<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

143 Käyttäjää paikalla! 0.0069980621337891

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1993_1 | A_1993_2 | A_1993_3 | A_1993_4 | A_1993_5 | A_1993_6 | B_1993_1 | B_1993_2 | C_1993_1 | C_1993_2 | D_1993_1 | D_1993_2 | E_1993_1 | E_1993_2 | F_1993_1 | F_1993_2 | F_1993_3 | Hak_1993 | PTK_1993_1 | PTK_1993_2 | PTK_1993_3 | PTK_1993_4 | PTK_1993_5 | 
1: Vuoden 1993
2:                          ••    ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 521-731
12: Kysymykset valtioneuvostolle
13: 1-95
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI
16:       ISSN 0783-991X
17: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1994
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 521-731
24: 
25: 521 Puhakka ym.: Ruotsin ja Norjan EY-jäsenyyspää-       535 Laine: Lääninhallitusten osallistumisesta EY:njä-
26:     tösten vaikutuksesta Suomen EY-jäsenyyteen               senmaiden yhteistyöhön
27: 
28: 522 Aittoniemi: Toimenpiteistä Venäjän kaupan elvyt-     536 Aittoniemi: Suunnitelmista tekstipuheluiden väli-
29:     tämiseksi                                                tyspalvelun lakkauttamiseksi
30: 
31: 523 Aittoniemi: Vientiin liittyvän tuotekehittelyn ja    537 Aittoniemi: Kulutuksen ohjaamisesta suomalaisia
32:     markkinoinnin edistämisestä                              tuotteita suosivaksi
33: 
34: 524 Häkämies: Hovioikeuksien työtilanteen tasaami-       538 Vistbacka: Laser- ja kopiokasettien uusiokäytön
35:     sesta                                                    tukemisesta
36: 
37: 525 von Bell ym.: Ravitsemusterapeuttien aseman tur-     539 Aittoniemi: Metsäoppilaitosten tulevasta asemas-
38:     vaamisesta                                               ta
39: 
40: 526 Suhonen ym.: Suomalaisten rekkojen pysäyttämi-       540 Vähänäkki: Ammattikorkeakouluista valmistu-
41:     sistä Ylä-Vrpalan tulliin                                vien tutkintonimikkeistä ja jatko-opintomahdolli-
42:                                                              suuksista
43: 527 Suhonenym.: Suojelupoliisin toimintaedellytysten
44:                                                          541 Väistö: Maatalouskoulutuksen kehittämisestä
45:     parantamisesta
46:                                                              Nurmeksessa
47: 528 Mäkelä ym.: Lapin asukkaiden metsästys- ja ka-       542 Moilanen ym.: Kansalaisten yhdenvertaisten sai-
48:     lastusoikeudesta suojelualueilla                         raanhoitopalveluiden turvaamisesta
49: 529 Mäkelä ym.: Keinoista kotimaisen energiantuo-        543 Vihriälä ym.: Maatalouteen kuuluville lomamö-
50:     tannon lisäämiseksi                                      keille määrättävistä kiinteistöveroista
51: 530 Urpilainen ym.: Arvopaperikaupan saattamisesta       544 Pulliainen: Metsänparannusvarojen käyttämises-
52:     uudelleen leimaverotuksen piiriin                        tä suojeluohjelmien vastaisiin hankkeisiin
53: 531 Urpilainen ym.: Perhon ja Kinnulan välisen tieyh-    545 Pulliainen: Hallituksen suhtautumisesta Haara-
54:     teyden perusparan tamisesta                              lamminojan perkaukseen ja ojitukseen Hailuodos-
55:                                                              sa
56: 532 Laitinen: Suomalaisten rekkojen pysäyttämisistä
57:     Ylä-Vrpalan tulliin (Kysymyksen n:o 526 yhtey-       546 Pulliainen: Hailuodon kunnan maataloussihteerin
58:     dessä)                                                   toiminnasta Haaralamminojan perkaus- ja ojitus-
59:                                                              asiassa
60:  533 S-L. Anttila ym.: Ammatillisen aikuiskoulutustar-
61:      peen tyydyttämisestä                                547 Rinne: Työvoimapalvelujen turvaamisesta
62: 
63:  534 Ala-Nissilä: Suomen Kommunistisen Puolueen lii-     548 Rinne: Työllisyystilaston laadinnassa käytettävis-
64:      ketoiminnan aiheuttamasta pankkituen tarpeesta          tä tilastointiperiaatteista
65: 
66:  540081M
67: 4                                                Sisällysluettelo
68: 
69: 
70: 549 Aittoniemi: Luomuviljelyn tuotanto- ja markki-         567 Tennilä: Ruotsista kansaneläkettä tai sairausva-
71:     nointimahdollisuuksista                                    kuutusetua saavien verotuskohtelusta
72: 
73: 550 Aittoniemi: Säästöpankeissa työssä olevien pank-       568 A. Ojala: Keliakiapotilaiden tarvitseman erikois-
74:     kitoimihenkilöiden aseman turvaamisesta                    ravinnon verotuskohtelusta
75: 
76: 551 Aittoniemi: Elatusapuvelvollisen taloudellisen ti-     569 M. Laukkanen: Venäjän ja Viron hyväksymisestä
77:     lanteen huomioon ottamisesta elatusvelvollisuutta          turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisiksi
78:     kohtuullistavana tekijänä                                  maiksi
79: 
80: 552 Aittoniemi: Mahdollisuudesta jättää uusi turva-        570 S-L. Anttila ym.: Suomen Säästöpankki- SSP
81:     paikkahakemus edellisen tultua hylätyksi                   Oy:n entisten asiakkaiden oikeudellisesta asemas-
82:                                                                ta
83: 553 Suhonen: Lapin asukkaiden vapaiden metsästys-
84:     ja liikkumisoikeuksien turvaamisesta                   571 U. Anttila yrn.: Erään kosovonalbanialaisen pako-
85:                                                                laisperheen lasten Ruotsiin käännyttämisen täy-
86: 554 Mäkelä ym.: Rautatien rakentamisesta malmiva-              täntöönpanosta
87:     rojen hyödyntämiseksi Keski-Lapissa
88:                                                            572 Laakso: Virkkalan sementtitehtaan toiminnan
89: 555 Ala-Nissilä: Tuotantoon sidotun tuen ottamisesta           turvaamisesta
90:     tavoitteeksi maatalouden EY -neuvotteluissa
91:                                                            573 Lax: Om åtgärder för att avhjälpa missförhållan-
92: 556 Pulliainen: Työllisyysvarojen käyttämisestä suoje-         den i fastighetsskatten
93:     lualueiden vartiointiin
94:                                                            573 Lax: Kiinteistöveron epäkohtien korjaamisesta
95: 557 Pulliainen: Erityislapsilisän maksamisesta työttö-
96:     mien lapsille                                          574 Pulliainen: Virkamiehiä koskevien jääviyssään-
97:                                                                nösten noudattamisen valvonnasta
98: 558 Pulliainen: Jätteitä uudelleen käyttävän teollisuu-
99:     den tukemisesta verotuksellisin keinoin
100:                                                            575 Pulliainen: Takausvelallisten aseman parantami-
101:                                                                sesta velkasaneerauksen yhteydessä
102: 559 Vistbacka: Erään kosovonalbanialaisen pakolais-
103:     perheen Ruotsiin käännyttämisen täytäntöön-
104:                                                            576 Pulliainen: Asiantuntijamenettelyn merkityksestä
105:     panosta
106:                                                                professorin ja apulaisprofessorin virkoja täytet-
107:                                                                täessä
108: 560 Tennilä: Puu-Mäntylän asuntojen kunnostamises-
109:     ta kaupungin vuokra-asunnoiksi Kemissä
110:                                                            577 Pulliainen: Silakan jakamisesta ilmaisaterioina
111:                                                                työttömille
112: 561 S-L. Anttila ym.: Opetustoimen valtionhallinnon
113:     muuttamisesta yksiportaiseksi
114:                                                            578 Aittoniemi: Oriveden asevarikon rakentamisesta
115: 562 Helle: Valtioneuvoston maaseutupoliittisessa se-           ja kehittämisestä
116:     lonteossa esitettyjen hallinnon uudistamistavoit-
117:     teiden toteuttamisesta                                 579 Aittoniemi: Valtatie 9:n linjauksen kiirehtimisestä
118: 
119: 563 Koistinen ym.: Adoptioperheille maksettavasta          580 Aittoniemi: Klemetin Kesä ry:n toiminnan tuke-
120:     vanhempainrahasta                                          misesta
121: 
122: 564 Hassi ym.: Kaupallisten telepalvelujen kuluttajan-     581 Aittoniemi: Oriveden ammattioppilaitoksen ke-
123:     suojasta                                                   hittämisestä
124: 
125: 565 S-L. Anttila ym.: Yritysten velkasaneerausten vai-     582 Koistinen ym.: Talviaikaisten nopeusrajoitusten
126:     kutuksesta kilpailuun                                      tarpeesta Kainuussa ja Lapin läänissä
127: 
128: 566 Aittoniemi: Työllistämistä koskevien säännösten        583 Tennilä: Suunnitelmista yhdistää Länsi-Pohjan
129:     muuttamisesta                                              sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiriin
130:                                                  Sisällysluettelo                                             5
131: 
132: 584 Pulliainen: Linja-autoliikenteen rahastusmenetel-      602 Aittoniemi: Taimi-Tapio Oy:n toiminnasta
133:     mien kehittämismahdollisuuksien turvaamisesta
134:                                                            603 Laakso: Nuorisotyöttömyyden alentainiseksi tar-
135: 585 Pulliainen: Liikenneministeriön suhtautumisesta            vittavista toimenpiteistä
136:     joukkoliikenteen kehittämiseen
137:                                                            604 Laakso: Mahdollisuudesta maksaa kiinteistövero
138: 586 Kohijoki: Huittisten ja RaijaJan välisen valtatien         useammassa erässä
139:     perusparantamisesta
140:                                                            605 Aittoniemi: Maaperäkartoituksen jatkosuunnitel-
141: 587 Vistbacka: Poliisin oikeudesta saada tietoja rikos-        mista
142:     ilmoitusrekistereistä
143:                                                            606 Aittoniemi: Pakolaisten yhteiskunnalle aiheutta-
144: 588 Rajamäki: Yritystoiminnan alueellisten tukien ja-          mista kustannuksista sekä työpanoksesta
145:     koperiaatteiden selkiyttämisestä
146:                                                            607 Vistbacka: Paikallistien 18091 peruskorjauksesta
147: 589 Hurskainen ym.: Itsenäisten yrittäjien ja palkan-          välillä Tikkakoski-Haukilahti
148:     saajien välisen rajanvedon selkeyttämisestä
149:                                                            608 Jääskeläinen ym.: Suuryritysten velkasaneeraus-
150: 590 Hassi ym.: Prostituutioon liittyvän liiketoiminnan         ten vaikutuksesta markkinoihin
151:     vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
152:                                                            609 Mäkelä: Suomen Säästöpankki- SSP Oy:n myy-
153: 591 Moilanen ym.: Itärikollisuuden lisääntymisen es-           misestä muille pankeille
154:     tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
155:                                                            610 Mäkelä ym.: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaan
156: 592 Vistbacka: Veronmaksukyvyn alentumisvähen-                 voimalahanketta varten anomasta investointi-
157:     nyksen soveltamisohjeiden selkeyttämisestä                 avustuksesta
158: 593 Mäkelä: Vuokralaisten maksukyvyttömyydestä
159:                                                            611 Seppänen: Eräiden korkeiden virkamiesten saa-
160:     johtovien häätöjen lisääntymisestä
161:                                                                mista palkankorotuksista ympäristöministeriön
162:                                                                hallinnonalalla
163: 594 Mäkelä: Sakon muuntorangaistuksena vankilaan
164:     joutuneiden määrän lisääntymisestä
165:                                                            612 Seppänen: Valtion opintotukikeskuksen toimen-
166:                                                                piteistä opintolainojen takaisinmaksuvaikeuksien
167: 595 Stenius-Kaukonen ym.: Takautuvasti maksettu-
168:                                                                yhteydessä
169:     jen sosiaalivakuutusetuuksien verotuskohtelusta
170: 
171: 596 UkkoJa: Asumismuodon ja avopuolison tulojen            613 Kautto ym.: Äitiyslomalla tai hoitovapaalla ole-
172:     vaikutuksesta peruspäivärahan saamiseen                    vien Finnairin työntekijöiden työsuhteenjatkumi-
173:                                                                sesta
174: 597 Ukkola: Oikeudesta vähentää asuntovelan korko-
175:     ja verotuksessa                                        614 Vistbacka: Paikallistien 17541 perusparantamises-
176:                                                                ta Alajärvellä
177: 598 Seppänen: Puoluetuen käytön valvonnasta
178:                                                            615 Laine: Pankkien vakavaraisuutta koskevien sään-
179: 599 Seppänen: Valtionrautateiden henkilökunnan vel-            nösten vaikutuksesta pankkituen määrään
180:     vollisuudesta käyttää nimitunnistiota
181:                                                            616 Vistbacka: Suunnitelmistajohtaa Syötteen alueen
182: 600 Enestam: Om åtgärder för att avhjälpa missförhål-          jätevedet Pärjänjokeen
183:     landen i fastighetsskatten
184:                                                            617 Karhunen ym.: Posti- ja telelaitoksen harjoitta-
185: 600 Enestam: Kiinteistöveron epäkohtien korjaami-              man markkinoinnin poliittisesta tasapuolisuudes-
186:     sesta                                                      ta
187: 
188: 601 Tennilä: Muonion tunturi- ja järvialueen osayleis-     618 Tennilä: Romanin kielen opetuksenjärjestämises-
189:     kaavan laatimisesta                                        tä Pohjois-Suomessa
190: 6                                              Sisällysluettelo
191: 
192: 
193: 619 Peruutettu                                           636 M. Pietikäinen: Rintamapalvelustunnuksen
194:                                                              myöntämisperusteista
195: 620 Dromberg: Opetuskielen valinnasta nuorisoasteen
196:     koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilun        637 Tennilä: Venetin- Venejärven- Vaattojärven
197:     yhteydessä                                               - Sieppijärven tieyhteyden peruskorjaamisesta
198: 
199: 621 Laakso: Toimenpiteistä työllisyystilanteen paran-    638 Vähänäkki ym.: Vesioikeusasioiden käsittelyn no-
200:     tamiseksi Vantaalla                                      peuttamisesta
201: 
202: 622 Korva: Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle       639 von Bell ym.: Työelämään harjaantumista koske-
203:     johtavien teiden perusparantamisesta                     van sopimuksen tehneen henkilön vakuutustur-
204:                                                              vasta
205: 623 Laivoranta ym.: Takausvelallisten aseman paran-
206:     tamisesta velkasaneerauksen yhteydessä               640 Ukkola: Liikenneonnettomuuden uhrin aseman
207:                                                              parantamisesta
208: 624 U. Anttila ym.: BPD-lasten lääkehoidon korvaa-       641 Kohijoki: Maantie- ja rautatieverkoston kunnos-
209:     misesta                                                  tamisesta Satakunnassa
210: 625 Haavisto ym.: Venäjän ja Viron hyväksymisestä        642 Rinne: Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöt-
211:     turvapaikkahakemuksia käsiteltäessä turvallisiksi        tömyyden vähentämiseksi tarvittavista toimenpi-
212:     maiksi                                                   teistä
213: 
214: 626 Koistinen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen        643 Kasurinen: Ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvo-
215:     tuntiopettajien eläketurvasta                            jen kunnon valvonnasta
216: 
217: 627 Rcnko ym.: Kirjastokorvausapurahojen jakoperi-       644 Pulliainen: Metsähallituksen suorittamista hak-
218:     aatteista                                                kuista Kainuussa
219: 
220: 628 Laakso ym.: Varusmiespalveluksen kehittämisestä      645 Pulliainen: Silakoiden ilmaisjakelunjärjestämises-
221:                                                              tä työttömille
222: 629 Halonen ym.: Romanin kielen opetuksenjärjestä-
223:     misestä                                              646 Aittoniemi: Epilepsiapotilaiden lääkkeiden kor-
224:                                                              vaamisesta
225: 630 Pulliainen: Valtion kalanviljelylaitosten toimin-    647 Pulliainen: Maatalouden velkajärjestelyhakemus-
226:     nasta                                                    ten käsittelyn nopeuttamisesta
227: 631 Aittoniemi: Kivisalmen tien perusparantamisesta      648 Vistbacka: Yksityisten ajo-opetuslupien määrän
228:     Hämeen tiepiirissä                                       kasvun vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen
229: 
230: 632 Mäkelä: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden         649 Hassi: Kuluttajan mahdollisuudesta valita kaupal-
231:     kohdistumisesta poliisitoimeen                           lisia telepalveluita
232: 
233: 633 0. Ojala ym.: Suomalaisten miehistönkuljetusvau-     650 Vistbacka: Pihlajakankaan ja Alakylän välisen
234:     nujen myymisestä käytettäväksi Turkin kurdialu-          valtatien parantamisesta Alajärvellä
235:     eilla
236:                                                          651 Hassi ym.: Käräjäoikeuksien lautamiestehtäviin
237: 634 Paasio ym.: Ulkomaalaiskeskuksen johtajan julki-         valittujen puoluepoliittisesta sidotteisuudesta
238:     suudessa esittämistä lausunnoista
239:                                                          652 Hassi ym.: Taikootyön tekemisen vaikutuksesta
240:                                                              työttömyyskorvauksen saamiseen
241: 635 Laakso ym.: Tiedekeskus Heurekan toiminnan
242:     turvaamisesta                                        653 Hassi ym.: Yrittäjien työttömyysturvasta
243: 636 M. Pietikäinen: Om grundema för beviljande av        654 Hassi ym.: Opiskelun vaikutuksesta työttömyys-
244:     fronttjänsttecken                                        päivärahan saantiin
245:                                                    Sisällysluettelo                                             7
246: 
247: 655 Malm m.fl.: Om åtgärder för att underlätta genera-       671 Rajamäki: Kätkytkuolemien lääketieteellisten tut-
248:     tionsväxlingar inom lantbruket                               kimusten tukemisesta
249: 
250: 655 Malm ym.: Maatalouden sukupolvenvaihdosten               672 Saapunki ym.: Ruotsista saadun eläketulon vero-
251:     helpottamisesta                                              tuskohtelusta
252: 
253: 656 Nikula ym.: Rakennusten koneellisten ilmastointi-        673 Suhonen ym.: Väestön toimeentulomahdollisuuk-
254:     laitteiden energiansäästön parantamisesta                    sien turvaamisesta Pohjois-Suomessa
255: 657 Pulliainen: Asiantuntijamenettelyn merkityksestä         674 Suhonen ym.: Terveydenhuollon määrärahojen
256:     professorin ja apulaisprofessorin virkoja täytet-            vähentämisen vaikutuksista
257:     täessä
258:                                                              675 Suhonen ym.: Suomen metsäteollisuutta vahin-
259: 658 Enestam m.fl.: Om tryggande av högskolomas
260:                                                                  goittavasta toiminnasta
261:     verksamhetsbetingelser
262: 
263: 658 Enestam ym.: Korkeakoulujen toimintaedellytys-           676 Mäkelä ym.: Yleisen koulutustason nostamisesta
264:     ten turvaamisesta                                            Suomessa
265: 
266: 659 Gustafsson ym.: Terveydenhuoltoalan työhaljoit-          677 Mäkelä ym.: Petsamon nikkelikaivoksen uusimi-
267:     telun turvaamisesta                                          seen liittyvistä toimenpiteistä
268: 
269: 660 Ala-Halja ym.: Tupakkatuotteiden markkinoin-             678 Mäkelä ym.: Työttömyysongelman ratkaisemises-
270:     nista lapsille ja nuorille                                   ta
271: 
272: 661 Laakkonen ym.: Monimuoto-opiskelijoiden toi-             679 Mölsä: Nälkää näkeviä suomalaisia koskevista tie-
273:     meen tuloturvasta                                            doista
274: 
275: 662 S-L. Anttila: Mahdollisuuksista jatkaa rakennus-         680 Törnqvist: Yritystoiminnan siirtymisestä Suomen
276:     töitä puolustusministeriön rakennustyömaalla                 lähialueille
277:     Tammelan Letkulla
278:                                                              681 Kohijoki: Poliisihenkilöstön vähentämistä koske-
279: 663 Pykäläinen ym.: Epilepsiapotilaiden lääkkeiden               van valtioneuvoston päätöksen kumoamisesta
280:     korvaamisesta
281:                                                              682 Vistbacka: Velkasaneerauslakien toimivuuden pa-
282: 664 Astala ym.: Asuntosäästöpalkkiolaissa tarkoitet-             rantamisesta
283:     tujen korkotukilainojen lyhennysvapaan jakson
284:     pidentämisestä                                           683 Mäkelä ym.: Lapsiperheiden toimeentulon turvaa-
285:                                                                  misesta
286: 665 Kuittinen: Säästötoimien kohdentamisesta ope-
287:     tusministeriön hallinnonalalla                           684 Mäkelä ym.: Kätkytkuolemien syihin liittyvän tut-
288:                                                                  kimustoiminnan tehostamisesta
289: 666 Kalliomäki ym.: Voimajohdon rakentamisesta
290:     Reunankylään Vantaalla                                   685 Mäkelä ym.: Suomen Kannabisyhdistyksen toi-
291:                                                                  minnan laillisuuden selvittämisestä
292: 667 Lehtosaari: Suomen metsien hoidosta ulkomaisis-
293:     sa tiedotusvälineissä esitettyjen tietojen oikaisemi-    686 Kalliomäki ym.: Itsenäisten säästöpankkien ja Sp-
294:     sesta                                                        palvelu Oy:n henkilöstön aseman turvaamisesta
295: 
296: 668 Luhtanen ym.: Vanhojen opintolainojen korkojen           687 Vähänäkki: Liikennöitsijöiden tasavertaisesta
297:     alentamisesta                                                kohtelusta rajan ylityksessä Vaalimaalla
298: 
299: 669 Dromberg ym.: Taiteilijoiden tekijäntiliä koske-         688 P. Leppänen: Asuntojen korkotuen ohjautumi-
300:     van lainsäädännön aikaansaamisesta                           sesta
301: 
302: 670 Dromberg ym.: Taiteilijan ammatin erityisluon-           689 Puhakka ym.: Euroopan integraatio ta koskevasta
303:     teen huomioon ottamisesta lainsäädännössä                    tiedotustoiminnasta
304: 8                                                Sisällysluettelo
305: 
306: 
307: 690 Lahtinen ym.: Asumistuen myöntämisestä yrittä-         708 Tennilä: Eläkekassa Tuen sääntöjen muuttamis-
308:     jille                                                      suunnitelmista
309: 
310: 691 A. Ojala ym.: Television presidentinvaalikeskuste-     709 Tennilä: Rovaniemen lentotiedustelualueen toi-
311:     lujen tulkkaamisesta viittomakielelle                      minnanjatkamisesta
312: 
313: 692 Luhtanen ym.: Eläkekassa Tuen eläkkeensaajien          710 Pulliainen: Kuusien pituuskasvun selvittämisestä
314:     aseman turvaamisesta                                       Uudellamaalla ja Lounais-Hämeessä
315: 693 Vehkaoja ym.: Alueiden kehittämistehtävissä toi-       711 Pulliainen: Kloorin korvaamisesta polypropeeni-
316:     mivan henkilöstön irtisanomisista lääninhallituk-          tuotteilla
317:     sissa
318:                                                            712 Laakkonen: Maaperän peruskartoitustyön lop-
319: 694 Pulliainen: Aikuisopiskelijoiden taloudellisen ase-        puunsaattamisesta
320:     man turvaamisesta
321:                                                            713 Laakkonen: Työtulojen ja opintosuoritusten vai-
322: 695 Jääskeläinen: Pysäköintivirhemaksulain muutta-
323:                                                                kutuksesta opiskelijoiden opintososiaalisten
324:     misesta
325:                                                                etuuksien määrään
326: 696 Pulliainen: Opiskelijoiden oikeusturvasta Oulun
327:     väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa                   714 Laakkonen: Muikkukadon syiden selvittämisestä
328: 
329: 697 Kasurinen ym.: Orientoitumispaikkojen turvaa-          715 Vuoristo: Kalastusasetuksen muuttamisesta
330:     misesta valmistuville hammaslääketieteen lisensi-
331:     aateille                                               716 S-L. Anttila: Mielipidemittausten teettämisestä
332:                                                                vaalipäivää edeltävällä viikolla
333: 698 Vanhanen: Kera Oy:n ulkomaisista rahoituskoh-
334:     teista                                                 717 Hautala ym.: Juutinrauman siltahankkeen ympä-
335:                                                                ristövaikutusten arvioinnista
336: 699 Kallis: Eläinkokeiden valvonnan lisäämisestä
337:                                                            718 Pulliainen: Atk-koulutuksen tarjoamisesta työlli-
338: 700 Paasio: Hallituksen suhtautumisesta Turun juuta-           syyskoulutuksen osana
339:     laisen hautausmaan häpäisemiseen
340:                                                            719 Paloheimo: Vaalien yhteydessä suoritettavista
341: 701 Hassi ym.: Suomen kehitysyhteistyöpolitiikasta             mielipidemittauksista
342:     Indonesiassa
343:                                                            720 Aittoniemi: Peruskoululain mukaisen maksutto-
344: 702 Enestam m.fl.: Om främjande av användningen av             man koulukuljetuksen järjestämisestä
345:     inhemska energikällor
346:                                                            721 Aittoniemi: Ulkomaisten työnhakijoiden työlu-
347: 702 Enestam ym.: Kotimaisten energianlähteiden käy-            pien myöntämisperusteista
348:     tön edistämisestä
349:                                                            722 Aittoniemi: Työllistämiskeinona käytettävän ns.
350: 703 Helle ym.: Tiesuunnitelmista tiedottamisen paran-          starttirahan myöntämisperusteista
351:     tamisesta
352:                                                            723 Aittoniemi: Vilppulan yläasteen peruskorjaustöi-
353: 704 Koskinen ym.: Henkilöstön aseman turvaamisesta             den aikaistamisesta
354:     Valtion pukutehdasta yhtiöitettäessä
355: 
356: 705 Seivästö ym.: Kulttuurihistoriallisesti arvokkai-      724 Aittoniemi: Oman auton hankkimisesta Turun ta-
357:     den kirkkotekstiilien konservoinnin turvaamisesta          lousrikosyksikön käyttöön
358: 
359: 706 Dromberg ym.: Peruskoulun opettajien uusista           725 Aittoniemi: Takausvelallisten aseman parantami-
360:     kelpoisuusvaatimuksista                                    sesta
361: 
362: 707 Pulliainen ym.: Eduskunnan kannanottojen huo-          726 Aittoniemi: Rintamasotilastunnuksen myöntä-
363:     mioon ottamisesta kalastusasetusta muutettaessa            misperusteista
364:                                                                                                                                        Sisällysluettelo                                                                           9
365: 
366: 727 Seppänen: Eu-jäsenyyteen liittyvästä arvosidon-                                                                                              730 Vistbacka: Sairauskuluvähennyksen palauttami-
367:     naisuudesta                                                                                                                                      sesta pienituloisille
368: 
369: 728 Korva: Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle                                                                                               731 Vistbacka: Lapsenhoitovapaan vaikutuksesta elä-
370:     johtavien teiden perusparantamisesta                                                                                                             kekertymään
371: 
372: 729 Sasi ymo: Hallituksen suhtautumisesta YK:n vir-
373:     kamiehilleen maksamien palkkojen kohtuullisuu-
374:     teen
375: 
376: 
377: 
378: 
379: Kysymykset valtioneuvostolle 1-95
380: 
381:                                                                                                                                         Sivu                                                                                    Sivu
382:  1 Näsi ymo: Raakapuun tuonnin vaikutuksesta                                                                                                     14 Laitinen ymo: Ilmavoimien hävittäjähankin-
383:    työllisyyteen ja kansantalouteen ooooooooooooooooooo                                                                                             toihin liittyvien vastakauppojen toteuttami-
384:                                                                                                                                                     sesta ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo          14
385:  2 Mäkipää ymo: Energiantuotannon eri vaihto-
386:    ehtojen selvittämisestä ooooo ooooooooooooooo oo oooooooo                                            0000                               2     15 Ryynänen ymo: Peruskoulun ja lukion tuntija-
387:                                                                                                                                                     koa koskevista uudistussuunnitelmista                        000000000       15
388:  3 Po Leppänen ymo: Pienten ja keskisuurten yri-
389:    tysten toimintaedellytysten parantamisesta                                                                                    00        3     16 Liikkanen ymo: Pankkien harjoittaman kiin-
390:                                                                                                                                                     teistönvälitys-, rahoitusyhtiö- ja perintätoi-
391:  4 Halonen ymo: Serbian vastaisen kauppasaar-                                                                                                       minnan hyväksyttävyydestä ooooooooooooooooooooooooo                           16
392:    ron väitettyjen rikkomusten selvittämisestä                                                                                  00         4
393: 
394:  5 Kohijoki ymo: EY-kansanäänestyksen vaih-                                                                                                      17 Vihriälä ymo: Valtionrautateiden henkilölii-
395:    toehtojen tasapuolisesta tiedottamisesta ooo                                                                      0         00 0        5        kenteen säilyttämisestä ooooooo ooooooooo oooooOooooo oooooo                 17
396: 
397:  6 Vuoristo ymo: Kulttuurin arvostuksen lisää-                                                                                                   18 Lahti-Nuuttila ymo: Peruskoulun ja lukion
398:   misestä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                                        6        tuntijakoa koskevista uudistussuunnitel-
399:                                                                                                                                                     mista oooooooooooooooooOOOOoooooooo.ooooooooooooooooooOOOooooooooo           18
400:  7 Saastamoinen ymo: Koulutusmahdollisuuk-
401:    sien turvaamisesta maan kaikissa osissa o                                                                         0   0   0 0 0 0       7     19 Hiltunen ymo: Pankkitukea saavien pankkien
402:                                                                                                                                                     omistamien huoneistojen antamisesta vuok-
403:  8 Tennilä ymo: Aikuisopiskelijoiden taloudelli-                                                                                                    ralle OOoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo         19
404:    sen aseman turvaamisesta ooo                                      00        0 0 0   0 0 0 0 0 0 0 0 0   0 0 0 0 0 0 0 0 0 0     0       8
405:                                                                                                                                                  20 Aittoniemi ymo: Helvetin enkelit-nimisenjär-
406:  9 Andersson ymo: Nuorisotyöttömyyden vä-                                                                                                           jestön toiminnan leviämisestä Suomeen ooo oOo                           0    20
407:    hentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä oooooo                                                                                        9
408:                                                                                                                                                  21 Aittoniemi ymo: Vientiä lisäävien investoin-
409: 10 Andersson ymo: Taloudellisen tilanteen huo-
410:                                                                                                                                                     tien nopeuttamisesta oooooooooooooooooooooooooooooooooooo                    21
411:    mioon ottamisesta ilmavoimien hävittäjä-
412:    hankinnoissa        0 0 0   0 0 0 0 0 0   0 0 0 0 0 0 0 0 0   0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0   0 0   0 00 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0            10
413:                                                                                                                                                  22 Jurva ymo: Suomen rajan läheisyydessä ole-
414:  11 Komi ymo: Maanomistajien oikeusturvasta                                                                                                         vien venäläisten sotilasyksiköiden määrän
415:     luonnonsuojeluohjelmia toteutettaessa ooooooooo                                                                                       11        selvittämisestä ooooo ooooooooooooooooooooo
416:                                                                                                                                                                                 00              ooo   000000 000 00000 0         22
417: 
418:  12 Kallis ymo: Työnantajien työttömyysvakuu-                                                                                                    23 Mäkipää ymo: Ruotsin kielen opetuksen pa-
419:     tusmaksun vaikutuksista työllisyyteen                                                                      0   0 0 0 0 0 0 0 0        12        kollisuudesta peruskoulussa ja lukiossa oooooo                         00    23
420: 
421:  13 Tykkyläinen ymo: Keskiasteen koulutuspaik-                                                                                                   24 Vähänäkki ymo: Maakuntayhtymiä koskevan
422:     kojen järjestämisestä nuorille ooooooooooooooooooooooo                                                                                13        lainsäädännön tarpeellisuudesta                  000 000 000000 000000 0     24
423: 
424:  2 540081M
425: 10                                                                       Sisällysluettelo
426: 
427:                                                                           Sivu                                                                              Sivu
428: 25 Jaakonsaari ym.: Aktiivisten vaihtoehtojen                                     42 Kohijoki ym.: EY-kansanäänestyksen vaih-
429:    osoittamisesta työttömille ... ....................... ..                25       toehtojen tasapuolisesta tiedottamisesta ...... .                       42
430: 
431: 26 Lindroos ym.: Työttömyysturvan väärinkäy-                                       43 Näsi ym.: Kotimaisen puuraaka-aineen käy-
432:    töksiä koskevista väitteistä...........................                  26        tön lisäämisestä ........................................... .         43
433: 
434: 27 Helle ym.: Nuorisotyöttömyyden vähentämi-                                       44 Aittoniemi ym.: Eduskuntavaalien järjestä-
435:    seksi tarvittavista toimenpiteistä ..................                    27        misestä uuden hallituksen muodostamiseksi                              44
436: 
437: 28 Kohljoki ym.: EY-kansanäänestyksen vaih-                                        45 Aittoniemi ym.: Puheenjohtaja Heikki Haa-
438:    toehtojen tasapuolisesta tiedottamisesta.......                          28        viston valitsemisesta ulkoasiainministeriksi                           45
439: 
440:                                                                                    46 Mäkipää ym.: Ministeriöiden yhteistyön li-
441: 29 Pulliainen ym.: Maaseutupoliittisen selon-
442:                                                                                       säämisestä merkittävissä ja laaja-alaisissa
443:    teon antamisesta eduskunnalle ........ .......... ...                    29
444:                                                                                       asioissa ........................................................ .    46
445: 30 Ryynänen ym.: Korkeakouluopetuksen alu-
446:                                                                                    47 Gustafsson ym.: Vanhempien työttömyyden
447:    eellisen tasapuolisuuden säilyttämisestä .. .....                        30
448:                                                                                       vaikutuksista lapsiin .................................... .           47
449: 31 Rajamäki ym.: Väkivaltavideoiden raaista-
450:                                                                                    48 Koskinen ym.: Työeläkejärjestelmän toimi-
451:    vasta vaikutuksesta nuoriin..........................                    31
452:                                                                                       vuuden turvaamisesta ................................. .               48
453: 32 Iivari ym.: Lihan alennusmyynninjärjestämi-
454:                                                                                    49 Ryynänen ym.: Korkeakoululaitoksen ra-
455:    sestä .............................................................      32
456:                                                                                       kenteellisen kehittämisen toteuttamisesta .....                        49
457: 33 Rinne ym.: Työttömyyden kansantaloudelli-
458:                                                                                    50 Suhonen ym.: Velkajärjestelyihin liittyvistä
459:    sia vaikutuksia koskevista hallituksen laskel-
460:                                                                                       verotuskäytännöistä .................................... .              50
461:    mista............................................................        33
462:                                                                                    51 Mäkelä ym.: Hallituksen suhtautumisesta en-
463: 34 Vähänäkki ym.: EY-maiden Venäjälle suun-
464:                                                                                       tisessä Jugoslaviassa käytävään sotaan ....... .                        51
465:    tautuvien kuljetusten ohjaamisesta tapahtu-
466:    viksi Suomen kautta.....................................                 34
467:                                                                                    52 Mäkelä ym.: Maakaasun käyttömahdolli-
468:                                                                                       suuksien uudelleen selvittämisestä ............... .                    52
469: 35 Backman ym.: Korkeakouluopetuksen alu-
470:    eellisen tasapuolisuuden säilyttämisestä .......                         35     53 Laakkonen ym.: Työn uudelleenjakamisesta
471:                                                                                       työllisyyden parantamiseksi ........................ .                  53
472: 36 Stenius-Kaukonen ym.: Varhennettujen elä-
473:    kejärjestelyjen käyttöönotosta työllisyysti-                                    54 Apukka ym.: Arvonlisäverotuksen toteutta-
474:    lanteen parantamiseksi.................................                  36        misaikataulusta ........................................... .           54
475: 37 Rimmi ym.: Pitkäaikaistyöttömyyden haitta-                                      55 Stenius-Kaukonen ym.: Työnantajan palkka-
476:    vaikutusten vähentämisestä..........................                     37        perusteisten sosiaaliturvamaksujen tasaami-
477:                                                                                       sesta yritysten kesken .................................. .             55
478: 38 Laine ym.: Asumistuen leikkausten peruutta-
479:    misesta.........................................................         38     56 Mäkelä ym.: Puheenjohtaja Heikki Haavis-
480:                                                                                       ton valitsemisesta ulkoasiainministeriksi ..... .                       56
481: 39 Kekkonen ym.: Vakaviin neuvotteluihin ryh-
482:    ty~se~tä pitkäaikaisen vakautusohjelman                                         57 M. Laukkanen ym.: Pääministerin tämän päi-
483:    laatlmiseksJ . ................................... ............ ..       39        vän ohjelman selvittämisestä ....................... .                  57
484: 40 Haavisto ~:: To~menpiteistä Venäjän kau-                                        58 Rinne ym.: Työttömyyden kansantaloudelle
485:    pan elvyttamiseksl ........... ......... .... ... .......... .. .        40        aiheuttamista menetyksistä ......................... .                  58
486: 41 Aittoniemi ym.: Lomarahojen maksatuksen                                         59 Vuoristo ym.: Opiskelunsa päättävien nuor-
487:    yhtenäistämisestä .........................................              41        ten työllisyystilanteesta ............................... .             59
488:                                                                                  Sisällysluettelo                                                                     11
489: 
490:                                                                                   Sivu                                                                               Sivu
491: 60 Savolainen ym.: Henkilöstösupistusten vai-                                              76 Stenius-Kaukonen ym.: Naisten tasa-arvoa
492:     kutuksesta julkisten palvelujen saatavuuteen                                    60        loukkaavien työllistämiskeinojen käyttämi-
493:                                                                                               sestä.............................................................      77
494: 61 Nikula ym.: Työeläkkeiden maksamisen tur-
495:    vaamisesta ... .... .. ..... .... ... ... ... ... ... ..... ...... ........      61     77 Lamminen ym.: Venäjän viimeaikaisten ta-
496:                                                                                               pahtumien vaikutuksesta Suomen turvalli-
497: 62 Hassi ym.: Pankkien toiminnan valvonnan                                                    suuspoliittiseen tilanteeseen..........................                 78
498:      tehostamisesta ... ... ... ... ......... ..... ... ...... .. . ........        62
499:                                                                                            78 Puisto ym.: Tutkimuksen ja korkean teknolo-
500: 63 Laakkonen ym.: Kuntien taloudellisen tilan-                                                gian toimintaedellytysten turvaamisesta .......                         79
501:      teen helpottamiseksi tarvittavista toimenpi-
502:      teistä............................................................             63     79 Haavisto ym.: Hallituksen suhtautumisesta
503:                                                                                               Suomen NATO-jäsenyyteen.........................                        80
504: 64 Moilanen ym.: Terveydenhuollon tason säi-
505:    lyttämisestä säästötoimien yhteydessä..........                                  64     80 Kallis ym.: Erään pahoinpitelytapauksen
506:                                                                                               tuomitsemattajättämisestä ..........................                    81
507: 65 Mäkelä ym.: Tullivalvonnan tehostamisesta
508:       Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.............                              65     81 Seivästö ym.: Venäjän kanssa käytävän kau-
509:                                                                                               pan edistämisestä .... ......... ......... ... ...... ...... ....       82
510: 66 Mäkelä ym.: Turvallisuusnäkökohtien mer-
511:      kityksestä ydinvoiman lisärakentamisessa ....                                  66     82 Tennilä ym.: Metsäverotusta koskevien muu-
512:                                                                                                tosten vaikutuksista kuntien verotuloihin .....                        83
513: 67 Apukka ym.: Arvonlisäverouudistuksen to-                                                83 Lehtinen ym.: Pitkään opiskelleiden korkea-
514:    teuttamisaikataulusta ...................................                        67         kouluopiskelijoiden toimeentulon turvaami-
515:                                                                                                sesta.............................................................     84
516: 68 0. Ojala ym.: Valtion säästötoimenpiteiden
517:    vaikutuksista lapsiperheiden asemaan ....... ...                                 68     84 Nordman m.fl.: Om avvisning av en kosovo-
518:                                                                                                albansk familj tili Sverige ....... .................... ..             85
519: 69 Laine ym.: Eläkkeiden indeksitarkistuksista
520:      luopumisen vaikutuksista eläkeläisten ase-                                            84 Nordman ym.: Erään kosovonalbanialaisen
521:      maan............................................................               69         perheen Ruotsiin käännyttämisestä ..............                        86
522: 
523:  70 Kohijoki ym.: Maanpuolustuskyvyn turvaa-                                               85 Lahti-Nuuttila ym.: Lasten parlamentissa
524:     miseksi tarvittavista toimenpiteistä ..............                             70         tehtyjen päätösten aiheuttamista toimenpi-
525:                                                                                                teistä ............................................................     87
526:  71 Renlund m.fl.: Om utredning av misstan-
527:     karna om missbruk av bankstödet ...............                                 71     86 Kohijoki ym.: Itärikollisuuden torjumiseksi
528:                                                                                               tarvittavista toimenpiteistä...........................                  88
529:  71 Renlund ym.: Pankkituen epäiltyjen väärin-
530:                                                                                            87 Louvo ym.: Itärikollisuuden vähentämiseksi
531:     käytösten selvittämisestä..............................                         72
532:                                                                                               tarvittavista toimenpiteistä...........................                  89
533:  72 Stenius-Kaukonen ym.: Perhepoliittisten ve-                                            88 Nyby ym.: Suomalaista vallankäyttöä koske-
534:     rovähennysten korvaamisesta lapsilisiä ko-                                                van tutkimuksen käynnistämisestä...............                          90
535:     rottamalla ......... ... ........ .... ... ...... ..... ... ...... .. . ..      73
536:                                                                                            89 Laakkonen ym.: Hallituksen suhtautumises-
537:  73 Törnqvist ym.: Kuntien valtionosuuksien                                                   ta Suomen WEU- ja NATO-jäsenyyteen......                                 91
538:     leikkausten vaikutuksista ja kohdentami-
539:     sesta .............................................................             74     90 Myllerym.: Asuntotuotantoon tarkoitettujen
540:                                                                                               valtion varojen käytöstä...............................                  92
541:  74 Vehkaoja ym.: Hallituksen esitysten peruste-
542:     lujen luotettavuuden parantamisesta............                                 75     91 Moilanen ym.: Pakkohoidon järjestämisestä
543:                                                                                               alaikäisille huumausaineiden käyttäjille .......                         93
544:  75 Nikulaym.: Moskovan viimeaikaisten tapah-
545:     tumien vaikutuksista maan ympäristö-                                                   92 Rajamäki ym.: Omaishoidon tukemisesta
546:     ongelmien ratkaisemiselle.............................                          76        vanhusten ja vammaisten hoitomuotona ... ...                             94
547: 12                                                                   Sisällysluettelo
548: 
549: 
550:                                                                       Sivu                                                                             Sivu
551: 93 Enestam m.fl.: Om tryggandet av högskolor-                                 94 Mäkelä ym.: Valtion ja kuntien säästötoi-
552:    nas resurser ..................................................      95       menpiteiden vaikutuksesta pienituloisten
553:                                                                                  toimeentulomahdollisuuksiin ...................... .                   97
554: 93 Enestam ym.: Korkeakoulujen toimintaedel-
555:    lytysten turvaamisesta ............. ........ ......... ....         96     95 Ihamäki ym.: Savonrata-hankkeen toteutta-
556:                                                                                   misesta ........................................................ .    98
557:                                               1993 vp
558: 
559: Kirjallinen kysymys 521
560: 
561: 
562: 
563: 
564:                                  Pubakka ym.: Ruotsin ja Norjan EY-jäsenyyspäätösten vaikutuk-
565:                                     sesta Suomen EY-jäsenyyteen
566: 
567: 
568:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
569: 
570:     Suomi jätti Euroopan yhteisölle jäsenhake-          Euroopan yhteisö suunnittelee muutoksia,
571: muksen Ruotsin jälkeen. Norja puolestaan seu-       joilla vähennetään pienten maiden päätösvaltaa.
572: rasi Suomea. Kiireistä aikataulua perusteltiin      Jos lisäksi luonnollisimmat yhteistyökumppa-
573: sillä, että meidän on "ehdittävä samaan junaan"     nimme Ruotsi ja Norjajäävät yhteisön ulkopuo-
574: Ruotsin kanssa. Jäsenyyttä epäileville on vakuu-    lelle, ei Suomen ääni EY:ssä paljoa painaisi.
575: tettu, että yhdessä Pohjoismaat saavat merkittä-    Tilanne on jäsenanomuksen jättämisestä muut-
576: vän vaikutusvallan Euroopan yhteisössä ja ne        tunut niin olennaisesti, että Suomen suhtautumi-
577: pystyvät muuttamaan EY:n epäkansanvaltaisen         nen Euroopan yhteisön jäsenyyteen on arvioita-
578: hallitusmallin lähemmäksi avointa pohjoismais-      va uudelleen.
579: ta hallintokulttuuria.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
580:     Norjan suurkäräjävaalien tuloksen perusteel-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
581: la voidaan pitää lähes varmana, ettei Norja liity   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
582: EY:n jäseneksi. Norjalaisista 60 % vastustaa jä-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
583: senyyttä. Myös entistä useampi ruotsalainen
584: vastustaa EY -jäsenyyttä. Ruotsalaiset haluavat               Miten muiden Pohjoismaiden suhtau-
585: pitää kiinni pohjoismaisesta hyvinvointivaltios-           tuminen Euroopan yhteisön jäsenyyteen
586: taan. Myös meillä Suomessa vastustajien määrä              vaikuttaa Suomen parhaillaan käymiin
587: on jatkuvasti kasvanut.                                    jäsenyysneuvotteluihin?
588: 
589:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
590: 
591:           Raili Puhakka                 Erkki Pulliainen               Sirkka-Liisa Anttila
592:           Esko Seppänen                 Ismo Seivästö                  Pirkko Laakkonen
593: 
594: 
595: 
596: 
597: 2300321
598: 2                                       1993 vp -   KK 521
599: 
600: 
601: 
602: 
603:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
604: 
605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ruotsin jäsenyysneuvottelut jatkuvat niin
606: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ikään normaalisti, mutta Ruotsissakin mielipide-
607: olette 8 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       tiedustelujen mukaan lähes puolet kansalaisista
608: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vastustaa jäsenyyttä.
609: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Puhakan ym.          Muiden pohjoismaiden hallitusten linja ei
610: kiljallisen kysymyksen n:o 521:                     näin ollen ole mielipidetiedustelujen tuloksista
611:                                                     huolimatta muuttunut eikä Suomen senkään
612:           Miten muiden Pohjoismaiden suhtau-        takia ole tarvis harkita muutoksia omaan lin-
613:        tuminen Euroopan yhteisön jäsenyyteen        jaansa. Suomen kannalta on joka tapauksessa
614:        vaikuttaa Suomen parhaillaan käymiin         ratkaisevaa oma kansallinen etumme omien
615:        jäsenyysneuvotteluihin?                      lähtökohtiemme pohjalta. Näistä lähtökohdista
616:                                                     tärkeimmät ovat halu ja tarve turvata kansa-
617:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kunnan turvallisuus ja sen hyvinvoinnin perus-
618: vasti seuraavaa:                                    teet.
619:                                                         Euroopan yhteisön piirissä on käyty syksyn
620:    EY:n jäsenyyttä hakeneiden maiden jäsenyys-      aikana keskustelua yhteisön institutionaalisesta
621: neuvotteluja käydään yhtäaikaisesti, mutta itse     muutostarpeesta. Keskustelu on virinnyt toisaal-
622: neuvottelut ovat erilliset. Niin Suomi kuin muut    ta yleisestä pyrkimyksestä tehostaa yhteisön toi-
623: hakijamaat ovat päätyneet ratkaisuihinsa omista     mintaa ja päätöksentekoa, toisaalta laajentumi-
624: lähtökohdistaan. Yhteydenpito hakijamaiden          sen aikaansaamista tarpeista. Viimeisimpien tie-
625: kanssa on tiivistä, mutta jokainen tekee päätök-    tojen mukaan EY:ssä ei toteutettane suuria,
626: sensä itse.                                         jäsenmaiden asemaan vaikuttavia institutionaa-
627:    Norjassa pidetyt suurkäräjävaalit osoittivat,    lisia muutoksia ennen laajentumista. Jäsenmää-
628: että maassa on runsaasti EY-jäsenyyden vastus-      rän kasvu sinänsä edellyttää luonnollisesti joita-
629: tusta, ja samaa osoittavat myös lukuisat mielipi-   kin institutionaalisia mukautuksia.
630: detutkimukset. Niiden mukaan yli puolet nolja-          Jäsenyysneuvotteluissa ei ole tullut esiin te-
631: laisista suhtautuu EY:n jäsenyyteen kielteisesti.   kijöitä, jotka antaisivat aihetta tarkistaa perus-
632: Toisaalta vaaleissa vahvistui myös hallituspuo-     linjaamme. Eduskunta pidetään jatkossakin in-
633: lue, joka neuvotteluja käy. Vaalituloksesta huo-    formoituna neuvottelujen edistymisestä. Tulos
634: limatta Norjan hallitus on ilmoittanut jatkavan-    tulee aikanaan eduskunnan ja kansan arvioita-
635: sa jäsenyysneuvotteluja normaalisti.                vaksi.
636: 
637:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1993
638:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
639:                                         1993 vp -   KK 521                                            3
640: 
641: 
642: 
643: 
644:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
645: 
646:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Också Sverige fortsätter sina medlemsför-
647: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      handlingar i normal ordning, men enligt gallup-
648: den 8 oktober 1993 tili vederbörande medlem av      undersökningarna motsätter sig också nästan
649: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pu-     hälften av svenskarna ett medlemskap.
650: hakka m.fl. undertecknade spörsmål nr 521:             Regeringarna i de andra nordiska länderna
651:                                                     har sålunda inte ändrat linje, trots opinionssiff-
652:           På vilket sätt kommer de andra nor-       rorna, och Finland behöver inte heller av denna
653:        diska ländernas instälining tili medlem-     anledning ompröva sin linje. Avgörande för
654:        skap i Europeiska gemenskaperna att          Finlands del är i alla fall det nationella intresset
655:        påverka de medlemsförhandlingar som          på basis av våra egna utgångspunkter. De vikti-
656:        Finland för som bäst?                        gaste av dessa utgångspunkter är en önskan och
657:                                                     ett behov att garantera nationens säkerhet och
658:   Sam svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       grunderna för dess välfärd.
659: anföra fö1jande:                                       Under höstens lopp har man inom Europeis-
660:                                                     ka gemenskapen diskuterat behovet av institu-
661:    EG förhandlar parallelit med samtliga Iänder     tionelia förändringar. Debatten har inletts dels
662: som ansökt om medlemskap, men de enskilda           som en följd av en allmänn strävan att effektive-
663: överläggningarna förs separat. Såväl Finland        ra verksamheten och beslutsfattandet i EG, och
664: som de andra medlemssökande länderna har            dels på grund av de behov som uppkommer
665: stannat för sina lösningar med utgångspunkt i       genom utvidgningen. Enligt de senaste uppgif-
666: ländernas egna premisser. Kontakterna är livliga    terna torde några stora institutionelia föränd-
667: mellan medlemskandidaterna, men var och en          ringar, vilka kunde påverka medlemsländernas
668: fattar sitt beslut själv.                           ställning, inte genomföras i EG före utvidgning-
669:    Det norska stortingsvalet visade att det finns   en. En medlemstiliväxt förutsätter dock självfal-
670: ett utbrett EG-motstånd i landet, vilket också      let vissa institutionelia förändringar.
671: har kunnat konstat(;!ras i flera opinionsunder-        Under medlemsförhandlingarna har det inte
672: sökningar. Enligt dessa förhålier sig mer än        kommit fram något sådant som skulle ge oss
673: hälften av norrmännen negativt tili ett EG-         anledning att ompröva vår grundläggande lin-
674: medlemskap. I valet stärktes å andra sidan också    je. Också i fortsättningen kommer riksdagen
675: regeringspartiet, som för förhandlingarna. Re-      att hållas informerad om hur förhandlingarna
676: geringen i Norge har meddelat att den fortsätter    fortskrider. Resultatet kommer i sinom tid att
677: medlemsförhandlingarna i normal ordning trots       läggas fram för bedömning av riksdagen och
678: valresulta tet.                                     folket.
679: 
680:      Helsingfors den 29 oktober 1993
681: 
682:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
683:                                                1993 vp
684: 
685: Kirjallinen kysymys 522
686: 
687: 
688: 
689: 
690:                                   Aittoniemi: Toimenpiteistä Venäjän kaupan elvyttämiseksi
691: 
692: 
693: 
694:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
695: 
696:    Pääjohtaja Barnevik lausui taannoisessa tv-                  Katsooko Hallitus, että aktiivinen läs-
697: haastattelussaan siihen suuntaan, että lähialuei-            näolomme Venäjän markkinoilla tulevai-
698: den tulevaisuuden markkinat ovat Venäjällä ja                suuden visiot huomioon ottaen on riittä-
699: että suomalaistenkin pitäisi käyttää tämä tilai-             vä sen estämiseksi, että emme jää tietyllä
700: suus olemalla jo nyt läsnä voimakkaalla panok-               tavalla tulevaisuuden junasta, vai pitäisi-
701: sella. Näin varmasti on, vaikka juuri nyt kasva-             kö siihen satsata entistä enemmän perus-
702: vasta kaupasta huolimatta ei ole mahdollisuutta              tamalla tietynlaisia kauppahuoneita tai
703: suuriin läpimurtoihin.                                       muita toimipisteitä Venäjän eri alueille?
704:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
705: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
706: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
707: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
708: 
709:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
710: 
711:                                            Sulo Aittoniemi
712: 
713: 
714: 
715: 
716:  230032J
717: 2                                         1993 vp -   KK 522
718: 
719: 
720: 
721: 
722:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
723: 
724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Todettakoon tässä yhteydessä, että esim. Sak-
725: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         san vienti Venäjälle on parin viime vuoden
726: olette 8 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-         aikana laskenut noin 50 %:lla.
727: jeenne n:o 1554 ohella lähettänyt valtioneuvos-          Tuonnin ja viennin rakenne Suomen ja Venä-
728: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-      jän välisessä kaupassa on paljolti perinteinen.
729: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 522, jossa        Suomen vienti Venäjälle on selvästi keskittynyt
730: tiedustellaan:                                        metalli tuotteisiin, joiden osuus koko viennistäm-
731:                                                       me on yli 50%. Viennin osalta on kuitenkin
732:           Katsooko Hallitus, että aktiivinen läs-     havaittavissa tiettyä monipuolistumista kulutus-
733:        näolomme Venäjän markkinoilla tulevai-         tavaroiden ja kevyen teollisuuden suuntaan.
734:        suuden visiot huomioon ottaen on riittä-       Tuonnista pääosa muodostuu raaka-aineista ja
735:        vä sen estämiseksi, että emme jää tietyllä     polttoaineista, kuten kaasusta, raakaöljystä,
736:        tavalla tulevaisuuden junasta, vai pitäisi-    sähköstä, raakapuusta ja erilaisista jalometal-
737:        kö siihen satsata entistä enemmän perus-       leista.
738:        tamalla tietynlaisia kauppahuoneita tai           Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana Suo-
739:        muita toimipisteitä Venäjän eri alueille?      men vienti Venäjälle on tapahtunut vain käteis-
740:                                                       tai etumaksupohjalla.
741:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Valtiontakuukeskuksessa on kuitenkin parai-
742: taen seuraavaa:                                       kaa valmisteilla hallituksen päätettäväksi Venä-
743:                                                       jälle ja eräisiin muihin IVY-maihin tapahtuvaan
744:    Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kulu-          vientiin liittyvä kansainvälisen käytännön mu-
745: van vuoden aikana kääntynyt lupaavaan nou-            kainen takuuohjelma, jolla pyritään turvaamaan
746: suun. Tämän vuoden tammi-elokuun tilastot             Suomen viennin kilpailukykyisyys myös rahoi-
747: osoittavat viennissämme Venäjälle (3,3 miljardia      tuksen osalta. Koska takuuohjelman valmistelu
748: markkaa) 83 %:n nousua edellisvuoden vastaa-          on vielä kesken ja koska tässä yhteydessä ovat
749: vaan ajanjaksoon verrattuna ja tuonnissamme           vielä tarpeen yksityiskohtaiset neuvottelut Venä-
750: (5,4 miljardia markkaa) 34 %:n nousua. Venäjän        jän viranomaisten kanssa, ei suunnitteilla olevas-
751: osuus kokonaiskaupastamme oli noussut lähes           ta ohjelmasta toistaiseksi ole annettavissa yksi-
752: 6 %:iin (vienti 3,9% ja tuonti 7,9 %). Vertailun      tyiskohtaisempia tietoja. Asiaan palataan myö-
753: vuoksi mainittakoon, että maiden välisen kau-         hemmin.
754: pan arvo oli vuonna 1992 lähes 10 miljardia               Todettakoon samalla, että myös tärkeimpien
755: markkaa ja Venäjän osuus Suomen koko ulko-            kilpailijamaittemme idänkaupan rahoitusongel-
756: maankaupasta oli 4,8% (tuonnin osuus 7,1% ja          mat ovat käytännössä samat kuin Suomen.
757: viennin vain 2,8 %).                                      Viime aikoina on venäjänkaupasta keskustel-
758:    Kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen               taessa tuotu usein esille Suomen mahdollisuudet
759: kuukauden luvut osoittavat, että suomalaiset          toimia gatewaynä eli porttina idän ja lännen
760: yritykset ovat olleet varsin aktiivisia Venäjän       välillä. Suomen gateway-aseman on ajankohtais-
761: markkinoilla myös muuttuneissa olosuhteissa.          tanut Venäjän ulkomaankaupan v~pautuminen.
762: Toisaalta edellä mainitut kaupan tilastoluvut-        Gateway-asema perustuu Venäjän markkinoi-
763: kaan eivät anna aivan täydellistä kuvaa yritys-       den välittömään läheisyyteen, Suomen länsimai-
764: temme tosiasiallisesta aktiviteetista, koska niistä   seen infrastruktuuriin ja suomalaisten yritysten
765: eivät näy täysimääräisinä suomalaisten yritysten      venäjänkaupan osaamiseen.
766: -etenkin rakennusyritykset ja transitoliikenne-           Gateway-aseman hyödyntäminen on lähtenyt
767: palveluja tarjoavat yritykset - osallistuminen        hyvin liikkeelle erityisesti kauko- ja transito1ii-
768: toimituksiin Venäjälle kolmansien maiden yh-          kenteen osalta, jotka ovat kasvaneet viimeisen
769: teistyöosapuolina.                                    vuoden aikana voimakkaasti. Gateway-aseman
770:                                          1993 vp -   KK 522                                           3
771: 
772: määrätietoinen hyödyntäminen avaa lupaavia           paankin 50 suomalaista yritystä. Tänä ja ensi
773: mahdollisuuksia myös ulkomaisten investointien       vuonna vienninedistämistoiminnan painopistee-
774: houkuttelemiseen Suomeen ja suomalaisten yri-        nä ovat Venäjällä erityisesti öljyalueet ja Pietari
775: tysten viennin edistämiseen palvelujen tarjoajina    sekä Kazakstan ja muut Keski-Aasian IVY-
776: ja yhteistyökumppaneina ulkomaalaisille Venä-        maat.
777: jän markkinoille pyrkiville yrityksille.                 Suomalaisyritysten vientiedellytyksiä on pa-
778:     Gateway-aseman uudet mahdollisuudet aset-        rannettu laajentamalla ja vahvistamalla kaupal-
779: tavat myös viranomaisille entistä suuremmat          listen sihteerien verkostoa Moskovassa ja Pieta-
780: haasteet aktiivisesti ja koordinoidusti osallistua   rissa ja nimittämällä kaupallinen sihteeri Ukrai-
781: gateway-aseman vahvistamiseen. Tämän vuoksi          naan ja kiertävä kaupallinen sihteeri Aasian
782: ulkomaankauppaministeri asetti elokuussa 1993        puoleisiin IVY-maihin.
783: korkean tason työryhmän, jonka tehtävänä on              Clearing-kauden päätyttyä varsinaiset liike-
784: selventää Suomen gateway-asemaa ja sen hyö-          yhteydet Venäjälle tapahtuvat suoraan molem-
785: dyntämismahdollisuuksia, koordinoida gate-           pien maiden yritysten välillä. Muutokset Venä-
786: way-aseman hyödyntämistä Suomessa ja tehdä           jällä edellyttävät suomalaisilta vientiyrityksiltä
787: ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä, joilla    luonnollisesti Venäjän markkinoiden jatkuvaa
788:  asemaa voidaan vahvistaa.                           seurantaa ja myös läsnäoloa itse paikan päällä.
789:     Suomen ja Venäjän välisten taloussuhteitten      Lukuisat suomalaiset yritykset ovatkin perusta-
790:  kehittämistä palvelee pitemmällä tähtäyksellä       neet omia edustustoja ja kiinteitä toimipisteitä
791:  myös maiden välinen ns. lähialueyhteistyö.          Venäjälle saadakseen tiiviimpiä yhteyksiä pai-
792:     Suomen Ulkomaankauppaliitto on jo kolmen         kallisiin asiakkaisiinsa. Myös suomalaisilla
793:  vuoden ajan harjoittanut suomalaisyritysten         kauppahuoneilla on jo useita toimipisteitä tai
794:  kanssa aktiivista asiakkaiden ja yhteistyöpart-     edustajia paikan päällä Venäjällä.
795:  nereiden etsintää perinteisten Moskovan ja Pie-         Edellä selostetun perusteella hallitus katsoo,
796:  tarin lisäksi erityisesti Venäjän teollisuus- ja    että Suomen nykyinen läsnäolo Venäjän markki-
797:  raaka-ainealueilla. Laajamittaisia Suomen teolli-   noilla mukaan luettuna valmisteilla olevat rahoi-
798:  suuden presentaatioita ja kontaktipäiviä on jär-    tustakuujärjestelyt ja muut tässä vastauksessa
799:  jestetty Novosibirskissä, Permissä ja Nizhnyi       kuvaillut toimenpiteet antaa tarpeelliset edelly-
800:  Novgorodissa. Lisäksi IVY:n muut tasavallat,        tykset Suomen markkina-asemien turvaamiseksi
801:  erityisesti Ukraina ja Valko-Venäjä, ovat olleet    meille erittäin tärkeillä idänmarkkinoillamme.
802:  viimeisen vuoden aikana tehostetun toiminnan            Hallitus tulee luonnollisesti seuraamaan tilan-
803:  alueita. Kiovassa ja Minskissä pidettyihin Fin-     teen kehitystä tarkasti.
804:  nish Business Days -tapahtumiin otti osaa kum-
805:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1993
806: 
807:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
808: 4                                          1993 vp -   KK 522
809: 
810: 
811: 
812: 
813:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
814: 
815:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på tradition. I fråga om Finlands export till
816: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         Ryssland ligger tyngdpunkten klart på metall-
817: 1554 av den 8 oktober 1993 till vederbörande           produkterna, vilkas andel av vår hela export
818: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        överstiger 50%. Konsumtionsvarornas och lätt-
819: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           industrins andel av exporten håller dock på att
820: 522:                                                   öka. Största delen av importen består av råvaror
821:                                                        och bränsle, t.ex. gas, råolja, elektricitet, råvirke
822:           Anser Regeringen att vår aktiva när-         och olika ädelmetaller.
823:        varo på den ryska marknaden med tanke               Under de två sista åren har Finlands export
824:        på framtidsvisionerna är tillräcklig för att    till Ryssland endast skett mot kontant- eller
825:        förhindra att vi blir efter i utvecklingen      förskottsbetalning.
826:        eller borde vi göra större satsningar och           Med tanke på exporten till Ryssland och
827:        grunda handelshus eller andra verksam-          andra OSS-länder bereds för närvarande i Stats-
828:        hetsställen inom olika områden i Ryss-          garanticentralen ett garantiprogram enligt inter-
829:        land?                                           nationell praxis som skall föreläggas regeringen.
830:                                                        Syftet med garantiprogrammet är att säkra den
831:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          finska exportens konkurrenskraft även vad fi-
832: anföra följande:                                       nansieringen beträffar. Eftersom beredningen av
833:                                                        garantiprogrammet ännu inte är slutförd och
834:    Handeln mellan Finland och Ryssland har i år        detaljerade förhandlingar i detta sammanhang
835: ökat på ett lovande sätt. Statistiken för januari-     måste föras med de ryska myndigheterna, kan
836: augusti i år visar att vår export till Ryssland (3,3   tills vidare inga närmare uppgifter lämnas om
837: mrd. mk) ökat med 83 % i jämförelse med                det planerade programmet. Avsikten är att sena-
838: motsvarande period i fjol och vår import (5,4          re återkomma till frågan.
839: mrd. mk) med 34 %. Rysslands andel av vår                  Det kan samtidigt konstateras att Finlands
840: totala harrdel hade stigit till nästan 6%, (expor-     viktigaste konkurrentländer i praktiken också
841: ten 3,9% och importen 7,9 %). För jämförelsens         har liknande finansieringsproblem beträffande
842: skull kan det nämnas att värdet av handeln             östhandeln som vi.
843: länderna emellan var nästan 10 mrd. mk 1992                Under den sista tiden har i diskussionerna om
844: och att Rysslands andel av Finlands hela utrikes-      handeln med Ryssland ofta nämnts Finlands
845: handel var 4,8% (importens andel 7,1% och              möjlighet att fungera som port mellan öst och
846: exportens endast 2,8 %).                               väst, som en s.k. gateway. Denna funktion har
847:    Siffrorna för årets första åtta månader visar       aktualiserats genom avregleringen av Rysslands
848: att de finska företagen har varit relativt aktiva på   utrikeshandel, och baserar sig på den omedelba-
849: den ryska mqrknaden trots att förhållandena har        ra närheten till den ryska marknaden, på Fin-
850: förändrats. A andra sidan ger inte heller dessa        lands västerländska infrastruktur och på de
851: statistiska siffror för handeln en fullständig bild    finska företagens kunnande när det gäller han-
852: av företagens verkliga aktivitet, eftersom siffror-    deln med Ryssland.
853: na inte förtäljer de finska företagens - särskilt          Finlands roll som port mellan öst och väst har
854: byggnadsfpretagens och de företags som erbju-          fått en god start, särskilt beträffande fjärr- och
855: der transitotrafikservice - totala medverkan i         transitotrafiken som kraftigt ökat under det
856: leveranserna till Ryssland i egenskap av samar-        senaste året. Ett målmedvetet utnyttjande av
857: betspartners med tredje länder.                        denna position medför goda utsikter att locka
858:    I detta sammanhang kan nämnas att t.ex.             utländska investeringar till Finland och främja
859: Tysklands export till Ryssland har minskat med         de finska företagens export med tanke på den
860: ca 50 % under de två senaste åren.                     service och de samarbetsmöjligheter de erbjuder
861:    Import- och exportstrukturen i handeln mel-         utländska företag som vill etablera sig på den
862: lan Finland och Ryssland grundar sig till stor del     ryska marknaden.
863:                                          1993 vp -      KK 522                                          5
864: 
865:    De nya möjligheter ställningen som s.k. gate-          De finska företagens exportförutsättningar
866: way erbjuder ställer även större krav på myndig-       har förbättrats genom att nätet av handelssekre-
867: heterna att aktivt och koordinerat deltai förstär-     terare i Moskva och S:t Petersburg har utvidgats
868: kandet av denna position. Därför tillsatte utri-       och förstärkts. Dessutom har en handelssekrete-
869: keshandelsministern i augusti 1993 en arbets-          rare utnämnts för Ukraina och en ambulerande
870: grupp på hög nivå med uppgift att klarlägga            handelssekreterare för OSS-länderna på den
871: Finlands gateway-ställning och dess möjligheter,       asiatiska sidan.
872: att koordinera dess utnyttjande och föreslå kon-          Efter utgången av clearing-perioden sker de
873: kreta åtgärder i syfte att stärka denna ställning.     egentliga affärskontakterna med Ryssland åirekt
874:    Utvecklingen av de ekonomiska relationerna          genom företagen i länderna. De förändringar
875: mellan Finland och Ryssland gagnar även på             som håller på att ske i Ryssland förutsätter
876: lång sikt andra former av samarbete med närom-         naturligtvis att de finska exportföretagen hela
877: rådet i fråga.                                         tiden följer med vad som sker på den ryska
878:    Finlands Utrikeshandelsförbund har redan i          markn~den och att de också finns på ort och
879: tre års tid tillsammans med finska företag aktivt      ställe. Atskilliga finska företag har grundat egna
880: försökt finna kunder och samarbetspartners             representationer och fasta kontor i Ryssland för
881: inom de ryska industri- och råvaruområdena,            att få en närmare kontakt med sina lokala
882: utöver de välbekanta områdena Moskva och S:t           kunder. Även finska handelshus har redan
883: Petersburg. Man har anordnat omfattande pre-           många kontor eller representanter på ort och
884: sentationer av den finska industrin och särskilda      ställe i Ryssland.
885: kontaktdagar i Novosibirsk, Perm och Nisjnij              Med stöd av det ovan anförda anser rege-
886: Novgorod. Under detsenaste året har verksam-           ringen att Finlands nuvarande närvaro på den
887: heten dessutom effektiverats i de övriga republi-      ryska marknaden samt det finansieringsgaranti-
888: kerna inom OSS, särskilt i Ukraina och Vitryss-        system som är under beredning och andra åtgär-
889: land. 1 Finnish Business Days, som har anord-          der som beskrivs i detta svar erbjuder tillräckligt
890: nats både i Kiev och Minsk, deltog 50 finska           goda förutsättningar för tryggandet av Finlands
891: företag. 1 år och nästa år är tyngdpunkten i           position på den för oss mycket viktiga östmark-
892: exportfrämjandet särskilt förlagd på de oljerika       naden.
893: områdena i Ryssland och på S:t Petersburg samt            Regeringen kommer naturligtvis att mycket
894: Kazakstan och de andra OSS-länderna i Meller-          noga följa med utvecklingen i denna fråga.
895: sta Asien.
896:      Helsingfors den 1 november 1993
897: 
898:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
899:                                                1993 vp
900: 
901: Kirjallinen kysymys 523
902: 
903: 
904: 
905: 
906:                                   Aittoniemi: Vientiin liittyvän tuotekehittelyn ja markkinoinnin
907:                                       edistämisestä
908: 
909: 
910:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
911: 
912:    Kotimarkkinatuotanto ei todennäköisesti              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
913: pysty tarjoamaan tulevaisuudessa työtä riittä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
914: västi, vaikka lama hellittäisikin. Tämän aiheut-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
915: taa kasvava automaatio ja työhön takaisinotto-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
916: kynnyksen korottaminen yritysten taholta. Pit-
917: källä tähtäimellä ratkaisu on vienti, jonka osuut-              Miten Hallitus aikoo edistää vienti-
918: ta tulee pyrkiä ratkaisevasti nostamaan erityises-           markkinoihin kohdistuvaa tuotekehitte-
919: ti Kaukoidän kehittyvien markkinoiden suun-                  lyä ja markkinointia siten, että kotimark-
920: taan.                                                        kinoiden selvästi laskeva työvoimatarve
921:    Tämä merkitsee voimakasta satsaamista tuo-                voitaisiin korvata vientisektorin laajenta-
922: tekehittelyyn sekä markkinointimenetelmiin,                  miseen liittyvällä kehityksellä?
923: joissa meillä on selviä puutteita molemmissa.
924: 
925:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
926: 
927:                                            Sulo Aittoniemi
928: 
929: 
930: 
931: 
932:  2300321
933: 2                                         1993 vp -   KK 523
934: 
935: 
936: 
937: 
938:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
939: 
940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        painottumisen kautta vientivetoisella kasvulla
941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         luodaan edellytyksiä elvyttävälle talouspolitii-
942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kalle. Samalla korostuu viennin välillinen merki-
943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tys työllisyydelle: parantamalla vaihtotasetta
944: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vienti luo kasvutilaa kotimaiselle kysynnälle,
945: n:o 523:                                              jonka varassa pk-teollisuus ja palvelusektori voi-
946:                                                       vat lisätä työllisyyttä tukevaa tuotantoa. Toi-
947:           Miten Hallitus aikoo edistää vienti-        saalta yritysten kannattavuuden paraneminen
948:        markkinoihin kohdistuvaa tuotekehitte-         tukee työpaikkoja lisäävien investointien vauh-
949:        lyäja markkinointia siten, että kotimark-      dittumista.
950:        kinoiden selvästi laskeva työvoimatarve            Tätä kehityssuuntaa nopeutetaan myöntä-
951:        voitaisiin korvata vientisektorin laajenta-    mällä tukea uuden teknologian kehittämiseen ja
952:        miseen liittyvällä kehityksellä?               yritysten kansainvälistymiseen.
953:                                                           KTM:n keväällä valmistuneen kansallisen
954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teollisuusstrategian mukaan pk-yritykset ovat
955: vasti seuraavaa:                                      taloudellisen kasvun edellytys. Uudet innovaa-
956:                                                       tiot syntyvät suurelta osin pienissä yrityksissä.
957:    Tuotekehitystoiminnan edistäminen ja vienti-       Toiseksi uusien yritysten perustaminen ylläpitää
958: markkinointi ovat molemmat alueita, jotka kuu-        markkinataloudessa välttämätöntä kilpailua,
959: luvat kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-        joka pakottaa vanhat yritykset tehokkuuteen ja
960: nonalalle. KTM edistää toiminta-ajatuksensa           uusien tuotteiden kehittämiseen.
961: mukaan elinkeinoelämän yleisiä toimintaedelly-            Teknologian kehittämiskeskuksen, TEKESin
962: tyksiä julkisen hallinnon käytettävissä olevin        toiminnan johtoajatuksena on auttaa suomalai-
963: keinoin. Elinkeinoelämän toimintamahdolli-            sia yrityksiä kehittämään hyviä tuotteita, jotka
964: suuksia tuetaan erityistoimenpitein kansainväli-      käyvät kaupaksi maailmanmarkkinoilla. Pk-yri-
965: sen toimintaympäristön muutoksien tai talou-          tykset ovat erityisen huomion kohteena TE-
966: dellisten vaikeuksien yhteydessä.                     KESin toiminnassa. Esimerkiksi viime vuonna
967:     Tällä hetkellä sekä toimintaympäristön no-        46% yrityksille myönnetystä 688 mmk:n rahoi-
968: peat ja suuret muutokset että kotimarkkinoiden        tuksesta, puolet 2 500 teollisuussihteeritoimeksi-
969: lama puoltavat julkisen vallan erityistoimenpi-       annoista ja lähes kaikki 1 400 neuvonta- ja
970: teitä.                                                konsultointitoimeksiantaa suuntautui pk-yrityk-
971:     Toimintaympäristön muutoksissa mukana             sille. Tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä kehittä-
972: pysyminen edellyttää yrityksiltä aiempaa mitta-       mään teknologiaan perustuvaa kilpailukykyistä
973: vampaa panostamista toimintansa kehittämi-            liiketoimintaa, jota Suomi välttämättä tarvitsee.
974: seen. Monimuotoinen integraatiokehitys - nyt              TEKES tarjoaa konsultointiapua pk-yritys-
975: ajankohtaisine ETA-sopimuksen voimaautulai-           ten kehittämishankkeisiin. Tarvittaessa autetaan
976: neen - edellyttää yrityksiltä uuden osaamisen         käynnistämään yhteistyötä myös kansainvälises-
977: hankkimista ja usein toiminnan perusteellista         ti muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.
978: uudistamista. Kansainvälisen kilpailun kasvu              Kuluvan vuoden aikana TEKES on monipuo-
979: edellyttää yrityksiltä tuotteiden, tuotannon, liik-   listanut ja laajentanut erityisesti ,pk-yrityksille
980: keenjohdaoja markkinoinnin kilpailukyvyn var-         suunnattuja rahoituspalveluja. Rahoitusta voi-
981: mistamista. Valuuttakurssien sekä kotimaan            daan myöntää teknologiahankkeiden esiselvityk-
982: kustannus- ja työvoimatilanteenjohdosta yrityk-       siin, tuotekehitys-, tuotteistus- ja tuotantomene-
983: sillä on nyt poikkeuksellisen hyvät edellytykset      telmien kehityshankkeisiin ja niiden hyödyntä-
984: suunnata toimintaansa vientiin.                       misen valmisteluun eli tuotteiden kaupallistami-
985:     Vientikasvun jatkuminen edellyttää vahvaa         seen, teknologiastrategian laadintaan, kehitys-
986: hintakilpailukykyä, mitä kautta voidaan poistaa       hankkeisiin liittyviin teknologiahankintoihin ja
987: rakenteellinen vaihtotasevaje. Vaihtotaseen tasa-     yritysryhmien teknologiahankkeisiin. Vuonna
988:                                           1993 vp -   KK 523                                           3
989: 
990: 1993 käytettävissä on 1,3 mrd markkaa tutki-          nointitehtäviin soveltuvan koulutustaustan
991: muksen ja tuotekehityksen edistämiseen. Tästä         omaavaa henkilöstöä. Tavoitteeksi on asetettu
992: 875 mmk on tarkoitettu yritysten hankkeisiin.         100 uuden vientihenkilön paikkaaminen vien-
993:     Tuotekehitystoiminnan tuloksena syntyvät          tiyrityksiin v. 1994.
994: uudet tuotteet on lanseerattava kansainvälisille          Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen näyt-
995: markkinoille nopeasti ja tehokkaasti. Kotimaan        tää todennäköiseltä. Vienti on kehittynyt enna-
996: markkinat ovat kooltaan yksinään liian pienet ja      koituakin nopeammin: kuluvana vuonna syys-
997: avoimet ulkoa tulevalle kilpailulle. Kapean eri-      kuun loppuun mennessä vienti kasvoi 26 % edel-
998: koisalan hitec-tuotteen markkinat ovat globaali-      liseen vuoteen verrattuna. Myös viennin bkt-
999: set. Vienti on käynnistettävä yhtä aikaa laajalla     osuus nousee tänä vuonna 30 %:iin. Hitec-vien-
1000: markkina-alueella. Tässä yritysten kansainvälis-      nin kasvu on viime vuosina ollut meillä OECD-
1001: tymiseen käytettävissä olevat määrärahat jatka-       maiden nopeimpia. Hitec-vienti oli viime vuonna
1002: vat siitä, mihin tuotekehitystoiminnan tuki päät-     15 % kokonaisviennistämme.
1003: tyy.                                                      Viennin markkina-alueittainen laajentuminen
1004:     Viennin edistämiseen on käytettävissä tänä        on niin ikään toteutumassa. Kehitysmaaviennin
1005: vuonna 520 mmk. Tästä yritysten vienninedistä-        osuus on lähes kaksinkertaistunut viime vuoteen
1006: mistuen osuus on 335 mmk. Loput tuesta myön-          verrattuna. Suurimpia kasvulukuja on saavutet-
1007: netään vientiä edistäville järjestöille sekä Suo-     tu viennissämme Kiinaan, Indonesiaan, Ko-
1008: men ulkomailla toimivien kaupallisten sihteerei-      reaan, Filippiineille, Thaimaahan ja Chileen.
1009: den verkoston kuluihin. Myönnetystä tuesta yli        K TM:n vienninedistämistoimenpiteiden erääksi
1010: 90% menee pk-yrityksille.                             painopistealueeksi onkin asetettu toiminta etäi-
1011:     Vienninedistämistoiminnan tavoitteena on          sillä ja vaikeilla markkina-alueilla.
1012: myötävaikuttaa viennin osuuden nostamiseen                Yrittäminen on eräs tapa työllistyä. Siksi
1013: kolmannekseen bruttokansantuotteesta, viennin         uusien yritysten syntyminen on tarpeellista eri-
1014:  rakenteen monipuolistamiseen, hitec-viennin          tyisesti suuren työttömyyden oloissa. Sillä tavoin
1015:  osuuden nostamiseen 25 %:iin kokonaisviennis-        löytyvät ne pienetkin markkinat, joilla on kan-
1016:  tä vuoteen 1997 mennessä, viennin markkina-          nattavaa toimia. Uusia työpaikkoja syntyy eten-
1017:  alueittaiseen laajentumiseen sekä uusien työ-        kin vientiä harjoittavissa pk-yrityksissä. Pk-yri-
1018:  paikkojen luomiseen vientiteollisuuteen.             tysten vientihankkeet ovatkin etusijalla tukea
1019:      Operatiivisen tason tavoitteena on 800 uuden     myönnettäessä.
1020:  vientiyrityksen viennin käynnistyminen v. 1994           Uusien innovatiivisten tuotteiden kehittämi-
1021: ja viejien välisen yhteistyön tehostaminen siten,     nen ja viennin säilyminen pysyvästi korkealla
1022:  että vientirenkaissa ja yhteisvientipäällikköpro-    tasolla ovat kansantaloutemme kehityksen
1023:  jekteissa on mukana 300 pk-yritystä.                 avaintekijöitä. Sekä tuotekehitystoiminnan tu-
1024:      Pk-yritysten ohjaaminen kansainvälisen ver-      keminen että yritysten kansainvälistyminen säi-
1025:  kostotalouden hyödyntämiseen on tärkeää. Pk-         lyvät KTM:n painopistealueina. Tuen määrää ei
1026:  yritykset muodostavat ainoan talouden sektorin,      valtiontaloudellisista syistä kuitenkaan voida li-
1027:  jossa on mahdollista luoda merkittävästi uusia       sätä lähivuosina. Tuen vaikuttavuutta paranne-
1028:  työpaikkoja 1990-luvulla. Pk-yritysten vientiyh-     taan kohdentamalla tuki etenkin innovatiivisille
1029:  teistyön kehittäminen nousee yhä keskeisem-          pk-yrityksille, yritysten yhteishankkeisiin sekä
1030:  pään asemaan. Vientiyhteistyö lisää välittömästi     toimenpiteisiin kasvupotentiaalia omaavilla
1031:  pk-yritysten kansainvälistymistä. Tällä hetkellä     markkina-alueilla.
1032:   on erityisen hyvät mahdollisuudet innovatiivisil-       Hallituksen näkemys on, että esitetyillä toi-
1033:                                                                                                       1
1034:   la pk-yrityksillä, jotka kansainvälistyvät maail-   menpiteillä voidaan myötävaikuttaa viennin ke s-
1035:   manmarkkinoiden kapeille segmenteille tarkoi-       tävään kehitykseen ja sitä kautta myös selvään
1036:   tetuilla erikoistuotteilla.                         työllisyystilanteen parantumiseen lähivuosien ai-
1037:      Vienninedistämismäärärahoilla tuetaan myös       kana.
1038:   yritysten mahdollisuuksia palkata vientimarkki-
1039:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1993
1040: 
1041:                                                                          Ministeri Pertti Salolainen
1042: 4                                         1993 vp -   KK 523
1043: 
1044: 
1045: 
1046: 
1047:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1048: 
1049:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              För att exporttillväxten skall fortgå krävs
1050: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          stark priskonkurrenskraft, genom vilken det
1051: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       strukturella underskottet i bytesbalansen kan
1052: dagsman Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          minskas. Med en exportdriven tillväxt som ut-
1053: 523:                                                  jämnar bytesbalansen skapas förutsättningar för
1054:                                                       en stimulerande ekonomisk politik. Samtidigt
1055:           Hur har Regeringen för avsikt att           framhävs exportens indirekta betydelse för sys-
1056:        främja den produktutveckling och mark-         selsättningen; genom att förbättra bytesbalansen
1057:        nadsföring som inriktas på exportmark-         skapar exporten tillväxtutrymme för den inhem-
1058:        naden så att det klart sjunkande behovet       ska efterfrågan, som sm-industrin och tjänste-
1059:        av arbetskraft på hemmamarknaden               sektorn kan använda sig av för att utöka sin
1060:        kunde ersättas genom en utveckling som         produktion som stöder sysselsättningen. Tack
1061:        sammanhänger med en breddning av ex-           vare företagens bättre lönsamhet tar investering-
1062:        portsektorn?                                   arna ny fart, vilket ökar antalet arbetsplatser.
1063:                                                          Denna utvecklingstrend påskyndas genom att
1064:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stöd beviljas för utvecklandet av ny teknologi
1065: anföra följande:                                      och för företagens internationalisering.
1066:                                                          Enligt HIM:s nationella industristrategi, som
1067:    Främjandet av produktutvecklingen och ex-          blev klar i våras, är sm-företagen en förutsätt-
1068: portmarknadsföringen är båda områden som              ning för den ekonomiska tillväxten. Nya innova-
1069: hör till handels- och industriministeriets förvalt-   tioner uppstår till en stor del i små företag.
1070: ningsområde. HIM främjar enligt sin verksam-          Dessutom upprätthåller etablerandet av nya fö-
1071: hetside de allmänna verksamhetsbetingelserna          retag konkurrensen, som är nödvändig i en
1072: för näringslivet med de metoder som står till den     marknadsekonomi, och som tvingar gamla före-
1073: offentliga förvaltningens förfogande. Näringsli-      tag att vara effektiva och att utveckla nya
1074: vets verksamhetsmöjligheter stöds med special-        produkter.
1075: åtgärder i samband med förändringar i den                Den grundläggande tanken för verksamheten
1076: internationella verksamhetsmiljön eller ekono-        vid Teknologiska utvecklingscentralen, TEKES,
1077: miska svårigheter.                                    är att bistå finska företag då det gäller att
1078:    I dagens läge talar både de snabba och stora       utveckla goda produkter som har åtgång på
1079: förändringarna i verksamhetsmiljön och lågkon-        världsmarknaden. I denna verksamhet är sm-
1080: junkturen på den inhemska marknaden för spe-          företagen föremål för särskild uppmärksamhet.
1081: cialåtgärder av statsmakten.                          Som ett exempel kan tas att i fjol inriktades 46 %
1082:    För att de skall hänga med i förändringarna i      av den finansiering om 688 mmk som beviljades
1083: verksamhetsmiljön krävs att företagen i större        företag, hälften av de 2 500 industrisekreterar-
1084: skala än tidigare satsar på att utveckla sin          uppdragen och nästan alla 1 400 rådgivnings-
1085: verksamhet. Den mångformiga integrationen-            och konsulteringsuppdrag på sm-företag. Målet
1086: nu med det aktuella ikraftträdandet av EES-           är att bistå sm-företag i att utveckla en konkur-
1087: avtalet- förutsätter att företagen förvärvar nya      renskraftig företagsverksamhet som baserar sig
1088: kunskaper och ofta i grupden förnyar sin verk-        på teknologi, något som Finland oundvikligen
1089: samhet. Den ökande internationella konkurren-         behöver.
1090: sen förutsätter att företagen tillförsäkrar sig om       TEKES erbjuder sm-företagen konsultering i
1091: att deras produkter, produktion, företagsledning      deras utvecklingsprojekt. Vid behov bistår man
1092: och marknadsföring är konkurrenskraftiga. Till        med att inleda samarbete också internationellt
1093: följd av valutakurserna samt den inhemska             med andra företag och forskningsanstalter.
1094: situationen vad gäller kostnader och arbetskraft         Under detta år har TEKES utvidgat i synner-
1095: har företagen nu exceptionellt goda förutsätt-        het de finansieringstjänster som riktas till sm-
1096: ningar att inrikta sin verksamhet på export.          företagen och gjort dessa tjänster mångsidigare.
1097:                                            1993 vp -    KK 523                                           5
1098: 
1099: Finansiering kan beviljas för förutredningar som        sering. I dagens läge finns det särskilt goda
1100: gäller teknologiprojekt, för utvecklingsprojekt         möjligheter för innovativa sm-företag som inter-
1101: som gäller produktutvecklings-, produktbear-            nationaliserar sig med specialprodukter ämnade
1102: betnings- och produktionsmetoder och för för-           för snäva segment på världsmarknaden.
1103: beredelS"erna inför utnyttjandet av dessa, d.v.s.           Med anslag för exportfrämjandet understöds
1104: för kommersialiserandet av produkter, utarbe-           också företagens möjligheter att avlöna personai
1105: tandet av en teknologistrategi, teknologianskaff-       med en lämplig utbildningsbakgrund för uppgif-
1106: ningar i anslutning tili utvecklingsprojekt och         ter inom exportmarknadsföringen. Som mål har
1107: företagsgruppers teknologiprojekt. Ar 1993 står         ställts att ny exportpersonal om 100 personer
1108: 1,3 mrd mark tili förfogande då det gälier att          skali anstälias vid exportföretagen 1994.
1109: främja forskning och produktutveckling. Av det-             Det ser ut som om de uppstälida målen kunde
1110: ta belopp är 875 mmk avsedda för företagens             uppnås. Exporten har t.o.m. utvecklats snabbare
1111: projekt.                                                än prognostiserat. Före utgången av september i
1112:      De nya produkter som uppkommer som re-             år hade exporten ökat med 26 % jämfört med i
1113: sultat av produktutvecklingen måste lanseras            fjol. Också exportens BNPandel stiger i år tili
1114: snabbt och effektivt på den internationelia mark-       30 %. Under de senaste åren har tillväxten inom
1115: naden. Den inhemska marknaden ensam är för              vår hitec-export hört tili de snabbaste bland
1116: liten och öppen för konkurrens utifrån. Markna-         OECD-länderna. Hitec-exporten utgjorde i fjol
1117: den för en hitec-produkt inom ett snävt special-        15 % av totalexporten.
1118: område är global. Exporten måste inledas samti-             Också marknadsområdesvis sker som bäst en
1119: digt på ett omfattande marknadsområde. Här              breddning av exporten. Exporten tili utveck-
1120: tar det anslag som står tili buds för företagens        lingsländerna har i det närmaste fördubblats
1121: internationalisering vid, då stödet för produktut-      jämfört med i fjol. De största tiliväxttalen har
1122:  vecklingen upphör.                                     uppnåtts i exporten tili Kina, Indonesien, Korea,
1123:      För exportfrämjandet står i år 520 mmk tili        Filippinerna, Thailand och Chile. Som ett av
1124:  förfogande. Av detta belopp utgör stödet för           prioritetsområdena för HIM:s exportfrämjande
1125:  företagens exportfrämjande 335 mmk. Den res-           åtgärder har följaktligen stälits verksamhet på
1126:  terande delen av stödet beviljas organisationer        avlägsna och svåra marknadsområden.
1127:  som främjar export samt för kostnaderna för                Företagandet är ett sätt att sysselsätta sig.
1128:  nätverket av handelssekreterare som är verksam-        Därför är det nödvändigt att nya företag etable-
1129:  ma utomlands. Av det beviljade stödet går över         ras i synnerhet i förhålianden med stor arbetslös-
1130:  90% tili sm-företag.                                   het. På detta sätt hittas t.o.m. de små marknads-
1131:      Målet med exportfrämjandet är att medverka         nischer där det är lönsamt att vara verksam. Nya
1132:  tili att exportens andel kan höjas tili en tredjedel   arbetsplatser åstadkoms i synnerhet i sm-företag
1133:  av bruttonationalprodukten, att exportens upp-         som idkar export. Sm-företagens exportprojekt
1134:  byggnad blir mångsidigare, att hitec-exportens         har följaktligen företräde då stöd beviljas.
1135:  andel kan höjas tili 25 % av totalexporten fram            Utvecklandet av nya innovativa produkter
1136:  tili 1997, att exporten marknadsområdesvis kan         och kvarhåliandet av exporten på en bestående
1137:  breddas samt att nya arbetsplatser skapas inom         hög nivå är nyckelfaktorer för utvecklingen
1138:  exportindustrin.                                       inom vår samhälisekonomi. Både stödandet av
1139:      Målet för den operativa nivån är att 800 nya       produktutvecklingen och företagens internatio-
1140:  exportföretag skali inleda export 1994 och att         nalisering kvarstår som HIM:s prioritetsområ-
1141:   samarbetet melian exportörerna skali effektive-       den. Av statsekonomiska skäl kan stödbeloppet
1142:   ras så att 300 sm-företag är med i exportringarna     dock inte utökas under de närmaste åren. Stö-
1143:   och i projekten för en gemensam exportchef.           dets effekter förbättras genom att det särskilt
1144:      Det är viktigt att styra sm-företagen så att de    inriktas på innovativa Sl)1-företag, på företags
1145:   börjar utnyttja den internationelia nätverkseko-      samprojekt samt på åtgärder på marknadsområ-
1146:   nomin. Sm-företagen bildar den enda ekonomis-         den med tillväxtpotential.
1147:   ka sektorn där det är möjligt att skapa nya               Regeringen anser att med de presenterade
1148:   arbetsplatser i mera betydande grad under 1990-       åtgärdema kan den medverka tili en hålibar
1149:   talet. Utvecklandet av sm-företagens exportsam-       utveckling inom exporten och därigenom också
1150:   arbete får en alit viktigare stälining. Exportsam-    tili ett klart förbättrat sysselsättningsläge under
1151:   arbetet ökar direkt sm-företagens intemationali-      de närmaste åren.
1152: 
1153:       Helsingfors den 25 oktober 1993
1154: 
1155:                                                                             Minister Pertti Salolainen
1156: 1
1157: 
1158: 
1159: 1
1160: 
1161: 
1162: 
1163: 
1164:     1
1165: 
1166: 
1167:     1
1168: 
1169: 
1170: 
1171: 
1172:         1
1173:                                              1993 vp
1174: 
1175: Kirjallinen kysymys 524
1176: 
1177: 
1178: 
1179: 
1180:                                  Häkämies: Hovioikeuksien työtilanteen tasaamisesta
1181: 
1182: 
1183:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1184: 
1185:    Suomen hovioikeuksissa on jutturuuhka lu-       keus on tehnyt oikeusministerille esityksen, että
1186: kuun ottamatta Vaasan hovioikeutta ja Itä-         sen tuomiopiiriin siirrettäisiin Kouvolan hovi-
1187: Suomen hovioikeutta. Ratkaisemattomia juttuja      oikeuden tuomiopiiristä Imatran, Kotkan ja
1188: oli Turun hovioikeudessa 535, Helsingin hovi-      Lappeenrannan käräjäoikeudet. Huomioitavaa
1189: oikeudessa 496, Rovaniemen hovioikeudessa          on, että tulevina vuosina hovioikeuden toimin-
1190: 520 ja Kouvolan hovioikeudessa 520. Maan eri       nan olennaisena osana ovat suulliset käsittelyt.
