellista
10313: poiseksi, ja kampanjaa koskevat ohjeet ja esitteet   tarvetta tulevaisuudessakin.
10314: painettiin tämän mukaisesti. Kampanjan tässä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10315: vaiheessa näytti olevan varmaa, että vähintään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10316:  1 000 nuorelle järjestyisi 2--4 viikon mittainen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10317: kesätyöjakso.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10318:     Vaasan työvoimapiiri ilmoitti kuitenkin
10319:  12.5.1993, että kampanjan avulla työllistettäviin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10320: nuoriin ei voitaisi soveltaa työharjoittelusuhdet-            siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,
10321: ta, vaan kyseessä olisi normaali työsuhde siihen              että nuorten työllistäminen Auta nuoria
10322: sisältyvine minimipalkkoineen ja oheiskului-                  töihin -tyyppisen kampanjan kautta olisi
10323: neen. Asia saatettiin tämän takia työneuvoston                tulevaisuudessa mahdollista käyttämällä
10324:  ratkaistavaksi. Se katsoi 2.6.1993 antamanaan                työharjoittelusuhdetta?
10325:  päätöksellä, että Auta nuoria töihin -kampan-
10326: 
10327:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1993
10328: 
10329:                                            Kirsti Ala-Harja
10330: 
10331: 
10332: 
10333: 
10334: 2300321
10335: 2                                         1993 vp -   KK 331
10336: 
10337: 
10338: 
10339:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10340: 
10341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ole sopimussuhteessa harjoittelupaikan järjestä-
10342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jään. Sen sijaan työvoimatoimisto ja harjoittelu-
10343: olette 3 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         paikan järjestäjä ovat kylläkin keskenään sopi-
10344: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      neet tästä tutustumis- ja harjoittelumahdolli-
10345: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kirsti Ala-        suudenjärjestämisestä. Valtioneuvosto on lisäksi
10346: Harjan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           antanut kesäkautta 1993 koskevan päätöksen
10347: n:o 331:                                              nuorten kesätyötuesta. Tätä tukea voidaan mak-
10348:                                                       saa ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkea-
10349:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        koulussa opiskelevalle alle 25-vuotiaalle nuorelle,
10350:        siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,        jonka tutkintoon kuuluu pakollinen työharjoitte-
10351:        että nuorten työllistäminen Auta nuoria        lu. Tässäkään tapauksessa harjoittelija ei ole
10352:        töihin -tyyppisen kampanjan kautta olisi       sopimussuhteessa harjoittelupaikan järjestäjään.
10353:        tulevaisuudessa mahdollista käyttämällä            Työministeriö on ottanut tapaturma- ja vas-
10354:        työharjoittelusuhdetta?                        tuuvakuutuksen niille henkilöille, jotka asian-
10355:                                                       omainen työvoimatoimisto on sijoittanut työ-
10356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          harjoitteluun ilman työsuhdetta. Tällä toimenpi-
10357: vasti seuraavaa:                                      teellä on eri osapuolten oikeudet voitu turvata.
10358:                                                           Lisäksi voidaan todeta, että työmarkkinaosa-
10359:    Voimassa oleva työlainsäädäntö perustuu sii-       puolia edustavat keskusjärjestöt ovat 19.5.1993
10360: hen lähtökohtaiseen olettamaan, että toisen eli       keskenään sopineet nuorten työllistymis- ja har-
10361: toimeksiantajan lukuun tehtävä työ on palkka-         joitteluedellytysten parantamisesta siten, että
10362: työtä, jota tehdään työsuhteessa työnantajaan.        voimassa oleviin työehtosopimuksiin tehdään
10363: Tämän sopimussuhteen yleiset ehdot on määri-          nuoria henkilöitä koskevia poikkeuksia vähim-
10364: telty työsopimuslaissa, mutta sekä työnantajan        mäispalkkaa pienentämällä. Tällä tavoin voi-
10365: että työntekijän muitakin oikeuksia ja velvolli-      daan jo kuluvalla kesäkaudella parantaa nuor-
10366: suuksia määriteltäessä on lainsäädännössä usein        ten työllistymisedellytyksiä ja harjoittelupaikan
10367: käytetty perusteena työsuhteen käsitettä tai viit-    saantimahdollisuuksia alentamalla työnantajan
10368: tausta tähän sopimussuhteeseen.                       työvoimakustannuksia.
10369:    Näin ollen uudentyyppisen sopimussuhteen               Myös työttömyysturvajärjestelmää ollaan
10370: kehittäminen työnantajan ja työntekijän välille       uudistamassa siten, että ensimmäistä kertaa
10371: edellyttäisi työlainsäädännön ja siihen liittyvän      työmarkkinoille tuleville henkilöille voitaisiin
10372: muun lainsäädännön kehittämistä siten, että            maksaa ns. työmarkkinatukea, jonka saamis-
10373: tämä uudentyyppinen sopimussuhde otetaan              edellytykset olisivat väljemmät kuin nykyisen
10374: huomioon esimerkiksi henkilön eläketurvaa ja          peruspäivärahan.
10375: muuta sosiaaliturvaa sekä eri osapuolten oikeuk-          Työmarkkinatukea saava henkilö voisi esi-
10376: sia, velvollisuuksia ja vastuita määriteltäessä.       merkiksi olla työharjoittelussa tai perehtymässä
10377:    Työhallinnon käytettävissä oleviin toimen-          muulla tavoin työelämään siten, ettei hän olisi
10378: piteisiin on jo sisällytetty edellä mainitusta pää-    sopimussuhteessa työ- tai perehdyttämispaikan
10379: asiallisesta sopimustyypistä eli normaalista työ-     järjestäjään, vaan työmarkkinoille tulevan hen-
10380: sopimuksesta poikkeava menettelytapa, joka             kilön toimeentulo turvattaisiin tänä aikana val-
10381: konkreettisena toimenpiteenä on sisällytetty           tion varoista maksettavalla työmarkkinatuella.
10382: työllisyysasetuksen nykyisiin säännöksiin.            Tämä järjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan
10383:    Työvoimatoimisto voi järjestää työttömälle          vuoden 1994 alusta, mikäli eduskunta hyväksyy
10384: työnhakijalle harjoittelupaikan, jossa tutustumi-      tarvittavan uuden lainsäädännön. Hallituksen
10385: nen työelämään ja siihen liittyvä työharjoittelu      esitykset työttömyysturvajärjestelmän kehittä-
10386: tapahtuu ilman työsuhdetta. Tällöin työllistämis-      miseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle heti
10387: tuki maksetaan työttömälle itselleen, eikä hän         seuraavan syysistuntokauden alussa.
10388:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
10389: 
10390:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
10391:                                            1993 vp -    KK 331                                              3
10392: 
10393: 
10394:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10395: 
10396:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            platsens arrangör. Däremot har arbetskraftsby-
10397: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          rån och praktikplatsens arrangör nog kommit
10398: den 3 juni 1993 till vederbörande medlem av             sinsemellan överens om att anordna denna
10399: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         orienterings- och praktikmöjlighet. Statsrådet
10400: Kirsti Ala-Harja undertecknade spörsmål nr              har dessutom utfärdat ett beslut om stöd tili
10401: 331: .                                                  ungdomar för sommararbete, vilket gäller som-
10402:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          marsäsongen 1993. Detta stöd kan utbetalas tili
10403:         att ändra lagstiftningen så att sysselsätt-     ungdomar under 25 år som studerar vid en
10404:         ning av unga via en kampanj av typ Hjälp        yrkesläroanstalt eller en högskola och i vilkas
10405:         de unga tili arbete skulle vara möjligt i       examen ingår obligatorisk arbetspraktik. lnte
10406:         framtiden genom arbetspraktikförhål-            heller i detta fall står praktikanten i avtalsförhål-
10407:         landen?                                         lande tili praktikplatsens arrangör.
10408:                                                            Arbetsministeriet har tagit olycksfalls- och an-
10409:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           svarsförsäkring för de personer som arbetskrafts-
10410: anföra följande:                                        byrån i fråga placerat i arbetspraktik utan arbets-
10411:                                                         förhållande. Genom denna åtgärd har man kun-
10412:     Den gällande arbetslagstiftningen utgår från        nat trygga de olika parternas rättigheter.
10413: det antagande att arbete som utförs för en                 Dessutom kan det konstateras att de central-
10414: annans, dvs. uppdragsgivarens räkning är avlö-          organisationer som företräder arbetsmarknads-
10415: nat arbete, som utförs genom att man står i ett         parterna 19.5.1993 sinsemellan kommit överens
10416: arbetsförhållande tili arbetsgivaren. De allmän-        om att förbättra de ungas sysselsättnings- och
10417: na villkoren för detta avtalsförhållande fastställs     praktikmöjligheter så att man i gällande kollek-
10418: i lagen om arbetsavtal, men vid fastställandet av       tivavtal gör undantag för unga personer genom
10419: såväl arbetsgivarens som arbetstagarens övriga          att sänka minimilönen. På detta sätt kan man
10420: rättigheter och skyldigheter har man i lagstift-        redan under denna sommarsäsong förbättra de
10421: ningen som grund ofta använt begreppet arbets-          ungas sysselsättningsförutsättningar och möjlig-
10422: förhållande eller hänvisning tili ett sådant avtals-    heter att få praktikplatser genom att sänka
10423: förhållande.                                            arbetsgivarens arbetskraftskostnader.
10424:     Utvecklandet av ett avtalsförhållande av ny            Man håller också på att reformera systemet
10425: typ mellan arbetsgivaren och arbetstagaren skulle       med utkomstskydd för arbetslösa på så sätt att de
10426: sålunda förutsätta en utveckling av arbetslagstift-     personer som för första gången träder in på
10427: ningen och därtill ansluten annan lagstiftning på       arbetsmarknaden kunde beviljas ett s.k. arbets-
10428: så sätt att detta avtalsförhållande av ny typ           marknadsstöd, där förutsättningarna för att få ett
10429: beaktas exempelvis då man fastställer en persons        sådant stöd skulle vara smidigare än förutsätt-
10430: pensionsskydd och annat socialskydd samt olika          ningarna för den nuvarande grunddagpenningen.
10431: parters rättigheter, skyldigheter och ansvar.              En person som får arbetsmarknadsstöd kunde
10432:     1 de åtgärder som står tili arbetsförvaltningens    t.ex. del ta i arbetspraktik eller i annan arbetslivs-
10433:  förfogande har redan inkluderats ett förfarings-       orientering så att han inte skulle stå i avtalsför-
10434:  sätt som avviker från ovan nämnda huvudsakli-          hållande till arbets- eller orienteringsplatsens
10435:  ga avtalstyp, dvs. från det normala arbetsavtalet      arrangör, utan han skulle under denna tid få sitt
10436:  och som inkluderats som en konkret åtgärd i            uppehälle tryggat genom ett arbetsmarknads-
10437:  sysselsättningsförordningens nuvarande stad-           stöd som utbetalas med statliga medel. Mening-
10438:  ganden.                                                en är att systemet skall träda i kraft i början av
10439:     Arbetskraftsbyrån kan åt en arbetslös arbets-       1994, såvida riksdagen antar den behövliga nya
10440:  sökande anordna en praktikplats, där arbetslivs-       lagstiftningen. Det är meningen att regeringens
10441:  orienteringen och därtill ansluten arbetspraktik       propositioner om utvecklande av systemet med
10442:  sker utan ett arbetsförhållande. Härvid utbetalas      utkomstskydd för arbetslösa skall avlåtas till
10443:  sysselsättningsstödet tili den arbetslöse själv utan   riksdagen genast i början av inkommande höst-
10444:  att han står i ett avtalsförhållande tili praktik-     session.
10445: 
10446:       Helsingfors den 23 juni 1993
10447: 
10448:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
10449:                                                1993 vp
10450: 
10451: Kirjallinen kysymys 332
10452: 
10453: 
10454: 
10455: 
10456:                                   Aittoniemi: Oulunsalon ilmasotaharjoitusten vaikutuksista lintujen
10457:                                       pesimiseen Liminganlahdella
10458: 
10459: 
10460:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10461: 
10462:    Ilmavoimat ovat viime aikoina suorittaneet                   Tulisiko ilmavoimien Hallituksen nä-
10463: ilmasotaharjoituksia Oulunsalon kentältä käsin.              kemyksen mukaan harjoitusten paikasta
10464: Harjoitusalueella sijaitsee Liminganlahti, jossa             ja ajankohdasta päättäessään ottaa huo-
10465: pesii suuret määrät erilaisia lintulajeja. Paikka-           mioon myös lintujen pesimäaika sellaisen
10466: kunnalta otettujen yhteyksien mukaan ilmahar-                häiriön välttämiseksi, joka nyt on tapah-
10467: joitusten aiheuttamaila melulla on erittäin vahin-           tunut Liminganlahdella Oulunsalon ken-
10468: gollinen vaikutus lintujen pesimiseen.                       tältä suoritettavien harjoitusten yhtey-
10469:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           dessä?
10470: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10471: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10472: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10473: 
10474:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1993
10475: 
10476:                                            Sulo Aittoniemi
10477: 
10478: 
10479: 
10480: 
10481: 2300321
10482:  2                                        1993 vp -   KK 332
10483: 
10484: 
10485: 
10486: 
10487:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10488: 
10489:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      keelta meren päälle. Nousu tehdään erityisellä
10490:   mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       menetelmällä meluhaittojen vähentämiseksi. Itse
10491:   olette 3 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       ampumasuoritus tapahtuu Perämeren päällä.
10492:   jeenne n:o 915 ohella toimittanut valtioneuvos-        Paluulento ampuma-alueelta tapahtuu Hai-
10493:   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      luodon eteläpuolitse. Liminganlahden päällä
10494: . edustaja Sulo Aittaniemen tekemän seuraavan         koneet hidastavat nopeuden laskua varten noin
10495:   sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 332:         500 metrin korkeudelle. Koneiden melu on täl-
10496:                                                       löin pienin mahdollinen moottoreiden käydessä
10497:            Tulisiko ilmavoimien Hallituksen nä-       lähes tyhjäkäynnillä.
10498:         kemyksen mukaan harjoitusten paikasta            Ilmamaaliammunnat on tärkeä osa ilmavoi-
10499:         ja ajankohdasta päättäessään ottaa huo-       mien ohjaajien koulutusta. Oulunsalon leiri ny-
10500:         mioon myös lintujen pesimisaika sellai-       kymuodossaan on tehokas ja käytännössä ainoa
10501:         sen häiriön välttämiseksi, joka nyt on        tapa suorittaa ammunnat.
10502:         tapahtunut Liminganlahdella Oulunsa-             Pääesikunta on suorittanut kyselyjä paikallis-
10503:         lon kentältä suoritettavien harjoitusten      ten lintutarkkailuasemien hoitajien ja ornitolo-
10504:         yhteydessä?                                   gien sekä Liminganlahden ympäristön asukkai-
10505:                                                       den keskuudessa ilmavoimien harjoituslentojen
10506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mahdollisesti aiheuttamista häiriöistä. Tarkkai-
10507:  vasti seuraavaa:                                     luasemien hoitajia ja ornitologeja häiritsee jossa-
10508:                                                       kin määrin lentomelu, haastateltuja paikallisia
10509:       Ilmavoimat on suorittanut ilmamaaliammun-       asukkaita ei.
10510:   toja Oulunsalon leirillä jo 1960-luvun alusta          Todettakoon, että Liminganlahden vesilinnut
10511:   alkaen. Leirin ajankohta on toukokuun puolivä-      ovat tottuneet liikennekoneiden aiheuttamaan
10512:   listä kesäkuun puoliväliin. Meriliikenne alueella   lentomeluun eivätkä myöskään reagoi sotilasko-
10513:   vilkastuu (huviveneilykausi) tämän ajankohdan       neiden ylilentoihin. Teoriassa aivan matalalla
10514:   jälkeen, jolloin ammunnat aiheuttaisivat haittaa    tapahtuva ylilento voisi aiheuttaa linnuissa pa-
10515:   puolin ja toisin. Nykyisellä ajoituksella leirin    niikinomaisen pakoreaktion. Tällaiset lennot
10516:   haitta on pienin mahdollinen.                       ovat jo lintujen lentokoneille aiheuttaman tur-
10517:       1970-luvulla ilmamaaliammuntoja järjestet-      vallisuusriskin vuoksi kiellettyjä eikä niitä ole
10518:   tiin myös Selkämerellä, mutta niistä luovuttiin     suoritettu.
10519:   liian vilkkaan meriliikenteen johdosta.                Puolustusvoimat pyrkii toiminnassaan tehos-
10520:       Vaara-alueen suuruuden takia ammunnat il-       tetusti seuraamaan yhteiskunnassa vallitsevia
10521:   mamaaliin on suoritettava avomerellä. Ampu-         pyrkimyksiä elinympäristömme suojelemiseksi.
10522:   ma-alueen valvonta maa-alueella olisi mahdo-        Ensimmäinen puolustushallinnon ympäristön-
10523:   tonta. Ampuma-aluetta valvotaan maahan ja           suojelua koskeva tavoiteohjelma laadittiin vuon-
10524:   hinauskoneeseen asennetuilla tutkilla.              na 1990 ja uusittiin vuonna 1993. Tavoiteohjel-
10525:       Lentomenetelmiä on kehitetty siten, että hai-   malla pyritään vähentämään puolustusvoimien
10526:   tat ympäristölle olisivat mahdollisimman pienet.    toiminnan ympäristölle aiheuttamia haittoja.
10527:   Lentoonlähtö tapahtuu joko Oulunsalon poh-          Myös ympäristönsuojelua koskevaan koulutuk-
10528: . joispuolelta kaartaen tai suoraan kiitoradan jat-   seen kiinnitetään erityishuomiota .
10529: 
10530:       Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
10531: 
10532:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
10533:                                         1993 vp -   KK 332                                         3
10534: 
10535: 
10536: 
10537: 
10538:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10539: 
10540:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         med en specieli metod i syfte att minska bulier-
10541: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      störningarna. Själva skjutningen utförs ovanför
10542: 915 av den 3 juni 1993 tili vederbörande medlem     Bottenviken.
10543: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         Flygningen tilihaka från skjutområdet sker
10544: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 332:      söder om Karlö. Ovanför Limingoviken sänker
10545:                                                     planen hastigheten för landning på ca 500 meters
10546:           Borde luftstridskrafterna enligt Reger-   höjd. Bullret från flygmaskinerna är härvid det
10547:        ingens åsikt också beakta fåglarnas häck-    minsta möjliga genom att motorerna i det när-
10548:        ningstid när beslut om plats och tidpunkt    maste går på tomgång.
10549:        för övningar fattas, för undvikande av          Luftmålskjutningarna är en viktig del av luft-
10550:        störningar av det slag som nu förekom-       stridskraftenas pilotutbildning. Lägret i Oulun-
10551:        mit vid Limingoviken i samband med de        salo är i sin nuvarande form effektivt och erbju-
10552:        övningar som utförs med flygfältet i Ou-     der i praktiken det enda sättet att utföra skjut-
10553:        lunsalo som bas?                             ningar.
10554:                                                        Huvudstaben har gjort förfrågningar bland
10555:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dem som sköter de lokala fågelobservationspos-
10556: anföra följande:                                    terna och de lokala ornitologerna samt bland
10557:                                                     invånarna runt Limingoviken beträffande de
10558:     Luftstridskrafterna har utfört luftmålskjut-    eventuelia störningar som övningsflygningarna
10559: ningar vid lägret i Oulunsalo alit sedan 1960-      medför. De som sköter observationsposterna
10560: talet. Lägret hålis under en tid som varar från     och ornitologerna störs i någon mån av flygbuli-
10561: mitten av maj tili mitten av juni. Sjötrafiken på   ret, men däremot störs de intervjuade ortsborna
10562: området blir livligare (säsongen för nöjesbåttra-   inte.
10563: fik) efter denna tidpunkt, och skjutningarna           Det kan konstateras att Limingovikens sjö-
10564: skulie därför medföra olägenheter för alla par-     fåglar är vana vid det flygbulier som trafikflyg-
10565: ter. Med nuvarande tidsplanering är de olägen-      planen åstadkommer och att de inte reagerar för
10566: heter lägret medför de minsta möjliga.              militärplanens överflygningar. I teorin skulie en
10567:     På 1970-talet arrangerades luftmålskjutningar   överflygning på mycket låg höjd kunna få till
10568: också på Bottenhavet, men dem upphörde luft-        stånd en panikartad reaktion hos fåglarna. Såda-
10569: stridskrafterna med på grund av den alitför         na flygningar är redan på grund av den säker-
10570: livliga sjötrafiken.                                hetsrisk som fåglarna utgör för flygplanen för-
10571:     På grund av riskområdets storlek skali skjut-   bjudna och har därför inte helier utförts.
10572: ningarna mot luftmål ske ute på öppna havet.           Försvarsmakten försöker i sin verksamhet i
10573: Att övervaka skjutområdet tilllands skulle vara     alit högre grad ta hänsyn tili insatserna från
10574: omöjligt. Skjutområdet övervakas med radar          samhällets sida att skydda vår livsmiljö. För-
10575: som är instalierade på marken och i bogserings-     svarsmaktens första målprogram för miljövår-
10576: plan.                                               den utarbetades år 1990 och förnyades år 1993.
10577:     Flygmetoderna har utvecklats så att olägen-     Genom målprogrammet strävar man till att
10578: heterna för miljön blir så små som möjligt.         minska de skadliga verkningar för miljön som
10579: Flygstarten sker antingen i en båge på norra        försvarsmaktens verksamhet innebär. Också ut-
10580:  sidan av Oulunsalo elier rakt ut tili havs från    bildningen i miljöfrågor är föremål för särskild
10581:  startbanans förlängning. Uppstigningen sker        uppmärksamhet.
10582: 
10583:      Helsingfors den 22 juni 1993
10584: 
10585:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
10586:                                              1993 vp
10587: 
10588: Kirjallinen kysymys 333
10589: 
10590: 
10591: 
10592: 
10593:                                  Aittoniemi: Soijan koulun toiminnanjatkamisesta Parkanon Vaho-
10594:                                      järvellä
10595: 
10596:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10597: 
10598:    Maaseudun ja sen kylien pitämistä virkeänä ja   koulu on 15-20 kilometrin päässä. Kyseinen
10599: elämänmyönteisenä on korostettu viime vuosi-       Soijan koulu on saanut lopettamispäätöksen
10600: kymmenien ajan. Tärkeinä vireyden ja elämän-       tulevana syksynä koulun oppilasmäärän kasvus-
10601: myönteisyyden symboleina on pidetty maalais-       ta huolimatta.
10602: kylissä omaa kauppaa, postia ja koulua. Kylä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10603: toimikunnat ovat suorittaneet merkittävän työn     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10604: säilyttäen useassa tapauksessa kyläkaupat, jos-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10605: kus jopa postin ja oman koulun, joista viimeksi    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10606: mainittuja kohtaan nyt on alkanut hallituksen
10607: viimeinen tuhoamissota. Koulut aiotaan lopet-                 Aikooko Hallitus pitää kiinni maaseu-
10608: taa järjestelmällisesti. .                                 dun elinmahdollisuuksia tuhoavasta lin-
10609:    Yksi esimerkki on Parkanon kunnan Vaho-                 jastaan muun muassa siten, että Parka-
10610: järven kylässä sijaitseva Soijan koulu. Vireätä            non Vahojärven kylässä sijaitsevan Soi-
10611: kyläkuntaa palvelevassa koulussa on tällä het-             jan koulun toiminta lopetetaan suunni-
10612: kellä oppilaita 17, mutta parin, kolmen vuoden             telmien mukaisesti syksyllä 1993 oppilas-
10613: aikana koulun oppilasmäärä on kasvamassa                   määrän kasvusta huolimatta?
10614: runsaasti yli kahdenkymmenen. Lähin korvaava
10615:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1993
10616:                                          Sulo Aitioniemi
10617: 
10618: 
10619: 
10620: 
10621: 2300321
10622: 2                                       1993 vp -   KK 333
10623: 
10624: 
10625: 
10626: 
10627:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10628: 
10629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      loudellisessa tilanteessa, vaan niiden on saatava
10630: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       säästöja aikaan myös toimintoja yhdistämällä.
10631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Aikaisempien kokemusten perusteella voidaan
10632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      päätellä, että kunnat ovat taloudellisista syistä
10633: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       joutuneet aikaistamaan 1akkauttamispäätöksiä,
10634: n:o 333:                                            jotka joka tapauksessa olisi pitänyt tehdä 1990-
10635:                                                     luvulla jossain vaiheessa.
10636:           Aikooko Hallitus pitää kiinni maaseu-        Parkanon kaupunginvaltuusto on päättänyt
10637:        dun elinmahdollisuuksia tuhoavasta lin-      lakkauttaa Vahojärven kylässä sijaitsevan Soljan
10638:        jastaan muun muassa siten, että Parka-       koulun 1.8.1993 alkaen. Koulun oppilasmäärä
10639:        non Vahojärven kylässä sijaitsevan Soi-      ylittää nyt valtionosuusminirnin, mutta synty-
10640:        jan koulun toiminta lopetetaan suunni-       vyys alueella on ollut niin vähäistä, että koulu
10641:        telmien mukaisesti syksyllä 1993 oppilas-    jouduttaisiin lähivuosina joka tapauksessa lak-
10642:        määrän kasvusta huolimatta?                  kauttamaan. Parkanon kaupunki perustelee
10643:                                                     asiaa säästövaatimuksilla. Asia on täysin kun-
10644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nan päätettävissä, mutta elinkelpoisia kouluja ei
10645: vasti seuraavaa:                                    tulisi lakkauttaa, vaan päinvastoin niiden toi-
10646:                                                     mintaa tulisi tukea esimerkiksi vierekkäisten ky-
10647:    Maaseudun taantuva kehitys alkoi jo 1960-.       lien palveluja yhdistämällä. Parkanossa Soljan
10648: luvun alkupuoliskolla. Saman vuosikymmenen          koulun oppilaiden vanhemmat olisivat valmiit
10649: lopulla muutos oli nopeinta koulujen lakkautta-     luopumaan kirjastoauton palveluista, jos vain
10650: misten perusteella arvioituna. Syitä koulujen       oma kyläkoulu voitaisiin pitää toiminnassa.
10651: lakkauttamisiin ovat olleet mm. nuorten maalta-        Jäljelle jäävistä kyläkouluista tulee kehittää
10652: muutto, syntyvyyden voimakas aleneminen,            uudentyyppisiä toimintakeskuksia, joita varten
10653: koulujärjestelmämuutokset, liikenneolojen pa-       tarvitaan erityistä kyläkoulujen opettajakoulu-
10654: rantuminen ja koulurakennusten huono kunto.         tusta. Kyläyhteisöä ja koulua on lähennettävä
10655:    Supistuvasta kehityksestä huolimatta 1990-       toisiinsa. Sosiaali-, terveys- ja koulutoimi voi-
10656: luvun alkuun mennessä Suomen maaseudulle oli        daan kylässä yhdistää koulun avulla. Samalla
10657: jäänyt väestömääräämme nähden poikkeukselli-        paikallista päätöksentekoa on voitava vahvistaa.
10658: sen tiheä 2-opettajaisten koulujen verkosto. Näi-      Lakkauttamisella saavutettavia säästöjä on
10659: tä on edelleenkin lukumääräisesti lähes 40 %        vaikea ennalta arvioida. Oppilaiden kuljetus voi
10660: kaikista ala-asteen kouluista. Maaseudulla asuu     tulla arvioitua kalliimmaksi, oppilaat väsyvät ja
10661: kuitenkin enää noin 1,1 miljoonaa ihmistä, mikä     heidän koulunkäyntimotivaationsa alenee. Opis-
10662: on vain runsas viidennes koko väestöstä.            kelua tukevia toimenpiteitä saatetaan joutua
10663:    Koulujen lukumäärää ei ole syytä yrittääkään     lisäämään. Tästä aiheutuvat kustannukset tule-
10664: pitää vakiona, vaan määrä voi vähentyä tai          vat esille vasta useita vuosia myöhemmin.
10665: kasvaa olosuhteiden muutosten mukaan. Kou-             Hallituksen on erittäin vaikeaa estää maaseu-
10666: luja on jatkuvasti lakkautettu, joskin lakkautus-   dun väestömäärän vähenemistä, koska siihen
10667: määrät ovat aaltomaisesti vaihdelleet. Viime        eivät ole mitkään aikaisemmatkaan toimenpiteet
10668: vuosikymmenellä lakkautettiin 20-30 koulua          lopullisesti auttaneet. Hallitus pyrkii kuitenkin
10669: vuodessa. Kyläkoulujen lakkauttaminen alkoi         edelleen valmistelemaan sellaisia toimenpiteitä
10670: uudelleen kiihtyä viime vuonna, jolloin ala-        ja lainsäädäntötoimia, jotka eivät estä jäljelle
10671: asteen kouluja lakkautettiin 93. Tämän vuoden       jäävän asutun maaseudun kehittymistä ja moni-
10672: arviot lakkautettavista kouluista ovat vaihdel-     puolistumista. Lopullinen päätösvalta ja vastuu
10673: leet välillä 200--400. Kunnat eivät voi ylläpitää   koulujen lakkauttamisista ja säästötoimenpitei-
10674: samaa, tiheää kouluverkostoa kiristyneessä ta-      den kohdistarnisesta on kuitenkin kunnilla.
10675: 
10676:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
10677: 
10678:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
10679:                                            1993 vp -   KK 333                                          3
10680: 
10681: 
10682: 
10683:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10684: 
10685:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            erfarenheter kan man dra slutsatsen att kommu-
10686: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           nema av ekonomiska skäl har blivit tvungna att
10687: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tidigarelägga sådana beslut om indragningar
10688: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           som de i varje fall måste fatta någon gång under
10689: mål nr 333:                                            1990-talet.
10690:                                                            Stadsfullmäktige i Parkano har beslutat dra in
10691:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sin          skolan Soijan koulu i Vahojärvi by fr.o.m.
10692:        linje, som håller på att förstöra livsvillko-   1.8.1993. Skolans elevantai överstiger för närva-
10693:        ren för landsbygden, bland annat så att         rande minimiantalet för att få statsandel, men
10694:        verksamheten vid skolan Soijan koulu i          nativiteten i regionen har varit så ringa att man
10695:        Vahojärvi by i Parkano enligt pianeroa          under de närmaste åren i alla fall skulle bli
10696:        skall upphöra hösten 1993, trots att elev-      tvungen att dra in skolan. Parkano stad motive-
10697:        antalet har ökat?                               rar sitt beslut med kraven på besparingar. Det
10698:                                                        står helt fritt för kommunen att besluta om
10699:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              frågan, men man borde inte dra in livskraftiga
10700: anföra följande:                                       skolor. Tvärtom borde de få stöd exempelvis
10701:                                                        genom att servicen i kringliggande byar slås
10702:     Pågående avfolkning av landsbygden begynte         samman. Föräldrarna tili bamen i skolan Soijan
10703: redan i början av 1960-talet. Enligt antalet indrag-   koulu vore beredda att avstå från sin biblioteks-
10704: na skolor var förändringen som livligast under         buss, om man bara kunde upprätthålla den egmi
10705: årtiondets sista år. Orsakerna tili indragningarna     byskolan.
10706: har vid sidan av de ungas utflyttning från lands-          De kvarbilvande byskoloma bör utvecklas tili
10707: bygden, den minskande nativiteten varit ändring-       aktivitetscentrer av ny typ, för vilka det behövs
10708: arna i skolsystemet, de förbättrade trafikförhål-      den särskilda lärarutbildning som är gångbar vid
10709: landena och skolbyggnadernas dåliga skick.             byskolor. Bygemenskapen och skolan bör föras
10710:     Fram till början av 1990-talet har det på          närmare varandra. I byarna kan social-, hälso-
10711: landsbygden i Finland blivit kvar ett nätverk av       vårds- och skolväsendet slås samman tack vare
10712: skolor med två lärare som med hänsyn tili              skolan. Samtidigt bör det lokala beslutsfattandet
10713: befolkningsmängden har varit exceptionellt tätt.       kunna förstärkas.
10714: Till antalet utgör de nästan 40% av alla lågsta-           Det är svårt att på förhand uppskatta de
10715: dieskolor. På landsbygden bor emellertid endast        besparingar som fås tili stånd genom indragning-
10716: ca 1,1 miljoner människor, vilket är en dryg           ar. Elevskjutsama kan bli dyrare än väntat,
10717: tjugondel av befolkningen.                             eleverna blir trötta och deras motivation tili
10718:     Det finns inga skäl att bibehålla antalet skolor   skolgången sjunker. Man kan bli tvungen att
10719: konstant, utan det kan minska eller öka enligt         vidta ytterligare åtgärder som stöder studierna.
10720: förändrade omständigheter. Man har fortlöpan-          Kostnaderna för dem kan bli aktuella först flera
10721: de dragit in skolor, även om antalet har varierat      år senare.
10722: i olika omfattning. Under det förra årtiondet             Det är ytterst svårt f6r regeringen att hindra
10723: drogs årligen 20-30 skolor in. Byskolorna bör-         avfolkningen på landsbygden, eftersom inga tidi-
10724: jade dras in i ökande takt förra året, då 93           gare åtgärder heller har avhjälpt den. Regenngen
10725: lågstadieskolor drogs in. Det uppskattade anta-        försöker dock att i fortsättningen vidta sådana
10726: let skolor som skall dras in i år har växlat mellan    åtgärder och stifta sådana lagar som inte utgör
10727: 200 och 400. Kommunema kan inte mera upp-              något hinder för att resten av den bebodda
10728: rätthålla samma täta nätverk av skolor i den           landsbygden skall utvecklas och bli mångsidiga-
10729:  försvårade ekonomiska situationen, utan de            re. Beslutanderätten om och ansvaret för indrag-
10730: måste få tili stånd besparingar även genom att         ningar av skolor och hur olika sparåtgärder skall
10731:  slå samman olika funktioner. På basis av tidigare     inriktas vilar slutligen på kommunerna.
10732: 
10733:      Helsingfors den 23 juni 1993
10734: 
10735:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
10736:                                                   1993 vp
10737: 
10738: Kirjallinen kysymys 334
10739: 
10740: 
10741: 
10742: 
10743:                                     Aittoniemi: Naisvaltaisten työalojen kustannusten keventämisestä
10744: 
10745: 
10746: 
10747:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10748:    Erityisesti työvoimavaltaisten yritysten kus-           Åitiys on kunnioitettava asia, mutta taloudel-
10749: tannukset ovat viime aikoina kohonneet hui-             lisesti joissakin tapauksissa kohtuuton rasitus
10750: maavaa vauhtia. Erityisen merkittävästi ovat            työnantajan asemassa olevalle yrittäjälle.
10751: kustannuksia nostaneet kohonneesta työttömyy-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10752: destä aiheutuneet maksut. Monet yrittäjät ovat          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10753: joutuneet tästä syystä lopettamaan yritystoimin-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10754: tansa kannattamattomana.                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10755:    Syystä tai toisesta julkisessa keskustelussa ei
10756: ole riittävästi nostettu esille niitä ongelmia, joita              Onko Hallituksella olemassa suunni-
10757: naisvaltaisilla työaloilla on olemassa. Erään yrit-             telmia, joiden avulla voitaisiin helpottaa
10758: täjän kertoman mukaan hänen 15 henkilön                         naisvaltaisten työalojen usein kohtuutto-
10759: työntekijämäärästään jäi yhden vuoden aikana                    miksi nousevia kustannuksia äitiysloma-
10760: äitiyslomalle peräti seitsemän ja heistä neljä                  jaksojen osalta ja jotka olisivat omiaan
10761: saman kuukauden aikana. Suoranaisten kustan-                    vähentämään myös naisen syrjintää työ-
10762:  nusten lisäksi sijaisten hankkiminen usein am-                 markkinoilla?
10763: mattitaitoa vaativaan työhön on hankalaa, jopa
10764:  mahdotonta.
10765:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1993
10766: 
10767:                                               Sulo Aittoniemi
10768: 
10769: 
10770: 
10771: 
10772:  2300321
10773: 2                                       1993 vp,- KK 334
10774: 
10775: 
10776: 
10777: 
10778:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10779: 
10780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rahaka1,1delta kertyvän vuosiloman uudelleen-
10781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       järjestämistä niin, että työnantajakohtainen kus-
10782: olette 6 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       tannusrasitus tasoittuu.
10783: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Äitiys- ja vanhempainrahakauden kokonais-
10784: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen      pituus on 263 arkipäivää (noin 10,5 kk) ja
10785: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 334:       enimmäispituus 323 päivää silloin, kun lapsia on
10786:                                                     syntynyt enem,män kuin yksi. Lisäksi ..isällä on
10787:           Onko Hallituksella olemassa suunni-       oikeus 12 päivän isyysrahakauteen. Aitiys- ja
10788:        telmia, joiden avulla voitaisiin helpottaa   vanhempainrahakaudelta kertyvän vuosiloman
10789:        naisvaltaisten työalojen usein kohtuutto-    ~ustannukset tulevat työnantajan maksettavak-
10790:        miksi nousevia kustannuksia äitiysloma-      Si.
10791:        jaksojen osalta ja jotka olisivat omiaan        Lapsenhoitoajan sosiaaliturvan työryhmän
10792:        vähentämään myös naisen syrjintää työ-       lähtökohtana oli äitiys- ja vanhempainrahakau-
10793:        markkinoilla?                                delta kertyvän vuosiloman kustannusrasituksen
10794:                                                     tasoittaminen työnantajien kesken ja korvaus-
10795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        menettelyn muuttaminen siten, ettei vakuutetun
10796: vasti seuraavaa:                                    etuja heikennetä. Tällöin vanhempainpäivära-
10797:                                                     han suuruinen korvaus voitaisiin maksaa joko
10798:    Työvoimavaltaisten yritysten kustannuksia        työnantajalle tai vakuutetulle.
10799: helpotetaan 1.7.1993 lukien. Työnantajan työt-         Työnantajana olisi oikeus vanhempainpäivä-
10800: tömyysvakuutusmaksu porrastetaan työnanta-          rahan suuruiseen korvaukseen vanhempainpäi-
10801: jan maksamien palkkojen maärän perusteella.         väraha~ajalta kertyviltä lomapäiviltä edellyt-
10802: Työnantajat, joiden vuonna 1993 maksamien           täen, että työntekijä on saanut vastaavan paikal-
10803: palkkojen määrä ei ylitä yhtä miljoonaa mark-       lisen loman tai lomakorvauksen. Korvaus voi-
10804: kaa, maksavat työttömyysvakuutusmaksuna             taisiin maksaa myös suoraan vakuutetulle, ja
10805: 3,75% työpalkkojen määrästa. Muut työnanta-         työnantaja olisi velvollinen maksamaan vakuu-
10806: jat maksavat 6 %:n työttömyysvakuutusmak-           tetulle vain kertyneen lomapalkan ja sairausva-
10807: sun. Myös vuonna 1994 työnantajan työttö-           kuutuksen maksaman määrän erotuksen. Mo-
10808: myysvakuutusmaksu on suunniteltu olevan             lemmissa tapauksissa korvauksen suuruus mää-
10809: alempi niillä työnantajilla, joiden palkkojen       räytyisi vanhempainpäivärahan suuruuden mu-
10810: määrä ei ylitä yhtä miljoonaa markkaa. Lisäksi      kaan. Kustannusvaikutus olisi täysimääräisenä
10811: työnantajan kansaneläkemaksu on 1.7.1993 lu-        noin 250 milj. mk/vuosi. Jos kustannus rahoite-
10812: kien porrastettu niin, että pääomavaltaiset yri-    taan työnantajan sairausvakuutusmaksulla, se
10813: tykset maksavat kansaneläkemaksua muita             merkitsee noin 0,11 prosenttiyksikön korotusta.
10814: enemmän.                                                Hallituksen tarkoituksena on jatkaa asian
10815:    Kysymys naisvaltaisten työalojen kustannus-      valmistelua valmistuneen selvityksen pohjalta.
10816: ten keventämisestä on ollut esillä lapsenhoito-         Kustannusrasitusta tasoittaisi jo sekin, että
10817: ajan sosiaaliturvan työryhmässä (muistio 1992:      isät käyttäisivät nykyistä laajemmin oikeuttaan
10818: 18). Työryhmä tarkasteli äitiys- ja vanhempain-     vanhempainrahaan.
10819: 
10820:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1993
10821: 
10822:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10823:                                            1993 vp -   KK 334                                             3
10824: 
10825: 
10826: 
10827: 
10828:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10829: 
10830:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den totala längden på moderskaps- och för-
10831: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         äldrapenningsperioden är 263 vardagar (ca 10,5
10832: den 6 juni 1993 tili vederbörande medlem av            månader) och maximilängden 323 dagar om mer
10833: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Ait-       än ett barn föds. Därtili har fadern rätt tili en
10834: toniemi undertecknade spörsmål nr 334:                 period med faderskapspenning för 12 dagar.
10835:                                                        Kostnaderna för den semester som intjänas un-
10836:           Har Regeringen planer med hjälp av           der moderskaps- och föräldrapenningsperioden
10837:        vilka man kunde reducera de inom kvin-          skall betalas av arbetsgivaren.
10838:        nodominerade branscher ofta nästan                 Arbetsgruppen för socialskydd under tiden
10839:        oskäligt höga kostnaderna under moder-          för vård av barn hade som utgångspunkt att
10840:        skapsledigheter och vilka planer även           utjämna den kostnadsbelastning som föranleds
10841:        kunde bidra tili att minska diskrimine-         av semester som intjänas under moderskaps- och
10842:        ringen av kvinnor på arbetsmarknaden?           föräldrapenningsperioden melian arbetsgivarna,
10843:                                                        samt att ändra ersättningsförfarandet så att den
10844:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           försäkrades förmåner inte försämras. I detta fali
10845: samt anföra följande:                                  kunde en ersättning som motsvarar föräldrapen-
10846:                                                        ningen betalas antingen tili arbetsgivaren eller tili
10847:    Kostnadsbelastningen för arbetskraftsintensi-       den försäkrade.
10848: va företag kommer att underlättas fr.o.m. den 1           Arbetsgivaren skulie ha rätt tili en ersättning
10849: juli 1993. Arbetsgivarens arbetslöshetsförsäk-         som motsvarar föräldrapenningen för de semes-
10850: ringspremie differentieras på grundval av belop-       terdagar som intjänas under föräldrapennings-
10851: pet av de löner som arbetsgivaren utbetalar. De        perioden under förutsättning att arbetstagaren
10852: arbetsgivare som utbetalar löner tili ett belopp       har fått motsvarande semester med lön elier
10853: som underskrider 1 milj. mk betalar 3,75% av           semesterersättning. Ersättningen kunde även
10854: arbetslönernas summa i arbetslöshetsförsäk-            betalas direkt tili den försäkrade och arbetsgiva-
10855: ringspremie. Övriga arbetsgivare betalar en ar-        ren skulie vara skyldig att tili den försäkrade
10856: betslöshetsförsäkringspremie på 6 %. Arbetsgi-         betala endast skillnaden melian den semesterlön
10857: varens arbetslöshetsförsäkringspremie har även         som intjänats och det belopp som utbetalas av
10858: för 1994 planerats vara lägre för de arbetsgivare      sjukförsäkringen. I båda fallen skulle ersättning-
10859: som utbetalar löner tili ett belopp som underskri-     ens storlek fastställas enligt föräldrapenningens
10860: der 1 milj. mk. Därtill har arbetsgivares folkpen-     storlek. Kostnaderna för detta skulie tili fulit
10861: sionsavgift differentierats fr.o.m. den 1 juli 1993,   belopp uppgå tili ca 250 milj. mk/år. Om kostna-
10862: så att kapitalintensiva företag betalar mer i          derna i fråga finansieras med arbetsgivarens
10863: folkpensionsavgift än andra.                           sjukförsäkringsavgift, innebär det en förhöjning
10864:    Frågan om en reducering av kostnaderna              på ca 0,11 procentenheter.
10865: inom kvinnodominerade branscher har varit                 Regeringen har för avsikt att fortsätta bered-
10866: uppe tili behandling i arbetsgruppen för social-       ningen av ärendet utgående från den utredning
10867: skydd under tiden för vård av barn (promemoria         som nu färdigstälits.
10868:  1992:18). Arbetsgruppen undersökte hur den               Kostnadsbelastningen skulie kunna utjämnas
10869: semester som intjänas under moderskaps- och            redan av det att fåderna mer än vad som nu är
10870: föräldrapenningsperioden kunde omarrangeras            faliet utnyttjade sin rätt tili föräldrapenning.
10871: så att de enskilda arbetsgivarnas kostnadsbelast-
10872: ning skulie utjämnas.
10873:      Helsingfors den 1 juli 1993
10874: 
10875:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10876:                                                1993 vp
10877: 
10878: Kirjallinen kysymys 335
10879: 
10880: 
10881: 
10882: 
10883:                                   Kohijoki: Konkurssirikosten estämiseksi tarvittavista toimenpi-
10884:                                      teistä
10885: 
10886: 
10887:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10888: 
10889:    Laki liiketoimintakiellosta (1059/85) on ollut    Käytännössä on osoittautunut, että lakia liike-
10890: voimassa noin seitsemän vuotta. Lain tarkoituk-      toimintakiellosta on helppo kiertää. Se on saat-
10891: sena oli estää konkurssirikollisten toiminta yri-    tanut vaikuttaa syyttäjien passiivisuuteen vaatia
10892: tyksissä liikkeenharjoittajina, vastuunalaisina      konkurssirikoksen tehnyttä liiketoimintakiel-
10893: yhtiömiehinä, hallituksen jäseninä tai toimitus-     toon. Lain vaikutusten tehoHornuuteen ovat
10894: johtajina. Lain tarkoitus on toteutunut hyvin        omalta osaltaan saattaneet vaikuttaa oikeus-
10895: huonosti. Vuosi vuodelta on ilmitulleiden kon-       ministeriön puutteelliset mahdollisuudet liike-
10896: kurssirikosten määrä lisääntynyt- viime vuon-        toimintakiellon valvonnassa.
10897: na jopa jyrkästi.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10898:    Vaikka huomattavan suuri määrä konkurssi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10899: rikoksista on vakavia tapauksia kuten väären-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10900: nettyjä pesäluetteloita ja omaisuuden luovutta-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10901: misia velkojien vahingoksi, vain· harvoilta kon-
10902: kurssirikoksen tehneiltä kielletään liiketoiminta.            Aikooko Hallitus omalta osaltaan
10903: Niinpä parhaillaankin määräaikaisessa liiketoi-             ryhtyä joutuisasti toimenpiteisiin kon-
10904: mintakiellossa on vain noin 30 henkeä ja lain               kurssirikosten estämiseksi nykyistä te-
10905: voimassaolon aikanakin vain alle 100 henkeä.                hokkaammin?
10906: 
10907:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1993
10908: 
10909:                                           Maunu Kohijoki
10910: 
10911: 
10912: 
10913: 
10914: 2300321
10915: 2                                      1993 vp -   KK 335
10916: 
10917: 
10918: 
10919: 
10920:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10921: 
10922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa val-
10923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mistuu syksyllä 1993 laajaan tutkimusaineistoon
10924: olette 7 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn 'kir-     perustuva selvitys liiketoimintakiellon käytöstä
10925: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   erityisesti konkurssirikosten yhteydessä. Tarkoi-
10926: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       tus on, että saatuja tutkimustuloksia hyväksi
10927: Maunu Kohijoen kirjallisen kysymyksen n:o          käyttäen tullaan arvioimaan liiketoimintakiel-
10928: 335:                                               losta annetun lain toimivuutta ja mahdollisia
10929:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan         epäkohtia. Ehdotus tarpeellisiksi katsotuista
10930:         ryhtyä joutuisasti toimenpiteisiin kon-    muutoksista pyritään valmistelemaan niin, että
10931:         kurssirikosten estämiseksi nykyistä te-    lainmuutos voisi tulla voimaan samanaikaisesti
10932:         hokkaammin?                                valmisteilla olevan konkurssimenettelyä ja -hal-
10933:                                                    lintoa koskevan uudistuksen kanssa vuoden
10934:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       1995 alusta.
10935: vasti seuraavaa:
10936:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
10937: 
10938:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
10939:                                          1993 vp -   KK 335                                         3
10940: 
10941: 
10942: 
10943: 
10944:                                      Tili R!ksdagens Herr Talman
10945: 
10946:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vid Rättspolitiska forskningsinstitutet avslu-
10947: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tas på hösten 1993 en på ett omfattande forsk-
10948: den 7 juni 1993 tili vederbörande medlem av          ningsmaterial baserad utredning om använd-
10949: statsrådet översänt följande av riksdagsman          ningen av näringsförbud framför allt i samband
10950: Maunu Kohljoki undertecknade spörsmål nr             med konkursbrott. A vsikten är att i ljuset av
10951: 335:                                                 forskningsresultaten granska ändamålsenlighe-
10952:            Ämnar Regeringen för sin del vidta        ten och eventuella missförhållanden i lagen om
10953:          brådskande åtgärder för att effektivare     näringsförbud. Förslaget tili ändringar som be-
10954:          än vad som nu är fallet förhindra kon-      finns nödvändiga skall enligt pianeroa läggas
10955:          kursbrott?                                  fram så att lagändringen kan träda i kraft i
10956:                                                      början av 1995, samtidigt som den pågående
10957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        reformen av konkursförfarandet och konkurs-
10958: anföra följande:                                     förvaltningen.
10959: 
10960:        Helsingforsden 24 juni 1993
10961:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
10962:                                                1993 vp
10963: 
10964: Kirjallinen kysymys 336
10965: 
10966: 
10967: 
10968: 
10969:                                   Ihamäki: Tasavallan presidentin valtaoikeuksia koskevan kansan-
10970:                                      äänestyksen järjestämisestä
10971: 
10972: 
10973:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10974: 
10975:    Vuoden 1994 presidentinvaalit käydään en-         neväisiä näkemyksiä siitä, että kansalaisten vali-
10976: simmäistä kertaa suorana kaksivaiheisena kan-        tessa presidenttiä heidän tulisi voida samalla
10977: sanvaalina. Kun presidentti saa nyt valtakirjan      ottaa kantaa presidentin valtaoikeuksiin.
10978: suoraan kansalta, on julkisessa keskustelussa ja        Tämän takia olisi perusteltua ja käytännössä
10979: etenkin puolueiden toimesta vastaavasti vaadittu     helppoa järjestää kansanäänestys presidentin
10980: presidentin valtaoikeuksien kaventamista, jotta      valtaoikeuksista presidentin vaalien yhteydessä.
10981: valtioelinten valtatasapaino säilyisi entisellään.   Jos päätös kansanäänestyksestä tehtäisiin lähiai-
10982:    Kansanedustaja Paavo Nikulan johtama val-         koina tai viimeistään alkusyksystä, valmisteluai-
10983: tiosääntökomitea jätti vastikään yksimielisen        kaa tämän järjestämiseen jäisi riittävästi.
10984: mietintönsä presidentin sisäpoliittisten valtaoi-       Länsimaisissa demokratioissa ja nykyisin yhä
10985: keuksien karsimisesta. Komitea ehdotti muun          enemmän myös entisissä itäblokin maissa ni-
10986: muassa, että pääministerin valinta siirretään        menomaan perustuslakikysymykset annetaan
10987: eduskunnalle ja presidentin laajaa nimitysoi-        kansan päätettäväksi.
10988: keutta tuntuvasti karsitaan.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10989:    Kansalaisten keskuudessa näyttää kuitenkin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10990: esiintyvän voimakkaana mielipide, että heidän        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10991: valitessaan nyt suoraan presidentin olisi perus-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10992: teltua kansalaisten saada samalla myös päättää
10993: tasavallan presidentin valtaoikeuksien laajuu-                 Aikooko Hallitus viedä tasavallan
10994: desta. Sekä valtiosihteeri Ahtisaari että ylipor-           presidentin valtaoikeuksista päättämisen
10995: mestari Ilaskivi - presidentinvaalien eräät pää-            kansanäänestykseen, joka pidettäisiin ta-
10996: ehdokkaat - ovat kumpikin esittäneet yhte-                  savallan presidentin vaalin yhteydessä?
10997: 
10998:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
10999: 
11000:                                             Timo Ihamäki
11001: 
11002: 
11003: 
11004: 
11005: 2300321
11006: 2                                        1993 vp -    KK 336
11007: 
11008: 
11009: 
11010: 
11011:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11012: 
11013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Viimeisten kymmenen vuoden aikana halli-
11014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tusmuotoa on muutettu 13 ja valtiopäiväjärjes-
11015: olette 8 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         tystä 16 kertaa. Poliittisenjärjestelmän kannalta
11016: jeenne n:o 961 ohella toimittanut valtioneuvos-       näistä valtiosääntöuudistuksista tärkeimmät
11017: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja           ovat seuraavat:
11018: Timo Ihamäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-              1) Vuoden 1987 valtiosääntömuutokset
11019: myksen n:o 336:                                       (570-577/87),jotka koskivat muun muassa pre-
11020:                                                       sidentin vaalitapaa ja valtaoikeuksien rajoitta-
11021:           Aikooko Hallitus viedä tasavallan           mista sekä lakien säätämisjärjestystä;
11022:        presidentin valtaoikeuksista päättämisen           2) Vuoden 1991 valtiosääntömuutokset (1074/
11023:        kansanäänestykseen, joka pidettäisiin ta-      91 ), jotka koskivat presidentin vaalitapaa ja
11024:        savallan presidentin vaalin yhteydessä?        valtaoikeuksien rajoittamista; ja
11025:                                                           3) Vuoden 1992 valtiosääntömuutokset (1011
11026:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           92 ja 818/92), joista edellinen koski lepäämään-
11027: taen seuraavaa:                                       jättämissäännöstön väliaikaista muuttamista
11028:                                                       sekäjälkimmäinen senja verolakien säätämisjär-
11029:    Suomen valtiosääntöiDen järjestelmä perus-         jestyksen pysyvää muuttamista.
11030: tuu ja on koko itsenäisyyden ajan perustunut              Kukin mainituista muutoksista on merkityk-
11031: edustukselliselle demokratialle. Vuonna 1987          seltään verrattavissa valtiosääntötoimikunnan
11032: SuomenHallitusmuotoon lisättiin uusi 111 a luku       (Komiteanmietintö 1993:20) ehdottamaan presi-
11033: (570/87), jonka mukaan lailla voidaan säätää          dentin valtaoikeuksien kaventamiseen. Kun yh-
11034: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpa-           destäkään niistä ei järjestetty neuvoa-antavaa
11035: nosta. Kysymyksessä oli vain perustuslain tar-        kansanäänestystä, olisi epäjohdonmukaista jär-
11036: kennus, sillä jo ennen muutosta oli katsottu          jestää kansanäänestys nyt esillä olevasta muu-
11037: mahdolliseksi säätää tavallisella lailla neuvoa-      toksesta. Edellä mainituista jo toteutetuista
11038: antavasta kansanäänestyksestä. Vuoden 1987            muutoksista muut kuin lepäämäänjättämissään-
11039: uudistus ei merkinnyt edustuksellisen demokra-        nöstön ja verolakien kokonaisuudistus hyväk-
11040: tian periaatteista luopumista. Tarkoituksena oli,     syttiin ilman kiireelliseksi julistamista eli kahdes-
11041: että neuvoa-antavaa kansanäänestystä käytet-          sa eri eduskunnassa. Tämä olisi antanut äänestä-
11042: täisiin vain poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa   jille mahdollisuuden ottaa kansanedustajien vaa-
11043: sitä puoltaisivat painavat syyt. Tällaisina syinä     leissa välillisesti kantaa vireillä oleviin perustus-
11044: voidaan pitää kansanäänestyksen kohteena ole-         lakiuudistuksiin. Vuosien 1987 ja 1991 eduskun-
11045: van asian erityistä merkittävyyttä ja mahdollises-    tavaaleissa eivät edellä mainitut perustuslain
11046: ti sitä, että asiaan liittyy sellaisia voimakkaita    muutokset, joihin kummallakin kerralla sisältyi
11047: maailmankatsomuksellisia tai eettisiä näkemyse-       myös presidentin valtaoikeuksien rajoituksia,
11048: roja, jotka eivät asianmukaisella tavalla heijastu    kuitenkaan nousseet keskeisiksi kysymyksiksi.
11049: eduskunnan kokoonpanossa.                             Nyt harkittavana oleva uusi ehdotus perustus-
11050:    Perustuslain muutokset saattavat olla kysy-        lain muuttamiseksi on johdonmukainen jatko
11051: myksiä, joista joissakin tapauksissa on perustel-     edellä mainituille uudistuksille ja perustuu edus-
11052: tua järjestää neuvoa-antava kansanäänestys.           kunnan lähes yksimielisesti hyväksymään toivo-
11053: Toisaalta on huomattava, että Suomen järjestel-       musponteen.
11054: mässä myös perustuslain muutoksista päätetään             Valtiopäiväjärjestyksen        11 §:n    mukaan
11055: eduskunnassa perustuslain säätämässä vaikeute-         "Edustaja on velvollinen toimessaan noudatta-
11056: tussa säätämisjärjestyksessä. Perustuslakia muu-      maan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvol-
11057: tettaessakin on siten oltava erityisiä syitä, ennen   linen noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä
11058: kuin neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjes-          sido mitkään muut määräykset." Vaikka sään-
11059: täminen voidaan katsoa perustuslain hengen            nös on yli 60 vuotta vanha, sen voi ymmärtää
11060: mukaiseksi.                                            terveeksi kannanotoksi ilmiöön, jota nykyään
11061:                                        1993 vp -   KK 336                                        3
11062: 
11063: kutsutaan gallup-demokratiaksi. Perustuslain          Valtiosääntötoimikunnan ehdotuksesta on
11064: hengen vastaista on, että poliittiset päättäjät-   meneillään lausuntokierros. Sen päätyttyä halli-
11065: muutkin kuin kansanedustajat- tekevät ratkai-      tus tulee harkitsemaan, minkä sisältöinen esitys
11066: sunsa tuoreimpien mielipidemittausten eivätkä      eduskunnalle annetaan. Neuvoa-antavaa kan-
11067: oman harkintansa mukaan. Suomen järjestel-         sanäänestystä tästä valtiosäännön osittaisuudis-
11068: män kansanvaltaisuus takaa sen, että kansan        tuksesta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää.
11069: vakaat mielipiteet tulevat otetuiksi huomioon      Hallituksen suunnitelmissa ei ole järjestää neu-
11070: poliittisessa päätöksenteossa. Mielipidemittauk-   voa-antavaa kansanäänestystä muista asioista
11071: sissa tai muuten ilmenevät kansalaismielipiteen    kuin Suomen osallistumisesta Euroopan inte-
11072: heilahdukset eivät ole riittävä peruste neuvoa-    graatioon.
11073: antavan kansanäänestyksen järjestämiselle.
11074:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
11075: 
11076:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
11077: 4                                          1993 vp -   KK 336
11078: 
11079: 
11080: 
11081: 
11082:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11083: 
11084:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           det politiska systemets synpunkt är de viktigaste
11085: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         av dessa statsförfattningsreformer följande:
11086: 961 av den 8 juni 1993 till vederbörande medlem            1) 1987 års statsförfattningsändringar (lagar-
11087: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman         na 570-577/87), som gällde bl.a. sättet att välja
11088: Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr 336:            president och begränsning av presidentens makt-
11089:                                                        befogenheter samt lagstiftningsordningen,
11090:           Ämnar Regeringen låta frågan om                  2) 1991 års statsförfattningsändringar (1074/
11091:        presidentens maktbefogenheter avgöras           91), som gällde sättet att välja president och
11092:        genom folkomröstning i samband med              begränsning av presidentens maktbefogenheter
11093:        va1et av republikens president?                 och
11094:                                                            3) 1992 års statsförfattningsändringar (101/92
11095:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och 818/92), av vilka den förstnämnda gällde en
11096: anföra följande:                                       temporär ändring av stadgandena om när ett
11097:                                                        lagförslag kan 1ämnas vilande samt den sist-
11098:    Finlands konstitutionella system bygger och         nämnda en permanent ändring av lagstftnings-
11099: har under hela självständi,ghetstiden byggt på         ordningen i fråga om dessa stadganden och om
11100: representativ demokrati. Ar 1987 fogades ett           skattelagarna.
11101: nytt III a-kapitel (570/87) till Regeringsformen           Var och en av dessa ändringar är till sin
11102: för Finland, enligt vilket genom en lag beslutas       betydelse jämförbar med den inskränkning av
11103: om anordnande av rådgivande folkomröstning.            presidentens maktbefogenheter som föreslagits
11104: Det var endast fråga om en precisering av              av statsförfattningskommissionen (Kommitte-
11105: grundlagen, eftersom det redan före ändringen          betänkande 1993:20). Då någon rådgivande
11106: hade ansetts möjligt att genom en vanlig lag           folkomröstning inte har anordnats om någon av
11107: besluta om rådgivande folkomröstning. Refor-           dem, vore det inkonsekvent att anordna en
11108: men 1987 innebar inte att principerna för repre-       folkomröstning om den nu aktuella ändringen.
11109: sentativ demokrati slopades. A vsikten var att en      Av de ovan nämnda ändringarna godkändes alla
11110: rådgivande folkomröstning skulle tillgripas en-        utom totalreformen av stadgandena om möjlig-
11111: dast i vissa exceptionella fall i vilka vägande skäl   heten att lämna lagförslag vilande och totelrefor-
11112: skulle tala för en sådan. Sådana skäl kan anses        men av skattelagarna utan att förklaras bråd-
11113: föreligga om den fråga som folkomröstningen            skande, dvs. i två olika riksdagar. Detta hade
11114: gäller är av särskilt stor betydelse och eventuellt    givit de röstande möjlighet att indirekt i riks-
11115: om den hänger samman med sådana stora skill-           dagsmannavalet ta ställning till de pågående
11116: nader i världsåskådning eller etiskt synsätt som       grundlagsreformerna. Vid riksdagsvalen 1987
11117: inte kommer till synes · på vederbörligt sätt i        och 1991 var emellertid de ovan nämnda grund-
11118: riksdagens sammansättning.                             lagsändringarna, i vilka vardera gången ingick
11119:    Det kan i vissa fall vara motiverat att anordna     också begränsningar av presidentens maktbefo-
11120: rådgivande folkomröstning om grundlagsänd-             genheter, inga centrala frågor. Det nya förs1ag
11121: ringar. Å andra sidan bör det observeras att det       till grundlagsändring som nu diskuteras är en
11122: i det finländska systemet är riksdagen som beslu-      konsekvent fortsättning på ovan nämnda refor-
11123: tar också om ändringar i grundlagen i den              mer och baserar sig på en så gott som enhälligt
11124: särskilda lagstiftningsordning som grundlagen          godkänd hemställningskläm i riksdagen.
11125: stadgar. Det måste sålunda finnas särskilda skäl           I 11 § riksdagsordningen stadgas att "Riks-
11126: också när det är fråga om grundlagsändringar           dagsman är pliktig att i utövningen av sitt
11127: för att det i grundlagens mening skall kunna           uppdrag så handla, som rätt och sanning bjuda.
11128: anses motiverat att anordna rådgivande folkom-         Han är därvid skyldig att iakttaga grundlagarna
11129: röstning.                                              och är icke bunden av några andra föreskrifter."
11130:    Under de senaste tio åren har regeringsformen       Fastän stadgandet är över 60 år gammalt, kan
11131: ändrats 13 och riksdagsordningen 16 gånger. Ur         det tas som ett sunt ställningstagande till det
11132:                                         1993 vp -   KK 336                                         5
11133: 
11134: fenomen som i dag kallas Gallupdemokrati. Det           Statsförfattningskommissionens förslag är nu
11135: är inte i grundlagens anda att politiska besluts-   på remiss. Regeringen kommer därefter att .:>ver-
11136: fattare - också andra än riksdagsmän - fattar       väga innehållet i den proposition som skall avges
11137: sina beslut i linje med de färskaste opinionsun-    till riksdagen. Det är inte ändamålsenligt att
11138: dersökningarna och inte enligt egen prövning.       anordna rådgivande folkomröstning om denna
11139: Demokratin i det finländska systemet garanterar     delreform av statsförfattningen. Regeringen har
11140: att folkets fasta åsikter beaktas i det politiska   inga planer på att anordna rådgivande folkom-
11141: beslutsfattandet. Svängningar i medborgar-          röstning om några andra frågor än Finlands
11142: opinionen som ger utslag i opinionsmätningar        deltagande i den europeiska integrationen.
11143: eller på något annat sätt är inte en tillräcklig
11144: grund för att anordna rådgivande folkomröst-
11145: ning.
11146:      Helsingfors den 23 juni 1993
11147: 
11148:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
11149:                                               1993 vp
11150: 
11151: Kirjallinen kysymys 337
11152: 
11153: 
11154: 
11155: 
11156:                                   Kasorineo ym.: Palokuntatoiminnan siirtämisestä valtion hoidetta-
11157:                                      vaksi
11158: 
11159: 
11160:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11161: 
11162:    Vapaapalokunnat, kuntien vakinaiset ja puo-          Hallintoa uudistetaan valtion ja kuntien tasol-
11163: livakinaiset palokunnat muodostavat noin 400        la. Julkisuudessa on liikkunut tietoja palotoimen
11164: kunnassa ensilähdön palokunnat. Lisäksi vapaa-      valtiollistamisesta.
11165: palokunnat muodostavat muissa kunnissa reser-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11166: vin suuronnettomuuksien varalle. Sopimuspalo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11167: kunnat muodostavat pienten kuntien palo- ja         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11168: pelastustoimen selkärangan. Nämä vaativat           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11169: kuntien tukea ja ohjausta kalusto- ja koulutus-
11170: asioissa. Nykyisin kunnan palopäällikkö huo-                  Onko Hallituksen tarkoituksena val-
11171: lehtii sopimuspalokuntien toiminnan tukemises-             tiollistaa palotoimi, ja jos on,
11172: ta tuntien kuntansa tarpeet, resurssit ja olosuh-             missä aikataulussa uudistus aiotaan
11173: teet.                                                      toteuttaa?
11174:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
11175: 
11176:            Anna-Liisa Kasurinen         Matti Vähänäkki                Kari Häkämies
11177: 
11178: 
11179: 
11180: 
11181:  230032J
11182: 2                                          1993 vp -   KK 337
11183: 
11184: 
11185: 
11186: 
11187:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11188: 
11189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hallinnon uudistamiseksi. Sen mukaan sisä-
11190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asiainministeriö selvittää yhdessä kuntien kanssa
11191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vuoden 1993 aikana tarpeet ja mahdollisuudet
11192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kasurisen         pelastustoimen osittaiseksi valtiollistamiseksi.
11193: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Päätöksen perusteluissa on katsottu, että valtion
11194: 337:                                                   vastuulle kuuluvat yleensä valtakunnalliset, kan-
11195:                                                        salaisten oikeus- ja muun turvallisuuden sekä
11196:            Onko Hallituksen tarkoituksena val-         yhteiskunnan perusrakenteiden palvelut, kuten
11197:         tiollistaa palotoimi, ja jos on,               pelastustoiminta, ainakin alueellinen hälytystoi-
11198:            missä aikataulussa uudistus aiotaan         minta, sekä tuotevalvonta ja markkinatarkkailu.
11199:         toteuttaa?                                     Kuitenkaan sellaisia tehtäväsiirtoja ei ole syytä
11200:                                                        tehdä, jotka merkitsevät nykyisin taloudellisesti
11201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           organisoitujen toimintojen muutoksia tai jotka
11202: vasti seuraavaa:                                       muodostavat kiinteitä osia palveluorganisaatioi-
11203:                                                        den toiminnasta. Onkin tarpeellista selvittää,
11204:    Valtionhallinnon kehittämisestä on viime ai-        miltä osin on tarkoituksenmukaista valtiollistaa
11205: koina laadittu lukuisia selvityksiä ja ehdotuksia.     pelastustoimintaa ja markkinavalvontaa.
11206: Selvityksiä on laadittu myös kuntien hallinnosta          Sisäasiainministeriössä on käynnissä pelastus-
11207: ja taloudesta. Valtion aluehallinnon kehittämis-       toimen lainsäädännön uudistamista koskeva
11208: tä tutkinut selvitysmies Jukka Hirvelä on tehnyt       hanke, jonka yhteydessä edellä tarkoitettu selvi-
11209: mietinnössään (Komiteanmietintö 1992:33) usei-         tystyö on tarkoitus tehdä. Selvityksessä otetaan
11210: ta ehdotuksia, jotka koskevat valtion ja kuntien       taloudellisten näkökohtien lisäksi huomioon eri
11211: työnjaon uudistamista. Hän toteaa, että näitä          ratkaisujen vaikutus väestönsuojeluun ja vapaa-
11212: selvityskohteita on muun ohella "pelastustoi-          ehtoiseen palokuntatoimintaan, joka on, kuten
11213: minnan valtiollistaminen, jossa ensisijainen val-      kysymyksessäkin on todettu, olennainen osa
11214: tiollistamisen kohde on alueellinen hälytystoi-        suomalaista palokuntajärjestelmää. Lisäksi sisä-
11215: minta. Sellaisia vastuusiirtoja tulee välttää, jotka   asiainministeriön tarkoituksena on perustaa nel-
11216: merkitsevät nykyisin tehokkaasti ja taloudelli-        jä valtion ylläpitämää kokeiluhätäkeskusta, jois-
11217: sesti organisoidun toiminnan muutoksia". Selvi-        sa kokeiltaisiin yhteistoimintaa poliisin ja pelas-
11218: tysmies Timo Relanderin kuntataloudesta                tusviranomaisten hätäkeskustoiminnoissa. Ko-
11219: 9.2.1993 laatimassa raportissa puolestaan tode-        keilua koskeva lainsäädäntö pyritään saatta-
11220: taan, että palo- ja pelastustointa ohjaava lain-       maan eduskunnan käsittelyyn vielä kuluvan
11221: säädäntö kaipaa uudistamista ja että "olisi ilmei-     vuoden aikana.
11222: sesti kuitenkin perusteltua keskittää yhteiskun-          Edellä esitetyn selvittelytyön ja hätäkeskusko-
11223: nan turvallisuuteen liittyvät toiminnat valtion        keilun jälkeen on mahdollista päättää, onko
11224: paikallishallin toon perustettaviin kihlakunnan-       pelastustoimen valtiollistaminenjossakin laajuu-
11225: virastoihin".                                          dessa perusteltua. Mahdollisen uudistuksen ai-
11226:    Valtioneuvosto teki 17.6.1993 periaatepää-          kataulusta voidaan tehdä suunnitelmat niin
11227: töksen toimenpiteistä keskushallinnon ja alue-         ikään vasta selvitystyön valmistuttua.
11228: 
11229:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1993
11230: 
11231:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
11232:                                           1993 vp -   KK 337                                           3
11233: 
11234: 
11235: 
11236: 
11237:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11238: 
11239:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           valtningen och regionalförvaltningen. Enligt be-
11240: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          slutet skall inrikesministeriet tillsammans med
11241: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kommunerna under 1993 utreda om det finns
11242: dagsman Kasurinen m.fl. undertecknade spörs-          behov och möjligheter att delvis förstatliga rädd-
11243: mål nr 337:                                           ningsväsendet. 1 motiveringen till beslutet kon-
11244:                                                       stateras att staten i regel ansvarar för riksomfat-
11245:          År det meningen att brandväsendet            tande service, service som anknyter tili medbor-
11246:        skall förstatligas, och om så är fallet,       garnas rättssäkerhet och säkerhet samt service
11247:          viiken är tidtabellen för reformen?          som gäller samhällets basfunktioner, t.ex. rädd-
11248:                                                       ningsverksamhet, åtminstone regional alarme-
11249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ringsverksamhet, samt produktövervakning och
11250: anföra följande:                                      marknadskontroll. Det är dock inte motiverat
11251:                                                       med uppgiftsöverföringar som medför ändringar
11252:    Under de senaste tiderna har det gjorts många      i verksamheter som för närvarande är ekono-
11253: utredningar och förslag om utvecklande av stats-      miskt organiserade eller utgör fasta delar av
11254: förvaltningen. Man har också sammanställt ut-         serviceorganisationernas verksamhet. Det är
11255: redningar om kommunernas förvaltning och              också nödvändigt att reda ut till vilka delar det
11256: ekonomi. Utredningsman Jukka Hirvelä, som             är ändamålsenligt att förstatliga räddningsvä-
11257: har undersökt utvecklandet av den statliga regi-      sendet och marknadsövervakningen.
11258: onalförvaltningen, har i sitt betänkande (kom-           Vid inrikesministeriet håller man på att utar-
11259: mitebetänkande 1992:33) fört fram många för-          beta ett projekt för revision av lagstiftningen om
11260: slag tili omorganisering av arbetsfördelningen        räddningsväsendet. Det är meningen att det
11261: mellan staten och kommunerna. Han konstate-           utredningsarbete som avses ovan skall genom-
11262: rar bl.a. att förstatligande av räddningsväsendet     föras i samband med projektet. 1 utredningen
11263: är föremål för utredning och att den regionala        beaktas förutom de ekonomiska aspekterna
11264: alarmeringsverksamheten är det område inom            även de verkningar som olika avgöranden har på
11265: räddningsväsendet som först skall förstatligas.       befolkningsskyddet och den frivilliga brandkårs-
11266: Han anser dessutom att man skall undvika              verksamheten. Dessa utgör, såsom det även
11267: sådana ansvarsöverföringar som medför änd-            konstateras i spörsmålet, en väsentlig del av
11268: ringar i sådan verksamhet som för närvarande          brandkårsverksamheten i Finland. Dessutom
11269: organiserats på ett effektivt och ekonomiskt sätt.    har inrikesministeriet för avsikt att inrätta fyra
11270: Utredningsman Timo Relander konstaterar dä-           experimentella statliga nödcentraler, i vilka sam-
11271: remot i sin rapport om kommunernas ekonomi            arbetet mellan poliseos och räddningsväsendets
11272: den 9 februari 1992 att den lagstiftning som styr     nödcentralsfunktioner skall testas. Samtidigt
11273: brand- och räddningsväsendet måste revideras,         försöker man hinna få lagstiftningen om försö-
11274: och att det trots allt skulle vara motiverat att      ket upptagen tili behandling i riksdagen före
11275: koncentrera de verksamheter som anknyter till         årets slut.
11276: säkerheten i samhället tili de häradsämbeten som         Efter utredningsarbetet och nödcentralförsö-
11277: kommer att inrättas inom den statliga lokalför-       ket är det möjligt att besluta om det är motiverat
11278: valtningen.                                           att förstatliga delar av räddningsväsendet. Tids-
11279:    Statsrådet fattade den 17 juni 1993 ett princip-   planen för en eventuell reform kan likaså utarbe-
11280: beslut om åtgärder för revidering av centralför-      tas först när utredningsarbetet är slutfört.
11281:      Helsingfors den 30 juni 1993
11282: 
11283:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
11284:                                                 1993 vp
11285: 
11286: Kirjallinen kysymys 338
11287: 
11288: 
11289: 
11290: 
11291:                                    U. Anttila ym.: Erityispysäköintilupien myöntämisestä liikunta-
11292:                                       vammaisille
11293: 
11294: 
11295:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11296: 
11297:    Liikuntavammaisilla henkilöillä on: erityis-       mään muusta yhteiskunnasta, jos heidän liikku-
11298: oikeus pysäköidä autonsa sellaisiinkin paikkoi-       mistaan entisestään vaikeutetaan.
11299: hin, joissa siihen ei ole muilla autoilla oikeutta.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11300: Erityisoikeus on luvanvarainen, ja lupa myönne-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11301: tään viideksi vuodeksi kerrallaan.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11302:    Viime aikoina on käynyt ilmi tapauksia, jois-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11303: sa henkilöt, joilla on ollut ao. erityisoikeus jopa
11304: useita vuosikymmeniä, eivät ole saaneet uutta                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
11305: erityispysäköintilupaa. Lupaehtojen tiukentumi-              jotta liikuntavammaisten henkilöiden
11306: sella saattaa olla pitkällisiä vaikutuksia. Liikun-          erityispysäköintilupien myöntämistä ei
11307: tavammaiset henkilöt saattavat joutua eristy-                vaikeutettaisi?
11308:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
11309: 
11310:            Ulla Anttila                  Heidi Hautala                     Paavo Nikula
11311:            Tuija Maaret Pykäläinen       Marjatta Stenius-Kaukonen         Asko Apukka
11312:            Sinikka Hurskainen            Pirjo-Riitta Antvuori             Kyllikki Muttilainen
11313: 
11314: 
11315: 
11316: 
11317:  2300321
11318: 2                                        1993 vp -   KK 338
11319: 
11320: 
11321: 
11322: 
11323:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11324: 
11325:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mat määräykset pysäköintiluvan myöntämises-
11326: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tä. Luvan myöntää paikallinen poliisiviranomai-
11327: olette 8 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        nen yleensä viiden vuoden määräajaksi. Periaat-
11328: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     teena on ollut, että lupa myönnetään vain niille,
11329: omaiselle jäsenelle kansanedustaja U. Anttilan       jotka ovat luvan tarpeessa. Lisäksi pysäköintilu-
11330: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         pajärjestelmä ei saa aiheuttaa olennaista haittaa
11331: 338:                                                 muille tienkäyttäjille eikä se saa heikentää kun-
11332:                                                      tien mahdollisuuksia pysäköinnin suunnitte-
11333:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       luun.
11334:        jotta liikuntavammaisten henkilöiden              Pysäköintilupa voidaan uusia. Jos henkilölle
11335:        erityispysäköintilupien myöntämistä ei        on pysyvän vamman perusteella aikaisemmin
11336:        vaikeutettaisi?                               myönnetty pysäköintilupa, on todennäköistä,
11337:                                                      että lupa uusitaan. Lupa voidaan kuitenkin pe-
11338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ruuttaa tai sitä ei uusi ta, jos hakija ei enää täytä
11339: vasti seuraavaa:                                     luvan saamisen edellytyksiä tai jos lupaa käyte-
11340:                                                      tään annettujen ohjeiden vastaisesti.
11341:    Vuoden 1992 kesäkuun alusta tuli voimaan              Sisäasiainministeriöstä. saatujen tietojen mu-
11342: laki tieliikennelain muuttamisesta (117/92), joka    kaan pysäköintilupia on viime vuoden kesäkuus-
11343: sisältää muun muassa vammaisen pysäköintilu-         ta lähtien myönnetty aikaisempaa väljemmin
11344: paa koskevan uuden 28 b §:n. Samanaikaisesti         perustein. Tapaukset, joissa henkilölle ei ole
11345: tuli voimaan asetus tieliikenneasetuksen 21 ja       myönnetty uutta pysäköintilupaa, ovat yksittäi-
11346: 53 §:n muuttamisesta. Asetuksen 53 §:n 1 mo-         siä. Kielteisen päätöksen perusteena on yleensä
11347: mentissa määritellään henkilön itsenäistä käve-      ollut, että hakija ei enää täytä luvan saamisen
11348: lyä estävä vamma ja näkövamma, jotka oikeut-         edellytyksiä. Kysymyksen perusteluissa mainit-
11349: tavat pysäköintilupaan. Säädösmuutosten jäl-         tuihin tapauksiin liikenneministeriö ei tarkem-
11350: keen pysäköintilupa on voitu myöntää kaikkien        pien tietojen puuttuessa ole voinut ottaa kantaa.
11351: vaikeasti vammaisten kuljettamista varten. Ai-           Liikenneministeriön mielestä vammaisten py-
11352: kaisemmin voimassa olleen lain perusteella lupa      säköintilupien myöntämiskäytännössä ei ole ol-
11353: voitiin myöntää vain liikuntavammaiselle.            lut sellaisia epäselvyyksiä, että joihinkin erityi-
11354:    Tieliikennelain ja -asetuksen säännösten lisäk-    siinuusiin toimenpiteisiin olisi aihetta. Tilannet-
11355: si vammaisten pysäköintiluvan myöntämisestä          ta kuitenkin seurataan, ja asiaan puututaan, jos
11356: on voimassa sisäasiainministeriön poliisille anta-   aihetta on.
11357:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
11358: 
11359:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
11360:                                            1993 vp -   KK 338                                            3
11361: 
11362: 
11363: 
11364: 
11365:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11366: 
11367:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av fem år. Principen har varit den att tilistånd
11368: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         beviljas endast åt sådana som har behov därav.
11369: den 8 juni 1993 tili vederbörande medlem av            Dessutom får parkeringstillståndssystemet inte
11370: statsrådet översänt följande av riksdagsman            förorsaka märkbar olägenhet för andra trafikan-
11371: U. Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr 338:        ter och det får inte heller försämra kommuners
11372:                                                        möjligheter tili parkeringsplanering.
11373:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Parkeringstiliståndet kan förnyas. Om en per-
11374:        ta för att beviljandet av speciella parke-      son på grund av en bestående skada tidigare har
11375:        ringstilistånd för rörelsehämmade perso-        beviljats ett parkeringstillstånd är det sannolikt
11376:        ner inte skulle försvåras?                      att tillståndet förnyas. Tillståndet kan dock upp-
11377:                                                        hävas eller inte förnyas ifall sökanden inte längre
11378:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fyller de krav som ställts för beviljandet av
11379: anföra följande:                                       tillstånd eller om tillståndet används i strid med
11380:                                                        de givna reglerna.
11381:    I början av juni 1992 trädde en lag om ändring          Enligt uppgifter från inrikesministeriet har
11382: av vägtrafiklagen (117/92) i kraft som bl.a.           parkeringstillstånd fr.o.m. juni förra året bevil-
11383: innehåller en ny paragraf, 28 b §, om handikap-        jats i större utsträckning än tidigare. Dessutom
11384: pades parkeringstillstånd. Samtidigt trädde en         har tillstånd efter lagförändringen beviljats på
11385: förordning om ändring av 21 och 53 §§ vägtra-          friare grunder än tidigare. De fall där personen
11386: fikförordningen i kraft. I 53 § 1 mom. förord-         inte har beviljats ett nytt parkeringstillstånd är
11387: ningen fastställs skada som hindrar en person att      marginella. Orsaken för ett negativt beslut har
11388: gå självständigt och synskada vilka berättigar tili    vanligtvis varit det att sökanden inte längre fyller
11389: parkeringstillstånd. Efter ändringarna i förord-       de krav som ställts för beviljandet av tillstånd. I
11390: ningen har parkeringstilistånd kunnat beviljas         brist på närmare uppgifter har trafikministeriet
11391: för transport av alla gravt handikappade. Enligt       icke kunnat ta ställning tili de fall som nämnts i
11392: den tidigare gällande lagen kunde tilistånd bevil-     frågans motiveringar.
11393: jas endast åt en rörelsehämmad.                            Trafikministeriet anser att det i samband med
11394:    Utöver stadganden i vägtrafiklagen och              beviljandet av parkeringstilistånd för handikap-
11395: -förordningen om beviljandet av parkeringstill-        pade inte har förekommit sådana oklarheter att
11396: stånd för handikappade är inrikesministeriets åt       det skulle finnas skäl att vidta nya specialåtgär-
11397: polisen givna bestämmelser om beviljandet av           der. Man följer dock med situationen och ingri-
11398: parkeringstillstånd i kraft. Tiliståndet beviljas av   per om det finns skäl därtill.
11399: en loka! polismyndighet vanligtvis för en tidsfrist
11400:      Helsingfors den 2 juli 1993
11401: 
11402:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
11403:                                                 1993 vp
11404: 
11405: Kirjallinen kysymys 339
11406: 
11407: 
11408: 
11409: 
11410:                                    Paloheimo: Teknisen alan koulutuksen kehittämisestä
11411: 
11412: 
11413: 
11414:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11415: 
11416:     Insinööriliitto on julkaissut kaksi tilastoa,     syystä Suomella olisi varmasti useita merkittäviä
11417: joista ilmenevät työttömyyden lisääntyminen eri       markkinarakoja täytettävinä noilla aloilla.
11418: akateemisilla aloilla ja korkeakoulutasoisten            Tässä yhteydessä olisi tärkeätä, että juuri
11419: oppilaitosten määrä miljoonaa asukasta kohden         tekninen koulutus olisi tulevaisuuteen suuntau-
11420: eri maissa.                                           tunuHa ja pyrkisi ennakoimaan mahdollisim-
11421:     Nämä tilastot osoittavat, että lama on kaik-      man ennakkoluulottomasti ja realistisesti tule-
11422: kein voimakkaimmin kuormittanut juuri insi-           vien vuosikymmenten kehityksen. Teknilliset
11423: nöörikuntaa ja että korkeakoulutasoisten, insi-       korkeakoulut lienevät alistaneet tulevaisuuden
11424: nöörikoulutusta antavien oppilaitosten määrä          analyysit eri osastoilleen. Tästä saattaa syntyä
11425: on maassamme suhteettoman suuri. Tämä joh-            sellainen virhearviointi, että osastojen väliin jää-
11426:  tunee ennen muuta siitä, että maassamme ei ole       vät, ei-kenellekään kuuluvat alueet jäävät täysin
11427:  kattavaa ja tehokasta teknisen kehityksen ja         erittelemättä. Suomen teknillisillä korkeakou-
11428:  koulutuksen tulevaisuuden suunnittelua.              luilla ei liene yhteistä elintä, joka pohtisi teknisen
11429:     On odotettavissa, että esimerkiksi uusien         koulutuksen tulevaisuutta, laajuutta ja luonnetta
11430:  energiamuotojen sovellukset, ympäristötekniik-       kokonaisuudessaan ja keskipitkällä tähtäyksellä.
11431:  ka kokonaisuudessaan, eri materiaalien kierrä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11432:  tysmahdollisuudet, jätteiden ja päästöjen käsit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11433:  tely, bio tekniikka, automatiikka ja uudet liiken-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11434:  nemuodot tulevat kaikki olemaan aloja, joiden        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11435:  tutkimiseksi ja kehittämiseksi Euroopan eri
11436:  maat panostavat nykyistä voimakkaammin.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
11437:  Kova kansainvälinen kilpailu tullaan käymään                 konut ryhtyä teknisen tulevaisuuden en-
11438:  noilla aloilla, koska millään maalla ei ole perin-           nakoimiseksi ja koulutuksen painottami-
11439:  teistä etumatkaa niiden kehittämisessä. Samasta              seksi tuota tulevaisuutta vastaavaksi?
11440:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
11441: 
11442:                                             Eero Paloheimo
11443: 
11444: 
11445: 
11446: 
11447:  230032J
11448: 2                                         1993 vp -   KK 339
11449: 
11450: 
11451: 
11452: 
11453:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11454: 
11455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään. Yhteistyön puitteissa on käynnistetty myös
11456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ammatillisten oppilaitosten opettajien jatko- ja
11457: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       täydennyskoulutus.
11458: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Palo-          Yritysten tulisi panostaa siihen, miten maail-
11459: heimon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           malla vapaasti käytettävissä olevaa tietoa voi-
11460: n:o 339:                                              daan hyödyntää yrityksen toiminnassa. Tähän
11461:                                                       yritykset tarvitsevat henkilöstöä, joka on perillä
11462:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-       tieteen uusimmista kehitysvaiheista. Yhteistyö
11463:        konut ryhtyä teknisen tulevaisuuden en-        alan tutkijoiden kanssa on tällöin välttämätöntä.
11464:        nakoimiseksi ja koulutuksen painottami-        Korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa työsken-
11465:        seksi tulevaisuutta vastaavaksi?               televien tutkijoiden velvollisuutena on puoles-
11466:                                                       taan saattaa tutkimustulokset hyödyntäjien
11467:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käyttöön ja olla avoimia uusille haasteille. Kor-
11468: vasti seuraavaa:                                      keakoululaitoksen vahvoja puolia tutkimuslai-
11469:                                                       toksiin ja yrityksiin nähden on tutkimustoimin-
11470:    Teknologisesta kehittämistyöstä on tullut en-      nassa jatkuva uusiutuminen ja sitoutumatto-
11471: tistä kalliimpaa ja hyvää yhteistyötä vaativaa.       muus. Pienen kansakunnan on pystyttävä koulu-
11472: Teknologiatason nousuja rationalisointi merkit-       tuksessa ja tutkimuksessa yhteistyöhön sekä sel-
11473: sevät uusien, hyvää ammattitaitoa ja teknistä         keään työnjakoon, jotta voimavarojen keskittä-
11474: osaamista edellyttävien ammattien syntyä. Pie-        misellä voisimme kansakuntana selvitä ja tyy-
11475: nelle kansakunnalle on elintärkeää, että sillä on     dyttää kansalaistemme sivistyksellisetja kulttuu-
11476: tiedollisesti ja koulutuksellisesti päteviä ihmisiä   riset tarpeet. Kansainvälistymiseen kiinnitetään
11477: erilaisiin ammattitaitoa tai tieteellistä asiantun-   erityisesti huomiota.
11478: temusta vaativiin tehtäviin. Nopeat muutospro-           Luonnoksessa koulutuksen ja tutkimuksen
11479: sessit vaikuttavat myös työssä käyvän aikuis-         kehittämissuunnitelman tarkisteeksi on otettu
11480: väestön jatkuvan koulutuksen välttämättömyy-          kantaa myös teknillisen koulutusalan kehittämi-
11481: teen.                                                 seen ottaen huomioon koulutuksen ja tutkimuk-
11482:    Insinöörien koulutuksen kehittämisessä tarvi-      sen uudet haasteet tulevat muutospaineet enna-
11483: taan koulutusyksiköiden ja yritysten välistä yh-      koiden.
11484: teistyötä sopivan jatko- ja täydennyskoulutuk-           Teknillisillä korkeakouluilla ja tiedekunnilla
11485: sen löytämiseksi ja uusien koulutustarpeiden          on ollut kiinteää ja säännöllistä yhteistyötä pit-
11486: huomioon ottamiseksi.                                 kään sekä rehtorien että koulutuksesta ja tutki-
11487:    Yritykset tarvitsevat palvelukseensa entistä       muksesta vastaavien vararehtorien tasolla. Kou-
11488: osaavamman työntekijäkunnan. Osaamisvaati-            lutusalakohtainen koulutuksen ja teknillisen
11489: mus kohdistuu sekä ammatilliseen että tieteelli-      alan tutkintojärjestelmän arviointi on entises-
11490: seen asiantuntemukseen.                               tään tiivistänyt yhteistyötä. Teknillisen korkea-
11491:    Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä teh-         koulutuksen laadun arviointi- ja kehittämisoh-
11492: täviä tällä hetkellä on koulutustason ja laadun       jelman toista osaa parhaillaan toteutetaan ja
11493: nostaminen. Ammattikorkeakoulukokeilussa              kolmatta vaihetta suunnitellaan. Teknilliset kor-
11494: mukana olevat oppilaitokset ja teknilliset oppi-      keakoulut ja tiedekunnat ovat lisäksi asettaneet
11495: laitokset sekä teknilliset korkeakoulut ja tiede-     kahdeksan alakohtaista työryhmää alan raken-
11496: kunnat ovat lisänneet merkittävästi yhteistyö-        teellisen kehittämisen jatkosuunnittelua varten.
11497: 
11498:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1993
11499: 
11500:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
11501:                                          1993 vp -   KK 339                                            3
11502: 
11503: 
11504: 
11505: 
11506:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11507: 
11508:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen     vidare- och påbyggnadsutbildning för yrkesläro-
11509: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         anstalternas lärare.
11510: rriedlem av statsrådet översänt följande av riks-        Företagen borde satsa på att utnyttja fritt
11511: dagsman Eero Paloheimo undertecknade spörs-          tiligänglig kunskap i sin verksamhet. För detta
11512: mål nr 339:                                          behöver de personai som är förtrogen med den
11513:                                                      senaste vetenskapliga utvecklingen. Ett samarbe-
11514:           Vilka åtgärder har Regeringen ämnat        te är därför nödvändigt mellan forskarna inom
11515:        vidta för att föregripa teknikens utveck-     branschen. Forskarna vid högskolorna och
11516:        ling och för att anpassa utbildningen tili    forskningsinstituten är för sin del skyldiga att
11517:        framtiden?                                    göra forskningsresultaten tillgängliga och att
11518:                                                      vara öppna för nya utmaningar. Högskoleväsen-
11519:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            dets starka sidor i förhållande tili forskningsin-
11520: anföra följande:                                     stituten och företagen är att de i sin forskning
11521:                                                      fortlöpande kan förnya sig och att de är obund-
11522:    Arbetet med att utveckla teknologin har blivit    na. En mindre nation som vi måste när det gäller
11523: allt dyrare och kräver gott samarbete. En högre      utbildning och forskning ha förmåga tili samar-
11524: och rationellare teknologisk nivå innebär att det    bete och en klar arbetsfördelning så att vi genom
11525: uppkommer nya yrken som förutsätter goda             att koncentrera resurserna kan överleva och
11526: yrkeskunskaper och tekniskt kunnande. För en         tillfredsställa våra medborgares intellektuella
11527: liten nation är det livsviktigt att den har männi-   och kulturella behov. Vi bör i synnerhet upp-
11528: skor med intellektuell kapacitet och lämplig         märksamma internationaliseringen.
11529: utbildning för olika uppgifter som kräver yrkes-         I utkastet till reviderad pian för utveckling av
11530: skicklighet eller vetenskaplig sakkunskap. De        utbildningen och forskningen har man tagit
11531: snabba förändringarna i samhället gör det även       ställning även tili det tekniska utbildningsområ-
11532: nödvändigt för den arbetande vuxenbefolkning-        det genom att på förhand uppskatta de krav på
11533: en att fortlöpande utbilda sig.                      förändringar som de nya utmaningarna inom
11534:     När det gäller att utveckla ingenjörsutbild-     utbildning och forskning ställer.
11535: ningen behövs det samarbete mellan utbildnings-          De tekniska högskolorna och fakulteterna har
11536: enheterna och företagen med tanke på lämplig         länge haft ett intimt och regelbundet samarbete
11537: vidare- och påbyggnadsutbildning och nya ut-         med varandra både när det gäller rektorerna och
11538: bildningsbehov.                                      de prorektorer som svarar för utbildning och
11539:     Företagen behöver allt kunnigare arbetstaga-     forskning. En utvärdering av varje utbildnings-
11540: re. Det gäller både yrkesinriktad och vetenskap-     område och av examenssystemet inom det teknis-
11541: lig sakkunskap.                                      ka området har ytterligare intensifierat samarbe-
11542:     En av yrkesubildningens viktigaste uppgifter     tet. Den andra fasen av programmet för utvärde-
11543: just nu är att höja nivån och kvaliteten på          ring och utveckling av kvaliteten i den tekniska
11544: utbildningen. De läroanstalter som deltar i för-     högskoleutbildningen pågår som bäst, och den
11545: söken med yrkeshögskolor, de tekniska läroan-        tredje fasen håller på att planeras. De tekniska
11546: stalterna och de tekniska högskolorna och fakul-     högskolorna och fakulteterna har dessutom till-
11547: teterna har ökat sitt samarbete avsevärt. Inom       satt åtta branschvisa arbetsgrupper för fortsatt
11548: ramen för samarbetet har det även ordnats            planering av den strukturella utvecklingen.
11549: 
11550:      Helsingfors den 7 juli 1993
11551: 
11552:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
11553:                                                 1993 vp
11554: 
11555: Kirjallinen kysymys 340
11556: 
11557: 
11558: 
11559: 
11560:                                    Laakkonen: Kuntien talouden tervehdyttämiseksi tarvittavista toi-
11561:                                       menpiteistä
11562: 
11563: 
11564:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11565: 
11566:    Työttömyys, lomautukset ja yritysten kon-          palveluvarustuksen ylläpitoa. Em. kehitys johtaa
11567: kurssit ovat kääntäneet kuntien verotulojen ke-       lopulta kuntalaisten perusturvallisuuden vaa-
11568: hityksen jyrkkään laskuun. Pääomavero- ja ar-         rantumiseen.
11569: vonlisäverouudistus tuovat lisäongelmia kuntien          Valtiosihteeri Timo Relander on raportissaan
11570: taloudelle. Vaikka kunnat ovat säästäneet, höy-       selvittänyt kuntatalouden ongelmia. Selvityksen
11571: länneet ja leikanneet, pakottaa valtio kunnat         mukaan kuntatalous on ajautumassa vakavaan
11572: säästämään vuosi vuodelta lisää ja ulosmittaa jo      kriisiin ja tarvitaan nopeita toimenpiteitä sen
11573: edeltä säästöt valtionapujen osalta, kuten kävi       välttämiseksi.
11574: lukion ruokahuoltomaksussa ja terveyskeskus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11575: maksussa. Kuntien ja valtion välisessä kustan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11576: nustenjaossa on eniten hiertänyt kansaneläkkei-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11577: den lisäosuuksien maksatus, josta on tullut ns.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11578: kunta vero.
11579:     Vaikka kuntien tulot kaventuvat, kasvavat                   Miten Hallitus aikoo tulevissa toimis-
11580: siitä huolimatta tietyt menot. Työttömyys ai-                saan ottaa huomioon kuntien taloudelli-
11581: heuttaa toimeentulotukimenojen kasvua ja li-                 sen ahdingon, ja
11582: sääntyvä lainanotto korkomenojen kasvua.                        aikooko Hallitus käynnistää jatko-
11583: Monilla kunnilla on edessään 3-4 pennin äyrin                työn valtiosihteeri Relanderin perusra-
11584: korotus tai lisälainan otto, josta johtuvat lainan-          portin pohjalta?
11585: hoitokustannukset edelleen heikentävät kunnan
11586:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1993
11587: 
11588:                                           Pirkko Laakkonen
11589: 
11590: 
11591: 
11592: 
11593: 2300321
11594: 2                                        1993 vp -   KK 340
11595: 
11596: 
11597: 
11598: 
11599:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11600: 
11601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaan kuntien Kansaneläkelaitokselle maksa-
11602: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mista lisäosaosuuksista luovutaan asteittain.
11603: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Ensi vuonna siirrytään järjestelmään, jossa kun-
11604: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakko-         tien perimät asiakasmaksut eivät vaikuta val-
11605: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tionosuuksien määrään. Asiakasmaksujen sään-
11606: 340:                                                 telyä kevennetään. Uudella, vuoden 1996 alusta
11607:                                                      käyttöön otettavallajärjestelmällä tasataan kun-
11608:           Miten Hallitus aikoo tulevissa toimis-     tien taloudellisen aseman eroja. Valtionosuusjär-
11609:        saan ottaa huomioon kuntien taloudelli-       jestelmän siirtymäkauden lyhennysmahdollisuu-
11610:        sen ahdingon, ja                              det selvitetään, samoin kuin mahdollisuudet kor-
11611:           aikooko Hallitus käynnistää jatko-         vata nykyinen perustamiskustannusten valtion
11612:        työn valtiosihteeri Relanderin perusra-       tuki uuteen valtionosuusjärjestelmään parem-
11613:        portin pohjalta?                              min soveltuvalla järjestelmällä.
11614:                                                         Kuntien palvelujärjestelmien kehittämiseksi
11615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puretaan kuntien organisaatiota, toimintaa ja
11616: vasti seuraavaa:                                     palvelujen järjestämistapoja ohjaavia veivoitta-
11617:                                                      via normeja oikeusministeriön sekä sosiaali- ja
11618:    Kunnallistalouden säästöpaineet ovat synty-       terveysministeriön hallinnonaloilla. Tarkoituk-
11619: neet kuntien oman tulopohjan heikkenemisen ja        sena on antaa asiaa koskevat hallituksen esityk-
11620: samanaikaisesti tapahtuneen valtion velkaantu-       set eduskunnalle jo kuluvan vuoden aikana.
11621: misen jyrkän kasvun johdosta. Kun valtio käyt-       Lisäksi selvitetään mahdollisuudet muuttaa ns.
11622: tää kuntien valtionapuihin noin neljänneksen         yleisen valtionavun piiriin kuuluvia tehtäviä va-
11623: menoistaan, vaikuttaa valtiontalouden tila suo-      paaehtoisiksi. Opetusministeriön hallinnonalalla
11624: raan myös kuntatalouteen. Valtio on käytännös-       yhtenäistetään lainsäädäntöä siten, että samansi-
11625: sä hidastanut kuntatalouden kriisiytymistä vel-      sältöinen sekä toisiaan lähellä olevia toimintoja
11626: kaantumalla itse olennaisesti nopeammin kuin         koskeva lainsäädäntö kootaan yhteen. Sosiaali-
11627: kunnat.                                              ja terveysministeriö selvittää erityislainsäädän-
11628:    Valtioneuvosto on 23.6.1993 tehnyt periaate-      nön yhtenäistämistarpeen ensi vuoden touko-
11629: päätöksen kuntatalouden tasapainoon saattami-        kuun loppuun mennessä. Edellä lueteltujen toi-
11630: seksi tarvittavista toimenpiteistä. Päätöksen ta-    menpiteiden toteutuminen merkitsee niiden kei-
11631: voitteena on, että valtio ja kunnat pyrkivät         nojen lisääntymistä, joilla kunnat pystyvät so-
11632: saamaan aikaan säästöjä kuntien taloudessa           peutumaan taloudellisen tilanteensa heikkene-
11633: niin, että kunnallistaloudesta aiheutuva veroaste    miseen.
11634: pysyy vakaana ja kuntien velkaantumiskehitys            Valtionosuusuudistuksen jälkeen vastuu pal-
11635: saadaan katkaistua. Nopeat muutokset positiivi-      velutuotannon järjestämisestä on siirtynyt kun-
11636: seen suuntaan eivät ole mahdollisia. Tästä syystä    nille. Valtion vastuulla on antaa kunnille riittä-
11637: tavoiteaikataulu on suhteellisen pitkä, vuoteen      västi keinoja sopeutua taloudellisen tilanteen
11638: 2000 ulottuva.                                       muutokseen. Kunnat ovat sopeutuneet tähän
11639:    Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako       muutokseen ehkä ennakoitua paremmin. Esi-
11640: pyritään periaatepäätöksessä sopeuttamaan val-       merkiksi tänä vuonna kunnat säästävät kunnal-
11641: tioneuvoston 4.3.1993 tekemän kehyspäätöksen         lisen työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan
11642: mukaiseksi ja pitämään vakaana. Samalla pyri-        paikallisten sopimusten avulla noin 1,1 miljardia
11643: tään turvaamaan kuntien verotulopohja. Kes-          markkaa. Palkkasumman arvioidaan putoavan
11644: keisintä on, että valtiovalta omilla toimenpiteil-   tänä vuonna noin 5 %. Muutokset helpottavat
11645: lään edistää avoimen sektorin elpymistä ja tätä      ennen kaikkea kuntien mahdollisuuksia sopeu-
11646: kautta myös kuntien verotulojen kasvua.              tua verotulojen vähenemiseen. Saavutetut sääs-
11647:    Valtiosihteeri Relanderin raportin pohjalta       töt eivät kuitenkaan tule sellaisenaan riittä-
11648: valmistellun valtioneuvoston periaatepäätöksen       mään. Vuonna 1994 säästöjen aikaansaamisen
11649:                                            1993 vp -   KK 340                                           3
11650: 
11651: tarve tulee olemaan kuluvaa vuotta oleellisesti            Kuntatalouden kriisin syvyys riippuu siitä,
11652: suurempi.                                              kuinka hyvin kunnat pystyvät selviytymään
11653:    Kuntien verotulojen täydennysjärjestelmä tu-        koko julkista taloutta koskevista säästötarpeis-
11654: lee kompensoimaan pääomaverouudistuksen ai-            ta. Nämä tarpeet tulevat edelleen voimistumaan
11655: heuttamia menetyksiä sen jälkeen, kun vuotta           kuluvasta vuodesta ensi vuoteen. Toistaiseksi on
11656: 1993 koskeva verotus on valmistunut. Kompen-           näyttänyt olevan erittäin vähän halukkuutta esi- ·
11657: saatio vaikuttaa verotulotäydennykseen vuonna          merkiksi sellaisiin valtakunnallisiin palkkoja
11658: 1995. Arvonlisäverouudistukseen siirtymisen            koskeviin sopimuksiin, jotka mahdollistaisivat
11659: yhteydessä helpotetaan kuntien asemaa maksa-           tarvittavat säästöt.
11660: malla kunnille veronhyvityksiä enemmän kuin                Hallitus on tietoinen kuntien taloudellisen
11661: niiltä peritään takaisin. Edellä on jo todettu, että   tilanteen vaikeudesta. Hallituksen tavoitteena
11662: tarkoituksena on asteittain luopua kuntien lisä-       on pyrkiä päätettyjen toimien pohjalta löytä-
11663: osaosuuksista valtiolle. Toimenpide edellyttää         mään lisää keinoja, joilla asetetut säästötavoit-
11664:  kuitenkinjoko vastaavaa valtionosuuksien mää-         teet pystytään saavuttamaan. Ehdotusten jatko-
11665:  rän vähentämistä tai muuta clearing-järjestelyä       valmistelu on parhaillaan käynnistymässä. Tätä
11666:  kuntien ja valtion välisissä rahasuorituksissa.       kautta ei ole kuitenkaan mahdollista löytää no-
11667:    Tässä yhteydessä on syytä todeta se, että           peasti ja voimakkaasti kunnallistalouden rahoi-
11668:  kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia          tustasapainoa parantavia keinoja. Tällaisia kei-
11669:  on lisätty kuluvalle vuodelle. Vaikka määräraha       noja olisivat esimerkiksi valtakunnallisesti tehtä-
11670:  on suhteellisen pieni, on sillä kuitenkin kunta-      vät sopimukset, joilla säästöjä pystyttäisiin edel-
11671:  kohtaisesti merkitystä.                               leen aikaansaamaan.
11672:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1993
11673:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
11674: 4                                         1993 vp -   KK 340
11675: 
11676: 
11677: 
11678: 
11679:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11680: 
11681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt statsrådets principbeslut som beretts
11682: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          utgående från statssekreterare Relanders rap-
11683: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       port skall man gradvis avstå från de tilläggsdelar
11684: dagsman Laakkonen undertecknade spörsmål              som kommunerna betalar till Folkpensionsan-
11685: nr 340:                                               stalten. Nästa år skall man övergå till ett system,
11686:                                                       där kommunernas klientavgifter inte inverkar på
11687:           Hur ämnar Regeringen i sin framtida         statsandelarnas belopp. Regleringen av klientav-
11688:        verksamhet beakta kommunemas eko-              gifterna skall minskas. Genom ett nytt system
11689:        nomiska trångmål, och                          som tas i bruk från ingången av 1996 utjämnas
11690:           ämnar Regeringen inleda arbeten som         skillnaderna i kommunernas ekonomiska ställ-
11691:        fortsättning på statssekreterare Relan-        ning. Möjligheterna att förkorta övergångsperi-
11692:        ders grundläggande rapport?                    oden för statsandelssystemet skall utredas. Aven
11693:                                                       möjlighetema att ersätta det nuvarande statliga
11694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stödet för grundläggningskostnader med ett sys-
11695: anföra följande:                                      tem som bättre lämpar sig för det nya statsan-
11696:                                                       delssystemet skall utredas.
11697:    Kraven på inbesparingar inom kommunal-                 För att utveckla de korumunala servicesyste-
11698: hushållningen har uppstått till följd av kommu-       men slopas till en del de förpliktande normer
11699: nemas egen försvagade inkomstbas och den              som styr kommunernas organisation, verksam-
11700: branta uppgången i den statliga skuldsättningen       het och sätten att ordna service inom justitiemi-
11701: som inträffade samtidigt. När ca 1/4 av statens       nisteriets och social- och hälsovårdsministeriets
11702: utgifter består av statsunderstöd som ges till        förvaltningsområden. Avsikten är att överlämna
11703: kommunema inverkar situationen inom stats-            propositioner om dessa ärenden till riksdagen
11704: hushållningen även direkt på kommunalhushåll-         före årets slut. Därtill skall det utredas om det är
11705: ningen. Staten har i praktiken dämpat kommu-          möjligt att ändra de uppgifter som hör till det
11706: nemas ekonomiska kris genom att staten själv          s.k. allmänna statsunderstödet så att de blir
11707: har skuldsatt sig väsentligt snabbare än kommu-       frivilliga. Inom undervisningsministeriets för-
11708: nema.                                                 valtningsområde skall lagstiftningen förenhetli-
11709:    Statsrådet fattade den 23 juni 1993 ett princip-   gas så att lagstiftning som har liknande innehåll
11710: beslut om åtgärder som är nödvändiga för att          och som gäller funktioner som ligger varandra
11711: kommunernas ekonomi skall bringas i balans.           nära sammanställs. Social- och hälsovårdsminis-
11712: Enligt beslutet skall staten och kommunerna           teriet skall utreda behovet att förenhetliga speci-
11713: försöka få till stånd inbesparingar i kommuner-       allagstiftningen före utgången av maj nästa år.
11714: nas ekonomi så att skattegraden som föranleds         Om de ovan uppräknade åtgärderna genomförs
11715: av kommunalhushållningen hålls stabil och att         innebär detta att de metoder ökar med hjälp av
11716: kommunernas skuldsättning kan avbrytas.               vilka kommunerna kan anpassa sig till den
11717: Snabba ändringar i en positiv riktning är inte        försvagade ekonomiska situationen.
11718: möjliga. Därför sträcker sig tidtabellen ända             Efter statsandelsreformen har ansvaret för
11719: fram till år 2000.                                    serviceproduktionen övergått på kommunerna.
11720:    Man försöker i principbeslutet anpassa kost-       Staten skall ansvara för att kommunerna får
11721: nadsfördelningen mellan staten och kommuner-          tillräckliga möjligheter att anpassa sig till för-
11722: na så att den skall överensstämma med statsrådets     ändringen i den ekonomiska situationen. Kom-
11723: rambeslut av den 4 mars 1993 och sedan stabilise-     munerna har anpassat sig bättre än väntat till
11724: ras. Samtidigt försöker man trygga kommuner-          förändringen. Enligt en utredning av kommuna-
11725: nas skatteintäktsbas. Det viktigaste är att stats-    la arbetsmarknadsverket sparar kommunema
11726: makten genom sina egna åtgärder främjar stimu-        t.ex. i år med hjälp av lokala avtal ca 1,1 mrd.
11727: leringen av den öppna sektorn och på detta sätt       mk. Lönesumman uppskattas sjunka med ca 5 %
11728: även en ökning i de korumunala skatteintäkterna.      i år. Ändringarna underlättar framför allt kom-
11729:                                             1993 vp -   KK 340                                            5
11730: 
11731: munemas möjligheter att anpassa sig tili de             prövning har ökats för innevarande år. Fastän
11732: minskade skatteintäktema. De inbesparingar              anslaget är relativt litet har det betydelse för
11733: som redan åstadkommits kommer emellertid                kommunema.
11734: inte i sig att vara tillräckliga. Behovet av inbespa-      Djupet på den kris som råder inom den
11735: ringar kommer 1994 att vara väsentligt större än        kommunala ekonomin är beroende av hur bra
11736: det har varit i år.                                     kommunema kan klara av det krav på inbespa-
11737:     Kompletteringssystemet för kommunemas               ringar som gäller hela den offentliga hushåll-
11738: skatteintäkter kommer att kompensera de för-            ningen. Dessa krav kommer ytterligare att stär-
11739: luster som kapitalskattereformen orsakar sedan          kas nästa år. Hittilis har det sett ut att finnas
11740: beskattningen för 1993 har färdigställts. Kom-          ytterst litet vilja tili t.ex. sådana riksomfattande
11741: pensationen inverkar på skatteintäktskomplette-         avtal som gäller löner och som skulle möjliggöra
11742: ringen under 1995. I samband med övergången             de nödvändiga inbesparingama.
11743: till det nya mervärdesskattesystemet underlättas           Regeringen är medveten om det svåra ekono-
11744: kommunemas ställning genom att kommunema                miska läget i kommunema. Regeringen har för
11745: får mer i skattegottgörelser än vad som uppbärs         avsikt att utgående från de åtgärder som slagits
11746: av dem. Det har ovan konstaterats att avsikten          fast försöka hitta flera metoder att uppnå de
11747: är att gradvis avstå från kommunemas tilläggs-          uppställda sparmålen. Den fortsatta beredning-
11748: delar tili staten. Åtgärden förutsätter dock an-        en av förslagen håller som bäst på att inledas. På
11749: tingen en motsvarande minskning i statsandelar-         detta sätt är det emellertid inte möjligt att snabbt
11750: nas belopp eller något annat clearingarrange-           och effektivt hitta metoder att forbättra finansie-
11751: mang i betalningama mellan kommunema och                ringsbalansen i kommunalhushållningen. Exem-
11752: staten.                                                 pel på sådana metoder är riksomfattande avtal,
11753:     I detta sammanhang är det skäl att konstatera       genom vilka man ytterligare kunde åstadkomma
11754: att kommunemas finansieringsunderstöd enligt            inbesparingar.
11755:       Helsingfors den 12 juli 1993
11756: 
11757:                                                                     Inrikesminister Mauri Pekkarinen
11758:                 j
11759:                j
11760:               j
11761:              j
11762:             j
11763:            j
11764:           j
11765:          j
11766:         j
11767:        j
11768:       j
11769:      j
11770:     j
11771:    j
11772:   j
11773:  j
11774: j
11775:                                                1993 vp
11776: 
11777: Kirjallinen kysymys 341
11778: 
11779: 
11780: 
11781: 
11782:                                   Laakkonen: Pankkien tukemiseen liittyvistä ongelmista
11783: 
11784: 
11785:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11786: 
11787:     Valtio on maksanut pankeille tukea jo 43            Pankkipiireissä ollaan myös huolestuneita
11788: miljardia markkaa ja loppua ei näytä olevan          pankkituen aiheuttamasta vääristymästä pank-
11789: näkyvissä. Viime aikoina on tullut ilmi paljas-      kien välisessä kilpailussa. Tottahan on, että hel-
11790: tuksia, joiden mukaan esim. eniten pankkitukea       pommalla pääsevät ne pankit, jotka vaikeuksiin-
11791: saanut SKOP olisi pankkitukilainan tultua voi-       sa saavat runsaasti valtion tukea. Toiset taas
11792: maan sysännyt valtion syliin kaiken mahdollisen      joutuvat sinnittelemään suuremmassa määrin
11793: tappiollisen. Menettelyä arvostelleille pankin-      omin avuin.
11794: johtajille on annettu kenkää ja jopa kahdeksan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11795: kuukauden palkka käteen. Samalla heidän sano-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11796: taan joutuneen allekirjoittamaan ns. sopimus-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11797: sakkolausekkeen, jonka mukaan vaitiolonsa            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11798: rikottuaan he joutuvat maksamaan jopa
11799: 350 000-550 000 markkaa vahingonkorvauk-                       Milloin Hallitus panee pankit täydelli-
11800: sena pankille.                                              seen syyniin kaikenlaisten väärinkäytös-
11801:     Tavalliset kansalaiset eivät jaksa ymmärtää             ten esille tuomiseksi, ja
11802: tällaista menoa, kun he samanaikaisesti joutuvat               mitä Hallitus aikoo tehdä pankkituen
11803: itse tinkimään vähäisestäkin elintasostaan. Siksi           vääristämälle pankkien väliselle kilpai-
11804: tuleekin pikimmiten tutkia, onko esitetyissä väit-          lulle?
11805:  teissä perää.
11806:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1993
11807:                                          Pirkko Laakkonen
11808: 
11809: 
11810: 
11811: 
11812: 2300321
11813: 2                                        1993 vp -   KK 341
11814: 
11815: 
11816: 
11817: 
11818:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11819: 
11820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkastus. Tarkastuksen kohde ja laajuus on
11821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vakuusrahaston päätettävissä. Valtion vakuus-
11822: olette 8 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        rahasto on myös hyväksynyt yleiset tukitoimia
11823: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     koskevat periaatteet. Näitä periaatteita noudate-
11824: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen         taan kaikissa tukitoimissa. Näiden periaatteiden
11825: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 341:        mukaan muun ohella tukitoimien kilpailua vää-
11826:                                                      ristävä vaikutus on pyrittävä minimoimaan ja
11827:           Milloin Hallitus panee pankit täydelli-    tuettavan pankin johdon palvelussuhteen ehto-
11828:        seen syyniin kaikenlaisten väärinkäytös-      jen on oltava kohtuullisia ja mahdolliset epäoi-
11829:        ten esille tuomiseksi, ja                     keudenmukaisuudet on poistettava.
11830:           mitä Hallitus aikoo tehdä pankkituen          Valtion vakuusrahasto on käynnistänyt kai-
11831:        vääristämälle pankkien väliselle kilpai-      kissa rahaston tukea saaneissa pankeissa erityis-
11832:        lulle?                                        tarkastuksen. Rahasto on kiinnittänyt erityistä
11833:                                                      huomiota pankkien hinnoittelukäyttäytymiseen,
11834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja esiin tulleisiin ylihinnoittelutapauksiin on puu-
11835: vasti seuraavaa:                                     tuttu. Rahasto on erityistarkastusten avulla pyr-
11836:                                                      kinyt selvittämään myös pankin henkilökunnan
11837:    Pankkien julkisen tuen on katsottava olevan       sekä pankin asiakkaiden mahdolliset väärinkäy-
11838: väliaikaista, olosuhteista johtunutta lähinnä        tökset.
11839: kriisitukea, josta ainakin osa saadaan pankeilta        Erityistarkastuksissa on selvitetty myös julki-
11840: takaisin niiden tuloksen parannuttua. Näin ollen     suudessa esitettyjä väitteitä, joiden mukaan pan-
11841: pankkituen kilpailuvaikutukset on nähtävä tätä       kit kirjaisivat luottotappioita ennenaikaisesti ja
11842: taustaa vasten.                                      kaataisivai elinkelpoisia yrityksiä. Tähän men-
11843:    Pankkien julkinen tuki muodostuu useasta          nessä näiden väitteiden paikkansapitävyyttä ei
11844: osasta ja sen käyttöä valvovat aktiivisesti pank-    ole voitu todistaa.
11845: kitarkastusviraston lisäksi tuen alkuperästä riip-       Rahasto on selvittänyt myös tuettavien pank-
11846: puen aina toimivaltaiset viranomaiset. Ensinnä-      kien johdon palvelussuhteen ehdot ja edellyttä-
11847: kin Suomen Pankin osuus muodostuu sen vuon-          nyt epäoikeudenmukaisuuksien poistamista.
11848: na 1991 SKOP:n haltuunoton yhteydessä teke-          Tuettavissa pankeissa on alennettu rahaston
11849: mästä sijoituksesta eli noin 13,8 miljardista mar-   vaatimuksesta johdon palkkoja. Rahaston tie-
11850: kasta. Toiseksi valtio teki talletuspankkeihin       toon ei kuitenkaan ole tullut kansanedustaja
11851: vuonna 1992 valtion talousarviossa tarkoituk-        Laakkosen kysymyksessään mainitsemia ns. so-
11852: seen varatuista määrärahoista pääomasijoituk-        pimussakkolausekkeita.
11853: sen noin 8 miljardia markkaa. Sijoituksen otti           Valtion vakuusrahasto on käynnistänyt ulko-
11854: vastaan 130 talletuspankkia. Kolmanneksi val-        puolisen konsultin avulla selvitystyön säästö-
11855: tion vakuusrahasto on tukenut Säästöpankkien         pankkiryhmän rakenteen uudelleenjärjestämi-
11856: Keskus-Osake-Pankkia, Suomen Säästöpank-             sestä. Selvitystyö saadaan valmiiksi syksyllä
11857: ki-SSP Oy:tä ja STS-Pankki Oy:tä käyttäen             1993, jonka jälkeen rahasto tulee tekemään
11858: tähän valtuuksiensa rajoissa noin 20 miljardia       asiasta esityksen valtioneuvostolle. Ratkaisussa
11859: markkaa.                                             otetaan kilpailunäkökohdat huomioon. Tässä
11860:    Valtion vakuusrahaston on toimitutettava tu-      vaiheessa hallitus ei katso tarkoituksenmukai-
11861: kea hakevissa ja sitä saaneissa pankeissa erityis-   seksi ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
11862: 
11863:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
11864: 
11865:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11866:                                           1993 vp -   KK 341                                          3
11867: 
11868: 
11869: 
11870: 
11871:                                      Tili Riksdagens !ferr Talman
11872: 
11873:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Statens säkerhetsfond skall låta utföra speci-
11874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        alinspektionen i de hanker som har sökt och!eller
11875: den 8 juni 1993 till vederhörande medlem av           fått stöd. Säkerhetsfonden hestämmer ohjektet
11876: statsrådet översänt följande av riksdagsman           för och omfattningen av inspektioneroa. Statens
11877: Laakkonen undertecknade spörsmål nr 341:              säkerhetsfond har även godkänt de allmänna
11878:                                                       principer som gäller stödåtgärderoa. Dessa
11879:           När har Regeringen för avsikt att           principer iakttas i fråga om alla stödåtgärder.
11880:        ingående syna hankeroa så att alla slag        Enligt dem skall man hl.a. försöka minimera
11881:        av förekommande missförhållanden kan           stödåtgärderoas snedvridande verkan på kon-
11882:        avslöjas, och                                  kurrensen och anställningsvillkoren för ledning-
11883:           vad ämnar Regeringen göra åt det            en i de hanker som får stöd skall vara skäliga
11884:        faktum att konkurrensen mellan hanker-         samt eventuella orättvisor hör elimineras.
11885:        na hlivit snedvriden på grund av hankstö-         Statens säkerhetsfond har inlett specialinspek-
11886:        det?                                           tioner i alla hanker som fått stöd av fonden.
11887:                                                       Fonden har fäst särskild vikt vid hankeroas
11888:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         prissättning och den har ingripit i de fall av
11889: anföra följande:                                      överprissättning som framkommit. Fonden har
11890:                                                       med hjälp av specialinspektioneroa även försökt
11891:    Det offentliga stödet till hankeroa måste          utreda eventuellt förekommande klandervärt
11892: främst hetraktas som ett temporärt krisstöd, som      heteende hland hankpersonalen och kunderoa.
11893: heror på de rådande omständigheteroa och av              1 samhand med specialinspektioneroa har
11894: vilket en del kommer att fås tilihaka av hankeroa     även utretts de i offentligheten framförda påstå-
11895: när deras resultat h1ir hättre. Således hör hank-     enden enligt vilka hankeroa hokför kreditförlus-
11896: stödets inverkan på konkurrensen ses mot denna        ter i förtid och på detta sätt fåller livsdugliga
11897: hakgrund.                                             företag. Hittills har man inte kunnat hevisa att
11898:    Det offentliga stödet tili hankeroa hestår av      dessa påståenden håller streck.
11899: flera delar och användningen av stödet överva-           Fonden har även utrett anställningsvillkoren
11900: kas aktivt förutom av hankinspektionen alltid av      för ledningen i de hanker som stöds och förutsatt
11901: de myndigheten som, heroende på stödets ur-           att orättvisor elimineras. 1 hanker som får stöd
11902: sprung, är hehöriga. För det första hestår Fin-       har ledningens löner sänkts på yrkande av fon-
11903: lands Banks andel av den placering som hanken         den. Fonden har dock inte fått kännedom om de
11904: 1991 gjorde i samhand med övertagandet av             s.k. klausuler om avtalsvite som riksdagsman
11905: SCAB, dvs. ca 13,8 mrd. mk. För det andra             Laakkonen nämner i sitt spörsmål.
11906: gjorde staten 1992 med hjälp av de anslag som            Statens säkerhetsfond har med hjälp av en
11907: reserverats för ändamålet i statshudgeten en          utomstående konsult inlett en utredning rörande
11908: kapitalinvestering på ca 8 mrd. mk i depositions-     en omorganisering av strukturen inom spar-
11909: hankeroa. Placeringen togs emot av 130 deposi-        hanksgruppen. Utredningen hlir fårdig på hös-
11910: tionshanker. F ör det tredje har statens säkerhets-   ten 1993, varefter fonden kommer att förelägga
11911: fond stött Sparhankeroas Central-Aktie-Bank,          statsrådet ett förslag i saken. 1 avgörandet heak-
11912: Sparhanken i Finland-SBF Ah och STS-Pank-             tas konkurrenssynpunkteroa. Regeringen anser
11913: ki Oy genom att inom gränseroa för sin hefogen-       det inte vara ändamålsenligt att i detta skede
11914: het använda ca 20 mrd. mk för ändamålet i             vidta ytterligare åtgärder.
11915: fråga.
11916:      Helsingfors den 23 juni 1993
11917: 
11918:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
11919:                                                   1993 vp
11920: 
11921: Kirjallinen kysymys 342
11922: 
11923: 
11924: 
11925: 
11926:                                     Kohijoki: Rintamasotilasetuuksien myöntämisestä Suomen puo-
11927:                                        lella sotineille ulkomaalaisille
11928: 
11929: 
11930:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11931: 
11932:     Suomen sotiin vapaaehtoisina osallistuneilla        viipymättä myöntää yhtäläinen oikeus vete-
11933: ulkomaalaisilla rintamasotilailla on kuluvan            raanikuntoutukseen sekä rintamalisään kuin
11934: vuoden alusta lähtien ollut oikeus yhteen rinta-        suomalaisillakin rintamaveteraaneilla on. Tä-
11935: makuntoutukseen ja kertasuorituksena makset-            mänkaltaisen ratkaisun esteeksi eivät voi muo-
11936: tavaan rintamarahaan määrältään 1 000 mark-             dostua taloudelliset vaikutukset varsinkin, kun
11937: kaa. Kuntoutusoikeudesta luopuvilla on oikeus           otetaan huomioon, että tästä ajasta poistuvien
11938: kaksinkertaisena maksettavaan rintamarahaan.            rintamaveteraanien hyvin suuri määrä tulee vä-
11939:     Suomalaisten veteraanijätjestöjen yksimieli-        hentämään heidän kokonaismääräänsä ennus-
11940: nen kanta on ollut, että ulkomaalaisille vapaaeh-       teiden mukaan puoleen nykyisestä kuluvan vuo-
11941: toisille auttajillemme olisi tullut myöntää yhtä-       sikymmenen aikana. Se tulee merkitsemään
11942: läiset oikeudet veteraanikuntoutukseen ja rinta-        myös veteraanietuuksista aiheutuvien kustan-
11943: malisään (nykyisin 211 markkaa kuukaudessa)             nusten puolittumista kuluvan vuosikymmenen
11944: kuin suomalaisillekin rintamasotilaille. Tätä           loppuun mennessä.
11945: kantaansa suomalaiset veteraanijätjestöt ovat              Näillä perusteilla arvioituna tulisi oikeus vete-
11946: perustelleet sillä, että samanlaisina kuin suoma-       raanikuntoutukseen sekä rintamalisään myön-
11947: laiset rintamasotilaat, nykyiset veteraanit, jou-       tää kaikille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rinta-
11948: tuivat myös ulkomaalaiset vapaaehtoiset koke-           masotilaille yhtäJäisinä kuin ne ovat suomalaisil-
11949: maan sodan ajan ankarat olosuhteet taistelui-           la veteraaneilla. Tasavertaisen kohtelun mahdol-
11950: neen, vaaroineen, vaivoineen ja menetyksineen.          listavana tällainen ratkaisu olisi oikeudenmukai-
11951:      Mutta sanoinkuvaamattoman vaikeaksi muo-           nen.
11952: dostuijatkosodan päättymisenjälkeen erityisesti             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11953: inkeriläisten ja virolaisten vapaaehtoisten rinta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11954: masotilaiden asema. Silloisessa Neuvostoliitossa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11955: heidän osakseen tulivat karkotukset, kidutukset         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11956: ja jopa vuosikymmenien pituiset vankeusran-
11957: gaistukset - Osa heistä Neuvostoliitossa me-                       Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen
11958: nehtyi rääkättyinä ja teloitettuina.                           perusteluosassa esitettyjä näkökohtia
11959:      Vielä elossa oleville yhteensä muutamalle sa-             huomioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toi-
11960: dalle inkeriläiselle ja virolaiselle, jotka ovat jou-          menpiteisiin oikeuden myöntämiseksi
11961: tuneet kärsimään poikkeuksellisen ankaria seu-                 veteraanikuntoutukseen ja rintamalisään
11962:  raamuksia osallistumisestaan vapaaehtoisina so-               kaikille ulkomaalaisille Suomen sotiin
11963:  tilaina Suomen itsenäisyyden puolustamiseen ja                osallistuneille vapaaehtoisille rintamaso-
11964: jotka nyt joutuvat vanhuudessaan kotiseuduil-                  tilaille yhtäJäisinä kuin mainitut oikeudet
11965: laan elämään erittäin puutteellisissa olosuhteissa             on myönnetty suomalaisille rintamasoti-
11966: ja hyvin niukan toimeentulon varassa, tulisi nyt               laille?
11967:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1993
11968: 
11969:                                              Maunu Kohijoki
11970: 
11971: 
11972: 
11973: 
11974: 2300321
11975: 2                                         1993 vp -    KK 342
11976: 
11977: 
11978: 
11979: 
11980:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11981: 
11982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Virossa asuu noin 700 miestä ja entisen Neuvos-
11983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toliiton alueella (lähinnä inkeriläiset) muutamia
11984: olette 9 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         kymmeniä. Suurin osa sotiimme osallistuneista
11985: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vapaaehtoisista oli ruotsalaisia.
11986: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Maunu Ko-              Ulkomaalaisen rintamasotilastunnusta on tä-
11987: hijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           hän mennessä hakenut noin 1 630 henkilöä,
11988: n:o 342:                                              joista lähes 700 Virosta, noin 60 entisen Neuvos-
11989:                                                       toliiton alueilta, noin 580 Ruotsista ja lähes 300
11990:            Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen         muista maista. Kuntoutusta ja rintamarahaa on
11991:        perusteluosassa esitettyjä näkökohtia          tapaturmavirastosta hakenut noin 870 henkilöä.
11992:        huomioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toi-       Myönteinen päätös on annettu 355:lle, joista 137
11993:        menpiteisiin oikeuden myöntämiseksi            on Ruotsista, 148 Virosta ja 70 muista maista.
11994:        veteraanikuntoutukseen ja rintamalisään        Ruotsista tulleista hakemuksista on suurin osa
11995:        kaikille ulkomaalaisille Suomen sotiin         virolaisilta ja inkeriläisiltä entisiltä vapaaehtoi-
11996:        osallistuneille vapaaehtoisille rintamaso-     silta, jotka siirtyivät Ruotsiin heti sotien jälkeen.
11997:        tilaille yhtäläisinä kuin mainitut oikeudet        Lakia ulkomaalaisten vapaaehtoisten rinta-
11998:        on myönnetty suomalaisille rintamasoti-        masotilaiden kuntoutuksesta ja rintamarahasta
11999:        laille?                                        valmisteltaessa lähdettiin siitä, että kaikkia va-
12000:                                                       paaehtoisia on kohdeltava yhdenvertaisesti, oli-
12001:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vatpa he lähtöisin mistä maasta tahansa. Käy-
12002: vasti seuraavaa:                                      tännössä on lain voimaantulonjälkeen ilmennyt,
12003:                                                       että monille länsimaista tulleille ja nykyisin
12004:    Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan laki            taloudellisesti hyvin toimeentuleville entisille va-
12005: ulkomaalaisten vapaaehtoisten kuntoutuksesta          paaehtoisille näyttää pelkän tunnuksen saami-
12006: ja rintamarahasta (1027/92). Sen mukaan Suo-          nen riittäväitä huomionosoitukselta. Etuuksien
12007: men sodissa vapaaehtoisena palvellut ulkomaa-         hakijoista suhteellisesti suurin osa asuu Virossa
12008: lainen rintamasotilas voi saada hakemuksesta          ja entisen Neuvostoliiton alueilla tai on aikanaan
12009: kuntoutusta ja rintamarahaa valtion talousar-         sieltä lähtöisin.
12010: vioon otetun määrärahan puitteissa. Ulkomaa-              Maamme veteraanijärjestöt ovat yhdessä esit-
12011: laisen rintamasotilastunnuksen (418/92) saanut        täneet sosiaali- ja terveysministeriölle, että "ryh-
12012: rintamasotilas on oikeutettu yhteen kahden vii-       dyttäisiin harkitsemaan mahdollisuutta maksaa
12013: kon mittaiseen kuntoutusjaksoon suomalaisessa         jatkuvaa rintamarahaa niille vapaaehtoisille, jot-
12014: kuntoutuslaitoksessa. Lisäksi hänelle maksetaan       ka ovat erityisen paljon joutuneet kärsimään
12015: kuntoutuksen yhteydessä 1 000 markan suurui-          osallistumisestaan Suomen armeijan joukoissa
12016: nen rintamaraha. Jos rintamasotilas ei käytä          sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja jotka elävät
12017: hyväkseen oikeutta kuntoutukseen, hänelle             maissa, joissa elämän edellytykset ovat huomat-
12018: maksetaan rintamaraha kaksinkertaisena. Etuu-         tavan ankeat." Käytännössä esitys tarkoittaa
12019: det ovat samat kaikille vapaaehtoisille siitä riip-   jatkuvan rintamarahan myöntämistä Virossa ja
12020: pumatta, mistä maasta he olivat lähtöisin. Tar-       Inkerinmaalla sekä muualla entisen Neuvosto-
12021: koitusta varten on kuluvan vuoden talousar-           liiton alueilla asuville entisille vapaaehtoisille.
12022: vioon otettu 5 miljoonan markan siirtomäärä-              Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään
12023: raha.                                                 parhaillaan rintamaveteraanijärjestöjen aloitet-
12024:    Ulkomaalaisia vapaaehtoisia taisteli Suomen        ta. Asia tulee esille vuoden 1994 talousarvioesi-
12025: puolella kaikkiaan yli 16 000 miestä. Heistä on       tyksen valmistelun yhteydessä.
12026: elossa tällä hetkellä enää arviolta 5 000. Näistä
12027:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
12028: 
12029:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12030:                                            1993 vp -   KK 342                                            3
12031: 
12032: 
12033: 
12034: 
12035:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12036: 
12037:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Hittills har ca 1 630 personer ansökt om
12038: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         frontmannatecken för utlänningar, av dem näs-
12039: den 9 juni 1993 tili vederbörande medlem av            tan 700 från Estland, ca 60 från området för det
12040: statsrådet översänt följande av riksdagsman            forna Sovjetunionen, ca 580 från Sverige och
12041: Maunu Kohijoki undertecknade spörsmål nr               närapå 300 från andra länder. Ca 870 personer
12042: 342:                                                   har ansökt om rehabilitering och frontpenning
12043:             Ämnar Regeringen med beaktande av          hos olycksfallsverket. De som har fått ett positivt
12044:         de synpunkter som framförts i spörsmå-         beslut uppgår tili 355, av dem är 137 från
12045:         lets motivering vidta snabba åtgärder för      Sverige, 148 från Estland och 70 från andra
12046:         att bevilja alla de utländska frontmän         länder. Av ansökningarna från Sverige har störs-
12047:         som frivilligt deltagit i Finlands krig rätt   ta delen inlämnats av sådana estländare och
12048:         tili veteranrehabilitering och fronttiliägg    ingermanländare som frivilligt deltog i krigen
12049:         på samma sätt som dessa rättigheter har        och genast efteråt flyttade till Sverige.
12050:         beviljats finländska frontmän?                    Vid beredningen av lagen om rehabilitering av
12051:                                                        och frontpenning tili utländska friviliiga front-
12052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          män utgick man från att alla frivilliga skall
12053: anföra följande:                                       behandlas jämlikt oberoende av vilket land de
12054:                                                        kommer från. Sedan lagens ikraftträdande har
12055:     1 början av året trädde lagen om rehabilitering    det i praktiken visat sig att tecknet tycks räcka
12056: av och frontpenning tili utländska frivilliga          som utmärkelse för många av de tidigare frivilli-
12057: frontmän (1027/92) i kraft. Enligt den kan en          ga från väst som nu har det bra ekonomiskt
12058: utländsk frontman som frivilligt deltagit i Fin-       stälit. Av dem som ansökt om förmåner är det en
12059: lands krig på ansökan få rehabilitering och            relativt stor andel som bor i Estland och i det
12060: frontpenning ur ett anslag som upptagits i stats-      forna Sovjetunionen elier som härstammar där-
12061: budgeten. En frontman som tilldelats frontman-         ifrån.
12062: natecken för utlänningar (418/92) har rätt tili en        Veteranorganisationerna i vårt land har i
12063: två veckor lång rehabiliteringsperiod vid en fin-      samråd föreslagit för social- och hälsovårdsmi-
12064: ländsk rehabiliteringsanstalt. Dessutom får han i      nisteriet att man bör överväga möjligheten att
12065: samband med rehabiliteringen 1 000 mk i front-         betala fortlöpande frontpenning tili de frivilliga
12066: penning. Om en frontman inte utnyttjar sin rätt        som i särskilt hög grad fått lida för sitt deltagan-
12067: tili rehabilitering, betalas frontpenningen tili       de i den finska armens trupper i krig mot
12068: dubbelt belopp. Förmånerna är de samma för             Sovjetunionen och som bor i Iänder där levnads-
12069: alla frivilliga, oberoende av från vilket land de      förhållandena är speciellt svåra. 1 praktiken
12070: kommer. 1 budgeten för innevarande år har för          innebär förslaget att frontpenning borde beviljas
12071: ändamålet upptagits 5 milj. mk i reservationsan-       fortlöpande tili de tidigare frivilliga som bor
12072: slag.                                                  i Estland och lngermanland samt på områden i
12073:     Det var sammanlagt över 16 000 utländska           det foma Sovjetunionen.
12074: män som friviliigt kämpade på Finlands sida. Av           Vid social- och halsovårdsministeriet utreds
12075: dem lever i dag uppskattningsvis endast 5 000, av      som bäst.. frontmannaveteranorganisationernas
12076: dessa ca 700 i Estland och några tiotal på det         initiativ. Arendet kommer att tas upp i samband
12077: område som tidigare var Sovjetunionen (främst          med beredningen av budgetpropositionen för
12078: ingermanländare). Största delen av de frivilliga       1994.
12079:  som deltog i våra krig var svenskar.
12080:       Helsingfors den 2 juli 1993
12081: 
12082:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12083:                                                 1993 vp
12084: 
12085: Kirjallinen kysymys 343
12086: 
12087: 
12088: 
12089: 
12090:                                    Nyby ym.: Lasten ja nuorten tulotason arvioimisesta tapaturma- ja
12091:                                       liikennevahinkotapauksissa
12092: 
12093: 
12094:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12095: 
12096:    Tein yhdessä 29 muun edustajan kanssa 11              Marraskuun 10 päivänä 1988 silloinen so-
12097: päivänä lokakuuta 1988 kirjallisen kysymyksen         siaali- ja terveysministeri Helena Pesola antoi
12098: n:o 54911988 vp, jossa kiinnitettiin huomiota         vastauksen mainittuun kirjalliseen kysymykseen.
12099: tapaturmavakuutuslain 28 §:ssä ja liikenneva-         Vastauksessa todettiin noudatettu käytäntö eikä
12100: hinkolain 6 §:ssä säädettyjen pääsääntöjen mu-        toimenpiteisiin katsottu tarpeelliseksi ryhtyä.
12101: kaisesti annettujen sosiaali- ja terveysministeriön   Epäoikeudenmukainen tilanne jatkuu siis edel-
12102: yleisohjeiden ja liikennevahinkolautakunnan           leen. Laman, työttömyyden ja taloudellisen
12103: suositusten sisältämiin epäoikeudenmukaisuuk-         eriarvoisuuden lisääntymisen myötä ongelma
12104: siin.                                                 muuttuu yhä polttavammaksi.
12105:    Sellaisten lasten ja nuorten osalta, jotka eivät      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12106: ole ehtineet tehdä ammattiurasuunnitelmaansa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12107: ennen vammautumistaan, vakuutuskorvauksen             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12108: perusteena oleva vuosityöansio määrätään sisa-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12109: rusten taikka vanhempien koulutuksen ja am-
12110: matin sekä perheen muiden yleisten olosuhteiden                 Katsooko Hallitus, että lasten ja nuor-
12111: mukaan. Tällä tavalla asetetaan räikeästi eri                ten tulotason perheen varallisuuteen pe-
12112: sosiaaliluokkiin kuuluvien perheiden lapset eri-             rustuva arviointi tapaturma- ja liikenne-
12113: arvoiseen asemaan. Onnettomuus ja vammautu-                  vahinkotapauksissa on oikeudenmukais-
12114: minen eivät kysy varallisuusasemaa, niinpä ei                ta, vai
12115: vakuutuskorvauksenkaan tulisi olla siitä riippu-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12116: vainen.                                                      siin tilanteen korjaamiseksi?
12117: 
12118:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1993
12119: 
12120:           Mats Nyby                      Anna-Liisa Kasurinen        Mikko Rönnholm
12121:           Liisa Jaakonsaari              Arja Ojala                  Riitta Myller
12122:                     Kari Urpilainen                         Iiris Hacklin
12123: 
12124: 
12125: 
12126: 
12127: 230032J
12128: 2                                         1993 vp -   KK 343
12129: 
12130: 
12131: 
12132: 
12133:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12134: 
12135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opiskelua tai harjoittelua. Jos on kysymyksessä
12136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         peruskoululainen tai lukiolainen taikka juuri
12137: olette 9 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         koulunsa päättänyt nuori henkilö, joka ei ole
12138: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             saanut vielä opiskelupaikkaa tai on työttömänä,
12139: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mats          vuosityöansion määrittäminen on kuitenkin lain
12140: Nybyn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          edellyttämällä tavalla vaikeaa. Eräissä tapauk-
12141: sen n:o 343:                                          sissa tällaisella henkilöllä ei ole vielä edes selviä
12142:                                                       ammatti- tai opiskelusuunnitelmia.
12143:           Katsooko Hallitus, että lasten ja nuor-        Tapaturma-asiain korvauslautakunta, joka
12144:        ten tulotason perheen varallisuuteen pe-       toimii tapaturmakorvausasioiden käsittelyn yh-
12145:        rustuva arviointi tapaturma- ja liikenne-      denmukaistamista ja kehittämistä varten, on
12146:        vahinkotapauksissa on oikeudenmukais-          antanut ohjeita tällaisia tapauksia varten. Niiden
12147:        ta, vai                                        mukaan tällöin käytetään vuosityöansio ta, joka
12148:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        perustuu 20-24-vuotiaille henkilöille maksettu-
12149:        siin tilanteen korjaamiseksi?                  jen vuosityöansioiden vuosittain laskettuun kes-
12150:                                                       kiarvoon, joka perustuu Tapaturmavakuutuslai-
12151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tosten Liiton keräämiin tilastotietoihin. Esimer-
12152: vasti seuraavaa:                                      kiksi vuoden 1990 osalta mainittu keskiarvo oli
12153:                                                       87 000 markkaa. Vaikka tapaturma-asiain kor-
12154:    Tapaturmavakuutuslain 28 §:n 3 momenttia           vauslautakunnan ohjeet eivät ole sitovia, vakuu-
12155: on vuoden 1993 alusta muutettu siten, että            tuslaitokset yleensä noudattavat niitä.
12156: pykälään on otettu säännös opiskelijan, harjoit-         Ellei nuoren henkilön vuosityöansiota voida
12157: telijan ja muun nuoren henkilön vuosityöansion        määrätä hänen tapaturman sattuessa suoritta-
12158: määräytymisestä. Säännöksen perusteella tällai-       mansa taikka opiskeluaan vastaavan työn nor-
12159: sen henkilön vuosityöansio määrätään sen suu-         maaliansiotason mukaan, se määrätään edellä
12160: ruiseksi kuin hän opiskelun tai harjoittelun pää-     mainitun keskimääräisen korvaustason perus-
12161: tyttyä todennäköisesti ansaitsisi.                    teella.
12162:    Opiskelijan tai harjoittelijan vuosityöansiona        Liikennevakuutuksen osalta, jos vahingoit-
12163: käytetään siten normaalia ansiota hänen koulu-        tuneella henkilöllä oli liikennevahingon sattuessa
12164: tustaan tai harjoitteluaan vastaavassa työssä. Jos    ammattikoulutus tai hän tällöin opiskeli tulevaa
12165: kysymyksessä on muu nuori henkilö, määrätään          ammattia varten, korvauksen perusteeksi vahvis-
12166: vuosityöansio siten, että se vastaa tapaturman        tetaan tulevan ammatin keskimääräisen tulo-
12167: sattumisaikana kyseisestä työstä maksettavaa          kehityksen mukainen vuosityöansio. Vuosi-
12168: normaalia ansiota. Säännöksen tarkoituksena           työansion määrään vaikuttaa siten työkokemuk-
12169: on, että nuorelle henkilölle maksettava ansion-       sen tässä ammatissa yleensä mahdollistama ete-
12170: menetyskorvaus vastaisi tasoltaan muulle vas-         neminen ammattiuralla ja siitä aiheutuva palk-
12171: taavaa työtä tekevälle henkilölle maksettavaa         kauksen nousu. Jos on kysymys sellaisesta lapses-
12172: korvausta.                                            ta tai nuoresta henkilöstä, jolla ei vielä vahingon
12173:    Normaalilla ansiotasolla tarkoitetaan sitä an-     sattuessa ollut urasuunnitelmaa, vuosityöansio
12174: siota, jonka muu kuin nuori henkilö vastaavalla       vahvistetaan yksilöllisesti. Tällöin arvioinnissa
12175: koulutuksella työkokemusta omaavana kyseises-         pyritään ottamaan huomioon sisarusten tai van-
12176: sä työssä yleensä saisi. Ansiotaso selvitetään        hempien koulutus ja ammatti sekä perheen muut
12177: työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen pitä-       olosuhteet. Tämä johtuu liikennevakuutuksen
12178: mistä palkkatilastoista tai asianomaiselta työn-      vahingonkorvausoikeudellisesta perustasta, toi-
12179: antajalta.                                            sin sanoen korvauksen on vastattava syntynyttä
12180:    Koulutusta vastaavia ansioita voidaan käyt-        vahinkoa ja sen on oltava sellainen, ettei synny
12181: tää jo silloin, kun henkilö on saanut opiskelu- tai   tarvetta erillisen vahingonkorvauksen hakemi-
12182: harjoittelupaikan, mutta ei ole vielä aloittanut      seen vahingonkorvauslain perusteella.
12183:                                              1993 vp -     KK 343                                         3
12184: 
12185:    Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä liiken-          Ministeriö tulee yhdessä Liikennevakuutus-
12186: nevakuutuksen arviointiperusteet eivät vastaa             yhdistyksen kanssa kartoittamaan liikenneva-
12187: kaikilta osin niitä periaatteita, joita olisi sovellet-   kuutuksen korvausohjeet Työssä on tarkoitus
12188: tava vahingoittuneen toimeentuloturvaa annet-             ottaa huomioon muualla lainsäädännössä ta-
12189: taessa.                                                   pahtunut kehitys.
12190: 
12191:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
12192:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12193: 4                                         1993 vp -   KK 343
12194: 
12195: 
12196: 
12197: 
12198:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
12199: 
12200:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          elier praktiken. Om det är fråga om en elev i
12201: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        grundskolan elier gymnasiet elier en ung person
12202: den 9 juni 1993 tili vederbörande medlem av           som nyss avslutat skolan och som ännu inte fått
12203: statsrådet översänt följande av riksdagsman           studieplats elier är arbetslös, är det dock svårt att
12204: Mats Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr             faststälia årsarbetsförtjänsten på det sätt som
12205: 343:                                                  lagen förutsätter. I vissa fali har en sådan person
12206:                                                       inte ännu ens några klara yrkes- elier studiepla-
12207:           Anser Regeringen att det är rättvist att    ner.
12208:        vid olycksfali och trafikskador uppskatta         Ersättningsnämnden för olycksfalisärenden
12209:        bams och ungas inkomstnivå enligt fa-          som sysslar med att förenhetliga och utveckla
12210:        miljens förmögenhet elier                      behandlingen av olycksfalisersättningsärenden
12211:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         har meddelat anvisningar för sådana fali. Enligt
12212:        att rätta tili missförhåliandet?               dessa tillämpas då en årsarbetsförtjänst som
12213:                                                       baserar sig på det årligen uträknade medeltalet
12214:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av årsarbetsförtjänsten för personer i åldem
12215: anföra följande:                                      20-24 år. Medeltalet baserar sig på de statistis-
12216:                                                       ka uppgifter som insamlats av Olycksfallsförsäk-
12217:     Från ingången av 1993 trädde en ändring av        ringsanstaltemas Förbund. T.ex. för 1990 var
12218: 28 § 3 mom. lagen om olycksfalisförsäkring i          medeltalet 87 000 mk. Ä ven om de anvisningar
12219: kraft. Vid ändringen intogs i paragrafen ett          som ersättningsnämnden för olycksfalisärenden
12220: stadgande om faststäliandet av en studerandes,        meddelat inte är bindande, iakttas de i alimänhet
12221: praktikants och annan ung persons årsarbetsför-       av försäkringsanstaltema.
12222: tjänst. Enligt stadgandet faststälis en sådan per-       Om en ung persons årsarbetsförtjänst inte kan
12223: sons årsarbetsförtjänst enligt vad han efter avslu-   fastställas enligt den normala förtjänstnivån för
12224: tad studie- elier praktiktid sannolikt kommer att     det arbete han utför eller som motsvarar hans
12225: förtjäna.                                             studier vid tiden för olycksfallet, fastställs den på
12226:     Som en studerandes elier praktikants årsar-       grundval av den nämnda medelersättningsnivån.
12227: betsförtjänst tiliämpas således den normala in-          När det gälier trafikförsäkring fastställs den
12228: komsten av ett arbete som motsvarar hans ut-          årsarbetsförtjänst som läggs tili grund för ersätt-
12229: bildningsnivå elier praktik. Om det är fråga om       ningen enligt den genomsnittliga inkomstutveck-
12230: en annan ung person faststälis årsarbetsförtjäns-     lingen i det kommande yrket om den som ska-
12231: ten så att den motsvarar den lön som normalt          dats hade yrkesutbildning elier studerade för ett
12232: betalas för arbetet vid tiden för olycksfallet.       kommande yrke när trafikskadan skedde. På
12233: Avsikten med stadgandet är att den ersättning         arbetsförtjänstens storlek inverkar således den
12234: för inkomstbortfali som betalas tili unga perso-      möjlighet att göra karriär inom yrket som ar-
12235: ner skali vara på motsvarande nivå som den            betserfarenheten ger och den lönestegring detta
12236: ersättning som betalas andra som utför motsva-        medför. Om det är fråga om ett bam elier en ung
12237: rande arbete.                                         person som inte ännu hade några ·karriärplaner
12238:     Med normal förtjänstnivå avses den inkomst        när skadan skedde, faststälis årsarbetsförtjäns-
12239: för arbetet i fråga som en äldre person med           ten individuelit. I dessa fali försöker man vid
12240: arbetserfarenhet i alimänhet skulie få med mot-       bedömningen beakta syskonens och föräldrar-
12241: svarande utbildning. Förtjänstnivån fås ur ar-        nas utbildning och yrken samt familjens förhål-
12242: betsgivarorganisationemas och fackförbundens          landen i övrigt. Detta beror på trafikförsäkring-
12243: lönestatistiker elier av arbetsgivaren i fråga.       ens skadeståndsrättsliga grund, dvs. ersättningen
12244:     En inkomst som motsvarar utbildningen kan         skali motsvara den uppkomna skadan och den
12245: tiliämpas redan när en person fått en studie- eller   skali vara sådan att det inte uppstår behov att
12246: praktikantplats, men ännu inte inlett studiema        söka ersättning enligt skadeståndslagen.
12247:                                        1993 vp -   KK 343                                        5
12248: 
12249:    Enligt social- och hälsovårdsministeriet är        Ministeriet kommer i samråd med Trafikför-
12250: bedömningsgrunderna i fråga om trafikförsäk-       säkringsföreningen att se över de anvisningar
12251: ringen inte helt i överensstämmelse med de         som gäller ersättningarna. I samband med detta
12252: principer som borde iakttas då skadelidande ges    arbete är det meningen att den utveckling som
12253: utkomstskydd.                                      skett i den övriga lagstiftningen skall beaktas.
12254: 
12255:     Helsingforsden 2 juli 1993
12256: 
12257:                                               Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12258:                                                 1993 vp
12259: 
12260: Kirjallinen kysymys 344
12261: 
12262: 
12263: 
12264: 
12265:                                    Alaranta ym.: Säästötoimien vaikutuksista kehitysvammaisten
12266:                                        hoitoon
12267: 
12268: 
12269:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12270: 
12271:     Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. piti liittoko-   kuva säästäminen on ajamassa köyhimpien kun-
12272: kouksensa Raahessa 29.-30.5.1993. Kehitys-            tien vammaisia vääriin hoitopaikkoihin, kuten
12273: vammaisten paikallisia omaisten tukiyhdistyksiä       vanhainkoteihin ja mielisairaaloihin.
12274: edustaneet kansalaiset toivat julki huolensa siitä,      Eduskunnan säätämä kuntien uusi valtion-
12275: että kuntien säästötoimet ovat kohdistuneet           osuusjärjestelmä suo kunnille entistä enemmän
12276: usein juuri kaikkein heikoimpiin kansalaisryh-        päätösvaltaa. Kuntia velvoittavien normien pur-
12277: miin, muun muassa kehitysvammaisiin. Kunnat           ku saattaa kuitenkin johtaa epäinhimillisiin ja
12278: ovat ottaneet kehitysvammaisiaan pois erityis-        jopa ihmisarvoa loukkaaviin ratkaisuihin esim.
12279: huoltopiirien keskuslaitoksista ja sijoittaneet       kehitysvammaisten hoidosta päätettäessä.
12280: heitä esim. vanhainkoteihin siksi, että hoito tulee      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12281: sillä tavalla halvemmaksi. Myös vammaisten            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12282: päivätoimintoja on supistettu. Kotona kehitys-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12283: vammaisiaan hoitavat kansalaiset ovat kokeneet        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12284: myös, että eräät kunnat ovat sanoneet irti koti-
12285: hoidontukisopimuksia, koska ovat pelänneet,                     Onko Hallitus seurannut kuntien toi-
12286: että heinäkuun alusta voimaan tuleva omaishoi-               mia säästää kehitysvammaisten hoidon
12287: tolaki velvoittaa kunnat tekemään uudet sopi-                kustannuksella, ja
12288: mukset vähintään entisten sopimusten tasoisina                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12289: eduiltaan.                                                   turvatakseen kehitysvammaisille asian-
12290:     Asiaan kiinnitti jokin aika sitten huomiota              tuntevan, korkeatasoisen ja ihmisarvoi-
12291: myös Kehitysvammaliitto todetessaan, että jat-               sen hoidon?
12292: 
12293:    Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1993
12294: 
12295:           Juhani Alaranta                Tuulikki Ukkola                Riitta Jouppila
12296:           Erkki Pulliainen               Kalevi Mattila                 Martti Korhonen
12297:           Tellervo Renko                 Osmo Polvinen                  Pauli Saapunki
12298:           Hannu Kemppainen               Sirkka-Liisa Anttila           Aino Suhola
12299:           Kyösti Toivonen                Ensio Laine                    Juhani Vähäkangas
12300:           Aapo Saari                     Johannes Leppänen              Timo E. Korva
12301:           Mirja Ryynänen                 Kauko Heikkinen                Matti Väistö
12302:           Bjarne Kallis                  Ismo Seivästö                  Kyösti Virrankoski
12303:           Olavi Ala-Nissilä              Kirsti Ala-Harja               Timo Laaksonen
12304: 
12305: 
12306: 
12307: 
12308: 2300321
12309: 2                                          1993 vp -   KK 344
12310: 
12311: 
12312: 
12313: 
12314:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12315: 
12316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kutti vuonna 1988 voimaan tullut vammaispal-
12317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          velulaki. Kehitysvammalain mukainen palvelu-
12318: olette 9 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-          järjestelmä jäi silti monilta osin päällekkäisenä
12319: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       voimaan uusien lakien mukaisten järjestelmien
12320: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Alarannan           kanssa. Viime vuosina on käyty keskustelua
12321: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           siitä, tarvitaanko kehitysvammalakia enää lain-
12322: 344:                                                   kaan. Lain kumoaminen edellyttäisi varmuutta
12323:                                                        siitä, että kehitysvammaiset saavat tarvitseman-
12324:           Onko Hallitus seurannut kuntien toi-         sa palvelut yleisen lainsäädännön turvin.
12325:        mia säästää kehitysvammaisten hoidon                Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistumisen
12326:        kustannuksella, ja                              myötä myös kehitysvammahuollon suunta alkoi
12327:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          muuttua 1980-luvulla. Tavoitteeksi tuli kehitys-
12328:        turvatakseen kehitysvammaisille asian-          vammaisten olojen järjestäminen sellaisiksi, että
12329:        tuntevan, korkeatasoisen ja ihmisarvoi-         he voisivat viettää mahdollisimman normaalia
12330:        sen hoidon?                                     elämää. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää siir-
12331:                                                        tymistä raskaista kokonaisvaltaisista laitospal-
12332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           veluista kevyempiin ja pienimuotoisiin palvelui-
12333: vasti seuraavaa:                                       hin, jotka voidaan toteuttaa asiakkaan kotikun-
12334:                                                        nassa tai sen lähialueella. Kehitysvammahuollon
12335:    Kehitysvammahuolto oli pitkään täysin eril-         laitospainotteisuus on alkanut hitaasti purkau-
12336: lään kunnan muusta sosiaali- ja terveydenhuol-         tua 1980-luvun lopulla. Tällä hetkellä laitospaik-
12337: losta. Se on vanhastaan ollut myös hyvin laitos-       koja on jäljellä noin 4 300. Sosiaali- ja tervey-
12338: painotteista. Vuonna 1978 voimaan tullut kehi-         sministeriön asettama palvelurakennetyöryhmä
12339: tysvammalaki tosin edisti palvelurakenteen mo-         on suositellut laitospaikkojen vähentämistä
12340: nipuolistumista, sillä sen tavoitteena on turvata      2 600:aan vuoteen 2 000 mennessä. Tavoite saa-
12341: mahdollisimman kattavat palvelut kehitysvam-           vutettaneen jopa etuajassa. Työryhmän kannan-
12342: maisille sikäli kuin he eivät voi saada sellaisia      oton mukaan laitospaikkojen vähentämisen
12343: muun lain nojalla. Lisäksi laki toi kehitysvam-        välttämätön edellytys on, että avohuollon palve-
12344: mahuoltoon koko maan laajuisen alueellisen             luja vastaavasti lisätään.
12345: organisaation, sillä maa jaettiin erityishuoltopii-        Avohuollon toimintaedellytysten edistämi-
12346: reihin ja niihin kuuluvat kunnat velvoitettiin         seksi sosiaalihuoltolakiin lisättiin omaishoidon
12347: olemaan jäseninä erityishuoltopiirin kuntainlii-       tukea koskevat säännökset (1365/92). Pyrkimyk-
12348: tossa. Kuntainliiton tehtäväksi tuli järjestää         senä oli parantaa niiden asemaa, jotka hoitavat
12349: kuntien velvollisuudeksi säädetty erityishuolto.       kotona vanhaa, vammaista tai sairasta omais-
12350: Tässä tarkoituksessa sen on muun ohella ylläpi-        taan.
12351: dettävä keskuslaitosta ja neuvolaa alueellaan.             Kotihoito on edelleen kunnan kannalta varsin
12352: Alueellinen organisaatio mahdollisti kehitys-          edullinen hoitomuoto etenkin, jos sen avulla
12353: vammahuollon tasapuolisen ja asiantuntevan             voidaan vähentää tarvetta turvautua laitoshoi-
12354: palvelutarjonnan, mutta järjestelyllä oli myös         toon. Se on myös hoidettavan kannalta monesti
12355: haittapuolensa. Laitospainotteisuus säilyi, ja         inhimillisempi vaihtoehto.
12356: palveluja saadakseen kehitysvammaisen oli                  Kehitysvammaisten olojen normalisointi
12357: usein muutettava asumaan hyvinkin kauas koti-          edellyttää myös sitä, että kunnat yhä enenevässä
12358: seudultaan.                                            määrin ottavat vastatakseen kehitysvammaisten
12359:    Kehitysvammalain toissijaisuus sai uutta si-        tarvitsemista palveluista. Tätä kehitystä on
12360: sältöä, kun kunnan järjestämät yleiset, kaikille       vauhdittamassa kuluvan vuoden alusta voimaan
12361: kuntalaisille tarkoitetut sosiaalipalvelut kehittyi-   tullut valtionosuusuudistus, jonka tarkoituksena
12362: vät ja monipuolistuivat sosiaalihuoltolain tultua      on kunnallisen päätösvallan lisääminen. Sen kat-
12363: voimaan vuonna 1984. Samaan suuntaan vai-               sottiin parantavan kuntien edellytyksiä järjestää
12364:                                           1993 vp -    KK 344                                         3
12365: 
12366: palvelut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen       män, jonka tehtävänä on selonteon valmistelu.
12367: parhaimmalla tavalla. Palvelujen jätjestämistä        Ministeriössä on käynnistymässä ajantasaisseu-
12368: koskevat velvoitteet säilyivät ennallaan.             ranta, jonka avulla hankitaan ensikäden tietoja
12369:    Taloudellisen laman aiheuttamat säästöpai-         palvelujen tarjonnassa tapahtuneista muutoksis-
12370: neet ovat saattaneet vinouttaa kuntien järjestä-      ta. Palvelujen käyttäjien aseman kehittymistä on
12371: mää kehitysvammahuoltoa. Kentältä saadut tie-         lisäksi tarkoitus seurata siten, että ministeriö
12372: dot viittaavat siihen, että kehitysvammaisia ol-      rahoittaa Sosiaali- ja terveysjätjestöjen yhteis-
12373: laan paikoitellen siirtämässä erityishuoltopiirien    työyhdistys YTY ry:n selvitystä, jossa tarkastel-
12374: keskuslaitoksista muihin laitoksiin, joissa hoito     laan valtionosuusuudistuksen vaikutusta asiak-
12375: voidaan toteuttaa pienemmin kustannuksin.             kaiden asemaan. Palvelurakenteen muutospro-
12376: Asiakkaan siirto laitoksesta toiseen ei ole laitos-   jektin yhteydessä ministeriön on tarkoitus selvit-
12377: huollon purkutavoitteen mukaista.· Jos siirto         tää erityisesti, miten pienten asiakasryhmien laa-
12378: lisäksi vaikuttaa heikentävästi asiakkaan elämän      dukkaat palvelut voidaan taata laitosten hajaut-
12379: laatuun, sitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Näin       tamisprosessissa. Myös sosiaali- ja terveysalan
12380: tapahtuu esimerkiksi silloin, kun nuori kehitys-      tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa on meneil-
12381: vammainen siirretään kunnalliseen vanhainko-          lään useita palvelujen tatjontaa koskevia selvi-
12382: tiin.                                                 tyshankkeita. Seurannan tuottaman tiedon kart-
12383:     Hallitus seuraa tiiviisti valtionosuusuudistuk-   tuessa on mahdollista ratkaista, minkälaisia toi-
12384: sen vaikutusta kuntien palvelutatjontaan. Edus-       menpiteitä kehitysvammaisten aseman turvaa-
12385: kunta on edellyttänyt, että uudistuksen vaiku-        minen edellyttää. Tässä vaiheessa näyttää kui-
12386: tuksista annetaan sille selonteko vuoden 1996         tenkin siltä, että kehitysvammaisia koskevaa
12387: alussa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut   erityislainsäädäntöä tarvitaan edelleen.
12388: valtionosuusuudistuksen seurannan johtoryh-
12389:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
12390: 
12391:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12392: 4                                        1993 vp- KK 344
12393: 
12394: 
12395: 
12396: 
12397:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12398: 
12399:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lemmar utveck1ades och blev mångsidigare vid
12400: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       socialvårdslagens ikraftträdande 1984. Handi-
12401: den 9 juni 1993 tili vederbörande medlem av          kappservicelagen som trädde i kraft 1988 var ett
12402: statsrådet översänt följande av riksdagsman          steg i samma riktning. Servicesystemet enligt
12403: Alaranta m.fl. undertecknade spörsmål nr 344:        specialomsorgslagen förblev dock till många de-
12404:                                                      lar parallellt gällande med systemen enligt de nya
12405:           Har Regeringen uppmärksammat de            lagarna. Under de senaste åren har man diskute-
12406:        sparåtgärder i kommunerna som skett på        rat om specialomsorgslagen överhuvudtaget
12407:        bekostnad av vården av utvecklingsstör-       längre behövs. Upphävandet av lagen skulle
12408:        da, och                                       förutsätta att den allmänna lagstiftningen garan-
12409:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      terade de utvecklingsstörda de nödvändiga tjäns-
12410:        för att garantera de utvecklingsstörda        terna.
12411:        sakkunnig, kva1ificerad och människo-             I samband med revideringen av socialvårds-
12412:        värdig vård?                                  lagstiftningen ändrades på 1980-talet även in-
12413:                                                      riktningen för vården av de utvecklingsstörda.
12414:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        En1igt de nya målsättningarna skall de utveck-
12415: anföra följande:                                     lingsstördas levnadsförhållanden ordnas så att
12416:                                                      de kan leva ett så normalt Iiv som möjligt. För
12417:     Vården av de utvecklingsstörda var 1änge helt    att målet skall uppnås fordras en övergång från
12418: skild från kommunens övriga social- och hälso-       tung helhetsbetonad anstaltsservice tili lättare
12419: vård. Traditionellt har också alltid tyngdpunk-      service i mindre omfattning, som kan tillhanda-
12420: ten legat på anstaltsvården. Specialomsorgsla-       hållas i klientens hemkommun eller i dess när-
12421: gen, som trädde i kraft 1978, bidrog dock tili att   område. Från slutet av 1980-talet har betoningen
12422: göra servicestrukturen mångsidigare, då syftet       på anstaltsvård när det gäller utvecklingsstörda
12423: med lagen var att trygga de utvecklingsstörda en     småningom böijat luckras upp. För närvarande
12424: så heltäckande service som möjligt i den mån de      finns det ca 4 300 anstaltsplatser kvar. Den
12425: inte kan få servicen med stöd av någon annan         arbetsgrupp för servicestruktur som social- och
12426: lag. För vården av utvecklingsstörda medförde        hälsovårdsministeriet tillsatt har rekommende-
12427: 1agen dessutom en landsornfattande regionalor-       rat att antalet anstaltsplatser minskas till 2 600
12428: ganisation, eftersom landet delades upp i speci-     före år 2000. Det är möjligt att målet kan nås
12429: alomsorgsdistrikt, och de kommuner som hörde         redan före den utsatta tiden. Om antalet anstalt-
12430: till dem b1ev skyldiga att vara medlemmar i          splatser minskas är det, en1igt arbetsgruppens
12431: kommunalförbundet för specialomsorgsdistrik-         ställningstagande, en absolut förutsättning att
12432: tet. Kommunalförbundet fick i uppdrag att ord-       servicen inom den öppna vården ökas i motsva-
12433: na de specia1omsorger som hörde till kommuner-       rande omfattning.
12434: nas skyldigheter. I detta syfte skall kommunal-          För att främja verksamhetsförutsättningarna
12435: förbundet utöver andra uppgifter svara för en        i fråga om öppenvården, fogades till socialvårds-
12436: centralanstalt och en rådgivningsbyrå inom sitt      lagen (1365/92) stadganden om stöd för närstå-
12437: område. Den regionala organisationen möjlig-         endevård. Syftet var att förbättra ställningen för
12438: gjorde ett rättvist och sakkunnigt serviceutbud i    dem som i hemmet vårdar en äldre, handikappad
12439: fråga om vården av de utvecklingsstörda, men         eller sjuk anhörig.
12440: arrangemanget hade även nackdelar. Betoningen            För kommunerna är hemvården fortfarande
12441: på anstalter kvarstod och de utvecklingsstörda       en förmånlig form av vård, i synnerhet om man
12442: blev i många fall tvungna att flytta mycket 1ångt    genom den kan minska behovet av anstaltsvård.
12443: bort från sina hemorter för att få service.          Aven för den vårdbehövande är hemvård ofta ett
12444:     Specialomsorgslagens subsidiära natur fick       mänskligare alternativ.
12445: nytt innehåll när den allmänna kommunala soci-           En normalisering av levnadsförhållandena för
12446: alservice som är avsedd för alla kommunmed-          de utvecklingsstörda förutsätter också att kom-
12447:                                            1993 vp -    KK 344                                          5
12448: 
12449: munerna i allt större omfattning påtar sig ansva-       i början av 1996 får en redogörelse för verkning-
12450: ret för att de utvecklingsstörda skall få den           arna av reformen. Social- och hälsovårdsminis-
12451: service de behöver. Denna utveckling påskyndas          teriet har för uppföljningen av statsandelsrefor-
12452: genom den statsandelsreform som trädde i kraft          men tillsatt en ledargrupp med uppgift att bereda
12453: i början av året. A vsikten med den var att öka         redogörelsen. Vid ministeriet håller man på att
12454: kommunernas beslutanderätt. Genom reformen              starta en äjourhållen uppföljning, med hjälp av
12455: ansåg man sig kunna förbättra kommunernas               viiken man skall få förstahandsuppgifter om
12456: förutsättningar att ordna servicen så att de            förändringar i utbudet av service. Det är även
12457: lokala förhållandena beaktas på bästa sätt. Skyl-       meningen att följa med eventuella ändringar i
12458: digheterna som gäller ordnande av service kvar-         servicemottagarnas ställning. Detta sker genom
12459: stod oförändrade.                                       att ministeriet finansierar Social- och hälsoorga-
12460:    Det är möjligt att de påtryckningar att spara        nisationernas samarbetsförening SAF rf:s utred-
12461: som förorsakats av den ekonomiska lågkonjunk-           ning som gäller statsandelsreformen inverkan på
12462: turen har snedvridit den kommunala vården för           klienternas ställning. I samband med projektet
12463: utvecklingsstörda. Uppgifter från fältet tyder på       att ändra servicestrukturen är det ministeriets
12464: att man ställvis håller på att flytta de utvecklings-   avsikt att i synnerhet reda ut hur man kan
12465: störda från specialomsorgsdistriktens centralan-        garantera de mindre klientgrupperna tjänster av
12466: stalter tili andra anstalter där vården kan ordnas      god kvalitet trots anstalternas decentraliserings-
12467: med mindre kostnader. Att flytta klienter från en       process. Vid forsknings- och utvecklingscentra-
12468: anstalt tili en annan är inte i linje med målsätt-      len för social- och hälsovården pågår även flera
12469: ningen att avveckla anstaltsvården. Om förflytt-        projekt som går ut på att klarlägga utbudet av
12470: ningen dessutom försämrar klientens livskvali-          service. När man fått uppgifterna från uppfölj-
12471: tet, kan den inte anses vara acceptabel. Ett            ningen är det möjligt att avgöra vilka åtgärder
12472: exempel på detta är när en ung utvecklingsstörd         tryggandet av de utvecklingsstördas ställning
12473: person flyttas tili ett kommunalt åldringshem.          förutsätter. I detta skede ser det dock ut som att
12474:     Regeringen följer noggrant upp på vilket sätt       det även i fortsättningen kommer att finnas ett
12475: statsandelsreformen inverkar på kommunernas             behov av speciallagstiftning i fråga om vården av
12476: utbud av service. Riksdagen har förutsatt att den       utvecklingsstörda.
12477: 
12478:      Helsingfors den 2 juli 1993
12479: 
12480:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12481:                                                  1993 vp
12482: 
12483: Kirjallinen kysymys 345
12484: 
12485: 
12486: 
12487: 
12488:                                     Vistbacka: Utin lentotukikohdan ja laskuvarjojääkärikoulun
12489:                                         lopettamissuunnitelmista
12490: 
12491: 
12492:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12493: 
12494:    Puolustusministeriön työryhmä on esittänyt          rakennuskannaltaan juuri saatu kuntoon kym-
12495: ilma- ja merivoimille materiaali- ja kehittämis-       menienmiljoonien investoinneilla. Lisäksi Utin
12496: ohjelmaa, jonka tarkoituksena on sovittaa puo-         lentotukikohdan lakkauttaminen ei voi olla vai-
12497: lustusvoimien toiminta määrärahakehyksiin hei-         kuttamatta haitallisesti ilmapuolustuksemme te-
12498: kentämättä merkittävästi puolustusvoimien toi-         hoon ja reagointinopeuteen.
12499: mintakykyä. Ohjelma merkitsee ilmavoimien                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12500: osalta yli 200 henkilötyövuoden ja merivoimien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12501: osalta yli 70 henkilötyövuoden säästöä. Eräänä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12502: käytännön toimenpiteenä ero. tavoitteen saavut-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12503: tamiseksi esitetään Utin lentotukikohdan muut-
12504: tamista varatukikohdaksi ja lentolaivueen siir-                  Suunnitteleeko Hallitus toteuttavaosa
12505: toa toiseen varuskuntaan.                                     puolustusministeriön työryhmän esityk-
12506:     Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Ut-                    sen Utin lentotukikohdan ja laskuvarjo-
12507: tiin on rakennettu uusi lennonjohto, lentokone-               jääkärikoulun lopettamisesta säästösyi-
12508:  halli, ruokala-sotilaskoti, laskuvarjojääkärien              hin vedoten, ja
12509:  harjoitushalli ja hyppytorni, kasarmi sekä muita                 katsooko Hallitus, ettei toimenpide
12510: pienempiä kohteita. Suurin osa rakennuskan-                   heikentäisi maamme puolustuskykyä
12511:  nasta on alle 15 vuotta vanhaa. On valtiontalou-             sekä aiheuttaisi miljoonainvestointien
12512:  dellisesti erittäin lyhytnäköistä lakkauttaa varus-          hukkaantumista?
12513:  kunta ja lentokenttä, jotka on laitteistoiltaan ja
12514: 
12515:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
12516: 
12517:                                             Raimo Vistbacka
12518: 
12519: 
12520: 
12521: 
12522:  230032J
12523: 2                                       1993 vp -   KK 345
12524: 
12525: 
12526: 
12527: 
12528:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12529: 
12530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tehtyjen ehdotusten pohjalta on tarkoitus
12531: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tämän vuoden loppuun mennessä laatia koko
12532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     puolustushallintoa koskeva pitkän aikavälin ra-
12533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          tionalisointi- ja kehittämisohjelma. Siinä määri-
12534: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tellään sellainen varuskunnista muodostuva ra-
12535: sen n:o 345:                                        kenteellinen infrastruktuuri sekä sellainen jouk-
12536:                                                     ko-osastoista ja laitoksista muodostuva koulu-
12537:           Suunnitteleeko Hallitus toteuttavaosa     tus- ja toimintaorganisaatio, jotka ovat tarpeen
12538:        puolustusministeriön työryhmän esityk-       puolulustusvoimien tehtävien toteuttamiseksi
12539:        sen Utin lentotukikohdan ja laskuvarjo-      2000-luvun alkupuolella.
12540:        jääkärikoulun lopettamisesta säästösyi-          Molempiin selvityksiin liittyy ehdotus Utin
12541:        hin vedoten, ja                              varuskunnan toimintojen olennaisesta supista-
12542:           katsooko Hallitus, ettei toimenpide       misesta. Siellä toimiva kuljetuslentolaivue esitet-
12543:        heikentäisi maamme puolustuskykyä            tiin siirettäväksi muualle ja Laskuvarjojääkäri-
12544:        sekä aiheuttaisi miljoonainvestointien       koulu lakkautettavaksi tai siirrettäväksi muual-
12545:        hukkaantumista?                              le. Näillä toimenpiteillä voitaisiin esitysten mu-
12546:                                                     kaan Utin lentokenttä muuttaa ilmavoimien va-
12547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ralentotukikohdaksi ja pääosasta varuskuntaa
12548: vasti seuraavaa:                                    luopua.
12549:                                                         Pääesikunta on alustavassa maavoimia kos-
12550:    Puolustusministeriössä on tehty kaksi laajaa     keneessa lausunnossaan vastustanut Utista luo-
12551: selvitystä hallinnonalan joukkojen, laitosten ja    pumista. Työryhmän ilma- ja merivoimia koske-
12552: varuskuntien kehittämisestä. Maavoimia koske-       va ehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksel-
12553: va selvitys valmistui viime vuoden marraskuussa     la. Utista, niin kuin muistakin lakkautettaviksi
12554: ja ilma- ja merivoimia koskeva selvitys tämän       tai supistettaviksi esitetyistä varuskunnista, tul-
12555: vuoden toukokuussa. Näissä selvityksissä on         laan vielä tekemään hyvin tarkat ja perusteelliset
12556: kiinnitetty erityistä huomiota organisaation pit-   lisäselvitykset Vasta sen jälkeen kun kaikki
12557: kän aikavälin toimintaedellytyksiin ja toiminto-    taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt ja haitat
12558: jen tarkoituksenmukaisuuteen. Selvityksiin sisäl-   ovat tiedossa, tullaan tekemään lopulliset pää-
12559: tyy myös ehdotuksia lähivuosina mahdollisesti       tökset.
12560: lakkautettavista varuskunnista ja joukko-osas-
12561: toista.
12562: 
12563:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1993
12564: 
12565:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
12566:                                         1993 vp -   KK 345                                           3
12567: 
12568: 
12569: 
12570: 
12571:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
12572: 
12573:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            A vsikten är att före utgången av innevarande
12574: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        år göra upp ett rationaliserings- och utvecklings-
12575: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     program på lång sikt för hela försvarsförvalt-
12576: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade               ningen på basis av de förslag som gjorts. 1 detta
12577: spörsmål nr 345:                                    program anges den garnisonsbaserade infra-
12578:                                                     struktur samt den på truppförband och inrätt-
12579:           Planerar Regeringen förverkliga det       ningar baserade utbildnings- och verksamhetsor-
12580:        förslag som en arbetsgrupp inom för-         ganisation som försvarsmakten kommer att be-
12581:        svarsministeriet framställt beträffade in-   höva i början av 2000-talet.
12582:        dragning av flygbasen och fallskärmsjä-         Tili bägge utredningama hör ett förslag om en
12583:        garskolan i Uttis med hänvisning tili        väsentlig inskränkning av verksamheten vid gar-
12584:        inbesparingsskäl, och                        nisonen i Uttis. Den där belägna transportflyg-
12585:           anser Regeringen att åtgärden inte        flottiljen föreslogs bli flyttad tili något annat
12586:        skulle försämra vårt lands försvarsför-      ställe, och Faliskärmsjägarskolan föreslogs bli
12587:        måga elier leda tili att investeringar på    indragen eller flyttad någon annanstans. Genom
12588:        många miljoner mark går tili spillo?         dessa åtgärder skulle Uttis flygfält enligt försla-
12589:                                                     gen kunna omorganiseras tili reservflygbas för
12590:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       luftstridskraftema och huvuddelen av garniso-
12591: anföra följande:                                    nen indras.
12592:                                                        Huvudstaben har i sitt preliminära utlåtande
12593:    Vid försvarsministeriet har två omfattande       om landstridskrafterna motsatt sig indragningen
12594: utredningar gjorts om utvecklande av trupperna,     av Uttis. Arbetsgruppens förslag om luft- och
12595: inrättningarna och garnisonerna inom förvalt-       sjöstridskrafterna är för närvarande på remiss.
12596: ningsområdet. Den utredning som gälier land-        Ytterligare grundliga utredningar kommer att
12597: stridskrafterna blev fårdig i november i fjol och   göras om Uttis lika väl som om övriga garniso-
12598: utredningen om luft- och sjöstridskrafterna i maj   ner som föreslås bli indragna eller vid vilka
12599: innevarande år. 1 dessa utredningar har särskild    verksamheten föreslås bli inskränkt. Först när
12600: uppmärksamhet fästs vid organisationens verk-       alla ekonomiska och verksamhetsmässiga förde-
12601: samhetsförutsättningar på lång sikt och vid         lar och nackdelar är kända fattas de slutliga
12602: verksamhetens ändamålsenlighet. 1 utredningar-      besluten.
12603: na ingår också förslag beträffande eventuella
12604: indragningar av garnisoner och truppförband
12605: under de närmaste åren.
12606:      Helsingforsden 30 juni 1993
12607: 
12608:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
12609:                                                 1993 vp
12610: 
12611: Kirjallinen kysymys 346
12612: 
12613: 
12614: 
12615: 
12616:                                    Halonen: Luovutetulle alueelle jääneen omaisuuden korvaamisesta
12617: 
12618: 
12619: 
12620:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12621: 
12622:    Suomen valtio on korvannut kansalaisilleen         vat tilanteet on ratkaistu tekemättä tällaista
12623: ns. luovutetulle alueelle jäänyttä omaisuutta.        asuinpaikkarajausta, on näiden ihmisten mah-
12624: Asiaa koskevan lain perusteella ovat ilman kor-       dotonta ymmärtää, ettei Suomikin voisi ottaa
12625: vausta jääneet sellaiset henkilöt, jotka eivät enää   uutta linjaa tässä korvausasiassa yhdentyvän
12626: asuneet vakinaisesti Suomessa lisäkorvauslain         Euroopan ja hyväksymiemme kansainvälisten
12627: tullessa voimaan.                                     sopimusten omaksuman tasa-arvoajattelun poh-
12628:    Tästä syystä ilman korvausta jääneitä henki-       jalta.
12629: löitä on enää elossa muutama kymmenen. Suu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12630: rin osa näistä ihmisistä asuu nykyään Ruotsissa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12631: siirtolaisina, ja he ovat varsin iäkkäitä. Heitä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12632: vaivaa edelleenkin se, että Suomi on asettanut        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12633: heidät huonompaan asemaan vain sen vuoksi,
12634: että he joutuivat muuttamaan Ruotsiin myö-                      Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ne
12635: hemmin rauhan aikana työtä saadakseen, vaikka                muutamat ihmiset, jotka eivät ole tähän
12636: he sodan aikana palvelivat täysimittaisesti maa-             mennessä saaneet korvausta luovutetulla
12637: taan ja imenettivät omaisuutensa hävityn sodan               alueella olleesta omaisuudestaan asuin-
12638: vuoksi.                                                      maarajauksen vuoksi, sen nyt lopultakin
12639:     Kun lisäksi useissa Euroopan maissa vastaa-              saisivat?
12640: 
12641:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
12642: 
12643:                                             Tarja Halonen
12644: 
12645: 
12646: 
12647: 
12648: 2300321
12649: 2                                        1993 vp -   KK 346
12650: 
12651: 
12652: 
12653: 
12654:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12655: 
12656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Esityksen mukaan "tulisi lisäkorvaukseen oikeu-
12657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tetun tai sen, jolla hänen kuoltuaan 1 §:n 3
12658: olette 10 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       momentin mukaisesti on oikeus lisäkorvauksen
12659: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     saamiseen, olla vakinaisesti Suomessa asuva
12660: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Halosen näin      Suomen kansalainen". "Jos korvaukseen oikeu-
12661: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 346:             tettu henkilö työsuhteen tai opiskelun taikka
12662:                                                      muusta siihen verrattavasta syystä on ollut ulko-
12663:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ne        mailla, on hän kuitenkin lisäkorvaukseen oikeu-
12664:        muutamat ihmiset, jotka eivät ole tähän       tettu, jos voidaan katsoa hänen pääasiallisesti
12665:        mennessä saaneet korvausta luovutetulla       pysyväisellä tavalla eläneen tai asuneen Suomes-
12666:        alueella olleesta omaisuudestaan asuin-       sa."
12667:        maarajauksen vuoksi, sen nyt lopultakin           Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei esittä-
12668:        saisivat?                                     nyt lainkohtaa muuten muutettavaksi kuin sano-
12669:                                                      malla 1 momentissa: Lisäkorvausta ei suoriteta
12670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         1 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle henkilölle. Valtio-
12671: vasti seuraavaa:                                     päiväasiakirjojen mukaan asiaan ei ollut
12672:                                                      sen muissa vaiheissa puututtu.
12673:    Hallitus on vuoden 1954 valtiopäiville anta-          Lisäkorvauslakia on eräiltä osin melko pian
12674: nut hallituksen esityksen n:o 60 laiksi lisäkor-     muutettu (mm. HE 88/1955 vp), mutta muutos ei
12675: vauksen myöntämisestä korvauslain nojalla kor-       ole koskenut 2 §:ää. Valtiovarainministeriö kä-
12676: vausta saaneille. Esitys perustui siihen, että       sitteli lähinnä kohtuussyistä kaikki saapuneet
12677: 13.8.1942 annetun korvauslain (656/42) ja            lisäkorvaushakemukset, vaikka ne oli tehty ase-
12678: 5.5.1945 annetun toisen korvauslain (390/45)         tetun määräajan jälkeen. Hallitus antoi kuiten-
12679: mukaan korvaussuoritukset tapahtuivat erilaa-        kin 30.12.1963 lakiesityksen (L lisäkorvaushake-
12680: tuisilla korvausvälineillä. Suurin ero oli siinä,    musten käsittelystä, HE 17111963 vp), jonka
12681: että jälkimmäiset korvaukset sidottiin pääasias-     mukaan lisäkorvausta oli haettava viimeistään
12682: sa kotimaisten tavarain tukkuhintaindeksiin,         31.3.1964. Eduskunta hyväksyi esityksen muut-
12683: kun sen sijaan ensiksi mainituilla korvauksilla      tamalla määräpäiväksi 30.4.1964 (L 11.4.1964
12684: tällaista sidonnaisuutta ei ollut ja korvaussuori-   n:o 171). Tämän jälkeen tulleita hakemuksia ei
12685: tukset olivat reaaliarvoltaan huomattavasti mui-     ole hyväksytty.
12686: ta korvaussuorituksia heikompia.                         Vuoden 1964lakiin viitaten lisäkorvaushake-
12687:    Lisäkorvauslakiesityksessään hallitus vetosi      muksia ei voida enää käsitellä. Asiallisesti uusien
12688: vaikeaan taloudelliseen asemaan ja katsoi, ettei     hakemusten käsittely vaatisi kohtuuttomia eri-
12689: täyden lisäkorvauksen myöntäminen voinut tul-        tyistoimenpiteitä sekä valtiovarainministeriössä
12690: la kysymykseen ja oikeutta lisäkorvauksen saa-       (hakemusmenettely) että valtiokonttorissa (mak-
12691: miseen tämän vuoksi oli alennettava.                 satusmenettely). Kun hakijoita olisi kysymyksen
12692:    Lakiesityksen 1 §:ssä on lueteltu yksityishen-    mukaan vain muutama kymmenen, he olisivat
12693: kilöt, joille korvausta suoritetaan. Esityksen       paremmassa asemassa kuin ehkä tuhannet, aika-
12694: 2 §:n mukaan lisäkorvausta älköön myönnettä-         naan samassa asemassa olleet, mutta nyt jo
12695: kö 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetulle henkilölle, joka   edesmenneet, ulkomaille muuttaneet entiset kan-
12696: on Suomen kansalainen, muttei tämän lain voi-        salaisemme. Kun lisäkorvauslain antamisesta on
12697: maan tullessa vakinaisesti asu Suomessa.             jo kulunut kohta 40 vuotta, ei hallituksen käsi-
12698:    Hallituksen esityksen perusteluissa on Suo-       tyksen mukaan ole syytä tämänkään vuoksi
12699: messa asumisen vaatimus asetettu korostettuun        ryhtyä toimenpiteisiin kysymyksessä tarkoitetun
12700: asemaan, kuten 2 §:n 1 ja 2 kohdassa sanotaan.       lisäkorvauksen myöntämiseksi.
12701: 
12702:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1993
12703: 
12704:                                                                          Ministeri Pekka Tuomisto
12705:                                            1993 vp -    KK 346                                          3
12706: 
12707: 
12708: 
12709: 
12710:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12711: 
12712:    I de( syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            berättigad att erhålia tilläggsersättning, elier
12713: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          den, som efter hans död enligt 1 § 3 mom. är
12714: den 10 juni 1993 tili vederbörande medlem av            berättigad tili tiliäggsersättning, vara i Finland
12715: statsrådet översänt följande av riksdagsman             varaktigt bosatt finsk medborgare". "Har ersätt-
12716: Halonen undertecknade spörsmål nr 346:                  ningsberättigad person på grund av arbetsför-
12717:                                                         hållande eller studier eller av annan därmed
12718:            Vad ämnar Regeringen göra för att det        jämförlig orsak vistats utomlands, är han dock
12719:         fåtal personer som fram tili nu inte har        berättigad att erhålla tilläggsersättning, om det
12720:         fått ersättning för den egendom som             kan anses, att han huvudsakligen varaktigt levat
12721:         fanns på de överlåtna områdena p.g.a.           elier bott i Finland."
12722:         att personeroa i fråga var bosatta utom-            Riksdagens statsutskott föreslog inte några
12723:         lands vid tilifäliet nu äntligen skali få       andra ändringar i lagrummet än att tiliäggser-
12724:         ersättning?                                     sättning enligt 1 mom. inte beviljas personer som
12725:                                                         avses i 1 § 1 punkten. Enligt riksdagshandlingar-
12726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           na gjordes inte några ändringar i ärendet vid
12727: anföra följande:                                        andra tillfälien.
12728:                                                             Tiliäggsersättningslagen ändrades tili vissa
12729:     Regeringen avlät proposition nr 60 tili 1954        delar rätt snart (bl.a. RP 88/1955 rd), men
12730: års riksdag med förslag tililag om beviljande av        ändringen gällde inte 2 §. Finansministeriet be-
12731: tiliäggsersättning åt personer, som erhåliit ersätt-    handlade främst av billighetsskäl alla ansökning-
12732: ning i stöd av ersättningslagen. Propositionen          ar om tilläggsersättning, även om de hade gjorts
12733: gick ut på att ersättningar enligt ersättningslagen     sedan tidsfristen för dem gått ut. Regeringen
12734: (656/42) av den 13 augusti 1942 och den andra           avlät dock den 30 december 1963 en proposition
12735: ersättnings1agen (390/45) av den 5 maj 1945             (lag om handläggningen av ansökningar om
12736: utgavs i form av ersättningsmedel av o1ika slag.        tiliäggsersättning, RP 17111963 rd), enligt viiken
12737: Den största skillnaden låg däri att ersättningama       tilläggsersättning borde ha sökts senast den 31
12738: enligt den senare lagen i huvudsak var bundna           mars 1964. Riksdagen godkände propositionen
12739: vid partiprisindex för inhemska varor, medan en         och förlängde tidsfristen till den 30 april 1964
12740: sådan bundenhet inte fanns i den tidigare lagen         (lag av den 11 april1964 nr 171). De ansökningar
12741: och ersättningama till sitt reelia värde var avse-      som inkom efter detta datum godkändes inte.
12742: värt mindre än övriga ersättningar.                         Med hänvisning tili 1964 års lag kan ansök-
12743:     Isin proposition med förslag tili tiliäggsersätt-   ningar om tilläggsersättning inte längre handläg-
12744: ningslag hänvisade regeringen tili det svåra eko-       gas. Rent konkret skulle en handläggning av nya
12745: nomiska läget och ansåg att fuli tilläggsersätt-        ansökningar kräva oskäliga specialåtgärder
12746: ning inte kan komma i fråga och att rätten tili         både vid finansministeriet (ansökningsförfaran-
12747: tilläggsersättning därför måste begränsas.              det) och vid statskontoret (betalningsförfaran-
12748:     I lagförslagets 1 § uppräknas de enskilda per-      det). Då det enligt spörsmålet endast finns ett
12749: soner som är berättigade tili ersättning. Enligt 2 §    tiotal sökande, skulle de få bättre vilikor än de
12750: skali tiliäggsersättning inte beviljas sådana i 1 § 1   kanske tusentals redan avlidna foma medborga-
12751: punkten avsedda personer som är finska med-             re i vårt land som i tidema var i samma belägen-
12752: borgare, men som vid lagens ikraftträdande inte         het på grund av flyttning utomlands. Då närma-
12753: är varaktigt bosatta i Finland.                         re 40 år har gått sedan tilläggsersättningslagen
12754:     1 motiveringen tili regeringens proposition har     gavs, anser regeringen att det inte finns skäl att
12755: kravet på att personen i fråga är bosatt i Finland      vidta åtgärder för att bevilja den tiliäggsersätt-
12756: framhä vts, såsom nämns i 2 § 1 och 2 punkten.          ning som avses i spörsmålet.
12757: Enligt propositionen "borde person, som är
12758:      Helsingfors den 9 juli 1993
12759: 
12760:                                                                              Minister Pekka Tuomisto
12761:                                                 1993 vp
12762: 
12763: Kirjallinen kysymys 347
12764: 
12765: 
12766: 
12767: 
12768:                                    P. Leppänen ym.:       Verotoimiston vuokrakustannuksista Jyväs-
12769:                                       kylässä
12770: 
12771: 
12772:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12773: 
12774:     Valtionhallinnon kustannusten vähentämi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12775: seksi on ryhdytty toimenpiteisiin samassa kau-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12776: pungissa sijaitsevien eri veropiirien verotoimisto-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12777: jen yhdistämiseksi. Ensisijaisena tarkoituksena       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12778: näyttää olevan henkilöstömenojen pienentämi-
12779: nen verojohtajien määrää karsimalla. Toisaalta                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
12780: yhdentyvien verotoimistojen tarvitseman huone-                että verotoimistojen yhdistyessä tarvitta-
12781: tilan vuokraamisessa ei ainakaan Jyväskylässä                 vat huoneistotilat vuokrataan edullisem-
12782: edes pyritä kustannusten säästöön, koska toimi-               man tarjouksen perusteella, jos valittavat
12783: tiloiksi ollaan vuokraamassa tiloja, joiden neliö-            vaihtoehdot muutoin ovat tasavertaiset,
12784: vuokra kuukaudessa on suurempi kuin Jyväsky-                  eikä tahallisesti korkeimman tarjouksen
12785: län verotoimiston nykyinen neliövuokra, vaikka                perusteella, jolloin vuokramenot nousisi-
12786:  käytettävissä on halvempikin tarjous viereisestä             vat suuremmiksi kuin ennen verotoimis-
12787:  talosta.                                                     tojen yhdistymistä?
12788: 
12789:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
12790: 
12791:                      Pekka Leppänen                            Reijo Laitinen
12792:                      Iiris Hacklin                             Tina Mäkelä
12793: 
12794: 
12795: 
12796: 
12797: 230032J
12798: 2                                         1993 vp -   KK 347
12799: 
12800: 
12801: 
12802: 
12803:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12804: 
12805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestelyä koskevien yleisohjeiden (TM 9021)
12806: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaan virastot saavat itse neuvotella ja allekir-
12807: olette 10 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        joittaa enintään 700 huoneisto-m2:n suuruisten
12808: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tilojen vuokraamisen. Yli 700 huoneisto-m2 :n
12809: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pekka Lep-         suuruisten tilojen vuokraamisen tulee tapahtua
12810: päsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        yhteistyössä rakennushallinnon kanssa.
12811: n:o 347:                                                  Mitä tulee kysymyksen perusteluissa mainit-
12812:                                                       tuun verotoimistojen käyttöön tulevien huoneti-
12813:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        lojen vuokraamiseen Jyväskylän alueella, asiasta
12814:        että verotoimistojen yhdistyessä tarvitta-     on pyydetty selvitys sekä verohallinnoita että
12815:        vat huoneistotilat vuokrataan edullisem-       rakennushallinnolta. Saadun selvityksen mu-
12816:        man tarjouksen perusteella, jos valittavat     kaan uusien toimitilojen vuokraaminen Jyväsky-
12817:        vaihtoehdot muutoin ovat tasavertaiset,        län kaupungin verotoimiston käyttöön on vero-
12818:        eikä tahallisesti korkeimman tarjouksen        piirien yhdistymisestä riippumatta tarpeen muun
12819:        perusteella, jolloin vuokramenot nousisi-      muassa Jyväskylän kaupungin verotoimiston ti-
12820:        vat suuremmiksi kuin ennen verotoimis-         lojen epäkäytännöllisyyden ja niiden kunnosta-
12821:        tojen yhdistymistä?                            misen epätaloudellisuuden vuoksi.
12822:                                                           Saadun selvityksen perusteella ja toisin kuin
12823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kysymyksen perusteluissa annetaan ymmärtää
12824: vasti seuraavaa:                                      verotoimiston uudet toimitilat Jyväskylän
12825:                                                       alueella on tarkoitus vuokrata asiasta jo tehdyn
12826:    Verotoimiston sijaintipaikan kunnalla on ve-       esisopimuksen mukaisesti kokonaisuuden kan-
12827: rotuslain 135 §:n mukaan velvollisuus hankkia ja      nalta edullisimman tarjouksen perusteella. Tilo-
12828: ylläpitää verotoimistolle tarkoituksenmukainen        jen valinnassa on rakennuspiirin ohjeiden mu-
12829: huoneisto, ellei valtio ole ottanut siitä huoleh-     kaisesti otettu huomioon myös verotoimiston
12830: tiakseen. Huoneiston ylläpidosta aiheutuvat           tilojen sijainti, toimisto- ja asiakaspalvelutilojen
12831: kustannukset, maksettu vuokra tai vuokra-arvo         toimivuus, henkilökunnan ja asiakkaiden pai-
12832: niihin luettuna, jaetaan sanotun lainkohdan mu-       koitustilat, verotoimistojen vaatima turvallisuus
12833: kaan puoliksi valtion ja asianomaisen kunnan          ja käyttäjän oma arvio rakennuksesta ja toimiti-
12834: kesken. Jyväskylän alueella, johon kysymyksen         loista.
12835: perusteluissa on viitattu, on valtio ottanut huo-         Kysymyksen perusteluissa tarkoitetussa ta-
12836: lehtiakseen tilojen hankkimisen ja ylläpidon.         pauksessa useista vaihtoehdoista kaksi toimiti-
12837:    Rakennushallinnosta annetun lain (1045/81)         laa Jyväskylän keskustassa täyttivät verotoimis-
12838: ja sen nojalla annetun asetuksen (24/82) mukaan       ton tiloille edellytetyt valintaperusteet. Kum-
12839: rakennushallinnon tehtävänä on muun muassa            massakin tapauksessa vuokratarjoukset asettui-
12840: huolehtia valtion virastojen ja laitosten tarvitse-   vat samalle vuokratasolle. Saadun tiedon mu-
12841: mien toimitilojen vuokraamisesta, jollei toisin       kaan Keski-Suomen lääninverovirasto päätyi
12842: ole säädetty tai määrätty. Rakennushallinnon          näistä ratkaisuun, jota Keski-Suomen rakennus-
12843: tehtävänä on huolehtia vuokratilojen hankin-          piiri suositti ja joka rakennuspiirin näkemyksen
12844: nasta yhdessä virastojen kanssa siten, että pää-      mukaan täytti parhaiten verotoimiston toimiti-
12845: kaupunkiseudulla rakennushallintoa edustaa ra-        loille asetetut edellytykset. Saadun selvityksen
12846: kennushallitus ja muualla maassa asianomainen         perusteella uusien toimitilojen kokonaiskustan-
12847: rakennuspiiri.                                        nukset ovat huomattavasti nykyisiä alhaisem-
12848:    Valtiovarainministeriön 12 päivänä marras-         mat. Lisäksi toimitilat ovat nykyisiä huomatta-
12849: kuuta 1990 vuokraustoimintaa ja huonetilojen          vasti paremmat.
12850:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1993
12851: 
12852:                                                                           Ministeri Pekka Tuomisto
12853:                                            1993 vp -   KK 347                                           3
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
12859: 
12860:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           den 12 november 1990 som gälier hyresverksam-
12861: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         het och arrangemang med lokaliteter (TM 9021)
12862: den 10 juni 1993 tili vederbörande medlem av           får ämbetsverken själva förhandla om och un-
12863: statsrådet översänt följande av riksdagsman            derteckna hyresavtal beträffande lokaliteter på
12864: Pekka Leppänen m.fl. undertecknade spörsmål            högst 700m2 • Hyrande av lokaliteter på över 700
12865: nr 347:                                                m2 skall ske i samarbete med byggnadsförvalt-
12866:                                                        ningen.
12867:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
12868:         ta för att de lokaliteter som behövs då            Vad gälier anskaffningen av lokaliteter för
12869:         skattebyråema sammanslås skall hyras           skattebyråema inom Jyväskyläområdet, vilket
12870:         på basis av det förmånligaste anbudet,         har nämnts i motiveringen tili spörsmålet, begär-
12871:         om de tili buds stående altemativen i          des en utredning i frågan av både skatteförvalt-
12872:         övrigt är likvärdiga, och inte medvetet på     ningen och byggnadsförvaltningen. Enligt utred-
12873:         basis av det högsta anbudet, varvid hy-        ningen är en anskaffning av nya lokaliteter
12874:         resutgiftema kommer att stiga och bli          nödvändig för Jyväskylä stads skattebyrå obero-
12875:         högre än innan skattebyråema samman-           ende av en sammanslagning av skattedistrikten,
12876:         slogs?                                         bl.a. därför att lokalitetema inte är ändamålsen-
12877:                                                        liga och det inte lönar sig att iståndsätta dem.
12878:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              På grundval av utredningen och i motsats tili
12879: anföra följande:                                       vad som motiveringen tili spörsmålet låter förstå
12880:                                                        är avsikten att skattebyråns nya lokaliteter inom
12881:    Enligt 135 § beskattningslagen är den kom-          Jyväskyläområdet skall hyras i enlighet med ett
12882: mun, på vars område skattebyrån befinner sig,          redan ingånget föravtal på basis av det anbud
12883: skyldig att anskaffa och upprätthålla en för           som med tanke på helheten är det fördelaktigas-
12884: skattebyrån ändamålsenlig lokal, ifall staten inte     te. Vid valet av lokaliteter har i enlighet med
12885: har åtagit sig att sörja för saken. Kostnadema         byggnadsdistriktets direktiv beaktats även loka-
12886: för underhåli av lokalen, inklusive betald hyra        liteternas läge, byrå- och kundbetjäningsutrym-
12887: elier hyresvärde, delas jämnt melian staten och        menas funktionalitet, personalens och kunder-
12888: kommunen. Inom Jyväskyläområdet, tili vilket           nas parkeringsutrymmen, skattebyråemas sä-
12889: hänvisas i motiveringen tili spörsmålet, har sta-      kerhet och användarens egen värdering av bygg-
12890: ten åtagit sig att sörja för anskaffningen och         naden och lokaliteterna.
12891: underhåliet av lokaliteter.                                I det fall som avses i motiveringen tili spörs-
12892:    Enligt lagen (1045/81) och förordningen (24/        målet fanns det två lokaliteter av flera alternativ
12893: 82) om byggnadsförvaltningen har byggnadsför-          i Jyväskylä centrum som uppfyllde de krav som
12894: valtningen tili uppgift att bl.a. sörja för anskaff-   stälides. I båda fallen låg hyresanbudet på sam-
12895: ningen av lokaler för statens ämbetsverk och           ma hyresnivå. Enligt uppgift valde länsskattever-
12896: inrättningar, om inte något annat stadgas elier        ket i Mellersta Finland det alternativ som Mel-
12897: bestäms. Byggnadsförvaltningen har tili uppgift        lersta Finlands byggnadsdistrikt rekommendera-
12898: att sörja för anskaffningen av hyreslokaler till-      de och som enligt byggnadsdistriktets uppfatt-
12899: sammans med ämbetsverken så att byggnads-              ning bäst uppfyllde de krav som ställts på
12900: styrelsen representerar byggnadsförvaltningen          skattebyråns lokaliteter. Utgående från utred-
12901: inom huvudstadsregionen och det behöriga               ningen var de totala kostnadema för de nya
12902: byggnadsdistriktet representerar byggnadsför-          lokalitetema avsevärt lägre än de nuvarande
12903: valtningen på andra orter i landet.                    kostnadema. Dessutom är de nya lokalitetema
12904:    Enligt finansministeriets alimänna direktiv av      betydligt bättre än de nuvarande.
12905:      Helsingfors den 9 juli 1993
12906: 
12907:                                                                            Minister Pekka Tuomista
12908:                                                1993 vp
12909: 
12910: Kirjallinen kysymys 348
12911: 
12912: 
12913: 
12914: 
12915:                                   Aittoniemi: Asuntohallituksen ja pankkitarkastusviraston lakkaut-
12916:                                       tamisen yhteydessä tehtävistä virkajärjestelyistä
12917: 
12918: 
12919:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12920: 
12921:    Pankkitarkastusviraston lakkautuksen yhtey-       köisesti tapahtuu myös, joskin pienemmässä
12922: dessä sen toiminta siirtyy Suomen Pankin yhtey-      määrin, pankkitarkastusviraston suunnassa.
12923: teen uutena toimintayksikkönä. Asuntohallituk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12924: sen lakkauttamisen yhteydessä sen toimintoja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12925: siirretään ympäristöministeriön alaiseksi toimin-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12926: tayksiköksi.                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12927:    Kummassakin tapauksessa on olemassa yksi
12928: yhteinen tekijä: tähänkin saakka tehottomuuten-                  Miten Hallitus perustelee suunnitel-
12929: sa osoittaneen pankkitarkastusviraston korkeat               mia, joiden mukaan sekä pankkitarkas-
12930: virkamiehet siirretään korotetuilla palkoilla uu-            tusvirastosta että erityisesti asuntohalli-
12931: teen toimintayksikköön ja asuntohallituksesta                tuksesta uusiin toimintayksikköihinsä
12932: taas vastaavasti korkeat poliittisella mandaatilla           siirtyvien, yleensä poliittisella mandaatil-
12933: nimitetyt virkamiehet omaan uuteen toimintayk-               la valittujen korkeiden virkamiesten
12934: sikköönsä. Ainakin asuntohallituksessa tullee                palkkoja tullaan korottamaan, kun sa-
12935: jäämään suuri määrä pienipalkkaisia, todellisia              manaikaisesti muutoksen yhteydessä
12936: työmyyriä työttömiksi, ja tavallaan heidän osal-             kymmenet pienipaikkaiset ja tähdellisistä
12937: taan vapautuvat varat menevät suuripaikkaisten               töistä enimmän osan tehneet henkilöt
12938: virkamiesten palkankorotuksiin. Näin todennä-                jätetään työttömiksi?
12939: 
12940:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
12941: 
12942:                                            Sulo Aittoniemi
12943: 
12944: 
12945: 
12946: 
12947:  2300321
12948: 2                                         1993 vp -   KK 348
12949: 
12950: 
12951: 
12952: 
12953:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12954: 
12955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaisia menettelyjä noudattaen. Mikäli mmite-
12956: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tyiksi tulevat nykyisin pankkitarkastusviraston
12957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       palveluksessa olevat henkilöt, se osoittaa, että he
12958: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        ovat alansa asiantuntijoita, joita edelleen tarvi-
12959: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          taan uudenkin yksikön palveluksessa.
12960: 348:                                                    · Asuntohallitus lakkaa 1.12.1993 lukien, jol-
12961:                                                       loin toimintansa aloittaa valtion asuntorahasto,
12962:           Miten Hallitus perustelee suunnitel-        joka hoitaa osaa nykyisin asuntohallitukselle
12963:        mia, joiden mukaan sekä pankkitarkas-          kuuluvista tehtävistä. Asuntohallituksen henki-
12964:        tusvirastosta että erityisesti asuntohalli-    löstömäärä oli vuoden 1993 alussa 167. Valtion
12965:        tuksesta uusiin toimintayksikköihinsä          asuntorahastoon on perustettu 1.12.1993 lukien
12966:        siirtyvien, yleensä poliittisella mandaatil-   vuoden 1993 kolmannessa lisätalousarviossa eri-
12967:        la valittujen korkeiden virkamiesten           tellyn ylijohtajan viran lisäksi 59 muuta virkaa.
12968:        palkkoja tullaan korottamaan, kun sa-          Asuntohallituksen virkoja on siirretty muualle
12969:        manaikaisesti muutoksen yhteydessä             valtionhallintoon sen tehtävien uudelleenjakoon
12970:        kymmenet pienipaikkaiset ja tähdellisistä      liittyen ja muutoinkin. Muut asuntohallituksen
12971:        töistä enimmän osan tehneet henkilöt           virat on lakkautettu 1.12.1993 lukien.
12972:        jätetään työttömiksi?                              Asuntorahaston virat ovat olleet haettavana,
12973:                                                       ja niihin tähän mennessä nimitetyistä henkilöistä
12974:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on entisiä asuntohallituksen virkamiehiä 54. Ni-
12975: vasti seuraavaa:                                      mityksissä on pyritty rekrytoimaan mahdolli-
12976:                                                       simman pätevää ja tehtävät osaavaa henkilös-
12977:    Rahoitustarkastuslain (503/93) mukaan              töä, jolloin asuntohallituksen henkilöstö on jo
12978: 1.10.1993 lukien rahoitusmarkkinoita ja niillä        tälläkin perusteella ollut etusijalla ja tullut nimi-
12979: toimivia valvoo Suomen Pankin yhteydessä ole-         tetyksi. Asuntorahaston ylijohtajan ja johtajan
12980: va rahoitustarkastus, joka jatkaa pankkitarkas-       virat ovat vielä täyttämättä. Nimitysten, toteutu-
12981: tusviraston toimintaa. Pankkitarkastusvirasto ja      neiden ja vielä vireillä olevien uudelleensijoitus-
12982: sen virat lakkaavat samasta ajankohdasta lu-          ten sekä eläkkeellesiirtymisten jälkeen 33 vaki-
12983: kien. Rahoitustarkastuksen johtajan nimittää          naiselle asuntohallituksen virkamiehelle ei tällä
12984: tasavallan presidentti pankkivaltuutettujen teh-      hetkellä ole tiedossa uutta työpaikkaa. Näistä
12985: tyä valtioneuvostolle esityksen sopivan henkilön      2/3 on toimistohenkilöstöä ja 113 esittelijöitä.
12986: nimittämisestä johtajan virkaan. Rahoitustar-         Uudelleensijoittumista edistetään edelleen kai-
12987: kastuksen johtokunta ottaa muut rahoitustar-          kin keinoin.
12988: kastuksen ylimmät virkamiehet ja johtaja muut             Valtioneuvoston 19.6.1993 tekemässä peri-
12989: virkamiehet. Johtajan tultua nimitetyksi              aatepäätöksessä henkilöstöä vähennettäessä
12990: 28.6.1993 voidaan myös muun henkilöstön rek-          noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta todetaan,
12991: rytointi aloittaa. Lain siirtymäsäännöksen mu-        että valtion keskus- ja aluehallinnon uudistukset
12992: kaan pankkitarkastusviraston palveluksessa ole-       sekä henkilöstömenoihin kohdistetut säästöpää-
12993: va viranhaltija voidaan nimittää rahoitustarkas-      tökset johtavat virastoissa ja laitoksissa henki-
12994: tukseen sijoitettuun virkaan tai toimeen sitä         löstön vähentämisiin. Päätöksen mukaan uuden
12995: haettavaksi julistamatta. Rahoitustarkastuksen        organisaation henkilöstömäärän tulee perustua
12996: hallintoon sovelletaan rahoitustarkastuslain li-      yksikön tehtäviin ja todellisiin tarpeisiin. Henki-
12997: säksi lakia Suomen Pankista ja muita Suomen           löstö otetaan tehtäviin pääsääntöisesti lak-
12998: Pankkia koskevia säädöksiä.                           kautettavasta virastosta. Valinnassa kiinnitetään
12999:    Pankkitarkastusviraston lakatessa sen johto        erityistä huomiota osaamiseen ja osaamisen ke-
13000: tai muu henkilöstö ei siis automaattisesti siirry     hittämishalukkuuteen. Hallituksen esityksessä
13001: rahoitustarkastuksen palvelukseen, vaan rahoi-        asuntohallintoa koskevaksi lainsäädännöksi
13002: tustarkastuksen henkilöstö nimitetään asianmu-        (342/1992 vp) on myös todettu, että asuntora-
13003:                                          1993 vp -   KK 348                                        3
13004: 
13005: haston henkilöstö on tarkoitus ottaa ensisijaises-   rahaston nimitysten yhteydessä palkkaustaso ei
13006: ti asuntohallituksesta. Kuten edellä olevasta il-    ole yleisesti noussut. Mikäli lakkautettavan vi-
13007: menee, näitä periaatteita on myös noudatettu.        raston palveluksessa oleva henkilö nimitetään
13008:    Rahoitustarkastuksen henkilöstö tulee kuulu-      uuteen organisaatioon nykyisiä vaativampiin
13009: maan Suomen Pankissa noudatettavan henkilös-         tehtäviin, saattaa asianomaiselle maksettava
13010: töpolitiikan ja palkkausjärjestelmän piiriin.        palkka nousta nykyisestä. Johtotehtävistä mak-
13011: Asuntorahaston virkojen palkkaustasot on mää-        settava palkkaus määritellään yksilöllisesti ot-
13012: ritelty vastaamaan tehtävien vaativuutta ja niissä   taen huomioon kaikki asianmukaiset palkkaus-
13013: tarvittavaa henkilökohtaista osaamista. Asunto-      perusteet.
13014:      Helsingissä 12 päivänä heinäkuuta 1993
13015: 
13016:                                                                         Ministeri Pekka Tuomisto
13017: 4                                         1993 vp -    KK 348
13018: 
13019: 
13020: 
13021: 
13022:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13023: 
13024:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utan personalen vid finansinspektionen utnämns
13025: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande           med iakttagande av ett ändamålsenligt förfaran-
13026: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        de. Om personer som för närvarande arbetar i
13027: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           bankinspektionens tjänst blir utnämnda, visar
13028: 348:                                                   detta att de är sakkunniga inom sitt område och
13029:                                                        att de fortfarande behövs i den nya enhetens
13030:           Hur motiverar Regeringen de planer,          tjänst.
13031:        enligt vilka lönerna kommer att höjas för          Bostadsstyrelsen upphör den 1 december
13032:        de högre tjänstemän som i allmänhet             1993, då statens bostadsfond inleder sin verk-
13033:        valts på politiska grunder när dessa            samhet. Fonden sköter en del av de uppgifter
13034:        tjänstemän flyttar över till nya verksam-       som för närvarande ankommer på bostadsstyrel-
13035:        hetsenheter från både bankinspektionen          sen. Bostadsstyrelsen hade 167 anställda vid
13036:        och särskilt bostadsstyrelsen, då samti-        ingången av 1993. Vid statens bostadsfond har
13037:        digt tiotals lågavlönade anställda och de       fr.o.m. den 1 december 1993 inrättats 59 andra
13038:        som utfört största delen av de viktiga          tjänster utom överdirektörstjänsten som specifi-
13039:        arbetena blir arbetslösa i samband med          cerats i den tredje tilläggsbudgeten för 1993.
13040:        ändringen?                                      Tjänster har överförts från bostadsstyrelsen till
13041:                                                        andra instanser inom statsförvaltningen i sam-
13042:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          band med omfördelningen av dess uppgifter. De
13043: anföra följande:                                       övriga tjänsterna vid bostadsstyrelsen dras in
13044:                                                        fr.o.m. den 1 december 1993.
13045:    Enligt lagen om finansinspektionen (503/93)            Bostadsfondens tjänster har varit lediganslag-
13046: utövar fmansinspektionen i anslutning till Fin-        na och av dem som hittills blivit utnämnda till
13047: lands Bank fr.o.m. den 1 oktober 1993 tillsyn          tjänsterna är 54 personer tidigare tjänstemän vid
13048: över finansmarknaden och dem som är verksam-           bostadsstyrelsen. I samband med utnämningar-
13049: ma på marknaden. Finansinspektionen övertar            na har man försökt rekrytera en så behörig och
13050: bankinspektionens verksamhet. Bankinspektio-           kunnig personai som möjligt, och härvid har
13051: nen och dess tjänster indras räknat från samma         personalen vid bostadsstyrelsen redan på grund-
13052: tidpunkt. Direktören vid finansinspektionen ut-        val av dessa kriterier kommit i första hand och
13053: nämns av republikens president sedan bankfull-         blivit vald. Överdirektörs- och direktörstjänsten
13054: mäktige har framställt ett förslag till statsrådet     vid bostadsfonden är fortfarande obesatta. Efter
13055: om utnämning av en lämplig person till direktör.       alla utnämningar, genomförda och fortfarande
13056: Finansinspektionens direktion väljer de andra          pågående omplaceringar samt pensioneringar
13057: högre tjänstemännen vid finansinspektionen och         finns det för närvarande inte nya arbetsplatser
13058: direktören vä1jer de övriga tjänstemännen. Se-         för 33 ordinarie tjänstemän vid bostadsstyrelsen.
13059: dan direktören blev utnämnd den 28 juni 1993           Av dessa är 2/3 byråpersonal och 113 är föredra-
13060: kan även rekryteringen av den övriga personalen        ganden. Man försöker fortfarande med alla till
13061: inledas. Enligt övergångsstadgandet i lagen kan        buds stående medel få personerna i fråga ompla-
13062: en tjänsteinnehavare i bankinspektionens tjänst        cerade.
13063: utnämnas till en tjänst eller befattning vid finans-      I statsrådets principbeslut av den 19 juni 1993
13064: inspektionen utan att den lediganslås. På förvalt-     konstateras beträffande den personalpolitik som
13065: ningen av finansinspektionen tillämpas förutom         skall iakttas då personalen minskas, att ändring-
13066: lagen om finansinspektionen dessutom lagen om          arna inom den statliga central- och regionalför-
13067: Finlands Bank och övriga stadganden som gäller         valtningen samt de sparbeslut som drabbar per-
13068: Finlands Bank.                                         sonalutgifterna leder till personalminskningar
13069:    När bankinspektionen upphör att existera            vid ämbetsverk och inrättningar. Enligt beslutet
13070: övergår dess ledning och övriga personai således       skall antalet anställda i den nya organisationen
13071: inte automatiskt i finansinspektionens tjänst,         anpassas till enhetens uppgifter och verkliga
13072:                                        1993 vp -   KK 348                                          5
13073: 
13074: behov. Personai anställs i huvudsak från ämbets-   Lönerna för bostadsfondens tjänster har fast-
13075: verk som skall indras. Vid valet fåsts särskild    ställts så att de motsvarar de krav som uppgifter-
13076: uppmärksamhet vid kunnandet och viljan att         na ställer och det personliga kunnande som
13077: utveckla kunnandet. I regeringens proposition      behövs vid utförandet av dem. I samband med
13078: med fårslag till lagstiftning om bostadsförvalt-   utnämningarna vid bostadsfonden har löneni-
13079: ningen (342/1992 rd) har också konstaterats att    vån allmänt taget inte stigit. Om någon som är
13080: avsikten är att personalen vid bostadsfonden i     anställd vid ett ämbetsverk som skall indras
13081: första hand väljs från bostadsstyrelsen. Som det   utnämns till mer krävande uppgifter i en ny
13082: framgår av det ovan anförda har principerna i      organisation, är det möjligt att lönen stiger. Den
13083: fråga iakttagits.                                  lön som betalas till personer i ledande ställning
13084:    Personalen vid finansinspektionen kommer        fastställs individuellt med beaktande av alla
13085: att ·omfattas av den personalpolitik och det       behöriga avlöningsgrunder.
13086: avlöningssystem som iakttas vid Finlands Bank.
13087:      Helsingfors den 12 juli 1993
13088: 
13089:                                                                        Minister Pekka Tuomista
13090:                                                   1993 vp
13091: 
13092: Kirjallinen kysymys 349
13093: 
13094: 
13095: 
13096: 
13097:                                     A. Ojala ym.: Puolustusvoimien henkilökunnan Iomauttamista
13098:                                          koskevista ohjeista
13099: 
13100: 
13101:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13102: 
13103:     Valtiontalouden säästötavoitteiden vuoksi              Samoin ohjeessa ollut päivittäinen yhden tun-
13104: myös puolustusvoimissa palvelevat ovat joutu-           nin työajan lyhennys on ehkä teoriassa helppo
13105: neet lomautetuiksi.                                     järjestää, mutta virkaehtosopimukset joidenkin
13106:     Eräiden henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan        henkilöstöryhmien osalta eivät tee tätä suinkaan
13107: välillä voitiin sopia, miten lomautus toteutetaan.      yksiselitteiseksi.
13108:     Osa palveluksessa olevista ei kuitenkaan pääs-         Lomautustapaa on perusteltu sillä, että puo-
13109: syt sopimukseen. Sopimuksen ulkopuolelle jää-           lustusvoimien tehtäviä ei saada suoritetuiksi, jos
13110: neille annettiin ohje, miten lomautukset tulee          lomautettavat olisivat yhteensä 12 päivää poissa.
13111: järjestää. Päätökset, miten lomautukset on käs-         Tätä huolta ei ole tunnettu niiden osalta, jotka
13112: ketty toteuttaa, ovat ristiriitaisia.                   vaihtavat lomarahansa tai kuuluvat kollektiivi-
13113:     Virkamieslain 9 a luvun 45 §:ssä todetaan:          VlJ.ihdon tehneisiin järjestöihin.
13114: "Jos virkaan kuuluva työ on tilapäisesti vähenty-          Ohjetta toimeenpanevien asemaa ei ole asian-
13115: nyt taloudellisista, tuotannollisista tai niihin ver-   omaisille riittävästi selvitetty.
13116: rattavista syistä ja asianomainen viranomainen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13117: ei voi kohtuudella järjestää virkamiehelle muuta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13118: työtä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13119: tusta samassa virastossa, niin virkamies voidaan        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen.
13120:  lomauttaa."
13121:     Johtamisjärjestelmän muutos ja tulossa olevat                  Katsooko Hallitus, että puolustusvoi-
13122:  uudelleenjärjestelyt sekä tulosjohtamiseen siirty-            mien henkilökunnan lomautus on virka-
13123:  minen eivät suinkaan vähennä mahdollisuutta                   mieslain ja virkaehtosopimuksen hengen
13124:  tarjota työtä, vaan pikemminkin lisäävät sitä                 mukainen, että lomautetun oikeus työt-
13125:  ainakin siirtymävaiheessa.                                    tömyysturvaan toteutuu asianmukaises-
13126:     Pääesikunta on antanut ohjeen, ei käskyä,                  ti, että lomautus jollakin muulla tavalla
13127: järjestää lomautus niin, ettei synny oikeutta                  toteutettuna olisi aiheuttanut vähemmän
13128:  työttömyysturvaan tai sitä syntyy vain yhden                  haittaa joukko-osastojen tehtävien suo-
13129:  päivän osalta. Merkille pantavaa on, että asia-               rittamiselle, ja
13130:  kirjalla ei määrätä mitään, vaan neuvotaan ja                     mikä on Hallituksen käsitys siitä,
13131:  suositellaan. Joukko-osastot vastaavat toimeen-               kuka tai ketkä ovat vastuussa lomautuk-
13132:  panosta ja suunnittelusta.                                    sesta ja niiden toteuttamisesta, jos joku
13133:                                                                tai jotkut sen riitauttavat?
13134:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1993
13135: 
13136:           Arja Ojala                       Kyllikki Muttilainen           Reijo Laitinen
13137:           Erja Lahikainen                  Jukka Roos                     Virpa Puisto
13138:           Pentti Lahti-Nuuttila            Leena Luhtanen                 Mikko Rönnholm
13139:           Riitta Myller                    Liisa Jaakonsaari              Sinikka Hurskainen
13140:           Lauri Metsämäki                  Matti Vähänäkki                Timo Roos
13141:           Raimo Vuoristo                   Kerttu Törnqvist               Kari Urpilainen
13142: 
13143: 
13144: 
13145: 2300321
13146: 2                                         1993 vp -   KK 349
13147: 
13148: 
13149: 
13150: 
13151:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13152: 
13153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sopimuspöytäkirja. Lomautusta on pidettävä
13154: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lain hengenkin mukaisena, koska puolustusvoi-
13155: olette 10 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        mien käytettävissä olevien määrärahojen vähen-
13156: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tymisen seurauksena puolustusvoimien mahdol-
13157: omaiselle jäsenelle kansanedustaja A. Ojalan          lisuudet tarjota työtä palveluksessaan oleville
13158: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ovat tilapäisesti olennaisesti vähentyneet. Mah-
13159: 349:                                                  dollisuudet työn teettämiseen ovat vähentyneet,
13160:                                                       vaikka yksilötasolla ei voitaisi osoittaakaan työn
13161:            Katsooko Hallitus, että puolustusvoi-      vähentymistä. Myös eduskunnan hallintovalio-
13162:        mien henkilökunnan lomautus on virka-          kunta on virkamieslain muutosta käsitellessään
13163:        mieslain ja virkaehtosopimuksen hengen         todennut määrärahojen vähentymisen sellaiseksi
13164:        mukainen, että lomautetun oikeus työt-         syyksi, joka voi vaikuttaa viranomaisen työn
13165:        tömyysturvaan toteutuu asianmukaises-          tarjoamisen edellytyksiin.
13166:        ti, että lomautus jollakin muulla tavalla          Lomauttamistoimivalta on pääsääntöisesti
13167:        toteutettuna olisi aiheuttanut vähemmän        nimittävällä viranomaisella. Yhdenmukaisen ja
13168:        haittaa joukko-osastojen tehtävien suo-        kaikkia puolustusvoimien palveluksessa olevia
13169:        rittamiselle, ja                               tasapuolisesti kohtelevan menettelyn varmista-
13170:            mikä on Hallituksen käsitys siitä,         miseksi pääesikunnan antamia lomautuksen
13171:        kuka tai ketkä ovat vastuussa lomautuk-        menettelyohjeita on pidettävä tarpeellisina.
13172:        sesta ja niiden toteuttamisesta, jos joku      Näissä ohjeissa on pyritty siihen, että lomautus
13173:        tai jotkut sen riitauttavat?                   haittaisi mahdollisimman vähän puolustusvoi-
13174:                                                       mien toimintaa. Lomautus on toteutettava ko-
13175:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           konaisuudessaan kuluvana vuonna, kun sitä vas-
13176: taen seuraavaa:                                       toin lomarahan vaihtovapaita voidaan käyttää
13177:                                                       aina vuoden 1998 loppuun asti. Nähtävissä ei
13178:    Puolustusvoimien       henkilöstömenosäästöt       ole, että lomautus jollakin muulla tavalla toteu-
13179: edellyttävät kaikkien henkilöstöryhmien osallis-      tettuna olisi aiheuttanut vähemmän haittaa teh-
13180: tumista niihin, säästöjen toteuttamistavasta on       tävien suorittamiselle.
13181: pyritty sopimaan hallinnonalan henkilöstöjärjes-          Lomautuksen toteuttamistapaa edellä maini-
13182: töjen kanssa. Eräiden liittojen kanssa onkin          tuilla perusteilla ohjeistettaessa ei ole otettu kan-
13183: sovittu lomarahan vaihtamisesta paikalliseksi         taa sen vaikutuksiin työttömyyskorvauksiin. Lo-
13184: vapaa-ajaksi. Osa henkilöstöstä on vaihtanut          mautetun oikeus työttömyyskorvauksiin ei
13185: lomarahaansa vapaaksi vapaaehtoisesti. Eräänä         toteudu niiden neljän päivän osalta, jolloin lo-
13186: vaihtoehtona on jouduttu lomautuksiin, koska          mautus toimeenpannaan päivittäisen työajan ly-
13187: muillakaan keinoilla ei ole voitu saavuttaa riittä-   hentämisenä. Kysymys on kuitenkin suhteellisen
13188: viä säästöjä. Lomautusten arvioidaan kohdistu-        lyhyestä ajasta pysyvän palvelussuhteen säilyes-
13189: van noin neljäsosaan koko henkilöstöstä.              sä.
13190:    Lomautukset toteutetaan virkamieslain ja               Virkavastuun perussäännös on hallitusmuo-
13191: työsopimuslain säännösten mukaisesti. Lomau-          dossa. Lomautus ei poikkea normaalista virka-
13192: tuksen perusteista ei ole sovittu virka- ja työeh-    toiminnasta, joten vastuukysymykset määräyty-
13193: tosopimuksin. Vain työsopimussuhteisen henki-         vät yleisten säännösten mukaan. Jokainen pää-
13194: löstön osalta on voimassa menettelyä koskeva          töksentekijä vastaa tekemistään päätöksistä ja
13195:                                        1993 vp -   KK 349                                        3
13196: 
13197: muista toimenpiteistään, joihin on ryhtynyt. Jo-      Lomauttaminen on virkamiesten osalta uusi
13198: kaisella virkamiehellä ja työsopimussuhteisella    menettely, josta ei ole aikaisempia kokemuksia.
13199: henkilöllä, joka ei ole tyytyväinen lomautuspää-   Jatkossa menettelytavat vakiintuvat ja selkeyty-
13200: tökseen, on käytettävissään lain mukaiset oikai-   vät.
13201: suvaatimus- ja muutoksenhakukeinot.
13202:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1993
13203: 
13204:                                                              Puolustusministeri Elisabeth Rehn
13205: 4                                         1993 vp -   KK 349
13206: 
13207: 
13208: 
13209: 
13210:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13211: 
13212:    I det syfte 37 § 1 moin. riksdagsordningen         anses överensstämma också med lagens anda,
13213: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        eftersom försvarsmaktens möjligheter att erbju-
13214: den 10 juni 1993 till vederbörande medlem av          da sina anställda arbete tillfålligt minskat i
13215: statsrådet· översänt följande av riksdagsman A.       väsentlig grad som följd av att försvarsmaktens
13216: Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 349:            disponibla anslag minskat. Möjligheterna att
13217:                                                       låta utföra arbete har minskat, även om man inte
13218:           Anser Regeringen att permitteringar-        på individnivå kan påvisa en minskning av
13219:        na av försvarsmaktens personai överens-        arbetet. Också riksdagens förvaltningsutskott
13220:        stämmer med andan i tjänstemannalagen          konstaterade när det behandlade ändringen av
13221:        och tjänstekollektivavtalet, att det sätt på   tjänstemannalagen att minskningen av anslagen
13222:        vilket de permitterades rätt till utkomst-     är en omständighet som kan påverka en myndig-
13223:        skydd för arbetslösa förverkligas är kor-      hets förutsättningar att erbjuda arbete.
13224:        rekt, att permitteringarna skulle ha med-         Det är vanligtvis den utnämnande myndighe-
13225:        fört mindre olägenhet för arbetet vid          ten som innehar permitteringsbehörigheten. I
13226:        truppförbanden om de hade förverkligats        syfte att säkra ett förfarande som är enhetligt
13227:        på något annat sätt, och                       och som behandlar alla som är anställda inom
13228:           viiken är Regerinens uppfattning om         försvarsmakten lika bör de av huvudstaben med-
13229:        vem eller vilka det är som ansvarar för        delade anvisningarna för permitteringsförfaran-
13230:        permitteringarna och genomförandet av          det anses vara tillräckliga. I dessa anvisningar
13231:        dem, i den händelse de görs stridiga av en     har man strävat efter att permitteringen skall ha
13232:        eller flera personer?                          så få skadliga konsekvenser för försvarsmaktens
13233:                                                       verksamhet som möjligt. Permitteringen skall i
13234:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sin helhet genomföras under innevarande år,
13235: anföra följande:                                      medan den fritid som erhålls i stället för semes-
13236:                                                       terpremie kan utnyttjas ända fram till slutet av år
13237:     Inbesparingar av personalutgifter inom för-       1998. Det förefaller inte som om permitteringar-
13238: svarsmakten förutsätter att de gäller alla perso-     na skulle ha varit till mindre skada för uppgifter-
13239: nalgrupper. Man har strävat efter att avtala          na om de hade verkställts på något annat sätt.
13240: med förvaltningsområdets personalorganisatio-            När man på basis av de ovan nämnda grun-
13241: ner om det sätt på vilket inbesparingarna skall       derna givit anvisningar för sättet att verkställa
13242: förverkligas. Med en del förbund har överens-         permitteringen har man inte fattat ställning till
13243: kommelse också ingåtts om att semesterpremien         permitteringens inverkan på arbetslöshetsersätt-
13244: byts ut mot avlönad fritid. En del av personalen      ningarna. Den permitterades rätt till arbetslös-
13245: har frivilligt bytt ut sin semesterpremie mot         hetsersättning uppfylls inte till den del det gäller
13246: fritid. Som ett alternativ har permitteringar till-   de fyra dagar under vilka permitteringen verk-
13247: gripits, eftersom det inte på annat sätt varit        ställs som förkortning av den dagliga arbets-
13248: möjligt att uppnå tillräckliga inbesparingar. Per-    tiden. Det är likväl fråga om en relativt kort tid
13249: mitteringarna beräknas gälla ungefår en fjärde-       med beaktande av att det bestående arbetsför-
13250: del av hela personalen.                               hållandet bibehålls.
13251:     Permitteringarna genomförs enligt stadgande-         Det grundläggande stadgandet om tjänstean-
13252: na i tjänstemannalagen och lagen om arbetsav-         svar ingår i regeringsformen. Permitteringen av-
13253: tal. Om grunderna för permittering har inte           viker inte från normal tjänstverksamhet, och
13254: överenskommits genom tjänste- och arbetskol-          ansvarsfrågorna fastställs enligt allmänna stad-
13255: lektivavtal. Endast i fråga om personalen i           ganden. Varje beslutsfattare svarar för de beslut
13256: arbetsavtalsförhållande finns ett gällande avtals-    som han fattat och för övriga åtgärder som han
13257: protokoll om förfarandet. Permitteringen måste        vidtagit. Varje tjänsteman och varje person i
13258:                                        1993 vp -   KK 349                                         5
13259: 
13260: arbetsavtalsförhållande som inte är nöjd med          Permittering är vad tjänstemän beträffar ett
13261: permitteringsbeslutet har tillgång tili de i lag   nytt förfarande, som man inte har tidigare erfa-
13262: angivna medlen för yrkande av rättelse och         renheter av. I fortsättningen befästs och förtyd-
13263: sökande av ändring.                                ligas tillvägagångssätten.
13264: 
13265:      Helsingfors den 7 juli 1993
13266: 
13267:                                                                Försvarsminister Elisabeth Rehn
13268:                                                  1993 vp
13269: 
13270: Kirjallinen kysymys 350
13271: 
13272: 
13273: 
13274: 
13275:                                     Tennilä: Lomatukea saavien jätjestöjen lomatukianomusten käsit-
13276:                                        telyn nopeuttamisesta
13277: 
13278: 
13279:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13280: 
13281:    Ay-liikkeen jäsenillä on mahdollisuus saada         penseästä asenteesta ay-Iiikettä ja sen jäseniä
13282: lomatukea joka kolmas vuosi tarveharkintaisena         kohtaan.
13283: sosiaalisin, taloudellisin tai terveydellisin perus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13284: tein. Tuen myöntämiseen vaikuttavat mm. seu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13285: raavat seikat: hakijan ja avio-/avopuolison tulot,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13286: mahdollinen työttömyys, pakkoloma, lasten lu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13287: kumäärä, yksinhuoltajuus ja hakijan terveyden-
13288: tila.                                                            Miten Hallitus aikoo parantaa loma-
13289:     Viime keväänä hallitus vitkutteli lomajätjes-             jätjestöjen lomatukianomusten käsittely-
13290: töjen lomatukipäätöstä niin pitkään, etteivät                 menettelyään siten, että lomatukeen oi-
13291: tukeen oikeutetut voineet lähteä lomalle, koska               keutetut saavat tuen käyttöönsä ennen
13292: rahaa ei ollutkaan saatavissa lasten hiihtolomien             lastensa hiihtolomia, jotta he voivat sen
13293: aikaan. Ay-liikkeessä on oltu sitä mieltä, että               myös käyttää?
13294: tämä oli jälleen yksi osoitus porvarihallituksen
13295: 
13296:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
13297: 
13298:                                           Esko-Juhani Tennilä
13299: 
13300: 
13301: 
13302: 
13303:  2300321
13304: 2                                      1993 vp -   KK 350
13305: 
13306: 
13307: 
13308: 
13309:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13310: 
13311:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuosittain ehdotuksen raha-automaattiavustus-
13312: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tenjaosta sosiaali- ja terveysministeriölle. Minis-
13313: olette 14 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-     teriön tulee saattaa avustusten jakoa ja avustus-
13314: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   suunnitelman vahvistamista koskeva asia valtio-
13315: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tennilän        neuvoston käsiteltäväksi kuukauden kuluessa
13316: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 350:      siitä, kun ministeriö on saanut yhdistyksen hal-
13317:                                                    lituksen ehdotukset liitteineen.
13318:           Miten Hallitus aikoo parantaa loma-          Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen eh-
13319:        järjestöjen lomatukianomusten käsittely-    dotus avustusten jakamisesta jätettiin sosiaali- ja
13320:        menettelyään siten, että lomatukeen oi-     terveysministeriölle 15 päivänä tammikuuta
13321:        keutetut saavat tuen käyttöönsä ennen       1993. Ministeriö vei asian valtioneuvoston käsi-
13322:        lastensa hiihtolomia, jotta he voivat sen   teltäväksi seitsemännellä kalenteriviikolla, jol-
13323:        myös käyttää?                               loin istunto oli torstaina 18 päivänä helmikuuta,
13324:                                                    ja asianjäätyä pöydälle uudelleen perjantaina 19
13325:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       päivänä helmikuuta 1993.
13326: vasti seuraavaa:                                       Avustusten jakamista koskeva päätös teh-
13327:                                                    dään samanaikaisesti kokonaisuutena. Tällä ta-
13328:     Lomajärjestöjen tukemiseen voidaan myön-       valla valtioneuvosto voi suunnata avustuksen
13329: tää avustusta Raha-automaattiyhdistyksen tuo-      käytön painopistettä raha-automaattiasetuksen
13330: tosta. Lomatoimintaa koskevat yksityiskohtai-      29 §:ssä säänneltyjen eri avustuskohteiden välil-
13331: set säännökset olivat aikaisemmin valtioneuvos-    lä. Toisaaltajärjestely on sen takeena, että avus-
13332: ton päätöksessä Raha-automaattiyhdistyksen         tuksensaajat ovat keskenään tasavertaisessa ase-
13333: tuotosta lomatoimintaan myönnetyistä avustuk-      massa.
13334: sista (180/84). Vuoden 1992 aikana käynnistet-         Sosiaali- ja terveysministeriö ei pidä tämän
13335: tiin raha-automaattiavustuksia sääntelevien val-   vuoden menettelyä aikataulullisesti mitenkään
13336: tioneuvoston päätösten uudistaminen. Uu-           poikkeavana. Raha-automaattiavustusten jako-
13337: distus haluttiin toteuttaa ennen vuoden 1993       päätös on yleisesti herättänyt laajaa mielenkiin-
13338: raha-automaattiavustusten jakoa. Valtioneuvos-     toa ja asian käsittelyn viivästyminen vielä valtio-
13339: ton päätös Raha-automaattiyhdistyksen tuotos-      neuvostossa on ollut tavanomaista.
13340: ta myönnettävistä avustuksista annettiin               Avustuksensaajille tuen maksaminen voidaan
13341: 11.2.1993 ja se tuli voimaan 17.2.1993. Uudis-     aloittaa heti valtioneuvoston päätöksen jälkeen.
13342: tuksella selkeytettiin avustuksia koskevia sään-   Avustus on harkinnanvarainen osa järjestöjen
13343: nöksiä ottaen huomioon muun muassa valtion-        taloudessa. Järjestöjen menoja katetaan omilla
13344: talouden tarkastusviraston kannanottoja.           tuloilla ja jäsenmaksuilla. Järjestöjen tulee käyt-
13345:     Raha-automaattiyhdistyksen hallitus tekee      tää omaa rahoitustaan siksi, kunnes raha-auto-
13346: raha-automaattiasetuksen 18 §:n mukaisesti         maattiavustusten maksatus alkaa.
13347:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1993
13348: 
13349:                                                                       Ministeri Sirpa Pietikäinen
13350:                                         1993 vp -   KK 350                                          3
13351: 
13352: 
13353: 
13354: 
13355:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13356: 
13357:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        göra en framställning om fördelningen av pen-
13358: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ningautomatunderstöden. Ministeriet skall inom
13359: den 14 juni "1 993 tili vederbörande medlem av      en månad från det att ministeriet av föreningens
13360: statsrådet översänt följande av riksdagsman         styrelse mottagit framställningarna jämte bila-
13361: Tennilä undertecknade spörsmål nr 350:              gor bringa ärendet om fördelning av understö-
13362:                                                     den och fastställande av en understödsplan för
13363:          Hur ämnar Regeringen förbättra för-        handläggning i statsrådet.
13364:       farandet vid behandlingen av semesteror-         Framställningen av styrelsen för Penningau-
13365:       ganisationernas ansökningar om semes-         tomatföreningen om förde1ningen av understö-
13366:       terstöd för att de som är berättigade tili    den inlämnades den 15 januari 1993 tili social-
13367:       semesterstöd skall få stödet före barnens     och hälsovårdsministeriet. Ministeriet överläm-
13368:       sportlov och därmed också kunna utnytt-       nade ärendet for behandling i statsrådet vecka 7.
13369:       ja det?                                       Det allmänna sammanträdet hölls torsdagen den
13370:                                                     18 februari och, eftersom ärendet blev bordlagt,
13371:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       på nytt fredagen den 19 februari 1993.
13372: anföra följande:                                       Beslutet om fördelningen av understöden fat-
13373:                                                     tas samtidigt som en helhet. På detta sätt kan
13374:    För stödjande av semesterorganisationer kan      statsrådet styra användningen av understöden
13375: understöd beviljas av Penningautomatförening-       med beaktande av de olika ändamål som nämns
13376: ens avkastning. Detaljerade stadganden om se-       i 29 § penningautomatförordningen. Regleringen
13377: mesterverksamhet ingick tidigare i statsrådets      tjänar dessutom som en garanti for att under-
13378: beslut om understöd för semesterverksamhet av       stödstagarna sinsemellan skall vara jämbördiga.
13379: Penningautomatföreningens avkastning (180/             Social- och hälsovårdsministeriet anser inte
13380: 84). Under 1992 påbörjades en revidering av de      att forfarandet i år på något sätt avviker i fråga
13381: statsrådsbeslut som reglerar penningautomatun-      om tidsschemat. Beslutet om f6rdelningen av
13382: derstöden. Man ville genomföra revideringen         penningautomatunderstöden har allmänt taget
13383: före utdelningen av penningautomatunderstö-         rönt stort intresse och det har varit vanligt med
13384: den för 1993. Statsrådets beslut om understöd       dröjsmål vid behandlingen i statsrådet.
13385: som beviljas av Penningautomatföreningens av-          Utbetalningen tili understödstagarna kan in-
13386: kastning utfårdades den 11 februari 1993 och        ledas så snart statsrådet har fattat sitt beslut.
13387: trädde i kraft den 17 februari 1993. Genom          Understödet är en sådan del av organisationer-
13388: revideringen gjordes stadgandena om understöd       nas ekonomi som är underställd prövning. Orga-
13389: tydligare, med beaktande av bl.a. statens revi-     nisationernas utgifter täcks genom egna inkoms-
13390: sionsverks ställningstaganden.                      ter och medlemsavgifter. Organisationerna skall
13391:    Enligt 18 § penningautomatförordningen           utnyttja egna medel tili dess att utbetalningen av
13392: skall styrelsen för Penningautomatforeningen        penningautomatunderstöden inleds.
13393: årligen hos social- och hä1sovårdsministeriet
13394: 
13395:      Helsingfors den 13 juli 1993
13396: 
13397:                                                                        Minister Sirpa Pietikäinen
13398: 1
13399: 
13400: 1
13401: 
13402: 1
13403: 
13404:     1
13405: 
13406:     1
13407: 
13408:     1
13409: 
13410:         1
13411: 
13412:         1
13413: 
13414:         1
13415: 
13416:             1
13417: 
13418:             1
13419: 
13420:             1
13421: 
13422:                 1
13423: 
13424:                 1
13425: 
13426:                 1
13427: 
13428:                     1
13429:                                                1993 vp
13430: 
13431: Kirjallinen kysymys 351
13432: 
13433: 
13434: 
13435: 
13436:                                   Tennilä: Peltovuoman ja Nunnasen kylien välisen tieosuuden
13437:                                      kiireellisestä peruskorjauksesta
13438: 
13439: 
13440:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13441: 
13442:    Enontekiön kunnassa Peltovuoman ja Nun-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13443: nasen kylien välinen tie on erittäin heikkokun-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13444: toinen. Paikallisen väen asioiminen, koulukulje-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen.
13445: tukset ja myös turismi edellyttävät tieosuuden
13446: peruskunnostamista kiireellisesti työllisyysva-                Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Pelto-
13447: roin. Myös vaikea työttömyystilanne edellyttäisi            vuoman ja Nunnasen kylien välisen tie-
13448: töiden kiireellistä järjestämistä.                          osuuden peruskorjaamiseksi välittömästi
13449:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          työllisyysvaroja käyttäen?
13450: 
13451:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
13452: 
13453:                                         Esko-Juhani Tennilä
13454: 
13455: 
13456: 
13457: 
13458: 2300321
13459: 2                                      1993 vp -   KK 351
13460: 
13461: 
13462: 
13463: 
13464:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13465: 
13466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lapin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitel-
13467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      massa maantien 956 rakenteen parantaminen ja
13468: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    päällystäminen välillä Peltovuoma-Nunnanen
13469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-      on sijoitettu vuodelle 1997. Hankkeen kokonais-
13470: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      pituus on 11,2 km ja kustannusarvio 6,4 milj.
13471: myksen n:o 351:                                    mk. Hankkeesta on vahvistettu suunnitelma.
13472:                                                    Ko. välin liikennemäärä on 315 ajoneuvoa vuo-
13473:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Pelto-     rokaudessa. Tien leveys on 4,2-5,5 m ja se on
13474:        vuoman ja Nunnasen kylien välisen tie-      sorapintainen.
13475:        osuuden peruskorjaamiseksi välittömästi        Tielaitos on valmis käynnistämään tien perus-
13476:        työllisyysvaroja käyttäen?                  korjauksen jo kuluvan vuoden aikana, jos tar-
13477:                                                    koitukseen voidaan osoittaa työllisyysmäärära-
13478:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hoja. Työllisyysmäärärahoista päättää valtio-
13479: vasti seuraavaa:                                   neuvosto työministeriön esityksestä.
13480: 
13481:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1993
13482: 
13483:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
13484:                                        1993 vp -   KK 351                                        3
13485: 
13486: 
13487: 
13488: 
13489:                                    Tili Riksdage~s Herr Talman
13490: 
13491:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Lapplands vägdistrikt har i sin verksamhets-
13492: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       och ekonomipian planerat in arbetet med att
13493: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    förbättra och belägga konstruktion på landsväg
13494: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade          956 mellan Peltovuoma och Nunnanen för år
13495: spörsmål nr 351 :                                  1997. Projektet omfattar totalt 11,2 km och
13496:                                                    kostnadsförslaget är 6,4 milj. mk. Det finns en
13497:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     fastställd projektplan. Trafikvolymen på den
13498:        ta för att vägsträckan mellan byarna        ovan nämnda sträckan är 315 fordon per dygn.
13499:        Peltovuoma och Nunnanen omedelbart          Vägens bredd är 4,2-5,5 m och den är belagd
13500:        grundrepareras med hjälp av sysselsätt-     med grus.
13501:        ningsmedel?                                    Vägverket är berett att påbörja en grundrepa-
13502:                                                    ration redan i år om sysselsättningsmedel kan
13503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      anslås för ändamålet. Statsrådet besluter om
13504: anföra följande:                                   sysselsättningsmedel på framställning av arbets-
13505:                                                    ministeriet.
13506:      Helsingfors den 8 juli 1993
13507:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
13508:                                                1993 vp
13509: 
13510: Kirjallinen kysymys 352
13511: 
13512: 
13513: 
13514: 
13515:                                   Ihamäki: Tupakan markkinointikeinoihin liittyvistä kansantervey-
13516:                                      dellisistä vaikutuksista
13517: 
13518: 
13519:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13520: 
13521:     Tupakkateollisuus ja tupakan maahantuojat        tonta piittaamattomuutta väestöä ja yhteiskun-
13522: ovat tuoneet ja tuomassa markkinoille kymme-         taa kohtaan, sillä nuorena tupakointinsa aloitta-
13523: nen savukkeen tupakkapakkauksia ilmeisenä            nut sairastuu suurimmalla todennäköisyydellä
13524: tarkoituksenaan, että kaikkia markkinoilla ole-      erilaisiin tupakkasairauksiin ja on varmuudella
13525: via tupakkamerkkejä markkinoidaan sekä 10            suuri terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan tarvitsi-
13526: että 20 savukkeen pakkauksissa. Tupakkateolli-       ja.
13527: suuden selkeänä tavoitteena on lisätä savukkei-          Kymmenen savukkeen pakkaus on ihanteelli-
13528: den myyntiä tilanteessa, jossa väestön tupakan-      nen myös naisten kannalta. Halpa hinta ja lauk-
13529: kulutus on selvästi kääntynyt laskuun.               kuun sopiva pieni naisellinen pakkauskoko suo-
13530:     Kymmenen savukkeen tupakkapakkausten             rastaan houkuttelevat tupakointiin- tasaveroi-
13531: markkinoilletulo on väestölle, etenkin lapsille ja   sesti miesten kanssa. Aikanaan ilmenevät tuhoi-
13532: nuorille suuri terveysuhka. Savukepakkauksen         sat terveysvaikutukset ovat toissijaisia uhkia täs-
13533: hinta on alle 10 markkaa, noin puolet 20 savuk-      sä vaiheessa.
13534: keen pakkauksen hinnasta. Tilanteessa, jossa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13535: kuluttajien, mutta etenkin lasten ja nuorten ra-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13536: hat ovat tiukalla, halpa savukepakkauksen hinta      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13537: alentaa lasten ja nuorten taloudellista kynnystä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13538: savukkeiden hankkimiseksi tehden tupakointi-
13539:  kokeilut ja aloittamisen aikaisempaa helpom-                  Onko Hallitus tietoinen 10 savukkeen
13540: maksi. Pakkauskoko on nuorison kannalta ihan-               tupakkapakkausten invaasiosta maa-
13541:  teellinen; sillä tutkimusten mukaan tupakoin-              hamme ja invaasion tupakointia edistä-
13542:  tiuransa alkuvaiheessa lapsi ja nuori polttaa              vistä haitallisista vaikutuksista, ja jos on,
13543:  yleensä 10 savuketta päivässä. Tupakkariippu-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13544:  vuuden pahentuessa savukkeita tarvitaan luon-              ryhtyä tämän väestön terveyttä ja kan-
13545:  nollisesti enemmän, mutta niiden hankkiminen               santaloutta uhkaavan terveys- ja kulutta-
13546:  on myöhemmän ajan murhe. 10 savukkeen pak-                 jansuojeluongelman poistamiseksi ajois-
13547:  kausten markkinoille tuominen osoittaa suunna-             sa?
13548: 
13549:       Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
13550: 
13551:                                             Timo Ihamäki
13552: 
13553: 
13554: 
13555: 
13556:  2300321
13557: 2                                         1993 vp -    KK 352
13558: 
13559: 
13560: 
13561: 
13562:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13563: 
13564:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         noille ns. halpasavukkeita, joiden markkina-
13565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          osuus on nopeasti noussut. Verotuksellisesti itse-
13566: olette 14 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         käärityt savukkeet ovat olleet edullisempia ja
13567: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       niiden käyttö erityisesti nuorten keskuudessa on
13568: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ihamäen näin        merkittävästi lisääntynyt.
13569: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 352:                   Kysymyksessä todetaan, että 10 savukkeen
13570:                                                        tupakkapakkausten markkinoille tulo on väes-
13571:           Onko Hallitus tietoinen 10 savukkeen         tölle, etenkin lapsille ja nuorille suuri terveysuh-
13572:        tupakkapakkausten invaasiosta maa-              ka, sillä pakkauksen hinta on alle 10 markkaa eli
13573:        hamme ja invaasion tupakointia edistä-          noin puolet 20 savukkeen pakkauksen hinnasta.
13574:        vistä haitallisista vaikutuksista, ja jos on,       Kymmenen savukkeen pakkauksen markki-
13575:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         noille tuominen voidaankin nähdä halpasavuk-
13576:        ryhtyä tämän väestön terveyttä ja kan-          keisiin rinnastettavana keinona, jonka avulla
13577:        santaloutta uhkaavan terveys- ja kulutta-       savukkeiden kysyntää pyritään heikentyneessä
13578:        jansuojeluongelman poistamiseksi ajois-         taloudellisessa tilanteessa lisäämään. Vaikka on
13579:        sa?                                             vaikea arvioida, minkälaisen suosion 10 kappa-
13580:                                                        leen pakkaukset tulevat saamaan, on kuitenkin
13581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mahdollista, että ne voivat aiheuttaa nuorten
13582: vasti seuraavaa:                                       tupakoinnin lisääntymistä. Tämän takia on har-
13583:                                                        kittava sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla pie-
13584:     Sekä tupakan kokonaiskulutus että nuorten          nistä pakkauksista mahdollisesti muodostuvaa
13585: tupakointi ovat tämän vuosikymmenen alussa             terveysuhkaa nuorisolle voitaisiin ehkäistä.
13586: kääntyneet laskuun ja palautuneet 1980-luvun               Suomen on Euroopan talousalueeseen liit-
13587: alun tasolle. Henkilöä kohden laskettu kulutus         tyessään omaksuttava muun muassa tavaroiden
13588: oli vuonna 1992 alhaisempi kuin minään aikai-          ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaatteet,
13589: sempana vuonna 1960-luvun alusta alkaen, kun           eikä ETA-maiden välille voida muodostaa kei-
13590: tupakan kulutusta on nykyisellä tavalla tilastoi-      notekoisia kaupan esteitä. Nykyistä pienempien
13591: tu.                                                    pakkausten valmistamisen kieltäminen Suomes-
13592:     Kulutus nousi jyrkästi 1980-luvun noususuh-        sa ei estä niiden tuontia ulkomailta, jos ne
13593: danteen aikana, jolloin erityisesti nuorten osto-      täyttävät ETA-sopimuksessa omaksuttujen di-
13594: voima kasvoi huomattavasti enemmän ja no-              rektiivien vaatimukset. Koska ETA-sopimuksen
13595: peammin kuin tupakan hinta.                            tupakkaa koskevat direktiivit eivät sisällä mi-
13596:     Tupakan hinta ja toisaalta ostovoima sekä          tään määräyksiä siitä, minkä kokoisissa pak-
13597: niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat tupak-         kauksissa savukkeita sallitaan valmistettavan,
13598: katuotteiden kulutuskysyntään. Hinnalla ja os-         maahan tuotavan ja myytävän, ei maahantuon-
13599: tovoimalla on useissa tutkimuksissa todettu ole-       tia ole mahdollista lainsäädännöllä kieltää. Jos
13600: van erityisen suuri vaikutus nuorten tupakoin-         tuotteiden valmistus kiellettäisiin ainoastaan
13601: tiin. Nuoret reagoivat tupakan hinnan korotuk-         kotimaisilta valmistajilta, ne joutuisivat eriarvoi-
13602: siin muuta väestöä voimakkaammin. Tupakan              seen asemaan kuin ulkomaiset tehtaat, joiden
13603: reaalihinnan noustessa tai ostovoiman vähetessä        tuotteita voitaisiin edelleen tuoda maahan.
13604: nuoret vähentävät tupakointiaan, ja vastaavasti            Verotus on lähinnä se keino, jolla voidaan
13605: ostovoiman lisääntyessä tai reaalihinnan laskies-      vähentää pienemmistä savukepakkauksista nuo-
13606: sa lisäävät tupakointiaan jopa kolme kertaa niin       risolle mahdollisesti muodostuvaa terveysuhkaa.
13607: paljon kuin vanhemmat ikäluokat.                       Asiasta tullaan käymään keskusteluja sosiaali- ja
13608:     Tupakkateollisuus on vastannut tuotteidensa        terveysministeriön ja valtiovarainministeriön vä-
13609: heikentyneeseen kysyntään tuomalla markki-             lillä. Tavoitteena on muuttaa tupakkaveron ra-
13610:                                        1993 vp -   KK 352                                          3
13611: 
13612: kcnnctta siten, että halpasavukkeiden, savuketu-   täismyyntiyksikölle (pakkaukselle) riippumatta
13613: pakan ja pienien savukepakkausten tupakkave-       siitä, montako savuketta se sisältää, voitaisiin
13614: roa korotettaisiin suhteellisesti enemmän kuin     säätää tietty vähimmäisvero.
13615: muiden tupakkatuotteiden veroa. Yhdelle vähit-
13616:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1993
13617: 
13618:                                                                      Ministeri Sirpa Pietikäinen
13619: 4                                         1993 vp -   KK 352
13620: 
13621: 
13622: 
13623: 
13624:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13625: 
13626:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          cera s.k. lågpriscigarretter på marknaden. Dessa
13627: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        billiga cigarretters marknadsande1 har ökat i
13628: den 14 juni 1993 till vederbörande med1em av          snabb takt. Skattemässigt sett har cigarretter
13629: statsrådet översänt följande av riksdagsman Iha-      som man rullar själv varit billigare och använd-
13630: mäki undertecknade spörsmål nr 352:                   ningen av dem har ökat avsevärt speciellt bland
13631:                                                       ungdomar.
13632:           Är Regeringen medveten om att to-              I spörsmålet konstateras att införandet av
13633:        baksförpackningarna med 10 cigarretter         små 10 cigarretters förpackningar på marknaden
13634:        håller på att invadera vår tobaksmark-         är ett stort hot mot befolkningens hälsa, särskilt
13635:        nad och om de rökningsbefrämjande              i fråga om barn och ungdomar, eftersom priset
13636:        skadliga följder detta har, och om detta       på förpackningen ligger under 10 mk, dvs. priset
13637:        är fallet,                                     är ungefår hälften av priset på en förpackning
13638:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       med 20 cigarretter.
13639:        för att i tid avhjälpa detta allvarliga            Introduceringen av förpackningar med 10
13640:        folkhälso- och konsumentskyddspro-             cigarretter på marknaden är i likhet med lågpris-
13641:        blem som hotar samhällsekonomin och            cigarrettema ett medel med hjä1p av vi1ket man
13642:        befolkningens hälsa?                           försöker öka efterfrågan p~ cigarretter i det
13643:                                                       försvagade ekonomiska läget. Fastän det är
13644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         svårt att uppskatta hur populära förpackningar-
13645: anföra följande:                                      na med 10 cigarretter kommer att bli, är det dock
13646:                                                       möjligt att de kan få ungdomar att öka sin
13647:    Både totalkonsumtionen av tobak och ungdo-         tobaksrökning. Därför borde man överväga så-
13648: mars tobaksrökning började minska i början av         dana åtgärder som inverkar förebyggande på det
13649: detta årtionde och har nu stannat på samma nivå       eventuella hot mot ungdomamas hälsa som de
13650: som i början av 1980-talet. Konsumtionen per          små förpackningama utgör.
13651: person var under 1992 lägre än under något                Då Finland ansluter sig till det europeiska
13652: annat år räknat från början av 1960-talet, då         ekonomiska samarbetsområdet måste vi bl.a.
13653: man började statistikföra tobakskonsumtionen          godkänna principema för fri rörlighet för varor
13654: på samma sätt som man gör nu.                         och tjänster. Det är inte tillåtet att ställa upp
13655:    Konsumtionen steg brant under högkonjunk-          konstgjorda hinder för handeln mellan EES-
13656: turen på 1980-talet, då särskilt ungdomars köp-       ländema. Ett förbud mot tillverkning av mindre
13657: kraft ökade avsevärt mer och snabbare än to-          förpackningar än de nuvarande i vårt land hind-
13658: bakspriset.                                           rar inte att de importeras från utlandet, om de
13659:    Tobakspriset och å andra sidan köpkraften          uppfyller kraven i de direktiv som godkänts i
13660: samt förändringar i dessa inverkar på konsum-         EES-avtalet. Eftersom det i direktiven om tobak
13661: tionsefterfrågan på tobaksprodukter. De flesta        i EES-avtalet inte ingår några bestämmelser om
13662: undersökningar visar att priset och köpkraften        storleken på de förpackningar som cigarretter
13663: har en särskilt stor inverkan på ungdomars            får framställas, importeras eller säljas i, är det
13664: tobaksrökning. Ungdomar reagerar starkare på          inte möjligt att med hjälp av lagstiftning förbju-
13665: höjningar av tobakspriset än den övriga befolk-       da import. Om framställningen av produkterna
13666: ningen. När det reella priset på tobak stiger eller   förbjuds endast för de inhemska tillverkarna,
13667: när köpkraften avtar miBskar ungdomama sin            hamnar dessa i en sämre position än de utländ-
13668: rökning, och på motsvarande sätt ökar de sin          ska fabrikema, vilkas produkter fortfarande
13669: rökning upp till tre gånger så mycket som de          kunde importeras.
13670: äldre årsklassema då köpkraften tilltar eller då          Beskattningen är främst det medel med vilket
13671: det reella priset sjunker.                            vi kan minska det hot mot hälsan som de mindre
13672:    T obaksindustrin har svarat på den minskade        cigarrettförpackningama eventuellt utgör för
13673: efterfrågan på sina produkter genom att introdu-      ungdomar. Social- och hälsovårdsministeriet
13674:                                           1993 vp -   KK 352                                             5
13675: 
13676: och finansministeriet kommer att diskutera frå-       produkter. För en minutförsäljningsenhet (en
13677: gan. Syftet är att ändra tobaksaccisens struktur      forpackning) kunde fastställas en viss minimiac-
13678: så att accisen på lågpriscigarretter, cigarrettobak   cis oberoende av hur många cigarretter förpack-
13679: och små cigarrettförpackningar skall höjas pro-       ningen innehåller.
13680: portionellt sett mer än accisen på övriga tobaks-
13681: 
13682:      Helsingfors den 15 juli 1993
13683: 
13684:                                                                         Minister Sirpa Pietikäinen
13685: 
13686: 
13687: 
13688: 
13689:                                                                                                      /
13690:                                                1993 vp
13691: 
13692: Kirjallinen kysymys 353
13693: 
13694: 
13695: 
13696: 
13697:                                   lbamäkiLLääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvien säännösten väl-
13698:                                      jentä'misestä
13699: 
13700: 
13701:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13702: 
13703:     Asetuksella ( 1015/91) säädetään lääkinnälli-    tään paremmin muilla lääketieteellisillä hoidoil-
13704: sestä kuntoutuksesta, joka järjestetään osana        la, esim. lonkkaproteesilla.
13705: kansanterveyslaissa (66/72) ja erikoissairaan-          Kun lääketieteelliset hoidot on asetuksella
13706: hoitolaissa (1062/89) tarkoitettua sairaanhoitoa.    jaettu kuntouttaviin ja muihin, se ohjaa kuntou-
13707:     Asetuksen mukaan lääkinnällisellä kuntou-        tuskäytäntöä epätarkoituksenmukaiseen suun-
13708: tuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään        taan siten, että eri sairauksissa parhaiten kun-
13709: kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista      touttavat hoitotoimenpiteet jäävät monasti kun-
13710: toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan            toutusetuuksien ulkopuolelle. Samalla kuntou-
13711: hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itse-     tuksena järjestetään huonommin tehoavia hoi-
13712: näistä suoriutumistaan päivittäisistä toiminnois-    toja. Ei liene tarkoituksenmukaista, että hallin-
13713: ta.                                                  nollisilla määräyksillä vastoin kliinistä kokemus-
13714:     Asetuksessa todettuja lääkinnällisen kuntou-     ta vain osa lääketieteellisistä hoidoista katsotaan
13715: tuksen palveluja ovat mm. fysioterapia, toimin-      kuntouttaviksi.
13716: taterapia, puheterapia, neuropsykologinen kun-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13717: toutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastetta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13718: vat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät tera-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13719: piat ja toimenpiteet sekä apuvälinepalvelut. Ase-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13720: tus rajaa lääkinnälliseksi kuntoutukseksi joukon
13721: edellä mainittuja lääketieteellisiä hoitoja. Muita             Aikooko Hallitus tarkistaa kuntoutus-
13722: kuin asetuksessa mainittuja terapioita ei pidetä            asetusta siten, että lääkinnällisen kuntou-
13723:  kuntoutuksena.                                             tuksen palveluiksi luetaan myös ne hoito-
13724:     Monissa pitkäaikaista vammaisuutta aiheut-              toimenpiteet, joilla kliinisen kokemuksen
13725:  tavissa sairauksissa asetuksen mainitsemat tera-           perusteella parhaiten päästään asetukses-
13726:  piat eivät välttämättä ole parhaiten kuntoutta-            sa mainittuihin tavoitteisiin?
13727:  via. Asetuksessa mainittuihin tavoitteisiin pääs-
13728:       Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
13729: 
13730:                                             Timo Ihamäki
13731: 
13732: 
13733: 
13734: 
13735:  2300321
13736: 2                                        1993 vp -   KK 353
13737: 
13738: 
13739: 
13740: 
13741:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13742: 
13743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rantavia ja ylläpitäviä sekä hänen elämäntilan-
13744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista edis-
13745: olette 14 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       täviä ja tukevia toimenpiteitä, jotka luonteeltaan
13746: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     usein ovat pitkäjänteisiä ja pitkäaikaisia, kun-
13747: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Timo Iha-         toutujaaja myös hänen lähiympäristöään koske-
13748: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        via sekä näiden osapuolten aktiivista mukana-
13749: 353:                                                 oloa edellyttäviä prosesseja. Perinteisesti kliini-
13750:                                                      siä toimenpiteitä ei ole luokiteltu tähän katego-
13751:           Aikooko Hallitus tarkistaa kuntoutus-      riaan siitä huolimatta, että nekin mitä suurim-
13752:        asetusta siten, että lääkinnällisen kuntou-   massa määrin voivat olla kuntouttavia.
13753:        tuksen palveluiksi luetaan myös ne hoito-        Luettelemalla lainsäädännössä yksityiskoh-
13754:        toimenpiteet, joilla kliinisen kokemuksen     taisesti lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja on
13755:        perusteella parhaiten päästään asetukses-     haluttu varmistua siitä, että näitä palveluja jär-
13756:        sa mainittuihin tavoitteisiin?                jestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina
13757:                                                      kuin kuntoutuksen tarve kunnan tai kuntainlii-
13758:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ton alueella edellyttää. Palvelujen yksityiskoh-
13759: taen seuraavaa:                                      tainen luettelo on myös ollut tarpeellinen täs-
13760:                                                      mentämään työnjakoa muiden kuntoutusta jär-
13761:    Lokakuun alusta vuonna 1991 voimaan tul-          jestävien viranomaisten kanssa.
13762: leen kuntoutuslainsäädännön uudistamiseen liit-         Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta ei
13763: tyen täsmennettiin lailla kansanterveyslain          määrää, mitä palveluja tai hoitotoimenpiteitä
13764: muuttamisesta (605/91) ja lailla erikoissairaan-     yksittäiselle ihmiselle annetaan. Potilaan hoito ja
13765: hoitolain muuttamisesta (606/91) kunnallisen         kuntoutus nähdään terveydenhuollossa ja sen
13766: terveydenhuollon tehtävää lääkinnällisen kun-        pohjana olevassa lainsäädännössä kokonaisuu-
13767: toutuksen järjestämisessä. Asetuksella lääkin-       tena, jonka yksittäiset toimenpiteet määräytyvät
13768: nällisestä kuntoutuksesta (1015/91) säädetään        potilaan tarpeiden ja käytettävissä olevien kei-
13769: tarkemmin lääkinnällisen kuntoutuksen järjestä-      nojen mukaan. Lainsäädäntö määrittelee puit-
13770: misestä, lääkinnälliseksi kuntoutukseksi katsot-     teet hoidon järjestämiselle, mutta se ei ole eikä
13771: tavista palveluista sekä kuntoutuksen suunnitte-     sitä yleensä ymmärretäkään hallinnollisena mää-
13772: lusta ja seurannasta.                                räyksenä siitä, miten potilasta on hoidettava.
13773:    Lääkinnällinen kuntoutus on lainsäädännös-           Vajaat kaksi vuotta sitten voimaan tullutta
13774: sämme määritelty sairauden ehkäisyn, tutkimi-        kuntoutuslainsäädäntöä arvioidaan parhaillaan.
13775: sen ja hoidon rinnalla osaksi terveydenhuollon       Tämän vuoden syksyllä hallitus antaa eduskun-
13776: palveluja (erikoissairaanhoitolain 1 §). Tällä pe-   nalle selonteon kuntoutuslainsäädännön uudis-
13777: rusteella on lääkinnällistä kuntoutusta pidetty      tuksen vaikutuksista sekä kuntoutusjärjestel-
13778: osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.             mien kehittämisestä ja tarvittavista muutoksista.
13779:    Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluina on         Tässä yhteydessä tulee myös arvioitavaksi, miten
13780: asetuksessa lueteltu sellaisia kuntoutujan fyysis-   yksityiskohtaisesti on tarpeen säätää eri kuntou-
13781: tä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä pa-      tusta järjestävien tahojen tehtävistä.
13782:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1993
13783: 
13784:                                                                         Ministeri Sirpa Pietikäinen
13785:                                           1993 vp -   KK 353                                            3
13786: 
13787: 
13788: 
13789: 
13790:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13791: 
13792:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          livssituation och de dagliga göromålen. Åtgär-
13793: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dema är till sin karaktär ofta långsiktiga och
13794: den 14 juni 1993 till vederbörande medlem av          långvariga processer som gäller både rehabilite-
13795: statsrådet översänt följande av riksdagsman           ringsklienten och hans närmaste omgivning samt
13796: Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr 353:           kräver ett aktivt deltagande av dessa parter. Av
13797:                                                       tradition har de kliniska åtgärdema inte tagits
13798:           Ämnar Regeringen ändra rehabilite-          med i denna kategori, trots att även de i allra
13799:        ringsförordningen så att till medicinska       högsta grad kan ha en rehabiliterande verkan.
13800:        rehabiliteringstjänster även räknas de             Genom den detaljerade uppräkningen av de
13801:        vårdåtgärder genom vilka man på basis          medicinska rehabiliteringstjänstema i lagstift-
13802:        av klinisk erfarenhet bäst når de mål som      ningen har man velat garantera att dessa tjänster
13803:        nämns i förordningen?                          till sitt innehåll och sin omfattning ordnas så att
13804:                                                       de motsvarar behovet av rehabilitering i kommu-
13805:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nen eller inom kommunalförbundets område.
13806: anföra följande:                                      Förteckningen över tjänstema har även varit
13807:                                                       nödvändig för att precisera arbetsfördelningen
13808:    1 samband med den revidering av rehabilite~        mellan de myndigheter som arrangerar rehabili-
13809: ringslagstiftningen som trädde i kraft i början av    tering.
13810: oktober 1991 preciserades genom lagen om änd-             Förordningen om medicinsk rehabilitering
13811: ring av folkhälsolagen (605/91) och lagen om          avgör inte vilka tjänster eller vårdåtgärder som
13812: ändring av lagen om specialiserad sjukvård (606/      ges den enskilda patienten. Inom hälso- och
13813: 91) den kommunala hälso- och sjukvårdens              sjukvården och i den lagstiftning som utgör
13814: uppgift i fråga om medicinsk rehabilitering.          grunden för den betraktas patientens vård och
13815: Genom förordningen om medicinsk rehabilite-           rehabilitering som en helhet, och de enskilda
13816: ring (1015/91) stadgas närmare om ordnande av         åtgärdema bestäms enligt patientens behov och
13817: medicinsk rehabilitering, om tjänster som räknas      de medel som står till buds. Lagstiftningen fast-
13818: som medicinsk rehabilitering samt om planering        ställer ramama för hur vården skall ordnas, men
13819: och uppföljning av rehabiliteringen.                  den är inte och förstås i allmänhet inte heller som
13820:    Medicinsk rehabilitering är enligt vår lagstift-   en administrativ föreskrift om hur patienten
13821: ning en del av hälsovårdstjänstema vid sidan av       skall vårdas.
13822: förebyggande av sjukdomar, undersökning och               Den rehabiliteringslagstiftning som trädde i
13823: vård (1 § lagen om specialiserad sjukvård). Där-      kraft för snart två år sedan bedöms som bäst. 1
13824: för har medicinsk rehabilitering betraktats som       höst kommer regeringen att ge riksdagen en
13825: en del av den helhetsbetonade vården av patien-       redogörelse om verkningama av revideringen av
13826: ten.                                                  rehabiliteringslagstiftningen, samt om hur reha-
13827:    Medicinska rehabiliteringstjänster är enligt       biliteringssystemen kunde utvecklas och hur de
13828: förordningen sådana åtgärder som förbättrar           borde förändras. 1 detta sammanhang kommer
13829: och uppehåller rehabiliteringsklientens fysiska,      man även att ta ställning till hur detaljerat det är
13830: psykiska och sociala funktionsförmåga samt            nödvändigt att stadga om uppgiftema för alla
13831: hjälper och stöder honom med att klara av sin         dem som ordnar rehabilitering.
13832:      Helsingfors den 7 juli 1993
13833: 
13834:                                                                           Minister Sirpa Pietikäinen
13835:                                                 1993 vp
13836: 
13837: Kirjallinen kysymys 354
13838: 
13839: 
13840: 
13841: 
13842:                                    Björkenheim ym.: Vammaisten opiskelumahdollisuuksien turvaa-
13843:                                        misesta
13844: 
13845: 
13846:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13847: 
13848:     Erityiskansanopisto on monelle vammaiselle           Vaikeasti vammaisten oppilaiden opetus ta-
13849: henkilölle ainoa paikka, jossa hän voi saada          pahtuu pienissä ryhmissä, jolloin palkkausme-
13850: peruskoulunjälkeistä opetusta. Ammattioppilai-        not kasvavat. Lisäksi tarvitaan runsaasti huolto-
13851: tokset eivät ole toistaiseksi voineet ottaa opiske-   työtä tekevää henkilökuntaa. Myös kalusteme-
13852: lijoiksi ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia       not ovat korkeat, koska vammaisille tarkoitetut
13853: henkilöitä.                                           laitteet ja apuvälineet ovat kalliita.
13854:     Vaikeasti vammaisten opiskelumahdollisuuk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13855: sien turvaamiseksi on kansanopistojen valtion-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13856: osuuksissa otettava huomioon tavanomaista             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13857: korkeammat menot. Vammaisten opetukseen               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13858: pitäisi suoritteen hinta määritellä eri perustein
13859: kuin muun opetuksen. Uusi suoriteperusteinen                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13860: valtionosuuslaki suosii opistoja, joissa on vähän            ryhtyä turvatakseen vammaisten mah-
13861: henkilökuntaa. Se on vakava uhka vammaisten                  dollisuudet opiskella kansanopistoissa
13862: opetuksesta huolehtiville opistoille.                        suoriteperusteisen valtionosuusuudistuk-
13863:                                                              sen toteutuessa?
13864:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
13865: 
13866:           Rose-Marie Björkenheim           Anneli Jäätteenmäki          Kirsti Ala-Harja
13867:           Kyösti Virrankoski               Jukka Vihriälä               Aapo Saari
13868: 
13869: 
13870: 
13871: 
13872: 2300321
13873: 2                                         1993 vp -   KK 354
13874: 
13875: 
13876: 
13877: 
13878:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13879: 
13880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lain valmistelun yhteydessä on otettu huo-
13881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mioon vammaisten koulutus. Koska laskennalli-
13882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sessa järjestelmässä valtionosuuden laskentape-
13883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Björken-         rusteena on opiskelijaviikko, on esitysluonnok-
13884: heimin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sen 12 §:n mukaan opiskelijaviikkoa kohden
13885: sen n:o 354:                                          määrättävää yksikköhintaa tarkoitus korottaa
13886:                                                       mm. vammaisten koulutuksen ollessa kyseessä.
13887:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tämä tarkoittaa sekä ns. erityisopistoja, joiksi
13888:        ryhtyä turvatakseen vammaisten mah-            luetaan Hoikan opisto, Lehtimäen opisto ja
13889:        dollisuudet opiskella kansanopistoissa         Kuurojen kansanopisto, sekä muissa opistoissa
13890:        suoriteperusteisen valtionosuusuudistuk-       vammaisille tarkoitettuja erityislinjoja. Vuoden
13891:        sen toteutuessa?                               1991 tietojen perusteella korotus vammaisten
13892:                                                       koulutukseen koskisi noin 12 600 opiskelijaviik-
13893:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koa.
13894: vasti seuraavaa:                                         Yksikköhinnan korotuksen määrästä on tar-
13895:                                                       koitus säätää asetuksella. Vuonna 1991 Kuuro-
13896:    Hallituksen esitys laiksi valtionosuutta saavis-   jen kansanopistossa opiskelijaviikkokohtaiset
13897: ta kansanopistoista on tarkoitus antaa eduskun-       kustannukset olivat keskimääräisiä noin 24%
13898: nalle kesän aikana niin, että eduskunta pääsisi       korkeammat ja Lehtimäen opistossa noin 7,5%
13899: käsittelemään sitä heti syysistuntokautensa alus-     korkeammat. Sen sijaan Hoikan opiston vastaa-
13900: sa. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan             va luku oli opistojen keskiarvon alapuolella.
13901: 1.1.1994.
13902: 
13903:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
13904: 
13905:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
13906:                                        1993 vp -   KK 354                                           3
13907: 
13908: 
13909: 
13910: 
13911:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13912: 
13913:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I samband med lagberedningen har hänsyn
13914: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       tagits tili utbildningen av handikappade. Efter-
13915: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    som i ett kalkylbaserat system beräkningsgrun-
13916: dagsman Björkenheim m.fl. undertecknade            den för statsandelen är en studievecka, är avsik-
13917: spörsmål nr 354:                                   ten att det pris per enhet som enligt 12 § i
13918:                                                    propositionsutkastet fastställs per studievecka
13919:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     skall höjas bl.a. när det är fråga om utbildning av
13920:        ta för att tiligodose de handikappades      handikappade. Detta gäller både s.k. specialfolk-
13921:        möjligheter att studera vid folkhögskolor   högskolor, tili vilka Hoikan opisto, Lehtimäen
13922:        när den prestationsbaserade statsandels-    opisto och Kuurojen kansanopisto kan räknas
13923:        reformen genomförs?                         samt speciallinjer för handikappade vid andra
13924:                                                    folkhögskolor. På basis av uppgifterna från 1991
13925:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          gäller förhöjningen i fråga om utbildning av
13926: anföra följande:                                   handikappade ca 12 600 studieveckor.
13927:                                                       A vsikten är att genom förordning stadga om
13928:    A vsikten är att regeringens proposition med    det förhöjda priset per enhet. År 1991 var
13929: förslag tilllag om folkhögskolor med statsandel    kostnaderna per studievecka vid Kuurojen opis-
13930: skall avlåtas till riksdagen under sommarens       to ca 24% och vid Lehtimäen opisto ca 7,5 %
13931: Iopp så att riksdagen kan behandla den genast i    högre än genomsnittet. Däremot var motsvaran-
13932: början av höstsessionen. Avsikten är att den nya   de tai för Hoikan opisto lägre än genomsnittet
13933: lagen skall träda i kraft 1.1.1994.                för folkhögskolorna.
13934: 
13935:      Helsingforsden 2 juli 1993
13936: 
13937:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
13938:                                                1993 vp
13939: 
13940: Kirjallinen kysymys 355
13941: 
13942: 
13943: 
13944: 
13945:                                   Rask ym.: Tupakkalain muutosesityksen valmistelusta
13946: 
13947: 
13948:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13949: 
13950:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on pitkään      kilöille. Uudistuksen viivästyminen herättää
13951: valmisteltu tupakkalain muutosesitystä, jossa        myös kysymyksen siitä, onko tupakkateollisuu-
13952: mm. turvattaisiin tupakoimattomien oikeus sa-        della sellaista vaikutusvaltaa ministeriöiden
13953: vuttomaan työympäristöön. Uudistamalla tu-           edustajiin, jotta nämä pitkittäisivät tupakkalain
13954: pakkalakia pyritään merkittävästi edistämään         uudistamista turvatakseen tupakkateollisuuden
13955: maamme terveyspolitiikkaa ja vähentämään ter-        kaupallisia intressejä ihmisten hengen ja tervey-
13956: veydenhuollon kustannuksia.                          den kustannuksella?
13957:    Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti muutos-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13958: esityksensä 19.2.1993. Välittömästijulkistamisti-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13959: laisuuden jälkeen ja samassa rakennuksessa           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13960: Amer-Tupakan edustaja jakoi yrityksen kan-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13961: nanottoa tupakkalakiesitykseen. Tiedotteessa
13962: olleet viittaukset ja työvoimaministeriön virka-               Onko Hallitus tietoinen julkaisemat-
13963: miehen sukulaisuussuhteesta tupakkateollisuu-               tomien tietojen kulkeutumisesta työvoi-
13964: den edustajaan julkaistut tiedot antavat aiheen             maministeriön edustajan kautta tupak-
13965: olettaa, että tupakkateollisuus on saanut salassa-          kateollisuuden käytettäväksi, ja
13966: pidettävää ja julkaisematonta aineistoa haltuun-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13967: sa ennen asian virallista julkistamista.                    vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi
13968:    On hyvän lainsäädäntötavan ja hallintome-                sekä tupakkalain muutosesityksen saa-
13969: nettelyn vastaista, että valmisteilla olevat asiat          miseksi pikaisesti eduskunnan käsiteltä-
13970: luovutetaan valtioneuvoston ulkopuolisille hen-             väksi?                  ·
13971: 
13972:       Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1993
13973:            Maija Rask                .A:Jja Mho                        Lea Savolainen
13974:            Aamo von Ben              Erja Lahikainen                   Jussi Ranta
13975:            Marjatta Stenius-Kaukonen Leena Luhtanen                    Reijo Laitinen
13976:                                       AqaOjala
13977: 
13978: 
13979: 
13980: 
13981:  2300321
13982: 
13983: 
13984: 
13985: 
13986:                                                                                                     /
13987: 2                                        1993 vp- KK 355
13988: 
13989: 
13990: 
13991: 
13992:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13993: 
13994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       estää pääasiassa lapsiin ja nuoriin kohdistettua
13995: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tupakointia edistävää välillistä ja piilomainon-
13996: olette 14 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       taa.
13997: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Koska esitys sivuaa useita eri hallinnonaloja
13998: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raskin ym.        ja tahoja, on lain valmistelu edellyttänyt laajoja
13999: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 355:        valmisteluasiakirjojen ja tietojen vaihtoa mm.
14000:                                                      työministeriön työsuojeluasioita valmistelevien
14001:          Onko Hallitus tietoinen julkaisemat-        ja niistä päättävien virkamiesten kanssa.
14002:        tomien tietojen kulkeutumisesta työvoi-           Tupakkalain valmistelu on tarkoituksellisesti
14003:        maministeriön edustajan kautta tupak-         ollut avointa. Esityksen sisältämistä asioista on
14004:        kateollisuuden käytettäväksi, ja              käyty julkista keskustelua esityksen tavoitteiden
14005:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         ja keinojen tunnetuksi tekemiseksi ja yleiseksi
14006:        vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi         arvioimiseksi.
14007:        sekä tupakkalain muutosesityksen saa-             Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tupakka-
14008:        miseksi pikaisesti eduskunnan käsiteltä-      lain muutosesityksen 19.2.1993 pidetyssä tiedo-
14009:        väksi?                                        tustilaisuudessa, jonka jälkeen esitys lähetettiin
14010:                                                      lausuntokierrokselle. Lausuntoa pyydettiin. mm.
14011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työministeriöltä.
14012: vasti seuraavaa:                                         Työministeriö pyysi saada käyttöönsä tupak-
14013:                                                      kalakiesityksen ennen esityksen 19.2.1993 tapah-
14014:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel-   tuvaa julkistamista.
14015: tu runsaan vuoden ajan hallituksen esitystä edus-        Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt
14016: kunnalle laeiksi toimenpiteistä tupakoinnin vä-      eduskuntakysymyksestä työministeriön lausun-
14017: hentämiseksi annetun lain ja markkinatuomiois-       non. Lausunnon mukaan työministeriöstä ei ole
14018: tuimesta annetun lain muuttamisesta.                 luovutettu tupakkateollisuuden käyttöön mi-
14019:    Esityksen tarkoituksena on vähentää väes-         tään tupakkalakiesitykseen tai sen valmisteluun
14020: tön tupakointia, suojella väestöä, mutta eten-       liittyvää aineistoa.
14021: kin tupakoimatoota väestöä ympäristön tupa-              Hallituksen esitys on tarkoitus saattaa valtio-
14022: kansavualtistukselta, ehkäistä lasten ja nuorten     neuvoston käsittelyyn heinäkuun aikana.
14023: tupakoinnin aloittamista ja tupakointia sekä
14024: 
14025:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1993
14026: 
14027:                                                                         Ministeri Sirpa Pietikäinen
14028:                                            1993 vp -    KK 355                                             3
14029: 
14030: 
14031: 
14032: 
14033:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14034: 
14035:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            samt att förhindra indirekt reklam och smygre-
14036: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          klam som främjar rökning och som främst riktar
14037: den 14 juni 1993 tili vederbörande medlem av            sig till bam och unga.
14038: statsrådet översänt följande av riksdagsman                Eftersom propositionen hänför sig till ett
14039: Rask m.fl. undertecknade spörsmål nr 355:               flertal olika förvaltningsområden och instanser
14040:                                                         har beredningen av lagen förutsatt ett omfattan-
14041:           År Regeringen medveten om att opub-           de utbyte av beredningshandlingar och uppgifter
14042:        licerade uppgifter har kommit tili tobaks-       bl.a. med tjänstemän vid arbetsministeriet som
14043:        industrins kännedom via en representant          bereder och beslutar om arbetarskyddsfrågor.
14044:        för arbetsministeriet, och                          Beredningen av tobakslagen har med avsikt
14045:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         varit öppen. Diskussioner har förts i offentlighe-
14046:        för att motsvarande situationer skall fö-        ten om innehållet i propositionen för att göra
14047:        rebyggas och för att förslaget tili ändring      dess mål och medel kända och för att få till stånd
14048:        av tobakslagen skall överlämnas till riks-       en allmän utvärdering av dessa.
14049:        dagen för behandling med det snaraste?              Social- och hälsovårdsministeriet offentlig-
14050:                                                         gjorde förslaget tili ändring av tobakslagen vid
14051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ett informationstillfålle den 19 februari 1993,
14052: anföra följande:                                        varefter förslaget sändes för remiss. Utlåtande
14053:                                                         begärdes av bl.a. arbetsministeriet.
14054:    Social- och hälsovårdsministeriet har under             Arbetsministeriet bad att få tiligång tili pro-
14055: drygt ett års tid berett regeringens proposition till   positionen om tobakslagen innan den offentlig-
14056: riksdagen med förslag till lagar om ändring av          gjordes den 19 februari 1993.
14057: lagen om åtgärder för inskränkande av tobaks-              Social- och hälsovårdsministeriet har begärt
14058: rökningen och lagen om marknadsdomstolen.               utlåtande av arbetsministeriet om spörsmålet.
14059:    Syftet med propositionen är att minska to-           Enligt utlåtandet har arbetsministeriet inte till
14060: baksrökningen bland befolkningen och att skyd-          tobaksindustrin överlåtit materia} som ansluter
14061: da framför allt den icke rökande befolkningen           sig tili propositionen i fråga eller tili beredningen
14062: från omgivningens sätt att exponera den för             av den.
14063: tobaksrök. Vidare är syftet att förhindra och              Avsikten är att regeringens proposition skali
14064: förebygga rökning bland bam och ungdomar                föras tili statsrådet för behandling i juli.
14065: 
14066:      Helsingforsden 15 juli 1993
14067: 
14068:                                                                             Minister Sirpa Pietikäinen
14069:                                                  1993 vp
14070: 
14071: Kirjallinen kysymys 356
14072: 
14073:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Päivähoitopaikan järjestämisestä kouluikää
14074:                                         nuoremmille lapsille
14075: 
14076:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14077: 
14078:     Suomalainen päivähoitolaki täytti tänä ke-          1973 olevan lain mukaan päivähoitoa on oltava
14079: väänä 20 vuotta. Lain mukaan kunnan on huo-            tarjolla siinä laajuudessa kuin kunnassa on tar-
14080: lehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saata-    vetta. Kunnat eivät noudata lakia tältä osin.
14081: vissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä             Päivähoitolain toteuttaminen niin, että kaikil-
14082: laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin         la alle kouluikäisillä on oikeus päivähoitoon
14083: kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.                   viimeistään 1.8.1995 ei vaadi valtiolta eikä kun-
14084:     Kunnallista päivähoitojärjestelmää on raken-       nilta lisäresursseja, ainoastaan olemassa olevan
14085: nettu sitkeästi vuosi vuodelta. Päivähoidon tarve      järjestelmän ja määrällisen tason säilyttämisen.
14086: on ollut tähän saakka tarjontaa suurempi, sillä        Jos päivähoitolaki puretaan, on se samalla lupa
14087: suomalaiset naiset osallistuvat ahkerasti työelä-      kunnille purkaa koko palvelujärjestelmä. Tämä
14088: mään.                                                  taas on täysin tulosvastuutonta ajattelua, koska-
14089:     Päivähoidon tarve on työttömyyden takia nyt        pa päivähoidon rakentamiseen ja henkilöstön
14090: tasapainossa. Tällä vuosikymmenellä maailman           koulutukseen on sijoitettu huomattavia voima-
14091: kattavin ja tasa-arvoisin päivähoitojärjestelmä        varoja.
14092: saatiin siis lähes valmiiksi. Samalla sitä on alettu      Suomalainen kunnallinen varsin laadukas päi-
14093: purkaa yhä kiihtyvällä vauhdilla.                      vähoito on taannut lasten ja kansalaisten tasa-
14094:     Päivähoitolaki takaa tällä hetkellä subjektiivi-   arvon. Kunnallisen päivähoitojärjestelmän alas-
14095: sen oikeuden päivähoitoon tai kotihoidon tu-           ajosta on oivia esimerkkejä mm. Norjasta, missä
14096: keen kaikille alle 3-vuotiaille lapsille. Valintaoi-   kunnallisten päiväkotien määrän ja tason laske-
14097: keus piti laajentaa 1.1.1993 koskemaan kaikkia         minen on aiheuttanut jo lasten jakamisen A-B-
14098:  alle 4-vuotiaita lapsia. Oikeus päivähoitoon kai-     kansalaisiin. Kunnallisen päivähoitojärjestelmän
14099:  kille 4-6 vuotiaille lapsille on voimassa olevan      rinnalle on syntynyt harvojen oikeus, käyttäjille
14100: lain mukaan tarkoitus toteuttaa myös vuonna            kallis, yksityinen päivähoitojärjestelmä.
14101:  1995.                                                    Suomalaisissa päiväkodeissa toteutetaan
14102:     Istuva hallitus on vahvistanut nämä tavoitteet     myös 4-6-vuotiaiden lasten esiopetus. Tämän
14103:  omassa hallitusohjelmassaan. Valtioneuvosto on        esiopetuksen piirissä on kuntien tekemien supis-
14104:  kuitenkin jo syksyllä 1992 tehnyt keskuudessaan       tusten johdosta enää noin 50 % ikäluokista.
14105:  periaatepäätöksen, että päivähoitolaki yli 3-vuo-     Tämä ei ole enää eurooppalaista eikä edes poh-
14106:  tiaiden lasten osalta puretaan. Alle 4-vuotiaiden     joismaista tasoa. Päiväkotien nykyinen kapasi-
14107:  valintaoikeus on jo lykätty tulemaan voimaan          teetti pystyy tarjoamaan kaikille 4-6-vuotiaille
14108:  vasta 1.8.1995.                                       lapsille myös esiopetusmahdollisuuden, jos päi-
14109:      Kunnissa on käynnissä varsin vilkas päivä-        vähoitolakia ei pureta.