1191: osat ovat näin ollen erilaisessa asemassa, koska   Matkustaminen esimerkiksi Kotkasta Kuopioon
1192: vain tietyissä osissa Suomea jutut saadaan rat-    on toki huomattavasti hankalampaa kuin Kou-
1193: kaistua kohtuullisessa ajassa.                     volaan. Järkevämpää olisi siirtää resursseja Itä-
1194:    Vuosina 1981-1992 ratkaistiin Kouvolan          Suomen hovioikeudesta Kouvolan hovioikeu-
1195: hovioikeudessa keskimäärin 561 juttuajaostoa       teen kuin matkustuttaa ihmisiä Kymenlaaksosta
1196: kohden, kun vastaava lukumäärä Itä-Suomen          tai Etelä-Karjalasta Itä-Suomen hovioikeuteen
1197: hovioikeudessa oli 460. Jos muut Suomen hovi-      eli Kuopioon.
1198: oikeudet olisivat kyenneet ratkaisemaan juttuja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1199: samassa määrin kuin Kouvolan hovioikeus, oli-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1200: sivat jutut loppuneet niistä jo aikoja sitten.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1201:    Kouvolan hovioikeudessa on ollut 16 jäsentä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1202: ja Itä-Suomen hovioikeudessa 24 jäsentä. Juttu-
1203: määrä Itä-Suomen hovioikeudessa on kuitenkin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1204: vain hieman korkeampi.                                    ryhtyä, jotta Suomen hovioikeuksien re-
1205:     Edellä mainituista syistä Itä-Suomen hovioi-          surssit saatetaan yhdenvertaisiksi?
1206:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
1207:                                          Kari Häkämies
1208: 
1209: 
1210: 
1211: 
1212:  2300321
1213: 2                                        1993 vp -   KK 524
1214: 
1215: 
1216: 
1217: 
1218:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1219: 
1220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Resurssien kohdentamisessa kiinnitetään
1221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huomiota eri hovioikeuksien kulloiseenkin työti-
1222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lanteeseen. Henkilöstömäärien muuttamisessa
1223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Hä-        on viivettä verrattuna työtilanteen muutoksiin.
1224: kämiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Tämä johtuu henkilöstöpolitiikan huomioon ot-
1225: n:o 524:                                             tamisesta, koska henkilöstöä vähennettäessä py-
1226:                                                      ritään välttämään irtisanomisia. Tähän perustuu
1227:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Itä-Suomen hovioikeuden oikeusministeriölle
1228:        ryhtyä, jotta Suomen hovioikeuksien re-       tekemä esitys tuomiopiirien rajojen muuttami-
1229:        surssit saatetaan yhdenvertaisiksi?           sesta Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuden
1230:                                                      välillä. Sillä ehdotetaan tasoitettavaksi eroa ho-
1231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vioikeuksien välillä olevissa työmäärissä.
1232: vasti seuraavaa:                                         Piirirajojen muutosta ei kuitenkaan voida pi-
1233:                                                      tää ensisijaisena keinona työmäärien tasaamises-
1234:     Kysymyksen perusteluissa on puututtu erityi-     sa. Tuomiopiiriä muutettaessa on huomioitava
1235: sesti resurssien epätasaiseen jakautumaan Kou-       myös muun muassa se, että suullisten käsittelyjen
1236: volan ja Itä-Suomen hovioikeuksien välillä.          entisestään lisääntyessä välimatkojen tulee olla
1237: Vuoden 1992 alusta lukien Itä-Suomen hovi-           kohtuulliset. Kouvolan hovioikeus on suhtautu-
1238: oikeuteen siirrettiin Vaasan hovioikeudesta puo-     nut jyrkän torjuvasti piirirajojen muuttamiseen.
1239: li jaostoa. Syinä tähän olivat Itä-Suomessakin           Kouvolan hovioikeudessa ratkaisuteho on
1240: tuolloin ollut ruuhka sekä se, että Itä-Suomen       suurempi kuin muissa hovioikeuksissa. Kouvo-
1241: hovioikeus oli valittu niin sanotuksi kokeilu-       lan hovioikeus on koko toimintansa ajan nou-
1242: virastoksi siirryttäessä tulosohjaukseen. Itä-Suo-   dattanut niin sanottua vuositavoitejärjestelmää.
1243: men hovioikeus on nyt purkanut ruuhkansa.            Hovioikeuksista annetun asetuksen (288/52)
1244: Sieltä lakkautetaan säästövelvoitteen vuoksi          10 §:n 2 momentin nojalla Kouvolan hovioikeu-
1245: puoli jaostoa 1.1.1994 alkaen. Tämä merkitsee        den presidentti vahvistaa hovioikeudelle vuosita-
1246: kuuden henkilön vähentämistä. Uusien käräjä-         voitteen. Vastaava järjestelmä on tarkoitus to-
1247: oikeuksien tuomarinvirkojen täyttämisestä seu-       teuttaa kaikissa hovioikeuksissa. Tämä toteutuu
1248: raa Itä-Suomen hovioikeuspiirissä, että alioi-       parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelys-
1249: keuksista palaa virkaa toimittavia käräjätuoma-      sä olevan hovioikeuslain ja -asetuksen (HE 139)
1250: reita takaisin hovioikeuteen omaan virkaansa.        voimaan tultua. Eduskunnassa on käsiteltävänä
1251: Yhteensä hovioikeudesta joudutaan vähentä-           myös hallituksen esitys hovioikeuden päätösval-
1252: mään samalla kertaa kymmenen henkilöä. Hen-          taisen kokoonpanon väliaikaisesta muuttamises-
1253: kilöstömäärää ei ole katsottu voitavan vähentää      ta (HE 140). Laki edesauttaisi hovioikeuksien
1254: enempää yhdellä kertaa. Samalla pyritään kui-         ruuhkien purkamista. Lisäksi oikeusministeriön
1255: tenkin kartoittamaan mahdollisuutta siirtää           talousarvioon on varattu erillinen määräraha
1256: henkilöitä vapaaehtoisesti ruuhkautuneisiin ho-      hovioikeuksien jutturuuhkien purkamista var-
1257: vioikeuksiin.                                         ten.
1258: 
1259:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993
1260:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
1261:                                          1993 vp -   KK 524                                         3
1262: 
1263: 
1264: 
1265: 
1266:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1267: 
1268:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          råder i varje hovrätt. Åndringar i personalens
1269: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         storlek sker långsammare än ändringar i arbets-
1270: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      situationen. Detta beror på att personalpolitiken
1271: dagsman Kari Häkämies undertecknade spörs-           beaktas och uppsägningar så vitt möjligt undviks
1272: mål nr 524:                                          J!är personalen minskas. Det är på detta som
1273:                                                      Ostra Finlands hovrätt bygger sin framställning
1274:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tili justitieministeriet om ändring av domkrets-
1275:        ta för att de finländska hovrätterna skall    gränsema mellan Östra Finlands och Kouvola
1276:        ges lika resurser?                            hovrätter. Den föreslår att skilinaden mellan
1277:                                                      hovrätternas arbetsmängd skall jämnas ut på
1278:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         detta sätt.
1279: följande:                                                En ändring av kretsgränsema kan emellertid
1280:                                                      inte anses vara det främsta medlet att fördela
1281:    1 motiveringen till spörsmålet har framför allt   arbetsmängden jämnt. När domkretsarna änd-
1282: den ojämna resursfördelningen mellan Kouvola         ras måste man också beakta bl.a. att det ökande
1283: och Östra Finlands hovrätter tagits upp. 1 början    antalet muntliga behandlingar kräver att avstån-
1284: av 1992 överfördes en halv division från Vasa        den är skäliga. Kouvola hovrätt har förhållit sig
1285: hovrätt till Östra Finlands hovrätt. Orsaken tili    skarpt avvisande tili förslaget om en ändring av
1286: detta var att målen då hopades också i Östra         kretsgränsema.
1287: Finland och att Östra Finlands hovrätt hade              1 Kouvola hovrätt är beslutseffektiviteten
1288: utsetts tili ett s.k. försöksämbetsverk när resul-   högre än i de övriga hovrätterna. Kouvola hov-
1289: tatstyrningen skulle införas. Östra Finlands hov-    rätt har under hela sin verksamhet iakttagit ett
1290: rätt har nu klarat upp sin målanhopning. Från        s.k. årspensumsystem. Med stöd av 10 § 2 mom.
1291: 1.1.1994 kommer en halv division att dras in där     förordningen om hovrätterna (288/52) fastställer
1292: på grund av sparkraven. Detta innebär en             Kouvola hovrätts president ett årligt pensum för
1293: minskning av personalen med sex personer. Tili       hovrätten. A vsikten är att ett motsvarande sys-
1294: följd av att domartjänsterna yid de nya tingsrät-    tem skall införas i alla hovrätter. Detta kommer
1295: terna har besatts kommer i Östra Finlands hov-       att kunna genomföras efter det hovrättslagen
1296: rätts domkrets tjänstförrättande tingsdomare att     och hovrättsförordningen (RP 139) som är un-
1297: återvända från underrätterna tili sina egna tjäns-   der utskottsbehandling i riksdagen, har trätt i
1298: ter vid hovrätten. Allt som allt kommer persona-     kraft. 1 riksdagen pågår också behandlingen av
1299: len att minskas med tio personer på en gång. Det     regeringens proposition med förslag tili lag om
1300: har inte ansetts möjligt att på samma gång           temporär ändring av hovrättens domföra sam-
1301: minska den med flera personer. Samtidigt under-      mansättning (RP 140). Lagen skapar gynnsam-
1302: söks emellertid möjligheterna för en frivillig       mare förutsättningar för att klara upp målan-
1303: överflyttning tili de överbelastade hovrätterna.     hopningen. Dessutom har justitieministeriet i sin
1304:    När resurserna fördelas på hovrätterna fåsts      budget reserverat ett särskilt anslag för uppkla-
1305: uppmärksamhet vid den arbetssituation som då         randet av målanhopningen i hovrätterna.
1306: 
1307:      Helsingfors den 22 oktober 1993
1308: 
1309:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
1310:                                                   1993 vp
1311: 
1312: Kirjallinen kysymys 525
1313: 
1314: 
1315: 
1316: 
1317:                                     von Bell ym.: Ravitsemusterapeuttien aseman turvaamisesta
1318: 
1319: 
1320: 
1321:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1322: 
1323:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan      ilmennyt mitään sellaista, joka estäisi ravitse-
1324: hallituksen esitystä laiksi terveydenhuollon am-        musterapeutin ammatin rekisteröimistä. Heidän
1325: mattihenkilöistä. Lakiluonnoksen lähtökohtana           koulutuksensa perustuu ylempään korkeakoulu-
1326: on se, että terveydenhuollon ammattihenkilöi-           tutkintoon. Kuopion yliopiston lääketieteellinen
1327: den laillistaminen ja hyväksyntä on edelleen            tiedekunta on ainoa koulutuspaikka, jossa suori-
1328: tarpeen.                                                tettu koulutus johtaa ravitsemusterapeutin am-
1329:    Lain valmistelun yhteydessä annetuissa lau-          mattipätevyyteen. Myös nykyisen lainsäädän-
1330: sunnoissa ravitsemusterapeutit on selvästi tuotu        nön perusteella ravitsemusterapeutit on kirjattu
1331: esiin ammattiryhmänä, jotka tulisi rekisteröidä.        terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettä-
1332: Näin potilaille taattaisiin se, että heitä haitavilla   vään rekisteriin.
1333: ravitsemusterapeuteilla olisi riittävän perusteelli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1334: set tiedot ja taidot ravitsemushoidon toteuttami-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
1335: seksi, sekä se, että ravitsemusterapeuttien toi-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1336: mintaa valvotaan.                                       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
1337:    Lakiluonnoksessa ravitsemusterapeutit eivät          sen:
1338: kuitenkaan ole kuuluneet niihin henkilöstöryh-
1339: miin, joita esitetään rekisteröitäviksi. Tämä on                  Aikooko Hallitus turvata ravitsemus-
1340: selvä puute ja saattaa johtaa ravitsemustera-                  terapeuttien ammattitoiminnan asian-
1341: peutin ammattinimikkeen väärinkäyttöön.                        mukaisen harjoittamisen ja potilasturval-
1342:    Kun lakiluonnosta valmisteltaessa eri ammat-                lisuuden terveydenhuollon ammattihen-
1343: tiryhmien rekisteröintiä on perusteltu, ei ole                 kilöistä annettavaa lakia säädettäessä?
1344: 
1345:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
1346: 
1347:                       Aarno von Bell                            Marja-Liisa Tykkyläinen
1348:                       Arja Ojala                                Maija Rask
1349: 
1350: 
1351: 
1352: 
1353: 2300321
1354: 2                                       1993 vp -    KK 525
1355: 
1356: 
1357: 
1358: 
1359:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1360: 
1361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lujärjestelmässä. Tähän mennessä selvittelytyö ei
1362: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ole johtanut lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin
1363: olette 8 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       ravitsemusterapeuttien ottamiseksi terveyden-
1364: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    huollon ammatinharjoittajia koskevan rekiste-
1365: omaiselle jäsenelle kansanedustaja von Beliin       röinnin piiriin.
1366: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Terveydenhuollon ammatinharjoittamistoi-
1367: 525:                                                mikunta ehdotti, että terveydenhuollon amma-
1368:                                                     tinharjoittamislainsäädännön yhtenäistäminen
1369:           Aikooko Hallitus turvata ravitsemus-      toteutetaan säätämällä laki terveydenhuollon
1370:        terapeuttien ammattitoiminnan asian-         ammattihenkilöistä. Laissa säädettäisiin muun
1371:        mukaisen harjoittamisen ja potilasturval-    muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden
1372:        lisuuden terveydenhuollon ammattihen-        oikeuksista ja velvollisuuksista sekä heihin koh-
1373:        kilöistä annettavaa lakia säädettäessä?      distuvasta ohjauksesta ja valvonnasta. Toimi-
1374:                                                     kunta jakoi terveydenhuollon ammattihenkilöt
1375:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         laillistettuihin ja rekisteröityihin ammattihenki-
1376: taen seuraavaa:                                     löihin. Toimikunnan ehdotuksen mukaan rekis-
1377:                                                     teröitäviä ammattihenkilöitä olisivat muun
1378:    Terveydenhuollon ammatinharjoittamislain-        muassa ravitsemusterapeutit.
1379: säädäntö on syntynyt ja muotoutunut usean              Terveydenhuollon ammatinharjoittamistoi-
1380: vuosikymmenen aikana. Lainsäädäntö on haja-         mikunnan työn ja siitä saatujen lausuntojen
1381: nainen ja koostuu useista eri laeista, jotka myös   pohjalta valmistellaan sosiaali- ja terveysministe-
1382: sisällöltään poikkeavat toisistaan. Lainsäädäntö    riössä parhaillaan terveydenhuollon ammatin-
1383: ei myöskään koske kaikkia terveydenhuollossa        harjoittamislainsäädännön kokonaisuudistusta.
1384: toimivia ammattiryhmiä. Ravitsemusterapeutit        Lainvalmistelutyössä tulevat otettavaksi huo-
1385: ovat yksi tällainen ryhmä.                          mioon terveydenhuollon ammatinharjoittamista
1386:    Terveydenhuollon ammatinharjoittajien re-        koskevien EY-direktiivien merkitys, ammatin-
1387: kisteröintijärjestelmää koskevia kysymyksiä on      harjoittamislainsäädännön suhde vireillä ole-
1388: viime vuosina selvitetty useassa eri toimikunnas-   vaan arvonlisäverouudistukseen, hallinnon ke-
1389: sa ja työryhmässä. Viimeksi ne ovat olleet esillä   hittämistavoitteet ja keskeisesti terveydenhuol-
1390: terveydenhuollon ammatinharjoittamistoimi-          lon palvelujärjestelmän toimivuus.
1391: kunnassa (komiteanmietintö 1991 :51), jonka            Edellä mainittu selvitys- ja valmistelutyö, saa-
1392: tehtävänä oli muun muassa arvioida terveyden-       dut lausunnot sekä eri kannanotot antavat mer-
1393: huollon ammatinharjoittajien laillistamisen ja      kittävästi viitteitä siihen suuntaan, että ravitse-
1394: muun vastaavan hyväksynnän tarve ja se, min-        musterapeutit on tarpeellista ja tarkoituksenmu-
1395: kälainen valvontajärjestelmä tämän tueksi tarvi-    kaista ottaa terveydenhuollon ammattihenkilöi-
1396: taan sekä tehdä ehdotus yhtenäiseksi terveyden-     tä koskevan lainsäädännön piiriin. Kokonais-
1397: huollon ammatinharjoittamislainsäädännöksi.         uudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoi-
1398: Toimikunnan työ valmistui runsas vuosi sitten.      tus antaa eduskunnan käsiteltäväksi tällä syys-
1399:    Selvittelytyössä on ollut esillä myös ravitse-   istuntokaudella.
1400: ml,lsterapeuttien asema terveydenhuollon palve-
1401: 
1402:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1993
1403: 
1404:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1405:                                          1993 vp -   KK 525                                              3
1406: 
1407: 
1408: 
1409: 
1410:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
1411: 
1412:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         frågan om näringsterapeutemas ställning inom
1413: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       hälso- och sjukvårdens servicesystem aktuell.
1414: den 8 oktober 1993 till vederbörande medlem av       Hittills har utredningsarbetet inte lett tilllagstift-
1415: statsrådet översänt följande av riksdagsman von      ningsåtgärder i avsikt att ta med näringsterapeu-
1416: Bell m.fl. undertecknade spörsmål nr 525:            terna i den krets av yrkesutövare inom hälso- och
1417:                                                      sjukvården som berörs av registreringen.
1418:           Ämnar Regeringen trygga näringste-             Kommissionen för utövning av yrken inom
1419:        rapeutemas sakenliga utövning av sin          hälso- och sjukvården föreslog att förenhetligan-
1420:        yrkesverksamhet och patienttryggheten         det av lagstiftningen som avser yrkesutövningen
1421:        vid stiftandet av en lag om den yrkesut-      i branschen genomförs så att det stiftas en lag om
1422:        bildade personalen inom hälso- och sjuk-      hälso- och sjukvårdens yrkesutbildade personal.
1423:        vården?                                       1 lagen skall ingå stadganden om bl.a. den
1424:                                                      yrkesutbildade personalens rättigheter och skyl-
1425:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        digheter samt om den styrning och tillsyn som
1426: anföra följande:                                     gäller verksamheten. Kommissionen delade in
1427:                                                      den yrkesutbildade personalen inom hälso- och
1428:     Den lagstiftning som avser yrkesutövningen       sjukvården i legitimerade och registrerade yrkes-
1429: inom hälso- och sjukvården har uppkommit och         utövare. Enligt kommissionens förslag skulle
1430: utformats under flera decennier. Lagstiftningen      bl.a. näringsterapeuterna vara en sådan yrkes-
1431: är splittrad och består av flera olika lagar, som    grupp som skall registreras.
1432: även innehållsmässigt avviker från varandra.             Utgående från arbetet inom kommissionen
1433: Lagstiftningen gäller inte heller alla yrkesgrup-    för utövning av yrken inom hälso- och sjukvår-
1434: per inom hälso- och sjukvården. Näringstera-         den och utlåtanden därom bereds som bäst vid
1435: peutema utgör en sådan grupp.                        social- och hälsovårdsministeriet en totalreform
1436:     Ett flertal olika kommissioner och arbets-       av den lagstiftning som avser yrkesutövningen
1437: grupper har under de senaste åren utrett frågor      inom hälso- och sjukvården. 1 lagberedningsar-
1438: som gäller registreringssystemet för yrkesutöva-     betet skall beaktas de EG-direktiv som gäller
1439: re inom hälso- och sjukvården. Senast har dessa      yrkesutövningen inom hälso- och sjukvården,
1440: frågor varit uppe tili behandling i kommissionen     yrkeslagstiftningens förhållande till den aktuella
1441: för utövning av yrken inom hälso- och sjukvår-       mervärdesskattereformen förvaltningens utveck-
1442: den (kommittebetänkande 1991:51), som hade           lingsmål och som en viktig fråga också service-
1443: till uppgift att bl.a. värdera behovet av att        systemets funktionsduglighet.
1444: legitimera yrkesutövama inom hälso- och sjuk-            Det ovan nämnda utrednings- och bered-
1445:  vården eller att på annat motsvarande sätt god-     ningsarbetet, utlåtandena samt de olika ställ-
1446:  känna dem. Därtill hade kommissionen i uppgift      ningstagandena antyder klart att det anses vara
1447:  att klarlägga hurdant övervakningssystem som        nödvändigt och ändamålsenligt att den lagstift-
1448:  behövs som stöd samt framlägga ett förslag tili     ning som gäller yrkesutbildad personai inom
1449:  en enhetlig lagstiftning som avser yrkesutövning-   hälsovården i framtiden skall omfatta också
1450:  en i fråga. Kommissionens arbete slutfördes för     näringsterapeuterna. Avsikten är att en rege-
1451:  ett drygt år sedan.                            ,    ringsproposition om totalreformen skall avges
1452:     1 samband med utredningsarbetet var även         tili riksdagen under höstsessionen.
1453: 
1454:      Helsingfors den 26 oktober 1993
1455: 
1456:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1457:                                                  1993 vp
1458: 
1459: Kirjalliset kysymykset 526 ja 532
1460: 
1461: 
1462: N:o 526
1463: 
1464: 
1465:                                     Suhonen ym.: Suomalaisten rekkojen pysäyttämisistä Ylä-Vrpalan
1466:                                        tulliin
1467: 
1468: 
1469:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1470: 
1471:    Julkisuudessa on jo jonkin aikaa ollut tietoja      Palkatkin on maksettava, vaikka kuljettajat ei-
1472: venäläisten tulliviranomaisten varsin kyseenalai-      vät voi tehdä työtään ja uusien kuljetusten hank-
1473: sista toimista pysäyttää suomalaisia rekkoja           kiminen estyy.
1474: Ylä-Vrpalan tulliaseman pihalle.                          Venäjän tulli on asettanut seitsemälle suoma-
1475:    Autoilijoissa nämä tapahtumat ovat herättä-         laiselle rekalle 10 000 dollarin maksumääräyk-
1476: neet suurta hämmennystä, sillä vastaavilla pape-       sen. Mikäli summaa ei makseta 10-12 päivän
1477: reilla on toisia autoja päästetty läpi ja toisia       kuluessa, Venäjän tulli on ilmoittanut, että autot
1478: pysäytetty.                                            huutokaupataan. Autojen kuljettajilta on vaa-
1479:    Autoilijoiden käsityksen mukaan on mahdo-           dittu auton avaimet ja asiakirjat pantiksi asete-
1480: tonta sanoa, mikä on päivän käytäntö, niin             tusta maksumääräyksestä.
1481: mielivaltaiselta pysäyttäminen tuntuu.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1482:     Rahdin kuljettajat eivät voi olla vastuussa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1483: siitä, jos lähettäjät tai vastaanottajat ovat teh-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1484: neet vääriä papereita. Kuljetusfirmoissa katso-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1485: taankin, että ongelmat ovat tilaajan, vastaanot-
1486: tajaoja Venäjän tullin välisiä, ja niissä rekkayrit-             Miten Hallitus aikoo estää suomalais-
1487: täjä on joutunut sijaiskärsijäksi.                            ten rekkojen joutumisen pilkkahinnalla
1488:     Suomalaiset rekkakuskit eivät voi olla vas-               venäläisten haltuun ja aiotaanko synty-
1489: tuussa myöskään siitä, kun he ajavat kontit                   neet tappiot korvata yrittäjille, sekä
1490: annettuun osoitteeseen, jossa tullimiehen näköi-                 aikooko Hallitus perusteellisesti selvit-
1491: set kaverit leimaavat paperit ja rekka pääsee                 tää Venäjän viranomaisten kanssa rekko-
1492: yrittämään paluuta. Rekkakuskit eivät voi tietää              jen pysäyttämisen syyt sekä sopia venä-
1493: ovatko tullimiehet Venäjän vai "mafian".                      läisten kanssa noudatettavasta käytän-
1494:     Yrittäjille autojen pitäminen rokulissa tullissa          nöstä, niin ettei vastaavaa häiriötä Venä-
1495: merkitsee raskaita taloudellisia menetyksiä, sillä            jän tullissa suomalaisille rekoille enää
1496: kaluston seisottaminen aiheuttaa tuhansien                    satu?
1497: markkojen kustannukset autoa kohti päivässä.
1498: 
1499:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
1500: 
1501:                      Hannu Suhonen                              Tina Mäkelä
1502: 
1503: 
1504: 
1505: 
1506: 2300321
1507: 2                                      1993 vp -       KK 526 ja 532
1508: 
1509: N:o 532
1510: 
1511: 
1512: 
1513: 
1514:                                    Laitinen: Suomalaisten rekkojen pysäyttämisistä Ylä-Drpalan
1515:                                         tulliin
1516: 
1517: 
1518:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1519: 
1520:    Suomalaisten rekkakuskien piina Suomen ja             tilanne ei pääse toistumaan. Tämä edellyttää
1521: Venäjän rajalla jatkuu yhä. Torstaina 7.10.1993          viranomaisten yhteistyön kehittämistä ja tiedot-
1522: pääsi yhdeksän rekkaa lähtemään, mutta Juusti-           tamisen tehostamista.
1523: lanja Ylä-Drpalan tulliasemilla on edelleen tois-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1524: takymmentä suomalaisrekkaa.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1525:    Tulliepäselvyyksien sijaiskärsijöinä ovat olleet      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1526: suomalaiset autonkuljettajat Suomen viran-               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1527: omaiset ovat olleet hämmästyttävän passiivisia
1528: ottaen huomioon, että kyseessä ovat maan omat                      Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
1529: kansalaiset. Pikemminkin viranomaiset ovat                      tus aikoo ryhtyä suomalaisten rekkakus-
1530: pyrkineet syyllistämään kuljettajia.                            kien ajankohtaisen tilanteen ratkaisemi-
1531:    Suomen diplomaatti-, tulli- ja liikenneviran-                seksi, ja
1532: omaisten tulisi syyttelyn sijasta toimia aktiivises-               millä tavoin Hallitus aikoo estää vas-
1533: ti nyt olemassa olevien tulliepäselvyyksien rat-                taavien tilanteiden toistumisen tulevai-
1534: kaisemiseksi, tarvittaessa esimerkiksi takausjär-               suudessa?
1535: jestelyin. Lisäksi on varmistuttava siitä, että
1536: 
1537:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
1538: 
1539:                                               Reijo Laitinen
1540:                                       1993 vp -       KK 526 ja 532                                          3
1541: 
1542: 
1543: 
1544: 
1545:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1546: 
1547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          varaliikenteen voimakkaan kasvun seurauksena
1548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Venäjän tulliviranomaiset ovat tehostaneet myös
1549: olette 8 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-           Suomesta tulevien rekka-autokuljetuksien tar-
1550: jeenne n:o 1558 ohella lähettänyt valtioneuvos-         kastusta. Suomalaisrekat kuljettajineen on py-
1551: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Su-         säytetty tulliin, koska ne Venäjän tulliviran-
1552: hosen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 526, jossa         omaisten mukaan ovat purkaneet lastinsa nou-
1553: tiedustellaan:                                          dattamatta Venäjän tullilainsäädännön asian-
1554:                                                         omaisia määräyksiä.
1555:           Miten Hallitus aikoo estää suomalais-             Suomalaisten liikennöitsijöiden ja autonkul-
1556:        ten rekkojen joutumisen pilkkahinnalla           jettajien mukaan tullaukset on suoritettu vakiin-
1557:        venäläisten haltuun ja aiotaanko synty-          tuneen tavan mukaan, jolloin jo käytännön syis-
1558:        neet tappiot korvata yrittäjille, sekä           tä tullaustoimenpiteen joutuu jättämään huolit-
1559:           aikooko Hallitus perusteellisesti selvit-     sijalle tai tavaran vastaanottajalle, koska autoa
1560:        tää Venäjän viranomaisten kanssa rekko-          ei voi jättää ilman valvontaa.
1561:        jen pysäyttämisen syyt sekä sopia venä-              Suomen viranomaiset ovat olleet alusta al-
1562:        läisten kanssa noudatettavasta käytän-           kaen kiinteässä yhteydessä venäläisiin viran-
1563:        nöstä, niin ettei vastaavaa häiriötä Venä-       omaisiin. Asiaa on käsitelty paitsi tullilaitosten
1564:        jän tullissa suomalaisille rekoille enää         välillä myös yhteyksissä Venäjän liikenneminis-
1565:        satu?                                            teriöön, ulkoisten taloussuhteiden ministeriöön,
1566:                                                         ulkoministeriöön ja Helsingissä olevaan suurlä-
1567:   sekä kansanedustaja Laitisen kirjallisen kysy-        hetystöön. Pietarissa oleva Suomen pääkonsu-
1568: myksen n:o 532, jossa tiedustellaan:                    linvirasto on pitänytjatkuvasti yhteyttä Venäjän
1569:                                                         paikallisiin tulliviranomaisiin ja käynyt toistu-
1570:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-        vasti Ylä-Vrpalassa tapaamassa suomalaiskul-
1571:        tus aikoo ryhtyä suomalaisten rekkakus-          jettajia sekä selvittämässä heidän tilannettaan.
1572:        kien ajankohtaisen tilanteen ratkaisemi-         Suomen viranomaisten toiminta on keskittynyt
1573:        seksi, ja                                        tulliselvitystoimenpiteiden vauhdittamiseen sekä
1574:           millä tavoin Hallitus aikoo estää vas-        kuljettajien aseman helpottamiseen.
1575:        taavien tilanteiden toistumisen tulevai-             Suomen tullihallituksen edustajat ovat lisäksi
1576:        suudessa?                                        perehtyneet Venäjällä pysäytettyjen rekkojen ti-
1577:                                                         lanteeseen. Tullin antaman tiedon mukaan on
1578:   Yhteisenä vastauksena edellä oleviin kysy-            tehtyjen virallisselvitysten perusteella ilmennyt,
1579: myksiin esitän kunnioittaen seuraavaa:                  että kaikkien pysäytettyinä olevien ajoneuvojen
1580:                                                         osalta ovat tullausasiakirjat jääneet esittämättä
1581:    Edustaja Suhosen ym. sekä edustaja Laitisen          viralliseen tullitoimipaikkaan Moskovassa tai
1582: kysymyksissä viitataan suomalaisiin rekka-au-           Pietarissa. Asianmukaiset tullimaksut ovat tä-
1583: tonkuljettajiin, jotka Venäjän tullin suorittamien      mänjohdosta myösjääneet maksamatta. Vastuu
1584: tarkastusten johdosta joutuvat odottelemaan             tullausasiakirjojen esittämisestä Venäjän tullille
1585: selvitysten tuloksia Venäjän puolella Ylä-Vrpa-         on ensisijaisesti ajoneuvon kuljettajalla. Kuljet-
1586: lassa Vaalimaan raja-aseman kohpalla sekä Nui-          tajat puolestaan ovat kertoneet luottaneensa sii-
1587: jamaan rajanylityspaikan kohdalla.                      hen, että asiakirjat on esitetty virallisessa tullitoi-
1588:    Pysäytettyjen suomalaisrekkojen määrä on             mipaikassa, vaikka asiakirjojen toimittaminen
1589: kaiken kaikkiaan 19.10.1993 mennessä ollut 39.          tulliin oli annettu tavaran vastaanottajan tehtä-
1590: Näistä 24 oli päästetty jatkamaan ilman pitem-          väksi.
1591: piä selvityksiä. Pitempään pysäytettyjä rekkoja             Rekat ovat sitenjoutuneet odottamaan Venä-
1592: oli 15.                                                 jän tullin hankkimaa vahvistusta sille, että tul-
1593:    Rekkojen pysäyttämisen syistä on esitetty eri-       laus on hoidettu määräysten mukaan ja tavaran
1594: laisia käsityksiä. Maarajojen yli tapahtuvan ta-        vastaanottaja suorittanut tullimaksut. Kaikissa
1595: 4                                        1993 vp -       KK 526 ja 532
1596: 
1597: viranomaiskontakteissa on Suomen puolelta to-              jille. Mm. tullihallitus on jakanut liikennöitsijöi-
1598: dettu, että selvitysten tekemiseen tarvittava aika         den edustajille saamansa luettelon virallisista
1599: on ollut kohtuuttoman pitkä. Odotusaika voi                tullitoimipaikoista osoitteineen sekä kiinnittänyt
1600: kestää yli viikon, mikä johtaa merkittäviin ta-            huomiota tullausmenettelyssä Venäjällä nouda-
1601: loudellisiin menetyksiin ja aiheuttaa kohtuuton-           tettaviin määräyksiin.
1602: ta haittaa. Tämä koskee varsinkin sellaisia rek-               Tiedonkulun parantuminen ja olemassa ole-
1603: koja, joiden paperit ovat kaiken puolin kunnos-            vien ohjeiden tarkka noudattaminen takaavat
1604: sa.                                                        osaltaan liikenteen sujuvuuden ja estävät väärin-
1605:     Tullin saamien selvitysten mukaan sanktio              käsityksiin perustuvien tilanteiden syntymistä.
1606: säädetystä tullausasiakirjojen viralliseen tullitoi-       Niiden osalta, jotka saattavat kärsiä taloudellisia
1607: mipaikkaan toimittamisen laiminlyönnistä on                menetyksiä Venäjän tulliviranomaisten tarkas-
1608: säädetty Venäjän tullilakikokoelmassa (artikla             tustoiminnan johdosta, on todettava, että yksi-
1609: 254). Kysymyksessä ei ole rikosoikeudellinen               tyiseen taloudelliseen yrittämiseen sisältyy yleen-
1610: sanktio vaan hallinnollinen verotusmenettely,              sä riskejä. Tiettyjen riskien osalta yrittäjät yleen-
1611: jossa ko. laiminlyönnistä voidaan kantaa sakkoa            sä pyrkivät mahdollisuuksien mukaan hankki-
1612: lastin arvo korotettuna 50-100 %:lla. Eräille              maan turvaa yksityisin vakuutuksin. Suoma-
1613: rekoille on sakkomaksu asetettu. Uhkana on,                laisyrittäjät ja muut ulkomaalaiset voivat myös
1614: että maksun vakuutena oleva rekka myydään                  tarvittaessa kääntyä Venäjän oikeuslaitoksen
1615: pakkohuutokaupassa, mikäli sakkoa ei makseta.              puoleen.
1616: Jotkut yritykset ovat kieltäytyneet maksamasta                 Molempien maiden etujen mukaista on, että
1617: ja vieneet asian venäläiseen tuomioistuimeen.              liikenne sujuu joustavasti maidemme välisillä
1618:     Asian käsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi              rajoilla. Voimakkaasti kasvanut tavaraliikenne
1619: molemminpuolisen tiedottamisen tarve Venäjän                on ymmärrettävästi puolin ja toisin luonut re-
1620: ja Suomen tullilainsäädännön määräyksistä ja               surssiongelmia ja tarpeita kehittää uusia rutii-
1621: käytännöstä. Suomen viranomaiset yhteistyössä               neja. Suomen viranomaiset tulevat toimimaan
1622: liikennöitsijöiden edustajien ja Venäjän viran-            sen hyväksi, että paikallistasolla tapahtuva vi-
1623: omaisten kanssa ovat ryhtyneet toimenpiteisiin              ranomaisten yhteistyö tehostuu ja tietojen vaihto
1624: oikean tiedon hankkimiseksi ja sen välittämisek-            nopeutuu.
1625: si liikennöitsijöille, huolintaliikkeille ja kuljetta-
1626: 
1627:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1993
1628: 
1629:                                                                     Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
1630:                                       1993 vp -       KK 526 ja 532                                       5
1631: 
1632: 
1633: 
1634: 
1635:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1636: 
1637:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             har lett tili att de ryska tullmyndighetema effek-
1638: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av          tiverat kontrollen också beträffande långtradare
1639: den 8 oktober 1993 nr 1558 till vederbörande            från Finland. De finska långtradama och deras
1640: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         chaufförer har stoppats i tullen, eftersom de
1641: dagsman Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål            enligt de ryska tullmyndighetema har lossat sin
1642: nr 526:                                                 last utan att iaktta bestämmelsema i den ryska
1643:                                                         tullagstiftningen.
1644:           Hur ämnar Regeringen förhindra att                Enligt de finska trafikidkama och chaufförer-
1645:        ryssama för en spottstyver övertar finska        na har förtullningen skett enligt vedertagen prax-
1646:        långtradare, och har man för avsikt att          is, och då har man redan av praktiska orsaker
1647:        ersätta företagama för de förluster som          varit tvungen att överlåta förtullningen på spedi-
1648:        uppkommit, samt                                  tören eller varumottagaren, eftersom bilen inte
1649:           ämnar Regeringen med de ryska myn-            kan lämnas utan uppsikt.
1650:        dighetema grundligt utreda orsakema till             De finska myndigheterna har stått i nära
1651:        att långtradama stoppats och med rys-            kontakt med de ryska myndighetema ända
1652:        sarna avtala om den praxis som skall             från början. Frågan har behandlats av tullver-
1653:        iakttas så att finska långtradare inte mera      ken, men också vid kontakter med ryska tra-
1654:        utsätts för motsvarande stömingar i rys-         fikministeriet, ministeriet för extema handels-
1655:        ka tullen?                                       förbindelser, utrikesministeriet och ambassaden
1656:                                                         i Helsingfors. Finlands generalkonsulat i S:t
1657:    samt följande av riksdagsman Laitinen under-         Petersburg har haft kontinuerlig kontakt med
1658: tecknade spörsmål nr 532:                               de lokala ryska tullmyndighetema och besök
1659:                                                         har upprepade gånger gjorts i Ylä-Vrpala för
1660:           Vilka skyndsamma åtgärder har Re-             att träffa de finska chaufförema och utreda
1661:        geringen för avsikt att vidta för att lösa       deras situation. De finska myndighetemas age-
1662:        den aktuella situationen för de finska           rande har koncentrerats tili att påskynda tull-
1663:        långtradarchaufförema, och                       klareringsåtgärdema och underlätta situatio-
1664:           på vilket sätt har Regeringen för avsikt      nen för chaufförema.
1665:        att förhindra att motsvarande situationer            Representanter för Finlands tullstyrelse har
1666:        uppstår i framtiden?                             dessutom bekantat sig med läget för långtradar-
1667:                                                         na vid ryska gränsen. Enligt uppgift från tullen
1668:    Som gemensamt svar på dessa spörsmål får             har de officiella utredningama visat att i fråga
1669: jag vördsamt anföra följande:                           om samtliga stoppade fordon har man försum-
1670:                                                         mat att visa upp tullhandlingama på det officiel-
1671:     1 spörsmålen som ställts av riksdagsman Su-         la tullkontoret i Moskva eller S:t Petersburg. Av
1672: honen m.fl. och riksdagsman Laitinen hänvisas           denna anledning har också tullavgiftema blivit
1673: tili finska långtradarchaufförer, som till följd av     obetalda. Ansvaret för uppvisandet av tullhand-
1674: rysk tullkontroll blir tvungna att invänta resulta-     lingarna ligger i första hand på fordonets chauf-
1675: tet på den ryska sidan, i Ylä-Vrpala vid Vaali-         för. Chaufförema har för sin del berättat att de
1676: maa gränsstation och vid Nuijamaa gränsöver-            Iitat på att handlingama visats upp på det
1677: gångsställe.                                            officiella tullkontoret, trots att åtgärden hade
1678:     Före 19.10.1993 har sammanlagt 39 finska            överlåtits på varumottagaren.
1679: långtradare stoppats. Av dessa har 24 släppts               Långtradama har alltså blivit tvungna att
1680: iväg igen utan längre utredningar. Antalet lång-        vänta tills ryska tullen fått bekräftat att förtull-
1681: tradare som stoppats för längre tid är 15.              ningen,skötts i enlighet med bestämmelsema och
1682:     Olika uppfattningar har anförts om orsakema         att varumottagaren betalat tullavgiftema. 1 alla
1683: tili att långtradama stoppats. Den kraftiga ök-         kontakter mellan myndighetema har man från
1684: ningen av den gränsöverskridande godstrafiken           finsk sida konstaterat att den tid som behövts för
1685: 6                                      1993 vp -       KK 526 ja 532
1686: 
1687: dessa utredningar har varit oskäligt lång. Vänte-        na. Tullen har bl.a. fått en lista över de officiella
1688: tiden kan bli mer än en vecka, vilket leder till         tullkontoren och deras adresser, och har delat ut
1689: betydande ekonomiska förluster och oskäligt              den till trafikidkamas representanter samt fäst
1690: besvär. Detta gäller i synnerhet de långtradare          uppmärksamhet på de bestämmelser som iakttas
1691: där papperen har varit helt i sin ordning.               i Ryssland vid förtullning.
1692:    Enligt utredningar som tullen erhållit är sank-           Bättre information och ett noggrant iaktta-
1693: tionema för underlåtenhet att till de officiella         gande av existerande anvisningar garanterar för
1694: tullkontoren inlämna föreskrivna tullhandlingar          sin del smidighet i trafiken och förhindrar att
1695: fastställda i den ryska tullagsamlingen (artikel         situationer som beror på missförstånd uppstår.
1696: 254). Det är inte fråga om straffrättsliga sanktio-      Beträffande dem som kanske lider ekonomiskt
1697: ner, utan om ett administrativt beskattningsför-         till följd av de ryska tullmyndighetemas ageran-
1698: farande där böter kan uppbäras för försummel-            de kan det konstateras att privat ekonomisk
1699: sen i fråga, till ett belopp som motsvarar lastens       företagsamhet i regel är förknippad med risker.
1700: värde förhöjd med 50-100 %. Vissa långtradare            I fråga om vissa risker försöker företagama i
1701: har bötfällts. Det finns risk för att den långtrada-     allmänhet i mån av möjlighet skaffa trygghet
1702: re som utgör säkerhet för avgiften säljs på              genom privata försäkringar. De finska företa-
1703: exekutiv auktion om bötema inte betalas. Några           gama och andra utlänningar kan också vid
1704: företag har vägrat betala och fört ärendet till          behov vända sig till det ryska rättsväsendet.
1705: rysk domstol.                                                Det ligger i de båda ländemas intresse att
1706:    Behandlingen av ärendet har visat på ett              trafiken löper smidigt vid gränsen. Det är för-
1707: ömsesididgt behov av information om bestäm-              ståeligt att den kraftigt ökade godstrafiken har
1708: melser och praxis i rysk och finsk tullagstiftning.      skapat resursproblem på ömse sidor och ett
1709: I samråd med representanter för trafikidkama             behov av nya rutiner. De finska myndighetema
1710: och de ryska myndighetema har de finska myn-             kommer att arbeta för att myndighetemas sam-
1711: dighetema initierat åtgärder för att ta fram             arbete på lokal nivå effektiveras och utbytet av
1712: korrekt information och förmedla den till tra-           information försnabbas.
1713: fikidkama, speditionsfirmoma och chaufförer-
1714:      Helsingfors den 29 oktober 1993
1715: 
1716:                                                                        Utrikesminister Heikki Haavisto
1717:                                                 1993 vp
1718: 
1719: Kirjallinen kysymys 527
1720: 
1721: 
1722: 
1723: 
1724:                                    Suhonen ym.: Suojelupoliisin toimintaedellytysten parantamisesta
1725: 
1726: 
1727: 
1728:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1729: 
1730:     Maastamme näyttää muodostuneen eräänlai-             Maamme luotettavuus ja uskottavuus sekä
1731: nen pimeän rahan ja tiedustelutoiminnan kes-          hyvät naapurisuhteet saattavat vaarantua, jos
1732: kus, jossa laittomin keinoin hankittua rahaa          maamme aluetta todetaan käytettävän hyväksi.
1733: pestään puhtaaksi kierrättämällä sitä pankkijär-         Mikäli kysymys on rikollisesta toiminnasta
1734: jestelmämme kautta, osan rahoista joutuessa           ns. pimeän rahan pesemiseksi, jota osa toimin-
1735: ilmeisesti tiedustelua harjoittavien asiamiesten      nasta saattaa olla, on paikallaan lisätä Supon
1736: palkkioiden maksuksi.                                 henkilökuntaan talous- ja liiketoiminnan hallit-
1737:     Kansalaistemme keskuudessa on jo pitemmän         sevaa henkilöstöä. Edelleen tulee saattaa maam-
1738: ajan herättänyt laajaa ihmettelyä se seikka, että     me lainsäädäntö sellaiseksi, että laittomasti han-
1739: itärajamme tuntumaan on kahden kolmen viime           kittua rahaa on täällä vaikea tai lähes mahdoton
1740: vuoden aikana syntynyt pieniä yrityksiä varsin        "pestä puhtaaksi", so. lailliseksi.
1741: runsaasti. Näiden yritysten kaupoissa rahaa on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1742: liikkunut varsin suuria määriä rajan yli, ilman       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1743: että niistä olisi saatu mitään suurempaa vastiket-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1744:  ta. Kansalaistemme keskuudessa onkin herännyt        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1745:  kysymys siitä, mihin näitä rahoja todellisuudessa
1746:  käytetään.                                                     Onko Hallituksen tiedossa tapauksia,
1747:      Sallan Kursussa paljastunut tapaus, jossa väi-          joissa maatamme olisi käytetty hyväksi
1748:  tetään 10 miljoonan markan haihtuneen ilmaan,               tietojen hankkimiseksi ns. kolmansista
1749:  on todennäköisesti vain "työtapaturma". Oletet-             maista,
1750:  tavaa on, että ko. toiminnan piirissä rahaa                    aiotaanko Supon henkilöstöä vahvis-
1751:  liikkuu huomattavasti suurempia summia.                     taa erityisesti talous- ja liiketoiminnan
1752:      Maamme turvallisuuden kannalta on varsin                asiantuntijoilla, sekä
1753:  vakava asia se seikka, jos aluettamme käytetään                aikooko Hallitus muuttaa maamme
1754:  hyväksi hankkimalla tietoja naapurimaistamme                rahalainsäädäntöä niin, että ns. "pimeän
1755:  tai muista lähinnä eurooppalaisista valtioista.             rahan" peseminen tulee vaikeaksi tai lä-
1756:  Ilmeistä on, että tällainen tiedustelutoiminta kä-          hes mahdottomaksi?
1757:  sittää, paitsi sotilaallisen tiedustelun, myös ta-
1758:  loudellisen ja teollisen tiedustelutoiminnan.
1759: 
1760:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
1761: 
1762:                      Hannu Suhonen                             Tina Mäkelä
1763: 
1764: 
1765: 
1766: 
1767: 2300321
1768: 2                                         1993 vp -   KK 527
1769: 
1770: 
1771: 
1772: 
1773:                                    Eduskzmnan Herra Puhemiehelle
1774: 
1775:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tiedustelutoiminnan luonne on muuttumas-
1776: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sa. Uudentyyppistä vakoilu- ja tiedustelutoimin-
1777: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taa harjoitetaan entistä useammin kätkettynä
1778: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suhosen          normaalin talouselämän toimintoihin. Koska
1779: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 527:                   toimintaan liittyy usein myös taloudellista rikol-
1780:                                                       lisuutta, on kansainvälisen taloudellisen rikolli-
1781:           Onko Hallituksen tiedossa tapauksia,        suuden torjuntaa ja tiedustelutoimintaa tiivistet-
1782:        joissa maatamme olisi käytetty hyväksi         tävä. Tämä edellyttää siten myös keskusrikospo-
1783:        tietojen hankkimiseksi ns. kolmansista         liisin ja suojelupoliisin yhteistyön lisäämistä.
1784:        maista,                                            Keskusrikospoliisi on saanut lisää voimava-
1785:           aiotaanko Supon henkilöstöä vahvis-         roja talousrikollisuuden tutkintaan. Muuttuvas-
1786:        taa erityisesti talous- ja liiketoiminnan      sa tilanteessa on tarkoituksenmukaista, että tätä
1787:        asiantuntijoilla, sekä                         talous- ja liiketoiminnan erityisasiantuntemusta
1788:           aikooko Hallitus muuttaa maamme             omaavaa henkilöstöä käytetään myös suojelu-
1789:        rahalainsäädäntöä niin, että ns. "pimeän       poliisin toiminnan tukemiseen. Tarvittaessa suo-
1790:        rahan" peseminen tulee vaikeaksi tai lä-       jelupoliisilla on valmiudet lisätä myös omaa
1791:        hes mahdottomaksi?                             talous- ja liiketoiminnan asiantuntemustaan.
1792:                                                           Rahanpesun kriminalisointi on käynnissä.
1793:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Sitä on ehdotettu hallituksen esityksessä n:o
1794: taen seuraavaa:                                       180/1992 vp, joka on edelleen eduskunnan laki-
1795:                                                       valiokunnan käsiteltävänä. Ehdotettu lakiteksti
1796:    Pääasiassa Suomen maantieteellisen aseman          täyttää rahanpesua koskevien kansainvälisten
1797: johdosta maamme aluetta on käytetty hyväksi           sopimusten velvoitteet. Kun laki saadaan voi-
1798: hankittaessa tietoja naapurimaista tai muista         maan, on kysymyksessä tarkoitettu rahan pese-
1799: lähinnä eurooppalaisista valtioista. Tällaisia ta-    minen puhtaaksi Suomessa rangaistavaa.
1800: pauksia on tullut ilmi ja suojelupoliisi on ottanut       Tämän lisäksi erityisiä rahanpesua koskevia
1801: sen huomioon toiminnassaan.                           säännöksiä tullaan antamaan luottolaitoksille ja
1802:                                                       vakuutuslaitoksille.
1803:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1993
1804: 
1805:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1806:                                            1993 vp -    KK 527                                           3
1807: 
1808: 
1809: 
1810: 
1811:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
1812: 
1813:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rättelseverksamhet är allt oftare inbyggd i nä-
1814: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse till        ringslivets normala funktioner. Då denna verk-
1815: vederbörande medlem av statsrådet översänt              samhet dessutom ofta är förknippad även med
1816: följande av riksdagsman Suhonen m.fl. under-            ekonomisk brottslighet, bör förebyggandet av
1817: tecknade spörsmål nr 527:                               internationell ekonomisk brottslighet samt un-
1818:                                                         derrättelsetjänsten intensifieras. Detta förutsät-
1819:           Känner Regeringen till fall i vilka vårt      ter således även ett ökat samarbete mellan cen-
1820:        land har utnyttjats för inhämtande av            tralkriminalpolisen och skyddspolisen.
1821:        information från s.k. tredje land,                  Centralkriminalpolisen har fått mera resurser
1822:           kommer personalen vid skyddspolisen           för undersökning av den ekonomiska brottslig-
1823:        att förstärkas speciellt med ekonomiska          heten. 1 en föränderlig situation är det ändamåls-
1824:        experter och experter på affärsverksam-          enligt att denna personai med specialsakkunskap
1825:        het, samt                                        i ekonomi och affårsverksamhet anlitas även för
1826:           ämnar Regeringen ändra vår penning-           att stöda skyddspolisens verksamhet. Vid behov
1827:        lagstiftning så att det blir svårt eller i det   har skyddspolisen dessutom beredskap att öka
1828:        närmaste omöjligt att tvätta s.k. svarta         sin egen sakkunskap i frågor som gäller ekonomi
1829:        pengar?                                          och affärsverksamhet.
1830:                                                            Tvättning av pengar håller på att kriminalise-
1831:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ras. Ett förslag ingår i regeringens proposition nr
1832: anföra följande:                                        180/1992 rd, som alltjämt behand1as av riksda-
1833:    Främst på grund av vårt lands geografiska            gens lagutskott. Den föreslagna lagtexten upp-
1834: läge har vårt territorium utnyttjats vid inhäm-         fyller förpliktelserna i de intemationella avtal
1835: tande av information från grannländerna eller           som gäller tvättning av pengar. När lagen har
1836: från andra, framför allt europeiska stater. Såda-       trätt i kraft är det straffbart att tvätta pengar i
1837: na fall har upptäckts och skyddspolisen har             Finland.
1838: beaktat dem i sin verksamhet.                              Dessutom kommer för kreditinrättningar och
1839:    Underrättelseverksamheten håller på att änd-         försäkringsanstalter att ges särskilda stadganden
1840: ra karaktär. En ny typ av spionage- och under-          om tvättning av pengar.
1841: 
1842:      Helsingfors den 26 oktober 1993
1843: 
1844:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
1845:                                                  1993 vp
1846: 
1847: Kirjallinen kysymys 528
1848: 
1849: 
1850: 
1851: 
1852:                                     Mäkelä ym.: Lapin asukkaiden metsästys- ja kalastusoikeudesta
1853:                                        suojelualueilla
1854: 
1855: 
1856:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1857: 
1858:    Lapin metsästäjien keskuudessa on herättänyt            Vielä on muistettava, että Värriön luonnon-
1859: laajaa suuttumusta esitys, jolla Värriön luon-         puisto on paikallisille asukkaille merkittävä ja
1860: nonpuistossa aiotaan kieltää metsästys. Aikoi-         rauhallinen metsästysalue ja että ympäristömi-
1861: naan kun Värriön luonnonpuistoa perustettiin,          nisteriön esitys on aikoinaan tehdyn sopimuksen
1862: on sovittu siitä, että alueella tapahtuvia perintei-   vastainen.
1863: siä toimintoja kuten metsästystä voidaan jatkaa.           Erilaisia suojelualueita on Lapin läänissä si-
1864:     Lapin metsästäjien mielestä oikeudenmukai-         jaitsevilla valtion mailla kaikkiaan noin 1,4 milj.
1865: suuden periaate edellyttää, että myös viranomai-       hehtaaria, joka on 15% läänin pinta-alasta (ti-
1866: set kunnioittavat tehtyjä sopimuksia.                  lasto 1.1.1989). Em. alueella Lapin perinteisten
1867:     Värriön luonnonpuistoon, joka sijaitsee Sal-       toimintojen poronhoidon ja metsästyksen kieltä-
1868: lan ja Savukosken kuntien alueella, liittyy muu-       minen johtaisi luontaiselinkeinojen täydelliseen
1869: tenkin Lapin ylivoimaisesti suurin metsästyksel-       loppumiseen Lapissa ja väestön laajaan pois-
1870: tä rauhoitettu alue. Rajavyöhykkeen pituus on          muuttoon.
1871: ko. kuntien alueella noin 240 kilometriä ja leveys         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1872: on kolme kilometriä. Tällä alueella metsästys on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1873: kielletty.                                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1874:     Venäjän puolella metsästystä ei saa harrastaa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1875:  10 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä rajasta lu-
1876:  kien. Näin muodostuu pinta-alaltaan yli 3 100                   Aikooko Hallitus kunnioittaa Lapin
1877:  neliökilometrin suuruinen reservaatti, jossa met-            asukkaiden mielipidettä ja vetää edus-
1878:  sästys on kielletty.                                         kunnasta pois ympäristöministeriön esi-
1879:     Värriön puiston rauhoitushanke katsotaan-                 tyksen Värriön luonnonpuiston täydelli-
1880:  kin Lapin metsästäjien keskuudessa päänavauk-                sestä metsästyksen kieltämisestä, ja
1881:  seksi,jonka tarkoituksena on erilaisten puistojen               antaako Hallitus eduskunnalle lakiesi-
1882:  sekä suojelu- ja aarnialueiden rauhoittaminen                tyksen, jolla turvataan Lapin asukkaiden
1883:  metsästykseltä. Nämä alueet eivät sellaisenaan               perinteiset oikeudet luonnonpuistoissa,
1884:  sovellu riistareservaateiksi kovinkaan hyvin.                kansallispuistoissa ja muilla erityisillä
1885:                                                               suojelualueilla?
1886:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
1887: 
1888:                       Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
1889: 
1890: 
1891: 
1892: 
1893:  2300321
1894: 2                                       1993 vp -   KK 528
1895: 
1896: 
1897: 
1898: 
1899:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1900: 
1901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Eduskunnan lausuman johdosta ympäristö-
1902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ministeriössä on valmisteltu asetuksen muutos,
1903: olette 8 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       jolla lausuman edellyttämät toimenpiteet tulisi-
1904: jeenne n:o 1560 ohella toimittanut valtioneuvos-    vat toteutetuiksi. Lähtökohtana luonnonsuoje-
1905: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja         lulaissa on se, että luonnonpuistoissa kaikenlai-
1906: Mäkelän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 528,         nen eläinten tappaminen on kielletty. Asetuksen
1907: jossa tiedustellaan:                                muutoksella kumottaisiin tässä metsästyksen
1908:                                                     sallivat poikkeukset. Muutoksia muiden luon-
1909:           Aikooko Hallitus kunnioittaa Lapin        nonsuojelualueiden käyttöä koskeviin säännök-
1910:        asukkaiden mielipidettä ja vetää edus-       siin ei ole vireillä.
1911:        kunnasta pois ympäristöministeriön esi-          Luonnonpuistot ovat pääasiassa tieteelliseen
1912:        tyksen Värriön luonnonpuiston täydelli-      tutkimustoimintaan varattuja luonnonsuojelu-
1913:        sestä metsästyksen kieltämisestä, ja         alueita, jotka pyritään säilyttämään mahdolli-
1914:           antaako Hallitus eduskunnalle lakiesi-    simman luonnontilaisina. Tähän kuuluu myös
1915:        tyksen, jolla turvataan Lapin asukkaiden     se, että alueiden eläinkannat voisivat kehittyä ja
1916:        perinteiset oikeudet luonnonpuistoissa,      niiden vaihtelu tapahtua mahdollisimman häi-
1917:        kansallispuistoissa ja muilla erityisinä     riöttömästi. Tässä mielessä ei metsästys eikä
1918:        suojelualueilla?                             muukaan ihmisen aiheuttama toiminta luonnon-
1919:                                                     puistossa ole alueen suojelutavoitteiden mukais-
1920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta.
1921: vasti seuraavaa:                                        Luonnonsuojelualueiden perustamisjärjestel-
1922:                                                     mästä johtuu, että alueiden käytön lähempi sää-
1923:    Eduskunnassa ei ole käsiteltävänä ympäristö-     tely tapahtuu asetustasolla. Suojelualueiden jär-
1924: ministeriön eikä liioin hallituksenkaan esitystä    jetyssääntöjä laadittaessa on pyritty mahdolli-
1925: Värriön luonnonpuiston metsästyksen täydelli-       simman pitkälle ottamaan huomioon paikallis-
1926: sestä kieltämisestä. Eduskunta on sitä vastoin      ten asukkaiden vaatimukset. Lisäksi kansainvä-
1927: vastauksessaan hallituksen esitykseen metsästys-    liset sopimukset edellyttävät ns. alkuperäisten
1928: lain kokonaisuudistuksesta edellyttänyt hallituk-   kansojen perinteisten elinkeinojen turvaamista.
1929: sen ryhtyvän toimiin sellaisten poikkeusten ku-     Heidän oikeuksiaan käsitellään parhaillaan saa-
1930: moamiseksi, jotka sallivat metsästyksen nimen-      melaislakia valmistelevassa työryhmässä.
1931: omaan tutkimustarkoituksiin tarkoitetuissa
1932: luonnonpuistoissa.
1933:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1993
1934: 
1935:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1936:                                           1993 vp -   KK 528                                          3
1937: 
1938: 
1939: 
1940: 
1941:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
1942: 
1943:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Med anledning av riksdagens utlåtande har
1944: föreskriver har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivel-      miljöministeriet berett en ändring av en förord-
1945: se nr 1560 av den 8 oktober 1993 till vederböran-     ning så att de i utlåtandet förutsatta åtgärderna
1946: de medlem av statsrådet översänt följande av          kan genomföras. 1 lagen om naturskydd är
1947: riksdagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörs-         utgångspunkten den att det allt slags dödande av
1948: mål nr 528:                                           djur i naturparkerna är förbjudet. Genom en
1949:                                                       ändring av ifrågavarande förordning skulle de
1950:           Ämnar Regeringen respektera den             undantagsstadganden som tillåter jakt upphä-
1951:        åsikt som invånarna i Lappland hyser           vas. Några ändringar i stadgandena om använd-
1952:        och från riksdagen återkalla miljöminis-       ningen av andra naturskyddsområden är inte
1953:        teriets förslag om fullständigt förbud mot     aktuella.
1954:        jakt i Värriö naturpark, och                      Naturparkerna är naturskyddsområden som
1955:           avser Regeringen att till riksdagen         huvudsakligen reserverats för vetenskapliga
1956:        överlåta ett lagförslag som säkerställer       forskningsändamål och som såvitt möjligt beva-
1957:        Lapplands invånares traditionella rättig-      ras helt i naturtillstånd. Detta inbegriper också
1958:        heter i naturparker, nationalparker och        att bestånden av olika djur kan utvecklas och
1959:        andra särskilda skyddsområden?                 variationerna ske så störningsfritt som möjligt. 1
1960:                                                       detta hänseende ligger jakt eller andra mänskliga
1961:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          verksamheter i naturparkerna inte i linje med
1962: samt anföra följande:                                 skyddsändamålen.
1963:                                                          På grund av den ordning i viiken naturskydds-
1964:    1 riksdagen ligger inte något förslag från         områdena inrättas regleras deras användning
1965: miljöministeriet, inte heller från regeringen, som    närmare genom förordning. Då ordningsstad-
1966: går ut på ett fullständigt förbud mot jakt i Värriö   gorna för skyddsområdena utarbetas beaktas
1967: naturpark. Men däremot har riksdagen i sitt svar      den lokala befolkningens krav i så stor utsträck-
1968: på regeringens proposition med förslag till total     ning som möjligt. Dessutom förutsätter interna-
1969: revidering av jaktlagen förutsatt att regeringen      tionella konventioner att ursprungsfolkens tradi-
1970: skall vidta åtgärder för att slopa de undantags-      tionella näringar säkras. Deras rättigheter be-
1971: stadganden enligt vilka jakt är tillåten i natur-     handlas som bäst i en arbetsgrupp som bereder
1972: parker som uttryckligen är avsedda för forsk-         en lag om samerna.
1973: ningsändamål.
1974:      Helsingfors den 26 oktober 1993
1975: 
1976:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
1977:                                                 1993 vp
1978: 
1979: Kirjallinen kysymys 529
1980: 
1981: 
1982: 
1983: 
1984:                                    Mäkelä ym.: Keinoista kotimaisen energiantuotannon lisäämiseksi
1985: 
1986: 
1987: 
1988:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1989: 
1990:    Eduskunnan hylättyä 24.9.1993 äänin 107-           otetaan huomioon Vuotoksen altaan aiheutta-
1991: 90 viidennen ydinvoimalan rakentamisen on var-        ma talvitehon lisäys.
1992: sin voimakkaasti vaadittu kotimaisten uusiutu-            Työpaikkoina vesirakentaminen merkitsisi
1993: vien energialähteiden käyttöönottoa.                  seuraavaa: Vuotoksen allas noin 440 työpaik-
1994:     Maamme sähköntuonti oli viime vuonna net-         kaa 10 vuodeksi, Kemijoen pääuoman lisäko-
1995: tomäärältään 8 256 milj. kWh. Kulutus on vain         neistojen asentaminen noin 150 työpaikkaa 15
1996: kasvanut kuluvan vuoden aikana ja sähkön              vuodeksi, Ounasjoen rakentaminen noin 700-
1997: käytön arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna noin         1 000 työpaikkaa 15-20 vuodeksi (laskelmassa
1998: 3 %, joka osaksi johtuu teollisen tuotannon kas-      myös Kolarin Partek Oy:n sementtituotanto)
1999: vusta.                                                ja Iijoen loppuunrakentaminen noin 300 työ-
2000:     Sähkön hinnan korottaminen verotuksen             paikkaa 10 vuoden ajaksi eli yhteensä noin
2001: avulla kulutuksen hillitsemiseksi veisi vain poh-      1 900-2 000 työpaikkaa vähintään 10-15
2002: jan teollisen tuotannon kasvamiselta ja syventäi-     vuoden ajaksi.
2003: si taloutemme taantumaa.                                  Lapin lääni on maamme vaikeinta työttö-
2004:     Erityisesti Pohjois-Suomessa on noussut pai-      myysaluetta, jossa viimeisen työttömyystilaston
2005: kallisten teollisuuteen liittyvien voimaloiden tar-   mukaan työttömyysaste oli 25,1 %, mikä merkit-
2006: ve voimakkaasti esille. Kotimaista puuta ja tur-      see noin 24 092 työtöntä. Noin 2 000 työttömän
2007: vetta käyttävien voimaloiden rakentaminen tu-         työllistäminen vesirakentamisen avulla merkitsi-
2008: lee siellä saattaa energia-avustusten turvin no-      si noin 150-200 milj. markan säästöä valtiolle
2009: peasti alulle.                                        työttömyysmenoissa.
2010:     Valtakunnallisesti tärkeää on myös saattaa            Sähköntuotannon kannalta Kemi- ja Iijoen
2011: Pohjois-Suomessa jo rakennettujen vesistöjen          vesistöjen loppuunrakentaminen merkitsee noin
2012: Kemi- ja Iijoen voimalaitosrakentaminen lop-          2 500 milj. kWh:n lisäystä tuotantoon. Lisäyksen
2013: puun. Käsittämätöntä on, että näissä vesistöissä      avulla voidaan kattaa noin 30% nykyisestä
2014: olevat voimalaitokset toimivat vajaateholla sen       tuonnista, joka ns. huippuenergiasta maksetta-
2015: johdosta, että osa näiden vesistöjen tuotanto-        van 50 p/kWh:n mukaan tuo noin 1 250 milj.
2016: kapasiteetista on suojeltu.                           markan valuuttasäästön.
2017:     Kun Kemijoen vesistöön on laitettu yhteis-            Ounasvarren paikalliset asukkaat kannatta-
2018: kunnan varoja tähän mennessä noin 10 miljardia        vat joen voimataloudellista rakentamista. Sitä
2019: markkaa, edellyttäisi se täysitehoista sähköntuo-     osoittaa mm. äskettäin kauppa- ja teollisuusmi-
2020:  tantoa koko vesistön alueella. Valtiontalouden       nisteriölle luovutettu 4 500 nimen adressi ja Ro-
2021:  tarkastusviraston tulisikin puuttua tähän epä-       vaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuustolle
2022:  kohtaan.                                              17.6.1991 luovutettu 599 nimen vetoomus joen
2023:     Silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Ju-      rakentamiseksi.
2024:  hantalo on vastatessaan 15 päivänä toukokuu-             Ounasjoen rakentamisen estää erityissuojelu-
2025:  ta 1992 kirjalliseen kysymykseen n:o 14911992        laki ja Iijoen lisärakentamisen koskiensuojelu-
2026:  vp todennut mm. Vuotoksen altaan tehoksi 35          laki.
2027:  MW, altaan mahdollistaman pääuoman lisäko-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2028:  neistojen tehoksi 250 MW, Ounasjoen tehoksi          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2029:  354 MW ja Iijoen rakentamaUoman vesivoi-             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2030:  man tehoksi 250 MW, eli rakentamatonta               sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
2031:  tehoa on yhteensä noin 900-1 000 MW, kun             sen:
2032: 
2033: 2300321
2034: 2                                       1993 vp -   KK 529
2035: 
2036:          Aikooko Hallitus noudattaa eduskun-             ten voimalahankkeiden alulle saattamis-
2037:       nan vaatimusta kotimaisen energiantuo-             ta energia- ja investointiavustusten tur-
2038:       tannon lisäämisestä purkamalla suojelu-            vin, sekä
2039:       lait (Ounasjoki ja Iijoki) jo rakennettujen           vapauttaako Hallitus kotimaisen ener-
2040:       vesistöjen loppuunrakentamiseksi ja no-            giantuotannon (puu, tuuli, turve ja vesi=
2041:       peuttaa Pohjois-Suomen teollisuuslaitos-           voima) kokonaan energiaverosta?
2042: 
2043:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
2044: 
2045:                    Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
2046:                                           1993 vp -   KK 529                                             3
2047: 
2048: 
2049: 
2050: 
2051:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2052: 
2053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        Kemijärven tehtaiden sekä Rovaniemen kau-
2054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pungin energiainvestointien investointiavustus-
2055: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hakemukset. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
2056: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän          valmis tukemaan näitä hankkeita muissa vastaa-
2057: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vissa hankkeissa noudatettujen periaatteiden
2058: 529:                                                  mukaisesti.
2059:                                                           Veitsiluoto Oy:n kohdalla on kyse energiapo-
2060:           Aikooko Hallitus noudattaa eduskun-         liittisten näkökohtien lisäksi myös teollisuuspoli-
2061:        nan vaatimusta kotimaisen energiantuo-         tiikasta sekä yhtiön kehittämispolitiikasta. Halli-
2062:        tannon lisäämisestä purkamalla suojelu-        tus aikoo käsitellä näitä yhtenä kokonaisuutena,
2063:        lait (Ounasjoki ja Iijoki) jo rakennettujen    jolloin myös kyseessä olevien energiainvestoin-
2064:        vesistöjen loppuunrakentamiseksi ja no-        tien tuki voidaan parhaiten selvittää.
2065:        peuttaa Pohjois-Suomen teollisuuslaitos-           Hallituksen esitys vuoden 1994 energia- ja
2066:        ten voimalahankkeiden alulle saattamis-        ympäristöveroista on parhaillaan eduskunnan
2067:        ta energia- ja investointiavustusten tur-      käsiteltävänä. Eri energiamuotoja verotettaisiin
2068:        vin, sekä                                      esityksessä niiden hiilidioksidi- ja energiasisällön
2069:           vapauttaako Hallitus kotimaisen ener-       perusteella. Ydinvoimalle ja tuontisähkölle tulisi
2070:        giantuotannon (puu, tuuli, turve ja vesi-      lisäksi korotettu vero.
2071:        voima) kokonaan energiaverosta?                    Kotimaisten energialähteiden kilpailukyky
2072:                                                       paranee tuontienergiaan nähden merkittävästi,
2073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jos hallituksen esitys toteutuu. Puupitoisille polt-
2074: vasti seuraavaa:                                      toaineille ja tuulienergialle ei tulisi minkäänlaista
2075:                                                       energia- tai ympäristöveroa, koska ne ovat uu-
2076:    Kotimaisen energian käytön lisääminen on           siutuvia energialähteitä. Turpeelle tulisi vain
2077: hallituksen keskeisimpiä energiapoliittisia ta-       energiavero komponentti, joka olisi 2,1 mk/
2078: voitteita. Vesivoima on puuperäisten polttoai-        MWh. Turpeen vero puolittuisi siten tämän
2079: neiden jälkeen tärkein kotimainen energialäh-         vuoden tasosta ja esimerkiksi kivihiileen nähden
2080: teemme. Vaikka energiatalouden kannalta tär-          sen kilpailukyky paranisi noin 15 %:lla, jos vero-
2081: keimmät vesistömme on jo pääosin valjastettu          muutokset siirretään kokonaisuudessaan hintoi-
2082: energian tuotantoon, pitää hallitus vesivoiman        hin. Vesivoimalle tulisi vuonna 1994 0,2 p/
2083: tehokkaampaa käyttöä jo rakennetuissa vesis-          kWh:n energia vero-osuus, kun vastaava vero on
2084: töissä järkevänä, mikäli lisärakentaminen ei ole      tänä vuonna 1,5 p/kWh.
2085: ympäristötekijöiden kanssa ristiriidassa.                 Hallituksen mielestä energia- ja ympäristöve-
2086:     Eduskunta on suojellut Ounasjoen erityissuo-      roja tulee soveltaa myös kotimaisiin energialäh-
2087: jelulailla, ja Iijoen lisärakentamisen estää kos-     teisiin siten, että vero kohdistuu niihin niiden
2088: kiensuojelulaki. Energiataloudellisesti molem-        ympäristölle aiheuttaman rasituksen suhteessa.
2089: mat kohteet olisivat sinänsä hyviä, mutta niiden      Esimerkiksi turpeen käytön ympäristöhaitat
2090: ympäristöllinen arvo on kansalaisten mielestä         ovat suuremmat kuin puun käytön, jolloin tur-
2091: suurempi kuin niiden energiakäytöstä saatava          peen veron poistaminen kokonaan ei olisi ympä-
2092: hyöty. Hallitus ei aio esittää niiden suojelulakien   ristötaloudellisesti perusteltua. Puun kilpailuky-
2093: purkamista. Kotimaisen energian käytön lisää-         ky turpeeseen verrattuna on nykyisin heikko,
2094: miselle Pohjois-Suomessa on muitakin mahdolli-        jolloin turpeen verotuksen poistaminen heiken-
2095:  suuksia.                                             täisi edelleen puun energiakäytön lisäämismah-
2096:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä on parhail-    dollisuuksia.
2097:  laan käsiteltävänä Veitsiluoto Oy:n Kemin ja
2098: 
2099:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
2100: 
2101:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
2102: 4                                         1993 vp -      KK 529
2103: 
2104: 
2105: 
2106: 
2107:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
2108: 
2109:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             för energiinvesteringar som har lämnats in av
2110: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            Veitsiluoto Oy för dess fabriker i Kemi och
2111: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         Kemijärvi samt av Rovaniemi stad. Handels-
2112: dagsledamot Mäkelä m.fl. undertecknade spörs-           och industriministeriet är berett att stöda dessa
2113: mål nr 529:                                             projekt enligt de principer som har iakttagits i
2114:                                                         andra motsvarande projekt.
2115:           Har Regeringen för avsikt att iaktta              För Veitsiluoto Oy:s del är det utöver energi-
2116:        riksdagens krav på att utöka produktio-          politiska synpunkter också fråga om industripo-
2117:        neo av inhemsk energi genom att häva             litik och om bolagets utvecklingspolitik. Rege-
2118:        skyddslagarna (Ounasjoki och Ijo älv)            ringen har för avsikt att behandla dessa som en
2119:        för att de redan utbyggda vattendragen           helhet, varvid också stödet för ifrågavarande
2120:        skall kunna byggas ut helt och hållet och        energiinvesteringar bäst kan utredas.
2121:        att påskynda igångsättningen av norra                En regeringsproposition med förslag till ener-
2122:        Finlands industrianläggningars kraft-            gi- och miljöskatter för 1994 behandlas som bäst
2123:        verksprojekt med stöd av energi- och             av riksdagen. I propositionen föreslås att de
2124:        investeringsbidrag samt                          olika energiformerna skall beskattas på basis av
2125:           kommer Regeringen att helt befria den         sitt koldioxid- och energiinnehåll. För kärnkraft
2126:        inhemska energiproduktionen (ved, vind,          och importerad el skall skatten dessutom enligt
2127:        torv och vattenkraft) från energiskatt?          förslaget höjas.
2128:                                                             De inhemska energikällornas konkurrens-
2129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kraft förbättras betydligt i förhållande till impor-
2130: anföra följande:                                        terad energi, om regeringens proposition god-
2131:                                                         känns. För träbaserade bränslen och vindenergi
2132:    Utökaudet av användningen av inhemsk ener-           föreslås ingen som helst energi- eller miljöskatt,
2133: gi är ett av regeringens centralaste energipolitis-     eftersom de är förnybara energikällor. Torven
2134: ka mål. Va ttenkraften är vår viktigaste inhemska       får bara en energiskattekomponent på 2,1 mk/
2135: energikälla efter de träbaserade bränslena. Fast-       MWh. Skatten på torv halveras därmed från
2136: än våra viktigaste vattendrag med tanke på              nivån detta år och dess konkurrenskraft i förhål-
2137: energihushållningen huvudsakligen redan har             lande till t.ex. stenkoi förbättras med ca 15 % om
2138: byggts ut för energiproduktion, anser regeringen        skatteändringarna isin helhet överförs på priser-
2139: att det är förnuftigt att använda vattenkraften         na. På vattenkraften blir energiskatteandelen
2140: effektivare i de redan utbyggda vattendragen,           enligt förslaget 0,2 p/kWh år 1994, medan mot-
2141: ifall tilläggsutbyggnaden inte står i konflikt med      svarande skatt i år är 1,5 p/kWh.
2142: miljöfaktorerna.                                            Enligt regeringens åsikt bör energi- och mil-
2143:    Riksdagen har skyddat Ounasjoki med en               jöskatterna tillämpas också på inhemska ener-
2144: särskild skyddslag och tilläggsutbyggnaden av Ijo       gikällor så att skatten inriktas på dem i rela-
2145: älv förhindras av forsskyddslagen. Energiekono-         tion till i hur hög grad de belastar miljön.
2146: miskt är båda objekten i sig goda, men deras            Exempelvis nackdelarna för miljön av använd-
2147: miljövärde är enligt medborgarna större än den          ningen av torv är större än av ved, varvid det
2148: nytta som kan fås om de används för energipro-          miljöekonoJ11iskt inte är motiverat att helt slo-
2149: duktion. Regeringen har inte för avsikt att föreslå     pa skatten på torv. Veden har i dagens läge låg
2150: att skyddslagarna för dem skall hävas. Det finns        konkurrenskraft i förhållande till torven, vilket
2151: också andra möjligheter att utöka användningen          gör att slopandet av beskattningen av torven i
2152: av inhemsk energi i norra Finland.                      ännu högre grad skulle minska möjligheterna
2153:    Vid handels- och industriministeriet behand-         att utöka användningen av ved för energipro-
2154: las som bäst ansökningar om investeringsbidrag          duktion.
2155: 
2156:      Helsingfors den 2 november 1993
2157: 
2158:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
2159:                                                   1993 vp
2160: 
2161: Kirjallinen kysymys 530
2162: 
2163: 
2164: 
2165: 
2166:                                     Urpilainen ym.: Arvopaperikaupan saattamisesta uudelleen leima-
2167:                                        verotuksen piiriin
2168: 
2169: 
2170:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2171: 
2172:     Arvopaperikaupan leimavero poistettiin              diin markkaan, mikä on 40 miljardia enemmän
2173: 1.5.1992 alkaen. Päätöstä perusteltiin yritysten        kuin viime vuoden lopussa. Enemmän kuin lei-
2174: oman pääoman hankkimisen helpottamisella                maveron poisto arvopaperikauppaa ovat vilkas-
2175: sekä osakemarkkinoiden elvyttämisellä. Leima-           tuttaneet osakkeiden sekä kiinteistöjen ulko-
2176: verolain muutos oli yksi pankkien tukipakettiin         maalaisomistuksen vapauttaminen sekä muu-
2177: ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen liitty-          tokset talletuskoreissa ja niiden verotuksessa.
2178: vistä lakiesityksistä. Leimaveron poistamista pi-          Arvopaperikaupalle on ollut luonteenomaista
2179: dettiin tuolloin yleisesti hyvin suhdannetilantee-      erittäin suuret vaihtelut. Riski arvopaperikau-
2180: seen soveltuvana toimenpiteenä. Arvopaperi-             pan ylikuumenemisesta näyttää jälleen olevan
2181: kaupan leimaveron poistamista pysyvästi ei pi-          olemassa. Jotta voitaisiin välttyä 1980-luvun lo-
2182: detty kuitenkaan kaikilla tahoilla loppuun asti         pun vuosien kaltaisilta rajuilta arvopaperikau-
2183: harkittuna ratkaisuna. Leimavero olisi haluttu          pan heilahteluilta, tulisi vakavasti harkita leima-
2184: säilyttää niitä tilanteita varten, joissa on pelättä-   veron palauttamista hillitsemään arvopaperi-
2185: vissä arvopaperikaupan ylikuumeneminen.                 kaupan ylikuumenemista. Leimaverotuloilla
2186:     Arvopaperikaupan leimaveron suuruus ennen           voitaisiin samalla vahvistaa valtion verotuloker-
2187: sen poistamista oli 1 % kauppahinnasta. Par-            tymiä useilla sadoilla miljoonilla markoilla.
2188: haimmillaan eli vuosina 1988 ja 1989 arvopape-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2189: rikaupan leimaverosta kertyi valtiolle tuloa vuo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2190:  sittain noin 300 miljoonaa markkaa.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2191:     Pääomamarkkinat ovat aktivoituneet erityi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2192:  sesti kuluvan vuoden aikana. Osakekurssit ovat
2193:  nousseet vuoden alusta lokakuun alkuun yli 70                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2194:  prosenttia. Pörssiosakkeiden markkina-arvo                    siin leimaveron palauttamiseksi arvopa-
2195:  nousi heinäkuun loppuun mennessä 105 miljar-                  perikaupalle mahdollisimman pian?
2196: 
2197:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
2198: 
2199:           Kari Urpilainen                  Aamo von Bell                   Erja Lahikainen
2200:           Kari Rajamäki                    Pentti Lahti-Nuuttila           Maija Rask
2201:           Matti Vähänäkki                  Kyllikki Muttilainen            Marjatta Vehkaoja
2202:           Raila Aho                        Arja Alho                       Mats Nyby
2203: 
2204: 
2205: 
2206: 
2207: 2300321
2208: 2                                         1993 vp -   KK 530
2209: 
2210: 
2211: 
2212: 
2213:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2214: 
2215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muutos on saatettu voimaan samanaikaisesti
2216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ETA-sopimuksen kanssa.
2217: olette 8 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-            Kuten kysymyksen perusteluissakin on esitet-
2218: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ty, arvopaperimarkkinat ovat viikastuneet ja
2219: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kari Urpilai-      osakekurssit nousseet. Tämä on osaltaan johtu-
2220: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nut leimaveron poistamisesta. Jos arvopaperi-
2221: n:o 530:                                              kaupalle palautettaisiin leimavero, kiinnostus
2222:                                                       arvopaperikauppaan vähenisi, minkä seuraukse-
2223:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        na syntyisi epävarmuutta kurssikehitykseen.
2224:        siin leimaveron palauttamiseksi arvopa-        Pörssikurssien nousu on ollut hyödyllistä myös
2225:        perikaupalle mahdollisimman pian?              vakuusarvojen kannalta. Kun vakuusarvot ovat
2226:                                                       nousseet, on vältytty konkursseilta, ja pankki-
2227:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kriisistä aiheutuvat menot ovat vähentyneet.
2228: vasti seuraavaa:                                      Leimaverovapaus on myös kansainvälisen kehi-
2229:                                                       tyksen mukaista. Leimaveron palauttaminen
2230:     Hyväksyessään hallituksen esitykseen n:o 20/      saattaisi siirtää suomalaisten arvopapereiden
2231: 1992 vp sisältyvän lain leimaverolain muuttami-       kaupankäyntiä ulkomaisiin markkinapaikkoi-
2232: sesta, jolla luovuttiin arvopaperipörssin välityk-    hin. Myös suomalaisten sijoittajien kiinnostus
2233: sellä tapahtuvista arvopapereiden luovutuksista       ulkomaisiin riskisijoituksiin saattaisi lisääntyä.
2234: suoritettavasta leimaverosta, eduskunta edellyt-      Tällainen kehitys heikentäisi suomalaisten yh-
2235: ti, että hallitus selvittää pikaisesti mahdollisuu-   tiöiden mahdollisuuksia hankkia uutta osakera-
2236: det leimaveron poistamiseen tai alentamiseen          hoitusta. Uuden osakerahoituksen on katsottu
2237: OTC- ja meklarilistan arvopaperikauppojen             olevan keskeisessä asemassa elinkeinoelämän el-
2238: osalta. Marraskuun 1 päivänä 1992 voimaan             pymisessä.
2239: tulleella lailla (922/92) vapautettiin leimaverosta       Hallitus seuraa arvopaperikaupan kehittymis-
2240: myös OTC-listalla olevat arvopaperit. Edelly-         tä. Jos toiminta ylikuumenee epäterveellä taval-
2241: tykset vapauttaa leimaverosta myös meklarilis-        la, ryhdytään tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
2242: talla olevat arvopaperit syntyvät sen jälkeen, kun    Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että arvopaperi-
2243: arvopaperimarkkinalain meklarilistalla olevia         kauppa olisi ylikuumentunut.
2244: arvopapereita koskeva tiedonantovelvollisuuden
2245: 
2246:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
2247: 
2248:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2249:                                        1993 vp -   KK 530                                           3
2250: 
2251: 
2252: 
2253: 
2254:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
2255: 
2256:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       upptagna på mäklarlistan, har trätt i kraft sam-
2257: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     tidigt med EES-avtalet.
2258: den 8 oktober 1993 tili vederbörande medlem av        1 enlighet med vad som framförts också i
2259: statsrådet översänt följande av riksdagsman        motiveringen tili spörsmålet har värdepappers-
2260: Kari Urpilainen m.fl. undertecknade spörsmål       marknaden blivit livligare och aktiekurserna sti-
2261: nr 530:                                            git. Detta i sin tur har berott på att stämpelskat-
2262:                                                    ten slopats. Om stämpelskatten återinförs, kom-
2263:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder så       mer intresset för handel med värdepapper att
2264:        att stämpelskatten så fort som möjligt      minska, vilket i sin tur leder tili en instabil
2265:        återinförs i värdepappershandeln?           kursutveckling. Stegringen i börskurserna har
2266:                                                    varit tili nytta även med tanke på säkerheternas
2267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      värde. Då detta värde har stigit, har konkurser
2268: anföra följande:                                   kunnat undvikas, och de utgifter som föranletts
2269:                                                    av bankkrisen har minskat. Stämpelskattefrihe-
2270:     Då riksdagen antog den lag om ändring av       ten följer också den internationella utvecklingen.
2271: lagen angående stämpelskatt som ingick i rege-     Om stämpelskatten återinförs kan följden bli att
2272: ringens proposition nr 20/1992 rd och genom        handeln med finska värdepapper flyttas tili vär-
2273: viiken den stämpelskatt som uppburits för sådan    depappersmarknader utomlands. Dessutom kan
2274: överlåtelse av värdepapper som sker genom          de finska placerarnas intresse för utländska risk-
2275: förmedling av fondbörs slopades, förutsatte den    placeringar öka. En dylik utveckling skulle för-
2276: att regeringen med det snaraste låter reda ut      svaga möjligheterna för finska bolag att skaffa
2277: möjligheterna att slopa eller sänka stämpelskat-   nytt aktiekapital. Det har ansetts att aktiefinan-
2278: ten i fråga om handel med värdepapper på OTC-      siering av detta slag är viktig med tanke på
2279: och mäklarlistan. Genom en lag (922/92) som        återhämtningen inom näringslivet.
2280: trädde i kraft den 1 november 1992 befriades          Regeringen följer utvecklingen av värdepap-
2281: även värdepapper på OTC-listan från stämpel-       pershandeln. Om verksamheten överhettas på ett
2282: skatt. Förutsättningar att även befria värdepap-   osunt sätt kommer regeringen att vidta behövli-
2283: per som återfinns på mäklarlistan från stämpel-    ga åtgärder. Just nu verkar det inte som om
2284:  skatt uppkommer efter att den ändring av värde-   handeln med värdepapper skulle vara överhet-
2285: pappersmarknadslagen, som gäller skyldigheten      tad.
2286:  att lämna uppgifter om värdepapper som finns
2287: 
2288:      Helsingfors den 2 november 1993
2289: 
2290:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
2291:                                                 1993 vp
2292: 
2293: Kirjallinen kysymys 531
2294: 
2295: 
2296: 
2297: 
2298:                                    Urpilainen ym.: Perhon ja Kinnulan välisen tieyhteyden peruspa-
2299:                                       rantamisesta
2300: 
2301: 
2302:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2303: 
2304:    Perhon ja Kinnulan välinen tieyhteys on edel-         Tieyhteyden työn alle saattamisella juuri nyt
2305: leen sorapäällysteinen. Siksi se on etenkin kevät-    olisi myönteinen vaikutuksensa myös sekä Per-
2306: aikaan roudan sulaessa todella huonokuntoinen.        hon että Kinnulan kuntien vaikeaan työllisyysti-
2307: Tie on myös kapea sekä paikoin mutkainen ja           lanteeseen. Kinnulassa työttömyys lähentelee jo
2308: mäkinen. Tieyhteys onkin varsin vaarallinen           kolmeakymmentä ja Perhossakin kahtakym-
2309: etenkin kun sillä jyrää raskasta tukki- ym. lastis-   mentä prosenttia.
2310: sa olevaa rekkaliikennettä Keski-Suomesta Poh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2311: janmaalle.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2312:    On varsin ymmärrettävää, että kehnoilla tie-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2313: olosuhteilla on moninainen kielteinen vaikutuk-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2314: sensa tien piirissä olevien kuntien kehittämistoi-
2315: miin. Tieyhteyden varrella sijaitsevat muun                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2316: muassa Koirasalmen kalastusalue sekä Salama-                 siin Perhon ja Kinnulan välisen tieyhtey-
2317: järven kansallispuisto. Näiden matkailullisesti              den perusparantamiseksi mahdollisim-
2318: merkittävien kohteiden markkinointia hanka-                  man pian esim. työllisyysvaroilla?
2319: loittaa se, että alueen tieyhteydet ovat puutteel-
2320: liset. Tässäkin mielessä tie olisi saatava nopeasti
2321: perusparannetuksi.
2322: 
2323:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
2324: 
2325:                      Kari Urpilainen                           Mats Nyby
2326: 
2327: 
2328: 
2329: 
2330: 2300321
2331: 2                                        1993 vp -   KK 531
2332: 
2333: 
2334: 
2335: 
2336:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2337: 
2338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja sen vilkkaimmille kalastusalueille palvelee
2339: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myös maantie n:o 652 Perhon Möttösestä Kivi-
2340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      järvelle.
2341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-         Perhon - Kinnulan maantien peruskorjaa-
2342: laisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      minen öljysorapäällysteiseksi maksaa noin 40
2343: n:o 531:                                             milj. mk. Tien vähäinen liikennetarve ja -määrä
2344:                                                      sekä kiireellisemmät kohteet huomioon ottaen
2345:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sitä ei nykyisen suuruisilla määrärahoilla voida
2346:        siin Perhon ja Kinnulan välisen tieyhtey-     sijoittaa tielaitoksen perustienpidon ohjelmiin.
2347:        den perusparantamiseksi mahdollisim-          Tien parantamiseksi ei ole myöskään tehty voi-
2348:        man pian esim. työllisyysvaroilla?            massa olevaa suunnitelmaa. Tien liikennöitävyys
2349:                                                      pidetään kohtuullisena käytettävissä olevin pe-
2350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rustienpidon resurssein ja normaalein kunnossa-
2351: vasti seuraavaa:                                     pitotoimenpitein.
2352:                                                         Työllisyysmäärärahoista päättää valtioneu-
2353:    Perhon - Kinnulan maantie n:o 752 on              vosto työministeriön esityksestä, mutta tämän
2354: pääosiltaan noin 6 metriä leveä soratie sekä         tietyön käynnistäminen ei työllisyysvaroinkaan
2355: monin paikoin rakenteeltaan ja geometrialtaan        ole mahdollista, koska tiesuunnitelma puuttuu.
2356: puutteellinen. Asutus tien varressa on vähäistä ja   Lisäksi työvoimaviranomaisten käytäntö on vii-
2357: liikennemäärä kuntakeskusten ulkopuolella vain       me vuosina ollut, että näin suuria hankkeita ei
2358: luokkaa 200-300 (alimmillaan 150) autoa!vrk.         panna käyntiin pelkästään työllisyysmäärära-
2359: Kulkuyhteyksiä Salamajärven kansallispuistoon        hoilla.
2360: 
2361:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993
2362: 
2363:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
2364:                                          1993 vp -   KK 531                                         3
2365: 
2366: 
2367: 
2368: 
2369:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2370: 
2371:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nen i Perho till Kivijärvi erbjuder också trafik-
2372: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         förbindelser tili Salamajärvi nationalpark och
2373: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      dess livligaste fiskhingsområden.
2374: dagsman Kari Urpilainen m.fl. undertecknade             Grundförbättringen av landsvägen mellan
2375: spörsmål nr 531:                                     Perho och Kinnula till oljegrusbelagd väg skulle
2376:                                                      kosta ca 40 milj. mark. Med beaktande av
2377:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        vägens ringa trafikbehov och volym kan den på
2378:        att grundförbättra vägförbindelsen mel-       basis av de anslag som nu finns tili förfogande
2379:        lan Perho och Kinnula så snart som            inte inkluderas i vägverkets grundväghållnings-
2380:        möjligt med hjälp av t.ex. sysselsättnings-   program. Det finns inte heller någon gällande
2381:        medel?                                        plan för förbättring av vägen. Vägens framkom-
2382:                                                      lighet hålls på en medelnivå med förefintliga
2383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        resurser och normala åtgärder för underhåll.
2384: anfora följande:                                        Statsrådet fattar beslut om sysselsättnings-
2385:                                                      medlen med stöd av förslag från arbetsministe-
2386:   Landsväg nr 752 mellan Perho och Kinnula är        riet, men detta vägprojekt kan inte sättas igång
2387: en i huvudsak ca 6 meter bred grusväg som på         ens med sysselsättningsmedel eftersom det inte
2388: många ställen är bristfållig till sin konstruktion   existerar någon vägplan. Dessutom har arbets-
2389: och geometri. Områdena bredvid vägen är glest        kraftsmyndigheternas praxis under de senaste
2390: befolkade och trafikvolymen utanför kommun-          åren varit den att projekt av denna kaliber inte
2391: centrerna är inte mera än ca 200-300 (minst          sätts igång enbart med sysselsättningsmedel.
2392: 150) fordon/dygn. Landsväg nr 652 från Möttö-
2393: 
2394:      Helsingfors den 22 oktober 1993
2395:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
2396: 1
2397: 1
2398: 1
2399:     1
2400:     1
2401:     1
2402:         1
2403:         1
2404:         1
2405:             1
2406:             1
2407:             1
2408:                 1
2409:                 1
2410:                 1
2411:                     1
2412:                     1
2413:                     1
2414:                         1
2415:                         1
2416:                         1
2417:                             1
2418:                             1
2419:                             1
2420:                                      1993 vp
2421: 
2422: Kirjallinen kysymys 532
2423: 
2424: 
2425: 
2426: 
2427:                           Laitinen: Suomalaisten rekkojen pysä yttämisistä Ylä-U rpalan
2428:                               tulliin
2429: 
2430: 
2431:                            (Kysymyksen 526 yhteydessä)
2432:                                                  1993 vp
2433: 
2434: Kirjallinen kysymys 533
2435: 
2436: 
2437: 
2438: 
2439:                                     S-L. Anttila ym.: Ammatillisen aikuiskoulutustarpeen tyydyttä-
2440:                                         misestä
2441: 
2442: 
2443:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2444: 
2445:     Valtion vuoden 1994 talousarvioesityksessä         tamista tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisena
2446: asetetaan aikuiskoulutuksen keskeisimmäksi tu-         aloituspaikkavolyymin olennaisen alenemisen
2447: lostavoitteeksi ammatillisen aikuiskoulutuksen         johdosta. Menettely ei tunnu perustellulta sik-
2448: aloittavien määrän säilyttäminen vuoden 1993           sikään, että yliopistoilla ja korkeakouluilla
2449: tasolla. Lisäksi esitetään, että aikuisten ammatil-    nämä ns. Relanderin rahat säilytetään ensi
2450: linen perus- ja jatkolinjakoulutus siirretään val-     vuonnakin.