14110:  hoidon purkaminen. Sosiaali- ja terveysministe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14111:  riön joulukuussa 1992 tekemästä selvityksestä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14112:  tämä käy varsin hyvin ilmi. Samoin julkisuudes-       kunnioittavasti vakioneuvoston asianomaisen
14113:  sa on ollut tietoja päiväkotien sulkemisista ja       jäsenen vastattavakSi seuraavan kysymyksen:
14114:  päivähoidon tarjoamisesta vain tietyille ikä- ja
14115:  sosiaaliryhmiin kuuluville lapsille. Kuntien päi-               Aikooko Hallitus taata päivähoitolain
14116:  väHoidon supistamissuunnitelmat ovat aiheutta-               toteuttamisen siten, että subjektiivinen
14117:  massa tilanteen, jossa päivähoito on vainjoiden-             oikeus päivähoitopaikkaan ulotetaan
14118:  kin lasten ja perheiden oikeus. Kunnat määrätie-             alle kouluikäisiin J1.8.1995 lukien ja tur-
14119:  toisesti unohtavat, että nykyisen, jo vuodelta               vata myös esiopetuksen järjestämisen?
14120: 
14121:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
14122: 
14123:           Marjatta Stenius-Kaukonen Pirjo-Riitta Antvuori                Maija Perho-Santala
14124:           Sinikka Hurskainen        Ulla Anttila                         Kyllikki Muttilainen
14125:           Jouko Skinnari i          Anneli Taina                         Håkan Nordman
14126:           Leea Hiltunen             Virpa Puisto                         Outi Ojala
14127: 2300321
14128: 2                                       1993 vp -   KK 356
14129: 
14130: 
14131: 
14132: 
14133:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14134: 
14135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koskevilla lainmuutoksilla tulemaan voimaan
14136: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1.8.1995.
14137: olette 8 päivänä huhtikuuta 1993 päivätyn kir-          Samanaikaisesti kun valintaoikeus laajennet-
14138: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tiin koskemaan alle nelivuotiaiden lasten perhei-
14139: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Stenius-Kau-     tä, vahvistettiin myös lasten päivähoidosta anne-
14140: kosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tun lain muutos, jolla säädettiin ns. subjektiivi-
14141: n:o 356:                                            nen oikeus päivähoitopaikkaan koskemaan
14142:                                                     kaikkia alle kouluikäisiä lapsia 1.8.1995 lukien.
14143:           Aikooko Hallitus taata päivähoitolain         Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mu-
14144:        toteuttamisen siten, että subjektiivinen     kaan vuoden 1992 lopussa lasten päivähoito-
14145:        oikeus päivähoitopaikkaan ulotetaan          paikkoja oli kunnissa tarjolla lähes täysin kysyn-
14146:        alle kouluikäisiin 1.8.1995 lukien ja tur-   tää vastaavasti. Erityisesti työttömyys oli mer-
14147:        vata myös esiopetuksen järjestämisen?        kittävästi pienentänyt päivähoitopalvelujen ky-
14148:                                                     syntää. Osa kunnista arvioi kuitenkin tuolloin,
14149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että heikon kunnallistaloudellisen tilanteen
14150: vasti seuraavaa:                                    vuoksi ne joutuvat edelleen supistamaan päivä-
14151:                                                     hoitopalvelujaan. Kuntien suunnitelmien perus-
14152:    Pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuus     teella on arvioitu, että vuonna 1995 päivähoito-
14153: muodostuu kunnallisesta päivähoidosta ja lasten     oikeuden laajentuessa koskemaan kaikkia alle
14154: kotihoidon tuesta.                                  kouluikäisiä lapsia, maastamme puuttuisi noin
14155:     Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan        3 500 hoitopaikkaa. Lisäkustannuksia päivähoi-
14156: kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivä-   to-oikeuden laajeneminen aiheuttaisi tuolloin
14157: hoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai        kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa mark-
14158: valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimin-    kaa.
14159: tamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edel-           Valtioneuvosto on vuoden 1993 valtion ta-
14160: lyttää. Päivähoitoon ottamista koskevaan sosi-      lousarvion yleisperusteluissa sekä sosiaali- ja
14161: aalilautakunnan päätökseen ei kuitenkaan saa        terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitel-
14162: hakea muutosta valittamalla.                        massa vuosille 1993-1996 todennut, että päivä-
14163:     Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on      hoito-oikeuden laajennuksesta kattamaan alle
14164: vuoden 1990 alusta ollut lasten päivähoidosta       kouluikäiset vuonna 1995 on tarkoitus luopua.
14165: annetun lain ja lasten kotihoidon tukea koske-      Lähtökohtana on ollut, ettei lainsäädännöllä
14166: van lainsäädännön perusteella ehdoton eli ns.       tulisi enää asettaa kunnille uusia ehdottomia
14167: subjektiivinen valintaoikeus alle kolmivuotiai-     velvoitteita heikon kunnallistaloudellisen tilan-
14168: den lastensa hoidonjärjestämiseksijoko kunnal-      teen vuoksi. Palvelujärjestelmän laajentaminen
14169: lisessa päivähoidossa tai lasten kotihoidon tuen    ja kehittäminen on tarkoituksenmukaisempaa
14170: avulla. Myös muutoksenhaku sosiaalilautakun-        toteuttaa jo voimassa olevien säädösten pohjalta
14171: nan päätökseen on ollut mahdollista samasta         kuntien itse asettamien tavoitteiden mukaisesti.
14172: ajankohdasta lukien alle kolmivuotiaiden lasten         Hallituksen tarkoituksena on, päivähoidon ja
14173: kohdalla.                                           lasten kotihoidon tuen kehittämisen kokonaisti-
14174:     Jo vahvistetun lainsäädännön mukaan valin-      lanteen perusteella, vuoden 1994 valtion talous-
14175: taoikeuden piti laajentua koskemaan alle neli-      arvion antamisen yhteydessä päättää pienten
14176: vuotiaiden lasten vanhempia vuoden 1993 alus-       lasten hoitojärjestelmän toteutuksesta ja sen
14177: ta, mutta laajennus on siirretty väliaikaisilla     edellyttämistä tarpeellisista lainsäädännön muu-
14178: lasten päivähoitoa ja lasten kotihoidon tukea       toksista.
14179:      Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1993
14180: 
14181:                                                                        Ministeri Sirpa Pietikäinen
14182:                                            1993 vp -   KK 356                                          3
14183: 
14184: 
14185: 
14186: 
14187:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14188: 
14189:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Samtidigt som rätten att välja utsträcktes att
14190: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         gälla familjer med bam under fyra år fastställdes
14191: den 8 april 1993 tili vederbörande medlem av           även ändringen av lagen om bamdagvård soni
14192: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ste-       stadgar att den s.k. subjektiva rätten tili dag-
14193: nius-Kaukonen m.fl. undertecknade spörsmål nr          vårdsplats gäller alla bam under skolåldem räk-
14194: 356:                                                   nat fr.o.m. den 1 augusti 1995. ·
14195:            Åmnar Regeringen garantera att dag-            Enligt social- och hälsovårdsministeriets ut-
14196:         vårdslagen genomförs så att den subjek-        redningar motsvarade antalet bamdagvårdsplat-
14197:         tiva rätten tili en dagvårdsplats utsträcks    ser i kommunema i slutet av 1992 i det närmaste
14198:         att gälla bam under skolåldem fr.o.m.          efterfrågan. 1 synnerhet arbetslösheten har avse-
14199:         den 1 augusti 1995, och ämnar Regering-        värt minskat efterfrågan på dagvårdstjänster. En
14200:         en även trygga förundervisningen?              del av kommunema uppskattade emellertid vid
14201:                                                        samma tidpunkt att de p.g.a. den försvagade
14202:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kommunalekonomiska situationen ytterligare
14203: anföra följande:                                       måste skära ned sina dagvårdstjänster. På
14204:                                                        grundval av kommunala planer har man upp-
14205:    Vårdsystemet för små bam utgörs i sin helhet        skattat att det 1995, då dagvårdsrätten utsträcks
14206: av den kommunala dagvården och stödet för              att gälla alla bam under skolåldem, saknas ca
14207: hemvård av bam.                                        3 500 vårdplatser i vårt land. Merkostnadema
14208:    Enligt lagen om bamdagvård skall kommu-             för den utvidgade dagvårdsrätten skulle härvid
14209: nen sörja för att av kommunen anordnad eller           bli totalt ca 150 milj. mk.
14210: övervakad bamdagvård står tili buds i den                 Statsrådet konstaterade i den allmänna moti-
14211: omfattning eller med sådana verksamhetsformer          veringen tili statsbudgeten för 1993 samt i den
14212: som behovet därav inom kommunen förutsätter.           riksomfattande planen för social- och hälsovår-
14213: Åndring i socialnämndens beslut om tagande av          den för åren 1993-1996 att man har för avsikt
14214: bam i dagvård får dock inte sökas genom besvär.        att avstå från att år 1995 utsträcka dagvårdsrät-
14215:    Med stöd av lagen om bamdagvård och                 ten tili alla bam under skolåldem. Som utgångs-
14216: lagstiftningen som gäller stöd för hemvård av          punkt har man haft att lagstiftningen inte längre
14217: bam har föräldrar tili bam under tre år från           borde uppställa nya absoluta skyldigheter för
14218: ingången av 1990 haft en absolut, dvs. en s.k.         kommunema med anledning av det svaga kom-
14219: subjektiv, rätt att välja antingen kommunal dag-       munalekonomiska läget. Det är ändamålsenliga-
14220: vård eller stöd för hemvård av bam då det gäller       re att utvidga och utveckla servicesystemet utgå-
14221: vården av bam under tre år. Åven sökande av            ende från gällande stadganden i enlighet med
14222: ändring i socialnämndens beslut har varit möjligt      mål som kommunema själva uppställt.
14223: räknat från samma tidpunkt i fråga om bam                 Regeringen har för avsikt att, utgående från
14224: under tre år.                                          helhetssituationen för utvecklandet av dagvår-
14225:    Enligt redan fastställd lagstiftning borde rät-     den och stödet för hemvård av bam, i samband
14226: ten att välja ha utsträckts att gälla föräldrar tili   med att statsbudgeten för 1994 avlåts närmare
14227: bam under fyra år från början av 1993, men             besluta om vårdsystemet för små bam och om de
14228: detta har skjutits framåt genom temporära lag-         ändringar i lagstiftningen som härvid blir nöd-
14229: ändringar som gäller bamdagvården och stödet           vändiga.
14230: för hemvård av bam så att stadgandena träder i
14231: kraft den 1 augusti 1995.
14232:       Helsingfors den 14 juli 1993
14233: 
14234:                                                                           Minister Sirpa Pietikäinen
14235: 
14236: 
14237: 
14238: 
14239:                                                                                                        /
14240:                                                   1993 vp
14241: 
14242: 
14243: Kirjallinen kysymys 357
14244: 
14245: 
14246: 
14247: 
14248:                                     P. Leppänen: Vesistönmuutoshankkeisiin liittyvän tiedottamisen
14249:                                         tehostamisesta
14250: 
14251: 
14252:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14253: 
14254:    Oikeuskäytäntö vesiaSIOissa vesioikeustuo-           vieläpä maksuton oikeudenkäynti, jotta heidän
14255: mioistuimissa on osoittanut useita puutteita kan-       asiansa ja oikeutensa tulevat hoidetuiksi. Sitä
14256: salaisten oikeusturvassa. Tämä johtaa siihen,           vastoin vesiasioissa tiedon perillemeno on puut-
14257: että suuria taloudellisia vahinkoja kärsimässä          teellista. Siksi on ryhdyttävä kiireellisiin toimen-
14258: ovat vesialueiden ja rantojen omistajat, joiden         piteisiin vesilainsäädännössä olevien puutteiden
14259: oikeuksia sekä vesistöjen säännöstely että järjes-      poistamiseksi siten, että vesilainsäädäntöä täy-
14260: tely ja muu vesistöön rakentaminen suuresti             dennetään siten, että tiedoksianto- ja kuulemis-
14261: koskevat.                                               velvollisuusasioissa noudatetaan samansisältöi-
14262:     Erityisen suurena puutteena on ollut havaitta-      siä oikeusohjeita ja -menettelyjä kuten jo muussa
14263: vissa asianomaiselle suoritettavan tehtävän tie-        lainsäädännössä ja hallintomenettelyssä sovelle-
14264: doksiannan toimittaminen heitä koskettavissa            taan.
14265: asioissa. Kuulutuksen kiinnittämistä kunnan il-            Sopivana keinona asian edistämiseksi ja to-
14266: moitustaululle tai edes virkakielistä pikkuilmoi-       teuttamiseksi pitäisin sellaista käytäntöä, että
14267: tusta joissakin lehdissä ei voi pitää oikeana           mikäli vesiasioissa ei ole kuultu asianosaista tai
14268: tapana tavoittaa niitä henkilöitä, joiden oikeutta      toimitettu hänelle riittävän selvästi tietoa asian
14269: hakemus saattaisi koskea. Toinen ongelma on             vireilläolosta, niin sellaisella käsittelyllä ei saa
14270: tietysti asianomaispiirin rajaaminen, eli miten         olla minkäänlaista vaikutusta eikä oikeusvoimaa
14271: pitkälle vesistössä alaspäin kulloinkin ihmisiä on      tällaisen asianosaisen suhteen, vaan häntä kos-
14272: kuultava.                                               kevat päätökset olisivat mitättömiä.
14273:     Esimerkkinä heikosta tiedottamisesta on Lau-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14274: kaan kunnan hakemus Hylhänperän pohjave-                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14275: denottaman rakentamisesta sekä vesijohdon               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14276: asettamisesta eräisiin vesiin (Itä-Suomen vesi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14277:  oikeus, 3. jaosto, Kuopio Dnro 1993/84 (Hn).
14278: Tästä hakemuksesta tiedotettiin Jyväskylän                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14279: maalaiskunnan ja Laukaan kunnan ilmoitustau-                   siin, joilla puututtaisiin vesilainsäädän-
14280: luilla. Tässä tapauksessa eräille henkilöille, jotka           töön sen muuttamiseksi siten, että jokai-
14281:  katsovat hakemuksen koskevan heidän etuaan,                   sella maamme kansalaisella olisi tilaisuus
14282:  tuli tieto huhupuheena ja siksi liian myöhään.                ja laillinen oikeus asianosaisena osallis-
14283:     Siviili- ja rikosprosessissa sekä muussa hallin-           tua vesilain mukaisiin hankkeisiin tur-
14284:  tomenettelyyn kuuluvassa lainkäytössä varataan                vaamalla oikeudenomistajien tiedoksi-
14285:  kaikille asianasaisille mahdollisuus ja tilaisuus ja          saanti?
14286: 
14287:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
14288: 
14289:                                              Pekka Leppänen
14290: 
14291: 
14292: 
14293: 
14294: 2300321
14295: 2                                         1993 vp -   KK 357
14296: 
14297: 
14298: 
14299: 
14300:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14301: 
14302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sä vesioikeudet yleensä tulkitsevat tiedoksiauto-
14303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         säännöksiä rajatapauksissa asianosaisten edut
14304: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       turvaavalla tavalla. Jos menettelyssä sattuu virhe
14305: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P. Leppä-        ja päätös saavuttaa lainvoiman, asianomainen
14306: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          voi hakea muutosta ylimääräisestä muutoksen-
14307: 357:                                                  hausta hallintoasioissa annetun lain (200/66)
14308:                                                       säännösten mukaisesti.
14309:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Edellä mainittujen henkilöiden ja yhteisöjen
14310:        siin, joilla puututtaisiin vesilainsäädän-     lisäksi asianosaisen puhevalta ja siten oikeus
14311:        töön sen muuttamiseksi siten, että jokai-      muistutuksen ja valituksen tekemiseen kuuluu
14312:        sella maamme kansalaisella olisi tilaisuus     hakemusasiassa kaikille m:uillekin, joiden oikeu-
14313:        ja laillinen oikeus asianosaisena osallis-     teen tai etuun hakemus saattaa vaikuttaa. Näi-
14314:        tua vesilain mukaisiin hankkeisiin tur-        den henkilöiden osalta tiedonsaanti jää kuntien
14315:        vaamalla oikeudenomistajien tiedoksi-          ilmoitustauluilla nähtäväksi pantavan kuulutuk-
14316:        saanti?                                        sen varaan. Tieto voi käytännössä tulla myös
14317:                                                       esimerkiksi kunnan ympäristönsuojelulautakun-
14318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nan välityksellä. Lautakunnalle ja asianomaisille
14319: vasti seuraavaa:                                      valtion viranomaisille kuulutus on joka tapauk-
14320:                                                       sessa toimitettava. Kiinteistöjen yhteisten aluei-
14321:    Vesilain mukaisen lupa-asian ja muun hake-         den usein laajojen osakaskuntien osakkaat eivät
14322: musasian ratkaisulla voi olla huomattavia vaiku-      saa erikseen hakemusta tiedoksi, vaan kuulutuk-
14323: tuksia ulkopuolisten oikeuksiin ja etuihin. Tä-       sesta ilmoitetaan osakkaille yhteisesti. Silti esi-
14324: män vuoksi tiedoksiantamista koskevilla sään-         merkiksi yhdellä vesialueen osakkaana erikseen-
14325: nöksillä ja niiden soveltamisella on keskeinen        km saattaa olla asiassa itsenäinen puhevalta.
14326: merkitys oikeussuojan kannalta. Toisaalta ai-             Vesiasioiden asianosaisten joukko on usein
14327: heettoman laajaa tiedoksiantamista ei voida pi-       erittäin laaja. Hankkeet ovat hyvin monimuotoi-
14328: tää hyväksyttävänä siksikään, että hakijan on         sia ja asianosaispiirin rajaus aina tapauskoh-
14329: pääsäännön mukaan maksettava tiedoksiauto-            taista. Tämän vuoksi asiasta ei ole mahdollista
14330: jen toimittamisesta johtuvat kustannukset.            säätää yksityiskohtaisesti laissa. Toisaalta vesi-
14331:    Hakemusasian käsittelyssä on vesioikeuden          oikeudellisen luvan perusajatus on, että hanke
14332: valittavana asian laadun mukaan erilaisia me-         on lainvoimaisen luvan nojalla toteutettavissa
14333: nettelyvaihtoehtoja. Tavallisin vaihtoehto on         muiden oikeuksien estämättä. Luvan oikeusvoi-
14334: vesilain 16 luvun 6 ja 7 §:ssä tarkoitettu kuulu-     man on siten ulotuttava kaikkiin. Tämä edellyt-
14335: tusmenettely. Merkittävimmät hankkeet käsitel-        tää mahdollisimman kattavaa tiedoksiantamis-
14336: lään vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoi-       ta, mikä puolestaan on johtanut kuulutusten
14337: mituksessa.                                           käyttämiseen muiden tiedoksiautomuotojen rin-
14338:    Sekä kuulutusmenettelyssä että katselmustoi-       nalla.
14339: mituksessa käytetään julkisten kuulutusten ohel-          Muihin ympäristölakeihin verrattuna vesilain
14340: la myös erityistiedoksiantoja. Vesilain 16 luvun      tiedoksiautosäännöksiä ei voi pitää puutteel-
14341: 8 §:n nojalla on kappale vesioikeuden kuulutusta      lisina. Esimerkiksi ympäristölupamenettelylain
14342: toimitettava tiedossa olevalla postiosoitteella       (735/91) mukaisissa asioissa on ympäristölupa-
14343: niille henkilöille ja yhteisöille, joiden oikeuteen   menettelyasetuksen (772/92) 9 §:n mukaan aina
14344: tai etuun yrityksen toimeenpaneminen saattaa          annettava erikseen tieto laitoksen viereisten tai
14345: erityisesti vaikuttaa. Se, miten tällaisten henki-    vastapäätä sijaitsevien kiinteistöjen tai alueiden
14346: löiden ja yhteisöjen piiri määräytyy, riippuu         omistajille. Jollei asiasta sen vähäisen merkityk-
14347: hankkeen laadusta ja vaikutuksista. Viime kä-         sen vuoksi kuuluteta, on tieto kuitenkin annetta-
14348: dessä asia jää riippumattoman tuomioistuimen          va erikseen myös muille tiedossa oleville asian-
14349: tapauskohtaisen harkinnan varaan. Käytännös-          osaisille.
14350:                                           1993 vp -   KK 357                                         3
14351: 
14352:   Kysymyksen perusteluissa tarkoitetussa ta-          rille, kahden kunnan ympäristönsuojelulauta-
14353: pauksessa asia on vesioikeuden käsiteltävänä          kunnalle sekä kahdellekymmenelle yksityiselle
14354: kuulutusmenettelyssä. Hakemus on annettu              henkilölle tai yhteisölle. Lukuun sisältyy kuusi
14355: kuuluttamalla tiedoksi kahdessa kunnassa.             yhteisalueen osakaskuntaa ja yksi kalastuskun-
14356: Kuulutus on lähetetty tiedoksi hakijalle, vesi- ja    ta. Vesioikeudelle on tehty asiassa kahdeksan-
14357: ympäristöhallitukselle, vesi- ja ympäristöpiirille,   toista muistutusta. Asian käsittely vesioikeudes-
14358: kalastusasioita hoitavalle maaseutuelinkeinopii-      sa on kesken.
14359:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
14360:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
14361: 4                                          1993 vp -   KK 357
14362: 
14363: 
14364: 
14365: 
14366:                                       Tili Riksda_gens Herr Ta/man
14367:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           intressen. Om det inträffar ett fel i förfarandet
14368: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           och utslaget vinner laga kraft kan den berörda
14369: medlem av statsrådet för avgivande av svar             söka ändring i enlighet med stadgandena i lagen
14370: översänt av riksdagsman P. Leppänen under-             om extraordinärt ändringssökande i förvalt-
14371: tecknade spörsmål nr 357:                              ningsärenden (200/66).
14372:                                                           · Utöver de ovan nämnda personerna och sam-
14373:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          manslutningama har även alla övriga vilkas rätt
14374:        att vattenlagstiftningen skall komma att        och fördel ansökan kan inverka på talerätt i ett
14375:        ändras så att samtliga medborgare i vårt        ansökningsärende och sålunda rätt att göra en
14376:        land har en möjlighet och en laga rätt att      påminnelse och att anföra besvär. lfråga om
14377:        som part delta i företag som regleras i         dessa personer blir delfåendet beroende av den
14378:        vattenlagen genom att rättsinnehavamas          kungörelse som anslås på den kommunala an-
14379:        möjligheter att få del av en ansökan            slagstavlan. Upplysning kan i praktiken fås även
14380:        tryggas?                                        t.ex. genom förmedling av den kommunala mil-
14381:                                                        jövårdsnämnden. Kungörelsen skall i vilket fall
14382:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som helst tillställas nämnden och vederbörande
14383: anföra följande:                                       statliga myndigheter. Delägama i de ofta omfat-
14384:                                                        tande delägarlag som innehar ett flertal fastighe-
14385:     Ett utslag i ett tillståndsärende eller en annan   ters samfållda områden delges inte ansökan
14386: typ av ansökningsärende kan inverka avsevärt           särskilt utan kungörelsen meddelas delägama
14387: på en utomståendes rätt och fördel. Av denna           gemensamt. Oberoende av detta kan t.ex. en
14388: anledning är stadgandena om delgivning och             enskild delägare i ett vattenområde också inneha
14389: tillämpningen av dem av central betydelse ur en        en självständig talerätt i saken.
14390: rättsskyddssynvinkel. Å andra sidan kan en                  1 vattenmål är antalet parter ofta mycket
14391: oskäligt omfattande delgivning inte heller anses       stort. Företagen är mycket mångfacetterade och
14392: acceptabel därför att sökanden enligt huvudre-         avgränsningen av kretsen av parter bedöms all-
14393: geln skall erlägga kostnadema för delgivningen.        tid från fall tili fall. Av denna anledning är det
14394:     Vid behandlingen av ett ansökningsärende           inte möjligt att i detalj stadga om saken i lag. Å
14395: kan vattendomstolen välja olika altemativa pro-        andra sidan är grundiden med ett vattenrättsligt
14396: cedurer beroende på sakens natur. Det vanligas-        tillstånd att ett företag skall kunna genomföras
14397: te altemativet är det i 16 kap. 6 och 7 §§ vatten-     med stöd av ett tillstånd som vunnit laga kraft
14398: lagen nämnda kungörelseförfarandet. De mest            oberoende av andras rättigheter. Tillståndets
14399: betydelsefulla företagen behandlas vid en syne-        rättskraft måste sålunda utsträcka sig tili att
14400: förrättning enligt 18 kap. vattenlagen.                gälla alla. Detta förutsätter att delgivningen är så
14401:     Såväl ifråga om ett kungörelseförfarande som       omfattande som möjligt vilket för sin del har lett
14402: en syneförrättning används utöver offentlig kun-       till att kungörelse används vid sidan av de övriga
14403: görelse även enskild delgivning. Med stöd av 16        formema för delgivning.
14404: kap. 8 § vattenlagen skall ett exemplar av vatten-          Jämfört med de övriga miljölagama kan inte
14405: domstolens kungörelse under känd postadress            stadgandena om delgivning i vattenlagen anses
14406: tillställas de personer och sammanslutningar på        vara bristfälliga. T. ex. i ärenden enligt lagen
14407: vars rätt och fördel utförandet av företaget kan       om miljötillståndsförfarande (735/91) skall en-
14408: inverka särskilt. Hur kretsen av dessa personer        ligt 9 § förordningen om miljötillståndsförfaran-
14409: och sammanslutningar bestäms beror på företa-          de (772/92) ansökan alltid särskilt delges ägama
14410: gets art och verkningar. 1 sista hand blir saken       av fastigheter eller andra områden som ligger
14411: beroende av en oberoende domstols prövning i           invid eller mittemot inrättningen. Om ärendet
14412: varje enskilt fall. 1 praktiken tolkar vattendom-      inte på grund av dess ringa betydelse kungörs
14413: stolama i allmänhet stadgandena om delgivning          skall det dock särskilt delges även andra kända
14414: i gränsfall på ett sätt som tryggar partemas           parter.
14415:                                         1993 vp -   KK 357                                          5
14416: 
14417:    1 det fall som avses i motiveringama till        frågor, miljövårdsnämnden i två kommuner
14418: spörsmålet är ärendet anhängigt i ett kungörelse-   samt tjugo enskilda persoher eller sammanslut-
14419: förfarande vid vattendomstolen. Ansökan har         ningar. 1 talet ingår sex delägarlag för samfållda
14420: delgivits genom en kungörelse i två kommuner.       områden och ett fiskelag. 1 ärendet har aderton
14421: Kungörelsen har delgivits sökanden, vatten- och     P,åminnelser inlämnats till vattendomstol~n.
14422: miljöstyrelsen, vatten- och miljödistriktet, det    Arendet är alltjämt under behandling i vatten-
14423: landsbygdsnäringsdistrikt som handhar fiskeri-      domstolen.
14424:      Helsingfors den 23 juni 1993
14425: 
14426:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
14427:                                                 1993 vp
14428: 
14429: Kirjallinen kysymys 358
14430: 
14431: 
14432: 
14433: 
14434:                                    Aittoniemi: Metsiemme puunkulutuksen vähentymisestä johtuvien
14435:                                        ongelmien ratkaisemisesta
14436: 
14437: 
14438:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14439: 
14440:    Mittavien metsänhoidollisten toimenpiteiden        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14441: ansiosta ja puun käytön vähennyttyä suomalai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14442: sissa metsissä jää joka vuosi puuta varastoon
14443: noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Näin kehittyvä                    Minkälaisia pitemmän tähtäimen
14444: tilanne tulee uhkaamaan ajan myötä metsien                    suunnitelmia Hallituksella on metsiem-
14445: tilaa, jopa puuston terveydellistä kehitystä, ja on           me nykyisen vajaakäytön ja siitä johtu-
14446: suuri kansantaloudellinen tappio.                             vien metsien tilaa ja puuston terveydel-
14447:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           listä kehitystä koskevien ongelmien suh-
14448: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               teen?
14449: 
14450:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
14451: 
14452:                                             Sulo Aittoniemi
14453: 
14454: 
14455: 
14456: 
14457: 2300321
14458: 2                                         1993 vp -    KK 358
14459: 
14460: 
14461: 
14462: 
14463:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14464: 
14465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuren osuuden johdosta metsäteollisuuden ja
14466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mekaanisen puunjalostuksen laajentamisinves-
14467: olette 15 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         toinnit ovat kuitenkin ennen muuta riippuvaisia
14468: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuotteiden kysyntä- ja hintaodotuksista maail-
14469: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen         manmarkkinoilla.
14470: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 358:              Nykyisen puunjalostuskapasiteetin puitteissa
14471:                                                        metsien hakkuita voitaisiin lisätä korvaamalla
14472:          Minkälaisia pitemmän tähtäimen                ainakin osa raakapuun tuonnista kotimaasta
14473:        suunnitelmia Hallituksella on metsiemme         hankittavalla puulla. Hallitus on käynyt neuvot-
14474:        nykyisen vajaakäytön ja siitä johtuvien         teluja metsäteollisuuden ja metsänomistajajär-
14475:        metsien tilaa ja puuston terveydellistä         jestöjen kanssa ja pyrkii jatkossakin edistämään
14476:        kehitystä koskevien ongelmien suhteen?          ratkaisun löytymistä puukaupan ongelmiin.
14477:                                                            Nuorten metsien rappeutumista ehkäisevien
14478:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hoito- ja hakkuutoimenpiteiden edistämiseksi
14479: vasti seuraavaa:                                       muutettiin kuluvan vuoden alusta metsänparan-
14480:                                                        nuslakia siten, että siihen sisällytettiin uutena
14481:     Metsiemme hakkuut ovat 1970-luvun alku-            työmuotona nuoren metsän kunnostus. Maa- ja
14482: puolelta lähtien jääneet niiden kasvua pienem-         metsätalousministeriö on myös asettanut työ-
14483: miksi. Tämä seikka yhdessä etenkin 1960- ja            ryhmän selvittämään metsänparannusvarojen
14484: 1970-luvuilla toteutettujen laajamittaisten met-       lähitulevaisuuden tarvetta ja niiden alueellisen ja
14485: sänhoito-ja perusparannustöiden kanssa on joh-         työlajeittaisen kohdentamisen tarkentamistar-
14486: tanut sekä puuston kokonaismäärän että sen             vetta.
14487: kasvun huomattavaan lisääntymiseen viimeisten              Hallitus on toimenpiteillään pyrkinyt lisää-
14488: vuosikymmenten aikana. Myönteistä tässä kehi-          mään puun käyttöä energiantuotannossa. Met-
14489: tyksessä on se, että nykyiset metsävarat mahdol-       sänparannusvaroista voidaan nyt myöntää tu-
14490: listavat metsien monipuolisen hyödyntämisen eri        kea taimikonhoitotöiden ja nuoren metsän kun-
14491: käyttötarkoituksiin.                                   nostuksesta saatavan puun kasaukseenja metsä-
14492:     Pidemmällä aikavälillä kasvua selvästi pie-        kuljetukseen. Parhaillaan on menossa useita tut-
14493: nemmät hakkuut johtavat kuitenkin metsien              kimus- ja kehittämishankkeita, joissa selvitetään
14494: liialliseen tihentymiseen, ikääntymiseenja lahoa-      erityisesti metsistä saatavan pieniläpimittaisen
14495: miseen. Eri puulajeilla ja maan eri osien välillä      puun käyttömahdollisuuksia energiantuotan-
14496: on tässä suhteessa tosin huomattavia eroja             nossa.
14497: lahoamisuhan ollessa suurin eteläisimmän Suo-              Hallituksen metsäpolitiikan tavoitteena on
14498: men kuusikoissa. Lyhyellä aikavälillä on erityi-       metsien hoidon ja käytön edistäminen siten, että
14499: senä uhkana metsien kehityksen kannalta välttä-         samalla huolehditaan metsien kestävästä kehi-
14500: mättömien, mutta heikon taloudellisen tuloksen         tyksestä ja metsäluonnon monimuotoisuuden
14501: antavien harvennushakkuidenjääminen liian vä-          säilymisestä. Hallituksen tähänastiset toimenpi-
14502: häisiksi. Tällä olisi pitkäaikainen haitallinen vai-   teet vähentävät osaltaan metsien vajaakäyttöä ja
14503: kutus metsien tulevaan rakenteeseen ja niistä           siitä metsävarojen tulevalle kehitykselle aiheutu-
14504: saatavan puutavaran arvoon.                            via haittoja. Sekä kansainväliseen talouskehityk-
14505:     Metsävarojen hyödyntämisasteen kohottami-          seen että kotimaiden puumarkkinoiden toimi-
14506: nen edellyttää ensi sijassa puuta käyttävän teol-      vuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi
14507: lisuuden laajentamista, jolle hallitus talous-,        ei hallitus tällä hetkellä katso olevan riittäviä
14508: teollisuus- ja energiapolitiikanaan on pyrkinyt ja     edellytyksiä kysymyksessä tarkoitettujen pitem-
14509: pyrkii edelleen luomaan edellytyksiä. Viennin          män aikavälin suunnitelmien laatimiselle.
14510: 
14511:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1993
14512: 
14513:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
14514:                                           1993 vp -   KK 358                                            3
14515: 
14516: 
14517: 
14518: 
14519:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14520: 
14521:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de efterfrågan och de förväntade prisema på
14522: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        produktema på världsmarknaden.
14523: den 15 juni 1993 tili vederbörande medlein av             Inom ramen för den nuvarande träförädlings-
14524: statsrådet översänt foljande av riksdagsman Ait-      kapaciteten kunde skogsavverkningen ökas så
14525: toniemi undertecknade spörsmål nr 358:                att åtminstone en del av det råvirke som impor-
14526:                                                       teras ersätts med inhemskt virke. Regeringen har
14527:           Vilka långsiktiga planer har Regering-      förhandlat med skogsindustrin och skogsägaror-
14528:        en för den nuvarande ineffektiva använd-       ganisationema och försöker också i framtiden se
14529:        ningen av våra skogar och de problem           tili att man fmner en lösning på problemen inom
14530:        som tili följd av detta är förknippade med     virkeshandeln.
14531:        skogamas tillstånd och skogsbeståndets             För främjande av vård- och avverkningsmeto-
14532:        utveckling i en sund riktning?                 der som hindrar unga skogar att råka i förfall
14533:                                                       ändrades skogsforbättringslagen från ingången
14534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av innevarande år så att i lagen togs in stadgan-
14535: anföra följande:                                      den om iståndsättning av ung skog som en ny
14536:                                                       arbetsform. Jord- och skogsbruksministeriet har
14537:    Skogsavverkningen har från början av 1970-         också tillsatt en arbetsgrupp med uppdrag att
14538: talet varit mindre än tillväxten. Dettai kombina-     utreda behovet av skogsförbättringspengar inom
14539: tion med omfattande skogsvård och grundliga           den närmaste framtiden och behovet av att
14540: förbättringsarbeten särskilt under 1960- och          precisera den regionala fördelningen av pengar-
14541: 1970-talen har lett tili att både det totala skogs-   na och fördelningen av pengama enligt arbeten.
14542: beståndet och tillväxten har ökat avsevärt under          Regeringen har strävat efter att med sina
14543: de senaste årtiondena. Det positiva med denna         åtgärder öka användningen av trä i energipro-
14544: utveckling är att de nuvarande skogstillgångama       duktionen. Av skogsförbättringspengar kan nu
14545: skapar möjligheter for ett mångsidigt utnyttjan-      beviljas stöd för plantbeståndsvård och för hop-
14546: de av skogama för olika ändamål.                      dragning och skogstransport av virke som fås vid
14547:    På lång sikt leder en awerkning som är             iståndsättning av ung skog. Som bäst pågår flera
14548: betydligt mindre än tillväxten tili att skogama       forsknings- och utvecklingsprojekt där man sär-
14549: blir för täta, gamla och rötskadade. Skillnadema      skilt utreder möjlighetema att använda virke av
14550: mellan olika trädarter och landets olika delar är     klenare dimension från skogama i energipro-
14551: dock stora. Risken för rötskador är störst i          duktionen.
14552: granskogama i sydligaste Finland. På kort sikt            Målet för regeringens skogspolitik är att
14553: är det största hotet att gallringama, som är          främja skötseln och användningen av skogama
14554: nödvändiga för skogamas utveckling, men som           så att man samtidigt beaktar en hållbar utveck-
14555: ger ett dåligt ekonomiskt resultat, är för få.        ling i fråga om skogama och att skogsnaturens
14556: Detta har en långtgående negativ effekt på            variationsrikedom bevaras. De åtgärder som
14557:  skogamas framtida struktur och värdet av det         regeringen hittills har vidtagit minskar för sin del
14558: virke som skogama ger.                                en ineffektiv användning av skogama och de
14559:     Höjandet av nyttograden för skogstillgångar-      olägenheter som detta innebär för den komman-
14560: na förutsätter att den industri som använder          de utvecklingen när det gäller skogstillgångama.
14561: främst trä utvidgas. Regeringen har strävat efter     På grund av de osäkerhetsfaktorer som är för-
14562:  och strävar fortfarande efter att med sin ekono-     knippade med både den intemationella ekono-
14563: miska politik samt industri- och energipolitik        miska utvecklingen och den inhemska virkes-
14564:  ~kapa förutsättningar för detta. På grund av den     marknadens funktionsduglighet anser regering-
14565:  stora exportandelen är investeringama för ökan-      en att det för närvarande inte finns tillräckliga
14566:  de av skogsindustrin och den maskinella träför-      forutsättningar att göra upp sådana planer på
14567:  ädlingen framför allt beroende av den förvänta-      lång sikt som avses i spörsmålet.
14568:      Helsingfors den 22 juli 1993
14569: 
14570:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
14571:                                               1993 vp
14572: 
14573: Kirjallinen kysymys 359
14574: 
14575: 
14576: 
14577: 
14578:                                   Rajamäki ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön opetuksen
14579:                                       turvaamisesta
14580: 
14581: 
14582:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14583: 
14584:    Opetushallituksen työryhmässä on selvitelty      väliaikaisjärjestelyjä paikallisella tasolla. Tavoit-
14585: sosiaalialan ja terveydenhuollon ammatillisen       teena luonnollisesti olisi koulutuksen hyvä jär-
14586: koulutuksen käytännön opetuksen kustannuk-          jestely.
14587: sia, mutta työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen        Opetusministeriö on ilmoittanut valtion vuo-
14588: yhteisestä mallisopimuksesta. Merkittävin eri-      den 1994 talousarviossa pyrkivänsä käytännön
14589: mielisyys oli oppilaitoksen kunnalle maksamasta     opetuksen kustannusten osalta uusiin järjestelyi-
14590: korvauksesta käytännön opetuksen järjestämi-        hin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
14591: sestä. Aikaisempien sopimusten mukaan se on         kanssa.
14592: ollut noin 40 mk/opiskelija ja opetuspäivä. Kun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14593: nat ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14594: vaativat, että opetushallinnon tulee korvata käy-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14595: tännön opetuksen järjestäminen kunnille ja kun-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14596: tainliitoille täyden korvauksen periaatteella.
14597: Opetuspaikkojen järjestäminen on vaarassa vä-                  Miten sosiaali- ja terveydenhuollon
14598: hentyä.                                                     käytännön opetuksen rahoitus järjeste-
14599:    Kesken budjettivuoden tuskin pystytään uu-               tään vuonna 1994 käytännön opetus-
14600: siin rahoitusjärjestelyihin, ja opetusministeriö            paikkojen turvaamiseksi oppilaille?
14601: suosittelee oppilaitoksille tätä vuotta koskevia
14602: 
14603:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
14604: 
14605:                     Kari Rajamäki                            Mats Nyby
14606: 
14607: 
14608: 
14609: 
14610: 2300321
14611: 2                                          1993 vp -    KK 359
14612: 
14613: 
14614: 
14615: 
14616:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14617: 
14618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuksena on pyrkiä yhteistyössä sosiaali- ja ter-
14619: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           veysministeriön kanssa sellaisiin järjestelyihin,
14620: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         joilla sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön
14621: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-         opiskelusta asianomaisissa sosiaali- ja tervey-
14622: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           denhuollon laitoksissa aiheutuvat kustannukset,
14623: n:o 359:                                                esimerkiksi palkkauskustannukset, jotka on
14624:                                                         luonteensa puolesta katsottava koulutuksesta
14625:            Miten sosiaali- ja terveydenhuollon          aiheutuviksi opetustoimen kustannuksiksi, ra-
14626:         käytännön opetuksen rahoitus järjeste-          hoitettaisiin valtionrahoituksen osalta täysimää-
14627:         tään vuonna 1994 käytännön opetus-              räisesti opetusministeriön pääluokasta.
14628:         paikkojen turvaamiseksi oppilaille?                 Tästä syystä sosiaali- ja terveydenhuollon val-
14629:                                                         tionosuuspohjaa tulisi leikata näiden kustannus-
14630:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ten osalta ja vastaavat määrärahat siirtää sosiaa-
14631: vasti seuraavaa:                                        li- ja terveysministeriön pääluokasta opetusmi-
14632:    Sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön ope-         nisteriön pääluokkaan ja osoittaa ne valtion
14633: tuksen turvaamiseksi vuonna 1993 opetusminis-           oppilaitosten toimintamenoihin sekä kunnallis-
14634: teriö on suositellut, että sosiaalialan ja tervey-      ten ja yksityisten oppilaitosten valtionosuusme-
14635: denhuoltoalan koulutusta järjestävien oppilai-          noihin, jolloin niiden yksikköhintoja vastaavasti
14636: tosten tulisi paikallisella tasolla pyrkiä asian-       voitaisiin nostaa. Edellä mainittujen järjestelyi-
14637: omaisten laitosten kanssa kuluvaa vuotta koske-         den toteuduttua oppilaitokset maksaisivat so-
14638: viin järjestelyihin siten, että jatkettaisiin mahdol-   siaali- ja terveydenhuollon laitoksille niiden hen-
14639: lisuuksien mukaan aikaisemmin noudatettua               kilöstön suorittamasta käytännön opetuksen oh-
14640: käytäntöä tai muulla paikallisesti sovitulla taval-     jauksesta, ruokailusta ja suojavaatetuksesta ai-
14641: la turvattaisiin koulutuksen häiriötön järjestämi-       heutuvat kustannukset siten kuin osapuolet pai-
14642: nen.                                                    kallisella tasolla asiasta sopivat.
14643:     Vuoden 1994 osalta opetusministeriön tarkoi-            Asia on parhaillaan valmisteltavana.
14644: 
14645:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1993
14646: 
14647:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
14648:                                            1993 vp -   KK 359                                          3
14649: 
14650: 
14651: 
14652: 
14653:                                       Tili Riksdagens He~r Talman
14654: 
14655:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vårdsministeriet om att kostnadema för den
14656: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           praktiska undervisningen vid respektive social-
14657: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och hälsovårdsinrättningar, exempelvis löne-
14658: dagsman Kari Rajamäki m.fl undertecknade               kostnadema, som tili sin karaktär måste hänfö-
14659: spörsmål nr 359:                                       ras tili undervisningsväsendets kostnader för
14660:                                                        utbildningen, helt finansieras med medel från
14661:           Hur skall finansieringen av den prak-        undervisningsministeriets huvudtitel när det gäl-
14662:        tiska undervisningen inom social- och           ler den statliga finansieringen.
14663:        hälsovården ordnas 1994 för att elevema            Därför borde statsandelen för social- och
14664:        skall kunna garanteras praktisk under-          hälsovården beskäras i fråga om dessa kostnader
14665:        visning?                                        och motsvarande anslag överföras från social-
14666:                                                        och hälsovårdsministeriets huvudtitel tili under-
14667:   Sam svar på spörsmålet fär jag vördsamt              visningsministeriets. Vidare borde anslagen an-
14668: anföra följande:                                       vändas tili de statliga läroanstaltemas driftsut-
14669:                                                        gifter och tili de kommunala och privata läroan-
14670:     I syfte att säkerställa den praktiska undervis-    staltemas statsandelsutgifter, varvid deras priser
14671: ningen inom social- och hälsovården 1993. har          per enhet kan höjas i motsvarande grad. Om de
14672: undervisningsministeriet rekommenderat att de          beskrivna arrangemangen går igenom, betalar
14673: läroanstalter som ordnar socia1- och hälsovårds-       läroanstaltema social- och hälsovårdsinrättning-
14674: utbildning lokalt försöker komma överens med           ama för den handledning som deras personai ger
14675: behöriga inrättningar om att tidigare praxis           vid den praktiska undervisningen samt för kost-
14676: bibehålls i år elier att de på annat sätt lokalt ser   nadema för måltider och skyddskläder på det
14677: till att utbildningen får fortgå ostört.               sätt som partema lokalt avtalar.
14678:     För 1994 har undervisningsministeriet för av-         Ärendet bereds som bäst.
14679: sikt att komma överens med social- och hälso-
14680: 
14681:      Helsingfors den 8 juli 1993
14682: 
14683:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
14684:                                                1993 vp
14685: 
14686: Kirjallinen kysymys 360
14687: 
14688: 
14689: 
14690: 
14691:                                   Seppänen: Suomen Venäjällä toimivissa suurlähetystöissä nouda-
14692:                                      tettavasta viisumien myöntämiskäytännöstä
14693: 
14694: 
14695:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14696: 
14697:    Suomalaisten liikemiesten raportoinoin mu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14698: kaan venäläisten liikemiesten on lähes mahdo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14699: tonta saada Suomen viisumia Moskovan suurlä-
14700: hetystöstä normaaliteitse. Sen sijaan 120 dollarin             Tietääkö Hallitus, myönnetäänkö
14701: maksua vastaan sen pystyvät järjestämään kol-               Suomen Venäjällä toimivissa suurlähe-
14702: messa päivässä kenelle tahansa lähetystön ulko-             tystöissä viisumeja ns. itämafian edusta-
14703: puolella toimivat venäläiset viisuminjärjestäjät            jien välityksellä, ja jos myönnetään, mitä
14704:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          Hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaami-
14705: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             seksi?
14706: 
14707:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
14708: 
14709:                                            Esko Seppänen
14710: 
14711: 
14712: 
14713: 
14714:  2300321
14715: 2                                         1993 vp -   KK 360
14716: 
14717: 
14718: 
14719: 
14720:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14721: 
14722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        virastolle edelleen pääsääntöisesti eri ministeri-
14723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         öiden ja erilaisten virallisluonteisten organisaa-
14724: olette 15 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        tioiden kautta. Näissä hakemukset saattavat
14725: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      matkan kiireellisyydestä riippuen viipyä pitkäh-
14726: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen kir-      könkin ajan ennen kuin ne toimitetaan Suomen
14727: jallisen kysymyksen n:o 360:                          edustustoon. Ministeriöt ja organisaatiot, poik-
14728:                                                       keuksena tiedeakatemia, perivät aivan kuten
14729:           Tietääkö Hallitus, myönnetäänkö             matkatoimistotkin, asiakkaalta palvelumaksun
14730:        Suomen Venäjällä toimivissa suurlähe-          viisumiasian hoitamisesta tämän puolesta. Mak-
14731:        tystöissä viisumeja ns. itämafian edusta-      sun suuruus vaihtelee eri ministeriöissä ja orga-
14732:        jien välityksellä, ja jos myönnetään, mitä     nisaatioissa.
14733:        Hallitus aikoo tehdä tilanteen korjaami-          Moskovaan akkreditoidut suomalaiset liike-
14734:        seksi?                                         yritykset asioivat päivittäin liikekumppaniensa
14735:                                                       viisumiasioissa suurlähetystön kanssa. Näiden
14736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osalta pyritään noudattamaan samaa seitsemän
14737: vasti seuraavaa:                                      vuorokauden käsittelyaikataulua. Suurlähetys-
14738:                                                       tössä on lisäksi erillinen palvelunumero suoma-
14739:    Suomen edustustoissa Venäjällä liikemiesten        laisyritysten viisumitiedusteluja varten.
14740: viisumihakemukset pyritään käsittelemään no-             Yksittäiset liikemiehet voivat hakea viisumia
14741: peutetussa järjestyksessä, mikä tarkoittaa sitä,      myös ilman ministeriöiden tai organisaatioiden
14742: että vastaus annetaan mahdollisuuksien mukaan         myötävaikutusta. Näin menetellään kuitenkin
14743: seitsemän (7) vuorokauden sisällä siitä, kun          suhteellisen harvoin, koska hakija joutuisi täl-
14744: viisumihakemus on tullut edustustoon. Kiireelli-      löin jonottamaan vuoroaan viisumijonossa.
14745: sissä tapauksissa viisumin voi saada nopeam-             Kymmenilletuhansille liikemiehille myönne-
14746: minkin, mikäli työtilanne sen suinkin sallii.         tään joka vuosi Suomen Venäjän edustustoissa
14747:    Perintönä entisen Neuvostoliiton ajoilta säilyi    viisumeita. Jos kaikki tai edes huomattava osa
14748: Venäjällä pitkään määräys, jonka mukaan ulko-         heistä hoitaisi itse viisumin hakemisen, olisi jono
14749: maille matkustavan oli saatava erityinen maasta-      varsin pitkä. Palvelun nopeuttamiseksi edustus-
14750: lähtölupa. Lähtölupapakko poistui vasta passi-        tot ovat rohkaisseet liikemiehiä käyttämään luo-
14751: uudistuksen seurauksena kuluvan vuoden ke-            tettavia organisaatioita. Tällöin hakemukset tu-
14752: väällä. Viisumiasiat oli perinteisesti hoidettu en-   levat keskitetysti, ja kunkin organisaation toi-
14753: tisen Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän eri         mittama hakemusnippu voidaan käsitellä kerral-
14754: viranomaisten tai virallisluonteisten organisaa-      la ja joutuisasti.
14755: tioiden kautta. Vanha perinne ei suinkaan kat-           Korostan, että edustustot ovat yhteistoimin-
14756: kennut maastalähtölupakäytännön poistumi-             nassa luotettaviksi ja hyvämaineisiksi katso-
14757: seen.                                                 miensa organisaatioiden kanssa, joiden valinnas-
14758:    Liikemiesten samoin kuin tieteen, taiteen,         sa se käyttää hyväksi Venäjän ulkoministeriön
14759: kulttuurin jne. edustajien viisumihakemukset          suosituksia.
14760: tulevat suurlähetystölle ja Pietarin pääkonsulin-
14761: 
14762:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1993
14763: 
14764:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
14765:                                         1993 vp -   KK 360                                           3
14766: 
14767: 
14768: 
14769: 
14770:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
14771: 
14772:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ambassaden och generalkonsulatet i S:t Peters-
14773: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      burg via olika ministerier och organisationer av
14774: den 15 juni 1993 till vederbörande medlem av        officiell natur. Ansökningaroa kan ibland dröja
14775: statsrådet översänt följande av riksdagsman         hos ministerieroa och organisationeroa ganska
14776: Seppänen undertecknade spörsmål nr 360:             länge, beroende på hur brådskande resan är,
14777:                                                     innan de lämnas över till den finska beskickning-
14778:           Känner Regeringen till om det vid         en. Ministerieroa och organisationeroa, med
14779:        Finlands ambassader i Ryssland beviljas      undantag av konstakademin liksom resebyråer-
14780:        visum som förmedlas av ombud för den         na, uppbär en serviceavgift av kunden för att
14781:        s.k. östmaffian, och om detta är fallet,     sköta visumärendet. Summan varierar i de olika
14782:        vilka åtgärder har Regeringen för avsikt     ministerieroa och organisationeroa.
14783:        att vidta för att avhjälpa situationen?         De i Moskva ackrediterade fmska affårsföre-
14784:                                                     tagen står i daglig kontakt med ambassaden då
14785:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       de sköter visumärenden för sina affårspartners. I
14786: anföra följande:                                    fråga om dessa försöker personalen också följa
14787:                                                     handläggningstiden om sju dygn. Vid ambassa-
14788:    Yid de finska beskickningaroa i Ryssland         den finns dessutom ett särskilt servicenummer
14789: försöker man behandla affårsmännens visuman-        för visumförfrågningar från de finska företagen.
14790: sökningar i skyndsam takt, vilket innebär att          Enskilda affärsmän kan också ansöka om
14791: svaret, om möjligt, lämnas inom sju (7) dygn        visum direkt, utan medverkan av ministerier
14792: räknat från det att ansökan inkommit till be-       eller organisationer, men detta förfarande kom-
14793: skickningen. I brådskande fall kan man få visum     mer relativt sällan i fråga eftersom den sökande
14794: ännu snabbare, om det bara är möjligt med           i sådana fall blir tvungen att vänta på sin tur i
14795: hänsyn till arbetsläget.                            visumkön.
14796:    Som ett arv från det foroa Sovjetunionens tid       Tiotusentals affårsmän beviljas årligen visum
14797: bibehölls länge i Ryssland en bestämmelse om        vid de finska beskickningaroa i Ryssland. Om
14798: att de som reser utomlarids måste ha ett särskilt   samtliga eller t.o.m. bara en del av dessa själva
14799: utresetillstånd. Kravet på utresetillstånd slopa-   skulle sköta sin visumansökan skulle kön vara
14800: des först i samband med passreformen i våras.       synnerligen lång. För att göra servicen snabbare
14801: Traditionellt har visumärenden i det foroa Sov-     har beskickningaroa uppmanat affärsmännen
14802: jetunionen liksom i det nuvarande Ryssland          att vända sig till pålitliga organisationer. Härvid
14803: skötts via olika myndigheter eller organisationer   koncentreras ansökningaroa och de olika orga-
14804: av officiell natur. Den gamla traditioneo bröts     nisationeroas ansökningar kan behandlas
14805: ingaluoda då systemet med utresetillstånd slopa-    snabbt och på en gång.
14806: des.                                                   Jag vill understryka att beskickningaroa sam-
14807:    Visumansökningar som gäller affårsmän, lik-      arbetar med pålitliga organisationer med gott
14808: som också representanter för vetenskap, konst,      anseende som väljs ut med beaktande av rekom-
14809: kultur osv., inkommer fortfarande i regel till      mendationer från utrikesministeriet i Ryssland.
14810:      Helsingfors den15 juli 1993
14811: 
14812:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
14813:                                                  1993 vp
14814: 
14815: Kirjallinen kysymys 361
14816: 
14817: 
14818: 
14819: 
14820:                                     Vehkaoja ym.: Vammaisten tarvitsemien telepalvelujen turvaami-
14821:                                        sesta
14822: 
14823: 
14824:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14825: 
14826:     Tele on valtion liikelaitos. Tarkoitus on yh-      taan ensimmäisenä. Ei ole myöskään mahdollis-
14827: tiöittää se samoin kuin postikin ensi vuoden           ta, että vammaisilta kannettaisiin erityispalve-
14828: alussa. Yhtiöittäminen tulisi merkitsemään edus-       luista täyden katteen edellyttämä maksu. Ei voi
14829: kunnan kontrollin katoamista näistä merkittä-          olla vammaisten perusoikeuksien toteuttamisen
14830: vistä peruspalveluista.                                kannalta oikein, että erityispalvelujen, joita mm.
14831:     Kuulo- ja puhevammaisten sekä myös vam-            tekstipuhelinpalvelu on, rahoitettaisiin muualta
14832: maisten ja muiden henkilöiden välisessä yhtey-         kuin valtion varoista.
14833: denpidossa tekstipuhelinpalveluilla ja puhelui-           Vammaispalvelulaissa tähdennetään vam-
14834: den välityspalvelulla on tärkeä merkitys. Kuulo-       maisten oikeuksia tasavertaiseen elämään. Suo-
14835: vammaisia on Suomessa 300 000. Heistä on               malainen laki on kansainvälisessä katsannossa
14836: syntymäkuuroja noin 5 000, myöhemmin kuu-              upea ja edistyksellinen. Lain kirjain ja henki on
14837: routuneita 3 000, myös näkövammaisia 40 000 ja         saatava eläväksi elämäksi. Vammaisten asioiden
14838: osa kuurosokeita.                                      asianmukaisesta hoidosta on tullut jo suomalai-
14839:     Kaksikielistä tekstipuhelinpalvelua koko val-      sen yhteiskunnan perusarvo. Tämän johdosta
14840: takunnan alueella hoitaa Telen tieto- ja välitys-      pitäisi olla itsestään selvää, että myös telepalve-
14841: palveluiden Vaasan yksikkö. Puheluja välitetään        lujen osalta vammaisten välttämättömät tarpeet
14842: vuosittain noin 120 000. Välitystehtävät työllis-      otetaan huomioon ja heidän tarvitsemiaan pal-
14843: tävät periodityössä 15 henkilöä. Tekstipuhelin-        veluja kehitetään.
14844: palvelu on vahvasti tappiollista toimintaa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14845: Vuonna 1992 tappio oli 2 milj. mk.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14846:     Vammaistentekstipuhelin-ja välityspalveluil-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14847: la on jo nyt huutava laajentamistarve. Myös            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14848: laitteisto kaipaisi pikaisesti uudistamista. Tele ei
14849: saadun tiedon mukaan ole halukas huolehti-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14850:  maan vammaisten tappiollisista palveluista, saa-             ryhtyä turvatakseen vammaisten telepal-
14851:  tikka valmis niitä laajentamaan, jos siitä tulee             velut ja niiden kehittämisen tulevaisuu-
14852:  osakeyhtiö. Tappiolliset toiminnat näet karsi-               dessa?
14853:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1993
14854: 
14855:           Marjatta Vehkaoja        Ulla Anttila                        Kyllikki Muttilainen
14856:                     Pekka Leppänen                              Jarmo Wahlström
14857: 
14858: 
14859: 
14860: 
14861: 2300321
14862: 2                                          1993 vp -   KK 361
14863: 
14864: 
14865: 
14866: 
14867:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14868: 
14869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Posti- ja telelaitoksella ei ole lakiin perustuvaa
14870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          velvollisuutta jatkaa palvelun ylläpitämistä.
14871: olette 15 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         Tekstipuhelinpalvelu ei ole edes teletoimintaa,
14872: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       joka edellyttäisi toimilupaa. Saman palvelun voi
14873: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vehkaojan           perustaa ja sitä voi ylläpitää kuka tahansa.
14874: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Tekstipuhelinpalvelun tarjonta kustannuksia
14875: 361:                                                   vastaavilla hinnoilla ei ole vammaistenkaan kan-
14876:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nalta toivottavaa. Jos palvelun hinta halutaan
14877:         ryhtyä turvatakseen vammaisten telepal-        pitää kustannuksia alemmalla tasolla, tarjontaa
14878:         velut ja niiden kehittämisen tulevaisuu-       on joko tuettava julkisin varoin tai sitä on
14879:         dessa?                                         subventoitava palvelun tarjontaan velvollisen
14880:                                                        muilla tuotoilla.
14881:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Valtiontalouden tilan vuoksi toiminnan suora
14882: vasti seuraavaa:                                       tukeminen julkisin varoin on vaikeata. Teletoi-
14883:                                                        minnan ankaran kilpailutilanteen vuoksi olisi
14884:    Tällä hetkellä Posti- ja telelaitos tarjoaa teks-   puolestaan kohtuutonta, jos julkisen vallan vaa-
14885: tipuhelinpalvelua kuulo- ja puhevammaisille.           timuksesta Posti- ja telelaitos joutuisi yksin kan-
14886: Toiminnan tulos vuonna 1992 oli 2,7 miljoonaa          tamaan palvelun alihinnoitelun kustannukset.
14887: markkaa tappiollinen. Posti- ja telelaitos perii       Sinänsä hyödyllisen palveluvelvoitteen sälyttä-
14888: käyttäjäitä maksun vain teleyhteydestä, ei sen         minen Posti- ja telelaitokselle takaisi kyllä palve-
14889: sijaan muista kustannuksista, jotka syntyvät           lujen saannin jatkossakin, mutta aiheuttaisi uu-
14890: muun muassa palvelun huomattavista henkilös-           den ongelman häiritsemällä teletoiminnan kil-
14891: tökuluista. Posti- ja telelaitos on ilmoittanut,       pailua. Sillä taas saattaisi olla omat haitalliset
14892: ettei se jatka palvelua, jos se ei saa korvausta       vaikutuksensa Posti- ja telelaitoksen yleiseen
14893: ylimääräisistä kuluistaan.                             palvelutarjontaan.
14894:    Tekstipuhelinpalvelu on monille vammaisryh-            Edellä olevan perusteella ongelmaan on löy-
14895: mille tärkeä viestintäpalvelu. Se on monelle vam-      dettävä ratkaisu, joka turvaa tekstipuhelinpalve-
14896: maiselle jopa ainoa televiestintämahdollisuus.         lun jatkumisen ja kehittymisen, mutta ei saata
14897: Posti- ja telelaitos ei kustannussyistä ole huoleh-    kilpailutilannetta epätasapainoon. Liikennemi-
14898: tinut siitä parhaalla mahdollisella tavalla, mitä      nisteriö aikoo vielä kuluvan vuoden aikana sel-
14899: osoittaa se, että vain kolmasosa puheluista me-        vittää vaihtoehdot, jotka täyttävät nämä vaati-
14900: nee perille. Yhteiskuntapoliittisesti on tärkeätä      mukset. Selvityksen lähtökohtana on, että teks-
14901: jatkossakin ylläpitää tekstipuhelinpalvelua ja         tipuhelinpalvelun tasoa voidaan nostaa nykyi-
14902: kehittää sitä siten, että se nykyistä paremmin         sestään.
14903: palvelee käyttäjien viestintätarpeita.
14904:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1993
14905: 
14906:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
14907:                                           1993 vp -   KK 361                                            3
14908: 
14909: 
14910: 
14911: 
14912:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
14913: 
14914:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skyldighet att fortsätta att tillhandahålla denna
14915: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        service. Texttelefonservice är inte ens sådan tele-
14916: den 15 juni 1993 tili vederbörande medlem av          verksamhet som kräver koncession. Samma ser-
14917: statsrådet översänt följande av riksdagsman           vice kan etableras och upprätthållas av vem som
14918: Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmål nr 361:         helst.
14919:                                                          Att erbjuda texttelefonservice tili ett pris som
14920:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        motsvarar kostnaderna är inte önskvärt ens med
14921:        ta för att trygga teleservicen för de handi-   tanke på de handikappade. Om man vill hålla
14922:        kappade och utveckla den i framtiden?          priset på servicen på en lägre nivå än kostnader-
14923:                                                       na måste utbudet stödjas med allmänna medel
14924:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         eller subventioneras med den utbudsskyldiges
14925: anföra följande:                                      andra intäkter.
14926:                                                          På grund av statens ekonomiska ställning är
14927:     För tillfållet erbjuder Post- och televerket      det direkta stödjandet av verksamheten med
14928: hörsel- och talskadade texttelefonservice. Verk-      allmänna medel svårt. Med tanke på det hårda
14929: samhetsresultatet år 1992 visade 2, 7 miljoner        konkurrensläget inom televerksamheten vore det
14930: marks förlust. Post- och televerket uppbär avgift     för sin del oskäligt om den offentliga makten
14931: av användaren endast för teleförbindelse, men         krävde att Post- och televerket ensamt ansvarade
14932: inte för andra kostnader som uppkommer bl.a.          för de för lågt prissatta servicekostnaderna. Att
14933: genom de betydande personalomkostnaderna              helasta Post- och televerket med en i och för sig
14934: för servicen. Post- och televerket har meddelat       nyttig serviceförpliktelse skulle visserligen garan-
14935: att det inte kommer att fortsätta med servicen        tera serviceutbudet också i framtiden men skulle
14936: om det inte får ersättning får sina extra utgifter.   förorsaka nya problem genom att störa konkur-
14937:     Texttelefonservice är en viktig form av kom-      rensen inom televerksamheten. Detta kunde åter
14938: munikationsservice för många handikappgrup-           inverka skadligt på Post- och televerkets allmän-
14939: per. För mången handikappad är den t.o.m. den         na serviceutbud.
14940: enda möjligheten tili telekommunikation. Av              På basen av det ovan sagda måste man hitta
14941: kostnadsskäl har Post- och televerket inte skött      en sådan lösning på problemet som garanterar att
14942: servicen på bästa möjliga sätt, vilket framgår av     texttelefonservicen kan upprätthållas och ut-
14943: att endast en tredjedel av samtalen når fram. Ur      vecklas, men som inte driver konkurrensen i
14944: samhällspolitisk synvinkel är det viktigt att ock-    obalans. Trafikministeriet ämnar ännu under det
14945: så i framtiden upprätthålla texttelefonservice och    pågående året reda ut de alternativ som fyller
14946: utveckla den på ett sådant sätt att den bättre        dessa krav. 1 utredningen utgår man ifrån att
14947: tillgodoser användarnas kommunikationsbehov.          nivån på textelefonservicen kan höjas från den
14948:     Enligt lagen har Post- och televerket inte        nuvarande.
14949: 
14950:      Helsingfors den 2 juli 1993
14951: 
14952:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
14953:                                                 1993 vp
14954: 
14955: Kirjallinen kysymys 362
14956: 
14957: 
14958: 
14959: 
14960:                                    Kohijoki: Kantatien 42 peruskorjaamisesta Euran ja Raijalan
14961:                                       välisellä tieosuudella
14962: 
14963: 
14964:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14965: 
14966:     Luokitukseltaan valtatieksi muutettava ny-        päästäisiin täysimääräisesti hyödyntämään
14967: kyinen kantatie 42 Raijalan risteyksen (Huittisis-    myös sitä panostusta, mikä jo on suunnattu
14968: sa) ja Rauman välillä kuuluu valtakunnallisen ja      kyseisen päätien peruskorjaukseen ja ajoradan
14969: alueellisen merkityksensä perusteella maamme          levittämiseen tieosalla Rauma-Eura, mikä mer-
14970: päätieverkkoon erittäin tärkeänä tieyhteytenä.        kitsee yli puolta koko tieosuuden pituudesta.
14971: Erityisesti ulkomaankaupan vienti- ja tuontikul-         Erityisesti myös liikenneturvallisuusnäkökoh-
14972: jetukset Rauman-Huittisten-Pirkanmaan ja              tien kannalta arvioituna koko kyseisen päätie-
14973: Keski-Suomen välillä ovat pysyvästi lisääntyneet      osuuden peruskorjaus ja ajoradan levittäminen
14974: voimakkaasti erityisesti metsäteollisuuden tuot-      tulisi toteuttaa viipymättä. Investointina se pal-
14975: teiden ja raaka-ainekuljetusten osalta.               velisi vientiteollisuuttamme, ja samalla voitaisiin
14976:     Kysymyksessä olevan päätien ajoradan leveys       edes vähäisessä määrin helpottaa Satakunnassa
14977: on jo alun perin ollut alimitoitettu. Muutama         vallitsevaa erittäin vaikeata työllisyystilannetta.
14978: vuosi sitten aloitetun peruskorjauksen yhteydes-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14979:  sä on tämän tien ajorataa levitetty Valtatieluoki-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14980: tusta vastaavaksi tieosalla Rauma-Eura. Mut-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14981: ta tieosalla Eura-Raijalan risteys (valtatie 2:n      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14982:  risteys Huittisissa) tien perusk01jaus ja ajoradan
14983:  levittäminen on toteuttamatta. Tuskin löytyy                   Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen
14984:  maastamme toista niin suuria ja raskaita liiken-            perusteluosassa esitetyt näkökohdat
14985:  nemääriä palvelevaa heikkoa ja peräti kapeaa                huomioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toi-
14986:  päätieosuutta kuin tämä tieosuus on. Sen perus-             menpiteisiin, jotta kantatien 42 peruskor-
14987:  korjaus nyt olisi kuljetustaloudellisesti ja myös           jaus ja ajoradan levittäminen toteutettai-
14988:  kansantaloudellisesti välttämätöntä. Silloin                siin viipymättä tieosalla Eura-Raijala?
14989: 
14990:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
14991: 
14992:                                            Maunu Kohijoki
14993: 
14994: 
14995: 
14996: 
14997: 2300321
14998: 2                                       1993 vp -   KK 362
14999: 
15000: 
15001: 
15002: 
15003:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15004: 
15005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      osuudella tien liikennemäärä on 2 700 autoa!vrk
15006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja Raijalan puoleisella osuudella noin 2 000 au-
15007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toa/vrk.
15008: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu             Valtatieksi luokitellun tien tavoiteleveys on
15009: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       10,5 metriä, kun liikennemäärä ylittää 3 000
15010: n:o 362:                                            autoa/vrk. On ennustettavissa, että Euran ja
15011:                                                     Raijalan välisen tien keskimääräinen liikenne
15012:           Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen        tulee aikanaan edellyttämään edellä mainittua
15013:        perusteluosassa esitetyt näkökohdat          10,5 metrin leveyttä.
15014:        huomioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toi-        Tiedossa ja käytettävissä olevat tiemäärära-
15015:        menpiteisiin, jotta kantatien 42 peruskor-   hat huomioon ottaen tien leventämistä vähälii-
15016:        jaus ja ajoradan levittäminen toteutettai-   kenteisimmältä osuudelta ei ole pidetty mahdol-
15017:        siin viipymättä tieosalla Eura-Raijala?      lisena, eikä parantamissuunnitelmiakaan ole sen
15018:                                                     vuoksi laadittu. Voidaan kuitenkin arvioida, että
15019:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tien parantamiskustannukset olisivat yhteensä
15020: vasti seuraavaa:                                    noin 40 milj. mk.
15021:                                                        Nykyisten rahoitusnäkymien ja liikenne-en-
15022:   Kantatie 42 on leventämättä ja rakenteeltaan      nusteiden perusteella tien leventäminen tulee
15023: parantamatta tieosalla Eura-Raijala yhteensä        ajankohtaiseksi vasta 1990-luvun lopulla.
15024: 21 kilometrin pituudelta. Euran puoleisella
15025: 
15026:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1993
15027: 
15028:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
15029:                                        1993 vp -   KK 362                                          3
15030: 
15031: 
15032: 
15033: 
15034:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
15035: 
15036:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bättrats på en sträcka av sammanlagt 21 kilome-
15037: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande       ter. Trafikvolymen på sträckan som ligger i Eura
15038: med1em av statsrådet översänt följande av riks-    är 2 700 bilar per dygn och på den sträcka som
15039: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-        Iigger i Raijala c. 2 000 bilar per dygn.
15040: mål nr 362:                                           Målbredden på en väg i kategorin huvudväg är
15041:                                                    10,5 meter då trafikvolymen överstiger 3 000 bilar
15042:           Ämnar Regeringen efter att ha beaktat    per dygn. Det finns prognoser som tyder på att
15043:        de synpunkter som framlagts i motive-       medeltrafiken på sträckan Eura-Raijala i sinom
15044:        ringen tili detta spörsmål snabbt åtgärda   tid kommer att fordra denna bredd, 10,5 m.
15045:        en omedelbar grundreparation av stam-          Då man tar hänsyn tili de befintliga vägansla-
15046:        väg 42 och en breddning av körbanan på      gen har en breddning av vägen på den minst
15047:        vägsträckan Eura-Raijala?                   trafikerade delen inte ansetts möjlig och därför
15048:                                                    har inte heller någon förbättringsplan utarbe-
15049:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tats. Omkostnaderna för en vägförbättring kan
15050: anföra följande:                                   dock uppskattas tili sammanlagt c. 40 milj. mk.
15051:                                                       På basen av de nuvarande finanseringsutsik-
15052:   På avsnittet Eura-Rajala av stamväg 42 har       terna och trafikprognoserna blir en breddning av
15053: vägen varken breddats eller konstruktioneo för-    vägen aktuell först i slutet av 1990-talet.
15054: 
15055:      Helsingfors den 8 juli 1993
15056: 
15057:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
15058:                                                  1993 vp
15059: 
15060: Kirjallinen kysymys 363
15061: 
15062: 
15063: 
15064: 
15065:                                     Tennilä: Rintamaveteraanitunnuksen myöntämisperusteiden väl-
15066:                                        jentämisestä
15067: 
15068: 
15069:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15070: 
15071:    Sodanaikaisiin erilaisiin tehtäviin osallistunei-   osalta on tarvetta oikeudenmukaisuuden toteut-
15072: ta, edelleenkin rintamaveteraanitunnusta ja sen        tavaan muutokseen.
15073: antamia etuja vailla olevia on yhä olemassa.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15074: Hakemuksia hylätään, koska asiakirjoista ei            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15075: syystä tai toisesta löydy riittäviä tietoja heidän     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15076: palveluksistaan. Tähän voi vaikuttaa se, että          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15077: varsinkin sodan loppuvaiheissa tuhoutui tutki-
15078: musten mukaan paljon tärkeitä asiapapereita.                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15079: Siksikin on perusteltua, että rintamatunnuksen                siin rintamaveteraanitunnuksen saamis-
15080: saantiperusteita väljennetään ja "nipotus" tun-               perusteiden väljentämiseksi ja byrokra-
15081: nuksen myöntämisessä lopetetaan. Tähän on                     tian vähentämiseksi sekä koko vuonna
15082: tarve yleisesti. Erityisesti vuonna 1926 syntynei-            1926 syntyneen ikäluokan saattamiseksi
15083: den eli hyvin nuorina Lapin sodan aikana ja jo                veteraanitunnuksen ja sitä kautta erilais-
15084: ennen sitä erilaisiin palvelutehtäviin määrättyjen            ten veteraanietuuksien piiriin?
15085: 
15086:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
15087: 
15088:                                           Esko-Juhani Tennilä
15089: 
15090: 
15091: 
15092: 
15093: 230032J
15094: 2                                         1993 vp -    KK 363
15095: 
15096: 
15097: 
15098: 
15099:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15100: 
15101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-
15102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-
15103: olette 16 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         voimien linnoitusrakennusjoukoissa rintamavas-
15104: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
15105: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani            Sillä seikalla, minä vuonna henkilö on synty-
15106: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nyt, ei ole rintamaveteraanitunnusten myöntä-
15107: n:o 363:                                               misen kannalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain
15108:                                                        se, onko henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa
15109:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tarkoitettua rintamapalvelusta vai ei. Eri yhteyk-
15110:        siin rintamaveteraanitunnuksen saamis-          sissä on tullut esiin tarve laajentaa tunnusten
15111:        perusteiden väljentämiseksi ja byrokra-         myöntö mm. rautateiden henkilöstöön, viestin-
15112:        tian vähentämiseksi sekä koko vuonna            tä- ja ilmansuojelutehtävissä olleisiin, kauppalai-
15113:        1926 syntyneen ikäluokan saattamiseksi          vastossa palvelleisiin, miinanraivaukseen osallis-
15114:        veteraanitunnuksen ja sitä kautta erilais-      tuneisiin, sairaanhoitohenkilöstöön, Itä-Karja-
15115:        ten veteraanietuuksien piiriin?                 lan ja päämajan sotilashallinnon alaisuudessa
15116:                                                        palvelleisiin henkilöihin, sotakorvausteollisuu-
15117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           dessa työskennelleisiin ym. henkilöihin.
15118: vasti seuraavaa:                                           Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-
15119:                                                        maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä on
15120:    Rintamasotilastunnuksen saa sitä koskevan           muistiossaan (STM 1990/19) selvittänyt mahdol-
15121: asetuksen (772/69) perusteella henkilö, joka on        lisuudet rintamaveteraanitunnusten myöntämi-
15122: Suomen kansalaisena osallistunut taijoka nyt on        sen laajentamiseen ja toisaalta tunnusten myön-
15123: Suomen kansalainen ja on osallistunut vuosien          tämisen lopettamiseen. Huolimatta siitä, että
15124: 1939-1945 sotiin puolustusvoimien joukoissa            työryhmä katsoi useiden henkilöryhmien panok-
15125: reserviläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai       sen olleen olennainen Suomen puolustustaiste-
15126: vakinaisessa palveluksessa olevana. Lisäksi edel-      lussa, se halusi kuitenkin tunnustaa rintamalla
15127: lytetään osallistumista taisteluun rintamavas-         taistelleille veteraaneille erityisaseman. Näillä
15128: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen       henkilöillä on jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi
15129: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-         työryhmä päätyi" esittämään, ettei tunnusten
15130: koissa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoi-        myöntämistä enää laajenneta. Poikkeuksena oli-
15131: mien lentoyksiköissä. Rintamasotilastunnus             vat vain ne ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka
15132: kuuluu siten taisteluihin osanistuneelle sotilaalle.   todistettavasti ovat osallistuneet taisteluihin. Vii-
15133:    Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-          meksi mainituille henkilöille voidaan myöntää
15134: sen (554/78) mukaan rintamapalvelustunnus an-          ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksesta anne-
15135: netaan naiselle, joka Suomen kansalaisena on           tun asetuksen mukaisesti rintamasotilastunnus
15136: palvellut tai joka on nyt Suomen kansalainen ja        (418/92) sekä oikeus kuntoutukseen ja rintama-
15137: on palvellut vuosien 1939-1945 sotien aikana           rahaan. Lisäksi työryhmä esitti, että rintamaso-
15138: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-          tilas-, rintamapalvelus- ja rintamatunnuksen
15139: koissa taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukois-       myöntäminen lopetetaan. Tämän mukaisesti on
15140: sa, merivoimien alusyksikössä tai ilmavoimien          rintamaveteraanitunnusasetuksia muutettu si-
15141: lentoyksikössä taikka muutoin toiminut rinta-          ten, että tunnusten myöntämisperusteita laajen-
15142: mapalvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rinta-      tamatta niiden myöntäminen lopetetaan vuoden
15143: mavastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.           1994 lopussa. Tämä vastaa rintamasotilaita
15144:    Rintamatunnuksesta annetun asetuksen (256/          edustavien veteraanijärjestöjen kantaa, jotka
15145: 88) mukaan rintamatunnus myönnetään henki-             ovat suhtautuneet tunnusten myöntämisen jat-
15146: lölle, joka on Suomen kansalaisena pal,vellut tai      kuvaan laajentamiseen jyrkän kielteisesti.
15147: joka on nyt Suomen kansalainen ja on palvellut
15148: 
15149:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1993
15150: 
15151:                                                                              Ministeri Elisabeth Rehn
15152:                                           1993 vp -   KK 363                                           3
15153: 
15154: 
15155: 
15156:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15157: 
15158:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stöd av lagen om arbetsplikt tjänstgjort som
15159: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        befåstningsbyggare i försvarsmaktens fortifika-
15160: den 16 juni 1993 tili vederbörande medlem av          tionstrupper inom området för en operativ enhet
15161: statsrådet översänt följande av riksdagsman           med frontansvar, eller en person som nu är finsk
15162: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr         medborgare och som tjänstgjort på nämnda sätt.
15163: 363:                                                     Vid beviljandet av frontveterantecken har det
15164:                                                       inte någon betydelse vilket år en person är född.
15165:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Det avgörande är om personen har sådan front-
15166:        att vidga grunderna för erhållande av          tjänst som avses i nämnda förordningar. Det har
15167:        frontveterantecken och för att minska          i olika sammanhang uppstått ett behov att utvid-
15168:        byråkratin samt för att se tili att hela den   ga beviljandet av teeken så att det kunde ges bl.a.
15169:        åldersklass som är född 1926 skall få          järnvägspersonal, personer som deltagit i kom-
15170:        veterantecken och således omfattas av          munikations- och flygskyddsuppgifter, som
15171:        olika veteranförmåner?                         tjänstgjort inom handelsflottan eller som deltagit
15172:                                                       i minsvepning, sjukvårdspersonal, personer som
15173:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         varit anställda vid östra Karelens och högkvarte-
15174: anföra följande:                                      rets militärförvaltning eller som arbetat inom
15175:                                                       krigsskadeståndsindustrin m.fl.
15176:      Frontmannatecken tilidelas enligt förordning-       Den arbetsgrupp för utredning av frontvete-
15177: en om detta (772/69) en person, viiken såsom          rantecken som tillsatts av social- och hälsovårds-
15178: finsk medborgare deltagit i krigen 1939-1945          ministeriet (SHM 1990/19) har isin promemoria
15179: inom försvarsväsendets trupper såsom reservist,       utrett möjligheterna att dels utvidga grunderna
15180: 1antvärnsman, frivillig eller i aktiv tjänst, eller   för beviljande av frontveterantecken, dels av-
15181: som nu är finsk medborgare och under nämnda           veckla beviljandet av tecken. Trots att flera
15182: år har deltagit i krigen på nämnda sätt. Dessut-      persongruppers insatser enligt arbetsgruppen
15183: om förutsätts att personen deltagit i strid inom      varit betydande i Finlands försvarsstrider, har
15184: trupper som hörde tili en operativ enhet med          arbetsgruppen dock velat tillerkänna de vetera-
15185: frontansvar eller inom dess område eller i luft-      ner som stred vid fronten en särställning. Dessa
15186: värns- eller kusttrupper, inom sjöstridskrafter-      personer är redan berättigade tili tecken. Därför
15187: nas flygenheter eller inom luftstridskrafternas       beslöt arbetsgruppen föreslå att beviljandet av
15188: flygenheter. Rätten tili frontmannatecknet gäller     teeken inte ytterligare skall utvidgas. Det enda
15189: så1edes de so1dater som deltagit i strid.             undantaget var de utländska frivilliga som bevis-
15190:      Enligt förordningen om fronttjänsttecken         ligen hade deltagit i striderna. Dessa personer
15191: (554178) tilldelas fronttjänsttecken en kvinna,       kan enligt förordningen om frontmannatecken
15192: viiken såsom finsk medborgare eller en kvinna         för utlänningar (418/92) beviljas frontmanna-
15193: som nu är finsk medborgare, under krigen              tecken samt rätt tili rehabilitering och frontpen-
15194:  1939-1945 tjänat vid trupper som hörde till en       ning. Dessutom föreslog arbetsgruppen att
15195: operativ enhet med frontansvar, eller vid luft-       frontmanna-, fronttjänst- och fronttecken inte
15196: värns- eller kusttrupper, inom sjöstridskrafter-      längre skall beviljas. Tili följd av detta har
15197: nas fartygsenheter eller luftstridskrafternas flyg-   förordningarna om frontveterantecken ändrats
15198: enheter eller på något annat satt har verkat i        så att grunderna för beviljande inte utvidgas,
15199: uppgifter jämförbara med fronttjänst inom om-         utan beviljandet av dem upphör vid utgången av
15200:  rådet för en operativ enhet med frontansvar.         1994. Detta motsvarar ställningstagandet av de
15201:      Enligt förordningen om fronttecken (256/88)      veteranorganisationer som representerar front-
15202:  tilldelas fronttecken en person, viiken såsom        männen. Organisationerna har kraftigt motsatt
15203:  finsk medborgare under krigen 1939-1945 med          sig att beviljandet av teeken utvidgas ..
15204:      Helsingfors den 21 juli 1993
15205: 
15206:                                                                             Minister Elisabeth Rehn
15207:                     j
15208:                    j
15209:                   j
15210:                  j
15211:                 j
15212:                j
15213:               j
15214:              j
15215:             j
15216:            j
15217:           j
15218:          j
15219:         j
15220:        j
15221:       j
15222:      j
15223:     j
15224:    j
15225:   j
15226:  j
15227: j
15228:                                                1993 vp
15229: 
15230: Kirjallinen kysymys 364
15231: 
15232: 
15233: 
15234: 
15235:                                   Räty ym.: Liettualaisen Egle-kuoron käännyttämisestä Suomesta
15236:                                      Helsingin Eteläsatamassa
15237: 
15238: 
15239:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15240: 
15241:     Kesäkuun 2 päivänä saapui liettualainen          laitos toimivat tilanteessa hätiköidysti. Tällainen
15242: Egle-kuoro laivalla Tallinnasta Suomeen osallis-     pikakäännytys on matkalaisten oikeusturvan
15243: tuakseen Tampereella kuorojen kesäfestivaaleil-      vastaista, sillä kaikkien oikeaoppisesti paperit
15244: le. Ryhmän oli kutsunut maahamme kanadalais-         hankkineiden ja viisumin saaneiden matkalais-
15245: suomalainen liikemies G. Heinonen. Kuorolla          ten oikeus saapua maahan tulee mielestämme
15246: oli ryhmäviisumi. Helsingin Eteläsatamasta kuo-      tutkia perusteellisesti. Pidämme harkitsematon-
15247: ro kuitenkin käännytettiin ulkoasiainministeriön     ta käännyttämistä rajalta myös erittäin huonona
15248: pikaisella päätöksellä. Syyksi merivartioston toi-   naapurisuhteiden hoitona.
15249: meenpanemalle käännyttämiselle on esitetty              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15250: kuoron isännän, liikemies Heinosen, hitaus ja se,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15251: että hän olisi unohtanut huolehtia siitä, että       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15252: Egle-kuorolaisilla on vaaditut 230 markan kä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15253: teisvarat 11 vierailupäivälle. Heinosen ilmoituk-
15254: sen, että hän vastaa kuoron ylläpito- ja majoitus-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15255: kustannuksista Suomessa, katsottiin tulleen liian           ryhtyä selvittääkseen, onko Egle-kuoron
15256: myöhään, ja kuoro käännytettiin rajalta.                    käännyttämisessä menetelty oikein ja
15257:     Mielestäni ulkoasiainministeriö ja rajavartio-          hyväksyttävällä tavalla?
15258: 
15259:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
15260: 
15261:            Pekka Räty                    Paavo Nikula                Erkki Pulliainen
15262:            Claes Andersson               Jukka Gustafsson            Martti Korhonen
15263:            Marita Jurva                  Eero Paloheimo              Annikki Koistinen
15264:            Tuija Maaret Pykäläinen       Tina Mäkelä                 Esko Seppänen
15265:            Heli Astala                   Maija-Liisa Tykkyläinen     Arja Ojala
15266:            Aamo von Bell                 Ensio Laine                 Marjatta Stenius-Kaukonen
15267:            Erja Lahikainen               Hannele Luukkainen          Timo Laaksonen
15268:            Ulpu Iivari                   Talja Kautto                Kyllikki Muttilainen
15269:            Leena Luhtanen                Arja Alho                   Sinikka Hurskainen
15270:            Jouko Skinnari                Pentti Lahti-Nuuttila       Liisa Jaakonsaari
15271:            Talja Halonen                 Pekka Leppänen              Eila Rimmi
15272:            Iiris Hacklin                 Osmo Polvinen               Outi Ojala
15273:            Iivo Polvi                    Heikki Rinne                Matti Vähänäkki
15274:                       Ulla Anttila                           Jaakko Laakso
15275: 
15276: 
15277: 
15278: 
15279:  2300321
15280: 2                                          1993 vp -   KK 364
15281: 
15282: 
15283: 
15284: 
15285:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15286: 
15287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         henkilötakausta tai muuta hyväksyttävää va-
15288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuutta sen osoittamiseksi, että hän pystyy sitou-
15289: olette 16 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         muksestaan vastaamaan. Kun siten Heinonen
15290: jeenne n:o 1058 ohella lähettänyt valtioneuvos-        eikä kukaan muukaan pystynyt osoittamaan,
15291: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi kan-      että maahantulon edellytyksenä olevat varat oli-
15292: sanedustaja Rädyn ym. kirjallisen kysymyksen           sivat käytettävissä, kuoro käännytettiin ulko-
15293: n:o 364, jossa tiedustellaan:                          maalaislain 37 §:n 1 momentin 4 kohdan ja 38 §:n
15294:                                                        1 momentin nojalla siten, että se lähti samalla
15295:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          laivalla klo 20.00 takaisin Tallinnaan.
15296:        ryhtyä selvittääkseen, onko Egle-kuoron            Myöhemmin samana iltana klo 22.00 saapui-
15297:        käännyttämisessä menetelty oikein ja            vat M/S Georg Otsilla Eteläsatamaan loput viisi
15298:        hyväksyttävällä tavalla?                        kuoron jäsentä, jotka majoitettiin yöksi laivaan
15299:                                                        ja käännytettiin 3.6.1993 klo 10.00 samalla lai-
15300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            valla edellä mainituilla perusteilla takaisin Tal-
15301: taen seuraavaa:                                        linnaan.
15302:                                                           Egle-kuoron käännyttäminen perustui siis ul-
15303:     Rajavartiolaitoksen esikuntaan tuli 27.5.1993      komaalaislain 37 §:n 1 momentin 4 kohtaan,
15304: ulkoasiainministeriön välityksellä tieto siitä, että   jonka mukaan rajalta voidaan käännyttää ulko-
15305: käytännössä Hämeenlinnasta olevan Yrjö Hei-            maalainen, joka tarvittavien varojen puuttumi-
15306: nosen kutsusta ja hänen taloudellisella vastuul-       sen vuoksi on kykenemätön huolehtimaan maas-
15307: laan on saapumassa kesäkuun alussa Liettuasta          sa oleskelustaan ja kotimatkastaan, ja jolla ei ole
15308: 45 henkilön vahvuinen Egle-kuoro Tampereen             maassa hänen oleskelu- ja kotimatkakustannuk-
15309: Sävelen järjestämille laulufestivaaleille Tampe-       sistaan vastaavaa vastaanottajaa. Sisäasiainmi-
15310: reelle. Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mu-          nisteriön 18.6.1991 rajalta käännyttämisestä an-
15311: kaan kuorolle on myönnetty Suomen Liettuan             tamien ohjeiden mukaisesti varattomana maa-
15312: lähetystöstä ryhmäviisumi, johon oli kuitenkin         han saapuvan ulkomaalaisen maassa oleva vas-
15313: merkitty ns. varallisuusehto. Rajavartiolaitok-        taanottaja voi antaa takuusitoumuksen ulko-
15314: sen esikunnan saamien tietojen mukaan Heino-           maalaisen maassa oleskelusta ja kotimatkasta
15315: nen jätti takuukirjeen ulkoasiainministeriölle         aiheutuvista kustannuksista. Takuusitoumukse-
15316: kuoron viisumihakemuksen käsittelyssä ja maa-          na tulee kysymykseen ohjeen mukaan joko
15317: hantulossa huomioon otettavaksi, koska hän oli         pankki- tai henkilötakaus. Takuusitoumus voi-
15318: tietoinen siitä, että kuoron varojen riittämättö-      daan vaatia siitä riippumatta, onko viisumin
15319: myyden vuoksi hän joutuu kantamaan taloudel-           antanut edustusto merkinnyt viisumiin ns. varal-
15320: lisen vastuun kuoron Suomessa olosta syntyvistä        lisuusehdon vai ei. Maahantuloon vaadittavien
15321: kustannuksista. Tämä tieto välitettiin myös Hel-       varojen suuruudesta päättää passintarkastaja si-
15322: singin Eteläsataman passintarkastajille. Ulko-         säasiainministeriön ohjeiden mukaan.
15323: asiainministeriö oli myös kertonut Tampereen              Tässä tapauksessa, kun Egle-kuoro tai sen
15324: Sävel-tapahtuman edustajalle viisumin myöntä-          takaajavastaanottajakaan Yrjö Heinonen, jolle
15325: misestä ja Heinosen antamasta sitoumuksesta.           on ulkoasiainministeriön toimesta informoitu
15326:     Kuoron saapuessa 2.6.1993 klo 18.15 M/S            etukäteen varallisuusehdon käytännön merki-
15327: Corbierellä Eteläsatamaan, passintarkastajina          tyksestä, eivät pystyneet esittämään hyväksyttä-
15328: toimineet rajavartiomiehet ovat todenneet, että        vää vakuutta, ulkomaalaislain mukaiset kään-
15329: kuoron matkustusasiakirjat olivat muutoin kun-         nyttämisen edellytykset ovat olleet olemassa.
15330: nossa, paitsi että kellään ei ollut ryhmäviisumiin     Käännyttämisen toimeenpanneet passintarkas-
15331: merkityn varallisuusehdon edellyttämää raha-           tajat ovat siten menetelleet lain mukaisesti var-
15332: summaa (yhteensä koko kuorolta noin 100 000            sinkin, kun ulkomaalaislain 38 §:n 1 momentin
15333: markkaa). Kuoron taloudellisena takaajana toi-         mukaan ulkomaalainen on käännytettävä rajal-
15334: minut Yrjö Heinonen saapui maahan ryhmän               ta viivyttelemättä passintarkastuspaikalla tai
15335: mukana esittäen ainoastaan edellä mainitun alle-       muualla, niin pian kuin on voitu selvittää, voi-
15336: kirjoittamansa takuukirjeen, mutta ei pankki- tai      daanko ulkomaalaisen maahantulo sallia.
15337: 
15338:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1993
15339: 
15340:                                                                             Ministeri Elisabeth Rehn
15341:                                         1993 vp -   KK 364                                           3
15342: 
15343: 
15344: 
15345:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15346: 
15347:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sammans med gruppen och förevisade endast
15348: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      ovan nämnda garantibrev, men ingen bankga-
15349: 1058 av den 16 juni 1993 tili vederbörande          ranti, personborgen elier annan godtagbar sä-
15350: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     kerhet som visade att han kunde svara för sin
15351: dagsman Räty m.fl. undertecknade spörsmål nr        förbinde1se. När varken Heinonen elier någon
15352: 364:                                                annan kunde påvisa att de tiligångar som förut-
15353:                                                     sattes för inresan stod tili förfogande, avvisades
15354:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kören med stöd av 37 § 1 mom. 4 punkten och
15355:        ta för att utreda öm man vid avvisningen     38 § 1 mom. utlänningslagen. Kören reste tiliha-
15356:        av Egle-kören förfarit riktigt och på ett    ka tili Taliinn med samma båt kl. 20.00.
15357:        godtagbart sätt?                                 Senare samma kväli kl. 22.00 anlände de
15358:                                                     resterande fem körmedlemmarna med M/S
15359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Georg Ots tili Södra hamnen. De övernattade på
15360: anföra följande:                                    båten och avvisades den 3 juni 1993 kl. 10.00
15361:                                                     med samma båt på samma grunder som tidigare
15362:     Genom utrikesministeriet fick staben för        tili Taliinn.
15363: gränsbevakningsväsendet den 27 maj 1993 infor-          Avvisningen av Egle-kören grundade sig på
15364: mation om att den litauiska Egle-kören med 45       37 § 1 mom. 4 punkten utlänningslagen, enligt
15365: medlemmar i början av juni anlän9er tili den        viiken man kan avvisa en utlänning om han
15366: sångfestival som arrangeras av Tampereen Sävel      saknar nödvändiga tillgångar och därför inte
15367: i Tammerfors, i praktiken på inbjudan av Yrjö       kan sköta sin vistelse i Finland och sin hemresa,
15368: Heinonen och på hans ekonomiska ansvar. En-         och om han inte i Finland har en mottagare som
15369: ligt utrikesministeriet hade Finlands legation i    svarar för kostnaderna för vistelsen och hemre-
15370: Litauen beviljat kören ett gruppvisum, som dock     san. Enligt de anvisningar som inrikesministeriet
15371: innehöli ett s.k. förmögenhetsvilikor. Enligt den   gett den 18 juni 1991 angående avvisning kan
15372: information som staben för gränsbevakningsvä-       den som tar emot en medellös utlänning ge en
15373: sendet fick lämnade Heinonen ett garantibrev tili   garantiförbindelse för kostnaderna för utlän-
15374: utrikesministeriet. Garantibrevet skulie beaktas    ningens vistelse i landet och hemresan. Enligt
15375: vid behandlingen av körens visumansökan och         anvisningarna kan antingen en bankgaranti elier
15376: vid inresan, eftersom Heinonen medveten om att      en personborgen fungera som garantiförbindel-
15377: han, på grund av körens otiliräckliga tillgångar,   se. Garantiförbindelsen kan krävas oberoende
15378: var tvungen att bära det ekonomiska ansvaret        av om visumet innehålier ett förmögenhetsvill-
15379: för de utgifter som uppkommer under körens          kor eller inte. Utgående från inrikesministeriets
15380: vistelse i Finland. Denna information gavs också    anvisningar bestämmer passkontrolianten hur
15381: tili passkontrolianterna i Södra hamnen i Hel-      stora tiligångar som krävs.
15382: singfors. Utrikesministeriet hade också informe-        I detta fali när varken Egle-kören elier motta-
15383:  rat representanterna för Tampereen Sävel om        tagaren Yrjö Heinonen, som av utrikesministe-
15384: beviljandet av visum och om Heinonens förbin-       riet i förväg fått information om förmögenhets-
15385:  delse.                                             villkorets praktiska betydelse, kunde uppvisa en
15386:     När kören anlände den 2 juni 1993 kl. 18.15     godtagbar säkerhet, uppfylides villkoren för av-
15387:  med M/S Corbiere tili Södra hamnen, konstate-      visning enligt utlänningslagen. De passkontrol-
15388:  rade de gränsbevakningsmän som skötte pass-        lanter som genomförde avvisningen har alitså
15389:  kontrolien att körens resedokument annars var i    handlat lagenligt, eftersom en utlänning enligt
15390:  ordning, men att ingen av körmedlemmarna           38 § 1 mom. utlänningslagen skali avvisas vid
15391:  hade den penningssumma som gruppvisumet            gränsen utan dröjsmål på passkontrollstället el-
15392:  förutsatte (för hela kören sammanlagt ca           ler någon annanstans så snart det har varit
15393:  100.000 mark). Yrjö Heinonen, som var körens       möjligt att undersöka om utlänningens inresa
15394:  ekonomiska borgensman, anlände tili1andet tili-    kan tiliåtas.
15395: 
15396:      Helsingfors den 21 juli 1~93
15397: 
15398:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
15399:                                                1993 vp
15400: 
15401: Kirjallinen kysymys 365
15402: 
15403: 
15404: 
15405: 
15406:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Vaikeiden sairauksien hoidon keskittämi-
15407:                                       sestä ja lääkityksestä
15408: 
15409:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15410: 
15411:    Harvinaisten vaikeiden sairauksien hoito on       raanhoidon järjestämisestä ja korvaamisesta
15412: tähän saakka useissa tapauksissa keskitetty yh-      vastaavien tahojen kanssa laatia suunnitelmat
15413: teen hoitolaitokseen, johon on kertynyt myös         harvinaisten sairauksien hoidolle uudessa tilan-
15414: kyseisen sairauden hoidon asiantuntemus. Esi-        teessa. Resurssien tarkoituksenmukaisen käytön
15415: merkiksi verenvuototautia sairastavien potilai-      ja turhien kustannusten välttämiseksi tarvittai-
15416: den vaikeat leikkaukset on suoritettu Invalidi-      siin myös lainsäädännön muutostarpeiden selvit-
15417: säätiön sairaalassa, joka on erikoislääkärijobtoi-   tämistä.
15418: nen yksityissairaala. Ongelmaksi on nyt muo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15419: dostunut muutoin kokonaan korvattavien ve-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15420: renhyytymistekijälääkkeiden korvaus sairaala-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15421: hoidon aikana. Kela ei enää myönnä sairausva-        jäsenen vastattavaksi ~euraavan kysymyksen:
15422: kuutuslain mukaista korvausta, vaan potilaiden
15423: kotikunnalta on alettu vaatia maksusitoumusta                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15424: SVL 11 a §:n nojalla, koska kysymyksessä katso-             ryhtyä vaikeiden harvinaisten sairauk-
15425: taan olevan ostopalvelu kaikilta osin. Tämä on              sien hoidon keskittämiseksi parhainta
15426: saattanut potilaat vaikeaan tilanteeseen. Kun               asiantuntemusta edustaviin laitoksiin ja
15427: vastaavanlaisia ongelmia on ilmennyt myös mui-              hoitoon tarvittavien lääkkeiden ja ainei-
15428: den sairauksien hoidossa valtionosuusuudistuk-              den sisällyttämiseksi hoitoon mahdolli-
15429:  sen tultua voimaan, olisi tärkeää yhdessä sai-             simman edullisin kustannuksin?
15430:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
15431: 
15432:           Marjatta Stenius-Kaukonen Pirjo-Riitta Antvuori              Tuula Kuittinen
15433:           Maija Perho-Santala       Leea Hiltunen                      Ulla Anttila
15434:           Outi Ojala                Anneli Taina                       Kirsti Ala-Harja
15435:           Sinikka Hurskainen        Kyllikki Muttilainen               Håkan Nordman
15436:                                     Jouko Skinnari
15437: 
15438: 
15439: 
15440: 
15441: 230032J
15442: 2                                          1993 vp -    KK 365
15443: 
15444: 
15445: 
15446: 
15447:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15448: 
15449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ohjeissa erityistason sairaanhoito jaotellaan
15450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           edelleenkin alueellisesti keskitettävään, kaikissa
15451: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-          yliopistosairaaloissa annettavaan sairaanhoi-
15452: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        toon sekä toisaalta valtakunnallisesti keskitettä-
15453: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Stenius-Kau-         vään harvemmassa kuin viidessä yliopistosairaa-
15454: kosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lassa annettavaan sairaanhoitoon. Valmisteilla
15455: n:o 365:                                                olevissa ohjeissa lähdetään siitä, että sairaanhoi-
15456:                                                         topiirit, kunnat ja kuntayhtymät sopivat alueel-
15457:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         laan erityistason sairaanhoidon järjestämisestä.
15458:         ryhtyä vaikeiden harvinaisten sairauk-          Vaativamman erityistason sairaanhoidon osalta
15459:         sien hoidon keskittämiseksi parhainta           ohjeet kuitenkin sisältävät suosituksen sairauk-
15460:         asiantuntemusta edustaviin laitoksiin ja        sien hoitopaikoista.
15461:         hoitoon tarvittavien lääkkeiden ja ainei-          Erikoissairaanhoitolain ja ohjeiden mukaan
15462:         den sisällyttämiseksi hoitoon mahdolli-         erityistason sairaanhoidolla tarkoitetaan sellais-
15463:         simman edullisin kustannuksin?                  ta sairaanhoitoa, joka on tarkoituksenmukaista
15464:                                                         keskittää yliopistollisiin sairaaloihin, muuhun
15465:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             vastaavantasoiseen sairaalaan tai vain johonkin
15466: taen seuraavaa:                                         näistä. Lähtökohtana on tutkimuksen tai hoidon
15467:                                                         edellyttämä lääketieteellinen osaaminen, taudin
15468:    Erikoissairaanhoitolain (1062/89) 11 §:n 2           harvinaisuus, tarvittavat erityisvoimavarat taik-
15469: momentin nojalla on sosiaali- ja terveysministe-        ka näihin liittyen hoidosta aiheutuvat kalliit
15470: riö aikaisemmin antanut sairaanhoitopiirien             kustannukset tai muut erityiset syyt.
15471: kuntayhtymille ja Helsingin yliopistollisen kes-           Erikoissairaanhoitolain 9 §:n 2 ja 3 momentin
15472: kussairaalan kuntayhtymille määräykset erityis-         mukaan erityistason sairaanhoidon järjestämistä
15473: tason sairaanhoitoon kuuluvista tutkimuksista,          varten maa on valtioneuvoston päätöksellä
15474: toimenpiteistä ja hoidosta sekä vahvistanut sa-         (1077/90) jaettu erityisvastuualueisiin siten, että
15475: malla näistä suoritettavaa korvausta määrät-            kuhunkin alueeseen kuuluu sellainen sairaanhoi-
15476: täessä noudatettavat perusteet.                         topiiri, jonka alueella on lääkärikoulutusta anta-
15477:     Määräyksissä on erityistason sairaudet määri-       va yliopistollinen sairaala.
15478: telty ja jaettu ne kaikissa yliopistollisissa sairaa-      Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa erityista-
15479: loissa hoidettaviin sairauksiin ja valtakunnalli-       son palvelusten tuottamista ja laatua. Valmisteil-
15480: sesti keskitettäviin, harvemmassa kuin viidessä         la olevien ohjeiden mukaan kuntayhtymien,jon-
15481: yliopistollisessa sairaalassa hoidettaviin sairauk-     ka hallinnassa on yliopistollinen sairaala, on
15482: siin. Mainitun ryhmän osalta määräyksissä on            toimitettava ministeriölle vuosittain selvitykset
15483: vahvistettu myös sairauksien hoitoyksiköt Mää-          erityistason sairaanhoidon toteutumisesta alu-
15484: räykset ovat olleet kuntia ja kuntayhtymiä sito-        eellaan.
15485: via.                                                       Myös valtionosuusuudistuksen seurannan
15486:    Valtionosuuslainsäädännön uudistuksen yh-            yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota har-
15487: teydessä myös erikoissairaanhoitolakia on muu-          vinaisten ja erityistason sairaanhoitoon kuulu-
15488: tettu. Muutetun 11 §:n 2 momentin nojalla               vien sairauksien hoidon toteutumiseen.
15489: (1487/92) valmistellaan sairaanhoitopiirin kun-            Potilaan ollessa ympärivuorokautisessa sai-
15490: tayhtymille ja Helsingin yliopistollisen keskus-        raalahoidossa kaikki sairausvakuutuslain 5 §:ssä
15491: sairaalan kuntayhtymälle ohjeita erityistason           tarkoitetut sairaanhoitoetuudet kuuluvat sairaa-
15492: sairaanhoitoon kuuluvista tutkimuksista, toi-           lahoitoon ja ne annetaan sairaalasta. Jos kunta
15493: menpiteistä ja hoidosta. Ohjeet noudattavat sa-         järjestää sairaalahoidon sosiaali- ja terveyden-
15494: moja periaatteita kuin nykyiset määräykset. Nii-        huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
15495: den on tarkoitus tulla sovellettaviksi 1.9.1993         tun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti
15496: lukien.                                                 ostopalveluna, sairaalahoidon on katsottava si-
15497:                                           1993 vp -   KK 365                                           3
15498: 
15499: sältävän myös mainitut etuudet. Tähän viittaa            Valtionosuusuudistuksessa ei ole tarkoitettu,
15500: myös se, että tällöin potilaalta peritään sosiaali-   että sairaalahoidon ajalta annettavien lääkkei-
15501: ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun          den rahoitus olisi siirtynyt joiltain osin sairaus-
15502: lain (734/92) 12 §:n perusteella sama potilasmak-     vakuutuksen vastuulle.
15503: su, kuin jos hoito olisi annettu kunnan tai
15504: kuntainliiton omistamassa sairaalassa.
15505:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1993
15506: 
15507:                                                                          Ministeri Sirpa Pietikäinen
15508: 4                                        1993 vp -   KK 365
15509: 
15510: 
15511: 
15512: 
15513:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15514: 
15515:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anvisningama skall tillämpas från den 1 septem-
15516: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ber 1993.
15517: den 17 juni 1993 tili vederbörande med1em av             1 anvisningama skiljer man inom den högspe-
15518: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ste-     cialiserade sjukvården fortfarande mellan sjuk-
15519: nius-Kaukonen m.fl. undertecknade spörsmål nr        vård som koncentreras regionalt och som ges vid
15520: 365:                                                 alla universitetssjukhus och sjukvård där vården
15521:                                                      i fråga om hela landet koncentreras tili fårre än
15522:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      fem universitetssjukhus. 1 de anvisningar som är
15523:        ta för att vården av svåra ovanliga sjuk-     under beredning utgår man från att sjukvårdsdi-
15524:        domar skall koncentreras tili de anstalter    strikten, kommunema och samkommunema
15525:        som har den bästa sakkunskapen och för        kommer överens om ordnandet av högspecialise-
15526:        att de mediciner och preparat som be-         rad sjukvård inom sitt område. 1 fråga om
15527:        hövs för vården skall inkluderas i vården     extremt högspecialiserad sjukvård innehåller
15528:        tili så små kostnader som möjligt?            anvisningama dock en rekommendation om var
15529:                                                      sjukdomama i fråga skall behandlas.
15530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Enligt lagen om specialiserad sjukvård och
15531: anföra följande:                                     enligt anvisningama avses med högspecialiserad
15532:                                                      sjukvård sådan sjukvård som det är ändamålsen-
15533:     Med stöd av 11 § 2 mom. lagen om specialise-     ligt att koncentrera tili universitetssjukhusen, tili
15534: rad sjukvård (1062/89) har social- och hälso-        andra sjukhus på motsvarande nivå eller enbart
15535: vårdsministeriet tidigare meddelat samkommu-         tili någondera av dessa. Som kriterier har man
15536: nema för sjukvårdsdistrikten och samkommu-           den grad av medicinskt kunnande som under-
15537: nema för Helsingfors universitetscentralsjukhus      sökningen eller vården kräver, sjukdomens
15538: föreskrifter om undersökningar, åtgärder och         ovanliga förekomst och de specialresurser som
15539: vård som hör tili den högspecialiserade sjukvår-     behövs, eller i samband med dessa faktorer höga
15540: den. Samtidigt fastställde ministeriet de grunder    kostnader för vården eller övriga särskilda orsa-
15541: som skall tillämpas då ersättningama för dessa       ker.
15542: bestäms.                                                 Genom statsrådets beslut (1077/90) är landet
15543:     1 föreskriftema har de sjukdomar som hör         med stöd av 9 § 2 och 3 mom. lagen om
15544: under den högspecialiserade vården fastställts,      specialiserad sjukvård uppdelat i specialansvars-
15545: och indelats i dels sådana sjukdomar som be-         områden för ordnandet av högspecialiserad
15546: handlas vid alla universitetssjukhus, dels sjukdo-   sjukvård, så att varje specialomsorgsområde
15547: mar där vården i fråga om hela landet koncentre-     omfattar ett sådant sjukvårdsdistrikt som på sitt
15548: ras tili färre än fem universitetssjukhus. För       område har ett universitetssjukhus som ger lä-
15549: denna grupp har man även i föreskriftema             karutbildning.
15550: fastställt vårdenhetema för sjukdomama i fråga.          Social- och hälsovårdsministeriet övervakar
15551: F öreskriftema har varit bindande för kommuner       produktioneo av högspecialiserade tjänster och
15552: och samkommuner.                                     kvaliteten på dem. Enligt anvisningama som är
15553:     1 samband med reformen av statsandelslag-        under beredning skall de samkommuner som har
15554: stiftningen ändrades. även lagen om specialise-      ett universitetssjukhus i sin besittning lämna
15555: rad sjukvård. Med stöd av det nya 11 § 2 mom.        årliga utredningar tili ministeriet om hur den
15556: (1487/92) bereds nu anvisningar för samkommu-        högspecialiserade vården genomförts inom om-
15557: nema för sjukvårdsdistrikten och samkommu-           rådet.
15558: nema för Helsingfors universitetscentralsjukhus          1 samband med uppföljningen av statsandels-
15559: om undersökningar, åtgärder och vård som hör         reformen kommer särskild uppmärksamhet att
15560: tili den högspecialiserade sjukvården. Anvis-        fåstas vid vården av ovanliga sjukdomar och
15561: ningama iakttar samma principer som de nuva-         sjukdomar som hör tili den högspecialiserade
15562: rande föreskriftema. A vsikten är att de nya         sjukvården.
15563:                                       1993 vp -   KK 365                                          5
15564: 
15565:    När en patient är i sjukhusvård dygnet runt    12 § 1agen om klientavgifter inom social- och
15566: ingår alla sjukvårdsförmåner som avses i · 5 §    hälsovården (734/92) samma patientavgift som
15567: sjukförsäkringslagen i sjukhusvården och ges      för vård vid ett sjukhus som ägs av kommunen
15568: från sjukhuset. Om en kommun enligt 4 § l mom.    eller samkommunen.
15569: 4 punkten lagen om planering av och statsandel       I samband med statsandelsreformen var av-
15570: för social- och hälsovården ordnar sjukhusvår-    sikten inte att ens delvis överföra finansieringen
15571: den i form av köpta tjänster, måste de nämnda     av de mediciner som ges under tiden för sjukhus-
15572: förmånema också anses ingå i sjukhusvåtden. I     vården tili sjukförsäkringens ansvarsområde.
15573: dessa fall uppbärs nämligen av patienten enligt
15574: 
15575:     Helsingforsden 16 juli 1993
15576: 
15577:                                                                      Minister Sirpa Pietikäinen
15578:                                                  1993 vp
15579: 
15580: Kirjallinen kysymys 366
15581: 
15582: 
15583: 
15584: 
15585:                                     Kohijoki: Hyvelänja Söörmarkun välisen tieosuuden rakentamises-
15586:                                        ta Porissa ja Noormarkussa
15587: 
15588: 
15589:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15590: 
15591:     Valtatie 8 Satakunnan alueella on pohjois-         toisensa jälkeen siirtynyt tuonnemmaksi siitä,
15592: eteläsuuntainen päätie. Se yhdistää Satakunnan         mikä alun perin oli tavoite ja totinen tarve.
15593: suurimmat keskukset, Porin ja Rauman, toisiin-            Kuljetustaloudelliselta ja kansantaloudellisel-
15594: sa sekä nämä molemmat kaupungit etelän suun-           ta sekä myös liikenneturvallisuuden kannalta
15595: nassa Turkuun ja pohjoisen suunnassa Vaasaan           arvioituna tulisi kysymyksessä olevan varsin ly-
15596: ja Ouluun. Mainittu valtatie sivuaa Pohjanlah-         hyen tieosuuden rakentaminen aloittaa ja toteut-
15597: den satamia ja mahdollistaa myös vienti- ja            taa viipymättä. Kysymyksessähän on muun
15598: tuontikuljetusten kannalta tärkeän satamien vä-        ohella erityisesti vientiteollisuuden kuljetuksia
15599: lisen yhteistyön ja työnjaon.                          hyvin merkittävästi edistävä hanke. Samalla kun
15600:     Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan               se investointina tällä valtakunnallisestikin tär-
15601: alueilla tieosuudella Hyvelä-Söörmarkku, joka          keällä päätiellä palvelisi erityisesti kaupan ja
15602: tieosuus samalla on osuus valtatietä 23 - liiken-      teollisuuden tarpeita, voitaisiin tämän päätie-
15603: nemäärä lähes 14 000 ajoneuvoa vuorokaudessa           osuuden rakentamistöiden aloittamisella helpot-
15604: - on jo viime vuosikymmenen puolivälistä läh-          taa Satakunnassa vallitsevaa erittäin vaikeata
15605: tien aiheuttanut vaikeata liikenteen ruuhkautu-        työllisyystilannetta.
15606: mista tällä vajaan kuuden kilometrin pituisella           Huomionarvoista tässä asiassa on myös se,
15607:  tieosuudella. Tien liikenteenvälityskyky tällä tie-   että koko Satakunnassa suuren tiepiirin taka-
15608:  osuudella on jo kauan ollut riittämätön.              maakuntana ei tähän mennessä ole ollenkaan
15609:     Erittäin vakava asia tällä tieosuudella on         valtion rakennuttamia nelikaistaisia päätie-
15610:  liikenneturvattomuus. Viimeisten kymmenen             osuuksia. Se osoittaa vakavaa jälkeenjääneisyyt-
15611:  vuoden kuluessa on tällä tieosuudella, mukaan         tä muihin maakuntiin verrattuna.
15612:  lukien Hyveiän ja Söörmarkun risteykset, sattu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15613:  nut useita kymmeniä liikenneonnettomuuksia,           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15614: joissa vammautuneiden ja kuolleiden määrä on           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15615:  ollut hyvin suuri.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15616:     Tielaitos on hyvin usean vuoden ajan suunni-
15617:  tellut kysymyksessä olevan tieosuuden rakenta-                  Aikooko Hallitus tämän kysymyksen
15618:  mista nelikaistaiseksi pää tieksi. Alun perin suun-          perusteluosassa esitetyt näkökohdat
15619:  nittelun työnimenä käytettiin moottoritien suun-             huomioon ottaen ryhtyä joutuisasti toi-
15620:  nittelua. Suunnitelmat kaikkine viranomaiskä-                menpiteisiin, jotta päätieosuuden Hyve-
15621:  sittelyineen ovat valmistuneet jo kauan sitten,              lä-Söörmarkku rakentamistyöt aloitet-
15622:  mutta tien rakentamisen aloittaminen on vuosi                taisiin viipymättä?
15623: 
15624:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuu ta 1993
15625: 
15626:                                             Maunu Kohijoki
15627: 
15628: 
15629: 
15630: 
15631:  2300321
15632: 2                                     1993 vp -   KK 366
15633: 
15634: 
15635: 
15636: 
15637:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15638: 
15639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
15641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
15642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu            Valtatien 8 rakentaminen nelikaistaiseksi vä-
15643: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     lillä Hyvelä-Söörmarkku on tielaitoksen toi-
15644: n:o 366:                                          minta- ja taloussuunnitelmassa esitetty aloitetta-
15645:                                                   vaksi vuonna 1995. Tien suunnittelu on edennyt
15646:           Aikooko Hallitus tämän kysymyksen       tämän ajoituksen mukaisesti niin, että tiesuunni-
15647:        perusteluosassa esitetyt näkökohdat        telma on jo vahvistettu ja varsinainen rakennus-
15648:        huomioon ottaen ryhtyä joutuisasti toi-    suunnittelu on käynnistetty.
15649:        menpiteisiin, jotta päätieosuuden Hyve-        Tiedossa olevat ja jo tehdyt supistukset tiever-
15650:        lä-Söörmarkku rakentamistyöt aloitet-      kon kehittämisen määrärahoissa ovat johtamas-
15651:        taisiin viipymättä?                        sa siihen, että koko maassa uusia kohteita ei ole
15652:                                                   lähivuosina mahdollista käynnistää.
15653:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1993
15654: 
15655:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
15656:                                        1993 vp -   KK 366                                         3
15657: 
15658: 
15659: 
15660: 
15661:                                    Ti{l Riksdagens Herr Talman
15662: 
15663:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 vägverkets verksamhets- och ekonomipian
15664: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       har det föreslagits att huvudväg 8 mellan Hjul-
15665: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    böle och · Södermark skall byggas om tili en
15666: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-        fyrafilsväg år 1995. Vägplaneringen har fram-
15667: mål nr 366:                                        skridit enligt denna tidtabell så att vägplanen
15668:                                                    redan har fastställts och den egentliga byggnads-
15669:           Ämiiar Regeringen efter att ha beaktat   planeringen påbörjats.
15670:        de synpunkter som framlagts i motive-          Den förestående och redan förverkligade ned-
15671:        ringen till detta spörsmål, snabbt vidta    skärningen av anslagen för vägnätets utveckling
15672:        åtgärder för att byggnadsarbetet på hu-     kommer att resultera i att det i hela Jandet inom
15673:        vudvägsträckan Hjulböle-Södermark           de närmaste åren inte är möjligt att starta nya
15674:        omedelbart sätter i gång?                   projekt.
15675: 
15676:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
15677: anföra följande:
15678:      Helsingfors den 8 juli 1993
15679:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
15680:                                               1993 vp
15681: 
15682: Kirjallinen kysymys 367
15683: 
15684: 
15685: 
15686: 
15687:                                   Rajamäki: Monimuoto-opiskelijoiden taloudellisen aseman tur-
15688:                                       vaamisesta
15689: 
15690: 
15691:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15692: 
15693:    Monimuoto-opiskelu on ollut erityisesti työs-    lopullista työmarkkinoilta syrjäytymistä olisi
15694: sä käyville henkilöille erinomainen tapa paran-     ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen.
15695: taa ja ylläpitää aiemmin hankittua ammattitai-      Työvoimaviranomaisten omaksuma linja kui-
15696: toa perheen talouden vaarantumatta. Monimuo-        tenkin pakottaa opiskelijat lopettamaan moni-
15697: to-opiskelu on soveltunut myös työttömille työn-    muoto-opiskelun sen vuoksi, että henkilö menet-
15698: hakijoille, koska se ei ole estänyt henkilöitä      tää oikeutensa työttömyyskorvaukseen myös sil-
15699: olemasta työmarkkinoiden käytettävissä.             tä ajalta, kun hän harjoittaa etäopintoja. Kuiten-
15700:    Monimuoto-opiskelu koostuu oppilaitosjak-        kaan näihin opintoihin ei voi saada muuta opin-
15701: soista ja etäopiskelusta. Esimerkiksi yhden luku-   totukea.
15702: vuoden mittaiseen tutkintoon sisältyy neljä nel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15703: jän viikon mitta,ista oppilaitosjaksoa. Muu aika    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15704: on etäopintoja.                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15705:    Tällä hetkellä opintojen rahoitus on osoittau-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15706: tunut erittäin hankalaksi. Valtion opintotukikes-
15707: kus myöntää opintorahaa ainoastaan oppilaitos-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15708: jaksojen ajaksi. Toisaalta työvoimaviranomaiset            siin monimuoto-opiskelun rahoituksen
15709: tulkitsevat myös etäopintojaksot täysipäiväisek-           turvaamiseksi siten, että työttömille opis-
15710: si opiskeluksi. Tämä tehdään vastoin oppilaitok-           kelijoille turvataan toimeentulo opinto-
15711: sen antamaa lausuntoa.                                     jen aikana joko opintotukijärjestelmän
15712:    Tilanne on käsittämätön. Paras tapa ehkäistä            tai työttömyysturvan kautta?
15713: 
15714:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
15715: 
15716:                                           Kari Rajamäki
15717: 
15718: 
15719: 
15720: 
15721: 2300321
15722: 2                                        1993 vp -   KK 367
15723: 
15724: 
15725: 
15726: 
15727:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15728: 
15729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sä ovat sellaiset opinnot, joissa on vähintään
15730: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kahdeksan viikkoa kestäviä päätoimisia opinto-
15731: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       jaksoja. Iltaopintoihin ja muihin työn ohessa
15732: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     suoritettavaksi tarkoitettuihin opintoihin ei enää
15733: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen          myönnetä opintotukea 1.7.1993 lukien. Järjeste-
15734: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 367:        ly perustuu vuonna 1992 tehtyihin valtiontalou-
15735:                                                      den säästöpäätöksiin.
15736:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Monimuoto-opiskeluun myönnetään tukea
15737:        siin monimuoto-opiskelun rahoituksen          samojen perusteiden mukaan kuin kokopäiväi-
15738:        turvaamiseksi siten, että työttömille opis-   seen päätoimiseen opiskeluun. Näin ollen tukea
15739:        kelijoille turvataan toimeentulo opinto-      voi saada vain yhtäjaksoisesti vähintään kahdek-
15740:        jen aikana joko opintotukijärjestelmän        san viikkoa kestäville päätoimista opiskelua
15741:        tai työttömyysturvan kautta?                  edellyttäville opintojaksoille.
15742:                                                          Kansanedustaja Rajamäen kysymys perustuu
15743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käsitykselle, että opintotukea myönnetään vain
15744: vasti seuraavaa:                                     oppilaitosjaksojen ajaksi. Valtion opintotukikes-
15745:                                                      kuksen vahvistamissa ohjeissa määritellään pää-
15746:     Monimuotokoulutuksena annettava amma-            toimisena opiskeluna pidettävät opinnot. Voi-
15747: tillinen ja korkea-asteen koulutus on viime aikoi-   massa olevissa ohjeissa todetaan, että päätoimis-
15748: na lisääntynyt. Monimuoto-opetusta hyödynne-         ta opiskelua voi olla kokopäiväisen lähiopetuk-
15749: tään lähinnä aikuiskoulutuksessa. Sen lähi-, etä-    sen lisäksi myös monimuotokoulutuksen etä-
15750: ja itseopiskeluvaiheista koostuvat koulutusko-       opiskeluun osallistuminen sekä palkaton ja
15751: konaisuudet tarjoavat työssä olevalle sopivan        pienipaikkainen harjoittelu. Oppilaitosten anta-
15752: oppimismuodon, jossa koulutus ja työ voivat          mien tietojen perusteella määritellään, edellyt-
15753: vuorotella.                                          tääkö etäopiskelujakso päätoimista opiskelua.
15754:     Monet aikuiskoulutuksen kehittämissuunni-        Mikäli etäopiskelun katsotaan edellyttävän pää-
15755: telmat painottavat joustavia ja monin eri muo-       toimista opiskelua, niin tukikauden pituus mää-
15756: doin toteutettavia opiskelumahdollisuuksia.          räytyy päätoimisen opiskelun kokonaiskeston
15757: Suunnitteilla on mm. ammmattitutkintolainsää-        mukaan. Lähiopetusta tulee monimuotokoulu-
15758: däntö, jonka mukaan aikuiset voivat ns. näyttö-      tuksessa kuitenkin olla vähintään 25 prosenttia
15759: kokeissa suorittaa ammattitutkintoja. Tämä jär-      koulutuksen kestosta. Opintorahaa voidaan siis
15760: jestelmä irrottaa tutkinnon suorittamisen koulu-     myöntää lähiopetuksen ohella myös etäopiske-
15761: tuksen järjestämistavasta. Odotettavissa kuiten-     luun. Edellä mainitut monimuotokoulutuksen
15762: kin on, että tällöin varsin monet aikuiset tarvit-   tukemista koskevat ohjeet Valtion opintotuki-
15763: sevat tueksijonkin verran opintoja. Näin opinto-     keskus on lähettänyt keväällä 1993 oppilaitoksil-
15764: jen järjestämiseen tarvitaan nykyisestä poikkea-     le, jotta koulutuksen suunnittelussa voitaisiin
15765: via ja lyhytkestoisempia mahdollisuuksia.             ottaa huomioon opintotuen myöntämisedelly-
15766:     Opintotukilain (28/72) 2 §:n mukaan opinto-      tykset.
15767: tukea myönnetään vähintään kahdeksan viikon              Työttömyysturvan ja opintotuen yhteensovit-
15768: ajan kestäviä opintoja varten lukiossa, kansan-      tamista selvitetään opetusministeriön asettamas-
15769: opistossa taikka ammatillisessa oppilaitoksessa.      sa työryhmässä, jossa edustettuina ovat myös
15770: Lain 15 §:n mukaan tarkemmat määräykset lain         sosiaali- ja terveysministeriö sekä työministeriö.
15771: täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan         Tämä työryhmä käsittelee myös kysymyksessä
15772: asetuksella. Opintotukiasetusta muutettiin tältä     tarkoitettuja asiakokonaisuuksia. Monimuoto-
15773: osin 12 päivänä maaliskuuta 1993 annetulla            opetus opiskelumuotona on lisääntynyt varsin
15774: asetuksella opintotukiasetuksen muuttamisesta        nopeasti. Sen huomioon ottaminen tukimuoto-
15775: (258/93). Sen mukaan sivutoimiset ja alle kah-       jen kokonaisuudessa tulee tarkasteltavaksi myös
15776: deksan viikkoa päätoimisesti kestävät opinnot         tässä yhteydessä.
15777: ovat opintotuen ulkopuolella. Opintotuen piiris-
15778: 
15779:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1993
15780: 
15781:                                                                             Ministeri Iiro Viinanen
15782:                                           1993 vp -   KK 367                                           3
15783: 
15784: 
15785: 
15786:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
15787: 
15788:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Studiestödet berör sådana studier, i vilka ingår
15789: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        studier på heltid som sker under minst åtta
15790: den 17 juni 1993 tili vederbörande medlem av          veckor i ett sträck. Från och med 1.7.1993
15791: statsrådet översänt följande av riksdagsman           beviljas studiestöd inte längre för kvällsstudier
15792: Rajamäki undertecknade spörsmål nr 367:               eller andra sådana studier som är avsedda att
15793:                                                       bedrivas vid sidan av arbete. Arrangemanget
15794:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         bygger på de sparbeslut för statsekonomin som
15795:        att trygga finansieringen av flerformsstu-     fattades år 1992.
15796:        dier så, att utkomsten för arbetslösa stu-        För flerformsstudier beviljas stöd på samma
15797:        derande tryggas under studierna anting-        grunder som för heltidsstudier. Således kan stöd
15798:        en genom studiestödssystemet eller ge-         endast erhållas för sådana studier som pågår
15799:        nom utkomstskydd för arbetslösa?               under minst åtta veckor i ett sträck och som
15800:                                                       förutsätter studier på heltid.
15801:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Riksdagsman Rajamäkis spörsmål baserar sig
15802: anföra följande:                                      på en uppfattning att studiestöd endast beviljas
15803:                                                       för den tid studiema bedrivs vid en läroanstalt. I
15804:    Sådan yrkesutbildning och högskoleutbild-          de anvisningar som statens studiestödscentral
15805: ning som ges i form av flerformsstudier har ökat      har fastställt definieras vilka studier som bör
15806: på senare tid. Flerformsstudier utnyttjas främst      betraktas som heltidsstudier. I gällande anvis-.
15807: inom vuxenutbildningen. Dess utbildningshelhe-        ningar konstateras att som studier på heltid kan
15808: ter som består av närundervisnings- och distans-      betraktas förutom heltidsstudier som sker i form
15809: och självstudiefaser erbjuder dem som har arbete      av närundervisning även deltagande i flerforms-
15810: en lämplig inlärningsform där utbildning varvas       studier som sker i form av distansstudier samt
15811: med arbete.                                           oavlönad och lågavlönad praktik. På basis av de
15812:    Många av yrkesutbildningens utvecklingspla-        uppgifter som läroanstalterna ger definieras hu-
15813: ner framhäver vikten av flexibla, i många olika       ruvida distansundervisningsperioden förutsätter
15814: former genomförbara studiemöjligheter. Under          studier på heltid. Om distansstudierna anses
15815: planering är bl.a. en lagstiftning rörande yrkes-     förutsätta studier på heltid, definieras stödperio-
15816: examina, enligt viiken de vuxna genom s.k.            dens längd på basis av hur lång tid heltidsstudier-
15817: fristående yrkesprov kan avlägga olika yrkesex-       na sammanlagt pågår. Närundervisningen skall
15818: amina. Systemet gör att avläggandet av examen         dock utgöra minst 25 % av flerformsstudierna.
15819: inte är förknippat med ett visst sätt att ordna       Studiepenning kan således beviljas för närunder-
15820: utbildning. Det är dock att vänta att rätt många      visning, men dessutom också för distansstudier.
15821: vuxna i dessa fall behöver stöd av studier i någon    Ovannämnda anvisningar som gäller flerforms-
15822: form. Således behövs det för ordnande av studier      studier har statens studiestödscentral våren 1993
15823: altemativ som avviker från och är kortvarigare        sänt tillläroanstalterna, för att förutsättningar-
15824: än de nuvarande.                                      na för beviljande av studiestöd skall kunna
15825:     Enligt 2 § lagen om studiestöd (28/72) beviljas   beaktas vid planering av utbildningen.
15826: studiestöd för studier vid gymnasium, folkhög-           Samordnade av utkomstskydd för arbetslösa
15827: skola eller yrkesläroanstalt, vilka pågår under       och studiestöd utreds av en arbetsgrupp tillsatt
15828: minst åtta veckor. Enligt 15 § utfärdas närmare       av undervisningsministeriet, i viiken också soci-
15829: bestämmelser om verkställigheten och tillämp-         al- och hälsovårdsministeriet samt arbetsmini-
15830: ningen av denna lag genom förordning. Förord-         steriet är företrädda. Denna arbetsgrupp be-
15831: ningen om studiestöd ändrades tili denna del          handlar också de frågekomplex som avses i
15832: genom förordningen den 12 mars 1993 om änd-           spörsmålet. Flerformsstudier som studieform
15833: ring av förordningen om studiestöd (258/93).          har ökat rätt snabbt. Även i detta sammanhang
15834: Enligt den faller deltidsstudier och under åtta       skall flerformsstudierna beaktas i den helhet som
15835: veckor långa heltidsstudier utanför studiestödet.     stödformerna bildar.
15836:      Helsingfors den 19 juli 1993
15837: 
15838:                                                                               Minister Iiro Viinanen
15839:                                                 1993 vp
15840: 
15841: Kirjallinen kysymys 368
15842: 
15843: 
15844: 
15845: 
15846:                                    Hassi ym.: Toimeentulotuen myöntämisperusteisiin liittyvästä vi-
15847:                                       ranomaisharkinnasta
15848: 
15849:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15850: 
15851:     Ainakin eräät kunnat käyttävät yksityisyrittä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15852: jien toimeentulotukihakemusten käsittelyssä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15853: teoreettisia tuloperusteita, joilla ei ole mitään     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15854: tekemistä kyseisten yrittäjien todellisen taloudel-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15855: lisen tilanteen kanssa. Sosiaalitoimisto arvioi
15856: toimeentulotukea hakevan yrittäjän nauttivan                    Perustuuko edellä kuvatun kaltainen
15857: joidenkin normien mukaista alaisen palkkaa.                  menettely voimassa olevaan lakiin ja
15858: Esimerkiksi tämän vuoden alusta toimintansa                  muihin säädöksiin, ja jos perustuu,
15859: aloittanut kampaaja, joka ei ole vielä lainkaan                 mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta toi-
15860:  kyennyt nostamaan palkkaa itselleen, jäi vaille             meentulotuen        myöntämisperusteeksi
15861:  toimeentulotukea, koska hänen teoreettiseksi                otettaisiin kansalaisen todelli~et eivätkä
15862:  tulokseen arvioitiin 6 250 mklkk.                           teoreettiset tulot?
15863:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
15864:                      Satu Hassi                                Ulla Anttila
15865: 
15866: 
15867: 
15868: 
15869:  230032]
15870: 2                                         1993 vp -   KK 368
15871: 
15872: 
15873: 
15874: 
15875:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15876: 
15877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        täisen toimeentulotuen hakijan kohdalla, niin
15878: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yrittäjien kuin muidenkin tuen hakijoiden, tekee
15879: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        ongelmalliseksi myös se, että useinkaan ei kaik-
15880: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kia hakijan menoja voida hyväksyä toimeentulo-
15881: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin ym.         tukeen oikeuttaviksi menoiksi. Tällöin hakijan
15882: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 368:         käytettävissä olevat tulot voivat jäädä toimeen-
15883:                                                       tulotukinormin edellyttämiä vähimmäistuloja
15884:           Perustuuko edellä kuvatun kaltainen         pienemmiksi, kun tuloista joudutaan maksa-
15885:        menettely voimassa olevaan lakiin ja           maan menoja, joita ei toimeentulotukilaskelmas-
15886:        muihin säädöksiin, ja jos perustuu,            sa oteta mukaan. Tyypillisesti tällaisia menoja
15887:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta toi-       ovat hakijan lainojen lyhennykset, mukaan lu-
15888:        meentulotuen        myöntämisperusteeksi       kien asuntolainat Vastaavasti yritystoiminnan
15889:        otettaisiin kansalaisen todelliset eivätkä     kohdalla syntyy tilanteita, joissa on vaikea yksit-
15890:        teoreettiset tulot?                            täistapauksissa määrittää, mikä osa yritystoi-
15891:                                                       minnasta syntyvästä tulosta on perusteltua kat-
15892:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           soa kuuluvan yritystoiminnasta johtuviin välttä-
15893: taen seuraavaa:                                       mättömiin menoihin ja minkä osuuden voidaan
15894:                                                       taas katsoa olevan yrittäjän elinkustannuksiin
15895:    Toimeentulotuen myöntämisen perusteena on          käytettävissä.
15896: kunkin tuen hakijan tulojen ja menojen selvittä-          Koska toimeentulotuki on viimesijainen toi-
15897: minen. Yrittäjien, kuten muidenkin tuen hakijoi-      meentuloa turvaava etuus, on menettely sen
15898: den, toimeentulotukea myönnettäessä huo-              myöntämisessä erittäin keskeinen kansalaisen
15899: mioon otettavien tulojen määrittely perustuu          oikeusturvan ja yhtäläisen kohtelun kannalta.
15900: sosiaalihuoltolakiin ja valtioneuvoston päätök-       Yrittäjien tulojen määrittelyä koskevat ongelmat
15901: seen toimeentulotuen yleisistä perusteista. Läh-      eivät kuitenkaan ole pelkästään toimeentulotu-
15902: tökohtana säädöksissä on, että tukea myönnet-         kea koskevia, vaan samat kysymykset tulevat
15903: täessä otetaan huomioon henkilön tai ruokakun-        eteen mm. sosiaali- ja terveyspalveluista perittä-
15904: nan käytettävissä olevat todelliset tulot. Toisaal-   viä maksuja määriteltäessä sovellettavan tulokä-
15905: ta toimeentulotuen myöntäminen perustuu aina          sitteen kohdalla. Sama on tilanne useiden mui-
15906: kunnassa tehtävään yksilö- tai perhekohtaiseen        denkin ansioperusteisten tai tulosidonnaisten
15907: tarveharkintaan, jossa asiakkaan tulot ja menot       sosiaaliturvaetuuksien kohdalla. Sosiaali- ja ter-
15908: selvitetään mahdollisuuksien mukaan varsin yk-        veysministeriön ja valtiovarainministeriön yh-
15909: sityiskohtaisesti. Mikäli esimerkiksi todellisista    teistyönä onkin vireillä alustavaa selvittelyä tar-
15910: tuloista ei ole saatavissa tarkkaa selvyyttä, tulot   peista yhtenäistää tulokäsitteen määrittelyä eri
15911: on arvioitava. Arviointi ei kuitenkaan voi perus-     etuusjärjestelmissä. Selvittelytyö on ajankohtai-
15912: tua kaavamaiseen menettelyyn, jollaisesta yksi        nen myös verotuksessa tapahtuvien muutosten
15913: on kuvattu kysymyksessä, vaan yksilökohtai-           johdosta.
15914: seen selvitykseen. Epäselvissä tapauksissa toi-          Vaikka toimeentulotuki on luonteeltaan
15915: meentulotuen hakijalla on oikeus hakea muutos-        etuusjärjestelmä, jossa tuen myöntäminen perus-
15916: ta lääninoikeudelta kunnan viranomaisen pää-          tuu varsin pitkälti yksilökohtaiseen, paikallista-
15917: tökseen.                                              solla tehtävään tarveharkintaan, on sosiaali- ja
15918:    Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan hyvin     terveysministeriön tarkoitus selvittää, tarvitaan-
15919: tietoisia erityisesti yrittäjien tuen tarpeen ar-     ko toimeentulotuen myöntämismenettelyn yhte-
15920: viointiin liittyvistä vaikeuksista. Ongelman tekee    näistämiseksi valtakunnantasoisia erityistoi-
15921: entistä ajankohtaisemmaksi se, että yrittäjien        menpiteitä. Tällaiset toimenpiteet saattavat
15922: osuus toimeentulotuen tarvitsijoista on viime         osoittautua tarpeellisiksi, koska erot toimeentu-
15923: vuosina oleellisesti noussut.                         lotuen myöntämismenettelyssä näyttävät talou-
15924:    Toimeentulotuen tarpeen määrittelyn yksit-         dellisen tilanteen kiristymisen johdosta kuntien
15925:                                          1993 vp -   KK 368                                         3
15926: 
15927: välillä entisestään kasvaneen niin, että kansalai-   toteutuva kunkin tuenhakijan erityisolosuhtei-
15928: set ovat perusturvan toteutumisen kannalta eri-      den huomioiminen. Tämä merkitsee sitä, ettei
15929: arvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen.        tuen myöntämisperusteita voida tarkasti tuota
15930: Toisaalta toimeentulotukijärjestelmässä tulee        joustoa menettämättä valtakunnantasaisesti
15931: säilyttää yksilökohtaisen tarveharkinnan kautta      säädellä.
15932:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1993
15933: 
15934:                                                                       Ministeri Sirpa Pietikäinen
15935: 4                                        1993 vp -   KK 368
15936: 
15937: 
15938: 
15939: 
15940:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15941: 
15942:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dem som behöver utkomststöd har stigit mar-
15943: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       kant under de senaste åren.
15944: den 17 juni 1993 till vederbörande medlem av            En annan omständighet som bidrar tili att det
15945: statsrådet översänt följande av riksdagsman          är svårt att fastställa behovet av utkomststöd för
15946: Hassi m.fl. underteckrrade spörsmål nr 368:          enskilda sökande, såväl för företagare som övri-
15947:                                                      ga sökande, är att de utgifter som en sökande har
15948:           Grundar sig cvan beskrivna förfaran-       sällan till fullt belopp kan godkännas som utgif-
15949:        de på gällande lag och andra författning-     ter som berättigar tili utkomststöd. Då kan de
15950:        ar, och om så är fallet,                      inkomster som sökanden har till sitt förfogande
15951:           vad ämnar Regeringen göra för att          t.o.m. vara lägre än de minimiinkomster som
15952:        medborgamas reella och inte deras teore-      normen för utkomststöd förutsätter, eftersom
15953:        tiska inkomster skall ligga tili grund för    sökanden med sina inkomster måste täcka såda-
15954:        beviljande av utkomststöd?                    na utgifter som inte beaktas vid beräkningen av
15955:                                                      utkomststödet. Typiska utgifter av detta slag är
15956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sökandens amorteringar på lån, bostadslån inbe-
15957: anföra följande:                                     räknade. På motsvarande sätt uppkommer det
15958:                                                      inom företagsverksamheten sådana situationer
15959:    En utredning av varje sökandes inkomster och      där det är svårt att i enskilda fall bedöma viiken
15960: utgifter ligger till grund för beviljande av ut-     del av inkomsten från företagsverksamheten
15961: komststöd. Fastställandet av de inkomster som        med fog kan anses höra till de nödvändiga
15962: beaktas vid beviljande av utkomststöd för före-      utgiftema för företagsverksamheten och viiken
15963: tagare, 1iksom även för andra sökande, grundar       del kan anses utgöra den del av inkomsten som
15964: sig på socialvårdslagen och statsrådets beslut om    företagaren disponerar för sina levnadskostna-
15965: de allmänna grundema för utkomststöd. Ut-            der.
15966: gångspunkten i författningama är att man vid            Eftersom utkomststödet är en förmån som
15967: beviljandet av utkomststOd beaktar de reella         tryggar utkomsten i sista hand, är förfarandet
15968: inkomster som en person eller ett hushåll har till   vid beviljande av stöd särskilt viktigt med tanke
15969: sin disposition. Å andra sidan grundar sig bevil-    på medborgamas rättssäkerhet och deras rätt att
15970: jandet av utkomststöd alltid på behovsprövning       bli bemötta enligt samma grunder. Problemen i
15971: som företas av kommunen, individuellt eller          anslutning till fastställandet av företagamas in-
15972: familjevis. Vid behovsprövningen utreds klien-       komster gäller dock inte enbart utkomststödet,
15973: tens inkomster och utgifter mycket detaljerat i      utan man stöter på samma problem bl.a. vid
15974: den omfattning detta är möjligt. Om det t.ex. inte   definieringen av det inkomstbegrepp som tiliäm-
15975: finns detaljerade uppgifter om klientens reella      pas vid fastställande av avgifter för social- och
15976: inkomster, måste inkomstema uppskattas. Upp-         hälsovårdsservice. Situationen är densamma i
15977: skattningen kan dock inte bygga på ett schema-       fråga om många andra socialskyddsförmåner
15978: tiskt förfarande, liksom det förfarande som be-      som avvägs enligt förtjänsten eller är inkomst-
15979: skrivs i spörsmålet, utan den skall basera sig på    bundna. Social- och hälsovårdsministeriet och
15980: en individuell utredning. I oklara fall har den      finansministeriet håller tillsammans på att sam-
15981: som ansöker om ,utkomststöd rätt att hos läns-       manställa en preliminär utredning av behoven
15982: styrelsen söka ändring i den kommunala myn-          att samordna definieringen av inkomstbegreppet
15983: dighetens beslut.                                    inom de olika förmånssystemen. Utredningen är
15984:    Vid social- och hälsovårdsministeriet är man      aktuell även på grund av de ändringar som sker
15985: mycket medveten om de svårigheter som uppstår        inom beskattningen.
15986: när det gäller att bedöma behovet 'aV stöd              Ä ven om utkomststödet till sin natur är ett
15987: särskilt för företagare. Problemet har ytterligare   förmånssystem i vilket beviljandet av stöd i hög
15988: aktualiserats i och med att företagamas andel av     grad grundar sig på individuell behovsprövning
15989:                                         1993 vp -   KK 368                                           5
15990: 
15991: på lokal nivå, har social- och hälsovårdsministe-   skyddet bemöts olika beroende på hemkommun.
15992: riet för avsikt att utreda om det finns ett behov   Å andra sidan bör man inom systemet för
15993: av specialåtgärder på riksnivå för att samordna     utkomststöd bevara det förfarande som går ut
15994: förfarandet vid beviljande av utkomststöd. Åt-      på att man med hjälp av individuell behovspröv-
15995: gärder av detta slag kan visa sig vara nödvändiga   ning beaktar situationen för varje sökande med
15996: eftersom den åtstramade ekonomiska situatio-        hänsyn tili hans specialförhållanden. Detta inne-
15997: nen verkar ha bidragit tili att skilinadema i       bär att grundema för beviljande av utkomststöd
15998: förfarandet vid beviljande av utkomststöd ytter-    inte kan regleras på riksnivå utan att den flexibi-
15999: ligare har ökat mellan de olika kommunema, så       litet som avses ovan går förlorad.
16000: att medborgama vid verkställandet av grund-
16001: 
16002:      Helsingfors den 16 juli 1993
16003: 
16004:                                                                         Minister Sirpa Pietikäinen
16005:                                                 1993 vp
16006: 
16007: Kirjallinen kysymys 369
16008: 
16009: 
16010: 
16011: 
16012:                                    Kemppainen ym.: Reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Pohjois-
16013:                                        Suomessa
16014: 
16015: 
16016:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16017: 
16018:    Pohjoissuomalaiset reumapotilaat ja samoin         voidaan pitää myönteisenä. Tällä tavalla on
16019: Pohjois-Suomen kunnat ovat joutuneet eriarvoi-        voitu kehittää ja ylläpitää ainutlaatuisen korkea-
16020: seen asemaan muuhun Suomeen verrattuna reu-           tasoista reumahoitoyksikköä. Vastaavanlainen
16021: masairauksien hoidossa.                               reumaosaamisen keskus on kehittynyt myös Päi-
16022:    Suomalainen sairaanhoitojärjestelmä on vähi-       värinteen sairaalaan. Epäoikeudenmukaiseksi
16023: tellen kehittynyt kansanterveyslain, erikoissai-      tilanteen tekee se, että sen käyttö on rahoitettu
16024: raanhoitolain sekä kuntien valtionosuusuudis-         Pohjois-Suomen köyhimpien kuntien toimesta,
16025: tuslain muutosten myötä sellaiseksi, että hoito-      kun taas Etelä-Suomen rikkaammat kunnat
16026: vastuu on kokonaan siirtynyt kunnille. Kansan-        ovat saaneet palveluosa Kelan kustannuksella
16027: eläkelaitos tukee jonkin verran avosairaanhoitoa      Heinolasta.
16028: sairausvakuutuksen kautta.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16029:     Erikoissairaanhoidon osalta poikkeukseksi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16030: on jäänyt reumasairauksien hoito. Tasaisesti          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16031: koko maasta kerättävällä rahoituksella Kansan-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16032: eläkelaitos on voinut edelleen toteuttaa reuma-
16033: sairauksien erikoissairaanhoitoa omistamassaan                  Miten Hallitus aikoo toimia, että
16034: reumasäätiön sairaalassa Heinolassa. Matkavai-               myös Pohjois-Suomessa korkeatasoinen
16035: keuksien ym. hoitokäytännöllisten seikkojen ta-              reumahoito voidaan turvata ja että Poh-
16036: kia tällainen erikoispalvelu ei kohdistu ollen-              jois-Suomen reumapotilaat ja pohjois-
16037: kaan tasaisesti eri alueille, vaan Heinolan lähellä          suomalaiset kunnat saatetaan tasa-arvoi-
16038: olevat alueet ovat voineet saada tätä kautta                 seen asemaan muuhun maahan verrattu-
16039: merkittävää hyötyä.                                          na?
16040:     Sinänsä Kelan mukanaoloa reumasäätiössä
16041: 
16042:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
16043: 
16044:            Hannu Kemppainen              Kauko Heikkinen                 Tellervo Renko
16045:            Juhani Alaranta               Annikki Koistinen               Aamo von Bell
16046:            Osmo Polvinen                 Pauli Saapunki                  Matti Väistö
16047:            Maija Rask                    Asko Apukka                     Juhani Vähäkangas
16048:            Riitta Jouppila               Martti Korhonen                 Timo E. Korva
16049:            Markku Koski                  Tuulikki Ukkola                 Lasse Näsi
16050:            Marjatta Vehkaoja             Seppo Pelttari                  Esko-Juhani Tennilä
16051:                                          Kalevi Mattila
16052: 
16053: 
16054: 
16055: 
16056:  230032J
16057: 2                                          1993 vp -   KK 369
16058: 
16059: 
16060: 
16061: 
16062:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16063: 
16064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Useimmissa sairaanhoitopiireissä on laadittu
16065: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          terveyskeskusten ja keskussairaalan yhteistyönä
16066: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         reumasairauksien hoidon järjestämistä ja hoidon
16067: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       porrastusta koskeva kirjallinen hoito-ohjelma,
16068: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kemppaisen          joka tarkistetaan ja ajanmukaistetaan määrä-
16069: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           välein.
16070: 369:                                                       Taloudellisen laman johdosta kuntien ja val-
16071:                                                        tion taloudellinen tilanne on kiristynyt siinä
16072:           Miten Hallitus aikoo toimia, että            määrin, että julkisen sektorin menoja on joudut-
16073:        myös Pohjois-Suomessa korkeatasoinen            tu ja edelleen joudutaan supistamaan. Koska
16074:        reumahoito voidaan turvata ja että Poh-         sosiaali- ja terveydenhuollon menot edustavat
16075:        jois-Suomen reumapotilaat ja pohjois-           kuntien taloudessa huomattavaa osaa, kohdis-
16076:        suomalaiset kunnat saatetaan tasa-arvoi-        tuu menojen supistamispaine myös niihin. Kun-
16077:        seen asemaan muuhun maahan verrattu-            tien velvollisuudet terveyden- ja sairaanhoidon
16078:        na?                                             palvelujen järjestämiseen ovat kuitenkin entiset.
16079:                                                        Tämä koskee niin reumasairauksia kuin muita-
16080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kin pitkäaikaissairauksia. Vuoden 1993 alusta
16081: taen seuraavaa:                                        voimaan tulleet lainmuutokset antavat kunnille
16082:                                                        ja sairaanhoitopiireille aikaisempaa paremmat ja
16083:     Reumasairaudet ovat merkittävä ja suomalai-        joustavammat mahdollisuudet tuottaa palvelut
16084: sille ominainen kansantautiryhmä, jonka hoito           kuntien asukkaiden tarpeiden mukaisesti, par-
16085: on maassamme porrastettu perusterveydenhuol-           haalla mahdollisella tavalla sekä taloudellisesti
16086: lon ja erikoissairaanhoidon sekä vaativan eri-         edullisimmin.
16087: koissairaanhoidon kesken. Hoidon järjestämi-               Koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura-
16088: nen on kuntien tai kuntayhtymien tehtävä. Poti-        kennetta arvioimalla ja uudistamalla on mahdol-
16089: laiden heikko taloudellinen asema ei saa olla          lisuus vapauttaa voimavaroja kehittämiseen ja
16090: tarpeellisen hoidon ja apuvälineiden järjestämi-       tulevaisuuden tarpeita varten. Rakenneuudistus
16091: sen esteenä.                                           mahdollistaa jopa resurssien lisäämisen tärkeinä
16092:     Kaikissa sairaanhoitopiireissä reumasairauk-       pidetyillä painopisteålueilla ilman, että koko-
16093: sien tutkimus ja hoito on porrastettu niin, että       naiskustannuksia lisättäisiin. Kunnilla on nyt
16094: sairautta epäiltäessä potilaat lähetetään terveys-     mahdollisuus itse päättää, mitä terveydenhuol-
16095: keskuksen tai yksityislääkärin toimesta perus-         lon ja sairaanhoidon osa-alueita ne pitävät ensi-
16096: teellisiin tutkimuksiin keskussairaaloiden sisä-       sijaisen tärkeinä, ja kohdentaa niihin voimava-
16097: tautien tai reumasairauksien osastoille tai poli-       roja.
16098: klinikoille, missä tehdään tarpeelliset tutkimuk-          Reumasairauksien yleisyyden ja niihin koh-
16099: set ja suunnitellaan sekä aloitetaan hoito. Mikäli     distuneen pitkän suomalaisen lääketieteellisen
16100: vaikeissa reumasairauksissa tarvitaan esimerkik-       tutkimusperinteen johdosta on reumatautien
16101: si erityistason kirurgista asiantuntemusta, poti-      hoitoon liittyvä osaaminen ja hoidon järjestely
16102: las voidaan lähettää yliopistolliseen sairaalaan       maassamme hyvin korkeatasoista kansainväli-
16103: tai Heinolan reumasairaalaan hoitoon. Sairau-          sestikin vertailtuna. Reumapotilaat ovat järjes-
16104: dentilan niin edellyttäessä potilas siirtyy takaisin   täytyneet aktiivisiksi yhdistyksiksi, jotka valvo-
16105: terveyskeskuksen tai haluamansa yksityislääkä-         vat jäsenistönsä etua ja osallistuvat hoidon ja
16106: rin hoitovastuulle. Mikäli pitkäaikaisen reuma-        kuntoutuksen kehittämiseen. Reumapotilaiden
16107: sairauden tila vaikeutuu ja edellyttää erikoissai-     hoidon ja kuntoutuksen rahoittamiseen osallis-
16108: raanhoidon tasoista kontrollitutkimusta tai hoi-       tuu kuntien ja valtion lisäksi myös Kansaneläke-
16109: totoimenpidettä, siirtyy potilas joustavasti eri-      laitos merkittävällä panoksella. Reumapotilai-
16110: koissairaanhoidon vastuulle.                           den asema maassamme on siten parempi kuin
16111:                                                        monen muun potilasryhmän.
16112:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1993
16113: 
16114:                                                                           Ministeri Sirpa Pietikäinen
16115:                                            1993 vp -   KK 369                                          3
16116: 
16117: 
16118: 
16119:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
16120: 
16121:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Inom de flesta sjukvårdsdistrikten har hälso-
16122: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         centralema och centralsjukhuset tillsammans
16123: den 17 juni 1993 tili vederbörande medlem av           gjort upp ett skriftligt vårdprogram för vården i
16124: statsrådet översänt följande av riksdagsman            anslutning tili reumatiska sjukdomar och för
16125: Kemppainen m.fl. undertecknade spörsmål nr             nivåstrukturering av vården. Programmet ses
16126: 369:                                                   över och uppdateras med jämna mellanrum.
16127:            Vad ämnar Regeringen göra för att en           Tili följd av den ekonomiska lågkonjunkturen
16128:         högklassig reumavård skall tryggas även        har kommunemas och statens ekonomiska situ-
16129:         i norra Finland och för att reumapatien-       ation blivit stramare i den utsträckningen att det
16130:         tema och kommunema i norra Finland             varit och även i fortsättningen är nödvändigt att
16131:         skall få en likvärdig ställning jämfört        reducera den offentliga sektoms utgifter. Efter-
16132:         med landet i övrigt?                           som social- och hälsovårdens utgifter står för en
16133:                                                        betydande del av kommunemas ekonomi, berörs
16134:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          även de av trycket att skära ned utgiftema.
16135:                                                        Kommunemas skyldigheter när det gäller att
16136: anföra följande:
16137:                                                        ordna hälso- och sjukvårdsservice är dock de-
16138:     De reumatiska sjukdomama utgör en stor             samma som tidigare. Detta gäller både reumatis-
16139: folksjukdomsgrupp som är utmärkande för fin-           ka och andra kroniska sjukdomar. De lagänd-
16140: ländama. Vården i anslutning till denna sjuk-          ringar som trädde i kraft vid ingången av 1993
16141: dom har i vårt land strukturerats i nivåema            ger kommunema och sjukvårdsdistrikten bättre
16142: primärvård, specialiserad sjukvård samt krävan-        och smidigare möjligheter att producera tjänster-
16143: de specialiserad sjukvård. Det är kommunemas           na med beaktande av kommuninvånamas behov
16144: eller samkommunemas uppgift att ordna vår-             och på bästa möjliga sätt som också är ekono-
16145: den. En patients svaga ekonomiska ställning får        miskt sett förmånligast.
16146: inte vara ett hinder för nödvändig vård och               Genom en omvärdering och reform av hela
16147: hjälpmedel.                                            social- och hälsovårdens servicestruktur är det
16148:     Inom alla sjukvårdsdistrikt har forskningen        möjligt att frigöra resurser för en utveckling och
16149: och vården i fråga om reumatiska sjukdomar             för framtida behov. En strukturreform möjlig-
16150: nivåstrukturerats så att hälsocentralen eller en       gör t.o.m. en ökning av resursema inom de
16151: privatläkare ger patienter som misstänks lida av       prioritetsområden som anses vara viktiga utan
16152: någon reumatisk sjukdom remiss för grundliga           att totalkostnadema ökar. Kommunema har nu
16153: undersökningar till centralsjukhusens avdelning-       möjlighet att själv avgöra vilka av hälso- och
16154: ar för invärtesmedicin eller reumatiska sjukdo-        sjukvårdens delområden de anser vara primära
16155: mar eller till polikliniker. Där utförs de nödvän-     och att styra resursema till dessa.
16156: diga undersökningama samt planeras och inleds             Tili följd av den allmänna förekomsten av
16157: vården. Om det vid svåra reumatiska sjukdomar          reumatiska sjukdomar och den medicinska
16158: är nödvändigt med t.ex. högspecialiserad kirur-        forskningstraditionen i Finland är kunnandet
16159: gisk sakkännedom, kan patienten sändas tili ett        inom reumavården och vårdsystemet på en
16160: universitetssjukhus eller till reumasjukhuset i        mycket hög nivå i vårt land, även intemationellt
16161: Heinola. Om sjukdomstillståndet så kräver,             sett. Reumapatientema har gått samman i aktiva
16162:  sänds patienten tillbaka, vilket medför att vård-     föreningar som bevakar sina medlemmars intres-
16163: ansvaret läggs på hälsocentralen eller på en           sen och deltar i utvecklandet av vården och
16164: privatläkare som patienten själv väljer. Om pa-        rehabiliteringen. Förutom kommunema och sta-
16165:  tientens tillstånd när det gäller en kronisk reuma-   ten deltar även Folkpensionsanstalten med en
16166:  tisk sjukdom förvärras och förutsätter kontroll-      betydande insats i finansieringen av patientemas
16167:  undersökning eller behandling på en nivå som          vård och rehabilitering. Reumapatientema i vårt
16168: motsvarar specialiserad sjukvård, överförs pa-         land är alltså i en bättre ställning än många
16169:  tienten smidigt på den specialiserade sjukvårdens     andra patientgrupper.
16170:  ansvar.
16171:      Helsingfors den 16 juli 1993
16172: 
16173:                                                                           Minister Sirpa Pietikäinen
16174:                                                 1993 vp
16175: 
16176: Kirjalliset kysymykset 370 ja 389
16177: 
16178: N:o 370
16179: 
16180: 
16181: 
16182:                                     Vistbacka: Pankkitukea saavien pankkien omistamien kiinteistöjen
16183:                                         arvonnoususta
16184: 
16185: 
16186:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16187: 
16188:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan pankit        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16189: kasaavat tällä hetkellä miljardien kiinteistö-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16190: omaisuutta veronmaksajien tuella. Tämä tapah-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16191: tuu käytännössä siten, että pankki ostaa lainoit-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16192: tamansa kohteen alehintaan pakkohuutokau-
16193: passa, siirtää menetykset luottotappioiksi ja                   Onko Hallitus tietoinen, että pankit
16194: kuittaa erotuksen pankki tuesta. Pankkien strate-            voivat saada pankkituen kaksinkertaise-
16195: gia on osoittaa luottotappiot mahdollisimman                 na saadessaan kiinteistöjen arvonnousun
16196: suuriksi, koska niillä on varma maksaja- valtio              itselleen jo luottotappiokorvauksena saa-
16197: eli veronmaksajat.                                           mistaan lainojen vakuutena olleista kiin-
16198:     Pankkien menettelyn tekee entistä arvelutta-             teistöistä hankkiessaan ne itselleen ali-
16199: vammaksi se, että kiinteistöjen hintojen tulevai-            hintaan pakkohuutokaupoista, ja
16200: suudessa noustessa pankki korjaa hyödyn. Tällä                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16201: tavoin pankki saa käytännössä pankkitukea                    kyseisen hyödyn saamiseksi pankkituen
16202: kahteen kertaan samasta ongelmaluotosta.                     maksaneelle valtiolle?
16203: 
16204:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
16205: 
16206:                                            Raimo Vistbacka
16207: 
16208: 
16209: 
16210: 
16211:  230032J
16212: 2                                     1993 vp -       KK 370 ja 389
16213: 
16214: N:o 389
16215: 
16216: 
16217: 
16218:                                    Aittoniemi: Pankkitukea saavien pankkien menettelystä velallisten
16219:                                        vakuuksia realisoitaessa
16220: 
16221: 
16222:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16223: 
16224:    Yhteiskunta pitää pankkijärjestelmää pystys-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16225: sä tilanteessa, jonka pankit suurimmalta osin itse      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16226: ovat aiheuttaneet. Pankit vastaavat yhteiskun-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16227: taan kohdistuvan rahastamisen lisäksi siten, että
16228: ne irtisanovat lainat heti kun se on mahdollista ja               Aikooko Hallitus millään tavoin aset-
16229: realisoivat pantit tämänhetkiseen alehintaan                   taa sulkua pankkien rahastukselle, joka
16230: esiintyen itse ostajinajoko suoraan tai bulvaanin              suuntautuu osin päällekkäisenä yhteis-
16231: kautta. Pantti jää odottamaan todennäköisesti                  kunnan ja toisaalta velallisten suuntaan
16232: nopeatakin arvonnousua ja syntynyt luottotap-                  realisoimalla pantit alihintaan ja maksat-
16233: pio maksatetaan yhteiskunnalla pankkituen                      tamaHa laskennallisesti syntyneen luotto-
16234: muodossa.                                                      tappion yhteiskunnan pankkituella?
16235:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16236: 
16237:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
16238: 
16239:                                             Sulo Aittaniemi
16240:                                      1993 vp -      KK 370 ja 389                                        3
16241: 
16242: 
16243: 
16244: 
16245:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16246: 
16247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taavasti. Jos tämä vaarantaa pankin vakavarai-
16248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suussuhteen, pankki tarvitsee lisää pankkitukea.
16249: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        Jos vakuus pystytään myöhemmin myymään
16250: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             ostohintaa kalliimmalla, paranee vakavaraisuus-
16251: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vist-         suhde vastaavasti.
16252: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Tältä kannalta on mahdollista, että hankki-
16253: n:o 370:                                              malla tietoisesti vakuuksia alihintaan, pyytämäl-
16254:                                                       lä vakavaraisuussuhteen ylläpitämiseksi pankki-
16255:           Onko Hallitus tietoinen, että pankit        tukea ja myymällä vakuuden kalliimmalla pank-
16256:        voivat saada pankkituen kaksinkertaise-        ki saa tukea, jota se ei tosiasiassa tarvitsisikaan.
16257:        na saadessaan kiinteistöjen arvonnousun            Pantinhaltijalla on velvollisuus huolehtia
16258:        itselleen jo luottotappiokorvauksena saa-      myös pantinantajan edusta. Tämä tarkoittaa
16259:        mistaan lainojen vakuutena olleista kiin-      myös sitä, että pantinhaltijan tulee realisoida
16260:        teistöistä hankkiessaan ne itselleen ali-      hallussaan oleva pantti käypään arvoon. Jos
16261:        hintaan pakkohuutokaupoista, ja                pantinhaltija realisoi pantin käypää arvoa alem-
16262:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         paan hintaan, syntyy pantinantajalle eli velalli-
16263:        kyseisen hyödyn saamiseksi pankkituen          selle vahinkoa, jonka korvaamisesta pantin ali-
16264:        maksaneelle valtiolle?                         hintaan realisoinut on vastuussa.
16265:                                                           Jos tällaisissa olosuhteissa pantteja realisoiva
16266:    Samassa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pankki tietää väistämättä joutuvansa pyytä-
16267: olette lisäksi 23 päivänä kesäkuuta 1993 päivä-       mään valtiolta tukea, on ainakin teoriassa mah-
16268: tyn ki~eenne ohella toimittanut valtioneuvoston       dollista, että pankki pyrkii tietoisesti tai varovai-
16269: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        suudesta ottamaan pantit haltuunsa itse käyväk-
16270: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           si arvioimaansa alempaan hintaan. Teoriassa
16271: n:o 389:                                              liian matalaan hintaan pantteja voi ajatella rea-
16272:                                                       lisoivan sellaisten pankkien, jotka ja joiden omis-
16273:           Aikooko Hallitus millään tavoin aset-       tajat eivät oleta selvittävän ilman valtion tukea.
16274:        taa sulkua pankkien rahastukselle, joka        Jos tuki olisi vastikkeetonta, niin pankin hyö-
16275:        suuntautuu osin päällekkäisenä yhteis-         dyksi tuen lisäksi tulisi pantin hankintahinnan ja
16276:        kunnan ja toisaalta velallisten suuntaan       sen käyvän hinnan erotus. Valtion vahingoksi
16277:        realisoimalla pantit alihintaan ja maksat-     jäisi tarpeeton vastikkeeton tuki.
16278:        tamaila laskennallisesti syntyneen luotto-         Pankkituki on kuitenkin vastikkeellista. Tä-
16279:        tappion yhteiskunnan pankkituella?             män seurauksena valtio omistaa yli 99 % Suo-
16280:                                                       men Säästöpankista ja 65 %, SSP:n omistus
16281:   Koska molemmissa kysymyksissä on tahdot-            mukaan lukien noin 75%, SKOP:sta. Tosiasial-
16282: tu vastausta samaan asiaan, esitän yhteisenä          lisesti valtion omistus SKOP:sta on suurempi,
16283: vastauksena kunnioittavasti seuraavaa:                sillä valtio on sijoittanut oman pääoman ehdoin
16284:                                                       varoja muuhunkin kuin osakepääomaan. Val-
16285:    Valtio on sitoutunut huolehtimaan suoma-           tion niin halutessa SKOP:n osakepääomaa alen-
16286: laisten pankkien toimintakyvystä. Käytännössä         nettaisiin tappion kattamiseksi ja valtion muita
16287: tämä edellyttää lakimääräisten vakavaraisuus-         sijoituksia muutettaisiin osakepääomaksi, jol-
16288: suhteiden ylläpitämistä. Pankin luottotappio          loin valtion omistus nousisi käytännössä
16289: alentaa vakavaraisuuspääomaa saatavan mää-            100 %:iin.
16290: rän ja vakuuden realisoinnista saatavan hinnan            Voidaan siis todeta, että valtio omistaa sekä
16291: erotuksella. Jos vakuuden realisoinnissa sen kir-     SSP:n että SKOP:n. Jos ne pyrkivät saamaan
16292: jautuva hinta alittaa käyvän hinnan silloin, kun      kuvatulla tavalla liikaa pankkitukea, niin hyöty
16293: pankki muiden ostajien puuttuessa joutuu itse         tulee viime kädessä omistajalle eli valtiolle, joka
16294: vakuuden ostamaan, luottotappio kasvaa vas-           on liian tuen maksanutkin.
16295: 4                                     1993 vp -       KK 370 ja 389
16296: 
16297:    STS-pankki. ajautui viime syksynä vaikeuk-           elämän kehityksen näkökulmasta. Jos vakuuk-
16298: siin, joiden seurauksena sen tallettajat olivat         sien realisoinnissa ei noudateta kohtuullista me-
16299: vähällä menettää merkittävän osan talletuksis-          nettelytapaa, pankkien asiakkaiden perustellut
16300: taan ja Suomen rahamarkkinoiden toiminta uh-            edut vaarantuvat. Oikeuskäytännössä on lisäksi
16301: kasi vakavasti häiriytyä. Valtion toimenpiteiden        katsottu, että pankki voi irtisanoa yksityishenki-
16302: avulla näiltä uhilta vältyttiin. Seurauksena valtio     lön lainan vain perustelluista syistä. Näin ollen
16303: vastaa 90 %:sta entisen STS-pankin, nykyisen            menettely, jossa laina irtisanottaisiin vain muo-
16304: Siltapankin, ja KOP 10 %:sta tappion vaarasta.          dollisen lainasopimuskaavakkeen standardieh-
16305: Valtion edustajilla on enemmistö Siltåpankin            toihin sisältyvän irtisanomisehdon perusteella, ei
16306: hallintoelimissä. Siltapankin toiminnan tarkoi-         käytännössä tule kysymykseen. Jos vakuuksien
16307: tuksena on lopettaa pankin toiminta mahdolli-           realisoinnissa tuhotaan liikearvoja, jotka nor-
16308: simman pienin tappioin~ Jos se ottaa haltuunsa          maalien pankkiperiaatteiden mukaan olisivat
16309: vakuuksia käypiä alempiin hintoihin ja myy ne           sittenkin pitkän päälle elinkelpoisia, vaaranne-
16310: myöhemmin korot huomioon ottaen kalliimmal-             taan taloudellisen elpymisen edellytyksiä.
16311: la, niin sen enempää valtiolle kuin toiselle tappi-        Tästäkin syystä SSP:n ja SKOP:n johdolle on
16312: on kantajallekaan ei synny vahinkoa.                    pankkituen yhteydessä tehty selväksi, että kum-
16313:     Muut pankit eivät ole vastaanottaneet muuta         mankin organisaation käyttäytymistä tässä suh-
16314: kuin vuoden takaista yleistä pankkitukea. Ne            teessa tarkoin valvotaan. Valtion vakuusrahas-
16315: pyrkivät turvaamaan lähivuosien pääomahuol-             ton valvonnan lisäksi puheena oleva käyttäyty-
16316: toosa turvautumatta ainakaan suoraan valtion            minen on eräs sekä SSP:ssa että SKOP:ssa käyn-
16317: tukeen. Puheenalainen käyttäytyminen ei näin            nissä olevan vakuusrahastolain 14 a §:n mukai-
16318: ollen ole edes teoriassa niiden edun mukaista.          sen erityistarkastuksen painopistealueita. Jos
16319:    Tä~tä näkökulmasta valtio ei menetä liikaa           epäkohtia tässä suhteessa ilmenee, omistajana eli
16320: maksamaansa pankk-itukea. Asia on kuitenkin             valtiolla on keinot korjata käyttäytyminen.
16321: ongelmallinen pankkien asiakkaiden ja talous-
16322:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1993
16323: 
16324:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
16325:                                       1993 vp -       KK 370 ja 389                                        5
16326: 
16327: 
16328: 
16329: 
16330:                                      Tili Riksdage'}S Herr Taltnan
16331: 
16332:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             hankstöd. Om säkerheten senare kan säljas till
16333: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av           ett högre pris än köpesumman, förhättras solidi-
16334: den 17 juni 1993 till vederhörande med1em av            tetsförhåliandet i motsvarande grad.
16335: statsrådet översänt följande av riksdagsman                  1 detta avseende är det möjligt för hankeroa att
16336: Visthacka undertecknade spörsmål nr 370:                 genom att medvetet skaffa sig säkerheter tili
16337:                                                         underpris, he om hankstöd för att upprätthålia
16338:           Är Regeringen inedveten om att han-            soliditetsförhåliandet och sälja säkerheten tili ett
16339:        kerna kan få duhhelt hankstöd när de              högre pris få stöd som de egentligen inte hehöver.
16340:        själva drar nytta av värdestegringen på               Panthavaren är skyldig att hevaka också
16341:        fastigheter som de köpt upp på exekutiva         pantgivarens intressen. Detta innehär även att
16342:        auktioner till underpris fastän de redan          panthavaren skall realisera den pant han innehar
16343:        fått ersättning för kreditförlusterna på          tili gängse värde. Om panthavaren realiserar
16344:        fastigheterna, som utgjort säkerhet för           panten tili ett lägre pris än gängse värde, uppstår
16345:        lån, och                                          skada för pantgivaren, dvs. gäldenären. Den som
16346:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          realiserat panten tili underpris är ansvarig för
16347:        för att detta skali gagna staten, som             kompenseringen av skadan.
16348:        hetalat hankstödet?                                   Om en hank som under dessa omständigheter
16349:                                                          realiserar panter vet att den oundvikligen hlir
16350:    1 samma syfte har Ni, Herr Talman, med Er             tvungen att he om statsstöd är det åtminstone i
16351: skrivelse av den 23 juni 1993 tili vederhörande          teorin möjligt att harrken medvetet eller av för-
16352: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          siktighetsskäl strävar efter att överta panten till
16353: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             ett lägre pris än det som hanken uppskattar vara
16354: 389:                                                     gängse pris. 1 teorin kan man tänka sig att en
16355:                                                          hank skulie realisera panter tili ett för lågt pris,
16356:           Ämnar Regeringen på något sätt sätta           om den och dess ägare inte kan tänkas klara sig
16357:        stopp för hankernas inkassering, som hlir         utan statsstöd. Om stödet vore vederlagsfritt, så
16358:        överlappande, eftersom den riktas dels            skulle hanken förutom stödet vinna skillnaden
16359:        mot samhäliet, dels mot gäldenärema               mellan pantens anskaffningspris och det gängse
16360:        genom att pantema realiseras till under-          priset. Ett överflödigt vederlagsfritt stöd skulle
16361:        pris och den kalkylerade kreditförlusten          kvarstå som förlust för staten.
16362:        måste hetalas med samhäliets hankstöd?                Bankstödet kräver dock en motprestation.
16363:                                                          Till följd av detta äger staten över 99 % i Spar-
16364:   Eftersom håda spörsmålen hehandlar samma               hanken i Finland och 65 %, SBF:s ägoandel
16365: ämne, får jag som gemensamt svar på dessa               medräknad ungefår 75%, i SCAB. 1 själva ver-
16366: spörsmål vördsamt anföra följande:                       ket är statens ägoandel i SCAB större, eftersom
16367:                                                          staten har placerat medel också i annat än
16368:    Staten har förhundit sig att sötja för de finska      aktiekapitalet. Om staten så ville kunde SCAB:s
16369: hankemas funktionsförmåga. 1 praktiken förut-            aktiekapital sänkas för att täcka förlustema och
16370: sätter detta att de lagstadgade soliditetsförhål-       .statens övriga placeringar omvandlas tili aktie-
16371: landena upprätthålis. En hanks kreditförluster           ka pital, varvid statens ägoandel i praktiken skul-
16372: sänker soliditetskapitalet med skillnaden melian         le stiga till 100 o/o;
16373: fordringama och priset vid realiseringen av sä-              Man kan alltså konstatera att staten äger
16374: kerhetema. Om säkerhetens hokförda pris vid              såväl SBF som SCAB. Om de på ovan heskrivet
16375: realiseringen understiger det . gängse priset när        sätt försöker få för mycket hankstöd, så gagnar
16376: hanken i hrist på andra köpare hlir tvungen att          det i sista hand ägaren, dvs. staten, eftersom det
16377: själv köpa säkerheten, stiger kreditförlusten i          är den som har hetalat för mycket stöd.
16378: motsvarande grad. Om detta äventyrar hankens                 STS-hanken råkade senaste höst i svårigheter,
16379: soliditetsförhållande hehöver hanken mera                och tili följd av detta riskerade deponenterna att
16380: 6                                       1993 vp -       KK 370 ja 389
16381: 
16382: förlora en betydande del av sina depositioner             der och utvecklingen inom näringslivet. Om man
16383: och verksamheten på Finlands penningmarknad               vid realiseringen av säkerheter inte följer ett
16384: att störas kraftigt. Med hjälp av statens åtgärder        rimligt tilivägagångssätt, äventyras de motivera-
16385: kunde dessa risker undvikas. Tili följd av detta          de fördelama för bankens kunder. Enligt rätts-
16386: svarar staten för 90% och KOP för 10% av                  praxis kan banken säga upp en privatpersons lån
16387: riskema för forluster i den före detta STS-               endast på motiverade grunder. Därmed kommer·
16388: banken, numera Siltapankki. Företrädama för               ett förfaringsätt där ett lån sägs upp endast på
16389: staten har majoritet i förvaltningsorganen i Silta-       basis av standardklausulema i det formelia låne-
16390: pankki. Siltapankki har tili uppgift att avsluta          avtalsformuläret inte i fråga. Om man vid reali-
16391: bankens verksamhet med så små förluster som               seringen av säkerheter förstör affiirsvärden, som
16392: möjligt. Om den övertar säkerheter tili ett lägre         enligt normal bankpraxis trots alit på längre sikt
16393: pris än gängse pris och säljer dem med beaktande          skulle vara livsdugliga, äventyras forutsättning-
16394: av räntoma tili ett högre pris så uppstår inte            ama för en ekonomisk uppgång.
16395: någon skada, varken för staten eller för någon               Också av denna orsak har man i samband
16396: annan som svarar för forlusten.                           med bankstödet klargjort för ledningen i SBF
16397:    Andra banker har inte mottagit annat än                och SCAB att båda organisationemas hand-
16398: alimänt bankstöd sedan ett år tilibaka. De försö-         lingssätt i detta hänseende noga övervakas. För-
16399: ker säkra sin kapitalskötsel de närmaste åren             utom den övervakning som statens säkerhets-
16400: utan att åtminstone direkt ty sig tili statsstöd. Ett     fond utför är ett dylikt förfarande en av tyngd-
16401: dylikt förfarande ligger alitså inte ens i teorin i       punktema vid den pågående specialgranskning-
16402: deras intresse.                                           en av SBF och SCAB, som utförs enligt 14 a §
16403:    Ur denna synvinkel forlorar staten inte för            lagen om statens säkerhetsfond. Om missförhål-
16404: mycket av det bankstöd den betalat. Ärendet är            landen framkommer har ägaren, dvs. staten,
16405: dock problematiskt med tanke på bankens kun-              medel att rätta tili handlingssätten.
16406:      Helsingfors den 23 juli 1993
16407: 
16408:                                                                            Finansminister Iiro Viinanen
16409:                                               1993 vp
16410: 
16411: Kirjallinen kysymys 371
16412: 
16413: 
16414: 
16415: 
16416:                                   Vistbacka: Työllisyyskurssien jäljestämisen turvaamisesta
16417: 
16418: 
16419:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16420:    Työvoimakoulutuksen opintososiaalisiin etui-     voimahallinnon kautta. Tilanne on nurinkurinen
16421: hin varatut määrärahat ovat kuluvan vuoden          ja erittäin vakava, kun tiedetään vaikea työlli-
16422: osalta loppuneet koko maasta. Tämän takia           syystilanne ja koulutuksen tarpeellisuus.
16423: työministeriö on lähettänyt työvoimatoiroistoille      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
16424: ehdottoman kiellon suunnitella tai ostaa uusia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16425: työllisyyskursseja ennen mahdollisten lisämäärä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16426: rahojen löytymistä tarkoitukseen.                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16427:    Opintososiaalisiin etuihin kuluu enemmän
16428: rahaa kuin varsinaiseen kurssin jäljestämiseen ja             Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
16429: tämän takia on syntynyt tilanne, että kurssien             että suunnitellut työllisyyskurssit voi-
16430: jäijestämiseen on varoja mutta ei niistä aiheutu-          daan jäljestää huolimatta niiden opinto-
16431: viin opintososiaalisiin kuluihin. Tämä estää ar-           sosiaalisiin kustannuksiin tarkoitettujen
16432: violta useamman tuhannen työttömän pääsemi-                määrärahojen loppumisesta kuluvan
16433: sen uudelleen- tai täydennyskoulutukseen työ-              vuoden osalta?
16434: 
16435:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
16436: 
16437:                                          Raimo Vistbacka
16438: 
16439: 
16440: 
16441: 
16442: 2300321
16443: 2                                         1993 vp -   KK. 371
16444: 
16445: 
16446: 
16447: 
16448:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16449: 
16450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dellisempia koulutushankintoja. Niinpä opiske-
16451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lijatyöpäivätavoite olisi jopa mahdollista ylittää
16452: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        olemassa olevalla hankintamäärärahalla. Vuo-
16453: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      den ensimmäisellä kolmanneksella koulutukses-
16454: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vistbackan         sa on ollut keskimäärin 35 000 opiskelijaa, eli
16455: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 371:         koulutusvolyymi on painottunut alkuvuoteen.
16456:                                                           Opintososiaalisiin etuuksiin vuodelle 1993
16457:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       varattu määräraha on riittämätön, joskaan se ei
16458:        että suunnitellut työllisyyskurssit voi-       vielä tässä vaiheessa vuotta ole loppunut. Mää-
16459:        daan järjestää huolimatta niiden opinto-       rärahavajaus johtuu siitä, että työttömien osuus
16460:        sosiaalisiin kustannuksiin tarkoitettujen      koulutettavista on kohonnut, joten lähes kaikki
16461:        määrärahojen loppumisesta kuluvan              opiskelijat ovat oikeutettuja täysimääräiseen
16462:        vuoden osalta?                                 koulutustukeen, ja lisäksi siitä, että ylempien
16463:                                                       toimihenkilöiden ja työttömyyskassojen jäsenten
16464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osuus on kasvanut, mikä vaikuttaa ansiosidon-
16465: vasti seuraavaa:                                      naisen tuen ennakoitua korkeampaan tasoon.
16466:                                                       Tiedossa olevan määrärahavajauksen johdosta
16467:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-         koulutuksen hankintatoiminta on jouduttu tois-
16468: kintatoimintaan on vuoden 1993 talousarviossa         taiseksi keskeyttämään.
16469: osoitettu 903 750 000 markan suuruinen arvio-             Valtiontalouden kehysbudjetoinnin johdosta
16470: määräraha. Työvoimakoulutukseen osallistu-            työvoimahallinnon määrärahoja on tarkastelta-
16471: vien opiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien      va kokonaisuutena kehyslukuihin verrattuna ja
16472: maksamiseen        on    puolestaan      osoitettu    tällöin erilaisiin toimenpiteisiin varattujen mää-
16473: 981 600 000 markan suuruinen arviomääräraha.          rärahojen käyttöä ja käyttötarpeita on selvitettä-
16474: Määrärahat on mitoitettu siten, että niillä voitai-   vä uudelleen. Kokonaismäärärahatarpeen selvit-
16475: siin toteuttaa 6,2 miljoonaa opiskelijatyöpäivää.     tyä ratkeaa myös työvoimapoliittisen aikuiskou-
16476: On arvioitu, että työvoimakoulutuksessa olisi         lutuksen määrällinen taso. Myös valtiovarainmi-
16477: kullakin hetkellä keskimäärin 30 000 opiskelijaa.     nisteriön kanssa on käynnistetty asiaa koskevat
16478:    Työvoimapiirien toimistot ja työvoimatoimis-       neuvottelut.
16479: tot ovat onnistuneet tekemään arvioitua talou-
16480: 
16481:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1993
16482: 
16483:                                                                              Ministeri Iiro Viinanen
16484:                                         1993 vp -   KK 371                                           3
16485: 
16486: 
16487: 
16488: 
16489:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16490: 
16491:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningsanslaget tili och med överskrida det antal
16492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      elevarbetsdagar som ställts som mål. Under årets
16493: den 17 juni 1993 tili vederbörande medlem av        fyra första månader har i utbildningen deltagit i
16494: statsrådet översänt följande av riksdagsman         genomsnitt 35 000 studerande, utbildningsvoly-
16495: Vistbacka undertecknade spörsmål nr 371:            men har med andra ord kulminerats i början av
16496:                                                     året.
16497:           Hur ämnar Regeringen sköta om att             Det anslag som reserverats för studiesociala
16498:        de sysselsättningskurser som planerats       förmåner för år 1993 är otillräckligt, även om det
16499:        skall kunna ordnas trots att innevarande     ännu inte har tagit slut i ett så här tidigt skede.
16500:        års anslag för studiesociala kostnader för   Underskottet i anslaget beror på att andelen
16501:        dessa kurser har tagit slut?                 arbetslösa bland dem som deltar i utbildningen
16502:                                                     har ökat, varför nästan alla studerande har rätt
16503:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tili fullt utbildningsstöd. Vidare beror det på att
16504: anföra följande:                                    andelen högre tjänstemän och medlemmar i
16505:                                                     arbetslöshetskassor har stigit, vilket bidrar tili
16506:    För anskaffning av arbetskraftspolitisk vux-     att det förtjänstrelaterade stödet uppgick tili
16507: enutl:!ildning har i statsbudgeten för 1993 anvi-   högre summor än beräknat. På grund av det
16508: sats ett förslagsanslag på 903 750 000 mark.        anslagsunderskott som man är medvet~n om har
16509: Vidare har det för betalning av studiesociala       man varit tvungen att tillsvidare avbryta an-
16510: förmåner för studerande som deltar i arbets-        skaffningen av arbetskraftsutbildning.
16511: kraftsutbildning anvisats ett förslagsans1ag på         På grund av rambudgetering inom statseko-
16512: 981 600 000 mark. Anslagen har dimensionerats       nomin måste arbetsförvaltningens anslag betrak-
16513: så att de möjliggör anordnande av 6,2 miljoner      tas som en helhet i förhållande tili ramtal, och
16514: elevarbetsdagar. Det har beräknats att i genom-     härvid bör användningen av och användnings-
16515: snitt 30 000 studerande deltar i arbetskraftsut-    syften för de för olika åtgärder reserverade
16516: bildningen vid varje enskild tidpunkt.              anslagen utredas på nytt. Sedan det totala an-
16517:    Arbetskraftsdistriktsbyrilema och arbets-        slagsbehovet blivit klarlagt avgörs en viss kvan-
16518: kraftsbyråema har lyckats göra mer ekonomiska       titativ nivå också för den arbetskraftspolitiska
16519: utbildningsanskaffningar än beräknat. Således       vuxenutbildningen. Förhandlingar i ärendet har
16520: vore det möjligt att med det befintliga anskaff-    inletts också med finansministeriet.
16521:      Helsingfors den 19 juli 1993
16522: 
16523:                                                                             Minister Iiro Viinanen
16524:                                                1993 vp
16525: 
16526: Kirjallinen kysymys 372
16527: 
16528: 
16529: 
16530: 
16531:                                   Vähänäkki: Kymen erityishuoltopiirin jakamista koskevista suun-
16532:                                      nitelmista
16533: 
16534: 
16535:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16536: 
16537:    Jo vuosikymmeniä on kehitysvammaisten lai-        ottaminen ao. kuntayhtymälle ja jäljelle jääville
16538: tospalvelusta Kymen läänissä huolehtinut Kuu-        jäsenkunnille kohtuuton rasitus. Tästä syystä
16539: sankaskeila sijaitseva keskuslaitos, nykyiseltä      onkin Kymenlaakson puolella suositeltu asian
16540: nimeltään Kymen Erityishuoltopiirin Kuntayh-         lykkäämistä vakaamman talouden aikaan, jo-
16541: tymä, johon jäsenenä kuuluvat kaikki kunnat          hon mennessä voitaisiin myös tarkasti tutkia
16542: läänin molemmista maakunnista, Kymenlaak-            kuntayhtymän jaon taloudellisia ja toiminnalli-
16543: sosta ja Etelä-Kaijalasta.                           sia vaikutuksia.
16544:    Nyttemmin on Etelä-Kaijalan Liiton taholta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
16545: valtiovallalle esitetty, että Kymen Erityishuolto-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16546: piirin Kuntayhtymän toimialue jaettaisiin kahtia     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16547: ja muodostettaisiin siis uusi alan kuntayhtymä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16548: Etelä-Kaijalaan. Mikäli ko. jako suoritettaisiin,
16549: olisi se ensimmäinen laatuaan maassamme.                       Aikooko Hallitus todellakin nyt,
16550:    Kymenlaakson puolella ei jakoa varsinaisesti             kunnallistalouden ollessa kriisissä, jakaa
16551: ole vastustettu, mutta jaon taloudellisten vaiku-           Kymen Erityishuoltopiirin Kuntayhty-
16552: tuksien vuoksi on asetettu erinäisiä ehtoja. Ky-            män toimialueen ja antaa luvan perustaa
16553: men keskuslaitos joutuisi nimittäin suoritta-               Etelä-Kaijalaan uuden erityishuoltopii-
16554: maan Etelä-Kaijalaan kuuluvien kuntien osuuk-               rin, ilman että ennen ko. toimenpiteitä
16555: sien osalta yhteensä noin 22 miljoonaa markkaa,             todella riittävällä tarkkuudella tutkittai-
16556: jolle maksulle Kymen keskuslaitos on vaatinut               siin toimenpiteiden taloudellisia vaiku-
16557: pitkää, vähintään 10 vuotta kestävää maksuai-               tuksia kunnallistaloudelle ja toiminnalli-
16558: kaa. Ottaen huomioon kunnallissektorin koko                 sia vaikutuksia kehitysvammaisten huol-
16559: maassa yleisesti heikon taloudellisen tilanteen             lolle?
16560: tällä hetkellä olisi 22 miljoonan markan lainan
16561: 
16562:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
16563: 
16564:                                           Matti Vähänäkki
16565: 
16566: 
16567: 
16568: 
16569: 230032J
16570: 2                                        1993 vp -   KK 372
16571: 
16572: 
16573: 
16574: 
16575:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16576: 
16577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lain mukaan, milloin erityishuoltopiirijakoa
16578: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muutettaessa erityishuoltopiirin kuntainliiton
16579: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       jäsenkunta siirtyy toiseen erityishuoltopiiriin,
16580: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     luovuttavan kuntainliiton on suoritettava Vas-
16581: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vähänäkin         taanottavalie kuntainliitolle korvaus kunnan
16582: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 372:        osuudesta kuntainliiton varoihin velat vähennet-
16583:                                                      tyinä. Etelä-Karjalan kuntien osuuksiksi Kymen
16584:           Aikooko Hallitus todellakin nyt, kun-      erityishuoltopiirin kuntayhtymän varoihin on
16585:        nallistalouden ollessa kriisissä, jakaa       arvioitu yhteensä noin 22 miljoonaa markkaa.
16586:        Kymen Erityishuoltopiirin Kuntayhty-          Tämä summa tulisi Kymen erityishuoltopiiriin
16587:        män toimialueen ja antaa luvan perustaa       jäävien kuntien suoritettavaksi.
16588:        Etelä-Karjalaan uuden erityishuoltopii-          Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt
16589:        rin, ilman että ennen ko. toimenpiteitä       Kymen lääninhallitukselta lausunnon Etelä-
16590:        todella riittävällä tarkkuudella tutkittai-   Karjalan erityishuoltopiirin muodostamisesta.
16591:        siin toimenpiteiden taloudellisia vaiku-      Lääninhallitus on suhtautunut myönteisesti uu-
16592:        tuksia kunnallistaloudelle ja toiminnalli-    den piirin perustamiseen. Lääninhallitus on kui-
16593:        sia vaikutuksia kehitysvammaisten huol-       tenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että lunas-
16594:        lolle?                                        tuskorvauksia maksavien kuntien kehitysvam-
16595:                                                      mahuolto ei saa vaarantua piirijaon muutosten
16596:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on saanut
16597: taen seuraavaa:                                      tiedoksi myös Kymen erityishuoltopiirin kun-
16598:                                                      tayhtymän, Kotkan kaupunginhallituksen ja
16599:    Kehitysvammaisten erityishuollon järjestä-        Kotkan Kehitysvammaisten Tuki ry:n näkemyk-
16600: mistä varten maa on jaettu erityishuoltopiirei-      set uuden erityishuoltopiirin perustamisesta.
16601: hin. Valtioneuvosto on määrännyt piirien alueet      Myös näissä kannanotoissa kiinnitetään erityistä
16602: vuonna 1984 'tekemällään päätöksellä. Erityis-       huomiota taloudellisiin vaikutuksiin.
16603: huoltopiirejä on nykyisin 14.                           Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi ehdotuk-
16604:    Etelä-Karjalan Liiton ja Etelä-Karjalan sai-      sessa Etelä-Karjalan erityishuoltopiiristä olevan
16605: raanhoitopiirin kuntayhtymä ovat 5.3.1993 esit-      paljon myönteistä. Piirijaon muutoksella voitai-
16606: täneet valtioneuvostolle, että Kymen läänin eri-     siin edistää kehitysvammahuollon kunnallista-
16607: tyishuoltopiirijakoa muutettaisiin nykyisestä si-    mista ja palvelurakenteen muuttamista avohuol-
16608: ten, että Etelä-Karjala muodostaisi oman erityis-    topainotteiseksi. Palvelut voitaisiin järjestää ny-
16609: huoltopiirinsä. Etelä-Karjalan kunnat ovat yksi-     kyistä joustavammin ja taloudellisemmin sekä
16610: mielisesti oman erityishuoltopiirin kannalla.        kehitysvammaisten että palvelujen tuottajien
16611: Kymen erityishuoltopiirin 27 jäsenkunnasta           kannalta. Sairaanhoitopiirin ja maakuntaliiton
16612: koostuvasta kuntayhtymästä 14 kuntaa muo-            aloitteeseen perustuvaa muutosta puoltaa myös
16613: dostaisi uuden piirin. Uusi piirijako ei koske       tavoite lisätä kunnallista päätösvaltaa hallinnon
16614: ruotsinkielisten kehitysvammaisten palveluja.        järjestämistä koskevissa kysymyksissä.
16615:    Ehdotus merkitsisi Etelä-Karjalassa kehitys-         Toisaalta uudistuksen toteuttaminen edellyt-
16616: vammahuollon toimintayksiköiden merkittävää          tää, että lunastuskorvausten hoito ei vaaranna
16617: siirtoa peruskunnille. Sairaanhoitopiirin tehtä-     korvauksia suorittavien kuntien kehitysvam-
16618: väksi jäisivät ehdotuksen mukaan tietyt erityis-     maisten palveluja. Tämä näkökohta tullaan ot-
16619: osaamista vaativat tehtävät, kuten kehitysvam-       tamaan painokkaana huomioon, kun sosiaali- ja
16620: maneuvola, sairaalamaista hoitoa antava hoito-       terveysministeriö harkitsee piirijaon uudistamis-
16621: kotija kotihoidon ohjaus. Laitoshoito ostettaisiin   ta koskevan valtioneuvoston päätösehdotuksen
16622: toistaiseksi edelleen Kuusaan keskuslaitoksesta.     tuomista hallituksen päätettäväksi. Kymen eri-
16623:    Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun        tyishuoltopiiriä koskevan ehdotuksen ohella ote-
16624:                                      1993 vp -    KK 372                                         3
16625: 
16626: taan samassa yhteydessä kantaa myös Etelä- ja    . seen, josta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
16627: Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin jakami-       on tehnyt esityksen.
16628:     Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1993
16629: 
16630:                                                                    Ministeri Sirpa Pietikäinen
16631:  4                                        1993 vp -    KK 372
16632: 
16633: 
16634: 
16635: 
16636:                                      Tili Riksdagens Herr Taln1:an
16637: 
16638:      I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skall tills vidare köpas av centralanstalten i
16639:   anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       Kuusaa.
16640: · den 17 juni 1993 till vederbörande medlem av             Enligt lagen angående specialomsorger om
16641:   statsrådet översänt följande av riksdagsman          utvecklingsstörda skall, då indelningen i speci-
16642:   Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 372:             alomsorgsdistrikt ändras och en medlemskom-
16643:                                                        mun i en samkorumun för ett specialomsorgsdi-
16644:             Ämnar Regeringen verkligeh nu när          strikt övergår till ett annat specialomsorgsdi-
16645:         kommunernas ekonomi är i kris dela             strikt, den överlåtande samkommunen betala en
16646:         verksamhetsområdet för samkommunen             ersättning till den mottagande samkommunen
16647:         för specialomsorgsdistriktet i Kymmene         för kommunens andel av samkommunens medel
16648:         och ge tillstånd till bildande av ett nytt     minskat med skulderna. Andelen för kommuner-
16649:         specialomsorgsdistrikt i södra Karelen         na i södra Karelen har uppskattats uppgå till
16650:         utan att det innan dessa åtgärder vidtas       sammanlagt ca 22 milj. mk av medlen för sam-
16651:         tillräckligt noggrant undersöks åtgärder-      kommunen för specialomsorgsdistriktet i Kym-
16652:         nas ekonomiska verkan på kommunal-             mene. Denna summa skall betalas av kommu-
16653:         hushållningen samt deras funktionella          nerna som kvarstår i specialomsorgsdistriktet i
16654:         verkan på omsorgen om de utvecklings-         _Kymmene.
16655:         störda?                                            Social- och hälsovårdsministeriet har begärt
16656:                                                        ett utlåtande av länsstyrelsen i Kymmene län om
16657:    Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bildandet av ett specialomsorgsdistrikt i södra
16658:  anföra följande:                                      Karelen. Länsstyrelsen har förhållit sig positiv
16659:                                                        till bildandet av ett nytt distrikt. Länsstyrelsen
16660:     För ordnandet av specialomsorger för utveck-       har dock fåst uppmärksamhet vid det faktum att
16661:  lingsstörda är landet indelat i specialomsorgsdi-     omsorgen om de utvecklingsstörda i de kommu-
16662:  strikt. Statsrådet fattade beslutet om distriktens    ner som betalar inlösningsersättningar inte får
16663:  områden år 1984. För närvarande finns det 14          äventyras med anledning av ändringarna i di-
16664:  specialomsorgsdistrikt.                               striktsindelningen. Social- och hälsovårdsmini-
16665:     Samkommunen för Förbundet för södra Ka-            steriet har fått kännedom om synpunkter på
16666:  relen och södra Karelens sjukvårdsdistrikt gjor-      grundandet av ett nytt specialomsorgsdistrikt
16667:  de den 5 mars 1993 en framställning till statsrå-     från samkommunen för Kymmene specialom-
16668:  det om ändring av indelningen av specialom-           sorgsdistrikt, stadsstyrelsen i Kotka och Kehi-
16669:  sorgsdistriktet i Kymmene län så att södra Kare-      tysvammaisten Tuki ry (stödföreningen för ut-
16670:  len skulle bilda ett eget specialomsorgsdistrikt.     vecklingsstörda) i Kotka. Ä ven i dessa ställ-
16671:  Kommunerna i södra Karelen stöder enhälligt           ningstaganden fåsts särskild uppmärksamhet vid
16672:  förslaget till ett eget distrikt. Av samkommunen      den ekonomiska verkan som bildandet av ett
16673:  för specialomsorgsdistriktet i Kymmene, som           nytt distrikt har.
16674:  består av 27 medlemskommuner, skall 14 kom-               Enligt social- och hälsovårdsministeriets be-
16675:  muner bilda ett nytt distrikt. Den nya distrikts-     dömning finns det mycket som är positivt i
16676:  indelningen gäller inte servicen för de svensk-       förslaget till ett specialomsorgsdistrikt för södra
16677:  språkiga utvecklingsstörda.                           Karelen. Med hjälp av en ändring i distriktsin-
16678:     Förslaget innebär att verksamhetsenheterna         delningen kunde man främja kommunalisering-
16679:  inom omsorgen om utvecklingsstörda i södra            en av omsorgen om utvecklingsstörda och påver-
16680:  Karelen överförs till primärkommunerna. Vissa         ka servicestrukturen så att den blir mer öppen-
16681:  uppgifter som kräver specialkunskaper skulle          vårdsbetonad. Servicen kunde ordnas smidigare
16682:  enligt förslaget kvarstå hos sjukvårdsdistriktet,     och mer ekonomiskt · både med tanke på de
16683:  såsom rådgivningen för utvecklingsstörda, vård-       handikappade och dem som producerar tjänster-
16684:  hemmet som ger sjukhusliknande vård och               na. Strävandena att öka den korumunala beslu-
16685:  handledningen för hemvård. Anstaltsvården             tanderätten i administrativa frågor talar också
16686:                                        1993 vp -   KK 372                                          5
16687: 
16688: för denna ändring, som grundar sig på sjuk-        överlämnandet av ett förs1ag tili statsrådsbeslut
16689: vårdsdistriktets och landskapsförbundets initia-   om reformen av distriktsindelningen till reger-
16690: tiv.                                               ingen för avgörande. Förutom förslaget som
16691:    Å andra sidan förutsätter genomförandet av      gäller specia1omsorgsdistriktet i Kymmene tas i
16692: reformen att skötseln av inlösningsersättningar-   detta sammanhang även ställning tili en delning
16693: na inte äventyrar servicen för handikappade i de   av specialomsorgsdistrikten i södra och mellersta
16694: kommuner som betalar ersättning. Denna syn-        Österbotten. Sjukvårdsdistriktet i mellersta Ös-
16695: punkt kommer att beaktas och ha stor betydelse     terbotten har gjort en framställning i ärendet.
16696: när social- och hälsovårdsministeriet överväger
16697:      Helsingforsden 16 ju1i 1993
16698: 
16699:                                                                       Minister Sirpa Pietikäinen
16700:                                                  1993 vp
16701: 
16702: Kirjallinen kysymys 373
16703: 
16704: 
16705: 
16706: 
16707:                                     Puisto ym.: Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen lak-
16708:                                         kauttamisesta
16709: 
16710: 
16711:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16712: 
16713:     Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos         opiskelija-, harjoittelija-, opettaja- ja tutkijan-
16714: on kansainvälisesti tunnetuin ja tutkimuspanok-        vaihto-ohjelmiin turvataan." Hallituksen päätös
16715: seltaan korkeatasoisin hammaslääketieteen yk-          Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen
16716: sikkö Suomessa. Siellä on kehitetty ksylitoli,         lakkauttamisesta on täydellisesti ristiriidassa tä-
16717: joka on ollut valtava menestys myös kaupallises-       män tavoitteen kanssa. Päätöksellä lakkaute-
16718: ti. Viime aikoina laitoksella on tutkittu biomate-     taan maamme kaikkein kansainvälistynein ja
16719: riaalien, erityisesti erilaisten biolasien mahdolli-   tuloksekkain tutkimusyksikkö. Päätös on isku
16720: suuksia. Biomateriaaliprojekti on juuri nyt sel-       Suomen tutkimus- ja teknologiapolitiikan kehit-
16721: laisessa vaiheessa, jossa ensimmäisiä kaupallisia      tämiselle.
16722: sovellutuksia odotetaan markkinoille.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16723:     Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16724: on ylläpitänyt toimivia suhteita kansainvälisiin       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16725: tutkimusyksiköihin ja alan teollisuuteen. Laitok-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16726: sen tutkimusprojektit ovat olleet taloudellisesti
16727: kannattavia ja niiden tuotolla on kyetty rahoit-                 Onko Hallitus arvioinut Turun yli-
16728: tamaan muuta toimintaa.                                       opiston hammaslääketieteen laitoksen
16729:     Hallituksen päätös Turun yliopiston ham-                  lakkauttamisen tutkimus- ja teknologia-
16730: maslääketieteen laitoksen lakkauttamisesta hei-               poliittisia vaikutuksia,
16731: jastui välittömästi laitoksen kansainväliseen tut-               millä perusteella Hallitus pitää järke-
16732: kimusyhteistyöhön. Turun yliopiston ja Texasin                vänä lakkauttaa taloudellisesti kannatta-
16733: yliopiston välinen tutkimus- ja yhteistyösopimus              va ja kansainvälisesti arvostettu tutki-
16734: biomateriaalien käytöstä hammashoidossa rau-                  musyksikkö, ja
16735: kesi allekirjoitusvaiheessa. On todennäköistä,                   millä tavoin Hallitus aikoo turvata
16736: että Turun yliopiston tutkijat siirtyvät jatka-               Turun yliopiston hammaslääketieteen
16737: maan projektia ulkomaille.                                    laitoksella harjoitetun huippututkimuk-
16738:     Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjel-                 sen säilymisen Suomessa ja estää huippu-
16739: massa todetaan mm. seuraavaa: "Edellytykset                   tutkijoiden siirtymisen ulkomaille, jos
16740:  korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja osallis-              päätöstä laitoksen lakkauttamisesta ei
16741:  tuminen kansainvälisiin tutkimusohjelmiin sekä               peruuteta?
16742: 
16743:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
16744: 
16745:           Virpa Puisto                    Matti Vähänäkki           Ensio Laine
16746:           Heikki Rinne                    Kyllikki Muttilainen      Erja Lahikainen
16747:           Anna-Liisa Kasurinen            Timo Järvilahti           Pekka Räty
16748:           Ismo Seivästö                   Leena Luhtanen            Hannele Luukkainen
16749:           Johannes Koskinen               Matti Louekoski           Sulo Aittoniemi
16750:                                           Marjatta Stenius-Kaukonen
16751: 
16752: 
16753: 
16754: 
16755: 230032]
16756: 2                                         1993 vp -   KK 373
16757: 
16758: 
16759: 
16760: 
16761:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16762: 
16763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        n:o 1991:43) ja korkeakouluneuvosto (korkea-
16764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kouluneuvoston julkaisuja n:o 511993). Koulu-
16765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tusyksiköiden lakkauttamisen tutkimus- ja tek-
16766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Puiston          nologiapoliittisia vaikutuksia on arvioitu vuo-
16767: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          sien 1991 ja 1993 selvitysten yhteydessä. Myös
16768: 373:                                                  julkisuudessa asiasta on käyty laajaa keskuste-
16769:                                                       lua.
16770:           Onko Hallitus arvioinut Turun yli-              Eri tahoilla on vallinnut varsin laaja yhteis-
16771:        opiston hammaslääketieteen laitoksen           ymmärrys myös siitä, että hammaslääketieteen
16772:        lakkauttamisen tutkimus- ja teknologia-        koulutuksen supistaminen tulisi toteuttaa lak-
16773:        poliittisia vaikutuksia,                       kauttamaila 1-2 koulutusyksikköä. Nykyisten
16774:           millä perusteella Hallitus pitää järke-     neljän yksikön toiminnan jatkaminen koulutet-
16775:        vänä lakkauttaa taloudellisesti kannatta-      tavien määrän supistamisen jälkeen loisi heik-
16776:        va ja kansainvälisesti arvostettu tutki-       koja ja tehottomia yksiköitä, koska opiskelija-
16777:        musyksikkö, ja                                 pohja muodostuisi liian suppeaksi menestyvälle
16778:           millä tavoin Hallitus aikoo turvata         tutkimustyölle ja tutkijankoulutukselle. Yksiköt
16779:        Turun yliopiston hammaslääketieteen            on suunniteltu alun pitäen puolta suuremmalle
16780:        laitoksella harjoitetun huippututkimuk-        opiskelijajoukolle. Nykyisessä taloudellisessa ti-
16781:        sen säilymisen Suomessa ja estää huippu-       lanteessa toiminnalta edellytetään tehokkuutta
16782:        tutkijoiden siirtymisen ulkomaille, jos        ja tuloksellisuutta.
16783:        päätöstä laitoksen lakkauttamisesta ei             Selvitysten yhteydessä lakkauttamisen vaiku-
16784:        peruuteta?                                     tuksia on jouduttu arvioimaan koulutus- ja tie-
16785:                                                       depoliittisesta näkökulmasta sekä terveyspalve-
16786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lujäijestelmän kannalta. Opetusministeriön työ-
16787: vasti seuraavaa:                                      ryhmä totesi, että hammaslääketieteen yksiköi-
16788:                                                       den välillä ei ole niin suuria koulutus- ja tiedepo-
16789:    Päättäessään koulutuksen ja korkeakouluissa        liittisia eroavuuksia, että ratkaisu voitaisiin teh-
16790: haijoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-       dä pelkästään tältä pohjalta. Terveyspalvelujär-
16791: masta 18.6.1993 valtioneuvosto päätti myös Tu-        jestelmän kannalta on tärkeää palvelujen tasai-
16792: run yliopiston ja Kuopion yliopiston hammas-          sen saatavuuden lisäksi ohjata suun terveyden-
16793: lääketieteen yksiköiden lakkauttamisesta. Val-        huollon toimintaa ja henkilöstörakennetta aiem-
16794: tioneuvosto teki päätöksensä tietoisena siitä, että   paa tarkoituksenmukaisempaan suuntaan.
16795: päätös aiheuttaa vaikeuksia ja että päätös ei tule    Hammaslääkäreiden nykyinen liikakoulutus vi-
16796: saamaan kaikkien hyväksyntää. Päätöstä teh-           nouttaa entisestään henkilöstörakennetta ja lisää
16797: täessä on pyritty ottamaan huomioon syntyvät          kustannuksia. Palvelujärjestelmän kannalta tar-
16798: epäkohdat.                                            koituksenmukaista ja riittävää on, että maan
16799:    Hammaslääketieteen peruskoulutuksen supis-         sekä etelä- että pohjoisosissa on yksi hammas-
16800: tamistarve on todettu ja hyväksytty eri tahoilla      lääketieteen yksikkö. Valtioneuvosto on ratkai-
16801: - myös hammaslääketieteen koulutusyksiköi-            sua tehdessään ottanut huomioon sekä tiedepo-
16802: den ja hammaslääkärintoimen neuvottelukun-            liittiset että palvelujärjestelmään liittyvät osate-
16803: nan taholla. Asiaa ovat selvittäneet mm. opetus-      kijät ja päätynyt Turun ja Kuopion yksiköiden
16804: ministeriön asettama suun terveydenhuollon            lakkauttamiseen.
16805: koulutustoimikunta (Komiteanmietintö 1988:1),             Ratkaisua tehdessään valtioneuvosto otti
16806: opetusministeriön yhden hammaslääketieteen            huomioon Turun yliopiston hammaslääketie-
16807: koulutusyksikön lakkauttamista selvittänyt työ-       teellisen tutkimuksen ja teknologian erityisosaa-
16808: ryhmä (opetusministeriön työryhmien muistioita        misen turvaamisen päättäessään, että "vapautu-
16809:                                        1993 vp -   KK 373                                        3
16810: 
16811: vista voimavaroista osa käytetään Turun yliopis-   tusmahdollisuudet pyritään turvaamaan". Val-
16812: ton hammaslääketieteen yksikön menestykselli-      tioneuvoston päätöksen toteuttamista valmiste-
16813: sen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan turvaa-     lee opetusministeriö yhdessä Turun yliopiston
16814: miseen (erityisesti biomateriaalit, suuontelon     kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon edellä
16815: puolustusmekanismit, röntgenlaitteet, oraalinen    esitetyt näkökohdat.
16816: patologia jne.). Alan jatko- ja täydennyskoulu-
16817:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1993
16818: 
16819:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
16820: 4                                           1993 vp -    KK 373
16821: 
16822: 
16823: 
16824: 
16825:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
16826: 
16827:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              puhlikationer nr 5/1993). De forsknings- och
16828: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande             teknologipolitiska konsekvenserna av att uthild-
16829: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          ningsenheter dras in har utvärderats i samband
16830: dagsman Puisto m.fl. undertecknade spörsmål nr           med utredningarna 1991 och 1993. Även i offent-
16831: 373:                                                     ligheten har en omfattande dehatt pågått om
16832:                                                          saken.
16833:            Har Regeringen utvärderat de forsk-               Samtliga parter har varit rätt eniga om att den
16834:         nings- och teknologipolitiska verkningar-        odontologiska uthildningen hör skäras ner ge-
16835:         l}a av att odontologiska institutionen vid       nom att 1-2 utbildningsenheter dras in. Att
16836:         Abo universitet dras in,                         fortsätta verksamheten vid de fyra nuvarande
16837:            på vilka grunder anser Regeringen det         enheterna efter det att antalet studerande skurits
16838:         vara förnuftigt att dra in en ekonomiskt         ner skulle leda till svaga och ineffektiva enheter,
16839:         lönsam och internationellt erkänd forsk-         eftersom studerandeunderlaget skulle hli alltför
16840:         ningsenhet, och                                  snävt för en framgångsrik forskning och forskar-
16841:            på vilket sätt ämnar Regeringen se till       uthildning. Från början har enheterna planerats
16842:         att den högkvalificerade forskning som           för ett hälften större antal studerande. 1 nuva-
16843:         bedrivits vid Åbo universitets odontolo-         rande ekonomiska situation fordras effektivitet
16844:         giska institution bibehålls i Finland och        och resultat i verksamheten.
16845:         hur ämnar den hindra att toppenforskar-              1 samhand med utredningarna har man blivit
16846:         na flyttar utomlands, om beslutet att dra        tvungen att utvärdera verkningarna av indrag-
16847:         in institutionen inte återkallas?                ningarna håde ur uthildnings- och vetenskapspo-
16848:                                                          litisk synvinkel och med tanke på hälsovårdsser-
16849:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt                vicen. Undervisningsministeriets arhetsgrupp
16850: anföra följande:                                         fastslog att det mellan de odontologiska enheter-
16851:                                                          na inte finns så stora uthildnings- och veten-
16852:    1 sitt beslut 18.6.1993 om planen för utveck-         skapspolitiska skillnader att saken kunde avgö-
16853: ling av utbildningen och, av forskningen vid             ras enhart på hasis av dem. Med tanke på
16854: högskolorna beslöt statsridet också att dra in de        hälsovårdsservicen är det viktigt att säkerställa
16855: odontologiska enheterna vid Åbo och Kuopio               en jämn tillgång på service men även att styra
16856: universitet. Statsrådet fattade sitt beslut medve-       verksamheten och personalstrukturen inom
16857: tet om att det leder till svårigheter och att det inte   munnens hälsovård på ett effektivare sätt. Den
16858: kommer att godkännas av alla. Statsrådet har             nuvarande överuthildningen inom odontologin
16859: försökt ta hänsyn till de olägenheter som beslutet       snedvrider ytterligare personalstrukturen och
16860: leder till.                                              ökar kostnadema. Med tanke på servicen ärttet
16861:    Behovet av att skära ner den odontologiska            ändamålsenligt och tillräckligt att det i landets
16862: grundutbildningen är. erkänt och accepterat av           södra och norra del finns en odontologienhet. 1
16863: olika instanser - även av de odontologiska               sitt heslut har statsrådet heaktat håde de veten-
16864: utbildningsenheterna och delegationen för odon-          skapspolitiska och servicemässiga delfaktorerna
16865: tologi. Ärendet har utretts bl.a. av den av under-       och stannat för att enheterna i Aho och Kuopio
16866: visningsministeriet tillsatta kommissionen för           dras in.
16867: utbildning i munnens hälsovård (koinmittebe-                 Stat~rådet tog hänsyn till specialkunnandel
16868: tänkande 1988:1), av den arbetsgrupp vid under-          inom Abo universitets odontologiska enhet när
16869: visningsministeriet som utrett indragningen av           det gäller forskning och teknologi då det heslöt
16870: en odontologisk uthildningsenhet (Promemorior            att "en del av de frigjorda resurserna används tili
16871: av undervisningsministeriets arhetsgrupper nr            att säkerställa den fr:amgångsrika forskningen
16872: 1991:43) och av högskolerådet (Högskolerådets            och utvecklingen vid Aho universitets odontolo-
16873:                                        1993 vp -   KK 373                                         5
16874: 
16875: giska enhet (i synnerhet biomaterialen, munhå-     ning". Verkställigheten av statsrådets beslut be-
16876: lans försvarsmekanismer; röntgenutrustningen,      t;,eder undervisningsministeriet tillsammans med
16877: den orala patologin osv.). Man försöker trygga     Abo universitet. I det fortsatta arbetet kommer
16878: möjlighetema till vidare- och påbyggnadsutbild-    hänsyn att tas till de anförda synpunktema.
16879:     Helsingfors den 7 juli 1993
16880: 
16881:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
16882:                          j
16883:                         j
16884:                        j
16885:                       j
16886:                      j
16887:                     j
16888:                    j
16889:                   j
16890:                  j
16891:                 j
16892:                j
16893:               j
16894:              j
16895:             j
16896:         j
16897:         j
16898:     j
16899:     j
16900: j
16901: j
16902:                                        1993 vp -   KK 373                                        3
16903: 
16904: vista voimavaroista osa käytetään Turun yliopis-   tusmahdollisuudet pyritään turvaamaan". Val-
16905: ton hammaslääketieteen yksikön menestykselli-      tioneuvoston päätöksen toteuttamista valmiste-
16906: sen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan turvaa-     lee opetusministeriö yhdessä Turun yliopiston
16907: miseen (erityisesti biomateriaalit, suuontelon     kanssa. Jatkotyössä otetaan huomioon edellä
16908: puolustusmekanismit, röntgenlaitteet, oraalinen    esitetyt näkökohdat.
16909: patologia jne.). Alan jatko- ja täydennyskoulu-
16910:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1993
16911: 
16912:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
16913: 4                                           1993 vp -    KK 373
16914: 
16915: 
16916: 
16917: 
16918:                                        Tili Riksdagens Herr Tabnan
16919: 
16920:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              publikationer nr 5/1993). De forsknings- och
16921: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande             teknologipolitiska konsekvenserna av att utbild-
16922: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          ningsenheter dras in har utvärderats i samband
16923: dagsman Puisto m.fl. undertecknade spörsmål nr           med utredningarna 1991 och 1993. Åven i offent-
16924: 373:                                                     ligheten har en omfattande debatt pågått om
16925:                                                          saken.
16926:            Har Regeringen utvärderat de forsk-               Samtliga parter har varit rätt eniga om att den
16927:         nings- och teknologipolitiska verkningar-        odontologiska utbildningen bör skäras ner ge-
16928:         na av att odontologiska institutionen vid        nom att 1-2 utbildningsenheter dras in. Att
16929:         Åbo universitet dras in,                         fortsätta verksamheten vid de fyra nuvarande
16930:            på vilka grunder anser Regeringen det         enheterna efter det att antalet studerande skurits
16931:         vara förnuftigt att dra in en ekonomiskt         ner skulle leda till svaga och ineffektiva enheter,
16932:         lönsam och internationellt erkänd forsk-         eftersom studerandeunderlaget skulle bli alltför
16933:         ningsenhet, och                                  snävt för en framgångsrik forskning och forskar-
16934:            på vilket sätt ämnar Regeringen se till       utbildning. Från början har enheterna planerats
16935:         att den högkvalificerade forskning som           för ett hälften större antal studerande. I nuva-
16936:         bedrivits vid Åbo universitets odontolo-         rande ekonomiska situation fordras effektivitet
16937:         giska institution bibehålls i Finland och        och resultat i verksamheten.
16938:         hur ämnar den hindra att toppenforskar-              I samband med utredningarna har man blivit
16939:         na flyttar utomlands, om beslutet att dra        tvungen att utvärdera verkningarna av indrag-
16940:         in institutionen inte återkallas?                ningarna både ur utbildnings- och vetenskapspo-
16941:                                                          litisk synvinkel och med tanke på hälsovårdsser-
16942:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt                vicen. Undervisningsministeriets arbetsgrupp
16943: anföra följande:                                         fastslog att det mellan de odontologiska enheter-
16944:                                                          na inte finns så stora utbildnings- och veten-
16945:    I sitt beslut 18.6.1993 om planen för utveck-         skapspolitiska skillnader att saken kunde avgö-
16946: ling av utbildningen och av forskningen vid              ras enbart på basis av dem. Med tanke på
16947: högskolorna beslöt statsrådet också att dra in de        hälsovårdsservicen är det viktigt att säkerställa
16948: odontologiska enheterna vid Åbo och Kuopio               en jämn tillgång på service men även att styra
16949: universitet. Statsrådet fattade sitt beslut medve-       verksamheten och personalstrukturen inom
16950: tet om att det leder till svårigheter och att det inte   munnens hälsovård på ett effektivare sätt. Den
16951: kommer att godkännas av alla. Statsrådet har             nuvarande överutbildningen inom odontologin
16952: försökt ta hänsyn till de olägenheter som beslutet       snedvrider ytterligare personalstrukturen och
16953: leder till.                                              ökar kostnaderna. Med tanke på servicen är det
16954:    Behovet av att skära ner den odontologiska            ändamålsenligt och tillräckligt att det i landets
16955: grundutbildningen är ·erkänt och accepterat av           södra och norra del finns en odontologienhet. I
16956: olika instanser - även av de odontologiska               sitt beslut har statsrådet beaktat både de veten-
16957: utbildningsenheterna och delegationen för odon-          skapspolitiska och servicemässiga delfaktorerna
16958: tologi. Äreridet har utretts bl.a. av den av under-      och stannat för att enheterna i Aho och Kuopio
16959: visningsministeriet tillsatta kommissionen för           dras in.
16960: utbildning i munnens hälsovård (koinmittebe-                 Stat~rådet tog hänsyn till Specialkunnandet
16961: tänkande 1988:1), av den arbetsgrupp vid under-          inom Aho universitets odontologiska enhet när
16962: visningsministeriet som utrett indragningen av           det gäller forskning och teknologi då det beslöt
16963: en odontologisk utbildningsenhet (Promemorior            att "en del av de frigjorda resurserna används tili
16964: av undervisningsministeriets arbetsgrupper nr            att säkerställa den framgångsrika forskningen
16965: 1991:43) och av högskolerådet (Högskolerådets            och utvecklingen vid Åbo universitets odontolo-
16966:                                        1993 vp -   KK 373                                         5
16967: 
16968: giska enhet (i synnerhet biomaterialen, munhå-     ning". Verkställigheten av statsrådets beslut be-
16969: lans försvarsmekanismer, röntgenutrustningen,      r~der undervisningsministeriet tillsammans med
16970: den orala patologin osv.). Man försöker trygga     Abo universitet. I det fortsatta arbetet kommer
16971: möjlighetema tili vidare- och påbyggnadsutbild-    hänsyn att tas tili de anförda synpunkterna.
16972: 
16973:     Helsingfors den 7 juli 1993
16974: 
16975:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
16976:                                                   1993 vp
16977: 
16978: Kirjallinen kysymys 374
16979: 
16980: 
16981: 
16982: 
16983:                                     Hassi ym.: Pankin toimenpiteiden asiakkaille aiheuttamista vahin-
16984:                                        goista
16985: 
16986: 
16987:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16988: 
16989:     OTL Ari Huhtamäen tutkimuksen mukaan                sen paljon säästöpankeissa, sen turvin, että val-
16990: pankit ovat ryhtyneet laajamittaiseen velkojen          tion pankkituki korvaa luottotappiot.
16991: vakuuksina olevan omaisuuden ostamiseen ali-               Kun eduskunta alkuvuodesta käsitteli muu-
16992: hintaan. Kun velka irtisanotaan ja vakuutena            toksia vakuusrahastolakiin sekä pankkitukea
16993: oleva kiinteistö pakkohuutokaupataan ja osta-           koskevaa lisäbudjettia, tehtiin päätöksiä, joiden
16994: jan edellytetään maksavan käteisellä, ei ostajiksi      mukaan valtion tukea saavissa pankeissa on aina
16995: voi ilmaantua juuri muita kuin pankki itse tai          suoritettava erityistilintarkastus ja että noissa
16996: sitten tahoja, joiden takaa löytyy samainen             tarkastuksissa ilmi tulleista rikoksista on nostet-
16997: pankki. Luottotappion maksaa valtio.                    tava syyte. Tällöin keskusteltiin lähinnä niistä
16998:     Myös kansanedustajille on kerrottu lukuisista       rikoksista, joilla on aiheutettu vahinkoa pankille
16999: vastaavanlaisista tapauksista. Esimerkiksi pank-        itselleen. Edellä kuvatun kaltaisessa menettelys-
17000: ki on kieltäytynyt hyväksymästä pienyrittäjän           sä eniten vahinkoa aiheutuu kuitenkin pankin
17001: asunnon myyntiä hinnalla, joka alittaa velan            asiakkaalle, joskin myös pankin luottotappiot
17002: määrän muutamalla kymmenellä tuhannella                 lisääntyvät.
17003: markalla. Pari kuukautta myöhemmin sama                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17004: asunto pannaan pakkohuutokauppaan ja myy-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17005: dään pankille tai pankin omistamalle yritykselle        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17006: tai sitten pankinjohtajalle tai hänen tuttavalleen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17007: useita satoja tuhansia markkoja halvemmalla
17008: kuin hylätyn tarjouksen tehnyt ostaja olisi mak-                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17009: sanut. Velallinen menettää asuntonsa ja jää sen                valtion tukea saavien pankkien erityisti-
17010: lisäksi pankille velkaa satojatuhansia markkoja                lintarkastuksissa kiinnitetään huomiota
17011: enemmän kuin jos pankki olisi hyväksynyt alku-                 pankin johdon paitsi pankille, myös pan-
17012: peräisen ostotarjouksen. Tai sitten pankki kiel-               kin asiakkaille tahallisesti aiheuttamiin
17013: täytyy hyväksymästä velallisen tarjousta uudesta               tappioihin ja että niistä tarvittaessa nos-
17014: lainan maksuohjelmasta, jossa korot maksettai-                 tetaan syyte, ja
17015:  siin, mutta lyhennysten maksuaikaa pidennettäi-                   millä muulla tavoin Hallitus aikoo
17016:  siin. Tämän jälkeen vakuutena oleva asunto/                   •estää sen, että pankit, pankinjohtajat ja
17017: muu kiinteistö siirretään samaan .tapaan pakko-                näitä lähellä olevat tahot hankkivat pilk-
17018: huutokaupalla pilkkahintaan parilillle, pankin-                kahintaan haltuunsa velallisten asuntoja
17019: johtajalle tai heitä lähellä ole\(alle ttaholle.               ja kiinteistöjä paisuttaen samalla pankki-
17020:     Vaikuttaa siltä, että tällaista tapa'htuu erityi-          1ltlen määrää?
17021: 
17022:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1993
17023: 
17024:           :Satu Hassi                      Erkki Pulliainen                Bjarne KaDis
17025:           'Ulpu Iivari                     Erja Lahikainen                 Pentti Lahti-Nuuttila
17026:            Hannele Luukkainen              MarkkuLaukkanen                 Jouni Backman
17027:            Raimo Vistbacka                 Raimo Liikkanen                 Jukka Gustafsson
17028:            Arja Ojala                      Eila R:immi                     Marjatta Stenius-Kaukonen
17029:            Jarmo Laivaranta                Juha Korkeaoja                  Matti Vähänäkki
17030: 
17031: 
17032: 2300321
17033: 2                                        1993 vp -   KK 374
17034: 
17035: 
17036: 
17037: 
17038:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17039: 
17040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Turvautuessaan       pakkotäytäntöönpanoon
17041: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pankki arvioi saavansa pantista paremman hin-
17042: olette 17 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       nan kuin vapaaehtoisella realisoinnilla. Jos tämä
17043: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     arvio on väärä, kysymyksen perusteluissa kuva-
17044: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin ym.        tun kaltainen tilanne saattaa syntyä.
17045: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 374:           Pankki haluaa pantista mahdollisimman hy-
17046:                                                      vän hinnan. Tällöin on luonnollista, että pankin
17047:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     edustaja levittää huutokaupasta tietoa ja että
17048:        valtion tukea saavien pankkien erityisti-     tieto menee myös pankin lähipiirille.
17049:        lintarkastuksissa kiinnitetään huomiota           Pakkohuutokauppatilanteessakin paniinhal-
17050:        pankin johdon paitsi pankille, myös           tijan velvollisuus on ottaa myös velallisen etu
17051:        pankkien asiakkaille tahallisesti aiheutta-   huomioon. Se ja pankin oma etu johtavat usein
17052:        miin tappioihin ja että niistä tarvittaessa   siihen, että pankki tarjoaa pakkohuutokaupassa
17053:        nostetaan syyte, ja                           enemmän kuin muut huntajat myydäkseen
17054:           millä muulla tavoin Hallitus aikoo         markkinoiden parannuttua haltuunsa joutuneen
17055:        estää sen, että pankit, pankinjohtajat ja     omaisuuden kalliimmalla ja pienentääkseen näin
17056:        näitä lähellä olevat tahot hankkivat pilk-    lopullista luott9tappiotaan.
17057:        kahintaan haltuunsa velallisten asuntoja          Valtion vakuusrahasto on antanut Suomen
17058:        ja kiinteistöjä paisuttaen samalla pankki-    Säästöpankissaja Säästöpankkien Keskus-Osa-
17059:        tuen määrää?                                  ke-Pankissa erityistarkastusta toimiitavalle tilin-
17060:                                                      tarkastusyhteisölle ohjeen tarkastaa, esiintyykö
17061:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarkastuksen kohteessa sanotunlaista menette-
17062: vasti seuraavaa:                                     lyä. Jos sitä pankin vahingoksi esiintyy, tullaan
17063:                                                      asianomaisissa yksittäistapauksissa vaatimaan
17064:    Asian taustaa on seikkaperäisesti käsitelty       vahingonkorvausta. Asian tullessa tällöin julki-
17065: kansanedustaja Vistbackan kirjalliseen kysy-         seksi on myös vahinkoa kärsineen asiakkaan
17066: mykseen n:o 370 23.7.1993 annetussa vastauk-         mahdollista valvoa etujaan.           ·
17067: sessa.                                                   Menettely, jossa pankki hankkii haltuunsa
17068:    Pakkohuutokauppamenettelyn julkisuuden            velallisensa asunnon tai kiinteistön, on perustel-
17069: tarkoitus on osaltaan varmistaa, että kaikilla,      tua vain silloin, kun se pienentää pankin luotto-
17070: jotka ovat kiinnostuneet huutokaupan kohteen         tappioita ja nyt puheena olevissa tapauksissa
17071: ostamaan, on siihen mahdollisuus. Velallisen on      myös pankkituen tarvetta. Erityistarkastuksenja
17072: mahdollista vaikuttaa huutokaupan ajan ja pai-       muun tarkkailun lisäksi ulosottolainsäädäntö on
17073: kan kuuluttamiseen. Näin velallinen voi osaltaan     omiaan estämään sanotunlaista menettelyä.
17074: itse valvoa etuaan.
17075:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1993
17076: 
17077:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
17078:                                         1993 vp -   KK 374                                           3
17079: 
17080: 
17081: 
17082: 
17083:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17084: 
17085:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den med att den får ett bättre pris för panten än
17086: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      vid friviliig realisering. Om denna bedömning är
17087: den 17 juni 1993 tili vederbörande medlem av        felaktig, kan en sådan situation som beskrivs i
17088: statsrådet översänt följande av riksdagsman         motiveringen till spörsmålet uppstå.
17089: Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 374:             Banken vili ha ett så bra pris som möjligt för
17090:                                                     panten. Då är det naturligt att företrädarna för
17091:           Ämnar Regeringen sölja för att man        banken sprider information om auktionen och
17092:        vid specialrevisionen av de banker som       att informationen också går tili bankens närmas-
17093:        får statsstöd fäster uppmärksamhet vid       te krets.
17094:        de förluster som bankens ledning medve-         Vid den exekutiva auktionen är det panthava-
17095:        tet förorsakat förutom banken också          rens skyldighet att också bevaka gäldenärens
17096:        bankens kunder och att man vid behov         intressen. De och bankens egna intressen leder
17097:        väcker åtal, och                             ofta tili att banken vid den exekutiva auktionen
17098:           på vilket annat sätt ämnar Regeringen     bjuder mera än andra för att sedan när markna-
17099:        förhindra att bankerna, bankdirektörer-      den förbättras sälja den egendom som den över-
17100:        na och andra närliggande parter övertar      tagit tili ett högre pris och på så sätt minska den
17101:        skuldsatta personers bostäder och fastig-    slutliga kreditförlusten.
17102:        heter för en spottstyver samtidigt som          Statens säkerhetsfond har gett de revisions-
17103:        behovet av bankstöd växer?                   samfund som utför specialgranskningen i Spar-
17104:                                                     banken i Finland och Sparbankernas Central-
17105:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Aktie-Bank direktiv om att granska om det hos
17106: anföra följande:                                    granskningsobjektet framkommer ett förfarande
17107:                                                     av tidigare nämnt slag. Om ett sådant förfarande
17108:     Bakgrunden tili ärendet har ingående behand-    förekommer tili skada för banken kommer man
17109: lats i svaret av den 23 juli 1993 på riksdagsman    i berörda fall att yrka på skadestånd. När saken
17110: Vistbackas skriftliga spörsmål nr 370.              blir offentlig har också den kund som lidit skada
17111:     Förfarandet med exekutiva auktioner är of-      möjlighet att bevaka sina intressen.
17112: fentligt för att alla som är intresserade av att       Ett förfaringssätt där banken övertar en
17113: köpa objektet för auktionen skall ha möjlighet      skuldsatt persons bostad eller fastighet är befo-
17114: tili det. Gäldenären har möjlighet att påverka      gat endast om det minskar bankens kreditförlus-
17115: kungörandet av tidpunkten och platsen för auk-      ter och, i de aktuella fallen, också behovet av
17116: tionen. På detta sätt kan gäldenären själv bevaka   bankstöd. Förutom specialgranskningen och
17117: sina intressen.                                     annan övervakning bidrar utsökningslagstift-
17118:     När banken tillgriper exekutiv auktion räknar   ningen tili att förhindra dylikt förfarande.
17119:      Helsingfors den 23 juli 1993
17120: 
17121:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
17122:                                                 1993 vp
17123: 
17124: Kirjallinen kysymys 375
17125: 
17126: 
17127: 
17128: 
17129:                                    Röbijärvi: Eläkkeiden indeksitarkistuksista vuonna 1994
17130: 
17131: 
17132: 
17133:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17134: 
17135:    Julkisuudessa on ollut tietoja, että työmarkki-    mikäli eläkkeet eivät lainkaan nouse huolimatta
17136: najärjestöt ovat yhdessä hallituksen kanssa sopi-     esimerkiksi arvonlisäveron kuluttajahintoja nos-
17137: neet, ettei eläkkeisiin tehtäisi lainkaan indeksi-    tavasta vaikutuksesta. Laitetaanko eläkeläiset
17138: tarkistuksia vuonna 1994. Mikäli tieto pitää          maksamaan työmarkkinasopu?
17139: paikkansa, herää siitä monta kysymystä.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17140:    Ensiksikin, mitä valtuuksia työmarkkinajär-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17141: jestöillä on neuvotella ja sopia eläkkeiden tarkis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17142: tuksista hallituksen kanssa. Eläkkeistä on tähän      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17143: saakka päätetty budjetin yhteydessä. Mikäli
17144: käytäntöä aiotaan muuttaa, tulee siitä säätää                     Onko Hallitus sopinut työmarkkina-
17145: laki. Toisaalta, millä valtuudella työmarkkina-                järjestöjen kanssa eläkkeiden indeksitar-
17146: järjestöt edustavat eläkeläisiä ja voivat sopia                kistuksista luopumisesta vuonna 1994, ja
17147: eläkkeiden tasosta. Eiväthän eläkeläiset edes                  jos on,
17148: kuulu kyseisiin järjestöihin.                                     millä valtuuksilla näin on tehty ja
17149:    Toiseksi herää kysymys siitä, miten pieniä                  kuinka pieniä eläkkeitä saavien toimeen-
17150: eläkkeitä saavien toimeentulo aiotaan turvata,                 tulo aiotaan turvata?
17151: 
17152:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993
17153:                                            Heikki Riihijärvi
17154: 
17155: 
17156: 
17157: 
17158: 230032J
17159: 2                                        1993 vp -   KK 375
17160: 
17161: 
17162: 
17163: 
17164:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17165: 
17166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saneläkemaksun johdosta, ei toimenpiteellä ollut
17167: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kysymyksessä tarkoitettuja vaikutuksia vähäva-
17168: olette 18 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       raisten eläkkeensaajien toimeentuloon.
17169: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Taloudellisen tilanteen edelleen kiristyessä ja
17170: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki Riihi-     työttömyyden lisääntyessä hallitus on joutunut
17171: järven näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      hahmottelemaan myös eläkkeensaajien tuloon
17172: 375:                                                 kohdistuvia uusia toimenpiteitä. Lähinnä esiin
17173:                                                      on tullut eläkkeitä koskevien indeksitarkistusten
17174:           Onko Hallitus sopinut työmarkkina-         supistaminen, samalla kun palkansaajaväestölle
17175:        järjestöjen kanssa eläkkeiden indeksitar-     joudutaan ohjaamaan lisää rahoitusvastuuta
17176:        kistuksista luopumisesta vuonna 1994, ja      koko kansakuntaa koettelevan työttömyyden
17177:        jos on,                                       rahoittamiseksi. Indeksijärjestelmillä eläkkeen-
17178:           millä valtuuksilla näin on tehty ja        saajaväestölle annetaan hyvitystä siitä palkkojen
17179:        kuinka pieniä eläkkeitä saavien toimeen-      ja hintojen noususta, mikä yhteiskunnassa ta-
17180:        tulo aiotaan turvata?                         pahtuu. Työeläkejärjestelmän indeksikorotukset
17181:                                                      rahoitetaan työnantajilta ja nyt myös työnteki-
17182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jöiltä perittävällä työeläkemaksulla. Keväällä
17183: vasti seuraavaa:                                     1993 uhkaamassa ollut yleislakko voitiin torjua
17184:                                                      vain sillä, että yhteiskunnan tulokehityksestä ja
17185:    Vuodesta 1990 alkaen on maassamme ollut           rahoituksesta vastaavat tahot pääsivät sopimuk-
17186: voimakas taloudellinen taantuma. Työttömyys          seen välillisten työvoimakustannusten alentami-
17187: on jatkuvasti lisääntynyt ja julkisen sektorin       sesta ja työllisyyden parantamisesta. Indeksitar-
17188: rahoitusasema on heikentynyt muun muassa             kistusten rahoittaminen kuuluu olennaisena osa-
17189: valtion ja kuntien verotulojen pienentyessä.         na tähän sopimukseen. On kuitenkin luonnollis-
17190: Koko kansantalouden käytettävissä olevat reaa-       ta, että indeksitarkistusten muutoksista on sää-
17191: litulot ovat alentuneet merkittävästi. Palkansaa-    dettävä lailla, joten eduskunta päättää mahdolli-
17192: jien käytettävissä olevien reaalitulojen arvioi-     sia indeksitarkistusten muutoksia koskevan hal-
17193: daan vähentyneen vuonna 1992 noin 7 112 pro-         lituksen esityksen hyväksymisestä. Silloin kun
17194: senttia. Vuonna 1993 palkansaajien käytettävis-      kysymys on tällaisesta taloudellisesta ahdingosta
17195: sä olevien reaalitulojen arvioidaan vielä supistu-   kuin maassamme on, ei voida kuitenkaan pitää
17196: van noin 4 prosenttia. Eniten supistuu sellaisten    oikeudenmukaisena, että eläkkeensaajat jätettäi-
17197: palkansaajakotitalouksien ostovoima, joissa          siin kokonaan ulkopuolelle yhteiskunnallisen
17198: työttömyys lisääntyy.                                vastuun kantamisessa. Tämä ei merkitse, etteikö
17199:    Sosiaalipolitiikassa hallitus on pyrkinyt huo-    hallitus kunnioittaisi eläkkeensaajien aikaisem-
17200: lehtimaan eläkkeensaajien vähimmäisturvan säi-       pia panoksia maamme rakentamiseksi.
17201: lymisestä. Eläkkeensaajien ostovoiman arvioi-           Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
17202: daan lisääntyneen vuonna 1992 noin puoli pro-        parhaillaan valtion talousarvioesitystä vuodelle
17203: senttia. Eläketuloja lisäsi eläkeindeksien koro-      1994. Sen yhteydessä joudutaan viimeistään ot-
17204: tukset ja uusien eläkkeiden jo alkaneita eläkkeitä   tamaan kantaa eläkkeensaajaväestön tulotasoon
17205: korkeampi taso. Toisaalta, vaikka verotus kiris-     vaikuttaviin toimenpiteisiin ja mahdollisiin in-
17206: tyi eläkkeensaajilla 3 prosentin suuruisen kan-      deksimuutoksiin.
17207: 
17208:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1993
17209: 
17210:                                                                           Ministeri Elisabeth Rehn
17211:                                          1993 vp -   KK 375                                          3
17212: 
17213: 
17214: 
17215: 
17216:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17217: 
17218:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sionstagare med låga inkomster som avses i
17219: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       spörsmålet.
17220: den 18 juni 1993 till vederbörande medlem av             Då den ekonomiska situationen ytterligare
17221: statsrådet översänt följande av riksdagsman          tillstramats och arbetslösheten ökat, har reger-
17222: Heikki Riihijärvi undertecknade spörsmål nr          ingen blivit tvungen att utforma nya åtgärder
17223: 375:                                                 även när det gäller pensionstagarnas inkomster.
17224:                                                      Det som främst har varit aktuellt är minskade
17225:           Har Regeringen tillsammans med ar-         indexjusteringar av pensionerna samtidigt som
17226:        betsmarknadsorganisationerna avtalat          man blir tvungen att överföra ett större finansie-
17227:        om att slopa indexjusteringen av pensio-      ringsansvar på löntagarna för att den arbetslös-
17228:        nerna 1994, och om så är fallet,              het som anstränger hela nationen skall kunna
17229:           med viiken fullmakt har detta gjorts       finansieras. Genom indexsystemen ges pensions-
17230:        och hur små är de personers pensioner         tagarna gottgörelse för höjda löner och priser i
17231:        för vilka man ämnar trygga utkomsten?         samhället. Arbetspensionssystemets indexför-
17232:                                                      höjningar finansieras med den arbetspensionsav-
17233:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gift som uppbärs hos arbetsgivarna och nu även
17234: anföra. följande:                                    hos arbetstagarna. Den hotande generalstrejken
17235:                                                      våren 1993 kunde avvärjas enbart genom att de
17236:    Sedan ingången av 1990 har det rått en kraftig    parter som ansvarar för samhällets inkomstut-
17237: ekonomisk tillbakagång i vårt land. Arbetslöshe-     veckling och finansieringen nådde ett avtal om
17238: ten har fortsatt att öka och den offentliga sek-     en minskning av arbetskraftskostnaderna och en
17239: torns finansieringsställning har försvagats, bl.a.   förbättring av sysselsättningen. Finansieringen
17240: för att statens och kommunernas skatteinkoms-        av indexjusteringarna är en väsentlig del av detta
17241: ter minskat. De disponibla realinkomsterna i         avtal. Givetvis är det nödvändigt att i lag stadga
17242: hela samhällsekonomin har minskat avsevärt.          om förändringar i indexjusteringarna. Det är
17243: Löntagarnas realinkomster uppskattas 1992 ha         därmed riksdagen som beslutar om godkännan-
17244: minskat ca 7 112%. Under 1993 kommer de              de av regeringens proposition med förslag till
17245: uppskattningsvis att minska ytterligare ca 4%.       eventuella ändringar i indexjusteringarna. När
17246: Mest minskar köpkraften för sådana löntagar-         det är fråga om ett ekonomiskt trångmål av det
17247: hushåll hos vilka arbetslösheten ökar.               slag som nu råder i vårt land, kan det dock inte
17248:    Inom socialpolitiken har regeringen värnat        anses vara rättvist att helt befria pensionstagar-
17249: om att bevara pensionstagarnas minimitrygghet.       na från ansvarstagande i samhället. Detta bety-
17250: Pensionstagarnas köpkraft uppskattas 1992 ha         der ingalunda att regeringen inte skulle högakta
17251: ökat med ca 112 %. Pensionsinkomsterna ökade         de tidigare insatser pensionärerna gjort för upp-
17252: genom förhöjningar av pensionsindexen och en         byggandet av vårt land.
17253: högre nivå på de nya pensionerna jämfört med             Budgetpropositionen för 1994 bereds som
17254: dem som redan börjat löpa. Trots att beskatt-        bäst vid social- och hälsovårdsministeriet. Senast
17255: ningen till följd av en folkpensionsavgift på 3 %    i samband med den måste man ta ställning till de
17256: blev stramare för pensionstagarna, hade åtgär-       åtgärder och eventuella indexförändringar som
17257: den inte de verkningar på utkomsten för pen-         inverkar på pensionstagarnas inkomstnivå.
17258:      Helsingfors den 21 juli 1993
17259: 
17260:                                                                           Minister Elisabeth Rehn
17261:                                                1993 vp
17262: 
17263: Kirjallinen kysymys 376
17264: 
17265: 
17266:                                   Räty ym.: Suomenlahteen ja Itämereen upotettujen myrkkyjen
17267:                                      ympäristövaikutuksista
17268: 
17269: 
17270:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17271: 
17272:    Itämereen ja Suomenlahteen on ilmeisesti             Hankkeen arvo on noin 20-30 miljoonaa
17273: upotettu huomattavia määriä myrkyllisiä ainei-       markkaa. Se voitaisiin toteuttaa yhteispohjois-
17274: ta, mm. taistelukaasuja. On odotettavissa, että      maisin varoin. Hanke mahdollistaisi tarkkojen
17275: upotettujen ammusten ja säiliöiden syöpyessä         tietojen hankkimisen siitä, millaisia ongelmia
17276: myrkyt ja kaasut tuhoavat merialueita.               upotetut myrkyt ja kaasut saattavat aiheuttaa.
17277:    Rauma Oceanics Oy -niminen merenalaiseen          Sen avulla voitaisiin estää huomattavien ympä-
17278: teknologiaan erikoistunut suomalainen yritys on      ristötuhojen syntyminen.
17279: kehittänyt välineet, joiden avulla pystytään kar-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
17280: toittamaan, keräämään ja nostamaan upotettuja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17281: myrkkyjä. Yhtiö on esittänyt ympäristöministe-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17282: riölle, että sen taitotietoa käytettäisiin hyväksi   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17283: myrkkyjen poistamisessa ja niiden aiheuttamien
17284: ympäristöriskien eliminoimisessa. Yhtiöllä on                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17285: tehtävään soveltuva pienoissukellusalus, joka               Suomenlahteen ja Itämereen upotetut
17286: pystyy toimimaan 300 metrin syvyydessä sukel-               taistelukaasut ja muut myrkyt kartoite-
17287: tajien tukikohtana ja suorittamaan em. töitä.               taan ja niiden aiheuttamat ympäristöris-
17288: Koska hanke ei ole asian vakavuudesta ja sitä               kit poistetaan esimerkiksi yhteispohjois-
17289: kohtaan osoitetusta laajasta kiinnostuksesta                maisin toimenpitein suomalaista tekno-
17290: huolimatta edennyt, alus voi tulla myydyksi                 logiaa ja tietämystä hyväksi käyttäen?
17291: ulkomaille.
17292:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
17293: 
17294:            Pekka Räty                    Satu Hassi                Ulla Anttila
17295:            Tuija Maaret Pykäläinen       Hannu Kemppainen          Matti Vanhanen
17296:            Jouko Jääskeläinen            Heikki A. Ollila          Esko Seppänen
17297:            Claes Andersson               Paavo Nikula              Maija Perho-Santala
17298:            Erkki Pulliainen              Raimo Liikkanen           Maija Rask
17299:            Raimo Vistbacka               Bjarne Kallis             Matti Väistö
17300:            Kyösti Toivonen               Aino Suhola               Riitta Jouppila
17301:            Heli Astala                   Aarno von Bell            Leila Lehtinen
17302:            Hannele Luukkainen            Kaarina Dromberg          Juhani Vähäkangas
17303:            Tero Mölsä                    Matjatta Vehkaoja         Marja-Leena Viljamaa
17304:            Etja Lahikainen               Johannes Koskinen         Ulpu Iivari
17305:            Johannes Leppänen             Maija-Liisa Lindqvist     Markku Rossi
17306:            Tina Mäkelä                   Leena Luhtanen            Arja Ojala
17307:            Heikki Rinne                  Matti Vähänäkki           Timo Kalli
17308:            Armas Komi                    Jarmo Laivoranta          Hanna Markkula
17309:            Kauko Heikkinen               Outi Ojala                Eila Rimmi
17310:            Matjut Kaarilahti             Reijo Laitinen            Iivo Polvi
17311:            Raila Aho                     Martti Korhonen           Ensio Laine
17312:            Hannu Suhonen                 Riitta Myller             Pekka Leppänen
17313:            Lea Mäkipää                   Kerttu Törnqvist          Kyllikki Muttilainen
17314:            Virpa Puisto                  Liisa Jaakonsaari         Kari Rajamäki
17315:            Sulo Aittoniemi               Matjatta Stenius-Kaukonen Markku Lehtosaari
17316:                                          Olavi Ala-Nissilä
17317:  2300321
17318: 2                                         1993 vp -   KK 376
17319: 
17320: 
17321: 
17322:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17323: 
17324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        selvitystensä perusteella tehdä ehdotukset asian
17325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaatimista toimenpiteistä vuoden 1994 maalis-
17326: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuussa pidettävälle Helsingin komission seuraa-
17327: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rädyn ym.        valle istunnolle.
17328: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 376:            Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on omissa
17329:                                                       selvityksissä päädytty yhtäpitävästi siihen, että
17330:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      Itämereen upotetut kemialliset aseet eivät ole
17331:        Suomenlahteen ja Itämereen upotetut            merkityksellinen uhka Itämeren merelliselle ym-
17332:        taistelukaasut ja muut myrkyt kartoite-        päristölle. Näiden aseiden aiheuttama suurin
17333:        taan ja niiden aiheuttamat ympäristöris-       riski liittyy kalastukseen, koska edelleenkin usei-
17334:        kit poistetaan esimerkiksi yhteispohjois-      ta kaasuammuksia vuosittain tarttuu trooleihin
17335:        maisin toimenpitein suomalaista tekno-         Bomholmin läheisillä merialueilla. Näissä selvi-
17336:        logiaa ja tietämystä hyväksi käyttäen?         tyksissä on myös yhtäpitävästi päädytty arvioon,
17337:                                                       että vanhojen kemiallisten aseiden nostoon me-
17338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          restä, kuljettamiseen, varastointiin ja hävittämi-
17339: vasti seuraavaa:                                      seen liittyy huomattavasti suurempi riski kuin ne
17340:                                                       nykyisellään aiheuttavat merenpohjassa. Lisäksi
17341:     Itämereen upotettiin toisen maailmansodan         on todettu, että Itämeren alueen valtioissa ei
17342: jälkeen liittoutuneiden Saksan valvontakomis-         tällä hetkellä ole laitoksia, joilla olisi valmiuksia
17343: sion määräyksestä 42 000-65 000 tonnia taiste-        ja riittävää kapasiteettia hävittää kemiallisia
17344: lukaasuja ja muita Saksan armeijan kemiallisia        aseita asianmukaisesti.
17345: aseita. Tästä määrästä varsinaisten aktiivisten          Suomen viranomaisten laivoissa on jo tällä
17346: taisteluaineiden osuuden on arvioitu olevan noin      hetkellä laitteita, joita voitaisiin käyttää veden-
17347:  15 prosenttia. Upotuspaikat olivat Vähässä-Bel-      alaisissa etsinnöissä. Näihin kuulu myös yksi
17348: tissä, Bomholmin itäpuolisella alueella ja Got-       pieni miehitetty sukelluslaite ja miehittämättö-
17349: lannin kaakkoispuolella olevassa syvänteessä.         miä sukelluslaitteita. Suomi on antanut Helsin-
17350: Tämän lisäksi on saatu varmuus siitä, että enti-      gin komissiolle ja sitä kautta muille Itämeren
17351: nen Saksan demokraattinen tasavalta upotti vuo-       alueen valtioille selvityksen näistä valmiuksis-
17352: sina 1952-1965 yhteensä 200-300 tonnia kemi-          tamme. Myös muilla valtioilla on kalustoa ja
17353: allisia aseita Bomholmin itäpuoliselle alueelle.      laitteistoja vedenalaisiin tutkimuksiin ja torjun-
17354:     Julkisuudessa on toistuvasti esitetty epäilyjä    tatöihin. Uusien kalliiden sukelluslaitteiden
17355: siitä, että myös entinen Neuvostoliitto olisi upot-   hankkiminen Suomen viranomaisille tai usean
17356: tanut omia vanhentuneita kemiallisia aseitaan         maan yhteiskäyttöön ei ole perusteltua.
17357: Itämereen ja Suomenlahteen. Useissa käydyissä            Suomen viranomaiset osallistuvat Helsingin
17358: keskusteluissa Venäjän edustajat ovat ilmoitta-       komissiossa käynnissä olevaan työhön. Käyn-
17359: neet, etteivät he ole pystyneet varmentamaan          nissä olevan työn perusteella Helsingin komissio
17360: väitteiden todenperäisyyttä.                          antaa ensi kevättalvella suosituksensa siitä, mi-
17361:     Itämeren merellisen ympäristön suojelusta         hin toimiin Itämereen upotetut kemialliset aseet
17362: vastaava Helsingin komissio perusti viime helmi-      antavat aihetta. Tämän jälkeen voidaan myös
17363: kuussa pitämässään kokouksessa erityisen Itä-         päättää, mihin toimiin Suomessa tulisi ryhtyä ja
17364: mereen upotettuja kemiallisia aseita käsittelevän     tarvitaanko suomalaisia aluksia ja laitteita upo-
17365: työryhmän, johon osallistuvat Itämeren alueen         tuspaikkojen nykytilanteen tarkempaan selvittä-
17366: valtioiden lisäksi tarkkailijoina edustajat myös      miseen.
17367: Englannista ja Yhdysvalloista. Työryhmän teh-            On myös selvää, että yhteydenpitoa Venäjän
17368: tävänä on ensinnäkin kerätä saatavissa olevat         federaation edustajiin jatketaan, jotta saataisiin
17369: tiedot kemiallisten aseiden upotuksista ja toisek-    todenmukainen vastaus kysymykseen, onko ke-
17370: si arvioida, minkä uhkan upotetut aineet aiheut-      miallisia aseita kenties kuitenkin upotettu Suo-
17371: tavat Itämerelle ja sen käytölle. Työryhmän tulee     menlahteen tai Pohjois-Itämereen.
17372:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1993
17373: 
17374:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
17375:                                          1993 vp -   KK 376                                             3
17376: 
17377: 
17378: 
17379:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17380: 
17381:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av den. På basis av sina undersökningar skall
17382: föreskriver har Ni, Herr Talman, tili vederbö-       arbetsgruppen ställa förslag om erforderliga åt-
17383: rande medlem av statsrådet sänt följande av          gärder vid nästa session i Helsingforskommissio-
17384: riksdagsman Räty m.fl. undertecknade spörsmål        nen, som hålls i mars 1994.
17385: nr 376:                                                 Sverige, Danmark och Tyskland har samtliga i
17386:                                                      sina nationella undersökningar kommit fram tili
17387:          Ämnar Regeringen se tili att de strids-     att de kemiska vapen som sänkts i Östersjön inte
17388:        gaser och andra gifter som dumpats i          utgör något betydande hot mot Östersjöns mari-
17389:        Finska viken och Östersjön inventeras         na miljö. Den största risken med dessa vapen
17390:        och de risker som de förorsakar avlägs-       anknyter tili fisket, eftersom ett antal gasprojekti-
17391:        nas till exempel genom samnordiska åt-        ler alltjämt årligen fastnar i trå1ama i områdena
17392:        gärder under nyttjande av fmländsk tek-       kring Bomholm. Analogt har dessa undersök-
17393:        nologi och sakkunskap?                        ningar också utmynnat i bedömningen att upp-
17394:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tagning ur havet, transport, lagring och förstöring
17395: samt anföra följande:                                av gamla kemiska vapen innebär avsevärt större
17396:                                                      risker än vad de i nuläget orsakar på havsbottnen.
17397:     På order av de allierades övervakningskom-       Det har ytterligare konstaterats att statema i
17398: mission för Tyskland sänktes 42 000-65 000           Östersjöområdet inte i detta nu har anläggningar
17399: ton stridsgaser och andra kemiska vapen som          med tillräcklig beredskap och kapacitet för veder-
17400: tillhört tyska armen efter andra världskriget i      börlig förstöring av kemiska vapen.
17401: Östersjön. Av denna volym har de egentliga              De finska myndighetemas fartyg är redan nu
17402: aktiva stridsämnena beräknats uppgå tili ca 15       utrustade med anläggningar som kan användas
17403: procent. Materialet dumpades i Lilla Belt, öster     vid undervattensundersökningar. De omfattar
17404: om Bornholm och i en sänka sydost om Got-            också en liten bemannad dykanläggning och
17405: land. Dessutom har vi fått säkerhet om att den       obemannade dykanläggningar. Finland har gett
17406: foma Tyska Demokratiska Republiken åren              Helsingforskommissionen och genom den de
17407: 1952-1965 dumpade sammanlagt 200-300 ton             övriga Östersjöstatema information om denna
17408: kemiska vapen i vattnen öster om Bornholm.           beredskap. Också andra stater har utrustning
17409:   · 1 offentligheten har det upprepade gånger        och anläggningar för undervattensforskning och
17410: anförts tvivelsmål, som går ut på att också det      bekämpningsarbete. Det är inte motiverat att
17411: foma Sovjetunionen dumpade föråldrade kemis-         skaffa ny dyr dykapparatur för de finska myn-
17412: ka vapen i Östersjön och Finska viken. Under         dighetema eller för gemensamt bruk av ett antal
17413: många gemensamma förhandlingar har represen-         länder.
17414: tanter för Ryssland meddelat att de inte har            De finska myndighetema deltar i det pågåen-
17415: kunnat verifiera hur sanningsenliga dessa påstå-     de arbetet inom Helsingforskommissionen. På
17416: enden är.                                            basis härav kommer Helsingforskommissionen
17417:     Helsingforskommissionen, som svarar för          på vårvintem nästa år att ge rekommendationer
17418: skyddet av Östersjöområdets marina miljö, till-      om de åtgärder som de kemiska vapnen i Öster-
17419: satte vid sitt möte i februari en speciell arbets-   sjön kan ge anledning tili. Därefter kan beslut
17420: grupp för kemiska vapen som dumpats i Öster-         också fattas om vilka åtgärder Finland bör vidta
17421: sjön. 1 gruppen deltar utöver representanter för     och om det behövs finska fartyg och anläggning-
17422: statema i Ostersjöområdet också representanter       ar för noggrannare undersökning av de ställen
17423: för England och Förenta statema som observatö-       där kemiska vapen dumpats.
17424: rer.                                                    Det är helt klart att vi kommer att fortsätta att
17425:     Arbetsgruppen har i uppgift att för det första   ha kontakt med representantema för Ryska
17426: sammanställa tillbudsstående uppgifter om            federationen så att vi kan få ett med verkligheten
17427: dumpning av kemiska vapen och för det andra          överensstämmande svar på frågan om kemiska
17428: bedöma de risker och hot som de dumpade              vapen eventuellt trots allt har dumpats i Finska
17429: ämnena förorsakar för Östersjön och nyttjandet       viken eller norra Östersjön.
17430:      Helsingforsden 16 juli 1993
17431: 
17432:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
17433:                                                1993 vp
17434: 
17435: Kirjallinen kysymys 377
17436: 
17437: 
17438: 
17439: 
17440:                                   Räty ym.: Hallituksen suhtautumisesta Komsomolets-ydinsukel-
17441:                                       lusveneen vaarallisuudesta ympäristölleen
17442: 
17443: 
17444:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17445: 
17446:     Vuonna 1989 upposi Komsomolets-niminen           akatemia on saamiemme tietojen mukaan käyt~
17447: ydinreaktorilla ja -torpedoilla varustettu sukel-    tänyt MIR-aluksia jo noin viisi vuotta ilman
17448: lusvene Karhusaarten alueella Kuolan niemi-          perushuoltoa. Huolto maksaisi 2-3 miljoonaa
17449: maan tuntumassa. Jäämereen uponnut ydinsu-           USA:n dollaria.
17450: kellusvene aiheuttaa vakavan ympäristö- ja tur-         MIR-alukset on rakennettu Suomessa silloi-
17451: vallisuusriskin.                                     sessa Rauma-Repola vedenalaistekniikka Oy:ssä
17452:     Sukellusveneen nostaminen on erittäin riskial-   (nykyisin Rauma Oceanics Oy). Niiden huol-
17453: tis ja kallis hanke. Karhusaarten sääolosuhteet      toon ja upouneen ydinsukellusaluksen nostoon
17454: mahdollistavat järkevän toiminnan vain kesällä       on Suomessa olemassa tekniset mahdollisuudet.
17455: ja silloinkin vain lyhyen aikaa. Lisäksi ongelmia    Hankkeet ovat kuitenkin niin kalliita, ettei Suo-
17456: aiheuttavat uppoamispaikan 1 700 metrin ve-          mella yksin tai edes yhteistyössä Venäjän kanssa
17457: densyvyys, virtausolosuhteet pohjassa ja sukel-      ole mahdollisuuksia selviytyä niiden kustannuk-
17458: lusveneen koko: vene on 110 metriä pitkä ja          sista. Toisaalta Komsomolets-sukellusalus muo-
17459: painaa vettä täynnä ollessaan 9 700 tonnia.          dostaa lähialueellamme merkittävän ympäristö-
17460:     Saamiemme tietojen mukaan Venäjän tie-           riskin. Suomen tulisi mielestämme pyrkiä käyn-
17461: deakatemian edustaja kertoi toukokuussa 1993,        nistämään kansainvälinen yhteistyöhanke sukel-
17462: että akatemia harkitsee nostolle vaihtoehtoisena,    lusveneen jatkuvan tarkkailun varmistamiseksi
17463: halvempana ratkaisuna aluksen sementointia.          ja aluksen nostamiseksi pois Jäämeren pohjasta
17464: Sementoinnilla voidaan kuitenkin ratkaista on-       mahdollisimman pian.
17465:  gelma vain lyhyeksi ajaksi. Lisäksi sementointi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17466:  vaikeuttaa merkittävästi myöhäisempiä nosto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17467:  yrityksiä.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17468:     Komsomoletsia on käyty tutkimassa ja radio-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17469:  aktiivisia päästöjä on mitattu suomalaisvalmis-
17470:  teisilla MIR 1 ja 2 -tutkimussukellusaluksilla.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17471:  Seuraava tarkastus tapahtunee heinäkuussa                  ryhtyä poistaakseen sen uhan, jonka
17472:  1993. Tarkastusten jatkamisessa on kuitenkin               Komsomolets-sukellusvene aiheuttaa lä-
17473:  odotettavissa ongelmia, koska Venäjän tiede-               hialueemme luonnolle ja ihmisille?
17474:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1993
17475: 
17476:           Pekka Räty                     Ulla Anttila                  Tuija Maaret Pykäläinen
17477:           Matti Vanhanen                 Heikki A. Ollila              Esko Seppänen
17478:           Tero Mölsä                     Esko-Juhani Tennilä           Claes Andersson
17479:           Paavo Nikula                   Maija Perho-Santala           Timo Järvilahti
17480:           Erkki Pulliainen               Raimo Liikkanen               Maija Rask
17481:           Raimo Vistbacka                Matti Väistö                  Aino Suhola
17482:           Riitta Jouppila                Heli Astala                   Aamo von Bell
17483:           Leila Lehtinen                 Hannele Luukkainen            Satu Hassi
17484:           Kaarina Dromberg               Timo Laaksonen                Asko Apukka
17485:           Marjatta Vehkaoja              Marja-Leena Viljamaa          Erja Lahikainen
17486:           Johannes Koskinen              Ulpu Iivari     ·             Johannes Leppänen
17487: 
17488: 2300321
17489: 2                           1993 vp -   KK 377
17490: 
17491:     Maija-Liisa Lindqvist   Tina Mäkelä               Markku Rossi
17492:     Leena Luhtanen          Arja Ojala                Matti Vähänäkki
17493:     Heikki Rinne            Marita Jurva              Armas Komi
17494:     Timo Kalli              Jarmo Laivoranta          Hanna Markkula
17495:     Kauko Heikkinen         Erkki Tuomioja            Tuulikki Hämäläinen
17496:     Outi Ojala              Eila Rimmi                Marjut Kaarilahti
17497:     Reijo Laitinen          Iivo Polvi                Raila Aho
17498:     Martti Korhonen         Ensio Laine               Hannu Suhonen
17499:     Bjarne Kallis           Riitta Myller             Pekka Leppänen
17500:     Lea Mäkipää             Kerttu Törnqvist          Kyllikki Muttilainen
17501:     Virpa Puisto            Liisa Jaakonsaari         Kari Rajamäki
17502:     Sulo Aitioniemi         Marjatta Stenius-Kaukonen Markku Lehtosaari
17503:                             Olavi Ala-Nissilä
17504:                                            1993 vp -   KK 377                                          3
17505: 
17506: 
17507: 
17508: 
17509:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17510: 
17511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         niiden itsestään tapahtuvaa räjähtämistä pide-
17512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tään muutenkin mahdottomana.
17513: olette 16 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-            Arvioitaessa Komsomoletsin aiheuttamaa
17514: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vaaraa ympäristölle tulee ottaa huomioon seu-
17515: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rädyn ym.           raavat perustiedot:
17516: kirjallisen kysymyksen n:o 377:                           Sukellusvene makaa 1 680 metrin syvyydessä
17517:                                                        lähellä Karhusaarta, noin 540 kilometrin päässä
17518:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Norjan rannikosta. Sen reaktorissa on viran-
17519:        ryhtyä poistaakseen sen uhan, jonka             omaistietojen mukaan rikastetun uraanin lisäksi
17520:        Komsomolets-sukellusvene aiheuttaa lä-          2 kiloa plutoniumia ja noin 100 kilocurieta (kCi)
17521:        hialueemme luonnolle ja ihmisille?              fissiotuotteita (55 kCi kesium-137 ja 42 kCi
17522:                                                        strontium-90 nuklideja). Riippumattomat arviot
17523:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eivät ole ratkaisevasti eronneet näistä tiedoista.
17524: vasti seuraavaa:                                       Y dintorpedojen kärjissä arvioidaan olevan yh-
17525:                                                        teensä 20 kiloa plutoniumia, ja radioaktiivisuu-
17526:     Hallitus _seuraa tarkoin toimintaa, joka liittyy   den määräksi arvioidaan 0,4 kCi.
17527: pohjoisilla merialueilla olevien ydinriskien ar-          Ympäristöhaittoja arvioitaessa on hyödyllistä
17528: viointiin ja mahdolliseen eliminointiin. Tätä työ-     verrata näitä määriä eräisiin muihin pohjoisten
17529: tä tehdään mm. Suomen puheenjohdolla toimi-            alueiden ympäristöä rasittaviin päästöihin ja
17530: vassa Arktisten alueiden ympäristön tilan seu-         riskeihin. Esimerkiksi ennen vuotta 1963 ilmake-
17531: ranta- ja arviointiohjelmassa, AMAPissa, jossa         hässä suoritettujen lähes viidensadan ydinko-
17532: suunnitellaan parhaillaan arktisten maiden yh-         keen seurauksena pohjoiselle pallonpuoliskolle
17533: teisen seurantajärjestelmän luomista ns. Rova-         levisi noin 4 000 kiloa plutoniumia, 18 200 kCi
17534: niemi-prosessin puitteissa. Pohjois-Atlantin yh-       kesium-137:ää ja 17 000 kCi strontium-90:tä.
17535: teistyöneuvoston (NACC) piirissä käynnistetyn          Tämä vastaa kaikkiaan noin puolen vuoden
17536: pilottitutkimuksen puitteissa suoritetaan myös         luonnollisen taustasäteilyn määrää.
17537: tietojen kartoitusta. Työtä tullaan tekemään              Novaja Zemljaa ympäröiviin vesiin upotettu-
17538: myös Barentsin alueen euro-arktisen neuvoston          jen reaktoreiden ja matala-asteisten radioaktii-
17539: vastaperustetussa ydin turvallisuustyöry hmässä.       visten jätteiden radioaktiivisuuden voidaan ar-
17540: Pohjoisen jäämeren rannikkovaltiona Norja on           vioida olevan noin 700-800 kCi eli moninker-
17541: ollut erityisen aktiivinen näiden riskien tutki-       taisen Komsomolets-sukellusveneen sisältämään
17542: muksessa ja on tuottanut arvokasta aineistoa           radioaktiivisuuteen verrattuna. Koska näiden
17543: harkinnan pohjaksi.                                    reaktoreiden upotussyvyys on kuitenkin vain
17544:     Komsomolets-sukellusvene on yksi edellä tar-       20-100 metriä, joutuu niiden sisältö mahdolli-
17545: koitetuista riskilähteistä.                            sesti vuotaessaan välittömästi biosfääriin.
17546:     Komsomoletsin mahdollisia radioaktiivisia          Komsomoletsin tapauksessa vuotavat aineet
17547: päästöjä ovat tutkineet niin venäläiset kuin nor-      taas sekoittuisivat ja laimenisivat ympäröiviin
17548: jalaisetkin etäislaitteilla. Näiden tutkimusten        valtaviin vesimassoihin ja sedimentoituisivat
17549: mukaan on veneestä päässyt. vuotamaan vähäi-           osittain pohjalle. Ydinkärjissä oleva metallinen
17550: siä määriä radiokesiumia.                              plutonium liukenee puolestaan hyvin hitaasti
17551:     Komsomoletsissa on kaksi erilaista potentiaa-      veteen.
17552: lista vuotolähdettä: reaktori sekä ydinkärjet,            Komsomoletsista tapahtuvien vuotojen jou-
17553: joita viranomaisten ilmoituksen mukaan on kah-         tumiseen ravintoketjuun vaikuttavat olennaisina
17554: dessa veneen kymmenestä torpedosta. Torpe-             tekijöinä aluksen metallirakenteiden korrodoitu-
17555: doissa ei viranomaisten mukaan ole asennettuna         misnopeus sekä pystyvirtausten esiintyminen tai
17556: ydinkärkien laukaisulaitteistoja. Ydinlatauksiin       esiintymättömyys. Molempia tekijöitä tutkitaan.
17557: liittyvien moninkertaisten varmistusten ansiosta          Asiantuntijoidenkin piirissä Komsomoletsin
17558: 
17559: 
17560: 
17561: 
17562:                                                                                                        /
17563: 4                                         1993 vp -   KK 377
17564: 
17565: aiheuttamasta vaarasta ympäristölle on esitetty       huolellisten valmistelujen ja varmistusten jäl-
17566: toisistaan jonkin verran poikkeavia arvioita.         keen, jos ollenkaan.
17567: Täysin varman kuvan saamiseksi siitä tarvitaan           Mahdollisen noston kustannuksiksi on arvioi-
17568: vielä runsaasti tutkimuksia ja hylyn ympäristös-      tu 250 miljoonaa dollaria.
17569: sä tapahtuvia mittauksia, joita mm. venäläiset,
17570: norjalaiset ja islantilaiset tekevät. Varsin toden-      Suomen hallituksen näkemyksen mukaan
17571: näköisenä johtopäätöksenä voidaan kuitenkin           Komsomolets-sukellusveneen aiheuttamaa uh-
17572: todeta, että Komsomoletsista aiheutuva uhka           kaa ympäristölle ja ihmisille tulee tarkastella
17573: ympäristölle ja ihmisille on selvästi pienempi        yhdessä muiden radioaktiivisten jätteiden ja
17574: kuin muualle pohjoisille merialueille mataliin        päästöjen pohjoisille maa- ja merialueille aiheut-
17575: vesiin suoritetuista reaktoreiden ja radioaktiivis-   tamien haittojen ja vaurioiden kanssa. Käytettä-
17576: ten jätteiden upotuksista. Näiden aiheuttaman         vissä olevat tutkimukset eivät tällä hetkellä näy-
17577: uhkan minimoimista onkin pidettävä kiireelli-         tä edellyttävän tästä kokonaisuudesta erillisten
17578: sempänä toimena.                                      kiireellisten toimenpiteiden käynnistämistä.
17579:    Samoin asiantuntijat näyttävät olevan yhtä            Mikäli ympäristötutkimukset jatkossa johta-
17580: mieltä siitä, että Komsomoletsin kohdalla vaa-        vat erityistoimenpiteisiin ja kansainvälisten
17581: rallinen tilanne syntyisi, jos sukellusveneen run-    hankkeiden käynnistämiseen, tulee Suomi omal-
17582: ko vaurioituisi nostoyrityksessä ja radioaktiivi-     ta osaltaan harkitsemaan osallistumistaan nii-
17583: sia aineita vapautuisi pintavesiin. Arvioiden         hin. Ottaen kuitenkin huomioon nykytilanteessa
17584: mukaan ainoa ajateltavissa oleva tilanne, jossa       varsin rajalliset rahalliset resurssit hallitus on
17585: ydinpolttoaine saattaisi tulla uudelleen kriitti-     pitänyt ohjenuoranaan, että avustukset lähi-
17586: seksi ja alkaa itsestään reaktion, liittyy myös       alueillemme suunnataan ensisijaisesti sellaisten
17587: nostotilanteeseen. Jo näistä syistä ydinsukellus-     ympäristöriskien torjuntaan, jotka voisivat va-
17588: veneen nostoyrityksiin tulee ryhtyä vain erittäin     hingoittaa omaa aluettamme.
17589: 
17590:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1993
17591: 
17592:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
17593:                                           1993 vp -   KK 377                                         5
17594: 
17595: 
17596: 
17597: 
17598:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17599: 
17600:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          flerdubbla säkringama för kämladdningama
17601: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        anses självdetonering även i övrigt som en omöj-
17602: den 16 juni 1993 till vederbörande medlem av          lighet.
17603: statsrådet översänt följande av riksdagsman              Bedömningen av den risk som Komsomolets
17604: Räty m.fl. undertecknade spörsmål nr 377:             utgör för miljön skall ske med beaktande av
17605:                                                       följande grundläggande data:
17606:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Ubåten ligger på ett djup av 1 680 meter nära
17607:        ta för att avlägsna det hot som ubåten         Bjömön, ca 540 km från den norska kusten.
17608:        Komsomolets utgör för naturen och              Enligt myndighetsuppgifter finns i dess reaktor
17609:        människoma i vårt närområde?                   utöver anrikat uran 2 kg plutonium och ca 100
17610:                                                       kilocurie (kCi) fissionsprodukter (55 kCi cesium
17611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         137- och 42 kCi strontium 90-nuklider). Av
17612: anföra följande:                                      myndighetema oberoende bedömningar har inte
17613:                                                       avvikit från dessa uppgifter på något avgörande
17614:     Regeringen följer noggrant den verksamhet         sått. Kämtorpedemas spetsar uppskattas inne-
17615: som anknyter till bedömningen och eventuell           hålla sammanlagt 20 kg plutonium, och radioak-
17616: eliminering av riskema med kämkraft inom de           tiviteten bedöms uppgå till 0,4 kCi.
17617: nordliga havsområdena. Detta arbete sköts bl.a.          Det är i samband med bedömningen av miljö-
17618: genom programmet AMAP, ett program för                skadoma lämpligt att jämföra dessa mängder
17619: tillsyn och bedömning av miljöns tillstånd inom       med vissa andra utsläpp och risker som belastar
17620: de arktiska områdena, för vilket Finland är           miljön i de nordliga områdena. Exempelvis
17621: ordförandeland och inom vilket man som bäst           spreds på det norra halvklotet som en följd av de
17622: planerar att skapa ett gemensamt övervaknings-        nästan 500 kämprover som före år 1963 utfördes
17623: system för de arktiska ländema i!:lom ramen för       i atmosfären ca 4 000 kg plutonium, 18 200 kCi
17624: den s.k. Rovaniemi-processen. Aven inom ra-           cesium 137 och 17 000 kCi strontium 90. Detta
17625: men för den pilotundersökning som initierats av       motsvarar allt som allt ungefär mängden för den
17626: Nordatlantiska samarbetsrådet (NACC) sker en          naturliga bakgrundsstrålningen under ett halvår.
17627: kartläggning av information. Även den arbets-            Radioaktiviteten för de reaktorer och det
17628: grupp för säkerhet i fråga om kämkraft som            lågaktiva radioaktiva avfall som dumpats i vatt-
17629: nyligen tillsatts av Barents euroarktiska råd         nen runt Novaja Zemlja kan uppskattas vara ca
17630: kommer att arbeta med dessa frågor. Norge har         700-800 kCi, dvs. flerdubbel jämfört med ra-
17631: i egenskap av ett land med kust längs Norra           dioaktiviteten i ubåten Komsomolets. Eftersom
17632: ishavet varit särskilt aktivt med att undersöka       dessa reaktorer dock ligger på ett djup av endast
17633: dessa risker och har därmed tagit fram värdefullt     20-100 meter, kommer deras innehåll vid even-
17634: materia! som underlag för bedömning.                  tuellt läckage direkt ut i biosfären. I fallet
17635:     Ubåten Komsomolets är en av de riskkällor         Komsomolets kommer de läckande ämnena dä-
17636:  som avses ovan.                                      remot att blandas och spädas ut i de kringliggan-
17637:     Både Ryssland och Norge har med hjälp av          de väldiga vattenmassoma samt delvis att sedi-
17638:  fjärrutrustning undersökt eventuella radioaktiva     mentera på bottnen. Det metalliska plutoniumet
17639:  utsläpp från Komsomolets. Enligt dessa under-        i kämstridsspetsama upplöses däremot mycket
17640:  sökningar har obetydliga mängder radioaktivt         långsamt i vattnet.
17641:  cesium läckt ut från ubåten.                            Väsentliga faktorer som påverkar huruvida
17642:     Det finns två potentiella källor tillläckage på   läckaget från Komsomolets hamnar i närings-
17643:  Komsomolets: reaktom och kämstridsspetsar-           kedjan är t.ex. hur snabbt ubåtens metallkon-
17644:  na, som enligt myndighetsuppgifter finns på två      struktioner korroderar samt förekomsten av
17645:  av båtens tio torpeder. Enligt myndighetema har      upl?.strömmar. Båda dessa faktorer undersöks.
17646:  man, inte installerat avfymingsanordningar för          Aven sakkunniga har fört fram i någon mån
17647:  kämstridsspetsama på torpedema. Tack vare de         divergerande bedömningar om den fara som
17648: 6                                          1993 vp -   KK 377
17649: 
17650: Komsomolets utgör för miljön. För en helt säker        sådant, endast skall göras efter ytterst noggran-
17651: bild av risken behövs ännu många undersök-             na förberede1ser och säkerhetsåtgärder.
17652: ningar och mätningar runt vraket, vilket Ryss-           Kostnadema för ett eventuellt lyft har be-
17653: land, Norge och Island håller på med. Som en           dömts vara 250 miljoner dollar.
17654: sannolik slutledning kan man ändå konstatera
17655: att det hot som Komsomolets medför för miljön             Enligt Finlands regering skall det hot som
17656: och människoma är klart mindre än det hot som          ubåten Komsomolets utgör för miljön och män-
17657: kommer av reaktorer och radioaktivt avfall som         niskoma betraktas tillsammans med de olägen-
17658: dumpats i · grunt vatten på annat håll i de            heter och skador som annat radioaktivt avfall
17659: nordliga havsområdena. En minimering av det            och utsläpp orsakar på de nordliga land- och
17660: hot som dessa utgör måste anses vara en mer            havsområdena. De tillgängliga undersökningar-
17661: brådskande åtgärd.                                     na ser i detta skede inte ut att ge anledning till
17662:    På samma sätt tycks de sakkunniga vara              några fristående brådskande åtgärder.
17663: överens om att en farlig situation i fråga om             Om miljöundersökningama i fortsättningen
17664: Komsomolets kan uppkomma, om ubåtens                   leder till särskilda åtgärder och intemationella
17665: skrov skadas vid ett lyftförsök och radioaktiva        projekt, kommer Finland att för sin del överväga
17666: ämnen frigörs i ytvattnet. Man bedömer att den         sitt deltagande i dessa. Med beaktande av de för
17667: enda tänkbara situationen i viiken kämbränslet         närvarande synnerligen begränsade penningre-
17668: åter kan bli kritiskt och starta en reaktion av sig    sursema har regeringen dock haft som rättesnöre
17669: själv är ett eventuellt lyftförsök. Redan detta        att biståndet till våra närområden i första hand
17670: utgör tillräcklig orsak för att ett försök att lyfta   skall allokeras för bekämpning av sådana miljö-
17671: båten, om man över huvud taget skall göra något        risker som kan skada vårt eget territorium.
17672: 
17673:      Helsingforsden 15 juli 1993
17674: 
17675:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
17676:                                                1993 vp
17677: 
17678: Kirjallinen kysymys 378
17679: 
17680: 
17681: 
17682: 
17683:                                   Nyby ym.: Toimenpiteistä taloudellisen rikollisuuden ehkäisemi-
17684:                                       seksi
17685: 
17686: 
17687:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17688: 
17689:    Raha- ja pääomamarkkinoiden vapautumi-            uhkaavat tervettä markkinataloutta ja yhteis-
17690: nen viime vuosikymmenen lopulla aiheutti Suo-        kuntamoraalia. Elinkeinonharjoittajien välinen
17691: messa myös uudenlaisen taloudellisen rikollisuu-     kilpailu vääristyy rehellisten yrittäjien tappioksi.
17692: den aallon. Rahalaitoksilta saatiin suuria sum-      Valtio menettää verotuloja ja pankkitukirahoja
17693: mia käytettäviksi kiinteistö- ja osakekauppoihin,    taloudellisen rikollisuuden seurauksena. Kansa-
17694: vaikka tarkoituksena ei ollutkaan terve sijoitus-    laisten käsitys oikeasta ja väärästä saattaa vää-
17695: toiminta. Rahat katosivat teille tietymättömille     ristyä, tavalliset rikokset tuntuvat pieniltä rik-
17696: eikä pankeilta otettuja lainoja ollut tarkoitus-     keiltä taloudellisiin rikoksiin verrattuna.
17697: kaan maksaa takaisin. Usein lainoille annetut           Taloudellisen rikollisuuden tehokas torjumi-
17698: vakuudet olivat olemattomia tai tekaistuja.          nen epäilemättä säästäisi runsaasti valtion varo-
17699: Myös pankinjohtajien on epäilty ollee~ mukana        ja lisääntyvien verotulojen, vähenevien tukimil-
17700: näissä väärinkäytöksissä.                            joonien ja tehostuvan taloudellisen kilpailun
17701:    Taloudellisen laman aikana yrityskonkurssien      myötä. Tämän vuoksi hallituksen tulisikin laatia
17702: määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Osa kon-         kattava suunnitelma taloudellisten väärinkäy-
17703: kursseista tehdään epäilemättä virheeliisin pe-      tösten ja talousrikollisuuden ehkäisemiseksi.
17704: rustein. Konkurssipesien omaisuus siirretään             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17705: muihin käsiin, veronsaajat ja velkojat sekä työn-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17706: tekijät jäävät ilman saataviaan.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17707:    Myös jättiläismäiseksi paisuva pankkituki on      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17708: mahdollistanut keinottelun. Ylivelkaantuneet
17709: yritykset puhdistetaan kaikesta varallisuudesta               · Onko Hallituksella kokonaisvaltaista
17710: ja luottotappiot jätetään omaisuudenhoitoyh-                ja tehokasta toimintasuunnitelmaa ta-
17711: tiöihin valtion varoin kustannettaviksi.                    loudellisten väärinkäytösten ja talousri-
17712:    Taloudelliset väärinkäytökset, jotka kasinota-           kosten ehkäisemiseksi, ja jos ei ole,
17713: lous, lama ja pankkituki ovat mahdollistaneet,                  aikooko Hallitus laatia sellaisen lähi-
17714:  ovat saavuttaneet sellaiset mittasuhteet, että ne          aikoina?
17715: 
17716:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1993
17717: 
17718:                      Mats Nyby                             Pentti Lahti-Nuuttila
17719:                      Tuulikki Hämäläinen                   Matti Vähänäkki
17720:                                                Kari Rajamäki
17721: 
17722: 
17723: 
17724: 
17725:  2300321
17726: 2                                         1993 vp -   KK 378
17727: 
17728: 
17729: 
17730: 
17731:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17732: 
17733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sisäasiainministeriön hallinnonalalla kehittä-
17734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         minen on merkinnyt talousrikostorjunnan otta-
17735: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston       mista huomioon poliisin tulossuunnitelmissa
17736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-         vuosille 1993-1997 siten, että tutkintaa painote-
17737: byn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taan muun ohella suuriin taloudellisiin arvoihin
17738: n:o 378:                                              ja huomattavia haittavaikutuksia aiheuttavan
17739:                                                       rikollisuuden selvittämiseen ja ennalta ehkäise-
17740:           Onko Hallituksella kokonaisvaltaista        miseen.
17741:        ja tehokasta toimintasuunnitelmaa ta-              Poliisin talousrikostutkijoiden määrä lisään-
17742:        loudellisten väärinkäytösten ja talousri-      tyi 40 uudella tilapäisellä tutkijalla vuoden 1993
17743:        kosten ehkäisemiseksi, ja jos ei ole,          alussa. Talousrikostorjunnan tulostavoitteiden
17744:           aikooko Hallitus laatia sellaisen lähi-     saavuttamiseksi poliisi on siirtänyt edellä mainit-
17745:        aikoina?                                       tujen uusien virkojen lisäksi muita tutkintare-
17746:                                                       surssejaan talousrikostutkintaan.
17747:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Pääasiassa talousrikostorjuntaa suorittaa täl-
17748: taen seuraavaa:                                       lä hetkellä noin 300 poliisimiestä. Poliisin palve-
17749:                                                       luksessa on myös useita taloudellisen koulutuk-
17750:     Kysymyksessä esitetyt tiedot taloudellisten       sen saaneita talouselämän asiantuntijoita.
17751: väärinkäytösten ja talousrikosten lisääntymises-          Vuoden 1993 aikana poliisi järjestää kolme
17752: tä, etenkin yrityskonkurssien yhteydessä, pitävät     talousrikoskurssia, joilla koulutetaan yhteensä
17753: valitettavasti paikkansa. Tätä tukee mm. kesä-        72 poliisimiestä. Tämän lisäksi poliisilla on mm.
17754: kuussa julkistettu tutkimus konkursseihin liitty-     talousrikoksiin liittyvää työpaikkakoulutusta.
17755: vistä rikoksista.                                         Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus lisäksi
17756:     Talousrikosten torjuntaan on kiinnitetty huo-     panostaa erityisesti tiedon hankintaan ongel-
17757: miota jo koko 1980-luvun ajan, mutta eri asia         mien ratkaisemiseksi. Poliisilla on tekeillä useita
17758: on, ovatko toteutetut toimenpiteet olleet riittä-     talousrikoksiin liittyviä tutkimushankkeita yh-
17759: viä, jos niitä tarkastellaan nykyisen taloudellisen   dessä yliopistojen, oikeuspoliittisen tutkimuslai-
17760: tilanteen vallitessa.                                 toksen ja yksittäisten tutkijoiden kanssa. Tutki-
17761:     Talousrikosten torjunnassa on käynnistetty        muksista voidaan mainita mm. konkursseihin
17762: uusi, tehostettu vaihe, joka alkoi jo viime vuon-     liittyvä rikollisuus, josta mainitsin jo aiemmin,
17763: na. Lokakuussa pidettiin eri viranomaistahojen        sekä pankkien toimialarikollisuutta käsittelevä
17764: yhteistyöseminaari talousrikollisuuden torjumi-       tutkimus ja rikoshyödyn konfiskaatiota käsitte-
17765: seksi ja yhteistoiminnan tehostamiseksi. Semi-        levä tutkimus. Tutkimuksista saatavien tietojen
17766: naarissa määriteltiin talousrikostorjunnan stra-      avulla poliisi voi suunnata ja mitoittaa talousri-
17767: tegia ja sovittiin kartoitus- ja koordinointitoi-     kosten torjuntaan käytettävät voimavarat te-
17768: menpiteistä. Sisäasiainministeriön tehtäväksi         hokkaimmalla ja yhteiskunnalle edullisimmalla
17769: tuli käydä erikseen neuvottelut kaikkien talous-      tavalla.
17770: rikostorjuntaan liittyvien viranomaisten kanssa           Vuoden 1994 aikana panostetaan talousrikos-
17771: talousrikostorjunnan tehostamiseksi.                  torjunnassa erityisesti ennalta estäviin toimenpi-
17772:    Vuoden 1993 ensimmäisellä vuosipuoliskolla         teisiin sekä tiedon hankintaan kansainvälisistä
17773: on edellä mainittuja neuvotteluja käyty tiiviisti     talousrikoksista. Paikallispoliisin tutkintavas-
17774: mm. verohallinnon, kauppa- ja teollisuusminis-        tuuta talousrikoksissa lisätään.
17775: teriön, oikeuskanslerin viraston, oikeusministe-          Vuoden 1995 aikana talousrikostorjunnassa
17776: riön ja valtion vakuusrahaston kanssa. Jokainen       panostetaan erityisesti paikallispoliisin talousri-
17777: viranomaistaho on omalta osaltaan ottanut huo-        kostorjunnan kehittämiseen.
17778: lehtiakseen alansa talousrikostorjunnan kehittä-          Talousrikosten torjunnassa alkanut tehostu-
17779: misestä ja tarpeellisten muutosten aikaan saami-      nut viranomaisyhteistyö mahdollistaa talousri-
17780: sesta mm. lainsäädäntöön.                             koksia koskevan tutkinnan, lainsäädännön ja
17781:                                        1993 vp -   KK 378                                        3
17782: 
17783: viranomaisyhteistyön kehittämisen sille tasolle,   koja pystytään torjumaan ja omaisuutta palaut-
17784: että mahdollisimman paljon yhteiskunnalle ja eri   tamaan.
17785: asianomistajatahoille koituvia omaisuusvahin-
17786: 
17787:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1993
17788: 
17789:                                                           Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
17790: 4                                         1993 vp ~ KK 378
17791: 
17792: 
17793: 
17794: 
17795:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17796: 
17797:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sitt område och att få till stånd ändringar bl.a. i
17798: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          lagstiftningen.
17799: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          lnom inrikesministeriets förvaltningsområde
17800: dagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade spörs-          har utvecklingen inneburit att bekämpningen av
17801: mål nr 378:                                           ekonomiska brott beaktats i polisens resultatpla-
17802:                                                       ner för 1993-1997 så att undersökning bl.a. av
17803:          Har Regeringen en helhetsbetonad             stora ekonomiska värden och utredning och
17804:        och effektiv aktionsplan för förhindran-       förebyggande av sådan brottslighet som medför
17805:        de av ekonomiskt missbruk och ekono-           betydande skador prioriteras.
17806:        miska brott, och om så inte är fallet,            lnom polisen utökades vid ingången av 1993
17807:          ämnar Regeringen göra upp en sådan           antalet undersökare av ekonomiska brott med
17808:        under den närmaste tiden?                      40 nya tillfålliga undersökare. För att resultat-
17809:                                                       målen i fråga om bekämpningen av ekonomiska
17810:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         brott skall uppnås, har polisen förutom de ovan
17811: anföra följande:                                      nämnda nya tjänsterna överfört också andra
17812:                                                       undersökningsresurser till brottsundersökning-
17813:    De uppgifter som framförts i spörsmålet om         en.
17814: att ekonomiskt missbruk och ekonomiska brott              För närvarande är ca 300 polismän i huvud-
17815: ökat i omfattning, speciellt i samband med            sak engagerade i bekämpningen av ekonomiska
17816: företagskonkurser, är tyvärr sanna. Dessa påstå-      brott. 1 polisens tjänst finns också flera sådana
17817: enden stöds bl.a. av den undersökning som             experter på näringslivet som har ekonomisk
17818: offentliggjordes i juni om brott i samband med        utbildning.
17819: konkurser.                                                Polisen kommer 1993 att ordna tre kurser
17820:    Bekämpningen av ekonomiska brott upp-              med temat ekonomiska brott, och vid dem kom-
17821: märksammades redan under hela 1980-talet,             mer sammanlagt 72 polismän att utbildas. Dess-
17822: men det är en annan sak om de åtgärder som            utom ordnar polisen arbetsplatsutbildning i vii-
17823: vidtagits varit tillräckliga med beaktande av den     ken bl.a. ekonomiska brott behandlas.
17824: ekonomiska situationen i dag.                            1 år kommer man dessutom att särskilt satsa
17825:    Redan i fjol inleddes ett nytt och effektivare     på inhämtande av information för att kunna lösa
17826: skede i fråga om bekämpningen av ekonomiska           olika problem. Polisen har inlett flera undersök-
17827: brott. 1 oktober hölls ett samarbetsseminarium        ningsprojekt som gäller ekonomiska brott och
17828: för olika myndigheter om bekämpning av eko-           som utförs tillsammans med universiteten, rätts-
17829: nomiska brott och effektivering av samarbetet.        politiska forskningsinstitutet och enskilda un-
17830: Vid seminariet fastställdes en strategi för avvärj-   dersökare. Av undersökningarna kan nämnas
17831: ning av ekonomiska brott och dessutom kom             bl.a. brottslighet i samband med konkurser, som
17832: man överens om kartläggnings- och koordine-           jag nämnde redan tidigare, samt en undersök-
17833: ringsåtgärder. lnrikesministeriet fick i uppdrag      ning som behandlar brottslighet inom banksek-
17834: att förhandla särskilt med alla berörda myndig-       torn och en undersökning som behandlar konfis-
17835: heter i syfte att effektivera bekämpningen av         kation av den ekonomiska fördel som brottet
17836: ekonomiska brott.                                     berett förövaren. Med hjälp av dessa uppgifter
17837:    Under första halvåret 1993 har intensiva för-      från undersökningarna kan polisen på det sätt
17838: handlingar av det här slaget förts med bl.a.          som för samhället är effektivast och förmånligast
17839: skatteförvaltningen, handels- och industrimini-       styra och dimensionera de resurser som skall
17840: steriet, justitiekanslersämbetet, justitieministe-    användas för bekämpningen av ekonomiska
17841: riet och statens säkerhetsfond. Var och en av         brott.