2451: tionosuusjärjestelmään. Vuonna 1994 ostomää-              Tämä on erityisen valitettavaa siitäkin syystä,
2452: rärahoilla ei saisi enää ostaa uutta aikuisten         että Suomessa yhä paheneva työttömyys vaatisi
2453: ammatillista perus- ja jatkolinjakoulutusta muil-      ihmisten uudelleen kouluttamista. On todella
2454: ta kuin ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta.      yhteiskunnan määrärahojen tuhlausta ja ihmis-
2455: Vain täydennyskoulutuksen ostaminen olisi              ten henkisten voimavarojen väärinkäyttöä se,
2456: enää muilta mahdollista. Hämeen läänissä on            että ihmiset pakotetaan olemaan työttöminä il-
2457: vuoden 1993 aikana ammatillisen aikuiskoulu-           man itsensä kehittämisedellytyksiä. Tässä mie-
2458: tuksen ostomäärärahoilla perustettu noin 5 900         lessä tulisikin entistä enemmän työttömyyden
2459: aikuisten ammatillisen perus- ja jatkolinjakoulu-      hoitoon tarkoitetuista määrärahoista osoittaa
2460:  tuksen aloituspaikkaa tai nuorten koulutusjak-        ihmisten uudelleenkouluttamiseen.
2461:  son aloituspaikkaa. Vakinaisen koulutuksen               Lapin yliopiston apulaisprofessori Asko Suik-
2462:  määrärahoilla on niin ikään perustettu noin           kanen esitteli uudelleenkoulutustarpeita Keskus-
2463:  1 500 aikuisten ammatillisen perus- ja jatkolinja-    tan eduskuntaryhmälle 6.10.1993 Työn päivässä.
2464:  koulutuksen aloituspaikkaa. 80% Hämeen lää-           Yhteiskuntamme ja elinkeinoelämämme raken-
2465:  nissä käynnistetystä aikuisten ammatillisesta pe-     teiden muutoksen johdosta ihmisten uudelleen-
2466:  rus- ja jatkolinjakoulutuksesta on näin ollen         koulutus on entistä tärkeämpää. Apulaisprofes-
2467:  perustettu ostomäärärahojen, ns. Relanderin ra-       sori Suikkasen käsityksen mukaan Suomessa
2468:  hojen turvin. Todettakoon, että Hämeen läänin         pitäisi vuosittain uudelleenkouluttaa aikuisia
2469:  luvut ovat noin 14% koko maan vastaavista             työelämässä olevia ihmisiä vähintään 250 000,
2470:  luvuista.                                             jotta työvoimamme tulisi kerran 10 vuodessa
2471:      Kun osa ensi vuonna käytettävissä olevista        uudelleenkoulutetuksi. Tällä hetkellä uudelleen-
2472:  resursseista sitoutuu aiemmin käynnistyneeseen        koulutuksessa on noin 40 000 ihmistä vuosittain.
2473:  koulutukseen, voidaan uutta aikuisten ammatil-        Se on täysin riittämätöntä.
2474:  lista perus- ja jatkolinjakoulutusta käynnistää          Tämän johdosta onkin pakko todeta, että
2475:  läänissämme noin 4 200 aloituspaikkaa. Luvut          hallitus on nyt säästämässä aivan väärässä pai-
2476:  osoittavat, että ilman erillistoimenpiteitä aikuis-   kassa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen osto-
2477:  ten ammatillisen perus- ja jatkolinjakoulu\uksen      määräraha tulisi säilyttää vähintään 705 miljoo-
2478:   aloituspaikat ovat ensi vuonna putoamassa lähes      nana markkana ja aikuisten ammatillisen perus-
2479:  puoleen tämänvuotisesta. Aloituspaikkoja on           ja jatkolinjakoulutuksen ostomahdollisuus olisi
2480:   tänä vuonna 7 423, ja ensi vuonna niitä tulisi       säilytettävä ostokoulutuksen edullisuuden ja jär-
2481:   olemaan 4 131, koska ostokoulutukseen ei ole         jestelmän joustavan toimivuuden vuoksi.
2482:   lainkaan varattu rahoja.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2483:      Emme pidäkään ammatillisten oppilaitosten         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2484:  järjestämän omaehtoisen ammatillisen perus- ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2485:  jatkokoulutuksen ostomahdollisuuden lakkaut-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2486: 
2487:  2300321
2488: 2                                      1993 vp -   KK 533
2489: 
2490:          Miten Hallitus aikoo jatkossa turvata           sen aikuiskoulutuksen ostomäärärahan
2491:       aikuisväestön riittävän ammatillisen uu-           riittävän suurena, sekä
2492:       delleenkoulutuksen toimintaedellytykset                aikooko Hallitus selvittää kokonais-
2493:       ottaen huomioon sen, että vuosittainen             valtaisesti pidemmän aikavälin ammatil-
2494:       aikuiskoulutustarve olisi vähintään                lisen aikuiskoulutustarpeen ottaen huo-
2495:       250 000, kun se nyt on 40 000,                     mioon siitä tänä vuonna saadut erittäin
2496:          aikooko Hallitus uudelleen kohdentaa            myönteiset kokemukset ja reaalisen kou-
2497:       työttömyyden hoitoon käytettäviä mää-              lutustarpeemme?
2498:       rärahoja ja sitä kautta turvata ammatilli-
2499:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1993
2500: 
2501:         Sirkka-Liisa Anttila           Maija-Liisa Lindqvist       Markku Vuorensola
2502:                                          1993 vp -   KK 533                                          3
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 
2507:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2508: 
2509:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulutusjaksoja ammatillisilta oppilaitoksilta
2510: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sekä ammatillista peruskoulutusta ja jatkolinjoja
2511: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta. Tarvit-
2512: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja S-L. Antti-     tavat määrärahat sijoitettiin momentille 29.69.33
2513: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         "Ammatillinen aikuiskoulutus" Gäljempänä
2514: n:o 533:                                             hankintamomentti).
2515:                                                         Hallituksen esityksessä vuoden 1994 talousar-
2516:           Miten Hallitus aikoo jatkossa turvata      vioksi esitetään, että aikuisten ammatillisen pe-
2517:        aikuisväestön riittävän ammatillisen uu-      ruskoulutuksen ja jatkolinjojen aloittavien mää-
2518:        delleenkoulutuksen toimintaedellytykset       rä vuonna 1994 pysytetään vuoden 1993 tasolla.
2519:        ottaen huomioon sen, että vuosittainen        Vuodelta 1993 jatkuvan koulutuksen vuoksi
2520:        aikuiskoulutustarve      olisi vähintään      koulutuspaikkojen määrä lisääntyy 45 OOO:een
2521:        250 000, kun se nyt on 40 000,                tämänvuotisesta 41 500:sta. Muilta osin opiskeli-
2522:           aikooko Hallitus uudelleen kohdentaa       jamäärä säilyy entisellään.
2523:        työttömyyden hoitoon käytettäviä mää-            Alkavan koulutuksen määrän pysyessä edel-
2524:        rärahoja ja sitä kautta turvata ammatilli-    leen tämänvuotisella tasolla on luontevaa, että
2525:        sen aikuiskoulutuksen ostomäärärahan          rahoitus järjestetään ilman erityisjärjestelyjä
2526:        riittävän suurena, sekä                       kunkin oppilaitosmuodon omien rahoitusjärjes-
2527:           aikooko Hallitus selvittää kokonais-       telyjen mukaisesti. Samalla voidaan yksinker-
2528:        valtaisesti pidemmän aikavälin ammatil-       taistaa ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus-
2529:        lisen aikuiskoulutustarpeen ottaen huo-       ta niin, että kussakin oppilaitosmuodossa järjes-
2530:        mioon siitä tänä vuonna saadut erittäin       tettävää pitkäkestoista ammatillista koulutusta
2531:        myönteiset kokemukset ja reaalisen kou-       rahoitetaan vain yhdellä rahoitusjärjestelyllä.
2532:        lutustarpeemme?                               Ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ainoa
2533:                                                      lainsäädännön mahdollistama rahoitusjärjestely
2534:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on koulutuksen ostaminen. Muissa oppilaitok-
2535: vasti seuraavaa:                                     sissa oppilaitosten normaali rahoitusmuoto on
2536:                                                      valtionosuusjärjestelmä.
2537:    Vuonna 1993 ammatillista aikuiskoulutusta            Tässä tarkoituksessa esitetään talousarvioesi-
2538: laajennettiin työllisyyssyistä voimakkaasti. Kun     tyksessä hankintamomentin määrärahoja siirret-
2539: vuonna 1992 ammatillisessa peruskoulutuksessa        täväksi yhteensä 104 milj. mk valtion ammatillis-
2540: ja jatkolinjoilla oli keskimäärin 33 000 opiskeli-   ten oppilaitosten toimintamenomomentille sekä
2541: jaa, on vuotuinen opiskelijamäärä vuoden 1993        kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilai-
2542: talousarvion mukaan 41 500. Samanaikaisesti          tosten, kansanopistojen, ammatillisten eri-
2543: lisättiin ammatillisista oppilaitoksista valmistu-   koisoppilaitosten ja liikunnan koulutuskeskus-
2544: neille järjestettäviä koulutusjaksoja. Kun vuon-     ten valtionosuusmomenteille.
2545: na 1992 koulutusjaksoina oli vuotuisina koulu-          Vuoden 1994 talousarvioesityksen mukaan
2546: tuspaikkoina laskettuna 500 opiskelijaa, nousi       uusia nuorten koulutusjaksoja ei enää rahoiteta
2547: määrä vuoden 1993 talousarvion mukaan                opetusministeriön määrärahoilla. Nuorten kou-
2548: 6 500:aan.                                           lutusjaksojen osuutena on hankintamomentilta
2549:     Jotta koulutusta kyettiin laajentamaan riittä-   ehdotettu siirrettäväksi 200 milj. mk työvoima-
2550: vän nopeasti, muutettiin lainsäädäntöä väliai-       poliittisen aikuiskoulutuksen momenteille.
2551: kaisesti siten, että vuonna 1993 lääninhallitukset      Opetusministeriö toteaa edellä esittämäänsä
2552: voivat ostaa ammatillista peruskoulutusta ja jat-    viitaten, että aikuisten ammatillisessa peruskou-
2553: kolinjoja ammatillisilta oppilaitoksilta ja muilta   lutuksessajajatkolinjoilla voi vuonna 1994 aloit-
2554: julkisen valvonnan alaisilta oppilaitoksilta. Jo     taa sama määrä opiskelijoita kuin tänä vuonna,
2555: aikaisemmin lääninhallitukset olivat voineet os-     mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen
2556:  taa ammatillista täydennyskoulutusta ja nuorten     vuoden 1994 talousarvioksi näiltä osin. Rahoi-
2557: 4                                        1993 vp -   KK 533
2558: 
2559: tusjärjestelyjen selkiyttämiseksi esitetyt määrä-    1991-1996 todetaan, että vuosina 1994-1996
2560: rahojen siirrot hankintamomentilta valtion-          on aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen ja
2561: osuusmomenteille eivät vähennä järjestettävän        jatkolinjojen mitoitustavoitteena 45 000 vuotui-
2562: koulutuksen määrää.                                  sen koulutuspaikan tarjonta.
2563:    Opetusministeriö toteaa edelleen, että se pitää      Pitemmän aikavälin koulutustarvetta on sel-
2564: aikuiskoulutusta yhtenä koulutuksen painopis-        vittänyt opetusministeriön apuna toimiva koulu-
2565: tealueena. Käytännössä tämä näkyy muun               tussuunnittelun neuvottelukunta muistiossaan
2566: muassa siten, että valtiontalouden tilan heikke-     "Koulutuksella 2000-luvulle" (OPM 1993: 16).
2567: nemisestä huolimatta on aikuisten ammatillisen       Se katsoo, että aikuiskoulutuksen lisäämiseen on
2568: peruskoulutuksen ja jatkolinjojen määrää lisätty     pitkällä aikavälillä selvä tarve. Vuoden 1996
2569: koko 1990-luvun. Vuoden 1994 jälkeen määrä           jälkeistä aikuiskoulutuksen tarjontaa koskevia
2570: on tarkoitus pysyttää joitakin vuosia ennallaan.     periaatepäätöksiä tehdään viimeistään siinä vai-
2571: Valtioneuvoston 18.6.1993 hyväksymässä kou-          heessa, kun koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-
2572: lutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tut-      missuunnitelmaa seuraavan kerran tarkistetaan.
2573: kimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
2574:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1993
2575: 
2576:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
2577:                                          1993 vp -   KK 533                                            5
2578: 
2579: 
2580: 
2581: 
2582:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
2583: 
2584:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utbildningscentren för vuxna. De behövliga an-
2585: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         slagen placerades i moment 29.69.33 "Yrkesin-
2586: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      riktad vuxenutbildning" (nedan momentet an-
2587: dagsman S-L. Anttila m.fl. undertecknade spörs-      skaffningar).
2588: må1 nr 533:                                              I budgetpropositionen 1994 föreslås att anta-
2589:                                                      let nybörjarplatser inom yrkesinriktad grund-
2590:           Hur ämnar Regeringen i fortsättning-       och påbyggnadsutbildning för vuxna 1994 skall
2591:        en tillgodose tillräckliga verksamhetsbe-     bibehållas på 1993 års nivå. På grund av den
2592:        tingelser för yrkesinriktad omskolning av     utbildning som fortsätter från 1993 ökar antalet
2593:        den vuxna befolkningen med hänsyn tili        utbildningsplatser från nuvarande 41 500 till
2594:        att det årliga behovet av vuxenutbildning     45 000. 1 övrigt är antalet studerande oförändrat.
2595:        skulle omfatta minst 250 000 personer,            Eftersom mängden utbildning som skall inle-
2596:        när det nu omfattar 40 000,                   das förblir på årets nivå, är det naturligt att
2597:           ämnar Regeringen omdirigera ans1a-         finansieringen ordnas utan specialarrangemang
2598:        gen för skötseln av arbetslösheten och        enligt de regler som gäller för varje läroanstalts-
2599:        därigenom se tili att anslagen för köp av     form. Samtidigt kan finansieringen av den yrkes-
2600:        yrkesinriktad vuxenutbildning är till-        inriktade vuxenutbildningen förenklas så att den
2601:        räckligt stora, och                           långvariga yrkesutbildning som ordnas inom
2602:           ämnar Regeringen övergripande utre-        varje läroanstaltsform finansieras enligt ett enda
2603:        da behovet av vuxenutbildning på längre       system. Det enda finansieringsarrangemang som
2604:        sikt med beaktande av de ytterst positiva     lagstiftningen tillåter i fråga om yrkesutbild-
2605:        erfarenheterna i år och det reella utbild-    ningscentren för vuxna är att köpa utbildningen.
2606:        ningsbehovet?                                 Vid de övriga läroanstalterna sker den normala
2607:                                                      finansieringen enligt statsandelssystemet.
2608:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt                1 budgetpropositionen föreslås i detta syfte att
2609: anföra följande:                                     av anslagen i statsbudgetens moment för an-
2610:                                                      skaffningar överförs sammanlagt 104 milj. mk
2611:    Av sysselsättningsskäl utvidgades den yrkes-      till momentet för de statliga yrkesläroanstalter-
2612: inriktade vuxenutbi1dningen kraftigt 1993. Då        nas omkostnader och till momentet statsandelar
2613: det 1992 fanns i genomsnitt 33 000 studerande        till de kommunala och privata läroanstalterna,
2614: inom yrkesinriktad grund- och påbyggnadsut-          folkhögskolorna, de särskilda yrkesläroanstal-
2615: bildning, är det årliga antalet studerande en1igt    terna och idrottsutbildningscentren.
2616: statsbudgeten för 1993 41 500. Antalet utbild-           Enligt budgetpropositionen för 1994 finansie-
2617: ningsavsnitt för dem som utexaminerats från          ras nya utbildningsavsnitt för ungdom inte mera
2618: yrkes1äroanstalter ökades samtidigt. Då på ut-       med undervisningsministeriets anslag. Som en
2619: bi1dningsavsnitten 1992 fanns 500 studerande         del av utbildningsavsnitten för unga föreslås från
2620: räknat i årliga utbildningsplatser, steg antalet     anskaffningsmomentet 200 milj. mk bli överför-
2621: enligt statsbudgeten för 1993 till 6 500.            da till momentet arbetskraftspolitisk vuxenut-
2622:    För att utbildningen tillräckligt snabbt skulle   bildning.
2623: kunna utvidgas än<;lrades lagstiftningen tempo-          Med anledning av det ovan anförda konstate-
2624: rärt så att 1993 kan länsstyrelserna köpa yrkes-     rar undervisningsministeriet att samma antal
2625: inriktad grund- och påbyggnadsutbildning av          studerande som i år kan inleda sina studier inom
2626: yrkesläroanstalterna och andra 1äroanstalter         yrkesinriktad grund- och påbyggnadsutbildning
2627: som står under offentlig tillsyn. Redan tidigare     1994, under förutsättningen att riksdagen till
2628: kunde länsstyrelserna köpa yrkesinriktad på-         denna del godkänner budgetpropositionen för
2629: byggnadsutbildning och utbildningsavsnitt för        1994. De föreslagna överföringarna av anslagen
2630: ungdom av yrkesläroanstalterna och yrkesinrik-       från momentet anskaffningar till momentet
2631: tad grund- och påbyggnadsutbildning av yrkes-        statsandelar, som syftar till att förtydliga finan-
2632: 6                                       1993 vp -   KK 533
2633: 
2634: sieringen, minskar inte den mängd utbildning        1996 fastslås att under 1994-1996 är målet för
2635: som skall ordnas.                                   dimensioneringen av den yrkesinriktade grund-
2636:    Undervisningsministeriet konstaterar vidare      och påbyggnadsutbildningen för vuxna ett utbud
2637: att den anser vuxenutbildningen vara ett tyngd-     på 45 000 utbildningsplatser per år.
2638: punktsområde inom all utbildning. 1 praktiken          Utbildningsbehovet på längre sikt har utretts
2639: framgår detta bland annat av att trots den          av delegationen för utbildningsplanering i sin
2640: försvagade situationen i statsekonomin har voly-    promemoria "Koulutuksella 2000-luvulle".
2641: men yrkesinriktad grund- och påbyggnadsut-          (OPM 1993:16). Den anser att det på längre sikt
2642: bildning för vuxna utökats under 1990-talet.        finns ett klart behov av att öka vuxenutbildning-
2643: Efter 1994 är avsikten att volymen under några      en. Principbeslut om utbudet av vuxenutbildning
2644: år skall hållas oförändrad. 1 statsrådets pian av   efter 1996 kommer senast att fattas när planen
2645: den 18 juni 1993 för utveckling av utbildningen     för utveckling av utbildningen och forskningen
2646: och av forskningen vid högskolorna för 1991-        skall revideras nästa gång.
2647:      Helsingfors den 18 oktober 1993
2648: 
2649:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
2650:                                               1993 vp
2651: 
2652: Kirjallinen kysymys 534
2653: 
2654: 
2655: 
2656: 
2657:                                  Ala-Nissilä: Suomen Kommunistisen Puolueen liiketoiminnan ai-
2658:                                      heuttamasta pankkituen tarpeesta
2659: 
2660: 
2661:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2662: 
2663:     Suomen Kommunistisen Puolueen liiketoi-         Oikeusministeriön tulee valvoa puolueiden val-
2664: minta ja kiinteistöbisnes ovat Vasemmistoliiton     tiolta saamaa avustusta ja valtiontalouden tar-
2665: puoluesihteeri Matti Viialaisen selvitysten mu-     kastusvirastolla on tarkastusvelvollisuus.
2666: kaan aiheuttaneet yli 300 miljoonan markan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2667: menetykset. Puoluesihteeri Viialainen on julki-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2668: suudessa arvioinut, että kommunistipuolue ja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2669: sen liiketoiminta aiheuttavat yli sadan miljoonan   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2670: markan edestä pankkituen tarvetta.
2671:     Suomen Kommunistinen Puolue on koko                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2672: ajan ollut suurin jäsenjärjestö SKDL:ssä, joka               siin Suomen Kommunistisen Puolueen
2673: on jatkuvasti saanut puoluetukea. Nyt puolue-                liiketoiminnan aiheuttaman pankkituen
2674: tuen saajana on Vasemmistoliitto. Vasemmisto-                tarpeen selvittämiseksi, ja
2675: liiton yhteydet SKP:n taloussotkuihin on siksi                  aikooko Hallitus selvittää mahdolliset
2676: syytä selvittää.                                             Vasemmistoliiton yhteydet SKP:n ta-
2677:     Puolueiden toiminnan tulee olla avointa. Niin            loussotkuihin ottaen huomioon puolue-
2678: ikään pankkituen tulee olla avointa ja julkista.             lain säännökset?
2679: 
2680:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1993
2681:                                          Olavi Ala-Nissilä
2682: 
2683: 
2684: 
2685: 
2686:  2300321
2687: 2                                        1993 vp -   KK 534
2688: 
2689: 
2690: 
2691: 
2692:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2693: 
2694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sa erityistarkastuksessa ei ole ilmennyt, että
2695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pankki olisi menetellyt siinä määrin huolimatto-
2696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      masti, että siviilioikeudellisiin toimenpiteisiin
2697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Nissi-      olisi aihetta.
2698: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            STS-Pankin asiakkaiden mahdollisia väärin-
2699: 534:                                                 käytöksiä selvitetään edelleen myös SKP:n liike-
2700:                                                      toimien osalta. Mikäli niihin liittyy lainvastai-
2701:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     suutta, Siltapankki eli entinen STS-Pankki ryh-
2702:          siin Suomen Kommunistisen Puolueen          tyy tarvittaviin rikosoikeudellisiin toimenpitei-
2703:          liiketoiminnan aiheuttaman pankkituen       siin.
2704:          tarpeen selvittämiseksi, ja                    Oikeusministeriössä on tarkastettu puolue-
2705:             aikooko Hallitus selvittää mahdolliset   tuen käyttö puoluelain edellyttämässä laajuudes-
2706:          Vasemmistoliiton yhteydet SKP:n ta-         sa vuodesta 1987 alkaen. Viimeksi on valmistu-
2707:          loussotkuihin ottaen huomioon puolue-       nut tarkastuskertomus vuodelta 1991. Tilinpää-
2708:          lain säännökset?                            tösasiakirjoja vuodelta 1992 ei ole vielä tarkas-
2709:                                                      tettu. Suomen Kommunistinen Puolue on saa-
2710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nut Suomen Kansan Demokraattisen Liiton jä-
2711: vasti seuraavaa:                                     senjärjestönä puoluetukea vuosina 1987-1990.
2712:                                                      SKP:n saama puoluetuki on todettu käytetyksi
2713:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain             puolueen varsinaisen toiminnan menoihin, lä-
2714: 14 a §:n mukaan vakuusrahaston johtokunnan           hinnä palkkausmenoihin. Vuonna 1991 SKDL
2715: on määrättävä yksi tai useampi tarkastaja suo-       ja SKP eivät saaneet puoluetukea, koska näiden
2716: rittamaan tukitoimien kohteena olevan tai tukea      puolueiden poliittinen toiminta siirtyi Vasem-
2717: hakevan pankin erityistilintarkastus siinä laajuu-   mistoliitolle. Vasemmistoliitto on käyttänyt oi-
2718: dessa kuin johtokunta määrää. SKP:n liiketoi-        keusministeriön saamien selvitysten mukaan
2719: minnan entiselle STS-Pankille aiheuttamat tap-       puoluetukensa palkkausmenoihin, avustuksiin
2720: piot on selvitetty pankissa suoritetussa sanotun     piiri- ja naisjärjestöille sekä vaalitoimintaan eli
2721: lainkohdan mukaisessa erityistarkastuksessa.         varsinaisen toiminnan menojen kattamiseen.
2722: Muissa pankeissa suoritettavat tarkastukset ei-         Oikeusministeriön suorittamassa tarkastus-
2723: vät ole valmistuneet.                                toiminnassa ei ole havaittu puoluetuen käyttä-
2724:    Entisen STS-Pankin SKP:lle myöntämän luo-         misessä säännösten tai määräysten vastaisuuk-
2725: totuksen on tarkastanut vakuusrahaston mää-          sia.
2726: räämä tilintarkastustoimisto. Loppuunsaatetus-
2727: 
2728:        Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
2729: 
2730:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
2731:                                        1993 vp -   KK 534                                           3
2732: 
2733: 
2734: 
2735: 
2736:                                    TiH Riksdagens Herr Talman
2737: 
2738:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       vårdslöst att det ger anledning tili civilrättsliga
2739: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       åtgärder.
2740: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Eventuella missbruk som STS-Bankens kun-
2741: dagsman Ala-Nissilä undertecknade spörsmål nr      der gjort sig skyldiga tili utreds fortfarande även
2742: 534:                                               med avseende på FKP:s affärstransaktioner. Om
2743:                                                    det framgår att affärstransaktionerna har varit
2744:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      lagstridiga, kommer Siltapankki, dvs. den forna
2745:        att utreda det behov av bankstöd som        STS-Banken, att vidta behövliga straffrättsliga
2746:        åsamkats av Finlands Kommunistiska          åtgärder.
2747:        partis affårsverksamhet, och                    Vid justitieministeriet har man från ingången
2748:           ämnar Regeringen med hänsyn till         av 1987 i den utsträckning partilagen förutsätter
2749:        stadgandena i partilagen utreda Vänster-    granskat användningen av partistöd. Den senas-
2750:        förbundets eventuelia anknytning tili       te granskningsberättelsen för 1991 föreligger.
2751:        FKP:s ekonomiska oklarheter?                Bokslutsakterna för 1992 har ännu inte grans-
2752:                                                    kats. Finlands Kommunistiska parti har i egen-
2753:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skap av en medlemsorganisation i Demokratiska
2754: anföra följande:                                   Förbundet för Finlands folk erhåliit partistöd
2755:                                                    1987-1990. Det har konstaterats att det parti-
2756:    Enligt 14 a § lagen om statens säkerhetsfond    stöd som FKP erhåliit har använts tili utgifter
2757: skall fondens direktion förordna en eller flera    som åsamkats av dep egentliga verksamheten,
2758: granskare för att i den utsträckning som direk-    främst löneutgifter. Ar 1991 erhöli DFFF och
2759: tionen bestämmer specialgranska en stödtagan-      FKP inte partistöd eftersom dessa partiers poli-
2760: de eller stödansökande bank. De förluster som      tiska verksamhet överfördes till Vänsterförbun-
2761: FKP:s affärsverksamhet åsamkade den forna          det. Enligt de utredningar justitieministeriet för-
2762: STS-Banken har utretts i banken vid en special-    fogar över har Vänsterförbundet använt sitt
2763: granskning enligt nämnda lagrum. De gransk-        partistöd tili löneutgifter, understöd tili krets-
2764: ningar som företes i andra banker är ännu inte     och kvinnoorganisationer samt valarbete, dvs.
2765: färdiga.                                           tili täckande av utgifterna för den egentliga
2766:    Den kreditgivning som den forna STS-Ban-        verksamheten.
2767: ken beviljade FKP har granskats av en revisions-       I den granskningsverksarnhet som förrättades
2768: byrå som säkerhetsfonden utsett. Vid den slut-     av justitieministeriet har ingenting som strider
2769: förda specialgranskningen har det inte fram-       mot stadgandena elier bestämmelserna om · an-
2770: kommit att banken skulle ha handlat i den grad     vändningen av partistöd framgått.
2771: 
2772:      Helsingfors den 2 november 1993
2773: 
2774:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
2775:                                                 1993 vp
2776: 
2777: Kirjallinen kysymys 535
2778: 
2779: 
2780: 
2781: 
2782:                                    Laine: Lääninhallitusten osallistumisesta EY:njäsenmaiden yhteis-
2783:                                        työhön
2784: 
2785: 
2786:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2787: 
2788: l. Taustaa                                                Lääninhallituksen on edistettävä yhteistyötä
2789:                                                       sen sekä valtion piirihallinnon ja kunnallishallin-
2790:    Kuluvan vuoden syyskuun 15. päivänä teke-          non viranomaisten samoin kuin eri yhteisöjen
2791: nälläni kirjallisella kysymyksellä n:o 456 pyrin      välillä läänin olojen kehittämiseksi."
2792: ;aamaan vastauksen muutamiin keskeisiin on-               Mitä pykälän ensimmäiseen momenttiin tu-
2793: ~elmiin, jotka koskevat useiden Suomen läänin-
2794:                                                       lee, on problemaattista, millä perusteella AER-
2795: lallitusten jäsenyyttä EY:n jäsenmaiden aluei-
2796:                                                       jäsenyys merkitsisi läänien tilasta ja tarpeista
2797: ien aloitteesta perustetussa Euroopan alueiden        huolehtimista sekä kuinka jäsenyys edistäisi lää-
2798: rhteistyöjärjestössä (Assembly of European Re-        nien kehitystä. Vielä ongelmallisempaa on, kuin-
2799: rions, AER). Sisäasiainministeri Mauri Pekkari-
2800:                                                       ka lääninhallitukset AER:ssä toimimalla edistäi-
2801: ~en on antanut kirjalliseen kysymykseeni vas-
2802:                                                       sivät läänien väestön - siis myös integraatiota
2803: auksen, joka on päivätty 6.10.1993. Koska tie-        vastustavien kansalaisten - parasta. Kun käsi-
2804:  yt lääninhallitusten AER-jäsenyyteen liittyvät       tykset siitä, kuinka yhdentyminen vaikuttaa suo-
2805: ;eikat jäävät saamani vastauksen perusteella          malaisten elämään ja onko syvenevä integraatio
2806: :delleen avoimiksi, pidän aiheellisena tarkentaa
2807:                                                       ylipäätään toivottavaa, ovat voimakkaasti ja-
2808:  'ysymyksenasettelua.                                 kautuneet, AER-jäsenyyden hakemisen ja
2809:                                                       muunlaistenkaan integraatiota edistävien toi-
2810:                                                       menpiteiden ei voida varauksitta katsoa olevan
2811:  ~. Lääninhallitusten AER-jäsenyyden oikeudel-
2812:                                                       toimintaa väestön parhaaksi.
2813:    linen perusta                                          Lääninhallituslain 3 §:n 1 momentissa maini-
2814:    Yhtenä keskeisenä kohtana syyskuisessa kir-        taan nimenomaan ja erikseen lääninhallitusten
2815:  allisessa kysymyksessäni oli se, minkä säännös-      yhteistyö valtion piirihallinnon ja kunnallishal-
2816:  en perusteella lääninhallitukset ovat katsoneet      linnon viranomaisten kanssa. Koska nämä koti-
2817:  roivansa hakea AER:n jäsenyyttä. Ministeri           maiset viranomaistahot on yksilöity näin tar-
2818:  >ekkarinen viitannee kysymykseni tuohon koh-         koin, on nähdäkseni aivan kiistatonta, että sään-
2819:  aan vastatessaan näin:                               nöksessä olisi nimenomaisesti mainittu, mikäli
2820:    "Lääninhallitusten tulee niitä koskevan lain       lääninhallituslailla olisi ollut tarkoitus antaa lää-
2821:  rmkaan muun muassa edistää läänin kehitystä ja       ninhallituksille kompetenssi edistää yhteistyötä
2822:  en väestön parasta sekä yhteistyötä eri viran-       myös kansainvälisiin tai ylikansallisiin viran-
2823:  'maistenja yhteisöjen välillä läänin olojen kehit-   omaisiin tai yhteisöihin nähden.
2824:  ämiseksi. Lääninhallitusten tehtäviin voidaan            Vaikka lääninhallituksilla toisaalta jostakin
2825:  ~atsoa kuuluvan aluehallintoa koskevan kehi-         syystä olisikin toimivalta edistää yhteistyötä suh-
2826:  yksen seuraaminen myös muissa maissa. Liit-          teessa kansainvälisiin tai ylikansallisiin järjestöi-
2827:   yessään Euroopan alueiden neuvostoon läänin-        hin, tästä ei voitaisi suoraan ja ilman säännösten
2828:  allitukset eivät ole näin ollen ylittäneet niille    tukea päätellä, että lääninhallituksilla olisi myös
2829:  1insäädännön mukaan kuuluvaa toimialaa."             valta liittyä tuollaisten järjestöjen jäseniksi. -
2830:     Lainauksessa tarkoitettaneen viitata läänin-      Vastauksesta ei ilmene, ovatko jotkin lääninhal-
2831:   allituslain 1233/87 3 §:ään. Pykälä on kokonai-     litukset AER-jäsenhakemusta koskevissa pää-
2832:   uudessaan seuraavanlainen:                          töksissään käyttäneet oikeudellisena perusteluna
2833:     "Lääninhallituksen on huolehdittava läänin        lääninhallituslain 3 §:ää.
2834:   lasta ja tarpeista sekä kaikin puolin edistettävä      AER-jäsenyys ei merkitse pelkästään muissa
2835:   iänin kehitystä ja sen väestön parasta.             maissa tapahtuvan kehityksen seuraamista. Ku-
2836: 
2837:   l0032J
2838: 2                                         1993 vp -   KK 535
2839: 
2840: ten em. kirjallisessa kysymyksessäni mainitsen,          Vastauksessa viitataan puitesopimukseen,
2841: AER:n ohjesäännön mukaan AER:n päämäärä-              joka koskee paikallisten ja alueellisten viran-
2842: nä on mm. organisoida ja kehittää Euroopan            omaisten yhteistyötä yli valtakunnan rajojen
2843: alueiden yhteistä päätöksentekoa sekä tukea           (SopS 76/1990). Tuo sopimus on saatettu voi-
2844: alueiden osallistumista Euroopan rakennustyö-         maan asetuksella n:o 1029/90. Sopimuksen 2
2845: hön ja päätöksentekoprosessiin yhteisön tasolla       artiklan 1 kappale päättyy seuraavasti:
2846: kaikissa alueiden toimivaltaan kuuluvissa asiois-        "Yhteistyötä yli valtakunnan rajojen harjoite-
2847: sa. "Yhteisöllä" tarkoitettaneen tuossa yhtey-        taan paikallisten ja alueellisten viranomaisten
2848: dessä Euroopan yhteisöä. Kun vielä otetaan            toimivaltuuksien rajoissa siten kuin ne kansalli-
2849: huomioon, että AER:n täysistunto päättää              sessa lainsäädännössä on määritelty. Tällä yleis-
2850: AER:n poliittista strategiaa koskevien päätös-        sopimuksella ei muuteta näiden toimivaltuuk-
2851: lauseimien hyväksymisestä, huomataan, että            sien laajuutta tai luonnetta."
2852: AER ei ole pelkkä edunvalvonta-, neuvottelu- ja          Sopimuksella ei siis ole perustettu lääninhalli-
2853: yhteistyöorganisaatio. Ainakin poliittista strate-    tuksille toimivaltaa liittyä kansainvälisiin tai yli-
2854: giaa koskevien päätöslauseimien hyväksymisen          kansallisiin järjestöihin ja toimia niissä. Sopi-
2855: osalta ollaan tosiasiassa hyvin lähellä tiettyjen     muksella ei ole muutenkaan laajennettu läänin-
2856: ulkopolitiikan alaan kuuluvien toimivaltuuksien       hallitusten kompetenssia. Lisäksi on huomatta-
2857: käyttämistä.                                          va, että sopimus on saatettu voimaan asetuksen
2858:     Kirjalliseen kysymykseen saamani vastauksen       tasolla, kun taas lääninhallitusten toimivallan
2859: mukaan on kansainvälisten suhteiden ala voi-          perussäädös on laki (lääninhallituslaki). Suomen
2860: makkaasti laajentunut. Vastauksessa todetaan          Hallitusmuodon 28 §:ssä kielletään ottamasta
2861: myös, etteivät lääninhallitusten kansainväliset       asetukseen säännöstä, joka sisältää lain muutok-
2862: yhteydet ole poikkeuksellisia. Ymmärrän vas-          sen. Hallitusmuodon 92 §:n 2 momentin mukaan
2863: tauksen nämä kohdat viittauksena tapahtunei-          eivät virkamiehet saa soveltaa sellaista asetuksen
2864: siin tosiasioihin.                                    säännöstä, joka on ristiriidassa perustuslain tai
2865:     Asiaa oikeudellisesti arvioiden on selvää, että   muun lain kanssa.
2866: äsken kuvattu muutos on voinut tapahtua lail-            Vastauksessa mainitun vuonna 1992 annetun
2867: lisesti vain, mikäli kulloinkin voimassa olevat       hallituksen ohjelmapäätöksen jätän nyt huo-
2868: säännökset ovat tuollaisen kehityksen sallineet.      miotta, koska se ei ole säädös, jolla lääninhalli-
2869: Viranomaiskäytäntö voi oikeusvaltiossa vain           tuksille olisi voitu perustaa kansainväliseen tai
2870: poikkeuksellisesti oikeuttaa itsensä. Suomen          ylikansalliseen toimintaan liittyvää toimivaltaa.
2871: Hallitusmuodon 92 §:n 1 momentti sääntelee
2872: myös viranomaisten välisten kansainvälisten
2873: yhteyksien solmimista. Käsillä olevan kysymyk-        3. AER ja liittovaltiollisten rakenteiden merki-
2874: seni yhtenä tarkoituksena onkin saada selvyys            tys
2875: siihen, minkä säännöksen tai säännösten nojalla          Suomalaisessa 1980-luvun lopun ja 1990-lu-
2876: lääninhallitukset ovat toimineet hakiessaan           vun alun yhdentymisstrategiassa pidettiin ensin
2877: AER:n jäsenyyttä ja osallistuessaan sen työs-         ETA-sopimusta EY-jäsenyyden vaihtoehtona.
2878: kentelyyn.                                            Sittemmin ETA-sopimus osoittautuikin kaavail-
2879:     Kirjalliseen kysymykseen n:o 456 annetusta        lun EY/ED-jäsenyyden esivaiheeksi. Samoihin
2880: vastauksesta ilmenee edelleen, että "alueiden         aikoihin alettiin esittää Suomen WEU- ja
2881: vaikutusmahdollisuuden lisääminen ei ole risti-       NATO-jäsenyyttä koskevia puheenvuoroja.
2882: riidassa yleisen eurooppalaisen integraatiokehi-         Vaikka integraatiokeskustelu on viety jo näin
2883: tyksen kanssa". Oleellisempaa on nähdäkseni           pitkälle, yhdentymiskehityksen todennäköisestä
2884: kuitenkin analysoida sitä, onko lääninhallitus-       perimmäisestä päämäärästä eli EY/EU:n kehit-
2885: te,n osallistuminen tuohon alueiden vaikutus-         tämisestä liittovaltioksi ei Suomessa ole kuiten-
2886: mahdollisuuksien lisäämiseen Suomessa voi-            kaan haluttu vielä keskustella julkisesti. Asiaa
2887: massa olevien säädösten mukaista. Yleinen eu-         sivuavat puheenvuorot ovat toistaiseksi olleet
2888: rooppalainen integraatiokehitys ja Suomen oi-         tavallisesti ulkomaalaisten esittämiä. Mm. eräs
2889: keusjärjestys eivät välttämättä ole sopusoinnus-      belgialainen WEU-poliitikko on maininnut
2890: sa keskenään. Jos niiden välillä on ristiriitaa,      EY:n lopullisena tavoitteena olevan sotilasliiton
2891: suomalaisten viranomaisten on luonnollisesti          (ks. Helsingin Sanomat 2.10.1993, s. A 9).
2892: noudatettava maassamme voimassa olevaa oi-            Muuan EY:n piirissä toimiva poliitikko puoles-
2893: keutta.                                               taan on todennut, että EY :stä tulee tiivis poliit-
2894:                                           1993 vp -   KK 535                                         3
2895: 
2896: tinen liitto (ks. em. lähde). Selvimmin asian on                Minkä säännöksen tai säännösten pe-
2897: ilmaissut EY:n komission puheenjohtaja Jacques              rusteella useat Suomen lääninhallitukset
2898: Delors lausuessaan Euroopan pystyvän selviyty-              ovat hakeneet AER:n (Assembly of Eu-
2899: mään haasteistaan vain tiiviinä liittovaltiona (ks.         ropean Regions) jäsenyyttä ja osallistu-
2900: Helsingin Sanomat 28.9.1993, s. B 7). Integraa-             vat tuon järjestön toimintaan,
2901: tion suuntana ei siis olisi vain liittovaltio, vaan             kuinka Hallitus suhtautuu mahdol-
2902: tiivis liittovaltio.                                        lisiin pyrkimyksiin kehittää Euroopan
2903:     AER:n ohjesäännössä mainitaan federalistis-             yhteisöä tai Euroopan Unionia liittoval-
2904: ten eli liittovaltiota tai valtioliittoa koskevien          tioksi tai ylipäätään federalistiseen suun-
2905: rakenteiden uudenlaisesta merkityksestä tulevan             taan, sekä
2906: Euroopan toteuttamisessa. Ministeri Pekkarisen                  pitääkö Hallitus suotavana tai edes
2907: vastauksessa ei lainkaan puututa syyskuisen kir-            asianmukaisena, että lääninhallitukset
2908: jallisen kysymykseni siihen osaan, joka koskee              AER:n jäseninä osallistuvat toimintaan,
2909: federalistisia rakenteita.                                  jossa AER:n ohjesäännön mukaan ote-
2910:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         taan huomioon federalististen eli liitto-
2911: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             valtiollisten tai valtioliittoa koskevien
2912: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             rakenteiden uudenlainen merkitys tule-
2913: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     van Euroopan toteuttamisessa?
2914:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1993
2915: 
2916:                                               Ensio Laine
2917: 4                                        1993 vp -   KK 535
2918: 
2919: 
2920: 
2921: 
2922:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2923: 
2924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimialaa koskevan lainsäädännön mukaisesti,
2925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koska neuvoston tehtävänä on seurata ja edistää
2926: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eurooppalaisten alueiden yleistä kehitystä. Lää-
2927: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laineen         ninhallituksen oikeus kansainvälisiin suhteisiin
2928: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 535:        perustuu lääninhallituslaissa säädettyyn läänin-
2929:                                                      hallituksen tehtävään valtion alueellisena yleis-
2930:            Minkä säännöksen tai säännösten pe-       hallintoviranomaisena. Tämä tehtävä velvoittaa
2931:        rusteella useat Suomen lääninhallitukset      lääninhallituksen toimimaan laajalti läänin
2932:        ovat hakeneet AER:n (Assembly of Eu-          asioiden edistämiseksi.
2933:        ropean Regions) jäsenyyttä ja osallistu-          Kansainvälistymiskehitys merkitsee, ettei lää-
2934:        vat tuon järjestön toimintaan,                ninhallitus täyttäisi riittävästi sille säädettyjä
2935:            kuinka Hallitus suhtautuu mahdol-         tehtäviä, ellei se seuraisi toimialansa kansainvä-
2936:        lisiin pyrkimyksiin kehittää Euroopan         listä kehitystä. Nykyisin viranomaisen oman
2937:        yhteisöä tai Euroopan Unionia liittoval-      toimialan kansainvälisen kehityksen seuraami-
2938:        tioksi tai ylipäätään federalistiseen suun-   nen on tärkeä osa jokaisen viranomaisen työtä.
2939:        taan, sekä                                    Viranomaisten suorat kansainväliset yhteydet
2940:            pitääkö Hallitus suotavana tai edes       ovat tänä päivänä pääsääntö - eivät poikkeus.
2941:        asianmukaisena, että lääninhallitukset            Hallitus ei näe oikeudellisia eikä poliittisia
2942:        AER:n jäseninä osallistuvat toimintaan,       ongelmia Euroopan alueiden neuvoston jäsenyy-
2943:        jossa AER:n ohjesäännön mukaan ote-           dessä. Kuten vastauksessani kirjalliseen kysy-
2944:        taan huomioon federalististen eli liitto-     mykseen n:o 456 on perusteellisesti selvitetty, ei
2945:        valtiollisten tai valtioliittoa koskevien     Euroopan alueiden neuvosto tee lainkaan sen
2946:        rakenteiden uudenlainen merkitys tule-        jäseniä sitovia päätöksiä. Kyseessä on vain yh-
2947:        van Euroopan toteuttamisessa.                 teistyö-, neuvottelu- ja edunvalvontaelin. Halli-
2948:                                                      tus seuraa Euroopan alueiden neuvoston toimin-
2949:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa. Jos toiminta aiheuttaa tarvetta uudelleen-
2950: vasti seuraavaa:                                     arvioon, hallitus puuttuu asiaan. Tällaista kehi-
2951:                                                      tystä ei kuitenkaan ole nähtävissä.
2952:    Lääninhallitus toimii lääninhallituslain (1233/       Suomi seuraa tarkasti Euroopan yhteisön ja
2953: 87) 1 §:n mukaan yleisenä hallintoviranomaisena      Euroopan Unionin sisällä tapahtuvaa kehitystä.
2954: läänissä. Lääninhallitus hoitaa myös muut sille      Tämä kehitys ei ole johtamassa liittovaltion
2955: laissa säädetyt tehtävät. Lääninhallituslain         muodostamiseen, vaikka M'aastrichtin sopimus
2956: 3 §:ssä säädetään lääninhallitusten yleisistä teh-   merkitsee yhteisön syventämistä. Hallitus ei ole
2957: tävistä ja niiden hoidon perusteista. Näihin pe-     pitänyt ongelmallisena näköpiirissä olevaa ja
2958: rusteisiin kuuluvat muun muassa läänin tilasta ja    Maastrictin sopimuksesta ilmenevää Euroopan
2959: tarpeista huolehtiminen, läänin kehityksen edis-     yhteisön kehitystä Suomen kannalta. Lisäksi
2960: täminen ja yhteistyön edistäminen eri viran-         hallitus korostaa sitä, että jäsenyys Euroopan
2961: omaisten ja yhteisöjen välillä.                      yhteisössä ratkaistaan aikanaan eduskunnassa ja
2962:    Liittyessään Euroopan alueiden neuvoston          siitä järjestetään myös kansanäänestys.
2963: jäseniksi lääninhallitukset ovat toimineet niiden
2964:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1993
2965: 
2966:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
2967:                                          1993 vp -   KK 535                                             5
2968: 
2969: 
2970: 
2971: 
2972:                                     Tili Riksdagens Herr Taiman
2973: 
2974:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rätt till internationella förbindelser baserar sig på
2975: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         länsstyrelsens i länsstyrelselagen stadgade upp-
2976: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      gift som statens regionala allmänna förvaltnings-
2977: dagsman Laine undertecknade spörsmål nr 535:         myndighet. Denna uppgift förpliktar länsstyrel-
2978:                                                      sema att bedriva en omfattande verksamhet för
2979:            Med stöd av vilket eller vilka stadgan-   att främja länets angelägenheter.
2980:        den har många länsstyrelser i Finland            Internationaliseringsutvecklingen medför att
2981:        ansökt om medlemskap i AER (Assem-            länsstyrelsema inte i tillräcklig omfattning skulle
2982:        bly of European Regions), och deltar i        fullgöra sina lagstadgade uppgifter ifall de inte
2983:        denna organisations verksamhet,               skulle följa med den internationella utvecklingen
2984:            på vilket sätt förhåller sig Regeringen   inom sitt verksamhetsfålt. Numera är det en
2985:        till eventuella strävanden att utveckla       viktig del av varje myndighets arbete att följa
2986:        Europeiska gemenskapen eller Europeis-        med den internationella utvecklingen inom den
2987:        ka unionen i federalistisk riktning samt      egna sektorn. Myndigheternas direkta intema-
2988:            anser Regeringen att det är att rekom-    tionella kontakter är i dag en regel, inte ett
2989:        mendera eller ens ändamålsenligt att          undantag.
2990:        länsstyrelsema i egenskap av medlemmar           Regeringen ser inga rättsliga eller politiska
2991:        i AER deltar i en verksamhet där man vid      problem i ett medlemskap i Europeiska regiona-
2992:        förverkligandet av det nya Europa enligt      la församlingen. Såsom det grundligt utretts i
2993:        reglementet för AER beaktar en ny bety-       mitt svar på spörsmålet nr 458, fattar Europeiska
2994:        delse av federalistiska strukturer, dvs.      regionala församlingen inga sådana beslut som
2995:        strukturer som hänför sig till förbunds-      är bindande för medlemmarna. Det är endast
2996:        stater och statsförbund?                      fråga om ett samarbets-, förhandlings- och in-
2997:                                                      tressebevakningsorgan. Regeringen följer med
2998:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Europeiska regionala församlingens verksamhet.
2999: anföra följande:                                     Om verksamheten ger anledning till en omvärde-
3000:                                                      ring kommer regeringen att ingripa. En sådan
3001:    Enligt 1 § länsstyrelselagen (1233/87) är läns-   utveckling är dock inte skönjbar.
3002: styrelsen en allmän förvaltningsmyndighet i lä-         Finland följer noga med utvecklingen inom
3003: net. Länsstyrelsema skall också enligt lag sköta     Europeiska gemenskapen och Europeiska unio-
3004: vissa särskilda uppgifter. I 3 § länsstyrelselagen   nen. Denna utveckling håller inte på att leda till
3005: stadgas om länsstyrelsemas allmänna uppgifter        bildandet av en förbundsstat, även om Maas-
3006: och grundema för skötseln av dessa. Till dessa       trichtavtalet innebär en fördjupning av gemen-
3007: grunder hör bl.a. att ge akt på tillståndet och      skapen. Regeringen har inte ansett att den ut-
3008: behoven i länet, att främja länets utveckling och    veckling inom Europeiska gemenskapen som
3009: samarbete med olika myndigheter och samman-          ligger inom synhåll, och som även framgår av
3010: slutningar.                                          Maastrichtavtalet, är problematisk ur Finlands
3011:    Då länsstyrelsema har anslutit sig till Euro-     synvinkel. Dessutom betonar regeringen att
3012: peiska regionala församlingen har de handlat         medlemskapet i Europeiska gemenskapen i si-
3013: enligt den lagstiftning som gäller deras verksam-    nom tid kommer att avgöras i riksdagen och att
3014: hetsfålt, eftersom församlingens uppgift är att      därom även kommer att anordnas en folkom-
3015: följa med och främja den allmänna utvecklingen       röstning.
3016: inom de europeiska regionema. Länsstyrelsemas
3017:      Helsingfors den 28 oktober 1993
3018: 
3019:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
3020:                                               1993 vp
3021: 
3022: Kirjallinen kysymys 536
3023: 
3024: 
3025: 
3026: 
3027:                                  Aittoniemi: Suunnitelmista tekstipuheluiden välityspalvelun lak-
3028:                                      kauttamiseksi
3029: 
3030: 
3031:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3032: 
3033:    Tekstipuhelin on 12 vuoden ajan ollut yksi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3034: tärkeimpiä kuulo- ja puhevammaisten apuväli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3035: neitä. Tekstipuhelimien palveluja tarvitsevia on    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3036: maassamme tällä hetkellä noin 40 000.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3037:    Telen liikelaitostumisen myötä on asiassa il-
3038: mennyt suuria tulevaisuuden uhkia. Koska val-                  Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
3039: tio ei ole myöntämässä toiminnan ylläpitämiseen             Telen suunnitelmien mukaan kuulo- ja
3040: rahaa, Telelaitos on !opettamassa saatujen tieto-           puhevammaisille elintärkeä tekstipuhe-
3041: jen mukaan kyseisen toiminnan keväällä 1994.                linpalvelu aiotaan lopettaa vuoden 1994
3042: Toiminta, jonka mahdollistamiseksi on tehty                 keväällä, ellei valtio talousarviossaan
3043: paljon suunnittelutyötä ja toteutusta, aiotaan              myönnä yhteiskunnan varoja sen ylläpi-
3044: näin lopettaa välittämättä lainkaan yhteiskun-              tämiseen?
3045: nan vähäosaisista, vammaisista, joille nämä pal-
3046: velumuodot ovat olleet ja ovat elintärkeitä.
3047: 
3048:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
3049: 
3050:                                           Sulo Aittoniemi
3051: 
3052: 
3053: 
3054: 
3055:  2300321
3056: 2                                         1993 vp -    KK 536
3057: 
3058: 
3059: 
3060: 
3061:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3062: 
3063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         paalle taksille. Tästä huolimatta Posti- ja telelai-
3064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tos on hoitanut tehtävää sen yleishyödyllisen
3065: olette 13 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-         luonteen vuoksi.
3066: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Posti- ja telelaitos on ilmoittanut, että se ei
3067: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         katso voivansa jatkaa pysyvästi kannattamaton-
3068: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 536:          ta välityspalvelua, ellei se saa siihen laitoksen
3069:                                                        ulkopuolelta tulevaa rahoitusta.
3070:           Miten Hallitus suhtautuu siihen, että            Hallitus on syvästi tietoinen siitä monipuoli-
3071:        Telen suunnitelmien mukaan kuulo- ja            sesta ja laajasta merkityksestä, joka tekstipuhe-
3072:        puhevammaisille elintärkeä tekstipuhe-          linvälityksellä on kuulo- ja puhevammaisten
3073:        linpalvelu aiotaan lopettaa vuoden 1994         mahdollisuuksille ylläpitää yhteyksiä eri tahoille.
3074:        keväällä, ellei valtio talousarviossaan             Liikenneministeriö on neuvotellut tilanteesta
3075:        myönnä yhteiskunnan varoja sen ylläpi-          vammaisia edustavien järjestöjen, Raha-auto-
3076:        tämiseen?                                       maattiyhdistyksen, valtiovarainministeriön ja
3077:                                                        Posti- ja telelaitoksen sekä muiden telelaitosten
3078:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kanssa. Neuvottelujen tarkoituksena on löytää
3079: vasti seuraavaa:                                       käytännön mahdollisuus jatkaa tekstipuhelinvä-
3080:                                                        litystä keskeytyksettä. Neuvottelujen lopputu-
3081:    Posti- ja telelaitos on ylläpitänyt tekstipuheli-   loksena Posti- ja telelaitos on ilmoittanut jatka-
3082: men ja tavanomaisten puhelimien välistä välitys-       vansa palvelua vuoden 1994 ajan ilman ulkopuo-
3083: palvelua vuodesta 1981 alkaen. Kysymyksessä            lista rahoitusta. Tällöin vammaisia edustavat
3084: on palvelu, jossa kuulo- tai puhevammainen             järjestöt ehtivät anoa avustusta tekstipuhelinvä-
3085: henkilö ottaa erityisellä kirjoituskonetta muis-       litykseen Raha-automaattiyhdistykseltä vuoden
3086: tuttavalla päätelaitteella, tekstipuhelimella yh-      1994 aikana ja ostaa palvelun saamillaan avus-
3087: teyttä vastaavaan laitteeseen välityskeskuksessa.      tusrahoilla vuoden 1995 alusta lähtien.
3088: Välittäjä puolestaan ottaa yhteyden tavanomai-             Hallitus pitää erittäin myönteisenä sitä tapaa,
3089: seen puhelimeen vammaisen henkilön kirjoitta-          millä Posti- ja telelaitos on osoittanut ymmärtä-
3090: mien ohjeiden mukaan ja välittää puhelun vuo-          vänsä yhteiskunnallisen vastuunsa siitä huoli-
3091: ron perään lukemalla ja kirjoittamalla tarpeen         matta, että sillä on samanaikaisesti osakeyhtiö-
3092: mukaan. Yhteydenotto toimii luonnollisesti             lain mukainen vastuu taloutensa hoidosta.
3093: myös toisin päin.                                          Hallitus katsoo edellä sanottuun viitaten, että
3094:    Suomen lainsäädännön mukaan kysymykses-             vammaisten kannalta ensiarvoisen tärkeän pal-
3095: sä on kahden vastauspalvelun välinen yhteistoi-        velun jatkuminen vuonna 1994 on voitu turvata
3096: minta, joka ei tapahdu televerkon sisällä, eikä        Posti- ja telelaitoksen avulla. Liikenneministeriö
3097: kuulu teletoimintaan. Vastaavan tapainen palve-        jatkaa vuonna 1994 tarvittavien toimenpiteiden
3098: lu on esimerkiksi taksien tilauspalvelu, jossa         valmistelemista.
3099: taksia haluavan henkilön puhelu välitetään va-
3100: 
3101:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
3102: 
3103:                                                                      Liikenneministeri Ote' Norrback
3104:                                          1993 vp -   KK 536                                           3
3105: 
3106: 
3107: 
3108: 
3109:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3110: 
3111:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Post- och televerket har meddelat att det inte
3112: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skriveise av       anser sig kunna fortsätta med en kontinuerligt
3113: den 13 oktober 1993 tili vederbörande mediem         oiönsam förmedlingsservice, om den inte kan få
3114: av statsrådet översänt föijande av riksdagsman       finansiering från annat håll.
3115: Aittoniemi undertecknade spörsmåi nr 536:               Regeringen är starkt medveten om att textte-
3116:                                                      Iefonförmedlingen har en mångsidig och omfat-
3117:           Viiken inställning har Regeringen till     tande betydelse för personer med hörsel- och
3118:        att den textteiefonservice som är Iivsvik-    talskador med tanke på deras möjligheter att
3119:        tig för personai med hörsei- och taiska-      sköta förbindelserna med omvärlden.
3120:        dor eniigt Teies pianer skall dras in våren      Trafikministeriet har förhandlat om situatio-
3121:        1994, om inte staten isin budget beviljar     nen med organisationer som representerar de
3122:        samhällets medei för denna service?           handikappade, Penningautomatföreningen, fi-
3123:                                                      nansministeriet och Post- och televerket samt
3124:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        med andra teleinrättningar. A vsikten med för-
3125: anföra följande:                                     handlingarna är att finna en praktisk möjiighet
3126:                                                      att fortsätta med textteiefonförmediingen utan
3127:    Post- och teieverket har sedan 1981 upprätt-      avbrott. Dessa förhandlingar har resuiterat i att
3128: hållit förbindelserna mellan en texttelefon och      post- och televerket har meddelat att det fortsät-
3129: normaia telefoner. Detta är en form av service       ter med servicen under 1994 utan finansiering
3130: där personer med hörsel- och taiskador med           utifrån. De organisationer som representerar de
3131: hjälp av en särskild terminai som liknar en          handikappade hinner då hos Penningautomat-
3132: skrivmaskin, dvs. en texttelefon, tar kontakt med    föreningen anhålla om understöd för texttelefon-
3133: motsvarande apparat i en förmedlingscentral.         förmedlingen under 1994 och köpa servicen för
3134: Enligt anvisningar som skrivs av den handikap-       detta understödsbelopp från och med ingången
3135: pade tar förmedlaren i sin tur kontakt med en        av 1995.
3136: vanlig telefon och förenar samtalet genom att           Regeringen anser det vara mycket positivt att
3137: efter behov turvis läsa resp. skriva. Kontakten      Post- och televerket har visat sig inse sitt ansvar
3138: fungerar givetvis även åt motsatt håll.              gentemot samhället trots att det samtidigt enligt
3139:    Eniigt vår lagstiftning är det fråga om samver-   Iagen om aktieboiag bär ansvaret för skötseln av
3140: kan mellan två svarstjänster som inte sker i         sin egen ekonomi.
3141: telenätet och inte heller hör till televerksamhe-       Med hänvisning till vad som sagts ovan anser
3142: ten. Motsvarande service är t.ex. systemet för       regeringen att en serviceform som är av största
3143: beställning av taxibilar, där taxibeställarens       vikt för personer med hörsei- och taiskador
3144: samtai förenas till en ledig taxi. Trots detta har   alltjämt har kunnat tryggas 1994 genom Post-
3145: Post- och televerket skött denna uppgift på          och televerkets medverkan. Trafikministeriet
3146: grund av dess allmännyttiga karaktär.                fortsätter beredningen av de nödvändiga åtgär-
3147:                                                      derna 1994.
3148:      Helsingfors den 20 oktober 1993
3149: 
3150:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
3151:                                             1993 vp
3152: 
3153: Kirjallinen kysymys 537
3154: 
3155: 
3156: 
3157: 
3158:                                 Aittoniemi: Kulutuksen ohjaamisesta suomalaisia tuotteita suosi-
3159:                                     vaksi
3160: 
3161: 
3162:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3163: 
3164:     Kauppojemme hyllyjä valtaavat kasvavasti         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3165: muualta, myös ns. halpatuonnin maista olevat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3166: tavarat. Kotimaiseen tuotantoon kohdistuva os-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3167: totoiminta vähenee ja se on taas suorassa suh-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3168: teessa tuotantoon ja työllisyyteen.
3169:     Kampanjaiskut, jotka pyrkivät suuntaa-                   Aikooko Hallitus panostaa nykyistä
3170: maan ostoja kotimaisen tuotannon tuotteisiin,             tehokkaammin ostavan yleisön ostotot-
3171: ovat harvalukuisia, vaatimattomia ja huonosti             tumusten kääntämiseen myönteisiksi ko-
3172: suunniteltuja. Niiden vaikutus on tähän saak-             timaassa valmistettuja tuotteita koh-
3173: ka ollut olematon. Ne ovat jonkinlaista tapa-             taan rahoittamana hyvin suunniteltuja ja
3174: kulttuuria, jotta voidaan sanoa jotakin tehdyk-           tehokkaita mainosiskuja tämän asian
3175: si.                                                       eteenpäin viemiseksi?
3176: 
3177:    Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
3178: 
3179:                                         Sulo Aittoniemi
3180: 
3181: 
3182: 
3183: 
3184:  230032J
3185: 2                                         1993 vp -   KK 537
3186: 
3187: 
3188: 
3189: 
3190:                                    Eduskunnan Herra puhemiehelle
3191: 
3192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suunnittelultaan kuluttajien ostotottumuksia
3193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vastaavien tuotteiden valmistaminen ja lisäämi-
3194: olette 13 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        nen. Tämä tapahtuu yrittäjyyttä edistämällä,
3195: jeenne n:o 1581 ohella toimittanut valtioneuvos-      pienen ja keskisuuren teollisuuden toimintaedel-
3196: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      lytyksiä parantamalla. Myös tuotanto- ja työlli-
3197: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        syysvaikutukset ovat tätä tietä etenemällä suu-
3198: sen n:o 537:                                          rimmat. Tätä varten valtiovalta, kauppa- ja
3199:                                                       teollisuusministeriö on kehittänyt ja kehittää
3200:           Aikooko Hallitus panostaa nykyistä          yrittäjyyttä tukevaa toimenpidearsenaalia.
3201:        tehokkaammin ostavan yleisön ostotot-             Kotimaisen Työn Liitto, nyttemmin Suoma-
3202:        tumusten kääntämiseen myönteiseksi             laisen Työn Liitto, on vuosikymmeniä harjoit-
3203:        kotimaassa valmistettuja tuotteita koh-        tanut kampanjointia suomalaisen työn puoles-
3204:        taan rahoittamana hyvin suunniteltuja ja       ta. Tämän työn kaikki puolet eivät välttämättä
3205:        tehokkaita mainosiskuja tämän asian            näy riittävästi julkisuudessa. Liiton toiminta
3206:        eteenpäin viemiseksi?                          on voimakkaasti tehostumassa. Yleisluonteiset
3207:                                                       "osta suomalaista" -kampanjat ovat aikansa
3208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eläneet. Nyt kampanjointia toteutetaan moni-
3209: vasti seuraavaa:                                      puolisella viestinnällä, julkaisutoiminnalla, tie-
3210:                                                       dottamisella, mainonnalla ja yhteistyöprojek-
3211:    Edustaja Aittaniemi toteaa kysymyksensä            teilla sekä painettujen että sähköisten viesti-
3212: johdannossa, että kauppojemme hyllyjä valtaa-         mien kautta.
3213: vat kasvavasti muualta, myös ns. halpatuonnin            Tätä kampanjointia myös valtiovalta tukee.
3214: maista olevat tavarat.                                Valtion talousarvion kauppa- ja teollisuusminis-
3215:    Pienenä teollistuneena maana Suomi on pyr-         teriön hallinnonalan pääluokan teollisuustutki-
3216: kinyt avoimeen ulkomaankauppaan viennin tär-          musmäärärahoista on 2 800 000 markkaa osoi-
3217: keyden vuoksi mutta myös kansainvälisen yhtei-        tettu kotimaisen tuotannon yleistä edistämistä
3218: sön ja kaupallisten sekä taloudellisten järjestöjen   tarkoittavien tilaustutkimusten ja kampanjoiden
3219: jäsenenä. Kansainvälistä kauppaa ja kaupan            toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksami-
3220: esteitä säätelevät lukuisat kansainväliset sopi-      seen vuonna 1994. Tämä määräraha on kohden-
3221: mukset, joita myös Suomen on ulkomaankau-             nettu Suomalaisen Työn Liiton toimintaan.
3222: passaan noudatettava. Yksipuolisiin kaupan ra-        Vaihtotase- ja työllisyystilanteen johdosta koti-
3223: joituksiin kulutustavaroiden tuonnissa, joihin        maisen tuotannon edistämistä ja suomalaisten
3224: edustaja Aittaniemi kysymyksensä johdannossa          tuotteiden kampanjointia tullaan edelleen jatka-
3225: viittaa, ei yleisesti ottaen ole mahdollisuuksia.     maan tämän kaltaisessa laajuudessa. Hallituksen
3226: Tuontia maista, joissa tuotantokustannukset           viidennessä lisätalousarvioesityksessä on ehdo-
3227: ovat halvempia kuin meillä, ei tällä perusteella      tettu varattavaksi 1 000 000 markkaa lisää koti-
3228: voida rajoittaa.                                      maisen tuotannon menekin parantamiseksi. Vas-
3229:    Edustaja Aittaniemen ilmaisema huoli koh-          taavaa lisärahoitusta voidaan harkita myös ensi
3230: distuukin erityisesti kotimaisten tuotteiden ky-      vuonna.
3231: syntään ja sen vaikutuksiin kotimaiseen tuotan-          Hallituksen mahdollisuudet rahoittaa kam-
3232: toon ja työllisyyteen. Tämä on aivan keskeinen        panjoita ja mainosiskuja Suomessa valmistettu-
3233: kysymys tämän päivän Suomessa. Tuonnin kor-           jen tuotteiden menekin parantamiseksi ovat tie-
3234: vaamiseen kotimaisella tuotannolla ei ole kan-        tysti eräiltä osin rajalliset. Rajoittavia tekijöitä
3235: sainvälisiä rajoitteita, se on kaikissa teollisuus-   ovat toisaalta määrärahat ja tulevaisuudessa
3236: maissakin jopa tavoitteena tuotannon ja työlli-       mahdollisesti voimaan tulevan ETA-sopimuksen
3237: syyden ylläpitämiseksi.                               edellyttämät rajoitukset.
3238:    Tämä on meidänkin tavoitteemme ja sen to-             Kauppa- ja teollisuusministeriö on omaksu-
3239: teuttaminen on kilpailukykyisten, laadultaan ja       nut toimintalinjan, jonka mukaan - viitaten
3240:                                         1993 vp -   KK 537                                         3
3241: 
3242: määrärahojen rajallisuuteen - pyritään suosi-         Hallitus tulee edelleen tukemaan sellaisia toi-
3243: maan yleisiä, koko teollisuutta ja kauppaa palve-   mintoja, jotka edistävät suomalaisten tuotteiden
3244: levia hankkeita ja kampanjoita toimialakohtai-      hankintaa ja käyttöä. Samalla se tukee myös
3245: suuden sijasta.                                     suomalaista tuotantoa ja työllisyyttä.
3246:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
3247: 
3248:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
3249: 4                                           1993 vp -    KK 537
3250: 
3251: 
3252: 
3253: 
3254:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
3255: 
3256:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              som till sin kvalitet och i fråga om planeringen
3257: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           motsvarar konsumenternas köpvanor, tillverkas
3258: 1581 av den 13 oktober 1993 tiil vederbörande            och utökas. Detta sker genom att företagsamhe-
3259: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          ten främjas och verksamhetsbetingelserna för
3260: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             småindustrin och den medelstora industrin för-
3261: 537:                                                     bättras. Också effekterna på produktionen och
3262:                                                          sysselsättningen är som störst då man framskri-
3263:            Har Regeringen för avsikt att satsa           der på detta sätt. För detta har statsmakten,
3264:         effektivare än för närvarande på att vän-        d.v.s. handels- och industriministeriet, utvecklat
3265:         da allmänhetens köpvanor i gynnsam               och utvecklar även i fortsättningen en åtgärdsar-
3266:         riktning för inhemska produkter genom            senal som stöder företagsamheten.
3267:         att finansiera väl planerade och effektiva           Förbundet för inhemskt arbete, numera Suo-
3268:         reklamsloganer för att få denna sak att          malaisen Työn Liitto, har i decennier fört kam-
3269:         framskrida?                                      panjer för det finska arbetet. Alla sidor av detta
3270:                                                          arbete är nödvändigtvis inte tillräckligt synliga i
3271:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            offentligheten. Förbundets verksamhet effekti-
3272: anföra följande:                                         veras kraftigt. Tiden är förbi för "köp finskt"
3273:                                                          -kampanjer av allmän karaktär. Nu genomförs
3274:    Riksdagsman Aittoniemi konstaterar i ingres-          kampanjerna genom mångsidig kommunika-
3275: sen till sitt spörsmål att hyllorna i butikerna i allt   tion, publikationsverksamhet, informering, re-
3276: högre grad flödar över av varor utifrån, också           klam och samarbetsprojekt både i tryckta och
3277: från s.k. billigimportländer.                            elektroniska medier.
3278:    I egenskap av ett litet industrialiserat land har         Denna kampanjföring stöds också av stats-
3279: Finland strävat efter en öppen utrikeshandel             makten. Av anslagen under huvudtiteln industri-
3280: eftersom exporten är så viktig men också som             forskning inom handels- och industriministeriets
3281: medlem av deri internationella gemenskapen och           förvaltningsgren i statsbudgeten har 2 800 000
3282: såväl kommersiella som ekonomiska organisa-              mark anvisats för erläggandet av utgifter under
3283: tioner. Den internationella handeln och handels-         1994 föranledda av beställningsundersökriingar
3284: hindren regleras av talrika internationella avtal        och kampanjer som avser att allmänt främja den
3285: som även Finland måste följa i sin utrikeshandel.        inhemska produktionen. Detta anslag har kana-
3286: Ensidiga handelsrestriktioner vid importen av            liserats till Suomalaisen Työn Liittos verksam-
3287: konsumtionsvaror, vilket riksdagsman Aittonie-           het. Till följd av bytesbalans- och sysselsätt-
3288: mi hänvisar till i ingressen till sitt spörsmål, finns   ningsläget kommer främjandet av den inhemska
3289: det allmänt taget inga möjligheter till. Importen        produktioneo och kampanjf6ringen för finländ-
3290: från Iänder där produktionskostnaderna är lägre          ska produkter att fortgå i nämndmmfattning. I
3291: än hos oss kan inte begränsas med detta som              regeringens proposition med födlag till en femte
3292: motivering.                                              tilläggsbudget har det föreslagits att en extra
3293:    Riksdagsman,Aittoniemis oro gäller särskilt           summa om 1 000 000 mark skall reserveras f6r
3294: efterfrågan på iliilhemska produkter och dess            att förbättra åtgången på den inhemska produk-
3295: ef(ekter på den inhemska produktionen och                tionen. Motsvarande tilläggsfinansiering kan
3296: sysselsättningen. Detta är en ytterst viktig fråga       övervägas också för nästa år.
3297: i dagens Finland. Det finns inga internationella             Regeringens möjligheter att 'finansiera kam-
3298: begränsningar vad gäller att ersätta importen            panjer och reklamsloganer för att förbättra åt-
3299: med inhemsk produktion, det är t.o.m. målet i            gången på produkter som tillverkats i landet är
3300: alla industriländer för att produktionen och             naturligtvis tili vissa delar begränsade. Begrän-
3301: sysselsättningen skall kunna upprätthållas.              sande faktorer är å ena sidan anslagen och å andra
3302:    Detta är också vårt mål och det kan förverk-          sidan de restriktioner som förutsätts i EES-
3303: ligas genom att konkurrenskraftiga produkter,            avtalet, som eventuellt träder i kraft i framtiden.
3304:                                         1993 vp -      KK 537                                        5
3305: 
3306:    Handels- och industriministeriet har tillägnat        Regeringen kommer också i fortsättningen att
3307: sig en verksamhetslinje enligt viiken - med           stöda sådana åtgärder som främjar anskaffning
3308: hänvisning tili de begränsade anslagen - minis-       och användning av finska produkter. Samtidigt
3309: teriet strävar efter att gynna allmänna projekt       stöder den också finsk produktion och sysselsätt-
3310: och kampanjer som betjänar hela industrin och         ning.
3311: handeln i stället för branschvisa sådana.
3312: 
3313:      Helsingforsden 2 november 1993
3314: 
3315:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
3316:                                                 1993 vp
3317: 
3318: Kirjallinen kysymys 538
3319: 
3320: 
3321: 
3322: 
3323:                                    Vistbacka: Laser- ja kopiokasettien uusiokäytön tukemisesta
3324: 
3325: 
3326: 
3327:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3328: 
3329:    Suomeen tuodaan vuosittain noin 400 000            maisella uudelleenlatauksella on myös välitön
3330: kappaletta laser- ja kopiokasettia, joita käyte-      vaikutus maamme vaihtotaseeseen sekä työlli-
3331: tään muun muassa laser- ja mikrofilmilukulait-        syyttä edistävä vaikutus niin suoranaisesti kuin
3332: teiden tulostimissa sekä kopio koneissa. Laiteval-    välillisestikin.
3333: mistajat ovat pitkään markkinoineet kyseisiä             Eräänä keinona uudelleenlatauksen lisäämi-
3334: kasetteja kertakäyttöisinä, jolloin käytetyistä       seksi voisi olla esimerkiksi maahan tuotaville
3335: kaseteista on tullut ongelmajätettä.                  uusille kaseteille määrättävä ympäristövero,
3336:    Laitevalmistajien väitteistä huolimatta kehi-      joka omalta osaltaan vähentäisi kaseteista synty-
3337: tystyön tuloksena kasetteja on alettu uudelleen-      viä ympäristöhaittoja.
3338: ladata. Sen seurauksena esimerkiksi USA:ssa ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3339: Japanissa uusiointimäärät ovat kokonaiskulu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3340: tuksesta noin 50 prosenttia ja Sveitsissä ja Sak-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3341: sassa noin 60 prosenttia, kun Suomessa vastaava       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3342: luku on ollut vain noin 10-15 prosenttia. Suo-
3343: messa kasettien uudelleenlataus on kehitetty niin               Onko Hallitus tietoinen, että laser- ja
3344: pitkälle, että sopivalla väriaineella ladatulla ka-          kopiokasettien uusiointi on kehitelty
3345: setilla päästään jopa 7 700-8 400 kappaleen                  Suomessa varsin pitkälle ja että tämän
3346: jäljennösmääriin, kun uusien kasettien keski-                seurauksena voidaan vähentää huomat-
3347: määräinenjäljennösmäärä on noin 4 500-5 000                  tavasti käytetyistä kaseteista syntyvää
3348: kappaletta. Kasetit voidaan uusioida useampaan               ongelmajätettä, ja
3349: kertaan, kunhan kasetti muutoin vain on virhee-                 katsooko Hallitus aiheelliseksi säätää
3350: tön. Uudelleen ladatun kasetin hankintahinta on              maahan tuotaville uusille kaseteille esi-
3351: huomattavasti uutta alhaisempi.                              merkiksi määräprosenttisen ympäristö-
3352:     Valtiovalta ei ole toistaiseksi ollut millään            veron, joka välillisesti parantaisi Suomen
3353: tavoin tukemassa tai edistämässä kasettien uu-               vaihtotasetta ja suoranaisesti lisäisi työl-
3354: delleenlatausta eikä siten myöskään vähentä-                 lisyyttä ja vähentäisi käytetyistä kaseteis-
3355: mässä ongelmajätekuormitusta. Kasettien koti-                ta syntyviä ympäristöongelmia?
3356: 
3357:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1993
3358: 
3359:                                            Raimo Vistbacka
3360: 
3361: 
3362: 
3363: 
3364: 230032J
3365: 2                                         1993 vp- KK 538
3366: 
3367: 
3368: 
3369: 
3370:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3371: 
3372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miin tuloksiin kasettien ja nauhojen uusioinnis-
3373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sa. Tähän on syynä osittain toiminnan uutuus;
3374: olette 13 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        uusiointipalvelujen tarjoajat eivät ole vielä saa-
3375: jeenne n:o 1582 ohella lähettänyt valtioneuvos-       neet kosketusta koko mahdolliseen asiakaskun-
3376: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Rai-      taansa. Osittain on kyse myös markkinoilla il-
3377: mo Vistbackan kirjallisen kysymyksen n:o 538,         menneistä vastuksista. Ensin mainittu este pois-
3378: jossa tiedustellaan:                                  tuu ajan myötä luonnostaan muun muassa
3379:                                                       markkinointia tehostamalla, toisen voittaminen
3380:           Onko Hallitus tietoinen, että laser- ja     edellyttää muutoksia tuotteiden toimittajien ja
3381:        kopiokasettien uusiointi on kehitelty          käyttäjien toimintatapoihin.
3382:        Suomessa varsin pitkälle ja että tämän            Kilpailussa "uuden valmistajan" etu on suu-
3383:        seurauksena voidaan vähentää huomat-           ruus, se on yleensä maapallonlaajuista toimintaa
3384:        tavasti käytetyistä kaseteista syntyvää        harjoittava konglomeraatti, kun taas "uusioijat"
3385:        ongelmajätettä, ja                             ovat kapeilla markkinoilla toimivia pieniä, mut-
3386:           katsooko Hallitus aiheelliseksi säätää      ta sitäkin kiusallisempia kilpailijoita. Aina jos-
3387:        maahan tuotaville uusille kaseteille esi-      kus käy kuitenkin niin, että Daavid voittaa
3388:        merkiksi määräprosenttisen ympäristö-          Goljatin.
3389:        veron, joka välillisesti parantaisi Suomen        Valtio, samoin kuin muu julkinen hallinto, voi
3390:        vaihtotasetta ja suoranaisesti lisäisi työl-   edistää tuloksekkaasti värikasettien ja -nauhojen
3391:        lisyyttä ja vähentäisi käytetyistä kaseteis-   uusiointia suosimalla materiaalien ja laitteiden
3392:        ta syntyviä ympäristöongelmia?                 hankinnassa uusiointiin sopivia ja muutoinkin
3393:                                                       ympäristöä säästäviä tuotteita. Lähiaikoina jul-
3394:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kistetaan asiaa selvittäneen ympäristöministe-
3395: taen seuraavaa:                                       riön työryhmän ehdotukset, jotka koskevat val-
3396:                                                       tion materiaalihankintojen kehittämistä ympä-
3397:     Hallitus on tietoinen, että Suomessa toimii       ristöä nykyistä vähemmän rasittaviksi. Ehdotuk-
3398: kymmenkunta yritystä, jotka ovat erikoistuneet        set ovat monilta osin sovellettavissa myös yksi-
3399: muun muassa atk-laitteissa ja kopiokoneissa           tyisiin yrityksiin. Niiden avulla voitaneen vähen-
3400: käytettävien värikasettien ja -nauhojen uusioin-      tää myös värikasettien ja -nauhojen käyttäjien
3401: tiin. Nämä yritykset ovat hyviä esimerkkejä siitä,    uusioimista kohtaan tuntemaa penseyttä.
3402: kuinka materiaaleja, ympäristöä ja rahaa säästä-         Ympäristöministeriö tulee suosittamaan val-
3403: vä kierrätys on saatu alkuun ilman pakottavia         tion eri laitoksille ja virastoille materiaalihankin-
3404: määräyksiä tai tukitoimia- täysin markkinaeh-         tojen kehittämistä ympäristöä nykyistä vähem-
3405: toisesti. Samalla uusioinnilla on voitu parantaa      män rasittavaksi. Ympäristöministeriö selvittää
3406: yhä huononevaa työllisyyttä ja supistaa vaihto-       myös mahdollisuudet edistää värikasettien ja
3407: taseen vajetta, tosin vähäisessä määrin.              -nauhojen uusiointia panttimaksun, veron tai
3408:     Suomessa on, toisin kuin monissa muissa           vapaaehtoisten sopimusjärjestelyjen avulla.
3409: maissa, päästy toistaiseksi verraten vaatimatto-
3410: 
3411:      Helsingissä 4 päivänä mar,raskuuta 1993
3412: 
3413:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
3414:                                          1993 vp -   KK 538                                          3
3415: 
3416: 
3417: 
3418: 
3419:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
3420: 
3421:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kassetter och band. Detta beror delvis på att
3422: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skrivel-     verksamheten är så ny: de som tillhandahåller
3423: se nr 1582 av den 13 oktober 1993 till vederbö-      återanvändningsservice har ännu inte fått kon-
3424: rande medlem av statsrådet översänt följande av      takt med hela det presumtiva klientunderlaget.
3425: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade            Delvis är det också en fråga om marknadsmot-
3426: spörsmål nr 538:                                     stånd. Det först nämnda hindret försvinner med
3427:                                                      tiden av sig självt bland annat genom effektive-
3428:           Är Regeringen medveten om att åter-        rad marknadsföring. För att det andra skall
3429:        användningen av laser- och kopierings-        övervinnas behövs ändringar i produktleveran-
3430:        kassetter är väl utvecklad i Finland och      töremas och användamas sätt att arbeta.
3431:        att det till följd härav finns möjligheter       I konkurrensen drar "nytillverkaren" fördel
3432:        att avsevärt minska det problemavfall         av sin storlek; det är oftast fråga om ett konglo-
3433:        som använda kassetter ger upphov till,        merat med global verksamhet, medan "återan-
3434:        och                                           vändama" fungerar på en smal marknadssektor
3435:           anser Regeringen det befogat att till      och ofta upplevs som genanta konkurrenter.
3436:        exempel stadga om en procentuell miljö-       Men det händer dock tidvis att David vinner
3437:        skatt på nya kassetter som importeras till    Goljat.
3438:        Finland, vilket indirekt kan förbättra           Staten kan liksom den övriga offentliga för-
3439:        Finlands bytesbalans och direkt minska        valtningen framgångsrikt främja återanvänd-
3440:        de miljöproblem som begagnade kasset-         ningen av fårgkassetter och fårgband genom att
3441:        ter förorsakar?                               vid anskaffning av materia! och utrustning favo-
3442:                                                      risera produkter som lämpar sig för återanvänd-
3443:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ning och även i övrigt är skonsamma i miljöhän-
3444: samt anföra följande:                                seende. Miljöministeriet kommer rätt snart att
3445:                                                      publicera förslag av en arbetsgrupp som under-
3446:    Regeringen är medveten om att det i Finland       sökt frågan och som föreslår att statens materi-
3447: finns ett tiotal företag som har specialiserat sig   alanskaffning skall arbetas upp så att den belas-
3448: bland annat på återanvändning av färgkassetter       tar miljön mindre än för närvarande. Förslagen
3449: och band som används i ADB-apparatur och             kan i stor utsträckning också tillämpas i privata
3450: kopieringsmaskiner. Dessa företag är goda ex-        företag. De kan också göra det möjligt att
3451: empel på hur materia!, miljö och pengar kan          minska den njugghet som användama av färg-
3452: sparas genom återanvändning och hur detta kan        kassetter och fårgband visar mot återanvänd-
3453: komma till stånd utan tvingande föreskrifter         ning.
3454: eller stödåtgärder- helt på marknadens villkor.         Miljöministeriet kommer att rekommendera
3455: Samtidigt har återanvändningen kunnat förbätt-       att materialanskaffningen till statens inrättning-
3456: ra det allt sämre sysselsättningsläget och minska    ar och verk förbättras så att den är mindre
3457: deficiten i bytesbalansen, visserligen i ringa       miljöbelastande. Miljöministeriet undersöker
3458: mängd.                                               också möjlighetema att främja återanvändning-
3459:    Tvärt emot vad som är fallet i många andra        en av fårgkassetter och färgband genom pantav-
3460: Iänder har Finland tills vidare bara nått blyg-      gifter, skatter eller frivilliga överenskommelser.
3461: samma resultat i fråga om återanvändningen av
3462:      Helsingfors den 4 oktober 1993
3463: 
3464:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
3465:                                               1993 vp
3466: 
3467: Kirjallinen kysymys 539
3468: 
3469: 
3470: 
3471: 
3472:                                   Aittoniemi: Metsäoppilaitosten tulevasta asemasta
3473: 
3474: 
3475: 
3476:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3477: 
3478:   Ammatillisten oppilaitosten verkosto on           takunnallisen koulutuksen antaminen. Juuri täs-
3479: maassamme ankaran saneerauksen kourissa.            tä syystä metsäoppilaitokset tulisi edelleenkin
3480: Tietyssä määrin toimenpiteitä voidaan pitää pe-     pitää valtion omistuksessa ja ylläpidon alaisina.
3481: rusteltuinakin, mikäli toimenpiteissä otetaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3482: huomioon eri oppilaitosten yksilöllisyys ja toi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3483: minnan erityispiirteet. Eräissä tapauksissa am-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3484: matillisen oppilaitoksen siirtäminen esimerkiksi    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3485: kunnan omistukseen ja hallintaan on perustel-
3486: tua, joissakin tapauksissa näin ei pitäisi tehdä.              Aikooko Hallitus, metsäoppilaitosten
3487:    Metsäoppilaitokset ovat suunnitellun sanee-              valtakunnallisen luonteen huomioon ot-
3488: rauksen kohteina. Juuri näiden oppilaitosten                taen, toimia niin, että ne pysyvät edelleen
3489: osalta yksilöllinen tarkastelu olisi paikallaan.            valtion omistuksessa ja ylläpidon alaisi-
3490: Kukin oppilaitos palvelee useamman kuin yhden               na?
3491: maakunnan koulutustarpeita. Kyseessä on vai-
3492: 
3493:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
3494: 
3495:                                           Sulo Aittoniemi
3496: 
3497: 
3498: 
3499: 
3500:  230032J
3501: 2                                          1993 vp -   KK 539
3502: 
3503: 
3504: 
3505: 
3506:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3507: 
3508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion roolia ammatillisten oppilaitosten yl-
3509: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          läpitäjänä on viime vuosina arvioitu uudelleen.
3510: olette 14 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-         Valtion luopuminen ylläpitäjän roolista on en-
3511: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sinnäkin nähtävä osana edellä tarkoitettua yllä-
3512: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-         pitojärjestelmän kehittämistä. Toiseksi valtion ja
3513: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            kuntien välinen työnjako hyvinvointipalvelujen
3514: n:o 539:                                               tuottamisessa, mihin ammatillisen koulutuksen
3515:                                                        järjestäminenkin on luettava, on kehittymässä
3516:           Aikooko Hallitus, metsäoppilaitosten         varsin systemaattisesti siihen suuntaan, että hy-
3517:        valtakunnallisen luonteen huomioon ot-          vinvointipalvelujen välittömät tuotantotehtävät
3518:        taen, toimia niin, että ne pysyvät edelleen     olisivat kunnallisen järjestäjän vastuulla, jota
3519:        valtion omistuksessa ja ylläpidon alaisi-       valtio jakaisi osallistumalla valtionosuuksin tuo-
3520:        na?                                             tannon rahoitukseen. Näinhän on jo asianlaita
3521:                                                        peruskoulun ja lukion, päivähoidon, kansanter-
3522:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           veystyön ja erikoissairaanhoidon kohdalla, jois-
3523: vasti seuraavaa:                                       ta erityisesti viimeksi mainittua voidaan verrata
3524:                                                        korkeaa erikoisasiantuntemusta vaativan am-
3525:    Ammatillisten oppilaitosten ylläpitojärjestel-      matillisen koulutuksen järjestämiseen. Kolman-
3526: mä on hajanainen. Noin 460:tä ammatillista             neksi on mainittava valtionhallinnon kehittämis-
3527: oppilaitosta ylläpitää noin 250 ylläpitäjää eli        pyrkimykset, mm. siirtyminen tulosohjaukseen,
3528: noin 100 peruskuntaa, noin 100 kuntayhtymää,           mistä katsannosta 150 valtion oppilaitoksen tu-
3529: noin 50 yksityistä yhteisöä ja valtio.                 losohjaus opetusministeriöstä käsin on todettava
3530:    Tämä hajanaisuus heikentää ammatillisen             erityisen vaikeasti järjestettäväksi ellei mahdot-
3531: koulujärjestelmän päätöksenteko- ja toiminta-          tomaksi tehtäväksi.
3532: kykyä ja muodostaa omalta osaltaan myös es-               Näistä syistä valtio on valmis luopumaan
3533: teen oppilaitosverkon tarkoituksenmukaiselle           ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjän roolis-
3534: kehittämiselle. Muun muassa tämän takia on             taan ja siirtämään oppilaitoksensa kuntien tai
3535: asetettu tavoitteeksi ylläpitojärjestelmän järkipe-    kuntayhtymien taikka yksityisten yhteisöjen yl-
3536: räistäminen ja yhtenäistäminen.                        läpitoon. Tässä tarkoituksessa valtioneuvosto
3537:     Valtio ylläpitää nykyisin noin 150:tä ammatil-     teki 10.6.1993 periaatepäätöksen eräiden valtion
3538: lista oppilaitosta lähes kaikilla koulutusaloilla.     ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisessa
3539: Vain kauppaoppilaitokset, sosiaalialan oppilai-        vuonna 1994 noudatettavista periaatteista. Pää-
3540: tokset ja taide- ja viestintäkulttuurioppilaitokset    töksen mukaan 15 valtion ammatillista oppilai-
3541: ovat yksinomaan joko kunnallisten tai yksityis-        tosta luovutettaisiin kunnalliselle ylläpitäjälle.
3542: ten ylläpitämiä.                                       Näistä kolme olisi metsä- ja puutalousoppilai-
3543:     Valtio ylläpitää näin ollen kysymyksessä tar-      tosta, joita ei ole tarpeen asettaa ylläpitojärjeste-
3544: koitettujen metsä- ja puutalousoppilaitosten li-       lyissä erilaiseen asemaan suhteessa muihin oppi-
3545: säksi myös ammattioppilaitoksia, hotelli- ja ra-       laitoksiin.
3546: vintolaoppilaitoksia, koti- ja laitostalousoppilai-       Kuudessa metsä- ja puutalousoppilaitoksessa
3547: toksia, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksia, maa-    - kaikkiaan 19 oppilaitoksessa -järjestetään
3548: talousalan oppilaitoksia, merenkulkuoppilaitok-        metsäkonealan koulutusta. Koska metsä- ja
3549: sia, teknillisiä oppilaitoksia ja terveydenhuolto-     puutalousalan edustajien taholta on esitetty, että ,
3550: oppilaitoksia. Kaikkiin näihin oppilaitosmuo-          metsäkonealan koulutuksen järjestäminen lähin-
3551: toihin kuuluvissa oppilaitoksissa järjestetään         nä tämän koulutuksen käyttö- ja laitekustannus-
3552: koulutusta, joka on luonteeltaan valtakunnallis-       ten kalleuden takia edellyttäisi edellä tarkoite-
3553: ta, kuten myös koulutusta, joka on luonteeltaan        tusta päälinjasta poikkeavaa ylläpitoratkaisua,
3554: alueellista tai paikallista. Myös lukuisissa kun-      opetusministeriö on päättänyt selvittää asian
3555: nallisissa ja yksityisissä oppilaitoksissa järjeste-   erikseen ja kutsunut selvitysmiehen tähän tehtä-
3556: tään luonteeltaan valtakunnallista koulutusta.         vään.
3557: 
3558:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1993
3559: 
3560:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
3561:                                           1993 vp -   KK 539                                            3
3562: 
3563: 
3564: 
3565:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3566: 
3567:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Statens roll som huvudman föT yrkesläroan-
3568: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          stalterna har tagits till ny prövning under de
3569: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       senaste åren. Det att staten avstår från sin roll
3570: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          som huvudman skall för det första ses som en del
3571: mål nr 539:                                           av den utveckling av driftsystemet som avses
3572:                                                       ovan. För det andra sker en systematisk utveck-
3573:           Ämnar Regeringen, med beaktande             ling av arbetsfördelningen mellan staten och
3574:        av skogsbruksläroanstalternas riksom-          kommunerna i fråga om produktionen av väl-
3575:        fattande karaktär, arbeta för att dessa        färdstjänster, tili vilka även ordnandet av yrkes-
3576:        läroanstalter fortsättningsvis är statsäg-     utbildningen skall räknas, i den riktningen att
3577:        da och drivs av staten?                        ansvaret för de direkta produktionsuppgifterna
3578:                                                       inom välfårdstjänsterna skall bäras av den kom-
3579:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         munala arrangören. Staten delar ansvaret genom
3580: anföra följande:                                      att deltai finansieringen av produktionen genom
3581:                                                       statsandelar. Så är ju redan fallet i fråga om
3582:    Systemet när det gäller yrkesläroanstalternas      grundsko1an och gymnasiet, dagvården, folkhäl-
3583: huvudmän är splittrat. Omkring 460 yrkesläro-         soarbetet och den specialiserade sjukvården. I
3584: anstalter drivs av omkring 250 huvudmän, dvs.         synnerhet den sistnämnda kan jämföras med
3585: omkring 100 kommuner, omkring 100 samkom-             ordnandet av yrkesutbildning som kräver stor
3586: muner, omkring 50 privata sammanslutningar            sakkunskap. För det tredje bör statsförvaltning-
3587: och staten.                                           ens utvecklingssträvanden nämnas, bl.a. över-
3588:     Denna splittring försvagar beslutsfattandet       gången till resultatstyrning, viiken för de 150
3589: och funktionsförmågan inom yrkesutbildnings-          statliga yrkesläroanstalternas del är mycket svår
3590: systemet och utgör även ett hinder för en ända-       för att inte säga omöjlig att sköta från undervis-
3591: målsenlig utveckling av läroanstaltsnätet. Bl.a.      ningsministeriet.
3592: av denna anledning har man ställt som mål att            Av dessa orsaker är staten redo att avstå från
3593: rationalisera och förenhetliga systemet med hu-       rollen som huvudman för yrkesläroanstalterna
3594: vudmän.                                               och överlåta sina läroanstalter tili att drivas av
3595:     Staten driver för närvarande omkring 150          kommuner eller samkommuner eller privata
3596: yrkesläroanstalter på nästan alla utbildningsom-      sammanslutningar. I detta syfte fattade statsrå-
3597: råden. Endast handelsläroanstalterna, läroan-         det 10.6.1993 ett principbeslut om principerna
3598: stalterna för det sociala området och läroanstal-     för kommunaliseringen av vissa statliga yrkeslä-
3599: terna för konst och mediekultur drivs enbart av       roanstalter 1994. Enligt beslutet skall 15 statliga
3600: kommuner eller privata.                               yrkesläroanstalter överlåtas tili kommunala hu-
3601:     Staten är således huvudman förutom för de i       vudmän. Tre av dem är läroanstalter för skogs-
3602: spörsmålet avsedda läroanstalterna för skogs-         bruk och trähushållning, vilka vad huvudman-
3603: bruk och trähushållning även för yrkesundervis-       nen beträffar inte får ges en särställning i förhål-
3604: ningsanstalter, läroanstalter i hotell- och restau-   lande till övriga läroanstalter.
3605: rangbranschen, läroanstalter för huslig ekono-           Vid sex läroanstalter för skogsbruk och trä-
3606: mi, läroanstalter för hemslöjd och konstindustri,     hushållning - av sammanlagt 19 läroanstalter
3607: läroanstalter inom lantbruksbranschen, sjöfarts-      ordnas skogsmaskinsutbildning. Eftersom före-
3608: läroanstalter, tekniska läroanstalter och hälso-      trädare för skogsbruks- och trähushållnings-
3609: vårdsläroanstalter. I de läroanstalter som hör tili   branschen föreslagit att utbildningen inom
3610: dessa läroanstaltsformer ordnas utbildning som        skogsmaskinsbranschen, närmast på grund av
3611: till sin art är riksomfattande liksom också utbild-   dess höga drifts- och utrustningskostnader krä-
3612: ning som till sin art är regional eller loka!. Även   ver en annan lösning i huvudmannafrågan än
3613: i många kommunala och privata läroanstalter           ovan avsedda huvudlinje, har undervisningsmi-
3614: ordnas riksomfattande utbildning.                     nisteriet beslutat utreda frågan separat och kallat
3615:                                                       en utredare för denna uppgift.
3616:      Helsingfors den 1 november 1993
3617: 
3618:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3619:                                                1993 vp
3620: 
3621: Kirjallinen kysymys 540
3622: 
3623: 
3624: 
3625: 
3626:                                   Väbänäkki: Ammattikorkeakouluista valmistuvien tutkintonimik-
3627:                                      keistä ja jatko-opintomahdollisuuksista
3628: 
3629: 
3630:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3631: 
3632:    Lukuisat nuoret ovat pyrkineet ja päässeet        ammattikorkeakoulut ovat vasta kokeiltavina ja
3633: opiskelemaan eri puolilla maatamme sijaitseviin,     moni seikka vielä tutkijoille ja suunnittelijoille-
3634: kokeiltavina oleviin ammattikorkeakouluihin.         kin selkiintymätön.
3635: Opetus on todettu päteväksi ja oppilaat innostu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
3636: neiksi. Useat oppilaat ovat kuitenkin opintojen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3637: edistyessä ryhtyneet kyselemään, mitä tutkintoa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3638: tässä ollaan tavoittelemassa. Esim. kaupallista      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3639: alaa, vieraita kieliä, kiijeenvaihtoa yms. opiske-
3640: levat tiedustelevat, tuleeko tutkinnon nimik-                   Onko Hallituksella annettavissa tietoa
3641: keeksi merkonomi, kielenkääntäjä tai vastaava.              siitä, mitä tutkintonimikkeitä voidaan
3642: Tietoa halutaan myös siitä, pätevöittääkö saavu-            ammattikorkeakoulujen eri linjoilta,
3643: tettava tutkinto jatko-opintoihin yliopistoissa ja          mm. kaupallisen alan Iinjoilta valmistu-
3644: korkeakouluissa vai antaako se vain helpotuksia             ville myöntää, ja mitä jatko-opintomah-
3645: sisäänpääsyyn ko. opinahjoihin. Urasuunnitel-               dollisuuksia heille avautuu mm. yliopis-
3646: missa ovat vastaukset näihin kysymyksiin tärkei-            toissa ja korkeakouluissa?
3647: tä, vaikka hyvin tiedostetaankin tosiasia, että
3648: 
3649:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
3650: 
3651:                                           Matti Vähänäkki
3652: 
3653: 
3654: 
3655: 
3656: 230032J
3657: 2                                         1993 vp -   KK 540
3658: 
3659: 
3660: 
3661: 
3662:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3663: 
3664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tutkintonimikkeiden ohella voidaan edelleen
3665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käyttää vakiintuneita nimikkeitä, joiden perään
3666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lisätään suluissa ammattikorkeakoulutututkin-
3667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänä-          toa tarkoittava lyhenne (AMK). Näin esimerkik-
3668: kin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          si tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon suo-
3669: 540:                                                  rittanut voi käyttää nimikettä insinööri (AMK).
3670:                                                       Lisäksi ammattikorkeakoulututkinnon suoritta-
3671:              Onko Hallituksella annettavissa tietoa   neet voivat ilmaista yleisesti suorittamansa tut-
3672:          siitä, mitä tutkintonimikkeitä voidaan       kinnon lyhenteellä AMK-tutkinto.
3673:          ammattikorkeakoulujen eri linjoilta,             Kaupallisella ja hallinnollisella koulutusloh-
3674:          mm. kaupallisen alan Iinjoilta valmistu-     kolla ammattikorkeakoulututkinnon suoritta-
3675:          ville myöntää, ja mitä jatko-opintomah-      neen tutkintonimike on liiketalouden ammatti-
3676:          dollisuuksia heille avautuu mm. yliopis-     korkeakoulututkinto. Merkonomin nimikettä ei
3677:          toissa ja korkeakouluissa?                   päätösten perusteella enää käytetä ammattikor-
3678:                                                       keakoulututkinnon nimikkeenä. Ammattikor-
3679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keakoulututkintoon johtava koulutus poikkeaa
3680: vasti seuraavaa:                                      sisällöltään ja laajuudeltaan siinä määrin opisto-
3681:                                                       asteisesta merkonomin koulutuksesta, että mer-
3682:    Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-           konomin nimikkeen käyttöä tässä yhteydessä ei
3683: keakoulujen kokeiluista annetun asetuksen (392/       pidetty perusteltuna.
3684: 91) 18 §:n mukaan ammattikorkeakoulututkin-               Ammattikorkeakoulututkinnot ovat profiilit-
3685: non suorittaneiden tutkintonimikkeistä on so-         taan omaleimaisia ja käytännöllisesti suuntautu-
3686: veltuvin osin voimassa, mitä opistoasteen ja          neita korkeakoulututkintoja. Ammattikorkea-
3687: ammatillisen korkea-asteen tutkintonimikkeistä        koulututkintoja ei tule nähdä välitutkintoina,
3688: säädetään ja määrätään. Uusista tutkintonimik-        joiden kautta edettäisiin jatkamaan opintoja yli-
3689: keistä päättää tarvittaessa opetusministeriö.         opistoissa. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat
3690:    Opetusministeriö on päättänyt ammattikor-          pikemmin yliopistoissa suoritettaviin korkea-
3691: keakoulututkintojen uusista tutkintonimikkeistä       koulututkintoihin nähden vaihtoehtoisia ja rin-
3692: vahvistaessaan 8.10.1993 väliaikaisten ammatti-       nakkaisia tutkintoja. Tavoitteena on, että am-
3693: korkeakoulujen koulutusohjelmat lukuvuonna            mattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sijoit-
3694: 1994--95 alkavaa koulutusta varten. Koulutus-         tuisivat työelämän eri tehtäviin suoraan tutkin-
3695: ohjelmapäätöksissä vahvistettuja tutkintonimik-       non suorittamisen jälkeen.
3696: keitä käytetään myös aikaisemmin alkaneiden               On kuitenkin luonnollista, että osa ammatti-
3697: ammattikorkeakoulututkintoon johtavien vas-           korkeakoulututkinnon suorittaneista haluaa
3698: taavien koulutusohjelmien tutkintonimikkeinä.         joko heti tutkinnon suorittamisen tai työelämäs-
3699:    Ammattikorkeakoulututkintojen osalta ote-          sä toimimisen jälkeen suorittaa yliopistossa
3700: taan kaikilla aloilla käyttöön alakohtaiset tut-      esim. ylemmän korkeakoulututkinnon. Tällöin
3701: kintonimikkeet Tutkintonimikkeet ovat näin            on perusteltua, että yliopisto-opinnoissa otetaan
3702: ollen seuraavanlaisia: maa- ja metsätalouden          huomioon jo varhemmin opittu. Monet väliai-
3703: ammattikorkeakouh1tutkinto, tekniikan ammat-          kaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot selvit-
3704: tikorkeakoulututkinto, merenkulun ammatti-            tävät parhaillaan sekä vastaavuuksia että menet-
3705: korkeakoulututkinto, vaatetusalan ammattikor-         telyjä, joiden avulla opintojen hyväksilukemi-
3706: keakoulututkinto, matkailu- ja ravitsemisalan         nen, josta yliopisto päättää, tapahtuisi jatkossa
3707: ammattikorkeakoulututkinto jne. Alakohtaisten         opiskelijan kannalta joustavasti.
3708: 
3709:        Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1993
3710: 
3711:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
3712:                                           1993 vp -   KK 540                                               3
3713: 
3714: 
3715: 
3716: 
3717:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3718: 
3719:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de branschvisa examensbenämningarna är det
3720: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          fortfarande möjligt att använda de etablerade
3721: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       benämningarna tili vilka fogas en förkortning
3722: dagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål nr           som betyder yrkeshögskoleexamen (YHS). Den
3723: 540:                                                  som t.ex. avlagt yrkeshögskoleexamen i teknik
3724:                                                       kan således använda benämningen ingenjör
3725:           Kan Regeringen ge uppgifter om vilka        (YHS). Dessutom kan de som avlagt yrkeshög-
3726:        examensbenämningar som kan användas            skoleexamen allmänt ange sin examen med för-
3727:        för dem som utexamineras från olika            kortningen YHS-examen.
3728:        Iinjer vid yrkeshögskolorna, t.ex. de mer-         Examensbenämningen för den som avlagt
3729:        kantila linjerna, och vilka möjligheter till   yrkeshögskoleexamen inom utbildningssektorn
3730:        fortsatta studier dessa har bl.a. i univer-    för handel och administration är yrkeshögskole-
3731:        sitet och högskolor?                           examen i företagsekonomi. På basis av besluten
3732:                                                       används benämningen merkonom inte längre
3733:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som benämning för en yrkeshögskoleexamen.
3734: anföra följande:                                      Den utbildning som leder tili yrkeshögskoleexa-
3735:                                                       men skiljer sig vad innehåll och omfattning
3736:    Enligt 18 § förordningen om försök med ut-         beträffar i den mån från merkonomutbildningen
3737: bildning på ungdomsstadiet och med yrkeshög-          på institutnivå att det inte ansetts motiverat att
3738: skolor (392/91) gäller angående examensbenäm-         använda benämningen merkonom i detta sam-
3739: ningar för yrkeshögskoleexamen i tillämpliga          manhang.
3740: delar vad som stadgas eller bestäms om benäm-             Yrkeshögskoleexamina har en egen profil och
3741: ningar på examina på institutnivå och yrkesexa-       utgör praktiskt inriktade högskoleexamina. Yr-
3742: mina på högre nivå. Om nya examensbenäm-              keshögskoleexamina skall inte ses som mellan-
3743: ningar beslutar vid behov undervisningsministe-       examina genom vilka de studerande går vidare
3744: riet.                                                 tili studier vid universitet. Yrkeshögskoleexami-
3745:    Undervisningsministeriet har fattat beslut om      na är snarare alternativa och parallella examina
3746: nya examensbenämningar för yrkeshögskoleexa-          i förhållande till de högskoleexamina som av-
3747: mina i samband med att det 8.10.1993 fastställde      läggs vid universiteten. Målet är att de som
3748: de temporära yrkeshögskolornas utbildnings-           avlagt yrkeshögskoleexamen skall kunna placera
3749: program för den utbildning som inleds läsåret         sig i olika uppgifter i arbetslivet direkt efter att de
3750: 1994-95. De examensbenämningar som fast-              avlagt examen.
3751: ställts i besluten om utbildningsprogram an-              Det är dock naturligt att en del av dem som
3752: vänds också som examensbenämningar för mot-           avlagt yrkeshögskoleexamen antingen genast ef-
3753: svarande utbildningsprogram som inletts tidiga-       ter avlagd examen eller efter en tid i arbetslivet
3754: re och som Ieder tili yrkeshögskoleexamen.            önskar avlägga t.ex. högre högskoleexamen vid
3755:    I fråga om yrkeshögskoleexamina tas                universitet. Det är då motiverat att de tidigare
3756: branschvisa examensbenämningar i bruk på alla         inhämtade kunskaperna beaktas i universitets-
3757: områden. Examensbenämningarna är av följan-           studierna. Många temporära yrkeshögskolor
3758: de slag: yrkeshögskoleexamen i jord- och skogs-       och universitet hå,ller som bäst på att utreda
3759: bruk, yrkeshögskoleexamen i teknik, yrkeshög-         såväl motsvarigheter som förfaringssätt med
3760: skoleexamen i sjöfart, yrkeshögskoleexamen            vars hjälp tillgodoräknandet av studierna, om
3761: inom beklädnadsbranschen, yrkeshögskoleexa-           vilket universitetet beslutar, i fortsättningen skall
3762: men i turism och kosthållning osv. Vid sidan av       ske på ett för den studerande smidigt sätt.
3763:      Helsingfors den 1 november 1993
3764: 
3765:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3766:                         j
3767: 
3768:                         j
3769: 
3770:                     j
3771: 
3772:                     j
3773: 
3774:                 j
3775: 
3776:                 j
3777: 
3778:             j
3779: 
3780:             j
3781: 
3782:         j
3783: 
3784:         j
3785: 
3786:     j
3787: 
3788:     j
3789: 
3790: j
3791: 
3792: j
3793:                                                1993 vp
3794: 
3795: Kirjallinen kysymys 541
3796: 
3797: 
3798: 
3799: 
3800:                                   Väistö: Maatalouskoulutuksen kehittämisestä Nurmeksessa
3801: 
3802: 
3803: 
3804:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3805: 
3806:     Ylä-Karjalan alueella Pohjois-Karjalassa         distuva aluepolitiikka korostaa myös sekä am-
3807: maatalouskoulutusta on annettu Nurmeksen             matillisen perus- että yrittäjyyskoulutuksen mer-
3808: maatalousoppilaitoksessa. Nyt maatalouskoulu-        kitystä maaseudun elinkeinojen kehittämisessä.
3809: tus on osana uutta yhdistettyä oppilaitosta, Itä-        Maatalouskoulutuksen osalta Nurmeksessa
3810: Suomen metsäkone- ja maaseutuopetuskeskus-           eletään nyt eräänlaista aallonpohjavaihetta,
3811: ta.                                                  mikä heijastuu niin opiskelijamääriin kuin ope-
3812:     Oppilaitoksen keskeiseen vaikutusalueeseen       tuksen uudistamis- ja kehittämisresursseihin.
3813: ovat Pohjois-Karjalasta perinteisesti kuuluneet      Tässä tilanteessa alueella on herännyt huoli
3814: Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo. Paitsi Poh-        Nurmeksen maatalouskoulutuksen jatkumisesta
3815: jois-Karjalasta on tässä kolmen läänin raja-         ylipäänsä.
3816: alueella toimivassa oppilaitoksessa ollut oppilai-      Osana uutta yhdistettyä oppilaitosta alueen
3817: ta myös Kuopion läänistä ja Kainuusta Oulun          maatalouskoulutus on uudistumassa ja moni-
3818: läänistä.                                            puolistumassa, kunhan kehittämistoimille anne-
3819:     Nurmeksessa maatalouskoulutusta antavan          taan riittävästi aikaa ja edellytyksiä. Monipuo-
3820: Itä-Suomen metsäkone- ja maaseutuopetuskes-          listuva ja vetovoimainen maatalous- ja maaseu-
3821: kuksen vaikutusalueella maa- ja metsätalouden        tukoulutus koetaan laajan vaikutusalueen kou-
3822: merkitys työn ja toimeentulon antajana on edel-      lutuspalvelujen kannalta välttämättömänä.
3823: leen suuri. Alueella on maatalouden ja maaseu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3824: dun murros kuitenkin koettu voimakkaana. Tu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3825: levan kehityksen kannalta on ratkaisevaa, miten      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3826:  karjatalousvaltaisen maa- ja metsätalouden ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3827: muiden maaseutuelinkeinojen kehittämistyössä
3828:  onnistutaan.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3829:     Riittävät ja alueen kehittämistarpeista lähte-          ryhtyä Ylä-Karjalan alueen maatalous-
3830: vät koulutus- ja neuvontapalvelut ovat maaseu-              koulutuksen kehittämiseksi ja monipuo-
3831:  dun muutostilanteessa ensiarvoisen tärkeät. Uu-            listamiseksi Nurmeksessa?
3832: 
3833:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
3834: 
3835:                                             Matti Väistö
3836: 
3837: 
3838: 
3839: 
3840: 2300321
3841: 2                                        1993 vp -   KK 541
3842: 
3843: 
3844: 
3845: 
3846:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3847: 
3848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lukien toimintamenobudjetointiin. Keskushal-
3849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        linto ei siten enää voi päättää siitä, miten resurs-
3850: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sit oppilaitoksen sisällä jaetaan, vaan se on
3851: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           oppilaitoksen omaan toimivaltaan kuuluva asia.
3852: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin maas-
3853: n:o 541:                                             samme maatalouselinkeino on murrosvaiheessa.
3854:                                                      Perinteisen tuotannon sijaan tai sen rinnalle
3855:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kehitetään uudenlaista yritystoimintaa. Tämä
3856:        ryhtyä Ylä-Karjalan alueen maatalous-         edellyttää tuekseen alueen ammatillisten oppilai-
3857:        koulutuksen kehittämiseksi ja monipuo-        tosten palvelua.
3858:        listamiseksi Nurmeksessa?                        Elinkeinoelämän ja erityisesti paikallisten eri-
3859:                                                      tyisolosuhteiden huomioon ottaminen ammatil-
3860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisessa koulutuksessa on erittäin tärkeätä. Osit-
3861: vasti seuraavaa:                                     tain myös tästä syystä opetusministeriö pyrkiikin
3862:                                                      kehittämään ammatillisten oppilaitosten ylläpi-
3863:    Opetusministeriön 19.1.1993 tekemällä pää-        tojärjestelmää siten, että muodostetaan suuria,
3864: töksellä yhdistettiin 1.8.1993 lukien Nurmeksen      läänin tai talousalueen käsittäviä koulutuskun-
3865: maatalousoppilaitos ja Valtimon metsäoppilai-        tayhtymiä, jotka vastaavat omalla alueellaan
3866: tos. Yhdistämällä muodostetun uuden oppilai-         kaikesta ammatillisesta koulutuksesta. Tällaisel-
3867: toksen nimeksi tuli Itä-Suomen metsäkone- ja         le koulutuskuntayhtymälle annettaisiin myös
3868: maaseutuopetuskeskus. Oppilaitoksen koulutus-        valta säännellä ammatillista koulutusta omalla
3869: tehtäväksi vahvistettiin samat linjat ja koulutus-   alueellaan samaan tapaan kuin lääninhallitukset
3870: alat kuin kummassakin oppilaitoksessa oli ollut      piirihallintoviranomaisena ovat tehneet.
3871: toiminnassa. Tämän mukaisesti oppilaitoksen             Tällaisten alueellisten koulutuskuntayhty-
3872: tehtäväksi tuli antaa metsämekaanikon, metsä-        mien syntyminen riippuu viime kädessä alueen
3873: koneenkuljettajan, metsäkoneasentajan, viljeli-      peruskuntien tahdosta. Vaikka valtio on ollut
3874: jän, maatalouslomittaja-karjanhoitajan sekä          valmis luovuttamaan omistamansa oppilaitos-
3875: maatalouskoneasentajan koulutusta.                   kiinteistöt korvauksetta koko Pohjois-Karjalan
3876:    Itä-Suomen metsäkone- ja maaseutuopetus-          läänin kattavalle kuntayhtymälle, ei hanke ole
3877: keskus on valtion ylläpitämä oppilaitos. Valtion     vielä toteutunut.
3878: oppilaitokset ovat siirtyneet vuoden 1992 alusta
3879: 
3880:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1993
3881: 
3882:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
3883:                                           1993 vp -   KK 541                                           3
3884: 
3885: 
3886: 
3887: 
3888:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
3889: 
3890:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tering vid ingången av 1992. Centralförvaltning-
3891: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          en kan således inte längre besluta om hur resur-
3892: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       serna fördelas inom läroanstalten utan det är
3893: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål           något som hör tillläroanstaltens befogenheter.
3894: nr 541:                                                  I Norra Karelen liksom i övriga Finland
3895:                                                       upplever lantbruket en brytningstid. I stället för
3896:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        eller vid sidan av den traditionella produktionen
3897:        ta för att utveckla lantbruksutbildningen      utvecklas en ny företagsverksamhet. Denna be-
3898:        i Nurmes i Norra Karelen och göra den          höver stöd i form av tjänster från yrkesläroan-
3899:        mångsidigare?                                  stalterna i regionen.
3900:                                                          Det är mycket viktigt att näringslivet och i
3901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         synnerhet de lokala specialförhållandena beak-
3902: anföra följande:                                      tas i yrkesutbildningen. Delvis även av denna
3903:                                                       anledning försöker undervisningsministeriet ut-
3904:    Genom undervisningsministeriets beslut av          veckla systemet med huvudmän för yrkesläroan-
3905: 19.1.1993 sammanslogs Nurmeksen maatalous-            stalterna så att det bildas stora samkommuner
3906: oppilaitos och Valtimon metsäoppilaitos från          för utbildning som omfattar ett Iän eller ett
3907: och med 1.8.1993. Den sammanslagna nya läro-          ekonomiområde och som svarar för all yrkesut-
3908: anstalten fick namnet Itä-Suomen metsäkone-ja         bildning på sitt område. En sådan utbildnings-
3909: maaseutuopetuskeskus. Samma linjer och ut-            samkommun skall också ges befogenhet att re-
3910: bildningsområden som hade funnits i de bägge          glera yrkesutbildningen på sitt eget område på
3911: läroanstalterna fastställdes som utbildningsupp-      samma sätt som länsstyrelserna gjort i egenskap
3912: gift för denna läroanstalt. Enligt detta har läro-    av distriktsförvaltningsmyndighet.
3913: anstalten till uppgift att ge utbildning för skogs-      Uppkomsten av sådana regionala utbild-
3914: mekaniker, skogsmaskinsförare, skogsma-               ningssamkommuner beror i sista hand på viljan
3915: skinsmontör, jordbrukare, lantbruksavbytare-          hos kommunerna på området. Trots att staten
3916: husdjursskötare samt lantbruksmaskinmontör.           har varit redo att överlåta sina läroantaltsfastig-
3917:    Itä-Suomen metsäkone- ja maaseutuope-              heter utan ersättning till en samkommun som
3918: tuskeskus är en statlig läroanstalt. De statliga      omfattar hela Norra Karelens län har detta ännu
3919: läroanstalterna övergick till omkostnadsbudge-        inte kunnat genomföras.
3920:      Helsingfors den 1 november 1993
3921: 
3922:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
3923:                                                1993 vp
3924: 
3925: Kirjallinen kysymys 542
3926: 
3927: 
3928: 
3929: 
3930:                                   Moilanen ym.: Kansalaisten yhdenvertaisten sairaanhoitopalvelui-
3931:                                        den turvaamisesta
3932: 
3933: 
3934:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3935: 
3936:    Kuntien valtionosuusuudistus on saattanut             Elintensiirrot tehdään henkilöille, jotka ilman
3937: kansalaiset asuinpaikasta riippuen eriarvoiseen      hoitoa kuolisivat. Ainoastaan munuaistautipoti-
3938: asemaan hoitoon pääsyn osalta, varsinkin lääke-      laille on olemassa leikkausta korvaava hoito.
3939: tieteen suppeiden erikoisalojen ja elintensiirto-    Valtaosa elimen saaneista on työ- tai kouluikäi-
3940: toiminnan laitoksien osalta. Potilaita ei aina       siä. Pitkäaikaistulokset ovat hyvät ja valtaosa on
3941: lähetetä liian kalliina pidettyyn hoitoon sen kun-   leikkauksen jälkeen itsensä hoitavia ihmisiä.
3942: nille aiheuttamien suurien kustannusten takia.           Taloudellisesta lamasta huolimatta Suomi on
3943: Heidät hoidetaan joko kokonaan tai liian pit-        hyvinvointivaltio. Meillä on hoidettava sellaiset
3944: kään oman alueen alue- tai keskussairaalassa,        potilaat, jotka voidaan tuloksellisesti hoitaa.
3945: joka ei omaa riittävää tietoa ja taitoa spesiaali-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3946: hoidoissa.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3947:     Erityishoidon viivästyminen ja puute on ollut    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3948: jo nyt monille potilaille kohtalokasta. Tällaisia    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3949: aloja ovat mm. lasten laajojen palovammojen
3950: hoito, lasten ja aikuisten sydänleikkaukset sekä               Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
3951: elintensiirrot.                                             eriarvoisuudesta hoitoon pääsyssä, ja
3952:     Kuitenkin onnistunut leikkaushoito tulee ta-               mitä Hallitus aikoo tehdä suppeiden
3953: loudellisesti edullisemmaksi, koska näennäis-               erikoisalojen ja elintensiirtotoiminnan
3954:  säästöistä useissa tapauksissa aiheutuu monin-             turvaamiseksi?
3955:  kertaiset kustannukset erikoishoitoon verrattu-
3956:  na puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä.
3957: 
3958:    Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
3959: 
3960:            Eeva-Liisa Moilanen           Leea Hiltunen                  Lea Savolainen
3961:            Jouko Jääskeläinen            Lauri Metsämäki                Sauli Niinistö
3962:            Timo Roos                     Asko Apukka                    Juhani Vähäkangas
3963:            Eeva Turunen                  Antero Kekkonen                Arja Ojala
3964:            Jaakko Laakso                 Maija Rask                     Kerttu Törnqvist
3965:            Bjarne Kallis                 Tarja Kautto                   Tarja Halonen
3966:            Kyllikki Muttilainen          Kirsti Ala-Harja               Riitta Saastamoinen
3967:            Markku Laukkanen              Kyösti Toivonen                Hannu Kemppainen
3968:            Kalle Röntynen                Iivo Polvi                     Esko Helle
3969:            Timo Laaksonen                Tellervo Renko                 Mirja Ryynänen
3970:            Matti Väistö                  Sinikka Hurskainen             Paavo Nikul<:;t
3971:            Outi Ojala                    Raimo Vistbacka                Johannes Koskinen
3972:            Matti Vähänäkki               Pekka Räty                     Arja Alho
3973:            Ensio Laine                   Raimo Vuoristo                 Anneli Jäätteenmäki
3974:            Pauli Saapunki                Esko-Juhani Tennilä            Minna Karhunen
3975:            Hanna Markkula                Hannu Suhonen                  Heikki A. Ollila
3976:            Kari Rajamäki                 Riitta Myller                  Erkki Pulliainen
3977:            Ulla Anttila                  Sulo Aittoniemi                Pekka Leppänen
3978:            Anneli Taina                  Markku Rossi                   Heli Astala
3979: 
3980:  2300321
3981: 2                             1993 vp -   KK 542
3982: 
3983:     Jan-Erik Enestam          Ismo Seivästö          Maija-Liisa Lindqvist
3984:     Pirjo-Riitta Antvuori     Timo Ihamäki           Kari Häkämies
3985:     Margareta Pietikäinen     Martti Tiuri           Maija Perho-Santala
3986:     Eeva Kuuskoski            Anna-Liisa Kasurinen   Heikki Riihijärvi
3987:     Marja-Liisa Tykkyläinen   Eila Rimmi             Virpa Puisto
3988:     Martti Korhonen           Lea Mäkipää            Armas Komi
3989:     Tuulikki Ukkola           Anna-Kaarina Louvo     Helmi Morri
3990:     Kalevi Lamminen           Matti Lahtinen         Marjatta Vehkaoja
3991:     Matti Louekoski           Gunnar Jansson         Jouko Skinnari
3992:                                          1993 vp -    KK 542                                            3
3993: 
3994: 
3995: 
3996: 
3997:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3998: 
3999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuotannon muutoksia kysyttiin ajalta 1.1.-
4000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         30.6.1993.
4001: olette 14 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-            Selvitys osoitti, että ensinnäkin lähetteiden,
4002: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     päivystyskäyntien ja päivystyssisäänaitojen
4003: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Moilasen ym.      määrät kokonaisuudessaan hieman kasvoivat.
4004: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 542:         Samoin hoitojaksojen ja hoidettujen potilaiden
4005:                                                      määrät kasvoivat. Hoitopäivät vähenivät. Muu-
4006:           Onko Hallitus tietoinen kansalaisten       tosten vaihteluväli sairaaloittain oli melkoinen.
4007:        eriarvoisuudesta hoitoon pääsyssä, ja         Toiseksi valtaosa keskussairaaloista arvioi, että
4008:           mitä Hallitus aikoo tehdä suppeiden        vaativan erityistason lähete- ja ostokäytännäissä
4009:        erikoisalojen ja elintensiirtotoiminnan       ei ole tapahtunut muutoksia. Kuitenkin vaativan
4010:        turvaamiseksi?                                erityistason palvelujen kalleutta pidettiin uhka-
4011:                                                      na, joka saattaa johtaa siihen, että kaikkia vaa-
4012:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tivan erityistason palveluja ei voida tulevaisuu-
4013: vasti seuraavaa:                                     dessa hankkia. Kolmanneksi todettiin, että odo-
4014:                                                      tusajat ovat lyhenemässä. Liian pitkiä odotusai-
4015:    Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon on saa-   koja on vielä muun muassa ortopedisiin leik-
4016: tettu sekä eräiden sairaaloiden taholta että joi-     kauksiin ja kaihileikkauksiin.
4017: denkin potilaiden tai heidän omaistensa taholta           Erityistason palvelujen kalleuden aiheutta-
4018: epäilyksiä siitä, että potilaita ei aina lähetetä    maa uhkaa on torjuttu jo tämän vuoden alussa
4019: kustannussyistä tarpeelliseen erikoissairaanhoi-     voimaan tulleella erikoissairaanhoitolain muu-
4020: toon tai erityistason sairaanhoitoon, vaan poti-      toksella, jossa todetaan, että kunnalle aiheutu-
4021: laat hoidetaan mieluummin oman kunnan tai            neiden poikkeuksellisen suurten potilaskohtais-
4022: kuntayhtymän sairaalassa. Potilaan hyvä ja           ten kustannusten tasaamiseksi sairaanhoitopii-
4023: asianmukainen hoito edellyttävät lääketieteelli-      rillä tulee olla tasausjärjestelmä. Tasausjärjestel-
4024: sesti järkevää hoidon porrastusta ja tarpeenmu-      mää ei vuosien 1993 ja 1994 aikana tarvitse ottaa
4025: kaista erityistason palvelujen käyttöä.              käyttöön sellaisissa kuntayhtymissä, joissa mak-
4026:    Potilaalla on potilaan asemasta ja oikeuksista    suosuudet määräytyvät koko sairaalan tai pää-
4027: annetun lain mukaisesti oikeus hyvään tervey-        erikoisalan keskimääräisten hoitokustannusten
4028: den- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohte-   perusteella.
4029: luun. Tyytymättömällä potilaalla on oikeus teh-           Valtionosuusuudistuksen seurantaan liittyen
4030: dä muistutus terveydenhuollon toimintayksikös-       sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa tämän
4031: sä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.        vuoden aikana vielä toisen tietokoneavusteisen
4032: Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuulli-       ajan tasaisseuran takysel yn       lääninhallitusten
4033: sessa ajassa sen tekemisestä. Potilaalla on myös     avulla. Kunnilta kysytään uudistuksen vaiku-
4034: oikeus kannella hoidostaan tai siihen liittyvästä    tuksia mm. toimintojen laajuuteen.
4035: kohtelustaan terveyden- tai sairaanhoitoa valvo-          Erikoissairaanhoitolain nojalla sosiaali- ja
4036: ville viranomaisille.                                terveysministeriö on 11.8.1993 antanut uudet
4037:     Suomen Kuntaliitto suoritti elokuussa 1993       ohjeet erityistason sairaanhoidon järjestämises-
4038: kyselyn sairaaloille siitä, näkyykö valtionosuus-    tä. Erityistason sairaanhoidolla tarkoitetaan sel-
4039: järjestelmän muutos ja talouden kiristyminen         laista sairaanhoitoa, joka on tarkoituksenmu-
4040: sairaaloiden palvelujen kysynnässä ja ovatko         kaista keskittää yliopistollisiin sairaaloihin,
4041: jotkut tauti- ja potilasryhmät vaarassa jäädä tai    muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan tai vain
4042: ovatko jo jääneet ilman tarvitsemiaan erikoissai-    johonkin näistä. Lähtökohtana on tutkimuksen
4043: raanhoidon palveluja sekä ovatko sairaalat pys-      tai hoidon harvinaisuus, tarvittavat erityisvoi-
4044: tyneet parantamaan tuotantoaan, jotta potilai-       mavarat taikka näihin liittyen hoidosta aiheutu-
4045: den odotusajat olisivat hyvän palvelun laadun        vat korkeat kustannukset taikka muut erityiset
4046: mukaisia. Sairaaloiden palvelujen kysynnän ja        syyt. Jos muut kuin yliopistolliset sairaalat to-
4047: 4                                          1993 vp -    KK 542
4048: 
4049: teuttavat erityistason sairaanhoidon järjestämis-      lisesti keskitettävien entytstason t01mmtojen
4050: tä joko omana toimintana tai ostopalveluna, on         tuottamisesta. Ohjeessa suositellaan mm. hai-
4051: niiden erityisesti varmistuttava siitä, että palvelu   man, maksan, munuaisten, sydämen ja keuhko-
4052: vastaa yliopistollisen sairaalan laatutasoa. Laa-      jensiirron keskittämistä HYKS:iin sekä vaikei-
4053: tutasovaatimus koskee myös yksityiseltä palve-         den palovammojen hoidon keskittämistä
4054: lujen tuottajalta hankittuja palveluja.                HYKS:iin, OYKS:iinja KYS:iin. Suositukset on
4055:    Edellä mainitussa ohjekirjeessä sosiaali- ja        valmisteltu yhteistyössä sairaanhoitopiirien
4056: terveysministeriö antaa suosituksen niistä sai-        asiantuntijoiden kanssa. Hoitopäätökset ovat
4057: rauksista, joiden sairaanhoito on tarkoituksen-        sairaanhoitopiirien toimivallassa ja niiden vas-
4058: mukaista keskittää yliopistolliseen sairaalaan tai     tuulla.
4059: muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan. Samoin              Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ohjees-
4060: annetaan suositus niistä sairauksista, jotka ovat      saan antamiensa suositusten vaikutusta. Jos hoi-
4061: niin harvinaisia ja vaativat korkeatasoista lääke-     don porrastuksessa ja keskittämisessä tulee on-
4062: tieteellistä osaamista tai välineistöä, että niiden    gelmia, on sosiaali- ja terveysministeriöllä eri-
4063: hoito on syytä keskittää harvempaan kuin vii-          koissairaanhoitolain 11 §:n 2 momentin perus-
4064: teen yliopistolliseen sairaalaan. Yliopistosairaa-     teella mahdollisuus antaa asiasta myös määräyk-
4065: lakuntayhtymät sopivat keskenään valtakunnal-          siä.
4066: 
4067:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
4068: 
4069:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
4070:                                            1993 vp -    KK 542                                          5
4071: 
4072: 
4073: 
4074: 
4075:                                       Till Riksdagens Herr Talman
4076: 
4077:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             verksamhet så, att patientväntetiderna överens-
4078: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          stämmer med kvalitetskraven på god service.
4079: den 14 oktober 1993 till vederbörande medlem            Förfrågan gällande förändringar i efterfrågan på
4080: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          och producerandet av tjänster vid sjukhusen
4081: Moilanen m.fl. undertecknade spörsmål nr 542:           gällde tiden l.l.-30.6.1993.
4082:                                                            Utredningen visade för det första att antalet
4083:            Är Regeringen medveten om medbor-            remisser, jourbesök och jourintagningar totalt
4084:         garnas olikvärdighet i fråga om möjlighe-       ökade något. Antalet vårdperioder och antalet
4085:         terna att bli intagen för vård, och             patienter som fått vård ökade också medan
4086:            vad ämnar Regeringen göra för att            antalet vårddagar minskade. Ändringarna hade
4087:         trygga grenspecialiteterna samt möjlighe-       en avsevärd variationsbredd vid de olika sjukhu-
4088:         terna till transplantationer?                   sen. Dessutom uppskattade merparten av cen-
4089:                                                         tralsjukhusen att det i fråga om högspecialisera-
4090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           de tjänster inte skett några förändringar i praxis
4091: anföra följande:                                        gällande remisser och köp. Det ansågs dock att
4092:                                                         de höga priserna på extremt högspecialiserade
4093:     Social- och hälsovårdsministeriet har både          tjänster utgör ett hot som kan leda till att det i
4094: från vissa sjukhus och av patienter eller deras         framtiden inte är möjligt att få alla nödvändiga
4095: anhöriga delgivits misstankar om att patienter          extremt högspecialiserade tjänster. Slutligen
4096: inte alltid remitteras till sådan specialiserad sjuk-   konstaterade man att väntetiderna håller på att
4097: vård eller högspecialiserad sjukvård som de be-         bli kortare. Till bl.a. ortopediska operationer
4098: höver. Orsaken är de kostnader som vården               och starroperationer är väntetiderna ännu för
4099: åsamkar. 1 stället vårdas patienterna på den egna       långa.
4100: kommunens eller samkommunens sjukhus. En                   Det hot som föranleds av det höga priset på
4101: god och riktig patientvård förutsätter en i medi-       högspecialiserade tjänster har avvärjts genom en
4102: cinskt hänseende förnuftig nivåstrukturering av         ~.ndring av lagen om specialiserad sjukvård.
4103: vården och användning av behövliga högspecia-           Andringen trädde i kraft redan vid ingången av
4104: liserade tjänster.                                      detta år. 1 lagen konstateras nu att sjukvårdsdi-
4105:     En patient har enligt lagen om patientens           strikt skall ha ett utjämningssystem för utjäm-
4106: ställning och rättigheter rätt till god hälso- och      ning av exceptionellt stora patientkostnader som
4107: sjukvård samt till gott bemötande. En patient           åsamkats en kommun. Utjämningssystemet be-
4108: som är missnöjd har rätt att framställa anmärk-         höver 1993 och 1994 inte införas i samkommu-
4109: ning tili den chef som ansvarar för hälso- och          nen där betalningsandelarna bestäms på basis av
4110: sjukvården vid verksamhetsenheten i fråga. An-          de genomsnittliga vårdkostnaderna för hela
4111: märkningen skall avgöras inom skälig tid från           sjukhuset eller dess huvudspecialitet.
4112: det den gjordes. Patienten har också rätt att              1 anslutning till uppföljningen av statsandels-
4113:  anföra klagan över vården eller bemötandet i           refonnen utför social- och hälsovårdsministeriet
4114:  samband med den hos de myndigheter som                 under detta år med hjälp av länsstyrelserna
4115:  övervakar hälso- och sjukvården.                       ytterligare en datorstödd förfrågan om uppfölj-
4116:     Finlands Kommunförbund tillställde i augus-         ning ay åjourföring. I den inbegärs av kommu-
4117:  ti 1993 sjukhusen en förfrågan, där man ville          nerna upplysningar om hur reformen kommer
4118:  veta om ändringarna i statsandelssystemet och          att påverka bl.a. verksamhetens omfattning.
4119:  den åtstramade ekonomiska situationen märks i             Social- och hälsovårdsministeriet har den 11
4120:  efterfrågan på sjukhustjänster och om det finns        augusti 1993 med stöd av Jagen om specialiserad
4121:  risk för att vissa sjukdoms- och patientgrupper        sjukvård meddelat nya föreskrifter om anord-
4122:  blir eller redan har blivit lämnade utanför områ-      nande av högspecialiserad sjukvård. Med hög-
4123:  det för den specialiserade sjukvård som de behö-       specialiserad sjukvård avses sådan sjukvård, som
4124:  ver, samt om sjukhusen har kunnat förbättra sin        det är ändamålsenligast att koncentrera till uni-
4125: 6                                         1993 vp -   KK 542
4126: 
4127: 
4128: versitetssjukhusen, något annat sjukhus på mot-       rustning att det är skäl att koncentrera behand-
4129: svarande nivå eller endast något sjukhus av de        lingen till färre än fem universitetssjukhus. Sam-
4130: nämnda slagen. Utgångspunkten är att under-           kommunerna för universitetssjukhusen kommer
4131: sökningen eller behandlingen är sällsynt, att den     sinsemellan överens om producerandet av sådan
4132: kräver specialresurser, att den medför höga kost-     högspecialiserad vård som koncentreras på ett
4133: nader eller att det föreligger andra särskilda        riksomfattande pian. 1 instruktionerna rekom-
4134: orsaker. Om andra sjukhus än universitetssjuk-        menderas att bl.a. bukspottkörtel-, lever-, njur-,
4135: hus ordnar högspecialiserad sjukvård antingen         hjärt- och lungtransplantationer koncentreras
4136: som egen verksamhet eller som köptjänster, skall      tili HUCS samt att behandlingen av svåra brand-
4137: de särskilt försäkra sig om att tjänsterna når en     skador koncentreras till HUCS, OYKS och
4138: kvalitetsnivå som motsvarar den som tillämpas         KYS. Rekommendationerna har beretts i samar-
4139: vid universitetssjukhusen. Kravet på kvalitetsni-     bete med sakkunniga i sjukvårdsdistrikten.
4140: vå gäller också tjänster som anskaffats hos           Vårdbesluten faller inom området för sjukvårds-
4141: privata serviceproducenter.                           distriktens kompetens och ansvar.
4142:    1 ovan nämnda instruktionsbrev ger social-             Social- och hälsovårdsministeriet följer verk-
4143: och hälsovårdsministeriet rekommendationer            ningarna av de rekommendationer som har med-
4144: om de sjukdomar som det är mest ändamålsen-           delats i föreskrifterna. Om det uppstår problem
4145: ligt att behandla vid universitetssjukhus eller vid   i fråga om nivåstruktureringen och koncentra-
4146: andra sjukhus med motsvarande kvalitetsnivå.          tionen av vården, kan social- och hålsovårdsmi-
4147: Likaså ges rekommendationer om sjukdomar              nisteriet med stöd av 11 § 2 mom. lagen om
4148: som är så sällsynta och som kräver ett sådant         specialiserad sjukvård även meddela bestämmel-
4149: avancerat medicinskt kunnande eller sådan ut-         ser om vården.
4150: 
4151:      Helsingforsden 4 november 1993
4152: 
4153: 
4154:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
4155:                                                1993 vp
4156: 
4157: Kirjallinen kysymys 543
4158: 
4159: 
4160: 
4161: 
4162:                                   Vihriälä ym.: Maatalouteen kuuluville lomamökeille määrättävistä
4163:                                       kiinteistöveroista
4164: 
4165: 
4166:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4167: 
4168:    Kiinteistoverolain voimaantulon myötä mm.         tellään kuten muitakin maatalouden tuotantora-
4169: maatilojen asuin- ja tuotantorakennukset maa-        kennuksia. Kuitenkaan kiinteistöveroa näistä
4170: pohjineen kuuluvat kiinteistöverolain piiriin.       mökeistä ei määrätä yleisen kiinteistöveropro-
4171: Pääasiassa vakituisessa asumiskäytössä olevien       sentin mukaan, kuten muista tuotantorakennuk-
4172: asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on lain     sista, vaan muiden asuinrakennusten prosentin
4173: sailiman vaihteluvälin puitteissa määrätty kun-      mukaan, joka on yleistä kiinteistöveroprosenttia
4174: nissa yleensä varsin alhaiseksi. Sen sijaan mui-     korkeampi. Mainittakoon, että elinkeinovero-
4175: den asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on      lain mukaisena elinkeinotoimintana harjoitetta-
4176: määrätty korkeammaksi, yleensä niin korkeaksi        vaan majoitusliikkeeseen kuuluva rakennus, esi-
4177: kuin se lain mukaan on mahdollista, eli enintään     merkiksi hotelli ja motelli, kuuluu yleisen kiin-
4178: 0,5 % korkeammaksi kuin pääasiassa vakitui-          teistöveroprosentin piiriin. Perusteltua olisikin,
4179: seen asumiseen käytettävien rakennusten vero-        että elinkeinoverolain ja maatalouden tulovero-
4180: prosentti. Tämä on tavallista kunnissa, joiden       lain mukaiset kiinteistöveroprosentit tältä osin
4181: alueella on paljon kesämökkiasutusta, koska          yh tenäistettäisiin.
4182: kesäasukkaiden käyttämille kunnan tarjoamille           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4183: palveluille haetaan tällä tavoin vastiketta. Ylei-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4184: nen kiinteistöveroprosentti asettuu tavallisesti     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4185: näiden kahden välille.                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4186:    Ongelman muodostavat kuitenkin maatalou-
4187: teen kuuluvat vuokrattavat lomamökit, joista                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4188: saatu vuokratulo luetaan maatalouden tuloksi.               ryhtyä, että maatalouteen kuuluvien
4189: Näihin      mökkeihin      kohdistuvat     menot            vuokrattavien lomamökkien kiinteistö-
4190: vähennetään maatalouden menoina. Verotuk-                   vero määrättäisiin yleisen kiinteistövero-
4191: sessa maatalouden menoksi luetaan myös näistä               prosentin mukaan?
4192: tehdyt poistot, joten tuloverotuksessa niitä käsi-
4193: 
4194:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1993
4195: 
4196:                      Jukka Vihriälä                           Olavi Ala-Nissilä
4197:                      Markku Lehtosaari                        Aapo Saari
4198: 
4199: 
4200: 
4201: 
4202:  2300321
4203: 2                                        1993 vp -   KK 543
4204: 
4205: 
4206: 
4207: 
4208:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4209: 
4210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Muiden kuin vakituiseen asumiseen käytettä-
4211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vien rakennusten kiinteistöveroprosenttia sovel-
4212: olette 14 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       letaan lomamökkeihin ja muihin vapaa-ajan
4213: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     asuinrakennuksiin. Myös vuokralle annettaviin
4214: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jukka Vihriä-     vapaa-ajan rakennuksiin sovelletaan lain 13 §:n
4215: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mukaista veroprosenttia.
4216: n:o 543:                                                Lomamökkien vuokrausta ei laajamittaises-
4217:                                                      tikaan harjoitettuna pidetä elinkeinotoimintana.
4218:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Toiminnasta saatu tulo verotetaan joko tulove-
4219:        ryhtyä, että maatalouteen kuuluvien           rolain tai maatilatalouden tuloverolain nojalla.
4220:        vuokrattavien lomamökkien kiinteistö-         Vain sellainen lomakylä, johon liittyy mökkien
4221:        vero määrättäisiin yleisen kiinteistövero-    vuokrauksen lisäksi erilaisia muita palveluita,
4222:        prosentin mukaan?                             voi hyvin laajassa mitassa harjoitettuna olla
4223:                                                      elinkeinotoimintana verotettavaa.
4224:   Vastauksena kysymyksen esitän kunnioitta-             Kunnanvaltuusto ei ole velvollinen vahvista-
4225: vasti seuraavaa:                                     maan kiinteistöverolain 13 §:ssä tarkoitetuille ra-
4226:                                                      kennuksille yleisestä kiinteistöveroprosentista
4227:    Kiinteistöverolain 13 §:n mukaan kunnanval-       poikkeavaa veroprosenttia. Jollei kunnanval-
4228: tuusto voi määrätä laissa säädetyn vaihteluvälin     tuusto tee erillistä päätöstä, muihin asuinraken-
4229: sisällä erikseen veroprosentin rakennuksille, joi-   nuksiin kuin vakituisiin asuinrakennuksiin so-
4230: ta käytetään pääasiassa muuhun kuin vakitui-         velletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia.
4231: seen asumiseen. Veroprosentti voidaan määrätä           Maatilalla olevien maatalouden tulona vero-
4232: enintään 0,50 prosenttiyksikköä korkeammaksi         tettavien lomamökkien rajaaminen muiden
4233: kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettä-      asuinrakennusten veroprosentin soveltamisalan
4234: vien rakennusten veroprosentti. Muiden asuin-        ulkopuolelle johtaisi maatilatalouden tulovero-
4235: rakennusten veroprosenttia ei lainkohdan ni-         lain ja toisaalta tuloverolain piiriin kuuluvien
4236: menomaisen säännöksen mukaan sovelleta elin-         lomamökkien kiinteistöverotuksen eriarvoiseen
4237: keinotoimintana harjoitettavaan majoitusliik-        asemaan, vaikka toiminnat laajuudeltaan ja
4238: keeseen kuuluvaan rakennukseen. Maapohjaan           luonteeltaan muistuttavat toisiaan.
4239: sovelletaan aina kiinteistöverolain 11 §:n mu-
4240: kaista yleistä kiinteistöveroprosenttia.
4241: 
4242:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
4243: 
4244:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4245:                                          1993 vp -   KK 543                                           3
4246: 
4247: 
4248: 
4249: 
4250:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4251: 
4252:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de boende tillämpas på fritidsstugor och andra
4253: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       bostadsbyggnader för fritidsbruk. Ä ven på fri-
4254: den 14 oktober 1993 tili vederbörande medlem         tidsbyggnader som hyrs ut tillämpas den skatte-
4255: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       procentsats som avses i 13 §.
4256: Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr          Uthyrning av semesterstugor betraktas inte
4257: 543:                                                 som näringsverksamhet även om verksamheten
4258:                                                      bedrivs i större skala. Inkomsten av verksamhe-
4259:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ten beskattas antingen med stöd av inkomstskat-
4260:        ta för att fastighetsskatten på sådana        telagen eller med stöd av inkomstskattelagen för
4261:        fritidsstugor inom jordbruksnäringen          gårdsbruk. Endast då uthyrningen av stugor i en
4262:        som hyrs ut skall fastställas enligt den      semesterby är förknippad med flera andra servi-
4263:        allmänna fastighetsska tteprocen tsatsen?     ceformer kan verksamheten, om den bedrivs i
4264:                                                      mycket stor skala, beskattas som näringsverk-
4265:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samhet.
4266: anföra följande:                                        Kommunfullmäktige är inte skyldiga att för
4267:                                                      byggnader som avses i 13 § fastighetsskattelagen
4268:    Enligt 13 § fastighetsskattelagen kan kom-        fastställa en skatteprocentsats som avviker från
4269: munfullmäktige inom de gränser som nämns i           den allmänna fastighetsskatteprocentsatsen. Om
4270: lagen särskilt fastställa en skatteprocentsats för   inte kommunfullmäktige fattar ett separat beslut
4271: de byggnader som används huvudsakligen för           i ärendet skall på andra bostadsbyggnader än
4272: annat boende än stadigvarande boende. Skatte-        stadigvarande bostäder tillämpas den allmänna
4273: procentsatsen kan bestämmas så att den är högst      fastighetsskatteprocentsatsen.
4274: 0,50 procentenheter högre än skatteprocentsat-          Om de semesterstugor på en gårdsbruksenhet
4275: sen för sådana byggnader som används huvud-          vilka beskattas som Iantbruksinkomst lämnas
4276: sakligen för stadigvarande boende. Enligt ett        utanför tillämpningsområdet för skatteprocent-
4277: uttryckligt stadgande i lagrummet tillämpas          satsen för andra bostadsbyggnader, leder det tili
4278: skatteprocentsatsen för andra bostadsbyggnader       att de semesterstugor som omfattas av inkomst-
4279: inte på byggnader som hör till en härbärgerings-     skattelagen för gårdsbruk och de som omfattas
4280: rörelse viiken drivs som näringsverksamhet. I        av inkomstskattelagen inte är likvärdiga vid
4281: fråga om marken tillämpas alltid den allmänna        fastighetsbeskattningen, trots att verksamheten i
4282: fastighetsskatteprocentsatsen enligt 11 §.           vartdera faliet är likartad tili sin omfattning och
4283:    Fastighetsskatteprocentsatsen för andra än        karaktär.
4284: sådana byggnader som används för stadigvaran-
4285: 
4286:      Helsingfors den 4 november 1993
4287: 
4288:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
4289:                                                1993 vp
4290: 
4291: Kirjallinen kysymys 544
4292: 
4293: 
4294: 
4295: 
4296:                                   Pulliainen: Metsänparannusvarojen käyttämisestä suojeluohjel-
4297:                                       mien vastaisiin hankkeisiin
4298: 
4299: 
4300:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4301: 
4302:    Henkilöt, joiden nimenomaisena tarkoituk-            Aikana, jolloin hyväksyttäviin tarkoituksiin
4303: sena on romuttaa kansalliset suojeluohjelmat,        tarpeellisista metsänparannusvaroista on huuta-
4304: ovat tehneet/teettäneet Hailuodon Haaralam-          va pula, vaikuttaa vähintäänkin käsittämättö-
4305: minojan perkauksen ja alueenojituksen, vaikka        mältä, että niitä voitaisiin käyttää valtioneuvos-
4306: osa alueesta kuuluu rantojen-, osa harjujensuoje-    ton hyväksymien suojeluohjelmien romuttami-
4307: luohjelmaan, osa kumpaankin suojeluohjel-            seen tähtäävään toimintaan. Asia on sen laatui-
4308: maan. Työn julkinen osa oli "delegoitu" kahdel-      nen, että hallituksen on otettava siihen kantaa.
4309: le paikalliselle maanomistajalle.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4310:    Tapahtunutta on käsitelty laajalti julkisuu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4311: dessa. Siihen ovat ottaneet kantaa mm. läänin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4312: hallituksen virkamiehet. Julkisesta keskustelusta    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4313: ja uutisoinnista on käynyt ilmi, että seuraavassa
4314: vaiheessa ojittajien on tarkoitus "jälkirahoittaa"               Mitä mieltä Hallitus on siitä, että met-
4315: tapahtuneet ojitus ja perkaus Pohjois-Pohjan-                 sänparannusvaroja käytettäisiin ylipää-
4316: maan metsälautakunnalta hankittavalla metsän-                 tään ja erityisesti ns. Hailuodon Haara-
4317: parannusvarallisuudella. Kohteena olisi hämää-                lamminojan tapauksessa valtioneuvos-
4318: västi alueesta "vain harjujensuojeluohjelmaan                 ton hyväksymien suojeluohjelmien ro-
4319: kuuluva osa".                                                 muttamiseen?
4320: 
4321:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
4322: 
4323:                                            Erkki Pulliainen
4324: 
4325: 
4326: 
4327: 
4328: 2300321
4329: 2                                        1993 vp -   KK 544
4330: 
4331: 
4332: 
4333: 
4334:                                   Edaskunnan Herra Puhemiehelle
4335: 
4336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ka metsälautakunta on hankkeen jatkosuunnit-
4337: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        telussa ottanut huomioon. Toisaalta lääninhalli-
4338: olette 15 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       tus on todennut, ettei metsäojituksen totaaliseen
4339: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kieltämiseen harjujensuojelukohteena ole perus-
4340: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen        teita. Ympäristöministeriö on hankkeesta
4341: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 544:        12.12.1988 antamassaan lausunnossa esittänyt,
4342:                                                      että ojitushankkeesta tulisi alueella luopua, kos-
4343:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että met-   ka Marjaniemen-Hiidenniemen alueen, johon
4344:        sänparannusvaroja käytettäisiin ylipää-       Haaralammin ojitusalue sisältyy, glo-järvet ovat
4345:        tään ja erityisesti ns. Hailuodon Haara-      tärkeä osa alueen geomorfologiaa ja luonnon-
4346:        lamminojan tapauksessa valtioneuvos-          suojelun kannalta tärkeitä. Alue kuuluu harju-
4347:        ton hyväksymien suojeluohjelmien ro-          jensuojeluohjelmaanja glo-järvet kuuluvat myös
4348:        muttamiseen?                                  suojeluvesityöryhmän vuonna 1977 ehdottamiin
4349:                                                      erityistä suojelua vaativiin vesiin. Ympäristömi-
4350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nisteriö toteaa lisäksi, että jos ojitussuunnitel-
4351: taen seuraavaa:                                      masta alueilla ei voida kokonaan luopua, ympä-
4352:                                                      ristöministeriö on osaltaan valmis neuvottele-
4353:     Metsänparannuslain (140/87) 2 §:n 2 momen-       maan eri osapuolten edustajien kanssa.
4354: tin mukaan metsänparannushankkeen toteutta-             Rantojensuojeluohjelman           vahvistumisen
4355: minen ei saa olennaisesti vaarantaa sellaisen        20.12.1990 jälkeen lääninhallitus esitti kielteisen
4356: luonnonsuojeluhankkeen toteuttamista, joka si-       kantansa ojitussuunnitelmaan liittyvien lasku-
4357: sältyy valtioneuvoston hyväksymään ohjelmaan         ojien kaivulle rantojensuojeluohjelma-alueella.
4358: ja jonka tarkoituksena on luonnonsuojelualueen       Metsälautakunta ei ole vielä tähän mennessä
4359: perustaminen. Lisäksi metsänparannusasetuk-          tehnyt päätöstä ojitushankkeen rahoittamisesta
4360: sen (437/87) 1 §:n mukaan, jos metsälautakunta       miltään osin metsänparannusvaroin. Koska ran-
4361: katsoo, että metsänparannuslain mukaisen             tojensuojelualueella metsäojituksen on katsottu
4362: suunnitelman toteuttaminen metsänparannus-           haittaavan ohjelman toteutumista, ei metsälau-
4363: lain edellä mainitussa momentissa tarkoitetun        takunnalla metsänparannuslain perusteella ole
4364: luonnonsuojeluhankkeen alueella ei olennaisesti      mahdollisuutta myöntää metsänparannusrahoi-
4365: vaaranna hankkeen toteuttamista, on metsälau-        tusta tältä osin ojitushankkeelle.
4366: takunnan ennen varojen myöntämistä hankkeel-            Luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmä on
4367: le pyydettävä lääninhallituksen lausunto. Lää-       31.12.1992 antamassaan mietinnössään katso-
4368: ninhallituksen on kahden kuukauden kuluessa          nut, että metsänparannuslakia tulisi muuttaa
4369: lausuntopyynnön saapumisesta ilmoitettava kä-        siten, että metsänparannushankkeen toteuttami-
4370: sityksensä metsänparannussuunnitelmassa tar-         nen ei saisi olennaisesti vaarantaa sellaisen luon-
4371: koitetun alueen luonnonsuojelullisesta merki-        nonsuojeluhankkeen toteuttamista, joka sisältyy
4372: tyksestä sekä siitä, vaarantaako metsänparan-        valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojelu-
4373: nussuunnitelman toteuttaminen luonnonsuoje-          suunnitelmaan tai suojeluohjelmaan.
4374: lualueen perustamisen.                                  Valtioneuvoston valtakunnallisen harjujen-
4375:     Maanomistajat hakivat vuonna 1984 metsä-         suojeluohjelman mukaisista alueista ei ole ollut
4376: ojitussuunnitelmaa Hailuodon Haaralammin             tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukai-
4377: alueelle. Pohjois-Pohjanmaan metsälautakunta         sia suojelualueita, vaan ohjelmaa toteutetaan
4378: laati alueelle metsäojitussuunnitelman vuosina       maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Si-
4379: 1986-1987. Hanke käsiteltiin ojitustoimitukses-      ten harjujensuojeluohjelmassa mukana olevien
4380: sa ja vesiylioikeus antoi 24.1.1992 lainvoimaisen    alueiden osalta voitaisiin metsänparannussään-
4381: päätöksen ojituksen toteuttamisesta. Oulun lää-      nösten estämättä myöntää metsänparannusra-
4382: ninhallituksen ympäristönsuojelutoimisto on          hoitus. Koska alue, jolle ojitussuunnitelma on
4383: kirjeessään 5.10.1988 esittänyt tarkistuksia, jot-   laadittu, on luonnonsuojelun kannalta osoittau-
4384:                                          1993 vp -   KK 544                                             3
4385: 
4386: tunut monin tavoin arvokkaaksi, ovat metsälau-       nontilaa. Kielto, joka on voimassa kaksi vuotta,
4387: takunta ja lääninhallitus käyneet keskusteluja       ei kuitenkaan koske mahdollisia viranomaisten
4388: vuosien ajan alueen ojituksen toteuttamisesta        toteuttamia luonnontilan palauttamistoimia.
4389: siten, että luonnonarvot voidaan säilyttää, ot-         Hallitus on tietoinen metsätaloustoimenpitei-
4390: taen kuitenkin huomioon, että metsäojitukselle       den ja valtioneuvoston luonnonsuojeluohjelmis-
4391: on sekä vesilain että metsänparannuslain mukai-      sa asetettujen tavoitteiden osittaisista ristiriitai-
4392: set edellytykset olemassa ja alueella toteutetut     suuksista Hailuodossa. Oulun lääninhallituksen
4393: metsänviljelytyöt ovat vaarassa menettää vetty-      antaman toimenpidekiellon voimassaolon aika-
4394: misen takia merkityksensä.                           na selvitetään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään
4395:     Koska ojitushankkeen toteutus on venynyt,        alueen luonnontilan säilyttämiseksi ja jotka
4396: maanomistajat kaivoivat kuluvan syksyn aikana        alueen maanomistajien oikeusturvan kannalta
4397: omatoimisesti aikanaan suunnitellun veto-ojan        katsotaan välttämättömiksi. Lisäksi todetaan,
4398: ja joitakin metsänparannusojitussuunnitelmaan        että metsänparannusrahoituksen uudelleen koh-
4399: kuulumaaomia ojia. Maanomistajat ovat ilmoit-        dentamista selvittämään maa- ja metsätalousmi-
4400: taneet ojittavansa alueen siinäkin tapauksessa,      nisteriö on asettanut 12.5.1993 työryhmän, jon-
4401: vaikkei metsänparannusrahoitusta hankkeelle          ka tehtävänä on mm. tehdä ehdotus metsänpa-
4402: myönnettäisikään.                                    rannusvarojen käytöstä ja kohdentamisesta ot-
4403:     Oulun lääninhallitus antoi 14.10.1993 päätök-    taen huomioon ympäristönäkökohdat ja
4404:  sen luonnonsuojelulain 18 §:n 2 momentin nojal-     6.5.1993 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
4405: la sekä ympäristöministeriön 12.10.1993 läänin-      maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristö-
4406: hallitukselle lähettämään kirjeeseen viitaten toi-   ministeriölle ehdotus metsätalouden ympäristö-
4407:  menpidekiellosta Hailuodon kunnan Kirkonky-         ohjelmaksi, jonka tulee sisältää ehdotuksia mm.
4408:  lässä ja Ojakylässä sijaitsevalla alueella, jolla   taloudellisten ja muiden ohjauskeinojen käyttä-
4409:  Haaralammin alueen ojitussuunnitelma sijaitsee.     misestä ympäristönsuojelun tavoitteiden toteut-
4410:  Lääninhallitus on kieltänyt kaikki sellaiset toi-   tamisessa.
4411:  menpiteet, jotka saattavat muuttaa alueen luon-
4412:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
4413: 
4414:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4415: 4                                        1993 vp -   KK 544
4416: 
4417: 
4418: 
4419: 
4420:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4421: 
4422:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         konstaterat att det inte finns några skäl att helt
4423: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förbjuda skogsdikning inom det område som
4424: den 15 oktober 1993 till vederbörande medlem av      omfattas av skyddet för åsarna. Miljöministeriet
4425: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-     har i sitt utlåtande av den 12 december 1988 om
4426: liainen undertecknade spörsmå1 nr 544:               projektet föreslagit att man bör avstå från skogs-
4427:                                                      dikningsprojektet på området, eftersom glo-sjö-
4428:           Vad anser Regeringen om att skogsför-      arna inom området Marjaniemi-Hiidenniemi,
4429:        bättringspengar används i allmänhet och       dit Haaralampi dikningsområde hör, är en vä-
4430:        särskilt vad gäller det s.k. Haaralammin-     sentlig del av områdets geomorfologi och efter-
4431:        oja-fallet i Karlö för att skrota ned         som de är viktiga från naturskyddssynpunkt.
4432:        skyddsprogram som statsrådet godkänt?         Området omfattas av åsskyddsprogrammet och
4433:                                                      glo-sjöarna hör även till de vattenområden som
4434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetsgruppen för vattenvårdsfrågor 1977 före-
4435: anföra följande:                                     slagit vara i behov av speciellt skydd. Miljömi-
4436:                                                      nisteriet konstaterar dessutom att om det inte är
4437:    Enligt 2 § 2 mom. skogsförbättringslagen (140/    möjligt att helt avstå från en dikningsplan för
4438: 87) får genomförandet av ett skogsförbättrings-      området, är miljöministeriet redo a tt förhandla
4439: projekt inte väsentligt äventyra ett sådant natur-   med representanter för de olika parterna.
4440: skyddsprojekt som ingår i ett program som                Efter att strandskyddsprogrammet fastställ-
4441: statsrådet godkänt och som syftar till inrättande    des den 20 december 1990 framförde länsstyrel-
4442: av ett naturskyddsområde. Enligt 1 § skogsför-       sen sitt negativa ställningstagande i fråga om att
4443: bättringsförordningen (437/87) skall skogsnämn-      enligt dikningsplanen gräva utloppsdiken på det
4444: den begära länsstyrelsens utlåtande i ärendet, om    område som omfattas av strandskyddsprogram-
4445: den anser att genomförandet av en plan enligt        met. Skogsnämnden har hittills inte beslutat om
4446: skogsförbättringslagen inom ett område för ett i     finansieringen av dikningsprojektet med skogs-
4447: skogsförbättringslagens 2 § 2 mom. angivet na-       förbättringspengar till någon del. Då skogsdik-
4448: turskyddsprojekt inte väsentligt äventyrar ge-       ning inom det område som omfattas av strand-
4449: nomförandet av projektet. Utlåtandet skall begä-     skkyddet har ansetts inverka menligt på genom-
4450: ras innan anslag beviljas för projektet. Länssty-    förandet av programmet, har skogsnämnden
4451: relsen skall inom två månader efter det anhållan     med stöd av skogsförbättringslagen inte någon
4452: om utlåtande inkommit meddela sin uppfattning        möjlighet att till dessa delar bevilja skogsförbätt-
4453: om det i skogsförbättringsplanen nämnda områ-        ringsfinansiering för dikningsprojektet.
4454: dets betydelse från naturskyddssynpunkt samt             En arbetsgrupp som dryftat rättsskyddsfrågor
4455: huruvida genomförandet av skogsförbättrings-         i samband med naturskydd har i sitt betänkande
4456: planen äventyrar inrättandet av naturskyddsom-       av den 31 december 1992 ansett att skogsförbätt-
4457: rådet.                                               ringslagen bör ändras så att genomförandet av
4458:    Markägarna ansökte 1984 om en skogsdik-           skogsförbättringsprojektet inte väsentligt får
4459: ningsplan för området Haaralampi i Karlö. Nor-       äventyra förverkligandet av ett sådant natur-
4460: ra Osterbottens skogsnämnd utarbetade 1986-          skyddsprojekt som ingår i en naturskyddsplan
4461: 1987 en skogsdikningsplan för området. Projek-       eller ett skyddsprogram som statsrådet godkänt.
4462: tet behandlades vid en dikningsförrättning och           Avsikten har inte varit att bilda skyddsområ-
4463: vattenöverdomstolen fattade den 24 januari 1992      den som avses i lagen om naturskydd av område-
4464: ett lagakraftvunnet beslut om verkställande av       na enligt statsrådets riksomfattande åsskydds-
4465: dikningen. Miljövårdsbyrån vid länsstyrelsen i       program, utan programmet förverkligas genom
4466: Uleåborgs Iän har i sitt brev av den 5 oktober       tillståndsprövning enligt marktäktslagen. På det-
4467: 1988 föreslagit mindre ändringar som skogs-          ta sätt kan skogsförbättringsfinansiering beviljas
4468: nämnden beaktat i samband med den fortsatta          för områdena i åsskyddsprogrammet, utan hin-
4469: planeringen av projektet. Länsstyrelsen har dock     der av skogsförbättringsstadgandena. Eftersom
4470:                                            1993 vp -   KK 544                                           5
4471: 
4472: det område för vilket dikningsplanen har gjorts        Haaralampi-området, som omfattas av dik-
4473: upp dock visat sig vara värdefullt från natur-         ningsplanen, är beläget inom detta område.
4474: skyddssynpunkt, har skogsnämnden och läns-             Länsstyrelsen har förbjudit alla sådana åtgärder
4475: styrelsen under ett tlertal år fört diskussioner om    som kan ändra på områdets naturtillstånd.
4476: att f"örverkliga dikningen inom området så att            Regeringen är medveten om att de forstliga
4477: värdena hos naturen kan bevaras, dock med              åtgärderna och målen i statsrådets naturskydds-
4478: beaktande av att det finns förutsättningar för         program delvis är kontroversiella i fråga om
4479: skogsdikning både med stöd av vattenlagen och          Karlö. Medan det åtgärdsförbud som länsstyrel-
4480: skogsförbättringslagen och att det finns risk för      sen i Uleåborgs Iän meddlelat är i kraft, utreds de
4481: att de skogsodlingsarbeten som förverkligats på        åtgärder som skall vidtas för att bevara områdets
4482: området mister sin betydelse till följd av för-        naturtillstånd och som anses vara nödvändiga
4483: sumpning.                                              med tanke på markägarnas rättsskydd. Dessut-
4484:     Eftersom dikningsprojektet har dragit ut på        om framhålls attjord- och skogsbruksministeriet
4485: tiden, har markägarna under höstens lopp på            för omfördelningen av skogsförbättringsfinan-
4486: eget initiativ grävt det planerade utloppsdiket        sieringen den 12 maj 1993 tillsatte en arbets-
4487: och några andra diken som inte ingick i planen         grupp vars uppgift bl.a. är att med beaktande av
4488: för skogsförbättringsdikning. Markägarna har           miljösynpunkterna ge ett förslag till användning-
4489: meddelat att de ämnar dika området även i det          en och fördelningen av skogsförbättringspengar-
4490: fall att skogsförbättringsfinansiering inte bevil-     na. Ministeriet tillsatte den 6 maj 1993 även en
4491: jas för projektet.                                     arbetsgrupp med uppgift att tili jord- och skogs-
4492:     Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän fattade den 14       bruksministeriet och miljöministeriet överlämna
4493:  oktober 1993 med stöd av 18 § 2 mom. lagen om         ett förslag som skall gälla miljöprogram för
4494:  naturskydd och med en hänvisning till miljömi-        skogsbruket och som skall innehålla bl.a. upp-
4495:  nisteriets brev tilllänsstyrelsen av den 12 oktober   slag till hur ekonomiska och andra styrmedel
4496:  1993 ett beslut om åtgärdsförbud i Karlö kom-         skall användas för att miljövårdens mål skall
4497:  mun på ett område i kyrkbyn och Ojakylä.              uppnås.
4498: 
4499:       Helsingfors den 4 november 1993
4500: 
4501:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4502: 1
4503: 
4504: 
4505: 1
4506:                                                 1993 vp
4507: 
4508: Kirjallinen kysymys 545
4509: 
4510: 
4511: 
4512: 
4513:                                    Pulliainen: Hallituksen suhtautumisesta Haaralamminojan per-
4514:                                        kaukseen ja ojitukseen Hailuodossa
4515: 
4516: 
4517:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4518: 
4519:     Hailuoto Perämerellä on tullut valitettavan           Päätetyt suojeluohjelmat sitovat viranomai-
4520: kuuluisaksi tapauksista, joissa paikalliset asuk-     sia, mutta eivät näköjään maanomistajia tai
4521: kaat ovat tehneet kaikkensa tuhotakseen luon-         heidän puolestaan tai hyväkseen toimivia. Käy-
4522: non suojelemiseen tähtäävät hankkeet. Hailuo-         täntö muuttuu vasta toimenpidekieltotilantees-
4523: dontapauksessa voidaanjopa puhuajärjestäyty-          sa.
4524: neestä luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta.          Nykyinen tilanne on luonnon ja sen suojele-
4525:     Tuorein esimerkki on tämän vuoden syys-           misen kannalta kestämätön. Nyt odotetaan val-
4526: kuutta. Haaralamminojan perkaus ja ojitus suo-        tiovallan pikaisia toimia.
4527: ritettiin osittain rantojen-, osittain harjujensuo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4528: jeluohjelman alueella, osittain molempiin kuulu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4529: valla alueella.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4530:     Vuotta aiemmin tuli Hailuodossa ilmi tapaus,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4531: jossa suoritettiin Haaralammin rantanevojen
4532: ojitus-mätästys ja Maansyvänlahden luvaton                        Mitä mieltä Hallitus on Hailuodon
4533: kanavointi mereen lintuvesiensuojeluohjelma-                   Haaralamminojan äskettäisestä perkaus-
4534: alueella sekä lahden rantaluhtien ojitus.                      ja ojitustapauksesta, ja
4535:     Läheisellä Liminganlahdella on lintuvesien-                   aikooko Hallitus tehdä jotain tällais-
4536:  suojeluohjelman hyväksymisen jälkeen suojelu-                 ten luonnonsuojelun vastaisten toimien
4537:  rajauksen sisäpuolella vedetty lähes 30 km uusia              välittömäksi lopettamiseksi?
4538:  ojia. Koko Liminganlahden kosteikkoalueella
4539:  ojien määrä nousee lähes l 00 kilometriin.
4540: 
4541:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
4542: 
4543:                                             Erkki Pulliainen
4544: 
4545: 
4546: 
4547: 
4548:  2300321
4549: 2                                         1993 vp -   KK 545
4550: 
4551: 
4552: 
4553: 
4554:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4555: 
4556:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kantansa ojitussuunnitelmaan liittyvien lasku-
4557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ojien kaivulle rantojensuojeluohjelma-alueella.
4558: olette 15 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        Metsälautakunta ei ole vielä tähän mennessä
4559: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             tehnyt päätöstä ojitushankkeen rahoittamisesta
4560: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliai-      metsänparannusvaroin miltään osin. Metsänpa-
4561: sen näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o          rannuslain 2 §:n 2 momentin nojalla metsänpa-
4562: 545:                                                  rannusvaroja ei rantojensuojelualueena sijaitse-
4563:                                                       van ojituksen osalta tulla myöntämään. Valtio-
4564:           Mitä mieltä Hallitus on Hailuodon           neuvoston valtakunnallisen hatjujensuojeluoh-
4565:        Haaralamminojan äskettäisestä perkaus-         jelman mukaisista alueista ei ole ollut tarkoitus
4566:        ja ojitustapauksesta, ja                       muodostaa luonnonsuojelulain mukaisia suoje-
4567:           aikooko Hallitus tehdä jotain tällais-      lualueita, vaan ohjelmaa toteutetaan maa-aines-
4568:        ten luonnonsuojelun vastaisten toimien         lain mukaisessa lupaharkinnassa. Siten harjujen-
4569:        välittömäksi lopettamiseksi?                   suojeluohjelmassa mukana olevien alueiden
4570:                                                       osalta voitaisiin metsänparannussäännösten es-
4571:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tämättä myöntää ojitushankkeelle metsänparan-
4572: taen seuraavaa:                                       nusrahoitus. Koska alue, jolle ojitussuunnitelma
4573:                                                       on laadittu, on luonnonsuojelun kannalta osoit-
4574:    Maanomistajat hakivat vuonna 1984 metsä-           tautunut kuitenkin monin tavoin arvokkaaksi,
4575: ojitussuunnitelmaa Hailuodon Haaralammin              ovat metsälautakunta ja lääninhallitus käyneet
4576: alueelle. Pohjois-Pohjanmaan metsälautakunta          keskusteluja alueen ojituksen toteuttamisesta si-
4577: laati alueelle metsäojitussuunnitelman vuosina        ten, että luonnonarvot voidaan säilyttää ottaen
4578: 1986-1987. Hanke käsiteltiin ojitustoimitukses-       kuitenkin huomioon, että metsäojitukselle on
4579: sa, ja vesiylioikeus antoi 24.1.1992 lainvoimaisen    sekä vesilain että metsänparannuslain mukaiset
4580: päätöksen ojituksen toteuttamisesta. Lääninhal-       edellytykset olemassa ja alueella toteutetut met-
4581: lituksen ympäristönsuojelutoimisto on kitjees-        sänviljelytyöt ovat vaarassa menettää vettymisen
4582: sään 5.10.1988 esittänyt tarkistuksia, jotka met-     takia merkityksensä.
4583: sälautakunta on hankkeen jatkosuunnittelussa             Maanomistajien kannalta kokonaistilanne
4584: ottanut huomioon. Toisaalta lääninhallitus on         suojeluasiassa Hailuodossa on ollut vaikea.
4585: todennut, ettei metsäojituksen totaaliseen kieltä-    Eräillä alueilla on useita suojeluohjelmia pääl-
4586: miseen hatjujensuojelukohteella ole perusteita.       lekkäin eivätkä maanomistajat ole kaikilta osin
4587: Ympäristöministeriö on hankkeesta 12.12.1988          olleet tietoisia, mitä toimenpiteitä alueilla voi
4588: antamassaan lausunnossa esittänyt, että ojitus-       tehdä. Koska ojitushankkeen toteutus on veny-
4589: hankkeesta tulisi alueella luopua, koska Marja-       nyt ja vesiylioikeus on antanut luvan ojituksen
4590: niemen-Hiidenniemen alueen, johon Haara-              toteuttamiseksi, maanomistajat kaivoivat kulu-
4591: lammin ojitusalue sisältyy, glo-järvet ovat tärkeä    van syksyn aikana omatoimisesti aikanaan suun-
4592: osa alueen geomorfologiaa ja luonnonsuojelun          nitellun veto-ojan ja joitakin metsänparannus-
4593: kannalta tärkeitä. Alue kuuluu valtioneuvoston        suunnitelmaan kuulumattomia ojia. Oulun lää-
4594: vuonna 1984 hyväksymään hatjujensuojelu-              ninhallitus antoi 14.10.1993 päätöksen luonnon-
4595: ohjelm~an ja glo-järvet kuuluvat myös suojelu-        suojelulain 18 §:n 2 momentin nojalla sekä ym-
4596: vesityöryhmän vuonna 1977 ehdottamiin erityis-        päristöministeriön 12.10.1993 lääninhallitukselle
4597: tä suojelua vaativiin vesiin. Ympäristöministeriö     lähettämään kirjeeseen viitaten toimenpidekiel-
4598: toteaa lisäksi, että jos ojitussuunnitelmasta         losta Hailuodon kunnan Kirkonkylässä ja Oja-
4599: alueilla ei voida kokonaan luopua, ympäristömi-       kylässä sijaitsevalla alueella, jolla Haaralammin
4600: nisteriö on osaltaan valmis neuvottelemaan eri        alueen ojitussuunnitelma sijaitsee. Lääninhalli-
4601: osapuolten edustajien kanssa.                         tus on kieltänyt kaikki sellaiset toimenpiteet,
4602:     Rantojensuojeluohjelman         vahvistamisen     jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa.
4603: 20.12.1990 jälkeen lääninhallitus esitti kielteisen   Kielto, joka on voimassa kaksi vuotta, ei kuiten-
4604:                                           1993 vp -   KK 545                                             3
4605: 
4606: kaan koske mahdollisia viranomaisten toteutta-           Hallitus on tietoinen metsätaloustoimenpitei-
4607: mia luonnontilan palauttamistoimia.                   den ja valtioneuvoston luonnonsuojeluohjelmis-
4608:    Luonnonsuojelun oikeusturvatyöryhmä on             sa asetettujen tavoitteiden osittaisista ristiriitai-
4609: 31.12.1992 antamassaan mietinnössä katsonut,          suuksista Hailuodossa ja myös siitä, että luon-
4610: että maanomistajan oikeusturvan kannalta suu-         non monimuotoisuuden turva on osittain puut-
4611: rimmaksi puutteeksi on koettu suojeluohjelmien        teellisesti järjestetty. Haaralammin alueen ta-
4612: toteuttamisaikataulun epämääräisyys. Työryh-          pauksessa Oulun lääninhallituksen antaman toi-
4613: mä on ehdottanut, että valtakunnallisesta luon-       menpidekiellon voimassaolon aikana selvitetään
4614: nonsuojelualueiden suunnittelusta ja toteuttami-      ne toimenpiteet, joihin voidaan ryhtyä alueen
4615: sesta tulisi säätää laissa, jolloin ohjelmien lain-   luonnontilan säilyttämiseksi ja jotka alueen
4616: voimaisuus ja oikeudellinen sitovuus olisi sel-       maanomistajien oikeusturvan kannalta katso-
4617: keästi määritelty. Työryhmä on lisäksi ehdotta-       taan välttämättömiksi. Hallitus pitää tärkeänä,
4618: nut, että valtion taloudellisten voimavarojen ja      että metsä- ja luonnonsuojeluviranomaiset yh-
4619: luonnon monimuotoisuuden tarpeiden yhteen-            dessä neuvottelevat ja sopivat niistä menettelyta-
4620: sovittamiseksi maanomistajien oikeusturvaan           voista, jotka parhaiten toteuttavat alueiden suo-
4621: suojelusuunnitelmista aiheutuvat korvaukset           jelutavoitteita. Hallitus katsoo, että luonnonsuo-
4622: voitaisiin jaksottaa ja että luonnonsuojelua voi-     jelua koskevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää
4623: taisiin toteuttaa käyttörajoituksin, jotka olisivat   luonnonsuojelun oikeusturvaryhmän ja luon-
4624: omistusoikeuden siirtoa kevyempi keino edistää        nonsuojeluhallintoryhmän tekemien ehdotusten
4625: luonnon monimuotoisuuden turvaamista.                 pohjalta.
4626: 
4627:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
4628: 
4629:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4630: 4                                         1993 vp -   KK 545
4631: 
4632: 
4633: 
4634: 
4635:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
4636: 
4637:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Efter att strandskyddsprogrammet fastställ-
4638: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        des den 20 december 1990 framförde länsstyrel-
4639: den 15 oktober 1993 till vederbörande medlem          sen sitt negativa ställningstagande i fråga om att
4640: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        enligt dikningsplanen gräva utloppsdiken på det
4641: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 545:             område som omfattas av strandskyddsprogram-
4642:                                                       met. Skogsnämnden har hittills inte beslutat om
4643:           Vad anser Regeringen om den nyligen         finansieringen av dikningsprojektet med skogs-
4644:        utförda rensningen och dikningen av            förbättringspengar till någon del. Med stöd av
4645:        Haaralampioja i Karlö, och                     2 § 2 mom. skogsförbättringslagen kommer
4646:           ämnar Regeringen vidta några åtgär-         skogsförbättringspengar inte att beviljas för dik-
4647:        der för att få ett omedelbart slut på dylika   ning inom det område som omfattas av strand-
4648:        åtgärder, som strider mot naturskyddet?        skyddet.
4649:                                                           Avsikten har inte varit att bilda skyddsområ-
4650:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den som avses i lagen om naturskydd av område-
4651: anföra följande:                                      na enligt statsrådets riksomfattande åsskydds-
4652:                                                       program, utan programmet förverkligas genom
4653:    Markägarna ansökte 1984 om en skogsdik-            tillståndsprövning enligt marktäktslagen. På det-
4654: ningsplan för området Haaralampi i Karlö.             ta sätt kan skogsförbättringsfinansiering beviljas
4655: Norra Österbottens skogsnämnd utarbetade              för de områden som ingår i åsskyddsprogram-
4656: 1986-1987 en skogsdikningsplan för området.           met, utan hinder av skogsförbättringsstadgande-
4657: Projektet behandlades vid en dikningsförrätt-         na. Eftersom det område för vilket dikningspla-
4658: ning och vattenöverdomstolen fattade den 24           nen har gjorts upp dock visat sig vara värdefullt
4659: januari 1992 ett lagakraftvunnet beslut om verk-      från naturskyddssynpunkt, har skogsnämnden
4660: ställande av dikningen. Miljövårdsbyrån vid           och länsstyrelsen fört diskussioner om att för-
4661: länsstyrelsen har i sitt brev av den 5 oktober 1988   verkliga dikningen inom området så att värdena
4662: föreslagit mindre ändringar som skogsnämnden          hos naturen kan bevaras, dock med beaktande
4663: beaktat i samband med den fortsatta planeringen       av att det finns förutsättningar för skogsdikning
4664: av projektet. Länsstyrelsen har dock konstaterat      både med stöd av vattenlagen och skogsförbätt-
4665: att det inte finns några skäl att helt förbjuda       ringslagen och att det finns risk för att de
4666: skogsdikning inom det område som omfattas av          skogsodlingsarbeten som förverkligats på områ-
4667: skyddet för åsarna. Miljöministeriet har i sitt       det mister sin betydelse till följd av försumpning.
4668: utlåtande av den 12 december 1988 om projektet            För markägarnas del har situationen som
4669: föreslagit att man bör avstå från skogsdiknings-      helhet betraktad i skyddsfrågan i Karlö varit
4670: projektet på området, eftersom glo-sjöarna inom       svår. Vissa områden omfattas av flera skydds-
4671: området Marjaniemi-Hiidenniemi, dit Haa-              program som överlappar varandra och mark-
4672: ralampi dikningsområde hör, är en väsentlig del       ägarna har inte till alla delar varit medvetna om
4673: av områdets geomorfologi och eftersom de är           vilka åtgärder som kan vidtas inom ornrådena.
4674: viktiga från naturskyddssynpunkt. Området             Eftersom dikningsprojektet har dragit ut på
4675: omfattas av det åsskyddsprogram som statsrådet        tiden och vattenöverdomstolen gett sitt tillstånd
4676: godkänt 1984 och glo-sjöarna hör även till de         till att genomföra dikningen, har markägarna
4677: vattenområden som arbetsgruppen för vatten-           under höstens lopp på eget initiativ grävt det
4678: vårdsfrågor 1977 föreslagit vara i behov av           planerade utloppsdiket och några andra diken
4679: speciellt skydd. Miljöministeriet konstaterar         som inte ingick i planen för skogsförbättrings-
4680: dessutom att om det inte är möjligt att helt avstå    dikning. Länsstyrelsen i Uleåborgs län fattade
4681: från en dikningsplan för området, är ministeriet      den 14 oktober 1993 med stöd av 18 § 2 mom.
4682: redo att förhandla med representanter för de          lagen om naturskydd och med hänvisning till
4683: olika parterna.                                       miljöministeriets brev tilllänsstyrelsen av den 12
4684:                                        1993 vp -   KK 545                                         5
4685: 
4686: oktober 1993 ett beslut om åtgärdsförbud i         mångfald och att naturskyddet kunde förverkli-
4687: Karlö kommun på ett område i kyrkbyn och           gas genom begränsningar med avseende på an-
4688: Ojakylä. Haaralampi-området, som omfattas av       vändningen, vilket är ett lättare sätt att främja
4689: dikningsplanen, är beläget inom detta område.      skyddet av mångfalden i naturen, jämfört med
4690: Länsstyrelsen har förbjudit alla sådana åtgärder   överlåtelse av äganderätten.             -
4691: som kan ändra på områdets naturtillstånd. För-        Regeringen är medveten om att de forstliga
4692: budet, som är i kraft två år, gäller dock inte     åtgärderna och målen i statsrådets naturskydds-
4693: eventuella åtgärder från myndigheternas sida för   program delvis är kontroversiella i fråga om
4694: att återställa ett områdes naturtillstånd.         Karlö och även om att skyddet av mångfalden
4695:    En arbetsgrupp som dryftat rättsskyddsfrågor    delvis är bristfålligt ordnat. I fallet med Haa-
4696: i samband med naturskydd har i sitt betänkande     ralampi-området skall, medan länsstyrelsens åt-
4697: av den 31 december 1992 ansett att den största     gärdsförbud är i kraft, de åtgärder utredas som
4698: bristen i fråga om markägarnas rättsskydd är att   kan vidtas för att bevara områdets naturtillstånd
4699: tidtabellen för genomförandet av skyddspro-        och som anses vara nödvändiga med tanke på
4700: grammen är diffus. Arbetsgruppen har föreslagit    markägarnas rättsskydd. Regeringen anser det
4701: att det i lag bör stadgas om planerandet och       vara viktigt att skogs- och naturskyddsmyndig-
4702: förverkligandet av riksomfattande naturskydds-     heterna tillsammans förhandlar och avtalar om
4703: områden. Detta medför att programmens giltig-      de metoder som på bästa sätt förverkligar
4704: het och rättsliga bindande verkan definieras       skyddsmålsättningarna på området. Regeringen
4705: tydligt. Arbetsgruppen har dessutom föreslagit     anser att lagstiftningen om naturskydd bör ut-
4706: att de ersättningar som markägarnas rättsskydd     vecklas på basis av förslag av den tidigare
4707: medför kunde periodiseras med tanke på sam-        nämnda arbetsgruppen för rättsskydd i samband
4708: manjämkningen av statens ekonomiska resurser       med naturskydd och naturskyddsförvaltnings-
4709: och de behov som är förknippade med naturens       gruppen.
4710:      Helsingfors den 4 november 1993
4711: 
4712:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4713:                                                   1993 vp
4714: 
4715: Kirjallinen kysymys 546
4716: 
4717: 
4718: 
4719: 
4720:                                     Pulliainen: Hailuodon kunnan maataloussihteerin toiminnasta
4721:                                         Haaralamminojan perkaus- ja ojitusasiassa
4722: 
4723: 
4724:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4725: 
4726:     Paljon julkisuutta saaneessa Hailuodon Haa-         sesti myös lain velvoituksen kannalta. Luonnon-
4727: ralamminojan perkaus- ja ojitustapauksessa, jos-        suojelulain, jonka tavoitteiden toteuttamisesta
4728: sa paikalliset tahot pyrkivät paikallisesti mitä-       on kysymys mainituissa valtioneuvoston hyväk-
4729: töimään valtioneuvoston hyväksymät rantojen-            symissä suojeluohjelmissa, voidaan katsoa vel-
4730: ja harjujensuojeluohjelmat, on ilmennyt myös            voittavan kunnan virkamiestä julkisen hallinnon
4731: periaatteellisesti mielenkiintoinen virkamiesme-        edustajana edistämään hyväksyttyjen tavoit-
4732: nettely.                                                teiden toteuttamista, eikä päinvastoin.
4733:     Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan               Hailuodon kunnan maataloussihteerin toimet
4734: mainitut perkaajaojittajatahot olisivat hakeneet        tässä asiassa ansaitsevat perusteellisen tutkin-
4735: toimilleen tukea Hailuodon kunnan maatalous-            nan.
4736: sihteeriltä. Maataloussihteeri on heidän mu-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4737: kaansa julkisesti tulkinnut säädöksiä ja päätök-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4738: siä niin, ettei ole olemassa laillista eikä muuta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4739:  kaan estettä mainittuihin toimiin ryhtymiseksi.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4740:  Muotoutunut kuva on peräti sellainen, että näyt-
4741:  täisi olevan mahdollista, että Hailuodon maata-                   Aikooko Hallitus selvityttää Hailuo-
4742:  loussihteeri olisi tavallaan yllyttänyt toimiin ryh-           don kunnan maataloussihteerin toimet
4743:  tymiseksi.                                                     Hailuodon Haaralamminojan perkaus-
4744:     Tapahtunutta tulee arvioida paitsi moraali-                 ja ojitusasiassa?
4745: 
4746:       Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
4747: 
4748:                                              Erkki Pulliainen
4749: 
4750: 
4751: 
4752: 
4753:  2300321
4754: 2                                      1993 vp -   KK 546
4755: 
4756: 
4757: 
4758: 
4759:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4760: 
4761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vaiheita ja esiintymään ojitustoimituksessa kun-
4762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nan edustajana.
4763: olette 15 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn             Koska ojitushankkeen toteutus on venynyt,
4764: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maanomistajat perkasivat kuluvan syksyn aika-
4765: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pul-       na omatoimisesti aikanaan metsänparannus-
4766: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       hankkeen osaksi suunnitellun veto-ojan, jonka
4767: n:o 546:                                           rahoittamiseen metsänparannusvaroin metsä-
4768:                                                    lautakunta on ilmoittanut kielteisen kantansa, ja
4769:           Aikooko Hallitus selvityttää Hailuo-     kaivoivat ojia, jotka eivät kuuluneet metsän-
4770:        don kunnan maataloussihteerin toimet        parannussuunnitelmaan. Maanomistajat ovat il-
4771:        Hailuodon Haaralamminojan perkaus-          moittaneet vesiylioikeuden lupaan vedoten ojit-
4772:        ja ojitusasiassa?                           tavansa alueen jopa kokonaan siinäkin tapauk-
4773:                                                    sessa, vaikkei metsänparannusrahoitusta hank-
4774:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        keelle myönnettäisikään.
4775: taen seuraavaa:                                       Harjujensuojeluohjelman liittyminen yleensä
4776:                                                    vain maa-aineslain mukaiseen lupaharkintaan ei
4777:     Maanomistajat hakivat vuonna 1984 metsä-       ole ollut omiaan selventämään maanomistajille
4778: ojitussuunnitelmaa Hailuodon Haaralammin           heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ohjel-
4779: alueelle. Pohjois-Pohjanmaan metsälautakunta       man toteutumiseen nähden, varsinkin kun vesi-
4780: laati alueelle metsäojitussuunnitelman vuosina     ylioikeus ei ole nähnyt esteitä ojituksen toimeen-
4781: 1986-1987. Hanke käsiteltiin ojitustoimitukses-    panemiseksi.
4782: sa ja vesiylioikeus antoi 24.1.1992lainvoimaisen      Hallitus toteaa, että vaikka metsäojituksen
4783: päätöksen ojituksen toteuttamisesta. Ojitustoi-    toimeenpanemiseksi ei vesilain nojalla olekaan
4784: mituksen päätös maapohjakorvauksista valitta-      esteitä, Oulun lääninhallituksen julistaman toi-
4785: jille annettiin 11.3.1993.                         menpidekiellon voimassaolon aikana tutkitaan
4786:     Metsäojitushankkeessa on mukana yli 40         ne toimenpiteet, joihin voidaan ryhtyä alueen
4787: maanomistajaa, mutta heidän joukkoonsa ei          luonnontilan säilyttämiseksi ja alueen maan-
4788: kuulu Hailuodon kunnan maataloussihteeri,          omistajien oikeusturvan takaamiseksi Haara-
4789: eikä hän siten ole asianosainen metsäojitushank-   lammin alueella. Hailuodon kunnan maatalous-
4790: keessa. Ojitushankkeelle on nimetty toimitsija-    sihteeri on toiminut ojitushankkeessa Hailuodon
4791: mies, joka edustaa osakkaita ojitushanketta kos-   kunnan edustajana, koska Hailuodon kunta on
4792: kevissa asioissa. Koska Hailuodon kunta on         maanomistajana osakkaana ojitushankkeessa.