17842: dessa myndigheter har vinnlagt sig om att ut-             Under 1994 kommer man i fråga om bekämp-
17843: veckla bekämpningen av ekonomiska brott inom          ningen av ekonomiska brott att särskilt satsa på
17844:                                        1993 vp -   .KK 378                                       5
17845: 
17846: förebyggande åtgärder samt inhämtande av in-          Det intensifierade samarbetet mellan myndig-
17847: formation om intemationella ekonomiska brott.      hetema i bekämpningen av ekonomiska brott
17848: Den lokala polisen kommer att få ett utökat        gör det möjligt att utveckla undersökningama,
17849: undersökningsansvar när det gäller de ekono-       lagstiftningen och samarbetet mellan myndighe-
17850: miska brotten.                                     tema till en sådan nivå att så många egendoms-
17851:    Under 1995 kommermari i fråga om bekämp-        brott som möjligt, som åsamkas samhället och
17852: ningen av ekonomiska brott att speciellt betona    olika målsägande, kan förhindras och egendo-
17853: utvecklandet av denna inom den lokala polisen.     men retumeras.
17854:      Helsingfors den 23 juli 1993
17855:                                                               Inrikesminister Mauri Pekkarinen
17856:                                                1993 vp
17857: 
17858: Kirjallinen kysymys 379
17859: 
17860: 
17861: 
17862: 
17863:                                   Aittoniemi: Ilmavoimien Teknillisen Koulun säilyttämisestä Kuo-
17864:                                       revedellä
17865: 
17866: 
17867:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17868: 
17869:    Puolustusministeriön toimeksiannosta on ns.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17870: Puukan komitea selvitellyt ilmavoimien uudel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17871: leenjärjestelyillä saavutettavia säästöjä. Tämän     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17872: mukaan harkittavana on muun muassa ilmavoi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17873: mien Teknillisen Koulun siirtäminen Kuoreve-
17874: deltä Kauhavalle, josta koulu siirrettiin nykyi-                Millä taloudellisilla tai käytännön pe-
17875: seen paikkaansa vuonna 1976.                                 rusteilla Hallitus katsoo, että ilmavoi-
17876:    Tilanne on hämmästyttävä. Kuorevedellä nyt                mien Teknillisen Koulun siirtäminen
17877: olevien valmiiden ja toimivien tilojen sijaan jou-           Kuorevedeltä Kauhavalie on yhteiskun-
17878: duttaisiin Kauhavalie rakentamaan uudet tilat.               nalle edullinen toimenpide huomioon ot-
17879: Tosin on uumoiltu, että J(auhavan kunta olisi                taen siihen liittyvät mittavat investoinnit?
17880: valmis sellaiset rakennuttamaan, mutta oli ra-                  Onko Hallitus vaihtoehtoisesti har-
17881: kentaja sitten kuka tahansa, Kuorevedellä olevat             kinnut Laskuvarjojääkärikoulun sijoitta-
17882: tilat jäisivät tyhjilleen. Muutto rakentamisineen            mista mainitun Teknillisen Koulun yh-
17883: tulee joka tapauksessa maksamaan yhteiskun-                  teyteen, jolloin säästöt mm. huoltotoi-
17884: nalle 200-300 miljoonaa markkaa. Kuoreveden                  minnan taholla olisivat merkittävät?
17885: kunnalle se taas merkitsisi 150-200 henkilön
17886: työpaikan menetystä.
17887: 
17888:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1993
17889: 
17890:                                            Sulo Aittoniemi
17891: 
17892: 
17893: 
17894: 
17895: 230032J
17896: 2                                         1993 vp -   KK 379
17897: 
17898: 
17899: 
17900: 
17901:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17902: 
17903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukset. Selvityksiin liittyvien ehdotusten pohjal-
17904: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta on tavoitteena kuluvan vuoden aikana hyväk-
17905: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       syä koko puolustushallintoa koskeva rationali-
17906: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sointi- ja kehittämisohjelma, jossa määritellään
17907: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         se rakenteellinen infrastruktuuri sekä se koulu-
17908: n:o 379:                                              tus- ja toimintaorganisaatio, jotka ovat tarkoi-
17909:                                                       tuksenmukaisia 2000-luvun alussa.
17910:           Millä taloudellisilla tai käytännön pe-        Ilmavoimien Teknillisen Koulun osalta on
17911:        rusteilla Hallitus katsoo, että ilmavoi-       ehdotettu tarkasteltavaksi vaihtoehtoisesti joko
17912:        mien Teknillisen Koulun siirtäminen            sen säilyttämistä Kuoreveden Hallissa tai siirtä-
17913:        Kuorevedeltä Kauhavalle on yhteiskun-          mistä Kauhavalle Ilmasotakoulun yhteyteen.
17914:        nalle edullinen toimenpide huomioon ot-        Mikäli koulu säilyy Hallissa, se mahdollistaisi
17915:        taen siihen liittyvät mittavat investoinnit?   myös Utissa tällä hetkellä sijaitsevan Laskuvar-
17916:           Onko Hallitus vaihtoehtoisesti har-         jojääkärikoulun .siirtämisen sinne. Mahdollinen
17917:        kinnut Laskuvarjojääkärikoulun sijoitta-       siirtyminen Kauhavalle olisi ehdotuksen mu-
17918:        mista mainitun Teknillisen Koulun yh-          kaan perusteltua vasta vuosituhannen vaihtees-
17919:        teyteen, jolloin säästöt mm. huoltotoi-        ~a, jolloin ilmavoimissa on siirrytty yhteen tor-
17920:        minnan taholla olisivat merkittävät?           juntahävittäjäkalustoon. Hallissa sijaitseva ilma-
17921:                                                       voimien Koelentokeskus on esitetty joka tapa-
17922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          uksessa säilytettäväksi Hallissa Valmetin lento-
17923: vasti seuraavaa:                                      konetehtaan läheisyydessä.
17924:                                                          Ehdotukset ovat tällä hetkellä lausunnolla
17925:    Puolustusministeriössä on tehty perusteellisia     mm. pääesikunnassa. Päätökset tullaan teke-
17926: selvityksiä hallinnonalan joukkojen, laitosten ja     mään loppusyksyllä, kun lausunnot on saatu ja
17927: varuskuntien kehittämisestä pitkällä aikavälillä      tarvittavat yksityiskohtaiset taloudelliset ja toi-
17928: ottaen samalla huomioon myös puolustushallin-         minnalliset selvitykset on tehty.
17929: nolle asetetut lähivuosien tiukat säästövaati-
17930:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
17931: 
17932:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
17933:                                          1993 vp -   KK. 379                                           3
17934: 
17935: 
17936: 
17937: 
17938:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17939: 
17940:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          åren uppställts för försvarsförvaltningen. Avsik-
17941: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         ten är att under innevarande år godkänna ett
17942: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      rationaliserings- och utvecklingsprogram för
17943: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         hela försvarsförvaltningen på basis av de förslag
17944: mål nr 379:                                          som hänför sig till utredningama. I detta pro-
17945:                                                      gram definieras den konstruktiva infrastruktur
17946:           Vilka är de ekonomiska eller praktiska     samt den utbildnings- och verksamhetsorganisa-
17947:        grunder enligt vilka Regeringen anser det     tion som är ändamålsenlig i början av 2000-talet.
17948:        vara en för samhället fördelaktig åtgärd          Vad luftstridskraftemas Tekniska Skola be-
17949:        att flytta luftstridskraftemas Tekniska       träffar har man föreslagit, att möjligheten att
17950:        Skola från Kuorevesi till Kauhava, med        antingen låta den bli kvar i Halli i Kuorivesi eller
17951:        beaktande av de omfattande investering-       flytta den till Kauhava i anslutning till Flygkrigs-
17952:        ar som sammanhänger därmed?                   skolan tas upp till prövning. Om skolan blir kvar
17953:           Har Regeringen altemativt övervägt         i Halli, kan också Fallskärmsjägarskolan, som
17954:        möjligheten att placera Fallskärmsjägar-      för närvarande är belägen i Uttis, flyttas dit.
17955:        skolan i anslutning till den ovan nämnda      Enligt förslaget skulle en eventuell förflyttning
17956:        Tekniska Skolan, varvid inbesparingama        till Kauhava vara motiverad för:st vid ingången
17957:        bl.a. i fråga om underhållet skulle vara      av nästa årtusende, då luftstridskraftema tagit i
17958:        betydande?                                    bruk en enhetlig jaktplansmateriel. Luftstrids-
17959:                                                      kraftemas Provflygcentral skall i alla händelser
17960:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        enligt förslaget bli kvar i Halli i närheten av
17961: anföra följande:                                     Valmets flygplansfabrik.
17962:                                                          Förslagen undergår för närvarande remissbe-
17963:    Vid försvarsministeriet har företagits grundli-   handling bl.a. i huvudstaben. Besluten kommer
17964: ga utredningar om utvecklandet av förvaltnings-      att fattas i slutet av hösten, när svaren från
17965: områdets trupper, inrättningar och gamisoner         remissbehandlingen erhållits och de erforderliga
17966: på lång sikt, samtidigt också med beaktande av       detaljerade ekonomiska och verksamhetsmässi-
17967: de strama inbesparingskrav som för de närmaste       ga utredningama har gjorts.
17968:      Helsingfors den 26 juli 1993
17969: 
17970:                                                                   Försvarsminister Elisabeth Rehn
17971:                                                  1993 vp
17972: 
17973: Kirjallinen kysymys 380
17974: 
17975: 
17976: 
17977: 
17978:                                    Kobijoki: Eritasoristeyksen rakentamisesta valtatie 8:1le Eurajoen
17979:                                       kirkonkylässä
17980: 
17981: 
17982:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17983: 
17984:    Eurajoen kirkonkylässä sijaitseva valtatie            Kansantaloudelliselta ja kuljetustaloudellisel-
17985: 8:1le sekä siihen liittyvien maantie 217:n ja pai-    ta kannalta arvioituna kysymyksessä olevan eri-
17986: kallistie 12779:n risteys on liikenteenvälitysky-     tasoristeyksen rakentaminen olisi tarkoituksen-
17987: vyltään riittämätön sekä liikenneturvallisuuden       mukaista. Hankkeen toteuttaminen palvelisi ja
17988: kannalta arvioituna peräti ongelmallinen paik-        omalta osaltaan myös edistäisi elinkeinoelämän
17989: ka. Valtatiellä tässä risteyksessä liikennemäärä      tarpeita ja kehittämistä koko Eurajoen-Rau-
17990: on keskimäärin 11 000 autoa vuorokaudessa.            man seudun talousalueella, jossa valtatie 8:n
17991: Asumisesta, asioinnista, työ- sekä koulunkäynti-      merkitys korostuu valtakunnallisena päätienä.
17992: matkoista johtuvaa valtatien ylittävää poikit-           Puheena olevan eritasoristeyksen rakentami-
17993: taisliikennettä tässä risteyksessä on erittäin run-   nen tulisi aloittaa viipymättä. Se omalta osaltaan
17994: saasti. Vaaratilanteet ovat jokapäiväisiä, kuten      helpottaisi seudun ja koko maakunnan erittäin
17995: liikenteen ruuhkautuminenkin.                         vaikeata työllisyystilannetta.
17996:    Vakavia liikennevahinkoja, myös kuolemaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17997: ja vakaviin vammautumisiinjohtaneita kolareita        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17998: tässä. risteyksessä on sattunut hyvin lukuisia.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17999: Niistäuiheutuneet menetykset ovat olleet paljon       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18000: suuremmat kuin eritasoristeyksen rakentamises-
18001: ta aiheutuvat kustannukset. Tieliikenteen ih-=                  Aikooko Hallitus omalta osaltaan
18002: misten turvattomuus sekä liikenteen ruuhkautu-               ryhtyä joutuisasti toimenpiteisiin eritaso-
18003: minen tässä risteyksessä on poistettavissa raken-            risteyksen rakentamisen aloittamiseksi
18004: tamalla siihen eritasoristeys. Sen välttämättö-              Eurajoen kirkonkylässä?
18005: myys on jo kauan sitten ollut tiedossa ja suunni-
18006: telmia on olemassa, mutta niitä ei ole toteutettu.
18007: 
18008:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
18009: 
18010:                                            Maunu Kohijoki
18011: 
18012: 
18013: 
18014: 
18015: 2300321
18016: 2                                        1993 vp -   KK 380
18017: 
18018: 
18019: 
18020: 
18021:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18022: 
18023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mässä on jonkin verran kunnan sisäistä liiken-
18024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nettä.
18025: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Eurajoen keskustan kaavoituksen yhteydessä
18026: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu           on Eurajoen keskustan liittymän kohdalla tut-
18027: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kittu tiejärjestelyjä ja tilavarauksia. Tiejärjeste-
18028: n:o 380:                                             lyä on viimeksi tarkasteltu valtatie 8:n välin
18029:                                                      Raisio-Pori tarveselvityksessä. Tarveselvityk-
18030:           Aikooko Hallitus omalta osaltaan           sessä on päädytty suosittamaan valtatien siirtä-
18031:        ryhtyä joutuisasti toimenpiteisiin eritaso-   mistä länteen päin noin kolmen kilometrin mat-
18032:        risteyksen rakentamisen aloittamiseksi        kalla ja järjestelyyn sisältyisi myös eritasoliitty-
18033:        Eurajoen kirkonkylässä?                       mien tekeminen, mutta varsinainen Eurajoen
18034:                                                      eritasoliittymä tulisi Kiukaisista suunnitellun
18035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seudullisen tien liittymään Eurajoen taajaman
18036: vasti seuraavaa:                                     eteläreunaan.
18037:                                                         Tienpitoon käytettävissä olevien niukkojen
18038:    Eurajoen keskustan liittymä valtatie 8:1le on     määrärahojen vuoksi ja koska valtatie 8:lla on
18039: jokiuoman ja tienvarren maankäytön vuoksi            muitakin tärkeitä eritasoliittymien tarpeita, on
18040: ahtaassa paikassa. Keskustaajamasta Raumalle         Eurajoen tiejärjestelyjen ja eritasoliittymän ra-
18041: päin suuntautiivaliikennevirta ruuhkautuu val-       kentaminen ajoitettu tapahtuvaksi vuoden 2000
18042: tatielle kääntyessään, minkä lisäksi tasoliitty-     jälkeen.
18043: 
18044:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
18045: 
18046:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
18047:                                         1993 vp -   KK 380                                          3
18048: 
18049: 
18050: 
18051: 
18052:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18053: 
18054:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I samband med planeringen av Euraåminne
18055: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        centrum har man utrett vägarrangemang och
18056: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     utrymmesreservationer som gäller korsningen i
18057: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-         Euraåminne centrum. Senast har vägarrange-
18058: mål nr 380:                                         manget granskats i behovsutredningen beträf-
18059:                                                     fande huvudväg 8 mellan Reso och Björneborg.
18060:          Ämnar Regeringen för sin del vidta         I behovsutredningen har man beslutat rekom-
18061:        skyndsamma åtgärder för att påbörja          mendera en flyttning av huvudvägen västerut på
18062:        byggandet av en planskild korsning i         en sträcka av cirka tre kilometer och i arrange-
18063:        Euraåminne kyrkby?                           manget skulle också ingå byggandet av planskil-
18064:                                                     da trafikplatser men den egentliga planskilda
18065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       trafikplatsen i Euraåminne skulle ligga i en
18066: anföra följande:                                    korsning mellan en lokalväg från Kiukainen och
18067:                                                     den södra kanten av Euraåminne tätort.
18068:    Korsningen mellan Euraåminne centrum och            På grund av de tillgängliga väganslagens otill-
18069: huvudväg 8 ligger på grund av åbäddens och          räcklighet och de starka behoven för andra
18070: vägkantens markanvändning på ett trångt ställe.     planskilda trafikplatser på huvudväg 8 har man
18071: Trafikströmmen som löper från den centrala          tänkt förverkliga vägarrangemangen och byg-
18072: tätorten mot Raumo bildar en trafikstockning        gandet av den planskilda trafikplatsen i Eura-
18073: då den svänger till huvudvägen. Dessutom löper      åminne efter år 2000.
18074: kommunens inre trafik i viss mån via plankors-
18075: ningen.
18076:      Helsingfors den 27 juli 1993
18077: 
18078:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
18079:                                                  1993 vp
18080: 
18081: Kirjallinen kysymys 381
18082: 
18083: 
18084:                                     Nyby ym.: Velkojen perinnän yksinkertaistamisesta
18085: 
18086:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18087: 
18088:    Voimakas taloudellinen lama heijastuu työt-         puen noin 400 markasta aina tuhansiin markkoi-
18089: tömyytenä ja kotitalouksien velkaongelmina.            hin saakka. Ensisijaisestiskulut lankeavat velko-
18090: Lama työllistää lähinnä alioikeuksia esimerkiksi       jan maksettavaksi. Yleensä velallinen veivoite-
18091: siten, että maksamismääräyshakemusten määrä            taan korvaamaan nämä kulut velkojalle, mutta
18092: on kaksinkertaistunut vuodesta 1989 vuoteen            velkoja joutuu kärsimään kulut itse siihen saak-
18093: 1991. Määrä kasvaa edelleen. Alioikeuksilla on         ka, kunnes velallinen pystyy ne maksamaan. Jos
18094: suuria vaikeuksia selviytyä niille annetuista teh-     velallinen on varaton, kulut jäävät velkojan
18095: tävistä. Käsittelyajat pitenevät, ja jopa edus-        kannettavaksi.
18096: kunnan oikeusasiamies on huomauttanut asias-              Kustannukset velkojen perimisestä ovat koh-
18097: ta. Velkomusasioiden käsittely alioikeuksissa ai-      tuuttoman suuret sekä velkojan että velallisen
18098: heuttaa myös kustannuksia.                             kannalta. Saatavat ovat yleensä riidattornia ja
18099:     Velkojen periminen pakkokeinoin voi tapah-         erityisesti maksarnismääräysmenettely on varsin
18100: tua kolmella tavalla: maksamismääräyshake-             summaarineo eikä palvele juurikaan oikeustur-
18101: muksen perusteella, lainhakumenettelyllä tai           vaa. Velkojan kannalta ylimääräiset kustannuk-
18102: riita-asiana tuomioistuimessa. Maksamismää-            set ovat lisärangaistus, joka heikentää entises-
18103: räysmenettely on yleisin tapa.                         tään velallisen mahdollisuuksia selvitä velvoit-
18104:     Maksamismääräysmenettely on varsin moni-           teistaan. Jos ja kun velallinen yleensä on vara-
18105: mutkainen. Velkojan tulee pyytää maksamis-             ton, ylimääräiset kustannukset jäävät •tnuutoin-
18106: määräystä velallisen kotipaikan tuomioistuimel-        kin rahoitusongelmiensa kanssa taistelevan vel-
18107: ta. Tuomarin tulee tarkastaa, että velkomus ei         kojan harteille.
18108: ole perusteeton. Sen jälkeen alioikeuden kans-            Koska maksamismääräysmenettely summaa-
18109: liassa kirjoitetaan maksamismääräysilmoitus.           risen luonteensa vuoksi ei erityisesti ratkaise
18110: Velkojan on tämänjälkeen lunastettava asiakirja        velkomusasioihin liittyviä oikeusturvaongelmia,
18111: ja toimitettava se haastemiehelle tiedoksianta-        voitaisiin runsaasti kustannuksia aiheuttavasta
18112: mista varten. Tämän jälkeen haastemies antaa           tuomioistuinkäsittelystä ja tiedoksiantomenette-
18113: ilmoituksen tiedoksi velalliselle, jolla on 7 päivää   lystä luopua. Selkeät ja riidattomat velkomus-
18114: aikaa vastustaa velkojan vaatimusta. Tiedoksi          asiat voitaisiin antaa suoraan ulosotonhaltijan
18115: annettu maksamismääräysilmoitus palautetaan            ratkaistaviksi. Ulosotonhaltijat ja ulosottomie-
18116: velkojalle tiedoksiantopalkkiota vastaan. Sen          het ovat yleensä lakimieskoulutuksen saaneita ja
18117: jälkeen velkojan on uudistettava hakemus tuo-          voisivat varsin hyvin tutkia velkojan hakemuk-
18118: mioistuimen kansliassa ja maksamismääräys-             sen perusteettomuuden. Velallisella voisi tässä-
18119: tuomari antaa maksamismääräyksen, joka vel-            kin tapauksessa olla oikeus riitauttaa velkomus
18120:  kojan tulee lunastaa. Kaiken kaikkiaan maksa-         ja saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.
18121: mismääräysmenettely edellyttää velkojalta kol-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18122:  mea, tuomioistuimelta kahta ja haastemieheltä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18123:  yhtä toimenpidettä. Vasta kaiken tämän jälkeen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18124:  asia voidaan siirtää ulosottomiehen käsiteltä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18125:  väksi. Lainhakumenettely on vielä maksamis-
18126:  määräysmenettelyäkin työläämpi prosessi.                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18127:     Maksamismääräysmenettelyyn liittyvät mak-                 siin velkojen perinnän, erityisesti mak-
18128:  sut, tiedoksiantopalkkiot ja leimaverot sekä                 samismääräysmenettelyn, yksinkertaista-
18129:  mahdollisesti asiamiehen palkkio nostavat me-                miseksi ja siitä aiheutuvien kustannusten
18130:  nettelystä aiheutuvat kustannukset asiasta riip-             vähentämiseksi?
18131:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
18132: 
18133:                      Mats Nyby                                     Lauri Metsämäki
18134: 
18135: 230032J
18136: 2                                          1993 vp -   KK 381
18137: 
18138: 
18139: 
18140: 
18141:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18142: 
18143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taan tuomioistuimen kansliassa yksipuolisella
18144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuomiolla, joka on täytäntöönpantavissa. Jos
18145: olette 22 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-         velallinen on perustellusti kiistänyt velkojan vaa-
18146: jeenne n:o 1121 ohella toimittanut valtioneu-          timuksen, haastehakemusta ei palauteta velko-
18147: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         jalle, vaan asia siirtyy suulliseen valmisteluun
18148: Mats Nybyn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         ja ratkaistaan kuten muutkin riita-asiat. Riita-
18149: myksen n:o 381:                                        asioiden summaarinen menettely vähentää eri-
18150:                                                        tyisesti velkojalta huomattavasti asian käsittelyn
18151:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vaatimia työvaiheita suhteessa maksamismää-
18152:        siin velkojen perinnän, erityisesti mak-        räysmenettelyyn.
18153:        samismääräysmenettelyn, yksinkertaista-             Tasavallan presidentti on 28.6.1993 vahvista-
18154:        miseksi ja siitä aiheutuvien kustannusten       nut myös edellä mainittuun hallituksen esityk-
18155:        vähentämiseksi?                                 seen (HE 79) perustuvan ja eduskunnan hyväk-
18156:                                                        symän lain sähköisen viestinnän ja automaatti-
18157:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sen tietojenkäsittelyn käyttämisestä yleisissä tuo-
18158: taen seuraavaa:                                        mioistuimissa, joka tulee voimaan 1.12.1993.
18159:                                                        Laki mahdollistaa tuomioistuimien asiankäsitte-
18160:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen riita-        lyjärjestelmän hyväksikäyttämisen ja tehostaa
18161: asiain oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista           huomattavasti summaaristen asioiden käsittelyä
18162: alioikeuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE          alioikeuksissa: alioikeuksille on suunniteltu sel-
18163: 15/1990 vp) eduskunta 15.2.1991 edellytti halli-       lainen asiankäsittelyjärjestelmä, että summaari-
18164: tuksen huolehtivan siitä, että ennen alioikeus-        nen menettely toimii kokonaisuudessaan atk-
18165: uudistuksen voimaantuloa niin sanottua sum-            pohjaisena ja että esimerkiksi suurimmat perin-
18166: maarista menettelyä koskevia säännöksiä vielä          tätoimistot voivat toimittaa haastehakemuksen-
18167: täydennetäänja muutetaan siten, että maksamis-         sa tuomioistuimille myös atk:n avulla konekieli-
18168: määräyslaki sellaisenaan kumotaan ja nykyinen          sinä. Tarpeellisten tarkistusten jälkeen haasteen
18169: maksamismääräysmenettely ja ehdotettu uusi             tiedoksianto suoritetaan postitse koneellisesti
18170: summaarinen menettely yhdistetään uudeksi              tuomioistuimen ja postin atk-järjestelmiä hyväk-
18171: summaariseksi menettelyksi, jossa noudatetaan          si käyttäen. Eduskunnan hyväksymä ja tasaval-
18172: eräitä eduskunnan vastauksesta ilmeneviä peri-         lan presidentin vahvistama 1.12.1993 voimaan
18173: aatteita.                                              tuleva käräjäoikeuslaki mahdollistaa, että myös
18174:    Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen           käräjäoikeuden kansliahenkilökuntaan kuuluva
18175: laiksi alioikeusuudistuksen siirtymäsäännöksistä       voidaan määrätä ratkaisemaan summaarisia
18176: sekä eräiksi muiksi alioikeusuudistuksen voi-          asioita.
18177: maanpanaan liittyviksi laeiksi (HE 79) on esitel-          Maksamismääräysmenettelyä yksinkertai-
18178: ty tasavallan presidentille 28.6.1993. Eduskun-        sempi ja selkeämpi riita-asioiden summaarinen
18179: nan hyväksymä ja tasavallan presidentin vahvis-        menettely vähentää asianosaisten vaivaa ja kus-
18180: tama laki maksamismääräyslain ja -asetuksen            tannuksia. Koska summaarisen asian haaste-
18181: kumoamisesta tulee voimaan 1.12.1993.                  hakemukseen ei aina tarvitse liittää laskua tai
18182:    Nykyisin maksamismääräyksinä käsiteltävät           muuta saamistodistetta, velkoja ei myöskään
18183: asiat voidaan 1.12.1993 lukien käsitellä ali-          siinä laajuudessa kuin maksamismääräysme-
18184: oikeuksissa riita-asioiden niin sanotussa sum-         nettelyssä joudu suorittamaan leimaverolain
18185: maarisessa menettelyssä. Näissä asioissa haaste-       45 §:n mukaista niin sanottua saamistodiste-
18186: hakemus on yksinkertaisempi kuin muissa riita-         leimaveroa.
18187: asioissa ja tuomioistuin huolehtii haasteen tie-           Oikeusministeriössä valmistellaan ulosoton-
18188: doksiannosta velalliselle. Jos velallinen ei vastus-   haltijan lakkauttamista. Tähän liittyen on ulos-
18189: ta velkojan esittämää vaatimusta, asia ratkais-        ottolain lainhakua koskeva 2 luku kumottu
18190:                                        1993 vp -   KK 381                                       3
18191: 
18192: 1.12.1993 lukien, ja lainhakuasiat käsitellään     velkomusasiat ulosottomiehelle. Riita-asioiden
18193: mainitun ajankohdanjälkeen alioikeudessa riita-    summaarisen menettelyn käyttöönotto tehostaa
18194: asioiden summaarisessa menettelyssä. Tämän-        oikeusministeriön käsityksen mukaan velkomus-
18195: kään vuoksi velkomusasioita ei voida antaa         asioiden käsittelyä siinä määrin, että viimeksi
18196: ulosotonhaltijan ratkaistaviksi. Oikeusministe-    mainitun vaihtoehdon mukaisen esityksen val-
18197: riössä on ollut myös esillä mahdollisuus siirtää   mistelu ei ole tarpeen.
18198:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1993
18199: 
18200:                                                                 Oikeusministeri Hannele Pokka
18201: 4                                         1993 vp -   KK 381
18202: 
18203: 
18204: 
18205: 
18206:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18207: 
18208:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           verkställbar. Om gäldenären med fog har bestri-
18209: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          dit borgenärens yrkande återges stämningansö-
18210: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kan inte till borgenären, och saken överförs till
18211: dagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade spörs-          muntlig förberedelse och avgörs på samma sätt
18212: mål nr 381:                                           som övriga tvistemål. Det summariska förfaran-
18213:                                                       det i tvistemål medför framför allt för borgenä-
18214:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för         rens vidkommande att antalet arbetsskeden som
18215:        att göra indrivningen av skulder enklare       behandligen av saken förutsätter blir betydligt
18216:        och särskilt för att förenkla betalningsor-    fårre än vad som är fallet i betalningsorderförfa-
18217:        derförfarandet och minska de kostnader         randet.
18218:        som därav orsakas?                                Republikens president har den 28 juni 1993
18219:                                                       även stadfåst lagen om utnyttjande av elektro-
18220:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nisk telekommunikation och automatisk databe-
18221: anföra följande:                                      handling vid domstolama, som bygger på ovan
18222:                                                       nämnda regeringsproposition (RP 79) och har
18223:    I sitt svar på regeaingens proposition med         antagits av riksdagen. Lagen träder i kraft den 1
18224: förslag tilllagstiftning om revision av rättegångs-   december 1993. Genom lagen blir det möjligt att
18225: förfarandet i tvistemål i underrättema (RP 15/        utnyttja domstolamas ADB-system och behand-
18226: 1990 rd) förutsatte riksdagen den 15 februari         ligen av summariska må1 och ärenden vid under-
18227: 1991 att regeringen ser till att stadgandena om       rätema effektiveras avsevärt: För underrättema
18228: s.k. summariski förfarande ännu kompletteras          har det utarbetats ett sådant behandlingssystem
18229: och ändras innan underrättsrefonnen träder i          som innebär att det summariska förfarandet i sin
18230: kraft, så att lagen om betalningsorder upphävs        helhet är ADB-baserat och att t.ex. de största
18231: som sådan och att det nuvarande betalningsor-         indrivningsbyråema kan tillställa domsto1ama
18232: derförfarandet och det föreslagna nya summaris-       stämningsansökningar även med hjälp av ADB i
18233: ka förfarandet sammanslås till ett nytt summa-        maskinläsbar form. Efter behövlig granskning
18234: riski förfarande där det tillämpas vissa principer    sker delgivningen maskinellt per post med hjälp
18235: som framgår ur riksdagens svar.                       av domstolamas och postens ADB-system.
18236:    Riksdagens svar på regeringens proposition         Tingsrättslagen, som har antagits av riksdagen
18237: med förslag tilllag om övergångsstadganden för        och godkänts av republikens president och som
18238: underrättsreformen samt till vissa andra lagar i      träder i kraft den 1 december 1993, gör det
18239: samband med införandet av underrättsreformen          möjligt att även förordna en medlem av tings-
18240: (RP 79) har föredragits för republikens president     rättens kanslipersonal att avgöra summariska
18241: den 28 juni 1993. Lagen om upphävande av              ärenden.
18242: lagen och förordningen om betalningsorder, som           Det summariska förfarandet i tvistemål är
18243: har antagits av riksdagen och stadfästs av repu-      enklare och klarare än beta1ningsorderförfaran-
18244: blikens president, träder i kraft den 1 december      det och minskar det besvär och de kostnader
18245: 1993.                                                 partema orsakas. Emedan en stämningsansökan
18246:    De ärenden som för närvarande behandlas            i ett summariskt ärende inte alltid behöver åtföl-
18247: som betalningsorder kan från och med den 1            jas av en faktura eller något annat fordringsbevis
18248: december 1993 behandlas vid underrättema i s.k.       behöver borgenären inte heller i samma utsträck-
18249: summariski förfarande för tvistemål. I dessa          ning som i betalningsorderförfarande betala så-
18250: saker är stämningsansökan enklare än i andra          dan stämpelskatt på fordringsbevis som avses i
18251: tvistemål och domstolen sköter delgivningen av        45 § lagen angående stämpelskatt.
18252: stämningen till gäldenären. Om gäldenären inte           Vid justitieministeriet pågår beredning i syfte
18253: motsätter sig borgenärens yrkande avgörs saken        att avskaffa överexekutor. I anslutning till detta
18254: i domstolens kansli genom tredskodom som är           har i utsökningslagen 2 kap. om lagsökning
18255:                                        1993 vp -   KK 381                                          5
18256: 
18257: upphävts från den 1 december 1993, varefter        Genom att det summariska förfarandet vid tvis-
18258: 1agsökningsärenden behandlas vid underrätter-      temål tas i bruk effektiveras behandlingen av
18259: na i summariskt förfarande för tvistemål. Också    fordringsmå1 en1igt justitieministeriets uppfatt-
18260: på grund av detta kan fordringsmål inte lämnas     ning i den mån att det inte finns behov att bereda
18261: tili överexekutor för avgörande. Vid justitiemi-   någon proposition angående sistnämnda alter-
18262: nisteriet har man också dryftat möjligheten att    nativ.
18263: överföra fordringsmål på utsökningsmännen.
18264:      Helsingfors den 1 juli 1993
18265: 
18266:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
18267:                                                 1993 vp
18268: 
18269: Kirjallinen kysymys 382
18270: 
18271: 
18272: 
18273: 
18274:                                    von Bell ym.: Maankuivatuksesta aiheutuvien kustannusten jaka-
18275:                                        misesta maanomistajien kesken
18276: 
18277: 
18278:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18279: 
18280:    Maankuivatussuunnitelmien laatimiseen, val-           Oikeudenmukaisena sitä vastoin on pidettävä
18281: tion avustusten ja lainojen myöntämiseen ja           ns. Mikkola-mallia, jossa kustannukset jaetaan
18282: maksatukseen sekä etenkin hankkeiden kustan-          saadun hyödyn perusteella kaikkien peruskuiva-
18283: nusositteluun ja kustannusten perintään sisältyy      tuksesta hyötyvien maanomistajien kesken.
18284: käsittelyvaiheissa suuri määrä nykyaikaan huo-           Kuten valtion tilintarkastajien kertomuksessa
18285: nosti soveltuvaa ja ylimääräisiä kustannuksia         vuodelta 1991 todetaan, peruskuivatusmaksut
18286: aiheuttavaa hallintotoimintaa ja kalliita maas-       kohdistuvat harvoille maanomistajille, vaikka
18287: totutkimuksia. Valtion tilintarkastajien kerto-       hyöty kohdistuu tuntuvasti laajemmalle valuma-
18288: muksessa vuodelta 1991 todetaan, että työlästä        alueelle. Kustannusten jakaantuminen oikeassa
18289: kustannusten jakoa ositteluineen on pidettävä         suhteessa saatuun hyötyyn vähentää myös val-
18290: aikansa eläneenä. Vaikka monimutkaisissa kui-         tion kuivatukseen sijoittamia varoja.
18291: vatussuunnitelmien valmisteluissa ja viran-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18292: omaiskäsittelyssä sekä ristiriitaisissa ositusmene-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18293: telmissä pyritään turvaamaan osakkaiden oikeu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18294: denmukainen kohtelu, ei sitä taloudellisten rasi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18295: tusten osalta kuitenkaan voida toteuttaa.
18296:    Erittäin suurena epäkohtana on pidettävä                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18297: sitä, että maan peruskuivatuksen kustannuksiin               ryhtyä kehittääkseen maankuivatustoi-
18298: osallistuvat vain muutamat maanomistajat, kun                minnan kustannusten jakoa koskevia
18299: sitä vastoin peruskuivatuksesta hyödyn saajina               säännöksiä siten, että kustannukset ja-
18300: suurin osa valuma-alueen maanomistajista ei                  kautuvat nykyistä oikeudenmukaisem-
18301: joudu osallistumaan hyödynsaantiaan vastaa-                  min kuivatuksesta hyötyvien maanomis-
18302: viin kustannuksiin.                                          tajien kesken?
18303: 
18304:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
18305: 
18306:           Aarno von Bell             Heikki Rimte              Kari Rajamäki
18307:           Johannes Koskinen          Jouni Badkman             Jussi Ranta
18308:           Matti Vähänäkki            Arja Alho                 Maija Rask
18309:           Jukka Roos                 Jukka Gustafsson          Mats Nyby
18310:           Lauri Metsämäki            Mikko Rönnholm            Virpa Puisto
18311:           Pentti Lahti-Nuuttila      Iiris Hacklin             Liisa Jaakonsaari
18312:           Arja Ojala                 Riitta Myller             Timo Roos
18313:                     Marja-Leena Viljamaa              Reijo Laitinen
18314: 
18315: 
18316: 
18317: 
18318: 2300321
18319: 2                                      1993 vp -   KK 382
18320: 
18321: 
18322: 
18323: 
18324:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18325: 
18326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hyötyvän kuivatuksesta. Peruskuivatushank-
18327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      keen hyötyalue on kuitenkin käsitteenä sidottu
18328: olette 22 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-     hankkeella aikaansaatavaan kuivatushyötyyn.
18329: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   Peruskuivatus- ja tulvasuojelutoiminnan kehit-
18330: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aamo von        tämistyöryhmän mukaan käsitettä ei pidä laa-
18331: Beliin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen    jentaa koskemaan koko valuma-aluetta myös-
18332: n:o 382:                                           kään siitä syystä, että muut hyödyt ovat sattu-
18333:                                                    manvaraisia ja usein hankalasti määriteltäviä.
18334:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Hankkeiden yläpuolisista toimenpiteistä koitu-
18335:        ryhtyä kehittääkseen maankuivatustoi-       neet haitat kuten metsäojituksesta tai jätevesien
18336:        minnan kustannusten jakoa koskevia          johtamisesta aiheutuneet liettymät tulee perus-
18337:        säännöksiä siten, että kustannukset ja-     kuivatushankkeen suunnittelussa kuitenkin ar-
18338:        kautuvat nykyistä oikeudenmukaisem-         vioida ja tarvittaessa yksityiskohtaisesti selvittää
18339:        min kuivatuksesta hyötyvien maanomis-       valtion tuesta ja haittojen mahdollisesta poista-
18340:        tajien kesken?                              misesta tai korvaamisesta tehtäviä päätöksiä
18341:                                                    silmällä pitäen.
18342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-            Kysymyksen perusteluissa mainittu ns. Mik-
18343: vasti seuraavaa:                                   kola-malli edellyttäisi jo aiheutuneiden metsäoji-
18344:                                                    tus- ym. haittojen alkuperän selvittämistä ja
18345:    Kysymyksessä ja sen perusteluissa mainittuja    kustannusten kohdistamista haittojen aiheutta-
18346: ongelmia on viimeksi selvitetty maa- ja metsäta-   jille. Tämä vaatisi kuitenkin aivan toista luokkaa
18347: lousministeriön asettamassa peruskuivatus- ja      olevia henkilövoimavaroja ja aiheuttaisi paljon
18348: tulvasuojelutoiminnan kehittämistyöryhmässä.       enemmän tutkimus-, suunnittelu-, oikeuden-
18349: Työryhmän muistio (MMM 1993:5) on paraikaa         käynti- ja hallintokuluja kuin nykyinen hyödyn-
18350: lausunnolla. Jos työryhmän ehdottamat kehittä-     arvio ja kustannusten osittelu. Laajojen metsä-
18351: misperiaatteet saavat riittävän laajan hyväksyn-   ojitusten alapuolella oleville peruskuivatuksille
18352: nän, ryhdytään niiden ja niistä annettavien kan-   aiheutuneet kustannukset onkin pyritty otta-
18353: nanottojen pohjalta yksityiskohtaiseen säädös-     maan huomioon siten, että valtion tukiosuus on
18354: ym. valmisteluun maankuivatustoiminnan kehit-      tavanomaista suurempi esimerkiksi siten, että
18355: tämiseksi.                                         osa pääuoman perkauksesta on rahoitettu koko-
18356:    Peruskuivatushankkeiden hyötyalue on aika       naan valtion varoin.
18357: ajoin haluttu laajentaa käsittämään hankkeen           Edellä todettuun viitaten hallitus katsoo, että
18358: koko valuma-alue sillä perusteella, että valuma-   kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
18359: alueen kaikkien maanomistajien on katsottu         toimenpiteisiin.
18360: 
18361:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1993
18362: 
18363:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
18364:                                         1993 vp -   KK 382                                            3
18365: 
18366: 
18367: 
18368: 
18369:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18370: 
18371:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Grundtorrläggningsprojektets nyttoområde är
18372: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      dock som begrepp bundet tili den torrläggnings-
18373: den 22 juni 1993 tili vederbörande medlem av        nytta som projektet medför. Ett annat skäl tili
18374: statsrådet översänt följande av riksdagsman         att begreppet inte bör utvidgas tili att gälla hela
18375: Aarno von Bell m.fl. undertecknade spörsmål nr      avrinningsområdet är, enligt arbetsgruppen för
18376: 382:                                                utvecklande av grundtorrläggning och över-
18377:                                                     svämningsskydd, att de övriga fördelarna är
18378:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tillfälliga och ofta svåra att definiera. Vid plane-
18379:        ta för att utveckla stadgandena om för-      ringen av torrläggningsprojekt bör dock de ska-
18380:        delning av kostnaderna för torrlägg-         dor som föranletts av åtgärder ovanför projek-
18381:        ningsverksamhet så att kostnaderna på        ten, t.ex. slamavsättningarna tili följd av skogs-
18382:        ett mer rättvist sätt än för närvarande      dikning eller avledande av avloppsvatten, upp-
18383:        fördelas mellan de jordägare som drar        skattas och vid behov utredas i detalj med
18384:        nytta av torrläggningen?                     beaktande av de beslut som skall fattas om
18385:                                                     statsunderstöd och eventuellt avhjälpande eller
18386:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ersättning av skador.
18387: anföra följande:                                        Den s.k. Mikkolamodellen, som nämns i mo-
18388:                                                     tiveringen tili spörsmålet, skulle förutsätta att
18389:    De problem som nämns i spörsmålet och            man utreder hur de skogsdiknings- och andra
18390: motiveringen tili det har senast utretts i den      skador som redan är ett faktum uppstått och att
18391: arbetsgrupp för utvecklande av grundtorrlägg-       de som förorsakat skadorna åläggs att svara för
18392: ning och översvämningskydd som tillsatts av         kostnaderna. Detta skulle dock förutsätta perso-
18393: jord- och skogsbruksministeriet. Arbetsgrup-        nalresurser av en helt annan klass och skulle
18394: pens promemoria (JSM 1993:5) är som bäst på         medföra mycket större forsknings-, planerings-,
18395: remiss. Om de utvecklingsprinciper som arbets-      rättegångs- och förvaltningskostnader än den
18396: gruppen föreslagit accepteras i tillräcklig ut-     uppskattning av nyttan och kostnadsfördelning-
18397: sträckning, börjar man utgående från dem och        en som nu tillämpas. De kostnader som åsamkas
18398: de ställningstaganden som gäller dem att detalje-   grundtorrläggningar nedanför omfattande
18399: rat bereda författningar m.m. för att utveckla      skogsdikningar har i mån av möjlighet beaktats
18400: torrläggningen.                                     så att statens understödsandel är större än van-
18401:    Tidvis har man velat utvidga grundtorrlägg-      ligt, t.ex. så att en del av rensningen av huvudfå-
18402: ningsprojektens nyttområde tili att omfatta varje   ran helt finansierats med statliga medel.
18403: enskilt projekts hela avrinningsområde, med den         Med hänvisning tili det som framhållits ovan
18404: motiveringen att alla jordägare inom avrinnings-    anser regeringen att spörsmålet i detta skede inte
18405: området anses dra nytta av torrläggningen.          ger anledning tili vidare åtgärder.
18406: 
18407:      Helsingfors den 21 juli 1993
18408: 
18409:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
18410:                                                  1993 vp
18411: 
18412: Kirjallinen kysymys 383
18413: 
18414: 
18415: 
18416: 
18417:                                     Haavisto ym.: Suomen hallituksen suhtautumisesta ltä-Timorissa
18418:                                        tapahtuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin
18419: 
18420:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18421: 
18422:      Vastauksessaan kansanedustaja Tuomiojan               Suomen Jakartan suurlähettilään Veli J. Olli-
18423: ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 284/1991 vp           kaisen hyväksymä viimeinen määräaikaiskat-
18424: marraskuun 21 päivänä 1991 ulkoasiainministeri         saus (JAK- 19) on tästä esimerkki. Ulkoasiain-
18425: Väyrynen totesi mm. seuraavaa:                         ministeriölle lähetetystä katsauksesta ei miten-
18426:      "Suomen hallitus on huolestunut tiedoista,        kään käy ilmi, onko suurlähettiläs vienyt asema-
18427: joiden mukaan Itä-Timorin pääkaupungissa Di-           maansa edustajille tiedoksi Suomen linjan muu-
18428: lissä 12.11.1991 järjestetty mielenosoitus on joh-     toksen Itä-Timorin kysymyksessä. YK:n pääsih-
18429: tanut väkivaltaiseen yhteenottoon, jossa on            teerin suojeluksessa Itä-Timorin kysymyksestä
18430: kuollut tai vakavasti loukkaantunut lukuisia           käytäviä neuvotteluja selvittäessään suurlähetti-
18431: ihmisiä. On välttämätöntä, että tapahtumat tut-        läs Ollikainen ei problematisoi Indonesian halli-
18432: kitaan viivyttelemättä ja perusteellisesti ja että     tuksen käsitystä, jonka mukaan itätimorilaisten
18433: viranomaiset ryhtyvät toimiin vastaavien tilan-        enemmistö halusi 17 vuotta sitten - jolloin
18434:  teiden estämiseksi tulevaisuudessa."                  Indonesian joukot miehittivät maan - liittyä
18435:       Edelleen vastauksesta käy ilmi, että Suomen      Indonesiaan. Näin vielä huolimatta YK:n lukui-
18436:  aloitteesta Pohjoismaat yhdessä demarshoivat          sista Itä-Timorin itsemääräämisoikeutta puolta-
18437:  J akartassa Indonesian ulkoasiainministeriössä        vista päätöksistä.
18438:  tuomiten voimakkaasti 12.11.1991 tapahtumat               Itä-Timorin itsenäisyysliikkeen (the National
18439:  todeten niiden muodostavan vakavan ihmisoi-           Council ofMaubere Resistance) vangittuajohta-
18440:  keusrikkomuksen. Yhdensuuntaisesti YK:n               jaa Xanan Gusmao'a vastaan Dilissä käydyn
18441:  kanssa Pohjoismaat myös vetosivat Indonesian          oikeudenkäynnin suurlähettiläs sanoo kaiken
18442:  hallitukseen, jotta se suunnitelmansa mukaisesti      aikaa ·olleen julkinen, vaikka esimerkiksi kan-
18443:  välittömästi, perusteellisesti ja puolueettomasti     sainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä ei oikeussaliin
18444:  tutkisi tämän välikohtauksen ja saattaisi syylliset   päästetty. Edelleen suurlähettiläs Ollikainen sa-
18445:  viipymättä oikeuteen. Ulkoasiainministeri Väy-        noo Indonesian armeijan kaikesta päätellen pitä-
18446:  rysen vastauksesta käy myös ilmi, ettäjos Suomi       neen lupauksensa, jonka mukaan antautuneet
18447:  onnistuu pyrkimyksessään päästä YK:n ihmisoi-         sissit olisi kuulustelujen jälkeen vapautettu.
18448:  keustoimikunnan jäseneksi vuosiksi 1993-              Amnesty Intemationalin tai Asia Watchin ra-
18449:   1995, tulee se toimikunnassa tekemään parhaan-       porttien mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
18450:  sa Itä-Timorin ihmisoikeustilanteen ratkaisemi-           Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan
18451:  seksi. Suomi pääsi toimikunnan jäseneksi ja           marraskuun 1991 verilöylyn jälkeen on vielä
18452:  maaliskuussa toimikunnan kokouksessa Gene-            satojen ihmisten kohtalo selvittämättä, suurlä-
18453:  vessä käydyssä äänestyksessä Suomi ensi kertaa        hettiläs arvioi lukumääräksi 60-110. Katsauk-
18454:  myös äänesti itätimorilaisten ihmisoikeuksia          sesta ei käy ilmi, että lukuisiaYK:npääsihteerin
18455:  puoltavan päätöslauselman puolesta.                   erityisedustajan Amos Wakon kanssa keskustel-
18456:       Suomi on siis tiukentanut kantaansa ihmisoi-     leita itätimornaisia on tästä syystä kidutettu.
18457:   keusloukkauksiin Itä-Timorissa. Myös ihmisoi-            Suurlähettilään katsauksesta ei käy ilmi, onko
18458:   keuksien asema Suomen ulkopolitiikassa on            hän Suomen edustajana millään tavoin asema-
18459:   aiempaa korostuneempi. Huolemme on nyt se,           maansa edustajia tavatessaan tuonut julki huolta
18460:   että tämä ei kovin johdonmukaisesti tule esiin       siitä, ettei Indonesian hallitus vieläkään ole saa-
18461:   ulkoasiainhallinnon kaikkien tasojen toimin-         nut aikaan YK:n ja Pohjoismaiden vaatimaa
18462:   nassa, silloin kun on kysymys ihmisoikeuksiin        perusteellista ja puolueetonta tutkimusta Dilin
18463:   liittyvistä linjanvedoista ja raportoinnista.        marraskuun 1991 verilöylystä.
18464: 
18465: 230032J
18466: 2                                           1993 vp -   KK 383
18467: 
18468:    12.11.1991 Pohjoismaat Suomen aloitteesta            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18469: vetosivat Indonesian hallitukseen, jotta se vastai-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18470: suudessa tekisi kaikkensa ihmisoikeusrikkomus-
18471: ten estämiseksi. Mm. YK:n ihmisoikeustoimi-                          Mihin toimiin Hallitus on jo ryhtynyt
18472: kunnan mukaan niitä kuitenkin tapahtuu jatku-                     ja aikoo ryhtyä ilmaistakseen kantansa
18473: vasti. Indonesian viranomaiset ovat myös uhan-                    yhä jatkuviin ihmisoikeusloukkaukSiin
18474: neet sulkea Dilissä sijaitsevan Kansainvälisen                    Itä-Timorissa, ja
18475: Punaisen Ristin toimiston.                                           miten Hallitus on varmistanut ajan-
18476:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-                kohtaisen ja luotettavan tiedonsaannin
18477: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                      ihmisoikeustilanteesta Itä-Timorissa ja
18478:                                                                   Indonesiassa?
18479:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
18480: 
18481:          Pekka Haavisto                 J   Eva Biaudet                     Heidi Hautala
18482:          Claes Andersson                    Jouni J. Särkijärvi             Tarja Halonen
18483:                                           1993 vp -   KK 383                                          3
18484: 
18485: 
18486: 
18487: 
18488:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18489: 
18490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misoikeustoimikunnan - kerran vuodessa ta-
18491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pahtuvassa- 49. istunnossa Genevessä 1.2.-
18492: olette 22 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        12.3.1993.
18493: jeenne n:o 1123 ohella toimittanut valtioneuvos-          Suomi tulee jatkamaan keskustelua Indone-
18494: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja           sian viranomaisten kanssa ihmisoikeuskysymyk-
18495: Haaviston ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         sistä yhdessä myös muiden Pohjoismaiden kans-
18496: myksen n:o 383:                                       sa.
18497:                                                           Ajankohtaisen ja luotettavan tiedon saami-
18498:           Mihin toimiin Hallitus on jo ryhtynyt       seen Itä-Timarista ja Indonesiasta on kiinnitetty
18499:        ja aikoo ryhtyä ilmaistakseen kantansa         tehostettua huomiota vuoden 1991 tapahtumien
18500:        yhä jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin          jälkeen. Jakartan suurlähetystömme ohjannassa
18501:        Itä-Timorissa, ja                              ja toimintasuunnittelussa kysymykset ovat olleet
18502:           miten Hallitus on varmistanut ajan-         painokkaasti esillä. Raportointia ja tiedonhan-
18503:        kohtaisen ja luotettavan tiedonsaannin         kintaa on tehostettu monin tavoin, mukaan
18504:        ihmisoikeustilanteesta Itä-Timorissa ja        lukien virkamiesten matkat Itä-Timorille. Tietoa
18505:        Indonesiassa?                                  on kerätty myös muista lähteistä, mm. kansain-
18506:                                                       välisistä järjestöistä. Toukokuun lopulla kuultiin
18507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ulkoasiainministeriössä itätimorilaisten ulko-
18508: vasti seuraavaa:                                      mailla olevaa edustajaa Jose Ramos Hortaa.
18509:                                                           Myös ihmisoikeustoimikunnan jäsenyytemme
18510:    Suomi on kiinnittänyt Indonesian viran-            erityisvaatimusten takia on raportoinoin merki-
18511: omaisten huomiota Itä-Timorin ihmisoikeusky-          tystä korostettu.
18512: symyksiin säännöllisesti, useimmiten yhdessä              Ulkoasiainhallinnon linjanveto ja raportointi
18513: muiden Pohjoismaiden kanssa. Viimeinen tällai-        kysymyksessä pyrkii olemaan johdonmukaista
18514: nen yhteisesiintyminen oli sovittu kesäkuussa.        ja aktiivista kaikilla tasoilla. Viittaus yhteen
18515: Aiheena oli silloin tukea Punaisen Ristin edusta-     määräaikaiskatsaukseen sitä arvioitaessa ei näin
18516: jien pääsyä tapaamaan vangittua nälkälakossa          ollen anna oikeaa kuvaa. Yleiseenjakoon tarkoi-
18517: ollutta itätimorilaista sekä yleisesti tutkia pidä-   tetussa perustiedostossa ei myöskään voida käsi-
18518: tettyjen ja vankien kohtelua Itä-Timorula kan-        tellä luottamuksellisia keskusteluja.
18519: sainvälisten normien mukaisesti.                          Hallitus tulee jatkamaan aktiivisia toimiaan
18520:    Suomi on perusnäkemyksensä mukaisesti ot-          ajankohtaisen ja luotettavan tiedon saamiseksi
18521: tanut kantaa itätimorilaisten ihmisoikeuksia          Itä-Timorin ja Indonesian ihmisoikeuskysymyk-
18522: puoltavan päätöslauselman puolesta YK:n ih-           sistä.
18523:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
18524: 
18525:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
18526: 4                                         1993 vp -   KK 383
18527: 
18528: 
18529: 
18530: 
18531:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
18532: 
18533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de vid det årliga möte som FN:s kommission för
18534: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        de mänskliga rättighetema höll i Geneve 1.2-
18535: den 22'juni 1993 tili vederbörande medlem av          12.3.1993, i år det fyrtionionde i ordningen.
18536: statsrådet översänt följande av riksdagsman              Finland kommer att fortsätta diskutera frå-
18537: Haavisto m.fl. undertecknade spörsmål nr 383:         goma om de mänskliga rättighetema med de
18538:                                                       indonesiska myndighetema, även i samarbete
18539:           Vilka åtgärder har Regeringen redan         med de andra nordiska ländema.
18540:        vidtagit och ämnar den vidta för att              Efter händelsema 1991 har man fåst ännu
18541:        uttala sig om de återkommande kränk-           större vikt vid .f:itt få aktuella och tillförlitliga
18542:        ningama mot de mänskliga rättighetema          uppgifter från Osttimor och lndonesien. Dessa
18543:        i Östtimor, och                                frågor har betonats starkt i instruktionema och
18544:           på vilket sätt har Regeringen säkrat        direktiven för vår ambassad i Djakarta. Rappor-
18545:        möjligheten att få aktuell och tillförlitlig   teringen och inhämtandet av information har
18546:        information om situationen i Östtimor          effektiverats på många sätt, också genom tjäns-
18547:        och lndonesien när det gäller de mänsk-        temannaresor till Östtimor. Uppgifter har även
18548:        liga rättighetema?                             fåtts från andra källor, bl.a. intemationella orga-
18549:                                                       nisationer. 1 slutet av maj hörde utrikesministe-
18550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riet en representant för östtimorianema, Jose
18551: anföra följande:                                      Ramos Horta, som befmner sig utomlands.
18552:                                                          Betydelsen av rapportering har accentuerats
18553:     Finland har regelbundet och oftast tillsam-       även till följd av de särskilda krav som vårt
18554: mans med de andra nordiska ländema fäst de            medlemsskap i kommissionen för de mänskliga
18555: indonesiska myndighetemas uppmärksamhet på            rättighetema ställer.
18556: frågor om de mänskliga rättighetema i Östtimor.          Avsikten är att utrikesförvaltningens linje-
18557: Senast i juni hade man kommit överens om ett          dragning och rapportering på alla nivåer skall
18558: gemensamt framträdande av det här slaget. Dels        vara konsekvent och aktiv.
18559: ville man stödja representanter från Röda Kor-           Att vid en utvärdering hänvisa till en tidsbun-
18560: set så att de skulle få besöka den person från        den översikt ger därmed inte alltid helt rätt bild.
18561: Östtimor som hungerstrejkade i ett fångelse, dels     1 sådan basinformation som är avsedd för all-
18562: ville man i övrigt se till att behandlingen av de     män distribution är det inte heller möjligt att
18563: arresterade och fångslade i Östtimor följer inter-    behandla konfidentiella diskussioner.
18564: nationella normer.                                       Regeringen kommer även i fortsättningen att
18565:     Finland har, utgående från sin grundsyn, tagit    verka för att få aktuell och tillförlitlig informa-
18566: ställning för en resolution som försvarar de          tion om de mänskliga rattighetema i Östtimor
18567: mänskliga rättighetema i Östtimor. Detta sked-        och lndonesien.
18568:      Helsingfors den 26 juli 1993
18569:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
18570:                                                 1993 vp
18571: 
18572: Kirjallinen kysymys 384
18573: 
18574: 
18575: 
18576: 
18577:                                     U. Anttila ym.: Metsähallituksen metsiensuojelutyön edistämisestä
18578: 
18579: 
18580: 
18581:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18582: 
18583:    Samaan aikaan, kun metsähallitus kartoittaa        vat vanhimmat yhtenäiset metsäalueet Suomes-
18584: vanhojen metsien luonnonarvoja, se myös hak-          sa. Historiallisista syistä ne ovat metsähallituk-
18585: kaa vanhoja luonnonmetsiään. Metsähallitus            sen hallinnassa ja säästyneet tehokkaalta metsä-
18586: yrittää saada vanhojen metsien luonnonarvojen         taloudelta. Metsähallituksen aikomuksena on
18587: kartoituksen tehdyksi vuoden 1994 loppuun             kuitenkin uudistaa nämä metsät mahdollisim-
18588: mennessä. Vanhojen metsien hakkuut ovat risti-        man nopeasti, jotta sienitaudit ja hyönteiset eivät
18589: riidassa kartoitustehtävän kanssa ainakin siihen      vahingoittaisi puita. Tämä periaate on kuitenkin
18590: saakka, kunnes luonnonvarojen kartoitus on            ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden säilyt-
18591: saatu tehdyksi.                                       tämisen kanssa.
18592:    Linjavaihtoehtoja on kaksi: joko on tehtävä           Vain muutama viikko sitten Suomen hallitus
18593: päätös metsien suojeluohjelmasta Pohjois-Kai-         teki periaatepäätöksen vanhojen metsien suojt<-
18594: nuussa, Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa tai sitten      luohjelmaksi. Suojeluohjelmaan sisällytettiin
18595: on päätettävä, että uhanalaisten lajien annetaan      23 000 hehtaaria valtion omistamia vanhoja
18596: hävitä.                                               metsäalueita Etelä- ja Keski-Suomessa. Suojelu-
18597:    Metsähallituksella on ristiriitainen tehtävä.      päätös oli kompromissi Luontoliiton esittämän
18598: Toisaalta sen täytyy ansaita 150 miljoonaa            ja kartoittaman 53 000 hehtaarin ja virallisesti
18599: markkaa vuodessa valtion kassaan ja toisaalta se      kartoitetun 33 000 hehtaarin välillä. Suojelupää-
18600: on luonnonsuojelusta vastaava hallintoelin.           töksen piiriin kuuluva alue on pienempi kuin
18601: Metsähallituksen asema rahan ansaitsijana on          kumpikaan kartoitusten perusteella tehty ehdo-
18602: kyseenalainen sen suojelutehtäviin nähden. Ai-        tus.
18603: noa tapa vähentää elinympäristöjen uhanalai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18604: suutta on suojella riittävästi vanhoja metsiä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18605: valtion mailla. Loput maat tulisi pitää virkistys-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18606: käytössä kansalaisille, eikä suorittaa mm. avo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18607: hakkuita. Metsähallitus kykenisi hyvin tähän,
18608: jollei sen tarvitsisi ansaita rahaa valtiolle.                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18609:     Kainuun alue voidaan ottaa esimerkiksi met-              metsähallituksen harjoittaman varsinai-
18610: sähallituksen metsäpolitiikasta. Alueella Sijaitse-          sen metsiensuojelutyön edistämiseksi?
18611: 
18612:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
18613: 
18614:                      Ulla Anttila                              Tuija Maaret Pykäläinen
18615: 
18616: 
18617: 
18618: 
18619: 2300321
18620: 2                                       1993 vp -   KK 384
18621: 
18622: 
18623: 
18624: 
18625:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18626: 
18627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Metsähallitus sitoutuu toteuttamaan ne met-
18628: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sien kestävän käytön ja biologisen monimuotoi-
18629: olette 22 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-      suuden yleisperiaatteet valtion metsätalouden
18630: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    osalta, joista päätettiin Euroopan metsäministe-
18631: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ulla Anttilan    rien konferenssissa kesäkuussa 1993 Helsingissä.
18632: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Tämä on jo otettu huomioon valmisteltaessa
18633: 384:                                                metsähallituksen muuttamista uusimuotoiseksi
18634:                                                     liikelaitokseksi (Metsähallituksen kehittämistyö-
18635:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       ryhmän muistio MMM 1993:10). Maa- ja metsä-
18636:        metsähallituksen harjoittaman varsinai-      talousministeriö on myös asettanut 24.6.1993
18637:        sen metsiensuojelutyön edistämiseksi?        johtoryhmän, jonka tulee järjestää edellä maini-
18638:                                                     tussa konferenssissa päätettyjen toimien kansal-
18639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         linen seuranta ja tehdä ehdotuksia niiden käy-
18640: taen seuraavaa:                                     tännön toteuttamisesta Suomessa.
18641:                                                         Metsähallitus aloitti Oulunjärven vesistöalu-
18642:    Maa- ja metsätalousministeriö on viime aikoi-    een pohjoispuolisten alueiden luonnonarvojen
18643: na kiinnittänyt erityistä huomiota ministeriön ja   selvityksen keväällä 1993 maa- ja metsätalous-
18644: metsähallituksen välisissä tulosohjausneuvotte-     ministeriön asettaman tulostavoitteen mukaises-
18645: luissa ympäristö- ja luonnonsuojelunäkökohtien      ti ja se on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 1994
18646: huomioon ottamiseen metsähallituksen hallin-        aikana. Kartoituksen kiireellisyysjärjestyksessä
18647: nassa olevilla maa-alueilla. Maa- ja metsätalous-   ovat etusijalla tänä vuonna hakattavaksi suunni-
18648: ministeriö vahvisti metsähallituksen vuoden         tellut kohteet. Metsähallituksen metsätalouden
18649: 1993 tulostavoitteiden asettamisen yhteydessä       ja luonnonsuojelun alueyksiköt neuvottelevat
18650: metsähallituksen toimintaa ohjaavaksi yleiseksi     ennen hakkuita sellaisista kohteista, joista löytyy
18651: toimintatavoitteeksi mm. luonnonvarojen moni-       keskivertoa suurempia luonnonarvoja. Neuvot-
18652: käytön edistämisen, luonnon monimuotoisuu-          teluissa on tarvittaessa mukana myös ulkopuoli-
18653: den ylläpitämisen ja ympäristönäkökohtien huo-      sia asiantuntijoita. Näin ollen korvaamattomia
18654: mioon ottamisen. Metsähallituksessa laaditaan       luonnonarvoja ei pitäisi tuhoutua inventoinnin
18655: myös uusi hoitoalueryhmäpohjalle perustuva          aikana. Varsinaisista luonnonarvojen säilyttämi-
18656: hakkuusuunnite, jossa otetaan huomioon met-         sessä tarvittavista toimenpiteistä päätetään vasta
18657: sien monikäytön sekä luonnonsuojelu- ja ympä-       sitten, kun kartoituksesta saatavat tiedot ovat
18658: ristönäkökohtien aiheuttamat reunaehdot.            kokonaisuudessaan käytettävissä.
18659:    Metsähallituksessa julkaistiin 18.2.1993 Met-        Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
18660: sätalouden ympäristöopas. Tämä opas täyden-         metsähallituksen yhtenä päätehtävänä on luon-
18661: tää metsähallituksen metsänhoitosuosituksia ja      non monimuotoisuuden säilyttäminen valtion
18662: antaa selkeän kuvan luonnonsuojelu- ja ympä-        metsien osalta ja että tämä tehtävä on yhteenso-
18663: ristönäkökohtien huomioon ottamisesta metsä-        vitettavissa metsähallitukselle asetettujen liiketa-
18664: hallituksen hallinnassa olevan maa- ja vesiomai-    loudellisten tavoitteiden kanssa. Pohjois-Suo-
18665: suuden hoidossa ja käytössä. Vuoden 1993 aika-      men valtion metsien luonnonvarojen inventoin-
18666: na metsähallituksessa on käynnissä laaja koulu-     nin valmistuttua ryhdytään näiden tietojen pe-
18667: tusprojekti, jonka pyrkimyksenä on parantaa         rusteella tarvittaviin toimenpiteisiin biologisen
18668: metsähallituksen henkilöstön valmiuksia ympä-       monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
18669: ristöoppaassa mainituissa asioissa.
18670: 
18671:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1993
18672: 
18673:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
18674:                                             1993 vp -   KK 384                                           3
18675: 
18676: 
18677: 
18678: 
18679:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
18680: 
18681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            per gällande ett hållbart nyttjande av skogama
18682: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          och skogamas biologiska variationsrikedom
18683: den 22 juni 1993 till vederbörande medlem av            som det beslutades om vid de europeiska skogs-
18684: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ulla        ministramas konferens in Helsingfors i juni i år.
18685: Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr 384:            Detta har redan beaktats när man förberett
18686:                                                         ombildningen av forststyrelsen till ett aff"årsverk
18687:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         av ny typ (Arbetsgruppen för utvecklandet av
18688:         ta för att främja det egentliga skogs-          forststyrelsen, promemoria 1993:10). Jord- och
18689:         skyddsarbete som forststyrelsen utför?          skogsbruksministeriet tillsatte också den 24 juni
18690:                                                         1993 en ledningsgrupp med uppgift att ordna en
18691:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nationell uppföljning av de åtgärder vilka det
18692: anföra följande:                                        beslutades om under nämnda konferens samt att
18693:                                                         framställa förslag om hur detta i praktiken skall
18694:    Vid de diskussioner om resultatorienterad            genomföras in Finland.
18695: styming som förts mellan jord- och skogsbruks-              I enlighet med det resultatmål som jord- och
18696: ministeriet och forststyrelsen har ministeriet på       skogsbruksministeriet uppställt inledde forststy-
18697: senare tid fäst sär~kild uppmärksamhet vid beak-        relsen våren 1993 en utredning av naturtillgång-
18698: tandet av miljö- och naturvårdsaspektema på             ama inom de områden som ligger norr om de
18699: sådana markområden som ägs av forststyrelsen.           vattendrag som är förenade med Ule träsk.
18700: När forststyrelsens resultatmål för 1993 upp-           Avsikten är att utredningen skall fårdigställas
18701: ställdes fastställde jord- och skogsbruksministe-       under loppet av 1994. Bland de områden som
18702: riet bl.a. följande allmänna verksamhetsmål som         skall kartläggas prioriteras områden där avverk-
18703: riktlinje för forststyrelsens verksamhet: främjan-      ningar enligt planema skall företas i år. De
18704: de av ett mångsidigt nyttjande av naturtillgång-        lokala skogsbruks- och naturvårdsenhetema vid
18705: ama, upprätthållande av naturens variationsri-          forststyrelsen förhandlar före avverkningama
18706: kedom och beaktande av miljöaspekter. Vid               om sådana områden som i genomsnitt har större
18707: forststyrelsen utformas också en ny avverknings-        naturtillgångar än andra områden. Vid behov
18708: plan som grundar sig på revirgrupper. I planen          deltar även utomstående sakkunniga i förhand-
18709: beaktas de specialvillkor som föranleds av ett          lingarna. Därmed torde några oersättliga natur-
18710: mångsidigt nyttjande av skogama samt miljö-             tillgångar inte gå förlorade under inventeringsti-
18711: och naturvårdsaspektema.                                den. Först när de uppgifter som fås genom
18712:    Forststyrelsen utgav den 18 februari 1993 en         kartläggningen i sin helhet finns tillgängliga
18713: miljöguide för skogsbruket. Den kompletterar            fattar man beslut om behövliga åtgärder för att
18714: forststyrelsens skogsvårdsrekommendationer              bevara de egentliga naturtillgångarna.
18715: och ger en klar bild av det faktum att miljö- och           Med hänvisning till det ovan anförda anser
18716: naturvårdsaspektema beaktas vid vården och              regeringen att en av forststyrelsens viktigaste
18717: användningen av de jord- och vattenegendomar            uppgifter är att bevara naturens variationsrike-
18718: som innehas av forststyrelsen. Under 1993 pågår         dom för de statsägda skogarnas del och att
18719: ett omfattande utbildningsprojekt inom forststy-        denna uppgift går att samordna med de företags-
18720: relsen. Syftet med projektet är att personalen vid      ekonomiska mål som har uppställts för forststy-
18721: forststyrelsen skall skaffa sig bättre kunskap om       relsen. När inventeringen av statens skogar i
18722: de frågor som behandlas i miljöguiden.                  norra Finland är fårdig, vidtas på basis av dessa
18723:     Forststyrelsen förbinder sig att för det statliga   uppgifter åtgärder för att bevara den biologiska
18724: skogsbrukets del genomföra de allmänna princi-          variationsrikedomen.
18725:      Helsingfors den 22 juli 1993
18726: 
18727:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
18728:                                              1993 vp
18729: 
18730: Kirjallinen kysymys 385
18731: 
18732: 
18733: 
18734: 
18735:                                   Mäkelä ym.: Yhteispohjoismaisen kehitysyhtiön perustamisesta
18736:                                      Lappiin
18737: 
18738: 
18739:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18740: 
18741:    Lapissa ja sen ympäristössä Ruotsissa ja Nor-   gian siirto. Kehitysyhtiö voisi toimia pienten
18742: jassa toimii korkeakouluja, tutkimuslaitoksia,     yritysten yhteiskauppojen organisoijana. Kuo-
18743: julkista hallintoa ja teollisuutta.                lan alue on rikas ja tulevaisuudessa se tarjoaa
18744:    Venäjän Kuolan alueella on noin 1,3 milj.       energiasta rakennusmateriaaliin monipuolisen
18745: asukasta, eikä Lapin noin 200 000 asukkaan         valikoiman jalostukseen sopivaa raaka-ainetta.
18746: väestöllä ole ilman Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-    Valtiovallan tulee kiireellisesti ryhtyä toimenpi-
18747: Norjan alueen väestön yhteistyötä mahdollisuut-    teisiin yhteispohjoismaisen kehitysyhtiön perus-
18748: ta hoitaa menestyksellisesti Kuolan kaupallista,   tamiseksi Lappiin.
18749: tieteellistä ja teollista kanssakäymistä.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18750:    Kehitysyhtiö voisi käyttää eri pohjoismaiden    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18751: em. laitoksien asiantuntemusta ja toimia yhteis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18752: työ- ja asiantuntijaelimenä Kuolan alueen kau-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18753: passa ja teollisuudessa.
18754:    Keskeisimpinä toimintoina kehitysyhtiöllä                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18755: voisivat olla kaupallinen tutkimus, yhteydenpito          siin yhteispohjoismaisen kehitysyhtiön
18756: Kuolan alueen yrityksiin, tieverkostojen suun-            perustamiseksi Lappiin?
18757: nittelu yritystoiminnan palvelukseen ja teknolo-
18758: 
18759:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993
18760: 
18761:                     Tina Mäkelä                             Hannu Suhonen
18762: 
18763: 
18764: 
18765: 
18766: 230032J
18767: 2                                        1993 vp -     KK 385
18768: 
18769: 
18770: 
18771: 
18772:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18773: 
18774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Toisaalta yhteistyön edistämiseen on jo käy-
18775: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      tettävissä monenlaisia palveluja ja yhteistyöeli-
18776: mies, 22 ·päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        miä. Lapin alueen yrityspalveluorganisaatioiden
18777: jeenne n:o 1125 ohella toimittanut valtioneuvos-      välillä on pohjoismaisella tasolla varsin vilkasta
18778: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina      yhteistyötä. Pohjoiskalottikomitean alaisena
18779: Mäkelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           toimii useampia neuvostoja. Lisäksi kalotilla
18780: myksen n:o 385:                                       toimii kalotin johtajafoorumi (ledarforum) sekä
18781:                                                       Barentsin Euro arktinen neuvosto (BEAR).
18782:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Kokonaisuutta tarkastellen Lapin alueella
18783:        siin yhteispohjoismaisen kehitysyhtiön         toimii useampia yhteistyö- ja asiantuntijaelimiä,
18784:        perustamiseksi Lappiin?                        joiden puitteissa pystytään helposti toteutta-
18785:                                                       maan kansanedustaja Mäkelän ym. kehitysyh-
18786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiölle esittämät keskeiset toiminnot, kuten kau-
18787: vasti seuraavaa:                                      pallinen tutkimus, yhteydenopito Kuolan alueen
18788:                                                       yrityksiin ja teknologian siirto.
18789:    Kirjallisen kysymyksen johdannossa esiin               Hallituksen kauppa- ja teollisuuspoliittiset
18790: tuodut näkökohdat Lapin väestön mahdolli-             toimet ovat pääsääntöisesti yleisiä ja pyrkivät
18791: suuksista hoitaa menestyksellisesti Kuolan alu-       yleisten toimintaedellytysten turvaamiseen.
18792: een kaupallista, tieteellistä ja teollista kanssa-    Kuolan alueen yhteistyön kehittäminen myös
18793: käymistä sekä hyödyntää alueen jalostukseen           pohjoismaisten yritysten omin toimenpitein on
18794: sopivaa raaka-ainetta ovat suuressa määrin            välttämätöntä.
18795: koko maan asioita eivätkä vain Lapin alueiden.            Toistaiseksi hallitus on katsonut yhteispoh-
18796: Suomen tavoitteena on ollut laajentaa yhteis-         joismaisen yhteistyön uudelleen suuntaamisen ja
18797: pohjoismainen teollinen ja kaupallinen lähi-          valtionhallinnon yleisen kehittämisen mukaises-
18798: alueyhteistyö kattamaan Baltian maiden ja Pie-        ti, että ko. tehtävät voidaan hoitaa käyttämällä
18799: tarin alueen lisäksi myös Kuolan alueen. Poh-         hyväksi ja tehostamalla jo olemassa olevien
18800: joismainen teollisuusministereiden neuvosto kä-       organisaatioiden toimintaa. Lapin ja Kuolan
18801: sitteli asiaa viimeksi kesäkuussa, mutta ei           alueilla tällä hetkellä ilmenevistä ongelmista
18802: päässyt asiassa yksimielisyyteen lähinnä pohjois-     huolimatta hallitus ei nykyisessä taloudellisessa
18803: maisten yhteistyövarojen uudelleen kohdentami-        tilanteessa pidä perusteltuna uusien yhteispoh-
18804: sen vuoksi.                                           joismaisten kehitysyhtiöiden perustamista.
18805: 
18806:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1993
18807: 
18808:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomista
18809:                                          1993 vp -     KK 385                                          3
18810: 
18811: 
18812: 
18813: 
18814:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18815: 
18816:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Men det finns redan tjänster och samarbetsor-
18817: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        gan av många slag då det gäller att främja
18818: 1125 av den 22 juni 1993 till vederböraride           samarbetet. Företagsorganisationerna i Lapp-
18819: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       land har på nordisk nivå synnerligen intensivt
18820: dagsman Tina Mäkelä m.fl. undertecknade               samarbete. Underställda nordkalottkommitten
18821: spörsmål nr 385:                                      finns flera råd. Dessutom finns på Nordkalotten
18822:                                                       ett ledarforum för Nordkalotten samt Barents
18823:           Har Regeringen för avsikt att vidta         Euroarktiska råd (BEAR).
18824:        åtgärder för att bilda ett samnordiskt            Sett ur helhetsperspektiv är flera samarbets-
18825:        utvecklingsbolag i Lappland?                   och sakkunnigorgan verksamma i Lappland och
18826:                                                       inom ramen för dessa kan man enkelt genomföra
18827:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de centrala funktioner som Mäkelä m.fl. föreslår
18828: anföra följande:                                      att det skall bildas ett utvecklingsbolag för,
18829:                                                       såsom kommersiell forskning, kontakter till fö-
18830:     De synpunkter på den lappländska befolk-          retagen i Kolaområdet och teknologiöverföring.
18831: ningens möjligheter att med framgång sköta den           Regeringens handels- och industripolitiska
18832: kommersiella, vetenskapliga och industriella in-      åtgärder är i huvudsak allmänna och strävar
18833: teraktionen i Kolaområdet samt att utnyttja den       efter att tillgodose de allmänna verksamhetsför-
18834: råvara i området som lämpar sig för förädling,        utsättningarna. Det är nödvändigt att också de
18835: vilka tas upp i ingressen till spörsmålet är ange-    nordiska företagen vidtar åtgärder för att ut-
18836: lägenheter som i hög grad berör hela landet, inte     veckla samarbetet i Kolaområdet.
18837: bara områdena i Lappland. Finland har haft               Hittills har regeringen ansett det förenligt med
18838: som mål att bredda det samnordiska industriella       nyinriktningen av det nordiska samarbetet och
18839: och kommersiella samarbetet i närområdena så          statsförvaltningens allmänna utveckling att upp-
18840: att det utöver de baltiska länderna och området       giftema i fråga kan skötas genom att redan
18841: runt S:t Petersburg också kommer att täcka            existerande organisationers verksamhet utnytt-
18842: Kolaområdet. De nordiska industriministrarna          jas och effektiveras. Trots de problem som i
18843: behandlade ärendet senast i juni men kunde inte       dagens läge uppenbarar sig i Lappland och i
18844: komma till något enhälligt beslut i saken främst      Kolaområdet anser regeringen att det i det nuva-
18845: till följd av omallokeringen av de nordiska sam-      rande ekonomiska läget inte är motiverat att
18846: arbetsresurserna.                                     bilda nya Samnordiska utvecklingsbolag.
18847:      Helsingfors den 23 juli 1993
18848: 
18849:                                                      Handels- och industriminister Pekka Tuomista
18850:                                                1993 vp
18851: 
18852: Kirjallinen kysymys 386
18853: 
18854: 
18855: 
18856: 
18857:                                   Mäkelä ym.: Ounasjoen rakentamisesta
18858: 
18859: 
18860: 
18861:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18862: 
18863:    22.6.1993 Ounasjokivarren asukkaitten sekä        11-15 miljardia markkaa. Vieläjokivarren kun-
18864: Strömbergin ja Tampellan edustajat luovuttivat       nat ovat menettäneet vuosittaiset noin 23 miljoo-
18865: kauppa- ja teollisuusministerille 4 500 Ounasjo-     nan markan verotulot.
18866: kivarren asukkaan nimiadressin, jossa vaaditaan         Ounasjoen teho on 359 MW eli noin 1 500
18867: Ounasjokilain pikaista purkamista ja vesivoi-        milj. kWh vuodessa. Työllistävä vaikutus on
18868: man jatkorakentamisen toteuttamista.                 noin 700 työpaikkaa, jonka lisäksi hanke aiheut-
18869:    Ounasjoen rakentaminen on estetty erityis-        taisi Kolarin Partek Oy:n sementtitehtaan avaa-
18870: suojelulailla (703/83). Eduskunnan ja sen laki- ja   misen, tuoden siten noin 100 uutta työpaikkaa.
18871: talousvaliokunnan selvistä lausumista huolimat-      Joen rakentamisajaksi lasketaan 15-20 vuotta.
18872: ta (mietinnöt n:ot 29 ja 1) valtiovalta on laimin-      Ounasjoen erityissuojelulaki tulisi nopeasti
18873: lyönyt velvollisuutensa huolehtia jokivarren         purkaa ja joki vesivoimarakentaa.
18874: asuttuna pitämisestä. Lisäksi ympäristöministe-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18875: riö on kirjeillään n:ot 5000/4169/90/22.10.1990 ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18876: 27.7.1992 ilmoittanut jokivarren kunnille, että      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18877: korvausvelvollisuutta suojelusta ei ole.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18878:    Jokivarren kunnat ovat menettäneet noin mil-
18879: jardin markan verotulot ja saamatta ovat jääneet               Kunnioittaako Hallitus Lapin asuk-
18880: noin 2-4 miljardin markan energiatulot sekä                 kaitten mielipidettä, ja
18881: noin 5 miljardin markan investoinnit ja noin 6                 aikooko Hallitus purkaa Ounasjoen
18882: miljardin markan valuuttamenetykset,jotka Ou-               erityissuojelulain ja toteuttaa vesivoiman
18883: nasjoen suojelusta ovat aiheutuneet eli suojelun            jatkorakentamisen?
18884: aiheuttamat menetykset 10 vuoden ajalta ovat
18885:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1993 ·
18886: 
18887:                      Tina Mäkelä                                     Hannu Suhonen
18888: 
18889: 
18890: 
18891: 
18892: 2300321
18893: 
18894: 
18895: 
18896: 
18897:                                                                                                     /
18898: 2                                        1993 vp -   KK 386
18899: 
18900: 
18901: 
18902: 
18903:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18904: 
18905:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ounasjoki on ainoa jäljellä oleva Kemijoen
18906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        isompi sivujoki, johon ei ole rakennettu voima-
18907: olette 22 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kirjeen-   laitoksia. Rakentamattomana, puhdasvetisenä
18908: ne n:o 426 ohella toimittanut valtioneuvoston        ja luonnontilaisena suurjokena Ounasjoki on
18909: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän      maamme oloissa ainutlaatuinen luontokokonai-
18910: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 386, jossa tiedus-    suus. Ounasjoen suojelua koskeva erityislaki
18911: tellaan:                                             (703/83) on säädetty perustuslain säätämisjärjes-
18912:                                                      tyksessä. Joen suojelusta aiheutuvien taloudellis-
18913:           Kunnioittaako Hallitus Lapin asuk-         ten menetysten korvaamisesta on puolestaan
18914:        kaitten mielipidettä, ja                      säädetty koskiensuojelulaissa (35/87).
18915:           aikooko Hallitus purkaa Ounasjoen             Ounasjoen vesivoiman hyväksikäytön estymi-
18916:        erityissuojelulain ja toteuttaa vesivoiman    sestä johtuvia korvauksia on maksettu vesivoi-
18917:        jatkorakentamisen?                            man omistajille, lähinnä Kemijoki Oy:lle, tähän
18918:                                                      mennessä vajaat 130 miljoonaa markkaa. Muis-
18919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta korvauksista ei suojelupäätösten yhteydessä
18920: vasti seuraavaa:                                     ole säädetty. Jo maksettujen korvausten takai-
18921:                                                      sinperintä olisi hankalaa.                     _
18922:     Ounasjoen suojeluarvot, joita ei ole mahdol-        Hallituksen tarkoituksena ei ole purkaa Ou-
18923: lista mitata rahassa, ovat niin huomattavat, että    nasjoen erityissuojelua eikä toteuttaa vesivoi-
18924: toimiin Ounasjoen erityssuojelulain kumoami-         man jatkorakentamista.
18925: seksi ei ole tarvetta.
18926:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1993
18927: 
18928:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
18929:                                         1993 vp -   KK 386                                           3
18930: 
18931: 
18932: 
18933: 
18934:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
18935: 
18936:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Ounasjoki älv är den enda återstående större
18937: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      biälven tili Kemi älv i viiken man inte har byggt
18938: 426 av den 22 juni 1993 tili vederbörande med-      kraftverk. Eftersom Ounasjoki älv är en out-
18939: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    byggd större älv, har rent vatten och befinner sig
18940: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr          i naturtillstånd är den en unik naturhelhet för
18941: 386:                                                förhållandena i vårt land. Lagen om special-
18942:                                                     skydd för Ounasjoki älv (703/83) har stiftats i
18943:           Respekterar Regeringen de åsikter         grundlagsordning. Om ersättningar för de eko-
18944:        som invånama i Lappland har och              nomiska förluster som skyddandet av älven
18945:           ämnar Regeringen upphäva lagen om         medför stadgas i forsskyddslagen (35/87).
18946:        specialskydd för Ounasjoki älv och ge-           Hittilis har staten betalat inemot 130 milj. mk
18947:        nomföra en fortsatt utbyggnad av vatten-     i ersättningar tili ägama av vattenkraften,
18948:        kraften?                                     främst Kemijoki Oy, för förhindrande av att de
18949:                                                     tillgodogör sig vattenkraften i Ounasjoki älv.
18950:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      I samband med skyddsbesluten stadgades det
18951: anf"öra följande:                                   inte om några andra ersättningar. Ersättningar
18952:                                                     som redan har utbetalats är besvärliga att åter-
18953:   Ounasjoki ä1vs skyddsvärden, som inte går att     kräva.
18954: mäta i pengar, är så betydande att det inte finns       Regeringen har inte för avsikt att upphäva
18955: något behov av att vidta åtgärder för att upphä-    specialskyddet för Ounasjoki älv eller att genom-
18956: va lagen om specialskydd för Ounasjoki älv.         föra en fortsatt utbyggnad av vattenkraften.
18957:      Helsingfors den 28 juli 1993
18958: 
18959:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
18960:                                                                                                                     j
18961:                                                                                                                 j
18962:                                                                                                             j
18963:                                                                                                         j
18964:                                                                                                     j
18965:                                                                                                 j
18966:                                                                                             j
18967:                                                                                         j
18968:                                                                                     j
18969:                                                                                 j
18970:                                                                             j
18971:                                                                         j
18972:                                                                     j
18973:                                                                 j
18974:                                                             j
18975:                                                         j
18976:                                                     j
18977:                                                 j
18978:                                             j
18979:                                         j
18980:                                     j
18981:                                 j
18982:                             j
18983:                         j
18984:                     j
18985:                 j
18986:             j
18987:         j
18988:     j
18989: j
18990:                                                 1993 vp
18991: 
18992: Kirjallinen kysymys 387
18993: 
18994: 
18995: 
18996: 
18997:                                    Kohijoki:,Kokeiluristeyksiksi kutsuttujen kantatien tasoristeysten
18998:                                       turVallisuudesta Huittisissa
18999: 
19000:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19001: 
19002:     Tielaitoksen toimesta Huittisissa kantatie        set muualla ovat käytännössä osoittautuneet
19003: 41 :lle rakennettu uusi tasoristeys, Sahkon ris-      parhaiksi ratkaisuiksi tieliikenteen turvallisuu-
19004: teys, on ollut käytössäjonkin aikaa. Tavanomai-       den ja joustavuuden kannalta arvioituna. Ver-
19005: sesta poikkeavan rakenteen vuoksi tielaitos kut-      tailtaessa tasoristeyksen ja eritasoristeyksen ra-
19006: suu sitä kokeiluristeykseksi. Sanotusta Sahkon        kentamisesta aiheutuvia kustannuksia tulisi
19007: risteyksestä lyhyen matkan päähän Tampereen           muun ohella aina muistaa, että eritasoristeyksen
19008: suuntaan on parhaillaan rakenteilla samalle kan-      puuttumisesta johtuneesta jo yhdestäkin vaka-
19009: tatielle toinen samantyyppinen kokeiluristeys         vasta liikenneonnettomuudesta aiheutuvat me-
19010: kuin on Sahkon risteyskin. Tielaitoksen ilmoi-        netykset voivat muodostua jopa suuremmiksi
19011: tuksen mukaan näitä risteyksiä nimitetään ko-         kuin koko eritasoristeyksen rakentamiskustan-
19012: keiluristeyksiksi sen vuoksi, että niiden kaltaisia   nukset. Sen vuoksi maamme päätieverkostolle
19013: tasoristeyksiä ei muualla Suomessa ole.               niin runsasliikenteiselle tieosuudelle kuin nyt
19014:     Edellä mainittu Sahkon risteys kokeiluris-        Huittisissa, ei ole ollut tarkoituksenmukaista
19015: teyksenä käytännössä on osoittautunut petty-          ryhtyä rakentamaan kokeiluristeyksinä markki-
19016: mykseksi. Sanotussa tasoristeyksessä on tapah-        noituja tasoristeyksiä. Parasta olisikin valmis-
19017: tunut hyvin lukuisa määrä liikenneonnetto-            tautua muuttamaan ne kumpainenkin mahdolli-
19018: muuksia, joista suuri osa on tullut myös viran-       simman pian eritasoristeyksiksi.
19019: omaisten tietoon.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
19020:     Sen jälkeen kun tielaitoksen toimeksiannosta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19021: paikalla käyneet psykologit ym. tietäjät ovat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19022: esittäneet åmia arvioitaan, on Sahkon risteyk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19023:  sessä tehty joitakin muutostöitä ja alkuperäises-
19024:  tä suunnitelmasta poiketen on sinne asetettu                   Onko Hallitus tietoinen tämän kysy-
19025:  myös pakollista pysähtymistä osoittavat liiken-             myksen perusteluosassa mainituista ko-
19026:  nemerkit.                                                   keiluristeyksiksi sanotuista tasoristeys-
19027:     Puheena olevien kokeiluristeysten kaltaisilla            ratkaisuista, ja
19028:  tasoristeyksillä tielaitos on ilmeisesti katsonut              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19029:  voivansa korvata kustannuksiltaan kalliimmat                siin puheena olevien tasoristeysten muut-
19030:  eritasoristeykset. Kuitenkin juuri eritasoristeyk-          tamiseksi eritasoristeyksiksi?
19031:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19032:                                            Maunu Kohijoki
19033: 
19034: 
19035: 
19036: 
19037: 230032J
19038: 2                                         1993 vp -   KK 387
19039: 
19040: 
19041: 
19042: 
19043:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19044: 
19045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edellä mainitut kantatien 41 tasoliittymät. Jos
19046: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Huittisten maankäyttö pysyy, kuten nytkin kan-
19047: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tatien itäpuolella, ei liittymien eritasoistamiseen
19048: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu            näytä olevan tarvetta. Jos maankäyttö kuitenkin
19049: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         laajenee kantatien länsipuolelle, niin kaavoituk-
19050: n:o 387:                                              sessa on varattu tila eritasoliittymiä varten.
19051:                                                           Koska kysymyksessä oli rajatapaus eritaso-ja
19052:           Onko Hallitus tietoinen tämän kysy-         tasoliittymän välillä, tielaitos päätti kokeilla,
19053:        myksen perusteluosassa mainituista ko-         miten laajennettu liittymä Sahkon ja Huhkolan
19054:        keiluristeyksiksi sanotuista tasoristeys-      liittymissä toimisi. Kun Sahkon liittymä oli ollut
19055:        ratkaisuista, ja                               jonkin aikaa liikenteellä, niin siinä sattui useita
19056:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        etupäässä aineellisiin vahinkoihin johtaneita on-
19057:        siin puheena olevien tasoristeysten muut-      nettomuuksia. Tehtyjen selvitysten perusteella
19058:        tamiseksi eritasoristeyksiksi?                 on Sahkon liittymää muutettu eikä liittymässä
19059:                                                       ole sen jälkeen sattunut onnettomuuksia. Huh-
19060:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kolan liittymän rakentamisessa on otettu huo-
19061: vasti seuraavaa:                                      mioon Sahkon liittymästä saadut kokemukset.
19062:                                                           Tavoitteena on kehittää liittymätyyppi, jonka
19063:     Huittisten tiejärjestelyt on tänä vuonna val-     liikenteenvälityskyky on tavallista tasoliittymää
19064: mistuva kehittämishanke. Valtatielle 2 ja kanta-      parempi ja antaa päätielle kiertoliittymää pa-
19065: tielle 41 rakennettavien eritasoristeysten lisäksi    remman sujuvuuden. Huittisten laajennettuja
19066: hankkeeseen kuuluu kaksi uutta tasoliittymää          liittymiä on tarkoitus pitää toistaiseksi liikenteel-
19067: kantatielle 41. Huittisten kaavoituksen edellyttä-    lä kokemusten saamiseksi. Vastaavia liittymiä ei
19068: mien tilavarausten vuoksi Turun tiepiiri käyn-        rakenneta, ennen kuin asiasta on saatu riittävästi
19069: nisti suunnittelun, jossa tarkasteltavaksi otettiin   kokemuksia.
19070: 
19071:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
19072: 
19073:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
19074:                                         1993 vp -   KK 387                                          3
19075: 
19076: 
19077: 
19078: 
19079:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19080: 
19081:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vändningen i Vittis försiggår som förut på östra
19082: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        sidan av stamvägen tycks det inte finnas behov
19083: medlem av statsrådet översänt löljande av riks-     för att ändra korsningama tili planskilda trafik-
19084: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-         platser. Ifall markanvändningen trots allt utvid-
19085: mål nr 387:                                         gas tili den västra sidan av stamvägen har man
19086:                                                     i planen reserverat plats för planskilda trafik-
19087:            Är Regeringen medveten om de plan-       platser.
19088:        korsningslösningar som kallas försöks-          Då det gällde ett gränsfall mellan en plankors-
19089:        korsningar och som nämns i denna frå-        ning och en planskild trafikplats beslöt vägver-
19090:        gas motiveringsdel, och                      ket experimentera med en utvidgad korsning och
19091:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för      se hur den skulle fungera i korsningama i Sahko
19092:        att ändra de nämnda plankorsningama          och Huhkola. När korsningen i Sahko hade
19093:        tili planskilda trafikplatser?               trafikerats en tid hände där flera olyckor som
19094:                                                     närmast ledde tili materiella skador. På basis av
19095:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utredningama ändrades korsningen i Sahko och
19096: anföra följande:                                    efter det har där inte inträffat olyckor. Erfaren-
19097:                                                     hetema från korsningen i Sahko har iakttagits
19098:    Vägarrangemangen i Vittis är ett utvecklings-    vid byggandet av korsningen i Huhkola.
19099: projekt som blir lårdigt i år. Förutom planskil-       Målet är att utveckla en korsningstyp som har
19100: da trafikplatser som skall byggas på huvudväg 2     bättre kapacitet än en vanlig plankorsning och
19101: och stamväg 41 ingår två nya plankorsningar på      som gör trafiken på huvudvägen smidigare än en
19102: stamväg 41 i projektet. På grund av utrymmes-       rundköming. Man ämnar tilis vidare bruka de
19103: reservationer som fordras för planeringen av        utvidgade korsningama i Vittis för att samla
19104: Vittis startade vägdistriktet i Aho ett plane-      erfarenheter. Motsvarande korsningar skall inte
19105: ringsarbete där man granskade de ovan nämnda        byggas innan man har samlat tillräckligt med
19106: plankorsningama på stamväg 41. Om markan-           erfarenheter.
19107: 
19108:      Helsingfors den 27 juli 1993
19109: 
19110:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
19111:                           j
19112:                          j
19113:                         j
19114:                        j
19115:                       j
19116:                      j
19117:                     j
19118:                    j
19119:                   j
19120:                  j
19121:                 j
19122:                j
19123:               j
19124:              j
19125:             j
19126:            j
19127:           j
19128:          j
19129:         j
19130:        j
19131:       j
19132:      j
19133:     j
19134:    j
19135:   j
19136:  j
19137: j
19138:                                               1993 vp
19139: 
19140: Kirjallinen kysymys 388
19141: 
19142: 
19143: 
19144: 
19145:                                  Laine: Terveyskeskuslääkärin lähetteellä tehtyjen tutkimusten kus-
19146:                                      tannusten korvaamisesta
19147: 
19148: 
19149:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19150: 
19151:    Julkisuudessa (Salon Sanomat 5.6.1993) ker-      tien terveyskeskusten henkilö- ja muun resurssi-
19152: rotun mukaan Kansaneläkelaitos on joitakin          kapasiteetin vähäisyydestä johtuvia haitallisia
19153: aikoja sitten lähettänyt lääkäreille ja Kelan       vaikutuksia on voitu lievittää suorituttamalla
19154: paikallistoimistoille uudet ohjeet, joiden mukaan   esim. mammografiatutkimuksia, raskaudenai-
19155: Kansaneläkelaitos ei enää korvaa terveyskeskus-     kaisia ultraäänitutkimuksia ja riskiryhmien lap-
19156: lääkärin lähetteellä tehtyjä tutkimuksia yksityi-   sivesipunktioita ym. yksityisillä lääkäriasemilla.
19157: sellä lääkäriasemalla.                              Uuden korvauskäytännön mukaan näin ei enää
19158:    Kansaneläkelaitos perustelee uutta ohjettaan     voi tapahtua menettämättä Kelan korvausta.
19159: ja käytäntöä vuoden alussa sairausvakuutusla-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19160: kiin tehdyllä muutoksella. Lain muuttuneeseen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19161: sisältöön vedoten Kansaneläkelaitos katsoo          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19162: kunnan olevan velvollinen paitsi järjestämään,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19163: myös maksamaan asukkaidensa perus- ja eri-
19164: koissairaanhoidon, johon kunta saa valtion-                    Onko Hallitus tietoinen, että Kansan-
19165: osuutta.                                                   eläkelaitos ei enää korvaa vakuutetuille
19166:    Kelan tulkinnan mukaan terveyskeskuksen                 terveyskeskuslääkärin lähetteellä tehtyjä
19167: lääkärin lähetteen perusteella tapahtuva toimin-           tutkimuksia yksityisillä lääkäriasemilla,
19168: ta on valtionosuusuudistuksen tarkoittamaa toi-            ja jos on,
19169: mintaa. Tämän mukaan terveyskeskuslääkärin                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19170: lähetteen perusteella tapahtuva tutkimus on                ryhtyä niiden taloudellisten, terveydellis-
19171: asiakkaalle maksuton ja laskun maksaa terveys-             ten ja muiden haitallisten seurausten
19172: keskus. Terveyskeskuksilla ei kuitenkaan ole               poistamiseksi tai ainakin pehmentämi-
19173: varoja tällaisten laskujen maksamiseen.                    seksi, joita Kansaneläkelaitoksen uudet
19174:    Kuvatun kaltainen uusi tulkinta ja käytäntö             ohjeet aiheuttavat asiakkaille, lääkäreil-
19175: tulee johtamaan moniin ongelmiin. Monien kun-              le, kunnille ja Kelan paikallistoimistoille?
19176: 
19177:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19178: 
19179:                                             Ensio Laine
19180: 
19181: 
19182: 
19183: 
19184: 2300321
19185: 2                                         1993 vp -    KK 388
19186: 
19187: 
19188: 
19189: 
19190:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19191: 
19192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimintana järjestämää tai ostopalveluna hank-
19193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kiroaa sairaanhoitoa. Tätä on tulkittu niin, että
19194: olette 23 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        kunnan hankkimia palveluja ovat myös kaikki
19195: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sairaanhoito- ja tutkimustoimenpiteet, joissa
19196: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ensio Lai-         määrääjänä on terveyskeskuksen tai sairaanhoi-
19197: neen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         topiirin lääkäri, lukuun ottamatta fysikaalista
19198: 388:                                                  hoitoa ja proteettista hoitoa veteraaneille. Poik-
19199:                                                       keuksen muodostavat myös sairaaloiden erikois-
19200:            Onko Hallitus tietoinen, että Kansan-      maksuluokan ja yksityisvastaanoton lääkärin-
19201:        eläkelaitos ei enää korvaa vakuutetuille       palkkiot.
19202:        terveyskeskuslääkärin lähetteellä tehtyjä         Sairausvakuutuksen korvauskäytännön kan-
19203:        tutkimuksia yksityisillä lääkäriasemilla,      nalta on tärkeää, että raja julkisen ja yksityisen
19204:        ja jos on,                                     terveydenhuollon välillä säilyy kunnan palvelu-
19205:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jen tuottamistapojen laajetessa. Sairausvakuu-
19206:        ryhtyä niiden taloudellisten, terveydellis-    tuksen pääperiaatteena on korvata vain puh-
19207:        ten ja muiden haitallisten seurausten          taasti yksityistä palvelua. Alkuvaiheessa uudis-
19208:        poistamiseksi tai ainakin pehmentämi-          tus on synnyttänyt hämmennystä. Joissakin ta-
19209:        seksi, -joita Kansaneläkelaitoksen uudet       pauksissa kunnissa on pyritty saamaan yksityi-
19210:        ohjeet aiheuttavat asiakkaille, lääkäreil-     siltä hankittuihin palveluihin korvausta myös
19211:        le, kunnille ja Kelan paikallistoimistoille?   sairausvakuutuksesta. Potilas on esimerkiksi ter-
19212:                                                       veyskeskuksesta ohjattu yksityiseen tutkimuk-
19213:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          seen ja hoitoon sekä hakemaan Kansaneläkelai-
19214: vasti seuraavaa:                                      toksesta korvausta. Silloin suurin osa kustan-
19215:                                                       nuksista on jäänyt potilaan itsensä maksettavak-
19216:    Vuoden 1993 alusta tuli voimaan sosiaali- ja       si, vaikka tarkoituksena on ollut, että kunta
19217: terveydenhuollon valtionosuusuudistus, jonka          tekee yksityisen palvelujen tuottajan kanssa os-
19218: keskeisenä säädöksenä on sosiaali- ja terveyden-      topalvelusopimuksen sairaanhoidosta ja poti-
19219: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta an-        laalta peritään sosiaali- ja terveydenhuollon
19220: nettu laki (733/92). Uudistus antaa kunnille          asiakasmaksuista annetun lain (734/92) 12 §:n
19221: mahdollisuuden entistä vapaammin valita, jär-         mukaan vain saman suuruinen maksu kuin kun-
19222: jestävätkö ne julkisen terveydenhuollon terveys-      nan tai kuntayhtymän omana toimintana anta-
19223: palvelut omana toimintanaan vai hankkivatko           masta sairaanhoidosta.
19224: ne nämä järjestämisvelvollisuutensa piiriin kuu-          Valtionosuusuudistuksen kaikkia vaikutuksia
19225: luvat palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta.      on vielä liian aikaista arvioida. Voidaan kuiten-
19226: Uudistus ei muuttanut kunnille tai kuntayhty-         kin olettaa ostopalvelujen lisääntyvän, kun osto-
19227: mille kuuluvaa terveyspalvelujen järjestämisvel-      palveluihin käytettävä valtionosuus ei ole enää
19228: voitetta tai kustannusvastuuta. Vastuu tervey-        kiintiöity ja kansanterveystyöstä ovat poistuneet
19229: denhuollon järjestämisestä on entiseen tapaan         ostopalvelujen rajoitukset. Toisaalta kuntien
19230: kunnalla. Kunta saa sekä järjestämiinsä perus-        yhä paheneva kustannuskriisi on johtanut sääs-
19231: terveydenhuollon että erikoissairaanhoidon pal-       tötoimiin juuri ostopalveluun käytettävissä va-
19232: veluihin valtionosuutta. Valtionosuus annetaan        roissa. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kai-
19233: nyt laskennallisena aiemman määrätarkoituk-           ken aikaa valtionosuusuudistuksen toteutumista
19234: seen sidotun valtionosuuden asemesta.                 ja ryhtyy uudistuksesta kertyvien kokemusten
19235:    Valtionosuusuudistuksen yhteydessä muute-          perusteella, jos aihetta ilmenee, tarvittaviin toi-
19236: tun sairausvakuutuslain 11 a §:n perusteella sai-     menpiteisiin havaittujen epäkohtien poistami-
19237: rausvakuutuksesta ei korvata kunnan omana             seksi.
19238:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1993
19239: 
19240:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19241:                                          1993 vp -   KK 388                                           3
19242: 
19243: 
19244: 
19245: 
19246:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19247: 
19248:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sjukförsäkringen inte ersättning för sjukvård
19249: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som kommunen ordnar själv eller som anskaffas
19250: den 23 juni 1993 tili vederbörande medlem av         i form av köpta tjänster. Detta har tolkats så, att
19251: statsrådet översänt följande av riksdagsman          till den service som kommunen anskaffar hör
19252: Ensio Laine undertecknade spörsmål nr 388:           också alla sjukvårds- och undersökningsåtgär-
19253:                                                      der, som anvisats av hälsovårdscentralens eller
19254:           Är Regeringen medveten om att              sjukvårdsdistriktets läkare, med undantag för
19255:        Folkpensionsanstalten inte längre ersät-      fysikalisk vård och protesvård för veteraner.
19256:        ter de försäkrade för undersökningar          Undantag utgör även läkararvoden i sjukhusens
19257:        som på remiss av hälsovårdscentralens         specialavgiftsklass och vid privata mottagningar.
19258:        läkare utförts vid privata läkarstationer,        Med tanke på principema för ersättning via
19259:        och om så är fallet,                          sjukförsäkringen är det viktigt att gränsen mel-
19260:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      lan den offentliga och den privata hälso- och
19261:        för att eliminera eller åtminstone mildra     sjukvården bibehålls när kommunemas metoder
19262:        de ekonomiska följdema, följdema för          att tillhandahålla service ökar. Huvudprincipen
19263:        hälsan och andra menliga följder som          för sjukförsäkringen är att man betalar ersätt-
19264:        Folkpensionsanstaltens nya direktiv för-      ning för endast rent privata tjänster. 1 början har
19265:        orsakar klientema, läkama, kommuner-          reformen orsakat förvirring. 1 vissa fall har man
19266:        na och FPA:s lokalbyråer?                     i kommunema försökt få ersättning också från
19267:                                                      sjukförsäkringen för service som anskaffats av
19268:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        privata serviceproducenter. Patienten har till
19269: anföra följande:                                     exempel från hälsovårdscentralen hänvisats till
19270:                                                      privat undersökning och vård och uppmanats att
19271:    Vid ingången av år 1993 trädde statsandelsre-     söka ersättning från Folkpensionsanstalten. Då
19272: formen för social- och hälsovården i kraft. Den      har patienten varit tvungen att själv betala störs-
19273: centrala författningen utgörs av lagen om plane-     ta delen av kostnadema, fastän det varit mening-
19274: ring av och statsandel för social- och hälsovår-     en att kommunen gör upp ett avtal om köp av
19275: den (733/92). Reformen ger kommunema möj-            sjukvårdsservice med den privata serviceprodu-
19276: lighet att självständigare än tidigare välja om de   centen och att av klienten, i enlighet med 12 §
19277: ordnar hälsovårdstjänstema inom den offentliga       lagen om klientavgifter inom social- och hälso-
19278: hälso- och sjukvården genom att sköta verksam-       vården (734/92), uppbärs samma avgift som för
19279: heten själva eller om de anskaffar den service       sjukvård som kommunen eller samkommunen
19280: som de är skyldiga att ordna hos privata service-    ordnar i form av egen verksamhet.
19281: producenter. Reformen medförde inga föränd-              Det är ännu för tidigt att bedöma alla effekter
19282: ringar i fråga om kommunemas och samkom-             av statsandelsreformen. Man kan dock anta att
19283: munemas skyldighet att ordna hälsovårdstjäns-        andelen köpta tjänster ökar, när den statsandel
19284: ter eller i fråga om kostnadsansvaret. Ansvaret      som används till köpta tjänster inte längre är
19285: för ordnandet av hälso- och sjukvård ligger          kvoterad och begränsningama gällande köptil
19286: liksom tidigare hos kommunen. För den service        tjänster har slopats inom folkhälsoarbetet. A
19287: som kommunen ordnar inom primärvården och            andra sidan har den allt svårare kostnadskrisen
19288: för servicen inom specialsjukvården får kommu-       lett till sparåtgärder speciellt i fråga om medlen
19289: nen statsandel. 1 stället för den statsandel som     för köpta tjänster. Social- och hälsovårdsmini-
19290: tidigare var knuten tili särskilda ändamål base-     steriet följer alltjämt förverkligandet av statsan-
19291:  rar sig statsandelen numera på kalkyler.            delsreformen och vidtar på basis av de erfarenhe-
19292:     Enligt 11 a § sjukförsäkringslagen, som änd-     ter man får vid behov nödvändiga åtgärder för
19293:  rades i samband statsandelsreformen, betalar        att avhjälpa uppkomna brister.
19294: 
19295:      Helsingforsden 30 juli 1993
19296: 
19297:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19298:                                       1993 vp
19299: 
19300: 
19301: Kirjallinen kysymys 389
19302: 
19303: 
19304: 
19305: 
19306:                           Aittoniemi: Pankkitukea saavien pankkien menettelystä velallisten
19307:                               vakuuksia realisoitaessa
19308: 
19309: 
19310:                            (Kysymyksen 370 yhteydessä)
19311:                                               1993 vp
19312: 
19313: Kirjallinen kysymys 390
19314: 
19315: 
19316: 
19317: 
19318:                                   Aittoniemi: Viron venäläisten kieliopintojen tukemisesta
19319: 
19320: 
19321:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19322: 
19323:    Ollessaan 24.6.1993 vierailulla Virossa ulko-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19324: asiainministeri Haavisto lupaili 12 miljoonan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19325: markan summaa Viron venäläisten kieliopintoi-
19326: hin tarkoituksella, että nämä pystyisivät hankki-              Mitä tekemistä Suomella on Viron ja
19327: maan Viron kansalaisuuden.                                  yleensä Baltian venäläisten kieliopintojen
19328:    Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon             kanssa niin, että Suomi tukee niitä 12
19329: suomalaiseen koululaitokseen kohdistuvat jat-               miljoonalla markalla, vaikka oma koulu-
19330: kuvat taloudelliset leikkaukset sekä valtiopäivä-           laitos kärsii kasvavasta taloudellisesta
19331: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            resurssipulasta?
19332: 
19333:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19334: 
19335:                                           Sulo Aittoniemi
19336: 
19337: 
19338: 
19339: 
19340: 2300321
19341: 2                                       1993 vp -   KK 390
19342: 
19343: 
19344: 
19345: 
19346:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19347: 
19348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouk-
19349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sen, ETYKin vähemmistöasiamies Max van der
19350: olette 23 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-      Stoel sekä Virossa helmikuusta 1993 alkaen
19351: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    toiminut suurlähettiläs Klaus Törnuddin johta-
19352: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen      ma ETYKin ihmisoikeusmissio ovat raporteis-
19353: kirjallisen kysymyksen n:o 390:                     saan korostaneet kielenopetuksen tehostamista
19354:                                                     ja suositelleet kansainvälisen tuen ohjaamista
19355:           Mitä tekemistä Suomella on Viron ja       kie1enopetukseen. Viron viranomaiset suhtautu-
19356:        yleensa Baltian venäläisten kieliopintojen   vat myönteisesti suunnitelmaan, jota eräät länsi-
19357:        kanssa niin, että Suomi tukee niitä 12       maat ovat ilmoittaneet olevansa valmiita tuke-
19358:        miljoonalla markalla, vaikka oma koulu-      maan.
19359:        laitos kärsii kasvavasta taloudellisesta        Tallinnan-vierailuni aikana lupaamani kielen-
19360:        resurssipulasta?                             opetukseen tarkoitettu apu käsittää ensisijaisesti
19361:                                                     teknistä ja suunnittelutukea ja se tullaan toteut-
19362:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tamaan suurelta osin virkamiestyönä. Tätä tuke-
19363: vasti seuraavaa:                                    van lahja-avun arvioidaan nousevan enimmil-
19364:                                                     lään muutamaan kymmeneen tuhanteen mark-
19365:    Viron uudelleen itsenäistyttyä maahan jäi n.     kaan. Avustus on tarkoitus rahoittaa ulkoasiain-
19366: 500 000 venäjänkieliseen väestöön kuuluvaa.         ministeriön pääluokkaan varatuilla Baltian mai-
19367: Heistä n. 100 000 on vironvenäläisen syntype-       den hallinnollisen infrastruktuurin kehittämi-
19368: ränsä perusteella, Viron kansalaisuuslain mu-       seen tarkoitetuilla varoilla, joita kuluvana vuon-
19369: kaan, oikeutettuja Viron kansalaisuuteen.           na on yhteensä noin 10 mmk. Summasta pää-
19370:    Virossa asuu siis tällä hetkellä n. 400 000      osan muodostavat Baltian maiden Suomessa
19371: venäjänkielistä, joiden kansallisuusasema on        olevien suurlähetystöjen avustaminen ja maiden
19372: epäselvä. Viron kansalaisuuslain mukaan heillä      ulkoasiainhallinnon koulutus.
19373: on, eräin rajoituksin, oikeus hakea kansalaisuut-      Hallituksen käsityksen mukaan Viron väes-
19374: ta, jos he ovat asuneet maassa yli kaksi vuotta     tönosien välisen kanssakäymisen edistäminen ja
19375: ja jos he hallitsevat tyydyttävästi viron kielen.   ristiriitoja aiheuttavien tekijöiden vähentäminen
19376: Asumisaikavaatimuksen heistä valtaosa täyttää,      ovat Suomen yleisten etujen kannalta tärkeää
19377: mutta kielitaito on muodostumassa suurimmak-        toimintaa. Suomi haluaa tukea rakentavan ilma-
19378: si esteeksi kansalaisuuden saamiselle.              piirin kehittymistä lähialueillaan.
19379: 
19380:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
19381: 
19382:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
19383:                                            1993 vp -   KK 390                                          3
19384: 
19385: 
19386: 
19387: 
19388:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19389: 
19390:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              KSSE:s (Konferensen om säkerhet och sam-
19391: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         arbete i Europa) minoritetsombudsman Max
19392: den 23 juni 1993 tili vederbörande medlem av           van der Stoel och Finlands ambassadör i Estland
19393: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       sedan februari 1993 Klaus Törnudd, som lett
19394: toniemi undertecknade spörsmål nr 390:                 KSSE:s mission för de mänskliga rättigheterna,
19395:                                                        har i sina rapporter betonat effektiveringen av
19396:           Vad ·har Finland att göra med de             språkundervisningen och rekommenderat att in-
19397:        estniska och baltiska ryssarnas språkstu-       ternationellt stöd kanaliseras tili språkundervis-
19398:        dier, då Finland stöder dem med 12              ningen. De estniska myndigheterna förhåller sig
19399:        miljoner mark, fastän det egna skolvä-          positiva tili planen, som vissa västländer har
19400:        sendet lider av en ökande brist på ekono-       förklarat sig vara beredda att stöda.
19401:        miska resurser?                                    Den hjälp som utlovats tili språkundervis-
19402:                                                        ningen under mitt besök i Tallinn omfattar i
19403:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          första hand tekniskt stöd och planeringsstöd,
19404: anföra följande:                                       och hjälpen kommer tili största delen att bestå av
19405:                                                        tjänstemannaarbete. Gåvohjälpen i samband
19406:    När Estland åter blev ~jälvständigt blev ca         med detta beräknas uppgå tili högst några tiotu-
19407: 500 000 personer som hörde tili den ryskspråkiga       sen mark. Understödet skall fmansieras med de
19408: befolkningen kvar i landet. På basis av sin            medel som reserverats under utrikesministeriets
19409: estlandsryska härkomst är ca 100 000 av dem            huvudtitel för utvecklandet av den administrati-
19410: berättigade till estniskt medborgarskap enligt         va infrastrukturen i de baltiska länderna. Med-
19411: den estniska medborgarskapslagen.                      len uppgår i år tili ca 10 mmk. Huvuddelen av
19412:    I Estland bor för tilifållet alltså ca 400 000      beloppet används för understöd tili de baltiska
19413: ryskspråkiga, vilkas nationalitet är oklar. Enligt     ländernas ambassader i Finland och tili utbild-
19414: den estniska medborgarskapslagen har de, med           ning inom ländernas utrikesförvaltning.
19415: vissa förbehåll, rätt att ansöka om medborgar-            Enligt regeringens uppfattning ligger det i
19416: skap om de har bott över två år i landet och om        Finlands intresse att man arbetar för att befräm-
19417: de tilifredsställande behärskar det estniska språ-     ja umgänget mellan befolkningsgrupperna i Est-
19418: ket. De flesta har bott tiliräckligt länge i landet,   land och att minska på sådana faktorer som
19419: men språkkunskapen håller på att bli det största       förorsakar konflikter. Finlandvili stöda utveck-
19420: hindret för att få medborgarskap.                      lingen av en konstruktiv atmosfår på sina när-
19421:                                                        områden.
19422:      Helsingfors den 26 juli 1993
19423: 
19424:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
19425:                                                 1993 vp
19426: 
19427: Kirjallinen kysymys 391
19428: 
19429: 
19430: 
19431: 
19432:                                   Paasio~ajavartiolaitoksen palveluksessa olevien lentäjien eläke-
19433:                                       eduista
19434: 
19435: 
19436:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19437: 
19438:    Ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen palveluk-      toteudu, koska esimerkiksi palvelua ilmavoimis-
19439: sessa olevien lentäjien työtehtävät ovat varsin      sa ei lasketa mukaan em. 20 vuoteen.
19440: samankaltaisia. Koulutus ja palkkaus ovat yhte-         Rajavartiolaitoksen lentäjien ilmavoimiin
19441: neväisiä. Rajavartiolaitoksen lentäjät ovat kui-     verrattuna heikommat eläke-edut eivät ole mi-
19442: tenkin eläke-etujensa suhteen heikommassa ase-       tenkään perusteltavissa. Heidät olisikin siirrettä-
19443: massa.                                               vä sotilaseläkejärjestelmän piiriin.
19444:    Lentäminen rajavartiolaitoksessa on yleisesti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19445: arvioiden psyykkisesti ja fyysisesti vähintään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19446: yhtä raskasta kuin ilmavoimien vastaavissa teh-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19447: tävissä. Lentotuntikertymät vuodessa rajavar-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19448: tiolaitoksessa ovat suunnilleen kaksinl,certaiset
19449: vastaavasti verrattuina.                                        Onko Hallitus tietoinen rajavartiolai-
19450:    Vuoden 1993 alussa rajavartiolaitoksen palve-             toksen palveluksessa olevien lentäjien pe-
19451: luksessa oli seitsemän ilma-aluksen päällikköä,              rusteettomasti heikommasta eläkease-
19452: joiden eroamisikä on 50 vuotta. Oikeus täyteen               masta ilmavoimien lentäjiin verrattuna,
19453: eläkkeeseen edellyttää 20:tä vuotta rajavartiolai-           ja
19454: toksen palveluksessa tai 30:tä vuotta valtion                   miten Hallitus nopealla aikataululla
19455: palveluksessa.                                               aikoo huolehtia siitä, että mainittu epä-
19456:    Käytännössä oikeus täyteen eläkkeeseen ei                 kohta korjataan?
19457:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19458: 
19459:                                              Pertti Paasio
19460: 
19461: 
19462: 
19463: 
19464: 2300321
19465: 2                                         1993 vp -   KK 391
19466: 
19467: 
19468: 
19469: 
19470:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19471: 
19472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pi kuin ilmavoimissa. Myöskään eduskunnan
19473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hyväksymään vuoden 1993 alusta voimaan tul-
19474: olette 23 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-        leeseen sotilaseläkejärjestelmän muuttamista
19475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koskevaan valtion eläkelain muutokseen ei täl-
19476: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Paasion näin       laista muutosta sisälly. Sisäasiainministeriön
19477: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 391:              14.12.1992 asettama rajavartiolaitoksen eläke-
19478:                                                       työryhmä, joka on selvittänyt rajavartiolaitok-
19479:           Onko Hallitus tietoinen rajavartiolai-      sen sotilashenkilöstön eläke- ja eroamisikäkysy-
19480:        toksen palveluksessa olevien lentäjien pe-     myksiä, ei myöskään tällaista 31.5.1993 jättä-
19481:        rusteettomasti heikommasta eläkease-           mässään mietinnössä esitä.
19482:        masta ilmavoimien lentäjiin verrattuna,           Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
19483:        ja                                             erot ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen lentävän
19484:           miten Hallitus nopealla aikataululla        henkilöstön eläkeoikeudellisen aseman välillä
19485:        aikoo huolehtia siitä, että mainittu epä-      perustuvat ensisijaisesti maanpuolustuksellisiin
19486:        kohta korjataan?                               seikkoihin. Mahdollisesti myös lentotehtävien ja
19487:                                                       lentokaluston erilaisuudesta johtuvilla ilmailufy-
19488:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           siologisilla tekijöillä on oma merkityksensä.
19489: taen seuraavaa:                                          Rajavartiolaitoksen lentävään henkilöstöön
19490:                                                       kuuluu upseerien ja opistoupseerien lisäksi ilma-
19491:     Sotilashenkilöstölie niin puolustusvoimissa       aluksen päälliköitä. Rajavartiolaitoksen mu-
19492: kuin rajavartiolaitoksessa on säädetty velvolli-      kaan ilma-aluksen päällikön viroista on tarkoi-
19493: suus erota määräiässä, joka on yleistä eroamis-       tus luopua siinä aikataulussa kuin ne nykyisen
19494: ikää alempi. Eroamisikä vaihtelee henkilöryh-         eläkejärjestelmän nojalla luonnollista tietä avau-
19495: mittäin. Eroamisiän saavutettuaan henkilöllä on       tuvat. Tällä hetkellä ilma-aluksen päällikön vi-
19496: oikeus eläkkeeseen palveluksen päätyttyä.             roista vielä seitsemän on täytettynä ja nuorin
19497:     Ilmavoimien lentäjäntutkintoa edellyttävissä      viranhaltija on 40-vuotias. Palveluksessa olevat
19498: viroissa toimivilla upseereilla ja opistoupseereil-   voivat nykysäännösten mukaan saav'uttaa täy-
19499: la, joilla eroamisikä on poikkeuksellisen alhai-      den eläkkeen 50 vuoden eroamisikäänsä men-
19500: nen, on erikoissäännöksen nojalla oikeus tietyin      nessä. Tämä etuus toteutettiin vuoden 1982 voi-
19501: edellytyksin lukea eläkettä varten tällaisessa vi-    maan tulleella valtion eläkelain muutoksella.
19502: rassa palvelemansa aika puolitoistakertaisena.        Lainmuutosta säädettäessä pidettiin perusteltu-
19503: Tämä oikeus on peräisin jo ainakin 1940-luvul-        na, että muutos koskisi vain sellaisia ilma-aluk-
19504: ta.                                                   sen päälliköitä, jotka ovat olleet rajavartiolai-
19505:     Vastaavaa oikeutta ei ole ollut rajavartiolai-    toksen palveluksessa suurimman osan työssäolo-
19506: toksen ohjaajatehtävissä toimivilla upseereilla ja    ajastaan eli vähintään 20 vuotta.
19507: opistoupseereilla, joilla eroamisikä on korkeam-
19508: 
19509:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1993
19510: 
19511:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19512:                                           1993 vp -   KK 391                                             3
19513: 
19514: 
19515: 
19516: 
19517:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19518: 
19519:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gen antagna ändring av lagen om statens pen-
19520: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sioner som trädde i kraft vid ingången av 1993
19521: den 23 juni 1993 till vederbörande medlem av          och som gällde justering av rnilitärpensionssys-
19522: statsrådet översänt följande av riksdagsman           temet medförde någon ändring i detta förhållan-
19523: Paasio undertecknade spörsmål nr 391:                 de. Gränsbevakningsväsendets pensionsarbets-
19524:                                                       grupp, som tillsattes av inrikesrninisteriet den 14
19525:           Är Regeringen medveten om att flyga-        december 1992 och som har utrett frågor i
19526:        re som är anställda vid gränsbevaknings-       anslutning till pensioner och avgångsålder för
19527:        väsendet obefogat är i en sämre ställning      militärpersonalen, har inte heller föreslagit något
19528:        än flygare vid luftstridskraftema när det      sådant i sitt betänkande av den 31 maj 1993.
19529:        gäller pensionen, och                             Enligt fmansrninisteriets uppfattning baserar
19530:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sig skillnadema i fråga om pensionsrätten för
19531:        för att se till att detta missförhållande      flygpersonalen vid luftstridskraftema och flyg-
19532:        snabbt avhjälps?                               personalen vid gränsbevakningsväsendet i första
19533:                                                       hand på omständigheter som har att göra med
19534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         försvaret. Eventuellt har även flygfysiologiska
19535: anföra följande:                                      faktorer tili följd av skillnader i flyguppgifter och
19536:                                                       flygmateriel en viss relevans.
19537:    För den militära personalen såväl inom för-           Till gränsbevakningsväsendets flygpersonal
19538: svarsmakten som vid gränsbevakningsväsendet           hör, förutom officerare och institutofficerare,
19539: stadgas det om en skyldighet att avgå vid en          också luftfarkostsbefälhavare. Enligt gränsbe-
19540: ålder som är lägre än den allmänna avgångsål-         vakningsväsendet är det meningen att luftfar-
19541: dem. Avgångsåldem varierar beroende på per-           kostsbefålhavamas tjänster skall dras in i den
19542: songrupp. Den som uppnått avgångsåldem är             takt den naturliga avgången och det nuvarande
19543: berättigad till pension när anställningen upphör.     pensionssystemet medger. För närvarande är 7
19544:    Officerare och institutofficerare, vilkas tjäns-   av tjänstema som luftfarkostsbefälhavare besat-
19545: ter förutsätter flygarexamen från luftstridskraf-     ta. Den yngsta tjänsteinnehavaren är 40 år.
19546: tema och vilkas avgångsålder är exceptionellt         Enligt gällande stadganden kan de som är i tjänst
19547: låg, har med stöd av ett särskilt stadgande rätt      få full pension när de uppnått avgångsåldem 50
19548: att för en sådan tjänst under vissa förutsättning-    år. Denna förmån kom till genom en ändring av
19549: ar såsom pensionstid räkna sig till godo tjänstgö-    lagen om statens pensioner som trädde i kraft
19550: ringstiden en och en halv gång. Denna rättighet       1982. Vid tiden för lagändringen ansågs detvara
19551: har existerat åtminstone sedan 1940-talet.            motiverat att ändringen enbart skulle gälla såda-
19552:    Gränsbevakningsväsendets officerare och in-        na luftfarkostbefålhavare som största delen av
19553: stitutofficerare i pilotuppdrag, vilkas avgångsål-    sin tid i arbetslivet, minst 20 år, varit anställda
19554: der är högre än vid luftstridskraftema, har inte      vid gränsbevakningsväsendet.
19555: haft samma rättighet. Inte heller den av riksda-
19556:      Helsingfors den 23 juli 1993
19557: 
19558:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
19559:                                                1993 vp
19560: 
19561: Kirjallinen kysymys 392
19562: 
19563: 
19564: 
19565: 
19566:                                   Vistbacka: Välikylän ja Koukkulan välisen paikallistien peruskor-
19567:                                       jauksesta
19568: 
19569: 
19570:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19571: 
19572:    V äliky Iän-Miilurannan-Sydänmaanky-              ovat 20-30 miljoonaa markkaa. Tielle tulisi
19573: län-Koukkulan paikallistiejakso on savisora-         pikaisesti laatia peruskorjaussuunnitelmat, jotta
19574: päällysteinen, 5-6 metriä leveä ja kantavuudel-      korjaustoiminta voitaisiin käynnistää mahdolli-
19575: taan heikko. Tien pituus on n. 31 kilometriä.        simman nopeasti.
19576:    Liikennemäärä on ollut jatkuvassa kasvussa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19577: johtuen mm. Vapo Oy:n turvealueelta tapahtu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19578: van Haapaveden turvevoimalan polttoaineen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19579: kuljetuksesta. Vaikkakin kuljetukset tapahtuvat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19580: merkittäväitä osaltaan maan ollessa jäätyneenä,
19581: rasittaa se tien kuntoa olennaisesti. Liikenne-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19582: määrät ovat kasvaneet edellisestä laskennasta ja            Välikylän-Miilurannan-Sydänmaan-
19583: tämän takia tulisi järjestää uusi liikennelaskenta          kylän-Koukkulan         paikallistiejakson
19584: mahdollisimman nopeasti.                                    peruskorjaussuunnitelman laatimiseksi
19585:    Tien perusparannuksesta ei ole olemassa val-             ja peruskorjaustyön mahdollisimman pi-
19586: miita suunnitelmia, mutta arviot tien paranta-              kaiseksi aloittamiseksi?
19587:  miskustannuksista öljysorapäällysteiseksi tieksi
19588: 
19589:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19590: 
19591:                                           Raimo Vistbacka
19592: 
19593: 
19594: 
19595: 
19596:  2300321
19597: 2                                       1993 vp -   KK 392
19598: 
19599: 
19600: 
19601: 
19602:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19603: 
19604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kakettiperän-Miilurannan paikallistien 18443
19605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja Sydänmaan paikallistien 18447 tieosista. Lii-
19606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kennemäärä vuonna 1992 paikallistiellä 18439
19607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          oli 150-250 autoalvrk ja paikallisteiden 18443
19608: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ja 18447 tieosilla ne olivat 40-200 autoalvrk.
19609: sen n:o 392:                                           Vapo Oy:llä on alueella useita turvealueita.
19610:                                                     Turpeen kuljetukset tapahtuvat talviaikaan
19611:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       maan ollessa jäätyneenä. Teiden kantavuus on
19612:        Välikylän-Miilurannan-Sydänmaan-             heikko ja teille joudutaan asettamaan vuosittain
19613:        kylän-Koukkulan         paikallistiejakson   kelirikkorajoitukset.
19614:        peruskorjaussuunnitelman laatiiDiseksi          Käytettävissä olevat tiemäärärahat huo-
19615:        ja peruskorjaustyön mahdollisimman pi-       mioon ottaen tielaitoksella ei ole ollut mahdolli-
19616:        kaiseksi aloittamiseksi?                     suuksia alueen tiestön peruskorjaukseen, eikä
19617:                                                     kysymyksen tarkoittama tiejakso sisälly lähiajan
19618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suunnittelu- eikä toteuttamisohjelmiin. Alueen
19619: vasti seuraavaa:                                    tiestön vähäiset liikennemäärät eivät myöskään
19620:                                                     edellytä teiden päällystämistä. Teiden liikennöi-
19621:   Väliky län-Miilurannan-Sydänmaanky-               tävyys varmistetaan normaalein kunnossapito-
19622: län-Koukkulan paikallistiejakso muodostuu           toimin.
19623: Kärsämäenjokivarren paikallistiestä 18439 sekä
19624:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
19625:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
19626:                                         1993 vp -   KK 392                                            3
19627: 
19628: 
19629: 
19630: 
19631:                                     Tili Rfksdagens Herr Talman
19632: 
19633:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         luranta och 18447 i Sydänmaa. Traflkmängden
19634: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande .      år 1992 på lokalvägen 18439 var 150-250 bilar
19635: medlem av statsrådet översänt f6ljande av riks-     per dygn och på lokalvägsträckoma 18443 och
19636: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade               18447 40-200 bilar per dygn.
19637: spörsmål nr 392:                                       Vapo Oy har flera torvmarker på området.
19638:                                                     Torvtransportema äger rum på vintem då jor-
19639:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      den är frusen. Vägamas bärighet är dålig och
19640:        ta för att utarbeta en grundreparations-     man måste årligen bestämma om menföresbe-
19641:        plan för lokalvägsträckan Välikylä-          gränsningar på dem.
19642:        Miiluranta-Sydänmaankylä-Kouk-                  Med beaktande av de tillgängliga väganslagen
19643:        kula och för att påbölja grundreparatio-     har vägverket inte haft möjligheter att grundre-
19644:        nen så fort som möjligt?                     parera vägnätet på området och den i frågan
19645:                                                     nämnda vägsträckan ingår inte i programmen
19646:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för varken planering eller förverkligande av
19647: anföra foljande:                                    vägarbeten inom den närmaste framtiden. De
19648:                                                     ringa trafikmängdema på områdets vägnät ford-
19649:   Lokalvägsträckan Välikylä-Miiluranta-             rar inte heller beläggning av vägar. Vägamas_
19650: Sydänmaankylä-Koukkula består av lokalvä-           framkomlighet tryggas med normala- väghåll-
19651: gen 18439 på åstranden i Kärsämäki samt lokal-      ningsåtgärder.
19652: vägsträckoma 18443 från Kakettiperä tili Mii-
19653: 
19654:      Helsingfors den 27 juli 1993
19655: 
19656:                                                                     Traflkminister Ole Norrback
19657: 
19658: 
19659: 
19660: 
19661:                                                                                                   /
19662:                                                 1993 vp
19663: 
19664: Kirjallinen kysymys 393
19665: 
19666: 
19667: 
19668: 
19669:                                    Vistbacka: Linja-autopysäkkien sijoittamisesta Kärsämäen ohikul-
19670:                                        kutielle
19671: 
19672: 
19673:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19674: 
19675:    Kärsämäen taajaman kohdalle vt 4:ään ollaan        hyödyttömiä kustannuksia ja hukkainvestointe-
19676: rakentamassa ohikulkutietä, jonka yhteydessä          ja. Näin ollen suunnitelmia tulisi muuttaa siten,
19677: myös tiellä sijaitsevien linja-autopysäkkien paik-    että pysäkit säilyisivät suurin piirtein nykyisillä
19678: koja ollaan muuttamassa. Tarkoitus on, että           paikoillaan, jolloin ne palvelisivat entiseen ta-
19679: suunnitelman mukaan pysäkit sijoitettaisiin ohi-      paan asukkaita. Tällöin myös kaikki alueen
19680: tustien pätkälle sellaiseen paikkaan, josta Kärsä-    kautta liikennöitävät linja-autovuorot käyttäisi-
19681: mäen taajaman kautta ajavat linja-autovuorot          vät tulevia pysäkkejä.
19682: eivät ollenkaan kulkisi. Näin ollen merkittävä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
19683: osa linja-autovuoroista ei ollenkaan tulisi käyt-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19684: tämään nyt suunniteltuja pysäkkejä ja näin ollen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19685: ne eivät lainkaan palvelisi Kärsämäen taajama-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19686: alueen asukkaita.
19687:    Tällä hetkellä linja-autopysäkit sijaitsevat si-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19688: ten, että pysäkki on selvästi ennen keskustaan               Kärsämäen ohikulkutielle suunniteltujen
19689: menevää liittymää ja näin ollen ne palvelevat                linja-autopysäkkien    sijoituspaikkojen
19690: paikallisia asukkaita moitteettomasti. Mikäli                muuttamiseksi asukkaita ja kauttaliiken-
19691: tehdyt suunnitelmat toteutetaan muuttamatto-                 nöiviä linja-autovuoroja paremmin pal-
19692: mina, koituu siitä käytännössä yhteiskunnalle                veleviksi?
19693:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19694: 
19695:                                            Raimo Vistbacka
19696: 
19697: 
19698: 
19699: 
19700: 230032J
19701: 2                                     1993 vp -   KK 393
19702: 
19703: 
19704: 
19705: 
19706:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19707: 
19708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tielaitoksen toimesta on laadittu suunnitelma
19709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     valtatie 4:n parantamiseksi Kärsämäen kirkon-
19710: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   kylän kohdalla ns. ohikulkutienä.
19711: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            Ohikulkutien suunnitelmaan sisältyvät tarvit-
19712: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     tavat linja-autopysäkit. Lisäksi suunnitelmaan
19713: sen n:o 393:                                      sisältyy linja-autopysäkkien rakentaminen ohi-
19714:                                                   kulkutieltä Kärsämäen keskustaan menevän liit-
19715:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     tymän alueelle. Edellä mainitut linja-autopysäkit
19716:        Kärsämäen ohikulkutielle suunniteltujen    palvelevat sekä ohikulkuliikennettä että Kärsä-
19717:        linja-autopysäkkien    sijoituspaikkojen   mäen taajaman kautta kulkevia vuoroja.
19718:        muuttamiseksi asukkaita ja kauttaliiken-       Suunnitelmaan sisältyy yhden linja-autopy-
19719:        nöiviä linja-autovuoroja paremmin pal-     säkin siirtäminen siten, että yhden talouden
19720:        veleviksi?                                 liittymän viereinen pysäkkipari joudutaan lii-
19721:                                                   kenneturvallisuussyistä siirtämään noin 300 met-
19722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      riä pohjoiseen. Kyseistä matkaa ei voida pitää
19723: vasti seuraavaa:                                  kohtuuttomana.
19724: 
19725:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
19726: 
19727:                                                                Liikenneministeri Ole Norrback
19728:                                         1993 vp -   KK 393                                           3
19729: 
19730: 
19731: 
19732: 
19733:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19734: 
19735:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            På vägverkets initiativ har en pian för förbätt-
19736: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        randet av huvudväg 4 vid Kärsämäki kyrkby
19737: med1em av stafsrådet översänt fö1jande av riks-     som en s.k. omfartsväg utarbetats.
19738: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  I planen för omfartsvägen ingår behövliga
19739: spörsmål nr 393:                                    busshållplatser. Dessutom ingår i planen byg-
19740:                                                     gandet av busshållplatser vid den korsning från
19741:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      viiken en väg leder från omfartsvägen tili Kärsä-
19742:        ta för att ändra på de planerade busshåll-   mäki centrum. De ovan nämnda busshållplatser-
19743:        platsernas läge på omfartsvägen i Kärsä-     na kan användas av både förbipasserande trafik
19744:        mäki så att de bättre skulle motsvara        och turer som går via Kärsämäki tätort.
19745:        invånarnas och de på orten trafikerade          I planen ingår flyttandet av en busshållplats så
19746:        bussarnas behov?                             att ett hållplatspar som är beläget nära anslut-
19747:                                                     ningen tili ett hushåll av trafiksäkerhetsskäl
19748:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       måste flyttas cirka 300 meter norrut. Den nämn-
19749: anföra följande:                                    da sträckan kan inte anses vara oskäligt lång.
19750: 
19751:      Helsingfors den 27 juli 1993
19752: 
19753:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
19754:                                               1993 vp
19755: 
19756: Kirjallinen kysymys 394
19757: 
19758: 
19759: 
19760: 
19761:                                   Vistbacka: Kalaportaiden rakentamisesta Pyhäjoen Venetpalon ja
19762:                                       Haapakosken voimalaitoksiin
19763: 
19764: 
19765:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19766: 
19767:    Tällä hetkellä Pyhäjoessa olevien Venetpalon     ta. Nämä uudet rakennelmat mahdollistaisivat
19768: (Kärsämäki) ja Haapakosken (Haapavesi) voi-         nykyisin estyneen lohien luonnonmukaisen li-
19769: malaitosten ohitse on lohien kulkeminen lähes       sääntymisen ja tätä kautta poistaisivat virkistys-
19770: mahdotonta. Tämäjohtuu siitä, etteivät nykyiset     kalastukselle muodostuneen suuren haitan.
19771: rakennelmat ole toimivia ja sen seurauksena            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19772: luonnonmukainen lohikanta joessa on hävinnyt.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19773: Tämä heikentää merkittävästi joen virkistys- ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19774: mahdollista ammattikalastuskäyttöä ja alentaa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19775: sen ympäristön asukkailleen tarjoamaa hyöty-
19776: käyttömahdollisuutta.                                         Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19777:    Tilanteen korjaamiseksi tulisi Venetpalon ja            luqnnonmukaisten koskien ja kalapor-
19778: Haapakosken voimalaitosten yhteyteen raken-                taitten rakentamiseksi Pyhäjoessa ole-
19779: taa kalaportaat ja luonnonmukaiset kosket.                 vien Kärsämäen Venetpalon ja Haapa-
19780: Tämä ei vaatisi suuria investointeja, mutta sillä          veden Haapakosken voimalaitosten yh-
19781: olisi suuri myönteinen vaikutus Pyhäjoen tule-             teyteen luonnonmukaisen lohikannan
19782: vaisuuteen niin väestön kuinjoen itsensä kannal-           palauttamiseksi Pyhäjokeen?
19783: 
19784:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19785: 
19786:                                          Raimo Vistbacka
19787: 
19788: 
19789: 
19790: 
19791:  2300321
19792: 2                                       1993 vp- KK 394
19793: 
19794: 
19795: 
19796: 
19797:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19798: 
19799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nisteriö antoi vuonna 1988 vesi- ja ympäristöhal-
19800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       litukselle toimeksiannon aloittaa näiden kunnos-
19801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tustoimien suunnittelu Pyhäjoen alajuoksulla.
19802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-          Tällä alueella olevien vaelluskalojen nousuestei-
19803: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         den kohdalle tulevien kalateiden Hourunkoskija
19804: n:o 394:                                            Pyhäkoski suunnitelmat ovat valmiit. Pyhäkos-
19805:                                                     ken kalatien rakentamiselle on saatu ja Hourun-
19806:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       koskelle haettu vesioikeuden lupaa. Paikoin on
19807:        luonnonmukaisten koskien ja kalapor-         myös kunnostettu koskialueita.
19808:        taitten rakentamiseksi Pyhäjoessa ole-           Ylempänä Pyhäjoessa sijaitsevien Haapakos-
19809:        vien Kärsämäen Venetpalon ja Haapa-          ken ja Venetpalon kalateiden toteuttamisedelly-
19810:        veden Haapakosken voimalaitosten yh-         tykset perustuvat alajuoksun kunnostuksen on-
19811:        teyteen luonnonmukaisen lohikannan           nistumiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on
19812:        palauttamiseksi Pyhäjokeen?                  kuitenkin jo vuonna 1991 antanut vesi- ja ympä-
19813:                                                     ristöhallitukselle toimeksiannon Haapakosken
19814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kalatien alustavasta yleissuunnittelusta. Kirjalli-
19815: vasti seuraavaa:                                    sessa kysymyksessä 394 mainitun Pyhäjoen kes-
19816:                                                     kijuoksun kalataloudellinen kunnostus ja ennen
19817:    Pyhäjoen kalataloudellinen kunnostus, jonka      kaikkea kalateiden rakentamishankkeiden to-
19818: tarkoituksena on parantaa ensisijaisesti vaellus-   teuttaminen edellyttävät, että vaelluskalojen
19819: kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia        nousu näille alueille toteutuu riittävässä laajuu-
19820: joessa, on meneillään. Maa- ja metsätalousrni-      dessa.
19821: 
19822:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
19823: 
19824:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
19825:                                           1993 vp -   KK 394                                           3
19826: 
19827: 
19828: 
19829: 
19830:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19831: 
19832:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringen av dessa iståndsättningsåtgärder för Py-
19833: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          häjoki älvs nedre lopp. Inom detta område är de
19834: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       s.k. Hourunkoski- och Pyhäkoskiplanema för
19835: dagsman Vistbacka undertecknade spörsmål nr           kommande fiskvägar vid nuvarande hinder för
19836: 394:                                                  vandringsfiskens stigning klara. För byggande
19837:                                                       av Pyhäkoski fiskväg har tillstånd redan erhållits
19838:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        av vattendomstolen och för Hourunkoskis del
19839:        ta för att det i ans1utning till kraftverken   har ansökan om tillstånd inlämnats. Lokalt har
19840:        Venetpalo i Kärsämäki kommun och               även en del forsområden iståndsatts.
19841:        Haapakoski i Haapavesi kommun, var-               Förutsättningama för att kunna förverkliga
19842:        dera belägna i Pyhäjoki älv, skulle byggas     fiskvägar vid de högre upp i Pyhäjoki älv beläg-
19843:        naturenliga forsar och fisktrappor så att      na Haapakoski och Venetpalo beror på hur
19844:        ifrågavarande älv skulle återfå sitt natur-    iståndsättningen av det nedre loppet lyckas.
19845:        liga laxbestånd?                               Jord- och skogsbruksministeriet har i alla fall
19846:                                                       redan år 1991 gett vatten- och miljöstyrelsen i
19847:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         uppdrag att utarbeta en preliminär översiktsplan
19848: anföra följande:                                      för Haapakoski fiskväg. Den i det skriftliga
19849:                                                       spörsmålet 394 nämnda fiskeriekgnomiska
19850:    En fiskeriekonomisk iståndsättning av Pyhä-        iståndsättningen och framförallt byggandet av
19851: joki älv är under arbete. Avsikten med åtgärden       fiskvägar i det mellersta loppet av Pyhäjoki älv
19852: är att i första hand förbättra vandringsfiskamas      förutsätter att vandringsfisken även i praktiken
19853: möjligheter att röra sig och föröka sig i älven. År   stigeri tillräcklig omfattning upp till dessa områ-
19854: 1988 gav jord- och skogsbruksministeriet vatten-      den.
19855: och miljöstyrelsen i uppdrag att inleda plane-
19856:      Helsingfors den 27 juli 1993
19857: 
19858:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
19859:                                                 1993 vp
19860: 
19861: Kirjallinen kysymys 395
19862: 
19863: 
19864: 
19865: 
19866:                                    Lehtosaari: Rantojensuojeluohjelman vaikutuksesta elinkeinoelä-
19867:                                       män kehittymiseen
19868: 
19869: 
19870:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19871: 
19872:     Kangaslammin kunta on tehnyt osayleiskaa-            Valtioneuvoston periaatepäätös rantojensuo-
19873: van, joka alueellisesti käsittää Viljolahden kylän.   jeluohjelmaksi annettiin joulukuussa 1990.
19874: Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan               Näyttää siltä, että periaatteellisella tasolla alu-
19875: 6.6.1991. Kaavoitetulle alueelle sijoittuu Musta-     eellisesti rajattu rantojensuojeluohjelma estää
19876: niemen matkailukeskus. Matkailukeskus on              elinkeinoelämän luontaisen kehittymisen. Ran-
19877: suunniteltu kunnan omistamalle 110 ha:n metsä-        tojensuojeluohjelma pitäisi purkaa ja tehdä uusi
19878: tilalle. Kangaslammin kunta on vuokrannut             suojeluohjelma, jossa rajaukset on tehty ekologi-
19879: Mustaniemen alueen yrittäjälle. Toteutuessaan         sesti ja kansantaloudellisesti tarkoituksenmukai-
19880: matkailukeskus työllistää 25-30 henkeä.               sella tavalla.
19881:     Mikkelin läänin liiton liittovaltuusto hyväksyi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19882: 2.6.1992 yksimielisesti aluevarauksen matkailu~       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19883: keskuksen rakentamista varten. Varkauden seu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19884: dun seutukaava on vahvistettavana ympäristö-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19885: ministeriössä. Osayleiskaavan, seutukaavan ja
19886: hankesuunnitelman pohjalta yrittäjä on hakenut                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19887: alueellisen poikkeusluvan. Mikkelin lääninhalli-             ryhtyä, että rantojensuojeluohjelma ei
19888: tus ei myöntänyt alueellista poikkeuslupaa, vaik-            estäisi elinkeinoelämän luontaista kehit-
19889: ka luvan myöntämiselle ei ole laillisuusesteitä.             tymistä?
19890: 
19891:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
19892: 
19893:                                           Markku Lehtosaari
19894: 
19895: 
19896: 
19897: 
19898: 230032J
19899: 2                                       1993 vp -   KK 395
19900: 
19901: 
19902: 
19903: 
19904:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19905: 
19906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      min kunnan omistamalle metsätilalle laadittu
19907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osayleiskaava on valitusten johdosta kumottu
19908: olette 23 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-      Mikkelin lääninhallituksessa 9.3.1992 tehdyllä
19909: jeenne n:o 1146 ohella toimittanut valtioneuvos-    päätöksellä. Hanketta koskeva alueellinen poik-
19910: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Leh-    keuslupa on hylätty laillisuusperusteilla, toisin
19911: tosaaren kirjallisen kysymyksen n:o 395, jossa      kuin kysymyksessä esitetään. Poikkeusluparat-
19912: tiedustellaan:                                      kaisusta tehty valitus on ratkaistavana ympäris-
19913:                                                     töministeriössä, samoin kuin kysymyksessä mai-
19914:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nittu Varkauden seudun seutukaava. Mustanie-
19915:        ryhtyä, että rantojensuojeluohjelma ei       men matkailukeskusta koskeva merkintä lisät-
19916:        estäisi elinkeinoelämän luontaista kehit-    tiin seutukaavaan Mikkelin läänin liiton kysei-
19917:        tymistä?                                     sen kaavan hyväksymistä käsitelleessä liittoval-
19918:                                                     tuuston kokouksessa 2.6.1992 tehdyllä päätök-
19919:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sellä.
19920: taen seuraavaa:                                         Kangaslammin kunnan omistamia maita ai-
19921:                                                     noastaan kattavan ns. ensimmäisen asteen yleis-
19922:    Valtakunnallisia luonnonsuojelutavoitteita       kaavan kumoamista on perusteltu aiheellisesti
19923: maamme rannoilla edistetään tällä hetkellä pää-     laaja-alaisemman suunnittelun puutteena Jou-
19924: asiassa       toteuttamalla     valtioneuvoston     tenveden erityisen herkässä luonnonympäristös-
19925: 20.12.1990 hyväksymää rantojensuojeluohjel-         sä. Ympäristöministeriö onkin myöntänyt Kan-
19926: maa. Rantojensuojeluohjelman alueellisesti          gaslammin kunnalle vuosina 1992 ja 1993 avus-
19927: määritellyt 127 kohdetta kattavat noin viisi pro-   tusta yleiskaavan laadintaan Joutenveden alueel-
19928: senttia maamme rannoista. Lisäksi erikseen teh-     le. Myös muut kuin kunnan omat maat kattaval-
19929: tävien selvitysten mukaan varaudutaan perusta-      la yleiskaavalla voidaan yhteensovittaa alueen
19930: maan luonnonsuojelualueet merikotkan ja sai-        ainutlaatuisesta luonnonympäristöstä johtuvat
19931: maanhylkeen käytössä oleville pesimäpaikoille.      suojelutarpeet ja rantarakentaminen. Joutenve-
19932: Saimaannorpan suojelutarpeen kannalta ovat          den rantojensuojelukohde tulee toteutuessåan
19933: keskeisiä Linnasaaren ja Koloveden kansallis-       muodostamaan kestävän perustan myös alueen
19934: puistot sekä rantojensuojeluohjelman alue-          matkailuinvestoinneille.
19935: varaukset.                                              Yleisesti voidaan todeta rantojensuojeluohjel-
19936:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu Kan-        man edistävän maamme matkailuelinkeinon ke-
19937: gaslammin kunnan omistaman Mustaniemen              hittymistä turvaamalla kansainvälisesti ainutlaa-
19938: alueen matkailukeskusta koskevaan kaavoitus-        tuisen meri- ja järviluontomme säilymisen edes
19939: ja poikkeuslupakäsittelyyn. Valtioneuvoston         vähäiseltä osin rakentamattomana myös tulevai-
19940: 20.12.1990 tekemässä päätöksessä rantojensuo-       suudessa. Koskematon luonto on nyt ja myös
19941: jeluohjelmasta rajattiin Joutenveden aluerajaus-    tulevaisuudessa suomalaisten matkailukohteiden
19942: ta Kangaslammen kunnan lausunnon perusteel-         keskeinen vetovoimatekijä. Matkailuinvestoin-
19943: la siten, että pääosa Mustaniemen manneralu-        tien tueksi tarvitaan lisäksi elinkeinoa itseään
19944: eesta jäi rantojensuojeluohjelman ulkopuolelle.     koskevaa hyvää ja seikkaperäistä suunnittelua,
19945: Täydennyksenä kysymyksessä esitettyihin tietoi-     jotta virheinvestoinneilta voidaan välttyä ja tu-
19946: hin voidaan todeta, että mainitulle Kangaslam-      kea elinkeinoelämän luontaista kehittymistä.
19947: 
19948:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1993
19949: 
19950:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
19951:                                         1993 vp -   KK 395                                           3
19952: 
19953: 
19954: 
19955: 
19956:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
19957: 
19958:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kommun på grund av besvär har upphävts
19959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr      genom ett beslut av 1änsstyrelsen i S:t Michels
19960: 1146 av den 23 juni 1993 till vederbörande          Iän 9.3.1992. Det regionala undantagslovet för
19961: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     projektet har upphävts av laglighetsskäl, inte så
19962: dagsman Lehtosaari undertecknade spörsmål nr        som sägs i spörsmålet. Besvär över beslutet om
19963: 395:                                                undantagslovet är anhängiga vid miljöministe-
19964:                                                     riet, likaså regionplanen för S:t Miche1trakten,
19965:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      som också nämns i spörsmålet. En anteckning
19966:        ta för att strandskyddsprogrammet inte       om Mustaniemi turistcentral fogades till region-
19967:        skall hindra närings1ivets naturliga ut-     planen genom ett beslut 2.6.1992 i fullmäktige
19968:        veckling?                                    för regionplaneförbundet för S:t Michels Iän,
19969:                                                     som behandlade godkännandet av planen.
19970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Att den så kallade första etappens general-
19971: anföra följande:                                    pian, som enbart täcker områden som ägs av
19972:                                                     Kangaslampi kommun, upphävdes har med fog
19973:    De riksomfattande målen för naturvården          motiverats med bristen på mer täckande plane-
19974: främjas i detta nu huvudsakligen genom att det      ring av omgivningen kring Joutenvesi, som är
19975: av statsrådet 20.12.1990 godkända strand-           särskilt känslig. Miljöministeriet har åren 1992
19976: skyddsprogrammet omsätts i praktiken. De 127        och 1993 beviljat Kangaslampi kommun under-
19977: regionalt avgränsade områden som ingår i            stöd för uppgörande av en generalpian för Jou-
19978: strandskyddsprogrammet täcker ca fem procent        tenvesiområdet. En generalpian som också täck-
19979: av våra stränder. Dessutom har vi beredskap att     er andra områden än dem som kommunen äger
19980: på basis av separata undersökningar inrätta         gör det möjligt att sammanjämka de skyddsbe-
19981: naturskyddsområden på havsömens och saimen-         hov som föranleds av den unika naturen med
19982: vikarens ibrukvarande bop1atser. Med tanke på       strandbyggande. Då Joutenvesi strandskydds-
19983: behovet att skydda saimenvikaren är Linnasaari      område inrättas kommer det att erbjuda en
19984: och Kolovesi nationalparker av central betyde1-     hållbar grund också för investeringar i turism i
19985: se, likaså de områden som reserverats för strand-   området.
19986: skyddsändamål.                                          Över 1ag kan det konstateras att strand-
19987:    Motiveringen till spörsmålet tar upp hand-       skyddsprogrammet främjar utvecklingen av tu-
19988: läggningen av planläggningen och undantagslo-       rismnäringen i landet genom att det säkerställer
19989: vet för en turistcentral i Mustaniemiområdet,       att vår intemationellt sett unika havs- och insjö-
19990: som ägs av Kangaslampi kommun. 1 statsrådets        natur åtminstone i någon utsträckning bevaras
19991: beslut om strandskyddsprogrammet 20.12.1990         obebyggd också i framtiden. Orörd natur har
19992: avgjordes gränsdragningen för Joutenvesi på         redan nu och också framgent central dragnings-
19993: basis av Kangaslampi kommuns utlåtande så,          kraft bland de resemål som turistema söker sig
19994: att huvuddelen av Mustaniemi fastland står          tili i Finland. Som stöd för investeringar i turism
19995: utanför strandskyddsprogrammet. De uppgifter        behövs också god och detaljerad planering av
19996:  som kommer fram i spörsmålet vill jag komplet-     näringen som sådan för att det skall vara möjligt
19997: tera med upp1ysningen att delgeneralplanen för      att undvika felinvesteringar och att stödja den
19998: den skogslägenhet som ägs av Kangaslampi            naturliga utvecklingen av näringslivet.
19999: 
20000:      Helsingfors den 16 juli 1993
20001: 
20002:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
20003:                                                  1993 vp
20004: 
20005: Kirjallinen kysymys 396
20006: 
20007:                                     S-L. Anttila ym.: Kasvinjalostuksen uudelleenjärjestämisestä
20008: 
20009: 
20010:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20011: 
20012:     Valtion viljavarasto suunnittelee toimintojaan     ta esimerkiksi viljan hintaan sisältyvällä 2-4
20013: uudelta pohjalta. Eräänä mallina on ollut ns.          pennin maksulla ja näin turvata sen toiminta.
20014: viljatalon rakentaminen Suomeen.                          Asiaa valmistelemaan on asetettu selvitys-
20015:     Valtion viljavarasto on omalla toiminnallaan       mies, jonka tehtävänä on valmistella asiasta
20016: tullut mukaan myös viljan vähittäiskauppaan ja         esitys maa- ja metsätalousministeriön 3.12.1992
20017: sitä kautta pyrkinyt hakemaan lisää volyymiä           asettaman työryhmän tulosten pohjalta. Omasta
20018: omalle toiminnalleen. Tämä suoraosto on ollut          mielestämme selvitysmiehen tulisi työssään ottaa
20019: vain hämmentämässä viljakauppaa.                       huomioon myös mm. se perusratkaisu, jonka
20020:     Valtion viljavarastolle pitäisi mahdollisessa      maa- ja metsätalousvaliokunta yksimielisesti teki
20021: EY-jäsenyydessä jäädä ensisijaisesti viljan var-       siemenkauppalain osalta.
20022: muusvarastointiin, viljan tuontiin ja interventio-        Koska Suomen siemenmarkkinat ovat niin
20023: varastojärjestelmän ylläpitoon liittyvät tehtävät.     pienet, joutuu valtio tulevaisuudessakin vastaa-
20024: Sen sijaan on voimavarojen tuhlausta rakentaa          maan suurelta osin kasvinjalostuksen edellytyk-
20025: Suomeen valtiojohtoista viljataloa, johon kau-         sistä. Tämä näkökohta tulisi ottaa vakavasti
20026: pan keskusliikkeet tulisivat mukaan. Tässä ta-         huomioon selvitettäessä kasvinjalostuksen tule-
20027: loudellisessa tilanteessa on pakko säästää ja siksi    vaisuutta.
20028: vähentää julkisen sektorin toimintoja. Silloin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20029: myös viljavaraston tulevaa toimintaa on tarkas-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20030: teltava todellisten tarpeiden lähtökohdasta. Vil-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20031: jan kulun tuottajalta suoraan jalostukseen on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20032: oltava tavoite.
20033:     Samaan aikaan valmistellaan Suomen kasvin-                   Aikooko Hallitus kasvinjalostuksen
20034: jalostuksen ja -tutkimuksen järjestämistä mah-                uudelleenjärjestelyjä valmistellessaan ot-
20035: dollista EY-jäsenyyttäkin ajatellen. Kasvinjalos-             taa erityisesti huomioon Suomen siemen-
20036: tuksen jå -tutkimuksen uudelleenjärjestämisessä               markkinoiden pienuuden sekä kasvinja-
20037: on otettu yhdeksi lähtökohdaksi ns. liikelaitos-              lostuksen ja -tutkimuksen tärkeyden
20038: toimintaperiaate. Kuitenkin Suomen siemen-                    Suomen mahdollista EY-jäsenyyttäkin
20039: markkinat ovat niin pienet ja kapeat, että sie-               ajatellen, sekä
20040: menkauppaa käymällä ei kasvinjalostus ja                         aikooko Hallitus valmistelussa selvit-
20041: -tutkimus tule rahoitustaan ansaitsemaan. Päin-               tää mahdollisuudet rahoittaa kasvinja-
20042: vastoin tulisi vakavasti harkita kasvinjalostuk-              lostustoimintaa esimerkiksi viljaan sisäl-
20043:  sen ja -tutkimuksen pitämistä tiukasti valtion               tyvällä muutaman pennin kasvinjalostus-
20044:  toimintana siitä yksinkertaisesta syystä, että kas-          maksulla, ja mikäli ei,
20045: vinjalostus-ja tutkimustoiminta luo suomalaisen                  miltä pohjalta Hallitus aikoo valmis-
20046:  kasvinviljelyn perustan, mikä taas on perusta                tella kasvinjalostuksen uudelleenjärjeste-
20047:  kotieläintuotannolle. Suomen mahdollista EY-                 lyt, sekä
20048: jäsenyyttä ajatellen kasvinjalostuksen ja -tutki-                miltä pohjalta Hallitus valmistelee
20049:  muksen merkitys entisestään korostuu, koska                  Valtion viljavaraston toiminnan todellis-
20050:  sitä kautta tulee saada kestäviä ja satoisia lajik-          ten tarpeiden mukaisesti tavoitteena teh-
20051:  keita nimenomaan Suomen olosuhteisiin. Tässä                 dä viljavarastosta varmuusvarastoinnista
20052:  mielessä tulisikin vakavasti selvittää mahdolli-             ja viljan tuonnista vastaava organisaatio?
20053:  suutta rahoittaa kasvinjalostus-ja tutkimustoin-
20054: 
20055:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
20056: 
20057:           Sirkka-Liisa Anttila             Markku Vuorensola             Jukka Vihriälä
20058:           Aapo Saari                       Raili Puhakka                 Maija-Liisa Lindqvist
20059:           Olavi Ala-Nissilä                Maija Perho-Santala           Esko Jokiniemi
20060:                                           ·Juha Korkeaoja
20061: 230032J
20062: 2                                       1993 vp -   KK 396
20063: 
20064: 
20065: 
20066: 
20067:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20068: 
20069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      peista, kasvinjalostuksen tavoiteohjelma ja kan-
20070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sainvälinen arvio nykyisestä kasvinjalostuksen
20071: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     strategisesta tutkimuksesta.
20072: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sirkka-            Kotimaisen kasvinjalostuksen järjestelyssä
20073: Liisa Anttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen        joudutaan ottamaan erityisesti huomioon, että
20074: kysymyksen n:o 396:                                 kasvinjalostuksen ja biotekniikan kehitysmah-
20075:                                                     dollisuuksiin liittyvät intressit ovat johtaneet
20076:           Aikooko Hallitus kasvinjalostuksen        lisääntyvään kilpailuun siemen- ja lajikemarkki-
20077:        uudelleenjärjestelyjä valmistellessaan ot-   noista. Tämä kilpailu koskee myös Suomen
20078:        taa erityisesti huomioon Suomen siemen-      siemenmarkkinoita, vaikka ne täällä ovatkin
20079:        markkinoiden pienuuden sekä kasvinja-        suhteellisen pienet. Tästä syystä kasvinjalostuk-
20080:        lostuksen ja -tutkimuksen tärkeyden          sen järjestelyissä on tavoitteeksi asetettava sellai-
20081:        Suomen mahdollista EY-jäsenyyttäkin          nen kasvinjalostuksen organisaatio, joka pystyy
20082:        ajatellen, sekä                              paitsi jalostamaan hyviä lajikkeita myös markki-
20083:           aikooko Hallitus valmistelussa selvit-    noimaan niitä.
20084:        tää mahdollisuudet rahoittaa kasvinja-           Kysymyksessä korostetaan kasvinjalostustut-
20085:        lostustoimintaa esimerkiksi viljaa~ sisäl-   kimuksen tärkeyttä. Tämä tutkimus on epäile-
20086:        tyvällä muutaman pennin kasvinjalostus-      mättä tarpeen ja tärkeätä. Sitä ja siihen läheisesti
20087:        maksulla, ja mikäli ei,                      liittyvää tutkimusta suoritetaan Suomessa useis-
20088:           miltä pohjalta Hallitus aikoo valmis-     sa laitoksissa ja varsinkin muualla maailmassa
20089:        tella kasvinjalostuksen uudelleenjärjeste-   valtavasti suuremmilla resursseilla kuin täällä.
20090:        lyt, sekä                                    Maataloushallinnon vastuulla olevan jalostus-
20091:           miltä pohjalta Hallitus valmistelee       tutkimuksen tulee olla alistettu käytännön jalos-
20092:        Valtion viljavaraston toiminnan todellis-    tustyölle.
20093:        ten tarpeiden mukaisesti tavoitteena teh-        Kysymyksessä huomautetaan aivan oikein,
20094:        dä viljavarastosta varmuusvarastoinnista     että siemenmarkkinat ovat Suomessa pienet.
20095:        ja viljan tuonnista vastaava organisaatio?   Tämä joudutaan luonnollisesti ottamaan huo-
20096:                                                     mioon jalostustoimintaa järjestettäessä. Suomen
20097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        markkinoilta saatavissa olevalla rahoituksella ei
20098: vasti seuraavaa: ·                                  näillä näkymin varsinaista kasvinjalostusta, saa-
20099:                                                     ti tutkimusta, voida maassamme kovin laajassa
20100:     Kasvinjalostuksen uudelleenjärjestely maas-     mitassa ylläpitää.
20101: samme on tullut tarpeelliseksi sen jälkeen, kun         Kasvinjalostustoimintaa hallitus ei ole aiko-
20102: kahdesta maassamme toimineista kotimaisista         nut esittää rahoitettavaksi kysymyksessä tarkoi-
20103: kasvinjalostuslaitoksista toinen, yksityinen lai-   tetulla tavalla: "esimerkiksi viljan hintaan sisäl-
20104: tos, joutui viime vuonna lopettamaan toimintan-     tyvällä muutaman pennin kasvinjalostusmaksul-
20105: sa. Kotimaista kasvinjalostusta on pidettävä tar-   la". Uusia kasvilajikkeita eivät hyödynnä vain
20106: peellisena. Sen tarpeellisuus ja merkitys liittyy   kauppaan tulevaa viljaa myyvät viljanviljelijät,
20107: siemenhuollon, kasvintuotannon ja siten koko        vaan koko maatalous, mukaan luettuna koti-
20108: maatalouden harjoittamisen edellytysten turvaa-     eläintuotanto, puutarhatuotanto ja myös kau-
20109: miseen. Hallitus toteaa tyydytyksellä, että kysy-   punkien pihapuutarhurit.
20110: myksen esittäjät kantavat huolta kasvinjalostuk-        Kysymyksessä ehdotetusta rahoitustavasta
20111: sen järjestämisestä maassamme.                      sopiminen, niin helppoa ja yksinkertaista kuin
20112:     Hallitus on viime vuosina kiinnittänyt taval-   sen toteuttaminen ehkä olisikin, edellyttäisi kai-
20113: lista enemmän huomiota kasvinjalostustoimin-        keti keskustelua maatalouden ja muidenkin elin-
20114: nan kehittämisen tarpeisiin. Maa- ja metsäta-       keinojen kehittämis- ja tutkimustoiminnan ra-
20115: lousministeriön toimesta on viime vuosina tee-      hoittamisen tavoista ja periaatteista. Kasvinja-
20116: tetty selvitys kasvinjalostuksen kehittämistar-     lostuksen sittenkin suhteellisen vaatimattoman
20117:                                            1993 vp -   KK 396                                          3
20118: 
20119: rahoitustarpeen vuoksi ei tällaista rahoitusta         tyiskohtaisemmin selvittämään ja perustelemaan
20120: vain sitä varten ole pidettävä tarpeellisena eikä      ehdotettavaa järjestelyä.
20121: tarkoituksenmukaisena.                                     Valtion viljavarastaa koskevan kysymyksen
20122:     Kasvinjalostuksen uudelleenjärjestely on tar-      johdosta on todettava, että muun muassa maata-
20123: koitus tehdä siltä pohjalta, että varsinaiseen         louden hinta-, tuki- ja markkinointimenetelmien
20124: kasvinjalostusta suorittavaan laitokseen sijoite-      kehittämistä koskevat suunnitelmat sekä talou-
20125: taan Maatalouden tutkimuskeskuksen nykyises-           dellisen integraation eteneminen edellyttävät vil-
20126: tä kasvinjalostuslaitoksesta varsinainen kasvin-       javaraston aseman ja tehtävien perusteellista
20127: jalostuksen osa ja entisestä Hankkijan kasvinja-       uudelleenarviointia. Tällöin erityistä huomiota
20128: lostuslaitoksesta jäljellä oleva kasvinjalostustoi-    joudutaan kiinnittämään viljavaraston erikois-
20129: minta sekä Jokioisten siemenkeskus. Jokioisten         asemaan viljan ulkomaankaupassa, mikä puo-
20130: kasvinjalostuslaitoksen nykyisin varsin laaja          lestaan liittyy viljavaraston perustehtävään vil-
20131: kasvinjalostustutkimus on tarkoitus liittää aikai-     jan hinnan vakaannuttamisessa. Valtion viljava-
20132: sempaa kiinteärumin tutkimuksesta vastaavaan           raston tulevaa asemaa koskeva suunnittelu- ja
20133:  Maatalouden tutkimuskeskukseen.                       valmistelutyö on parhaillaan käynnissä maa- ja
20134:     Kasvinjalostuksen uudelleenjärjestelyistä on       metsätalousministeriössä ja viljavarastossa. Hal-
20135:  tarpeen säätää lailla. Sitä koskeva hallituksen       litus tullee antamaan viljavaraston aseman uu-
20136:  esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä       distamista koskevat esitykset eduskunnalle ke-
20137:  ensi vuoden talousarvioesityksen yhteydessä kä-       väällä 1994.
20138:  siteltäväksi. Hallituksen esityksessä tullaan yksi-
20139:      Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1993
20140: 
20141:                                                           Maa- ja metsätalousministeri MarttiPura
20142: 4                                       1993 vp -   KK 396
20143: 
20144: 
20145: 
20146: 
20147:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
20148: 
20149:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        under senare år utretts vilka behoven är när det
20150: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        gäller att utveckla växtförädlingen. Vidare har
20151: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     ett målprogram för växtförädlingen gjorts upp
20152: dagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. underteckna-     och en intemationell utvärdering gjorts av den
20153: de spörsmål nr 396:                                 strategiska forskningen inom växtförädlingen av
20154:                                                     i dag.
20155:           Ämnar Regeringen vid beredningen av          Vid organiseringen av den inhemska växtför-
20156:        en omorganisering av växtförädlingen         ädlingen blir man tvungen att särskilt beakta att
20157:        speciellt beakta den finländska frömark-     intressena i anslutning till växtförädlingens och
20158:        nadens småskalighet samt betydelsen av       bioteknikens utvecklingsmöjligheter har lett till
20159:        växtförädlingen och växtforskningen          en ökad konkurrens om frö- och sortmarknaden.
20160:        även med tanke på Finlands eventuella        Denna konkurrens gäller även den finländska
20161:        medlemskap i EG, samt                        frömarknaden, trots att den här är relativt liten.
20162:           ämnar Regeringen vid beredningen          Därför bör man vid arrangemangen kring växt-
20163:        utreda möjlighetema att finansiera växt-     förädlingen ha som mål att få en sådan organisa-
20164:        förädlingsverksamheten med t.ex. en          tion för växtförädlingen som förutom att förädla
20165:        växtförädlingsavgift på några penni som      bra sorter även kan marknadsföra dem.
20166:        ingår i priset på spannmål, och om inte,        I spörsmålet betonas betydelsen av växtföräd-
20167:           på vilken grund ämnar Regeringen          lingsforskning. Denna forskning är onekligen
20168:        bereda omorganiseringen av växtföräd-        nödvändig och viktig. Växtförädlingsforskning
20169:        lingen, samt                                 och annan forskning i nära anslutning till den
20170:           på vilken grund bereder Regeringen        utförs i Finland vid flera olika anstalter och i
20171:        verksamheten vid Statens spannmålsför-       synnerhet i övriga delar av världen med använ-
20172:        råd enligt de verkliga behoven och med       dande av betydligt större resurser än här. Den
20173:        målsättningen att av spannmålsförrådet       förädlingsforskning som lantbruksförvaltningen
20174:        bilda en organisation som ansvarar för       ansvarar för bör vara underställd det praktiska
20175:        säkerhetsupplagringen och importen av        förädlingsarbetet.
20176:        spannmål?                                       I spörsmålet framhålls helt riktigt att den
20177:                                                     finländska frömarknaden är liten. Detta bör
20178:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       givetvis beaktas vid organiseringen av föräd-
20179: anföra följande:                                    lingsverksamheten. Med de medel som fås från
20180:                                                     den finländska marknaden kan enligt vad man
20181:    Det har blivit nödvändigt att omorganisera       nu kan se ingen verklig växtförädling, än mindre
20182: växtförädlingen i vårt land sedan den ena av        någon forskning, upprätthållas i någon större
20183: landets två inhemska växtförädlingsanstalter, en    omfattning i vårt land.
20184: privat anstalt, i fjol blev tvungen att upphöra        Regeringen ämnar inte föreslå att växtföräd-
20185: med sin verksamhet. Inhemsk växtförädling bör       lingsverksamheten finansieras på det sätt som
20186: anses vara nödvändig. Nödvändigheten och be-        avses i spörsmålet, dvs. genom t.ex. en växtför-
20187: tydelsen av den hör samman med att vi bör           ädlingsavgift på några penni som ingår i priset
20188: kunna trygga förutsättningama för fröförsörj-       på spannmål. Det är inte bara spannmålsodlare
20189: ningen, växtproduktionen och således jordbru-       som säljer spannmål som drar nytta av nya
20190: ket över lag. Regeringen konstaterar med till-      växtsorter, utan hela jordbruksnäringen, inklusi-
20191: fredsställelse att spörsmålsställama är angelägna   ve husdjurs- och trädgårdsproduktionen samt
20192: om att växtförädlingen i vårt land ombesörjs.       också de som har egna trädgårdar i städema.
20193:    Regeringen har under de senaste åren fäst           En överenskommelse om ett sådant finansie-
20194: större uppmärksamhet än vanligt vid behoven         ringssätt som föreslås i spörsmålet, också om det
20195: att utveckla växtförädlingsverksamheten. På         kanske skulle vara lätt och enkelt att genomföra,
20196: uppdrag av jord- och skogsbruksministeriet har      skulle nog förutsätta diskussioner om sätten och
20197:                                           1993 vp -   KK 396                                           5
20198: 
20199: principema för finansiering av utvecklings- och       anslutning tili nästa års budgetproposition. I
20200: forskningsverksamheten inom jordbruket såväl          propositionen kommer den föreslagna organise-
20201: som inom andra näringar. Eftersom finansie-           ringen att förklaras och motiveras mera detalje-
20202: ringsbehovet inom växtförädlingen trots allt är       rat.
20203: relativt ringa kan en dylik finansiering endast för      Vad gäller frågan om Statens spannmålsför-
20204: växtförädlingens del inte anses nödvändig eller       råd kan det konstateras att bl.a. planerna för
20205: ändamålsenlig.                                        utvecklande av pris-, stöd- och marknadsfö-
20206:    Avsikten är att omorganiseringen av växtför-       ringsmetodema inomjordbruket samt den fram-
20207: ädlingen skall ske på så sätt att den egentliga       åtskridande ekonomiska integrationen kräver en
20208: växtförädlingen i växtförädlingsanstalten vid         grundlig omvärdering av spannmålsförrådets
20209: Lantbrukets forskningscentral och den reste-          ställning och dess uppgifter. Särskild uppmärk-
20210: rande växtförädlingsverksamheten vid f.d.             samhet måste härvid fästas vid spannmålsförrå-
20211: Hankkijas växtförädlingsanstalt samt Jockis frö-      dets specialstatus inom utrikeshandeln med
20212: central placeras i den anstalt som huvudsakligen      spannmål, vilket å sin sida har samband med
20213: sysslar med växtförädling. Man har planer på          spannmålsförrådets grundläggande uppgift som
20214: att i högre grad än tidigare införliva den numera     går ut på att hålla spannmålspriset stabilt. Plane-
20215: rätt omfattande växtförädlingsforskningen vid         rings- och beredningsarbetet i fråga om Statens
20216: Jockis växtförädlingsanstalt med Lantbrukets          spannmålsförråds framtida ställning pågår som
20217: forskningscentral som svarar för forskningen.         bäst vid jord- och skogsbruksministeriet och
20218:    Det är nödvändigt att genom lag stadga om          spannmålsförrådet. Regeringen kommer sanno-
20219: den nya organiseringen av växtförädlingen. Av-        likt under våren 1994 att förelägga riksdagen
20220: sikten är att en proposition om detta skall           propositioner som gäller en revidering av spann-
20221: föreläggas riksdagen på hösten för behandling i       målsförrådets ställning.
20222:      Helsingforsden 5 augusti 1993
20223: 
20224:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
20225:                                                  1993 vp
20226: 
20227: Kirjallinen kysymys 397
20228: 
20229: 
20230: 
20231: 
20232:                                     S-L. Anttila ym.: Ypäjän Hevostalouden tutkimusaseman toimin-
20233:                                         tojen uudelleenjärjestämisestä
20234: 
20235: 
20236:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20237: 
20238:     Ypäjän hevostalousoppilaitosta ja kannatus-            Siksi mielestäni tässä yhteydessä tulee ehdot-
20239: yhdistyksen omistamaa Suomen ratsastusopis-            tomasti selvittää Hevostalouden tutkimusase-
20240: toa ollaan yhdistämässä 1.8.1993 alkaen yhdeksi        man yhteistyömahdollisuudet valtion eläinlääke-
20241: yhteiseksi koulutusyksiköksi. Yksikön taustalla        tieteellisen korkeakoulun kanssa sekä samalla
20242: toimisi osakeyhtiö, johon alueen kunnat, valtio        selvittää mahdollisuudet Hautjärven klinikan
20243: ja Suomen Hippos tulisivat osakkaiksi. Suomen          toimintojen siirtämiseksi Ypäjälle ja Jokioisiin
20244: ratsastusopistolla on noin 5 milj. markan velat        vapaana oleviin tiloihin. Jokioisilla on mm. maa-
20245: rasitteena. Jos niitä ei kyetä hoitamaan, vaan ne      talousoppilaitos, josta löytyy Hautjärven toi-
20246: tulevat rasittamaan osakeyhtiötä, ei sillä osake-      minnoille valmiita tiloja. Eläinlääketieteellisen
20247: yhtiöllä ole kovin suuria menestymisen mahdol-         korkeakoulun saaminen mukaan hevostalouden
20248: lisuuksia.                                             tutkimustoimintaan mahdollistaisi myös eläin-
20249:     Samassa yhteydessä ollaan ajamassa alas he-        lääkäreiden jatkokoulutuksen ja hevoseläinlää-
20250: vostalouden tutkimusasemaa, joka toimii Maa-           ketieteeseen erikoistumisen käytännön toteutuk-
20251: talouden tutkimuskeskuksen alaisuudessa. He-           sen.
20252: vostalouden tutkimuskeskuksen tulevaisuutta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20253:  on selvittänyt selvitysmies Suurnäkki. Selvitys-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20254: mies lähtee siitä, että hevostalouden tutkimusyk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20255: sikköä jatkossa pyrittäisiin vuokraamaan ulko-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20256:  puolisille ja sitä kautta sen toiminta osittain
20257:  myös yksityistämään. On totta, että Hevostalou-                      Aikooko Hallitus selvittää Ypäjällä
20258:  den tutkimusasema on ollut vajaakäytössä.                        toimivan Hevostalouden tutkimusase-
20259:     Valtiosihteeri Teemu Hiltunen edellytti 1980-                 man toimintojen uudelleen järjestelyissä
20260:  luvun puolivälissä, kun määrärahoja silloisen                    mahdollisuudet yhdistää tutkimusasema
20261:  Valtion hevosjalostuslaitoksen rakentamistar-                    valtion eläinlääketieteellisen korkea-
20262:  peisiin myönnettiin, että Ypäjälle muodostuu                     koulun kanssa osaksi korkeakoulun ope-
20263:  Hevostalouden tutkimuskeskus, joka palvelee                      tus- ja tutkimustoimintaa, ja
20264:  myös eläinlääkäreiden erikoistumista hevos-                         aikooko Hallitus ennen lopullisten
20265:  eläinlääketieteen osalta. Hallituksen piirissä on                päätösten tekemistä myös selvittää Haut-
20266:  valmistunut esitys siitä, että Eläinlääketieteelli-              järven toimintayksikön mahdollisen siir-
20267:  nen korkeakoulu liitettäisiin osaksi Helsingin                   ron YpäjällejaJokioisiin vapaana oleviin
20268:  yliopistoa. Eläinlääketieteellisellä korkeakoulul-               tiloihin, sekä
20269:  la on tutkimusasema Hautjärvellä. Asemalla                           missä aikataulussa Hallitus aikoo käy-
20270:  olisi edessään yli 25 milj. markan saneeraus- ja                 tännön ratkaisut tehdä?
20271:  rakennusinvestoinnit, jotta toiminta siellä voisi
20272:  jatkua.
20273:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
20274: 
20275:            Sirkka-Liisa Anttila           Olavi Ala-Nissilä                  Maija Perho-Santala
20276: 
20277: 
20278:                                                               (
20279: 
20280:  2300321
20281: 2                                       1993 vp -   KK 397
20282: 
20283: 
20284: 
20285: 
20286:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20287: 
20288:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      si olivat edustettuina valtiovarainministeriö,
20289: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opetusministeriö, Suomen Hippos r.y. ja Suo-
20290: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     men Ratsastajainliitto, näkemyksen mukaan
20291: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sirkka-        Ypäjällä toimivat hevostalouden tutkimusase-
20292: Liisa Anttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen        ma, Ypäjän hevostalousoppilaitos ja Suomen
20293: kysymyksen n:o 397:                                 Ratsastusopisto tulisi yhdistää siten, että muo-
20294:                                                     dostettava yksikkö keskittyisi opetus- ja koulu-
20295:           Aikooko Hallitus selvittää Ypäjällä       tustoimintaan. Ehdotuksen mukaan muodostet-
20296:        toimivan Hevostalouden tutkimusase-          tavan yksikön toiminnasta tulisi karsia turhia
20297:        man toimintojen uudelleen järjestelyissä     kustannuksia aiheuttavia, muuta kuin opetus- ja
20298:        mahdollisuudet yhdistää tutkimusasema        koulutustoimintaa suoraan palvelevia toiminto-
20299:        valtion eläinlääketieteellisen korkea-       ja ja sen toimintatavan tulisi vastata nykyaikai-
20300:        koulun kanssa osaksi korkeakoulun ope-       sen tulosvastuullisen liiketoiminnan vaatimuk-
20301:        tus- ja tutkimustoimintaa, ja                sia. Tämän vuoksi toteuttamismuotona osake-
20302:           aikooko Hallitus ennen lopullisten        yhtiö oli työryhmän mielestä toimintatavaltaan
20303:        päätösten tekemistä myös selvittää Haut-     ja päätöksenteoltaanjoustava, riittävän nopea ja
20304:        järven toimintayksikön mahdollisen siir-     se lisäksi korostaa liiketaloudellisia tavoitteita ja
20305:        ron Ypäjälle ja Jokioisiin vapaana oleviin   toimintaperiaatteita. Muodostettavan yksikön
20306:        tiloihin sekä                                toiminta ei käsittäisi hevosalan tutkimusta vaan
20307:           missä aikataulussa Hallitus aikoo käy-    maatalouden tutkimuskeskukselle jäisi hevos-
20308:        tännön ratkaisut tehdä?                      alan tutkimusyksikkö. Esityksen mukaan Eläin-
20309:                                                     lääketieteellisen korkeakoulun hevosia koskeva
20310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lisääntymistieteen tutkimus- ja opetustoiminta
20311: vasti seuraavaa:                                    tulisi siirtää Hautjärven osalta Jokioisten maata-
20312:                                                     lousoppilaitokselta vapautuviin tiloihm sekä
20313:    Valtioneuvosto teki 4.6.1992 periaatepäätök-     Ypäjälle.
20314: sen, jonka mukaan Eläinlääketieteellinen kor-           Valtion vuoden 1993 talousarviossa on todet-
20315: keakoulu liitetään Kuopion yliopiston yhteyteen     tu, että valtion omistama Ypäjän hevostalousop-
20316: 1.1.1996 lähtien. Vuoden 1992 aikana on Ypäjän      pilaitos ja Suomen Ratsastajainliiton kannatus-
20317: hevosalan laitosten kehittämiseen ja eläinlääke-    yhdistyksen omistama Suomen Ratsastusopisto
20318: tieteen sekä tutkimuksen järjestelyihin liittyen    tullaan yhdistämään 1.8.1993 lukien. Tähän liit-
20319: toiminut lisäksi neljä eri työryhmää: opetusmi-     tyen valtioneuvosto on lakkauttanut Ypäjän
20320: nisteriön asettama hevostalousalan koulutusra-      hevostalousoppilaitoksen valtion oppilaitoksena
20321: kenteen kehittämistyöryhmä, Kuopion yliopis-        1.8.1993 lukien ja vastaavasti Suomen Ratsas-
20322: ton ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun aset-    tusopiston ylläpitämislupa on peruutettu niin-
20323: tama eläinlääketieteellisten koetilojen kehittä-    ikään elokuun alusta lukien.
20324: mistyöryhmä sekä maa- ja metsätalousministe-            Uuden organisaation käytännön järjestelyi-
20325: riön asettamat hevostaloustyöryhmä 1992 ja          den toteuttamiseksi nimitettiin kuluvan vuoden
20326: Ypäjän hevosalan laitosten kehittämistyöryhmä.      keväällä selvitysmies apunaan työryhmä. Ta-
20327:    Eläinlääketieteellisten koetilojen kehittämis-   voitteena oli, että lakkautettavien oppilaitosten
20328: työryhmä on toiminnallisin ja kustannusperus-       tilalle perustettava osakeyhtiön ylläpitämä he-
20329: tein esittänyt Eläinlääketieteellisen korkea-       vosalan ammatillinen oppilaitos voisi aloittaa
20330: koulun Hautjärven toimintojen siirtämistä Joki-     toimintansa jo uuden lukuvuoden alkaessa eli
20331: oisten maatalousoppilaitoksen saneerattaviin ti-    1.8.1993.
20332: loihin sekä maatalouden tutkimuskeskukselle             Selvitysmies sai työnsä päätökseen touko-
20333: Jokioisiin ja Hevostalouden tutkimusasemalle.       kuun lopulla. Selvitykseen pohjautuen on lak-
20334:    Ypäjän hevosalan laitosten kehittämistyöryh-     kautettujen oppilaitosten tilalle 8.6.1993 perus-
20335: män, jossa maa- ja metsätalousministeriön lisäk-    tettu opetus- ja koulutustoimintaan keskittyvä
20336:                                            1993 vp -   KK 397                                          3
20337: 
20338: Hevosopisto Oy. Perustetun osakeyhtiön osak-           mus jatkuu maatalouden tutkimuskeskuksessa
20339: kaina ovat valtio (opetusministeriö), Suomen           osana kotieläintalouden tutkimusta. Tutkimus-
20340: Hippos r.y., Suomen Ratsastajainliiton kanna-          asemalla sijaitsevien sekä hevossairaalan että
20341: tusyhdistys sekä Forssan kaupunki ja Jokioisten        -siittolan tiloja pidetään hyvin suunniteltuina ja
20342: ja Ypäjän kunnat. Sekä Ratsastusopis~on että           varustukseltaan hyvinä ja sopivina tutkimukselle
20343: Ypäjän hevostalousoppilaitoksen opetusohjel-           sekä eläinlääketieteellisen korkeakoulun perus-
20344: mat jatkuvat Hevosopisto Oy:ssä 1.8.1993 alka-         opetukseen ja jatko- sekä täydennyskoulutuk-
20345: en, joten organisaatiomuutos ei vaikuta jo opin-       seen. Tilojen tulevassa käytössä otetaan erityi-
20346: tonsa aloittaneiden tai aikaville opetusjaksoille      sesti huomio"on Hevosopisto Oy:n, tutkimuksen,
20347: valittujen oppilaiden opetukseen.                      Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ja myös lä-
20348:     Kiinteistöjen omistuksen selkeyttämiseksi tar-     hialueen eläinlääkinnälliset tarpeet. Tavoitteena
20349: koituksena on, että Ypäjän hevosalan laitosten         tulee olla tilojen mahdollisimman tehokas ja
20350: rakennuskiinteistöt ja maaomaisuus olisivat val-       tarkoituksenmukainen käyttö sekä joustava
20351: tion omaisuutta, jolloin rakennuskiinteistöjen         yhteistoiminta eri käyttäjien kesken. Toiminnan
20352: ylläpitäjänä tontti-, tie-, hevosurheilu- ja laidun-   järjestämiseen vaikuttaa oleellisesti parhaillaan
20353: alueineen olisi rakennushallitus ja muut maa- ja       valmisteilla olevan hevostalouden uuden tutki-
20354: metsäalueet jäisivät maatalouden tutkimuskes-          musohjelman muotoutuminen.
20355: kukselle. Tarkoituksena on, että perustettu yhtiö         Valtioneuvosto vahvisti 18.6.1993 koulutuk-
20356: ja muut kiinteistöjen käyttäjät voisivat vuokrata      sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-
20357:  tarvitsemansa tilat ja alueet rakennushallituksel-    sen kehittämissuunnitelman vuosille 1991-
20358:  ta. Nyt kesäkuun alussa opetus- ja koulutustoi-       1996. Valtioneuvosto päätti tässä yhteydessä,
20359:  mintaa varten perustetun osakeyhtiön toimin-          että Eläinlääketieteellinen korkeakoulu yhdis-
20360:  nan kannalta on tärkeää, ett~ yhtiöllä alkuvai-       tetään Helsingin yliopistoon itsenäiseksi tiede-
20361:  heessa olisi mahdollisimman vähän kiinteästä          kunnaksi. Tämän valmistelutyön yhteydessä sel-
20362:  omaisuudesta johtuvia rasitteita.                     vitetään laajempana kokonaisuutena eläinlääke-
20363:     Hevosopisto Oy:n toimialaan ei kuulu hevos-        tieteen opetuksen ja tutkimuksen tarvetta ja
20364:  talouden tutkimusta. Opiston aloittaessa toimin-      järjestämistä huomioon ottaen mm. Helsingin
20365:  tansa hevostalouden tutkimusaseman toiminta           yliopiston Viikin ja Suitian yksiköiden mahdolli-
20366:  erillisenä yksikkönä lakkaa ja hevosalan tutki-       suudet.
20367: 
20368:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
20369: 
20370:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
20371: 4                                         1993 vp -   KK 397
20372: 
20373: 
20374: 
20375: 
20376:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
20377: 
20378:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Jockis och Forskningsstationen för hästhushåll-
20379: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          ning.
20380: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Arbetsgruppen för utvecklande av anstalter
20381: dagsman Sirkka-Liisa Anttila undertecknade            för hästhushållning, i viiken förutom jord- och
20382: spörsmål nr 397:                                      skogsbruksministeriet också finansministeriet,
20383:                                                       undervisningsministeriet, Finlands Hippos r.f.
20384:           Ämnar Regeringen vid omorganise-            och Finlands Ryttarförbund var representerade,
20385:        ringen av verksamheten vid Forsknings-         ansåg att forskningsstationen för hästhushåll-
20386:        stationen för hästhushållning i Ypäjä          ning, hästshushållningsskolan och Finlands Rid-
20387:        utreda möjligheterna att sammanslå             institut, vilka alla verkar i Ypäjä, bör samman-
20388:        forskningsstationen med statens veteri-        slås så att man vid den enhet som bildas kunde
20389:        närmedicinska högskola som en del av           koncentrera sig på undervisning och utbildning.
20390:        undervisningen och forskningen,                Enligt förslaget bör de funktioner som medför
20391:           ämnar Regeringen innan de slutgiltiga       onödiga kostnader och som inte direkt betjänar
20392:        besluten fattas även utreda frågan om en       undervisningen och utbildningen gallras bort
20393:        eventuell förflyttning av verksamhetsen-       från enhetens verksamhet, och verksamhetssät-
20394:        heten i Hautjärvi till de lediga utrymme-      tet motsvara de krav som ställs .På modern
20395:        na i Ypäjä och Jockis samt                     affärsverksamhet med resultatansvar. Därför
20396:           viiken tidtabell ämnar Regeringen föl-      ansåg arbetsgruppen att ett aktiebolag vore en
20397:        ja när de praktiska besluten fattas?           organisationsform som är smidig när det gäller
20398:                                                       tillvägagångssätt och beslutsfattande och till-
20399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         räckligt snabb. Dessutom betonas de företagse-
20400: anföra följande:                                      konomiska målsättningarna och verksamhets-
20401:                                                       principerna i en sådan organisationsform. Enhe-
20402:    Statsrådet fattade den 4 juni 1992 ett princip-    tens verksamhet skulle inte omfatta forskning
20403: beslut enligt vilket Veterinärmedicinska högsko-      inom hästhushållningen, utan lantbrukets forsk-
20404: lan skulle sammanslås med Kuopio universitet          ningscentral skulle alltjämt ha en forskningsen-
20405: den 1 januari 1996. Under 1992 har dessutom           het för hästhushållning. Enligt förslaget bör
20406: fyra olika arbetsgrupper dryftat frågan om ut-        forskningen och undervisningen inom reproduk-
20407: vecklande av anstalterna för hästhushållning i        tionsvetenskapen i fråga om hästar vid Veteri-
20408: Ypäjä samt arrangemangen kring veterinärmedi-         närmedicinska högskolan för Hautjärvis del
20409: cinen och forskningen: arbetsgruppen för ut-          överföras till de utrymmen som blir lediga vid
20410: vecklande av utbildningsstrukturen inom häst-         lantbruksläroanstalten i Jockis samt till Ypäjä.
20411: hushållningen, som tillsatts av undervisningsmi-          I statsbudgeten för 1993 framhålls att häst-
20412: nisteriet, arbetsgruppen för utvecklande av vete-     hushållnningsskolan i Ypäjä, som ägs av staten,
20413: rinärmedicinska försöksutrymmen, som tillsatts        och Finlands Ridinstitut, som ägs av Finlands
20414: av Kuopio universitet och Veterinärmedicinska         Ryttarförbunds garantiförening, skall samman-
20415: högskolan, samt hästhushållningsarbetsgruppen         slås den 1 augusti 1993. I samband med detta har
20416: 1992 och arbetsgruppen för utvecklande anstal-        statsrådet fr.o.m. den 1 augusti 1993 dragit in
20417: ter för hästhushållning i Ypäjä, vilka tillsatts av   hästhushållningsskolan som statlig läroanstalt
20418: jord- och skogsbruksministeriet.                      och dessutom fr.o.m. ingången av augusti annul-
20419:    Arbetsgruppen för utvecklande av veterinär-        lerat Finlands Ridinstituts tillstånd att upprätt-
20420: medicinska försöksutrymmen har på funktio-            hålla en läroanstalt.
20421: nella och kostnadsmässiga grunder föreslagit att          F ör genomförandet av de praktiska arrange-
20422: Veterinärmedicinska högskolans verksamhet i           mangen kring den nya organisationen utsågs på
20423: Hautjärvi skall överföras till de utrymmen vid        våren innevarande år en utredningsman biträdd
20424: lantbruksläroanstalten i J ockis som skall sane-      av en arbetsgrupp. Målet var att den nya yrkes-
20425: ras samt till lantbrukets forskningscentral i         läroanstalten för hästhushållning, som skall
20426:                                           1993 vp -   KK 397                                             5
20427: 
20428: upprätthållas av det aktiebolag som bildas i             Till verksamhetsområdet för Hästinstitut Ab
20429: stället för de läroanstalter som dras in, skulle      hör inte forskning inom hästhushållningen. När
20430: kunna inleda sin verksamhet redan när den nya         institutet inleder sin verksamhet upphör forsk-
20431: terminen börjar, dvs. den 1 augusti 1993.             ningsstationen för hästhushållning med sin verk-
20432:     Utredningsmannen blev klar med sitt uppdrag       samhet som en enskild enhet och forskningen
20433: i slutet av maj. Utgående från utredningen har        inom hästhushållningen fortsätter inom lantbru-
20434: man, i stället för de läroanstalter som dragits in,   kets forskningscentral som en del av forskningen
20435: den 8 juni 1993 bildat Hästinstitut Ab, som           inom husdjurshushållningen. Forskningsstatio-
20436: främst koncentrerar sin verksamhet på undervis-       nens, hästsjukhusets och stuteriets utrymmen
20437: ning och utbildning. Delägare i aktiebolaget är       anses vara välplanerade och välutrustade samt
20438: staten (undervisningsministeriet), Finlands Hip-      lämpa sig för forskning samt grundundervisning,
20439: pos r.f., Finlands Ryttarförbunds garantifören-       vidareutbildning och fortbildning vid Veterinär-
20440: ing samt Forssa stad och Jockis och Ypäjä             medicinska högskolan. När det gäller den fram-
20441: kommuner. Både Ridinstitutets och Ypäjä häst-         tida användningen av utrymmena kommer spe-
20442: hushållningsskolas studieprogram fortsätter           ciellt aktiebolaget Hästinstitut Ab:s, forskning-
20443: fr.o.m. den 1 augusti 1993 inom Hästinstitut Ab.      ens, Veterinärmedicinska högskolans och även
20444: Organisationsändringen inverkar alltså inte på        den närmaste omgivningens veterinärmedicinska
20445: undervisningen för de elever som redan inlett         behov att beaktas. Målet är att utrymmena skall
20446: sina studier eller för de elever som valts till de    användas så effektivt och ändamålsenligt som
20447: undervisningsperioder som inleds.                     möjligt samt att samarbetet mellan dem som
20448:      För att ägoförhållandet när det gäller fastig-   utnyttjar dem är smidigt. Organiseringen av
20449: heterna skall bli tydligare är det meningen att       verksamheten påverkas väsentligt av hur det nya
20450: byggnadsfastigheterna och jordegendomen i an-         forskningsprogram för hästhushållning som be-
20451: slutning till hästhushållningsanstalterna i Ypäjä     reds som bäst kommer att utformas.
20452: skall ägas av staten, vilket innebär att byggnads-       Statsrådet fastställde den 18 juni 1993 en
20453: styrelsen är den instans som upprätthåller bygg-      utvecklingsplan för 1991-1996 för utbildningen
20454: nadsfastigheterna med tillhörande tomt-, väg-,        och forskningen vid högskolorna. 1 detta sam-
20455:  hästsports- och betesområden och att övriga          manhang beslöt statsrådet att Veterinärmedicin-
20456: jord- och skogsområden skall höra till lantbru-       ska högskolan skall ingå i Helsingfors universitet
20457:  kets forskningscentral. Avsikten är att det bolag    som en självständig fakultet. 1 anslutning till
20458:  som bildats och andra som utnyttjar fastigheter-     detta beredningsarbete kommer man att utreda
20459:  na skall kunna hyra de utrymmen och områden          behovet av och arrangemangen kring den veteri-
20460:  de behöver av byggnadsstyrelsen. Med tanke på        närmedicinska undervisningen och forskningen
20461:  den undervisning och utbildning som det i bör-       som en större helhet, bl.a. med beaktande av
20462: jan av juni bildade bolaget ordnar är det viktigt     möjligheterna för Helsingfors universitets enhe-
20463:  att bolaget i de inledande skedena belastas så       ter Vik och Svidja.
20464:  litet som möjligt av den fasta egendomen.
20465:      Helsingfors den 27 juli 1993
20466: 
20467:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
20468: 
20469: 
20470: 
20471: 
20472:                                                                                                      /
20473:                                                  1993 vp
20474: 
20475: Kirjallinen kysymys 398
20476: 
20477: 
20478: 
20479: 
20480:                                     J. Leppänen ym.: Kilpailuviraston alkutuotannon harjoittamista
20481:                                         koskevista tulkinnoista
20482: 
20483: 
20484:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20485: 
20486:     Kilpailuviraston tulkinnat uudesta kilpailu-       topohja kapenee ja se edelleen· aiheuttaa tosi-
20487: laista ovat aiheuttamassa merkittäviä ongelmia         asiallisen kilpailun vähenemistä. Tuotannon ns.
20488: ja uhkia alkutuotannolle. Tulkinta kieltää lähes       nollaraja supistuu, mikä johtaa maaseudun kan-
20489: kaikenjärkevän yhteistoiminnan kustannussääs-          nalta tuhoisiin seurauksiin. Kilpailuvirasto ei
20490: töjen ja tehokkuuden aikaansaamiseksi.                 välitä vähääkään tulkinnan yhteiskunnallisista
20491:     Maidonjalostuksessa toteutettu eri jalosteiden     vaikutuksista, vaan tuijottaa yksisilmäisesti kil-
20492: välinen subventio kielletään, jota maitorahastol-      pailulain kaikkivoipaisuuteen.
20493: la on toteutettu. Hallinnollisilla päätöksillä to-        Samansisältöisiä tulkintakohtuuttomuuksia
20494: teutettu ns. riskisubventio kielletään jne. Viljeli-   on vakuutus-, pankki- ja kaupan alalla. Nämä
20495: jöiden ryhmittyminen osuuskuntiin vaatii kilpai-       kaikki yhdessä aiheuttavat huomattavia vai-
20496: luviraston luvan. Metsänomistajista tehdään            keuksia maaseudulla toimiville yrityksille ja li-
20497: ammatinharjoittajia ja siten kaikenlainen hin-         säävät haja-asutusalueella asuvien ihmisten kus-
20498:  tayhteistyö on kiellettyä.                            tannuksia. Yksinkertaistettuna voisi todeta, että
20499:     Edellä olevat esimerkitjohtavat toteutuessaan      yhteistoiminta, joka ennen on koettu voimava-
20500:  siihen, että osuustoimintapohjainen liiketoimin-      raksi ja edistettäväksi asiaksi, on kilpailuviras-
20501:  ta tulee mahdottomaksi. Kilpailulakia säädet-         ton tulkinnan mukaan vahingollista.
20502:  täessä vedottiin Euroopan yhteisön esimerkkiin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20503: ja vaatimuksiin yhdenmukaistaa kilpailulainsää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20504:  däntö. EY:ssä kilpailulain säädöksiä ei kuiten-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20505:  kaan sovelleta sellaiseen maataloustuotantoon ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20506:  kauppaan, "joka estää kansallisen maatalouden
20507:  markkinointijärjestelmien toimintaa". Edelleen                  Onko Hallitus tietoinen kilpailuviras-
20508:  EY:n piirissä sallitaan pienten yritysten yhteis-            ton tulkintalinjan vaikutuksista maaseu-
20509:  toiminta, ettei tapahtuisi monopolisoitumista.               dulla tapahtuvan alkutuotannon ja yri-
20510:  EY:n tulkinta mahdollistaa osuustoimintapoh-                 tystoiminnan edellytyksiin ja samalla
20511:  jaisten yritysten toiminnan ja jopa niiden kehit-            koko maaseudun elinvoimaisuuteen, ja
20512:  tämisen. Meillä kilpailuviraston tulkintalinja tu-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
20513:  hoaa koko osuustoimintapohjaisen yritystoimin-               jotta kilpailulain tulkinta saadaan palve-
20514:  nan.                                                         lemaan sen todellista tarkoitusta, joka on
20515:      Kilpailuviraston tulkinta johtaa markkinoil-             sekä kuluttajan että tuottajan etu?
20516:  letulokynnyksen nousemiseen ja samalla tuotan-
20517: 
20518:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
20519: 
20520:            Johannes Leppänen              Rose-Marie Björkenheim         Matti Väistö
20521:            Sirkka-Liisa Anttila           Annikki Koistinen              Markku Vuorensola
20522:            Timo Kalli                     Jarmo Laivoranta               Timo E. Korva
20523:            Pekka Viljanen                 Raimo Vistbacka                Raimo Liikkanen
20524:            Juha Korkeaoja                 Markku Koski                   Juhani Alaranta
20525:                                           Kyösti Virrankoski
20526: 
20527: 
20528: 
20529:  230032J
20530: 2                                        1993 vp -   KK 398
20531: 
20532: 
20533: 
20534: 
20535:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20536: 
20537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pailunrajoituslain 6 §:ssä kiellettyjä kartelleja,
20538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ellei heillä ole lain mukaista poikkeuslupaa.
20539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kilpailuvirasto on puuttunut sekä Valio Oy:n
20540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Leppä-       osakkaina olevien osuusmeijerien että osuusteu-
20541: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rastamojen aikaansaamiin kilpailunrajoituksiin.
20542: n:o 398:                                             Viraston mukaan osuusmeijereiden Valio Oy:n
20543:                                                      avulla muodostama kartelli poisti meijereiden
20544:           Onko Hallitus tietoinen kilpailuviras-     välisen kilpailun lopputuotteiden markkinoilla
20545:        ton tulkintalinjan vaikutuksista maaseu-      ja kilpailua oli rajoitettu myös raakamaidon
20546:        dulla tapahtuvan alkutuotannon ja yri-        markkinoilla. Kartelli antoi osuusmeijereille
20547:        tystoiminnan edellytyksiin ja samalla         muun muassa mahdollisuuden ohjata raaka-
20548:        koko maaseudun elinvoimaisuuteen, ja          ainetta joillekin osakkaille ehdoin, jotka eivät
20549:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       perustuneet kyseisen osakkaan toiminnan tehok-
20550:        jotta kilpailulain tulkinta saadaan palve-    kuuteen. Valion määräävä markkina-asema ja
20551:        lemaan sen todellista tarkoitusta, joka on    kartelli antoivat myös mahdollisuuden asiakkai-
20552:        sekä kuluttajan että tuottajan etu?           den ja kuluttajien kannalta epäedulliseen hin-
20553:                                                      noitteluun. Tällaisen kartellin salliminen nostaisi
20554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         todennäköisesti maitotuotteiden hintoja ja vä-
20555: vasti seuraavaa:                                     hentäisi kuluttajien mahdollisuuksia ostaa hinta/
20556:                                                      laatusuhteeltaan erilaisia maitotuotteita.
20557:    Kilpailunrajoituslain (480/92) 2 §:n mukaan           Kilpailuvirasto on todennut Valion tuotan-
20558: lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin,   non ja raaka-aineen ohjauksena, joka johtaa eri
20559: jotka koskevat maataloustuloa koskevissa sään-       tuotteiden väliseen tulojen tasaukseen osuusmei-
20560: nöksissä tarkoitettujen tuotteiden alkutuotan-       jereiden välillä, pyrityn vahvistamaan hintakar-
20561: toa. Säännös on sama kuin edellisessä vuonna         tellilla aika-ansaatua kilpailun rajoittamista. Yh-
20562:  1988 voimaan tulleessa laissa. Edellisen lain       dessä mainitut kartellit antavat kilpailuviraston
20563: hallituksen esityksen (HE 148/1987 vp) mukaan        mukaan meijereille mahdollisuuden kerätä mää-
20564: viittaus kohdistuu kulloinkin voimassa olevaan       räävän markkina-asemansa turvin monopoli-
20565: lainsäädäntöön, joka koskee maataloustuotteita       voittoja asiakkaita, kuluttajia ja kansantaloutta
20566: ja jonka tarkoituksena on maatalousväestön           vahingoittavalla tavalla. Tuottajaportaassa ta-
20567: toimeentulon turvaaminen. Soveltamisalan ul-         pahtuva maidontuotannon sääntely ja siihen
20568: kopuolella ovat siis maataloustulolaissa tarkoi-     liittyvät aluepoliittiset tavoitteet eivät edellytä
20569: tettujen tavoitehintatuotteiden ja erikoiskasvila-   ristisubventiota jalostuksessa. Meijereiden on
20570: eissa mainittujen tuotteiden alkutuotanto. Kil-      voitava kilpailla keskenään, jotta kysyntä ohjaisi
20571: pailunrajoituslain 3 §:ssä elinkeinon harjoittajan   tuotanto- ja hinnoittelupäätöksiä. Sama pätee
20572: käsite on määritelty laajaksi. Esimerkiksi met-      muihinkin tiukasti säänneltyihin tuotteisiin.
20573: sänomistajan toiminta on usein laissa tarkoitet-         Osuusteurastamot puolestaan olivat kilpailu-
20574: tua elinkeinon harjoittamista, eikä puun myynti      viraston mukaanjakaneet lihan hankinta-alueet,
20575: ole lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää alku-    rajoittaneet broilereiden tuotantoa ja sopineet
20576: tuotantoa.                                           yhteisesti sekä tuottajahinnoista että lopputuot-
20577:    Edelleen hallituksen esityksessä vuoden 1988      teiden hinnoista. Hankinta-alueiden jakaminen
20578: kilpailunrajoituslaiksi todetaan, että niidenkin     käsitti myös tuottajapalvelujen maantieteellisen
20579: tuotteiden, joiden alkutuotanto jää kilpailunra-     jakamisen. Tuottajahinnoistakaan sopimista kil-
20580: joituslain soveltamisalan ulkopuolelle, kauppa       pailuvirasto ei pitänyt sallittuna, koska sopimi-
20581: samoin kuin niistä jalostettujen tuotteiden val-     nen saattaa kätkeä erot lihaa hankkivien yritys-
20582: mistus ja markkinointi kuuluvat lain soveltamis-     ten maksukyvyssä vahingoittaen asiakkaiden li-
20583: alaan. Tavoitehintatuotteita jalostavat ja mark-     säksi myös lihan tuottajia.
20584: kinoivat yritykset eivät siis saa muodostaa kil-         Kysymyksessä on todettu kilpailuviraston tul-
20585:                                             1993 vp -   KK 398                                           3
20586: 
20587: kintojen kieltävän lähes kaiken järkevän yhteis-        uksen piiriin, yhteisen maatalouspolitiikan ta-
20588: toiminnan kustannussäästöjen ja tehokkuuden             voitteita tarkastellaan kokonaisuutena. Vaikka
20589: aikaansaamiseksi sekä estävän osuustoiminta-            kilpailunrajoitus olisi välttämätön esimerkiksi
20590: pohjaisen liiketoiminnan samoin kuin johtavan           markkinoiden tasapainottamiseksi, mutta sillä ei
20591: markkinoilletulokynnyksen nousemiseen. Anta-            olisi vaikutusta esimerkiksi tuottavuuteen tai se
20592: massaan lausunnossa kilpailuvirasto on toden-           nostaisi kuluttajahintoja, poikkeusta ei voitaisi
20593: nut suhtautumisensa kyseisiin kilpailunrajoituk-        soveltaa.
20594: siin olevan täysin samanlaisen, vaikka kyseessä             Asetuksessa 26/62 poikkeuksia on selvennetty
20595: olisi osuuskunnan sijasta ollut jokin muu yritys-       maininnalla, että eräät tuottajien ja heidän yhtei-
20596: muoto. Maataloustuottajat voivat perustaa               söjensä kilpailunrajoitukset jäävät artiklan 85
20597: osuuskuntia osuuskuntalain säännösten mukai-            (1) soveltamisalan ulkopuolelle. Yhdenmukaisia
20598: sesti. Viljelijöiden välinen yhteistoiminta s·aattaa    hintoja ei kuitenkaan saa määrätä. Säännös
20599: lisätä tehokkuutta ja olla jopa välttämätöntä           koskee etupäässä tuottajien osuuskuntia, vaikka
20600: esimerkiksi tuotantopanosten ostoissa sekä              yhteisön oikeudellisella muodolla ei ole merki-
20601: suurten ja tasalaatuisten tuote-erien toimittami-       tystä säännöksen soveltamisalan kannalta. Ko-
20602: sessa teollisuudelle. Tällaiselle yhteistoiminnalle     mission ja tuomioistuimen käytännön tulkinto-
20603: ei tarvitse hakea poikkeuslupaa, ellei siihen liity     jen .mukaan tämä "osuuskuntia koskeva sään-
20604: kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kiellettyjä järjestely-   nös" on kahden edellä mainitun poikkeuksen
20605: jä. Lisäksi ns. tavoitehintatuotteissa maatalous-       selitys ja vailla itsenäistä merkitystä.
20606: tuottajien väliset kilpailunrajoitukset on rajattu          Käytännössä komissio on käsitellyt osuus-
20607: edellä esitetyn mukaisesti merkittäviltä osin kil-      kuntien välistä yhteistyötä samoin perustein
20608: pailunrajoituslain soveltamisalan ulkopuolelle.         kuin muidenkin yritysten välistä yhteistyötä.
20609:     Kysymyksessä on myös viitattu EY:n kilpai-          Esimerkiksi maitomarkkinoilla toimivat osuus-
20610: lusääntöihin. Rooman sopimuksen artiklassa 42           kunnat ovat saaneet sakkoja kartellin muodosta-
20611: todetaan, että artiklojen 85-94 kilpailusäännöt         misesta ja hollantilaista osuusmeijeriä koskevas-
20612: soveltuvat maataloustuotteisiin vain siinä laa-         sa tapauksessa komissio katsoi osuuskunnan
20613: juudessa kuin neuvosto määrää. Asetuksen 26/            sääntöjen rajoittavan kilpailua. Komission kä-
20614: 62 muloaan Rooman sopimuksen kilpailusääntö-            sittelemät tapaukset eivät anna tukea käsityksel-
20615: jä sovelletaan maataloustuotteisiin kahta poik-         le, että maataloustuottajien perustamilla osuus-
20616: keusta lukuun ottamatta. Poikkeukset koskevat           kunnilla olisi EY:n kilpailupolitiikassa erityis-
20617: virallisia kansallisia maatalouden markkinointi-        luonnetta tai että EY:n suhtautuminen osuus-
20618: organisaatioita sekä järjestelyjä, jotka ovat           kuntiin olisi lievempää kuin Suomen kilpailuvi-
20619: välttämättömiä EY:n oman maatalouspolitiiKan            ranomaisten.
20620: toteuttamiselle. Lisäksi ne koskevat vain Roo-              Kilpailuvirasto on Suomessa tähän mennessä
20621: man sopimuksen artiklaa 85 (1). Määräävän               puuttunut lähinnä sellaisiin osuuskuntien ai-
20622: markkina-aseman väärinkäyttö ei ole koskaan             kaansaamiin kartelleihin, jotka rajoittavat kil-
20623: sallittua.                                              pailua selvimmin ja ovat kilpailunrajoituslaissa
20624:     Kansallinen markkinointiorganisaatio kuu-           suoraan kiellettyjä. Näissä kartelleissa ei ole
20625: luu poikkeuksen piiriin, jos (1) se toteuttaa           ollut kysymys pienyritysten yhteistoiminnasta.
20626: Rooman sopimuksen artiklassa 39 mainittuja              Valio Oy:n osuusmeijereillä on useiden tuottei-
20627: maatalouspolitiikan tavoitteita kansallisella ta-       den markkinoilla määräävä markkina-asema, ja
20628:  solla, (2) sen toiminta on viranomaisvalvonnan         osuusteurastamojen markkinaosuus on lihan
20629:  alaista ja (3) se panee täytäntöön julkisia mää-       hankinnassa noin 70 % ja lihajalosteiden myyn-
20630:  räyksiä eikä (4) EY ole itse perustanut ko. alalle     nissä vajaat 60%. EY:ssä pienten ja keskisuurten
20631: yhteisön laajuista markkinointijärjestelmää. Esi-       yritysten välisinä sallittuinaja tehokkuutta lisää-
20632: merkiksi maito- ja lihamarkkinoille on perustet-        vinä yhteistyömuotoina voidaan vuonna 1968
20633:  tu yhteisön laajuiset markkinointijärjestelmät         julkaistun tiedonannon mukaan pitää muun
20634:     EY:n maatalouspolitiikan tavoitteet ovat (1)        muassa yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita,
20635:  maatalouden tuottavuuden lisääminen, (2) koh-          yhteistyötä laskentatoimessa, yhteisen verokon-
20636:  tuullisen elintason varmistaminen maatalous-           sulttitoimiston ylläpitoaja yhteisiä tuotemerkke-
20637:  väestölle, (3) markkinoiden tasapainottaminen,         jä. Hintakartellit eivät sen sijaan ole sallittuja.
20638:  (4) elintarvikehuollon varmistaminen sekä (5)          Ns. de minimis -säännön puolestaan voidaan
20639:  kohtuulliset kuluttajahinnat. Selvitettäessä sitä,     katsoa määrittelevän komission ja kansallisten
20640:  kuuluuko kilpailua rajoittava järjestely poikke-       kilpailuviranomaisten välisen toimivallanjaon.
20641: 4                                        1993 vp -   KK 398
20642: 
20643:    Maaseudulla tapahtuvan alkutuotannon ja           tuotteita mahdollisimman tehokkaasti. Tällaiset
20644: yritystoiminnan edellytykset ja samalla koko         yritykset voivat menestyä myös kansainvälisessä
20645: maaseudun elinvoimaisuus voidaan turvata pit-        kilpailussa. Samat periaatteet pätevät myös ky-
20646: källä aikavälillä ainoastaan poistamalla kyseisil-   symyksessä mainittuihin vakuutus-, pankki- ja
20647: tä markkinoilla toteutetut vahingolliset kilpai-     kaupan alojen, kuten myös muidenkin alojen
20648: lunrajoitukset Yritystoiminnan tehokkuuden ja        kilpailunraj oituksiin.                   ·
20649: voimavarojen oikean kohdentumisen kautta                Hallituksessa ei ole vireillä kilpailunrajoitus-
20650: pystytään markkinoille kehittämään uusia ja          lain muutosta. Hallitus kuitenkin seuraa tiiviisti
20651: aiempaa parempia vaihtoehtoja. Maataloustuot-        nykyisen lain soveltamisesta saatavia kokemuk-
20652: teiden vapautuvassa kaupassa menestyvät yri-         sia samoin kuin tämän alan lainsäädäntöä muis-
20653: tykset, jotka tuottavat kuluttajien haluamia         sa maissa.
20654: 
20655:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1993
20656: 
20657:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
20658:                                          1993 vp -   KK 398                                          5
20659: 
20660: 
20661: 
20662: 
20663:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20664: 
20665:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lämpningsområde. Företag som förädlar och
20666: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         marknadsför riktprisprodukter får följaktligen
20667: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      inte bilda kartelier som förbjuds i 6 § lagen om
20668: dagsman J. Leppänen m.fl. undertecknade              konkurrensbegränsningar om de inte har till-
20669: spörsmål nr 398:                                     stånd enligt lagen att göra undantag i fråga om
20670:                                                      detta.
20671:           Är Regeringen medveten om effekter-           Konkurrensverket har ingripit både i de kon-
20672:        na av konkurrensverkets tolkningslinje        kurrensbegränsningar som de andelsmejerier
20673:        på förutsättningarna för primärproduk-        som är delägare i Valio Oy och i sådana som
20674:        tionen och samverkan på landsbygden           andelsslakterierna har åstadkommit. Enligt ver-
20675:        och samtidigt för hela landsbygdens livs-     ket fick den kartell som andelsmejerierna åstad-
20676:        kraft och                                     kommit med hjälp av Valio Oy konkurrensen
20677:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      mellan mejerierna på marknaden för slutproduk-
20678:        sikt att vidta för att tolkningen av kon-     terna att upphöra och konkurrensen begränsa-
20679:        kurrenslagen skali tjäna sitt verkliga syf-   des också på råmjölksmarknaden. Kartellen
20680:        te, vilket är att se tili både konsumentens   gjorde det möjligt för andelsmejerierna bl.a. att
20681:        och producentens intressen?                   styra råämnet tili några delägare på villkor so~
20682:                                                      inte baserade sig på att ifrågavarande delägare
20683:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hade en effektiv verksamhet. Valios domineran-
20684: anföra följande:                                     de ställning på marknaden och kartellen möjlig-
20685:                                                      gjorde också en ur kundernas och konsumenter-
20686:    Enligt 2 § konkurrensbegränsningslagen (480/      nas synvinkel oförmånlig prissättning. Om en
20687: 92) tiliämpas lagen inte på avtal eller arrange-     sådan kartell tilläts skulle detta troligtvis höja
20688: mang som gäller primärproduktion av produk-          priserna på mjölkprodukterna och minska kon-
20689: ter som avses i lagstiftningen om lantbruks-         sumenternas möjligheter att köpa mjölkproduk-
20690: inkomsten. Stadgandet är detsamma som i den          ter med variationer i förhållandet pris/kvalitet.
20691: föregående lagen, som trädde i kraft år 1988.           Konkurrensverket har konstaterat att Valio
20692: Enligt regeringens proposition om denna lag (RP      genom styrning av produktion och råvara, vii-
20693: 148/1987 rd) avser hänvisningen den gällande         ken leder tili att inkomsterna av olika produkter
20694: lagstiftningen om lantbruksprodukter, som syf-       utjämnas andelsmejerierna emellan, har strävat
20695: tar tili att trygga lantbrukarbefolkningens in-      efter att f6rstärka den konkurrensbegränsning
20696: komstutveckling. Utanför tiliämpningsområdet         som åstadkommits genom priskartellen. Tili-
20697: står följaktligen primärproduktionen av riktpris-    sammans ger de närnnda kartellerna enligt kon-
20698: produkter som avses i lantbruksinkomstlagen          kurrensverket mejerierna en möjlighet att i
20699: och produkter som nämns i specialväxtlagarna. I      skydd av sin dominerande ställning på markna-
20700: 3 § lagen om konkurrensbegränsningar har be-         den samla monopolvinster på ett sätt som skadar
20701: greppet näringsidkare definierats vidsträckt. Ex-    kunderna, konsumenterna och samhällsekono-
20702: empelvis att äga skog är ofta en sådan närings-      min. Regleringen av mjölkproduktionen i produ-
20703: utövning som avses i lagen och inte heller träför-   centledet och de regionalpolitiska målen i anslut-
20704: säljning räknas som sådan primärproduktion           ning tili denna förutsätter inte korssubvention i
20705: som står utanför lagens tillämpningsområde.          förädlingen. Mejerierna måste kunna konkurre-
20706:     Vidare konstateras det i regeringspropositio-    ra sinsemellan för att efterfrågan skall styra
20707: nen över lagen om konkurrensbegränsningar            produktions- och prissättningsbesluten. Detta
20708: från år 1988 att handel med sådana produkter         gäller också andra strängt reglerade produkter.
20709: vilkas primärproduktion inte omfattas av lagen          Andelsslakterierna hade enligt konkurrens-
20710:  om konkurrensbegränsningar samt tillverkning-       verket delat upp områdena för köttanskaffning,
20711: en och marknadsföringen av förädlade produk-         begränsat produktioneo av broiler och gemen-
20712:  ter där sådana ingår också hör tili lagens tili-    samt kommit överens både om producentpriser-
20713: 6                                          1993 vp -    KK 398
20714: 
20715: na och priserna på slutprodukterna. Uppdel-             och (4) EG inte själv har inrättat något mark-
20716: ningen av anskaffningsområdena inbegrep också           nadsföringssystem som omfattar hela gemenska-
20717: en geografisk fördelning av producenttjänsterna.        pen på ifrågavarande sektor. Till exempel på
20718: Konkurrensverket ansåg att det inte heller var          mjölk- och köttmarknaden har marknadsfö-
20719: tillåtet att avtala om producentpriserna, efter-        ringssystem som omfattar hela gemenskapen
20720: som detta kunde dölja skillnader i solvensen hos        inrättats.
20721: de företag som köper in kött och därmed skada               Målen för EG:s jordbrukspolitik är (1) att
20722: förutom kunderna också köttproducenterna.               höja produktiviteten inom jordbruket, (2) att
20723:     1 spörsmålet "konstateras att konkurrensver-        tillförsäkra jordbruksbefolkningen en skälig lev-
20724: kets tolkningar förbjuder så gott som all förnuf-       nadsstandard, (3) att stabilisera marknaderna,
20725: tig samverkan som syftar till att åstadkomma            (4) att trygga försörjningen och (5) att tillförsäk-
20726: kostnadsinbesparingar och effektivitet samt för-        ra konsumenterna tillgång till varor till skäliga
20727: hindrar andelsbaserad affårsverksamhet och le-          priser. Då det utreds om det arrangemang som
20728: der till att tröskeln för inträde på marknaden          begränsar konkurrensen omfattas av undantaget
20729: höjs. 1 ett utlåtande har konkurrensverket kon-         granskas målen för den gemensamma jordbruks-
20730: staterat att det skulle ha förhållit sig fullständigt   politiken som helhet. Också i det fall att en
20731: likadant till ifrågavarande konkurrensbegräns-          konkurrensbegränsning är nödvändig t.ex. för
20732: ningar också om det hade varit fråga om någon           att stabilisera marknaden men om den inte har
20733: annan företagsform än andelslag. Lantbruks-             någon effekt på t.ex. produktiviteten eller om
20734: producenterna kan grunda andelslag enligt stad-         den höjer konsumentpriserna, kan undantaget
20735: gandena i lagen om andelslag. Samverkan odlar-          inte tillämpas.
20736: na emellan kan utöka effektiviteten och t.o.m.              1 förordningen 26/62 har undantagen förtyd-
20737: vara nödvändig t.ex. vid inköp av produktions-          ligats genom omnämnandet att vissa producen-
20738: insatser samt vid leverans av stora produktpar-         ters och deras sammanslutningars konkurrens-
20739: tier med jämn kvalitet till industrin. För dylik        begränsningar inte omfattas av tillämpningsom-
20740: samverkan behöver man inte ansöka om till-              rådet för artikel85 (1). Dock får enhetliga priser
20741: stånd att göra undantag, ifall med den inte             inte fastställas. Stadgandet gäller i huvudsak
20742: sammanhänger arrangemang som förbjuds i 6 §             producenternas andelslag, fastän sammanslut-
20743: konkurrensbegränsningslagen. Dessutom har               ningens rättsliga form inte är av betydelse med
20744: konkurrensbegränsningarna lantbruksprodu-               tanke på stadgandets tillämpningsområde. En-
20745: centerna emellan i fråga om s.k. riktprisproduk-        ligt kommissionens och domstolens tolkningar i
20746: ter till betydande delar lämnats utanför tillämp-       praktiken utgör detta stadgande som gäller an-
20747: ningsområdet för konkurrensbegränsningslagen            delslag en förklaring till de två ovan nämnda
20748: i enlighet med vad som sägs ovan.                       undantagen och det har ingen självständig bety-
20749:     1 spörsmålet hänvisas också till EG:s konkur-       delse.
20750: rensregler. 1 Romfördragets 42 artikel konstate-            1 praktiken har kommissionen behandlat sam-
20751: ras att konkurrensreglerna i artiklarna 85-94           arbetet andelslagen emellan på samma grunder
20752: tillämpas på jordbruksprodukter endast i den            som samarbetet mellan andra företag. Till exem-
20753: mån rådet beslutar detta. Enligt förordningen           pel de andelslag som är verksamma på mjölk-
20754: 26/62 tillämpas konkurrensreglerna i Romför-            marknaden har fått böter för att de har bildat
20755: draget med två undantag på jordbruksproduk-             kartell och i ett fall som gällde ett holländskt
20756: ter. De gäller officiella nationella marknadsfö-        mejeri ansåg kommissionen att andelslagets reg-
20757: ringsorganisationer inom jordbruket samt ar-            ler begränsade konkurrensen. De fall som kom-
20758: rangemang som är nödvändiga för att EG:s egen           missionen har behandlat ger inget stöd för upp-
20759: jordbrukspolitik skall kunna genomföras. Dess-          fattningen att andelslag som jordbruksprodu-
20760: .utom gäller de endast Rornfördragets artikel 85        center har grundat skulle ha några särdrag i
20761: (1). Det är aldrig tillåtet att missbruka domine-       EG:s konkurrenspolitik eller att EG skulle för-
20762: rande ställning på marknaden.                           hålla sig generösare till andelslag än de finska
20763:     En nationell marknadsföringsorganisation            konkurrensmyndigheterna.
20764: ornfattas av undantaget om (1) den på nationell             Konkurrensverket här i Finland har hittills
20765: nivå realiserar de jordbrukspolitiska mål som           främst ingripit i sådana andelslagskarteller som
20766: nämns i Romfördragets artikel39, (2) dess verk-         klart begränsar konkurrensen och som är direkt
20767: samhet är underställd myndighetsövervakning             förbjudna i konkurrensbegränsningslagen. 1
20768: och (3) den verkställer offentliga bestämmelser         dessa karteller har det inte varit fråga om småfö-
20769:                                         1993 vp -   KK 398                                          7
20770: 
20771: retags samarbete. Valio Oy:s andelsmejerier har     lång sikt tillförsäkras endast genom att de skad-
20772: dominerande ställning på marknaden i fråga om       liga konkurrensbegränsningarna på marknaden i
20773: flera produkter och andelsslakteriernas mark-       fråga undanröjs. Genom en effektiv företags-
20774: nadsandel utgör ca 70 % av köttanskaffningen        verksamhet och rätt allokering av resurserna kan
20775: och knappt 60 % av försäljningen av förädlade       man på marknaden utveckla nya och bättre
20776: köttprodukter. Som sådana samarbetsformer           alternativ än tidigare. 1 den liberaliserade han-
20777: mellan små och medelstora företag som är tillåt-    deln med jordbruksprodukter har de företag
20778: na inom EG och som utökar effektiviteten kan,       framgång som så effektivt som möjligt produce-
20779: enligt ett tillkännagivande som offentliggjordes    rar de varor som konsumenterna vill ha. Sådana
20780: år 1968, anses bl.a. gemensamma forsknings-         företag kan också ha framgång i den internatio-
20781: och utvecklingsprojekt, samarbete inom redovis-     nella konkurrensen. Samma principer gäller ock-
20782: ningen, upprätthållandet av en gemensam skat-       så f6r konkurrensbegränsningar inom försäk-
20783: tekonsultbyrå och gemeiisamma produktmär-           rings-, bank- och handelsbranschen, vilka nämns
20784: ken. Priskarteller är däremot inte tillåtna. Den    i spörsmålet, och även inom andra branscher.
20785: s.k. de minimis -regeln kan för sin del anses          1 regeringen är ingen ändring av konkurrens-
20786: definiera kompetensfördelningen mellan kom-         begränsningslagen aktuell just nu. Regeringen
20787: missionen och de nationella konkurrensmyndig-       foljer dock intensivt med de erfarenheter som
20788: heterna.                                            erhålls av tillämpningen av den nuvarande lagen
20789:     Förutsättningarna för primärproduktionen        och lagstiftningen inom denna bransch i andra
20790: och företagsverksamheten på landsbygden och         länder.
20791:  samtidigt för hela landsbygdens livskraft kan på
20792:      Helsingfors den 28 juli 1993
20793: 
20794:                                                                        Minister Pertti Salolainen
20795:                                                   1993 vp
20796: 
20797: Kirjallinen kysymys 399
20798: 
20799: 
20800: 
20801: 
20802:                                     Laine: SVUL:n talousvaikeuksien selvittämisestä valtion varoin
20803: 
20804: 
20805: 
20806:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20807: 
20808:     SVUL:n konkurssiuhka ja järjestön sekava               Ihmetystä on ehtinyt herättää pääministeri
20809: taloustilanne on jo pitkään yritetty ratkaista          Ahon rooli Petäjäniemen ehdotuksen synnyttä-
20810: pankkituen tavoin veronmaksajien rahoilla.              misessä ja sen viemisessä hallituksen iltakou-
20811: Tämä sama piirre on myös tuoreimmassa ratkai-           luun. Pääministerin edellinen "urheiluteko" Ke-
20812: suesityksessä, jonka tekijäksi on mainittu Suo-         moran moottoriradan avustamisessa ei ainakaan
20813: men Hiihtoliiton puheenjohtaja Eino Petäjänie-          lisää luottamusta kykyyn tuntea ja hallita liikun-
20814: mi. Taustavoimana on mainittu pääministeri              tatoimintaaja sen avustuspolitiikkaa veronmak-
20815: Esko Aho, joka otti SVUL:n pelastamisoperaa-            sajien etuja vastaavalla tavalla. Niinpä Eino
20816: tion nimiinsä ohittaen näin ao. kulttuuriministe-       Petäjäniemen ehdotuksen toteuttaminen on
20817: ri Tytti lsohookana-Asunmaan.                           myös laillisuuden osalta asetettu kyseenalaiseksi.
20818:      Julkisuudessa kerrotut tiedot viittaavat siihen,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20819: että Eino Petäjäniemen ehdotuksen olennaisena           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20820: sisältönä on veronmaksajien miljoonien kierrät-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20821: täminen lajiliittojen avustusten ja Vierumäen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20822: urheiluopiston "takautuvan rakennusavustuk-
20823: sen" kautta SVUL:n taloussotkujen aiheutta-                       Katsooko Hallitus pääministeri Ahon
20824: mien velkojen maksuun.                                         toimesta asetetun selvitysmies Eino Petä-
20825:      Erittäin oudon makuiseksi tämän tuoreim-                  jäniemen esityksen lajiliittojen ja Vieru-
20826:  man rahoitus- ja avustusesityksen tekee siihen                mäen urheiluopiston avustamisesta ja
20827:  liitetty poikkeuksellinen ehtojen asettelu TUL:n              veronmaksajien varojen käyttämisestä
20828:  2 miljoonan markan lisäavustukselle. Kaiken                   SVUL:n faloussotkujen laskujen maksa-
20829:  kaikkiaan näin vaatimaton lisä eräänlaisena hy-               miseen sekä erityisehtojen asettamisen
20830:  vityksenä 7 miljoonan markan leikkaukselle                    TUL:n avustusosuudelle olevan liikunta-
20831:  TUL:n itsenäistä päätöksentekoa rajoittavin eh-               lain mukaista, ja jos katsoo,
20832:  doin on ennenkuulumatonta puuttumista liikun-                    mistä varoista ko. avustukset on tar-
20833:  tajärjestön itsenäiseen toimintaa.                            koitus maksaa?
20834: 
20835:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
20836: 
20837:                                                 Ensio Laine
20838: 
20839: 
20840: 
20841: 
20842:  2300321
20843: 2                                            1993 vp -    KK 399
20844: 
20845: 
20846: 
20847: 
20848:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20849: 
20850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            1993 toimintaan. Hakemusten perusteella ope-
20851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tusministeriö esittää tarvittavan lisämäärärahan
20852: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           osoittamista tarkoitukseen veikkausvoittovaro-
20853: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio Lai-           jen liikunnan säästövaroista. Lisävaltionavus-
20854: neen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             tukset on tarkoitus myöntää siten veikkausvoit-
20855: 399:                                                      tovaroista ja liikuntalain perusteella. Samassa
20856:                                                           yhteydessä voidaan harkita Suomen Työväen
20857:            Katsooko Hallitus pääministeri Ahon            Urheiluliiton (TUL) ja muiden mahdollisten val-
20858:         toimesta asetetun selvitysmies Eino Petä-         takunnallisten liikuntajärjestöjen lisäavustustar-
20859:         jäniemen esityksen lajiliittojen ja Vieru-        peet sekä niiden käytölle asetettavat ehdot. On
20860:         mäen urheiluopiston avustamisesta ja              selvää, että nämä käyttöehdot voidaan antaa
20861:         veronmaksajien varojen käyttämisestä              vain liikuntalakiin perustuen. Valtioneuvosto on
20862:         SVUL:n taloussotkujen laskujen maksa-             myöntänyt liikuntajärjestöjen toiminta-avustuk-
20863:         miseen sekä erityisehtojen asettamisen            set. Siten myös lisätoiminta-avustukset myöntää
20864:         TUL:n avustusosuudelle olevan liikunta-           valtioneuvosto opetusministeriön esittelystä.
20865:         lain mukaista, ja jos katsoo,                        Vierumäen Urheiluopiston talouden sanee-
20866:            mistä varoista ko. avustukset on tar-          rauksen tukeminen ei ole mahdollista takautuvi-
20867:         koitus maksaa?                                    en rakennusavustusten muodossa. Opetusminis-
20868:                                                           teriössä on parhaillaan selvitettävänä, onko Vie-
20869:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              rumäen Urheiluopistoa mahdollista tukea valti-
20870: vasti seuraavaa:                                          onosuutta saavistaliikunnan koulutuskeskuksis-
20871:                                                           ta säädetyn lain {801192) sisältämän harkinnan-
20872:    Opetusministeriö valmisteli selvitysmies Eino          varaisen lisäavustusjärjestelmän perusteella
20873: Petäjäniemen esityksen pohjalta muistion, joka            (15 §).Samassa yhteydessä on tarkoitus selvittää
20874: käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 22.6.1993.           myös muiden urheiluopistojen eli valtakunnallis-
20875: Asiaa on valmisteltu tämän jälkeen opetusmi-              ten liikunnan koulutuskeskusten mahdolliset li-
20876: nisteriössä hallituksen iltakoulun linjausten poh-        säavustustarpeet.
20877: jalta.                                                       Mikäli opetusministeriössä päädytään esittä-
20878:    Lajiliittojen mahdollinen lisäavustaminen tul-         mään harkinnanvaraisia lisäavustuksia urheilu-
20879: laan toteuttamaan seuraavalla tavalla: 16.7.1993          opistoille, tulee asia eduskunnan käsiteltäväksi
20880: ilmoitettiin kirjeitse kaikille valtakunnallisille lii-   lisämenoarvioasiana. Tällöin tarkoitukseen esi-
20881: kuntajärjestöille      mahdollisuudesta        hakea      tetään käytettäväksi veikkausvoittovarojen lii-
20882: 31.7.1993 mennessä lisävaltionavustusta vuoden            kunnan säästövaroja.
20883: 
20884:      Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1993
20885: 
20886:                                                                    Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
20887:                                         1993 vp -   KK 399                                          3
20888: 
20889: 
20890: 
20891: 
20892:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
20893: 
20894:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         basis av ansökningarna föreslår undervisnings-
20895: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        ministeriet att ett behövligt tilläggsanslag skall
20896: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     anvisas för ändamålet ur de sparade medlen för
20897: dagsman Ensio Laine undertecknade spörsmål          idrott inom tippningsvinstmedlen. Avsikten är
20898: nr 399:                                             således att de extra statsunderstöden skall bevil-
20899:                                                     jas ur tippningsvinstmedlen och på basis av
20900:           Anser Regeringen att det av utred-        idrottslagen. 1 sammanhanget kan man pröva de
20901:        ningsman Eino Petäjäniemi, som tillsatts     behov av extra understöd som föreligger för
20902:        genom åtgärd av statsminister Aho,           Arbetarnas ldrottsförbund i Finland (AlF) och
20903:        framlagda förslaget om understödande         eventuellt andra riksomfattande idrottsorganisa-
20904:        av idrottsgrensförbunden och Vierumäki       tioner och de villkor som skall ställas för an-
20905:        idrottsinstitut och användande av skatte-    vändningen av understöden. Det är klart att
20906:        betalarnas medel för att betala räkning-     dessa villkor för användningen kan ställas enbart
20907:        arna för Finlands Riksidrottsförbund         på basis av idrotts1agen. Statsrådet har beviljat
20908:        FRIF:s ekonomiska trassel samt ställan-      idrottsorganisationernas verksamhetsbidrag. Så-
20909:        de av specialvillkor för Arbetarnas ld-      ledes beviljar statsrådet också de extra understö-
20910:        rottsförbund i Finland AIF:s understöds-     den för verksamheten på föredragning från _un-
20911:        andel stämmer överens med idrottslagen,      dervisningsministeriet.
20912:        och om Regeringen anser detta,                   Det är inte möjligt att stöda saneringen av
20913:           med vilka medel har man för avsikt att    Vierumäki idrottsinstituts ekonomi genom ret-
20914:        betala understöden?                          roaktiva byggnadsunderstöd. Vid undervis-
20915:                                                     ningsministeriet utreds som bäst om det är möj-
20916:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ligt att stöda Vierumäki idrottsinstitut med hjälp
20917: anföra följande:                                    av det i lagen om idrottsutbildningscentrer med
20918:                                                     statsandel (801/92) stadgade systemet för extra
20919:    U ndervisningsministeriet utarbetade på basis    understöd enligt prövning (15 §). 1 sammanhang-
20920: av utredningsman Eino Petäjäniemis förslag en       et är avsikten att man också skall klarlägga de
20921: promemoria som behandlades vid regeringens          andra idrottsinstitutens, d.v.s. de riksomfattande
20922: aftonskola 22.6.1993. Saken har därefter beretts    idrottsutbildningscentrernas eventuella behov av
20923: vid undervisningsministeriet utgående från linje-   extra understöd.
20924: dragningarna vid regeringens aftonskola.                Om undervisningsministeriet går in för att
20925:    Ett eventuellt extra stödande av idrottsgrens-   föreslå extra understöd enligt prövning till
20926: förbunden kommer att genomföras på följande         idrottsinstituten, kommer saken tili behandling
20927: sätt: den 16 juli 1993 underrättades alla riksom-   i riksdagen som ett tilläggsbudgetärende. Där-
20928: fattande idrottsorganisationer per brev om möj-     vid föres1ås att sparade medel för idrott inom
20929: ligheten att senast den 31 juli 1993 ansöka om      tippningsvinstmedlen skall användas för ända-
20930: extra statsunderstöd för verksamheten 1993. På      målet.
20931: 
20932:      Helsingfors den 2 augusti 1993
20933: 
20934:                                                              Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
20935:                                                1993 vp
20936: 
20937: Kirjallinen kysymys 400
20938: 
20939: 
20940: 
20941: 
20942:                                   Kohijoki: Maantie 660:n peruskorjauksesta Merikarvialla
20943: 
20944: 
20945: 
20946:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20947: 
20948:    Merikarvialta Vaasan suuntaan johtava enti-       sessa erityisesti Merikarvialla tiestön rappiokun-
20949: nen valtatie 8 ja nyt Träskvikintieksi kutsuttu      toisuus on osaltaan vaikuttanut väestökatoon
20950: maantie 660 on Vaasan läänin puoleiselta osuu-       paikkakunnalla. Aktiiviseen väestönosaan kuu-
20951: delta peruskorjattu jo useita vuosia sitten, mutta   luvat monet kansalaiset ovat takapajuiset tieolo-
20952: Turun ja Porin läänin puolella sijaitseva noin 16    suhteet tuntien nähneet tulevaisuuden mahdolli-
20953: kilometrin pituinen tieosuus on edelleen perus-      suudet riittämättöminä.
20954: korjaamatta. Se on erittäin heikkokuntoinen             Nyt kysymyksessä olevan tieosuuden nopeal-
20955: savi-sorapintainen tieosuus, jonka vaikutusalu-      la kuntoon saattamisella voitaisiin ratkaisevasti
20956: eella tapahtuvan alkutuotannon sekä muun yri-        edistää koko Merikarvian kunnan kehittymistä.
20957: tystoiminnan ja asiointi- ja työmatkaliikenteen      Siten voitaisiin myös käytännössä toteuttaa juh-
20958: lisäksi tällä tiellä on erittäin tärkeä merkitys     lapuheissa usein kuultuja julistuksia maaseudun
20959: ympärivuotisen vapaa-ajanasutusliikenteen kan-       asuttuna pitämiseksi ja kehittämiseksi niin, että
20960: nalta.                                               ihmiset maaseudulla voisivat tuntea tulevaisuu-
20961:    Ottamalla tässä puheena oleva koko 16 kilo-       tensa siellä turvalliseksi.
20962: metrin pituinen tieosuus peruskorjauskohteeksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20963: voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää Vaasan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20964: läänin puolella sijaitsevan tieosuuden peruskor-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20965: jaukseen käytettyjä varoja. Samalla voitaisiin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20966: edes vähäisessä määrin helpottaa Merikarvialla
20967: ja koko Satakunnassa vallitsevaa erittäin vaikea-              Onko Hallitus tietoinen tämän kysy-
20968: ta työllisyystilannetta.                                    myksen perusteluosassa mainituista tie-
20969:     Suurista keskuksista sivussa olevan Merikar-            olosuhteista Merikarvian kunnassa, ja
20970: vian kunnan kehittymisedellytyksiin vaikuttavat               aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-
20971: aivan ratkaisevalla tavalla tieyhteydet ja teiden           tyä joutuisasti toimenpiteisiin maantie
20972: kunto. Ylisuuren Turun tiepiirin takamaankun-               660:n eli Träskvikintien peruskorjaami-
20973: taan kuuluvassa Satakunnassa ja tässä tapauk-               seksi koko pituudeltaan?
20974: 
20975:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
20976:                                           Maunu Kohijoki
20977: 
20978: 
20979: 
20980: 
20981:  2300321
20982: 2                                      1993 vp -   KK 400
20983: 
20984: 
20985: 
20986: 
20987:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20988: 
20989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Merikarvian-Träskvikin maantien paran-
20990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nussuunnitelma on vahvistettu vuonna 1988.
20991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Varoja suunnitelman toteuttamiseen ei ole kui-
20992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu         tenkaan riittänyt, koska tienpidon painotus on
20993: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      suuntautunut ylemmille tieluokille, jolloin sora-
20994: n:o 400:                                           teiden parantamiset ovat siirtyneet myöhem-
20995:                                                    mäksi.
20996:           Onko Hallitus tietoinen tämän kysy-         Tieosan vilkkaimman Merikarvian puoleisen
20997:        myksen perusteluosassa mainituista tie-     neljän kilometrin pituisen osuuden parannustyöt
20998:        olosuhteista Merikarvian kunnassa, ja       ovat alkamassa tämän vuoden syksyllä ja työ
20999:          aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-     valmistuu vuonna 1994.
21000:        tyä joutuisasti toimenpiteisiin maantie        Jäljelle jäävän 12 kilometrin pituisen tieosan
21001:        660:n eli Träskvikintien peruskorjaami-     parantaminen ei ole mahtunut Turun tiepiirin
21002:        seksi koko pituudeltaan?                    perustienpidon määrärahakehyksiin, vaikka ke-
21003:                                                    säaikaiset liikennemäärät edellyttäisivätkin tie-
21004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osan päällystämistä. Hankkeelle ei ole myöskään
21005: vasti seuraavaa:                                   myönnetty työllisyysrahoitusta esityksistä huoli-
21006:                                                    matta.
21007:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
21008: 
21009:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
21010:                                         1993 vp -   KK 400                                         3
21011: 
21012: 
21013: 
21014: 
21015:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21016: 
21017:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Planen för förbättrandet av landsvägen Sast-
21018: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        mola-Träskvik har fastställts år 1988. Anslag
21019: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     för förverkligandet av planen har dock inte
21020: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-         funnits, ty i väghållningen har högre vägklasser
21021: mål nr 400:                                         prioriterats, och förbättrandet av grusvägar upp-
21022:                                                     skjutits tili en senare tidpunkt.
21023:           Är Regeringen medveten om de väg-            Förbättringsarbetet av · den livligaste väg-
21024:        förhållanden i Sastmola kommun som           sträckan på fyra kilometer i Sastmola skall
21025:        nämns i motiveringsdelen till denna frå-     påbörjas i höst och arbetet blir fårdigt år 1994.
21026:        ga, och                                         Förbättrandet av den återstående vägsträck-
21027:           ämnar Regeringen för sin del vidta        an på 12 kilometer har inte kunnat inrymmas i
21028:        skyndsamma åtgärder för att grundrepa-       väghållningsanslagen för Åbo vägdistrikt, fast-
21029:        rera landsväg 660 dvs. Träskviksvägen        än sommarens trafikmängd skulle förutsätta
21030:        längs hela dess sträckning?                  beläggning av vägsträckan. Projektet har inte
21031:                                                     heller beviljats sysselsättningsanslag trots för-
21032:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       slagen.
21033: anföra följande:
21034:      Helsingfors den 27 juli 1993
21035: 
21036:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
21037:                                                 1993 vp
21038: 
21039: Kirjallinen kysymys 401
21040: 
21041: 
21042: 
21043: 
21044:                                    Rask ym.: Julkisten turvallisuuspalveluiden yksityistämisestä
21045: 
21046: 
21047:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21048: 
21049:     Turvallisuustoiminnan hoitamisessa ja ylläpi-        Edellytyksenä ko. toimintaan siirtymisessä
21050: tämisessä erityisesti poliisi- ja vankeinhoitovi-     Englannissa on ollut rikoslain muutos, jolla on
21051: ranomaisten toimialoilla on sellaisia toimintoja,     mahdollistettu edellytykset vankiloiden talou-
21052: jotka aiheuttavat yhteiskunnallisesti suuria kus-     delliselle hoitamiselle ja samalla saatettu myös
21053: tannuksia ja joilla aloilla voitaisiin yhdistää       vankilapalvelut kilpailun alaisiksi. Viranomaiset
21054: julkisen ja yksityissektorin parhaita puolia kus-     ovat laatineet asiasta suositukset ja muodosta-
21055: tannustehokkaalla tavalla.                            neet sopimusyksikön, jonka tehtävänä on laatia
21056:     Esimerkiksi vankeinhoidossa kustannus van-        tarjouspyyntöasiakirjat, arvioida tarjoukset,
21057: kia kohden on noin 200 000 mk/vuosi (OM/              hoitaa sopimusneuvottelut ja valvoa sopimusten
21058: vankeinhoito-osaston ilmoitus vuodelta 1991 on        noudattaminen.
21059:  139 000 mk/vanki/vuosi). Tämän lisäksi kustan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21060: nuksia aiheutuu mm. kuljetus- ja vartiointikus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21061: tannuksista tutkiotavankien oikeuteen kuljetta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21062: misten yms. johdosta.                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21063:     Vastaavasti poliisin toimialalla päihtyneiden
21064:  säilytys ja kuljetus sekä tutkiotavankien ja pidä-              Mihin toimenpiteisiin Hallituksessa
21065:  tettyjen kuljetus, hoito ja vartiointi aiheuttavat          on suunniteltu ryhdyttävän, jotta voitai-
21066: vuosittain suuria ja osin kohtuuttomiaklo kus-               siin yhdistää julkisen ja yksityissektorin
21067:  tannuksia.                                                  (vartiointiliikkeet) toiminnot tarkoituk-
21068:     Tällaisten kustannusten vähentämiseksi on                senmukaisesti, tehokkaasti ja mahdolli-
21069:  esimerkiksi Englannissa vuoden 1992 aikana                  simman kokonaistaloudellisesti koskien
21070:  siirrytty yhden vankilan osalta menettelyyn, mis-           mm.
21071:  sä yksityinen vartiointiliike hoitaa ko. vankilan               - vankeinhoitoon liittyviä säilytys-,
21072:  turvallisuustoiminnan ylläpitämisen. Menettely              vartiointi- ja kuljetustehtäviä;
21073:  sisältää mm. vartiointitehtävät, koulutuksen,                   - tutkiotavankien ja pidätettyjen
21074:  terveydenhuollon ja ruokailun järjestämisen.                kuljetus-, hoito- ja vartiointitehtäviä po-
21075:  Päätökset kolmen muun vankilan siirtämisestä                liisin tiloissa;
21076:  em. menettelyyn on jo tehty. Lisäksi on päätetty                - tutkiotavankien kuljetus- ja var-
21077:  siirtää huhtikuusta 1993 alkaen yhden vankien-              tiointitehtäviä oikeudessa; sekä
21078:  kuljetusalueen kaikki· vankien kuljetukset yksi-                - päihtyneiden säilytys- ja kuljetus-
21079:  tyisen vartioimisliikkeen hoidettavaksi. Kysees-            tehtäviä?
21080:  sä on ensimmäinen kymmenestä vankienkulje-
21081:  tusalueesta.
21082:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
21083: 
21084:           Maija Rask                     Arja Ojala                     Timo E. Korva
21085: 
21086: 
21087: 
21088: 
21089: 230032J
21090: 2                                        1993 vp -   KK 401
21091: 
21092: 
21093: 
21094: 
21095:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21096: 
21097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mqmentissa       osittaista. Perustettujen uusien vankiloiden hal-
21098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        linnosta sekä vartiointi- yms. tehtävistä huoleh-
21099: olette 24 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       tivat valtion virkamiehet. Sen sijaan työtoiminta
21100: jeenne n:o 1152 ohella toimittanut valtioneuvos-     sekä hoito- ja koulutuspalvelut on yksityistetty.
21101: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja              Edellä. mainituissa maissa toteutetuissa yksi-
21102: Maija Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen           tyistämiskokeiluissa on amerikkalaisilla yrityk-
21103: kysymyksen n:o 401:                                  sillä ja asiantuntijoilla: ollut· tiettävästi • varsin
21104:                                                      merkittävä osuus.                    . _ .
21105:            Mihin toimenpiteisiin Hallituksessa           Yksityistämiskokeilut ovat kestäneet . vasta
21106:        on suunniteltu ryhdyttävän, jotta voitai-     varsin vähän aikaa ja koskeneet vain pientä osaa
21107:        siin yhdistää julkisen ja yksityissektorin    maiden koko vankimäät.~tä; Tämän vuoksi saa-.
21108:        (vartiointiliikkeet) toiminnot tarkoituk-     tujen kokemusten arviointi on vielä ennenaikais- · ·
21109:        senmukaisesti, tehokkaasti ja mahdolli-       ta. EräidenUSA:ssatehtyjen selvitysten mukaan
21110:        simman kokonaistaloudellisesti koskien        osassa yksityisiji vankiloita on päästy pienem-
21111:        mm.                                           piin kustan.ntJksiin kuin julkisen·. sektorin .ylUtpi·.
21112:            - vankeinhoitoon liittyviä säilytys-,     tämissä vankiloissa. Toisaalta monissa. yksityis·
21113:        vartiointi- ja kuljetustehtäviä;              vankiloissa l,rustannukset ovat olleet korkeam-'
21114:            - tutkiotavankien ja pidätettyjen         mat. Selvää näyttöä yksityisten vankiloiden
21115:        kuljetus-, hoito- ja vartiointitehtäviä po-   edullisuudesta ei liene ainakaan· toistaiseksi· saa·
21116:        liisin tiloissa;                              tu. Englannissa on yksityistämistä. puoltavierL
21117:            - tulkintavankien kuljetus- ja var-       kannanottojen lisäksi. esitetty yksityisen ·vanki-
21118:        tiointitehtäviä oikeudessa; sekä              lan toiminnasta erittäin kielteisiäkin. arviointeja~.
21119:            ~ päihtyneiden säilytys~ ja kuljetus-         Oikeusministeriön hallinnonalalla ollaan val~
21120:        tehtäviä?                                     miita ennakkoluulottomasti; selvittämään yksi~
21121:                                                      tyisten palvelujen käytön lisäämistä esimerkiksi
21122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vankiloiden talo~hpollO:ssa sekä v.ankien koulu-
21123: vasti seuraavaa:                                     tuksessa ja terveydenhuollossa. Vankiloiden itse.
21124:                                                      tuottamien •palveJ~;t:Sten ..korvaa.m..i.Sta; .ulkopuoli-
21125:    Julkisen hallinnon tehtäviä koskevissa viime-     silla palveluilla on.; selvitetty 1ä.hinnä·rw11ci..talou-.
21126: aikaisissakin selvityksissä on Suomessa pidetty      dessa. Tähän .mei1;I1,es!l~.tehdyt selvitykset •Qvat ;
21127: lähtökohtana, että julkinen hallinto tuottaa mm.     kuitenkin viitann~i siihen,; f;!ttä tämä. johtaisi ..
21128: yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden      vankeinhoitola,itoksen menojen kasv.uun .• Yksi~ ·
21129: sekä oikeusturvan palvelut eli sellaiset palvelut,   tyisten ytitysten Juottami~"- ·palv.elujen :käyiön.•
21130: joihin sisältyy ·pakkovaltaa. Samaa periaatetta      lisäämistä harkittaes.sa, joudutaan: takmde.llisten
21131: noudatetaan useimmissa muissakin maissa.             seikkojen lisäk~i s~lvittämään•myös, aiheutu.U.ko:,
21132:    Vankeinhoitoa koskevia yksityistämiskokei-        laitoksen .. o~ •henldlöl\,un.tå~tr kuulumatttl~.
21133: luja on toteutettu tiettävästi Yhdysvalloissa,       mien työntekijöiden, .määrän~ liSääntymis~U\ · 1
21134: Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Uudessa-See-       vankilassa järj~s~yks~n jlt turval:lisul,lteen· liitty-. .
21135: lannissa. Yksityistämistoimenpiteet on näissä        viä riskejä.                                    , . , .,•
21136: maissa toteutettu tilanteessa, jossa vankipaikko-        Vankeusrangaistuksessa ja tutkiotavankeu-
21137: jen tarve on huomattavasti kasvanut vankien          dessa on kysymys. valtiovallan ;y:ksilö.ön.kohdis-
21138: määrän lisääntymisen vuoksi. Yksityistäminen         tamista pakkotoimenpiteistä. Näiden toimenpi-
21139: on käytännössä koskenut vain uusia laitoksia.        teiden toimeenpanon tulee oiJa>iValti<lli). viran-
21140: Oikeusministeriössä käytettävissä olevien tieto-     omaisten tehtävänä. Oikeusministeriön käsityk-
21141: jen mukaan Yhdysvalloissa 1-3% vangeista on          sen mukaan pakkovaltaa käyttävän henkilökun-
21142: yksityisissä vankiloissa. Isossa-Britanniassa toi-   nan tulee ehdottomasti olla suoraan valtion
21143: mii yksityisen yhdistyksen ylläpitämä tutkinta-      palveluksessa ja toimia virkavastuulla. Vartioin-
21144: vankila. Ranskassa yksityistäminen on ollut vain     ti- ja vanginkuljetustehtävien sekä vankien säily-
21145:                                         1993 vp -   KK 401                                        3
21146: 
21147: tystehtävien osittainenkaan siirtäminen yksityis-   kysymykseen. Tämä koskee myös tutkintavan-
21148: ten yritysten tai muiden yksityisten yhteisöjen     kien säilyttämistä, vartiointiaja kuljettamista.
21149: hoidettavaksi ei tule oikeusministeriön mielestä
21150:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
21151: 
21152:                                                                  Oikeusministeri Hannele Pokka
21153: 4                                          1993 vp -    KK 401
21154: 
21155: 
21156: 
21157: 
21158:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21159: 
21160:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             varit endast partiell. Förvaltningen samt bevak-
21161: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          nings- o.dyl. uppgifter vid de nyinrättade fångel-
21162: 1152 av den 24 juni 1993 till vederbörande              serna handhas av statliga tjänstemän. Däremot ·
21163: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         har arbetsverksamheten samt vård- och utbild-
21164: dagsledamoten Maija Rask m.fl. undertecknade            ningstjänsterna privatiserats.
21165: spörsmål nr 401:                                           Veterligen har amerikanska företag och ex-
21166:                                                         perter spelat en mycket stor roll i de privatise-
21167:           Vilka åtgärder har Regeringen haft för        ringsförsök som förverkligats i de ovannämnda
21168:        avsikt att vidta för att det skall bli möjligt   länderna. Privatiseringsförsöken har än så länge
21169:        att sammanslå den offentliga och den             varat en mycket kort tid och de har endast berört
21170:        privata sektorns (bevakningsfirmor)              en liten del av det totala fångtalet i vederbörande
21171:        funktioner på ett ändamålsenligt och ef-         länder. Därför är det för tidigt att utvärdera de
21172:        fektivt sätt och i sin helhet så ekonomiskt      erfarenheter som fåtts. Enligt några utredningar
21173:        som möjligt, beträffande bl.a.                   som gjorts i USA har man i en del privata
21174:           - förvarings-, bevaknings- och trans-         fångelser nått en lägre kostnadsnivå än i de
21175:        portuppgifter inom fångvården;                   fångelser som den offentliga sektorn upprätthål-
21176:           - transport, vård och bevakning av            ler. Å andra .sidan har kostnaderna i många
21177:        rannsakningsfångar och anhållna i poli-          privatfångelser varit större. Något klart bevis på
21178:        sens utrymmen;                                   att det vore förmånligt med privata fångelser
21179:           - transport och bevakning av rann-            torde man åtminstone hittills inte ha fått. 1
21180:        sakningsfångar i domstolar samt                  England har man utöver de åsikter som är för
21181:           - förvaring och transport av berusa-          privatisering också framfört mycket negativa
21182:        de?                                              bedömningar om det privata fångelsets verksam-
21183:                                                         het.
21184:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              lnom justitieministeriets förvaltningsområde
21185: anföra följande:                                        är man redo att fördomsfritt utreda möjligheter-
21186:                                                         na att utöka användningen av privata tjänster
21187:    Ä ven i de senaste utredningarna beträffande         exempelvis inom fångelsernas ekonomiförvalt-
21188: den offentliga sektorns uppgifter har man i             ning samt fångarnas utbildning och hälsovård.
21189: Finland haft som utgångspunkt att den offentli-         Ersättandet av den service som fångelserna själ-
21190: ga sektorn står för de tjänster som hänför sig till     va bereder med utomstående service har närmast
21191: allmän ordning och inre säkerhet samt rätts-            utretts i fråga om mathushållning. De utredning-
21192: skydd, dvs. sådana tjänster som inbegriper              ar som hittills gjorts har dock tytt på att detta
21193: tvångsvälde. Samma princip iakttas även i de            skulle leda till en ökning av fångvårdsväsendets
21194: flesta andra länder.                                    utgifter. Då man överväger en ökning av an-
21195:    Privatiserin~försök angående fångvården              vändningen av privata företag, bör man utöver
21196: har veterligenfförverkligats i Förenta staterna,        de ekonomiska faktorema även utreda, huruvi-
21197: Storbritannien, Frankrike och Nya Zeeland. 1            da en ökning av antalet personer, som inte tillhör
21198: dessa Iänder har privatiseringsåtgärderna för-          anstaltens egen personal, medför en risk för
21199: verkligats i en situation, där behovet av fångplat-     fångelsets ordning och säkerhet..
21200: ser har betydligt ökat på grund av att fångtalet           Då det gäller fängelsestraff och rannsaknings-
21201: stigit. Privatiseringen har i praktiken gällt endast    fångelse är det fråga om statsmaktens tvångsåt-
21202: nya anstalter. Enligt de uppgifter som justitiemi-      gärder gentemot en individ. Verkställigheten av
21203: nisteriet har till sitt förfogande befinner sig 1-      dessa åtgärder skall höra till de statliga myndig-
21204: 3% av fångarna i Förenta staterna i privata             heternas uppgifter. Enligt justitieministeriets
21205: fängelser. 1 Storbritannien har man i bruk ett          uppfattning skall sådan personai som utövar
21206: rannsakningsfångelse som upprätthålls av en             tvångsvälde, ovillkorligen vara direkt statsan-
21207: privat förening. 1 Frankrike har privatiseringen        ställd och verka på tjänsteansvar. Överföring av
21208:                                         1993 vp -   KK 401                                            5
21209: 
21210: bevaknings- och fångtransportuppgifter samt         riets uppfattning inte ens delvis komma i fråga.
21211: förvaring av fångar på privata företag eller        Detta gäller även förvaring, bevakning och
21212: andra privata samfund kan enligt justitieministe-   transport av rannsakningsfångar.
21213:      Helsingfors den 26 juli 1993
21214: 
21215:                                                                  Justitieminister Hannele Pokka
21216: 
21217: 
21218: 
21219: 
21220:                                                                                                   /
21221:                                                  1993 vp
21222: 
21223: Kirjallinen kysymys 402
21224: 
21225: 
21226: 
21227: 
21228:                                     Pykäläinen ym.: Kuurojen teatterikoulutuksen järjestämisestä
21229: 
21230: 
21231: 
21232:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21233: 
21234:    Kuurojen Teatteri on aloittanut toimintansa         nyttäisi lisää kysyntää. Työtehtäviä on olemassa,
21235: harrastajavoimin vuonna 1987. Se on tuottanut          mutta niihin ei ole voitu palkata ketään, koska
21236: erilaisia produktioita siitä lähtien ilman valtion     sopivan koulutuksen saaneita kuuroja ei ole
21237: tukea niukoilla julkisilla avustuksilla, koska sillä   ollut hakijoina. Tehtävät ovat sellaisia, joissa
21238: ei ole kiinteää ammattimaista ryhmää. Ammat-           voivat toimia vain kuurot.
21239: timainen ryhmä, joka voisi saada valtionapua,             Kuurojen Teatterin selvitysten mukaan ihan-
21240: voidaan perustaa vain kouluttamalla harrastajia        teeliisiota olisi, jos koulutus järjestettäisiin ole-
21241: ammattilaisiksi.                                       massa olevien suunnitelmien mukaan Teatteri-
21242:    Toiminnan myötä on todettu, että on välttä-         korkeakoulussa Helsingissä jonkin erillisrahoi-
21243: mätöntä aloittaa harrastajien kouluttaminen. Jo        tuksen turvin. Tällöin kuurot opiskelijat ovat
21244: vuonna 1989 aloitettiin neuvottelut Teatterikor-       tasa-arvoisessa asemassa kuulevien kanssa, saa-
21245: keakoulun täydennyskoulutuskeskuksen kanssa            vat samantasoista koulutusta ja ovat jatkuvassa
21246: näyttelijäkoulutuksen järjestämisestä kuuroille.       vuorovaikutuksessa muiden alaa opiskelevien
21247: Suunnitelmat eripituisille koulutusjaksoille ovat      kanssa. Mm. Ruotsissa on jo aloitettu 3,5-vuoti-
21248: olleet valmiina siitä saakka. Tähän asti on selvi-     nen näyttelijäkoulutus kuuroille yleisen näytteli-
21249: telty erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, joista kaikis-   jätyön koulutusohjelman perustalta.
21250: ta on tullut kielteiset päätökset. Kuurojen Teat-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21251: teri ja Teatterikorkeakoulun täydennyskoulu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21252:  tuskeskus ovat mm. kahdesti lähettäneet tar-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21253: jouksen työvoimaviranomaisille teatterialan            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21254:  koulutuksen järjestämisestä kuuroille. Molem-
21255:  milla kerroilla tarjous on hylätty.                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21256:     Laman vuoksi yhä useammat kuurotkin ovat                   ryhtyä kuurojen teatterialan koulutuksen
21257:  menettäneet työpaikkansa, eikä mahdollisuuksia                rahoituksen pikaiseksi järjestämiseksi ja
21258:  täydennyskoulutukseen liiemmin ole. Valmiina                  koulutuksen aloittamiseksi suunnitel-
21259:  olevan teatterikoulutuksen toteuttaminen syn-                 mien mukaan?
21260: 
21261:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
21262: 
21263:            Tuija Maaret Pykäläinen        Arja Ojala                       Jouko Skinnari
21264:            Pekka Räty                     Paavo Nikula                     Hannele Luukkainen
21265:            Ensio Laine                    Heidi Hautala                    Ulla Anttila
21266:            Tarja Halonen                  Matti Vähänäkki                  Marjatta Vehkaoja
21267:            Maija Rask                     Leena Luhtanen                   Martti Korhonen
21268:            Eila Rimmi                     Asko Apukka                      Raila Aho
21269:            Esko Seppänen                  Pekka Leppänen                   Heli Astala
21270:            Maija-Liisa Lindqvist          Ismo Seivästö                    Marjut Kaarilahti
21271:            Riitta Jouppila                Kyösti Toivonen                  Kari Häkämies
21272:            Tina Mäkelä                    Johannes Koskinen                Aino Suhola
21273:            Jukka Gustafsson               Reijo Laitinen                   Marjatta Stenius-Kaukonen
21274:            Erja Lahikainen                Sinikka Hurskainen               Anna-Liisa Kasurinen
21275:            Riitta Saastamoinen            Lea Savolainen                   Pekka Haavisto
21276:                                           Timo Roos
21277:  2300321
21278: 2                                      1993 vp -   KK 402
21279: 
21280: 
21281: 
21282: 
21283:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21284: 
21285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kuurojen teatterikoulutuksen järjestämistä
21286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on valmisteltu Teatterikorkeakoulun täydennys-
21287: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    koulutuskeskuksen ja Kuurojen liitto ry:n yh-
21288: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija         teistyönä. Suunnitelmat koulutuksen toteuttami-
21289: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen    seksi ovat valmiina. Sen jälkeen kun on käynyt
21290: kysymyksen n:o 402:                                ilmeiseksi, ettei koulutuksen toteuttamiselle työl-
21291:                                                    lisyyskoulutuksena ole ollut edellytyksiä, Teatte-
21292:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     rikorkeakoulun toimesta ollaan selvittämässä
21293:        ryhtyä kuurojen teatterialan koulutuksen    muita rahoitusvaihtoehtoja, joita ovat lähinnä
21294:        rahoituksen pikaiseksi järjestämiseksi ja   tuen saaminen Raha-automaaattiyhdistyksen
21295:        koulutuksen aloittamiseksi suunnitel-       kautta tai työvoimapoliittisin perustein myön-
21296:        mien mukaan?                                nettävistä      täydennyskoulutusmäärärahoista.
21297:                                                    Tavoitteena on, että koulutus voitaisiin aloittaa
21298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       viimeistään vuoden 1994 alkupuolella.
21299: vasti seuraavaa:
21300: 
21301:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
21302: 
21303:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
21304:                                         1993 vp -   KK 402                                            3
21305: 
21306: 
21307: 
21308: 
21309:                                     T!ll Riksdagens Herr Talman
21310: 
21311:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Teaterhögskolans fortbildningscentral och
21312: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        Dövas Förbund r.f. har tillsammans planerat
21313: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     teaterutbildningen för döva. Planerna är nu
21314: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-        klara. Det har visat sig att det inte går att
21315: tecknade spörsmål nr 402:                           genomföra utbildningen i form av sysselsätt-
21316:                                                     ningsutbildning och Teaterhögskolan utreder
21317:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      därför andra finansieringsmöjligheter. Här kom-
21318:        ta för att snabbt ordna fmansieringen av     mer närmast finansiellt bidrag från Penningau-
21319:        teaterutbildning för döva och för att        tomatföreningen eller stöd genom arbetskrafts-
21320:        utbildningen skall kunna starta planen-      politiska fortbildningsanslag i fråga. Syftet är att
21321:        ligt?                                        utbildningen skall komma i gång senast i början
21322:                                                     av 1994.
21323:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
21324: anföra följande:
21325: 
21326:      Helsingfors den 26 juli 1993
21327: 
21328:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
21329:                                                  1993 vp
21330: 
21331: Kirjallinen kysymys 403
21332: 
21333: 
21334: 
21335: 
21336:                                     U. Anttila ym.: Puun energiakäytön lisäämisestä työpaikkojen
21337:                                        luomiseksi
21338: 
21339: 
21340:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21341: 
21342:    Metsäntutkimuslaitos julkisti 7.9.1992 metsä-       työllisyydestä hallitusta valmistelemaan puun
21343: energiatutkimuksen, jonka tuloksien mukaan             energiakäyttöä koskevan lakiesityksen annetta-
21344: metsäenergian lisäkäytöllä voitaisiin luoda jopa       vaksi vuoden 1994 budjetin yhteydessä eduskun-
21345: 20 000 uutta työpaikkaa. Metsäntutkimuslaitok-         nalle. Kauppa- ja teollisuusministeriön energia-
21346: sen inventointitiedot ja tutkimustulokset osoitti-     osaston työryhmän mietinnössä "Puun energia-
21347: vat tuolloin, että pienpuun ja hakkuutähteiden         käyttö" asiaa on käsitelty lähinnä periaatteelli-
21348: käyttöä energiantuotannossa voitaisiin lisätä          sella tasolla. Konkreettisiin, kiireellisiin toimen-
21349: vuosittain ainakin 10 miljoonalla kuutiometrillä       piteisiin ei ole ryhdytty, vaikka työttömyys on
21350: vaarantamatta metsäteollisuuden raaka-aine-            saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet ja
21351: huoltoa. Näin suuri lisäys puun energiakäytössä        sen hoitoon on ehdotettu käytettäväksi mitä
21352: säästäisi vuosittain fossiilisia polttoaineita lähes   moninaisimpia keinoja. Metsäntutkimuslaitok-
21353: 2 miljoonan öljytonnin edestä. Vastaavasti hiili-      sen ehdottamien toimenpiteiden "unohtaminen"
21354: dioksidi- ja rikkipäästöt ilmakehään vähenisivät.      osoittaakin mielestämme, että työttömyyttä ei
21355: Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 1992 tekemän            ole pyritty hoitamaan kaikilla käytettävissä ole-
21356: arvion mukaan puun energiakäytön lisäys 10             villa keinoilla.
21357: miljoonalla kuutiometrillä lisäisi maaseudulla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21358: puun hankintavaiheen työtä noin 6 800 työvuo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21359: della. Kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21360: uusien työtilaisuuksien arvioitiin vastaavan           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21361: 15 000-20 000 työvuotta.
21362:    Metsäntutkimuslaitoksen metsäenergiatutki-                     Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
21363: muksen julkaisemisen jälkeen puuenergian käy-                 litus aikoo ryhtyä luodakseen uusia työ-
21364: tön lisääminen työllistämiskeinona on julkisessa              paikkoja puun energiakäyttöä lisää-
21365: keskustelussa lähes unohdettu. Selvitysmies Re-               mällä?
21366: lander kehottaa raportissaan työttömyydestä ja
21367: 
21368:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
21369: 
21370:            Ulla Anttila                   Paavo Nikula                    Tuija Maaret Pykäläinen
21371: 
21372: 
21373: 
21374: 
21375:  2300321
21376: 2                                         1993 vp -    KK 403
21377: 
21378: 
21379: 
21380: 
21381:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21382: 
21383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tointitukea sekä jatkossa mahdollisesti vielä suo-
21384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          raa käyttötukea nykyisten verotukien lisäksi.
21385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Parempi tapa lisätä kestävästi ja pitkäaikai-
21386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-         sesti puun energiakäyttöä on edetä asiassa asteit-
21387: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tain mm. verotusta ja energiamarkkinoita kehit-
21388: n:o 403:                                               täen. Samalla saadaan riittävästi aikaa, jotta
21389:                                                        puupolttoaineiden hankinnan tekniikkaa ja
21390:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    puunpolton tekniikkaa ehditään kehittämään
21391:        litus aikoo ryhtyä luodakseen uusia työ-        nykyistä merkittävästi tehokkaammiksi ja myös
21392:        paikkoja puun energiakäyttöä lisää-             kaupallistamaan em. tekniikat ennen laajamit-
21393:        mällä?                                          taista käyttöönottoa.
21394:                                                            Nykyinen puuhun perustuva energiantuotan-
21395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tomme on n. 12% maamme energian kokonais-
21396: vasti seuraavaa:                                       kulutuksesta. Osuus on teollisuusmaiden kor-
21397:                                                        keimpia ja perustuu pitkälti siihen, että puunja-
21398:    Hallituksella on hyvin tiedossaan, että koti-       lostusteollisuutemme pystyy pitkän kehitystyön
21399: maisilla polttoaineilla, ja Suomen oloissa siis        tuloksena varsin tehokkaasti muuttamaan hyö-
21400: erityisesti puulla, on suuria potentiaalisia lisä-     tyenergiaksi jalostusprosessien jätepuujakeen ja
21401: käyttömahdollisuuksia myös energiahuollossa,           jäteliemet. Myös maatiloilla käytetään runsaasti
21402: vaikkakin puun ensisijainen ja tärkein käyttö-         omien metsien hoitohakkuista saatavaa energia"
21403: muoto kansantaloudessamme onkin luonnolli-             puuta.
21404: sesti mekaanisen ja kemiallisen puunjalostusteol-          Tuotettaessa puulla energiaa isommissa
21405: lisuuden raaka-aine.                                   laitosyksiköissä korostuvat mm. seuraavat alu-
21406:    Tiedossa on myös, että metsänhoidollisista          eelliset kysymykset:
21407: syistä mm. ensiharvennushakkuita tulisi lähi-              - onko puuta saatavissa riittävästi laitosten
21408: vuosina merkittävästi lisätä nykyisestä. Näin          lähialueilta;
21409: ollen puuta riittäisi varojen ja vuotuisen kasvun          - millaisiksi kuljetusmatkat muodostuvat;
21410: puolesta merkittävästi lisääkin esimerkiksi ener-          -sopiiko laajamittainen puun energiakäyttö
21411: giakäyttöön, ilman että teollisuuden ainespuun         yhteen teollisuuskäytön ja metsänhoidon tavoit-
21412: saanti vaarantuisi. Tämä tilanne näyttäisi olevan      teiden kanssa ko. alueella;
21413: pitkäaikainen, ellei useampia uusia sellutehtaita          - mikä on energiapuun hinta laitoksella
21414: tai mekaanista massaa käyttäviä uusia tehtaita         käyttäjälle.
21415: rakenneta lisää Suomeen eikä teollisuuden tuon-            Paikallisesti tilanne ei usein ole niin yksinker-
21416: tipuuosuutta korvata kotimaisella. Toivottavaa         taisen selkeä kuin valtakunnan tasolta tarkastel-
21417: tietysti olisi puunkäytön lisäämisen kannalta,         len näyttää.
21418: että sellun ja paperin sekä sahatavaran maail-             Avainasemassa on puun kilpailukyky ener-
21419: manmarkkinatilanne muuttuisi pitempiaikaisesti         giantuotannossa ja verrattuna muihin käytettä-
21420: siten, että sellu- ja sahauskapasiteettia voitaisiin   vissä oleviin pohtoaineisiin ja niiden vaatimiin
21421: rakentaa maahamme lisää liiketaloudellisesti            laitosinvestointeihin. Nykyisellä teknologialla ja
21422: kannattavin perustein.                                 polttoaineiden hintasuhteilla puupolttoaineiden,
21423:     Puunkäytön mittava lisääminen, esim. 10            etenkin metsähakkeen, kilpailukyky markkina-
21424: milj. kiintokuutiolla vuodessa, kuten kysymyk-         polttoaineena on edelleen varsin heikko.
21425: sen perusteluissa on esitetty, ei ole nykytilantees-       Potentiaalisia uusia puun energiakäytön koh-
21426: sa millään muotoa helppoa eikä halpaa, jos             teita voisivat jatkossa olla mm. pienempien taa-
21427: lisäys pyrittäisiin toteuttamaan nopeasti ja pel-      jamien nykyiset ja tulevat lämpökeskukset ja
21428: kästään puun energiakäyttöä lisäten. Ilmeistä          yhdistetyt sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset,
21429: on, että nopea puun energiakäytön suurimittai-         ja näissä kaikissa haketta käytettäisiin usein
21430: nen lisäys vaatisi mittavat määrät valtion inves-       yhdessä turpeen kanssa.
21431:                                            1993 vp -   KK 403                                          3
21432: 
21433:     Investointi- ja käyttöavustuksin on Suomessa       musohjelman rahoitukseen. Energiapuun käyt-
21434: mahdollista vielä lisätä niiden paikkakuntien          tö- ja pohtotekniikkaa puolestaan kehitetään
21435: lukumäärää, joilla pienimuotoinen kiinteään            Bioenergia-tutkimusohjelman lisäksi myös uu-
21436: polttoaineeseen perustuva kaukolämmöntuo-              dessa Liekki II -tutkimusohjelmassa, joka on
21437: tanto ja siihen yhdistetty sähköntuotanto olisi        jatkoa ministeriön aikaisemmille polttoteknii-
21438: saatavissa taloudellisesti kannattavaksi. Kaik-        kan kehitysohjelmille. Myös maaseutupolitiikan
21439: kiaan on arvioitu näin olevan mahdollista saada        neuvottelukunta rahoittaa uusia maaseudun pie-
21440: aikaan runsaat 100 megawattia sähköntuotanto-          nimuotoisia energiahankkeita, tärkeimpänä
21441: kapasiteettia. Pelkkien voimalainvestointien           puuhun perustuvat, 1-3 milj. markan vuosivo-
21442: arvo olisi n. 1,3 miljardia markkaa. Em. voima-        lyymillä.
21443: loissa, jos ne käyttäisivät pelkästään haketta,            Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama,
21444: voitaisiin käyttää vuodessa puuta polttoaineena        puun energiakäytön lisäämismahdollisuuksia
21445: kaikkiaan n. 1 milj. kiintokuutiota. Polttoaineen      pohtinut laajapohjainen työryhmä antoi raport-
21446: hinnan laitoksella tulisi em. tapauksessa olla         tinsa viime vuoden lopulla. Raportista on saatu
21447: luokkaa 30-45 mk/MWh. Teollisuuden puujäte             lausunnot. Osa raportin esityksistä on jo toteu-
21448: sekä pala- tai jyrsinturve täyttävät edullisissa       tumassa. Energiaverotukseen liittyen on ympä-
21449: olosuhteissa tämän ehdon, mutta varsinainen            ristöministeriön asettama ympäristötaloustoimi-
21450: metsähake on toistaiseksi paljon kalliimpaa.           kunta teettänyt laajoja selvityksiä viimeisen vuo-
21451:     Hallitus näkee tärkeänä pyrkiä asteittain          den aikana ja julkaissut energiaverotusta koske-
21452: puun energiakäyttömahdollisuuksien kestävään           van osamietinnön loppukeväästä.
21453: lisäämiseen. Keskeisenä pitkäjänteisenä tehtävä-           Ympäristöverot ja etenkin hiilidioksidivero
21454:  nä on, kuten aiemmin jo todettiin, alan teknolo-      tuonevat jatkossa oman lisänsä puun kilpailuky-
21455:  gian kehittäminen taloudellisen kilpailukyvyn         vyn parantamiseksi. Verojen korottamisessa
21456:  lisäämiseksi. Myös tehtävät verotusratkaisut          Suomen on tarkoituksenmukaista edetä asteit-
21457:  ovat erittäin merkittäviä. Lisäksi käytössä ovat      tain ja suunnilleen samaan tahtiin kilpailijamai-
21458:  energiainvestointiavustukset ja eräät muut avus-      den kanssa. Hallitus antoi alkukesästä eduskun-
21459:  tukset, joista tärkeimpänä mainittakoon metsän-       nalle esityksen polttoaineverolain rakenteellises-
21460:  parannusvarat nuoren metsän kunnostukseen             ta muuttamisesta. Verotuksen rakennemuutos
21461:  sisältäen kaadon lisäksi kasauksen ja metsä-          perustuu ympäristönäkökohtiin ja suosii käytän-
21462:  kuljetuksen.                                          nössä kotimaisia energialähteitä ja lievästi myös
21463:      Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuoden         puun energiakäyttöä.
21464:   1993 alusta käynnistänyt kuusivuotisen Bioener-          Hallitus teki viime helmikuussa periaatepää-
21465:  gia-tutkimusohjelman, jossa keskeisellä sijalla       töksen uusiutuvan kotimaisen energian käytön
21466:  on energiapuun, lähinnä polttohakkeen hankin-         edistämiseksi. Periaatepäätöksessä linjattiin tär-
21467:  ta- ja korjuuketjujen ja niihin liittyvän laitetek-   keimmiksi edistämistoimiksi hiilidioksidipääs-
21468:  niikan kehittäminen ja kokeilu käytännön mitta-       töihin perustuva energiaverotus, tutkimus- ja
21469:  kaavassa.                                              koetoiminta sekä uusiutuvien kotimaisten ener-
21470:      Em. energiapuututkimuksen vuosivolyymi on         gialähteiden hankintaan ja käyttöön liittyvä in-
21471:  runsaat 10 milj. markkaa. Lisäksi eräitä suurem-      vestointituki. Näitä linjauksia noudattaen halli-
21472:  pia kokeiluja tultaneen rahoittamaan energiain-        tus on edennyt ja aikoo edetä jatkossakin ottaen
21473:  vestointiavustusmomentilta. Myös maa- ja met-         huomioon kulloinkin käytettävissä olevan bud-
21474:  sätalousministeriö osallistuu Bioenergia-tutki-       jettirahoituksen asettamat rajat.
21475:       Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1993
21476: 
21477:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
21478: 4                                         1993 vp -   KK 403
21479: 
21480: 
21481: 
21482: 
21483:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21484: 
21485:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av ved för energiproduktion skulle kräva ansen-
21486: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          liga mängder statligt investeringsstöd samt i
21487: medlem av statsrådet öve·rsänt följande av riks-      fortsättningen eventuellt ännu direkt använd-
21488: dagsman U. Anttila m.fl. undertecknade spörs-         ningsstöd utöver de nuvarande skattestöden.
21489: mål nr 403:                                              Ett bättre sätt att hållbart och långfristigt öka
21490:                                                       användningen av ved för energiproduktion är att
21491:           Vilka brådskande åtgärder har Reger-        framskrida stegvis i saken bl.a. genom att ut-
21492:        ingen för avsikt att vidta för att skapa       veckla beskattningen och energimarknaden.
21493:        nya arbetsplatser genom att utöka an-          Samtidigt får man tillräckligt med tid för att
21494:        vändningen av ved för energiproduktion?        hinna utveckla tekniken för anskaffning av ved-
21495:                                                       bränslen och för vedförbränning så att de blir
21496:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         väsentligt mycket effektivare än i dagens läge,
21497: anföra följande:                                      och även för att kommersialisera de ovan nämn-
21498:                                                       da teknikerna innan de tas i bruk i stor skala.
21499:    Regeringen är mycket medveten om att det              Vår nuvarande vedbaserade energiproduk-
21500: finns stora potentiella möjligheter att utöka         tion omfattar ca 12 % av landets totala energi-
21501: användningen av inhemska bränslen - i de              förbrukning. Andelen hör tili de högsta bland
21502: finländska förhållandena följaktligen speciellt       industriländerna och baserar sig långtgående på
21503: ved - också inom energiförsörjningen, också           att vår träförädlingsindustri som resultat av ett
21504: om den främsta och viktigaste användningsfor-         långvarigt utvecklingsarbete synnerligen effek-
21505: men för trä i vår samhällsekonomi naturligtvis är     tivt kan omvandla förädlingsprocessens av-
21506: som råvara för den mekaniska och kemiska              fallsvedsflis och avlut till nyttoenergi. Också på
21507: träförädlingsindustrin.                               gårdsbruken används stora mängder energived
21508:    Det är också bekant att bl.a. sådan avverk-        som erhålls vid avverkningar i skogsskötselsyfte.
21509: ning som utgör en första gallring i skogsskötsel-        Då energi produceras med ved i större anlägg-
21510: syfte bör utökas ansenligt från det nuvarande.        ningsenheter, accentueras bl.a. följande regiona-
21511: F öljaktligen räcker veden vad gäller resurser och    la frågor:
21512: årlig tillväxt till för betydligt större användning      - finns det tillräckligt med ved i anläggning-
21513: t.ex. för energiproduktion utan att industrins        arnas närområden,
21514: råvarutillgångar äventyras. Denna situation ver-         - hurdana blir transportsträckoma,
21515: kar bli långvarig, om inte flera nya cellulosafa-        - stämmer en omfattande användning av ved
21516: briker eller nya fabriker som använder mekanisk       för energiproduktion överens med den industri-
21517: massa byggs i Finland eller andelen importerad        ella användningen och med målen i fråga om
21518: ved till industrin ersätts med inhemsk. Det vore      skogsskötseln på ifrågavarande område,
21519: naturligtvis önskvärt med tanke på en utökad             - vilket är energivedens pris för förbrukaren
21520: träanvändning att världsmarknadsläget för cel-        vid anläggningen.
21521: lulosa, papper och sågvara för en längre tid             Lokalt sett är situationen ofta inte så enkel
21522: skulle ändras så att cellulosa- och sågningskapa-     och klar som den verkar granskad på riksnivå.
21523: citeten på företagsekonomiskt lönsamma grun-             1 nyckelställning står vedens konkurrenskraft
21524: der kunde byggas ut i landet.                         vid energiproduktionen och i jämförelse med
21525:    En omfattande utökning av användningen av          andra tillbudsstående bränslen och de anlägg-
21526: ved t.ex. med 10 milj. kubikmeter fast mått per       ningsinvesteringar de kräver. Med dagens tekno-
21527: år, som det föreslås i motiveringarna tili spörs-     logi och prisförhållanden mellan bränslen är
21528: målet, är i nuläget inte på något sätt enkelt eller   vedbränslenas, i synnerhet skogsflisens, konkur-
21529: billigt, om försök görs att åstadkomma ökningen       renskraft som marknadsbränsle fortsättningsvis
21530: snabbt och enbart genom ökad användning av            synnerligen svag.
21531: ved för energiproduktion. Det är uppenbart att           Potentiella nya objekt där ved kunde använ-
21532: en snabb utökning i stor skala av användningen        das för energiproduktion kunde i fortsättningen
21533:                                           1993 vp -      KK 403                                           5
21534: 
21535: vara bl.a. mindre tätorters nuvarande och kom-          ringsunderstöd. Också jord- och skogsbruksmi-
21536: mande värmecentraler och anläggningar för               nisteriet deltar i finansieringen av bioenergi-
21537: kombinerad produktion av el och värme, och i            forskningsprogrammet. Användnings- och för-
21538: alla dessa skulle flis användas ofta tillsammans        bränningstekniken för energived utvecklas utö-
21539: med torv.                                               veri bioenergiforskningsprogrammet också i det
21540:    Med investerings- och driftsunderstöd är det         nya Liekki II-forskningsprogrammet, som är en
21541: möjligt att ännu öka antalet orter i landet där         fortsättning på ministeriets tidigare program för
21542: produktioneo av fjärrvärme i liten skala med fast       utvecklande av förbränningsteknik. Också
21543: bränsle och därmed kombinerad elproduktion              landsbygdspolitikens delegation finansierar nya
21544: kunde fås ekonomiskt lönsam. Totalt har det             småskaliga energiprojekt på landsbygden, av
21545: bedömts att det sålunda vore möjligt att åstad-         vilka de viktigaste baserar sig på ved, med en
21546: komma en elproduktionskapacitet på drygt 100            årsvolym om 1-3 milj. mark.
21547: megawatt. Värdet av enbart kraftverksinveste-              En bredbasig arbetsgrupp, som handels- och
21548: ringarna vore ca 1,3 miljarder mark. Ifall de           industriministeriet har tillsatt och som har dryftat
21549: ovan nämnda kraftverken använde enbart flis,            möjligheterna att utöka användningen av ved för
21550: kunde ved utnyttjas som bränsle uppgående till          energiproduktion, k~m med sin rapport vid ut-
21551: totalt ca 1 milj. kubikmeter fast mått per år.          gången av fjolåret. Över denna rapport har utlå-
21552: Bränslepriset vid anläggningen bör i ovan nämn-         tanden erhållits. En del av förslagen i rapporten
21553: da fall vara i storleksklassen 30-45 mk/MWh.            håller redan på att realiseras. I anslutning till
21554: Industrins vedavfall samt stycke- eller frästorv        energibeskattningen lät en av miljöministeriet till-
21555: fyller under förmånliga förhållanden detta vill-        satt miljöekonomikommission i fjol göra omfat-
21556: kor, men den egentliga skogsflisen är tills vidare      tande utredningar och i våras offentliggjorde den
21557: mycket dyrare.                                          ett delbetänkande om energibeskattningen.
21558:     Regeringen anser det viktigt att stegvis sträva        Miljöskatterna och i synnerhet koldioxidskat-
21559: efter en hållbar utökning av möjligheterna att          ten torde i fortsättningen bidra till att förbättra
21560:  använda ved för energiproduktion. Den centra-          vedens konkurrenskraft. Då det gäller att höja
21561: la uppgiften på lång sikt är, vilket tidigare redan     skatterna är det dock ändamålsenligt för Finland
21562:  konstaterades, att utveckla branschens teknolo-        att framskrida stegvis och ungefär i samma takt
21563:  gi för att utöka den ekonomiska konkurrens-            som konkurrentländerna. I början av sommaren
21564:  kraften. Också de avgöranden som bör fattas i          avlät regeringen till riksdagen en proposition
21565:  fråga om beskattningen är synnerligen betydan-         med förslag till ändring av uppbyggnaden av
21566:  de. Dessutom används understöd för energiin-           lagen om bränsleaccis. Ändringen av beskatt-
21567:  vesteringar och vissa andra understöd, av vilka        ningens uppbyggnad baserar sig på miljösyn-
21568:  bland de viktigaste är skogsförbättringsresurser       punkter och gynnar i praktiken inhemska energi-
21569:  för iståndsättning av ung skog, vilka utöver           källor och även i någon mån att ved används för
21570:  fällandet inbegriper ihopsamling och skogstran-        energiproduktion.
21571:  sport.                                                    Regeringen fattade i februari i år ett princip-
21572:     Handels- och industriministeriet har vid in-        beslut för att främja användningen av förnybar
21573:  gången av år 1993 startat ett sexårigt bioenergi-      inhemsk energi. I principbeslutet drogs det upp
21574:  forskningsprogram, där utvecklandet av kedjor          linjer för de viktigaste åtgärderna för att främja
21575:  för anskaffning och skördande av energived,            en energibeskattning baserad på koldioxidut-
21576:  främst bränsleflis, apparaturtekniken i anslut-        släpp, forsknings- och provverksamhet samt in-
21577:  ning till dem och försöksverksamhet i praktisk         vesteringsstöd i anslutning till anskaffning och
21578:  skala intar en central ställning.                      utnyttjande av förnybara inhemska energikällor.
21579:     Årsvolymen för ovan nämnda energivedsun-            Regeringen har framskridit och kommer också i
21580:  dersökning uppgår till drygt 10 milj. mark.            fortsättningen att framskrida så att den iakttar
21581:  Dessutom torde vissa större försök finansieras         dessa linjedragningar och beaktar de gränser
21582:  med medel från momentet för energiinveste-             som tillbudsstående budgetfinansiering sätter.
21583:       Helsingfors den 4 augusti 1993
21584: 
21585:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
21586:             1
21587: 
21588:         1
21589: 
21590:         1
21591: 
21592:     1
21593: 
21594:     1
21595: 
21596: 1
21597: 
21598: 1
21599:                                                 1993 vp
21600: 
21601: Kirjallinen kysymys 404
21602: 
21603: 
21604: 
21605: 
21606:                                    Hautala ym.: Intiassa rakennettavan Sardar Sarovar -patohank-
21607:                                        keen keskeyttämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
21608: 
21609: 
21610:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21611: 
21612:     Suomen eduskunnan jäsenet ovat aikaisem-          vaikuttaa; sekä hankkeen tekninen, taloudelli-
21613: min hallitukselle osoitetuissa kirjallisissa kysy-    nen ja yhteiskunnallinen mielekkyys yleensäkin.