4793: yhtenä alueen maanomistajista osakkaana oji-       Mikäli ilmenisi, että maataloussihteeri olisi toi-
4794: tushankkeessa, on maataloussihteeri joutunut       minut virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, tullaan
4795: virkansa puolesta seuraamaan ojitushankkeen        ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin.
4796: 
4797:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
4798: 
4799:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4800:                                        1993 vp -   KK 546                                           3
4801: 
4802: 
4803: 
4804: 
4805:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
4806: 
4807:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Eftersom genornförandet av dikningsprojek-
4808: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     tet dragit ut på tiden, har markägama under
4809: den 15 oktober 1993 till vederbörande medlem       hösten på eget initiativ rensat det utloppsdike
4810: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     som i tiden planerades vara en del av skogsför-
4811: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 546:          bättringsprojektet. Skogsnämnden har framfört
4812:                                                    sitt negativa ställningstagande tili att detta dike
4813:           Ämnar Regeringen låta utreda Karlö       skall finansieras med skogsförbättringspengar.
4814:        kommuns lantbrukssekreterares hand-         Markägama grävde också diken vilka inte ingick
4815:        lande i samband med rensnings- och          i skogsförbättringsplanen. Med hänvisning tili
4816:        dikningsärendet i fråga om Haaralampi-      vattenöverdomstolens tillstånd har markägama
4817:        oja i Karlö?                                meddelat att de ämnar dika området t.o.m. i dess
4818:                                                    helhet även i det fali att skogsförbättringsfinan-
4819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      siering inte beviljas för projektet.
4820: anföra följande:                                       Då åsskyddsprogrammet i allmänhet ansluter
4821:                                                    sig enbart tili tillståndsprövning enligt mark-
4822:    Markägama ansökte 1984 om en skogsdik-          täktslagen, har detta inte varit ägnat att ge
4823: ningsplan för området Haaralampi i Karlö.          markägama en klar bild av deras rättigheter och
4824: Norra Österbottens skogsnämnd utarbetade           skyldigheter i fråga om programmets förverkli-
4825: 1986--1987 en skogsdikningsplan för området.       gande, i synnerhet då vattenöverdomstolen inte
4826: Projektet behandlades vid en dikningsförrätt-      sett några hinder för verkställandet av dik-
4827: ning och vattenöverdomstolen fattade den 24        ningen.
4828: januari 1992 ett lagakraftvunnet beslut om verk-       Regeringen konstaterar att trots att det med
4829: ställande av dikningen. Det beslut som på basis    stöd av vattenlagen inte finns några hinder för
4830: av dikningsförrättningen fattats om markersätt-    att skogsdikningen genomförs kommer de åtgär-
4831: ningar gavs till ändringssökandena den 11 mars     der som kan vidtas för att områdets naturtill-
4832:  1993.                                             stånd skali bevaras och för att rättsskyddet för
4833:    1 skogsdikningsprojektet deltar mera än 40      markägama inom Haaralampi-området skall
4834: markägare, men till dem hör inte Karlö kom-        garanteras att undersökas så länge det åtgärds-
4835: muns lantbrukssekreterare;. vilket innebär att     förbud som länsstyrelsen i Uleåborgs Iän medde-
4836: denna inte är sakägare i skogsdikningsprojektet.   lat är i kraft. Lantbrukssekreteraren i Karlö
4837: För dikningsprojektet har utsetts en syssloman     kommun har vid dikningsförrättningen repre-
4838: som representerar delägama i ärenden som gäl-      senterat Karlö kommun, eftersom kommunen
4839: ler dikningsprojektet. Eftersom Karlö kommun       som markägare varit delaktig i dikningsprojek-
4840: som en av områdets markägare är delaktig i         tet. Om det kommer fram att lantbrukssekretera-
4841: dikningsprojektet, ·har lantbrukssekreteraren på   ren haudlat i strid med sin tjänsteplikt, vidtas
4842: tjänstens vägnar följt de olika skedena i dik-     behöriga åtgärder.
4843:  ningsprojektet och representerat kommunen vid
4844: dikningsförrättningen.
4845:      Helsingforsden 4 november 1993
4846: 
4847:                                                      Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4848:                                                 1993 vp
4849: 
4850: Kirjallinen kysymys 547
4851: 
4852: 
4853: 
4854: 
4855:                                    Rinne: Työvoimapalvelujen turvaamisesta
4856: 
4857: 
4858: 
4859:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4860: 
4861:    Työttömyys on määrällisesti viisinkertaistu-       non tehtäviin kykenevää ammattitaitoista työ-
4862: nut lyhyessä ajassa. Työn kuormittavuus on            voimaa siirrettäisiin tiskin toiselle puolelle jatku-
4863: sisällöllisesti vaikeutunut tätäkin enemmän.          vasti piteneviin työttömyysjonoihin.
4864:    Esko Ahon 1. hallituksen vastaus tilanteeseen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4865: on henkilöstövoimavarojen vähentäminen.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4866:    Aiheellisesti ja perustellusti on syytä olettaa,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4867: että hallituksen runnaamat heikennyssuunnitel-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4868: mat tulisivat kohdistumaan myös asiakaspalve-
4869: lutasolle.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
4870:    Olisi kohtuutonta, järjetöntä ja yhteiskunnan              että työhallinnon asiakaspalveluun koh-
4871: kokonaistaloudelle vahingollista, jos työhallin-              distuvat heikennykset estetään?
4872: 
4873:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
4874: 
4875:                                              Heikki Rinne
4876: 
4877: 
4878: 
4879: 
4880:  2300321
4881: 2                                       1993 vp -   KK 547
4882: 
4883: 
4884: 
4885: 
4886:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4887: 
4888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      velutehtävissä toimii n. 64 %ja työsuojelupiirien
4889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       henkilöstöstä n. 81 % toimii yrityksiin suuntau-
4890: olette 15 päivänä lokakuuta 1993 toimittanut        tuvissa asiakaspalveluksi katsottavissa tehtävis-
4891: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansan-    sä.
4892: edustaja Heikki Rinteen näin kuuluvan kirjalli-         Henkilöstömenojen leikkaukset edellyttävät
4893: sen kysymyksen n:o 547:                             henkilöstömäärän vähentämistä. Lähtökohtana
4894:                                                     työhallinnossa on, että asiakaspalvelutehtävissä
4895:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,   olevan henkilöstön määrän vähentämistä tulee
4896:         että työhallinnon asiakaspalveluun koh-     välttää mahdollisuuksien mukaan. Koska työ-
4897:         distuvat heikennykset estetään?             hallinnon henkilöstöstä kuitenkin valtaosa työs-
4898:                                                     kentelee asiakaspalvelutehtävissä, kohdistuvat
4899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        supistukset jossain määrin myös asiakaspalvelu-
4900: vasti seuraavaa:                                    henkilöstöön. Työhallinnossa lähtökohtana on,
4901:                                                     että henkilöstöä ei irtisanota sopeutusvaatimus-
4902:    Valtioneuvoston 4.3.1993 tekemässä meno- ja      ten johdosta. Henkilöstöleikkaukset tehdään
4903: henkilöstökehyspäätöksessä vuosille 1994 ja         luonnollisen poistuman myötä käyttäen hyväksi
4904: 1995 on henkilöstömenosupistukset koko julkis-      henkilöstösiirtoja ja muita aktiivisia sopeutustoi-
4905: hallinnossa kumpanakin vuonna n. 3 miljardia        menpiteitä. Supistukset edellyttävät työhallin-
4906: markkaa. Valtionhallinnon henkilöstömenojen         noita oman toimintatavan, palvelujen tuottami-
4907: osuus tästä on 1,6 miljardia markkaa eli kumpa-     sen ja niiden resurssoinnin uudelleen arviointia,
4908: nakin vuonna valtion henkilöstömenoja leika-        jonka keskeisenä periaatteena on mahdollisim-
4909: taan 1,6 miljardia markkaa, mikä on 6,5%            man hyvä palvelujen saatavuuden ja tason var-
4910: henkilöstömenoista. Kun tähän lisätään vuodel-      mistaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla.
4911: le 1993 päätetyt 4 %:n säästöt sekä voimassa            Työhallinnon palvelukyky pyritään varolista-
4912: oleviin sopimuksiin perustuva palkkaustason         maan
4913: nousu sekä muut tehtäviksi päätetyt hallinto-           -organisaation toimintatavan, johtamisen ja
4914: ym. säästöt, on toteutettavien henkilöstömeno-      henkilöstöpolitiikan kehittämisellä,
4915: jen säästöjen suuruusluokka 13% vuonna 1994             - palveluprosessien ja palvelujen tuottamis-
4916: ja nousee 15 %:iin vuonna 199 5 verrattuna vuo-     tavan uudistamisella,
4917: den 1992 talousarvion mukaiseen henkilöstöme-           - asiakaspalvelun sisällön kehittämisellä,
4918: notasoon.                                               - palveluverkoston arvioinnilla ja henkilös-
4919:    Työhallinnossa vuoden 1994 henkilöstöme-         törakenteen kehittämisellä sekä
4920: nojen leikkaus merkitsee noin 71,6 miljoonan            - resurssiperustan laajentamisella maksulli-
4921: markan vähennystä. Vuonna 1995 vähennys on          silla palveluilla.
4922: noin 81,1 milj. markkaa.                                Kaikkien edellä sanottujen kehittämisaluei-
4923:    Työhallinnon hallinnonalan henkilöstökehys       den osalta on vireillä laaja selvitys- ja uudista-
4924: vuonna 1993 on 3 682 henkilötyövuotta. Työvoi-      mistyö, josta esimerkkinä voi mainita Työvoi-
4925: mapiirien henkilöstökehys vuonna 1993 on 2 735      matoimisto 2000 -projektin, jonka tavoitteena
4926: henkilötyövuotta ja työsuojelupiirien henkilös-     on parantaa työvoimatoimistojen palvelujen
4927: tökehys 482 henkilötyövuotta. Työvoimapiirien       toimivuutta mm. uudistamalla palvelujen orga-
4928: henkilöstöstä työvoimatoimistojen asiakaspal-       nisointia ja kehittämällä palvelumenetelmiä.
4929: 
4930:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
4931: 
4932:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
4933:                                          1993 vp -   KK 547                                           3
4934: 
4935: 
4936: 
4937: 
4938:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
4939: 
4940:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetskraftsbyråerna och omkring 81% av per-
4941: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       sonalen inom arbetarskyddsdistrikten har upp-
4942: den 15 oktober 1993 till vederbörande medlem         gifter som kan betrakias som kundtjänst till
4943: av statsrådet översänt följande av rdm. Heikki       företagen.
4944: Rinne undertecknade spörsmål nr 547:                     Nedskärningarna i personalutgifter betyder
4945:                                                      att personalen måste reduceras. Arbetsförvalt-
4946:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-      ningen har satt som mål att såvitt möjligt undvi-
4947:        ta för att förhindra att arbetsförvaltning-   ka att reducera den personai som sysslar med
4948:        ens kundtjänst försämras?                     kundbetjäning. Med beaktande av att perso-
4949:                                                      nalen inom arbetsförvaltningen tili största delen
4950:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        arbetar inom kundtjänsten, drabbas också den-
4951: anföra följande:                                     na del av personalen av nedskärningarna i någon
4952:                                                      mån. Arbetsförvaltningen utgår från att anställ-
4953:    Statsrådet fattade 4.3.1993 ett beslut om ut-     da inte sägs upp på grund av några anpassnings-
4954: gifts- och personalramarna för 1994 och 1995         krav. Personalen skall minska genom naturlig
4955: som innebär att personalutgifterna inom hela         avgång och med hjälp av omplacering och andra
4956: den offentliga förvaltningen under vartdera året     aktiva anpassningsåtgärder. På grund av
4957: skall skäras ned med ca 3 miljarder mark.            nedskärningarna måste arbetsförvaltningen
4958: Statsförvaltningens personalutgifter utgör 1,6       ompröva sina egna verksamhetsmetoder, tjäns-
4959: miljarder mark av denna summa, dvs. statens          ter och tjänsteresurser. Målet är först och främst
4960: personalutgifter skall skäras ned med 1,6 miljar-    att säkerställa tjänstetillgången och tjänstestan-
4961: der mark under vartdera året, vilket svarar mot      darden med hänsyn tili de tillbudsstående resur-
4962: 6,5 % av personalutgifterna. Med hänsyn tili de      serna.
4963: besparingar på 4% som blivit beslutade för 1993          Tillgången tili service inom arbetsförvaltning-
4964: och stegringen i lönenivån enligt gällande avtal     en skall säkerställas genom
4965: samt andra beslutade besparingar bl.a. inom              - utveckling av organisationens verksam-
4966: förvaltningen är besparingarna i personalutgifter    hetsmetoder, ledning och personalpolitik,
4967: 1994 omkring 13% och stiger 1995 tili 15 'Yo             - översyn av tjänsteprocesser och tjänstepro-
4968: jämfört med personalutgifterna i budgeten för        duktion,
4969: 1992.                                                    - innehållslig utveckling av kundtjänsten,
4970:    Inom arbetsförvaltningen betyder nedskär-             - utvärdering av tjänstenätet och utveckling
4971: ningen i personalutgifter 1994 att anslagep mins-    av personalstrukturen samt
4972: kar med omkring 71,6 miljoner mark. Ar 1995              - utvidgning av resursunderlaget genom av-
4973: minskar anslagen med omkring 81,1 miljoner           giftsbelagda tjänster.
4974: mark.                                                    Ett omfattande utrednings- och reformarbete
4975:     För personalen inom arbetsförvaltningen har      pågår i fråga om alla dessa utvecklingssektorer,
4976: 3 682 årsverken angivits som ram för 1993. Inom      tili exempel projektet Arbetskraftsbyrån 2000,
4977: arbetskraftsdistrikten är ramen för 1993 2 735       som har som mål att förbättra arbetskrafts-
4978: årsverken och inom arbetarskyddsdistrikten 482       byråernas service bl.a. genom en omstrukture-
4979: årsverken. Omkring 64% av arbetskraftsdistrjk-       ring av tjänsterna och utveckling av tjänstemeto-
4980: tens personai sysslar med kundbetjäning vid          derna.
4981:    Helsingfors den 5 november 1993
4982: 
4983:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
4984:                                                 1993 vp
4985: 
4986: Kirjallinen kysymys 548
4987: 
4988: 
4989: 
4990: 
4991:                                    Rinne: Työllisyystilaston laadinnassa käytettävistä tilastointiperi-
4992:                                        aatteista
4993: 
4994: 
4995:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4996: 
4997:    Työministeriö on syyskuun alusta lähtien ryh-      täessä suuri osa työttömistä ajautuu sosiaalitoi-
4998: tynyt toteuttamaan uutta tilastokäytäntöä. Niin       mistoihin pysyvällä tavalla ja lopettaa työnhaun,
4999: sanotulla ryhmäilmoituksella lomautettuja tai         jolloin työttömyystilastot automaattisesti pa-
5000: lyhennetylle työviikolle siirrettyjä ei enää tilas-   ranevat, vaikka työttömyys tosiasiallisesti ei vä-
5001: toida työnvälitystilastossa.                          hene lainkaan.
5002:    Toimenpiteellä, joka osittain on perusteltua          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5003: työn rationalisointia, on vaikutusta työttömyys-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5004: asteeseen. Uusitun käytännön mukaan voidaan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5005: joutua tilanteeseen, jossa tosiasiallinen työttö-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5006: myys lisääntyy, mutta työttömyysaste laskee.
5007:    Työttömyys "kohentuu" ratkaisevasti, jos                     Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
5008: hallituksen sosiaalitoimistoihin työutöoperaatio             että työllisyystilastot osoittavat työttö-
5009: onnistuu. Työttömyyden pahetessa ja työttö-                  myyden tosiasiallisen määrän?
5010: myydenaikaista toimeentuloturvaa heikennet-
5011: 
5012:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1993
5013: 
5014:                                              Heikki Rinne
5015: 
5016: 
5017: 
5018: 
5019:  2300321
5020: 2                                           1993 vp -    KK 548
5021: 
5022: 
5023: 
5024: 
5025:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5026: 
5027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Tilastointimuutoksen vaikutus työnvälitysti-
5028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           laston työttömien työnhakijoiden perusteella
5029: olette 15 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-          1askettuun työttömyysasteeseen on nykyisellä
5030: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        työttömien määrällä vuositasolla noin 0,5 pro-
5031: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki Rin-          senttiyksikköä. Tilastokeskuksen työvoimatut-
5032: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           kimuksen mukaan laskettuun työttömyysastee-
5033: 548:                                                    seen, jota käytetään virallisena työttömyysas-
5034:                                                         teena, sillä ei ole mitään vaikutusta.
5035:            Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
5036:                                                             Kun uudella tilastointitavalla laskettuja työt-
5037:         että työllisyystilastot osoittavat työttö-
5038:                                                         tömyyslukuja verrataan aikaisempiin, korjataan
5039:         myyden tosiasiallisen määrän?
5040:                                                         nämä vertailuluvut vastaamaan nykyistä tilas-
5041:                                                         tointikäytäntöä. Näin saadaan todellinen kuva
5042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5043:                                                         työttömyyden kehityksestä.
5044: vasti seuraavaa:
5045:                                                             Kun työnhakijan työttömyysturvan maksatus
5046:     Työttömiä tilastoidaan Suomessa, kuten              päättyy ja hänjatkaa työnhakuaan työvoimatoi-
5047: useimmissa muissakin kehittyneissä maissa, kah-         mistoissa, tulee työnhakija edelleen tilastoiduksi
5048: della menetelmällä: Tilastokeskuksen otokseen           työttömäksi. Jos hän sen sijaan lopettaa työnha-
5049: perustuvalla työvoimatutkimuksella sekä työn-           kuosa työvoimatoimistossa, ei hän tietenkään
5050: välityksen asiakasrekisterin perusteella laaditta-      tule enää tilastoiduksi työvoimatoimiston asiak-
5051: valla työnvälitystilastolla. Työnvälitystilaston        kaaksi ja sitä kautta työttömäksi työnhakijaksi.
5052: tehtävänä on kuvata työvoimahallinnon asiak-            Useimmat kunnat kuitenkin edellyttävät, että
5053: kaita ja heille kohdistettuja toimenpiteitä. Tilas-     työkykyiset toimeentuloturvan saajat ovat sa-
5054: tokeskuksen työvoimatutkimuksen tehtävänä               malla myös työnhakijoina työvoimatoimistoissa,
5055: taas on kuvata työn kysyntää ja tarjontaa koko          joten tällainen "työttömyyden väheneminen" on
5056: kansantalouden tasolla.                                 todellisuudessa varsin vähäistä.
5057:    Työministeriö muutti työnhakijoiden tilastoin-           Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työt-
5058: tia syyskuusta 1993 alkaen siten, että tilastoinnista   tömien määrittelyyn ei myöskään vaikuta, saako
5059: poistettiin pelkästään työnantajan ryhmäilmoituk-       henkilö työttömyysturvaa, toimeentulotukea tai
5060: sella ilmoitetut lomautetut ja lyhennetyllä työvii-     onko hän asiakkaana työvoimatoimistossa. Jos
5061: kolla olevat, jotka eivät ole henkilökohtaisesti        tutkimuksen haastattelun kysymykseen vastaa,
5062: ilmoittautuneet työnhakijoiksi työvoimatoimistoi-       että hän on työtä vailla, työhön käytettävissä ja
5063: hin. Syy tilastointimuutokseen oli työttömyystur-       etsii työtä, vastaaja luokitellaan työttömäksi.
5064: valain muutos, jonka mukaan työnantaja toimit-              Hallitus on esittänyt, että ensi vuoden alusta
5065: taa määräajaksi lomautettujen ryhmäilmoitustie-         otettaisiin käyttöön ns. työmarkkinatuki, jonka
5066: dot suoraan työttömyysturvan maksajalle, eikä           mukaan työttömyysturvan enimmäispäivät lop-
5067: työvoimatoimisto anna enää näistä lausuntoa.            puun käyttänyt työtön saisi 300 päivän ajan
5068: Näin ollen työvoimatoimistojen kautta ei enää           työmarkkinatukea. Työmarkkinatukea saava
5069: voida tilastoida näitä ryhmäilmoitustietoja.            henkilö, jota ei ole sijoitettu työharjoitteluun tai
5070:    Lainmuutoksen samoin kuin tilastointimuu-            työvoimakoulutukseen, tilastoidaan työttömäk-
5071: toksenkin tarkoituksena on ratianalisoida työ-          si. Näin ollen ei tästäkään seuraisi työttömyyden
5072: voimatoimistojen tehtäviä, mitä kysymyksessä-           tilastoinuin vääristymää.
5073: kin pidetään perusteltuna. Samalla muutos yh-               Voidaankin todeta, että Suomen kansainväli-
5074: denmukaistaa työttömien tilastointia työnväli-          sestikin katsoen korkeatasoinen työttömyyden
5075: tystilaston ja Tilastokeskuksen työvoimatutki-          tilastointi varmistaa sen, että työttömyystilastot
5076: muksen kanssa. Muutos vähentää lomautettujen            vastaisuudessakin osoittavat työttömyyden
5077: määrän vähenemisen kautta työttömien työnha-            tosiasiallisen määrän tuottamalla tilastot tasok-
5078: kijoiden määrää. Lyhennetyllä työviikolla olevia        kaasti, monipuolisesti ja nopeasti.
5079: ei sen sijaan lasketa mukaan työttömiin.
5080:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
5081: 
5082:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
5083:                                            1993 vp -   KK 548                                          3
5084: 
5085: 
5086: 
5087: 
5088:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5089: 
5090:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tralens arbetskraftsundersökning. Genom att
5091: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av         ändringen minskar antalet permitterade minskas
5092: den 15 oktober 1993 till vederbörande medlem           antalet arbetslösa arbetssökande. De som har
5093: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         förkortad arbetsvecka räknas däremot inte som
5094: Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr 548:            arbetslösa.
5095:                                                           Det ändrade statistikföringssättets effekt på
5096:            På vilket sätt ämnar Regeringen säker-      det relativa arbetslöshetstalet, som uträknas på
5097:         ställa att sysselsättningsstatistiken visar    grundval av arbetsförmedlingsstatistikens ar-
5098:         den faktiska arbetslösheten?                   betslösa arbetssökande, är med nuvarande antal
5099:                                                        arbetslösa ca 0,5 procentenheter på årsnivå. På
5100:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det relativa arbetslöshetstal som uträknas enligt
5101: anföra följande:                                       statistikcentralens arbetslöshetsundersökning,
5102:                                                        och som används som officiellt relativt arbetslös-
5103:    I Finland, liksom i de flesta andra utvecklade      hetstal, har det ingen effekt.
5104: länder, statistikförs de arbetslösa på två sätt:          När de arbetslöshetssiffror som räknas ut med
5105: genom statistikcentralens arbetskraftsundersök-        det nya statistikföringssättet jämförs med de
5106: ning, som baserar sig på urval, samt genom             tidigare siffrorna, korrigeras dessa jämförelsetal
5107: arbetsförmedlingsstatistiken, som görs upp på          så att de börjar motsvara nuvarande statistikfö-
5108: grundval av arbetsförmedlingens klientregister.        ringspraxis. På detta sätt får man en sanningsen-
5109: Arbetsförmedlingsstatistikens uppgift är att be-       lig bild av arbetslöshetens utveckling.
5110: skriva klienterna inom arbetsförvaltningen och            När en arbetssökande inte längre omfattas av
5111: de åtgärder som riktats tili dem. Statistikcentra-     utkomstskyddet för arbetslösa men fortsätter att
5112: lens arbetskraftsundersökning har åter tili upp-       söka arbete via arbetskraftsbyrån, statistikförs
5113: gift att beskriva efterfrågan och utbud på arbete      han fortfarande som arbetslös. Om han däremot
5114: på samhällsekonomisk nivå.                             slutar att söka · arbete via arbetskraftsbyrån,
5115:     Arbetsministeriet ändrade från början av sep-      sta tistikförs han naturligtvis inte längre som
5116: tember 1993 statistikföringen av arbetssökande         klient hos arbetskraftsbyrån och därigenom inte
5117: så att ur statistiken avfördes de som enbart           heller som arbetslös arbetssökande. De flesta
5118: arbetsgivaren genom ett meddelande om grupp-           kommuner förutsätter dock att sådana som
5119: permittering anmält att är perrnitterade eller har     erhåller utkomstskydd och är arbetsföra samti-
5120: förkortad arbetsvecka och som inte personligen         digt skall vara arbetssökande hos arbetskrafts-
5121: har anmält sig som arbetssökande vid arbets-           byrån och därför är denna "minskning i arbets-
5122: kraftsbyrån. Orsaken tili det ändrade statistikfö-     lösheten" i själva verket ganska liten.
5123: ringssättet var en ändring av lagen om utkomst-           Det har inte heller någon inverkan på defini-
5124: skydd för arbetslösa enligt viiken arbetsgivaren       tionen av arbetslösa i statistikcentralens arbets-
5125: direkt tillställer den som betalar utkomstskyddet      kraftsundersökning huruvida personen får ut-
5126: uppgifter om arbetstagare som är permitterade          komstskydd för arbetslösa eller utkomststöd och
5127:  genom tidsbestämda gruppermitteringar, och            huruvida han är klient hos arbetskraftsbyrån.
5128:  arbetskraftsbyrån ger inte längre sitt utlåtande      Om han i intervjun uppger att han är utan
5129:  om dessa. Sålunda kan dessa uppgifter om              arbete, står till förfogande för arbete och söker
5130:  gruppermitteringar inte längre statistikföras via     arbete, klassificeras han som arbetslös.
5131:  arbetskraftsbyråerna.                                    Regeringen har föreslagit att det från början
5132:     Avsikten med såväl lagändringen som det            av nästa år skulle införas ett s.k. arbetsmark-
5133:  ändrade statistikföringssättet är att rationalisera   nadsstöd enligt vilket en arbetslös som erhållit
5134:  arbetskraftsbyråernas uppgifter, något som även       utkomstskydd för arbetslösa under maximalt
5135:  i spörsmålet anses motiverat. Samtidigt fören-        antal dagar skulle få arbetsmarknadsstöd under
5136:  hetligar ändringen arbetsförmedlingsstatistikens      300 dagar. En person som får arbetsmarknads-
5137:  sätt att statistikföra arbetslösa med statistikcen-   stöd och inte är placerad i arbetspraktik eller
5138: 4                                           1993 vp -   KK 548
5139: 
5140: arbetskraftsutbildning, statistikförs som arbets-       av arbetslösheten garanterar att arbetslöshets-
5141: lös. Sålunda leder inte heller detta tili att arbets-   statistiken även i framtiden visar den faktiska
5142: löshetsstatistiken förvrängs.                           arbetslösheten genom snabb produktion av hög-
5143:    Det kan konstateras att den också internatio-        klassig och mångsidig statistik.
5144: nellt sett högklassiga finländska statistikföringen
5145:      Helsingforsden 5 november 1993
5146: 
5147:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
5148:                                                1993 vp
5149: 
5150: Kirjallinen kysymys 549
5151: 
5152: 
5153: 
5154: 
5155:                                   Aittoniemi: Luomuviljelyn tuotanto- ja markkinointimahdolli-
5156:                                       suuksista
5157: 
5158: 
5159:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5160: 
5161:    Luomuviljelyä on lähdetty tukemaan alun              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5162: perin siinä tarkoituksessa, että maatalouden yli-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5163: tuotantoa yleisesti saataisiin alenemaan. Luo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5164: mutuotannon mahdollisuudet elinkeinonhaara-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5165: na ovat kuitenkin sekä viennin että kotimaan
5166: kysynnän kannalta kovin hämärät ja epäselvät.                   Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
5167: Toiset sanovat, että siitä saadaan vientiin eri-             katsoo ns.luomutuotannolla olevan tule-
5168: koistunut elinkeinonhaara. Toiset taas sanovat,              vaisuudessa vientiin paneutuvana maata-
5169: että luomuperunat ovat pieniä, pahanmakuisia                 louselinkeinon haarana tai menestyvänä
5170: rutiaisia ja suhteettoman kalliita. Kyseessä olisi           tuotantohaarana kotimarkkinoilla, ja
5171: näin ollen vain jonkinlainen muoti-ilmiö, joka                  miten alan kehityksessä pitäisi edetä?
5172: aikansa elettyään kuihtuu pois.
5173:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
5174: 
5175:                                            Sulo Aittoniemi
5176: 
5177: 
5178: 
5179: 
5180:  2300321
5181: 2                                         1993 vp -   KK 549
5182: 
5183: 
5184: 
5185: 
5186:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5187: 
5188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kolmen vuoden aikana. Tukea maksetaan sa-
5189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         masta peltoalasta kolmena perättäisenä vuotena.
5190: olette 19 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        Luomutuotantoa on jatkettava vielä vähintään
5191: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kolme vuotta sen jälkeen, kun siirtymävaiheen
5192: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-        tuen maksaminen lakkaa.
5193: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä
5194: n:o 549:                                              maksetaan tukea maan eteläosissa 2 200 mark-
5195:                                                       kaa, keskiosissa 2 000 markkaa ja pohjoisosissa
5196:           Minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus        1 800 markkaa hehtaarilta. Viljelykunnoltaan tai
5197:        katsoo ns. luomutuotannolla olevan tule-       laadultaan heikosta pellosta tuki maksetaan 20
5198:        vaisuudessa vientiin paneutuvana maata-        prosentilla alennettuna.
5199:        louselinkeinon haarana tai menestyvänä             Vuonna 1989 maassamme oli noin 250 luomu-
5200:        tuotantohaarana kotimarkkinoilla, ja           tilaa, joilla oli yhteensä noin 1 550 ha peltoa.
5201:           miten alan kehityksessä pitäisi edetä?      Tällä hetkellä siirtymävaihesopimuksia on tehty
5202:                                                       runsaasta 22 000 hehtaarista, joista noin 10 000
5203:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hehtaaria on jo varsinaisessa luonnonmukaises-
5204: vasti seuraavaa:                                      sa tuotannossa.
5205:                                                           Tilastojen mukaan Suomen luomutuotanto
5206:     Ihmisten mielenkiinto elintarvikkeiden puh-       on laajennut voimakkaasti. Kuluttajan kannalta
5207: tauteen ja laatuun on viime aikoina lisääntynyt.      tilanne ei kuitenkaan selviä tilastoista, sillä ih-
5208: Ympäristön yleinen saastuminen, kiinnostus            misravinnoksi viljeltävien luomutuotteiden vilje-
5209: ympäristönsuojeluun ja kotieläintuotannon eet-        ly ei ole lisääntynyt aivan samassa tahdissa osan
5210: tisiin kysymyksiin, varsinkin tuontielintarvik-       pinta-alasta ollessa viljelykiertoon kuuluvalla
5211: keissa todetutvierasaine-ja lisäainejäämät, maa-      kesannolla tai nurmella. Luonnonmukaisten
5212: taloudessa yleisesti käytettävät torjunta-aineet ja   tuotteiden kysyntä on ainakin toistaiseksi ylittä-
5213: väkilannoitteet sekä erilaisten allergioiden il-      nyt tarjonnan eikä tuotteita ole riittänyt vientiin.
5214: maantuminen ovat lisänneet niin kuluttajien               ETAn lisäpöytäkirjaan sisältyy neljä Euroo-
5215: kuin viljelijöidenkin kiinnostusta luonnonmu-         pan yhteisön luonnonmukaista tuotantoa koske-
5216: kaisiin tuotteisiin. Luonnonmukaisesti tuotettu-      vaa asetusta. Ne ovat Suomea suoraan sitovaa
5217: jen elintarvikkeiden kysyntä on näyttänyt kasva-      lainsäädäntöä sen jälkeen, kun ETAn lisäsopi-
5218: van jatkuvasti.                                       mus on saatettu Suomessa voimaan. Voimaan-
5219:     Valtion ja maataloustuottajien välisissä maa-     saattamislain yhteydessä tulee kuitenkin antaa
5220: taloustuloneuvotteluissa syksyllä 1989 sovittiin      tarkempi täytäntöönpanosäännös säädösten
5221: järjestelmästä, jonka perusteella maaseutuelin-       edellyttämistä luonnonmukaisen maataloustuo-
5222: keinohallinto maksaa viljelijöille tukea luonnon-     tannon valvontaviranomaisista sekä rangaistus-
5223: mukaiseen tuotantoon siirtymisestä (ns. siirty-       ten määräämisestä ja valtuutus alemmanasteis-
5224: mävaihetuki). Sopimusjärjestelmä tuli voimaan         ten säännösten antamista varten.
5225: vuonna 1990. Se perustuu maataloustuotannon               Säädöstämisen tavoitteena on luonnonmukai-
5226: tasapainottamisesta annettuun lakiin ja sen no-       sen tuotantotavan edistäminen sekä kuluttajan-
5227: jalla annettuihin valtioneuvoston päätöksiin.         suojan parantaminen yhteisten tuotantoa, mer-
5228:     Sopimus luonnonmukaisesta maataloustuo-           kintää, valvontaa ja markkinointia koskevien
5229: tannosta koskee maatilan koko peltoalaa. Tila         sääntöjen avulla.
5230: voi siirtyä luomuviljelyyn kerralla tai asteittain
5231: 
5232:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1993
5233: 
5234:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5235:                                          1993 vp -   KK 549                                            3
5236: 
5237: 
5238: 
5239: 
5240:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5241: 
5242:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Understöd betalas för samma åkerareal för
5243: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       högst tre på varandra följande år. Ekologisk
5244: den 19 oktober 1993 till vederbörande medlem         odling skall fortgå ännu minst tre år efter det att
5245: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       betalningen av övergångsunderstödet har upp-
5246: Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 549:       hört.
5247:                                                         Understödet för övergången till ekologisk
5248:           Vilka framtida möjligheter anser           produktion är i landets södra delar 2 200 mk, i de
5249:        Regeringen att den s.k. ekoproduktionen       mellersta delarna 2 000 mk och i de nordliga
5250:        har som en exportinriktad näringsgren         delarna 1 800 mk per hektar. För en åker som är
5251:        inom lantbruket eller som en lönsam           av dålig kvalitet eller i dåligt bruk betalas under-
5252:        produktionsgren på hemmamarknaden,            stödet minskat med 20 %.
5253:        och i viiken riktning borde branschen            I vårt land fanns det 1989 ca 250 ekogådsbruk
5254:        utvecklas?                                    med sammanlagt ca 1 550 ha åker. För närva-
5255:                                                      rande har övergångsavtal ingåtts för drygt
5256:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        22 000 ha åker. Av denna areal används ca
5257: anföra följande:                                     10 000 ha redan för egentlig ekologisk produk-
5258:                                                      tion.
5259:    Under de senaste tiderna har intresset för rena      Enligt statistiken har den ekologiska produk-
5260: och högklassiga livsmedel ökat. En allmän för-       tionen ökat kraftigt i Finland. För konsumenten
5261: orening av miljön, intresset för miljövård och       ger dock statistiken inte en klar bild av läget
5262: etiska frågor inom husdjursproduktionen, samt i      emedan odlingen av sådana ekoprodukter som
5263: synnerhet rester av främmande ämnen och till-        används till människoföda inte har ökat i samma
5264: satsämnen i importerade livsmedel, bekämp-           takt, eftersom en del av arealen ligger i träda som
5265: nings- och gödselmedel som allmänt används           ingår i odlingscirkulationen eller i vall. Efterfrå-
5266: inom lantbruket samt uppkomsten avolika aller-       gan på ekologiska produkter har åtminstone
5267: gier har ökat såväl konsumenternas som odlar-        hittills överstigit utbudet och av produktionen
5268: nas intresse för ekoprodukter. Efterfrågan på        har ingenting blivit över för export.
5269: ekologiskt producerade livsmedel förefaller att         I EES-tilläggsprotokollet ingår fyra förord-
5270: öka kontinuerligt.                                   ningar som gäller ekologisk produktion inom
5271:    Vid lantbruksinkomstförhandlingarna mellan        EG. Dessa blir direkt bindande för Finlands del
5272: staten och lantbruksproducenterna hösten 1989        då EES-tilläggsavtalet träder i kraft i Finland. I
5273: avtalades om ett system enligt vilket lands-         samband med lagen om införande av avtalet bör
5274: bygdsnäringsförvaltningen betalar odlarna un-        det dock utfardas ett närmare verkställighets-
5275: derstöd för övergången till naturenlig produk-       stadgande om de myndigheter som enligt författ-
5276: tion (s.k. övergångsunderstöd). Avtalssystemet       ningarna skall övervaka den ekologiska lant-
5277: trädde i kraft 1990. Det grundar sig på lagen om     bruksproduktionen, samt ett bemyndigande att
5278: balansering av lantbruksproduktionen och de          meddela stadganden på lägre nivå.
5279: statsrådsbeslut som utfärdats med stöd av den.          Avsikten med regleringen av stadganden är
5280:    Avtalet om naturenlig lantbruksproduktion         att främja ett ekologiskt produktionssätt samt
5281: gäller gårdsbruksenhetens hela åkerareal. En         att förbättra konsumentskyddet med hjälp av
5282: gårdsbruksenhet kan övergå till ekologisk odling     gemensamma regler om produktion, märkning,
5283: på en gång eller i etapper under tre års tid.        övervakning och marknadsföring.
5284: 
5285:      Helsingfors den 28 oktober 1993
5286: 
5287:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5288:                                                1993 vp
5289: 
5290: Kirjallinen kysymys 550
5291: 
5292: 
5293: 
5294: 
5295:                                   Aittoniemi: Säästöpankeissa työssä olevien pankkitoimihenkilöi-
5296:                                       den aseman turvaamisesta
5297: 
5298: 
5299:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5300: 
5301:     Säästöpankkiryhmä ja erityisesti sen työnteki-      Tärkeänä on kuitenkin pidettävä vaikeana
5302: jät, toimihenkilöt, käyvät raskasta kujanjuok-       aikana inhimillistä tekijää, eli ihmisten työpaik-
5303: suaan. Toisena päivänä säästöpankkiryhmää            koja.
5304: pilkotaan, toisena myydään Postipankille ja kol-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5305: mantena annetaan jatkaa itsellisenä pankkiryh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5306: mänä. Jokaisessa mallissa on omat hankaluuten-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5307: sa. Yhdistäminen Postipankkiin loisi ehkä liian      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5308: suuren pankkikonsernin. Pilkkominen ja myy-
5309: minen taas aiheuttaisi erityisesti eräillä maaseu-              Aikooko Hallitus säästöpankkiryh-
5310: tupaikkakunnilla kilpailullisen tyhjiön osuus-               män lopullista kohtaloa harkittaessa ot-
5311: pankkijärjestelmän hyväksi. Tämän lisäksi ei ole             taa huomioon niiden 6 000 pankkitoimi-
5312: ollenkaan varmaa, selviävätkö ostajat asiasta                henkilön aseman, joiden työpaikka jou-
5313: ilman tarvetta pääomatukeen valtion taholta.                 tuisi ratkaisun yhteydessä vaakalaudalle
5314: Kolmas malli eli itsenäisenä ja tervehdytettynä              ja joista suurin osa sen menettäisi pank-
5315: jatkaminen olisi ehdottomasti paras inhimillisel-            kiryhmän paloittelun ja myynnin yhtey-
5316:  tä kannalta katsottuna, ja se päättäisi työpaik-            dessä, ja
5317:  kaansa surevien pankkitoimihenkilöiden kujan-                  aikooko Hallitus toimia niin, että näin
5318: juoksun. Ongelmana tässä mallissa on valtion                 tehtäessä sopimus sisältää myös velvoit-
5319:  varoilla tervehdytetyn pankin eriarvoinen kilpai-           teita työllisyyskysymysten huomioon ot-
5320:  luasema muiden, omatoimisesti eteenpäin pyrki-              tamisesta?
5321:  vien pankkien rinnalla; siis eräänlainen Polar-
5322:  ilmiö, joka on tuttu rakennusalalta.
5323: 
5324:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
5325: 
5326:                                            Sulo Aittoniemi
5327: 
5328: 
5329: 
5330: 
5331: 230032J
5332: 2                                       1993 vp -   KK 550
5333: 
5334: 
5335: 
5336: 
5337:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5338: 
5339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen Säästöpankki muodostettiin 43 erilli-
5340: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sestä säästöpankista vuoden 1992 aikana. Joulu-
5341: olette 19 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-      kuussa 1992 pankin yhteisömuoto muuttui sääs-
5342: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    töpankista osakeyhtiömuotoiseksi säästöpank-
5343: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitioniemen      kiosakeyhtiöksi. Vuoden 1992 lopussa pankin
5344: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 550:       koko henkilöstömäärä oli 6 918. Vastaava luku-
5345:                                                     määrä vuoden 1991 lopussa oli ollut 8 512 hen-
5346:           Aikooko Hallitus säästöpankkiryh-         kilöä. Valtioneuvoston päätöstä tehtäessä pan-
5347:        män lopullista kohtaloa harkittaessa ot-     kin henkilöstömäärä oli 6 323.
5348:        taa huomioon niiden 6 000 pankkitoimi-          Ratkaisua tehtäessä otettiin myös pankin hen-
5349:        henkilön aseman, joiden työpaikka jou-       kilöstön asema huomioon. Siitä sovittiin ostajien
5350:        tuisi ratkaisun yhteydessä vaakalaudalle     kanssa niin, että Suomen Säästöpankin henkilös-
5351:        ja joista suurin osa sen menettäisi pank-    tön nykyiset työsuhteet jatkuvat toistaiseksi.
5352:        kiryhmän paloittelun ja myynnin yhtey-       Ostajat huolehtivat siitä, että Suomen Säästö-
5353:        dessä, ja                                    pankki aloittaa välittömästi lain mukaisen yt-
5354:           aikooko Hallitus toimia niin, että näin   menettelyn. Ostajat ottavat palvelukseensa nii-
5355:        tehtäessä sopimus sisältää myös velvoit-     den haltuun siirtyvistä konttoreista tarvitseman-
5356:        teita työllisyyskysymysten huomioon ot-      sa määrän henkilöitä. Muut kuin ostajien palve-
5357:        tamisesta?                                   lukseen palkattavat henkilöt jäävät Suomen
5358:                                                     Säästöpankin tai sen tytäryhtiöiden palveluk-
5359:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seen, siirtyvät omaisuudenhoitoyhtiön palveluk-
5360: vasti seuraavaa:                                    seen tai heidät irtisanotaan.
5361:                                                        On arvioitu, että ostajat, Suomen Säästö-
5362:    Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n järjeste-         pankki ja omaisuudenhoitoyhtiö yhdessä voivat
5363: lystä valtioneuvosto päätti 22.10.1993. Ratkaisu    vuoden 1994 lopussa tarjota työtä noin 4 500
5364: pohjautui Valtion vakuusrahaston perusteelli-       Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n henkilöstöön
5365: seen selvitykseen pankin toiminnan järjestämi-      kuuluvalle.
5366: sestä kansantalouden kannalta kannattavimmal-
5367: la tavalla.
5368: 
5369:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1993
5370: 
5371:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
5372:                                        1993 vp- KK 550                                            3
5373: 
5374: 
5375: 
5376: 
5377:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
5378: 
5379:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Sparbanken i Finland bildades under 1992 av
5380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     43 separata sparbanker. I december 1992 ändra-
5381: den 19 oktober 1993 tili vederbörande medlem       des bankens form av sammanslutning från spar-
5382: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     bank tili sparbanksaktiebolag. Vid utgången av
5383: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 550:          1992 hade banken totalt 6 918 anställda. Vid
5384:                                                    utgången av 1991 var motsvarande antal 8 512.
5385:           Ämnar Regeringen, när sparbanks-         När statsrådet fattade sitt beslut var antalet
5386:        gruppens slutliga öde avgörs, beakta de     anställda 6 323.
5387:        6 000 bankfunktionärer vilkas arbets-          I beslutet beaktades även bankpersonalens
5388:        plats läggs i vågskålen i samband med       ställning. Med köparna kom man överens om att
5389:        avgörandet och av vilka största delen       personalens anställningsförhållande i Sparban-
5390:        skulle förlora den i samband med en         ken i Finland fortlöper tills vidare. Köparna
5391:        styckning och försäljning av bankgrup-      sörjer för att Sparbanken i Finland omedelbart
5392:        pen, och om detta sker,                     börjar tillämpa det lagstadgade samarbetsförfa-
5393:           ämnar Regeringen då sörja för att        randet. Köparna anställer det antal personer
5394:        avtalet även innehåller skyldigheter att    som behövs i de kontor som de övertar. De
5395:        beakta sysselsättningsfrågorna?             personer som inte anställs av köparna stannar
5396:                                                    kvar hos Sparbanken i Finland eller dess dotter-
5397:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bolag, övergår tili egendomsförvaltningsbolaget
5398: anföra följande:                                   eller sägs upp.
5399:                                                       Enligt uppskattning kan köparna, Sparban-
5400:   Statsrådet beslöt 22.10.1993 om arrange-         ken i Finland och egendomsförvaltningsbolaget
5401: manget med Sparbanken i Finland-SBF Ab.            vid utgången av 1994 tillsammans erbjuda arbete
5402: Beslutet baserade sig på den grundliga utredning   åt ca 4 500 av de anställda hos Sparbanken i
5403: som statens säkerhetsfond har gjort om det         Finland-SBF Ab.
5404: samhållsekonomiskt lönsammaste sättet att ord-
5405: na bankens verksamhet.
5406:      Helsingfors den 28 oktober 1993
5407: 
5408:                                                                    Finansminister Iiro Viinanen
5409:                     j
5410:                 j
5411:                 j
5412:             j
5413:             j
5414:         j
5415:         j
5416:     j
5417:     j
5418: j
5419: j
5420:                                                  1993 vp
5421: 
5422: Kirjallinen kysymys 551
5423: 
5424: 
5425: 
5426: 
5427:                                     Aittoniemi: Elatusapuvelvollisen taloudellisen tilanteen huomioon
5428:                                         ottamisesta elatusvelvollisuutta kohtuullistavana tekijänä
5429: 
5430: 
5431:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5432: 
5433:     Avioeron yhteydessä toinen osapuoli määrä-         asemassa, ettei lapsien huoltokysymys tuota mi-
5434: tään maksamaan elatusapua sille, jonka huoliet-        tään ongelmia. Olisi ehkä perusteltua syytä ottaa
5435: tavaksi lapset ovat jääneet. Viimeksi elatusapu-       käyttöön uudelleenharkinta ainakin tuon lama-
5436: jen määrää on tarkistettu vuonna 1992, jolloin         ajan korotuksen osalta maksujen suhteen siihen
5437: niiden määrää on korotettu kautta linjan viisi         nähden, mikä on maksajan ja toisaalta huoltajan
5438: prosenttia.                                            taloudellinen asema.
5439:     Yleisesti ottaen lapsen huollosta vastaava            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5440: osapuoli eli yksinhuoltaja joutuu lapsesta ja sen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5441: huollosta selvästi suurempaan vastuuseen myös          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5442: taloudellisesti. Erityisen ongelmallinen on tilan-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5443: ne, jossa maksumieheksi määrätty ei lainkaan
5444: suorita elatusmaksuja. Yksinhuoltajan asema ei                    Katsooko Hallitus, että vuonna 1992
5445: ole kadehdittava.                                              suoritettu viiden prosentin korotus ela-
5446:     Taloudellisen tilanteen vuoksi moni maksu-                 tusmaksuihin kautta linjan tulisi muuttu-
5447:  velvollinen on kuitenkin suurissa vaikeuksissa,               neen tulokehityksen vuoksi ottaa uudel-
5448: joita korotus vain on lisännyt. Tulot ovat mer-                leen harkintaan tai muuten edistää har-
5449:  kittävästi vähentyneet, jopa romahtaneet koko-                kintaa lapsen elatusmaksujen suhteen sil-
5450:  naan. Sen sijaan henkilö, jolle lapset on määrät-             lä perusteella, mikä on huoltajan ja toi-
5451:  ty, saattaa työn ja tulojen vuoksi olla sellaisessa           saalta maksajan tulojen kehitys?
5452: 
5453:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
5454: 
5455:                                              Sulo Aittaniemi
5456: 
5457: 
5458: 
5459: 
5460:  2300321
5461: 2                                          1993 "P -    KK 551
5462: 
5463: 
5464: 
5465: 
5466:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5467: 
5468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tä vuoden 1992 alusta lukien eikä se näytä
5469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          edellyttävän sitä myöskään vuoden 1994 alusta
5470: olette 19 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-         lukien.
5471: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Aikaisempien, ja jo sovellettavana olevien
5472: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         indeksikorotuspäätösten peruuttaminen aiheut-
5473: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 551:          taisi huomattavan suuria vaikeuksia elatusapu-
5474:                                                        jen perintäkäytännössä. Toimenpide olisi ky-
5475:            Katsooko Hallitus, että vuonna 1992         seenalainen myös indeksikorotuksen tarkoituk-
5476:        suoritettu viiden prosentin korotus ela-        sen kannalta. Indeksikorotuksen peruuttaminen
5477:        tusmaksuihin kautta linjan tulisi muuttu-       ei myöskään olennaisesti parantaisi elatusvelvol-
5478:        neen tulokehityksen vuoksi ottaa uudel-         listen asemaa. Elatusvelvollisten asemaan voi-
5479:        leen harkintaan tai muuten edistää              daan tehokkaammin vaikuttaa voimassa olevan
5480:        harkintaa lapsen elatusmaksujen suhteen         lainsäädäntömme tarjoamilla keinoilla.
5481:        sillä perusteella, mikä on huoltajan ja             Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun
5482:        toisaalta maksajan tulojen kehitys?             maksamisen, lapsella on oikeus saada kunnan
5483:                                                        varoista elatustukea. Kun elatustuki on myön-
5484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           netty, kunnalla on oikeus periä maksamatta
5485: vasti seuraavaa:                                       jääneet elatusavut elatusvelvolliselta. Jos laimin-
5486:                                                        lyönnin syynä on ollut esimerkiksi elatusvelvolli-
5487:    Elatusapujen indeksisidonnaisuus perustuu           sen sellainen työttömyys, johon hän ei itse ole
5488: lakiin eräiden elatusapujen sitomisesta elinkus-       ollut syypää, kunta voi lapsen elatuksen turvaa-
5489: tannuksiin (660/66). Indeksisidonnaisuuden tar-        misesta annetun lain (122/77) 21 §:n nojalla va-
5490: koituksena on elatusavun ostovoiman säilyttä-          pauttaa elatusvelvollisen korvaamasta makset-
5491: minen sillä tasolla, jolla se oli elatusapua vahvis-   tua elatustukea.
5492: tettaessa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa        Lapsen elatuksesta annetun lain (704/75) 2 §:n
5493: indeksikorotuksen suuruuden kunkin vuoden              mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatukses-
5494: marraskuussa tekemällään ja seuraavan vuoden           ta kykynsä mukaan. Viime kädessä olisi myös
5495: alusta voimaan tulevalla päätöksellä, jos elin-        lapsen edun mukaista, että elatusapu vastaisi
5496: kustannusindeksin lokakuun pisteluku on nous-          mahdollisimman hyvin elatusvelvollisen kullois-
5497: sut vähintään viisi prosenttia edellisen korotuk-      takin maksukykyä. Vahvistettua elatusapua voi-
5498: sen perusteena olleesta pisteluvusta. Korotus          daan lain 11 §:n nojalla muuttaa uudella sopi-
5499: tehdään täysin viisin prosentein. Korotusta las-       muksella tai tuomiolla, jos niissä olosuhteissa,
5500: kettaessa otetaan huomioon myös se osuus elin-         jotka on otettava huomioon elatusapua vahvis-
5501: kustannusindeksin noususta, jota ei ole voitu          tettaessa, on tapahtunut niin olennaisia muutok-
5502: ottaa huomioon edellisen korotuksen yhtey-             sia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen
5503: dessä.                                                 että elatusvelvollisen olot huomioon ottaen pi-
5504:    Elatusapuja korotettiin vuoden 1993 alusta          dettävä kohtuullisena. Taloudellinen lama nä-
5505: viidellä prosentilla. Edellinen, niin ikään viiden     kyy myös sosiaalilautakuntien vahvistamia ela-
5506: prosentin korotus, oli tehty vuoden 1991 alusta        tussopimuksia koskevissa tilastoissa. Elatusavun
5507: voimaan tulleella päätöksellä. Elinkustannusin-        alentamista koskevien sopimusten määrä on yli
5508: deksin nousu ei edellyttänyt korotuksen tekemis-       kaksinkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 1992.
5509: 
5510:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
5511: 
5512:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
5513:                                            1993 vp -   KK 551                                          3
5514: 
5515: 
5516: 
5517: 
5518:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5519: 
5520:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              Återtagande av tidigare beslut om indexför-
5521: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         höjning och beslut om indexförhöjning som
5522: den 19 oktober 1993 tili vederbörande med1em           redan tillämpas skulie förorsaka stora svårighe-
5523: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ter då det gäller förfarandet att återuppbära
5524: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 551:              underhållsbidragen. Atgärden vore tvivelaktig
5525:                                                        också vqd beträffar avsikten med indexförhöj-
5526:           Anser Regeringen att den 5 procents          ningar. Atertagande av indexförhöjningar skulie
5527:        förhöjning av underhållsavgifterna som          inte heller på ett väsentligt sätt förbättra de
5528:        genomfördes 1992 borde omprövas över-           underhållsskyldigas ställning. Man kan på ett
5529:        lag på grund av den förändrade inkomst-         effektivare sätt påverka de underhållsskyldigas
5530:        utvecklingen eller också annars främjas         ställning med de medel som vår gäliande lagstift-
5531:        prövning i fråga om underhålisavgifter          ning erbjuder.
5532:        för barn på den grunden viiken utveck-             Om en underhållsskyldig försummar att beta-
5533:        lingen är beträffande vårdnadshavarens          la underhålisbidrag har barnet rätt att få under-
5534:        och betalarens inkomster?                       hållsstöd av kommunens medel. Då underhålls-
5535:                                                        stöd har beviljats har kommunen rätt att uppbä-
5536:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ra de obetalda underhållsbidragen av den under-
5537: anföra följande:                                       hållsskyldiga. Om orsaken tili försummelsen har
5538:                                                        t.ex. varit sådan arbetslöshet för den underhålls-
5539:     U nderhålisbidragens indexbundenhet grundar        skyldiga som han eller hon inte själv har förorsa-
5540: sig på lagen om vissa underhålisbidrags bindande       kat kan kommunen med stöd av 21 § lagen om
5541: vid levnadskostnaderna (660/66). A vsikten med         tryggande av underhåll för barn (122/77) befria
5542: indexbundenheten är att bibehålia underhålisbi-        den underhållsskyldiga från att ersätta det betal-
5543: dragets köpkraft på den nivå den var då under-         da underhålisstödet.
5544: hålisbidraget faststälides. Social- och hälsovårds-       Enligt 2 § lagen om underhåli för barn (704/
5545: ministeriet faststälier indexförhöjningens storlek     75) ansvarar föräldrarna enligt sin förmåga för
5546: genom bcslut som fattas i november respektive år       försörjningen av sitt barn. I sista hand vore
5547: och som träder i kraft från och med ingången av        det också i enlighet med barnets fördel om
5548: följande år om poängtalet för levnadskostnadsin-       underhållsbidraget så väl som möjligt vid olika
5549: dex för oktober har stigit med minst fem procent       tidpunkter skulie motsvara den underhålisskyl-
5550: från det poängtal som utgjort grunden för föregå-      digas betalningsförmåga. Ett fastställt under-
5551: ende förhöjning. Förhöjningen är fulia fem pro-        hållsbidrag kan med stöd av lagens 11 § ändras
5552: cent. Vid beräkning av förhöjningen beaktas även       genom ett nytt avtal elier en ny dom, om det
5553: den andel av stegringen i levnadskostnadsindex         i de förhållanden som skall beaktas då under-
5554: som inte har kunnat beaktas i samband med              hållsbidrag fastställs, har skett så väsentliga
5555: föregående förhöjning.                                 förändringar att en ändring i underhållsbidraget
5556:     Underhålisbidragen höjdes med fem procent          både med beaktande av barnets och den un-
5557: från och med ingången av 1993. Den föregående          derhållsskyldigas förhållanden bör anses rimlig.
5558: förhöjningen om likaså fem procent genomfördes         Den ekonomiska depressionen syns även i
5559: genom ett beslut som trädde i kraft från och med       statistiken gällande de avtal om underhåll som
5560: ingången av 1991. Stegringen i levnadskostnads-        socialnämnderna fastställer. Antalet avtal gäl-
5561: index förutsatte inte verkstäliande av en förhöj-      lande nedsättning av underhålisbidrag har mera
5562:  ning från och med ingången av 1992 och verkar         än fördubblats från 1990 tili 1992.
5563:  inte helier att förutsätta det från och med ingång-
5564:  en av 1994.
5565: 
5566:      Helsingfors den 5 november 1993
5567: 
5568:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
5569: 1
5570: 1
5571: 1
5572:     1
5573:     1
5574:     1
5575:         1
5576:         1
5577:         1
5578:             1
5579:             1
5580:             1
5581:                 1
5582:                 1
5583:                 1
5584:                     1
5585:                     1
5586:                     1
5587:                         1
5588:                         1
5589:                         1
5590:                             1
5591:                             1
5592:                             1
5593:                                                1993 vp
5594: 
5595: Kirjallinen kysymys 552
5596: 
5597: 
5598: 
5599: 
5600:                                   Aittoniemi: Mahdollisuudesta jättää uusi turvapaikkahakemus
5601:                                       edellisen tultua hylätyksi
5602: 
5603: 
5604:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5605: 
5606:    Pakolaispolitiikassa ongelmat seuraavat tois-                 Mikä on Hallituksen mielestä se ole-
5607: taan. Kun toinen menee, toinen tulee. Nyt ovat               massa oleva lainsäädännöllinen tai käy-
5608: ongelmana nuoret virolaiset, jotka yhä uudelleen             tännön ongelma, jonka perusteella nuo-
5609: pyrkivät Suomeen ilman perusteltua syytä ja                  ret virolaiset miehet tulevat tänne yhä
5610: ovat täällä yhteiskunnan kustannuksella tullak-              uudelleen ja uudelleen ns. turvapaikan
5611: seen taas maasta poistamisen jälkeen uudelleen.              etsinnässä ja ovat aikansa täällä yhteis-
5612: Asiat pitäisi tältäkin osalta saada kuntoon ja               kunnan kustannuksella toteuttaakseen
5613: järjestykseen voimassa olevien lakien mukaisesti.            jälleen saman välillä olevan maasta pois-
5614:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tamisen jälkeen?
5615: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5616: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5617: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5618:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
5619: 
5620:                                            Sulo Aittaniemi
5621: 
5622: 
5623: 
5624: 
5625:  2300321
5626: 2                                        1993 vp -   KK 552
5627: 
5628: 
5629: 
5630: 
5631:                                   Eduskunnan -Herra Puhemiehelle
5632: 
5633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       soveltaa, koska Viroa ei ole voitu määritellä niin
5634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sanotuksi turvalliseksi maaksi. Viro ei ole liitty-
5635: olette 19 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       nyt pakolaisen oikeusasemaa koskevaan yleisso-
5636: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pimukseen. Viro on toisaalta hyväksytty Euroo-
5637: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         pan neuvoston jäseneksi ja Viro on ratifioinut
5638: Sulo Aittaniemen kirjallisen kysymyksen n:o          YK:n ihmisoikeussopimuksen. Viron venäläis-
5639: 552:                                                 ten oikeusasemaa koskevat erimielisyydet ovat
5640:                                                      myös osaltaan vaikeuttaneet tilanteen arviointia
5641:           Mikä on Hallituksen mielestä se ole-       ja Viron pitämistä turvallisena maana.
5642:        massa oleva lainsäädännöllinen tai käy-          Virosta tulevien turvapaikkahakemuksia on
5643:        tännön ongelma, jonka perusteella nuo-        kuitenkin yleensä voitu pitää ilmeisen perusteet-
5644:        ret virolaiset miehet tulevat tänne yhä       tomina, mutta näissä tapauksissa vaadittavien
5645:        uudelleen ja uudelleen ns. turvapaikan        lausuntojen hankkiminen on pidentänyt koko-
5646:        etsinnässä ja ovat aikansa täällä yhteis-     naiskäsittelyaikaa. Suomen ja lähialueen välillä
5647:        kunnan kustannuksella toteuttaakseen          vallitseva elintasoero on osaltaan omiaan hou-
5648:        jälleen saman välillä olevan maasta pois-     kuttelemaan turvapaikkajärjestelmän tarjoa-
5649:        tamisen jälkeen?                              mien taloudellisten etuuksien väärinkäyttöön.
5650:                                                      Hakijoiden joukossa on todettu olevan myös
5651:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rikollisia.
5652: vasti seuraavaa:                                        Mikäli turvapaikanhakija peruuttaa hake-
5653:                                                      muksensa turvapaikkamenettelyn kestäessä ja
5654:    Suomen Viron suurlähetystö on antanut kulu-       ennen kuin päätös on tehty, häntä ei voida
5655: van vuoden lokakuun loppuun mennessä noin            käännyttää eikä asettaa myöskään maahantulo-
5656: 100 000 viisumia. Entisen Neuvostoliiton alueel-     kieltoon. Tämä mahdollistaa sen, että hän voi
5657: ta on Suomeen tullut kuluvan vuoden syyskuun         saada viisumin Suomen vierailua varten myö-
5658: loppuun mennessä kaikkiaan 481 turvapaikan-          hemminkin.
5659: hakijaa, joista 96 on ollut Viron kansalaisia.          Sisäasiainministeriö ja ulkoasiainministeriö
5660:    Voimassa olevien ulkomaalaislain säännösten       selvittelevät parhaillaan yhteisessä työryhmässä
5661: mukaan toisesta Pohjoismaasta tai muusta tur-        keinoja, joilla päästäisiin ajan tasalla olevaan
5662: vallisesta maasta tulevan hakijan turvapaikka-       yhteiseen tiedostoon mm. rikoksiin syyllistynei-
5663: hakemus voidaan heti hylätä. Jollei myöskään         den ulkomaalaisten maahantulon estämiseksi.
5664: ole perusteita myöntää hakijalle oleskelulupaa          Sisäasiainministeriö on asettanut myös toisen
5665: Suomessa, hänet voidaan välittömästi käännyt-        työryhmän, joka parhaillaan selvittää, miten
5666: tää.                                                 nykyisen lain puitteissa voidaan vielä lyhentää
5667:    Virosta tuleviin turvapaikanhakijoihin ei edel-   turvapaikka-asiain käsittelyaikoja, jotka jo ovat
5668: lä kerrottua menettelyä toistaiseksi ole voitu       merkittävästi lyhentyneet.
5669:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1993
5670: 
5671:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
5672:                                           1993 vp -   KK 552                                            3
5673: 
5674: 
5675: 
5676: 
5677:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
5678: 
5679:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som ett s.k. säkert land. Estland har inte tillträtt
5680: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        konventionen angående flyktingars rättsliga
5681: den 19 oktober 1993 tili vederbörande medlem          ställning. Estland har å andra sidan upptagits
5682: av statsrådet översänt riksdagsman Sulo Aitto-        som medlem i Europarådet och Estland har
5683: niemis skriftliga spörsmål nr 552:                    ratificerat FN:s konvention om de mänskliga
5684:                                                       rättighetema. Meningsskiljaktighetema om den
5685:           Vilket är enligt Regeringens uppfatt-       rättsliga ställningen för ryssar i Estland har
5686:        ning det lagstiftningsproblem eller prak-      också försvårat bedömningen av läget och defi-
5687:        tiska problem som gör att unga estländ-        nieringen av Estland som ett säkert land.
5688:        ska män kommer åter och åter tili Fin-            Asylansökningar som lämnats in av sökande
5689:        land för att söka asyl här och uppehåller      från Estland har dock i allmänhet kunnat be-
5690:        sig i Jandet en tid på samhällets bekost-      traktas som uppenbart ogrundade, men i dessa
5691:        nad för att återigen söka asyl när de          fall har inhämtandet av behövliga utlåtanden
5692:        återvänder tili landet?                        förlängt den sammanlagda behandlingstiden.
5693:                                                       Skilinaden i levnadsstandarden mellan Finland
5694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och närliggande områden är för sin del ägnad att
5695: anföra följande:                                      locka till missbruk av ekonomiska förmåner som
5696:                                                       asylsystemet erbjuder. Bland de sökande har
5697:     Finlands ambassad i Estland har fram tili         också brottslingar upptäckts.
5698: slutet av oktober i år beviljat ca 100 000 visum.        Om en asylsökande återtar sin ansökan under
5699: Från f.d. Sovjetunionen har det fram tili slutet av   asylprocessen och innan beslutet har fattats kan
5700: september i år kommit sammanlagt 481 asylsö-          han inte avvisas och inte heller meddelas inrese-
5701: kande till Finland, varav 96 estniska medborga-       förbud. På grund härav kan han få visum tili
5702: re.                                                   Finland för besök också senare.
5703:     Enligt gällande bestämmelser i utlänningsla-         Inrikesministeriet och utrikesministeriet utre-
5704: gen kan en asylansökan, som lämnas in av en           der som bäst i en gemensam arbetsgrupp vilka
5705: sökande som kommer från ett annat nordiskt            medel det finns för att inrätta ett gemensamt
5706: land eller något annat säkert land, genast avslås.    aktuellt register bl.a. för att förhindra inresa av
5707: Om det inte heller föreligger grunder för att         utlänningar som gjort sig skyldiga tili brott.
5708: bevilja sökanden uppehållstillstånd i Finland, får       Inrikesministeriet har också tilisatt en annan
5709: han genast avvisas.                                   arbetsgrupp viiken som bäst utreder hur man
5710:     Det ovan nämnda förfarandet har tillsvidare       inom ramen för den gällande lagen ytterligare
5711: inte kunnat tilllämpas på asylsökande från Est-       kan förkorta behandlingstidema för asylärenden
5712: land, eftersom Estland inte har kunnat definieras     som redan har förkortats avsevärt.
5713:      Helsingforsden 1 november 1993
5714: 
5715:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
5716:                                                1993 vp
5717: 
5718: Kirjallinen kysymys 553
5719: 
5720: 
5721: 
5722: 
5723:                                   Suhonen: Lapin asukkaiden vapaiden metsästys- ja liikkumis-
5724:                                      oikeuksien turvaamisesta
5725: 
5726: 
5727:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5728: 
5729:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Lapis-       Oikeusministeri Pokan tulisi tietää, että tällai-
5730: sa on syntynyt kiistaa metsähallituksen määrät-      nen toiminta on omiaan kiihottamaan paikallis-
5731: tyä siellä metsähallintolakiin, maastoliikennela-    ta väestöä metsähallitusta vastaan.
5732: kiin ja uuteen metsästyslakiin perustuvat maksut        Metsähallituksella ei voi olla mitään tekemis-
5733: metsästyksestä ja moottorikelkkailusta.              tä sen seikan kanssa, että ministeri Pokka on
5734:     Myöhemmin metsähallitus on perunut maa-          valtioneuvoston jäsenenä ja oikeusministerinä
5735: ja metsätalousministerin vaatimuksesta mootto-       lyönyt laimin Pohjois-Suomen väestön edunval-
5736: rikeikkamaksun siihen saakka, kunnes maasto-         vonnan metsästys-, maastoliikenne-ja metsähal-
5737: liikennelaki uudistetaan.                            lintolain valmistelun yhteydessä. Oikeusministe-
5738:     Metsähallitus on kaikissa yhteyksissä koros-     rinä hänen olisi tullut valtioneuvoston puolesta
5739: tanut, ettei hinnoittelupäätöksillä ole mitään       erityisen tarkasti tutustua lakien sisältöön, ennen
5740: yhteyttä metsähallituksen liikelaitoskehittämis-     kuin ne tulivat eduskunnan käsittelyyn. Nyt
5741: työhön, vaan korotukset perustuvat em. lakei-        jälkeenpäin muutosten tekeminen niihin osoittaa
5742: hin. Metsähallituksen taholta on myös todettu,       huonoa lainsäädännön valmistelua.
5743: että sen edustajia ei kelpuutettu mukaan, kun           Lapin väestön perinteiset oikeudet voidaan
5744: uutta metsästyslakia valmisteltiin.                  turvata vain ottamalla ne huomioon lainsäädän-
5745:     Mitä ovatkaan tehneet Lapin kansanedustajat      töä valmisteltaessa.
5746: sen väestön hyväksi, joka on heidät eduskuntaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5747:  lähettänyt? Eivät tässä tapauksessa mitään, vaik-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5748:  ka 60% alueen metsämaasta on valtion omistuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5749:  sessa.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5750:     Valtion keskusvirasto, jollainen metsähalli-
5751:  tuskin on, ei voi soveltaa lakeja, vaan sen on                Muuttaako Hallitus metsästys-, maas-
5752:  niitä noudatettava.                                        toliikenne- ja metsähallintolakia niin,
5753:      Lapin väestön keskuudessa onkin herättänyt             että paikallisten asukkaiden, myös kau-
5754:  laajaa ihmettelyä Lapista valittujen kansanedus-           punkikunnissa, vapaat metsästys- ja liik-
5755:  tajien toiminta metsähallituksen päätösten tul-            kumisoikeudet Pohjois-Suomessa turva-
5756:  tua julkisuuteen. Nämä edustajat ovat kilvan               taan, ja
5757:  syyttäneet metsähallitusta omankädenoikeudes-                 pitääkö Hallitus sopivana, että valtio-
5758:  ta. Erityisesti tässä on kunnostautunut oikeus-            neuvoston jäsen toiminnallaan kiihottaa
5759:  ministeri Hannele Pokka, joka julkisuudessa ol-            paikallista väestöä valtion keskusviras-
5760:  leiden tietojen mukaan on osoittanut "suuttu-              toa vastaan?
5761:  musta metsähallitusta kohtaan". Edelleen minis-
5762:  teri Pokka on vaatinut turvalauseketta uuteen
5763:  metsähallintolakiin pohjoisen ihmisille.
5764: 
5765:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
5766: 
5767:                                            Hannu Suhonen
5768: 
5769: 
5770: 
5771: 
5772:  2300321
5773: 2                                        1993 vp -   KK 553
5774: 
5775: 
5776: 
5777: 
5778:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5779: 
5780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-
5781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja vesialueiden käyttöä koskevan päätöksenteon
5782: olette 19 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       apuna paikallisen väestön aseman turvaamiseksi
5783: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     on lääni- tai aluekohtaisia neuvottelukuntia.
5784: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Suhosen näin      Nämä olisivat paikallisen väestön ja Metsähalli-
5785: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 553:             tuksen välisiä yhteistyöelimiä, joissa käsiteltäi-
5786:                                                      siin Metsähallituksen hallinnassa olevien maa-
5787:           Muuttaako Hallitus metsästys-, maas-       ja vesialueiden vaikutuksia paikallisen väestön
5788:        toliikenne- ja metsähallintolakia niin,       elinympäristönä ja toimeentulon lähteenä.
5789:        että paikallisten asukkaiden, myös kau-           Mainittakoon vielä, että hallituksen esityksel-
5790:        punkikunnissa, vapaat metsästys- ja liik-     lä uudeksi metsähallituslaiksi ei rajoiteta metsäs-
5791:        kumisoikeudet Pohjois-Suomessa turva-         tyslakiin (615/93) sisältyvää pohjoissuomalaisten
5792:        taan, ja                                      vapaata metsästysoikeutta valtion mailla.
5793:           pitääkö Hallitus sopivana, että valtio-        Voimassa olevan maastoliikennelain (670/91)
5794:        neuvoston jäsen toiminnallaan kiihottaa       tavoitteena on ehkäistä maastoliikenteestä ai-
5795:        paikallista väestöä valtion keskusviras-      heutuvia ympäristöhaittoja. Laki koskee moot-
5796:        toa vastaan?                                  torikäyttöisten ajoneuvojen maastokäyttöä. Val-
5797:                                                      litsevan oikeuskäytännön mukaan tällainen
5798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maastoliikenne ei kuulu jokamiehenoikeuden
5799: taen seuraavaa:                                      piiriin. Tämän mukaisesti maastoliikenteeseen
5800:                                                      vaaditaan, myös valtion maiden osalta, maan
5801:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle (HE          omistajan tai haltijan lupa maastoliikennelaissa
5802: 257) laiksi Metsähallituksesta on painotettu         erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun otta-
5803: erityisesti paikallisen väestön etujen huomioon      matta.
5804: ottamista. Esityksen mukaan luonnonsuojeluun,            Ympäristöministeriön asettamassa työryh-
5805: kalastukseen, metsästykseen ja retkeilyyn sekä       mässä on viimeisteltävänä maastoliikennelain
5806: muihin niihin rinnastettaviin yhteiskunnallisiin     kokonaisuudistus. Tämänhetkisen näkemyksen
5807: palveluihin liittyvät maksut voidaan erityisin       mukaan edellä mainittua maan omistukseen si-
5808: perustein määrätä liiketaloudellista hintaa alem-    dottua lupakäytäntöä ei ole tarkoitus ehdottaa
5809: maksi tai ne voivat olla kokonaan maksuttomia.       muutettavaksi. Lapin läänissä, erityisesti kolmen
5810: Paikallisen väestön oikeudet, edut ja elinolot tai   pohjoisimman kunnan alueella metsähallitus on
5811: muu niihin rinnastettava syy on erityinen hinnan     myöntänyt pitkäaikaisia lupia paikalliselle väes-
5812: alentamisen tai maksuttomuuden peruste. Tar-         tölle. Saatujen kokemusten perusteella voidaan
5813: koituksena on varmistaa, että myös liikelaitokse-    todeta, että harjoitettu lupamenettely on voinut
5814: na toimiva Metsähallitus ottaisi huomioon pai-       taata paikalliselle väestölle liikkumismahdolli-
5815: kallisen väestön tarpeet hallitsemiensa maa- ja      suudet moottorikelkalla, kuitenkin samalla tur-
5816: vesialueiden käytöstä päättäessään.                  vaten maastoliikennelain tavoitteiden toteutumi-
5817:    Esityksen mukaan hallitus pyrkii myös otta-       sen maastoliikennettä ohjaamalla.
5818: maan alueelliset näkökohdat huomioon päät-               Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
5819: täessä~n Metsähallituksen johtokunnan ko-            Pohjois-Suomen paikallisten asukkaiden vapaat
5820: koonpanosta.                                         metsästys- ja liikkumisoikeudet ovat säädöksissä
5821:    Hallituksen esityksen 13 §:ssä taas mainitaan,    riittävällä tasolla turvatut nyt ja tulevaisuudessa.
5822: 
5823:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
5824: 
5825:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
5826:                                            1993 vp -   KK 553                                            3
5827: 
5828: 
5829: 
5830: 
5831:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
5832: 
5833:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            folkningens intressen läns- eller områdesvis finns
5834: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         delegationer som biträder vid beslut om använd-
5835: den 19 oktober 1993 till vederbörande medlem           ningen av de mark- och vattenområden som
5836: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         Forststyrelsen innehar. Delegationerna skall
5837: Suhonen undertecknade spörsmål nr 553:                 vara samarbetsorgan mellan ortsbefolkningen
5838:                                                        och Forststyrelsen och behandla frågor som
5839:           Ändrar Regeringen jakt-, terrängtra-         gäller Forststyrelsens mark- och vattenområden
5840:        fik- och forstförvaltningslagen så att in-      som ortsbefolkningens livsmiljö och inkomstkäl-
5841:        vånarna på orten, även de som bor i             la.
5842:        stadskommunerna, tryggas jakträtt och               Det kan ytterligare nämnas att regeringens
5843:        rätt att röra sig i terrängen i norra Fin-      proposition med förslag till en ny lag om Forst-
5844:        land, och                                       styrelsen inte begränsar den rätt att jaga på
5845:           anser Regeringen att det är lämpligt         statens mark som invånarna i norra Finland ges
5846:        att en medlem av statsrådet genom sitt          i jaktlagen (615/93).
5847:        agerande uppviglar ortsbefolkningen                 Syftet med den gällande terrängtrafiklagen
5848:        mot statens centrala ämbetsverk?                (670/91) är att förebygga de miljöskador terräng-
5849:                                                        trafiken förorsakar. Lagen gäller användningen
5850:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av motordrivna fordon i terräng. Enligt gällande
5851: anföra följande:                                       rättspraxis omfattas en sådan terrängtrafik inte
5852:                                                        av allemansrätten. 1 överensstämmelse med detta
5853:   I regeringens proposition till riksdagen (RP         krävs markägarens eller markinnehavarens till-
5854: 257) med förslag till lag om Forststyrelsen har        stånd tili trafik i terräng, även på statens marker,
5855: man särskilt poängterat att ortsbefolkningens          med de undantag som nämns särskilt i terräng-
5856: intressen skall beaktas. Enligt propositionen kan      trafiklagen.
5857: avgifterna i samband med naturskydd, fiske,jakt            En arbetsgrupp som miljöministeriet tillsatt
5858: och vandring samt andra därmed jämförbara              håller på att färdigställa en totalreform av ter-
5859: samhälleliga tjänster på särskilda grunder sän-        rängtrafiklagen. Såsom det nu ser ut har man
5860: kas så att de är lägre än det företagsekonomiska       inte för avsikt att föreslå en ändring av ovan
5861: priset eller inte alls uppbärs. Ortsbefolkningens      nämnda praxis med tillstånd som är bundet vid
5862: rättigheter, intressen och levnadsförhållanden         ägandet av marken. 1 Lapplands Iän, särskilt
5863: eller någon annan med dessa jämförbar orsak är         inom de tre nordligaste kommunernas område,
5864: en sådan särskild grund för en prissänkning eller      har forststyrelsen beviljat ortsbefolkningen lång-
5865: avgiftsfrihet. Avsikten är att garantera att Forst-    fristiga tillstånd. Erfarenheterna visar att till-
5866: styrelsen, som även är ett affärsverk, också           ståndsförfarandet har kunnat garantera ortsbe-
5867: beaktar ortsbefolkningens behov när den beslu-         folkningen möjligheter att röra sig med snösko-
5868: tar om användningen av de land- och vattenom-          ter dock så att de mål som ställs i terrängtrafikla-
5869: råden som den innehar.                                 gen samtidigt tryggas genom att man reglerar
5870:    Enligt propositionen kommer regeringen även         terrängtrafiken.
5871: att beakta regionala synpunkter när den beslutar           Med hänvisning till det ovan anförda anser
5872: om sammansättningen av Forststyrelsens direk-          regeringen att invånarna i norra Finland i lag-
5873: tion.                                                  stiftningen tryggas jakt- och rörelsefrihet på en
5874:    1 13 § i det lagförslag som ingår i regeringspro-   tillräckligt hög nivå både nu och framöver.
5875:  positionen nämns att det för att trygga ortsbe-
5876:      Helsingfors den 5 november 1993
5877: 
5878:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
5879:                                                   1993 vp
5880: 
5881: Kirjallinen kysymys 554
5882: 
5883: 
5884: 
5885: 
5886:                                      Mäkelä ym.: Rautatien rakentamisesta malmivarojen hyödyntämi-
5887:                                         seksi Keski-Lapissa
5888: 
5889: 
5890:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5891: 
5892:     Keski-Lapin alueella on todettu varsin run-         myyskorvauksissa valtio säästäisi noin 400-500
5893: saasti kaivostoiminnan kannalta lupaavia mal-           miljoonaa markkaa vuodessa.
5894: miesiintymiä. Näiden esiintymien hyödyntämis-              Keski-Lapin malmioiden hyödyntäminen
5895: tä vaikeuttaa erityisesti se seikka, että alueille ei   edellyttää ehdottomasti rautatieyhteyden raken-
5896: ole rautatieyhteyttä.                                   tamista Sodankylään Vikajärven pysäkiltä ja
5897:     Kaivostoiminta tullaan todennäköisesti aloit-       Sodankylän - Kittilän - Kolarin poikkiradan
5898: tamaan jo noin kahden kolmen vuoden kuluessa            rakentamista. Tavoitteena tulee olla rautatieyh-
5899: Sodankylän kunnan Pahtavaarassa ja mahdolli-            teys välillä Vikajärvi- Sodankylä- Ivalo-
5900: sesti myös Keivitsan malmiossa, jossa malmipi-          Inari- Kaamanen- Näätämä-Kirkkoniemi
5901: toista kiveä tunnetaan jo noin kuutiokilometrin         ja vapaasatama Kirkkoniemeen. Tätä edellyttää
5902: verran.                                                 jo Ylä-Lapin puutavarakuljetusten saattaminen
5903:     Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että maan-        taloudellisesti kannattavaksi ja Lapin talouden
5904: tiellä tulisi kulkemaan noin 6 000 autolastia           ja teollisen toiminnan kehittäminen.
5905: malmirikastetta vuodessa eli 20 autoa vuorokau-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5906: dessa, ellei rautatietä rakenneta. Tätä kuljetus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5907: määrää ei tiestö missään olosuhteissa kestä.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5908: Lapin tiepiiri laskeekin, että kolme puutavara-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5909: rekkaa kuluttaa maantietä saman verran kuin
5910:  10 000 henkilöautoa yhteensä. Tiepiirissä arvioi-                Aikooko Hallitus kiireellisesti asettaa
5911: daankin jo pelkästään uiton lopettamisen                       suunnittelu- ja rakennustyön alaiseksi
5912: aiheuttaneen noin 50 miljoonan markan lisä-                    rautatieyhteyksien rakentamisen välille
5913: menon vuodessa.                                                Vikajärvi - Sodankylä ja Sodankylä -
5914:     Keivitsan ja Pahtavaaran malmioiden hyö-                   Kittilä- Kolari Keski-Lapin malmiva-
5915: dyntäminen on myös työllisyyskysymys. Lapin                    rojen hyödyntämiseksi, ja
5916:  kunnissa vallitsee noin 25-30 o/o:n työttömyys.                  rakennuttaako Hallitus rautatieyhtey-
5917:  Eräiden arvioiden mukaan esim. Keivi'I:S2lllll kai-           den aina Kirkkoniemeen saakka Lapin ja
5918:  voksen avaaminen toisi Sodankylään noin 2 700                 koko Suomen kaupallisen ja taloudelli-
5919:  työpaikkaa ja kdk0 työllisyysvaikutus Lappiin                 sen toiminnan elvyttämiseksi?
5920:  olisi noin 4 000 tyqpaikkaa. Yksistään työttö-
5921: 
5922:       Helsingissä 19 ,päivänä lokakuuta 1993
5923: 
5924:                       Tina Mä•kelä                                      Hannu Suhonen
5925: 
5926: 
5927: 
5928: 
5929: 2300321
5930: 2                                        1993 vp -   KK 554
5931: 
5932: 
5933: 
5934: 
5935:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5936: 
5937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Rovaniemi- Keivitsa 166 km (uutta rataa
5938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        143 km) ja Rovaniemi- Kemijärvi- Keivitsa
5939: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      189 km (uutta rataa 114 km).
5940: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-           Radan rakentamisen kustannuksien arviointi
5941: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       eri vaihtoehdoista valmistuu tammikuussa 1994.
5942: n:o 554:                                             Suunnitteluun ja radan rakentamiseen tarvitaan
5943:                                                      rahoituksesta riippuen aikaa 3-4 vuotta.
5944:           Aikooko Hallitus kiireellisesti asettaa       Pahtavaaran malmio sijaitsee n. 13 km län-
5945:        suunnittelu- ja rakennustyön alaiseksi        teen Sodankylästä ja n. 40 km:n etäisyydellä
5946:        rautatieyhteyksien rakentamisen välille       Keivitsan alueelta. Akanvaaran alueen malmio
5947:        Vikajärvi - Sodankylä ja Sodankylä -          sijaitsee n. 80 km kaakkoon Sodankylästä ja
5948:        Kittilä- Kolari Keski-Lapin malmiva-          Koitilaisen kromimalmio n. 15 km koilliseen
5949:        rojen hyödyntämiseksi, ja                     Keivitsasta. Jatkosuunnittelussa voidaan selvit-
5950:           rakennuttaako Hallitus rautatieyhtey-      tää, miten näiden alueiden malmi- ja tavarakul-
5951:        den aina Kirkkoniemeen saakka Lapin ja        jetukset on mahdollista toteuttaa edellä mainit-
5952:        koko Suomen kaupallisen ja taloudellisen      tujen ratavaihtoehtojen kautta.
5953:        toiminnan elvyttämiseksi?                        Geotekninen tutkimuskeskus esittänee loppu-
5954:                                                      raportin kauppa- ja teollisuusministeriölle Kei-
5955:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vitsan alueen malmiosta keväällä 1994, jolloin
5956: vasti seuraavaa:                                     voidaan arvioida tulevia kuljetustarpeita. Tä-
5957:                                                      män jälkeen voidaan arvioida radan rakentami-
5958:    Keski-Lapin malmivarojen hyödyntämisessä          sen tarpeellisuus.
5959: ajankohtaisimmat alueet ovat Keivitsan ja Pah-          Kysymyksessä mainittujen Sodankylän -
5960: tavaaran alueet. Vaihtoehtoiset ratalinjaukset       Kittilän - Kolarin ja Kirkkoniemen rautatieyh-
5961: Keivitsan alueelle ovat Rovaniemen ja Kemijär-       teyksien suunnittelua liikenneministeriö ei pidä
5962: ven läheltä lähtevät radat. Tällöin radan pituudet   ajankohtaisena.
5963: ovat:
5964:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1993
5965: 
5966:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
5967:                                          1993 vp -   KK 554                                         3
5968: 
5969: 
5970: 
5971: 
5972:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
5973: 
5974:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Rovaniemi- Keivitsa 166 km (ny hana 143
5975: anger har Ni, Herr Talman, tili vederhörande         km) och Rovaniemi - Kemijärvi - Keivitsa
5976: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      189 km (ny hana 114 km).
5977: dagsledamot Tina Mäkelä m.fl. undertecknade             Kostnadskalkylerna för hanans olika hygg-
5978: spörsmål nr 554:                                     nadsalternativ hlir klara ijanuari 1994. Beroende
5979:                                                      på fmansieringen hehövs 3-4 år för planering
5980:           Ämnar Regeringen i skyndsam ord-           och hyggande av hanan.
5981:        ning inleda planerings- och byggnadsar-          Pahtavaara malmfyndighet är helägen ca 13
5982:        hetena av järnvägsförhindelserna mellan       km väster om Sodankylä och ca 40 km från
5983:        Vikajärvi - Sodankylä och Sodankylä           Keivitsa. Akanvaara malmfyndighet finns 80 km
5984:        -Kittilä - Kolari för att sålunda ut-         sydost om Sodankylä och kromfyndigheten i
5985:        nyttja malmfyndigheterna i mellersta          Koitilainen finns ca 15 km nordost om Keivitsa.
5986:        Lappland, och                                 I den fortsatta planeringen är det meningen att
5987:           låter Regeringen hygga järnvägen           reda ut möjligheterna att förverkliga malm- och
5988:        ända fram till Kirkkoniemi för att sålun-     godstransporter till dessa områden längs ovan
5989:        da stimulera den ekonomiska verksam-          nämnda hanalternativ.
5990:        heten i Lappland och hela Finland?               Den geotekniska forskningscentralen avger
5991:                                                      sin slutrapport om Keivitsa malmfyndighet till
5992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        handels- och industriministeriet våren 1994, då
5993: anföra följande:                                     det hlir möjligt att uppskatta hehovet av trans-
5994:                                                      porter. Därefter är det möjligt att avgöra om det
5995:    De mest aktuella områdena när det gäller          hlir nödvändigt att hygga hanan.
5996: utnyttjande av malmfyndigheter i mellersta              Planeringen av de i spörsmålet nämnda järn-
5997: Lappland är Keivitsa och Pahtavaara. Alternati-      vägsförhindelserna mellan Sodankylä - Kittilä
5998: ven till spårdragningen till Keivitsa är järnvägs-   - Kolari och Kirkkoniemi anser trafikministe-
5999: spåren som börjar i närheten av Rovaniemi och        riet inte vara aktuell.
6000: Kemijärvi. I så fall hlir järnvägens längd följan-
6001: de:
6002:      Helsingforsden 5 november 1993
6003:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
6004:                                                 1993 vp
6005: 
6006: Kirjallinen kysymys 555
6007: 
6008: 
6009: 
6010: 
6011:                                    Ala-Nissilä: Tuotantoon sidotun tuen ottamisesta tavoitteeksi maa-
6012:                                        talouden EY-neuvotteluissa
6013: 
6014: 
6015:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6016: 
6017:    Suomi neuvottelee parhaillaan mahdollisesta        kuuden kannalta kasvinviljelyn tuotantoon si-
6018: EY -jäsenyydestä. Suomen ja koko neuvottelujen        dottua hintatukea esimerkiksi lisähintajärjeste-
6019: kannalta tärkeät maatalouden neuvottelutavoit-        lyin on pidettävä välttämättömänä.
6020: teet ovat nyt tulossa neuvottelupöydälle.                Tavoitteena tulee olla tuotantoon osittain si-
6021:    Suomi tavoittelee suunnilleen nykyisen tasoi-      dottu tuki kaikkien maatalouden perustuottei-
6022: sen maatalouden säilyttämistä pohjoisen alueen        den osalta. Esimerkiksi kolmasosan tuesta sito-
6023: erityisjärjestelyin. Keskeiset neuvottelutavoitteet   minen tuotantoon säilyttäisi maatilataloudessa
6024: asetettiin alkusyksystä. Ruotsi ja Norja ovat         selkeän yrittäjyyden.
6025: myös jättäneet neuvottelutavoitteensa maata-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6026: louden osalta.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6027:    Suomen neuvottelutavoitteissa suora tulotuki       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6028: on porrastettu alueittain eikä tukea ole yleisesti    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6029: sidottu tuotantoon. Kasvinviljelyn osalta tavoit-
6030: teista puuttuu kokonaan tuotantoon sidottu                        Aikooko Hallitus maatalouden EY-
6031: tuki. Norjan ja Ruotsin neuvottelutavoitteissa                 neuvottelutavoitteissa asettaa Norjan ja
6032: on tulotuessa esitetty osittain sidonnaisuutta                 Ruotsin tavoin keskeiseksi tavoitteeksi
6033: tuotannon määrään ja vastaavasti alueellinen                   tuotantoon sidotun tuen kasvinviljelyn
6034: porrastaminen ei ole keskeistä.                                osalta ja yleensä maatalouden perustuot-
6035:     Maatilatalouden yrittäjyyden, tuotantokonei-               teiden osalta?
6036: den ylläpidon, peltojen kunnon ja yleisen tehok-
6037: 
6038:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
6039: 
6040:                                            Olavi Ala-Nissilä
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 
6045: 2300321
6046: 2                                           1993 vp -    KK 555
6047: 
6048: 
6049: 
6050: 
6051:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6052: 
6053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Iisessa EY:n jäsenyydessä tuotannosta saatavan
6054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tulon sijasta pääosin suorasta tuesta.
6055: olette 20 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-              Suomen neuvottelutavoitteet sisältävät kui-
6056: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tenkin myös tuotantoon sidottuja tukia. Ensin-
6057: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-Nissilän          näkin niitä esitetään maidolle, naudanlihalle ja
6058: kirjallisen kysymyksen n:o 555:                          Iampaanlihalie Pohjois-Suomessa. Toiseksi niitä
6059:                                                          esitetään siementuotannolle, teollisuus- ja tärk-
6060:            Aikooko Hallitus maatalouden EY-              kelysperunalle, leipäviljoille, öljykasveille, mal-
6061:         neuvottelutavoitteissa asettaa Norjan ja         lasohralle, sokerijuurikkaalle ja viherjauholle
6062:         Ruotsin tavoin keskeiseksi tavoitteeksi          koko maassa.
6063:         tuotantoon sidotun tuen kasvinviljelyn              Norjan neuvottelutavoitteissa tuotantoon si-
6064:         osalta ja yleensä maatalouden perustuot-         dottu tuki on keskeisemmällä sijalla kuin Suo-
6065:         teiden osalta?                                   men neuvottelutavoitteissa. Ruotsi puolestaan
6066:                                                          esittää EY:lle jättämissään maatalouden neu-
6067:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             vottelutavoitteissaan selkeästi tuotantoon si-
6068: vasti seuraavaa:                                         dottua tukea vain maidontuotannolle Pohjois-
6069:                                                          Ruotsissa.
6070:    Suomen neuvottelutavoitteet on pyritty maa-               Hallitus on valinnut EY:lle jättämissään maa-
6071: talouden tuen osalta rakentamaan niin, että ne           talousneuvottelutavoitteissa esitetyn linjan siksi,
6072: sopisivat Euroopan yhteisön maatalouspolitii-            että se arvioi näin parhaiten päästävän Suomen
6073: kan rakenteisiin. Ne perustuvat pääsääntöisesti          maatalouden ja kaikkien suomalaisten hyväksyt-
6074: EY:n nykytasoa korkeammille pinta-alaperus-              tävissä olevaan lopputulokseen. Hallitus ei siten
6075: teisille ja kotieläinyksikkökohtaisille tuille. Vilje-   pidä neuvottelutavoitteiden muuttamista tässä
6076: lijöiden tulot muodostuisivat näin ollen mahdol-         vaiheessa tarpeellisena.
6077: 
6078:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1993
6079: 
6080:                                                                   Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
6081:                                        1993 vp -   KK 555                                           3
6082: 
6083: 
6084: 
6085: 
6086:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
6087: 
6088:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tuellt EG-medlemskap främst utgöras av direkt
6089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse        stöd i stället för produktionsinkomster.
6090: av den 20 oktober 1993 tili vederbörande med-         Men Finlands förhandlingsmål innebär också
6091: lem av statsrådet översänt följande av riks-       stöd som är bundna vid produktionen. För det
6092: dagsman Ala-Nissilä undertecknade spörsmål         första föreslås dylika stöd för mjölk, nötkött och
6093: nr 555:                                            fårkött i norra Finland. F ör det andra föreslås de
6094:                                                    för fröproduktion, industri- och stärkelsepotatis,
6095:           Ämnar Regeringen i EG-förhand-           brödsäd, oljeväxter, maltkorn, sockerbetor och
6096:        lingsmålen för jordbruket, på samma sätt    grönmjöl i hela landet.