21614: myksissä n:ot 298/1989 vp (ed. Ahde ym., 143          Kiistattoman oikeutuksen Suomen eduskunnan
21615: allekirjoittajaa, 16.5.1989), 282/1990 vp (ed. Aal-   jäsenten kiinnostukselle asiaa kohtaan on anta-
21616: tonen ym., 140 allekirjoittajaa, 9.5.1990) ja 169/    nut se, että hanketta on vuosien ajan viety
21617: 1991 vp (ed. Hautala ym., 14 allekirjoittajaa,        eteenpäin Maailmanpankin taloudellisen tuen ja
21618: 14.6.1991) tai niiden perusteluissa kiinnittäneet     poliittisen arvovallan avulla; Suomi on Maail-
21619: huomiota Intiassa Narmada-jokeen rakenteilla          manpankin jäsen.
21620: olevan Sardar Sarovar -nimisen padon vaikutuk-            Vuonna 1991 Maailmanpankki antoi YK:n
21621: siin.                                                 kehitysohjelman UNDP:n entisen johtajan
21622:     Hankkeen virallisena tarkoituksena on ennen       Bradford Morsen johtamalle riippumattomalle
21623: kaikkea johtaa vettä Gujaratin osavaltion kui-        asiantuntijaryhmälle Gäljempänä selvitysryhmä)
21624: vuudesta kärsiville seuduille. Lisäksi hankkeen       tehtäväksi arvioida hankkeeseen liittyviä ympä-
21625: avulla on aiottu tuottaa energiaa - tosin myö-        ristö- ja väestönsiirto-ongelmia sekä hanketta
21626: hemmässä vaiheessa lähes pelkästään ns. huip-         toteuttavien viranomaisten edistymistä niiden
21627: putuntisähköä, joka vaatisi veden pumppaamis-         ratkaisemisessa tai lievittämisessä. Hankkeen
21628: ta yöaikaan takaperin, jolloin energiaa kuluisi       teknistaloudellista kannattavuutta tai yleistä jär-
21629: enemmän kuin sitä tuotettaisiin.                      kevyyttä ryhmällä ei varsinaisesti ollut lupa tut-
21630:     Sardar Sarovar -pato on osa jättiläismäistä       kia.
21631: Narmada-joen valjastamissuunnitelmaa, jonka               Rajoituksista huolimatta selvitysryhmän ra-
21632:  toteutuminen kokonaisuudessaan merkitsisi vä-        portti, joka julkistettiin kesäkuussa 1992 (Sårdar
21633:  hintään miljoonan ihmisen siirtämistä pakolla        Sarovar - The Report of The Independent
21634:  pois asuinsijoiltaan. Sardar Sarovar -allas ja       Review, Resource Futures International Inc.,
21635:  siihen liittyvä vedensiirtokanavista - jos ne        Ottawa, 1992), oli yksiselitteisen murskaava.
21636:  toteutuvat - saattavat yksinään merkitä sato-        Hanke todettiin alun perin huonosti valmistel-
21637: jentuhansien ihmisten pakkomuuttoa. Hank-             luksi, ja valmistelun puutteita oli selvitysryhmän
21638:  keen todellisten hyötyjen ja haittojen välinen       mielestä mahdotonta korjata rakennustyön sa-
21639:  suhde on kiistanalainen. Monien väitteiden mu-       maan aikaan jatkuessa. Vastaavasti hankkeen
21640:  kaan esimerkiksi hajautettuun sadeveden py-          odotettavissa olevat hyödyt todettiin kyseenalai-
21641:  säyttämiseen ja imeyttämiseen perustuvia vaih-       siksi.
21642:  toehtoisia vesihuoltoratkaisuja tai siirtohäviöi-        Tarvittavien väestönsiirtojen toteuttaminen
21643:  den vähentämiseen ja käytön tehostamiseen pe-        yleisesti hyväksyttyjä ihmisoikeuksia ja pankin
21644:  rustuvia sähköhuoltoratkaisuja ei ole tutkittu       omia ohjeistoja kunnioittavalla tavalla oli selvi-
21645:  riittävästi.                                         tysryhmän mielestä ainakin nykyisessä tulehtu-
21646:      Hankkeen arvostelijoiden, mm. Suomen edus-       neessa tilanteessa ilmeisen mahdotonta. Selvitys-
21647:  kunnan jäsenten, huolen aiheina ovat olleet pa-      ryhmän mielestä pankin olisi pitänyt pikimmiten
21648:  tohankkeen vaatimat väestönsiirrot, alkuperäis-      toisaalta todeta Intian rikkoneen lainaehtoja ja
21649:  kansoihin kuuluvien yhteisöjen hajoaminen ja         sillä perusteella kieltäytyä enempien lainaerien
21650:  muut inhimilliset kustannukset, puutteellisesti      maksamisesta; toisaalta pankin olisi pitänyt
21651:   selvitetyt ympäristövaikutukset ja terveysriskit,   myös tunnustaa omat vakavat laiminlyöntinsä
21652:  viranomaisten huono yhteistyö niiden ihmisten        hankkeen valmistelussa ja valvonnassa ja siinä
21653:   kanssa, joiden elämään hanke kaikkein eniten        mielessä osasyyllisyytensä nykytilanteeseen.
21654: 
21655:  2300321
21656: 2                                          1993 vp- KK 404
21657: 
21658:    Maailmanpankin toimiva johto (manage-                mista edelleen erilaisin kiertojärjestelyin, mikä
21659: ment) ei kuitenkaan seurannut näitä suosituksia.        saattaakin olla helppoa Intian ollessa pankin
21660: Syyskuussa 1992 pankin johtokunnalle jaetussa           suurin lainansaaja. Vastustajien epäilyn mukaan
21661: muistiossa ("Next Steps", Sept. 11, 1992) toimi-        pankin toimiva johto ja Intian hallitus ovat -
21662: va johto suositteli hankkeen tukemista edelleen         sopimalla pankin näennäisestä vetäytymisestä-
21663: vedoten erityisesti Intian hallitukselta saatuun        yhteistuumin pyrkineet antamaan Intialle mah-
21664: vakuutukseen, jonka mukaan padon rakenta-               dollisuuden viedä hanketta eteenpäin ilman ul-
21665: misvauhti siitä lähtien sidotaan väestönsiirron         komaailman valvontaa, kunnes padosta, altaas-
21666: toteuttamiseen siten, ettei vakavia tulvavahinko-       ta ja ihmisten pakkosiirroista tulee "peruutta-
21667: ja padon ylävirran puolella tapahdu, ennen kuin         mattomia tosiasioita".
21668: kyseisten alueiden asukkaat on vähintään vuotta             Padon rakentaminen valmiiksi ei silti sellaise-
21669: aikaisemmin siirretty ja asutettu uudelleen pan-        naan merkitse, että hankkeella tavoitellut hyö-
21670: kin ohjeiden mukaisella tavalla. Muistiossa väi-        dyt toteutuisivat. Pääosa hankkeen kustannuk-
21671: tettiin muidenkin ongelmien olevan ratkaistavis-        sista liittyy vedensiirto- ja keinokastelujärjestel-
21672: sa selvitysryhmää tyydyttävällä tavalla.                mään, jonka teknisestä toimivuudesta ja talou-
21673:    Lokakuun puolivälissä selvitysryhmän johta-          dellisesta toteutettavuudesta esitetään vakavia
21674: ja Bradford Morse lähetti pankin pääjohtajalle          epäilyjä. Ennakoimattomat ympäristövaikutuk-
21675: Lewis Prestonille avoimen kirjeen, jossa hän            set voivat puolestaan kumota senkin hyödyn,
21676: ilmaisi tyrmistyksensä siitä tavasta, jolla selvitys-   joka saataisiin. Vaikuttaa siltä, että padon ra-
21677: ryhmän raporttia oli pankin toimivan johdon             kentamisen puolella on merkittävä määrä "po-
21678: kannanotoissa vähätelty ja vääristelty. Raportis-       liittisia arvovalta tekijöitä".
21679: ta ja äsken mainitusta kirjeestä huolimatta kym-            Varsinainen jokiuoman sulkeva pato on nyt
21680: menen päivää myöhemmin Maailmanpankin                   rakennettu noin kolmannekseen aiotusta lopulli-
21681: johtokunta, joka koostuu jäsenmaiden ja maa-            sesta korkeudestaan. Tällä hetkellä jokavuotiset
21682: ryhmien edustajista, päätti niukalla ääntenenem-        monsuunisateet ovat alkamassa. Teknisten arvi-
21683: mistölläjatkaa hankkeen tukemista. Tosin intia-         oiden mukaan vain erittäin harvinainen vähäsa-
21684: laiselle sopimuspuolelle asetettiin- kuten useita       teisuus voisi estää muutamien lähimpänä patoa
21685: kertoja aikaisemminkin ilman mainittavaa tulos-         sijaitsevien kylien jäämisen veden alle viikkojen
21686: ta - puolen vuoden määräaika, jonka kuluessa            tai kuukausien ajaksi.
21687: tietyt ympäristövaikutusten selvittämiseen ja               Tämän vuoden tammi-helmikuussa yli 20 000
21688: väestönsiirron valmisteluun liittyvät ehdot olisi       aiotulla allasalueella asuvaa perhettä, joista useim-
21689: pitänyt täyttää.                                        mat kuuluvat suhteellisen eristyneinä eläviin Intian
21690:    Pohjoismaiden edustaja kannatti jo tällöin           alkuperäiskansoihin, on julkisesti vannonut kiel-
21691: (lokakuussa 1992) maksatusten keskeyttämistä.           täytyvänsä lähtemästä pois alueelta. Monet vasta-
21692:    Puolen vuoden kuluessa kävi ilmeiseksi, ettei        rintaliikkeen aktivistit ovat vaatineet, että Intian
21693: pankin "uusia" täsmennettyjä ehtoja ollut täy-          hallitus teettäisi uuden luotettavan selvityksen
21694: tetty eikä monia niistä luultavasti olisi mahdol-       hankkeen kannattavuudesta kokonaisuutena ja
21695: listakaan täyttää. Tässä tilanteessa, muutamaa          että rakennustyöt pysäytettäisiin selvityksen ajak-
21696: päivää ennen aiottua tarkastusta, Intian hallitus       si. Ellei vaatimukseen suostuta, nämä aktivistit
21697: pyysi Maailmanpankkia lopettamaan jo sovittu-           sanovat pysyttelevänsä patoa lähinnä olevissa ky-
21698: jen lainaerien maksatukset. Samaan aikaan kävi          lissä, vaikka he itse jäisivät tulvaveden alle.
21699: selväksi, ettei padon rakentamista suinkaan ollut           Tilanne saattaa olla kiristymässä hyvin vaka-
21700: hidastettu, vaikka väestönsiirto-ongelma oli yhä        vaksi yhteenotoksi. Toistaiseksi vastarintaliike
21701: ratkaisematta ja vaikka hankkeeseen kohdistuva          on tietojemme mukaan osoittanut suurta päättä-
21702: vastarinta sekä Intiassa että muualla maailmassa        väisyyttä ja noudattanut esimerkillistä mielen-
21703: oli entisestään jyrkentynyt.                            malttia ja väkivallattomuutta, kun taas ympä-
21704:    Intian hallitus ilmoitti jatkavansa hankkeen         röivien osavaltioiden (Gujarat, Maharashtra,
21705: toteuttamista kaikissa tapauksissa, ja Maail-           Madhya Pradesh) poliisivoimat ovat eri vaiheis-
21706: manpankin toimivan johdon piirissä esitettiin           sa pieksäneet, pidättäneet mielivaltaisesti tai
21707: avoimesti mielipiteitä, joiden mukaan pankki            muuten pelotelleet satoja, ellei tuhansia hank-
21708: todennäköisesti palaa taas lainoittamaan han-           keen vastustajia.
21709: ketta jossakin myöhemmässä vaiheessa.                       Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on
21710:    Hankkeen vastustajat epäilevät, että Maail-          päättänyt lähettää Maailmanpankille kirjeen,
21711: manpankki tukee käytännössä padon rakenta-              jossa vaaditaan,
21712:                                           1993 vp -   KK 404                                           3
21713: 
21714:    (1) että pankki ei rahoita suoraan eikä kierto-    sellä pyynnön, että lähikuukausien aikana teh-
21715: teitse Sardar Sarovaria eikä muitakaan Narma-         täisiin kaikki voitava väkivallan välttämiseksi,
21716: dan laakson "kehityshankkeita" ennen kuin             ihmishenkien suojelemiseksi sekä ihmisoikeuk-
21717: kaikkien sellaisten hankkeiden kokonaistalou-         sien yleiseksi turvaamiseksi Narmada-joen laak-
21718: dellinen järkevyys ja keskinäiset riippuvuudet on     sossa.
21719: perusteellisesti selvitetty. Rahoituksen ehtona on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21720: pidettävä myös, että vaihtoehtoiset ratkaisut         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21721: alueen ja sen väestön vesi-, elintarvike- ja ener-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21722: giahuolto-ongelmiin on selvitetty nykyistä pal-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21723: jon vakuuttavammin.
21724:     Edelleen kirjeessä vaaditaan,                                 Katsooko Suomen Hallitus voivansa
21725:     (2) että Maailmanpankki:___ aikaisemmat lai-               myötävaikuttaa -joko Maailmanpan-
21726: minlyöntinsä ja vastuunsa tunnustaen -luopuu                   kissa toimivan Pohjoismaiden edustajan
21727: vaatimasta takaisin Sardar Sarovaria varten jo                 kautta tai suoraan Intian hallitukseen
21728: lainaarniaan 280 miljoonaa US-dollaria, mikäli                 vetoamalla
21729: Intian hallitus suostuu edellä kuvattuun perus-                   (1) siihen, että väkivaltaa, ihmishen-
21730: teelliseen selvitykseen ja uudelleenarviointiin                kien menetyksiä ja ihmisoikeuksien kai-
21731: sekä töiden keskeyttämiseen, kunnes asia on                    kenlaista loukkaamista vältetään Nar-
21732: nykyistä kiistattomammin ratkaistu; sekä                       mada-joen laaksossa, sekä
21733:     (3) että jos Intian hallitus ei suostu edellä                 (2) siihen, ettei Maailmanpankki mil-
21734: mainittuun vaatimukseen, pankki vaatii siltä jo                lään epäsuoralla tavalla jatka Sardar Sa-
21735: lainatun summan välitöntä takaisinmaksua,                      rovar -hankkeen tukemista ainakaan niin
21736: mikä havaittujen sopimusehtojen rikkomisten                    kauan kuin tuon hankkeen haittoja ja
21737: vuoksi lienee täysin mahdollista.                              hyötyjä ei ole selvitetty nykyistä huomat-
21738:     Samat järjestöt ovat esittäneet Intian halli-              tavasti luotettavammin ja laajemmassa
21739:  tukselle Intian täkäläisen suurlähetystön välityk-            merkityksessä?
21740:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
21741: 
21742:           Heidi Hautala                  Satu Hassi                       Hannele Luukkainen
21743:           Tuija Maaret Pykäläinen        Paavo Nikula                     Pekka Räty
21744:           Kyllikki Muttilainen           Arja Ojala                       Reijo Laitinen
21745:           Martti Korhonen                Virpa Puisto                     Heikki Rinne
21746:           Matti Vähänäkki                Jukka Gustafsson                 Esko Helle
21747:           Timo Laaksonen                 Reijo Lindroos                   Eila Rimmi
21748:           Matti Vanhanen                 Eva Biaudet                      Margareta Pietikäinen
21749:           Liisa Jaakonsaari              Minna Karhunen                   Hanna Markkula
21750:           Pirjo-Riitta Antvuori          Marjut Kaarilahti                Mirja Ryynänen
21751:           Eero Paloheimo                 Outi Ojala                       Esko Seppänen
21752:           Tarja Halonen                  Heli Astala                      Erkki Pulliainen
21753:                                          Jouni J. Särkijärvi
21754: 4                                        1993 vp- KK 404
21755: 
21756: 
21757: 
21758: 
21759:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21760: 
21761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, oli
21762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Pohjoismaiden edustaja Maailmanpankinjohto-
21763: olette 24 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-       kunnassa jo lokakuisen johtokunnan· kokouksen
21764: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     yhteydessä vastustanut hankkeen jatkorahoitus-
21765: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hautalan ym.      ta. Tämä kanta perustui ennen muuta siihen,
21766: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 404:        ettei asutuskysymystä oltu kyetty ratkaisemaan
21767:                                                      ja että pankin ympäristönäkökohtiin omaksuma
21768:           Katsooko Suomen Hallitus voivansa          uusi, entistä tiukempi linja tuli säilyttää uskotta-
21769:        myötävaikuttaa - joko Maailmanpan-            vana. Toisaalta Pohjoismaat korostivat yhteis-
21770:        kissa toimivan Pohjoismaiden edustajan        työn tärkeyttä Intian hallituksen kanssa.
21771:        kautta tai suoraan Intian hallitukseen           Rahoituksen peruuttamispäätöksen jälkeen
21772:        vetoamalla                                    Pohjoismaiden edustajalle on annettu ohjeet seu-
21773:           (1) siihen, että väkivaltaa, ihmishen-     rata edelleen tarkoin Sardar Sarovarin hanketta
21774:        kien menetyksiä ja ihmisoikeuksien kai-       samoin kuin pankin toimivan johdon ja henkilö-
21775:        kenlaista loukkaamista vältetään Narma-       kunnan arvioita siitä. Samassa yhteydessä on
21776:        da-joen laaksossa, sekä                       painotettu hankkeesta saatujen kokemusten tär-
21777:           (2) siihen, ettei Maailmanpankki mil-      keyttä pankin toiminnan kehittämisessä, erityi-
21778:        lään epäsuoralla tavalla jatka Sardar Sa-     sesti hankevalvonnan tehostamisen ja a voimem-
21779:        rovar -hankkeen tukemista ainakaan niin       man tiedotuspolitiikan osalta. Edelleen on oh-
21780:        kauan kuin tuon hankkeen haittoja ja          jeissa korostettu Narmada-jokeen liittyvien uusi-
21781:        hyötyjä ei ole selvitetty nykyistä huomat-    en hankkeiden valmistelun seurannan tärkeyttä.
21782:        tavasti luotettavammin ja laajemmassa         Tällaisten hankkeiden valmistelussa tulee luon-
21783:        merkityksessä?                                nollisesti käyttää pankin uusia, täsmennettyjä
21784:                                                      ympäristö- ym. ohjeistoja.
21785:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
21786:                                                         Sardar Sarovarin hankkeen rahoittamiseen
21787: taen seuraavaa:
21788:                                                      epäsuorasti Maailmanpankin toimesta on todet-
21789:     Maailmanpankin Intiassa osarahoittaman           tava, että rahoitusyhteistyö Intian ja pankin
21790: Sardar Sarovarin pato- ja voimalahankkeen sekä       välillä jatkuu edelleen muiden hyväksyttyjen
21791: siihen liittyvän kasteluhankkeen kansainvälinen      hankkeiden kohdalla. Ei ole mahdollista ob-
21792: arvostelu johti riippumattoman ns. Morsen ko-        jektiivisesti arvioida, vapautuuko näin Intian
21793: mission asettamiseen kesäkuussa 1991 pankin          omia voimavaroja myös Sardar Sarovarin hank-
21794: silloisen pääjohtajan Barber B. Conablen toimes-     keen jatkamiseen. Sen sijaan pankin ryhtyminen
21795: ta. Komission annettua hankkeesta kriittisen         rahoittamaan hanketta uudelleen entisissä puit-
21796: arvionsa pankin johtokunta päätti lokakuussa         teissa ei tule kysymykseen. Jos asia haluttaisiin
21797: 1992 hankkeen jatkamisesta kuitenkin niin, että      ottaa esille, olisi kyseessä uusi hanke, johon olisi
21798: maaliskuussa 1993 tuli tiettyjen täsmennettyjen      sovellettava uusia ohjeistoja ja joka olisi johto-
21799: ehtojen ("benchmarks") olla täytetyt hankkeen        kunnan hyväksyttävä.
21800: toteutuksessa havaittujen puutteiden poistami-          Ihmisoikeustilanteen seuranta ja siihen vai-
21801: seksi. Kun ilmeni, etteivät hankkeen vastuuvi-       kuttaminen ei välittömästi kuulu Maailmanpan-
21802: ranomaiset Intiassa olleet kyenneet näitä ehtoja     kin toimialaan vaan sitä varten on olemassa
21803: kaikilta osin (erityisesti siirrettävän väestön      muita kansainvälisiä elimiä. On myös syytä mai-
21804: uudelleenasuttamisen osalta) täyttämään, Intian      nita, että erityisesti kehitysmaat ovat korosta-
21805: hallitus ilmoitti pyytävänsä Maailmanpankkia         neet sitä, että lainapäätösten perustana on pidet-
21806: peruuttamaan hankkeelle myönnetyn rahoituk-          tävä vain taloudellisia kriteereitä. Pohjoismaat
21807: sen loppuosan (n. 170 milj. USD). Samalla Intian     ovat edustaneet kantaa, jonka mukaan Maail-
21808: hallitus totesi, että hanke tullaan viemään pää-     manpankki voi vaikuttaa ihmisoikeustilantee-
21809: tökseen suunnitellusti ja että pankin kanssa sovi-   seen välillisesti osallistumalla väestön elinoloja
21810: tuista parannuksista pidetään kiinni.                yleensä kohentavien hankkeiden toteuttamiseen.
21811:                                          1993 vp -   KK 404                                          5
21812: 
21813:    Harkittaessa eri vaikutusmahdollisuuksia ky-      työtä Intian kanssa. Suomi kunnioittaa perintei-
21814: seessä olevassa ja vastaavanlaisissa tapauksissa     sesti kansainvälisen oikeuden periaatetta olla
21815: hallitus pitää lähtökohtana Suomen kehitysyh-        puuttumatta toisen valtion sisäisiin asioihin ja
21816: teistyön keskeisiä periaatteita: köyhyyden vä-       käyttää kehitysyhteistyön, tässä tapauksessa
21817: hentämistä, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja       monenvälisen kehitysyhteistyön tarjoamia kei-
21818: ympäristöuhkien torjumista. Näiden periaattei-       noja kansanvallan ja ihmisoikeuksien lujittami-
21819: den toteutumista seurataan laajemminkin osal-        seen edellä mainittujen kehitysyhteistyön peri-
21820: listumalla mm. kansainvälisen normiston kehit-       aatteiden mukaisesti.
21821: tämiseen ja ongelmien käsittelyyn asianomaisilla        Hallitus seuraa Narmada-joen laakson tapah-
21822: kansainvälisillä tahoilla kuten YK:ssa ja kehitys-   tumia yhdenmukaisesti muiden eri puolilla maa-
21823: rahoituslaitoksissa. Näiden järjestöjen hallinto-    palloa ilmenneiden ongelmallisten kehityshank-
21824: elimissä Suomi pyrkii vaikuttamaan yhdessä           keiden tapaan. Sardar Sarovarin hankkeen saa-
21825: muiden Pohjoismaiden kanssa siihen, että järjes-     ma kansainvälinen julkisuus samoin kuin Maail-
21826: töt noudattavat kestävän kehityksen ja osallistu-    manpankin johtokunnassa asiasta käyty vilkas
21827: van demokratian periaatteita.                        keskustelu on tehnyt tästä seurannasta kuitenkin
21828:     Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana on         tavanomaista tiiviimmän. Hallitus katsoo, että
21829: myös se, että kehitysmaat itse ovat vastuussa        Suomella on edellytykset riittävän kiinteästi seu-
21830: kehityksestään. Avunautajan osuus voi olla vain      rata myös Narmada-jokeen liittyvien mahdollis-
21831: kehitysmaiden omia pyrkimyksiä tukevaa. Ai-          ten uusien hankkeiden tilannetta Maailmanpan-
21832: noastaan näin voidaan saavuttaa kestävän kehi-       kissa ja yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa
21833: tyksen edellytykset.                                 ottaa niihin kantaa pankin johtokunnassa.
21834:     Suomi ei harjoita kahdenvälistä kehitysyhteis-
21835:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1993
21836: 
21837:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21838: 6                                         1993 vp -    KK 404
21839: 
21840: 
21841: 
21842: 
21843:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21844: 
21845:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Sam det konstateras i motiveringen till spörs-
21846: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         målet hade Nordens representant i Världsbankens
21847: den 24 juni 1993 till vederbörande medlem av           direktion redan i samband med direktionsmötet i
21848: statsrådet översänt följande av riksdagsman            oktober motsatt sig fortsatt finansiering av projek-
21849: Hautala m.fl. undertecknade spörsmål nr 404:           tet. Denna hållning baserade sig framför allt på att
21850:                                                        bosättningsfrågan inte hade lösts och att bankens
21851:           Anser Finlands Regering sig kunna
21852:                                                        nya, ännu strängare linjedragning, i fråga om
21853:        medverka till- antingen genom Nord-             miljöhänsyn skulle hållas trovärdig. A andra sidan
21854:        ens representant i Världsbanken eller
21855:                                                        betonade de nordiska länderna vikten av samarbe-
21856:        direkt genom att vädja till Indiens rege-
21857:                                                        te med den indiska regeringen.
21858:        ring-
21859:                                                            Efter beslutet att dra in finansieringen har
21860:           (1) att våld, förlust avmänniskoliv och
21861:                                                        Nordens representant fått instruktioner att allt-
21862:        all slags kränkningar av de mänskliga
21863:                                                        jämt noggrant följa både Sardar Sarovar-projek-
21864:        rättigheterna undviks i den dal där floden
21865:                                                        tet och de bedömningar som bankens verksam-
21866:        Narmada rinner och
21867:                                                        ma ledning och hankpersonalen gör beträffande
21868:           (2) att Världsbanken inte på något           projektet. Samtidigt betonades det hur viktiga
21869:        indirekt sätt fortsätter stödja Sardar Sa-      erfarenheterna av projektet är för utvecklandet
21870:        rovar-projektet, åtminstone inte så länge       av bankens verksamhet, i synnerhet i fråga om
21871:        som för- och nackdelarna med projektet          effektivering av projektövervakningen och en
21872:        inte har utretts betydligt mer tillförlitligt   öppnare informationspolitik. Vidare betonar in-
21873:        och i vidare bemärkelse än hittills?            struktionerna vikten av övervakning av förbere-
21874:                                                        delserna i fråga om nya projekt som berör floden
21875:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Narmada. Dylika projekt skall naturligtvis för-
21876: anföra följande:                                       beredas enligt bankens nya, preciserade miljö-
21877:     Den internationella kritiken av damm- och          o.a. direktiv.
21878: kraftverksprojektet Sardar Sarovar i Indien, vil-          I fråga om indirekt finansiering av Sardar
21879: ket delvis finansierades av Världsbanken, och av       Sarovar-projektet genom Världsbankens försorg
21880: det därtill anslutna bevattningsprojektet ledde        bör det framhållas att finansieringssamarbetet
21881: till att den oavhängiga s.k. Morsekommissionen         mellan Indien och banken alltjämt fortsätter i
21882: tillsattes i juni 1991 genom bankens dåvarande         fråga om andra godkända projekt. Det är inte
21883: generaldirektörs, Barber B. Conables, försorg.         möjligt att objektivt bedöma om Indien därmed
21884: Efter att kommissionen hade avgett sin kritiska        kan använda egna resurser för att även fortsätta
21885: bedömning av projektet beslutade bankens di-           med Sardar Sarovar-projektet. Däremot kom-
21886: rektion i oktober 1992 att projektet skulle fort-      mer det inte på fråga att banken åter skulle börja
21887: sätta, dock så att vissa preciserade villkor ("ben-    finansiera projektet inom de tidigare ramarna.
21888: chmarks") skulle vara uppfyllda i mars 1993 så         Om någon önskar lyfta fram saken, blir det fråga
21889: att de konstaterade bristerna i fråga om projek-       om ett nytt projekt, på vilket nya direktiv skall
21890: tets genomförande kunde avhjälpas. När det             tillämpas och som skall godkännas av direktio-
21891: framkom att de ansvariga myndigheterna i In-           nen.
21892: dien inte hade förmått uppfylla dessa villkor till         Övervakning och påverkan av situationen i
21893: alla delar (i synnerhet i fråga om ny bosättning       fråga om de mänskliga rättigheterna ankommer
21894: för den förflyttade befolkningen), bad Indiens         inte direkt på Världsbanken, utan det finns
21895: regering Världsbanken att inte betala ut den           andra internationella organ för detta. Det är
21896: resterande delen (ca 170 milj. USD) av det             också skäl att nämna att i synnerhet u-länderna
21897: beviljade finansieringsbeloppet. Samtidigt kon-        har framhållit att endast ekonomiska kriterier
21898: staterade Indiens regering att projektet kommer        skall användas som grund för lånebeslut. De
21899: att slutföras enligt planerna och att de med           nordiska länderna har representerat en hållning
21900: banken överenskomna förbättringarna står fast.         enligt vilken världsbanken kan påverka männi-
21901:                                          1993 vp -   KK 404                                            7
21902: 
21903: skorättssituationen indirekt genom att delta i          Finland har inget bilateralt utvecklingssam-
21904: utföra:ndet av projekt som i allmänhet förbättrar    arbete med Indien. Finland respekterar av tra-
21905: befolkningens levnadsförhållanden.                   dition principen i internationell rätt att inte
21906:    Vid bedömningen av olika påverkningsmöjlig-       ingripa i en annan stats interna angelägenheter,
21907: heter i det aktuella fallet och i motsvarande fall   och använder de metoder som utvecklingssam-
21908: utgår regeringen från de eentrala principema för     arbetet, i detta fall det multilaterala utvecklings-
21909: Finlands utvecklingssamarbete: att minska fattig-    samarbetet, erbjuder för stärkande av demokra-
21910: domen, att respektera de mänskliga rättighetema      tin och de mänskliga rättigheterna enligt de
21911: och att avvärja miljöhot. Genomförandet av dessa     ovan nämnda principerna för utvecklingssam-
21912: principer iakttas även i vidare bemärkelse genom     arbete.
21913: deltagande i bl.a. utvecklandet av ett intematio-       Regeringen följer händelserna i den dal där
21914: nellt normsystem och behandlingen av problem         Narmada rinner, på samma sätt som andra
21915: inom vederbörande intemationella forum, t.ex.        problematiska utvecklingsprojekt som uppkom-
21916: inom FN och institutioner för utvecklingsfinansie-   mit på olika håll i världen. Den internationella
21917: ring. Inom dessa organisationers förvaltningsor-     publicitet som Sardar Sarovar-projektet har fått
21918: gan försöker Finland i samarbete med det övriga      och även den livliga diskussionen om projektet i
21919: Norden påverka organisationema att följa princi-     Världsbankens direktion har likväl gjort att
21920: pema för hållbar utveckling och deltagande i den     denna uppföljning är mer intensiv än vanligt.
21921: demokratiska processen.                              Regeringen anser att Finland har förutsättningar
21922:    En annan utgångspunkt för Finlands utveck-        att i tillräcklig omfattning genom Världsbanken
21923: lingssamarbete är att u-länderna själva ansvarar     följa situationen beträffande eventuella nya pro-
21924: för sin utveckling. Biståndsgivarens andel kan       jekt i anslutning till floden och att tillsammans
21925: enbart vara att stödja u-ländernas egna strävan-     med de övriga nordiska länderna ta ställning till
21926: den. Endast på detta sätt kan förutsättningarna      projekten i bankens direktion.
21927: för en hållbar utveckling uppnås.
21928:      Helsingfors den 22 juli 1993
21929: 
21930:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
21931:                                                   1993 vp
21932: 
21933: Kirjallinen kysymys 405
21934: 
21935: 
21936: 
21937: 
21938:                                     Hautala ym.: Vuotoksen allashanketta koskevan valtioneuvoston
21939:                                        antaman toimiohjeen noudattamisesta
21940: 
21941: 
21942: 
21943:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21944: 
21945:     Valtioneuvosto antoi 17.6.1992 Kemijoki                 Tätä taustaa vasten ei ole hämmästyttävää,
21946: Oy:lle luvan ryhtyä hakemaan Vuotoksen altaan           ettei työvaliokunnassa hiljattain laadittu sopi-
21947: ja voimalaitoksen rakentamislupaa vesioikeudel-         mukseksi kutsuttu paperi ole myöskään valtio-
21948: ta. Valtioneuvosto antoi Kemijoki Oy:lle myös           neuvoston toimiohjeiden mukainen: siinä on
21949: seuraavan toimiohjeen:                                  laiminlyöty hankkeen ympäristövaikutusten ar-
21950:     - Yhtiön tulee Vuotos-hanketta suunnitel-           viointi. Tosin hankkeen ympäristövaikutusten
21951: taessa arvioida sen ympäristövaikutukset ja             kelvollinen arvioiminen ei olisi työryhmältä edes
21952: niiden pohjalta ryhtyä tarpeellisiin toimenpi-          onnistunut sen yksipuolisen ja puutteellisen asi-
21953: teisiin hankkeen ympäristöhaittojen vähentä-            antuntemuksen vuoksi.
21954: miseksi.                                                    Toisaalta "sopimus" on valmisteltu ohi kuntien
21955:     - Yhtiön tulee Vuotos-hankkeen suunnitte-           ja asukkaiden. Nyt se pyritään viemään alueen
21956: lussa ja toteuttamisessa neuvotella alueen kun-         kuntien siunattavaksi ilman mahdollisuutta käydä
21957: tien ja asukkaiden edustajien kanssa heidän             minkäänlaisia demokraattiseen kansalaisyhteis-
21958: näkemystensä huomioon ottamisesta.                      kuntaan kuuluvia perostavia ja aitoja neuvottelu-
21959:     Toimiohjeesta huolimatta Vuotos-hanketta            ja. Missään vaiheessa alueen kunnille ja asukkaille
21960: ajaa eteenpäin asiantuntemukseltaan, edustavuu-         ei ole annettu mahdollisuuksia osallistuaja vaikut-
21961: deltaan ja kokoamisperiaatteiltaan kyseenalainen        taa Vuotos-hankkeen suunnitteluun. Työvalio-
21962: neuvotteluorganisaatio, joka ei vastaa kuntien yh-      kunnasta on näin ollen muodostumassa väline,
21963: teistoiminnan vakiintuneita muotoja. Erityisen          jonka avulla kunnat koetetaan saada luopumaan
21964:  ongelmallinen sekä edustavuuden että asiantunte-       niille vesilain mukaan kuuluvista lakisääteisistä
21965: muksen kannalta on niin sanottu Vuotoksen työ-          oikeuksistaan.
21966: valiokunta. Se koostuu ainoastaan yhden int-                Kaiken kaikkiaan työvaliokunnan laatiman
21967: ressitahon, Vuotos-hanketta ajavan Kemijoki             sopimuksen vieminen kunnallisvaltuustojen ää-
21968:  Oy:n edustajasta sekä Koillis-Lapin kuntien johta-     nestettäväksi ei vastaa valtioneuvoston yhtiölle
21969: jista, joukosta hallinto byrokraatteja. Muut ja eri-    antamaa toimiohjetta, olipa äänestyksen tulos
21970:  tyisesti Vuotoksen allasta vastustavat intressitahot   mikä hyvänsä. Kemijoki Oy:n rakennusyksikön
21971:  on syrjäytetty.                                        johtaja on lehdistössä todennut, että "Kemijoki
21972:     Työvaliokunnan käytössä olevien niin sanot-         Oy sai tällä sopimuksella kaiken, mitä lähti
21973:  tujen pysyvien asiantuntijoiden valinnassa on          hakemaankin". Työryhmän kokoonpanolla ja
21974:  taas painotettu pelkästään energiataloudellista        toimintamuodoilla on alusta alkaen varmistettu,
21975: ja teknistä tietämystä esimerkiksi ekologisen ja        ettei Kemijoki Oy olisi edes voinut saada muuta
21976:  biologisen asiantuntemuksen kustannuksella:            kuin "kaiken".
21977:  neljästä pysyvästä asiantuntijasta ainakin kaksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21978:  (Koillis-Lapin Sähkö Oy ja Rovaniemen kau-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21979:  pungin energialaitos) edustavat ahtaan energia-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21980:  taloudellista erityistietämystä. Näin ollen työva-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21981:  liokunnan kokoonpanossa ei ole alun perinkään
21982:  edes yritetty luoda edellytyksiä valtioneuvoston                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21983:  toimiohjeen noudattamiselle.                                   ryhtyä, jotta Vuotos-hankkeen ympäris-
21984: 
21985: 230032J
21986: 2                                    1993 vp -   KK 405
21987: 
21988:      tövaikutukset arvioidaan ja jotta alueen             dollisuudet vaikuttaa hankkeen suunnit-
21989:      kuntien ja asukkaiden edustajien mah-                teluun ja toteutukseen turvataan?
21990:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1993
21991:        ·Heidi Hautala               Eva Biaudet                     Pekka Haavisto
21992:         Liisa Jaakonsaari           Minna Karhunen                  Irmeli Takala
21993:         Marjut Kaarilahti           Tarja Kautto                    Esko Seppänen
21994:         Paavo Nikula                Heli Astala                     Erkki Pulliainen
21995:                                     Jouni J. Särkijärvi
21996:                                           1993 vp -     KK 405                                           3
21997: 
21998: 
21999: 
22000: 
22001:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22002: 
22003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Seurantaryhmän tehtävänä on tuoda esiin
22004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kuntien, kuntalaisten ja alueellisesti tärkeiden
22005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         intressipiirien käsitykset ja mielipiteet sekä seu-
22006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hautalan           rata hankkeen edistymistä ja tehdä ehdotuksia
22007: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            työvaliokunnalle erikseen selvitettävistä asi-
22008: 405:                                                    oista.
22009:                                                            Neuvotteluorganisaation puitteissa on laadit-
22010:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tu ehdotus ns. Vuotos-paketista, jossa Kemijoki
22011:        ryhtyä, jotta Vuotos-hankkeen ympäris-           Oy ja alueen kunnat sopivat eräistä altaan raken-
22012:        tövaikutukset arvioidaan ja jotta alueen         tamisen yhteydessä toteutettavista ehdoista ja
22013:        kuntien ja asukkaiden edustajien mah-            toimenpiteistä. Ehdotus tulee kuntien käsiteltä-
22014:        dollisuudet vaikuttaa hankkeen suunnit-          väksi ja ne päättävät itsenäisesti sopimuksen
22015:        teluun ja toteutukseen turvataan?                hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
22016:                                                            Vuotos-hankkeen ympäristövaikutuksista on
22017:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jo tähän mennessä tehty runsaasti selvityksiä.
22018: vasti seuraavaa:                                        Niiden täydennykseksi on käynnissä useita
22019:                                                         ympäristöselvityksiä. Hankkeen ympäristövai-
22020:    Valtioneuvoston annettua Kemijoki Oy:lle             kutusselvitysten tekemiseen liittyviä asioita ei
22021: luvan ryhtyä hakemaan vesioikeudelta lupaa              ole ollut tarkoitus sisällyttää Vuotos-pakettiin
22022: Vuotos-hankkeen toteuttamiseen yhtiö perusti            vaan ympäristöselvityksissä on tarkoitus nou-
22023: yhdessä Koillis-Lapin kuntain keskustoimikun-           dattaa valmisteilla olevan ympäristövaikutusten
22024: nan kanssa neuvotteluorganisaation Vuotos-              arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-lain)
22025: hankkeesta käytäviä neuvotteluja varten. Koil-          periaatteita.
22026: lis-Lapin kuntain keskustoimikunta on viiden               Kemijoki Oy:ssä on päätetty, että Vuotos-
22027: Koillis-Lapin kunnan vakiintunut yhteistyö-             hankkeeseen sovelletaan YVA-lain periaatteita,
22028: organisaatio.                                           vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan. Yhtiö toi-
22029:    Perustettu Vuotos-hankkeen nimvotteluorgani-         mittikin viime vuoden lopussa YVA-lain mukai-
22030: saatio käsittää seurantaryhmän ja sen työvalio-         sen ympäristövaikutusten arviointiohjelman
22031: kunnan sekä kuntakohtaiset neuvotteluryhmät ja          vesi- ja ympäristöviranomaisille, jossa sen käsit-
22032: toimialakohtaisia työryhmiä. Neuvotteluorgani-          tely on vielä kesken.
22033: saation perustamista on käsitelty allasalueen kun-         Tulevan YVA-lain siirtymäsäännöksistä ja
22034: tien päättävissä elimissä ja ne ovat nimenneet          voimaantuloajankohdasta sekä Vuotos-hank-
22035: edustajansa neuvotteluorganisaation eri elimiin.        keen vesioikeuskäsittelyn aikataulusta riippuen
22036: Neuvotteluorganisaatiossa on mukana sekä altaan         YVA-laki saattaa tulla sovellettavaksi lakisäätei-
22037: kannattajia että vastustajia.                           sesti myös Vuotos-hankkeeseen.
22038:     Seurantaryhmässä on Kemijoki Oy:n ja alueen            Edellä olevan perusteella kauppa- ja teolli-
22039: kuntien nimeämien edustajien lisäksi edustettuina       suusministeriö katsoo, että Vuotos-hankkeen
22040: myös muita tahoja, mm. alueen jakokunnat,               ympäristövaikutusten arviointi ja neuvottelut
22041:  Paliskuntain yhdistys ja Lapin luonnonsuojelupiiri     alueen kuntien ja asukkaiden edustajien kanssa
22042: Toimialakohtaisissa työryhmissä on edustajia myös       ovat tapahtuneet asianmukaisesti ja valtioneu-
22043: mm. alueen kalastuskunnista ja paliskunnista.           voston toimiohjeen mukaisesti.
22044: 
22045:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1993
22046: 
22047:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto
22048: 4                                       1993 vp -     KK 405
22049: 
22050: 
22051: 
22052: 
22053:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22054: 
22055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Kontrollgruppen har i uppdrag att ta fram de
22056: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         uppfattningar och åsikter som kommunerna,
22057: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kommunborna och de intressenter som är viktiga
22058: dagsman Hautala m.fl. undertecknade spörsmål         för området företräder samt att följa med hur
22059: nr 405:                                              projektet framskrider och komma med förslag till
22060:                                                      arbetsutskottet om frågor som bör utredas separat.
22061:           Vilka åtgärder har Regeringen föt av-          Inom ramen för förhandlingsorganisationen
22062:        sikt att vidta för att Vuotos-projektets      har det utarbetats ett förslag till ett s.k. Vuotos-
22063:        konsekvenser för miljön skall bli bedöm-      paket, i vilket Kemijoki Oy och kommunerna i
22064:        da och för att representanter för kommu-      området avtalar om vissa villkor och åtgärder
22065:        nerna och invånarna i området skall           som skall vidtas i samband med att bassängen
22066:        garanteras en möjlighet att påverka pla-      byggs. Förslaget kommer att behandlas av kom-
22067:        neringen och genomförandet av projek-         munerna och de beslutar självständigt om de
22068:        tet?                                          godkänner eller förkastar avtalet.
22069:                                                          Redan till dags dato har det gjorts många
22070:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utredningar av Vuotos-projektets miljökon-
22071: anföra följande:                                     sekvenser. De kompletteras av flera miljöutred-
22072:                                                      ningar som pågår som bäst. Frågor i anslutning
22073:     Efter att statsrådet hade gett Kemijoki Oy       till utredningarna av projektets miljökonsekven-
22074: tillstånd att hos vattendomstolen anhålla om         ser har man inte haft för avsikt att inbegripa i
22075: tillstånd att genomföra Vuotos-projektet, upp-       Vuotos-paketet utan meningen är att principer-
22076: rättade bolaget tillsammans med centralkom-          na i den lag om förfarande för bedömning av
22077: missionen för kommunerna i nordöstra Lapp-           miljökonsekvenserna som bereds som bäst skall
22078: land en förhandlingsorganisation för Vuotos-         iakttas i miljöutredningarna.
22079: projektet. Centralkommissionen är en etablerad           I Kemijoki Oy har det beslutats att principer-
22080: samarbetsorganisation för de fem kommunerna          na i ovan nämnda lag kommer att tillämpas på
22081: i nordöstra Lappland.                                Vuotos-projektet också Örn lagen inte skulle
22082:     Förhandlingsorganisationen för Vuotos-pro-       förplikta till detta. Bolaget lämnade följaktligen
22083: jektet består av en kontrollgrupp och ett arbets-    vid utgången av fjolåret till vatten- och miljö-
22084: utskott för denna samt förhandlingsgrupper för       myndigheterna in ett program för bedömning av
22085: varje kommun och arbetsgrupper för olika bran-       miljökonsekvenserna i enlighet med lagen. Be-
22086: scher. Bildandet av förhandlingsorganisationen       handlingen av detta program pågår som bäst hos
22087: har behandlats av de beslutande organen i kom-       myndigheterna.
22088: munerna på bassängområdet och de har ut-                 Beroende på övergångsstadgandena i och
22089: nämnt sina representanter i förhandlingsorgani-      ikraftträdelsetidpunkten för den kommande la-
22090: sationens olika organ. Både de som är för och de     gen samt tidtabellen för behandlingen av Vuo-
22091: som är emot bassängen är representerade i orga-      tos-projektet i vattendomstolen kan det bli lag-
22092: nisationen.                                          stadgat att lagen om förfarande för bedömning
22093:     Förutom representanter som utnämnts av           av miljökonsekvenserna också skall tillämpas på
22094: Kemijoki Oy och kommunerna i området finns i         Vuotos-projektet.
22095: kontrollgruppen också representanter för bl.a.           På basis av ovanstående anser handels- och
22096: skifteslagen i området, renbeteslagens förening      industriministeriet att bedömningen av Vuotos-
22097: (Paliskuntain yhdistys) och Lapplands natur-         projektets miljökonsekvenser och förhandlingar-
22098: skyddsdistrikt. I arbetsgrupperna för de olika       na med representanterna för kommunerna och
22099: branscherna finns också representanter för bl.a.     invånarna i området har skett sakenligt och i
22100: områdets fiskelag och renbeteslag.                   enlighet med statsrådets direktiv.
22101: 
22102:      Helsingfors den 30 juli 1993
22103: 
22104:                                                     Handels- och industriminister Pekka Tuomisto
22105: 1
22106: 1
22107: 2                                            1993 vp -     KK 406
22108: 
22109: 
22110: 
22111: 
22112:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22113: 
22114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            piiriin kuuluvina vuodesta 1989 lukien kansan-
22115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             eläkemaksun suuruutta määrättäessä.
22116: olette 24 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kir-                Valtioneuvosto on vahvistanut 10 ·päivänä
22117: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          joulukuuta 1992 antamanaan päätöksellä (1255/
22118: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jarmo Laivo-           92) työttömyysvakuutusmaksuksi 6,0% työnan-
22119: rannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               tajien suorittamien työpalkkojen määrästä
22120: n:o 406:                                                  vuonna 1993. Pienyritysten toiminta- ja työllistä-
22121:                                                           misedellytysten parantamiseksi niiden työvoima-
22122:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           kustannuksia alentamalla työnantajan työttö-
22123:         ryhtyä edellä esitetyn epäkohdan poista-          myysvakuutusmaksun suuruus on porrastettu
22124:         miseksi siten, että valtion liikelaitokset        1. 7.1993 voimaan tulleella työnantajan työttö-
22125:         saatettaisiin lainsäädännössä kansanelä-          myysvakuutusmaksusta (572/93) annetulla lailla
22126:         kemaksuvelvollisuuden osalta yksityisten          väliaikaisesti vuoden 1993 loppuun asti siten,
22127:         työnantajien kanssa yhdenvertaiseen ase-          että työnantajat, joiden vuonna 1993 maksamien
22128:         maan?                                             palkkojen määrä ei ylitä yhteensä 1 miljoonaa
22129:                                                           markkaa, maksavat työttömyysvakuutusmaksu-
22130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              na 3, 75 prosenttia työpalkkojen määrästä.
22131: vasti seuraavaa:                                              Työttömyyskassojen keskuskassalle aiheutuu
22132:                                                           työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta vaja-
22133:     Kansaneläkelain 3 §:n 2 momentin (307/82)             usta, joka katetaan valtion varoista. Tähän liit-
22134: mukaan työnantajan kansaneläkemaksua peri-                tyen on yksityisen työnantajan kansaneläkemak-
22135: tään liiketoiminnan pääomavaltaisuudesta riip-            sun korottamisesta vuonna 1993 annetulla lailla
22136: puenjoko 4,25 %, 4,75% tai 5,25% työntekijälle            (573/93) kansaneläkemaksua korotettu 1. 7.1993
22137: suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan                 alkaen siten, että maksujen kansaneläkerahastoa
22138: määrästä. Kansaneläkemaksun suuruudesta on                kerryttävä määrä vähentää vastaavasti kansan-
22139: kuitenkin viime vuosina säädetty yksivuotisilla           eläkelain 59 §:n mukaista valtionosuutta. Toteu-
22140: laeilla, joiden mukaan maksua on peritty joko             tettu muutos merkitsee käytännössä sitä, että
22141: suurempana tai pienempänä kuin kansaneläke-               liiketoimintaa harjoittava, valtionverotuksessa
22142: lain 3 §:n 2 momentissa säädetään.                        verovelvollinen työnantaja maksaa pääomaval-
22143:     Vuosina 1992 ja 1993 suoritettava yksityisen          taisuutensa mukaan porrastetusti kansaneläke-
22144: työnantajan kansaneläkemaksu on säädetty pe-              maksua 2,4 %, 4,0% tai 4,9 % maksetuista en-
22145: rittäväksi kaikilta työnantajilta yhtä suurena eli        nakkoperinnän alaisista palkoista ajalla 1.7.-
22146: 2,40 %:na (1697/91 ja 1660/ 92) palkoista. Julki-         31.12.1993.
22147: selle sektorille: valtiolle, kunnallisille liikelaitok-       Edellä mainitut työnantajan työttömyysva-
22148: sille, Ahvenanmaan maakunnalle, kunnille ja               kuutusmaksuaja yksityisen työnantajan kansan-
22149: kuntainliitoille, seurakunnille ja muille niihin          eläkemaksua koskevat muutokset on toteutettu
22150: rinnastettaville yhtymille maksu on vahvistettu           vuoden 1993 jälkipuoliskoa koskevina ratkaisui-
22151: 3,95 %:ksi palkoista. Julkisiksi liikelaitoksiksi ei      na. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistel-
22152: lueta valtion liikelaitoksista annetun lain (627/         laan parhaillaan vuotta 1994 koskevaa talousar-
22153: 87) mukaisia liikelaitoksia, joita on niiden talou-       vioesitystä. Siinä yhteydessä tullaan ottamaan
22154: dellisten toimintaperiaatteiden vuoksi pidetty            uudelleen tarkasteluun myös kansaneläkemak-
22155: kilpailuasemaltaan yksityisen yritystoiminnan             sun määräytyminen valtion liikelaitosten osalta.
22156: 
22157:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1993
22158: 
22159:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22160:                                            1993 vp -   KK 406                                            3
22161: 
22162: 
22163: 
22164: 
22165:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
22166: 
22167:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Statsrådet har genom sitt beslut av den 10
22168: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         december 1992 (1255/92) fastställt arbetslöshets-
22169: den 24 juni 1993 tili vederbörande medlem av           försäkringspremien tili 6,0 % av beloppet av de
22170: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jar-       arbetslöner som arbetsgivaren betalar under år
22171: mo Laivoranta undertecknade spörsmål nr 406:           1993. För att förbättra verksamhets- och syssel-
22172:                                                        sättningsförutsättningama för småföretag ge-
22173:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nom sänkta arbetskraftskostnader har arbetslös-
22174:        ta för att eliminera ovan beskrivna miss-       hetsförsäkringspremiens storlek differentierats, i
22175:        förhållande så att statens affärsverk i         enlighet med lagen om arbetsgivares arbetslös-
22176:        lagstiftningen skulle jämställas med pri-       hetsförsäkringspremie 1993 (572/93) som trädde
22177:        vata arbetsgivare i fråga om skyldigheten       i kraft den 1 juli 1993 och som gäller tili utgången
22178:        att erlägga folkpensionsavgift?                 av år 1993, så att om arbetsgivaren betalat
22179:                                                        sammanlagt högst 1 milj. mk i arbetslöner år
22180:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1993 skall arbetslöshetsförsäkringspremien upp-
22181: anföra följande:                                       gå tili 3, 75 % av arbetslönebeloppet.
22182:                                                            På grund av sänkningen av arbetslöshetsför-
22183:    Enligt 3 § 2 mom. (307/82) folkpensionslagen        säkringspremien uppstår ett underskott för cen-
22184: uppbärs i arbetsgivares folkpensionsavgift, bero-      tralkassan för arbetslöshetskassoma. Under-
22185: ende på hur kapitalintensiv affärsverksamheten         skottet täcks av statens medel. 1 samband med
22186: är, 4,25 %, 4, 75 % eller 5,25 % av det tili arbets-   detta har folkpensionsavgiften höjts i enlighet
22187: tagaren utbetalda lönebelopp som är underkas-          med lagen om höjning av privata arbetsgivares
22188: tat förskottsuppbörd. Under de senaste åren har        folkpensionsavgift 1993 (573/93) från och med
22189: folkpensionsavgiftens storlek likväl reglerats ge-     den 1 juli 1993 så att det belopp som inflyter tili
22190: nom ettåriga lagar, enligt vilka avgiften uppbu-       folkpensionsfonden på motsvarande sätt mins-
22191: rits tili antingen större eller mindre belopp än       ~ar statens andel enligt 59 § folkpensionslagen.
22192: vad som stadgas i 3 § 2 mom. folkpensionslagen.        Andringen innebär i praktiken att en arbetsgiva-
22193:     Den folkpensionsavgift som privata arbetsgi-       re som bedriver affärsverksamhet och som är
22194: vare skall betala för år 1992 och 1993 uppbärs         skattskyldig i statsbeskattningen betalar en diffe-
22195: hos alla arbetsgivare enligt samma procentsats,        rentierad folkpensionsavgift på 2,4 %, 4,0% eller
22196: dvs. 2,40% (1697/91 och 1660/92) av lönema.            4,9 % av det förskottsuppbörd underkastade
22197: För den offentliga sektom: s5aten, de kommuna-         lönebeloppet under tiden 1.7-31.12.1993 bero-
22198: la affårsverken, landskapet Aland, kommunema           ende på hur kapitalintensiv affårsverksamheten
22199: och samkommunerna, församlingarna och and-             är.
22200: ra liknande samfund har avgiften fastställts tili          Ändringarna gällande arbetsgivares arbetslös-
22201: 3,95 % av lönema. Tili de offentliga affärsverken      hetsförsäkringspremie och privata arbetsgivares
22202: räknas inte sådana affårsverk som avses i lagen        folkpensionsavgift gäller senare hälften av 1993.
22203: om statens affärsverk (627/87) och vilka sedan år      Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds som
22204:  1989 vid fastställandet av folkpensionsavgiftens      bäst ministeriets budgetförslag för 1994. 1 det
22205: storlek på grund av sina ekonomiska verksam-           sambandet kommer man att undersöka möjlig-
22206: hetsprinciper ansetts höra tili den privata före-      heterna att påföra även statens affärsverk folk-
22207:  tagsverksamheten vad konkurrensställningen            pensionsavgift.
22208: beträffar.
22209: 
22210:      Helsingfors den 30 juli 1993
22211: 
22212:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22213:                                               1993 vp
22214: 
22215: Skriftligt spörsmål 407
22216: 
22217: 
22218: 
22219: 
22220:                                   M. Pietikäinen: Om ekonomiskt stöd till adoptivföräldrar
22221: 
22222: 
22223: 
22224:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22225: 
22226:    Sedan början av 1970-talet har ca 700 utländ-    förändringar och otrygghet under sina första
22227: ska barn adopterats av finländska föräldrar.        levnadsår, skulle detvara av stor vikt att den ena
22228: Under de närmaste åren beräknas antalet stiga       föräldern kunde stanna hemma och vårda barnet
22229: med 80-100 per år.                                  under en längre tid.
22230:    En adoption av ett utländskt barn kan kosta         Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
22231: mellan 20 000-70 000 mark. Det finska samhäl-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22232: let deltar inte i adoptionskostnaderna på något     ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
22233: sätt. Som jämförelse kan nämnas att Sverige         följande spörsmål:
22234: betalar ut 24 000 SEK, Norge 10 000 NOK och
22235: Danmark 30 000 DDK i understöd till adoptiv-                  Har Regeringen för avsikt att förbätt-
22236: föräldrar.                                                 ra adoptivföräldrarnas situation genom
22237:    I fråga om föräldrapenning gäller att utbetal-          att avskaffa åldersgränsen för utbetal-
22238: ning sker för barn under sex år som en adoptiv-            ningen av föräldrapenningen samt att ge
22239: mor eller -far sköter i hemmet. I praktiken                understöd till adoptivföräldrar för att
22240: adopteras dock också sexåringar och äldre barn.            täcka en del av själva adoptionskostna-
22241: För dessa barn, som i många fall upplevt många             derna?
22242: 
22243:      Helsingfors den 19 juli 1993
22244: 
22245:                                        Margareta Pietikäinen
22246: 
22247: 
22248: 
22249: 
22250: 2300321
22251:                                         1993 vp -   KK 407
22252: 
22253: Kirjallinen kysymys 407                                                                   Suomennos
22254: 
22255: 
22256: 
22257: 
22258:                                  M. Pietikäinen: Adoptiovanhempien taloudellisesta tuesta
22259: 
22260: 
22261: 
22262:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22263: 
22264:    Suomalaiset vanhemmat ovat 1970-luvun            monessa tapauksessa ovat varhaisina elinvuosi-
22265: alusta lukien adoptoineet n. 700 ulkomaalaista      naan kokeneet monia muutoksia ja turvatto-
22266: lasta. Lähivuosina arvioidaan lukumäärän kas-       muutta, olisi tärkeätä, että toinen vanhemmista
22267: vavan vuosittain 80-100 lapsella.                   voisi jäädä kotiin hoitamaan lasta pidemmän
22268:    Ulkomaalaisen lapsen adoptoinnin kustan-         ajan.
22269: nukset saattavat nousta 20 000-70 000 mark-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22270: kaan. Suomessa yhteiskunta ei osallistu kulujen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22271: korvaamiseen millään tavalla. Vertailun vuoksi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22272: voi mainita, että Ruotsissa yhteiskunta korvaa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22273: adoptiovanhempien kustannuksia 24 000 kruu-
22274: nulll!-, Norjassa 10 000 kruunulla ja Tanskassa               Aikooko Hallitus parantaa adoptio-
22275: 30 000 kruunulla.                                          vanhempien asemaa poistamalla van-
22276:    Vanhempainrahaa maksetaan siinä tapauk-                 hempainrahaan oikeuttavan lapsen ikä-
22277: sessa, että jompikumpi adoptiovanhemmista                  rajan sekä myöntämällä adoptiovanhem-
22278: hoitaa alle kuusivuotiasta lasta kotona. Käytän-           mille tukea adoptoinnista aiheutuvien
22279: nössä adoptoidaan myös kuusi vuotta täyttänei-             kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi?
22280: tä ja vanhempiakin lapsia. Näille lapsille, jotka
22281:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1993
22282: 
22283:                                        Margareta Pietikäinen
22284:                                           1993 vp- KK 407                                              3
22285: 
22286: 
22287: 
22288: 
22289:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22290: 
22291:    Valtiopäiväjä:tjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Ulkomailta adoptoitavien lasten sopeutuminen
22292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         uudenlaisiin olosuhteisiin todettiin pitkälliseksi
22293: olette 19 päivänä heinäkuuta 1993 päivätyn            ja vaikeaksi prosessiksi, koska heidän kohdal-
22294: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          laan muuttuu usein kulttuuri, kieli, ruoka,
22295: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja M. Pie-       ilmasto ja hoitajat. Toisaalta katsottiin, että
22296: tikäisen näin kuuluvan ki:tjallisen kysymyksen        kuusivuotiaiden kohdalla kohtuulliseksi sopeu-
22297: n:o 407:                                              tumisajaksi vanhempien kotonaololle riittää 100
22298:                                                       päivää.
22299:           Aikooko Hallitus parantaa adoptio-             Kysymys ulkomailta adoptoitavien lasten so-
22300:        vanhempien asemaa poistamalla van-             siaalietuuksista ja perheen tukemisesta on ollut
22301:        hempainrahaan oikeuttavan lapsen ikä-          alustavasti selvitettävänä sosiaali- ja terveysmi-
22302:        rajan sekä myöntämällä adoptiovanhem-          nisteriössä. Sen mukaan ulkomailta adoptoita-
22303:        mille tukea adoptoinnista aiheutuvien          vien yli kuusivuotiaiden lasten lukumäärä on
22304:        kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi?       muihin adoptioihin verrattuna suhteellisen vä-
22305:                                                       häinen. Toisaalta sosiaaliturvalainsäädäntö ei
22306:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tue yli kuusivuotiaan lapsen adoptoineen per-
22307: vasti seuraavaa:                                      heen kustannuksia. Ne voivat vaihdella 20 000
22308:                                                       markasta 70 000 markkaan. Myös 100 päivän
22309:    Kun ottolapsen hoitoa koskevat säännökset          korvausjaksoa pidettiin lyhyehkönä.
22310: tulivat sairausvakuutuslakiin, ottolapsen ikära-         Ottolapsen ikärajan poistoon vanhempainra-
22311: jaksi säädettiin kaksi vuotta. Tuolloin pidettiin     hakauden osalta liittyy paljon sellaisia tekijöitä,
22312: ensisijaisen tärkeänä, että äidin ja lapsen välille   jotka eivät välttämättä tue ikärajan poistoa.
22313: voi syntyä luonnollinen lapsen ja vanhemman           Toisaalta perheen taloudellinen tukeminen
22314: välinen suhde. Tätä katsottiin edesauttavan äi-       adoptiotapauksessa voi olla paikallaan muutoin-
22315: din kokopäiväinen kotonaolo. Sittemmin lakia          kin kuin lapsia ulkomailta adoptoitaessa.
22316: muutettiin vuoden 1991 alusta siten, että otto-          Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
22317: lapsen ikärajaksi säädettiin kuusi vuotta. Halli-     on selvittää asiaa edellä mainituilta lähtökohdil-
22318: tuksen esityksen perusteluissa todettiin, että eri-   ta. Valtion nykyisen taloudellisen tilan huo-
22319: tyisesti ulkomailta adoptoitavien ottolasten osal-    mioon ottaen etuuksia lisäävät nopeat ratkaisut
22320: ta yli kaksivuotiaiden osuus on yksi kolmannes.       eivät tunnu kuitenkaan mahdollisilta.
22321: 
22322:      Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1993
22323: 
22324:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22325: 4                                        1993 vp -   KK 407
22326: 
22327: 
22328: 
22329: 
22330:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22331: 
22332:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anpassningen tili nya förhållanden vara en lång
22333: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       och svår process, eftersom den innebär en för-
22334: den 19 juli 1993 till vederbörande medlem av         ändring i fråga om kultur, språk, mat, klimat och
22335: statsrådet översänt följande av riksdagsman          skötare. A andra sidan ansåg man att 100 dagar
22336: M. Pietikäinen undertecknade spörsmål nr 407:        i fråga om sexåringar är tillräckligt som en rimlig
22337:                                                      anpassningstid för föräldrarna att vistas hemma.
22338:           Har Regeringen för avsikt att förbätt-         Frågan om sociala förmåner för barn som
22339:        ra adoptivföräldrarnas situation genom        adopteras från utlandet och om stöd till familjen
22340:        att avskaffa åldersgränsen för utbetal-       har preliminärt utretts vid social- och hälso-
22341:        ningen av föräldrapenningen samt att ge       vårdsministeriet. Enligt utredningen är antalet
22342:        understöd tili adoptivföräldrar för att       barn över sex år som adopteras från utlandet
22343:        täcka en del av själva adoptionskostna-       roelativt litet i jämförelse med andra adoptioner.
22344:        derna?                                        A andra sidan stöder socialskyddslagstiftningen
22345:                                                      inte i kostnadshänseende familjer som adopterar
22346:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        barn över sex år. Kostnaderna kan variera mel-
22347: anföra följande:                                     lan 20 000 och 70 000 mk. Också ersättningspe-
22348:                                                      rioden om 100 dagar ansågs vara i kortare laget.
22349:    När stadgandena om vård av adoptivbarn                Slopandet av åldersgränsen för adoptivbarn i
22350: intogs i sjukförsäkringslagen stadgades ålders-      fråga om föräldrapenningsperioden är kopplad
22351: gränsen för adoptivbarn till två år. Då ansågs det   till många sådana faktorer som nödvändigtvis
22352: vara av största vikt att det mellan modern och       inte stöder slopandet av åldersgränsen. Vid
22353: barnet kan uppstå en naturlig barn-förälderrela-     adoption kan å andra sidan ekonomiskt stöd till
22354: tion. Detta ansågs främjas av att modern vista-      en familj vara på sin plats också i andra fall än
22355: des hemma hela dagen. Därefter ändrades lagen        vid adoption av barn från utlandet.
22356: i början av 1991 så att åldersgränsen för adoptiv-       Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
22357: barn stadgades till sex år. I motiveringen till      sikt att utreda ärendet utgående från ovan nämn-
22358: propositionen konstaterades att speciellt i fråga    da utgångspunkter. Med beaktande av ·statens
22359: om barn som adopteras från utlandet är en            nuvarande ekonomiska läge verkar snabba beslut
22360: tredjedel av barnen över två år gamla. För ett       som ökar förmånerna dock inte vara möjliga.
22361: barn som adopteras från utlandet konstaterades
22362: 
22363:      Helsingfors den 23 augusti 1993
22364: 
22365:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22366:                                              1993 vp
22367: 
22368: Skriftligt spörsmål 408
22369: 
22370: 
22371: 
22372: 
22373:                                  M. Pietikäinen: Om stöd tili kommersiellt utnyttjande av produkt-
22374:                                     utveckling och uppfinningar
22375: 
22376:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22377: 
22378:    Bland enskilda personer och småföretagare          Det är ett faktum att det finns ett stort behov
22379: genereras oavbrutet uppfinningar och ideer för     hos fmländska företag att få tillgång till nya
22380: nya eller förbättrade produkter. En mycket stor    produktideer, uppfmningar och fårdiga produk-
22381: del av dessa ideer blir outnyttjade. Av de ideer   ter. En betydande del av de bästa finländska
22382: som granskas och bedöms som utvecklingsdugli-      uppfinningama säljs i dag till utlandet. Utländ-
22383: ga förs endast en del vidare och blir färdiga      ska uppfmningar köps i viss mån in tili Finland
22384: produkter.                                         men utflödet av ideer från vårt land är mycket
22385:    De uppfmnare och produktutvecklare som          större än inflödet.
22386: sammanslutit sig tili uppfmnarföreningar och          Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
22387: -organisationer kan gemensamt vittna om ett        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22388: otal problem de möter. Problemen gäller bl.a.      ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
22389: brist på kontaktk~aler, resursbrist av olika       följande spörsmål:
22390: slag hos rådgivande och stödande myndig-
22391: heter, avsaknaden av en förutsättningslös och                 Har Regeringen för avsikt att skrida
22392: systematisk värdering av produktideer (också              till åtgärder, t.ex. genom att göra upp ett
22393: sådana med lägre uppfinningshöjd, som inte                heltäckande innovationsprogram, för att
22394: kan patenteras, men nog mönsterskyddas),                  bättre kunna utnyttja uppfinningar, pro-
22395: etc. Också ett utbud på professionell utbild-             duktförbättringar och nya ideer, som
22396: ning av olika längd inom innovationsområdet               skulle vara viktiga för våra företag och
22397: saknas.                                                   som skulle ge nya arbetsplatser?
22398:      Helsingforsden 19 juli 1993
22399: 
22400:                                       Margareta Pietikäinen
22401: 
22402: 
22403: 
22404: 
22405: 2300321
22406: 2                                            1993 vp -    KK 408
22407: 
22408: Kirjallinen kysymys 408                                                                         Suomennos
22409: 
22410: 
22411: 
22412: 
22413:                                      M. Pietikäinen: Tuotekehittelyn ja keksintöjen kaupallisen hyö-
22414:                                         dyntämisen tukemisesta
22415: 
22416: 
22417:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22418: 
22419:    Yksityiset kansalaiset ja pienyrittäjät tuotta-           Tosiasia on, että suomalaisissa yrityksissä on
22420: vat jatkuvasti keksintöjä ja ideoitaan uusien tai         suuri tarve saada käyttöön uusia tuoteideoita,
22421: parannettujen tuotteiden kehittämiseen. Hyvin             keksintöjä ja valmiita tuotteita. Merkittävä osa
22422: suuri osa näistä ideoista jää hyödyntämättä.              parhaista suomalaisista keksinnöistä myydään
22423: Niistäkin ideoista, jotka tutkitaan ja todetaan           tällä haavaa ulkomaille. Vastaavasti jossain
22424: kehityskelpoisiksi, vain osaa kehitetään pidem-           määrin Suomeen ostetaan ulkomaisia keksintö-
22425: mälle ja ne johtavat tuotteen valmistamiseen.             jä, mutta ideavuoto maastamme on suurempi
22426:    Keksijät ja tuotekehittelijät, jotka ovat liittyneet   kuin niiden maahantuonti.
22427: alan järjestöihin ja organisaatioihin, voivat yhdes-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22428: sä todistaa niistä lukemattomista ongelmista, joita       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22429: he työssään kohtaavat. Ongelmat koskevat mm.              nioittavasti v~ltioneuvoston asianomaisen jäse-
22430: sopivien kanavien löytämistä, neuvontapisteiden ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22431: asianomaisten viranomaisten vajavaisia voimava-
22432: roja sekä sitä, että maassamme ei ole tuoteideoiden                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22433: ennakkoluulotonta ja järjestelmällistä arviointia                siin esimerkiksi laatimalla kattavan inno-
22434: (myös koskien keksinnöllisyydeltään alemmalla                    vaatio-ohjelman parantaakseen mahdol-
22435: tasolla olevia ideoita, joita ei voi patentoida, mutta           lisuuksia sellaisten keksintöjen, tuoteke-
22436: kylläkin mallisuojata). Maassamme ei myöskään                    hitystyöoja uusien ideoiden hyödyntämi-
22437: ole tarjolla innovaatiotoiminnan eritasoista koulu-              seksi, jotka olisivat tärkeitä maamme
22438: tusta.                                                           yrityksille ja loisivat myös uusia työpaik-
22439:                                                                  koja?
22440:      Helsingissä 19 päivänä heinäkuuta 1993
22441: 
22442:                                             Margareta Pietikäinen
22443:                                           1993 vp -   KK 408                                            3
22444: 
22445: 
22446: 
22447: 
22448:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22449: 
22450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaatiojärjestelmän kehittäminen, uusien työ-
22451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         paikkojen luominen ja Suomen teollisuustuotan-
22452: olette 19 päivänä heinäkuuta 1993 päivätyn            non kasvattaminen puolitoistakertaiseksi vuosi-
22453: kirjeenne n:o 1155 ohella toimittanut valtioneu-      kymmenen loppuun mennessä.
22454: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            Koska kysymyksen johdantotekstissä viita-
22455: Margareta Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen       taan yksityisten kansalaisten ja pienyrittäjien
22456: kysymyksen n:o 408:                                   keksintöjen tukemiseen, on asiaa syytä tarkastel-
22457:                                                       la yksityiskohtaisemmin heidän osaltaan. Yksi-
22458:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tyisten keksijöiden ja keksijäyrittäjien julkisesta
22459:        siin esimerkiksi laatimalla kattavan inno-     tuesta on merkittävin kauppa- ja teollisuusminis-
22460:        vaatio-ohjelman parantaakseen mahdol-          teriön myöntämä avustus Keksintösäätiölle, ku-
22461:        lisuuksia sellaisten keksintöjen, tuoteke-     luvana vuonna 8,5 Mmk. Säätiö ylläpitää
22462:        hitystyön ja uusien ideoiden hyödyntämi-       merkittävää keksijöiden koulutus-, neuvonta- ja
22463:        seksi, jotka olisivat tärkeitä maamme          tukipalvelua, joka käsittää sekä teknisen että
22464:        yrityksille ja loisivat myös uusia työpaik-    juridisen ja kaupallisen neuvonnan, keksintöjen
22465:        koja?                                          arvioinnin sekä alkututkimusten ja suojauksen
22466:                                                       rahoituksen. Säätiö ylläpitää alueellista keksin-
22467:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          töasiamiesverkostoa, nykyään kahdeksassa toi-
22468: vasti seuraavaa:                                      mipisteessä eri puolilla maata. Sen kautta jokai-
22469:                                                       sella keksijällä on mahdollisuus saada keksintö-
22470:     Hallituksen toimesta on viime vuosien aikana      jensä luotettava arviointi ja alkurahoitus.
22471: valmisteltu lukuisia ohjelmia, jotka tähtäävät            Keksintösäätiölle esitettyjä uusia keksintöjä
22472: yritystoiminnan laajentamiseen Suomessa. Esi-         ja kehittämishankkeita oli viime vuonna noin
22473: merkkeinä näistä selvityksistä voidaan mainita        4 000, uusia ja jatkorahoitushakemuksia tehtiin
22474: uusteollistamisohjelma (1992), kauppa- ja teolli-     820 kappaletta, jossa määrässä oli kasvua n.
22475: suusministeriön teollisuusstrategia (1993), pk-       50% edellisvuodesta. Myönteisiä rahoituspää-
22476: yrityspoliittinen ohjelma (1993) sekä riskisijoi-     töksiä tehtiin 100 kappaletta, ja myönnetty raha-
22477: tustyöryhmän mietintö (1993). Näiden selvitys-        määrä oli 4, 7 Mmk.
22478: ten yhteisenä johtopäätöksenä on, että taloutem-          Nykyisellä volyymillään säätiö pystyy rahoit-
22479: me kilpailukyky voidaan perustaa vain uuteen          tamaan keksintöjen suojauksen, alkupatentoin-
22480: tietoon ja osaamiseen ja sen laajamittaiseen hyö-     nin tai mallisuojan ja pienten keksintöjen proto-
22481: dyntämiseen yritystoiminnassa. Valtion tiede- ja      tyyppien rakentamisen ja kehittämisen tuotanto-
22482: teknologianeuvostossa valmistellaan uutta tiede-      valmiiksi. Tämänjälkeen vaaditaan vielä monin-
22483: ja teknologiapoliittista katsausta, jossa on tar-     kertaiset investoinnit tuotantoon ja markkinoin-
22484: koitus tehdä synteesiä eri tahoilla tehdyistä eh-     tiin, joten tässä vaiheessa on löydettävä keksin-
22485: dotuksista kansallisen innovaatiojärjestelmän         nön hyödyntämisestä kiinnostunut yritys. Säätiö
22486: laaja-alaiseksi kehittämiseksi.                       auttaa markkinoimaHa aktiivisesti tukemiaan
22487:     Hallitus ei ole kuitenkaan tyytynyt vain laati-   keksintöjä joko suoraan yrityksille tai pyrkimäl-
22488: maan ohjelmia. Vuoden 1993 talousarviossa ja          lä siirtämään ne TEKESin tai SITRAn tuen
22489: vuoden 1993 lisätalousarvioissa on osoitettu yh-      piiriin. Sama pätee merkittävää rahoituspanosta
22490: teensä yli kolmensadan miljoonan markan li-           vaativiin, esim. prosessiteollisuuden keksintöi-
22491: säykset Teknologian kehittämiskeskuksen               hin, joihin säätiön voimavarat eivät riitä ja joissa
22492: myöntämisvaltuuksiin ja 75 miljoonan markan           alusta lähtien on edellytettävä hyödyntämisestä
22493: lisämäärärahat korkeakouluille ja Suomen Aka-         kiinnostuneen ja rahoitukseen osallistuvan yri-
22494:  temialle. Määrärahalisäykset ovat osa kauppa-        tyksen mukanaoloa.
22495: ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön yh-         Julkisen tuen kattavuuden, tavoitettavuuden
22496:  teisiä toimenpiteitä uusteollistamisohjelman to-     ja tarkoituksenmukaisuuden paranemiseksi
22497:  teuttamiseksi tarkoituksena suomalaisen inno-        kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoittanut
22498: 4                                           1993 vp -    KK 408
22499: 
22500: eräitä erillisprojekteja, vuosittain n. 1-1,5            na on keksijöiden etujen valvominen ja jäsenkun-
22501: Mmk:lla. Tällaisia ovat mm. Suomen Innovaa-              nan koulutus- ja neuvontatoiminnan järjestämi-
22502: tiokeskuksen valtakunnallinen, edelleen jatkuva          nen.
22503: Ideahaavi-kampanja, joka tuotti n. 800 ideaa ja              Ministeriön teettämässä seurantatutkimuk-
22504: keksintöesitystä, joista tosin vain 3--4 on löytä-       sessa vuonna 1985 hyväksytyistä patenteista to-
22505: nyt hyödyntäjäyrityksen. Keksintösäätiön tuke-           dettiin, että julkinen tukitoiminta (Keksintösää-
22506: mista hankkeista viime vuonna lisenssisopimuk-           tiö, TEKES jne.) johti ajanjaksona 1985-1990
22507: sia solmittiin 21, ja keksijän omassa yrityksessä        satojen miljoonien markkojen liikevaihdon
22508: alkoi 18 tuotteen valmistus.                             lisäykseen sekä lukuisien uusien yritysten synty-
22509:    Keksintösäätiön työnä ja erillisprojekteina on        miseen.
22510: tuotettu ja tuotetaan edelleen innovaatiotoiminnan           Elinkeinoelämänjatkuvan uudistumisen yhte-
22511: koulutusaineistoa ja jätjestetään kurssitoimintaa.       nä tärkeänä edellytyksenä on keksintö- ja aloite-
22512: Tästä mainittakoon säätiön julkaisutoiminta, pa-         toiminta, joille mm. teollisuus- ja teknologiapo-
22513: tentinhakuopas, Keksintötoiminnan verotusopas,           liittisin toimenpitein sekä koulutuksella ja asen-
22514: myynti-, lisenssisopimus- ym. asiakirjamallit sekä       nekasvatuksella on luotava mahdollisimman hy-
22515: Suomen Innovaatiokeskuksen laatima koulutusai-           vät edellytykset. Edellä esitetyn perusteella halli-
22516: neisto ja sen pohjalta järjestetyt kurssit. Kauppa- ja   tus katsoo, että nykyiset perusorganisaatiot, tu-
22517: teollisuusministeriö tukee myös maamme 26                kimuodot ja toimintatavat mahdollistavat tehtä-
22518: alueellisen keksijäyhdistyksen yhdyssiteenä toimi-       vän hoitamisen. Niiden käyttöä on tehostettava
22519: van Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö ry:n toimin-       ja toiminnan taloudellista tukea mahdollisuuk-
22520: taa vuosittain n. 1 Mmk:lla. Järjestön tarkoitukse-      sien mukaan lisättävä.
22521: 
22522:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1993
22523: 
22524:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
22525:                                           1993 vp -   KK 408                                             5
22526: 
22527: 
22528: 
22529: 
22530:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
22531: 
22532:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tem, skapa nya arbetsplatser och öka den fmska
22533: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        industriproduktionen tili en och en halv gånger
22534: 1155 av den 19 juli 1993 till vederbörande            deri nuvarande fram till utgången av decenniet.
22535: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Eftersom det i ingressen tili spörsmålet hänvi-
22536: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade           sas tili att enskilda personers och småföretagares
22537: spörsmål nr 408:                                      uppfinningar bör understödas, är det skäl att
22538:                                                       granska saken mera i detalj i fråga om dem. Då
22539:            Har Regeringen för avsikt att skrida       det gäller statsstödet tili enskilda uppfmnare och
22540:        tili åtgärder, t.ex. genom att göra upp ett    uppfmnarforetagare är det mest betydande det
22541:        heltäckande innovationsprogram, för att        bidrag som handels- och industriministeriet be-
22542:        bättre kunna utnyttja uppfmningar, pro-        viljar Keksintösäätiö. 1 år uppgår bidraget tili
22543:        duktförbättringar och nya ideer, som           8,5 Mmk. Stiftelsen upprätthåller betydande ut-
22544:        skulle vara viktiga för våra företag och       bildnings-, rådgivnings- och stödtjänster för
22545:        som skulle ge nya arbetsplatser?               uppfinnare, vilka inbegriper både teknisk och
22546:                                                       juridisk samt kommersiell rådgivning, bedöm-
22547:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ning av uppfmningama samt finansiering av
22548: anföra följande:                                      primärundersökningar och av skyddet. Stiftelsen
22549:                                                       upprätthåller i dagens läge ett regionalt nätverk
22550:    På åtgärd av regeringen bar urJder de senaste      av uppfmningsombud med åtta verksamhetsen-
22551: åren beretts talrika program som siktar tili att      heter på olika håll i landet. Via det har va.tje
22552: bredda företagsverksamheten i Finland. Sor··          uppfmnare en möjlighet att få en tillförlitlig
22553: exempel på dessa utredningar kan nämnas                oedömning och begynnelsefmansiering av sina
22554: nyindustrialiseringsprogrammet (1992), handels-       uppfmningar.
22555: och industriministeriets industristrategi (1993),         1 fjol presenterades ca 4 000 nya uppfmningar
22556: det sm-företagspolitiska programmet (1993)            och utvecklingsprojekt för Keksintösäätiö, och
22557: samt riskplaceringsarbetsgruppens betänkande          820 nya ansökningar om fmansiering och ansök-
22558: (1993). Den gemensamma slutsatsen i dessa ut-         ningar om fortsatt finansiering lämnades in,
22559: redningar är att vår ekonomis konkurrenskraft         vilket var en ökning med ca 50 % från året forut.
22560: endast kan grunda sig på ny information och           De positiva fmansieringsbesluten var 100 och det
22561: nytt kunnande och ett omfattande utnyttjande          penningbelopp som beviljades uppgick tili 4, 7
22562: av dem inom företagsverksamheten. 1 statens råd       Mmk.
22563: för vetenskap och teknologi bereds en ny veten-           Med sin nuvarande volym kan stiftelsen fi-
22564: skaps- och teknologipolitisk översikt, där avsik-     nansiera skyddandet av uppfinningar, första
22565: ten är att göra en syntes av de förslag som olika     patentering eller mönsterskydd och byggande av
22566: parter har kommit med för utvecklande av ett          små prototyper av uppfmningar och utvecklande
22567: vidsträckt nationellt innovationssystem.              av dem tili produktionsdugligt skick. Efter detta
22568:     Regeringen har emellertid inte nöjt sig med att   krävs ännu mångfaldiga investeringar i produk-
22569: endast utarbeta program. 1 budgeten för 1993          tioneo och marknadsföringen, vilket gör att man
22570: och i tilläggsbudgetema för samma år har sam-         i detta skede måste finna ett företag som är
22571: manlagt anvisats över trehundra miljoner mark i       intresserat av att utnyttja uppfmningen. Stiftel-
22572: tiliägg tili Teknologiska utvecklingscentralens       sen hjälper tili genom att aktivt marknadsföra de
22573: bevillningsfullmakter och 75 miljoner mark i          uppfmningar den har understött, antingen direkt
22574: tilläggsansl~g för högskoloma och Finlands            tili företagen eller genom att försöka få uppfm-
22575: Akademi. Okningama av anslagen är en del av           ningama att omfattas av TEKES eller SITRAS
22576: handels- och industriministeriets och undervis-       stöd. Detsamma gäller för uppfmningar som
22577: ningsministeriets gemensamma åtgärder för att         kräver en betydande finansiell insats, t.ex. upp-
22578: realisera nyindustrialiseringsprogrammet. Av-         fmningar inom processindustrin. För dessa räck-
22579: sikten är att utveckla ett finskt innovationssys-     er stiftelsens resurser inte tili. Följaktligen måste
22580: 6                                         1993 vp -      KK 408
22581: 
22582: det förutsättas att ett företag som är intresserat      ministeriet stöder också verksamheten vid Upp-
22583: av att utnyttja uppfinningen och deltar i finansie-     finnarföreningarnas Centralförbund rf, som är
22584: ringen medverkar från första början.                    en förbindelselänk mellan landets 26 regionala
22585:    För att förbättra det statliga stödets täckning,     uppfinnarföreningar, årligen med ca 1 Mmk.
22586: nåbarhet och ändamålsenlighet har handels-              A vsikten med förbundet är att övervaka uppfin-
22587: och industriministeriet årligen finansierat vissa       narnas intressen och arrangera utbildning och
22588: separata projekt med 1-1,5 Mmk. Dylika är               rådgivning för medlemskåren.
22589: bl.a. Suomen Innovaatiokeskus riksomfattande               I en uppföljningsundersökning som ministe-
22590: "Ideahaavi"-kampanj som ännu pågår och som              riet har låtit utföra över de patent som godkän-
22591: har gett ca 800 ideer och uppfinningsförslag.           des 1985 konstaterades det att den offentliga
22592: Visserligen har endast 3-4 av dem funnit ett            stödverksamheten (Keksintösäätiö, TEKES
22593: utnyttjande företag. För de projekt som Keksin-         o.s.v.) under perioden 1985-1990 ledde till en·
22594: tösäätiö understöder ingicks i fjol 21 licensavtal      ökning av omsättilingen med hundratals miljo-
22595: och i vederbörande uppfinnares eget företag             ner mark samt till att talrika nya företag etable-
22596: inleddes tillverkningen av 18 produkter.                rades.
22597:    I form av Keksintösäätiös arbete och separata           En viktig förutsättning för att näringslivet
22598: projekt har utbildningsmaterial för innovations-        fortsättningsvis skall kunna förnya sig är uppfin-
22599: verksamheten utarbetats och sådant kommer               ningar och initiativ, för vilka så goda villkor som
22600: också att utarbetas i fortsättningen och det            möjligt måste skapas bl.a. genom industri- och
22601: kommer att arrangeras kursverksamhet. Av                teknologipolitiska åtgärder samt genom utbild-
22602: dessa kan nämnas stiftelsens publikationsverk-          ning och attitydfostran. Med anledning av det
22603: samhet, en patentansökningsguide, en beskatt-           ovanstående anser regeringen att de nuvarande
22604: ningsguide för uppfinningsverksamheten, doku-           basorganisationerna, stödformerna och verk-
22605: mentmodeller för försäljningen, licensavtal m.m.        samhetssätten gör det möjligt att sköta denna
22606: samt utbildningsmaterial som Suomen Innovaa-            uppgift. De bör användas effektivare och det
22607: tiokeskus har utarbetat och kurser som arrange-         ekonorniska stödet till verksamheten bör utökas
22608: ras utgående från detta. Handels- och industri-         i mån av möjlighet.
22609:      Helsingfors den 26 augusti 1993
22610: 
22611:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
22612:                                                1993 vp
22613: 
22614: Kirjallinen kysymys 409
22615: 
22616: 
22617: 
22618: 
22619:                                   Särkijärvi: Konkurssipesien harjoittamasta kilpailua vääristävästä
22620:                                       liiketoiminnasta
22621: 
22622: 
22623:                                   Eduskurman Herra Puhemiehelle
22624: 
22625:    Tämänhetkisen laman aikana ovat monet             maan, mahdollisesti vuorostaan konkurssiin,
22626: matkailuinvestoinnit, mm. hotellikapasiteetti,       mikä lisää pankkituen tarvetta jne.
22627: osoittautuneet ylimitoitetuiksi. Markkinatalou-         Markkinatalouden kannalta olisi tärkeätä,
22628: den kannalta on normaalia, että virheinvestoin-      että pelisäännöt ovat samat kaikille. Tosiasialli-
22629: nit poistuvat markkinoilta konkurssien kautta.       sesti tappiollinen toiminta on epäedullista kan-
22630:    Kilpailun kannalta on kuitenkin outoa, että       santaloudelle, vaikka se lyhyellä tähtäyksellä
22631: normaalin konkurssin sijaan on usein tapah-          näyttäisikin mahdolliselta.
22632: tunutkin niin, että pesä jatkaa yrityksen toimin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22633: taa sellaisenaan. Tällä tavalla saatetaan kattaa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22634: pelkät muuttuvat kustannukset. On tiedossa,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22635: että pesää ei voi realisoida, koska ei löydy uutta   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22636: yrittäjää, joka sijoittaisi omiakin rahojaan hank-
22637: keeseen. Ei ole täysin poissa sekään mahdolli-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22638: suus, että pankkitukea ohjautuu tätä kautta                 siin, jotta konkurssivelkojien jatkama
22639: kilpailua vääristämään.                                     pesän liiketoiminta ei aiheuttaisi vääris-
22640:    Markkinatilanteen johdosta hintakilpailu ki-             tymiä kilpailuolosuhteisiin, ja
22641: ristyy tällaisten konkurssipesien vaikutuksesta,               onko Hallitus varma siitä, että pank-
22642: ja ne yritykset, jotka joutuvat kattamaan myös              kien tappiot eivät tätä kautta kasva ja
22643: pääomamenoja, joutuvat epäedulliseen ase-                   lisää pankkituen tarvetta?
22644:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
22645: 
22646:                                           Jouni J. Särkijärvi
22647: 
22648: 
22649: 
22650: 
22651: 2300321
22652: 2                                         1993 vp -   KK 409
22653: 
22654: 
22655: 
22656: 
22657:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22658: 
22659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tallisesti kilpailuolosuhteisiin. Ongelma lienee
22660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         merkittävä nimenomaan majoitus- ja ravintola-
22661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       alalla, jossa on palvelujen ylitarjontaa ja jossa
22662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouni J.         liiketoiminnan jatkaminen konkurssipesän lu-
22663: Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kuun on realisointivaikeuksien vuoksi varsin
22664: sen n:o 409:                                          yleistä.
22665:                                                          Velallisen liiketoiminnan jatkamiseen liittyy
22666:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      siten osin erisuuntaisia intressejä. Yhtäältä kon-
22667:          siin, jotta konkurssivelkojien jatkama       kurssivelkojien etu vaatii, että liiketoimintaa
22668:          pesän liiketoiminta ei aiheuttaisi vääris-   voidaan ainakin tiettyyn rajaan asti jatkaa mah-
22669:          tymiä kilpailuolosuhteisiin, ja              dollisimman hyvän realisointituloksen aikaan-
22670:             onko Hallitus varma siitä, että pank-     saamiseksi. Toisaalta kilpailijoiden etu vaatii
22671:          kien tappiot eivät tätä kautta kasva ja      tasavertaisien kilpailuedellytysten ylläpitämistä,
22672:          lisää pankkituen tarvetta?                   minkä liiketoiminnan jatkaminen konkurssipe-
22673:                                                       sän lukuun voi vaarantaa. Kysymys velallisen
22674:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           liiketoiminnan jatkamisen edellytyksistä tulee
22675: taen seuraavaa:                                       käsiteltäväksi lähiaikoina konkurssilainsäädän-
22676:                                                       nön valmistelun yhteydessä. Esillä on ollut myös
22677:    Konkurssisäännön 57 §:n mukaan konkurssi-          erillistutkimuksen laatiminen edellä mainitun
22678: pesä voi velkojienkokouksen päätöksellä jatkaa        toiminnan laajuudesta ja toiminnan vaikutuk-
22679: velallisen harjoittamaa liiketoimintaa. Konkurs-      sesta kilpailuolosuhteisiin.
22680: sisäännössä ei ole säädetty enimmäisaikaa tai             Konkurssipesien harjoittama liiketoiminta
22681: muitakaan rajoituksia liiketoiminnan jatkami-         vaikuttanee pankkituen tarpeeseen eri tavoin.
22682: selle. Eräiden ohjesääntöisien elinkeinojen har-      Mahdollisimman hyvän realisointituloksen ai-
22683: joittamista koskeviin säädöksiin tällaisia rajoi-     kaansaaminen on omiaan vähentämään kon-
22684: tuksia sisältyy. Esimerkiksi matkatoimistoliik-       kurssivelkojina olevien pankkien lopullisia luot-
22685: keen konkurssipesällä on oikeus jatkaa entisen        totappioita. Toisaalta kilpailuolosuhteiden vää-
22686: luvan nojalla liikettä enintään vuoden ajan kon-      ristyminen heikentää muiden samalla alalla toi-
22687: kurssin alkamisesta (matkatoimistoasetus 17 §;        mivien yritysten toimintaedellytyksiä, mikä voi
22688: 442/68). Vastaavanlainen säännös sisältyi myös        puolestaan lisätä pankkien luottotappiota. Myös
22689: vuoden 1992 alusta kumottuun majoitus- ja             se, että jollakin toimialalla konkurssipesät laaja-
22690: ravitsemisliikkeistä annettuun asetukseen (502/       mittaisesti ja pitkäaikaisesti harjoittavat liiketoi-
22691: 69).                                                  mintaa, voi hidastaa tarpeellisen rakennemuu-
22692:    Velallisen liiketoiminnan jatkaminen voi joh-      toksen toteutumista ja siten vaikuttaa ainakin
22693: tua eri syistä, kuten keskeneräisien tavaratilaus-    pitkällä tähtäyksellä alan kannattavuuteen. Tut-
22694: ten loppuun valmistamisesta sekä pyrkimyksestä        kimustietojen puuttuessa ei voida kuitenkaan
22695: myydä velallisen liike toimivana yrityksenä. Toi-     esittää luotettavaa arviota siitä, miten liiketoi-
22696: minnan jatkamisen tavoitteena on kuitenkin            minnan jatkaminen konkurssipesän lukuun vai-
22697: aina mahdollisimman hyvän realisointituloksen         kuttaa pankkituen tarpeeseen yleensä tai eri
22698: aikaansaaminen ja konkurssista velkojille aiheu-      toimialoilla. Ilmeistä kuitenkin on, että konkurs-
22699: tuvien tappioiden minimoiminen. Toisaalta ve-         sipesien harjoittaman liiketoiminnan mahdolli-
22700: lallisen liiketoiminnan jatkaminen voi kirjallises-   nen vaikutus pankkituen tarpeeseen ei ole mer-
22701: sa kysymyksessä esitetyllä tavalla vaikuttaa hai-     kittävää luokkaa.
22702: 
22703:        Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1993
22704: 
22705:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
22706:                                            1993 vp -   KK 409                                              3
22707: 
22708: 
22709: 
22710: 
22711:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
22712: 
22713:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            betydande just inom inkvarterings- och förpläg-
22714: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           nadsbranschen som har ett överutbud på tjänster
22715: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        och inom viiken det till följd av realisationssvå-
22716: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade              righeter är synnerligen vanligt att verksamheten
22717: spörsmål nr 409:                                       fortsätts för konkursboets räkning.
22718:                                                            Att fortsätta gäldenärens affårsverksamhet är
22719:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          sålunda förenat med divergerande intressen. Å
22720:        att det inte skall uppstå snedvridningar i      ena sidan kräver konkursborgenäremas intres-
22721:        konkurrensförhållandena genom att               sen att affårsverksamheten kan fortsätta åtmin-
22722:        konkursborgenärema fortsätter kon-              stone till en viss gräns för att ett så gott ,realisa-
22723:        kursboets affårsverksamhet, och                 tionsresultat som möjligt skall uppnås. A andra
22724:           är Regeringen övertygad om att detta         sidan kräver konkurrentemas intressen att jäm-
22725:        inte leder till att bankemas förluster ökar     bördiga konkurrensförutsättningar upprätthålls,
22726:        och behovet av bankstöd tilltar?                vilket kan äventyras av att affärsverksamheten
22727:                                                        fortsätter för konkursboets räkning. Frågan om
22728:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förutsättningama för att fortsätta en gäldenärs
22729: anföra följande:                                       affärsverksamhet tas upp till behandling inom
22730:                                                        närmaste framtid i sambarid med beredningen av
22731:    Enligt 57 § konkursstadgan kan konkursboet,         konkurslagstiftningen. Också en separat under-
22732: om borgenärema så beslutar vid sin samman-             sökning av omfattningen av ovan nämnda verk-
22733: komst, fortsätta gäldenärens affärsverksamhet.         samhet och dess inverkan på konkurrensförhål-
22734: Konkursstadgan fastställer ingen maximitid eller       landena har planerats.
22735: andra begränsningar för den fortsatta affärs-              Konkursboens affårsverksamhet torde påver-
22736: verksamheten. 1 författningar som gäller vissa         ka behovet av bankstöd på olika sätt. Ett så gott
22737: reglementerade näringar ingår sådana begräns-          realisationssresultat som möjligt tjänar tili att
22738: ningar. T.ex. inom resebyrårörelsen har ett kon-       bringa ned de slutliga kreditförlustema för de
22739: kursbo rätt att med stöd av tidigare · tillstånd       banker som är konkursborgenärer. Å andra
22740: fortsätta verksamheten högst ett år från dagen         sidan försvagar snedvridningen av konkurrens-
22741: för konkursens böijan (17 § förordningen om            förhållandena verksamhetsförutsättningama för
22742: resebyråer; 442/68). Ett motsvarande stadgande         andra företag inom samma bransch, vilket i sin
22743: ingick också i förordningen om inkvarterings-          tur kan öka bankemas kreditförluster. Dess-
22744: och förplägnadsrörelser (502/69), som upphäv-          utom kan konkursbon, som inom någon bransch
22745: des i böljan av 1992.                                  idkar omfattande och långvarig affårsverksam-
22746:    Det kan fmnas många orsaker till att fortsätta      het, fördröja en nödvändig sturkturomvandling
22747: en gäldenärs affärsverksamhet, t.ex. för att full-     och därigenom åtminstone på lång sikt påverka
22748: göra en varubeställning eller för att man vill sälja   lönsamheten. Då undersökningsresultat inte
22749: gäldenärens rörelse som ett fungerande företag.        finns att tillgå, går det emellertid inte att göra en
22750: Målet för en fortsatt verksamhet är emellertid         tillförlitlig uppskattning av hur behovet av bank-
22751: alltid att uppnå ett så gott realisationsresultat      stöd i allmänhet och inom olika branscher påver-
22752: som möjligt och att minimera de förluster som          kas av att affårsverksamheten fortsätter för kon-
22753: borgenärema åsamkas genom konkursen. En                kursboets räkning. Det är dock klart att dess
22754: fortsatt affärsverksamhet kan å andra sidan, så        eventuella inverkan på behovet av bankstöd inte
22755: som det sägs i spörsmålet, inverka menligt på          är betydande.
22756: konkurrensförhållandena. Problemet torde vara
22757: 
22758:      Helsingfors den 26 augusti 1993
22759: 
22760:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
22761:                                               1993 vp
22762: 
22763: Kirjallinen kysymys 410
22764: 
22765: 
22766: 
22767: 
22768:                                  Särkijärvi: Sähkön hinnoittelusta tuotantokustannusten mukai-
22769:                                      sesti
22770: 
22771: 
22772:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22773: 
22774:    Sähkön tuotantokustannukset vaihtelevat             Sähkölaitoksilla on kuitenkin myös päinvas-
22775: huomattavasti tuotantotavan ja erityisesti käyt-    taisia intressejä. Kustannusvastaavuus merkitsi-
22776: töasteen mukaan. Kaikkein kalleinta tuottajan       si, että sähköä epätaloudellisesti - vaikkapa
22777: kannalta on sähkö, joka tuotetaan huippukulu-       suoraan sähkölämmitykseen - käyttävät jou-
22778: tuksen aikana.                                      tuisivat maksamaan nykyistä enemmän. Tämä
22779:    Sähkön hinnoittelu ei tavallisesti seuraa ko-    hidastaisi myynnin kasvua. Kuluttajilla ei näytä
22780: vinkaan hyvin tuotantokustannuksia. Vain yö-        myöskään olevan mahdollisuuksia vaikuttaa
22781: ja päiväsaikainen käyttö ovat erihintaisia, vaik-   sähkölaitosten tariffien kustannusvastaavuuden
22782: ka kesän ja talven erot tuotannon rajakustan-       lisäämiseen kilpailulakiin vetoamalla.
22783: nuksissa ovat suuremmat. Myös ympäristön               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22784: kannalta ovat suuret kulutusvaihtelut kielteisiä,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22785: koska niiden tarvitsema säätöenergia tuotetaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22786: pääosin fossiilisilla polttoaineilla.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22787:    Joissain energialaitoksissa on jo kokeiltu pa-
22788: remmin kustannusvastaavia tariffeja. Ne ovat                  Aikooko Hallitus esittää lainsäädän-
22789: säästötietoiselle kuluttajalle oikeudenmukaisem-           nön kehittämistä siten, että kuluttajien
22790: pia ja ohjaavat sähkön käyttöä ympäristön kan-             olisi mahdollista ostaa kotitaloussähkö
22791: nalta myönteiseen suuntaan.                                nykyistä paremmin tuotantokustannuk-
22792:                                                            sia seuraavaan tariffrin perustuen?
22793:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
22794: 
22795:                                          Jouni J. Särkijärvi
22796: 
22797: 
22798: 
22799: 
22800: 2300321
22801: 2                                          1993 vp -    KK 410
22802: 
22803: 
22804: 
22805: 
22806:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22807: 
22808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuun osaan eli sähköenergian myyntiin ja mono-
22809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           polin kaltaiseen toimintaan eli sähkön siirtoon
22810: olette 26 päivänä heinäkuuta 1993 päivätyn              eli verkkotoimintaan. Eriyttäminen yhdessä hin-
22811: kirjeenne n:o 1161 ohella toimittanut valtioneu-        tatietojen julkisuuden ja vertailtavuuden lisäämi-
22812: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          sen kanssa kannustanee energiayhtiöitä entistä
22813: Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          kustannustarkempaan hinnoitteluun. Tällöin
22814: sen n:o 410:                                            kunkin kuluttajan myyjälle aiheuttamat kustan-
22815:                                                         nukset ja erityisluonne voivat aikaa myöten
22816:            Aikooko Hallitus esittää lainsäädän-         heijastua nykyistä paremmin sähkön hinnassa.
22817:         nön kehittämistä siten, että kuluttajien            Kilpailu koskisi käytännössä lähinnä suurim-
22818:         olisi mahdollista ostaa kotitaloussähkö         pia kuluttajia, ml. liikekeskukset ja pieni ja
22819:         nykyistä paremmin tuotantokustannuk-            keskisuuri teollisuus. Kotitalouskuluttajien osal-
22820:         sia seuraavaan tarifflin perustuen?             ta tilanne on monitahoisempi. Kotitalouskulut-
22821:                                                         tajista ei voi syntyä kovin avointa kilpailua
22822:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             lähitulevaisuudessa, koska mittarointikustan-
22823: taen seuraavaa:                                         nukset ovat korkeat. Nykyisin luottamusmieseli-
22824:                                                         met osallistuvat pääosassa energialaitoksia tarif-
22825:    Sähkölaitosten käyttämien sähkötariffien             fien asetantaan. On ollut nähtävissä, että luot-
22826: kustannustarkkuus on viime vuosina parantu-             tamusmiespäätökset ovat saattaneet ainakin
22827: nut. Lisäksi kuluttajat ovat saaneet oikeuden           osittain vääristää tariffeja kuluttajan aiheutta-
22828: valita tarjolla olevista tariffeista sen, joka vastaa   mia kustannuksia vastaamattomiksi. Kilpailu-
22829: parhaiten heidän tarpeitaan. Tämä ei kuiten-            lainsäädännön ja kilpailuhallinnon vahvistami-
22830: kaan tarkoita, että sähkön hinnoittelu olisi vailla     sella on mahdollistettu puuttuminen näihin ky-
22831: ongelmia.                                               symyksiin. Lisäksi mittaustekniikan kehitys joh-
22832:    Kotitalouskuluttajat ostavat energiansa jake-        taa siihen, että tariffien dynaamisuus eli reaaliai-
22833: lusähkölaitoksilta. Jakelusähkölaitokset ovat           kaisuus kasvaa aikaa myöten. Tätä kehitystä on
22834: käytännössä monopolin kaltaisessa asemassa              tuettu myös julkisin tutkimusvaroin. Reaaliai-
22835: alueellaan. Monopolien tuottamien tavaroiden            kaisuus johtaa tuotantokustannusten entistä pa-
22836: ja palvelujen hinnoittelu on aina ongelmallista.        rempaan huomioonottamiseen tariffeissa ja ku-
22837: Useissa maissa ongelmaa on ratkottu talousteo-          luttajien kustannussäästöihin.
22838: rioiden mukaisesti tiukalla julkisen hallinnon              Eduskunnalle antamassaan energiaselonteos-
22839: hintavalvonnalla ja -sääntelyllä. Suomessa hin-         sa erääksi pitkän aikavälin tavoitteekseen halli-
22840: tasääntelyä on purettu samalla, kun kilpailulain-       tus esittää energialaitosten rohkaisemisen säh-
22841: säädäntöä on vahvistettu ja mm. määräävän               kön hinnoittelussa energiansäästöä tukevaan ta-
22842: markkina-aseman mahdollinen väärinkäyttö on             riffirakenteeseen. Nämä mahdollisuudet selvite-
22843: otettu suurennuslasin alle. Tavoitteena on ollut        tään osana hallituksen energiansäästöohjelman
22844: vahvistaa markkinavoimia niin, että ne voivat           toteutusta. Yleisperiaate julkisessa puuttumises-
22845: ottaa yhä enenevää vastuuta kontrollista.               sa hinnoitteluun on kuitenkin selvä. Energiase-
22846:    Sähköalan osalta sähkömarkkinalailla on tar-         lonteon mukaisesti energiapolitiikan ohjaukses-
22847: koitus vahvistaa edellä esitettyä kehitystä. Asiaa      sa käytetään mieluummin muita ohjauskeinoja,
22848: pohtinut työryhmä jätti keväällä esityksen uu-          kuten taloudellista ohjausta ml. ympäristövero-
22849: deksi sähkömarkkinalaiksi kauppa- ja teolli-            tus, sääntelyn sijaan. Lainsäädännöllä paranne-
22850: suusministeriölle. Esityksen mukaan sähkö-              taan energiamarkkinoiden yleisiä edellytyksiä
22851: markkinat on tarkoitus eriyttää selvästi kilpail-       toimia tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
22852: 
22853:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1993
22854: 
22855:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
22856:                                          1993 vp -      KK 410                                         3
22857: 
22858: 
22859: 
22860: 
22861:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22862: 
22863:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            del med verksamhet av monopoltyp, d.v.s. el-
22864: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         överföring eller nätverksamhet. Särskiljandet
22865: 1161 av den 26 juli 1993. tili vederbörande            tilisammans med utökad offentlighet och jäm-
22866: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        förbarhet i fråga om prisuppgifterna torde spor-
22867: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr           ra energibolagen tili en allt kostnadsexaktare
22868: 410:                                                   prissättning. Härvid kan de kostnader som varje
22869:                                                        konsument förorsakar försäljaren och konsu-
22870:           Har Regeringen för avsikt att föreslå        mentens specialkaraktär under tidens lopp bättre
22871:        att lagstiftningen skall utvecklas så att       än för närvarande återspeglas i elpriset.
22872:        det för konsumenterna blir möjligt att              Konkurrensen kommer i praktiken främst att
22873:        köpa hushållsel på basis av en tariff som       gälla större konsumenter, inklusive afiårscentra
22874:        bättre än för närvarande följer produk-         samt småindustrin och den medelstora industrin.
22875:        tionskostnaderna?                               För hushållskonsumenterna är situationen mera
22876:                                                        mångfasetterad. Någon särskilt öppen konkur-
22877:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rens om hushållskonsumenterna kan inte upp-
22878: anföra följande:                                       komma under den närmaste framtiden, eftersom
22879:                                                        mätningskostnaderna är höga. I dagens läge
22880:    Kostnadsexaktheten i de eltariffer som elver-       deltar förtroendemannaorganen i regel i uppstäl-
22881: ken använder har förbättrats under de senaste          landet av energiverkens tariffer. Det har kunnat
22882: åren. Dessutom har konsumenterna fått rätt att         ses att förtroendemannabesluten åtminstone del-
22883: av tillbudsstående tariffer välja den som bäst         vis har kunnat förvränga tarifferna så att de inte
22884: motsvarar deras behov. Detta betyder dock inte         motsvarar de kostnader som konsumenten har
22885: att prissättningen av ei vore problemfri.              förorsakat. Genom en förstärkning av konkur-
22886:    Hushållskonsumenterna köper sin energi av           renslagstiftningen och konkurrensförvaltningen
22887: distributionselverken. Dessa har i praktiken en        har det blivit möjligt att ingripa i dessa frågor.
22888: ställning av monopoltyp på sitt område. Prissätt-      Dessutom leder utvecklingen inom mättekniken
22889: ningen av varör och tjänster som monopol               tili att tarifferna med tiden blir mera dynamiska,
22890: producerar är alltid problematisk. I flera Iänder      d.v.s. deras realtid ökar. Denna utveckling har
22891: har problemet lösts genom en sträng prisöver-          också understötts med offentliga forskningsme-
22892: vakning och -reglering från den offentliga för-        del. Realtiden leder tili att produktionskostna-
22893: valtningens sida i enlighet med ekonomiska teo-        derna bättre än tidigare beaktas i tarifferna och
22894: rier. Här i Finland har prisregleringen upphävts       att konsumenterna får kostnadsinbesparingar.
22895: samtidigt som konkurrenslagstiftningen har                 I den energiredogörelse som regeringen gav
22896: stärkts och bl.a. möjligheten att missbruka do-        riksdagen har som ett mål på Iång sikt ställts att
22897: minerande ställning på marknaden har satts             energiverken skall uppmuntras tili en tariffstruk-
22898: under lupp. Målet har varit att förstärka mark-        tur som stöder energisparandet vid prissättning-
22899: nadskrafterna så att de kan ta ett allt större         en av ei. Dessa möjligheter utreds som en del av
22900: ansvar för kontrollen.                                 realiserandet av regeringens energisparprogram.
22901:    För elsektorns del är avsikten att genom en         Den allmänna principen för det offentliga ingri-
22902: elmarknadslag förstärka den ovan presenterade          pandet i prissättningen är dock klar. I enlighet
22903: utvecklingen. En arbetsgrupp som har dryftat           med energiredogörelsen används vid styrningen
22904: saken lämnade i våras en proposition med för-          av energipolitiken hellre andra styrmedel, som
22905: slag tili en elmarknadslag tili handels- och indu-     ekonomisk styrning, inklusive miljöbeskattning,
22906: striministeriet. Enligt propositionen är avsikten      i stället för reglering. Genom lagstiftning för-
22907: att elmarknaden klart skall särskiljas i en kon-       bättras energimarknadens allmänna förutsätt-
22908: kurrensdel, d.v.s. försäljning av elenergi, och en     ningar att verka effektivt och rättvist.
22909:      Helsingfors den 30 augusti 1993
22910: 
22911:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
22912:                                               1993 vp
22913: 
22914: Kirjallinen kysymys 411
22915: 
22916: 
22917: 
22918: 
22919:                                   Särkijärvi: Energialaitosten veivoittamisesta energiansäästön suun-
22920:                                       nitteluun
22921: 
22922: 
22923:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22924: 
22925:    Energialaitosten intressit liikevaihdon lisää-   luttajat itse käyttävät energialaitoksessa pää-
22926: miseksi ovat usein ristiriidassa energian säästö-   tösvaltaa edustajiensa kautta.
22927: tavoitteiden kanssa. Joissain maissa tämä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22928: otettu lainsäädännössä huomioon siten, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22929: energialaitokset on velvoitettu selvittämään,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22930: miten kokonaisuuden kannalta olisi järkevintä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22931: kehittää energian tuotantoa ja käyttöä. Tämä
22932: "least cost planning" saattaa antaa tulokseksi,                Aikooko Hallitus esittää myös Suo-
22933: että on taloudellisesti edullisempaa edistää               messa säädettäväksi, että energialaitok-
22934: energiansäästöä kuin investoida uuteen säh-                set ovat velvollisia selvittämään ener-
22935: köntuotantokapasiteettiin. Vaikka päätöksen-               giansäästön taloudelliset vaikutukset ver-
22936: teko jääkin aina yhtiölle itselleen, vaikuttaa             rattuna kapasiteetin lisäämisen taloudel-
22937: siihen toki näin syntynyt tieto, etenkin jos ku-           lisiin vaikutuksiin?
22938: 
22939:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
22940: 
22941:                                          Jouni J. Särkijärvi
22942: 
22943: 
22944: 
22945: 
22946: 2300321
22947: 2                                         1993 vp -    KK 411
22948: 
22949: 
22950: 
22951: 
22952:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22953: 
22954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuksen yhteydessä purkaa. Tavoitteena on säh-
22955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kömarkkinoiden toimivuuden parantaminen
22956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mm. p"oistamalla kilpailun esteitä sähkön tuo-
22957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Särkijär-         tannossa, siirrossa ja myynnissä. Näin poiste-
22958: ven näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           taan yhteistuotantolaitosten ja uusiutuvalla
22959: 411:                                                   energialla tuotetun sähkön markkinoillepääsyn
22960:                                                        esteitä ja parannetaan niiden rakentamisedelly-
22961:            Aikooko Hallitus esittää myös Suo-          tyksiä.
22962:        messa säädettäväksi, että energialaitok-            Sähkömarkkinoiden toimivuuden lisäämisek-
22963:        set ovat velvollisia selvittämään ener-         si on valmisteilla olevassa sähkömarkkinalaissa
22964:        giansäästön taloudelliset vaikutukset ver-      tarkoitus eriyttää sähkön siirto ja myynti. Eriyt-
22965:        rattuna kapasiteetin lisäämisen taloudel-       tämisen taso ja siihen liittyvät yksityiskohdat
22966:        lisiin vaikutuksiin?                            ovat vielä valmistelun alla. Ilmeistä on, että
22967:                                                        tulevaisuudessa samalla maantieteellisellä alueel-
22968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           la voi olla useitakin keskenään kilpailevia säh-
22969: vasti seuraavaa:                                       könmyyjiä, jotka ostavat sähköverkon haltijalta
22970:                                                        siirtopalveluja. Näin ollen yksittäisen energialai-
22971:    Valtioneuvoston 1'7.9.1992 hyväksymässä             toksen toimintaympäristö voi muuttua olennai-
22972: energiansäästötoimenpideohjelmassa vuosille            sesti. Sähköala nähdään aiempaa selkeämmin
22973: 1992-1996 asetettiin yhdeksi tavoitteeksi säh-         normaalina liiketoimintana, vaikka tämä yhteis-
22974: kön ja lämmön säästön lisääminen tehostamalla          kunnan toiminnan kannalta elintärkeä ala tar-
22975: erityisesti energialaitosten ja energian kuluttajien   vitsee edelleenkin tietyssä mitassa erityisesti mo-
22976: välistä yhteistyötä. Ohjelman mukaisesti pyri-         nopolin kaltaisen sähkönsiirtotoiminnan osalta
22977: tään energiantuotannon ja -käytön kustannuk-           julkisen vallan valvontaa.
22978: sia vähentämään kehittämällä yhteistyössä säh-             Sähkömarkkinalain tavoitteena olisi kannus-
22979: kön- ja lämmöntuottajien kanssa kokonaiskus-           taa alalla toimivia laitoksia ja yrityksiä kehittä-
22980: tannuksia minimoivaa suunnittelua ja sen vaåti-        mään asiakkailleen suunnattuja energiapalvelu-
22981: mia käytännön toimintoja. Hallituksen ener-            toimintoja. Lakiin on kaavailtu energiamarkki-
22982: giansäästöohjelmaan sisällytettiin tavoite, jonka      noilla toimivien yritysten tehtäväksi mm. edistää
22983: mukaan energialaitosten tulisi ottaa energian          omassa ja asiakkaittensa toiminnassa sähkön
22984: hankintasuunnitelmien rinnalle tarkasteltavaksi        tehokasta ja säästäväistä käyttöä. Tällainen toi-
22985: samoin kannattavuuskriteerein ne säästömah-            minta edellyttää yhteistyön tiivistämistä omien
22986: dollisuudet, joiden toteutumiseen laitos voi vai-      asiakkaiden suuntaan. Tämä puolestaan luo
22987: kuttaa asiakkaidensa keskuudessa. Tämän toi-           edellytykset konkreettisten säästöhankkeiden
22988: minnan malleja ja rahoitusmuotoja selvitetään          toteuttamiselle kuluttajapäässä. Näistä ener-
22989: tavoitteena sisällyttää ne sähkölainsäädäntöön.        giankäytön tehostamiseen ja säästöön liittyvistä
22990:    Hallituksen energiansäästöohjelman julkaise-        toiminnoista voi ainakin pitemmällä tähtäimellä
22991: misen jälkeen ovat sähkölain uudistusta turvalli-      kehittyä laajempaakin liiketoimintaa.
22992: suuskysymysten osalta pohtineen toimikunnan                Kuten edellä on esitetty, sähkömarkkinoihin
22993: ja sähkömarkkinoiden osalta selvittäneen työ-          liittyvä toiminta ja siihen liittyvä lainsäädäntö
22994: ryhmän mietinnöt valmistuneet. Kauppa- ja              ovat parhaillaan suurten muutosten edessä.
22995: teollisuusministeriössä jatketaan valmistelutyö-       Sähköalalla toimivat yritykset joutuvat entistä
22996: tä. Tarkoituksena on, että hallitus antaisi sähkö-     tarkemmin seuraamaan kustannuksiaan ja sel-
22997: turvallisuutta ja sähkömarkkinoita koskevat la-        vittämään asiakkaittensa tarpeita. Tämä luo
22998: kiesitykset eduskunnalle lähitulevaisuudessa.          hyvät edellytykset kehittää yhteistyössä eri osa-
22999:    Sähköhuoltoon ja -markkinoihin liittyvää,           puolten kanssa menettelyjä, joilla kuluttaja-
23000: epätarkoituksenmukaiseksi käynyttä lupa- ja            pään energiansäästö ja -käytön tehostaminen
23001: muuta viranomaissääntelyä on tarkoitus uudis-          voidaan toteuttaa ilman velvoittavaa lainsää-
23002:                                        1993 vp -    KK 411                                          3
23003: 
23004: däntöä. Energialaitosten lisäksi tulevaisuudessa    vaiheessa suunnitelmia säätää lain tasolla ener-
23005: tulee sähkömarkkinoilla toimimaan monia             gialaitoksille velvoitetta energian säästön ja ka-
23006: muita osapuolia. Toisaalta energiantuotantoin-      pasiteetin lisäämisestä aiheutuvien taloudellis-
23007: vestoinnit tullevat ainakin jossakin määrin par-    ten vaikutusten vertailuun.
23008: haillaan hallituksen käsittelyssä olevan ympä-         Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa ener-
23009: ristövaikutusten arvioinnista annettavan lain .     giansäästöohjelman tavoitteiden ·toteutumista.
23010: piiriin. Arviointimenettelyssä voitaneen tarvit-    Jos asetettuja tavoitteita ei edellä kuvatuilla
23011: taessa yksittäistapauksissa selvittää eri vaihto-   toimenpiteillä saavuteta, voidaan julkista oh-
23012: ehtojen vaikutuksia myös energian säästön           jausta lisätä jo ohjelman kuluessa esimerkiksi
23013: kannalta. Näin ollen hallituksella ei ole tässä     uusilla säädöksillä.
23014:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1993
23015:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
23016: 4                                       1993 vp -   KK 411
23017: 
23018: 
23019: 
23020: 
23021:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
23022: 
23023:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har man för avsikt att häva i samband med
23024: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        revideringen eftersom den har blivit oändamåls-
23025: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     enlig. Målet är att förbättra elmarknadens funk-
23026: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr        tionsduglighet bl.a. genom att undanröja hin-
23027: 411:                                                dren för konkurrens i elproduktionen, -öveno-
23028:                                                     ringen och -försäljningen. På detta sätt avskaffas
23029:           Har Regeringen för avsikt att föreslå     hindren för el som har producerats i samproduk-
23030:        att det också här i Finland skall stadgas    tionsanläggningar och med fömybar energi att
23031:        om att energiverken är skyldiga att reda     komma ut på marknaden och förbättras förut-
23032:        ut de ekonomiska effektema av energi-        sättningama att bygga dylika anläggningar.
23033:        sparandet jämfört med de ekonomiska             För att utöka elmarknadens funktionsduglig-
23034:        effekterna av en utökad kapacitet?           het har man för avsikt att i elmarknadslagen,
23035:                                                     som bereds som bäst, särskilja elöverföringen
23036:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       från elförsäljningen. Nivån i fråga om detta och
23037: anföra fö1jande:                                    detaljema i anslutning ti11 särskiljandet är ännu
23038:                                                     under beredning. Det är uppenbart att inom
23039:    1 det åtgärdsprogram för energisparandet som     samma geografiska område i framtid~n kan
23040: statsrådet den 17 september 1992 godkände för       fmnas flera konkurrerande elförsäljare, som kö-
23041: 1992-1996 ställdes som ett mål att e1- och          per överföringstjänster av elnätsinnehavaren.
23042: värmeinbesparingama skall ökas genom att i          Således kan ett enskilt energiverks verksamhets-
23043: synnerhet samarbetet mellan energiverken och        miljö ändras i väsentlig grad. Elsektom ses
23044: energiförbrukarna effektiveras. 1 enlighet med      klarare än tidigare som normal företagsverksam-
23045: programmet strävar man efter att minska kost-       het, fastän denna för samhället livsviktiga sektor
23046: nadema för produktionen och användningen av         fortsättningsvis i viss mån behöver tillsyn av
23047: energi genom att i samarbete med el- och värme-     statsmakten i synnerhet i fråga om elöverförings-
23048: producentema utveckla en planering som mini-        verksamheten som har karaktär av monopol.
23049: merar totalkostnadema och de praktiska åtgär-          Syftet med elmarknadslagen skall vara att
23050: der som förutsätts för denna. 1 regeringens         sporra de anläggningar och företag som är
23051: energisparprogram inbegreps ett mål, enligt vil-    verksamma inom sektom att utveckla de energi-
23052: ket energiverken parallellt med planema på ener-    tjänster som de erbjuder sina kunder. 1 lagen har
23053: gianskaffning och med samma lönsamhetskrite-        som uppgift för företagen på energimarknaden
23054: rier bör granska de sparmöjligheter vilkas reali-   skisserats bl.a. att de skall främja en effektiv och
23055: sering verket kan påverka inom sin kundkrets.       sparsam användning av el både i sin egen och i
23056: Modeller och fmansieringsformer för denna           kundemas verksamhet. En dylik verksamhet
23057: verksamhet utreds med målet att inbegripa dem       förutsätter att samarbetet intensifieras i riktning
23058: i ellagstiftningen.                                 mot de egna kundema. Detta igen skapar förut-
23059:    Efter att regeringens energisparprogram of-      sättningar för att realisera konkreta sparprojekt
23060: fentliggjorts har betänkanden av en kommission      på konsumenthåll. Av dessa funktioner i anslut-
23061: och en arbetsgrupp som dryftade en revidering       ning tili effektivering och sparande av energian-
23062: av ellagen blivit lardiga. Kommissionen dryftade    vändningen kan åtminstone på längre sikt ut-
23063: säkerhetsaspekter och arbetsgruppen elmarkna-       vecklas också en mera omfattande affiirsverk-
23064: den. På handels- och industriministeriet fortgår    samhet.
23065: beredningsarbetet. Avsikten är att regeringen          Som av ovanstående framgår står den verk-
23066: skall ge lagpropositioner om elsäkerheten och       samhet som ansluter sig till elmarknaden och
23067: elmarknaden till riksdagen inom en nära fram-       lagstiftningen i samband med den som bäst inför
23068: tid.                                                genomgripande förändringar. Företagen på el-
23069:    Tilistånds- och övrig myndighetsreglering i      sektom blir tvungna att noggrannare än tidigare
23070: anslutning tili elförsörjningen och elmarknaden     följa med sina kostnader och reda ut sina kun-
23071:                                          1993 vp -      KK 411                                        5
23072: 
23073: ders behov. Detta skapar goda förutsättningar          konsekvensema av olika altemativ också med
23074: att i samarbete med olika parter utveckla förfa-       tanke på energisparandet. Följaktligen har re-
23075: randen med vilka konsumentemas energisparan-           geringen i detta skede inga planer på att på
23076: de och effektivare energianvändning kan realise-       lagnivå stifta om att energiverken har skyldighet
23077: ras utan förpliktande lagstiftning. Utöver energi-     att jämföra de ekonomiska effektema av energi-
23078: verken kommer många andra parter i framtiden           sparandet och av en utökad kapacitet.
23079: att vara verksamma på elmarknaden. Men ener-              Handels- och industriministeriet följer med
23080: giproduktionsinvesteringama kommer åtmins-             hur målen i energisparprogrammet realiseras.
23081: tone i nägon mån att omfattas av den lag om            Om de uppställda målen inte nås med ovan
23082: miljökonsekvensbedömning som regeringen be-            beskrivna åtgärder, kan den offentliga styming-
23083: handlar som bäst. I bedömningsförfarandet tor-         en utökas redan medan programmet pågår t.ex.
23084: de man vid behov i enskilda fall kunna reda ut         genom nya författningar.
23085:      Helsingforsden 30 augusti 1993
23086: 
23087:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
23088:                                               1993 vp
23089: 
23090: Kirjallinen kysymys 412
23091: 
23092: 
23093: 
23094: 
23095:                                  Särkijärvi: Kaupan aukioloajoista kesätapahtumien yhteydessä
23096: 
23097: 
23098: 
23099:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23100: 
23101:    Vastikään pidettyjen Pori Jazz -festivaalien     dellinen merkitys. Yleisön kuntaan jättämä ra-
23102: yhteydessä useat porilaiset kauppiaat olivat ano-   hamäärä vaikuttaa siksi tapahtumiin suhtautu-
23103: neet lupaa pitää liikkeensä auki normaalia pi-      miseen myös kunnallisessa päätöksenteossa.
23104: tempään. Festivaalien ohjelma jatkui perintei-      Kaupan aukiololuvilla on tässä yhteydessä myös
23105: seen tapaan myöhään yöhön, jopa aamun tuntei-       kulttuurinen ulottuvuus.
23106: hin. Festivaaliyleisö käyttäytyy siististi, eikä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23107: merkittäviä järjestyshäiriöitä ole ollut. Tästä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23108: huolimatta lupa oli myönnetty vain osalle haki-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23109: joista. Jopa BEPOP-kauppakeskuksessa, jossa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23110: päiväsaikaan tarjottiin soitantoa, saivat vain
23111: ravitsemusalan liikkeet pitää ovensa auki ~vai­              Aikooko Hallitus tiberalisoida kaupan
23112: lista myöhempään.                                          aukioloaikoja kesän kulttuuritapahtu-
23113:     Suomen lyhyen kesän suurimmilla kulttuuri-             mien yhteydessä?
23114: tapahtumilla on myös paikallisesti suuri talou-
23115: 
23116:      Hilsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1993
23117: 
23118:                                          Jouni J. Särkijärvi
23119: 
23120: 
23121: 
23122: 
23123: 230032J
23124: 2                                        1993 vp -   KK 412
23125: 
23126: 
23127: 
23128: 
23129:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23130: 
23131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       jo useiden vuosien ajan myöntänyt arkipäivien
23132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pidennetyille sekä sunnuntain aukioloille poik-
23133: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keuslupia silloin, kun vähittäisliikkeiden liiketoi-
23134: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Särkijär-       minnot ovat liittyneet järjestettävän tapahtuman
23135: ven näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         aiheeseen. Voimassa olevan lain mukaan puh-
23136: 412:                                                 taasti kaupallisessa mielessä järjestettävät mark-
23137:                                                      kinointitapahtumat eivät sen sijaan täytä lain
23138:          Aikooko Hallitus tiberalisoida kaupan       edellyttämiä erityisiä syitä perusteeksi poikkeus-
23139:        aukioloaikoja kesän kulttuuritapahtu-         luvan saamiselle eikä myöskään yleisötapahtu-
23140:        mien yhteydessä?                              maan liittyvää alueellisesti rajatonta poikkeuslu-
23141:                                                      paa voida myöntää. Alueellinen ulottuvuus riip-
23142:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puu lähinnä siitä, minkä laatuista ja laajuista
23143: vasti seuraavaa:                                     poikkeuslupaa puoltavat erityiset syyt ovat.
23144:                                                         Poikkeusluvan myöntäminen täysin objektii-
23145:    Erilaiset yleisötapahtumat ovat viime vuosina     visin kriteerein on aina vaikeaa. Poikkeuslupi-
23146: saavuttaneet laajalti suosiota. Suuren väkijou-      en kauttahan toisaalta myös saatetaan vähit-
23147: kon liikkee!Jä ollessa yrittäjien kiinnostus kau-    täiskauppiaita maan eri osissa kilpailullisesti
23148: pantekoon näissä tilaisuuksissa on luonnollisesti    eri asemaan. Kysymyksessä viitatun Pori Jazz
23149: lisääntynyt. Tapahtumat sijoittuvat asutuskes-       -festivaalien tapauksessa poikkeuslupa myön-
23150: kuksiin, joissa liikeaikalain (435/69) säännöksiä    nettiin liikeaikaneuvottelukunnan esityksen
23151: sovelletaan. Nykyistä lakia säädettäessä ei täl-     mukaisesti kaupungin kävelykadun varrella
23152: laisten yleisötapahtumien merkitystä osattu en-      oleville vähittäisliikkeille. Poikkeuslupa oli
23153: nakoida.                                             edellisinä vuosina samanlaajuinen.
23154:    Liikeaikalain mukaan kauppa- ja teollisuus-           Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmis-
23155: ministeriö voi erityisistä syistä myöntää poik-      teilla liikeaikalain uudistus, jolla pyritään liikkei-
23156: keuksia sallituista liikeajoista. ~inisteriö onkin   den aukioloaikojen liberalisointiin.
23157: 
23158:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1993
23159: 
23160:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
23161:                                             1993 vp -   KK 412                                           3
23162: 
23163: 
23164: 
23165: 
23166:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
23167: 
23168:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             butikema också får ha öppet söndagar, då mi-
23169: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            nuthandelns affårsfunktioner har anknytning tili
23170: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         temat för det arrangerade evenemanget. Enligt
23171: dagsman Särkijärvi undertecknade spörsmål nr            gällande lag uppfyller däremot marknadsfö-
23172: 412:                                                    ringstillställningar som ordnas i rent kommersi-
23173:            Har Regeringen för avsikt att liberali-      ellt syfte inte de synnerliga skäl som lagen
23174:         sera handelns öppethållningstider i sam-        förutsätter för att undantag skall kunna beviljas
23175:         band med sommarens kulturevenemang?             och inte heller kan ett till området obegränsat
23176:                                                         undantag beviljas i anslutning tili ett publikt
23177:                                                         evenemang. Hur stort det område är som undan-
23178:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
23179:                                                         taget gäller beror främst på av viiken art och hur
23180: anföra följande:
23181:                                                         omfattande de synnerliga skäl är som talar för
23182:    Publika evenemang av olika slag har fått en          ett undantag.
23183: omfattande popularitet under de senaste åren.              Det är alltid svårt att bevilja undantag med
23184: Då stora folkmassor är i rörelse har naturligt-         fullständigt objektiva kriterier. Genom undanta-
23185: vis företagamas intresse för att göra affärer           gen ställer man ju dessutom minuthandelsmän-
23186: vid dessa evenemang ökat. Evenemangen går               nen i olika delar av landet konkurrensmässigt i
23187: av stapeln i bosättningscentra på vilka stad-           olika ställning. I fallet med Pori Jazz-festivalen,
23188: gandena i affärstidslagen (435/69) tillämpas.           som det hänvisas tili i spörsmålet, beviljades
23189: Då den nuvarande lagen stiftades kunde man              undantag på framställning av affårstidsdelega-
23190: inte förutse betydelsen av dylika publika tili-         tionen för minuthandelsbutikema längs stadens
23191: ställningar.                                            gågata. Undantaget har under de föregående
23192:    Enligt affårstidslagen kan handels- och indu-        åren varit av samma omfattning.
23193: striministeriet av synnerliga skäl bevilja undan-          På handels- och industriministeriet bereds
23194: tag från de tillåtna affårstidema. Ministeriet har      som bäst en revidering av affärstidslagen, med
23195: följaktligen redan under flera år gett tillstånd tili   viiken man strävar efter att liberalisera butiker-
23196: att öppettidema får förlängas vardagar och att          nas öppettider.
23197:      Helsingforsden 25 augusti 1993
23198: 
23199:                                                                             Minister Pertti Salolainen
23200:                                                1993 vp
23201: 
23202: Kirjallinen kysymys 413
23203: 
23204: 
23205: 
23206: 
23207:                                   Tennilä: Kemijoki Oy:n maanhankinnasta Vuotoksen allasalueella
23208: 
23209: 
23210: 
23211:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23212: 
23213:     Vuotos-alueesta on käyty pitkä kiista. Halli-   vaikka läheskään kaikki eivät haluaisi myydä.
23214: tuksen tekemän Vuotos-päätöksen jälkeen Ke-         Ostohintakin olisi vain nimenomaan ns. tuotto-
23215: mijoki Oy on kiirehtinyt ostamaan allasalueen       periaatteesta lähtevä. Käytännössä se tarkoittaa
23216: maita ja pyrkinyt toimimaan muutoinkin ikään        varsin pientä korvausta puusta, jota on yhteis-
23217: kuin asia olisi saanut lopullisen ratkaisun eikä    metsän alueella arvion mukaan n. 30 000 kiinto-
23218: sitä tekisikään vesioikeus. Näillä toimilla yhtiö   kuutiota, sekä sorasta, jota on yli 400 000 kuu-
23219: pyrkinee vaikuttamaan myös vesioikeuden pää-        tiota.
23220: tökseen. Hallituskin on omilla toimillaan tuke-        Kemijoki Oy:n maanostotoiminta allasalueel-
23221: nut jokiyhtiön painostusluontoisia toimia siirtä-   la onkin pysäytettävä, kunnes on olemassa vesi-
23222: mällä sille valtion maita, vieläpä ohi eduskun-     oikeuden päätös. Vain tämä lähtökohta turvaa
23223: nan.                                                sen, että alueen asukkaat huonoimmankin vaih-
23224:     Asukkaat tarvitsevat tehokasta suojaa resurs-   toehdon (hukutuksen) toteutuessa voivat saada
23225: seiltaan ja rahoiltaan ylivoimaisen suuryhtiön      oikeudenmukaisen korvauksen menetyksistään.
23226: kanssa toimiessaan. Rahalla saa ja hevosella        Ja vain tämä lähtökohta turvaa valtion kannalta
23227: pääsee, sanoo vanha sananlasku. Yhä näyttää         oikean toimintalinjan, sillä jos vesioikeus tekee
23228: pätevän ainakin sananlaskun alkuosa. Kun            kielteisen päätöksen altaasta, valtionyhtiön (val-
23229:  suurtyöttömyyttä jatketaan ja kun vielä puun       tion) rahaa on tuhlattu ostamalla maita alueelta.
23230:  kantohintakin on hyvin matalalla, on jokiyhtiöl-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23231:  lä hyvä tilaisuus saalistaa maita itselleen, ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23232: vieläpä hyvin halvalla hinnalla. Onhan monilla      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23233:  allasalueella maata omistavilla huutava rahan-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23234:  puute.
23235:     Eräs esimerkki asukkaiden huonosta asemas-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23236:  ta nykytilanteessa yhtiön kanssa toimiessaan on           ryhtyä pysäyttääkseen valtionyhtiö Ke-
23237:  Alaperän yhteismetsän eräiden osakkaiden esille           mijoki Oy:n maanostotoimet Vuotos-
23238:  tuomat seikat. Yhtiö hamuaa myös yhteismetsän             alueella, kunnes vesioikeuden päätös al-
23239:  veden alle jääviksi arvioituja maita itselleen,           taasta on saatu?
23240: 
23241:       Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1993
23242: 
23243:                                         Esko-Juhani Tennilä
23244: 
23245: 
23246: 
23247: 
23248:  2300321
23249: 2                                         1993 vp -    KK 413
23250: 
23251: 
23252: 
23253: 
23254:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23255: 
23256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         omistusoikeuden tai pysyvän käyttöoikeuden
23257: mainitussa tarkoitaksessa Te, Herra Puhemies,          kautta". Kun Kemijoki Oy jo tehtyjen kaup-
23258: olette 27 päivänä heinäkuuta 1993 päivätyn             pojen ja aluevaihtojen ansiosta omistaa pääosan
23259: kirjeenne n:o 1164 ohella toimittanut valtioneu-       (yli 2/3) Vuotos-alueesta, voidaan vesilain edelly-
23260: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         tysten katsoa tältä osin jo täyttyvän. Vesioikeu-
23261: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen         den päätöksen sisaltöön ei maanostoilla sitä
23262: kysymyksen n:o 413:                                    vastoin ole vaikutusta.
23263:                                                            Kemijoki Oy on jatkanut maanostoja Vuo-
23264:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tos-alueella edelleen mm. siitä syystä, että
23265:        ryhtyä pysäyttääkseen valtionyhtiö Ke-          alueiden hankinta vapaaehtoisten kauppojen
23266:        mijoki Oy:n maanostotoimet Vuotos-              avulla on alueen asukkaiden kannalta varmasti
23267:        alueella, kunnes vesioikeuden päätös al-        pakkolunastusmenettelyä miellyttävämpi ja sa-
23268:        taasta on saatu?                                malla Kemijoki Oy:n ja sen toiminta-alueen
23269:                                                        väestön keskinäisten suhteiden kehittymisen
23270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kannalta parempi vaihtoehto. Maanomistajien
23271: vasti seuraavaa:                                       kiinnostukseen vapaaehtoisiin kauppoihin on
23272:                                                        varmasti vaikuttanut se, että maa-alueiden
23273:    Vesioikeus päättää rakentamisluvan antami-          hankintahintojen voidaan arvioida muodostu-
23274: sesta Vuotoksen altaalle ja altaan rakentamiselle      van vapaaehtoisissa kaupoissa selvästi kor-
23275: ja käytölle asetettavista rajoitteista ja ehdoista.    keammiksi kuin vesilain mukaisessa pakkolu-
23276: Päätöksen rakentamisesta tekee rakentamislu-           nastusmenettelyssä.
23277: van hakija eli Kemijoki Oy sen jälkeen kun                 Ed. Tennilän esittämässä käytännön tapauk-
23278: vesioikeus on hakemuksen käsitellyt.                   sessa (Alaperän yhteismetsä) Kemijoki Oy:n ta-
23279:    Ostaessaan maita Vuotos-alueella vapaaeh-           voitteena on saada vapaaehtoisella kaupalla
23280: toisin kaupoin Kemijoki Oy pyrkii joudutta-            omistukseensa noin 2 347 hehtaarin suuruiset
23281: maan Vuotos-hankkeen toteutumista ja aikaista-         määräalat. Yhteismetsän osakaskunta on päät-
23282: maan niitä altaan rakentamiseen liittyviä töitä,       tänyt ylimääräisessä kokouksessaan äänestyksen
23283: joihin sillä on oikeus omistamillaan mailla. Ny-       jälkeen (7 208 JAA- ja 2 328 EI-ääntä) hyväksyä
23284: kyisessä työllisyystilanteessa töiden aikaistami-      kaupan 13 miljoonan markan kauppahinnasta.
23285: nen, siltä osin kuin se tapahtuu voimassa olevien      Kauppahinta ylittää edustaja Tennilän mainitse-
23286: säädösten puitteissa, on katsottava pelkästään         man tuottoarvon, joksi on laskettu koko yhteis-
23287: myönteiseksi. Lapin alueneuvottelukunta on             metsälle (n. 4 188 ha) 6,3 mmk ilman vesilain
23288: työllisyyssyihin vedoten esittänyt täyden rai-         mukaisia korotuksia. Yhteismetsän osakaskun-
23289: vauksen sallimista Kemijoki Oy:n omistamilla           nan päätöksien, ml. päätös 4 milj. markan käy-
23290: mailla, mihin ei nykyisten säännösten puitteissa       töstä vastikemaiden hankintaan metsähallituk-
23291: ole mahdollisuuksia.                                   selta, toimeenpano edellyttää maa- ja metsäta-
23292:    Maanostoilla Kemijoki Oy myös jouduttaa             lousministeriön myötävaikutusta, ja siksi yhteis-
23293: Vuotos-hankkeen käsittelyprosessia. Koska              metsän osakaskunnan päätöksiin liittyvät asia-
23294: Vuotos-hankkeen tapaisten suurten hankkeiden           kirjat ovat parhaillaan käsiteltävänä ministeriös-
23295: yhteydessä ei pääsääntöisesti ole mahdollista          sä.
23296: saada tarvittavaa aluetta kokonaisuudessaan                Yritystoiminnassa suurten investointihank-
23297: käyttöön vapaaehtoisin kaupoin, on vesilakiin          keiden valmistelu päätösvaiheeseen aiheuttaa
23298: sisällytetty säännökset alueiden hankinnasta           usein merkittäviäkin etukäteiskustannuksia,
23299: pakkotoimin sen jälkeen kun luvan myöntämi-            vaikka hankkeiden toteuttamisesta ei ole var-
23300: sessä on päädytty myönteiseen ratkaisuun (VL           muutta. Kemijoki Oy:n panostukset Vuotos-
23301: 2:7 ja 8 §). Pakkotoimioikeus voidaan myöntää          hankkeeseen eivät ole poikkeuksellisen suuria
23302: kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että "tarvitta-   suhteessa hankkeen kokoon. Kemijoki Oy:n ja
23303: va alue suurimmalta osalta kuuluu hakijalle joko       sen omistajien kannalta katsottuna yhtiö ottaa
23304:                                             1993 vp -   KK 413                                          3
23305: 
23306:   maanostoissa kannettavakseen taloudellisen ris-       koostuu yhtiön osakkaiden edustajista, katsoo
23307: . kin eli sen, että sen ostamia maita ei voitaisikaan   vapaaehtoisten kauppojen jatkamiseen liittyvien
23308:   - sikäli kuin lupaehdot tekisivät Vuotoksen           myönteisten tekijöiden edelleenkin painavan
23309:   rakentamisen toteuttamisen kannattamattomak-          kauppoihin liittyvää riskiä enemmän, ei näytä
23310:   si tai rakentamislupaa ei myönnettäisi- käyttää       tarkoituksenmukaiselta, että valtio, jonka osuus
23311:   ajateltuun tarkoitukseen eikä myöskään myydä          kauppoihin liittyvästä taloudellisesta riskistä on
23312:   tappioitta.                                           selvästi alle puolet, ryhtyisi äänienemmistönsä
23313:       Jos riski toteutuu eli päätöstä Vuotoksen         nojalla rajoittamaan yhtiön toimivapautta maa-
23314:   altaan rakentamisesta ei tehdä, Kemijoki Oy:n         kauppojen suhteen. Siten, vaikka onkin perustel-
23315:   yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiölle mahdolli-       tua otaksua, että vapaaehtoisissa kaupoissa so-
23316:   sesti koituvat menetykset vaikuttavat osaltaan        vellettava hintataso on jonkin verran korkeampi
23317:   osakkaiden ostaman sähkön hintaan. Valtion            kuin pakkolunastusmenettelyssä, hallitus ei kat-
23318:   osuus osakkuussähköstä on 37,29%, miltä osin          so olevan tarkoituksenmukaista käyttää valtion
23319:   maanostoon liittyvä riski koskee suoraan valtio-      osakasvaltaa Kemijoki Oy:ssä pysäyttääkseen
23320:   ta. Sikäli kuin Kemijoki Oy:n johtokunta, joka        yhtiön maanostot Vuotos-alueella.
23321: 
23322:        Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1993
23323: 
23324:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
23325: 4                                          1993 vp -   KK 413
23326: 
23327: 
23328: 
23329: 
23330:                                       Tili Rtksdagens Herr Talman
23331: 
23332:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            största delen av det område som behövs tillhör
23333: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         sökanden antingen på grund av äganderätt eller
23334: 1164 av den 27 ju1i 1993 till vederbörande             ständig nyttjanderätt". Eftersom Kemijoki till
23335: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        följd av redan gjorda köp och områdesbyten
23336: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade              äger huvuddelen (mer än 2/3) av Vuotosområ-
23337: spörsmål nr 413:                                       det, kan förutsättningarna i vattenlagen till den-
23338:                                                        na del anses uppfyllda. På innehållet i vatten-
23339:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        domstolens beslut har markköpen däremot ing-
23340:        sikt att vidta för att hejda statsbolaget       en verkan.
23341:        Kemijoki Oy:s markköpsåtgärder i Vuo-              Kemijoki Oy har fortsatt med markköpen i
23342:        tosområdet tills vattendomstolens beslut        Vuotosområdet bl.a. av den orsaken att inför-
23343:        om bassängen har erhållits?                     skaffandet av områden med hjälp av frivilliga
23344:                                                        köp säkert är trevligare för områdets invånare än
23345:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tvångsinlösning och samtidigt ett bättre alterna-
23346: anföra följande:                                       tiv med tanke på utvecklingen av de ömsesidiga
23347:                                                        relationerna mellan Kemijoki Oy och befolk-
23348:     Vattendomstolen besluta:r om beviljande av         ningen i dess verksamhetsområde. Markägarnas
23349: byggnadstillstånd för Vuotosbassängen och om           intresse för frivilliga affärer har säkert påverkats
23350: de begränsningar och villkor som skall ställas för     av att markområdenas inköpspriser kan upp-
23351: byggandet och användningen av den. Beslut om           skattas bli klart högre i frivilliga affärer än vid
23352: byggande fattar den som ansöker om byggnads-           tvångsinlösning enligt vattenlagen.
23353: tillstånd, d.v.s. Kemijoki Oy, sedan vattendom-           I det konkreta fall som riksdagsman Tennilä
23354: stolen har behandlat ansökan.                          tar upp (den samfällda skogen i Alaperä) är det
23355:     Då Kemijoki Oy genom frivilliga affärer kö-        Kemijoki Oy:s mål att genom ett frivilligt köp i
23356: per mark i Vuotosområdet strävar bolaget efter         sin besittning få ca 2 347 hektar stora områden.
23357: att påskynda rea1iserandet av Vuotosprojektet          Delägarna i den samfällda skogen beslöt vid ett
23358: och tidigarelägga de arbeten i anslutning till         extraordinarie möte efter omröstning (7 208 Ja-
23359: byggandet av bassängen som bolaget har rätt att        och 2 328 Nej-röster) att godkänna affären med
23360: göra på sin mark. I det nuvarande sysselsätt-          en köpesumma om 13 miljoner mark. Köpesum-
23361: ningsläget måste tidigareläggandet av arbetena,        man överskrider det avkastningsvärde som riks-
23362: då detta sker inom ramen för gällande författ-         dagsman Tennilä nämner, vilket för hela den
23363: ningar, enbart anses som positivt. Regiondelega-       samfällda skogen (ca 4 188 ha) har beräknats till
23364: tionen för Lappland har med hänvisning till            6,3 miljoner mark utan förhöjningar enligt vat-
23365: sysselsättningsskäl föreslagit att fullständig röj-    tenlagen. För att den samfällda skogens deläga-
23366: ning skulle tillåtas på de marker som Kemijoki         res beslut, inklusive ett beslut om användning av
23367: Oy äger. Detta är inte möjligt enligt nu gällande      4 miljoner mark för införskaffande av vederlags-
23368: stadganden.                                            mark av forststyrelsen, skall kunna verkställas
23369:     Genom markköpen påskyndar Kemijoki Oy              förutsätts jord- och skogsbruksministeriets med-
23370: också behandlingsprocessen för Vuotosprojek-           verkan och därför behandlas de handlingar som
23371: tet. Eftersom det i samband med stora projekt av       ansluter sig till den samfällda skogens delägares
23372: den typ som det i Vuotos i regel inte är möjligt att   beslut som bäst vid ministeriet.
23373: få det område som behövs i sin helhet till                I företagsverksamheten förorsakar beredning-
23374: förfogande genom frivilliga affärer, har i vatten-     en av stora investeringsprojekt till ett sådant
23375: lagen inbegripits stadganden om tvångsinlösning        skede att beslut kan fattas ofta betydande för-
23376: av områden sedan ett positivt avgörande har            handskostnader, fastän det inte är säkert att
23377: getts i fråga om beviljandet av tillstånd (VL 2:7      projekten kommer att realiseras. Kemijoki Oy:s
23378: och 8 §§). Rätt att vidta tvångsåtgärd kan dock        satsningar i Vuotosprojektet är inte exceptionellt
23379: endast beviljas under förutsättning att "den           stora i förhållande till projektets storlek. Sett ur
23380:                                         1993 vp -      KK 413                                           5
23381: 
23382: Kemijoki Oy:s och dess ägares synvinkel tar           anser att de positiva faktorer som sammanhäng-
23383: bolaget i markköpen en ekonomisk risk, d.v.s.         er med fortsatta frivilliga köp väger tyngre än
23384: att de marker det äger inte kommer att kunna          risken i anslutning till köpen, verkar det inte vara
23385: användas för avsett ändamål och inte heller           ändamålsenligt att staten, vars andel av den
23386: säljas utan förluster - ifall tillståndsvillkoren     ekonomiska risk som sammanhänger med trans-
23387: gör det olönsamt att bygga Vuotos eller bygg-         aktionerna är klart under hälften, med stöd ·av
23388: nadstillstånd inte beviljas.                          sin röstmajoritet börjar begränsa bolagets verk-
23389:    Om risken blir verklighet, d.v.s. något beslut     samhetsfrihet i fråga om markaffärer. Också om
23390: om byggande av Vuotosbassängen inte fattas,           det är motiverat att anta att den prisnivå som
23391: påverkar de förluster som Kemijoki Oy eventu-         skall tillämpas i de frivilliga köpen är något
23392: ellt drabbas av i enlighet med bolagsordningen        högre än vid tvångsinlösning, anser regeringen
23393: priset på den el som aktionärerna köper. Statens      följaktligen att det inte är ändamålsenligt att
23394: andel av aktionärselen är 37,29% till viiken del      använda statens delägarbefogenheter i Kemijoki
23395: risken i anslutning till markköpet gäller direkt      Oy för att stoppa bolagets markköp i Vuotosom-
23396: staten. Såvitt Kemijoki Oy:s direktion, som be-       rådet.
23397: står av representanter för bolagets aktionärer,
23398: 
23399:      Helsingfors den 1 september 1993
23400: 
23401:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
23402:                                                    1993 vp
23403: 
23404: Kirjallinen kysymys 414
23405: 
23406: 
23407: 
23408: 
23409:                                      Särkijärvi: Valtionperinnön ilmoittamisesta kunnalle
23410: 
23411: 
23412: 
23413:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23414: 
23415:    Valtiolle tulee perintöjä vainajilta, joilta ei jää   tua sinänsä hauskalta salapoliisileikiltä, mutta se
23416: lain perusteella perintöön oikeutettuja sukulaisia       ei sovi hyvään hallintokulttuuriin.
23417: ja jotka eivät ole laatineet testamenttia. Valtio-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23418: neuvosto voi osoittaa pesän varat osittain tai           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23419: kokonaisuudessaan asianomaiselle kunnalle.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23420: Näin onkin menetelty asuntojen suhteen. Kiin-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23421: teistöjen osalta perintökaaressa onkin erillinen
23422: tätä tarkoittava määräys.                                          Pitääkö Hallitus asiallisena, että kun-
23423:    Luovutus tulee kuitenkin vireille vain kunnan                nan mahdollisuus päästä osalliseksi val-
23424: hakemuksella valtiokonttoriin. Valtiolla ei ole                 tiolle tulleesta perinnöstä riippuu sattu-
23425: velvollisuutta tiedottaa kunnalle perinnöstä, jo-               manvaraisesti saatavasta tiedosta?
23426: ten tieto kulkee vain sattumalta. Tämä voi tun-
23427: 
23428:       Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1993
23429: 
23430:                                              Jouni J. Särkijärvi
23431: 
23432: 
23433: 
23434: 
23435:  2300321
23436: 2                                          1993 vp -   KK 414
23437: 
23438: 
23439: 
23440: 
23441:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23442: 
23443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion perintönä saaman omaisuuden luo-
23444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuttamisesta annetun asetuksen (1403/91) 1 §:n
23445: olette 30 päivänä heinäkuuta 1993 päivätyn             mukaan valtiokonttorin on ilmoitettava perun-
23446: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kirjoituksen tultua toimitetuksi perillisittä kuol-
23447: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jouni          leen henkilön jälkeen tämän jäämistöön kuulu-
23448: J. Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen kysy-         vasta omaisuudesta sille kunnalle, missä perittä-
23449: myksen n:o 414:                                        vä oli viimeksi asunut. Kiinteästä omaisuudesta
23450:                                                        on lisäksi tehtävä ilmoitus kunnalle, jossa omai-
23451:            Pitääkö Hallitus asiallisena, että kun-     suus sijaitsee. Lisäksi tietynlaisesta omaisuudes-
23452:         nan mahdollisuus päästä osalliseksi val-       ta on ilmoitettava myös kaikille ministeriöille.
23453:         tiolle tulleesta perinnöstä riippuu sattu-        Vaikka säännös valtionperinnön ilmoittami-
23454:         manvaraisesti saatavasta tiedosta?             sesta kunnalle tuli voimaan 1 päivänä tammikuu-
23455:                                                        ta 1992, valtiokonttori on noudattanut ilmoitus-
23456:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           menettelyä jo useiden vuosien ajan. Käytännössä
23457: vasti seuraavaa:                                       ilmoittaminen kunnalle on tapahtunut siten, että
23458:                                                        valtiokonttori on kehottanut valtuuttamaansa
23459:     Perintökaaren 5 luvun 2 §:n mukaan valtio-         pesänhoitajaa välittömästi perukirjan valmistut-
23460: konttori voi päättää, jos se havaitaan kohtuulli-      tua toimittamaan jäljennöksen perukirjasta pe-
23461: seksi, että valtion perintönä saama omaisuus           rinnönjättäjän kotikunnalle ja myös kunnalle,
23462: luovutetaan kokonaan tai osittain perittävän           missä jäämistöön kuuluva kiinteistö sijaitsee,
23463: läheiselle. Omaisuus voidaan luovuttaa myös            ellei se ole sama kuin kotikunta. Monessa kun-
23464: sille kunnalle, jossa perittävä oli viimeksi asunut.   nassa tieto perillisittä kunnassa kuolleesta henki-
23465: Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille       löstä tulee kunnan tietoon asianomaisen perukir-
23466: kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee. Jos perintö        jaa käsittelevän verotoimiston välityksellä.
23467: halutaan luovuteltavaksi perittävän läheiselle tai        Valtiokonttori on kuluvana vuonna 13:nteen
23468: kunnalle, siitä on tehtävä hakemus valtiokootto-       elokuuta mennessä ratkaissut 94:ään eri valtion-
23469: rille vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.           perintöön liittyviä hakemuksia. Näistä 88 perin-
23470: Myöhemmin tehty hakemus voidaan kuitenkin              töön liittyi myös kunnan hakemus, ja loppujen-
23471: ottaa huomioon, jos se saapuu valtiokoottorille        kin osalta on todettu kunnan olleen tietoinen
23472: ennen kuin päätös omaisuuden luovuttamisesta           jäämistöstä, tai sitten jäämistön arvo on ollut
23473: tai pysyttämisestä valtiolla on tehty.                 niin vähäinen, ettei kunta jätä hakemusta.
23474: 
23475:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1993
23476: 
23477:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23478:                                           1993 vp -   KK 414                                           3
23479: 
23480: 
23481: 
23482: 
23483:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23484: 
23485:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skall statskontoret när bouppteckning har för-
23486: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        rättats efter någon som inte efterlämnat arvingar
23487: den 30 juli 1993 tili vederbörande medlem av          underrätta den kommun där arvlåtaren sist var
23488: statsrådet översänt följande av riksdagsman Jou-      bosatt om den eg~ndom som hör tili den avlidnes
23489: ni J. Särkijärvi undertecknade spörsmål nr 414:       kvarlåtenskap. Ar det fråga om fast egendom
23490:                                                       skall dessutom den kommun där egendomen är
23491:           Anser Regeringen det vara som sig bör       belägen underrättas om detta. Dessutom skall
23492:        att kommunernas möjlighet att få del i         alla ministerier underrättas om viss sorts egen-
23493:        arv som tillfallit staten beror på informa-    dom.
23494:        tion som erhålls av en tillfäliighet?              Ä ven om stadgandet om underrättelse tili
23495:                                                       kommunen om arv som tilifaller staten trädde
23496:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i kraft den 1 januari 1992, har statskontoret
23497: anföra följande:                                      tillämpat förfarandet redan i flera år. I prakti-
23498:                                                       ken har underrättelsen tili kommunen skett så
23499:     Enligt 5 kap. 2 § ärvdabalken kan statskonto-     att statskontoret har uppmanat den befullmäk-
23500: ret, om det anses skäligt, besluta att egendom        tigade boförvaltaren att så snart bouppteck-
23501: som har tillfallit staten som arv helt eller delvis   ningen blivit klar sända en kopia av bouppteck-
23502: skall överlåtas tili en person som har stått          ningen tili arvlåtarens hemkommun samt tili
23503: arvlåtaren nära. Egendomen kan också överlåtas        andra kommuner i vilka det finns fastigheter
23504: tili den kommun där arvlåtaren sist var bosatt.       som hör tili kvarlåtenskapen. I många fali
23505: Fast egendom kan även överlåtas tili den kom-         kommer uppgiften att någon i kommunen inte
23506: mun där egendomen finns. Vili någon att arvet         efterlämnat arvingar tili kommunens kännedom
23507: skall överlåtas tili en person som har stått          via den skattebyrå som behandlar bouppteck-
23508: arvlåtaren nära elier tili en kommun, skall ansö-     ningen.
23509: kan om detta göras hos statskontoret inom ett år          Statskontoret har fram till den 13 augusti i år
23510: från arvlåtarens död. En ansökan som har gjorts       behandlat 94 olika ansökningar som gäller arv
23511: senare kan dock beaktas, om den kommer tili           som tillfallit staten. Av dessa innefattade 88 arv
23512: statskontoret innan något beslut om överlåtelse       även kommunens ansökan och även i fråga om
23513: eller behållande av egendomen i statens ägo har       de övriga har det konstaterats att kommunen har
23514: fattats.                                              haft kännedom om kvarlåtenskapen eller så har
23515:     Enligt 1 § förordningen om överlåtelse av         dess värde varit så obetydligt att kommunen inte
23516: egendom som tillfallit staten såsom arv (1403/91)     har lämnat in ansökan.
23517: 
23518:      Helsingfors den 31 augusti 1993
23519: 
23520:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
23521:                                                 1993 vp
23522: 
23523: Kirjallinen kysymys 415
23524: 
23525: 
23526: 
23527: 
23528:                                    Särkijärvi: Perintöveron määräämisen nopeuttamisesta
23529: 
23530: 
23531: 
23532:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23533: 
23534:    Perintöverotuksen toimittamisen hitaus on              Asuntojen hinnanlasku on aiheuttanut päin-
23535: aiemmin häirinnyt asuntopolitiikkaa siten, että       vastaisen ongelman. Verotusarvot määräytyvät
23536: myytäväksi tarkoitettua asuntoa ei ole uskallettu     jopa kahden vuoden takaisen hintatason mu-
23537: lähteä kauppaamaan ennen (myyntihintaa mata-          kaan. Niistä joudutaan sitten kiistelemään vali-
23538: lamman) verotusarvon vahvistamista. Asunnot           tustietä, mistä on pelkkää kulua kaikille osapuo-
23539: ovat odottaneet käyttämättöminä. Vaikka kyse          lille.
23540: onkin ollut perinnönsaajien pyrkimyksestä vero-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23541: tuksen minimointiin, on hallinnollisten menette-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23542: lytapojen tosiasiallinen vaikutus ja siitä aiheutu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23543: vat ongelmat otettava huomioon.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23544:    Verotuspäätöksiä tehdään edelleen kohtuut-
23545: toman hitaasti, esimerkiksi kasaamaila aina puo-                Aikooko Hallitus esittää toimenpi-
23546: len vuoden aikana saapuneet ilmoitukset sa-                  teitä, joilla perintöveron määräämisen
23547: maan käsittelyyn.                                            nopeutta parannettaisiin?
23548: 
23549:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1993
23550: 
23551:                                           Jouni J. Särkijärvi
23552: 
23553: 
23554: 
23555: 
23556: 230032J
23557: 2                                       1993 vp -   KK 415
23558: 
23559: 
23560: 
23561: 
23562:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23563: 
23564:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Perintö- ja lahjaverolain mukaan perintövero-
23565: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       velvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolemasta.
23566: olette 30 päivänä heinäkuuta 1993 päivätyn          Lain mukaan perintöveron perusteeksi pannaan
23567: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        omaisuuden arvo verovelvollisuuden alkaessa.
23568: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jouni J.    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvos-
23569: Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tamisen perusteena on omaisuuden käypä arvo
23570: sen n:o 415:                                        verovelvollisuuden alkaessa. Kun asuntojen ar-
23571:                                                     vot ovat laskeneet, saattaa perintöverotuksen
23572:           Aikooko Hallitus esittää toimenpi-        perusteena ollut arvo olla huomattavasti kor-
23573:        teitä, joilla perintöveron määräämisen       keampi, kuin mitä asunnon arvo on perintöve-
23574:        nopeutta parannettaisiin?                    ron maksuajankohtana.
23575:                                                        Verotuksen toimittavat perintöverolautakun-
23576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nat kokoontuvat varsinkin pienissä kunnissa
23577: vasti seuraavaa:                                    asioiden vähäisen lukumäärän vuoksi vain muu-
23578:                                                     taman kerran vuodessa. Tämä hidastaa luonnol-
23579:    Perintö- ja lahjaverotusasioiden käsittelyaika   lisesti verotuksen toimittamista. Verohallitus on
23580: vaihtelee jonkin verran eri perintöverolautakun-    tehnyt valtiovarainministeriölle esityksen perin-
23581: nissa. Vuonna 1991 ja vuonna 1992 käsiteltiin       tö- ja lahjaverolain menettelysäännösten muut-
23582: kuitenkin yli 50 prosenttia tapauksista alle kol-   tamisesta. Tarkoituksena on yksinkertaistaa
23583: messa kuukaudessa. Noin 80 prosenttia tapauk-       menettelyä tavoitteena käsittelyaikojen lyhentä-
23584: sista käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa. Ve-    minen. Olennainen parannus aiheutuisi siitä, että
23585: rohallituksen käsityksen mukaan verotuksen toi-     perintöverolautakunnista luovuttaisiin ja perin-
23586: mittamisajat vuonna 1993lyhenevät vieläjonkin       tö- ja lahjaverotuksen toimittaisi verotoimisto.
23587: verran. Lääninverovirastojen ja verotoimistojen         Valmisteltavana oleva perintöverotusmenet-
23588: välisissä tulostavoitesopimuksissa vuodelle 1993    telyn muutos nopeuttaisi perintö- ja lahjavero-
23589: on sitouduttu siihen, että perintö- ja lahjavero-   tusta. Tarkoituksena on antaa asiaa koskeva
23590: asioiden keskimääräinen käsittelyaika on enim-      hallituksen· esitys eduskunnalle vielä syysistunto-
23591: milläänkin kahdeksan kuukautta.                     kauden aikana.
23592: 
23593:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1993
23594: 
23595:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23596:                                         1993 vp -   KK 415                                          3
23597: 
23598: 
23599: 
23600: 
23601:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
23602: 
23603:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt lagen om skatt på arv och gåva inträder
23604: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      skyldigheten att erlägga arvsskatt vid arvlåtarens
23605: den 30 juli 1993 till vederbörande medlem av        död. Enligt lagen läggs egendomens värde vid
23606: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   skattskyldighetens inträde till grund för arvs-
23607: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade           skatten. Enligt vedertagen rättspraxis utgör
23608: spörsmål nr 415:                                    egendomens gängse värde vid skattskyldighetens
23609:                                                     inträde grunden för bedömningen av dess värde.
23610:          Ämnar Regeringen föreslå åtgärder          Eftersom värdet på bostäder har sjunkit kan det
23611:        som påskyndar behandlingen vid påfö-         värde som utgjort grunden för arvsbeskattning-
23612:        randet av arvsskatt?                         en vara betydligt högre än bostadens värde vid
23613:                                                     den tidpunkt då arvsskatten betalas.
23614:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Arvsskattenämnderna, som verkställer be-
23615: anföra fåljande:                                    skattningen, sammanträder i synnerhet i små
23616:                                                     kommuner på grund av det ringa antalet ärenden
23617:    Tiden för behandling av ärenden som gäller       endast ett par gånger om året. Detta fördröjer
23618: beskattning av arv och gåva varierar i någon        naturligtvis verkställandet av beskattningen.
23619: mån från en arvsskattenämnd till en annan. Åren     Skattestyre1sen har föreslagit finansministeriet
23620: 1991 och 1992 behand1ades likväl över 50% av        att reglerna om förfarande i lagen om skatt på
23621: ärendena på kortare tid än tre månader. I ca        arv och gåva skall ändras. A vsikten är att
23622: 80% av fallen var behandlingstiden kortare än       förenkla förfarandet så att behandlingstiderna
23623: sex månader. Enligt skattestyrelsens uppfattning    kan förkortas. Det vore en väsentlig förbättring
23624: kommer tiderna för verkställandet av beskatt-       om arvsskattenämnderna skulle avskaffas så att
23625: ningen ytterligare att förkortas något 1993.        arvs- och gåvobeskattningen kunde verkställas
23626: Överenskommelserna mellan länsskatteverken          av skattebyråerna.
23627: och skattebyråerna om resultatmål för 1993             Den ändring i fråga om arvsbeskattningen
23628: innehåller en förbindelse att den genomsnittliga    som bereds för närvarande kommer att påskyn-
23629: behandlingstiden för ärenden som gäller arvs-       da förfarandet vid arvs- och gåvobeskattningen.
23630: och gåvoskatt inte ens som längst skall överstiga   Avsikten är att förelägga riksdagen en regerings-
23631: åtta månader.                                       proposition redan under höstsessionen.
23632: 
23633:      Helsingfors den 30 augusti 1993
23634: 
23635:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
23636:                                                 1993 vp
23637: 
23638: 
23639: Kirjallinen kysymys 416
23640: 
23641: 
23642: 
23643: 
23644:                                    Särkijärvi: Työmatkakustannusten korvaamisen sallimisesta ns.
23645:                                        kimppakyydissä
23646: 
23647: 
23648:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23649: 
23650:    Yleinen mielipide kimppakyytiä (car pooling)       rältä, että on vaikea uskoa kansalaisten todelli-
23651: kohtaan on kehittynyt myönteisemmäksi. Asen-          suudessa toimivan näin.
23652: nemuutokseen ovat vaikuttaneet vihreiden arvo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
23653: jen ohella myös toteutetut liikenne- ja veropoliit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23654: tiset päätökset.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23655:    Lainsäädännössä kimppakyyti yleisimmässä           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23656: muodossaan on silti yhä edelleen kielletty. Ei ole
23657: sallittua, että samaan suuntaan menevän kimpan                  Aikooko Hallitus esittää, että kimppa-
23658: etäimpänä asuva jäsen keräisi porukan mukaan-                kyytiä (car pooling) käyttävät voisivat
23659: sa ja perisi näiltä pienen korvauksen. Laki edel-            suorittaa syntyvät kustannukset ei pel-
23660: lyttää, että rahaa ei vaihdeta, ainoastaan kulje-            kästään vastavuoroisina kuljetussuorit-
23661: tuksen suorittajaa. Tämä tuntuu sen verran type-             teina vaan myös rahana?
23662: 
23663:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1993
23664: 
23665:                                           Jouni J. Särkijärvi
23666: 
23667: 
23668: 
23669: 
23670: 230032J
23671: 2                                         1993 vp -   KK 416
23672: 
23673: 
23674: 
23675: 
23676:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23677: 
23678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        risen liikennekomitean puitteissa käytyihin kes-
23679: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kusteluihin. Tällöin ei ollut halukkuutta pi-
23680: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       demmälle menevään henkilöautojen yhteiskäyt-
23681: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouni J.         töön. Perusteena oli, että ei haluttu kilpailevaa
23682: Särkijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        järjestelmää varsinaiselle joukkoliikenteelle.
23683: sen n:o 416:                                             Henkilöautojen yhteiskäytöstä voisi aiheutua
23684:                                                       joukkoliikenteelle haittaa erityisesti alueilla, jois-
23685:              Aikooko Hallitus esittää, että kimppa-   sa matkustajavirrat ovat ohuita. Tämä voisi
23686:           kyytiä (car pooling) käyttävät voisivat     johtaa joukkoliikenteen subventiotarpeen huo-
23687:           suorittaa syntyvät kustannukset ei pel-     mattavaan kasvuun, mikäli joukkoliikennepal-
23688:           kästään vastavuoroisina kuljetussuorit-     velut edelleen haluttaisiin säilyttää.
23689:     "     teinavaan myös rahana?                         Jos tarvittavaa lisärahoitusta ei olisi löydettä-
23690:                                                       vissä, lakkautettaisiin kysynnän vähentyessä
23691:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joukkoliikennettä, mikä puolestaan heikentäisi
23692: vasti seuraavaa:                                      niiden ihmisten kulkumahdollisuuksia, joille ei
23693:                                                       olisi tarjolla yhteiskäyttöisiä henkilöautoja.
23694:    Henkilöautojen kimppakyydeistä on säännös          Joukkoliikennepalvelut on voitu turvata maas-
23695: henkilöliikennelain (343/91) 5 §:ssä. Säännös hy-     samme suhteellisen vähäisellä yhteiskunnan ra-
23696: väksyy kimppakyydit vuorotteluperiaatetta nou-        hoituksella.
23697: dattaen, kun korvauksia ei makseta. Vuonna               Liikenneministeriössä mahdollisuuksia henki-
23698: 1991 voimaan tulleella lailla lievennettiin henki-    löautojen yhteiskäytön laajentamiseen arvioi-
23699: löautojen yhteiskäyttöön liittyneitä rajoituksia.     daan samassa yhteydessä, kun henkilöliikennela-
23700:    Lain määrittely perustuu toisen parlamentaa-       kiin valmistellaan muista syistä muutoksia.
23701: 
23702:         Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1993
23703: 
23704:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
23705:                                         1993 vp -   KK 416                                          3
23706: 
23707: 
23708: 
23709: 
23710:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
23711: 
23712:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tariska trafikkommitten. Då varman inte villig
23713: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        att tillåta sambruk av personbilar i större ut-
23714: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     sträckning. Motivet var att man inte ville skapa
23715: dagsman Jouni J. Särkijärvi undertecknade           ett system som konkurrerade med den egentliga
23716: spörsmål nr 416:                                    kollektivtrafiken.
23717:                                                        Sambruk av personbilar kunde åstadkomma
23718:           Ämnar Regeringen föreslå att de som       men för kollektivtrafiken i synnerhet på områ-
23719:        anlitar samåkning (car pooling) kunde        den där trafikströmmarna är svaga. Detta kunde
23720:        svara för kostnaderna inte enbart i ömse-    leda tili en märkbar ökning av subventionsbeho-
23721:        sidigt transportarbete utan också i peng-    vet inom kollektivtratiken ifall man fortfarande
23722:        ar?                                          skulle vilja behålla kollektivtrafikservicen.
23723:                                                        Om den behövliga tilläggsfinansieringen inte
23724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kunde arrangeras skulle kollektivtrafiken dras in
23725: anföra följande:                                    som en följd av den minskade efterfrågan vilket
23726:                                                     för sin del skulle försvaga de människors trans-
23727:    Om samåkning med personbilar finns ett           portmöjligheter som inte erbjuds samåkning i
23728: stadgande i 5 § lagen om persontrafik (343/91). 1   personbilar. Man har kunnat trygga kollektiv-
23729: stadgandet godkänns samåkning enligt alterne-       trafikservicen i vårt land med en relativt liten
23730: ringsprincip om ersättning inte erläggs. 1 lagen    samhällelig finansiering.
23731: som trädde i kraft 1991lindrades begränsningar-        1 trafikministeriet övervägs möjligheterna tili
23732: na som gällde personbilarnas sambruk.               utvidgning av sambruk av personbilar i samband
23733:    Definitionen i lagen grundar sig på diskussio-   med beredningen av ändringar i persontrafikla-
23734: ner, förda inom ramen för den andra parlamen-       gen som har andra orsaker.
23735: 
23736:      Helsingfors den 30 augusti 1993
23737: 
23738:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
23739:                                               1993 vp
23740: 
23741: Kirjallinen kysymys 417
23742: 
23743: 
23744: 
23745: 
23746:                                   Helle: Viranomaisten suhtautumisesta eri kansalaisryhmiin
23747: 
23748: 
23749: 
23750:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23751: 
23752:    Viime viikkoina on ollut pari ennakkoluulo-      yhteiskunnallista ilmapiiriä. Poikkeavat ja hei-
23753: jen aiheuttamaa ja niitä syventävää tapausta.       koimmassa asemassa olevat joutuvat tässä tilan-
23754:    Lapsen asteelle jäänyt tai jääneet henkilöt      teessa helposti syyllistetyiksi ja uhatuiksi.
23755: riehuivat Turussa juutalaisella hautausmaalla.         Niinpä poliittisten päätöksentekijöiden ja vi-
23756: Päivänvaloa kaihtavia urhoja näyttää löytyvän.      ranomaisten harkitsemattomat puheet ja toimet
23757:    Hieman myöhemmin saimme lehdistä lukea           saattavat lisätä ennakkoluuloja ja ruokkia vi-
23758: poliisien "rynnäköinnistä" romanihautajaisiin.      noutuneita asenteita.
23759: Selostusten mukaan poliisien toiminta oli ylimi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23760: toitettuaja harkitsematonta.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23761:    On hyvin todennäköistä, että jälkimmäinen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23762: tapahtuma olisi ollut huomattavasti hillitympi,     nen vastattavaksi seuraavan kysymykse11:
23763: jos kysymys ei olisikaan ollut romaneista. Onkin
23764: pelättävissä, että viranomaiset antavat omalla                Ovatko poliisit menetelleet romani-
23765:  käytöksellään väärää asennekasvatusta häiriin-            hautajaistapauksessa asianmukaisesti sekä
23766: tyneille, ennakkoluuloisille ja heikon itsetunnon          onko valtionhallinnossa ryhdytty asenne-
23767:  omaaville kansalaisille.                                  kasvatukseen, jotta viranomaiset kykenisi-
23768:    Lama ja vahvoja suosiva politiikka sekä yleis-          vät suhtautumaan asiakkaisiin entistä oi-
23769:  eurooppalainen epävarmuus ovat koventaneet                keudenmukaisemminja tasa-arvoisemmin?
23770:      Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1993
23771: 
23772:                                              Esko Helle
23773: 
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 2300321
23778: 2                                       1993 vp -   KK 417
23779: 
23780: 
23781: 
23782: 
23783:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23784: 
23785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Turun juutalaisen seurakunnan synagogan ikku-
23786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       noiden rikkomiseen.
23787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Kysymyksessä mainitussa hautajaistapauk-
23788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-      sessa romanimies oli päässyt kolmen vartijan
23789: teen kirjallisen kysymyksen n:o 417:                saattamana vankilasta hautajaislomalle. Vartijat
23790:                                                     hälyttivät poliisin paikalle, koska vanki oli pääs-
23791:           Ovatko poliisit menetelleet romani-       syt karkuun ja piiloutunut Valkealan seurakun-
23792:        hautajaistapauksessa asianmukaisesti sekä    takeskukseen. Poliisin mentyä seurakuntakes-
23793:        onko valtionhallinnossa ryhdytty asenne-     kukseen sisälle paikalla oli useita kymmeniä
23794:        kasvatukseen, jotta viranomaiset kykenisi-   romaneja, osa erittäin kiihtyneessä mielentilassa.
23795:        vät suhtautumaan asiakkaisiin entistä oi-    Poliisit ja vanginvartijat löysivät karkurin seura-
23796:        keudenmukaisemminja tasa-arvoisemmin?        kuntakeskuksen keittiön kaapista.
23797:                                                        Ministeriön hankkimien selvitysten mukaan
23798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         poliisi on käyttäytynyt kyseisessä tilanteessa hy-
23799: taen seuraavaa:                                     vin rauhallisesti eikä toiminta ole ollut ylimitoi-
23800:                                                     tettuaja harkitsematonta. Päinvastoin poliisi on
23801:    Turun juutalaisen seurakunnan hautausmaal-       rauhallisella toiminnallaan estänyt viranomais-
23802: la kaadettiin keskiviikkona 14.7.1993 yöllä 139     ten ja romanien välisten väkivaltaisuuksien puh-
23803: kivistä hautamuistomerkkiä sekä vahingoitettiin     keamisen.
23804: ll:tä puista hautamuistomerkkiä. Teosta epäil-         Suomen julkishallinto nojautuu kansalaisten
23805: tynä on 20-vuotias työtön turkulainen nuorukai-     luottamukseen. Tämä luottamus edellyttää vi-
23806: nen. Asian oikeuskäsittely on edelleen kesken.      ranomaisten toimien ehdotonta oikeudenmukai-
23807: Tekonsa motiiviksi nuorukainen on esittänyt         suutta ja kansalaisten tasavertaista kohtelua.
23808: oman henkilökohtaisen vastenmielisyytensä juu-      Tämä on lähtökohtana myös voimassa olevassa
23809: talaisia kohtaan. Jonkinlaisen virikkeen tekoon-    lainsäädännössä. Käsittääkseni viranomaiset ei-
23810: sa hän on kertomansa mukaan saanut lukemalla        vät ole mitenkään muuttaneet asennoitumistaan
23811: sanomalehdistä vastaavista teoista Saksassa ja      kansalaisiin viime aikoina. Erityiset asennekurs-
23812: Ruotsissa. Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että   sit viranomaisille eivät siten ole mielestäni tar-
23813: teon toteuttaminen pelkästään yhden henkilön        peellisia. Koskaan ei kuitenkaan puhuta liikaa
23814: suorittamana on ollut fyysisesti mahdollista.       kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasavertaisen
23815: Epäilty on aiemmin syyllistynyt muun muassa         kohtelun tärkeydestä.
23816: 
23817:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1993
23818: 
23819:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
23820:                                            1993 vp -   KK 417                                          3
23821: 
23822: 
23823: 
23824: 
23825:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
23826: 
23827:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid den begravningsincident som nämns i
23828: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           spörsmålet hade mannen, som är zigenare, fått
23829: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        permission för att ledsagad av tre vakter närvara
23830: dagsman Esko Helle undertecknade spörsmål              vid en begravning. Vakterna kallade på polis
23831: nr 417:                                                eftersom fången hade rymt och gömt sig i
23832:                                                        Valkeala församlingscentral. När polismännen
23833:          Har polisen förfarit sakligt i samband        gick in i församlingscentralen var flera tiotal
23834:        med begravningsincidenten i fråga samt          zigenare på plats, av dem ett flertal i ett mycket
23835:        har man inom statsförvaltningen börjat          exalterat sinnestillstånd. Polismännen och fång-
23836:        med attitydfostran för att myndigheterna        vaktarna hittade rymlingen i ett köksskåp i
23837:        skall förhålla sig på ett mer rättvist och      församlingscentralen.
23838:        jämlikt sätt än tidigare tili sina klienter?        Enligt de utredningar som ministeriet fått
23839:                                                        uppträdde polisen mycket lugnt vid nämnda
23840:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tillfälle och aktionen var varken överdimensio-
23841: anföra följande:                                       nerad eller oövervägd. Tvärtom förhindrade po-
23842:                                                        lismännen genom sitt lugna uppträdande att
23843:    Onsdagen den 14 juli 1993 vältes 139 gravstenar     myndigheterna och zigenarna grep tili våld.
23844: omkull samt skadades 11 gravmonument av tr,ä på            Den offentliga förvaltningen i Finland baserar
23845: denjudiska församlingens begravningsplats i Abo.       sig på medborgarnas förtroende. Detta förtroen-
23846: En 20-årig ung arbetslös åbobo är misstänkt för        de förutsätter att myndigheternas handlande
23847: dådet. Den rättsliga behandlingen av ärendet har       ovillkorligen är rättvist och att medborgarna
23848: inte avslutats. Som motiv tili dådet har ynglingen     behandlas jämlikt. Detta är även utgångspunk-
23849: uppgett en personlig rootvilja för judar. Enligt det   ten i gällande lagstiftning. Enligt min uppfatt-
23850: han berättat fick han någon slags impuls tili sin      ning har myndigheterna under den senaste tiden
23851: handling av att ha läst i tidningar om motsvarande     inte på något sätt ändrat sin attityd gentemot
23852: dåd i Tyskland och Sverige. I undersökningarna         medborgarna. Därför anser jag det inte vara
23853: har man dessutom konstaterat att det varit fysiskt     nödvändigt att särskilda attitydkurser ordnas för
23854: sett helt möjligt för en enda person att utföra        myndigheterna. Vikten av en rättvis och jämlik
23855: gärningen. Den misstänkte har tidigare gjort, sig      behandling av medborgarna kan dock aldrig
23856: skyldig till att ha slagit sönder fönster i Abo        diskuteras för mycket.
23857: judiska församlings synagoga.
23858: 
23859:      Helsingfors den 6 september 1993
23860: 
23861:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
23862: 1
23863: 1
23864:  1
23865:  1
23866:   1
23867:   1
23868:    1
23869:    1
23870:     1
23871:     1
23872:      1
23873:      1
23874:       1
23875:       1
23876:        1
23877:        1
23878:         1
23879:         1
23880:          1
23881:          1
23882:                                                1993 vp
23883: 
23884: Kirjallinen kysymys 418
23885: 
23886: 
23887: 
23888: 
23889:                                   Helle: Hallituksen suhtautumisesta väkivaltaan politiikan osana
23890: 
23891: 
23892: 
23893:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23894: 
23895:    Ulkoasiainministeri Haavisto tuki Yhdysval-          Suomen hallituksen asennoitumiset ovat kiis-
23896: tain tekemää hyökkäystä Irakia vastaan. Ilmei-       tämättä noudattaneet kiitettävästi USA:n kan-
23897: sesti maamme ulkopoliittinen johto oli samalla       taa. Se taitaa olla selitys hyppelehtimiseen.
23898: kannalla, koska Haaviston lausumaa ei ole siltä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
23899: taholta moitittu.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23900:    Sen jälkeen Israel on viikon verran moukaroi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23901: nut raskain asein Libanonin aluetta. Kuolleita ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23902: haavoittuneita on satoja. Sadattuhannet ovat
23903: lisäksi joutuneet pakenemaan kodeistaan - ai-                   Mikä on Hallituksen nykyinen kanta
23904: neellisista vahingoista puhumattakaan.                      väkivaltaan ja asevoimien käyttöön poli-
23905:    Lähi-idän väkivaltaisuuksia hallitus on pa-              tiikan osana ja mikä logiikka on kysy-
23906: heksunut - tosin niitä tarkemmin yksilöimättä               myksessä kuvatuissa erilaisissa kannan-
23907: ja erittäin lievin sanakääntein.                            otoissa, sekä
23908:     Parin viikon välein hallitus on vaihtanut suh-              kuka tai ketkä päättävät Hallituksen
23909: tautumistaan väkivaltaan politiikan osana, vaik-            kannasta kyseisiin asioihin?
23910: ka tapaukset ovat olleet samankaltaisia - hiiri
23911: vastaan norsu.
23912:      Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1993
23913: 
23914:                                              Esko Helle
23915: 
23916: 
23917: 
23918: 
23919: 2300321
23920: 2                                         1993 vp -   KK 418
23921: 
23922: 
23923: 
23924: 
23925:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23926: 
23927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Bushin surmaamiseen, on ns. valtioterrorismia.
23928: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Saddam Husseinin hallinto on tämän ja aikai-
23929: olette 2 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kirjeen-      sempien kansainvälistä järjestystä ja oikeutta
23930: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          vastaan tehtyjen rikkomusten lisäksi jatkuvasti
23931: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Helteen kir-       syyllistynyt YK:n aselepoehtojen täyttämättä
23932: jallisen kysymyksen n:o 418:                          jättämiseen. Se onkin turvallisuusneuvoston
23933:                                                       päättämien sanktiotoimenpiteiden kohteena.
23934:           Mikä on Hallituksen nykyinen kanta             Suomi tuomitsee terrorismin mukaan lukien
23935:        väkivaltaan ja asevoimien käyttöön poli-       valtioiden harjoittaman tai tukeman terrorismin.
23936:        tiikan osana ja mikä logiikka on kysy-         Se on erityisluonteinen rikos yleisesti hyväksyt-
23937:        myksessä kuvatuissa erilaisissa kannan-        tyjä kansainvälisen oikeuden normeja vastaan.
23938:        otoissa, sekä                                  Usein terrorismin torjuminen ja syyllisten kiinni-
23939:           kuka tai ketkä päättävät Hallituksen        saaminen sekä rankaiseminen on lähes mahdo-
23940:        kannasta kyseisiin asioihin?                   tonta. Puolustautuminen terrorismia vastaan ja
23941:                                                       omien kansalaisten suojeleminen siltä on erittäin
23942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaikeaa. Edellä mainituista syistä kansainvälisen
23943: vasti seuraavaa:                                      yhteisön piirissä on laajalti hyväksytty Yhdys-
23944:                                                       valtain toimet nimenomaan Irakiin kohdistuvi-
23945:     Suomen pysyvänä lähtökohtana on, että kan-        na. Myöskään YK:n turvallisuusneuvosto ei esi-
23946: sainväliset kiistakysymykset tulee ratkaista rau-     tettyjen todisteiden valossa niitä arvostellut.
23947: hanomaisesti. Suomen politiikkana on myös tu-             Suomen suhtautuminen kansainvälisiin ta-
23948: kea Yhdistyneitä Kansakuntia kansainvälisen           pahtumiin harkitaan erikseen niiden poliittisen
23949: rauhan säilyttämiseksi. Suomi korostaa myös           sisällön sekä kansainvälisen kanssakäymisen
23950: turvallisuusneuvoston roolia. Suomi on johdon-        normiston ja periaatteiden muodostamassa puit-
23951: mukaisesti tuominnut väkivallan käytön alueel-        teistossa. Tärkeitä tekijöitä ovat myös kriisin
23952: listen kiistakymysten ratkaisemiseksi.                oma tausta ja historia sekä politiikkamme perin-
23953:     Hallituksen lausunnossa Etelä-Libanonin ti-       ne. Edellä mainitut kannanotot eivät muuta
23954: lanteesta tuomittiin kaikenlainen väkivallan          Suomen kansainvälispoliittisia tai kansainväli-
23955: käyttö Libanonin rajalla ja todettiin, ettei alueen   seen oikeuteen liittyviä periaatelinjauksia.
23956: ongelmia voida ratkaista siviileihin kohdistuvilla        Ulkopoliittisesta päätöksenteosta säädetään
23957: pommituksilla.                                        hallitusmuodon 33 §:ssä, jonka toimeenpanosta
23958:     Irakin toiminta, jolla tähdättiin presidentti     on vakiintuneet muotonsa ja käytäntönsä.
23959: 
23960:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1993
23961: 
23962:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
23963:                                         1993 vp -   KK 418                                            3
23964: 
23965: 
23966: 
23967: 
23968:                                    Till Riksdagens Herr Talman
23969: 
23970:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        är s.k. statsterrorism. Förutom detta och tidigare
23971: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förbrytelser mot internationell ordning och rätt
23972: den 2 augusti 1993 tili vederbörande medlem av      har Saddam Husseins regim ständigt underlåtit
23973: statsrådet översänt följande av riksdagsman         att uppfylla FN:n vapenstilleståndsvillkor. De
23974: Helle undertecknade spörsmål nr 418:                sanktioner som säkerhetsrådet beslutat om rik-
23975:                                                     tar sig uttryckligen mot detta.
23976:           Vilken är Regeringens nuvarande              Finland fördömer terrorism, också sådan ter-
23977:        ståndpunkt i fråga om våld och använd-       rorism som utövas eller stöds av stater. Det är ett
23978:        ning av vapenmakt som en del av politi-      brott av speciell karaktär som riktar sig mot
23979:        ken och viiken är logiken i de olika         allmänt godkända internationella rättsnormer.
23980:        ställningstaganden som beskrivs i spörs-     Att förebygga terrorism och gripa och straffa de
23981:        målet, samt                                  skyldiga är ofta så gott som omöjligt. Det är
23982:           vem eller vilka beslutar om Regering-     mycket svårt att värja sig och skydda de egna
23983:        ens ståndpunkt i dessa frågor?               medborgarna mot terrorism. Av ovan anförda
23984:                                                     skäl är Förenta Staternas åtgärder uttryckligen
23985:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gentemot Irak allmänt accepterade inom det
23986: anföra. följande:                                   internationella samfundet. FN:s säkerhetsråd
23987:                                                     har inte heller kritiserat dem beroende på de
23988:    Finland har som ständig utgångspunkt att         bevis som företetts.
23989: internationella tvistefrågor bör lösas på fredlig      Finlands inställing till internationella händel-
23990: väg. Finland vill med sin politik även stöda        ser övervägs separat inom de gränser som hän-
23991: Förenta Nationerna i strävandena att bevara         delsernas politiska innehåll samt normerna och
23992: den internationella freden och betonar också        principerna för de internationella relationerna
23993: säkerhetsrådets roll. Finland har konsekvent        medger. Viktiga faktorer är även krisens bak-
23994: fördömt bruket av våld i syfte att lösa regionala   grund och historia samt traditionen i vår politis-
23995: tvistefrågor.                                       ka linje. Ovan nämnda ställingstaganden ändrar
23996:    I regeringens yttrande om läget i södra Liba-    inte Finlands principiella linje i fråga om interna-
23997: non fördömdes allt bruk av våld vid den libane-     tionell politik eller internationell rätt.
23998: siska gränsen och konstaterades att problemen          Om det utrikespolitiska beslutsfattandet stad-
23999: på området inte kan lösas genom bombanfall          gas i 33 § regeringsforn1en. I verkställigheten av
24000: mot civilbefolkningen.                              den följs vedertagen form och praxis.
24001:    Iraks agerande i syfte att döda president Bush
24002:      Helsingfors den 3 september 1993
24003: 
24004:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
24005:                                                  1993 vp
24006: 
24007: Kirjallinen kysymys 419
24008: 
24009: 
24010: 
24011: 
24012:                                     Perho-Santala: Valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan oikeudes-
24013:                                         ta työttömyysturvaan
24014: 
24015: 
24016:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24017: 
24018:     Korkeakouluopinnot päättyvät tosiasiallisesti      kunnasta he ovat valmistumassa. Kaikissa ta-
24019: silloin, kun opiskelija on jättänyt opinnäytetyön-     pauksissa tosiasiallinen valmistuminen on kitjal-
24020: sä arvosteltavaksi ja suorittanut kaikki tutkin-       lisesti todistettavissa. Siksi on perusteltua antaa
24021: toon vaaditut opintosuoritukset. Opiskelija kir-       ao. viranomaisille soveltamisohjeet, joiden mu-
24022: jataan virallisesti valmistuneeksi kuitenkin vasta     kaan opiskelijoille voidaan maksaa työttömyys-
24023: silloin, kun tiedekunta on hyväksynyt hänen            turvaa, mikäli opiskelijan tosiasiallinen valmis-
24024: opinnäytetyönsä ja opintosuorituksensa viralli-        tuminen on pätevästi todistettavissa. Käytän-
24025: sessa kokouksessaan. Tosiasiallisen ja virallisen      nössä on esiintynyt runsaasti tulkintaongelmia
24026: valmistumisen välinen aika saattaa pahimmissa          valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan oikeu-
24027: tapauksissa olla useita kuukausia. Kuitenkin           desta työttömyysturvaan.
24028: opiskelija on täydellisesti työmarkkinoiden käy-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
24029: tettävissä siitä hetkestä lähtien, kun hän tosiasi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24030: allisesti on päättänyt opintonsa, vaikka hänellä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24031: ei ole esittää päästötodistusta.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24032:     Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkin-
24033: toon vaaditut opintosuoritukset, hän anoo val-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24034: mistumista. Tiedekunnilla on käytössään lomak-                ryhtyä valmistumisvaiheessa olevien
24035: keita tutkinnon anomiseksi. Virallisen valmistu-              opiskelijoiden työttömyysturvahakemus-
24036:  misen aikataulu riippuu tiedekunnan kokousai-                ten käsittelyä koskevan käytännön yhte-
24037:  kataulusta. Eri tiedekunnissa käytännöt vaihte-              näistämiseksi ja tähän tähtäävien sovel-
24038:  levat jonkin verran, ja opisKelijoita tulee kohdel-          tamisohjeiden laa timiseksi?
24039:  la samalla tavalla siitä riippumatta, mistä tiede-
24040: 
24041:      Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1993
24042: 
24043:                                           Maija Perho-Santala
24044: 
24045: 
24046: 
24047: 
24048: 2300321
24049: 2                                        1993 vp -   KK 419
24050: 
24051: 
24052: 
24053: 
24054:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24055: 
24056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       opiskelijoita. Lisäperusteluna voidaan edelleen
24057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        todeta, että henkilön ei voida katsoa valmistu-
24058: olette 5 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kirjeen-     neen ammatillisesta oppilaitoksesta ennen kuin
24059: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         hän on saanut oppilaitoksesta asianmukaisen
24060: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Maija Perho-      päästötodistuksen, josta ilmenee tietyn tutkin-
24061: Santalan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        non suorittaminen.
24062: n:o 419:                                                Ilman päästätodistusta henkilöä ei voida esi-
24063:                                                      merkiksi valita virkaan tai muuhun tehtävään,
24064:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       johon valittavalta edellytetään kelpoisuuden
24065:        ryhtyä valmistumisvaiheessa olevien           osoituksena tietyn tutkinnon suorittamista. Kel-
24066:        opiskelijoiden työttömyysturvahakemus-        poisuusvaatimusten täyttämistä ei tällöin riitä
24067:        ten käsittelyä koskevan käytännön yhte-       todistamaan se, että opiskelija on suorittanut
24068:        näistämiseksi ja tähän tähtäävien sovel-      kaikki kyseiseen tutkintoon kuuluvat opinnäyt-
24069:        tamisohjeiden laatimiseksi?                   teensä.
24070:                                                         Yleensä henkilö on myös oppilaitoksen kir-
24071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joilla päätoimisena opiskelijana siihen asti, kun-
24072: vasti seuraavaa:                                     nes hän saa päästötodistuksen. Todistuksen saa-
24073:                                                      miseen asti päätoiminen opiskelija on säännön-
24074:    Kuluvan vuoden syyskuun alussa tuli voi-          mukaisesti myös oikeutettu saamaan opintotu-
24075: maan työttömyysturvalain muutos, jonka yhtey-        kea tai muuta vastaavaa opintososiaalista etuut-
24076: dessä muun muassa täsmennettiin päätoimisen          ta, jonka avulla hänen toimeentulonsa turvataan
24077: opiskelun käsitettä siten, että päätoimisena aloi-   valmistumiseen asti.
24078: tetut opinnot ovat esteenä työttömyyspäivära-            Henkilölle, joka tulee ensimmäistä kertaa työ-
24079: han saamiselle siihen saakka, kunnes henkilö on      markkinoille, ei työttömyysturvalain säännösten
24080: saanut päästätodistuksen tai eronnut oppilaitok-     mukaan ole oikeutta peruspäivärahaan kolmen
24081: sesta.                                               kuukauden ajalta työmarkkinoille tulosta lu-
24082:    Lainmuutoksen avulla aikaansaatua yhte-           kien. Tätä rajoitusta ei lain nimenomaisen poik-
24083: näistä soveltamiskäytäntöä perusteltiin asiaa        keussäännöksen mukaan sovelleta henkilöön,
24084: koskeneessa hallituksen esityksessä muun muas-       joka on tullut työnhakijaksi valmistuttuaan am-
24085: sa siten, että jo vuoden 1992 alussa voimaan         matillisesta oppilaitoksesta.
24086: tulleen työttömyysturvalain muutoksen mukaan             Henkilön, joka ei vielä ole saanut päästötodis-
24087: lukion tai peruskoulun päivälinjalla opiskelevaa     tusta, josta ilmenee, että hän on suorittanut
24088: pidetään päätoimisena opiskelijana lukukauden        tutkinnon, ei edellä esitetyn mukaisesti voida
24089: loppuun asti. Saman periaatteen soveltaminen         katsoa valmistuneen ammattiin oppilaitoksesta.
24090: oli hallituksen esityksen mukaan perusteltua         Näin ollen tällaiselle henkilölle ei voida maksaa
24091: myös muiden oppilaitosten osalta päästätodis-        työttömyysturvan peruspäivärahaa ennen kuin
24092: tuksen saamiseen asti.                               kolmen kuukauden kuluttua hänen työmarkki-
24093:    Eduskuntakäsittelyssä ei hallituksen esitystä     noille tulostaan lukien.
24094: tältä osin muutettu eikä eduskunnan vastaukses-          Tämä kolmen kuukauden aika on ainakin
24095: ta, valiokuntamietinnöistä eikä muistakaan           useimmissa tapauksissa pidempi kuin se aika,
24096: eduskunta-asiakirjoista ilmene, että lainmuutos-     jonka opiskelija joutuu odottamaan päästötodis-
24097: ta olisi tarkoitus soveltaa muulla kuin hallituk-    tustaan sen jälkeen, kun hän on hyväksyttävästi
24098: sen esityksessä tarkoitetulla tavalla.               suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat opin-
24099:    Hallituksen esitykseen sisältyneiden peruste-     näytteet. Päästätodistuksen saamisen jälkeen
24100: lujen lisäksi voidaan vielä todeta, että syyskuun    työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa hänelle
24101: alussa voimaan tullut laki yhtenäisti jo siihenkin   heti viiden päivän omavastuuajan täytyttyä.
24102: asti pääasiallisena soveltamiskäytäntönä vallin-         Työministeriöllä ei työttömyysturvalain sään-
24103: neen käytännön koskemaan myös korkeakoulu-           nösten mukaan ole valtuutusta antaa työvoima-
24104:                                           1993 vp -   KK 419                                         3
24105: 
24106: toimikuntia tai työvoimatoimistoja sitovia mää-       tömästi tarpeellisena esittää työttömyysturvalain
24107: räyksiä lain tulkinnasta. Työttömyysturvalain         säännösten täsmentämistä valmistumisvaiheessa
24108: viimeisen muutoksen voimaantulon jälkeen työ-         olevien opiskelijoiden työttömyysturvahake-
24109: ministeriö ei edellä olevan perusteella pidä välit-   musten käsittelyn yhtenäistämiseksi.
24110: 
24111:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993
24112: 
24113:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
24114: 4                                      1993 vp -   KK 419
24115: 
24116: 
24117: 
24118: 
24119:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
24120: 
24121:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       september förenhetligade den dittills huvudsakli-
24122: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     gen tillämpade praxisen för att även gälla hög-
24123: den 5 augusti 1993 till vederbörande medlem av     skolestuderande. Som ytterligare motivering kan
24124: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot    man dessutom konstatera att en person inte kan
24125: Maija Perho-Santala undertecknade spörsmål nr      anses ha fullbordat sin yrkesutbildning vid en
24126: 419:                                               läroanstalt förrän han fått behörigt avgångsbe-
24127:                                                    tyg över en avlagd examen.
24128:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        En person utan avgångsbetyg kan exempelvis
24129:        ta för harmonisering av praxisen vid        inte väljas tili en tjänst eller en annan uppgift, för
24130:        behandling av ansökningar om utkomst-       viiken det krävs en viss examen. Som bevis på
24131:        skydd för arbetslösa beträffande stude-     behörigheten räcker härvid inte att studerande
24132:        rande i studiemas slutskede samt för        har avlagt alla lärdomsprover som ingår i exa-
24133:        utarbetande av tillämpningsdirektiv i       men.
24134:        detta syfte?                                   I allmänhet är personen dessutom inskriven
24135:                                                    som heltidsstuderande vid en läroanstalt tills han
24136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      får avgångsbetyg. Innanen heltidsstuderande får
24137: anföra följande:                                   ett betyg är han i regel berättigad tili studiestqd
24138:                                                    eller andra motsvarande studiesociala förmåner
24139:    I början av september i år trädde i kraft en    varigenom studerandens utkomst tryggas till
24140: ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslö-     dess han blir fårdig.
24141: sa, i vilket sammanhang bl.a. preciserades be-        Den som första gången kommer ut på arbets-
24142: greppet studier på heltid så att studier som       marknaden har enligt stadgandena i lagen om
24143: bedrivs av en person som tidigare studerat på      utkomstskydd för arbetslösa under de tre första
24144: heltid utgör hinder för erhållande av arbetslös-   månadema räknat från den dag detta skedde inte
24145: hetsdagpenning tills personen i fråga har fått     rätt till grunddagpenning. Enligt särskilda be-
24146: avgångsbetyg eller avgått från läroanstalten.      stämmelser i lagen tillämpas inte denna begräns-
24147:    Den harmoniserade tillämpningspraxis som        ning på den som blivit arbetssökande efter full-
24148: denna lagändring innebar motiverades i rege-       bordad yrkesutbildning vid en läroanstalt.
24149: ringspropositionen bland annat genom att man          En person som ännu inte fått avgångsbetyg
24150: redan med stöd av den ändring av lagen om          över avlagd examen kan inte enligt det ovan
24151: utkomstskydd för arbetslösa som trädde i kraft i   anförda anses ha fullbordat sin yrkesutbildning
24152: början av 1992 anser den som studerar på           vid en läroanstalt. Således kan en sådan person
24153: dagslinje vid ett gymnasium eller en grundskola    inte betalas grunddagpenning enligt utkomst-
24154: som studerande på heltid till terminens slut.      skydd för arbetslösa förrän det gått tre månader
24155: Enligt regeringspropositionen ansågs det vara      från hans inträde på arbetsmarknaden.
24156: befogat att tillämpa samma princip även för           Denna tid av tre månader är åtminstone i de
24157: andra läroanstalters vidkommande tills den stu-    flesta fallen längre än den tid som studerande
24158: derande fått avgångsbetyg.                         måste vänta på sitt avgångsbetyg efter att ha
24159:    Riksdagsbehandlingen medförde i detta hän-      genomgått alla de lärdomsprover som ingår i
24160: seende inga ändringar i regeringspropositionen     examen. En person som fått avgångsbetyg kan
24161: och inte heller framgår det av riksdagens svar,    betalas arbetslöshetsdagpenning genastdå själv-
24162: utskottsbetänkandet eller andra riksdagshand-      risktiden på fem dagar har löpt ut.
24163: lingar att man skulle ha för avsikt att tillämpa      Enligt stadgandena i lagen om utkomstskydd
24164: lagändringen på annat sätt än vad som avses i      för arbetslösa är arbetsministeriet inte befull-
24165: regeringspropositionen.                            mäktigad att ge sådana bestämmelser om tolk-
24166:    Förutom hänvisningen till motiveringar i re-    ning av lagen som är bindande för arbetskrafts-
24167: geringspropositionen kan man dessutom konsta-      kommissioner eller arbetskraftsbyråer. Efter det
24168: tera att den lag som trädde i kraft i början av    att den senaste ändringen av lagen om utkomst-
24169:                                          1993 vp -   KK 419                                        5
24170: 
24171: skydd för arbetslösa trätt i kraft anser arbetsmi-   diemas slutskede inte är nödvändigt att föreslå
24172: nisteriet med stöd av det ovan anförda att det för   preciseringar i lagen om utkomstskydd för ar-
24173: harmonisering av behandlingen av utkomst-            betslösa.
24174: skyddsansökningar i fråga om studerande i stu-
24175: 
24176:      Helsingfors den 16 september 1993
24177: 
24178:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
24179:                                                 1993 vp
24180: 
24181: Kirjallinen kysymys 420
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 
24186:                                    Laakkonen: Pienen omaishoitajapalkan ja kotihoidon tuen maksa-
24187:                                       misesta nettona pienituloisille
24188: 
24189: 
24190:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24191: 
24192:    Nykyisen käytännön mukaan omaishoitaja-            kavasti harkitsemassa omaisensa jättämistä yh-
24193: palkkaja kotihoidon tuki lisätään bruttomääräi-       teiskunnan hoidettavaksi, mikä kuitenkin tulisi
24194: senä työ- tai eläketulojen päälle, jolloin veropro-   maksamaan yhteiskunnalle tuntuvia summia
24195: sentti voi kohota tuntuvastikin, vaikka puhtaak-      enemmän kuin tuo pieni hoitopaikka.
24196: si jäävä tulo voi olla vain muutamia satoja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24197: markkoja.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24198:    Esimerkkitapauksena mainitsen henkilön,            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24199: joka on 60 %:n selkäinvalidi ja saa työeläkettä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24200: 3 200 markkaa nettona kuukaudessa. Hän hoi-
24201: taa kotonaan 80 %:n aivoinvalidipuolisoaan ja                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24202: saa tästä omaishoitajapalkkaa 1 250 markkaa                  siin, jotta markkamääräisesti vähäinen
24203: bruttona kuukaudessa. Kun tästä vähennetään                  hoitopalkka ja kotihoidon tuki makset-
24204: verot, jää käteen vain 460 markkaa kuukaudessa               taisiin pienituloisille nettona, jolloin ne
24205: palkaksi sairaan puolison hoitamisesta. Hoito-               eivät nostaisi veroprosenttia, vai
24206: palkan lisääminen työeläkkeen päälle aiheuttaa                  katsooko Hallitus, että yhteiskunnalla
24207: sen, että henkilön veroprosentti kohoaa eikä                 on varaa ottaa vastatakseen hoidon tar-
24208: käteen jääväliä 460 markan tulolla ole enää                  peessa olevista henkilöistä, jos heidän
24209: paljon merkitystä.                                           omaisensa eivät mainitun epäkohdan
24210:    Mainittu epäkohta on vaikuttanut sen, että                vuoksi halua jatkaa hoitosuhdetta?
24211: esimerkkitapauksen kaltaiset henkilöt ovat va-
24212: 
24213:       Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1993
24214: 
24215:                                           Pirkko Laakkonen
24216: 
24217: 
24218: 
24219: 
24220:  2300321
24221: 2                                        1993 vp -   KK 420
24222: 
24223: 
24224: 
24225: 
24226:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24227: 
24228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       verotuksen progressiovaikutuksen välttämistä
24229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tavalla tai toisella. Se lisäisi kysyjän mielestä
24230: olette 5 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kirjeen-     kiinnostusta hoitotyöhön ja säästäisi yhteiskun-
24231: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         nan maksettavia kustannuksia. Ratkaisuehdotus
24232: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pirkko Laak-      on kuitenkin ongelmallinen, koska se asettaisi
24233: kosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lukumääräisesti vähäisen omaishoitajaryhmän
24234: 420:                                                 verotuksellisesti muita vastaavansuuruisia ansio-
24235:                                                      tuloja saavia edullisempaan asemaan. Koko
24236:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tuloluokan veronmaksukyky on jo otettu vero-
24237:        siin, jotta markkamääräisesti vähäinen        perusteissa huomioon.
24238:        hoitopalkka ja kotihoidon tuki makset-           Tuen määrän tarkistus tulisikin tarvittaessa
24239:        taisiin pienituloisille nettona, jolloin ne   tehdä tuen tasoon eikä verojärjestelmään, jotta
24240:        eivät nostaisi veroprosenttia, vai            tuki kohdistuisi oikealla tavalla. Samaan tapaan
24241:           katsooko Hallitus, että yhteiskunnalla     on jo menetelty perhetuen muutosten yhteydes-
24242:        on varaa ottaa vastatakseen hoidon tar-       sä. Perhekohtaisista verovähennyksistä ollaan
24243:        peessa olevista henkilöistä, jos heidän       luopumassa ja siirrytään suoraan tukeen.
24244:        omaisensa eivät mainitun epäkohdan               Erityyppisten ansiotulojen keskenään erilai-
24245:        vuoksi halua jatkaa hoitosuhdetta?            nen verokohtelu on verojärjestelmän ymmärret-
24246:                                                      tävyyden kannalta ja samalla eri etuus- ja tuki-
24247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         järjestelmien vertailtavuudenja yhteensovittami-
24248: vasti seuraavaa:                                     sen kannalta ongelmallista. Kysymyksen perus-
24249:                                                      teluissa kuvatussa tapauksessakin lienee jätetty
24250:    Omaishoidon tuki, joka on tulossa kotihoi-        huomiotta ne etuudet, joita hoidettavalle voi-
24251: don tuen sijaan, maksetaan hoitajalle palkkana       daan maksaa osittain verovapaina. Monimut-
24252: hoitotyöstä. Tuen määrä on keskimäärin noin          kaistava vaikutus olisi myös esimerkiksi päällek-
24253: 1 600 markkaa kuukaudessa. Tuki on ansiotuloa        käisten verokynnysvähennysten yhteensovitta-
24254: ja sitä verotetaan progressiivisen järjestelmän      misella, joita kysyjä nettona maksamisella tar-
24255: mukaisesti. Jos hoitajalla on myös muita tuloja,     koittanee. Kun ansio- ja pääomatulon verotus
24256: saattaa progressio kohdistua hoitokorvaukseen        on kuluvan vuoden alusta toisistaan eriytetty, ja
24257: varsin jyrkkänä. Näin käy erityisesti silloin, jos   osa pääomatulosta ei kuulu edes ilmoittamisvel-
24258: muu tulo on eläketuloa, jonka verokynnystä on        vollisuuden piiriin, on tuen tarpeen arviointikin
24259: nostettu kansaneläkkeen osalta eläketulovähen-       aikaisempaa hankalampaa.
24260: nyksen avulla. Omaishoitajan saaman hoitokor-           Erityishuojennusten myöntäminen verotuk-
24261: vauksen ja muun samansuuruisen ansiotulon            sen avulla on piilotukea, jolla suoran tuen mää-
24262: verokohtelu on yhdenmukainen.                        rää pyritään lisäämään. Koska menettely ei ole
24263:    Omaishoitajan hoitokorvaus tai pienehkö           tarkoituksenmukaista eikä verojärjestelmän
24264: muu hoitopalkka tulisi kysyjän mielestä maksaa       kannalta perusteltua, hallituksen pyrkimyksenä
24265: hoitajalle nettomääräisenä, millä tarkoitettaneen    ei ole sitä lisätä.
24266: 
24267:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1993
24268: 
24269:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24270:                                           1993 vp -   KK 420                                          3
24271: 
24272: 
24273: 
24274: 
24275:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24276: 
24277:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          laren skulie därmed intresset för vårdarbete öka
24278: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        och kostnaderna för samhäliet minska. Försla-
24279: den 5 augusti 1993 tili vederbörande medlem av        get är dock problematiskt eftersom det ställer en
24280: statsrådet översänt följande av riksdagsman           liten grupp närståendevårdare i en skattemässigt
24281: Pirkko Laakkonen undertecknade spörsmål nr            fördelaktigare stälining än andra som har för-
24282: 420:                                                  värvsinkomster av motsvarande storlek. Hela
24283:                                                       inkomstgruppens skattebetalningsförmåga har
24284:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         redan beaktats i skattegrunderna.
24285:        att mindre löner för vårdarbete samt               En justering av stödets belopp skali vid behov
24286:        stöden för vård i hemmet skall betalas         göras i fråga om stödets storleksnivå och inte i
24287:        netto tili låginkomsttagare, varvid dessa      fråga om skattesystemet, så att stödet inriktas på
24288:        inkomster inte skulie höja skatteprocen-       rätt sätt. På detta sätt har man redan gått tili
24289:        ten, eller                                     väga i samband med ändringar i familjestödet.
24290:            anser Regeringen att samhäliet har råd     Man håller på att avstå från familjeinriktade
24291:        att ta på sig ansvaret för personer som är     skatteavdrag och övergå tili ett direkt stöd.
24292:        i behov av vård, om deras anhöriga på              En oenhetlig skattemässig behandling avolika
24293:        grund av nämnda missförhållande inte           slag av förvärvsinkomster är problematisk med
24294:        vill fortsätta vårdförhållandet?               tanke på skattesystemets begriplighet och samti-
24295:                                                       digt med tanke på jämförbarheten och samord-
24296:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nandet av olika förmåns- och stödsystem. I det
24297: anföra följande:                                      fali som beskrivs i motiveringen tili spörsmålet
24298:                                                       torde man även ha förbisett de förmåner som,
24299:     Stödet för närståendevård, som skali ersätta      delvis skattefritt, kan betalas tili den vårdbehö-
24300: stödet för vård i hemmet, betalas tili vårdaren       vande. Mera invecklad skulie saken också bli
24301: som lön för vårdarbete. Stödet uppgår i medeltal      genom en samordning av de överlappande av-
24302: till ca 1 600 mk per månad. Stödet är förvärvsin-     drag som inverkar på skattetröskeln, vilket
24303: komst och beskattas progressivt. Om vårdaren          spörsmålsställaren torde avse med att betala
24304: också har andra inkomster kan progressiviteten        stödet netto. Med tanke på att beskattningen har
24305: inverka ganska drastiskt på vårdersättningen. Så      differentierats så att förvärvsinkomster och ka-
24306: är faliet speciellt då den övriga inkomsten utgörs    pitalinkomster beskattas skilt för sig från och
24307: av pensionsinkomst, eftersom skattetröskeln för       med ingången av detta år och att en del av
24308: folkpensionen har höjts med hjälp av pensionsin-      kapitalinkomsten inte ens omfattas av anmäl-
24309: komstavdraget. Behandlingen i skattehänseende         ningsskyldigheten, är det också svårare än förr
24310: av den ersättning för närståendevård som vårda-       att uppskatta behovet av stöd.
24311: ren får och annan förvärvsinkomst av samma               Att bevilja speciallättnader genom beskatt-
24312: storlek är enhetlig.                                  ningen är en form av dolt stöd, vars syfte är att
24313:     Ersättningen för närståendevård elier annan       höja beloppet på det direkta stödet. Eftersom
24314: mindre lön för vård borde enligt spörsmålsställa-     förfarandet inte är ändamålsenligt och inte mo-
24315: ren betalas netto tili vårdaren, vilket torde inne-   tiverat med tanke på skattesystemet, har rege-
24316: bära att progressiviteten vid beskattningen und-      ringen inte för avsikt att öka det dolda stödet.
24317: viks på ett elier annat sätt. Enligt spörsmålsstäl-
24318:      Helsingfors den 8 september 1993
24319: 
24320:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
24321:                                                 1993 vp
24322: 
24323: Kirjallinen kysymys 421
24324: 
24325: 
24326: 
24327: 
24328:                                    Pulliainen: Suomen Säästöpankin toiminnasta ostoskeskus Zeppe-
24329:                                        linin kaupassa
24330: 
24331: 
24332:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24333: 
24334:    Oikeusministeri Hannele Pokka on ilmeisesti        maksettavaksi Pohjois-Suomen Sijoituskiinteis-
24335: aivan perustellusti kiinnittänyt huomiota Suo-        töt Oy:n yksityisten omistajien liiketoiminta- ja
24336: men Säästöpankin käyttäytymiseen lainamark-           sijoitustappioita.
24337: kinoilla. Tämän käytännössä valtion omistaman            Asia vaatii perusteellisen, pikaisen selvityk-
24338: pankin lainoitus- ja liiketoimintapolitiikka herät-   sen.
24339: tää kansalaisten piirissä aiheellisesti ihmetystä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24340:    Eräs ihmetyksen kohde on Kempeleessä sijait-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24341: sevan ostoskeskus Zeppelinin osto. Suomen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24342: Säästöpankki osti mainitun ostoskeskuksen             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24343: äskettäin Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt
24344: Oy:ltä, josta se tiettävästi omistaa kolmannek-                   Aikooko Hallitus perusteellisesti sel-
24345: sen. Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt Oy puo-                vityttää kaupan, jossa Suomen Sääs-
24346: lestaan meni konkurssiin kohta kaupan jälkeen.                 töpankki osti pian konkurssiin mene-
24347: Velkojen yhteismäärä on noin 150 miljoonaa                     vältä Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt
24348: markkaa varoja suurempi.                                       Oy:ltä Kempeleessä sijaitsevan ostoskes-
24349:    Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että em.                 kus Zeppelinin?
24350: kaupalla siirrettiin valtion, so. veronmaksajien,
24351: 
24352:      Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1993
24353: 
24354:                                             Erkki Pulliainen
24355: 
24356: 
24357: 
24358: 
24359: 2300321
24360: 2                                      1993 vp -   KK 421
24361: 
24362: 
24363: 
24364: 
24365:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24366: 
24367:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen Säästöpankki - SSP Oy on valtion
24368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vakuusrahaston omistama säästöpankkiosake-
24369: olette 6 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kirjeen-   yhtiö. Valtion vakuusrahastolta on pyydetty sel-
24370: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       vitystä kysymyksessä mainitusta kaupasta. Saa-
24371: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen      dun selvityksen mukaan ei ole tullut esille seik-
24372: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 421:      koja, jotka oikeuttaisivat konkurssipesän ta-
24373:                                                    kaisinsaantikanteeseen.
24374:           Aikooko Hallitus perusteellisesti sel-       Kysymyksessä mainittu kauppa tulee kuiten-
24375:        vityttää kaupan, jossa Suomen Sääs-         kin vielä erikseen tutkittavaksi Suomen Säästö-
24376:        töpankki osti pian konkurssiin mene-        pankki - SSP Oy:ssä meneillään olevan erityis-
24377:        vältä Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt    tarkastuksen yhteydessä sekä Pohjois-Suomen
24378:        Oy:ltä Kempeleessä sijaitsevan ostoskes-    Sijoituskiinteistöt Oy:ssä suoritettavassa erityis-
24379:        kus Zeppelinin?                             tilintarkastuksessa. Näissä tarkastuksissa on tar-
24380:                                                    koitus tutkituttaa kauppa ja siihen liittyvät sei-
24381:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kat perusteellisesti mahdollisten väärinkäytösten
24382: vasti seuraavaa:                                   selvittämiseksi.
24383: 
24384:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1993
24385: 
24386:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
24387:                                        1993 vp -   KK 421                                         3
24388: 
24389: 
24390: 
24391: 
24392:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
24393: 
24394:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Sparbanken i Finland - SBF Ab är ett
24395: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        sparbanksaktiebolag som ägs av statens säker-
24396: av den 6 augusti 1993 tili vederbörande            hetsfond. Av statens säkerhetsfond har begärts
24397: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    en utredning om affären i fråga. Enligt utred-
24398: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr       ningen har det inte kommit fram några sådana
24399: 421:                                               omständigheter som skulle berättiga tili en åter-
24400:                                                    vinningstalan i fråga om konkursboet.
24401:           Ämnar Regeringen grundligt utreda           Affären skall dock ännu undersökas i sam-
24402:        den affär genom viiken Sparbanken i         band med en specialgranskning som pågår vid
24403:        Finland köpte köpcentret Zeppelin i         Sparbanken i Finland - SBF Ab samt i sam-
24404:        Kempele av Pohjois-Suomen Sijoitus-         band med en specialrevision som skall verkstäl-
24405:        kiinteistöt Oy som snart kommer att gå      las vid Pohjois-Suomen Sijoituskiinteistöt Oy.
24406:        i konkurs?                                  A vsikten med dessa granskningar är att låta
24407:                                                    undersöka köpet och de rådande omständighe-
24408:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      terna för att man grundligt skall kunna utreda
24409: anföra följande:                                   eventuella missbruk.
24410: 
24411:      Helsingforsden 30 augusti 1993
24412: 
24413:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
24414:                                                1993 vp
24415: 
24416: Kirjallinen kysymys 422
24417: 
24418: 
24419: 
24420: 
24421:                                   Vähänäkki: Nesteiden pakkausjäljestelmän yhtenäistäruisestä
24422: 
24423: 
24424: 
24425:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24426: 
24427:    Maamme nykyinen nesteiden pakkausjärjes-          mielisesti pitäneet maahamme hyvin soveltuvana
24428: telmä perustuu ns. kiertopullojärjestelmään. Sii-    nesteiden pakkausjärjestelmänä pullojen kierto-
24429: nä lasiset virvoitusjuoma-, olut- ym. pullot huo-    järjestelmää. Se vähentää muita järjestelmiä pa-
24430: mattavalta osaltaan palautuvat kuluttajan ym.        remmin jätteiden joutumista luontoon, koska
24431: toimesta uudelleen käytettäviksi. Menettely on       pullot pyritään suhteellisen hyvin palauttamaan
24432: taloudellinen, tehokas ja ympäristöystävällinen.     käytön jälkeen uudelleen käyttöön. Eräissä
24433:    Jossakin määrin on rinnan kiertojärjestelmän      maissa on kiertojärjestelmää tehostettu erityisel-
24434: kanssa meillä käytössä myös kierrätysjärjestel-      lä pakkausmaksulla, jonka maksajana on joko
24435: mä, jossa käytetyt lasipullot toimitetaan lasiteh-   nesteiden pakkaaja tai niiden maahantuoja. Pak-
24436: taille, missä ne käytetään raaka-aineena uusia       kausmaksu rahoittaisi pakkausten kiertoa ja sitä
24437: pulloja valmistettaessa. Järjestelmän haittapuo-     tietä niiden uudelleenkäyttöä. - Samat asian-
24438: lena ovat lasiaineksen kalliit puhdistuskustan-      tuntijatahot arvostelevatkin sitä, että Suomessa
24439: nukset mm. ns. piihaulin vuoksi sekä uusioJasista    ei tähän mennessä ole otettu selkeää kantaa
24440: valmistettujen pullojen heikohko laatu ja suu-       edullisen kiertojärjestelmän tehostamiseksi ja ke-
24441: rehko räjähdysalttius.                               hittämiseksi maassamme, vaan on annettu
24442:    Nesteiden pakkausjärjestelmänä voisivat ky-       "kaikkien kukkien kukkia" alalla, jossa se ei ole
24443: symykseen tulla myös muoviset pullot, joista         edullista eikä ympäristöystävällistä.
24444: ainakin suurikokoisempia voidaan myös uudel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24445: leen täyttää. Tätä on Suomessa jossakin määrin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24446: muiden pakkausjärjestelmien rinnalla toteutettu,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24447: mutta järjestelmä on havaittu taloudellisesti ras-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24448: kaaksi.
24449:     Virvoitusjuomien ja oluen pakkausjärjestel-                Milloin Hallitus aikoo ryhtyä lainsää-
24450: mäksi on kokeiltu maassamme myös tölkittämis-               däntö- ym. asian vaatimiin toimenpitei-
24451: tä, ensi sijassa alumiinisiin tölkkeihin. Koke-             siin mahdollisimman yhtenäisen, talou-
24452: mukset eivät ole läheskään kaikin osin olleet               dellisesti edullisen ja ympäristöystävälli-
24453: myönteisiä. Tölkit valmistetaan kalliista tuonti-           sen nesteiden pakkausjärjestelmän kehit-
24454:  raaka-aineesta, ne pilaavat luontoaja haittaavat           tämiseksi maassamme mm. niiden myön-
24455:  edulliseksi havaitun pullojen kiertojärjestelmän           teisten kokemusten pohjalta, joita jo
24456:  tehoa ja kehittämistä.                                     kauan harjoitettu pullojen kiertojärjestel-
24457:     Eri asiantuntijatahot ovat suhteellisen yksi-           mä on antanut?
24458: 
24459:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1993
24460: 
24461:                                           Matti Vähänäkki
24462: 
24463: 
24464: 
24465: 
24466: 2300321
24467: 2                                          1993 vp -   KK 422
24468: 
24469: 
24470: 
24471: 
24472:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24473: 
24474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tällä hetkellä ongelmana järjestelmän laajen-
24475: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tamiselle on ennen kaikkea se, että alan viran-
24476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        omaisten ja järjestöjen piirissä ei ole löydetty
24477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänä-           ympäristönsuojelun kannalta yksiselitteistä opti-
24478: kin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           miratkaisua. Myös arviot kustannuksista, uusien
24479: 422:                                                   järjestelmien kannattavuudesta ja vaikutuksista
24480:                                                        esim. panttipullojärjestelmään vaihtelevat. Pää-
24481:             Milloin Hallitus aikoo ryhtyä lainsää-     töstenteon perustaa pyritään parantamaan mm.
24482:          däntö- ym. asian vaatimiin toimenpitei-       vastikään aloitetun pakkausten elinkaaritutki-
24483:          siin mahdollisimman yhtenäisen, talou-        muksen avulla.
24484:          dellisesti edullisen ja ympäristöystävälli-      Ongelman luonnetta kuvaa hyvin esim. se,
24485:          sen nesteiden pakkausjärjestelmän kehit-      että käsiteltäessä Euroopan parlamentissa ko-
24486:          tämiseksi maassamme mm. niiden myön-          mission ehdotusta neuvoston esitykseksi pak-
24487:          teisten kokemusten pohjalta, joita jo         kauksia ja pakkausjätteitä koskevaksi Euroopan
24488:          kauan harjoitettu pullojen kiertojärjestel-   yhteisön direktiiviksi ((COM) 278 final) parla-
24489:          mä on antanut?                                mentti esitti lausunnossaan tiettyjä kansallisesti
24490:                                                        noudatettavia priorisointeja toisaalta jätteiden
24491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           syntymisen estämiseksi ylipäätään, toisaalta uu-
24492: vasti seuraavaa:                                       delleenkäytön, kierrätyksen ym. kesken. Komis-
24493:                                                        sio ilmoitti välittömästi hylkäävänsä esitykset
24494:    Suomessa on säännelty ympäristönsuojelupe-          näiltä osin, koska kyseessä on hyvin hieno tasa-
24495: rustein toistaiseksi ainoastaan virvoitusjuoma-        paino toisaalta sisämarkkinoiden saavuttamisen
24496: ja olutpakkausten käyttöä näiden tuoteryhmien          tavoitteiden välillä ja toisaalta ympäristönsuoje-
24497: valmisteveroon liitetyn kertakäyttöpakkausve-          lukysymysten välillä.
24498: ron, ympäristöministeriön päätösten (voimassa             Suomessa harkitaan, kuten aiemmin todettiin,
24499: oleva n:o 122/90) ja oluiden myynnissä myös            hyvin toimivan järjestelmän edelleen kehittämis-
24500: Alko Oy:n hinnoittelupolitiikan avulla. Näissä         tä. Toisaalta meidän on otettava huomioon
24501: juomaryhmissä on käytössä yhtenäispakkaus-             myös kehitys Euroopan yhteisössä, koska siellä
24502: järjestelmä, ja uudelleen täytettävien pakkausten      tehtävillä ratkaisuilla tulee välttämättä olemaan
24503: osuus ja saavutetut palautusasteet ovat maas-          vaikutuksia myös sille, millaiseksi meidän järjes-
24504: samme maailman parhaita.                               telmämme lopulta kehittyy. Esim. pullo- ja astia-
24505:    Parhaillaan on mietittävänä, tuleeko pak-           kokojen standardisointi jo sellaisenaan on kysy-
24506: kausverotuksen piiriä laajentaa esim. ulottamal-       mys, johon meidän käytännönkin syistä on mu-
24507: la järjestelmä koskemaan myös juomatölkkejä.           kauduttava.
24508: 
24509:        Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1993
24510: 
24511:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
24512:                                            1993 vp -   KK 422                                           3
24513: 
24514: 
24515: 
24516: 
24517:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24518: 
24519:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               För närvarande är problemet med tanke på en
24520: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           utvidgning framför allt det att myndigheterna
24521: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och organisationerna inom denna sektor inte har
24522: dagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål nr            funnit någon ur miljövårdssynvinkel entydig
24523: 422:                                                   optimal lösning. Ä ven uppskattningarna av
24524:                                                        kostnaderna samt de nya systemens lönsamhet
24525:           När har Regeringen för avsikt att            och inverkan på t.ex. pantflasksystemet varierar.
24526:        vidta de åtgärder inom lagstiftning mm.         Bättre grunder för beslutsfattandet söks bl.a.
24527:        som behövs för att utveckla ett så enhet-       med hjälp av nyligen inledda analyser av för-
24528:        ligt, ekonomiskt och miljövänligt system        packningarnas livscykel.
24529:        som möjligt för förpackning av vätskor i           Problemets art kan ses tydligt t.ex. i Europa-
24530:        landet, bl.a. utgående från de positiva         parlamentets behandling av kommissionens för-
24531:        erfarenheter som gjorts av det länge tili-      slag tili en framstälining av rådet om ett EG-
24532:        lämpade systemet med cirkulation av             direktiv om förpackningar och förpackningsav-
24533:        flaskor?                                        fali ((COM) 278 final). Parlamentet föreslog i sitt
24534:                                                        utlåtande att vissa prioriteringar skall iakttas
24535:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nationellt mellan förhindrande av att avfali över-
24536: anföra följande:                                       huvudtaget uppstår å ena sidan och återanvänd-
24537:                                                        ning, återvinning m.m. å den andra. Kommissio-
24538:    1 Finland har tilis vidare endast användningen      nen meddelade omedelbart att den förkastar
24539: av läskedrycks- och ölförpackningar reglerats på       förslagen tili dessa delar, eftersom det rör sig om
24540: miljöskyddsgrunder. Detta har skett genom en           en mycket fin balans mellan målen för uppnåen-
24541: engångsförpackningsskatt som anslutits tili acci-      de av en inre marknad och synpunkter på
24542: sen i dessa produktgrupper och genom miljömi-          miljövården.
24543: nisteriets beslut (gäliande: 122/90) samt i försälj-      1 Finland övervägs, såsom tidigare konstate-
24544: ningen av öl också med hjälp av Alko Ab:s              rades, en ytterligare utveckling av det redan väl
24545: prissättningspolitik. För dessa grupper av dryck-      fungerande systemet. Vi måste dock beakta ut-
24546: er används hos oss ett enhetligt förpackningssys-      vecklingen inom Europeiska gemenskapen, ef-
24547: tem och andelen förpackningar som fylis på nytt        tersom de avgöranden som fattas där oundvikli-
24548: och den grad i viiken förpackningar återlämnas         gen inverkar också på hur vårt system slutligen
24549: hör tili de bästa i världen.                           skall utformas. Exempelvis standardiseringen av
24550:    Överläggningar pågår om huruvida förpack-           flaskstorleken är som sådan något som vi redan
24551: ningsaccissystemet borde utvidgas, t.ex. så att        av praktiska skäl har varit tvungna att anpassa
24552: det också skulle omfatta drycksburkar.                 oss efter.
24553: 
24554:      Helsingfors den 9 september 1993
24555: 
24556:                                                                            Minister Pertti Salolainen
24557:                                                1993 vp
24558: 
24559: Kirjallinen kysymys 423
24560: 
24561: 
24562: 
24563: 
24564:                                   Metsämäki: Henkilöjunaliikenteen turvaamisesta läntisellä Uudel-
24565:                                      lamaalla
24566: 
24567: 
24568:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24569: 
24570:    Liikenneministeriön työryhmä esittää huo-         minen tulevat mitä ilmeisimmin myös muutoin
24571: mattavia supistuksia junaliikenteeseen. Lakkau-      lisäämään junamatkustajien määrää läntisellä
24572: tusuhan alla on mm. henkilöliikenne Hangonra-        Uudellamaalla.
24573: dalla ja äskettäin aloitettu sähköjunaliikenne          Henkilöliikenteen lopettaminen Hangonra-
24574: Kirkkonummen ja Karjaan välillä.                     dalla, joka on tärkeä sekä läntisen Uudenmaan
24575:    Henkilöliikenne Hangonradalla ja uusi säh-        sisäisen liikenteen että Helsingin ja Turun syöt-
24576: köjunayhteys Karjaan ja Kirkkonummen välillä         töliikenteen takia, vaikuttaakin huonosti harki-
24577: muodostavat tärkeän osan länsiuusmaalaisten          tulta.
24578: kuntien liikennepalveluista. Kaikissa kunnalli-         Sähköjunayhteys Karjaan ja Kirkkonummen
24579: sissa suunnitelmissa on painotettu rautatieliiken-   välillä on ollut käytössä seitsemän kuukautta.
24580: teen merkitystä niin alueen kuin yksittäisten        Yhteyden lakkauttaminen näin lyhyen ajan jäl-
24581: kuntienkin kehitykselle. Läntisen Uudenmaan          keen, kun sitä vielä ajetaan sisään ja markkinoi-
24582: seutukaavaliitossa on parhaillaan menossa tutki-     daan mahdollisille uusille käyttäjille, ei liikenne-
24583: mus joukkoliikenteen kehittämisestä alueella.        poliittisesti ole järkevää.
24584: Tutkimuksessa, joka tehdään yhteistyössä kun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24585: tien ja VR:n kanssa, on Hangon ja Karjaan sekä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24586: Karjaan ja Kirkkonummen välisellä henkilölii-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24587: kenteellä keskeinen osa.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24588:     Henkilöliikenne Hangon ja Karjaan välillä on
24589: kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Ihmiset                   Onko Hallitus tietoinen liikenneminis-
24590: ovat muuttaneet läntiselle Uudellemaalle erityi-            teriön suunnitelmista lakkauttaa henki-
24591:  sesti hyvien Helsinkiin ja Turkuun suuntautu-              löliikenne Karjaan ja Hangon sekä Kar-
24592: vien liikenneyhteyksien vuoksi. Näyttää toden-              jaan ja Kirkkonummen välillä, ja
24593:  näköiseltä, että työmatkaliikenne Helsinkiin ja               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24594: Turkuun edelleenkin lisääntyy tulevina vuosina.             ryhtyä, että läntiselle Uudellemaalle elin-
24595:  Rantaradan perusparannus ja sähköistäminen                 tärkeät junayhteydet voidaan turvata
24596:  sekä uusien nopeiden junien liikenteeseen otta-            myös tulevaisuudessa?
24597: 
24598:      Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1993
24599: 
24600:                                           Lauri Metsämäki
24601: 
24602: 
24603: 
24604: 
24605: 2300321
24606: 2                                        1993 vp -   KK 423
24607: 
24608: 
24609: 
24610: 
24611:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24612: 
24613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       20 miljoonaa markkaa aiottua suurempi määrä-
24614: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        raha.
24615: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Liikenneministeriö ja Valtionrautatiet ovat
24616: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Met-      talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyn
24617: sämäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          pohjalta tehneet sopimuksen, jonka mukaan val-
24618: n:o 423:                                             tio ostaa tänä vuonna budjettivaroin lakkautus-
24619:                                                      uhan alaisesta junaliikenteestä mm. Hanko-
24620:           Onko Hallitus tietoinen liikenneminis-     Karjaa ja Karjaa-Kirkkonummi välisen juna-
24621:        teriön suunnitelmista lakkauttaa henki-       liikenteen. Junaliikenne tullee mainituilla yhteys-
24622:        löliikenne Karjaan ja Hangon sekä Kar-        väleillä näillä näkymin säilymään ainakin vuo-
24623:        jaan ja Kirkkonummen välillä, ja              den 1995 elokuuhun saakka.
24624:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Mainitut junayhteydet ovat varsin alijäämäi-
24625:        ryhtyä, että läntiselle Uudellamaalle elin-   siä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta katsoi,
24626:        tärkeät junayhteydet voidaan turvata          että kuntien, maakuntien ja elinkeinoelämän
24627:        myös tulevaisuudessa?                         tulee vuosien 1993 ja 1994 aikana yhdessä Val-
24628:                                                      tionrautateiden kanssa selvittää mahdollisuudet
24629:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisätä kannattamattomien junien matkustaja-
24630: vasti seuraavaa:                                     määriä.
24631:                                                          Lisäksi Valtionrautateiden tulee selvittää,
24632:    Junaliikenteen korvauksia koskevat asiat oli-     miten junaliikenne uhanalaisilla yhteysväleillä
24633: vat esillä talouspoliittisessa ministerivaliokun-    saadaan kannattavammaksi palveluja tehok-
24634: nassa 13.8.1993. Ministerivaliokunta katsoi, että    kaasti markkinoimaila ja käyttämällä nykyistä
24635: vuoden 1993 neljännessä lisätalousarviossa lisä-     kevyempää ja kustannuksiltaan edullisempaa
24636: tään junaliikenteen korvauksia 10 miljoonalla        kalustoa.
24637: markalla ja vuoden 1994 talousarvioon varataan
24638: 
24639:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
24640: 
24641:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
24642:                                           1993 vp -   KK 423                                         3
24643: 
24644: 
24645: 
24646: 
24647:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24648: 
24649:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tilläggsbudgeten för 1993, och att i budgeten för
24650: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande          1994 skall anslås en 20 miljoner mark större
24651: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       summa.
24652: dagsman Lauri Metsämäki undertecknade                     Trafikministeriet och Statsjämvägama har på.
24653: spörsmål nr 423:                                      basis av ekonomisk-politiska ministerutskottets
24654:                                                       förhandlingar träffat avtal enligt vilket staten
24655:           Är Regeringen medveten om trafikmi-         med budgetmedel köper den indragningshotade
24656:        nisteriets planer på att dra in persontrafi-   tågtrafiken mellan Hangö--Karis och Karis-
24657:        ken mellan Karis och Hangö samt Karis          Kyrkslätt. Enligt vad man nu kan se kommer
24658:        och Kyrkslätt, och                             tågtrafiken att kvarstå åtminstone tili augusti
24659:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       1995.
24660:        för att de livsviktiga tågförbindelsema i          Nämnda tågförbindelser är rätt så förlust-
24661:        västra Nyland skall kunna tryggas också        bringande. Enligt det ekonomisk-politiska mi-
24662:        i framtiden?                                   nisterutskottet skall kommuner, landskap och
24663:                                                       näringslivet inom loppet av 1993 och 1994 till-
24664:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sammans med Statsjämvägama utreda möjlig-
24665: anföra följande:                                      hetema att öka passagerarantalet på de förlust-
24666:                                                       bringande linjema.
24667:    Frågor i anknytning tili tågtrafikens ersätt-          Dessutom skall Statsjämvägama undersöka
24668: ningar dryftades i det ekonomisk-politiska mi-        hur tågtrafiken på de indragningshotade linjema
24669: nisterutskottet den 13 augusti 1993. Ministerut-      kan göras mera lönande genom effektiv mark-
24670: skottet ansåg att ersättningama för tågtrafiken       nadsföring av tjänster och användning av lättare
24671: skall ökas med 10 miljoner mark i den fjärde          och kostnadsmässigt förmånligare materiel.
24672: 
24673:      Helsingfors den 15 september 1993
24674: 
24675:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
24676:                                                     1993 vp
24677: 
24678: Kirjallinen kysymys 424
24679: 
24680: 
24681: 
24682: 
24683:                                       Ukkola: Puoluetuen jakoperusteiden väljentämisestä
24684: 
24685: 
24686: 
24687:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24688: 
24689:     Valtion talousarvion rajoissa myönnettävä                 Koska valtioneuvosto puoluetuen myöntä-
24690: avustus puolueenjulkisen toiminnan tukemiseen             mispäätöksessä edellyttää mainittuja jakoperus-
24691: määräytyy viimeksi toimitetuissa kansanedusta-            teita, tämä synnyttää eriarvoisia toimintaedelly-
24692: jain vaaleissa puolueen saamien edustajanpaik-            tyksiä puolueen sisällä sen eri yhdistysten kes-
24693: kojen lukumäärien suhteessa. Puoluetuki on                ken. Koska muut kuin naisjärjestö ovat nuoria
24694: yleisavustus. Valtioneuvosto edellyttää myöntä-           yhdistyksiä, on tärkeää, että niiden toiminnan
24695: mispäätöksessään, että puolue tekee tilityksen            rakentaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen on
24696: avustuksen käytöstä oikeusministeriölle. Lisäksi          myös taloudellisesti mahdollista.
24697: edellytetään, että koko puoluetuen määrästä 8 %               Liberaalisen kansanpuolueen puoluetuki,
24698: käytetään puolueen naisten poliittisen toimin-            mukaan luettuna kansainvälinen toiminta, kat-
24699: nan tukemiseen ja vastaava osuus piirijärjestöjen         toi puolueen kaikista tuotoista 53,7 %ja tuotois-
24700:  toiminnan tukemiseen.                                    ta ilman lehdistötukea 82,0% (v. 1992). Puolu-
24701:     Toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen               een toiminta sekä yhdistysten tai puolueen muun
24702:  vaatii taloudellisia ponnistuksia niin isoissa kuin      julkisen toiminnan tukeminen rajoittuu pääosin
24703:  pienissä puolueissa. Kun valtioneuvoston pää-            saatuun puoluetukeen. Liberaalinen kansanpuo-
24704:  töksen mukainen puoluetuki on sidoksissa puo-            lue tukee kaikkien piirijärjestöjensä sekä liberaa-
24705:  lueen kansanedustajien lukumäärään, vaikuttaa            listen yhdistysten toimintaa ja pyrkii tasapuoli-
24706:  tämä oleellisesti myös puolueen käytettävissä            sesti parantamaan niiden toimintaedellytyksiä.
24707:  oleviin taloudellisiin resursseihin. Kansanedus-         Tämän vuoksi tulisi valtioneuvoston puoluetu-
24708:  tajamäärältään pienten puolueiden taloudelliset          kea koskevaa päätöstä muuttaa siten, että puo-
24709:  resurssit ovat niukat ja mahdollisuudet hankkia          lue voi itsenäisesti päättää, miten se jakaa nais-
24710:  varoja puolueelle muutoin ovat vähäiset. Puo-            järjestölle nyt määrätyn 8 %:n avustuksen eri
24711:  luetuen valtioneuvoston päätöksen mukainen               liberaaliyhdistysten kesken.
24712:  kohdistaminen epätasapainottaa puolueen eri                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24713:  osatekijöiden toimintamahdollisuuksia. Tältä             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24714:  osin puoluetukea koskevan päätösvallan siirtä-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24715:  minen puolueelle on mielekästä.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24716:     Liberaalisella kansanpuolueella on tällä het-
24717:  kellä piirijäljestöjen lisäksi neljä itsenäisesti toi-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24718:  mivaa ja rekisteröityä yhdistystä; Akateemiset                  siin valtioneuvoston päätöksessä määrä-
24719:  liberaalit ry ., Liberaalinuoret ry ., Y rittäjälibe-           tyn puoluetuen jakoperusteiden muutta-
24720:  raalit ry. sekä Suomen Liberaalinaiset ry. Näi-                 miseksi niin, että puolue voi itse kohdis-
24721:  den osalta ainoastaan puolueen naisjärjestö kuu-                taa puoluetuen tasapuolisesti puolueen
24722:  luu valtioneuvoston päätöksen mukaisen puo-                     julkisen toiminnan, piirijärjestöjen sekä
24723:  luetuen piiriin. Muut mainitut yhdistykset jäävät               puolueen yhdistysten toiminnan tukemi-
24724:  tuen ulkopuolelle ja joutuvat rahoittamaan toi-                 seen?
24725:  mintaansa omakustannusperiaatteen pohjalta.
24726: 
24727:       Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1993
24728: 
24729:                                                Tuulikki Ukkola
24730: 
24731: 
24732: 2300321
24733: 2                                         1993 vp -   KK 424
24734: 
24735: 
24736: 
24737: 
24738:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24739: 
24740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ty puoluelaissa sekä eduskunnan hyväksymissä
24741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         valtion talousarvioissa; mainitun menomomen-
24742: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tin perusteluissa. Näitä käyttötarkoituksia val-
24743: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuulikki         tioneuvosto ei voi enää puoluetuen jakopäätök-
24744: Ukkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sissään muuttaa.
24745: n:o 424:                                                  Voimassa olevat määräykset puoluetuen
24746:                                                       käyttötarkoituksista eivät sinänsä ole esteenä
24747:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        sille, että puolue antaa osan saamastaan puolue-
24748:        siin valtioneuvoston päätöksessä määrä-        tuesta esimerkiksi muille jäsenjärjestöilleen kuin
24749:        tyn puoluetuen jakoperusteiden muutta-         nais- tai piirijärjestöille. Edellytyksenä kuitenkin
24750:        miseksi niin, että puolue voi itse kohdis-     on, että avustuksen antaminen on puolueen
24751:        taa puoluetuen tasapuolisesti puolueen         sääntöjen mukaan mahdollista ja että avustuk-
24752:        julkisen toiminnan, piirijärjestöjen sekä      sella tuetaan puolueen poliittista toimintaa, ku-
24753:        puolueen yhdistysten toiminnan tukemi-         ten puoluelaissa on määrätty.
24754:        seen?                                              Puoluetuen käytön valvontaa koskevien puo-
24755:                                                       luelain säännösten ja valtioneuvoston tekemien
24756:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          puoluetuen jakopäätösten mukaan oikeusminis-
24757: vasti seuraavaa:                                      teriölle on toimitettava selvitykset puoluetuen
24758:                                                       käytöstä. Selvitysvelvollisuus on puolueilla ja se
24759:     Puoluelain (1/73) 9 §:n mukaan valtion talous-    koskee kaikkia yhdistyksiä, joiden avustamiseen
24760: arvion rajoissa voidaan eduskunnassa edustettu-       puolue on käyttänyt puoluetukena saamiaan
24761: na olevalle puolueelle myöntää avustusta sen          valtionavustuksia.
24762: säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn julki-          Sinänsä nykyinen järjestelmä antaa selkeän
24763: sen toiminnan tukemiseen.                             perusteen tukea puolueiden toimintaa. Vapaam-
24764:     Valtion talousarviossa on viime vuosina lisäk-    mat jakoperusteet voisivat vaikeuttaa määrära-
24765: si edellytetty, että momentille 23.27.50 Puoluetoi-   hojen käytön seurantaa.
24766: minnan tukeminen osoitetusta määrärahasta                 Hallituksen esitys vuoden 1994 talousarvioksi
24767: (puoluetuki) on määrätty osa käytettävä puolu-        sisältää puoluetuen käyttötarkoituksen osalta
24768: een naisten ja puolueen piirijärjestöjen poliitti-    samansisältöiset määräykset kuin kuluvan vuo-
24769: seen toimintaan sekä puolueen kansainväliseen         den talousarviokin. Hallitus ei ole katsonut ai-
24770: toimintaan.                                           heelliseksi esittää jo pitkään käytössä olevia
24771:     Puoluetuen käyttötarkoitukset on siis määrät-     jakoperusteita muutettavaksi.
24772: 
24773:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1993
24774: 
24775:                                                                               Pääministeri Esko Aho
24776:                                            1993 vp -   KK 424                                               3
24777: 
24778: 
24779: 
24780: 
24781:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24782: 
24783:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            riksdagen godkända statsbudgeten; i motivering-
24784: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           en för nämnda utgiftsmoment. Statsrådet kan
24785: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        inte längre ändra dessa ändamål i sina beslut om
24786: dagsman Tuulikki Ukkola undertecknade spörs-           fördelningen av partistödet.
24787: mål nr 424:                                               De gällande bestämmelserna om användning-
24788:                                                        en av partistödet utgör i sig inget hinder för att
24789:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ett parti ger en del av sitt partistöd tili t.ex. andra
24790:        att ändra fördelningsgrunderna för det          medlemsorganisationer än kvinno- eller di-
24791:        partistöd som bestäms genom statsrådets         striktsorganisationerna. En förutsättning är
24792:        beslut så att partiet självt kunde fördela      dock att det enligt partiets stadgar är möjligt att
24793:        partistödet jämnt mellan partiets offentli-     ge understöd och att stödet går till partiets
24794:        ga verksamhet, distriktsorganisationer-         politiska verksamhet, såsom partilagen föreskri-
24795:        nas verksamhet och partiets föreningar?         ver.
24796:                                                           Enligt partilagens stadganden om tillsynen
24797:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          över användningen av partistödet och statsrå-
24798: anföra följande:                                       dets beslut om fördelningen av partistödet skall
24799:                                                        justitieministeriet tillställas utredningar om an-
24800:    Enligt 9 § partilagen (1/73) kan de partier som     vändningen av partistödet. Det är partierna som
24801: är företrädda i riksdagen inom ramen för stats-        är redovisningsskyldiga och skyldigheten gäller
24802: budgeten beviljas understöd för den offentliga         alla föreningar som partiet har understött med
24803: verksamhet som anges i stadgarna och de all-           statsbidrag som det fått i form av partistöd.
24804: männa programmen.                                         I sig utgör det nuvarande systemet en klar
24805:    I statsbudgeten har under de senaste åren           grund för stödet till partiernas verksamhet. Fri-
24806: dessutom förutsatts att det av anslag som anvisas      are fördelningsgrunder kunde försvåra tillsynen
24807: under moment 23.27.50 Understödjande av parti-         över användningen av anslagen.
24808: verksamhet (partistödet) en viss del skall använ-         Regeringens proposition om statsbudgeten
24809: das för den politiska verksamhet som utövas av         för 1994 innehåller samma slags bestämmelser
24810: partiernas kvinnor och distriktsorganisationer         om användningen av partistödet som budgeten
24811: samt för partiernas internationella verksamhet.        för innevarande år. Regeringen har inte ansett
24812:    De ändamål för vilka partistödet skall använ-       det motiverat att föreslå några ändringar i de
24813: das är alltså fastställda i partilagen samt i den av   fördelningsgrunder som redan länge varit i bruk.
24814:      Helsingfors den 10 september 1993
24815: 
24816:                                                                                Statsminister Esko Aho
24817:                                                1993 vp
24818: 
24819: Kirjallinen kysymys 425
24820: 
24821: 
24822: 
24823: 
24824:                                   Pulliainen: Kemijärven ja Pelkosenniemen välisen tieosuuden pe-
24825:                                       ruskorjaamisesta
24826: 
24827: 
24828:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24829: 
24830:    Alkukesällä päällystettiin Tapionniemen tie-      sen täydellisesti epäonnistutaan, on epäonnistu-
24831: noilla Kemijärven ja Pelkosenniemen välistä          misen syyt selvitettävä.
24832: maantietä, mikä sinänsä oli tarpeen vaatima             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24833: toimenpide.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24834:    Tarpeellinen toimi ei kuitenkaan ole onnistu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24835: nut täydellisesti. Elokuussa huomattava osa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24836: päällystetystä tieosuudesta oli kuoppaisuutensa
24837: vuoksi suorastaan liikenteellisesti vaarallinen.                 Aikooko Hallitus selvityttää Kemijär-
24838: Hämmästyttävää on, ettei epäonnistuneen työn                  ven ja Pelkosenniemen välillä Tapionnie-
24839: korjaamiseen ole ryhdytty.                                    men alueella tapahtuneen tien päällystys-
24840:    Luulisj, että nykyaikana tien päällystämisessä             työn epäonnistumisen syyt ja korjauttaa
24841: onnistutaan. Kokemuksia ja ammattitaitoa                      tien turvalliseen ajokuntoon mahdolli-
24842: odottaisi kertyneen riittävästi. Kun työssä ilmei-            simman pian?
24843:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1993
24844: 
24845:                                            Erkki Pulliainen
24846: 
24847: 
24848: 
24849: 
24850: 2300321
24851: 2                                       1993 vp -   KK 425
24852: 
24853: 
24854: 
24855: 
24856:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24857: 
24858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mistä tien kantavuutta ja kuivatusta parannet-
24859: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tiin sekä painumakohdat korjattiin, niin että
24860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kantavuus- ja tasaisuusvaatimukset täyttivät
24861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     asetetut tavoitteet.
24862: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Tiellä alkoi kuitenkin esiintyä painumia ju-
24863: 425:                                                hannuksen jälkeen. Syyksi osoittautui tien kan-
24864:                                                     tavuuden heikkeneminen myöhäisen roudan su-
24865:           Aikooko Hallitus selvityttää Kemijär-     lamisen johdosta. Tie vaurioitui useasta kohdas-
24866:        ven ja Pelkosenniemen välillä Tapionnie-     ta yhteensä noin viiden kilometrin matkalta niin
24867:        men alueella tapahtuneen tien päällystys-    pahoin, että tiejaksolle jouduttiin asettamaan
24868:        työn epäonnistumisen syyt ja korjauttaa      nopeusrajoitus. Painumista on jatkunut vielä
24869:        tien turvalliseen ajokuntoon mahdolli-       elokuun aikana, mikä osaltaan on vaikuttanut
24870:        simman pian?                                 korjaustoimenpiteiden viivästymiseen.
24871:                                                        Vauriot tullaan korjaamaan syksyn 1993 ku-
24872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        luessa. Vaurioiden syistä ja vauriokohteiden kor-
24873: vasti seuraavaa:                                    jaamisesta on tiedotettu paikallisissa sanomaleh-
24874:                                                     dissä ja paikallisradiossa.
24875:    Valtatie 5:n välin Tapionniemi- Vuostimo            Vastaisuudessa tullaan routatilan teeseen,
24876: päällystystyöt tehtiin 7.-17 .6.1993. Päällystet-   joka vaihtelee vuosittain, kiinnittämään entistä
24877: tävän tieosuuden pituus oli 12,0 km ja päällys-     enemmän huomiota ennen teiden päällystämistä
24878: teen leveys 6,5 m. Päällystemassana käytettiin      ja päällysteitä korjattaessa.
24879: kevytasfalttibetonia 100 kg/m2 • Ennen päällystä-
24880:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1993
24881: 
24882:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
24883:                                         1993 vp -   KK 425                                          3
24884: 
24885: 
24886: 
24887: 
24888:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
24889: 
24890:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bättrades vägens bärighet och dränering och
24891: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        sättningsställen reparerades så att bärighets- och
24892: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     jämnhetskraven fyllde de uppställda målen.
24893: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           Det bötjade dock förekomma sättningar på
24894: mål nr 425:                                         vägen efter midsommar. Det framgick att orsa-
24895:                                                     ken tili detta var den försämrade bärigheten på
24896:          Ämnar Regeringen klarlägga orsaker-        vägen som berodde på att frosten smultit sent.
24897:        na tili vägbeläggningsarbetets misslyck-     Vägen skadades så illa på flera ställen på en 5
24898:        ande på Tapionniemi område mellan            kilometers sträcka att man var tvungen att sätta
24899:        Kemijärvi och Pelkosenniemi samt låta        upp en hastighetsbegränsning på vägsträckan.
24900:        vägen repareras så fort som möjligt så att   Sättningar har förekommit även under augusti
24901:        man kan tryggt åka på den?                   månad vilket delvis har fördröjt reparationsåt-
24902:                                                     gärderna.
24903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Skadorna kommer att repareras under hösten
24904: anföra följande:                                    1993. Det har informerats om orsakerna tili
24905:                                                     skadorna och om de skadade ställenas repara-
24906:    Beläggningsarbetet på huvudväg 5 mellan          tion i lokala. tidningar och i lokalradion.
24907: Tapionniemi och Vuostimo utfördes den 7-17              1 framtiden kommer man att fåsta mera upp-
24908: juni 1993. Längden på den belagda vägsträckan       märksamhet vid tjäldjupet som varierar från år
24909: var 12,0 km och bredden på beläggningen 6,5 m.      tili år innan man bötjar beläggnings- och repara-
24910: Lättasfaltbetong användes 100 kglm2 som be-         tionsarbeten på vägar. ·
24911: läggningsmassa. Före beläggningsarbetet för-
24912: 
24913:      Helsingfors den 10 september 1993
24914: 
24915:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
24916:                                                   1993 vp
24917: 
24918: Kirjallinen kysymys 426
24919: 
24920: 
24921: 
24922: 
24923:                                     Liikkanen: Kunnanjohtajan asemasta irtisanomistapauksissa
24924: 
24925: 
24926: 
24927:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24928: 
24929:    Kuluvan vuoden alusta on ollut voimassa              dellisesti pätevin syin on periaate, josta eduskun-
24930: kunnallislain 56 §:ään 6.11.1992 hyväksytty nel-        takaan edellä mainitun lainkohdan hyväksyes-
24931: jäs momentti, jonka mukaan kunnanjohtaja voi-           sään ei ole tarkoittanut poikettavaksi. Kun ko-
24932: daan kunnan virkasäännön määräysten estämät-            mitea parhaillaan valmistelee uutta kunnallisla-
24933: tä irtisanoa virastaan, jos kaksi kolmannesta           kia, olisi ajankohta sopiva edellä mainitun epä-
24934: saapuvilla olevista valtuutetuista sitä kannattaa.      kohdan korjaamiseksi.
24935:     Säännöstä on käytännössä sovellettu niin,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24936: ettei erottamiselle ole katsottu tarvittavan mi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24937: tään perusteita. Kunnanjohtajaa kyllä kuullaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24938: ennen erottamispäätöksen tekoa, mutta miten-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24939: kään muuten ei hänen oikeusturvaansa tai virka-
24940: miesoikeudellista asemaansa oteta päätöksen-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24941: teossa huomioon. Kuuleminenkin on näennäis-                    ryhtyä koko kunnallishallinnon kannalta
24942: tä, koska vastineen antaminen on mahdotonta,                   haitallisen ja kunnanjohtajan oikeudellis-
24943: ellei irtisanomisperusteita asianomaiselle lain-               ta asemaa kohtuuttomasti heikentävän
24944:  kaan ilmoiteta.                                               kunnanjohtajan irtisanomismenettelyä
24945:     Kerrotuo kaltainen virkamiehen oikeustur-                  koskevan epäkohdan korjaamiseksi saa-
24946:  van sivuuttava kunnallinen päätöksenteko on                   dakseen tilanteen palautumaan hallinnon
24947:  oikeusvaltiolle ja sen kunnalliselle itsehallinnolle          yleisten oikeusturvaperiaatteiden mukai-
24948:  vieras. Hallintopäätösten perustelemmen oikeu-                seksi?
24949: 
24950:       Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1993
24951: 
24952:                                              Raimo Liikkanen
24953: 
24954: 
24955: 
24956: 
24957:  2300321
24958: 2                                         1993 vp -    KK 426
24959: 
24960: 
24961: 
24962: 
24963:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         selvittäminen ei myöskään ole kunnan eikä kun-
24965: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nanjohtajan etujen mukaista.
24966: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen
24967: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             alaisena kunnan hallintoa. Hänen tulee pystyä
24968: Liikkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         yhdessä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoi-
24969: n:o 426:                                               den kanssa kehittämään kuntaa. Kunnan oh-
24970:                                                        jausjärjestelmässä tulosvastuullisuuden toteutta-
24971:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        minen edellyttää mahdollisuutta joustavasti har-
24972:         ryhtyä koko kunnallishallinnon kannalta        kita kunnanjohtajan virkasuhteen jatkuvuutta.
24973:         haitallisen ja kunnanjohtajan oikeudellis-     Määräenemmistön on harkittu sellaisenaan riit-
24974:         ta asemaa kohtuuttomasti heikentävän           tävästi ilmaisevan vallitsevan luottamuspulan.
24975:         kunnanjohtajan irtisanomismenettelyä           Syitä ei tarvitse yksilöidä perusteeksi, mutta
24976:         koskevan epäkohdan korjaamiseksi saa-          tuskin päätös voisi syntyä ilman tosiasiallisia
24977:         dakseen tilanteen palautumaan hallinnon        perusteita. Käsittelyssä noudatetaan kunnassa
24978:         yleisten oikeusturvaperiaatteiden mukai-       hallinto-oikeudellisia periaatteita ja hallintome-
24979:         seksi?                                         nettelyä koskevia säännöksiä muun muassa asi-
24980:                                                        anosaisen kuulemisesta.
24981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Säännöksen soveltamisesta käytännössä ei ole
24982: vasti seuraavaa:                                       vielä korkeimman hallinto-oikeuden tulkintoja.
24983:                                                        Sikäli kuin yleisesti on ollut saatavilla tietoja,
24984:     Kunnallislain 56 §:ään lisättiin 4 momentti        käytännössä kunnanjohtajaa on kuultu ennen
24985: 6 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla            päätöksentekoa. Harkintavaltaa on kunnan
24986: (979/92),joka tuli voimaan vuoden 1993 alustaja        käytettävä yleisten hallinto-oikeudellisten peri-
24987: jonka mukaan kunnanjohtajan erosta ja kurinpi-         aatteiden mukaisesti ja siis esimerkiksi siinä
24988: dollisesta rankaisemisesta määrätään kunnan            tarkoituksessa, johon se on annettu. Lain sään-
24989: virkasäännössä kuitenkin niin, että virkasään-         nöksellä ei ole tarkoitettu loukata kunnanjohta-
24990: nön määräysten estämättä kunnanvaltuusto voi           jan oikeusturvaa, vaan helpottaa virkasuhteen
24991: irtisanoa kunnanjohtajan myös, jos kaksi kol-          päättämistä, jos luottamuspula vaikeuttaa kun-
24992: mannesta saapuvilla olevista valtuutetuista sitä       nan hallintoa ja sen kehittämistä. Tällainen ti-
24993: kannattaa. Lain muutoksella siis väljennettiin         lanne on omiaan vähentämään kansalaisten
24994: kunnanjohtajan irtisanomisperusteita ja tehtiin        luottamusta kunnan toimintaan, minkä vuoksi
24995: mahdolliseksi kunnanjohtajan irtisanominen             tilanteen palauttamiseen tyydyttävälle kannalle
24996: määräenemmistöpäätöksellä.                             tulee kunnanvaltuustolla olla riittävät keinot.
24997:     Virkasäännön mukaan irtisanomiseen vaadi-              Kunnallislaki on parhaillaan uudistettavana.
24998: taan asiallinen peruste, joka on viran lakkautta-      Kunnalliskomitean ehdotuksen pohjalta tullaan
24999: minen, viranhaltijan kykenemättömyys asian-            valmistelussa kuulemaan eri tahoja ja ottamaan
25000: mukaisesti suorittaa virkatehtäviä, jatkuva ja         huomioon myös ne ratkaisut, jotka korkein
25001: olennainen virkavelvollisuuksien vastainen toi-        hallinto-oikeus antaa mahdollisesti tehtävistä
25002: minta tai niiden laiminlyönti huomautuksesta           valituksista.
25003: huolimatta tai muu viranhoidollisiin näkökoh-              Komiteassa on käsitelty vaihtoehtoa, jonka
25004: tiin perustuva erittäin painava syy. Virkasään-        mukaan irtisanomissäännökseen tulisi ottaa
25005: nön määräyksiä on ollut vaikea soveltaa kun-           maininta irtisanomisen perusturnisesta erityisiin
25006: nanjohtajaan. Virkavelvollisuuksien vastaiset          syihin. Komitea on kuitenkin päätynyt voimassa
25007: toimenpiteet tai velvollisuuksien laiminlyönti ei-     olevan lain mukaiseen kantaan. Valtuuston
25008: vät ole yleensä tarkasti yksilöitävissä silloinkaan,   määräenemmistön käsitys luottamuspulan ole-
25009: kun jatkuva luottamuspula kunnanjohtajan ja            massaolosta katsottaisiin riittävän irtisanomisen
25010: muun organisaation välillä vaikeuttaa kunnan           perusteeksi, mutta valtuuston tiedossa olisi kun-
25011: toimintaa. Luottamuspulan yksilöitävien syiden         nanjohtajan oma käsitys luottamuspulan ole-
25012:                                       1993 vp -   KK 426                                        3
25013: 
25014: massaolosta, koska kunnanjohtajaa kuullaan ir-    edelleen mahdollisuus arvioida kunnanjohtajan
25015: tisanomisvaatimuksesta. Säännöksen tarkoituk-     toimintaa.
25016: sena olisi antaa valtuuston määräenemmistölle
25017: 
25018:     Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1993
25019: 
25020:                                                          Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
25021: 4                                        1993 vp -   KK 426
25022: 
25023: 
25024: 
25025: 
25026:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25027: 
25028:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dekris mellan kommundirektören och den övri-
25029: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         ga organisationen försvårar verksamheten i
25030: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kommunen. Det ligger inte heller i kommunens
25031: dagsman Raimo Liikkanen undertecknade                eller kommundirektörens intresse att reda ut de
25032: spörsmål nr 426:                                     individualiserade orsakema till förtroendekri-
25033:                                                      sen.
25034:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Kommundirektören, som är underställd kom-
25035:        ta för att rätta till den olägenhet som är    munstyrelsen, leder kommunens förvaltning.
25036:        förknippad med förfarandet vid uppsäg-        Han skall tillsammans med de förtroendevalda
25037:        ning av en kommundirektör och som är          och tjänsteinnehavama kunna utveckla kommu-
25038:        skadlig för hela kommunalförvaltningen        nen. Ett förverkligande av resultatansvaret i
25039:        och i oskälig utsträckning försvagar          kommunens stymingssystem förutsätter att det
25040:        kommundirektörens rättsliga ställning,        är möjligt att på ett flexibelt sätt bedöma hur
25041:        så att situationen kan äterställas att mot-   varaktigt kommundirektörens tjänsteförhållan-
25042:        svara de allmänna rättsskyddsprinciper-       de är. Man har tänkt sig att den kvalificerade
25043:        na inom förvaltningen?                        majoriteten i sig tillräckligt ger uttryck för en
25044:                                                      rådande förtroendekris. Orsakema behöver inte
25045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        individualiseras som grund för uppsägningen,
25046: anföra följande:                                     men ett sådant beslut kan knappast uppstå utan
25047:                                                      faktiska grunder. Vid förfarandet iakttas i kom-
25048:    Till 56 § kommunallagen fogades genom en          munen de förvaltningsrättsliga principema och
25049: lag av den 6 november 1992 (979/92) ett 4 mom.,      de stadganden som gäller förvaltningsförfaran-
25050: som trädde i kraft vid ingången av 1993. Enligt      det, bl.a. att den berörda personen ges tillfålle att
25051: stadgandet bestäms om kommundirektörens av-          bli hörd.
25052: gång och om disciplinär bestraffning av honom            Högsta förvaltningsdomstolens tolkningar av
25053: i kommunens tjänstestadga. Kommunfullmäkti-          tillämpningen av stadgandet i praktiken finns
25054: ge kan dock utan hinder av bestämmelsema i           ännu inte att tillgå. I den mån det allmänt har
25055: tjänstestadgan också säga upp kommundirektö-         funnits uppgifter att tillgå har kommundirektö-
25056: ren i det fall att uppsägningen understöds av två    ren i praktiken hörts före beslutsfattandet. Kom-
25057: tredjedelar av de fullmäktige som är närvarande.     munen skall utnyttja sin prövningsrätt i enlighet
25058: Med hjälp av lagändringen mildrades grundema         med de allmänna förvaltningsrättsliga principer-
25059: för uppsägning av kommundirektören och möj-          na och således t.ex. i det syfte som kommunen
25060: liggjordes uppsägning av kommundirektören            har blivit tilldelad prövningsrätt. Syftet med
25061: genom beslut med kvalificerad majoritet.             stadgandet i lagen är inte att kränka kommundi-
25062:    Enligt tjänstestadgan krävs för uppsägning        rektörens rättsskydd, utan att göra det lättare att
25063: en saklig grund, t.ex. att tjänsten dras in, att     upphäva ett tjänsteförhållande om förtroende-
25064: tjänsteinnehavaren inte förmår sköta sina tjäns-     krisen försvårar kommunens förvaltning och
25065: teåligganden på behörigt sätt, att tjänsteinneha-    utvecklandet av den. En dylik situation brukar
25066: varen trots anmärkning fortgående eller väsent-      allmänt minska medborgamas förtroende för
25067: ligt handlar i strid med sina tjänsteplikter eller   kommunens verksamhet och därför skall kom-
25068: försummar dessa eller att något annat synnerli-      munfullmäktige ha tillräckliga medel att tillgripa
25069: gen vägande skäl, grundat på synpunkter som          för att återställa situationen på en tillfredsstäl-
25070: gäller tjänsteutövning, föreligger. Det har inte     lande nivå.
25071: varit lätt att tillämpa bestämmelsema i tjäns-           Kommunallagen revideras som bäst. Utgåen-
25072: testadgan på kommundirektören. Åtgärder som          de från kommunkommittens förslag kommer
25073: strider mot tjänstepliktema eller försummelse        olika instanser att höras vid beredningen och även
25074: av skyldighetema kan i allmänhet inte exakt          de avgöranden som Högsta förvaltningsdomsto-
25075: individualiseras ens då en fortgående förtroen-      len träffar om eventuella besvär att beaktas.
25076:                                        1993 vp -   KK 426                                        5
25077: 
25078:    Kommitten har behandlat ett altemativ, en-      mäktige skulle känna tili kommundirektörens
25079: ligt vilket i stadgandet -om uppsägning borde      egen uppfattning om en existerande förtroende-
25080: nämnas att uppsägningen grundar sig på särskil-    kris, eftersom kommundirektören skall höras
25081: da skäl. Kommitten beslöt dock att stanna för      om kravet på uppsägning. Syftet med stadgandet
25082: tolkningen i gällande lag. Uppfattningen hos den   skulle vara att alltjämt ge den kvalificerade
25083: kvalificerade majoriteten i fullmäktige om en      majoriteten i fullmäktige en möjlighet att bedö-
25084: existerande förtroendekris skulle betraktas som    ma kommundirektörens verksamhet.
25085: en tillräcklig grund för uppsägning, men full-
25086:      Helsingfors den 22 september 1993
25087: 
25088:                                                               Inrikesminister Mauri Pekkarinen
25089:                                                   1993 vp
25090: 
25091: Kirjallinen kysymys 427
25092: 
25093:                                     Labikainen: Työllisyysmäärärahojenjaosta työvoimapiirien kesken
25094: 
25095: 
25096:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25097: 
25098:     Käsitellessään vuoden 1993 alusta voimaan           (20,3), Keski-Suomi (2J_.9), Kuopio (20,2), Poh-
25099: tulleen työllisyyslain muutoksen, jolla lakiin li-      jois-Kaijala (21,9), Kainuu (27,1), Lappi (24,6),
25100: sättiin työllisyysmäärärahojen käyttömenettelyä         Vaasa (18,1).
25101: koskeva 2 a luku, eduskunta katsoi, että työlli-           Työvoimahallinto on niin ikään arvioinut
25102: syysmäärärahoja jaettaessa alueellisia työllisyys-      työllisyysperusteisen valtionavun jakautumisen
25103: eroja on supistettava ja että palkkaukseen Osoi-        investointeja varten piireittäin vuodelle 1994.
25104: tettavia määrärahoja myönnettäessä on syytä                Seuraavassa selittämätön taulukko:
25105: ottaa suhteellisen työttömyyden ohella huo-                 Työvoimapiiri                         Myöntämisvaltuus
25106: mioon myös työttömien lukumäärä ja odotetta-
25107: vissa olevat muutokset sekä arvioitujen avoimien            Uusimaa ..................... .           3 000000 mk
25108: työpaikkojen ja koulutuspaikkojen määrä sa-                 Turku .......................... .        4000000 mk
25109: moin kuin arvioitu alueellinen muuttotappio.                Satakunta ................... .          11 000 000 mk
25110: Nämä näkökohdat olisi otettava huomioon                     Häme .......................... .         8000000 mk
25111: myös lakia toimeenpantaessa.                                Kymi ........................... .        9000000 mk
25112:     Työministeriön työllisyysosasto laskee työttö-          Mikkeli ....................... .         6000000 mk
25113: mien ja työttömyysasteen mukaan indeksin, jota              Vaasa .......................... .        6000000 mk
25114:  on käytetty avuksi jaettaessa määrärahoja työ-             Keski-Suomi ............... .             7 500 000 mk
25115:  voimapiireille.                                            Kuopio ....................... .          7 500000 mk
25116:     Työttömyyden raju kasvu ja alueellisten ero-            Pohjois-Kaijala ........... .            35 000 000 mk
25117: jen supistuminen ovat muuttaneet tilanteen kui-             Kainuu ........................ .        48 000000 mk
25118:  tenkin täysin toisenlaiseksi. Tästä huolimatta             Oulu ............................ .      40000000 mk
25119:  määrärahojen painopiste on edelleenkin Lapin,              Lappi .......................... .       72 000000 mk
25120:  Oulun, Kainuun ja Pohjois-KaijaJan työvoima-
25121:  piireissä.                                                 Kuten voidaan havaita, painottuvat eri työ-
25122:     Työllisyysmäärärahojen käyttömenettely on           voimapiirien määrärahat epäoikeudenmukaises-
25123:  säädettyvajaat 10 vuotta sitten. Nykyisessä täysin     ti. Siitä ei pääse mihinkään. Määrärahojen jako-
25124:  muuttuneessa työllisyystilanteessa se ei enää toi-     perusteita olisikin muutettava hetimmiten ny-
25125:  mi. Kaikkein epäedullisimmassa asemassa ovat           kyisten olosuhteiden mukaisesti vastaamaan
25126:  eteläisen Suomen isot työvoimapiirit Mikkelin          "eurooppalaista" alue- ja työllisyyspolitiikkaa.
25127:  läänissä määräraha on valtakunnan pienin.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
25128:      Mikkelin läänin työvoimapiirin osuus laske-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25129:  tun indeksin mukaan olisi 4,6% määrärahoista           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25130:  (esim. Pohjois-KaijaJan 4,7 %). Vuodelle 1993          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25131:  Mikkelin läänin työvoimapiiri sai kuitenkin vain
25132:  4,1% määrärahoista, mutta esim. Pohjois-Kar-                        Miten Hallitus perustelee työvoima-
25133:  jala 7,2 %.                                                      hallinnon määrärahojen kohdistaiDisen
25134:      Mikkelin läänin työvoimapiirin määräraha                     eri työvoimapiirien kesken vanhan kaa-
25135:   on valtakunnan pienin, vaikka työvoimapiiri ei                  van mukaan, vaikka tilanne on muuttu-
25136:   millään kriteerillä ole "valtakunnan vähäisin".                 nut oleellisesti, ja
25137:      Kun verrataan vaikkapa eri piirien välisiä                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25138:   työttömyysastelukuja, saa näkemykseni vahvis-                   siin muuttaakseen määrärahojen jakope-
25139:   tusta.                                                          rusteita nykyisten olosuhteiden mukai-
25140:      Seuraavassa luetellaan piiri ja suluissa työttö-             siksi?
25141:   myysaste 30.6.1993: Uusimaa (16,7), Mikkeli
25142: 
25143:       Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1993
25144: 
25145:                                              Erja Lahikainen
25146:  2300321
25147: 2                                       1993 vp -   KK. 427
25148: 
25149: 
25150: 
25151: 
25152:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25153: 
25154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Muuttuneessa työllisyystilanteessa ja työlli-
25155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       syysmäärärahojen samanaikaisesti vähentyessä
25156: olette 19 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kir-       on näiden määrärahojen käytön joustavuuden
25157: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lisäämiseksi päädytty sellaiseen ratkaisuun, ettei
25158: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erja Lahikai-    kaikkia määrärahoja kiintiöidä heti varainhoito-
25159: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vuoden alussa työvoimapiireittäin, vaan osa
25160: 427:                                                määrärahoista jätetään aluksi jakamatta. Nämä
25161:                                                     jakamattomat määrärahat kohdeunetaan vasta
25162:           Miten Hallitus perustelee työvoima-       myöhemmin varainhoitovuoden aikana todetun
25163:        hallinnon määrärahojen kohdistamisen         tarpeen mukaan eri työvoimapiireihin.
25164:        eri työvoimapiirien kesken vanhan kaa-           Työllisyystilanteen kehityttyä ennakoidusta
25165:        van mukaan, vaikka tilanne on muuttu-        poikkeavasti on työllisyysmäärärahojen alueel-
25166:        nut oleellisesti, ja                         lista jakoa jouduttu esimerkiksi vuonna 1993
25167:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tarkistamaan alun perin lasketuista kiintiöistä
25168:        siin muuttaakseen määrärahojen jakope-       siten, että eräille työvoimapiireille jo osoitettuja
25169:        rusteita nykyisten olosuhteiden mukai-       määrärahoja on jouduttu siirtämään Uuden-
25170:        siksi}                                       maan läänin työvoimapiiriin tämän piirin välttä-
25171:                                                     mättömän määrärahatarpeen kattamiseksi.
25172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Työhallinnon siirryttyä tulosohjaukseen on
25173: vasti seuraavaa:                                    työministeriön ja työvoimapiirien toimistojen
25174:                                                     välillä vuosittain käytävillä tulosohjausneuvotte-
25175:     Eduskunta on, kuten kansanedustaja Lahi-        luilla huomattava merkitys työllisyysmääräraho-
25176: kaisen kysymyksen perusteluissa on aivan oikein     jen alueellisessa jaossa. Tulosohjausneuvotteluis-
25177: todettu, vuonna 1982 työllisyyslain erään muu-      sa ministeriö ja kukin työvoimapiirin toimisto
25178: toksen käsittelyn yhteydessä katsonut, että työl-   sopivat määrätyistä työvoimapiirikohtaisista tu-
25179: lisyysmäärärahoja jaettaessa alueellisia työttö-    lostavoitteista. Tämän jälkeen ministeriö osoit-
25180: myyseroja on supistettava ja etta palkkaukseen      taa piiritoimistolle sovitun tavoitteen saavutta-
25181: Osoitettavia määrärahoja myönnettäessä on syy-      mista varten tarvittavat resurssit. Työllisyysmää-
25182: tä ottaa suhteellisen työttömyyden ohella huo-      rärahojen osalta työvoimapiireittäinen resurssi-
25183: mioon myös työttömien lukumäärä ja odotetta-        jako vaatii kuitenkin edellä esitetyn mukaisesti
25184: vissa olevat muutokset sekä arvioitu avoimien       valtioneuvoston vahvistuksen.
25185: työ- ja koulutuspaikkojen määrä samoin kuin             Vuoden 1993 osalta tulosohjausneuvottelut
25186: arvioitu muuttotappio. Tämä eduskunnan kan-         käytiin jo ennen kuin vuoden 1993 alussa voi-
25187: nanotto on kirjattu myös nykyisen työllisyyslain    maan tullut työllisyyslain muutos oli tiedossa.
25188: perusteluihin.                                      Näin ollen työvoimapiirikohtaisissa tulostavoit-
25189:     Työministeriö valmisteli eduskunnan kannan-     teissa oli otettu huomioon myös työllisyyslakiin
25190: oton perusteella laskentamallin,jonka mukaises-     vielä neuvottelujen aikana sisältyneet nuoria ja
25191: ti työllisyysmäärärahojen alueellinen jako suori-   pitkäaikaistyöttömiä koskeneet työllistämisvel-
25192: tetaan. Tätä laskentamallia on toistaiseksi nou-    voitteet, jotka kuitenkin lainmuutoksen yhtey-
25193: datettu myös muuttuneessa työllisyystilanteessa.    dessä poistuivat vuoden 1993 alusta lukien.
25194:     Työllisyysmäärärahojen alueellisesta jaosta     Lainmuutos tuli velvoitteiden poistumisen osalta
25195: päättää työllisyysasetuksen 3 §:n mukaan valtio-    voimaan asteittain siten, että ennen lainmuutok-
25196: neuvosto. Asian valmistelee ja esittelee valtio-    sen voimaantuloa syntyneet velvoitteet oli toteu-
25197: neuvostolle työministeriö. Työllisyysmääräraho-     tettava vanhojen säännösten mukaisesti.
25198: jen alueellinen jako ei siten ole yksinomaan            Uusia henkilökohtaisia velvoitteita sen sijaan
25199: työministeriön yhden osaston ratkaisu, vaan         ei enää vuonna 1993 synny, vaikka tulostavoit-
25200: koko valtioneuvoston kannanotto työllisyyden        teita asetettaessa näin oli oletettu. Tämä uusi
25201: hoidon alueellisiin kysymyksiin.                    tilanne muutti eri työvoimapiirien määrärahan-
25202:                                          1993 vp -   KK 427                                           3
25203: 
25204: tarvetta hyvinkin eri tavoin siitä riippuen, kuin-   toinnin osalta, ei työministeriö pitänyt mahdolli-
25205: ka paljon työttömiä joudutaan kussakin työvoi-       sena uusien työvoimapiirikohtaisten tulosoh-
25206: mapiirissä vuonna 1993 työllistämään vanhojen        jausneuvottelujen käymistä enää vuoden 1993
25207: velvoitteiden perusteella. Lainmuutos aiheutti       aikana, koska työvoimapiirien toimistojen oli
25208: myös sen, että talousarvioon ei enää vuonna          saatava määrärahat käyttöönsä heti talousar-
25209: 1993 sisälly erillisiä määrärahoja työllisyyslain    vion tultua voimaan. ·
25210: mukaisten velvoitteiden hoitamista varten.              Vuoden 1994 osalta ei tulosohjausneuvotteluja
25211: Myöskään tätä työllisyysmäärärahojen budje-          ole vielä käyty eikä työvoimapiirikohtaisia tulos-
25212: toinnissa tapahtunutta muutosta ei ollut voitu       tavoitteita näin ollen ole myöskään vielä asetettu.
25213: ennakoida vuotta 1993 koskeneissa tulosohjaus-       Vuoden 1994 työllisyysmäärärahojen alueellinen
25214: neuvotteluissa.                                      jako tulee ratkaisevasti riippumaan näistä neu-
25215:    Vaikka tilanne muuttui vuoden 1993 alussa         votteluista ja niiden yhteydessä sovittavista työ-
25216: sekä lainsäädännön että määrärahojen budje-          voimapiirikohtaisista tulostavoitteista.
25217:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1993
25218: 
25219:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
25220: 4                                         1993 vp -   KK 427
25221: 
25222: 
25223: 
25224: 
25225:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25226: 
25227:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 en situation där sysselsättningsläget föränd-
25228: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ras samtidigt som sysselsättningsanslagen mins-
25229: den 19 augusti 1993 till vederbörande medlem av       kar har man i syfte att öka flexibiliteten i
25230: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       användningen av dessa anslag kommit tili en
25231: Erja Lahikainen undertecknade spörsmål nr 427:        lösning att man inte genast i början av budgetår-
25232:                                                       et utför en kvotering av alla anslag enligt arbets-
25233:           Hur motiverar Regeringen att arbets-        kraftsdistrikt, utan en del av anslagen ·lämnas
25234:        kraftsförvaltningens anslag fördelas på        ofördelade tili en början. Dessa ofördelade an-
25235:        olika arbetskraftsdistrikt enligt gammalt      slag inriktas först senare under budgetåret på de
25236:        mönster trots att situationen har föränd-      olika arbetskraftsdistrikten enligt det konstate-
25237:        rats väsentligt, och                           rade behovet.
25238:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Eftersom sysselsättningsläget har utvecklats
25239:        att förändra fördelningsgrundema för           på annat sätt än vad man hade räknat med har
25240:        anslagen så att de motsvarar de nuvaran-       man t.ex. 1993 varit tvungen att justera den
25241:        de förhållandena?                              regionala fördelningen av sysselsättningsansla-
25242:                                                       gen från de ursprungliga kvotema så att man
25243:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nödgats överföra anslag som redan anvisats
25244: anföra följande:                                      vissa arbetskraftsdistrikt till Nylands läns arbets-
25245:                                                       kraftsdistrikt för att täcka distriktets nödvändi-
25246:    Såsom det i motiveringen till riksdagsledamot      ga anslagsbehov.
25247: Lahikainens spörsmål helt korrekt konstateras            1 och med att arbetsförvaltningen har gått
25248: har riksdagen 1982 i samband med behandlingen         över till resultatstyming har arbetsministeriets
25249: av en ändring av lagen om sysselsättning ansett       och arbetskraftsdistriktsbyråemas årliga resul-
25250: att fördelningen av sysselsättningsanslag bör         tatstymingsförhandlingar fått en stor betydelse
25251: syfta till en minskning av regionala skillnader i     för den regionala fördelningen av sysselsätt-
25252: sysselsättningen samt att man vid beviljande av       ningsanslagen. Vid resultatstymingsdiskussio-
25253: avlöningsanslag bör beakta förutom den relativa       nema kommer ministeriet överens med varje
25254: arbetslösheten även antalet arbetslösa, förvänta-     arbetskraftsdistriktsbyrå om distriktets resultat-
25255: de förändringar, det beräknade antalet lediga         mål. Härefter anvisar ministeriet distriktsbyrån
25256: arbets- och utbildningsplatser och det beräknade      de resurser som behövs för uppnående av det
25257: flyttningsunderskottet. Detta riksdagens ställ-       överenskomna målet. När det gäller sysselsätt-
25258: ningstagande är också inskrivet i motiveringen till   ningsanslag krävs det dock för den regionala
25259: den nuvarande sysselsättningslagen.                   fördelningen av resursema per arbetskraftsdi-
25260:    Arbetsministeriet beredde på basis av riksda-      strikt att statsrådet enligt det ovanstående god-
25261: gens ställningstagande en kalkyleringsmodell för      känner den.
25262: regional fördelning av sysselsättningsanslagen.          De resultatstymingsförhandlingar som gäller
25263: Denna kalkyleringsmodell har än så länge till-        1993 fördes vid en tidpunkt då man ännu inte
25264: lämpats även i den förändrade sysselsättningssi-      kände till den ändring av sysselsättningslagen
25265: tuationen.                                            som trädde i kraft i början av 1993. Därför hade
25266:    Enligt 3 § sysselsättningsförordningen beslu-      man i de arbetskraftsdistriktsvisa resultatmålen
25267: tar statsrådet om den regionala fördelningen av       beaktat även de sysselsättningsskyldigheter för
25268: sysselsättningsanslagen. Ärendet bereds av ar-        unga och långtidsarbetslösa som ännu ingick i
25269: betsministeriet som också föredrar det för stats-     sysselsättningslagen när förhandlingama sked-
25270: rådet. Hur sysselsättningsanslagen fördelas regi-     de, men som slopades genom .den lagändring
25271: onalt avgörs således inte av en enda avdelning        som trädde i kraft i början av 1993. Beträffande
25272: vid arbetsministeriet, utan det beror på hela         de slopade skyldighetema trädde lagändringen i
25273: statsrådets ställningstagande tili den regionala      kraft stegvis så att de skyldigheter som hade
25274: skötseln av sysselsättningen.                         uppstått innan den ändrade lagen trädde i kraft
25275:                                         1993 vp -   KK 427                                          5
25276: 
25277: skulle fullgöras i enlighet med de gamla stadgan-      Trots att såvällagstiftningen som anslagsbud-
25278: dena.                                               geteringen förändrades i början av 1993 ansåg
25279:    Några nya individuella skyldigheter uppstår      arbetsministeriet det inte vara möjligt att föra
25280: däremot inte längre 1993 tvärtemot än vad man       några nya resultatstymingsförhandlingar per ar-
25281: hade antagit när resultatmålen uppställdes. Den-    betskraftsdistrikt under 1993, eftersom arbets-
25282: na nya situation förändrade de olika arbets-        kraftsdistriktsbyråema måste få anslagen tili sitt
25283: kraftsdistriktens anslagsbehov på mycket olika      förfogande genast efter ikraftträdandet av bud-
25284: sätt beroende på det antal arbetslösa som varje     getpropositionen.
25285: arbetskraftsdistrikt måste sysselsätta 1993 på         För 1994 har man ännu inte fört några resul-
25286: basis av de gamla skyldighetema. Lagändringen       tatstymingsförhandlingar och därför inte heller
25287: gjorde dessutom att det i statsbudgeten för 1993    ställt upp några resultatmål för arbetskraftsdi-
25288: inte längre ingår separata anslag för skötseln av   strikten. Den regionala fördelningen av syssel-
25289: skyldigheter enligt sysselsättningslagen. När re-   sättningsanslagen för 1994 kommer att i avgö-
25290: sultatstymingsförhandlingama beträffande 1993       rande grad bero på dessa förhandlingar och de
25291: fördes kunde inte heller denna förändring i         distriktsvisa resultatmål som man i samband
25292: budgeteringen av sysselsättningsanslagen förut-     med dessa kommer överens om.
25293: ses.
25294:      Helsingforsden 22 september 1993
25295: 
25296:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
25297:                                              1993 vp
25298: 
25299: Kirjallinen kysymys 428
25300: 
25301: 
25302: 
25303: 
25304:                                  Markkula: Työnantajamaksujen perinnän yksinkertaistamisesta
25305: 
25306: 
25307:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25308: 
25309:    On ilmeistä, että merkittävä osa yksityishen-   kaikki yhdellä kertaa, yhden prosenttiluvun tai
25310: kilöiden maksamista palkoista ja palkkioista       selkeän taulukon mukaisesti. Väärinkäytökset
25311: annetaan "puhtaana käteen". Veronpidätyksen        voitaisiin eliminoida rajoittamalla menetelmän
25312: lisäksi laiminlyödään työnantajasuoritukset        käyttö satunnaisiin suorituksiin.
25313:    Kansalaismoraalin heikentyminen on sinänsä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
25314: vaikea ongelma. Yksittäistapauksista voidaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25315: kuitenkin päätellä, että joissain tapauksissa on   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25316: kyse vain koko maksujäijestelyn hankaluudesta.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25317: Yksittäisen kansalaisen on varsin vaikea saada
25318: lakitekstistä selvää, mitkä suoritukset hänen                Pitääkö Hallitus mahdollisena kehit-
25319: kuuluisi maksaa, minkä suuruisina ja minne.               tää satunnaisille työnantajille yksinker-
25320:    Ei liene täysin mahdotonta kehittää jotain             taisen menetelmän, jolla työnantajamak-
25321: yksinkertaista jäijestelmää, jossa suoritukset            sut voidaan suorittaa ilman suurta byro-
25322: voisi maksaa lähimmässä pankissa tai postissa             kratiaa?
25323: 
25324:      IThlsingissä 25 päivänä elokuuta 1993
25325: 
25326:                                         Hanna Markkula
25327: 
25328: 
25329: 
25330: 
25331: 2300321
25332: 2                                      1993 vp -    KK 428
25333: 
25334: 
25335: 
25336: 
25337:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25338: 
25339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Työministeriö on asettanut työryhmän selvit-
25340: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tämään työnantajavelvollisuuksiin liittyvien
25341: olette 25 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kir-      maksu- ja muiden menettelytapojen yksinker-
25342: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   taistamista, kun työnantajana on kotitalous.
25343: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Markkulan       Työryhmälle annettu määräaika päättyy
25344: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 428:      15.10.1993. Toimeksiannon taustalla on tarve
25345:                                                    parantaa työllisyyttä ja ehkäistä niin sanottua
25346:           Pitääkö Hallitus mahdollisena kehit-     harmaata työtä. Tarvittavista toimenpiteistä teh-
25347:        tää satunnaisille työnantajille yksinker-   dään päätökset asianomaisissa ministeriöissä ja
25348:        taisen menetelmän, jolla työnantajamak-     hallituksessa työryhmäselvityksen valmistumi-
25349:        sut voidaan suorittaa ilman suurta byro-    sen jälkeen.
25350:        kratiaa?
25351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25352: vasti seuraavaa:
25353:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
25354:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25355:                                           1993 vp -    KK 428                                           3
25356: 
25357: 
25358: 
25359: 
25360:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25361: 
25362:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Arbetsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
25363: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         för att utreda hur de betalnings- och andra
25364: den 25 augusti 1993 till vederbörande medlem av        förfaringssätt som hänför sig till arbetsgivarskyl-
25365: statsrådet översänt följande av riksdagsman            dighetema kunde förenklas då arbetsgivaren är
25366: Markkula undertecknade spörsmål nr 428:                ett hushåll. Arbetsgruppens tidsfrist utgår den 10
25367:                                                        oktober 1993. Uppdraget grundar sig på behovet
25368:           Anser Regeringen att det vore möjligt        att förbättra sysselsättningen och att förebygga
25369:        att för tillfälliga arbetsgivare utveckla ett   anlitandet av s.k. grå arbetskraft. Beslut om
25370:        enkelt system så att arbetsgivaravgiftema       behövliga åtgärder fattas vid ministerieroa och i
25371:        kan betalas utan större byråkrati?              regeringen sedan arbetsgruppens utredning slut-
25372:                                                        förts.