6097:        som Norge och Sverige, ge det produk-          De norska förhandlingsmålen ger det produk-
6098:        tionsbundna stödet en central ställning     tionsbundna stödet en mera central ställning än
6099:        för växtodlingens del och för jordbrukets   vad som är fallet för Finlands del. I de förhand-
6100:        basprodukter i allmänhet?                   lingsmål för jordbruket som Sverige ingivit tili
6101:                                                    EG föreslås däremot stöd som är klart bundet
6102:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vid produktionen endast i fråga om mjölkpro-
6103: anföra följande:                                   duktionen i norra Sverige.
6104:                                                       Regeringen har valt den linje som framgår av
6105:    F ör jordbruksstödets del har Finlands för-     de tili EG ingivna jordbrukspolitiska förhand-
6106: handlingsmål byggts upp så att de skall passa in   lingsmålen eftersom regeringen bedömer att det-
6107: i Europeiska gemenskapernas jordbrukspolitis-      ta är det bästa sättet att komma fram tili ett
6108: ka strukturer. Förhandlingsmålen grundar sig i     slutresultat som kan godkännas av jordbruket i
6109: regel på högre stöd per areal och husdjursenhet    Finland och av alla finländare. Regeringen anser
6110: än vad som för närvarande är fallet i EG.          det sålunda inte nödvändigt att ändra förhand-
6111: Odlarnas inkomster skulle sålunda vid ett even-    lingsmålen i detta skede.
6112: 
6113:      Helsingfors den 10 november 1993
6114: 
6115:                                                                  Utrikesminister Heikki Haavisto
6116:                                                     1993 vp
6117: 
6118: Kirjallinen kysymys 556
6119: 
6120: 
6121: 
6122: 
6123:                                       Pulliainen: Työllisyysvarojen käyttämisestä suojelualueiden var-
6124:                                            tiointiin
6125: 
6126: 
6127:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6128: 
6129:     Valtioneuvosto on päättänyt useista suoje-            asettaa suojeluohjelmavartijoita. Sellaisia voitai-
6130: luohjelmista kuten rantojen, lintuvesien ja               siin palkata työllistämisvaroilla. Työttöminä on
6131: harjujen suojeluun tähtäävistä ohjelmista. Ohjel-         mm. lukuisia ammattibiologeja, joita voitaisiin
6132: mien käytännön toteuttaminen on varojen niuk-             samalla käyttää ao. alueiden luonnon tutkimi-
6133: kuuden vuoksi venynyt vuosikausia kestäväksi              seen ja tilan kartoittamiseen. Palkkauksesta ja
6134: osaratkaisusarjaksi.                                      työnjohdosta vastaisi kunkin lääninhallituksen
6135:     Tämä tilanne on houkutellut eräät maanomis-           ympäristönsuojelutoimisto, jatkossa hallinto-
6136: taja- ja muut tahot käynnistämään mainittujen             elin, jolle sen tehtävät siirretään.
6137: ohjelmien sabotointitoimet. Keinona on mm.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6138: toimiminen niin, että se syy, miksi alue kuuluu           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6139: johonkin tai joihinkin suojeluohjelmiin, poistuisi        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6140: tuhoamisen kautta.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6141:     Oulun läänissä julkisuutta ovat viime aikoina
6142: hankkineet mm. Hailuodossa, Kuusamossa, Pu-                          Aikooko Hallitus toimillaan edesaut-
6143: dasjärvellä ja Liminganlahden alueella toimineet                  taa sitä, että työllistämisvaroilla palkat-
6144: suojeluohjelmien sabotoijat ja rauhoitettujen                     taisiin valtioneuvoston päättämille, nyt
6145:  däinten tuhoajat. Niitä voi olla myös muiden                     tuhouhanalaisille suojeluohjelma-alueille
6146:  läänien alueilla.                                                vartijoita, joilla voisi olla myös tutkimus-
6147:     Jotta tilanteeseen saataisiin edes kohtuullisek-              tehtävä?
6148:  si katsottavaa korjausta, tulisi kriittisille alueille
6149: 
6150:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
6151: 
6152:                                                Erkki Pulliainen
6153: 
6154: 
6155: 
6156: 
6157:  1300321
6158: 2                                         1993 vp -   KK 556
6159: 
6160: 
6161: 
6162: 
6163:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6164: 
6165:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työnantajavirasto tai -laitos määrittelee mää-
6166: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rärahaesityksessään tarkemmin työllisyysmäärä-
6167: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      rahain mahdollisesti palkattavan henkilöstön
6168: le jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin     tulevat tehtävät. Tehtävänmäärittelyyn vaikut-
6169: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 556:              tavat luonnollisesti tehtäviin palkattavien työt-
6170:                                                       tömien saama koulutus ja aikaisempi työkoke-
6171:           Aikooko Hallitus toimillaan edesaut-        mus. Jossain määrin tehtävien määrittelyyn ai-
6172:        taa sitä, että työllistämisvaroilla palkat-    nakin nyt puheena olevassa tapauksessa vaikut-
6173:        taisiin valtioneuvoston päättämille, nyt       taa ilmeisesti myös se, että työllisyysmäärära-
6174:        tuhouhanalaisille suojeluohjelma-alueille      hoin palkattavan henkilön palvelussuhde on
6175:        vartijoita, joilla voisi olla myös tutkimus-   osa-aikainen ja enimmäispalkaksi on talousarvi-
6176:        tehtävä?                                       on perusteluissa määritelty 75 prosenttia A 11
6177:                                                       palkkausluokan mukaisesta vastaavan kokoai·
6178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          katyön palkasta. Niin ikään erilaisten muiden
6179: vasti seuraavaa:                                      kuinpalvelusvuosi-ja kalliinpaikanlisien maksa·
6180:                                                       mismahdollisuutta on työllisyysmäärärahojer
6181:    Työllisyysmäärärahoja voidaan käyttää hen-         käytön osalta rajoitettu,joten esimerkiksi vuoro·
6182: kilöstön palkkaamiseen valtion virastojen ja lai-     työ tai sitä vastaava muu työaikajärjestely e
6183: tosten, kuntien ja kuntayhtymien sekä myös            yleensä tule kysymykseen. Myös mahdollise·
6184: muiden työnantajien palvelukseen. Työnantaja-         matkakustannusten korvaukset työnantaja jou·
6185: sektoria ja työllistettävän henkilön tulevia työ-     tuu pääsääntöisesti suorittamaan omista määrä
6186: tehtäviä ei säännöksissä ole etukäteen tarkem-        rahoistaan.
6187: min määritelty, joten myös lääninhallitusten             Edustaja Pulliaisen kysymyksen perusteluiss<
6188: ympäristönsuojelutoimistojen vartijoiden tehtä-       viitataan suojelualueiden vartijoiden tarpeeseer
6189: vät tulevat kysymykseen työllisyysmäärärahoilla       nimenomaan Oulun läänin eräillä alueilla. Jo:
6190: rahoitettavina töinä.                                 Oulun lääninhallitus haluaa palkata työllisyys
6191:    Lähtökohtana on aina se, että työnantaja, eli      määrärahoin palvelukseensa henkilöstöä esimer
6192: näissä tapauksissa asianomainen lääninhallitus,       kiksi nyt puheena oleviin tehtäviin, virastot
6193: tekee paikalliselle työvoimatoimistolle perustel-     tulisi tehdä asiasta määrärahaesitys Oulun työ
6194: lun määrärahaesityksen. Paikalliset työvoima-         voimatoimistolle, mikäli palkattavan henkilös
6195: toimistot joutuvat tekemään päätöksensä työ-          tön sijoituspaikkana olisivat lääninhallitukse1
6196: voimapiirien toimistojen niiden käytettäväksi         toimitilat Oulun kaupungissa. Muussa tapauk
6197: osoittamien määrärahojen rajoissa. Määräraho-         sessa lääninhallituksen tulisi tehdä määräraha
6198: ja ei etukäteen kiintiöidä hallinnonaloittain eikä    esitys kussakin yksittäistapauksessa sille työvoi
6199: virastoittain, vaan työvoimatoimistojen päätök-       matoimistolle, jonka toimialueella mahdollisest
6200: set perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan.           palkattavat vartijat tulisivat työskentelemään.
6201: 
6202:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
6203: 
6204:                                                                        Työmi!fisteri Ilkka Kanerva
6205:                                          1993 vp -   KK 556                                            3
6206: 
6207: 
6208: 
6209: 
6210:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
6211: 
6212:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Arbetsgivarverket eller -inrättningen defini-
6213: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         erar i sin anslagsframställning närmare uppgif-
6214: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      terna för den personai som eventuellt kommer
6215: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        att avlönas med sysselsättningsanslag. Hur upp-
6216: mål nr 556:                                          gifterna definieras påverkas naturligtvis av den
6217:                                                      utbildning och tidigare arbetserfarenhet som de
6218:           Har Regeringen för avsikt att genom        arbetslösa som skall avlönas för uppgifterna har.
6219:        sina åtgärder medverka tili att man med       Uppgiftsdefinieringen påverkas åtminstone i det
6220:        hjälp av sysselsättningsmedel skall kunna     aktuella fallet i någon mån också av att den med
6221:        avlöna vakter som också skulle ha forsk-      sysselsättningsanslag avlönade personalen an-
6222:        ningsuppgifter för sådana av statsrådet       ställs på deltid och att maximilönen enligt moti-
6223:        bestämda naturskyddsprogramområden            veringen tili statsbudgeten har fastslagits till 75
6224:        som hotas av förstörelse?                     procent av lönen enligt löneklass A 17 för
6225:                                                      motsvarande heltidsarbete. Också möjligheten
6226:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att betala olika tjänsteårshöjningar och dyrorts-
6227: anföra följande:                                     tillägg har begränsats vid användningen av sys-
6228:                                                      selsättningsanslag, varför t.ex. skiftarbete eller
6229:    Sysselsättningsanslag kan användas för avlö-      annat motsvarande arbetstidsarrangemang i all-
6230: ning av personai hos statens ämbetsverk och          mänhet inte kommer i fråga. Också eventuella
6231: inrättningar, kommuner och samkommuner               resekostnadsersättningar måste arbetsgivaren i
6232: samt även hos andra arbetsgivare. I stadgandena      regel betala med sina egna anslag.
6233: definieras inte närmare vare sig någon arbetsgi-         I motiveringen till riksdagsman Pulliainens
6234: varsektor eller den sysselsatta personens arbets-    spörsmål hänvisas tili behovet av naturskydds-
6235: uppgifter, varför också uppgifter som vakt vid       områdesvakter särskilt inom vissa områden i
6236: länsstyrelsernas miljövårdsbyråer kommer i frå-      Uleåborgs Iän. Om länsstyrelsen i Uleåborgs Iän
6237: ga såsom arbeten som finansieras med sysselsätt-     önskar med sysselsättningsanslag avlöna arbets-
6238: ningsanslag.                                         kraft t.ex. för här avsedda uppgifter, bör ämbets-
6239:    Utgångspunkten är alltid att arbetsgivaren,       verket göra Uleåborgs arbetskraftsbyrå en an-
6240: dvs. i dessa fall länsstyrelsen i fråga gör den      slagsframställning i ärendet, om den avlönade
6241: lokala arbetskraftsbyrån en motiverad framställ-     personalen skall förläggas till länsstyrelsens lo-
6242: ning om anslag. De Iokala arbetskraftsbyråerna       kaler i Uleåborgs stad. I annat fall bör länsstyrel-
6243: måste fatta sina beslut inom ramen för de anslag     sen i varje enskilt fall göra anslagsframställning
6244: som anvisats för dem. Någon förhandskvotering        åt den arbetskraftsbyrå inom vars verksamhets-
6245: av anslagen sektorvis eller byråvis sker inte utan   område de eventuellt avlönade vakterna skulle
6246: arbetskraftsbyråernas beslut bygger på prövning      arbeta.
6247: från fall till fall.
6248:      Helsingfors den 9 november 1993
6249: 
6250:                                                                      Arbetsminister Ilkka Kanerva
6251:                                                1993 vp
6252: 
6253: Kirjallinen kysymys 557
6254: 
6255: 
6256: 
6257: 
6258:                                   Pulliainen: Erityislapsilisän maksamisesta työttömien lapsille
6259: 
6260: 
6261:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6262: 
6263:    Työttömiä on jo yli puoli miljoonaa, heistä       sissa, joissa ainoa tai molemmat huoltajat ovat
6264: pitkäaikaistyöttömiä yli 100 000. Yhä useam-         työttöminä, peruspäivärahan maksattamispää-
6265: massa perheessä kumpikin tai ainoa huoltaja on       tökseen. Tämä ylimääräinen lapsilisä loppuisi,
6266: työttömänä. Moni ansiosidonnaista työttömyys-        kun ainoa tai toinen huoltajista työllistyy, ja
6267: turvaa saaneista huoltajista on pudonnut perus-      luonnollisesti myös sillä hetkellä, kun lapsi itse
6268: päivärahalle. Erityisen ankea tilanne on lapsiper-   ikääntyy yli normaalin lapsilisäkauden.
6269: heissä, joissa lasten kasvu pakottaa jatkuviin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6270: uusimishankintoihin ja kulutus on muutoinkin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6271: suurta.                                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6272:    Tukeutuminen kunnallisen toimeentuloturva-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6273: luukun niukkaan antiin rasittaa jo usein muu-
6274: toinkin suurissa talousvaikeuksissa olevan kun-                   Mitä mieltä Hallitus on "hätäapulap-
6275: nan taloutta. Kaikkien kannalta tätä parempi                  silisästä", jota maksettaisiin lapsesta/lap-
6276: vaihtoehto olisi tukeutuminen uudentyyppiseen                 sista tapauksissa, joissa perheen ainoa
6277: lapsilisään, jota olen kutsunut hätäapulapsili-               huoltaja on työttömänä tai molemmat
6278: säksi. Sen maksatuspäätös kytkettäisiin tapauk-               huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä?
6279: 
6280:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
6281:                                            Erkki Pulliainen
6282: 
6283: 
6284: 
6285: 
6286:  2300321
6287: 2                                         1993 vp -    KK 557
6288: 
6289: 
6290: 
6291: 
6292:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6293: 
6294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tusta. Ensimmäisestä lapsesta korotus on 516
6295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         markkaa kuukaudessa. Toisesta ja kolmannesta
6296: olette 20 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        lapsesta maksetaan kummastakin lisäksi 215
6297: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      markkaa kuukaudessa. Suurimmillaan kolme- ja
6298: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen         Useampilapsisten perheiden lapsikorotus on 946
6299: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 557:         markkaa kuukaudessa. Lapsikorotuksen voivat
6300:                                                       kuitenkin saada molemmat työttömyysturvan
6301:            Mitä mieltä Hallitus on "hätäapulap-       päivärahaa saavat vanhemmat, joten perhettä
6302:        silisästä", jota maksettaisiin lapsesta/lap-   kohden lapsikorotusten summa voi olla 1 892
6303:        sista tapauksissa, joissa perheen ainoa        markkaa kuukaudessa.
6304:        huoltaja on työttömänä tai molemmat               Kysyjän tarkoittama "hätäapulapsilisä" näin
6305:        huoltajat ovat yhtä aikaa työttöminä?          tavallaan sisältyy nykyiseen työttömyysturvajär-
6306:                                                       jestelmään. Työmarkkinatukeen, jota koskeva
6307:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä,
6308: taen seuraavaa:        ·                              ei lapsikorotuksia kuitenkaan sisältyisi.
6309:                                                          Lapsilisäjärjestelmän kautta toteutettuna eh-
6310:    Perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat           dotetun tyyppinen erityislapsilisä sopisi hallin-
6311: työttöminä, oli viime syyskuulta käytettävissä        nollisen toteuttamisen kannalta huonosti, koska
6312: olevan tiedon mukaan 16 000. Yksinhuoltajia,          järjestelmä mutkistuisi oleellisesti. Myöskään
6313: joista valtaosa on naisia, oli työttöminä 14 000.     tuen kohdentuminen lapsilisäjärjestelmän tyyp-
6314: Perheitä, joissa toinen huoltaja oli työtön, oli      pisessä kaavamaisessa järjestelmässä ei olisi vält-
6315: 147 000. Näistä perheistä osa on sellaisia, joissa    tämättä paras mahdollinen.
6316: ainut ansiotyössä ollut puoliso on työttömänä.           Laaja työttömyys aiheuttaa kasvavia paineita
6317: Tältä osin ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa.     kunnalliselle toimeentulotukijärjestelmälle, joka
6318: Työllisyystilanteen heikennyttyä vielä kuluneen       on tarkoitettu kuitenkin lähinnä avuksi tilapäi-
6319: vuoden aikana ovat edellä esitetyt työttömyyslu-      sissä toimeentulovaikeuksissa. Sosiaali- ja ter-
6320: vut vielä kasvaneet, mutta tuntuman ongelman          veysministeriössä onkin tehty alustavia selvitte-
6321: laajuuteen saanee myös näistä luvuista.               lyjä siitä, miten perustoimeentuloturvajärjestel-
6322:    Työttömäksi joutuneelle henkilölle, jolla on       mää tulisi muuttaa siten, että se paremmin vas-
6323: huollettavanaan lapsia ja jolle maksetaan työttö-     taisi oleellisesti muuttuneeseen yhteiskunnalli-
6324: myysturvan joko peruspäivärahaa tai ansioon           seen tilanteeseen.
6325: suhteutettua päivärahaa, maksetaan lapsikoro-
6326:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
6327: 
6328:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6329:                                           1993 vp -   KK 557                                           3
6330: 
6331: 
6332: 
6333: 
6334:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6335: 
6336:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           net är förhöjningen 516 mark per månad. För
6337: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        det andra och tredje barnet betalas för vartdera
6338: den 20 oktober 1993 till vederbörande medlem          bamet dessutom 215 mark per månad. Bamför-
6339: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        höjningen för familjer med tre elier flera bam är
6340: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 557:             som högst 946 mark per månad. Om båda
6341:                                                       föräldrama får utkomstskyddets dagpenning
6342:           Vad anser Regeringen om ett "nöd-           kan de dock också båda få bamförhöjning,
6343:        hjälpsbambidrag" som skulle betalas för        vilket innebär att den totala bamförhöjningen
6344:        barn i sådana fall då familjens enda           per familj kan uppgå tili 1 892 mark per månad.
6345:        försörjare är arbetslös eller då båda för-         Det "nödhjälpsbarnbidrag" som spörsmåls-
6346:        sörjama samtidigt är arbetslösa?               ställaren avser ingår sålunda på sätt och vis i det
6347:                                                       nuvarande utkomstskyddssystemet. I arbets-
6348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         marknadsstödet ingår dock inga bamförhöj-
6349: anföra följande:                                      ningar. Regeringens proposition om arbets-
6350:                                                       marknadsstödet behandlas som bäst av riksda-
6351:    Enligt de uppgifter som finns tillgängliga från    gen.
6352: september uppgick antalet familjer där båda               Att förverkliga det föreslagna specialbarnbi-
6353: föräldrama var arbetslösa tili 16 000. Antalet        draget genom barnbidragssystemet är en dålig
6354: arbetslösa ensamförsörjare, varav största delen       lösning med tanke på det administrativa genom-
6355: är kvinnor, uppgick tili 14 000. Antalet familjer     förandet, eftersom systemet skulle kompliceras
6356: där den ena försörjaren var arbetslös uppgick tili    väsentligt. Att fördela stödet enligt ett schema-
6357: 147 000. Av dessa familjer är en del sådana där       tiskt system av samma typ som barnbidragssys-
6358: den enda av makama som varit i förvärvsarbete         temet är inte helier nödvändigtvis bästa möjliga
6359: är arbetslös. Tili denna del finns det inte närmare   lösning.
6360: uppgifter att tiligå. När sysselsättningsläget yt-        Den höga arbetslösheten ger upphov tili ett
6361: terligare har försämrats under detta år har ovan      ökat tryck på det kommunala utkomststödssys-
6362: företedda arbetslöshetssiffror ytterligare stigit,    temet, som dock närmast är avsett som hjälp vid
6363: men även dessa siffror torde ge en uppfattning        tillfålliga utkomstsvårigheter. Vid social- och
6364: om problemets ornfattning.                            hälsovårdsministeriet har man gjort preliminära
6365:    Tili en arbetslös som har bam att försörja och     utredningar om hur det grundläggande utkomst-
6366: som antingen får utkomstskyddets grunddag-            skyddssystemet skali ändras så att det bättre
6367: penning eller dagpenning avvägd enligt förtjäns-      motsvarar det väsentligt förändrade läget i sam-
6368: ten, betalas barnförhöjning. För det första bar-      hället.
6369: 
6370:      Helsingfors den 11 november 1993
6371: 
6372:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
6373:                                                   1993 vp
6374: 
6375: Kirjallinen kysymys 558
6376: 
6377: 
6378: 
6379: 
6380:                                     Pulliainen: Jätteitä uudelleen käyttävän teollisuuden tukemisesta
6381:                                         verotuksenisin keinoin
6382: 
6383: 
6384:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6385: 
6386:    Väittämää "rajallisessa tilassa ei voi olla raja-       Asia olisi hoidettavissa kantamalla valtionjä-
6387: tonta kasvua" ei kukaan tai mikään ole kyennyt          teveroa, jolla käynnistettäisiin kattava uudel-
6388: vääräksi osoittamaan. Länsimaiseen kulutusyh-           leenkäyttöteollisuus ja tuettaisiin alkuvaiheessa
6389: teiskuntaan sovellettuna se merkitsee mm. väis-         sen toimintaa. Kun tämä teollisuus toimisi kan-
6390: tämätöntä siirtymistä kierrättävään talouteen.          nattavasti, verosta voitaisiin luopua. Jokainen
6391: Raaka-aineet tulee kierrättää aivan kuten luon-         veronmaksaja voisi näin omalla toiminnallaan
6392: nossa esiintyy jatkuva aineen kiertokulku.              vaikuttaa siihen, kuinka kauan veroa kannetaan.
6393:     Saksassa on lukuisista eri syistä siirrytty tällä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6394: vuosikymmenellä laajalti kierrättävään talou-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6395: teen. Siirtoa on tuettu moninkertaistamaHa jäte-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6396: huollosta perittävät maksut. Tulokset ovat olleet       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6397: rohkaisevia, vaikka järjestelmä ei vielä täysin
6398: toimikaan.                                                         Aikooko Hallitus hyötyjätteiden uu-
6399:     Eduskunnan käsiteltävänä öleva jätelaki on                  delleenkäyttöteollisuuden aikaansaami-
6400: askel parempaan. Se jättää kuitenkin ulkopuo-                   seksi ehdottaa kannettavaksi valtionjäte-
6401: lelleen uudelleenkäyttöteollisuuden. Sen aikaan-                veroa, jonka tuottoa käytettäisiin yksin-
6402: saaminen kansallisella tasolla on valtiovallan                  omaan tämän teollisuuden perustami-
6403: vastuulla, jollei markkinajärjestelmä asiaa hoi-                seenja alkuvaiheessa käynnissäpitämisen
6404: da. Toistaiseksi se ei ole sitä hoitanut, eikä tule             tukemiseen?
6405: ilmeisesti lähivuosina hoitamaankaan.
6406: 
6407:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
6408: 
6409:                                              Erkki Pulliainen
6410: 
6411: 
6412: 
6413: 
6414: 2300321
6415: 2                                          1993 vp -   KK 558
6416: 
6417: 
6418: 
6419: 
6420:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6421: 
6422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         peritään ylimääräistä maksua kaatopaikoille ja
6423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pohtolaitoksiin toimitettavasta jätteestä kunnan
6424: olette 20 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-         normaalin jätehuoltomaksun lisäksi. Lisämak-
6425: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sun tarkoitus on tehdä sekä jätteiden tuottami-
6426: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen          nen että niiden hyödytön hävittäminen kaato-
6427: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 558:          paikoilla ja pohtolaitoksissa ei-haluttavaksi
6428:                                                        vaihtoehdoksi. Kertyvillä varoilla voidaan vuo-
6429:           Aikooko Hallitus hyötyjätteiden uu-          rostaan edistää jätehuoliolle ja ympäristölle hai-
6430:        delleenkäyttöteollisuuden aikaansaami-          tattomampien tuotteiden suunnittelua ja valmis-
6431:        seksi ehdottaa kannettavaksi valtionjäte-       tusta sekä tukea jätteiden hyödyntämistä samoin
6432:        veroa, jonka tuottoa käytettäisiin yksin-       kuin parantaa jätteiden loppukäsittelyn laatua.
6433:        omaan tämän teollisuuden perustami-                Samantyyppinen järjestelmä on käytössä Bel-
6434:        seenja alkuvaiheessa käynnissäpitämisen         giassa, Hollannissa, Itävallassa ja Ranskassa
6435:        tukemiseen?                                     sekä valmisteilla Ruotsissa, Norjassa, Saksassa
6436:                                                        ja Italiassa. Asiaa on selvitetty myös Suomessa.
6437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Selvityksen tekijöiden mukaan meillä tulisi ryh-
6438: vasti seuraavaa:                                       tyä perimään vastaavaa maksua kuntien kaato-
6439:                                                        paikoille tuotavasta jätteestä. Se perittäisiin jäte-
6440:    Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä           lain nojalla pakolliseksi tulevan kunnallisen jät-
6441: hallituksen esitys jätelaiksi ja laiksi ympäristölu-   teenkäsittelymaksun yhteydessä. Myöhemmin
6442: pamenettelylain muuttamisesta (HE 77). Esityk-         maksu olisi laajennettavissa koskemaan myös
6443: sen tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edis-      yksityisille (teollisuuden) kaatopaikoille sijoitet-
6444: tämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä           tavia jätteitä.
6445: ehkäisemällä jätteistä aiheutuvaa haittaa ja vaa-         Jätemaksujärjestelmän käyttöönotosta on
6446: raa terveydelle ja ympäristölle. Laaja-alaisen ja      keskusteltu jätelakiehdotusta valmistelleessa toi-
6447: talouden perusteita koskettavan lain tavoitteita       mikunnassa ja myös parhaillaan mietintöään
6448: ei kuitenkaan voida saavuttaa yksinomaan sää-          viimeistelevässä ympäristötaloustoimikunnassa.
6449: döksin ja määräyksin, vaan tueksi tarvitaan            Ennen kuin ratkaisuja asiassa voidaan tehdä,
6450: myös taloudellisia sekä tiedollisia ja taidollisia     tarvitaan kuitenkin vielä laaja-alaisempia lisäsel-
6451: keinoja.                                               vityksiä ja suunnittelua. Muualla kehitetyt jär-
6452:    Kysymyksessä tarkoitettua jätteiden verotta-        jestelmät eivät ainakaan sellaisinaan välttämättä
6453: mista tai oikeammin jätemaksua voidaan pitää           ole sovellettavissa Suomeen, kun otetaan huo-
6454: merkittävänä jätehuollon taloudellisena ohjaus-        mioon muun muassa harva asutuksemme, pitkät
6455: keinona, joka on yleistymässä varsinkin OECD-          väli- ja kuljetusmatkat sekä toisaalta karut luon-
6456: maissa. Esimerkiksi Tanskassa tällainen maksu          nonolosuhteet.
6457: on ollut käytössä jo vuodesta 1987. Valtiolle
6458:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
6459: 
6460:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
6461:                                           1993 vp -   KK 558                                           3
6462: 
6463: 
6464: 
6465: 
6466:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6467: 
6468:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           normala avfallshanteringsavgift en tilläggsavgift
6469: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        för sådant avfall som levereras till avstjälpnings-
6470: den 20 oktober 1993 till vederbörande medlem          platser och förbränningsanläggningar. Syftet
6471: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        med tilläggsavgiften är att det skall bli ett icke-
6472: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 558:             önskvärt altemativ både att producera avfall och
6473:                                                       att utan återanvändning förstöra det på avstjälp-
6474:           Åmnar Regeringen i syfte att skapa en       ningsplatser och i förbränningsanläggningar.
6475:        industri för återanvändning av avfall fö-      Med de medel som inflyter kan i sin tur plane-
6476:        reslå en statlig avfallsskatt, vars intäkter   ringen och tillverkningen av produkter som är
6477:        enbart skall användas till att etablera        mindre skadliga för avfallshanteringen och mil-
6478:        denna industri och stöda dess verksam-         jön främjas, avfallshanteringen stödas samt slut-
6479:        het i begynnelseskedet?                        behandlingen av avfall förbättras.
6480:                                                           Ett liknande system är i bruk i Belgien,
6481:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Holland, Österrike och Frankrike samt under
6482: anföra följande:                                      beredning i Sverige, Norge, Tyskland och Ita-
6483:                                                       lien. Saken har utretts också i Finland. Enligt
6484:    1 riksdagen behandlas som bäst regeringens         utredama borde vi i Finland börja uppbära en
6485: proposition med förslag till avfallslag och lag om    motsvarande avgift för avfall som förs till av-
6486: ändring av lagen om mi1jötillståndsförfarande         stjälpningsplatsema. A vgiften skulle uppbäras
6487: (RP 77). Syftet med propositionen är att stöda en     med stöd av lagen om avfallshantering i sam-
6488: hållbar utveckling genom att främja en fömuftig       band med den kommunala avfallshanteringsav-
6489: användning av naturresursema samt genom att           gift som skall bli obligatorisk. Avgiften skall
6490: förebygga de faror och skador som avfall föror-       senare kunna utvidgas till att omfatta också
6491: sakar hälsan och miljön. Målet med en vittom-         sådant avfall som deponeras på privata (indu-
6492: fattande lag som berör de ekonomiska grundva-         strins) avstjälpningsplatser.
6493: lama kan dock inte nås enbart genom författ-              lnförandet av ett avfallsavgiftssystem har dis-
6494: ningar och föreskrifter, utan till stöd för dessa     kuterats i den kommitte som beredde förslaget
6495: behövs dessutom såväl ekonomiska åtgärder             tilllag om avfallshantering och också i miljöeko-
6496: som åtgärder som bygger på vetande och kun-           nomikommissionen, som håller på att färdigstäl-
6497: nande.                                                la sitt betänkande. lnnan beslut om detta kan
6498:    Den avfallsbeskattning, eller rättare sagt av-     fattas behövs det likväl ännu mer omfattande
6499: fallsavgift, som avses i spörsmålet kan anses vara    tilläggsutredningar samt planering. De system
6500: ett betydande sätt att utöva ekonomisk styming        som utvecklats i andra Iänder kan åtminstone
6501: av avfallshanteringen, och denna metod blir allt      inte som sådana nödvändigtvis tillämpas hos oss,
6502: vanligare i synnerhet i OECD-ländema. T.ex. i         med beaktande av att Finland är ett glest befol-
6503: Danmark har en sådan avgift varit i bruk sedan        kat land med långa avstånd och transportsträck-
6504: 1987. Till staten uppbärs utöver kommunens            or samt kärva naturförhållanden.
6505: 
6506:      Helsingfors den 11 november 1993
6507: 
6508:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
6509:                                                   1993 vp
6510: 
6511: Kirjallinen kysymys 559
6512: 
6513: 
6514: 
6515: 
6516:                                     Vistbacka: Erään kosovonalbanialaisen pakolaisperheen Ruotsiin
6517:                                         käännyttämisen täytäntöönpanosta
6518: 
6519: 
6520:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6521: 
6522:     Kosovonalbanialainen Tmawan pakolaisper-            simmäisen turvapaikkamaan periaatteeseen sekä
6523: he saapui Suomeen 27.4.1993 Ruotsista, jossa he         voimassa olevaan ulkomaalaislakiin. Sosiaali- ja
6524: olivat saaneet kielteiset turvapaikkapäätökset          terveysministeri Huuhtanen on antanut sangen
6525: myös valitusasteesta. Sisäasiainministeriö on           myönteisiä lausuntoja huostaanotosta ja esittä-
6526: tehnyt 9.6.1993 kielteisen päätöksen turvapaik-         nyt jopa perheissä piileskelevien lasten pika-
6527: ka- ja oleskelulupahakemuksiin ja määrännyt             adoptiota ongelman ratkaisuna.
6528: heidät käännytettäviksi Ruotsiin pohjoismaisen             Ao. ministerien lausunnot ja toimet ovat käsi-
6529: passintarkastussopimuksen perusteella. Päätös           tykseni mukaan arveluttavia ja ovat omalta
6530: saatiin annettua Tmawan perheelle tiedoksi              osaltaan lisäämässä Ruotsissa kielteisen turva-
6531: 5.8.1993 Oravaisissa. Tällöin heille annettiin ai-      paikkapäätöksen saaneiden ihmisten salakulje-
6532: kaa seuraavaan maanantaihin saakka, jolloin             tusta Suomeen, mistä on ollut jo tietoja myös
6533: heidät olisi käännytetty päätöksen mukaisesti           julkisissa tiedotusvälineissä. Kaikki tieto kään-
6534: Ruotsiin.                                               nytyksen estämiseksi annetuista arvovaltaisista
6535:     Perhe kuitenkin katosi ennen käännyttämistä         lausunnoista ja sitä tukevista viranomaisten pää-
6536: ja perhettä piiloteltiin eräiden arvioiden mukaan       töksistä, kuten huostaanotot tässä tapauksessa,
6537: Nada-nimisen yhdistyksen jäsenten toimesta.             menevät varmasti nopeasti myös Ruotsissa kiel-
6538: Perheen kolme aikuista ja nuorin lapsista tavoi-        teisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöi-
6539: tettiin Pietarsaaressa vasta 17.9.1993. Seuraava-       den tietoisuuteen.
6540:  na päivänä heidät käännytettiin Ruotsiin. Per-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6541:  heen neljää alaikäistä lasta ei tavoitettu, koska      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6542:  he piileskelivät poliisia. Piileskely jatkuu ilmei-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6543:  sesti vieläkin.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6544:     Erikoista asiassa on myös, että Uudenkaarle-
6545:  pyyn sosiaalijohtaja on heinäkuussa 1993 tehnyt                  Onko Hallitus tietoinen ministerien
6546:  kiireisen huostaanottopäätöksen perheen neljän                Norrback, Rehn ja Huuhtanen kannan-
6547:  alaikäisen lapsen osalta ja sijoittanut heidät                otoista Tmawan pakolaisperheen voi-
6548:  sijaiskoteihin. Päätöksessä huomio kiinnittyy sii-            massa olevaan lakiin perustuneeseen
6549:  hen, onko sosiaalijohtajalla ollut alueellinen ja             käännyttämispäätökseen ja pitääkö Hal-
6550:  asiallinen toimivalta päätöksen tekemiseen, ja                litus ao. kannanottoja arveluttavina,
6551:  erityisesti, ovatko kiireellisen huostaanoton edel-           sekä
6552:  lytykset täyttyneet tämäntyyppisessä "lastensuo-                 aikooko Hallitus selvityttää Uuden-
6553:  jeluasiassa". Kyseistä käännytyspäätöstä ja sii-              kaarlepyyn sosiaalijohtajan tekemän
6554:  hen liittyviä asioita on käsitelty runsaasti paikal-          Tmawan perheen neljää lasta koskevan
6555:  lisessa lehdistössä. Lehtiartikkeleista saa kuvan,            kiireellisen huostaaqottopäätöksen lain-
6556:  että erityisesti ministerit Norrback ja Rehn ovat             mukaisuuden sekä Nada-nimisen yhdis-
6557:  yrittäneet saada sisäasiainministeriötä muutta-               tyksen mahdolliset toimet em. lasten pii-
6558:  maan tehtyjä päätöksiä ja estää käännyttämisen                lottelun yhteydessä ja ryhtyä asian mah-
6559:  kyseisessä asiassa, vaikka päätös on perustunut               dollisesti vaatimiin toimenpiteisiin?
6560:  pohjoismaissa jo pitkään noudatettuun ns. en-
6561:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
6562:                                              Raimo Vistbacka
6563:  2300321
6564: 2                                        1993 vp -   KK 559
6565: 
6566: 
6567: 
6568: 
6569:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6570: 
6571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen 29.10.1993 vedoten muun muassa ihmisoi-
6572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keussopimuksiin. Tämän päätöksen jälkeen
6573: olette 20 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       myös sisäasiainministeri päätyi puoltamaan
6574: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Tmawan perheelle oleskelulupaa, ja perhe palasi
6575: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vistbackan        Suomeen 6.11.1993.
6576: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 559:           Ulkomaalaislaissa ja pohjoismaisessa passin-
6577:                                                      tarkastussopimuksessa ei ole huomioitu esimer-
6578:           Onko Hallitus tietoinen ministerien        kiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen sään-
6579:        Norrback, Rehn ja Huuhtanen kannan-           nöksiä. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin
6580:        otoista Tmawan pakolaisperheen voi-           YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se saatet-
6581:        massa olevaan lakiin perustuneeseen           tiin Suomessa voimaan eduskuntalailla (1129/
6582:        käännyttämispäätökseen ja pitääkö Hal-        91). Mikäli maamme sisäinen lainsäädäntö tai
6583:        litus ao. kannanottoja arveluttavina,         hallinnollinen käytäntö ovat ristiriidassa sopi-
6584:        sekä                                          mussäännösten kanssa, tulee noudattaa sopi-
6585:            aikooko Hallitus selvityttää Uuden-       mussäännöksiä. Suomen pääministeri osallistui
6586:        kaarlepyyn sosiaalijohtajan tekemän           30.9.1993 YK:ssa valtionpäämiesten kokouk-
6587:        Tmawan perheen neljää lasta koskevan          seen, jossa käsiteltiin Lapsen oikeuksien sopi-
6588:        kiireellisen huostaanottopäätöksen lain-      musta. Tuossa kokouksessa vallitsi suuri yksi-
6589:        mukaisuuden sekä Nada-nimisen yhdis-          mielisyys siitä, että lapsen oikeudet kulkevat
6590:        tyksen mahdolliset toimet em. lasten pii-     muiden säädösten edellä.
6591:        lottelun yhteydessä ja ryhtyä asian mah-          Useat Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat
6592:        dollisesti vaatimiin toimenpiteisiin?         koskevat myös ulkomaalaisviranomaisia. Yksi
6593:                                                      näistä säännöksistä on artikla 3, jonka 1 kohdan
6594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mukaan "kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaa-
6595: taen seuraavaa:                                      lihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomais-
6596:                                                      ten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koske-
6597:     Hallitus on tietoinen, että eri ministereiden    vat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon
6598: kannanotot Tmawan pakolaisperheen tilantees-         lapsen etu." Myös suomalaisessa lapsi- ja perhe-
6599: ta poikkesivat toisistaan. Erilaiset näkökannat      lainsäädännössä on 1970- ja 1980-luvulla omak-
6600: johtuivat siitä, etteivät voimassa olevat lait ja    suttu lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Tätä
6601: Suomea sitovat kansainväliset sopimukset anna        periaatetta tulisi noudattaa myös ulkomaalaisvi-
6602: yksiselitteistä ratkaisua asiaan. Siten kyseessä     ranomaisten toimissa, jotta ne olisivat linjassa
6603: olivat erilaiset näkemykset siitä, mitä arvoja ja    Suomen sisäisen lapsilainsäädännön ja kansain-
6604: etuja Suomen ulkomaalaispolitiikassa tulee ensi-     välisten sitoumustemme kanssa.
6605: sijaisesti kunnioittaa sekä mitkä keskenään risti-       Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus on
6606: riitaisista säännöksistä saavat suurimman paino-     toisinaan soveltanut lapsen edun periaatetta sel-
6607: arvon.                                               laisiin lapsiperheisiin, joiden ei ole todettu tarvit-
6608:    Näyttää ilmeiseltä, että sisäasiainministeriön    sevan turvapaikkaa. Jos lapset ovat integroitu-
6609: ulkomaalaiskeskuksen kesäinen käännytyspää-          neet suomalaiseen yhteiskuntaan hakemusten
6610: tös vastasi Suomen ulkomaalaislain säännöksiä.       käsittelyaikana ja perheen palauttaminen on
6611: Samoin se vastasi pohjoismaisen passintarkas-        näyttänyt lasten kannalta kohtuuttomalta, on
6612: tussopimuksen säännöksiä sekä ensimmäisen            perheelle myönnetty oleskelulupa humanitääri-
6613: turvapaikkamaan periaatetta, jota pohjoismais-       sin perustein. Myös Tmawan perhe sai lopulta
6614: sa on vakiintuneesti noudatettu. Sen sijaan ulko-    oleskeluluvan juuri perhettä koskevien erityisten
6615: maalaiskeskuksen ja poliisin toimia voidaan ar-      syiden ja ratkaisujen perusteella. Siten ei ole
6616: vioida kriittisesti, kun otetaan huomioon Suo-       pelättävissä, että tämän ratkaisun perusteella
6617: mea velvoittavat ihmisoikeussopimukset. Kor-         syntyisi paine ottaa Suomeen kaikki Ruotsista
6618: kein hallinto-oikeus kumosi käännytyspäätök-         Suomeen mahdollisesti pyrkivät pakolaiset.
6619:                                            1993 vp -    KK 559                                          3
6620: 
6621:     Selventämistä näyttää kaipaavan kysymys,               Lastensuojelulain 16 §:ssä mainitaan kolme
6622: miten lapsen edun periaate tulee ottaa huomioon        edellytystä, joiden tulee samanaikaisesti täyttyä,
6623: ulkomaalaisviranomaisten toiminnassa. Esimer-          jotta sosiaalilautakunta voi Ga sen myös tulee)
6624: kiksi Norjassa Suurkäräjien kunnallis- ja ympä-        ryhtyä huostaanottoon: 1) jos puutteet lapsen
6625: ristönsuojelukomitea on antanut asiaa koskevan         huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaa-
6626: lausunnon. Lausunnon mukaan kaikissa tilan-            vat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehi-
6627: teissa, joissa perheessä on alaikäisiä lapsia, ulko:   tystä ... ; 2) jos avohuollon tukitoimet eivät ole
6628: maalaisviranomaisten on arvioitava, tulisiko           tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos
6629: perheen saada oleskelulupa humanitäärisin pe-          ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja 3) jos
6630: rustein. Tähän arviointiin tulee hankkia tietoja       sijaishuollon arvellaan olevan lapsen edun mu-
6631: lapsen elämäntilanteesta. On myös kiinnitettävä        kaista.
6632: huomiota siihen, että lapsi tarvitsee jatkuvuutta          Kysymyksenalaista on lähinnä se, täyttyivät-
6633: ja vakautta sekä tässä mielessä siihen, paljonko       kö 1) kohdan kriteerit Tmawan perheen lasten
6634: lapsi on joutunut muuttamaan paikasta toiseen.         tilanteessa. Laadittaessa lastensuojelulain huos-
6635:     Ulkomaalaislaista puuttuvat nykyisin lapsia        taanottosäännöksiä ei ole ajateltu karkotus- tai
6636: koskevat erityissäännökset. Tmawan perheen             käännytystilanteita. Säännöksillä on pyritty suo-
6637: tapaus on osoittanut, että ne ovat tarpeen kah-        jaamaan lasta tilanteissa, joissa lapsen huolenpi-
6638: dessa mielessä: ensinnäkin selventämään sitä,          dosta vastaavat aikuiset eivät pysty huolehti-
6639: minkälaiset menettelyt ja harkintakriteerit täyt-      maan hänen tarpeistaan. Ne perustelut, jotka
6640: tävät ne edellytykset, joita YK:n lapsen oikeuk-       hallituksen esityksessä lastensuojelulaiksi koske-
6641: sien sopimus asettaa. Toiseksi niiden avulla voi-      vat tätä kohtaa, eivät kuitenkaan tee mahdotto-
6642: taisiin ratkaista lastensuojeluviranomaisten ja        maksi Uudenkaarlepyyn sosiaalijohtajan tulkin-
6643: ulkomaalaisviranomaisten toimivaltaristiriidat,        taa, että ne kodin ulkoiset olosuhteet, joihin
6644: joihin Suomen lainsäädäntö ei nykyisellään anna        lapset käännytyspäätöksen jälkeen tosiasiallises-
6645:  ratkaisua. Tästä syystä sosiaali- ja terveysminis-    ti olisivat joutuneet, vaaransivat lasten terveyden
6646:  teriö on kokoamassa yhteistä työryhmää sisä-          ja kehityksen huostaanottoa edellyttävällä taval-
6647:  asiainministeriön ja oikeusministeriön kanssa.        la (HE 13). Kysymyksessä oli laintulkintatilan-
6648:  Työryhmän tehtävänä olisi selkiyttää lastensuo-       ne, jossa sosiaalijohtaja etsi tukea ratkaisulle
6649: jelu- ja ulkomaalaisviranomaisten keskinäinen          myös lapsen oikeuksien sopimuksesta.
6650:  toimivalta sekä tehdä esitys ulkomaalaislakiin
6651:  mahdollisesti tarvittavista lapsipykälistä.
6652:                                                         Toimenpiteiden lainmukaisuuden selvittäminen
6653: Huostaanotosta
6654:                                                           Keskusrikospoliisi selvittää parhaillaan sisä-
6655:    Tmawan perheen lapset otettiin huostaan las-        asiainministeriön ulkomaalaiskeskuksen pyyn-
6656: tensuojelulain nojalla. Lain säännöksissä ei ole       nöstä, olivatko Uudenkaarlepyyn sosiaalijohta-
6657: erityistä mainintaa turvapaikanhakijalapsista,         jan sekä pakolaisyhdistys Nada ry:n toimet lain-
6658: mutta sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuol-          mukaisia. Toisaalta eduskunnan oikeusasiamies
6659: lon palvelut voidaan kohdistaa sellaiseen kun-         ja oikeuskansleri tutkivat poliisin ja ulkomaa-
6660: nassa oleskelevaan henkilöön, jolla ei ole Suo-        laisviranomaisten toimien lainmukaisuutta
6661: messa väestökirjalain mukaista kotipaikkaa.            Tmawan perheen tapauksessa. Siten hallituksen
6662: Vakiintuueesti Suomessa on sovellettu lasten-          ei ole tarpeen ryhtyä enempiin selvitystoimiin
6663: suojelulakia myös lapsiin, jotka oleskelevat           asiassa.
6664: maassa luvattomasti.
6665:       H!!lsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
6666: 
6667:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6668: 4                                         1993 vp -   KK 559
6669: 
6670: 
6671: 
6672: 
6673:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
6674: 
6675:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           valtningsdomstolen upphävde den 29 oktober
6676: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        1993 avvisningsbeslutet med hänvisning till bl.a.
6677: den 20 oktober 1993 till vederbörande medlem          konventionerna om mänskliga rättigheter. Efter
6678: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        detta beslut beslöt även inrikesministern att
6679: Vistbacka undertecknade spörsmål nr 559:              förorda att familjen Tmawa skulle beviljas uppe-
6680:                                                       hållstillstånd. Familjen återvände till Finland
6681:           Är Regeringen medveten om minist-           den 6 november 1993.
6682:        rarna Norrbacks, Rehns och Huuhta-                I utlänningslagen och den nordiska överens-
6683:        nens ställningstaganden i beslutet att med     kommelsen om passkontroll har t.ex. FN:s kon-
6684:        stöd av gällande lag avvisa flyktingfamil-     vention om barnets rättigheter inte beaktats.
6685:        jen Tmawa och anser Regeringen att             Konventionen om barnets rättigheter godkändes
6686:        nämnda ställningstaganden är betänkli-         vid FN:s generalförsamling den 20 november
6687:        ga, samt                                        1989 och trädde i kraft i Finland genom en lag
6688:           ämnar Regeringen låta utreda lagen-         (1129/91). Om vårt lands interna lagstiftning
6689:        ligheten i det brådskande beslut om om-        eller administrativa förfarande strider mot kon-
6690:        händertagande av familjen Tmawas fyra          ventionen, skall konventionen följas. Finlands
6691:        barn som socialdirektören i Nykarleby          statsminister deltog den 30 september 1993 i ett
6692:        fattade samt i den eventuella verksamhet       FN-möte för stats- och regeringschefer som
6693:        som föreningen Nada bedrev i samband           behandlade konventionen om barnets rättighe-
6694:        med att barnen hölls undangömda och            ter. Vid detta möte rådde en stor enighet om att
6695:        vidta de åtgärder som omständigheterna         barnens rättigheter går före författningarna i
6696:        eventuellt kräver?                             övrigt.
6697:                                                          Många av artiklarna i konventionen om bar-
6698:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nets rättigheter gäller också utlänningsmyndig-
6699: anföra följande:                                      heterna. Ett av dessa stadganden är artikel 3,
6700:                                                       vars 1 stycke lyder: "vid alla stadgan som rör
6701:    Regeringen är medveten om att ministrarnas         barn, vare sig de vidtas av offentliga eller privata
6702: ställningstaganden i fråga om flyktingfamiljen        välfårdsinstitutioner, domstolar, administrativa
6703: Tmawas situation avvek från varandra. De olika        myndigheter eller lagstiftande organ, skall bar-
6704: synpunkterna berodde på att gällande lagar och        nets bästa komma i främsta rummet". Även vår
6705: de internationella fördrag som binder Finland         barn- och familjelagstiftning har på 1970- och
6706: inte ger någon entydig lösning i frågan. Sålunda       1980-talet omfattat denna princip. Också utlän-
6707: var det fråga om ministrarnas olika uppfattning-      ningsmyndigheterna borde i sin verksamhet följa
6708: ar om vilka värden och intressen vi i första hand     denna princip för att den skall överensstämma
6709: skall respektera i vår utrikespolitik samt vilka av   med både Finlands interna barnlagstiftning och
6710: sinsemellan motstridiga stadganden som skall          våra internationella förpliktelser.
6711: ges största vikt.                                        Inrikesministeriets utlänningscentral har
6712:    Det förefaller uppenbart att det beslut om         ibland tillämpat principen om barnets bästa på
6713: avvisning som inrikesministeriets utlänningscen-      sådana barnfamiljer som inte har konstaterats
6714: tral fattade senaste sommar följde stadgandena i      var~ i behov av asyl. Om barnen har integrerats
6715: vår utlänningslag. Likaså följde det den nordiska     i det finska samhället under den tid då asylansö-
6716: överenskommelsen om passkontroll samt den             kan har behandlats och det med tanke på barnen
6717: princip om begäran om asyl i första ankomst-          har varit orimligt att avvisa familjen, har famil-
6718: land som enligt stadgad praxis har tillämpats i de    jen beviljats uppehållstillstånd på humanitära
6719: nordiska länderna. Däremot kan utlänningscen-         grunder. Också familjen Tmawa beviljades slut-
6720: tralens och polisens förfarande kritiseras med        ligen uppehållstillstånd just med beaktande av de
6721: beaktande av de konventioner om mänskliga             särskilda orsaker och avgöranden som gällde
6722: rättigheter som förpliktar Finland. Högsta för-       familjen. Därmed finns det inte någon risk för att
6723:                                             1993 vp -    KK 559                                         5
6724: 
6725: detta avgörande medför ett tryck för Finland att         Finland, omfattas av socialvårdstjänster. I Fin-
6726: ta emot alla flyktingar som eventuellt kommer            land har barnskyddslagen enligt stadgad praxis
6727: från Sverige till Finland.                               tillämpats även på sådana barn som vistas i
6728:     Frågan om hur barnets bästa skall beaktas i          landet utan tillstånd.
6729: utlänningsmyndigheternas verksamhet kräver av                I 16 § barnskyddslagen nämns tre förutsätt-
6730: allt att döma en utredning. T.ex. i Norge har            ningar som samtidigt måste uppfyllas för att
6731: Stortingets kommunal- och miljövårdskommitte             socialnämnden kan (och också skall) vidta åtgär-
6732: gett ett utlåtande i frågan. Enligt det skall            der.för omhändertagande: 1) om brister i omsor-
6733: utlänningsmyndigheterna i alla situationer som           gen om barnet eller andra förhållanden i hemmet
6734: gäller familjer med minderåriga barn bedöma              allvarligt hotar att äventyra barnets hälsa eller
6735: om familjen bör beviljas uppehållstillstånd på           utveckling ... , 2) om stödåtgärder inom den
6736: humanitära grunder. För denna bedömning                  öppna vården inte är ändamålsenliga eller möjli-
6737: skall uppgifter om barnets livssituation inhäm-          ga eller om de har visat sig otillräckliga, och
6738: tas. Uppmärksamhet bör också fästas vid att              3) om vården utom hemmet bedöms motsvara
6739: barnet behöver kontinuitet och stabilitet i sitt liv,    barnets bästa.
6740: samt i detta avseende vid i hur stor utsträckning            Mao kan främst ifrågasätta om kriterierna i
6741: barnet har varit tvunget att flytta från ett ställe      punkt 1 uppfylldes i fråga om familjen Tmawas
6742: tili ett annat.                                          barn. Vid beredningen av barnskyddslagens
6743:     Utlänningslagen saknar för närvarande sär-           stadganden om omhändertagande beaktades
6744: skilda stadganden om barn. Fallet Tmawa har              inte utvisnings- eller avvisningssituationer. Av-
6745: bevisat att det finns behov av sådana av två skäl.       sikten med stadgandena var att skydda ett barn
6746: För det första för att klarlägga ett hurudant            i situationer där de vuxna som svarar för vården
6747: förfarande och vilka prövningskriterier som              av barnet inte kan tillse barnets behov. Den
6748: uppfyller de krav som FN:s konvention om                 motivering i regeringens proposition med förslag
6749:  barnets rättigheter ställer. För det andra kunde        tili barnskyddslag (RP 13) som gäller detta
6750: man med stöd av dem avgöra konflikter mellan             utesluter dock inte socialdirektörens i Nykarleby
6751:  barnskydds- och utlänningsmyndigheterna gäl-            tolkning att de förhållanden utanför hemmet
6752:  lande sådana befogenheter som vår lagstiftning i        som barnen i själva verket skulle ha försatts i
6753:  dess nuvarande form inte ger någon lösning på.          efter beslutet om avvisning äventyrade barnens
6754:  Tili följd av detta står social- och hälsovårdsmi-      hälsa och utveckling på ett sätt som kräver
6755:  nisteriet i beråd att i samarbete med inrikesmi-        omhändertagande. Det var fråga om en lagtolk-
6756:  nisteriet ochjustitieministeriet tilisätta en arbets-   ningssituation där socialdirektören sökte stöd
6757:  grupp. Avsikten är att arbetsgruppen skall ha           för beslutet även i konventionen om barnets
6758:  som uppgift att klargöra de inbördes befogenhe-         rättigheter.
6759:  terna mellan barnskydds- och utlänningsmyn-
6760:  digheterna samt, om det behövs, göra en fram-           Utredning av åtgärdernas lagenlighet
6761:  ställning om eventuella stadganden om barn i
6762:  utlänningslagen.                                           Centralkriminalpolisen utreder för närvaran-
6763:                                                          de på begäran av inrikesministeriets utlännings-
6764: Omhändertagande                                          central om socialdirektörens i Nykarleby och
6765:                                                          flyktingföreningen Nada rf:s förfaranden var
6766:    Familjen Tmawas barn omhändertogs med                 lagenliga. Å andra sidan undersöker riksdagens
6767: stöd av barnskyddslagen. Lagens stadganden               justitieombudsman ochjustitiekanslern lagenlig-
6768: innehåller inget särskilt omnämnande om asylsö-          heten i poliseos och utlänningsmyndigheternas
6769: kande barn, men enligt socialvårdslagen kan en           åtgärder i fallet Tmawa. Sålunda anser regering-
6770: person som vistas i en kommun, men inte har i            en det inte vara påkallat att vidta ytterligare
6771: lagen om befolkningsböcker avsedd hemort i               åtgärder för att reda ut frågan.
6772:       Helsingfors den 11 november 1993
6773: 
6774:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
6775:                            j
6776:                           j
6777:                          j
6778:                         j
6779:                        j
6780:                       j
6781:                      j
6782:                     j
6783:                    j
6784:                   j
6785:                  j
6786:                 j
6787:                j
6788:               j
6789:              j
6790:             j
6791:            j
6792:           j
6793:          j
6794:         j
6795:        j
6796:       j
6797:      j
6798:     j
6799:    j
6800:   j
6801:  j
6802: j
6803:                                               1993 vp
6804: 
6805: Kirjallinen kysymys 560
6806: 
6807: 
6808: 
6809: 
6810:                                   Tennilä: Puu-Mäntylän asuntojen kunnostamisesta kaupungin
6811:                                      vuokra-asunnoiksi Kemissä
6812: 
6813: 
6814:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6815: 
6816:    Kemissä on entisen Kemi-yhtiön, nykyisen         Tästä summasta taas valtion työllistämistuki
6817: Metsä-Botnian, omistuksessa oleva kaunis puu-       remonttitöihin olisi osa. Valtiolla on velvollisuus
6818: talojen kokonaisuus, joka edustaa työläis-Ke-       em. tukitoimiin, koska sekä työministerin että
6819: miä. Talot ovat kohtuukorjauksilla saatavissa       asuntoministerin suulla on vannottuja vakuutet-
6820: vuokrakäyttöön. Kahdessatoista talossa asunto-      tu, että asuntojen saneeraukset ovat etusijalla ja
6821: ja on yhteensä 96, eli kunnostamaila ne saadaan     niitä tuetaan.
6822: Kemiin merkittävästi lisää vuokra-asuntoja. Sa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6823: malla voidaan työllistää työttömiä rakentajia.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6824: Remontti voidaan haluttaessa tehdä kaupungin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6825: omana työnä, kun valtio tulee tueksi työllisyys-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6826: lain tukijärjestelmien kautta.
6827:    Mistään kohtuuttomista kustannuksista ei ole               Onko Hallitus valmis tukemaan Ke-
6828: kysymys. Metsä-Botnia on valmis luovuttamaan               min kaupunkia ns. Puu-Mäntylän asun-
6829: talot Kemilie ilmaiseksi. Kemin kaupungin teke-            tojen kunnostamisessa kohtuutasoisiksi
6830: mien laskelmien mukaan 1970-luvulla viimeksi               vuokra-asunnoiksi korkotukilainalla ja
6831: peruskorjatut asunnot saadaan kohtuukuntoi-                työllistämistuella parantaen näin asunto-
6832: siksi 4,5 miljoonan markan remontilla. Jos valtio          tilannetta ja samalla helpottaen rakenta-
6833: myöntäisi korkotukilainaa 80 %, kaupungin                  jien työllisyystilannetta?
6834:  osuudeksi jäisi siis vajaa miljoona markkaa.
6835: 
6836:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
6837: 
6838:                                         Esko-Juhani Tennilä
6839: 
6840: 
6841: 
6842: 
6843:  2300321
6844: 2                                        1993 vp -   KK 560
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6850: 
6851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       miä muun muassa siten, että vuonna 1994 vuok-
6852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ra-asuntojen korkotukilainoituksessa otettaisiin
6853: olette 20 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-       nykyisen 8 vuoden korkotuen rinnalle käyttöön
6854: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     uusi pitkäaikainen 16 vuoden korkotukiaikaan
6855: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani       perustuva lainoitusjärjestelmä. Hallituksen tar-
6856: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        koituksena on myös verotuksellisin keinoin edis-
6857: n:o 560:                                             tää korjausrakentamista.
6858:                                                         Kirjallisessa kysymyksessä esitetty alue on
6859:           Onko Hallitus valmis tukemaan Ke-          Kemi-yhtiön, nykyisen Metsä-Botnian, työnte-
6860:        min kaupunkia ns. Puu-Mäntylän asun-          kijöilleen vuosina 1945-1946 rakentama puuta-
6861:        tojen kunnostamisessa kohtuutasoisiksi        loalue. Kohde käsittää 12 asuinrakennusta ja
6862:        vuokra-asunnoiksi korkotukilainalla ja        yhden muun rakennuksen, joissa on asuntoja
6863:        työllistämistuella parantaen näin asunto-     yhteensä 96. Kyseessä on kaavassa suojeltavaksi
6864:        tilannetta ja samalla helpottaen rakenta-     määrätty alue (SR 2). Saatujen tietojen mukaan
6865:        jien työllisyystilannetta?                    Kemin kaupunki ei vielä ole tehnyt päätöstä
6866:                                                      Metsä-Botnian tarjouksesta Puu-Mäntylän
6867:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          asuinrakennusten hankkimisesta, jolla raken-
6868: taen seuraavaa:                                      nuksia tarjotaan korvauksetta kaupungin omis-
6869:                                                      tukseen. Asia on siten vielä ratkaisematta.
6870:    Valtion varoista tuetaan asuntojen ja asuinra-       Valtio tukee vuokra-asuntojen perusparanta-
6871: kennusten korjausrakentamista myöntämällä            mista usein eri tavoin, joista hakija voi valita ja
6872: perusparannus- ja peruskorjauslainoja, korjaus-      hakea itselleen parhaiten soveltuvan tukimuo-
6873: avustuksia sekä korkotukea vuokra-asuntojen          don.
6874: peruskorjaamiseen. Tänä vuonna aloitetaan               Vuokra-asuntojen peruskorjausta varten voi-
6875: noin 15 300 asunnon perusparantaminen valtion        daan myöntää yhtenäislainajärjestelmän mu-
6876: perusparannuslainalla ja korkotuella. Korjaus-       kaista asuntolainaa. Peruskorjauslainan määrä
6877: avustuksilla tuettavissa korjauskohteissa arvioi-    on enintään 80 prosenttia tai erityisestä syystä,
6878: daan olevan tänä vuonna yli 200 000 asuntoa.         mikäli asumiskustannukset muutoin nousisivat
6879: Avustuksiin osoitetaan määrärahoja yli 500 mil-      kohtuuttoman korkeiksi, enintään 95 prosenttia
6880: joonaa markkaa ympäristöministeriön ja työmi-        hyväksytyistä kustannuksista. Tänä vuonna ara-
6881: nisteriön hallinnonaloilta.                          vavuokra-asuntolainoituksessa on myös uudel-
6882:    Valtion tukeman uustuotannon taso säilyte-        leen otettu käyttöön lyhytaikainen perusparan-
6883: tään korkealla tasolla vuonna 1994. Hallitus         nuslainoitus, jossa lainamäärä voi olla enintään
6884: esittää vuoden 1994 valtion talousarvioesitykses-    60 prosenttia kustannuksista. Rakennustaiteelli-
6885: sä painopisteen siirtämistä edelleen uustuotan-      sesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ra-
6886: toa työvoimavaltaisempaan korjaustoiminnan           kennuksen perusparantamiseen voidaan lainaa
6887: edistämiseen. Näin voidaan myös paremmin             kuitenkin erityisestä syystä myöntää enintään 80
6888: parantaa rakennusalan heikentynyttä työllisyys-      prosenttia. Vaihtoehtoisesti vuokra-asuntojen
6889: tilannetta. Ensi vuoden talousarvioesityksessä       peruskorjausta varten voidaan maksaa valtion
6890: ehdotetaan vuonna 1994 aravalainoituksella ja        varoista korkotukea luottolaitosten varoista
6891: korkotukilainoituksella rahoitettavaksi noin         myönnetylle korkotukilainalle. Korkotukilainan
6892: 20 000 asunnon perusparantaminen.                    suuruus on enintään 80 prosenttia hyväksytyistä
6893:    Eduskunnalle on myös tänä syksynä annettu         peruskorjauskustannuksista.
6894: hallituksen esitykset aravalainsäädännön uudis-         Kemin kaupunki on ns. delegointikunta, joka
6895: tamisesta ja aravalainsäädännön rinnalle kehi-       käsittelee aravalainoituskohteet itse. Korkotuki-
6896: tettävästä korkotukilainsäädännöstä. Tässä yh-       lainat hyväksyy asuntohallitus ja 1.12.1993 lu-
6897: teydessä on tarkoituksena kehittää lainajärjestel-   kien valtion asuntorahasto. Todettakoon, että
6898:                                        1993 vp -   KK 560                                        3
6899: 
6900: lainoituskäytännössä tämäntyyppisten vanhojen      Ie työllistämistukea tämän palkatessa korjaus-
6901: puutaloalueiden k01jaamiseen on suhtauduttu        työtä suorittamaan työvoimatoimiston osoitta-
6902: myönteisesti.                                      mia työttömiä työnhakijoita. Työllistämistukea
6903:    Työllisyysmäärärahojen osalta paikallinen       haetaan paikalliselta työvoimatoimistolta, joka
6904: työvoimatoimisto, eli tässä tapauksessa Kemin      myös lopullisesti ratkaisee asian.
6905: työvoimatoimisto, voi myöntää työn suorittajal-
6906:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
6907: 
6908:                                                                        Ministeri Pirjo Rusanen
6909: 4                                       1993 vp -   KK 560
6910: 
6911: 
6912: 
6913: 
6914:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
6915: 
6916:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      så att det 1994 inom räntestödslångivningen till
6917: stadgar har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse       hyresbostäder jämsides med det nuvarande åtta-
6918: av den 20 oktober 1993 tili vederbörande med-       åriga räntestödet införs ett nytt lånesystem som
6919: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    bygger på en lång 16 års räntestödsperiod. Re-
6920: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-        geringen har också för avsikt att främja ombygg-
6921: mål nr 560:                                         nad och sanering genom beskattningen.
6922:                                                        Det i spörsmålet nämnda området är ett
6923:           Är Regeringen redo att stöda sane-        trähusområde som Kemibolaget, det nuvarande
6924:        ringen av bostädema i det så kallade         Metsä-Botnia, byggde 1945-1946. Objektet
6925:        Puu-Mäntylä med räntestödslån och sys-       omfattar 12 bostadshus och en annan byggnad
6926:        selsättningsstöd så att de kan användas      och har inalles 96 bostäder. Det är fråga om
6927:        som hyresbostäder på skälig nivå och         ett område som i planen förordnats bli skyddat
6928:        att samtidigt förbättra bostadssituatio-     (SR 2).
6929:        nen och underlätta sysselsättningsläget i       Enligt de uppgifter som erhållits har Kemi
6930:        byggnadsbranschen?                           stad hittills inte tagit ställning tili Metsä-Botnias
6931:                                                     erbjudande om bostadshusen i Puu-Mäntylä,
6932:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        enligt vilket staden utan ersättning skulle få
6933: samt anföra följande:                               byggnadema isin ägo. Saken har alltså ännu inte
6934:                                                     avgjorts.
6935:    Statens medel används för att stöda grundlig        Staten stöder ombyggnaden av hyresbostäder
6936: reparation av bostäder och bostadsbyggnader         på många olika sätt, bland vilka sökanden kan
6937: så att staten beviljar grundförbättrings- och       välja det som bäst lämpar sig.
6938: grundreparationslån, understödsbidrag samt             F ör ombyggnad av hyresbostäder kan beviljas
6939: räntestöd tili ombyggnad av hyresbostäder. I år     ett bostadslån enligt enhetslånesystemet. Låne-
6940: inleds ombyggnaden av ca 15 300 bostäder med        beloppet uppgår tili högst 80 procent, eller av
6941: statligt grundförbättringslån och räntestöd.        särskild anledning, om boendekostnaderna an-
6942: Man räknar med att de reparations-objekt som        nars skulle bli oskäliga, tili högst 95 procent av
6943: stöds med reparationsbidrag i år omfattar över      de godkända kostnaderna. I år har också kort-
6944: 200 000 bostäder. För dessa understöd har över      fristiga grundförbättringslån åter beviljats i lån-
6945: 500 miljoner mark anvisats inom miljöministe-       givningen tili aravahyresbostäder; där kan låne-
6946: riets och arbetsministeriets förvaltningsområ-      beloppet uppgå till högst 60 procent av kostna-
6947: den.                                                derna. För sanering av arkitektoniskt eller kul-
6948:    År 1994 skall nivån på den statligt understöd-   turhistoriskt värdefulla byggnader kan lån dock
6949: da nyproduktionen alltjämt vara hög. Regering-      av särskild anledning beviljas tili högst 80 pro-
6950: en föreslår att tyngdpunkten i 1994 års budjet      cent. Altemativt kan räntestöd betalas ur statens
6951: alltjämt skall föras över från nyproduktion tili    medel för ett räntestödslån som en kreditinrätt-
6952: reparationer, som drar mer arbetskraft. På detta    ning beviljar ur sina medel för ombyggnad av
6953: sätt kan också det försämrade sysselsättningslä-    hyresbostäder. Räntestödslånets belopp är högst
6954: get i byggnadsbranschen snarast förbättras. I       80 procent av de godkända grundforbättrings-
6955: budgetpropositionen för ,nästa år föreslås att      kostnadema.
6956: ombyggnaden av omkring 20 000 bostäder 1994            Kemi stad är en så kallad delegeringskom-
6957: skall finansieras genom aravalån och räntestöds-    mun, vilket innebär att staden själv bestämmer
6958: långivning.                                         de objekt för vilka aravalån beviljas. Räntestöds-
6959:    Riksdagen har i höst förelagts regeringens       lån godkänns av bostadsstyrelsen och från
6960: propositioner om revidering av aravalagstift-       1.12.1993 av statens bostadsfond. Det kan kon-
6961: ningen och tili räntestödslångivning jämsides       stateras att inställningen tili ombyggnad av såda-
6962: med aravalagstiftningen. I detta sammanhang är      na gamla trähusområden som det här är fråga
6963: avsikten att utveckla lånesystemen bland annat      om har varit positiv.
6964:                                         1993 vp -   KK 560                                        5
6965: 
6966:    I fråga om sysselsättningsfrämjande medel är     kande som arbetskraftsbyrån anvisat. Ansökan
6967: det den lokala arbetskraftsbyrån, i detta fall      om sysselsättningsstöd skall lämnas in till den
6968: alltså arbetskraftsbyrån i Kemi, som kan bevilja    lokala arbetskraftsbyrån, som också avgör ären-
6969: den som utför arbetet sysselsättningsstöd, då han   det slutgiltigt.
6970: för reparationerna anställer arbetslösa arbetssö-
6971:      Helsingfors den 11 november 1993
6972: 
6973:                                                                          Minister Pirjo Rusanen
6974:                                                  1993 vp
6975: 
6976: Kirjallinen kysymys 561
6977: 
6978: 
6979: 
6980: 
6981:                                     S-L. Anttila ym.: Opetustoimen valtionhallinnon muuttamisesta
6982:                                        yksiportaiseksi
6983: 
6984: 
6985:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6986: 
6987:    Valtioneuvoston 17.6.1993 tekemän keskus-           viä, joita valtioneuvoston tekemän päätöksen
6988: hallinnon ja aluehallinnon uudistamispäätöksen         mukaan ei ole tarkoitus jättää opetushallituk-
6989: mukaan valtion keskushallinto muutetaan yksi-          selle.
6990: portaiseksi ja nykymuotoinen keskusvirastojär-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6991: jestelmä lakkautetaan. Samoin valtioneuvosto           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6992: on päättänyt, että opetushallituksesta muodoste-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6993: taan vuonna 1994 kehittämiskeskus, jolla ei ole        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6994: hallinnollisia tehtäviä. Käytännössä opetushalli-
6995: tusta kehitetään kuitenkin hallintokeskusviras-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6996: ton suuntaan.                                                 ryhtyä opetustoimen yksiportaisen kes-
6997:     Tästä esimerkkinä todettakoon, että opetus-               kushallinnon luomiseksi, hallintotehtä-
6998: ja kulttuuritoimen rahoitusasetuksen 10 a §:llä               vien purkamiseksi opetushallitukselta,
6999:  opetushallituksesta on vastikään tehty eräiltä               yksittäistapauksellisten hallintotehtävien
7000:  osin valtionosuusviranomainen. Edelleen ope-                 käsittelyn poistamiseksi keskusvirastota-
7001:  tushallituksen yhteyteen suunnitellaan tiettävästi           solta ja koko opetushallinnon järjestämi-
7002:  perustettavaksi erillinen yksikkö oikeusturvaky-             seksi valtioneuvoston 17.6.1993 tekemän
7003:  symysten hoitamiseksi. Lisäksi useat muut ope-               hallinnon kehittämispäätöksen mukai-
7004:  tushallitukselle suunnitellut hallinnolliset tuki-           sesti?
7005:  palvelut ovat luonteeltaan sellaisia hallintotehtä-
7006: 
7007:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1993
7008: 
7009:            Sirkka-Liisa Anttila        Kyösti Toivonen                   Maija-Liisa Lindqvist
7010:            Timo Kalli                  Juhani Alaranta                   Annikki Koistinen
7011:                      Olavi Ala-Nissilä                          Raili Puhakka
7012: 
7013: 
7014: 
7015: 
7016:  2300321
7017: 2                                         1993 vp -   KK 561
7018: 
7019: 
7020: 
7021: 
7022:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7023: 
7024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        purkaminen ja pelkistäminen ovat ensisijaisia
7025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toimenpiteitä, ei hallinnollisten tehtävien siirtely.
7026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Opetushallitusta ja työn jatkajaksi tarkoitet-
7027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sirkka-          tua Suomen opetuskeskusta ei kehitetä hallinto-
7028: Liisa Anttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen          viranomaisen suuntaan. Suomen opetuskeskuk-
7029: kysymyksen n:o 561:                                   sen tulosalueet tulevat olemaan opetuksen kehit-
7030:                                                       täminen, koulutuksen arviointi ja tukipalvelut
7031:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Opetushallituksen hallinnollisia tehtäviä on
7032:        ryhtyä opetustoimen yksiportaisen kes-         purettu ja pelkistetty tehdyissä uudistuksissa
7033:        kushallinnon luomiseksi, hallintotehtä-        etenkin valtionosuusuudistuksen ja muiden las-
7034:        vien purkamiseksi opetushallitukselta,         kennallisiksi muutettujen rahoitusjärjestelmien
7035:        yksittäistapauksellisten hallintotehtävien     yhteydessä. Uudistusten jatkamiseksi eduskun-
7036:        käsittelyn poistamiseksi keskusvirastota-      nalle on annettu esitykset lisäksi seuraavien op-
7037:        solta ja koko opetushallinnon järjestämi-      pilaitosmuotojen rahoituksen muuttamisesta
7038:        seksi valtioneuvoston 17.6.1993 tekemän        laskennalliseksi: kansanopistot, opintokeskuk-
7039:        hallinnon kehittämispäätöksen mukai-           set, ammatilliset erikoisoppilaitokset, steinerpe-
7040:        sesti?                                         dagogiset erityisoppilaitokset, ns. ulkomaankou-
7041:                                                       lut Opetushallituksen hallinnolliset tehtävät on
7042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaikissa mainituissa tapauksissa purettu. Se
7043: vasti seuraavaa:                                      tuottaa opetusministeriölle laskenta-, seuranta-
7044:                                                       ja arviointitietoa rahoitusjärjestelmää varten
7045:    Valtioneuvosto teki 17 päivänä kesäkuuta           ministeriön toimeksiantotehtävänä.
7046: 1993 periaatepäätöksen toimenpiteistä keskus-            Kysymyksessä väitetään, että opetushallituk-
7047: hallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi. Li-        sesta on eräiltä osin vastikään tehty valtion-
7048: säksi valtioneuvosto teki 18 päivänä kesäkuuta        osuusviranomainen. Opetushallitus on myöntä-
7049: päätöksen opetusministeriön hallinnonalan kou-        nyt valtionosuusuudistuksen voimaantulosta
7050: lutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tut-       saakka opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain
7051: kimuksen kehittämissuunnitelmasta, joka pää-          38 §:n mukaiset valtionavustukset. Nämä ovat
7052: tös täsmentää hallinnon ja ohjausjärjestelmän         pääosin avustuksia kokeilutoimintaan ja erityis-
7053: kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä opetustoi-     tehtäviin. Tehtävä soveltuu hyvin myös Suomen
7054: mialalla. Valtion talousarvioesitys vuodelle 1994     opetuskeskuksen rooliin ja tehtäviin, kun se
7055: ja siihen liittyvät hallituksen esitykset eduskun-    käynnistää ja ohjaa toimialan kehittämisessä
7056: nalle on valmisteltu linjausten mukaisina.            tarvittavia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämis-
7057:    Hallinnon uudistamisen linjausten mukaisesti       hankkeita.
7058: opetusministeriön asemaa toimialansa strategi-           Opetushallituksen yhteyteen ei olla suunnitte-
7059: sena ohjausyksikkönä vahvistetaan. Tähän täh·         lemassa erillistä yksikköä oikeusturvakysymys-
7060: täävä organisaatiomuutos on valmisteilla. Ope-        ten hoitamiseksi. Opetushallituksen ratkaista-
7061: tushallitus on tarkoitus muuttaa vuonna 1994          viin asioihin kuuluvat edelleen eräiden valtion
7062: Suomen opetuskeskukseksi, joka on koulutuk-           oppilaitosten hallintoelinten päätöksistä tehdyt
7063: sen ja opetuksen asiantuntijavirasto ja kehittä-      valitukset. Useimpien oppilaitosten osalta tällai-
7064: miskeskus.                                            set asiat on jo aiemmin siirretty lääninoikeuksien
7065:    Opetushallinnon, etenkin opetushallituksen ja      ratkaistaviksi ja opiskelijoita koskevat asiat lää-
7066: lääninhallitusten, nykyisiä hallinnollisia tehtäviä   ninhallitusten ratkaistaviksi. Tarkoituksena on,
7067: puretaan ja pelkistetään. Toimivaltaa siirretään      että opetushallitukselle vielä muutoksenhakuvi-
7068: pääsääntöisesti kunnille ja oppilaitoksille. Hal-     ranomaisena kuuluvat muut kuin opiskelijoita
7069: linnollisia tehtäviä puretaan siis kaikilta opetus-   koskevat asiat siirretään vastaavaan tapaan lää-
7070: hallinnon tasoilta, etenkin opetushallituksesta ja    ninoikeuksille. Muutoksenhaku opiskelijoita
7071: lääninhallituksista. Hallinnollisten tehtävien        koskevissa asioissa on erikseen selvitettävänä.
7072:                                            1993 vp -   KK 561                                          3
7073: 
7074: Tarkoitus on siinä yhteydessä selvittää opiskeli-      sessa oli vielä vuonna 1991 yhteensä 520 vakans-
7075: joita koskevien asioiden kokoaminen opetushal-         sia. Opetushallituksessa on nykyisin 365 vakans-
7076: lituksesta ja lääninhallituksista opetusministe-       sia, eli 30% vähemmän kuin vuoden 1991 alussa.
7077: riön alaisen lautakunnan ratkaistaviksi.               Määrärahat vähentyvät vuoden 1992 tilin-
7078:     Valtion ammatilliset oppilaitokset on tarkoi-      päätöksestä vuoteen 1994 27%. Vuoden 1994
7079: tus saattaa vuonna 1994 yhtenäiseen, laskennal-        lopussa Suomen opetuskeskuksen vahvuuden on
7080: liseen rahoitusjärjestelmään kunnallisten ja yksi-     tarkoitus olla noin 260. Vähennykset on tehty
7081: tyisten oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen        hallinnollisten tehtävien vähennyksen ja rationa-
7082: asema valtion oppilaitosten tilivirastona muut-        lisoinnin kautta.
7083: tuu tästä syystä hallintoviranomaisesta palvelu-          Opetustoimialan hallinnon kehittämisen lin-
7084: jen tuottajaksi. Oppilaitosten toimintamenobud-        jaus, johon mainitut toimet sopeutuvat, on il-
7085: jettia koskeva päätös ei tällöin enää perustu          maistu valtioneuvoston 18.6.1993 vahvistamassa
7086: harkinnanvaraisiin tekijöihin, vaan on lasken-         koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
7087: nallinen. Suomen opetuskeskuksella ei ole täl-         tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa seuraa-
7088: löin valtion oppilaitoksia koskevaa hallintoval-       vasti:
7089:  taa vaan palvelutehtäviä.                                "Eduskunnalla ja valtioneuvostolla on yleis-
7090:     Muutoinkin tavoitteena on jatkaa ammatillis-       vastuu kansallisesta koulutusstrategiasta. Tä-
7091:  ten oppilaitosten ylläpitojärjestelmän yhtenäis-      män toteuttamiseksi strategisesta koulutuspoliit-
7092:  tämistä siirtämällä valtion oppilaitoksia kunnille    tisesta ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätök-
7093: ja kuntayhtymille taikka muuttamalla niitä yksi-       senteosta huolehtivat valtioneuvosto ja opetus-
7094:  tyisiksi. Niin kauan kuin Suomen opetuskeskuk-        ministeriö. Näitä tukee Suomen opetuskeskus
7095:  sen alaisuudessa on valtion ammatillisia oppilai-     vahvistamalla opetussuunnitelmien perusteet,
7096:  toksia, virasto hoitaa näiden oppilaitosten tilivi-   arvioimalla koulutusta ja tuottaen tukipalveluja.
7097:  rastotehtävät.                                           Koulutuksen tulosyksiköitä ovat oppilaitok-
7098:     Opetushallituksen muutoksen syvyyttä hallin-       set, joiden itseohjautuvuutta korostetaan. Kou-
7099:  nollisten tehtävien vähentämisestä kuvaa viras-       lutusta koskevaa toimivaltaa siirretään merkittä-
7100:  ton henkilöstömäärän kehitys. Yhteenlaskien           västi keskus- ja lääninhallituksilta kuntiin, kun-
7101:  ammattikasvatushallituksessa ja kouluhallituk-        tayhtymiin ja oppilaitoksiin."
7102:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1993
7103: 
7104:                                                                   Opetusministeri Riitta Uosukainen
7105: 4                                         1993 vp -   KK 561
7106: 
7107: 
7108: 
7109: 
7110:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7111: 
7112:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           alla nivåer av utbildningsförvaltningen, i synner-
7113: anger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande          het vid utbildningsstyrelsen och länsstyrelsema.
7114: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Det primära är att avveckla och förenkla förvalt-
7115: dagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. underteckna-       ningsuppgiftema, inte att överföra dem.
7116: de spörsmål nr 561:                                      Utbildningsstyrelsen och dess efterföljare ut-
7117:                                                       bildningsverket i Finland utvecklas inte i rikt-
7118:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ning mot en förvaltningsmyndighet. Resultat-
7119:        ta för att skapa central förvaltning på en     områdena för utbildningsverket i Finland kom-
7120:        nivå inom undervisningsväsendet, av-           mer att vara utveckling av undervisningen, ut-
7121:        veckla förvaltningsuppgiftema vid ut-          värdering av utbildningen samt stödtjänster.
7122:        bildningsstyrelsen, avskaffa behandling-          Förvaltningsuppgiftema vid utbildningssty-
7123:        en av förvaltningsuppgifter i enskilda fall    relsen har avvecklats och förenklats i de reformer
7124:        vid det centrala ämbetsverket och organi-      som genomförts, i synnerhet i samband med
7125:        sera hela utbildningsförvaltningen enligt      statsandelsreformen och i och med att andra
7126:        det beslut om utveckling av förvaltningen      finanseringssystem omvandlats tili kalkylbasera-
7127:        som statsrådet fattade 17 .6.1993?             de. Som ett led i reformarbetet har det avlåtits
7128:                                                       propositioner till riksdagen om att finanseringen
7129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av följande läroanstaltsformer skall bli kalkylba-
7130: anföra följande:                                      serad: folkhögskoloma, studiecentralema, speci-
7131:                                                       alyrkesläroanstaltema, de steinerpedagogiska
7132:    Statsrådet fattade den 17 juni 1993 ett princip-   specialskoloma, de s.k. utländska skoloma. 1
7133: beslut om åtgärder för att reformera centralför-      alla nämnda fall har utbildningsstyrelsens för-
7134: valtningen och regionalförvaltningen. Statsrådet      valtningsuppgifter avvecklats. U tbildningssty-
7135: fattade vidare den 18 juni bes1ut om en plan för      relsen tillhandahåller beräknings-, uppföljnings-
7136: utveckling av utbildningen och av forskningen         och utvärderingsuppgifter för fmansieringssyste-
7137: vid högskoloma på undervisningsministeriets           met på uppdrag av ministeriet.
7138: förvaltningsområde. Detta beslut preciserar må-          1 spörsmålet sägs att utbildningsstyrelsen till
7139: len och åtgärdema i fråga om utvecklingen av          vissa delar nu b1ivit en statsandelsmyndighet.
7140: förvaltningen och stymingssystemet inom un-           Utbildningsstyrelsen har sedan statsandelsrefor-
7141: dervisningsväsendet. Budgetpropositionen för          men trädde i kraft beviljat de statsunderstöd som
7142: 1994 och regeringens propositioner tili riksdagen     anges i 38 § lagen om finansering av undervis-
7143: i samband med den har beretts utgående från           nings- och kulturverksamhet. Dessa understöd
7144: dessa linjedragningar.                                är främst avsedda för försöksverksamhet och
7145:    Enligt linjedragningama för förvaltningsre-        specialuppgifter. Uppgiften lämpar sig väl också
7146: formen skall undervisningsministeriets ställning      för utbildningsverkets i Finland roll och uppgif-
7147: som strategisk styrningsenhet för sitt verksam-       ter, då det startar och leder de forsknings-,
7148: hetsområde förstärkas. En organisationsändring        försöks- och utvecklingsprojekt som behövs för
7149: som siktar på detta är under beredning. A vsikten     att utveckla verksamhetsområdet.
7150: är att 1994 omvandla utbildningsstyrelsen till           Det planeras ingen särskild enhet för skötseln
7151: utbildningsverket i Finland, vilket är en sakkun-     av rättsskydqsfrågor vid utbildningsstyrelsen.
7152: nigmyndighet och en utvecklingscentral inom           Till de ärenden som fortfarande skall avgöras av
7153: utbildning och undervisning.                          utbildningsstyrelsen är besvär som anförts över
7154:    De nuvarande förvaltningsuppgiftema inom           beslut som förvaltningsorganen vid vissa statliga
7155: utbildningsförvaltningen, speciellt vid utbild-       läroanstalter har fattat. För de flesta läroanstal-
7156: ningsstyrelsen och länsstyrelsema, avvecklas och      ters del har sådana ärenden redan tidigare över-
7157: förenklas. Befogenhetema överförs i regel på          förts för avgörande i 1änsrättema och ärenden
7158: kommunema och läroanstaltema.                         som gäller de studerande för avgörande i länssty-
7159:    Förvaltningsuppgiftema avvecklas således på        relsema. Avsikten är att de ärenden som fortfa-
7160:                                           1993 vp -   KK 561                                            5
7161: 
7162: rande ankommer på utbildningsstyrelsen som            förvaltningsuppgifterna framgår av personalut-
7163: besvärsinstans och gäller annat än de studerande      vecklingen vid ämbetsverket. Yrkesutbildnings-
7164: på motsvarande sätt överförs på länsrätterna.         styrelsen och skolstyrelsen hade 1991 samman-
7165: Sökandet av ändring i ärenden som gäller de           lagt 520 tjänster. Vid utbildningsstyrelsen finns
7166: studerande skall utredas separat. Avsikten är att     för närvarande 365 tjänster, dvs. 30% mindre
7167: i det sammanhanget också utreda om det är             än vid ingången av 1991. Från bokslutet för
7168: möjligt att koncentrera behandlingen av ärenden       1992 till 1994 minskar anslagen med 27%. Vid
7169: som gäller de studerande från utbildningsstyrel-      utgången av 1994 skall personalstyrkan vid ut-
7170: sen och länsstyrelsen till en nämnd under under-      bildningsverket i Finland vara omkring 260.
7171: visningsministeriet.                                  Personalminskningarna har gjorts genom att
7172:    Avsikten är att de statliga yrkesläroanstalter-    förvaltningsuppgifterna skurits ner och rationa-
7173: na skall tas med i ett enhetligt, kalkylbaserat       liserats.
7174: finansieringssystem tillsammans med de koru-             Linjedragningen för utvecklingen av förvalt-
7175: munala och privata läroanstalterna 1994. Ut-          ningen inom undervisningsväsendet, till vilka
7176: bildningsstyrelsens ställning som räkenskaps-         nämnda åtgärder hänförs, har uttryckts i den av
7177: verk för de statliga läroanstalterna ändras av        statsrådet 18.6.1993 fastställda planen för ut-
7178: denna anledning; förvaltningsmyndigheten blir i       veckling av utbildningen och forskningen vid
7179: stället en producent av tjänster. Beslut som gäller   högskolorna på följande sätt:
7180: läroanstalternas omkostnadsbudget grundar sig            "Riksdagen och statsrådet bär det allmänna
7181: inte längre på faktorer beroende av prövning          ansvaret för den inhemska utbildningsstrategin.
7182: utan är kalkylbaserade. Utbildningsverket i Fin-      För förverkligandet av detta ansvar har statsrå-
7183: land har då inga förvaltningsbefogenheter i fråga     det och undervisningsministeriet hand om den
7184: om de statliga läroanstalterna, utan i stället        strategiska utbildningspolitiska styrningen och
7185: serviceuppgifter.                                     det därtill anknutna beslutsfattandet. 1 denna
7186:     Åven i övrigt är målet att fortsätta arbetet      uppgift får de stöd av Utvecklingscentralen för
7187: med att förenhetliga det sätt på vilket yrkesläro-    utbildning i Finland, som fastställer grunderna
7188: anstalterna drivs genom att överföra de statliga      för läroplanerna, evaluerar utbildningen och
7189: läroanstalterna till kommunerna och samkom-           producerar annan stödservice.
7190:  munerna eller genom att göra dem privata. Så            Resultatenheterna inom utbildningen är läro-
7191: länge det finns statliga yrkesläroanstalter som       anstalterna, vilkas rätt till självstyrelse nu beto-
7192:  lyder under utbildningsverket i Finland skall        nas. Befogenheter som gäller utbildningen över-
7193:  ämbetsverket sköta uppgifterna som räken-            förs i avsevärd utsträckning från centrala för-
7194:  skapsverk för dessa läroanstalter.                   valtningen och länsstyrelserna till kommunerna,
7195:     Hur omfattande förändringen vid utbild-           kommunalförbunden och läroanstalterna."
7196:  ningsstyrelsen är då det gäller nedskärningen av
7197:      Helsingforsden 8 november 1993
7198: 
7199:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
7200:                                                  1993 vp
7201: 
7202: Kirjallinen kysymys 562
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 
7207:                                     Helle: Valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa esitetty-
7208:                                         jen hallinnon uudistamistavoitteiden toteuttamisesta
7209: 
7210: 
7211:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7212: 
7213:    Valtionhallinnossa käy nykyään kova tuuli.          muunkaan kunnan osalta kihlakunta-alue ja
7214: Kaikkea ollaan muuttamassa. Suuri epävarmuus           veropiirialue eivät ole yhteneväiset, vaikka
7215: vallitsee niin henkilöstön kuin asiakaskunnankin       uudistuksia on perusteltu myös rajojen yhden-
7216: piirissä. Monet muutoshankkeet ovat ristiriitai-       mukaistamisella.
7217: sia keskenään ja sotivat melkoisesti ilmoitettuja         Sisäasiainministeriön ja valtioneuvoston käy-
7218: periaatteita vastaan.                                  tännön toimet merkitsevät siis myös keskiko-
7219:    Valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selon-        koisten ja suurten "maalaiskuntien" ja taaja-
7220: teossa (20.1 0.1993) puhutaan ylevästi mm. haja-       mien osalta palvelujen karsintaa. Palvelupisteet
7221: asutusalueiden ja pienten kylien monipalvelupis-       sijoitetaan kaupunkeihin ja suuretkin taajamat
7222: teistä. Mutta käytäntö suurempienkin maaseu-           jäävät vaille palveluja sekä näiden antamia työ-
7223: tutaajamien kohdalla on aivan päinvastainen.           paikkoja.
7224:    Valtion alue- ja paikallishallintoa ollaan seli-       Maaseutualueita näivetetään tarkoitukselli-
7225: tysten mukaan "järkiperäistämässä" muun                sesti.
7226: muassa ns. kihlakuntauudistuksen kautta ja ve-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7227: rohallinnon alalla. Käytännössä se merkitsee           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7228: palvelujen keskittämistä ja palvelupisteiden           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7229: suurta vähenemistä.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7230:    Janakkala on 15 000 asukkaan kunta eteläi-
7231: sessä Hämeessä. Kunnan keskustaajama on Tu-                      Aikooko Hallitus ryhtyä toteutta-
7232: renki, jossa asukkaita on noin 7 000. Nyt kihla-              maan maaseutupoliittisessa selonteossa
7233: kuntauudistus merkitsisi, että poliisipalvelut siir-          esittämiään periaatteita myös jo toteu-
7234: tyisivät ainakin pääosin Hämeenlinnaan. Toi-                  tusvaiheessa olevien hallintouudistusten
7235: saalla verohallinnossa ollaan tekemässä suuria                suhteen vai
7236: veropiirejä. Janakkalan, Lammin ja Hauhon                        jatkaako Hallitus vireillä olevien suun-
7237: veropiirit yhdistettäisiin Janakkalan veropiiriksi            nitelmiensa toteuttamista siten, että
7238: ja- yllätys, yllätys- toimisto tulisi Hämeenlin-              myös keskisuurten ja suurtenkin maaseu-
7239: naan, joka ei edes kuulu kyseiseen piiriin.                   tutaajamien palvelut siirretään kaupun-
7240:     On huomattava, että Janakkalan eikä usean                 keihin?
7241:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
7242: 
7243:                                                Esko Helle
7244: 
7245: 
7246: 
7247: 
7248:  230032J
7249: 2                                         1993 vp -   KK 562
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7255: 
7256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Verohallinnossa meneillään olevan uudistuk-
7257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sen tarkoituksena on yhdistää verohallinnon
7258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       piiri- ja paikallistaso yksiportaiseksi aluevero-
7259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helteen          hallinnoksi. Veropiirien lukumäärä tullaan vä-
7260: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 562:         hentämään noin 80-90 veropiiriin vuoteen 2000
7261:                                                       mennessä.
7262:           Aikooko Hallitus ryhtyä toteutta-              Kihlakuntauudistus ei aiheuta poliisin toimi-
7263:        maan maaseutupoliittisessa selonteossa         pisteiden vähenemistä. Kaikki nykyiset poliisin
7264:        esittämiään periaatteita myös jo toteu-        toimipisteet säilyvät niillä paikkakunnilla, joilla
7265:        tusvaiheessa olevien hallintouudistusten       ne nykyäänkin ovat. Verohallinnon palvelujen
7266:        suhteen vai                                    saatavuuden turvaamiseksi on tarkoitus perus-
7267:           jatkaako Hallitus vireillä olevien suun-    taa verotoimistojen lisäksi palvelutoimistoja ja
7268:        nitelmiensa toteuttamista siten, että          muita verotoimiston palveluyksikköjä.
7269:        myös keskisuurten ja suurtenkin maaseu-           On kuitenkin huomattava, ettei asiakkaiden
7270:        tutaajamien palvelut siirretään kaupun-        kannalta ole ratkaisevaa, missä hallinto hoide-
7271:        keihin?                                        taan ja osa palveluista tuotetaan, vaan se, mistä
7272:                                                       ja miten asiakkaat saavat tarvitsemansa palve-
7273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lut. Esimerkiksi kansalaisten kannalta ei ole
7274: vasti seuraavaa:                                      merkitystä sillä, missä poliisin päivystyspiste tai
7275:                                                       poliisimiesten sijoituspaikka sijaitsee tai mistä
7276:     Valtion paikallishallintouudistuksen tai ns.      poliisin partio tulee paikalle. Tärkeätä on se, että
7277: kihlakuntauudistuksen päälinjaukset sisältyvät        poliisi saapuu paikalle nopeasti ja palvelee asiak-
7278: viime vuoden maaliskuussa voimaan tulleeseen          kaita tehokkaasti.