25373:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
25374: anföra följande:
25375:      Helsingforsden 28 september 1993
25376: 
25377:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25378:                                                 1993 vp
25379: 
25380: Kirjallinen kysymys 429
25381: 
25382: 
25383: 
25384: 
25385:                                    Markkula: Liiketoimintakiellon määräämisestä konkurssirikosten
25386:                                       yhteydessä
25387: 
25388: 
25389:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25390: 
25391:    Liiketoimintakielto otettiin aikoinaan lain-           Vaikka tuomioistuinten toimintaan ei tule-
25392: säädäntöön käytännössä ilmenneiden ongelmien          kaan vaikuttaa muuttamatta lakia, on kuitenkin
25393: vuoksi. Viipilliset yrittäjät (tuolloin erityisesti   mahdollista kiinnittää syyttäjäkunnan huomiota
25394: valmisvaatevalmistajat) perustivat aina uuden         tilanteeseen. Liiketoimintakiellon määrääminen
25395: firman, jättivät työnantajan maksuvelvoitteet         edellyttää, että syyttäjä on tällaisen vaatimuksen
25396: hoitamatta, siirsivät koneet ja laitteet uuden        esittänyt.
25397: firman nimiin ja päästivät vanhan konkurssiin.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25398: Toimintaa harjoitettiin paljolti bulvaanien ni-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25399: missä.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25400:    Nyt on samanlainen kierre meneillään raken-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25401: tamisessa. Yrityksiä kaatuu, velvoitteita ei ole
25402: hoidettu ja palkkaturvaakio joudutaan käyttä-                   Aikooko Hallitus jollain keinolla lisä-
25403: mään työntekijöiden saamisten maksamiseksi.                  tä liiketoimintakiellon soveltamista viime
25404: Tämä vääristää kilpailua ja johtaa usein heikko-             aikoina erityisesti rakennusalalla esiinty-
25405: laatuisiin lopputuloksiin. Silti liiketoimintakiel-          vän jatketuo Viipillisen yritystoiminnan
25406: tojen antamisessa on suurta pidättyvyyttä.                   kitkemiseksi?
25407: 
25408:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1993
25409: 
25410:                                            Hanna Markkula
25411: 
25412: 
25413: 
25414: 
25415:  230032J
25416: 2                                        1993 vp -   KK 429
25417: 
25418: 
25419: 
25420: 
25421:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25422: 
25423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Syyttäjille suunnarulla kyselytutkimuksella selvi-
25424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tettiin syyttäjien kokemuksia ja käsityksiä järjes-
25425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      telmän toimivuudesta. Tutkimuksessa käsitel-
25426: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hanna           lään myös sitä, miksi liiketoimintakieltojen mää-
25427: Markkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         rä on jäänyt odotettua selvästi alhaisemmaksi.
25428: sen n:o 429:                                            Tarkoitus on, että saatuja tutkimustuloksia
25429:                                                      hyväksi käyttäen tullaan arvioimaan liiketoimin-
25430:           Aikooko Hallitus jollain keinolla lisä-    takiellosta annetun lain toimivuutta ja mahdolli-
25431:        tä liiketoimintakiellon soveltamista viime    sia epäkohtia. Ehdotus tarpeellisiksi katsotuista
25432:        aikoina erityisesti rakennusalalla esiinty-   lainsäädännöllisistä muutoksista pyritään val-
25433:        vän jatketun vilpillisen yritystoiminnan      mistelemaan ensi vuoden aikana.
25434:        kitkemiseksi?                                    Kirjallisessa kysymyksessä viitataan mahdol-
25435:                                                      lisuuteen kiinnittää syyttäjäkunnan huomiota
25436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nykyiseen tilanteeseen. Oikeuskansleri on jo
25437: taen seuraavaa:                                      vuonna 1989 Syyttäjäsanomissa kiinnittänyt
25438:                                                      syyttäjien huomiota liiketoimintakiellon käytön
25439:    Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on        tehostamiseen. Syyttäjä~oulutuksessa, erityisesti
25440: valmistumassa laajaan tutkimusaineistoon pe-         talousrikoskursseilla asiaa on myös käsitelty.
25441: rustuva selvitys liiketoimintakieltojen käytöstä.
25442: 
25443:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1993
25444: 
25445:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
25446:                                         1993 vp -   KK 429                                         3
25447: 
25448: 
25449: 
25450: 
25451:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
25452: 
25453:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tades tili åklagama utredde man åklagamas
25454: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        erfarenheter av och uppfattningar om systemets
25455: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     funktionsduglighet. 1 undersökningen behandlas
25456: dagsman Hanna Markkula undertecknade                också orsakema tili att antalet näringsförbud är
25457: spörsmål nr 429:                                    klart mindre än väntat.
25458:                                                        A vsikten är att med hjälp av forskningsresul-
25459:           Ämnar Regeringen på något sätt ut-        taten utvärdera funktionsdugligheteti och even-
25460:        öka tiliämpandet av näringsförbud för        tuella missförhållanden i lagen om näringsför-
25461:        att kväsa den ohederliga företagsverk-       bud. Beredningen av förslag tili behövliga änd-
25462:        samheten som på senare tid har fortgått      ringar i lagstiftningen planeras för nästa år.
25463:        särskilt inom byggnadsbranschen?                1 det skriftliga spörsmålet hänvisar man tili
25464:                                                     möjligheten att fåsta åklagamas uppmärksam-
25465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       het vid nuläget. Justitiekanslem har i Syyttäjä-
25466: anföra följande:                                    sanomat redan 1989 fåst åklagamas uppmärk-
25467:                                                     samhet vid en effektivering av tillämpandet av
25468:    Vid Rättspolitiska forskningsinstitutet avslu-   näringsförbud. Ärendet har behandlats också i
25469: tas som bäst en på ett omfattande forskningsma-     åklagarutbildningen, särskilt i kurser om ekono-
25470: terial baserad utredning om användningen av         misk brottslighet.
25471: näringsförbud. 1 en enkätundersökning som rik-
25472:      Helsingfors den 17 september 1993
25473: 
25474:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
25475:                                                1993 vp
25476: 
25477: Kirjallinen kysymys 430
25478: 
25479: 
25480: 
25481: 
25482:                                   Markkula: Vuokralaisen asemasta taloyhtiön ottaessa huoneiston
25483:                                      hallintaansa
25484: 
25485: 
25486:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25487: 
25488:    Vaikea taloudellinen tilanne on lisännyt ta-      tyy kokonaisuudessaan tapauksessa, jossa talo-
25489: pauksia, joissa asunto-osakkeen omistaja ei          yhtiö käyttää oikeuksiaan vuokranantajaa koh-
25490: pysty suoriutumaan yhtiövastikkeen maksami-          taan. Kolmanneksi on huomattava, että vuokra-
25491: sesta. Yhtiöllä on tällöin mahdollisuus päättää      laisella ei tarvitse olla vähäisintäkään tuottamus-
25492: ottaa huoneisto hallintaansa ja käyttää sen          ta syntyneeseen maksurästiin, jos hän on itse
25493: vuokralle antamisesta saatavat tulot rästien         huolehtinut omista velvoitteistaan.
25494: peittämiseen.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25495:    Asunto saattaa kuitenkin jo olla vuokrattuna      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25496: toiselle ruokakunnalle. Nyt on käynyt ilmi ta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25497: pauksia, joissa vuokralaisena oleva ruokakunta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25498: on täysin yllättäen saanut häädön asunnosta.
25499:    Tähän sisältyy kolme epäkohtaa. Huoneistoa                  Onko Hallituksella aikomusta vaikut-
25500: tulisi kohtuuden nimissä tarjota vuokralle ensi             taa siten, että otettaessa huoneisto yhtiön
25501: sijassa siellä jo asuvalle ruokakunnalle. Ei myös-          hallintaan siellä jo mahdollisesti asuvalle
25502: kään voida pitää oikeana, että vuokralaiselle               ruokakunnalle tarjottaisiin oikeus jatkaa
25503: huoneenvuokralain muutoin antama suoja väis-                vuokrasuhdetta?
25504: 
25505:       Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1993
25506:                                           Hanna Markkula
25507: 
25508: 
25509: 
25510: 
25511:  2300321
25512: 2                                        1993 vp -   KK 430
25513: 
25514: 
25515: 
25516: 
25517:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25518: 
25519:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Jos osakkeiden luovutus tapahtuu pakkohuuto-
25520: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaupalla eikä vuokrasopimuksen pysyvyyttä ole
25521: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaupassa säilytetty, on uudella osakkeenomista-
25522: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku-         jalla oikeus purkaa sopimus. Tosin tämä oikeus
25523: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         on vain kuukauden ajan ja jos sitä ei sinä aikana
25524: 430:                                                 käytetä, sitä ei pakkohuutokaupan johdosta
25525:                                                      enää ole. Muuttopäivän siirtomahdollisuus kui-
25526:           Onko Hallituksella aikomusta vaikut-       tenkinjonkin verran lieventää tilannetta vuokra-
25527:        taa siten, että otettaessa huoneisto yhtiön   laisen kannalta asiaa katsottuna. Yhtiön kanssa
25528:        hallintaan siellä jo mahdollisesti asuvalle   vuokrasopimuksen tehnyt, huoneistossa asuva
25529:        ruokakunnalle tarjottaisiin oikeus jatkaa     saattaa siis menettää yhtiön kanssa tekemänsä
25530:        vuokrasuhdetta?                               sopimuksen tuottaman huoneiston hallintaoi-
25531:                                                      keuden uudelle omistajalle, jos uusi omistaja
25532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hankkii osakkeet omistukseensa pakkohuuto-
25533: vasti seuraavaa:                                     kaupalla sinä aikana, kun huoneisto on yhtiön
25534:                                                      hallinnassa. Yhtiön kanssa tehty sopimus lain
25535:    Viime vuoden alussa voimaan tullut asunto-        mukaan lakkaa kaikissa tapauksissa huoneiston
25536: osakeyhtiölaki (809/91) sisältää säännökset siitä,   yhtiön hallintaan ottoajan päätyttyä.
25537: millä perusteilla asunto-osakeyhtiö voi ottaa           Asia näyttäisi siis siltä osin olevan kunnossa,
25538: huoneiston hallintaansa ja mikä huoneistoa hal-      että huoneistossa asunut vuokralainen on jo
25539: linnassaan pitävän asukkaan, lähinnä vuokralai-      lailla asetettu etusija-asemaan ja yhtiön tulisi
25540: sen asema tässä tilanteessa on, jos osakkeen-        tehdä sopimus hänen kanssaan huoneiston yh-
25541: omistaja oli luovuttanut huoneiston toisen käy-      tiön hallinnassa olon ajaksi. Muiden huoneiston
25542: tettäväksi. Jos huoneiston yhtiön hallintaan ot-     käyttöoikeuden saaneiden osalta tällaista etusi-
25543: taminen ei ole johtunut vuokralaisen menettelys-     jasäännöstä ei ole.
25544: tä, on yhtiön mainitun lain 85 §:n 1 momentin           Kuten edellä olevasta havaitaan, on edelleen
25545: mukaan ensisijaisesti tehtävä vuokrasopimus          joukko merkittäviä kysymyksiä, joihin ei asun-
25546: hänen kanssaan huoneiston yhtiön hallinnassa         to-osakeyhtiölaki sen enempää kuin huoneen-
25547: olon ajaksi. Samalla on siten epäsuorasti todet-     vuokralakikaan anna vastausta. Käytännössä
25548: tu, että osakkeenomistajan kanssa tehty vuokra-      on myös havaittu, etteivät yhtiöt aina tunne
25549: sopimus ei enää yhtiön otettua huoneiston hal-       vuokralaisen etusijasäännöstä tai edes sitä, että
25550: lintaansa tuota vuokralaiselle oikeutta pitää        osakkeenomistaja on vuokrannut huoneiston.
25551: huoneistoa hallinnassaan. Mainitussa laissa sen      Varoitusta huoneiston yhtiön hallintaan ottami-
25552: enempää kuin huoneenvuokralaissakaan ei ole          sesta tai itse päätöstä huoneiston hallintaan
25553: selvää kantaa siihen, onko vuokrasopimus ollen-      ottamisesta ei myöskään tarvitse nykyisen asun-
25554: kaan enää voimassa yhtiön otettua huoneiston         to-osakeyhtiölain mukaan antaa tiedoksi vuok-
25555: hallintaansa, ja jos on, voiko se tuottaa oikeuden   ralaiselle tai muuliekaan huoneiston käyttöoi-
25556: hallita huoneistoa yhtiön huoneiston hallinnassa     keuden saajalle, jos huoneiston yhtiön hallintaan
25557: olon lakattua.                                       ottaminen ei ole johtunut asukkaasta. Kun osak-
25558:    Jos osakkeet myydään tai muutoin luovute-         keenomistaja jättää vastikkeensa tai muut vel-
25559: taan sinä aikana, kun huoneisto on otettuna          voitteensa yhtiötä kohtaan hoitamatta, on siis
25560: yhtiön hallintaan, uusi osakkeenomistaja saa         mahdollista ottaa huoneisto yhtiön hallintaan
25561: asunto-osakeyhtiölain 86 §:n mukaan huoneis-         vuokralaisen tietämättä ja siis myös hänestä
25562: ton hallintaansa maksettuaan yhtiölle ne erään-      riippumattomista syistä. Tarvetta lainsäädän-
25563: tyneet erät, joihin yhtiö voi käyttää huoneistosta   nön uudistamiseen siten selvästikin on.
25564: saatavaa vuokraa. Jos huoneisto on vuokrattu,           Huoneenvuokralain uudistaminen on vireillä
25565: määräytyy vuokrasopimuksen sitovuus uutta            ja tässä yhteydessä vuokralaisen aseman määrit-
25566: omistajaa kohtaan huoneenvuokralain mukaan.          tävät säännökset asunto-osakeyhtiön ottaessa
25567:                                         1993 vp -   KK 430                                         3
25568: 
25569: huoneiston hallintaansa on syytä tarkistaa vas-     den pantti- ja pakkorealisaatiossa tulee kaupan
25570: taamaan nykyajan vaatimuksia. Asia ei kuiten-       käydä ja osakkeenomistajien omistamien huo-
25571: kaan ole helppo, koska vuokralaisen intressien      neistojen tulee kelvata vuokralle. Huoneistossa
25572: lisäksi on muita merkittäviä intressejä, jotka      asuvan vuokralaisen aseman tarkistamisen yh-
25573: tulee samalla ottaa kohtuullisessa määrin huo-      teydessä on syytä tarkastella myös muiden huo-
25574: mioon. Yhtiöllä tulee edelleen olla tehokas keino   neiston käyttöoikeuden saaneiden asemaa yh-
25575: yhtiötä kohtaan velvoitteensa laiminlyöneitä        tiön ottaessa huoneiston hallintaansa. Tällaisia
25576: osakkeenomistajia kohtaan, osakkeiden tulee         muita kuin huoneistossa asuvia vuokralaisia
25577: käydä kaupaksi ja kelvata vakuudeksi. Osakkei-      ovat mm. liikehuoneistojen vuokralaiset.
25578:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1993
25579: 
25580:                                                                          Ministeri Pirjo Rusanen
25581: 4                                         1993 vp -   KK 430
25582: 
25583: 
25584: 
25585: 
25586:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25587: 
25588:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Om överlåtelsen av aktiema sker genom exeku-
25589: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          tiv auktion och om hyresavtalets giltighet inte
25590: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       har bibehållits vid transaktionen, har den nya
25591: dagsman Markkula undertecknade spörsmål nr            aktieägaren rätt att häva avtalet. Denna rätt är
25592: 430:                                                  visserligen bara i kraft under en månad, och om
25593:                                                       den inte utövas under denna tid, kvarstår den
25594:           Har Regeringen för avsikt att inverka       inte efter en exekutiv auktion. Möjligheten att
25595:        på att då en lägenhet tas i bolagets           ändra flyttningsdagen lättar dock i viss mån upp
25596:        besittning, erbjuds det eventuellt där bo-     situationen ur hyresgästens synvinkel. En person
25597:        satta hushållet möjlighet att fortsätta        som ingått ett hyresavtal med bolaget och bor i
25598:        hyresförhållandet?                             lägenheten kan alltså till en ny ägare förlora den
25599:                                                       besittningsrätt till lägenheten som avtalet med
25600:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bolaget ger honom, om den nya ägaren förvär-
25601: anföra följande:                                      var aktiema i sin ägo vid exekutiv auktion under
25602:                                                       den tid då lägenheten är i bolagets besittning.
25603:    Lagen om bostadsaktiebolag (809/91), som           Enligt lagen upphör ett avtal med bolaget i
25604: trädde i kraft i början av 1992, innehåller           samtliga fall då bolagets besittning av lägenheten
25605: stadganden om de grunder på vilka ett bostads-        upphör.
25606: aktiebolag kan ta en lägenhet i besittning och           Saken verkar alltså att vara i sin ordning
25607: i vilken ställning den boende som då besitter         såtillvida att en hyresgäst som bott i lägenheten
25608: lägenheten, vanligen en hyresgäst, befinner sig,      redan i lagen ställs i främsta rummet, och bolaget
25609: om aktieägaren har överlåtit bostaden i någon         bör ingå ett avtal med honom för den tid
25610: annans användning. Om det inte är på grund            lägenheten befmner sig i bolagets besittning. 1
25611: av hyresgästens förfarande som lägenheten har         fråga om andra personer som fått bruksrätt till
25612: tagits i bolagets besittning, skall bolaget enligt    lägenheten finns inte något sådant prioriterings-
25613: 85 § 1 mom. nämnda lag i första hand ingå ett         stadgande.
25614: hyresavtal ·med honom för den tid lägenheten             Men såsom framgår av det ovan sagda finns
25615: är i bolagets besittning. Samtidigt konstateras       det fortfarande ett antal viktiga frågor som
25616: då indirekt att ett hyresavtal med aktieägaren        varken lagen om bostadsaktiebolag eller hyresla-
25617: inte längre, efter det att bolaget tagit lägenhe-     gen ger svar på. 1 praktiken har det också visat
25618: ten i besittning, för med sig rätt för hyresgästen    sig att bolagen inte alltid känner till stadgandet
25619: att besitta lägenheten. Varken denna lag eller        om prioritering av hyresgästen eller ens är med-
25620: hyreslagen innehåller något klart ställningsta-       vetna om att aktieägaren har hyrt ut lägenheten.
25621: gande till om ett hyresavtal över huvud taget         En varning om att lägenheten kan tas i bolagets
25622: gäller efter det att bolaget har tagit lägenheten     besittning, eller själva beslutet om besittningsta-
25623: i besittning, och om så är, om det kan föra           gande behöver inte heller enligt den gällande
25624: med sig rätt att besitta lägenheten efter det att     lagen om bostadsaktiebolag bringas till hyres-
25625: bolaget inte längre har lägenheten i sin besitt-      gästens kännedom, inte heller till kännedom för
25626: ning.                                                 någon annan som har bruksrätt tilllägenheten,
25627:    Om aktiema säljs eller på annat sätt överlåts      om det inte beror på den boende att bolaget tagit
25628: under den tid då lägenheten befmner sig i bola-       lägenheten i sin besittning. Om en aktieägare
25629: gets besittning, får den nya aktieägaren enligt       underlåter att betala sitt bolagsvederlag eller
25630: 86 § lagen om bostadsaktiebolag lägenheten i sin      sköta sina andra förpliktelser gentemot bolaget,
25631: besittning efter att han till bolaget har betalt de   är det alltså möjligt att bolaget, utan hyresgäs-
25632: förfallna poster för vilka bolaget kan använda        tens vetskap och alltså också av skäl som inte
25633: hyran för lägenheten. Om lägenheten är uthyrd,        beror på honom, tar lägenheten i sin besittning.
25634: bestäms hyresavtalets bindande karaktär gent-         Här föreligger följaktligen ett klart behov av
25635: emot den nya ägaren i enlighet med hyreslagen.        revidering av lagstiftningen.
25636:                                        1993 vp -   KK 430                                           5
25637: 
25638:    En revidering av hyreslagen pågår som bäst,     säkerhet. Då aktier realiseras som pant eller
25639: och i detta sammanhang är det skäl att stad-       genom tvång måste de duga som handelsobjekt,
25640: gandena om hyresgästens ställning då bostads-      och de lägenheter som aktieägarna äger bör
25641: aktiebolaget tar en lägenhet i sin besittning      duga tili att hyras ut. Det är inte bara ställning-
25642: justeras så att de motsvarar tidens krav. Frågan   en för en hyresgäst som bor i lägenheten som
25643: är dock inte enkel eftersom det utöver hyresgäs-   bör ses över i samband med att bolaget tar en
25644: tens intressen finns ett antal andra betydande     lägenhet i sin besittning, utan det är också skäl
25645: intressen som bör beaktas i skälig utsträckning.   att granska ställningen för andra som har
25646: Bolaget bör också framgent förfoga över ett        bruksrätt till lägenhet(m. Tili sådana andra
25647: effektivt medel gentemot aktieägare som för-       hyresgäster som inte är bosatta i ifrågavarande
25648: summar sina skyldigheter mot bolaget, aktierna     lägenhet hör bland annat personer som hyr
25649: måste kunna saluföras och de måste duga som        affårslägenheter.
25650:      Helsingfors den 20 september 1993
25651: 
25652:                                                                           Minister Pirjo Rusanen
25653:                                               1993 vp
25654: 
25655: Kirjallinen kysymys 431
25656: 
25657: 
25658: 
25659: 
25660:                                   Aittoniemi: Hallituksen opintotuen määrän kehitystä koskevista
25661:                                       suunnitelmista
25662: 
25663: 
25664:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25665: 
25666:     Hallituksen suunnitelmissa oli aikanaan nos-    taa, opintorahan tasoa nostaa ja saattaa esimer-
25667: taa jatkossa opintotuen määrää niin, että opin-     kiksi yli ja alle 20-vuotiaat samaan asemaan sen
25668: totuen osuus suhteessa opintolainaan kasvaa.        suhteen, hallituksen pyrkimykset ovat täsmäl-
25669: Näin on tapahtunutkin, koska opintolainojen         leen päinvastaiset siihen nähden, mitä se on
25670: korkotaso on aiheuttanut sen, että useat opiske-    aikanaan eduskunnassa ilmoittanut opintotuki-
25671: lijat eivät ole uskaltaneet turvautua opintolai-    uudistusta käsiteltäessä.
25672: naan lainkaan vaan kituuttavat pelkän opinto-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25673: tuen varassa.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25674:     Nyt hallitus on kääntänyt kokonaan keikkao-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25675: sa ja suunnittelee opintotuen määrän yleistä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25676: alentamista ja sen poistamista kokonaan sellai-
25677: silta opiskelijoilta, jotka asuvat kotonaan. En-                Millä keinoin Hallitus uskoo opiskeli-
25678: siksi mainitulla toimena ajetaan opiskelijat pa-            joiden pystyvän vastaamaan opiskeluun
25679: kolla turvautumaan jälleen korkeakorkoiseen                 liittyvistä kuluistaan, jos se aikaisemmin
25680: lainarahaan, ja jälkimmäinen on kotona asuvien              esittämänsä vastaisesti alentaa opintotu-
25681: osalta epäinhimillinen toimenpide. Tarvitsevat-             kea, jättää kotona asuvat kokonaan sen
25682: bao kotonakin asuvat jonkin verran käyttöra-                ulkopuolelle ja pitää opintolainat edel-
25683: haa, jollaista ei heille useassa perheessä voida            leen suhteellisesti ottaen kohtuuttoman
25684: antaa vaikeiden taloudellisten olosuhteiden                 korkealla tasolla siitä huolimatta, että
25685: vuoksi.                                                     niiden alentaminen olisi jopa valtionta-
25686:     Kun siis opintolainojen korkoja pitäisi alen-           louden kannalta edullista?
25687: 
25688:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1993
25689: 
25690:                                           Sulo Aittoniemi
25691: 
25692: 
25693: 
25694: 
25695: 2300321
25696: 2                                       1993 vp -   KK 431
25697: 
25698: 
25699: 
25700: 
25701:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25702: 
25703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      505 markasta 1 300 markkaan, vanhempiensa
25704: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luona asuvan yli 20-vuotiaan opintoraha nousisi
25705: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nykyisestä 255 markasta 500 markkaan ja alle
25706: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      20-vuotiaan, vanhempiensa luona asuvan opis-
25707: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kelijan opintoraha pysyisi suunnilleen nykyta-
25708: n:o 431:                                            solla. Alle 1 300 markan opintorahoja voitaisiin
25709:                                                     korottaa, jos vanhempien tulot ovat alhaiset.
25710:            Millä keinoin Hallitus uskoo opiskeli-      Opintorahan lisäksi opiskelijoille voidaan
25711:        joiden pystyvän vastaamaan opiskeluun        edelleen myöntää asumislisää ja valtion takaa-
25712:        liittyvistä kuluistaan, jos se aikaisemmin   maa opintolainaa.
25713:        esittämänsä vastaisesti alentaa opintotu-       Alle 20-vuotiaille opiskelijoille opintotukea
25714:        kea, jättää kotona asuvat kokonaan sen       myönnettäessä jouduttaisiin valtiontaloudellisis-
25715:        ulkopuolelle ja pitää opintolainat edel-     ta syistä edelleen ottamaan huomiooon van-
25716:        leen suhteellisesti ottaen kohtuuttoman      hempien taloudellinen asema nykyiseen tapaan.
25717:        korkealla tasolla siitä huolimatta, että     Tarveharkinnassa otettaisiin kuitenkin huo-
25718:        niiden alentaminen olisi jopa valtionta-     mioon opiskelevat sisarukset, toisin kuin nyt.
25719:        louden kan,nalta edullista?                     Kysymyksen opintolainojen korkotasoa kos-
25720:                                                     kevaan osaan totean, että vuoden 1972 mukais-
25721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ten opintolainojen korkotaso on tällä hetkellä
25722: vasti seuraavaa:                                    yleiseen korkotasoon verrattuna korkea. Koko-
25723:                                                     naiskorko on 11,55 prosenttia. On kuitenkin
25724:    Hallitus ei suunnittele kansanedustaja Aitta-    huomattava, että opiskeluaikana ja vielä noin
25725: niemen esittämiä opintotuen supistamistoimen-       kahden vuoden ajan opintojen päättymisen jäl-
25726: piteitä. Hallituksen esitys vuoden 1994 talousar-   keen valtio maksaa pääosan korosta korkotuke-
25727: vioksi sisältää päinvastoin mittavan opintotuki-    na siten, että opiskelijan maksettavaksi jäävä
25728: uudistuksen. Vuonna 1992 korkeakouluopiskeli-       korko on 4,25 prosenttia. Opintolainojen koron
25729: joita koskevana aloitettua opintotukiuudistusta     alentamisesta vuoden 1994 alusta lukien on so-
25730: ehdotetaan jatkettavaksi siten, että opintovuo-     vittu talousarvioesitykseen liittyen.
25731: den 1994--95 alusta lukien opintotukiuudistus          Opintotukiuudistuksen jälkeen valtio ei enää
25732: kattaa kaikki opiskelijat.                          säätele uuden lainsäädännön mukaan myönnet-
25733:    Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki on          tävien lainojen korkoa eikä lainoille makseta
25734: tarkoitus säilyttää nykyisellään. Uudistuksen       korkotukea. Yleisen korkotason alenemisen
25735: mukaan omassa taloudessa asuvan 20 vuotta           myötä on odotettavissa, että myönnettävien
25736: täyttäneen, muussa kuin korkeakoulussa opiske-      opintolainojen korko yleensä jää alle 10 prosen-
25737: levan henkilön opintoraha nousisi nykyisestä        tin.
25738: 
25739:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1993
25740: 
25741:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
25742:                                           1993 vp -   KK 431                                         3
25743: 
25744: 
25745: 
25746: 
25747:                                      Tili Riksdagens H err Talman
25748: 
25749:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fyllt 20 år stiger studiepenningen från nuvarande
25750: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          255 mark tili 500 mark och för en studerande
25751: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       som inte fyllt 20 år och bor hos föräld.rama
25752: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          bibehålls studiepenningen ungefår på nuvarande
25753: mål nr 431:                                           nivå. Studiepenningar som understiger 1 300
25754:                                                       mark kan höjas om föräldramas inkomster är
25755:           På vilket sätt tror Regeringen att de       låga.
25756:        studerande skall kunna betala kostnader-          Förutom studiepenning kan de studerande
25757:        na i samband med studiema om regering-         fortfarande beviljas bostadstillägg och statsbor-
25758:        en tvärtemot vad den tidigare föreslagit       gen för studielån.
25759:        sänker studiestödet, lämnar studerande            Vid beviljande -av studiestöd tili studerande
25760:        som bor hemma helt utanför studiestödet        under 20 år är man av statsekonomiska skäl
25761:        och fortsättningsvis håller studielånen på     fortfarande tvungen att beakta föräldramas eko-
25762:        en relativt sett oskäligt hög nivå trots att   nomiska ställning så som för närvarande. Vid
25763:        en sänkning av dem skulle vara förmånlig       behovsprövningen beaktas dock tili skillnad från
25764:        även ur statsekonomisk synvinkel?              tidigare också studerande syskon.
25765:                                                          Beträffande den del av frågan som gäller
25766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         räntenivån konstaterar jag att räntenivån för
25767: anföra följande:                                      studielån enligt 1972 års lag för närvarande är
25768:                                                       hög jämfört med den allmänna räntenivån. Den
25769:    Regeringen planerar inga sådana åtgärder för       totala räntan är 11,55 procent. Det bör dock
25770: att strama åt studiestödet som riksdagsman            observeras att staten betalar största delen av
25771: Aittoniemi anför. Regeringens budgetproposi-          räntan som räntestöd under studietiden och
25772: tion för 1994 innehåller tvärtom en omfattande        ännu omkring två år efter det studierna avslutats
25773: studiestödsreform. Det föreslås att den studie-       och den ränta den studerande skall betala upp-
25774: stödsreform som inleddes 1992 och gällde hög-         går då till4,25 procent. En överenskommelse om
25775: skolestuderandena utvidgas så att reformen från       att räntan på studielånen sänks vid ingången av
25776: ingången av studieåret 1994-95 täcker alla            1994 har träffats i samband med budgetproposi-
25777: studerande.                                           tionen.
25778:    A vsikten är att studiestödet för högskolestu-        Efter studiestödsreformen reglerar staten inte
25779: derande bibehålls på nuvarande nivå. Enligt           längre räntan på de lån som beviljas enligt den
25780: reformen stiger studiepenningen för en studeran-      nya Iagstiftningen, inte heller betalas räntestöd
25781: de som bor i eget hushåll, har fyllt 20 år och        för lånen. 1 och med att den allmänna räntenivån
25782: studerar vid någon annan läroanstalt än högsko-       sjunker kan man räkna med att räntan på de lån
25783: la från nuvarande 505 mark tilli 300 mark. För        som beviljas i allmänhet kommer att ligga under
25784: en studerande som bor hos föräldrarna och har         10 procent.
25785: 
25786:      Helsingfors den 21 september 1993
25787: 
25788:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
25789:                                                 1993 vp
25790: 
25791: Kirjallinen kysymys 432
25792: 
25793: 
25794: 
25795: 
25796:                                    Vähänäkki: Rintamaveteraanien kuntoutuksen laajentamisesta
25797:                                       koskemaan heidän puolisoitaan
25798: 
25799: 
25800:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25801: 
25802:    Myönteisenä seikkana on havaittu, että so-            Onkin herätetty ajatus, että niiden veteraa-
25803: tiemme veteraanien kuntoutustoiminta on val-          nien, jotka eivät todistettavasti selviydy yksin
25804: tion toimesta, lähinnä Kansaneläkelaitoksen           edellä tarkoitetuista toiminnoista, puolisot pää-
25805: kautta, viime vuosina laajentunut merkittävästi.      sisivät samanaikaisesti yhteiskunnan kustannuk-
25806: Yhä useammalle veteraanille on tullut mahdolli-       sella kuntoutukseen. Uudistus olisi omalta osal-
25807: suus kuntoutukseen ja virkistykseen viikon tai        taan korvausta niistä rasituksista, joita usein
25808: pitemmänkin ajan jaksoissa eri puolilla maata         monilapsisenkin perheen äidit joutuivat kestä-
25809: sijaitsevissa kuntoutuslaitoksissa ja kylpylöissä.    mään miesten ollessa aikanaan rintamalla.
25810:     Useilla paikkakunnilla on kuitenkin havaittu         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25811: epäkohtana, että monet veteraanit, joille kun-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25812: touttaminen olisi hyvinkin tarpeen ja tulosta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25813: tuottavaa, eivät raihnaisuutensa vuoksi hakeudu       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25814: kuntoutukseen. Raihnaisuus tai huonokuntoi-
25815: suus eivät kuitenkaan sinänsä estäisi heitä selviy-             Katsooko Hallitus aiheelliseksi, että
25816: tymästä kuntoutuslaitoksen jokapäiväisistä oh-               niiden sotiemme veteraanien, jotka eivät
25817: jelmista liikkumisen ja kuntonsa puolesta. Mo-               kotioloissaankaan selviydy jokapäiväi-
25818: nen hakeutumisen esteenä on sen sijaan selviyty-             sistä henkilökohtaisista toiminnoistaan,
25819: minen niistä henkilökohtaisista toiminnoista,                kuten mm. pukeutumisesta, ilman avus-
25820:  mm. pukeutumisesta, jotka suoritetaan majoi-                tajaa, aviopuolisot oikeutettaisiin osallis-
25821:  tuspaikassa ja joiden suorittamiseen ei laitoksen           tumaan miestensä mukana yhteiskunnan
25822:  henkilökunnan aika voi riittää. Näissä toimin-              kustannuksella kuntoutukseen?
25823:  noissa veteraaneja avustavat kotioloissa heidän
25824:  aviopuolisonsa.
25825:      Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1993
25826: 
25827:                                            Matti Vähänäkki
25828: 
25829: 
25830: 
25831: 
25832: 2300321
25833: 2                                          1993 vp -    KK 432
25834: 
25835: 
25836: 
25837: 
25838:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25839: 
25840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuntoutusta tulisi kehittää laitoskuntoutuksen
25841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lisäksi myös avo-, päivä- ja polikliinisenä kun-
25842: olette 26 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kir-          toutuksena sekä kotona annettavana kuntou-
25843: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuksena siten, että kuntoutus edesauttaisi ikään-
25844: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vähänäkin           tyvän veteraanin toimintakyvyn ylläpitämistä ja
25845: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 432:          toimeentulemista kotona. Veteraanikuntoutuk-
25846:                                                        sen tulisi vastata myös veteraania hoitavien
25847:            Katsooko Hallitus aiheelliseksi, että       omaisten tuen tarpeeseen. Ehdotus rintama-
25848:         niiden sotiemme veteraanien, jotka eivät       veteraanin aviopuolison osallistumisesta vete-
25849:         kotioloissaankaan selviydy jokapäiväi-         raanikuntoutukseen sisältyi sosiaali- ja terveys-
25850:         sistä henkilökohtaisista toiminnoistaan,       ministeriön virkamiestyöryhmän "Veteraani
25851:         kuten mm. pukeutumisesta, ilman avus-          -92" muistioon.
25852:         tajaa, aviopuolisot oikeutettaisiin osallis-      Veteraanikuntoutuksen työryhmä ehdottaa-
25853:         tumaan miestensä mukana yhteiskunnan           kin, että vaikeavammaisella veteraanilla, silloin
25854:         kustannuksella kuntoutukseen?                  kun se on hänen kuntouttamisensa kannalta
25855:                                                        tarpeellista, tulisi olla mahdollisuus jakaa kun-
25856:    V;1stauksena kysymykseen esitän kunnioit-           toutusjakso aviopuolisonsa tai muun häntä hoi-
25857: taen seuraavaa:                                        tavan läheisen henkilön kanssa siten, että tämä
25858:                                                        voisi osallistua kuntoutusjaksolle samanaikai-
25859:    Kansallisena veteraanipäivänä 27.4.1992 valtio-     sesti veteraanin kanssa enintään kaksi viikkoa.
25860: neuvosto teki periaatepäätöksen veteraanien ase-       Ehdotus on samansuuntainen sotilasvammalain
25861: man parantamiseksi. Periaatepäätösten mukaisina        uudistamista pohtineen työryhmän ehdotuksen
25862: toimenpiteillä sosiaali- ja terveysministeriö käyn-    kanssa, jonka mukaan sotainvalidilla on mah-
25863: nisti vuoden 1992 lopulla mm. Suomen kaikkiin          dollisuus jakaa kuntoutusjaksonsa aviopuoli-
25864: rintamaveteraaneihin kohdistuvan tutkimuspro-          sonsa kanssa. Ehdotus edellyttää rintamavete-
25865: jektin, joka tuottaa tietoa veteraanien terveydenti-   raanien kuntoutuslain muutosta.
25866: lasta, kuntoutuksesta ja pålvelutarpeesta kuntien         Veteraanikuntoutuksen kehittämistyöryhmän
25867: käyttöön sekä nimesi veteraanikuntoutuksen ke-         ehdotukset ovat parhaillaan sosiaali- ja terveys-
25868: hittämistä pohtivan työryhmän.                         ministeriössä tarkastelun kohteena. Ministeriös-
25869:    Veteraanikuntoutuksen kehittämistyöryhmä            sä on valmisteltu hallituksen esitys rintamavete-
25870: on saamansa tehtävän mukaisesti pohtinut vete-         raanien kuntoutuksesta annetun lain muuttami-
25871: raanikuntoutuksen sisältö-, laatu-, hinta-, kilpai-    seksi. Siinä ehdotetaan rintamaveteraanien kun-
25872: luttamis- ja yhteistyökysymyksiä ja tehnyt ehdo-       toutuksesta annettua lakia muutettavaksi siten,
25873: tuksensa veteraanien kuntoutuksen kehittämiseksi       että kuntoutukseen voisi osallistua myös rinta-
25874: vastaamaan ikääntyvän veteraaniväestön kuntou-         maveteraanin aviopuoliso. Tarkoituksena on
25875: tustarpeita. Työryhmä korostaa veteraanikuntou-        asetuksessa tarkemmin määritellä, millä edelly-
25876: tuksen geriatriseksi muuttuvaa luonnetta.              tyksillä se olisi mahdollista.
25877:    Työryhmän ehdotusten mukaan veteraani-
25878: 
25879:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1993
25880: 
25881:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25882:                                            1993 vp -   KK 432                                           3
25883: 
25884: 
25885: 
25886: 
25887:                                       Tili Riksdagens Herr ~alman
25888: 
25889:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt arbetsgruppens förslag borde beträf-
25890: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         fande veteranrehabiliteringen förutom inrätt-
25891: den 26 augusti 1993 tili vederbörande medlem av        ningsrehabiliteringen även deil öppna, dag- och
25892: statsrådet översänt följande av riksdagsman            polikliniska rehabiliteringen samt den rehabilite-
25893: Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 432:               ring som ges hemma utvecklas så att rehabilite-
25894:                                                        ringen skulle möjliggöra upprätthållande av de
25895:           Anser Regeringen det inotiverat att          åldrande veteranernas funktionsf6rmåga och
25896:        makorna tili de krigsveteraner som inte         deras självständighet i hemmet. Veteranrehabili-
25897:        ens i hemförhållanden klarar sina var-          teringen borde även svara mot behovet av stöd
25898:        dagliga, personliga sysslor, såsom t.ex.        hos de anhöriga som sköter veteranen. Förslaget
25899:        påklädning, utan en hjälpare, skulle be-        om att frontveteranernas makor deltar i veteran-
25900:        rättigas att tillsammans med sina män på        rehabiliteringen ingick i promemorian "Veteraa-
25901:        samhällets bekostnad delta i rehabilite-        ni -92" av en tjänstemannaarbetsgrupp vid soci-
25902:        ring?                                           al- och hälsovårdsministeriet.
25903:                                                            Arbetsgruppen för veteranrehabiliteringen fö-
25904:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           reslår också att gravt handikappade veteraner då
25905: samt anföra följande:                                  det är nödvändigt med tanke på rehabiliteringen
25906:                                                        borde ha möjlighet att dela rehabiliteringsperio-
25907:     På den nationella veterandagen 27.4.1992 fat-      den med sin maka eller en annan närstående
25908: tade statsrådet ett principbeslut om förbättrande      person som sköter honom så att denna kunde
25909: av veteranernas ställning. Som åtgärder i enlig-       delta i rehabiliteringsperioden samtidigt med
25910: het med principbeslutet inledde social- och häl-       veteranen i högst två veckor. Förslaget är i linje
25911: sovårdsministeriet i slutet av 1992 bl.a. ett under-   med förslaget av den arbetsgrupp som dryftat
25912: sökningsprojekt som inriktade sig på alla front-       revideringen av militärskadelagen. Enligt detta
25913: veteraner och som inbringade uppgifter om vete-        förslag har krigsinvaliderna möjlighet att dela
25914: ranernas hälsotillstånd, rehabilitering och servi-     sin rehabiliteringsperiod med sin maka. 1 försla-
25915: cebehov till kommunernas förfogande samt ut-           get förutsätts en ändring av lagen om rehabilite-
25916: nämnde en arbetsgrupp för att dryfta utvecklan-        ring av frontveteraner.
25917: det av veteranrehabiliteringen.                            Förslagen av arbetsgruppen för rehabilitering
25918:     Arbetsgruppen för utvecklande av veteranre-        av frontveteraner granskas som bäst vid social-
25919: habiliteringen har i enlighet med sitt uppdrag         och hälsovårdsministeriet. Regeringens proposi-
25920: dryftat veteranrehabiliteringens innehålls-, kva-      tion med förslag tili ändring av lagen om rehabi-
25921: litets-, pris-, konkurrens- och samarbetsfrågor        litering av frontveteraner har beretts vid ministe-
25922: och gjort ett förslag om utvecklande av rehabili-      riet. 1 den föreslås att lagen om rehabilitering av
25923: teringen av veteranerna för att motsvara de            frontveteraner ändras så att även frontvetera-
25924: åldrande veteranernas behov. Arbetsgruppen             nens maka kunde deltai rehabiliteringen. Avsik-
25925: betonar att veteranrehabiliteringens karaktär          ten är att i förordning mera detaljerat fastställa,
25926: kommer att bli geriatrisk.                             under vilka förutsättningar det vore möjligt.
25927:      Helsinfors den 22 september 1993
25928: 
25929:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25930:                                                      1993 vp
25931: 
25932: Kirjallinen kysymys 433
25933: 
25934: 
25935: 
25936: 
25937:                                       Paasio: Hallituksen suhtautumisesta poliittisten ääriliikkeiden toi-
25938:                                            minnan lisääntymiseen
25939: 
25940: 
25941:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25942: 
25943:    Historiallisesti katsoen tuhoisiksi osoittautu-            Kirjakaupoissa on natsikitjallisuutta vapaasti
25944: neille poliittisille ääriliikkeille on ollut tyypillistä   saatavana. Kyseessä on ilmiö, joka edellyttää
25945: niiden toimintaan alussa kohdistunut vähättely.            selkeää kannanottoa hallituksen taholta.
25946: Ajallemme tunnusomaista niin Suomessa kuin                    Ilman, että puututtaisiin perustuslailliseen
25947: muuallakin Euroopassa on äärioikeiston jätjes-             painovapauteen, hallitus voisi esimerkiksi neu-
25948: täytyminen ja esiintyminen yhä avoimemmin                  vottelemalla kitjakauppiaiden ja heitä edusta-
25949: selvin natsitunnuksin ja kaikkine näihin aate-             vien järjestöjen kanssa vapaaehtoisuuden poh-
25950: suuntiin liittyvine piirteineen.                           jalta pyrkiä avoimen natsipropagandan poista-
25951:    Hätkähdyttävimpiä esimerkkejä natsilaisten              miseen kitjakaupoista.
25952: aatteiden leviämisestä Suomessa on Turun juu-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25953: talaisten hautausmaan häpäisemine~ ja tuhoa-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25954: minen kuluneena kesänä. Myös tähän tapauk-                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25955: seen liittyi virallista vähättelyä ja vastahakoi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25956: suutta kannanotoissa. Historian opetukset ja
25957: esimerkit muista maista eivät anna vähäisintä-                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että nat-
25958: kään syytä välinpitämättömyyteen.                                 sipropagandaa levitetään maassamme
25959:     Natsitunnusten avoin levittäminen antisemi-                   yhä avoimemmin ja aggressiivisemmin, ja
25960: tistisine virityksineen on viime kuukausina mer-                  jos on,
25961: kittävästi lisääntynyt.                                              minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo
25962:                                                                   asiassa ryhtyä?
25963:       Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1993
25964: 
25965:                                                   Pertti Paasio
25966: 
25967: 
25968: 
25969: 
25970:  230032J
25971: 2                                        1993 vp -   KK 433
25972: 
25973: 
25974: 
25975: 
25976:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25977: 
25978:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaittu, että maassamme julkaistaan kysymykses-
25979: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sä tarkoitettua aineistoa. Ministeriö antoi maa-
25980: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liskuussa 1992 syytemääräyksen eräässä aika-
25981: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paasion         kauslehdessä julkaistujen kirjoitusten johdosta.
25982: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 433:        Tammikuussa 1993 tämän lehden päätoimittaja
25983:                                                      tuomittiin raastuvanoikeudessa sakkorangais-
25984:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että nat-   tukseen kiihottamisesta kansanryhmän syrjin-
25985:        sipropagandaa levitetään maassamme            tään ja uskonrauhan rikkomisesta.
25986:        yhä avoimemmin ja aggressiivisemmin, ja           Painotuotteen sisällöstä vastuussa olevien
25987:        jos on,                                       syytteeseen asettaminen ja mahdollisiin takava-
25988:           minkälaisiin toimiin Hallitus aikoo        rikkotoimenpiteisiin ryhtyminen herättää uteli-
25989:        asiassa ryhtyä?                               aisuutta ja edistää usein julkaisun jo kaupaksi
25990:                                                      menneiden ja, mikäli kyseessä on aikakautinen
25991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         painokirjoitus, sen myöhemmin ilmestyvien nu-
25992: vasti seuraavaa:                                     meroiden leviämistä. Tämä on osaltaan vaikut-
25993:                                                      tanut syytekynnystä nostavasti. Edellä tarkoitet-
25994:    Sananvapaus on turvattu Suomen Hallitus-          tu raastuvanoikeuden päätös näyttää nyt kuiten-
25995: muodon 10 §:ssä, jonka mukaan "Suomen kan-           kin johtaneen siihen, että vastaavanlaista ääri-
25996: salaisella on sanan vapaus sekä oikeus kirjoituk-    liikkeiden julkaisemaa aineistoa sisältäviä lehtiä
25997: sen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemi-     ei yleisesti myydä kirjakaupoissa. Myynnissä tai
25998: seen kenenkään niitä ennakolta estämättä". Py-       muutoin levitettynä sitä kuitenkin on eri muo-
25999: kälän 2 momentin mukaan säännöksiä oikeuden          doissa.
26000: käyttämisestä annetaan lailla. Painovapaudesta           Oikeusministeriö seuraa omalta osaltaan sa-
26001: säädetään vuonna 1919 annetussa painovapaus-         notunlaisten kirjoitusten julkaisemista ja niiden
26002: laissa. Painovapauden periaatteesta johtuu, että     levittämistä sekä pyrkii, sikäli kuin se painova-
26003: ennakkosensuuria ei ole, joten viranomaistoi-        pauden periaatetta loukkaamatta on mahdollis-
26004: menpitein painotuotteeseen voidaan puuttua           ta, vaikuttamaan ehkäisevästi sellaisten paino-
26005: vasta, kun painokirjoitusta on levitetty.            tuotteiden levittämiseen myös kysymyksessä tar-
26006:    Oikeusministeriössä, jolle kuuluu painova-        koitetulla tavalla.
26007: pauslain noudattamisen valvonta, on myös ha-
26008: 
26009:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
26010: 
26011:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
26012:                                            1993 vp -   KK 433                                             3
26013: 
26014: 
26015: 
26016: 
26017:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
26018: 
26019:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att se tili att tryckfrihetslagen iakttas, har lagt
26020: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           märke tili att sådant materia! som avses i spörs-
26021: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        målet publiceras i vårt land. Ministeriet utfärda-
26022: dagsman Paasio undertecknade spörsmål nr 433:          de i mars 1992 ett åtalsförordnande med anled-
26023:                                                        ning av skrivelser som publicerats i en tidskrift.
26024:           Är Regeringen medveten om att nazi-          1 januari 1993 dömde rådstuvurätten huvudre-
26025:        propaganda sprids allt öppnare och agg-         daktören för tidskriften tili böter för hetsande tili
26026:        ressivare i vårt land och                       diskriminering av folkgrupp och brott mot tros-
26027:           vilka åtgärder ämnar Regeringen i så         friden.
26028:        fall vidta i saken?                                 Åtal mot dem som är ansvariga för innehållet
26029:                                                        i ett tryckalster och eventuella konfiskeringsåt-
26030:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              gärder väcker nyfikenhet och främjar ofta sprid-
26031: anföra följande:                                       ningen av redan sålda exemplar och, om det är
26032:                                                        fråga om en periodisk tryckskrift, av senare
26033:    Yttrandefriheten är tryggad i 10 § Regerings-       publicerade nummer. Detta har bidragit tili att
26034: formen för Finland, enligt viiken "finsk medbor-       åtalströskeln har höjts. Rådstuvurättens ovan
26035: gare äger ordets frihet samt rättighet att genom       nämnda beslut förefaller emellertid nu att ha lett
26036: tryck utgiva skrift eller bildlig framställning utan   tili att materia! av motsvarande slag publicerai
26037: att hinder härför må i förväg läggas". Enligt 2        av extremiströrelser i allmänhet inte säljs i bok-
26038: mom. i paragrafen utfårdas stadganden angåen-          handlarna. Det finns dock tili salu och sprids på
26039: de dessa rättigheters utövning genom lag. Om           andra sätt i olika former.
26040: tryckfrihet stadgas i 1919 års tryckfrihetslag.            Justitieministeriet följer för sin del med publi-
26041: Tryckfrihetsprincipen leder till att förhandscen-      ceringen av ovan nämnda skrivelser och försö-
26042: sur inte förekommer och att myndigheterna              ker, i den mån det är möjligt utan att kränka
26043: därför kan vidta åtgärder mot ett tryckalster          tryckfrihetsprincipen, förebygga spridningen av
26044: först när det har spritts.                             sådana tryckalster också på det sätt som avses i
26045:    Också justitieministeriet, som har som uppgift      spörsmålet.
26046: 
26047:      Helsingfors den 23 september 1993
26048: 
26049:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
26050:                                              1993 vp
26051: 
26052: Kirjallinen kysymys 434
26053: 
26054: 
26055: 
26056: 
26057:                                  Kemppainen: Metsäverotusta koskevien säännösten muutosten vai-
26058:                                     kutusten korvaamisesta kunnille
26059: 
26060: 
26061:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26062: 
26063:    Pääomaverouudistus ja erityisesti metsävero-       Metsäverotuksen uudistuksen yhteydessä lu-
26064: tuksen uudistaminen on aiheuttanut huomatta-       vattiin, että kärsimään joutuville kunnille sekä
26065: via verotulojen menetyksiä kehitysalueiden kun-    kompensoidaan metsäverouudistuksen välittö-
26066: nille. Kun verotuksen tulopohja on kunnissa        miä verotulojen menetyksiä että myös luodaan
26067: ollut kapea, verouudistuksen aiheuttama huo-       järjestelmä, jolla korvataan haitta pysyvästi. On
26068: mattava verotulojen vähentäminen on kohtuut-       käynyt kuitenkin selville, että lupauksista huoli-
26069: tomasti heikentänyt tällaisten kuntien mahdolli-   matta ainakaan nopealla aikataululla ei olisi
26070: suuksia selviytyä välttämättömistä velvollisuuk-   valmisteilla näitä korvaavia toimenpiteitä.
26071: sistaan. Useissa Kainuun kunnissa metsäverotu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26072: lojen romahtaminen on aiheuttanut jopa kahden      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26073: pennin paineen veroäyrin hintaan.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26074:    Verouudistuksessa kunnat menettivät valtion     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26075: metsien verotuoton. Lisäksi metsänomistajien
26076: myyntiveroon siirtyminen aiheuttaa sekä siirty-              Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
26077: mäkauden aikana että myös metsäkaupan vaike-              toimenpiteisiin, jotta metsäverouudistuk-
26078: uksien takia kunnille verotulojen vähenemistä.            sen yhteydessä metsävaltaisille kunnille
26079:                                                           aiheutuneet menetykset korvattaisiin?
26080:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1993
26081: 
26082:                                        Hannu Kemppainen
26083: 
26084: 
26085: 
26086: 
26087: 2300321
26088: 2                                        1993 vp -   KK 434
26089: 
26090: 
26091: 
26092: 
26093:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26094: 
26095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aiempaa tasoa vastaavaksi vasta pitemmällä ai-
26096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kavälillä.
26097: olette 27 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kir-           Valtionmetsävaltaiset kunnat sekä kunnat,
26098: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     joissa on paljon yhteisöjen omistamia metsiä,
26099: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hannu             joutuvat verotulojen vuosittaisen vaihtelun osal-
26100: Kemppaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ta aiemmasta poikkeavaan tilanteeseen. Pinta-
26101: sen n:o 434:                                         alaperusteisena määräytynyt vuosittain vakaa
26102:                                                      verotulo kertyy jatkossa osana koko maan yhtei-
26103:           Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä     söveron tuotosta. Siirtyminen uuteen järjestel-
26104:        toimenpiteisiin, jotta metsäverouudistuk-     mään tapahtuu tässä mielessä vaikeassa tilan-
26105:        sen yhteydessä metsävaltaisille kunnille      teessa. Yhteisöveron tuotto on kuluvana vuonna
26106:        aiheutuneet menetykset korvattaisiin?         jäämässä alle puoleen vuoden 1991 tasosta. Toi-
26107:                                                      saalta talouden elpyminen aikanaan tulee mer-
26108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kitsemään aiempaa suurempien verotulojen oh-
26109: vasti seuraavaa:                                     jautumista kyseisiin kuntiin.
26110:                                                         Sisäasiainministeriö myöntää kunnille har-
26111:    Yhteisö- ja pääomaverouudistus ei sinänsä ole     kinnanvaraista rahoitusavustusta vuoden lop-
26112: aiheuttamassa menetyksiä kuntien verotuloihin.       puun mennessä. Tarkoituksena on, että asian
26113: Taloudellisen laman seurauksena yhteisöveron         valmistelun yhteydessä otetaan käytettävissä
26114: tuotto tulee kuitenkin olemaan poikkeuksellisen      olevan määrärahan puitteissa huomioon kuntien
26115: alhainen. Niille kunnille, jotka aiemminkin ovat     äkilliset ja poikkeukselliset verotulomenetykset
26116: olleet merkittäviä elinkeinotoiminnan maksa-         sellaisissa kunnissa, joissa yhteisöjen omistaman
26117: mien yhteisöverojen saajia, ei tilanne eroa siitä,   metsämaan osuus kunnan koko pinta-alasta on
26118: mikä se olisi ollut ilman verouudistustakin. Sen     huomattavan suuri ja joissa verotulomenetyksil-
26119: sijaan ne kunnat, jotka aiemmin ovat saaneet         lä arvioidaan olevan oleellista vaikutusta.
26120: merkittävän osan verotuloistaan suhdanteista            Valtionapuna maksettava kuntien verotulo-
26121: riippumattomina ja jotka nyt saavat vastaavat        täydennys tulee korvaamaan vuoden 1993 vero-
26122: verotulot osuutena yhteisöverosta, ovat joutu-       tulomenetyksiä myös metsäverotuksen osalta
26123: massa aiemmasta poikkeavaan tilanteeseen. Ve-        myönnettäessä kunnille verotulojen täydennystä
26124: rotulojen kertymä tulee vaihtelemaan kokonais-       vuonna 1995. Näin ollen tilapäiskompensaation
26125: taloudellisen tilanteen mukaan ja tasaantumaan       tarve rajoittuu vuosiin 1993 ja 1994.
26126: 
26127:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1993
26128: 
26129:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26130:                                         1993 vp -   KK 434                                              3
26131: 
26132: 
26133: 
26134: 
26135:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26136: 
26137:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Kommuner där statliga skogar dominerar och
26138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      kommuner i vi1ka det finns mycket skog som ägs
26139: den 27 augusti 1993 tili vederbörande medlem av     av samfund försätts med beaktande av de årliga
26140: statsrådet översänt följande av riksdagsman         variationerna i skatteintäkterna i en situation
26141: Hannu Kemppainen undertecknade spörsmål nr          som avviker från den tidigare. De årliga stabila
26142: 434:                                                skatteintäkter som fastställdes enligt arealgrund
26143:                                                     kommer framöver att inflyta som en del av
26144:           Åmnar Regeringen omgående vidta           intäkterna av samfundsskatten i hela landet. 1
26145:        åtgärder för att ersätta de förluster som    detta avseende sker övergången tili det nya
26146:        skogsdominerade kommuner åsamkats i          systemet i en svår situation. lntäkterna av sam-
26147:        samband med skogsskattereformen?             fundsskatten kommer under innevarande år att
26148:                                                     stanna under hälften av 1991 års nivå. Å andra
26149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sidan kommer ekonomins uppsving i sinom tid
26150: anföra följande:                                    att innebära att allt större skatteintäkter styrs tili
26151:                                                     nämnda kommuner.
26152:     Samfunds- och kapitalskattereformen åsam-          lnrikesministeriet börjar bevilja kommunerna
26153:  kar inte i sig några förluster i kommunernas       finansieringsstöd enligt prövning före utgången
26154:  skatteintäkter. Tili följd av den ekonomiska       av detta år. A vsikten är att man i samband med
26155:  krisen kommer intäkterna av samfundsskatten        ärendets beredning inom ramen för disponibla
26156:  dock ändå att vara exceptionellt låg. För de       anslag beaktar kommunernas oväntade och ex-
26157:  kommuner som redan förut i betydande mån fått      ceptionella förluster av skatteintäkter i sådana
26158:  samfundsskatt av näringsverksamhet är situatio-    kommuner där andelen samfundsägd skogsmark
26159:  nen inte annorlunda än den hade varit även utan    av kommunens hela areal är ansenlig och där
26160:  skattereformen. Sådana kommuner som förut          förlusten av skatteintäkter antas ha en avsevärd
26161:  fått en betydande del av sina skatteintäkter       verkan.
26162:  oberoende av konjukturerna och som nu får             Kompletteringen av skatteinkomster som be-
26163: ·motsvarande skatteintäkter som en andel av         talas i form av statsbidrag kommer även i fråga
26164:  samfundsskatten kommer däremot att försättas i     om skogsbeskattningen att ersätta förlusterna av
26165:  en situation som avviker från den tidigare. De     skatteintäkter 1993 när kommunerna beviljas
26166:  influtna skattemedlen kommer att variera enligt    komlettering av skatteinkomster för 1995. Så-
26167:  den samhällsekonomiska situationen och först       lunda begränsas behovet av tillfållig kompensa-
26168:  under en längre tidsintervall utjämnas så att de   tion tili 1993 och 1994.
26169:  motsvarar den tidigare nivån.
26170:      Helsingfors den 22 september 1993
26171: 
26172:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
26173: 1
26174: 1
26175:  1
26176:   1
26177:   1
26178:    1
26179:     1
26180:     1
26181:      1
26182:       1
26183:       1
26184:        1
26185:         1
26186:         1
26187:          1
26188:           1
26189:           1
26190:            1
26191:             1
26192:             1
26193:              1
26194:               1
26195:               1
26196:                1
26197:                 1
26198:                 1
26199:                  1
26200:                   1
26201:                   1
26202:                                               1993 vp
26203: 
26204: Kirjallinen kysymys 435
26205: 
26206: 
26207: 
26208: 
26209:                                   Tennilä: Lintulan kalanviljelylaitoksen toiminnan tukemisesta Ou-
26210:                                      nasjoella
26211: 
26212: 
26213:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26214: 
26215:    Erityislailla rauhoitettu kaunis, koskineo Ou-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26216: nasjoki tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös ka-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26217: lastustoiminnan laajentamiseen. Jokeen on mah-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26218: dollista saada myös vahva taimenkanta. Tähän        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26219: pääsemiseksi tarvitaan istutustoimia. Jokivarres-
26220: sa onkin Lintulan kalanviljelylaitos, jonka toi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
26221: minta saadaan uudelleen käyntiin neljän miljoo-            tukeakseen Lintulan kalanviljelylaitok-
26222: nan markan valtion tuella.                                 sen uudelleen käynnistämistä Ounasjoen
26223:                                                            kalakantojen vahvistamiseksi?
26224: 
26225:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1993
26226:                                         Esko-Juhani Tennilä
26227: 
26228: 
26229: 
26230: 
26231:  2300321
26232: 2                                      1993 vp -   KK 435
26233: 
26234: 
26235: 
26236: 
26237:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26238: 
26239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     on suoritettu taimenistutuksia myös Ounasjoen
26240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vesistöalueelle. Hoitotoiminnan tehostamiseksi
26241: olette 30 päivänä elokuuta 1993 päivätyn kir-      on paraikaa vireillä Ketolan kalanviljelylaitok-
26242: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sen perusparannushanke. Hankkeen yhtenä pe-
26243: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tenni-     rusteluna on nimenomaan ollut se, että laitosta
26244: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tullaan käyttämään myös Ounasjoen vesistö-
26245: 435:                                               alueen taimenkantojen hoidossa. Tällä hetkellä
26246:                                                    pääpaino Ounasjoen vesistön kalatalouden hoi-
26247:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    totyössä on valtion taholta ollut vesistön kalata-
26248:        tukeakseen Lintulan kalanviljelylaitok-     loudellisissa kunnostushankkeissa. Ounasjoen
26249:        sen uudelleen käynnistämistä Ounasjoen      kalataloudellisten kunnostusten sekä Ketolan
26250:        kalakantojen vahvistamiseksi?               kalanviljelylaitoksen perusparannuksen toteut-
26251:                                                    taminen ovat tällä hetkellä ensisijaiset tavoitteet
26252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Ounasjoen vesistöalueen kalatalouden kehittä-
26253: vasti seuraavaa:                                   misessä.
26254:                                                       Lintulan kalanviljelylaitoksen uudelleen
26255:    Kemijärvellä oleva Ketolan kalanviljelylaitos   käynnistäminen valtion varoin ei ole ainakaan
26256: on vuokrattuna maa- ja metsätalousministeriölle    näiltä näkymin mahdollista. Perusteluna todet-
26257: lähinnä Kemijoen vesistöalueella toteutettavaa     takoon, että laitoksen käynnistämiseen liittyy
26258: kalavesien hoitoa varten. Osana tätä hoitotoi-     toimenpiteitä, joihin valtio mm. edellä mainituis-
26259: mintaa Ketolan kalanviljelylaitoksen toimesta      ta syistä ei voi tällä hetkellä sitoutua.
26260: 
26261:     Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
26262: 
26263:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
26264:                                         1993 vp -   KK 435                                         3
26265: 
26266: 
26267: 
26268: 
26269:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
26270: 
26271:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vårdverksamheten är ett grundförbättringspro-
26272: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      jekt gäliande Ketola fiskodlingsanstalt för när-
26273: den 30 augusti 1993 tili vederbörande medlem av     varande anhängiggjort. Ett av motiven för detta
26274: statsrådet översänt följande av riksdagsman         projekt har uttryckligen varit att anstalten även
26275: Tennilä undertecknade spörsmål nr 435:              skali utnyttjas vid vården av öringbestånden i
26276:                                                     Ounasjoki flodområde. Tyngdpunkten för vård-
26277:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      insatserna inom ramen för fiskerihushåliningen i
26278:        ta för att stöda ett återupptagande av       Ounasjoki vattendrag ligger för statens del för
26279:        verksamheten vid Lintula fiskodlingsan-      närvarande på fiskeriekonomiska iståndsätt-
26280:        stalt för att därigenom stärka fiskbestån-   ningsföretag i vattendraget. Det primära målet
26281:        den i Ounasjoki älv?                         för utvecklandet av fiskerihushåliningen inom
26282:                                                     Ounasjoki flodområde är idag genomförandet
26283:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av de fiskeriekonomiska iståndsättningsarbetena
26284: samt anföra följande:                               i Ounasjoki samt grundförbättringen av Ketola
26285:                                                     fiskodlingsanstalt.
26286:    Ketola fiskodlingsanstalt i Kemijärvi är ar-        Att med stöd av statliga medel återuppta
26287: renderad åt jord- och skogsbruksministeriet när-    verksamheten vid Lintula fiskodlingsanstalt är
26288: mast med tanke på vården av fiskevattnen i          åtminstone inte i dagens läge möjligt. Som moti-
26289: Kemi älvs flodområde. På försorg av Ketola          vering må konstateras att det tili ett återuppta-
26290: fiskodlingsanstalt och som en del av denna          gande av anstaltens verksamhet ansluter sig
26291: vårdverksamhet har utplantering av öring skett      åtgärder som staten för närvarande av bl.a. ovan
26292: även i Ounasjoki flodområde. För att effektivera    närnnda orsaker inte kan binda sig vid.
26293: 
26294:      Helsingfors den 24 september 1993
26295: 
26296:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
26297:                                                1993 vp
26298: 
26299: Kirjallinen kysymys 436
26300: 
26301: 
26302: 
26303: 
26304:                                   Tennilä: Kolarin rautatieaseman palvelu- ja varustetason kehittä-
26305:                                      misestä
26306: 
26307: 
26308:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26309: 
26310:    Puutavaran kuljetukset rautateitse Koiarista         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
26311: ovat lisääntyneet. Samoin tunturialueelle mat-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26312: kailemaan tulevat käyttävät junaa yhä enem-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26313: män. Niin puunkuljetusten siirtyminen rautateil-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26314: le kuin myös se, että omalla autolla etelästä
26315: pohjoiseen ajamisen sijasta käytetään VR:n pal-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26316: veluja, on monella tavalla myönteistä.                      ryhtyä tavara- ja matkailuliikenteen kas-
26317:    Kolarin asemaa tuleekin kehittää siten, että se          vaessa Kolarin aseman kehittämiseksi
26318: pystyy palvelemaan koko talousalueen kuljetus-              niin, että asemalle rakennettaisiin ylei-
26319: tarpeita. Kasvava matkailuliikenne puolestaan               sönpalvelutilat ja varmistettaisiin se, että
26320: edellyttää aseman puuttuvien yleisöpalvelutilo-             asema voi tavarankuljetuksissa palvella
26321: jen rakentamista.                                           koko Tunturi-Lapin talousaluetta?
26322: 
26323:      Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1993
26324: 
26325:                                         Esko-Juhani Tennilä
26326: 
26327: 
26328: 
26329: 
26330: 2300321
26331: 2                                         1993 vp -   KK 436
26332: 
26333: 
26334: 
26335: 
26336:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26337: 
26338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viikossa. Suuri osa matkustajista on autopikaju-
26339: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         namatkustajia, mutta paikallisten liikennöitsijöi-
26340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den kanssa on saatu sovituksi hyvät jatkoyhtey-
26341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         det myös autottomille matkustajille.
26342: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Ensi talvena otetaan käyttöön toinen autojen
26343: myksen n:o 436:                                       purkaus!lastauspaikka, mikä nopeuttaa asema-
26344:                                                       toimintoja huomattavasti. Kolarissa ei lipun-
26345:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myynnin lisäksi ole matkustajille varsinaisia
26346:        ryhtyä tavara- ja matkailuliikenteen kas-      odotustiloja, jollei Lapinkotaa pidetä sellaisena.
26347:        vaessa Kolarin aseman kehittämiseksi           Toisaalta tarvekin on poikkeuksellisen pieni,
26348:        niin, että asemalle rakennettaisiin ylei-      sillä Kolariin saavuttaessa matkustajavaunut
26349:        sönpalvelutilat ja varmistettaisiin se, että   toimivat tarvittaessa sateella ja pakkasella jatko-
26350:        asema voi tavarankuljetuksissa palvella        yhteyksien odotustiloina. Samoin on junan läh-
26351:        koko Tunturi-Lapin talousaluetta?              tiessä, jolloin myös ravintolapalveluyhtiö Avec-
26352:                                                       ra aloittaa junapalvelunsa jo tuntia ennen läh-
26353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          töä.
26354: vasti seuraavaa:                                          Transpoint-järjestelmä käyttää nykyisin ase-
26355:                                                       man tiloja asiakaspalvelupisteenä. Tilat ovat
26356:    Valtionrautateiden liikenneministeriölle anta-     riittävät eikä Valtionrautateillä ole käsityksensä
26357: man selvityksen mukaan Kolarin henkilöliiken-         mukaan investointitarpeita. Mikäli ne muuttu-
26358: ne on hyvin sesonkikeskeistä. Kolmena kuukau-         vat, pyritään tulevaisuudessa ostamaan tämän-
26359: tena vuodesta sinne ei liikennöidä lainkaan.          laatuiset palvelut paikallisilta yrittäjiltä, joilla on
26360: Muina aikoina on junatarjontaa 2-4 junaa              jo jotain muuta tätä sivuavaa toimintaa.
26361: 
26362:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993
26363: 
26364:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
26365:                                          1993 vp -   KK 436                                           3
26366: 
26367: 
26368: 
26369: 
26370:                                     Tili Riksdag_ens Herr Talman
26371: 
26372:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har lyckats komma överens med lokala trafikid-
26373: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         kare om tjänlig anslutningstrafik även för passa-
26374: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      gerare utan bil.
26375: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade               Nästa vinter tas ytterligare en avlastnings- och
26376: spörsmål nr 436:                                     Iastningsplats för bilar i bruk, vilket kommer
26377:                                                      stationsfunktionerna att löpa avsevärt snabbare.
26378:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Förutom biljettförsäljningen finns i Kolari ingen
26379:        ta för att, då gods- och passagerartrafi-     egentlig väntsal för passagerare, försåvitt Lapin-
26380:        ken växer, utveckla Kolari station så att     kota (Lappkåtan) inte anses vara en sådan. Å
26381:        utrymmen för betjäning av allmänheten         andra sidan är även behovet exceptionellt Iitet,
26382:        uppförs och så att stationens möjligheter     eftersom då man anländer tili Kolari i händelse
26383:        att betjäna hela det lappländska fjällom-     av regn och köld vid behov tjänstgör passagerar-
26384:        rådets ekonomiska region säkerställs vad      vagnarna som väntsalar for anslutningsresenä-
26385:        godstransporter beträffar?                    rer. Det samma gäller vid tågens avgång varvid
26386:                                                      restaurangbetjäningsforetaget A vecra inleder be-
26387:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tjäningen i tågen redan en timme före avgång.
26388: anföra följande:                                        Nu använder Transpoint-systemet stationens
26389:                                                      utrymmen som kundbetjäningsställe. Utrymme-
26390:    Enligt den utredning Statsjärnvägarna givit       na räcker tili och Statsjärnvägarna anser att
26391: trafikministeriet är persontrafiken vid Kolari       investeringar inte behövs. Om investeringsbehov
26392: mycket säsongbunden. Under tre månader av            uppstår strävar man i framtiden tili att köpa
26393: året förekommer ingen trafik. Under den övriga       detta slags tjänster av Iokala företagare vilka
26394: tiden trafikerar 2--4 tåg per vecka. Största delen   redan upprätthåller annan verksamhet som har
26395: av passagerarna anlitar bilsnälltåget, men man       beröringspunkter med dessa tjänster.
26396: 
26397:      Helsingfors den 16 september 1993
26398: 
26399:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
26400:                                               1993 vp
26401: 
26402: Kirjallinen kysymys 437
26403: 
26404: 
26405: 
26406: 
26407:                                   Väistö: Junaliikenteen turvaamisesta Pohjois-Karjalassa
26408: 
26409: 
26410: 
26411:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26412: 
26413:    Karjalan radan yöpikajunavuoron lopettami-          Pohjois-Karjalan kaltaisessa maakunnassa
26414: nen Helsingistä Joensuun kautta Ouluun on           toimivat VR:n liikennepalvelut ovat kehityksen
26415: vakava takaisku Pohjois-Karjalalle. Maakun-         perusedellytys. Sekä henkilöliikenteen, teollisuu-
26416: nan eteläosista yöjunayhteys pääkaupunkiin          den että muun yritystoiminnan ja eritoten vah-
26417: loppui kokonaan. Pielisen Karjalan alueelle jär-    vistuvan matkailuelinkeinon tarpeiden näkökul-
26418: jestetty korvaava linja-autoyhteys on koettu pet-   masta junaliikenteen palvelujen parantamista
26419: tymyksenä. Yöjunavuoron palauttamista pide-         pidetään elintärkeänä. Maakunnassa odotetaan
26420: täänkin välttämättömänä.                            oikeutetusti VR:n huolehtivan tasapuolisesti
26421:     Omassa tiedotteessaan liikenneministeriö to-    myös maan reuna-alueiden liikennepalveluista.
26422: tesi: "Yöpikajunaa Helsingistä Joensuun kautta      Toimivuutta ja kilpailukykyä on haettava kehit-
26423: Ouluun halutaan supistaa, mutta niin e~tä siitä     tämällä kalustoa sekä uudistamalla toimintaa
26424: olisi mahdollisimman vähän haittaa matkustajil-     niin, että liikennepalvelujen tarve ja tarjonta
26425: le." Saatujen kokemusten perusteella myös Pieli-    kohtaavat entistä paremmin. Ennakkoluulotto-
26426: sen Karjalan osalta matkustusmukavuus on tun-       miakin ratkaisuja tulisi pohtia.
26427:  tuvasti heikentynyt.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26428:     Tehdyt ratkaisut ovat heikentämässä tulevai-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26429:  suudenuskoa koko maakunnan kehitystyöltä.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26430: Nurmeksen-Kontiomäen rataosan tilanne koe-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26431:  taan erityisen huolestuttavana. Johtavatko su-
26432:  pistukset siihen, että tämän heikkokuntoisen                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
26433:  rataosan perusparannushankkeesta luovutaan?               litu·s aikoo ryhtyä VR:n liikennepalvelu-
26434:  Radan kunnon heiketessä liikenteen supistus-              jen parantamiseksi Pohjois-Karjalassa?
26435:  kierre on vaarassa jatkua.
26436: 
26437:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1993
26438: 
26439:                                             Matti Väistö
26440: 
26441: 
26442: 
26443: 
26444: 230032J
26445: 2                                         1993 vp -   KK 437
26446: 
26447: 
26448: 
26449: 
26450:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26451: 
26452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nurmeksen ja Helsingin välillä liikennöi päi-
26453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vittäin kaksi päiväpikajunaa, joten junapalvelut
26454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eivät ole Pohjois-Karjalassa Pielisen rannoilta
26455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            suinkaan loppuneet. Lisäksi Joensuun ja Helsin-
26456: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          gin välillä liikennöivä erikoispikajuna on muu-
26457: n:o 437:                                              tettu 16.8. alkaen InterCity-junaksi.
26458:                                                           Korvaava liikenne on järjestetty linja-autoilla
26459:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   siten, että aikatauluja reitti noudattavat lakkau-
26460:        litus aikoo ryhtyä VR:n liikennepalvelu-       tetun junayhteyden aikataulua ja reittiä. Matka-
26461:        jen parantamiseksi Pohjois-Karjalassa?         aika on hiukan pidentynyt, koska tien linjaus
26462:                                                       eroaa hiukan rautatien linjauksesta. Korvaava
26463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          liikenne on kuitenkin täyttänyt hyvin sille asete-
26464: vasti seuraavaa:                                      tut vaatimukset.
26465:                                                           Talouspoliittinen ministerivaliokunta katsoi,
26466:    Hallituksen talouspoliittisen ministerivalio-      että kuntien, maakuntien ja elinkeinoelämän
26467: kunnan 13. elokuuta tekemän kannan mukaan             tulee vuosien 1993 ja 1994 aikana yhdessä Val-
26468: henkilöliikenteen korvauksia supistetaan ainoas-      tionrautateiden kanssa selvittää mahdollisuuksia
26469: taan 35 miljoonalla markalla aiotun 55 miljoo-        lisätä kannattamattomien junien matkustaja-
26470: nan markan sijaan. Lisäksi vuoden neljännessä         määriä.
26471: lisätalousarviossa lisätään junaliikenteen kor-           Lisäksi Valtionrautateiden tulee selvittää, mi-
26472: vauksia 10 miljoonalla markalla. Vuoden 1994          ten junaliikenne uhanalaisilla yhteysväleillä saa-
26473: budjettiin varataan 20 miljoonaa markkaa aiot-        taisiin kannattavammaksi palveluja tehokkaasti
26474: tua suurempi määräraha.                               markkinoimaHa ja käyttämällä nykyistä kevy-
26475:    Liikenneministeriön 18.5.1993 asettama työ-        empää ja kustannuksiltaan edullisempaa kalus-
26476: ryhmä katsoi, että kyseisellä yöpikajunalla ei ole    toa.
26477: taloudellisia edellytyksiä kannattavaan liiken-
26478: nöintiin. Yöpikajunan aiheuttama alijäämä on
26479: noin 22 miljoonaa markkaa vuodessa.
26480: 
26481:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
26482: 
26483:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
26484:                                          1993 vp -   KK 437                                          3
26485: 
26486: 
26487: 
26488: 
26489:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26490: 
26491:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för att vara lönande. Den förlust som härrör av
26492: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse tili     nattsnälltåget uppgår till22 miljoner mark i året.
26493: vederbörande medlem av statsrådet översänt              På banavsnittet Nurmes-Helsingfors trafike-
26494: följande av riksdagsledamot Matti Väistö under-      rar dagligen två dagsnälltåg, vilket innebär att
26495: tecknade spörsmål nr 437:                            tågtrafiken längs Pielinens stränder i Norra Ka-
26496:                                                      relen inte har dragits in. Dessutom är special-
26497:           Vilka skyndsamma åtgärder ämnar            snälltåget på rutten Joensuu-Helsingfors från
26498:        Regeringen vidta för att förbättra SJ:s       och med den 16 augusti ett s.k. InterCity-tåg.
26499:        trafiktjänster i Norra Karelen?                  Den ersättande trafiken har organiserats med
26500:                                                      bussar så att tidtabellen och rutten följer den
26501:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         indragna tågförbindelsens tidtabell och rutt.
26502: samt anföra följande:                                Resetiden är något längre eftersom vägdragning-
26503:                                                      en inte hela tiden löper parallellt med jämvägens
26504:    Enligt ett utlåtande den 13 augusti av rege-      spår. Den ersättande trafiken har dock väl mot-
26505: ringens ekonomisk-politiska ministerutskott,         svarat de förväntningar som ställts på den.
26506: kommer ersättningama tili persontrafiken att            Det ekonomisk-politiska ministerutskottet
26507: minskas endast med 35 miljoner mark i stället för    ansåg att kommuner, landskap och näringsliv
26508: den planerade minskningen på 55 miljoner mark.       under 1993 och 1994 tillsammans med Statsjäm-
26509: Dessutom kommer man i den fjärde tilläggsbud-        vägama borde undersöka möjlighetema att öka
26510: geten för i år att öka ersättningama för tågtrafi-   passagerarmängdema på olönande tåglinjer.
26511: ken med 10 mi1joner mark. Tili budgeten för             Dessutom borde Statsjämvägama undersöka
26512: 1994 anslås 20 miljoner mera än vad man ur-          möjlighetema att göra de indragningshotade
26513: sprungligen planerat.                                tåglinjema mera lönande genom effektiv mark-
26514:    Den arbetsgrupp som trafikministeriet tilisat-    nadsföring och genom att använda lättare och
26515: te den 18 maj 1993 ansåg att ifrågavarande           kostnadsmässigt billigare materiel.
26516: nattsnälltåg inte har ekonomiska förutsättningar
26517:      Helsingfors den 23 september 1993
26518: 
26519:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
26520:                                                 1993 vp
26521: 
26522: Kirjallinen kysymys 438
26523: 
26524: 
26525: 
26526: 
26527:                                    Väistö: Kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämisestä
26528: 
26529: 
26530: 
26531:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26532: 
26533:    Puukauppatilanne on maassamme kärjisty-            ongelma. Kotimainen raaka-aine tulisi asettaa
26534: nyt. Metsissämme on ennätysmäärä puuta, mut-          selkeästi etusijalle.
26535: ta osa tuotantolaitoksista uhkaa jäädä vaille            Julkisuudessa on arvioitu, että puukaupan
26536: raaka -ainetta.                                       sopimusjärjestelyn esteenä olisi uusi kilpailulaki
26537:    Suomen hintakilpailukyky vientimarkkinoilla        tai sen tulkinta. Toisaalta on todettu, että kilpai-
26538: on jopa ennätyksellisen hyvällä tasolla, jos kohta    lulaki ei olisi osapuolten välisen raamisopimuk-
26539: teollisuuden raskas velkaantuminen rasittaa yri-      sen esteenä.
26540: tysten toimintaa.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26541:    Samaan aikaan ponnistelemme kipeän kan-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26542: sallisen onnettomuutemme, suurtyöttömyyden            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26543: keskellä. Kaikki mahdollisuudet työllisyy~en ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26544: taloustilanteemme parantamiseksi pitäisi saada
26545: käyttöön.                                                       Katsooko Hallitus, että kilpailulain-
26546:    Puukaupan pattitilanteen laukaisemiseksi on               säädäntö on puukaupan raamisopimuk-
26547: esitetty teollisuuden ja puuntuottajien välille              sen esteenä, ja
26548: eräänlaisen raamisopimuksen aikaansaamista.                     mihin muihin kiireellisiin toimenpitei-
26549: Sen avulla tulisi palauttaa luottamus osapuolten             siin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta puu-
26550: välille. Puun hintaan ja muihin puukaupan eh-                kaupan pattitilanne saataisiin laukais-
26551: toihin liittyvien kysymysten ohella tulisi ratkais-          tuksi ja puun tuonti saataisiin kuriin ja
26552: ta myös metsänomistajia hiertävä puun tuonti-                kotimainen puu liikkeelle?
26553: 
26554:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1993
26555: 
26556:                                              Matti Väistö
26557: 
26558: 
26559: 
26560: 
26561: 230032J
26562: 2                                        1993 vp -   KK 438
26563: 
26564: 
26565: 
26566: 
26567:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       subventoimaan sahaustoimintaansa massa- ja
26569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paperiteollisuudesta saamillaan katteilla.
26570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Mahdollisen raamisopimuksen sisällön kuten
26571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väistön         muidenkin jätjestelyjen vaikutuksia arvioidaan
26572: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 438:        joko kilpailunrajoituslain 6 §:n karlellikiellon
26573:                                                      mukaan tai lain 9 §:n väärinkäyttöperiaatteella.
26574:           Katsooko Hallitus, että kilpailulain-      Lain 6 §:n mukaan kiellettyjä ovat sopimukset ja
26575:        säädäntö on puukaupan raamisopimuk-           päätökset, jotka koskevat samalla tuotanto- tai
26576:        sen esteenä, ja                               jakeluportaalla toimivien elinkeinonhatjoittajien
26577:           mihin muihin kiireellisiin toimenpitei-    tai näiden yhteenliittymien hintojen määräämis-
26578:        siin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta puu-        tä tai suosittamista, tuotannon rajoittamista
26579:        kaupan pattitilanne saataisiin laukais-       sekä markkinoiden tai hankintalähteiden jaka-
26580:        tuksi ja puun tuonti saataisiin kuriin ja     mista. Kiellon piiriin kuuluvat myös toimialajär-
26581:        kotimainen puu liikkeelle?                    jestöjen jäsenistöjensä elinkeinotoimintaa koske-
26582:                                                      vat päätökset ja suositukset. Kiellon piiriin eivät
26583:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuitenkaan lain mukaan kuulu sellaiset tuotan-
26584: vasti seuraavaa:                                     non rajoitukset se~ä markkinoiden tai hankinta-
26585:                                                      lähteiden jakotoimet, jotka ovat välttämättömiä
26586:    Puukaupan raamisopimuksen kilpailunrajoi-         jätjestelyille, jotka tehostavat tuotantoa tai jake-
26587: tuslain (480/92) vastaisuus riippuu sopimuksen       lua taikka edistävät teknistä tai taloudellista
26588: ulottuvuudesta ja sisällöstä. Vuoden 1991 alussa     kehitystä ja joista hyöty pääosin tulee asiakkaille
26589: päättyneen valtakunnallisen hintasuositusjätjes-     tai kuluttajille. Edellä mainituista kielloista voi
26590: telmän kaltainen jätjestely olisi lain vastainen.    myös lain 19 §:n perusteella saada poikkeus-
26591: Kilpailuviraston vuonna 1991 tekemässä selvi-        luvan. Muut elinkeinonhaijoittajien horisontaa-
26592: tyksessä raakapuumarkkinoiden kilpailunrajoi-        liset kilpailunrajoitukset arvioidaan lain 9 §:n
26593: tuksista todettiin, että puun myyjä- ja ostajapuo-   väärinkäyttöperiaatteen mukaisesti. Tällaisia
26594: len etujätjestöjen yhdessä solmimat hintasopi-       ovat esimerkiksi sellaiset myynti- ja ostojärjeste-
26595: mukset sekä niihin liittyneet myyjien ja ostajien    lyt, joihin ei sisälly hintayhteistyötä, tuotannon
26596: horisontaaliset kilpailunrajoitukset vaikuttivat     rajoittamista, markkinoiden taikka hankintaläh-
26597: haitallisesti hinnanmuodostukseen sekä vähensi-      teiden jakamista. Kilpailupolitiikan tarkoitukse-
26598: vät tehokkuutta metsätaloudessa ja siihen yhtey-     na ei ole estää elinkeinonhaijoittajien järkevää
26599: dessä olevilla toimialoilla. Puun myyjät käyttivät   toimintaa. Kilpailunrajoituslailla ja sen käytän-
26600: tarjonnan rajoittamista ja ostajat puolestaan        nön soveltamisella pyritään huolehtimaan siitä,
26601: markkinoiden jakoa hintapyrkimystensä tuke-          että yksipuolisen eduntavoittelun sijasta kansan-
26602: na. Sopimusjätjestelmä muun muassa jäykisti          talouden kokonaisetu tulee otetuksi huomioon
26603: raakapuun hinnoittelua, vääristi tukki- ja kuitu-    ja markkinat toimivat terveesti.
26604: puun hintasuhdetta, aiheutti tehoHornuutta               Sekä raakapuun tuonti että vienti kuuluvat
26605: puun korjuussa ja tuotannossa sekä esti yritysten    markkinatalouteen, jolle ominainen osto- ja
26606: välisen hintakilpailun puumarkkinoilla. Puu-         myyntivaihtoehtojen kehittely. ohjaa samalla
26607: markkinoiden toimimattomuus näkyi erityisesti        koko talouden kehitystä. Taloudelle tehokkaan
26608: puun hinnassa, joka oli vuonna 1990 Suomessa         toiminnan kannalta on keskeistä, että kilpaile-
26609: keskimäärin korkeampi kuin muissa kilpailija-        vien vaihtoehtojen hankkiminen ja taijoaminen
26610: maissa. Puumarkkinoille hintasuositussopimuk-        on esteetöntä. Kilpailevan tuonnin poissulkemi-
26611: sen seurauksena syntynyt yhtenäinen hintataso        nen tai merkittävä rajoittaminen vähentäisi kil-
26612: vaikutti haitallisesti myös itsenäisen sahateolli-   pailun painetta hyödykkeiden taijonnassa joh-
26613: suuden toimintaan. Suurten metsäyhtiöiden            taen hintojen kohoamiseen kilpailullisen tason
26614: omistamat sahat eivät kärsineet vääristyneistä       yläpuolelle ja viime kädessä kansantalouden
26615: hintasuhteista siinä määrin, sillä ne pystyivät      tuotantorakenteen vinoutumiseen. Jo tuonnin
26616:                                          1993 vp -   KK 438                                            3
26617: 
26618: uhka riittää usein pitämään hinnat ja tarjonnan      Puun myyjien ja ostajien valittavana on lukuisia
26619: kilpailullisella tasolla.                            tehokkuutta lisääviä ja kilpailua edistäviä yhteis-
26620:    Kuten kysymyksestä kuvastuu, puukaupassa          toimintamuotoja, jotka soveltuvat paremmin
26621: näyttäisi olevan tarve päästä jonkinlaiseen sopi-    kilpailunrajoituslain henkeen kuin alastomat
26622: mukseen toimintatavoista. Kilpailunrajoituslaki      hinta- tai markkinoidenjakokartellit. Käytän-
26623: tai sen käytännön soveltaminen ei estä myyjien       nössä puun myyjät toteuttavat nykyisinkin pie-
26624: eikä ostajien yhteistoimintaa puukaupassa, mi-       nimuotoista yhteistoimintaa esim. yhteismyyn-
26625: käli yhteistoiminta lisää tehokkuutta ja kilpailua   neillä. Tällä on tasapainotettu markkinatilan-
26626: puumarkkinoilla esimerkiksi lisäämällä puun          netta sulkematta kuitenkaan pois vaihtoehtoisia
26627: tarjontaa tai parantamalla tarjottavien puuerien     hankintalähteitä.
26628: laatua. Laki asettaa kuitenkin tälle yhteistoimin-      Kilpailuvirasto on lausunnossaan todennut
26629: nalle rajoitteita, joilla pyritään turvaamaan        voivansa selvittää osapuolille kilpailunrajoitus-
26630: markkinoiden toiminnan tehokkuus niin, että          lain sisältöä ja soveltamista, jotka yritysten tulee
26631: voimavarat kohdentuvat taloudellisesti tarkoi-       ottaa huomioon yhteistoimintajärjestelyjä suun-
26632: tuksenmukaisesti ja että markkinoille voi edel-      nitellessaan.
26633: leen tulla uusia tuote- ja tarjontavaihtoehtoja.
26634:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1993
26635: 
26636:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
26637: 4                                        1993 vp -   KK 438
26638: 
26639: 
26640: 
26641: 
26642:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26643: 
26644:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte i lika hög grad av de snedvridna prisför-
26645: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         håliandena, för de kunde subventera sin såg-
26646: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      verksamhet med den täckning som massa- och
26647: dagsman Väistö undertecknade spörsmå1 nr 438:        pappersindustrin gav.
26648:                                                         Verkningama av innehåliet i ett eventuellt
26649:           Anser Regeringen att konkurrenslag-        ramavtal och också av andra arrangemang be-
26650:        stiftningen utgör ett hinder för ett ramav-   döms antingen enligt karteliförbudet i 6 § lagen
26651:        tal inom trävaruhandeln, och                  om konkurrensbegränsningar elier enligt den
26652:           vilka andra skyndsamma åtgärder har        missbruksprincip som avses i 9 §. Enligt 6 § är
26653:        Regeringen för avsikt att vidta för att       sådana avtal och beslut förbjudna genom vilka i
26654:        avhjälpa dödläget i trävaruhandeln och        ett och samma produktions- eller distributions-
26655:        få de inhemska trävaroma i omlopp?            led verksamma näringsidkare, elier sammanslut-
26656:                                                      ningar av sådana, bestämmer elier rekommende-
26657:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rar priser, begränsar produktionen eller delar
26658: anföra följande:                                     upp marknaden eller leveranskällorna. F örbudet
26659:                                                      gälier också beslut och rekommendationer som
26660:    Huruvida ett ramavtal för trävaruhandeln          branschorganisationer utfärdar om sina med-
26661: strider mot lagen om konkurrensbegränsningar         lemmars näringsverksamhet. Däremot gäller
26662: (480/92) beror på avtalets omfattning och inne-      förbudet enligt lagen inte sådana åtgärder för att
26663: håli. Ett arrangemang i stil med det 1andsomfat-     begränsa produktionen och dela upp marknaden
26664: tande prisrekommendationssystem som s1opades         eller leveranskälloma som är nödvändiga för
26665: i början av 1991 vore lagstridigt. I den utredning   arrangemang som effektiverar produktionen el-
26666: som konkurrensverket 1991 gjorde om kon-             ler distributionen elier främjar den tekniska eller
26667: kurrensbegränsningama på råvirkesmarknaden           ekonomiska utvecklingen och som gör att nyttan
26668: konstaterades att de prisavtal som trävaruförsäl-    huvudsakligen kommer kundema eller konsu-
26669: jamas och -köpamas intresseorganisationer in-        menterna tili godo. Dessutom kan tillstånd tili
26670: gått sinsemelian och de horisontala konkurrens-      undantag från dessa förbud beviljas på vilikor
26671: begränsningar från försäljamas och köpamas           som anges i 19 §. Övriga horisontala konkurrens-
26672: sida som var förknippade med dessa inverkade         begränsningar som tillämpas av näringsidkare
26673: menligt på prisbildningen och minskade effekti-      bedöms enligt den missbruksprincip som avses i
26674: viteten i skogshushåliningen och i de branscher      9 §. Sådana är exempelvis försäljnings- och in-
26675: som anknyter till denna. Trävaruförsäljama an-       köpsarrangemang som inte innebär prissamar-
26676: vände ett begränsat utbud och köpama å sin sida      bete, begränsning av produktionen elier uppdel-
26677: en uppdelning av marknaden som stöd i sin            ning av marknaden elier leveranskällorna. Det är
26678: strävan efter önskade priser. Avtalssystemet         inte meningen att konkurrenspolitiken skali för-
26679: gjorde bl.a. prissättningen av råvirke mindre        hindra rationeli verksamhet av näringsidkare.
26680: flexibel, snedvred prisförhållandet melian stock-    Avsikten är att genom lagen om konkurrensbe-
26681: virke och fiberträ, medförde bristande effektivi-    gränsningar och tillämpningen av dennai prak-
26682: tet i skogsavverkningen och träproduktionen          tiken se tili att samhällsekonomiska helhetsin-
26683: samt förhindrade priskonkurrens mellan före-         tressen beaktas i stället för ensidiga fördelar och
26684: tag på trävarumarknaden. Att marknaden inte          att marknaden fungerar på ett sunt sätt.
26685: fungerade kunde ses särskilt på träpriset, som          Både import och export av råvirke hör till
26686: 1990 i Finland var i genomsnitt högre än i de        marknadsekonomin, som kännetecknas av en
26687: konkurrerande ländema. Den enhetliga prisnivå        utveckling av köp- och försäljningsaltemativ
26688: som prisrekommendationsavtalet ledde tili på         viiken samtidigt styr hela ekonomins utveckling.
26689: trävarumarknaden hade också en menlig in-            För att en verksamhet skall vara ekonomiskt
26690: verkan på den självständiga sågindustrins verk-      effektiv är det viktigt att konkurrerande alterna-
26691: samhet. Sågar som ägdes av stora skogsbolag led      tiv kan skaffas och erbjudas obehindrat. Om
26692:                                         1993 vp -   KK 438                                          5
26693: 
26694: konkurrerande import utesluts eller begränsas trygga marknadens effektivitet, så att resurserna
26695: betydligt, minskar det tryck som konkurrensen inriktas på ett ekonomiskt ändamålsenligt sätt
26696: medför i utbudet av nyttigheter, och detta leder och marknaden förblir öppen för nya produkt-
26697: i sin tur tili att priserna stiger över konkurrens- och utbudsalternativ. Försäljare och köpare av
26698: nivån och i sista hand tili att samhällsekonomins trävaror kan välja mellan ett stort antal samar-
26699: produktionsstruktur snedvrids. Redan hotet om betsformer som ökar effektiviteten och främjar
26700: import räcker ofta till för att hålla priserna och konkurrensen, och som bättre än direkta pris-
26701: utbudet på en konkurrenskraftig nivå.               eller marknadsuppdelningskarteller harmonierar
26702:     Såsom av spörsmålet framgår tycks det före- med andan i lligen om konkurrensbegränsning-
26703: ligga ett behov inom trävaruhandeln att träffa ar. I praktiken idkar trävaruförsäljarna också nu
26704: något slags överenskommelse om tillvägagångs- samarbete i liten skala genom t.ex. samförsälj-
26705: sätten. Lagen om konkurrensbegränsningar eller . ningar. Detta har balanserat marknadsläget utan
26706: dess tillämpning i praktiken hindrar inte samar- att alternativa anskaffningskällor ändå har ute-
26707: bete mellan försäljare eller köpare inom trävaru- slutits.
26708: handeln om samarbetet ökar effektiviteten och          Konkurrensverket har i sitt utlåtande konsta-
26709: konkurrensen på trävarumarknaden, t.ex. ge- terat att det kan klarlägga för de olika parterna
26710: nom att utbudet av trävaror ökar eller kvaliteten innehållet i och tilllämpningen av lagen om
26711: på trävarupartierna förbättras. Lagen sätter konkurrensbegränsningar, som företagen skall
26712: dock vissa gränser för samarbetet i syfte att beakta då de planerar samarbetsarrangemang.
26713:      Helsingfors den 21 september 1993
26714: 
26715:                                                                        Minister Pertti Salolainen
26716:                                                1993 vp
26717: 
26718: Kirjallinen kysymys 439
26719: 
26720: 
26721: 
26722: 
26723:                                   Paasio: Henkilökunnan työsuhteiden jatkuvuudesta Salon tervey-
26724:                                      denhuolto-oppilaitoksessa
26725: 
26726: 
26727:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26728: 
26729:     Salon terveydenhuolto-oppilaitoksen ylläpito        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26730: siirtyy valtiolta Salon kaupungille 1.1.1994. Op-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26731: pilaitoksen piirissä on syntynyt käsitys, että       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26732: laitoksen virkamiehet tultaisiin siirtämään kun-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26733: nalliseen virkaan uusina työntekijöinä siten, että
26734: eläke-etuudet mm. kertymän ja eläkeiän suhteen                  Onko Hallituksella olevan tiedon mu-
26735: huononevat.                                                  kaan tarkoitus siirtää Salon terveyden-
26736:     Mikäli mainittu tieto siirtojärjestelyistä on            huolto-oppilaitoksen henkilökunta val-
26737: oikea, on tilannetta pidettävä henkilöstön kan-              tion virasta kunnan virkaan ns. uusina
26738: nalta kohtuuttomana. Kyseessähän onjulkishal-                työntekijöinä siten, että eläke-etuudet
26739: linnon sisäinen organisaation muutos. Kyseisen               huononevat, ja jos on,
26740: laitoksen palveluksessa olevilla saattaa olla pal-              miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
26741: veluvuosia valtion virassa jopa vuosikymme-                  että kyseinen epäoikeudenmukaisuus ei
26742: niä. Heidän tulisi voida siirtyä valtion virasta             toteudu?
26743: kunnalliseen virkaan luonnollisestikin vanhoina
26744: työntekijöinä kaikkien palvelussuhteen ehtojen,
26745: myös eläkkeiden osalta.
26746: 
26747:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1993
26748: 
26749:                                              Pertti Paasio
26750: 
26751: 
26752: 
26753: 
26754: 2300321
26755: 2                                          1993 vp -    KK 439
26756: 
26757: 
26758: 
26759: 
26760:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26761: 
26762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ta 1987 lukien ns. sisäistä laukaisuperiaatetta eli
26763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           integraatiota.
26764: olette 3 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-               Integraatiolla on tarkoitettu sitä, että jos hen-
26765: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kilö jää esim. kunnan palveluksesta ns. lisätur-
26766: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Paasion näin         van mukaiselle eläkkeelle 63-vuotiaana, hän saa,
26767: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 439:                jos hänellä on aikaisempaa valtion tai muun
26768:                                                         julkisen eläkejärjestelmän palvelusta, myös tästä
26769:            Onko Hallituksella olevan tiedon mu-         palveluksesta eläkkeen 63-vuotiaana ja ns. lisä-
26770:         kaan tarkoitus siirtää Salon terveyden-         turvan mukaan karttuneena. Ilman integraatio-
26771:         huolto-oppilaitoksen henkilökunta val-          säännöstä eläke määräytyisi aikaisemmasta val-
26772:         tion virasta kunnan virkaan ns. uusina          tion tai muun julkisen eläkejärjestelmän palve-
26773:         työntekijöinä siten, että eläke-etuudet         luksesta perusturvan mukaisena, jossa esimer-
26774:         huononevat, ja jos on,                          kiksi eläkeikä on 65 vuotta.
26775:            miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,            Julkisia eläkejärjestelmiä ollaan parhaillaan
26776:         että kyseinen epäoikeudenmukaisuus ei           uudistamassa. Tarkoitus on siirtyä asteittain
26777:         toteudu?                                        yksityisen sektorin tasoiseen eläketurvaan. Osa
26778:                                                         uudistuksesta on jo toteutunut. Vuoden 1993
26779:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             alusta muutettiin valtion ja kunnan eläkesään-
26780: taen seuraavaa:                                         nöksiä siten, että ns. uudet työntekijät eli
26781:                                                          1.1.1993 jälkeen palveluksensa aloittavat tulevat
26782:    Työeläkejärjestelmät ovat erillisiä siten, että      välittömästi yksityisen sektorin tasoisen eläke-
26783: kukin järjestelmä vastaa omaan palvelukseensa           turvan piiriin, jolloin heidän eläkeikänsä on 65
26784: perustuvasta eläketurvasta omien säännöstensä           vuotta, eläkkeen karttuma 1,5 %ja tavoite-eläke
26785: mukaisesti.                                             60%. Vastaavat muutokset on toteutettu myös
26786:    Käytännössä tämä esimerkiksi julkisella sek-         muissa julkisen sektorin eläkejärjestelmissä.
26787: torilla tarkoittaa sitä, että kun valtion terveyden-        Muutosten jälkeen kunnan palvelukseen tai
26788: huolto-oppilaitos siirtyy kunnan omistukseen,           vastaavasti valtion tai muun julkisen eläkejärjes-
26789: siirtyvän henkilöstön valtion palvelus päättyy ja       telmän palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen
26790: he siirtyvät valtion eläkejärjestelmästä kunnalli-      tulevat ovat ns. uusia työntekijöitä ja heihin
26791: seen eläkejärjestelmään. Valtio vastaa siirtohet-       sovelletaan uusia työntekijöitä koskevia sään-
26792: keen mennessä ansaitusta eläketurvasta ja kun-          nöksiä riippumatta siitä, tulevatko he julkisen
26793: nallinen eläkejärjestelmä siitä eteenpäin.              sektorin sisältä vai muualta. Kun lisäturvan
26794:    Sekä valtion että kunnallisessa eläkejärjestel-      mukaista eläkettä ei enää ole, integraatioperiaa-
26795: mässä eläke on tähän saakka määräytynyt joko            tettakaan ei voida enää soveltaa.
26796: perusturvan tai lisäturvan mukaisena. Lisätur-              Todettakoon, että ns. vanhojen työntekijöi-
26797: van mukaisen eläkkeen saaminen on edellyttänyt          den eli 1.1.1993 jatkuvassa palveluksessa ollei-
26798: muun muassa, että palvelus on jatkunut eläke-           den osalta siirtyminen yksityisen sektorin tasoi-
26799: ikään saakka. Lisäturvan mukainen eläkeikä on           seen eläketurvaan toteutetaan kunkin järjestel-
26800: ollut 63 vuotta, eläkkeen tavoitetaso 66 % pal-         män sisällä vuoden 1995 alusta asteittain siten,
26801: kasta ja eläkkeen karttuma 2,2 % vuodessa.              että eläkeiän muutos 63 vuodesta 65 vuoteen
26802: Perusturvan mukaan eläke on määräytynyt sil-            sekä tavoitetason muutos 66 %:sta 60 %:iin ta-
26803: loin, kun palvelus on päättynyt ennen eläkeikää.        pahtuu liukuvasti 1.1.1995 mennessä ansaitun
26804: Perusturvan mukaisessa eläkkeessä eläkeikä on           palvelusajan pituudesta riippuen. Eläke karttuu
26805: 65 vuotta, eläkkeen tavoitetaso 60 %ja karttuma         vuoden 1995 alusta lukien 1,5% vuodessa. Sii-
26806: 2,0 % vuodessa.                                         hen mennessä ansaittu eläke vapaakirjautetaan
26807:    Julkisen sektorin sisällä on järjestelmien erilli-   siten, että karttuma on 2,2 %, jos henkilö jatkaa
26808: syyden periaatteesta poiketen sovellettu vuodes-        eläkeikään ja 2,0 %, jos palvelus päättyy ennen
26809:                                            1993 vp -   KK 439                                            3
26810: 
26811: eläkeikää. Yli 55-vuotiaat säilyttävät nykyiset        minen eri julkisiin eläkejärjestelmiin voisi peri-
26812: edut.                                                  aatteessa tulla kysymykseen, jos se kustannus-
26813:    Integraatioperiaatteen soveltamisen jatkami-        syistä olisi mahdollista ja jos kaikki julkisen
26814: nen 1.1.1993 jälkeen edellyttäisi, että 1.1.1993       sektorin eläkejärjestelmät olisivat sen toteutta-
26815: jälkeen julkisesta eläkejärjestelmästä toiseen siir-   misesta yksimielisiä. Integraation toteuttaminen
26816: tyviä ei pidettäisikään uusina työntekijöinä siten     edellyttää vastavuoroisuutta. Jos jokin julkinen
26817: kuin edellä on todettu. Tämä edellyttäisi vuoden       eläkejärjestelmä ei sitä halua, ei sen toteuttami-
26818:  1993 alusta voimaan tulleen lainsäädännön             nen ole mahdollista muissakaan järjestelmissä.
26819: muuttamista takautuvasti.                                 Joka tapauksessa, vaikka mitään erillisjärjes-
26820:    Erityisesti kuntapuolen taholta on selkeästi        telyjä ei tehdä, säännökset on rakennettu siten,
26821: tuotu esille, että he eivät kustannussyistä pidä       että yli 55-vuotiaat säilyttävät nykyiset etunsa eli
26822: mahdollisena integraation soveltamisen jatka-          siirrolla ei ole vaikutusta heidän eläke-etuihinsa.
26823: mista. Yleisten integraatiosäämiösten sisällyttä-
26824:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
26825: 
26826:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26827: 4                                         1993 vp -   KK 439
26828: 
26829: 
26830: 
26831: 
26832:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26833: 
26834:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1987 tillämpats en s.k. intem utlösningsprincip
26835: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        eller integration.                               ·
26836: den 3 september 1993 till vederbörande medlem             Med integration avses att om en person när
26837: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        han fyller 63 år avgår med pension t.ex. från en
26838: Paasio undertecknade spörsmål nr 439:                 kommunal anställning och uppbär pension en-
26839:                                                       ligt det s.k. tilläggsskyddet får han som 63-åring,
26840:           Är det, enligt de uppgifter som Reger-      om hans tidigare anställning grundat sig på det
26841:        ingen har, meningen att överföra perso-        statliga pensionssystemet eller på något annat
26842:        nalen vid hälsovårdsläroanstalten i Salo       offentligt pensionssystem, pension även för den-
26843:        från statlig till kommunal tjänst som s.k.     na anställning och intjänad enligt det s.k. till-
26844:        nya arbetstagare så att pensionsförmå-         läggsskyddet. Utan integrationsstadgandet skul-
26845:        nema forsämras, och om så är fallet,           le pensionen för en tidigare anställning som
26846:           hur ämnar Regeringen se till att en         grundat sig på det statliga pensionssystemet eller
26847:        sådan orättvisa inte begås?                    på något annat offentligt pensionssystem betalas
26848:                                                       enligt grundskyddet, där t.ex. pensionsåldem är
26849:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         65 år.
26850: anföra följande:                                          De offentliga pensionssystemen reformeras
26851:                                                       som bäst. Avsikten är att man stegvis övergår till
26852:    Arbetspensionssystemen är fristående så att        samma pensionsskyddsnivå som inom den priva-
26853: varje system med stöd av egna stadganden svarar       ta sektom. En del av reformen har redan genom-
26854: för det pensionsskydd som grundar sig på en           förts. Vid ingången av 1993 ändrades de statliga
26855: anställning inom det egna systemet.                   och kommunala pensionsstadgandena så att s.k.
26856:    När en statlig hälsovårdsläroanstalt övergår i     nya arbetstagare, dvs. de som böxjar sin anställ-
26857: kommunens ägo, betyder det i praktiken t.ex.          ning efter den 1 januari 1993, omedelbart omfat-
26858: inom den offentliga sektom att anställningen hos      tas av samma pensionsskyddsnivå som inom den
26859: staten upphör och personalen övergår från det         privata sektom. Det innebär att pensionsåldem
26860: statliga till det kommunala pensionssystemet.         är 65 år, pensionstillväxten 1,5% och den mål-
26861: Staten svarar för det mtjänade pensionsskyddet        satta pensionen 60 %. Motsvarande ändringar
26862: fram till övergångstidpunkten och från denna          har genomförts även i andra pensionssystem
26863: tidpunkt framåt svarar det kommunala pen-             inom den offentliga sektom.
26864: sionssystemet för pensionsskyddet.                        Efter ändringama är de som anställs den 1
26865:    Såväl i det statliga som i det kommunala           januari 1993 eller därefter och vilkas anställning
26866: pensionssystemet har pensionema hittills fast-        grundar sig på det kommunala resp. statliga
26867: ställts enligt ett grundskydd eller ett tilläggs-     pensionssystemet eller något annat offentligt
26868: skydd. Ett villkor för att en pension skall betalas   pensionssystem s.k. nya arbetstagare och på dem
26869: enligt tilläggsskyddet är bl.a. att anställningen     tillämpas de stadganden som gäller nya arbetsta-
26870: fortgått till pensionsåldem. Då det gäller till-      gare,. oberoende av om de kommer från den
26871: läggsskyddet har pensionsåldem varit 63 år, den       offentliga sektom eller inte. Då det inte längre
26872: målsatta pensionsnivån 66% av lönen och pen-          fmns pensioner som baserar sig på tilläggsskyd-
26873: sionstillväxten 2,2 % om året. Pensionen har          det kan inte heller integrationsprincipen tilläm-
26874: fastställts enligt grundskyddet då anställningen      pas.
26875: upphört före pensionsåldem. 1 fråga om grund-             Det kan konstateras att s.k. gamla arbetstaga-
26876: skyddet har pensionsåldem varit 65 år, den            re, dvs. de som den 1januari 1993 haft oavbrutet
26877: målsatta pensionsnivån 60 % och pensionstill-         fortlöpande anställning övergår till ett pensions-
26878: växten 2,0 % om året.                                 skydd som motsvarar den privata sektoms nivå
26879:    Med avvikelse från principen med fristående        intemt inom vaxje system från ingången av 1995
26880: system har inom den offentliga sektom sedan           stegvis så att en ändring av pensionsåldem från
26881:                                          1993 vp -   KK 439                                          5
26882: 
26883: 63 till65 år och den målsatta nivån från 66% tili        Särskilt från kommunhåll har det klart fram-
26884: 60 % sker flexibelt före utgången av den 1januari    hållits att integrationen av kostnadsskäl inte kan
26885: 1995, beroende på anställningstidens längd.          tiliämpas i fortsättningen. I princip kan allmän-
26886: Från ingången av 1995 är pensionstiliväxten          na integrationsstadganden intas i olika offentliga
26887: 1,5% om året. Den intjänade pensionen blir en        pensionssystem om det av kostnadsskäl är möj-
26888: fribrevspension så att tillväxten är 2,2 % om        ligt och om det enhälligt godkänns för alla
26889: arbetstagaren fortsätter tili pensionsåldem och      pensionssystem inom den offentliga sektom. In-
26890: 2,0 % om anställningen upphör före pensionsål-       tegrationen förutsätter reciprocitet. Om integra-
26891: dem. De som fyllt 55 år bibehåller sina nuvaran-     tionen inte godkänns för något offentligt pen-
26892: de förmåner.                                         sionssystem kan den inte heller genomföras i de
26893:    För att integrationsprincipen alltjämt skall      övriga systemen.
26894: kunna tiliämpas efter den 1 januari 1993 förut-          Trots att specialarrangemang inte vidtas har
26895: sätts att de som efter denna tidpunkt övergått       stadgandena utformats så att de som fyllt 55 år
26896: från ett offentligt pensionssystem tili ett annat    bibehåller sina tidigare förmåner, dvs. att en
26897: inte skulle anses som nya arbetstagare på det sätt   överföring inte inverkar på deras pensionsför-
26898: som anges ovan. Detta skulle förutsätta en           måner.
26899: retroaktiv ändring av den lagstiftning som träd-
26900: de i kraft vid ingången av 1993.
26901:      Helsingfors den 23 september 1993
26902: 
26903:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
26904:                                                  1993 vp
26905: 
26906: Kirjallinen kysymys 440
26907: 
26908: 
26909: 
26910: 
26911:                                     Hiltunen ym.: Raha-automaattien käytön valvonnasta
26912: 
26913: 
26914: 
26915:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26916: 
26917:    Raha-automaattiasetuksen 3 §:ssä (884/76)               On havaittu, että varsin nuoriliekin koululai-
26918: todetaan, että raha-automaattia saa pitää vain         sille on kehittynyt jopa vakava pelihimo, jonka
26919: paikassa, jossa sen käyttöä voidaan valvoa. Alle       seuraukset ovat arvaamattomia. Muun muassa
26920: 15 vuoden ikäinen henkilö saa käyttää raha-            Espanjassa lasten varjelemiseksi pelihimolta on-
26921: automaattia vain samaan perheeseen kuuluvan            kin säädetty, etteivät alle 16-vuotiaat saa käyttää
26922: täysi-ikäisen henkilön läsnä ollessa.                  raha-automaattilaitteita edes vanhempiensa seu-
26923:    Kuitenkin käytännössä monet mm. kahvilois-          rassa.
26924: sa ja kauppakeskuksissa olevista raha-automaa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26925: teista on sijoitettu niin, ettei liikkeiden henkilö-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26926: kunta pysty vaivattomasti seuraamaan raha-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26927: automaattien käyttöä. Ja vaikka vaivaton nä-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26928: köyhteys olisikin, on henkilökunta monesti liian
26929: kiireinen tai välinpitämätön, kenties suorastaan                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26930: tietämätön, huolehtiakseen siitä, etteivät alle               raha-automaattien käytön valvonnan te-
26931:  15-vuotiaat käytä yksin automaatteja.                        hostamiseksija alaikäisten suojelemiseksi
26932:                                                               pelihimolta?
26933:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1993
26934: 
26935:           Leea Hiltunen                   Ismo Seivästö                   Pirkko Laakkonen
26936:           Eeva-Liisa Moilanen             Jouko Jääskeläinen              Bjarne Kallis
26937: 
26938: 
26939: 
26940: 
26941: 2300321
26942: 2                                         1993 vp -   KK 440
26943: 
26944: 
26945: 
26946: 
26947:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26948: 
26949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noudatetaan laissa ja muissa säädöksissä olevia
26950: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         säännöksiä ja lupaehdoissa annettuja määräyk-
26951: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siä.
26952: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hiltusen            Säännökset niin raha-automaattien kuin mui-
26953: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          denkin pelitoimintojen, pelin toimeenpanijaan ja
26954: 440:                                                  varojen käyttöön kohdistuvasta valvonnasta
26955:                                                       ovat puutteelliset. Säännöksiä tulisi kehittää si-
26956:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         ten, että selvästi määritellään eri tahojen valvon-
26957:        raha-automaattien käytön valvonnan te-         tavastuu sekä säädetään riittävät keinot valvon-
26958:        hostamiseksija alaikäisten suojelemiseksi      nan toteuttamiseksi.
26959:        pelihimolta?                                      Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhail-
26960:                                                       laan toimikunnan asettamista valmistelemaan
26961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rahapelitoimintaa koskevien säädösten uudista-
26962: vasti seuraavaa:                                      mista. Asetettavan toimikunnan tulisi selvittää
26963:                                                       muun muassa, minkälaista valvontaa ja valvon-
26964:    Raha-automaattiasetuksen 34 §:n 1 momentin         tajärjestelmiä eri arpajaistoimintojen, niiden toi-
26965: (1053/88) mukaan sisäasiainministeriön tehtävä-       meenpanijoiden ja varojen käytön osalta tarvi-
26966: nä on valvoa, että raha-automaattiasetuksessa         taan ja mitä muita seuraamusjärjestelmiä arpa-
26967: tarkoitetuilla raha-automaateilla, muilla pelilait-   jaistoimintojen asianmukainen turvaaminen
26968: teilla ja peleillä harjoitettavassa toiminnassa       edellyttää.
26969: 
26970:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
26971: 
26972:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
26973:                                          1993 vp -   KK 440                                          3
26974: 
26975: 
26976: 
26977: 
26978:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26979: 
26980:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          het som bedrivs med penningautomater och med
26981: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         andra spelanordningar och spel.
26982: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      · De stadganden som hänför sig tili övervak-
26983: dagsman Hiltunen m.fl. undertecknade spörsmål        ningen av penningautomater och andra spel-
26984: nr 440:                                              funktioner, arrangörerna och användningen av
26985:                                                      medel är bristfålliga. Stadgandena bör utvecklas
26986:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       så att olika instansers övervakningsansvar klart
26987:        ta för att användningen av penningauto-       fastställs och att det finns effektiva metoder för
26988:        mater skall övervakas effektivare och för     genomförandet av övervakningen.
26989:        att förhindra att minderåriga drabbas av         Vid inrikesministeriet kommer att tillsättas en
26990:        spelbegär?                                    kommitte för att bereda revideringen av de
26991:                                                      stadganden som gäller penningspel. Kommitten
26992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skall bl.a. ha tili uppgift att utreda hurudan
26993: anföra följande:                                     övervakning och vilka övervakningssystem som
26994:                                                      behövs i fråga om de olika lotterifunktionerna,
26995:    Enligt 34 § 1 mom. penningautomatförord-          arrangörerna och användningen av medel och
26996: ningen (1053/88) skall inrikesministeriet överva-    vilka andra påföljdssystem som är nödvändiga
26997: ka att stadgandena i lagar och andra författning-    för att lotterifunktionerna skall kunna tryggas
26998: ar samt tillståndsvillkoren iakttas i den verksam-   på ett ändamålsenligt sätt.
26999: 
27000:      Helsingfors den 24 september 1993
27001: 
27002:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
27003:                                                1993 vp
27004: 
27005: Kirjallinen kysymys 441
27006: 
27007: 
27008: 
27009: 
27010:                                   Hiltunen ym.: Video- ja elektroniikkapelien sisällön tarkastamisesta
27011: 
27012: 
27013: 
27014:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27015: 
27016:    Elokuvien tarkastamisesta annetun lain 2 §:n      ria, jotka ovat erityisen alttiita niiden antamille
27017: mukaan tarkastuksesta on vapautettu mm. vi-          vaikutteille.
27018: deo- ja muut ohjelmapelit, joissa pelaaja voi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27019: vaikuttaa näyttölaitteessa näkyviin tapahtumiin.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27020: Niin ikään tuoteturvallisuutta valvovat viran-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27021: omaiset tutkivat vain tuotteiden materiaalisen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27022: turvallisuuden, eivät niiden käytön henkisiä vai-
27023: kutuksia.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vi-
27024:    Kuitenkin osassa em. peleistä on raakaa väki-            deo- ja muiden ohjelmapelien tarkasta-
27025: valtaisuutta tai pornografiaa. Erilaiset video- ja          miseksi sekä lasten ja nuorten suojelemi-
27026: elektroniikkapelit kiehtovat enitenlapsiaja nuo-            seksi niiden sisältämiltä haitallisilta vai-
27027:                                                             kutteilta?
27028:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1993
27029: 
27030:           Leea Hiltunen                  Eeva-Liisa Moilanen            Jouko Jääskeläinen
27031:           Ismo Seivästö                  Pirkko Laakkonen               Bjarne Kallis
27032: 
27033: 
27034: 
27035: 
27036: 2300321
27037: 2                                         1993 vp -   KK 441
27038: 
27039: 
27040: 
27041: 
27042:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27043: 
27044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        poikkeavat myös elokuvien ja video-ohjelmien
27045: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joukkoviestinnällisistä markkinoista. Pelien har-
27046: olette 7 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-         rastajat ovat itse pelien käytössä aktiivisia ja
27047: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      aktiivisuuden aste eroaa elokuvien ja video-
27048: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Leea Hiltu-        ohjelmien katselusta. Pelien käyttötilanne on
27049: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          yksittäisen pelaajan kannalta monesti verratta-
27050: n:o 441:                                              vissa lehtien ja kirjojen lukemiseen.
27051:                                                           Ennakkotarkastusjärjestelmän käyttöön otta-
27052:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vi-         miseen tarvitaan erityisen painavia syitä. Ope-
27053:        deo- ja muiden ohjelmapelien tarkasta-         tusministeriön tiedossa ei ole välittömiä syitä,
27054:        miseksi sekä lasten ja nuorten suojelemi-      joiden vuoksi olisi perusteltua, että video-ohjel-
27055:        seksi niiden sisältämiltä haitallisilta vai-   mapelien markkinat kokonaisuudessaan olisi
27056:        kutteilta?                                     säädettävä ennakkotarkastuksen alaiseksi.
27057:                                                           Pornografiaan tai sukupuolisiveellisyyttä kos-
27058:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kevaan aineistoon nähden yhteiskunnan asenteet
27059: taen seuraavaa:                                       muuttuvat jatkuvasti. Sukupuolisiveellisyyttä
27060:                                                       koskevan aineiston osalta näyttää tällä hetkellä
27061:    Video- ja muut ohjelma pelit, joissa pelaaja voi   siltä, että kehityssuunta johtaisi ns. aikuispornon
27062: vaikuttaa näyttölaitteessa näkyviin tapahtumiin,      hyväksymiseen. Tämä on esillä mm. rikoslain-
27063: on vapautettu tarkastuksesta sekä elokuvien tar-      säädännön uudistamisen kolmannessa vaihees-
27064: kastuksesta annetun lain että video- ja muiden        sa.
27065: kuvaohjelmien tarkastuksesta annetun lain mu-             Raaka väkivalta sen sijaan on yleisen käsityk-
27066: kaan.                                                 sen mukaan selvästi tuomittavaa. On tässä yh-
27067:    Perusteena video- ja muiden ohjelmapelien          teydessä myös huomattava, että väkivallan ku-
27068: kohtelulle oli se, että pelien käyttö eroaa täysin    vauksia esiintyy myös kirjallisuudessa ja sano-
27069: muiden kuvaohjelmien katselusta. Videopeleissä        ma- sekä aikakauslehdissä eri ilmaisumuodoissa
27070: ei kuva ole ratkaiseva vaan pelin ajatus ja sen       ja erilaisilla perusteilla.
27071: suoritus. Videopelin käyttötilanne eroaa eloku-           Opetusministeriö seuraa osaltaan kehitystä
27072: van tai video-ohjelman esittämistilanteesta. Vi-      nyt puheena olevissa ja vakavissa asioissa. Mikä-
27073: deopelien tarkastaminen poikkeaisi elokuvien          li markkinoiden ja tuotteiden kehitys antaa ai-
27074: tarkastuksesta, koska vasta pelaajan toimenpi-        hetta, myös video- ja ohjelmapelien tarkastamis-
27075: teet ratkaisevat sen, missä muodossa kuva näyt-       velvollisuutta on harkittava.
27076: töruutuun tulee.                                          Opetusministeriössä valmistellaan samanai-
27077:    Videopeliohjelmien tarkastamista ei siis pidet-    kaisesti ja samansuuntaisesti rikoslainsäädän-
27078: ty nykyisiä lakeja säädettäessä perusteltuna.         nön muutosten valmistelun kanssa muutosehdo-
27079:    Sanan- ja ilmaisun vapaus kuuluu hallitus-         tuksia, joilla video- ja muiden kuvaohjelmien
27080: muodossa taattuihin perusoikeuksiin. Hallitus-        tarkastamista koskevaa lakia liberalisoitaisiin
27081: muodon 10 §:ssä on säädetty yleinen sananva-          ainakin siltä osin kuin on kysymys elokuvien
27082: paus. Elokuvien ja video-ohjelmien tarkastamis-       tarkastuksessa alle 18-vuotiailta kokonaan kiel-
27083: ta koskevat lait on tätä kansalaisten perusoi-        letyistä elokuvista.
27084: keutta rajoittavina lakeina säädetty perustuslain         Suunnitelmia video- ja muiden ohjelmapelien
27085: säätämisjärjestyksessä.                               yleisestä tarkastusvelvollisuudesta ei siis tällä
27086:    Video- ja muiden ohjelmapelien markkinat           hetkellä ole vireillä.
27087: 
27088:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
27089: 
27090:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
27091:                                          1993 vp -   KK 441                                          3
27092: 
27093: 
27094: 
27095: 
27096:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27097: 
27098:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skiljer sig också från massmediemarknaden för
27099: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         filmer och videoprogram. De som använder
27100: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      spelen är själva aktiva och graden av aktivitet
27101: dagsman Leea Hiltunen m.fl. undertecknade            skiljer sig från film- och videoprogramstittandet.
27102: spörsmål nr 441:                                     Spelsituationen är utgående från den enskilda
27103:                                                      spelaren ofta jämförbar med att läsa tidningar
27104:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        och böcker.
27105:        att granska video- och andra pro-                Det behövs mycket vägande skäl för att syste-
27106:        gramspel samt för att skydda barn och         met med förhandsgranskning skall tas i bruk.
27107:        ungdom från de skadliga element som           Undervisningsministeriet känner inte tili några
27108:        ingår i dem?                                  direkta skäl till varför marknaden av videopro-
27109:                                                      gramspel i sin helhet skulle omfattas av stadgan-
27110:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den om förhandsgranskning.
27111: anföra följande:                                        Samhällets attityder i fråga om materia! som
27112:                                                      gäller pornografi eller sexualmoral förändras
27113:     Video- och andra programspel, för vilka gäl-     hela tiden. När det gäller materia! om sexualmo-
27114: ler att spelaren kan påverka de händelser som        ralen ser det för närvarande ut som om utveck-
27115: syns på bildskärmen, har befriats från gransk-       lingen går mot godkännande av s.k. vuxenporr.
27116: ning såväl enligt lagen om filmgranskning som        Detta är aktuellt bl.a. under det tredje skedet av
27117: enligt lagen om granskning av videoprogram och       strafflagstiftningsreformen.
27118: andra bildprogram.                                      Den allmänna opinionen är däremot klart
27119:     Motiveringen till denna behandling av video-     f6rdömande i fråga om f6rråande våld. Det bör
27120: och andra programspel är att de används på ett       i detta sammanhang också observeras att be-
27121: helt annat sätt än andra bildprogram. 1 videospe-    skrivningar av våldsscener i olika former och på
27122: len är bilden inte avgörande utan tanken bakom       olika grunder förekommer också i litteraturen
27123: spelet och att genomföra den. Den situation då       samt i tidningar och tidskrifter.
27124: videospel används skiljer sig från visningen av en      Undervisningsministeriet följer för sin del ut-
27125: film eller ett videoprogram. Granskningen av         vecklingen i dessa aktuella och allvarliga frågor.
27126: videospel skulle skilja sig från granskningen av     Om marknads- och produktutvecklingen ger
27127: filmer eftersom det är spelarens agerande som        anledning till det bör granskningsskyldigheten
27128: avgör hur bilden utformas på bildrutan.              prövas också i förhållande till video- och pro-
27129:     När de nuvarande lagarna stiftades ansågs det    gramspelen.
27130: inte motiverat med en granskning av videopro-           Samtidigt med beredningen av ändringarna
27131:  gram.                                               av strafflagstiftningen bereds även vid undervis-
27132:     Yttrandefriheten hör tili de grundrättigheter    ningsministeriet likartade ändringsförslag enligt
27133:  som garanteras i regeringsformen. 1 10 § rege-      vilka lagen om granskning av videoprogram och
27134:  ringsformen stadgas om allmän yttrandefrihet.       andra bildprogram liberaliseras åtminstone till
27135:  Lagarna om filmgranskning och granskning av         den del det är fråga om granskning av filmer som
27136:  videoprogram har eftersom de begränsar denna        är förbjudna för ungdomar under 18 år.
27137:  medborgarnas grundrättighet stiftats i den ord-        Det finns således för närvarande inga planer
27138:  ning som gäller grundlag.                           på en allmän granskningsskyldighet när det
27139:     Marknaden för video- och andra programspel       gäller video- och andra programspel.
27140: 
27141:      Helsingfors den 28 september 1993
27142: 
27143:                                                               Minister Tytti /sohookana-Asunmaa
27144:                                                  1993 vp
27145: 
27146: Kirjallinen kysymys 442
27147: 
27148: 
27149: 
27150: 
27151:                                     UkkoJa: Valuuttalainojen aiheuttamien kurssitappioiden kirjaami-
27152:                                        sesta pk-yritysten kirjanpitoon
27153: 
27154: 
27155:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27156: 
27157:     Yritykset ottivat valuuttalainoja erityisen pal-   teitä. Pienyrittäjien kohdalla tilanne on hankala.
27158: jon vuosina 1987-1990. Lainoja ottivat suurek-         He eivät todennäköisesti ole voineet nostaa palk-
27159: si osaksi yritykset, joilla ei ole valuuttatuloja.     kaa yrityksestä useaan vuoteen, eikä heillä myös-
27160:     Vuonna 1992 yrityksien lainoja erääntyi 30-        kään ole varallisuutta osinkojen muodossa.
27161: 35 miljardia markkaa. Keskuspankin arvion                 Kuitenkin, mikäli valuuttalainan aiheuttama
27162: mukaan tänä vuonna yritysten ja valtion ottamia        valuuttatappio sallittaisiin kirjattavaksi kirjanpi-
27163: lainoja erääntyy noin 40 miljardin markan edes-        toon valuuttatappiona esimerkiksi 5-10 vuo-
27164: tä. Yrityksille lainojen näin suuri erääntyminen       den ajanjaksolle, vältyttäisiin usean pienyrityk-
27165: lyhyessä ajassa on hankalaa, koska yritysten           sen kaatumiselta. Samalla pelastettaisiin monen
27166: Iainansaanti ulkomailta ja kotimaasta on vai-          ihmisen työpaikka, ei ainoastaan yrityksen työn-
27167: keutunut ja yritysten oma tulorahoitus on heik-        tekijöiden vaan myös yrityksen sidosryhmiin
27168: ko.                                                    kuuluneiden henkilöiden, kuten alihankkijoiden
27169:     Monien, etenkin pk-yritysten ongelmat alkoi-       tai kuljetusyhtiöiden, työpaikat. Vaikeasta ra-
27170: vat niiden ottamien valuuttalainojen kasvaessa         hoitustilanteesta huolimatta usealla pienyrityk-
27171:  kahden perättäisen devalvoitumisen seuraukse-         sellä on pitkän tähtäyksen toimintaedellytyksiä
27172: na. Valuuttalainan aiheuttama kurssitappio, ts.        ja mahdollisuuksia selviytyä tilanteesta. Tässä
27173: vastaavalla summalla suurentunut velkamäärä,           vain tarvitaan valtion kannustusta ja tukea yri-
27174:  on pk-yrityksissä keskimäärin 200 000-500 000         tystoimintaa kohtaan.
27175:  mk. Edelleen useat otetuista lainoista ovat ns.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27176:  hullet-lainoja ja laina-ajaltaan muutamia vuosia.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27177:  Lainan päättyessä valuuttatappio on kirjattava        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27178:  kokonaisuudessaan tilinpäätöksessä kertakuluk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27179:  si tuloslaskelmaan. Tällöin syntyy yleensä vas-
27180:  taava määrä tappiota.                                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27181:     Osakeyhtiölaki sallii vuotuista tappiota 2/3              siin valuuttalainoitettujen ja devalvoin-
27182: jäljellä olevan osakepääoman määrästä. Esimer-                nista johtuneen kurssitappion aiheutta-
27183:  kiksi, jos yrityksen osakepääoma on 50 000 mk,               man konkurssiuhan alaisten pk-yritysten
27184:  sallitaan enimmäistappioksi 33 000 mk. Tällöin               tukemiseksi siten, että sallittaisiin valuut-
27185:  yhtiön on haettava yritys konkurssiin, ellei yri-            takurssitappion kirjaaminen pitkälle
27186:  tykselle löydetä uusia rahoitus- tai pääomaläh-              ajanjaksolle, esim. 5-10 vuodelle?
27187: 
27188:       Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1993
27189: 
27190:                                             Tuulikki Ukkola
27191: 
27192: 
27193: 
27194: 
27195: 2300321
27196: 2                                         1993 vp -    KK 442
27197: 
27198: 
27199: 
27200: 
27201:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27202: 
27203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ohjeiden mukaan realisoitumaton kurssivoitto
27204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tai -tappio on tietyin edellytyksin mahdollista
27205: olette 7 päivänä syyskuuta 1993 päivätyri kir-         jättää kokonaan kirjaamatta tai merkitä arvos-
27206: jeenne n:o 1234 ohella toimittanut valtioneuvos-       tuseräksi taseen vastaaviin tai vastattaviin.
27207: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Uk-        Kurssiero tulee kuitenkin kirjata viimeistään sen
27208: kolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         realisoituessa saamisen tai velan maksamisen
27209: 442:                                                   yhteydessä.
27210:                                                           Lainan takaisinmaksun yhteydessä realisoitu-
27211:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         neen valuuttamääräisen kurssitappion aktivoi-
27212:        siin valuuttalainoitettujen ja devalvoin-       mista 5-10 vuoden aikana kuluksi kirjattavaksi
27213:        nista johtuneen kurssitappion aiheutta-         ei hyvään kirjanpitotapaan kuuluvien meno tu-
27214:        man konkurssiuhan alaisten pk-yritysten         lon kohdalle -periaatteen eikä varovaisuusperi-
27215:        tukemiseksi siten, että sallittaisiin valuut-   aatteen mukaan voida pitää suotavana. Hallitus
27216:        takurssitappion kirjaaminen pitkälle            ei siten aio ryhtyä kysyjän ehdottaman realisoi-
27217:        ajanjaksolle, esim. 5-10 vuodelle?              tuneen kurssitappion edellyttämiin kirjanpito-
27218:                                                        ym. lainsäädännön muutoshankkeisiin.
27219:    Vasta:uksena kysymykseen esitän kunnioit-              Hallitus on kuitenkin tietoinen valuuttalaino-
27220: taen seuraavaa:                                        ja ottaneiden pk-yritysten kurssitappion aiheut-
27221:                                                        tamasta konkurssiuhasta. Tämän uhan lieventä-
27222:     Ulkomaanrahan määräiset velat merkitään            miseksi hallitus on ryhtynyt perinteisten elinkei-
27223: kirjanpitoon pääsääntöisesti Suomen Pankin             notukien-alue-ja pienyritystukien sekä Keran
27224: velan syntymispäivänä noteeraaman kurssin              rahoituksen - lisäksi mm. seuraaviin toimen-
27225: mukaan Suomen rahaksi muutettuina. Lainan              piteisiin:
27226: takaisinmaksupäivän kurssin ja syntymispäivän             - Pk-yritysten investointien korkotukea on
27227: välinen kurssiero, kurssivoitto tai -tappio, kirja-    jatkettu 3 miljardilla;
27228: taan viimeistään lainan takaisinmaksuvuoden               - Valtiontakuukeskuksen suhdannetakaus-
27229: tilinpäätökseen rahoituksen tuotoksi tai -kuluk-       ten, riskipääomatakausten ja vakauttamista-
27230: si.                                                    kausten määrää on lisätty helpottamaan pk-
27231:     Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnos-         yritysten vakuusongelmaa;
27232: saan (Kila nro. 1201 7.10.1992) sekä yleisohjees-         - Pk-yritysten korkoavustusta on myönnet-
27233: sa (Kilan yleisohje ulkomaanrahan määräisten           ty kaiken kaikkiaan 2 162 yritykselle 390 milj.
27234: saamisten ja velkojen ja muiden sitoumusten            markkaa; ja
27235: muuttamisesta Suomen rahaksi) .tarkempia oh-              - Kehitysaluerahaston perustamislainojen
27236: jeita siitä, miten ulkomaanrahan määräiset saa-        myöntämiseen on varattu 100 milj. markkaa.
27237: miset ja velat merkitään kirjanpitoon. Näiden
27238: 
27239:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1993
27240: 
27241:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
27242:                                          1993 vp -      KK 442                                          3
27243: 
27244: 
27245: 
27246: 
27247:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
27248: 
27249:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningar lämnas helt oregistrerad eller antecknas
27250: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr         som värderingspost under aktiva eller passiva i
27251: 1234 av den 7 september 1993 till vederbörande         balansen. Kursskillnaden bör dock registreras
27252: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        senast då den realiseras i samband med att
27253: dagsman Ukkola undertecknade spörsmål nr               fordringen eller skulden betalas.
27254: 442:                                                       Det kan inte anses rekommendabelt att en
27255:                                                        kursförlust i valutabelopp som har uppstått i
27256:           Har Regeringen för avsikt att för att        samband med att ett lån återbetalas aktiveras
27257:        stöda de sm-företag som är valutabelåna-        som en utgift under 5-10 år, varken enligt den
27258:        de och hotas av konkurs tili följd av den       utgift-mot-inkomst-princip eller försiktighets-
27259:        kursförlust som devalveringen har åstad-        princip som hör tili god bokföringssed. Rege-
27260:        kommit vidta åtgärder så att det skulle         ringen har följaktligen inte för avsikt att påbörja
27261:        vara tiliåtet att registrera valutakursfor-     sådana ändringsprojekt gällande bokföringslag-
27262:        lusten under en lång tid, t.ex. 5-10 år?        stiftningen och annan lagstiftning som förutsätts
27263:                                                        för den realisering av kursförlusten som spörs-
27264:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          målsställaren föreslår.
27265: anfora f6ljal)de:                                          Regeringen är dock medveten om att sm-
27266:                                                        företag som har tagit valutalån har lidit kursför-
27267:    Skulder i utländsk valuta bokförs omvandla-         1ust och att detta har medfört konkurshot för
27268: de tili finsk valuta i regel enligt den kurs som       dem. För att lindra detta hot har regeringen
27269: Finlands Bank noterade den dag då skulden              utöver traditionellt näringsstöd region- och små-
27270: uppkom. Skillnaden mellan kursen den dag då            företagarstöd samt finansiering av Kera vidtagit
27271: lånet skall återbetalas och den dag då skulden         bl.a. följande åtgärder:
27272: uppkom, kursvinsten eller -förlusten, registreras         - räntestödet för sm-företagens investering-
27273: som finansieringsintäkt eller -kostnad senast i        ar har ökats med 3 miljarder,
27274: bokslutet för det år då lånet skall återbetalas.          - Statsgaranticentralen har fått större be-
27275:    Bokföringsnämnden har i sitt utlåtande (Kila        lopp att dela ut som konjunkturgarantier, risk-
27276: nr 1201 7.10.1992) samt i ett allmänt direktiv         kapitalgarantier och konsolideringsgarantier för
27277: (Kilas allmänna direktiv om omvandling av              att underlätta sm-företagens säkerhetsproblem,
27278: fordringar och skulder samt andra förbindelser i          - räntestöd för sm-företag har beviljats to-
27279: utländsk valuta till finsk valuta) gett närmare        talt 2 162 företag tili ett belopp av 390 milj. mk
27280: anvisningar om hur fordringar och skulder i            och
27281: utländsk valuta skall införas i bokföringen. En           - för beviljande av Utvecklingsområdesfon-
27282: kursvinst eller -förlust som inte har realiserats      dens etableringslån har reserverats 100 milj. mk.
27283: enligt dessa direktiv kan under vissa förutsätt-
27284:      Helsingfors den 29 september 1993
27285: 
27286:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
27287:                                                   1993 vp
27288: 
27289: Kirjallinen kysymys 443
27290: 
27291: 
27292: 
27293: 
27294:                                     UkkoJa: Toiminimen edellyttämän ennakkoveropäätöksen myön-
27295:                                        tämisestä
27296: 
27297: 
27298:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27299: 
27300:     Nykyisen suurtyöttömyyden aikana pitäisi            nään ei takaa ennakkoveropäätöksen, ennakko-
27301: jokaisen uuden työpaikan olla tervetullut. Yh-          veronumeron, saamista. Myöntämispäätös pe-
27302: teiskunnan on osaltaan pyrittävä myötävaikut-           rustuu suurelta osin myös ns. harkinnanvarai-
27303: tamaan ja kannustamaan itsenäistä toimintaa             suuteen. Tämä tarkoittaa, että myöntämispää-
27304: sekä luomaan edellytyksiä menestyksekkäälle             tökseen ja osatekijöiden tulkintaan sovelletaan
27305: pienyrittäjätoiminnalle. Yksityisyrittäjyyttä tu-       tapauskohtaista harkinnanvaraisuutta.
27306: lee suosia pk-sektorilla, joka on 1990-luvun po-            Mahdollistamalla toiminimen edellyttämän
27307: tentiaalisin työllistävä työmarkkinasektori. Jos        ennakkoveropäätöksen saaminen luodaan työ-
27308: joku pystyy työllistämään itsensä, pitäisi siinäkin     paikkoja ja -tilaisuuksia usealle tällä hetkellä
27309:  kannustaa eikä estellä.                                työttömälle työnhakijalle. Kaventamalla ennak-
27310:     Itsensä työllistävän pitäisi päästä liikk~elle      koveropäätöksen myöntämiseen vaikuttavaa
27311: mahdollisimman pienellä byrokratialla ja pienin         harkinnanvaraisuutta tai jopa poistamalla se
27312:  kuluin. Tähän on soveliain yhtiömuoto toimi-           kokonaan vähennetään nykyistä korkeaa työttö-
27313:  nimi, jota ei ole välttämätöntä rekisteröidä           myystilannetta. Tällä tavoin kannustetaan eten-
27314:  kaupparekisteriin. Jos aikoo toimia itsenäisenä        kin niitä, jotka omatahtoisesti ja aktiivisesti
27315:  alihankkijana toiselle yritykselle tai suorittaa       pyrkivät kehittämään itseään ja jotka omatoimi-
27316:  työtehtävän yksityiselle henkilölle, on työn           sesti ovat valmiita työllistämään itsensä. Tämä
27317:  teettäjän varmistuttava siitä, että toiminimen         työnhakijaryhmä on usein myös iältään ja kou-
27318:  haltijalla on ennakkoveropäätös. Muutoin tehty         lutukseltaan työkykyistä ja motivoitunutta väes-
27319:  työsuoritus voidaan tulkita normaaliin työsuh-         töä. Lisäksi vähennetään ko. ryhmän muutoin
27320:  teeseen kuuluvaksi työtehtäväksi ja maksettu           harkitsemaa tai harrastamaa kuutamourakoin-
27321:  korvaus näin ollen nettopalkaksi. Nettopalkan          tia. Itsenäinen yrittäjyyshän mahdollistaa työn
27322:  lisäksi työn teettäjä joutuu maksamaan enna-           ja ansiotulon hankkimisen lalliisin keinoin.
27323:  konpidätyksen sekä lakisääteiset sosiaalikulut.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27324:  Tänä päivänä moni työnantaja valitsee projek-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27325:  tiluonteisen työn tekijäksi yritykselle edullisem-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27326:  man vaihtoehdon, toiminimellä työskentelevän           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27327:  itsenäisen yrittäjän.
27328:      Ennakkoveropäätöksen myöntämisperustei-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27329:  na ovat mm. työhön sisältyvä yrittäjäriski, riittä-           siin yksityisyrittäjyyteen, tässä toimini-
27330:  vän suuri realistisesti tavoiteltavissa oleva työtu-          men saamiseen, vaikuttavan ennakkove-
27331:  lo, toimeksiantajia on oltava useita (kirjalliset             ropäätöksen harkinnanvaraisuuden ka-
27332:  sopimukset), kiinteä toimipaikka, apulaisten                  ven tamiseksi tai poistamiseksi, jolla mah-
27333:  käyttäminen, tarveaineiden itsenäinen hankinta                dollistetaan työpaikkojen ja -tilaisuuk-
27334:  sekä työkalujen ja -koneiden omistaminen. Edel-               sien löytyminen usealle tällä hetkellä
27335:  lä mainituista kaikkien osatekijöiden ei tarvitse             työttöniälle työnhakijalle sekä edistetään
27336:   täyttyä, mutta toisaalta mikään osatekijä yksi-              yrittäjyyttä yleensä?
27337: 
27338:       Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1993
27339: 
27340:                                              Tuulikki Ukkola
27341: 
27342: 
27343:  2300321
27344: 2                                        1993 vp -   KK 443
27345: 
27346: 
27347: 
27348: 
27349:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27350: 
27351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lisuutena on maksaa ennakkovero ja suorittaa
27352: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sosiaaliturvaan liittyvät maksut. Palkkatulosta
27353: olette 7 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        ne suorittaa työnantaja, yrittäjätulosta yrittäjä
27354: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     itse. Työn teettäjän vastuu enoakanpidätyksen
27355: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tuulikki          ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta on sii-
27356: Ukkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nä määrin ankara, että yrittäjäpalveluksia oste-
27357: n:o 443:                                             taan käytännössä vain niiltä, joiden asema itse-
27358:                                                      näisenä yrittäjänä on jo vakiintunut. Verotusase-
27359:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       maan liittyvät epäselvyydet ovat siten erityisesti
27360:        siin yksityisyrittäjyyteen, tässä toimini-    aloittavien pienyritysten ongelmia, kuten kysy-
27361:        men saamiseen, vaikuttavan ennakkove-         myksessäkin todetaan.
27362:        ropäätöksen harkinnanvaraisuuden ka-             Palkkatulon ja yrittäjätulon välinen rajanveto
27363:        ventamiseksi tai poistamiseksi, jolla mah-    on samalla tuloverolain ja elinkeinotulon verot-
27364:        dollistetaan työpaikkojen ja -tilaisuuk-      tamisesta annetun lain soveltamisalaa koskeva
27365:        sien löytyminen usealle tällä hetkellä        kysymys. Sovellettavan lain valinta saattaa vai-
27366:        työttömälle työnhakijalle sekä edistetään     kuttaa nettotulon määrään ja lopulta sovelletta-
27367:        yrittäjyyttä yleensä?                         vaan verokantaan. Ansio- ja pääoma,tulon vero-
27368:                                                      kantojen välillä nyt vallitseva suuri ero tuo
27369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ongelmaan omat 1isäpiirteensä, koska yritystulo
27370: vasti seuraavaa:                                     voi tulla verotetuksi osin pääomatulona ja siten
27371:                                                      ansiotulon verokantaa olennaisesti alhaisemmal-
27372:     Ennakkoperintälain (418/59) säännöksiä pal-      la verokannalla.
27373: kan käsitteestä samoin kuin verotus- ja oikeus-         Arvonlisäverotuksessa ongelma koskee vero-
27374: käytännön varassa olevaa tulkintaa siitä, mitä       velvollisuutta eli sitä, suorittaako veron työn
27375: on pidettävä yrittäjän tulona, on kuluvan vuo-       teettäjä vai työn suorittaja. Teettäjällä ei ole
27376: den aikana usealtakin taholta vaadittu selkeytet-    veronvähennysoikeutta, jos suorittajaa ei pidetä
27377: täviksi ja muutettaviksi, jotta omatoimineo työl-    itsenäisenä yrittäjänä.
27378: listyminenja yrittäjäksi ryhtyminen olisi nykyis-       Valtiovarainministeriö on tilanteen selkiyttä-
27379: tä helpommin toteutettavissa.                        miseksi asettanut työryhmän pohtimaan ongel-
27380:     Ongelma on erityisen ajankohtainen nyt, kun      maa. Asettamiskirje on päivätty 24 päivänä
27381: vaikea työllisyystilanne ja samanaikainen toi-       kesäkuuta 1993. Ryhmässä ovat valtiovarain-
27382: meentuloetuuksien supistuminen lisäävät siirty-      ministeriön ohella edustettuina sosiaali- ja ter-
27383: mistä pienyritystoimintaan. Kuluvan vuoden           veysministeriö, verohallitus, Suomen Yrittäjien
27384: alusta toteutunut pääomatulon ja yritysvero-         Keskusliitto ja Pienteollisuuden Keskusliitto.
27385: tuksen uudistus vaikuttaa samaan suuntaan            Työryhmän tehtävänä on selvittää mahdolli-
27386: lisäten myös osaltaan pienyritysten lukumää-         suudet palkkatulon ja yrittäjätulon rajanvedon
27387: rää. Julkisella sektorillakin halutaan säästösyis-   selkeyttämiseksi verotuksessa. Työryhmän tulee
27388: tä ostaa yhä suurempi osuus palveluista muilta       lisäksi selvittää mahdollisuudet myös itsenäisen
27389: kuin palkansaajilta. Tarvittava työpanos on          yrittäjän verotusasemaa koskevien ratkaisujen
27390: tällöin samalla joustavasti sopeutettavissa vas-     ennustettavuuden parantamiseksi nykyisen oi-
27391: taamaan kysyntää. Kun verotulojen kertyminen         keuskäytännön tulkintojen pohjalta, ja lisäksi
27392: ajallaan voidaan nykyisin säännöksin turvata         ryhmän tulee selvittää mahdollisuudet palkka-
27393: vain lähinnä siten, että tulosta toimitetaan en-     ja yrittäjätulon verotuksellisten erojen vähen-
27394: nakonpidätys, on lähtökohtana epäselvissä            tämiseksi, jolloin kyseisten tulojen välistä ra-
27395: tilanteissa kuitenkin edelleenkin se, että tulo on   janvetoa olisi mahdollista tarkistaa. Työryhmän
27396: palkkatuloa.                                         on toimeksiantoosa mukaan kuitenkin kiinni-
27397:     Ennakkoperinnässä palkkatulon ja yrittäjätu-     tettävä huomiota myös ehdotustensa julkista-
27398: lon rajanveto-ongelma koskee sitä, kenen velvol-     loudellisiin vaikutuksiin. Työryhmän ehdotuk-
27399:                                          1993 vp -   KK 443                                         3
27400: 
27401: set on tehtävä 31 päivään joulukuuta 1993            pienyritysten neuvonnan parantamiseksi, jotta
27402: mennessä.                                            niiden mahdollisuudet hoitaa työnantajavelvoit-
27403:    Valtion vuoden 1994 talousarvioesityksen pe-      teita ja -tehtäviä helpottuisivat. Tarkoituksena
27404: rusteluissa todetaan asiaan liittyen lisäksi, että   on yksinkertaistaa työnantajavelvollisuuksiin
27405: hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kotitalouksien ja    liittyviä maksu- ja muita menettelyjä.
27406:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1993
27407: 
27408:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27409: 4                                           1993 vp -   KK 443
27410: 
27411: 
27412: 
27413: 
27414:                                       Tili Rfksdagens Herr Talman
27415: 
27416:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             betala källskatt och socialskyddsavgifter. I fråga
27417: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          om löneinkomst betalas skatten och avgifterna
27418: den 7 september 1993 tili vederbörande medlem           av arbetsgivaren och i fråga om företagsinkomst
27419: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          av företagaren själv. Det ansvar för att förskotts-
27420: Tuulikki Ukkola undertecknade spörsmål nr               innehållningen verkställs och socialskyddsavgif-
27421: 443:                                                    terna uppbärs som ankommer på beställaren av
27422:                                                         ett arbete är emellertid så strängt att företags-
27423:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          tjänster i praktiken endast köps av sådana före-
27424:         att beroendet av prövning i fråga om            tagare som redan har en etablerad ställning som
27425:         beslut om förskottsuppbörd, vilket på-          självständiga företagare. Oklarheterna i fråga
27426:         verkar privatföretagsverksamheten, i det-       om verkställandet av beskattningen utgör sålun-
27427:         ta fall erhållande av firma, skall begrän-      da ett problem i synnerhet för små företag som
27428:         sas eller slopas, så att många arbetslösa       inleder sin verksamhet, såsom även spörsmåls-
27429:         arbetssökande kan beredas arbete eller          ställaren antyder.
27430:         arbetstillfålle samt att företagsverksam-           Gränsdragningen mellan löneinkomst och fö-
27431:         heten även i övrigt främjas?                    retagsinkomst är samtidigt en fråga som gäller
27432:                                                         tillämpningsområdet för inkomstskattelagen och
27433:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lagen om beskattning av inkomst av närings-
27434: anföra följande:                                        verksamhet. Valet av viiken lag som skall tilläm-
27435:                                                         pas kan inverka på storleken av nettoinkomsten
27436:    Under detta år har på olika håll krävts att de       och slutligen på den skattesats som tillämpas.
27437: stadganden i lagen om förskottsuppbörd (418/            Denstora skillnad som nu råder mellan skatte-
27438: 59) som gäller begreppet lön samt den på be-            satserna för förvärvsinkomst och kapitalinkomst
27439: skattning och rättspraxis grundade tolkningen           ökar problemen eftersom företagsinkomsten del-
27440: av vad som räknas som inkomst för företagare            vis kan beskattas såsom kapitalinkomst och
27441: bör göras tydligare och ändras för att man skall        sålunda enligt en betydligt lägre skattesats än om
27442: kunna underlätta sysselsättning på eget initiativ       den skulle beskattats enligt skattesatsen för för-
27443: och inledande av företagsverksamhet.                    värvsinkomst.
27444:    Problemet är särskilt aktuellt just nu när den           I mervärdesbeskattningen gäller problemet
27445: svåra sysselsättningssituationen och nedskär-           vem som är den skattskyldige, d.v.s. om skatten
27446: ningarna i utkomststödsförmånerna ökar över-            skall betalas av beställaren eller av den somutför
27447: gången till småföretagsverksamhet. Reformen             arbetet. Beställaren har inte rätt att dra av
27448: av kapitalinkomst- och företagsbeskattningen            skatten om den som utför arbetet inte betraktas
27449: vid ingången av detta år har en liknande inver-         som en självständig företagare.
27450: kan och ökar dessutom antalet småföretag. Ock-              Finansministeriet har för att klarlägga situa-
27451: så inom den offentliga sektorn har sparåtgärder-        tionen tillsatt en arbetsgrupp som skall reda
27452: na bidragit till att en allt större del av tjänsterna   ut problemet. Det brev med vilket arbetsgrup-
27453: köps av andra än löntagare. Den arbetsinsats            pen tillsattes är daterat den 24 juni 1993.
27454: som krävs kan då samtidigt smidigt anpassas till        F örutom finansministeriets företrädare består
27455: efterfrågan. Eftersom man med nuvarande stad-           arbetsgruppen även av företrädare för social-
27456: ganden kan säkerställa att skatteintäkterna in-         och hälsovårdsministeriet, skattestyrelsen, Före-
27457: flyter inom föreskriven tid endast genom :_att          tagarnas Centralförbund i Finland och Central-
27458: förskottsuppbörd verkställs på inkomsterna, är          förbundet för hantverk och småindustri rf.
27459: utgångspunkten i oklara fall fortfarande den att        Arbetsgruppen har till uppgift att reda ut
27460: inkomsten är löneinkomst.                               möjligheterna att precisera gränsdragningen
27461:    Inom förskottsuppbörden är gränsdragning-            mellan löneinkomst och företagsinkomst vid
27462: en mellan löneinkomst och företagsinkomst svår          beskattningen. Dessutom skall arbetsgruppen
27463: när det gäller att avgöra vem som är skyldig att        reda ut möjligheterna att underlätta prognos-
27464:                                        1993 vp -   KK 443                                          5
27465: 
27466: tiseringen av lösningar gällande beskattningssi-   ekonomin. Arbetsgruppen skall lämna in sina
27467: tuationen för självständiga företagare utgående    förslag senast den 31 december 1993.
27468: från tolkningen av gällande rättspraxis, och          I motiveringen tili budgetpropositionen för
27469: arbetsgruppen skall också utreda möjligheterna     1994 konstateras i detta sammanhang att rege-
27470: att minska de beskattningsmässiga skilinaderna     ringen vidtar åtgärder för att förbättra råd-
27471: mellan löne- och företagsinkomst, vilket ·möj-     givningen för hushåll och småföretag så att de
27472: liggör en ändring av gränsdragningen mellan        lättare kan fullgöra de skyldigheter och uppgifter
27473: nämnda inkomster. Enligt uppdraget skall ar-       som hör tili arbetsgivarna. Med detta vili man
27474: betsgruppen dock även beakta de verkningar         rationalisera sådana avgifter och övriga förfa-
27475: som förslagen kan medföra för den offentliga       randen som ingår i arbetsgivarnas skyldigheter.
27476: 
27477:      Helsingforsden 22 september 1993
27478: 
27479:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
27480:                                                1993 vp
27481: 
27482: Kirjallinen kysymys 444
27483: 
27484: 
27485: 
27486: 
27487:                                   Seppänen: Valtion hankintakeskuksen aloittamasta ulkomaisten
27488:                                       kirjojen välityksestä
27489: 
27490: 
27491:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27492: 
27493:    Valtion hankintakeskus (VHK) on aloittanut        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27494: ulkomaisten kirjojen hankinnan valtion viras-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27495: toille ja laitoksille. Sitä varten se joutuu otta-
27496: maan käyttöön uuden organisaation, joka pien-                  Kun Valtion hankintakeskus (VHK)
27497: ten kirjatilausten osalta saattaa tulla kalliiksi.          alkaa kirjojen välitystoiminnan, onko
27498: On vaara, että sen organisaation kustannukset               tarkoitus, että myös sitä kilpailutetaan
27499: tulevat maksuun tilaajille.                                 kirjahankinnoissa markkinoiden muiden
27500:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          osapuolten kanssa?
27501: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27502: 
27503:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1993
27504:                                            Esko Seppänen
27505: 
27506: 
27507: 
27508: 
27509: 2300321
27510: 2                                        1993 vp -    KK 444
27511: 
27512: 
27513: 
27514: 
27515:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27516: 
27517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion hankintakeskus on jo pitkään välittä-
27518: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nyt ulkomaisia kirjoja. Aiemmin kirjoja ei kui-
27519: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tenkaan ostettu suoraan ulkomaisilta kustanta-
27520: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen         jilta, vaan ostot tehtiin kotimaisten sopimustoi-
27521: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 444:         mittajien välityksellä. Valtion hankintakeskuk-
27522:                                                       sella on jo aiemman toiminnan vuoksi henkilös-
27523:           Kun Valtion hankintakeskus (VHK)            töä, joka on hoitanut kauttalaskutusta, sopimus-
27524:        alkaa kirjojen välitystoiminnan, onko          hankintaa sekä tiedotusta. Asiakkaat maksoivat
27525:        tarkoitus, että myös sitä kilpailutetaan       siten aiemmin myös välittäjänä toimineiden kir-
27526:        kirjahankinnoissa markkinoiden muiden          jakauppojen maahantuonti- ja myyntikustan-
27527:        osapuolten kanssa?                             nukset sekä välityspalkkion.
27528:                                                           Valtion hankintakeskus on jo vuosia noudat-
27529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tanut tulosohjauksen periaatteita. Eri liiketoi-
27530: vasti seuraavaa:                                      mintojen kustannukset on kokonaisuudessaan
27531:                                                       huomioitu yksittäisten toimialojen kannatta-
27532:     Valtion hankintakeskuksen toiminta-ajatuk-        vuutta arvioitaessa. Valtioneuvoston asettamat
27533: sena on toteuttaa valtiontalouden kannalta mah-       ylijäämätavoitteet on saavutettu.
27534: dollisimman edullisesti asiakkaidensa tavaroi-            Kirjavälitystoiminnan kustannuksia ja tuot-
27535: den ja palvelujen hankintoja. Lähtökohtana            toja seurataan jatkuvasti. Kannattamattomat
27536: sekä kirjavälityksessä että muussakin Valtion         palvelumuodot karsitaan. Koska tulosohjaus
27537: hankintakeskuksen toiminnassa on mahdolli-            ulottuu rnyös hankintakeskuksen asiakkaina toi-
27538: simman edullisten hankintalähteiden valinta.          miviin valtion virastoihin ja laitoksiin, eivät ne
27539: Edullinen hankintahinta alentaa myös asiak-           osta hankintakeskuksen palveluja, jos samoja
27540: kaan maksamaa hintaa.                                 palveluja on edullisemmin muualta saatavissa.
27541:     Edullisimmaksi kirjojen hankintatavaksi on            Valtion hankintakeskuksen on jatkossakin
27542: osoittautunut suoraan kustantajalta ostaminen.        tarjottava asiakkailleen parhaat hankintaehdot
27543: Kirjojen kustantajilta on pyydetty tarjoukset         ja kilpailukykyisiminät hinnat. Tehokkuuden
27544: valtion hankinnoista annetun asetuksen (1070/         ylläpitäminen edellyttää myös nopeutta ja jous-
27545: 79) 5 §:n mukaisen tarjouskilpailun perusteella.      tavuutta toimitusehdoissa.
27546: Kilpailu järjestettiin viime keväänä.                     Valtion hankintakeskuksen suora ulkomais-
27547:     Valtion hankintakeskuksen kirjavälitystoi-         ten kirjojen välitys on jo osoittautunut asiakkai-
27548: minta rakentuu lähes kokonaan jo olemassa              den kannalta edulliseksi vaihtoehdoksi. Välikä-
27549: olevien resurssien käytön varaan. Henkilöstön          sien karsiutuminen säästää kustannuksia. Julkis-
27550: irtisanomisilta on vältytty siirtämällä heitä talon   hallinnon niukat hankintamäärärahat on käytet-
27551: sisältä uusiin tehtäviin. Kirjatilausten hoitami-      tävä mahdollisimman tehokkaasti, joten tehok-
27552: seen on palkattu ainoastaan yksi talon ulkopuo-        kuudesta saadut säästöt näkyvät myös asiakkai-
27553: linen henkilö.                                         den maksamissa hinnoissa.
27554: 
27555:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1993
27556: 
27557:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
27558:                                          1993 vp -   KK 444                                             3
27559: 
27560: 
27561: 
27562: 
27563:                                     Tili Riksdagens Herr Talman      - -
27564: 
27565:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avtalsleverantörers förmedling. Statens upp-
27566: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         handlingscentral har redan till följd av tidigare
27567: medlem av statsrådet översänt riksdagsman            verksamhet personai som har skött genomfaktu-
27568: Seppänens spörsmål nr 444:                           reringen, den avtalsbaserade upphandlingen
27569:                                                      samt informationen. Kundema betalade därmed
27570:           Då Statens upphandlingscentral bör-        också för import- och försäljningskostnadema
27571:        jar förmedla böcker, är avsikten att den-     samt förmedlingsarvodena för de bokhandlar
27572:        na verksamhet fritt skall konkurrera med      som var förmedlare.
27573:        andra parter på marknaden?                       Statens upphandlingscentral har redan i åra-
27574:                                                      tal följt principema om resultatstyming. Kostna-
27575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        derna för de olika affårsfunktionema har i sin
27576: anföra följande:                                     helhet beaktats då de enskilda branschemas
27577:                                                      lönsamhet har bedömts. De överskottsmål som
27578:    Statens upphandlingscentrals verksamhetside       statsrådet har ställt har uppnåtts.
27579: är att med tanke på statsekonomin så förmånligt         Bokförmedlingens kostnader och intäkter
27580: som möjligt utföra upphandling av varor och          uppföljs kontinuerligt. Olönsamma servicefor-
27581: tjänster för kundernas räkning. Utgångspunkten       mer gallras bort. Eftersom resultatstymingen
27582: både vid bokförmedlingen och i annan verksam-        också sträcker sig till de statliga ämbetsverken
27583: het som Statens upphandlingscentral utövar är        och inrättningama som är upphandlingscentra-
27584: att välja så förmånliga upphandlingskällor som       lens kunder, köper de inte tjänster av upphand-
27585: möjligt. Ett förmånligt anskaffningspris sänker      lingscentralen om samma tjänster kan fås billiga-
27586: också det pris som kunden betalar.                   re någon annanstans.
27587:    Direktköp från förläggaren har visat sig vara        Statens upphandlingscentral skall också i fort-
27588: det billigaste sättet att anskaffa böcker. Bokför-   sättningen erbjuda sina kunder de bästa upp-
27589: läggama har ombetts komma in med offerter            handlingsvillkoren och de konkurrenskraftigaste
27590: utgående från en offerttävling enligt 5 § upp-       priserna. Upprätthållandet av effektiviteten för-
27591: handlingsförordningen för staten (1 070/79).         utsätter också snabbhet och smidighet i leverans-
27592: Tävlingen ordnades i våras.                          villkoren.
27593:    Statens upphandlingscentrals bokfönnedling           Statens upphandlingscentrals direkta förmed-
27594: bygger nästan helt på redan existerande resurser.    ling av utländska böcker har redan visat sig vara
27595: Uppsägning av personalen har man lyckats und-        ett förmånligt alternativ för kunderna. Då mel-
27596: vika genom att flytta den till nya uppgifter inom    lanhänderna gallras bort sparas kostnader. Den
27597: huset. Endast en person utifrån har anställts för    offentliga förvaltningens knappa anskaffnings-
27598: skötseln av bokbeställningar.                        anslag måste användas så effektivt som möjligt,
27599:    Statens upphandlingscentral har redan länge       vilket gör att de inbesparingar som fås genom
27600: förmedlat utländska böcker. Tidigare köptes          effektiviteten också kan ses i de priser som
27601: böckerna dock inte direkt från utländska förläg-     kunderna betalar.
27602: gare utan inköpen gjordes genom inhemska
27603:      Helsingfors den 27 september 1993
27604: 
27605:                                                                            Minister Pertti Salolainen
27606:                                                1993 vp
27607: 
27608: Kirjallinen kysymys 445
27609: 
27610: 
27611: 
27612: 
27613:                                   Seppänen: Kalastusoikeuteen liittyvistä tavoitteista EY-neuvotte-
27614:                                       luissa
27615: 
27616: 
27617:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27618: 
27619:    Kalastus on yksi tärkeimpiä asioita Norjan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27620: EY-neuvotteluissa. Norjalaiset pelkäävät, että       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27621: eurokalojen puutteessa vapaa kalastusoikeus vie
27622: Norjan rannikoilta kalatkin vedestä.                           Millä tavalla Suomi suojaa kalaveten-
27623:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          sä mahdollisen EY/ED-jäsenyyden olois-
27624: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             sa ja millaisia neuvottelutavoitteita Suo-
27625:                                                             mella on tässä asiassa?
27626: 
27627:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1993
27628:                                            Esko Seppänen
27629: 
27630: 
27631: 
27632: 
27633: 2300321
27634: 2                                        1993 vp -   KK 445
27635: 
27636: 
27637: 
27638: 
27639:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27640: 
27641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tä kalastusvyöhykettä ja sen yhteisen kalastus-
27642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        politiikan piiriin. Suomen kalastukseen käytettä-
27643: olette 8 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        vissä oleva alue siten laajenisi nykyisestään.
27644: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Suomalaiset harjoittavat Itämeren kalastusta
27645: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen kir-     Itämeren kalastuskomission hyväksymiä sääntö-
27646: jallisen kysymyksen n:o 445:                         jä noudattaen. Myös EY on saman komission
27647:                                                      jäsen ja noudattaa samoja sääntöjä, joten jäse-
27648:           Millä tavalla Suomi suojaa kalaveten-      nyys ei tule muuttamaan suomalaisten harjoitta-
27649:        sä mahdollisen EY/ED-jäsenyyden olois-        man kalastuksen luonnetta. Suomen pyrkimyk-
27650:        sa ja millaisia neuvottelutavoitteita Suo-    senä on säilyttää Pohjois-Itämeri 59°30'N ja
27651:        mella on tässä asiassa?                       Pohjanlahti vain Suomen ja Ruotsin kalastus-
27652:                                                      alueena, mihin EY:n yhteinen kalastuspolitiikka
27653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         antaa mahdollisuudet jäsenmaiden kiintiöjakoa
27654: vasti seuraavaa:                                     koskevan järjestelmän nojalla.
27655:                                                         Lisäksi Suomi lähtee jäsenyysneuvotteluissa
27656:    Suomen tavoitteena on säilyttää kalastusta        siitä, että Suomen Venäjän ja Baltian maiden
27657: koskeva yksinomainen määräysvaltansa 12              kanssa tekemien kahdenvälisten sopimusten si-
27658: mpk:n rajan sisällä. Tämän rajan ulkopuolella        sältämät edut säilytetään, jolloin olemassa olevat
27659: olevat Suomen kalastusvyöhykkeeseen kuuluvat         kalastusmahdollisuudet kyseisten maiden kalas-
27660: kalavedet tulisivat näin ollen osaksi EY:n yhteis-   tusvyöhykkeillä voidaan ylläpitää.
27661: 
27662:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
27663: 
27664:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
27665:                                         1993 vp -   KK 445                                        3
27666: 
27667: 
27668: 
27669: 
27670:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
27671: 
27672:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         EG. Det område som Finland kan fiska i skulle
27673: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      alltså bli större än för närvarande.
27674: den 8 september 1993 tili vederbörande ·medlem         Finländama bedriver fiske i Östersjön inom
27675: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      ramen för de regler som fiskerikommissionen för
27676: Seppänen undertecknade spörsmål nr 445:             Östersjön har antagit. EG är också medlem av
27677:                                                     kommissionen och följer dessa regler, vilket
27678:           På vilket sätt skyddar Finland sina       betyder att ett medlemskap inte kommer att
27679:        fiskevatten med tanke på ett eventuellt      förändra det finländska fiskets karaktär. Fin-
27680:        EG/EU-medlemskap och vilka förhand-          land strävar efter att bibehålla norra Östersjön
27681:        lingsmål har Finland i denna fråga?          59°30'N och Bottniska viken som ett fiskeområ-
27682:                                                     de uteslutande för Finland och Sverige, vilket
27683:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       den gemensamma EG-fiskeripolitiken ger möj-
27684: anföra följande:                                    lighet tili genom systemet med kvoter för med-
27685:                                                     lemsländerna.
27686:     Finlands mål är att bibehålla den exklusiva        I medlemsförhandlingarna utgår Finland
27687: bestämmanderätten inom 12-sjömilsgränsen. De        dessutom från att förmånerna i de bilaterala
27688: tili Finlands fiskezon hörande fiskevattnen som     avtalen som Finland ingått med Ryssland och de
27689: ligger. utanför denna gräns skulle sålunda bli en   baltiska länderna skall bevaras, varvid de nuva-
27690: del av den gemensamma EG-fiskezonen och en          rande möjligheterna tili fiske i dessa länders
27691: del av den gemensamma fiskeripolitiken inom         fiskezoner kan upprätthållas.
27692: 
27693:      Helsingfors den 24 september 1993
27694: 
27695:                                                                 Utrikesminister Heikki Haavisto
27696:                                                  1993 vp
27697: 
27698: Kirjallinen kysymys 446
27699: 
27700: 
27701: 
27702: 
27703:                                     M. Laukkanen ym.: Wider-instituutin toimintaa koskevan selon-
27704:                                        teon antamisesta eduskunnalle
27705: 
27706: 
27707:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27708: 
27709:     Antaessaan mietintönsä UaVM 17/1992 vp             asiainvaliokunnalle kuin pertlstuslakivaliokun-
27710: hallituksen kehitysyhteistyökertomuksesta vuo-         nallekaan.
27711: delta 1990 ulkoasiainvaliokunta edellytti, että           Eduskunnan budjettivallan ja kehitysyhteis-
27712: eduskunnalle annetaan täydellinen selonteko            työpoliittisten vaikutusten vuoksi asiakitjojen
27713: Wider-instituutin rahoitukseen ja toimintaan           julkistaminen eduskunnalle olisi välttämätöntä.
27714: liittyvien epäselvyyksien ja muiden seikkojen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27715: arvioinnista sen valmistuttua.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27716:     Suomen tuki Wider-instituutille on ollut vuo-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27717: sina 1984--1992 yhteensä 204 miljoonaa mark-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27718: kaa. Lisäksi Suomi on tehnyt erillissopimuksia
27719: Wideriin liittyvistä vastavuoroisuusrahoituksis-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus . aikoo
27720: ta Ruotsin hallituksen ja japanilaisen Sasakawa-              ryhtyä antaakseen eduskunnalle täydelli-
27721: säätiön kanssa. Viimeksi mainittu ns. Memoran-                sen selonteon Wider-instituutin rahoi-
27722: dum of Understanding -niminen asiakitja on                    tukseen ja toimintaan liittyvien epäsel-
27723: rahoitusvelvoitteineen voimassa vuoteen 1994 ja               vyyksien ja muiden seikkojen arvioinnis-
27724: on edelleen salainen syistä, joita ei ole selvitetty          ta siltä ajalta, kun Suomen valtio on
27725: asian valiokuntakäsittelyssä sen enempää ulko-                instituuttia rahoittanut?
27726: 
27727:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1993
27728: 
27729:           MarkkuLaukkanen                 Eeva-Liisa Moilanen        Kari Häkämies
27730:                  Ensia Laine                                 Juha Korkeaoja
27731: 
27732: 
27733: 
27734: 
27735: 2300321
27736: 2                                         1993 vp -   KK 446
27737: 
27738: 
27739: 
27740: 
27741:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27742: 
27743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa, koska instituutti nauttii YK-yliopiston alaise-
27744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         na itsenäisenä tutkimuslaitoksena Suomessa dip-
27745: olette 9 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-         lomaattista koskemattomuutta.
27746: jeenne n:o 1239 ohella toimittanut valtioneuvos-          Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on mietin-
27747: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja           nössään UaVM 1711992 vp edellyttänyt, että
27748: Laukkasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         eduskunnalle annetaan täydellinen selonteko
27749: myksen n:o 446:                                       Wider-instituutin rahoitukseen ja toimintaan
27750:                                                       liittyvien epäselvyyksien ja muiden seikkojen
27751:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        arvioinnista sen valmistuttua. Sekä Suomen
27752:        ryhtyä antaakseen eduskunnalle täydelli-       maksaman peruspääomaosuuden pitämistä Suo-
27753:        sen selonteon Wider-instituutin rahoi-         messa että Wider-instituutin toimintaa koskevat
27754:        tukseen ja toimintaan liittyvien epäsel-       selvitykset kuuluvat YK:n toimivaltaan. YK on,
27755:        vyyksien ja muiden seikkojen arvioinnis-       kuten julkisuudessakin on laajalti kerrottu, teh-
27756:        ta siltä ajalta, kun Suomen valtio on          nyt säännönmukaisten kaksivuosittaisten tilin-
27757:        instituuttia rahoittanut?                      tarkastusten lisäksi erityistilintarkastuksen insti-
27758:                                                       tuutissa vuosilta 1991-1992. Suomi on lisäksi,
27759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ulkoasiainministeri Haaviston ja minun 24.8.
27760: vasti seuraavaa:                                      1993 tekemän päätöksen johdosta, esittänyt
27761:                                                       YK:lle pyynnön erityistilintarkastuksen ulotta-
27762:    Wider-instituuttiin liittyviä kysymyksiä ovat      misesta myös vuosiin 1984--1990. Erityishuo-
27763: selvittäneet tai parhaillaan selvittävät valtionta-   miota tulisi Suomen esittämän pyynnön mukaan
27764: louden tarkastusvirasto, valtiontilintarkastajat,     kiinnittää Suomen maksamaan peruspääomaan
27765: oikeuskanslerinvirasto ja eduskunnan ulko-            liittyvien sopimusmääräysten noudattamiseen.
27766: asiainvaliokunta. Ulkoasiainministeriö on teh-            Sen jälkeen kun YK:n erityistilintarkastus on
27767: nyt sekä omasta aloitteestaan että em. tahoja         tehty, instituutin toiminta ja taloushallinto on
27768: varten kattavaa selvitystyötä. Lisäksi YK-            tullut tutkituksi tarkkaan sen perustamisesta
27769: yliopisto on teettänyt Suomen aloitteesta             lähtien. Erityistilintarkastuksista saatava tieto
27770: v. 1990-1991 arvioinnin instituutin toiminnasta       on tarpeen, jotta täydellinen arvio instituutin
27771: ja hallinnosta. On kuitenkin pidettävä mielessä,      toiminnasta voidaan myös Suomessa tehdä.
27772: että Suomen viranomaisten Wider-instituuttia          Tätä ennen valmistuu luonnollisesti valtiontilin-
27773: koskeva selvitystyö voi kohdistua vain Suomen         tarkastajain lausunto Wider-instituuttiin liitty-
27774: viranomaisten omaan toimintaan sekä sen sei-          vistä kysymyksistä, joka sekin osaltaan täyden-
27775: kan valvomiseen, että Suomen maksamia avus-           tää kuvaa.
27776: tuksia käytetään YK-yliopistonja Suomen halli-            Kun kaikki nämä selvitykset on saatu, hallitus
27777: tuksen välisen isäntämaasopimuksen määräys-           harkitsee asian saattamista sopivalla tavalla
27778: ten mukaisesti. Tätä viimeksi mainittua Suomi         eduskunnan tietoon.
27779: voi valvoa vain YK:lta saatavien tietojen valos-
27780: 
27781:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1993
27782: 
27783:                                                                       Ministeri Toimi Kankaanniemi
27784:                                           1993 vp -   KK 446                                           3
27785: 
27786: 
27787: 
27788: 
27789:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27790: 
27791:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skap av en självständig forskningsinstitution
27792: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        under FN-universitetet åtnjuter diplomatisk in-
27793: 1239 av den 9 september 1993 tili vederbörande        tegritet.
27794: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Riksdagens utrikesutskott har i sitt betänkan-
27795: dagsman Laukkanen m.fl. undertecknade spörs-          de UtUB 17/1992 rd förutsatt att riksdagen får
27796: mål nr 446:                                           en fullständig redogörelse för en bedömning av
27797:                                                       oklarhetema och övriga omständigheter kring
27798:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Wider-institutets finansiering och verksamhet så
27799:        ta för att riksdagen skall få en fullständig   fort den blivit fårdig. Utredningar som gäller
27800:        redogörelse för en bedömning av oklar-         huruvida den del av grundkapitalet som Finland
27801:        hetema och övriga omständigheter kring         betalat skall stanna i Finland och Wider-insti-
27802:        Wider-institutets finansiering och verk-       tutets verksamhet hör tili FN:s kompetens. Så-
27803:        samhet under den tid finska staten har         som det också sagts i offentligheten, har FN
27804:        finansierat institutet?                        utöver de stadgeenliga tvåårsrevisionema utfört
27805:                                                       en specialrevision i institutet som omfattade åren
27806:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1991-1992. Dessutom har Finland med anled-
27807: anf:6ra f6ljande:                                     ning av det beslut som 24.8.1993 fattades av
27808:                                                       utrikesminister Haavisto och mig, hos FN fram-
27809:    Frågor i anslutning tili Wider-institutet har      ställt en begäran om att specialrevisionen skall
27810: utretts eller utreds som bäst av statens revisions-   utsträckas även tili åren 1984-1990. Särskild
27811: verk, statsrevisorema, justitiekanslersämbetet        uppmärksamhet skall enligt Finlands begäran
27812: och riksdagens utrikesutskott. Utrikesministe-        ägnas det sätt på vilket avtalsbestämmelsema i
27813: riet har både på eget initiativ och för ovan          anslutning tiii det av Finland betalda grundkapi-
27814: nämnda instanser utfört ett omfattande utred-         talet har iakttagits.
27815: ningsarbete. Dessutom har FN-universitetet               När FN :s specialrevision är utförd har institu-
27816: 1990--1991, på Finlands begäran, låtit göra en        tets verksamhet och ekonomiförvaltning gran-
27817: bedömning av institutets verksamhet och för-          skats noggrant ända från det institutet grunda-
27818: valtning. Man måste dock komma ihåg att det           des. De uppgifter som erhålls genom specialrevi-
27819: utredningsarbete beträffande Wider-institutet         sionema är viktiga för att en fullständig bedöm-
27820: som finska myndigheter utför endast kan inrik-        ning av institutets verksamhet också skall kunna
27821: tas på de finska myndighetemas egen verksam-          göras i Finland. Före detta blir naturligtvis
27822: het och tillsynen över att de bidrag som Finland      statsrevisoremas utlåtande om frågoma i an-
27823: betalat används i enlighet med bestämmelsema i        knytning tili Wider-institutet färdigt och det
27824: värdlandsavtalet mellan FN-universitetet och          kommer för sin del att komplettera bilden.
27825: Finlands regering. Tillsynen över det sistnämnda         När alla dessa utredningar har erhållits över-
27826: kan Finland endast utöva på basis av de uppgif-       väger regeringen att i lämplig form presentera
27827: ter som fås från FN, eftersom institutet i egen-      saken för riksdagen.
27828: 
27829:      Helsingfors den 29 september 1993
27830: 
27831:                                                                       Minister Toimi Kankaanniemi
27832:                                                1993 vp
27833: 
27834: Kirjallinen kysymys 447
27835: 
27836: 
27837:                                   Karhunen ym.: Transpoint-liikenteen tukemisesta Valtionrautatei-
27838:                                      den varoilla
27839: 
27840:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27841: 
27842:    Valtionrautateiden organisaation sisälle on       tieliikenteessä Valtionrautateillä on määräävä
27843: 1980-luvulla rakennettu osittain liikelaitosmaise-   markkina-asema eikä siinä ole vapaata kilpailua.
27844: na yksikkönä (Transpoint-yksikkö) ja osittain        Pääasiassa autoilla tapahtuvat kappaletavara-
27845: yhtiömuotoisena (Transpoint Oy Ab) toimiva           kuljetukset ovat eri hyödyke. Rautatieliikenteen
27846: Transpoint-kappaletavarankuljetusjärjestelmä.        tuloksen hukkaaminen ns. ristisubventiona kon-
27847: Tämä järjestelmä kuljetti vuonna 1992 kappale-       serniin kuuluvien Transpoint-yksikön ja Trans-
27848: tavaraa kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa tonnia,         point Oy Ab:n toiminnan tukemiseen onkin em.
27849: mikä edustaa noin 30 prosentin markkinaosuut-        tutkimusraportissa katsottu kielletyksi.
27850: ta koko linjaliikenteen kappaletavaratonneista.         Valtionrautateiden tukijärjestely vaikuttaa
27851: Markkinaosuuksien valtaamisen väitetään ta-          selvästi kappaletavaraliikenteen hinnanmuodos-
27852: pahtuneen kustannuksiin nähden alihinnoitel-         tukseen. Toteuttaakseen kustannusvastaavuus-
27853: luilla kuljetuspalveluilla.                          pohjaisen hinnoittelun Transpoint-järjestelmän
27854:    Suomen Kuorma-autoliitto ry:n teettämän           tulisi tutkimuksen mukaan korottaa hintojaan
27855: konsulttitutkimuksen mukaan Transpoint-yk-           runsaat 20 prosenttia. Koska tuki on mahdollis-
27856: sikkö teki vuonna 1992 Valtionrautateiden sisäl-     tanut Transpoint-järjestelmälle selvän alihin-
27857: lä 82 miljoonan markan tappion. Kun tähän            noittelun, on sen seurauksena kilpailu yksityisen
27858: lisätään tutkimuksessa arvioidut Transpoint-         sektorin yritysten kanssa vääristynyt. Tunkeutu-
27859: yksikön laskennalliset alivuokrat 17 miljoonaa       malla alihinnoittelun avulla autoliikenteeseen
27860: markkaa ja atk-kustannusten aliveloitus 20 mil-      Valtionrautatiet on oleellisesti heikentänyt yksi-
27861: joonaa markkaa, päädytään tulosyksikön vuo-          tyisten kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä
27862: tuisen tappion osalta lukuun 119 miljoonaa           koko kuljetuskentässä.
27863: markkaa. Tämä tappio on katettu liikelaitokse-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27864: na toimivan Valtionrautateiden kokonaistulok-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27865: sesta.                                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27866:     Neljän viimeisen vuoden ajalta Transpoint-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27867: yksikön tekemä tappio on tutkimuksen mukaan
27868: yhteensä 288 miljoonaa markkaa ja koko Trans-                  Onko Hallitus tietoinen, että Valtion-
27869: point-yksikön toiminnan aikainen seitsemän                  rautateiden kokonaistuloksesta on katet-
27870: vuoden tappio noin 600 miljoonaa markkaa.                   tu Transpoint-yksikön toiminnasta ai-
27871: Lisäksi Valtionrautateiden kiinteistöyksikkö on             heutunutta, pääasiassa kuorma-autoilla
27872: sijoittanut noin 300 miljoonaa markkaa uusiin               hoidetun kappaletavaraliikenteen tap-
27873: terminaaleihin, eli rahaa VR-johtoisen, pääosin             piota noin 119 miljoonaa markkaa vuon-
27874: kuorma-autoilla tehtävän kappaletavaraliiken-               na 1992 ja koko Transpoint-järjestelmän
27875: teen ylläpitoon ja markkinaosuuksien valtaami-              seitsemän vuoden toiminnan ajalta ar-
27876:  seen on panostettu jo lähes miljardi markkaa.              violta 600 miljoonaa markkaa, ja jos on,
27877:     Valtionrautateiden Transpoint-liikenteen kil-              mitä Hallitus aikoo tehdä, jottei rauta-
27878: pailun on sanottu olevan vastoin kilpailunrajoi-            tieliikenteen tuottoja enää ohjattaisi
27879:  tuslain 7 §:n 5 kohtaa, joka kieltää määräävän             Transpoint-yksikön autoliikenteen tuke-
27880: markkina-aseman hyväksikäytön muiden hyö-                   miseen alan kilpailua vääristäväliä ta-
27881:  dykkeiden tuotannossa. Hyödykkeillä laissa tar-            valla?
27882:  koitetaan paitsi tuotteita myös palveluja. Rauta-
27883: 
27884:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1993
27885: 
27886:           Minna Karhunen                 Pirjo-Riitta Antvuori          Markku Rossi
27887:           Tero Mölsä                     Erja Lahikainen                Anssi Rauramo
27888:           Hannu Suhonen                  Ismo Seivästö                  Markku Laukkanen
27889: 230032J
27890: 2                                        1993 vp -   KK 447
27891: 
27892: 
27893: 
27894: 
27895:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27896: 
27897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siksi. Selvitystyö tulee saattaa päätökseen kulu-
27898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        van vuoden loppuun mennessä ja siinä selvinnee
27899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myös, millä edellytyksillä osia Valtionrautateis-
27900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna           tä, esim. Transpoint-liikenne, voitaisiin yhtiöit-
27901: Karhusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tää kokonaan. Yhtiöittäminen aivan ilmeisesti
27902: myksen n:o 447:                                      lisäisi ns. transparenssia eli läpinäkyvyyttä, mikä
27903:                                                      olisi omiaan helpottamaan eri toimintojen aihe-
27904:           Onko Hallitus tietoinen, että Valtion-     uttamien kustannusten ja niiden tulojen sekä
27905:        rautateiden kokonaistuloksesta on katet-      mahdollisten subventioiden tarkastelua.
27906:        tu Transpoint-yksikön toiminnasta ai-            Tämän kirjallisen kysymyksen johdosta lii-
27907:        heutunutta, pääasiassa kuorma-autoilla        kenneministeriö on pyytänyt Valtionrautateiltä
27908:        hoidetun kappaletavaraliikenteen tap-         lausunnon. Vaikka asian selvittäminen on kes-
27909:        piota noin 119 miljoonaa markkaa vuon-        ken eri tahoilla, liikenneministeriö kuitenkin
27910:        na 1992 ja koko Transpoint-järjestelmän       katsoo tarkoituksenmukaiseksi tässä vaiheessa
27911:        seitsemän vuoden toiminnan ajalta ar-         selostaa asiaa ensisijaisesti Valtionrautateiden
27912:        violta 600 miljoonaa markkaa, ja jos on,      antaman lausunnon pohjalta.
27913:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jottei rauta-
27914:        tieliikenteen tuottoja enää ohjattaisi
27915:        Transpoint-yksikön autoliikenteen tuke-          1. Transpoint-kuljetustoiminta ja markkina-
27916:        miseen alan kilpailua vääristäväHä ta-
27917:                                                      osuus
27918:        valla?
27919:                                                          Transpoint on tuotenimi Valtionrautateiden
27920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         harjoittamalle kappaletavaraliikenteelle. Koko
27921: vasti seuraavaa:                                     Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetussuo-
27922:                                                      ritteesta Transpoint-kuljetukset muodostavat
27923:    Valtionrautateiden kappaletavaraliikenne ja       noin 5 prosenttia ja bruttolaskutuksesta tällä
27924: sen saama kilpailua vääristävä tuki on asiana        hetkellä runsaan viidenneksen. Valtionrautatei-
27925: vireillä kilpailuvirastossa Suomen Kuorma-           den toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille
27926: autoliitto ry:n tekemän kantelun pohjalta.           rautatiekuljetuksiin liittyen kuljetusten koko-
27927:    Liikenneministeriö on omasta puolestaan           naispalveluja, jolloin myös autoilla tapahtuvat
27928: pyytänyt 17.9.1993 lausunnon Valtionrauta-           kappaletavarakuljetukset taijoavat asiakkaille
27929: teiden tilintarkastajilta Valtionrautateiden ja      rautatiekuljetuksia täydentävän tai korvaavan
27930: Transpoint Oy:n välisestä suhteesta. Ministeriö      vaihtoehdon. Liitännäiskuljetusten järjestämi-
27931: toivoo tilintarkastajien käsitystä mm. siitä, oh-    seksi autoliikenne on Valtionrautateille välttä-
27932: jautuuko valtion liikelaitos VR:lle antamaa tu-      mätöntä.
27933: kea Valtionrautateiden hoitamaan kappaletava-            Suuri osa asiakkaista käyttää sekä Valtion-
27934: raliikenteeseen. Ministeriötä kiinnostaa myös,       rautateiden vaunukuorma- että autoliikenteen
27935: paljonko on VR-konsernin ja Transpoint Oy:n          palveluja. Transpoint-kuljetukset ovat olennai-
27936: harjoittaman kappaletavaraliikenteen todellinen      nen osa koko Valtionrautateiden tavaraliiken-
27937: tappio ja onko se kirjattu asianmukaisesti tilin-    nettä.
27938: päätöksissä. Ministeriö haluaa kuulla myös tilin-       'Transpointin toiminta käynnistyi nykyisellä
27939: tarkastajien toimenpide-ehdotukset. Liikenne-        tuotenimellä vuonna 1985, jolloin selvitystyön
27940: ministeriö odottaa saavansa tilintarkastajien        tuloksena oli päätetty ryhtyä kehittämään Val-
27941: lausunnon 15.10.1993 mennessä.                       tionrautateiden kappaletavaraliikennettä. Tä-
27942:    Liikenneministeriö on asettanut 4.6.1993 työ-     män kehitysvaiheen voidaan katsoa käynnisty-
27943: ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Valtion-        neen vuoden 1983 budjettikäsittelyssä, jolloin
27944: rautateiden yhtiöittämisen edellytykset sekä teh-    eduskunta edellytti Valtionrautateiden kappale-
27945: dä ehdotukset toimenpiteiksi ja säädösmuutok-        tavaraliikenteen tervehdyttämistä.
27946:                                            1993 vp -   KK 447                                            3
27947: 
27948:      Transpoint-liiketoiminnasta vastaa Valtion-       teen 1995 ulottuvan kehitysohjelman, jonka kes-
27949: rautateiden tavaraliikenneosaston tulosyksikkö-        keinen tavoite on koko jäljestelmän saaminen
27950: nä toimiva Transpoint-yksikkö. Kysymyksen              liiketaloudellisesti kannattavaksi sanottuun vuo-
27951: perusteluissa mainittu Transpoint Oy toimii kul-       teen mennessä. Merkittävin keino kannattavuu-
27952: jetusjärjestelmässä Valtionrautareiden alihank-        den parantamiseksi on henkilökustannusten ja
27953: kijana vastaten osasta autokuljetuksia, tavaran-       samalla henkilömäärän tuntuva alentaminen
27954: käsittelystä muutamassa terminaalissa sekä jär-        nykyisestä. Tämä ei kuitenkaan ole välittömästi
27955: jestelmän markkinoinnista Valtionrautateiden           toteutettavissa, koska Valtionrautatiet ei voi irti-
27956: lukuun.                                                sanoa virkamiehiään muutoin kuin Iakkautta-
27957:      Transpoint-järjestelmä toimii merkittävänä        malla virkoja, mikä taasen merkitsee erorahan
27958: yksityisten liikenteenharjoittajien työllistäjänä.     maksamista eläkeikään saakka ja on näin ollen
27959: Toimintapolitiikkana on ollut aina omia kulje-         varsin kallista.
27960: tuksia tukevien aliurakoitsijoiden käyttäminen.            Transpoint-yksikkö on Valtionrautateiden
27961: Vuonna 1992 näitä aliurakoitsijoiden kuorma-           tavaraliikenneosaston alainen yksikkö. Vuoden
27962:  autoja oli Transpoint-liikenteessä noin 200           1990 alusta toteutetun liikelaitosuudistuksen jäl-
27963:  kappaletta ja yksityisille liikenteenharjoittajille   keen Valtionrautateiden tavaraliikenteeseen
27964:  maksettiin korvauksia yhteensä noin 70 Mmk.           kohdistuvana ainoana tukiJuontoisena korvauk-
27965:  Transpoint on siten suurimpia yksityisten kuor-       sena on myönnetty ns. kuljetusalennuskorvausta
27966:  ma-autoyritysten työllistäjiä Suomessa.               vuosina 1990-1992 yhteensä 45 miljoonaa
27967:      Kaikki Valtionrautateiden Transpoint-liiken-      markkaa. Hyöty tästä korvauksesta on lyhentä-
27968:  teen tuotot tuloutetaan Valtionrautateille. Niin      mättömänä mennyt Valtionrautateiden vaunu-
27969:  Transpoint Oy kuin muutkin jäljestelmän ali-          kuormaliikenteen asiakkaille yhteiskunnan kan-
27970:  hankkijat saavat työstään sopimuksen mukaisen         nalta hyvin rautatiekuljetuksiin soveltuvien tuot-
27971:  ja suoritteisiin perustuvan korvauksen.               teiden (turve, hake, rautarikasteet ym.) kuljetta-
27972:      Kysymyksen perusteluissa on kerrottu tavara-      misesta. Tätä tukea, jota ei ole maksettu mistään
27973:  linjaliikenteen kuljetusmääristä sekä Trans-          Transpoint-kuljetuksista, ei makseta lainkaan
27974:  point-jäljestelmän markkinaosuudesta. Tieto           enää vuonna 1993.
27975:  perustunee Suomen Kuorma-autoliitto ry:n teet-            Koska Transpoint-yksikkö on kerrotulla ta-
27976:  tämään konsulttiselvitykseen. Tässä yhteydessä        valla Valtionrautateiden tavaraliikenneosaston
27977:  on syytä koljata kysymyksen perusteluissa esiin-      alainen yksikkö, ei sille lasketa osaston muusta
27978:  tyvä epätarkkuus: Tilastokeskuksen mukaan             toiminnasta erillistä liiketoiminnan tulosta, joka
27979:  vuonna 1991 tavaralinjaliikenteen vuosivolyymi        olisi suoraan vertailukelpoinen esimerkiksi kuor-
27980:  oli noin 7,6 miljoonaa tonnia, mistä määrästä         ma-autoyritysten tuloslaskelmiin. Mitä Valtion-
27981:  Transpoint-kuljetukset (1,2 miljoonaa tonnia)         rautateiden tavaraliikenteen kokonaistulokseen
27982:  muodostivat noin 15,8 prosenttia. Vastaavas-          tulee, kattavat toiminnan tuotot toiminnasta
27983:  ti koko kappaletavaraliikenteen vuosivolyymi          aiheutuvat kulut.
27984:   oli noin 47 miljoonaa tonnia, mistä määrästä
27985:   Transpointin osuus oli vain vajaat 3 prosenttia.       3. Väitteet alivuokrista ym.
27986:  Tämän tilastovuoden jälkeen ei ole tapahtunut
27987:  merkittäviä muutoksia, joten väitetty 30 prosen-         Kysymyksen perusteluissa mainittujen ali-
27988:   tin markkinaosuus ei pidä paikkaansa.                vuokrien osalta Valtionrautatiet toteaa, että
27989:                                                        Transpoint-yksikön sisäisinä vuokrina maksa-
27990:    2. Transpoint-liikenteen kannattavuus
27991:                                                        mat korvaukset terminaaleista ja toimistotiloista
27992:                                                        perustuvat pitkällä aikavälillä tarkastellen mark-
27993:    Valtionrautateiden kappaletavaraliikenteen          kinahintatasoon, joskin tällä hetkellä hinnat
27994: kehitys ei poikkea alan yleisestä kehityksestä         ovat selkeästi tätä tasoa korkeammat.
27995: Suomessa- kuljetusvolyymit ovat vuoden 1990               Terminaaleista Valtionrautatiet toteaa, että
27996: jälkeen laskeneet ja samalla kuljetusten yksikkö-      Kouvolaan vuonna 1992 valmistunutta termi-
27997: hintataso on pudonnut. Kannattavuuden osalta           naalia lukuun ottamatta Transpoint-jäljestel-
27998: voidaan tilannetta kappaletavaraliikenteessä           män terminaalit on rakennettu ennen vuotta
27999: kaikkialla pitää huonona kuljetusvolyymien ja          1990 ja tuolloin toteutetulla liikelaitosuudis-
28000: -tuottojen samanaikaisen vähenemisen johdosta.         tuksella ne on siirretty Valtionrautateiden liike-
28001:    Kappaletavaraliikenteensä       kehittämiseksi      laitosomaisuudeksi. Käytössään olevista kaikis-
28002: Valtionrautatiet on tehnyt pitkäjänteisen, vuo-        ta terminaaleista Transpoint-yksikkö maksaa,
28003: 4                                         1993 vp -   KK 447
28004: 
28005: kuten edellä on kerrottu, vähintäänkin käypää         teessä on tielaitoksen tilaston mukaan noin
28006: hintatasoa vastaavan vuokran. Kouvolan termi-         15 000 ajoneuvoa ja vastaava luku on Trans-
28007: naalin rakentamiskustannukset olivat noin 16          point-järjestelmän osalta 600, ei tälläkään pe-
28008: Mmk.                                                  rusteella Valtionrautateitä sen enempää kuin
28009:    Atk-kustannusten osalta Valtionrautatiet to-       Transpoint-järjestelmää voida pitää määrääväs-
28010: teaa, että väite aliveloituksesta on virheellinen-    sä markkina-asemassa olevana ja alan hinnan-
28011: Transpoint-yksikkö maksaa rahtikirjakäsittelyä        muodostukseen vaikuttavana.
28012: varten tarvittavasta tietoliikenteestä, ohjelmisto-      Kappaletavaraliikenteessä tapahtunut hinta-
28013: työstä sekä laitekapasiteetista markkinahintai-       kehitys johtuu Valtionrautateiden mukaan alan
28014: sen korvauksen. Lisäksi Transpoint-yksikkö            suuresta ylikapasiteetista. Vielä vuoteen 1990
28015: vastaa itse varsinaisesta rahtikirjatallennuksesta    saakka ovat kuljetusyritykset investoineet ter-
28016: aiheutuvista kaikista henkilökuluista ja muista       veen liiketoiminnan vastaisesti tavara-asemiin ja
28017: kustannuksista.                                       kalustoon. Pitkään jatkunut noususuhdanne
28018:                                                       mahdollisti kustannuksista piittaamattoman lii-
28019:     4. Kilpailu                                       ketoiminnan, joka ei ole pystynyt sopeutumaan
28020:                                                       aleneviin tuottoihin. Kappaletavaraliikenteen
28021:    Valtionrautateiden on väitetty olevan mää-         voimakas negatiivinen hintakehitys on kiistämä-
28022: räävässä markkina-asemassa ja käyttävän tätä          tön tosiasia, mutta sen syyt ovat muualla kuin
28023: asemaansa hyväksi muiden hyödykkeiden tuo-            Transpoint-kuljetusjärjestelmässä ja Valtionrau-
28024: tannossa, mikä väitteen mukaan toteutuu risti-        tateissä, jotka ovat noudattaneet kilpailijoitaan
28025: subventiona Transpoint-kuljetusjärjestelmälle.        maltillisempaa investointipolitiikkaa erityisesti
28026:    Mitä Valtionrautateiden markkina-asemaan           kalustohankinnoissa. Lisäksi Valtionrautatiet
28027: tulee, on se toistaiseksi ainoa merkittävä rau-       toteaa, ettei Transpoint-järjestelmän hinnoittelu
28028: tatiekuljetuksia harjoittava yritys Suomessa.         ole poikennut kilpailijoista millään tavalla.
28029: Transpoint-kuljetusjärjestelmän osuus tavara-            Liikenneministeriö korostaa vielä sitä, että
28030: linjaliikenteen volyymeistä on edellä kerrottu        asian käsittely on kilpailuvirastossa kesken, jo-
28031: 15,8 prosenttia ja koko kappaletavaraliikentees-      ten johtopäätökset ja jatkotoimenpiteistä päät-
28032: tä vain 3 prosenttia. Kun kappaletavaraliiken-        täminen voidaan tehdä vasta myöhemmin.
28033:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1993
28034: 
28035:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
28036:                                            1993 vp -   KK 447                                         5
28037: 
28038: 
28039: 
28040: 
28041:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28042: 
28043:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Utredningsarbetet skall slutföras inom detta år
28044: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           och i detta arbete torde också framgå vilka
28045: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        förutsättningama är för att delar av Statsjämvä-
28046: dagsledamot Minna Karhunen m.fl. underteck-            gama bolagiseras helt, t.ex. Transpoint-trafiken.
28047: nade spörsmål nr 447:                                  Bolagiseringen ökar onekligen den s.k. trans-
28048:                                                        parensen, dvs. insynen, vilket i sin tur under-
28049:           Är Regeringen medveten om att man            lättar kontrollen av kostnader föranledda av
28050:        med 119 miljoner mark av Statsjämvä-            olika verksamhetsformer samt eventuella sub-
28051:        gamas totalavkastning 1992 täckt Trans-         ventioner.
28052:        point-enhetens förlustbringande verk-              På basis av detta skriftliga spörsmål har
28053:        samhet, närmast i fråga om styckegods-          trafikministeriet begärt ett utlåtande av Stats-
28054:        trafiken som skötts med lastbilar, och att      jämvägama. Trots att flera instanser fortfarande
28055:        totalförlusten under Transpoint-syste-          undersöker saken, anser trafikministeriet det
28056:        mets sju år av verksamhet beräknats tili        vara ändamålsenligt att i detta skede referera
28057:        ca 600 miljoner mark, och om så är fallet,      frågan i första hand utgående från det utlåtande
28058:           vad ämnar Regeringen göra för att            som Statsjämvägama givit.
28059:        hindra att den avkastning som jämvägs-
28060:        trafiken ger styrs tili Transpointenheten
28061:                                                          1. Transpoints transportverksamhet och mark-
28062:        som stöd för biltrafik på ett konkurrens-
28063:                                                        nadsandelar
28064:        förvrängande sätt?
28065:                                                           Transpoint är ett produktnamn för den
28066:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          styckegodstrafik som idkas av Statsjämvägama.
28067: anföra följande:                                       Av Statsjämvägamas totala transportprestation
28068:                                                        utgör Transpoint-transportema ca 5 procent och
28069:     Utgående från ett besvär som anförts av            för tillfället en dryg femtedel av bruttofakture-
28070: Kuorma-autoliitto ry behandlas Statsjämvägar-          ringen. Statsjämvägamas verksamhetsprincip
28071: nas styckegodstrafik och det konkurrensför-            har varit att i samband med jämvägstransporter
28072: vrängande stöd som denna trafikform får för            erbjuda kundema helhetslösningar, vilket inne-
28073: tillfållet av konkurrensverket.                        bär att styckegodstransporter per bil utgör ett
28074:     Trafikministeriet har för sin del den 17 sep-      komplement eller ersättande altemativ tili jäm-
28075: tember 1993 begärt utlåtande av Statsjämvägar-         vägstransportema. För att Statsjämvägama
28076: nas revisorer om Statsjämvägamas och Trans-            skall kunna organisera anslutningstransporter är
28077: point Oy:s inbördes förhållande. Ministeriet öns-      dock biltrafiken nödvändig.
28078: kar få uppgifter av revisorema om statliga stöd-          En stor del av Statsjämvägamas kunder an-
28079: medel som anvisats affårsverket SJ styrts tili         vänder sig av både vagnlast- och biltransport-
28080: Statsjämvägama för skötseln av styckegodstra-          tjänster. Transpoint-transportema utgör en be-
28081: fik. Ministeriet vill också veta hur stor den          tydande del av Statsjämvägamas godstrafik som
28082: egentliga förlusten förorsakad av styckegodstra-       helhet.
28083: fiken, som skötts av VR-koncemen och Trans-               Transpoint-verksamheten sattes i gång under
28084: point Oy, är och om c;Ienna förlust sakenligt          nuvarande produktnamn 1985, då man utgående
28085: införts i boksluten. Ministeriet vill också höra       från en undersökning beslutat utveckla Stats-
28086: revisoremas förslag .tili åtgärder. Revisoremas        jämvägamas styckegodstrafik. Detta utveck-
28087: .utlåtanden väntas tillställas ministeriet före den    lingsskede anses ha satts igång i samband med
28088: 15 oktober 1993.                                       budgetbehandlingen 1983, då riksdagen krävde
28089:     Trafikrninisteriet har .den 4.6.1993 tillsatt en   att Statsjämvägamas styckegodstrafik skulle sa-
28090: arbetsgrupp, vars uppgift är att utreda förutsätt-     neras.
28091: ningama för bolagisering av Statsjämvägama                Transpoint-enheten, i egenskap av Statsjäm-
28092:  samt ge forslagtill åtgärder och stadgeändringar.     vägamas resultatenhet för styckegodstrafik, är
28093: 6                                        1993 vp -   KK 447
28094: 
28095: den enhet som ansvarar för denna form av                För att kunna utveckla sin styckegodstrafik
28096: affärsverksamhet. Det i spörsmålet nämnda bo-        har Statsjämvägarna utarbetat ett långsiktigt
28097: laget Transpoint Oy verkar i transportsystemet       utvecklingsprogram som sträcker sig till 1995.
28098: som underleverantör tili Statsjärnvägarna, med       Det centrala målet i detta program är att göra
28099: ansvar för en del av biltransporterna, produktbe-    hela systemet affärsekonomiskt lönande tili ovan
28100: handlingen i några terminaler samt marknadsfö-       nämnda år. Det mest effektiva sättet att förbätt-
28101: ringen av systemet för Statsjärnvägarnas räk-        ra lönsamheten är minskning av personalkostna-
28102: ning.                                                derna vid sidan om en märkbar indragning på
28103:    Transpoint-systemet fungerar som en bety-         antalet anställda. Detta kan dock inte omedel-
28104: dande arbetsgivare för privata affärsidkare.         bart förverkligas, eftersom Statsjärnvägarna inte
28105: Verksamhetspolitiken har alltid varit den att        kan avskeda sina tjänstemän på annat sätt än
28106: underleverantörer som stöder de egna transpor-       genom att dra in deras tjänster, vilket i sin tur
28107: teroa skall användas. År 1992 körde ca 200           innebär att avgångsersättning betalas tili pen-
28108: lastbilar tillhörande dessa underleverantörer i      sionsålder, vilket följaktligen är rätt så dyrt.
28109: Transpoint-trafik, medan man åt privata tra-            Transpoint-enheten lyder under Statsjärnvä-
28110: fikidkare betalade ersättningar på ca 70 Mmk.        gamas godstrafikavdelning. Efter det att affårs-
28111: Transpoint är således en av de största arbetsgi-     verksreformen genomfördes 1990 har som enda
28112: varna för privata lastbilsföretag i Finland.         stödform tili Statsjärnvägamas godstrafik under
28113:    Statsjärnvägarna uppbär hela den avkastning       1990-1992 anvisats 45 milj. mark i ersättningar
28114: som Statsjärnvägarnas Transpoint-trafik in-          för s.k. sänkta transportkostnader. Nyttao av
28115: bringar. Både de som är anställda vid Transpoint     denna ersättning har oavkortad överförts på
28116: Oy och underleverantörerna i systemet får för        godsvagnstrafikens kunder för transport av så-
28117: sitt arbete en avtalslön som baserar sig på          dana produkter som ur samhällets synvinkel
28118: prestationer.                                        lämpar sig för järnvägstransporter (torv, flis,
28119:    I motiveringarna tili spörsmålet berättas det     anrikadjärnmalm etc.). Detta stöd, som inte har
28120: om godslinjetrafikens transportmängder och           betalts för några Transpoint-transporter, betalas
28121: Transpoint-systemets marknadsandelar. Upp-           inte längre 1993.
28122: gifterna torde härröra från den konsultunder-           Eftersom Transpoint-enheten enligt det ovan
28123: sökning som Kuorma-autoliitto ry Iät göra. I         anförda lyder under Statsjämvägamas godstra-
28124: detta sammanhang är det orsak att rätta tili         fikavdelning, betraktas inte denna enhets affårs-
28125: inexakthet som smugit sig in i motiveringen tili     verksamhet som någon skild avkastning, som
28126: spörsmålet: enligt statistikcentralen var godslin-   t.ex. vid lastbilsföretagens resultaträkningar.
28127: jetrafikens årsvolym 1991 ca 7,6 miljoner ton,       Vad gäller Statsjämvägamas helhetsresultat,
28128: och Transpoint-transporterna (1,2 miljoner ton)      täcker verksamhetens avkastning omkostnader-
28129: gjorde ca 15,8 procent av denna siffra. Hela         na föranledda av verksamheten.
28130: styckegodstrafikens årsvolym var på motsvaran-
28131: de sätt, ca 47 miljoner ton. Transpoints andel av      3. Påståenden om underpris på hyror etc.
28132: denna siffra var bara knappa 3 procent. Efter
28133: detta statistikår har inga nämnvärda förändring-        Såsom svar på påståendena i motiveringen tili
28134: ar skett, vilket betyder att den påstådda mark-      spörsmålet angående underpris på hyror, kon-
28135: nadsandelen på 30 procent inte stämmer.              staterar Statsjärnvägama, att ersättningar för
28136:                                                      terminal- och lokalhyror betalts som Trans-
28137:                                                      point-enhetens inre överföringar, vilka på ett
28138:                                                      längre tidsavsnitt baserar sig på prisema på
28139:     2. Transpoint-trafikens lönsamhet
28140:                                                      marknadsprisnivån, fastän hyroma för tilifållet
28141:    Utvecklingen inom Stastjärnvägarnas stycke-       är tydligt över den a1Ql1änna hyresnivån.
28142: godstrafik skiljer sig inte från den allmänna           Vad gäller terminaieroa konstaterar Stats-
28143: utvecklingen inom branschen i Finland - trans-       jämvägama att med undantag av Kouvolater-
28144: portvolymerna har minskat efter 1990 och sam-        minalen som byggdes 1992 har Transpointsys-
28145: tidigt har transporternas enhetsprisnivå blivit      temets terminaler uppförts före 1990, och med
28146: lägre. På grund av att transportvolymema och         stöd av den då genomförda affårsverksreformen
28147: -avkastningen samtidigt minskat överallt inom        överfördes de tili Statsjämvägama som affårs-
28148: styckegodstrafiken kan situationen i fråga om        verksegendom. För alla de terminaler som är i
28149: lönsamhet betecknas vara dålig.                      bruk betalar Transpoint-enheten, enligt vad som
28150:                                           1993 vp -   KK 447                                          7
28151: 
28152: ovan anförts, en hyra som åtminstone motsvarar        kets statistik kör med ca 15 000 fordon och
28153: den gällande hyresnivån. Kostnaderna för att          motsvarande siffra för Transpoints del är 600,
28154: bygga Kouvolaterminalen uppgick tili ca 16            kan man inte ens på dessa grunder påstå att
28155: Mmk.                                                  Statsjärnvägarna och Transpoint-systemet be-
28156:    Vad gäller adb-kostnaderna konstaterar             finner stg i en dominerande marknadsställning
28157: Statsjärnvägarna att påståendet om underpris          och att de således skulle inverka på prisbildning-
28158: är felaktigt. Transpoint-enheten betalar för adb-     en inom branschen.
28159: trafiken i anknytning tili behandling av frakt-          Enligt Statsjärnvägarna beror prisutveckling-
28160: böckerna, för programarbetet samt för maskin-         en inom styckegodstrafiken på den väldiga över-
28161: kapaciteten en ersättning i enlighet med mark-        kapaciteten inom branschen. Ännu fram tili1990
28162: nadspriser. Utöver detta svarar Transpoint-           investerade transportföretag mot sunt affårsför-
28163: enheten själv för alla personutgifter och andra       nuft i centraler och materiel avsedda för gods-
28164: kostnader i samband med den egentliga frakt-          transporter. Den länge pågående högkonjunktu-
28165: boksregistreringen.                                   ren gjorde det möjligt att idka en obekymrad
28166:                                                       affårsverksamhet som inte tog större notis om
28167:   4. Konkurrens
28168:                                                       kostnadssidan och inte kunde anpassa sig tili en
28169:                                                       minskande avkastning. Den kraftigt negativa
28170:    Det har påståtts att Statsjärnvägarna befinner     prisutvecklingen inom styckegodstrafiken är ett
28171: sig i en dominerande marknadsställning och            obestridligt faktum, men orsakerna tili den skall
28172: utnyttjar denna ställning vid produktion av an-       sökas på annat håll för de finns varken i Trans-
28173: dra tjänster, vilket enligt påståendet förverkligas   point-transportsystemet eller i Statsjärnvägarna,
28174: genom korssubventionering till Transpoint-            som har följt en måttfullare investeringspolitik
28175: transportsystemet.                                    än konkurrenterna, speciellt i fråga om materiel-
28176:    Vad gäller Statsjärnvägarnas marknadsställ-        köp. Dessutom konstaterar Statsjärnvägarna att
28177: ning är SJ tillsvidare det enda betydande företa-     Transpoint-systemets prissättning inte på något
28178: get som sköter järnvägstransporter i Finland.         sätt har avvikit från konkurrenternas.
28179: Transpoint-systemets andel av godslinjetrafikens         Trafikministeriet vili ännu poängtera att sa-
28180: volym är enligt vad som ovan nämnts 15,8              ken fortfarande är under behandling i konkur-
28181: procent och av hela styckegodstrafiken bara 3         rensverket, vilket betyder att slutledningar och
28182: procent. När styckegodstrafiken enligt vägver-        vidareåtgärder kan göras först senare.
28183:      Helsingfors den 29 september 1993
28184: 
28185:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
28186:                                                     1993 vp
28187: 
28188: Kirjallinen kysymys 448
28189: 
28190: 
28191: 
28192: 
28193:                                       Pulliainen: Soran ja hiekan kotikäytön vaikutuksista pohjavesiin
28194: 
28195: 
28196: 
28197:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28198: 
28199:     Maa-aineslain säätämisellä oli monta tarkoi-          aikaan. Erityisen pahaa jälki on yhteisomistuk-
28200: tusta, joista luonnonvarana arvokkaiden pohja-            sessa olevilla alueilla, joilla omistajien määrä on
28201: vesien ja luonnonmaisemien suojeleminen on                suuri.
28202: eräs tärkeimmistä. Maa-aineksen ottolupien                   Tapahtuneella soranotolla on vaarannettu
28203: myöntämisessä annettiin suuri valta kuntatasol-           eräin paikoin pohjavesiä ja pilattu maisemaa.
28204: le. Kokemuksia on nyt kertynyt siinä määrin,              Tämän ovat voineet todeta myös ympäristön-
28205: että voidaan tehdä välitilinpäätös.                       suojeluviranomaiset Näyttäisikin olevan tarvet-
28206:     Viitteitä siitä, mitä saattaa olla tulossa, saatiin   ta täsmentää kotitarveottoa. Esimerkiksi jako-
28207: jo silloin, kun tuli tietoon, että eräisiin harjuis-      kuntien osalta tulisi aina edellyttää luvan hake-
28208: taan kuuluisiin kuntiin palkattiin ympäristön-            mista. Kotitalouksien taas tulee voida osoittaa,
28209: suojelusihteerin tehtävään sora-asioihin perehty-         että sora on käytetty vain oman kotitalouden
28210: nyt maaperägeologi. Olipa joku "kunnanisä"                käyttöön.
28211: kehaissut, että "soranmyyntisihteerin" pitää olla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28212: pätevä tehtäväänsä.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28213:     Se, mitä ei ehkä aavistettu lakia säädettäessä,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28214: oli, että eräät sora-alueita omistavat ryhtyvät           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28215: operoimaan kotitarvekäytöllä. Siihenhän ei tar-
28216: vita lupaa. Oman kotitalouden ohella omistajat                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-
28217:  ovat ottaneet soraa tai hiekkaa paitsi omaan                     aineslain mahdollistaman soran ja hie-
28218:  tarpeeseensa, myös naapurin ja naapurin naapu-                   kan kotitarveottomahdollisuuden rajoit-
28219:  rin tarpeisiin. Kun' monttuja on kaivettu sinne                  tamiseksi niin, ettei sillä mm. vaaranneta
28220:  tänne mm. pohjavedestä ja maisemasta välittä-                    pohja vesiä?
28221:  mättä, on vuosien varrella saatu pahaa jälkeä
28222: 
28223:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1993
28224: 
28225:                                                Erkki Pulliainen
28226: 
28227: 
28228: 
28229: 
28230:  2300321
28231: 2                                           1993 vp -    KK 448
28232: 
28233: 
28234: 
28235: 
28236:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28237: 
28238:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa           la tätä lainkohtaa voitaisiin vieläkin täsmentää
28239: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            esim. siten, että yhteisomistuksessa olevilla kiin-
28240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          teistöillä olisi maa-ainesten ottolupa aina haetta-
28241: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen          va ja että kotitarveotto yleensäkin koskisi lähin-
28242: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 448:            nä vain oman kiinteistön tarpeita.
28243:                                                             Maa-ainesten ottoon liittyvässä valvonnassa
28244:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-          on monin paikoin ollut vaikeuksia, jotka pää-
28245:         aineslain mahdollistaman soran ja hie-           osiltaan johtuvat valvontaviranomaisten liian
28246:         kan kotitarveottomahdollisuuden rajoit-          pienistä voimavaroista. Siten maa-ainesten lu-
28247:         tamiseksi niin, ettei sillä mm. vaaranneta       vanvaraisenkin oton valvonnassa on ollut auk-
28248:         pohja vesiä?                                     koja, ja valvontaviranomaisten maastotarkas-
28249:                                                          tuksissa on todettu, että soranotto on usein mm.
28250:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ulotettu syvemmälle kuin lupaehdoissa on sallit-
28251: vasti seuraavaa:                                         tu. On ymmärrettävää, että pienimuotoisempi
28252:                                                          kotitarveotto on saattanut valvontatoiminnassa
28253:     Maa-aineslain 4 §:n mukaan maa-ainesten ot-          jäädä suuria hankkeita vähemmälle huomiolle.
28254: tolupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa         Siten haittoja ei ole voitu ajoissa estää, vaikka
28255: tai toisen tavanomaista kotitarvekäyttöä varten.         sekä maa-aineslain 3 §että vesilaissa olevat poh-
28256:     Kysymyksessä on mainittu eräitä ongelmia             javeden muuttamis- ja pilaamiskiellot koskevat
28257: tämän lainkohdan soveltamisessa. Kysymys on-             myös kotitarveottoa.
28258: kin tältä osin aiheellinen, sillä mm. vesien- ja            Valvontaviranomaisten voimavarojen olen-
28259: ympäristönsuojeluviranomaisten havaintojen               nainen lisääminen ei nyt ole mahdollista. Kuiten-
28260: mukaan kotitarveoton nimissä on harjoitettu              kin valvontaa voitaisiin tältä osin tehostaa huo-
28261: maa-ainesten ottoa, joka on selvästi aiheuttanut         lehtimalla siitä, että valvontaviranomainen saa
28262: ympäristöhaittoja huonootamaila maisemaku-               ajoissa tiedon myös kotitarveotosta. Tämän
28263: vaa sekä aiheuttamaHa vaaraa tai haittaa pohja-          vuoksi tulisi harkita, olisiko maa-aineslakiin li-
28264: vesille. Siten on tarpeen selvittää, miten tätä          sättävä säädös, jonka mukaan sellaisestakin ot-
28265: lainkohtaa voitaisiin täsmentää ja sen valvontaa         tamisesta, mihin ei tarvita lupaa, olisi kuitenkin
28266: tehostaa.                                                ilmoitettava kirjallisesti maa-aineslain valvonta-
28267:     Maa-ainesasiain neuvottelukunta on valmis-           viranomaiselle.
28268: tellut selvityksen maa-aineslain muuttamistar-              Ympäristöministeriö aikoo huolehtia siitä,
28269: peista. Selvitys on julkaistu 25.9.1990. Siinä           että nämä seikat otetaan huomioon maa-ainesla-
28270: esitetään mm. maa-aineslain 4 §:ää muutettavak-          kia uudistettaessa joko maa-ainesasiain neuvot-
28271: si siten, että ottolupa ei olisi tarpeen, jos aineksia   telukunnan laatiman kokonaisuudistusehdotuk-
28272: otetaan vähäistä asumisessa tai maatilataloudes-         sen yhteydessä taikka erillisenä lainmuutoksena.
28273: sa tai niiden kulkuyhteyksien kunnossapidossa            Samoin ministeriö pyrkii mahdollisuuksien mu-
28274: tarvittavaa tavanomaista kotitarvekäyttöä var-           kaan vaikuttamaan siihen, että maa-ainesten
28275: ten. Tämä muutos olisi jo melkoinen parannus             ottamisen valvonta saataisiin maassamme kai-
28276: lain nykyiseen sanamuotoon verrattuna. Edusta-           kilta osin, myös kotitarveottoa koskeviita osin,
28277: ja Pulliaisen kysymyksessä mainituilla perusteil-        mahdollisirpman tehokkaaksi.
28278: 
28279:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1993
28280: 
28281:                                                                  Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
28282:                                            1993 vp -   KK 448                                             3
28283: 
28284: 
28285: 
28286: 
28287:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28288: 
28289:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gare preciseras tili exempel så att tillstånd alitid
28290: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           skulie vara av nöden på fastigheter i gemensam
28291: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ägo, och att täkt tili husbehov i allmänhet främst
28292: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           bara skulie gälia behovet på den egna lägenhe-
28293: 448:                                                   ten.
28294:                                                            Övervakningen av täkten av marksubstanser
28295:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för          har på många ställen medfört svårigheter huvud-
28296:        att begränsa möjligheterna att enligt           sakligen på grund av att den övervakande myn-
28297:        marktäktslagen ta sand och grus tili hus-       dighetens resurser är alitför små. Därigenom har
28298:        behov på ett sådant sätt att denna täkt         det funnits luckori övervakningen också av täkt
28299:        bl.a. inte kan hota grundvattnen?               under tillstånd, och vid undersökningar som
28300:                                                        övervakningsmyndigheten har gjort i terrängen
28301:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           har det konstaterats att grustäkt ofta bland
28302: samt anföra följande:                                  annat skett djupare än vad tillståndsvillkoren
28303:                                                        stipulerar. Det är förståeligt att småskalig täkt
28304:     Enligt 4 § marktäktslagen fordras det inte         för husbehov vid övervakningen ofta ägnats
28305: tilistånd för att ta marksubstanser, om täkten         mindre uppmärksamhet än stora projekt. Därför
28306: sker för eget elier annans sedvanliga bruk tili        har skadorna inte kunnat förhindras i tid, oav-
28307: husbehov.                                              sett att både marktäktslagens 3 § och vattenla-
28308:     I spörsmålet nämns vissa problem vid tiliämp-      gens förbud mot ändring och förorening av
28309: ningen av detta lagrum. Spörsmålet är tili denna       grundvattnet också gäller täkt tili husbehov.
28310: del befogat, eftersom bland annat vatten- och              I detta nu är det inte möjligt att väsentligt öka
28311: miljövårdsmyndigheterna har observerat att             övervakningsmyndigheternas resurser. Men
28312: marksubstanser tagits i namn av husbehovstäkt          övervakningen kunde tili dessa delar effektiveras
28313: så att detta klart lett tili miljöolägenheter i form   genom att se tili att övervakningsmyndigheten i
28314: av en sämre landskapsbild och av risker elier          tid informeras också om täkt tili husbehov.
28315: olägenheter med tanke på grundvattnet. Därför          Därför borde man överväga om marktäktslagen
28316: bör det undersökas hur detta lagrum kunde              borde kompletteras med ett stadgande enligt
28317: preciseras och övervakningen effektiveras.             vilket de myndigheter som övervakar mark-
28318:     Delegationen för marktäktsärenden har un-          täktslagen borde informeras skriftligen också om
28319: dersökt behovet att ändra marktäktslagen. Un-          sådan täkt som inte kräver tilistånd.
28320: dersökningen publicerades 25.9.1990. Där före-             Miljöministeriet ämnar se tili att dessa fakto-
28321: slås bland annat en ändring av 4 § marktäktsla-        rer beaktas i samband med revideringen av
28322: gen så att tilistånd inte skali behövas om mark-       marktäktslagen, antingen i samband med den
28323: substanser tas för smärre sedvanlig användning         övergripande revidering som delegationen för
28324: tili husbehov i samband med boende elier inom          marktäktsärenden föreslagit eller genom en se-
28325: lantbruket elier för att underhålla förbindelsele-     parat lagändring. Ministeriet går också in för att
28326: derna där. En sådan ändring vore redan en rätt         så mycket som möjligt verka för att övervak-
28327: stor förbättring jämfört med lagens nuvarande          ningen av täkten av marksubstanser i vårt land
28328: lydelse. På de grunder som anförs i riksdagsman        tili alla delar, också vad gäller täkt tili husbehov,
28329: Puliiainens spörsmål kunde detta lagrum ytterli-       skall bli så effektiv som möjligt.
28330:      Helsingfors den 29 september 1993
28331: 
28332:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
28333:                                                1993 vp
28334: 
28335: Kirjallinen kysymys 449
28336: 
28337: 
28338: 
28339: 
28340:                                   Björkenheim: Maahantuotaville käytetyille autoille asetettavista
28341:                                       teknisistä edellytyksistä
28342: 
28343: 
28344:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28345: 
28346:    ETA-sopimuksella pyritään poistamaan tek-         ti on Suomessa mahdotonta. Se on johtanut
28347: niset kaupanesteet EY:n ja Efta-maiden väliltä.      siihen, että meillä on käytössä paljon erittäin
28348: Lainsäädännön ja teknisten määräysten harmo-         vanhaa ja huonokuntoista kalustoa. Säädöksen
28349: nisointi onkin ollut vilkasta. Suomessa on ase-      soveltaminen on näin ollen kääntynyt sen tarkoi-
28350: tuksia ajoneuvon rakenteesta ja varusteista muo-     tusta vastaan.
28351: kattu vastaamaan EY:n lainsäädäntöä. Suomes-            Uusien kuorma-autojen myynti on taloudelli-
28352: sa on käytettyjen autojen kaupassa kuitenkin,        sen tilanteen johdosta lähes täysin pysähdyksis-
28353: vastoin yleisiä pyrkimyksiä, säädetty muuta Eu-      sä. Ulkomailta olisi mahdollista löytää Suomen
28354: rooppaa tiukemmat normit.                            tarpeita vastaavia hyviä, nuoria käytettyjä kuor-
28355:    Maahantuotavien käytettyjen kuorma-auto-          ma-autoja. Siirtymällä eurooppalaiseen käytän-
28356: jen on meillä täytettävä samat pakokaasu- ja         töön voidaan autokantaa uudistaa sekä ympä-
28357: melunormit kuin uutena rekisteröitävien auto-        ristöpoliittisesti että elinkeinopoliittisesti järke-
28358: jen. Myös ABS-jarrut ovat pakolliset. Muissa         vällä tavalla.
28359: ETA-alueen maissa riittää, että auto on uutena          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28360: rekisteröity jossain EY- tai Efta-maassa. Rekis-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28361: teröinti on osoitus siitä, että auto täyttää käyt-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28362: töönottohetken vaatimukset.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28363:    Autojen turvallisuuden lisääminen ja ympä-
28364: ristöhaittojen minimoiminen ovat kannatettavia                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28365: tavoitteita. Sen vuoksi uusien autojen laatuvaa-             ryhtyä, jotta Suomessa hyväksyttäisiin
28366: timukset on syytä pitää teknisen kehityksen                  eurooppalaisen käytännön mukaisesti lii-
28367: tasalla. Vanhan auton saattaminen uusimpien                  kenteeseen toisessa ETA-maassa käyt-
28368:  normien tasolle on kuitenkin niin kallista, että            töön otettu ajoneuvo vaatimatta sen ra-
28369:  käytettyjen autojen maahantuonti ja rekisteröin-            kenteen tai varustuksen muuttamista?
28370: 
28371:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1993
28372:                                       Rose-Marie Björkenheim
28373: 
28374: 
28375: 
28376: 
28377: 2300321
28378: 2                                      1993 vp -   KK 449
28379: 
28380: 
28381: 
28382: 
28383:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28384: 
28385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ETA-maiden alueella aina siihen saakka, kun
28386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ETA-sopimus tulee voimaan.
28387: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Mikäli Suomessa hyväksyttäisiin kysymykses-
28388: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rose-Ma-      sä väitetty ETA-maissa vallitseva käytäntö, jon-
28389: rie Björkenheimin näin kuuluvan kirjallisen ky-    ka mukaan käytetyt ajoneuvot tulisi hyväksyä
28390: symyksen n:o 449:                                  ennen ETA-sopimusta ja jopa ennen EY:n har-
28391:                                                    monisointia vallinneen säännöstön mukaisina,
28392:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tulisi jokaisen ETA-maan laskea käytettyjen au-
28393:        ryhtyä, jotta Suomessa hyväksyttäisiin      tojen osalta vaatimustasonsa alhaisimman vaati-
28394:        eurooppalaisen käytännön mukaisesti lii-    mustason maan mukaiseksi. Tätä tuskin tulee
28395:        kenteeseen toisessa ETA-maassa käyt-        tapahtumaan edes EY:n jäsenmaiden keskuu-
28396:        töön otettu ajoneuvo vaatimatta sen ra-     dessakaan.
28397:        kenteen tai varustuksen muuttamista?            Koska näillä näkymin aikaisintaan kuluvan
28398:                                                    vuoden lopulla voimaan tuleva ETA-sopimus
28399:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       edellyttää ajoneuvovaatimusten harmonisointia
28400: vasti seuraavaa:                                   vasta vuoden 1995 alusta ja tuolloinkin koskien
28401:                                                    ainoastaan viimeisimmän EY-tyyppihyväksy-
28402:    Euroopan yhteisöjen alueella tavaroiden va-     misdirektiivin vaatimukset täyttäviä autoja, ei
28403: paan liikkumisen varmistamiseksi autojen tek-      ETA-sopimus velvoita käytettyjen ajoneuvojen
28404: nisten vaatimusten harmonisointi tuli voimaan      vaatimusten madaltamista uusien ajoneuvojen
28405: vasta vuoden 1993 alussa. Tätä ajankohtaa en-      vaatimustasoa lievemmäksi.
28406: nen jäsenmailla ei ollut yhtenäisiä vaatimuksia        Edellä esitetyn johdosta hallitus ei näe Suomen
28407: autoille kuorma-autoista puhumattakaan.            liikenneturvallisuuden eikä ympäristönsuojelun-
28408:    Ajoneuvojen teknisten vaatimusten kirjavuus     kaan kannalta tarkoituksenmukaiseksi alentaa
28409: tulee edellä todetun tapaan jatkumaan myös         vaatimustasoa käytettyjen autojen osalta.
28410: 
28411:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
28412: 
28413:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
28414:                                           1993 vp -    KK 449                                               3
28415: 
28416: 
28417: 
28418: 
28419:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28420: 
28421:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Om man i Finland godkände den praxis som
28422: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           i spörsmålet påstås gälla i EES-länderna och
28423: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        enligt viiken använda fordon skall godkännas
28424: dagsman Rose-Marie Björkenheim underteck-              enligt det regelsystem som gällde före EES-
28425: nade spörsmål nr 449:                                  avtalet och t.o.m. före EG:s harmonisering,
28426:                                                        skulle varje EES-land bli tvunget att sänka nivån
28427:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         för kraven gällande använda bilar till nivån i det
28428:        ta för att ett fordon som tagits i bruk i ett   land där den är lägst. Detta kommer knappast
28429:        annat EES-land enligt europeisk praxis          att ske, inte ens inom EG-länderna.
28430:        skall godkännas för trafik i Finland utan          Eftersom EES-avtalet, som sådant läget nu är
28431:        ändring av konstruktion eller utrustning?       träder i kraft tidigast i slutet av detta år, förutsät-
28432:                                                        ter att kraven beträffande fordon harmoniseras
28433:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          först från ingången av 1995 och då endast för de
28434: anföra följande:                                       bilar som uppfyller kraven i det senaste EG-
28435:                                                        direktivet om typgodkännande, förpliktar EES-
28436:    Harmoniseringen av de tekniska kraven på            avtalet inte till en sänkning av kraven beträffan-
28437: bilar för säkerställande av fri rörlighet för varor    de använda bilar till en nivå med lindrigare krav
28438: inom Europeiska gemenskaperna trädde i kraft           än de som ställs på nya fordon.
28439: först i början av 1993. Före det hade med-                Med anledning av vad som anförts ovan anser
28440: lemsländerna inga enhetliga krav gällande bilar,       regeringen att det varken från trafiksäkerhets-
28441: lastbilar inte att förglömma.                          eller miljöskyddssynpunt är ändamålsenligt att
28442:    Mångfalden av tekniska krav på bilar kom-           sänka nivån för de krav som gäller använda
28443: mer på ovan nämnt sätt att finnas kvar även            bilar.
28444: inom EES-länderna ända tills EES-avtalet träder
28445: i kraft.
28446:      Helsingfors den 1 oktober 1993
28447: 
28448:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
28449:                                                 1993 vp
28450: 
28451: Kirjallinen kysymys 450
28452: 
28453: 
28454: 
28455: 
28456:                                    Räty ym.: Pankkituen käytön valvonnasta
28457: 
28458: 
28459: 
28460:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28461: 
28462:     Vuoden 1993 aikana pankkien toiminnan tu-         julki. Parhaillaan rikospoliisi tutkii usean pan-
28463: kemiseen on myönnetty vajaat 50 miljardia             kinjohtajan rikoksia, tahallisia konkursseja ja
28464: markkaa valtion varoja. Kuluvan vuoden aikana         keinottelua pankkituella. Tukea saavilla pan-
28465: tutkijat, yrittäjät ja ministeri Pokka ovat paljas-   keilla on kuitenkin miljoonittain asiakassuhteita,
28466: taneet, että pankkituki ajautuu epäasiallisön         joten väärinkäytösten ja suoranaisten rikosten
28467: kohteisiin ja että sitä käytetään suoranaisesti       selvittäminen on työlästä.
28468: väärin. Pankkituen valvontaa ja periaatteita on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28469: pohdittu, mutta tällä hetkellä pankkituen jaka-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28470: mista ei pystytä valvomaan, koska miljardeja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28471: jaetaan avoimella valtakirjalla.                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28472:     Pankkituen lanseeraamisen myötä pankki-
28473: maailman moraali ja etiikka ovat raaistuneet.                   Milloin Hallitus tekee kattavan selvi-
28474: Elinkelpoisiakin yrityksiä ajetaan konkurssiin               tyksen siitä, miten, millä perusteella ja
28475: milloin milläkin tekosyyllä. Konkurssipesän ros-             millä ehdoin veronmaksajien varoja on
28476: kat jätetään luottotappioiksi, korvattavaksi ve-             jaettu pankkitukena,
28477: ronmaksajien varoista. Käyttökelpoinen omai-                    aikooko Hallitus julkistaa mahdolli-
28478: suus siirretään odottamaan parempaa aikaa,                   sen selvityksen pankkituesta,
28479: jolloin se myydään voitolla. Pankit myös jakavat                aikooko Hallitus kumota pankkisalai-
28480: asiakkaansa selviytyjiin ja likvidoitaviin pk-yri-           suuden ainakin osittain, jotta pankkituen
28481:  tysten kustannuksella. Esimerkiksi Helsingin                jakamisen valvonta ja tutkimus olisi
28482:  Suomalainen Säästöpankki jakaa asiakkaat kah-               mahdollista,
28483:  teen luokkaan ja suosii yksityisasiakkaiden lai-               onko Hallitus selvittänyt sitä, miten
28484:  nojen sovittamista pankkituella, kun taas pk-               paljon veronmaksajien markkoja käyte-
28485:  yritysten annetaan suosiolla ajautua konkurs-               tään pankkien kiinteistösijoitusyhtiöiden
28486:  siin.                                                       ja pörssiyhtiöiden rahoittamiseen ja suo-
28487:     Kattavien tutkimusten tekemistä rajoittaa                ranaiseen keinotteluun, ja
28488:  valvonnan puuttuminen ja tiukka pankkisalai-                   onko olemassa selvityksiä pankkituen
28489:  suus. Muutamat yksityis- ja yritysasiakkaat ovat            jakautumisesta pk-yritystenja yksityisten
28490:  rohkaistuneet ja nostaneet oikeusprosesseja                 asiakkaiden välillä?
28491:  pankkeja vastaan tai muutoin tuoneet asiansa
28492: 
28493:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1993
28494: 
28495:            Pekka Räty                    Heidi Hautala                  Pekka Haavisto
28496:            Tuija Maaret Pykäläinen       Satu Hassi                     Erkki Pulliainen
28497:            Ulla Anttila                  Eero Paloheimo                 Heikki Riihijärvi
28498:            Pauli Saapunki                Arja Ojala                     Leena Luhtanen
28499:            Virpa Puisto                  Iiris Hacklin                  Marja-Leena Viljamaa
28500:            Raila Aho                     Jarmo Wahlström                Jouko Skinnari
28501:            Juhani Vähäkangas             Lea Savolainen                 Lea Mäkipää
28502:            Sulo Aittaniemi               Marita Jurva                   Johannes Leppänen
28503:            Tuulikki Ukkola               Ismo Seivästö                  Pirkko Laakkonen
28504: 
28505:  2300321
28506: 2                     1993 vp -   KK 450
28507: 
28508:     Raimo Vistbacka   Aarno von Bell       Outi Ojala
28509:     Asko Apukka       Timo Kalli           Jukka Vihriälä
28510:                       Martti Korhonen
28511:                                          1993 vp -   KK 450                                           3
28512: 
28513: 
28514: 
28515: 
28516:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28517: 
28518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       (1268/90) ja rahoitustoimintalaissa (1544/91).
28519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Vastaavanlainen pankkisalaisuutta koskeva
28520: olette 10 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       säännös on valtion vakuusrahastosta annetun
28521: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lain (379/92) 18 §:ssä. Tämä säännös on pankki-
28522: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rädyn ym.         tuen kannalta keskeisin.
28523: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 450:           Pankkisalaisuus koskee pankin ja sen asiak-
28524:                                                      kaan välistä suhdetta. Pankkisalaisuussäännök-
28525:           Milloin Hallitus tekee kattavan selvi-     sen rikkomisesta voidaan tuomita rangaistuk-
28526:        tyksen siitä, miten, millä perusteella ja     seen. Edellä lueteltujen lakien pankkisalaisuus-
28527:        millä ehdoin veronmaksajien varoja on         säännöksissä on kuitenkin luettelo pankkisalai-
28528:        jaettu pankkitukena,                          suutta koskevista poikkeuksista. Se on luettelo
28529:           aikooko Hallitus julkistaa mahdolli-       niistä viranomaisista, joille pankkisalaisuuden
28530:        sen selvityksen pankkituesta,                 alaisia tietoja eli pankin ja sen asiakkaan välisiä
28531:           aikooko Hallitus kumota pankkisalai-       tietoja voidaan antaa.
28532:        suuden ainakin osittain, jotta pankkituen        Valtion vakuusrahastosta annetun lain 18 §:n
28533:        jakamisen valvonta ja tutkimus olisi          mukaan näitä tietoja voidaan antaa valtioneu-
28534:        mahdollista,                                  voston yleisistunnalle ja valtiovarainministeriöl-
28535:           onko Hallitus selvittänyt sitä, miten      le niiden käsitellessä pankkien tukitoimia, Suo-
28536:        paljon veronmaksajien markkoja käyte-         men Pankille, syyttäjä- ja esitutkintaviranomai-
28537:        tään pankkien kiinteistösijoitusyhtiöiden     selle rikoksen selvittämiseksi ja muulle viran-
28538:        ja pörssiyhtiöiden rahoittamiseen ja suo-     omaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada
28539:        ranaiseen keinotteluun, ja                    sellaisia tietoja. Valtion vakuusrahastolla on
28540:           onko olemassa selvityksiä pankkituen       puolestaan lain mukaan oikeus saada sellaiset
28541:        jakautumisesta pk-yritystenja yksityisten     tiedot, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitami-
28542:        asiakkaiden välillä?                          sessa niin tuettavalta pankilta itseltään kuin
28543:                                                      Suomen Pankilta ja Pankkitarkastusvirastolta.
28544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Näillä on siis lain mukaan velvollisuus antaa
28545: vasti seuraavaa:                                     tietoja valtion vakuusrahastolle.
28546:                                                         Hallituksen esitykseen laiksi valtion vakuus-
28547:    Eduskunta sisällytti vuoden 1993 ensimmäi-        rahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 130)
28548: seen lisätalousarvioon 2 päivänä helmikuuta          sisältyy valtion vakuusrahastosta annetun lain
28549: 1993 antamaansa vastaukseen lausuman, jossa          18 §:n muutos. Uusiksi viranomaisiksi, joille voi-
28550: se edellytti, että valtioneuvosto antaa eduskun-     daan antaa pankkisalaisuuden alaisia tietoja,
28551: nalle tiedonantona suunnitelmansa rahoitusjär-       tulisivat valtiontalouden tarkastusvirasto ja val-
28552: jestelmän tervehdyttämisestä, tervehdyttämiseen      tiontilintarkastajat.
28553: käytettävistä keinoista ja julkisen tuen palautta-      Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että
28554: misesta valtiolle. Lausuman mukaan tiedonanto        pankkitarkastusvirastolla on siitä annetun lain
28555: tulee antaa niin, että se voidaan käsitellä edus-    (1273/90) nojalla laajimmat valtuudet saada pan-
28556: kunnassa vuoden 1993 valtiopäivien syysistunto-      keista kaikkia pankkisalaisuudenkin alaisia tie-
28557: kaudella. Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin       toja. Tämä oikeus säilyy rahoitustarkastuksella,
28558: eduskunnan edellyttämän tiedonannon antami-          jota koskeva laki (503/93) tulee voimaan 1 päi-
28559: seksi kuluvana syksynä eduskunnalle. Tiedonan-       västä lokakuuta 1993.
28560: to tulee sisältämään muun ohella kansanedustaja         Eduskunnan perustuslakivaliokunta on val-
28561: Rädyn ym. kysymyksessä mainitut selvitykset          tion vakuusrahastosta annetun lain muuttamista
28562: siitä, millä perusteella ja miten pankkitukea on     koskevasta hallituksen esityksestä (HE 364/1992
28563: jaettu.                                              vp) talousvaliokunnalle antamassaan lausunnos-
28564:     Pankkisalaisuutta koskevat säännökset ovat       sa n:o 37/1993 vp käsitellyt eduskunnan valio-
28565: talletuspankkien toiminnasta annetussa laissa        kuntien tietojensaantioikeutta. Lausunnossa on
28566: 4                                         1993 vp -   KK 450
28567: 
28568: kiinnitetty huomiota valtiopäiväjärjestyksen          ten eli meidän kaikkien pankkisuhteita yleiseen
28569: 53 §:ään. Sen 1 momentissa ovat säännökset            tietoon.
28570: valiokuntien oikeudesta saada tietoja jonkin             Pankkien tukeminen on mahdollista talletus-
28571: asian valmistelua varten ja 2 momentissa valio-       pankkien vakaan toiminnan, tallettajien saamis-
28572: kuntien mahdollisuudesta saada selvityksiä asi-       ten ja rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaa-
28573: anomaiselta ministeriöitä. Perustuslakivaliokun-      miseksi. Talletuspankeille myönnetty tuki on
28574: ta on todennut tämän pykälän muodostavan              annettu tukea hakeneiden pankkien vakavarai-
28575: valiokuntien tiedonsaantioikeutta sääntelevän         suuden säilyttämiseksi vähintään säädetyllä kah-
28576: kokonaisuuden. Perustuslakivaliokunta on              deksan prosentin tasolla·. Kun pankilla on riittä-
28577: muun ohella todennut: "Valiokuntien tulee saa-        västi omaa pääomaa, se voi jatkaa toimintaansa
28578: da kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviä       ja edelleen rahoittaa asiakkaitaan.
28579: hoitaessaan. Joidenkin tietojen kuuluminen esi-          Pankkien ns. järjestämättömistä saamisista ja
28580: merkiksi pankki- tai liikesalaisuuden piiriin ei      luottotappioista on tehty tilastoja. Kuluvan vuo-
28581: sinänsä voi olla valtiopäiväjärjestyksen eli perus-   den huhtikuun lopun tilanteen mukaan kotita-
28582: tuslain mukainen peruste jättää ne antamatta          louksien osuus alkuvuoden järjestämättömistä
28583: valiokunnalle, joka pyytää niitä tehtäviään var-      saamisista oli noin 23 prosenttia ja luottotap-
28584: ten."                                                 pioista noin 10 prosenttia. Kaupan, ravitsemus-
28585:    Edellä esitetyn perusteella on selvää, että        toiminnan, rakennustoiminnan ja kiinteistösijoi-
28586: valvontaviranomaisilla ja eräillä muillakin vi-       tustoiminnan osalta vastaavat luvut olivat noin
28587: ranomaisilla on oikeus pankkisalaisuuden alai-        52 prosenttia ja noin 64 prosenttia.
28588: siin tietoihin. Tätä laajemman tiedonsaantiin            Keinottelun tukemisen osalta on tässä yhtey-
28589: oikeutetun piirin olemassaolo ei liene tar-           dessä todettava, että mikäli tuen kohteena ole-
28590: koituksenmukaista. Pankkisalaisuussään~öksen          van pankin tai muuten tuen suhteen tulee esille
28591: raottaminen laajemmin saattaisi muun ohella           epäilyksiä tuen väärinkäytöstä tai tuen väärin-
28592: merkitä sellaisenkin tiedon leviämistä yleisön        käyttöä, ne selvitetään. Kenenkään intressissä ei
28593: keskuuteen, mikä vaikeuttaisi elinkeinotoimin-        saa olla julkisten varojen väärinkäyttäminen tai
28594: taa ja yksityisten kansalaisten elämää. Tarkoi-       väärinkäytön hyväksyminen.
28595: tuksena ei liene saattaa yritysten ja kansalais-
28596:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1993
28597: 
28598:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28599:                                            1993 vp -   KK 450                                          5
28600: 
28601: 
28602: 
28603: 
28604:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28605: 
28606:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I 18 § lagen om statens säkerhetsfond (379/92)
28607: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         finns ett liknande stadgande om banksekretess.
28608: den 10 september 1993 tili vederbörande medlem         Med tanke på bankstödet är detta stadgande det
28609: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         mest väsentliga.
28610: Räty m.fl. undertecknade spörsmål nr 450:                 Banksekretessen gäller förhållandet mellan
28611:                                                        banken och kunden. Den som bryter mot stad-
28612:           När ämnar Regeringen göra en omfat-          ganden om banksekretess kan dömas till straff.
28613:        tande utredning om på vilket sätt, enligt       Stadgandena om banksekretess i nämnda lagar
28614:        vilka grunder och på vilka villkor skatte-      innehåller dock en förteckning över undantag i
28615:        betalamas medel har delats ut i form av         banksekretessen. I förteckningen anges de myn-
28616:        bankstöd,                                       digheter tili vilka uppgifter som omfattas av
28617:           ämnar Regeringen offentliggöra en            banksekretessen, dvs. uppgifter om förhållandet
28618:        eventuell utredning om bankstödet,              mellan banken och en kund, kan överlämnas.
28619:           ämnar Regeringen åtminstone tili vis-           Enligt 18 § lagen om statens säkerhetsfond
28620:        sa delar upphäva banksekretessen för att        kan dylika uppgifter överlämnas tili statsrådets
28621:        möjliggöra tillsyn och undersökning av          allmänna sammanträde och tili finansministeriet
28622:        fördelningen av bankstöd,                       när dessa behandlar bankstödsåtgärder, tili Fin-
28623:           har Regeringen utrett hur stor del av        lands Bank, tili åklagar- och förundersöknings-
28624:        skattebetalamas pengar som används tili         myndigheter för utredning av brott samt tili
28625:        finansiering av bankemas fastighetsin-          andra myndigheter som enligt lag har rätt att få
28626:        vesteringsbolag och börsbolag samt för          sådana uppgifter. Statens säkerhetsfond har där-
28627:        ren spekulation, och                            emot med stöd av lagen rätt att såväl av den
28628:           har det gjorts utredningar om bank-          bank som erhåller bankstöd som av Finlands
28629:        stödets fördelning mellan små och medel-        Bank och bankinspektionen få sådana uppgifter
28630:        stora företag och privatkunder?                 som den behöver för att fullgöra sina åligganden.
28631:                                                        Dessa instanser är sålunda enligt lag skyldiga att
28632:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lämna uppgifter tili statens säkerhetsfond. ·
28633: anföra följande:                                          I regeringens proposition med förslag tili lag
28634:                                                        om ändring av lagen om statens säkerhetsfond
28635:    I riksdagens svar av den 2 februari 1993 på         (RP 130) ingår en ändring av 18 § lagen om
28636: första tilläggsbudgeten för 1993 ingick ett utta-      statens säkerhetsfond. Enligt ändringen skall
28637: lande, i vilket riksdagen förutsatte att statsrådet    uppgifter som omfattas av banksekretessen ock-
28638: avger ett meddelande tili riksdagen om sina            så få lämnas tili statens revisionsverk och stats-
28639: planer att sanera finansieringssystemet, om vilka      revisorema.
28640: medel som kommer att användas i detta syfte               I detta sammanhang kan dessutom konstate-
28641: och hur det offentliga stödet skall återbetalas tili   ras att bankinspektionen med stöd av lagen om
28642: staten. Enligt uttalandet skall meddelandet avges      bankinspektionen (1273/90) har den mest omfat-
28643: så att riksdagen kan behandla det under höstses-       tande rätten att få bankinformation, då även
28644: sionen 1993. ~Regeringen har vidtagit åtgärder         uppgifter som omfattas av banksekretessen.
28645: för att under höstens lopp avge det meddelande         Denna rättighet skall kvarstå hos finansinspek-
28646: som riksdagen har förutsatt. Meddelandet kom-          tionen. Lagen om fmansinspektionen (503/93)
28647: mer bl.a. att innehålla de utredningar som avses       träder i kraft den 1 oktober 1993.
28648: i riksdagsman Rätys spörsmål gällande frågan              Riksdagens grundlagsutskott har i sitt utlå-
28649: om grundema och metodema för fördelningen              tande nr 37/1993 rd tili ekonomiutskottet gällan-
28650: av bankstödet.                                         de regeringens proposition om ändring av sta-
28651:    Stadganden om banksekretess ingår i lagen           tens säkerhetsfond (RP 364/1992 rd) behandlat
28652: om depositionsbankemas verksamhet (1268/90)            rätten för riksdagens utskott att få information.
28653: och lagen om finansieringsverksamhet (1544/91).        I utlåtandet har grundlagsutskottet fåst upp-
28654: 6                                          1993 vp -    KK 450
28655: 
28656: märksamhet vid 53 § riksdagsordningen. Para-                Stödandet av banker är möjligt för att trygga
28657: grafens 1 mom. gäller utskottens rättighet att för      depositionsbankemas verksamhet, deponenter-
28658: beredningen av ett ärende få upplysningar och 2         nas fordringar och stabiliteten på finansierings-
28659: mom. utskottens möjlighet att erhålla utredning-        marknaden. Stödet till depositionsbankema har
28660: ar av respektive ministerium. Grundlagsutskot-          beviljats för att solvensen i fråga om de banker
28661: tet har konstaterat att de regler som gäller rätten     som ansökt om stöd skall kunna bevaras på den
28662: för utskotten att få information sammanfattas i         lagstadgade nivån om 8 %. När banken har ett
28663: denna paragraf. Grundlagsutskottet har bl.a.            tillräckligt stort eget kapital kan den fortsätta sin
28664: konstaterat att "ett utskott bör få alla de upplys-     verksamhet och i sin tur erbjuda sina kunder
28665: ningar som det behöver för att sköta sina uppgif-       finansiering.
28666: ter" och att "vissa upplysningar som t.ex. omfat-           Det finns statistik över bankemas s.k. oregle-
28667: tas av bank- eller affärssekretess i och för sig inte   rade fordringar och kreditförluster. Enligt denna
28668: kan utgöra en i riksdagsordningen, dvs. i grund-        var i slutet av april hushållens andel av de
28669: lagen, angiven orsak för att de inte ges till det       oreglerade fordringama under årets första må-
28670: utskott som begär dem för sina uppgifter".              nader ca 23% och av kreditförlustema ca 10%.
28671:     Med stöd av det ovan anförda är det givet att       Motsvarande siffror för handeln, förplägnads-
28672: tillsynsmyndighetema och även vissa andra myn-          branschen, byggverksamheten och fastighetsin-
28673: digheter skall ha rätt att få upplysningar som          vesteringsverksamheten uppgick till ca 52 % re-
28674: omfattas av banksekretessen. Det är knappast            spektive ca 64 %.
28675: ändamålsenligt att utvidga den krets som har rätt           I fråga om stödandet av spekulation bör det i
28676: att få sekretessbelagda uppgifter. Ifall banksekre-     detta sammanhang framhållas att missbruk av
28677: tessbestämmelsema ytterligare luckras upp, kan          stöd, som i samband med en bank som erhåller
28678: det bl.a. hända att också sådana uppgifter som          stöd eller för övrigt i fråga om bankstödet
28679: försvårar näringsverksamheten och enskilda              uppdagas eller misstänks kommer att utredas.
28680: medborgares liv når offentligheten. A vsikten           Det får inte ligga i någons intresse att missbruka
28681: torde inte vara att bringa foretagens och medbor-       eller godkänna missbruket av offentliga medel.
28682: gamas bankförbindelser, dvs. allas våra bankför-
28683: bindelser, till allmänhetens kännedom.
28684: 
28685:      Helsingfors den 20 september 1993
28686: 
28687:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
28688:                                                 1993 vp
28689: 
28690: Kirjallinen kysymys 451
28691: 
28692: 
28693: 
28694: 
28695:                                    Aittoniemi: Terveydenhoito-oppilaitosten siirtymisestä valtiolta
28696:                                        kuntien ylläpidettäviksi
28697: 
28698: 
28699:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28700: 
28701:    Maassamme on vireillä voimakas suuntaus               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
28702: oppilaitosten yhdistämiseen. Eräs tällainen ta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28703: pahtuma on Salon terveydenhuolto-oppilaitok-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28704: sen siirtyminen Salon kaupungin ylläpidettäväk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28705: si 1.1.1994.
28706:     Edellä mainitun, samoin kuin muiden yhdistä-                 Miten Hallitus aikoo järjestää sen, että
28707: roistoimien suuri ongelma on, miten viranhaltijoi-            eri oppilaitosten, tässä tapauksessa Salon
28708: den eläkeasiat järjestetään kunnallisina viranhal-            terveydenhuolto-oppilaitoksen, siirtyessä
28709: tijoina: siirtyvätkö he uusiin kunnallisiin virkoi-           valtiolta Salon kaupungin ylläpitoon vi-
28710: hin säilyttämällä samalla ne edut, jotka heillä on            ranhaltijoiden eläkekertymä ym. edut
28711: ollut aikaisemman asemansa perusteella.                       siirtyvät uuteen virkaan aikaisemmin
28712:     Asiaan ei ole saatu selkeätä vastausta.                   hankitun mukaisesti?
28713: 
28714:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1993
28715: 
28716:                                             Sulo Aittoniemi
28717: 
28718: 
28719: 
28720: 
28721:  230032J
28722: 2                                          1993 vp -    KK 451
28723: 
28724: 
28725: 
28726: 
28727:                                     Eduskunnan Herra P.uhemiehelle
28728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kilö jää esim. kunnan palveluksesta ns. lisätur-
28729: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           van mukaiselle eläkkeelle 63-vuotiaana, hän saa,
28730: olette 13 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-          jos hänellä on aikaisempaa valtion tai muun
28731: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        julkisen eläkejärjestelmän palvelusta, myös tästä
28732: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen          palveluksesta eläkkeen 63-vuotiaana ja ns. lisä-
28733: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 451:           turvan mukaan karttuneena. Ilman integraatio-
28734:                                                         säännöstä eläke määräytyisi aikaisemmasta val-
28735:            Miten Hallitus aikoo järjestää sen, että     tion tai muun julkisen eläkejärjestelmän palve-
28736:         eri oppilaitosten, tässä tapauksessa Salon      luksesta perusturvan mukaisena, jossa esimer-
28737:         terveydenhuolto-oppilaitoksen, siirtyessä       kiksi eläkeikä on 65 vuotta.
28738:         valtiolta Salon kaupungin ylläpitoon vi-            Julkisia eläkejärjestelmiä ollaan parhaillaan
28739:         ranhaltijoiden eläkekertymä ym. edut            uudistamassa. Tarkoitus on siirtyä asteittain
28740:         siirtyvät uuteen virkaan aikaisemmin            yksityisen sektorin tasoiseen eläketurvaan. Osa
28741:         hankitun mukaisesti?                            uudistuksesta on jo toteutunut. Vuoden 1993
28742:                                                         alusta muutettiin valtion ja kunnan eläkesään-
28743:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             nöksiä siten, että ns. uudet työntekijät eli
28744: taen seuraavaa:                                          1.1.1993 jälkeen palveluksensa aloittavat tulevat
28745:                                                         välittömästi yksityisen sektorin tasoisen eläke-
28746:    Työeläkejärjestelmät ovat erillisiä siten, että      turvan piiriin, jolloin heidän eläkeikänsä on 65
28747: kukin järjestelmä vastaa omaan palvelukseensa           vuotta, eläkkeen karttuma 1,5 %ja tavoite-eläke
28748: perustuvasta eläketurvasta omien säännöstensä           60%. Vastaavat muutokset on toteutettu myös
28749: mukaisesti.                                             muissa julkisen sektorin eläkejärjestelmissä.
28750:    Käytännössä tämä esimerkiksi julkisella sek-             Muutosten jälkeen kunnan palvelukseen tai
28751: torilla tarkoittaa sitä, että kun valtion terveyden-    vastaavasti valtion tai muun julkisen eläkejärjes-
28752: huolto-oppilaitos siirtyy kunnan omistukseen,           telmän palvelukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen
28753: siirtyvän henkilöstön valtion palvelus päättyy ja       tulevat ovat ns. uusia työntekijöitä ja heihin
28754: he siirtyvät valtion eläkejärjestelmästä kunnalli-      sovelletaan uusia työntekijöitä koskevia sään-
28755: seen eläkejärjestelmään. Valtio vastaa siirtohet-       nöksiä riippumatta siitä, tulevatko he julkisen
28756: keen mennessä ansaitusta eläketurvasta ja kun-          sektorin sisältä vai muualta. Kun lisäturvan
28757: nallinen eläkejärjestelmä siitä eteenpäin.              mukaista eläkettä ei enää ole, integraatioperiaa-
28758:    Sekä valtion että kunnallisessa eläkejärjestel-      tettakaan ei voida enää soveltaa.
28759: mässä eläke on tähän saakka määräytynyt joko                Todettakoon, että ns. vanhojen työntekijöi-
28760: perusturvan tai lisäturvan mukaisena. Lisätur-          den eli 1.1.1993 jatkuvassa palveluksessa ollei-
28761: van mukaisen eläkkeen saaminen on edellyttänyt          den osalta siirtyminen yksityisen sektorin tasoi-
28762: muun muassa, että palvelus on jatkunut eläke-           seen eläketurvaan toteutetaan kunkin järjestel-
28763: ikään saakka. Lisäturvan mukainen eläkeikä on           män sisällä vuoden 1995 alusta asteittain siten,
28764: ollut 63 vuotta, eläkkeen tavoitetaso 66 % pal-         että eläkeiän muutos 63 vuodesta 65 vuoteen
28765: kasta ja eläkkeen karttuma 2,2 % vuodessa.              sekä tavoitetason muutos 66 o/o:sta 60 o/o:iin ta-
28766: Perusturvan mukaan eläke on määräytynyt sil-            pahtuu liukuvasti 1.1.1995 mennessä ansaitun
28767: loin, kun palvelus on päättynyt ennen eläkeikää.        palvelusajan pituudesta riippuen. Eläke karttuu
28768: Perusturvan mukaisessa eläkkeessä eläkeikä on           vuoden 1995 alusta lukien 1,5% vuodessa. Sii-
28769: 65 vuotta, eläkkeen tavoitetaso 60 %ja karttuma         hen mennessä ansaittu eläke vapaakirjautetaan
28770: 2,0% vuodessa.                                          siten, että karttuma on 2,2 %, jos henkilö jatkaa
28771:    Julkisen sektorin sisällä on järjestelmien erilli-   eläkeikään ja 2,0 %, jos palvelus päättyy ennen
28772: syyden periaatteesta poiketen sovellettu vuodes-        eläkeikää. Yli 55-vuotiaat säilyttävät nykyiset
28773: ta 1987 lukien ns. sisäistä laukaisuperiaatetta eli     edut.
28774: integraatiota.                                              Integraatioperiaatteen soveltamisen jatkami-
28775:    Integraatiolla on tarkoitettu sitä, että jos hen-    nen 1.1.1993 jälkeen edellyttäisi, että 1.1.1993
28776:                                            1993 vp -   KK 451                                            3
28777: 
28778: jälkeen julkisesta eläkejärjestelmästä toiseen siir-   syistä olisi mahdollista ja jos kaikki julkisen
28779: tyviä ei pidettäisikään uusina työntekijöinä siten     sektorin eläkejärjestelmät olisivat sen toteutta-
28780: kuin edellä on todettu. Tämä edellyttäisi vuoden       misesta yksimielisiä. Integraation toteuttaminen
28781:  1993 alusta voimaan tulleen lainsäädännön             edellyttää vastavuoroisuutta. Jos joku julkinen
28782: muuttamista takautuvasti.                              eläkejärjestelmä ei sitä halua, ei sen toteuttami-
28783:    Erityisesti kuntapuolen taholta on selkeästi        nen ole mahdollista muissakaan järjestelmissä.
28784: tuotu esille, että he eivät kustannussyistä pidä          Joka tapauksessa, vaikka mitään erillisjärjes-
28785: mahdollisena integraation soveltamisen jatka-          telyjä ei tehdä, säännökset on rakennettu siten,
28786: mista. Yleisten integraatiosäännösten sisällyttä-      että yli 55-vuotiaat säilyttävät nykyiset etunsa eli
28787: minen eri julkisiin eläkejärjestelmiin voisi peri-     siirrolla ei ole vaikutusta heidän eläke-etuihinsa.
28788: aatteessa tulla kysymykseen, jos se kustannus-
28789:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
28790: 
28791:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28792: 4                                           1993 vp -    KK 451
28793: 
28794: 
28795: 
28796: 
28797:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
28798: 
28799:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Med integration avses att om en person när
28800: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           han fyller 63 år avgår med pension t.ex. från en
28801: den 13 september 1993 till vederbörande medlem           kommunal anställning och uppbär pension en-
28802: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           ligt det s.k. tilläggsskyddet får han som 63-åring,
28803: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 451:                om hans tidigare anställning grundat sig på det
28804:                                                          statliga pensionssystemet eller på något annat
28805:           Hur ämnar Regeringen se till att den           offentligt pensionssystem, pension även för den-
28806:        samlade pensionstillväxten o.a. förmåner          na anställning och intjänad enligt det s.k. till-
28807:        för tjänsteinnehavare vid olika läroan-           läggsskyddet. Utan integrationsstadgandet skul-
28808:        stalter, i detta fall hälsovårdsläroanstal-       le pensionen för en tidigare anställning som
28809:        ten i Salo, överförs till motsvarande nya         grundat sig på det statliga pensionssystemet eller
28810:        tjänst, när Salo stad i stället för staten blir   på något annat offentligt pensionssystem betalas
28811:        huvudman för läroanstalten?                       enligt grundskyddet, där t. ex. pensionsåldern är
28812:                                                          65 år.
28813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                De offentliga pensionssystemen reformeras
28814: anföra följande:                                         som bäst. A vsikten är att man stegvis övergår till
28815:                                                          samma pensionsskyddsnivå som inom den priva-
28816:    Arbetspensionssystemen är fristående så att           ta sektorn. En del av reformen har redan genom-
28817: varje system med stöd av egna stadganden svarar          förts. Vid ingången av 1993 ändrades de statliga
28818: för det pensionsskydd som grundar sig på en              och korumunala pensionsstadgandena så att s.k.
28819: anställning inom det egna systemet.                      nya arbetstagare, dvs. de som börjar sin anställ-
28820:    När en statlig hälsovårdsläroanstalt övergår i        ning efter den 1 januari 1993, omedelbart omfat-
28821: kommunens ägo, betyder det i praktiken t.ex.             tas av samma pensionsskyddsnivå som inom den
28822: inom den offentliga sektorn att anställningen hos        privata sektorn. Det innebär att pensionsåldern
28823: staten upphör och personalen övergår från det            är 65 år, pensionstillväxten 1,5% och den mål-
28824: statliga till det korumunala pensionssystemet.           satta pensionen 60 %. Motsvarande ändringar
28825: Staten svarar för det intjänade pensionsskyddet          har genomförts även i andra pensionssystem
28826: fram till övergångstidpunkten och från denna             inom den offentliga sektorn.
28827: tidpunkt framåt svarar det korumunala pen-                   Efter ändringarna är de som anställs den 1
28828: sionssystemet för pensionsskyddet.                       januari 1993 eller därefter och vilkas anställning
28829:    Såväl i det statliga som i det korumunala             grundar sig på det korumunala resp. statliga
28830: pensionssystemet har pensionerna hittills fast-          pensionssystemet eller något annat offentligt
28831: ställts enligt ett grundskydd eller ett tilläggs-        pensionssystem s.k. nya arbetstagare och på dem
28832: skydd. Ett villkor för att en pension skall betalas      tillämpas de stadganden som gäller nya arbetsta-
28833: enligt tilläggsskyddet är bl.a. att anställningen        gare, oberoende av om de kommer från den
28834: fortgått till pensionsåldern. Då det gäller till-        offentliga sektorn eller inte. Då det inte längre
28835: läggsskyddet har pensionsåldern varit 63 år, den         finns pensioner som baserar sig på tilläggsskyd-
28836: målsatta pensionsnivån 66 % av lönen och pen-            det kan inte heller integrationsprincipen tilläm-
28837: sionstillväxten 2,2 % om året. Pensionen har             pas.
28838: fastställts enligt grundskyddet då anställningen             Det kan konstateras att s.k. gamla arbetstaga-
28839: upphört före pensionsåldern. I fråga om grund-           re, dvs. de som den 1 januari 1993 haft oavbrutet
28840: skyddet har pensionsåldern varit 65 år, den              fortlöpande anställning, övergår till ett pensions-
28841: målsatta pensionsnivån 60% och pensionstill-             skydd som motsvarar den privata sektorns nivå
28842: växten 2,0 % om året.                                    internt inom varje system från ingången av 1995
28843:    Med avvikelse från principen med fristående           stegvis så att en ändring av pensionsåldern från
28844: system har inom den offentliga sektorn sedan             63 till 65 år och den målsatta nivån från 66 % till
28845: 1987 tillämpats en s.k. intern utlösningsprincip         60% sker flexibelt före utgången av den 1 januari
28846: eller integration.                                       1995, beroende på anställningstidens längd.
28847:                                          1993 vp -   KK 451                                          5
28848: 
28849: Från ingången av 1995 är pensionstillväxten          hållits att integrationen av kostnadsskäl inte kan
28850: 1,5% om året. Den intjänade pensionen blir en        tillämpas i fortsättningen. I princip kan allmän-
28851: fribrevspension så att tillväxten är 2,2 % om        na integrationsstadganden intas i olika offentliga
28852: arbetstagaren fortsätter till pensionsåldern och     pensionssystem om det av kostnadsskäl är möj-
28853: 2,0 % om anställningen upphör före pensionsål-       ligt och om det enhälligt godkänns för alla
28854: dern. De som fyllt 55 år bibehåller sina nuvaran-    pensionssystem inom den offentliga sektorn. In-
28855: de förmåner.                                         tegrationen förutsätter reciprocitet. Om integra-
28856:    För att integrationsprincipen alltjämt skall      tionen inte godkänns för något offentligt pen-
28857: kunna tillämpas efter den 1 januari 1993 förut-      sionssystem kan den inte heller genomföras i de
28858: sätts att de som efter denna tidpunkt övergått       övriga systemen.
28859: från ett offentligt pensionssystem tili ett annat        Trots att specialarrangemang inte vidtas har
28860: inte skulle anses som nya arbetstagare på det sätt   stadgandena utformats så att de som fyllt 55 år
28861: som anges ovan. Detta skulle förutsätta en           bibehåller sina tidigare förmåner, dvs. att en
28862: retroaktiv ändring av den lagstiftning som träd-     överföring inte inverkar på deras pensionsför-
28863: de i kraft vid ingången av 1993.                     måner.
28864:    Särskilt från kommunhåll har det klart fram-
28865: 
28866:      Helsingfors den 24 september 1993
28867: 
28868:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
28869:                                                  1993 vp
28870: 
28871: Kirjallinen kysymys 452
28872: 
28873: 
28874: 
28875: 
28876:                                     Aittoniemi: Koulujen työajan lyhentämisestä
28877: 
28878: 
28879:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28880: 
28881:    Kevään 1993 aikana koulutyössä hankittiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28882: säästöjä opettajia lomauttamalla. Kokemukset           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28883: asian suhteen eivät olleet positiivisia, sillä oppi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28884: laat joutuivat useissa tapauksissa kärsimään           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28885: kohtuuttomasti koulujärjestyksen järkkyessä ja
28886: opetuksen tästä syystä heiketessä.                                Aikooko Hallitus harkita sitä, että
28887:    Koulun vuotuinen työaika on Suomessa 190                    säästöjen aikaansaamiseksi koulujen
28888: päivää. Useassa Euroopan maassa se on alhai-                   vuotuista työaikaa lyhennettäisiin 180
28889: sempi ja vain muutamassa maassa vastaa suo-                    päivään eli kymmenellä koulupäivällä,
28890: malaista käytäntöä. Muun muassa naapuri-                       jolloin myös kouluhallintoviranomaiset
28891: maassamme RuQtsissa vuotuinen työaika on                       voisivat olla 1omautettuina saman ajan ja
28892: lyhyempi.                                                      säästöä aikaansaataisiin myös ruokailu-,
28893:    Jos Suomessa tilapäisesti alennettaisiin kou-               siivous- ja ku1jetuskustannuksissa, mutta
28894: lun vuotuinen työaika 180 päivään ja noiden 10                 koulutyölle aiheutuva haitta olisi mah-
28895: päivän ajaksi lomautettaisiin myös kouluhallin-                dollisimman vähäinen?
28896: toviranomaiset, säästöt olisivat huomattavat ja
28897: koulujen opetusjärjestys ei kärsisi viimeksi koe-
28898: tulla tavalla.
28899:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1993
28900:                                              Sulo Aittoniemi
28901: 
28902: 
28903: 
28904: 
28905: 2300321
28906: 2                                         1993 vp -    KK 452
28907: 
28908: 
28909: 
28910: 
28911:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28912: 
28913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuluvalle vuodelle valtioneuvoston asettama
28914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          henkilöstömenojen neljän ja puolen prosentin
28915: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suuruinen säästö on toteutettu eri kunnissa mo-
28916: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         nin eri tavoin. Yleisimmin on sovittu, että viran-
28917: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          haltijat luopuvat osasta lomarahoistaan ja viran-
28918: n:o 452:                                               haitijoille on annettu vapaapäiviä niiden sijasta.
28919:                                                        Eräissä tapauksissa, kun sopimuksiin ei ole pääs-
28920:           Aikooko Hallitus harkita sitä, että          ty, työnantaja on 1omauttanut opettajat muuta-
28921:        säästöjen aikaansaamiseksi koulujen             maksi viikoksi. Toisissa kunnissa ei ole puoles-
28922:        vuotuista työaikaa lyhennettäisiin 180          taan jouduttu mihinkään erityistoimiin, vaan
28923:        päivään eli kymmenellä koulupäivällä,           säästöt henkilöstömenoissa on saavutettu nor-
28924:        jolloin myös kouluhallintoviranomaiset          maalein opetustyön järjestelyin.
28925:        voisivat olla lomautettuina saman ajan ja          Ottaen huomioon kuntien erilaiset lähtökoh-
28926:        säästöä aikaansaataisiin myös ruokailu-,        dat ja mahdollisuudet säästöjen toteuttamisessa
28927:        siivous- ja kuljetuskustannuksissa, mutta       ja sen, että virkaehtosopimuksessakin on todet-
28928:        koulutyölle aiheutuva haitta olisi mah-         tu, ettei lomautus ole kaikissa tapauksissa tar-
28929:        dollisimman vähäinen?                           koituksenmukaisella tavalla toteutettavissa, ope-
28930:                                                        tusministeriö katsoi, ettei ollut syytä ryhtyä ku-
28931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           luvan vuoden osalta lainsäädäntötoimiin perus-
28932: vasti seuraavaa:                                       koulun ja lukion työpäivien määrän väliaikai-
28933:                                                        seksi alentamiseksi.
28934:     Viime vuodenjoulukuussa voimaan tullut laki           Valtioneuvosto on asettanut vuodelle 1994
28935: (1239/92) kunnan ja kuntainliiton viranhaltijoi-       tavoitteeksi henkilöstömenojen kuuden prosen-
28936: den ja työtekijöiden työnteon palkattomasta            tin suuruisen lisäsäästön tähän vuoteen verrattu-
28937: keskeyttämisestä antaa mahdollisuuden kaik-            na. Kuntien valtionosuuksia esitetään leikatta-
28938: kien kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden,        vaksi säästöä vastaavalla summalla. Valtioneu-
28939: myös opettajien, lomauttamiseen. Lain lisäksi          vosto pitää· tavoitteena, että palkkausmenojen
28940: kunnan viranhaltijoiden 1omauttamisesta otet-          säästöihin päästäisiin sopimusten perusteella
28941: tiin tämän vuoden tammikuussa määräykset vir-          palkkoja alentamalla. Näin voitaisiin välttyä
28942: kaehtosopimuksiin. Opettajien lomautus voi-            muun ohella opettajien ja koulun muun henkilö-
28943: daan kunnallisen opetusalan virkaehtosopimuk-          kunnan samoin kuin kouluhallintohenkilöstön
28944: sen mukaan toteuttaa opetustyön keskeytyksenä          lomautuksilta ja irtisanomisilta. Pelkästään lo-
28945: siten, että muut opettajat huolehtivat omien           inautuksin toteutettuna 10,5 prosentin säästö
28946: tuntiensa ohella lomautettujen opettajien tun-         merkitsisi kouluhenkilöstön 1omauttamista run-
28947: neista. Toisen opettajan tunneista huolehtivalle       saaksi kuudeksi viikoksi.
28948: opettajalle ei makseta korvausta lisääntyneistä           Työnantajapuoli on irtisanonut nykyiset vir-
28949: opetustehtävistä. Mikäli edellä tarkoitettua jär-      kaehtosopimukset päättymään tämän vuoden
28950: jestelyä ei tarkoituksenmukaisella tavalla voida       lokakuun lopussa. Mikäli henkilöstömenojen
28951: toteuttaa, on sopimuksen mukaan lomautuksen            alentamiseen ei päästä sopimuksin työnantajien
28952: sijasta voitava suorittaa lomautusta vastaava          ja työntekijäjärjestöjen kesken, opetusministe-
28953: säästö palkkausmenoista. Keinot säästöihin             riössä joudutaan tämän jälkeen arvioimaan ti-
28954: pääsemiseksi jätettiin paikallisesti ratkaistaviksi.   lanne uudelleen.
28955: 
28956:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
28957: 
28958:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
28959:                                            1993 vp -   KK 452                                              3
28960: 
28961: 
28962: 
28963: 
28964:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28965: 
28966:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ras. Sättet på vilket besparingarna åstadkoms
28967: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           fick lösas lokalt.
28968: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Den besparing på 4,5 % av personalkostnader-
28969: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           na som statsrådet satt som mål för detta år har
28970: mål nr 452:                                            genomförts på många olika sätt i olika kommu-
28971:                                                        ner. Vanligast har varit att man kommit överens
28972:           Ämnar Regeringen, i syfte att åstad-         om att tjänsteinnehavarna avstår från en del av
28973:        komma besparingar, överväga att skolor-         semesterersättningen, och de ges lediga dagar i
28974:        nas årliga arbetstid förkortas tili 180         stället för den. När man i en del fall inte har nått
28975:        dagar, dvs. med tio skoldagar, varvid           överenskommelse, har arbetsagivaren permitte-
28976:        även de skolförvaltande myndigheterna           rat lärarna för några veckor. 1 andra kommuner
28977:        under samma tid kunde vara permittera-          har man inte vidtagit några specialåtgärder, utan
28978:        de och besparingar även kunde åstad-            besparingarna i personalutgifterna har åstad-
28979:        kommas i kostnaderna för måltider, städ-        kommits genom normala undervisningsarrange-
28980:        ning och skolskjutsar, men olägenheter-         mang.
28981:        na för skolarbetet vore så små som möj-            Med hänsyn tili kommunernas olika utgångs-
28982:        ligt?                                           punkter och deras möjligheter att åstadkomma
28983:                                                        besparingar och att man även i tjänstekollektiv-
28984:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              avtalen konstaterat att permittering inte i alla fall
28985: anföra följande:                                       är det mest ändamålsenliga, ansåg undervisnings-
28986:                                                        ministeriet att det för i år inte fanns några skäl att
28987:    Lagen om oavlönat avbrott för viss tid i            lagstiftningsvägen temporärt minska antalet ar-
28988: tjänsteutövningen och arbetet för tjänsteinneha-       betsdagar i grundskolan och gymnasiet.
28989: vare och arbetstagare vid kommuner och kom-               Statsrådet har för 1994 satt som mål att
28990: munalförbund (1239/92) som i december förra            jämfört med i år åstadkomma en besparing på
28991: året trädde i kraft ger möjlighet att permittera       6 % i personalutgifterna. Kommunernas statsan-
28992: alla kommunala tjänsteinnehavare och arbetsta-         delar föreslås bli nedskurna med motsvarande
28993: gare, även lärarna. Förutom i lagen intogs i           summa. Statsrådet håller som mål att besparing-
28994: januari i år i tjänstekollektivavtalen bestämmel-      arna i löneutgifterna kan åstadkommas avtalsvä-
28995: ser om permittering av kommunala tjänsteinne-          gen genom att lönerna sänks. På så sätt kunde
28996: havare. Permitteringen av lärare kan enligt det        man bland annat undvika permitteringar och
28997: kommunala tjänstekollektivavtalet genomföras           uppsägningar bland lärarna och den övriga skol-
28998: så att undervisningen avbryts genom att de             personalen liksom bland skolförvaltningsperso-
28999: övriga lärarna vid sidan av de egna timmarna           nalen. En besparing på 10,5% enbart genom
29000: sköter om de permitterade lärarnas timmar. Åt          permitteringar innebär att skolpersonalen skulle
29001: Iärare som sköter andra lärares timmar betalas         permitteras för drygt 6 veckor.
29002: inte någon ersättning för de ökade undervis-              Arbetsgivarparten har sagt upp gällande
29003: ningsuppgifterna. Om det avsedda arrange-              tjänstekollektivavtal att upphöra vid utgången
29004: manget inte kan genomföras på ett ändamålsen-          av oktober i år. Om man genom avtal mellan
29005: ligt sätt, bör enligt kollektivavtalet i stället för   arbetsgivarna och arbetstagarna inte kan minska
29006: permittering en besparing av lönekostnaderna           personalkostnader, blir man vid undervisnings-
29007:  som motsvarar permitteringen kunna genomfö-           ministeriet tvungen att omvärdera situationen.
29008: 
29009:      Helsingfors den 28 september 1993
29010: 
29011:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
29012:                                                1993 vp
29013: 
29014: Kirjallinen kysymys 453
29015: 
29016: 
29017: 
29018: 
29019:                                   Rask ym.: Jutturuuhkan purkamisesta Rovaniemen hovioikeu-
29020:                                       dessa
29021: 
29022: 
29023:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29024: 
29025:     Hovioikeuksien jutturuuhkat muodostavat          saivat pitää ylimääräiset lainkäyttövirkansa. Ti-
29026: vakavan ongelman kansalaisten oikeusturvalle.        lanteeseen ei näytä olevan tulossa parannusta,
29027: Ruuhka viivyttää usein kohtuuttomasti ratkai-        vaikka saapuneiden juttujen määrä on jatkanut
29028: sun saamista alioikeuksien päätöksistä tehtyihin     vuoden alkupuoliskolla kasvuaan edelleen yli 7
29029: valituksiin. Tilanne kärjistyy entisestään ensi      prosentilla. Juttuja saapuu siis enemmän kuin
29030: vuoden alkupuolella, kun riita-asioiden käsitte-     nykyisellä ratkaisuhenkilökunnalla pystytään
29031: lyjärjestyksen muutos aiheuttaa suullisten käsit-    ratkaisemaan. Apua tilanteeseen voitaisiin saada
29032: telyjen oleellisen lisääntymisen hovioikeuksissa.    sijoittamalla Rovaniemen hovioikeuteen ylimää-
29033: Ellei asianosaisia ja todistajia voida kuulla suh-   räisiä hovioikeudenneuvoksen ja viskaalin vir-
29034: teellisen pian alioikeuden päätöksen jälkeen,        koja. Virallisessa lehdessä on kesäkuussa julistet-
29035: vaarantuu aineellisen totuuden selville saaminen     tu haettavaksi Itä-Suomen hovioikeuteen neljä
29036: ratkaisevasti. Se taas puolestaan tietää "väärien    ylimääräistä hovioikeudenneuvoksen virkaa,
29037: rat-kaisujen" lisääntymistä näyttökysymyksissä,      mikä viittaa siihen, ettei Rovaniemen hovioikeu-
29038: mitä ei voida pitää tyydyttävänä tilanteena oi-      teen saada ylimääräistä lainkäyttöhenkilökun-
29039: keusvaltiossa, eikä se myöskään ole omiaan           taa. Tämä ei vaikuta tasapuoliselta, kun otetaan
29040: lisäämään kansalaisten luottamusta oikeuslai-        huomioon, että 30.6. Itä-Suomen hovioikeudes-
29041: tokseen.                                             sa oli jaostoa kohti esittelemättä 152 juttua eli
29042:     Jutturuuhka jakaantuu eri hovioikeuksien         siis noin kolmasosa Rovaniemen vastaavasta
29043: välillä varsin epätasaisesti. Pahin tilanne on       luvusta.
29044:  Rovaniemen hovioikeudessa, missä ruuhka vas-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29045:  taa lähes vuoden työmäärää. Ratkaisuyksikköä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29046: eli jaostoa kohti laskettuna Rovaniemellä oli        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29047:  kesäkuun lopussa esittelemättä 450 juttua. Pie-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29048:  nimmillään vastaava luku oli Vaasan hovioikeu-
29049:  dessa, missä esittelemättömiä juttuja oli jaostoa             Onko Hallitus tietoinen Rovaniemen
29050:  kohti 113 vastaten noin kolmen kuukauden                   hovioikeuspiirin, johon kuuluu Lapin
29051:  työmäärää. Kolmen - neljän kuukauden viipy-                lääni ja suurin osa Oulun lääniä, koh-
29052: minen ennen jutun esittelyä ei vielä merkitse               tuuttomasta työtilanteesta verrattuna
29053:  ruuhkaa, mutta lähes vuoden viive on jo varsin             kaikkiin muihin hovioikeuspiireihin näh-
29054: paha ruuhka.                                                den, sekä
29055:     Tämä seikka huomioon ottaen tuntuu oudol-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29056:  ta, että Rovaniemen hovioikeuden ratkaisuhen-              ryhtyä tilanteen korjaamiseksi mahdolli-
29057:  kilökuntaa vähennettiin kuluvan vuoden alussa              simman pian, jotta perustuslain edellyt-
29058:  Iakkauttamalla ylimääräinen hovioikeudenneu-               tämä kansalaisten oikeusturva ja yhden-
29059:  voksen virka, kun kaikki muut hovioikeudet                 vertaisuus toteutuisi maan eri osissa?
29060:    Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1993
29061: 
29062:           Maija Rask                    Aarno von Bell                 Asko Apukka
29063:           Timo E. Korva                 Lasse Näsi                     Maria Kaisa Aula
29064: 
29065: 
29066: 
29067: 2300321
29068: 2                                        1993 vp -   KK 453
29069: 
29070: 
29071: 
29072: 
29073:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29074: 
29075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       daan olevan yli 21 000. Yksi hovioikeudenjaosto
29076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ratkaisee keskimäärin 500 asiaa vuodessa. Kun
29077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jaostojaon kaikissa hovioikeuksissa yhteensä 39,
29078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija           merkitsee tämä, että hovioikeudet ratkaisevat
29079: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        vuodessa noin 19 000 asiaa. Hovioikeuksien
29080: sen n:o 453:                                         asiaruuhkat ovat toisin sanoen koko ajan kasva-
29081:                                                      massa.
29082:           Onko Hallitus tietoinen Rovaniemen             Kuluvan vuoden elokuun lopussa vireillä ole-
29083:        hovioikeuspiirin, johon kuuluu Lapin          vien asioiden määrä ylitti puolen vuoden työ-
29084:        lääni ja suurin osa Oulun lääniä, koh-        määrän runsaalla 7 000 asialla, minkä siis voi-
29085:        tuuttomasta työtilanteesta verrattuna         daan sanoa olevan ruuhkan määrä. Helsingin
29086:        kaikkiin muihin hovioikeuspiireihin näh-      hovioikeudessa ruuhkan määrä oli 3 136 asiaa,
29087:        den, sekä                                     Turun hovioikeudessa 2 280 asiaa, Kouvolan
29088:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hovioikeudessa 1 081 asiaa ja Rovaniemen hovi-
29089:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi mahdolli-      oikeudessa 811 asiaa. Vaasan ja Itä-Suomen
29090:        simman pian, jotta perustuslain edellyt-      hovioikeuksissa ei ole ruuhkaa. Edellä mainitut
29091:        tämä kansalaisten oikeusturva ja yhden-       ruuhkan määrät merkitsevät jaostoa kohden
29092:        vertaisuus toteutuisi maan eri osissa?        Helsingissä 246 asiaa, Turussa 285 asiaa sekä
29093:                                                      Kouvolassa ja Rovaniemellä kummassakin 270
29094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asiaa. Jaostoa kohden ruuhkan määrä on siis
29095: vasti seuraavaa:                                     varsin samansuuruinen kussakin neljässä hovioi-
29096:                                                      keudessa.
29097:     Joulukuun 1993 alussa toteutuva riita-asiain         Rovaniemen hovioikeuden ylimääräisen hovi-
29098: oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen alioi-         oikeudenneuvoksen viran lakkauttaminen liittyy
29099: keuksissa tulee heijastumaan myös hovioikeuk-        valtioneuvoston henkilöstömäärän säästövel-
29100: sien työhön siten, että suullisten käsittelyjen      voitteesta antamien päätösten täytäntöönpa-
29101: tarve kasvaa. Oikeusministeriön vuonna 1989          noon. Välttääkseen vakinaisen henkilökunnan
29102: asettama hovioikeustoimikunta (komiteanmie-          irtisanomisia oikeusministeriö kohdensi säästö-
29103: tintö 1992:20) ehdottaa huomattavia muutoksia        velvoitteen mahdollisuuksien mukaan määräai-
29104: myös hovioikeuden oikeudenkäyntimenettelyyn.         kaisiin tehtäviin. Säästövelvoitteen toteuttami-
29105: Tämän hetken arvioiden mukaan nämä muutok-           seksi tullaan Itä-Suomen hovioikeudesta lak-
29106: set voisivat toteutua vuoden 1995loppupuolella.      kauttamaan puolijaostoa 1.1.1994 alkaen. Tämä
29107: Tämäkin uudistus merkitsisi huomattavaa suul-        merkitsee kahden ylimääräisen hovioikeuden-
29108: listen käsittelyjen määrän kasvua. Hovioikeus-       neuvoksen, kolmen tilapäisen viskaalin ja yhden
29109: toimikunnan mietinnön mukaan suullinen pää-          kansliahenkilön vähentämistä. Muut hovioikeu-
29110: käsittely tulisi voida toimittaa puolen vuoden       det velvoitettiin vähentämään henkilöstöään yh-
29111: kuluessa siitä, kun alioikeus on antanut asiassa     dellä.
29112: ratkaisunsa. Jos suullinen pääkäsittely toimitet-        Uusien käräjäoikeuksien tuomarin virkojen
29113: taisiin vasta pitkän ajan kuluttua siitä, kun        tultua täytetyiksi voidaan todeta, että Itä-Suo-
29114: alioikeus on ratkaissut asian, eivät alioikeudessa   men hovioikeuspiirin alioikeuksista palaa yh-
29115: kuullut henkilöt ehkä enää yksityiskohtaisesti       teensä noin 10 virkaa toimittavaa käräjätuoma-
29116: muistaisi todistelun kohteena olevia asioita.        ria takaisin hovioikeuteen omaan virkaansa.
29117: Myös kansalaisten oikeusturva vaatii, että he        Vastaavasti Itä-Suomen hovioikeudesta joutuu
29118: saavat ratkaisun asiassaan kohtuullisessa ajassa.     1.12.1993lähtemään 10 henkilöä. Henkilöstöpo-
29119: Tämän vuoksi hovioikeuksien ruuhkien purka-          liittisista syistä ei ole katsottu voitavan vähentää
29120: minen on kiireellinen tehtävä.                       Itä-Suomen hovioikeudesta yhdellä kertaa
29121:     Hovioikeuksiin saapui vuonna 1992 yhteensä       enempää henkilöitä.
29122: noin 20 000 asiaa. Tänä vuonna määrän arvioi-            Koska henkilöstön määrää ei voida lisätä, on
29123:                                              1993 vp -    KK 453                                               3
29124: 
29125: ruuhkien purkamiseen löydettävä muita keinoja.               Eduskunnan käsiteltävänä on myös hallituk-
29126: Yhtenä keinona on kehittää hovioikeuksien or-             sen esitys (HE 140) hovioikeuden päätösvaltai-
29127: ganisaatiota ja työmenetelmiä. Hallitus on anta-          sen kokoonpanon väliaikaisesta muuttamisesta.
29128: nut eduskunnalle esityksen (HE 139) hovioikeus-           Ehdotuksen mukaan hovioikeus voisi ratkaista
29129: laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esitys on   asioita kokoonpanossa, johon kuuluisi kaksi
29130: parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelys-            jäsentä ja asian esittelijä. Jäsenillä ja esittelijällä
29131: sä. Toteutuessaan ehdotus lisäisi viraston mah-           olisi tällöin yhtäläinen äänioikeus. Laki olisi
29132: dollisuuksia määrätä itse omista työskentelyta-           voimassa vuoden 1995 loppuun saakka. Lain
29133: voistaan. Viraston johtamisrakennetta kehitet-            tarkoituksena olisi edesauttaa ruuhkien purka-
29134: täisiin. Hovioikeuteen perustettaisiin nykyisiä           mista. Lisäksi hovioikeuden ruuhkien purkamis-
29135: jaostoja suurempia tulosvastuullisia yksiköitä,           ta varten on ensi vuoden talousarviossa varattu
29136: osastoja. Myös luopuminen kiinteään päivätyö-             noin kuuden miljoonan markan määräraha, jot-
29137: määrään sidotusta työmäärän mittaamisjärjes-              ta edellä mainitun lain avullajärjestettävät lisäis-
29138: telmästä edesauttaisi parantamaan tuottavuutta.           tunnot voitaisiin teettää nykyisellä henkilöstöllä.
29139: 
29140:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
29141: 
29142:                                                                          Oikeusministeri Hannele Pokka
29143: 4                                         1993 vp -   KK 453
29144: 
29145: 
29146: 
29147: 
29148:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29149: 
29150:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           divisioner, innebär detta att hovrätterna årligen
29151: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          avgör ca 19 000 mål. Målanhopningen växer
29152: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       med andra ord hela tiden i hovrätterna.