7279: lakiin valtion paikallishallinnon kehittämisen           Paikallishallinnon palvelujen tasapuolinen
7280: perusteista. Uudistus tulee koskemaan poliisi-        saatavuus maan eri osissa tullaan turvaamaan
7281: tointa, syyttäjäntointa, ulosottotointa, rekisteri-   julkisen hallinnon yhteisten monitoimialaisten
7282: tointa ja eräitä yleishallintotehtäviä.               palveluyksikköjen avulla. Tällaisten palveluyk-
7283:     Kihlakuntauudistus merkitsee paikallishallin-     sikköjen perustamisen mahdollistava laki julki-
7284: non hallinnollisten toimintojen sekä erityisasian-    sen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä
7285: tuntemuksen keskittämistä, kansalaisten oikeus-       yhteisissä asiakaspalvelupisteissä sekä lain pe-
7286: turvan paranemista, palvelujen laadun sekä nii-       rusteella annnettu valtioneuvoston päätös tuli-
7287: den riittävän ja tasapuolisen saatavuuden tur-        vat voimaan 1.10.1993. Sisäasiainministeriön
7288: vaamista maan eri osissa ja yhden luukun tai          asettaman palveluhankkeen toimesta on käyn-
7289: oven periaatteen toteuttamista sekä palvelujen        nistymässä eri puolilla Suomea monitoimialaisia
7290: nykyistä taloudellisempaa tuottamista.                palveluyksikkökokeiluja. Kokeiluissa ovat mu-
7291:     Valtion paikallishallinto järjestetään valtio-    kana mm. kunnat, poliisi, verotoimisto, työ-
7292: neuvoston päätöksen mukaisesti 95 kihlakunnan         voimatoimisto ja KELAn paikallistoimisto.
7293: pohjalta vuoden 1995 alusta lukien. Samalla              Paikallishallinnossa tapahtuvan kehityksen
7294: kihlakuntajaosta tulee valtion paikallishallinnon     seurauksena asiakkaat tulevat vastaisuudessa
7295: hallinnollinen perusaluejako. Kihlakuntajakoa         saamaan ainakin kaikki tärkeimmät ja yleisim-
7296: koskevan päätöksen mukaan tavoitteena on ke-          min käytetyt palvelut omassa kunnassaan sijait-
7297: hittää myös Vl:J.ltion muun paikallishallinnon        sevasta palveluvirastosta, -toimistosta, -pisteestä
7298: aluejakoja niin, että ne noudattavat kihlakunta-      tai sitten palveluautosta. Viranomaisten välinen
7299: jakoa. Näin on menetelty ja tullaan menettele-        yhteistyö asiakaspalvelutehtävissä tulee mahdol-
7300: mään veropiirien yhdistämisissäja tätä toiminta-      listamaan, että niihinkin kuntiin, joissa tällä
7301: linjaa tullaan noudattamaan muissakin aluejaois-      hetkellä ei ole paikallishallinnon palveluja tarjol-
7302: sa.                                                   la, voidaan ne jätjestää.
7303:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
7304: 
7305:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
7306:                                           1993 vp -   KK 562                                            3
7307: 
7308: 
7309: 
7310:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7311: 
7312:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Avsikten med den pågående reformen inom
7313: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          skatteförvaltningen är att sammanslå skatteför-
7314: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       valtningens distrikts- och lokalnivå tili en regio-
7315: dagsman Helle undertecknade spörsmål nr 562:          nal skatteförvaltning på en nivå. Antalet skatte-
7316:                                                       distrikt kommer att minskas tili ca 80-90 skat-
7317:           Åmnar Regeringen börja genomföra            tedistrikt fram tili år 2000.
7318:        de principer som den föreslår i den regio-         Häradsreformen medför inga indragningar av
7319:        nalpolitiska redogörelsen även beträffan-      polisemas verksamhetsställen. Polisens samtliga
7320:        de de förvaltningsreformer som håller på       nuvarande verksamhetsställen finns kvar på de
7321:        att genomföras eller                           orter där de även nu finns. För att trygga
7322:           fortsätter Regeringen realiseringen av      tillgången tili skatteförvaltningens tjänster har
7323:        sina aktuella planer så att servicen i         man för avsikt att utom skattebyråer även inrät-
7324:        medelstora, men också stora tätorter på        ta servicebyråer och andra serviceenheter som
7325:        landsbygden överförs tili städerna?            komplement tili skattebyråema.
7326:                                                           Det är dock att observera att det för kundema
7327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inte är avgörande var förvaltningen sköts och en
7328: anföra följande:                                      del av servicen produceras, utan var och hur de
7329:                                                       får den service de behöver. Exempelvis från
7330:     De allmänna riktlinjema för reformen av den       medborgarnas synpunkt har det ingen betydelse
7331: statliga lokalförvaltningen eller de s.k. häradsre-   var polisens jourställe eller polismännens verk-
7332: formen ingår i den lag om utvecklande av den          samhetsställe finns eller varifrån polispatrullen
7333: statliga lokalförvaltningen som trädde i kraft i      kommer tili platsen. Viktigt är att polisen är
7334: mars i fjol. Reformen kommer att gälla polis-,        snabbt på plats och betjänar kunderna effektivt.
7335: åklagar-, utsöknings- och registreringsväsendet           En rättvis tillgänglighet tili lokalförvaltning-
7336: och vissa allmänna förvaltningsuppgifter.             ens tjänster i olika delar av landet kommer att
7337:     Häradsreformen betyder en koncentrering av        tryggas genom gemensamma serviceenheter som
7338: de adminstrativa funktionerna samt specialsak-        ger service inom många sektorer inom den of-
7339: kunskap inom lokalförvaltningen, bättre rätts-        fentliga förvaltningen. Den lag om kundbetjä-
7340: skydd för medborgama, tryggande av tjänster-          ning vid gemensamma seviceenheter inom den
7341: nas kvalitet och tiligänglighet för alla på lika      offentliga förvaltningen som möjliggör grundan-
7342: villkor och i tillräcklig mån i olika delar av        det av sådana serviceenheter och statsrådets
7343: landet, genomförande av principen om en lucka         beslut som utfårdats med stöd av lagen trädde i
7344: eller dörr samt att tjänstema produceras på ett       kraft 1.10.1993. På inrikesministeriets initiativ
7345: mer ekonomiskt sätt än i dag.                         startas i olika delar av landet försök med servi-
7346:     Den statliga lokalförvaltningen ordnas i över-    ceenheter som ger service inom många sektorer.
7347: ensstämmelse med statsrådets beslut utgående          1 försöken deltar bl.a. kommunema, polisen,
7348: från 95 härader från ingången av 1995. Samtidigt      skattebyråema, arbetskraftsbyråema samt
7349: blir häradsindelningen grunden för den adminis-       FPA:s lokalbyråer.
7350: trativa områdesindelningen för den statliga lo-           Som en följd av utvecklingen inom lokalför-
7351: kalförvaltningen. Enligt beslutet om häradsin-        valtningen kommer kundema i framtiden att få
7352: delningen är målet att utveckla även den övriga       åtminstone alla de viktigaste och mest anlitade
7353:  områdesindelningen inom den statliga lokalför-       tjänstema hos se,rvicemyndigheten, på serviceby-
7354:  valtningen så att den följer häradsindelningen.      rån, servicestället eller i en servicebil i sin egen
7355:  Detta är det förfaringssätt som använts och          kommun. Myndighetemas samarbete när det
7356:  kommer att användas vid sammanslagningen av          gäller uppgifter i anslutning tili kundservicen
7357:  skattedistrikt och denna verksamhetslinje kom-       kommer att göra det möjligt att ordna service i
7358:  mer också att följas vid andra områdesindelning-     sådana kommuner som inte nu erbjuder lokal-
7359:  ar.                                                  förvaltningsservice.
7360: 
7361:      Helsingfors den 9 november 1993
7362: 
7363:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
7364:                                                 1993 vp
7365: 
7366: Kirjallinen kysymys 563
7367: 
7368: 
7369: 
7370: 
7371:                                    Koistinen ym.: Adoptioperheille maksettavasta vanhempainrahasta
7372: 
7373: 
7374:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7375: 
7376:     Yhteiskuntamme kantavia ihanteita on ihmi-        neet kokea monia eroja ja heidän taustansa voi
7377: sen tasa-arvoisuus. Perusteettornia eroja tulisi      olla vaikea. He tarvitsevat mahdollisimman pit-
7378: välttää. Tällainen ero on kuitenkin sairausva-        kään kaiken sen tuen ja turvallisuuden, minkä
7379: kuutuslaissamme. Adoptiovanhemmat ovat                kotona oleva vanhempi voi antaa.
7380: edelleen huonommassa asemassa biologisiin                Vanhemmat, jotka adoptoivat ulkomailta, ei-
7381: vanhempiin nähden vanhempainrahan suhteen.            vät saa yhteiskunnalta minkäänlaista tukea
7382:     Vuodesta 1991 vanhempainrahaa on makset-          adoptiokustannuksiinsa. Kansainvälisen adop-
7383: tu alle kuuden vuoden ikäisestä lapsesta, joka on     tion kustannukset ovat 20 000-70 000 mk. Kor-
7384: adoptoitu ja jota adoptioäiti tai adoptioisä hoi-     keat kustannukset karsivat perheitä. Ruotsissa,
7385: taa kotona. Adoptiolapsen ikä vaikuttaa van-          Norjassa ja Tanskassa yhteiskunta tukee kan-
7386: hempainrahakauden pituuteen. Vanhempainra-            sainvälisiä adoptioita. Ruotsissa tuen suuruus
7387: ha maksetaan 246 arkipäivästä lapsen syntymäs-        on 24 000 SEK, Norjassa 10 000 NOKja vuoden
7388: tä, kuitenkin vähintään 100 arkipäivästä. Maksu       1992 lopussa Tanskan folketinget korotti tukea
7389: alkaa siitä päivästä, jolloin adoptiovanhemmat        15 000 DDK:sta 30 000 DDK:hon.
7390: ovat ottaneet lapsen hoitoonsa.                          Raskauden ja synnytyksen aiheuttamat ter-
7391:     Suomeen on 1970-luvun alusta lähtien adop-        veydenhoitokustannukset ovat noin 60 000
7392: toitu noin 700 ulkomaalaista lasta. Lähivuosina       markkaa. Neljännes tästä summasta, eli 15 000
7393: kansainvälisten adoptioiden määräksi arvioi-          markkaa, olisi kohtuullinen tuki kansainvälisen
7394: daan korkeintaan 100 vuodessa. Suomessa syn-          adoption kustannuksia varten. Tällainen tuki
7395: tyy vuosittain 55 000-60 000 lasta. Kotimaiset        tekisi kansainvälisen adoption taloudellisesti
7396: ja ulkomaiset adoptiolapset ovat vain 0,2 %           mahdolliseksi suuremmalle osalle suomalaisia.
7397:  Suomen kaikista uusista lapsista vuosittain.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7398:     Mikäli sairausvakuutuslakia muutettaisiin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7399:  siten, että lapsen ikäraja poistetaan ja vanhem-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7400: painrahan maksu alkaa siitä päivästä, jolloin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7401: lapsi otetaan hoitoon, nousee vanhempainrahan
7402:  budjettimomentti vain murto-osalla. Kuitenkin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7403:  adoptiolapsille ja heidän vanhemmilleen muutos              ryhtyä parantaakseen adoptioperheiden
7404:  olisi näkyvä ja merkityksellinen. Eritoten leikki-          sosiaaliturvaa yhdenvertaiseksi muiden
7405:  tai kouluikäisinä adoptoidut lapset ovat saatta-            perheiden saaman tuen kanssa?
7406:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1993
7407: 
7408:            Annikki Koistinen             Juhani Alaranta            Matti Vanhanen
7409:            Markku Vuorensola             Juha Korkeaoja             Aino Suhola
7410:            Olavi Ala-Nissilä             Riitta Kauppinen           Sirkka-Liisa Anttila
7411:            Raili Puhakka                 Rose-Marie Björkenheim     Maija-Liisa Lindqvist
7412:                      Esko Jokiniemi                        Tellervo Renko
7413: 
7414: 
7415: 
7416: 
7417:  2300321
7418: 2                                        1993 vp -    KK 563
7419: 
7420: 
7421: 
7422: 
7423:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7424: 
7425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seksi on tärkeää, että vanhempi/vanhemmat voi-
7426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vat olla kotona hoitamassa lasta.
7427: olette 21 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-          Oikeus vanhempainrahaan alkaa siitä päiväs-
7428: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tä, jolloin lapsi otetaan hoitoon tarkoituksena
7429: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Koistisen ym.     ottaa hänet ottolapseksi. Kansainvälisten adop-
7430: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 563:        tioiden osalta ajankohdan määrittelemisessä ei
7431:                                                      liene epäselvyyksiä. Kun lapsi haetaan perhee-
7432:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seen, on selvää, että hän on tulossa ottolapseksi,
7433:        ryhtyä parantaakseen adoptioperheiden         koska tapahtumaa on edeltänyt joukko viran-
7434:        sosiaaliturvaa yhdenvertaiseksi muiden        omaistoimenpiteitä ja -päätöksiä, joilla lapsen
7435:        perheiden saaman tuen kanssa?                 asema ottolapsena on määritelty. Ongelmalli-
7436:                                                      sempia ovat harvalukuisemmat kotimaiset adop-
7437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tiot, joissa lapsi on saatettu ensin sijoittaa per-
7438: vasti seuraavaa:                                     heeseen perhehoitoon ja biologisen äidin kypsy-
7439:                                                      minen lapsensa luovuttamiseen tapahtuu perhe-
7440:     Vanhempainrahaa voidaan sairausvakuutus-         hoidon aikana. Adoptioperheiden vanhempain-
7441: lain (364/63) mukaan maksaa korvaukseksi otto-       rahaan liittyvät kysymykset ovat sosiaali- ja
7442: lapsen hoidosta. Vanhempainrahan edellytykse-        terveysministeriössä selvittelyn alla.
7443: nä on, että vanhempi on poissa ansiotyöstä tai           Kansainvälinen adoptio maksaa perheille
7444: muusta kodin ulkopuolisesta työstä. Vanhem-          20 000-70 000 mk. Kulut koostuvat palve-
7445: painrahaa maksetaan kuitenkin vain silloin, kun      lunantajan perimästä maksusta, palvelunanta-
7446: ottolapseksi on otettu alle 6-vuotias lapsi. Oi-     jalle maksettavista kulukorvauksista sekä lapsen
7447: keus vanhempainrahaan alkaa sairausvakuutus-         noutamiseen liittyvistä kustannuksista. Sosiaali-
7448: lain 21 §:n 4 momentin mukaan siitä, kun otto-       ja terveysministeriössä selvitetään mahdolli-
7449: vanhempi on ottanut lapsen hoitoonsa tarkoi-         suuksia adoptioavustuksen maksamiseen adop-
7450: tuksenaan ottaa hänet ottolapseksi. Van-             tioperheille. Lisäisihän adoptioavustus perhei-
7451: hempainrahaa maksetaan 246 arkipäivältä lap-         den tasa-arvoisia mahdollisuuksia adoptiolapsen
7452: sen syntymästä, kuitenkin vähintään 100 arki-        hankintaan.
7453: päivältä. Koska ulkomailta adoptoitavat lapset           Monille perheille adoptio on ainoa keino
7454: ovat yleensä 1-3-vuotiaita, voidaan adoptio-         hankkia perheeseen lapsi. Lisäksi on perheitä,
7455: vanhemmille maksaa vanhempainrahaa 100 ar-           jotka omien lapsien lisäksi ovat halukkaita otta-
7456: kipäivältä.                                          maan perheeseen adoptiolapsen. Kotimaisten
7457:     Adoptiovanhemman vanhempainrahan edel-           adoptioiden määrä on hyvin vähäinen. Tämän
7458: lytyksenä olevaa ikärajaa ei ole harkittu poistet-   takia kansainvälinen adoptio on usein ainoa
7459: tavaksi, koska lapseksi ottamisesta annettu laki     tapa saada lapsi. Suomeen adoptoidaan ulko-
7460: (153/85) ei koske yksinomaan alaikäisiä, vaan        mailta vuosittain vajaa sata lasta. Keskeisimmät
7461: yleensä lapsi-vanhempi-suhteen perustamista.         lasten luovuHajamaat ovat Kolumbia, Etiopia,
7462: Täysi-ikäinenkin voidaan siten ottaa ottolapsek-     Thaimaa ja Intia sekä nykyisin myös Venäjä.
7463: si. Sen sijaan ikärajan mahdollinen nostaminen           Sosiaali- ja terveysministeriössä jatketaan
7464: kuudesta ikävuodesta voi olla merkityksellistä       adoptioperheiden sosiaalietuuksien ,parantami-
7465: juuri ulkomailta adoptoitavien lasten kohdalla.      seenja adoptioavustuksen käyttöönottoon liitty-
7466: Tapahtuuhan lapsen elämässä suuri muutos,            vää selvitystyötä. Valtion nykyisen taloudellisen
7467: kun hän muuttaa sekä uuteen perheeseen että          tilan huomioon ottaen etuuksia lisäävät nopeat
7468: uuteen maahan. Turvallisuuden tunteen luomi-         ratkaisut edellyttävät tarkkaa harkintaa.
7469:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
7470: 
7471:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
7472:                                          1993 vp -    KK 563                                           3
7473: 
7474: 
7475: 
7476: 
7477:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
7478: 
7479:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Rätten tili föräldrapenning böijar från den
7480: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dagen då barnet tas i vård i syfte att adoptera
7481: den 21 oktober 1993 tili vederbörande medlem          det. 1 fråga om internationelia adoptioner finns
7482: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-      det antagligen inga oklarheter vid faststäliandet
7483: mot Koistinen m.fl. undertecknade spörsmål nr         av tidpunkten. Då barnet hämtas tili familjen är
7484: 563:                                                  det klart att det blir ett adoptivbam eftersom
7485:                                                       händelsen har föregåtts av en mängd åtgärder
7486:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och beslut av myndigheter genom vilka bamets
7487:        ta för att förbättra den sociala tryggheten    stälining som adoptivbarn har faststälits. De
7488:        för adopterande familjer så att den blir       relativt sälisynta inhemska adoptionema är
7489:        jämlik med det stöd andra familjer får?        mera problematiska eftersom det kan hända att
7490:                                                       bamet först har placerats i familjevård i familjen
7491:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          och den biologiska moderna mognar tili beslutet
7492: samt anföra följande:                                 att avstå från sitt bam under tiden för familje-
7493:                                                       vården. Frågor som anknyter tili föräldrapen-
7494:     Enligt sjukförsäkringslagen (364/63) kan för-     ning för adoptivfamiljer utreds som bäst vid
7495: äldrapenning betalas som ersättning för vård av       social- och hälsovårdsministeriet.
7496: ett adpotivbam. En förutsättning för erhåliande          En internationeli adoption kostar 20 000-
7497: av föräldrapenning är att föräldem är borta från      70 000 mk för en familj. Utgifterna består av
7498: förtjänstarbete elier annat arbete utanför hem-      avgifter som servicegivaren uppbär, ersättningar
7499: met. Föräldrapenning betalas dock endast då           som betalas för servicegivarens utgifter samt
7500: adoptivbamet tagits som under 6-åring. Rätten         kostnader som anknyter tili hämtning av barnet.
7501: tili föräldrapenning böijar enligt 21 § 4 mom.        Vid social- och hälsovårdsministeriet utreds möj-
7502: sjukförsäkringslagen från det då adoptivföräld-      ligheterna att betala adoptionsunderstöd tili de
7503: rama har tagit hand om barnet med avsikt att ta      adopterande familjerna. Ett adoptionsunderstöd
7504: bamet tili adoptivbarn. Föräldrapenning betalas      skulie öka familjernas jämbördiga möjligheter
7505: för 246 vardagar efter barnets födelse, dock för     då det gälier att adoptera ett barn.
7506: minst 100 vardagar. Eftersom de barn som                 För många familjer är adoption det enda
7507: adopteras från utlandet i alimänhet är 1-3 år        sättet att skaffa ett barn tili familjen. Dessutom
7508: kan tili adoptivföräldrarna betalas föräldrapen-     finns det familjer där man förutom de egna
7509: ning för 100 vardagar.                                barnen är viliig att ta adoptionsbam tili familjen.
7510:     Man har inte övervägt att avlägsna den ål-       Antalet inhemska adoptioner är mycket litet. På
7511: dersgräns som utgör en förutsättning för att en      grund härav är en internationell adoption ofta
7512: adoptivförälder skali erhålia föräldrapenning        enda sättet att få ett bam. Knappt hundra bam
7513: eftersom adoptionslagen (153/85) inte enbart         adopteras årligen från utlandet tili Finland. De
7514: gälier minderåriga, utan i alimänhet inledandet      mest centrala adopterande ländema är Colom-
7515: av en barn-förälder -relation. Också en myndig       bia, Etiopien, Thailand och Indien samt nuförti-
7516: person kan således adopteras. Däremot kan en         den även Ryssland.
7517: eventueli förhöjning av åldersgränsen från sex år        Vid social- och hälsovårdsministeriet fortsät-
7518: vara betydelsefull just i fråga om bam som           ter utredningsarbetet gäliande förbättrande av
7519: adopteras från utlandet. Det sker ju en stor         de sociala förmånerna för de adopterande famil-
7520: förändring i bamets Iiv då det flyttar tili en ny    jerna och ibruktagandet av adoptionsunderstöd.
7521: familj i ett nytt land. För att skapa en känsla av   Med beaktande av den nuvarande ekonomiska
7522:  trygghet är det viktigt att föräldern/föräldrarna   situationen för staten förutsätter en lösning som
7523:  kan vara hemma och sköta barnet.                    snabbt ökar förmånerna noggrann övervägning.
7524: 
7525:      Helsingfors den 12 november 1993
7526: 
7527:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7528:                                                  1993 vp
7529: 
7530: Kirjallinen kysymys 564
7531: 
7532: 
7533: 
7534: 
7535:                                     Hassi ym.: Kaupallisten telepalvelujen kuluttajansuojasta
7536: 
7537: 
7538: 
7539:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7540: 
7541:    Erilaiset, varsin kallishintaisetkin, kaupalliset   pyörryksiin ja myy hänelle 2 000 markan hintai-
7542: telepalvelut yleistyvät nopeasti. Kuluttajansuoja      sen tarpeettoman pölynimurin. Mutta nykyisistä
7543: niiden yhteydessä on järjestämättä.                    säädöksistä ei ole apua, jos 12-13-vuotiaat
7544:    Jotkut ihmiset ovat joutuneet huumeriippu-          lapset aiheuttavat vanhemmilleen tuhansien
7545: vuuden tai pelihimon kaltaiseen riippuvuuteen          markkojen puhelinlaskun soittelemalla rahastus-
7546: kontakti- ja huohotuspuhelulinjoista. Laskut           puhelinlinjoille.
7547: saattavat nousta tuhansiin markkoihin.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7548:    Tällainen henkilö ei aina edes itse maksa           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7549: aiheuttamiaan puhelinlaskuja. Esimerkiksi äitin-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7550: sä luona asuva aikamiespoika saattaa aiheuttaa         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7551: suolaiset laskut äidilleen, tai sitten teini-ikäiset   sen:
7552: lapset vanhemmilleen.
7553:    Jos esimerkiksi huohotuspuhelun hinta on 8                    Onko Hallitus tietoinen kaupallisten
7554: mk/min, niin 1 000 markan lasku syntyy 2 tunnin               telepalveluitten puutteellisesta kulutta-
7555: ja 5 minuutin mittaisesta kuuntelusta.                        jansuojasta, ja
7556:    Kuluttajansuojasäädökset taijoavat apua, jos                  mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
7557: kiertävä pölynimurikauppias puhuu mummun                      koijaamiseksi?
7558: 
7559:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993
7560: 
7561:            Satu Hassi                     Hannele Luukkainen            Aija Ojala
7562:            Jukka Gustafsson               Heidi Hautala                 Tuija Maaret Pykäläinen
7563:            Maija Rask                     Pekka Haa visto               Eero Paloheimo
7564:            Eila Rimmi                     Lea Savolainen                Minna Karhunen
7565:                                           Irmeli Takala
7566: 
7567: 
7568: 
7569: 
7570:  2300321
7571: 2                                        1993 vp -   KK 564
7572: 
7573: 
7574: 
7575: 
7576:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7577: 
7578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tystä. Teletoimintaa koskevia normeja on kehi-
7579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tetty siten, että verkkotekniikan salliessa telelai-
7580: olette lokakuun 22 päivänä 1993 päivätyn kir-        tosten tulee eritellä laskunsa. Tällöin asiakkaalle
7581: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     käy selvästi ilmi telelaitoksen itselleen perimien
7582: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin ym.        telemaksujen ja ulkopuolisille edelleen tilitetty-
7583: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 564:        jen maksujen osuus.
7584:                                                          Milloin maksujen erittely on mahdollista, pu-
7585:           Onko Hallitus tietoinen kaupallisten       helinliittymää ei saa sulkea ulkopuoliselle palve-
7586:        telepalveluitten puutteellisesta kulutta-     lun tarjaajalle menevän maksun laiminlyönnin
7587:        jansuojasta, ja                               vuoksi. Niin ikään liikenneministeriö on edellyt-
7588:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        tänyt, että palveluiden markkinoinnissa mak-
7589:        korjaamiseksi?                                suista tiedotetaan asianmukaisesti.
7590:                                                          Kuluttajansuojaa on kehitetty niin pitkälle
7591:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuin se on mahdollista vaikuttamatta palveluiden
7592: vasti seuraavaa:                                     saatavuuteen. Laajempi puuttuminen asiaan vaa-
7593:                                                      tisi lainsäädäntöä, jolla joko rajoitettaisiin palve-
7594:    Puhelinta voidaan käyttää niin, että puhelin-     luiden tarjontaa tai niiden epätoivottua kysyntää.
7595: laskun maksamiseen velvolliselle syntyy suuria           Tarjonnan rajoittaminen vaatisi lakia palve-
7596: laskuja. Maksullisten palvelunumeroiden yleis-       luiden sisällöstä. Palvelutoiminta kiellettäisiin
7597: tyessä tämä ongelma on noussut keskustelun           kokonaan tai osittain. Laki olisi ensimmäinen
7598: kohteeksi.                                           puhelinviestinnän sallittua sisältöä koskeva laki.
7599:     Jokainen saa tarjota puhelinpalveluita puhe-     Se sopisi varsin huonosti sananvapauden peri-
7600: linliittymässään. Yhteiskunta ei nykyisten lakien    aatteisiin. Laki merkitsisi valtion kajoamista
7601: puitteissa voi puuttua siihen, miten kansalainen     kansalaisten omaan valinnanvapauteen kuulu-
7602: tai yritys käyttää puhelintaan. Päinvastoin lain-    viin asioihin.
7603: säädäntö vaatii telelaitosta toimittamaan käyttä-        Kysyntää voitaisiin rajoittaa lähinnä vaati-
7604: jälle liittymän, olipa sen käyttötarkoitus mikä      malla sitä, että palvelun käyttö edellyttää aina
7605: tahansa. Maksulliset puhelinpalvelut eivät ole       erityistä sopimusta palvelun tarjoajan kanssa.
7606: teletoimintalainsäädännössä tarkoitettuja tele-      Tällainen järjestely on ainakin Tanskassa käy-
7607: palveluita. Ne ovat televerkon välityksellä myy-     tännössä lopettanut maksullisten palveluiden
7608: tyjä palveluita, joita muussa yhteydessä kutsu-      tarjonnan. Sama seuraus olisi myös siitä, että
7609: taan lisäarvopalveluiksi.                            palvelumaksun periminen puhelinlaskun yhtey-
7610:    Viestintävälineiden käytön laaja vapaus on        dessä kiellettäisiin. Milloin verkkotekniikka ei
7611: länsimaisen sananvapauden keskeinen tekijä.          tee mahdolliseksi eriyttää palvelumaksun osuut-
7612: Tätä perusoikeutta ei ole syytä kaventaa. Ei ole     ta, koko palvelutoiminta olisi lopetettava. Kun
7613: hallinnon asia arvioida, millaiset palvelut ovat     maksullisilla palveluilla on monta hyödyllistä-
7614: kansalaisten itsensä mielestä heille tarpeellisia.   kin käyttötarkoitusta, kysynnän ehkäiseminen
7615:     Eräissä televerkon kautta tarjottavissa palve-   tällä tavoin ei ole yhteiskunnallisesti toivotta-
7616: luissa telelaitos laskuttaa palvelun tarjoajankin    vaa.
7617: maksuosuuden puhelinlaskun yhteydessä. Tele-             Edellä esitetyistä syistä ei ole mielekästä ylei-
7618: laitos perii palvelupuhelusta oman osuutensa.        sesti puuttua maksullisten telepalveluiden myyn-
7619: Loput kokonaismaksusta paikallisen telelaitok-       tiin. Kansalaisten omaan vapauspiiriin kuuluu
7620: sen verkkokorvauksella vähennettynä menee            päättää, mitä keskusteluita he haluavat telever-
7621: palvelun tarjoajalle. Perinnän helppous osana        koissa käydä ja millaisia palveluita televerkon
7622: puhelinlaskua on tehnyt palveluiden tarjonnasta      välityksellä käyttää.
7623: laajaa liiketoimintaa.                                   Kuluttajansuojaongelma voi syntyä, kunjoku
7624:     Liikenneministeriö on seurannut maksullisten     muu kuin laskun maksaja käyttää puhelinta
7625: puhelimen kautta tarjottujen palveluiden kehi-       maksullisiin palveluihin. Erityisesti lasten puhe-
7626:                                           1993 vp -   KK 564                                           3
7627: 
7628: limenkäyttö voi aiheuttaa vanhemmille kustan-         louden muista hyödykkeistä. Esimerkiksi per-
7629: nuksia.                                               heen autoa luvatta käyttävä lapsi voi aiheuttaa
7630:    Maksulliset palvelunumerot eivät yleensä ole       paljon nopeammin ja suurempaakin vahinkoa
7631: edes kalleimpia puheluita, joita puhelimella          vanhemmille ja itselleen kuin soitoilla palvelunu-
7632: voidaan ottaa. Vasta nyt on yleisesti havaittu,       meroihin.                                    -
7633: että puhelimen käytöllä voidaan aiheuttaa liit-          Kotitalouksien puhelimia käytetään yleensä
7634: tymän haltijalle suuria laskuja. Myös puheli-         kotona. Niiden käytön ohjaus on helppoa. Puhe-
7635: men käyttö esimerkiksi datasiirtoon usein ul-         limen käyttö voidaan myös teknisesti estää mak-
7636: komaisten tietokantojen ja palveluiden kanssa         sullisiin tai tarvittaessa muihinkin puheluihin.
7637: voi aiheuttaa suuria laskuja. Tästä on koke-             Jos maksullisessa palvelutoiminnassa riko-
7638: muksia monessa perheessä, joissa harrastetaan         taan voimassa olevaa lainsäädäntöä, siitä on
7639: tietokoneita.                                         lakien mukaiset seuraamukset. Tähän soveltuvat
7640:    Palvelunumeroiden käytön ohella ennen muu-         myös kuluttajansuojaa koskevat normit. Kulut-
7641: ta tietoverkkojen käyttö tulee muuttamaan kan-        tajansuojalainsäädäntö ei sen sijaan estä käyttä-
7642: salaisten puhelinyhteyksien käyttötottumuksia.        mästä puhelinta laskun maksajalle kalliillakaan
7643: Kehitys muuttaa perusteellisesti puhelimen luon-      tavalla.
7644: netta kotitalouden laitteena. Tätä muutosta              Edellä esitetyistä syistä hallitus ei aio ryhtyä
7645:  kaikkien ei ehkä ole helppo ymmärtää. Vanhem-        toimenpiteisiin erityisen maksullisten puhelin-
7646: pien vastuulla kuitenkin on, mihin heidän lap-        palveluiden kuluttajansuojaa koskevan lainsää-
7647:  sensa käyttävät puhelinta. Puhelin ei eroa kotita-   dännön luomiseksi.
7648:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
7649:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
7650: 4                                         1993 vp -   KK 564
7651: 
7652: 
7653: 
7654: 
7655:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
7656: 
7657:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Trafikministeriet har följt utvecklingen av de
7658: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        avgiftsbelagda tjänster som erbjuds per telefon.
7659: den 22 oktober 1993 till vederbörande medlem          De normer som gäller för televerksamheten har
7660: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        utvecklats så att teleinrättningarna skall specifi-
7661: Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 564:            cera sina räkningar när nättekniken så medger.
7662:                                                       På detta sätt framgår det klart för kunden hur
7663:           År Regeringen medveten om det brist-        stor andel av avgifterna som teleinrättningen
7664:        fålliga konsumentskyddet i fråga om de         uppbär för sin egen verksamhet och hur stor den
7665:        kommersiella teletjänsterna och                andel är som redovisas vidare tili utomstående.
7666:           vad ämnar Regeringen göra för att              I de fall en specifikation av betalningarna är
7667:        situationen skall rättas tili?                 möjlig får telefonanslutningen inte stängas av tili
7668:                                                       följd av underlåtelse att betala avgifter tili utom-
7669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stående serviceproducenter. Trafikministeriet
7670: anföra följande:                                      har dessutom förutsatt att man på behörigt sätt
7671:                                                       informerar om avgifterna vid marknadsföringen
7672:     Telefonen kan användas på ett sådant sätt att     av tjänsterna.
7673: den betalningsskyldiga får stora räkningar. I och        Konsumentskyddet har utvecklats så långt
7674: med att de avgiftsbelagda servicenumren blivit        det är möjligt utan att tillgången på tjänster
7675: allmännare har man börjat diskutera detta pro-        påverkas. Större ingripanden skulle kräva en
7676: blem.                                                 lagstiftning som antingen begränsar utbudet av
7677:     Var och en får genom sin telefonanslutning        tjänster eller den icke-önskade efterfrågan.
7678: erbjuda telefontjänster. Samhället kan med stöd          Om utbudet skall begränsas kräver detta att
7679: av gällande lagar inte påverka hur medborgarna        en lag stiftas om tjänsternas innehåll. Service-
7680: eller företagen använder sina telefoner. Tvärtom      verksamheten förbjuds då antingen helt eller
7681: kräver lagstiftningen att teleinrättningen skall      delvis. En sådan lag skulle vara den första som
7682: tillhandahålla användaren en anslutning oavsett       gäller telefonkommunikationens tillåtna inne-
7683: syftet. De avgiftsbelagda telefontjänsterna är inte   håll och skulle stämma dåligt överens med prin-
7684: sådana teletjänster som avses i telelagstiftningen.   ciperna för yttrandefriheten. Lagen skulle inne-
7685: De är tjänster som säljs genom telenätet och som      bära att staten blandade sig i sådant som hör
7686: i andra sammanhang kallas mervärdestjänster.          samman med medborgarnas egen valfrihet.
7687:     Att var och en fritt får använda olika medde-        Efterfrågan kunde främst begränsas genom
7688: lelsemedel är en central princip när det gäller       ett krav att användningen av service alltid
7689: yttrandefriheten i västvärlden. Det finns ingen       skulle förutsätta ett särskilt avtal med den som
7690: anledning att begränsa denna grundläggande            erbjuder servicen. Sådana arrangemang har åt-
7691: rättighet. Tili förvaltningens uppgifter hör inte     minstone i Danmark i praktiken lett tili att
7692: att bedöma vilka tjänster medborgarna själva          utbudet på avgiftsbelagda tjänster har upphört.
7693: anser sig behöva.                                     Densamma blir följden om det blir förbjudet
7694:     När det gäller vissa tjänster som erbjuds via     att uppbära serviceavgiften i samband med te-
7695: telenätet, debiterar teleinrättningen även service-   lefonräkningen. Om nättekniken inte gjorde
7696: producentens betaln,ingsandel i samband med           det möjligt att specificera serviceavgiftens an-
7697: telefonräkningen. Teleinrättningen uppbär en          del skulle hela serviceverksamheten upphöra.
7698: egen andel för servicesamtalet. Den återstående       Eftersom det o€kså finns många nyttiga former
7699: delen av avgiften, minskad med den lokala             av avgiftsbelagda tjänster, är det med tanke på
7700: teleinrättningens nätersättning, går till den som     samhället inte önskvärt att på det1:a sätt för-
7701: tillhandahåller servicen. Det att uppbärandet av      hindra efterfrågan.
7702: avgifterna sker så behändigt i samband med               Av ovan nämnda skäl är det inte meningsfullt
7703: telefonräkningen har gjort att tjänsterna blivit en   att allmänt ingripa i försäljningen av de avgifts-
7704: omfattande affårsverksamhet.                          belagda telefonjänsterna. Det är en del av med-
7705:                                           1993 vp -   KK 564                                          5
7706: 
7707: borgamas valfrihet att de själva får besluta vilka    att förstå denna utveckling. Det är ändå föräld-
7708: samtai de vill föra inom telenäten och hurdana        ramas ansvar att övervaka för vilka ändamål
7709: tjänster de vill använda sig av via telenäten.        barnen använder telefonen. Telefonen skiljer sig
7710:    Problem i fråga om konsumentskyddet kan            inte från andra fömödenheter i hushållet. Om ett
7711: uppstå när någon annan än den som betalar             barn t.ex. använder familjens bil utan lov, kan
7712: räkningen använder telefonen för avgiftsbelagda       detta snabbare medföra mycket större skador för
7713: tjänster. I synnerhet när bam använder telefonen      föräldrama än samtai till servicenummer.
7714: kan detta medföra kostnader för föräldrama.              Hushållens telefoner används i allmänhet i
7715:    De avgiftsbelagda servicenumren är i allmän-       hemmet. Att styra användningen av dessa är lätt.
7716: het inte ens de dyraste samtalen som kan ske per      Det är också tekniskt möjligt att styra använd-
7717: telefon. Först nu har det blivit allmänt känt att     ningen av telefonen så att samtai till avgiftsbe-
7718: bruket av telefonen kan förorsaka stora räkning-      lagda eller vid behov även till andra nummer
7719: ar för innehavaren av anslutningen. Även an-          förhindras.
7720: vändningen av telefonen t.ex. för dataöverfö-            Om man i fråga om den avgiftsbelagda servi-
7721: ring, i synnerhet i fråga om utländska databaser      ceverksamheten bryter mot gällande lagstiftning,
7722: och tjänster, kan medföra stora räkningar. Detta      har detta rättsliga påföljder. På detta kan även
7723: har man erfarenhet av i många familjer där man        normema om konsumentskydd tillämpas. Kon-
7724: har datorer som hobby.                                sumentskyddslagstiftningen förhindrar dock inte
7725:    Förutom användningen av servicenummer              att telefonen används på ett sätt som medför
7726: kommer framför allt användningen av datanät           stora kostnader för betalaren.
7727: att ändra på medborgamas vanor i fråga om                Av ovan framförda skäl ämnar regeringen
7728:  användningen av telefonförbindelsema. Utveck-        inte vidta några särskilda lagstiftningsåtgärder i
7729: lingen kommer grundligt att ändra telefonens          fråga om konsumentskyddet gällande avgiftsbe-
7730:  karaktär i hushållet. Alla kanske inte har så lätt   lagda telefontjänster.
7731:      Helsingforsden 12 november 1993
7732: 
7733:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
7734:                                                 1993 vp
7735: 
7736: Kirjallinen kysymys 565
7737: 
7738: 
7739: 
7740: 
7741:                                    S-L. Anttila ym.: Yritysten velkasaneerausten vaikutuksesta kilpai-
7742:                                        luun
7743: 
7744: 
7745:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7746: 
7747:     Yrityssaneeraukseen yrittää hakeutua suuri        kittää yrityksiä, jotka vastaavasti ajavat kon-
7748: joukko yrityksiä, joilla ei ole välttämättä toimin-   kurssin partaalle tällä hetkellä toimivia terveitä
7749: nan edellytyksiä edes täydellisellä velkojen ar-      muita alan yrityksiä.
7750: mahduksella. Siksi onkin erittäin suuri vaara,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7751: että yritysten velkasaneerausten kautta terveh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7752: dytetään yrityksiä, joilla ei ole menestymisen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7753: mahdollisuuksia. Samaan aikaan nämä yritykset         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7754: kilpailevat markkinoilla perustaltaan terveiden
7755: ja toimivien muiden yritysten kanssa.                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7756:     Suomessa on vähittäiskaupan myymälätilaa                 ryhtyä estääkseen sen, että yritysten vel-
7757: lähes 20 miljoonalle ihmiselle. Tätä volyymiä on             kasaneerausjätjestelyillä ei vääristetä kil-
7758: pakko ajaa hallitusti alas. EKA-yhtymää ollaan               pailua eikä myöskään estetä eri toimi-
7759: pistämässä yrityssaneeraukseen. Jos se onnistuu,             aloilla olevan ylikapasiteetin järkevää ja
7760:  EKA-yhtymän vähittäiskauppa jää kilpaile-                   perusteltua purkamista, sekä
7761:  maan voimakkaasti tuettuna ja pelastettuna                     miten Hallitus aikoo toteuttaa mm.
7762:  muiden markkinoilla toimivien ns. terveiden yri-            väestöpohjaamme nähden liian suuren
7763:  tysten kanssa. Tämäkö on velkasaneerausjärjes-              vähittäiskaupan sektorin, samoin kuin
7764:  telmän tarkoitus? Lopputuloksena saattaakin                 pankkisektorin, hallitun alasajon?
7765:  olla se, että tämä velkasaneerausjärjestelmä pön-
7766: 
7767:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993
7768: 
7769:                      Sirkka-Liisa Anttila                  Markku Koski
7770:                      Juhani Alaranta                       Annikki Koistinen
7771:                                          Markku Lehtosaari
7772: 
7773: 
7774: 
7775: 
7776:  2300321
7777: 2                                         1993 vp -   KK 565
7778: 
7779: 
7780: 
7781: 
7782:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7783: 
7784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sään tapauksessa tavallisten velkojien jako-
7785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osuudet eivät voi jäädä huonommiksi kuin
7786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       konkurssissa.
7787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sirkka-             Julkisuudessa velkasaneerauksesta näyttää
7788: Liisa Anttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen          syntyneen väärinkäsityksiä erityisesti Polar-kon-
7789: kysymyksen n:o 565:                                   sernin saneerausohjelmaehdotuksen yhteydessä.
7790:                                                       Kyseisessä tapauksessa velkoja ei ole ehdotettu
7791:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        leikattavaksi ollenkaan, vaan saneerauslakiin
7792:        ryhtyä estääkseen sen, että yritysten vel-     perustuvat velkajärjestelyt rajoittuvat maksuai-
7793:        kasaneerausjärjestelyillä ei vääristetä kil-   kaa ja korkoa koskeviin helpotuksiin. Huomiota
7794:        pailua eikä myöskään estetä eri toimi-         on kuitenkin herättänyt erityisesti se, että samal-
7795:        aloilla olevan ylikapasiteetin järkevää ja     la on ehdotettu konsernin rakenteen muuttamis-
7796:        perusteltua purkamista, sekä                   ta osakeyhtiölain mukaisella fuusiolla ja diffuu-
7797:           miten Hallitus aikoo toteuttaa mm.          siolla, mikä mm. merkitsisi rakennustoiminnan
7798:        väestöpohjaamme nähden liian suuren            sijoittamista uuteen, velattomaan yhtiöön. Täl-
7799:        vähittäiskaupan sektorin, samoin kuin          laisessa järjestelyssä velat eivät suinkaan häviä
7800:        pankkisektorin, hallitun alasajon?             tai vähene. Velkaongelmien kannalta toiminto-
7801:                                                       jen siirtäminen uuteen yhtiöön ei ole mikään
7802:   Vastauksena kirjalliseen kysymykseen esitän,        ratkaisu. Uuden osakeyhtiön voi. perustaa
7803: saatuani kysymyksen toisesta osasta selvityksen       15 000 markan pääomalla, joten jokainen yritys
7804: valtiovarainministeriöltä sekä kauppa- ja teolli-     voi halvalla päästä osalliseksi niistä eduista, joita
7805: suusministeriöltä, kunnioittavasti seuraavaa:         toiminnan siirtämisellä velattomaan yhtiöön
7806:                                                       muka on saavutettavissa.
7807:    Saneerausmenettelyssä tutkitaan tuomioistui-          Saneeraus riippuu ennen muuta velkojista.
7808: men määräämän selvittäjän johdolla, onko yri-         Ensinnäkin velkojat voivat vaikuttaa käsittelyyn
7809: tys mahdollista terveyttää saneerausohjelman          tulevan ohjelmaehdotuksen sisältöön. Selvittäjä
7810: avulla. Tuomioistuimen päätös menettelyn aloit-       on ohjelmaa laatiessaan velvollinen neuvottele-
7811: tamisesta ei vielä merkitse muuta kuin selvitys-      maan velkojatoimikunnan kanssa, ja velkojilla
7812: prosessin käynnistymistä. Vasta ohjelman laa-         on myös oikeus esittää itse vaihtoehtoisia ehdo-
7813: dinta- ja käsittelyvaihe osoittaa, syntyykö vah-      tuksia. Toiseksi ohjelman vahvistaminen riippuu
7814: vistamiskelpoista saneerausohjelmaa vai ei.           velkojien kesken toimitettavan äänestyksen tu-
7815:    Menettelyssä ei ole kysymys pelkästä velkasa-      loksesta sekä siitä, minkälaisia perusteita vas-
7816: neerauksesta. Saneerausohjelman pitää velkajär-       taan äänestäneillä velkojilla on kantansa tueksi.
7817: jestelyjen ohella sisältää muut tarpeelliset toi-     Velkoja voi vedota muun muassa siihen, että
7818: menpiteet yrityksen toiminnan terveyttämiseksi.       velkajärjestelyt eivät ole lainmukaisia tai että
7819: Nämä muut toimenpiteet voidaan asettaa velka-         ehdotettu ohjelma ei ole liiketaloudelliselta pe-
7820: järjestelyjen ehdoksi.                                rustaltaan toteutumiskelpoinen. Kolmanneksi
7821:    Saneerausmenettely ei myöskään merkitse            yrityksen toiminnan jatkuminen edellyttää aina
7822: velkojen armahtamista. Vakuusvelat eli reaali-        rahoituksen jatkumista. Vanhojen velkojen jär-
7823: vakuuksin katetut velat on maksettava koko-           jestely ei riitä, vaan uudet rahoitustarpeet on
7824: naan. Niiden osalta voidaan tehdä vain maksu-         voitava tyydyttää. Uusi rahoitus on aina vapaa-
7825: aikaa ja korkoa koskevia järjestelyjä lain osoitta-   ehtoista. Saneerausmenettely ei tätä asiaa muu-
7826: missa rajoissa. Esimerkiksi pitkäaikaisten va-        ta. Jollei jatkorahoitus järjesty, edellytyksiä toi-
7827: kuusvelkojen korkoa voidaan alentaa vain rajoi-       minnan jatkumiselle ei siten käytännössä ole.
7828: tetusti ja maksuaikaa pidentää joillakin vuosilla.       Kysymyksessä esitetty pelko siitä, että yritys-
7829: Tavallisten velkojen osalta voidaan myös velko-       saneerauksen kautta voitaisiin "tervehdyttää"
7830: jan pääomamäärää leikata. Velkaehtoihin ei voi-       yrityksiä, joilla ei ole menestymisen mahdolli-
7831: da kajota enempää kuin on välttämätöntä. Mis-         suuksia, on siten aiheeton. Saneerausohjelmasta
7832:                                               1993 vp -    KK 565                                             3
7833: 
7834: ei ole apua, ellei toiminta ole liiketaloudellisesti           On myös todettava, että markkinatalousjär-
7835: kestävällä pohjalla. Rahoittajilla on tehokkaat            jestelmässä omistajilla ja rahoittajilla on oikeus
7836: keinot torjua saneerausohjelman vahvistaminen,             erilaisin järjestelyin pyrkiä parantamaan sen yri-
7837: jos yritys ei ole elinkelpoinen.                           tyksen asemaa, jossa heidän rahansa ovat kiinni.
7838:      Keskustelua yrityssaneerauksen vaikutuksista          Rahoittajat pyrkivät turvaamaan saataviaan ja
7839: kilpailuolosuhteisiin vaivaa myös tietty näkö-             minimoimaan luottotappioita, omistajat pyrki-
7840: harha, sillä yrityksen velkojen vähentäminen ei            vät säilyttämään omia sijoitus- ja työpanok-
7841: ole uusi ilmiö. Saneerauslaki on tässä vain yksi           siaan. Yrityksistä ja niiden velkojista riippuu,
7842: keino muiden joukossa. Velkajärjestelyjä on aina           syntyykö velka- ja muita järjestelyjä, ja jos, niin
7843: voitu tehdä vapaaehtoisesti. Pakkoakordit, joita           millä keinoin. Kädenvääntö ratkaisuista tapah-
7844: koskeva lainsäädäntö oli voimassa vuosikymme-              tuu näiden asianosaisten kesken. Mikäli tätä
7845: niä, jäivät meillä harvinaisiksi, koska ne saattoi-        halutaan muuttaa, herää väistämättä kysymys,
7846: vat koskea vain etuoikeudettornia velkojia.                kenelle ratkaisuvaltaa yritys- ja velkajärjestelyis-
7847:      Hyvin yleistä on sen sijaan ollut konkurssin          tä ja toimialarakenteesta siirrettäisiin? Viran-
7848: käyttö velkojen vähentärniskeinona. Konkurssi ei           omaisille, toimialajärjestöille vai kenelle? Miten
7849:  suinkaan välttämättä merkitse harjoitetun liike-          tällainen järjestelmän muutos vaikuttaisi kilpai-
7850:  toiminnan lakkaamista. Kun yrityksen varat kon-           luolosuhteisiin? Miten voidaan määritellä kritee-
7851:  kurssin kautta luovutetaan ainakin muodollisesti          rit sille, milloinjärjestelyt ovat yleiseltä kannalta
7852:  uudelle yritykselle, toiminta voi jatkua samalla,         toivottavia, milloin eivät? Miten valvottaisiin
7853:  kun suuri osa veloista tippuu pois. Pelkistäen            vapaaehtoisia järjestelyjä, jotka eivät ole julki-
7854:  päärahoittaja voi näin turvata omat saatavansa            sia?
7855:  sillä, että muista veloista päästään eroon.                   Olennaista on, että keinot velkojen järjeste-
7856:       Tällaisiin konkurssin kautta tapahtuviin jär-        lyyn ovat samat kaikille. Jos yksi vaikeuksissa
7857:  jestelyihin ei tarvitse liittyä mitään laitonta. Ky-      oleva yritys onnistuu saneerautumaan ennen
7858:  symys on parhaan realisointitavan valinnasta:             muita, se lisää toisten paineita. Näin on riippu-
7859:  jos varojen myynti toimivana kokonaisuutena               matta siitä, tapahtuvatko järjestelyt vapaaehtoi-
7860:  tuottaa velkojille parhaan tuloksen, on konkurs-          sesti vaiko saneerausmenettelyn tai konkurssin
7861:  sin tarkoituksen mukaista, että näin toimitaan.           kautta.
7862:   Mahdollisuus käyttää konkurssia velkojen "sa-                Kilpailijoiden suhtautumista saneerausmenet-
7863:  neeraukseen" ei johdu konkurssilain vanhentu-             telyyn voi osaltaan selittää se, että konkurssi-
7864:   neisuudesta eikä ilmiö ylipäänsä ole mitenkään           vaihtoehdossa yrityksen elinkelpoiset osat olisi-
7865:   suomalaiskansallinen. Konkursseja ei voida kiel-         vat kaupan, ja kilpailijat saisivat tilaisuuden
7866:   tää eikä myöskään sitä, että pesän varat realisoi-       ostaa ne itselleen. Saneerauksessa yrityksen elin-
7867:   daan velkojille edullisimmalla tavalla. (Jos halu-       kelpoiset osat voivat jatkaa toimintaansa entisen
7868:   taan, että konkurssissa pesän hoitoa ja realisoin-       yrityskokonaisuuden puitteissa. Markkinara-
7869:   tia pitäisi ohjata velkojien edun sijasta kilpailijoi-   kenteen ja kilpailun kannalta saneerauksella voi
7870:   den edun, ollaan vaatimassa perustavanlaatuista          siten olla pikemminkin kilpailua ylläpitävä vai-
7871:   systeemin muutosta.)                                     kutus. Kilpailijoiden etu ja se, mikä on hyväksi
7872:       Konkurssin kautta tapahtuva velkojen vähen-          kilpailuolosuhteiden kannalta, eivät välttämättä
7873:   täminen tapahtuu yleensä päärahoittajan eh-              ole sama asia.
7874:   doin, kun taas saneerausmenettelyssä myös pan-               Kun eloonjäämiskamppailun pelisäännöt
7875:   kit vakuusvelkojinajoutuvat tekemään myönny-             ovat kaikille samat, tulokset riippuvat pelaajista.
7876:   tyksiä. Lisäksi velkajärjestelyjen ehdoksi voi-          Keskeinen rooli on yritysten rahoittajina -
7877:   daan asettaa muut tarpeelliset terveyttämistoi-          olipa kysymys vapaaehtoisista taikka saneerauk-
7878:   met. Erona on myös se, että saneerausmenettely           sen tai konkurssin kautta tehtävistä järjestelyis-
7879:   on velkajärjestelyjä myöten julkipen, kun taas           tä. Samojen pankkien ollessa monien tietyn toi-
7880:   konkurssipesän varojen realisointiratkaisut eivät        mialan yritysten rahoittajina on paljolti näiden
7881:   ole julkisia.                                            rahoittajien käsissä, millä tavoin ylikapasiteettia
7882:       Ilman saneerausmenettelyä paine käyttää              kyseiseltä toimialalta puretaan, eli miten valikoi-
7883:    konkurssia velkojen vähentämiskeinona kasvaisi          daan rahoitettavista yrityksistä ne, joiden osalta
7884:   entisestään. Kilpailijoidenkaan kannalta tämä ei          ollaan halukkaita myötävaikuttamaan velkoja
7885:   ainakaan parantaisi tilannetta. Saneerauslain            koskeviin järjestelyihin, ja toisaalta ne, jotka
7886:    tiukentaminen kilpailullisista syistä jäisi siis hel-   pyritään karsimaan pois. Viime kädessähän yri-
7887:    posti näennäistoimenpiteeksi.                           tyksen kohtalon ratkaisee rahoituksen jatkumi-
7888: 4                                         1993 vp -   KK 565
7889: 
7890: nen. Tässäkään suhteessa tilanne ei ole sanee-        vuosi. Kaupan myynti kääntyi vuonna 1990
7891: rauslain myötä ratkaisevasti muuttunut. Kysy-         laskuun. Tämän jälkeen keskimääräinen myynti
7892: mys on siis lähinnä siitä, minkälaisia vaatimuk-      on kaupassa ollut aleneva. Erityisen ongelmalli-
7893: sia voidaan kilpailuolosuhteiden kannalta aset-       nen tilanne on ollut investointitavaroiden kau-
7894: taa rahoittajille, kun "kysymys on asiakasyritys-     passa ja autokaupassa. Kysynnän voimakas vä-
7895: ten keskinäisestä kohtelusta velka- ja rahoitus-      heneminen on heijastunut myös kaupan kon-
7896: j äijestelyissä.                                      kurssien määrään. Konkurssiin haettujen yritys-
7897:     Vastauksena kysymykseen siitä, miten halli-       ten kokonaismäärä vuonna 1992 oli 7 200, joista
7898: tus aikoo toteuttaa vähittäiskauppasektorin ja        noin 2 000 oli kaupan yrityksiä. Yrityssaneeraus-
7899: pankkisektorin hallitun alasajon, on siis todet-      menettelyjä on kaupan alalla aloitettu kolmisen-
7900: tava, että ratkaisut toimialajärjestelyistä eivät     kymmentä.
7901: ole hallituksen, vaan yritysten ja niiden rahoitta-       Kotitalouksien ostovoima heikkenee edelleen.
7902: jien asia. Lainsäädäntö antaajärjestelyille oikeu-    Tulopoliittisen selvitystoimikunnan arvion mu-
7903: delliset puitteet ja keinovalikoiman. Saneeraus-      kaan ostovoima alenee tänä vuonna 6 prosent-
7904: menettely on tässä yksi vaihtoehto muiden jou-        tia. Ostovoima supistunee edelleen 8 prosenttia
7905: kossa.                                                vuonna 1994. Kaupan työllisyystilanne heikke-
7906:     Kaupan osuus bruttokansantuotteesta on            nee entisestään. Vuonna 1991 tapahtui tukku- ja
7907: Suomessa ollut lähes 10%. Näin mitattuna Suo-         vähittäiskaupassa noin 25 000 henkilön vähen-
7908: men jakelujärjestelmä on ollut kansainvälisesti-      nys edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna
7909: kin arvioituna suhteellisen tehokas. Kaupassa on      vähennys oli noin 33 000 henkilöä. Kustannus-
7910: jo kauan ollut käynnissä rakennemuutos. Se on         ten karsiruistoimenpiteistä huolimatta kaupan
7911: seurausta mm. taloudellisen ja teknologisen ke-       kannattavuus on huono.
7912: hityksen sekä elinkeino- ja yhteiskuntarakenteen          Kaupan kapasiteettia on siis poistunut varsin
7913: muutoksen vaikutuksesta kysyntään ja ostota-          paljon. Tämä kehitys jatkuu vielä toistaiseksi.
7914: poihin. Kapasiteettia on purettu sieltä, missä sitä   Viranomaiset pyrkivät aktiivisesti seuraamaan
7915: on ollut kysyntään nähden liikaa (kuten haja-         tilanteen kehittymistä mm. tutkimustoiminnan
7916: asutusalueilla). Kapasiteettia on rakennettu sin-     avulla. Tavoitteena on, että kaupan tehokkaan
7917: ne, missä kysyntä on kasvanut tai missä on ollut      toiminnan edellytykset säilyvät, kilpailutilanne
7918: kasvuodotuksia. Tämä on uudistanut kaupan             ei vääristy ja kapasiteetin vähenemisestä aiheu-
7919: rakennetta ja tehostanut toimintaa. Myös myy-         tuvat yhteiskunnalliset kustannukset eivät muo-
7920: mälöiden koko on kasvanut. Pääosalle kulutta-         dostu kohtuuttomiksi kuluttajille eivätkä työn-
7921: jia tämä on merkinnyt parempia valikoimia ja          tekijöille.
7922: alhaisempia hintoja, mutta autottomien kulutta-           Pankkisektorin hallittu ylikapasiteetin purku
7923: jien kauppapalvelujen saavutettavuus on heiken-       on toteutumassa talletuspankkien omin toimin,
7924: tynyt. Valtiovalta on rahoitustuen avulla pyrki-      joilla pankkien konttoriverkostoon ja henkilös-
7925: nyt turvaamaan palvelujen saavutettavuuden            töön on jo useana vuonna kohdistettu rationali-
7926: haja-asutusalueilla.                                  sointitoimenpiteitä. Säästöpankkiryhmän viime-
7927:     Heikentynyt kansantalouden tilanne on             aikaiset uudelleenjärjestelyt jouduttavat tätä ke-
7928: muuttanut kaupan toimintaedellytyksiä. Kau-           hitystä.
7929: palla on meneillään jo neljäs peräkkäinen Iama-
7930:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
7931: 
7932:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
7933:                                           1993 vp -   KK 565                                            5
7934: 
7935: 
7936: 
7937: 
7938:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
7939: 
7940:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           endast med ett antal år. Vad gäller vanliga
7941: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          skulder kan man också minska borgenärens
7942: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kapitalbelopp. Det är inte möjligt att göra större
7943: dagsman Sirkka-Liisa Anttila m.fl. underteckna-       ingrepp i lånevillkoren än vad som är nödvän-
7944: de spörsmål nr 565:                                   digt. De vanliga borgenärernas utdelning kan
7945:                                                       inte under några omständigheter blir sämre än i
7946:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        en konkurs.
7947:        ta för att förhindra att företagens               I offentligheten verkar det ha uppstått miss-
7948:        skuldsanering inte snedvrider konkurren-       förstånd om skuldsanering särskilt i samband
7949:        sen och inte heller utgör ett hinder för en    med förslaget till Polar-koncernens sanerings-
7950:        fömuftig och motiverad nedskäming av           program. 1 fallet i fråga föreslås inte att skulder-
7951:        överkapaciteten i de olika branschema,         na skall skäras ned överhuvudtaget, utan skuld-
7952:        samt                                           regleringen med stöd av saneringslagen begrän-
7953:           hur ämnar Regeringen på ett kontrol-        sas tili lättnader i fråga om betalningstid och
7954:        lerat sätt köra ned den del av detaljhan-      ränta. Uppmärksamhet har dock speciellt det
7955:        delssektom och banksektom som är allt          faktum väckt att man samtidigt har föreslagit att
7956:        för stor bland annat i relation till befolk-   koncernens struktur skall ändras genom fusion
7957:        ningsmängden?                                  och diffusion i enlighet med aktiebolagslagen,
7958:                                                       vilket bland annat innebär att byggverksamhe-
7959:    Som svar på detta spörsmål får jag, efter att      ten placeras i ett nytt, skuldfritt bolag. Genom
7960: ha inhämtat en utredning om frågans andra del         ett dylikt anrangemang försvinner eller minskar
7961: från finansministeriet och handels- och industri-     skulderna ingalunda. Det innebär ingen lösning
7962: ministeriet, vördsamt anföra foljande:                av skuldproblemen att flytta över verksamhet till
7963:                                                       ett nytt bolag. Man kan grunda ett nytt aktiebo-
7964:     I ett saneringsförfarande utreder man under       lag med ett kapital på 15 000 mark, vilket inne-
7965: ledning av en av domstolen utsedd utredare om         bär att alla företag på ett förmånligt sätt kan ta
7966: det är möjligt att sanera ett foretag med hjälp av    del av de förmåner som man kantänka kan
7967: ett saneringsprogram. Domstolens beslut om att        uppnå genom att flytta över verksamhet tili ett
7968: inleda forfarandet innebär i detta skede inte         skuldfritt bolag.
7969: något annat än att utredningsprocessen inleds.           Saneringen beror framför allt på borgenärer-
7970: Först då programmet görs upp och bereds kan           na. För det första kan borgenärerna inverka på
7971: man avgöra om det är möjligt att skapa ett            behandlingen av programförslagets innehåll.
7972: fastställbart saneringsprogram eller inte.            När utredaren utarbetar förslaget är han skyldig
7973:     Förfarandet handlar inte enbart om                att förhandla med borgenärsdelegationen, och
7974: skuldsanering. Ett saneringsprogram skall vid         borgenärerna har också rätt att själva framställa
7975: sidan av skuldreglering innefatta andra nödvän-       alternativa förslag. För det andra beror faststäl-
7976: diga åtgärder för att sanera företagets verksam-      landet av programmet på utgången av den om-
7977: het. Dessa andra åtgärder kan ställas som villkor     röstning som förrättas mellan borgenärerna och
7978: för en skuldsanering.                                 på hurdana grunder de borgenärer som har
7979:     Ett saneringsförfarande innebär inte heller att   röstat emot förslaget bygger sin ståndpunkt på.
7980: skuldema efterskänks. Säkerhetsskulderna, det         En borgenär kan vädja bland annat till att
7981: vill säga de skulder som täcks med realsäkerhet,      skuldregleringarna inte är lagenliga eller till att
7982: skall betalas tilihaka i sin helhet. Endast betal-    det föreslagna programmet saknar en företags-
7983: ningstiden för och räntorna på säkerhetsskulder       ekonomiskt genomförbar grund. För det tredje
7984:  kan justeras inom de gränser som lagen anger.        är en fortsatt finansiering alltid en förutsättning
7985: Till exempel räntan på långfristiga säkerhets-        för att verksamheten i ett företag skall kunna
7986:  skulder kan sänkas endast i en begränsad ut-         fortgå. Det räcker inte att reglera de gamla
7987:  sträckning och betalningstiden kan förlängas         skulderna, utan man måste kunna tillfredsställa
7988: 6                                           1993 vp -    KK 565
7989: 
7990: de nya finansieringsbehoven. Ny finansiering                I en konkurs är det ofta huvudfinansiären
7991: sker alltid frivilligt, och saneringsförfarandet         som dikterar hur skuldema skall minskas, med-
7992: innebär inte någon förändring i detta avseende.          an det i ett saneringsförfarande också är banker-
7993: Om fortsatt finansiering inte kan ordnas, saknas         na såsom säkerhetsborgenärer som tvingas göra
7994: det således i priktiken förutsättningar för en           eftergifter. Dessutom kan man ställa andra nöd-
7995: fortsatt verksamhet.                                     vändiga saneringsåtgärder som krav på en
7996:    Den oro som uttrycks i frågan över att man            skuldsanering. En annan skillnad är den att ett
7997: genom företagssanering kunde "sanera" företag            saneringsförfarande är offentligt också beträf-
7998: som saknar möjligheter att klara sig är således          fande skuldregleringar, medan lösningama för
7999: ogrundad. Ett saneringsprogram erbjuder inte             realisering av ett konkursbos tillgångar inte är
8000: någon hjälp om verksamheten inte står på en              offentliga.
8001: företagsekonomiskt hållbar grund. Finansiärer-              Utan saneringsförfarande växer trycket ytter-
8002: na har effektiva medel för att förhindra att ett         ligare på att använda konkurs som ett sätt att
8003: saneringsprogram fastställs om företaget inte är         minska skuldema. Inte ens med tanke på kon-
8004: livsdugligt.                                             kurrentema innebär detta någon förbättring av
8005:    Diskussionen om företagssaneringens verk-             situationen. En skärpning av saneringslagen av
8006: ningar på konkurrensförhållandena har också              konkurrensskäl blir således lätt en skenbar åt-
8007: drabbats av en viss synvilla, eftersom minskning         gärd.
8008: av ett företags skulder inte är något nytt feno-            Det är också skäl att konstatera att i en
8009: men. Saneringslagen utgör endast ett medel               marknadsekonomi har ägare och finansiärer rätt
8010: bland många andra. Det har alltid varit möjligt          att genom olika arrangemang sträva till att
8011: att frivilligt reglera skulder. Lagstiftningen om        förbättra ställningen för det företag som de har
8012: tvångsackord var i kraft i årtionden, men tvångs-        investerat i. Finansiärema strävar till att säker-
8013: ackorden var sällsynta hos oss, eftersom de              ställa sina fordringar, ägama strävar till att
8014: kunde gälla endast borgenärer utan förmånsrätt.          bevara sina egna investerings- och arbetsinsat-
8015:    Däremot är konkurs ett mycket allmänt sätt            ser. Det beror på företagen och deras borgenärer
8016: att minska på skuldema. En konkurs innebär               om det är möjligt att ordna en skuldsanering
8017: ingalunda att affärsverksamheten nödvändigtvis           eller något annat och i så fall hur. Uppgörelsen
8018: upphör. När ett företags tillgångar genom en             om lösningama sker mellan dessa parter. Om
8019: konkurs överlåts på ett åtminstone formellt sett         man vill ändra på detta, infinner sig oundvikli-
8020: nytt företag, kan verksamheten fortsätta samti-          gen frågan vem beslutsrätten om företags- och
8021: digt som en stor del av skuldema försvinner. För         skuldsanering och branschstruktur skall överlå-
8022: att uttrycka det enkelt kan man påstå att huvud-         tas på. Myndighetema, branschorganisationer-
8023: finansiären på detta sätt kan trygga sina egna           na eller vem? Hur skulle en sådan förändring i
8024: fordringar genom att företaget slipper de övriga         systemet inverka på konkurrensförhållandena?
8025: skuldema.                                                Hur kan man uppställa kriterier för när en
8026:    Det finns inte nödvändigtvis något olagligt i         sanering är önskvärd ur allmän synvinkel och
8027: dylika uppgörelser kring en konkurs. Det hand-           när den inte är det? Hur skall man övervaka
8028: lar om att välja det bästa realiseringssättet. Om        frivilliga arrangemang som inte är offentliga?
8029: en försäljning av tillgångama som en fungerande             Det väsentliga är att sätten att sanera skulder
8030: helhet innebär det bästa resultatet för borgenä-         är likadana för alla. Om enbart ett företag i
8031: rema, är det förenligt med avsikten med en               svårigheter lyckas sanera sina skulder före alla
8032: konkurs att man förfar på detta sätt. Möjligheten        andra, ökar detta trycket på de övriga företagen.
8033: att använda konkurs för att "sanera" skulder             Detta sker oberoende av om saneringen sker
8034: beror inte på att konkurslagen är föråldrad.             frivilligt eller genom saneringsförfarande eller
8035: Fenomenet är överlmvudtaget inte något typiskt           konkurs.
8036: finländskt. Man kan inte förbjuda konkurser,                Konkurrentemas inställning till saneringsför-
8037: inte heller att boets tillgångar realiseras på det för   farandet kan till en del förklaras genom det
8038: borgenärema mest fördelaktiga sättet. (Om man            faktum att i konkursaltemativet är de livsdugliga
8039: vill att det i stället för borgenäremas intresse         delama av ett företag till salu och konkurrenter-
8040: skall vara konkurrentemas intresse som skall             na har tillfålle att köpa dem. I en sanering kan
8041: styra skötseln och realiseringen av konkursboet,         företagets livsdugliga delar fortsätta sin verk-
8042: innebär detta ett krav på en grundläggande               samhet inom ramen för den tidigare företagshel-
8043: ändring av systemet.)                                    heten. Med tanke på marknadsstrukturen och
8044:                                            1993 vp -   KK 565                                            7
8045: 
8046: konkurrensen kan en sanering snarare vara äg-          handelns struktur och effektiverat verksamhe-
8047: nad att upprätthålla konkurrensen. Konkurren-          ten. Aff'årerna har också blivit större. För den
8048: ternas fördel och det som är bra med tanke på          största de1en av konsumenterna innebär detta
8049: konkurrensförhållandena är inte nödvändigtvis          bättre urva1 och lägre priser, men för de konsu-
8050: samma sak.                                             menter som saknar bil har tillgången till affärs-
8051:      När spelreglerna i denna kamp för överlevnad      tjänster blivit sämre. Statsmakten har genom
8052: är likadana för alla, beror resultatet på spelarna.    finansieringsunderstöd strävat tili att trygga till-
8053: En viktig roll innehas av företagens finansiärer       gången till service i glesbygderna.
8054: - oberoende om det är frågan om frivilliga                 Det försvagade nationalekonomiska läget har
8055: arrangemang, sanerings- eller konkursförfaran-         förändrat verksamhetsförutsättningarna inom
8056: de. Då samma banker är finansiärer i flera             handeln. Handeln upplever för tillfället sitt fjär-
8057: företag i en viss bransch beror det i stor utsträck-   de recessionsår i följd. Hande1ns försäljning
8058: ning på dessa finansiärer på vilket sätt överkapa-     började sjunka 1990. Därefter har försäljningen
8059: citeten i branschen skärs ned, det vill säga hur       inom handeln i medeltal varit i sjunkande. Sär-
8060: man av de företag som man finansierar väljer           skilt problematiskt har 1äget varit i kapita1varu-
8061: vilka man vill understöda genom att reglera            handeln och bilhande1n. Den kraftigt förminska-
8062: skulderna och vilka man strävar tili att gallra        de efterfrågan avspeglar sig också på antalet
8063: bort. 1 sista hand är detju den fortsatta finansie-    konkurser inom handeln. Det totala antalet
8064: ringen som avgör företagets öde. lnte heller i         företag som söktes i konkurs 1992 var 7 200,
8065:  detta avseende har saneringslagen inverkat på         varav cirka 2 000 var företag inom handeln. Ett
8066: situationen på något avgörande sätt. Det är            trettiotal företagssaneringsförfaranden har in-
8067:  alltså närmast fråga om vilka krav man med            letts inom handeln.
8068:  tanke på konkurrensförhållandena kan ställa på            Hemhushållens köpkraft försämras fortsätt-
8069:  finansiärerna då det gäller den inbördes behand-      ningsvis. Enligt utredningskommissionens för
8070:  lingen av kundföretag i skuld- och finansierings-     inkomstpolitiska frågor uppskattning sjunker
8071:  frågor.                                               köpkraften med sex procent i år. Köpkraften
8072:      Som ett svar på frågan hur regeringen på ett      torde ytterligare sjunka med åtta procent nästa
8073:  kontrollerat sätt ämnar köra ned den allt för         år. Sys~elsättningsläget inom handeln blir allt
8074:  stora delen av detaljhandelssektorn och bank-         sämre. Ar 1991 minskade antalet anställda inom
8075:  sektorn bör man alltså konstatera att lösningen       parti- och detaljhandeln med cirka 25 000 perso-
8076:  av branschfrågorna inte kommer an på regering-        ner fler än året innan. Förra året var minskning-
8077:  en utan på företagen och deras finansiärer.           en cirka 33 000 personer. Trots att man har skurit
8078:  Lagstiftningen anger de rättsliga ramarna och         ned kostnaderna är handelns lönsamhet dålig.
8079:  urvalet av metoder för arrangemangen. Sane-               Handelns kapacitet har alltså redan minskat i
8080:  ringsförfarandet utgör här ett afternativ bland       en stor utsträckning. Denna utveckling fortgår
8081:  många andra.                                          tillsvidare. Myndigheterna följer aktivt utveck-
8082:      1 Finland är handelns andel av bruttonatio-       lingen på området bland annat genom forsk-
8083:  nalprodukten nästan tio procent. Så här mätt är       ningsverksamhet. Målet är att bevara förutsätt-
8084:  det finska distributionssystemet relativt effektivt   ningama för en effektiv verksamhet inom han-
8085:   också i ett internationellt perspektiv. Handeln      deln, att förhindra att konkurrensen snedvrids
8086:   håller sedan en lång tid tilihaka på att genomgå     och att de samhälleliga kostnader som förorsa-
8087:  en strukturomvandling. Den är en följd bland          kas av att kapaciteten minskar inte blir oskäligt
8088:   annat av den ekonomiska och tekniska utveck-         höga för konsumenterna eller arbetstagarna.
8089:   lingens samt den förändrade närings- och sam-            En kontrollerad nedkörning av banksektorn
8090:   hällsstrukturens inverkan på efterfrågan och         förverkligas som bäst genom depositionsbanker-
8091:   köpvanor. Man har minskat på kapaciteten där         n.as egna åtgärder genom vilka bankernas kon-
8092:   den har varit allt för stor i förhållande till       torsnätverk och personai redan under flera år
8093:   efterfrågan (till exempel i glesbygder). Man har     har rationaliserats. Den senaste nyordningen
8094:   ökat kapaciteten där efterfrågan har vuxit eller     inom sparbanksgruppen torde påskynda denna
8095:   där det finns tillväxtpotential. Detta har förnyat   utveckling.
8096:       Helsingfors den 12 november 1993
8097: 
8098:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
8099:                                                  1993 vp
8100: 
8101: Kirjallinen kysymys 566
8102: 
8103: 
8104: 
8105: 
8106:                                     Aittoniemi: Työllistämistä koskevien säännösten muuttamisesta
8107: 
8108: 
8109: 
8110:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8111: 
8112:     Kyselyn pohjaksijäljennän kotkalaisen yrittä-      lähetettiin kirje kahdellekymmenellekahdelle ja
8113: jän lähettämän kirjeen:                                kolmelle soitettiin, mutta arvatkaas mitä? Ei
8114:     "Olen yksityisyrittäjä Kotkan Jylpyn teolli-       yksikään vaivautunut edes käymään saati että
8115: suusalueella, kahvilaruokala.                          olisi soittanut.
8116:     Töissä minulla on nuori, ahkera ja työstä             Ihmetyttää, että tällaistako on työvoimapoli-
8117: tykkäävä neitonen. Nyt törmäänkin sellaiseen           tiikka tänä päivänä tässä rakkaassa Suomessa.
8118: lakipykäläviidakkoon, että näin maalaisjärjellä           Ymmärrän erittäin hyvin työnantajat tänä
8119: en oikein ymmärrä ja niinpä ajattelin kirjoittaa       päivänä tässä maassa, että he ovat pakotettuja
8120: teille sinne eduskuntaan, jos sieltä saisi selvityk-   ottamaan ns. pimeää työvoimaa, koska osa-
8121: sen asiaan.                                            aikatyötä ei ole pakko vastaanottaa.
8122:     Kyseessä on osa-aikatyötä tekevä nuori nai-           Tämmöiseen hommaan en itse lähde, jollei
8123: nen, jonka työaika on 4-5 h päivässäjalopuista         asioihin tule muutoksia, laitan mieluummin ovet
8124: tunneista hän saa palkan liitolta. Pitäisin mielel-    kiinni ja taas on joku työtön lisää.
8125: läni hänet töissä täysipäiväisenä, mutta huo-             Arvoisa kansanedustaja, jos voitte mitenkään
8126: mioon ottaen viimeisen vuoden aikana tältä             vaikuttaa asioiden kulkuun ja että saisin vas-
8127:  alueelta on mennyt konkurssiin 5-7 mittavaa           tauksen mahdollisimman pian ja vielä selvällä
8128:  yritystä ja se on selvääkin selvempi, että tällai-    suomen kielellä, että ne korusanat ja korulorut
8129:  seen narikkaan se vaikuttaa.                          niille, jotka niistä ymmärtää ja minulle vastaus
8130:     Nyt hänellä tulee 150 pv. täyteen liiton osa-      niin että minä ymmärrän."
8131:  avustuksista, jolloin ammattiyhdistysliike käs-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8132:  kee hänen sanoa itsensä irti töistä, että hän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8133:  pääsisi liiton täysipäiväiselle tuelle, jota makse-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8134:  taan 350 pv., tai muutoin hän ei saa liitolta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8135:  penniäkään.
8136:     Minun taas puolestaan käsketään ottamaan                      Aikooko Hallitus ryhtyä muokkaa-
8137:  töihin pitkäaikaistyötön, jolloin valtio maksaisi             maan työllistämiseen liittyvän byrokra-
8138:  osan tämän palkasta.                                          tian ehtoja siten, että määräykset eivät
8139:     En kelpaa tämän kyseisen neidon työnanta-                  kysymyksen perusteluosassa esitetyllä ta-
8140: jaksi, että valtio maksaisi minulle tukea, jos                 valla estäisi syntyneen työsuhteen jatku-
8141:  työllistäisin hänet 8 h!päivässä, vaan hänen on               mista, ja
8142:  mentävä jonkin muun yrityksen palveluun puo-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8143:  leksi vuodeksi nollatessaan työttömyyspäivät                  siin sellaisen suuntauksen aikaansaami-
8144:     Tulemme myöskin toiseen hämmästyttävään                    seksi, että tarjottu työ asettuisi aina työt-
8145:  asiaan, jonka koin hakiessani kesäloman tuuraa-               tömyyskorvauksen edelle, jos sellaista on
8146:  jaa. Ottaessani yhteyttä työvoimavirastoon sieltä             tarjolla kohtuullisin ehdoin?
8147:       Helsingissä 25 päivänä,lokakuuta 1993
8148: 
8149:                                              Sulo Aittoniemi
8150: 
8151: 
8152: 
8153: 
8154: 230032J
8155: 2                                         1993 vp -    KK 566
8156: 
8157: 
8158: 
8159: 
8160:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8161: 
8162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lisäksi toteaisin, ettei kaiken yhteiskunnassa
8163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tehtävän osa-aikaisen työn tukemiseen rajatto-
8164: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       masti ja ilman enimmäisaikaa työttömyysturva-
8165: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen           järjestelmästä ole taloudellisestikaan mahdolli-
8166: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 566:          suutta.
8167:                                                           Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun työl-
8168:           Aikooko Hallitus ryhtyä muokkaa-             listämistuen käyttämiseen työsuhteen ja sitä
8169:        maan työllistämiseen liittyvän byrokra-         kautta myös työttömyyspäivärahaoikeuden jat-
8170:        tian ehtoja siten, että määräykset eivät        kamiseen, en pidä sitä mahdollisena. Nykyisen
8171:        kysymyksen perusteluosassa esitetyllä ta-       työllisyysasetuksen mukaan työllistämistuen
8172:        valla estäisi syntyneen työsuhteen jatku-       myöntäminen muiden kuin työttömien työllistä-
8173:        mista, ja                                       miseen ei ns. kriisiyrityksiä lukuun ottamatta ole
8174:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         mahdollista. Työllistämistuella työllistettäessä
8175:        siin sellaisen suuntauksen aikaansaami-         painopistealueina ovat pitkäaikaistyöttömät ja
8176:        seksi, että tarjottu työ asettuisi aina työt-   nuoret. Pitkäaikaistyöttömyyden räjähdysmäi-
8177:        tömyyskorvauksen edelle, jos sellaista on       sesti kasvaessa ja laajan nuorisotyöttömyyden
8178:        tarjolla kohtuullisin ehdoin?                   pitkittyessä tulee mielestäni keskittyä pitkittyvän
8179:                                                        työttömyyden katkaisemiseen.
8180:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Olen hankkinut selvitystä kysymyksen joh-
8181: vasti seuraavaa:                                       danto-osassa mainitusta kesätyöpaikasta. Saa-
8182:                                                        mani tiedon mukaan ei Kotkan työvoimatoimis-
8183:    Työttömyysturvalain mukaan osa-aikatyön             to annetun kuvauksen pohjalta pystynyt yksilöi-
8184: työttömänä vastaanottaneelle henkilölle voi-           mään tapausta.
8185: daan maksaa osa-aikatyön palkan ohella ns.                Työttömyysturvalain mukaan työstä kieltäy-
8186: soviteltua työttömyyspäivärahaa. Päivärahan            tyminen ilman pätevää syytä johtaa työttömyys-
8187: maksamiselle on säädetty enimmäismääräksi              päivärahaoikeuden menettämiseen ainakin mää-
8188: 150:tä täyttä päivärahaa vastaava määrä, kui-          räajaksi. Työn vastaanottovelvollisuutta on
8189: tenkin vähintään 18 kuukautta. Näin ollen osa-         syyskuun 1 päivänä 1993 voimaan tulleella lain-
8190: aikatyön ohella voidaan puolentoista vuoden            muutoksella tiukennettu. Lainsäädäntö on siis
8191: ajan edistää kokoaikatyön hakemista sovitellulla       nykyiselläänkin kysymyksessä tarkoitetulla to-
8192: työttömyyspäivärahalla. Myönnän, että enim-            lalla. Tietojeni mukaan suurin ongelma seuraa-
8193: mäisaika johtaa nykyisessä työllisyystilanteessa       musten toteuttamiseksi on se, että työnantajalta
8194: yksittäistapauksissa nurinkurisiin lopputulemiin       saatavat tiedot työtarjouksen johdosta yhteyttä
8195: henkilön saadessa kokonaan työttömänä parem-           ottaneista työnhakijoista tai työstä kieltäytyneis-
8196: mat etuudet kuin jatkaessaan osa-aikatyötä.            tä ovat useasti puutteellisia. Selvää tietysti on,
8197: Kuitenkin lähtökohtana myös työn osittamises-          että ilman selvää ja täsmällistä tietoa ei keneltä-
8198: sa tulisi olla se, että henkilön toimeentulo perus-    kään työttämäitä työttömyyspäivärahaa tule
8199: tuu työstä saatuun palkkaan, ei sosiaalietuuteen.      evätä.
8200: 
8201:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
8202: 
8203:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
8204:                                           1993 vp -    KK 566                                             3
8205: 
8206: 
8207: 
8208: 
8209:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8210: 
8211:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            obegränsat och utan maximitid via systemet med
8212: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           utkomstskydd för arbetslösa stöda allt deltids-
8213: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        arbete som utförs i samhället.
8214: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-               Den i spörsmålet åsyftade användningen av
8215: mål nr 566:                                            sysselsättningsstöd tili att fortsätta ett arbetsför-
8216:                                                        håliande och därigenom även rätt till arbetslös-
8217:           Ämnar Regeringen börja bearbeta by-          hetsdagpenning anser jag inte vara möjlig. Enligt
8218:        råkratins vilikor för sysselsättning så att     den nuvarande sysselsättningsförordningen är
8219:        bestämmelsema inte så som framförs i            det inte möjligt, utom då det gälier s.k. krisföre-
8220:        motiveringen till spörsmålet utgör hinder       tag, att bevilja sysselsättningsstöd åt sysselsät-
8221:        för ett arbetsförhåliandes fortbestånd,         tande av andra än arbetslösa personer. 1 syssel-
8222:        samt                                            sättningen med sysselsättningsstöd ligger tyngd-
8223:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          punkten vid de långtidsarbetslösa och de unga. I
8224:        att få tili stånd en sådan inriktning att ett   en situation där långtidsarbetslösheten ökar ex-
8225:        erbjudet arbete, om sådant finns att få på      plosionsartat och den omfattande ungdomsar-
8226:        rimliga villkor, alltid ställs framom ar-       betslösheten drar ut på tiden, bör man enligt min
8227:        betslöshetsersättning?                          mening koncentrera sig på att bryta arbetslöshe-
8228:                                                        ten innan den blir långvarig.
8229:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Jag har skaffat fram utredningar om den
8230: anföra följande:                                       sommararbetsplats som nämns i den inledande
8231:                                                        delen av spörsmålet. Enligt de uppgifter jag fått
8232:    Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa         kunde Kotka arbetskraftsbyrå inte identifiera
8233: kan en person som såsom arbetslös tagit emot           fallet på basis av beskrivningen.
8234: deltidsarbete, utöver lön för deltidsarbetet beta-         Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa
8235: las s.k. jämkad arbetslöshetsdagpenning. Enligt        leder vägran att utan giltigt skäl ta emot arbete
8236: stadgandena betalas denna dagpenning tili högst        tili att personen i fråga förlorar sin rätt tili
8237: ett belopp som motsvarar 150 fulia arbetslös-          arbetslöshetsdagpenning, åtminstone för viss tid.
8238: hetsdagpenningar, dock för minst 18 månader.           Skyldigheten att ta emot arbete har nyligen
8239: Vid sidan av deltidsarbete kommer således under        skärpts genom en lagändring som trädde i kraft
8240: ett och ett halvt års tid i fråga främjandet av        den 1 september 1993. Lagstiftningen motsvarar
8241: sökning av heltidsarbete med hjälp av jämkad           alltså i sin nuvarande form det som avses i
8242: arbetslöshetsdagpenning. Jag medger att maxi-          spörsmålet. Enligt de uppgifter jag fått är det
8243: mitiden i det nuvarande sysselsättningsläget i         största problemet med att verkställa påföljdema
8244: enskilda fall leder tili en bakvänd situation där      att de uppgifter som fåtts av arbetsgivaren om de
8245: en person såsom helt arbetslös får bättre förmå-       arbetssökande som tagit kontakt med anledning
8246: ner än när han fortsätter med deltidsarbetet.          av arbetserbjudandet eller som vägrat ta emot
8247: Också vid omfördelning av arbetet borde ut-            arbete ofta är bristfälliga. Det är naturligtvis
8248: gångspunkten dock vara att en persons utkomst          klart att ingen arbetslös skall förvägras arbets-
8249: grundar sig på en lön för arbete och inte på en        löshetsdagpenning om det inte finnsen klar och
8250: social förmån. Vidare vill jag kc;mstatera att det     exakt information i saken.
8251: inte heller ur ekonomisk synpunkt är möjligt att
8252:      Helsingforsden 11 november 1993
8253: 
8254:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
8255:                                                1993 vp
8256: 
8257: Kirjallinen kysymys 567
8258: 
8259: 
8260: 
8261: 
8262:                                   Tennilä: Ruotsista kansaneläkettä tai sairausvakuutusetua saavien
8263:                                      verotuskohtelusta
8264: 
8265: 
8266:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8267: 
8268:     Suomessa asuva henkilö on Suomen sisäisen        menetelmää sovelletaan, verokantaan vaikutta-
8269: lainsäädännön mukaan yleensä velvollinen             viksi tuloiksi, koska lopputuloksena on, että
8270: suorittamaan veroa sekä täältä että muualta          nuo tulot tavallaan korottavat Suomessa toi-
8271: saamastaan tulosta (ns. yleinen verovelvolli-        mitettavan verotuksen veroprosenttia.
8272: suus). Esimerkiksi Suomessa asuva henkilö on            Kun otetaan huomioon se, että Ruotsiin on
8273: pääsäännön mukaan velvollinen maksamaan              maksettava eläkkeestä veroa 25 %, on pienitu-
8274: Suomeen veroa Ruotsista saamastaan eläketu-          loisten verotus Ruotsin eläkkeestä usein anka-
8275: losta. Koska myös ne maat, joista tulo saa-          rampaa kuin Suomesta saadun eläkkeen verotus,
8276: daan (lähdemaat), yleensä verottavat tuloa,          kun otetaan huomioon sekä Ruotsiin että Suo-
8277: syntyy kaksinkertaista verotusta, jota on pyrit-     meen maksetut verot. Esimerkki valaiskoon
8278: ty lieventämään valtioiden välisiin verosopi-        asiaa:
8279: muksiin otetuilla säännöksillä. Pohjoismaiden           Esimerkki 1:
8280: välinen kaksinkertaisen verotuksen välttämi-            Oletetaan, että vanhuuseläkkeellä oleva Tor-
8281: seksi tehty tulo- ja varallisuusveroja koskeva       niossa asuva evankelis-luterilaiseen kirkkoon
8282: sopimus on saatettu Suomessa voimaan ase-            kuuluva yksinäinen henkilö A saa vuonna 1993
8283: tuksella 15.12.1989/1108 (SopS 91). Sopimus ei       eläkettä Suomesta 40 000 mk ja Ruotsista 20 000
8284: koske kansaneläkevakuutusmaksua eikä sai-            mk. Muita tuloja ei ole. Oletetaan, että verovel-
8285: rausvakuutusmaksua.                                  vollisella on vain edellä esitettyjen tietojen perus-
8286:     Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 18          teella viran puolesta myönnettäviä vähennyksiä.
8287:  artikla koskee eläkkeiden verottamista. Kun         Tällöin eläketulovähennys on valtionverotukses-
8288:  artiklan 1 kohtaa sovelletaan Ruotsista Suo-        sa 2 370 mk ja kunnallisverotuksessa 12 400 mk.
8289:  meen maksettuihin eläkkeisiin, niin voidaan to-     (Eläketulovähennykset on laskettu ennakkove-
8290:  deta, että noita eläkkeitä "verotetaan vain"        rotuksessa käytetyillä tiedoilla, jotka ovat toden-
8291:  Ruotsissa. Ilmaus "verotetaan vain" on har-         näköisesti lähellä lopullisen verotuksen mukaisia
8292:  haanjohtava, koska kaksinkertaisen verotuksen       määriä. Pienet erot saattavat olla mahdollisia,
8293:  välttämistä koskevan 25 artiklan 3 c kohdan         jos ennakkoverotuksessa käytettävää tietokone-
8294:  mukaan Suomi voi sisällyttää tuollaiset tulot       ohjelmaa laadittaessa ei ole ollut tiedossa vähen-
8295:  tulon määräytymisperusteeseen. Toisaalta Suo-       nyksen perusteena olevan täyden kansaneläk-
8296:  men on vähennettävä tulon perusteella suori-        keen tarkka määrä.) Tällöin valtionverotuksessa
8297:  tettavasta Suomen verosta se tuloveron osa,         verotettava tulo on 57 630 mk. Kunnallisvero-
8298:  joka jakautuu Ruotsista saadulle eläketulolle.      tuksessa on eläketulovähennyksen lisäksi vain
8299:  Ko. säännöksiä on verotus- ja oikeuskäytän-         1 040 mk:n suuruinen perusvähennys, joten kun-
8300:  nössä tulkittu niin, että eläketulot ja muut "ve-   nallisverotuksessa verotettava tulo on 46 560
8301:  rotetaan vain" -tulot on otettava huomioon          mk. A:lle tulisi määrättäväksi Torniossa seuraa-
8302:  veron laskennassa alustavasti huomioon aivan        vat verot:
8303:  samalla tavalla kuin Suomesta saadut tulot.
8304:  Alustavasti lasketuista veroista vähennetään se     valtion tulovero                  1448,10 mk
8305:  määrä, jonka puhtaitten tulojen suhteessa las-      kunnallisvero 0,18 x 46 560 mk= 8 380,80 mk
8306:  kettuna katsotaan kohdistuvan Ruotsista saa-        kirkollisvero 0,015 x 46 560 mk = 698,40 mk
8307:  tuihin tuloihin. Verotuskielessä tuota kaksin-      ke-maksu 0,028 x 46 560 mk=       1 303,68 mk
8308:   kertaisen verotuksen huojennusmenetelmää sa-       sv-maksu 0,039 x 46 560 mk =      1 815,84 mk
8309:  notaan vapautusmenetelmäksi ja tuloja, joihin       yhteensä                         13 646,82 mk
8310: 
8311:  230032J
8312: 2                                          1993 vp -   KK 567
8313: 
8314:    Kansaneläkevakuutusmaksussa ja sairausva-              Siinä tapauksessa, että A saa lisäksi eläkettä
8315: kuutusmaksussa ovat mukana vuodelle 1993               Ruotsista 20 000 mk, verot ovat 15 137,72 mk,
8316: määrätyt korotukset (yhteensä 3 prosenttiyksik-        joten marginaaliveroperiaatteen mukaan olisi
8317: köä). Jos eläketulot olisivat kaikki Suomesta          vero lisäeläkkeestä 15 137,72 mk - 1 509,12 mk
8318: saatuja, verot olisivat 22,74% eläketulosta.           eli 13 628,60 mk, mikä on peräti 68,14%.
8319:    Verosopimuksen mukaisesti vähennetään                  Esimerkin 2 mukainen korkea marginaalive-
8320: valtionverosta, kunnallisverosta ja kirkollisve-       roprosentti johtuu pääasiallisesti siitä, että elä-
8321: rosta Ruotsista saatuun eläketuloon kohdistu-          ketulovähennys pienenee kokonaistulojen kas-
8322: va osuus R:                                            vaessa. Ongelma koskee tietysti pienituloisten
8323: R = (20 000 mk/60 000 mk) x (8 380,80 mk +             eläkeläisten kaikkien tulojen verotusta eikä
8324: 698,40 mk+ 1 448,10 mk)= 3 509,10 mk.                  vain ulkomailta saatujen eläkkeiden verotusta,
8325:    Suomeen maksettavaksi veroksi jää 13 646,82         mutta se tavallaan korostuu ulkomailta eläket-
8326: mk- 3 509,10 mk eli 10 137,72 mk, mikä on              tä saavan kohdalla. Korkeimman hallinto-oi-
8327: 25,34 %. Veroprosentin nousu johtuu siitä, että        keuden päätöksen mukaan ns. verokantatulot
8328: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksusta ei vä-         (esim. Ruotsista saadut eläkkeet) lasketaan ko-
8329: hennetä Ruotsin eläkkeen osuutta, koska vero-          konaistuloihin eläketulovähennystä laskettaes-
8330: sopimusta ei sovelleta noiden maksujen määrää-         sa. Riittävän suurituloiset eivät saa eläketulo-
8331: misessä.                                               vähennystä, joten heidän verotustaan ei kiristä
8332:    A maksaa veroa Ruotsin eläkkeestä Ruotsiin          vähennyksen pieneneminen tulojen kasvaessa.