29153: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade spörs-             I slutet av augusti i år översteg antalet an-
29154: mål nr 453:                                           hängiggjorda mål ett halvt års arbetsmängd med
29155:                                                       drygt 7 000 mål, vilket alltså kan sägas ange
29156:           Är Regeringen medveten om den               anhopningens omfattning. I Helsingfors hovrätt
29157:        orimliga arbetssituationen i Rovaniemi         hade 3 136 ärenden hopat sig, i Abo hovrätt
29158:        hovrätts domkrets, dvs. Lapplands län          2 280 ärenden, i Kouvola hovrätt 1 081 ärenden
29159:        och en stor del av Uleåborgs län, jämfört      och i Rovaniemi hovrätt 811 ärenden. I Vasa och
29160:        med alla andra hovrätters domkretsar,          Östra Finlands hovrätt förekommer ingen an-
29161:        och                                            hopning. Dessa antal innebär en anhopning på
29162:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       246 ärenden per division i Helsingfors, 285 i Abo
29163:        för att korrigera situationen så fort som      och 270 i Kouvola och Rovaniemi vardera.
29164:        möjligt, så att medborgarnas grundlags-        Anhopningen per division är alltså ungefår lika
29165:        enliga rättsskydd ochjämlikhet förverkli-      stor i alla fyra hovrätter.
29166:        gas i landets olika delar?                         Indragningen av tjänsten som extraordinarie
29167:                                                       hovrättsråd i Rovaniemi hovrätt hänger sam-
29168:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          man med verkställigheten av statsrådets beslut
29169: följande:                                             om obligatoriska inbesparingar i personalmäng-
29170:                                                       den. För att undvika uppsägningar av den ordi-
29171:    Reformen av underrätternas rättegångsförfa-        narie personalen riktade justitieministeriet så vitt
29172: rande i civila mål, som genomförs i början av         tp.öjligt spartvånget mot visstidsanställningar. I
29173: december 1993, kommer att påverka också hov-          Ostra Finlands hovrätt kommer en halv division
29174: rätternas arbete, så att behovet av muntliga          att dras in från 1.1.1994 för att spartvånget skall
29175: förhandlingar ökar. Den hovrättskommission            kunna genomföras. Detta betyder att personalen
29176: som justitieministeriet tillsatte 1989 (kommitte-     minskas med två extraordinarie hovrättsråd, tre
29177: betänkande 1992:20) föreslår betydande änd-           tillfälliga fiskaler och en kanslianställd. Övriga
29178: ringar också i hovrätternas rättegångsförfaran-       hovrätter förp1iktades att minska sin personai
29179: de. Enligt dagens beräkningar kommer dessa            med en.
29180: ändringar att kunna genomföras i slutet av 1995.          När domartjänsterna vid de nya tingsrätterna
29181: Också denna reform innebär en avsevärd ökning         nu har besatts kan det konstateras att samman-
29182: av antalet muntliga förhandlingar. Enligt hov-        lagt ca 10 tjänstförrättande tingsdomare åter-
29183: rättskommissionens betänkande bör en muntlig          vänder från underrätterna i Östra Finlands hov-
29184: huvudförhandling kunna förrättas inom ett             rätts domkrets till sin egen tjänst vid hovrätten.
29185: halvt år efter det underrätten har träffat sitt       Ett motsvarande antal personer måste lämna
29186: avgörande i ärendet. Om den muntliga huvud-           sina tjänster vid Östra Finlands hovrätt
29187: förhandlingen förrättas först långt efter det ären-   1112.1993. Man har av personalpolitiska skäl
29188: det har avgjorts i underrätten kommer de som          ansett att man inte på en och samma gång kan
29189: hörts i ärendet i underrätten kanske inte längre i    göra större inskränkningar i personalen vip
29190: detalj ihåg de omständigheter som bevisningen         Ostra Finlands hovrätt.
29191: gäller. Också medborgarnas rättsskydd kräver              Eftersom personalen inte kan utökas måste
29192: avgöranden inom rimlig tid. Målanhopningen i          målanhopningen klaras upp med andra medel.
29193: ho';:rätterna måste därför skyndsamt klaras upp.      Ett sätt är att utveckla hovrätternas organisation
29194:    Ar 1992 inkom cirka 20 000 ärenden till hov-       och arbetsmetoder. Regeringen har avgett en
29195: rätterna. I år beräknas anta1et uppgå till över       proposition (RP 139) till riksdagen med förslag
29196: 21 000. En hovrättsdivision avgör i medeltal 500      till hovrättslag och vissa lagar i anslutning till
29197: mål per år. Då hovrätterna har sammanlagt 39          den. Utskottsbehandlingen av propositionen
29198:                                           1993 vp -   KK 453                                          5
29199: 
29200: pågår för närvarande i riksdagen. Förslaget ökar      Enligt förslaget kan riksdagen avgöra ärenden
29201: ämbetsverkets möjligheter att själv bestämma          med en sammansättning med två ledamöter och
29202: sina egna arbetsmetoder. Ämbetsverkets led-           föredraganden. Ledamöterna och föredragan-
29203: ningsstruktur utvecklas. I hovrätterna inrättas       den har lika rösträtt. Lagen gäller till slutet av
29204: resultatansvariga enheter, avdelningar, som är        1995. Syftet med lagen är att främja uppklaran-
29205: större än de nuvarande divisionerna. Systemet         det av målanhopningen. Dessutom har ca sex
29206: med att mäta arbetsmängden i fasta dagsverks-         miljoner mark anslagits i nästa års budget för att
29207: antal slopas, vilket bidrar till att förbättra pro-   klara upp anhopningen i hovrätterna så att de
29208: duktiviteten.                                         extra sammanträden som skall hållas med hjälp
29209:    Också regeringens proposition (RP 140) om          av ovan nämnda lag skall kunna genomföras
29210: temporär ändring av hovrätternas domföra sam-         med den nuvarande personalen.
29211: mansättning är under behandling i riksdagen.
29212: 
29213:      Helsingfors den 5 oktober 1993
29214: 
29215:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
29216:                                                  1993 vp
29217: 
29218: Kirjallinen kysymys 454
29219: 
29220: 
29221: 
29222: 
29223:                                     Rask ym.: Työttömyyskorvauksen maksamisesta ammattikorkea-
29224:                                        koulujen aikuiskoulutusopiskelijoille
29225: 
29226: 
29227:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29228: 
29229:     Useissa maamme ammattikorkeakouluissa on              Työvoimaviranomaisten tulkinta johtaa sii-
29230: aloitettu syksystä 1993 ammattikorkeakoulutut-         hen, että ammattikorkeakoulujen on mahdoton-
29231: kintoon johtava aikuiskoulutussovellutus. Sen          ta saada opiskelijoita aikuiskoulutusvaihtoehtoi-
29232: tarkoituksena on ollut luoda väylä työssäkäyvil-       hin, sillä aikuisopiskelijat ovat kuluvan lukuvuo-
29233: le tai sellaisille, joille päiväkoulutus ei sovellu.   den alusta myös vailla opintotukea. Esimerkiksi
29234: Uuteen vaihtoehtoon on ohjattu myös sellaisia          Kemissä sosiaalialan oppilaitoksessa syksyllä
29235: opiskelijoita, jotka täydentävät aiempaa opisto-        1993 opintonsa aloittaneesta 24 aikuisopiskeli-
29236: asteen koulutustaan ammattikorkeakoulutut-             jasta vain 13 voi jatkaa, jollei epäkohtaa pikai-
29237: kinnoksi.                                              sesti korjata. Muutoin va. ammattikorkeakou-
29238:     Opetusministeriön ohjeen mukaan sovellutus         luihin sovelletaan ammatillisten oppilaitosten
29239: on esim. Kemi-Tornion va. ammattikorkeakou-            lainsäädäntöä.
29240: lussa mitoitettu niin, että tutkinnon suorituksen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29241: minimiaika on kolme lukuvuotta. Työvoimavi-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29242: ranomaiset katsovat kyseessä olevan korkea-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29243: koulututkinnon, joka on päätoimista opiskelua          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29244: ja jonka suorittamisen aikana opiskelija ei ole
29245: oikeutettu työttömyysturvaan. Perusteena viran-                   Onko Hallitus tietoinen ammattikor-
29246: omaiset käyttävät 12.7.1993 annettua lakia työt-              keakouluissa aloittaneiden aikuisopiske-
29247: tömyysturvasta (665/93) sekä siihen liittyviä työ-            lijoiden opiskelumahdollisuuksien vai-
29248: voimaministeriön tulkintaohjeita (TVM kirje                   keutumisesta, joka johtuu työttömyys-
29249:  7062/30/93, 10.8.1993). Samanaikaisesti opisto-              turvalainsäädännön tulkinnoista, ja
29250:  asteen koulutuksena järjestettävässä aikuiskou-                  mihin pikaisiin toimenpiteisiin asiassa
29251:  lutuksessa (esim. teknikosta insinööriksi) työttö-           on tarkoitus ryhtyä, jotta ammattikor-
29252:  myysturva säilyy.                                            keakoulut voisivat jatkossa tarjota myös
29253:                                                               työssäkäyville opiskeluväylän?
29254:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1993
29255: 
29256:           Maija Rask                      Marja-Liisa Tykkyläinen     Aarno von Bell
29257:           Mats Nyby                       Kerttu Törnqvist            Asko Apukka
29258:           Leena Luhtanen                  Pekka Räty                  Jukka Gustafsson
29259:           Leila Lehtinen                  Kyösti Toivonen             Pirkko Laakkonen
29260:           Ismo Seivästö                   Pekka Viljanen              Markku Koski
29261:                     Juha Korkeaoja                           Arja Ojala
29262: 
29263: 
29264: 
29265: 
29266: 2300321
29267: 2                                       1993 vp -   KK 454
29268: 
29269: 
29270: 
29271: 
29272:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29273: 
29274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kuten edellä totesin, ei työttömyysturvalain
29275: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       viimeiselläkään muutoksella ole mitään vaiku-
29276: olette 14 päivänä syyskuuta 1993 toimittanut        tusta arvioitaessa esimerkiksi ammattikorkea-
29277: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansan-    koulussa opiskelun päätoimisuutta ja sen vaiku-
29278: edustaja Maija Raskin ym. näin kuuluvan kirjal-     tusta työttömyyspäivärahaan.
29279: lisen kysymyksen n:o 454:                              Työttömyyspäiväraha-asiassa         tyytymättö-
29280:                                                     mällä on oikeus hakea valittamalla muutosta
29281:            Onko Hallitus tietoinen ammattikor-      työttömyysturvalautakunnalta ja sen päätökses-
29282:        keakouluissa aloittaneiden aikuisopiske-     tä edelleen vakuutusoikeudelta. Tulkintakysy-
29283:        lijoiden opiskelumahdollisuuksien vai-       myksissä juuri muutoksenhakuelinten omaksu-
29284:        keutumisesta, joka johtuu työttömyys-        malla soveltamiskäytännöllä on ennakkotapaus-
29285:        turvalainsäädännön tulkinnoista, ja          arvo. Tietojeni mukaan suoranaisesti ammatti-
29286:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin asiassa   korkeakoulua koskevaa ratkaisua ei työttö-
29287:        on tarkoitus ryhtyä, jotta ammattikor-       myysturvalautakunnassa ole tehty. Sen sijaan
29288:        keakoulut voisivat jatkossa tarjota myös     viime viikkoina työttömyysturvalautakunnassa
29289:        työssäkäyville opiskeluväylän?               on ratkaistu useita iltaopiskeluun liittyviä vali-
29290:                                                     tuksia. Kaikissa ratkaisuissa iltaopiskelijana on
29291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        katsottu olevan oikeus päivärahaan siitä riippu-
29292: vasti seuraavaa:                                    matta, onko kysymyksessä ollut kurssimuotoi-
29293:                                                     nen tai monimuoto-opiskelu. Ennakkopäätöksiä
29294:     Työttömyysturvalakia on muutettu 1.9.1993       työministeriö on lähettänyt tiedoksi työvoima-
29295: voimaan tulleella lailla. Opiskelun vaikutusta      piirien toimistoille ja työvoimatoimistoille. Käsi-
29296: koskevia säännöksiä muutettiin siten, että pää-     tykseni mukaan mainituista ratkaisuista ilmene-
29297: toimisina aloitettuja opintoja pidetään päätoimi-   vä periaate on sovellettavissa myös ammattikor-
29298: sina siihen saakka, kun henkilö on päättänyt        keakouluopetukseen. Tietojeni mukaan myös
29299: opintonsa tai ne todisteellisesti keskeyttänyt.     Kemin työvoimatoimisto, jossa suuri osa ko.
29300: Muutoksen ensisijaisena tarkoituksena oli estää     henkilöistä lienee työnhakijoina, on katsonut,
29301: normaalista päiväopiskelusta, käytännössä           ettei edustaja Raskin ym. kysymyksessä tarkoi-
29302: useimmissa tapauksissa päivälukiosta iltaopiske-    tettu opiskelu ole esteenä työttömyyspäivärahan
29303: luun siirtyminen työttömyyspäivärahan saami-        saamiselle.
29304: seksi. Sen sijaan päätoimisen opiskelun määritel-      Edellä sanotusta huolimatta on ilmeistä, että
29305: mää ei ole muutettu, vaan se on samansisältöi-      työttömyysturvan ja opintotuen yhteensovitta-
29306: nen kuin työttömyysturvalain tullessa voimaan       miseen liittyy ongelmia. Ongelmien ratkaisemi-
29307: vuoden 1985 alussa. Työttömyysturvalain mu-         seksi on tarkoitus työvoimapoliittisen ministeri-
29308: kaan opiskelua pidetään työttömyyspäivärahan        työryhmän toimeksiannosta laatia työministe-
29309: saamisen esteenä olevalla tavalla päätoimisena      riön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus-
29310: silloin, kun se on esteenä kokoaikaisen työn        ministeriön yhteistyönä ohjeet, joilla päätoimi-
29311: vastaan ottamiselle.                                sen opiskelun käsite pyritään yhdenmukaista-
29312:                                                     maan ko. etuuksia myönnettäessä.
29313:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
29314: 
29315:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
29316:                                            1993 vp -   KK 454                                           3
29317: 
29318: 
29319: 
29320: 
29321:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29322: 
29323:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           senaste ändringen av lagen om utkomstskydd för
29324: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         arbetslösa någon betydelse när man bedömer,
29325: den 14 september 1993 till vederbörande medlem         huruvida studier vid t.ex. en yrkeshögskola bör
29326: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-       betraktas som studier på heltid samt studiemas
29327: mot Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmål            inverkan på arbetslöshetsdagpenning.
29328: nr 454:                                                   Den som är missnöjd med ett beslut i arbets-
29329:                                                        löshetsdagpenningärende har rätt att genom be-
29330:           Är Regeringen medveten om att tolk-          svär söka ändring hos arbetslöshetsnämnden
29331:        ningar av lagstiftningen om utkomst-            och, om man är missnöjd med dess beslut, vidare
29332:        skydd för arbetslösa lett till försämrade       hos försäkringsdomstolen. I tolkningsfrågor får
29333:        studiemöjligheter för de vuxenstuderan-         den tillämpningspraxis som besvärsinstansema
29334:        de som inlett studier vid yrkeshögskolor,       omfattar prejudicerande betydelse. Enligt de
29335:        samt                                            uppgifter jag fått har arbetslöshetsnämnden inte
29336:           vilka snabba åtgärder i saken har man        fattat något beslut som direkt berör yrkeshög-
29337:        för avsikt att vidta för att yrkeshögsko-       skola. Däremot har arbetslöshetsnämnden un-
29338:        lorna i framtiden skall kunna erbjuda en        der de senaste veckoma fattat beslut i flera
29339:        studieväg också för förvärvsarbetande           besvär som ansluter sig till kvällsstudier. I alla
29340:        personer?                                       besluten har kvällsstuderanden ansetts ha haft
29341:                                                        rätt till dagpenning oberoende av om det varit
29342:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fråga om kursformiga studier eller flerformsstu-
29343: anföra följande:                                       dier. Prejudikaten har arbetsministeriet sänt för
29344:                                                        kännedom till arbetskraftsdistriktsbyråema och
29345:    Lagen om utkomstskydd för arbetslösa har            arbetskraftsbyråema. Enligt min mening kan
29346: ändrats genom en lag som trädde i kraft                den princip som kommer till uttryck i nämnda
29347: 1.9.1993. Stadgandena om studiernas inverkan           beslut också tillämpas på yrkeshögskoleunder-
29348: ändrades så att studier som bedrivs av en person       visningen. Enligt de uppgifter jag fått har också
29349: som tidigare varit studerande på heltid betraktas      Kemi arbetskraftsbyrå, där en stor del av perso-
29350: som studier på heltid tills personen i (~åga har       neroa i fråga torde vara arbetssökande, ansett att
29351: slutfört eller bevisligen avbrutit dem. Andring-       de studier som avses i det av riksdagsledamot
29352: ens primära syfte var att hindra att en person i       Raski m.fl. undertecknade spörsmålet inte utgör
29353: syfte att få arbetslöshetsdagpenning skall övergå      hinder för erhållande av arbetslöshetsdagpen-
29354: från normala dagstudier, i praktiken oftast dag-       ning.
29355: gymnasium, till kvällsstudier. Däremot har defi-          Oberoende av vad som sagts ovan finns det
29356: nitionen av studier på heltid inte ändrats, utan       uppenbarligen problem som anknyter till sam-
29357: dess innebörd är densamma som när lagen om             ordnande av utkomstskydd för arbetslösa och
29358: utkomstskydd för arbetslösa trädde i kraft i           studiestöd. För att lösa dessa problem skall det
29359: början av 1985. Enligt lagen om utkomstskydd           på uppdrag av arbetskraftspolitiska ministerut-
29360: för arbetslösa anses studierna som studier på          skottet, i samarbete mellan arbetsministeriet,
29361: heltid, i den bemärkelse att de inte berättigar till   social- och hälsovårdsministeriet och undervis-
29362: arbetslöshetsdagpenning, då när de utgör hjnder        ningsministeriet, utarbetas anvisningar i syfte att
29363: för att ta emot heltidsarbete.                         förenhetliga begreppet studier på heltid då det
29364:    Som jag ovan konstaterade har inte heller den       gäller att bevilja ifrågavarande förmåner.
29365: 
29366:      Helsingfors den 5 oktober 1993
29367: 
29368:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
29369:                                               1993 vp
29370: 
29371: Kirjallinen kysymys 455
29372: 
29373: 
29374: 
29375: 
29376:                                   Väbänäkki: Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen toi-
29377:                                      minnan tehostamisesta
29378: 
29379: 
29380:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29381: 
29382:    Useita suomalaisia rekka-autonkuljettajia, lu-   autonkuljettajien edustaja on mm. allekirjoitta-
29383: kumäärä lienee jo toisella kymmenellä, on jo yli    neelle ilmoittanut, että kuljettajien rajanylityk-
29384: viikon ajan ollut Vaalimaan rajanylityspaikan       seen tarvittavat asiakirjat olisivat kunnossa. Tie-
29385: kohdalla Venäjän puolella odottamassa pääsyä        toa ei kuitenkaan ole virallisesti vahvistettu.
29386: Suomeen. He joutuvat viettämään yönsä autois-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29387: saan, joista saatujen tietojen mukaan jotkut ovat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29388: ilman lämmityslaitetta. Ruokailuunsa he joutu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29389: vat käyttämään tölkkiruokaa ja peseytymismah-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29390: dollisuudet ovat olemattomat.
29391:    Syytä kohtuuttomaan odotteluun on vaikea                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29392: arvioida. Eräiden tietojen mukaan syinä ovat               ryhtyä edellä kerrotun Suomen kansa-
29393: Venäjän eräin osin vielä jäJjestelemättömät olot           laisryhmän kohtuuttoman tilanteen rat-
29394: ja viimeistelemätön lainsäädäntö sekä mahdolli-            kaisemiseksi sekä muutenkin rajanylitys-
29395: sesti liian jäykkä byrokratia. Myös on vihjailtu           ten nopeuttamiseksi Suomen ja Venäjän
29396: mahdollisen korruption tai muun rikollisuuden              välisillä rajanylityspaikoilla, erityisesti
29397: vaikutuksesta asiaintilaan. Joka tapauksessa ko.           Vaalimaan kohdalla?
29398: 
29399:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
29400:                                          Matti Vähänäkki
29401: 
29402: 
29403: 
29404: 
29405: 2300321
29406: 2                                         1993 vp -    KK 455
29407: 
29408: 
29409: 
29410: 
29411:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29412: 
29413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saatujen tietojen pohjalta suomalaistahon on
29414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ainakin kuudessa selvässä tapauksessa todettu
29415: olette 15 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-         rikkoneen Venäjän tullilainsäädännön määräyk-
29416: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       siä. Rikkomuslen seurauksena Venäjän viran-
29417: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vähänäkin           omaiset ovat ryhtyneet tullilainsäädännön edel-
29418: kirjallisen kysymyksen n:o 455:                        lyttämiin hallinnollisiin toimenpiteisiin.
29419:                                                           Venäjän tullin suorittamat tarkastukset ovat
29420:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        saadun tiedon mukaan pistokoeluontoisia, jos-
29421:         ryhtyä edellä kerrotun Suomen kansa-           kin kaikkienkin rekkojen pysäyttämisistä on ker-
29422:         laisryhmän kohtuuttoman tilanteen rat-         rottu. Ne ovat joutuneet odottamaan tullin
29423:         kaisemiseksi sekä muutenkin rajanylitys-       hankkimaa vahvistusta sille, että tullaus on hoi-
29424:         ten nopeuttamiseksi Suomen ja Venäjän          dettu määräysten mukaan ja tavaran vastaanot-
29425:         välisillä rajanylityspaikoilla, erityisesti    taja suorittanut tullimaksut Venäjän tulliviran-
29426:         Vaalimaan kohdalla?                            omaisten selvitykset saattavat kestää yli viikon-
29427:                                                        kin. Rekkojen seisottaminen johtaa merkittäviin
29428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taloudellisiin menetyksiin. Onkin todettava, että
29429: vasti seuraavaa:                                       suomalaisille rekkakuljetuksille ovat Venäjän
29430:                                                        viranomaisten käsittelytapojen ja tietoyhteyk-
29431:     Edustaja Vähänäkki viittaa kysymyksensä            sien vaatimat pitkät seisonta-ajat aiheuttaneet
29432: perusteluissa rekka-autonkuljettajiin, jotka Ve-       kohtuutonta haittaa.
29433: näjän tullin suorittamien tarkastusten johdosta           Suomen viranomaiset ovat olleet alusta alka-
29434: joutuvat odottelemaan selvitysten tuloksia Ve-         en kiinteässä yhteydessä venäläisiin viranomai-
29435: näjän puolella Ylä-Vrpalassa Vaalimaan raja-           siin. Asiaa on käsitelty paitsi tullilaitosten välillä
29436: aseman kohdalla.                                       myös yhteyksissä Venäjän liikenneministeriöön,
29437:     Ylä-Vrpalassa seisovien suomalaisrekkojen          ulkoisten taloussuhteiden ministeriöön, ulkomi-
29438: määrä on vaihdellut 10 ja 20 välillä. Nuijamaan        nisteriöön ja Helsingissä olevaan suurlähetys-
29439: rajanylityspaikan kohdalla niitä on ollut vajaat       töön. Suomen viranomaisten toiminta on keskit-
29440:  10. Rekkojen pysäyttämisen syistä eri asianosais-     tynyt tulliselvitystoimenpiteiden vauhdittami-
29441: tahot esittävät erilaisia käsityksiä. Venäjän tulli-   seen sekä kuljettajien aseman helpottamiseen.
29442: viranomaisten mukaan rekat kuljettajineen on           Pietarissa oleva Suomen pääkonsulinvirasto on
29443: pysäytetty tulliin, koska ne ovat purkaneet las-       pitänyt jatkuvasti yhteyttä Venäjän paikallisiin
29444: tinsa Venäjällä rahdin ja asiapaperien käymättä        tulliviranomaisiin ja käynyt toistuvasti Ylä-Vr-
29445: purkupaikan tullissa ja ilman Venäjän tullin           palassa tapaamassa suomalaiskuljettajia sekä
29446: antamaa purkulupaa. Toisaalta he toteavat, että        selvittämässä heidän tilannettaan.
29447: tulliviranomaisten leimoja on joutunut vääriin            Suomen viranomaiset ovat myös pyytäneet,
29448: käsiin. Pyrkimyksenä on saada tullitoiminta jär-       että autonkuljettajilla olisi aina passit hallussaan
29449: jestykseen.                                            ja että heidän poistumistaan Ylä-Vrpalasta Suo-
29450:     Suomalaisten liikennöitsijöiden mukaan tul-        men puolelle ei estettäisi. Kahden jo sakotetun
29451: laukset on suoritettu vakiintuneen tavan mu-           kuljettajan passit ovat kuitenkin olleet Venäjän
29452: kaan, jolloin jo käytännön syistä tullaustoimen-       tullin hallussa. Saatujen tietojen perusteella au-
29453: piteen joutuu jättämään huolitsijalle tai tavaran      tot oli asetettu takavarikkoon kuljetusliikkeelle
29454: vastaanottajalle, koska autoa ei voi jättää ilman      määrätyn sakon vakuudeksi ja passien luovutuk-
29455: valvontaa. Näin on tahattomasti tullut rikotuksi       sen edellytyksenä oli auton avainten ja rekiste-
29456: Venäjän tullilain kirjainta. Kuljettajat kertovat      riotteen luovuttaminen tullille. Kuljettajat ovat
29457: luottaneensa tullaajiltaan saamiinsa tulliasiapa-      kuitenkin voineet poistua kotimaahansa. Erääs-
29458: pereihin ja siihen, että asianmukaiset tullit ym.      sä vaiheessa kaikkien kuljettajien pysyminen
29459: maksut on maksettu. Kuitenkin Venäjän tuliilta         Ylä-Vrpalassa perustui heidän keskuudessaan
29460:                                            1993 vp- KK 455                                              3
29461: 
29462: tekemäänsä ryhmäpäätökseen. On ymmärrettä-             ovat joissakin tapauksissa johtaneet viivästyk-
29463: vää, että kuljettajat eivät halua jättää rekkoja       siin ja aiheuttaneet aikaa vaativia selvityksiä
29464: Ylä-Drpalaan ilman vartiointia.                        Venäjän puolella.
29465:     Venäjän tullin suorittaman iskun taustalla            Tieto tullimenettelyjä koskevista määräyksis-
29466: voidaan nähdä seuraavia tekijöitä. Suomen ja           tä on keskeisellä sijalla liikenteen sujuvuuden
29467: Venäjän välinen kauppa on kuluvana vuonna              takaamisessa. Oikean tiedon saamisessa Venäjän
29468: kääntynyt kasvuun. Suomen tuonti Venäjältä on          määräyksistä ja toisaalta niiden kirjaimellisessa
29469: elokuun loppuun mennessä lisääntynyt yli 30%           noudattamisessa on ilmeisesti ollut toivomista.
29470: ja vientimme 83 % verrattuna vastaavaan ajan-          Liikennöitsijäin ja Suomen eri viranomaisten
29471: kohtaan vuonna 1992.                                   yhteiskokouksessa onkin todettu, että tapahtu-
29472:     Vilkastunut taloudellinen kanssakäyminen on        maketjun selvittyä sen vaikutukset selvitetään ja
29473: tuonut mukanaan Suomen ja Venäjän maarajan             kehitetään ohjeistoa tai muita tarvittavia toi-
29474: yli molempiin suuntiin tapahtuvan tavaraliiken-        menpiteitä aiheettomien tullirikosepäilyjen häl-
29475: teen huomattavan kasvun. Myös kauttakulkulii-          ventämiseksi ja ennen kaikkea syyttömiksi ha-
29476: kenne on lisääntynyt ja tavaravirrat ovat siirty-      vaittujen liikennöitsijöiden kohtuuttomien ta-
29477: neet osittain rautateiltä maanteille. Nämä seikat      loudellisten menetysten ehkäisemiseksi.
29478: yhdessä ovat moninkertaistaneet rajanylityksiä.           Suomen ja Venäjän väliset tulliyhteistyöneu-
29479: Rekkaliikenne on noin kaksinkertaistunut edelli-       vottelut ovat loppuvaiheessaan. Tarkoitus on
29480: seen vuoteen verrattuna.                               saada sopimus allekirjoitetuksi ja voimaan mah-
29481:     Tavaraliikenteen kasvu on luonnollisesti li-       dollisimman pian. Yhteistyösopimus mahdollis-
29482: sännyt myös liikenteen sujuvuuden edellyttämiin        taisi tullirikosten tutkinnan sekä edistäisi tulli-
29483:  teknisiin järjestelyihin kohdistuvia paineita ja      valvontaa ja tehostaisi viranomaisten keskinäis-
29484: vaatimuksia. Suomen viranomaisten johdonmu-            tä tietojenvaihtoa myös paikallisella tasolla. So-
29485:  kaisena pyrkimyksenä on ollut kehittää rajanyli-      pimusneuvottelujen yhteydessä on sovittu, että
29486:  tyspaikkojen toimintaa vastaamaan kasvavia lii-       Suomen tullilaitos on valmis osapuolten kesken
29487:  kennemääriä. Muuutokset tavaravolyymeissä             tarkemmin sovittavalla tavalla lähettämään
29488:  sekä pyrkimykset kehittää siihen kiinteästi liitty-   asiantuntijan tutustumaan tapauksiin Venäjän
29489:  viä raja- ja tulliviranomaisten työskentelytapoja     asianomaisissa tullitoimipaikoissa.
29490: 
29491:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1993
29492: 
29493:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
29494: 4                                        1993 vp -    KK 455
29495: 
29496: 
29497: 
29498: 
29499:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29500: 
29501:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lands tullagstiftning i åtminstone sex klara fall.
29502: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Till följd av dessa lagöverträdelser har de ryska
29503: den 15 september 1993 tili vederbörande medlem        myndighetema vidtagit de administrativa förfa-
29504: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        randen som tullagstiftningen förutsätter.
29505: Vähänäkki undertecknade spörsmål nr 455:                  Enligt uppgift är ryska tullens granskningar
29506:                                                       av stickprovskaraktär, även om det också talats
29507:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       om att samtliga långtradare stoppats. Långtra-
29508:        sikt att vidta för att uppnå en lösning av     dama har blivit tvungna att invänta bekräftelse
29509:        den orimliga situationen för den grupp         på att förtullningen skötts regelrätt och på att
29510:        finska medborgare som avses i spörsmå-         varumottagaren betalat tullavgiftema. Vtred-
29511:        let, och för att också i övrigt forsnabba      ningama som de ryska myndigheterna gör kan ta
29512:        gränsövergången vid gränsövergångs-            till och med mer än en vecka i anspråk. Att
29513:        ställena mellan Finland och Ryssland?          långtradama står innebär betydande ekonomis-
29514:                                                       ka forluster. Det bör konstateras att de långa
29515:    Som svar på spörsmål får jag vördsamt anföra       ståtidema, som de ryska myndighetemas hand-
29516: följande:                                             läggningsmetoder och kommunikationsnät be-
29517:                                                       höver, har inneburit oskälig skada för de finska
29518:    I spörsmålet hänvisar riksdagsman Vähänäk-         långtradartransportema.
29519: ki tili de långtradarchaufförer som tili följd av         De finska myndighetema har ända från bör-
29520: kontroller i den ryska tullen blivit tvungna att      jan stått i nära kontakt med de ryska myndighe-
29521: invänta på resultaten av utredningama i Ylä-          tema. Ärendet har behandlats mellan tullmyn-
29522: Vrpala vid Vaalimaa gränsstation.                     dighetema, men också i samband med kontakter
29523:    Antalet finska långtradare som blivit stående      tili ryska trafikministeriet, ministeriet för utri-
29524: i Ylä-Vrpala har varierat mellan 10 och 20. Vid       keshandel, utrikesminsteriet och ambassaden i
29525: Nuijamaa gränsövergångsställe har de varit            Helsingfors. De finska myndighetema har kon-
29526: knappt 10. De inblandade anför olika uppfatt-         centrerat sin verksamhet tili att påskynda tull-
29527: ningar om orsakema tili att långtradama har           klareringen och underlätta chaufföremas situa-
29528: stoppats. Enligt de ryska tullmyndighetema har        tion. Finlands generalkonsulat i S:t Petersburg
29529: långtradama och deras chaufförer stoppats i           har haft fortgående kontakt med de lokala ryska
29530: tullen på grund av att de lossat sin lasti Ryssland   tullmyndighetema och har upprepade gånger
29531: utan att tulldokumenten uppvisats i lossnings-        varit i Ylä-Vrpala för att träffa de finska chauf-
29532: platsens tuli och utan lossningstillstånd av ryska    förema och utreda deras situation.
29533: tullen. Å andra sidan konstaterar de att tullmyn-         De finska myndighetema har också framställt
29534: dighetemas stämplar har hamnat i orätta hän-          att chaufförema skulle få behålla sina pass och
29535: der. Meningen är att man skall få ordning på          att man inte skulle hindra dem att komma över
29536: tullarbetet.                                          tili den finska sidan. Beträffande två, redan
29537:    Enligt de finska trafikidkama har förtullning-     bötfållda chaufförer har passen dock varit om-
29538: en skötts på vedertaget sätt, vilket innebär att      händertagna av ryska tullen. Enligt uppgift hade
29539: man redan av praktiska skäl är tvungen att            bilama beslagtagits som säkerhet för det vite
29540: överlåta tullbehandlingen tili speditören eller       som utsatts for transportfirmoma, och villkoret
29541: varumottagaren, eftersom bilen inte kan lämnas        för att passen skulle återlämnas var att bilnyck-
29542: utan övervakning. Man har alltså ofrivilligt          lama och registerutdragen' överlämnades tili tul-
29543: kommit att bryta mot ryska tullagens bokstav.         len. Chaufförema har doek fått avlägsna sig och
29544: Chaufförema berättar att de litat på tulldoku-        åka hem. I ett skede. fanns-ett gruppbeslut bland
29545: menten som de fått av sina förtullare och på att      chaufförema som ledde till att de alla stannade
29546: tullama och andra erforderliga avgifter har be-       kvar i Ylä-Vrpala. Det är förståeligt att chauffö-
29547: talts. Men uppgifter från ryska tullen visar att      rema inte villlämna långtradama utan bevak-
29548: finländama brutit mot bestämmelsema i Ryss-           ning i Ylä-Vrpala.
29549:                                         1993 vp- KK 455                                            5
29550: 
29551:    Bakom ryska tullens aktion ligger bland annat    melsema som gäller tullförfarandet, om en smi-
29552: följande faktorer. Handeln mellan Finland och       dig trafik skall kunna garanteras. Det har uppen-
29553: Ryssland har svängt och börjat öka under detta      barligen funnits övrigt att önska i fråga om
29554: år. Finlands import från Ryssland hade ökat         tillgången på korrekt information om de ryska
29555: med mer än 30 %-vid utgången av augusti och         bestämmelsema och om hur de bokstavligen
29556: vår export med 83 % jämfört med motsvarande         skall efterfåljas. Vid ett gemensamt möte mellan
29557: tidpunkt 1992.                                      trafikidkarna och olika finska myndigheter har
29558:    Det livligare ekonomiska umgänget har med-       det konstaterats att sedan händelsekedjan klar-
29559: fört en betydande ökning av godstrafiken i båda     lagts kommer dess verkningar att utredas och
29560: riktningarna över landgränsen mellan Finland        och regelverket eller andra erforderliga åtgärder
29561: och Ryssland. Transittrafiken har också ökat        att utvecklas för att skingra ogrundade misstan-
29562: och transporteroa har delvis flyttats från jämvä-   kar om tullförbrytelser och framför allt för att
29563: gen tilllandsvägarna. Dessa faktorer har tillsam-   fårhindra oskäliga ekonomiska fårluster för tra-
29564: mans mångdubblat gränsövergångarna. Lång-           fikidkare som befunnits oskyldiga.
29565: tradartrafiken har ungefår fördubblats jämfört          Förhandlingama mellan Finland och Ryss-
29566: med året innan.                                     land om tullsamarbete håller på att slutföras.
29567:    Den större godstrafiken har självfallet också    Meningen är att en överenskommelse skall kun-
29568: ökat trycket på de tekniska arrangemang som en      na undertecknas och sättas i kraft så snart som
29569: smidig trafik förutsätter och de krav som detta     möjligt. Samarbetsöverenskommelsen kommer
29570: ställer. De finska myndighetema har målmedve-       att göra det möjligt att gemensamt undersöka
29571: tet eftersträvat att utveckla verksamheten vid      tullförbrytelser. Den kommer också att främja
29572: gränsövergångsställena så att den motsvarar tra-    tullkontrollen och genom den blir det ömsesidiga
29573: fikmängderna. De förändrade godsvolymerna           informationsutbytet mellan myndigheterna ef-
29574: samt försöken att utveckla arbetsmetoderna hos      fektivare också på lokal nivå. I samband med
29575:  gräns- och tullmyndigheterna, vilka har ett nära   förhandlingama har man enats om att tullverket
29576:  samband med varandra, har i vissa falllett tili    i Finland, på ett sätt som parterna närmare
29577:  förseningar och medfört tidskrävande utred-        kommer överens om, kan skicka en expert för att
29578:  ningar på den ryska sidan.                         orientera sig om det inträffade i de berörda
29579:     Det är viktigt med information om bestäm-       tullstationema i Ryssland.
29580:      Helsingfors den 6 oktober 1993
29581: 
29582:                                                                 Utrikesminister Heikki Haavisto
29583:                                                  1993 vp
29584: 
29585: Kirjallinen kysymys 456
29586: 
29587: 
29588: 
29589: 
29590:                                     Laine: Lääninhallitusten osallistumisesta EY :n jäsenmaiden yhteis-
29591:                                         työhön
29592: 
29593: 
29594:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29595: 
29596:     Lehdistössä on esitetty tietoja, joiden perus-     merkitykseen tulevan Euroopan toteuttamisessa
29597: teella on pääteltävissä, että monet Suomen läänit      ja subsidiariteettiperiaatteeseen sekä otetaan
29598: tai oikeastaan lääninhallitukset ovat liittyneet       huomioon Euroopan yhdentymisen eteneminen.
29599: ainakin yhteen Euroopan yhteisön (EY) jäsen-           Ohjesäännön mukaan AER:n päämääränä on
29600: maiden alueiden aloitteesta perustettuun järjes-       mm. organisoida ja kehittää Euroopan alueiden
29601: töön (ks. Turun Sanomat 23.1.1993, s. 8). Tuo          yhteistä päätöksentekoa sekä tukea alueiden
29602: järjestö on Euroopan alueiden yhteistyöjärjestö        osallistumista Euroopan rakennustyöhön ja
29603: (Assembly of European Regions, AER), josta             päätöksentekoprosessiin yhteisön tasolla kaikis-
29604: käytettäneen Suomessa myös nimitystä Euroo-            sa alueiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
29605: pan alueellisen yhteistyön neuvosto. Samojen           "Yhteisöllä" tarkoitettaneen tuossa yhteydessä
29606: lehtitietojen nojalla on ilmeistä, että ainakin yksi   Euroopan yhteisöä.
29607: lääninhallitus oli liittynyt AER:n jäseneksi jo           Ohjesäännössä edellytetään, että AER:n presi-
29608: ennen kuin Suomessa tehtiin päätös EY-jäsenyy-         dentti ja vähintään puolet johtokunnan jäsenistä
29609: den hakemisesta.                                       ovat EY:n jäsenvaltioiden alueilta. Täysistunto
29610:     Yleisen käsityskannan mukaan ei lääneillä ja       päättää AER:n poliittista strategiaa koskevien
29611: lääninhallituksilla ole omaa, valtiosta erillistä      päätöslauseimien hyväksymisestä. Ohjesäännös-
29612:  oikeushenkilöllisyyttä. Sen sijaan lääninhallituk-    sä todetaan, että Euroopan yhteisön asioiden
29613:  set toimivat lainsäädännöllä määritellyn toimi-       komissio on yksi AER:n pysyvistä komissioista.
29614:  vallan rajoissa valtion puolesta ja sen toimielimi-      Mikäli nuo tiedot pitävät paikkansa, läänin-
29615:  nä. Jos lääninhallitukset ovat hakeneet kansain-      hallitustemme kuuluminen Euroopan alueiden
29616:  välisen tai ylikansallisen järjestön jäsenyyttä, se   yhteistyöjärjestöön on erittäin ongelmallista. Jo
29617:  tarkasti ottaen merkinnee, että itse asiassa Suo-     sitä seikkaa, että ohjesäännössä avoimesti maini-
29618:  men valtio on hakenut kyseistä jäsenyyttä.            taan federalismista eli liittovaltiollisuudesta tai
29619:     AER:n jäseniltä edellytetään tiettävästi vuo-      valtioliitosta, olisi nähdäkseni hankalaa sovittaa
29620:  sittaisen jäsenmaksun suorittamista. Summa ei         yhteen ulkopoliittisen linjamme kanssa. Esim.
29621:  liene kovinkaan suuri, mutta oleellisempaa on-        virallisessa suomalaisessa integraatiotiedotuk-
29622:  kin asian periaatteellinen puoli. Mikael Hidenin      sessa ottaneen halukkaita kiistämään ajatus sii-
29623: ja Ilkka Saraviidan kirjoittamassa teoksessa           tä, että Suomi olisi EY:öön tai Euroopan unio-
29624:  "Valtiosääntöoikeuden pääpiirteet" (1989) tode-       niin (EU) mahdollisesti liittyessään tempautu-
29625:  taan sivulla 214 mm. seuraavaa:                       massa liittovaltion osavaltioksi.
29626:      "Sopimuksen katsotaan 'valtiosäännön mu-             Lisäksi Euroopan alueiden yhteisen päätök-
29627:  kaan muuten' vaativan eduskunnan suostumus-           senteon kehittämiseen osallistuminen saattaa si-
29628:  ta tavallisesti silloin kun se liittyy eduskunnan     vuta aihepiirejä, joilla on merkitystä Suomen
29629:  budjettivaltaan: jos sopimus edellyttää valtiolta     Hallitusmuodon 1 §:ssä tarkoitetun täysivaltai-
29630:  rahasuorituksia (esim. säännöllisesti toistuva jä-    suuden näkökulmasta. Mikäli AER:n päämää-
29631:  senmaksu kansainväliselle järjestölle), sopimus       ränä on tukea alueiden osallistumista päätöksen-
29632:  on eduskunnan hyväksyttävä."                          tekoprosessiin yhteisön tasolla kaikissa alueiden
29633:      Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella    toimivaltaan kuuluvissa asioissa ja jos "yhteisöl-
29634:  näyttää siltä, että päätökset AER:n jäsenyyden        lä" tuossa yhteydessä tarkoitetaan todellakin
29635:  hakemisesta on tehty lääninhallitustasolla.           Euroopan yhteisöä, lääninhallitustemme AER-
29636:      AER:n ohjesäännössä viitataan tiettävästi         jäsenyyttä koskevat oikeudelliset kysymykset
29637:  mm. federalististen rakenteiden uudenlaiseen          saavat lisää painoa.
29638: 
29639: 230032J
29640: 2                                          1993 vp -   KK 456
29641: 
29642:     Ulkoasiainministeriön julkaisussa n:o 12/          Lääninhallitusten toiminta järjestössä, joka kan-
29643: 1992, jonka nimenä on "EY ja Suomi, aluepoli-          salaismielipiteen tasolla saatetaan liittää EY :n
29644: tiikka", mainitaan (s. 39) AER:n lisäksi edunval-      yhteyteen hyvin läheisesti, on omiaan luomaan
29645: vontaeliminä IULA ja AEBR. Asiayhteydestä ei           mielikuvaa, jonka mukaan Suomi on lääninhal-
29646: ilmene, ovatko jotkin Suomen lääninhallitukset         litustensa välityksellä jo ennen integraatiokan-
29647: myös kahden viimeksi mainitun elimen jäseniä.          sanäänestyksen järjestämistä ohjattu mukaan
29648: Samalla sivulla kuitenkin mainitaan, että Aluei-       ainakin jossain määrin EY-suuntautuneeseen
29649: den Eurooppa -liike ammentaa voimansa mm.              toimintaan.
29650: kansallisvaltioiden roolin pienenemisestä ja että          Moraalin näkökulmasta kyse on viime kädes-
29651: alueiden asamaa käsitellään säännöllisesti muun        sä siitä, millaisen käsityksen kansalaiset saavat
29652: ohessa EY:n parlamentissa. Suomen lääninhalli-         kansanäänestyksessä käytettävissä olevasta va-
29653: tusten AER-jäsenyyttä arvioitaessa on merkitys-        linnanvarasta ja millaisia vaihtoehtoja heille to-
29654: tä myös seuraavalla tekstikappaleella, joka on         dellisuudessa jätetään. Lääninhallitusten osallis-
29655: esitetty em. julkaisun sivulla 39:                     tuminen alueiden edunvalvontaelimien toimin-
29656:     "Euroopan yhdentyminen on siten johtamas-          taan saatetaan mieltää siten, että yhdentyminen
29657: sa vallan uusjakoon, jossa EY-komissio ja alueet       on jo edennyt niin pitkälle, ettei EY/ED-jäsenyy-
29658: lisäävät valtaansa kansallisvaltioiden kustan-         den torjuvan vaihtoehdon voittaminen kansan-
29659: nuksella. Ennen pitkää on väistämätöntä, että          äänestyksessä kovinkaan nopeasti palauttaisi
29660: myös alueiden ja komission intressit joutuvat          suomalaisten lääninhallitusten ja muiden viran-
29661: vastakkain. Sitä mukaa kuin yhteisön (komis-           omaisten toimintaa kansalliselle perustalle.
29662: sion) toimivalta on lisääntynyt, on keskustelu eri     Tuollainen käsitys voi vaikuttaa integraatiokan-
29663: tasojen - komission, jäsenvaltion, alueiden -          sanäänestyksen lopputulokseen. Tältä osin on-
29664: työnjaosta ja toimivallasta vilkastunut. Tässä         gelmat jossain määrin muistuttavat lainsäädän-
29665: yhteydessä on ruvettu puhumaan subsidiariteet-         tömme ennakkoharmonisoimiseen liittyviä mo-
29666: ti- tai läheisyysperiaatteesta."                       raalisia mutta myös juridisia ja poliittisia ongel-
29667:     Äsken esitetyn lainauksen perusteella subsi-       mia.
29668: diariteettiperiaate joutuu uuteen valoon. Periaa-          Lehdistössä on kerrottu myös siitä, että Eu-
29669: te koskisikin ainakin välillisesti jäsenvaltioiden     roopan alueitten neuvoston varapuheenjohtajan
29670: vallan jakamista EY-komissiolle ja alueille, siis      mukaan "uusi Eurooppa tarvitsee uuden demo-
29671: ainakin osittain pois itsenäisen kansallisen mää-      kraattisen perustuslain" ja että järjestön työryh-
29672: räämisvallan ulottuvilta.                              mät valmistelevat sitä koskevan ehdotuksen jär-
29673:     Suomen Hallitusmuodon 92 §:n 1 momentin            jestön seuraavaan kokoukseen mennessä (ks.
29674: mukaan on kaikessa virkatoiminnassa noudatet-          Turun Sanomat 23.1.1993, s. 8). Samasta yhtey-
29675: tava tarkoin lakia. Edellä esitetty huomioon           destä ilmenee myös, että "Euroopan alueet vaa-
29676: ottaen on epätietoista, minkä säännösten perus-        tivat EY:tä vuoden loppuun mennessä sopimaan
29677: teella lääninhallitukset ovat voineet hakea EY-        Euroopan yhteisestä muuttoliike- ja pakolaispo-
29678: maitten alueiden aloitteesta perustetun AER:n          litiikasta". - Uutisoinnin perusteella ei ole var-
29679: jäsenyyttä. Esim. hallituksen toukokuussa 1992         maa, ovatko jotkin Suomen lääninhallituksista
29680: tekemä julkisen hallinnon uudistamista koskeva         mukana järjestössä, joka valmistelee Euroopalle
29681: ohjelmapäätös ei ole säädös, jolla lääninhallituk-     uutta perustuslakia ja joka esittää EY:lle muut-
29682: sille olisi voitu perustaa asiallisesti ottaen ulko-   toliike- ja pakolaispolitiikkaa koskevia vaati-
29683: politiikan hoitamiseen oikeuttavaa toimivaltaa.        muksia. Mikäli lääninhallitukset osallistuvat ky-
29684: On sitä paitsi oletettavaa, että ainakin yksi          seisen järjestön toimintaan, niiden ulkopoliitti-
29685: lääninhallitus oli jättänyt jäsenhakemuksensa ja       sen kompetenssin oikeudellinen perusta olisi
29686: saanut AER:n jäsenyydenkin jo ennen kuin hal-          huolellisesti selvitettävä.
29687: litus julkisti ohjelmapäätöksensä.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29688:     Suomen lääninhallitusten osallistuminen EY-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29689: maiden alueiden aloitteesta perustetun järjestön       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29690: toimintaan herättää oikeudellisten ja poliittisten     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29691: ongelmien lisäksi myös moraalisia kysymyksiä.
29692: Tällaiset kysymykset ovat erityisen perusteltuja,                Millä säännöksillä AER:n (Assembly
29693: mikäli jokin lääninhallitus on hakenut järjestön              of European Regions) ja mahdollisesti
29694: jäsenyyttä jo ennen kuin Suomessa maaliskuussa                joidenkin muidenkin alueellisten edun-
29695: 1992 tehtiin päätös EY-jäsenyyden hakemisesta.                valvontaelimien jäsenyyttä hakeneet lää-
29696:                                   1993 vp -   KK 456                                          3
29697: 
29698:  ninhallitukset ovat jäsenyyshakemusten                ovatko AER-jäsenhakemuksissa pe-
29699:  jättämiseen johtaneissa päätöksissään              rusteluina mainitut säännökset hallituk-
29700:  perustelleet hakemusten jättämistä kos-            sen mielestä antaneet lääninhallituksille
29701:  kevaa toimivaltaansa,                              hakemusten jättämisessä tarvitun toimi-
29702:     poikkeavatko ennen Suomen EY-jä-                vallan, sekä
29703:  senhakemuksen jättämistä (maaliskuu                   pitääkö Hallitus asianmukaisena, että
29704:   1992) tai ennen hallituksen julkishallin-         suomalaisia lääninhallituksia on jäseninä
29705:  non uudistamista koskevan ohjelmapää-              järjestössä, jonka ohjesäännössä viita-
29706:  töksen tekemistä (toukokuu 1992) laadi-            taan federalististen eli liittovaltiollisten
29707:  tut AER-jäsenhakemusten perustelut                 tai valtioliittoa koskevien rakenteiden
29708:   noiden ajankohtien jälkeen tehtyjen jä-           uudenlaiseen merkitykseen tulevan Eu-
29709:  senhakemusten pesusteluista,                       roopan toteuttamisessa?
29710: 
29711: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
29712: 
29713:                                       Ensio Laine
29714: 4                                        1993 vp -    KK 456
29715: 
29716: 
29717: 
29718: 
29719:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29720: 
29721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mistelua ja päätöksentekoa Euroopan yhteisös-
29722: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sä.
29723: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Euroopan alueiden neuvostossa on jäsenenä
29724: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laineen          kaikkiaan 227 eurooppalaista aluetta. Suomesta
29725: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 456:         jäsenenä on yhdeksän lääninhallitusta. Läänin-
29726:                                                       hallitukset ovat liittyneet neuvoston jäseniksi
29727:           Millä säännöksillä AER:n (Assembly          vuosina 1992 ja 1993. Yhteisön jäseneksi voi-
29728:        of European Regions) ja mahdollisesti          daan sen perusasiakirjan mukaan hyväksyä alu-
29729:        joidenkin muidenkin alueellisten edun-         eellinen toimielin, joka on välittömästi valtion
29730:        valvontaelimien jäsenyyttä hakeneet lää-       keskushallinnon alainen ja jolla on demokraatti-
29731:        ninhallitukset ovat jäsennyshakemusten         sesti valitut hallintoelimet Koska Suomessa ei
29732:        jättämiseen johtaneissa päätöksissään          järjestetä alueellisella tasolla vaaleja, neuvoston
29733:        perustelleet hakemusten jättämistä kos-        yleiskokous on katsonut, että Suomessa läänin-
29734:        kevaa toimivaltaansa,                          hallitus ja sen lääninneuvottelukunta täyttävät
29735:           poikkeavatko ennen Suomen EY-jä-            jäsenyyden ehdot. Neuvoston toiminta rahoite-
29736:        senhakemuksen jättämistä (maaliskuu            taan jäsenmaksuilla, joiden määräytymisperus-
29737:         1992) tai ennen hallituksen julkishallin-     teena ovat alueiden väestömäärät
29738:        non uudistamista koskevan ohjelmapää-              Lääninhallitukset ovat mukana myös eräissä
29739:        töksen tekemistä (toukokuu 1992) laadi-        muissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Eu-
29740:        tut AER-jäsenhakemusten perustelut             roopan alueellisen kehityksen keskuksessa
29741:        noiden ajankohtien jälkeen tehtyjen jä-        (CEDRE). Euroopan alueiden yhteistyökysy-
29742:        senhakemusten perustetuista,                   myksiä käsitellään niin ikään useissa muissa
29743:            ovatko AER-jäsenhakemuksissa pe-           järjestöissä ja yhteisöissä. Näistä voidaan maini-
29744:        rusteluina mainitut säännökset hallituk-       ta Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö, Itäme-
29745:        sen mielestä antaneet lääninhallituksille      ren neuvosto, kansainvälinen kunnallisliitto
29746:        hakemusten jättämisessä tarvitun toimi-        (IULA) ja Euroopan kuntien ja alueiden val-
29747:        vallan, sekä                                   tuusto (CEMR).
29748:           pitääkö Hallitus asianmukaisena, että           Kansainväliset suhteet ovat viime vuosina
29749:        suomalaisia lääninhallituksia on jäseninä      muuttaneet luonnettaan. Ministeriöt, virastot ja
29750:        järjestössä, jonka ohjesäännössä viita-        laitokset ovat lisääntyvässä määrin suoraan kan-
29751:        taan federalististen eli liittovaltiollisten   sainvälisessä yhteistyössä. Viranomaiset solmivat
29752:        tai valtioliittoa koskevien rakenteiden        myös yhä enenevässä määrin kansainvälisiä sopi-
29753:        uudenlaiseen merkitykseen tulevan E~           muksia. Tässä suhteessa lääninhallitusten kan-
29754:        roopan toteuttamisessa?                        sainväliset yhteydet' eivät ole poikkeuksellisia.
29755:                                                           Hallituksen. vuonna 1992 antamassa ohjelma-
29756:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          päätöksessä julkisen sektorin uudistamiseksi
29757: vasti seuraavaa:                                      edellytetään, että Suomen Euroopan yliteisön
29758:                                                       jäsenhakemuksen johdosta kaikkien hallinnon-
29759:     Euroopan alueiden neuvosto (AER) on pe-           alojen tehtäväksi on asetettava aktiivinen kansal-
29760: rustett).l vuonna 1985. Järjestön tavoitteena on      linen edunvalvonta Euroopan yhteisöissä ja hal-
29761: sen perusasiakirjan mukaan organisoida ja vah-        linto on nopeasti valmennettava edunvalvontaan
29762: vistaa alueiden poliittista edustusta eurooppa-       kykeneväksi.. Suomi on myös. vuonna 1990 hy-
29763: laisissa instituutioissa sekä edistää alueiden vä-    väksynyt eun00ppalaisen puitesopimuksen, joka•
29764: listä yhteistyötä. Se on yhteistyö- ja neuvotte-      koskee paikallisten ja alueellisten elinten yhteis-
29765: luelin. Euroopan alueiden neuvosto on viime-          työtä yli valtakunnanrajojen (SopS 76/1990).
29766: aikaisessa toiminnassaan painottanut erityisesti      Suomi on sopimuksessa sitoutunut edistämään
29767: sitä, että eurooppalaisten alueiden edut otetaan      muun muassa, paikallisten ja alueellisten viran-
29768: huomioon organisoitaessa alueita koskevaa val'-       omaisten yhteistyötä yli valtakunnanrajojen.
29769:                                            1993 vp -   KK 456                                          5
29770: 
29771:     Euroopan alueiden neuvosto on luonteeltaan             Euroopan alueiden neuvoston peruskirjassa
29772: vain yhteistyö- ja edunvalvontaelin eri alueiden       tavoitteeksi asetettu alueiden vaikutusmahdolli-
29773: kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Se tar-          suuden lisääminen ei ole ristiriidassa yleisen
29774: joaa jäsenilleen neuvottelufoorumin, mahdolli-         eurooppalaisen integraatiokehityksen kanssa.
29775: suuden välittää tietoa ja käsitellä jäsenalueille          Yhä useammin kansalaisia koskevat ratkaisut
29776: yhteisiä kysymyksiä. Euroopan alueiden neuvos-         voidaan tehdä paikallis- tai aluetasolla. Päätök-
29777: to ei tee sen jäseniä sitovia päätöksiä saatikka       sentekoa onkin siirretty merkittävästi keskushal-
29778: sellaisia päätöksiä, joilla olisi laajempia heijas-    linnosta alue- ja paikallishallinnolle viimeisten
29779: tusvaikutuksia. Kysymys ei ole näin ollen sito-        kymmenen vuoden aikana. Tällöin on tärkeätä,
29780: vaa päätöksentekoa sisältävästä sopimuksesta,          että myös alue- ja paikallishallinnon viranomai-
29781: joka rajoittaisi tai muutoin vaikuttaisi lääninhal-    set voivat suoraan vaihtaa kansainvälisissä jär-
29782: lituksen toimintaan toisin kuin Suomen lainsää-        jestöissä kokemuksia. Myös Euroopan yhteisös-
29783: dännössä on edellytetty.                               sä on yhä enenevässä määrin kiinnitetty huomio-
29784:     Euroopan alueiden neuvostoa koskeva sopi-          ta alueita koskeviin asioihin- alueiden Euroop-
29785: mus ei näin ollen sisällä ulkopolitiikan alaan         paan. Euroopan yhteisössä on pyrkimyksenä
29786: liittyviä kysymyksiä eikä se ole valtiosopimuk-        hajauttaa päätöksentekoa. Tätä ilmentää niin
29787:  seksi luonnehdittava sopimus. Sopimus ei muu-         sanottu subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate.
29788: toinkaan sisällä määräyksiä, joiden voitaisiin             Suomen kannalta hyvin tärkeä onkin
29789: katsoa edellyttävän eduskunnan hyväksymistä.           Maastrichtin sopimus, jonka mukaan alueita
29790: Arvioitavaksi näin ollen ei tule mahdollinen           koskevien kysymysten valmistelua ja käsittelyä
29791:  ristiriita hallitusmuodon 33 §:n kanssa.              varten Euroopan yhteisöön perustetaan talous-
29792:     Lääninhallitusten tulee niitä koskevan lain        ja sosiaalikomitean rinnalle alueiden komitea.
29793:  mukaan muun muassa edistää läänin kehitystä           Alueiden komitean tulee edistää läheisyysperi-
29794: ja sen väestön parasta sekä yhteistyötä eri viran-     aatteen toteutumista Euroopassa ja käsitellä
29795:  omaisten ja yhteisöjen välillä läänin olojen kehit-   muutoinkin Euroopan yhteisössä ne asiat, jotka
29796:  tämiseksi. Lääninhallitusten tehtäviin voidaan        koskevat alueiden etua. Suomen hallitus seuraa
29797:  katsoa kuuluvan aluehallintoa koskevan kehi-          kiinteästi alueiden komiteaa koskevaa valmiste-
29798:  tyksen seuraaminen myös muissa maissa. Liitty-        lua ja punnitsee tarkoin Suomen edustusta tässä
29799:  essään Euroopan alueiden neuvostoon läänin-           komiteassa.
29800:  hallitukset eivät ole näin ollen ylittäneet niille        Jatkokehitystä ajatellen on kiinnitettävä huo-
29801:  lainsäädännön mukaan kuuluvaa toimialaa.              miota eduskunnan käsiteltävänä olevaan aluei-
29802:      Toisaalta on huomiota kiinnitettävä siihen,        den kehittämistä koskevaan lakiehdotukseen
29803:  että kansainvälisten suhteiden ala on voimak-          (HE 99). Lakiehdotuksen mukainen aluekehitys-
29804:  kaasti laajentunut. Viranomaisten väliset suorat      viran omainen, joka ainakin yleensä on kuntayh-
29805:  kansainväliset yhteydet ovat tärkeitä ja myös         tymänä toimiva maakunnan liitto, hoitaa ehdo-
29806:  välttämättömiä toiminnan kehittämisen kannal-         tuksen 3 §:n 4 momentin mukaan myös tehtä-
29807:  ta. Myös valtiosääntökäytäntömme on hyväksy-          viinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyk-
29808:  nyt tämän menettelyn.                                  siä.
29809:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1993
29810: 
29811:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29812: 6                                        1993 vp -   KK 456
29813: 
29814: 
29815: 
29816: 
29817:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29818: 
29819:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gionala församlingen har i sin verksamhet den
29820: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande         sista tiden särskilt framhållit att de europeiska
29821: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      regionernas intressen beaktas när den beredning
29822: dagsman Laine undertecknade spörsmål nr 456:         och det beslutsfattande som gäller regionerna
29823:                                                      organiseras inom Europeiska gemenskaperna.
29824:           Vilka stadganden har de länsstyrelser         Europeiska regionala församlingen har sam-
29825:        som ansökt om medlemskap i AER (As-           manlagt 227 europeiska regioner som medlem-
29826:        sembly of European Regions) och even-         mar. De finska medlemmarna består av nio
29827:        tuellt vissa andra regionala intressebe-      länsstyrelser. Länsstyrelserna har anslutit sig till
29828:        vakningsorgan i sina beslut som lett till     församlingen 1992 och 1993. Enligt församling-
29829:        ansökan om medlemskap angett som              ens grunddokument kan som medlem i försam-
29830:        grund för sina befogenheter angående          lingen godkännas ett regionalt organ som är
29831:        inlämnandet av ansökningarna,                 direkt underställt statens centralförvaltning och
29832:           avviker grunderna beträffande de an-       har demokratiskt valda förvaltningsorgan. Ef-
29833:        sökningar om medlemskap i AER som             tersom vai inte anordnas på regional nivå i
29834:        gjordes innan Finland lämnade in sin          Finland, har församlingens generalförsamling
29835:        ansökan om medlemskap i EG (mars              ansett att finska länsstyrelser och dessas länsde-
29836:        1992) eller före regeringens beslut om        legationer uppfyller villkoren för medlemskap.
29837:        reformprogrammet för den offentliga           Församlingens verksamhet finansieras med med-
29838:        förvaltningen (maj 1992) från grunderna       lemsavgifter som fastställs på basis av regioner-
29839:        i fråga om de ansökningar om medlem-          nas befolkningsunderlag.
29840:        skap som har gjorts efter dessa tidpunk-         Länsstyrelserna är också med i vissa andra
29841:        ter,                                          internationella organisationer såsom Europeiska
29842:           har de stadganden som anförts som          utvecklingscentret (CEDRE). Frågor som gäller
29843:        grund för ansökningarna om med1em-            det regionala samarbetet i Europa behandlas
29844:        skap i AER en1igt regeringens åsikt gett      även i många andra organisationer och samman-
29845:        länsstyrelserna den befogenhet som be-        slutningar. Av dessa kan nämnas närområdes-
29846:        hövs för in1ämnandet av ansökningarna,        samarbetet mellan.Finland och Ryssland, Öster-
29847:        samt                                          sjörådet, internationella organisationen för
29848:           anser Regeringen att det är ändamåls-      kommunförbund (IULA) och Europeiska rådet
29849:        enligt att fmländska länsstyrelser är med-    för kommuner och lokala myndigheter
29850:        lemmar i en organisation i vars reglemen-     (CEMR).
29851:        te man hänvisar till den nya betydelsen av       De internationella relationerna har under de
29852:        federalistiska strukturer, dvs. sådana        senaste åren ändrat karaktär. Ministerierna,
29853:        som hänför sig till förbundsstater och        ämbetsverken och inrättningarna deltar allt ofta-
29854:        statsförbund, vid förverkligandet av det      re i direkt internationellt samarbete. Myndighe-
29855:        nya Europa?                                   terna ingår likaså allt fler internationella avtal. I
29856:                                                      detta avseende är länsstyrelsernas internationella
29857:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kontakter inte exceptionella.
29858: anföra följande:                                        I det beslut om reformprogram för den offent-.
29859:                                                      liga sektorn som regeringen utfärdade 1992 för-
29860:    Europeiska regionala församlingen (AER)           utsätts, med anledning av Finlands ansökan om
29861: grundades 1985. Församlingens mål är enligt          medlemskap i Europeiska gemenskaperna, att
29862: dess grunddokument att organisera och förstär-       alla förvaltningsområden åläggs att aktivt beva-
29863: ka regionernas politiska representation i de euro-   ka de nationella intressena inom Europeiska
29864: peiska institutionerna samt att främja samarbe-      gemenskaperna och att förvaltningen snabbt
29865: tet mellan regionerna. Församlingen är ett sam-      görs förtrogen med metoderna för denna intres-
29866: arbets- och förhandlingsorgan. Europeiska re-        sebevakning. Finland har även 1990 godkänt
29867:                                            1993 vp -    KK 456                                           7
29868: 
29869: den europeiska ramkonventionen om samarbete             taktema mellan myndighetema är viktiga och
29870: över riksgränser mellan lokala och regionala            även nödvändiga med tanke på utvecklingen av
29871: samhällsorgan (FördrS 76/1990). Finland har i           verksamheten. Också vår statsförfattningspraxis
29872: fördraget förbundit sig att främja bl.a. samarbe-       har godkänt detta förfarande.
29873: te över riksgränser mellan lokala och regionala             Målet att öka regionemas·medinflytande, som
29874: myndigheter.                                            stipulerats i grunddokumentet för Europeiska
29875:     Europeiska regionala församlingen är tili ka-       regionala församlingen, står inte i strid med den
29876: raktären endast ett samarbets- och intressebe-          allmänna europeiska integrationsutvecklingen.
29877: vakningsorgan i frågor som gäller utvecklandet              Allt oftare kan beslut angående medborgama
29878: av olika regioner. Den erbjuder sina medlemmar          fattas på loka! eller regional nivå. Under de
29879: ett förhandlingsforum, en möjlighet att förmedla        senaste tio åren har också beslutsfattandet i stor
29880: information och behandla medlemsregionemas              omfattning överförts från centralförvaltningen
29881: gemensamma frågor. Europeiska regionala för-            tili den regionala och Jo kala förvaltningen. Då är
29882: samlingen ingår inga beslut som är bindande för         det viktigt att även myndigheterna inom den
29883: medlemsländema, än mindre sådana beslut som             regionala och lokala förvaltningen direkt kan
29884: skulle ha mera omfattande reflexverkningar.             utbyta erfarenheter i internationella organisatio-
29885: Således är det inte fråga om ett avtal som              ner. Också inom Europeiska gemenskaperna har
29886: innehåller bindande beslutsfattande som begrän-         allt mer uppmärksamhet fästs vid frågor som
29887: sar eller annars inverkar på länsstyrelsens arbete      gäller regionerna - vid regionernas Europa.
29888: på ett sätt som skiljer sig från den finska lagstift-   Inom Europeiska gemenskaperna är målet att
29889: ningen.                                                 decentralisera beslutsfattandet. Detta visar den
29890:     Avtalet angående Europeiska regionala för-          s.k. subsidiaritetsprincipen.
29891:  samlingen är inte heller ett avtal som berör               Mycket viktigt ur Finlands synpunkt är
29892:  utrikespolitikens område eller ett avtal med ka-       Maastricht-avtalet, enligt vilket inom Europeis-
29893:  raktär av statsfördrag. A vtalet innehåller inte       ka gemenskapema vid sidan av den ekonomiska
29894:  heller i övrigt sådana bestämmelser som kunde          och sociala kommitten skall grundas en regional
29895:  anses förutsätta riksdagens godkännande. Såle-         kommitte för beredning och behandling av frå-
29896:  des blir det inte heller fråga om att bedöma           gor som gäller regionerna. Den regionala kom-
29897:  någon eventuell konflikt med 33 § regeringsfor-        mitten skall främja genomförande av subsidiari-
29898:  men.                                                   tetsprincipen i Europa och även i övrigt behand-
29899:     Länsstyrelsema skall enligt den lag som gäller      la de frågor som gäller regionernas intressen.
29900:  dem bl.a. främja länens utveckling och befolk-         Finlands regering följer intimt beredningen gäl-
29901:  ningens bästa samt samarbetet mellan olika             lande den regionala kommitten och överväger
29902:  myndigheter och sammanslutningar för utveck-           noggrant Finlands representation i kommitten.
29903:  lande av förhållandena i länen. Tilllänsstyrelser-         Med tanke på den framtida utvecklingen bör
29904:  nas uppgifter kan anses höra att följa med den         man notera det förslag tili lag om regional
29905:  regionala förvaltningens utveckling även i andra       utveckling (RP 99) som just nu behandlas i
29906:  länder. Genom att ansluta sig till Europeiska          riksdagen. Den i lagsförslaget avsedda regionala
29907:  regionala församlingen har länsstyrelsema såle-        utvecklingsmyndigheten, dvs. ett förbund på
29908:  des inte överskridit den kompetens som de enligt       landskapsnivå som oftast består av en samkom-
29909:  lagstiftningen har.                                    mun, sköter enligt förslagets 3 § 4 mom. också
29910:     Å andra sidan bör man notera att de intema-         intemationella ärenden och kontakter som har
29911:  tionella relationemas betydelse ökat inom              samband med myndighetens uppgifter.
29912:  många sektorer. De direkta intemationella kon-
29913: 
29914:       Helsingfors den 6 oktober 1993
29915: 
29916:                                                                     Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29917:                                                1993 vp
29918: 
29919: Kirjallinen kysymys 457
29920: 
29921: 
29922: 
29923: 
29924:                                   Mäkelä: Pankkitarkastusviraston harjoittamasta rahalaitosten
29925:                                      toiminnan valvonnasta
29926: 
29927: 
29928:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29929: 
29930:    Oikeusministeri Pokka on Tervolassa 11.7.            Oikeusministeriön tuleekin selvittää, miten
29931: 1993 pitämässään puheessa hyökännyt voimak-          rahalaitoksia valvottiin erityisesti 1980-luvun
29932: kaasti nykyistä pankkitukijärjestelmää vastaan.      lopulla ja kuka on syyllinen siihen, että valvonta
29933: Ministeri Pokka näyttää täydellisesti unohta-        laiminlyötiin erityisesti pankkitarkastusviraston
29934: neen sen tosiasian, että kun keväällä vasemmis-      osalta.
29935: to-oppositio hylkäsi ns. roskapankkilakiesityk-         Kansalaisten oikeustaju ei voi ymmärtää sitä,
29936: sen, niin hallitus päätti antaa pankkitukimiljar-    että he ovat maksumiehinä selvän laiminlyönnin
29937: dit lisätalousarvion yhteydessä.                     johdosta. Mikäli lakia ei valvontavelvollisuuden
29938:    Oikeusministeri Pokka oli siis valtioneuvos-      rikkomisesta ole, niin säädettäköön se taanneh-
29939: ton jäsenenä hyväksymässä ja kansanedustajana        tivasti. Taannehtivaa lainsäädäntöä on meillä
29940: päättämässä nykyisenkaltaisesta holtittomaksi        ennestäänkin käytetty, esimerkkeinä sotasyylli-
29941: osoittautuneesta pankkitukijärjestelmästä.           syyslaki ja asekätkentälaki.
29942:     Ministeri Pokan nyt osoittama jälkiviisaus on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29943: omiaan ruokkimaan kansalaisten keskuudessa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29944: sitä ku.vaa, että puheiden ja tekojen ei tarvitse    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29945: päättäjillä olla yhtäpitäviä,ja osaltaan heikentää   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29946: kansalaisten luottamusta valtiovaltaan. Tästä
29947: seurauksena voi olla, että kansalaisemme ottavat                Aikooko Hallitus tutkituttaa erityises-
29948:  oikeuden omiin käsiinsä.                                   ti pankkitarkastusviraston sekä mahdol-
29949:     Oikeusministerin tulisikin ryhtyä selvittä-             lisuuksiensa mukaan myös Suomen Pan-
29950:  mään, mikä on Suomen Pankin osuus rahalai-                 kin valvontatoiminnan 1980-luvun lopul-
29951:  tosten valvonnassa, ja erityisesti pankkitarkas-           la sekä saattaa mahdolliseen laiminlyön-
29952:  tusviraston toimintaa, sillä muusta ei voi olla            tiin syylliset vastuuseen, ja
29953:  kysymys kuin valvonnan laiminlyönnistä, jos                    pitääkö Hallitus sopivana, että sen
29954:  yhteiskunnan tukea tarvitaan 70--90 miljardia              jäsen esiintyy julkisesti tekemiään pää-
29955:  markkaa, kuten pääministeri Aho on julkisesti              töksiä vastaan?
29956:  arvioinut.
29957:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
29958: 
29959:                                              Tina Mäkelä
29960: 
29961: 
29962: 
29963: 
29964:  2300321
29965: 2                                        1993 vp -   KK 457
29966: 
29967: 
29968: 
29969: 
29970:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29971: 
29972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja investointien sekä työllisyyden nopeaan heik-
29973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kenemiseen. Samaan aikaan velanhoito kävi ras-
29974: olette 15 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       kaaksi erityisesti kotimarkkinasektorin yrityksil-
29975: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     le ja kotitalouksille. Nimellisesti korot olivat
29976: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin      korkeat talouden sukeltaessa lamaan. Tämä lisä-
29977: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 457:             si velkaantuneiden yritysten ja kotitalouksien jo
29978:                                                      alun perin liiallista velanhoitotaakkaa. Lisäksi
29979:           Aikooko Hallitus tutkituttaa erityises-    varallisuusarvot olivat alkaneet alentua jo vuon-
29980:        ti pankkitarkastusviraston sekä mahdol-       na 1989, mikä johtui asteittain tiukentuneesta
29981:        lisuuksiensa mukaan myös Suomen Pan-          rahapolitiikasta, tulojen pienentymisestä ja ve-
29982:        kin valvontatoiminnan 1980-luvun lopul-       lanhoitomenojen kasvusta. Erityisen tuntuvaa
29983:        la sekä saattaa mahdolliseen laiminlyön-      arvojen alennus oli kiinteistöalalla.
29984:        tiin syylliset vastuuseen, ja                     Entistä suuremmat velanhoitokustannukset
29985:            pitääkö Hallitus sopivana, että sen       yhdessä yritysten voittojen romahtamisen ja ko-
29986:        jäsen esiintyy julkisesti tekemiään pää-      titalouksien tulojen aiempaa hitaamman kasvun
29987:        töksiään vastaan?                             kanssa muuttivat yhä suuremman osan pank-
29988:                                                      kien luottokannasta järjestämättömiksi saami-
29989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siksi. Järjestämättömien luottojen suuri määrä
29990: vasti seuraavaa:                                     supisti koronmaksun keskeytymisen vuoksi
29991:                                                      pankkien korkokatetta huomattavasti. Pankit
29992:    Suomen pankkikriisin ja pankkituen taustalla      eivät voineet korvata tätä vastaavilla antolai-
29993: ovat talouden ylikuumeneminen 1980-luvun lo-         nauskorkojen korotuksilla, koska lähes puolet
29994: pulla ja sitä seurannut lama. Nämä ovat puoles-      kaikista markkalainoista on edelleen sidottu
29995: taan seurausta pankkien, yritysten ja talouspoli-    Suomen Pankin peruskorkoon.
29996: tiikan päättäjien- jälkikäteen katsoen- epä-             Pankkivalvontaa ei tehostettu riittävästi olo-
29997: onnistuneista päätöksistä 1980-luvulla sekä huo-     suhteiden muuttuessa. Perinteisesti pankkitar-
29998: nosta onnesta.                                       kastusvirasto on keskittynyt pankkien vakava-
29999:    Rahoitusmarkkinat vapautettiin säännöste-         raisuusvalvontaan ja muihin pankkilainsäädän-
30000: lystä asteittain vuodesta 1980 alkaen ja pääosin     nön erityisesti vaatimiin valvontakohteisiin. Vä-
30001: vuosikymmenen keskivaiheilla. Finanssipolitii-       hemmän huomiota on pantu määrällisiin riski-
30002: kassa ei kuitenkaan otettu huomioon rahoitus-        analyyseihin ja yksittäisten pankkien riskiar-
30003: markkinoiden vapauttamisen seurauksia esimer-        viointeihin. Tämän vuoksi pankkien kasvattaes-
30004: kiksi siten, että velkarahoituksen verotuksellista    sa riskejään liberalisoiduilla markkinoilla selviä
30005: edullisuutta olisi vähennetty. Pitkän ja ennakoi-    rajoitustoimia ei esitetty. Suomen Pankki ei
30006: tua voimakkaamman korkeasuhdanteen hillitse-         myöskään riittävän ajoissa havainnut noususuh-
30007: misessä epäonnistuttiin.                              danteen luottoekspansion vaikutuksia pankkien
30008:    Ongelmiin johtanutta kehitystä vauhditti          riskiasemaan.
30009: pankkien ja yritysten puutteellinen riskien ja           Hallituksen käsityksen mukaan keskeinen syy
30010: taloudellisen tilanteen arviointikyky. Lopputu-      nykyiseen pankkituen tarpeeseen on edellä ku-
30011: los oli yritysten ja kotitalouksien huomattava       vattu maamme taloudellisen tilanteen muuttu-
30012: velkaantuminen, joka perustui liian optimistisiin    minen, johon ei ole voitu vaikuttaa merkittä-
30013: tulo- ja reaalikorko-odotuksiin. Tämän velkaan-      västi valvontaviranomaisten toiminnalla. Tämän
30014: tumisen rahoittivai suurimmaksi osaksi suoma-        vuoksi kysyjän esittämä tutkimus ei toisi mitään
30015: laiset pankit.                                        sellaista uutta tietoa, jota jo ei olisi hallituksella.
30016:    Kun Suomen nopea talouskasvu pysähtyi                 Hallitus ei myöskään tässä yhteydessä ryhdy
30017: vuonna 1990, se johti yritysten kannattavuuden       arvioimaan sen jäsenten julkisia esiintymisiä.
30018: 
30019:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1993
30020: 
30021:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30022:                                           1993 vp -   KK 457                                           3
30023: 
30024: 
30025:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30026: 
30027:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för i synnerhet företagen inom hemmamark-
30028: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nadssektorn och för hushållen. Nominelit var
30029: den 15 september 1993 till vederbörande medlem        räntorna höga då ekonomin drabbades av reg-
30030: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        ressionen. Detta ökade ytterligare den redan
30031: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 457:                 nästan övermäktiga skuldskötselbördan för de
30032:                                                       skuldsatta företagen och hushållen. Därtill hade
30033:           Ämnar Regeringen låta undersöka             förmögenhetsvärdena börjat sjunka redan 1989,
30034:        speciellt bankinspektionens samt i mån         vilket berodde på att penningpolitiken gradvis
30035:        av möjlighet även Finlands Banks till-         hade skärpts samt att inkomsterna minskade och
30036:        synsverksamhet i slutet av 1980-talet och      skuldskötselutgifterna ökade. De sjunkande vär-
30037:        ämnar Regeringen ställa de skyldiga till       dena drabbade särskilt fastighetsbranschen.
30038:        svars för eventuelia försummelser, och            Genom de alit högre skuldskötselkostnader-
30039:           anser Regeringen det vara passande          na, de uteblivna företagsvinsterna och den avta-
30040:        att en av dess medlemmar offentligt upp-       gande tiliväxten i hushållens inkomster övergick
30041:        träder i strid mot sina egna beslut?           en allt större andel av bankernas kreditstock i
30042:                                                       oreglerade fordringar. Det stora antalet oregle-
30043:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rade krediter drog avsevärt ned bankernas ränte-
30044: anföra följande:                                      bidrag på grund av att räntebetalningarna av-
30045:                                                       bröts. Bankerna kunde inte kompensera detta
30046:     Bakom den finska bankkrisen och bankstödet        med en motsvarande förhöjning av utlåningsrän-
30047: ligger den överhettade ekonomin i slutet a v 1980-    torna, eftersom närmare hälften av alla lån i
30048: talet och den därpå följande regressionen. Dessa      finska mark alltjämt är bundna till Finlands
30049: är i sin tur en följd av bankernas, företagens och    Banks grundränta.
30050: den ekonomiska politikens beslutsfattares -              Banktillsynen skärptes inte tiliräckligt då för-
30051: efteråt sett- misslyckade beslut på 1980-talet i      håliandena ändrades. Bankinspektionen har tra-
30052: kombination med otur.                                 ditionellt koncentrerat tilisynen tili bankernas
30053:     Finansmarknaden befriades från reglering i        soliditet och övriga omständigheter som tillsy-
30054: etapper från och med 1980, med betoningen             nen enligt banklagstiftningen särskilt skali om-
30055: förlagd på mitten av årtiondet. Inom finanspoli-      fatta. Mindre vikt har fästs vid kvantitativ risk-
30056: tiken beaktades emeliertid inte följderna av den      analys och riskbedömningen i fråga om de en-
30057: befriade finansmarknaden t.ex. på ett sådant          skilda bankerna. Därför framstälides inte klart
30058: sätt att de skattemässiga fördelarna med kredit-      några begränsande åtgärder då bankerna ökade
30059: finansiering skulle ha minskats. Man misslycka-       sina risker på den liberaliserade marknaden.
30060: des i försöken att behärska den långa och ovän-       Finlands Bank upptäckte inte helier i tid hög-
30061: tat kraftiga högkonjunkturen.                         konjunkturens kreditexpansion och dess verk-
30062:     Den utveckling som småningom ledde tili           ningar på bankernas risksituation.
30063: dessa problem fick fart av bankernas och företa-         Enligt regeringens uppfattning är den största
30064: gens bristande förmåga att bedöma riskerna och        orsaken till det nuvarande behovet av bankstöd
30065: den ekonomiska situationen. Detta resulterade i       de ovan beskrivna förändringarna i vårt lands
30066: en omfattande skuldsättning för företagen och         ekonomiska situation, som tillsynsmyndigheter-
30067:  hushålien, viiken grundade sig på alltför optimis-   na inte med sin verksamhet har kunnat påverka
30068:  tiska förväntningar i fråga om inkomsterna och       i nämnvärd grad. Av denna anledning skulie en
30069:  realräntan. Skuldsättningen finansierades tili       sådan undersökning sqm spörsmålsställaren fö-
30070:  stor del av de finska bankerna.                      reslår inte ge någon sådan ny information som
30071:     Då den snabba ekonomiska tillväxten i Fin-        regeringen inte redan har.
30072:  land avstannade 1990 ledde detta till en snabb          Regeringen har inte helier i detta samman-
30073:  nedgång i företagens lönsamhet och investering-      hang för avsikt att bedöma sina medlemmars
30074:  ar samt snabbt minskande sysselsättning. Vid         offentliga framträdanden.
30075:  samma tidpunkt blev skuldskötseln betungande
30076:      Helsingfors den 6 oktober 1993
30077: 
30078:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
30079:                                                   1993 vp
30080: 
30081: Kirjallinen kysymys 458
30082: 
30083: 
30084: 
30085: 
30086:                                     Mäkelä ym.: Pakolaisille maksettavan toimeentulotuen suuruu-
30087:                                        desta
30088: 
30089: 
30090:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30091: 
30092:     Maassamme on tällä hetkellä 515 000 työtön-         etusijalle. Tätä vieraskoreutta on vaikea monen
30093: tä. Tämä merkitsee sitä, että ainakin miljoona          oman kansalaisen ymmärtää, varsinkin jos itse
30094: ihmistä elää alle 3 000 markan kuukausitulolla.         on jonottanut asuntoa pitkään. Yleensä pako-
30095:     Tällaiseen tulotasoon joutuvat maassamme            laisperhe saa myös parhaan mahdollisen vuokra-
30096: tyytymään työttömät, eläkeläiset ja nuoret.             asunnon.
30097:     Tässä maassa jokaisen suomalaisen on ollut             Jos pakolainen jää kiinni valehtelusta, hän
30098: pakko tinkiä elintasostaan.                             vetoaa kieliongelmiin ja tulkintavaikeuksiin,
30099:     Vain pakolaisilla menee hyvin. Heille riittää       eikä mihinkään rangaistustoimiin ryhdytä.
30100: rahaa ja heidän toiveensa täytetään pienintä               Vääriä tietoja antanut suomalainen menettää
30101: inahdusta myöten.                                       vähätkin etuisuudet ja päätyy tuomioistuimen
30102:     Tänä vuonna pakolaiset syövät suomalaisten          eteen.
30103: veromarkkoja liki 800 miljoonaa markkaa. Bud-              Edellä todettu pakolaisten kohtelu on johta-
30104: jetissa pakolaismääräraha on sosiaali- ja terveys-      massa siihen, että suomalaisen veronmaksajan
30105: ministeriön pääluokassa vajaat 700 miljoonaa            mitta alkaa olla täynnä. Viranomaisten täysin
30106: markkaa, ja rahaa pakolaisille löytyy myös ope-         holtiton rahanjako nostattaa muukalaisvihaa.
30107: tusministeriön, ympäristöministeriön ja työmi-          Tässä maassa ei enää kannata kinata jostain
30108: nisteriön momenteilta yhteensä noin 100 miljoo-         muumien sijoituspaikasta. Hallituksen pakolais-
30109: naa markkaa.                                            politiikka on tehnyt maastamme matkailunähtä-
30110:     Oulussa on paljastunut tapaus,joss~ pakolais-       vyyden, hyväuskoisten hölmölandian, jonka so-
30111: perhe on saanut yli 26 000 markkaa-· puhtaana           siaalietuisuuksia ns. pakolaiset käyttävät estoitta
30112:  käteen kuukaudessa. Tällainen kuukausitulo             hyväkseen veronmaksajiemme kustannuksella.
30113:  edellyttää maassamme lähes 55 000 markan                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30114:  bruttotuloa kuukaudessa.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30115:     Tuntuu siltä, että viranomaiset eivät yksinker-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30116:  taisesti tiedä, millaisiin tuloihin valistunut pako-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30117:  lainen voi avustuksilla yltää.
30118:      Työtön suomalainen maksaa korvauksestaan                     Miten Hallitus selvittää julkisuudes-
30119:  veron, mutta pakolainen nostaa avustuksensa                   sa esillä olleen Oulun pakolaisperheen
30120:  puhtaana käteen. Jos hän joutuu verollisille                  26 270 markan saaman toimeentulotuen
30121:  korvauksille tai koulutustuelle, elintaso ei laske,           kuukaudessa, ja
30122:  sillä erotus korvataan muilla lisäavustuksilla.                  milloin Hallitus saattaa maamme
30123:      Suomeen tulleet pakolaiset, joille oleskelulupa           omat kansalaiset tasavertaiseen asemaan
30124:  on myönnetty (noin 6 800), ovat osoittautuneet                pakolaisten kanssa sekä lopettaa pako-
30125:  hintatietoisiksi ja hyvin vaativiksi sosiaalipalve-           laisilta maamme sosiaalietuisuuksien jat-
30126:  lujen käyttäjiksi.                                            kuvan hyväksikäytön veronmaksajiem-
30127:      Asuntojonossa pakolaiset asetetaan yleensä                me kustannuksella?
30128: 
30129:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
30130: 
30131:                       Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
30132: 
30133: 
30134: 
30135:  2300321
30136: 2                                         1993 vp -   KK 458
30137: 
30138: 
30139: 
30140: 
30141:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30142: 
30143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huoltolakia (710/82) samoin perustein kuin mui-
30144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         denkin kuntalaisten kohdalla tai työvoimapoliit-
30145: olette 15 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        tisen maahanmuuttokoulutuksen aikana sovel-
30146: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      taen työllisyyslakia (275/87) samoin perustein
30147: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina Mäke-         kuin suomalaistenkin kohdalla.
30148: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Turvapaikanhakijoiden vastaanotto järjeste-
30149: n:o 458:                                              tään joko valtion, Punaisen Ristin tai kuntien
30150:                                                       ylläpitämissä vastaanottoyksiköissä, joiden kus-
30151:           Miten Hallitus selvittää julkisuudes-       tannuksista vastaa valtio. Palvelut järjestetään
30152:        sa esillä olleen Oulun pakolaisperheen         vähimmäistasolla niin, että esimerkiksi sosiaali-
30153:        26 270 markan saaman toimeentulotuen           huoltolain mukainen toimeentulotuki makse-
30154:        kuukaudessa, ja                                taan ensimmäisen vastaanottovaiheen aikana
30155:           milloin Hallitus saattaa maamme             vähennettynä 15 %:lla norminmukaisesta toi-
30156:        omat kansalaiset tasavertaiseen asemaan        meentulotuesta sekä tämän jälkeen vähennet-
30157:        pakolaisten kanssa sekä lopettaa pako-         tynä 10 %:lla norminmukaisesta toimeentulo-
30158:        laisilta maamme sosiaalietuisuuksien jat-      tuesta. Vähennyksissä on otettu huomioon ne
30159:        kuvan hyväksikäytön veronmaksajiem-            toimenpiteet, jotka vastaanottoyksikkö tarjoaa,
30160:        me kustannuksella?                             esimerkiksi majoitus, ja joista aiheutuneet kus-
30161:                                                       tannukset on normaalisti sisällytetty toimeentu-
30162:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lotuen normilaskelmaan.
30163: taen seuraavaa:                                           Jos turvapaikanhakija saa turvapaikkahake-
30164:                                                       mukseensa turvapaikan tai oleskeluluvan suoje-
30165:    Maassamme on kiintiöpakolaisina maahan             lun tarpeessa tai humanitaarisista syistä, hän
30166: tulleita tai turvapaikkahakemukseensa oleskelu-       siirtyy kunnan asukkaaksi samoin periaattein
30167: luvan suojelun tarpeessa tai humanitaarisista         kuin edellä esitettiin kiintiöpakolaisten osalta.
30168: syistä saaneita ja heidän perheenjäseniään yh-            Pakolaisen siirryttyä kuntaan saatetaan so-
30169: teensä noin 8 500 henkeä. Heidän vastaanottoo-        siaalietuuksia joutua maksamaan takautuvasti
30170: sa järjestetään ja tästä aiheutuvat kustannukset      joko käsittelystä johtuvasta viiveestä, pakolai-
30171: korvataan valtioneuvoston pakolaisten ja turva-       sen oleskelulupa-asiakirjojen viivästymisestä tai
30172: paikanhakijoiden vastaanotosta antaman pää-           väestörekisteriin merkitsemisen viivästymisen
30173: töksen (VnP 786/93) mukaisesti.                       johdosta.
30174:    Pakolaisten vastaanotto järjestetään kunnissa          Julkisuudessa on ollut esillä tapaus, jonka
30175: pääosin normaalin palvelujärjestelmän puitteis-       mukaan oululaiselle pakolaisperheelle olisi mak-
30176: sa. Yhteiskuntaan integroitumisen tueksi järjes-      settu 26 270 mk toimeentulotukea kuukaudessa.
30177: tetään lisäksi vastaanoton alkuvaiheen aikana         Kyseisessä tapauksessa on kuitenkin yhdistetty
30178: joitakin erityistoimenpiteitä, kuten aikuisten kie-   kahden poikkeuksellisessa tilanteessa olleen pa-
30179: lipainotteinen maahanmuuttokoulutus, lasten           kolaisperheen tileille maksetut toimeentulotuki-
30180: peruskouluopetus omassa ryhmässä ensimmäis-           tiedot yhden perheen saamaksi.
30181: ten kuuden kuukauden aikana sekä tulkkipalve-             Perheen A tilille on kyseisenä kuukautena
30182: lut                                         ,         maksettu kotihoidon tukea kolmelta kuukaudel-
30183:    Yleisessä lainsäädännössämme noudatetaan           ta takautuvasti sekä lisäksi maksukuukauden
30184: asuinpaikkaperiaatetta. Näin ollen pakolaisilla       kotihoidon tuki, yht. 14 013 mk. Tämän jälkeen
30185: on yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen ja tuki-      toimeentulotuen maksatus on katkaistu, kunnes
30186: toimien käyttöön kuin muilla kuntalaisilla. Pal-      takautuva kotihoidon tuki huomioituna perheel-
30187: velut järjestetään samoja periaatteita noudattaen     le syntyy uudestaan toimeentulotukinormin va-
30188: kuin muillekin kuntalaisille. Ennen pakolaisten       jausta.
30189: työhönsijoittumista heidän toimeentulonsa tur-            Perhe B oli juuri muuttanut kiintiöpakolaise-
30190: vataan toimeentulotukena soveltaen sosiaali-          na Suomeen ja Ouluun. Viisihenkiselle perheelle
30191:                                           1993 vp- KK 458                                             3
30192: 
30193: oli maksettu toimeentulotuen (4 834,50 mk) li-        maan (1 200 mk), yht. II 963,50 mk. Valtio
30194: säksi muuttoavustusta, jolla perhe hankki tyh-        korvaa kaikkien kiintiöpakolaisten maahantulo-
30195: jään asuntoonsa kaiken välttämättömimmän,             matkoista aiheutuneet kustannukset.
30196: kuten huonekaluja, ruokailuvälineitä, liinavaat-         Suomen omat kansalaiset ja pakolaiset ovat
30197: teita jne. (5 929 mk). Lisäksi perheelle oli kysei-   tasavertaisessa asemassa Suomen lainsäädän-
30198: senä kuukautena maksettu takautuvasti se osa          nössä sekä sitä sovellettaessa. Pakolaisille myön-
30199: matkakustannuksista Suomeen, jonka he olivat          netään sosiaali- ja muita etuuksia samoin perus-
30200: sekaannuksen vuoksi joutuneet itse kustanta-          tein kuin muillekin kansalaisille.
30201:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1993
30202:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30203: 4                                        1993 vp -   KK 458
30204: 
30205: 
30206: 
30207: 
30208:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30209: 
30210:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         migrationsutbildningen med iakttagande av sys-
30211: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       selsättningslagen (275/87) på samma grunder
30212: den 15 september 1993 till vederbörande medlem       som för finländaroa.
30213: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-         Mottagandet av asylsökandena ordnas i mot-
30214: mot Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål         tagningsenheter som upprätthålls antingen av
30215: nr 458:                                              staten, Röda Korset eller korumuneroa och för
30216:                                                      vilkas kostnader staten ansvarar. Servicen ord-
30217:           Hur ämnar Regeringen utreda det fall       nas på miniminivå så att t.ex. utkomststödet
30218:        som fått offentlighet där en flyktingfamilj   enligt socialvårdslagen under det första mottag-
30219:        i Uleåborg erhöll26 270marki månaden          ningsskedet betalas nedsatt med 15% av ut-
30220:        i utkomststöd och                             komststödet enligt normeroa samt efter detta
30221:           när tänker Regeringen göra våra egna       nedsatt med 10% av utkomststödet enligt nor-
30222:        medborgare jämbördiga med flyktingar-         meroa. I nedsättningaroa har beaktats de åtgär-
30223:        na samt få ett slut på att flyktingaroa       der som mottagningsenheten erbjuder, t.ex. in-
30224:        kontinuerligt utnyttjar de sociala förmå-     kvartering, och för vilka de kostnader som
30225:        neroa i vårt land på skattebetalaroas         förorsakats normalt har inkluderats i normkal-
30226:        bekostnad?                                    kylen för utkomststödet.
30227:                                                         Om en asylsökande på sin asylansökan får asyl
30228:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         eller uppehållstillstånd på grund av behov av
30229: samt anföra följande:                                skydd eller av humanitära orsaker blir han eller
30230:                                                      hon kommuninvånare enligt samma principer
30231:    I vårt land finns sammanlagt ca 8 500 perso-      som anfördes ovan i fråga om kvotflyktingama.
30232: ner som kommit som kvotflyktingar eller som på           Efter att flyktingaroa flyttat till korumuneroa
30233: sin asylansökan har erhållit uppehållstillstånd på   kan man bli tvungen att betala sociala förmåner
30234: grund av behov av skydd eller av humanitära          retroaktivt endera på grund av dröjsmål i be-
30235: orsaker, och deras familjemedlemmar. För dem         handlingen, dröjsmål i handlingama gällande
30236: ordnas mottagande och de kostnader som föror-        flyktingens uppehållstillstånd eller dröjsmål be-
30237: sakas härav ersätts i enlighet med statsrådets       träffande anteckning i befolkningsregistret.
30238: beslut om mottagande av flyktingar och asylsö-           Ett fall där till en flyktingfamilj i Uleåborg
30239: kande (SrB 786/93).                                  skulle ha betalats 26 270 mk i utkomststöd i
30240:    Mottagandet av flyktingar ordnas i korumu-        månaden har fått offentlighet. I ifrågavarande
30241: neroa i huvudsak inom ramen för det normala          fall har man dock förenat uppgifter om utkomst-
30242: servicesystemet. Som stöd för integreringen i        stöd till två familjer i exceptionella förhållanden
30243: samhället vidtas dessutom i början av mottagan-      som om det erhållits av en familj.
30244: det vissa specialåtgärder såsom immigrationsut-         Till familjen A:s konto har under ifrågavaran-
30245: bildning med tyngdpunkt på språkundervisning,        de månad betalts hemvårdsstöd retroaktivt för
30246: grundskoleundervisning för baroen i egen grupp       tre månader samt dessutom hemvårdsstödet för
30247: under de första sex månadema samt tolkservice.       betalningsmånaden, sammanlagt 14 013 mk. Ef-
30248:    I vår allmänna lagstiftning iakttas principen     ter detta har utbetalningen av utkomststödet
30249: om boningsort. Således har flyktingama samma         avbrutits tills med beaktande av det retroaktiva
30250: möjligheter att använda service och stödåtgärder     hemvårdsstödet det på nytt uppkommer under-
30251: som de andra kommuninvånaroa. Servicen ord-          skott i utkomststödsnormen.
30252: nas med iakttagande av samma principer som              Familjen B hade nyligen flyttat till Finland
30253: för andra kommuninvånare. Innan flyktingaroa         och Uleåborg som kvotflyktingar. Till familjen
30254: placeras i arbete tryggas deras utkomst med          om fem personer hade förutom utkomststöd
30255: iakttagande av socialvårdslagen (71 0/82) på         (4 834,50 mk) betalts flyttningsbidrag med vilket
30256: samma grunder som för de andra kommuninvå-           familjen skaffar det allra nödvändigaste till sin
30257: naroa eller under den arbetskraftspolitiska im-      toroma bostad, såsom möbler, bestick, linne osv.
30258:                                        1993 vp -   KK 458                                          5
30259: 
30260: (5 929 mk). Dessutom hade tili familjen under         De egna medborgarna och flyktingarna i Fin-
30261: ifrågavarande månad retroaktivt betalts en del     land är i jämbördig ställning i den finländska
30262: av resekostnaderna tili Finland, som familjen på   lagstiftningen samt vid tiliämpningen av den. Tili
30263: grund av ett missförstånd själv hade betalat       flyktingarna beviljas sociala och andra förmåner
30264: (1 200 mk), sammanlagt 11 963,50 mk. Staten        på samma grunder som till övriga medborgare.
30265: ersätter de kostnader som förorsakats av kvot-
30266: flyktingarnas inresa.
30267: 
30268:      Helsingfors den 6 oktober 1993
30269: 
30270:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
30271:                                               1993 vp
30272: 
30273: Kirjallinen kysymys 459
30274: 
30275: 
30276: 
30277: 
30278:                                  Suhonen ym.: Valtioneuvoston jäsenen Ounasjokilain pysyvyyttä
30279:                                     koskevasta kannanotosta
30280: 
30281: 
30282:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30283: 
30284:    Lapin rakennusväen keskuudessa on herättä-       koska hän voi ilmoittaa jopa tulevien eduskun-
30285: nyt varsin laajaa suuttumusta oikeusministeri       tien tahdon.
30286: Hannele Pokan esiintyminen "Rakentamisen               Lapin rakentajapiireissä tiedetään varsin hy-
30287: tulevaisuus Lapissa" -seminaarissa 23.5.1993.       vin, että Ounasjoen valjastaminen olisi varsin
30288:    Rakentajaseminaarin osanottajat olivat kysel-    kannattava investointi, jonka rakennusaika on
30289: leet ministeri Pokan kantaa Ounasjoen rakenta-      arvioitu noin 15-20 vuodeksi. Joen rakentami-
30290: miseen, johon Pokka oli vastannut: "Sellaista       nen toisi Lappiin noin 700-1 000 uutta työpaik-
30291: eduskuntaa ei Suomeen tule, joka purkaa Ou-         kaa rakennusajaksi, ja energiataloudelliseksi
30292: nasjokilain."                                       hyödyksi useissa eri laskelmissa on todettu noin
30293:    Edellä oleva lausuma on hallitusmuodon 2 §:n     360-600 miljoonaa markkaa vuodessa lasken-
30294: vastainen. Tämän pykälän 1 momentti kuuluu:         tatavasta riippuen.
30295: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30296: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30297: Oikeusministeri on siis lausunnossaan katsonut,     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30298: että valtiovalta Suomessa ei kuulu kansalle eikä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30299: eduskunnalle, vaan ainoastaan hän voi ilmoittaa
30300: kansan ja eduskunnan tahdon. Lausunnossaan                    Miten Hallitus selvittää sen, että mi-
30301: oikeusministeri on toiminut hallitusmuodon vas-            nisteri Pokka on Lapin rakentajasemi-
30302: taisesti ja eduskunnan lainsäädäntövaltaa louk-            naarissa 23.5.1993 esiintynyt hallitus-
30303: kaavasti.                                                  muodon 2 §:n 1 momentin vastaisella
30304:    Tällaiset lausunnot ovat osaltaan Viemässä              tavalla ilmoittaen: "Sellaista eduskuntaa
30305: kansalaisten uskoa poliittisiin päättäjiin ja de-          ei Suomeen tule, joka purkaa Ounasjoki-
30306: mokraattisen järjestelmämme toimivuuteen. Oi-              lain"?
30307: keusministeri on ilmeisesti myös "kuolematon",
30308: 
30309:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
30310: 
30311:                     Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
30312: 
30313: 
30314: 
30315: 
30316: 2300321
30317: 2                                       1993 vp -   KK 459
30318: 
30319: 
30320: 
30321: 
30322:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30323: 
30324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      järveen laskevissa joissa ei saa myöntää vesilais-
30325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sa (264/61) tarkoitettua lupaa. Rakentamiskiel-
30326: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     losta aiheutuvista korvausvelvollisuuksista sää-
30327: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suhosen        detään lain 2 §:n mukaan erikseen.
30328: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Myöhemmin annetussa koskiensuojelulaissa
30329: 459:                                                (35/87) on viimeksi mainitun lain 2 §:n, 3 §:n
30330:                                                      1 momentin ja 4 §:n korvaussäännökset ulotettu
30331:           Miten Hallitus selvittää sen, että mi-    Ounasjoen erityissuojelusta annetussa laissa
30332:        nisteri Pokka on Lapin rakentajasemi-        kiellettyyn rakentamiseen. Korvaus vesivoiman
30333:        naarissa 23.5.1993 esiintynyt hallitus-      omistajalle tai käyttöoikeuden haltijalle on ker-
30334:        muodon 2 §:n 1 momentin vastaisella          takaikkinen.
30335:        tavalla ilmoittaen: "Sellaista eduskuntaa       Eduskunta on aikanaan tarkoittanut Ounas-
30336:        ei Suomeen tule, joka purkaa Ounasjoki-      joen erityissuojelusta annetun lain pysyväksi rat-
30337:        lain"?                                       kaisuksi. Peruslähtökohtana on tällöin ollut,
30338:                                                     ettei ratkaisua myöhemmin enää muuteta. Mah-
30339:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dollisuutta puuttua tulevaisuuden lainsäädäntö-
30340: vasti seuraavaa:                                    ratkaisuihin sitovalla tavalla ei luonnollisesti-
30341:                                                     kaan ole ollut. Lausuessani kysymyksessä tar-
30342:    Ounasjoen suojelu voimalaitosrakentamiselta      koitetun ajatuksen olen, ottaen myös huomioon,
30343: perustuu 19 päivänä elokuuta 1983 annettuun         että Ounasjoen erityissuojelusta annettu laki on
30344: lakiin (703/83), joka on säädetty valtiopäiväjär-    säädetty hyvin laajalla eduskunnan määräenem-
30345: jestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla. Lain 1 §:n   mistöllä, ilmaissut käsitykseni, jonka mukaan
30346: mukaan voimalaitoksen rakentamiseen Ounas-          tulevilla eduskunnilla ei ole mitään aihetta ku-
30347: joessa, siihen laskevissa sivujoissa sekä Ounas-    mota sanottua lakia.
30348: 
30349:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
30350: 
30351:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
30352:                                            1993 vp -   KK 459                                         3
30353: 
30354: 
30355: 
30356: 
30357:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
30358: 
30359:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            älv, dess biälvar eller älvar som mynnar ut i
30360: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           Ounasjärvi sjö. Om den ersättningsskyldighet
30361: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        som byggförbudet medför stadgas skilt i lagens
30362: dagsman Suhonen m. fl. undertecknade spörs-            2 §.
30363: mål nr 459:                                               I forsskyddslagen (35/87) av ett senare datum
30364:                                                        har ersättningsstadgandena i 2 §, 3 § 1 mom. och
30365:           Hur ämnar Regeringen utreda minis-           4 § lagen om speciaJskydd för Ounasjoki älv
30366:        ter Pokkas uttalande, som strider mot 2 §       utvidgats tili att gälla förbjudet byggande. En-
30367:        1 mom. regeringsformen, vid framträ-            gångsersättning utbetalas tili en ägare eller en
30368:        dandet på Lapplands byggseminarium              innehavare av vattenkraft. Riksdagen avsåg ur-
30369:        den 23 maj 1993: "En sådan riksdag, som         sprungligen att låta lagen om specialskydd för
30370:        upphäver Ounasjoki1agen, kommer Fin-            Ounasjoki älv utgöra en permanent lösning.
30371:        land aldrig att få"?                            Den grundläggande utgångspunkten var att be-
30372:                                                        slutet inte senare ändras. Det saknas dock av
30373:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          naturliga orsaker möjlighet tili att ingripa i
30374: anföra följande:                                       framtida lagstiftningsbeslut. Då jag yttrade tan-
30375:                                                        ken som avses i spörsmålet uttryckte jag, även
30376:    Skyddet av Ounasjoki älv mot kraftverksbyg-         med beaktande av det faktum att lagen om
30377: gen baserar sig på lagen om specialskydd för           specialskydd för Ounasjoki älv godkändes med
30378: Ounasjoki älv (703/83) av den 19 augusti 1983,         en mycket bred kvalificerad majoritet i riksda-
30379: som har stiftats på det sätt som 67 § riksdagsord-     gen, min uppfattning om att kommande riksda-
30380: ningen anger. Enligt lagens 1 § är det inte tillåtet   gar inte har någon anledning att upphäva sagda
30381: att bevilja ett sådant tilistånd som avses i vatten-   lag.
30382: lagen (264/61) för kraftverksbygge i Ounasjoki
30383: 
30384:      Helsingfors den 28 september 1993
30385: 
30386:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
30387:                                                    1993 vp
30388: 
30389: Kirjallinen kysymys 460
30390: 
30391: 
30392: 
30393: 
30394:                                      Suhonen ym.: Korotetun kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun
30395:                                         perimisestä eläkeläisiltä
30396: 
30397: 
30398:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30399: 
30400:     Maamme laajoissa väestöpiireissä on herättä-            Edellä oleva lainkohta ei siis oikeuta millään
30401: nyt suuttumusta se, miten väestöämme kohdel-             tavoin erittelemään tai luokittelemaan potilaita
30402: laan eriarvoisella tavalla. Erityisesti tämä on          eikä myöskään perimään heiltä erisuuruista kor-
30403: kohdistunut eläkeläisiin ja vanhuksiin, joiden           vausta.
30404: kohdalla nykyhallitus harjoittaa maamme perus-              Kansanterveyslain 3luvun 21 §:ssä säädetään:
30405: tuslain vastaista politiikkaa.                           "Edellä 14 §:ssä tarkoitetut kunnan velvollisuu-
30406:     Verohallituksen julkaisun mukaan muiden              teen kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ovat nii-
30407: kuin eläkkeensaajien kansaneläkevakuutusmak-             den käyttäjille maksuttornia kuitenkin niin, että
30408: su on 1,80 penniä äyriltä ja sairausvakuutusmak-         asetuksella voidaan määrätä potilaalta perittä-
30409: su 1,90 penniä äyriltä. Eläkkeensaajan kansan-           väksi korvaus sairaankuljetuksesta, hoitoon
30410: eläkevakuutusmaksu on 2,80 penniä äyriltä ja             käytetyistä aineista ja terveyskeskuksen toimesta
30411: sairausvakuutusmaksu 3,90 penniä äyriltä (Ve-            hankituista apuvälineistä sekä potilaan ylläpi-
30412: rohallituksen julkaisu 590/ Vuoden 1993 pidätys-         dosta terveyskeskuksessa." Edellä oleva lain-
30413: prosentti). Oikeutetusti kansan keskuudessa ky-          kohta ei myöskään oikeuta perimään eläkkeen-
30414: sytäänkin: Mihin perustuu eläkeläisten ja van-           saajalta korotettua korvausta.
30415: huksien perustuslain vastainen riisto? Eivätkö              Lisäksi on otettava huomioon se tosiasia, että
30416: ne, jotka tätä maata ovat rakentaneet, ole eläk-         usein eläkkeellä oleva henkilö on koko työssä-
30417: keensä ansainneet?                                       oloajan maksanut kansaneläkevakuutus- ja sai-
30418:     Kun tähän vielä liittyy se perustuslain vastai-      rausvakuutusmaksuja. Työvuosia saattaa olla
30419: nen menettely, että yli 65-vuotias eläkeläinen ei        takanapäin yli 40, joten korotettujen maksujen
30420:  saa sairauspäivärahaa, vaikka maksut peritään           periminen on ristiriidassa jo senkin seikan valos-
30421: lähes kaksinkertaisina, on menettely verrattavis-        sa, että eläkettä meillä pidetään saamatta jää-
30422:  sa lähes laillistettuun ryöstöön. Ilmeisesti hallitus   neen palkan maksuna, johon varat on henkilön
30423: ei tiedä, että näihin yli 65-vuotiaisiin kuuluu          työssäoloaikana kerätty.
30424:  runsaasti maanviljelijöitä ja muita Juontaiselin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30425:  keinojen harjoittajia (mm. poromiehiä), joiden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30426:  eläketaso on niin alhainen, että heidän on pakko        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30427: jatkaa· entistä ammattiaan hengissä pysyäkseen.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30428: Nykyhallitus siis ryöstää lainvastaisin keinoin
30429:  maamme kaikkein pienituloisimpia. Onkin pe-                       Miten Hallitus perustelee sen, että se
30430:  lättävissäi. että kansa ottaa oikeuden omiin kä-               perii eläkeläisiltä korotetun kansaneläke-
30431:  siinsä, jos nykyisenkaltainen menettely maas-                  ja sairausvakuutusmaksun, ja
30432:  samme jatkuu.                                                     aikooko Hallitus lopettaa näiden pe-
30433:      Kansanterveyslain (66/72) 3 luvun 14 §:n 1                 rustuslain vastaisten maksujen perinnän
30434:  momentin 2 kohdan mukaan kunnan tehtävänä                      eläkeläisiltä sekä oikeuttaa myös yli 65-
30435:  on "järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito,                  vuotiaat henkilöt saamaan sairauspäivä-
30436: johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja                   rahaa?
30437:  hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lää-
30438:  kinnällinen kuntoutus sekä ensiavun antaminen
30439:  kunnan alueella".
30440: 
30441:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
30442: 
30443:                       Hannu Suhonen                               Tina Mäkelä
30444: 2300321
30445: 2                                       1993 vp -    KK 460
30446: 
30447: 
30448: 
30449: 
30450:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30451: 
30452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ketulovähennyksen. Näistä syistä kansaneläke-
30453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maksu on viime vuosina ulotettu 63-vuotiaisiin
30454: olette 16 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-      sekä työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä
30455: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    oleviin.
30456: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hannu Suho-         Valtion talouden tasapainottamiseksi on jul-
30457: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kisen sektorin palkkaus- ja kulutusmenoja jou-
30458: n:o 460:                                            duttu säästämään. Palkansaajilta on peritty työ-
30459:                                                     eläkemaksua veron ennakkoperinnän alaisesta
30460:           Miten Hallitus perustelee sen, että se    palkasta. Lisäksi palkansaajat ovat osallistuneet
30461:        perii eläkeläisiltä·korotetun kansaneläke-   työttömyysturvan rahoitukseen. Tämän johdos-
30462:        ja sairausvakuutusmaksun, ja                 ta on myös eläkkeensaajille katsottu aiheelliseksi
30463:           aikooko Hallitus lopettaa näiden pe-      asettaa velvoite osallistua säästötalkoisiin koro-
30464:        rustuslain vastaisten maksujen perinnän      tetun sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksun
30465:        eläkeläisiltä sekä oikeuttaa myös yli 65-    muodossa.
30466:        vuotiaat ·henkilöt saamaan sairauspäivä-        Koska lama on aiemmin ennakoitua syvempi
30467:        rahaa?                                       ja pitempi, hallitus esittää myös ensi vuoden
30468:                                                     talousarvioon liittyen sairausvakuutus- ja kan-
30469:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        saneläkemaksujen korotuksia. Silloin kun kysy-
30470: vasti seuraavaa:                                    mys on tällaisesta taloudellisesta ahdingosta
30471:                                                     kuin maassamme on, ei voida kuitenkaan pitää
30472:    Vuodesta 1990 alkaen on maassamme ollut          oikeudenmukaisena, että eläkkeensaajat jätettäi-
30473: voimakas .taloudellinen taantuma. Työttömyys        siin kokonaan ulkopuolelle yhteiskunnallisen
30474: on jatkuvasti lisääntynyt ja julkisen sektorin      vastuun kantamisessa.
30475: rahoitusasema on heikentynyt muun muassa               Yli 65-vuotiaiden rajaaminen sairauspäivära-
30476: valtion ja kuntien verotulojen pienentyessä. Val-   han saajista puolestaan johtuu siitä, että eläke-
30477: tion taloudellisen tilanteen johdosta 63 vuotta     järjestelmä takaa sanottujen henkilöiden toi-
30478: täyttäneiden vapauttamista kansaneläkevakuu-        meentuloturvan. Sairausvakuutuslain mukaiset
30479: tusmaksusta ei ole voitu pitää perusteltuna.        sairaanhoitokustannusten korvaukset lääkärin-
30480: Myös osa vakuutetuistajatkaa työelämässä edel-      palkkioista, tutkimus- ja hoitokustannuksista ja
30481: leen. Eläkkeensaajat saavat myös hyväkseen elä-     lääkkeistä suoritetaan ikään katsomatta.
30482: 
30483:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
30484: 
30485:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30486:                                          1993 vp -   KK 460                                          3
30487: 
30488: 
30489: 
30490: 
30491:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30492: 
30493:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har folkpensionspremien under de senaste åren
30494: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       utsträckts att gälla 63-åringar samt personer
30495: den 16 september 1993 till vederbörande medlem       som får invaliditetspension och arbetslöshets-
30496: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       pension.
30497: Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål               För att få statens ekonomi i jämvikt har man
30498: nr 460:                                              varit tvungen att spara in på löne- och konsum-
30499:                                                      tionsutgiftema inom den offentliga sektom. Av
30500:           Hur motiverar Regeringen det faktum        löntagama har uppburits en arbetspensionsav-
30501:        att den av pensionärer uppbär en förhöjd      gift av den lön som är underkastad förskottsupp-
30502:        folkpensions- och sjukforsäkringspremie,      börd. Därtill har löntagama deltagit i finansie-
30503:        och                                           ringen av utkomstskyddet för arbetslösa. Därför
30504:           ämnar Regeringen upphöra med att av        har man ansett det motiverat att även pensions-
30505:        pensionärer uppbära dessa premier som         tagama skall åläggas en skyldighet att delta i det
30506:        strider mot grundlagen och berättiga          allmänna sparandet i form av en förhöjd sjukför-
30507:        även 65-åringar att få dagpenning för         säkrings- och folkpensionspremie.
30508:        sjuktid?                                          Eftersom regressionen är djupare och varar
30509:                                                      längre än väntat, föreslår regeringen även i
30510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        anslutning tili budgeten för nästa år förhöjningar
30511: anföra följande:                                     i sjukförsäkrings- och folkpensionspremien. När
30512:                                                      det är fråga om en så svår ekonomisk kris som
30513:    Sedan 1990 råder i vårt land en allvarlig         vårt land nu befinner sig i, kan det inte anses
30514: ekonomisk depression. Arbetslösheten har kon-        vara rättvist att pensionstagama helt lämnas
30515: tinuerligt ökat och den offentliga sektoms fi-       utanför vid fördelningen av ansvarsbördan i
30516: nansiella ställning har försvagats i och med att     samhället.
30517: statens och kommunemas skatteintäkter har                Det att personer över 65 år inte längre kan få
30518: minskat. Med anledning av statens ekonomiska         dagpenning för sjuktid beror igen på att pen-
30519: situation har det inte kunnat anses motiverat        sionssystemet garanterar ett utkomstskydd för
30520: att de som fyllt 63 år skall befrias från folkpen-   dessa personer. Ersättningar för sjukvårdskost-
30521: sionspremien. En del av de försäkrade fortsätter     nader enligt sjukförsäkringslagen betalas för lä-
30522: i arbetslivet. Pensionstagama kan även räkna         kararvoden, undersöknings- och behandlings-
30523: sig till godo ett pensionsinkomstavdrag. Därför      kostnader och mediciner oberoende av ålder.
30524: 
30525:      Helsingfors den 5 oktober 1993
30526: 
30527:                                                  Social- och hä1sovårdsminister Jorma Huuhtanen
30528:                                                1993 vp
30529: 
30530: Kirjallinen kysymys 461
30531: 
30532: 
30533: 
30534: 
30535:                                   Jääskeläinen ym.: Erityistilintarkastusten toimittamisesta pankkei-
30536:                                       hin kohdistuvan valvonnan tehostamiseksi
30537: 
30538: 
30539:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30540: 
30541:    Meneillään olevat erityistilintarkastukset Sil-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30542: tapankissa eli entisessä STS-pankissa ovat osoit-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30543: taneet. että pankkien kriisiä eivät ole aiheutta-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30544: neet vain taloudellisista suhdanteista johtuvat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30545: tekijät, vaan myös mitä ilmeisimmin huolimatto-
30546: muus, ohjeista piittaamaton toiminta ja mahdol-                 Miten turvataan tehokkailla erityisti-
30547: lisesti muutkin, tätä vakavammat toimenpiteet.              lintarkastuksilla ja muilla toimenpiteillä
30548:    Kansalaisten oikeustaju on tällä hetkellä eri-           riittävät tiedot syntyneen pankkikriisin
30549: tyisesti koetuksella, kun pankkitukeen näyttää              syistä, ja
30550: menevän miljardeja, joiden lopullista kohdetta ei              miten turvataan se, että mahdolliset
30551: pystytä tarkoin osoittamaan. Valtion varoja on              huolimattomuudesta tai väärinkäytök-
30552: jouduttu sijoittamaan erityisesti SKOP:n pystys-            sistä johtuneet vahingot selvitetään ja ne
30553: sä pitämiseen. Kansalaiset ja myös päättäjät                aiheuttaneet henkilöt saatetaan vastuu-
30554: ovat tietämättömiä siitä, missä määrin aiheutu-             seen, sekä
30555: vat suunnattomat kulut johtuvat talouspolitii-                 miten turvataan riittävät resurssit mm.
30556: kan virheistä ja missä määrin arviointivirheistä            mainittuihin erityistilintarkastuksiin?
30557: pankeissa, miten suurelta osin taas harkitsemat-
30558: tomuudesta tai jopa väärinkäytöksistä.
30559: 
30560:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
30561: 
30562:           Jouko Jääskeläinen             Kaarina Dromberg              Jarmo Laivoranta
30563:           Ismo Seivästö                  Eeva-Liisa Moilanen           Leea Hiltunen
30564: 
30565: 
30566: 
30567: 
30568: 230032J
30569: 2                                        1993 vp -   KK 461
30570: 
30571: 
30572: 
30573: 
30574:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30575: 
30576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pankeissa, joita koskevista tukitoimista päättää
30577: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valtioneuvosto, on suoritettava erityistarkastus
30578: olette 15 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       vastaavalla tavalla.
30579: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Erityistarkastus voi olla erityistilintarkastus,
30580: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jääskeläisen      mutta se voi olla muukin toiminnan tarkastus.
30581: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Viranomaisilla tai vakuusrahastolla ei ole har-
30582: 461:                                                 kintavaltaa jättää erityistarkastus suorittamatta.
30583:                                                          Valtion vakuusrahasto on määrännyt erityistar-
30584:           Miten turvataan tehokkaina erityisti-      kastuksen suoritettavaksi STS-Pankki Oy:ssä,
30585:        lintarkastuksilla ja muilla toimenpiteillä    SKOP:ssa ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:ssä.
30586:        riittävät tiedot syntyneen pankkikriisin      Näistä STS:n osalta tarkastus on valmistunut,
30587:        syistä, ja                                    muiden osalta se jatkuu vielä.
30588:           miten turvataan se, että mahdolliset           STS-Pankki Oy:n tarkastuksessa on tullut
30589:        huolimattomuudesta tai väärinkäytök-          ilmi sellaisia asioita, jotkajohtavat vahingonkor-
30590:        sistä johtuneet vahingot selvitetään ja ne    vauskanteiden nostamiseen pankin entistä joh-
30591:        aiheuttaneet henkilöt saatetaan vastuu-       toa vastaan sekä tutkintapyyntöjen tekemiseen
30592:        seen, sekä                                    asiakkaiden osalta.
30593:           miten turvataan riittävät resurssit mm.        Erityistarkastuksen suorittaminen samoin
30594:        mainittuihin erityistilintarkastuksiin?       kuin vahingonkorvausoikeudenkäyntien hoita-
30595:                                                      minen on annettu ja annetaan jatkossakin pan-
30596:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keista riippumattomille, hyvämaineisille sekä
30597: vasti seuraavaa:                                     tarvittavat taidot ja kokemuksen omaaville tilin-
30598:                                                      tarkastustoimistoille sekä asianajotoimistoille.
30599:    Valtion vakuusrahastosta annettua lakia           Useiden toimistojen käytöllä varmistetaan ku-
30600: muutettiin 11 päivänä maaliskuuta 1993 voi-          hunkin tehtävään riittävät resurssit. Mahdolli-
30601: maan tulleella lailla (246/93) muun ohella siten,    sesta huolimattomuudesta tai väärinkäytöksistä
30602: että lakiin lisättiin erityistarkastusta koskeva     pankeille aiheutuneet vahingot voidaan siten
30603: 14 a §. Mainitun pykälän mukaan valtion va-          selvittää ja vahinkoja aiheuttaneet henkilöt saat-
30604: kuusrahaston johtokunnan on määrättävä yksi          taa lailliseen vastuuseen.
30605: tai useampi tarkastaja suorittamaan tukitoimien          Valtion vakuusrahasto toimii epäselvyyksien
30606: kohteena olevan tai tukea hakevan pankin eri-        selvittämiseksi myös läheisessä yhteistyössä po-
30607: tyistarkastus siinä laajuudessa kuin johtokunta      liisiviranomaisten kanssa. Rahasto on myös va-
30608: edellyttää. Erityistarkastusta suorittavalla on      rautunut tarvittaessa lisäämään rikostutkinta-,
30609: samat oikeudet tietojen saantiin kuin pankkitar-     tilintarkastus- ja lainopillista kokemusta omaa-
30610: kastusvirastolla tai sen edustajalla pankkitarkas-   vaa asiantuntemusta em. tehtävien hoitamiseen.
30611: tusvirastosta annetun lain mukaan. Myös niissä
30612: 
30613:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
30614: 
30615:                                                                ,Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
30616:                                          1993 vp -   KK 461                                          3
30617: 
30618: 
30619: 
30620: 
30621:                                   - Tili Riksdagens Herr Talman
30622: 
30623:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          granskning skall på motsvarande sätt även utfö-
30624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ras i de banker i fråga om vilka statsrådet fattar
30625: den 15 september 1993 tili vederbörande medlem       beslut om stödåtgärder.
30626: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          En specialgranskning kan vara specialrevi-
30627: Jääskeläinen m.fl. undertecknade spörsmål nr         sion, men även någon annan granskning av
30628: 461:                                                 verksamheten. Varken myndighetema eller sä-
30629:                                                      kerhetsfonden har rätt att bestämma att special-
30630:           Hur kan man säkerstälia att man ge-        granskning inte skall utföras.
30631:        nom effektiva specialrevisioner och an-          Statens säkerhetsfond har bestämt att special-
30632:        dra åtgärder garanterar tiliräckliga upp-     granskning skall utföras i STS-Banken Ab,
30633:        gifter om orsakema tili den uppkomna          SCAB och Sparbanken i Finland-SBF Ab. Av
30634:        bankkrisen och                                dessa har granskningen av STS slutförts, i de
30635:           hur kan man säkerställa att de eventu-     övriga fortgår den.
30636:        ella skador som förorsakats genom                Vid granskningen av STS-Banken Ab har
30637:        vårdslöshet och missbruk reds ut och att      sådana saker kommit fram som leder till väckan-
30638:        de personer som förorsakat dem ställs tili    de av skadeståndstalan mot bankens tidigare
30639:        svars samt                                    ledning samt till framstäliningar med begäran
30640:           hur kan man trygga tillräckliga resur-     om undersökning för kunders vidkommande.
30641:        ser för bl.a. de nämnda specialrevisioner-       Verkstäliandet av specialgranskningen och
30642:        na?                                           skötseln av skadeståndsrättegången har anför-
30643:                                                      trotts och anförtros även framdeles av bankema
30644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        oberoende, välfrejdade samt tillräckligt kunniga
30645: anföra följande:                                     och erfama revisionsbyråer och advokatbyråer.
30646:                                                      Genom att anlita många byråer säkras tillräckli-
30647:    Lagen om statens säkerhetsfond ändrades           ga resurser för varje uppdrag. De skador som
30648: genom den lag som trädde i kraft den 11 mars         förorsakats bankema genom vårdslöshet elier
30649: 1993 (246/93) bl.a. så att tilllagen fogades en ny   missbruk kan således redas ut och de personer
30650: 14 a § om specialgranskning. Enligt nämnda pa-       som förorsakat skadoma ställas tilllaga ansvar.
30651: ragraf skali fondens direktion förordna en elier        För att få oklarhetema utredda arbetar sta-
30652: flera granskare för att i den utsträckning direk-    tens säkerhetsfond också i nära samarbete med
30653: tionen bestämmer specialgranska en stödtagan-        polismyndighetema. Fonden är även beredd att
30654: de elier stödsökande bank. Den som utför speci-      vid behov öka sakkunskapen med erfarenhet av
30655: algranskning har samma rätt att få uppgifter         utredning av brott samt revisions- och juridisk
30656: som bankinspektionen elier dennas företrädare        erfarenhet som är nödvändig för skötseln av
30657: har enligt lagen om bankinspektionen. Special-       ovan nämnda uppgifter.
30658:      Helsingfors den 23 september 1993
30659: 
30660:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
30661:                                                1993 vp
30662: 
30663: Kirjallinen kysymys 462
30664: 
30665: 
30666: 
30667: 
30668:                                   Rajamäki ym.: Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestämi-
30669:                                       sestä
30670: 
30671: 
30672:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30673: 
30674:    Hallitus on vuoden 1994 talousarvioesitykses-     suus, joka esiintyy esimerkiksi poikamiesisäntien
30675: sään ehdottanut poistettavaksi kokonaan pien-        ja yrittäjän tilojen välillä (tuplaloma).
30676: yrittäjien vuosilomarahan, vaikka juuri he ovat         Mikäli lomaoikeus ei voi olla tilakohtainen
30677: erityisesti nykyään sen tarpeessa. Samaan aikaan     lainsäädännöllisistä syistä, voitaisiin ajatella,
30678: sinänsä perustellun maatalouslomitusjärjestel-       että tilalla olisi vain yksi lomaan oikeutettu.
30679: män mittasuhteet ovat talousarviossa yli miljar-        Nämä edellä mainitut tuplalomat ovat vallit-
30680: din markan tasoa. Kun nyt myös lomituspalve-         sevaa käytäntöä niin kauan kuin lainsäädäntö
30681: luissa on aikaansaatava säästöjä, hyökkää MTK        sen mahdollistaa. Henkilökohtainen lomaoi-
30682: innokkaasti hallintoa vastaan unohtaen sen, että     keus, siihen liittyvä työvoiman vajaakäyttö, van-
30683: maatalousyrittäjien lomituspalveluissa ei yhteis-    hana tapana periytyvät "täytetyöt" jne. ovat
30684: kunnan varojen myöntämisessä ole riittävää           johtaneet siihen, että ei voida nykyään useinkaan
30685: kontrollia.                                          puhua lomituksesta, vaan yhteiskunnan verova-
30686:    Lomituspalvelutyöryhmä on keväällä 1993           roin maatalousyrittäjille tarjoamasta ilmaisesta
30687: esittänyt ensisijaisena säästökohteena lomittaja-    työvoimasta tilan töihin.
30688: työvoiman tehokkaampaa käyttöä ja johtavien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30689: lomittajien määrävähentämistä.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30690:    Vaarana on, että lomittajan työtuntien vähen-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30691: täminen tilalla johtaa hänen juoksuttamiseensa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30692: eri paikkoihin päivän aikana. Sen sijaan selvittä-
30693: misen arvoista olisi tilakohtaisen lomaoikeuden                Aikooko Hallitus lisätä maatalouslo-
30694: toteuttaminen, jolloin saavutettaisiin vähintään            mituksen käytön valvontaa ja toteuttaa
30695: puolet säästöä lomitusta kohden. Tällöin myös               säästötoimet järkevämmin esimerkiksi
30696: lomittaja voisi täysitehoisesti paneutua tilan lo-          toteuttamalla tilakohtaisen lomaoikeu-
30697: mituksiin. Samalla voitaisiin poistaa eriarvoi-             den?
30698: 
30699:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
30700: 
30701:           Kari Rajamäki                 Tuulikki Hämäläinen            Matti Louekoski
30702: 
30703: 
30704: 
30705: 
30706: 230032J
30707: 2                                        1993 vp -   KK 462
30708: 
30709: 
30710: 
30711: 
30712:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30713: 
30714:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vain lomalla olevan yrittäjän tehtäväosuuden
30715: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mukaan.
30716: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Asetusmuutoksen jälkeen ei olisi enää mah-
30717: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen        dollista teettää lomittajalla sen yrittäjän tehtävä-
30718: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         osuutta, joka ei ole lomituspalvelulain tarkoitta-
30719: 462:                                                 malla vuosilomalla. Jos näin kuitenkin tapahtuu,
30720:                                                      jo voimassa olevien säännösten mukaan voidaan
30721:           Aikooko Hallitus lisätä maatalouslo-
30722:                                                      katsoa kummankin yrittäjän pitäneen lakisäätei-
30723:        mituksen käytön valvontaa ja toteuttaa
30724:                                                      sen lomansa näin lomitettujen päivien osalta.
30725:        säästötoimet järkevämmin esimerkiksi
30726:                                                      Ellei se ole mahdollista, peritään toiselta yrittä-
30727:        toteuttamalla tilakohtaisen lomaoikeu-
30728:                                                      jältä se osuus lomituskustannuksista, jonka voi-
30729:        den?
30730:                                                      daan katsoa aiheutuneen hänen tehtäväosuuten-
30731:                                                      sa hoitamisesta. Siten säädösmuutoksen tarkoi-
30732:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
30733:                                                      tuksena on estää kysymyksessä esille tuotu "tup-
30734: taen seuraavaa:
30735:                                                      lalomien" pitäminen.
30736:     Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen sosiaa-        Asetusmuutoksessa ehdotetaan lisäksi säädet-
30737: li- ja terveyspoliittiset tavoitteet ovat pitkälti   täväksi, että lomittajan päivittäisen työajan
30738: yhteneväiset palkansaajien vapaa-ajan ja loman       määrittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö voi
30739: pitämisen kanssa. Palvelujen tavoitteena on luo-     antaa ohjeet valtakunnallisen lomitustuntinor-
30740: da edellytykset vapaa-ajan pitämiseen sekä mah-      miston käyttöönotosta ja soveltamisesta. Sosiaa-
30741: dollisuudet riittävään lepoon ja toipumiseen sai-    li- ja terveysministeriöllä on tarkoitus toimittaa
30742: rastumis-, synnytys- ja muissa niihin verrattavis-   kuntien käyttöön Työtehoseuran lomittajan
30743: sa tilanteissa. Palvelujen avulla voidaan vähen-     työn rationalisointitutkimukseen perustuva tila-
30744: tää tapaturma- ja sairastumisalttiutta sekä si-      kohtainen lomitustuntinormisto vuoden 1994
30745: jaisavun avulla lisäksi estää sairauden pahene-      aikana.
30746: mista ja edistää toipumista.                             Mikäli lomittajaa ei näin voida työllistää täy-
30747:     Valtioneuvoston 14 päivänä lokakuuta 1992        sipäiväisesti kaikilla tiloilla, voidaan täydet työ-
30748: tekemän periaatepäätöksen mukaan "muute-             tunnit turvata mm. lomittajia koskevan työehto-
30749: taan maatalousyrittäjien lomituspalvelujärjestel-    sopimuksen edellyttämillä pitkillä tasoittumis-
30750: mää niin, että säästövaikutus vuonna 1994 on         jaksoilla. Myös siirtyminen tilalta toiselle saman
30751: 150 miljoonaa markkaa ja 200 miljoonaa mark-         päivän aikana voi tulla kysymykseen silloin, kun
30752: kaa vuonna 1995".                                    tehtävän luonteen huomioon ottaen se on mah-
30753:     Muutos on yksi osa niistä toimenpiteistä,        dollista. Työntekijän työpisteen vaihtuminen sa-
30754: joilla hallitus pyrkii parantamaan julkisen talou-   man päivän aikana ei ole uusi asia. Monella
30755: den tasapainoa.                                      muulla työalalla joudutaan näin tekemään.
30756:     Säästötavoitteiden saavuttamiseksi hallitus          Myös kokeilutoiminnoilla on pyritty kehittä-
30757: on vuoden 1994 talousarvioesityksessään ehdot-       määnja edistämään moniala-ammatteja maaseu-
30758: tanut korotettavaksi sijaisavusta ja viikkova-       dulle. Lomittajan osalta tämä merkitsee sitä, että
30759: paasta perittäviä käyttäjämaksuja ja tarkennet-      hän voisi lomitustyön ohella suorittaa myös
30760: tavaksi säännöksiä, jotka koskevat lomitusjär-       muita julkisiin tai yksityisiin palveluihin kuulu-
30761: jestelyjä kahden lomaan oikeutetun yrittäjän         via tehtäviä, esim. vanhusten tukipalveluja.
30762: tiloilla, lomittajan työpäivän pituuden määräy-      Työntekijöiden toimenkuvan laajentaminen lisää
30763: tymistä ja johtavien lomittajien paikkaamista.       työnteon mielekkyyttä ja on jo herättänyt mie-
30764: Toimenpiteet edellyttävät, että lomituspalvelu-      lenkiintoa lomittajakunnassa. Moniala-ammat-
30765: asetusta muutetaan vuoden 1994 alusta lukien.        tien kehittäminen lisää palvelujen järjestämis-
30766:     Säädösmuutoksen tarkoituksena on tarken-         vaihtoehtoja, tehokkuutta ja taloudellisuutta.
30767: taa säännöksiä edelleen niin, että lomittajan            Tilakohtaiseen vuosilomaan siirtyminen mer-
30768: työpäivän pituus lomituksen aikana määräytyy         kitsisi henkilökohtaisesta vuosilomaoikeudesta
30769:                                           1993 vp -    KK 462                                           3
30770: 
30771: luopumista. Se olisi tärkeään periaatteelliseen       tusosuutta. Varsinaisena ongelmana voidaankin
30772: oikeuteen puuttumista. Se merkitsisi myös sitä,       pitää sitä, ettei toimeenpanijalla, kunnalla, ole
30773: että kahden lomaan oikeutetun tiloilla yrittäjät      kustannusvastuuta. Pelkästään lomituspalvelu-
30774: pakotettaisiin pitämään lomansa samanaikaises-        jen käytön valvonnan lisäämisellä ei tätä ongel-
30775: ti. Koska yrittäjien samanaikainen irrottautumi-      maa ratkaista. Valvonnan lisääminen edellyttää
30776: nen tilan töistä ei käytännössä voi olla mahdol-      henkilöstöresurssien ja siitä johtuvien palkka-
30777: lista kaikissa tapauksissa joko tilan tuotannollis-   kustannusten nousua sekä säännösten ja mää-
30778: ten tai yrittäjien henkilökohtaisten syiden vuok-     räysten lisäämistä. Ongelman selvittämiseksi ja
30779: si, heikkenisivät yrittäjien lomanpitomahdolli-       ratkaisemiseksi sosiaali- ja terveysministeriöllä
30780: suudet selvästi.                                      on tarkoitus perustaa työryhmä, jonka tehtävä-
30781:     Myös vuosilomien pitämisajankohdat rajoit-        nä olisi selvittää ne periaatteet, joilla maatalous-
30782: tuisivai ja kasaantuisivat vain osaan vuotta,         yrittäjien lomituspalvelujärjestelmän tavoitteet
30783: koska yrittäjien samanaikaisen työstä irrottautu-     voidaan saavuttaa nykyistä taloudellisemmin ja
30784: misen vuoksi loma jouduttaisiin sijoittamaan          tehokkaammin uudistamalla palvelujen rahoi-
30785: sellaiseen ajankohtaan, jolloin yrityksessä ei ole    tusjärjestelmää ja hallintoa.
30786: suoritettavana kiireellisiä kausiluonteisia tehtä-        Edellä selostetut toimenpiteet on suunniteltu
30787: viä tai poikimisia ja porsimisia. Tämä vaikeuttai-    sen lähtökohdan mukaisesti, että lomituspalve-
30788:  si lomittajien työllistämistä ympärivuotisesti.      lut on luotu turvaamaan maatalousyrittäjän va-
30789:  Tilojen erilaisen työmenekin johdosta ei myös-       paa-ajan ja loman pitäminen. Kun järjestelmän
30790:  kään tilakohtaisella vuosilomalla voida kaikissa     kustannuksista joudutaan säästämään, toimen-
30791:  tapauksissa varmistaa tomittajalle täyttä työpäi-    piteet on valittu siten, että palvelut voidaan
30792:  vää samalla tilalla.                                 järjestää mahdollisimman tehokkaasti, jotta lais-
30793:     Valtion varoista korvataan kunnalle kaikki        sa säädetyt palvelut voidaan turvata. Muissakin
30794:  lomittajien paikkaamisesta aiheutuneet tarpeelli-    järjestelmissä tulisi tehdä vastaavasti.
30795:  set käyttökustannukset. Kunnalla ei ole rahoi-
30796:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1993
30797: 
30798:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30799: 4                                        1993 vp -   KK 462
30800: 
30801: 
30802: 
30803: 
30804:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30805: 
30806:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rens dag under avbytningen endast fastställs
30807: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         enligt andelen uppgifter för den företagare som
30808: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      är på semester.
30809: dagsman Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-              Efter ändringen av förordningen vore det inte
30810: mål nr 462:                                          längre möjligt att ge avbytaren i uppdrag att
30811:                                                      utföra arbetsuppgifterna för den företagare som
30812:           Åmnar Regeringen öka övervakning-          inte är på semester som avses i lagen om avbytar-
30813:        en av användningen av lantbruksavbyt-         service. Om detta dock sker kan man enligt de
30814:        ning och genomföra sparåtgärderna på          gällande stadgandena anse att båda företagarna
30815:        ett förnuftigare sätt t.ex. genom att ge-     har haft lagstadgad semester i fråga om de dagar
30816:        nomföra en gårdsbruksvis rätt till semes-     som avbytts på detta sätt. Om detta inte är
30817:        ter?                                          möjligt uppbärs av den andra företagaren den
30818:                                                      andel av kostnaderna för avbytningen som kan
30819:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         anses ha förorsakats av skötseln av hans eller
30820: samt anföra följande:                                hennes andel av uppgifterna. Således är avsikten
30821:                                                      med författningsändringen att förhindra de
30822:    De social- och hälsovårdspolitiska målen för      "dubbelsemestrar" som tagits upp i spörsmålet.
30823: avbytningsservicen för lantbruksföretagare               Förutom att förordningen ändras föreslås det
30824: överensstämmer i stor utsträckning med lönta-        att det stadgas att för att fastställa den dagliga
30825: garnas fritid och semester. Målet för servicen är    arbetstiden för avbytare kan social- och hälso-
30826: att skapa förutsättningar för fritid samt möjlig-    vårdsministeriet meddela anvisningar om ibruk-
30827: heter till tillräcklig vila och återhämtning efter   tagande och tillämpning av riksomfattande nor-
30828: sjukdom och förlossning och andra motsvarande        mer för avbytningstimmar. Social- och hälso-
30829: situationer. Med hjälp av servicen kan man           vårdsministeriet har för avsikt att till kommu-
30830: minska risken för olycksfall och insjuknande         nernas förfogande under 1994 tillställa gårds-
30831: samt med hjälp av vikariehjälpen förhindra för-      bruksvisa normer över avbytningstimmar vilka
30832: värrade sjukdomar och främja återhämtning.           grundar sig på en rationaliseringsundersökning
30833:    Enligt det principbeslut som statsrådet fattade   om avbytarens arbete som utförts av Arbetsef-
30834: den 14 oktober 1992 ändras systemet med avby-        fektivitetsföreningen.
30835: tarservice för lantbruksföretagare så att sparef-        Om en avbytare inte på detta sätt kan syssel-
30836: fekten 1994 är 150 miljoner mark och 200             sättas på heltid på alla gårdsbruk, kan fulla
30837: miljoner mark 1995.                                  arbetstimmar garanteras bl.a. med de långa ut-
30838:    Förändringen är en av de åtgärder med vilka       jämningsperioder som förutsätts i kollektivavta-
30839: regeringen strävar att förbättra jämvikten i den     let gällande avbytare. Åven förflyttning från ett
30840: offentliga ekonomin.                                 gårdsbruk till ett annat under samma dag kan
30841:    För att uppnå sparmålen har regeringen i          komma i fråga då det med beaktande av uppgif-
30842: budgetförslaget för 1994 föreslagit att de använ-    tens karaktär är möjligt. Det att arbetsplatsen
30843: daravgifter som uppbärs för vikariehjälp och         för en arbetstagare ändras under samma dag är
30844: veckoledighet skall höjas och att de stadganden      inte någonting nytt. Inom många andra områ-
30845: som gäller semesterarrangemangen i lantbruks-        den blir ,man tvungen att göra så.
30846: företag med två företagare som är berättigade till       Också med försöksverksamhet har man strä-
30847: semester, fastställandet av längden för avbyta-      vat att utveckla och främja mångprofessionalism
30848: rens arbetsdag ocp avlönandet av ledande avby-       på landsorten. I fråga om avbytare innebär detta
30849: tare, preciseras. Atgärderna förutsätter att för-    att han eller hon nu vid sidan av avbytningsarbe-
30850: ordningen om avbytarservice ändras från och          tet även kunde utföra andra uppgifter som hör
30851: med ingången av 1994.                                till offentlig eller privat service, t.ex. stödservice
30852:    Avsikten med författningsändringen är att         för åldringar. En utvidgning av arbetstagarnas
30853: precisera stadgandena så att längden för avbyta-     arbetsbeskrivning gör arbetet intressantare och
30854:                                          1993 vp -   KK 462                                           5
30855: 
30856: har redan väckt intresse bland avbytarna. Ut-           Alla nödvändiga driftskostnader som förorsa-
30857: vecklandet av mångprofessionalism ökar alter-        kats av avlönandet av avbytare ersätts till kom-
30858: nativen beträffande ordnande av servicen, effek-     munen av statens medel. Kommunen har ingen
30859: tiviteten och lönsamheten.                           finansieringsandel. Som ett egentligt problem
30860:     Övergången tili gårdsbruksvis semester inne-     kan anses att verkställaren, kommunen, inte har
30861: bär att den personliga semesterrättigheten slo-      något ansvar för kostnaderna. Endast genom att
30862: pas. Det vore att ingripa i en viktig principiell    öka övervakningen av användningen av avbytar-
30863: rättighet. Det skulle även innebära att på gårds-    service kan detta problem inte lösas. Utökad
30864: bruk där det finns två företagare skulle båda        övervakning förutsätter ytterligare personalre-
30865: tvingas att ha sin semester samtidigt. Eftersom      surser och därav beroende stegring i lönekostna-
30866: det att båda företagarna samtidigt lösgör sig från   derna samt ytterligare stadganden och föreskrif-
30867: gårdsbrukets arbeten inte i praktiken kan vara       ter. För att reda ut och lösa problemet har social-
30868: möjligt i alla fall endera på grund av produktiva    och hälsovårdsministeriet för avsikt att grunda
30869: skäl på gårdsbruket eller personliga skäl för        en arbetsgrupp vars uppgift vore att utreda de
30870: företagarna skulle företagarnas möjligheter att      principer med vilka målen för avbytarservicesys-
30871: ha semester försämras betydligt.                     temet för lantbruksföretagare kan uppnås mera
30872:     Också tidpunkterna för semestrarna skulle        ekonomiskt och effektivt än tidigare genom att
30873: begränsas och anhopas endast till en del av året     reformera finansieringssystemet och förvaltning-
30874: eftersom då företagarna lösgör sig samtidigt         en för servicen.
30875: skulle man vara tvungen att sätta ut semestern          De åtgärder som det redogjorts för ovan har
30876: tili en sådan tidpunkt då i företaget inte finns     planerats utgående från att avbytarservicen har
30877: brådskande säsongbetonade uppgifter eller kalv-      skapats för att trygga lantbruksföretagarnas fri-
30878: ning eller grisning. Detta skulle försvåra syssel-   tid och semestrar. Då man blir tvungen att spara
30879: sättandet av avbytarna året runt. På grund av        på kostnaderna för verksamheten har åtgärder-
30880: gårdsbrukens olika arbetsåtgång kan inte heller      na valts så att servicen kan ordnas så effektivt
30881: med gårdsbruksvisa semestrar i alla fall säker-      som möjligt så att den se!:"ice som det stadgats
30882: ställas hela arbetsdagar för avbytarna på samma      om i lag kan garanteras. A ven i fråga om andra
30883: gårdsbruk.                                           system borde man handla på motsvarande sätt.
30884:      Helsingfors den 4 oktober 1993
30885: 
30886:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
30887:                   j
30888:                  j
30889:                 j
30890:                j
30891:               j
30892:              j
30893:             j
30894:            j
30895:           j
30896:          j
30897:         j
30898:        j
30899:       j
30900:      j
30901:     j
30902:    j
30903:   j
30904:  j
30905: j
30906:                                                1993 vp
30907: 
30908: Kirjallinen kysymys 463
30909: 
30910: 
30911: 
30912: 
30913:                                   Saapunki: Kuusamossa sijaitsevan Maununjärven lannoittamisesta
30914: 
30915: 
30916: 
30917:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30918: 
30919:    Suomessa on runsaasti kalankasvatukseen           net vastaavanlaiset vesistöjen lannoitushankkeet
30920: käytettäviä luonnonravintolammikoita. Jo yksin       lähtisivät käyntiin.
30921: Kuusamossa niitä on kymmeniä.                            Nykyaikainen parantunut ympäristömoraali
30922:    Voimalohi Oy on hakenut lupaa 1 500-2 500         ei hyväksy edellä mainitun laisia vesistöjen lan-
30923: kilolle superfosfaatti- tai urealannoitetta Kuusa-   noitustoimia, joten ympäristöministeriön tulisi
30924: mossa sijaitsevan 300 hehtaarin luonnonravinto-      puuttua kovalla kädellä tämän ja mahdollisten
30925: lammikkona käytetyn Maununjärven lannoituk-          muiden samankaltaisten hankkeiden estämisek-
30926: seen. Pohjois-Suomen vesioikeus on pyytänyt          si.
30927: lausunnot ko. lupahakemuksesta 17.8.1993 men-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
30928: nessä. Seuraavat tahot ovat antaneet vastustavat     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30929: lausunnot kyseiselle hankkeelle: Kuusamon ym-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30930: päristölautakunta, vesistön vaikutuspiirissä ole-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30931: vat kalastuskunnat ja alapuolisten vesien ran-
30932: nanomistajat                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30933:    Myönteisesti hakemukseen on suhtautunut                  ryhtyä Kuusamossa sijaitsevan Maunun-
30934: Oulurnwesi- ja ympäristöpiiri.                              järven ja muiden samankaltaisten vesis-
30935:    Mikäli kyseinen lupa myönnettäisiin, siitä               töjen lannoitushankkeiden toteuttamisen
30936: seuraisi ennakkotapaus, ja sadat, elleivät tuhan-           estämiseksi?
30937: 
30938:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1993
30939: 
30940:                                            Pauli Saapunki
30941: 
30942: 
30943: 
30944: 
30945:  230032J
30946: 2                                         1993 vp -   KK 463
30947: 
30948: 
30949: 
30950: 
30951:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30952: 
30953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        netään syksyllä siikojen kiinnisaamiseksi. Tyh-
30954: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jennyksessä mahdolliset liikaravinteet valuvat
30955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       alapuolisiin vesiin. Tällaisissa hankkeissa on
30956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli Saa-       aina, vaikka lannoituksen ja tuotteiden tasapai-
30957: pungin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           no on pyritty laskemaan oikein, vaarana, että
30958: n:o 463:                                              luonnonoloista yms. syistä kaikki lannoite ei
30959:                                                       kulukaan, vaan sitä jää vesistöön. Koska vaara
30960:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        on olemassa ja se on melko todennäköinen,
30961:        ryhtyä Kuusamossa sijaitsevan Maunun-          hanke on asetettu vesioikeuskäsittelyyn. Vesioi-
30962:        järven ja muiden samankaltaisten vesis-        keus harkitsee, ovatko hyödyt selvästi haittoja
30963:        töjen lannoitushankkeiden toteuttamisen        suuremmat.
30964:        estämiseksi?                                      Ympäristöministeriö vaikuttaa asioiden kehi-
30965:                                                       tykseen ympäristöohjelmilla. Niinpä meillä on
30966:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valtioneuvoston periaatepäätöksellä vahvistettu
30967: vasti seuraavaa:                                      vesien suojelun tavoiteohjelma vuoteen 1995.
30968:                                                       Sen tavoite on vesistöjen ravinnekuormituksen
30969:    Kirjallisen kysymyksen ensimmäiseen osaan          pienentäminen, ei missään tapauksessa ravintei-
30970: totean, että Maununjärven asia on jo vesioikeu-       den lisääminen vesistöihin. Uuden ohjelman val-
30971: den tutkittavana, joten siihen ei juuri nyt voida     mistelu vuodesta 1995 eteenpäin on aloitettu.
30972: puuttua. Kysymyksessä viitataan kuitenkin laa-           Suomi osallistuu tiiviisti Itämeri-yhteistyö-
30973: jempaan asiakokonaisuuteen, vesistöjemme re-          hön. Siinä tehtyjen sopimusten mukaan olemme
30974: hevöitymisen estämiseen ja yleensä sellaisten         sitoutuneet vähentämään vesistöjen ja Itämeren
30975: hankkeiden torjumiseen, joilla kuormitetaan ve-       ravinnekuormitusta. Työtä vesistöjemme rehe-
30976: sistöjä.                                              vöitymisen estämiseksi on tehty paljon, ja myös
30977:    Maununjärvessä haluttaisiin tuottaa siikaa         tuloksia on saavutettu. Vesistöjemme ravinne-
30978: lannoittamalla pientä järveä, jolloin siialle usko-    kuormituksen kasvu on saatu loppumaan ja
30979: taan syntyvän riittävästi ravintoa. Järvi tyhjen-     kuormitus osittain myös pienenemään.
30980: 
30981:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1993
30982: 
30983:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
30984:                                          1993 vp -   KK 463                                           3
30985: 
30986: 
30987: 
30988: 
30989:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30990: 
30991:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Oavsett om ba1ansen mellan gödning och pro-
30992: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande         dukter har räknats ut så noggrant som möjligt
30993: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      föreligger det alltid en risk i detta slags projekt
30994: dagsman Pauli Saapunki undertecknade spörs-          för att naturförhållanden och liknande skälleder
30995: mål nr 463:                                          tili att alla gödningsämnen inte går åt utan blir
30996:                                                      kvar i vattnet. Eftersom risken föreligger och är
30997:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ganska sannolik, har projektet underställts
30998:        ta för att förhindra att sjön Maununjärvi     handläggning vid vattendomstolen. Denna prö-
30999:        i Kuusamo och andra likartade vatten-         var om nyttan är klart större än olägenheterna.
31000:        drag inte utsätts för gödningsprojekt?            Miljöministeriet påverkar utvecklingen ge-
31001:                                                      nom att utarbeta miljöprogram. Vi har därför ett
31002:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         målprogram för vattenvården fram tili 1995,
31003: samt anföra fö1jande:                                som har fastställts genom ett principbeslut av
31004:                                                      statsrådet. Målet för programmet är att minska
31005:    Beträffande första delen av spörsmålet kon-       närsaltsbelastningen på vattnen, inte i någon
31006: staterar jag att Maununjärvifallet som bäst 1igger   händelse att öka närsaltsmängden. Beredningen
31007: i vattendomstolen, vilket gör att det inte går att   av ett nytt program som löper från 1995 har
31008: ingripa i ärendet. Men i spörsmålet hänvisas tili    inletts.
31009: en mer övergripande fråga, förebyggandet av              Finland deltar aktivt i Östersjösamarbetet.
31010: eutrofieringen av våra vattendrag och i allmän-      Enligt de avtal som ingåtts i sammanhanget har
31011: het av sådana projekt som belastar vattendra-        vi förbundit oss att minska närsaltsbelastningen
31012: gen.                                                 på vattendragen och Östersjön. Det har lagts ned
31013:    1 Maununjärvi är det fråga om sikproduktion       mycket arbete för att förhindra att våra vatten
31014: genom gödning av en 1iten sjö, varigenom veder-      eutrofieras, och vi har också nått resultat. Ök-
31015: börande hoppas att siken skall få tillräckligt med   ningen av närsaltsbelastningen av våra vatten
31016: näring. Sjön töms under hösten så att siken kan      har stannat av och delvis har belastningen också
31017: fångas. Vid tömningen strömmar det eventuella        minskat.
31018: näringsöverskottet tililägre liggande vattendrag.
31019: 
31020:      Helsingfors den 29 september 1993
31021: 
31022:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
31023:                                               1993 vp
31024: 
31025: Kirjallinen kysymys 464
31026: 
31027: 
31028: 
31029: 
31030:                                   Aittoniemi: Antroposofisten lääkkeiden hyväksymisestä korvatta-
31031:                                       viksi lääkkeiksi
31032: 
31033: 
31034:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31035: 
31036:   Valmisteilla oleva lääkelaki, mikäli se hyväk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31037: sytään suunnitellun mukaisena, tulee merkittä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31038: västi vaikeuttamaan potilaiden mahdollisuuksia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31039: saada ns. antroposofista lääkehoitoa. Näin siitä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31040: huolimatta, että mainittuja lääkkeitä valmista-
31041: vat lääketehtaat ja ne ovat kaupan apteekeissa.                Tulisiko Hallituksen mielestä valmis-
31042: Lääkkeitä on saanut ostaa apteekeista jo 1920-              teilla olevan lääkelain sisältöä muuttaa
31043: luvulta saakka.                                             siten, että se mahdollistaisi antroposofis-
31044:    Lääkelain sisältöön liittyvien suunnitelmien             ten lääkkeiden käytön, ja siten, että ne
31045: mukaan mainitut lääkkeet eivät kuuluisi Kelan               olisivat Kansaneläkelaitoksen korvaus-
31046: korvattavien piiriin. Asia on tältäkin osin hyvin           käytännön piirissä?
31047: hankala, koska mainitunlainen lääkehoito kes-
31048: tää usein pitkään ja aiheuttaa mittavia kustan-
31049: nuksia.
31050:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993
31051: 
31052:                                           Sulo Aittoniemi
31053: 
31054: 
31055: 
31056: 
31057:  2300321
31058: 2                                          1993 vp -   KK 464
31059: 
31060: 
31061: 
31062: 
31063:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31064: 
31065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vallisuutta, laatua ja merkitsemistä koskevien
31066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vaatimusten täyttämistä.
31067: olette 16 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-             Muut antroposofiset valmisteet olisivat
31068: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       myyntilupamenettelyn alaisia. Niin sanottujen
31069: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         rohdosvalmisteiden teho ja turvallisuus voitai-
31070: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 464:          siin kuitenkin osoittaa tieteellisen kirjallisuuden
31071:                                                        perusteella ilman lääkevalmisteilta muutoin vaa-
31072:            Tulisiko Hallituksen mielestä valmis-       dittuja farmakologisia, toksikologisia ja kliinisiä
31073:         teilla olevan lääkelain sisältöä muuttaa       tutkimustuloksia. Rohdosvalmisteiksi katsottai-
31074:         siten, että se mahdollistaisi antroposofis-    siin perinteisesti lääkkeellisesti käytetyt valmis-
31075:         ten lääkkeiden käytön, ja siten, että ne       teet, joiden vaikuttavat ainesosat ovat peräisin
31076:         olisivat Kansaneläkelaitoksen korvaus-         kasvi- tai eläinkunnasta, bakteereista tai kiven-
31077:         käytännön piirissä?                            näisaineista.
31078:                                                            Edellä mainitut muutosehdotukset perustuvat
31079:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Euroopan yhteisöjen lääkkeitä koskeviin sään-
31080: taen seuraavaa:                                        nöksiin. Muun muassa antroposofisia valmistei-
31081:                                                        ta voitaisiin edelleen myydä nykyistä vastaavasti
31082:     Antroposofiset valmisteet luetaan voimassa         myös muualta kuin apteekista, ellei valmisteen
31083: olevassa lääkelaissa lääkkeenomaisiksi tuotteik-       hyväksymismenettelyn yhteydessä ole määrätty,
31084: si. Lääkkeenomaisen tuotteen markkinoilletuon-         että sitä saadaan myydä vain apteekista.
31085: ti edellyttää, että lääkelaitos on myöntänyt luvan         Ehdotetut lääkelain muutokset eivät olennai-
31086: tuotteen lääkkeenomaisen käyttötarkoituksen            sesti vaikuta antroposofisten valmisteiden käyt-
31087: ilmoittamiseen. Lääkkeenomaisen tuotteen te-           tömahdollisuuksiin nykyiseen verrattuna. Ehdo-
31088: hosta ei lupamenettelyn yhteydessä vaadita vas-        tus ei valmisteiden turvallisuuden ja tehon osoit-
31089: taavaa selvitystä kuin mitä lääkkeiltä myyntilu-       tamisvaatimusten osalta merkitse olennaista
31090: pamenettelyn yhteydessä vaaditaan, vaan tässä          muutosta nykyiseen verrattuna. Sen sijaan val-
31091: suhteessa riittävät kirjallisuusviittaukset. Kysei-    mistustilojen ja valmistuksen laadun suhteen
31092: sen luvan saaneita tuotteita saadaan myydä             vaatimukset tulevat tarkentumaan ja täsmenty-
31093: vapaasti, siis myös muualta kuin apteekeista,          mään.
31094: ellei lääkelaitos luvan myöntämisen yhteydessä             Antroposofisia lääkkeitä käytetään vaihtoeh-
31095: ole määrännyt, että tuotetta saadaan myydä vain        toisen lääketieteen hoidoissa. Näillä valmisteilla
31096: apteekista.                                            ei ole osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa olevan
31097:     Antroposofiset valmisteet voisivat eduskun-        lääketieteellistä merkitystä sairauden hoidossa
31098: nan käsiteltävänä olevan lääkelain, sairausva-         niin kuin lääkkeillä. Näistä valmisteista ei mis-
31099: kuutuslain ja liikevaihtoverolain muuttamista          sään vaiheessa ole maksettu sairausvakuutuslain
31100: koskevan hallituksen esityksen (HE 101) mu-            mukaisia korvauksia.
31101: kaan päästä tulevaisuudessa markkinoille lääk-             Sairausvakuutuslakiin korvattavan lääkkeen
31102: keiden myyntilupamenettelyyn verrattuna yksin-         määritelmä otettiin vuonna 1986. Tällöin todet-
31103: kertaisemman rekisteröintimenettelyn kautta,           tiin, että korvattavalla lääkkeellä tarkoitetaan
31104: jos kysymys on valmisteesta, joka on tarkoitettl~      apteekkitavaralain (vuodesta 1987 lääkelain)
31105: otettavaksi suun kautta tai käytettäväksi ulkoi-       mukaista 1ääkettä,joka on tarkoitettujoko sisäi-
31106: sesti, jolle ei ilmoiteta mitään erityistä terapeut-   sesti tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai
31107: tista käyttötarkoitusta ja joka ei sisällä enempää     helpottamaan sairautta tai sen oireita (SVL
31108: kuin yhden kymmenestuhannesosan kantaliuos-            5 a §). Antroposofisia lääkkeitä ei apteekkitava-
31109: ta tai enempää kuin yhden sadasosan pienim-            ralain eikä lääkelain mukaan katsottu lääkkeik-
31110: mästä tavanomaisessa lääkehoidossa käytetystä,         si, vaan lääkkeenomaisiksi tuotteiksi, joten ne
31111: lääkemääräystä edellyttävän lääkeaineen annok-         eivät ole olleet myöskään sairausvakuutuslain
31112: sesta. Rekisteröinti edellyttäisi valmisteen tur-      perusteella korvattavia lääkkeitä.
31113:                                        1993 vp -    KK 464                                         3
31114: 
31115:    Antroposofiset valmisteet eivät ole korvatta-   vuoksi sairausvakuutuslain määritystä korvatta-
31116: via muissa pohjoismaissa eivätkä useimmissa        vista lääkkeistä on myös muutettu. Korvattavan
31117: muissa Euroopan maissa. Näitä valmisteita ei       lääkkeen määritelmässä todetaan nyt erikseen,
31118: ole tarkoitus lisätä korvattaviksi lääkkeiksi      että rohdosvalmisteet sekä homeopaattiset ja
31119: myöskään Suomessa, vaikka ne uuden lääkelain       antroposofiset valmisteet eivät ole korvattavia
31120: mukaan katsottaisiinkin lääkkeiksi. Tämän          valmisteita.
31121: 
31122:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
31123: 
31124:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31125: 4                                          1993 vp -   KK 464
31126: 
31127: 
31128: 
31129: 
31130:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31131: 
31132:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            förutsättning för registreringen är att kraven på
31133: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         ett preparats säkerhet, kvalitet och märkning
31134: den 16 september 1993 till vederbörande medlem         uppfylls.
31135: av statsrådet översänt följande av riksdagsman             Övriga antroposofiska preparat skall omfat-
31136: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 464:              tas av förfarandet med försäljningstillstånd. Ef-
31137:                                                        fekten och säkerheten hos s.k. naturmedel skall
31138:           Anser Regeringen att läkemedelsla-           dock kunna påvisas på basis av vetenskaplig
31139:        gen, som är under beredning, bör ändras         litteratur utan resultat av farmakologiska, toxi-
31140:        så att den möjliggör användningen av            kologiska och kliniska undersökningsresultat
31141:        antroposofiska läkemedel och så att             som i övrigt krävs av läkemedel. Som naturme-
31142:        dessa läkemedel omfattas av folkpen-            del betraktas preparat som har en väletablerad
31143:        sionsanstaltens ersättningssystem?              medicinsk användning och i vilka de verksamma
31144:                                                        beståndsdelarna härstammar från växt- eller
31145:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          djurriket, bakterier eller mineraler.
31146: anföra följande:                                           Ovan nämnda förslag till ändringar baserar
31147:                                                        sig på Europeiska gemenskapernas bestämmel-
31148:    Antroposofiska preparat räknas i gällande           ser om läkemedel. Bland annat antroposofiska
31149: läkemedelslag som produkter av läkemedelstyp.          preparat skall kunna säljas på andra ställen än
31150: Introduktionen av en produkt av läkemedelstyp          på apotek på samma sätt som för närvarande om
31151: på marknaden förutsätter att läkemedelsverket          det inte i samband med det förfarande som gäller
31152: har beviljat tillstånd att ange att produkten är       godkännande av preparatet har bestämts att
31153: avsedd att användas på liknande sätt som läke-         preparatet endast får säljas på apotek.
31154: medel. Utredningar om effekten i fråga om                  De föreslagna ändringarna i läkemedelslagen
31155: produkter av läkemedelstyp krävs inte i sam-           påverkar inte väsentligt möjlighetema att använ-
31156: band med tillståndsförfarandet i motsvarande           da antroposofiska produkter jämfört med da-
31157: grad som i fråga om läkemedel i samband med            gens läge. I fråga om kravet på att påvisa
31158: förfarandet med försäljningstillstånd, utan i det-     preparatens säkerhet och effekt innebär förslaget
31159: ta avseende räcker det med litteraturhänvisning-       inte någon väsentlig förändring. I fråga om
31160: ar. Produkter som fått tillståndet får säljas fritt,   tillverkningslokalerna och kvaliteten på tillverk-
31161: alltså också på andra ställen än på apotek, om         ningen kommer däremot kraven att preciseras.
31162: inte läkemedelsverket då det beviljat tillståndet          Antroposofiska läkemedel används inom den
31163: har bestämt att produkten endast får säljas på         altemativa medicinska vården. Dessa preparat
31164: apotek.                                                har i vetenskapliga undersökningar inte konsta-
31165:    Enligt regeringens proposition om ändring av        terats ha en sådan medicinsk betydelse vid be-
31166: läkemedelslagen, sjukförsäkringslagen och om-          handlingen av sjukdomar som läkemedel har.
31167: sättningsskattelagen (RP 101), som är under            För dessa preparat harinte i något skede betalts
31168: behandling i riksdagen, skall antroposofiska pre-      ersättning enligt sjukförsäkringslagen.
31169: parat i framtiden kunna introduceras på mark-              I sjukförsäkringslagen intogs 1986 en defini-
31170: naden genom att man tillämpar ett registrerings-       tion på de läkemedel som skall ersättas. Det
31171: system som är enklare än systemet med försälj-         konstaterades att med läkemedelsom skall ersät-
31172: ningstillstånd, förutsatt att det är fråga om ett      tas avses ett i apoteksvarulagen (sedan 1987
31173: preparat som är avsett att intas genom munnen          läkemedelslagen) avsett läkemedel vars ändamål
31174: eller avsett för utvärtes bruk och som inte påstås     är att vid invärtes eller utvärtes bruk bota eller
31175: ha någon speciell terapeutisk effekt och som inte      lindra sjukdom eller sjukdomssymptom (5 a §
31176: innehåller mer än en tiotusendedel av urtinktu-        SjukförsL). Antroposofiska läkemedel ansågs
31177: ren eller mer än en hundradedel av den minsta          varken enligt apoteksvarulagen eller läkemedels-
31178: dos av en receptbelagd läkemedelssubstans som          lagen som läkemedel, utan som produkter av
31179: används i ordinarie läkemedelsbehandling. En           läkemedelstyp, varigenom de inte heller är läke-
31180:                                          1993 vp -   KK 464                                        5
31181: 
31182: medel som skall ersättas på basis av sjukförsäk-     den nya läkemedelslagen anses som läkemedel.
31183: ringslagen.                                          Därför har definitionen på läkemedel som skall
31184:    Antroposofiska preparat ersätts inte i de övri-   ersättas också ändrats i sjukförsäkringslagen. I
31185: ga nordiska ländema eller i de flesta andra          definitionen av begreppet läkemedel som skall
31186: europeiska länder. Det är inte heller meningen       ersättas konstateras nu särskilt att naturmedel
31187: att dessa preparat skall räknas som läkemedel        samt homeopatiska och antroposofiska preparat
31188: som skall ersättas i Finland, trots att de enligt    inte är preparat som skall ersättas.
31189:      Helsingfors den 5 oktober 1993
31190: 
31191:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31192:                                                1993 vp
31193: 
31194: Kirjallinen kysymys 465
31195: 
31196: 
31197: 
31198: 
31199:                                   Seppänen: Venäjälle vietävien elintarvikkeiden viennin tukemisesta
31200: 
31201: 
31202: 
31203:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31204: 
31205:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31206: men valtio subventoi sadoilla miljoonilla mar-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31207: koilla Oy Karl Fazer Ab:n ja muiden makeis- ja
31208: keksinvalmistajien vientitoimituksia Venäjälle.                Kuinka suurilla rahasummilla Suo-
31209: Usein nämä tuotteet joutuvat markkinoille pai-              men valtio subventoi makeis-, keksi- ja
31210: kallisten mafioiden välityksellä.                           muuta elintarvikevientiä Venäjälle ja
31211:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          onko se kansantaloutemme etujen mu-
31212: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             kaista?
31213: 
31214:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1993
31215: 
31216:                                            Esko Seppänen
31217: 
31218: 
31219: 
31220: 
31221:  2300321
31222: 2                                         1993 vp -   KK 465
31223: 
31224: 
31225: 
31226: 
31227:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31228: 
31229:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viennin yhteydessä maailmanmarkkinahintata-
31230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         solle, jotta vienti olisi mahdollista. Jalostettujen
31231: olette 16 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        elintarviketuotteiden viennin yhteydessä tuki
31232: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      maksetaan jalosteeseen käytettyjen raaka-ainei-
31233: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen           den kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkina-
31234: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 465:         hinnan erotuksen perusteella.
31235:                                                           Kysymyksessä on viitattu erityisesti makeis-
31236:           Kuinka suurilla rahasummilla Suo-           ten ja keksien viennin tukemiseen. Venäjälle
31237:        men valtio subventoi makeis-, keksi- ja        suuntautuneesta näiden tuotteiden viennistä
31238:        muuta elintarvikevientiä Venäjälle ja          maksettiin vuonna 1992 tukea 10,5 miljoonaa
31239:        onko se kansantaloutemme etujen mu-            markkaa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa
31240:        kaista?                                        tukea maksettiin 9,4 miljoonaa markkaa. Vien-
31241:                                                       nin tuki perustuu näiden tuotteiden valmistuk-
31242:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sessa käytetyn sokerin, maitojauheiden, voin,
31243: vasti seuraavaa:                                      kasviöljyn ja tärkkelyssiirapin kotimarkkinahin-
31244:                                                       nan ja maailmanmarkkinahinnan eroon. Keksi-
31245:     Suomen valtio tukee elintarvikkeiden vientiä      en hinnanerokorvauksissa otetaan lisäksi huo-
31246: varsinaisen maataloustuotteiden vientitukijär-        mioon vehnäjauhon hinnanero. Esimerkiksi so-
31247: jestelmän kautta ja jalostettujen elintarvikkeiden    kerista maksettava hinnanerokorvaus on 3,97
31248: hinnanerokorvausjärjestelmän kautta. Varsi-           mk/kg ja kasviöljystä 6,49 mk/kg, silloin kun
31249: naisten maataloustuotteiden, kuten voin, juus-        näitä tuotteita on käytetty vientituotteiden val-
31250: ton, lihan ja viljan vientiä on tuettu vuosittain     mistukseen. Vastaavasti näitä tuotteita maahan
31251: liikevaihtoverotuki mukaan luettuna noin              tuotaessa kannetaan vastaavansuuruinen tuonti-
31252: 3 00~ 000 miljoonalla markalla. Jalostettujen         maksu tai elintarviketuotteiden valmistevero.
31253: maataloustuotteiden, kuten makeisten, keksien,        Hinnanerokorvaus on samansuuruinen vienti-
31254: mehujen ja margariinien viennin tuki on ollut         kohteesta riippumatta.
31255: viime vuosina suuruusluokaltaan noin 400-500              Suomessa sovelletun järjestelmän kaltaista
31256: miljoonaa markkaa.                                    tukea maksetaan sekä EY:ssä että EFTA-mais-
31257:    Venäjälle suuntautuneesta viennistä makset-        sa. Tukea maksetaan myös Venäjälle suuntautu-
31258: tiin vientitukea ja hinnanerokorvauksia vuonna        vasta viennistä. Jotta kotimainen elintarviketeol-
31259: 1992 yhteensä 533 miljoonaa markka. Tästä             lisuus olisi kilpailukykyinen muiden maiden vas-
31260: määrästä viljan vientituki oli 457 miljoonaan         taavia tuotteita valmistavan teollisuuden kanssa
31261: markkaa ja jalostettujen elintarviketeollisuus-       näillä markkinoilla, tulisi sillä olla mahdollisuus
31262: tuotteiden hinnanerokorvaukset 46 miljoonaa           hinnanerokorvaukseen tai maailmanmarkkina-
31263: markkaa.                                              hintaiseen tuontiraaka-aineen käyttöön. Kan-
31264:     Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana              sainvälisen kilpailun johdosta Venäjän markki-
31265: Venäjälle tapahtuneesta viennistä oli maksettu        nat eivät tässä suhteessa poikkea muista markki-
31266: vientitukea ja hinnanerokorvauksia yhteensä           noista.
31267: 176 miljoonaa markkaa. Vientituen ja hinnan-             Arvioitaessa elintarvikkeiden viennin tuke-
31268: erokorvausmenojen tärkeimmät tuotteet olivat          mista kansantalouden kannalta voidaan todeta,
31269: margariinit (vienti 5,1 milj. kglhinnanerokor-        että maataloustuotannon määrä pyritään mitoit-
31270: vaus 44 milj. mk), lihajalosteet (3 milj. kg/40,9     tamaan siten, että varsinaista ylituotannon vien-
31271: milj. mk), voi (2,4 milj. kg/39 milj. mk), mehut      titarvetta ei synny. Ollakseen kilpailukykyinen
31272: (16 milj. l/21 milj. mk) ja makeiset (2,5 milj. kg!   elintarviketeollisuuden eräiden sektoreiden on
31273: 9,4 milj. mk).                                        voitava toimittaa tuotteitaan kilpailukykyiseen
31274:    Sekä vientituen että jalostettujen maatalous-      hintaan myös vientimarkkinoille. Mikäli ylituo-
31275: tuotteiden hinnanerokorvauksen tarkoituksena          tannon vientitarvetta syntyy tuotannon rajoitta-
31276: on alentaa vientituotteen kotimarkkinahinta           misesta huolimatta, on kansantalouden kannalta
31277:                                          1993 vp -   KK 465                                          3
31278: 
31279: edullista viedä maasta sellaisia tuotteita, joiden      Koska erityisesti Baltian maihin suuntautuva
31280: jalostusaste on mahdollisimman korkea. Tämä          elintarvikkeiden vienti ja matkustajatuomisten
31281: kuitenkin sillä rajoituksella, että vienti voidaan   tuonti on kasvanut, joudutaan harkitsemaan
31282: toteuttaa enintään samalla tuella kuin varsinai-     sekä elintarvikkeiden viennin hinnanerokor-
31283: nen ylituotannon vienti.                             vausten rajoittamista että tuontioikeuksien ra-
31284:     Kysymyksessä mainitut Venäjän markkinoi-         joittamista. Parhaillaan valmistellaan lainsää-
31285: den toimintaan liittyvät ongelmat eivät suora-       däntöä, jonka nojalla sekä viennin hinnanero-
31286: naisesti liity hinnanerokorvauksien alaiseen         korvauksia että tuontioikeuksia voidaan rajoit-
31287: vientiin vaan yleensä vientitoimituksiin Venäjäl-    taa siten, että tukijäijestelmä ei toimi kansanta-
31288: le. Mikäli väärinkäytöksiä on osoitettavissa, voi-   loutemme etujen vastaisesti.
31289:  daan hinnanerokorvauksien maksatus lopettaa
31290:  tai sitä voidaan rajoittaa.
31291:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
31292:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31293: 4                                         1993 vp -   KK 465
31294: 
31295: 
31296: 
31297: 
31298:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31299: 
31300:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           livsmedelsprodukter betalas stödet på skillnaden
31301: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mellan hemmamarknadspriset på råvaran i för-
31302: den 16 september 1993 till vederbörande medlem        ädlingsprodukten och världsmarknadspriset.
31303: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           I spörsmålet hänvisas speciellt till exportstö-
31304: Seppänen undertecknade spörsmål nr 465:               det för sötsaker och kex. För exporten av dessa
31305:                                                       produkter till Ryssland betalades 10,5 milj. mk
31306:           Med vilka belopp subventionerar fin-        1992. Under perioden januari-juni innevarande
31307:        ska staten exporten av sötsaker, kex och       år uppgick exportstödet till9,4 milj. mk. Export-
31308:        andra livsmedel till Ryssland och är detta     stödet grundar sig på skillnaden mellan hemma-
31309:        förenligt med våra samhällsekonomiska          marknadspriset och världsmarknadspriset på
31310:        intressen?                                     socker, mjölkpulver, smör, vegetabilisk olja och
31311:                                                       stärkelsesirap som används vid tillverkning av
31312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         produktema. I prisskillnadsersättningen för kex
31313: anföra följande:                                      beaktas även skillnaden i priset på vetemjöl.
31314:                                                       Prisskillnadsersättningen t.ex. för socker är 3,97
31315:    Finska staten stöder livsmedelsexporten ge-        mk/kg och för vegetabilisk olja 6,49 mk/kg då
31316: nom det egentliga exportstödssystemet för lant-       dessa produkter använts för tillverkning av ex-
31317: bruksprodukter och prisskillnadsersättningssys-       portprodukter. Likaså uppbärs för motsvarande
31318: temet för förädlade livsmedel. För exporten av        importerade produkter en importavgift eller ac-
31319: egentliga lantbruksprodukter, såsom smör, ost,        cis på livsmedelsprodukter av samma storlek.
31320: kött och spannmål, har årligen beviljats ett          Prisskillnadsersättningen är lika stor oberoende
31321: understöd om ca 3 000--4 000 milj. mk inklusive       av exportlandet.
31322: omsättningsskattestöd. Exportstödet för föräd-           Ett liknande stöd som i Finland betalas såväl
31323: lade lantbruksprodukter såsom sötsaker, kex           inom EG som i EFTA-ländema. Stöd betalas
31324: och margariner har under de senaste åren varit        även för export till Ryssland. För att den inhem-
31325: av storleksordningen 400-500 milj. mk.                ska livsmedelsindustrin skall kunna konkurrera
31326:    För exporten tili Ryssland betalades 1992          på marknaden med den industri i andra Iänder
31327: sammanlagt 533 milj. mk i exportstöd och pris-        som tillverkar motsvarande produkter bör den
31328: skillnadsersättning. Av detta belopp var export-      ha möjlighet att få prisskillnadsersättning eller
31329: stödet för spannmål 457 milj. mk och prisskill-       att använda importerad råvara till marknads-
31330: nadsersättningen för förädlade livsmedelspro-         pris. Med tanke på den intemationella konkur-
31331: dukter 46 milj. mk.                                   rensen är den ryska marknaden i detta avseende
31332:    Under perioden januari-juni innevarande år         inte något undantag jämfört med marknaden i
31333: betalades för exporten till Ryssland sammanlagt       övrigt.
31334: 176 milj. mk i exportstöd och prisskillnadsersätt-       Om stödet för livsmedelsexporten bedöms
31335: ningar. De viktigaste produktema var margari-         från samhällsekonomisk synpunkt kan det kon-
31336: ner (export 5,1 milj. kg/prisskillnadsersättning 44   stateras att lantbruksproduktionen i mån av
31337: milj. mk), köttberedningar (3 milj. kg/40,9 milj.     möjlighet dimensioneras så att det inte uppstår
31338: mk), smör (2,4 milj. kg/39 milj. mk), safter (16,     något egentligt behov att exportera överproduk-
31339: milj. V21 milj. mk) och sötsaker (2,5 milj. kg/9,4    tionen. För att klara konkurrensen bör vissa
31340: milj. mk).                                            sektorer inom livsmedelsindustrin kunna levere-
31341:    A vsikten såväl med exportstödet som med           ra sina produkter till ett konkurrenskraftigt pris
31342: prisskillnadsersättningen för förädlade lant-         även på exportmarknaden. Om det trots produk-
31343: bruksprodukter är att i exportfrämjande syfte         tionsbegränsningen uppstår ett behov att expor-
31344: sänka hemmamarknadspriset på exportproduk-            tera överproduktionen, är det från samhällseko-
31345: ter till en nivå som motsvarar världsmarknads-        nomisk synpunkt fördelaktigt att exportera pro-
31346: priset. I samband med exporten av förädlade           dukter med högsta möjliga förädlingsgrad, dock
31347:                                         1993 vp -   KK 465                                           5
31348: 
31349: med den begränsningen att exportstödet kan             Då exporten av livsmedel och importen av
31350: vara högst lika stor som för den egentliga över-    hemkomstgåvor speciallt i fråga om Baltikum
31351: produktionen.                                       ökat kan det bli nödvändigt att begränsa såväl
31352:    De problem som hänför sig till den ryska         prisskillnadsersättningen för livsmedelsexporten
31353: marknaden och som nämns i spörsmålet har            som importrättigheterna. Som bäst bereds sådan
31354: inget direkt samband med den export som om-         lagstiftning genom viiken prisskillnadsersätt-
31355: fattas av prisskillnadsersättning utan gäller ex-   ningarna för exporten och importrättigheterna
31356: portleveranser till Ryssland i allmänhet. Om        kan begränsas så att stödsystemet inte står i strid
31357: missbruk påvisas kan utbetalningen av prisskill-    med våra samhällsekonomiska intressen.
31358: nadsersättningar stoppas eller begränsas.
31359:      Helsingfors den 8 oktober 1993
31360: 
31361:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
31362:                                                1993 vp
31363: 
31364: Kirjallinen kysymys 466
31365: 
31366: 
31367: 
31368: 
31369:                                   Renko ym.: Muhoksen musiikkikoulun ottamisesta lakisääteisen
31370:                                      valtionosuuden piiriin
31371: 
31372: 
31373:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31374: 
31375:    Muhoksen musiikkikoulu on saanut harkin-          hoksen, Kiimingin, Ylikiimingin ja Utajärven
31376: nanvaraista valtionavustusta ja on anomassa          väliset matkat ovat 20-30 km, ja Oulusta käsin
31377: pääsyä lakisääteisen valtionosuuden piiriin.         matka on maksimissaan 65 km.
31378:    Alueella on syntynyt vuoden 1993 aikana              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31379: yhteistyösopimus naapurikuntien, Kiimingin,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31380: Ylikiimingin ja Utajärven, kanssa. Yhteistyöalu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31381: eella on 23 600 asukkaan väestöpohja. Musiikki-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31382: koulun piirissä on jo nyt 157 oppilasta ja 85
31383: musiikkileikkikoulussa. Alueella on myös vireä                 Miten Hallitus suhtautuu kuntayhteis-
31384: taiteen perusopetus, mikä tukee synergiaetua                työhankkeisiin musiikkikoulutoiminnas-
31385: virka- ja tilakysymyksissä musiikkikoulun kans-             sa,ja
31386: sa.                                                            mitä mahdollisuuksia Muhoksen laa-
31387:     Tulevan yhteistyön puitteissa voidaan myös              jennetulla musiikkikouluhankkeella on
31388: osoittaa markkamääräisiä säästöjä, sillä kilpaile-          päästä lakisääteisen valtionos1mden pii-
31389: vana vaihtoehtona on jokaisen kunnan erilliset              riin jo vuonna 1994?
31390: sopimukset Oulun konservatorion kanssa. Mu-
31391: 
31392:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1993
31393: 
31394:                      Tellervo Renko                           Juhani Alaranta
31395:                      Markku Koski                             Pauli Saapunki
31396: 
31397: 
31398: 
31399: 
31400:  2300321
31401: 2                                      1993 vp -   KK 466
31402: 
31403: 
31404: 
31405: 
31406:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31407: 
31408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ministeriö vahvistamalla oppilaitokselle työoh-
31409: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jelman.
31410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Musiikkioppilaitoslain tarkoittamaan musiik-
31411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tellervo      kikasvatuksen tarveharkintaan vaikuttaa ope-
31412: Rengon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tusministeriön käsityksen mukaan lähinnä mu-
31413: sen n:o 466:                                       siikkikasvatuksen alueellinen saavutettavuus
31414:                                                    sekä musiikkioppilaitoksen toiminta-alueen kat-
31415:           Miten Hallitus suhtautuu kuntayhteis-    tavuus ja oppilaspohja. Opetusministeriö pitää
31416:        työhankkeisiin musiikkikoulutoiminnas-      kuntien yhteistyöhankkeita musiikkioppilaitos-
31417:        sa,ja                                       toiminnassa tarkoituksenmukaisena, kun yhteis-
31418:           mitä mahdollisuuksia Muhoksen laa-       toiminta tapahtuu yhteisymmärryksessä kuntien
31419:        jennetulla musiikkikouluhankkeella on       kesken. Kuntien yhteistoiminta lisää pienehkös-
31420:        päästä lakisääteisen valtionosuuden pii-    sä kunnassa toimivan musiikkioppilaitoksen toi-
31421:        riin jo vuonna 1994?                        minta-alueen kattavuutta.
31422:                                                       Kuluvana vuonna opetusministeriöltä haki
31423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       harkinnanvaraista valtionavustusta toimintaan-
31424: vasti seuraavaa:                                   sa varten 35 musiikkioppilaitosta, joista valtion-
31425:                                                    avustusta sai 25. Muhoksen musiikkikoulu kuu-
31426:    Musiikkioppilaitoslain säännösten mukaan        lui näiden 25 oppilaitoksen joukkoon. Lakisää-
31427: valtionosuutta voidaan myöntää musiikkioppi-       teisen valtionosuuden piirissä on kuluvana
31428: laitokselle, jonka toiminnan opetusministeriö on   vuonna 85 musiikkioppilaitosta. Opetusministe-
31429: todennut toiminta-alueen musiikkikasvatuksen       riön tarkoituksena ei ole vuonna 1994 lisätä
31430: kannalta tarpeelliseksi ja joka täyttää oppilai-   valtionosuutta saavien musiikkioppilaitosten
31431: toksen perustamista koskevat muut yleiset eh-      määrää.
31432: dot. Oikeudesta valtionosuuteen päättää opetus-
31433: 
31434:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1993
31435: 
31436:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
31437:                                          1993 vp -   KK 466                                          3
31438: 
31439: 
31440: 
31441: 
31442:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
31443: 
31444:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ministeriet genom att fastställa ett arbetspro-
31445: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         gram för läroanstalten i fråga.
31446: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         På den behovsprövning som avses i lagen om
31447: dagsman Tellervo Renko undertecknade spörs-          musikläroanstalter med statsandel inverkar en-
31448: mål nr 466:                                          ligt undervisningsministeriets uppfattning när-
31449:                                                      mast den regionala tillgängligheten på musik-
31450:           Hur förhåller sig Regeringen tili kom-     fostran, hur omfattande musikläroanstaltens
31451:        munala samarbetsprojekt inom mu-              verksamhetsområde är och elevunderlaget. Un-
31452:        sikskoleverksamheten, och                     dervisningsministeriet anser det vara ändamåls-
31453:           vilka möjligheter har det utvidgade        enligt att kommunema bedriver samarbete när
31454:        musikskoleprojektet i Muhos att få lag-       det gäller musikläroanstalter, särskilt när samar-
31455:        stadgad statsandel redan 1994?                betet sker i samförstånd kommunema emellan.
31456:                                                      Samarbete mellan kommunema ökar verksam-
31457:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            hetsområdet för musikläroanstalter i mindre
31458: anföra följande:                                     kommuner.
31459:                                                         Under innevarande år sökte 35 musikläroan-
31460:    Enligt bestämmelsema i lagen om musikläro-        stalter hos undervisningsministeriet prövning
31461: anstalter med statsandel kan statsandel beviljas     underkastat statsunderstöd för sin verksamhet.
31462: sådana musikläroanstalter vilkas verksamhet          Av dem fick 25 statsunderstöd. Musikskolan i
31463: undervisningsministeriet har konstaterat vara        Muhos hör tili dessa 25 läroanstalter. Samman-
31464: behövliga med tanke på musikfostran inom de-         lagt 85 musikläroanstalter får i år lagstadgad
31465: ras verksamhetsområde och som fyller de övriga       statsandel. Undervisningsministeriet har inte för
31466: allmänna villkoren för att inrätta en läroanstalt.   avsikt att 1994 öka antalet musikläroanstalter
31467: Om rätten tili statsandel beslutar undervisnings-    som får statsandel.
31468:      Helsingfors den 30 september 1993
31469: 
31470:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
31471:                                                 1993 vp
31472: 
31473: Kirjallinen kysymys 467
31474: 
31475: 
31476: 
31477: 
31478:                                    Vistbacka: Kivarin tien perusparantamisesta Pudasjärvellä
31479: 
31480: 
31481: 
31482:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31483: 
31484:    Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on rakentanut        useita kyliä ja arviolta ehkä 2 000 asukasta, ja
31485: Pudasjärven kunnan alueella olevan Kivarin            kuntakeskuksen välillä lyhentäen ajomatkaa en-
31486: yksityistien ja luovuttanut sen 30.11.1989 Pudas-     tiseen tieyhteyteen verrattuna 20-25 kilometriä.
31487: järven kunnan hoitoon. Kunnanvaltuusto on                Kuntoonpanokustannusjakoehdotuksen mu-
31488: tehnyt 26.3.1990 aloitteen tien muuttamiseksi         kaan tielaitoksen osuus olisi 1 800 000 markkaa.
31489: paikallistieksi. Tiehallituksen määräyksestä pai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31490: kalla pidettiin 3.12.1991 katselmus, jossa sovit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31491: tiin kustannusten jaosta. Kunnanvaltuusto on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31492:  15.4.1992 pitämässään kokouksessa hyväksynyt         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31493: esitetyn kustannusten jaon ja osoittanut tiepiirin
31494: käyttöön 200 000 markkaa tien kuntoonpano-                      Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
31495: kustannuksiin kustannusjakoehdotuksen mu-                    että tielaitos ryhtyy mitä pikimmin Pu-
31496: kaisesti. Liikenne on kyseisellä tiellä lisääntynyt          dasjärven kunnan alueella olevan Kiva-
31497: huomattavasti edellisestä liikennelaskennasta.               rin tien perusparantamiseen sovitulla
31498: Tie muodostaa keskeisen liikenneyhteyden kun-                1 800 000 markalla, jolloin tie saataisiin
31499: nan pohjoisosaan, jossa tien vaikutuspiirissä on             paikallistieksi?
31500: 
31501:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1993
31502: 
31503:                                            Raimo Vistbacka
31504: 
31505: 
31506: 
31507: 
31508: 2300321
31509: 2                                       1993 vp -   KK 467
31510: 
31511: 
31512: 
31513: 
31514:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31515: 
31516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tielaitos on katsonut, että Kivarin yksityistie
31517: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on yleisistä teistä annetun lain 8 §:n mukaisesti
31518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tarpeen paikallista yleistä liikennettä varten ja
31519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          voidaan näin ollen tielain 16 §:n ja tieasetuksen
31520: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       38-39 §:n mukaisesti muuttaa paikallistieksi.
31521: sen n:o 467:                                            Tielaitos tulee tekemään Kivarin yksityistien
31522:                                                     paikallistieksi muuttamista koskevan esityksen
31523:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,     liikenneministeriölle vielä kuluvan syksyn aika-
31524:        että tielaitos ryhtyy mitä pikimmin Pu-      na. Esityksen pohjalta liikenneministeriö päättää
31525:        dasjärven kunnan alueella olevan Kiva-       tien muuttamisesta paikallistieksi. Toisin sanoen
31526:        rio tien perusparantamiseen sovitulla        lopullinen päätös Kivarin tien muuttamisesta
31527:        1 800 000 markalla, jolloin tie saataisiin   paikallistieksi on vielä tekemättä. Tämän vuoksi
31528:        paikallistieksi?                             tien kuntoonpanotöihin ei ole voitu ryhtyä.
31529:                                                         Oulun tiepiiri voi käynnistää työt välittömästi
31530:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen jälkeen, kun liikenneministeriön päätös on
31531: vasti seuraavaa:                                    saanut lainvoiman.
31532: 
31533:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
31534: 
31535:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
31536:                                        1993 vp -   KK 467                                        3
31537: 
31538: 
31539: 
31540: 
31541:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
31542: 
31543:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        8 § lagen om allmänna vägar är nödvändig för
31544: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       allmän samfårdsel av lokal betydelse och kan
31545: medlem av statsrådet översänt f6ljande av riks-    foljaktligen enligt 16 § väglagen och 38-39 §§
31546: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade              vägförordningen ändras tili bygdeväg.
31547: spörsmål nr 467:                                      Vägverket ämnar ännu i år tili trafikministe-
31548:                                                    riet göra en framställning om att Kivari enskil-
31549:           Hur ämnar Regeringen sköta om att        da väg ändras tili bygdeväg. Utgående från
31550:        vägverket å det snaraste sätter igång       denna framställning kommer trafikministeriet
31551:        grundreparationerna av Kivarivägen på       att fatta beslut angående ändring av vägen tili
31552:        Pudasjärvi kommuns område för den           bygdeväg. Med andra ord är det slutgiltiga
31553:        överenskomna summan 1 800 000 mark,         beslutet angående ändring av Kivari enskilda
31554:        föra att förändra vägen tili en bygdeväg?   väg tili bygdeväg ännu inte fattat. Därför har
31555:                                                    man inte kunnat sätta igång reparationsarbete-
31556:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      na på vägen.
31557: anföra följande:                                      Uleåborgs vägdistrikt kan sätta igång arbete-
31558:                                                    na omedelbart efter det att trafikministeriets
31559:   Vägverket anser att Kivari enskilda väg enligt   beslut vunnit laga kraft.
31560: 
31561:      Helsingfors den 28 september 1993
31562: 
31563:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
31564:                                               1993 vp
31565: 
31566: Kirjallinen kysymys 468
31567: 
31568: 
31569: 
31570: 
31571:                                   Aittoniemi: Yli 3-vuotiaiden lasten oikeudesta päivähoitoon
31572: 
31573: 
31574:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31575: 
31576:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmassa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31577: vuosille 1994--1997 ei mainita mitään yli 3-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31578: vuotiaiden lasten oikeudesta päivähoitoon. Näin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31579: siitäkin huolimatta, että vuonna 1991 säädetty      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31580: päivähoitolaki on sisältänyt tämän toteuttamis-
31581: ajatuksen. Kysymys siitä, miten asiassa tullaan                Mitkä ovat Hallituksen suunnitelmat
31582: toimimaan, on jäänyt äärimmäisen epäselväksi.               yli 3-vuotiaiden päivähoitojärjestelmän
31583:     Erityisesti yli 3-vuotiaiden osalta päivähoi-           suhteen, ja onko kaavailussa otettu huo-
31584: dossa on kysymys myös esiopetuksesta suhteessa              mioon esiopetuksen vaikutus mainitun
31585: edessä olevaan koulur.käyntiin, ja siitä luopumi-           ikäisten lasten valmistautuessa kouluelä-
31586: sen heijastusvaikutukset ovat mittavia.                     mään?
31587:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1993
31588: 
31589:                                           Sulo Aittoniemi
31590: 
31591: 
31592: 
31593: 
31594:  2300321
31595: 2                                        1993 vp -    KK 468
31596: 
31597: 
31598: 
31599: 
31600:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31601: 
31602:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta, mutta laajennus on siirretty väliaikaisilla
31603: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lasten päivähoitoa ja lasten kotihoidon tukea
31604: olette 17 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       koskevilla lainmuutoksilla tulemaan voimaan
31605: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     1.8.1995.
31606: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen           Samanaikaisesti kun valintaoikeus laajennet-
31607: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 468:        tiin koskemaan alle nelivuotiaiden lasten perhei-
31608:                                                      tä, vahvistettiin myös lasten päivähoidosta anne-
31609:            Mitkä ovat Hallituksen suunnitelmat       tun lain muutos, jolla säädettiin ns. subjektiivi-
31610:         yli 3-vuotiaiden päivähoitojärjestelmän      nen oikeus päivähoitopaikkaan koskemaan
31611:         suhteen, ja onko kaavailussa otettu huo-     kaikkia alle kouluikäisiä lapsia 1. 8.199 5 lukien.
31612:         mioon esiopetuksen vaikutus mainitun             Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mu-
31613:         ikäisten lasten valmistautuessa kouluelä-    kaan vuoden 1992 lopussa lasten päivähoito-
31614:         mään?                                        paikkoja oli kunnissa tarjolla lähes täysin kysyn-
31615:                                                      tää vastaavasti. Erityisesti työttömyys oli mer-
31616:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kittävästi pienentänyt päivähoitopalvelujen ky-
31617: vasti seuraavaa:                                     syntää. Osa kunnista arvioi kuitenkin tuolloin,
31618:                                                      että heikon kunnallistaloudellisen tilanteen
31619:    Pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaisuu-      vuoksi ne joutuvat edelleen supistamaan päivä-
31620: den muodo~taa kunnallinen lasten päivähoito          hoitopalvelujaan. Näin myös kunnissa tällä het-
31621: sekä lasten kotihoidon tuki.                         kellä tapahtuu.
31622:     Esiopetuksena on pidetty perinteisesti lähinnä       Valtioneuvosto on vuoden 1993 valtion ta-
31623: kuusivuotiaiHe eli vuotta ennen oppivelvollisuu-     lousarvion yleisperusteluissa sekä sosiaali- ja
31624: den alkua annettavaa suunnitelmallista kasva-        terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitel-
31625: tusta ja opetusta joko päivähoidossa tai perus-      massa vuosille 1993-1996 todennut, että päivä-
31626: koulun esiluokalla. Pääosa esiopetuksesta ta-        hoito-oikeuden laajennuksesta kattamaan alle
31627: pahtuu kunnallisessa päivähoidossa.                  kouluikäiset vuonna 1995 on tarkoitus luopua.
31628:     Esiopetus ei kuitenkaan ole vain kouluun         Lähtökohtana on ollut, ettei lainsäädännöllä
31629: valmentavaa toimintaa vaan osa varhaiskasva-         tulisi enää asettaa kunnille uusia ehdottomia
31630: tusta, lapsen kasvamista ja oppimista. Koko          velvoitteita heikon kunnallistaloudellisen tilan-
31631: päivähoitojärjestelmämme eri-ikäisille lapsille      teen vuoksi. Palvelujärjestelmän laajentaminen
31632: on merkittävä varhaiskasvatuksen toteuttaja.         ja kehittäminen on tarkoituksenmukaisempaa
31633:    Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan          toteuttaa jo voimassa olevien säädösten pohjalta
31634: kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivä-    kuntien itse asettamien tavoitteiden mukaisesti.
31635: hoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai             Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työ-
31636: valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimin-     ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää pienten
31637: tamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edel-        lasten hoitojärjestelmän toteutumista, nykytilaa
31638: lyttää.                                              ja tulevan kehittämisen kokonaisuutta sekä arvi-
31639:    Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on        oida vuonna 1995 voimaan tulevaksi vahvistetun
31640: vuoden 1990 alusta ollut lasten päivähoidosta        lainsäädännön toteuttamismahdollisuuksia. Sa-
31641: annetun lain ja lasten kotihoidon tukea koske-       moin työryhmän tulee selvitt,ää erilaisten vaihto-
31642: van lainsäädännön perusteella ehdoton eli ns.        ehtoisten palvelujärjestelmien, kuten ns. palvelu-
31643: subjektiivinen valintaoikeus alle kolmivuotiai-      setelimallin toteuttamista ja vaikutuksia kunnal-
31644: den lastensa hoidon järjestämiseksi joko kunnal-     lisessa lasten päivähoidossa. Työryhmän tulee
31645: lisessa päivähoidossa tai lasten kotihoidon tuen     saada työnsä valmiiksi vuoden 1994 maaliskuun
31646: avulla.                                              loppuun, jotta sen esitykset voidaan ottaa huo-
31647:    Jo vahvistetun lainsäädännön mukaan valin-        mioon vuoden 1995 valtion talousarvioesitystä
31648: taoikeuden piti laajentua koskemaan alle neljä-      laadittaessa.
31649: vuotiaiden lasten vanhempia vuoden 1993 alus-
31650: 
31651:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
31652: 
31653:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31654:                                             1993 vp -   KK 468                                          3
31655: 
31656: 
31657: 
31658: 
31659:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31660: 
31661:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             för hemvård av barn, så att stadgandena träder
31662: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          i kraft den 1 augusti 1995.
31663: den 17 september 1993 till vederbörande medlem             Samtidigt som rätten att välja utsträcktes att
31664: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          gälla familjer med barn under fyra år stadfåstes
31665: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 468:               även en ändring av lagen om barndagvård,
31666:                                                         genom viiken stadgas att den s.k. subjektiva
31667:           Vilka är Regeringens planer i fråga om        rätten tili dagvårdsplats skall gälla alla barn
31668:         dagvårdssystemet för barn över 3 år, och        under skolåldern fr.o.m. den 1 augusti 1995.
31669:         har i planerna beaktats förundervisning-           Enligt social- och hälsovårdsministeriets ut-
31670:         ens betydelse för barn i nämnda ålder då        redningar motsvarade i slutet av 1992 antalet
31671:         de förbereder sig inför skollivet?              bamdagvårdsplatser i kommunerna nästan ef-
31672:                                                         terfrågan. I synnerhet arbetslösheten har avse-
31673:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           värt minskat efterfrågan på dagvårdstjänster. En
31674: anföra följande:                                        del av kommunerna uppskattade emellertid vid
31675:                                                         tidpunkten att den försvagade kommunalekono-
31676:    Vårdsystemet för små barn utgörs i sin helhet        miska situationen ytterligare kommer att tvinga
31677: av den kommunala dagvården och stödet för               dem att skära ned sina dagvårdstjänster. Detta
31678: hemvård av barn.                                        är precis vad som håller på att hända i kommu-
31679:    Till förundervisningen har av tradition hän-         nema just nu.
31680: förts den systematiska uppfostran och undervis-            Statsrådet konstaterade i den allmänna moti-
31681: ning som ges främst sexåringar, dvs. ett år före        veringen tili statsbudgeten för 1993 samt i den
31682: läroplikten inträder, antingen inom dagvården           riksomfattande planen för social- och hälsovår-
31683: eller i förskoleklass i grundskolan. Största delen      den för åren 1993-1996 att man har för avsikt
31684: av förundervisningen sker inom den kommunala            att avstå från att 1995 utvidga dagvårdsrätten att
31685: dagvården.                                              gälla alla barn under skolåldern. Som utgångs-
31686:     Förundervisningen består emellertid inte en-        punkt har man haft att lagstiftningen inte längre
31687: bart av sådana aktiviteter som förbereder barnen        borde uppställa nya absoluta skyldigheter för
31688: för skolan, utan den är en del av småbarnsfost-         kommunema med anledning av det svaga kom-
31689: ran och av barnets uppväxt och inlärning. Hela          munalekonomiska läget. Det är ändamålsenliga-
31690: vårt dagvårdssystem för barn i olika åldrar             re att utvidga och utveckla servicesystemet utgå-
31691: sköter i betydande utsträckning också förskole-         ende från gällande stadganden i enlighet med
31692: verksamheten för barnen i fråga.                        mål som kommunerna själva uppställt.
31693:     Enligt lagen om barndagvård skall kommu-               Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
31694: nen söija för att av kommunen anordnad eller            en arbetsgrupp med uppgift att i sin helhet
31695: övervakad barndagvård står tili buds i den              utreda hur vårdsystemet för små barn genom-
31696: omfattning och med sådana verksamhetsformer             förs, hurdan dess nuvarande situation är och hur
31697: som behovet därav inom kommunen förutsätter.            den framtida utvecklingen ter sig. Därtili skall
31698:     Med stöd av lagen om barndagvård och                arbetsgruppen bedöma möjligheterna att ge-
31699: lagstiftningen som gäller stöd för hemvård av           nomföra den lagstiftning som har stadfåsts och
31700: barn har föräldrar tili barn under tre år från          som borde träda i kraft 1995. Vidare skall
31701: ingången av 1990 haft en absolut, dvs. en s.k.          arbetsgruppen utreda hur olika altemativa servi-
31702: subjektiv rätt att välja om barnet under tre år         cesystem, såsom den s.k. servicekupongmodel-
31703:  skall vårdas inom den kommuna1a dagvården              len, kunde genomföras och vilka verkningar
31704: eller med hjälp av stöd för hemvård av barn.            detta skulle ha för den kommunala barndagvår-
31705:     Enligt redan fastställd lagstiftning borde rät-     den. Arbetsgruppen borde få sitt arbete slutfört
31706:  ten att välja ha utsträckts att gälla föräldrar tili   före utgången av mars 1994 för att dess fram-
31707:  barn under fyra år från böijan av 1993, men            ställningar skall kunna beaktas i budgetproposi-
31708:  detta har skjutits framåt genom temporära lag-         tionen för 1995.
31709:  ändringar som gäller barndagvården och stödet
31710:    Helsingfors den 8 oktober 1993
31711:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31712: 1
31713: 1
31714:  1
31715:   1
31716:   1
31717:    1
31718:     1
31719:     1
31720:      1
31721:      1
31722:       1
31723:        1
31724:        1
31725:         1
31726:          1
31727:          1
31728:           1
31729:            1
31730:            1
31731:             1
31732:              1
31733:              1
31734:                                                1993 vp
31735: 
31736: Kirjallinen kysymys 469
31737: 
31738: 
31739: 
31740: 
31741:                                   Laakkonen ym.: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin johdossa
31742:                                      toimineiden vastuiden selvittämisestä
31743: 
31744: 
31745:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31746: 
31747:    Säästöpankkien kriisistä kantavat suurimman          Vastatessaan kansanedustaja Laakkosen
31748: vastuun pankinjohtajat Christopher Wegelius,         pankkitukea koskevaan kirjalliseen kysymyk-
31749: Juhani Riikonen ja Kalevi Kauniskangas. Suo-         seen n:o 341 ministeri Viinanen mainitsi, että
31750: men Pankin osastopäällikkö Kaarlo Jännäri on         Valtion vakuusrahasto on kiinnittänyt erityistä
31751: Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa            huomiota pankkien hinnoittelukäyttäytymiseen.
31752: 6.9.1993 sanonut, että Wegelius, Riikonen ja         Tästä huolimatta on tiedossa, että säästöpankit
31753: Kauniskangas "antoivat SKOP:sta viranomaisil-        maksavat edelleen jopa 10 prosentin talletuskor-
31754: le huomattavasti optimistisemman kuvan kuin          koa uusille talletuksille, kun vastaavasti muut
31755: oli todellisuus". He olivat myös "nimitelleet vi-    pankit maksavat vain enintään 5-6 prosentin
31756: ranomaisten huomattavasti negatiivisempaa kä-        korkoa.
31757: sitystä kauhuskenaarioiksi, vaikka totuus oli           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31758: loppujen lopuksi selvästi viranomaistenkin käsi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31759: tystä pahempi". Edellä mainitussa voidaan sanoa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31760: olevan kysymyksessä jo harhaanjohtaminen.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31761:     Yleisen oikeuskäsityksen mukaan vastuussa
31762: olleet myös kantavat vastuun tekemistään vir-                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
31763: heistä. Siksi on täysin hyväksyttävää, että Suo-            menpiteisiin vastuuvapauden peruutta-
31764: men Työväen Säästöpankin johtajat aiotaan                   miseksi SKOP:n vastuussa olleilta johta-
31765: panna vastuuseen siitä, että STS:ssä on toimittu            jilta, ja
31766: holtittomasti ja lainan myöntämisehtojen vastai-                miten Hallitus aikoo puuttua SKOP:n
31767:  sesti. Samalla tavalla pitäisi myös SKOP:njohta-           maksamiin suhteettoman suuriin talle-
31768: jat panna vastuuseen pankilleen ja maamme                   tuskorkoihin, jotka ovat suoraa tulon-
31769:  veronmaksajille aiheuttamistaan suurista lisälas-          siirtoa veronmaksajilta tallettajille ja
31770:  kuista.                                                    asettavat pankit hyvin eriarvoiseen ase-
31771:                                                             maan?
31772:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1993
31773: 
31774:            Pirkko Laakkonen              Tuulikki Ukkola             Pekka Räty
31775:            Heikki Rinne                  Pentti Lahti-Nuuttila       Lea Mäkipää
31776:                      Sulo Aittoniemi                         Heidi Hautala
31777: 
31778: 
31779: 
31780: 
31781:  2300321
31782: 2                                          1993 vp -    KK 469
31783: 
31784: 
31785: 
31786: 
31787:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31788: 
31789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vastuuvapauskysymystä uudelleen, kun se ha-
31790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vaitsee, että vastuuvapauden myöntämisen pe-
31791: olette 17 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir- ·        rusteiksi esitetyt tiedot eivät ole olleet oikeita.
31792: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Yhtiökokouksen päätös vastuuvapauden myön-
31793: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen            tämisestä ei estä pankkia nostamasta kannetta,
31794: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            milloin yhtiökokoukselle ei tilinpäätöksessä tai
31795: 469:                                                    tilintarkastuskertomuksessa taikka muutoin ole
31796:                                                         annettu olennaisesti oikeita ja täydellisiä tietoja
31797:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       kanteen perusteena olevasta päätöksestä tai toi-
31798:        menpiteisiin vastuuvapauden peruutta-            menpiteestä.
31799:        miseksi SKOP:n vastuussa olleilta johta-             Pankin lukuun ajettavaa kannetta ei kuiten-
31800:        jilta, ja                                        kaan voida nostaa hallituksen jäsentä vastaan,
31801:            miten Hallitus aikoo puuttua SKOP:n          ellei kanne perustu rangaistavaan tekoon, jos on
31802:        maksamiin suhteettoman suuriin talletus-         kulunut kolme vuotta sen tilikauden päättymi-
31803:        korkoihin, jotka ovat suoraa tulonsiirtoa        sestä, jona se päätös tehtiin tai siihen toimenpi-
31804:        veronmaksajilta tallettajille ja asettavat       teeseen ryhdyttiin, johon kanne perustuu.
31805:        pankit hyvin eriarvoiseen asemaan?                   Mahdollisen vahingonkorvauskanteen nosta-
31806:                                                         misesta pankin lukuun päätetään pankin yhtiö-
31807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kokouksessa. Pankin johtokunnalla on kuiten-
31808: vasti seuraavaa:                                        kin oikeus päättää rangaistavaan tekoon perus-
31809:                                                         tuvan korvauskanteen nostamisesta.
31810:     Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki ajau-                Liikepankkilain ja osakeyhtiölain mukaan
31811: tui Suomen Pankin haltuun 19.9.1991. Jo tätä            pankin johtokunnan jäsen on velvollinen kor-
31812: ennen Suomen Pankki oli käynnistänyt toimen-            vaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan
31813: piteitä, joiden tarkoituksena oli sekä purkaa jo        tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut pan-
31814: syntyneitä riskikeskittymiä että estää uusien ris-      kille.
31815: kikeskittymien syntyminen. SKOP:n merkittä-                 Jos SKOP:ssa toteutetussa erityistarkastuk-
31816: vimmät riskikeskittymät ovat syntyneet ennen            sessa käy ilmi, että SKOP:n tietyt johtohenkilöt
31817: tilivuotta 1990.                                        ovat syyllistyneet liikepankkilain tai osakeyhtiö-
31818:     Senjälkeen kun Valtion vakuusrahasto perus-         lain vastaiseen menettelyyn ja tuottamuksellaan
31819: tettiin, sille siirtyi laissa määritellyn toimivallan   tai tahallisuudellaan aiheuttaneet pankille mene-
31820: mukaan valtion tukea tarvitsevien pankkien va-          tyksiä, tulee Valtion vakuusrahasto ryhtymään
31821: kavaraisuuden turvaaminen, pankkien tilan ar-           kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tuot-
31822: viointi sekä pankeissa toimitettavan erityistar-        tamukseen tai tahallisuuteen syyllistyneet henki-
31823: kastuksen toimittaminen. Tuen myöntämisen eh-           löt asetetaan aiheuttamastaan vahingosta vas-
31824: tona on, että pankissa on toimitettava erityistar-      tuuseen.
31825: kastus sekä ennen tuen myöntämistä että tuen                Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankissa toi-
31826: aikana.                                                 mitetussa erityistarkastuksessa tai muutoinkaan
31827:     Valtion vakuusrahasto tarkastaa parhaillaan         ei ole ilmennyt, että SKOP olisi maksanut talle-
31828: SKOP:n kansainvälisiä yksikköjä ja pankin koti-         tuksista suhteettoman suuria talletuskorkoja.
31829: maan liiketoimintaa. Erityistarkastus on jo var-        SKOP:n maksamat talletuskorot ovat pankkien
31830: sin pitkällä, mutta ei vielä loppuun suoritettu.        keskimääräisesti maksamien talletuskorkojen
31831: Vasta sen jälkeen, kun SKOP:n erityistarkastus          tasolla. SKOP:n varainhankinta on voimakkaas-
31832: on saatettu loppuun, on johtopäätösten aika.            ti painottunut markkinaehtoiseen varainhankin-
31833:     Yhtiökokouksen pankin hallitukselle, toimi-         taan. Pankin vähittäispankkitoiminnot on koko-
31834: tusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle myöntä-         naan myyty Suomen Säästöpankki-SSP Oy:lle.
31835: mää vastuuvapautta ei voi peruuttaa. Yhtiöko-               Sen sijaan Suomen Säästöpankin on havaittu
31836: kouksella on kuitenkin mahdollisuus käsitellä           maksaneen vastaanottamistaan talletuksista
31837:                                          1993 vp -   KK 469                                          3
31838: 
31839: muiden pankkien keskimääräisesti maksamaa            jen maksamista ei vastaisuudessa enää tapahdu.
31840: talletuskorkoa korkeampia korkoja. Valtion va-       Vakuusrahasto on myös vaatinut, että Suomen
31841: kuusrahasto on jo aiemmin puuttunut asiaan ja        Säästöpankin tulee järjestellä uudelleen aiemmin
31842: vaatinut, että Suomen Säästöpankki muuttaa           sovitut ylikorkoiset talletussopimukset.
31843: tiliehtojaan ja toimintojaan siten, että ylikorko-
31844:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
31845: 
31846:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31847: 4                                          1993 vp -   KK 469
31848: 
31849: 
31850: 
31851: 
31852:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31853: 
31854:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lagsstämman har dock en möjlighet att behandla
31855: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         frågan om ansvarsfrihet på nytt när den upp-
31856: den 17 september 1993 till vederbörande medlem         täcker att de uppgifter som framförts som grund
31857: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         för ansvarsfriheten inte stämmer överens med
31858: Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål nr              verkligheten. Bolagsstämmans beslut om bevil-
31859: 469:                                                   jande av ansvarsfrihet hindrar inte banken att
31860:                                                        väcka talan då bolagsstämman vid bokslutet
31861:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-           eller i revisionsberättelsen eller i övrigt inte har
31862:        ning vidta åtgärder för att ansvarsfrihe-       fått väsentligt rätta och fullständiga uppgifter
31863:        ten för de chefer som ansvarat för SCAB         om det beslut eller den åtgärd som utgör grund
31864:        skall återtas, och                              för talan.
31865:           hur ämnar Regeringen agera i fråga              En talan som förs för bankens räkning kan
31866:        om de av SCAB betalda oproportioner-            emellertid inte väckas mot en styrelsemedlem,
31867:        ligt höga depositionsräntoma, som är en         om inte talan grundar sig på en straftbar gär-
31868:        direkt inkomstöverföring från skattebe-         ning, om tre år har förflutit från utgången av
31869:        talama till deponentema och som försät-         den räkenskapsperiod då de beslut fattades eller
31870:        ter hankeroa i en mycket ojämlik ställ-         då de åtgärder vidtogs, på vilka talan grundar
31871:        ning?                                           sig.
31872:                                                           Bankens bolagsstämma beslutar om skade-
31873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ståndstalan eventuellt skall väckas för bankens
31874: anföra följande:                                       räkning. Bankens direktion har dock rätt att
31875:                                                        besluta om en sådan skadeståndstalan skall
31876:    Sparbankemas Central-Aktie-Bank övergick i          väckas som grundar sig på en straftbar gäming.
31877: Finlands Banks besittning den 19 september                Enligt affärsbankslagen och lagen om aktie-
31878: 1991. Finlands Bank hade redan tidigare vidtagit       bolag är en medlem av bankens direktion skyldig
31879: åtgärder för att både upplösa redan existerande        att ersätta en skada som han i sin syssla uppsåt-
31880: riskkoncentrationer och förhindra uppkomsten           ligen eller av vårdslöshet har vållat banken.
31881: av nya riskkoncentrationer. SCAB:s mest bety-             Om det vid specialrevisionen i SCAB fram-
31882: dande riskkoncentrationer uppstod före räken-          kommer att vissa personer i ledande ställning vid
31883: skapsåret 1990.                                        banken har gjort sig skyldiga tili ett förfarande
31884:    Efter att statens säkerhetsfond inrättats över-     som strider mot affärsbankslagen eller lagen om
31885: tog fonden enligt den i lag fastställda kompeten-      aktiebolag och att de av vårdslöshet eller uppsåt-
31886: sen uppgiften att trygga soliditeten i de banker       ligen vållat banken förluster, skall statens säker-
31887: som behöver statligt stöd, att bedöma bankemas         hetsfond vidta alla nödvändiga åtgärder för att
31888: situation samt att verkställa specialrevisioner i      de personer som gjort sig skyldiga till vållande
31889: bankema. En förutsättning för att stöd beviljas        eller uppsåt ställs till svars för den skada de
31890: är att en specialrevision skall verkställas i banken   förorsakat.
31891: både innan stödet beviljas och under den tid              Det framgår inte av specialrevisionen i Spar-
31892: stödet betalas.                                        bankernas Central-Aktie-Bank och inte heller i
31893:    Statens säkerhetsfond granskar som bäst             övrigt att S,CAB skulle ha betalt oproportioner-
31894: SCAB:s internationella enheter och bankens in-         ligt höga depositionsräntor på depositioner. De
31895: hemska aff'årsverksamhet. Specialrevisionen är         depositionsräntor som SCAB betalt ligger på
31896: redan långt framskriden, men den är inte slut-         samma nivå som de depositionsräntor som ban-
31897: förd. Först då SCAB:s specialrevision är slutförd      kerna i genomsnitt betalt. SCAB:s medelsan-
31898: är det dags att dra slutsatser.                        skaffning har främst haft tyngdpunkten förlagd
31899:    Den ansvarsfrihet som bolagsstämman bevil-          på marknadsbunden medelsanskaffning. Ban-
31900: jat bankens styrelse, verkställande direktör och       kens detaljistbankverksamhet har i sin helhet
31901: vice verkställande direktör kan:inte återtas. Bo-      sålts tili Sparbanken i Finland-SBF Ab.
31902:                                         1993 vp -   KK 469                                         5
31903: 
31904:    Däremot har det framkommit att Sparbanken        villkor för kontona och för verksamheten, så att
31905: i Finland har betalt högre räntor för de mottag-    överhöga räntor inte längre betalas i framtiden.
31906: na depositionerna jämfört med den depositions-      Säkerhetsfonden har även krävt att Sparbanken
31907: ränta som övriga banker i genomsnitt betalar.       i Finland skall omorganisera sina tidigare depo-
31908: Statens säkerhetsfond har redan tidigare ingripit   sitionsavtal med överhög ränta.
31909: och krävt att Sparbanken i Finland ändrar sina
31910:      Helsingfors den 8 oktober 1993
31911: 
31912:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
31913:                                                1993 vp
31914: 
31915: Kirjallinen kysymys 470
31916: 
31917: 
31918: 
31919: 
31920:                                   Laakkonen ym.: Pankkikriisin hoitamisesta
31921: 
31922: 
31923:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31924: 
31925:    Oman maamme lisäksi pankkikriisi on koetel-       koinaan sotakorvaukset olivat raskaat kantaa,
31926: lut myös Norjaa. Siellä kriisin pahin vaihe alkaa    mutta ne olivat kuitenkin enimmillään 5 % silloi-
31927: olla nyt ohi, ja siksipä Suomen tulisi ottaa oppia   sesta bruttokansantuotteesta, kun taas pankki-
31928: Norjan kokemuksista. Pankkituen ehdot ovat           tuki on nyt jo noin 9 % maamme bruttokansan-
31929: Norjassa huomattavasti tiukemmat kuin meillä.        tuotteesta.
31930: Siellä ovat mm. suurimmat liikepankit joutuneet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31931: nollaamaan osakepääomansa, eli valtiosta on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31932: tullut pankkien suuromistaja. Meilläkin olisi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31933: pitänyt ensin panna pankin omistajat vastuuseen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31934: pankin taloudellisista ongelmista. Nykyisellään
31935: meillä esim. SKOP:n osakkeilla käyvät omistajat                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31936: koko ajan kauppaa, mutta pankin taloudelliset               siin, joilla pankin omistajat pantaisiin
31937: seuraamukset tulevat yksin veronmaksajien                   suuremmassa määrin vastuuseen omista-
31938: maksettaviksi.                                              mansa pankin taloudellisista ongelmista,
31939:     Pankkikriisin hoitamisessa on ollut nähtävis-           ja
31940: sä suunnittelemattomuus ja pitävien arvioiden                  milloin maahamme luodaan pitkän
31941: puute. Aivan alussa asiantuntijat arvioivat pank-           tähtäimen strategia pankkikriisin hoita-
31942: kituen tarpeen 2 miljardiksi markaksi, mutta nyt            miseksi ja ehkäisemiseksi tulevaisuudes-
31943:  se on jo kokonaismääräitään 43 miljardia. Ai-              sa?
31944:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1993
31945: 
31946:            Pirkko Laakkonen              Kerttu Törnqvist             Ismo Seivästö
31947:            Pekka Räty                    Heikki Rinne                 Pentti Lahti-Nuuttila
31948:                     Lea Mäkipää                               Marja-Liisa Tykkyläinen
31949: 
31950: 
31951: 
31952: 
31953:  2300321
31954: 2                                         1993 vp -    KK 470
31955: 
31956: 
31957: 
31958: 
31959:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31960: 
31961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pääomatodistuksien pääoma on maksettu takai-
31962: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sin merkitsijälle. Tuettavan pankin tappiot kate-
31963: olette 17 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-         taan siten, että tappio katetaan ensin vapaasta
31964: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       omasta pääomasta ja sen jälkeen vararahastosta
31965: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen           ja vasta tämän jälkeen pääomatodistuksien pää-
31966: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           omasta.
31967: 470:                                                      Voimassa olevan lainsäädännön mukaan
31968:                                                        pankkien kaikkien osakkeiden arvoa ei voida
31969:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        täysin nollata, ilman että pankki lakkaisi osake-
31970:        siin, joilla pankin omistajat pantaisiin suu-   yhtiönä olemasta. Kaikkien osakkeiden arvon
31971:        remmassa määrin vastuuseen omistaman-           nollaus voisi niin ollen tapahtua vain erillislailla.
31972:        sa pankin taloudellisista ongelmista, ja        Sen sijaan pankin osakkeista osa voidaan lunas-
31973:            milloin maahamme luodaan pitkän             taa tai muulla tavoin alentaa osakepääomaa jo
31974:        tähtäimen strategia pankkikriisin hoita-        voimassa olevan lainsäädännön nojalla osak-
31975:        miseksi ja ehkäisemiseksi tulevaisuudes-        keenomistajan yhdenvertaisuutta loukkaamatta.
31976:        sa?                                                Pankkialan kannattavan toiminnan edelly-
31977:                                                        tyksenä on alalla olevan ylikapasiteetin purka-
31978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           minen. Valtion vakuusrahasto on laatinut sen
31979: vasti seuraavaa:                                       määräysvallassa oleville pankeille, SSP:lle ja
31980:                                                        SKOP:lle tiukan suunnitelman, jonka toteutta-
31981:    Valtion varoista myönnetty pankkituki on            misen myötä näiden pankkien toimintoja tullaan
31982: myönnetty pääasiassa suorana sijoituksena pan-         merkittävästi supistamaan ja pankit tulevat kes-
31983: kin osakepääomaan tai pankin liikkeeseen laske-        kittymään niiden alkuperäiseen tehtävään.
31984: miin pääomatodistuksiin. Tuettavan pankin                 Valtion vakuusrahasto ei kuitenkaan voi suo-
31985: pääomatodistuksia ovat merkinneet sekä Suo-            raan vaikuttaa muiden kuin omistamiensa pank-
31986: men valtio että Valtion vakuusrahasto.                 kien pitkän tähtäyksen strategisiin suunnitel-
31987:    Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen,         miin. Lienee kuitenkin selvää, että kaikkien
31988: että pankkien omaan pääomaehtoiseen varain-            pankkien etujen mukaista on toimialalla olevan
31989: hankintaan voidaan antaa Suomen valtion ta-            ylikapasiteetin nopea purkaminen ja pankkien
31990: kaus. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva neljäs          keskinäisen yhteistyön lisääminen.
31991: lisäbudjettiesitys lähtee siitä, että takaus voisi        Nykyisenkaltaisen pankkikriisin uusiutumi-
31992: olla ensisijainen tuen muoto. Takausjärjestelyllä      nen voidaan estää vain sillä, että pankit tekevät
31993: kyetään merkittävästi alentamaan pankkitukeen          oikeita strategisia valintoja ja pysyvät aikaisem-
31994: ensi vaiheessa sitoutuvien varojen määrää.             paa tiukemmin niissä perustehtävissä, joita pan-
31995:    Suomen Säästöpankki - SSP Oy:lle myönne-            keille on rahoitusmarkkinoiden toimivuuden
31996: tyn pankkituen seurauksena Valtion vakuusra-           kannalta katsoen asetettu. Pankkikriisin uusiu-
31997: hastolla ja Suomen valtiolla on käytännössä            tumisen estäminen edellyttää sekä valtion toteut-
31998: hallussaan pankin koko osakepääoma. Säästö-            taman pankkitarkastuksen että pankkien oman
31999: pankkien Keskus-Osake-Pankista valtion va-             tarkastuksen ja vastuun tehostamista.
32000: kuusrahasto omistaa käytännössä kaksi kolmas-             Rahoitustarkastukseen on osoitettava riittä-
32001: osaa.                                                  vät määrälliset ja laadulliset resurssit, jotta
32002:    Kun julkisia varoja on käytetty tuettavan           pankkeihin kohdistuva tarkastustoiminta voi-
32003: pankin liikkeeseen laskemien pääomatodistusten         daan riittävän tehokkaasti ja nopeasti toteuttaa.
32004: merkitsemiseen, on pääomatodistuksien ehdot            Rahoitustarkastuksen perustaminen yhdistä-
32005: pyritty laatimaan mahdollisimman tiukoiksi.            mällä pankkitarkastusviraston ja Suomen Pan-
32006: Merkitsijällä on ensinnäkin oikeus vaihtaa pää-        kin valvontaresurssit merkitsee tarkastustoimin-
32007: omatodistukset pankin osakkeiksi ja siten kas-         nan merkittävää tehostamista ja valvonnan pai-
32008: vattaa omistusosuuttaan eikä pankki voi jakaa          nopisteen siirtymistä edelleen pankkien ris-
32009: muille osakkeenomistajilleen varoja ennen kuin         kienoton valvonnan suuntaan.
32010: 
32011:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1993
32012: 
32013:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32014:                                           1993 vp -   KK 470                                             3
32015: 
32016: 
32017: 
32018: 
32019:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32020: 
32021:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hos banken som stöds täcks i första hand med
32022: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        hjälp av det fria egna kapitalet, i andra hand ur
32023: den 17 september 1993 tili vederbörande medlem        reservfonden och tili aUra sist av kapitalet i
32024: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        kapitalbevisen.
32025: Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål nr                 Enligt gäliande Iagstiftning kan värdet av
32026: 470:                                                  samtliga aktier i en bank inte totalt nollställas
32027:                                                       utan att banken upphör att existera som aktiebo-
32028:            Ämnar Regeringen omgående vidta            lag. Värdet av samtliga aktier i en bank kan
32029:         åtgärder för att bankernas ägare i högre      således nollställas endast med stöd av en separat
32030:         grad skali bli ansvariga för bankernas        lag. Däremot kan enligt gäliande lagstiftning en
32031:         ekonomiska broblem, och                       del av aktierna lösas in eller aktiekapitalet på
32032:            när kommer en långtidsstrategi för         något annat sätt sänkas utan att aktieinnehavar-
32033:         avhjälpandet av bankkrisen och förebyg-       nas likstäliighet kränks.
32034:         gandet av framtida bankkriser att skapas          För att verksamheten inom bankbranschen
32035:         i vårt land?                                  skall vara lönsam krävs att man får bort överka-
32036:                                                       paciteten inom branschen. Statens säkerhetsfond
32037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har uppgjort en stram pian för de banker, SBF
32038: anföra följande:                                      och SCAB, som fonden har bestämmande rätt i.
32039:                                                       Genomförandet av denna pian innebär att dessa
32040:     Bankstöd som beviljas av statsmedel har hu-       bankers verksamhet skärs ner i hög grad och att
32041: vudsakligen beviljats i form av en direkt investe-    bankerna i fortsättningen koncentrerar sig på sin
32042: ring antingen i bankens aktiekapital elier i kapi-    ursprungliga uppgift.
32043: talbevis som emitterats av banken. Både den               Statens säkerhetsfond kan dock inte, utom i
32044: finska staten och statens säkerhetsfond har teck-     fråga om de banker som ägs av fonden, direkt
32045: nat kapitalbevis i de banker som behövt stöd.         påverka bankernas långsiktiga strategiska pla-
32046:     Statsrådet har fattat ett principbeslut om att    ner. Det torde dock vara klart att det är tili fördel
32047: den finska staten kan ställa bankerna borgen för      för samtliga banker att överkapaciteten inom
32048: medelsanskaffning som sker på det egna kapita-        branschen snabbt elimineras och att samarbetet
32049: lets villkor. I den fjärde tiliäggsbudgetproposi-     mellan bankerna ökar.
32050: tionen som behandlas som bäst i riksdagen utgår           För att den bankkris vi har i dag inte skall
32051: man från att en borgensförbindelse kan vara den       upprepas är det nödvändigt att bankerna gör
32052: främsta stödformen. Genom bruket av borgens-          strategiskt rätta vai och att de mer strikt än
32053: förbindelser kan de belopp som i första hand          tidigare hålier sig tili de basuppgifter som de har
32054: används tili bankstöd minskas avsevärt.               tilldelats med tanke på finansieringsmarknadens
32055:     Till följd av det bankstöd som beviljats Spar-    ändamålsenlighet. Förebyggandet av nya bank-
32056: banken i Finland - SBF Ab innehar den finska          kriser kräver att både den bankinspektion som
32057: staten och statens säkerhetsfond i praktiken          sköts av staten och bankernas interna inspektion
32058: bankens hela aktiekapital. I praktiken äger sta-      effektiveras och att bankernas eget ansvar beto-
32059: tens säkerhetsfond också två tredjedelar av Spar-     nas.
32060: bankernas Central-Aktie-Bank.                             Finansinspektionen måste anvisas tiliräckliga
32061:     Då offentliga medel har använts tili tecknande    kvantitativa och kvalitativa resurser för att den
32062: av kapitalbevis i en bank som erhålier stöd, har      inspektionsverksamhet som gäller bankerna
32063: man gått in för att strama åt villkoren i kapital-    skall fullföljas tillräckligt effektivt och snabbt.
32064: beviset. Den som tecknar kapitalbevis har för det     Inrättandet av finansinspektionen, som bildades
32065: första rätt att byta kapitalbevisen tili bankaktier   genom en sammanslagning av tilisynsresurserna
32066:  och på så sätt utvidga sin ägoandel. Banken kan      hos bankinspektionen och Finlands Bank, inne-
32067:  inte betala någon form av utdelning tili de övriga   bär att inspektionsverksamheten kommer att
32068:  aktieinnehavarna innan kapitalet i kapitalbevi-      effektiveras betydligt och att tillsynens tyngd-
32069:  sen har återbetalts tili tecknaren. Förlusterna      punkt övergår på bankernas risktagning.
32070:        Helsingfors den 8 oktober 1993
32071: 
32072:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
32073:                                                  1993 vp
32074: 
32075: Kirjallinen kysymys 471
32076: 
32077: 
32078: 
32079: 
32080:                                     Laakkonen ym.: Valtiontalouden säästötoimien vaikutuksista kun-
32081:                                        tien talouteen
32082: 
32083: 
32084:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32085: 
32086:    Tiedotusvälineiden kautta olemme saaneet               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32087: kuulla lähes konkurssin partaalle joutuneista          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32088: kunnista. Tilanne ei ole hyvä myöskään niissä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32089: kunnissa, jotka ovat hoitaneet taloutensa hyvin.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32090: Ne ovat oma-aloitteisesti jo hyvinkin varhain
32091: ottaneet kaikki ns. löysät pois. Nyt kun kunnat                   Onko Hallitus tietoinen tilanteesta,
32092: pakotetaan valtion toimesta vuosi vuodelta sääs-              jonka valtion säästövaatimukset aiheut-
32093: tämään lisää, ovat myös taloutensa hyvin hoita-               tavat taloutensa hyvin hoitaneille kunnil-
32094: neet kunnat joutuneet vaikeuksiin ja käytännös-               le, ja
32095: sä etsimään toiseen kertaan säästöt verrattuna                    aikooko Hallitus vastaisuudessa ta-
32096: niihin kuntiin, jotka eivät ole aikaisemmin oma-              loudellisen tilanteen parannuttua ottaa
32097: aloitteisesti etsineet säästökohteita. Tällä tavalla          käyttöön järjestelmän, jolla kannuste-
32098: ikään kuin rangaistaan kuntia hyvästä talouden                taan kuntia hoitamaan talouttaan hyvin?
32099: hoidosta. Siksi olisikin paikallaan luoda järjes-
32100: telmä, jolla kannustetaan kuntia toimimaan ta-
32101: loudellisesti.
32102:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1993
32103: 
32104:            Pirkko Laakkonen               Hanna Markkula                 Marjatta Vehkaoja
32105:            Väinö Saario                   Timo E. Korva                  Ismo Seivästö
32106:            Markku Vuorensola              Jukka Vihriälä                 Pekka Räty
32107:            Marja-Liisa Tykkyläinen        Heikki Rinne                   Pentti Lahti-Nuuttila
32108:                                           Lea Mäkipää
32109: 
32110: 
32111: 
32112: 
32113:  2300321
32114: 2                                         1993 vp -   KK 471
32115: 
32116: 
32117: 
32118: 
32119:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32120: 
32121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastaavasti kuntien palvelumaksujen on arvioi-
32122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tu lisääntyvän 502 miljoonalla markalla. Myös
32123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nämä valtion toimenpiteiden johdosta saatavat
32124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakko-          kuntien lisätulot on tarkoitus vähentää valtion-
32125: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          osuuksista. Valtion toimenpiteet siis toisaalta
32126: n:o 471:                                              lisäävät kuntien tuloja ja toisaalta vähentävät
32127:                                                       kuntien valtionosuuksia.
32128:            Onko Hallitus tietoinen tilanteesta,          Hallituksen esittämä valtionosuuksien vähen-
32129:        jonka valtion säästövaatimukset aiheut-        tämistapa ei kohdistu eri tavoin niihin kuntiin,
32130:        tavat taloutensa hyvin hoitaneille kunnil-     jotka ovat hoitaneet taloutensa hyvin verrattuna
32131:        le, ja                                         muihin kuntiin. Vähennykset tehdään kaikille
32132:            aikooko Hallitus vastaisuudessa ta-        kunnille samoin perustein erittelemättä talouden
32133:        loudellisen tilanteen parannuttua ottaa        hoitotapaa tai sitä, missä määrin kunnat ovat jo
32134:        käyttöön järjestelmän, jolla kannuste-         säästäneet menoissaan. Opetusministeriön hal-
32135:        taan kuntia hoitamaan talouttaan hyvin?        linonalalla vähennykset on esitetty tehtäväksi
32136:                                                       alentamalla valtionosuuksien perusteena olevia
32137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yksikköhintoja. Muilla hallinnonaloilla, sisä-
32138: vasti seuraavaa:                                      asiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysminis-
32139:                                                       teriön valtionosuuksien vähennyksistä 40 %
32140:    Talouden taantuma on kohdistunut voimak-           määräytyy asukasluvun ja 60% äyrimäärän pe-
32141: kaasti yksityiseen sektoriin, missä sadattuhannet     rusteella. Lopputulos vastaa hyvin tarkoin tilan-
32142: ovat menettäneet työpaikkansa ja monien mui-          netta, jossa kaikki vähennykset, mukaan lukien
32143: den ansiot ovat vähentyneet tuntuvasti. Julkinen      opetusministeriön hallinnonalan vähennykset,
32144: talous on ajautunut pahoihin velkaongelmiin.          tehtäisiin siten, että 75 % määräytyisi asukaslu-
32145: Velkaantumisen erittäin nopea kasvu on kii-           vun ja 25 % äyrimäärän perusteella. Valitulla
32146: reellisesti voitava pysäyttää, mikä edellyttää        valtionosuuksien vähennystavalla ei näin ollen
32147: säästöjen aikaansaamista. Niitä voidaan saada         ole yhteyttä siihen, onko kunta jo saanut aikaan
32148: riittävästi aikaan vain valtion ja kuntien henki-     säästöjä tai hoitanut talouttaan hyvin.
32149: löstömenoja vähentämällä. Hallitus esittääkin             Vuoden 1993 alusta tuli voimaan uusi valtion-
32150: ensi vuoden budjettiesityksessään sekä valtion        osuusjärjestelmä, jossa luovuttiin kustannuspe-
32151: että kuntien henkilöstömenoille 6,5 %:n säästö-        rusteisista valtionosuuksista ja joka nimen-
32152: tavoitteen. Tätä vastaavalla määrällä, 1 690 mil-     omaan kannustaa kuntia säästämiseen. Kunnan
32153: joonalla markalla lisättynä indeksikorotusten         valtionosuudet määräytyvät laskennallisesti si-
32154: jäädyttämistä vastaavalla 750 miljoonalla mar-        ten, että yksittäisen kunnan valtionosuudet eivät
32155: kalla, vähennetään kuntien valtionosuuksia.           määräydy sen menojen perusteella. Uudistuksel-
32156: Henkilöstömenosäästöjen toteutuminen merkit-          la on näin ollen jo saatu aikaan tilanne, jossa
32157: sisi sitä, että kunnat säästäisivät mainitut 1 690    säästöt jäävät täysimääräisinä kunnan hyväksi.
32158: miljoonaa markkaa ja kuntien hyödyksi jäisi           Valtion säästövaatimukset eivät aiheuta hyvin
32159: niiden omaa rahoitusosuutta vastaava säästö.          talouttaan hoitaneille kunnille vaikeampaa tilan-
32160:     Kuntien ja valtion välisiin taloussuhteisiin on    netta kuin muille kunnille. Jo säästöjä aikaan-
32161: tulossa ensi vuonna muitakin muutoksia. Edus-         saaneissa kunnissa säästötarve on vähäisempi
32162: kunnan käsittelyssä oleva perhetukipaketti lisää      kuin kunnissa, joissa säästöjä ei vielä ole saatu
32163: kuntien verotuloja 2 260 miljoonaa markkaa.           aikaan.
32164: 
32165:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
32166: 
32167:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
32168:                                           1993 vp -   KK 471                                          3
32169: 
32170: 
32171: 
32172: 
32173:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32174: 
32175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           milj. mk. Det är meningen att också dessa extra
32176: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          inkomster som kommunerna erhåller till följd av
32177: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       statens åtgärder dras av från statsandelarna.
32178: dagsman Laakkonen m.fl. undertecknade spörs-          Detta innebär att statens åtgärder å ena sidan
32179: mål nr 471:                                           ökar kommunernas inkomster och å andra sidan
32180:                                                       minskar kommunernas statsandelar.
32181:           Är Regeringen medveten om den                  Det sätt att skära ner statsandelar som före-
32182:        situation som kommuner som skött sin           slagits av regeringen medför inte att kommuner
32183:        ekonomi väl försätts i till följd av statens   som har skött sin ekonomi väl försätts i en sämre
32184:        sparåtgärder, och                              situation än andra kommuner. Nedskärningarna
32185:           ämnar Regeringen i framtiden då den         görs i alla kommuner enligt samma grunder utan
32186:        ekonomiska situationen har förbättrats         hänsyn tili hur kommunen har skött sin ekonomi
32187:        ta i bruk ett system som sporrar kommu-        eller hur stora inbesparingar kommunen åstad-
32188:        nerna att sköta sin ekonomi väl?               kommit i sina utgifter. Det har föreslagits att
32189:                                                       nedskärningarna inom undervisningsministeri-
32190:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ets förvaltningsområde görs genom att de en-
32191: anföra följande:                                      hetspriser som ligger tili grund för statsandelar-
32192:                                                       na sänks. lnom andra förvaltningsområden, t.ex.
32193:    Ekonomins tillbakagång har kraftigt drabbat        inrikesministeriets samt social- och hälsovårds-
32194: den privata sektorn där hundratusentals männis-       ministeriets förvaltningsområde bestäms 40 %
32195: kor har förlorat sin arbetsplats och inkomsterna      av nedskärningarna i statsandelarna enligt invå-
32196: för många arbetstagare har minskat kännbart.          narantalet och 60% enligt antalet skattören.
32197: Den offentliga ekonomin har svåra problem med         Slutresultatet motsvarar nästan i detalj en situ-
32198: sin höga skuldsättning. Skuldsättningens synner-      ation där alla nedskärningar, även inom under-
32199: ligen snabba ökning måste kunna stoppas omgå-         visningsministeriets förvaltningsområde, gjordes
32200: ende. Detta kräver inbesparingar som endast           så att 75% av nedskärningarna bestämdes enligt
32201: kan uppnås i tillräckligt hög grad genom ned-         invånarantalet och 25 % enligt antalet skattören.
32202: skärningar i statens och kommunernas personal-        Det sätt man valt att skära ner statsandelarna på
32203: utgifter. Regeringen föreslår isin budgetproposi-     påverkas alltså inte av huruvida en kommun
32204: tion för nästa år att både statens och kommuner-      redan har åstadkommit inbesparingar eller hur
32205: nas personalutgifter skärs ned med 6,5 %. 1 detta     väl den har skött sin ekonomi.
32206: syfte skärs kommunernas statsandelar ner med             Vid ingången av 1993 trädde ett nytt stats-
32207: ett belopp av 1 690 milj. mk, utökat med ett          andelssystem i kraft, genom vilket systemet med
32208: belopp av 750 milj. mk på grund av de frysta          kostnadsbaserade statsandelar frångicks. Det
32209: indexförhöjningarna. Om inbesparingarna i per-        nya systemet sporrar uttryckligen kommunerna
32210: sonalutgifterna lyckas innebär det att kommu-         att spara. Kommunernas statsandelar fastställs
32211: nerna sparar in nämnda 1 690 milj. mk, vilket         kalkylmässigt så att storleken på en enskild
32212: innebär att det belopp som motsvarar kommu-           kommuns statsandelar inte bestäms utgående
32213: nens egen finansieringsandel kommer kommu-            från kommunens utgifter. Reformen har sålunda
32214: nen tili godo.                                        redan medfört att inbesparingarna tili fullt be-
32215:    Nästa år kommer de ekonomiska förhållande-         lopp kommer kommunerna tili godo. Statens
32216: na mellan kommunerna och staten att ändras            sparåtgärder medför inte att kommuner som har
32217: även i andra avseenden. Det familjestödspaket         skött sin ekonomi väl försätts i en sämre situa-
32218: som är under behandling i riksdagen ökar kom-         tion än övriga kommuner. 1 en kommun som
32219: munernas skatteintäkter med 2 260 milj. mk. Det       redan åstadkommit inbesparingar är behovet av
32220: har uppskattats att kommunernas serviceavgif-         sparåtgärder mindre än i kommuner som ännu
32221: ter på motsvarande sätt kommer att öka med 502        inte har börjat spara.
32222: 
32223:      Helsingfors den 5 oktober 1993
32224: 
32225:                                                                  lnrikesminister Mauri Pekkarinen
32226:                                                1993 vp
32227: 
32228: Kirjallinen kysymys 472
32229: 
32230: 
32231: 
32232: 
32233:                                   Aittoniemi: Transpoint-liikenneyhtiön tukemisesta Valtionrauta-
32234:                                       teiden varoilla
32235: 
32236: 
32237:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32238: 
32239:    Valtionrautatiet omistaa osakeomistuksen                     Onko Hallitus tietoinen väitteistä, joi-
32240: kautta Transpoint Oy:n. Julkisuudessa jo pit-                den mukaan Valtionrautatiet tukee omis-
32241: kään esitettyjen väitteiden mukaan Valtionrau-               tamansa liikenneyhtiö Transpoint Oy:n
32242: tatiet ja tätä kautta valtio tukevat Transpoint              kilpailuasemia kuljetusyrityksenä taval-
32243: Oy:n hintakilpailua kuljetusyrityksenä tavalla,              la, joka ei pohjaudu terveelle kilpailupe-
32244: joka ei ole hyväksyttävissä terveen kilpailuperi-            riaatteelle, ja jos on,
32245: aatteen pohjalta.                                               mitä Hallitus aikoo tehdä asian selvit-
32246:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tämiseksi?
32247: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32248: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32249: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32250: 
32251:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1993
32252: 
32253:                                            Sulo Aittoniemi
32254: 
32255: 
32256: 
32257: 
32258:  2300321
32259: 2                                         1993 vp -   KK 472
32260: 
32261: 
32262: 
32263: 
32264:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32265: 
32266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        olisi omiaan helpottamaan eri toimintojen
32267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aiheuttamien kustannusten ja niiden tulojen sekä
32268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mahdollisten subventioiden tarkastelua.
32269: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Vaikka asian selvittäminen on kesken eri
32270: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tahoilla, liikenneministeriö kuitenkin katsoo tar-
32271: n:o 472:                                              koituksenmukaiseksi tässä vaiheessa selostaa
32272:                                                       asiaa ensisijaisesti Valtionrautateiden antaman
32273:           Onko Hallitus tietoinen väitteistä, joi-    lausunnon pohjalta.
32274:        den mukaan Valtionrautatiet tukee omis-
32275:        tamansa liikenneyhtiö Transpoint Oy:n            1. Transpoint- kuljetustoiminta ja
32276:        kilpailuasemia kuljetusyrityksenä taval-            markkinaosuus
32277:        la, joka ei pohjaudu terveelle kilpailupe-
32278:        riaatteelle, ja jos on,                            Transpoint on tuotenimi Valtionrautateiden
32279:            mitä Hallitus aikoo tehdä asian selvit-    harjoittamalle kappaletavaraliikenteelle. Koko
32280:        tämiseksi?                                     Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetussuo-
32281:                                                       ritteesta Transpoint-kuljetukset muodostavat
32282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          noin 5 prosenttia ja bruttolaskutuksesta tällä
32283: vasti seuraavaa:                                      hetkellä runsaan viidenneksen. Valtionrautatei-
32284:                                                       den toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille
32285:    Valtionrautateiden kappaletavaraliikenne ja        rautatiekuljetuksiin liittyen kuljetusten koko-
32286: sen saama kilpailua vääristävä tuki on asiana         naispalveluja, jolloin myös autoilla tapahtuvat
32287: vireillä kilpailuvirastossa Suomen Kuorma-            kappaletavarakuljetukset tarjoavat asiakkaille
32288: autoliitto ry:n tekemän kantelun pohjalta.            rautatiekuljetuksia täydentävän tai korvaavan
32289:     Liikenneministeriö on omasta puolestaan           vaihtoehdon. Liitännäiskuljetusten järjestämi-
32290: pyytänyt 17.9.1993 lausunnon Valtionrautatei-         seksi autoliikenne on Valtionrautateille välttä-
32291: den tilintarkastajilta Valtionrautateiden ja          mätöntä.
32292: Transpoint Oy:n välisestä suhteesta. Ministeriö           Suuri osa asiakkaista käyttää sekä Valtion-
32293: toivoo tilintarkastajien käsitystä mm. siitä, oh-     rautateiden vaunukuorma- että autoliikenteen
32294: jautuuko valtion liikelaitos VR:lle antamaa tu-       palveluja. Transpoint-kuljetukset ovat olennai-
32295: kea Valtionrautateiden hoitamaan kappaletava-         nen osa koko Valtionrautateiden tavaraliiken-
32296: raliikenteeseen. Ministeriötä kiinnostaa myös,        nettä.
32297: paljonko on VR-konsernin ja Transpoint Oy:n              Transpointin toiminta käynnistyi nykyisellä
32298: harjoittaman kappaletavaraliikenteen todellinen       tuotenimellä vuonna 1985, jolloin selvitystyön
32299: tappio, ja onko se kirjattu asianmukaisesti tilin-    tuloksena oli päätetty ryhtyä kehittämään Val-
32300: päätöksissä. Ministeriö haluaa kuulla myös tilin-     tionrautateiden kappaletavaraliikennettä. Tä-
32301: tarkastajien toimenpide-ehdotukset. Liikenne-         män kehitysvaiheen voidaan katsoa käynnisty-
32302: ministeriö odottaa saavansa tilintarkastajien         neen vuoden 1983 budjettikäsittelyssä, jolloin
32303: lausunnon 15.10.1993 mennessä.                        eduskunta edellytti Valtionrautateiden kappale-
32304:    Liikenneministeriö on asettanut 4.6.1993 työ-      tavaraliikenteen tervehdyttämistä.
32305: ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Valtion-             Transpoint-liiketoiminnasta vastaa Valtion-
32306: rautateiden yhtiöittämisen edellytykset sekä teh-     rautateiden tavaraliikenneosaston tulosyksikkö-
32307: dä ehdotukset toimenpiteiksi ja säädösmuutok-         nä toimiva Transpoint-yksikkö. Kysymyksen
32308: siksi. Selvitystyö tulee saattaa päätökseen kulu-     perusteluissa mainittu Transpoint Oy toimii kul-
32309: van vuoden loppuun mennessä ja siinä selvinnee        jetusjärjestelmässä Valtionrautateiden alihank-
32310: myös, millä edellytyksillä osia Valtionrautateis-     kijana vastaten osasta autokuljetuksia, tavaran-
32311: tä, esim. Transpoint-liikenne, voitaisiin yhtiöit-    käsittelystä muutamassa terminaalissa sekä jär-
32312: tää kokonaan. Yhtiöittäminen aivan ilmeisesti         jestelmän markkinoinnista Valtionrautateiden
32313: lisäisi ns. transparenssia eli läpinäkyvyyttä, mikä   lukuun.
32314:                                             1993 vp -    KK 472                                           3
32315: 
32316:    Transpoint-järjestelmä toimii merkittävänä            malla virkoja, mikä taasen merkitsee erorahan
32317: yksityisten liiken teenharj oi ttaj ien työllistäjänä.   maksamista eläkeikään saakka ja on näin ollen
32318: Toimintapolitiikkana on ollut aina omia kulje-           varsin kallista.
32319: tuksia tukevien aliurakoitsijoiden käyttäminen.             Transpoint-yksikkö on Valtionrautateiden
32320: Vuonna 1992 näitä aliurakoitsijoiden kuorma-             tavaraliikenneosaston alainen yksikkö. Vuoden
32321: autoja oli Transpoint-liikenteessä noin 200 kap-         1990 alusta toteutetun liikelaitosuudistuksen jäl-
32322: paletta ja yksityisille liikenteenharjoittajille mak-    keen Valtionrautateiden tavaraliikenteeseen
32323: settiin korvauksia yhteensä noin 70 Mmk.                 kohdistuvana ainoana tukiluonteisena korvauk-
32324: Transpoint on siten suurimpia yksityisten kuor-          sena on myönnetty ns. kuljetusalennuskorvausta
32325: ma-autoyritysten työllistäjiä Suomessa.                  vuosina 1990-1992 yhteensä 45 miljoonaa
32326:    Kaikki Valtionrautateiden Transpoint-liiken-          markkaa. Hyöty tästä korvauksesta on lyhentä-
32327: teen tuotot tuloutetaan Valtionrautateille. Niin         mättömänä mennyt Valtionrautateiden vaunu-
32328: Transpoint Oy kuin muutkin järjestelmän ali-             kuormaliikenteen asiakkaille yhteiskunnan kan-
32329: hankkijat saavat työstään sopimuksen mukaisen            nalta hyvin rautatiekuljetuksiin soveltuvien tuot-
32330: ja suoritteisiin perustuvan korvauksen.                  teiden (turve, hake, rautarikasteet ym.) kuljetta-
32331:    Julkisuudessa on kerrottu tietoja tavaralinja-        misesta. Tätä tukea, jota ei ole maksettu mistään
32332: liikenteen kuljetusmääristä sekä Transpoint-jär-         Transpoint-kuljetuksista, ei makseta lainkaan
32333: jestelmän markkinaosuudesta. Tiedot perustu-             enää vuonna 1993.
32334: nevai Suomen Kuorma-autoliitto ry:n teettä-                 Koska Transpoint-yksikkö on kerrotulla ta-
32335: mään konsulttiselvitykseen. Tässä yhteydessä on          valla Valtionrautateiden tavaraliikenneosaston
32336: syytä korjata useasti esiintyvä epätarkkuus: Ti-         alainen yksikkö, ei sille lasketa osaston muusta
32337: lastokeskuksen mukaan vuonna 1991 tavaralin-             toiminnasta erillistä liiketoiminnan tulosta, joka
32338: jaliikenteen vuosivolyymi oli noin 7,6 miljoonaa         olisi suoraan vertailukelpoinen esimerkiksi kuor-
32339: tonnia, mistä määrästä Transpoint-kuljetukset            ma-autoyritysten tuloslaskelmiin. Mitä Valtion-
32340: (1,2 miljoonaa tonnia) muodostivat noin 15,8             rautateiden tavaraliikenteen kokonaistulokseen
32341: prosenttia. Vastaavasti koko kappaletavaralii-           tulee, kattavat toiminnan tuotot toiminnasta
32342: kenteen vuosivolyymi oli noin 47 miljoonaa               aiheutuvat kulut.
32343: tonnia, mistä määrästä Transpointin osuus oli
32344: vain vajaat 3 prosenttia. Tämän tilastovuoden               3. Väitteet alivuokrista ym.
32345: jälkeen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia,
32346: joten väitetty 30 prosentin markkinaosuus ei                Julkisuudessa mainittujen alivuokrien osalta
32347:  pidä paikkaansa.                                        Valtionrautatiet toteaa, että Transpoint-yksikön
32348:                                                          sisäisinä vuokrina maksamat korvaukset termi-
32349:    2. Transpoint-liikenteen kannattavuus                 naaleista ja toimistotiloista perustuvat pitkällä
32350:                                                          aikavälillä tarkastellen markkinahintatasoon,
32351:    Valti onra uta teiden ka ppaletavaraliikenteen        joskin tällä hetkellä hinnat ovat selkeästi tätä
32352: kehitys ei poikkea alan yleisestä kehityksestä           tasoa korkeammat.
32353: Suomessa - kuljetusvolyymit ovat vuoden 1990                Terminaaleista Valtionrautatiet toteaa, että
32354: jälkeen laskeneet ja samalla kuljetusten yksikkö-        Kouvolaan vuonna 1992 valmistunutta termi-
32355: hintataso on pudonnut. Kannattavuuden osalta             naalia lukuun ottamatta Transpoint-järjestelmän
32356: voidaan tilannetta kappaletavaraliikenteessä             terminaalit on rakennettu ennen vuotta 1990 ja
32357: kaikkialla pitää huonona kuljetusvolyymien ja            tuolloin toteutetulla liikelaitosuudistuksella ne
32358: -tuottojen samanaikaisen vähenemisen johdosta.           on siirretty Valtionrautateiden liikelaitos-
32359:     Kappaletavaraliikenteensä       kehittämiseksi       omaisuudeksi. Käytössään olevista kaikista ter-
32360: Valtionrautatiet on tehnyt pitkäjänteisen, vuo-          minaaleista Transpoint-yksikkö maksaa, kuten
32361: teen 1995 ulottuvan kehitysohjelman, jonka kes-          edellä on kerrottu, vähintäänkin käypää hintata-
32362: keinen tavoite on koko järjestelmän saaminen             soa vastaavan vuokran. Kouvolan terminaalin
32363: liiketaloudellisesti kannattavaksi sanottuun vuo-        rakentamiskustannukset olivat noin 16 Mmk.
32364: teen mennessä. Merkittävin keino kannattavuu-               Atk-kustannusten osalta Valtionrautatiet to-
32365: den parantamiseksi on henkilökustannusten ja             teaa, että väite aliveloituksesta on virheellinen-
32366: samalla henkilömäärän tuntuva alentaminen                Transpoint-yksikkö maksaa rahtikirjakäsittelyä
32367: nykyisestä. Tämä ei kuitenkaan ole välittömästi          varten tarvittavasta tietoliikenteestä, ohjelmisto-
32368: toteutettavissa, koska Valtionrautatiet ei voi irti-     työstä sekä laitekapasiteetista markkinahintai-
32369:  sanoa virkamiehiään muutoin kuin lakkautta-             sen korvauksen. Lisäksi Transpoint-yksikkö
32370: 4                                        1993 vp -   KK 472
32371: 
32372: vastaa itse varsinaisesta rahtikirjatallennuksesta   asemassa olevana ja alan hinnanmuodostukseen
32373: aiheutuvista kaikista henkilökuluista ja muista      vaikuttavana.
32374: kustannuksista.                                         Kappaletavaraliikenteessä tapahtunut hinta-
32375:                                                      kehitys johtuu Valtionrautateiden mukaan alan
32376:     ·4. Kilpailu                                     suuresta ylikapasiteetista. Vielä vuoteen 1990
32377:                                                      saakka ovat kuljetusyritykset investoineet ter-
32378:    Valtionrautateiden on väitetty olevan maa-        veen liiketoiminnan vastaisesti tavara-asemiin ja
32379: räävässä markkina-asemassa ja käyttävän tätä         kalustoon. Pitkään jatkunut noususuhdanne
32380: asemaansa hyväksi muiden hyödykkeiden tuo-           mahdollisti kustannuksista piittaamattoman lii-
32381: tannossa, mikä väitteen mukaan toteutuu risti-       ketoiminnan, joka ei ole pystynyt sopeutumaan
32382: subventiona Transpoint-kuljetusjärjestelmälle.       aleneviin tuottoihin. Kappaletavaraliikenteen
32383:    Mitä Valtionrautateiden markkina-asemaan          voimakas negatiivinen hintakehitys on kiistämä-
32384: tulee, on se toistaiseksi ainoa merkittävä rauta-    tön tosiasia, mutta sen syyt ovat muualla kuin
32385: tiekuljetuksia harjoittava yritys Suomessa.          Transpoint-kuljetusjärjestelmässä ja Valtionrau-
32386: Transpoint-kuljetusjärjestelmän osuus tavaralin-     tateissä, jotka ovat noudattaneet kilpailijoitaan
32387: jaliikenteen volyymeistä on edellä kerrottu 15,8     maltillisempaa investointipolitiikkaa erityisesti
32388: prosenttia ja koko kappaletavaraliikenteestä         kalustohankinnoissa. Lisäksi Valtionrautatiet
32389: vain 3 prosenttia. Kun kappaletavaraliikenteessä     toteaa, ettei Transpoint-järjestelmän hinnoittelu
32390: on tielaitoksen tilaston mukaan noin 15 000          ole poikennut kilpailijoista millään tavalla.
32391: ajoneuvoa ja vastaava luku on Transpoint-jär-           Liikenneministeriö korostaa vielä sitä, että
32392: jestelmän osalta 600, ei tälläkään perusteella       asian käsittely on kilpailuvirastossa kesken, jo-
32393: Valtionrautateitä sen enempää kuin Transpoint-       ten johtopäätökset ja jatkotoimenpiteistä päät-
32394: järjestelmää voida pitää määräävässä markkina-       täminen voidaan tehdä vasta myöhemmin.
32395: 
32396:        Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1993
32397: 
32398:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
32399:                                            1993 vp -    KK 472                                          5
32400: 
32401: 
32402: 
32403: 
32404:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
32405: 
32406:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             bidrar tili att underlätta kontrollen av kostnader
32407: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            föranledda av vissa verksamheter och kontrollen
32408: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         av eventuella subventioner.
32409: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade                  Trots att flera instanser fortfarande undersö-
32410: spörsmål nr 472:                                        ker saken, anser trafikministeriet det vara ända-
32411:                                                         målsenligt att i detta skede referera frågan i
32412:           Är Regeringen medveten om påstå-              första hand utgående från det utlåtande som
32413:        endena, enligt vilka Statsjärnvägarna stö-       Statsjärnvägarna givit.
32414:        der det egna trafikbolaget Transpoint
32415:        Oy:s konkurrensförutsättningar på ett               1. Transpoints transportverksamhet och
32416:        sätt som inte baserar sig på sunda kon-                marknadsandelar
32417:        kurrensprinciper, och om så är faliet,
32418:           vad ämnar Regeringen göra för att                 Transpoint är ett produktnamn för den
32419:        undersöka saken?                                 styckegodstrafik som idkas av Statsjärnvägarna.
32420:                                                         Av Statsjärnvägarnas totala transportprestation
32421:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utgör Transpoint-transporterna ca 5 procent och
32422: anföra följande:                                        för tillfället en dryg femtedel av bruttofakture-
32423:                                                         ringen. Statsjärnvägarnas verksamhetsprincip
32424:     Utgående från ett besvär som anförts av             har varit att i samband med järnvägstransporter
32425: Kuorma-autoliitto ry behandlas Statsjärnvägar-          erbjuda kunderna helhetslösningar, vilket inne-
32426: nas styckegodstrafik och det konkurrensför-             bär att styckegodstransporter utförda med bil
32427: vrängande stöd som denna trafikform får för             utgör ett komplement eller ersättande alternativ
32428: tillfället av konkurrensverket.                         tili järnvägstransporterna. För att Statsjärnvä-
32429:     Trafikministeriet har för sin del den 17 sep-       garna skall kunna organisera anslutningstran-
32430: tember 1993 begärt utlåtande av Statsjärnvägar-         sporter är biltrafiken nödvändig.
32431: nas revisorer om Statsjärnvägarnas och Trans-               En stor del av Statsjärnvägarnas kunder an-
32432: point Oy:s inbördes förhållande. Ministeriet öns-       vänder sig av både vagnlast- och biltransport-
32433: kar få uppgifter av revisorerna om statliga stöd-       tjänster. Transpoint-transporterna utgör en be-
32434: medel som anvisats affårsverket SJ styrts tili          tydande del av Statsjärnvägarnas godstrafik som
32435: Statsjärnvägarna för skötseln av styckegodstra-         helhet.
32436: fik. Ministeriet vill också veta hur stor den               Transpoint-verksamheten sattes i gång under
32437: egentliga förlusten förorsakad av styckegodstra-        nuvarande produktnamn 1985, då man utgående
32438: fiken, som skötts av VR-koncemen och Trans-             från en undersökning beslutat utveckla Stats-
32439: point Oy, är och om denna förlust sakenligt             järnvägarnas styckegodstrafik. Detta utveck-
32440: införts i boksluten. Ministeriet vill också höra        lingsskede anses ha satts igång i samband med
32441: revisorernas förslag tili åtgärder. Revisorernas        budgetbehandlingen 1983, då riksdagen krävde
32442: utlåtanden väntas tillstälias ministeriet före den      att Statsjärnvägarnas styckegodstrafik skulle sa-
32443:  15 oktober 1993.                                       neras.
32444:     Trafikministeriet har den 4 juni 1993 tillsatt en       Transpoint-enheten, i egenskap av Statsjärn-
32445:  arbetsgrupp, vars uppgift är att undersöka förut-      vägarnas resultatenhet för styckegodstrafik, är .
32446:  sättningarna för bolagisering av Statsjärnvägar-       den enhet som ansvarar för denna form av
32447:  na och ge förslag tili åtgärder och stadgeändring-     affärsverksamhet. Det i spörsmålet nämnda
32448:  ar. Arbetet skali vara slutfört inom detta år och      bolaget Transpoint Oy verkar i transportsyste-
32449:  i detta sammanhang torde också framgå vilka            met som underleverantör tili Statsjärnvägarna,
32450:  förutsättningarna är för att delar av Statsjärnvä-     med ansvar för en del av biltransporterna, pro-
32451:  garna, t.ex. Transpoint-trafiken, kunde bolagise-      duktbehandlingen i några terminaler samt mark-
32452:  ras helt. Bolagiseringen torde utan tvekan öka         nadsföringen av systemet för Statsjärnvägarnas
32453:  transparensen, dvs. insynen, vilket i sin tur          räkning.
32454: 6                                        1993 vp -   KK 472
32455: 
32456:    Transpoint-systemet fungerar som en bety-         bart förverkligas, eftersom Statsjämvägarna inte
32457: dande arbetsgivare för privata affärsidkare.         kan avskeda sina tjänstemän på annat sätt än
32458: Verksamhetspolitiken har alltid varit den att        genom att dra in deras tjänster, vilket i sin tur
32459: underleverantörer som s!öder de egna transpor-       innebär att avgångsersättning betalas till pen-
32460: terna skall användas. Ar 1992 körde ca 200           sionsålder, vilket följaktligen är rätt så dyrt.
32461: lastbilar tillhörande dessa underleverantörer i         Transpoint-enheten lyder under Statsjärnvä-
32462: Transpoint-trafik, medan man åt privata tra-         gamas godstrafikavdelning. Efter det att affärs-
32463: fikidkare betalade ersättningar på ca 70 Mmk.        verksreformen genomfördes 1990 har som enda
32464: Transpoint är således en av de största arbetsgi-     stödform till Statsjärnvägarnas godstrafik under
32465: varna för privata lastbilsföretag i Finland.         åren 1990-1992 anvisats 45 milj. mark i ersätt-
32466:     Statsjämvägarna uppbär hela den avkastning       ningar för s.k. sänkta transportkostnader. Nyt-
32467: som Statsjämvägarnas Transpoint-trafik in-           tan av denna ersättning har oavkortad överförts
32468: bringar. Både de som är anställda vid Transpoint     på godsvagnstrafikens kunder för transport av
32469: Oy och underleverantörema i systemet får för         sådana produkter som ur samhällets synvinkel
32470: sitt arbete en avtalslön som baserar sig på          lämpar sig för järnvägstransporter (torv, flis,
32471: prestationer.                                        anrikad järnmalm etc.). Detta stöd, som inte har
32472:     I offentligheten cirkulerar uppgifter om gods-   betalts för några Transpoint-transporter, betalas
32473: linje-trafikens transportmängder och Trans-          inte längre 1993.
32474: point-systemets marknadsandelar. Uppgifterna            Eftersom Transpoint-enheten enligt det ovan
32475: torde härröra från den konsultundersökning           anförda lyder under Statsjämvägamas godstra-
32476: som Kuorma-autoliitto ry låtit göra. I detta         fikavdelning, betraktas inte denna enhets affärs-
32477: sammanhang är det orsak att rätta till en ofta       verksamhet som någon skild avkastning, som
32478: upprepad inexakthet: enligt statistikcentralen       t.ex. vid lastbilsföretagens resultaträkningar.
32479: var godslinjetrafikens årsvolym 1991 ca 7,6 mil-     Vad gäller Statsjärnvägarnas helhetsresultat,
32480: joner ton, och Transpointtransportema (1,2 mil-      täcker verksamhetens avkastning omkostnader-
32481: joner ton) utgjorde ca 15,8 procent av denna         na föranledda av verksamheten.
32482: siffra. Hela styckegodstrafikens årsvolym var på
32483: motsvarande sätt ca 47 miljoner ton. Trans-             3. Påståenden om underpris på hyror etc.
32484: points andel av denna siffra var bara knappa 3
32485: procent. Efter detta statistikår har inga nämn-         Vad gäller påståendena i offentligheten angå-
32486: värda förändringar skett, vilket betyder att den     ende underpris på hyror, konstaterar Statsjäm-
32487: påstådda marknadsandelen på 30 % inte stäm-          vägarna att ersättningar för terminal- och lokal-
32488: mer.                                                 hyror betalts som Transpoint-enhetens inre
32489:                                                      överföringar, vilka på ett längre tidsavsnitt base-
32490:     2. Transpoint-trafikens lönsamhet                rar sig på prisnivån på marknaden, fastän hyror-
32491:                                                      na för tillfället är tydligt över den allmänna
32492:    Utvecklingen inom Statsjärnvägarnas stycke-       hyresnivån.
32493: godstrafik skiljer sig inte från den allmänna           Vad gäller terminalerna konstaterar Stats-
32494: utvecklingen inom branschen i Finland - trans-       jämvägama att med undantag av Kouvolatermi-
32495: portvolymema har minskat efter 1990 och sam-         nalen som byggdes 1992, har Transpointsyste-
32496: tidigt har transporternas enhetsprisnivå b1ivit      mets terminaler uppförts före 1990, och med
32497: 1ägre. På grund av att transportvolymema och -       stöd av den då genomförda affärsverksreformen
32498: avkastningen samtidigt minskat överallt inom         överfördes de till Statsjämvägarna som affärs-
32499: styckegodstrafiken kan situationen i fråga om        verksegendom. För alla de terminaler som är i
32500: lönsamhet betecknas vara dålig.                      bruk betalar Transpoint-enheten, enligt vad som
32501:    För att kunna utveckla sin styckegodstrafik       ovan anförts, en hyra som åtminstone motsvarar
32502: har Statsjämvägarna utarbetat ett långsiktigt        den gällande hyresnivån. Kostnadema för att
32503: utvecklingsprogram som sträcker sig till 1995.       bygga Kouvolaterminalen uppgick till ca 16
32504: Det centrala målet i detta program är att göra       Mmk.
32505: hela systemet affärsekonomiskt lönande till ovan        Vad gäller adb-kostnaderna konstaterar
32506: nämnda år. Det mest effektiva sättet att förbätt-    Statsjämvägama att påståendet om underpris är
32507: ra lönsamheten är minskning av personalkostna-       felaktigt. Transpoint-enheten betalar för adb-
32508: dema vid sidan om en märkbar indragning på           trafiken i anknytning till behandling av frakt-
32509: antalet anställda. Detta kan dock inte omedel-       böckema, för programarbetet samt för maskin-
32510:                                           1993 vp -   KK 472                                          7
32511: 
32512: kapaciteten en ersättning i enlighet med mark-        och att de således skulle inverka på prisbildning-
32513: nadspriser. Utöver detta svarar Transpoint-en-        en inom branschen.
32514: heten själv för alla personutgifter och andra             Enligt Statsjärnvägarna beror prisutveck-
32515: kostnader i samband med den egentliga frakt-          lingen inom styckegodstrafiken på den väldiga
32516: boksregistreringen.                                   överkapaciteten inom branschen. Ännu fram
32517:                                                       tili 1990 investerade transportföretag mot sunt
32518:   4. Konkurrens                                       affärsförnuft i centraler och materiel avsedda
32519:                                                       för godstransporter. Den länge pågående hög-
32520:    Det har påståtts att Statsjärnvägarna befinner     konjunkturen gjorde det möjligt att idka en
32521: sig i en dominerande marknadsställning och            obekymrad affärsverksamhet som inte tog
32522: utnyttjar denna ställning vid produktion av an-       större notis om kostnadssidan och inte kunde
32523: dra tjänster, vilket enligt påståendet förverkligas   anpassa sig tili en minskande avkastning. Den
32524: genom korssubventionering tili Transpoint-            kraftigt negativa prisutvecklingen inom stycke-
32525: transportsystemet.                                    godstrafiken är ett obestridligt faktum, men
32526:    Vad gäller Statsjärnvägarnas marknadsställ-        orsakerna tili den skall sökas på annat håll för
32527: ning är SJ tillsvidare det enda betydande företa-     de finns varken i Transpoint-transportsystemet
32528: get som sköter järnvägstransporter i Finland.         eller i Statsjärnvägarna som har följt en mått-
32529: Transpoint-systemets andel av godslinjetrafikens      fullare investeringspolitik än konkurrenterna,
32530: volym är enligt vad som ovan nämnts 15,8              speciellt i fråga om materielköp. Dessutom
32531: procent och av hela styckegodstrafiken bara 3         konstaterar Statsjärnvägarna att Transpoint-
32532: procent. När styckegodstrafiken enligt vägver-        systemets prissättning inte på något sätt har
32533: kets statistik kör med ca 15 000 fordon och           avvikit från konkurrenternas.
32534: motsvarande siffra för Transpoints del är 600,            Trafikministeriet vill ännu poängtera att sa-
32535: kan man inte ens på dessa grunder påstå att           ken fortfarande är under behandling i konkur-
32536: Statsjärnvägarna och Transpoint-systemet be-          rensverket, vilket betyder att slutledningar och
32537: finner sig i en dominerande marknadsställning         vidareåtgärder kan göras först senare.
32538:      Helsingfors den 11 oktober 1993
32539: 
32540:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
32541:                                                  1993 vp
32542: 
32543: Kirjallinen kysymys 473
32544: 
32545: 
32546: 
32547: 
32548:                                     Aittoniemi: Hallituksen säästötoimien vaikutuksista eläkeläisten
32549:                                         toimeentuloon
32550: 
32551: 
32552:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32553: 
32554:     Valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen          Keväällä syntyneen työmarkkinaratkaisun mu-
32555: liittyy ehdotuksia, jotka eivät toteuta kansalais-     kaisesti vuoden 1994 eläkkeiden indeksikorotuk-
32556: ten yhdenvertaisuutta ja loukkaavat perustur-          set jätetään maksamatta.
32557: vaa.                                                      TEL-maksun alentava vaikutus ansioeläkkei-
32558:     Eläkeläisiä rasitetaan perusteettomalla ja epä-    den indeksitarkistuksiin, eläkkeiden indeksien
32559: oikeudenmukaisella kansaneläkevakuutusmak-             jäädyttäminen ja neljä penniä veroäyriltä muita
32560: sulla, jota sitä paitsi peritään eläkeläisiltä penni   korkeammat veronluonteiset maksut sekä so-
32561: veroäyriä kohden enemmän kuin muilta.                  siaali- ja terveydenhuollon maksujen korotukset
32562:     Sairausvakuutusmaksua eläkeläisiltä peritään       eivät vastaa kansalaisten yhdenvertaisuusperiaa-
32563: kolme penniä veroäyriä kohden enemmän kuin             tetta.
32564: muilta verovelvollisilta.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32565:     Lääkkeiden hintojen ja omavastuuosuuksien          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32566: korotukset, sairaankuljetuksen ja hoitopäivä-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32567: maksujen korotukset sekä muut sosiaali- ja ter-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32568: veydenhuollon kustannusten lisäykset kohdistu-
32569: vat muita ankarammin eläkeläisiin. Tähän liit-                     Katsooko Hallitus, että se jo aikaisem-
32570:  tyen huomattakoon, että eläkeläiset ikänsä ja                 missa, mutta myös vuoden 1994 valtion
32571:  terveydentilansa vuoksi joutuvat käyttämään                   talousarvioesityksessä, eläkeläisiin koh-
32572:  merkittävästi muita enemmän terveydenhuollon                  distuvilla verojen ja maksujen erityisra-
32573:  palveluksia.                                                  sitteilla on loukannut kansalaisten ja
32574:      Työntekijöiden TEL-vakuutusmaksun vaiku-                  kansalaisryhmien välistä yhdenvertai-
32575:  tuksesta ansioeläkkeiden indeksikorotukset on                 suusperiaatetta, ja jos näin on,
32576:  kutistettu lähes teoreettisiksi. Vuonna 1993 ko-                  miten Hallitus aikoo palauttaa asian
32577:  rotus oli vain 0,4 prosenttia, kun se ilman TEL-              yhdenvertaisuusperiaatteen edellyttämäl-
32578:  maksun vaikutusta olisi ollut 1,9 prosenttia.                 le tasolle?
32579: 
32580:       Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1993
32581: 
32582:                                              Sulo Aittoniemi
32583: 
32584: 
32585: 
32586: 
32587:  230032]
32588: 2                                       1993 vp -    KK 473
32589: 
32590: 
32591: 
32592: 
32593:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32594: 
32595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saneläkemaksun johdosta, ei toimenpiteellä ollut
32596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kysymyksessä tarkoitettuja vaikutuksia vähäva-
32597: olette 20 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-      raisten eläkkeensaajien toimeentuloon.
32598: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Taloudellisen tilanteen edelleen kiristyessä ja
32599: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-      työttömyyden lisääntyessä hallitus on joutunut
32600: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         hahmottelemaan myös eläkkeensaajien tuloon
32601: n:o 473:                                            kohdistuvia uusia toimenpiteitä. Lähinnä esiin
32602:                                                     on tullut eläkkeitä koskevien indeksitarkistusten
32603:           Katsooko Hallitus, että se jo aikaisem-   supistaminen, samalla kun palkansaajaväestölle
32604:        missa, mutta myös vuoden 1994 valtion        joudutaan ohjaamaan lisää rahoitusvastuuta
32605:        talousarvioesityksessa, eläkeläisiin koh-    koko kansakuntaa koettelevan työttömyyden
32606:        distuvilla verojen ja maksujen erityisra-    rahoittamiseksi. Indeksijärjestelmillä eläkkeen-
32607:        sitteilla on loukannut kansalaisten ja       saajaväestölle annetaan hyvitystä siitä palkkojen
32608:        kansalaisryhmien välistä yhdenvertai-        ja hintojen noususta, mikä yhteiskunnassa ta-
32609:        suusperiaatetta, ja jos näin on,             pahtuu. Tällä hetkellä TEL-indeksin laskennas-
32610:           miten Hallitus aikoo palauttaa asian      sa käytettävä ansiotasoindeksi saattaa työttö-
32611:        yhdenvertaisuusperiaa tteen edellyttämäl-    myyden kasvaessa antaa rakenteellisista syistä
32612:        le tasolle?                                  liian positiivisen kuvan työnsä säilyttäneiden
32613:                                                     ansiotason todellisesta kehityksestä. Työeläke-
32614:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        järjestelmän indeksikorotukset rahoitetaan
32615: vasti seuraavaa:                                    työnantajilta ja nyt myös työntekijöiltä perittä-
32616:                                                     vällä työeläkemaksulla. Keväällä 1993 uhkaa-
32617:    Vuodesta 1990 alkaen on maassamme ollut          massa ollut yleislakko voitiin torjua vain sillä,
32618: voimakas taloudellinen taantuma. Työttömyys         että yhteiskunnan tulokehityksestä ja rahoituk-
32619: on jatkuvasti lisääntynyt ja julkisen sektorin      sesta vastaavat tahot pääsivät sopimukseen välil-
32620: rahoitusasema on heikentynyt muun muassa            listen työvoimakustannusten alentamisesta ja
32621: valtion ja kuntien verotulojen pienentyessä.        työllisyyden parantamisesta. Indeksitarkistuslen
32622: Koko kansantalouden käytettävissä olevat reaa-      rahoittaminen kuuluu olennaisena osana tähän
32623: litulot ovat alentuneet merkittävästi. Palkansaa-   sopimukseen. On kuitenkin luonnollista, että
32624: jien käytettävissä olevien reaalitulojen arvioi-    indeksitarkistusten muutoksista on säädettävä
32625: daan vähentyneen vuonna 1992 noin 7,5 pro-          lailla, joten eduskunta päättää mahdollisia in-
32626: senttia. Vuonna 1993 palkansaajien käytettävis-     deksitarkistusten muutoksia koskevan hallituk-
32627: sä olevat reaalitulot ovat supistuneet noin 6       sen esityksen hyväksymisestä. Silloin kun kysy-
32628: prosenttia. Eniten supistuu sellaisten palkansaa-   mys on tällaisesta taloudellisesta ahdingosta
32629: jakotitalouksien ostovoima, joissa työttömyys       kuin maassamme on, ei voida kuitenkaan pitää
32630: lisääntyy. Vuonna 1994 palkansaajien ostovoi-       oikeudenmukaisena, että eläkkeensaajat jätettäi-
32631: man arvioidaan supistuvan 8 prosenttia.             siin kokonaan ulkopuolelle yhteiskunnallisen
32632:    Sosiaalipolitiikassa hallitus on pyrkinut huo-   vastuun kantamisessa.
32633: lehtimaan eläkkeensaajien vähimmäisturvan säi-          Valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen
32634: lymisestä. Eläkkeensaajien ostovoiman arvioi-       liittyen hallitus on päättänyt esittää eduskunnal-
32635: daan lisääntyneen vuonna 1992 noin puoli pro-       le, että eläkkeisiin ei tehdä indeksitarkistuksia
32636: senttia. Eläketuloja lisäsi eläkeindeksien koro-    edellä mainituista syistä vuonna 1994. Tätä kos-
32637: tuksetja uusien eläkkeidenjo alkaneita eläkkeitä    kevat hallituksen esitykset annetaan eduskun-
32638: korkeampi taso. Toisaalta, vaikka verotus kiris-    nalle lähiaikoina.
32639: tyi eläkkeensaajilla 3 prosentin suuruisen kan-
32640: 
32641:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1993
32642: 
32643:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
32644:                                         1993 vp -   KK 473                                           3
32645: 
32646: 
32647: 
32648: 
32649:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32650: 
32651:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Då den ekonomiska situationen alltjämt till-
32652: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      stramas och arbetslösheten ökar har regeringen
32653: den 20 september 1993 tili vederbörande medlem      varit tvungen att utforma nya åtgärder även när
32654: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      det gäller pensionstagarnas inkomster. Det som
32655: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 473:      främst har varit aktuellt är minskade indexjuste-
32656:                                                     ringar av pensionerna samtidigt som man blir
32657:           Anser Regeringen att den redan i tidi-    tvungen att överföra ett större finansieringsan-
32658:        gare, men även i 1994 års i statsbudget,     svar på löntagarna för att den arbetslöshet som
32659:        har kränkt principen om likställighet        anstränger hela nationen skall kunna finansie-
32660:        mellan medborgare och medborgar-             ras. Genom indexsystemen ges pensionstagarna
32661:        grupper genom särskilda pålagor för          gottgörelse för höjda löner och priser i samhället.
32662:        pensionärerna, och                           Det förtjänstnivåindex som används vid uträk-
32663:           på vilket sätt ämnar Regeringen i så      ningen av APL-indexet kan av strukturella orsa-
32664:        fall återföra saken tili den nivå som        ker och under tilltagande arbetslöshet ge en
32665:        likställighetsprincipen förutsätter?         alltför positiv bild av förtjänstnivåns verkliga
32666:                                                     utveckling hos dem som fortfarande har ett
32667:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        arbete. Arbetspensionssystemets indexförhöj-
32668: samt anföra följande:                               ningar finansieras genom den arbetspensionsav-
32669:                                                     gift som uppbärs hos arbetsgivarna och nu även
32670:    Sedan ingången av 1990 har det rått en kraftig   hos arbetstagarna. Den hotande generalstrejken
32671: ekonomisk tillbakagång i vårt land. Arbetslöshe-    våren 1993 kunde avvätjas enbart genom att de
32672: ten har fortsatt att öka och den offentliga sek-    parter som ansvarar för samhällets inkomstut-
32673: torns finansiella ställning har försvagats, bl.a.   veckling och finansieringen nådde ett avtal om
32674: för att statens och kommunernas skatteinkom-        en minskning av de indirekta arbetskraftskost-
32675: ster minskat. De disponibla realinkomsterna i       naderna och en förbättring av sysselsättningen.
32676: hela samhällsekonomin har minskat avsevärt.         Finansieringen av indexjusteringarna är en vä-
32677: Löntagarnas realinkomster uppskattas 1992 ha        sentlig del av detta avtal. Naturligtvis måste
32678: minskat ca 7,5 %. Under 1993 har de minskat         förändringar i fråga om indexjusteringarna ske
32679: ytterligare med ca 6 %. Mest minskar köpkraften     lagstiftningsvägen. Det är därmed riksdagen
32680: för sådana löntagarhushåll i vilka arbetslösheten   som beslutar om godkännande av regeringens
32681: ökar. År 1994 minskar löntagarnas köpkraft          proposition med förslag tili eventuella ändringar
32682: med uppskattningsvis 8 %.                           i indexjusteringarna. När det är fråga om ett
32683:    Inom socialpolitiken har regeringen värnat       ekonomiskt trångmål av det slag som nu råder i
32684: om att bevara pensionstagarnas minimitrygghet.      vårt land, kan det dock inte anses vara rättvist
32685: Pensionstagarnas köpkraft uppskattas 1992 ha        att helt befria pensionstagarna från ansvarsta-
32686: ökat med ca 0,5 %. Pensionsinkomsterna ökade        gande i samhället.
32687: genom förhöjningar av pensionsindexen och en           I anslutning tili budgetpropositionen för
32688: högre nivå på de nya pensionerna jämfört med        1994 har regeringen beslutat föreslå för riksda-
32689: de som redan börjat löpa. Trots att beskattning-    gen att pensionerna av ovan nämnda orsaker
32690: en tili följd av en folkp~nsionsavgift på 3% blev   inte skall indexjusteras 1994. Propositioner om
32691: stramare för pensionstagarna, hade åtgärden         detta avlåts tili riksdagen inom den närmaste
32692: inte de verkningar på utkomsten för pensionsta-     framtiden.
32693: gare med låga inkomster som avses i spörsmålet.
32694: 
32695:      Helsingfors den 12 oktober 1993
32696: 
32697:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
32698:                                               1993 vp
32699: 
32700: Kirjallinen kysymys 474
32701: 
32702: 
32703: 
32704: 
32705:                                   Aittoniemi: Hämeenlinnan vankilan keskuspesulan peruskorjauk-
32706:                                       sesta
32707: 
32708: 
32709:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32710: 
32711:    Suomessa on 11 keskuspesulaa ja niillä käy-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32712: tettävissä olevaa kapasiteettia huomattavasti yli   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32713: nykyisen tarpeen. Tästä huolimatta on valtion       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32714: vuoden 1994 talousarvioesityksessä oikeusmi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32715: nisteriön pääluokassa vankeinhoidon määrä-
32716: rahoissa esitetty 5, 7 miljoonan markan summa                  Miten Hallitus perustelee valtion ta-
32717: Hämeenlinnan vankeinhoidon keskuspesulan                    lousarvioesityksessä Hämeenlinnan van-
32718: saneeraukseen.                                              keinhoidon keskuspesulan saneerauk-
32719:    Tämäntyyppinen suuntaus on muutenkin vas-                seen esitettyä 5, 7 miljoonan markan
32720: toin nykyisiä menettelypyrkimyksiä, joissa esi-             määrärahaa, vaikka olemassa oleva kes-
32721: merkiksi kunnat mutta myös valtion laitokset                kuspesuloiden kapasiteetti riittäisi pesu-
32722: pyrkivät etsimään palvelujaan sieltä, mistä niitä           lapalvelujen tyydyttämiseen ilmeisen kil-
32723: saa edullisimmin.                                           pailukykyisin hinnoin?
32724: 
32725:       Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1993
32726: 
32727:                                           Sulo Aittaniemi
32728: 
32729: 
32730: 
32731: 
32732: .2300321
32733: 2                                        1993 vp -   KK 474
32734: 
32735: 
32736: 
32737: 
32738:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32739: 
32740:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa       saadaan mahtumaan nykyisiin tiloihin. Perus-
32741: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korjauksen yhteydessä uusitaan myös pesulan
32742: olette 20 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       vanhentunut konekanta lähes kokonaan.
32743: jeenne n:o 1370 ohella toimittanut valtioneuvos-        Vangit ovat vankeusaikanaan velvollisia teke-
32744: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo     mään työtä. Keskuspesulassa, vaatevarastossa ja
32745: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vaatekorjaustyössä työllistetään yhteensä noin
32746: sen n:o 474:                                         20-25 vankia. Pesula-, vaatekorjaus- sekä tä-
32747:                                                      hän liittyvä jalkinekorjaustyö on käytännössä
32748:           Miten Hallitus perustelee valtion ta-      todettu erittäin mielekkääksi vankityöksi, jolla
32749:        lousarvioesityksessä Hämeenlinnan van-        on saatu monipuolistetuksi erityisesti naisvan-
32750:        keinhoidon keskuspesulan saneerauk-           geille järjestettävää työtoimintaa. Mikäli pesula-
32751:        seen esitettyä 5, 7 miljoonan markan          toiminnasta vankeinhoitolaitoksessa luovuttai-
32752:        määrärahaa, vaikka olemassa oleva kes-        siin, jouduttaisiin pesulassa ja vaatekorjauksessa
32753:        kuspesuloiden kapasiteetti riittäisi pesu-    tähän asti työllistetyille vangeille järjestämään
32754:        lapalvelujen tyydyttämiseen ilmeisen kil-     muuta työtä, mikä niin ikään aiheuttaisi huo-
32755:        pailukykyisin hinnoin?                        mattavia investointitarpeita.
32756:                                                          Keskuspesulan saneerausta suunniteltaessa ja
32757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         investointipäätöstä esitettäessä on arvioitu myös
32758: vasti seuraavaa:                                     mahdollisuuksia ostaa pesulapalveluja ulkopuo-
32759:                                                      lisilta tarjoajilta, kuten muilta valtion laitoksilta,
32760:     Hämeenlinnan keskusvankilaan sijoitetussa        kuntainliitoilta sekä yksityisiltä pesulayrityksil-
32761: vankeinhoitolaitoksen keskuspesulassa pestään,       tä. Ulkopuoliset tarjoajat joko eivät kykene
32762: korjataan ja huolletaan kaikki vankiloiden teks-     tarjoamaan kokonaisvaltaista pesu- ja korjaus-
32763: tiilit. Pesulassa vuosittain käsiteltävä pyykki-     palvelua kaikille vankeinhoitolaitoksen tekstii-
32764: määrä on yhteensä noin 520 000 kiloa. Lisäksi        leille tai palvelun hinta on merkittävästi vankein-
32765: pesulan yhteydessä tehdään kaikki vankeinhoi-        hoitolaitoksen keskuspesulaa kalliimpi.
32766: tolaitoksen tekstiilihankinnat, mikä edellyttää          Oikeusministeriössä tehtyjen selvitysten pe-
32767: toimivan varasto- ja kuljetusjärjestelmän ole-       rusteella oman keskuspesulan kustannukset
32768: massaoloa. Tekstiilihankintojen keskittämisellä      pestyä pyykkikiloa kohti ovat noin 5,00 mark-
32769: arvioidaan saavutettavan merkittäviä kustan-         kaa investointi- ja kuljetuskustannukset täysi-
32770: nussäästöjä.                                         määräisesti huomioon ottaen. Kustannukseen
32771:     Tällä hetkellä vankeinhoitolaitoksen keskus-     sisältyvät myös vaatteiden huollosta ja korjauk-
32772: pesulasta puuttuvat kokonaan vankien ja henki-       sista aiheutuvat kustannukset. Ulkopuolisia
32773: lökunnan sosiaalitilat. Lisäksi keskusvarasto ja     palveluja käyttäen vastaava kustannuserä on
32774: tekstiilien korjaustila ovat muodoltaan ja sijain-   noin 1,50-2,00 markkaa kalliimpi. Kustannus-
32775: niltaan erittäin epäkäytännölliset. Pesulan sanee-   ero on tätäkin suurempi, mikäli hintavertailussa
32776: rauksen yhteydessä nämä tullaan rakentamaan          otetaan huomioon korvaavien vankityöpaik-
32777: ja järjestelemään uudelleen uusinta tekniikkaa       kojen järjestämisestä aiheutuvat investointitar-
32778: hyväksi käyttämällä, jolloin kaikki toiminnot        peet
32779: 
32780:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
32781: 
32782:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
32783:                                            1993 vp -    KK 474                                             3
32784: 
32785: 
32786: 
32787: 
32788:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
32789: 
32790:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            kommer också tvätteriets föråldrade maskin-
32791: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          park att så gott som helt fömyas.
32792: 1370 av den 20 september 1993 tili vederbörande            Fångarna är skyldiga att arbeta under sin
32793: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         fångelsetid. Centraltvätteriet, klädlagret och
32794: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            klädlappningen sysselsätter sammanlagt ca 20-
32795: mål nr 474:                                             25 fångar. Tvätteriarbetet, klädlappningen och
32796:                                                         det därtill anslutna skoreparationsarbetet har i
32797:            Hur motiverar Regeringen anslaget på         praktiken konstaterats vara mycket meningsfullt
32798:        5, 7 miljoner mark i budgetförslaget för         fångarbete, genom vilket i synnerhet de kvinnli-
32799:        sanering av Tavastehus fångvårdsan-              ga fångarnas verksamhet har kunnat göras
32800:        stalts centraltvätteri, fastän centraltvätte-    mångsidigare. Om tvätteriverksamheten i fång-
32801:        riemas nuvarande kapacitet är tillräcklig        vårdsanstaltema slopades, skulle det bli nödvän-
32802:        för att täcka behovet av tvättservice tili       digt att organisera något annat arbete för de
32803:        uppenbart konkurrenskraftiga pris?               fångar som hittills har varit sysselsatta i tvätte-
32804:                                                         riet och i klädlappningen, vilket också det skulle
32805:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            leda till betydande investeringsbehov.
32806: följande:                                                  När planema för saneringen av centraltvätte-
32807:                                                         riet gjordes upp och investeringsförslaget framla-
32808:    I fångvårdsväsendets centraltvätteri i Tavaste-      des övervägdes också möjligheten att köpa tvätt-
32809: hus centralfängelse tvättas, lagas och vårdas           service utifrån, t.ex. från andra statliga inrätt-
32810: textiliema från alla fängelser. 1 tvätteriet hante-     ningar, kommunalförbunden eller privata tvätte-
32811: ras årligen sammanlagt 520 000 kilo tvätt. Dess-        rier. De utomstående anbudsgivama kan emel-
32812: utom görs fångvårdväsendets alla textilanskaff-         lertid antingen inte erbjuda en service som om-
32813: ningar i anslutning tili tvätteriet, vilket förutsät-   fattar all tvätt och lappning av fångårdsväsen-
32814: ter ett fungerande lager- och transportsystem.          dets alla textilier eller också är priset på servicen
32815: Genom att koncentrera textilanskaffningama              avsevärt högre än det som fångvårdsväsendets
32816: räknar man med att uppnå betydande kostnads-            centraltvätteri begär.
32817: inbesparingar.                                             Enligt justitieministeriets utredningar är det
32818:    Fångvårdsväsendets centraltvätteri saknar            egna centraltvätteriets kostnader ca 50 mark per
32819: helt socialutrymmen för fångama och persona-            tvättat kilo tvätt med beaktande av investerings-
32820: len. Dessutom är centrallagret och utrymmena            och transportkostnadema tili deras fulla belopp.
32821: för reparation av textiliema ytterst opraktiska         I kostnaderna ingår också kostnadema för vård
32822: både tili form och läge. 1 samband med sanering-        och lappning av klädema. Om utomstående
32823: en av tvätteriet kommer dessa att byggas om och         tjänster skulle användas skulle motsvarande post
32824: omorganiseras med användning av det nyaste i            vara ca 1,50-2,00 mark dyrare. Om i prisjäm-
32825: teknikväg, varigenom alla funktioner kommer             förelsen räknas in behovet av investeringar för
32826: att kunna inrymmas i de nuvarande utrymmena.            att skapa ersättande fångarbetsplatser, blir skill-
32827: 1 samband med den grundläggande renoveringen            naden ännu större.
32828: 
32829:      Helsingforsden 13 oktober 1993
32830: 
32831:                                                                        Justitieminister Hannele Pokka
32832:                                                1993 vp
32833: 
32834: Kirjallinen kysymys 475
32835: 
32836: 
32837: 
32838: 
32839:                                   Suhonen: Terveydenhoito-oppilaitosten siirtymisestä valtiolta kun-
32840:                                      tien ylläpidettäviksi
32841: 
32842: 
32843:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32844: 
32845:    Valtiolta siirtyy lähitulevaisuudessa useita      siirtymistapauksessa siirtyä kunnalliseen virkaan
32846: oppilaitoksia kuntien ylläpidettäviksi. Eräs täl-    vanhana työntekijänä kaikkien palvelussuhteen
32847: lainen tapaus on Salon terveydenhuolto-oppilai-      ehtojen, myös eläkkeiden, osalta.
32848: toksen siirtyminen valtiolta Salon kaupungille          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32849: 1.1.1994. Tässä yhteydessä viranhaltijat siirtyvät   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32850: vastaaviin kunnallisiin virkoihin.                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32851:    Oppilaitosten siirtymisen yhteydessä, kuten       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32852: myös tässä tapauksessa, ongelmaksi muodostu-
32853: vat viranhaltijoiden eläkeasiat Virkamiesten                   Tietääkö Hallitus, että kun oppilaitos-
32854: siirtyessä kunnalliseen virkaan eläkkeiden osalta           ten, kuten Salon terveydenhoito-oppilai-
32855: uusina työntekijöinä heidän eläkkeidensä pro-               toksen, ylläpito siirtyy valtiolta kunnalle,
32856: senttikertymä pienenee ja eläkkeellesiirtymisikä            tässä tapauksessa Salon kaupungille, ja
32857: nousee. Tämänkaltainen kehitys on kohtuutonta               viranhaltijat siirtyvät valtion viroista vas-
32858: kyseisiä työntekijöitä kohtaan, sillä toimenpide            taaviin kunnallisiin virkoihin, heidät ote-
32859: tapahtuu väistämättömyyden edessä ja kyseessä               taan palvelukseen uusina työntekijöinä,
32860: on kuitenkin vastaava julkishallinnon virka. Ai-            jolloin eläkkeen prosenttikertymä piene-
32861: kaisemmin valtion virassa olleella työntekijällä            nee ja eläkkeellesiirtymisikä nousee, sekä
32862: saattaa olla palveluvuosia jopa useita kymme-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32863: niä, ja tämän takia hänen tulisi voida kyseisen-            tämän ilmeisen epäkohdan estämiseksi?
32864: kaltaisessa oppilaitoksen omistus- ja ylläpidon
32865: 
32866:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1993
32867: 
32868:                                            Hannu Suhonen
32869: 
32870: 
32871: 
32872: 
32873: 230032J
32874: 2                                          1993 vp -    KK 475
32875: 
32876: 
32877: 
32878: 
32879:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32880: 
32881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          syyden periaatteesta poiketen sovellettu vuodes-
32882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ta 1987 lukien ns. sisäistä laukaisuperiaatetta eli
32883: olette 20 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-          integraatiota.
32884: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Integraatiolla on tarkoitettu sitä, että jos hen-
32885: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Suhosen näin         kilö jää esim. kunnan palveluksesta ns. lisätur-
32886: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 475:                van mukaiselle eläkkeelle 63-vuotiaana, hän saa,
32887:                                                         jos hänellä on aikaisempaa valtion tai muun
32888:           Tietääkö Hallitus, että kun oppilaitos-       julkisen eläkejärjestelmän palvelusta, myös tästä
32889:        ten, kuten Salon terveydenhoito-oppilai-         palveluksesta eläkkeen 63-vuotiaana ja ns. lisä-
32890:        toksen, ylläpito siirtyy valtiolta kunnalle,     turvan mukaan karttuneena. Ilman integraatio-
32891:        tässä tapauksessa Salon kaupungille, ja          säännöstä eläke määräytyisi aikaisemmasta val-
32892:        viranhaltijat siirtyvät valtion viroista vas-    tion tai muun julkisen eläkejärjestelmän palve-
32893:        taaviin kunnallisiin virkoihin, heidät ote-      luksesta perusturvan mukaisena, jossa esimer-
32894:        taan palvelukseen uusina työntekijöinä,          kiksi eläkeikä on 65 vuotta.
32895:        jolloin eläkkeen prosenttikertymä piene-             Julkisia eläkejärjestelmiä ollaan parhaillaan
32896:        nee ja eläkkeellesiirtymisikä nousee, sekä       uudistamassa. Tarkoitus on siirtyä asteittain
32897:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           yksityisen sektorin tasoiseen eläketurvaan. Osa
32898:        tämän ilmeisen epäkohdan estämiseksi?            uudistuksesta on jo toteutunut. Vuoden 1993
32899:                                                         alusta muutettiin valtion ja kunnan eläkesään-
32900:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             nöksiä siten, että ns. uudet työntekijät eli
32901: taen seuraavaa:                                          1.1.1993 jälkeen palveluksensa aloittavat tulevat
32902:                                                         välittömästi yksityisen sektorin tasoisen eläke-
32903:    Työeläkejärjestelmät ovat erillisiä siten, että      turvan piiriin, jolloin heidän eläkeikänsä on 65
32904: kukin järjestelmä vastaa omaan palvelukseensa           vuotta, eläkkeen karttuma 1,5% ja tavoite-eläke
32905: perustuvasta eläketurvasta omien säännöstensä           60%. Vastaavat muutokset on toteutettu myös
32906: mukaisesti.                                             muissa julkisen sektorin eläkejärjestelmissä.
32907:    Käytännössä tämä esimerkiksi julkisella sek-             Muutosten jälkeen kunnan palvelukseen tai
32908: torilla tarkoittaa sitä, että kun valtion terveyden-    vastaavasti valtion tai muun julkisen eläkejärjes-
32909: huolto-oppilaitos siirtyy kunnan omistukseen,           telmän palvelukseen 1.1.199 3 tai sen jälkeen
32910: siirtyvän henkilöstön valtion palvelus päättyy ja       tulevat ovat ns. uusia työntekijöitä ja heihin
32911: he siirtyvät valtion eläkejärjestelmästä kunnalli-      sovelletaan uusia työntekijöitä koskevia sään-
32912: seen eläkejärjestelmään. Valtio vastaa siirtohet-       nöksiä riippumatta siitä, tulevatko he julkisen
32913: keen mennessä ansaitusta eläketurvasta ja kun-          sektorin sisältä vai muualta. Kun lisäturvan
32914: nallinen eläkejärjestelmä siitä eteenpäin.              mukaista eläkettä ei enää ole, integraatioperiaa-
32915:    Sekä valtion että kunnallisessa eläkejärjestel-      tettakaan ei voida enää soveltaa.
32916: mässä eläke on tähän saakka määräytynyt joko                Todettakoon, että ns. vanhojen työntekijöi-
32917: perusturvan tai lisäturvan mukaisena. Lisätur-          den eli 1.1.1993 jatkuvassa palveluksessa ollei-
32918: van mukaisen eläkkeen saaminen on edellyttänyt          den osalta siirtyminen yksityisen sektorin tasoi-
32919: muun muassa, että palvelus on jatkunut eläke-           seen eläketurvaan toteutetaan kunkin järjestel-
32920: ikään sa,akka. Lisäturvan mukainen eläkeikä on          män sisällä vuoden 1995 alusta asteittain siten,
32921: ollut 63 vuotta, eläkkeen tavoitetaso 66 % pal-         että eläkeiän muutos 63 vuodesta 65 vuoteen
32922: kasta ja eläkkeen karttuma 2,2 % vuodessa.              sekä tavoitetason muutos 66 %:sta 60 %:iin ta-
32923: Perusturvan mukaan eläke on määräytynyt sil-            pahtuu liukuvasti 1.1.1995 mennessä ansaitun
32924: loin, kun palvelus on päättynyt ennen eläkeikää.        palvelusajan pituudesta riippuen. Eläke karttuu
32925: Perusturvan mukaisessa eläkkeessä eläkeikä on           vuoden 1995 alusta lukien 1,5% vuodessa. Sii-
32926: 65 vuotta, eläkkeen tavoitetaso 60 %ja karttuma         hen mennessä ansaittu eläke vapaakirjautetaan
32927: 2,0 % vuodessa.                                         siten, että karttuma on 2,2 %, jos henkilö jatkaa
32928:    Julkisen sektorin sisällä on järjestelmien erilli-   eläkeikään, ja 2,0 %, jos palvelus päättyy ennen
32929:                                            1993 vp -   KK 475                                            3
32930: 
32931: eläkeikää. Yli 55-vuotiaat säilyttävät nykyiset        minen eri julkisiin eläkejärjestelmiin voisi peri-
32932: edut.                                                  aatteessa tulla kysymykseen, jos se kustannus-
32933:    Integraatioperiaatteen soveltamisen jatkami-        syistä olisi mahdollista ja jos kaikki julkisen
32934: nen 1.1.1993 jälkeen edellyttäisi, että 1.1.1993       sektorin eläkejätjestelmät olisivat sen toteutta-
32935: jälkeen julkisesta eläkejätjestelmästä toiseen siir-   misesta yksimielisiä. Integraation toteuttaminen
32936: tyviä ei pidettäisikään uusina työntekijöinä siten     edellyttää vastavuoroisuutta. Jos joku julkinen
32937: kuin edellä on todettu. Tämä edellyttäisi vuoden       eläkejätjestelmä ei sitä halua, ei sen toteuttami-
32938: 1993 alusta voimaan tulleen lainsäädännön              nen ole mahdollista muissakaan järjestelmissä.
32939: muuttamista takautuvasti.                                 Joka tapauksessa, vaikka mitään erillisjätjes-
32940:    Erityisesti kuntapuolen taholta on selkeästi        telyjä ei tehdä, säännökset on rakennettu siten,
32941: tuotu esille, että he eivät kustannussyistä pidä       että yli 55-vuotiaat säilyttävät nykyiset etunsa eli
32942: mahdollisena integraation soveltamisen jatka-          siirrolla ei ole vaikutusta heidän eläke-etuihinsa.
32943: mista. Yleisten integraatiosäännösten sisällyttä-
32944:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
32945: 
32946:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32947: 4                                         1993 vp -   KK 475
32948: 
32949: 
32950: 
32951: 
32952:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32953: 
32954:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           målsatta pensionsnivån 60% och pensionstill-
32955: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        växten 2,0 % om året.
32956: den 20 september 1993 tili vederbörande medlem            Med avvikelse från principen med fristående
32957: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        system har inom den offentliga sektom sedan
32958: Suhonen undertecknade spörsmål nr 475:                1987 tillämpats en s.k. intem utlösningsprincip
32959:                                                       eller integration.
32960:           Är Regeringen medveten om att när               Med integration avses att om en person när
32961:        ansvaret för läroanstaltema, t.ex. hälso-      han fyller 63 år avgår med pension t.ex. från en
32962:        vårdsläroanstalten i Salo, överförs från       kommunal anstälining och uppbär pension en-
32963:        staten på kommunema, i detta fali staden       ligt det s.k. tilläggsskyddet får han som 63-åring,
32964:        Salo, och tjänsteinnehavama övergår            om hans tidigare anställning grundat sig på det
32965:        från statens tjänst till motsvarande kom-      statliga pensionssystemet elier på något annat
32966:        munala tjänster, så anställs dessa som         offentligt pensionssystem, pension även för den-
32967:        nya arbetstagare varigenom den samlade         na anstälining och intjänad enligt det s.k. till-
32968:        pensionstiliväxten sjunker och pensions-       läggsskyddet. Utan integrationsstadgandet skul-
32969:        åldem stiger, och                              le pensionen för en tidigare anstälining som
32970:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       grundat sig på det statliga pensionssystemet eller
32971:        för att avhjälpa detta uppenbara missför-      på något annat offentligt pensionssystem betalas
32972:        håliande?                                      enligt grundskyddet, där t. ex. pensionsåldem är
32973:                                                       65 år.
32974:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             De offentliga pensionssystemen reformeras
32975: anföra följande:                                      som bäst. Avsikten är att man stegvis övergår tili
32976:                                                       samma pensionsskyddsnivå som inom den priva-
32977:    Arbetspensionssystemen är fristående så att        ta sektom. En del av reformen har redan genom-
32978: varje system med stöd av egna stadganden svarar       förts. Vid ingången av 1993 ändrades de statliga
32979: för det pensionsskydd som grundar sig på en           och kommunala pensionsstadgandena så att s.k.
32980: anställning inom det egna systemet.                   nya arbetstagare, dvs. de som börjar sin anställ-
32981:    När en statlig hälsovårdsläroanstalt övergår i     ning efter den 1 januari 1993, omedelbart omfat-
32982: kommunens ägo, betyder det i praktiken t.ex.          tas av samma pensionsskyddsnivå som inom den
32983: inom den offentliga sektom att anställningen hos      privata sektom. Det innebär att pensionsåldem
32984: staten upphör och personalen övergår från det         är 65 år, pensionstillväxten 1,5% och den mål-
32985: statliga tili det kommunala pensionssystemet.         satta pensionen 60 %. Motsvarande ändringar
32986: Staten svarar för det intjänade pensionsskyddet       har genomförts även i andra pensionssystem
32987: fram till övergångstidpunkten och från denna          inom den offentliga sektom.
32988: tidpunkt framåt svarar det kommunala pen-                 Efter ändringama är de som anställs den 1
32989: sionssystemet för pensionsskyddet.                    januari 1993 eller därefter och vilkas anstälining
32990:    Såväl i det statliga som i det kommunala           grundar sig på det kommunala resp. statliga
32991: pensionssystemet har pensionema hittills fast-        pensionssystemet elier något annat offentligt
32992: ställts enligt ett grundskydd elier ett tilläggs-     pensionssystem s.k. nya arbetstagare och på dem
32993: skydd. Ett villkor för att en pension skali betalas   tillämpas de stadganden som gälier nya arbetsta-
32994: enligt tiliäggsskyddet är bl.a. att anstäliningen     gare, oberoende av om de kommer från den
32995: fortgått tili pensionsåldem. Då det gäller till-      offentliga sektom elier inte. Då det inte längre
32996: läggsskyddet har pensionsåldem varit 63 år, den       finns pensioner som baserar sig på tilläggsskyd-
32997: målsatta pensionsnivån 66% av lönen och pen-          det kan inte heller integrationsprincipen tilläm-
32998: sionstillväxten 2,2 % om året. Pensionen har          pas.
32999: faststälits enligt grundskyddet då anställningen          Det kan konstateras att s.k. gamla arbetstaga-
33000: upphört före pensionsåldem. I fråga om grund-         re, dvs. de som den 1 januari 1993 haft oavbrutet
33001: skyddet har pensionsåldem varit 65 år, den            fortlöpande anstälining övergår tili ett pensions-
33002:                                          1993 vp -   KK 475                                          5
33003: 
33004: skydd som motsvarar den privata sektorns nivå        retroaktiv ändring av den lagstiftning som träd-
33005: internt inom varje system från ingången av 1995      de i kraft vid ingången av 1993.
33006: stegvis så att en ändring av pensionsåldern från         Särskilt från kommunhåll har det klart fram-
33007: 63 till65 år och den målsatta nivån från 66% till    hållits att integrationen av kostnadsskäl inte kan
33008: 60 % sker flexibelt före utgången av den 1 januari   tillämpas i fortsättningen. I princip kan allmän-
33009: 1995, beroende på anställningstidens längd.          na integrationsstadganden intas i olika offentliga
33010: Från ingången av 1995 är pensionstillväxten          pensionssystem om det av kostnadsskäl är möj-
33011: 1,5 % om året.                                       ligt och om det enhälligt godkänns för alla
33012:    Den intjänade pensionen blir en fribrevspensi-    pensionssystem inom den offentliga sektorn. In-
33013: on så att tillväxten är 2,2% om arbetstagaren        tegrationen f6rutsätter reciprocitet. Om integra-
33014: fortsätter till pensionsåldern och 2,0 % om an-      tionen inte godkänns för något offentligt pen-
33015: ställningen upphör före pensionsåldern. De som       sionssystem kan den inte heller genomföras i de
33016: fyllt 55 år bibehåller sina nuvarande förmåner.      övriga systemen.
33017:    För att integrationsprincipen alltjämt skall          Trots att specialarrangemang inte vidtas har
33018: kunna tillämpas efter den 1 januari 1993 förut-      stadgandena utformats så att de som fyllt 55 år
33019: sätts att de som efter denna tidpunkt övergått       bibehåller sina tidigare förmåner, dvs. att en
33020: från ett offentligt pensionssystem till ett annat    överföring inte inverkar på deras pensionsför-
33021: inte skulle anses som nya arbetstagare på det sätt   måner.
33022: som anges ovan. Detta skulle förutsätta en
33023:      Helsingfors den 5 oktober 1993
33024: 
33025:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
33026:                                                 1993 vp
33027: 
33028: Skriftligt spörsmål 476
33029: 
33030: 
33031: 
33032: 
33033:                                    Jansson m.fl.: Om utkomststöd för fibromyalgipatienter
33034: 
33035: 
33036: 
33037:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33038:    Uppskattningsvis 2% av befolkningen lider          arbete och har rätt tili sjukförsäkringens dagpen-
33039: av fibromyalgi. Av dessa är 85 % kvinnor. Orsa-       ning och rehabilitering. Ifall rehabiliteringen inte
33040: ken tili fibromyalgi är okänd trots omfattande        leder till förbättrat hälsotillstånd utan till nedsatt
33041: forskning. Patienterna utsätts för långvarigt li-     presentationsförmåga, börjar en rundgång för
33042: dande med värk, ledstelhet, problem med rörel-        patienten som äventyrar utkomsten på ovan
33043: seförmågan, nedstämdhet och depression, san-          nämnd grund, dvs. på den grunden att fibro-
33044: nolikt till följd av det kroniska smärttiliståndet.   myalgi ännu inte anses vara en sjukdom. Detta
33045: Botande behandling finns inte.                        osäkra tillstånd bör brytas, vid behov med lag-
33046:    Fibromyalgi leder till nedsatt presentations-      stiftning.
33047: förmåga förutom lidande. Tydliga begränsning-             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
33048: ar i yrkeslivet inträder. 1 många fall kan patien-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33049: ten inte längre sköta sitt arbete. Omplacering        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
33050: eller utbildning till annat yrke är önskvärda men     följande spörsmål:
33051: ofta inte möjliga att genomföra. Då äventyras
33052: utkomsten eftersom fibromyalgi inte betraktas                    Vilka lagstiftnings- och andra åtgärder
33053: som en sjukdom i vår socialskyddslagstiftning,                ämnar Regeringen vidta för att trygga
33054: åtminstone inte i pensionshänseende.                          utkomstskyddet för fibromyalgipatien-
33055:    Patienten är för sjuk för att kunna sköta sitt             ter?
33056: 
33057:       Helsingfors den 21 september 1993
33058: 
33059:            Gunnar Jansson                Jan-Erik Enestam                 Eva Biaudet
33060: 
33061: 
33062: 
33063: 
33064:  2300321
33065: 2                                        1993 vp -   KK 476
33066: 
33067: Kirjallinen kysymys 476                                                                      Suomennos
33068: 
33069: 
33070: 
33071: 
33072:                                   Jansson ym.: Fibromyalgiapotilaiden toimeentuloturvan järjestä-
33073:                                       misestä
33074: 
33075: 
33076:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33077: 
33078:    Arviolta 2 % väestöstä kärsii fibromyalgiasta.       Potilas on liian sairas hoitamaan työtään, ja
33079: Tästä määrästä 85 % on naisia. Laajasta tutki-       hänellä on oikeus sairausvakuutuksen päivära-
33080: mustyöstä huolimatta syy fibromyalgiaan on           haan ja kuntoutukseen. Jos kuntoutus ei johda
33081: tuntematon. Potilaat kärsivät särystä, nivelten      terveydentilan paranemiseen vaan suoritusky-
33082: jäykkyydestä, liikuntakyvyn ongelmista, ala-         vyn alenemiseen, potilas joutuu kierteeseen, joka
33083: kuloisuudesta ja masentuneisuudesta todennä-         vaarantaa toimeentulon edellä mainitulla perus-
33084: köisesti kroonisen kiputilan vuoksi. Parantavaa      teella eli siis sillä perusteella, että fibromyalgiaa
33085: hoitoa ei ole olemassa.                              ei pidetä sairautena. Tämä epävarma tilanne on
33086:    Kärsimyksen lisäksi fibromyalgia johtaa suo-      korjattava tarpeen vaatiessa lainsäädännöllä.
33087: rituskyvyn heikkenemiseen. Työelämään tulee             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33088: selviä rajoituksia. Monissa tapauksissa potilas ei   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33089: enää pysty hoitamaan työtään. Uudelleensijoitus      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33090: tai koulutus toiseen ammattiin on toivottavaa,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33091: mutta ei useinkaan toteutettavissa. Tällöin toi-
33092: meentulo vaarantuu, koska fibromyalgiaa ei pi-                  Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
33093: detä sairautena sosiaaliturvalainsäädännössäm-               toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä fib-
33094: me, ei ainakaan eläkkeen kannalta.                           romyalgiapotilaiden toimeentuloturvan
33095:                                                              järjestämiseksi?
33096:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1993
33097: 
33098:          Gunnar Jansson                  Jan-Erik Enestam                Eva Biaudet
33099:                                            1993 vp -     KK 476                                         3
33100: 
33101: 
33102: 
33103: 
33104:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33105: 
33106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          menetelmin. Fibromyalgia on sellaisenaan ver-
33107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rattavissa siten moniin muihin oireyhtymiin, joi-
33108: olette 21 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-          den perusteella työkyvyttömyyseläkettä ei pel-
33109: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        kästään myönnetä.
33110: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Gunnar Jans-            Fibromyalgia ei sinänsä ole este työkyvyttö-
33111: sonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          myyseläkkeen saannille, mutta koska oireyhty-
33112: n:o 476:                                                män aiheuttamat objektiiviset löydökset usein
33113:                                                         ovat hyvin niukat, fibromyalgiaa potevien eläke-
33114:           Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin          hakemuksia on hylätty melko runsaasti. Koska
33115:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä fib-       fibromyalgiaan liittyy usein muita oireita, kuten
33116:        romyalgiapotilaiden toimeentuloturvan            depressiota, ratkaisut tehdäänkin työkyvyn ar-
33117:        järjestämiseksi?                                 vioinnissa tapaus kerrallaan, jolloin fibromyal-
33118:                                                         giapotilaan muut sairaudet ovat eläkkeen myön-
33119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nön perustana.
33120: vasti seuraavaa:                                           Fibromyalgiaa on pidettäväkin enemmän hoi-
33121:                                                         don ja kuntoutuksen ongelmana kuin toimeen-
33122:    Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellyty k-          tuloon liittyvänä ongelmana. Fibromyalgia voi
33123: senä on, että henkilöllä on sellainen vika, vamma       parantua joskus itsestään. Sen takia fibromyal-
33124: tai sairaus, jonka, ottaen huomioon hänen am-           giapotilaiden asiassa pääpaino pitäisi kohdistaa
33125: mattinsa, ikänsä, koulutuksensa ja asuinpaik-           pitkäaikaiseen kuntoutukseen.
33126: kansa ja näihin rinnastettavat muut seikat, voi-           Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnassa
33127: daan katsoa estävän häntä hankkimasta omalla            fibromyalgia on erityisesti huomioitu ja toteutet-
33128: työllään toimeentuloa. Sairaudelta on edellytetty       tu muun muassa useita fibromyalgiapotilaiden
33129: perinteistä lääketieteellistä Iuokitusta ja objektii-   kursseja.
33130: visesti todettavissa olevia oireita.                       Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa fibro-
33131:    Fibromyalgiaa on sosiaalivakuutuksessa jou-          myalgiaa koskevaa aineistoa, jota saadaan eri-
33132: duttu pitämään tämänhetkisten selvitysten pe-           laisten tieteellisten tutkimusten perusteella, ja
33133: rusteella enemmän oireyhtymänä kuin sairaute-           ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, jos selvityk-
33134: na. Fibromyalgiaa tutkitaan Suomessa muun               set osoittavat, että tämä tila on rinnastettavissa
33135: muassa Heinolan Reumasairaalassa tieteellisin           sairauteen eläkkeen saamisen perusteissa.
33136: 
33137:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
33138: 
33139:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33140: 4                                         1993 vp -   KK 476
33141: 
33142: 
33143: 
33144: 
33145:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33146: 
33147:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som sådan jämförbar med många andra syn-
33148: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        drom, som inte ensamma kan utgöra grunden
33149: den 21 september 1993 till vederbörande medlem        för beviljande av invalidpension.
33150: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           I sig utgör fibromyalgi inte något hinder för
33151: Gunnar Jansson m.fl. undertecknade spörsmål           invalidpension, men eftersom de objektiva fynd
33152: nr 476:                                               som syndromet ger upphov till ofta är mycket
33153:                                                       knappa, har en relativt stor del av pensionsan-
33154:           Vilka lagstiftnings- och andra åtgärder     sökningarna av dem som lider av fibromyalgi
33155:        ämnar Regeringen vidta för att trygga          avslagits. Eftersom många andra symptom, t.ex.
33156:        utkomstskyddet för fibromyalgipatien-          depression, ofta förekommer i samband med
33157:        ter?                                           fibromyalgi och besluten vid värderingen av
33158:                                                       arbetsförmågan fattas från fall till fall, beviljas
33159:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          invalidpensionen på grundval av fibromyalgipa-
33160: samt anföra följande:                                 tientens övriga sjukdomar.
33161:                                                          Fibromyalgi måste mer betraktas som ett
33162:    Villkoret för att en person skall få invalidpen-   vård- och rehabiliteringsproblem än ett problem
33163: sion är att han är behäftad med lyte, skada eller     i anslutning till utkomsten. Fibromyalgi kan
33164: sjukdom som, med beaktande av hans yrke,              ibland botas av sig själv. Därför borde tyngd-
33165: ålder, utbildning och boningsort samt med dessa       punkten i vården av fibromyalgipatienter läggas
33166: jämförbara andra omständigheter, kan anses            på långtidsrehabilitering.
33167: hindra honom från att få sin utkomst genom eget          I folkpensionsanstaltens rehabiliteringsverk-
33168: arbete. För sjukdomens vidkommande har man            samhet har särskild uppmärksamhet ägnats fib-
33169: krävt en traditionell medicinsk klassificering och    romyalgi och bl.a. har många kurser anordnats
33170: objektivt konstaterbara symptom.                      för fibromyalgipatienterna.
33171:    Inom socialförsäkringen har man på basis av           Social- och hälsovårdsministeriet följer med
33172: de hittills gjorda utredningarna varit tvungen att    det materia! om fibromyalgi som fås genom
33173: betrakta fibromyalgi mer som ett syndrom än           olika vetenskapliga undersökningar och vidtar
33174: som en sjukdom. Fibromyalgi undersöks i Fin-          vid behov åtgärder om utredningarna visar att
33175: land bl.a. på reumasjukhuset i Heinola med            detta tillstånd kan jämföras med en sjukdom när
33176: vetenskapliga metoder. Fibromyalgi är således         det gäller grunderna för erhållande av pension.
33177: 
33178:      Helsingforsden 15 oktober 1993
33179: 
33180:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33181:                                               1993 vp
33182: 
33183: Kirjallinen kysymys 477
33184: 
33185: 
33186: 
33187: 
33188:                                   Väistö: Toimenpiteistä puun käytön lisäämiseksi rakentamisessa
33189: 
33190: 
33191: 
33192:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33193: 
33194:    Maallamme on erinomaiset edellytykset lisätä     myös ollut uhattuna. Tämä organisaationmuu-
33195: puun ja erilaisten puutuotteiden käyttöä raken-     tos merkitsisi toteutuessaan vakavaa iskua me-
33196: tamisessa. Tähän meillä on hyvän raaka-aine-        kaanisen puun tutkimukselle.
33197: pohjan ohella myös vahvaa osaamista, jos kohta         Puun rakentamiskäyttöä rajoittavat maas-
33198: puusta rakentamisen kulttuuri ja puurakentami-      samme vielä puulle epäedulliset määräykset. Il-
33199: sen suunnittelutaito onkin heikentynyt. Puun        meisesti ne ovat tiukemmat kuin useissa muissa
33200: käytön lisäämistä puoltavat paitsi kotoiset met-    maissa eivätkä ota huomioon puutuotteiden kes-
33201: sävaramme myös kansantalouden ja työllisyy-         tävyydessä ja turvallisuudessa tapahtunutta ke-
33202: den tosiasiat.                                      hitystä.
33203:    Puutuotteiden menekinedistämisen tavoit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33204: teeksi on asetettu tehdä maastamme yksi johta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33205: vista eurooppalaisista puustarakentamisen mais-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33206: ta. Tällä hetkellä tavoite on kuitenkin vielä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33207: kaukana.
33208:    Tämän hetken puunkäytön vähäisyyteen ra-                   Kannattaako Hallitus tavoitetta, että
33209: kentamisessa on esitetty muun muassa sopivien              Suomi nostetaan yhdeksi johtavista
33210: tuotteiden ja tiedon puute sekä asenteet ja osaa-          eurooppalaisista puurakentamisen mais-
33211: mattomuus niin suunnittelussa kuin itse rakenta-           ta, ja
33212:  misessa. Lisääntyvä korjausrakentaminen kas-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33213:  vattaa puun käyttöä.                                      ryhtyä tämän tavoitteen saavuttamiseksi
33214:    Puusta rakentamisen opetus ja tutkimus on               ja puun käytön lisäämiseksi rakentami-
33215:  varsin vähäistä. Puun tutkimuksen itsenäisen              sessa?
33216:  aseman säilyminen VTT:n organisaatiossa on
33217: 
33218:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1993
33219: 
33220:                                             Matti Väistö
33221: 
33222: 
33223: 
33224: 
33225:  2300321
33226: 2                                      1993 vp -   KK 477
33227: 
33228: 
33229: 
33230: 
33231:                                  Eduskunnan Herra· Puhemiehelle
33232: 
33233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tien ja puutalojen viennin lisäämiselle. Eri mai-
33234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den rakennuskulttuurien ja -määräysten vuoksi
33235: olette 21 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-     vientituotteet on kuitenkin sopeutettava vastaa-
33236: jeenne n:o 1372 ohella toimittanut valtioneuvos-   maan vientimaiden vaatimuksia.
33237: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja           Em. näkökohtien lisäksi puurakentamisen li-
33238: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       säämisellä on suotuisat kerrannaisvaikutuksensa
33239: n:o 477:                                           työllisyyteen, metsätuloihin ja maaseudun elin-
33240:                                                    voimaisuuteen ja koko kansan talouteen. Laman
33241:           Kannattaako Hallitus tavoitetta, että    aikana on käynyt yhä selvemmäksi, että ta-
33242:        Suomi nostetaan yhdeksi johtavista          loutemme perusta ja elintasomme nojaa edelleen
33243:        eurooppalaisista puurakentamisen mais-      erittäin suuresti lisääntyviin metsävaroibio ja
33244:        ta, ja                                      niiden oikeaan hyödyntämiseen.
33245:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Puutuotteet menevät valtaosaltaan niin vien-
33246:        ryhtyä tämän tavoitteen saavuttamiseksi     timaissamme kuin kotimaassakin suoraan ra-
33247:        ja puun käytön lisäämiseksi rakentami-      kentamiseen tai rakennusteollisuuden välituot-
33248:        sessa?                                      teiksi. Niiden menekki on siten riippuvainen
33249:                                                    rakennustoiminnan kulloisestakin vilkkaudesta.
33250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Tietyiltä osin puutavarateollisuuden vienti kas-
33251: taen seuraavaa:                                    vaa nyt hyvän kilpailukyvyn turvin, mutta koti-
33252:                                                    maassa rakennustoiminnan syvä taantuma vielä
33253:    Puurakentaminen on Suomessa ja myös muis-       ensi vuonnakin jatkuessaan pitää puutavara-
33254: sa Pohjoismaissa pientalojen perinteinen raken-    tuotteiden kysynnän alhaisella tasolla. Ennustei-
33255: tamismuoto. Puurunkoisten pientalojen osuus        den mukaan talonrakentamisen määrä laskee
33256: on säilynyt jatkuvasti korkeana ja on noin 90%     ensi vuonna vielä 7-8%. Vain korjausrakenta-
33257: kaikista pientaloista. Myös kerrostaloissa puu-    misessa on odotettavissa käänne parempaan.
33258: tuotteiden osuus on Suomessa korkea ovissa,           Rakennustoiminnan nykytilanteesta ja lähi-
33259: ikkunoissa, sisustuksessa ja kalustuksessa niin    vuosienkin näkymistä huolimatta uutta raken-
33260: uudisrakentamisessa kuin korjaustoiminnassa-       nuskantaa niin asuntotuotannossa kuin teolli-
33261: kin. Muussa kuin asuinrakentamisessa puun          suus- ja liikerakentamisessakin kuitenkin tarvi-
33262: osuus on jäänyt vähäisemmäksi. Keski-Euroo-        taan ja entistä rakennuskantaa tullaan lisäänty-
33263: passa puurakentamisen osuus on perinteisesti       vässä määrin korjaamaan. Vuoden 1994 talous-
33264: vähäisempää, maasta riippuen noin 5-10 %.          arviossa valtion asuntopoliittisen tuen paino-
33265: Näin verrattuna Suomi on jo yksi johtavia eu-      pistettä siirretään asuntojen uustuotannosta pe-
33266: rooppalaisia puurakentamisen maita.                rusparantamiseen. Korjaustoimintaa edistetään
33267:    Puurakentamisen lisäämiselle on Suomessa        joustavoittamalla korjausavustusjärjestelmää.
33268: edelleen merkittävää potentiaalia. Metsiemme          Edustaja Väistö toteaa myös, että puun raken-
33269: kasvusta käytetään nykyisin 60-70 %. Puuva-        tamiskäyttöä rajoittavat maassamme vielä puulle
33270: rojen hyödyntäminen ja puun käytön ekologi-        epäedulliset määräykset ja että ne ilmeisesti ovat
33271: suuden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi puun     tiukemmat kuin useissa muissa maissa. Tarkoitus
33272: käytön lisääminen rakentamisessa on erittäin       onkin, että valtion lainoittaman asuntorakenta-
33273: perusteltua ja kannatettavaa. Puurakentamisen      misen ja peruskorjaamisen yhteydessä pyritään
33274: kehittämistä tukevat myös vientinäkökohdat.        kehittämään rakennusteknologiaaja rakentamis-
33275: Puutuotteiden viennin jalostusaste on nykyisin-    menetelmiä. Niin ikään jatketaan rakentamista
33276: kin vielä alhainen, pääosin sahatavaraaja puule-   koskevien säädösten sopeuttamista kansainväli-
33277: vyjä. Korkea ja kansainvälisesti kilpailukykyi-    seen kehitykseen lainsäädännön muutoksilla sekä
33278: nen puurakentamisen taito kotimaassa on perus-     määräysten, standardien ja laadunvarmistusjär-
33279: edellytys myös viennin jalostusasteen nostami-     jestelmien yh teensovittamisella.
33280: selle Ja puutuotte1den. rakennusosien, element-       Edustaja Väistön kysymyksessään esittämät
33281:                                           1993 vp -   KK 477                                         3
33282: 
33283: argumentit ovat pääosin yhteneväisiä Puuinfor-        ohjelman laatimisesta sen jatkeeksi. Tutkimus-
33284: maatio ry:n esittämiin perusteluihin puutuottei-      toiminnan tavoitteita olisivat mm. puurakenta-
33285: den menekinedistämisestä, jossa tavoitteeksi on       misen normeihin vaikuttaminen puurakentami-
33286: asetettu tehdä maastamme yksi johtavista eu-          selle edulliseen suuntaan, avoimen puurakenne-
33287: rooppalaisista puustarakentamisen maista. Ta-         järjestelmän kehittäminen, suunnittelu- ja mitoi-
33288: voitteen toteuttamiseksi katsotaan tarvittavan        tusmenetelmien kehittäminen, liitostekniikan
33289: tuotteita, osaamista, vaikuttamista ja rahaa.         kehittäminen ja puurakenteiden palonkestävyy-
33290: Tavoite sinänsä on yhteinen niin puutavarateol-       den parantaminen. Mikäli alan teollisuus lähtee
33291: lisuudelle, metsäalan järjestöille kuin valtioval-    aktiivisesti tähän kehitystyöhön, valtion tutki-
33292: lallekin, mutta sen toteuttaminen edellyttää laa-     musrahoituksen suuntaaminen tällaisiin ohjel-
33293: ja-alaista yhteistyötä.                               miin on mahdollista ja perusteltua.
33294:     Puurakentamisen osaamisessa opetus ja tutki-         Mekaanisen puunjalostuksen suurin tutki-
33295: mus ovat avainasemassa. Keskeisinä syinä ny-          musyksikkö maassamme on nykyisin VTT:n
33296: kyiseen opetuksen ja tutkimuksen riittämättö-         puulaboratorio. Edustaja Väistön kysymyksen
33297: myyteen ovat puurakentamisen pientalovaltai-          perusteluihin sisältyy myös mekaanisen puun
33298: suus ja korkea rakentamisen omatoimisuusaste          tutkimuksen asema Valtion teknillisen tutkimus-
33299: sekä teollisuuden vielä vähäinen kiinnostus muil-     keskuksen organisaatiossa. VTT:n organisaa-
33300: le materiaaleille vaihtoehtoisen puurakentami-        tiossa tutkimusyksikkörakenne uudistuu koko-
33301:  sen kehittämiseen. Puurakentamisen opetus ja         naisuudessaan, mutta uudistus ei vaikuta miten-
33302:  tutkimus on nähtävä osana koko puunjalostus-         kään heikentävästi puututkimuksen edellytyk-
33303:  ketjun sekä puun kokonaiskäytön kehittämistä.        siin VTT:ssä. Puututkimus säilyy edelleen yhtenä
33304:  Puunjalostusketjun monivaiheisuuden vuoksi           tutkimusalueena, johon liitetään myös aikaisem-
33305:  kehittämiseen tarvitaan sekä metsätalouden,          min rakennetekniikan laboratoriossa sijainnut
33306:  puunjalostusteollisuuden että rakennussektorin       puurakennetutkimuksen ryhmä. Organisaatio-
33307:  yhteistyötä. Opetusta ja tutkimusta tukevien val-    uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tutki-
33308:  tion organisaatioiden useat erilaiset tukimuodot     muksen ja asiakaspalvelun toimintaedellytysten
33309:  ovat käytettävissä tällaisen yhteistyön kehittämi-   parantaminen.
33310:  seen ja tutkimuslaitosten, korkeakoulujen sekä          Puutuotteiden valmistaminen ja kehittäminen
33311:  puualan oppilaitosten opetuksen ja tutkimuksen       pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on asiakas-
33312:  edistämiseen.                                        lähtöisyyden kannalta joustavaa, mutta tuotan-
33313:      On perusteltua, että Suomen kaltaisessa          non lisääminen vaatii yleensä huomattavaa
33314:  maassa puualan opetukselle ja tutkimukselle          markkinointiponnistusta. Pk-yritysten puutuot-
33315:  annetaan suuri painoarvo. Puuteollisuuden tut-       teiden menekinedistäminen niin kotimaassa kuin
33316:  kimukseenja tuotekehitykseen, kuten yleensäkin       erityisesti vientimarkkinoilla on erityisen suuri
33317:  tekniseen tutkimukseen suunnattu julkinen ra-        haaste lähivuosina. Tällaiseen pienten yritysten
33318:  hoitus onkin viime vuosina kasvanut merkittä-        vientivetoiseen sahaus- ja jatkojalostustoimin-
33319:  västi valtiontalouden vaikeasta rahoitustilan-       taan on kauppa- ja teollisuusministeriössä tar-
33320:  teesta huolimatta. Vuonna 1992 Teknologian           koitus lähivuosina panostaa Puu-Suomi-projek-
33321:  kehittämiskeskus käynnisti yhdessä alan teolli-      tin puitteissa.
33322:   suuden kanssa kaksi laajaa teknologiaohjelmaa,          Hallitus kannattaa edustaja Väistön esille
33323:   puun mekaanisen jalostuksen ja puulevyteknolo-      tuomaa tavoitetta puun lisäkäytöstä rakenta-
33324:   gian ohjelmat. Puolet tutkimusohjelmien koko-       misessa ja on, kuten edellä todetusta käy ilmi,
33325:   naisrahoituksesta, 115 milj. markasta, kanavoi-     monin tavoin pyrkinyt edistämään sen toteutu-
33326:   tuu TEKESin kautta julkisena rahoituksena.          mista. Konkreettiset toimet suoritetaan kuiten-
33327:      Ohjelmien tutkimusalueet kattavat puun me-       kin puuteollisuuden yrityksissä, puualan tutki-
33328:   kaanisep jalostuksen koko toimintaketjun met-       mus- ja opetuslaitoksissa ja metsäsektorin jär-
33329:   sästä valmiiksi tuotteiksi. Teknologiaohjelmiin     jestöissä. Näissä puitteissa tapahtuvaa yhteis-
33330:   on myös sisältynyt erityinen puurakentamisen        työtä kauppa- ja teollisuusministeriö on valmis
33331:   kehittämishanke "Puutalo 2000". Keskustelua         tukemaan.
33332:   on käyty erityisen puurakentamisen kehittämis-
33333:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
33334: 
33335:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
33336: 4                                        1993 vp -   KK 477
33337: 
33338: 
33339: 
33340: 
33341:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33342: 
33343:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          exporten av träprodukter, byggnadsdelar, ele-
33344: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ment och trähus utökas. Till följd av byggnads-
33345: 1372 av den 21 september 1993 till vederbörande      kulturerna och -bestämmelserna i olika länder
33346: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      måste exportprodukterna dock anpassas till ex-
33347: dagsman Väistö undertecknade spörsmål nr 4 77:       portländernas krav.
33348:                                                          Utöver synpunkterna ovan har en utökning
33349:           Understöder Regeringen målet att           av träbyggandet gynnsamma mångfaldiga effek-
33350:        Finland skall göras till ett ledande land i   ter på sysselsättningen, skogsinkomsterna och
33351:        Europa då det gäller att bygga i trä och      landsbygdens livskraft och på hela samhällseko-
33352:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      nomin. Under lågkonjunkturen har det blivit allt
33353:        sikt att vidta för att nå detta mål och       klarare att grunden för vår ekonomi och vår
33354:        utöka användningen av trä vid byggan-         levnadsstandard fortsättningsvis i mycket hög
33355:        det?                                          grad vilar på ökande skogsresurser och rätt
33356:                                                      utnyttjande av dem.
33357:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Träprodukterna går till största delen direkt
33358: anföra följande:                                     till byggande eller används som mellanprodukter
33359:                                                      i byggnadsindustrin såväl i våra exportländer
33360:    I Finland liksom i det övriga Norden är           som här hemma. Därmed är deras åtgång bero-
33361: byggandet i trä den traditionella byggnadsfor-       ende av hur livlig byggnadsverksamheten är. Till
33362: men för småhus. Andelen småhus med träkon-           vissa delar ökar trävaruindustrins export nu med
33363: struktion har kontinuerligt bibehållits på en hög    stöd av sin goda konkurrenskraft, men bygg-
33364: nivå och utgör ca 90% av alla småhus. Också i        nadsverksamhetens djupa regression här i landet
33365: höghus är träprodukternas andel hög i dörrar,        håller ännu nästa år efterfrågan på trävarupro-
33366: fönster, inredning och möblering både då det         dukter på en låg nivå. Enligt prognoserna sjun-
33367: gäller nybyggnad och renovering. I annat byg-        ker husbyggandet ännu nästa år kvantitativt
33368: gande än för boendeändamål har trävirkets an-        med 7-8 %. Endast inom renoveringsbyggandet
33369: del varit mindre. I Mellaneuropa är träbyggan-       kan man förvänta sig en vändning mot det
33370: dets andel traditionellt lägre, 5-10% beroende       bättre.
33371: på land. I jämförelse med detta är Finland redan         Trots byggnadsverksamhetens situation idag
33372: nu ett av de ledande europeiska länderna då det      och under de närmaste åren behövs ett nytt
33373: gäller att bygga i trä.                              byggnadsbestånd både inom bostadsproduktio-
33374:     Det finns fortfarande en betydande potential     nen och inom industri- och affärsbyggandet och
33375: i landet då det gäller att utöka byggandet i trä.    det tidigare byggnadsbeståndet kommer att re-
33376: Av tillväxten i våra skogar används i dagens läge    noveras i större utsträckning. I budgeten för
33377: 60--70 %. Med tanke på möjligheterna att ut-         1994 prioriterar statens bostadspolitiska stöd
33378: nyttja träresurserna och på att det är ekologiskt    grundläggande renoveringar i stället för nypro-
33379: godtagbart och miljövänligt att använda trä är       duktion av bostäder. Renoveringsverksamheten
33380: det synnerligen motiverat och värt att understö-     främjas genom att systemet för renoveringsun-
33381: da en utökad användning av trä vid byggandet.        derstöd gqrs smidigare.
33382: Utvecklandet av träbyggandet understöds också            Riksdagsman Väistö konstaterar också att
33383: avcexportsynpunkter. Förädlingsgraden vid ex-        användningen av trä för byggande i landet ännu
33384: porten av träprodukter är också i dagens läge        begränsas av bestämmelser som är ofördelaktiga
33385: låg, huvudsakligen är det fråga om sågvara och       för trä och att de uppenbarligen är strängare än
33386: träskivor. En hög och internationellt konkur-        i de flesta andra länder. Avsikten är<följaktligen
33387: renskraft!g fårdighet att bygga i trä här hemma      att man i samband med det bostadsbyggande
33388: är en grundförutsättning också för att föräd-        och den grundläggande renovering som staten
33389: lingsgraden vid exporten skall kunna höjas och       har belånat skall sträva efter att utveckla bygg-
33390:                                           1993 vp -    KK 477                                           5
33391: 
33392: nadsteknologin och metodema för byggande.              ten av totalfinansieringen av forskningspro-
33393: Också anpassandet av författningarna om byg-           grammen om 115 milj. mk kanaliseras som
33394: gandet tili den internationelia utvecklingen fort-     offentlig finansiering via TEKES.
33395: går genom att lagstiftningen ändras samt genom             Forskningsområdena i programmen täcker
33396: att bestämmelser, standarder och kvalitetscerti-       hela verksamhetskedjan av den mekaniska trä-
33397: fieringssystem harmoniseras.                           förädlingen från skogen tili de fårdiga produk-
33398:     De argument som riksdagsman Väistö läg-            terna. 1 teknologiprogrammen har också ingått
33399: ger fram i sitt spörsmål är huvudsakligen av           ett särskilt utvecklingsprojekt för träbyggandet
33400: samma slag som de som föreningen Puuinfor-             "Trähus 2000". Debatt har förts om utarbetan-
33401: maatio ry har lagt fram som motiveringar tili          det av ett särskilt utvecklingsprogram för träbyg-
33402: att åtgången på träprodukter bör främjas. 1            gandet som en fortsättning på detta projekt.
33403: dessa motiveringar har som mål stälits att lan-        Målen för forskningen skali vara bl.a. att påver-
33404: det skall bli ett av de ledande ländema i Euro-        ka normerna för träbyggandet i en förmånlig
33405: pa då det gäller att bygga i trä. För att målet        riktning, att utveckla ett öppet träkonstruktions-
33406: skall kunna nås anses det att produkter, kun-          system, att utveckla metoder för planering och
33407: skaper, påverkan och pengar behövs. Målet i            dimensionering, att utveckla fogtekniken och att
33408: sig är gemensamt för trävaruindustrin, skogs-          förbättra träkonstruktionernas brandbeständig-
33409: sektoms organisationer och statsmakten, men            het. lfali industrin inom sektorn aktivt är med
33410: för att det skall kunna nås krävs omfattande           om detta utvecklingsarbete, är det möjligt och
33411: samarbete.                                             motiverat att kanalisera statlig forskningsfinan-
33412:     Då det gäller kunskaperna på träbyggnads-          siering tili dylika program.
33413: området intar undervisning och forskning nyck-             Den största forskningsenheten i vårt land för
33414: elställning. Viktiga orsaker tili att dagens under-    mekanisk träförädling är i dagens läge Statens
33415: visning och forskning är otillräckliga är att          tekniska forskningscentrals (STFC:s) trälabora-
33416:  byggandet i trä är koncentrerat tili småhus och       torium. 1 motiveringarna tili riksdagsman Väis-
33417: att det i hög grad försiggår på initiativ av           tös spörsmål nämns också den stälining som
33418:  byggaren själv samt att industrin än så länge inte    forskningen i mekanisk träförädling har inom
33419:  är särskilt intresserad av att utveckla träbyggan-    STFC:s organisation. lnom STFC:s organisa-
33420:  det som ett alternativ tili övriga material. Under-   tion reformeras forskningsenhetens uppbyggnad
33421:  visningen och forskningen i träbyggandet måste        i sin helhet, men reformen har inga försvagande
33422:  ses som en del av utvecklandet av hela träföräd-      effekter på förutsättningarna att bedriva trä-
33423:  lingskedjan och totalanvändningen av trä. Tili        forskning vid STFC. Träforskningen kvarstår
33424:  följd av de många skedena i träförädlingskedjan       fortsättningsvis som ett forskningsområde tili
33425:  behövs det samarbete melian skogshushållning-         vilket fogas gruppen för forskning i träkonstruk-
33426:  en, träförädlingsindustrin och byggnadssektorn        tioner, som också tidigare var belägen i kon-
33427:  för att få tili stånd utveckling. De olika stödfor-   struktionstekniska laboratoriet. Ett viktigt mål
33428:  mer som de statliga organisationer som stöder         för organisationsreformen är att förbättra verk-
33429:  undervisningen och forskningen tillhandahålier        samhetsbetingelserna för forskningen och kund-
33430:  kan användas för att utveckla dylikt samarbete        tjänsten.
33431:  och främja undervisningen och forskningen vid             Med tanke på att behoven härrör från kun-
33432:  forskningsanstalterna, högskolorna samt trä-          derna är det smidigt att tillverka och utveckla
33433:  branschens läroinrättningar.                          träprodukter i små och medelstora företag, men
33434:      Det är motiverat att undervisningen och           en utökning av produktionen kräver i alimänhet
33435:  forskningen inom träsektorn i ett sådant land         stora satsningar på marknadsföringen. Främjan-
33436:  som Finland prioriteras högt. Den offentliga          det av åtgången på sm-företagens träprodukter
33437:  finansieringen av forskningen och produktut-          både här hemma och i synnerhet på exportmark-
33438:  vecklingen inom träindustrin, liksom av teknisk       naden är en speciellt stor utmaning under de
33439:  forskning i allmänhet, har följaktligen under de      närmaste åren. Dylik exportdriven sågnings- och
33440:  senaste åren ökat kraftigt trots statsekonomins       vidareförädlingsverksamhet bland småföretagen
33441:   svåra finansieringssituation. År 1992 inledde        har handels- och industriministeriet för avsikt att
33442:  Teknologiska utvecklingscentralen tilisammans         satsa på under de närmaste åren inom ramen för
33443:   med industrin inom sektorn två omfattande            projektet Trä-Finland.
33444:   teknologiprogram, ett program för mekanisk               Regeringen understöder det av riksdagsman
33445:   träförädling och ett för träskivsteknologi. Hälf-    Väistö presenterade målet att utöka användning-
33446: 6                                     1993 vp -     KK 477
33447: 
33448: en av trä vid byggandet och - som av det ovan      och undervisningsanstalter och skogssektorns
33449: konstaterade framgår -       den har också på      organisationer. Det samarbete som utförs inom
33450: många sätt strävat efter att främja uppnåendet     ramen för dessa är handels- och industriministe-
33451: av det. De konkreta åtgärderna vidtas dock av      riet berett att stöda.
33452: träindustrins företag, träsektorns forsknings-
33453: 
33454:     Helsingfors den 13 oktober 1993
33455: 
33456:                                                  Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
33457:                                                1993 vp
33458: 
33459: Kirjallinen kysymys 478
33460: 
33461: 
33462: 
33463: 
33464:                                   Tennilä: Uuden sillan rakentamisesta Ounasjoen yli Kaukosessa
33465: 
33466: 
33467: 
33468:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33469: 
33470:    Kaukosen silta Kittilän kunnassa on kapea ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33471: painorajoitteinen. Sillan kapeus synnyttää vaa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33472: ratilanteita. Kyse on myös kuljetuksista, joita      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33473: kantokyvyn riittämättömyys haittaa. Siltatyö-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33474: maa olisi myös mitä parhainta työllistämistä
33475: aikana, jolloin työstä on myös Kittilän kunnassa               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33476: puutetta. Siksi hankkeeseen tulee osoittaa työlli-          uuden kantavamman sillan rakentami-
33477: syysrahoja. Mitään jossain vaiheessa esillä ollut-          seksijo tulevana talvena Kittilän-Rova-
33478: ta "mammuttijärjestelyä" Kaukosen kylän ohi-                niemen maantielle Ounasjoen yli Kauko-
33479: tusteineen ei tarvita. Ne suunnitelmat olivat               sessa työllisyysmäärärahoja käyttäen?
33480: kerska-ajan puuhastelua, josta tulee kaikessa
33481: pidättäytyä.
33482:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1993
33483: 
33484:                                         Esko-Juhani Tennilä
33485: 
33486: 
33487: 
33488: 
33489: 230032J
33490: 2                                         1993 vp -   KK 478
33491: 
33492: 
33493: 
33494: 
33495:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33496: 
33497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teella selviää, minkä asteinen toimenpide sillan
33498: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osalta on tarpeen:
33499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          - Yksi vaihtoehto on, että kantavuus tode-
33500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         taan riittäväksi ja painorajoitus voidaan poistaa.
33501: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Sillalle jää kuitenkin leveyspuute ja sillan lähei-
33502: myksen n:o 478:                                       syyteen Murto-ojan kohdalle tulvaongelma.
33503:                                                          -Toinen vaihtoehto on, että sillan yläraken-
33504:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         ne uusitaan ja silta varustetaan kevyen liikenteen
33505:        uuden kantavamman sillan rakentami-            väylällä. Tästä on hyväksytty suunnitelma, jo-
33506:        seksijo tulevana talvena Kittilän-Rova-        hon liittyy Murto-ojan sillan rakentaminen.
33507:        niemen maantielle Ounasjoen yli Kauko-         Hankkeen kustannusarvio on noin 10 Mmk.
33508:        sessa työllisyysmäärärahoja käyttäen?             - Kolmas vaihtoehto käsittää Kaukosen ky-
33509:                                                       lämaisemaa säästävän ohikulkutien rakentami-
33510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen. Tämä vaihtoehto sisältyy Lapin tiepiirin
33511: vasti seuraavaa:                                      toimintasuunnitelmaan ja se on ajoitettu vuosille
33512:                                                       1995-1997. Hankkeen kustannusarvio on 27,4
33513:    Kaukosen sillasta kantatiellä 79 on muodos-        Mmk ja pituus 7,0 km. Tästä liikennetaloudelli-
33514: tunut irtouiton loppumisen jälkeen pullonkaula        sesti kannattavaksi osoitetusta hankkeesta on
33515: Rovaniemen suurterminaaliin suunnitelluille           olemassa vahvistettu tiesuunnitelma.
33516: puutavarankuljetuksille. Selvitysten mukaan              Lapin tiepiiri päättää osaltaan vaihtoehdon
33517: nämä puutavarankuljetukset joudutaan suun-            valinnasta välittömästi Valtion teknillisen tutki-
33518: taamaan Kolarin asemalle.                             muskeskuksen raportin valmistuttua. Sen jäl-
33519:    Lapin tiepiiri on tilannut Valtion teknilliseltä   keen tiepiiri on valmis käynnistämään hankkeen,
33520: tutkimuskeskukselta Kaukosen sillan koekuor-          mikäli tarkoitukseen voidaan osoittaa työllisyys-
33521: mituksen, jonka tulokset ovat käytettävissä           määrärahoja. Työllisyysmäärärahoista päättää
33522: loka-marraskuun 1993 aikana. Tulosten perus-          valtioneuvosto työministeriön esityksestä.
33523: 
33524:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
33525: 
33526:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
33527:                                            1993 vp -   KK 478                                          3
33528: 
33529: 
33530: 
33531: 
33532:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
33533: 
33534:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               - Enligt det första alternativet undersöks
33535: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           brons hålibarhet varvid viktbegränsningen even-
33536: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tuellt kan slopas. Problem återstår dock genom
33537: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade              att brobredden inte är tillfredsställande och ge-
33538: spörsmål nr 478:                                       nom att floden svämmar över nära bron i trakten
33539:                                                        kring Murto-oja.
33540:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            - Enligt det andra alternativet förnyas brons
33541:        ta för att med sysselsättningspengar re-        övre konstruktioner och bron förses med en fil
33542:        dan nästa vinter börja bygga en hålibara-       för lätt trafik. En godkänd pian för detta existe-
33543:        re bro över Ounasjoki på landsvägen             rar och i den ingår byggandet av Murto-oja bro.
33544:        Kittilä-Rovaniemi i Kaukonen?                   Kostnadsberäkningen för projektet uppgår tili
33545:                                                        10 Mmk.
33546:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             - Enligt det tredje alternativet byggs en
33547: anföra följande:                                       omväg, vilket skyddar landskapsmiljön i byn
33548:                                                        Kaukonen. Detta alternativ ingår i verksamhets-
33549:    Kaukonen bron på stamväg nr 79 har efter det        planen 1995-1997 för Lapplands vägdistrikt.
33550: att lösflottning inte längre utövas blivit en flask-   Projektkostnaderna beräknas bli 27,4 Mmk och
33551: hals för de planerade trätransporterna tili stor-      vägens längd 7,0 km. Det existerar en fastslagen
33552: terminalen i Rovaniemi. Enligt utredningar blir        vägplan för detta projekt som påvisats vara
33553: man tvungen att styra dessa trätransporter tili        trafikekonomiskt lönande.
33554: stationen i Kolari.                                       Lapplands vägdistrikt kommer att besluta om
33555:     Lapplands vägdistrikt har begärt att provbe-       vilket alternativ realiseras, omedelbart efter att
33556: lastning utförs i Statens tekniska forsknings-         Statens tekniska forskningscentral sammanställt
33557: centrals regi, och resultaten kommer att finnas        sin rapport. Om sysselsättningspengar kan anvi-
33558: tillhanda i månadsskiftet oktober - november           sas för projektet är vägdistriktet redo att sätta
33559: 1993. Utgående från dessa resultat avgörs hu-          igång arbetena genast efter att rapporten blivit
33560: rudana åtgärder som bör vidtas i fråga om              färdig. Statsrådet beslutar om sysselsättnings-
33561: bron:                                                  pengar på förslag av arbetsministeriet.
33562: 
33563:      Helsingfors den 1 oktober 1993
33564: 
33565:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
33566:                                               1993 vp
33567: 
33568: Kirjallinen kysymys 479
33569: 
33570: 
33571: 
33572: 
33573:                                  Aittoniemi: Kotimarkkinoiden elvyttämiseksi tarvittavista toimen-
33574:                                      piteistä
33575: 
33576: 
33577:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33578: 
33579:     Valtio saa suuren osan tuloistaan verotuksen    markkinoiden maagista ympyrää saada ylöspäin
33580: eri muodoissa ostovoiman, kysynnän, tuotan-         suuntautuvaan liikkeeseen positiivisin vaikutuk-
33581: non, työn ja ostovoimaa edustavan palkkatulon       sin.
33582: ympyrästä. Tätä ympyrää kutsutaan myös ni-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33583: mellä kotimarkkinatalous. Tuon ympyrän nega-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33584: tiivisen kehityksen kautta valtion verotulot ovat   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33585: vähentyneet eri muodoissa noin 35 miljardia         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33586: markkaa vuodessa ja toisaalta valtio joutuu
33587: syöttämään tähän ympyrään rahaa työttömyy-                     Mitä suunnitelmia Hallituksella juuri
33588: den aiheuttamina kuluina 10-15 miljardia                    tällä hetkellä on velkaantumisemme kai-
33589: markkaa. Kaiken tämän samoin kuin ilmiöstä                  kenkattavana syynä olevan kotimarkki-
33590: aiheutuvista pankkien luottotappioista aiheutu-             natalouden elvyttämiseen eli ostovoi-
33591: van pankkituen valtio joutuu lainaamaan. Val-               man, kysynnän, tuotannon, työn, palkan
33592: tion lainojen määrä on tällä hetkellä noin 250              ja taas ostovoiman ympyrän saamiseen
33593: miljardia markkaaja tullee vuoden 1995lopussa               ylöspäin suuntautuvaan liikkeeseen?
33594: olemaan 450 miljardin markan tasolla, ellei koti-
33595: 
33596:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
33597:                                           Sulo Aittoniemi
33598: 
33599: 
33600: 
33601: 
33602: 2300321
33603: 2                                         1993 vp -   KK 479
33604: 
33605: 
33606: 
33607: 
33608:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33609: 
33610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        deta, että tätä huimempaan alijäämien ja vel-
33611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaantumisen kasvuun on ylletty vain Ruotsissa.
33612: olette 23 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        Siellä onkin juuri äskettäin käynnistetty vakava
33613: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      keskustelu siitä, onko velkaantuminen enää yli-
33614: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-        malkaan hallittavissa, vai ajautuuko maa hallit-
33615: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           semattomaan velkaloukkuun.
33616: n:o 479:                                                  Se, etteivät vientituotantoon ja yrityksiin
33617:                                                       suunnatut toimet ole vielä johtaneet taloutta
33618:           Mitä suunnitelmia Hallituksella juuri       nousu-uralle, on seurausta monista tekijöistä.
33619:        tällä hetkellä on velkaantumisemme kai-        Suhdannekäänne markkinatalousmaissa on vii-
33620:        kenkattavana syynä olevan kotimarkki-          västynyt ja osa devalvaatiohyödystä on siirty-
33621:        natalouden elvyttämiseen eli ostovoi-          nyt ulkomaille. Vaikka ulkomaankauppaa käy-
33622:        man, kysynnän, tuotannon, työn, palkan         vien yritysten kannattavuus on kääntynyt voi-
33623:        ja taas ostovoiman ympyrän saamiseen           makkaaseen nousuun, tulot on toistaiseksi etu-
33624:        ylöspäin suuntautuvaan liikkeeseen?            päässä käytetty rahoitusaseman kohentami-
33625:                                                       seen. Hallituksen käsityksen mukaan tilanne
33626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muuttuu ensi vuonna, kun viennin kasvu alkaa
33627: vasti seuraavaa:                                      lisätä kokonaistuotantoa. Samalla edellytykset
33628:                                                       kotimarkkinatuotannon elpymiseen vahvistu-
33629:    Hallitus on vastikään runsas kuukausi sitten       vat.
33630: antanut eduskunnalle ensi vuoden talousarvio-             Kuten totesin, valtion mahdollisuudet elvyt-
33631: esityksen, jossa hallituksen talousstrategiaa on      tää kotimarkkinataloutta ovat erittäin rajoitetut.
33632: monipuolisesti valotettu. Siinä talouden käänty-      Kotimaisen ostovoiman lisääminen vähänkin
33633: misen kasvuun on nähty olevan sidoksissa vien-        suuremmassa määrin voi johtaa inflaation kiih-
33634: nin menestymiseen, sillä ulkomaisen velan kas-        tymiseen ja korkojen uuteen nousuun. Kotimai-
33635: vun taittaminen on ehdoton edellytys kotimaisen       sen kysynnän kasvu puolestaan voi pysäyttää
33636: kysynnän elpymiseen ja työllisyyden parantami-        vaihtotaseen alijäämän supistumisen, kun tuonti
33637: seen. Edelleen on todettu finanssipolitiikan mah-     alkaa uudelleen lisääntyä.
33638: dollisuuksien laman lievittämisessä olevan hyvin          Hallituksen käsityksen mukaan parhaimmat
33639: rajallisien. Valtiontalouden syvä alijäämäisyys ja    edellytykset talouden elpymiseen luodaan, kun
33640: nopea velkaantuminen eivät salli lainanoton li-       hintojen nousu pidetään hallinnassa ja toimitaan
33641: säämistä elvytystoimia varten. Julkinen menota-       talouspolitiikassa tavalla, joka edelleen alentaa
33642: lous on rakenteellisin toimin sopeutettava kan-       reaalikorkoja. Onko tähän sovitettavissa uusia
33643: santaloudellisesti ja valtiontaloudellisesti kestä-   kysyntää elvyttäviä toimia, riippuu pitkälti siitä,
33644: välle pohjalle.                                       miten kansainväliset suhdanteet ja oma vientim-
33645:    Valtion verotulojenjyrkkä aleneminen ja työl-      me jatkossa kehittyy. Hallituksen käytettävissä
33646: lisyysmenojen moninkertaistuminen, tätä seu-          ei tällä hetkellä ole keinoja, joilla kotimarkkinoi-
33647: rannut valtiontalouden alijäämäisyys ja nopea         den ongelmia nopeasti ja mittavassa määrin
33648: velkaantuminen ovat juuri sitä, millä julkinen        voitaisiin lievittää. Inflaation nopeuttaminen tai
33649: talous yrittää ylläpitää myös ns. kotimarkkina-       tukiaisiin perustuvan tu,otannon laajentaminen
33650: taloutta. Mittakaavaa arvioitaessa on syytä to-       ei tätä tee.
33651: 
33652:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
33653: 
33654:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
33655:                                           1993 vp -   KK 479                                          3
33656: 
33657: 
33658: 
33659: 
33660:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33661: 
33662:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           därför nyligen inlett en allvarlig diskussion om
33663: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        huruvida det över huvud går att behärska skuld-
33664: den 23 september 1993 tili vederbörande medlem        sättningen eller om landet kommer att drivas in
33665: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        i en okontrollerbar situation i fråga om dessa
33666: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 479:        skulder.
33667:                                                          Det är ett resultat av många olika faktorer att
33668:            Vilka planer har Regeringen för när-       de åtgärder som vidtagits beträffande exportpro-
33669:        varande på att stimulera hemmamark-            duktionen och företagen ännu inte har fått
33670:        nadsekonomin, som är den dominerande           ekonomin på fötter. Konjunktursvängningen
33671:        orsaken tili vår skuldsättning, dvs. så att    dröjer i de Iänder som har marknadsekonomi,
33672:        trenden i kretsloppet från köpkraft tili       och en del av den nytta som devalveringen
33673:        efterfrågan, produktion, arbete, lön och       medförde har överförts tili utlandet. Ä ven om
33674:        tilihaka tili köpkraft blir uppåtgående?       lönsamheten i de företag som bedriver utrikes-
33675:                                                       handel har ökat kraftigt har inkomsterna tills
33676:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vidare i första hand använts tili att förbättra
33677: anföra följande:                                      finansieringsställningen. Enligt regeringens upp-
33678:                                                       fattning kommer situationen att ändras nästa år,
33679:    Regeringen har nyligen för en dryg månad           då den ökande exporten börjar öka totalproduk-
33680: sedan avlåtit 1994 års budgetproposition tili         tionen. Samtidigt förbättras förutsättningarna
33681: riksdagen, i viiken regeringens ekonomiska stra-      för en återhämtning inom hemmamarknadspro-
33682: tegi klargörs på ett mångsidigt sätt. 1 budgetpro-    duktionen.
33683: positionen har den ekonomiska tillväxten ansetts         Som jag konstaterade är statens möjligheter
33684: sammanhänga med en framgångsrik export, ef-           att stimulera hemmamarknadsekonomin ytterst
33685: tersom en abso1ut förutsättning för att den           begränsade. En ökning av den inhemska köp-
33686: inhemska efterfrågan skall stimuleras och syssel-     kraften i större utsträckning kan leda tili en
33687: sättningen förbättras är att tiliväxten av den        accelererande inflation och en ny uppgång i
33688: utländska skulden bryts. Vidare har det konsta-       räntorna. En ökad inhemsk efterfrågan kan för
33689: terats att finanspolitikens möjligheter är ytterst    sin del stoppa minskningen av underskottet i
33690: begränsade då det gälier att mildra depressionen.     bytesbalansen när importen på nytt börjar
33691: Det stora underskottet och den snabba skuld-          öka.
33692: sättningen i statsekonomin tillåter inte att upplå-      Enligt regeringens uppfattning skapas de bäs-
33693: ningen ökas för nya stimulansåtgärder. Den            ta förutsättningarna för en bättre ekonomi när
33694: offentliga hushållningen måste genom struktu-         prisstegringen hålls under kontroll och när man
33695: rella åtgärder försättas på en nationalekono-         i den ekonomiska politiken handlar på ett sätt
33696: miskt och statsekonomiskt sett hållbar grund.         som ytterligare sänker realräntorna. Huruvida
33697:     Den branta nedgången i statens skatteintäkter     det går att passa in nya åtgärder som stimulerar
33698:  och de mångfaldigade sysselsättningsutgifterna,      efterfrågan är tili stor del beroende av hur de
33699: underskottet och den snabba skuldsättningen i         intemationella konjunkturerna och vår egen ex-
33700: statsekonomin är precis vad den offentliga eko-       port i fortsättningen utvecklas. Regeringen har
33701:  nomin utnyttjar i försöken att upprätthålla den      för närvarande inte tiligång tili sådana medel
33702: s.k. hemmamarknadsekonomin. Vid en bedöm-             med hjälp av vilka problemen på hemmamark-
33703:  ning av problemens storleksordning är det skäl       naden snabbt och i omfattande utsträckning
33704: att notera att det endast är i Sverige som under-     kunde mildras. En utökning av den produktion
33705:  skottet och skuldsättningen har ökat i ännu mer      som grundar sig på stöd eller en ökad inflation
33706:  halsbrytande takt än hor oss. 1 Sverige har man      löser åtminstone inte problemen.
33707:      Helsingfors den 14 oktober 1993
33708: 
33709:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
33710:                                                 1993 vp
33711: 
33712: Kirjallinen kysymys 480
33713: 
33714: 
33715: 
33716: 
33717:                                    Aittoniemi: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun määräyty-
33718:                                        misperusteista
33719: 
33720: 
33721:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33722: 
33723:     Työnantajan työttömyysvakuutuksesta anne-         antaja tulee varovaiseksi työllistämisessä ja pal-
33724: tun lain mukaan kyseinen vakuutusmaksu on             kanmaksussa, kun maksettujen palkkojen määrä
33725: 3, 75 prosenttia, jos työpalkkojen määrä ei ylitä 1   alkaa lähestyä miljoonan markan rajaa.
33726: miljoonaa markkaa. Jos maksetut palkat ylittä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33727: vät tuon summan, vakuutusmaksu on 6 prosent-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33728: tia palkkojen määrästä. Eduskunnassa käsitte-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33729: lyssä olevan hallituksen esityksen mukaan enin-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33730: tään miljoonan markan palkkasummasta kysei-
33731: nen maksu on vuoden 1994 alusta 3 prosenttiaja                   Mitkä ovat ne perusteet, joiden mu-
33732: valtioneuvosto vahvistaa myöhemmin vakuutus-                  kaan Hallitus katsoo aiheelliseksi ehdot-
33733: maksun, jos palkkasumma ylittää tuon miljoo-                  taa, että yli miljoonalla markalla työllis-
33734: nan markkaa.                                                  tävä ja palkkoja maksava työnantaja jou-
33735:     Tämän käytännön mukaan tapahtuu siis niin,                tuu maksamaan korotettua työttömyys-
33736: että mitä enemmän työllistää ja maksaa palk-                  vakuutusmaksua, vaikka työllistämisha-
33737: koja, sitä enemmän on suhteessa välillisiä kus-               lujen lisäämiseksi asian kai pitäisi olla
33738: tannuksia. Ainakin on selvää se, että moni työn-              päinvastoin?
33739: 
33740:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
33741: 
33742:                                             Sulo Aittaniemi
33743: 
33744: 
33745: 
33746: 
33747:  2300321
33748: 2                                        1993 vp -    KK 480
33749: 
33750: 
33751: 
33752: 
33753:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33754: 
33755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vain noin 20 000 työnantajana palkkasumma
33756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on tätä suurempi. Alennustekniikka on kaava-
33757: olette 23 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       mainen ja sillä on erityisesti pyritty helpotta-
33758: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     maan pienyritysten työvoimakustannuksia.
33759: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen          Ratkaisulla lienee myös jonkin verran työ-
33760: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 480:        hönottokynnystä madaltavaa vaikutusta.
33761:                                                         Työttömyysvakuutusmaksun ensimmäiseen
33762:           Mitkä ovat ne perusteet, joiden mu-        palkkasummamiljoonaan kohdistuva alennus on
33763:        kaan Hallitus katsoo aiheelliseksi ehdot-     yksi osa rahoitusjärjestelyjä, jotka sisältyvät
33764:        taa, että yli miljoonalla markalla työllis-   hallituksen 19.5.1993 päivättyyn kannanottoon
33765:        tävä ja palkkoja maksava työnantaja jou-      työttömyysturvalainsäädäntöön tehtävistä muu-
33766:        tuu maksamaan korotettua työttömyys-          toksista. Rahoitusjärjestelyt merkitsevät työnan-
33767:        vakuutusmaksua, vaikka työllistämisha-        tajan työttömyysvakuutusmaksuun nykylainsää-
33768:        lujen lisäämiseksi asian kai pitäisi olla     däntöön verrattuna yhteensä runsaan 5 miljardin
33769:        päinvastoin?                                  markan helpotusta vuonna 1994. Työttömyysva-
33770:                                                      kuutusmaksun alennuksen aiheuttama vajaus
33771:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         (noin 1,1 miljardia markkaa) katetaan porrasta-
33772: vasti seuraavaa:                                     malla työnantajan kansaneläkemaksu poistojen
33773:                                                      perusteella. Palkansaajien työttömyysvakuutus-
33774:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi      maksun tuotto (noin 3,8 mrd. markkaa) keventää
33775: vuodelta 1994 perittävästä palkansaajan työt-        työnantajien työttömyysvakuutusmaksulla ka-
33776: tömyysvakuutusmaksusta, työttömyyskassalain          tettavia menoja. Työttömyysturvaan kohdistet-
33777: 34 §:n muuttamisesta ja työttömyyskassalain 25       tavat säästöt keventävät työnantajien maksurasi-
33778: ja 30 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 84),      tusta runsaalla 300 milj. markalla.
33779: esitetään muun muassa, että työnantajan työttö-         Kysymyksessä esiin tuotu näkökulma siitä,
33780: myysvakuutusmaksu olisi 3 % palkkasumman             että maksurasitusta eriytettäisiin aiheuttamispe-
33781: ensimmäisen miljoonan markan osalta. Alen-           riaatteen mukaan esimerkiksi kohdistamalla
33782: nuksen maksuun saisivat kaikki työnantajat           maksualennuksia niihin työnantajiin, jotka palk-
33783: palkkasummasta riippumatta. Alennuksen mää-          kaavat lisää työntekijöitä, on sinänsä oikea ja
33784: rä olisi korkein (noin 30 000 markkaa vuodessa)      kannatettava. Käytännön toimenpiteisiin ryhty-
33785: niillä työnantajilla, joilla palkkasumma on mil-     misessä ongelmana on muun muassa perintäjär-
33786: joona markkaa tai tätä suurempi. Suhteessa           jestelmissä käytössä olevien tietojen niukkuus.
33787: työvoimakustannuksiin alennus olisi suurempi         Verohallinnolla ja tapaturmavakuutusyhtiöillä
33788: työnantajilla, joilla palkkasumma on miljoonaa       ei ole esimerkiksi tietoa työntekijöiden lukumää-
33789: markkaa pienempi.                                    ristä. Hallitus on käynnistänyt erillisselvityksen
33790:    Alennustekniikalla on pyritty estämään jyr-       mahdollisuuksista työnantajien sosiaalivakuu-
33791: kän kynnyksen muodostuminen miljoonan                tusmaksujen kehittämiseksi siten, että pienten ja
33792: markan palkkasumman kohdalle. Sinänsä yli            työvaltaisten yritysten työllistämismahdollisuu-
33793: 90 %:lla työnantajista (runsaat 200 000) vuotui-     det paranevat. Kysymyksessä esiin tuotu näkö-
33794: nen palkkasumma on alle miljoona markkaa.            kohta tutkitaan tämän S((lvitystyön yhteydessä.
33795: 
33796:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
33797: 
33798:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33799:                                          1993 vp -   KK 480                                           3
33800: 
33801: 
33802: 
33803: 
33804:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
33805: 
33806:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ken är schematisk och man har med hjälp av
33807: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       den speciellt försökt minska arbetskraftskostna-
33808: den 23 september 1993 tili vederbörande medlem       derna för småföretag. Lösningen torde även i
33809: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       någon mån inverka sänkande på anstälinings-
33810: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 480:            tröskeln.
33811:                                                         En sänkt arbetslöshetsförsäkringspremie tili
33812:           På vilka grunder anser Regeringen det      och med en miljon mark av lönesumman är en
33813:        vara motiverat att föreslå att en arbetsgi-   del av de finansieringsarrangemang som ingår i
33814:        vare som sysselsätter och betalar löner       regeringens stäliningstagande av den 19 maj
33815:        för över en miljon mark måste betala en       1993 tili ändringarna i utkomstskyddslagstift-
33816:        förhöjd arbetslöshetsförsäkringspremie?       ningen. Finansieringsarrangemangen innebär en
33817:        Det borde väl vara tvärtom för att viljan     lindring i arbetsgivarens arbetslöshetsförsäk-
33818:        att sysselsätta folk skali öka?               ringspremie på sammanlagt drygt 5 mrd. mk
33819:                                                      under 1994 jämfört med den nuvarande lagstift-
33820:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningen. Underskottet på grund av den sänkta
33821: anföra följande:                                     arbetslöshetsförsäkringspremien (ca 1,1 mrd.
33822:                                                      mk) täcks genom att arbetsgivarnas folkpen-
33823:    I regeringens proposition tili riksdagen med      sionsförsäkringsavgift graderas på basis av av-
33824: förslag tili lag om löntagares arbetslöshetsför-     skrivningar. Intäkten av löntagarnas arbetslös-
33825: säkringsavgifter för 1994, samt tili lagar om        hetsförsäkringsavgift (ca 3,8 mrd. mk) kompen-
33826: ändring av 34 § 1agen om arbetslöshetskassor         serar de utgifter som skali täckas med arbetsgi-
33827: och om temporär ändring av 25 och 30 §§ lagen        varnas arbetslöshetsförsäkringspremie. De inbe-
33828: om arbetslöshetskassor (RP 84) föreslås bl.a. att    sparingar som görs i utkomstskyddet för arbets-
33829: arbetsgivarnas arbetslöshetsförsäkringspremie        lösa lindrar pålagorna för arbetsgivarna med
33830: skali vara 3% tili och med en miljon mark av den     drygt 300 milj. mk.
33831: lönesumma som arbetsgivaren betalar. Alla ar-           I spörsmålet föreslås att pålagan skali diffe-
33832: betsgivare skulie få en sänkt premie oberoende       rentieras enligt uppkomstprincipen, t.ex. genom
33833: av lönesumman. Beloppet av sänkningen skulie         att premiesänkningar beviljas de arbetsgivare
33834: vara högst (ca 30 000 mk/år) för de arbetsgivare     som anstälier mera arbetstagare. Förslaget är i
33835: som betalar en lönesumma på en miljon mark           och för sig helt rätt och bör understödas. När
33836: eller mer. I förhåliande tili arbetskraftskostna-    man sedan i praktiken skali vidta åtgärder våliar
33837: derna skulle sänkningen vara större för de ar-       bl.a. bristen på uppgifter som används inom
33838: betsgivare som betalar en lönesumma som är           uppbördssystemet problem. Skatteförvaltningen
33839: mindre än en miljon mark.                            och olycksfalisförsäkringsbolagen känner t.ex.
33840:    Med hjälp av sänkningarna har man försökt         inte tili arbetstagarnas antal. Regeringen har
33841: förhindra att en brant tröskel bildas vid en         inlett en särskild utredning om möjligheterna att
33842: lönesumma på en miljon mark. I och för sig           utveckla arbetsgivarnas socialförsäkringsavgif-
33843: betalar över 90% av arbetsgivarna (drygt             ter, så att möjligheterna för små och arbetsinten-
33844: 200 000) en årlig lönesumma som är mindre            siva företag att sysselsätta folk förbättras. Den i
33845: än en miljon mark. Endast hos ca 20 000 arbets-      spörsmålet framförda synpunkten undersöks i
33846: givare är lönesumman större. Sänkningstekni-         samband med detta utredningsarbete.
33847: 
33848:      Helsingfors den 15 oktober 1993
33849: 
33850:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33851:                                               1993 vp
33852: 
33853: Kirjallinen kysymys 481
33854: 
33855: 
33856: 
33857: 
33858:                                   Ollila: Tallennekaseteista perittävistä Teosto-maksuista
33859: 
33860: 
33861: 
33862:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33863: 
33864:     Kaikista tallennekaseteista, myös tyhjistä,     (maksujen perintä) yritysten välisiin toiminta-
33865: joutuu valmistaja maksamaan Teosto ry:lle           edellytyksiin.
33866: maksun. Maksu menee myös ns. raakanauhasta,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33867: jolloin palauroksia voi hakea jälkikäteen Teos-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33868: tolta. Ongelmana on, että valmistajalta sitoutuu    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33869: näin pääomaa tai takuita, joita Teosto osalta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33870: valmistajia vaatii.
33871:     Kilpailuasetelmaan eri valmistajien kesken                 Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
33872: vaikuttaa se, että osalta valmistajia Teosto                 menpiteisiin, joilla taliennevalmistajat
33873: vaatii pankkitakuun, osalta ei. Säännöstö ja                 saatetaan Teosto ry:lle maksettavien
33874:  harkintavalta on Teostolla itsellään, jolloin               maksujen suhteen yhdenvertaiseen ase-
33875:  ry. tulee käyttäneeksi tavallaan julkista valtaa            maan?
33876: 
33877:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
33878: 
33879:                                           Heikki A. Ollila
33880: 
33881: 
33882: 
33883: 
33884:  2300321
33885: 2                                          1993 vp -   KK 481
33886: 
33887: 
33888: 
33889: 
33890:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33891: 
33892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perinnästä ja maksuvarojen hoidosta. Ministeriö
33893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          valvoo, että maksu peritään määräysten mukai-
33894: olette 23 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn              sesti. Opetusministeriö on antanut 10 päivänä
33895: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           toukokuuta 1991 ohjeet kasettimaksun palautta-
33896: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki         misesta ja perimättä jättämisestä (nro 9/011191 ).
33897: A. Ollilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Maksun perintää tehostettiin 16 päivänä tam-
33898: sen n:o 481:                                           mikuuta 1991 voimaan tulleella lainmuutoksella
33899:                                                        (34/91), jonka mukaan tulliviranomainen saa
33900:          Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-       luovuttaa nauhat ja kasetit maahantuojalle ai-
33901:        menpiteisiin, joilla taliennevalmistajat        noastaan, jos kasettimaksu on maksettu periväi-
33902:        saatetaan Teosto ry:lle maksettavien            te järjestölle tai jos maahantuoja osoittaa anta-
33903:        maksujen suhteen yhdenvertaiseen ase-           neensa järjestölle vakuuden maksun suorittami-
33904:        maan?                                           sesta. Järjestö voi myös antaa erityisen suostu-
33905:                                                        muksen kasettien luovutukselle ennen maksun
33906:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            suorittamista.
33907: taen seuraavaa:                                            Tekijänoikeusasetuksen 24 §:n 2 momenttia
33908:                                                        tarkistettiin 27 päivänä marraskuuta 1992 voi-
33909:              Yleistä kasettimaksusta                   maan tulleella asetuksen muutoksella (1155/92)
33910:                                                        siten, että tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitet-
33911:    Kasettimaksua koskevat tekijänoikeuslain            tuna laitteena pidetään myös leikkaamatonta
33912: säännökset tulivat voimaan 15 päivänä kesäkuu-         äänen tai kuvan tallentamiseen soveltuvaa nau-
33913: ta 1984 (442/84). Lain 26 h §:n mukaan tarkem-         haa. Kasettimaksu peritään siten myös leikkaa-
33914: mat säännökset maksusäännösten soveltamises-           mattomien nauhojen (ns. raakanauha) osalta jo
33915: ta annetaan asetuksella. Kasettimaksua koske-          maahantuontivaiheessa.
33916: via tarkempia säännöksiä on annettu asetuksella
33917: 495/85, 255/92 ja 1155/92 (jäljempänä tekijän-            Kasettimaksun palauttaminen ja perimättä
33918: oikeusasetus).                                                          jättäminen
33919:    Kasettimaksu on tekijänoikeuslain 26 a §:n
33920: mukaan suoritettava ääni- tai kuvanauhasta tai            Tekijänoikeuslain 26 e §:n 1 momentin nojalla
33921: muusta laitteesta, johon ääni tai kuva voidaan         laitteen käyttäjällä tai maastaviejällä on oikeus
33922: tallentaa ja joka soveltuu radiossa tai televisiossa   saada järjestöitä suoritettua maksua vastaava
33923: lähetetyn taikka ääni- tai kuvatallenteella olevan     palautus muun muassa sellaisista laitteista, jotka
33924: teoksen kappaleen valmistamiseen yksityiseen           viedään maasta tai käytetään ammattimaiseen
33925: käyttöön. Maksuvelvollisia ovat kasettien maa-         äänen tai kuvan tallentamiseen. Lain 26 f §:n
33926: hantuojat ja valmistajat. Maksu käytetään kor-         nojalla voidaan maksu jättää perimättä siltä
33927: vauksina tekijöille ja tuottajille heidän aikaan-      osin, kuin voidaan osoittaa, että käyttäjällä tai
33928: saamansa suojatun aineiston käytöstä yksityi-          maastaviejällä olisi oikeus palautukseen kaikista
33929: seen nauhoitustoimintaan.                              tiettyyn tuonti- tai valmistuserään kuuluvista
33930:    Kasettimaksun        perii    tekijänoikeuslain     laitteista tai huomattavasta osasta niitä.
33931: 26 b §:n mukaan lukuisia suomalaisia tekijöitä            Edellä miiinittujen opetusministeriön ohjei-
33932: edustava järjestö, jonka opetusministeriö on tä-       den mukaan kasettimaksun palautus tulee
33933: hän tehtävään hyväksynyt määräajaksi, enin-            myöntää tai maksu jättää perimättä pääsääntöi-
33934: tään viideksi vuodeksi. Opetusministeriö on hy-        sesti yksittäisen tietyn tuonti- tai valmistuserän
33935: väksynyt kasettimaksun periväksi järjestöksi           kohdalta.
33936: Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n             Jos kyseessä on laajamittainen ja vakiintunut
33937: (jäljempänä järjestö).                                 ammattimainen toiminta, voidaan nauhojen
33938:    Lain 26 c §:n nojalla opetusministeriö voi an-      maahantuojan, valmistajan tai käyttäjän kanssa
33939: taa järjestölle tarkempia määräyksiä maksun            kuitenkin solmia sopimus, joka kattaa useampia
33940:                                           1993 vp -   KK 481                                         3
33941: 
33942: nauhaeriä, ohjeissa matmttujen periaatteiden          mus tehdään halukkaan kasettimaksutoimiston
33943: mukaan. Ohjeissa todetaan muun muassa, että           aiemman asiakkaan kanssa, jos tämä on hoita-
33944: maksun perimättä jättämistä koskeva sopimus           nut kasettimaksuvelvollisuutensa asianmukai-
33945: voidaan solmia sellaisen luotettavan ja vastuu-       sesti ja muut ohjeiden mukaiset edellytykset
33946: kykyisen nauhojen maahantuontia tai valmistus-        täyttyvät.
33947: ta harjoittavan yrityksen kanssa, jonka toiminta          Kun kyseessä on sellainen yritys tai yhteisö,
33948: alalla on laajamittaista ja vakiintunutta ja joka     joka ei ole aiemmin harjoittanut kasettimaksu-
33949: on hoitanut kasettimaksuvelvollisuutensa asian-       velvollisuuden alaista toimintaa, ei käytössä ole
33950: mukaisesti.                                           näyttöä tämän luotettavuudesta ja vastuukykyi-
33951:     Vastaava sopimus voidaan solmia sellaisen         syydestä. Käytäntänä on, että tällaisessa tapauk-
33952: luotettavan ja vastuukykyisen yrityksen tai täl-      sessa palautukset myönnetään pääsäännön mu-
33953: laiseen rinnastettavan muun yhteisön kanssa,          kaisesti eli yksittäisten palautushakemusten no-
33954: joka ammattimaisesti tallentaa ääntä tai kuvaa,       jalla. Jos yritys on hoitanut kasettimaksuvelvol-
33955: jonka toiminta alalla on laajamittaista ja vakiin-    lisuutensa asianmukaisesti vuoden ajan, sopimus
33956: tunutta ja jonka toiminnassa tallentamisella on       tehdään, mikäli yritys on tähän halukas. Jos
33957: keskeinen merkitys. Tällaisina käyttäjinä voi-        yritys haluaa sopimuksen jo aiemmin ja muut
33958: daan pitää monistamoja, ääni- ja kuvaohjelmien        opetusministeriön ohjeiden mukaiset edellytyk-
33959: tallentajia sekä radio- ja televisioalan yrityksiä.   set täyttyvät, on käytäntänä solmia sopimus
33960: Muille kasettimaksun palautukseen oikeutetuille       vakuutta vastaan. Vakuus asetetaan vuoden
33961: käyttäjille tulee palautus myöntää nauhaeräkoh-       määräajaksi ja sen suuruus määritellään asiak-
33962:  taisesti.                                            kaan maksamien kasettimaksujen suuruuden
33963:     Ohjeiden mukaan toimintaa voidaan pitää           perusteella. Jos asiakas hoitaa kasettimaksuvel-
33964:  laajamittaisena, jos käytettyjen nauhojen määrä      vollisuutensa asianmukaisesti, palautetaan va-
33965:  vuositasolla on vähintään 1 000 kappaletta.          kuus asiakkaalle ja sopimusta jatketaan ilman
33966:     Maksun perivä järjestö joutuu yksittäista-        vakuutta.
33967:  pauksittain ratkaisemaan sen, täyttääkö tietty           Kaikkia laitteiden käyttäjiä ja maastaviejiä
33968:  maahantuoja tai käyttäjä ne opetusministeriön        kohdellaan yhdenvertaisesti edellä mainittujen
33969:  ohjeiden mukaiset vaatimukset, jotka ovat edel-      periaatteiden mukaan. Mikäli käytännössä esiin-
33970:  lytyksenä perimättä jättämistä koskevan sopi-        tyy ongelmia, voi opetusministeriö tarkistaa lain
33971:  muksen tekemiselle. Käytäntänä on, että sopi-        26 c §:n nojalla antamiaan ohjeita.
33972:       Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1993
33973:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
33974: 4                                         1993 vp -    KK 481
33975: 
33976: 
33977: 
33978: 
33979:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33980: 
33981:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            giften uppbärs enligt föreskrifterna. Undervis-
33982: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           ningsministeriet har den 10 maj 1991 utfårdat
33983: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        anvisningar om återbäring av kassettavgift och
33984: dagsman Heikki A. Ollila undertecknade spörs-          underlåtande att uppbära sådan (nr 9/011/91).
33985: mål nr 481:                                               Uppbörden av avgiften effektiverades genom
33986:                                                        den lagändring (34/91) som trädde i kraft den 16
33987:          Ämnar Regeringen vidta sådana åt-             januari 1991, enligt viiken tullmyndigheten får
33988:        gärder genom vilka upptagningsprodu-            överlåta banden eller kassetterna tili importören
33989:        centerna behandlas på lika grunder när          endast om importören visar att han har betalt
33990:        det gäller de avgifter som skall betalas till   kassettavgift till organisationen eller har ställt en
33991:        Teosto ry?                                      av organisationen godkänd säkerhet för betal-
33992:                                                        ning av avgiften. Organisationen kan också ge
33993:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sitt särskilda samtycke till att kassetterna över-
33994: anföra följande:                                       låts innan avgiften betalas.
33995:                                                           Upphovsrättsförordningens 24 § 2 mom. revi-
33996:           Allmänt om kassettavgiften                   derades genom den förordningsändring som
33997:                                                        trädde i kraft den 27 november 1992 (1155/92) så
33998:     Stadgandena i upphovsrättslagen om kassett-        att även band ägnat för upptagning av ljud eller
33999: avgift trädde i kraft den 15 juni 1984 (442/84).       bild och är oklippt anses såsom i 26 a § upphovs-
34000: Enligt lagens 26 h § ges närmare stadganden om         rättslagen avsedd anordning. Kassettavgift upp-
34001: tillämpningen av avgiftsstadganden genom för-          bärs således även för oklippta band redan i
34002: ordning. Närmare stadganden om kassettavgif-           importskedet.
34003: ten har givits genom förordning 495/85, 255/92
34004: och 1155/92 (nedan upphovsrättsförordningen).           Återbäring av kassettavgiften och underlåtande
34005:     Kassettavgift skall enligt 26 a § upphovs-                        att uppbära sådan
34006: rättslagen betalas för ljud- eller bildband eller
34007: annan anordning varpå ljud eller bild kan upp-            Enligt 26 e § 1 mom. är den som använder
34008: tas och som ägnar sig såsom underlag för               eller exporterar anordning berättigad att av
34009: framställning för enskilt bruk av exemplar av          organisationen erhålla återbäring motsvarande
34010: verk som sänds i radio eller television eller          den erlagda avgiften bl.a. för anordningar som
34011: föreligger såsom ljud- eller bildupptagning. Be-       utförs från Finland eller nyttjas för yrkesmässig
34012: talningsskyldiga är importören eller tillverka-        upptagning av ljud eller bild. Med stöd av lagens
34013: ren av kassettema. Avgiften används för ersätt-        26 f § kan uppbörden av avgiften till denna del
34014: ningar till upphovsmännen och producenterna            lämnas därhän om det kan påvisas att användare
34015: för privat bandning av det skyddade material           eller exportör är berättigad till återbäring för alla
34016: som de åstadkommit.                                    i ett bestämt tillverknings- eller importparti in-
34017:     Enligt 26 b § upphovsrättslagen uppbärs kas-       gående anordningar eller för en betydande del av
34018: settavgiften av en organisation som företräder         dem.
34019: ett flertal fmska upphovsmän och som undervis-            Enligt ovan nämnda anvisningar av undervis-
34020: ningsministeriet för viss tid, högst fem år, god-      ningsministeriet skall i regel återbäring av avgif-
34021: känt för detta uppdrag. Undervisningsministe-          ten beviljas eller uppbörden av avgiften lämnas
34022: riet har godkänt Säveltäjäin Tekijänoikeustoi-         därhän när det gäller ett visst enskilt import-
34023: misto Teosto ry (nedan organisationen) som den         eller tillverkningsparti.
34024: organisation som uppbär kassettavgiften.                  Om det är frågan om omfattande och etable-
34025:     Med stöd av 26 c § i lagen kan undervisnings-      rad yrkesmässig verksamhet är det dock möjligt
34026: ministeriet ge närmare föreskrifter om uppbör-         att med importören, tillverkaren eller använda-
34027: den av avgiften och om handhavandet av de              ren ingå ett avtal som täcker flera partier av band
34028: uppburna medlen. Ministeriet övervakar att av-         enligt de principer som nämns i anvisningarna. 1
34029:                                           1993 vp -   KK 481                                              5
34030: 
34031: anvisningama konstateras bl.a. att ett avtal om       tidigare kund vid kassettavgiftsbyrån om kun-
34032: att lämna uppbörden av avgiften därhän kan            den har fullgjort sin betalningsskyldighet på
34033: ingås med ett sådant tillförlitligt och ansvarskän-   behörigt sätt och de övriga villkoren i anvisning-
34034: nande företag som importerar eller tillverkar         ama är uppfyllda.
34035: band och vars verksamhet på området är omfat-            Då det är frågan om ett sådant företag eller en
34036: tande och etablerad och som fullgjort sin betal-      sådan sammanslutning som inte tidigare har
34037: ningsskyldighet på behörigt sätt.                     bedrivit verksamhet som omfattas av skyldighe-
34038:     Motsvarande avtal kan ingås med ett sådant        ten att betala kassettavgift, finns det inget bevis
34039: tillförlitligt och ansvarskännande företag eller en   på dess tillförlitlighet och ansvarskänsla. Praxis
34040: därmed jämförbar sammanslutning som yrkes-            är att återbäringama i sådana fall beviljas enligt
34041: mässigt upptar ljud eller bild och vars verksam-      huvudregeln, dvs. med stöd av enskilda ansök-
34042: het på området är omfattande och etablerade           ningar om återbäring. Om företaget har fullgjort
34043: och i vars verksamhet upptagningen är av central      sin betalningsskyldighet på behörigt sätt under
34044: betydelse. Som sådana användare betraktas ko-         ett års tid, ingås avtalet om företaget är villigt att
34045: pieringsfirmor, sådana som upptar ljud- och           göra det. Om företaget önskar ingå avtalet
34046: bildprogram samt företag inom radio- och tele-        tidigare och de övriga villkoren i undervisnings-
34047: visionsbranschen. När det gäller andra använda-       ministeriets anvisningar är uppfyllda är praxis
34048: re som är berättigade att få kassettavgiften          den att avtalet ingås mot säkerhet. Säkerheten
34049: återbetald skall återbäringen beviljas enligt varje   ställs för ett år och storleken på den bestäms
34050: enskilt parti av band.                                utgående från storleken på de kassettavgifter
34051:     Enligt anvisningama kan verksamheten anses        som kunden betalar. Om kunden fullgör sin
34052: omfattande om antalet använda band på årsnivå         betalningsskyldighet som sig bör återbördas sä-
34053: uppgår till minst 1 000 stycken.                      kerheten tili kunden och avtalet fortsätts utan
34054:     Den organisation som uppbär avgiften b1ir         säkerhet.
34055:  tvungen att i varje enskilt fall avgöra om en viss      Alla som nyttjar och exporterar anordningar
34056:  importör eller användare uppfyller de krav som       behandlas på lika grunder enligt ovan nämnda
34057:  ställts av undervisningsministeriet och som utgör    principer. Om det uppstår praktiska problem
34058:  förutsättning för att ett avtal om att lämna         kan undervisningsministeriet justera de anvis-
34059:  uppbörden av avgiften därhän skall kunna ingås.      ningar som det utfårdat med stöd av lagens
34060:  Praxis är att avtal ingås med en intresserad,        26 c§.
34061: 
34062:      Helsingfors den 18 oktober 1993
34063: 
34064:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
34065:                                                  1993 vp
34066: 
34067: Kirjallinen kysymys 482
34068: 
34069: 
34070: 
34071: 
34072:                                     Saastamoinen ym.: Toimenpiteistä investointiedellytysten paranta-
34073:                                         miseksi
34074: 
34075: 
34076:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34077: 
34078:     Talouden nousu ja sitä kautta työllisyyden         saattaa viivästyttää ja siirtää investointia. Yksi
34079: paraneminen ovat keskeisesti kiinni investoin-         tämänkaltainen asia ovat 31.12.1993 päättyvät
34080: tien elpymisestä. Kiinteät investoinnit supistui-      kehitysalueiden veronhuojennuslait Kehitys-
34081: vat vuonna 1992 merkittävästi. Edelleen on näh-        alueiden yrityksille on erittäin tärkeää se, että
34082: tävissä, että investoinnit vähenevät tuntuvasti        tämä epävarmuus valtion puolelta mahdollisim-
34083: vuonna 1993 ja vielä hieman ensi vuonnakin.            man pikaisesti voitaisiin poistaa esimerkiksi sää-
34084:     Investointien saamiseksi käyntiin on pyrittävä     tämällä kehitysalueiden veronhuojennuslait py-
34085: käyttämään kaikkia mahdollisia mittaluokal-            syviksi.
34086: taan ja vaikutuksiltaan pieniäkin keinoja. Vero-          Pääomaverotuksen uudistaminen oli sinänsä
34087: politiikan alueelta on löydettävissä yksittäisiä       merkittävä rakenteellinen verouudistus. Uudis-
34088: verohelpotuksia, joita käyttämällä voitaisiin          tuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli kannus-
34089: kannustaa investointitoimintaa. Vaikka nämä            taa yrityksiä lisäämään omaa pääomaa, jonka
34090: keinot ensin merkitsisivät valtiolle menojen li-       puute on ollut suomalaisten yritysten ongelma.
34091: säystä, niillä aikaansaatujen investointien käyn-      Yritysten vakavaraisuuden kohentuminen luo
34092: nistyminen toisi valtiolle verotuloja hyvin no-        edellytykset investoinneille. Kun pääomavero-
34093: peasti takaisin. Tällaisena poikkeuksellisena ai-      uudistuksen yhteydessä varaukset poistuvat, oli-
34094:  kana on oltava valmiutta käyttää poikkeukselli-       si tässä tilanteessa perusteltua tehdä mahdolli-
34095:  sia keinoja.                                          seksi niiden purkaminen suoraan omaan pää-
34096:     Valtiontakuukeskuksen merkitys investointei-       omaan ilman isoja veroseuraamuksia.
34097:  hin tarkoitettujen luottojen takaajana on jatku-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34098:  vasti kasvanut. Valtiontakuukeskus takaa yri-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34099:  tysten pankista nostamia luottoja. Kun voimas-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34100:  sa olevan leimaverolain mukaan yritys hakee           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34101:  investointiluotolleen takausta valtiontakuukes-
34102:  kukselta, yritys maksaa leimaveron kiinnityksis-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34103:  tä, joita se toimittaa valtiontakuukeskukselle               siin muuttaakseen leimaverolakia niin,
34104:  luoton vastavakuudeksi. Lisäksi yritys maksaa                että valtiontakuukeskukselle pantatuista
34105:  normaalisti leimaveron pankista nostamastaan                 haltijavelkakirjoista ei tarvitsisi suorittaa
34106:  Iuotosta. Sellaisessa tapauksessa, jossa kiinnityk-          leimaveroa, että 31.12.1991 päättyvät
34107:  set pantataan suoraan luoton myöntäneelle pan-               kehitysalueiden veronhuojennuslait sää-
34108:  kille, ei leimaveroa peritä. Tässä leimaverokysy-            dettäisiin pysyviksi ja että yritysten teke-
34109:  myksessä olisi perusteltua rinnastaa valtionta-              mät varaukset voitaisiin purkaa suoraan
34110:  kuukeskus pankkeihin.                                        omaan pääomaan ilman veroseuraamuk-
34111:      Koska investointipäätökset ovat yritykselle              sia?
34112:  tärkeitä ja isoja hankkeita, pienikin epävarmuus
34113: 
34114:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
34115: 
34116:                       Riitta Saastamoinen                       Oiva Savela
34117: 
34118: 
34119: 
34120: 
34121:  2300321
34122: 2                                          1993 vp -    KK 482
34123: 
34124: 
34125: 
34126: 
34127:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34128: 
34129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rolain saamistodisteiden leimaverotusta sekä
34130: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kiinnitysleimaveroa koskevien säännösten tar-
34131: olette 23 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-          kistamista, jossa yhteydessä myös kysymyksessä
34132: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        mainitun kaltaiset tilanteet tulevat tarkastelta-
34133: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Riitta Saasta-       viksi.
34134: moisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-
34135: sen n:o 482:                                              2. Kehitysalueiden veronhuojennukset
34136: 
34137:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             Kehitysalueiden veronhuojennuksista annet-
34138:         siin muuttaakseen leimaverolakia niin,          tua lakia (1073/89) sovelletaan kehitysalueelle
34139:         että valtiontakuukeskukselle pantatuista        vuosina 1990-1993 tehtäviin investointeihin.
34140:         haltijavelkakirjoista ei tarvitsisi suorittaa   Eduskunnalle on 11.10.1993 annettu hallituksen
34141:         leimaveroa, että 31.12.1991 päättyvät           esitys laeiksi kehitysalueelle tehtävien investoin-
34142:         kehitysalueiden veronhuojennuslait sää-         tien korotetuista poistoista sekä leimaverolain
34143:         dettäisiin pysyviksi, ja että yritysten teke-   97 a §:n, kehitysalueiden veronhuojennuksista
34144:         mät varaukset voitaisiin purkaa suoraan         annetun lain 3 §:n ja merenkulun veronhuojen-
34145:         omaan pääomaan ilman veroseuraamuk-             nuksista annetun lain muuttamisesta (HE 199).
34146:         sia?                                            Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi kehitys-
34147:                                                         alueelle tehtävien investointien veronhuojennuk-
34148:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sia ottaen kuitenkin huomioon vuoden 1993
34149: vasti seuraavaa:                                        alusta toteutetun yritysverotusta koskevan uu-
34150:                                                         distuksen periaatteet. Ehdotuksen mukaan vuo-
34151:     1. Leimavero                                        sina 1994-1997 tehtävien investointien hankin-
34152:                                                         tamenosta saataisiin tehdä korotettu poisto
34153:    Jotta samasta luottosuhteesta ei olisi suoritet-     omaisuuden käyttöönottovuonna ja kahtena sitä
34154: tava kahdenkertaista leimaveroa, leimaverosta           seuraavana vuonna. Poiston enimmäismäärä oli-
34155: on vapautettu velkakirja, jonka vakuutena on            si elinkeinoverotuksessa sallittu enimmäispoisto
34156: kiinnitetty ja asianmukaisesti leimattu panttivel-      korotettuna 50 prosentilla. Kehitysalueella tar-
34157: kakirja. Varsinainen luotonoton yhteydessä laa-         koitettaisiin verolaissa uudisteilla olevan aluepo-
34158: dittava käärevelkakirja on vapaa luotonoton             liittisen lainsäädännön mukaista lja II tukialuet-
34159: leimaverosta siltä pääoman osalta, joka vastaa          ta.
34160: panttivelkakirjan pääomaa.
34161:    Kun panttivelkakirja annetaan valtiontakuu-             3. Varausten siirto omaan pääomaan
34162: keskukselle tämän takaussitoumuksen vastava-
34163: kuudeksi, panttivelkakirjaa ei voida samanaikai-           Vuoden 1993 alusta yritysverotusta on uudis-
34164: sesti hyödyntää luotonoton yhteydessä. Yrityk-          tettu siten, että yhteisöverokanta on alennettu 25
34165: sen nostaessa luoton pankista on leimavero sen          prosenttiin ja veropohjaa vastaavasti laajennettu
34166: vuoksi suoritettava, vaikka myös panttivelkakir-        muun muassa poistamalla vaihto-omaisuuden
34167: jasta on kiinnityksen vahvistamisen yhteydessä          aliarvostusmahdollisuus sekä yhteisöiltä mah-
34168: suoritettu kiinnitysleimavero. Oikeuskäytännös-         dollisuus,tehdä toimintavarauksia. Toimintava-
34169: sä on kuitenkin katsottu, että valtiontakuukes-         rauksia saavat edelleen tehdä yksityiset elinkei-
34170: kus ei valtion laitoksena ole velvollinen suoritta-     nonharjoittajat sekä avoimet yhtiöt ja komman-
34171: maan kiinnitysleimaveroa silloin, kun se itse           diittiyhtiöt, joissa on vain henkilöosakkaita.
34172: toimii kiinnityksen hakijana. Kahdenkertainen           Purkautuvista varauksista ei kuitenkaan aiheu-
34173: leimaveron suorittaminen ei tällöin tule kysy-          du välittömiä veroseuraamuksia yrityksille, sillä
34174: mykseen.                                                varaukset saa tulouttaa myös välillisesti katta-
34175:    Oikeusministeriössä vireillä oleva maakaari-         malla niillä investointivarauksen tapaan käyttö-
34176: uudistus tulee ilmeisesti edellyttämään leimave-        omaisuuden hankintamenoja. Jotta yrityksille ei
34177:                                         1993 vp -   KK 482                                            3
34178: 
34179: aiheutuisi hankaluuksia varausjärjestelmän liian    yritykset, jotka eivät ole vielä purkaneet varauk-
34180: nopeasta purkamisesta, elinkeinotulon verotta-      siaan, kun sen sijaan tuki ei kohdistuisi sellaisiin
34181: misesta annettuun lakiin sisältyy siirtymäsään-     yrityksiin, jotka ovat toimineet varausjärjestel-
34182: nös, jonka mukaan verovelvollinen voi joko          män mukaisesti ja purkaneet varauksiaan viime
34183: käyttää varaukset tai tulouttaa ne haluamallaan     vuosina vallinneina taloudellisesti huonoina ai-
34184: tavalla, kuitenkin viimeistään verovuonna 1997.     koina.
34185:    Varausjärjestelmän perusajatus on ollut tehdä        Vuoden 1993 alusta toteutettu pääomatulojen
34186: mahdolliseksi yritysten tulosten tasoittaminen      verotuksen ja yritysverotuksen uudistaminen luo
34187: siten, että varauksia muodostetaan taloudellises-   sellaisenaan hyvät edellytykset yritysten oman
34188: ti hyvinä vuosina ja puretaan huonoina vuosina.     pääoman vahvistamiseen ja vakavaraisuuden
34189: Järjestelmä onkin toiminut tämän mukaisesti ja      parantamiseen. Tämän lisäksi investointeja on
34190: yritykset ovat purkaneet runsaasti varauksiaan      pyritty tukemaan verotuksellisin keinoin
34191: vallitsevan matalasuhdanteen aikana. Verokan-       1.6.1993 voimaan tulleella lailla tuotannollisten
34192: nan laskiessa yritykset ovat saavuttaneet lisäksi   investointien korotetuista poistoista. Lain mu-
34193: etua siitä, että varaukset on vähennetty tulosta    kaan vuosina 1993 ja 1994 tehtävistä tuotannol-
34194: korkeamman verokannan mukaan, kuin mistä            lisista investoinneista saadaan tehdä mainituilta
34195: niitä tuloksi luettaessa verotetaan. Varausten      vuosilta ja eräissä tapauksissa vielä vuodelta
34196: purkaminen verovapaasti saattaisi yritykset kes-    1995 toimitettavassa verotuksessa poisto, jonka
34197: kenään hyvin eriarvoiseen asemaan. Suurimman        enimmäismäärä on kaksinkertainen säännön-
34198: julkisen tuen saisivat suuret, hyvin menestyvät     mukaiseen poistoon verrattuna.
34199:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
34200: 
34201:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34202: 4                                          1993 vp -   KK 482
34203: 
34204: 
34205: 
34206: 
34207:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
34208: 
34209:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            förutsätta ändringar i lagen angående stämpel-
34210: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av         skatt i fråga om stadgandena om stämpelskatt
34211: den 23 september 1993 tili vederbörande med1em         för fordringsbevis samt stadgandena om inteck-
34212: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ningsstämpelskatt. Härvid granskas också situa-
34213: Riitta Saastamoinen m.fl. undertecknade spörs-         tioner av det slag som omnämns i spörsmålet.
34214: mål nr 482:
34215:                                                          2. Skattelättnader inom utvecklingsområdet
34216:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
34217:         att ändra lagen angående stämpelskatt så          Lagen om skattelättnader inom utvecklings-
34218:         att stämpelskatt inte behöver erläggas för     området (1073/89) tillämpas på de investeringar
34219:         innehavarskuldebrev som pantsatts hos          som görs inom utvecklingsområdet under
34220:         Statsgaranticentralen, och att lagama om       1990-1993. Den 11 oktober 1993 har en propo-
34221:         skattelättnader inom utvecklingsområdet        sition avlåtits tili riksdagen med förslag tilllagar
34222:         som gäller tili den 31 december 1991 blir      om höjda avskrivningar på investeringar inom
34223:         permanenta, samt att de reserveringar          utvecklingsområdet samt om ändring av 97 a §
34224:         som företagen gör kan upplösas direkt          lagen angående stämpelskatt, 3 § lagen om skat-
34225:         tili det egna kapitalet utan följder i skat-   telättnader inom utvecklingsområdet och lagen
34226:         tehänseende?                                   om skatte1ättnader för sjöfarten (RP 199). 1
34227:                                                        propositionen föreslås att giltighetstiden för
34228:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skattelättnader för investeringar inom ut-
34229: anföra följande:                                       vecklingsområdet förlängs, dock med beaktande
34230:                                                        av principema i företagsbeskattningsreformen
34231:     1. Stämpelskatt                                    som genomfördes vid ingången av 1993. Enligt
34232:                                                        förslaget får man för anskaffningsutgiftema för
34233:    För att man för samma kreditförhållande inte        investeringar som görs under 1994-1997 göra
34234: skall behöva erlägga dubbel stämpelskatt, är ett       en förhöjd avskrivning under det år egendomen
34235: sådant skuldebrev befriat från stämpelskatt för        tas i bruk och under de två följande åren. Den
34236: vilket en intecknad och på behörigt sätt stämp-        maximala avskrivningen är den högsta avskriv-
34237: lad inteckningsrevers är säkerhet. Den omslags-        ning som tillåts enligt beskattningen av närings-
34238: revers som uppgörs i samband med det egentliga         verksamhet, förhöjd med 50 procent. Med ut-
34239: upptagandet av krediten är befriad från stämpel-       vecklingsområde avses i skattelagen stödområde
34240: skatt tili den del a" kapitalet som motsvarar          1 och II i enlighet med den regionalpolitiska
34241: kapitalet i inteckningsreversen.                       lagstiftning som nu revideras.
34242:    När inteckningsreversen ges tili Statsgaranti-
34243: centralen som motsäkerhet för garantiförbindel-          3. Överföring av reserveringar tili det egna
34244: sen kan inteckningsreversen inte samtidigt ut-         kapitalet
34245: nyttjas i samband med kredittagningen. När
34246: företaget lyfter krediten på banken måste stäm-            Vid ingången av 1993 reviderades företagsbe-
34247: pelskatt därför erläggas, trots att intecknings-       skattningen så att samfundsskattesatsen sänktes
34248: stämpelskatt erlagts för inteckningsreversen ock-      till25 procent och att skattebasen på motsvaran-
34249: så i samband med fastställandet av inteckningen.       de sätt breddades bl.a. genom att man slopade
34250: Enligt rättspraxis är dock Statsgaranticentralen       möjligheten att undervärdera omsättningstill-
34251: såsom ett statligt ämbetsverk inte skyldig att         gångama och möjligheten för samfund att göra
34252: erlägga stämpelskatt när den själv är inteck-          driftsreserveringar. Enskilda näringsidkare samt
34253: ningssökande. Erläggande av dubbel stämpel-            öppna bolag och kommanditbolag, som endast
34254: skatt kommer härvid alltså inte i fråga.               har fysiska personer som delägare, får även i
34255:    Revideringen av jordabalken som är aktuell          fortsättningen göra driftsreserveringar. De reser-
34256: vid justitieministeriet kommer uppenbarligen att       veringar som upplöses har dock inga direkta
34257:                                          1993 vp -   KK 482                                          5
34258: 
34259: följder i skattehänseende för företagen, eftersom    reserveringarna skulle ställa företagen i en sins-
34260: reserveringarna får intäktsföras också indirekt      emellan mycket ojämlik ställning. Det största
34261: på samma sätt som en investeringsreservering         offentliga stödet skulle stora, framgångsrika fö-
34262: genom att man täcker anskaffningsutgifterna för      retag få som inte ännu har upplöst sina reserve-
34263: anläggningstillgångar med dem. För att företa-       ringar medan stödet däremot inte skulle inriktas
34264: gen inte skall åsamkas olägenheter på grund av       på sådana företag som handlat enligt reserve-
34265: att reserveringarna upplöses för snabbt, innehål-    ringssystemet och upplöst sina reserveringar un-
34266: ler lagen om beskattning av inkomst av närings-      der de ekonomiskt dåliga tiderna under de senas-
34267: verksamhet ett övergångsstadgande enligt vilket      te åren.
34268: den skattskyldige antingen kan använda reserve-         Revideringen av kapitalbeskattningen och fö-
34269: ringarna eller intäktsföra dem såsom han vill,       retagsbeskattningen, som genomfördes vid in-
34270: dock senast skatteåret 1997.                         gången av 1993, ger i sig goda förutsättningar för
34271:     Grundtanken med reserveringssystemet har         företagen att stärka det egna kapitalet och för-
34272: varit att göra det möjligt för företagen att         bättra soliditeten. Dessutom har man strävat tili
34273: utjämna resultaten så att reserveringar görs un-     att stöda investeringar på beskattningsmässig
34274: der ekonomiskt goda år och upplöses under            väg genom lagen om höjda avskrivningar på
34275: dåliga år. Systemet har också fungerat på detta      produktiva investeringar som trädde i kraft den
34276: sätt och företagen har i stor omfattning upplöst     1 juni 1993. Enligt lagen får man för produktiva
34277:  sina reserveringar under rådande lågkonjunktur.     investeringar under 1993-1994 i beskattningen
34278: När skattesatsen har sjunkit har företagen dess-     för dessa år och i vissa fall ännu i beskattningen
34279:  utom haft fördel av att reserveringarna har         för 1995 göra en avskrivning vars maximibelopp
34280:  dragits av från inkomsten enligt en högre skatte-   är det dubbla jämfört med den ordinarie avskriv-
34281:  sats än den skattesats som används när de           ningen.
34282:  beskattas som inkomst. Skattefri upplösning av
34283:      Helsingforsden 14 oktober 1993
34284: 
34285:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
34286:                                                1993 vp
34287: Kirjallinen kysymys 483
34288: 
34289: 
34290: 
34291: 
34292:                                   Vuoristo: Suomen kansalaisuuden myöntämisestä inkeriJäisille
34293:                                      paluumuuttajille
34294: 
34295: 
34296:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34297: 
34298:    Suomeen on viime vuosina tullut melko lail-       ten muuttamisista. Niiden keskellä tavallinen
34299: la inkeriläisiä paluumuuttajia. Syyt ovat tunne-     kansalainen on lähes voimaton,
34300: tut: Neuvostoliiton romahtaminen, presidentti           - useimmille on mahdotonta saada Viron
34301: Koiviston muutaman vuoden takainen tele-             passia,
34302: visiopuhe sekä silloin vallinnut taloudellinen          - ymmärrettävästi on haluttomuutta ja pel-
34303: korkeasuhdanne, jolloin tarvittiin lisää työvoi-     koa ottaa Venäjän passia, mikä johtaa pelkoon
34304: maa.                                                 jäädä kokonaan ilman passia, kunnes Suomen
34305:    Tilanne ja varsinkin lainsäädäntö inkeriläis-     kansalaisuus myönnetään,
34306: ten paluumuuttajien kohdalla ei kaikilta osin           -tämä aiheuttaa vaikeuksia käydä entisellä
34307: vastaa kohtuullisuutta. He toivovat, että paluu-     kotiseudulla asioita järjestämässä ja sukulaisia
34308: muuttajia koskevaa lakia muutettaisiin ja ovat       tapaamassa,
34309: kiinnittäneet huomiota mm. seuraaviin seikkoi-          - sekä tietysti niiden oikeuksien puuttumi-
34310: hin:                                                 nen, jotka kuuluvat vain Suomen kansalaisille,
34311:    -    millä perusteella paluumuutto-oikeus         kuten oikeus päästä armeijaan ja erinäisiin am-
34312: myönnetään ja mitä itse asiassa käsite "paluu-       matteihin, oikeus ostaa kiinteää omaisuutta jne.
34313: muuttaja" tarkoittaa,                                   Edelleen paluumuuttajille on epäselvää, mil-
34314:    -jos perusteena on suomalaisuus ja tasaval-       laisia mittareita suomalaisuuden tunnistamiseksi
34315: lan presidentti on toivottanut inkeriläiset terve-   tarvitaan: kieli, sukujuuret, Inkerin suomalaisen
34316: tulleiksi Suomeen, siis kotimaahansa, miksi on       seurakunnan jäsenyys ja kastetodistus siitä, so-
34317: odotettava viisikin vuotta, jotta saa samat oikeu-   danaikainen Suomessa olo jne.
34318: det kuin muilla suomalaisilla on,                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34319:    -eikö lähtökohta inkeriläisten Suomen kan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34320: salaisuuden saantiin voisi olla toinen kuin muuta    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34321: kansalaisuutta olevien?                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34322:    He ovat kertoneet niistä vaikeuksista, joita
34323: paluumuuttajille aiheutuu Suomen kansalaisuu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34324: den puuttumisesta:                                          ryhtyä Suomeen muuttaneitten inkeri-
34325:    - passiasioissa jatkuvaa epävarmuutta, joka              läisten Suomen kansalaisuuden saamisen
34326: aiheutuu epäselvästä tilanteesta nyky-Venäjällä             helpottamiseksi mahdollisesti lainsää-
34327: ja eri viranomaisten tulkinnoista sekä määräys-             däntöä korjaamalla?
34328: 
34329:        Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1993
34330: 
34331:                                            Raimo Vuoristo
34332: 
34333: 
34334: 
34335: 
34336: 2300321
34337: 2                                        1993 vp -   KK 483
34338: 
34339: 
34340: 
34341: 
34342:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34343: 
34344:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Inkerinsuomalaiseksi paluumuuttajaksi kat-
34345: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sotaan näin ollen henkilö, jolla suomalaisen
34346: olette 23 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn            syntyperän lisäksi on tarkoitus muuttaa pysyväs-
34347: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ti Suomeen.
34348: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-           Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyk-
34349: taja Raimo Vuoriston kirjallisen kysymyksen          set säännellään kansalaisuuslaissa. Myöskään
34350: n:o 483:                                             kansalaisuuslaki ei tunne käsitettä paluumuutta-
34351:                                                      ja. Ellei henkilö saa syntyessään Suomen kansa-
34352:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       laisuutta, hän voi saada sen myöhemmin pää-
34353:        ryhtyä Suomeen muuttaneitten inkeri-          asiassa kahdella eri tavalla: 1) tasavallan presi-
34354:        läisten Suomen kansalaisuuden saamisen        dentille tehtävästä kansalaisuushakemuksesta
34355:        helpottamiseksi mahdollisesti lainsää-        tai 2) helpotetussa järjestyksessä ilmoitusmenet-
34356:        däntöä korjaamalla?                           telyllä laissa tarkoin määrätyissä tapauksissa.
34357:                                                          Tasavallan presidentin vapaan harkintavallan
34358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         piiriin kuuluva kansalaisuushakemus on kaik-
34359: vasti seuraavaa:                                     kien ulkomaalaisten käytössä oleva keino Suo-
34360:                                                      men kansalaisuuden saamiseksi. Kansalaistami-
34361:    Paluumuuttajia koskevaa erityislakia ei ole       sen edellytyksiin kuuluu muun muassa hakemus-
34362: olemassa. Tästä syystä puhuttaessa paluumuut-        ta edeltävä ja edelleen jatkuva viiden vuoden
34363: tajista käsitteen sisältö vaihtelee. Kansanedusta-   Suomessa asuminen. Lain mukaan kaikista kan-
34364: ja Vuoriston kysymys rajoittuu inkerinsuomalai-      salaistamisen edellytyksistä voidaan erityisistä
34365: siin paluumuuttajiin, joita vastauksessakin pel-     syistä poiketa. Tällaisina erityisinä syinä laissa
34366: kästään käsitellään. Paluumuuttajakäsitettä voi-     nimenomaan mainitaan entinen Suomen kansa-
34367: daan kuitenkin käyttää myös esimerkiksi henki-       laisuus ja avioliitto Suomen kansalaisen kanssa.
34368: löistä, jotka joko itse ovat olleet tai joiden       Lisäksi laissa mainitaan, että asumisaikavaati-
34369: vanhempi tai isovanhempi on tai on ollut Suo-        muksesta voidaan ilman erityistä syytäkin poike-
34370: men kansalainen.                                     tapohjoismaidenkansalaisten kohdalla. Vakiin-
34371:     Ulkomaalaislaki ei tunne käsitettä paluu-        tuneen soveltamiskäytännön mukaan asumisai-
34372: muuttaja. Mahdollisuus saada oleskelulupa Suo-       kavaatimuksesta poiketaan vaadittavaa asumis-
34373: meen inkerinsuomalaisena paluumuuttajana             aikaa vähentämällä seuraavien henkilöryhmien
34374: edellyttää, että henkilö on kansallisuudeltaan       kohdalla: entiset Suomen kansalaiset, Suomen
34375: suomalainen. Kansallisuudeltaan suomalaiseksi        kansalaisen huollossa olevat alaikäiset lapset,
34376: on katsottu henkilö, jonka isovanhemmista aina-      Suomen kansalaisen aviopuoliso sekä Norjan,
34377: kin yksi on tai on ollut kansallisuudeltaan suo-     Ruotsin ja Tanskan kansalaiset. Poikkeuskäy-
34378: malainen. Suomalaisen syntyperän todistami-          täntö pohjoismaiden kansalaisten osalta perus-
34379: seen vaaditaan riittävä asiakirjanäyttö. Näin        tuu vastavuoroisuuteen.
34380: tehdään siksi, että lukuisia väärinkäytöksiä on           Sisäasiainministeriön ilman harkintavaltaa
34381: ilmennyt. Suomalaisen syntyperän toteamisen           ratkaistavasta ilmoituksesta Suomen kansalai-
34382: jälkeen Suomen edustusto ulko~ailla voi myön-        suuden saavat vain ne, joilla on laissa katsottu
34383: tää henkilölle oleskeluluvan Suomeen paluu-          olevan oikeus Suomen kansalaisuuteen.
34384: muuttoa varten.                                          Nykyisten säännösten puitteissa poikkeami-
34385:     Paluumuuttoluvan edellytyksenä on lisäksi se,     nen kansalaistamisen edellytyksistä lain salii-
34386: että henkilöllä on tarkoitus muuttaa pysyvästi       mien erityisten syiden nojalla on epätarkoituk-
34387: Suomeen perheineen. Suomeen saavuttuaan              senmukaista kokonaisia uusia ihmisryhmiä aja-
34388: henkilön tulee rekisteröityä asuinpaikkansa re-       tellen. Jos jonkin ihmisryhmän kansalaisuuden
34389: kisteritoimistoon Suomessa vakituisesti asuvaksi     saamista halutaan helpottaa, asia on hoidettavis-
34390: henkilöksi.                                          sa lainsäädäntöä muuttamalla.
34391:                                           1993 vp -   KK 483                                           3
34392: 
34393:    Neuvostoliiton hajoaminen on aiheuttanut           sia, puhumattakaan siitä, että heillä olisi suoma-
34394: epäselvyyttä entisen Neuvostoliiton kansalaisten      lainen identiteetti. On myös otettava huomioon,
34395: nykyisen kansalaisuuden suhteen. Suomessa             että inkerinmaalaisten järjestöjen kanta asialle ei
34396: asuvilla entisen Neuvostoliiton kansalaisilla lie-    välttämättä ole myönteinen, jos on odotettavis-
34397: nee aina kuitenkin mahdollisuus saada jonkin          sa, että väki inkeriläisalueilta vähenee.
34398: Neuvostoliiton seuraajavaltion kansalaisuus.             Harkittaessa, tulisiko suomalaista kansalli-
34399: Mahdolliset ongelmat kotivaltion passin saami-        suutta pitää perusteena kansalaisuuden saami-
34400: sessa eivät koske yksinomaan inkerinsuomalai-         selle, on otettava huomioon, että kansallisuus
34401: sia vaan yleisemminkin Suomessa oleskelevia           oikeutta luovana perusteena viittaa hyvin voi-
34402: ulkomaalaisia.                                        makkaasti epätasa-arvoon ja syrjintään. Suomea
34403:    Mahdollisen lainmuutoksen kannalta on sel-         velvoittava YK:n Kaikkinaisen rotusyrjinnän
34404: vitettävä, onko tarkoituksenmukaista helpottaa        poistamista koskeva kansainvälinen yleissopi-
34405: inkerinsuomalaisten Suomen kansalaisuuden             mus estää kansalaisuutta annettaessa suosimisen
34406: saantia. Aika, jonka ulkomaalainen tarvitsee          kansallisuuden perusteella. Eri yhteyksissä mui-
34407: sopeutuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan,             den ulkomaalaisryhmien (kuin kansallisuudel-
34408: vaihtelee Suomen kansalaisuutta hakevien kes-         taan suomalaisten) taholta on kiinnitetty huo-
34409: ken. Näin ollen, kuten muitakin Suomen kansa-         miota kyseiseen sopimukseen.
34410: laisuutta hakevia ulkomaalaisia, myös inkerin-           Ottaen huomioon viime aikoina tapahtuneet
34411: suomalaisia koskevat edellä mainitut laissa sää-      lainsäädännön muutokset, joilla Suomessa asu-
34412: detyt erityiset syyt, joiden nojalla voidaan poike-   vien ulkomaalaisten oikeuksia on lisätty muun
34413: ta kansalaistamisen edellytyksistä. Kansalaisuu-      muassa ammatinharjoittamisen ja kiinteän
34414: den antaminenhan edellyttää henkilöltä kykyä          omaisuuden ostamisen suhteen, hallitus katsoo,
34415: toimia itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnas-       ettei tässä vaiheessa ole syytä saattaa yhtä ulko-
34416: sa. Inkerinsuomalaiset tulevat Suomeen verrat-        maalaisryhmää muita edullisempaan asemaan
34417: tuna täysin erilaisesta yhteiskunnasta, useimmat      Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
34418:  heistä eivät ole suomen tai ruotsin kielen taitoi-
34419:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
34420: 
34421:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34422: 4                                           1993 vp -    KK 483
34423: 
34424: 
34425: 
34426: 
34427:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
34428: 
34429:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Finland betraktas således som en ingermanfin-
34430: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av           ländsk återflyttare.
34431: den 23 september 1993 till vederbörande medlem              Förutsättningarna för att förvärva finskt
34432: av statsrådet översänt riksdagsman Raimo Vuo-            medborgarskap regleras i medborgarskapslagen.
34433: ristos skriftliga spörsmål nr 483:                       Inte heller medborgarskapslagen känner till be-
34434:                                                          greppet återflyttare. Om en person inte förvärvar
34435:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          finskt medborgarskap vid födelsen, kan han
34436:         ta för att det skall bli lättare för inger-      förvärva det senare huvudsakligen på två olika
34437:         manlänningar som flyttat till Finland att        sätt: 1) genom ansökan om medborgarskap som
34438:         förvärva finskt medborgarskap, eventu-           ställs till Republikens President eller 2) i förenk-
34439:         ellt genom en lagändring?                        lad ordning genom anmälningsförfarande i fall
34440:                                                          som närmare anges i lagen.
34441:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt              Ansökan om medborgarskap i fråga om vii-
34442: följande:                                                ken Republikens President har fri prövningsrätt,
34443:                                                          är ett för alla utlänningar till buds stående medel
34444:    Det finns ingen speciallag för återflyttare. Av       för att förvärva finskt medborgarskap. När det
34445: denna anledning varierar begreppets innehåll             gäller naturalisation krävs det bl.a. att sökanden
34446: när man talar om återflyttare. Riksdagsman               har varit bosatt i Finland under de senast förflut-
34447: Vuoristos spörsmål gäller enbart ingermanfin-            na fem åren innan ansökan lämnas in och att han
34448: ländska återflyttare som också uteslutande be-           fortfarande är bosatt i Finland. Man kan enligt
34449: handlas i svaret. Begreppet återflyttare kan ock-        lagen avvika av särskilda skäl från alla krav som
34450: så användas t.ex. om personer som antingen               gäller naturalisation. Sådana särskilda skäl som
34451: själv har varit eller vilkas ena förälder eller          uttryckligen nämns i lagen är tidigare finskt
34452: någon av mor- eller farföräldrarna är eller har          medborgarskap och äktenskap med en finsk
34453: varit finsk medborgare.                                  medborgare. Det sägs vidare i lagen att man kan
34454:    Utlänningslagen känner inte till begreppet            avvika utan särskilda skäl från kravet som gäller
34455: återflyttare. För att en person skall kunna få           boendetiden när det är fråga om medborgare i de
34456: uppehållstillstånd i Finland som en ingermanfin-         nordiska länderna. Enligt den praxis som tilläm-
34457: ländsk återflyttare förutsätter detta att personen       pas på lagen avviker man från kravet som gäller
34458: är av finsk nationalitet. En person, som har             boendetiden genom att förkorta den behövliga
34459: åtminstone en mor- eller farförälder som är eller        boendetiden för följande persongrupper: f.d.
34460: har varit av finsk nationalitet, har ansetts vara av     finska medborgare, minderåriga barn som en
34461: finsk nationalitet. Det krävs ett tillräckligt skrift-   finsk medborgare har vårdnaden om, makan/
34462: ligt bevis för att styrka att man är av finsk            maken till en finsk medborgare samt norska,
34463: härkomst. Skriftligt bevis krävs för att missbruk        svenska och danska medborgare. Avvikelsen
34464: har konstaterats i ett flertal fall. När en person       som görs för nordiska medborgare baserar sig på
34465: konstaterats vara av finsk härkomst kan en finsk         reciprocitet.
34466: beskickning utomlands bevilja honom uppe-                   Genom anmälan, som inrikesministeriet be-
34467: hållstillstånd i Finland för återflyttning.              slutar om utan prövningsrätt, förvärvar endast
34468:    För att återflyttningstillstånd skall beviljas        de finskt medborgarskap som enligt lagen är
34469: krävs det dessutom att personeo har för avsikt           berättigade till finskt medborgarskap.
34470: att bosätta sig permanent i Finland tillsammans             Det är inom ramen för gällande stadganden
34471: med sin familj. När personen anlänt till Finland         oändamålsenligt att med stöd av särskilda skäl
34472: skall registerbyrån på hans boningsort registrera        som nämns i lagen avvika från kraven som gäller
34473: honom som en i Finland fast bosatt person.               naturalisation när det är fråga om nya stora
34474:    En person som utöver att han är av finsk              människogrupper. Om man vill göra det lättare
34475: härkomst avser att bosätta sig permanent i               för någon människogrupp att förvärva finskt
34476:                                        1993 vp -   KK 483                                          5
34477: 
34478: medborgarskap, kan ärendet skötas genom en         svenska och saknar en finsk identitet. Man
34479: lagändring.                                        måste också beakta att de ingermanländska
34480:     Sovjetunionens upplösning har vållat oklar-    organisationerna inte nödvändigtvis förhåller
34481: het i medborgarskapet för medborgarna i det        sig positivt tili saken, om det är att vänta att
34482: forna Sovjetunionen. I Finland bosatta medbor-     befolkningen i de ingermanländska områdena
34483: gare i det forna Sovjetunionen torde dock kunna    rninskar.
34484: förvärva medborgarskap i någon av de forna            När man överväger om den finska nationali-
34485: Sovjetrepublikerna. Eventuella problem när det     teten skall anses utgöra grunden för förvärv av
34486: gäller att få hemlandspass berör inte enbart       medborgarskap måste man beakta att nationali-
34487: ingermanfinländare utan också andra utlänning-     teten som en rättsskapande grund innehåller en
34488: ar som vistas i Finland.                           mycket stark antydan om icke-jämställdhet och
34489:     Med hänsyn tili en eventuelllagändring mås-    diskriminering. FN:s internationella konvention
34490: te man utreda om det är ändamålsenligt att         om avskaffandet av alla former av rasdiskrimi-
34491: underlätta ingermanfinländarnas förvärv av         nering, som binder Finland, förhindrar att nå-
34492: finskt medborgarskap. Den tid som en utlän-        gon gynnas på basis av sin nationalitet när
34493: ning behöver för att anpassa sig till det finska   medborgarskap beviljas. Andra utlänningsgrup-
34494: samhället varierar mellan dem som ansöker om       per (än de som är av finsk nationalitet) har i
34495: finskt medborgarskap. De förenämnda särskil-       olika sammanhang fäst avseende vid denna kon-
34496: da skälen varom stadgas i lagen och med stöd       vention.
34497:  av vilka man kan avvika från kraven som gäller       Med hänsyn till de ändringar som under
34498:  naturalisation berör således också ingermanfin-   senare tid ägt rum i lagstiftningen och med vilka
34499:  ländare liksom andra utlänningar som ansöker      rättigheterna för de i Finland bosatta utlänning-
34500:  om finskt medborgarskap. Medborgarskap be-        arna har ökats bl.a när det gäller yrkesutövan-
34501:  viljas ju under förutsättning att personen i      det och köpandet av fast egendom, anser rege-
34502:  fråga kan fungera självständigt i det finska      ringen att det i detta skede inte finns anledning
34503:  samhället. Ingermanfinländarna kommer från        att försätta en utlänningsgrupp i en fördelaktiga-
34504:  ett helt annorlunda sarnhälle jämfört med Fin-    re ställning än andra när det gäller att förvärva
34505:  land, de flesta av dem kan varken finska eller    finskt medborgarskap.
34506: 
34507:      Helsingfors den 15 oktober 1993
34508: 
34509:                                                               Inrikesminister Mauri Pekkarinen
34510:                                                1993 vp
34511: 
34512: Kirjallinen kysymys 484
34513: 
34514: 
34515: 
34516: 
34517:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Kansaneläkkeen ja ulkomaisten eläkkeiden
34518:                                       yhteensovittamisesta EY-jäsenyysneuvotteluissa
34519: 
34520: 
34521:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34522: 
34523:    Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1993 kansan-                luissa sekä EY:n asetuksen 1408/71 mu-
34524: eläkelain muutoksen yhteydessä perustelulausu-               kaisessa hallinnollisessa toimikunnassa
34525: man,joka sisältyi sosiaali- ja terveysvaliokunnan            ja ETA:n sekakomiteassa taikka sen
34526: mietintöön. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lau-             alakomiteassa tai työryhmässä, jotta
34527: suma kuuluu perusteluineen seuraavasti:                      Suomen kannalta oikeudenmukainen ja
34528:    "Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttä-             kohtuullinen lopputulos voidaan turva-
34529: mättömänä, että Euroopan talousalueen sopi-                  ta EY:n asetuksen 1408171 liiteasiakir-
34530: muksen johdosta Suomen sosiaaliturvaa koske-                 joilla."
34531: vaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että toisaalta       Sosiaali- ja terveysvaliokunta on 22.9.1993
34532: Suomi ei joudu kohtuuttomasti maksamaan ul-          saanut kuulla sosiaali- ja terveysministeriön
34533: komaille sosiaalietuuksia eikä varsinkaan sellai-    edustajilta, että lausumanjohdosta ei ole ryhdyt-
34534: sia etuuksia, joiden rahoitukseen asianomaiset       ty toimenpiteisiin.
34535: henkilöt eivät ole osallistuneet. Toisaalta on          Kun ulkomailta maksettavan työeläkkeen
34536: välttämätöntä huolehtia myös siitä, etteivät Suo-    määrää ei lain voimaan tultua voitaisi enää ottaa
34537: meen tulevat ETA-maiden kansalaiset tai mui-         huomioon kansaneläkkeen lisäosaa määrättäes-
34538: den maiden kansalaiset saa Suomesta sellaisia        sä, se johtaa epäoikeudenmukaiseen tulokseen
34539: etuuksia, joiden rahoittamiseen he eivät ole osal-   esimerkiksi silloin, kun verrataan kahden suo-
34540: listuneet tai jotka asettavat heidät epäoikeuden-    malaisen kokonaiseläkettä. Se, joka on asunut
34541: mukaisella tavalla eri asemaan kuin Suomessa         koko ikänsä Suomessa ja tehnyt työtä Suomessa,
34542: jatkuvasti asuneet. Tästäkin syystä on jatkuvasti    joutuu huonompaan asemaan kuin se, joka on
34543: seurattava Euroopan talousalueen sopimukseen         työskennellyt ulkomailla, mutta jolla on vakuu-
34544: sisältyvien yhteensovitussäännösten ja Suomen        tusaikaa Suomessa ja näin oikeus osittaiseen
34545: sosiaaliturvaa koskevien säännösten yhteisvai-       lisäosaan. Näin on usein esimerkiksi, jos on
34546: kutuksia ja säännösten keskinäistä suhdetta.         opiskellut Suomessa ja vasta sen jälkeen siirtyy
34547: Sosiaaliturvaa on voitava antaa eri tilanteissa      ulkomaille töihin.
34548: mahdollisimman yhtenäisin perustein ottaen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34549: huomioon osallistuminen rahoitukseen ja poh-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34550: joismainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka perus-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34551: tuu sekä maassa asumiseen että työnteolla an-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34552: saittuihin etuuksiin.
34553:            Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyt-             Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
34554:         tää, että hallitus ottaa kansaneläke-               litus aikoo ryhtyä hallituksen esityksen
34555:         etuuksien ja ulkomailta maksellavien                n:o 227/1992 vp käsittelyn yhteydessä
34556:         eläkkeiden yhteensovittamista koskevat              hyväksytyn eduskunnan lausuman to,-
34557:         säännökset esille EY-jäsenyysneuvotte-              teuttamiseksi?
34558: 
34559:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
34560: 
34561:            Marjatta Stenius-Kaukonen Outi Ojala                        Sinikka HurskaiDen
34562:            Marjatta Vehkaoja         Anneli Taina                      Jouko Skinnari
34563:            Ulla Anttila              Virpa Puisto                      Maija Perho-Santala
34564:                                      Raili Puhakka
34565: 
34566:   ~00321
34567: 2                                         1993 vp -   KK 484
34568: 
34569: 
34570: 
34571: 
34572:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34573: 
34574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käytiin yksityiskohtaisesti läpi mainitussa so-
34575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siaaliturvan alatyöryhmässä jo kevään ja syksyn
34576: olette 24 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        1992 aikana. Asetuksen muutokset on otettu
34577: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      huomioon kansaneläkelain muuttamista koske-
34578: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Stenius-Kau-       neen hallituksen esityksen valmistelussa.
34579: kosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Hallituksen esitystä valmisteltaessa tavoittee-
34580: n:o 484:                                              na oli, paitsi estää kansallisen vähimmäisturvan
34581:                                                       maasta vienti suhteettomassa laajuudessa, turva-
34582:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   ta erityisesti kansaneläkejärjestelmän merkitys
34583:        litus aikoo ryhtyä hallituksen esityksen       Suomessa asuvien vähimmäiseläketurvana myös
34584:        n:o 227/1992 vp käsittelyn yhteydessä          tulevaisuudessa. Ratkaisun tuli olla myös sekä
34585:        hyväksytyn eduskunnan lausuman to-             hallinnollisen toteuttamistavan että kustannus-
34586:        teuttamiseksi?                                 ten kannalta tarkoituksenmukainen.
34587:                                                           Kansallista lainsäädäntöä suunniteltaessa oli
34588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          otettava huomioon sekä nyt ETA-sopimukseen
34589: vasti seuraavaa:                                      sisältyvä lainsäädäntö että sitä muuttava uusi
34590:                                                       lainsäädäntö. Koska uutta lainsäädäntöä koske-
34591:    Euroopan talousaluetta koskevaan sopimuk-          van lisäpaketin voimaantuloajankohta oli avoin,
34592: seen liittyen eduskunta on hyväksynyt hallituk-       ja on vieläkin avoinna, Suomen kansallisten
34593: sen esityksen kansaneläkelain muuttamisesta,          etujen turvaamiseksi lainsäädäntö oli vahvistet-
34594: jonka mukaan kansaneläkkeen määrä suh-                tava hallituksen esittämässä muodossa.
34595: teutetaan Suomessa asuttuun aikaan. Muutos                Nyt toteutettu muutos merkitsee sitä, että
34596: perustuu ETA-sopimuksen liitteeseen VI otetun         Suomessa asumiseen perustuvan kansaneläk-
34597: Neuvoston asetuksen 1408/71 eläkkeen lasken-          keen määrä perustuu siihen, miten pitkään hen-
34598: taa koskeviin säännöksiin sekä EY:n tuomiois-         kilö on kuulunut Suomessa asuvana kansanelä-
34599: tuimen oikeuskäytäntöön näiden säännösten             kejärjestelmän piiriin. Järjestelmän perusperiaat-
34600: tulkinnasta. Asianomaiset asetuksen säännök-          teiden kannalta tämä on tarkoituksenmukaisem-
34601: set ja oikeuskäytäntö käytiin yksityiskohtaisesti     paa kuin se, että eläkkeen määrä perustuisi
34602: läpi EFTA-valtioiden ja EY-komission yhtei-           siihen, mikä on Suomessa asutun ajan ja muussa
34603: sessä sosiaaliturvan alatyöryhmässä, joka val-        ETA-maassa ansaitun vakuutusajan suhde. Vii-
34604: misteli sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset var-     meksi mainittua lähtökohtaa ei voitu hyväksyä,
34605: sinaiselle neuvotteluryhmälle. Tähän alatyöryh-       koska se erinäisissä tilanteissa johtaisi kansan-
34606: mään osallistui sosiaali- ja terveysministeriön       eläke-etuuden kohtuuttamaan maasta vientiin
34607: edustajien lisäksi myös kansaneläkelaitoksen          Suomen kannalta.
34608: edustaja.                                                 EY:n jäsenyyttä koskevat neuvottelut alkoi-
34609:    Eduskunnassa ehdotettua kansaneläkelain            vat keväällä 1993. Neuvottelujen lähtökohtana
34610: muutosta käsiteltiin hyvin perusteellisesti. So-      oli, että ETA-sopimusneuvotteluissa selvitetty
34611: siaali- ja terveysvaliokunta kuuli asiantuntijana     EY-lainsäädäntö siirrettäisiin sellaisenaan EY:n
34612: myös EY:n komission edustajaa, joka vahvisti          jäsenyyttä koskevaan sopimukseen. Koska EY:n
34613: hallituksen esityksen perusteluissa esitetyn mu-      sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö ei ole muut-
34614: kaisesti EY-lainsäädännön sisällön ja EY-tuo-         tunut, eikä myöskään sitä koskeva oikeuskäy-
34615: mioistuimen oikeuskäytännön niiden tulkin-            täntö, ei kansaneläkkeen yhteensovittamista
34616: nasta.                                                koskevia kysymyksiä ole tässä vaiheessa ollu'
34617:    Neuvoston asetusta 1408/71 on muutettu ase-        mahdollista eikä perusteltua ottaa uudelleen esi
34618: tuksella 1248/92. ETA-sopimuksen niin sanot-          le.
34619: tuun lisäpakettiin otettava asetus sisältää eläk-         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa EY-lr
34620: keen laskentaa ja yhteensovitusta koskevien           säädännön ja oikeuskäytännön kehitystä e•
34621: säännösten muutokset. Myös nämä muutokset             sesti ministeriön toimialaan kuuluvan lai
34622:                                        1993 vp -    KK 484                                         3
34623: 
34624: dännön osalta. Myös ETA-toimielimissä ja jäse-     telmän erityispiirteet tulevat huomioon otetuik-
34625: nyyden mahdollisesti toteutuessa myös EY:n         si. Ministeriö tulee myös seuraamaan kansanelä-
34626: hallinnollisessa toimikunnassa pyritään vaikut-    kelain muutoksen vaikutuksia kotimaassa.
34627: tamaan siihen, että Suomen sosiaaliturvajärjes-
34628:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
34629: 
34630:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
34631: 4                                        1993 vp -   KK 484
34632: 
34633: 
34634: 
34635: 
34636:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
34637: 
34638:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ändringar till de bestämmelser som gäller uträk-
34639: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ning och samordning av pensioner. Även dessa
34640: den 24 september 1993 tili vederbörande medlem       ändringar fick en detaljerad genomgång i nämn-
34641: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       da expertgrupp för social trygghet redan under
34642: Stenius-Kaukonen m.fl. undertecknade spörs-          våren och hösten 1992. Ändringama i förord-
34643: mål nr 484:                                          ningen har beaktats vid beredningen av regering-
34644:                                                      ens proposition med förslag till ändring av folk-
34645:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen i           pensionslagen.
34646:        brådskande ordning vidta för att ge-              Målet vid beredningen av regeringens propo-
34647:        nornföra det uttalande av riksdagen           sition var inte bara att förhindra att det nationel-
34648:        som godkändes i samband med be-               la minimiskyddet förs ut ur landet i oproportio-
34649:        handlingen av regeringens proposition         nerlig utsträckning utan även speciellt att också
34650:        nr 227/1992 rd?                               i framtiden trygga folkpensionssystemets bety-
34651:                                                      delse som ett minimipensionsskydd för dem som
34652:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         bor i Finland. Lösningen skulle vara ändamåls-
34653: samt anföra följande:                                enlig med tanke på både det administrativa
34654:                                                      realiseringssättet och kostnadema.
34655:    Riksdagen godkände i anslutning till avtalet         Vid planeringen av den nationella lagstift-
34656: om Europeiska ekonomiska samarbetsområdet            ningen skulle man beakta både den lagstiftning
34657: regeringens proposition med förslag till lag om      som nu ingår i EES-avtalet och den lagstiftning
34658: ändring av folkpensionslagen, enligt viiken          som ändrar denna. Eftersom ikraftträdelsetid-
34659: folkpensionsbeloppet anpassas till bosättnings-      punkten för det tilläggspaket som gäller den nya
34660: tiden i Finland. Andringen grundar sig på de         lagstiftningen var öppen och fortfarande är öp-
34661: bestämmelser som gäller uträkning av pension         pen, måste lagstiftningen stadfåstas i den av
34662: i rådets förordning 1408171, som ingår i bilaga      regeringen föreslagna formen för att de nationel-
34663: VI till EES-avtalet, samt på EG-domstolens           la intressena i vårt land skulle tryggas.
34664: rättspraxis i fråga om tolkningen av dessa              Den nu genomförda ändringen innebär att
34665: bestämmelser. EFTA-ländemas och EG-kom-              folkpensionsbeloppet, som grundar sig på boen-
34666: missionens gemensamma expertgrupp för so-            de i Finland, baserar sig på hur länge personen i
34667: cial trygghet behandlade detaljerat rättspraxi-      fråga har ornfattats av folkpensionssystemet för
34668: sen och bestämmelsema i förordningen, och den        att han varit bosatt i Finland. Med tanke på
34669: beredde frågoma i anslutning till den sociala        systemets grundprinciper är detta ändamålsenli-
34670: tryggheten för den egentliga förhandlingsgrup-       gare än att pensionsbeloppet grundar sig på
34671: pen. 1 denna expertgrupp deltog utöver social-       vilket förhållandet är mellan den tid som perso-
34672: och hälsovårdsministeriets representanter även       nen varit bosatt i Finland och den försäkringstid
34673: en representant för folkpensionsanstalten.           som intjänats i ett annat EES-land. Den sist
34674:    1 riksdagen behandlades den föreslagna änd-       nämnda utgångspunkten kunde inte godkännas,
34675: ringen av folkpensionslagen mycket ingående.         eftersom den i vissa fall skulle leda tili en oskälig
34676: Social- och hälsovårdsutskottet hörde även en        utförsel av folkpensionsförmånen ur landet för
34677: representant för EG-kommissionen som sakkun-         Finlands del.
34678: nig. Han bekräftade i enlighet med vad som              Förhandlingama om ett EG-medlemskap in-
34679: framförts i motiveringen till regeringens proposi-   leddes våren 1993. Utgångspunkten för förhand-
34680: tion innehållet i EG-lagstiftningen och EG-dom-      lingama var att den EG-lagstiftning som utred-
34681: stolens rättspraxis i fråga om tolkningen av         des i samband med EES-förhandlingama skall
34682: dessa.                                               överföras oförändrad till avtalet om ett EG-
34683:    Rådets förordning 1408171 har ändrats genom       medlemskap. Eftersom varken lagstiftningen el-
34684: förordning 1248/92. 1 förordningen, som skall        ler rättspraxisen i fråga om EG:s sociala trygghet
34685: tas in i EES-avtalets s.k. tilläggspaket, ingår      har ändrats, har det inte varit möjligt eller
34686:                                          1993 vp -   KK 484                                          5
34687: 
34688: motiverat att i detta skede på nytt ta upp de        när medlemskapet eventuellt blir verklighet även
34689: frågor som gäller en samordning av folkpensio-       i EG:s administrativa kommission försöker man
34690: nen tili behandling.                                 inverka på att specialdragen i det finska systemet
34691:    Social- och hälsovårdsministeriet följer EG-      för social trygghet beaktas. Ministeriet kommer
34692: lagstiftningens och rättspraxisens utvecklrng spe-   även att följa verkningama av den ändrade
34693: ciellt vad beträffar den lagstiftning som hör tili   folkpensionslagen i hemlandet.
34694: ministeriets kompetens. Även i EES-organen och
34695:      Helsingfors den 15 oktober 1993
34696: 
34697:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
34698:                                                  1993 vp
34699: 
34700: Skriftligt spörsmål 485
34701: 
34702: 
34703: 
34704: 
34705:                                    Nyby: Om beviljande av uppehållstilistånd tili en kosovoalbansk
34706:                                        familj
34707: 
34708: 
34709:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
34710: 
34711:    Fredagen den 17 september i år avvisades den       hålistillstånd. Endast de som misstänks för grova
34712: kosovoalbanska flyktingfamiljen Tmawa. För-           brott utsätts för samma behandling som många
34713: ä1drarna (Behran och Fetije) och två av barnen        asylsökande. Det finns orsak att pröva vad som
34714: fördes från Nykarleby via Vasa tili Sverige,          kan anses vara alimän skälighet i myndighetsut-
34715: därifrån familjen tidigare utvisats. Fyra av famil-   övning vid avvisning av asylsökande.
34716: jens barn är nu gömda på olika platser i Finland.        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
34717: Enligt läkarintyg lider modern av galibesvär och      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
34718: bör opereras. Familjen har varit borta från           ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
34719: Kosovo sedan 1991. I den Europeiska människo-         följande spörsmål:
34720: rättskonventionens artikel8 stadgas om skydd för
34721: familjeliv och privatliv. Det är uppenbart att                 Ämnar Regeringen av humanitära
34722: hände1ser av ovan nämnt slag kommer att öka.                 skäl bevilja uppehålistillstånd åt den ko-
34723:  Regeringen kan bevilja familjen Tmava uppe-                 sovoalbanska flyktingfamiljen Tmawa?
34724: 
34725:      Helsingfors den 24 sempteber 1993
34726: 
34727:                                                 Mats Nyby
34728: 
34729: 
34730: 
34731: 
34732:  2300321
34733: 2                                         1993 vp -   KK 485
34734: 
34735: Kirjallinen kysymys 485                                                                     Suomennos
34736: 
34737: 
34738: 
34739: 
34740:                                    Nyby: Oleskeluluvan myöntämisestä kosovonalbanialaiselle per-
34741:                                       heelle
34742: 
34743: 
34744:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34745: 
34746:    Perjantaina 17 päivänä syyskuuta kuluvana          Tmawan perheelle oleskeluluvan. Vain törkeistä
34747: vuonna kosovonalbanialainen pakolaisperhe             rikoksista epäiltyjä kohdellaan samalla tavalla
34748: Tmawa käännytettiin maasta. Vanhemmat                 kuin monia turvapaikanhakijoita. On syytä har-
34749: (Behran ja Fetije) ja kaksi lapsista vietiin Uudes-   kita, mitä on pidettävä yleisenä kohtuullisuutena
34750: takaarlepyystä Vaasan kautta Ruotsiin, josta          viranomaisten toiminnassa turvapaikanhakijoi-
34751: perhe oli aikaisemmin karkotettu. Neljä perheen       ta käännytettäessä.
34752: lapsista on nyt piilotettuina eri puolilla Suomea.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34753: Lääkärintodistuksen mukaan äiti kärsii sappi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34754: vaivoista, ja hänet on leikattava. Perhe on ollut     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34755: poissa Kosovosta vuodesta 1991lähtien. Euroo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34756: pan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa sääde-
34757: tään perhe- ja yksityiselämän suojelusta. On                    Aikooko Hallitus myöntää koso-
34758: ilmeistä, että edellä mainitun kaltaiset tapaukset           vonalbanialaiselle Tmawan perheelle
34759: tulevat lisääntymään. Hallitus voi myöntää                   oleskeluluvan humanitaarisin perustein?
34760: 
34761:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
34762: 
34763:                                               Mats Nyby
34764:                                          1993 vp- KK 485                                              3
34765: 
34766: 
34767: 
34768: 
34769:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34770: 
34771:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa       epäillä Ruotsin viranomaisten päätöksenteon
34772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asianmukaisuutta. Vaikka asianomaiset ovat
34773: olette 24 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       saaneet kielteiset päätökset, heillä on mahdolli-
34774: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     suus esittää Ruotsin viranomaisille mahdollisia
34775: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         uusia selvityksiä tai vedota olosuhteiden muuttu-
34776: Mats Nybyn kirjallisen kysymyksen n:o 485:           miseen kotimaassaan.
34777:                                                         Eduskunta on 15.7.1993 voimaan tulleella
34778:           Aikooko Hallitus myöntää koso-             ulkomaalaislain muutoksella vahvistanut edellä
34779:        vonalbanialaiselle Tmawan perheelle           mainitun periaatteen. Ulkomaalaislain 32 §:n 3
34780:        oleskeluluvan humanitaarisin perustein?       momentin mukaan, mikäli turvapaikkaa Suo-
34781:                                                      mesta hakeva ulkomaalainen saapuu toisesta
34782:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pohjoismaasta tai muusta erikseen määritellystä
34783: vasti seuraavaa:                                     ns. turvallisesta maasta, eikä perusteita oleskelu-
34784:                                                      luvan myöntämiselle Suomessa muillakaan lain
34785:     Behran ja Fetije Tmawa, heidän täysi-ikäinen     mainitsemilla perusteilla ole olemassa, eikä haki-
34786: tyttärensä 1gbale Tmawa sekä perheen viisi ala-      ja myöskään esitä erityistä perustetta, jonka
34787: ikäistä lasta Seljvete, Ferdane, Fatmir, Gylten ja   mukaan kyseinen maa ei ole hänelle turvallinen,
34788: Faton Tmawa saapuivat Suomeen 27.4.1993. He          hakemus voidaan heti hylätä. Vakiintunut käy-
34789: pyysivät Suomesta samana päivänä turvapaik-          täntö pohjoismaiden välillä on jo vuosia ennen
34790: kaa ja oleskelulupaa. He olivat ennen Suomeen        lainmuutostakin ollut se, että toisesta pohjois-
34791: saapumistaan oleskelleet Ruotsissa, jossa he oli-    maasta Suomeen tulleet turvapaikanhakijat pa-
34792: vat saaneet kielteiset turvapaikkapäätökset          lautetaan kyseessä olevaan toiseen pohjoismaa-
34793: myös walitusasteesta. Sisäasiainministeriö teki      han. Vuonna 1993 on tähän mennessä tehty
34794: 9.6.1993 asianomaisia koskevat kielteiset turva-     yksinomaan entisen Jugoslavian kansalaisia kos-
34795: paikka- ja oleskelulupapäätökset ja määräsi hei-     kevia käännytyspäätöksiä 360, joissa käännytys-
34796: dät 16.6.1993 pohjoismaisen passintarkastusso-       maana on ollut toinen pohjoismaa.
34797: pimuksen perusteella käännytettäviksi Ruotsiin.         Koko Euroopassa ollaan harmonisoimassa
34798: Poliisiviranomaiset antoivat käännytyspäätök-        turvapaikkamenettelyä niin, että vain yksi valtio
34799: set tiedoksi asianomaisille 5.8.1993. Poliisi on     tutkii turvapaikkahakemuksen. Tästä periaat-
34800: käännyttänyt Behran, Fetije, 1gbale ja Faton         teesta ei ole syytä luopua, sillä se merkitsisi yhä
34801: Tmawan Ruotsiin. Perheen neljä alaikäistä lasta      useamman turvapaikanhakijan ryhtyvän käyttä-
34802: ovat piileskelleet poliisia, minkä vuoksi käänny-    mään tätä keinoa. On tärkeätä, että ne päätök-
34803: tyspäätöstä ei ole toistaiseksi voitu heidän osal-   set, jotka on tehty lainmukaisesti, myös pannaan
34804: taan panna täytäntöön.                               täytäntöön.
34805:     Käännytyspäätökset voidaan panna täytän-            Tmawan perheenjäseniä koskevat turvapaik-
34806: töön lainvoimaa vailla olevinakin. Tästä niin        ka- ja oleskelulupapäätökset on tehty lain edel-
34807: kuin kymmenistä muista käännytyspäätöksistä          lyttämässä jäljestyksessä ja niiden harkinnassa
34808:  on valitettu KHO:een. KHO ei ole tähän men-         on otettu huomioon kaikki tekijät. Pohjoismai-
34809:  nessä kumonnut yhtään Ruotsiin tehtyä käänny-       den välille on vuosien mittaan muodostunut
34810:  tyspäätöstä.                                        käytäntö, jossa toisesta pohjoismaasta toiseen
34811:     Suomi noudattaa muiden pohjoismaiden ta-         luv,atta saapunut palautetaan. Tästä käytännös-
34812:  voin ns. ensimmäisen turvapaikkamaan periaa-        tä ei ole syytä tinkiä.
34813:  tetta. Sen mukaan kantaa siihen, onko hakija           Näin ollen ja edellinen huomioon otettuna
34814:  mahdollisen kansainvälisen suojelun tarpeessa,      hallitus ei näe edellytyksiä myöskään nyt kysees-
34815:  ottaa se valtio, jonne hakija on ensimmäiseksi      sä olevassa tapauksessa muuttaa tehtyjä ratkai-
34816:  saapunut. Sisäasiainministeriöllä ei ole syytä      suja.
34817: 
34818:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
34819: 
34820:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34821: 4                                          1993 vp -   KK 485
34822: 
34823: 
34824: 
34825: 
34826:                                       Tili Riksdagens Herr Ta/man
34827: 
34828:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            svenska myndigheterna fattat sitt beslut på be-
34829: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         hörigt sätt. Trots att sökandena har fått nekande
34830: den 24 september 1993 till vederbörande medlem         beslut har de möjlighet att lämna in eventuella
34831: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         nya utredningar till de svenska myndigheterna
34832: Mats Nyby undertecknade skriftliga spörsmål nr         eller vädja till att förhållandena i hemlandet
34833: 485:                                                   ändrats.
34834:                                                           Riksdagen har med ändringen av utlän-
34835:           Ämnar Regeringen av humanitära               ningslagen som trädde i kraft 15.7.1993 fastställt
34836:         skäl bevilja uppehållstillstånd åt den ko-     den förenämnda principen. Om en utlänning
34837:         sovoalbanska flyktingfamiljen Tmawa?           som söker asyl i Finland anländer från ett annat
34838:                                                        nordiskt land eller från ett annat särskilt angivet
34839:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt         s.k. tryggt land och det inte finns grunder för att
34840: följande:                                              bevilja honom uppehållstillstånd i Finland heller
34841:                                                        av andra skäl som nämns i lagen och om
34842:     Behran och Fetije Tmawa, deras myndiga             sökanden inte heller anför särskilda skäl för att
34843: dotter 1gbale Tmawa samt familjens fem minder-         landet i fråga ej är säkert för honom, kan
34844: åriga barn Seljvete, Ferdane, Fatmir, Gylten och       ansökan genast avslås enligt 32 § 3 mom. utlän-
34845: Faton Tmawa anlände till Finland 27.4.1993. De         ningslagen. Det har mellan de nordiska länderna
34846: sökte asyl och uppehållstillstånd i Finland sam-       redan under många år innan lagen ändrades
34847: ma dag. De hade före sin ankomst till Finland          varit gängse praxis att en asylsökande som
34848: uppehållit sig i Sverige där de hade fått nekande      kommit från ett annat nordiskt land till Finland
34849: asylbeslut också i besvärsinstansen. 1nrikesmi-        sänds tillbaka till detta nordiska land. Man har
34850: nisteriet fattade nekande beslut om asyl och           hittils i år fattat 360 avvisningsbeslut som enbart
34851: uppehållstillstånd för sökandenas del 9.6.1993         gäller medborgare från f.d. Jugoslavien och där
34852: och bestämde med stöd av nordiska passkon-             avvisningslandet varit ett annat nordiskt land.
34853: trollöverenskommelsen 16.6.1993 att de skall              1 hela Europa håller man på att harmonisera
34854: avvisas till Sverige. Polismyndigheterna delgav        asylförfarandet så att endast en stat undersöker
34855: sökandena besluten om avvisning 5.8.1993. Poli-        asylansökan. Det finns ingen anledning att avstå
34856: sen har avvisat Behran, Fetije, 1gbale och Faton       från denna princip, eftersom det skulle resultera
34857: Tmawa till Sverige. Familjens fyra minderåriga         i att allt flere asylsökande börjar utnyttja meto-
34858: barn har hållit sig gömda för polisen, varför          den. Det är viktigt att besluten som fattats
34859: beslutet om avvisning inte har kunnat verkställas      lagenligt också verkställs.
34860: för deras del tills vidare.                               Besluten om asyl och uppehållstillstånd som
34861:     Besluten om avvisning kan verkställas trots        gäller familjen Tmawa har fattats i den ordning
34862: att de inte vunnit laga kraft. Detta liksom tiotals    som lagen kräver och alla faktorer har beaktats
34863: andra avvisningsbeslut har överklagats hos hög-        vid prövningen. Det har mellan de nordiska
34864: sta förvaltningsdomstolen. HFD har tills vidare        länderna under årens lopp bildats en praxis att
34865: inte upphävt ett enda beslut som gäller avvisning      en utlänning som kommit olovligt från ett nor-
34866: till Sverige.                                          diskt land till ett annat sänds tillbaka. Det finns
34867:     Finland liksom de övriga nordiska länderna         ingen anledning att ändra på denna praxis.
34868: följer principen om det s.k. första asyllandet.           Sålunda och med beaktande av det förenämn-
34869: Enligt denna princip tar den stat dit sökanden         da anser regeringen att det inte heller i det
34870: först har anlänt ställning till om sökanden even-      ifrågavarande fallet är möjligt att ändra på
34871: tuellt är i behov av internationellt skydd. 1nrikes-   besluten som fattats.
34872: ministeriet har inte anledning att betvivla att de
34873: 
34874:      Helsingfors den 8 oktober 1993
34875: 
34876:                                                                   1nrikesminister Mauri Pekkarinen
34877:                                                1993 vp
34878: 
34879: Kirjallinen kysymys 486
34880: 
34881: 
34882: 
34883: 
34884:                                   Takala: Yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olevien omaishoitajien
34885:                                       eläke-eduista
34886: 
34887: 
34888:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34889: 
34890:    Sairasta omaista kotona hoitavan tuki muu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34891: tettiin 1. 7.1993 alkaen etuudeksi, josta kertyy      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34892: omaishoitajalle eläke-etuutta. Tämä sinänsä
34893: erinomainen uudistus on johtanut siihen, että                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34894: yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olevat omaishoi-            siin säännösten muuttamiseksi niin, että
34895: tajat menettävät eläkkeensä saadessaan omais-                yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olevilla
34896: hoidontukea.                                                 olisi mahdollisuus toimia omaishoitajina
34897:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           eläkeitään menettämättä?
34898: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34899: 
34900:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
34901: 
34902:                                             Irmeli Takala
34903: 
34904: 
34905: 
34906: 
34907:  2300321
34908: 2                                        1993 vp -    KK 486
34909: 
34910: 
34911: 
34912: 
34913:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34914: 
34915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mässä laissa kansaneläkelain 26 ja 43 §:n muut-
34916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tamiseksi (HE 73).
34917: olette 24 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-          Koska omaishoidon järjestelyt on tehty elä-
34918: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kettä kartuttavaksi toimeentuloksi, näistä hoi-
34919: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Irmeli Taka-      tosuhteista saatuja toimeksiantopalkkioita on
34920: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         sosiaalivakuutusjärjestelmissä muutoinkin alet-
34921: 486:                                                 tu pitää työtuloon rinnastettavina. Kun ny-
34922:                                                      kyisten säännösten mukaan yksilöllisen var-
34923:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       haiseläkkeen saamisen edellytyksenä on, ettei
34924:        siin säännösten muuttamiseksi niin, että      henkilö saa ansiotoiminnasta enempää tuloa
34925:        yksilöllisellä varhaiseläkkeellä olevilla     kuin noin 1 066 markkaa keskimäärin kuukau-
34926:        olisi mahdollisuus toimia omaishoitajina      dessa, niitä hoitosopimuksia, joissa hoitajana
34927:        eläkeitään menettämättä?                      on yksilöllisen varhaiseläkkeen saaja, on jou-
34928:                                                      duttu tarkistamaan uudelleen. Yksilöllistä var-
34929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         haiseläkettä koskevan markkamäärän osalta ei
34930: vasti seuraavaa:                                     voi olla merkitystä sillä, millaisesta työstä ko.
34931:                                                      summa ansaitaan.
34932:    Perhehoitajalaki tuli voimaan 1 päivänä hei-         Eduskunta on kuitenkin hyväksynyt keväällä
34933: näkuuta 1992 (312/92). Myös sosiaalihuoltola-        1993 myös niin sanotunjoustavaa eläkeikäjärjes-
34934: kiin (710/82) on lisätty omaishoidon tukea kos-      telmää koskevan hallituksen esityksen (HE 26),
34935: kevat säännökset, jotka tulivat voimaan 1 päivä-     jota koskevat lait tulevat pääosin voimaan
34936: nä heinäkuuta 1993 (1365/92). Perhehoitajalain       1.1.1994 (559-566/93). Niiden mukaan yksilöl-
34937: mukaiset perhehoitajat tekevät toimeksiantoso-       lisen varhaiseläkkeen saaja saa alkaa ansaita
34938: pimuksenja omaishoidon tukeen oikeutetut hoi-        enemmän kuin 1 066 markkaa kuukaudessa,
34939: tajat sopimuksen kunnan tai kuntayhtymän             jolloin hänen maksussa oleva yksilöllinen var-
34940: kanssa. Heille karttuu hoitotyöstä eläkettä kun-     haiseläkkeensä puolitetaan. Tämä tulee omalta
34941: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain   osaltaan tukemaan kotona hoitotyötä tekevien
34942: 1 §:n 6 momentin (1366/92) perusteella, vaikka       toimeentuloa.
34943: he eivät ole työsuhteessa. Koska nämä hoito-             Kysymyksessä esitetty ongelma näyttää liitty-
34944: palkkiot antavat rahallisesti saman toimeentu-       vän edellä mainittujen kahden lainsäädännön
34945: lon kuin työsuhteessa, on etuudet muun sosiaa-       siirtymäkauteen. Jos asiassa esiintyy myöhem-
34946: liturvan suhteen rinnastettu työtuloon. Näin         min korjaustarvetta, sosiaali- ja terveysministe-
34947: muun muassa eduskunnan 15.6.1993 hyväksy-            riö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.
34948: 
34949:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
34950: 
34951:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
34952:                                           1993 vp -   KK 486                                           3
34953: 
34954: 
34955: 
34956: 
34957:                                      Tili Riksdagens Herr Ta!man
34958: 
34959:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om ändring av 26 och 43 §§ folkpensionslagen
34960: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av        (RP 73).
34961: den 24 september 1993 tili vederbörande medlem            Eftersom anordnandet av närståendevård ger
34962: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        en utkomst som utökar pensionen, har dessa
34963: Irmeli Takala undertecknade spörsmål nr 486:          uppdragsarvoden för vårdarbeten även annars
34964:                                                       börjat jämställas med en arbetsinkomst i social-
34965:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           försäkringssystemen. När villkoret för individu-
34966:        syfte att ändra stadgandena så att de som      ell förtidspension enligt de nu gällande stadgan-
34967:        får individueli förtidspension kan arbeta      dena är att en person som förvärvsarbetar inte
34968:        som närståendevårdare utan att förlora         får förtjäna mer än ca 1 066 mk i månaden i
34969:        sin pension?                                   genomsnitt, har man varit tvungen att på nytt
34970:                                                       granska de vårdavtal där vårdaren får indi-
34971:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          viduell förtidspension. Beträffande det belopp
34972: samt anföra följande:                                 som gälier individuell f6rtidspension kan det inte
34973:                                                       ha någon betydelse vilket arbete beloppet förtjä-
34974:    Familjevårdar~.agen (312/92) trädde i kraft        nas.
34975: den 1 juli 1992. A ven tili socialvårdslagen (71 0/       Riksdagen har dock våren 1993 även godkänt
34976: 82) har fogats stadganden om stöd för närståen-       regeringens proposition om det s.k. flexibla pen-
34977: devård, vilka trädde i kraft den 1 juli 1993 (1365/   sionsålderssystemet (RP 26). De lagar proposi-
34978: 92). De som är familjevårdare enligt familjevår-      tionen gäller träder i huvudsak i kraft 1.1.1994
34979: darlagen ingår ett uppdragsavtal och de vårdare       (559-566/93). Enligt lagarna får den som får
34980: som är berättigade tili stöd för närståendevård       individuell förtidspension förtjäna mer än 1 066
34981: ett avtal med kommunen eller en samkommun.            mk i månaden, varvid den löpande individuella
34982: Dessa intjänar pension enligt 1 § 6 mom. lagen        förtidspensionen halveras. Detta kommer för sin
34983: om pension för kommunala tjänsteinnehavare            del att stöda utkomsten för dem som utför
34984: och arbetstagare (1366/92), även om de inte är        vårdarbete hemma.
34985: anstälida i arbetsförhållande. Eftersom dessa             Det problem som tagits upp i spörsmålet
34986: vårdarvoden ger samma penninginkomster som            torde sammanhänga med övergångsperioden för
34987: en anstälining i arbetsförhållande, har förmåner-     de två ovan nämnda lagstiftningsreformerna.
34988: na i förhåliande tili det övriga socialskyddet        Om det senare visar sig finnas behov att rätta tili
34989: likställts med en arbetsinkomst. Detta har bl.a.      saken, vidtar social- och hälsovårdsministeriet
34990: gjorts i den av riksdagen 15.6.1993 antagna lagen     nödvändiga åtgärder.
34991: 
34992:      Helsingforsden 15 oktober 1993
34993: 
34994:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
34995: 1
34996: 1
34997: 1
34998: 1
34999:     1
35000:     1
35001:     1
35002:     1
35003:         1
35004:         1
35005:         1
35006:         1
35007:             1
35008:             1
35009:             1
35010:             1
35011:                 1
35012:                 1
35013:                                              1993 vp
35014: 
35015: Kirjallinen kysymys 487
35016: 
35017: 
35018: 
35019: 
35020:                                  UkkoJa: Maaseudun kehittämisyksikön perustamisesta Oulun yli-
35021:                                     opistoon
35022: 
35023: 
35024:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35025: 
35026:    Oulun yliopisto on tehnyt opetusministeriölle   opiston hanke on Oulun läänin maaseutuohjel-
35027: esityksen maaseudun kehittämisyksikön perus-       man kärkihankkeita, ja se on lisäksi ollut esillä
35028: tamiseksi. Yksikön toiminta-ajatuksena on maa-     mm. Kajaanin seudun kehittämisohjelmassa.
35029: seudun ja sen yritystoiminnan sekä uusien toi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35030: mintojen kehitysedellytysten luominen sovelta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35031: van tutkimuksen, koulutuksen, tietopalvelun ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35032: projektitoiminnan avulla. Kehittämisyksikkö on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35033: asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on
35034: mahdollistaa nopea ja tehokas perustutkimuk-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35035: sen tuottaminen ja sen hyödyntäminen maaseu-               siin Oulun yliopiston maaseudun kehittä-
35036: dun kehittämisessä. Suurin osa yksikön toimin-             misyksikön perustamiseksi, jonka tarkoi-
35037: nasta rahoitetaan maksullisesta palvelutoimin-             tuksena on edistää ja kehittää maaseu-
35038: nasta saatavalla tulorahoituksella. Oulun yli-             dun yritystoimintaa?
35039: 
35040:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
35041: 
35042:                                          Tuulikki Ukkola
35043: 
35044: 
35045: 
35046: 
35047:  2300321
35048: 2                                     1993 vp -   K.K 487
35049: 
35050: 
35051: 
35052: 
35053:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35054: 
35055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kehittämisyksikön ja akateemisen maaseutuope-
35056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tuksen ja -tutkimuksen kehittämishankkeen lop-
35057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   puraportin 14.12.1992. Ministeriö on tutustunut
35058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuulikki     raporttiin.
35059: Ukkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Asianomaisen tyyppisen erillisen laitoksen
35060: n:o 487:                                          perustaminen kuuluu Oulun yliopiston päätän-
35061:                                                   tävaltaan. Oulun yliopisto voi siten harkintansa
35062:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    mukaan perustaa kyseisen laitoksen, mikäli kat-
35063:        siin Oulun yliopiston maaseudun kehittä-   soo sen tarkoituksenmukaiseksi. Opetusministe-
35064:        misyksikön perustamiseksi, jonka tarkoi-   riön ja Oulun yliopiston vuoden 1994 toimintaa
35065:        tuksena on edistää ja kehittää maaseu-     koskevissa tulosneuvotteluissa asia ei ollut esillä.
35066:        dun yritystoimintaa?                       Ministeriön Oulun yliopistosta saaman tiedon
35067:                                                   mukaan asia on edelleen kehitteillä, eikä yliopis-
35068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      to toistaiseksi ole tehnyt laitoksen perustamista
35069: vasti seuraavaa:                                  koskevaa päätöstä. Yliopisto voi harkintansa
35070:                                                   mukaan ottaa asian ja sen mahdolliset taloudel-
35071:    Oulun yliopisto on lähettänyt toiminta- ja     liset vaikutukset valtion vuoden 1995 talousar-
35072: taloussuunnitelmansa 1994-1997 liitteenä ope-     vioon esille maaliskuussa 1994 käytävissä tulos-
35073: tusministeriölle Oulun yliopiston maaseudun       neuvotteluissa.
35074: 
35075:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
35076: 
35077:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
35078:                                        1993 vp -   KK 487                                           3
35079: 
35080: 
35081: 
35082: 
35083:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
35084: 
35085:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        misk landsbygdsundervisning och -forskning vid
35086: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       Uleåborgs universitet. Ministeriet har bekantat
35087: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    sig med rapporten.
35088: dagsman Tuulikki Ukkola undertecknade spörs-          Det ingår i Uleåborgs universitets beslutande-
35089: mål nr 487:                                        rätt att grunda en fristående inrättning av denna
35090:                                                    typ. Uleåborgs universitet kan således enligt eget
35091:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      gottfinnande grunda inrättningen om den anser
35092:        att vid Uleåborgs universitet grunda en     det ändamålsenligt. Under de resultatförhand-
35093:        enhet för utveckling av landsbygden, som    lingar om verksamheten 1994 som förts mellan
35094:        har till uppgift att främja och utveckla    undervisningsrninisteriet och Uleåborgs univer-
35095:        företagsverksamheten på landsbygden?        sitet har saken inte behandlats. Enligt de uppgif-
35096:                                                    ter ministeriet fått från Uleåborgs universitet är
35097:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      saken dock fortfarande under utveckling och
35098: anföra följande:                                   universitetet har tillsvidare inte fattat beslut om
35099:                                                    att grunda inrättningen. Universitetet kan om
35100:    Uleåborgs universitet har 14.12.1992 som bi-    det så önskar ta upp saken och de eventuella
35101: laga till sin verksamhets- och ekonomipian för     ekonomiska verkningar den har på statsbudge-
35102: 199~1997 sänt undervisningsrninisteriet en         ten för 1995 tili behandling under resultatför-
35103: slutrapport om projektet för utveckling av en      handlingarna i mars 1994.
35104: utvecklingsenhet för landsbygden och av akade-
35105:      Helsingfors den 8 oktober 1993
35106: 
35107:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
35108:                                                 1993 vp
35109: 
35110: Kirjallinen kysymys 488
35111: 
35112: 
35113: 
35114: 
35115:                                    Ukkola: Oulun lentoaseman kiitoradan jatkamisesta lentoaseman
35116:                                       laajennustyön yhteydessä
35117: 
35118: 
35119:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35120: 
35121:    Oulun lentoasema on maan toiseksi vilkkaim-        marakennuksen laajennus että kiitoradan jatka-
35122: min liikennöity. Matkustajamäärien on arvioitu        minen valmistuisivai samanaikaisesti. Hanketta
35123: olevan vuoden 2000 tienoilla noin 1,2 miljoonaa       voidaan perustella myös työllisyyssyistä.
35124: matkustajaa vuodessa. Lentojen lisääntymiseen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35125: on vaikuttanut ennen kaikkea suorien kansain-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35126: välisten lentojen lisääntyminen. Kiitoradan jat-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35127: kaminen 2,5 kilometristä 3,2 kilometriin paran-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35128: taisi mahdollisuuksia kansainvälisten yhteyksien
35129: kehittämiseen. Oulun lentoasema voisi toimia                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35130: sekä risteysasemana eri maanosiin että lisäksi               siin Oulun lentoaseman kiitoradan jatka-
35131: kansainvälisten yhteyksien henkilöliikenne- ja               ruissuunnitelman toteuttamiseksi, jotta
35132: rahtiasemana.                                                sekä asemarakennuksen laajennus että
35133:    Oulun lentoaseman laajennus on käynnissä ja               kiitoradan jatkaminen valmistuisivai sa-
35134: uusi matkustajaterminaali valmistuu vuoden                   manaikaisesti ja näin ollen Oulun lento-
35135: 1994 alkupuolella. Kiitoradan jatkaruishanke                 aseman merkitys kansainvälisenä risteys-
35136: tulisi toteuttaa pikaisesti liikenneministeriön ra-          asemana tehostuisi?
35137: hoituksella vuoden 1994 aikana, jotta sekä ase-
35138: 
35139:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
35140: 
35141:                                            Tuulikki Ukkola
35142: 
35143: 
35144: 
35145: 
35146: 230032J
35147: 2                                     1993 vp -   KK 488
35148: 
35149: 
35150: 
35151: 
35152:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35153: 
35154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ilmailun kehittämishankkeista, kuten kiitotei-
35155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     den jatkamisista, päättää liikenneministeriön
35156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   alainen Ilmailulaitos.
35157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuulikki         Oulun lentoaseman pääkiitotien pituus on 2,5
35158: Ukkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kilometriä ja sivukiitotien 1, 7 kilometriä. Suo-
35159: n:o 488:                                          messa ainoastaan Helsinki-Vantaan lentoase-
35160:                                                   malla ja sotilasliikenteen säännöllisesti käyttä-
35161:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    millä lentoasemilla on pitempi kiitotie kuin Ou-
35162:        siin Oulun lentoaseman kiitoradanjatka-    lun lentoasemalla.
35163:        missuunnitelman toteuttamiseksi, jotta         Kansallisen lentoyhtiön MD-80-, MD-11- ja
35164:        sekä asemarakennuksen laajennus että       DC-10-kalustolla liikenne on mahdollista kaik-
35165:        kiitoradan jatkaminen valmistuisivat sa-   kialle Eurooppaan.
35166:        manaikaisesti ja näin ollen Oulun lento-       Tällä hetkellä ei Ilmailulaitoksen käsityksen
35167:        aseman merkitys kansainvälisenä risteys-   mukaan ole olemassa eikä ole ilmennyt sellaisia
35168:        asemana tehostuisi?                        liikenteenisiä tarpeita, joiden perusteella Oulun
35169:                                                   lentoaseman pääkiitotietä olisi tarpeen jatkaa.
35170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Kiitotien jatkamiselle ei täten ole myöskään
35171: vasti seuraavaa:                                  liiketaloudellisia edellytyksiä.
35172: 
35173:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1993
35174: 
35175:                                                                Liikenneministeri Ole Norrback
35176:                                         1993 vp -   KK 488                                          3
35177: 
35178: 
35179: 
35180: 
35181:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
35182: 
35183:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förlängning av landningsbanor fattar beslut
35184: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        det under trafikministeriet lydande Luftfarts-
35185: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     verket.
35186: dagsman Tuulikki Ukkola undertecknade spörs-           Huvudlandingsbanan vid Uleåborgs flygplats
35187: mål nr 488:                                         är 2,5 km lång och sidolandningsbanan är 1,7
35188:                                                     km. I Finland har endast flygplatsen vid Helsing-
35189:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       fors-Vanda flygfält och sådana flygfålt som re-
35190:        att förverkliga den planerade förläng-       gelbundet används för militärtrafik längre lan-
35191:        ningen av landningsbanan på Uleåborgs        dingsbanor än den som finns vid Uleåborgs
35192:        flygplats, så att utvidgningen av station-   flygplats.
35193:        byggnaden och förlängningen av land-            Det är möjligt att flyga överalit tili Europa
35194:        ningsbanan blir färdiga samtidigt varvid     med det nationella flygbolagets MD-80, MD-11,
35195:        betydelsen av Uleåborgs flygplats som        och DC-1 0 pian.
35196:        internationeli knutpunkt förstärks?             Enligt Luftfartsverket har det för närvarande
35197:                                                     inte framkommit några sådana behov som förut-
35198:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sätter att landningsbanan i Uleåborgs flygplats
35199: anföra följande:                                    förlängs. Följaktligen finns det inte heller några
35200:                                                     företagsekonomiska förutsättningar för förläng-
35201:    Om projekt för utveckling av luftfart samt       ning av hanan.
35202: 
35203:      Helsingfors den 12 oktober 1993
35204:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
35205:                                                1993 vp
35206: 
35207: Kirjallinen kysymys 489
35208: 
35209: 
35210: 
35211: 
35212:                                   UkkoJa: Oulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulujen kehittämis-
35213:                                      projektin jatkamisesta
35214: 
35215: 
35216:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35217: 
35218:    Oulun väliaikaisen ammattikorkeakoulun ta-        kaikkiaan kymmeneen kuntaan. Kansainvälisty-
35219: voitteena on kouluttaa asiantuntijoita sosiaali-     misen tavoitteena on osallistuminen eri opiskeli-
35220: ja terveydenhuollon sekä kaupan ja hallinnon         ja- ja tutkijavaihto-ohjelmiin.
35221: tehtäviin. Ammattikorkeakoulun muodostavat              Kajaanissa toimivan väliaikaisen ammatti-
35222: diakonissaopisto, kauppaoppilaitos, sosiaalialan     korkeakoulun keskeiset projektit liittyvät lähei-
35223: oppilaitos sekä Oulun ja Oulaisten terveyden-        sesti kansainvälistymiseen ja metsäteollisuuteen.
35224: huolto-oppilaitokset. Valtioneuvosto myönsi          Toiminnan vakiinnuttaminen edellyttää kuiten-
35225: 11.4.1991 Kajaanin ja Oulun ammattikorkea-           kin kokopäiväisen kansainvälisten asioiden hoi-
35226: kouluille oikeuden aloittaa kokeilut. Kokeilua       tajan paikkaamista.
35227: on tarkoitus laajentaa siten, että siihen kuuluisi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35228: myös tekniikan, alkutuotannon ja mahdollisesti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35229: muita koulutusaloja.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35230:    Oulun ammattikorkeakoulun kehittämispro-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35231: jektissa painotetaan ennen kaikkea työelämän ja
35232: ammattikorkeakoulun yhteistyön lisäämistä,                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35233: opetuksen kansainvälistymistä sekä asetettujen              siin Oulun ja Kajaanin ammattikorkea-
35234: tutkimus- ja seurantatarpeiden toteuttamista.               koulujen kehittämisprojektien toiminnan
35235:  Kehittämispaikkakuntia on tällä hetkellä kolme,            jatkuvuuden mahdollistamiseksi ja kehit-
35236: mutta tarkoituksena on laajentaa tätä toimintaa             tämiseksi?
35237:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
35238: 
35239:                                           Tuulikki Ukkola
35240: 
35241: 
35242: 
35243: 
35244: 230032J
35245: 2                                      1993 vp- KK 489
35246: 
35247: 
35248: 
35249: 
35250:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35251: 
35252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain
35253: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      (391191) 17 §:n tarkoittamia lisävoimavaroja.
35254: olette 4 päivänä tammikuuta 1993 päivätyn kir-     Kuluvana vuonna näitä myönnettiin yhteensä
35255: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   10, 7 milj. markkaa. Hallituksen talousarvioesi-
35256: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tuulikki Uk-    tyksen mukaan lisävoimavaroja myönnettäisiin
35257: kolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     vuonna 1994 yhteensä 17,5 milj. markkaa.
35258: 489:                                                  Edellä mainittu perusrahoitus ja väliaikaisten
35259:                                                    ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärien suh-
35260:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     teessa jaettu edellä tarkoitettu lisärahoitus ovat
35261:        siin Oulun ja Kajaanin ammattikorkea-       väliaikaisten ammattikorkeakoulujen vapaassa
35262:        koulujen kehittämisprojektien toiminnan     käytössä, minkä takia ne voivat kohdistaa tätä
35263:        jatkuvuuden mahdollistamiseksi ja kehit-    rahoitusta kehittämishankkeisiinsa.
35264:        tämiseksi?                                     Opetusministeriö on edellä sanotun lisärahoi-
35265:                                                    tuksen ohella myöntänyt joihinkin, lähinnä val-
35266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       takunnallisesti merkittäviin, kehittämishankkei-
35267: vasti seuraavaa:                                   siin osarahoitusta myös valtion talousarvion
35268:                                                    momentille 29.60.25 merkitystä ammatillisen
35269:    Ammatillisista oppilaitoksista muodostettu-     koulutuksen kehittämisrahasta. Määrärahasta
35270: jen väliaikaisten ammattikorkeakoulujen toi-       on myönnetty avustusta myös Oulun ja Kajaa-
35271: minnan perusrahoitus on järjestetty opetus- ja     nin väliaikaisille ammattikorkeakouluille.
35272: kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lainsää-        Oulun ja Kajaanin väliaikaisten ammattikor-
35273: dännön mukaisesti valtion rahoituksella ja opis-   keakoulujen kehittämishankkeiden turvaaminen
35274: kelijoiden kotikuntien rahoituksella. Tämän li-    on näin ollen hallituksen käsityksen mukaan
35275: säksi väliaikaisille ammattikorkeakouluille on     hyvin hoidettavissa edellä mainittujen rahoitus-
35276: myönnetty nuorisoasteen koulutuksen ja am-         mahdollisuuksien puitteissa.
35277:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
35278: 
35279:                                                               Opetusministeri Riitta Uosukainen
35280:                                        1993 vp -   KK 489                                          3
35281: 
35282: 
35283: 
35284: 
35285:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
35286: 
35287:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        högskolor (391/91). Under innevarande år upp-
35288: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande       gick dessa tili sammanlagt 10,7 milj. mark. Enligt
35289: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    budgetpropositionen bevi1jas samman1agt 17,5
35290: dagsman Tuulikki Ukkola undertecknade spörs-       milj. mark i tilläggsresurser 1994.
35291: mål nr 489:                                           Ovan nämnda grundläggande finansiering
35292:                                                    och ovan nämnda tilläggsfinansiering som förde-
35293:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för      las till de temporär yrkeshögskolorna i förhål-
35294:        att utvecklingsprojekten vid yrkeshög-      lande till elevantalet kan fritt disponeras av
35295:        skolorna i Uleåborg och Kajana skall        yrkeshögskolorna. De kan därför allokera denna
35296:        kunna fortsätta och utvecklas?              finansiering på sina utvecklingsprojekt.
35297:                                                       U ndervisningsministeriet har utöver nämnda
35298:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      extra finansiering beviljat vissa utvecklingspro-
35299: anföra följande:                                   jekt, närmast sådana som är betydande ur hela
35300:                                                    landets synpunkt, delfinansiering också av de
35301:    Den grundläggande finansieringen av verk-       pengar för utveckling av yrkesutbildningen som
35302: samheten vid de temporära yrkeshögskolorna         antecknats under moment 29.60.25 i statsbudge-
35303: som bildats av yrkesläroanstalter har i enlighet   ten. De temporära yrkeshögskolorna i Uleåborg
35304: med lagstiftningen om finansiering av undervis-    och Kajana har också blivit beviljade understöd
35305: nings- och kulturverksamhet ordnats genom fi-      av anslaget.
35306: nansiering från staten och från de studerandes        Tryggandet av utvecklingsprojekten vid de
35307: hemkommuner. Dessutom har de temporära             temporära yrkeshögskolorna i Uleåborg och
35308: yrkeshögskolorna beviljats sådana tilläggsresur-   Kajana kan således enligt regeringens uppfatt-
35309: ser som avses i 17 § lagen om f6rsök med           ning väl skötas inom ramen för ovan nämnda
35310: utbildning på ungdomsstadiet och med yrkes-        finansieringsmöjligheter.
35311:      Helsingfors den 8 oktober 1993
35312: 
35313:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
35314:                                                 1993vp
35315: 
35316: Kirjallinen kysymys 490
35317: 
35318: 
35319: 
35320: 
35321:                                    Urpilainen ym.: Konkurssirikosten estämiseksi tarvittavista toi-
35322:                                       menpiteistä
35323: 
35324: 
35325:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35326: 
35327:     Kesäkuussa valmistui Oikeuspoliittisen tutki-     neljässä tapauksessa yrityksen toimintaa jatka-
35328: muslaitoksen tekemä tutkimus, joka osoitti, että      maan perustettiin uusi yhtiö, jolle toiminta siir-
35329: konkurssiin haetuista yrityksistä löytyi hämmäs-      rettiin.
35330: tyttävän usein epäselvyyksiä. Tutkimus tehtiin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35331: keskusrikospoliisin aloitteesta.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35332:     Tutkituista sadasta satunnaisesti valitusta       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35333: konkurssiin haetusta yrityksestä oli tehty jopa 21    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35334: rikosilmoitusta. Lisäksi osassa konkursseista
35335: syytteen nostamista harkittiin ja osassa kirjanpi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35336: toa ei koskaan saatu tarkastettavaksi. Jos todella           ryhtyä konkurssirikosten hälyttävän suu-
35337: on niin, että näin suureen osaan konkursseista               ren määrän vuoksi, ja
35338: liittyy rikos, niin vuoden 1992 aikana tehdyistä                aikooko Hallitus lisätä talousrikosten
35339: runsaasta 7 000 konkurssista yli 2 500 olisi ollut           tutkintaan tarvittavia resursseja sekä es-
35340: sellaisia, joissa erilaisten talousrikosten tunnus-          tää sen, että konkurssin tehnyt yritys
35341: merkistö olisi täyttynyt.                                    jatkaa toimintaansa uuden nimen turvin
35342:     Tutkimuksessa selvitettiin myös epäiltyjen ri-           vääristäen kilpailutilannetta muihin yrit-
35343: kosten suunnitelmallisuutta. Tällaisia selkeästi             täjiin nähden?
35344: suunniteltuja konkursseja oli 11 sadasta. Lisäksi
35345:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
35346: 
35347:            Kari Urpilainen               Lauri Metsämäki                Kyllikki Muttilainen
35348: 
35349: 
35350: 
35351: 
35352:  2300321
35353: 2                                        1993 vp -   KK 490
35354: 
35355: 
35356: 
35357:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35358: 
35359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          On varsin tavallista, että konkurssiin menneen
35360: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        yrityksen omistajat jatkavat yritystoimintaa pe-
35361: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rustamansa uuden yrityksen nimissä. Konkurssia
35362: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Urpilaisen      voidaan näin käyttää keinona, jolla pyritään
35363: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 490:                  turvaamaan yritystoiminnan jatkuminen Vapau-
35364:                                                      tumalla sen avulla veloista samalla, kun konkurs-
35365:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siyrityksen toiminta ja varallisuus siirtyy konkurs-
35366:        ryhtyä konkurssirikosten hälyttävän suu-      siyrityksen omistajien lähipiiriin. Tällaista kon-
35367:        ren määrän vuoksi, ja                         kurssin hyväksikäyttöä on pyritty ehkäisemään
35368:           aikooko Hallitus lisätä talousrikosten     vuoden alusta voimaan tulleella konkurssilainsää-
35369:        tutkintaan tarvittavia resursseja sekä es-    dännön muutoksella. Sen mukaan konkurssiyri-
35370:        tää sen, että konkurssin tehnyt yritys        tyksen varallisuuden luovutuksesta päätettäessä
35371:        jatkaa toimintaansa uuden nimen turvin        noudatetaan vaikeutettua päätöksentekomenette-
35372:        vääristäen kilpailutilannetta muihin yrit-    lyä, kun luovutuksensaajana on konkurssiyrityk-
35373:        täjiin nähden?                                sen omistaja tai hänen lähipiiriinsä kuuluva.
35374:                                                         Kuluvan vuoden helmikuussa annetulla lailla
35375:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          (235/93), joka ei ole vielä tullut voimaan, otettiin
35376: taen seuraavaa:                                      työsopimuslakiin säännökset siitä, että jos kon-
35377:                                                      kurssiyrityksen ja sen toimintaa jatkavan yrityk-
35378:    Sisäasiainministeriö käynnisti viime vuonna       sen välillä on läheisiä henkilösuhteisiin tai omis-
35379: laajan talousrikostorjunnan tehostamishank-          tukseen perustuvia sidonnaisuuksia, uusi yritys
35380: keen. Tähän liittyen sisäasiainministeriö on käy-    on vastuussa ennen omaisuuden luovutusta
35381: nyt neuvotteluja kauppa- ja teollisuus- ja oikeus-   erääntyneistä palkkasaatavista. Konkurssilain-
35382: ministeriön sekä verohallinnon, oikeuskanslerin      säädännön jatkovalmistelussa tullaan edellä ku-
35383: viraston ja Valtion vakuusrahaston kanssa.           vattuun menettelyyn kiinnittämään erityistä
35384: Neuvottelujen tuloksena jokainen viranomaista-       huomiota.
35385: ho on omalta osaltaan ottanut vastatakseen              Sisäasiainministeriössä on myös valmisteilla
35386: tarpeellisten muutosten aikaansaamisesta erityi-     kattava, useampivuotinen ohjelma niistä toi-
35387: sesti talousrikollisuutta ennalta estävään lain-     menpiteistä, joihin talousrikostorjunnassa on
35388: säädäntöön. Ensimmäiset talousrikostorjuntaa         ryhdyttävä. Ohjelma saadaan valmiiksi vielä tä-
35389: tehostavat hankkeet, kuten verohallintolain ja       män vuoden aikana.
35390: kaupparekisterilain muutosesitykset ovat jo             Talousrikosten tutkintaa suorittaa tällä het-
35391: eduskunnan käsiteltävänä. Kuluvan syksyn ai-         kellä noin 300 poliisimiestä. Hallitus ennakoi
35392: kana on odotettavissa, että myös muut valmis-        talousrikosten tutkintatarpeen lisääntymisen jo
35393: teilla olevat lakiesitykset saatetaan eduskunnan     viime vuonna päättämällä 40 uuden talousrikos-
35394: käsiteltäväksi.                                      tutkijan paikkaamisesta. Tämän lisäksi poliisi on
35395:     Oikeusministeriössä valmistellaan hallituksen    siirtänyt muita tutkintaresurssejaan talousrikos-
35396: esitystä, jossa muun muassa velallisen epärehel-     torjuntaan. Myös koulutusta pyritään koko ajan
35397: lisyys ehdotetaan muutettavaksi virallisen syyt-     kehittämään.
35398: teen alaiseksi rikokseksi ja lakiin otettavaksi         On korostettava, että talousrikollisuuden tor-
35399: kyseisen rikoksen törkeä tekomuoto. Esitys on        junta ei ole ainoastaan poliisin asia. Tehokas
35400: tarkoitus antaa tänä syksynä.                        talousrikollisuuden vastustamistyö vaatii määrä-
35401:     Konkurssihallintoa ja konkursseihin kohdis-      tietoisia toimenpiteitä myös muilta viranomais-
35402: tuvaa uudistusta valmistellaan niin, että uudet      tahoilta. Ratkaisevassa asemassa ovat viran-
35403: säännökset voidaan saada voimaan 1995 alusta.        omaisten yhteistyö ja talousrikollisuutta estävä
35404: Samanaikaisesti valmisteltavaksi tulee liiketoi-     ajan tasalla oleva lainsäädäntö.
35405: mintakiellosta annetun lain tarkistaminen.
35406:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
35407: 
35408:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35409:                                            1993 vp -   KK 490                                           3
35410: 
35411: 
35412:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35413: 
35414:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Det är mycket vanligt att ägarna tili företag
35415: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           som gått i konkurs fortsätter företagsverksamhe-
35416: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ten i ett nybildat företag. Konkursen kan då
35417: dagsman Urpilainen m.fl. undertecknade spörs-          användas som ett medel för att trygga företags-
35418: mål nr 490:                                            verksamhetens fortgång genom att företaget be-
35419:                                                        frias från sina skulder samtidigt som konkursfö-
35420:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         retagets verksamhet och tillgångar övergår till
35421:        ta med tanke på det alarmerande stora           någon som står nära konkursföretagets ägare.
35422:        antalet konkursbrott, och                       Med stöd av den ändring av konkurslagstiftning-
35423:           ämnar Regeringen öka de resurser             en som trädde i kraft vid ingången av detta år har
35424:        som behövs för undersökningen av eko-           man försökt förebygga dylikt utnyttjande av
35425:        nomiska brott samt hindra att företag           konkurser. Enligt den iakttas kvalificerat be-
35426:        som gått i konkurs fortsätter sin verk-         slutsfattande i fråga om överlåtelse av konkurs-
35427:        samhet under ett nytt namn och för-             företagets tillgångar i sådana fall där konkursfö-
35428:        vränger konkurrenssituationen i förhål-         retagets ägare eller någon som står nära ägaren
35429:        lande tili andra företagare?                    är mottagare av överlåtelsen.
35430:                                                            Genom en lag (235/93) som gavs i februari i år
35431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och som ännu inte har trätt i kraft, intogs i lagen
35432: anföra följande:                                       om arbetsavtal stadganden som föreskriver att
35433:                                                        om det mellan konkursföretaget och det företag
35434:     Inrikesministeriet inledde i fjol ett omfattande   som övertar verksamheten finns nära personliga
35435: projekt för att effektivera bekämpningen av eko-       eller ägorelaterade förbindelser, skall det nya
35436: nomisk brottslighet och förhandlade i anslutning       företaget ansvara för de lönefordringar som
35437: till detta med handels- och industriministeriet        härrör från tiden före överlåtelsen. Vid den
35438: och justitieministeriet samt skatteförvaltningen,      fortsatta beredningen av konkurslagstiftningen
35439: justitiekanslersämbetet och statens säkerhets-         kommer man att fästa särskild uppmärksamhet
35440: fond. Som ett resultat av förhandlingarna har          vid nämnda förfarande.
35441: dessa myndigheter tagit på sig ansvaret att inom           Vid inrikesministeriet bereds också ett omfat-
35442: sitt område åstadkomma behövliga ändringar             tande flerårigt program för åtgärder som måste
35443: särskilt i den lagstiftning som förebygger ekono-      vidtas i fråga om bekämpningen av ekonomisk
35444: misk brottslighet. De första av de projekt som         brottslighet. Programmet fullföljs redan under
35445: effektiverar bekämpningen av ekonomisk brotts-         detta år.
35446: lighet, t.ex. förslagen till ändring av lagen om           Ekonomiska brott undersöks för närvarande
35447: skatteförvaltningen och handelsregisterlagen, be-      av ca 300 poliser. Regeringen förutsåg det ökade
35448: handlas redan i riksdagen. Man väntar sig även         behovet av undersökning av ekonomiska brott
35449:  att de övriga lagförslag som är under beredning       redan i fjol och fattade ett beslut om avlönande
35450: fås tili riksdagsbehandling under denna höst.          av ytterligare 40 personer för ändamålet. Polisen
35451:      Vid justitieministeriet bereds som bäst en        har dessutom överfört andra undersökningsre-
35452: proposition i viiken det föreslås att bl.a. oredlig-   surser till bekämpningen av ekonomiska brott.
35453:  het som gäldenär skall ändras tili ett brott som      Man går också in för att ständigt utveckla
35454:  hör under allmänt åtal och att det för gärningen      utbildningen.
35455:  i lagen intas ett stadgande om grovt brott. Det är        Det bör betonas att bekämpningen av ekono-
35456:  meningen att propositionen avlåts under denna         misk brottslighet iqte hör enbart tili polisen. Ett
35457:  höst.                                                 effektivt bekämpande av ekonomisk brottslighet
35458:      Konkursförvaltningen och den revision som         kräver målmedvetna åtgärder även av andra
35459:  gäller konkurser bereds så att de nya stadgande-      myndigheter. Myndigheternas samarbete och en
35460:  na kan träda i kraft vid ingången av 1995.            aktuell lagstiftning som hindrar ekonomisk
35461:  Samtidigt skall en ändring av lagen om närings-       brottslighet spelar en central roll i detta samman-
35462:  förbud beredas.                                       hang.
35463: 
35464:       Helsingfors den 13 oktober 1993
35465: 
35466:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
35467:                                                 1993 vp
35468: 
35469: Skriftligt spörsmål 491
35470: 
35471: 
35472: 
35473: 
35474:                                    Biaudet: Om bättre ställning för brottsoffer
35475: 
35476: 
35477: 
35478:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35479: 
35480:     Offrets situation vid olika slags brott är täm-      Försäkringsbolaget är inte förpliktigat att
35481: ligen otrygg. Förutom att han aldrig helt kan         utbetala ersättning för sveda och verk och kon-
35482: kompenseras för de skador och olägenheter han         valesens före offret kan uppvisa slutgiltigt bevis
35483: förorsakats, så erbjuder inte vår skadeståndslag      om hälsotillstånd i form av läkarintyg. Detta
35484: eller ersättningspraxis ens med vanligt bondför-      innebär att offret kan bli tvungen att vänta på
35485: nuft mätt skälig ersättning för personskador,         ersättningen upp tili två år.
35486: bestående men och ersättning för sveda och värk.         Domstolens långa behandlingstider försvårar
35487: Denna olägenhet strider mot allmänt rättsmedve-       ytterligare offrets situation, då han vill föra en
35488: tande, särskilt i de fall där ett försäkringsbolag    process mot den ersättningsskyldiga parten.
35489: med goda förutsättningar att erlägga skadestånd,         Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
35490: ansvarar för utbetalning av ersättningen.             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
35491:     En person som varit oskyldigt offer i en          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
35492: trafikolycka med svåra skador som följd och           följande spörsmål:
35493: temporär invalidisering under ett halvt års tid,
35494: med ovetskap om skadomas varaktighet vid                        Vad avser Regeringen göra för att
35495: påbörjad rehabilitering, kan t.ex. erhålla endast            råda bot på brottsoffrens ringa möjlighe-
35496:  11 000 mk i skadestånd som engångsvederlag för              ter att erhålla skälig ersättning för sveda
35497: sveda och verk. Det är en närmast symbolisk                  och värk vid personskada, särskilt vad
35498: summa som inte kan uppfattas ersätta det fysiska             gäller försäkringsbolagens ansvar?
35499: och psykiska lidandet som vållats av förövaren.
35500: 
35501:      Helsingfors den 24 september 1993
35502: 
35503:                                               Eva Biaudet
35504: 
35505: 
35506: 
35507: 
35508: 2300321
35509: 2                                         1993 vp -    KK 491
35510: 
35511: Kirjallinen kysymys 491                                                                      Suomennos
35512: 
35513: 
35514: 
35515: 
35516:                                    Biaudet: Rikoksen uhrin aseman parantamisesta
35517: 
35518: 
35519: 
35520:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35521: 
35522:     Uhrin tilanne erilaisissa rikoksissa on suhteel-      Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan
35523: lisen turvaton. Sen lisäksi, ettei hänelle koskaan     korvausta kivusta ja särystä ja toipilasajasta,
35524: voida korvata kaikkia aiheutuneita vahinkoja ja        ennen kuin uhri voi esittää lopullisen selvi-
35525: haittoja, vahingonkorvauslakimme tai korvaus-          tyksen terveydentilastaan lääkärintodistuksen
35526: käytäntömme ei edes tavallisella talonpoikaisjär-      avulla. Tämä merkitsee, että uhri voi joutua
35527: jellä ajateltuna tarjoa kohtuullista korvausta         odottamaan korvausta aina kahteen vuoteen
35528: henkilövahingoista, pysyvästä haitastaja kivusta       saakka.
35529: ja särystä. Tämä epäkohta on ristiriidassa yleisen        Tuomioistuinten pitkät käsittelyajat vaikeut-
35530: oikeustajun kanssa, erityisesti niissä tapauksissa,    tavat edelleen uhrin tilannetta silloin, kun hän
35531: joissa vakuutusyhtiö, jolla on hyvät mahdolli-         haluaa käydä oikeutta korvausvelvollista osa-
35532: suudet suorittaa korvaus, vastaa korvauksen            puolta vastaan.
35533: maksamisesta.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35534:     Henkilö, joka on ollut viaton uhri liikenneon-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35535: nettomuudessa ja jolle tämän seurauksena on            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35536: aiheutunut vaikeita vammoja ja tilapäinen inva-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35537: lidisoituminen puolen vuoden ajaksi ja joka ei
35538: tiedä vammojen pysyvyyttä kuntoutuksen al-                       Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
35539: kaessa, voi esim. saada ainoastaan 11 000 mark-               seen rikosten uhrien vähäisiä mahdolli-
35540: kaa kertasummana vahingonkorvauksena kivus-                   suuksia kohtuullisen korvauksen saami-
35541: ta ja särystä. Kyse on lähinnä symbolisesta                   seen kivusta ja särystä henkilövahingois-
35542: summasta, jonka ei voida katsoa korvaavan                     sa erityisesti vakuutusyhtiöiden vastuun
35543: fyysistä ja psyykkistä kärsimystä, jonka teon                 ollessa kyseessä?
35544: tekijä on aiheuttanut.
35545: 
35546:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1993
35547: 
35548:                                                Eva Biaudet
35549:                                          1993 vp -    KK 491                                           3
35550: 
35551: 
35552: 
35553: 
35554:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35555: 
35556:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaikeusasteen, niiden aiheuttaman työkyvyttö-
35557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myysajan, Sairaalassaoloajan ja vamman erityis-
35558: olette 24 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       tä kipua aiheuttavan laadun mukaan. Kivusta ja
35559: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     särystä maksettavat korvaukset ovat tällä het-
35560: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Biaudetin         kellä 600-55 000 markkaa. Näitä markkamää-
35561: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 491:        riä tarkistetaan vuosittain. Vähäisestä vammasta
35562:                                                      ei makseta kipu- ja särkykorvausta. Korvaus
35563:           Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-       maksetaan kertakaikkisena. Voimassa olevan
35564:        seen rikosten uhrien vähäisiä mahdolli-       liikennevakuutuslain mukaan korvausta kivusta
35565:        suuksia kohtuullisen korvauksen saami-        ja särystä ei makseta, ellei ajoneuvon omistaja,
35566:        seen kivusta ja särystä henkilövahingois-     kuljettaja tai matkustaja ole tahallisesti tai tuot-
35567:        sa erityisesti vakuutusyhtiöiden vastuun      tamuksellaan aiheuttanut vahinkoa, eikä myös-
35568:        ollessa kyseessä?                             kään, jos vamma on ollut vähäinen. Jo vahviste-
35569:                                                      tun, mutta ei vielä voimaan tulleen liikenneva-
35570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuutuslain 6 §:n 1 momentin muutoksen (361193)
35571: vasti seuraavaa:                                     mukaan korvauksen maksaminen kivusta ja sä-
35572:                                                      rystä ei lain voimaan tultua enää edellytä mainit-
35573:     Kivusta ja särystä maksettava korvaus kuu-       tujen henkilöiden tuottamusta.
35574: luu niin sanottuihin aineettorniin vahinkoihin,          Suomessa sovellettava! kivusta ja särystä
35575: joiden suuruutta ei voida objektiivisesti mitata     maksettavat markkamäärät ovat kansainvälises-
35576: rahassa. Aineettomien vahinkojen korvaamises-        ti ottaen suhteellisen alhaiset. Kyse on paljolti
35577: ta ei ole vahingonkorvauslaissa (412/74) eikä        siitä, mikä merkitys aineettomalle vahingolle
35578: muissakaan laeissa säännöksiä, vaan nämä va-         yhteiskunnassa annetaan. Jos aineettoman va-
35579: hingot joudutaan vahingonkorvausoikeudessa           hingon korvaaminen katsotaan entistä tärkeäm-
35580: arvioimaan kohtuuden mukaan. Aineettomista           mäksi, on odotettavissa, että myös oikeus- ja
35581: vahingoista maksettavat korvausmäärät ovat           korvauskäytäntö muuttuu tämän mukaisesti ja
35582: muotoutuneet oikeus- ja korvauskäytännössä.          korvausten markkamäärät nousevat.
35583:     Oikeuskäytäntö Suomessa kivun ja säryn kor-          Ei ole yleisen oikeustajun ja -periaatteiden
35584: vaamisessa on pääosin muotoutunut liikenneva-        mukaista, että kivun ja säryn korvausta tai
35585:  kuutuslain (279/59) mukaisista tapauksista. Lii-    muitakaan vahingonkorvauksia mitattaisiin eri
35586:  kennevakuutuslain mukaiset korvausperiaatteet       tavalla siitä riippuen, kuka on vastuussa vahin-
35587:  ovat ulottuneet myös vahingonkorvauslain ja         gonkorvauksen maksamisesta. Ei ole perusteltua
35588:  rikoslain (19.12.1889/39) mukaisiin kipu- ja sär-   asettaa vahingonkärsineitä eriarvoiseen asemaan
35589:  kykorvauksiin. Kivun ja säryn korvaamisen ylei-     luomalla järjestelmä, jossa korvaukset olisivat
35590:  set perusteet liikennevahinkotapauksissa sisälty-   suuremmat, mikäli vakuutusyhtiö on vastuussa
35591:  vät valtioneuvoston asettaman liikennevahinko-      korvauksen maksamisesta. Kohonneet korvaus-
35592:  lautakunnan vuosittain hyväksymään ja julkai-       kustannukset johtaisivat myös vakuutusmaksu-
35593:  semaan vihkoon "Liikennevahinkolautakunnan          jen korotuksiin, jotka jäävät viime kädessä va-
35594:  normeja ja ohjeita". Näissä normeissa, joita        kuutuksenottajien maksettaviksi.
35595:  vakuutusyhtiöt ja tuomioistuimet säännön-               Hallitus pitää tärkeänä vahingonkärsineiden
35596:  mukaisesti noudattavat, on määritelty kivun ja      yhdenvertaista kohtelua korvausten maksami-
35597:  säryn korvauksille ylä- ja alarajat vammojen        sessa.
35598: 
35599:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
35600: 
35601:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
35602: 4                                         1993 vp -   KK 491
35603: 
35604: 
35605: 
35606: 
35607:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
35608: 
35609:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           betsoförmåga skadorna förorsakat, tiden på
35610: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sjukhus och den smärta skadan förorsakar. Be-
35611: den 24 september 1993 till vederbörande medlem        loppen för de ersättningar som betalas för sveda
35612: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-      och värk är för närvarande 600-55 000 mark.
35613: mot Biaudet undertecknade spörsmål nr 491:            Dessa markbelopp justeras årligen. För ringa
35614:                                                       skador betalas inte ersättningar för sveda och
35615:           Vad avser Regeringen göra för att           värk. Ersättningen betalas som ett engångsbe-
35616:        råda bot på brottsoffrens ringa möjlighe-      lopp. Enligt den gällande trafikförsäkringslagen
35617:        ter att erhålla skälig ersättning för sveda    betalas inte ersättning för sveda och värk om inte
35618:        och värk vid personskada, särskilt vad         fordonets ägare, förare eller passagerare uppsåt-
35619:        gäller försäkringsbolagens ansvar?             ligen eller av vållande har förorsakat skadan och
35620:                                                       inte heller om skadan har varit ringa. Enligt den
35621:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          ändring av 6 § 1 mom. trafikförsäkringslagen
35622: samt anföra följande:                                 som redan har stadfästs, men som ännu inte har
35623:                                                       trätt i kraft (361/93) förutsätts inte längre uppsåt
35624:    Den ersättning som betalas för sveda och värk      av ovan nämnda personer.
35625: hör till s.k. immateriella skadestånd vars belopp         De markbelopp som tillämpas i Finland för
35626: inte kan mätas objektivt i pengar. Om ersätt-         sveda och värk är internationellt taget relativt
35627: ningen av immateriella skador finns inga stad-        låga. Det är i stor utsträckning fråga om vilken
35628: ganden i skadeståndslagen (412/74) och inte           betydelse de immateriella skadorna ges i samhäl-
35629: heller i någon annan lag, utan dessa skador blir      let. Om ersättningen av immateriella skador
35630: man tvungen att skäligt pröva i skadeståndsrät-       anses viktigare än tidigare, kan man förvänta sig
35631: ten. De ersättningsbelopp som betalas för imma-       att även rätts- och ersättningspraxisen ändras i
35632: teriella skador har utformats av rätts- och ersätt-   enlighet med detta och markbeloppen för ersätt-
35633: ningspraxisen.                                        ningarna blir större.
35634:    Rättspraxisen i Finland vid ersättningen av            Det är inte i enlighet med den allmänna
35635: sveda och värk har i huvudsak utformats utgåen-       rättskänslan och -principerna att ersättningen
35636: de från fall enligt trafikförsäkringslagen (279/      för sveda och värk eller någon annan skadeer-
35637: 59). Ersättningsprinciperna enligt trafikförsäk-      sättning skulle dimensioneras på olika sätt bero-
35638: ringslagen har även utsträckts till ersättningar      ende på vem som är ansvarig för utbetalningen
35639: för sveda och värk enligt skadeståndslagen och        av skadeersättningen. Det är inte motiverat att
35640: strafflagen (19.12.1889/39). De allmänna grun-        de som skadats råkar i ojämlik ställning genom
35641: derna för ersättning av sveda och värk vid            att ett system skapas där ersättningarna vore
35642: trafikolyckor ingår i häftet "Trafikskadenämn-        större om försäkringsbolagen är ansvariga för
35643: dens normer och instruktioner" som den av             betalningen av ersättningen. De ökade kostna-
35644: statsrådet tillsatta trafikskadenämnden godkän-       derna för ersättningarna skulle även leda till
35645: ner och publicerar årligen. I dessa normer som        förhöjningar av försäkringspremierna vilka i
35646: försäkringsbolagen och domstolarna regelmäs-          sista hand betalas av försäkringstagarna.
35647: sigt iakttar har de övre och undre gränserna för          Regeringen anser det viktigt att de som åsam-
35648: ersättningar för sveda och värk fastställts enligt    kats skada behandlas på ett jämlikt sätt vid
35649: invaliditetsgraden av skadorna, den tid av ar-        betalningen av ersättningar.
35650: 
35651:      Helsingfors den 19 oktober 1993
35652: 
35653:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
35654:                                                   1993 vp
35655: 
35656: Kirjallinen kysymys 492
35657: 
35658: 
35659: 
35660: 
35661:                                     Aittoniemi: Poliisin haittatyökorvausten jakaantumisesta
35662: 
35663: 
35664: 
35665:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35666: 
35667:    Osa poliisin ansiotulosta koostuu haittatyö-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35668: korvauksista, joita niitäkin on jouduttu laman          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35669: aikana merkittävästi karsimaan. Vaikka haitta-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35670: töitä ei luonnollisesti teetetä siten, että ne ja-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35671: kaantuisivat tasaisesti kaikkien poliisimiesten
35672: kesken vaan esiintyvän toiminnallisen tarpeen                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-
35673: mukaan, asiassa ilmenee selvää perusteetonta                   liisin ns. haittatöitä koskevien taloudel-
35674: eriarvoisuutta eri läänien ja myös poliisipiirien              listen resurssien epätasainen jakaantumi-
35675: osalta. Toisissa lääneissä, poliisipiireissä ja eril-          nen lääneissä, poliisipiireissä ja yksiköis-
35676: lisyksiköissä on rahallisia resursseja haittatöiden            sä haittaa poliisitoimen tasapuolista hoi-
35677: teettämiseen runsaastikin, toisissa taas eletään               tamista ja aiheuttaa poliisin ansiotasoon
35678: toimintaa erityisesti haittaavaa nuukuuden ai-                 keskinäistä eriarvoisuutta, joka ei ole
35679: kaa. Asiaan liittyy siis sekä toiminnallinen että              perusteltavissa toiminnallisen tarpeen ja-
35680: poliisimiesten ansiotasoon liittyvä eriarvoisuus.              kautumisella?
35681: 
35682:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1993
35683: 
35684:                                              Sulo Aittoniemi
35685: 
35686: 
35687: 
35688: 
35689: 2300321
35690: 2                                         1993 vp -   KK 492
35691: 
35692: 
35693: 
35694: 
35695:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35696: 
35697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määrärahoja on jouduttu kuitenkin vuonna 1993
35698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         leikkaamaan 4% ja vuosina 1994-1995 tämän
35699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         lisäksi talousarvioesityksen mukaan 6,5%. Pai-
35700: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitto-       kallispoliisin henkilöstö ei tällä hetkellä ole ja-
35701: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kautunut täysin tarkoituksenmukaisella tavalla.
35702: n:o 492:                                              Resurssijakaumaa korjataankin henkilöstön vä-
35703:                                                       hennysvelvoitteiden kohdentamisella niihin lää-
35704:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-    neihin ja yksiköihin, joissa resurssitilanne on
35705:        liisin ns. haittatöitä koskevien taloudel-     suhteessa muita parempi. Vastaavasti vähennyk-
35706:        listen resurssien epätasainen jakaantumi-      set tehdään luonnollisesti myös määrärahoihin
35707:        nen lääneissä, poliisipiireissä ja yksiköis-   ja tätä kautta tasoitetaan eri yksikköjen toimin-
35708:        sä haittaa poliisitoimen tasapuolista hoi-     tamahdollisuuksia.
35709:        tamista ja aiheuttaa poliisin ansiotasoon         Haittatyöhön käytettävä määräraha jaetaan
35710:        keskinäistä eriarvoisuutta, joka ei ole        lähtökohtaisesti olemassa olevan henkilöstön
35711:        perusteltavissa toiminnallisen tarpeen ja-     määrän perusteella. Jakoon sisältyy kuitenkin
35712:        kautumisella?                                  korjaus, jolla nimenomaisesti pyritään korjaa-
35713:                                                       maan resurssien epätasaisen jakautumisen ai-
35714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          heuttamia vääristymiä.
35715: vasti seuraavaa:                                         Tulosbudjetoinnin pääperiaate on se, että
35716:                                                       jaettavia määrärahoja ei osoiteta erikseen käyt-
35717:    Poliisitoimessa on siirrytty tulosbudjetointiin    tötarkoituksen mukaan vaan tulosyksikössä on
35718: vuonna 1992, jolloin uudistettiin myös määrä-         tehtävä oma talousarvio. Viime kädessä siis
35719: rahojen jakoperusteet. Palkkausmäärärahat las-        piirin/yksikön päällikkö määrittelee sen, mikä
35720: ketaan lähtökohtaisesti läänien ja yksiköiden         osuus budjetoidaan haittatyökorvauksiin.
35721: koko olemassa olevalle henkilöstölle. Palkkaus-
35722: 
35723:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
35724: 
35725:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35726:                                         1993 vp -   KK 492                                          3
35727: 
35728: 
35729: 
35730: 
35731:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
35732: 
35733:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1993 har man dock varit tvungen att skära ned
35734: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        löneanslagen med 4% och 1994-1995 blir ned-
35735: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     skärningen ytterligare 6,5 % enligt budgetpropo-
35736: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål           sitionen. Den lokala polisens personai är inte för
35737: nr 492:                                             närvarande helt ändamålsenligt fördelad. Re-
35738:                                                     sursfördelningen ändras dock genom att skyldig-
35739:           Är Regeringen medveten om att den i       heterna att minska personalen åläggs de Iän och
35740:        länen, polisdistrikten och enheterna före-   enheter där resurssituationen är bättre i relation
35741:        kommande ojämna ekonomiska resurs-           tili de andra. På motsvarande sätt minskas givet-
35742:        fördelningen för polisens s.k. obekväma      vis även anslagen och den vägen utjämnas verk-
35743:        arbete inverkar störande på en rättvis       samhetsmöjligheterna för de olika enheterna.
35744:        skötsel av polisväsendet och leder tili          Det anslag som skall användas för obekvämt
35745:        bristande jämlikhet i polisens inkomstni-    arbete fördelas med utgångspunkt i den personai
35746:        vå som inte går att motivera med en          som finns. I fördelningen ingår dock den ändring
35747:        fördelning av det funktionella behovet?      med viiken man uttryckligen vili avhjälpa de
35748:                                                     snedvridningar som den ojämna resursfördel-
35749:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningen för med sig.
35750: anföra följande:                                        Huvudprincipen för resultatbudgeteringen är
35751:                                                     att de anslag som skall fördelas inte anvisas
35752:    Inom polisväsendet övergick man 1992 tili        enligt användningsändamål, utan resultatenhe-
35753: resultatbudgetering varvid även fördelningsgrun-    ten skall göra upp en egen budget. I sista hand
35754: derna för anslagen reformerades. Avlöningsan-       bestämmer distriktets/enhetens chef alltså viiken
35755: slagen beräknas med utgångspunkt i hela d~n         andel som skall budgeteras som ersättning för
35756: personai som finns inom länen och enheterna. Ar     obekvämt arbete.
35757: 
35758:      Helsingfors den 14 oktober 1993
35759: 
35760:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
35761:                                                  1993 vp
35762: 
35763: Kirjallinen kysymys 493
35764: 
35765: 
35766: 
35767: 
35768:                                     Aittoniemi: Rajavartiotoimintaan liittyvistä jäljestelyistä Uukunie-
35769:                                         mellä
35770: 
35771: 
35772:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35773: 
35774:     Suomen ja Venäjän välisellä rajalla Uukunie-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
35775: men kunnassa on viime vuosina suoritettu raja-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35776: vartioasemien ja rajanylityspaikkojen järjestely-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35777: jä tavalla, joka ei vastaa yleistä käsitystä toimin-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35778: nan taloudellisuudesta sen paremmin kuin te-
35779: hokkuudestakaan.                                                  Miten Hallitus taloudellisesti ja toi-
35780:     Pari vuotta sitten lakkautettiin erittäin hyvä-            minnallisesti perustelee Uukuniemen
35781: nä pidetty Niukkalan rajavartioasema ja toimin-                kunnassa viime vuosien aikana rajavar-
35782: ta siirrettiin Suitsan rajavartioasemalle, jonka               tiotoimintaan liittyviä järjestelyjä, ottaen
35783: rakentamiseen aallonmurtajineen satsattiin yli                 huomioon, että ensin on parisen vuotta
35784: miljoona markkaa. Myös tämän rajavartioase-                    sitten lakkautettu hyvin ja tehokkaasti
35785: man toiminta lakkautettiin vuoden 1993 alussa.                 toiminut Niukkalan rajavartioasema ja
35786: Kuluvan vuoden heinäkuussa avattiin tilapäinen                 toiminnat siirretty samassa kunnassa
35787: Uukuniemen rajanylityspaikka. Tätä rajanyli-                   Suitsan rajavartioasemalle, jonka inves-
35788: tyspaikkaa koskien on hakenut rajanylitysluvan                 toinnit aallonmurtajineen ovat maksa-
35789: jo kuutisenkymmentä yritystä. Ei ole kuitenkaan                neet yli miljoona markkaa, ja sitten kulu-
35790: tietoa, milloin rajanylityspaikka vakinaistetaan,              van vuoden alussa on Suitsan rajavartio-
35791: vai lakkautetaanko se ja siirretään taas uuteen                asema sekin lakkautettu ja kuluvan vuo-
35792: paikkaan.                                                      den heinäkuussa samassa kunnassa ava-
35793:     Niukkalan ja Suitsan rajavartioasemien lak-                tulle Uukuniemen rajanylityspaikalle on
35794:  kauttaminen on taloudellisen tuhlauksen lisäksi               nyt matkaa lähimmältä rajavartioase-
35795:  käsittämätöntä sen vuoksi, että kun ne sijaitsisi-            malta Saaren kunnan Pitkäpohjasta noin
35796: vat vain muutaman kilometrin etäisyydellä mai-                 30 kilometriä, sekä
35797: nitusta Uukuniemen rajanylityspaikasta, lähim-                    onko Hallituksella aikomusta vaki-
35798:  pään rajavartioasemaan eli Saaren kunnassa                    naistaa mainittu Uukuniemen tilapäinen,
35799:  sijaitsevaan Pitkäpohjaan on matkaa noin 30                   mutta vilkkaassa ja kasvavassa käytössä
35800:  kilometriä.                                                   oleva rajanylityspaikka?
35801: 
35802:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1993
35803: 
35804:                                              Sulo Aittoniemi
35805: 
35806: 
35807: 
35808: 
35809: 220051L
35810: 2                                         1993 vp -   KK 493
35811: 
35812: 
35813: 
35814: 
35815:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35816: 
35817:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tioasemien sijoittelu on tuolloin tapahtunut sil-
35818: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loisen rajanvartiointitarpeen nojalla. Tämä var-
35819: olette 27 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        tiointitarve keskittyi rajanylikulkupaikkojen
35820: jeenne n:o 1468 ohella lähettänyt valtioneuvos-       puuttuessa lähes yksinomaan sen vartioimiseen,
35821: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-      ettei valtakunnanrajan yli tapahtunut minkään-
35822: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 493, jossa        laista ylikulkua. Tämän vuoksi rajavartiolaitok-
35823: tiedustellaan:                                        sen rajavartioasemista yhtäkään ei ole sijoitettu
35824:                                                       valtakunnan rajalle niin, että se samalla nykyisin
35825:            Miten Hallitus taloudellisesti ja toi-     toimisi maahantulo- ja maastalähtöliikenteen
35826:        minnallisesti perustelee Uukuniemen            valvonta- ja tarkastusrakennuksena (raja-ase-
35827:        kunnassa viime vuosien aikana rajavar-         mana tai terminaalina).
35828:        tiotoimintaan liittyviä järjestelyjä, ottaen       Rajanylityspaikkojen (maahantulo- ja maas-
35829:        huomioon, että ensin on parisen vuotta         talähtöpaikkojen) avaaminen viime vuosina on
35830:        sitten lakkautettu hyvin ja tehokkaasti        muuttanut rajavartiolaitoksen toiminnan pai-
35831:        toiminut Niukkalan rajavartioasema ja          nottumista valtakunnan maarajoilla. Tällä het-
35832:        toiminnat siirretty samassa kunnassa           kellä esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisellä
35833:        Suitsan rajavartioasemalle, jonka inves-       rajalla olevien maahantulo- ja maastalähtöpaik-
35834:        toinnit aallonmurtajineen ovat maksa-          kojen kautta tapahtuu noin 1,3 miljoonaa laillis-
35835:        neet yli miljoona markkaa, ja sitten kulu-     ta rajanylitystä vuosittain. Tämä liikenne ja
35836:        van vuoden alussa on Suitsan rajavartio-       rajavartiolaitoksen kulkuvälineiden kehittymi-
35837:        asema sekin lakkautettu ja kuluvan vuo-        nen sekä henkilöstön asumisolosuhteiden kehit-
35838:        den heinäkuussa samassa kunnassa ava-          tyminen ovat muuttaneet rajavartioasemat lähes
35839:        tulle Uukuniemen rajanylityspaikalle on        yksinomaan rajavartiotoiminnan johtamispai-
35840:        nyt matkaa lähimmältä rajavartioase-           koiksi. Näiden johtamispaikkojen lukumääräi-
35841:        malta Saaren kunnan Pitkäpohjasta noin         nen tarve rajavartiointivälineistön teknisen ke-
35842:        30 kilometriä, sekä                            hittymisen ja erityisesti atk-laitteistojen vuoksi
35843:            onko Hallituksella aikomusta vaki-         on jatkuvasti vähentynyt.
35844:        naistaa mainittu Uukuniemen tilapäinen,            Teknistymisen tuloksena on voitu erityisen
35845:        mutta vilkkaassa ja kasvavassa käytössä        painokkaasti siirtää rajavartiohenkilöstöä erilai-
35846:        oleva rajanylityspaikka?                       sista tukitoiminnoista välittömään rajavartioteh-
35847:                                                       tävään. Tässä yhteydessä on huomattavassa
35848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrin voitu vapautua tarpeettomiksi käyneiden
35849: vasti seuraavaa:                                      kiinteistöjen ylläpitämisestä ja näinkin on saatu
35850:                                                       vapautettua niiden ylläpitoon sitoutunutta työ-
35851:    Kysymyksen perusteluissa on esitetty mielipi-      panosta välittömään rajavartiotoimintaan. Täs-
35852: teitä rajavartioasemien lakkauttamisen taloudel-      sä tarkoituksessa on vuodesta 1989 lakkautettu
35853: lisuudesta yleensä sekä erikseen arviointeja raja-    yhteensä 52 raja- ja merivartioasemaa sekä lisäk-
35854: vartioasemien lakkauttamisen vaikutuksista ra-        si Kokkolan merivartioalue ja Ylitornion raja-
35855: janylityspaikkojen (maahantulo- ja maastaläh-         vartioalue kokonaisuudessaan ja erityisesti sen
35856: töpaikkojen) toimivuuteen.                            johtopaikka.
35857:    Kysymyksen alkuosan johdosta on aihetta                Vartioasemien lakkauttaminen on merkinnyt
35858: erityisesti korostaa sitä seikkaa, että rajavartio-   rajavartiohenkilöstön ja rajavartiotoiminnan vä-
35859: asemat, jotka eräitä harvoja poikkeuksia lukuun       littömän johtamisen keskittämistä aikaisempaa
35860: ottamatta on sijoiteltu nykyisille paikoilleen        harvemmille rajavartioasemille. Henkilöstön
35861:  1950-luvulla, ovat alun perin tarkoitetut ensisi-    keskittäminen on antanut aikaisempaa oleelli-
35862: jaisesti rajavartiomiesten yhteismajoitustiloiksi     sesti laajemmat mahdollisuudet suunnata raja-
35863: ja vain toissijaisesti rajavartiotoiminnan alim-      vartiomiesten henkilötyöpanos kulloisenkin tar-
35864: man johtoportaan johtamispaikoiksi. Rajavar-          peen mukaan sekä alueellisesti että ajallisesti,
35865:                                            1993 vp -   KK 493                                            3
35866: 
35867: kun erilaista ylläpitotyötä on keskittämisen seu-      ensä muuttamisen avulla selviytyä sille asetetuis-
35868: rauksena voitu runsaasti karsia. Kaikki vartio-        ta kustannusten säästövelvoitteista ilman henki-
35869: asemarakennukset on säilytetty valtion omistuk-        löstön lomautuksia tai vapaa-ajan lisäämistä.
35870: sessa ja ne on väliaikaisesti (enintään viiden         Toteutetut toimenpiteet ovat päinvastoin lisän-
35871: vuoden pituisin vuokrasopimuksin) vuokrattu            neet rajavartiotoiminnan tehokkuutta.
35872: muuhun käyttöön mm. sellaisin nimenomaisin                Nyttemmin lakkautettuihin rajavartioasemiin
35873: vuokraehdoin, joilla taataan rakennusten säily-        aikaisemmin kohdistettuja rakennusinvestointe-
35874: minen ja kunnossapito, mutta vapautetaan val-          ja voidaan jälkeenpäin arvostella. Kuitenkin sa-
35875: tio näistä johtuvista ylläpitokustannuksista.          notut kiinteistöt ovat muussa taloudellisesti edel-
35876:     Kysymyksessä on tiedusteltu taloudellisia pe-      leen hyväksyttävässä käytössä ja niiden tuleva
35877: rusteita NiukkaJan ja Suitsan rajavartioasemien        käyttö ratkaistaneen sen jälkeen, kun valtion
35878: lakkauttamiseen ja näiden lakkauttamisten vai-         kiinteistöhallinnon vireillä olevat uudistukset on
35879: kutusta Uukuniemen rajanylityspaikan toimin-           toteutettu.
35880: nalle. Tältä osin on todettava, että edellä seloste-      Kysymyksen toisessa osassa on tiedusteltu
35881: tuin perustein rajavartioasemien lakkauttaminen        Uukuniemen tilapäisen rajanylityspaikan tule-
35882: on ollut kokonaistaloudelliselta kannalta edul-        vaisuutta. Tältä osin on todettava, että ulko-
35883: lista. Kiinteistöt ovat edelleen valtion omistuk-      asiainministeriö-tasolla on Suomen ja Venäjän
35884: sessa, ja olosuhteiden sitä vaatiessa, välittömästi    välillä kaynnistetty neuvottelut sopimusjärjestel-
35885: otettavissa takaisin rajavartiotoimintaan. Kum-        mästä, jonka mukaisesti rajanylikulkupaikkojen
35886: mankaan rajavartioaseman toiminnassa pitämi-           avaamisesta ja sulkemisesta sovittaisiin. Neuvot-
35887: nen ei olisi mitenkään erityisesti edesauttanut        teluissa käsitellään lisäksi uusien ylikulkupaik-
35888: Uukuniemen rajanylityspaikan toimintaa, koska          kojen avaamisen ensisijaisuusjärjestystä.
35889:  Suitsasta on matkaa Uukuniemen rajanylitys-              Suomen taholla on pidetty tavoitteena kehit-
35890: paikalle 11 km ja Niukkalasta 6 km. Maahan-            tää pitkällä aikavälillä kymmenkunta kansain-
35891:  tulon ja maastalähdön valvontatehtävät on kai-        väliselle maantieliikenteelle tarkoitettua rajanyli-
35892:  kissa tapauksissa suoritettava itse rajanylikulku-    kulkupaikkaa Suomen ja Venäjän välille. Näi-
35893:  paikalla. Tämän vuoksi on varsin vähän merki-         den lisäksi on arvioitu tulevaisuudessakin tarvit-
35894:  tystä sillä, johdetaanko tätä toimintaa Suitsasta,    tavan suunnilleen saman verran kansainvälisten
35895:  Niukkalasta vai Pitkäpohjan rajavartioasemal-         rajanylikulkupaikkojen välialueelle sijoittuvia,
35896:  ta. Rajavartiomiehet eivät nykyään yleensä ma-        alueellisen taloudellisen yhteistoiminnan edellyt-
35897: joitu rajavartioasemien yhteismajoitustiloihin,        tämiä tilapäisiä rajanylityspaikkoja.
35898:  vaan yöpyvät kotonaan. Joidenkin henkilöiden             Erikseen on vielä todettava, että ylikulkulii-
35899:  kohdalla työmatka on muuttunut vartioasemien          kennetarpeet, liikenneväyläjärjestelyt ja ylikul-
35900:  lakkauttamisen johdosta. Rajavartiotoiminta on        kuliikenteen valvontajärjestelyt eivät kaikissa
35901:  nykyisin siinä määrin kehittynyttä, että työru-       tapauksissa ole samassa aikataulussa yhteenso-
35902:  peamaa ei enää juurikaan tarvitse erikseen käyn-      vitettavissa molempien maiden osalta. Näillä
35903:  nistää rajavartioasemalla. Erityisesti rajanyliku-    näkymin ei liene mahdollisuuksia ainakaan no-
35904:  lun valvontatehtäviin tullaan rajanylikulkupai-       peassa aikataulussa kehittää Uukuniemen tila-
35905:  kalle yleensä suoraan kotoa. Näin ollen rajavar-      päistä rajanylikulkupaikkaa nykyisestä asemas-
35906:  tioaseman sijainnilla ei ole sanottavaa merkitys-     taan. Tämän tilapäisen rajanylikulkupaikan tä-
35907:  tä henkilöstönkään kannalta.                          mänhetkinen käyttöaste viittaa kuitenkin siihen,
35908:      Vastauksena kysymyksen keskeiseen talou-          että se säilyy toistaiseksi kahdensuuntaiseen ta-
35909:   dellisuutta koskevaan osaan on todettava, että       varaliikenteeseen avattuna tilapäisenä rajanyli-
35910:   rajavartiolaitos on voinut erittäin huomattavien     kulkupaikkana.
35911:   kokoonpanomuutostensa ja toimintamenetelmi-
35912:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
35913: 
35914:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35915: 4                                        1993 vp -   KK 493
35916: 
35917: 
35918: 
35919: 
35920:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
35921: 
35922:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vakningsstationema placerades då enligt det rå-
35923: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       dande gränsbevakningsbehovet. Eftersom gräns-
35924: 1468 av den 27 september 1993 till vederbörande      övergångsställen saknades koncentrerades be-
35925: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      vakningsverksamheten nästan helt till att garan-
35926: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         tera att ingen form av gränsöverskridning skedde
35927: 493:                                                 vid riksgränsen. Därför har inte en enda av
35928:                                                      gränsbevakningsväsendets gränsbevakningssta-
35929:            Hur motiverar Regeringen ekono-           tioner placerats vid riksgränsen så att byggna-
35930:        miskt och funktionellt de senaste årens       dema numera samtidigt skulle kunna användas
35931:        gränsbevakningsarrangemang i Uuku-            för bevakning och kontroll av in- och utresetra-
35932:        niemi kommun med tanke på att Niukka-         fiken (som gränsstationer eller terminaler).
35933:        la gränsbevakningsstation, som fungerat          Öppnandet av gränsövergångsställen (in- och
35934:        bra och effektivt, indrogs för ett par år     utreseställen) under de senaste åren har föränd-
35935:        sedan och verksamheten flyttades inom         rat karaktären på gränsbevakningsväsendets
35936:        samma kommun till Suitsa gränsbevak-          verksamhet vid rikets landgräns. För närvarande
35937:        ningsstation, där investeringama inklusi-     passeras in- och utreseställena t.ex. vid gränsen
35938:        ve vågbrytare har kostat över en miljon       mellan Finland och Ryssland lagligen ca 1,3 milj.
35939:        mark, och att sedan även Suitsa gränsbe-      gånger om året. Denna trafik och utvecklandet
35940:        vakningsstation indrogs i början av detta     av gränsbevakningsväsendets transportmedel
35941:        år samt dessutom att avståndet från när-      och personalens boendeförhållanden har för-
35942:        maste gränsbevakningsstation Pitkäpoh-        vandlat gränsbevakningsstationema till platser
35943:        ja i Saari kommun till Uukuniemi gräns-       som nästan enbart sköter ledningen av gränsbe-
35944:        övergångsställe, som öppnades i juli i år,    vakningsverksamheten. Behovet av dylika plat-
35945:        är ca 30 km, samt                             ser för ledningen har kontinuerligt minskat till
35946:            ämnar Regeringen göra Uukuniemi           följd av gränsbevakningsmaterielens tekniska
35947:        tillfälliga gränsövergångsställe, som är i    utveckling och särskilt på grund av ADB-utrust-
35948:        livlig och tilltagande användning, tili ett   ningen.
35949:        permanent gränsövergångsställe?                  Teknifieringen har gett utomordentliga möj-
35950:                                                      ligheter att flytta gränsbevakningspersonal från
35951:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        olika stödfunktioner till direkta gränsbevak-
35952: anföra följande:                                     ningsuppgifter. I detta sammanhang har man i
35953:                                                      märkbar omfattning kunnat frigöra sig från
35954:    I motiveringen till spörsmålet framförs åsikter   underhållet av fastigheter som blivit onödiga och
35955: om huruvida det är lönsamt att dra in gränsbe-       den vägen kunnat lösgöra den vid underhållet
35956: vakningsstationer i största allmänhet samt sär-      bundna arbetskraften för direkt gränsbevak-
35957: skilt bedömningar i fråga om de verkningar           ningsverksamhet. I detta syfte har fr.o.m. 1989
35958: nedläggningen av gränsbevakningsstationema           indragits sammanlagt 52 gräns- och sjöbevak-
35959: har på gränsövergångsställenas (in- och utrese-      ningsstationer samt dessutom hela Karleby sjö-
35960: ställenas) funktion.                                 bevakningsdistrikt och hela Övertomeå gränsbe-
35961:    Med anledning av den första delen a,v spörs-      vakningsdistrikt, särskilt dess ledningsplats.
35962: målet finns det skäl att särskilt framhålla att         Indragningen av bevakningsstationerna har
35963: gränsbevakningsstationema, som med några få          inneburit att gränsbevakningspersonalen och
35964: undantag har funnits på sina nuvarande platser       den direkta ledningen av gränsbevakningsverk-
35965: sedan 1950-talet, ursprungligen i första hand har    samheten har koncentrerats till allt fårre gräns-
35966: varit avsedda för gränsbevakningsmännens ge-         bevakningsstationer. Koncentreringen av perso-
35967: mensamma inkvartering och endast i andra hand        nalen har gett väsentligt större möjligheter att
35968: som ställen där den lägsta ledningen av gränsbe-     inrikta gränsbevakningsmännens arbetsinsatser
35969: vakningsverksamheten varit förlagd. Gränsbe-         enligt det vid tillfället rådande behovet både
35970:                                           1993 vp -   KK 493                                             5
35971: 
35972: regionalt och tidsmässigt, eftersom olika former      gränsbevakningsväsendet genom de omfattande
35973: av underhållsarbete har kunnat gallras bort till      ändringama av sammansättningen och verksam-
35974: följd av centraliseringen.                            hetsmetodema har kunnat klara av de kostnads-
35975:     Staten äger fortfarande alla byggnader på         inbesparingar som ålagts väsendet, utan att be-
35976: bevakningsstationerna och de har temporärt            höva permittera personai eller öka personalens
35977: (med hyresavtal på högst 5 år) hyrts ut för annan     fritid. De åtgärder som har vidtagits har tvärtom
35978: användning, bl.a. på sådana uttryckliga hyres-        höjt gränsbevakningens effektivitet.
35979: villkor att bevarandet och underhållet av bygg-           De byggnadsinvesteringar som har gjorts i de
35980: nadema garanteras, men att staten slipper stå för     numera indragna gränsbevakningsstationema
35981: underhållskostnadema.                                 kan kritiseras i efterskott. De nämnda fastighe-
35982:     1 spörsmålet frågas efter de ekonomiska grun-     tema är dock i annan, fortfarande ekonomiskt
35983: dema för indragningen av Niukkala och Suitsa          godtagbar användning, och fastighetemas fram-
35984: gränsbevakningsstationer och de verkningar in-        tida bruk torde avgöras när statens fastighetsför-
35985: dragningama har på verksamheten vid Uukunie-          valtning har genomfört sina pågående reformer.
35986: mi gränsövergångsställe. Till denna del bör det           Spörsmålets andra del gäller framtiden f"ör det
35987: på ovan anf"örda grunder konstateras att indrag-      tillfälliga gränsövergångsstället i Uukuniemi.
35988: ningen av gränsbevakningsstationema har varit         Till denna del konstateras att f"örhandlingar
35989: fördelaktigt ur samhällsekonomisk synvinkel.          mellan Finland och Ryss1and har inletts på
35990: Staten äger fortfarande fastighetema och, när         utrikesministerienivå om ett system, enligt vilket
35991: förhållandena så kräver, kan de omedelbart tas i      man kunde komma överens om öppnande och
35992:  bruk i gränsbevakningsverksamheten. Verksam-         stängande av gränsövergångsställen. Under f"ör-
35993:  heten vid Uukuniemi gränsövergångsställe skul-       handlingama avgörs dessutom i viiken ordning
35994: le inte på något vis ha främjats om någondera av      nya gränsövergångsställen skall öppnas.
35995:  gränsbevakningsstationema hade varit i använd-           På fmskt håll har man haft som mål att på
35996:  ning, eftersom det är 11 km från Suitsa och 6 km     lång sikt utveckla ett tiotal, f"ör den intemationel-
35997:  från Niukkala tili Uukuniemi gränsövergångs-         la landsvägstrafiken avsedda gränsövergångs-
35998:  ställe. Övervakningsuppgiftema vid in- och utre-     ställen mellan Finland och Ryssland. Mao har
35999:  sor skall i alla fall skötas vid själva gränsöver-   beräknat att det utöver dessa i framtiden f"ör det
36000:  gångsstället. Därför är det av mycket Iiten bety-    ekonomiska regionala samarbetet behövs unge-
36001:  delse om verksamheten leds utgående ifrån Suit-      fär lika många tilllalliga gränsövergångsställen
36002:  sa, Niukkala eller Pitkäpohja gränsbevaknings-       på områdena mellan de intemationella gräns-
36003:  station. 1 allmänhet övemattar gränsbevaknings-      övergångsställena.
36004:  männen numera hemma och inte i gränsbevak-                Det bör dessutom särskilt konstateras att
36005:  ningsstationemas gemensamma inkvartering.            behovet av övergångstrafik, trafikledsarrange-
36006:  För en del har arbetsresan ändrats med anled-        mangen och ordnandet av bevakningen av över-
36007:  ning av att bevakningsstationema indragits.          gångstrafiken inte i sin helhet kan koordineras
36008:  Gränsbevakningsverksamheten är numera så             enligt samma tidtabell i bägge ländema. Såsom
36009:  utvecklad att man inte i någon större utsträck-      det nu ser ut f"örefaller det inte finnas möjligheter
36010:  ning behöver inleda sitt arbetspass vid en gräns-    att vidareutveckla verksamheten vid Uukuniemi
36011:  bevakningsstation. 1 allmänhet kommer man            tillf"ålliga gränsövergångsställe, åtminstone inte
36012:  direkt hemifrån till gränsövergångsstället, sär-     inom den närmaste framtiden. Den nuvarande
36013:  skilt när det gäller bevakningen av gränsöver-       användningen av detta tillfälliga gränsöver-
36014:  skridningar. Därför har gränsbevakningsstatio-       gångsställe tyder dock på att det tills vidare
36015:  nens läge inte någon nämnvärd betydelse från         kommer att bibehållas som ett tillfålligt gräns-
36016:  personalens synpunkt.                                övergångsställe som är öppet f"ör godstrafik i
36017:      Som svar på spörsmålets centrala del som         båda riktningarna.
36018:   gäller lönsamheten, kan man konstatera att
36019:       Helsingforsden 19 oktober 1993
36020: 
36021:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
36022:                                               1993 vp
36023: 
36024: Kirjallinen kysymys 494
36025: 
36026: 
36027: 
36028: 
36029:                                   Aittoniemi: Pankin saatavien kuittauskiellon valvomisesta
36030: 
36031: 
36032: 
36033:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36034: 
36035:     Eduskunta hyväksynee talousvaliokunnan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36036: mietinnön mukaisena hallituksen esityksen n:o       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36037: 41, jonka tarkoituksena on kieltää pankkeja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36038: käyttämästä asiakkaan ulosmittauskelvottomia        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36039: tilivaroja saatavieosa kuittaamiseen.
36040:     Laki on tärkeä esiintyneiden kohtuuttomuuk-                 Minkälaisia mahdollisuuksia Halli-
36041: sien poistamiseksi pankkien kuittausmenettelys-             tuksen mielestä on valvoa sitä, että pan-
36042: sä. Pankit tuskin tulevat säännöstä noudatta-               kit noudattavat hallituksen esityksen n:o
36043: maaoja niillä on aina keinot asiasta protestoivan           41 määräystä ulosmittauskelvottomien
36044: asiakkaan vaientamiseksi.                                   tilivarojen käyttämisen kieltämisestä
36045:                                                             pankin saatavien kuittaamiseen?
36046:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1993
36047: 
36048:                                           Sulo Aittoniemi
36049: 
36050: 
36051: 
36052: 
36053: 2300321
36054: 2                                           1993 vp -    KK 494
36055: 
36056: 
36057: 
36058: 
36059:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36060: 
36061:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nettely johtaa vahingonkorvausvelvollisuuden
36062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            syntymiseen.
36063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Säännöksen soveltamisessa mahdollisesti syn-
36064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-           tyviin käytännön ongelmiin voidaan puuttua
36065: men näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o             vain rahoitustarkastuksen antamilla suosituksil-
36066: 494:                                                     la. Esimerkiksi rahoitustarkastuslain mahdollis-
36067:                                                          tamaa uhkasakon asettamista ei voida käyttää
36068:             Minkälaisia mahdollisuuksia Halli-           kuittauskiellon noudattamisen varmistamiseksi.
36069:         tuksen mielestä on valvoa sitä, että pan-            Jos katsotaan, että lainvastaisen kuittauksen
36070:         kit noudattavat hallituksen esityksen n:o        kohteeksi joutunut tallettaja tarvitsee normaalia
36071:         41 määräystä ulosmittauskelvottomien             siviiliprosessia voimakkaampia oikeussuojakei-
36072:         tilivarojen käyttämisen kieltämisestä            noja, tulisi kuittauskiellon vastainen toiminta
36073:         pankin saatavien kuittaamiseen?                  sanktioida rikosoikeudellisesti. Tällöin asian-
36074:                                                          omaisiin säädöksiin tulisi sisällyttää rangaistus-
36075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             säännökset.
36076: vasti seuraavaa:                                             Pankkien toimintaa kuittaustilanteita koske-
36077:                                                          vissa asioissa yksityishenkilöt ovat voineet kään-
36078:    Kuittauskieltoa koskevan lainkohdan mu-               tyä myös kuluttajaviranomaisten puoleen. Tie-
36079: kaan säännöksen vastainen kuittaus on mitätön.           toa pankkeja koskevasta kiellosta kuitata ulos-
36080: Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan mi-         mittauskelvottomia saatavia yksityishenkilön ti-
36081: tättömyyden osalta nimenomaan, että "kuittaus            liltä voidaan jatkossakin antaa kattavan ja hel-
36082: jää vaille vaikutusta. Tilinomistaja saa esimer-         posti saavutettavissa olevan kunnallisen kulutta-
36083: kiksi käyttää pankkikorttiaan maksuvälineenä             janeuvontajätjestelmän kautta.
36084: myös sen rahamäärän osalta, joka on lainvastai-              Eduskunta hyväksyi 28 päivänä syyskuuta
36085: sesti kuittauksen takia kitjaamatta tilille". Käy-       lainmuutokset, joihin kuittauskieltoa koskevat
36086: tännössä kuitenkin esimerkiksi pankkikortin              säännökset sisältyvät. Kyseessä olevat lait talle-
36087: käyttö estyy, jos tilillä ei ole varoja. Jotta tallet-   tuspankkien toiminnasta annetun lain ja osuus-
36088: taja saisi vastoin lainsäännöstä tapahtunutta            kuntalain muuttamisesta tulevat voimaan kulu-
36089: kuittausta vastaan oikeussuojaa, joutuu hän              van vuoden marraskuun alusta lukien. Oikeus-
36090: käytännössä pääsääntöisesti reklamoimaan                 ministeriö tulee tiedottamaan asiasta lakien
36091: kuittauskiellon vastaisesta menettelystä saadak-         vahvistamisen ja voimaantulon yhteydessä.
36092: seen tilanteen oikaistuksi. Mikäli oikaisua ei           Myös rahoitustarkastus tulee uudistamaan asiaa
36093: vapaaehtoisesti tapahdu, joutuu tallettaja saatta-       koskevat ohjeensa uuden säännöksen edellyttä-
36094: maan asian viime kädessä yleisen tuomioistui-            mällä tavalla mahdollisimman pian.
36095: men ratkaistavaksi. Säännöksen vastainen me-
36096: 
36097:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
36098: 
36099:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
36100:                                            1993 vp -   KK 494                                          3
36101: 
36102: 
36103: 
36104: 
36105:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
36106: 
36107:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Ingripande i de eventuella praktiska problem
36108: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           som uppstår vid tillämpningen av stadgandet
36109: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        kan ske endast genom rekommendationer från
36110: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           finansinspektionen. Exempelvis föreläggande av
36111: 494:                                                   vite, som lagen om finansinspektionen ger möj-
36112:                                                        lighet till, kan inte användas för att säkerställa
36113:           Vilka är enligt Regeringens uppfatt-         att kvittningsförbudet iakttas.
36114:        ning möjlighetema att övervaka att ban-            Om det anses att en deponent som har blivit
36115:        kema iakttar bestämmelsen i regeringens         föremål för lagstridig kvittning behöver effekti-
36116:        proposition nr 41 om förbud mot an-             vare rättsskyddsmetoder än en normal civilpro-
36117:        vändning av icke-utmätningsbara kon-            cess, borde det stadgas om straffrättsliga påfölj-
36118:        tomedel för kvittning av bankemas ford-         der för sådan verksamhet som strider mot kvitt-
36119:        ringar?                                         ningsförbudet. Då borde straffstadganden intas i
36120:                                                        författningama.
36121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 ärenden som gäller bankemas agerande vid
36122: anföra följande:                                       kvittning har privatpersoner kunnat vända sig
36123:                                                        även till konsumentskyddsmyndighetema. Upp-
36124:    Enligt det lagrum som gäller kvittningsförbud       lysningar om förbudet mot att kvitta icke-utmät-
36125: är kvittning i strid med stadgandet ogiltig. I         ningsbara fordringar med medel från privatper-
36126: motiveringen till regeringens proposition kon-         soners konto kan även i fortsättningen lämnas
36127: stateras det i fråga om ogiltigheten uttryckligen      genom det täckande och lättillgängliga kommu-
36128: att "kvittningen saknar verkningar. Kontoinne-         nala konsumentrådgivningssystemet.
36129: havaren får t.ex. använda sitt bankkort som               Riksdagen antog den 28 september några
36130: betalningsmedel också i fråga om den penning-          lagändringar med stadganden om kvittningsför-
36131: summa som banken låtit bli att bokföra på              budet. Lagen om ändring av lagen om deposi-
36132: kontot till följd av den lagstridiga kvittningen."     tionsbankemas verksamhet och lagen om änd-
36133: I praktiken kan ett bankkort dock inte användas        ring av lagen om andelslag träder i kraft vid
36134: om det saknas medel på kontot. För att depo-           ingången av november år. Justitieministeriet
36135: nenten skall få rättsskydd gentemot kvittning          kommer att informera om saken i samband med
36136: som skett i strid med stadgandet i lagen, måste        att lagama stadfästs och träder i kraft. Ä ven
36137: han i regel reklamera i fråga om det som gjorts        finansinspektionen kommer så snart som möjligt
36138: i strid med kvittningsförbudet för att få till stånd   att revidera sina anvisningar i enlighet med det
36139: en rättelse. Om rättelse inte sker frivilligt kan      nya stadgandet.
36140: deponenten i sista hand få ärendet avgjort vid
36141: allmän domstol. Ett förfarande som strider mot
36142: stadgandet leder till skadeståndsskyldighet.
36143: 
36144:      Helsingfors den 19 oktober 1993
36145: 
36146:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
36147:             1
36148: 
36149:             1
36150: 
36151:         1
36152: 
36153:         1
36154: 
36155:     1
36156: 
36157:     1
36158: 
36159: 1
36160: 
36161: 1
36162:                                                1993 vp
36163: 
36164: Kirjallinen kysymys 495
36165: 
36166: 
36167: 
36168: 
36169:                                   Aittoniemi: Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssiin liittyneiden
36170:                                       mahdollisten epäselvyyksien selvittämisestä
36171: 
36172: 
36173:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36174: 
36175:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssin yh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36176: teydessä esitettiin perusteltuja epäilyksiä talou-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36177: dellisista väärinkäytöksistä yhtiön toiminnassa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36178: sekä eräiden korkeassa valtion virassa olleiden      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36179: virkamiesten toiminnasta valtion tappioksi.
36180: Asiasta on mm. Suomen maaseudun puolueen                         Tietääkö Hallitus, missä vaiheessa on
36181: eduskuntaryhmä tehnyt 25.10.1989 tutkinta-                   aikanaan myös eduskunnassa kovaa ko-
36182: pyynnön ja eduskunnan oikeusasiamies on                      hua herättäneen Wärtsilä Meriteollisuus
36183: käynnistänyt omilla toimillaan samansuuntaiset               Oy:n epäiltyjen taloudellisten ja viran-
36184: tutkimukset.                                                 omaisväärinkäytösten tutkiminen ja kä-
36185:     Kovasta kohusta huolimatta asiasta on sen                sittely, ja
36186: jälkeen kuulunut hyvin vähän muuta, kuin että                    aiotaanko asiasta antaa jonkinastei-
36187: kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällik-             nen loppukommunikea, jotta tavalliset
36188: kö Bror Wahlroos on päässyt hyvin ansaituille                kansalaiset saisivat tietää, mihin häipyi-
36189: eläkevuosille. Eri tutkimusten ja selvitysten anti           vät heidän veronmaksajina maksamaosa
36190:  on jäänyt hiljaisuuteen ja häipyy todennäköisesti           satojen miljoonien markkojen korvauk-
36191: vähin äänin, kuten suomalaisessa käytännössä                 set?
36192:  on tapana. On pakko kääntyä hallituksen puo-
36193:  leen.
36194:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1993
36195: 
36196:                                            Sulo Aittoniemi
36197: 
36198: 
36199: 
36200: 
36201:  2300321
36202: 2                                          1993 vp -    KK 495
36203: 
36204: 
36205: 
36206: 
36207:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36208: 
36209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Valtiontilintarkastajien asettaman työryhmän
36210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           laatimassa muistiossa esiin tulleiden seikkojen
36211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vuoksi eduskunnan oikeusasiamies pyysi
36212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          21.3.1990 keskusrikospoliisia suorittamaan
36213: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 495:                asiassa tarpeellisen esitutkimuksen sen selvittä-
36214:                                                         miseksi, ovatko jotkut valtion puolesta virkavas-
36215:            Tietääkö Hallitus, missä vaiheessa on        tuulla toimineet henkilöt Wärtsilä Meriteollisuus
36216:         aikanaan myös eduskunnassa kovaa ko-            Oy:n asiaan liittyvissä virkatoimissaan menetel-
36217:         hua herättäneen Wärtsilä Meriteollisuus         leet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.
36218:         Oy:n epäiltyjen taloudellisten ja viran-           Keskusrikospoliisin esitutkin ta pöytäkirjan
36219:         omaisväärinkäytösten tutkiminen ja kä-          valmistuttua eduskunnan oikeusasiamies antoi
36220:         sittely, ja                                     31.7.1992 päätöksen Wärtsilä Meriteollisuus Oy
36221:             aiotaanko asiasta antaa jonkinastei-        -nimisen yhtiön vaiheisiin liittyviä virkarikoksia
36222:         nen loppukommunikea, jotta tavalliset           koskevien epäilyjen johdosta. Tiivistetysti esitet-
36223:         kansalaiset saisivat tietää, mihin häipyi-      tynä oikeusasiamies esitti siinä kannanottonaan
36224:         vät heidän veronmaksajina maksamansa            muun muassa, ettei kukaan elokuun 1989 rahoi-
36225:         satojen miljoonien markkojen korvauk-           tussopimukseen johtaneihin neuvotteluihin osal-
36226:         set?                                            listunut virkamies ole tältä osin syyllistynyt vir-
36227:                                                         kavelvollisuutensa rikkomiseen, ettei elokuun
36228:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            1989 rahoitussopimusta esitelty virheellisesti,
36229: vasti seuraavaa:                                        että neuvotteluosapuolia oli kohdeltu yhdenver-
36230:                                                         taisesti, ettei konkurssia pyritty valtion taholta
36231:    Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssi               tahallisesti viivyttämään ja ettei Wärtsilä Meri-
36232: 23.10.1989 herätti aikanaan suurta huomiota             teollisuutta vientitakuu- ja valtiontakauspolitii-
36233: myös eduskunnassa. Valtiontilintarkastajat aset-        kassa kohdeltu olennaisesti eri tavalla kuin mui-
36234: tivatkin välittömästi, 25.10.1989 virkamiestyö-         ta suomalaisia telakkayrityksiä. Mitään kysy-
36235: ryhmän selvittämään tapahtunutta. Työryhmäs-            myksessä viitattua "taloudellista ja viranomais-
36236: sä oli mukana myös eduskunnan oikeusasiamie-            väärinkäytöstä" ei esitutkinnassa havaittu, eikä
36237: hen kanslian tarkastaja. Eduskunnan oikeus-             eduskunnan oikeusasiamies ole sellaisista edes
36238: asiamies oli saanut eri tahoilta jo ennen konkurs-      esittänyt tutkintapyyntöä.
36239: sia Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kriisiin liittyviä        Sen sijaan oikeusasiamies katsoi Vientitakuu-
36240: kanteluita. Marraskuun alussa jätettiin myös            laitoksen johtokunnan jäsenten ja toimitusjoh-
36241: Uudenmaan läänin poliisitarkastajalle kysymyk-          tajan laiminlyömällä selonottovelvollisuuttaan
36242: sen perusteluissa viitattu tutkintapyyntö.              rikkoneen vientitakuita koskeviin säännöksiin
36243:     Suomen Maaseudun Puolueen tutkintapyyn-             perustuvaa virkavelvollisuuttaan eräissä vuosina
36244: nössä esitettiin, että olisi perusteltua syytä epäil-   1987, 1988 ja 1989 tehdyissä vientitakuiden
36245: lä, että rahoitusjärjestelyistä 9.8.1989 allekirjoi-    myöntämistä koskevissa päätöksissä ja siten ai-
36246: tettu sopimus olisi perustunut Wärtsilä Meriteol-       heuttaneen valtiolle säännösten sallimaa suu-
36247: lisuus Oy:n talo.udellisesta tilanteesta annetun        rempaa riskiä. Virkavelvollisuuden rikkomisen
36248: tahallisen virheellisen tiedon pohjalle. Niin ikään     oikeusasiamies katsoi tapahtuneen varomatto-
36249: pyynnössä arveltiin, että neuvotteluihin edellä         muudesta. Tämän johdosta oikeusasiamies ke-
36250: mainitusta sopimuksesta olisi saattanut osallis-        hotti hovioikeuden kanneviskaalia nostamaan
36251: tua henkilöitä, joiden olisi pitänyt tietää itsensä     virkasyytteen virkavelvollisuuden vastaisen me-
36252: esteellisiksi.                                          nettelyn johdosta. Juttu on parhaillaan vireil-
36253:    Edelleen tutkintapyynnössä korostettiin, että        lä Helsingin hovioikeudessa. On mahdollista,
36254: tilanne vaatii selvitystä myös siltä osin, että         että hovioikeus antaa päätöksensä vielä tämän
36255: syyttömästi epäiltyjen maine tulee puhdistettua.        vuoden kuluessa.
36256:                                          1993 vp -   KK 495                                          3
36257: 
36258:    Valtiontakuukeskus on vuonna 1992 tehnyt          vaukset on käytetty konkurssista aiheutuneiden
36259: viranomaisille tutkiotapyynnön Wärtsilä Meri-        luottotappioiden korvaamiseen. Nämä luotto-
36260: teollisuus Oy:n hallituksen jäsenten ja toimihen-    tappiot ovat suurelta osin johtuneet Wärtsilä
36261: kilöiden toiminnasta koskien lähinnä telakka-        Meriteollisuus Oy:n liikkeenjohdon toiminnasta.
36262: yhtiön Vientitakuulaitokselle antamien tietojen         Siltä osin, kuin kysymys on oikeudessa tutkit-
36263: oikeellisuutta.                                      tavana olevista virkamiesten tuottamuksellisesta
36264:    Valtiontakuukeskuksen vakuuksia ja niiden         virkavelvollisuuden rikkomisesta tahi tutkittava-
36265: panttauksia koskevia oikeudenkäyntejä on vi-         na olevasta Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n johdon
36266: reillä neljä. Niitä koskevista alioikeuden päätök-   Vientitakuulaitokselle antamien tietojen oikeelli-
36267: sistä on valitettu hovioikeuteen, jossa ne ovat      suudesta, hallitus ei voi oikeuskäsittelyn ollessa
36268: parhaillaan käsiteltävinä. Oikeudenkäynnin           kesken ennakoida riippumattomien oikeusistuin-
36269: kohteena oleviin asioihin liittyy merkittäviä ta-    ten päätöksiä tai kesken olevan tutkinnan tulok-
36270: loudellisia etuja ja on oletettavaa, että hovi-      sia. Hallitus korostaa kuitenkin, että virkamies-
36271: oikeuden päätöksiin haetaan vielä muutosta           ten osuutta koskevassa syytteessä ei ole kysymys
36272: korkeimmalta oikeudelta, joten lainvoimaisia         väärinkäytöksistä, vaan siitä, ovatko tietyt ta-
36273: päätöksiä näistä oikeudenkäynneistä ei saatane       kuupäätökset tehty säädösten mukaisesti.
36274: ennen vuotta 1996. Vasta silloin voidaan lopulli-       Valtiontakuukeskuksen lopullisia tappioita
36275: sesti arvioida asian taloudelliset seuraamukset      voidaan sen sijaan arvioida alioikeuksien päätös-
36276: eri tahojen kannalta.                                ten perusteella, vaikka oikeudenkäynnit vielä
36277:     Kysymyksessä viitataan "loppukommuni-            jatkuvatkin ylemmässä oikeusasteessa. Tappioi-
36278: keaan". Siltä osin kuin kysymys on korvausten        den määrä ei ylittäne alun perin ennakoitua
36279: käyttötarkoituksesta vastauksen voi antaa jo         määrää ja ne saattavatjäädä merkittävästi enna-
36280: tässä yhteydessä: Valtiontakuukeskuksen annet-       koitua vähäisemmiksikin.
36281: tujen vientitakuiden perusteella maksamat kor-
36282:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
36283: 
36284:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
36285: 4                                         1993 vp -   KK 495
36286: 
36287: 
36288: 
36289: 
36290:                                      Til/-Riksdagens Herr Talman
36291: 
36292:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att de som misstänks utan grund får sitt rykte
36293: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          rentvått.
36294: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Utgående från de faktorer som kom fram i en
36295: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          promemoria som den av statsrevisorerna tillsatta
36296: 495:                                                  arbetsgruppen utarbetat bad riksdagens justitie-
36297:                                                       ombudsman den 21 mars 1990 centralkriminal-
36298:           Vet Regeringen i vilket skede under-        polisen utföra nödvändig förundersökning i sa-
36299:        sökningen och behandlingen av Wärtsilä         ken för att utreda om några personer som agerat
36300:        Marinindustri Ab:s misstänkta ekono-           under tjänsteansvar för statens räkning i sina
36301:        miska missbruk och myndighetsmissbru-          åtgärder i anslutning till ärendet Wärtsilä Marin-
36302:        ket, som i tiden också väckte stor upp-        industri Ab hade förfarit i strid med sina tjänste-
36303:        ståndelse i riksdagen, befinner sig och        plikter.
36304:           har man för avsikt att ge någon form            Sedan centralkriminalpolisens förundersök-
36305:        av slutkommunike i saken så att de van-        ningsprotokoll hade blivit klart avgav riksda-
36306:        liga medborgarna får veta vart de ersätt-      gens justitieombudsman den 31 juli 1992 ett
36307:        ningar om hundratals miljoner mark har         beslut med anledning av misstankarna om tjäns-
36308:        försvunnit som de i egenskap av skattebe-      tebrott i anslutning till bolaget Wärtsilä Marin-
36309:        talare har stått för?                          industri Ab:s olika skeden. 1 sammanfattning
36310:                                                       refererat lade justitieombudsmannen i detta be-
36311:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         slut som sitt ställningstagande fram bl.a. att
36312: anföra följande:                                      ingen av de tjänstemän som deltagit i de för-
36313:                                                       handlingar som ledde till fmansieringsavtalet i
36314:    Wärtsilä Marinindustri Ab:s konkurs den 23         augusti 1989 till denna del har gjort sig skyldig
36315: oktober 1989 väckte i tiden stor uppmärksamhet        till brott mot sin tjänsteplikt, att finansieringsav-
36316: också i riksdagen. Statsrevisorerna tillsatte följ-   talet i augusti 1989 inte föredragits felaktigt, att
36317: aktligen omedelbart, den 25 oktober 1989, en          förhandlingsparterna hade behandlats lika, att
36318: tjänstemannagrupp för att utreda det inträffade.      man från statens sida inte uppsåtligen försökt
36319: 1 arbetsgruppen fanns också en inspektör från         fördröja konkursen och att Wärtsilä Marinindu-
36320: riksdagens justitieombudsmans kansli. Redan           stri i exportgaranti- och statsgarantipolitiken
36321: före konkursen fick riksdagens justitieombuds-        inte behandlats väsentligt annorlunda än övriga
36322: man från olika håll ta emot klagomål i anslut-        finska varvsföretag. Något "ekonomiskt miss-
36323: ning till Wärtsilä Marinindustri Ab:s kris. 1         bruk eller myndighetsmissbruk", till vilket hän-
36324: början av november inlämnades också till polis-       visas i spörsmålet, upptäcktes inte vid förunder-
36325: inspektören i Nylands Iän den undersökningsbe-        sökningen och riksdagens justitieombudsman
36326: gäran som det hänvisas till i motiveringarna till     har inte ens framställt någon undersökningsbe-
36327: spörsmålet.                                           gäran i fråga om detta.
36328:    1 Finlands Landsbygdspartis undersöknings-             Däremot ansåg justitieombudsmannen att Ex-
36329: begäran framhölls att det fanns motiverat skäl        portgarantianstaltens direktionsmedlemmar och
36330: att misstänka att det avtal om finansieringsar-       verkställande direktör vid vissa beslut om bevil-
36331: rangemang som undertecknades den 9 augusti            jande av exportgarantier som fattades 1987, 1988
36332: 1989 skulle ha baserat sig på medvetet felaktiga      och 1989 genom att försumma sin skyldighet att
36333: uppgifter om Wärtsilä Marinindustri Ab:s eko-         skaffa sig upplysningar i saken har brutit mot sin
36334: nomiska situation. 1 begäran förmodades det           tjänsteplikt, som baserar sig på stadgandena om
36335: också att personer som borde ha vetat att de var      exportgarantier, och därmed förorsakat staten
36336: jäviga kunde ha deltagit i förhandlingarna om         större risk än stadgandena tillåter. Brottet mot
36337: ovan nämnda avtal.                                    tjänsteplikten ansåg justitieombudsmannen ha
36338:    Vidare betonades det i undersökningsbegäran        skett genom oaktsamhet. Därför uppmanade jus-
36339: att situationen också så till vida kräver utredning   titieombudsmannen hovrättens advokatfiskal att
36340:                                           1993 vp -      KK 495                                         5
36341: 
36342: väcka åtal för tjänstefel med anledning av förfa-       hang: De ersättningar som Statsgaranticentralen
36343: rande i strid med tjänsteplikten. Målet är uppe vid     har betalt ut på basis av beviljade garantier har
36344: Helsingfors hovrätt. Det är möjligt att hovrätten       använts tili att ersätta de kreditförluster som
36345: ger sitt utslag ännu i år.                              konkursen medförde. Dessa kreditförluster är
36346:    Statsgaranticentralen lämnade 1992 tili myn-         till största delen en följd av Wärtsilä Marinindu-
36347: dighetema in en undersökningsbegäran över               stri Ab:s företagslednings verksamhet.
36348: Wärtsilä Marinindustri Ab:s styrelsemedlem-                 Vad gälier tjänstemännens uppsåtliga förbry-
36349: mars och personals verksamhet främst gäliande           telse mot sin tjänsteplikt, som undersöks som
36350: riktigheten i de uppgifter som varvsbolaget gav         bäst i domstol, eller riktigheten i de uppgifter
36351: Exportgarantianstalten.                                 som Wärtsilä Marinindustri Ab:s ledning har
36352:    Fyra rättegångar som gälier Statsgaranticen-         gett Exportgarantianstalten, som också under-
36353: tralens säkerheter och pantsättning av dessa har        söks som bäst, kan regeringen inte förutsäga de
36354: anhängiggjorts. Underrättens utslag över dessa          oberoende domstolarnas utslag elier resultaten
36355: har överklagats tili hovrätten, där de som bäst         av den pågående undersökningen, eftersom
36356: behandlas. Med de ärenden som är föremål för            domstolsbehandlingen ännu pågår. Regeringen
36357: rättegång sammanhänger betydande ekonomis-              betonar dock att det i det åtal som gälier
36358: ka fördelar och det kan antas att hovrättens            tjänstemännens andel inte är fråga om missbruk
36359: utslag ännu kommer att överklagas tili högsta           utan om, ifali vissa garantibeslut har tagits
36360: domstolen, vilket gör att lagakraftvunna utslag i       författningsenligt.
36361: dessa rättegångar inte torde erhållas förrän 1996.          Statsgaranticentralens slutgiltiga förluster
36362: Först då kan man slutgiltigt bedöma de ekono-           kan däremot bedömas utgående från underrät-
36363: miska påföljderna i saken ur de olika parternas         ternas utslag, också om rättegångarna ännu
36364: synvinkel.                                              pågår i högre rättsinstans. Beloppet av förluster-
36365:    I spörsmålet hänvisas tili en "slutkommuni-          na torde inte överstiga det belopp som ursprung-
36366: ke". Vad gälier användningsändamålet för er-            ligen prognostiserades och det kan t.o.m. bli
36367: sättningarna kan svar ges redan i detta samman-         mycket mindre.
36368:      Helsingfors den 15 oktober 1993
36369: 
36370:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
36371:                                               1993 vp
36372: 
36373: Kirjallinen kysymys 496
36374: 
36375: 
36376: 
36377: 
36378:                                  Rajamäki: Varusmiespalveluksesta kotiutettavien työllistämisestä
36379: 
36380: 
36381: 
36382:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36383: 
36384:    Työllisyysasetuksen 3 a §:n mukaan työlli-          Varusmiespalveluksesta työttömäksi kotiutu-
36385: syysmäärärahoja henkilöstön palkkaamiseen ja        va henkilö joutuu kuitenkin odottamaan yli
36386: työttömälle maksettaviin korvauksiin voidaan        puoli vuotta, ennen kuin hän pääsee työllistämis-
36387: käyttää vain sellaisten henkilöiden työllistämi-    toimenpiteiden piiriin. Tänä aikana ammattitai-
36388: seen, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään   to ruostuu ja taloudelliset vaikeudet kasaantuvat
36389: kuusi kuukautta työttöminä työnhakijoina työ-       entisestään. Tästä syystä varusmiespalvelusajan
36390: voimatoimistossa. Varusmiespalvelusaikaa ei         rinnastaminen työttömyysaikaan olisi perustel-
36391: lueta työttömyysaikaan verrattavaksi.               tua.
36392:    Sellaisen nuoren henkilön, joka on valmistu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
36393: nut oppilaitoksesta, varusmiespalvelus voidaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36394: perustellusti rinnastaa työttömyysaikaan aina-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36395: kin siinä suhteessa, että koulutuksessa hankittu    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36396: ammattitaito pikemminkin ruostuu kuin kehit-
36397: tyy tuona aikana. Samoin varusmiespalveluksen                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36398: aikana taloudelliset vaikeudet kasvavat - mo-              ryhtyä parantaakseen varusmiespalve-
36399: net varusmiehetjoutuvat ottamaan lainaa pysty-             luksesta työttömäksi kotiutuvien nuorten
36400: äkseen turvaamaan asumisen jatkuvuuden ja                  asemaa työllistämistoimenpiteiden piiriin
36401: mahdollisen perheen elatuksen.                             pääsyn suhteen?
36402: 
36403:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
36404: 
36405:                                           Kari Rajamäki
36406: 
36407: 
36408: 
36409: 
36410: 2300321
36411: 2                                        1993 vp -   KK 496
36412: 
36413:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36414: 
36415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mistukea ilman edellä mainittua työttömyyden
36416: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vähimmäiskestoaikaa.
36417: olette syyskuun 28 päivttnä 1993 toimittanut             Ensimmäinen hankittua koulutusta vastaava
36418: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansan-     työpaikka voi säännösten mukaan olla myös
36419: edustaja Kari Rajamäen näin kuuluvan kil:jalli-      sellainen, että työsuhde siinä alkaa vasta asevel-
36420: sen kysymyksen n:o 496:                              vollisuuden suorittamisen jälkeen, vaikka henki-
36421:                                                      lö olisi suorittanut tutkinnon ja saanut tästä
36422:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       todistuksen jo ennen asevelvollisuusaikaa. Toi-
36423:        ryhtyä parantaakseen varusmiespalve-          sin sanoen työllisyysasetuksessa ei ole rajoitettu
36424:        luksesta työttömäksi kotiutuvien nuorten      opintojen päättymisen ja tuetun työsuhteen al-
36425:        asemaa työllistämistoimenpiteiden piiriin     kamisen välistä aikaa, kun kysymyksessä on
36426:        pääsyn suhteen?                               ensimmäinen valmistumisen jälkeinen koulutus-
36427:                                                      ammatin mukainen työpaikka.
36428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Lisäksi ilman työsuhdetta tapahtuvaan työ-
36429: vasti seuraavaa:                                     harjoitteluun osanistuvalle työttömälle voidaan
36430:                                                      myöntää ns. harjaantumistukea hänen työhar-
36431:    Työllisyyden hoidon erityistoimenpiteet, ku-      joittelun aikaisen toimeentulonsa turvaamiseksi
36432: ten palkkaperusteiset työllistämistuet, ovat työl-   ilman, että työttömyyden edellytettäisiin ensin
36433: lisyyslain mukaan viimesijainen keino pyrittäes-     kestävän tietyn vähimmäisajan. Tätä vastaava
36434: sä työllistämään työvoimatoimistoon työttö-          ilman työsuhdetta tapahtuvan työharjoittelun
36435: mäksi työnhakijaksi ilmoittautunut henkilö.          tukijärjestelmä on tarkoitus sisällyttää myös uu-
36436: Työllisyyslain 16 §:n mukaan työttömäksi työn-       teen työmarkkinatukijärjestelmään. Tämä jär-
36437: hakijaksi ilmoittautunut henkilö tulee ensisijai-    jestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden
36438: sesti pyrkiä työllistämään hänen omalla työssä-       1994 alusta lukien, mikäli eduskunta hyväksyy
36439: käyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työ-       tarvittavan uuden lainsäädännön.
36440: paikkoihin tai ohjaamaan hänet hänen työn-               Työllisyysasetuksen säännösten mukaan
36441: saantiaan edistävään koulutukseen. Vasta, jos        myöskään yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle
36442: henkilöä ei voida työllistää työvoimapalvelujen      myönnettävän työllistämistuen myöntämisedel-
36443: avulla eikä häntä myöskään voida ohjata koulu-       lytyksenä ei enää nykyisin ole määrätyn kestoi-
36444: tukseen, voidaan hänen työllistymistään tukea        nen vähimmäistyöttömyys ennen tuen myöntä-
36445: työllisyysmäärärahojen avulla.                       mistä. Samoin voidaan työttömyyden kestosta
36446:    Työllisyyslaissa omaksutun työhallinnon toi-      riippumatta myöntää työttömälle itselleen työl-
36447: menpiteiden toteuttamisjärjestyksen eli ns. mars-    listämistukea hänen toimeentulonsa turvaami-
36448: sijärjestyksen mukaisesti työllisyysasetuksen        seksi sinä aikana, jona hän työllistyy omatoimi-
36449: 17 §:n 2 momentin 2 kohdassa on säädetty, että       sesti joko työllisyysasetuksessa nimenomaisesti
36450: työllistämistukea voidaan myöntää työnantajal-       mainittuun tehtävään tai muuten työvoimatoi-
36451: le sellaisen työntekijän palkkaamiseen, joka on      miston kanssa sovitulla henkilön myöhempää
36452: viimeisten kuuden kuukauden aikana ollut viisi       työllistymistä edistäväHä tavalla.
36453: kuukautta työttömänä työnhakijana työvoima-              Edellä selostetut työllisyyslaissa työhallinnon
36454: toimistossa.                                         toiminnalle säädetyt yleiset lähtökohdat huo-
36455:     Edellä mainitusta työllisyysasetuksen mukaan     mioon ottaen työllisyysasetuksen nykyiset sään-
36456: pääsääntöisesti vaadittavasta työttömyyden vä-       nökset tarjoavat työministeriön käsityksen mu-
36457: himmäiskestosta on asetuksessa kuitenkin sää-        kaan työvoimatoimistoille valionaisia toiminta-
36458: detty eräitä talousarvion perustelujen mukaisia      mahdollisuuksia myös varusmiespalveluks~sta
36459: poikkeuksia. Vuonna 1993 voidaan sellaiselle         vapautuvan ja tuolloin työttömäksi joutuvan
36460: työnantajalle, joka tarjoaa nuorelle ammatilli-      nuoren palvelemiseen ja hänen työllistymisensä
36461: sesta oppilaitoksesta tai korkeakoulusta valmis-     edistämiseen viimesijaisesti myös työllistämistu-
36462: tumisen jälkeen ensimmäisen hankittua koulu-         kijärjestelmään sisältyvien toimenpiteiden avul-
36463: tusta vastaavan työpaikan, myöntää työllistä-        la.
36464: 
36465:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
36466: 
36467:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
36468:                                           1993 vp -   KK 496                                            3
36469: 
36470: 
36471: 
36472: 
36473:                                      Tili Riksdagen Herr Ta/man
36474: 
36475:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningen, utan att det krävs ovanstående minimi-
36476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        längd på arbetslöshetstiden.
36477: den 28 september 1993 tili vederbörande medlem            En första arbetsplats efter utbildningen kan
36478: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        enligt stadgandena också vara en sådan att
36479: Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr 496:          anställningsförhållandet inleds först efter full-
36480:                                                       gjord vämplikt, ä,ven om personen hade avlagt
36481:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sm examen och fatt sitt betyg redan före väm-
36482:        ta för att de ungdomar som efter bevä-         plikt~tiden. Med andra ord begränsar inte syssel-
36483:        ringstjänsten hemförlovas tili arbetslös-      sättnmgsförordningen tiden mellan avslutade
36484:        het skall ha bättre möjlighet att beröras      studier och inledande av ett stött anställningsför-
36485:        av sysselsättningsåtgärder?                    hållande, när det gäller en persons första arbets-
36486:                                                       plats som motsvarar utbildningsyrket efter det
36487:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att personen i fråga avslutat sina studier.
36488: anföra följande:                                          Dessutom kan en arbetslös, som deltar i
36489:                                                       a~betspraktik utan att det är fråga om ett anställ-
36490:     Specialåtgärder för skötseln av sysselsättning-   mngsförhållande, beviljas s.k. träningsstöd för
36491: en såsom lönebaserade sysselsättningsstöd är          att trygga hans utkomst under arbetspraktiken
36492: enligt sysselsättningslagen en sistahandsutväg        utan att arbetslösheten förutsätts ha varat en viss
36493: när man försöker sysselsätta en person som            miniii_litid. Motsvarande stödsystem för arbets-
36494: anmält sig som arbetslös arbetssökande vid ar-        prakhk utan anställningsförhållande skall infö-
36495: betskraftsbyrån. Enligt 16 § sysselsättnings1agen     ras från början av 1994, forutsatt att riksdagen
36496: skall en arbets1ös arbetssökande i första hand        godkänner behövlig ny lagstiftning.
36497: försöka sysselsättas på de arbetsplatser inom           . Enligt stadgandena i sysselsättningsförord-
36498: pendlingsregionen som anmälts lediga, eller an-       nmgen gäller det inte heller för en arbetslös som
36499: visas utbildning som främjar möjlighetema att få      ämnar bli företagare längre något krav om en
36500: arbete. Först, om en person inte har kunnat           ~inimilängd på arbetslösheten innan sysselsätt-
36501: sysselsättas med hjälp av arbetskraftsservicen        mngsstöd kan beviljas. På samma sätt kan man
36502: eller anvisas utbildning, kan hans sysselsättning     o?~roende av arbetslöshetsperiodens längd he-
36503: stödas med hjälp av sysselsättningsanslag.            vilJa en arbetslös själv sysselsättningsstöd för
36504:     Enligt den i sysselsättningslagen avsedda ord-    trygg~n~~ ay hans utkomst under den tid han på
36505: ningen för genomförande av arbetsförvaltning-         eget m1hahv sysselsätter sig antingen i en i
36506: ens åtgärder, s.k. marschordning, stadgas i 17 § 2    sysselsättningsförordningen nämnd uppgift eller
36507: mom. 2 punkten sysselsättningsförordningen att        på ett annat, med arbetskraftsbyrån överens-
36508: sysselsättningsstöd kan beviljas en arbetsgivare      kommet sätt som främjar personens senare sys-
36509: som avlönar en person som under de senaste sex        selsättning.
36510: månadema har i fem månader varit arbetslös                Arbetsministeriet anser med beaktande av
36511: arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå.                ov~n nämnda allmänna utgångspunkter som
36512:     Från detta minimikrav som enligt sysselsätt-      eJ?-hgt sysselsättningslagen reglerar arbetsförvalt-
36513: ningsförordnigen i regel tillämpas på arbetslös-      n~ngens verksamhet att sysselsättningsförord-
36514: hetsperiodens längd finns dock vissa undantag i       nmgens nuvarande stadganden erbjuder arbets-
36515: enlighet med motiveringen tili statsbudgeten. Ar      kraftsbyråema olika möjligheter att betjäna ock-
36516:  1993 kan sysselsättningsstöd beviljas en arbetsgi-   så de ungdomar som blir arbetslösa vid hemf6r-
36517: vare, som erbjuder en ung person som avslutat         lovning från beväringstjänsten genom att främja
36518:  sina studier vid en yrkesläroanstalt eller högsko-   deras. syss~lsättning i sista hand med åtgärder
36519:  la, en första arbetsplats som motsvarar utbild-      som mgår 1 systemet med sysselsättningsstöd.
36520: 
36521:      Helsingfors den 20 oktober 1993
36522: 
36523:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
36524:                          j
36525:                         j
36526:                        j
36527:                       j
36528:                      j
36529:                     j
36530:                    j
36531:                   j
36532:                  j
36533:                 j
36534:                j
36535:               j
36536:              j
36537:             j
36538:            j
36539:           j
36540:          j
36541:         j
36542:        j
36543:       j
36544:      j
36545:     j
36546:    j
36547:   j
36548:  j
36549: j
36550:                                              1993 vp
36551: 
36552: rllijallinen kysymys 497
36553: 
36554: 
36555: 
36556: 
36557:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Elämänkatsomustiedon opettamisesta kou-
36558:                                      luissa
36559: 
36560: 
36561:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36562: 
36563:    Tampereella kuusi päivälukiota kahdeksasta      herkkiin nuoriin tällaiset viestit yhteiskunnan
36564: on keskittänyt syyslukukauden alussa elämän-       taholta voivat vaikuttaa kielteisesti.
36565: katsomustiedon opetuksen Tampereen iltalu-            Suomi on hyväksynyt kansainvälisiä sopi-
36566: kioon, jossa opetus tapahtuu muun koulupäivän      muksia, joissa syrjintänä pidetään kaikkea erot-
36567: päätteeksi noin kello 16-18. Tämä merkitsee        telua, hyljeksintää tai suosintaa rodun, ihonvä-
36568: nyppytunteja, pitkiä koulumatkoja ja koulupäi-     rin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipi-
36569: vän kohtuutonta pidentymistä. Järjestely vai-      teiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen al-
36570: keuttaa uskonnonvapauslain hengen mukaista         kuperän perusteella. Sopimukset velvoittavat
36571: mahdollisuutta valita vaihtoehtoisesti tunnus-     Suomea myös hallinnollisten päätösten toteutta-
36572: tuksellisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon      misessa.
36573: opiskelu. Maailmankatsomustaan rakentavat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36574: nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan vakau-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36575: mukseen perustuvassa valintatilanteessa. Samal-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36576: la vaikeutetaan elämänkatsomustiedon kehittä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36577: mistä oppiaineena.
36578:    Elämänkatsomustiedon opiskelun hankaloit-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36579: tamisella suoritetaan säästöjen varjolla arvova-          ryhtyä turvatakseen uskonnonvapaus-
36580: linta, joka selvästi syrjii muutenkin heikommas-          lain mukaisen tasapuolisen kohtelun elä-
36581: sa asemassa olevia vähemmistöjä. Erityisesti              mänkatsomustiedon opetuksessa?
36582: 
36583:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
36584: 
36585:           Marjatta Stenius-Kaukonen        Satu Hassi             Esko-Juhani Tennilä
36586:           Heli Astala                      Jukka Gustafsson       Arja Ojala
36587:                     Jarm<> Wahlström                      Eila Rimmi
36588: 
36589: 
36590: 
36591: 
36592: 230032J
36593: 2                                          1993 vp -    KK 497
36594: 
36595: 
36596: 
36597: 
36598:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36599: 
36600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teen huomioon ottaen tarpeellisia säästöjä, mut-
36601: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ta päästään myös opetuksellisesti tarkoituksen-
36602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mukaisiin opetusryhmiin. Asiantuntijoiden mu-
36603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Stenius-           kaan elämänkatsomustiedon opetuksen keskit-
36604: Kaukosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            tämisellä voidaan selvästi parantaa opetuksen
36605: myksen n:o 497:                                         laatua. Kyseessä siis ei ole oppiaineen opetuksen
36606:                                                         kannalta yksioikoisesti kielteinen ratkaisu.
36607:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Myös muiden pienten oppilasryhmien kuten
36608:         ryhtyä turvatakseen uskonnonvapaus-             ortodoksien oman tunnustuksen mukaisen ope-
36609:         lain mukaisen tasapuolisen kohtelun elä-        tuksen järjestämisessä on eräissä tapauksissa
36610:         mänkatsomustiedon opetuksessa?                  jouduttu turvautumaan erityisjärjestelyihin.
36611:                                                         Keskittäminen voijoissakin tilanteissa olla ainoa
36612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            käytettävissä oleva vaihtoehto opetuksen järjes-
36613: vasti seuraavaa:                                        tämiselle.
36614:                                                             Opetuksen keskittäminen määrättyihin kou-
36615:     Suomen koulujen pyrkimyksenä on tukea jo-           luihin ei ole katsomukselliseen ryhmään kohdis-
36616: kaisen oppilaan eettistä kasvua lähtökohtana            tuvaa syrjintää. Keskittäminen saattaa kuitenkin
36617: kotien katsomuksellisen perinteen kunnioittami-         ääritapauksissa yksittäisen oppilaan kannalta
36618: nen. Kyseessä on Suomen lainsäädännössä ja              johtaa epätarkoituksenmukaisiin järjestelyihin.
36619: kansainvälisissä sopimuksissa ilmaistujen va-           Näissä tapauksissa on käytettävissä olevien voi-
36620: paus- ja sivistysoikeuksien toteuttaminen ja sa-        mavarojen puitteissa pyrittävä löytämään myös
36621: malla oppilaan näkeminen omana ainutkertaise-           muita vaihtoehtoja. Päävaihtoehto on järjestää
36622: na yksilönä. Koulussa tämä tarkoittaa ensinnä-          opetus omassa koulussa, mutta oppilaiden oma-
36623: kin oikeutta olla osallistumaHa muun kuin oman          toimineo opiskelu on myös mahdollista. Tasa-
36624: uskonnollisen tunnustuksen mukaan annettuun             arvoperiaatteen mukaan tiettyjä aineita kuten
36625: opetukseen, toisaalta määrätyin ehdoin oikeutta         elämänkatsomustiedon tai eri uskontokuntien
36626: omaan opetukseen.                                       tunnustuksen mukaista opetusta ei kuitenkaan
36627:     Elämänkatsomustiedon opetuksen tarkoituk-           voida siirtää kokonaan suoritettavaksi oppilai-
36628: sena on ollut turvata myös uskontokuntiin kuu-          den itsenäisenä työskentelynä ja tentteinä.
36629: lumattomille peruskoulun ja lukion oppilaille               Ryhmien yhdistäminen on tullut mahdollisek-
36630: mahdollisuus saada opetusta, joka voisi osaltaan        si, kun kouluja koskevaa lainsäädäntöä on uu-
36631: luoda edellytyksiä oppilaiden eettiselle kasvulle.      distettu. Hallinnon kehittämistä koskevien kes-
36632: Kun koulussa on vähintään kolme tällaista kou-          keisten periaatteiden mukaisesti uudistuksilla on
36633: lun uskonnonopetuksesta vapautettua oppilasta,          siirretty päätäntä- ja määräysvaltaa kouluasiois-
36634: heille opetetaan elämänkatsomustietoa. Vastaa-          sa valtion viranomaisilta kunnille ja kouluille.
36635: va oppilasmäärään liittyvä ehto koskee uskon-           Koulun toimintojen joustavuutta ja valinnanva-
36636: nonvapauslain mukaisesti uskonnon opetukses-            pautta on lisätty.
36637: ta vapautettujen, samaan uskontokuntaan kuu-                Lähivuosina kuntien mahdollisuudet päättää
36638: luvien oppilaiden oman tunnustuksen mukaisen            koulujen opetuksesta kasvavat entisestään. Tar-
36639: opetuksen järjestämistä.                                koituksena on paikallisesti löytää toimivi~ rat-
36640:     Eräillä paikkakunnilla on pyritty helpotta-         kaisuja opetuksen järjestämisessä. Opetusminis-
36641: maan elämänkatsomustiedon opetuksen järjes-             teriö ja opetushallitus seuraavat tarkasti kehitys-
36642: tämistä keskittämällä opetusta määrättyihin             tä myös elämänkatsomustiedon ja eri uskonto-
36643: kouluihin. Tampereella järjestetään lukion elä-         jen opetusjärjestelyissä periaatteena turvata jo-
36644: mänkatsomustiedon opetus iltalukiossa. Tällai-          kaisen oppilaan katsomuksellisten oikeuksien
36645: silla järjestelyillä saavutetaan taloudellisen tilan-   toteutuminen kouluissa.
36646:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
36647: 
36648:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
36649:                                           1993 vp -    KK 497                                            3
36650: 
36651: 
36652: 
36653: 
36654:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36655: 
36656:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           situationen besparingar, men man får även till
36657: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          stånd undervisningsgrupper som pedagogiskt är
36658: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ändamålsenliga. Enligt sakkunniga kan man
36659: dagsman Stenius-Kaukonen m.fl. underteckna-           klart förbättra undervisningens kvalitet genom
36660: de spörsmål nr 497:                                   att koncentrera den. Det är således inte fråga om
36661:                                                       en rent negativ åtgärd med tanke på ämnesun-
36662:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dervisningen.
36663:        ta för att tiligodose en sådan jämlik              Även när det gäller undervisningen av andra
36664:        behandling i undervisningen i livsåskåd-       mindre elevgrupper såsom undervisningen enligt
36665:        ningskunskap så att den motsvarar reli-        den ortodoxa trosläran har man i vissa fall blivit
36666:        gionsfrihetslagen?                             tvungen att ty sig tili specialarrangemang. En
36667:                                                       koncentration kan i vissa fall vara det enda
36668:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             alternativet tili att kunna ordna undervisning.
36669: anföra följande:                                         Det är inte fråga om någon diskriminering av
36670:                                                       en trosbekännelsegrupp när undervisningen
36671:     Skoloma i Finland strävar efter att stöda den     koncentreras tili vissa skolor. Emellertid kan en
36672: etiska tillväxten hos varje elev utgående från        koncentration i extrema fall för enskilda elever
36673: respekt för traditionerna beträffande olika           leda tili oändamålsenliga arrangemang. I sådana
36674: åskådningar i hemmen. Det är fråga om att             fall bör man inom ramen för disponibla resurser
36675: utöva den rätt tili frihet och kultur som uttrycks    försöka komma på andra alternativ. Det vikti-
36676: i lagstiftningen i Finland och internationella        gaste alternativet är att ordna undervisningen i
36677: konventioner och samtidigt att se eleven som en       den egna skolan, men även självstudier är möjli-
36678: egen unik individ. I skolan innebär detta för det     ga. Enligt jämlikhetsprincipen kan vissa ämnen
36679: första rätten att låta bli att delta i annan under-   såsom livsåskådningskunskap eller undervisning
36680: visning än den som motsvarar den egna trosbe-         enligt vissa trosbekännelser inte läggas helt på
36681: kännelsen, för det andra på vissa villkor rätten      studier och tentamina som eleverna själva svarar
36682: tili undervisning inom den egna trosbekännelsen.      för.
36683:     Syftet med undervisningen i livsåskådnings-          Det har blivit möjligt att slå samman grupper,
36684: kunskap har varit att göra det möjligt för grund-     när skollagstiftningen har reformerats. I enlighet
36685: skole- och gymnasieelever som inte hör tili något     med de centrala principerna om utveckling av
36686: religionssamfund att få sådan undervisning som        förvaltningen har genom reformerna beslutande-
36687: för sin del skapar betingelser för elevernas etiska   och bestämmanderätten från statsmyndigheter-
36688: tiliväxt. När det i skolan finns minst tre elever     na överförts tili kommunerna och skolorna.
36689: som befriats från religionsundervining, undervi-      Smidigheten och valfriheten i skolornas verk-
36690: sas de i Iivsåskådningskunskap. Motsvarande           samhet har utökats.
36691: villkor i fråga om elevantalet gäller enligt reli-       Under de närmaste åren kommer kommuner-
36692: gionsfrihetslagen de elever som är befriade från      nas möjligheter att besluta om skolundervisning-
36693:  religionsundervisning men som får undervisning       en ytterligare att utvidgas. A vsikten är att lokalt
36694: inom sin egen trosbekännelse.                         komma på fungerande lösningar när det gäller
36695:     På vissa orter har man försökt göra det lättare   att ordna undervisningen. Undervisningsminis-
36696: att organisera undervisning i livsåskådningskun-      teriet och utbildningsstyrelsen följer noggrant
36697:  skap genom att undervisningen koncentreras tili      utvecklingen även i fråga om arrangemangen
36698:  vissa skolor. I Tammerfors ordnas gymnasieun-        kring undervisningen i livsåskådningskunskap
36699:  dervisningen i livsåskådningskunskap i kvälls-       och olika religioner i syfte att i skolorna tillgodo-
36700:  gymnasiet. Genom sådana arrangemang åstad-           se vatje elevs rättigheter i fråga om åskådningar.
36701:  kommer man med tanke på den ekonomiska
36702:      Helsingfors den 14 oktober 1993
36703: 
36704:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
36705:                                                1993 "P
36706: 
36707: Kirjallinen kysymys 498
36708: 
36709: 
36710: 
36711: 
36712:                                   T. Roos ym.: Kasvatus- ja perheneuvontaan kohdistuvista säästö-
36713:                                       toimenpiteistä
36714: 
36715: 
36716:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36717: 
36718:     Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat jätjestä-   vähintään kaksi tai useampia työryhmiä, jotta
36719: mään kasvatus- ja perheneuvontaa. Tästä huoli-       lain kaikki velvoitteet voitaisiin toteuttaa. Tutki-
36720: matta useat kunnat ovat lakkauttamassa tai           musten mukaan suurimmissa perheneuvotoissa
36721: olennaisesti supistamassa kasvatus- ja perheneu-     suoritteiden määrä työntekijää kohti on ollut
36722: voloiden toimintaa. Perusteluiksi esitetään          suurempi ja laatutaso korkeampi kuin yhden
36723: useimmiten tarve säästää kunnan varoja. Uudis-       työryhmän neuvoloissa.
36724: tettu valtionosuuslaki ei enää turvaa palvelujen        Suurin osa maamme kunnista on väestöpoh-
36725: jätjestämistä.                                       jaltaan niin pieniä, että tarvitaan yhteistoimin-
36726:     Säästäminen lasten ja perheiden palvelujen       taa kasvatus- ja perheneuvonnan jätjestämises-
36727: kustannuksella on kuitenkin lyhytnäköistä.           sä. Tästä huolimatta valtaosa perheneuvoloi-
36728: Mahdolliset kustannussäästöt sosiaalitoimen          den kuntayhtymistä on lakkautettu. Kustan-
36729: avohuollossa lisäävät laitoshuollon kuluja sekä      nussäästöjä ei näin ole syntynyt, mutta pienet
36730: terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen ja      kunnat saattavat jäädä kokonaan ilman pal-
36731: oikeuslaitoksen menoja. On laskettu, että kasva-     veluja.
36732: tus- ja perheneuvolan työryhmä on ansainnut              Korvikeratkaisuna on perustettu esimerkiksi
36733: vuoden palkkansa, jos sen on onnistunut pitää        yksi psykologin virka sosiaalitoimistoon tai an-
36734:  yksikin lapsi poissa lastensuojelulaitoksesta 9     nettu nämä tehtävät o.t.o. terveyskeskuspsyko-
36735:  kuukautta tai sairaalahoidon ulkopuolella 4         logille. On selvää, ettei tällainen irrallinen hen-
36736:  kuukautta.                                          kilö tai pieni työryhmä voi toteuttaa sosiaa-
36737:      On luonnollista, että suomalaisen lapsiper-     lihuoltolain tarkoittamaa laaja-alaista kasva-
36738:  heen psyykkinen pahoinvointi heijastuu yhteis-      tus- ja perheneuvontaa. Kasvatus- ja perheneu-
36739:  kunnan kustannuksiin. Erityisesti ja näkyvästi      vonnan erityistason osaaminen, johon on 20
36740:  ne kasvavat laitoshoidon lisääntymisenä Qasten-     vuotta panostettu koulutusneuvolatoiminnan
36741:  psykiatriset sairaalat, koulukodit, lastenkodit     avulla, on vaarassa näivettyä.
36742:  ym.). Selvitysten mukaan lasten hoito kasvatus-         Kasvatus- ja perheneuvonnan tarvetta ei ku-
36743:  ja perheneuvolassa maksaa n. 8 000 mk kuukau-       kaan ole kiistänyt. Päinvastoin tiedetään, että
36744:  dessa, sairaalassa 60 000 mk ja lastenkodissa       lapsiperheiden psyykkinen pahoinvointi lisään-
36745:  30000 mk.                                           tyy taloudellisen niukkuuden aikoina. Koulut
36746:      Sosiaalihuoltolain ja -asetuksen mukaan kas-    ja päiväkodit tarvitsisivat entistä enemmän kas-
36747:  vatus- ja perheneuvonta on laaja-alaista toimin-    vatus- ja perheneuvoloiden tukea työssään.
36748:  taa, joka sisältää ohjausta, neuvontaa, tutkimus-       Kasvatus- ja perheneuvolat toteuttavat suu-
36749:  ta, hoitoa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuh-     rimman osan sosiaalihuollon ennalta ehkäise-
36750:  teisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen       västä toiminnasta. Tämän häviämisellä on pit-
36751:  liittyvissä kysymyksissä. Peruslähtökohtana on       källä aikavälillä arvaamattomia vaikutuksia.
36752:  lasten ongelmien ja perhe-elämän mahdollisten       Suuri osa kasvatus- ja perheneuvoloista osallis-
36753:  hankaluuksienkin näkeminen elämään luonnos-         tuu lisäksi koulujen psykososiaaliseen oppilas-
36754:  taan kuuluvina ilmiöinä ja ihmissuhdekysymyk-       huoltoon sekä antaa avioliittolain mukaista per-
36755:  sinä.                                               heasiain sovittelua.
36756:      Sosiaalihuoltolain mukaan perheiden käytet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
36757:   tävissä tulee olla psykologista, sosiaalityön ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36758:   lääketieteen asiantuntemusta. Suurimmassa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36759:   osassa kasvatus- ja perheneuvoloita on ollut       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36760: 
36761:  2300321
36762: 2                                    1993 vp -   KK 498
36763: 
36764:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vontaa sen tarvetta ja laajuutta vastaa-
36765:       ryhtyä, jotta kunnat vastaisuudessakin          valla tavalla?
36766:       voisivat tarjota kasvatus- ja perheneu-
36767:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
36768: 
36769:         Timo Roos                   Arja Alho                    Marja-Liisa Tykkyläinen
36770:         Raimo Vuoristo              Tarja Kautto                 Iiris Hacklin
36771:         Heikki Rinne                Jukka Roos                   Jouni Backman
36772:         Reijo Laitinen              Leena Luhtanen               Arja Ojala
36773:         Maija Rask                  Pentti Lahti-Nuuttila        Anna-Liisa Kasurinen
36774:                    Jukka Gustafsson                     Reijo Lindroos
36775:                                           1993 vp -   KK 498                                           3
36776: 
36777: 
36778: 
36779: 
36780:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36781: 
36782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ryhmä selvitti lasten ja nuorten psykososiaalista
36783: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hyvinvointia edistäviä palveluja (STM:n julkai-
36784: olette 28 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-        suja 3/1992). Johtoryhmä päätyi toteamukseen,
36785: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jonka mukaan yhtä perheneuvolan toteuttamis-
36786: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Timo Roosin        mallia ei voida esittää. Kehittyessään perheneu-
36787: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          volat ovat sekä pyrkineet säilyttämään entisiä
36788: 498:                                                  avohoidon erikoistason tehtäviä että omaksu-
36789:                                                       maan uusia tehtäviä. Useat kaupungit ovat siir-
36790:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        täneet tai parhaillaan siirtämässä perheneuvolat
36791:        ryhtyä, jotta kunnat vastaisuudessakin         kuntainliitoilta itselleen ja liittävät toiminnan
36792:        voisivat tarjota kasvatus- ja perheneu-        osaksi alueellisia palveluja, mikä sinänsä on
36793:        vontaa sen tarvetta ja laajuutta vastaa-       oikeansuuntaista kehitystä. Muutosta ei kuiten-
36794:        valla tavalla?                                 kaan tulisi tehdä liian hajanaisena, esimerkiksi
36795:                                                       vain perheneuvoloiden hallinnollisena siirtona.
36796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Sen sijaan tarkastelukulmana tulisi olla kaikkien
36797: vasti seuraavaa:                                      lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia
36798:                                                       tukevien palvelujen alueellinen kokonaisuus.
36799:     Sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan             Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut eh-
36800: on huolehdittava sosiaalipalveluiden, kuten kas-      käisevän sosiaalipolitiikan johtoryhmän. Johto-
36801: vatus- ja perheneuvonnan järjestämisestä. Kas-        ryhmä koordinoi kokeilua projektikunnissa,
36802: vatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaali-     joissa laaditaan ehkäisevän sosiaalipolitiikan
36803: huoltolain 19 §:n mukaan asiantuntija-avun an-        kuntakohtaiset toimenpideohjelmat. Toimenpi-
36804: tamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen        deohjelmissa tullaan kiinnittämään huomiota
36805: myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psy-      myös kasvatus- ja perheneuvonnan asemaan
36806: kologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoi-     kunnallisena sosiaalipalveluna. Johtoryhmän
36807: toa.                                                  työn tuloksia on käytettävissä vuonna 1995.
36808:     Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta          Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon on tul-
36809: ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) mu-         lut eräiden kuntien suunnitelmia, joilla kasvatus-
36810: kaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyden-      ja perheneuvontaan ollaan tekemässä huomatta-
36811: huollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toi-       via toiminnallisia muutoksia ja palvelumäärää
36812: minnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan           supistetaan.
36813: taikka muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä           Ministeriö seuraa kuntien sosiaali- ja tervey-
36814: toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hank-         denhuollon kehitystä usealla tavalla. Erityisesti
36815: kimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta,       valtionosuuden uudistamisen seurantaan on ra-
36816: kuntainliitolta tai muulta julkiselta taikka yksi-    kennettu ajantasaisseurantajärjestelmä, joka
36817: tyiseltä palvelujen tuottajalta.                      tuottaa melko lyhyellä aikaviiveellä tietoja kun-
36818:     Vuoden 1993 alusta lukien kunnille suorite-       nissa tapahtuvista muutoksista. Ajantasaisseu-
36819: taan vuosittain yhtenä kokonaisuutena sosiaali-       rannan uusin tiedonkeruuvaihe kunnista on par-
36820: ja terveydenhuollon käyttökustannusten val-           haillaan menossa ja tulokset siitä ovat käytettä-
36821:  tionosuutta, joka määräytyy laskennallisten pe-      vissä marraskuussa 1993. Meneillään olevassa
36822:  rusteiden mukaisesti. Valtionosuuden käyttöä ei      selvityksessä on oma erillinen kohtansa kuntien
36823: enää siten säädellä tehtäväkohtaisesti.               kasvatus- ja perheneuvolatoiminnasta.
36824:     Kasvatus- ja perheneuvonta, samoin kuin              Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
36825:  muukin sosiaalipalvelu, on kunnan lakisääteistä      miskeskus, STAKES, selvittää myös parhaillaan
36826:  toimintaa. Toiminnan muoto, laajuus ja sisältö       erillisselvityksen osana kasvatus- ja perheneuvo-
36827:  määräytyvät kunnassa vallitsevan tarpeen ja          loiden toiminnassa tapahtuneita muutoksia.
36828:  kunnan valitseman toimintatavan mukaan.              Erillisselvityksen tiedot ovat käytettävissä vuo-
36829:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettama johto-   den 1994 alkupuolella.
36830: 4                                         1993 vp -    KK 498
36831: 
36832:   Ministeriö ryhtyy asiantilan vaatimiin toi-         tä velvollisuuttaan kasvatus- ja perheneuvonta-
36833: menpiteisiin, mikäli selvitysten perusteella on       palvelujen turvaamisessa kuntalaisille.
36834: havaittavissa, etteivät kunnat toteuta lakisääteis-
36835: 
36836:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
36837: 
36838:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
36839:                                           1993 vp -   KK 498                                           5
36840: 
36841: 
36842: 
36843: 
36844:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
36845: 
36846:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           främjar bams och ungdomars psykosociala väl-
36847: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        befinnande (SHM:s publikationer 3/1992). Led-
36848: den 28 september 1993 till vederbörande medlem        ningsgruppen kom fram tili att man inte kan
36849: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        föreslå bara en organisationsmodell för familje-
36850: Timo Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr 498:        rådgivningsbyråerna. När familjerådgivningsby-
36851:                                                       råerna har utvecklat sin verksamhet har de
36852:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        strävat efter att både hålla kvar tidigare uppgif-
36853:        ta för att kommunema också i framtiden         ter i samband med öppenvården på specialnivå
36854:        skall kunna ge rådgivning i uppfostrings-      och ta med nya uppgifter. Många städer har
36855:        och familjefrågor på sådant sätt och i         övertagit eller håller på att överta familjerådgiv-
36856:        sådan omfattning som behovet kräver?           ningsbyråerna av kommunalförbunden och ut-
36857:                                                       vidgar verksamheten med regionala servicefor-
36858:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mer, vilket i sig är en utveckling i rätt riktning.
36859: anföra följande:                                      Reformen borde dock inte vara för splittrad,
36860:                                                       t.ex. enbart en förvaltningsmässig överföring av
36861:    Enligt socialvårdslagen (710/82) skall en kom-     familjerådgivningsbyråerna, utan den borde
36862: mun ombesölja att socialvård, t.ex. uppfost-          utgå ifrån att de serviceformer som stöder bar-
36863: rings- och familjerådgivning anordnas. Med råd-       nens och ungdomarnas psykosociala välbefin-
36864: givning i uppfostrings- och familjefrågor avses       nande skall utgöra en helhet inom regionen.
36865: enligt 19 § socialvårdslagen tillhandahållande av        Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
36866: sakkunnighjälp i uppfostrings- och familjeange-       en ledningsgrupp för förebyggande socialpolitik.
36867: lägenheter samt social, psykologisk och medi-         Ledningsgruppen koordinerar försöksverksam-
36868: cinsk forskning och vård som främjar bamets           heten i projektkommunema där man kommun-
36869: positiva utveckling.                                  vis utarbetar ett åtgärdprogram för förebyggan-
36870:    Enligt lagen om och planering av statsandel        de socialpolitik. I åtgärdsprogrammen kommer
36871: för social- och hälsovården (733/92) kan en           man också att fåsta uppmärksamhet vid upp-
36872: kommun ordna de uppgifter som hör tili social-        fostrings- och familjerådgivningens ställning
36873: och hälsovården genom att sköta verksamheten          som en kommunal socialservice. Resultaten av
36874: själv, genom avtal tillsammans med en annan           ledningsgruppens arbete är tillgängliga 1995.
36875: kommun eller andra kommuner, genom att vara              Social- och hälsovårdsministeriet har fått kän-
36876: medlem i en samkommun som sköter verksam-             nedom om vissa kommuners planer på betydan-
36877: heten eller genom att anskaffa service från sta-      de funktionella ändringar i uppfostrings- och
36878: ten, en annan kommun, ett kommunalförbund             familjerådgivningen och en nedbantning av ser-
36879: eller någon annan offentlig eller privat service-     vicens omfattning.
36880: producent.                                               Ministeriet följer på många sätt med hur
36881:    Fr.o.m. ingången av 1993 får kommunerna            social- och hälsovården utvecklas i kommuner-
36882: årligen sin statsandel för driftskostnadema för       na. Enkom för uppföljningen av statsandelsre-
36883: social- och hälsovården som en helhet och enligt      formen har skapats ett system för ajourhållning
36884: kalkylerade grunder. Användningen av statsan-         som inom en rätt kort tid kan ge information om
36885: delen reg~eras således inte längre uppgiftsvis.       de förändringar som sker i kommunerna. Inom
36886:    Uppfostrings- och familjerådgivning hör så-        uppföljningen pågår nu ett skede då de färskaste
36887: som den övriga socialservicen till en kommuns         uppgiftema om kommunerna samlas in. Resul-
36888: lagstadgade verksamhet. Verksamhetens form,           tatet kommer att finnas tili hands i november
36889: omfattning och innehåll bestäms enligt kommu-         1993. I den pågående utredningen skärskådas
36890: nens behov och det verksamhetssätt kommunen           även verksamheten inom kommunemas upp-
36891: har valt.                                             fostrings- och familjerådgivningsbyråer skilt för
36892:    En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt   sig.
36893: ledningsgrupp har utrett vilka serviceformer som         Som ett led i en separat utredning håller även
36894: 6                                       1993 vp -   KK 498
36895: 
36896: forsknings- och utvecklingscentralen för social-       Ministeriet vidtar de åtgärder som omständig-
36897: och hälsovården, STAKES på att undersöka de         heterna kräver, om man på grundval av utred-
36898: förändringar som skett i uppfostrings- och famil-   ningarna märker att kommunerna inte fullgör
36899: jerådgivningsbyråernas verksamhet. Uppgifter-       sin lagstadgade skyldighet att trygga uppfost-
36900: na från den separata utredningen finns tillgäng-    rings- och familjerådgivningsservicen för kom-
36901: liga i bötjan av 1994.                              muninvånarna.
36902:      Helsingfors den 19 oktober 1993
36903:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
36904:                                               1993 vp
36905: 
36906: Kirjallinen kysymys 499
36907: 
36908: 
36909: 
36910: 
36911:                                   Hassi: Sairaaloiden hoitomaksujen suuruudesta suhteessa potilaan
36912:                                      tuloihin
36913: 
36914: 
36915:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36916: 
36917:    Olen aiemmin suullisella kysymyksellä kiin-      masosalla sairaalan potilaista kuukausitulot
36918: nittänyt huomiota siihen, että pitkään sairaala-    ovat sairaalan kuukausimaksua suuremmat ja
36919: hoitoa tarvitsevien potilaitten kuukausittainen     että Tampereella peräti 70 % suljetuille vastaan-
36920: sairaalamaksu saattaa ylittää potilaan kuukausi-    otto-osastoille tulevista potilaista joutuu hake-
36921: tulot. Tämä ongelma koskee erityisesti mielisai-    maan toimeentulotukea. Eli toisin sanoen aiem-
36922: raaloiden potilaita, mutta myös muita.              paan suulliseen kysymykseen saamani vastaus ei
36923:    Sain sosiaali- ja terveysministeri Huuhtaselta   pidä paikkaansa.
36924: vastauksen, jonka mukaan asia olisi korjaantu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36925: massa ja kaikkia yli 3 kk sairaalassa olleita       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36926: potilaita tulisi koskemaan järjestelmä, jonka       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36927: mukaan kuukausimaksu määräytyy heidän tulo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36928: jensa mukaan siten, että potilaan omaan käyt-
36929: töön jää kuukausittain tietty summa.                          Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-
36930:    Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian pro-           raaloissa on edelleen pitkäaikaisia poti-
36931: fessori Ilkka Taipale kertoo kuitenkin syyskuus-           laita, joiden hoitomaksut ylittävät heidän
36932: sa 1993 päivätyssä kirjeessään, että Kellokosken           tulonsa, ja jos on,
36933: sairaalan johtavan sosiaalityöntekijän Jyrki Sa-              mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
36934: lon teettämän selvityksen mukaan kahdella kol-             korjaamiseksi?
36935: 
36936:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
36937: 
36938:                                              Satu Hassi
36939: 
36940: 
36941: 
36942: 
36943: 2300321
36944: 2                                        1993 vp -    KK 499
36945: 
36946: 
36947: 
36948: 
36949:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36950: 
36951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pitkäaikaispotilaiden osalta laim;äädäntö on
36952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siis ajan tasalla. Maksupäätökset tekee kunnan
36953: olette 28 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       tai kuntayhtymän virkamies. Maksun määräyty-
36954: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     misen perusteista on säädetty, samoin oikaisu- ja
36955: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin näin       valitusmenettelystä silloin, kun päätöstä pide-
36956: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 499:             tään virheellisenä.
36957:                                                          Vastattavana olevassa kysymyksessä maini-
36958:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-   taan suljetuille vastaanotto-osastoille tulevista
36959:        raaloissa on edelleen pitkäaikaisia poti-     potilaista, jotka joutuvat hakemaan toimeentu-
36960:        laita, joiden hoitomaksut ylittävät heidän    lotukea. Nämä ovat ilmeisesti potilaita, joita ei
36961:        tulonsa, ja jos on,                           vielä ole katsottu asiakasmaksuasetuksen 15 §:n
36962:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        mukaisesti pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevik-
36963:        korjaamiseksi?                                si eikä heille siten ole määritelty kuukausimak-
36964:                                                      sua. Silloin heiltä peritään lyhytaikaisesta laitos-
36965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hoidosta määrätty hoitopäivämaksu. Hoitopäi-
36966: taen seuraavaa:                                      vämaksu on tällä hetkellä 125 markkaa hoito-
36967:                                                      päivältä. Jos potilaan toimeentuloedellytyksien
36968:    Sairaalassa hoidettavien pitkäaikaispotilaiden    takia on syytä, voidaan kyseinen palvelusta pe-
36969: hoitomaksut määräytyvät sosiaali- ja terveyden-      rittävä maksu asiakasmaksulain 11 §:n mukai-
36970: huollon asiakasmaksuista annetun lain (734/92)       sestijättää perimättä tai sitä voidaan alentaa. Jos
36971: ja asetuksen (912/92) mukaisesti.                    sairaala ei ole tehnyt tällaista päätöstä ja potilas
36972:    Kyseisen asetuksen 15 §:ssä säädetään, että       ei pysty hoitopäivämaksuja maksamaan, joutuu
36973: pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään     potilas turvautumaan toimeentulotukeen.
36974: maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu                Asiakasmaksulain 11 §:ään otettu mahdolli-
36975: voi olla enintään 80 prosenttia hoidossa olevan      suus jättää perimättä tai alentaa terveydenhuol-
36976: kuukausituloista. Maksu voidaan kuitenkin mää-       lon tasamaksuja on johtanut eräissä kunnissa
36977: rätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan    siihen, että kuntien sosiaalitoimistot ovat kiel-
36978: henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuu-         täytyneet suorittamasta toimeentulotukea ter-
36979: kausittain vähintään kansaneläkkeen pohjaosan        veydenhuollon asiakasmaksuihin. Toisaalta
36980: suuruinen määrä. Perittävä maksu ei saa ylittää      useat sairaanhoitopiirit tekivät päätöksen, että
36981: palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.      ne eivät käsittele maksun perimättä jättämistä
36982:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     tai alentamista koskevia hakemuksia. Kuntien
36983: ta annetussa asetuksessa on lisäksi tarkemmin        sosiaalitoimistojen ja sairaanhoitopiirien keske-
36984: määrätty maksukyvyn mukaan määräytyviin              nään ristiriitaiset päätökset ovat johtaneet tilan-
36985: maksuihin vaikuttavista tekijöistä sekä henkilö-     teeseen, jossa taloudellisen tuen tarpeessa olevil-
36986: kohtaiseen käyttöön jätettävästä käyttövarasta.      ta henkilöiitä peritään sairaanhoidon maksuja,
36987:    Pitkäaikaispotilaiden osalta laki- ja asetusta-   joihin he eivät saa toimeentulotukea. Tästä syys-
36988: solla on selkeät määräykset siitä, että hoitomak-    tä hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen
36989: su ei ylitä hoidettavan kuukausituloja. Maksu-       asiakasmaksulain 11 §:n muuttamisesta siten,
36990: päätöksen tekee asianomainen kunnan tai kun-         että terveydenhuollossa perittävien henkilön
36991: tayhtymän virkamies ja hänen päätökseensä            maksukyvystä riippumattomien maksujen peri-
36992: maksuvelvollinen voi tarvittaessa hakea oikaisua     mättäjättäminen tai maksun alentaminen tehtäi-
36993: kunnalliselta lautakunnalta tai vastaavalta toi-     siin palvelun tuottajan harkinnasta riippuvaisek-
36994: mielimeltä. Tämän toimielimen tekemästä pää-         si. Ehdotettujen muutosten jälkeen toimeentulo-
36995: töksestä voidaan edelleen valittaa lääninoikeu-      tuen myöntämistä ei voisi evätä sillä perusteella,
36996: teen. Maksupäätöksentekijän on asetuksen             että asianomainen henkilö voi hakea suoraan
36997: 31 §:n mukaan myös tarkistettava maksu, jos se       palvelujen tuottajalta maksun perimättä jättä-
36998: osoittautuu virheelliseksi.                          mistä tai alentamista.
36999: 
37000:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
37001: 
37002:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
37003:                                           1993 vp -   KK 499                                             3
37004: 
37005: 
37006: 
37007:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37008: 
37009:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen           kommunens eller samkommunens tjänstemän.
37010: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Det finns stadganden om grunderna för faststäl-
37011: den 28 september 1993 tili vederbörande medlem        lande av avgifterna och likaså om rättelse- och
37012: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        besvärsförfarandet när ett beslut anses felaktigt.
37013: Hassi undertecknade spörsmål nr 499:                     I spörsmålet nämns de patienter som kom-
37014:                                                       mer tili slutna mottagningsavdelningar och
37015:           Är Regeringen medveten om att det på        som blir tvungna att söka utkomststöd. Här är
37016:        sjukhusen alltjämt finns långtidspatienter     det uppenbarligen fråga om sådana patienter
37017:        vilkas vårdavgifter överstiger deras in-       som ännu inte anses som patienter i långvarig
37018:        komster, och i så fall,                        anstaltsvård enligt 15 § lagen om klientavgifter
37019:           vad ämnar Regeringen göra för att           inom social- och hälsovården, och sålunda har
37020:        förbättra situationen?                         ännu inte heller någon månadsavgift fastställts
37021:                                                       för dem. I dessa fall uppbärs den vårddagsav-
37022:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gift som fastställts för kortvarig anstaltsvård.
37023: anföra följande:                                      Vårddagsavgiften är för tillfället I25 mk per
37024:                                                       vårddag. Om det med beaktande av patientens
37025:     Vårdavgifterna för långtidspatienter som vår-     utkomstmöjligheter finns skäl tili detta, kan
37026: das på sjukhus bestäms enligt lagen (734/92) och      avgiften för servicen efterskänkas eller nedsät-
37027: förordningen (9I2/92) om klientavgifter inom          tas enligt 11 § lagen om klientavgifter inom
37028: social- och hälsovården.                              social- och hälsovården. Om sjukhuset inte har
37029:     Enligt förordningens I5 § uppbärs hos perso-      fattat ett dylikt beslut och om patienten inte
37030: neri Iångvarig anstaltsvård en avgift som bestäms     förmår betala vårddagsavgiften blir patienten
37031: enligt betalningsförmågan. A vgiften kan uppgå        tvungen att ty sig tili utkomststöd.
37032: till högst 80 % av patientens månadsinkomster.           Möjligheten att efterskänka eller nedsätta de
37033: A vgiften får dock bestämmas vara högst så stor       avgifter som är lika stora för alla enligt Il § lagen
37034: att den som får vård månatligen till sitt förfogan-   om klientavgifter inom social- och hälsovården
37035: de har ett belopp som är lika stort som folkpen-      har i vissa kommuner lett tili att kommunernas
37036: sionens basdel. A vgiften får inte överstiga kost-    socialbyråer har vägrat att betala utkomststöd
37037: naderna för produktionen av servicen.                 för klientavgifter inom hälsovården. Å andra
37038:     I förordningen om klientavgifter inom social-     sidan har flera sjukvårdsdistrikt beslutat att de
37039: och hälsovården finns dessutom närmare be-            inte behandlar ansökningar som gäller efter-
37040: stämmelser om de faktorer som påverkar fast-          skänkande eller nedsättning av avgifter. Att
37041: ställandet av avgifter enligt betalningsförmågan      kommunernas socialbyråer och sjukvårdsdi-
37042: samt om de bruksmedel som skall lämnas för            strikten har fattat sinsemellan motstridiga beslut
37043: personligt bruk.                                      har lett till att man hos personer som är i behov
37044:     I fråga om långtidspatienter finns på både lag-   av ekonomiskt stöd uppbär sjukvårdsavgifter,
37045: och förordningsnivå klara bestämmelser om att         för vilka de inte får något utkomststöd. Därför
37046: vårdavgiften inte överstiger patientens månads-       har regeringen avlåtit en proposition tili riksda-
37047: inkomster. Heslutet om avgiften iattas av en          gen med förslag tili ändring av II § lagen om
37048: tjänsteman i kommunen eller samkommunen. I            klientavgifter inom social- och hälsovården så
37049:  tjänstemannens beslut kan den betalningsskyldi-      att efterskänkande eller nedsättning av de hälso-
37050: ge vid behov söka rättelse hos ~n kommunal            vårdsavgifter som är oberoende av klientens
37051:  nämnd eller motsvarande organ. Over beslut av        betalningsförmåga görs beroende av servicepro-
37052: detta organ kan besvär anföras hos länsrätten.        ducentens prövning. Enligt de föreslagna änd-
37053:  Den som fattar beslut om avgiften skall enligt       ringarna skall det inte längre vara möjligt att
37054:  förordningens 3I § justera avgiften om den visar     vägra att bevilja utkomststöd på den grunden att
37055:  sig vara felaktig.                                   personen i fråga kan ansöka om efterskänkande
37056:      I fråga om långtidspatienter är lagstiftningen   eller nedsättning av avgiften direkt hos service-
37057:  alltså tidsenlig. Besluten om avgifterna fattas av   producenten.
37058: 
37059:      Helsingfors den 2I oktober I993
37060: 
37061:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
37062:                                                  1993 vp
37063: 
37064: Kirjallinen kysymys 500
37065: 
37066: 
37067: 
37068: 
37069:                                     Aittoniemi: Kansanedustajien osallistumisesta yrityselämän hallin-
37070:                                         totehtäviin
37071: 
37072: 
37073:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37074: 
37075:    Kansanedustajat toimivat eri yritysten, myös           Asiaan ei valtioneuvoston taholta ole otettu
37076: pankkien ja valtionyritysten hallintoelimissä.         selkeätä kantaa esimerkiksi oikeudellisten kysy-
37077: Paikkojen määrä jakaantuu nimenomaan val-              mysten osalta.
37078: tionjobtoisissa yrityksissä poliittisen mandaatin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37079: eli ryhmäkoon mukaan. Hallintoneuvostojen ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37080: hallitusten jäseninä olevat kansanedustajat jou-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37081: tuvat osallistumaan kokouksiin myös sellaisena         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37082: aikana, jolloin eduskunnassa on meneillään
37083: täysistunto taijokin muu kansanedustajan tehtä-                   Miten Hallitus suhtautuu kasvaviin
37084: viin kuuluva työtehtävä. Jäsenyydestä makse-                   vaatimuksiin siitä, että kansanedustajan
37085: taan peruspalkkio sekä yleensä lisäpalkkio ko-                 tehtäviä hoitavan ei ole soveliasta osallis-
37086: koukseen osallistumisesta.                                     tua erilaisten yritysten eikä myöskään
37087:     Kansalaisten keskuudessa on yhä ponnek-                    pankkien hallintotehtäviin tietynasteis-
37088: kaammin alettu vastustaa kyseistä toimintaa. Eri-              ien esteellisyyskysymysten vuoksi ja siitä
37089: tyisesti nykyisessä tilanteessa esimerkiksi pankkien           syystä, että nämä tehtävät saattavat hai-
37090: kohdalla tämä johtunee siitä, että osallistuminen              tata kansanedustajien työskentelyä niissä
37091: rahoituslaitosten hallintoon on ristiriidassa kan-             tehtävissä, joita varten heidät on edus-
37092: sanedustajan työn kanssa valtion taholta pankki-               kuntaan valittu?
37093: sektorille kohdistuvan tuen johdosta.
37094: 
37095:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1993
37096: 
37097:                                              Sulo Aittoniemi
37098: 
37099: 
37100: 
37101: 
37102: 2300321
37103: 2                                         1993 vp -   KK 500
37104: 
37105: 
37106: 
37107: 
37108:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37109: 
37110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eduskuntatyössä kuin valtioneuvostossa ja vi-
37111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ranomaisten toiminnassa, joissa tehdään run-
37112: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       saasti myös yksittäistapauksellisia ratkaisuja.
37113: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitioniemen          Yleiseen kansanedustajia koskevaan kieltoon
37114: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 500:         kuulua yritysten ja pankkien hallintoelimiin ei
37115:                                                       siten ainakaan näiltä näkymin ole tarvetta. Hal-
37116:           Miten Hallitus suhtautuu kasvaviin          lituksen piirissä ei myöskään ole vireillä hankkei-
37117:        vaatimuksiin siitä, että kansanedustajan       ta kansanedustajia koskevien esteellisyyssään-
37118:        tehtäviä hoitavan ei ole soveliasta osallis-   nösten tarkistamiseksi. Toisaalta oikeusminis-
37119:        tua erilaisten yritysten eikä myöskään         teriön kesällä 1992 asettama asiantuntijatyöryh-
37120:        pankkien hallintotehtäviin tietynasteis-       mä selvittää parhaillaan sitä, tulisiko valtioneu-
37121:        ien esteellisyyskysymysten vuoksi ja siitä     voston jäsenten ulkopuolisia sidonnaisuuksia ja
37122:        syystä, että nämä tehtävät saattavat hai-      tehtäviä rajoittaa suoraan perustuslakiin otetta-
37123:        tata kansanedustajien työskentelyä niissä      vana säännöksellä.
37124:        tehtävissä, joita varten heidät on edus-           Esitetyllä kysymyksellä on puhtaasti oikeu-
37125:        kuntaan valittu?                               dellisen puolen ohella myös poliittisia ja moraa-
37126:                                                       lisia kytkentöjä. On ensiarvoisen tärkeää, että
37127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään
37128: vasti seuraavaa:                                      kokonaisuutena säilyy. Samoin on aiheellista
37129:                                                       huolehtia siitä, ettei eduskunnan työskentely-
37130:    Kansanedustajien osallistumista pankkien ja        kyky kärsi kansanedustajien ulkopuolisten teh-
37131: muiden yritysten hallintotehtäviin ei ole rajoitet-   tävien johdosta.
37132: tu lainsäädännöllä. Kansanedustajan toiminta ei           Tämä merkitsee sitä, että myös kansanedusta-
37133: myöskään ole yleisten esteellisyyssäännösten          jien tulisi suhtautua pidättyvästi sellaisiin yritysten
37134: alaista. Kansanedustajaa koskee tosin valtiopäi-      ja pankkien hallintoelinten jäsenyyksiin, jotka voi-
37135: väjärjestyksen 62 §, jonka mukaan edustaja ei         vat vaarantaa luottamusta kansanedustuslaitok-
37136: saa olla mukana tekemässä päätöstä häntä hen-         sen ja yleisemminkin poliittisen järjestelmän toi-
37137: kilökohtaisesti koskevassa asiassa.                   mintaan. Tältä osin arviointiin saattaa vaikuttaa
37138:    Kansanedustajan oikeudellinen asema on yli-        myös se, minkä valiokunnan jäsenenä edustaja on
37139: päätäänjärjestetty hyvin itsenäiseksi, mikä ilme-     valtiopäivillä. Kansanedustajien tulisi myös vält-
37140: nee valtiopäiväjärjestyksen 11 §:n sisältämästä       tää sellaisia muita tehtäviä, jotka haittaavat varsi-
37141: niin sanotusta imperatiivisen mandaatin kiellos-      naista kansanedustajan toimen asianmukaista hoi-
37142: ta. Sen mukaan edustaja on velvollinen toimes-        tamista. Viime vuosien aikana onkin ollut selvästi
37143: saan noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä         suuntauksena, että kansanedustajat ovat varsin
37144: sido mitkään muut määräykset.                         laajalti jo luopuneet tehtävistään erilaisten yritys-
37145:    Edustuksellisessa järjestelmässä on pidetty        ten ja pankkien hallinnossa.
37146: tärkeänä, että kansanedustajat edustavat katta-           Vastuu siitä, etteivät edustajien muut tehtävät
37147: vasti yhteiskunnassa vallitsevia erilaisia käsityk-   vaaranna luottamusta eduskunnan toimintaan tai
37148: siä ja intressejä. Yksittäisen kansanedustajan        haittaa eduskunnan täysipainoista työskentelyä,
37149: valintaan on voinut jopa ratkaisevasti vaikuttaa      on suurelta osin eduskuntaryhmillä ja viime kädes-
37150: hänen toimintansa muissa luottamustehtävissä.         sä yksittäisillä kansanedustajilla. Hallituksen käsi-
37151: Lisäksi on huomattava, että eduskunnan keskei-        tyksen mukaan asiassa ei ole ilmennyt välitöntä
37152: sin tehtävä on lakien säätäminen, joka edellyttää     tarvetta lainsäädännöllisiin muutoksiin, vaan käy-
37153: säännönmukaisesti erilaisten yhteiskunnallisten       tännön tietä tapahtuvalla kehityksellä voidaan
37154: intressien yhteensovittamista. Esteellisyyskysy-      riittävästi välttyä kansanedustajien ulkopuolisten
37155: mykset eivät siten samalla tavoin tule esille         tehtävien aiheuttami!ta ongelmilta.
37156: 
37157:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
37158: 
37159:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
37160:                                          1993 vp -   KK 500                                              3
37161: 
37162: 
37163: 
37164: 
37165:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37166: 
37167:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          statsrådets och myndighetemas verksamhet i vii-
37168: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande         ken man fattar ett stort antal beslut i enskilda fall.
37169: med1em av statsrådet för avgivande av svar              Sålunda föreligger det åtminstone inte i da-
37170: översänt följande av riksdagsman Aittoniemi          gens läge något behov av ett alimänt förbud för
37171: undertecknade spörsmål nr 500:                       riksdagsmän att höra tili förvaltningsorganen i
37172:                                                      företag och banker. Regeringen planerar inte
37173:           Hur förhåller sig Regeringen tili de       heller någon revideting av stadgandena om jäv
37174:        ökande kraven på att det skali anses          för riksdagsmän. A andra sidan utreder för
37175:        olämpligt för den som innehar ett riks-       närvarande den expertgrupp som justitieministe-
37176:        dagsmannauppdrag att vara medlem av           riet tillsatte sommaren 1992 huruvida man direkt
37177:        förvaltningsorganen i olika företag och       genom ett stadgande i grundlag borde begränsa
37178:        banker, med hänsyn tili olika typer av jäv    statsrådsmedlemmamas bindningar och upp-
37179:        och tili att dessa uppdrag kan störa          drag utanför statsrådet.
37180:        riksdagsmännen i arbetet med de uppgif-          Det spörsmål som framställts har utöver sin
37181:        ter som de har valts att sköta i riksdagen?   rent juridiska sida också politiska och moraliska
37182:                                                      kopplingar. Det är ytterst viktigt att medborgar-
37183:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nas förtroende för det politiska systemet som en
37184: anföra följande:                                     helhet bibehålls. Likaså är det skäl att se till att
37185:                                                      riksdagens arbetsförmåga inte blir lidande på
37186:     Riksdagsmännens möjligheter att delta i för-     grund av riksdagsmännens uppdrag utanför
37187: valtningen av banker och andra företag har inte      riksdagen.
37188: begränsats genom lagstiftning. Verksamheten som         Detta betyder att också riksdagsmännen bor-
37189: riksdagsman är inte helier underställd de allmänna   de förhålia sig återhållsamt tili sådant medlem-
37190: jävsreglema. Visserligen berörs riksdagsmännen       skap i förvaltningsorganen i företag och banker
37191: av 62 § riksdagsordningen enligt viiken en riks-     som kan riskera förtroendet för parlamentets
37192: dagsman inte får delta i beslutsfattandet i ett      och mer allmänt det politiska systemets verk-
37193: ärende som gäller honom personligen.                 samhet. Tili denna del kan bedömningen påver-
37194:     Riksdagsmännens rättsliga stälining har över-    kas även av vilket riksdagsutskott riksdagsman-
37195: huvudtaget reglerats så att den är mycket själv-     nen är medlem av. Riksdagsmännen borde även
37196: ständig vilket framgår av det förbud mot det         undvika andra sådana uppdrag som stör sköt-
37197: imperativa mandatet som ingår i 11 § riksdags-       seln av det egentliga riksdagsmannavärvet. Un-
37198:  ordningen. Enligt detta är en riksdagsman skyl-     der de senaste åren har utvecklingen klart gått i
37199:  dig att i utövningen av sitt uppdrag iaktta         den riktningen att riksdagsmännen i en relativt
37200:  grundlagama och är inte bunden av några andra       stor omfattning har avstått från sina förvalt-
37201:  föreskrifter.                                       ningsuppdrag i olika företag och banker.
37202:     För ett representativt system anses detvara av      Ansvaret för att riksdagsmännens övriga upp-
37203:  vikt att riksdagsmännen representerar samtliga      drag inte riskerar förtroendet för riksdagens
37204:  uppfattningar och intressen av olika art som är     verksarnhet eller stör riksdagen så att den inte
37205:  rådande i samhället. Annan förtroendemanna-         kan verka fullödigt ligger i stor utsträckning hos
37206:  verksamhet kan på ett tili och med avgörande sätt   riksdagsgruppema och i sista hand hos de enskil-
37207:  inverka så att en enskild riksdagsman blir vald.    da riksdagsmännen. Enligt regeringens uppfatt-
37208:  Vidare skall man notera att lagstiftningen är       ning har i ärendet inte förekommit något direkt
37209:  riksdagens centrala uppgift och att den som regel   behov av lagändringar utan det är möjligt att
37210:  förutsätter att olika sarnhälleliga intressen kan   genom en utveckling av praxis i tiliräcklig mån
37211:  sammanjämkas. Frågan om jäv blir sålunda inte       undvika de problem som riksdagsmännens upp-
37212:  på samma sätt aktuell i riksdagsarbetet som i       drag utanför riksdagen orsakar.
37213: 
37214:      Helsingforsden 13 oktober 1993
37215: 
37216:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
37217:                                              1993 vp
37218: 
37219: Kirjallinen kysymys 501
37220: 
37221: 
37222: 
37223: 
37224:                                  Aittoniemi: Metsäteollisuuden vaikeuksista puunhankinnassa
37225: 
37226: 
37227:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37228: 
37229:    Julkisuudessa olevien tietojen, mutta myös         On vaarana, että osa sahoistamme joutuu
37230: sahateollisuuden suuntaan tehtyjen tiedustelujen   seisokille sahapuun saantivaikeuksien johdosta.
37231: perusteella on käynyt selville, että osa sahois-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37232: tamme elää sahapuun saannin osalta tietyllä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37233: tavoin kädestä suuhun. Aina ei illalla tiedetä,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37234: voidaanko aamulla jatkaa sahausta puupulan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37235: vuoksi.
37236:    Tilanne on tietyllä tavoin mieletön, kun sa-               Tietääkö Hallitus, mistä johtuu saha-
37237: maan aikaan metsiimme kertyy puuvarastaa yli               teollisuutemme raaka-ainepula, ja
37238: 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja työttö-                 minkälaisia mahdollisuuksia Hallituk-
37239: myys on ennätyslukemissa. Sahatavaran kysyn-               sella on myötävaikuttaa tilanteen para-
37240: nässä ulkomailla ei liene moittimista ja tavaraa           nemiseen?
37241: menisi kaupaksi, jos olisi mitä myydä.
37242:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1993
37243:                                          Sulo Aittoniemi
37244: 
37245: 
37246: 
37247: 
37248: 2300321
37249: 2                                        1993 vp -   KK 501
37250: 
37251: 
37252: 
37253: 
37254:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37255: 
37256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puun hintatasosta ja tulevasta hintakehityksestä.
37257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Myyjäpuolella uskotaan hintojen kääntyvän
37258: olette 29 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-       nousuun, ostajat puolestaan eivät pidä tällaista
37259: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mahdollisena. Erityisesti tukkien osalta ostajat
37260: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       näkevät väistämättömän kytkennän tärkeim-
37261: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 501:        män kilpailijamaan Ruotsin hintatasoon.
37262:                                                          Kysymyksessä olevaan markkinatalouden
37263:           Tietääkö Hallitus, mistä johtuu saha-      häiriöön on kaikin käytettävissä olevin keinoin
37264:        teollisuutemme raaka-ainepula, ja             löydettävä ratkaisu. Sitä on ensi sijassa puu-
37265:           minkälaisia mahdollisuuksia Hallituk-      markkinaosapuolten haettava. Ensi sijassa on
37266:        sella on myötävaikuttaa tilanteen para-       päästävä yhteisymmärrykseen puukaupan ylei-
37267:        nemiseen?                                     sistä pelisäännöistä - kyseessä voisi olla väljä
37268:                                                      raamisopimus hinta- ja määrätekijöiden yhteen-
37269:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sovittamisesta. Lisäksi tulisi jatkaa puukaup-
37270: taen seuraavaa:                                      paan liittyvien muiden keskeisten asioiden kehit-
37271:                                                      telyä. Näitä ovat muiden ohella tukkien laatu-
37272:    Hallitus on hyvin tietoinen, että viimevuoti-     hinnoittelu sekä sahoille tärkeä sivutuotteiden
37273: sesta kolmanneksella kohonneen sahatavaran           hinnoittelu ja markkinointi.
37274: vientimäärän ja toisaalta vajaaseen puoleen vii-         Hallitus on valmis osallistumaan neuvottelui-
37275: mevuotisesta jääneen sahatukkien kaupan välillä      hin, jos siitä katsotaan olevan hyötyä. Mikäli
37276: on selvä ristiriita. Tilanne on varsin haitallinen   tilanne nykyisestä kärjistyy, joutuu valtiovalta
37277: sekä vastoin pitempijänteisiä, metsien käytön        harkitsemaan aktiivisemman roolin ottamista.
37278: tehostamiseen tähtääviä metsäpoliittisia tavoit-         Mainittakoon lisäksi, että kauppa- ja teolli-
37279: teita että ajankohtaisia ja polttavia talouden       suusministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö
37280: elvyttämistä koskevia tavoitteita. Hallitus ei voi   ovat parhaillaan etsimässä keinoja pienen ja
37281: hyväksyä, että vientimahdollisuuksien ollessa        keskisuuren mekaanisen puunjalostuksen kehit-
37282: hyvät ja metsien kaivatessa hakkuita sahoja          tämiseksi ja tukemiseksi. Tähänkin työhön liit-
37283: uhkaa joutua seisokkiin raaka-ainepuutteen           tyy olennaisen tärkeänä kysymyksenä puumark-
37284: vuoksi.                                              kinoiden toimivuuden parantaminen ja sahojen
37285:    Syyt ongelmatilanteeseen ovat tiedossa. Tär-      puuhuollon turvaaminen sekä lyhyellä että pi-
37286: keimpinä tekijöinä ovat kiistämättä puun myy-        demmällä tähtäyksellä.
37287: jien ja ostajien väliset näkemyserot oikeasta
37288:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
37289: 
37290:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
37291:                                          1993 vp -   KK 501                                          3
37292: 
37293: 
37294: 
37295: 
37296:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37297: 
37298:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och dem som köper virke. Virkesförsäljama tror
37299: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       att prisema kommer att stiga medan köpama
37300: den 29 september 1993 till vederbörande medlem       inte anser detta vara möjligt. 1 synnerhet i fråga
37301: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       om sågtimmer ser köpama ett ofrånkomligt
37302: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 501:            samband med prisnivån i vårt viktigaste konkur-
37303:                                                      rentland Sverige.
37304:           Vet Regeringen vad sågindustrins brist        Denna stöming inom marknadsekonomin
37305:        på råvaror beror på, och                      måste åtgärdas med alla tänkbara medel. 1 första
37306:           hurudana möjligheter har Regeringen        hand är det virkesmarknadspartema som skall
37307:        att bidra till att situationen förbättras?    ta i tu med problemet. Dessa måste först komma
37308:                                                      överens om de allmänna spelreglema inom vir-
37309:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        keshandeln, t.ex. genom en normgivande ram för
37310: anföra följande:                                     samordnande av avtalspriser och virkesmäng-
37311:                                                      der.
37312:     Regeringen är väl medveten om att det råder         Dessutom är det viktigt att man fortsätter att
37313: en tydlig konflikt i det hänseendet att mängden      utveckla andra viktiga punkter inom virkeshan-
37314: exporterad sågvara har stigit med en tredjedel       deln, t.ex. kvalitetsprissättningen av sågtimmer
37315: från i fjol medan handeln med sågtimmer uppgår       samt den för sågverken viktiga prissättningen
37316: till endast hälften av fjolårshandeln. Situationen   och marknadsföringen av biprodukter.
37317: är mycket ofördelaktig med tanke på såväl de            Om det anses vara till nytta är regeringen
37318: långsiktiga skogspolitiska mål som har upp-          beredd på att delta i förhandlingama. 1 fall
37319: ställts för en effektivare användning av skogama     situationen tillspetsas ytterligare måste stats-
37320: som de mål som är aktuella och brännande med         makten bedöma om det är nödvändigt att den
37321: tanke på den ekonomiska stimulansen. Rege-           tar en aktivare roll i lösandet av konflikten.
37322: ringen kan inte godkänna att sågverken till följd       Det kan dessutom påpekas att handels- och
37323: av råvarubrist hotas av driftstopp samtidigt som     industriministeriet och jord- och skogsbruksmi-
37324: exportmöjlighetema är goda och det finns ett         nisteriet håller på att skapa åtgärder för att
37325: behov av avverkning i skogama.                       utveckla och stöda små och medelstora mekanis-
37326:     Regeringen känner till orsakema till den pro-    ka träförädlingsföretag. Viktiga frågor i anslut-
37327: blematiska situationen. De viktigaste faktorema      ning till detta är hur verksamheten inom virkes-
37328: är utan tvivel de meningsskiljaktigheter om den      marknaden kan effektiveras och hur sågverkens
37329: rätta prisnivån och den kommande prisutveck-         virkesförsörjning kan tryggas på både kort och
37330: lingen för virke som råder mellan dem som säljer     lång sikt.
37331:      Helsingfors den 14 oktober 1993
37332: 
37333:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
37334:                                                 1993 vp
37335: 
37336: Kirjallinen kysymys 502
37337: 
37338: 
37339: 
37340: 
37341:                                    Nyby: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteiden yhte-
37342:                                       näistäruisestä
37343: 
37344: 
37345:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37346: 
37347:     Lama -aikana        työkyvyttömyyseläkkeiden      set perustavat päätöksensä. Niinpä tällaiset hen-
37348: myöntämiskäytäntö on selvästi kiristynyt. Tämä        kilöt eivät pääse työttömyysturvan piiriin. Ainut
37349: johtaa vakavaan väliinputoajaongelmaan, joka          mahdollisuus työkyvyttömän henkilön toimeen-
37350: on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön sekä   tulon järjestämiseen on työkyvyttömyyseläke.
37351: yksilön että yhteiskunnan kannalta.                   Jos eläkkeiden myöntämiskäytäntö on kohtuut-
37352:     Sairausvakuutuslain mukainen enimmäisaika         toman tiukka, henkilö putoaa kaiken perustur-
37353: päivärahan saannille on 300 arkipäivää. Henki-        van ulkopuolelle toimeentulotuen varaan.
37354: lö, joka on saanut päivärahaa 300 päivältä, voi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
37355: saada saman sairauden vuoksi päivärahaa vasta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37356: sen jälkeen, kun hän on ollut välillä työkykyinen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37357: vuoden ajan. Kansaneläkelaitos kyllä lähettää         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37358: pitkään sairastaneelle henkilölle työkyvyttö-
37359: myyseläkehakemuslomakkeen, mutta hakemuk-                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37360:  set usein hylätään.                                         siin työkyvyttömyyseläkkeiden myöntä-
37361:     Työvoimatoimistot eivät katso pitkään sairas-            miskäytännön muuttamiseksi siten, että
37362:  taneiden henkilöiden olevan enää työmarkkinoi-              eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyys-
37363:  den käytettävissä. Henkilöllä saattaa jopa olla             turvajärjestelmien välisiä väliinputoaja-
37364:  esimerkiksi Invalidisäätiön työklinikan arvio               ongelmia ei syntyisi?
37365:  työkyvyttömyydestä, johon työvoimaviranomai-
37366: 
37367:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
37368: 
37369:                                               Mats Nyby
37370: 
37371: 
37372: 
37373: 
37374:  2300321
37375: 2                                      1993 vp -   KK 502
37376: 
37377: 
37378: 
37379: 
37380:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37381: 
37382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     paa enemmän. Koska työkyvyttömyyseläkkei-
37383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den yhtenäisen myöntökäytännön varmistami-
37384: olette 28 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-     seksi kansaneläkejärjestelmän ja työeläkejärjes-
37385: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   telmän välillä on niin sanottu ennakkoilmoitus
37386: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mats Nybyn      ja neuvottelumenettely, edellä kuvatut Kansan-
37387: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 502:      eläkelaitoksen ilmoittamat luvut ovat sovelletta-
37388:                                                    vissa myös työeläkejärjestelmään.
37389:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Taloudellisen laman jatkuessa nyt kolmatta
37390:        siin työkyvyttömyyseläkkeiden myöntä-       vuotta on luonnollista, että erilaista lakisääteistä
37391:        miskäytännön muuttamiseksi siten, että      toimeentuloturvaa koskevien hakemusten luku-
37392:        eläke-, sairausvakuutus- ja työttömyys-     määrät kasvavat. Sellaiseen ratkaisuun päätymi-
37393:        turvajärjestelmien välisiä väliinputoaja-   nen, että laman vallitessa lievennettäisiin eläke-
37394:        ongelmia ei syntyisi?                       laitosten käytännössä työkyvyttömyyseläkkeen
37395:                                                    saamisedellytyksiä, ei ole kuitenkaan järkevää.
37396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Vuonna 1982 työttömyysturvauudistuksen
37397: vasti seuraavaa:                                   tullessa voimaan lainsäädännössä vahvistettiin
37398:                                                    työttömyysturvan ja työkyvyttömyysturvan kes-
37399:    Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytän-        kinäinen tehtävänjako. Työttömyysturvalain
37400: töä seurataan jatkuvasti sosiaalivakuutusjärjes-   5 §:n 3 momentin mukaan vakuutettua on pidet-
37401: telmässä. Tämä tapahtuu työkyvyttömyyseläke-       tävä työttömyysturvaan oikeutettuna työkykyi-
37402: hakemusten lukumäärän, hakemusten hylkäys-         senä henkilönä, jollei hänellä ole sosiaalivakuu-
37403: osuuden ja muutoksenhakuasteiden tekemien          tuslaitoksen päätöksellä todettu olevan oikeutta
37404: päätösten perusteella.                             sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan tai
37405:    Hakemusten lukumäärä on edellisvuosiin ver-     työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siten sellainen me-
37406: rattuna noussut vuonna 1992 ja nousu näyttää       nettely, että työvoimaviranomaiset pitäisivät
37407: jatkuvan myös tämän vuoden syyskuun loppuun        henkilöä työkyvyttömänä pelkästään heidän
37408: mennessä. Työkyvyttömyyseläkettä voidaan ha-       käytössään olevien asiantuntijalausuntojen pe-
37409: kea joko heti sairausvakuutuksen päivärahakau-     rusteella, ei ole mainitun uudistuksen mukainen.
37410: den 300 päivän jälkeiseltä ajalta ja myös niissä      Vuoden 1991 lokakuun alusta tuli voimaan
37411: tapauksissa, joissa aikaisempi työkyvyttömyys-     kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistus. Uu-
37412: eläke on päättynyt tai aikaisempi työkyvyttö-      distusta koskevan lainsäädännön mukaan, sen
37413: myyseläkehakemus on hylätty. Niistä työkyvyt-      jälkeen kun sairausvakuutuslain mukaista päivä-
37414: tömyyseläkehakemuksista, jotka kohdistuivat        rahaa on maksettu 60 päivältä, Kansaneläkelai-
37415: heti sairausvakuutuslain mukaisen päiväraha-       toksen on selvitettävä päivärahan saajan kun-
37416: kauden jälkeiseen aikaan, hylättiin vuonna 1992    touttamismahdollisuudet. Koulutuksen, kun-
37417: noin 13 prosenttia. Tämän vuoden syyskuun          toutuksen tai uudelleen työelämään sijoituksen
37418: loppuun mennessä näiden hakemusten hylkäys-        ajalta henkilön toimeentuloturvasta huolehdi-
37419: osuus on noussut 0,5 prosenttiyksiköllä. Kaik-     taan kuntoutusrahan avulla. Jos vajaakuntoisel-
37420: kien työkyvyttömyyshakemusten hylkäysosuus         le työttömälle henkilölle myönnettäisiin laman
37421: on noussut siten, että kun se vuonna 1992 oli      vallitessa työkyvyttömyyseläke, jotta pystyttäi-
37422: 16,6 prosenttia, hylkäysprosentti on kuluvan       siin huolehtimaan hänen toimeentuloturvastaan,
37423: vuoden syyskuun loppuun mennessä noussut           tämän eläkkeelle siirtymisen estämiseen keskei-
37424: 17,9 prosenttiin. Hylkäysosuuden kasvuun näyt-     sesti vaikuttavan kuntoutusuudistuksen tavoit-
37425: tää Kansaneläkelaitoksen näkemyksen mukaan         teet menetetään hyvin nopeasti.
37426: vaikuttavan saman hakijan uudelleen tekemät           Eduskunta hyväksyi kesällä 1993 joustavaa
37427: työkyvyttömyyseläkehakemukset. Sen sijaan          eläkeikäjärjestelmää koskevan uudistuksen
37428: uusien ensimmäistä kertaa eläkettä hakevien        (559-566/93), joka myös entistä enemmän ko-
37429: henkilöiden eläkehakemuksia ei hylätä aikaisem-    rostaa kuntoutuksen, koulutuksen ja työelä-
37430:                                            1993 vp -     KK 502                                          3
37431: 
37432: mään uudelleen sijoittumisen merkitystä eläke-          sosiaali- ja terveysministeriölle lähettämä kirjel-
37433: jätjestelmien ratkaisukäytännössä. Uusi järjes-         mä joustavan eläkeikäjärjestelmän myöntökäy-
37434: telmä tatjoaa vuoden 1994 alusta useita vaihto-         tännön johdosta.
37435: ehtoja työelämään hakeutumiseksi ja siinä ko-              Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tiiviisti
37436: rostetaan muun muassa osatyökyvyttömyys-                toimeentuloetuuksien myöntökäytäntöä ja tulee
37437: eläkkeen myönnön lisäämisen tarpeellisuutta.            tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin, jos voi-
37438:     Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen niis-   massa olevan lainsäädännön mukaiset toimenpi-
37439:  tä paineista, jotka kohdistuvat eri toimeentulo-       teet eri etuusmuotojen myöntämiseksi eivät to-
37440: jätjestelmiin vallitsevan laman johdosta. Asiaa         teudu.
37441:  on sivunnut myös eduskunnan oikeusasiamiehen
37442: 
37443:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993
37444: 
37445:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
37446: 4                                        1993 vp -   KK 502
37447: 
37448: 
37449: 
37450: 
37451:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37452: 
37453:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Då den ekonomiska depressioneo nu fortgår
37454: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tredje året i följd är det naturligt att antalet
37455: den 28 september 1993 till vederbörande medlem       ansökningar som gäller olika lagstadgade ut-
37456: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       komstskydd ökar. Det är dock inte klokt att
37457: Mats Nyby undertecknade spörsmål nr 502:             under pågående depression gå in för att förmild-
37458:                                                      ra villkoren för pensionsanstaltemas pensioner, i
37459:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        praktiken invalidpensionerna.
37460:        att ändra praxis vid beviljande av invalid-       Då revisionen av utkomstskyddet för arbets-
37461:        pensioner så att det inte uppstår problem     lösa trädde i kraft 1982 fastställdes i lag gränsen
37462:        med marginalgrupper mellan pensions-,         mellan utkomstskyddet för de arbetslösa och
37463:        sjukförsäkrings- och utkomstskyddssys-        utkomstskyddet för de arbetsoförmögna. Enligt
37464:        temen?                                        5 § 3 mom. lagen om utkomstskydd för arbets-
37465:                                                      lösa skall den försäkrade betraktas som en ar-
37466:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betsför person som är berättigad till utkomst-
37467: anföra följande:                                     skydd för arbetslösa om han inte genom social-
37468:                                                      försäkringsanstaltens beslut konstaterats ha rätt
37469:    Inom socialförsäkringssystemet följer man         till dagpenning enligt sjukförsäkringslagen eller
37470: kontinuerligt med praxis beträffande avgörande-      rätt tili invalidpension. Att arbetskraftsmyndig-
37471: na i invalidpensionsfrågor. Iakttagelserna sker      hetema enbart på basis av de expertutlåtanden
37472: på basis av antalet ansökningar, avslagsprocen-      som de har tillgång tili skulle betrakta någon
37473: ten och rättsmedelsinstansernas beslut.              som arbetsoförmögen strider mot andan i den
37474:    Jämfört med tidigare år ökade antalet ansök-      ovan nämnda revisionen.
37475: ningar 1992 och det verkar som om denna                  En totalreform av rehabiliteringslagstiftning-
37476: ökning har fortsatt åtminstone fram till utgång-     en trädde i kraft vid ingången av oktober 1991.
37477: en av september i år. Invalidpension kan sökas       Enligt den reviderade lagstiftningen skall Folk-
37478: genast för tiden efter sjukförsäkringens dagpen-     pensionsanstalten, sedan dagpenning enligt sjuk-
37479: ningsperiod på 300 dagar och även i de fall då       försäkringslagen har betalts för 60 dagar, utre-
37480: den tidigare invalidpensionen har upphört eller      da understödstagarens rehabiliteringsmöjlighe-
37481: då en tidigare pensionsansökan har avslagits. Av     ter. Under utbildnings- och rehabiliteringstiden
37482: de ansökningar om invalidpension som gällde          och då rehabiliteringsklienten på nytt placerar
37483: tiden omedelbart efter den dagpenningsperiod         sig i arbetslivet tryggas hans utkomstskydd
37484: som avses i sjukförsäkringslagen avslogs 1992 ca     genom rehabiliteringspenning. Om arbetslösa
37485: 13 %. I slutet av september i år hade de avslagna    personer med handikapp under den pågående
37486: ansökningarnas andel ökat med 0,5 procenten-         ekonomiska depressioneo beviljas invalidpensi-
37487: heter. Samtliga avslagna ansökningars andel          on för att trygga deras utkomstskydtl förlorar
37488: hade vid utgången av september ökat tili 17,9%       hela rehabiliteringsreformen, som är av central
37489: jämfört med 16,6% år 1992. Enligt Folkpen-           betydelse för förebyggande av pension:ering,
37490: sionsanstalten beror ökningen delvis på att          inom kort sitt syfte.
37491: många ansöker om invalidpension upprepade                Riksdagen antog sommaren 1~3 en reform
37492: gånger. De ansökningar som görs av personer          som gäller ett flexibelt pensionsålderssystem
37493: som ansöker om pension för forsta gången avslås      (559-566/93), vilket med tanke på beslutspraxis
37494: däremot inte oftare än tidigare. Mellan folkpen-     inom olika pensionssystem innebär en allt större
37495: sionssystemet och arbetspensionssystemet finns       tonvikt på rehabilitering och utbildning samt
37496: ett s.k. förhandsbesked och ett förhandlingsför-     möjligheten till en ny placering inom arbetslivet.
37497: farande för säkerställande av en enhetlig praxis     Från ingången av 1994 erbjuder det nya systemet
37498: vid beviljande av invalidpension, och därför kan     många olika altemativ för den som söker sig tili
37499: Folkpensionsanstaltens ovan nämnda siffror till-     arbetslivet och det framhålls bl.a. att delinvalid-
37500: lämpas även i fråga om arbetspensionssystemet.       pension borde beviljas oftare.
37501:                                         1993 vp -   KK 502                                          5
37502: 
37503:    Social- och hälsovårdsministeriet känner till       Social- och hälsovårdsministeriet följer konti-
37504: att de olika utkomstsystemen är hårt belastade      nuerligt med praxis i fråga om utkomstförmå-
37505: på grund av depressionen. Ärendet har tagits        nerna och vidtar vid behov åtgärder om de olika
37506: upp även i den skrivelse som riksdagens justitie-   förmånerna inte beviljas på det sätt som avses i
37507: ombudsman tillställde social- och hälsovårdsmi-     den gällande lagstiftningen.
37508: nisteriet med anledning av praxis vid beviljandet
37509: av pensioner enligt det flexibla pensionsålders-
37510: systemet.
37511:      Helsingfors den 22 oktober 1993
37512: 
37513:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
37514:                                               1993 vp
37515: 
37516: Kirjallinen kysymys 503
37517: 
37518: 
37519: 
37520: 
37521:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Yleisten sähköntoimitusehtojen tarkistami-
37522:                                       sesta
37523: 
37524: 
37525:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37526: 
37527:    Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä        Edelleen 4.5 kohdan mukaan, jos mittauslait-
37528: on määrätty yleiset sähköntoimitusehdot, joita      teiden virhe on todettu suuremmaksi kuin edellä
37529: on toistuvasti tarkistettu. Seuraavassa kuvatulta   kohdassa 4.4 mainittu, sähkölaitos ottaa tämän
37530: osin ehtoja ei kuitenkaan ole muutettu vuosi-       huomioon laskutuksessa.
37531: kymmeniin.                                             Näistä säännöksistä seuraa johtopäätös, että
37532:    Sähköntoimitusehtojen 4.4 kohdan mukaan          mittauslaitteissa sallitaan ± 5 %:n virhe. Sitä on
37533: sähkölaitos tarkistaa sähkön veloituksessa käy-     nykyaikana pidettävä liian suurena mittausvir-
37534: tetyt mittauslaitteet tarpeen mukaan. Sähkölai-     heenä, kun otetaan huomioon mittauslaitteiden
37535: tos tarkistaa mittauslaitteen myös sähkönkäyt-      kehitys. Tämä voi aiheuttaa sähkönkuluttajille
37536: täjän pyynnöstä. Jos mittauksen virhe on suu-       merkittävät lisäkustannukset.
37537: rempi kuin keskimäärin ± 5 % niillä kuormi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
37538: tuksilla, jotka ovat veloitukseen nähden mää-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37539: rääviä, omistaja vastaa tarkistuksesta aiheutu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37540: neista kustannuksista. Muussa tapauksessa           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37541: kustannuksista vastaa se, joka on tarkistusta
37542: vaatinut. Kummallakin osapuolella on oikeus                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37543: tarkistuttaa mittauslaitteet Sähkötarkastuskes-            ryhtyä yleisten sähköntoimitusehtojen
37544: kuksessa tai osapuolten hyväksymän muun                    tarkistamiseksi siten, että sähkölaitoksen
37545: tarkistajan toimesta. Vastuu tarkistuksen ai-              omistajan kustannettavien ja laskutuk-
37546: heuttamista kustannuksista määräytyy edellä                sessa kotjattavien mittausvirheiden rajo-
37547: mainitun mukaisesti.                                       ja tiukennetaan nykyisestä ± 5 %:sta?
37548: 
37549:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1993
37550: 
37551:           Matjatta Stenius-Kaukonen         Satu Hassi                Heikki A. Ollila
37552:           Esko-Juhani Tennilä               Heli Astala               Jarmo Wahlström
37553:                                             Eila Rimmi
37554: 
37555: 
37556: 
37557: 
37558: 2300321
37559: 2                                         1993 vp -   KK 503
37560: 
37561: 
37562: 
37563: 
37564:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37565: 
37566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        heuttamista kustannuksista kuin korjaamaan
37567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sähkönkulutuksen virheellisestä mittaamisesta
37568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laskutukseen koituneen virheen.
37569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Stenius-            Käytäntö määrätä mittaamisesta ja mittaami-
37570: Kaukosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          seen liittyvistä virherajoista vain yleisissä sähkön-
37571: myksen n:o 503:                                       toimitusehdoissa periytyy ajalta, jolloin sähkön
37572:                                                       taloudellinen merkitys sähkön käyttäjälle oli pie-
37573:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ni. Käytännön ei voida enää katsoa vastaavan
37574:        ryhtyä yleisten sähköntoimitusehtojen          nykyajan vaatimuksia. Vaatimusten nykyaikais-
37575:        tarkistamiseksi siten, että sähkölaitoksen     tamiseksi mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden
37576:        omistajan kustannettavien ja laskutuk-         vakaamisesta annettua lakia (219/65) on vuoden
37577:        sessa korjattavien mittausvirheiden rajo-      1992 huhtikuussa muutettu (321192) siten, että
37578:        ja tiukennetaan nykyisestä± 5 %: sta?          myös sähkömittarit voitaisiin erikseen annetta-
37579:                                                       vana asetuksella saattaa muiden mittalaitteiden
37580:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tapaisen vakaustoiminnan, siis tyyppihyväksyn-
37581: vasti seuraavaa:                                      nän ja määräajoin tehtävien käytönaikaisten
37582:                                                       tarkastusten, piiriin. Muutos mahdollistaa myös
37583:    Sähkön mittaamisesta koituvista virheistä on       sen, että sähkömittareiden virherajoista voitaisiin
37584: Suomessa säädetty nykyisin kauppa- ja teolli-         antaa aikaisempaa täsmällisempiä määräyksiä.
37585: suusministeriön vahvistamissa, sähkön toimitta-       Tyyppihyväksymisen suorittaisi Teknillinen Tar-
37586: jan ja käyttäjän välisiä velvollisuuksia ja oikeuk-   kastuskeskus. Se voisi myös antaa määräyksiä
37587: sia määrittelevissä yleisissä sähköntoimituseh-       mittareiden virherajoista ottaen huomioon kan-
37588: doissa. Nykyisten yleisten sähköntoimitusehto-        sainväliset suositukset. Ehdotusta lainmuutoksen
37589: jen mukaan "sähkön mittalaitteiden tulee olla         mahdollistamaksi vakaustoiminnaksi Suomessa
37590: rakenteeltaan ja tarkkuudeltaan standardien ja        valmistellaan Metrologian neuvottelukunnassa.
37591: yleisen käytännön mukaisia". Vaikka suomalai-         Metrologian neuvottelukunta saanee työnsä val-
37592: sia standardeja ei ole määriteltykään, sähköyh-       miiksi vielä tämän syksyn aikana, jolloin asian
37593: tiöiden ja sähkön jakeluyhtiöiden käytäntänä on       jatkovalmistelu siirtyy kauppa- ja teollisuusmini-
37594: ollut asentaa vain mittalaitteita, jotka ovat täyt-   steriölle.
37595: täneet kansainväliset standardit.                        Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistel-
37596:    Sähköntoimitusehdoissa on myös säädöksiä           laan parhaillaan muutoksia yleisiin sähköntoi-
37597: virheellisistä mittalaitteista koituvista kustan-     mitusehtoihin. Muutokset liittyvät sähkölain
37598: nuksista kysymyksen esittämällä tavalla. Jos          uusiutumiseen. Tässä yhteydessä kauppa- ja
37599: mittauksen virhe on suurempi kuin keskimäärin         teollisuusministeriöllä on mahdollisuus ottaa
37600: ± 5 % niillä kuormituksilla, jotka ovat veloituk-     huomioon Metrologian neuvottelukunnan säh-
37601: seen nähden määrääviä, mittalaitteen omistaja         köenergiamittareiden vakaamisesta tekemän eh-
37602: on nykyisten toimitusehtojen mukaan velvolli-         dotuksen vaikutukset yleisten sähköntoimitus-
37603: nen vastaamaan niin laitteen tarkistuksen ai-         ehtojen sisältöön.
37604: 
37605:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
37606: 
37607:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
37608:                                           1993 vp -      KK 503                                         3
37609: 
37610: 
37611: 
37612: 
37613:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
37614: 
37615:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             apparaturen och att korrigera det fel i fakture-
37616: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            ringen som uppkommit tili följd av felaktig
37617: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         mätning av elförbrukningen.
37618: dagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. underteck-              Praxis att endast i de allmänna elleveransvili-
37619: nade spörsmål nr 503:                                   koren bestämma om mätningen och felgränser-
37620:                                                         na i anslutning tili den härstammar från den tid
37621:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-         då elektriciteten var av liten ekonomisk betydel-
37622:        sikt att vidta för att justera de allmänna       se för elanvändaren. Denna praxis kan inte
37623:        elleveransvillkoren så att gränsema för          längre anses motsvara de nutida kraven. För en
37624:        de mätningsfel som elverksägaren skall           modernisering av kraven ändrades lagen om
37625:        bekosta och korrigera i faktureringen            måttenheter och justering av mätningsredskap
37626:        görs strängare än nuvarande ± 5 %?               (219/65) i april 1992 (321192) så att också e1mä-
37627:                                                         tama genom en förordning som ges separat skall
37628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kunna omfattas av justeringsverksamhet av det
37629: anföra följande:                                        slag som används för övrig mätningsapparatur,
37630:                                                         d.v.s. typgodkännande och periodiska besikt-
37631:    Om de fel som uppkommer vid elmätningen              ningar under användningstiden. Ändringen
37632: stadgas i dagens läge i de allmänna elleveransvili-     möj1iggör också att om elmätamas felgränser
37633: koren som fastställs av handels- och industrimi-        kan utfårdas exaktare bestämmelser än tidigare.
37634: nisteriet och som bestämmer elleverantörens och         Typgodkännandet skall beviljas av tekniska
37635: elanvändarens skyldigheter och rättigheter gent-        kontrollcentra1en. Centralen skall också kunna
37636: emot varandra. Enligt nuvarande allmänna elle-          utfårda bestämmelser om mätamas fe1gränser
37637: veransvilikor skall elmätningsapparaturen tili sin      med beaktande av intemationella rekommenda-
37638: konstruktion och noggrannhet stämma överens             tioner. Ett förslag tilllagändring som skall möj-
37639: med standarder och allmän praxis. Då några              liggöra justeringsverksamhet i Finland bereds
37640: finska standarder inte har utarbetats, har elbola-      som bäst av metrologiska delegationen. Metro-
37641: gen och eldistributionsbolagen haft som praxis          logiska delegationen torde få sitt arbete klart
37642: att installera endast sådan mätningsapparatur           ännu under hösten, varvid den fortsatta bered-
37643: som uppfyller de intemationella standardema.            ningen av ärendet överförs på handels- och
37644:    I elleveransvillkoren ingår också bestämmel-         industriministeriet.
37645: ser om kostnader tili följd av felaktig mät-               På handels- och industriministeriet bereds
37646: ningsapparatur på det sätt som nämns i spörs-           som bä~.t ändringar i de allmänna elleveransvill-
37647: målet. Om felet i mätningen är större än i              koren. Andringama sammanhänger med revide-
37648: medeltal ± 5 %, med de belastningar som är              ringen av ellagen. 1 samband med detta har
37649: avgörande med tanke på debiteringen, är äga-            handels- och industriministeriet möjlighet att
37650: ren tili mätningsapparaturen enligt dagens le-          beakta vilka effekter metrologiska delegationens
37651: veransvilikor skyldig både att svara för de             förslag tili justering av elenergimätare har på
37652: kostnader som föranleds av en justering av              innehållet i de allmänna elleveransvillkoren.
37653: 
37654:      Helsingfors den 15 oktober 1993
37655: 
37656:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
37657:                                                   1993 vp
37658: 
37659: Kirjallinen kysymys 504
37660: 
37661: 
37662: 
37663: 
37664:                                     Rimmi ym.: Kansalaisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista saada
37665:                                        sairaanhoitopalveluja
37666: 
37667: 
37668:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37669: 
37670:     Tampereella pidetyssä sosiaali- ja terveyden-          Kansalaiset pelkäävät ja kokevat turvatto-
37671: huollon valintoja käsitelleessä seminaarissa            muuden tunteita epäillessään sitä, millaista hoi-
37672: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan hal-          toa he sairastuessaan tulevat saamaan. Tästä
37673: lintoylilääkäri Turkka Tunturi totesi lehtitieto-       syystä on tärkeää, että keskustelu ja päätöksen-
37674: jen mukaan, että sairaanhoidonjonotusaikoihin,          teko sairaanhoidon resurssien jakamisesta eri
37675: hoidon tasoon ja sujuvuuteen sekä kohteluun             sairauksien hoitoon on avointa ja että kansalai-
37676: vaikuttaa mm. se, onko potilas hyvä veronmak-           set voivat luottaa tulevansa yhdenmukaisesti
37677: saja, tärkeä urheilija, suuri kulttuuripersoona tai     kohdelluiksi yhteiskunnan ylläpitämän sairaan-
37678: tärkeä poliittinen päättäjä.                            hoitojärjestelmän sisällä.
37679:      Sinänsä tällainen potilaiden priorisointi ei ole      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37680: mitään uutta, vaan epävirallisesti näin lienee          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37681:  tehty jo pitkään. Kuitenkin taloudellisen tilan-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37682:  teen heikentyessä ja hallituksen kohdistaessa          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37683:  säästötoimiaan sairaaloiden voimavaroihin täl-
37684: laisella priorisoinnilla voi entistä useammin olla                Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
37685:  kohtalokkaat vaikutukset jonon hännille jäävil-               eriarvoisesta kohtelusta yhteiskunnan yl-
37686:  le, joiden vuoro ei ehkä tulekaan ajoissa.                    läpitämän sairaanhoitojärjestelmän pii-
37687:      Jokaisen ihmisen elämä ja terveys ovat ainut-             rissä, ja
37688:  kertaisia ja jokainen on arvokas ja tärkeä aina-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37689:  kin omille läheisilleen. On väärin, jos yhteiskun-            ryhtyä, jotta jokainen kansalainen saisi
37690:  nan ylläpitämien hoitopalvelujen saaminen on                  yhtäläiset sairaanhoitopalvelut asemas-
37691:  erityisen vaikeaa tavalliselle, vähävaraiselle ih-            taan ja varallisuudestaan riippumatta?
37692:  miselle, jolla ei ole suhteita eikä varaa hoidattaa
37693:  itseään yksityislääkäreillä.
37694:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1993
37695: 
37696:            Eila Rimmi Marjatta             Stenius-Kaukonen               Heli Astala
37697:            Jarmo Wahlström                 Pekka Leppänen                 Raila Aho
37698: 
37699: 
37700: 
37701: 
37702:  2300321
37703: 2                                       1993 vp -    KK 504
37704: 
37705: 
37706: 
37707: 
37708:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37709: 
37710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sosiaali- ja terveysministeriö on ryhtynyt toi-
37711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       menpiteeseen sellaisten hallittujen ja tarkoituk-
37712: olette 30 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-      senmukaisesti kohdennettujen toimintatapojen
37713: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ja palvelurakenteiden muutosten aikaansaami-
37714: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Rim-        seksi, joiden tiedetään tuottavan tuntuvia sääs-
37715: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        töjä ilman, että potilaiden palveluiden saatavuu-
37716: n:o 504:                                            desta tai laajuudesta joudutaan tinkimään. Täl-
37717:                                                     lainen säästöstrategia kunnissa aikaansaa huo-
37718:           Onko Hallitus tietoinen kansalaisten      mattavia kustannussäästöjä lisäten potilaiden
37719:        eriarvoisesta kohtelusta yhteiskunnan yl-    hoitoon suuntautuvia voimavaroja.
37720:        läpitämän sairaanhoitojärjestelmän pii-         Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon
37721:        rissä ja                                     yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu
37722:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveydenhuol-
37723:        ryhtyä, jotta jokainen kansalainen saisi     lon tavoitteisiin ja voimavaroihin otetaan vuosit-
37724:        yhtäläiset sairaanhoitopalvelut asemas-      tain kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon valta-
37725:        taan ja varallisuudestaan riippumatta?       kunnallisessa suunnitelmassa ja valtion talousar-
37726:                                                     viossa.
37727:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Mikäli kunta ei järjestä asukkailleen palveluja
37728: taen seuraavan:                                     siten, että välttämättömät peruspalvelut vastaa-
37729:                                                     vat maassamme yleisesti hyväksyttyä tasoa, sosi-
37730:     Kysymykseen sisältyvä huoli kansalaisten eri-   aali- ja terveysministeriö voi saattaa palvelujär-
37731: arvoisesta kohtelusta yhteiskunnan ylläpitämän      jestelmän asianmukaisuuden ministeriön yhtey-
37732: sairaanhoitojärjestelmän piirissä johtunee siitä,   dessä toimivan perusturvalautakunnan arvioita-
37733: että maamme taloudellinen tilanne, kuntien          vaksi. Tarvittaessa tämä voi antaa kunnalle
37734: säästötoimet sekä kuntien päätösvaltaa ja kus-      suosituksen siitä, miten ja missä ajassa puutteet
37735: tannustietoisuutta korostava valtionosuusuudis-     tulee korjata. Lääninhallitusten velvollisuus on
37736: tus ovat eräillä tahoilla aiheuttaneet väitteitä,   taas alueellaan seurata sitä, että kunnat ja sai-
37737: että kuntien kohdentaessa saastötoimiaan mm.        raanhoitopiirit huolehtivat velvoitteistaan.
37738: terveydenhuoltoon terveyspalveluja tarvitsevat         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja arvio
37739: kansalaiset joutuvat erilaiseen asemaan riippuen    systemaattisesti uudistetun valtionosuusjärjestel-
37740: asemastaan ja varallisuudestaan sekä asuinkun-      män vaikutuksia terveydenhuollon palvelujen
37741: tansa taloudellisesta tilanteesta.                  tarjontaan, järjestämistapaan, kustannuksiin,
37742:     Tämän johdosta on erityisesti todettava,        saatavuuteen, laatuun sekä alueellisiin ja väestö-
37743: että valtionosuusuudistuksen voimaantulon jäl-      ryhmien välisiin eroihin. Eduskunta on edellyttä-
37744: keenkin kuntien velvoitteet järjestää terveyden-    nyt, että valtionosuusjärjestelmän kokonaisuu-
37745: huollon palvelut ovat säilyneet ennallaan. Eri-     distusten vaikutuksesta annetaan sille selonteko
37746: koissairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa sekä    vuoden 1996 alussa.
37747: kansanterveyslaissa on kuntien terveydenhuol-          Kuluvan vuoden maaliskuun alussa voimaan
37748: lon palvelujen järjestämisvelvollisuus suhteelli-   tullut laki potilaan asemasta ja oikeuksista sisäl-
37749: sen yksityiskohtaisesti säännelty. Näin maam-       tää potilaan hoitoon, ja kohteluun liittyvät kes-
37750: me terveydenhuollossa ei ole tapahtumassa mi-       keiset oikeudelliset periaatteet mm. potilaan oi-
37751: tään sellaista, mikä aiheuttaisi oleellisia muu-    keudesta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon,
37752: toksia potilaiden hoitoon pääsyssä ja asemas-       hoitoon pääsystä sekä potilaan itsemääräämisoi-
37753: sa.                                                 keudesta.
37754:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
37755: 
37756:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
37757:                                          1993 vp -   KK 504                                            3
37758: 
37759: 
37760: 
37761: 
37762:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
37763: 
37764:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och ändamålsenligt inriktade förändringar i för-
37765: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       faringssätten och servicestrukturen, som man vet
37766: den 30 september 1993 tili vederbörande medlem       ger kännbara inbesparingar utan att man behö-
37767: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       ver ge avkall på patienternas tillgång till service
37768: Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål nr 504:           och servicens omfattning. En sådan sparstrategi
37769:                                                      i kommunerna åstadkommer betydande inbe-
37770:           Är Regeringen medveten om att med-         sparingar samtidigt som den ökar resurserna för
37771:        borgama inte får ett likvärdigt bemötan-      vården av patienterna.
37772:        de inom det sjukvårdssystem som sam-             Den allmänna planeringen, ledningen och
37773:        hället upprätthåller och                      övervakningen av folkhälsoarbetet och den spe-
37774:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      cialiserade sjukvården hör till social- och hälso-
37775:        for att varje medborgare skall få en          vårdsministeriet. 1 den riksomfattande planen
37776:        likvärdig sjukvårdsservice oberoende av       för social- och hälsovård samt i statsbudgeten tar
37777:        ställning och förmögenhet?                    man årligen ställning till hälso- och sjukvårdens
37778:                                                      mål och resurser.
37779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Om en kommun inte ordnar service för sina
37780: anföra följande:                                     invånare så att den nödvändiga basservicen mot-
37781:                                                      svarar den allmänt godkända nivån i landet, kan
37782:    Det bekymmer som uttrycks i spörsmålet om         social- och hälsovårdsministeriet få ändamålsen-
37783: att medborgama inte bemöts likvärdigt inom det       ligheten i servicesystemet prövad av den grund-
37784: sjukvårdssystem som upprätthålls av samhället        skyddsnämnd som arbetar i samband med minis-
37785: torde ha sitt ursprung i de påståenden som           teriet. Vid behov kan denna ge kommunen en
37786: landets ekonomiska situation, kommunemas             rekommendation om hur och inom viiken tid
37787: sparåtgärder samt statsandelsreformen som ac-        bristema skall avhjälpas. Länsstyrelserna har
37788: centuerar kommunernas beslutanderätt och             också en skyldighet att inom sitt område följa
37789: kostnadsmedvetenhet på vissa håll har gett upp-      med att kommunerna och sjukvårdsdistrikten
37790: hov till, och som gör gällande att när kommuner-     fullgör sina skyldigheter.
37791: na inriktar sina sparågärder på bl.a. hälso- och        Social- och hälsovårdsministeriet följer upp
37792: sjukvård blir de medborgare som behöver hälso-       och bedömer systematiskt det nya statsandels-
37793: och sjukvårdsservice olikvärdigt bemötta bero-       systemets verkningar på utbudet och anordnan-
37794: ende på ställning och förmögenhet samt hem-          det av hälso- och sjukvårdsservice, på kostnader-
37795: kommunens ekonomi.                                   na för och tillgången på service, på servicens
37796:    Med anledning av detta bör särskilt konstate-     kvalitet samt skillnadema mellan regionerna och
37797: ras att kommunernas skyldighet att ordna hälso-      befolkningsgruppema. Riksdagen har krävt att i
37798: och sjukvårdsservice inte har förändrats genom       början av 1996 få en redogörelse beträffande
37799: statsandelsreformen. Om kommunemas skyldig-          verkningarna av totalreformen av statsandels-
37800: het att ordna hälso- och sjukvårdsservice stadgas    systemet.
37801: relativt detaljerat i lagen om specialiserad sjuk-      1 den lag om patientens ställning och rättighe-
37802: vård, mentalvårdslagen och folkhälsolagen.           ter som trädde i kraft vid ingången av mars i år
37803: lnom hälso- och sjukvården sker således för          ingår de viktigaste rättsliga principerna i anslut-
37804: närvarande ingenting sådant som skulle föranle-      ning till patientens vård och bemötandet av
37805: da väsentliga förändringar i patienternas möjlig-    patienten, bl.a. patientens rätt till god hälso- och
37806: het att få vård och patienternas ställning.          sjukvård, intagning för vård samt patientens
37807:     Social- och hälsovårdsministeriet har vidtagit   självbestämmanderätt.
37808: åtgärder för att åstadkomma sådana måttfulla
37809:      Helsingfors den 19 oktober 1993
37810: 
37811:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
37812:                                                 1993 vp
37813: 
37814: Kirjallinen kysymys 505
37815: 
37816: 
37817: 
37818: 
37819:                                    Mäkelä: Mielisairaaloiden hoitomaksuista
37820: 
37821: 
37822: 
37823:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37824: 
37825:    Mielisairaalapotilaiden taloudellinen asema        jäävät usein pelkälle kansaneläkkeelle ilman työ-
37826: on tällä hetkellä erittäin vaikea korkeiden sairaa-   elämästä kertyvää työeläkettä. Hoitoajat ovat
37827: lamaksujen takia. Esimerkiksi Kellokosken sai-        lisäksi keskimääräistä pidempiä verrattuna mui-
37828: raalassa tehdyn selvityksen mukaan 2/3:lla sai-       hin sairauksiin. Kaiken lisäksi noin 20 % mieli-
37829: raalan potilaista tulot ovat vähäisemmät kuin         sairaalapotilaista on hoidossa vasten tahtoaan.
37830: perityt sairaalamaksut. Näin siksi, että kansan-      Edellä mainitulla perusteella tulisi ns. potilas-
37831: eläke on noin 2 500 markkaa ja kuukauden              maksuasetusta uudistaa vuoden 1994 alusta si-
37832: sairaalamaksu kohoaa 3 750 markkaan. Yli puo-         ten, että mielisairaalapotilaiden kohtuutonta
37833: let kyseiseen sairaalaan tulevista akuuttipotilais-   maksutaakkaa kevennettäisiin.
37834: ta joutuu hakemaan toimeentulotukea selviy-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37835: tyäkseen sairaalamaksuistaan. Pitkäaikaispoti-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37836: laista puolestaan vain muutama kykenisi tulo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37837: jensa puolesta asumaan avohoidossa vailla toi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37838: meentulotukea. Tampereella puolestaan peräti
37839: 70 % suljetuilla vastaanotto-osastoilla olevista                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37840: potilaista joutuu hakemaan toimeentulotukea.                 mielisairaalapotilaiden valtaosassa ta-
37841: Vain 20 % tekee sairaalan kanssa osamaksusopi-               pauksista tuloja korkeampien sairaala-
37842: muksia ja vain 10 %:lla ei ole ongelmia maksu-               maksujen alentamiseksi ja tällä tavoin
37843: jensa hoidossa. Esimerkiksi skitsofrenia poik-               heidän taloudellisen tilanteensa helpot-
37844: keaa monista muista sairauksista siten, että sii-            tamiseksi?
37845: hen sairastutaan niin nuorella iällä, että potilaat
37846: 
37847:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1993
37848: 
37849:                                              Tina Mäkelä
37850: 
37851: 
37852: 
37853: 
37854: 230032J
37855: 2                                          1993 vp -    KK 505
37856: 
37857: 
37858: 
37859: 
37860:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37861: 
37862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sairaanhoitopiirien päätökset ovat johtaneet ti-
37863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lanteeseen, jossa taloudellisen tuen tarpeessa ole-
37864: olette 30 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-         vilta henkilöiitä peritään sairaanhoidon maksuja,
37865: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       joihin he eivät saa toimeentulotukea.
37866: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin           Tästä syystä hallitus on antanut eduskunnalle
37867: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 505:               esityksen asiakasmaksulain 11 §:n muuttamises-
37868:                                                        ta siten, että terveydenhuollossa perittävien hen-
37869:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kilön maksukyvystä riippumattomien maksujen
37870:         mielisairaalapotilaiden valtaosassa ta-        perimättä jättäminen tai maksun alentaminen
37871:         pauksista tuloja korkeampien sairaala-         tehtäisiin palvelun tuottajan harkinnasta riippu-
37872:         maksujen alentamiseksi ja tällä tavoin         vaiseksi.
37873:         heidän taloudellisen tilanteensa helpotta-         Ehdotettujen muutosten jälkeen toimeentulo-
37874:         miseksi?                                       tuen myöntämistä ei voisi evätä sillä perusteella,
37875:                                                        että asianomainen henkilö voi hakea suoraan
37876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           palvelun tuottajalta maksun perimättä jättämis-
37877: vasti seuraavaa:                                       tä tai alentamista. Toisaalta säännös mahdollis-
37878:                                                        taisi maksujen alentamisen tai perimättä jättämi-
37879:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-       sen, silloin kun kunta tai kuntayhtymä on tehnyt
37880: ta annetun asetuksen (912/92) 12 §:n mukaisesti        asiasta päätöksen.
37881: lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan           Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta poti-
37882: periä hoidosta ja ylläpidosta enintään 125 mark-       laalta voidaan asiakasmaksuasetuksen mukaan
37883: kaa hoitopäivältä. Maksua ei peritä alle 18-           periä maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu.
37884: vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalente-     Maksu voi olla enintään 80 prosenttia hoidossa
37885: rivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksua ei           olevan kuukausituloista. Pitkäaikaisessa laitos-
37886: myöskään peritä mielenterveyslain 9 §:n perus-         hoidossa olevaksi katsotaan laitoshuollon alka-
37887: teellajärjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailta-   misesta lukien sellainen henkilö, jonka laitos-
37888: vaksi otettua henkilöä ei tarkkailun perusteella       huollon voidaan arvioida kestävän pitempään
37889: määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon.              kuin kolme kuukautta. Lisäksi laissa ja asetuk-
37890:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-       sessa on säädetty maksun määräytymisen perus-
37891: ta annetun lain (734/92) 11 §:n mukaan palvelus-       teista sekä oikaisu- ja valitusmenettelystä silloin,
37892: ta määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai         kun päätöstä pidetään virheellisenä.
37893: sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvolli-         Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että asia-
37894: suus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset nä-     kasmaksuista päättää lopullisesti asianomainen
37895: kökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.              kunta tai kuntayhtymä. Olemassa olevien sää-
37896:    Asiakasmaksulain 11 §:ään otettu mahdolli-          dösten pohjalta on mahdollista tehdä potilaan
37897: suus jättää perimättä tai alentaa maksuja on           maksukyvyn huomioivat maksupäätökset. Asia-
37898: johtanut eräissä kunnissa siihen, että kuntien         kasmaksulain 11 §:n muuttamisesta annettu hal-
37899: sosiaalitoimistot ovat kieltäytyneet suorittamas-      lituksen esitys eduskunnalle parantaisi lisäksi
37900: ta toimeentulotukea terveydenhuollon asiakas-          palveluja käyttävien asemaa siten, että kunnallis-
37901: maksuihin. Toisaalta ,useat sairaanhoitopiirit         ten viranomaisten erilaiset ratkaisut eivät enää
37902: ovat tehneet päätöksen, että ne eivät käsittele        vaikuttaisi taloudellisesti vaikeassa asemassa
37903: maksun perimättä jättämistä tai alentamista kos-       olevien henkilöiden mahdollisuuteen saada toi-
37904: kevia hakemuksia. Kuntien sosiaalitoimistojen ja       meentulotukea.
37905: 
37906:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
37907: 
37908:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
37909:                                            1993 vp -    KK 505                                           3
37910: 
37911: 
37912: 
37913: 
37914:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
37915: 
37916:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             att man hos personer som är i behov av ekono-
37917: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          miskt stöd uppbär sjukvårdsavgifter, för vilka
37918: den 30 september 1993 till vederbörande medlem          personeroa i fråga inte får något utkomststöd.
37919: av statsrådet översänt följande av riksdagsman              Därför har regeringen avlåtit en proposition
37920: Mäkelä undertecknade spörsmål nr 505:                   till riksdagen med förslag till ändring av 11 §
37921:                                                         lagen om klientavgifter inom social- och hälso-
37922:            Vilka åtgärder äninar Regeringen vid-        vården så att efterskänkande eller nedsättning av
37923:         ta för att sänka sjukhusavgifterna för          de hälsovårdsavgifter som är oberoende av klien-
37924:         patienter vid sinnessjukhus, som i största      tens betalningsförmåga görs beroende av servi-
37925:         delen av fallen är större än deras inkoms-      ceproducentens prövning.
37926:         ter, för att på detta sätt underlätta deras         Enligt de föreslagna ändringarna skall det inte
37927:         ekonomiska situation?                           längre vara möjligt att vägra att bevilja utkomst-
37928:                                                         stöd på den grunden att personen i fråga kan
37929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ansöka om efterskänkande eller nedsättning av
37930: anföra följande:                                        avgiften direkt hos serviceproducenten. Å andra
37931:                                                         sidan gör stadgandet det möjligt att nedsätta
37932:     Enligt 12 § förordningen om klientavgifter          eller efterskänka avgifter i sådana fall då kom-
37933: inom social- och hälsovården (912/92) kan hos           munen eller samkommunen har fattat ett beslut
37934: personeri kortvarig anstaltsvård uppbäras högst         om saken.
37935: 125 mk per vårddag för vård och uppehälle.                  Hos personer i långvarig anstaltsvård kan
37936: Avgiften uppbärs inte hos dem som inte har fyllt        enligt förordningen om klientavgifter inom soci-
37937: 18 år till den del vårddagarna är fler än sju under     al- och hälsovården uppbäras en avgift som
37938: ett kalenderår. Avgiften uppbärs inte heller för        bestäms enligt betalningsförmågan. Avgiften
37939: den tid som en patient intas för observation med        kan uppgå till högst 80 % av patientens månads-
37940: stöd av 9 § mentalvårdslagen, såvida det inte på        inkomster. Som en person i långvarig anstalts-
37941: basis av observationen av den intagna patienten         vård anses en patient vars anstaltsvård beräknas
37942: fattas ett beslut om vård oberoende av patientens       pågå längre än tre månader, räknat från det
37943: vilja.                                                  anstaltsvården började. Dessutom har i lagen
37944:     Enligt 11 § lagen om klientavgifter inom so-        och förordningen stadgats om grunderna för
37945: cial- och hälsovården (734/92) kan en avgift som        fastställandet av avgiften samt om rättelse- och
37946: fastställts för service efterskänkas eller nedsättas,   besvärsförfarandet när beslutet anses felaktigt.
37947: om det fmns skäl till detta med beaktande av den            Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
37948: betalningsskyldiges försörjningsplikt eller ut-         att det slutgiltiga beslutet om klientavgifterna
37949: komstmöjligheter eller vårdsynpunkter.                  fattas av kommunen eller samkommunen. På
37950:     Möjligheten att efterskänka eller nedsätta av-      basis av gällande stadganden är det möjligt att
37951: gifterna enligt 11 § lagen om klientavgifter inom       fatta beslut om avgiften med iakttagande av
37952:  social- och hälsovården har i vissa kommuner           patientens betalningsförmåga. Regeringens pro-
37953: lett till att kommunernas socialbyråer har vägrat       position till riksdagen med förslag till ändring av
37954:  betala utkomststöd för klientavgifter inom häl-        11 § lagen om klientavgifter inom social- och
37955:  sovården. Å andra sidan har flera sjukvårdsdi-         hälsovården förbättrar dessutom situationen för
37956:  strikt beslutat att de inte behandlar ansökningar      klienterna så att olika beslut som fattas av de
37957:  som gäller efterskänkande eller nedsättning av         kommunala myndigheterna inte längre inverkar
37958:  avgifter. Besluten som fattats av kommunernas          på möjligheten att få utkomststöd för personer i
37959:  socialbyråer och sjukvårdsdistrikten har lett till     en ekonomiskt svår situation.
37960:       Helsingforsden 21 oktober 1993
37961: 
37962:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
37963:                                                  1993 vp
37964: 
37965: Kirjallinen kysymys 506
37966: 
37967: 
37968: 
37969: 
37970:                                     Mäkelä: Hammas- ja suusairauksien korvaamisesta sairausva-
37971:                                        kuutuksesta
37972: 
37973: 
37974:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37975: 
37976:    Ihmisellä on suu keskeinen osa kehoa ja suun        rauksiksi, joiden hoidosta aiheutuviin kustan-
37977: alueen sairaudet vaikuttavat koko muuhun eli-          nuksiin yhteiskunnan tulee osallistua. Nyttem-
37978: mistöön samalla tavalla kuin monet muutkin             min on kuitenkin keskusteltu uudesta säästöoh-
37979: sairaudet. Tämän takia suun alueen sairauksien         jelmasta, jonka mukaan lain voimaantuloa tulisi
37980: hoitoa ei saisi asettaa huonompaan asemaan             siirtää vuosikausia eteenpäin tai siitä jopa koko-
37981: kuin muidenkaan sairauksien hoitamista. Usei-          naan luopua. Tämän kaltainen päätös tulisi
37982: den syöpälajien varhaistoteamiseksi pidetään           merkitsemään pari vuotta sitten hyväksytyn ter-
37983: nykyisin tarpeellisena suorittaa säännöllisiä ter-     veyspoliittisen linjan täydellistä muutosta. Lain-
37984: veystarkastuksia ja seulontaohjelmia. Näin me-         muutoksen tarkoitushan oli alun perin sairaus-
37985: netellään esimerkiksi kohdunkaulansyövän osal-         kuluvähennyksen poiston osittainen korvaami-
37986: ta, jota etsitään säännöllisten tarkastusten avul-     nen kansalaisille tätä kautta. Tämän takia suun-
37987: la. Suunalueen syöpiä ilmenee maassamme kui-           niteltua säästöohjelmaa ei tulisi toteuttaa, vaan
37988: tenkin lukumääräisesti edellä mainittua syöpä-         vuonna 1991 hyväksytty täydennetty sairausva-
37989: lajia enemmän. Suunalueen syövät ovat myös             kuutuslaki tulisi toteuttaa alkuperäisten päätös-
37990: löydettävissä varhaisvaiheessa säännöllisten tar-      ten mukaisesti.
37991: kastusten kautta, ja tämän takia olisi erittäin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37992: tarpeellista erityisesti eläkeläisten päästä järjes-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37993: telmällisen hammashoidon piiriin. Tätä tukee           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37994: myös se tosiasia, että monet hammasperäiset            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37995: tulehdukset voivat saada aikaan etäisvaikutuk-
37996: sia muualla elimistössä. Näistä esimerkkejä ovat                 Suunnitteleeko Hallitus luopuvansa
37997: verenkiertoelimistön taudit, diabetes ja reuma-               vuonna 1991 hyväksytystä sairausvakuu-
37998: taudit.                                                       tuslain perusteella päätetystä hammas- ja
37999:     Valtion nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa            suusairauksien tunnustamisesta sairaus-
38000: on julkista terveydenhuoltoa kavennettu, ja näin              vakuutuslain piiriin kuuluviksi kustan-
38001: ollen sairausvakuutuksella on yhä suurempi                    nuksiksi, ja
38002: merkitys väestön perusturvalle. Vuonna 1991                      kuinka Hallitus aikoo jatkossa turvata
38003: täydennetyn sairausvakuutuslain perusteella                   kansalaisten suunalueen sairauksien riit-
38004: hammas- ja suusairaudet on tunnustettu sai-                   tävän seulonnan ja hoidon?
38005: 
38006:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1993
38007: 
38008:                                               Tina Mäkelä
38009: 
38010: 
38011: 
38012: 
38013: 230032J
38014: 2                                          1993 vp -     KK 506
38015: 
38016: 
38017: 
38018: 
38019:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38020: 
38021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          na aikoina yksilön vastuu omasta terveydentilas-
38022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           taan ja hoitoon hakeutumisesta kuitenkin koros-
38023: olette 30 päivänä syyskuuta 1993 päivätyn kir-          tuu.
38024: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Sairausvakuutuksen osalta ei korvauksen
38025: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tina Mäke-           puuttuminen kuitenkaan ole esteenä suun alueen
38026: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            sairauksien toteamiselle ja hoitamiselle. Suun
38027: 506:                                                    alueen terveydentilan tutkituttaminen ja hoito
38028:                                                         kuuluu normaalisti sairausvakuutuskorvauksen
38029:           Suunnitteleeko Hallitus luopuvansa            piiriin. Tavanomaisimpia lääkärintutkimuksiin
38030:        vuonna 1991 hyväksytystä sairausvakuu-           kuuluvia toimenpiteitä on suun tarkastaminen.
38031:        tuslain perusteella päätetystä hammas- ja        Ainoastaan hammassairauksien hoidon korvaa-
38032:        suusairauksien tunnustamisesta sairaus-          minen on rajattu siten, että sairausvakuutuskor-
38033:        vakuutuslain piiriin kuuluviksi kustan-          vaukseen ovat oikeutettuja vuonna 1956 tai sen
38034:        nuksiksi, ja                                     jälkeen syntyneet vakuutetut sekä veteraani-
38035:           kuinka Hallitus aikoo jatkossa turvata        etuuksien piiriin kuuluvat henkilöt.
38036:        kansalaisten suunalueen sairauksien riit-            Myös hammassairauksien hoitoa korvataan
38037:        tävän seulonnan ja hoidon?                       muille kuin edellä mainituille hammashuollon
38038:                                                         korvauksiin oikeutetuille henkilöille silloin, kun
38039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            hoito on muun sairauden kuin hammassairau-
38040: vasti seuraavaa:                                        den parantamiseksi välttämätöntä. Sädehoidon
38041:                                                         tai sytostaattihoidon vuoksi tarpeellinen ham-
38042:    Sairauskulujen verovähennysoikeudesta luo-           mashoito kuuluu myös sairausvakuutuskor-
38043: pumisen yhteydessä tehtiin sairausvakuutusla-           vauksen piiriin. Hammassairauksien hoitoa kor-
38044: kiin muutos (1714/91), jonka mukaan järjestel-          vataan ennen vuotta 1956 syntyneille vakuute-
38045: mällisen hammashuollon korvaaminen oli tar-             tuille muun muassa vaikeiden verenvuotosai-
38046: koitus ulottaa koskemaan koko aikuisväestöä 1           rauksien, sydänleikkausten, elinsiirtojen ja endo-
38047: päivänä heinäkuuta 1992. Uudistuksen aloitta-           proteesien asentamisen yhteydessä. Myös dia-
38048: minen kuitenkin siirrettiin ensin 1 päivään tam-        beteksen, reumasairauksien, astman ja multip-
38049: mikuuta 1993 ja sen jälkeen 1 päivään tammi-            peliskleroosin yhteydessä korvataan tulehduk-
38050: kuuta 1994 asiaa koskevilla laeilla (559/82, 1008/      sen hoitoon kohdistuvan hammashoidon kus-
38051: 92).                                                    tannuksia, kun hoitava lääkäri on perustellut
38052:    Suun ja nielun alueella todetaan Suomen              lähetteessään hammashoidon välttämättömyy-
38053: Syöpäyhdistyksen tilaston mukaan vuosittain             den yleissairauden hoidon vuoksi.
38054: noin 400 uutta syöpä tapausta. Näistä 95 % tode-            Terveyskeskuksissa järjestetään hammashuol-
38055: taan yli 40-vuotiailla henkilöillä. Esiintyvyys on      toa ensisijaisesti kunnan tai kuntayhtymän teke-
38056: pysynyt samansuuruisena 1950-luvulta lähtien.           män päätöksen mukaisesti. Toiminnan sisällöstä
38057: Jos verrataan suun ja nielun alueen syövän              ei ole säädetty, vaan se perustuu paikalliseen
38058: esiintyvyyttä, voidaan todeta, että esimerkiksi         harkintaan.
38059: kohdun kaula-alueen syöpää todettiin vuosittain             Valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen
38060: 450 tapausta ennen joukkotarkastusten aloitta-          liittyen hallitus on antanut valtiontaloudellisista
38061: mista. Tarkastustenjälkeen tämän alueen syöpä-          syistä eduskunnalle esityksen sairausvakuutus-
38062: tapaukset ovat laskeneet 130:een vuodessa. Kiis-        lain muuttamisesta (HE 208) siten, että aikuisten
38063: tää ei voi sitä, etteikö säännöllisillä terveystutki-   järjestelmällisen hammashuollon l päivänä tam-
38064: muksilla ole oma tärkeä merkityksensä sairauk-          mikuuta 1994 alkavasta toimeenpanosta luovu-
38065: sien varhaistoteamisessa. Taloudellisesti vaikei-       taan.
38066: 
38067:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993
38068: 
38069:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
38070:                                         1993 vp -   KK 506                                         3
38071: 
38072: 
38073: 
38074: 
38075:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
38076: 
38077:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dens ansvar för sitt hälsotilistånd och hans
38078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ansvar för att själv söka vård.
38079: den 30 september 1993 till vederbörande medlem         I fråga om sjukförsäkringen är dock bortfallet
38080: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      av ersättningen inget hinder för diagnostisering-
38081: Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr 506:          en och vården av sjukdomar i munhåla och
38082:                                                     käkar. Undersökningen av hälsotillståndet i
38083:           Planerar Regeringen att avstå från det    munhåla och käkar samt den efterföljande vår-
38084:        som beslöts 1991 enligt sjukförsäkrings-     den ornfattas normalt av sjukförsäkringsersätt-
38085:        lagen, att kostnaderna för tand- och         ningen. En av de vanligaste åtgärderna vid en
38086:        munsjukdomar skulle godkännas som            läkarundersökning är kontroll av munnen. En-
38087:        ersättningsgilla inom ramen för sjukför-     dast ersättningarna för vården av tandsjukdo-
38088:        säkringslagen, och                           mar har begränsats så att bara de försäkrade
38089:           hur ämnar Regeringen i fortsättningen     som är födda 1956 eller senare samt de som
38090:        trygga medborgarna en tillräcklig såll-      berörs av veteranförmåner är berättigade tili
38091:        ningsundersökning och vård av sjukdo-        sju~försäkringsersättning.
38092:        mar i munhåla och käkar?                         Aven andra än de ovan nämnda ersättnings-
38093:                                                     berättigade kan få ersättning för vården av
38094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tandsjukdomar, om vården är nödvändig för att
38095: anfora följande:                                    bota någon annan sjukdom än en tandsjukdom.
38096:                                                     Tandvård som behövs till följd av strålbehand-
38097:    1 samband med att skatteavdragsrätten slopa-     ling eller behandling med cytostatika omfattas
38098: des i fråga om sjukvårdskostnaderna gjordes i       också av sjukförsäkringsersättningen. Ersätt-
38099: sjukförsäkringslagen en ändring (1714/91), ge-      ning för vården av tandsjukdomar betalas även
38100: nom viiken det var meningen att utsträcka er-       till försäkrade som är födda före 1956 bl.a. i
38101: sättningen f6r systematisk tandvård tili att om-    samband med svåra former av blödarsjuka,
38102: fatta hela den vuxna befolkningen från och med      hjärtoperationer, transplantationer och vid in-
38103: den 1 juli 1992. Reformen blev dock lagstift-       operering av endoproteser. Även i samband med
38104: ningsvägen uppskjuten till den 1 januari 1993       diabetes, reumatiska sjukdomar, astma och mul-
38105: och sedan till den 1 januari 1994 (559/92, 1008/    tipel skleros ersätts kostnaderna för sådan tand-
38106: 92).                                                vård som behövs för vården av inflammation, då
38107:    Enligt statistik från Cancerföreningen i Fin-    den behandlande läkaren i sin remiss har motive-
38108: land diagnostiseras årligen ca 400 nya fall av      rat nödvändigheten av tandvård på grund av en
38109: cancer i munhåla och svalg. Av dessa påträffas      allmän sjukdom.
38110: 95 % hos personer över 40 år. Sjukdomsfrekven-          Vid hälsocentralerna ordnas tandvård i första
38111: sen har inte ändrats sedan 1950-talet. Vid en       hand enligt beslut som fattats av kommunen eller
38112: bedömning av förekomsten av cancer i munhåla        samkommunen. Det finns inga stadganden om
38113: och käkar samt i svalget kan det jämförelsevis      verksamhetens innehåll utan verksamheten grun-
38114: konstateras att de diagnostiserade fallen av        dar sig på bedömningar på det lokala planet.
38115: cancer i livmoderkroppen var 450 per år innan           1 anslutning till statsbudgeten för 1994 har
38116: massundersökningarna inl~ddes. Sedan dess har       regeringen av statsekonomiska skäl tili riksdagen
38117: denna typ av cancer minskat till 130 fall per år.   avlåtit en proposition med förslag tili lag om
38118: Det kan inte förnekas att regelbundna hälsoun-      ändring av sjukförsäkringslagen (RP 208) som
38119: dersökningar har en viktig betydelse för diagnos-   innebär att man avstår från den systematiska
38120: tiseringen av sjukdomar i ett tidigt skede. Under   tandvård för vuxna som skulle inledas den 1
38121: ekonomiskt svåra tider accentueras dock indivi-     januari 1994.
38122: 
38123:      Helsingfors den 22 oktober 1993
38124: 
38125:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
38126:                                                  1993 vp
38127: 
38128: Kirjallinen kysymys 507
38129: 
38130: 
38131: 
38132: 
38133:                                     Mäkipää: Varuskuntien ja sotakoulujen suunniteltujen lomautus-
38134:                                         ten vaikutuksista
38135: 
38136: 
38137:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38138: 
38139:    Pääesikunta valmistelee säästöohjelmaa, joka        Myös varuskunnan, kuten muidenkin varuskun-
38140: merkitsee mm. varuskuntien ja sotakoulujen sul-        tien, vartiointiin on palkattava henkilökuntaa.
38141: kemista kuukauden ajaksi. Tällä toimenpiteellä         Kuukauden lomautusta pidetään mahdollisena
38142: pyritään säästämään sotilaallisen maanpuolus-          sellaisissa varuskunnissa, joissa kaikki toiminnot
38143: tuksen valtion vuoden 1994 talousarviossa alene-       ovat koulutustavoitteisia, mikäli varusmiehille ja
38144: va 700 miljoonan markan määräraha. Puolus-             henkilökunnalle aiheutuvia vaikeuksia ei oteta
38145: tusvoimain komentajan mukaan armeijan mää-             huomioon, mutta ei esimerkiksi Niinisalon tyyp-
38146: rärahojen reaalinen vähennys ensi vuonna               pisessä varuskunnassa, jossa on koulutuksen
38147: on 10% verrattuna kuluvaan vuoteen. Pitkälti           lisäksi keskuskoeampuma-asema, tutka-asema,
38148: tilannetta kärjistää vielä päätetty hävittäjähan-      sotakoiraosasto, tykistökoulu sekä YK:n koulu-
38149: kinta, jonka kokonaiskustannukset ovat 17 mil-         tuskeskus. YK:n koulutuskeskuksen toimintojen
38150: jardia markkaa. Tämän vuoksi puolustusvoimat           keskeytyksellä saattaa olla jopa kansainvälisiä
38151: eivät ole aloittaneet tänä vuonna yhtään uutta         heijastuksia.
38152: materiaaliprojektia eli tilausvaltuutta. Kaikki            Kaiken kaikkiaan pääesikunnan suunnittele-
38153: materiaalisektorin voimavarat on jouduttu kes-         ma varuskuntien sulkeminen kuukaudeksi on
38154: kittämään torjuntahävittäjien uusimiseen.              omituinen ajatus. Tuntuu varsin merkilliseltä,
38155:     Puolustusministerin mukaan ensi vuodelle           että armeija pystyy toimimaan kuin tehdas,
38156: kaavailtujen säästöratkaisujen vaikutukset ovat        joka sulkee määräajaksi ovensa. Tiettävästi
38157:  monet ja erittäin hankalat. Joukko-osastojen          vastaavasta ei ole löydettävissä muualta esi-
38158:  sulkemisen myötä joutuvat varusmiehet esimer-         merkkejä, ja tämän takia kyse on vaarallisesta
38159:  kiksi joissain tapauksissa sosiaaliavustusten ja      ennakkotapauksesta. Toimenpide ei voi olla
38160:  henkilökunta työttömyyspäivärahan varaan.             vaarantamatta maamme puolustuskykyä ja en-
38161:  Voi vain kuvitella, millaisia ongelmia varusmie-      nen kaikkea koskemattomuutemme häiriötöntä
38162:  hille tulee ylimääräisen kuukauden pituisen koti-     vartiointia.
38163:  loman takia, kun työhönkään palaaminen ei                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38164:  useimmissa tapauksissa ole mahdollista. Pelkän        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38165:  päivärahan turvin ei siviilissä pysty pakollisia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38166:  elinkustannuksiaan peittämään.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38167:      Varuskuntien ja sotakoulujen sulkeminen ai-
38168:  heuttaa myös monia ongelmia. Esimerkiksi Nii-                   Kuinka Hallitus aikoo turvata maam-
38169:  nisalon varuskunnan sulkeminen kuukaudeksi ei                me rajojen häiriöttämän vartioinnin,
38170:  järkevästi ajateltuna ole mahdollista. Mikäli yk-            maanpuolustuskyvyn uskottavuuden, ar-
38171:  sikin joukkoyksikkö jää kyseiseen varuskun-                  meijan henkilökunnan aseman, varus-
38172:  taan, tietää se esimerkiksi huollon ja kuljetuksien          miesten toimeentulon ja erityistoiminta-
38173:  ylläpitämistä. Lisäksi Niinisalossa on tällä het-            yksikköjen toiminnan suunnitellun kuu-
38174:  kellä 100 sotakoiraa, ja niiden ruokkimiseen ei              kauden pituisen varuskuntien ja sotakou-
38175:  riitä edes yhden henkilön päivittäinen työpanos.             lujen sulkemisen aikana?
38176: 
38177:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
38178: 
38179:                                               Lea Mäkipää
38180: 
38181: 
38182:  2300321
38183: 2                                        1993 vp -   KK 507
38184: 
38185: 
38186: 
38187: 
38188:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38189: 
38190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilöstömäärää supistamalla, tarvittaessa hen-
38191: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kilöstöä irtisanoen ja henkilöstöä lomauttaen.
38192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Vuoden 1994 talousarvioehdotuksen mukai-
38193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lea Mäki-       sesti myös puolustusministeriön hallinnonalan
38194: pään näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        palkkausmäärärahat ovat ensi vuonna 10,5 pro-
38195: 507:                                                 senttia pienemmät kuin vuonna 1992. Ellei näi-
38196:                                                      den säästöjen toteuttamiskeinoista päästä sopi-
38197:           Kuinka Hallitus aikoo turvata maam-        mukseen syksyn työmarkkinaneuvottelujen yh-
38198:        me rajojen häiriöttämän vartioinnin,          teydessä, on säästöt katettava työnantajan yksi-
38199:        maanpuolustuskyvyn uskottavuuden, ar-         puolisin keinoin. Tällöin tulevat kysymykseen
38200:        meijan henkilökunnan aseman, varus-           lähinnä mittavat irtisanomiset ja lomauttamiset.
38201:        miesten toimeentulon ja erityistoiminta-      Henkilöstön kannalta 1omauttaminen on lievem-
38202:        yksikköjen toiminnan suunnitellun kuu-        pi vaihtoehto kuin irtisanomiset. Ensi vuoden
38203:        kauden pituisen varuskuntien ja sotakou-      osalta on jo tehty päätös 600 henkilön vähentä-
38204:        lujen sulkemisen aikana?                      misestä.
38205:                                                         Säästöjen aikaansaamiseksi on otettu esille
38206:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mahdollisuus sulkea varusmieskoulutusta anta-
38207: vasti seuraavaa:                                     vat varuskunnat ja lomauttaa henkilöstö kuu-
38208:                                                      kauden ajaksi. Näiden toimenpiteiden toteutta-
38209:    Hallitus on 14.5.1993 julkaissut henkilöpoliit-   mismahdollisuuksia vasta tutkitaan pääesikun-
38210: tisen kannanottonsa. Sen mukaisesti vuoden           nassa. Tässä yhteydessä tarkastellaan kokonais-
38211: 1994 henkilöstömenosäästöt on kohdennettava          valtaisesti myös kysymyksessä esitettyjä lomau-
38212: henkilöstömenoihin eikä muihin toimintamenoi-        tuksien ja varuskuntien sulkemisesta aiheutuvia
38213: hin. Henkilöstömäärärahoihin ei nähtävästi tul-      vaikutuksia. Myös muita vaihtoehtoja tutkitaan.
38214: la myöntämään ylityksiä lisätalousarviossa tai          Säästötoimenpiteistä riippumatta operatiivi-
38215: muuten.                                              nen valmius säilytetään eikä ilma- ja merialuei-
38216:    Jotta vuoden 1994 henkilöstömäärärahat riit-      den valvonnasta tingitä. Sisäasiainministeriön
38217: tävät, ministeriöiden sekä virastojen ja laitosten   alainen rajavartiolaitos vastaa rajojen vartioin-
38218: on toteutettava tarvittavat henkilöstömenoja         oista eivätkä puolustusministeriön toimialalla
38219: vähentävät toimenpiteet. Henkilöstömenoja voi-       mahdollisesti eteen tulevat säästötoimenpiteet
38220: daan vaadittavassa määrin vähentää lähinnä           koske rajavartiolaitosta.
38221: 
38222:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
38223: 
38224:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
38225:                                            1993 vp -   KK 507                                           3
38226: 
38227: 
38228: 
38229: 
38230:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
38231: 
38232:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt budgetpropositionen för 1994 är ansla-
38233: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           gen för löner också inom försvarsministeriets
38234: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        förvaltningsområde 10,5 procent mindre nästa
38235: dagsman Lea Mäkipää undertecknade spörsmål             år än år 1992. lfall en överenskommelse om
38236: nr 507:                                                sätten att förverkliga dessa inbesparingar inte
38237:                                                        kan träffas i samband med höstens arbetsmark-
38238:           H ur ämnar Regeringen trygga den             nadsförhandlingar, måste inbesparingarna täck-
38239:        ostörda bevakningen av våra gränser,            as genom ensidiga åtgärder från arbetsgivarens
38240:        trovärdigheten i vår försvarsförmåga,           sida. Härvid blir det närmast fråga om omfattan-
38241:        ställningen för armens personal, bevä-          de uppsägningar och permitteringar. Ur perso-
38242:        ringarnas utkomst och verksamheten              nalens synpunkt är permittering ett lindrigare
38243:        inom specialfunktionsenheterna under            alternativ än uppsägning. Beslut har redan fat-
38244:        den tid av en månad då garnisonerna och         tats om en minskning av personalen med ca 600
38245:        krigsskolorna enligt vad som planeras           personer under nästa år.
38246:        kommer att vara stängda?                           1 syfte att få tili stånd inbesparingarna har
38247:                                                        man också tagit fram möjligheten att stänga de
38248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          garnisoner där beväringsutbildningen sker och
38249: anföra följande:                                       att permittera personalen för en månad. Möjlig-
38250:                                                        heterna att förverkliga dessa åtgärder är tillsvi-
38251:    Regeringen publicerade 14.5.1993 sitt perso-        dare endast föremål för undersökning vid hu-
38252: nalpolitiska ställningstagande. Enligt det skall       vudstaben. 1 samband härmed granskas med
38253: inbesparingarna i personalutgifter 1994 inriktas       tanke på helheten verkningarna också av de
38254: på personalutgifter och inte på andra verksam-         permitteringar och stängningar av garnisoner
38255: hetsutgifter. Det är inte troligt att överskridning-   som nämns i spörsmålet. Också andra alternativ
38256: ar av personalutgifterna beviljas vare sig i til-      undersöks.
38257: 1äggsbudgeter eller på något annat sätt.                  Oberoende av sparåtgärderna bibehålls den
38258:    För att 1994 års anslag för personalen skall        operativa beredskapen, och avkall kommer inte
38259: räcka tili måste ministerierna samt ämbetsverken       att ges på övervakningen av luft- och sjöområde-
38260: och inrättningarna vidta erforderliga åtgärder i       na. Gränsbevakningsväsendet, som är under-
38261: syfte att minska personalutgifterna. Personalut-       ställt inrikesministeriet, svarar för bevakningen
38262: gifterna kan i den utsträckning som krävs min-         av gränserna, och de eventuella sparåtgärder
38263: skas närmast genom inskränkning av persona-            som eventuellt måste vidtas inom försvarsminis-
38264: len, vid behov genom uppsägning av personai            teriets verksamhetsområde gäller inte gränsbe-
38265: och permitteringar.                                    vakningsväsendet.
38266: 
38267:      Helsingforsden 13 oktober 1993
38268: 
38269:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
38270:                                               1993 vp
38271: 
38272: Kirjallinen kysymys 508
38273: 
38274: 
38275: 
38276: 
38277:                                  Mäkipää: Sotainvalidin entisen aviopuolison oikeudesta saada
38278:                                     sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä
38279: 
38280: 
38281:               /                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38282: 
38283:    Tapaturmaviraston mukaan sotilasvamma-           sellä puolisotia miehen kuoltua ole mahdollista
38284: lain perusteella entisen puolison osalta ei avio-   saada minkäänlaista korvausta. Kyseisen kaltai-
38285: eron jälkeen voida myöntää elinkoron korotusta      sia tapauksia on maassamme useita, ja heidän
38286: eikä myöskään huoltoeläkettä entisen sotainvali-    taloudellinen tilanteensa saattaa jäädä erittäin
38287: dimiehen kuoltua. Näin riippumatta siitä, onko      vaikeaksi. Uusia tapauksia tuskin enää syntyy,
38288: avioero-oikeudenkäynnissä mies velvoitettu suo-     koska korvauksen saajat ja heidän puolisonsa
38289: rittamaan vaimolle elatusapua vai ei~ Kyseisessä    ovat iäkkäitä ja avioerot heidän välillään harvi-
38290: oikeudenkäynnissä elinkorko voidaan tosin ot-       naisia. Kuitenkin tähän saakka syntyneet maini-
38291: taa huomioon mahdollista elatusapua harkit-         tunkaltaiset tilanteet tulisi lain muutoksen tai
38292: taessa.                                             asetuksen avulla korjata niin, ettei kukaan jäisi
38293:    Kyseisen kaltaisen entisen aviopuolison ase-     avioerotapauksen takia taloudellisesti vaikeaan
38294: ma tilanteessa, jolloin avioero-oikeudenkäynnis-    asemaan.
38295: sä hänelle ei. ole määrätty hyvitystä, voi jäädä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38296: taloudellisesti erittäin vaikeaksi ja tuntua koh-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38297: tuuttomalta. Tapaturmaviraston mukaan voi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38298: massa oleva lainsäädäntö ei anna mahdollisuuk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38299: sia viranomaisten tehdä asiassa toisenlaisia pää-
38300: töksiä. Näin ollen ainoaksi mahdollisuudeksi                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
38301:  sotainvalidimiehen kuoltua hänen entisen puoli-           että sotainvalidin eronneen aviopuolison
38302:  sonsa jälkeiseksi toimeentuloksi jää avioero-oi-          mahdollisuus saada sotilasvammalain
38303:  keudenkäynnissä määrätty hyvitys, elatusapu tai           mukaista huoltoeläkettä entisen aviomie-
38304: pesänjako. Mikäli näin ei ole menetelty, ei enti-          hensä kuoltua tulisi mahdolliseksi?
38305: 
38306:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
38307: 
38308:                                            Lea Mäkipää
38309: 
38310: 
38311: 
38312: 
38313: 2300321
38314: 2                                         1993 vp -    KK 508
38315: 
38316: 
38317: 
38318: 
38319:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38320:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neet uudestaan ja jotka siten ilman eroa olisivat
38321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          invalidin kuoleman jälkeen oikeutettuja huolto-
38322: olette 1 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-          eläkkeeseen, olisi elossa vajaa 1 000. Keskimää-
38323: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       räinen huoltoeläke lisähuoltoeläkkeineen on
38324: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkipään            1 960 markkaa kuukaudessa. Mikäli heille kai-
38325: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 508:          kille ilman tarveharkintaa myönnettäisiin oikeus
38326:                                                        huoltoeläkkeeseen, kokonaiskustannus tästä oli-
38327:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         si noin 23 miljoonaa markkaa vuodessa.
38328:        että sotainvalidin eronneen aviopuolison           Huoltoeläkkeen myöntäminen poikkeuksetta
38329:        mahdollisuus saada sotilasvammalain             kaikille entisille puolisoille hyödyttäisi perusteet-
38330:        mukaista huoltoeläkettä entisen aviomie-        tomasti myös niitä, jotka eivät olisi taloudellisen
38331:        hensä kuoltua tulisi mahdolliseksi?             tuen tarpeessa. Yksittäistapauksissa, erityisesti
38332:                                                        ennen vuotta 1988, avioero on saattanut heiken-
38333:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tää puolison taloudellista tilannetta huomatta-
38334: taen seuraavaa:                                        vastikin. Tältä osin asian käsittely olisi kuitenkin
38335:                                                        pitänyt tapahtua avioero-oikeudenkäynnissä.
38336:    Sotilasvammalain perusteella avioeron jäl-          Huoltoeläkkeen myöntäminen näissä tapauksis-
38337: keen entisen puolison osalta ei voida myöntää          sa harkinnanvaraisesti ei luultavasti aiheuttaisi
38338: elinkoron korotusta eikä myöskään huoltoelä-           suuria lisäkustannuksia. Sen sijaan, mikäli jou-
38339: kettä entisen sotainvalidimiehen kuoltua.              duttaisiin harkitsemaan missä määrin avioero on
38340:     Myöskään tapaturmavakuutuslainsäädän-              heikentänyt puolison taloudellista asemaa, jou-
38341: nössä, joka yhteiskunnallisilta tavoitteiltaan on      duttaisiin hankaliin selvitystehtäviin huomioon
38342: verrattavissa sotilasvammalakiin, ei tunneta           ottaen, että avioerot ovat suurimmaksi osaksi
38343: mahdollisuutta suorittaa perhe-eläkettä entiselle      tapahtuneet kymmeniä vuosia sitten.
38344: puolisolle työntekijän kuoltua tapaturmaisesti.            Miltei kaikki edellä mainitut puolisot ovat jo
38345: Sen sijaan työntekijäin eläkelain mukaan myös          eläkkeellä ja saavat vähintään kansaneläkettä.
38346: entisellä puolisolla on mahdollisuus saada perhe-      Sotainvalidin kuoleman jälkeen myönnettävä
38347: eläkettä, jos edunjättäjä oli tuomioistuimen pää-      huoltoeläke vaikuttaa pienentävästi kansaneläk-
38348: töksellä tai sosiaalilautakunnan vahvistamalla         keen lisäosaan. Näin ollen sellaiset entiset puoli-
38349: sopimuksella velvoitettu suorittamaan hänelle          sot, joiden tulotaso avioeron jälkeen jäi vähäi-
38350: määräajoin elatusapua.                                 seksi, saavat tavallaan menettämästään mahdol-
38351:     Avioero-oikeudenkäynnissä tai muuten ela-          lisuudesta saada huoltoeläkettä korvausta suu-
38352: tuksesta sovittaessa tapaturmaviraston maksa-          rempana kansaneläkkeen lisäosana.
38353: ma elinkorko ja muu korvaus voidaan ottaa                  On myös otettava huomioon, että suuri osa
38354: huomioon mahdollista elatusapua ja sen suu-            aikanaan eronneista sotainvalideista on avioi-
38355: ruutta puolisolle harkittaessa. Nykyisen avioliit-     tunut uudestaan joko kerran tai useammin,
38356: tolain ositusta koskevat 1988 voimaan tulleet          mikä voisi johtaa huoltoeläkkeen maksamiseen
38357: säännökset suovat aikaisempaa paremman ta-             useampikertaisena tällaisten invalidien osalta,
38358: loudellisen suojan heikommassa taloudellisessa         ellei avioliiton kestolle asetettaisi suhteellisen
38359: tilanteessa olevalle aviopuolisolle.      ,            pitkää alarajaa.
38360:     Tällä vuosikymmenellä on vuosittain tapah-             Merkittäviin taloudellisiin vaikeuksiin jou-
38361: tunut 10-15 vähintään 30 %:n sotainvalidin ja          tuneita entisiä aviopuolisoita on lähinnä yksit-
38362: hänen puolisonsa välistä avioeroa, jonka seu-          täistapauksina. Heidän tilanteensa ei sota-
38363: rauksena puoliso on menettänyt mahdollisuuden          invalidipuolison kuoleman jälkeen juuri enää
38364: invalidin kuolemanjälkeen tulevaan huoltoeläk-         huonone. Tällaisten entisten puolisoiden talou-
38365: keeseen. Tilastokeskuksesta saadun arvion pe-          dellista asemaa voidaan turvata muilla eläk-
38366: rusteella sellaisia sotainvalideista eronneita avio-   keillä ja yhteiskunnan tukitoimilla. Vaikka
38367: puolisoita, jotka eivät ole myöhemmin avioitu-         huoltoeläkettä myönnettäisiin edellä mainitulla
38368:                                          1993 vp -    KK 508                                            3
38369: 
38370: tavalla vain taloudellisiin vaikeuksiin joutu-          Edellä mainitut perustelut huomioon ottaen
38371: neille entisille aviopuolisoille, aiheutuisi tästä   sosiaali- ja terveysministeriö ei katso aiheelliseksi
38372: suhteettoman paljon hallinnollista työtä ja          huoltoeläkeoikeuden laajentamista sotilasvam-
38373: byrokratiaa.                                         malakia muuttamalla.
38374:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
38375:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
38376: 4                                         1993 vp -    KK 508
38377: 
38378: 
38379: 
38380: 
38381:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
38382: 
38383:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           knappt 1 000 sådana frånskilda makar till krigs-
38384: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         invalider vilka inte senare har gift om sig och
38385: den 1 oktober 1993 till vederbörande medlem av         vilka således utan skilsmässa hade varit berätti-
38386: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot        gade till försörjningspension efter invalidens
38387: Mäkipää undertecknade spörsmål nr 508:                 död. Den genomsnittliga försörjningspensionen
38388:                                                        med tilläggsförsörjningspension är l 960 mark i
38389:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         månaden. Om de alla utan behovsprövning skul-
38390:        ta för att möjliggöra att en äkta maka          le beviljas rätt till försörjningspension skulle de
38391:        som skilt sig från en krigsinvalid får          totala kostnadema för detta vara 23 miljoner
38392:        försörjningspension enligt militärskade-        mark per år.
38393:        lagen då den före detta äkta mannen har             Beviljandet av försörjningspension utan un-
38394:        dött?                                           dantag till alla före detta makor skulle grundlöst
38395:                                                        även vara till nytta för dem som inte behöver
38396:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ekonomiskt stöd. I enskilda fall, speciellt före
38397: samt anföra följande:                                  1988, har en skilsmässa kunnat försvaga makans
38398:                                                        ekonomiska situation på ett betydande sätt. Till
38399:    På basis av militärskadelagen kan inte i fråga      denna del borde ärendet ha behandlats vid skils-
38400: om en före detta maka beviljas förhöjning på           mässorättegången. Beviljande av försörjnings-
38401: livränta och inte heller försörjningspension efter     pension enligt prövning i dessa fall skulle troli-
38402: att den före detta krigsinvalidmannen dött.            gen inte förorsaka stora tilläggskostnader. Om
38403:    Inte heller i olycksfallsförsäkringslagstiftning-   man däremot skulle bli tvungen att pröva i viiken
38404: en som ti11 sina samhälleliga målsättningar kan        mån skilsmässan har försvagat makans ekono-
38405: jämföras med militärskadelagen, känner man till        miska ställning skulle man råka ut för mycket
38406: möjligheten att erlägga familjepension ti11 en före    besvärliga utredningsuppgifter med beaktande
38407: detta make om en arbetstagare dött genom               av att skilsmässoma till största delen har ägt rum
38408: olycksfall. Däremot har även en före detta make        för tiotals år sedan.
38409: enligt lagen om pension för arbetstagare möjlig-           Nästan alla ovan nämnda makar är redan
38410: het att erhålla familjepension om förmånslåtaren       pensionerade och får åtminstone folkpension.
38411: genom ett beslut av en domstol eller ett avtal som     Den försörjningspension som beviljas efter en
38412: fastställts av socialnämnden har förpliktats att       krigsinvalids död inverkar minskande på folk-
38413: erlägga henne eller honom underhållsbidrag vid         pensionens tilläggsdel. Således får sådana före
38414: fastställda tidpunkter.                                detta makor vilkas inkomstnivå blev ringa~.efter
38415:    Vid skilsmässorättegångar eller då man an-          skilsmässan på sätt och vis en möjlighet att få
38416: nars kommer överens om underhåll kan den               tilihaka det de förlorat då de inte fått försörj-
38417: livränta och andra ersättningar som olycksfalls-       ningspension i form av en större tilläggsdel för
38418: verket betalar beaktas vid prövning av eventuellt      folkpensionen.
38419: underhållsbidrag och dess storlek. Stadgandena             Man bör även beakta att en stor del av de
38420: om avvittring i den nuvarande äktenskapslagen          krigsinvalider som har skilt sig har gift om sig
38421: vilka trädde i kraft 1988 ger ett bättre ekono-        endera en eller flera gånger, vilket kunde leda till
38422: miskt skydd än tidigare för den make SOQl är i         att försörjningspension betalas mångdubbelt för
38423: den ekonomiskt svagare situationen.                    sådana invalider om man·inte skulle uppställaen
38424:    Under detta decennium har det årligen skett         relativt lång undre gräns för äktenskapets varak-
38425: 10-15 skilsmässor mellan en krigsinvalid med           tighet
38426: en minst 30 %:s invaliditetsgrad och hans maka             Före detta äkta hälfter som råkat ut ·för
38427: och som en följd av detta har makan förlorat sin       betydande ekonomiska svårigheter fmns när-
38428: möjlighet till försörjningspension efter invali-       mast som enskilda fall. Deras situation blir inte
38429: dens död. På basis av en uppskattning som              just sämre efter krigsinvalidmakens död. Sådana
38430: erhållits från Statistikcentralen fmns det vid liv     före detta makars situation kan tryggas med
38431:                                         1993 vp -   KK 508                                            5
38432: 
38433: andra pensioner och stödåtgärder av samhället.         Med beaktande av ovan nämnda motivering-
38434: Fastän försörjningspension skulle beviljas på       ar anser social- och hälsovårdsministeriet det
38435: ovan nämnda sätt endast tili äkta makar som         inte motiverat att utvidga rätten till försörjnings-
38436: råkat ut för ekonomiska svårigheter, skulle detta   pension genom att ändra militärskadelagen.
38437: förorsaka orimligt mycket administrativt arbete
38438: och byråkrati.
38439:      Helsingfors den 21 oktober 1993
38440: 
38441:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
38442: 1
38443: 
38444: 
38445: 
38446: 1
38447:                                                 1993 vp
38448: 
38449: Kirjallinen kysymys 509
38450: 
38451: 
38452: 
38453: 
38454:                                    Jurva: Liikenteen harjoittamista koskevien säännösten väljentämi-
38455:                                        sestä
38456: 
38457: 
38458:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38459: 
38460:    Euroopassa ollaan lähes kaikissa maissa va-        sovat suomalaiset rekka-autot. Liikenneministe-
38461: pauttamassa liikenteen harjoittamista sääteleviä      riö on täysin kyvytön tilanteen laukaisemiseen ja
38462: säännöksiä eli yksityistämässä tavara- ja henki-      sen johtavat virkamiehet syyttävät asiasta pel-
38463: löliikennettä täydellisesti. Tämä tapahtuu alan       kästään suomalaisia liikenneyrittäjiä. Tämä on
38464: yrittämistä säätelevien lakien muuttamisella ja       varsin ihmeellistä ministeriöitä, jonka tulisi kai-
38465: mahdollisten yhteiskunnan omistamien laitosten        kin tavoin edesauttaa liikenteeseen liittyvän elin-
38466: yksityistämisellä. Myös Suomessa on tämänkal-         keinotoiminnan sujumista ja toimintamahdolli-
38467: taista kehitystä varovasti käynnistetty 1980-lu-      suuksia.
38468: vun lopun ja 1990-luvun alun aikana.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38469:    Nykyisen hallituksen ja sen liikenneministerin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38470: toimesta on kuitenkin tässä linjassa ollut havait-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38471: tavissa poikkeamia. Liikenneministeriö on pyr-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38472: kinyt jälleen ohjailemaan liikenne-elinkeinoja
38473: mm. suosimalla valtion omistamaa tavaraliiken-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38474: neyritystä ja ohjailemalla konsernin sisäisin siir-          liikenneministeriön liikenteen harjoitta-
38475: roin sen tappioita muualle, säätämällä erilaisia             misen liberalisointilinjan vastaisten toi-
38476: liikennöintiä haittaavia säännöksiä jne. Lisäksi             menpiteiden estämiseksi ja suomalaisten
38477: hyvänä esimerkkinä liikenneministeriön kyvyt-                liikennöintiyrittäjien toimintamahdolli-
38478: tömyydestä alaansa liittyvän yritystoiminnan                 suuksien häiriöttömäksi varmistamiseksi
38479: toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi ovat                Venäjän liikenteen osalta?
38480: Venäjän puolella Suomen vastaisella rajalla sei-
38481: 
38482:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
38483:                                              Marita Jurva
38484: 
38485: 
38486: 
38487: 
38488: 2300321
38489: 2                                       1993 vp -   KK 509
38490: 
38491: 
38492: 
38493: 
38494:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38495: 
38496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      van vuoden loppuun mennessä ja siinä selvinnee
38497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myös, millä edellytyksillä osia Valtionrautateis-
38498: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    tä, esim. Transpoint-liikenne, voitaisiin yhtiöit-
38499: le jäsenelle kansanedustaja Jurvan näin kuulu-      tää kokonaan. Yhtiöittäminen aivan ilmeisesti
38500: van kirjallisen kysymyksen n:o 509:                 lisäisi ns. transparenssia eli läpinäkyvyyttä, mikä
38501:                                                     olisi omiaan helpottamaan eri toimintojen aihe-
38502:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      uttamien kustannusten ja niiden tulojen sekä
38503:        liikenneministeriön liikenteen harjoitta-    mahdollisten subventioiden tarkastelua.
38504:        misen liberalisointilinjan vastaisten toi-       Maanteitse tapahtuva tavaraliikenne Suomen
38505:        menpiteiden estämiseksi ja suomalaisten      ja Venäjän välillä on parin viime vuoden aikana
38506:        liikennennöintiyrittäjien toimintamah-       kasvanut erittäin voimakkaasti suomalaisten
38507:        dollisuuksien häiriöttömäksi varmistami-     kuljetusyritysten ollessa markkinajohtajia. Suo-
38508:        seksi Venäjän liikenteen osalta?             malaisten toimintaa on kuitenkin vaikeuttanut
38509:                                                     Venäjän viranomaisten hitaus kuljetuslupien
38510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        antamisessa. Liikenneministeriö onkin jo viime
38511: vasti seuraavaa:                                    kesäkuussa tehnyt esityksen Venäjän liikennemi-
38512:                                                     nisteriölle kuljetusluvista luopumiseksi kahden-
38513:    Maantieliikenteen harjoittamista koskevia        keskisessä liikenteessä. Asiasta neuvotellaan tä-
38514: säännöksiä ollaan Euroopassa liberalisoimassa       män kuun lopulla Helsingissä.
38515: niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin osalta.          Venäjän tulliviranomaiset ovat tehostaneet
38516: Liberalisointi ei kuitenkaan tarkoita tavara- ja    toimintaansa viime kuukausien aikana tavoittee-
38517: henkilöliikenteen yksityistämistä, joka on jokai-   na estää ns. pimeätä maahantuontia. Tämän
38518: sen maan oma sisäinen asia.                         vuoksi myös kuorma-autokuljetusten tarkastus
38519:    Liikenneministeriö on tarkoin seurannut kan-     on kiristynyt ja johtanut siihen, että sellaisten
38520: sainvälistä kehitystä ja uudistanut luvanvaraista   kuljetusten osalta, joissa tavaran vastaanoitajaa
38521: tavaraliikennettä koskevan lainsäädäntönsä vas-     ei Venäjältä ole löydetty, autot odottavat tullin
38522: taamaan EY :n säännöksiä. Vastaava lakiesitys       selvityksiä. Valitettavasti Venäjän tullin selvitys-
38523: henkilöliikenteen osalta on valmistumassa ja        työ on ollut erittäin hidasta ja sellaisetkin autot,
38524: pyritään saattamaan voimaan 1.6.1994.               joiden paperit ovat olleet kunnossa, ovat joutu-
38525:    L-iikenneministeriö ei ole suosinut eikä tule    neet odottamaan kohtuuttoman kauan.
38526: suosimaan valtion omistamia kuljetusyrityksiä.          Liikenneministeriö on ollut tiiviissä yhteis-
38527:    Valtionrautateiden kappaletavaraliikenne ja      työssä ulkoministeriön ja tullihallituksen kanssa
38528: sen saama kilpailua vääristävä tuki on asiana       ja pyytänyt myös Venäjän liikenneministeriön
38529: vireillä kilpailuvirastossa Suomen Kuorma-au-       apua asioiden selvittämisen nopeuttamiseksi.
38530: toliitto ry:n tekemän kantelun pohjalta. Liiken-    Ministeriö on ollut yhdessä eri viranomaistaho-
38531: neministeriö on omasta puolestaan pyytänyt          jen ja kuljetusalan etujärjestöjen kanssa valmis-
38532: 17.9.1993lausunnon Valtionrautateiden tilintar-     telemassa Venäjän kuljetuksiin liittyviä ohjeita,
38533: kastajilta Valtionrautateiden ja Transpoint Oy:n    joiden avulla tullivaikeuksitta jatkossa vältyttäi-
38534: välisestä suhteesta.                                siin. Ministeriö tekee omalta osaltaan kaiken
38535:    Liikenneministeriö on asettanut 4.6.1993 työ-    voitavansa etenkin Suomen ja Venäjän välisen
38536: ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää Valtion-       kuorma-autoliikenteen sujumiseksi, mutta tulli-
38537: rautateiden yhtiöittämisen edellytykset sekä teh-   epäselvyyksiin liittyvä ratkaisuvalta on Venäjän
38538: dä ehdotukset toimenpiteiksi ja säädösmuutok-       tulli viranomaisilla.
38539: siksi. Selvitystyö tulee saattaa päätökseen kulu-
38540:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1993
38541: 
38542:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
38543:                                           1993 vp- KK 509                                                 3
38544: 
38545: 
38546: 
38547: 
38548:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
38549: 
38550:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger    ändringar. Utredningen skall bli fårdig inom
38551: har Ni, Herr Talman, till vederbörande medlem av      detta år och i detta sammanhang torde det också
38552: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot       bli utrett huruvida delar av Statsjärnvägarna,
38553: Jurva undertecknade spörsmål nr 509:                  t.ex. Transpoint-trafiken kunde bolagiseras helt.
38554:                                                       Bolagiseringen torde utan tvekan öka trans-
38555:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        parensen, dvs. insynen, vilket i sin tur bidrar tili
38556:        ta för att motverka trafikministeriets åt-     att underlätta kontrollen av kostnader föranled-
38557:        gärder som motverkar liberaliseringslin-       da av vissa verksamheter och kontrollen av
38558:        jen inom trafiknäringen och för att tryg-      eventuella subventioner.
38559:        ga finska trafikidkares obehindrade verk-          Godstrafiken på väg mellan Finland och
38560:        samhetsförutsättningar i fråga om trafi-       Ryssland har under de två senaste åren vuxit
38561:        ken tili Ryssland?                             kraftigt och finska transportföretag är i dag
38562:                                                       ledande på marknaden. De ryska myndigheterna
38563:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har dock varit långsamma med att bevilja trans-
38564: anföra följande:                                      porttillstånd vilket har försvårat finländarnas
38565:                                                       verksamhet. Trafikministeriet har därför redan i
38566:     Stadgandena som behandlar idkande av väg-         juni föreslagit att man i trafiken mellan Finland
38567: trafik liberaliseras överallt i Europa både när det   och Ryssland avstår från tillstånd. Denna fråga
38568: gäller person- och godstrafiken. Med liberalise-      kommer att diskuteras i slutet av oktober i
38569: ring menar man dock inte privatisering, vilket är     Helsingfors.
38570: en fråga som varje land sköter själv.                     Tullmyndigheterna i Ryssland har effektive-
38571:     Trafikministeriet har noga följt med den inter-   rat sin verksamhet under de senaste månaderna
38572: nationella utvecklingen och reviderat lagstift-       med målet att hindra s.k. illegal import. Därför
38573: ningen om tillståndspliktig godstrafik så att den     har också kontrolien av lastbilstransporter effek-
38574: motsvarar EG:s bestämmelser. Motsvarande              tiverats och detta har lett tili att bilarna, i sådana
38575: lagförslag om persontrafik är under beredning         fall när varumottagaren i Ryssland inte påträf-
38576: och avsikten är att den skali träda i kraft den 1     fas, får vänta på att tullutredningarna blir färdi-
38577: juni 1994.                                            ga. Tyvärr har den ryska tullens utredningar
38578:     Trafikministeriet har inte tidigare och kom-      fortskridit väldigt långsamt och bilar vilkas pap-
38579: mer inte heller i framtiden att preferera statligt    per är i ordning har också varit tvungna att
38580: ägda transportföretag.                                vänta oskäligt länge.
38581:     Statsjärnvägarnas styckegodstrafik och det            Trafikministeriet har varit i intensiv kontakt
38582: tili denna trafikform beviljade konkurrensför-        med utrikesministeriet och tullstyrelsen samt
38583: vrängande stödet behandlas för närvarande i           begärt hjälp av Rysslands trafikministerium för
38584: konkurrensverket utgående från ett besvär som         att påskynda behandlingen. Ministeriet håller på
38585: anförts av Suomen Kuorma-autoliitto ry. Tra-          tillsammans med olika myndigheter och intresse-
38586: tikministeriet har å sin sida av StatsJärnvägarnas    organisationer inom transportbranschen att ut-
38587:  revisorer den 17.9.1993 begärt ett utlåtande om      arbeta anvisningar beträffande transporter till
38588:  förhåliandet melian Statsjärnvägarna och Trans-      Ryssland, vilket i framtiden torde minska pro-
38589:  point Oy.                        .                   blemen. Ministeriet gör för sin del sitt bästa för
38590:     Trafikministeriet tillsatte den 4 juni 1993 en    att speciellt lastbilstrafiken mellan Finland och
38591:  arbetsgrupp som har i uppgift att undersöka          Ryssland skalllöpa smidigt, men det är tullmyn-
38592:  förutsättningarna för bolagisering av Statsjärn-     digheterna i Ryssland som har befogenheter att
38593:  vägarna samt förslagen tili åtgärder och stadge-     besluta i fråga om tulloklarheter.
38594: 
38595:      Helsingfors den 11 oktober 1993
38596: 
38597:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
38598:                                                  1993 vp
38599: 
38600: Kirjallinen kysymys 510
38601: 
38602: 
38603: 
38604: 
38605:                                     Jurva: Suomen- ja ruotsinkielisten hakijoiden tasavertaisesta koh-
38606:                                         telusta virkanimitysasioissa
38607: 
38608: 
38609:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38610: 
38611:    Suomen tasavallan, jonka pääkielenä on suo-         on äidinkieleltään ruotsinkielinen. Tätä ei mo-
38612: mi, ministeriöiden henkilökunnasta on luettelon        nissakaan tapauksissa pystytä perustelemaan
38613: mukaan tarkasteltuna havaittavissa, että enem-         hakijoiden pätevyydellä, vaan syyt ovat jossain
38614: mistö heistä on syntyperältään suomenruotsalai-        muualla. Tulisi pikaisesti selvittää, pitääkö paik-
38615: sia. Lähes kaikissa ministeriöissä on henkilökun-      kansa ruotsinkielisten suomenkielisiä sortava
38616: nan sukunimien enemmistö ruotsinkielinen.              kohtelu valtion virkoihin henkilöitä valittaessa
38617: Tämä tuntuu varsin kummalliselta, kun maas-            vai ei.
38618: samme on ruotsinkielistä väestöä vain noin 5-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38619: 6%.                                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38620:    Yleisesti on tiedossa, että ruotsin kieltä äidin-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38621: kielenään puhuvilla on suomenkielisiä helpompi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38622: päästä opiskelemaan yliopistoihin ja muuhun
38623: korkeampaa koulutusta antaviin oppilaitoksiin                    Aikooko Hallitus selvittää, suositaan-
38624: kielikiintiöiden tai omien oppilaitosten takia. Jo            ko ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia
38625: tämä rikkoo kansalaisten tasa-arvoisuutta vas-                henkilöitä suomen kieleen verrattuna ja
38626: taan. Tämän lisäksi, kuten edellä olevasta ilme-              mistä johtuu jopa ministeriöiden henkilö-
38627: nee, on valtion viroissa ja monissa kunnissa                  kunnan enemmistön kuuluminen ruot-
38628: huomattavasti helpompi päästä virkaan, mikäli                 sinkieliseen vähemmistöön?
38629: 
38630:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
38631: 
38632:                                               Marita Jurva
38633: 
38634: 
38635: 
38636: 
38637: 2300321
38638: 2                                        1993 vp -   KK 510
38639: 
38640: 
38641: 
38642: 
38643:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38644: 
38645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laista kotimaisten kielten taitoa edellytetään eri-
38646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tasoisiin virkoihin pääsemiseksi. Korkeakoulu-
38647: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tutkinnon suorittaneilta virkamiehiltä, jollaisia
38648: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan          ministeriöiden päällikkö- ja esittelijätason virka-
38649: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 510:        miehet poikkeuksetta ovat, edellytetään täydel-
38650:                                                      listä virka-alueen asukkaiden enemmistön kielen
38651:           Aikooko Hallitus selvittää, suositaan-     hallintaa. Lisäksi edellytetään kaksikielisessä
38652:        ko ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia      kunnassa, kuten Helsingissä, maan toisen kielen
38653:        henkilöitä suomen kieleen verrattuna ja       suullista ja kirjallista taitoa. Täten Helsingissä
38654:        mistä johtuu jopa ministeriöiden henkilö-     vaaditaan ministeriöiden korkeakoulututkinnon
38655:        kunnan enemmistön kuuluminen ruot-            suorittaneilta virkamiehiltä suomen kielen täy-
38656:        sinkieliseen vähemmistöön?                    dellistä hallintaa sekä ruotsin kielen suullista ja
38657:                                                      kirjallista taitoa. Voidaan sanoa, että ministe-
38658:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          riöiden virkamiesten kielitaitovaatimukset on
38659: taen seuraavaa:                                      suomea äidinkielenään puhuvien helpompi täyt-
38660:                                                      tää kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien.
38661:    Nimitysharkintaa suoritettaessa arvioidaan            Valtiovarainministeriön palveluksessa loka-
38662: hakijoiden kelpoisuus. Kelpoisuus voidaan ja-        kuussa 1993 on 280 henkilöä. Näistä 40:llä eli
38663: kaa muodolliseen kelpoisuuteen ja sopivuu-           14 o/o:lla on ruotsinkielinen sukunimi. Ministe-
38664: teen. Muodollisen kelpoisuuden, kuten virkaan        riön palveluksessa olevista henkilöistä kuitenkin
38665: vaadittavan koulutuksen ja kielitaidon, määrit-      ainoastaan 17:llä eli 6 o/o:lla on äidinkielenä ruot-
38666: televät asiaa koskevat normit. Sopivuutta ar-        si. Kolmella näistä on suomenkielinen sukunimi.
38667: vioidaan hallitusmuodon mukaisilla virkaylen-        Lukujen valossa lienee selvää, että henkilöiden
38668: nysperusteilla, joita ovat taito, kyky ja koeteltu   äidinkieltä ei voida päätellä sukunimen perus-
38669: kansalaiskunto.                                      teella. Ruotsinkielisen henkilöstön osuus valtio-
38670:    Valtion virkamiesten kielitaidosta säädetään      varainministeriön henkilöstöstä vastannee ruot-
38671: laissa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kieli-    sinkielisten osuutta koko väestöstä. Uskon näin
38672: taidosta (149/22). Laissa säädetään siitä, minkä-    olevan myös muissa ministeriöissä.
38673: 
38674:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
38675: 
38676:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
38677:                                          1993 vp -   KK 510                                         3
38678: 
38679: 
38680: 
38681: 
38682:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
38683: 
38684:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tjänster på olika nivåer. Av tjänstemän som
38685: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         avlagt högskoleexamen fordras att de fullstän-
38686: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      digt behärskar majoritetsspråket inom ämbetsdi-
38687: dagsman Jurva undertecknade spörsmål nr 510:         striktet. Tjänstemännen på chefs- och föredra-
38688:                                                      gandenivå vid ministerierna hör utan undantag
38689:          Har Regeringen för avsikt att utreda        till den ovan nämnda gruppen. Därtill fordras i
38690:        om personer med svenska som moders-           en tvåspråkig kommun, som t.ex. i Helsingfors,
38691:        mål favoriseras jämfört med personer          förmåga att i tal och skrift använda landets
38692:        med finska som modersmål och vad be-          andra språk. Således fordras i Helsingfors av
38693:        ror det på att t.o.m. majoriteten av perso-   ministeriernas tjänstemän som avlagt högskole-
38694:        nalen vid ministerierna hör till den          examen att de fullständigt behärskar finska språ-
38695:        svenskspråkiga minoriteten?                   ket samt att de har förmåga att i tal och skrift
38696:                                                      använda svenska. Man kan säga att det är lättare
38697:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för personer med finska som modersmål att
38698: anfOra följande:                                     uppfylla språkkunskapskraven för ministerie-
38699:                                                      tjänstemän än vad det är för personer med
38700:    Vid prövningen av utnämningsärenden be-           svenska som modersmål.
38701: döms de sökandes behörighet. Behörigheten kan            I oktober 1993 arbetade 280 personer vid
38702: delas in i formell behörighet och lämplighet. Den    finansministeriet. Av dessa har 40, dvs. 14% ett
38703: formella behörigheten, såsom den utbildning och      svenskt efternamn. Av de anställda vid ministe-
38704: språkkunskap som fordras för tjänsten, bestäms       riet har dock endast 17, dvs. 6 % svenska som
38705: enligt gällande normer. Lämpligheten bedöms          modersmål. Tre av dessa har ett finskt efter-
38706: med hjälp av grunderna för befordran enligt          namn. Mot denna bakgrund torde det vara klart
38707: regeringsformen, vilka är skicklighet, förmåga       att en persons modersmål inte direkt kan härle-
38708: och beprövad medborgerlig dygd.                      das ur efternamnet. Den svenskspråkiga perso-
38709:    I lagen angående den språkkunskap, som            nalens andel av finansministeriets personai torde
38710: skall av statstjänsteman fordras (149/22) stadgas    motsvara de svenskspråkigas andel av hela be-
38711: om den språkkunskap som krävs av statstjänste-       folkningen. Jag tror att detta är fallet även vid
38712: män. I lagen stadgas hurdan kunskap i de             övriga ministerier.
38713: inhemska språken som fordras för erhållande av
38714:      Helsingfors den 21 oktober 1993
38715: 
38716:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
38717:                                               1993 vp
38718: 
38719: Kirjallinen kysymys 511
38720: 
38721: 
38722: 
38723: 
38724:                                  Tennilä: Vuotoksen altaan rakentamisen ottamisesta uudelleen
38725:                                     harkittavaksi
38726: 
38727: 
38728:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38729: 
38730:    Kanadalainen tutkijaryhmä on ruotsalaisessa      Jollei hallitus tutkimustuloksia tuntenut, tuntuisi
38731: Ambio-lehdessä esittämiensä tutkimustulosten        selvältä, että jo tälläkin perusteella on tehtävä
38732: mukaan päätynyt tutkimuksessaan arvioon, että       uusi arvio Vuotoksen altaan rakentamisesta.
38733: tekojärvistä vapautuu huomattavia määriä ns.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38734: kasvihuonekaasuja, jotka edistävät ilmaston         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38735: lämpenemistä. Ryhmä on havainnut kahdessa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38736: tutkimuksessaan, että veden alle hukutetussa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38737: metsässä ja suossa mikrobitoiminta tuottaa run-
38738: saasti keskeisiä kasvihuonekaasuja, metaania ja              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38739: hiilidioksidia. Täytetyn tekoaltaan pohjalle syn-          ryhtyä Vuotoksen tekoaltaan osalta teke-
38740: tyy helposti hapettomia alueita, jolloin biomas-           mänsä päätöksen osalta nyt, kun julki-
38741: san hajoamisesta syntyy metaania. Hapekkaissa              suuteen on saatettu kanadalaisen tutkija-
38742: oloissa syntyy hiilidioksidia.                             ryhmän tiedot siitä, että tekojärvet lisää-
38743:    On tärkeätä tietää, tunsiko Suomen hallitus             vät ilmaston lämpenemistä eli ns. kasvi-
38744: Vuotos-päätöstä tehdessään kanadalaistutkijoi-             huoneilmiötä, mikä puolestaan on uhka
38745: den tutkimustulokset. Jos tunsi, tuntuu vastuut-           koko maapallolle?
38746: tomalta, että kasvihuoneilmiötä vauhditetaan.
38747: 
38748:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
38749: 
38750:                                         Esko-Juhani Tennilä
38751: 
38752: 
38753: 
38754: 
38755: 2300321
38756: 2                                        1993 vp -   KK 511
38757: 
38758: 
38759: 
38760: 
38761:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38762: 
38763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puunrunkoineen, juurineen, kaikkineen, hajoaa
38764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        metaaniksi ja hiilidioksidiksi altaan 50 ensim-
38765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mäisen elinvuoden aikana". Tältä osin selvitys
38766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän        perustuu siis oletukseen, minkä tutkijat myöntä-
38767: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 511:        vätkin ja esittävät saamansa tulokset ainoastaan
38768:                                                      mahdollisuuksina, ei lopullisina totuuksina.
38769:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Ilmansuojelukonferenssissa      raportoidussa
38770:        ryhtyä Vuotoksen tekoaltaan osalta teke-      tutkimuksessa tarkastellaan ilmastomuutoskaa-
38771:        mänsä päätöksen osalta nyt, kun julki-        sujen mahdollista syntyä ja ilmaan pääsyä kol-
38772:        suuteen on saatettu kanadalaisen tutkija-     messa rakennettavaksi kaavaillussa altaassa.
38773:        ryhmän tiedot siitä, että tekojärvet lisää-   Tarkastelu perustuu biomassan hajoamisesta
38774:        vät ilmaston lämpenemistä eli ns. kasvi-      kahdessa toiminnassa olevassa tekoaltaassa yh-
38775:        huoneilmiötä, mikä puolestaan on uhka         deksän vuoden aikana kerättyyn tietouteen. Sel-
38776:        koko maapallolle?                             vityksen mukaan biomassan hajoaminen ei ta-
38777:                                                      pahdu vuosittain samalla nopeudella, vaan hi-
38778:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          dastuu vuosien saatossa huomattavasti, ollen
38779: taen seuraavaa:                                      kuitenkin korkein toisena altaan täyttöä seuran-
38780:                                                      neena vuotena. Tulos kumoaa kysyjän viittaa-
38781:     Kysyjän mainitsema tutkimus tuloksineen on       man tutkimuksen työhypoteesin siitä, että 60 %
38782: raportoitu Ambio-lehdessä (AMBIO Voi. 22,            altaan alle jääneestä biomassasta hajoaisi altaan
38783: No 4, June 1993) lähes tarkalleen vuosi sen          ensimmäisten 50 vuoden aikana. Tämän selvi-
38784: jälkeen, kun hallitus oli päättänyt Vuotoksen        tyksen mukaan hajoaminen on huomattavasti
38785: allasta koskevasta toimiohjeesta. Hallituksella ei   vähäisempää ja hitaampaa.
38786: siis päätöstä tehdessään ole ollut tietoa kysyjän       Näistä kahdesta tutkimuksesta voitaneen teh-
38787: viittaaman tutkimuksen tuloksista. Hallituksella     dä se yhteinen johtopäätös, että tekoaltaissa toki
38788: ei myöskään päätöstä tehdessään ollut tiedos-        syntyy metaania samoin kuin hiilidioksidiakin.
38789: saan vuoden 1992 syyskuussa Montrealissa pide-       Metaania ja hiilidioksidia nousee todennäköises-
38790: tyssä maailman yhdeksännessä ilmansuojelu-           ti myös ilmaan. Ilmastomuutoksen etenemisen
38791: konferenssissa raportoidun, niin ikään kanada-       kannalta oleellista on kuitenkin se, paljonko
38792: laisten tutkijoiden tekemän, tekoaHaista vapau-      metaania syntyy verrattuna luonnontilassa ole-
38793: tuvien ilmastomuutoskaasujen määrää käsittele-       vaan suohon, sillä myös luonnontilassa olevista
38794: vän selvityksen tuloksia.                            soista pääsee ilmaan metaania. Oleellista on
38795:     Kysyjän viittaamassa tutkimuksessa on ana-       myös se, paljonko tekoahaista metaania ja hiili-
38796: lysoitu kaksi vuotta vanhojen tekoaltaiden ve-       dioksidia pääsee ilmaan verrattuna vastaavan
38797: den laatua ja todettu veden sisältävän luonnon-      energiamäärän tuottaviin vaihtoehtoihin. Maini-
38798: tilaisiinjärviin nähden ylimäärän metaania. Me-      tut kaksi tutkimusta ilmoittavat molemmissa
38799: taanin päätellään syntyneen altaan pohjalle jää-     asioissa metaanin ja hiilidioksidin synnylle ja
38800: neen biomassan, erityisesti turpeen, hapettoman      ilmaan päässeelle määrälle täysin toisensa pois-
38801: hajoamisen tuloksena ja liuenneen altaan veteen.     sulkevia arvioita.
38802: Metaanin syntynopeudelle ja veteen liukenevuu-          Hallitus ~i näe syytä muuttaa Vuotoksen al-
38803: delle esitetään työhypoteesi: "60 % altaan alle      taasta tekemäänsä päätöstä kysyjän referoiman
38804: jääneestä kaikesta biomassasta, turpeineen,          tutkimuksen perusteella.
38805: 
38806:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
38807: 
38808:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
38809:                                           1993 vp -      KK 511                                         3
38810: 
38811: 
38812: 
38813: 
38814:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
38815: 
38816:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             o.a.dyl. som blivit kvar under bassängen, upplö-
38817: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            ses tili metan och koldioxid under bassängens 50
38818: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         första levnadsår". Till denna del baserar sig
38819: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr               undersökningen alltså på ett antagande, något
38820: 511:                                                    som forskarna också medger och de presenterar
38821:                                                         sina resultat endast som möjligheter, inte som
38822:            Vilka åtgärder har Regeringen for av-        slutgiltiga sanningar.
38823:        sikt att vidta i fråga om sitt beslut om den         I den undersökning om viiken rapporterades
38824:        konstgjorda bassängen i Vuotos, nu när           vid luftvårdskonferensen granskas eventuell
38825:        till allmänhetens kännedom har kommit            uppkomst och frigörelse i luften av atmosfärför-
38826:        en kanadensisk forskargrupps uppgifter           ändrande gaser i tre bassänger som har planerats
38827:        om att konstgjorda sjöar bidrar till att         bli byggda. Granskningen baserar sig på kun-
38828:        värma upp atmosfåren, d.v.s. till det s.k.       skap som samlats in under nio år om hur
38829:        växthusfenomenet, vilket i sin tur utgör         biomassan i två konstgjorda bassänger som är i
38830:        ett hot mot hela jordklotet?                     bruk upplöses. Enligt undersökningen upplöses
38831:                                                         biomassan inte lika snabbt alla år utan processen
38832:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           saktar av under årens lopp. Den är emellertid
38833: anföra följande:                                        snabbast under det andra året efter det då
38834:                                                         bassängen fylldes. Detta resultat kullkastar ar-
38835:     Den undersökning jämte resultat som spörs-          betshypotesen i den undersökning som spörs-
38836: målsställaren nämner rapporterades i tidningen          målsställaren hänvisar tili, enligt viiken 60 % av
38837: Ambio (AMBIO Vol. 22, No 4, June 1993)                  den biomassa som blev kvar under bassängen
38838: nästan exakt ett år efter att regeringen hade           skulle lösa upp sig under bassängens första 50 år.
38839: fattat beslut om ett direktiv om Vuotosbassäng-         Enligt den undersökning som presenterades i
38840: en. Regeringen hade alltså vid tidpunkten för           Montreal är upplösningen mycket mindre och
38841: beslutsfattandet inte kännedom om de forsk-             sker långsammare.
38842: ningsresultat som spörsmålsställaren hänvisar               Av dessa två undersökningar torde man kun-
38843: till. Regeringen kände då inte heller till resulta-     na dra den gemensamma slutsatsen att det nog
38844: ten av en annan undersökning som gällde mäng-           uppkommer både metan och koldioxid i konst-
38845: den atmosfärförändrande gaser som frigörs ur            gjorda bassänger och att de troligtvis också
38846: konstgjorda bassänger. Också den har gjorts av          frigörs i luften. Viktigt med tanke på hur föränd-
38847: kanadensiska forskare och om den rapportera-            ringarna i atmosfåren framskrider är dock hur
38848: des vid den nionde världskonferensen om luft-           mycket metan det uppkommer jämfört med ur
38849: vården som hölls i Montreal i september 1992.           en myr i naturligt tillstånd, eftersom metan också
38850:     I den undersökning som spörsmålsställaren           frigörs i luften ur myrar i naturligt tillstånd.
38851: refererar tili analyserades kvaliteten på vattnet i     Viktigt är också hur mycket metan och koldioxid
38852: tvä. år gamla konstgjorda bassänger och det             som frigörs i luften ur en konstgjord bassäng
38853: konstaterades att vattnet innehöll en överstor          jämfört med de andra alternativ där motsvaran-
38854: mängd metan i förhållande tili sjöar i naturligt        de energimängder produceras. De båda nämnda
38855: tillstånd. Metanet antas ha uppkommit som               undersökningarnas uppskattningar av de mäng-
38856: resultat av syrefri upplösning av biomassa, i           der metan och koldioxid som uppkommer och
38857: synnerhet torv, som har blivit kvar på bassäng-         frigörs i Iuften utesluter helt varandra.
38858: bottnen och har löst sig i vattnet i bassängen.             Regeringen ser inget skäl tili att ändra sitt
38859: Följande arbetshypotes framförs om hur snabbt           beslut om Vuotosbassängen på basis av den
38860: metan uppstår och löser sig i vatten: "60% av all       undersökning som spörsmålsställaren hänvisar
38861: den biomassa jämte torv, trädstammar, rötter            tili.
38862: 
38863:      Helsingfors den 15 oktober 1993
38864: 
38865:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
38866:                                               1993 vp
38867: 
38868: Kirjallinen kysymys 512
38869: 
38870: 
38871: 
38872: 
38873:                                  Ala-Harja ym.: Romuliikkeiden verotuskäytännöstä
38874: 
38875: 
38876: 
38877:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38878: 
38879:    Hallituksen esityksellä n:o 320 vuoden 1992         Verohallituksen vahvistama tulkinta on ilmei-
38880: va1tiopäiville ehdotettiin liikevaihtoverolakia     sen paha suoneoisku yksityisille romukauppiail-
38881: muutettavaksi muun muassa siten, että lasken-       le. Tämä saattaa johtaa näiden yritysten kon-
38882: nallinen vähennys verottomina hankiluista käy-      kursseihin, mikä omalta osaltaan edelleen vain
38883: tetyistä tavaroista poistettaisiin.                 pahentaisi katastrofaalista työttömyyttämme.
38884:    Lain voimaantulo merkitsi sitä, että kun ro-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38885: muliikkeet ostavat käytetyn tavaran, esimerkiksi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38886: auton, ja myyvät sen, ne saavat vähentää käyte-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38887: tyn tavaran ostokustannukset. Ennen lain voi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38888: maantuloa oli epätietoisuutta siitä, että jos ro-
38889: muliikkeet hajottaisivat tavaran ja myisivät ta-              Aikooko Hallitus muuttaa verolain-
38890: varan osina, tavaran hankintahintaa ei saisikaan           säädäntöä siten, että romuliikkeelle teh-
38891: vähentää kuten aikaisemmin. Nyt verohallitus               täisiin mahdolliseksi vähentää tavaran
38892: on omassa tiedotteessaan vahvistanut tämän                 hankintakustannukset myös siinä ta-
38893: tulkinnan, joka oli tosin pääteltävissä jo lain            pauksessa, että käytetty tavara ensin os-
38894: sanamuodosta.                                              tetaan ja sitten myydään osina?
38895: 
38896:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
38897: 
38898:                     Kirsti Ala-Harja                         Hanna Markkula
38899:                     Maija Perho-Santala                      Anssi Rauramo
38900:                                           Kari Häkämies
38901: 
38902: 
38903: 
38904: 
38905: 2300321
38906: 2                                       1993 vp -   KK 512
38907: 
38908: 
38909: 
38910: 
38911:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38912: 
38913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lain 25 a §:n 2 momentin nojalla suoritettava
38914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       veroa.
38915: olette 1 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-          Veron perusteesta tehtävä vähennys on va-
38916: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    paaehtoinen, eli käytettyjen tavaroiden kauppias
38917: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-Harjan       voi vaihtoehtoisesti suorittaa veron normaalilla
38918: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tavalla koko myyntihinnasta. Käytännön han-
38919: 512:                                                kaluuksien vuoksi liikevaihtoverolain 42 a §:ssä
38920:                                                     on säädetty, että käytettynä ostetusta tavarasta
38921:           Aikooko Hallitus muuttaa verolain-        ei saa tehdä ostovähennystä, jos käytettyjen
38922:        säädäntöä siten, että romuliikkeelle teh-    tavaroiden kauppias on suorittanut veron vain
38923:        täisiin mahdolliseksi vähentää tavaran       myyntipalkkiostaan. Jos kauppias on suoritta-
38924:        hankintakustannukset myös siinä ta-          nut veron koko myyntihinnasta, ostaja voi nor-
38925:        pauksessa, että käytetty tavara ensin os-    maalien sääntöjen mukaan vähentää ostohin-
38926:        tetaan ja sitten myydään osina?              taan sisältyvän veron. Kun edelleenmyytäväksi
38927:                                                     hankittuja tavaroita myydään toiselle verovel-
38928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        volliselle, käytettyjen tavaroiden kauppiaan on
38929: vasti seuraavaa:                                    ostajan vähennysoikeuksien vuoksi edullisem-
38930:                                                     paa maksaa veroa koko myyntihinnasta.
38931:    Käytettyjen tavaroiden liikevaihtoverotusta         Romuliike, joka ostaa verollista edelleen-
38932: muutettiin 1 päivänä syyskuuta 1993 voimaan         myyntiä varten käytettyjä tavaroita verotto-
38933: tulleella lailla (655/93). Liikevaihtoverolain      maan hintaan, saa tehdä liikevaihtoverolain
38934: 47 §:n 1 momentin 6 kohta, jossa säädettiin         25 a §:ssä tarkoitetun vähennyksen. Jos edelleen-
38935: verottomina ostetuista tavaroista tehtävästä las-   myytäväksi hankittu tavara hajotetaan ja myy-
38936: ken.nallisesta vähennyksestä, kumottiin. Lasken-    dään osina, romuliikkeen on suoritettava veroa
38937: nallinen vähennys korvattiin käytettyjen tavaroi-   vähennetystä määrästä. Romutettavaksi hanki-
38938: den kauppiaalle myönnettävällä veron perus-         tun auton ostohinnasta ei saa tehdä liikevaihto-
38939: teesta tehtävällä vähennyksellä. Liikevaihtove-     verolain 25 a §:ssä tarkoitettua vähennystä. Au-
38940: rolain 25 a §:n 1 momentin mukaan veron perus-      ton osien myynnistä on suoritettava liikevaihto-
38941: teesta saadaan vähentää 82 prosenttia verollista    veroa riippumatta siitä, onko auto ostettu verol-
38942: edelleenmyyntiä varten käytettynä ja verottoma-     lisena vai verottomana. Jos ostaja on verovelvol-
38943: na hankitun tavaran ostohinnasta. Lainmuutok-       linen, ostaja saa vähentää ostohintaan sisältyvän
38944: sen jälkeen käytettyjen tavaroiden kauppiaat        veron.
38945: maksavat veroa vain omasta myyntipalkkios-             Euroopan yhteisön jäsenmaissa on yleisesti
38946: taan.                                               käytössä edellä selvitetyn mukainen järjestelmä,
38947:    Hallituksen esityksen perustelujen mukaan        joka koskee vain edelleenmyytäviä tavaroita.
38948: lain 25 a §:ssä säädetty menettely koskee vain      Nyt voimaan tullut liikevaihtoverolain muutos
38949: tavaroita, jotka myydään eteenpäin sellaisinaan     vastaa myös komission tekemää arvonlisävero-
38950: tai enintään tavanomaiseen myyntikuntoon saa-       direktiiviehdotusta.
38951: tettuina. Jos edelleenmyytäväksi hankittu tava-        Edellä esitetyillä perusteilla hallitus ei pidä
38952: ra, jonka ostohin,ta on lain 25 a §:n 1 momentin    tarpeellisena muuttaa verolainsäädäntöä kirjalli-
38953: nojalla vähennetty, otetaan muuhun tarkoituk-       sessa kysymyksessä esitetyllä tavalla.
38954: seen, vähennetystä määrästä on liikevaihtovero-
38955: 
38956:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
38957: 
38958:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
38959:                                           1993 vp -   KK 512                                           3
38960: 
38961: 
38962: 
38963: 
38964:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
38965: 
38966:    I det syfte 37 § 1 mom" riksdagsordningen             Ett avdrag från skattegrunden är frivilligt,
38967: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dvs. den som idkar handel med begagnade varor
38968: den 1 oktober 1993 tili vederbörande medlem av        kan alternativt betala skatten på normalt sätt på
38969: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ala-      hela försäljningspriset. På grund av praktiska
38970: Harja m.fl. undertecknade spörsmål nr 512:            svårigheter stadgas i 42 a § omsättningsskattela-
38971:                                                       gen att avdrag inte får göras för en vara som
38972:           Ämnar Regeringen ändra skattelag-           köpts som begagnad, om den som idkar handel
38973:        stiftningen så att det blir möjligt för en     med begagnade varor har betalt skatt endast på
38974:        skrothandel att dra av anskaffningskost-       sin försäljningsprovision. Om handelsidkaren
38975:        nadema för en vara även i det fall att den     har betalt skatt på hela försäljningspriset, kan
38976:        begagnade varan först köps och sedan           köparen enligt normala bestämmelser dra av den
38977:        säljs i delar?                                 skatt som ingår i inköpspriset. När varor som
38978:                                                       anskaffats för återförsäljning säljs tili en annan
38979:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skattskyldig, är det fördelaktigare för den som
38980: anföra följande:                                      idkar handel med begagnade varor att på grund
38981:                                                       av köparens avdragsrätt betala skatt på hela
38982:    Omsättningsbeskattningen av begagnade va-          försäljningspriset.
38983: ror ändrades genom en lag som trädde i kraft den         En skrothandel som skattefritt köper begag-
38984: 1 september 1993 (655/93). I omsättningsskatte-       nade varor för skattepliktig återförsäljning får
38985: lagen upphävdes 4 7 § 1 mom. 6 punkten, i viiken      göra det avdrag som avses i 25 a § omsättnings-
38986: stadgats om det kalkylerade avdrag som den            skattelagen. Om en vara som anskaffats för
38987: skattskyldige fått göra på varor som köpts skat-      återförsäljning tas isär och säljs i delar, skall
38988: tefritt. Det kalkylerade avdraget ersattes med ett    skrothandeln betala skatt på det avdragna be-
38989: avdrag som beviljas den som idkar handel med          loppet. Från inköpspriset för en bil som anskaf-
38990: begagnade varor och som dras av från skatte-          fats för att skrotas får inte göras det avdrag som
38991: grunden. Enligt 25 a § 1 mom. omsättningsskat-        avses i 25 a § omsättningsskattelagen. På försälj-
38992: telagen får från skattegrunden dras av 82% av         ning av bildelar skall betalas omsättningsskatt
38993: inköpspriset för varor som anskaffats som be-         oberoende av om bilen som har köpts var
38994: gagnade och skattefritt för skattepliktig återför-    skattepliktig eller skattefri. Om köparen är skatt-
38995: säljning. Efter lagändringen betalar den som          skyldig, får han dra av den skatt som ingår i
38996: idkar handel med begagnade varor endast skatt         inköpspriset.
38997: på sin egen försäljningsprovision.                       I EG:s medlemsländer tillämpas allmänt ett
38998:     Enligt motiveringen tili regeringens proposi-     ovan beskrivet system, som endast gäller varor
38999: tion berör det förfarande om vilket stadgas i         för återförsäljning. Den ändring av omsättnings-
39000: 25 a § endast sådana varor som säljs vidare som       skattelagen som nu har trätt i kraft överensstäm-
39001:  sådana eller högst så att de satts i sedvanligt      mer även med kommissionens förslag tili mer-
39002:  försäljningsskick. Om en vara som anskaffats för     värdesskattedirektiv.
39003:  återförsäljning och vars inköpspris har dragits av      På ovan anförda grunder anser regeringen att
39004:  med stöd av 25 a § 1 mom. tas i annat bruk, skall    det inte är nödvändigt att ändra skattelagstift-
39005:  på det avdragna beloppet betalas skatt enligt        ningen på det sä~t som föreslås i spörsmåld.
39006:  25 a § 2 mom. omsättningsskattelagen.
39007: 
39008:      Helsingfors den 21 oktober 1993
39009: 
39010:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
39011:                                               1993 vp
39012: 
39013: Kirjallinen kysymys 513
39014: 
39015: 
39016: 
39017: 
39018:                                  Paloheimo: Putikon kalanviljelylaitoksen ympäristövaikutuksista
39019: 
39020: 
39021: 
39022:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39023: 
39024:    Mikkelin läänin maatalouskeskus, nykyisin           Paikalliset asukkaat ovat perustellusti tyyty-
39025: Maaseutukeskus Mikkeli, on saanut luvan veden       mättömiä jo 20 vuotta alueella toimineeseen
39026: johtamiseen Saarijärvestä Putikon kalanviljely-     laitokseen, jonka toiminta on tappanut luonnon-
39027: laitokselle, vedenottoputkien rakentamiseen ve-     kalat vedestä ja vaarantanut vesistöä käyttävien
39028: sialueelle ja laitoksella käytetyn veden johtami-   ihmisten terveyden.
39029: seen Putikonjokeen.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39030:    Kalanviljelylaitoksen altaiden pesussa on käy-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39031: tetty 37% formaliinia ja malakiittivihreää, joi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39032: den käyttöön ei ole ollut lupaa. Jyväskylän         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39033: yliopiston ympäristöntutkimuskeskus on anta-
39034: nut 7.9.1993 kalanviljelylaitoksen alajuoksulta               Mitä Hallitus aikoo tehdä Putikon
39035: otetusta vedestä lausunnon. Sen mukaan vesi on             kalanviljelylaitoksen haitallisen toimin-
39036: välttävää uimavedeksi ja sen arvot vastaavat               nan lakkauttamiseksija korvausten mak-
39037: kokonaistypen ja -fosforin osalta väkevän puh-             samiseksi paikallisille asukkaille heidän
39038: distamattoman asumajäteveden arvoja.                       kärsimistään haitoista?
39039: 
39040:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
39041: 
39042:                                           Eero Paloheimo
39043: 
39044: 
39045: 
39046: 
39047: 2300321
39048: 2                                       1993 vp -   KK 513
39049: 
39050: 
39051: 
39052: 
39053:                                  -Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39054: 
39055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Putikon kalanviljelylaitoksella ei ole käytetty
39056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       altaiden pesussa formaliinia eikä malakiittivih-
39057: olette 1 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       reää, vaan altaat on pesty niissä olevalla vedellä.
39058: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Sitä vastoin Putikon kalanviljelylaitoksella käy-
39059: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Paloheimon       tetään, kuten kalanviljelylaitoksilla yleensä, lois-
39060: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 513:       tartuntojen estämiseen ja kalatautien hoitoon
39061:                                                     kemikaalikylvety ksiä.      K ylvetyskemikaaleina
39062:          Mitä Hallitus aikoo tehdä Putikon          käytetään lähinnä ruokasuolaa, formaliinia ja
39063:        kalanviljelylaitoksen haitallisen toimin-    malakiittivihreää. Näiden aineiden hankkimista
39064:        nan lakkauttamiseksija korvausten mak-       ja käyttöä ei ole rajoitettu millään lainsäädän-
39065:        samiseksi paikallisille asukkaille heidän    nöllä, eikä edellä tarkoitettu kylvetystoiminta
39066:        kärsimistään haitoista?                      ole luvanvaraista. Myöskään kalanviljelylaitos-
39067:                                                     ten lupapäätöksissä ei ole vallitsevan käytännön
39068:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mukaan erikseen määräyksiä kemikaalien käyt-
39069: vasti seuraavaa:                                    tämisestä, sillä kalanviljelyssä kemikaalien nor-
39070:                                                     maalikäytön ei ole todettu aiheuttaneen ympä-
39071:    Itä-Suomen vesioikeus on myöntänyt               ristö- eikä muitakaan haittoja.
39072: 27.1.1977 Mikkelin läänin maatalouskeskukselle         Putikon kalanviljelylaitoksen kuormitus- ja
39073: luvan Putikon kalanviljelylaitoksen toimintaan.     vesistövaikutuksia tarkkaillaan Mikkelin vesi- ja
39074: Vesioikeus on sittemmin 23.1.1992 antamanaan        ympäristöpiirin hyväksymän ohjelman mukai-
39075: päätöksellä velvoittanut maatalouskeskuksen         sesti, joka on sisällöltään yleisen käytännön ja
39076: jättämään vesioikeudelle hakemuksen laitoksella     periaatteiden mukainen. Laitoksen koko ja
39077: käytetyn veden vesistöön johtamista koskevien       kuormitus huomioon ottaen tarkkailuohjelma
39078: lupaehtojen tarkistamiseksi, koska laitoksen toi-   on jopa normaalia kattavampi.
39079: minta on laajentunut vuoden 1977 tilanteesta.          Putikon kalanviljelylaitoksella aloitettiin
39080: Vuoden 1992 päätös sisälsi myös vesioikeuden        vuonna 1990 uudistustyöt, joilla laitoksen ve-
39081: ratkaisut paikallisten asukkaiden vaatimuksiin,     siensuojelullinen tilanne pyritään saattamaan
39082: jotka koskivat mm. kalanviljelylaitoksen ravin-     tämänhetkisten vaatimusten edellyttämälle ta-
39083: ne- ja kemikaalipäästöjen aiheuttamien haittojen    solle. Tässä yhteydessä laitokselle on rakennettu
39084: korvaamista. Vesioikeus hylkäsi kuitenkin kor-      ns. rinnevalutusjärjestelmä poikasaltaiden ja
39085: vausvaatimukset katsoen, ettei vesistö ole pi-      maalammikoiden puhdistusvesien käsittelyä var-
39086: laantunut siinä määrin, että olisi aiheutunut       ten.
39087: korvattavia edunmenetyksiä.                            Yhteenvetona voidaan todeta, että Putikon
39088:    Paikalliset asukkaat hakivat muutosta vesioi-    kalanviljelylaitos toimii voimassa olevan vesioi-
39089: keuden päätökseen vesiylioikeudelta, uudistaen      keuden lupapäätöksen mukaisesti ja että Itä-
39090: vesioikeudelle esittämänsä korvausvaatimukset.      Suomen vesioikeuden edellyttämä lupaehtojen
39091: Ratkaisussaan vesiylioikeus ei muuttanut vesioi-    tarkistamishakemus on paraikaa vesioikeuden
39092: keuden päätöstä. Korkein hallinto-oikeus ei         ratkaistavana.
39093: puolestaan myöntänyt valituslupaa.
39094: 
39095:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
39096: 
39097:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
39098:                                            1993 vp -    KK 513                                            3
39099: 
39100: 
39101: 
39102: 
39103:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
39104: 
39105:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Vid Putikko fiskodlingsanstalt har formalin
39106: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            eller malakitgrönt.inte använts vid rengöring av
39107: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         bassängema, utan dessa har tvättats med det
39108: dagsman Paloheimo undertecknade spörsmål nr             vatten som funnits i dem. För att förebygga
39109: 513:                                                    överföring av parasiter och för skötsel av fisk-
39110:                                                         sjukdomar används däremot även vid Putikko
39111:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fiskodlingsanstalt, såsom vid fiskodlingsanstal-
39112:         ta för att den skadliga verksamheten vid        terna i allmänhet, kemikaliebad. Som kemikalier
39113:         Putikko fiskodlingsanstalt skall upphöra        vid badningen används närmast koksalt, forma-
39114:         och för att ersättningar skall utbetalas åt     lin och malakitgrönt. Varken inköp eller an-
39115:         lokalbefolkningen för det förfång den           vändning av dessa medel är begränsad genom
39116:         åsamkats?                                       lagstiftning, och tidigare nämnda badningsåt-
39117:                                                         gärd förutsätter inte heller tillstånd. Enligt gäl-
39118:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            lande praxis ingår inte heller i givna tiliståndsre-
39119: samt anföra följande:                                   solutioner för fiskodlingsanstalter särskilda be-
39120:                                                         stämmelser om användning av kemikalier. Detta
39121:   Östra     Finlands vattendomstol har den              på grund av att det inte vid normal användning
39122: 27.1.1977 beviljat lantbrukscentralen i St. Mi-         av kemikalier i samband med fiskodling har
39123: chels Iän tilistånd att bedriva verksamhet vid          kunnat konstateras negativa effekter på miljö
39124: Putikko fiskodlingsanstalt. Sedermera har vat-          eller något annat.
39125: tendomstolen genom beslut den 23.1.1992 ålagt               De belastnings- och andra effekter Putikko
39126: lantbrukscentralen att tili vattendomstolen in-         fiskodlingsanstalt har på vattendraget följs upp
39127: lämna en ansökan om revidering av vilikoren för         enligt ett av vatten- och miljödistriktet i St.
39128: tillståndet att leda ut det vid anstalten använda       Michel godkänt program, vars innehåll följer
39129: vattnet i vattendraget, på grund av att anstaltens      allmän praxis och allmänna principer. Med be-
39130: verksamhet har utvidgats jämfört med situatio-          aktande av anstaltens storlek och belastning är
39131: nen 1977. Beslutet av 1992 innehöll även vatten-        detta uppföljningsprogram tili och med mera
39132: domstolens avgörande gällande den lokala be-            täckande än normalt.
39133: folkningens krav på ersättningar får bl.a. det              Vid Putikko fiskodlingsanstalt inleddes 1990
39134: förfång fiskodlingsanstaltens utsläpp av närings-       förnyelsearbeten, som syftar tili att höja nivån
39135: ämnen och kemikalier orsakat. Vattendomstolen           för vattenskyddet vid anstalten så att det mot-
39136: ansåg i alla fall att vattendraget inte hade föro-      svarar de krav som ställs i dag. 1 samband med
39137: renats tili den grad att detta skulle ha orsakat tili   dessa arbeten har anstalten låtit bygga ett så
39138: ersättning berättigande förlust av förmåner, och        kallat översilningssystem i en sluttning för att
39139: förkastade kraven på ersättning.                        behandla rengöringsvattnet från yngelbassänger
39140:     Den lokala befolkningen sökte ändring i vat-        och landdammar.
39141: tendomstolens beslut hos vattenöverdomstolen                Sammanfattningsvis kan det konstateras att
39142:  och fömyade härvid de krav på ersättning som           Putikko fiskodlingsanstalt arbetar enligt gällan-
39143:  framförts tili vattendomstolen. Vattenöverdoms-        de av vattendomstolen meddelad resolution om
39144:  tolen ändrade inte i sitt avgörande vattendom-         tilistånd och att den av Östra Finlands vatten-
39145:  stolens beslut. Högsta förvaltningsdomstolen           domstol förutsatta anhållan om revidering av
39146:  beviljade för sin del inte tillstånd att söka änd-     tiliståndsvilikoren som bäst väntar på ett avgö-
39147:  ring genom besvär.                                     rande av vattendomstolen.
39148:        Helsingfors den 14 oktober 1993
39149: 
39150:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
39151:                                              1993 vp
39152: 
39153: Kirjallinen kysymys 514
39154: 
39155: 
39156: 
39157: 
39158:                                  Aittoniemi: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden toteuttamisesta
39159:                                      puolustusvoimissa
39160: 
39161: 
39162:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39163: 
39164:    Puolustusvoimien henkilökunta ja asevelvolli-   velvollisuusajan harjoitusten tarkoitukselta. En-
39165: set aiotaan lomauttaa ensi vuoden aikana yhdek-    nen lomautusta opittu unohdetaan ja uuden
39166: si kuukaudeksi. Suunnitelma on varsin poik-        oppimiselta katoaa motivaatio.
39167: keuksellinen ja osoittaa, että yhteiskunnan ra-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39168: kenteet alkavat murtua. Seuraavaksi suljetaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39169: sairaalat ja lomautetaan poliisi.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39170:    Puolustusvoimat eivät edes toimintaperiaat-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39171: teensa puolesta ole sopiva lomautuskohde. Puo-
39172: lustusvoimien tehtävä on puolustaa maata, eikä               Onko Hallitus harkinnut puolustus-
39173: sodassa tunneta lomautuksia- ei edes asemaso-              voimien lomautuksia suunnitellessaan
39174: dassa. Rauhanaikainen nyt suunnitteilla oleva              lomautusten vaikutusta puolustusvoi-
39175: lomautus nostattaa välinpitämättömyyttä tär-               mien toimintaperiaatteen pohjalta ja sen
39176: keään maanpuolustustyöhön, ja asepalvelun                  vaikutuksia asevelvollisuusajan kokonai-
39177: keskeyttäminen pudottaa pohjan pois koko ase-              suuden kannalta?
39178: 
39179:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
39180: 
39181:                                          Sulo Aittaniemi
39182: 
39183: 
39184: 
39185: 
39186: 2300321
39187: 2                                      1993 "P -   KK 514
39188: 
39189: 
39190: 
39191: 
39192:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehellr
39193: 
39194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Säästöjen aikaansaamiseksi on otettu esille
39195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mahdollisuus sulkea varusmieskoulutusta anta-
39196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vat varuskunnat ja lomauttaa henkilöstö kuu-
39197: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     kauden ajaksi. Toimenpiteiden toteuttamismah-
39198: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      dollisuuksia tutkitaan parhaillaan pääesikunnas-
39199: n:o 514:                                           sa. Tässä yhteydessä tarkastellaan kokonaisval-
39200:                                                    taisesti myös kysymyksessä esitettyjä lomautuk-
39201:           Onko Hallitus harkinnut puolustus-       sien ja varuskuntien sulkemisesta aiheutuvia vai-
39202:        voimien lomautuksia suunnitellessaan        kutuksia puolustusvoimien lakisääteisten tehtä-
39203:        lomautusten vaikutuksia puolustusvoi-       vien hoitamiseen. Myös muita vaihtoehtoja tut-
39204:        mien toimintaperiaatteen pohjalta ja sen    kitaan.
39205:        vaikutuksia asevelvollisuusajan kokonai-        Säästötoimenpiteistä riippumatta operatiivi-
39206:        suuden kannalta?                            nen valmius säilytetään eikä ilma- ja merialuei-
39207:                                                    den valvonnasta tingitä.
39208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Varusmiespalveluksen häiriötön suorittami-
39209: vasti seuraavaa:                                   nen on keskeinen osa koulutettaessa asevelvol-
39210:                                                    liset reserviläisiksi ja sijoittamiskelpoisiksi krii-
39211:    Vuoden 1994 talousarvioehdotuksen mukai-        siajan joukkoihin. Henkilöstömäärältään rajoi-
39212: sesti myös puolustusministeriön hallinnonalan      tetuissa kertausharjoituksissa on varusmiespal-
39213: palkkausmäärärahat ovat ensi vuonna 10,5 pro-      veluksen aikana jääneitä aukkoja vaikea paika-
39214: senttia pienemmät kuin vuonna 1992. Ellei näi-     ta.
39215: den säästöjen toteuttamiskeinoista päästä sopi-        Henkilöstön ja palveluksessa olevien asevel-
39216: mukseen syksyn työmarkkinaneuvottelujen yh-        vollisten mahdollinen 1omauttaminen sekä va-
39217: teydessä, on säästöt katettava työnantajan yksi-   ruskuntien sulkeminen määräajaksi on poik-
39218: puolisin keinoin. Tällöin tulevat kysymykseen      keuksellinen ja vain taloudellisista syistä perus-
39219: lähinnä mittavat irtisanomiset ja lomauttamiset.   teltavissa. Tavoitteena on säilyttää järjestelmä,
39220: Henkilöstön kannalta 1omauttaminen on lievem-      jossa puolustusvoimille turvataan riittävät talou-
39221: pi vaihtoehto kuin irtisanomiset. Ensi vuoden      delliset edellytykset ympärivuotiseen pitkäjäntei-
39222: osalta on jo tehty päätöksiä noin 600 henkilön     seen toimintaan.
39223: vähentämisestä.
39224: 
39225:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
39226: 
39227:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
39228:                                        1993 vp -   KK 514                                           3
39229: 
39230: 
39231: 
39232: 
39233:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
39234: 
39235:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 syfte att få till stånd inbesparingarna har
39236: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       man också tagit fram möjligheten att stänga de
39237: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    gamisoner där beväringsutbildningen sker och
39238: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-       att permittera personalen för en månad. Möjlig-
39239: mål nr 514:                                        heterna att förverkliga dessa åtgärder undersöks
39240:                                                    som bäst vid huvudstaben. 1 samband härmed
39241:           Har Regeringen när permitteringar        granskas med tanke på helheten verkningarna
39242:        inom försvarsmakten planeras övervägt       också av de permitteringar och stängningar av
39243:        permitteringarnas verkningar utgående       gamisoner som nämns i spörsmålet för skötseln
39244:        från försvarsmaktens verksamhetsprin-       av försvarsmaktens lagstadgade uppgifter. Ock-
39245:        cip och verkningarna med tanke på värn-     så andra alternativ undersöks.
39246:        pliktstiden som helhet?                         Oberoende av sparåtgärderna bibehålls den
39247:                                                    operativa beredskapen, och avkall kommer inte
39248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att ges på övervakningen av luft- och sjöområde-
39249: anföra följande:                                   na.
39250:                                                        När det är fråga om att utbilda värnpliktiga
39251:    Enligt budgetpropositionen för 1994 är ansla-   till reservister och göra dem dugliga för placering
39252: gen för löner också inom försvarsministeriets      i kristida trupper är det av central betydelse att
39253: förvaltningsområde 10,5 procent mindre nästa       beväringstjänsten kan fullgöras utan störningar.
39254: år än år 1992. Ifall en överenskommelse om         Vid repetitionsövningarna, där personalens stor-
39255: sätten att förverkliga dessa inbesparingar inte    lek är begränsad, är det svårt att kompensera
39256: kan träffas i samband med höstens arbetsmark-      luckor som uppstått i samband med bevärings-
39257: nadsförhandlingar, måste inbesparingarna täck-     tjänsten.
39258: as genom ensidiga åtgärder från arbetsgivarens         Den eventuella permitteringen av personai
39259: sida. Härvid blir det närmast fråga om omfattan-   och tjänstgörande värnpliktiga samt stängningen
39260: de uppsägningar och permitteringar. Ur perso-      av garnisoner för en viss tid är en undantagsåt-
39261: nalens synpunkt är permittering ett lindrigare     gärd och den kan motiveras endast av ekonomis-
39262: alternativ än uppsägning. Beslut har redan fat-    ka orsaker. Målet är att bibehålla ett system där
39263: tats om en minskning av personalen med ca 600      försvarsmakten garanteras tillräckliga ekono-
39264: personer under nästa år.                           miska förutsättningar för långsiktig verksamhet
39265:                                                    året runt.
39266:      Helsingforsden 13 oktober 1993
39267: 
39268:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
39269:                                                 1993 vp
39270: 
39271: Kirjallinen kysymys 515
39272: 
39273: 
39274: 
39275: 
39276:                                    Aittoniemi: Perintöveron maksuunpanon ajankohdasta
39277: 
39278: 
39279: 
39280:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39281:    Perinnöstä määrätään perintövero sen mu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39282: kaan, miten läheisessä sukulaissuhteessa perijä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39283: on ollut perittävään. K.aukaisemmalla sukulai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39284: sella tai vallan ventovieraalla perintövero on
39285: varsin mittava.                                                 Perintövero joudutaan maksamaan
39286:    Perintöveron joutuu maksamaan riippumatta                  usein ennen kuin perijällä on mahdolli-
39287: ajallisesti siitä, onko perijä saanut perinnön hal-           suutta saada siihen varat perittävästä
39288: tuunsa ja onko hänellä ollut mahdollisuutta                   omaisuudesta. Aikooko Hallitus lainsää-
39289: realisoida perintöön kuuluvaa omaisuutta perin-               däntöä tai ohjeistoa muuttamalla korjata
39290: töveron maksamiseksi. Perijä joutuu ottamaan                  tämän ongelman siten, että perijä ei jou-
39291: lainaa perintöveron maksamista varten tai jou-                du ottamaan asiaan lainaa tai hoitele-
39292: tuu kättelemään ulosottomiehen kanssa. Asia ei                maan sitä ulosottomiehen kautta, kuten
39293: ole näin tasapainossa terveen ajattelun kanssa.               nykyisin on asianlaita?
39294:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39295:      Htlsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
39296: 
39297:                                             Sulo Aittoniemi
39298: 
39299: 
39300: 
39301: 
39302: 230032J
39303: 2                                        1993 vp -   KK 515
39304: 
39305: 
39306: 
39307: 
39308:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39309: 
39310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pörssiosakkeita tai muuta helposti rahaksi muu-
39311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tettavaa varallisuutta. Joillakin varallisuudenla-
39312: olette 5 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        jeilla on muita huonompi rahaksimuutettavuus.
39313: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Tämä saattaa johtua joko varojen laadusta tai
39314: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitio-       määrästä taikka olla suhdanteista johtuvaa ja
39315: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          siten ohimenevää.
39316: n:o 515:                                                 Velvollisuus suorittaa perintöveroa ei tule ve-
39317:                                                      rovelvolliselle yllätyksenä. Perittävän kuolinhet-
39318:          Perintövero joudutaan maksamaan             kellä syntyvän verovelvollisuuden alkamisen ja
39319:        usein ennen kuin perijällä on mahdolli-       veron maksamisajankohdan välinen aika saattaa
39320:        suutta saada siihen varat perittävästä        ollajopa lähes kaksi vuotta. Kun verotuspäätök-
39321:        omaisuudesta. Aikooko Hallitus lainsää-       sen saamisestakin veron maksuajankohtaan on
39322:        däntöä tai ohjeistoa muuttamalla korjata      aikaa 4-5 kuukautta, voidaan katsoa, että tässä
39323:        tämän ongelman siten, että perijä ei jou-     ajassa on mahdollista järjestää joko omaisuuden
39324:        du ottamaan asiaan lainaa tai hoitele-        myyminen tai lainan ottaminen saatua varalli-
39325:        maan sitä ulosottomiehen kautta, kuten        suutta vastaan. Varojen myyminen sillä hetkellä
39326:        nykyisin on asianlaita?                       kysynnän puutteen vuoksi alentuneiden hintojen
39327:                                                      johdosta ei ehkä ole tarkoituksenmukaista. Ve-
39328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         roviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia valvoa,
39329: vasti seuraavaa:                                     onko verovelvollinen yrittänyt myydä saamaan-
39330:                                                      sa omaisuutta vai odottaako hän myyntihintojen
39331:    Perintövero ja lahjavero ovat omaisuudensiir-     nousua. Kuten edellä on mainittu, perinnön
39332: toveroja. Perinteisen käsityksen mukaan verot-       verottaminen perustuu siihen, että verovelvolli-
39333: taminen perinnöstä, testamentista ja lahjasta on     nen on joka tapauksessa saanut omaisuuden
39334: oikeutettua, sillä perinnön, testamentin ja lahjan   lisäyksen, josta hänellä on parempi veronmaksu-
39335: otaksutaan antavan saajalleen veronmaksuky-          kyky kuin normaalista tulosta.
39336: kyä. Veronmaksukyky on luonnollisesti jonkin             Edellä esitetyn perusteella hallitus ei pidä
39337: verran riippuvainen varojen laadusta. Kun vero       tarkoituksenmukaisena muuttaa perintöveron
39338: on aina maksettava rahana, ei veron maksami-         maksuunpanoa koskevia säännöksiä.
39339: nen tuota vaikeuksia, jos varoihin kuuluu rahaa,
39340: 
39341:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
39342: 
39343:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
39344:                                           1993 vp -   KK 515                                          3
39345: 
39346: 
39347: 
39348: 
39349:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
39350: 
39351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          svårare än andra att realisera, vilket antingen
39352: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kan bero på tillgångamas art eller storlek eller
39353: den 5 oktober 1993 till vederbörande medlem av        vara beroende av konjunkturema och på så sätt
39354: statsrådet översänt följande av riksdagsman           övergående.
39355: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 515:           Skyldigheten att betala arvsskatt kommer inte
39356:                                                       som någon överraskning för den skattskyldige.
39357:           Arvsskatten måste ofta betalas innan        Tiden mellan den tidpunkt då skyldigheten att
39358:        arvtagaren har möjlighet att få medel till     betala skatt uppkommer, dvs. då arvlåtaren dör,
39359:        detta ur arvlåtarens egendom. Har Re-          och den tidpunkt då skatten skall betalas kan
39360:        geringen för avsikt att genom ändringar i      vara ända upp till närmare två år lång. Då man
39361:        lagstiftningen eller stymingen rätta till      också efter det man fått beskattningsbeslutet har
39362:        detta problem så att arvtagaren inte blir      4--5 månader på sig innan skatten skall betalas,
39363:        tvungen att ta lån eller sköta ärendet via     kan man anse att det under denna tid är möjligt
39364:        utmätningsman, såsom fallet är för när-        att antingen sälja egendomen eller ta ett lån mot
39365:        varande?                                       den förmögenhet man erhållit. Att sälja tillgång-
39366:                                                       ama vid en tidpunkt då prisema har sjunkit till
39367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         följd av bristande efterfrågan är kanske inte
39368: anföra följande:                                      ändamålsenligt. Skattemyndighetema har inga
39369:                                                       möjligheter att hålla sig underrättad om huruvi-
39370:    Arvs- och gåvoskatt är förmögenhetsöverfö-         da den skattskyldige har försökt sälja den erhåll-
39371: ringsskatter. Traditionellt anses beskattning av      na egendomen eller väntar på att försäljningspri-
39372: arv, testamente och gåva vara befogad eftersom        sema skall stiga. Såsom ovan nämns grundar sig
39373: arvet, testamentet eller gåvan antas medföra          arvsbeskattningen på faktum att den skattskyldi-
39374: skattebetalningsförmåga för mottagaren. Skat-         ge i varje fall har tillförts en egendomsökning
39375: tebetalningsförmågan är naturligtvis i någon          som ger honom en bättre skattebetalningsförmå-
39376: mån beroende av tillgångamas art. Då skatten          ga än normala inkomster.
39377: alltid skall betalas i pengar vållar betalningen av      Med stöd av det som anförts ovan anser
39378: skatt inga problem om det i tillgångama ingår         regeringen att det inte är ändamålsenligt att
39379: pengar, börsaktier eller annan förmögenhet som        ändra stadgandena om debitering av arvsskatt.
39380: lätt kan realiseras. Vissa förmögenhetsslag är
39381: 
39382:      Helsingfors den 21 oktober 1993
39383: 
39384:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
39385:                                                1993 vp
39386: 
39387: Kirjallinen kysymys 516
39388: 
39389: 
39390: 
39391: 
39392:                                   Astala ym.: Korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloturvasta opin-
39393:                                       tojen pitkittyessä
39394: 
39395: 
39396:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39397: 
39398:     Tällä hetkellä arviolta useat tuhannet opiske-   toissa on annettu ohjeet jopa erota yliopistosta.
39399: lijat joutuvat eri perustoimeentuloturvajärjestel-   Vastaavasti tulkitaan tilannetta niiden vastaval-
39400: mien väliinputoajiksi. Väliinputoamisongelma         mistuneiden opiskelijoiden osalta, jotka odotta-
39401: johtuu nykyisistä opintotuki-, työttömyysturva-      vat päästötodistusta tiedekunnastaan. Tällaiseen
39402: ja toimeentulotukisäännöksistä sekä maassa val-      odotukseen saattaa kulua jopa useita kuukausia.
39403: litsevasta ennennäkemättömästä joukkotyöttö-            Monien kuntien sosiaalivirastossa tällaisille
39404: myydestä.                                            opiskelijoille ei myönnetä toimeentulotukea,
39405:     Vuoden 1972 opintotukilain mukaista opinto-      koska lääninoikeuksien asiaa koskevissa sovelta-
39406: tukea myönnetään yhtä tutkintoa varten seitse-       mispäätöksissä on päädytty sellaiseen lain tulkin-
39407: mäksi vuodeksi. Vuoden 1992 korkeakouluopis-         taan, ettei toimeentulotuella rahoiteta opiskelu-
39408: kelijoiden opintotukilain mukaista opintotukea       kustannuksia.
39409: puolestaan myönnetään vain 55 kuukaudeksi.              Tämän kohtalon kokevat sekä ne pitkään
39410: Jos opiskelija ei näiden aikataulujen puitteissa     yliopiston kirjoilla olleet itsensä ansiotyöllä elät-
39411: ole saanut tutkintoaan valmiiksi, mutta on il-       täneet (sittemmin työttömäksi joutuneet) että
39412: moittautunut edelleen oppilaitokseen, hän ei saa     myös ne korkeakoulujen kirjoilla olevat, jotka
39413: opintotukea.                                         ovat suorittaneet tutkintonsa, mutta odottavat
39414:     Mikäli opiskelija on joutunut väliaikaisesti     tiedekunnaltaan päästötodistusta.
39415:  keskeyttämään päätoimisen opiskelun ja elättää         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39416: itseään ansiotyöllään edellä kuvatussa tilantees-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39417:  sa, mutta joutuukin työttömäksi, hän ei ole         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39418:  1.9.1993 voimaan tulleen työttömyysturvalain        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39419:  (669/93) 5 §:n mukaan oikeutettu työttömyystur-
39420:  vaan edes karenssiajan jälkeen. Hänelle voidaan                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39421:  maksaa työttömyysturvaa vain, jos hän on todis-             ryhtyä, jotta mitään väestöryhmää ei sul-
39422:  tettavasti keskeyttänyt opiskelunsa. Suomen yli-            jettaisi perustoimeentulojätjestelmien ul-
39423:  oppilaskunnilta saadun tiedon mukaan tämä on                kopuolelle vain siksi, että heillä on oikeus
39424: johtanut siihen, että joissakin työvoimatoimis-              korkeakouluopintoihin?
39425: 
39426:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
39427: 
39428:           Heli Astala                    Ensio Laine                      Outi Ojala
39429:           Jaakko Laakso                  Raila Aho                        Iivo Polvi
39430:           Esko-Juhani Tennilä            Martti Korhonen                  Esko Seppänen
39431:           Eila Rimmi                     Asko Apukka                      Juhani Vähäkangas
39432:           Esko Helle                     Matjatta Stenius-Kaukonen        Jarmo Wahlström
39433: 
39434: 
39435: 
39436: 
39437: 230032J
39438: 2                                          1993 vp -    KK 516
39439: 
39440: 
39441: 
39442: 
39443:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39444: 
39445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          taan päätoimiseksi siihen asti, kun hän on päät-
39446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tänyt opintonsa tai todistettavasti keskeyttänyt
39447: olette 5 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-           ne. Lainmuutoksella haluttiin selkiinnyttää eri
39448: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tukimuotojen välisiä rajoja. Päätoimisella opis-
39449: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Astalan ym.          kelijana on useimmiten oikeus opintotukeen,
39450: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 516:           joka on hänen pääasiallinen toimeentulonsa
39451:                                                         muoto. Opintojen keskeyttäminen ennen päästö-
39452:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          todistuksen saamista oikeuttaa päivärahaan, jos
39453:        ryhtyä, jotta mitään väestöryhmää ei sul-        siitä esitetään luotettava selvitys.
39454:        jettaisi perustoimeentulojärjestelmien ul-           Käytännössä pitempiaikainen, noin 2-3
39455:        kopuolelle vain siksi, että heillä on oikeus     vuotta jatkunut kokoaikatyöskentely opiskelun
39456:        korkeakouluopintoihin?                           aikana yleensä osoittaa, että opiskelua on pi-
39457:                                                         detty sivutoimisena ja päätoimiset opinnot voi-
39458:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             daan tällöin katsoa keskeytyneiksi. Jos henkilö
39459: taen seuraavaa:                                         jää tällaisesta työstä työttömäksi, ei estettä
39460:                                                         päivärahan maksamiselle yleensä ole. Tilanne
39461:    Korkeakouluopiskelijoiden ensisijainen opis-         on ongelmallisempi sellaisen opiskelijan koh-
39462: kelun aikaisen toimeentuloturvan muoto on kor-          dalla, joka on aiemmin rahoittanut päätoimi-
39463: keakouluopiskelijoiden opintotuesta annettuun           seksi katsottavaa opiskeluaan satunnaisilla töil-
39464: lakiin (111/92) perustuva opintotuki. Päätoimi-         lä, mutta ei voi enää niin tehdä, koska töitä ei
39465: sesti opiskeleva korkeakouluopiskelija on oikeu-        ole tarjolla.
39466: tettu opintotukeen. Opintotukea myönnetään                  Työttömyyspäivärahan saannin esteenä oleva
39467: ennen 1.7.1992 opintonsa aloittaneelle enintään         päätoiminen opiskelu ei käytännössä aina ole
39468: seitsemäksi opintovuodeksi saman tutkinnon              opintotukilainsäädännön näkökulmasta katsot-
39469: suorittamista varten. Tämän ajankohdanjälkeen           tuna niin säännöllistä tai menestyksellistä, että
39470: opintonsa aloittaneiden perustutkintoon tähtää-         opintotuen myöntämisen edellytykset täyttyisi-
39471: viä opintoja varten opintotukea myönnetään              vät. Tällöin opiskelija saattaa pudota kumman-
39472: enintään 55 kuukaudeksi.                                kin järjestelmän ulkopuolelle. Opintotuen ja
39473:    Opiskelijoiden kannalta tilanne on ongelmal-         työttömyysturvan yhteensovittamista selvitetään
39474: linen, kun opinnot erilaisista syistä pitkittyvät yli   opetusministeriön asettamassa työryhmässä,
39475: edellä mainittujen määräaikojen. Erityisen vai-         jonka työskentelylle asetettu määräaika päättyy
39476: kea tilanne on sellaisten opiskelijoiden kohdalla,      31.10.1993. Opetusministeriö, työministeriö sekä
39477: jotka ovat suunnitelleet rahoittavansa opinto-          sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyvät yhteenso-
39478: jaan tilapäisillä ansiotöillä, mutta työllisyystilan-   vittamista selkeyttäviin toimiin tämän selvityk-
39479: teen heikentyessä eivät voi töitä saada.                sen valmistuttua.
39480:    Päätoimiset opiskelijat eivät pääsääntöisesti
39481: voi saada työttömyyspäivärahaa. Työttömyys-               Opiskelijan oikeudesta toimeentulotukeen
39482: turvalain 5 §:n 5 momentin mukaan työttömyys-
39483: päivärahaan ei ole oikeutettu henkilö, joka on             Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään so-
39484: katsottava päätoimiseksi opiskelijaksi. Pykälän         siaalihuoltolain (710/82) 30 §:n 1 p10mentissa.
39485: 6 momentin mukaan päätoimiseksi opiskeluksi             Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu
39486: katsotaan opiskelu silloin, kun se on esteenä           saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi
39487: kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Päätoimi-         saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöl-
39488: sella opiskelijana ei ole oikeutta työttömyyspäi-       lään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan
39489: värahaan myöskään opiskelun loma-aikana.                tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen
39490:    Säännöstä täsmennettiin 1.9.1993 voimaan             henkilön huolenpidolla tahi muulla tavalla. Mi-
39491: tulleella lailla (665/93) siten, että aiemmin pää-      tään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulo-
39492: toimisesti opiskelleen henkilön opiskelu katso-         tuen ulkopuolelle, vaan tuen tarve on aina ar-
39493:                                           1993 vp -    KK 516                                         3
39494: 
39495: vioitava tapauskohtaisesti. Siten myös opiskeli-      neet esimerkiksi siitä syystä, että opiskelija on
39496: joilla on oikeus toimeentulotukeen, jos sen           osittain rahoittanut opiskeluaan ansiotyöllä,
39497: myöntämisen edellytykset yksittäistapauksessa         jota hän ei nykyisessä työllisyystilanteessa voi
39498: täyttyvät.                                            saada. Sekä opiskelijan että yhteiskunnan edun
39499:     Toimeentulotukea sai vuonna 1991 yhteensä         mukaista olisi toimeentulotuen myöntäminen
39500: 23 678 opiskelijaa tai perhettä, jonka päämies oli    myös silloin, kun opinnot ovat loppusuoralla ja
39501: opiskelija. Määrä on kolminkertaistunut vuo-          kun on todennäköistä, että opiskelija voi saada
39502:  desta 1985 vuoteen 1991. Opiskelijoiden suhteel-     ne päätökseen kohtuullisessa ajassa toimeentu-
39503: linen osuus kaikista toimeentulotuen saajista on      lotuen turvin.
39504:  kasvanut runsaaseen 10 prosenttiin.                     Voimassa olevalla toimeentulotuen yleisistä
39505:     Pitkittyneitä opintoja ei lähtökohtaisesti ole    perusteista annetulla valtioneuvoston päätöksel-
39506:  perusteltua rahoittaa pitkäaikaisesti toimeentu-     lä (1349/88) on pyritty yhdenmukaistamaan tuen
39507:  lotuella. Ellei opiskelija voi hankkia tarvittavaa   myöntämisperusteita tuenhakijoiden yhdenver-
39508:  rahoitusta muutoin, hänen tulee viime kädessä        taisuuden toteuttamiseksi. Tällä hetkellä ei ole
39509:  keskeyttää opintonsa ja hakeutua ansiotyöhön         voimassa alemmanasteista valtakunnallista oh-
39510:  tai työttömyysturvan piiriin. Tilapäiseen tarpee-    jeistoa toimeentulotuen myöntämisestä. Edellä
39511:  seen tulisi toimeentulotukea kuitenkin myöntää       mainittu valtioneuvoston päätös tullaan uudista-
39512:  myös näissä tapauksissa. Sosiaali- ja terveysmi-     maan kuluvan vuoden loppuun mennessä lähin-
39513:  nisteriön näkemyksen mukaan pitempiaikaisen          nä tuen määrien osalta. Samassa yhteydessä
39514:  toimeentulotuen myöntämisessä tulisi käyttää         sosiaali- ja terveysministeriöllä on tarkoitus an-
39515:  laaja-alaista kokonaisharkintaa, jonka yhteydes-     taa kunnille suositusluonteinen ohjeisto tuen
39516:  sä tulisi selvittää muun muassa opintojen pitkit-    myöntämisestä. Ohjeissa on tarkoitus selkeyttää
39517:  tymisen syitä. Toimeentulotuen myöntäminen           myös opiskelijoiden asemaa toimeentulotukea
39518:  voisi olla perusteltua, jos opinnot ovat pitkitty-   myönnettäessä.
39519:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1993
39520: 
39521:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
39522: 4                                           1993 vp -   KK 516
39523: 
39524: 
39525: 
39526: 
39527:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
39528: 
39529:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            A vsikten med lagändringen var att klargöra
39530: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          gränserna mellan de olika stödformerna. En
39531: den 5 oktober 1993 till vederbörande medlem av          person som studerar på heltid har oftast rätt till
39532: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot         studiestöd, som är den huvudsakliga formen av
39533: Astala m.fl. undertecknade spörsmål nr 516:             hans utkomst. Om en person avbryter sina stu-
39534:                                                         dier innan han får sitt examensbetyg harhan rätt
39535:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         till dagpenning om en tillförlitlig redogörelse för
39536:         ta för att ingen befolkningsgrupp skulle        avbrytandet av studierna ges.
39537:         bli utanför systemen för basutkomst-                Om en person vid sidan av sina studier har
39538:         trygghet endast därför att de har rätt till     arbetat på heltid under en längre tid, ca 2-3 år,
39539:         högskolestudier?                                visar detta i allmänhet i praktiken att studierna
39540:                                                         har betraktats som bisyssla, och heltidsstudierna
39541:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kan i detta fall anses vara avbrutna. Om perso-
39542: anföra följande:                                        neo då blir arbetslös, finns det i allmänhet inget
39543:                                                         hinder för beviljande av dagpenningen. Situatio-
39544:     Den primära formen av utkomstskydd för              nen är mera problematisk för personer som
39545:  högskolestuderande under studietiden är studie-        tidigare har finansierat sina heltidsstudier med
39546:  stödet, som baserar sig på lagen om studiestöd         tillfälliga arbeten men som inte längre kan göra
39547:  för högskolestuderande (111192). Högskolestu-          så eftersom de inte längre får arbete.
39548:  derande som studerar på heltid är berättigade till         I praktiken är heltidsstudier som utgör hinder
39549:  studiestöd. Studiestödet beviljas till personer        för rätten till arbetslöshetsersättning ur studie-
39550:  som har inlett sina studier före 1. 7.1992 för högst   stödlagstiftningens synvinkel inte alltid så regel-
39551:  sju studieår för en examen. Till personer som          bundna eller framgångsrika att de skulle uppfyl-
39552:  inlett studier som siktar på avläggande av grund-      la förutsättningen för studiestödet. Då kan det
39553:  examen efter detta datum beviljas studiestöd för       hända att den studerande hamnar utanför båda
39554:  högst 55 månader.                                      systemen. Koordinering av studiestödet och ut-
39555:     För studerande är situationen problematisk          komstskyddet för arbetslösa utreds för närva-
39556:  om studierna avolika skäl tar en längre tid än de      rande av en arbetsgrupp tillsatt av undervis-
39557:  ovan nämnda maximitiderna. Läget är speciellt          ningsministeriet. Den utsatta tiden för gruppens
39558:  svårt för sådana studerande som har planerat att       arbete slutar 31.10.1993. Undervisningsministe-
39559:  finansiera sina studier genom tillfålliga förvärvs-    riet, arbetskraftsministeriet och social- och häl-
39560:  arbeten men som på grund av det försvagade             sovårdsministeriet kommer att vidta åtgärder
39561:  sysselsättningsläget inte kan få arbete.               som klargör koordineringen efter det att utred-
39562:     Enligt huvudregeln kan heltidsstuderande inte       ningen har blivit fårdig.
39563:  få arbetslöshetsersättning. Enligt 5 § 5 mom.
39564:  lagen om utkomstskydd för arbetslösa är en               Om en studerandes rätt tili utkomststöd
39565:  person som bör anses vara studerande på heltid
39566:  inte berättigad till arbetslöshetsersättning. Enligt       Om en studerandes rätt till utkomststöd stad-
39567:  6 mom. i samma paragraf betraktas studier som          gas i 30 § 1 mom. socialvårdslagen (710/82).
39568: .heltidsstudier om de hindrar den studerande från       Enligt den är den berättigad till utkomststöd
39569:  att ta emot heltidsarbete. En studerande på            som är i behov av stöd och inte kan få sin
39570:  heltid har heller ingen rätt till arbetslöshetser-     utkomst genom förvärvsarbete eller verksamhet
39571:  sättning under sin semester.                           som företagare, genom andra inkomster eller
39572:     Stadgandet preciserades genom en lag som            tillgångar eller genom omvårdnad från sådan
39573:  trädde i kraft 1.9.1993 (665/93) så att om en          persons sida som är försörjningspliktig gentemot
39574:  person tidigare har studerat på heltid betraktas       honom eller på annat sätt. Ingen grupp av
39575:  hans studier som hans huvudsyssla tills han har        personer kan lämnas utanför utkomstskyddet,
39576:  slutfört eller bevisligen avbrutit sina studier.       utan behovet av stöd skall alltid bedömas från
39577:                                            1993 vp -   KK 516                                           5
39578: 
39579: fall till fall. Detta betyder att också studerande     av den orsaken att studeranden delvis har finan-
39580: har rätt till utkomststöd, om förutsättningarna        sierat sina studier med förvärvsarbete, vilket han
39581: för det i enskilda fall uppfylls.                      i det nuvarande sysselsättningsläget inte kan få.
39582:     År 1991 beviljades utkomststöd till samman-        Det skulle vara i både studerandens och samhäl-
39583: lagt 23 678 studerande eller familjer vars huvud-      lets intresse att bevilja utkomststöd också när
39584: man var studerande. Antalet har stigit till det        studierna är i slutskedet och om det är sannolikt
39585: tredubbla från 1985 till 1991. Studerandenas           att studeranden kan slutföra dem inom rimlig tid
39586: andel av alla som får utkomststöd har ökat till        med stöd av utkomststödet.
39587: drygt 10 procent.                                         Genom statsrådets beslut om de allmänna
39588:     I princip är det inte motiverat att finansiera     grunderna för utkomststöd (1349/88) har man
39589: förlängda studier med utkomststöd under en             strävat efter att förenhetliga grunderna för bevil-
39590: längre tid. Om den studerande inte kan skaffa          jandet av stödet för att bringa dem som ansöker
39591: den behövliga finansieringen på annat sätt, bör        om stödet i jämlik ställning. För närvarande
39592: han i sista hand avbryta sina studier och söka sig     finns det inget riksomfattande regelverk om
39593: till förvärvsarbete eller till utkomstskyddet för      beviljande av utkomststöd. Ovan nämnda stats-
39594: arbetslösa. För tillfälligt behov borde dock ut-       rådsbeslut kommer att revideras fram till slutet
39595: komststöd beviljas också i dessa fall. Enligt          av innevarande år närmast beträffande stödets
39596: social- och hälsovårdsministeriets uppfattning         belopp. I samband med detta ämnar social- och
39597: borde man vid beviljandet av utkomststöd för en        hälsovårdsministeriet också ge kommunerna re-
39598: längre tid överväga situationen som helhet, var-       kommendationsmässiga anvisningar om bevil-
39599: vid bl.a. orsakerna till att studierna har förlängts   jandet av stödet. Avsikten med anvisningarna är
39600: borde utredas. Att bevilja utkomststöd kunde           också att klarlägga studerandenas ställning vid
39601: vara motiverat om studierna har förlängts t.ex.        beviljande av utkomststöd.
39602:      Helsingfors den 27 oktober 1993
39603: 
39604:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
39605:                                               1993 vp
39606: 
39607: Kirjallinen kysymys 517
39608: 
39609: 
39610: 
39611: 
39612:                                   Kasurinen ym.: Rajavalvonnan turvaamisesta Ylämaan kunnassa
39613: 
39614: 
39615: 
39616:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39617: 
39618:    Ylämaan kunnassa on toiminut kolme raja-         tuu välittömästi alueeseen, jolla rajavalvonnan
39619: vartioasemaa, joista Villalan asema on lakkau-      tulisi säilyä tehokkaana.
39620: tettu muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä toi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39621: minnassa ovat Väkeväiän ja Leinon vartioase-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39622: mat.                                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39623:    Ylämaan kunnan kohdalla on valtakunnan           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39624: rajaa noin 24 km.
39625:    Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Mie-                Onko tarkoituksena lakkauttaa Väke-
39626: hikkälän rajakomppanian alueelta oltaisiin lak-            väiän rajavartioasema vuoden 1994 alus-
39627: kauttamassa Ylämaan Väkeväiän rajavartioase-               ta lukien, ja jos on, miten rajavalvonta
39628: ma vuoden 1994 alusta.                                     aiotaan säilyttää tehokkaana ja mihin
39629:    Väkeväiän alue liittyy rajavalvonnan kannal-            lakkautettavan raja-aseman henkilöstö
39630: ta maan vilkkaimpaan raja-alueeseen. Myös val-             aiotaan sijoittaa?
39631: takunnan rajan toisella puolella Väkevälä rajoit-
39632: 
39633:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
39634: 
39635:            Anna-Liisa Kasurinen     Tuija Maaret Pykäläinen    Kari Häkämies
39636:            Sinikka Hurskainen       Antero Kekkonen            Markku Laukkanen
39637:            Anna-Kaarina Louvo       Raili Puhakka              Jussi Ranta
39638:                     Raimo Liikkanen                    Matti Vähänäkki
39639: 
39640: 
39641: 
39642: 
39643:  230032J
39644: 2                                          1993 vp -   KK 517
39645: 
39646: 
39647: 
39648: 
39649:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39650: 
39651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teiden vallitessa. Kunnallisella jaoituksella ei ole
39652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ollut tähän sijoitteluun miltään osin määräävää
39653: olette 5 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-          vaikutusta.
39654: jeenne n:o 1531 ohella lähettänyt valtioneuvos-            Rajavartioasemaverkosto on aikanaan muo-
39655: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            toutunut paljolti sen mukaan kuin rajavartio-
39656: Kasurisen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 517,          henkilöstön yhteismajoitustarve on vaatinut ja
39657: jossa tiedustellaan:                                   toisaalta sen mukaan kuin jalan tai hiihtäen
39658:                                                        liikkuvien rajapartioiden partiomatkojen pituus
39659:           Onko tarkoituksena lakkauttaa Väke-          ja niiden suorittamistiheys ovat edellyttäneet.
39660:        väiän rajavartioasema vuoden 1994 alus-         Rajan yli tapahtuvan ylikulkuliikenteen puuttu-
39661:        ta lukien, ja jos on, miten rajavalvonta        minen tai sen vähäisyys ovat vaikuttaneet siihen,
39662:        aiotaan säilyttää tehokkaana ja mihin           ettei rajavartioasemia ole sijoitettu rajan välittö-
39663:        lakkautettavan raja-aseman henkilöstö           mään läheisyyteen.
39664:        aiotaan sijoittaa?                                  Viimeksi kuluneiden vuosien aikana tapahtu-
39665:                                                        nut rajanylikulkuliikenteen nopea kasvu, uusien
39666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rajanylityspaikkojen avaaminen, rajavartiolai-
39667: vasti seuraavaa:                                       toksen kuljetusvälineiston kehittyminen sekä
39668:                                                        henkilöstön asumisolosuhteiden muutokset ovat
39669:    Aluksi on yleisesti todettava, että rajavartio-     oleellisesti vähentäneet rajavartioasemien luku-
39670: laitoksen kokoonpanoa on vuodesta 1989lukien           määräisiä tarvetta. Perinteisten rajavartioase-
39671: huomattavasti tarkistettu päämääränä keskittää         mien sijasta tarvitaan nykyisin ensisijaisesti ra-
39672: henkilöstön työpanos mahdollisimman suuressa           janylikulkupaikoilla ylikulkuliikenteen valvon-
39673: määrin välittömään rajavartiotoimintaan. Tässä         taan soveltuvia raja-asemia. Näitä tarkoittavia
39674: tarkoituksessa on jo lakkautettu 52 raja- ja           rakennushankkeita onkin muutamia saatettu
39675: merivartioasemaa sekä Kokkolan merivartio-             tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen yhteishank-
39676: alue ja Ylitornion rajavartioalue. Vartioasemien       keina vireille.
39677: lukumääräisellä vähentämisellä rajavartiohenki-            Osana rajavartiolaitoksen kokoonpanon edel-
39678: löstöä on voitu keskittää henkilöstömäärältään         leen jatkuvaa tarkistamista rajavartiolaitoksen
39679: aikaisempaa suuremmille vartioasemille. Näin           päällikkö on 29.9.1993 tekemällään päätöksellä
39680: menetellen käytettävissä olevaa työpanosta voi-        lakkauttanut Väkeväiän rajavartioaseman
39681: daan joustavasti suunnata rajavartiolaitoksen          1.1.1994 lukien. Väkeväiän rajavartioaseman
39682: tehtävien edellyttämien tarpeiden mukaisesti           tehtävätjaetaan Leinon ja Vaalimaan rajavartio-
39683: niin alueellisesti kuin ajallisestikin. Vartioasema-   asemien hoidettaviksi. Väkeväiän rajavartioase-
39684: verkoston harventamisella on voitu vähentää            man henkilöstöstä siirretään Leinon rajavartio-
39685: samalla kiinteistöjen ylläpitämisestä aiheutuvia       asemalle 8 rajavartijaa ja Vaalimaan rajavartio-
39686: kustannuksia ja karsia muutoinkin rajavartiolai-       asemalle 2 opistoupseeria, 7 rajavartijaa ja 1
39687: toksen nykyoloihin nähden liian pieniin yksiköi-       emäntä. Tämän lisäksi 1 opistoupseeri siirretään
39688: hin hajautuneen ryhmityksen aiheuttamia tuki-          Pelkolan rajavartioasemalle.
39689: toimintoja.                                                Rajavartiolaitoksen käytössä oleva ,kalusto ja
39690:    Kysymyksen perusteluosassa oli viitattu eräi-       puheena olevan alueen kulkuyhteysverkosto
39691: den rajavartioasemien sijaintiin nimeltä maini-        mahdollistavat valtakunnan rajan vartioinoin ja
39692: tun kunnan alueella. Tältä osin on todettava,          valvonnan tehokkuuden säilyttämisen vähintään
39693: että rajavartiolaitoksen kaikkien vartioyksiköi-       aikaisemman tasoisena, vaikka tätä koskeva joh-
39694: den sijoittelu on tapahtunut ja edelleenkin ta-        tamistoiminta siirtyy uusille johtamispaikoille.
39695: pahtuu yksinomaan rajanvartiointitarpeiden pe-         Järjestelyn seurauksena joidenkin virkamiesten
39696: rusteella. Alueellinen sijoittuminen on pääasias-      työmatka jonkin verran muuttuu, mutta tuskin
39697: sa tapahtunut jo 1950-luvulla tuoiloisten olosuh-      poikkeaa työssäkäyntialueen tavanomaisista
39698:                                       1993 vp- KK 517                                           3
39699: 
39700: työmatkoista. Väkeväiän rajavartioaseman kiin-   maan, kunnes valtion kiinteistöhallinnon vireillä
39701: teistö säilytetään valtion omistuksessa, mutta   olevat uudistukset on toteutettu.
39702: rakennukset pyritään määräajaksi vuokraa-
39703:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1993
39704: 
39705:                                                                      Ministeri Elisabeth Rehn
39706: 4                                        1993 vp -   KK 517
39707: 
39708: 
39709: 
39710: 
39711:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
39712: 
39713:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har i huvudsak ägt rum redan på 1950-talet
39714: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       under de förhållanden som rådde då. Den kom-
39715: 1531 av den 5 oktober 1993 till vederbörande         munala indelningen har inte på något sätt haft
39716: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    någon avgörande inverkan på denna placering.
39717: de av riksdagsman Kasurinen m.fl. underteckna-          Nätet av gränsbevakningsstationer har till
39718: de spörsmål nr 517:                                  stor del i tiden utformats enligt behovet av
39719:                                                      saminkvartering för gränsbevakningspersonalen
39720:           Är det meningen att Väkevälä gräns-        samt enligt längden och patrulleringstätheten på
39721:        bevakningsstation skall dras in vid in-       de sträckor som gränspatrullerna patrullerat till
39722:        gången av 1994 och i så fall,                 fots eller på skidor. Har någon gränstrafik inte
39723:           hur ämnar man upprätthålla en effek-       förekommit eller trafiken varit ringa har gräns-
39724:        tiv gränsbevakning och var skall den          bevakningsstationerna inte heller placerats i
39725:        indragna bevakningsstationens personai        omedelbar närhet av gränsen.
39726:        placeras?                                         Den snabba ökningen av gränstrafiken under
39727:                                                      de senaste åren, öppnandet av nya gränsöver-
39728:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gångsställen, utvecklandet av gränsbevaknings-
39729: anföra följande:                                     väsendets transportmedel samt förändringarna i
39730:                                                      personalens boendeförhållanden har gjort att det
39731:    Först och främst kan man rent allmänt kon-        inte längre behövs ett lika stort antal gränsbe-
39732: statera att gränsbevakningsväsendets samman-         vakningsstationer. 1 stället för traditionella
39733: sättning i hög grad har ändrats fr.o.m. 1989 i       gränsbevakningsstationer behövs nu i första
39734: avsikt att i görligaste mån koncentrera persona-     hand gränsstationer som kan övervaka gränstra-
39735: lens arbete till den direkta gränsbevakningen. 1     fiken på gränsövergångsställena. 1 detta syfte har
39736: detta syfte har redan 52 gräns- och sjöbevak-        några byggnadsprojekt påbörjats i form av sam-
39737: ningsstationer samt Karleby sjöbevakningsom-         projekt mellan tullverket och gränsbevaknings-
39738: råde och Övertorneå gränsbevakningsområde            väsendet.
39739: dragits in. Genom att minska antalet bevak-              Som ett led i den fortsatta revideringen av
39740: ningsstationer har man kunnat koncentrera            gränsbevakningsväsendets sammansättning har
39741: gränsbevakningspersonalen till bevakningssta-        chefen för gränsbevakningsväsendet den 29 sep-
39742: tionerna så att personalstyrkan vid dessa är         tember 1993 beslutat att Väkevälä gräsbevak-
39743: större än förut. Detta har gjort det möjligt att     ningsstation skall dras in den 1 januari 1994.
39744: flexibelt sätta in den tillbudsstående arbetskraf-   Gränsbevakningsstationens uppgifter fördelas
39745: ten där den regionalt och tidsmässigt sett bäst      på Leino och Vaalimaa gränsbevakningsstatio-
39746: behövs med tanke på gränsbevakningsväsendets         ner. Av personalen på Väkevälä gränsbevak-
39747: uppgifter. När nätet av bevakningsstationer          ningsstation flyttas 8 gränsbevakare till Leino
39748: gjorts glesare har man samtidigt kunnat minska       gränsbevakningsstation och 2 institutofficerare,
39749: kostnaderna för fastigheternas underhåll och         7 gräsbevakare och 1 husmor till Vaalimaa
39750: gallra bort de stödfunktioner som föranletts av      gränsbevakningsstation. Dessutom flyttas 1 in-
39751: grupperingen i spridda och även annars enligt        stitutofficer till Pelkola gränsbevakningsstation.
39752: gränsbevakningsväsendets nuvarande förhållan-           Gränsbevakningsväsendets tillbudsstående
39753: den för små enheter.                                 materiel och vägförbindelserna i området i fråga
39754:    1 spörsmålets motiveringsdel hänvisas det till    gör det möjligt att upprätthålla effektiviteten i
39755: vissa gränsbevakningsstationers läge inom en         bevakningen och övervakningen av riksgränsen
39756: namngiven kommun. Till denna del kan det             på minst samma nivå som förut, även om led-
39757: konstateras att placeringen av gränsbevaknings-      ningen för verksamheten flyttas till nya ställen.
39758: väsendets alla bevakningsenheter har skett och       Som en följd av arrangemanget förändras några
39759: fortfarande sker endast på grundval av behovet       tjänstemäns arbetsresa något, men resorna kom-
39760: av gränsbevakning. Den regionala placeringen         mer knappast att avvika från de sedvanliga
39761:                                        1993 vp -   KK 517                                         5
39762: 
39763: arbetsresoma inom pendlingsområdet. Den fas-       hyras ut för viss tid tills de reformer som pågår
39764: tighet där Väkevälä gränsbevakningsstation är      inom statens fastighetsförvaltning är genomför-
39765: belägen skall även i fortsättningen vara statens   da.
39766: egendom, men avsikten är att byggnadema skall
39767:      Helsingfors den 26 oktober 1993
39768: 
39769:                                                                         Minister Elisabeth Rehn
39770:                 j
39771:                j
39772:               j
39773:              j
39774:             j
39775:            j
39776:           j
39777:          j
39778:         j
39779:        j
39780:       j
39781:      j
39782:     j
39783:    j
39784:   j
39785:  j
39786: j
39787:                                                 1993 vp
39788: 
39789: Kirjallinen kysymys 518
39790: 
39791: 
39792: 
39793: 
39794:                                    Ollila: Kiinteistöverolain soveltamisesta eräissä tapauksissa
39795: 
39796: 
39797: 
39798:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39799: 
39800:    Ensimmäisten kiinteistöverolappujen ilmesty-          Ongelmallinen puoli kiinteistöverossa on
39801: minen on osoittanut selviä epäoikeudenmukai-          myös tuotantorakennusten kohtelu. Uudet in-
39802: suuksia kiinteistöverolaissa ja sen soveltamisessa.   vestoinnit, joiden arvoa ei ole vielä ehditty pois-
39803:    Veron tarkoituksena oli korvata poistuvat          toilla alentaa, ovat todella rajun verokohtelun
39804: katumaksut, kiinteistöjen harkintaverot, asun-        piirissä. Samaan aikaan rasittavat lyhennykset ja
39805: totuloverot ja manttaalimaksut. Tosiasiassa           korot, jolloin usein ei jää edes verotettavaa tuloa,
39806: kiinteistöveron kertymä on noin kaksinkertai-         josta kiinteistöveron voisi vähentää.
39807: nen poistuviin maksuihin verrattuna.                     Kiinteistövero ei saa jäädä nykyiselleen, kos-
39808:    Vero kohdentuu maksajiin, jotka eivät olleet       ka se on epäoikeudenmukainen.
39809: minkään poistuneen maksun piirissä ja joiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39810: osalta maksu ei ole juurikaan perusteltavissa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39811: kiinteistön yhteiskunnalta saamien palvelujen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39812: korvauksena. Tällaisia ovat kaava-alueen ulko-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39813: puolella asuvat. Näiden joukossa on paljon pie-
39814: nituloisia, joita ei olisi hyödyttänyt edes se teo-               Aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle
39815: reettiseksijäänyt tuloveron kevennys, jota uudis-              esityksen kiinteistöveron epäoikeuden-
39816: tuksen yhteydessä luvattiin.                                   mukaisuuksien korjaamisesta?
39817: 
39818: 
39819:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1993
39820: 
39821:                                             Heikki A. Ollila
39822: 
39823: 
39824: 
39825: 
39826: 2300321
39827: 2                                          1993 vp -    KK 518
39828: 
39829: 
39830: 
39831: 
39832:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39833: 
39834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tain etukäteen samalla, kun se-päättää varain-
39835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           hoitovuoden veroäyrin hinnan. Mitä laajempi
39836: olette 6 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-           veropohja on, sitä alhaisemmin veroprosentein
39837: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        voidaan saavuttaa kunnallistaloudellisesti mer-
39838: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki A.            kittävä tuotto.
39839: Ollilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Kiinteistövero perustuu varallisuusverotuk-
39840: 518:                                                    sessa sovellettaviin arvostamissääntöihin. Maa-
39841:                                                         tai metsätalouteen kuuluvan tuotantorakennuk-
39842:            Aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle          sen arvoksi katsotaan tuloverotuksessa verovuo-
39843:         esityksen kiinteistöveron epäoikeuden-          den päättyessä poistamatta oleva rakennuksen
39844:         mukaisuuksien korjaamisesta?                    hankintamenon osa. Yritysvarallisuuteen kuulu-
39845:                                                         van rakennuksen arvon määräämisessä käyte-
39846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tään rakennuksen jälleenhankinta-arvoa vähen-
39847: vasti seuraavaa:                                        nettynä ikäalennuksilla. Kiinteistön arvoa ei va-
39848:                                                         rallisuusverolain mukaan kuitenkaan voida
39849:    Kiinteistöverolailla (654/92) otettiin käyttöön      määrätä todennäköistä luovutushintaa suurem-
39850: kiinteistön arvoon perustuva kiinteistövero, jolla      maksi.
39851: korvattiin kiinteistöjen harkintaverotus ja asun-          Kiinteistövero on tuloverotuksessa vähennys-
39852: totulon verotus. Samassa yhteydessä poistettiin         kelpoinen luonnollinen vähennys, jos kiinteistöä
39853: myös kiinteistöihin kohdistuva katumaksu ja             käytetään verovelvollisen elinkeinotoiminnassa,
39854: manttaalimaksu. Ennen kiinteistöverolakia jär-          maatilataloudessa tai muussa elinkeinotoimin-
39855: jestelmä oli oikeudellisesti ja taloudellisesti haja-   nassa. Maatilatalouden tuotantorakennusten
39856: nainen. Vuotuinen kiinteistöverotus muodostui           kiinteistöveron sitominen tuloverotuksen poista-
39857: edellä mainittujen verojen ja maksujen lisäksi          mattomaan hankintamenoon on hallinnollisten
39858: myös rahamääräisten kiinteistötulojen verotuk-          syiden vuoksi välttämätöntä. Tuotantoraken-
39859: sesta ja kiinteistöihin liittyviä veroja ja maksuja     nusten jälleenhankinta-arvon määrääminen olisi
39860: koskevia säännöksiä oli useissa eri säädöksissä,        niiden erilaisten käyttötarkoitusten ja laadun
39861: jotka eivät perustuneet yhtenäiseen käsitteistöön       vuoksi hankalaa. Verohallinnossa selvitetään
39862: ja systematiikkaan. Järjestelmä oli myös talou-         kuitenkin mahdollisuutta siirtyä maatilojen tuo-
39863: dellisesti hajanainen, koska se koostui kattavuu-       tantorakennusten verotusarvon määräämisessä
39864: deltaan rajallisista ja osin päällekkäisistä verois-    menettelyyn, jossa rakennusten menojäännösar-
39865: ta ja maksuista. Eri kiinteistöille aiheutuva ko-       vosta tehtäisiin vuosittain ikäalennustyyppinen
39866: konaisverorasitus saattoi vaihdella suuresti ja         alennus. Menettelyssä sidonnaisuus vuosittain
39867: johtaa rasitusten ja lievennysten kasautumiseen.        tehtyihin todellisiin poistoihin lakkaisi. Kuva-
39868:    Erilaisten kiinteistöjen verokohtelun oikeu-         tunlainen menettely helpottaisi niiden maatilata-
39869: denmukaisuus ja tasapuolisuus sekä pyrkimys             loudenharjoittajien asemaa, joilla ei suurten pää-
39870: kohtuullisiin veroprosentteihin toteutuu vain,          omakulujen vuoksi ole mahdollisuutta tehdä
39871: jos kiinteistöt ovat mahdollisimman kattavasti          menojäännöspoistoja.
39872: verotuksen piirissä. Tämän vuoksi kiinteistövero           Lisäksi varallisuusverolain kaavamaisten ar-
39873: kohdistuu laajasti myös sellaisiin kiinteistöihin,      vostamisperusteiden ja kiinteistöverolain sovel-
39874: jotka eivät ennen kiinteistöverolain säätämistä         tamisesta yksittäistapauksissa mahdollisesti ai-
39875: ole olleet kiinteistöverona korvattujen maksujen        heutuvien kohtuuttomien tilanteiden varalta
39876: ja verojen kohteena. Veropohjaltaan laaja-alai-         kiinteistöverolaissa on verosta vapauttamissään-
39877: nen kiinteistövero myös täydentää verojärjestel-        nös. Lain 37 §:n mukaan kunnanvaltuusto tai
39878: mää ja keventää osaltaan muuhun verotukseen             kunnan ohjesäännön mukainen kunnan viran-
39879: kohdistuvia paineita. Kunnanvaltuusto päättää           omainen voi erityisistä syistä verotuslain
39880: kiinteistöverolaissa säädettyjen vaihteluvälien         125 §:ssä säädetyillä edellytyksillä myöntää va-
39881: rajoissa kunnan kiinteistöveroprosentit vuosit-         pautuksen verosta.
39882: 
39883:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1993
39884: 
39885:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
39886:                                           1993 vp -   KK 518                                           3
39887: 
39888:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
39889: 
39890:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skatteprocentsats som kan ge intäkter vilka är
39891: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        betydande ur kommunalhushållningens synvin-
39892: den 6 oktober 1993 tili vederbörande medlem av        kel.
39893: statsrådet översänt följande av riksdagsman               Fastighetsskatten baserar sig på de värde-
39894: Heikki A. Ollila undertecknade spörsmål nr 518:       ringsregler som tillämpas vid förmögenhetsbe-
39895:                                                       skattningen. Värdet av en produktionsbyggnad
39896:           Ämnar Regeringen avlåta en proposi-         inom jord- eller skogsbruket anses vara den del
39897:        tion tili riksdagen om undanröjande av         av anskaffningsutgiften för byggnaden som vid
39898:        orättvisorna i fastighetsskatten?              skatteårets utgång inte har avskrivits i inkomst-
39899:                                                       beskattningen. Vid fastställandet av värdet av en
39900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         byggnad som hör tili företagstillgångarna an-
39901: anföra följande:                                      vänds byggnadens återanskaffningsvärde mins-
39902:                                                       kat med åldersavdrag. För fastigheten kan dock,
39903:     Genom fastighetsskattelagen (654/92) inför-       enligt förmögenhetskattelagen, inte fastställas
39904: des en fastighetsskatt som baserar sig på fastig-     ett värde som är högre än det sannolika överlå-
39905: hetens värde och som ersatte beskattningen av         telsepriset.
39906: fastigheter enligt prövning och beskattningen av          Fastighetsskatten är avdragsgill och ett natur-
39907: bostadsinkomst. Samtidigt slopades även gatu-         ligt avdrag vid inkomstbeskattningen om fastig-
39908: avgift och mantalsavgift för fastigheternas del.      heten används i den skattskyldiges näringsverk-
39909: Före fastighetsskattelagen var systemet i rättsligt   samhet, gårdsbruk eller andra näringsverksam-
39910: och ekonomiskt hänseende splittrat. Utom de           het. Av förvaltningsmässiga orsaker är det nöd-
39911: ovan nämnda skatterna och avgifterna ingick i         vändigt att binda fastighetsskatten för ett gårds-
39912: den årliga fastighetsbeskattningen även beskatt-      bruks produktionsbyggnader vid den anskaff-
39913: ning av fastighetsinkomster i penningar. Stad-        ningsutgift som inte har avskrivits vid inkomst-
39914: ganden om skatter och avgifter i anknytning tili      beskattningen. Produktionsbyggnadernas åter-
39915: fastigheterna ingick i många olika författningar      anskaffningsvärden skulle vara svåra att faststäl-
39916: som inte baserade sig på ett enhetligt begrepps-      la, på grund av att byggnaderna används för så
39917: komplex eller en enhetlig systematik. Systemet        olika ändamål och är av så olika slag. Inom
39918: var även i ekonomiskt avseende splittrat, efter-      skatteförvaltningen utreds dock möjligheten att
39919: som det var sammansatt av skatter och avgifter        vid fastställandet av beskattningsvärdet för
39920: som var begränsade tili sin omfattning och delvis     gårdsbrukens produktionsbyggnader övergå tili
39921: överlappande. Fastigheternas totala skattebörda       ett förfaringssätt där byggnadernas utgiftsrest-
39922: kunde variera mycket och leda tili anhopningar        värde sänks genom årliga avdrag av samma typ
39923: av pålagor och nedsättningar.                         som åldersavdraget. Därmed skulle bindningen
39924:     Beskattningen av olika fastigheter kan bli        tili årligen gjorda verkliga avskrivningar frångås.
39925: rättvis och opartisk och skatteprocentsatserna        Det beskrivna förfaringssättet skulle underlätta
39926: skäliga endast om fastigheterna så heltäckande        situationen för de grådsbruksidkare som på
39927: som möjligt omfattas av beskattningen. Därför         grund av stora kapitalkostnader inte har möjlig-
39928: gäller fastighetsskatten i stor omfattning även       het att göra restvärdesavskrivningar.
39929: sådana fastigheter som innan fastighetsskattela-          I fastighetskattelagen åter finns dessutom ett
39930: gen stiftades inte varit föremål för de olika         stadgande om befrielse från skatt om tillämp-
39931: avgifter och skatter som ersattes med fastighets-     ningen av förmögenhetsskattelagens schablon-
39932: skatten. Fastighetsskatten kompletterar även          mässiga värderingsgrunder och fastighetsskatte-
39933: med sin breda skattebas skattesystem,et och lät-      lagen i enskilda fall eventuellt medför oskäliga
39934: tar också trycket på annan beskattning. Inom de       konsekvenser. Enligt lagens 37 § kan kommun-
39935: gränser som fastighetsskattelagen tillåter be-        fullmäktige eller en i kommunens reglemente
39936: stämmer kommunfullmäktige årligen på för-             avsedd kommunal myndighet av särskilda skäl
39937: hand skatteprocentsatsen, samtidigt som de fast-      och på de villkor som stadgas i 125 § beskatt-
39938:  ställer uttaxeringen per skattöre för finansåret.    ningslagen bevilja befrielse från betalning av
39939: Ju bredare skattebasen är, desto lägre är den         skatt.
39940: 
39941:      Helsingfors den 26 oktober 1993
39942: 
39943:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
39944:                                               1993 vp
39945: 
39946: Kirjallinen kysymys 519
39947: 
39948: 
39949: 
39950: 
39951:                                   Kallis: Erään pahoinpitelytapauksen tuomitsematta jättämisestä
39952: 
39953: 
39954: 
39955:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39956: 
39957:    Forumissa tapahtunutta pahoinpitelyä seu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39958: ranneessa oikeudenkäynnissä ei ketään tuomittu      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39959: näytön puutteessa.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39960:    Kansalaisten mielestä näyttö oli kuitenkin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39961: selvä, koska uhria piirittäneistä kolmesta henki-
39962: löstä yksi oli kohtalokkaan iskun lyönyt. Tällai-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39963: nen vapauttava päätös sotii yleistä kansalaismie-           saadakseen oikeuskäytännön Forumin
39964: lipidettä vastaan ja juridiikka on sen kanssa               pahoinpitelytapausta vastaavissa tilan-
39965: ristiriidassa.                                              teissa vastaamaan kansalaisten käsityk-
39966:                                                             siä?
39967:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1993
39968:                                             Bjarne Kallis
39969: 
39970: 
39971: 
39972: 
39973:  2300321
39974: 2                                          1993 vp -    KK 519
39975: 
39976: 
39977: 
39978: 
39979:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39980: 
39981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          noon. Langettavan tuomion edellytyksenä on
39982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lisäksi, että syyllisyys on näytetty toteen eli täysi
39983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         näyttö. Tämä kaikki merkitsee, että joissakin
39984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne             tapauksissa kaikki osalliset asetetaan vastuu-
39985: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          seen, toisissa taas ei. Tilanteet voidaan lähemmin
39986: n:o 519:                                                erotella seuraavasti:
39987:                                                            Jos useat pyrkivät yhteisymmärryksessä sa-
39988:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          maan päämäärään, ei vaadita näyttöä siitä, ke-
39989:         saadakseen oikeuskäytännön Forumin              nen toiminta on tuon seurauksen lopullisesti
39990:         pahoinpitelytapausta vastaavissa tilan-         aiheuttanut. Tapauksessa, jossa kaksi henkilöä
39991:         teissa vastaamaan kansalaisten käsityksiä?      ampui yksissä tuumin kolmatta kohti lau-
39992:                                                         kauksia, joista vain yksi osui kuolettavasti, tuo-
39993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             mitaan molemmat tekijöinä murhasta, vaikkei
39994: taen seuraavaa:                                         ollutkaan tietoa kenen aseesta tappava luoti oli
39995:                                                         lähtöisin (KKO 1950-I-9). Jos taas ei ole näyttöä
39996:    Kysymyksen perusteluissa asiaa täsmenne-             yhteisymmärryksestä (tekijät ampuvat uhria toi-
39997: tään kysymällä, pitäisikö rikosoikeudellinen vas-       sistaan tietämättä), eikä siitä, kenen aseesta sur-
39998: tuu ulottaa tapaukseen, jossa uhria piirittäneistä      manluoti on lähtöisin, ei kumpaakaan tekijää
39999: kolmesta henkilöstä vain yksi on antanut kohta-         voi tuomita täytetystä rikoksesta (arpaa ei voi
40000: lokkaan iskun. Tässä viitataan Helsingissä sijait-      käyttää ja molempien tuomitseminen täytetystä
40001: sevan Forumin kauppakeskuksen edessä tapah-             teosta merkitsisi varmuudella syyttömän rankai-
40002: tuneeseen pahoinpitelyrikokseen, jossa esitetyn         semista). Toisistaan tietämättä toimineet satun-
40003: näytön perusteella oli ilmeistä, että yksi epäillyis-   naiset rikoskumppanit tuomittaisiin tässä tilan-
40004: tä oli lyönyt uhria. Uhri oli lyönnin voimasta          teessa rikoksen yrityksestä kumpikin.
40005: kaatunut ja lyönyt kaatumisen yhteydessä pään-             Ns. Forumin tapaukseen rinnastettavien ti-
40006: sä katukivetykseen saaden näin vaikeat vammat.          lanteiden kannalta tämä merkitsee, että mikäli
40007: Oikeudessa ei saatu näyttöä lyöjästä, mistä syys-       on näytetty, että kaikki kolme kohdistivat yh-
40008: tä raastuvanoikeus hylkäsi syytteen. Vaikkei oi-        teisymmärryksessä iskuja uhriin, olisi kaikki
40009: keusministeriö ota kantaa tuomioistuimissa kä-          tuomittu rikoksen tekijöinä, vaikkei kohtalok-
40010: siteltävään yksittäisen rikostapauksen ratkai-          kaan iskun antajasta olisikaan tietoa. Toisaalta
40011: suun, on mahdollista tuoda esiin tämänkaltais-          tuomitseminen täyteen tekijävastuuseen ei edel-
40012: ten tilanteiden arvostelussa vaikuttavat oikeus-        lyttäisi rikoksen varsinaisen "täytäntöönpano-
40013: periaatteet.                                            toimen" (esim. lyöntien) omakätistä suoritta-
40014:    Oikeusjärjestyksen kanta kysymyksen tar-             mista. Tätä vähäisempikin osallistuminen ri-
40015: koittamiin tilanteisiin on varsin nyansoitu. Läh-       kokseen voi johtaa täyteen vastuuseen. Väkisin-
40016: tökohtana on, että rikokseen osallisten vastuu          makaamisesta on tuomittu tekijänä uhria kiinni
40017: arvioidaan kunkin syyllisyyden mukaan. Jos              pidellyt henkilö. Ryöstöstä tuomittiin tekijänä
40018: osalliset ovat tehneet yhdessä rikoksen, tuomi-         henkilö, joka oli yhdessä muiden kanssa suun-
40019: taan kukin tekijäkumppanina täyteen rangais-            nitellut rikoksen, toiminut kuljettajana, odotta-
40020: tukseen. Joka saa aikaan tekopäätöksen toises-          nut pankin ulkopuolella paon varmistamisek~i
40021: sa, tuomitaan yllyttäjänä niin kuin varsinainen         ja saanut osan saaliista. Tilanteet eivät ole suo-
40022: tekijä. Joka vain avustaa toista tämän rikosta          raan rinnasteisia Forumin tapaukseen. Kuiten-
40023: suorittaessa taikka sitä ennen, tuomitaan avun-         kin myös pahoinpitelyrikosten osalta on selvää,
40024: antajana lievennettyyn rangaistukseen. Vastuun-         että vaikka osallisista vain yksi olisi toimeen-
40025: jaon kannalta käytännössä merkittäväksi muo-            pannut varsinaisen pahoinpitelyn suoraa väki-
40026: dostuu se, kuinka pitkälle osallisten yhteisym-         valtaa käyttäen ja muut olisivat pysytelleet si-
40027: märrys ulottuu, ja missä määrin osalliset ovat          vummallakin, joutuisivat kaikki vastuuseen
40028: konkreettisesti osallistuneet rikoksen toimeenpa-       joko yllyttäjinä, avunantajina tai varsinaisina
40029:                                           1993 vp -   KK 519                                          3
40030: 
40031: tekijöinä. Mutta tällöinkin vastuu edellyttäisi       ei ole edellytetty. Tällaiseen vastuun laajennuk-
40032: näyttöä yhteisymmärryksestä ja siitä, että ta-        seen ei myöskään ole tarvetta, eikä sitä tunneta
40033: pahtumien tosiasiallinen kulku vastasi olennai-       muuallakaan.
40034: silta osin yhteistä tekopäätöstä. Vastuun määrä          Tapauksen käsittelyyn julkisuudessa on liitet-
40035: (tekijäkumppani, yllyttäjä tai avunantaja) vaih-      ty myös kysymys uhrin mahdollisuuksista saada
40036: telisi syyllisyyden ja kunkin toiminnan laadun        vahinkoosa korvatuksi. Vahinkojen korvaami-
40037: mukaan.                                               nen on turvattu monikerroksisen järjestelmän
40038:     Milloin toiminta ei perustu yhteiseen tekopää-    kautta, jonka toiminta ei ole sidoksissa rikosvas-
40039: tökseen (tai yhteisymmärrystä ei voida näyttää        tuun toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen.
40040: toteen), vastaa kukin vain omista tekemisistään.      Ensimmäisessä tasossa korvauksista vastaa so-
40041: Jos pahoinpitelyn suorittaa vain yksi kahden          siaalivakuutus ja mahdolliset vapaaehtoiset va-
40042: seistessä vieressä, eikä pahoinpitelystä ole sovit-   kuutukset. Väkivaltarikosten aiheuttamien va-
40043: tu asianomaisten kesken, vastuu tulee kysymyk-        hinkojen osalta uhri saa ns. rikosvahinkolain
40044: seen vain edellyttäen, että saadaan täysi näyttö      nojalla korvauksen valtion varoista siihen katso-
40045: vamman aiheuttajasta. Muunlainen ratkaisu             matta, onko tekijä saatu kiinni tai tuomittu.
40046: merkitsisi, että jopa satunnainen ohikulkija voi-     Tämän lisäksi uhrilla on kaikissa tapauksissa
40047: taisiin tuomita pelkästään sillä perusteella, että    mahdollisuus saada korvausvaatimuksensa oi-
40048: sattuu osumaan paikalle. Ei ole myöskään hy-          keudessa käsitellyksi rikosjutun yhteydessä. Uu-
40049: väksyttävissä, että kuka hyvänsä voisi joutua         distuskaavailujen mukaan näistä vaatimuksista
40050: vastaamaan sellaisesta toverinsa yllättävästä         huolehtiminen asetetaan jatkossa osin myös
40051: käytöksestä, josta ei ole ennalta sovittu tai jota    syyttäjän tehtäväksi.
40052:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
40053: 
40054:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
40055: 4                                          1993 vp -    KK 519
40056: 
40057: 
40058: 
40059: 
40060:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
40061: 
40062:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dom är dessutom att skulden kan styrkas, det vill
40063: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            säga att det finns fullt bevis. Allt detta innebär
40064: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         att man i vissa fall ställer alla till ansvar och i
40065: dagsman Bjarne Kallis undertecknade spörsmål            vissa fall inte. Situationema analyseras närmare
40066: nr 519:                                                 nedan.
40067:                                                            Om flera personeri samförstånd strävar efter
40068:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         samma mål, behöver man inte bevisa vem som
40069:         ta för att rättspraxis i fall såsom Forum-      i slutändan fick konsekvensen till stånd genom
40070:         misshandeln skall motsvara medborgar-           sitt agerande. I ett fall där två personer i
40071:         nas uppfattningar?                              samförstånd sköt mot en tredje och endast ett
40072:                                                         av skotten var dödande, döms båda som gär-
40073:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningsmän för mord, även om man inte vet vem
40074: anföra följande:                                        av de två som avfyrade det dödande skottet
40075:                                                         (HD 1950-I-9). Om man inte kan bevisa att
40076:     I frågans motivering preciseras ärendet genom       gärningsmännen har agerat i samförstånd (gär-
40077: frågan om det straffrättsliga ansvaret borde            ningsmännen skjuter offret ovetande om varan-
40078: utsträckas tili ett fall där bara en av de tre          dra) och man inte vet vem av dem som har
40079: personer som omringade offret har utdelat det           avfyrat det dödande skottet, kan ingendera
40080: ödesdigra slaget. Man hänvisar här tili det fall av     dömas för fullbordat brott (domstolen kan inte
40081: misshandel som inträffade framför affärscentret         dra lott, och att döma bägge för fullbordat brott
40082: Forum i Helsingfors. På basis av de framlagda           skulle med säkerhet innebära att man straffar
40083: bevisen var det uppenbart att en av de misstänk-        en oskyldig). De tillfälliga medgärningsmännen
40084: ta hade slagit offret. Tili följd av slaget hade        som har agerat ovetande om varandra döms i
40085: offret fallit omkull, slagit huvudet i den stenbe-      detta fall båda två för försök till brott.
40086: lagda gatan och därmed ådragit sig allvarliga               F ör situationer som kan jämställas med det
40087: skador. I rätten kunde man inte bevisa vem som          så kallade Forumfallet innebär detta att om
40088: hade utdelat slii;get, varför rådstuvurätten för-       man hade kunnat påvisa att alla tre i samför-
40089: kastade åtalet. Aven om justitieministeriet inte        stånd slog offret, skulle alla ha dömts som
40090: tar ställnig tili domstolars beslut i enskilda brott-   gämingsmän för brottet även om man inte
40091: mål, är det möjligt att föra fram de rättsprinciper     visste vem som utdelade det ödesdigra slaget.
40092: som inverkar på bedömningen i dylika situatio-          För att en person skall kunna dömas till fullt
40093: ner.                                                    gämingsmannaansvar förutsätts å andra sidan
40094:     Rättsordningens inställning tili situationer        inte egentligen att han har utfört den egentliga
40095: som avses i frågan är högst nyanserad. Utgångs-         verkställighetshandlingen i brottet (t.ex. utdelat
40096: punkten är att de i brott delaktigas ansvar             ett slag). Också inte fullt så omfattande delak-
40097: bedöms i enlighet med de respektive delaktigas          tighet i ett brott kan medföra fullt ansvar. För
40098: skyldighet. Om de delaktiga tillsammans har             våldtäkt har man som gämingsman dömt en
40099: utfört ett brott, döms alla som medgämingsmän           person som har hållit fast offret. För ett rån
40100: till fullt straff. Den som hos någon åstadkommer        dömdes som gärningsman en person som till-
40101: ett beslut a(t begå ett brott, döms för anstiftan       sammans med de andra hade planerat brottet,
40102: såsom om han själv hade varit gämingsman.               fungerat som chaufför, väntat utanför banken
40103: Den som enbart hjälper en annan då denne utför          för att säkerställa flykten och fått en del av
40104: brottet eller dessförinnan, döms för medhjälp till      bytet. Dessa situationer kan inte direkt jämfö-
40105: ett nedsatt straff. För ansvarsfördelningen är det      ras med Forumfallet. Det är dock också i miss-
40106: i praktiken viktigt hur långt samförståndet mel-        handelsfall klart att även om bara en av de
40107: lan de delaktiga utsträcker sig och i viiken            delaktiga hade begått den egentliga misshan-
40108: utsträckning de delaktiga konkret har deltagit i        deln genom bruk av direkt våld och de andra
40109: begåendet av brottet. Förutsättningen för en            hade hållit sig till och med vid sidan om, skulle
40110:                                           1993 vp -   KK 519                                          5
40111: 
40112: samtliga stälias tili ansvar endera som anstifta-     tili ansvar för en kamrats överraskande beteende
40113: re, medhjälpare eller egentliga gärningsmän.          som man inte har kommit överens om på för-
40114: Men också i detta fali förutsätter ansvaret att       hand elier som man inte har förutsatt. Det finns
40115: man kan bevisa samförstånd och att händelser-         inget behov av att utvidga ansvaret på detta sätt,
40116: nas verkliga- förlopp tili väsentliga delar mot-      och ett sådant asvar existerar inte helier någon
40117: svarar det gemensamma beslutet att utföra gär-        annanstans.
40118: ningen. Ansvaret fördelas (medgärningsman,                Tili behandlingen av ärendet i offentligheten
40119: anstiftare eller medhjälpare) i enlighet med skyl-    hänför sig också frågan om offrets möjligheter
40120: dighet och arten av respektive delaktigs ageran-      att få ersättning för sina skador. Skadeersätt-
40121: de.                                                   ningen tryggas genom ett system på flera nivåer
40122:    Om agerandet inte bygger på ett gemensamt          som inte är beroende av om straffansvaret för-
40123: beslut om att utföra gärningen (elier man inte        verkligas elier inte. På den första nivån svarar
40124: kan bevisa något samförstånd), svarar var och         socialförsäkringen och eventuelia frivilliga för-
40125: en endast för sitt eget agerande. Om misshandeln      säkringar för skadorna. F ör skador som har
40126: utförs av bara en person medan två andra står         förorsakats av våldsbrott får offret ersättning
40127: bredvid och vederbörande inte har kommit över-        med stöd av lagen om ersättning av brottsskador
40128: ens om misshadeln, kan ansvar komma i fråga           av statsmedel oberoende av om gärningsmannen
40129: endast om man kan lägga fram fullt bevis på vem       har påträffats elier dömts. Dessutom har offret
40130: som förorsakade skadan. Ett annorlunda avgö-          alitid möjlighet att få sitt krav på skadestånd
40131: rande innebär att tili och med en tilifållig förbi-   behandlat i domstolen tillsammans med brott-
40132: passerande kunde dömas endast på den grunden          målet. Enligt aktuelia reformplaner skall det i
40133: att han råkade befinna sig på platsen. Det är inte    framtiden tili en del vara också åklagarens upp-
40134: helier godtagbart att vem som helst kan stälias       gift att ha hand om dessa krav.
40135:      Helsingfors den 20 oktober 1993
40136: 
40137:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
40138:                                                1993 vp
40139: 
40140: Kirjallinen kysymys 520
40141: 
40142: 
40143: 
40144: 
40145:                                   Kallis: Tarjouspyyntöjen esittämisestä valtion laitosten hankin-
40146:                                       noissa
40147: 
40148: 
40149:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40150: 
40151:    Edullisin tapa hankintojen tekemiseksi on                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
40152: pyytää tarjouksia. Väitetään, että kaikki valtion           kaikki valtion laitokset eivät järjestä
40153: laitokset eivät järjestä hankinnoista yleistä tar-          yleistä tarjouskilpailua, ja
40154: jouskilpailua. TVL kuulemma kohdistaa han-                     aikooko se ryhtyä toimiin, jotta val-
40155: kinnat omiin kuorma-autoihinsa asennettavista               tion laitokset ja mm. TVL meneHelisivät
40156: lavoista yhdelle yrittäjälle.                               normaalin tarjouspyyntöihin perustuvan
40157:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          käytännön mukaisesti?
40158: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40159: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40160: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40161: 
40162:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1993
40163: 
40164:                                             Bjarne Kallis
40165: 
40166: 
40167: 
40168: 
40169:  230032J
40170: 2                                         1993 vp -   KK 520
40171: 
40172: 
40173: 
40174: 
40175:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40176: 
40177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pauksessa kuorma-auton toimittaja valitsee la-
40178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vatoimittajan omien tarjouskyselyjensä pohjalta.
40179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Avaimet käteen -menettelyyn on nimen-
40180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kalliksen        omaan traktoreiden ja raskaiden kuorma-auto-
40181: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 520:         jen tarjouskilpailussa siirrytty, koska aikaisem-
40182:                                                       min havaittiin, että tarjoukset olivat osittain
40183:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         teknisesti puutteellisia. Merkittävimpien mark-
40184:        kaikki valtion laitokset eivät järjestä        kinaosuuksien omaavat kuorma-autotoimittajat
40185:        yleistä tarjouskilpailua, ja                   ovat saaneet kolmiakselisten kuorma-autojen ja
40186:           aikooko se ryhtyä toimiin, jotta val-       niiden varustelusta tielaitokselta teknillistä vaa-
40187:        tion laitokset ja mm. TVL menettelisivät       timusinformaatiota. Näiden autojen toimittajien
40188:        normaalin tarjouspyyntöihin perustuvan         markkinaosuus on yli 95% Suomessa rekiste-
40189:        käytännön mukaisesti?                          röidyistä kuorma-autoista. Tämän neuvonnan
40190:                                                       seurauksena ovat tarjoukset ilmeisesti osittain
40191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tulleet teknisesti tasa-arvoisiksi ja tarjousten ar-
40192: vasti seuraavaa:                                      viointi on voitu ratkaista muiden hankintaan
40193:                                                       vaikuttavien arvosteluperusteiden pohjalta, ku-
40194:     Suomalaisissa hankintoja koskevissa säädök-       ten esimerkiksi edullisen huoltosopimuksen tar-
40195: sissä ja hankintakäytännössä pyritään elinkei-        joamisella.
40196: nonharjoittajien tasapuolisen kohtelun takaami-           Avaimet käteen -menettelyä puoltaa sekin,
40197: seen siten, että mahdollisimman monelle tar-          että tarjouspyynnössä jo esitetään auton ja sen
40198: jaajalle on järjestetty tilaisuus saada tarjous-      varustelun toiminnalliset ja osittain myös mitta-
40199: pyyntö. Suomen kokoisessa maassa ei ole pidetty       vaatimukset. Tarjouksen tekijä toisaalta tarjoaa
40200: tarpeellisena enempää virallisissa kuin ammatti-      valmiin auton, jota varten hän hankkii tarvit-
40201: lehdissäkään julkaista välttämättä hankintayk-        taessa alihankkijailtaan osatoimituksiksi tar-
40202: sikköjen tarjouspyyntöjä. Ulkomaankaupasta            jouksia, joista hän valitsee edullisimman. Ostaja,
40203: riippuvassa maassamme maahantuojat esittele-          tässä tapauksessa TVL, valitsee sitten itselleen
40204: vät tuotteitaan agenttiensa kautta ja tarjous-        edullisimman kokonaistuotteen myyjän vasta-
40205: pyynnöt on lähetetty näille edustajille. Estettä ei   tessa valmiin tuotteen toimituksesta, toiminta-
40206: kuitenkaan ole laveammaltikin tarjouksienjättä-       kelpoisuudesta ja takuista ynnä muusta sellaises-
40207: miseen tarjousajan puitteissa, mikäli tarjoaja saa    ta.
40208: asiasta tiedon.                                           Julkisissa hankinnoissa on pyrittävä kohtele-
40209:     Teknisesti vaikeissa hankinnoissa on hankin-      maan tarjoajia ja tarjouksia tasapuolisesti ja
40210: tamenettelyä pyritty edistämään erillisellä neu-      luottamuksellisesti. Tavoitteena on riittävän kil-
40211: vottelumenettelyllä, jolloin hankintasäädöksissä      pailun aikaansaaminen eri myyjien kesken ja
40212: erikseen mainituilla perusteilla voivat hankin-       hankintojen suorittaminen mahdollisimman ta-
40213: tayksiköt avoimesta menettelystä siirtyä yhden        loudellisesti ja valtion edun kannalta järkevästi.
40214: tai useamman syyn nojalla yhden tai useamman          Hankintaehtosäädökset on laadittu ostajien ja
40215: myyjän kanssa käytäviin jatkoneuvotteluihin           valtion hankintayksikköjen edustajien kanssa
40216: päästäkseen hyväksyttävään loppuratkaisuun.           yhteistoimin. ETA-sopimuksen voimaantulon
40217:     Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu tielai-    yhteydessä annettavat uudet hankinta-asetukset
40218: toksen hankinta noudattaa hankinta-asetuksen          niin kynnysrajan ylittävien ETA-hankintojen
40219: ( 1070/79) sallimaa tarjouspyyntömenettelyä.          kuin sen alle jäävien kansallisen lainsäädännön
40220: Tielaitos hankkii nykyisin työkoneensa ja auton-      piiriin jäävien hankintojen kohdalta ovat han-
40221: sa valmiiksi ja työkuntoisiksi rakennettuina ns.      kintamenettelyt periaatteiltaan samanlaisia ja
40222: avaimet käteen -toimituksina. Tässä toimitus-         vastaavat voimassa olevia kansainvälisiä julkis-
40223: muodossa päähankkija, ts. myyjä, valitsee ali-        ten hankintojen sopimuksia.
40224: hankintatuotteensaja kysymyksessä olevassa ta-            Vastauksena kirjalliseen kysymykseen hallitus
40225:                                            1993 vp -   KK 520                                          3
40226: 
40227: edellä lausuttuun viitaten toteaa, ettei sen tiedos-   rikottu voimassa olevia tarjousmenettelysäädök-
40228: sa ole tarjouskilpailuja, joissa tietoisesti olisi     siä.
40229:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1993
40230: 
40231:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
40232: 4                                          1993 vp -    KK 520
40233: 
40234: 
40235: 
40236: 
40237:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
40238: 
40239:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             om väljer lastbilsleverantören flakleverantör på
40240: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            basis av egna anbudsförfrågningar.
40241: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             Man har uttryckligen övergått till förfarandet
40242: dagsman Kallis undertecknade spörsmål nr 520:           med nyckeln i hand i anbudstävlan om traktorer
40243:                                                         och tunga lastbilar, eftersom man tidigare upp-
40244:            Är Regeringen medveten om att alla           täckte att anbuden delvis var tekniskt bristfälli-
40245:         statliga verk inte arrangerar allmänna          ga. De lastbilsleverantörer som har mera bety-
40246:         anbudstävlingar, och                            dande marknadsandelar har av vägverket fått
40247:            har den för avsikt att vidta åtgärder        information om de tekniska kraven för treaxlade
40248:         för att de statliga verken och bl.a. VVV        lastbilar och utrustning till dem. Dessa billeve-
40249:         skall förfara enligt praxis som baserar sig     rantörer har en marknadsandel om mer än 95%
40250:         på normal anbudsbegäran?                        av de lastbilar som har registrerats i Finland.
40251:                                                         Som en följd av denna information har anbuden
40252:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           uppenbarligen delvis blivit tekniskt jämbördiga
40253: anföra följande:                                        och bedömningen av anbuden har kunnat göras
40254:                                                         utgående från andra utvärderingsgrunder som
40255:    1 de finska författningar som gäller upphand-        påverkar upphandlingen, som t.ex. erbjudandet
40256: ling och i upphandlingspraxis försöker man              av ett förmånligt serviceavtal.
40257: garantera en jämbördig behandling av näringsid-             För förfarandet med nyckeln i hand talar
40258: kama på så sätt att så många anbudsgivare som           också att i anbudsbegäran redan presenteras de
40259: möjligt ges ett tillfålle att få anbudsbegäran. 1 ett   funktionella kraven och delvis också måttkraven
40260: land av Finlands storlek har det inte ansetts           i fråga om bilen och dess utrustning. Anbudsgi-
40261: nödvändigt att publicera upphandlingsenheter-           varen erbjuder en fårdig bil för viiken han vid
40262: nas anbudsbegäran varken i officiella tidningar         behov av sina underleverantörer införskaffar
40263: eller i facktidningar. 1 vårt land, som är beroende     anbud om delleveranser, av vilka han väljer den
40264: av utrikeshandeln, presenterar importörema              förmånligaste. Köparen, i detta fall vägverket,
40265: sina produkter via sina agenter och anbudsbegä-         väljer sedan den totalprodukt som är förmånli-
40266: ran har sänts till dessa representanter. Det finns      gast för verket då säljaren svarar för leveransen
40267: dock inget hinder för ett bredare anbudsgivande         av den färdiga produkten, dess funktionsduglig-
40268: inom utsatt anbudstid, om anbudsgivaren får             het och garantier o.a. dylikt.
40269: kännedom om saken.                                          1 den offentliga upphandlingen skall man
40270:    1 tekniskt svår upphandling har man försökt          sträva efter att behandla anbudsgivama och
40271: främja upphandlingsförfarandet genom ett sepa-          anbuden jämlikt och konfidentiellt. Målet är att
40272: rat förhandlingsförfarande, varvid upphand-             åstadkomma tillräcklig konkurrens mellan olika
40273: lingsenhetema på grunder som nämns separat i            säljare och att utföra upphandlingen så ekono-
40274: upphandlingsförfattningama av ett eller flera           miskt och med tanke på statens intresse så
40275: skäl kan övergå från öppet förfarande till fort-        fömuftigt som möjligt. Författningama om upp-
40276: satta förhandlingar med en eller flera säljare för      handlingsvillkoren har gjorts upp i samverkan
40277: att uppnå ett godtagbart slutresultat.                  mellan representanter för köpama och statens
40278:    Vägverkets upphandling, som näJ.p.ns i det           upphandlingsenheter. Både vad gäller den upp-
40279: skriftliga spörsmålet, följer det förfarande med        handling som överskrider tröskelgränsen för
40280: anbudsbegäran som upphandlingsförordningen              EES-upphandlingen och den upphandling som
40281: (1070/79) tillåter. Vägverket upphandlar numera         inte når upp till denna tröskel och därmed
40282: sina arbetsmaskiner och bilar i färdigt och ar-         omfattas av den nationella lagstiftningen, är
40283: betsdugligt skick, som s.k. nyckeln i hand              upphandlingsförfarandena enligt de nya upp-
40284: -leveranser. 1 denna leveransform väljer huvud-         handlingsförordningar som skall ges i samband
40285: upphandlaren eller m.a.o. säljaren sin underupp-        med att EES-avtalet träder i kraft till sina
40286: handlingsprodukt och i det fall det nu är fråga         principer av samma slag och motsvarar de gäl-
40287:                                          1993 vp -   KK 520                                        5
40288: 
40289: lande internationella avtalen om offentlig upp-      kännedom inte har kommit några anbudstäv-
40290: handling.                                            lingar där man medvetet skulle ha brutit mot
40291:    Som svar på spörsmålet konstaterar regering-      gällande författningar om anbudsförfarande.
40292: en, med hänvisning tili ovanstående, att tili dess
40293:      Helsingfors den 25 oktober 1993
40294: 
40295:                                                                       Minister Pertti Salolainen
40296:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025