8333: 25 % eli 5 000 mk, joten A maksaa Ruotsiin ja          Keskituloisten eläkeläisten marginaaliverotus
8334: Suomeen yhteensä veroa 15 137,72 mk eli                on lievempää kuin pienituloisten. Suurituloisil-
8335: 25,23% tulojen määrästä. Veroprosentissa on            la eläkeläisillä on myös korkea marginaalivero-
8336: nousua 2,49 prosenttiyksikköä verrattuna siihen,       tus.
8337: että eläketulot olisi saatu kokonaan Suomesta.            Vuoden 1993 osalta ongelmaa kärjistää se,
8338: Markkoina veron kiristyminen on 1 490,90 mk.           että tulovuoden alkaessa 63 vuotta täyttäneelle-
8339: Jos se lasketaan Ruotsin eläkkeen osalle, voi-         kin voidaan määrätä väliaikaisen säännöksen
8340: daan sanoa, että Suomi perii Ruotsista saadusta        nojalla kansaneläkemaksua 2,8% äyrimäärästä,
8341: eläkkeestä 7,45 %:n veron (1 490,90/200 = 7,45),       vaikka vakuutusmaksu on muiden osalta 1,8 %
8342: joten Ruotsin eläkkeen veroprosentti tavallaan         ja vaikka kansaneläkelain pysyväksi tarkoitetun
8343: nousee 32,45 %:iin.                                    säännöksen (KEL 6 §:n 1 momentin 1 kohta)
8344:    Asiaa voidaan tarkastella myös ns. marginaa-        mukaan 63 vuotta täyttäneet ovat pääsääntöi-
8345: liveroperiaatteen näkökulmasta eli voidaan las-        sesti vapaat kansaneläkevakuutusmaksusta. Elä-
8346: kea, paljonko 40 000 mk eläkettä saavan henki-         ketulosta on vuodelta 1993 maksettava sairaus-
8347: lön on maksettava lisää veroa, jos hän saa tuon        vakuutusmaksua 2 prosenttiyksikköä suurempa-
8348: eläkkeen lisäksi eläkettä Ruotsista. (Tuolla ta-       na kuin muilta verovelvollisilta eli yhteensä
8349: valla saattaa asiaa tarkastella henkilö, jolle on jo   3,9 % eläketulosta. Lain pysyväksi tarkoitetun
8350: myönnetty eläke Suomesta, mutta ei vielä Ruot-         muodon mukaan sairausvakuutusmaksu on 1,25
8351: sista.)                                                penniä veroäyriltä. - Julkisen talouden rahoi-
8352:    Esimerkki 2:                                        tusongelmien vuoksi maksuvelvollisuus voi jat-
8353:    Oletetaan ensiksi, että A saa eläkettä vain         kua.
8354: Suomesta ja eläkkeen määrä on 40 000 mk.                   Ruotsissa asuvat Suomesta eläketuloa saavat
8355: Eläketulovähennys on edellä mainituin varauk-          ovat sikäli paremmassa asemassa kuin Suomessa
8356: sin valtionverotuksessa 16 370 mk ja kunnallis-        asuvat Ruotsista eläketuloa saavat, että Ruotsis-
8357: verotuksessa 26 400 mk. Kunnallisverotuksen            sa ei lasketa ulkomailta saatuja eläkkeitä yhteen
8358: perusvähennys on 7 840 mk. Valtionveroa ei             muiden tulojen kanssa, joten progressiovaikutus
8359: mene lainkaan. Kunnallisverotuksessa verotetta-        ei nosta siellä ulkomailta saatujen eläkkeiden
8360: van tulon (40 000 mk-26 400 mk -7 840 mk =             verotusta. Ruotsissa olisi lain mukaan velvolli-
8361: 5 760 mk) perusteella tulee määrättäväksi seu-         suus ottaa huomioon Suomesta saadut tulot
8362: raavat verot:                                          verokannassa, mutta jostain syystä siellä ei niin
8363:                                                        tehdä. Minulle on kerrottu, että TV:ssä haasta-
8364: kunnallisvero 0,18 x 5 760 mk=        1036,80 mk
8365:                                                        tellun asiantuntijan mukaan Ruotsissa tulkitaan
8366: kirkollisvero 0,015 x 5 760 mk=          86,40 mk
8367:                                                        asiaa koskevia säännöksiä samoin kuin Suomes-
8368: ke-maksu 0,028 x 5 760 mk=              161,28 mk
8369:                                                        sa, mutta sovelletaan toisin. Toisaalta Ruotsissa
8370: sv-maksu 0,039 x 5 760 mk =             224,64 mk
8371:                                                        asuvat joutuvat maksamaan Suomesta saamas-
8372: yhteensä                              1 509,12 mk      taan eläkkeestä lähdeveroa 35 % Suomeen.
8373:                                          1993 vp -   KK 567                                            3
8374: 
8375:    Ruotsissa kansaneläke on tiettävästi verova-      osittain Suomen veron pienentymisen. Pienitu-
8376: paata tuloa, jonka Ruotsissa työskennelleet voi-     loisena voitaisiin pitää henkilöä, joka saisi eläke-
8377: vat kokea eriarvoisuutta lisääväksi tekijäksi ver-   tulovähennyksen.
8378: ratessaan omaa verotustaan Ruotsissa asuvien             Parannusehdotuksia mietittäessä yhtenä
8379: entisten työtovereidensa verotukseen.                mahdollisuutena on tullut esille myös se, ettei
8380:    Ulkomailta saatujen eläkkeiden verotus Suo-       eläkeläisille määrättäisi ainakaan vuoden 1993
8381: messa on aiheuttanut paljon tyytymättömyyttä.        jälkeen korotettuja kansaneläke- ja sairausva-
8382: Nykyinen järjestelmä on myös vaikeasti ymmär-        kuutusmaksuja ulkomailta saaduista eläkkeis-
8383: rettävä. Veroviranomaiset ovat kokeneet asian        tä. Tämä olisi sikäli perusteltua, että eläkeläi-
8384: selittämisen vaikeaksi. Sen vuoksi he ovat miet-     sille määrättäisiin raippaverot sen vuoksi, ettei
8385: tineet parannusehdotuksia. On esitetty mm., että     hallitus saanut tahtoaan läpi pyrkiessään jää-
8386: Suomen verosta vähennettäisiin ulkomaille eläk-      dyttämään Suomen eläkkeitä koskevat indeksi-
8387: keestä maksettu vero eikä ulkomaan eläkkeeseen       korotukset. Ruotsin eläkkeiden indeksikoro-
8388: kohdistuva Suomen vero. Kyseessä olisi ns. hy-       tukset eivät kuulu suomalaisten määräysval-
8389: vitysmenetelmä. Asian huonona puolena on,            taan.
8390: että hyvitysmenetelmään liittyy yleensä sääntö,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8391: ettei ulkomaan veroa voi vähentää enempää            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8392: kuin ulkomaantuloon kohdistuva Suomen veron          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8393: määrä. Verovelvolliset eivät hyötyisi rahallisesti   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8394: lainkaan. Tietenkin voidaan ajatella, että pieni-
8395: tuloisten osalta vähennettäisiin Ruotsiin makset-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8396: tu vero Ruotsiin eläkkeeseen kohdistuvan Suo-                ryhtyä Ruotsista Suomeen verotuloa saa-
8397: men veron sijasta, vaikka se söisi Suomen veroa,             vien verotuksen selkiyttämiseksija oikeu-
8398:  koska eläketulovähennys kompensoisi ainakin                 denmukaiseksi saattamiseksi?
8399: 
8400:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1993
8401: 
8402:                                          Esko-Juhani Tennilä
8403: 4                                         1993 vp -   KK 567
8404: 
8405: 
8406: 
8407: 
8408:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8409: 
8410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan Ruotsista, on Suomessa toimitettavassa
8411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         verotuksessa samassa asemassa kuin verovelvol-
8412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       linen, joka on saanut koko tulonsa Suomesta.
8413: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tennilän            Kansanedustaja Tennilän tekemässä kysy-
8414: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 567:         myksessä esitetyt laskelmat ovat matemaattisesti
8415:                                                       oikeita, mutta en voi yhtyä niihin päätelmiin,
8416:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jotka hän tekee näiden sinänsä oikein johdettu-
8417:        ryhtyä Ruotsista Suomeen verotuloa saa-        jen lukujen perusteella. Mielestäni kansanedus-
8418:        vien verotuksen selkiyttämiseksija oikeu-      taja Tennilän käsityksensä tueksi käyttämät las-
8419:        denmukaiseksi saattamiseksi?                   kuesimerkit eivät osoita, että edellä selostamas-
8420:                                                       tani tasapuolisen kohtelun periaatteesta poiket-
8421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taisiin, kun Ruotsista Suomeen maksetuista
8422: vasti seuraavaa:                                      eläkkeistä verotetaan Suomessa. Niinpä mm.
8423:                                                       eläketulovähennys pienenee aina, kun verovel-
8424:    Olen 17 päivänä kesäkuuta 1993 vastannut           vollisen kokonaistulo kasvaa, sekä kansaneläke-
8425: samaa asiaa koskevaan kansanedustaja Tenni-           vakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu on
8426: län kirjalliseen kysymykseen n:o 298. Viittaan        kaikille Suomessa asuville samansuuruinen. Jos
8427: mainittuun vastaukseen. Käytän myös mielelläni        käytetään samoja numerotietoja kuin kansan-
8428: minulla nyt olevaa tilaisuutta laajentaa ja selven-   edustaja Tennilän esimerkeissä ja vertaillaan
8429: tää aikaisempaa vastaustani.                          keskenään verotuksen lopputuloksia kahdessa
8430:    Verovelvollisten tasapuolisen kohtelun peri-       tapauksessa, joissa verovelvollinen on saanut
8431: aate on yksi Suomen verotuksen pääperiaatteis-        yksinomaan Suomesta eläketuloa, toisessa ta-
8432: ta. Tämän periaatteen mukaisesti ja verovelvol-       pauksessa 40 000 markkaa ja toisessa 60 000
8433: lisen verokykyisyyden arvioimiseksi Suomessa          markkaa, havaitaan, että verot ja maksut ovat
8434: asuvaa verovelvollista, joka on saanut osan tu-       edellisessä tapauksessa yhteensä 1 509,12 mark-
8435: lostaan ulkomailta, esimerkiksi Ruotsista, ja         kaa ja jälkimmäisessä tapauksessa yhteensä
8436: muun osan Suomesta, ei ole yksistään tällä             13 646,82 markkaa. Verojen ja maksujen sekä
8437: perusteella asetettava eri asemaan kuin Suomes-       suhteellisesti että absoluuttisesti jyrkkä nousu
8438: sa asuva verovelvollinen, joka on saanut kaikki       ns. marginaaliverona johtuu paitsi tulomäärän
8439: tulonsa Suomesta. Koska verovelvollisen vero-         kasvusta, siitä, että tulosta myönnettävät vähen-
8440: kykyisyys määräytyy kokonaistulon perusteella,        nykset ovat pienentyneet. Lisäksi kansanedusta-
8441: hänen verotettava tulonsa on lähtökohtaisesti         ja Tennilän käyttämissä laskuesimerkeissä edel-
8442: laskettava ottamatta huomioon, että osa tulosta       lytetään, että Ruotsista saadusta eläkkeestä on
8443: on saatu Ruotsista. Verotusta toimitettaessa          aina maksettu siellä veroa 25 prosentin verokan-
8444: noudatetaan lisäksi verosopimuksen, tässä ta-         nan mukaan. Todellisuudessa kuitenkin Ruot-
8445: pauksessa Pohjoismaiden välisen tuloverosopi-         sista saatuun eläkkeeseen tavallisesti sisältyy
8446: muksen (SopS 91189), määräyksiä. Veroa mak-           sekä kansaneläkettä, joka ei ole siellä veronalais-
8447: suunpantaessa veron yhteismäärä jaetaan Suo-          ta tuloa, että muuta eläkettä (esim. yleistä lisä-
8448: mesta saadulle tulolle ja Ruotsista saadulle tulol-   eläkettä, ATP), joka taas on veronalaista tuloa.
8449: le. Se veron osa, joka suhteellisesti jakautuu        Jos esimerkkilaskelmassa oletetaan, että Ruot-
8450: Ruotsista saadulle tulolle, jätetään maksuunpa-       sista saadun eläkkeen kokonaismäärästä 20 000
8451: nematta. Tämän maksuunpanematta jäävän                markasta kansaneläkkeen osuus on 6 000 mark-
8452: määrän suuruus lasketaan siten, että se vastaa        kaa, Ruotsissa eläkkeestä suoritetaan veroa
8453: yhtä suurta osaa veron koko määrästä kuin             3 500 markkaa (=25 % x 20 000 -6 000) eli 17,5
8454: verovelvollisen Ruotsista saaman tulon määrä          prosentin verokannan mukaan. Suomesta saa-
8455: on hänen Suomesta ja Ruotsista saamiensa tulo-        dun eläkkeen kokonaismäärästä 40 000 markas-
8456: jen yhteismäärästä. Näin meneteltäessä verovel-       ta eläkkeen saajan on Suomessa suoritettava
8457: vollinen, joka on verovuonna saanut osan tulos-       veroa ja maksuja, kun Ruotsista saatu eläke
8458:                                          1993 vp -   KK 567                                          5
8459: 
8460: otetaan huomioon veronlaskennassa, yhteensä          sesti joskus asettua, riippuu taas Ruotsin vero-
8461: 10 137,72 markkaa. Kun viimeksi mainittuun           tuksen korkeasta tasosta eikä verosopimuksesta.
8462: veromäärään lisätään Ruotsissa maksettu vero            Kansanedustaja Tennilän ehdottamat muu-
8463: 3 500 markkaa, eläkkeitä rasittavien Suomen ja       tokset verotuksessa nyt vallitsevaan käytäntöön
8464: Ruotsin tuloverojen ja maksujen yhteenlaske-         merkitsisivät muun ohessa, että Suomen valtio ja
8465: tuksi määräksi saadaan 13 637,72 markkaa.            muut veronsaajat korvaisivat siinä tapauksessa,
8466: Tämä esimerkki osoittaa toisaalta, että kaksin-      että Ruotsissa verotuksen taso on korkeampi
8467: kertaisen verotuksen poistamismenetelmä toimii       kuin Suomessa, verovelvolliselle sen osan Ruot-
8468: tyydyttävästi eikä eläkkeen saajanverotus taval-     sin verosta, joka ylittää Suomen verotuksen
8469: lisesti muodostu ankarammaksi kuin siinä ta-         tason mukaisen veron. Kysymyksessä olisi siis
8470: pauksessa, että hän olisi saanut koko eläketulon-    tulonsiirto Suomen veronsaajilta Ruotsin veron-
8471: sa Suomesta, ja toisaalta, että se Suomen vero-      saajille. Tällaista verotuksen kansainväliseen
8472: tuksen tasoa korkeampi verotuksen kokonaista-        harmonisointiin perustuvaa järjestelmää en voi
8473: so, jolle eläkkeen saajan verotus saattaa lopulli-   pitää tavoiteltavana.
8474: 
8475:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
8476: 
8477:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8478: 6                                         1993 vp -   KK 567
8479: 
8480: 
8481: 
8482: 
8483:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8484: 
8485:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har förvärvat i Sverige utgör av det sammanräk-
8486: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse till      nade beloppet av de inkomster som han har
8487: vederbörande medlem av statsrådet översänt            förvärvat i Finland och i Sverige. Genom detta
8488: följande av riksdagsman Tennilä undertecknade         förfarande är en skattskyldig som under skatte-
8489: skriftliga spörsmål nr 567:                           året har förvärvat en del av sin inkomst i Sverige
8490:                                                       vid beskattningen i Finland i samma ställning
8491:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       som en skattskyldig som har förvärvat hela sin
8492:        sikt att vidta för att klarlägga beskatt-      inkomst i Finland.
8493:        ningen och göra den rättvis för dem som            De beräkningar som läggs fram i riksdagsman
8494:        får skatteinkomster från Sverige till Fin-     Tenniläs spörsmål är matematiskt riktiga, men
8495:        land?                                          jag kan inte förena mig om de slutsatser som han
8496:                                                       drar på grund av dessa i sig på ett riktigt sätt
8497:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             härledda tal. Enligt min mening visar de räkne-
8498: anföra följande:                                      exempel som riksdagsman Tennilä använt som
8499:                                                       stöd för sin uppfattning inte att man skulle
8500:    Jag har den 17 juni 1993 besvarat riksdags-        avvika från principen för likvärdig behandling,
8501: man Tenniläs skriftliga spörsmål nr 298 om            som jag redogjort för ovan, då pensioner som
8502: samma fråga. Jag hänvisar till nämnda svar. Jag       betalts från Sverige till Finland beskattas i Fin-
8503: utnyttjar även gäma detta tillfålle för att utvidga   land. Sålunda minskar bl.a. pensionsinkomst-
8504: och klarlägga mitt tidigare svar.                     avdraget alltid då den skattskyldiges totalin-
8505:    Principen för 1ikvärdig behandling av de           komst ökar samt folkpensionsförsäkringspremi-
8506: skattskyldiga är en av huvudprincipema för            en och sjukförsäkringspremien är lika stor för
8507: beskattningen i Finland. Enligt denna princip         alla som är bosatta i Finland. Om man använder
8508: och för att bedöma skatteförmågan hos en              samma sifferuppgifter som riksdagsman Tennilä
8509: skattskyldig skall en skattskyldig med hemvist i      i sina exempel och jämför sinsemellan resultaten
8510: Finland, som förvärvar en del av sin inkomst i        av beskattningen i två fall där den skattskyldige
8511: utlandet, exempelvis i Sverige, och den övriga        förvärvat pensionsinkomst uteslutande i Fin-
8512: delen i Finland, inte uteslutande på denna grund      land, i det ena fallet 40 000 mark och i det andra
8513: försättas i en annan ställning än en skattskyldig     60 000 mark, märker man att skattema och
8514: med hemvist i Finland, som förvärvar all sin          premiema i det föregående fallet är sammanlagt
8515: inkomst i Finland. Eftersom den skattskyldiges        1 509,12 mark och i det senare fallet sammanlagt
8516: skatteförmåga bestäms på grundval av den tota-        13 646,82 mark. Den både proportionellt och
8517: la inkomsten, skall vid beräkningen av hans           absolut branta ökningen av skatter och premier
8518: beskattningsbara inkomst gälla som utgångs-           i form av den s.k. marginalskatten beror förutom
8519: punkt att man bortser från att en del av inkom-       på ökningen av inkomstens belopp även på att
8520: sten har förvärvats i Sverige. Vid beskattningen      de avdrag som medges från inkomsten har blivit
8521: iakttas dessutom bestämmelsema i ett skatteav-        mindre. Dessutom förutsätts i riksdagsman Ten-
8522: tal, i detta fall bestämmelsema i inkomstskatte-      niläs räkneexempel att på pension förvärvad i
8523: avtalet mellan de nordiska ländema (FördrS 911        Sverige alltid betalts skatt där enligt en skattesats
8524: 89). Vid debiteringen av skatten fördel~s det         om 25 procent. I verkligheten ingår det emeller-
8525: totala skattebeloppet på den inkomst som har          tid i pension som förvärvats i Sverige både
8526: förvärvats i Finland respektive den inkomst som       folkpension, som inte är skattepliktig inkomst
8527: har förvärvats i Sverige. Den del av skatten som      där, och annan pension (t.ex. allmän tilläggspen-
8528: proportionellt belöper på inkomsten från Sverige      sion, ATP), som i sin tur är skattepliktig in-
8529: debiteras inte. Beloppet av den del av skatten        komst. Om man i exempelberäkningen antar att
8530: som inte debiteras räknas så att den svarar mot       folkpensionens andel av det totala beloppet av
8531: en lika stor del av skattens hela belopp, som         den pension på 20 000 mark som förvärvats i
8532: beloppet av den inkomst som den skattskyldige         Sverige är 6 000 mark, skall i Sverige betalas
8533:                                              1993 vp -    KK 567                                         7
8534: 
8535: 3 500 mark i skatt på pensionen (= 25% x 20 000           som pensionstagarens beskattning ibland slutligt
8536: - 6 000), dvs. enligt en skattesats om 17,5               kan nå upp tili däremot beror på den höga
8537: procent. På det totala beloppet av den pension            beskattningsnivån i Sverige och inte på skatteav-
8538: på 40 000 mark som förvärvats i Finland skali             talet.
8539: pensionstagaren betala sammanlagt 10 137,72                   De ändringar i nurådande praxis vid be-
8540: mark i skatt och premier i Finland, då pensionen          skattningen som riksdagsman Tennilä föreslår
8541: från Sverige beaktas vid beräkningen av skatten.          skulie innebära bl.a. att finska staten och de
8542: Då tili det sistnämnda skattebeloppet läggs den           övriga finska skattetagama i det faliet att ni-
8543: skatt på 3 500 mark som betalts i Sverige, blir det       vån av beskattningen i Sverige är högre än i
8544: sammanlagda beloppet av finska och svenska                Finland skulie ersätta den skattskyldige för
8545: inkomstskatter och premier som belastar pensio-           den del av den svenska skatten som överstiger
8546: nerna 13 637,72 mark. Detta exempel visar å ena           den skatt som motsvarar beskattningsnivån i
8547: sidan att metoden för att undanröja dubbelbe-             Finland. Det skulie alitså vara fråga om en
8548: skattning fungerar på ett tillfredsstäliande sätt         inkomstöverföring från de finska skattetagama
8549: och att pensionstagarens beskattning i vanliga            tili de svenska skattetagama. Ett sådant system
8550: fali inte blir strängare än i det faliet att han skulie   som grundar sig på intemationeli harmonise-
8551:  ha förvärvat hela sin pensionsinkomst i Finland          ring av beskattningen kan jag inte anse vara
8552:  och å andra sidan att den totala beskattningsnivå        värt att sträva efter.
8553:  som är högre än beskattningsnivån i Finland och
8554: 
8555:       Helsingforsden 16 november 1993
8556: 
8557:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
8558:                                              1993 vp
8559: 
8560: Kirjallinen kysymys 568
8561: 
8562: 
8563: 
8564: 
8565:                                  A. Ojala: Keliakiapotilaiden tarvitseman erikoisravinnon verotus-
8566:                                      kohtelusta
8567: 
8568: 
8569:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8570: 
8571:    Keliakia on ohutsuolen sairaus, jonka aiheut-   makaronit ja leipäjauhoseos ovat hinnaltaan
8572: taa kotimaisten viljojen (vehnä, ruis, ohra ja     moninkertaisia tavallisiin tuotteisiin verrattuna.
8573: kaura) sisältämä gluteenivalkuaisaine sille yli-   Esimerkiksi gluteeniton makaroni maksaa 86,00
8574: herkässä ihmisessä. Hoitona on elinikäinen glu-    mk/kg, kun tavalliset makaronit maksavat 8,80
8575: teeniton ruokavalio, minkä ansiosta ohutsuoli-     mk/kg.
8576: vaurio korjaantuu ja henkilö pysyy Oireettorna-       Liikevaihtoveron pienentäminen nimen-
8577: na ja voi hyvin. On huomattava, että vähäinen-     omaan näiltä tuotteilta olisi varmasti yksi keino
8578: kin gluteeni ravinnossa voi aiheuttaa uudestaan    alentaa keliaakikoiden sairaudesta aiheutuneita
8579: ohutsuolen limakalvovaurion.                       kustannuksia.
8580:    Myös dermatitis herpetiformis on autoim-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8581: muunitauti, jonka hoitona on elinikäinen glutee-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8582: niton ruokavalio.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8583:    Dieetistä aiheutuvat ylimääräiset kustannuk-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8584: set ovat keskimäärin 480 mklkk Keliakiayhdis-
8585: tyksen tekemän selvityksen ja HYKS:n ravitse-                 Onko mahdollista alentaa keliakiapo-
8586: musterapeutin mukaan.                                     tilaiden tarvitseman erityisruokavalion
8587:    Dieetin hintaa nostavat ulkomailta tuotetun            osalta verotusta joko liikevaihtoveron
8588: ravinnon kohtuuttoman kalliit hinnat. Tattari,            osalta tai muilla järjestelyillä, ja jos on,
8589: hirssi ja riisi ovat hinnaltaan kalliimpia kuin              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8590: kotimaiset tuotteet. Myös mm. gluteenittomat              ryhtyä?
8591:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1993
8592: 
8593:                                             Arja Ojala
8594: 
8595: 
8596: 
8597: 
8598: 2300321
8599: 2                                         1993 vp -   KK 568
8600: 
8601: 
8602: 
8603: 
8604:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8605: 
8606:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Arvonlisäverolailla kumottaisiin voimassa oleva
8607: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         liikevaihtoverolaki. Elintarvikkeiden muita ta-
8608: olette 27 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        varoita lievempi verotus toteutettaisiin arvon-
8609: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lisäverojärjestelmän voimaan tullessa nykyiseen
8610: omaiselle jäsenelle kansanedustaja A. Ojalan          tapaan alkutuotevähennysjärjestelmän avulla.
8611: näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen n:o 568:         Jos Suomesta tulee Euroopan Liiton jäsen, alku-
8612:                                                       tuotevähennysjärjestelmästä joudutaan luopu-
8613:           Onko mahdollista alentaa keliakiapo-        maan.
8614:        tilaiden tarvitseman erityisruokavalion            Hallituksen tarkoituksena on erikseen selvit-
8615:        osalta verotusta joko liikevaihtoveron         tää, miten elintarvikkeiden verotus olisi tarkoi-
8616:        osalta tai muilla järjestelyillä, ja jos on,   tuksenmukaista järjestää jatkossa, kun otetaan
8617:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       huomioon myös mahdollisen Euroopan Liiton
8618:        ryhtyä?                                        jäsenyyden edellyttämät muutostarpeet Liike-
8619:                                                       vaihtoverotuksen tai arvonlisäverotuksen alen-
8620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taminen keliakiapotilaiden tarvitseman erityis-
8621: vasti seuraavaa:                                      ruokavalion osalta ei ole mahdollista.
8622:                                                           Tulo- ja varallisuusverolain nojalla voidaan
8623:    Suomessa elintarvikkeet eivät ole täyden liike-    keliakian vuoksi myöntää veronmaksukyvyn
8624: vaihtoveron piirissä. Kun yleinen liikevaihtove-      alentumisvähennys. Vähennyksen myöntämisen
8625: rokanta on 22 prosenttia, elintarvikekulutukseen      edellytyksenä on, että veronmaksukyky on olen-
8626: sisältyy liikevaihtoveroa keskimäärin 14,5 pro-       naisesti alentunut. Veronmaksukyky riippuu en-
8627: senttia. Elintarvikkeiden alempi liikevaihtovero-     sisijaisesti verovelvollisen ja hänen perheensä
8628: tus on toteutettu alkutuotevähennysjärjestelmän       käytettävissä olevista tuloista ja varallisuudesta.
8629: avulla. Vuoden 1994 talousarvioesityksen mu-          Vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa ve-
8630: kaan elintarvikkeiden hintoja tuettiin vuonna         ronmaksukyvyn alentumisvähennyksen enim-
8631: 1992 alkutuotevähennysjärjestelmän avulla 3,5         mäismäärä on 8 000 markkaa.
8632: miljardilla markalla. Suurin osa tuesta käytetään         Keliakiapotilaidenja muiden heihin rinnastet-
8633: maito- ja lihatuotteiden hintojen alentamiseen.       tavien henkilöiden sosiaaliturvan parantaminen
8634:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimi-
8635: arvon1isäverolaiksi. Vuoden 1994 talousarvioesi-      alaan, jossa asiaa selvitetään. Verotus ei sovellu
8636: tyksen mukaan arvonlisäverolaki on tarkoitus          keliakiapotilaiden sairaudesta aiheutuvien kus-
8637: saattaa voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.             tannusten alentamiseen.
8638: 
8639:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
8640: 
8641:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8642:                                          1993 vp -   KK 568                                          3
8643: 
8644: 
8645: 
8646: 
8647:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8648: 
8649:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hävs omsättningsskattelagen. En beskattning
8650: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som är lindrigare i fråga om livsmedel än i fråga
8651: den 27 oktober 1993 tili vederbörande medlem         om andra varor skall förverkligas genom syste-
8652: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       met med primärproduktavdrag, när mervärdes-
8653: A. Ojala undertecknade spörsmål nr 568:              skattesystemet träder i kraft. Om Finland blir
8654:                                                      medlem av Europeiska unionen blir det nödvän-
8655:           År det möjligt att för celiakipatienter-   digt att avstå från systemet med primärprodukt-
8656:        na lindra beskattningen till den del den      avdrag.
8657:        gäller patientemas specialdiet, antingen i        Regeringens avsikt är att särskilt utreda hur
8658:        fråga om omsättningsskatten eller genom       beskattningen av livsmedel i fortsättningen skall
8659:        andra arrangemang, och om det är möj-         ordnas på ett ändamålsenligt sätt, när man
8660:        ligt,                                         beaktar de behov av förändring som ett eventu-
8661:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ellt medlemskap i Europeiska unionen förutsät-
8662:        ta?                                           ter. Det är inte möjligt att lindra omsättningsbe-
8663:                                                      skattningen eller mervärdesbeskattningen när
8664:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det gäller celiakipatientemas specialdiet.
8665: anföra följande:                                         Med stöd av lagen om skatt på inkomst och
8666:                                                      förmögenhet kan på grund av celiaki beviljas
8667:    1 Finland omfattas livsmedlen inte av en          avdrag för nedsatt skattebetalningsförmåga.
8668: fullständig omsättningsskatt. När den allmänna       Förutsättning för att avdraget skall beviljas är
8669: omsättningsskattesatsen är 22 %, utgör omsätt-       att skattebetalningsförmågan har blivit väsent-
8670: ningsskatten i genomsnitt 14,5% av livsmedels-       ligt nedsatt. Skattebetalningsförmågan beror i
8671: konsumtionen. Den lägre omsättningsbeskatt-          första hand på den skattskyldiges och hans
8672: ningen för livsmedel har förverkligats genom ett     familjs inkomst och förmögenhet. Vid beskatt-
8673: system med primärproduktavdrag. Enligt bud-          ningen för 1993 är detmaximala beloppet i fråga
8674: getpropositionen för 1994 understöddes livsme-       om avdraget för nedsatt skattebetalningsförmå-
8675: delsprisema 1992 med 3,5 mrd. mk genom syste-        ga 8 000 mk.
8676: met med primärproduktavdrag. Största delen av            Förbättrandet av celiakipatientemas och an-
8677: stödet användes till att sänka prisema på mjölk-     dra med dem jämförbara patienters socialskydd
8678: och köttprodukter.                                   utreds vid social- och hälsovårdsministeriet ef-
8679:    Regeringen har förelagt riksdagen en proposi-     tersom ärendet hör tili ministeriets verksamhets-
8680: tion med förslag till mervärdesskattelag. Enligt     område. Beskattningen är inte ett lämpligt medel
8681: budgetpropositionen för 1994 är det meningen         när det gäller att sänka celiakipatientemas sjuk-
8682: att mervärdesskattelagen skall träda i kraft den 1   domskostnader.
8683: juni 1994. Genom mervärdesskattelagen upp-
8684:      Helsingfors den 17 november 1993
8685: 
8686:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
8687:                                                  1993 vp
8688: 
8689: Kirjallinen kysymys 569
8690: 
8691: 
8692: 
8693: 
8694:                                     M. Laukkanen: Venäjän ja Viron hyväksymisestä turvapaikkaha-
8695:                                        kemuksia käsiteltäessä turvallisiksi maiksi
8696: 
8697: 
8698:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8699: 
8700:     Eduskunnan kesäkuussa 1993 hyväksymän                 Ulkomaalaislakiin sijoitettu pikakäännytyk-
8701: ulkomaalaislain uudistamisen tavoitteena oli hil-      sen mahdollisuus ei käytännössä toimi, koska
8702: litä aiheettomien maahan pyrkivien pakolaisase-        hallitus ei ole katsonut Venäjää ja Viroa sellai-
8703: maa hakevien muuttajien määrää. Näin ei kui-           siksi turvallisiksi maiksi, jonne voidaan edes ao.
8704: tenkaan ole käynyt.                                    maista tulleet aiheettomat hakijat käännyttää.
8705:     Pakolaisten vastaanottoasemille on sijoitettu      Myös maastakarkotuksen mahdollistavaa ri-
8706: runsaasti etupäässä venäläisiä ja virolaisia nuo-      koksen taso on käytännössä osoittautunut liian
8707: ria, jotka eivät täytä pakolaisaseman saamisen         korkeaksi.
8708: edellytyksiä. Hakijat ruuhkauttavat viranomais-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8709: ten kuulustelu- ja päätöksentekokoneistot ja hi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8710: dastuttavat näin ollen myös aitojen pakolaisase-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8711: maa tavoittelevien hakijoiden hakemusten käsit-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8712: telyä.
8713:     Hakijoiden on monin paikoin, esim. Valkea-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8714: lan vastaanottoasemalla, todettu syyllistyneen                ryhtyä Venäjän ja Viron asettamiseksi
8715: mm. huumeiden hallussapitoon ja kauppaan                      kiireisesti sellaisiksi turvallisiksi maiksi,
8716: sekä näpistelyrikoksiin, jotka herättävät aitoa               joihin viranomaiset voivat pikakäännyt-
8717: pelkoa paikallisten asukkaiden keskuudessa.                   tää aiheettomat turvapaikan tai pakolais-
8718:     Tilanne on käytännössä lisännyt kuntien kiel-             aseman hakijat ja näin luoda nykyistä
8719:  teistä suhtautumista pakolaisten vastaanottami-              paremmat edellytykset todellisten pako-
8720:  seen ja sijoittamiseen kunnissa. Niinpä läänien              laisten vastaanotolle, hakemusten käsit-
8721:  sosiaaliosastoilla on vaikeuksia löytää riittävästi          telylle ja sijoittamiselle?
8722:  sijoituskuntia pakolaisaseman saaneille henki-
8723:  löille.
8724:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1993
8725: 
8726:                                           Markku Laukkanen
8727: 
8728: 
8729: 
8730: 
8731:  2300321
8732: 2                                         1993 vp -    KK 569
8733: 
8734: 
8735: 
8736: 
8737:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8738: 
8739:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sopimukseen ja että myös muut maat, joissa ei
8740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          esiinny vainoa tai ihmisoikeuksien loukkauksia,
8741: olette 27 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-         voidaan tiettyjen edellytysten vallitessa katsoa
8742: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       turvallisiksi.
8743: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja               Kirjallisessa kysymyksessä mainituista maista
8744: Markku Laukkasen kirjallisen kysymyksen n:o            Viro on Euroopan neuvoston jäsenmaa, mutta
8745: 569:                                                   se ei ole liittynyt pakolaisten oikeusasemaa kos-
8746:                                                        kevaan yleissopimukseen. Venäjä sen sijaan ei
8747:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ole Euroopan neuvoston jäsenmaa, mutta on
8748:        ryhtyä Venäjän ja Viron asettamiseksi           liittynyt pakolaisten oikeusasemaa koskevaan
8749:        kiireisesti sellaisiksi turvallisiksi maiksi,   yleissopimukseen viime keväänä. Suomen ja Ve-
8750:        joihin viranomaiset voivat pikakäännyt-         näjän pakolaisasioita hoitavien viranomaisten
8751:        tää aiheettomat turvapaikan tai pakolais-       välillä on käynnistetty yhteistyö, jonka tavoittee-
8752:        aseman hakijat ja näin luoda nykyistä           na on Venäjän pakolaisviranomaisten toiminnan
8753:        paremmat edellytykset todellisten pako-         kehittäminen.
8754:        laisten vastaanotolle, hakemusten käsit-            Kehitys ihmisoikeuskysymyksissä Venäjällä
8755:        telylle ja sijoittamiselle?                     ja Virossa on ollut myönteistä. Sisäasiainminis-
8756:                                                        teriö, yhdessä muiden ulkomaalaishallinnon
8757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kanssa tekemisissä olevien viranomaisten kans-
8758: vasti seuraavaa:                                       sa, on tarkkaan seurannut tilanteen kehittymistä
8759:                                                        Venäjällä ja Virossa.
8760:    Heinäkuun 15 päivänä 1993 voimaan tullei-               Venäjän ja Viron nimeämistä turvallisiksi
8761: den ulkomaalaislain muutosten jälkeen turvalli-        maiksi on valmisteltu ulkomaalaispoliittisessa
8762: sina maina voidaan suoraan lain sanamuodon             kansliapäällikkötyöryhmässä. Venäjän ja Viron
8763: mukaan pitää Pohjoismaita. Lakiesityksen pe-           määrittämisestä turvallisiksi maiksi on äskettäin
8764: rusteluissa on lisäksi mainittu, että turvallisiksi    keskusteltu turvallisuusasiain ministeriryhmäs-
8765: maiksi voidaan Pohjoismaiden lisäksi katsoa            sä. Tätä keskustelua jatketaan. Jos ministeriryh-
8766: ainakin ne Euroopan neuvoston jäsenmaat, jot-          mässä katsotaan mahdolliseksi Venäjän ja Viron
8767: ka ilman maantieteellistä varaumaa ovat liitty-        nimeäminen turvallisiksi maiksi, asia viedään
8768: neet pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleis-         valtioneuvoston käsittelyyn lähiaikoina.
8769: 
8770:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
8771: 
8772:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
8773:                                          1993 vp -   KK 569                                          3
8774: 
8775: 
8776: 
8777: 
8778:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
8779: 
8780:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förekommer förföljelse eller kränkning av de
8781: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       mänskliga rättigheterna under vissa förutsätt-
8782: den 27 oktober 1993 tili vederbörande medlem         ningar kan betraktas som säkra.
8783: av statsrådet översänt riksdagsman Markku               Av de Iänder som nämns i det skriftliga
8784: Laukkanens skriftliga spörsmål nr 569:               spörsmålet är Estland medlem i Europarådet,
8785:                                                      men har inte tillträtt konventionen angående
8786:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       flyktingars rättsliga ställning. Ryssland däremot
8787:        ta för att snabbt definiera Ryssland och      är inte medlem i Europarådet, men har tillträtt
8788:        Estland som säkra Iänder dit myndighe-        konventionen angående flyktingars rättsliga
8789:        terna kan snabbavvisa sökande som utan        ställning förra våren. Finländska och ryska myn-
8790:        fog söker asyl eller flyktingställning i      digheter som behandlar flyktingärenden har bör-
8791:        Finland och sålunda skapa bättre förut-       jat samarbeta för att utveckla de ryska flykting-
8792:        sättningar än för närvarande att ta emot      myndigheternas verksamhet.
8793:        verkliga flyktingar, behandla deras an-          Utvecklingen i fråga om de mänskliga rättig-
8794:        sökningar och placera dem i landet?           heterna har varit gynnsam i Ryssland och Est-
8795:                                                      land. Inrikesministeriet och övriga myndigheter
8796:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         inom utlänningsförvaltningen har följt noga med
8797: följande:                                            situationen i Ryssland och Estland.
8798:                                                         Definieringen av Ryssland och Estland som
8799:    Efter ändringarna i utlänningslagen som träd-     säkra Iänder har beretts i den utlänningspolitiska
8800: de i kraft den 15 juli 1993 kan de nordiska          kanslichefsarbetsgruppen. Ministergruppen för
8801: länderna direkt med stöd av ordalydelsen i lagen     säkerhetsärenden har nyss diskuterat definie-
8802: betraktas som säkra länder. 1 motiveringen tili      ringen av Ryssland och Estland som säkra Iän-
8803: lagförslaget sägs dessutom att vid sidan av de       der. Denna diskussion kommer att fortsättas.
8804: nordiska länderna kan åtminstone de med-             Om ministergruppen anser att Ryssland och
8805: lemsländer i Europarådet som utan geografisk         Estland kan definieras som säkra länder, kom-
8806: reservation har tillträtt konventionen angående      mer ärendet att föreläggas statsrådet inom den
8807: flyktingars rättsliga ställning betraktas som säk-   närmaste framtiden.
8808: ra och att också andra Iänder där det inte
8809:      Helsingfors den 17 november 1993
8810: 
8811:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
8812:                                                 1993 vp
8813: 
8814: Kirjallinen kysymys 570
8815: 
8816: 
8817: 
8818: 
8819:                                    S-L. Anttila ym.: Suomen Säästöpankki -          SSP Oy:n entisten
8820:                                        asiakkaiden oikeudellisesta asemasta
8821: 
8822:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8823: 
8824:    Hallituksen päätös pilkkoa Suomen Säästö-          mien ratkaisemiseksi, jotta ihmiset eivät joudu
8825: pankki neljän muun pankkiryhmän kesken tuo            lähes lainsuojattomiksi?
8826: täysin uuden tilanteen niille ihmisille, jotka ovat      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8827: ylivelkaantuneita ja joiden luotot ovat ns. järjes-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8828: telemättömiä luottoja. Suomen Säästöpankin            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8829: järjestelemättömät luottoasiakkaat sellaisten         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8830: luottojen osalta, jotka ovat yli miljoona mark-
8831: kaa, ovat siirtymässä perustettuun roskapank-                   Miten Hallitus aikoo estää sen, ettei
8832: kiin. Alle miljoonan markan laina-asiakkaat lie-             Suomen Säästöpankin asiakkaille synny
8833: nee tarkoitus hoitaa jatkavan pankin toimesta.               korvaamattomia vahinkoja ja että pan-
8834: Pankkien intressissä on ajaa mahdollisimman                  kin asiakkaat eivät joudu lainsuojatto-
8835: paljon epäkurantteja luottoja ja asiakkaita ros-             miksi, ottaen huomioon sen, että pank-
8836:  kapankkiinja siten siivota ongelmia pois. Vaara-            kien intressissä olisi ajaa mahdollisim-
8837:  na onkin, että tässä yhteydessä kuluttajat joutu-           man paljon järjestelemättömiä luottoja
8838:  vat lähes lainsuojattomiksi. Eräiden arvioiden              roskapankkiin ja siten jatkaa puhtaan
8839:  mukaan myös 1 500 maatilaa on joutumassa                    kaulan kanssa, sekä
8840:  roskapankkiin. Toisaalta maatilatalouden kehit-                miten Hallitus aikoo turvata velka-
8841:  tämisrahaston luotot ovat 80-prosenttisesti ja              saneerauslakien toimivuuden roskapank-
8842:  vuoden 1993 aikana myönnetyt luotot 100-pro-                kiin mahdollisesti siirrettävien asiakkai-
8843:  senttisesti valtion vastuulla. Millaisia ohjeita            den ja yritysten osalta?
8844:  hallituksen toimesta aiotaan antaa näiden ongel-
8845:         Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1993
8846: 
8847:             Sirkka-Liisa Anttila         Juhani Alaranta                Tellervo Renko
8848:             Annikki Koistinen            Pauli Saapunki                 Matti Väistö
8849:             Rose-Marie Björkenheim       Maria Kaisa Aula               Markku Laukkanen
8850:                                          Juha Korkeaoja
8851: 
8852: 
8853: 
8854: 
8855: 2300321
8856:    '"
8857: 2                                       1993 vp -   KK 570
8858: 
8859: 
8860: 
8861: 
8862:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8863: 
8864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      olevat sekä vuoden 1994 loppuun mennessä
8865: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       järjestämättömiksi muuttuvat yksityishenkilöi-
8866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den saamiset sekä yritysasiakkailta olevat alle
8867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja S-L. Antti-    yhden miljoonan markan saamiset.
8868: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            SSP:n osakkeiden ja liiketoiminnan kaupan
8869: n:o 570:                                            yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiöön siirrettä-
8870:                                                     vien omaisuuserien ja luottojen siirto tulee selvi-
8871:           Miten Hallitus aikoo estää sen, ettei     tettäväksi tapaus tapaukselta myyjän ja ostajien
8872:        Suomen Säästöpankin asiakkaille synny        tilintarkastajien toimesta kaupan yhteydessä so-
8873:        korvaamattomia vahinkoja ja että pan-        vittujen perusteiden mukaisesti. Pankit eivät si-
8874:        kin asiakkaat eivät joudu lainsuojatto-      ten voi omatoimisesti siirtää omaisuudenhoi-
8875:        miksi, ottaen huomioon sen, että pank-       toyhtiöön mitään ongelmaomaisuutta tai ongel-
8876:        kien intressissä olisi ajaa mahdollisim-     maluottoja.
8877:        man paljon järjestelemättömiä luottoja           Ostajapankkien asiakkaiksi siirtyneiden
8878:        roskapankkiin ja siten jatkaa puhtaan        asiakkaiden asemaa SSP:n myynti ei millään
8879:        kaulan kanssa, sekä                          tavoin vaaranna. SSP:n kaupan perusteella ei
8880:           miten Hallitus aikoo turvata velka-       ostajille synny oikeutta muuttaa luottojen tai
8881:        saneerauslakien toimivuuden roskapank-       talletusten ehtoja. Ostajat ovat sitoutuneet säi-
8882:        kiin mahdollisesti siirrettävien asiakkai-   lyttämään asiakkaikseen tulevien SSP:n asiak-
8883:        den ja yritysten osalta?                     kaiden luottoehdot ennallaan. SSP:llä oli kuiten-
8884:                                                     kin lukuisia erilaisia tiliehtoja. Vastaanottavissa
8885:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pankeissa ei välttämättä ole käytössä täsmälleen
8886: vasti seuraavaa:                                    samanlaisia tiliehtoja. Tällöin tiliehdot tulee
8887:                                                     saattaa vastaamaan alkuperäisiä lähinnä olevia
8888:    Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n osakkei-          ehtoja. Missään tapauksessa ehdot eivät saa olla
8889: den ja liiketoiminnan myynnin yhteydessä osta-      asiakkaan kannalta epäedullisempia kuin alku-
8890: japankkien kanssa sovittiin niistä perusteista,     peräiset ehdot. Tiliehtojen yksipuolinen muutta-
8891: joilla ongelmaomaisuus ja ongelmaluotot siirre-     minenhan on mahdollista vasta esimerkiksi talle-
8892: tään perustettavalle omaisuudenhoitoyhtiölle.       tuksen erääntyessä. Luotto- tai talletusasiakkail-
8893: Omaisuudenhoitoyhtiöön siirretään muun              le ei muutenkaan kaupan johdosta voi eikä saa
8894: muassa yhden miljoonan markan ja sen ylittävät      aiheutua haittoja.
8895: järjestämättömät yrityssaamiset, korottomat ja          Omaisuudenhoitoyhtiöön siirtyneiden asiak-
8896: vuotuiselta koroltaan alle 5 o/o:n yrityssaamiset    kaiden luottojen osalta omaisuudenhoitoyhtiöllä
8897: sekä yrityssaamiset, jos lainanhoitokyvyttömyy-     on mahdollisuus joustavaan menettelyyn asiak-
8898: den johdosta yhdenkin saamisen korko on lisätty     kaiden luottojen hoitamisen suhteen. Omaisuu-
8899: pääomaan tai koronmaksuun on myönnetty uusi         denhoitoyhtiöllä ei ole perusteita suhtautua
8900: luotto.                                             pankkeja rajoittavarumin velkasaneerauslain so-
8901:    Vakuusrahastolain viimeisimmän muutoksen         veltamiseen.
8902: yhteydessä eduskunnan talousvaliokunta katsoi,          Ostajapankkien asiakkaiksi siirtyneet SSP:n
8903: ettei omaisuudenhoitoyhtiöön tule siirtää ongel-    entiset asiakkaat ovat luonnollisesti edelleen
8904: ma-asiakkaiksi muodostuneita kotitalouksia          luottolaitoslain mukaisen asiakkaansuojan ja
8905: eikä sellaisia pienyrityksiä, ]oiden asiakkuus      salassapitovelvollisuuden piirissä. Samoja asiak-
8906: pankissa ei vaadi normaalia pankkitoimintaa         kaansuoja-ja salassapitosäännöksiä sovelletaan
8907: suurempaa erikoistumista ongelmien hoitami-         myös omaisuudenhoitoyhtiöihin. Säännösten
8908: seksi. Tämä pyritään toteuttamaan järjestelyllä,    noudattamista valvoo rahoitustarkastus.
8909: jossa ostajapankit ostavat järjestämättöminä
8910: 
8911:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1993
8912: 
8913:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8914:                                           1993 vp -    KK 570                                           3
8915: 
8916: 
8917: 
8918: 
8919:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
8920: 
8921:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            så sätt att köparbankerna köper sådana ford-
8922: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           ringar hos privatpersoner som är oreglerade eller
8923: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        blir oreglerade före utgången av 1994 samt
8924: dagsman S-L. Anttila m.fl. undertecknade spörs-        sådana fordringar hos företagskunder som un-
8925: mål nr 570:                                            derstiger en miljon mark.
8926:                                                            De egendomsposter och krediter som överförs
8927:           Hur ämnar Regeringen se tili att kun-        till egendomsförvaltningsbolaget i samband med
8928:        derna hos Sparbanken i Finland inte             affåren som gäller FBS:s aktier och affårsverk-
8929:        åsamkas oersättliga skador och att ban-         samhet kommer att utredas från fall tili fall av
8930:        kens kunder inte blir utan rättsskydd           säljarens och köparnas revisorer enligt de princi-
8931:        med beaktande av att det vore i banker-         per som man kommit överens om i samband med
8932:        nas intresse att överföra så mycket oreg-       affåren. Bankema kan således inte på eget bevåg
8933:        lerade krediter som möjligt tili avstjälp-      överföra någon problemegendom eller några
8934:        ningsbanken och sedan fortsätta på ny           problernkrediter tili egendomsförvaltningsbola-
8935:        kula, samt                                      get.
8936:           hur ämnar Regeringen säkerställa att             Försäljningen av SBF äventyrar inte på något
8937:        skuldsaneringslagarna skall kunna til-          sätt ställningen för dem som blir kunder hos
8938:        lämpas även på kunder och företag som           köparbankema. Affåren ger inte köpama rätt
8939:        eventuellt överförs tili avstjälpningsban-      att ändra kredit- eller depositionsvillkoren. Kö-
8940:        ken?                                            pama har förbundit sig att bibehålla de tidigare
8941:                                                        kreditvillkoren för de SBF-kunder som blir kun-
8942:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          der hos dem. SBF hade dock ett otal olika
8943: anföra följande:                                       kontovillkor. Mottagarbankerna tillämpar inte
8944:                                                        nödvändigtvis exakt samma kontovillkor. Då
8945:    1 samband med försäljningen av Sparbanken           måste de kontovilikor tillämpas som ligger så
8946: i Finland SBF Ab:s aktier och affårsverksamhet         nära de ursprungliga vilikoren som möjligt. Vili-
8947: kom man med köparbankerna överens om grun-             koren får inte i något fall bli oförmånligare för
8948: derna för hur av problemegendom och problem-           kunden än de ursprungliga villkoren. Att ensi-
8949: krediter överförs till det egendomsförvaltnings-       digt ändra kontovilikoren är möjligt först t.ex.
8950: bolag som skall bildas. Tili egendomsförvalt-          när depositionen förfaller. Aftaren kan och får
8951: ningsbolaget överförs bl.a. oreglerade företags-       inte heller annars medföra nackdelar för kredit-
8952: fordringar på en miljon mark och mera, före-           och depositionskundema.
8953: tagsfordringar som är räntefria eller har en årliga        Egendomsförvaltningsbolaget har möjlighet
8954: ränta som understiger 5 % samt sådana företags-        att gå tili väga på ett smidigt sätt när det gäller
8955: fordringar där bristande förmåga att sköta lånet       skötseln av de kundkrediter som överförs till
8956: har lett till att räntan på också bara en fordran      bolaget. Egendomsförvaltningsbolaget har ingen
8957: har fogats tili kapitalet eller ny kredit har bevil-   anledning att förhålla sig mera återhållsamt till
8958: jats för räntebetalningen.                             en tillärnpning av skuldsaneringslagen än ban-
8959:     1 samband med den senaste ändringen av             kerna.
8960: lagen om statens säkerhetsfond ansåg riksdagens            De tidigare SBF-kunder som blivit kunder
8961:  ekonomiutskott att tili egendomsförvaltningsbo-       hos köparbankema omfattas ,naturligtvis fortfa-
8962:  lag inte bör överföras hushåll som är problem-        rande av kundskydd och tystnadsplikt enligt
8963:  kunder och inte sådana småföretag vilkas pro-         kreditinstitutslagen. Samma kundskydds- och
8964:  blem i anslutning till kundförhållandet inte krä-     sekretessstadganden tillämpas också på egen-
8965:  ver större specialkompetens än normal bank-           domsförvaltningsbolagen. Iakttagandet av stad-
8966:  verksamhet. Detta försöker man genomföra på           gandena övervakas av finansinspektionen.
8967: 
8968:      Helsingforsden 18 november 1993
8969: 
8970:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
8971:                                               1993 vp
8972: 
8973: Kirjallinen kysymys 571
8974: 
8975: 
8976: 
8977: 
8978:                                  U. Anttila ym.: Erään kosovonalbanialaisen pakolaisperheen lasten
8979:                                      Ruotsiin käännyttämisen täytäntöönpanosta
8980: 
8981: 
8982:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8983: 
8984:    Lehtitietojen mukaan neljä kosovolaisen          kaistu. Käännytyksen toimeenpano, ennen kuin
8985: Tmawan perheen lasta, jotka jäivät piileskele-      uuden turvapaikkahakemuksen käsittelyä on
8986: mään Suomeen sen jälkeen, kun heidän vanhem-        edes aloitettu, loukkaa turvapaikanhakijan pe-
8987: pansa ja kaksi sisarustaan syyskuussa 1993 pa-      rustavia oikeuksia.
8988: lautettiin Ruotsiin, on torstaina 28. lokakuuta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
8989: 1993 myös palautettu Ruotsiin.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8990:    Palauttamisen yhtenä perusteena on käytetty      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8991: sitä, että Ruotsi on ns. turvallinen maa. Kun       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8992: kuitenkin tiedetään, että perheen hakeutuminen
8993: Ruotsista Suomeen johtui siitä, että Ruotsin                  Onko Hallitus tietoinen kosovolaislas-
8994: viranomaiset päättivät palauttaa perheen Koso-             ten tilanteesta ja käännytyspäätöksen
8995: voon, joka ei ole turvallinen maa, voidaan epäil-          toimeenpanon seurauksista, ja
8996: lä, ettei käännytystä toimeenpantaessa ole käy-               katsooko Hallitus, että käännytyksen
8997: tetty riittävää harkintaa.                                 toimeenpano ennen uuden turvapaikka-
8998:    Tmawan perheen lapset olivat myös jättäneet             hakemuksen ratkaisua on lain hengen
8999: uuden turvapaikkahakemuksen, jota ei ole rat-              mukaista?
9000: 
9001:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1993
9002: 
9003:           Ulla Anttila                  Paavo Nikula             Satu Hassi
9004:           Tuija Maaret Pykäläinen       Hannele Luukkainen        Heidi Hautala
9005:                     Erkki Pulliainen                     Eero Paloheimo
9006: 
9007: 
9008: 
9009: 
9010: 2300321
9011: 2                                          1993 vp -    KK 571
9012: 
9013: 
9014: 
9015: 
9016:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9017: 
9018:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          siihen Suomen noudattamaan käytäntöön, että
9019: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tällaiset turvapaikanhakijat palautetaan Ruot-
9020: olette 29 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-          siin. Kysymyksessä on yleinen pohjoismainen
9021: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        käytäntö, joka perustuu passivapaussopimuk-
9022: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            seen sekä vakiintuneeseen menettelyyn pohjois-
9023: V. Anttilan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 571:         maiden kesken.
9024:                                                             Kysymyksessä lähdetään siitä, että Kosovo ei
9025:            Onko Hallitus tietoinen kosovolaislas-       olisi ylipäänsä turvallinen palauttamisen kannal-
9026:         ten tilanteesta ja käännytyspäätöksen           ta kenellekään. Sisäasiainministeriön kanta tä-
9027:         toimeenpanon seurauksista, ja                   hän on toinen. Sisäasiainministeriö katsoo, että
9028:            katsooko Hallitus, että käännytyksen         ei ole estettä palauttaa yksilöllisen turvapaikka-
9029:         toimeenpano ennen uuden turvapaikka-            asian käsittelyn jälkeen kielteisen päätöksen saa-
9030:         hakemuksen ratkaisua on lain hengen             neita Kosovon albaaneita kotimaahansa. Tämä
9031:         mukaista?                                       kanta perustuu YK:n pakolaispäävaltuutetun
9032:                                                         UNHCR:n lausuntoon. UNHCR on helmikuus-
9033:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sa 1993 laaditussa kirjallisessa lausunnossa to-
9034: vasti seuraavaa:                                        dennut, että järjestö ei vastusta niiden turvapai-
9035:                                                         kanhakijoiden palauttamista Kosovoon, joiden
9036:    Sisäasiainministeriö ei ole Tmawan perheen           turvapaikkahakemukset on asianmukaisesti yk-
9037: asian käsittelyn missään vaiheessa ottanut kan-         silöllisesti käsitelty. Tämän kannan voimassa-
9038: taa heidän palauttamiseensa Kosovoon, mikä on           oloon edelleen on viimeksi saatu vahvistus Gene-
9039: ollut Ruotsin vastuulla. Tässä suhteessa perhettä       vessä 7.10.1993, kun ryhmä suomalaisia virka-
9040: on kohdeltu samoin kuin lähes neljääsataa sa-           miehiä tapasi UNHCR:n suojeluosaston päällik-
9041: manlaista entisen Jugoslavian alueelta tullutta         köä.
9042: turvapaikanhakijaa, jotka on tämän vuoden ai-               Entisen Jugoslavian kansalaisten turvapaik-
9043: kana palautettu Ruotsiin. Suomen viranomaiset           kahakemukset olivat pitkään ratkaisematta ul-
9044: olivat tietoisia siitä, että asianomaisilla oli kiel-   komaalaiskeskuksessa, niin kuin myös esimer-
9045: teiset turvapaikkapäätökset myös valitusasteesta        kiksi Norjassa. Erityislain perusteella on suurin
9046: Ruotsista. Ruotsissa samoin kuin Suomessa on            osa ennen 22. heinäkuuta 1992 tulleista saanut
9047: kuitenkin mahdollisuus hakea uudestaan turva-           oleskeluluvan paikallispoliisilta. Nyt sisäasiain-
9048: paikkaa ja oleskelulupaa, jos asianomainen voi          ministeriökin on kuitenkin ratkaissut yksilölli-
9049: tuoda esiin uusia olennaisia seikkoja. Suomen           sesti monien Kosovon albaanien turvapaikkaha-
9050: viranomaisille riittää tieto siitä, että Ruotsi nou-    kemuksia. Muutaman tällaisen kielteisen pää-
9051: dattaa ihmisoikeussopimuksia, että Ruotsissa on         töksen saaneen ulkomaalaisen valitusasiakin on
9052: terveydenhuollon taso vähintään yhtä korkea             jo ratkaistu turvapaikkalautakunnassa. Lauta-
9053: kuin Suomessa ja että Ruotsissa turvapaikanha-          kunta ei ole muuttanut sisäasiainministeriön
9054: kijat saavat asianmukaisen kohtelun. Näistä sei-        päätöksiä näissä tapauksissa.
9055: koista ei liene epäilyksiä.                                 Vlkomaalaislain 39 §:n 4 momentin mukaan
9056:    Euroopan neuvoston ihmisoikeustoimikun-              päätöstä käännyttämisestä ei saa tehdä, ennen
9057: taan on valitettu Suomen viranomaisten menet-           kuin turvapaikkahakemus on lainvoimaisesti
9058: telystä kolmen vastaavanlaisen perheen tapauk-          ratkaistu. Tmawan perheen turvapaikkahake-
9059: sessa. Kysymyksessä oli entisen Jugoslavian kan-        mus oli ratkaistu lainvoimaisesti kesäkuussa
9060: salaisten käännyttäminen Ruotsiin tilanteessa,          1993. Yleisten hallinto-oikeudellisten periaattei-
9061: jolloin asianomaiset olivat saaneet kielteiset lain-    den mukaan kielteisen päätöksen saanut voi
9062: voimaiset päätökset Ruotsin viranomaisilta.             tehdä uuden hakemuksen. Eri asia on kuitenkin
9063: Euroopan neuvoston ihmisoikeustoimikunta ei             se, onko tällaisella uudella hakemuksella täytän-
9064: ole ottanut näitä valituksia tutkittavakseen. Toi-      töönpanoa lykkäävää vaikutusta.
9065: mikunta ei ole näin ollen nähnyt aihetta puuttua            Käännyttämispäätöksestä on valitusoikeus
9066:                                            1993 vp -   KK 571                                           3
9067: 
9068: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksella ei        lasten saattamiseksi vanhempiensa luo. Syys-
9069: ole täytäntöönpanoa lykkäävää vaikutusta. Va-          kuussa, kun vanhemmat löytyivät, oli sisäasiain-
9070: lituksen johdosta korkein hallinto-oikeus voi          ministeriön johdon ohje käännyttämisestä, että
9071: kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.           täytäntöönpano suoritetaan vain, jos koko perhe
9072: Tällaista määräystä ei korkeimmasta hallinto-          voidaan käännyttää yhdessä. Katkos tiedonku-
9073: oikeudesta ollut tullut, vaikka valitus oli mennyt     lussa sisäasiainministeriön ja paikallispoliisin
9074: korkeimpaan hallinto-oikeuteen syyskuun alus-          välillä aiheutti sen, että osa perheestä käännytet-
9075: sa ja vaikka ulkomaalaiskeskus oli sekä suulli-        tiin, vaikka kaikkia lapsia ei ollut löydetty.
9076: sesti että kirjallisesti pyytänyt asian kiirehtimis-       Perheen hajottamista on käytetty välineenä,
9077: tä. Sisäasiainministeriön virkamiehillä oli perus-     kun asianomaiset ovat pyrkineet saamaan itsel-
9078: teltua syytä uskoa, että korkein hallinto-oikeus       leen oikeuden, jota he eivät lain mukaan olleet
9079: ei katso olevan aihetta käännyttämispäätöksen          oikeutettuja saamaan. Sisäasiainministeriön kä-
9080: kumoamiseen.                                           sityksen mukaan tämä on ollut erityisen arvelut-
9081:     Suomen ulkomaalaislaissa ei ole erityissään-       tavaa sen vuoksi, että näin tehtäessä alaikäiset
9082: nöksiä toistuvien turvapaikkahakemusten varal-         lapset on erotettu vanhemmistaan välittämättä
9083: ta niin kuin eräiden maiden lainsäädännössä on.        niistä ongelmista, mitä lapsille tästä voi seurata.
9084: Näin ollen viranomaiset ovat aina kussakin yk-         Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin
9085:  sittäisessä tapauksessa erikseen ratkaisseet sen,     on ratkaissut Ruotsia vastaan nostetun jutun,
9086:  onko uudella turvapaikkahakemuksella täytän-          jossa oli kyseessä perheen hajoaminen sen seu-
9087:  töönpanoa lykkäävää vaikutusta. Tätä ratkaisua        rauksena, että osa perheestä oli mennyt piiloon.
9088:  tehtäessä on ensisijaisena tekijänä pidetty asian-    Kun Ruotsin viranomaiset tällöin panivat kar-
9089:  omaisen oikeusturvan varmistamisesta. Tmawan          kotuspäätöksen täytäntöön vain osan perheen
9090:  lasten kohdalla oli kyseessä palauttaminen kiis-      kohdalla, Ruotsin ei katsottu syyllistyneen Eu-
9091:  tatta turvalliseen Ruotsiin.                          roopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen.
9092:      Mahdollisimman nopean Ruotsiin palautta-              Viranomaisilla oli kaikki syy uskoa siihen,
9093:  misen puolesta painava syy oli perheen yhteen-        että lapset olisivat uudestaan menneet piiloon
9094:  saattamisen pyrkimys. Perhe oli suomalaisten          heti havaittuaan Ruotsiin palautuksen olevan
9095:  ystäviensä tukemana itse ensin elokuussa aiheut-      mahdollista. Tukea tälle käsitykselle saa esimer-
9096:  tanut alaikäisten lasten ja vanhempien eron sillä,    kiksi Helsingin Sanomissa 5.11.1993 olleesta kir-
9097:  että perheen vanhemmat piiloutuivat, kun lapset       joituksesta, jonka mukaan oli tarkoitus piilottaa
9098:  oli otettu sosiaaliviranomaisten huostaan. Toi-       lapset Ruotsissakin, jos perhe ei olisi saanut
9099:  sen kerran perhe itse aiheutti hajoamisen suoma-      oleskelulupaa Suomeen.
9100:  laisten sijaisvanhempien avustuksella siten, että         Uuden piilottamisen olisi voinut estää vain
9101:  huostassa olevat lapset katosivat tietymättömiin.     lasten säilöönotto, mikä ulkomaalaislain mu-
9102:  Vaikka näissä olosuhteissa vastuu perheen ha-         kaan on mahdollista. Se katsottiin kuitenkin
9103:  joamisesta on sen jäsenillä, viranomaiset pyrki-      huonommaksi vaihtoehdoksi kuin lasten palaut-
9104:   vät kuitenkin tekemään kaikkensa alaikäisten         taminen vanhempiensa luokse Ruotsiin.
9105:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
9106: 
9107:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
9108: 4                                         1993 vp -   KK 571
9109: 
9110: 
9111: 
9112: 
9113:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9114: 
9115:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att ingripa i den praxis som Finland följer, dvs.
9116: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        att dylika asylsökande sänds tilihaka till Sverige.
9117: den 29 oktoher 1993 till vederhörande medlem          Det är fråga om allmän nordisk praxis som
9118: av statsrådet översänt riksdagsman U. Anttilas        haserar sig på passfrihetsavtalet samt vedertaget
9119: m.fl. skriftliga spörsmål nr 571:                     förfarande mellan de nordiska länderoa.
9120:                                                          Man utgår i spörsmålet från att Kosovo inte
9121:           År Regeringen medveten om den               överhuvudtaget skulle vara säkert för någon när
9122:        situation i viiken haroen från Kosovo          det gäller återsändning. Inrikesministeriet har en
9123:        befinner sig och följderoa av verkställig-     annan syn på saken. lnrikesministeriet anser att
9124:        heten av avvisningsbeslutet, och               det inte fmns något som hindrar att alhaner från
9125:           anser Regeringen att det är förenligt       Kosovo, som efter en individuell asylbehandling
9126:        med lagens anda att avvisningen verk-          fått avslag på sin ansökan, sänds tilihaka till
9127:        ställs innan den nya asylansökningen har       hemlandet. Denna synpunkt haserar sig på FN:s
9128:        avgjorts?                                      flyktingkommissaries (UNHCR) utlåtande.
9129:                                                       UNHCR har i sitt skriftliga utlåtande från
9130:    Så som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       fehruari 1993 konstaterat att organisationen inte
9131: följande:                                             motsätter sig att asylsökande, vilkas asylansök-
9132:                                                       ningar har hehandlats individuellt och på hehö-
9133:     lnrikesministeriet har inte i något skede då      rigt sätt, sänds tilihaka till Kosovo. Att denna
9134: familjen Tmawas ärende har behandlats tagit           ståndpunkt fortfarande är i kraft har hekräftats
9135: ställning till deras tillhakasändning till Kosovo,    senast 7.10.1993 i Geneve, när en grupp finländ-
9136: eftersom Sverige har hurit ansvaret för detta. 1      ska tjänstemän träffade chefen för skyddsavdel-
9137: detta hänseende har familjen hehandlats på sam-       ningen vid UNHCR.
9138: ma sätt som inemot fyrahundra andra asylsö-              Asylansökningaroa som lämnats in av med-
9139: kande som anlänt från f.d. Jugoslavien och som        horgare i f.d. Jugoslavien väntade länge på
9140: i år sänts tilihaka till Sverige. De finländska       behandling vid utlänningscentralen liksom också
9141: myndigheteroa visste att personeroa i fråga hade      t.ex. i Norge. Med stöd av speciallagen har
9142: fått avslag på sina asylansökningar även i be-        största delen av de asylsökande som anlänt före
9143: svärsinstansen i Sverige. Det är i Sverige liksom     22juli 1992 fått uppehållstillstånd av den lokala
9144: även i Finland dock möjligt att söka asyl och         polisen. Nu har även inrikesministeriet fattat
9145: uppehållstillstånd på nytt, om personen i fråga       individuella beslut om ett flertal asylansökningar
9146: kan lägga fram nya väsentliga fakta. Det räcker       som lämnats in av alhaner från Kosovo. Asyl-
9147: för de fmländska myndigheteroa att veta att           nämnden har redan avgjort ett antal besvär som
9148: Sverige iakttar människorättsavtalen, att nivån       anf"örts av sökande som fått avslag på sin ansö-
9149: för hälsovården är minst lika hög i Sverige som       kan. Nämnden har inte ändrat på inrikesministe-
9150: i Finland och att de asylsökande behandlas på         riets beslut i dessa fall.
9151: behörigt sätt i Sverige. Om dessa omständigheter         Enligt 39 § 4 mom. utlänningslagen får heslut
9152: torde det inte råda tvivel.                           om avvisning inte fattas förrän asylansökan har
9153:     Hos Europarådets kommission för de mänsk-         avgjorts genom ett lagakraftvunnet heslut. Asyl-
9154: liga rättigheteroa har besvär över de fmländska       ansökan som lämnats in av familjeq Tmawa
9155: myndigheteroas förfarande anförts i tre liknande      hade avgjorts genom ett lagakraftvunnet beslut i
9156: fall. Det gällde avvisning till Sverige av medhor-    juni 1993. Enligt allmänna förvaltningsrättsliga
9157: gare i f.d. Jugoslavien sedan personeroa i fråga      principer kan en sökande som Jått avslag på sin
9158: hade fått nekande lagakraftvunna beslut av de         ansökan lämna in en ny ansökan. En annan sak
9159: svenska myndigheteroa. Europarådets kommis-           är dock om en ny ansökan har suspensiv verkan
9160: sion för de mänskliga rättigheteroa har inte          på verkställigheten.
9161: upptagit dessa besvär till prövning. Kommissio-          Beslut om avvisning får överklagas hos högsta
9162: nen har således ansett att det inte finns anledning   förvaltningsdomstolen. Besvären har inte sus-
9163:                                           1993 vp -   KK 571                                             5
9164: 
9165: pensiv verkan på verkställigheten. Högsta för-        åriga barnen med sina föräldrar. I september,
9166: valtningsdomstolen kan på grund av besvären           när föräldrarna hittades, gav ministeriets ledning
9167: dock förbjuda att beslutet verkställs. Högsta         en sådan anvisning om verkställigheten, att av-
9168: förvaltningsdomstolen hade inte utfårdat en så-       visningen verkställs bara om hela familjen kan
9169: dan bestämmelse, trots att besvären hade läm-         avvisas tillsammans. Ett avbrott i informationen
9170: nats in till högsta förvaltningsdomstolen i början    mellan inrikesministeriet och den lokala polisen
9171: av september och trots att utlänningscentralen        medförde att en del av familjen avvisades, trots
9172: både muntligen och skriftligen hade begärt att        att alla barn inte hade hittats.
9173: ärendet påskyndas. Tjänstemännen vid inrikes-             Splittringen av familjen har använts som me-
9174: ministeriet hade välgrundad anledning att för-        del när vederbörande personer har försökt skaffa
9175: moda att högsta förvaltningsdomstolen kommer          sig en rätt som de enligt lagen inte var berättiga-
9176: att anse att det inte finns skäl att upphäva          de till. Inrikesministeriet anser att detta har varit
9177: beslutet om avvisning.                                synnerligen betänkligt av den anledningen att
9178:     Utlänningslagen i Finland innehåller inte spe-    man på detta sätt har skilt de minderåriga
9179: cialbestämmelser för upprepade asylansökning-         barnen från sina föräldrar utan att ta hänsyn till
9180: ar liksom fallet är i lagstiftningen i vissa andra    de problem som barnen kan vållas. Europarå-
9181: länder. Tjänstemännen har därför i varje enskilt      dets domstol för de mänskliga rättigheterna har
9182: fall fattat ett särskilt beslut om huruvida en ny     avgjort ett mål som väckts mot Sverige, där det
9183: asylansökan har suspensiv verkan på verkställig-      var fråga om att en familj hade splittrats då en
9184: heten. När detta beslut har fattats har den           del av familjen hade gömt sig. När de svenska
9185: viktigaste faktom varit att säkra den berörda         myndigheterna sedan verkställde utvisningsbe-
9186: personens rättsskydd. För bamen Tmawas del            slutet bara för en del av familjen, ansågs Sverige
9187: var det fråga om återsändning till Sverige som        inte ha brutit mot det europeiska människorätts-
9188: onekligen är ett säkert land.                         avtalet.
9189:     En orsak som talade för att bamen så snabbt           Myndigheterna hade all anledning att förmo-
9190:  som möjligt skall sändas tilihaka tili Sverige var   da att barnen skulle ha gömt sig på nytt sedan de
9191:  att man ville återförena familjen. Familjen hade     observerat att de kan bli skickade tillbaka tili
9192:  med hjälp av sina finländska vänner själv i          Sverige. Denna uppfattning stöds av artikeln
9193:  augusti förorsakat att de minderåriga bamen          som publicerades i Helsingin Sanomat 5.11.1993
9194:  och föräldrama skildes åt när familjens föräldrar    och enligt viiken det var meningen att barnen
9195:  gömde sig sedan bamen hade omhändertagits av         skulle gömmas även i Sverige, om familjen inte
9196:  socialvårdsmyndighetema. Familjen förorsaka-         skulle ha fått uppehållstillstånd i Finland.
9197:  de själv tillsammans med de finländska fosterför-        Endast genom förvartagning av barnen skulle
9198:  äldrama att familjen splittrades för andra gång-     man ha kunnat förhindra att de göms på nytt.
9199:  en genom att de omhändertagna barnen för-            Enligt utlänningslagen skulle förvartagning ha
9200:  svann spårlöst. Trots att familjemedlemmama          varit möjlig i detta fall. Det betraktades dock
9201:  under sådana förhållanden själva bär ansvaret        som ett sämre alternativ än att skicka barnen
9202:  för familjens splittring, försökte myndighetema      tillbaka till sina föräldrar i Sverige.
9203:  göra allt de kunde för att återförena de minder-
9204:      Helsingfors den 16 november 1993
9205: 
9206:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
9207:                                               1993 vp
9208: 
9209: Kirjallinen kysymys 572
9210: 
9211: 
9212: 
9213: 
9214:                                  Laakso: Virkkalan sementtitehtaan toiminnan turvaamisesta
9215: 
9216: 
9217: 
9218:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9219: 
9220:    Ruotsalainen Euroc-konsemi on päättänyt             Virkkalan sementtitehtaan johto on ilmoitta-
9221: sulkea Lohjan kunnassa sijaitsevan Virkkalan        nut, ettei kyse ole tehtaan lopullisesta sulkemi-
9222: sementtitehtaan. Samalla koko henkilökunta -        sesta, vaan tuotannon keskeyttämisestä toistai-
9223: yhteensä noin sata työntekijää - on tarkoitus       seksi. Jos sementin kysyntä elpyy, tuotanto voi-
9224: irtisanoa ensi kesään mennessä. Vajaateholla        daan tehtaan johdon mukaan aloittaa uudelleen.
9225: käyneen Virkkalan tehtaan työntekijöistä puolet        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9226: on jo ollut lomautettuna.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9227:     Virkkalan sementtitehdas siirtyi ruotsalaisen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9228: Euroc-konsemin omistukseen lokakuun lopulla         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9229: samoin kuin myös Paraisilla ja Lappeenrannassa
9230: sijaitsevat aiemmin suomalaisomistuksessa ol-                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
9231: leet sementtitehtaat.                                      tus aikoo ryhtyä elvyttääkseen kotimais-
9232:     Kotimaisen rakennusteollisuuden syvän la-              ta rakennustoimintaa ja siten sementin
9233: man tuloksena Virkkalan sementtitehdas on jo               kysyntää, jotta ruotsalaisen Euroc-kon-
9234: pitkään toiminut vajaateholla. Tänä vuonna teh-            semin omistukseen siirtyneen Virkkalan
9235: taan arvioidaan tuottavan sementtiä noin                   sementtitehtaan toimintaa voitaisiin jat-
9236: 230 000 tonnia, vaikka kapasiteettia riittäisi             kaa ilman irtisanomisia?
9237: 720 000 sementtitonnin tuottamiseen.
9238: 
9239:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1993
9240: 
9241:                                           Jaakko Laakso
9242: 
9243: 
9244: 
9245: 
9246: 2300321
9247: 2                                        1993 vp -   KK 572
9248: 
9249: 
9250: 
9251: 
9252:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9253: 
9254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaantumisen lisääminen estäisi myös helposti
9255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korkojen alenemisen ja siten talouskasvun käyn-
9256: olette 1 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           nistymisen. Viennin ripeä kasvu ei vielä riitä
9257: kirjeenne n:o 1801 ohella toimittanut valtioneu-     nostamaan sen osuutta kansantuotteesta tasolle,
9258: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja       joka mahdollistaisi voimakkaan elvyttämisen
9259: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         saattamatta vaihtotasetta uudelleen alijäämäi-
9260: n:o 572:                                             seksi ja siten vaarantamatta muutoin orastavaa
9261:                                                      talouden elpymistä.
9262:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-         Valtion toimenpiteet ovat kohdistuneet asun-
9263:        tus aikoo ryhtyä elvyttääkseen kotimais-      torakentamiseen. Vapaarahoitteinen uusien
9264:        ta rakennustoimintaa ja siten sementin        asuntojen tuotanto on ollut lamassa ja asuntora-
9265:        kysyntää, jotta ruotsalaisen Euroc-kon-       kentaminen on kahtena viime vuonna nojautu-
9266:        sernin omistukseen siirtyneen Virkkalan       nut valtion tukemaan tuotantoon, jossa vuokra-
9267:        sementtitehtaan toimintaa voitaisiin jat-     asuntojen osuus on kasvanut. Tämä kehitys
9268:        kaa ilman irtisanomisia?                      jatkuu myös ensi vuonna. Asuntorakentamisen
9269:                                                      tilannetta helpottaa jossain määrin korjausra-
9270:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kentamisen kasvu, jota valtio on aktiivisilla toi-
9271: taen seuraavaa:                                      menpiteillään edistänyt.
9272:                                                          Rakentamis- ja infrastruktuuri-investointeja
9273:    Edellytykset talouden kestävälle elpymiselle      on esitetty elvytyksen vauhdittajiksi. Kuitenkin
9274: ovat parantuneet, sillä viennin kasvu ulkomaille     juuri nyt valtiontalouden rajoitteiden vuoksi jul-
9275: jatkuu voimakkaana ja kansantalouden ulko-           kisia investointeja joudutaan vähentämään sekä
9276: mainen velka alkaa ensi vuonna pienentyä. Ko-        tänä että ensi vuonna runsaan kymmeneksen.
9277: timainen korkotaso on nopeasti laskenut ja kor-      Kuntien investoinnit supistuvat tätäkin enem-
9278: kojen odotetaan laskevan edelleen. Teollisuuden      män. Valtio joutuu jopa vähentämään uusia
9279: kannattavuus ja rahoitusasema ovat kohentu-          tiehankkeita ja supistamaan myös rautatieinves-
9280: massa, mikä luo tilaa investoinneille. Kilpailu-     tointeja, vaikka tällaisia liikennettä ja kuljetuk-
9281: kyvyn säilyminen hyvällä tasolla on tärkeää,         sia parantavia rakentamis- ja kunnossapito-
9282: mikä puolestaan edellyttää rauhallista kotimais-     hankkeita on runsaasti. Kuljetukset ovat osalle
9283: ta hinta- ja kustannuskehitystä.                     vientiteollisuutta merkittävä kustannuserä ja kil-
9284:    Rakentamisen ennustetaan supistuvan ensi          pailukykyyn vaikuttava tekijä. Mikäli liikkuma-
9285: vuonna jo viidentenä vuonna peräkkäin, tosin         vara valtiontaloudessa kasvaa, olisi tällaisia teol-
9286: ensi vuoden lasku ei ole niin jyrkkä kuin aiem-      lisuuden kuljetuksia ja koko logistiikkaa paran-
9287: pina vuosina. Asuntojen uustuotanto pysyy ensi       tavia hankkeita käynnistettävä, vaikka ne nykyi-
9288: vuonna matalalla tasollaan, vaikka korkotaso         sillä rakentamismenetelmillä eivät kovin työllis-
9289: pysyy alhaisena ja hintojen lasku on päättymäs-      täviä olekaan.
9290: sä. Teollisuusrakentamisen osalta näkymät ovat           Rakentamisen ennakoidaan ensi vuonna saa-
9291: positiivisemmat, sillä ensi vuonna aloitukset li-    vuttavan tason, joka on neljänneksen alempi
9292: sääntyvät. Liikerakentamisen väheneminen jat-        kuin ennen noususuhdannetta vuosina 1985-
9293: kuu edelleen, sillä tyhjiä liiketiloja on yhä run-   1987 vallinnut taso. ~akentamisen huippuvuo-
9294: saasti. Kuntien rakentaminen supistuu edelleen       sien jälkeen lukuisia alan yrityksiä on mennyt
9295: rahoitusvaikeuksien takia.                           konkurssiin. Rakentamista tässä maassa kuiten-
9296:    Talouspolitiikan linjana on turvata talouden      kin vielä tarvitaan ja onkin syytä kantaa huolta
9297: kestävän kasvun edellytykset, sillä vain ulkomai-    siitä, onko rakennusalan kapasiteetti purkautu-
9298: sen velkaantumisen kääntyminen laskuun luo           massa ja työvoima supistumassa niin alhaiselle
9299: mahdollisuuksia kotimaisen kysynnän kasvulle.        tasolle, että se on riittämätön tulevien vuosien
9300: Talouspolitiikan merkittävä rajoite on julkisen      näkökulmasta. Rakentaminen voi kuitenkin el-
9301: sektorin korkea velkaantuneisuus. Valtion vel-       pyä kestävälle tasolle yleisen talouskehityksen
9302:                                          1993 vp -   KK 572                                           3
9303: 
9304: myötä, kun yksityinen kysyntä kääntyy kas-           seurauksena tuottavuus on puolestaan kohon-
9305: vuun, kotimarkkinasektori elpyy, ja samalla          nut. Tämä kehitys yhdistettynä siihen, ettei ra-
9306: korkotaso pysyy matalana.                            kentamisen voida aikoihin olettaa kohoavan
9307:    Rakentamisen lama on aiheuttanut huomat-          lähellekään huippuvuosien tasoa, on johtanut
9308: tavia vaikeuksia rakennustarvikkeita valmista-       vääjäämättä sementin valmistuksessa kipeisiin
9309: valle teollisuudelle. Sementin valmistus on mui-     toimialarationalisointeihin ja nyt siis Virkkalan
9310: den mukana joutunut kohtaamaan alentuneen            sementtitehtaan toiminnan keskeyttämiseen
9311: kysynnän aiheuttamat sopeutumispaineet. Se-          toistaiseksi. Valtiolla ei ole käytössään niin mit-
9312: mentin valmistuksessa tilannetta pahentaa se,        tavia toimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa sel-
9313: että alalla oli jo rakentamisen huippuvuosina        lainen sysäys rakennustoimintaan, joka lähitule-
9314: kapasiteettia riittävästi. Alan työllisyys on vuo-   vaisuudessa voisi johtaa tilanteen muuttumiseen
9315: desta 1986 lähtien laskenut tasaisesti ja tämän      sementin valmistuksessa.
9316:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
9317: 
9318:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
9319: 4                                         1993 vp -   KK 572
9320: 
9321: 
9322: 
9323: 
9324:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9325: 
9326:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           möjligheter för en ökande inhemsk efterfrågan.
9327: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        En betydande faktor som begränsar den ekono-
9328: 1801 av den 1 november 1993 tili vederbörande         miska poHtiken är den offentliga sektoms höga
9329: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skuldsättning. Om den statliga skuldsättningen
9330: dagsman Laakso undertecknade spörsmål nr              ökar, hindrar detta också med lätthet räntoma
9331: 572:                                                  från att sjunka och därmed starten för den
9332:                                                       ekonomiska tillväxten. En snabb tillväxt inom
9333:           Vilka snabba åtgärder har Regeringen        exporten räcker ännu inte för att höja dessandel
9334:        för avsikt att vidta för att stimulera den     av nationalprodukten tili en nivå som möjliggör
9335:        inhemska byggnadsverksamheten och              en kraftig stimulering utan att bytesbalansen på
9336:        därmed efterfrågan på cement för att           nytt börjar uppvisa ett underskott och därmed
9337:        verksamheten vid Virkby cementfabrik,          utan att den i övrigt spirande ekonomiska åter-
9338:        som övergått i den svenska Eurockoncer-        hämtningen riskeras.
9339:        nens ägo, skall kunna fortgå utan upp-            De statliga åtgärdema har inriktats på bo-
9340:        sägningar?                                     stadsbyggandet. Produktionen av nya bostäder
9341:                                                       med fri finansiering har råkat in i en lågkonjunk-
9342:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tur och bostadsbyggandet har under de två
9343: anföra följande:                                      senaste åren stött sig på den produktion som
9344:                                                       staten har understött och där andelen hyresbo-
9345:    Förutsättningama för en hållbar stimulering        städer har ökat. Denna utveckling fortgår också
9346: av ekonomin har blivit bättre, eftersom exporten      nästa år. Situationen för bostadsbyggandet un-
9347: fortsätter att öka kraftigt och samhällsekono-        derlättas i någon mån av tillväxten inom renove-
9348: mins utländska skuld börjar minska nästa år.          ringsbyggandet, viiken staten med sina aktiva
9349: Den inhemska räntenivån har sjunkit snabbt och        åtgärder har främjat.
9350: räntoma förväntas fortsätta att gå ner. Indu-            För att få fart på återhämtningen har investe-
9351: strins lönsamhet och finansieringsställning är i      ringar i byggande och infrastruktur föreslagits.
9352: stigande, vilket ger rum för investeringar. Det är    Dock måste de offentliga investeringama tili
9353: viktigt att konkurrenskraften kan hållas på en        följd av statens ekonomiska begränsningar just
9354: god nivå, vilket för sin del förutsätter en lugn      nu minskas både i år och nästa år med drygt en
9355: inhemsk utveckling vad gäller priser och kostna-      tiondedel. Kommunemas investeringar minskar
9356: der.                                                  ännu mera. Staten blir t.o.m. tvungen att minska
9357:    Byggandet förutspås minska nästa år redan          på de nya vägprojekten och inskränka jämvägs-
9358: för femte året i följd, också om minskningen det      investeringama, fastän det finns gott om dylika
9359: kommande året inte är så brant som under              byggnads- och underhållsprojekt som förbättrar
9360: tidigare år. Nyproduktionen av bostäder kvar-         trafiken och transportema. Transporteroa utgör
9361: står nästa år på en låg nivå, fastän räntenivån       en betydande kostnadspost och en faktor som
9362: förblir låg och prisema inte längre sjunker. För      påverkar konkurrenskraften för en del av ex-
9363: det industriella byggandets del är utsiktema          portindustrin. Ifall spelrummet inom den statliga
9364: gynnsammare, eftersom flera byggnadsprojekt           ekonomin ökar, borde dylika projekt som för-
9365: inleds nästa år. Affårsbyggandet fortsätter att       bättrar industrins transporter och hela logistiken
9366: minska, eftersom det ännu finns gott om tomma         inledas, fastän de med dagens byggnadsmetoder
9367: affårslokaler. Kommunemas byggande fortsät-           inte har särskilt stor sysselsättande verkan.
9368: ter att minska tili följd av finansieringssvårighe-      Enligt prognosema når byggandet nästa år en
9369: ter.                                                  nivå som är en fjärdedel lägre än nivån före
9370:    Den ekonomiska politiken har som linje att         högkonjunkturen 1985-1987. Efter byggandets
9371: trygga förutsättningama för en hållbar tillväxt       toppår har talrika företag i branschen gått i
9372: för ekonomin då endast en begynnande minsk-           konkurs. Byggandet behövs dock fortfarande i
9373: ning av den utländska skuldsättningen skapar          detta land och det är all orsak att bekymra sig för
9374:                                            1993 vp -      KK 572                                           5
9375: 
9376: om byggnadsbranschens kapacitet håller på att            under byggandets toppår. Sysselsättningen inom
9377: upplösas och arbetskraften att reduceras till en         sektom har sjunkitjämnt sedan 1986 och som en
9378: sådan nivå att den är otillräcklig med tanke på          följd av detta har produktiviteten i stället stigit.
9379: kommande år. Byggandet kan trots allt återhäm-           Denna utveckling i kombination med att byg-
9380: ta sig till en hållbar nivå i och med den allmänna       gandet inte på långa tider kan förväntas stiga ens
9381: ekonomiska utvecklingen, då den privata efter-           nära nivån under toppåren, har oundvikligen lett
9382: frågan börjar öka, den inhemska marknadssek-             till smärtsamma branschrationaliseringar inom
9383: tom återhämtar sig och räntan samtidigt håller           cementtillverkningen, och nu alltså till att verk-
9384: sig på en låg nivå.                                      samheten vid Virkby cementfabrik tills vidare
9385:    Lågkonjunkturen inom byggandet har med-               har avbrutits. Staten har inte till sitt förfogande
9386: fört stora svårigheter för den industri som tillver-     så omfattande åtgärder med vilka en sådan
9387: kar byggnadsmaterial. Cementtillverkningen har           impuls kunde åstadkommas inom byggnads-
9388: liksom andra sektorer mött ett tryck att anpassa         verksamheten att denna inom en nära framtid
9389: sig till en lägre efterfrågan. lnom cementtillverk-      kunde leda till en förändring av läget inom
9390: ningen förvärras situationen av det att det inom         cementtillverkningen.
9391: sektom fanns tillräckligt med kapacitet redan
9392:      Helsingforsden 23 november 1993
9393: 
9394:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
9395:                                                 1993 vp
9396: 
9397: Skriftligt spörsmål 573
9398: 
9399: 
9400: 
9401: 
9402:                                    Lax: Om åtgärder för att avhjälpa missförhållanden i fastighets-
9403:                                       skatten
9404: 
9405: 
9406:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
9407:    Är regeringen medveten om att den nya fas-         19 000 mark i inkomst- och förmögenhetsskat-
9408: tighetsskatten är behäftad med allvarliga brister     ter. Det är uppenbart att förmögenhetstaxering-
9409: som gäller de skattskyldigas rättsskydd? Det har      en och fastighetsskatten bygger på teoretiska
9410: nu, då fastighetsskatt för första gången påförts,     planläggningsvärden som denna egnahemsägare
9411: visat sig att lagens tillämpning både kan leda tili   aldrig kan realisera. Självaste skattedirektören i
9412: och har lett tili skattebelopp som inte står i        Esbo betecknar situationen som "ett fruktans-
9413: någon rimlig proportion tili den skattskyldiges       värt missförhållande".
9414: betalningsförmåga. Eftersom det saknas bestäm-           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
9415: melser som skulle göra det möjligt att av sociala     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9416: hänsyn avlyfta skatten helt eller delvis, blir        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
9417: skatten i somliga fall rent konfiskatorisk.           följande spörsmål:
9418:    Ett upprörande fall refererades i Hufvud-
9419: stadsbladet 30.10.1993. En egnahemsägare i                      Är Regeringen medveten om att fastig-
9420: Esbo med en månatlig pension på ca 3 500 mark                hetsbeskattningen och förmögenhetsbe-
9421: blev påförd drygt 8 000 mark i fastighetsskatt.              skattningen kan bli rent konfiskatoriska
9422: För mindre än ett år sedan var bostadstomtens                och
9423: beskattningsvärde 200 000 mark, nu är det plöts-                ämnar Regeringen vidta åtgärder för
9424: ligt uppe i 1,32 miljoner mark. F örutom nämnda              att hindra att så sker?
9425: fastighetsskatt har hon nu också påförts drygt
9426: 
9427:      Helsingforsden 1 november 1993
9428: 
9429:                                               Henrik Lax
9430: 
9431: 
9432: 
9433: 
9434: 2300321
9435: 2                                        1993 vp -   KK 573
9436: 
9437: Kirjallinen kysymys 573                                                                    Suomennos
9438: 
9439: 
9440: 
9441: 
9442:                                   Lax: Kiinteistöveron epäkohtien korjaamisesta
9443: 
9444: 
9445: 
9446:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9447: 
9448:    Onko hallitus tietoinen, että uudessa kiinteis-   kiinteistöveron lisäksi hänelle on määrätty run-
9449: töverossa on vakavia verovelvollisten oikeustur-     saat 19 000 markkaa tulo- ja varallisuusveroja.
9450: vaan liittyviä puutteita? Nyt kiinteistöveroa en-    On ilmeistä, että omaisuuden arviointi ja kiin-
9451: simmäistä kertaa maksuun pantaessa on ilmen-         teistövero perustuvat teoreettisiin kaavoitusar-
9452: nyt, että lain soveltaminen sekä voi johtaa että     voihin, joita tämä omakotitalon omistaja ei pys-
9453: on johtanut veromääriin, jotka eivät ole missään     ty koskaan realisoimaan. Itse Espoon verojohta-
9454: kohtuullisessa suhteessa verovelvollisen maksu-      ja pitää tilannetta "kauheana epäkohtana".
9455: kykyyn. Koska ei ole olemassa määräyksiä,               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9456: jotka mahdollistaisivat sosiaalisista syistä veron   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9457: poistamisen kokonaan tai osittain, verosta tulee     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9458: joissakin tapauksissa suorastaan konfiskatori-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9459: nen.
9460:    Hufvudstadsbladetissa kerrottiin 30.10.1993                 Onko Hallitus tietoinen, että kiinteis-
9461: pöyristyttävästä tapauksesta. Espoolaiselle oma-            töverotus ja varallisuusverotus voivat
9462: kotitalon omistajalle, jonka eläke kuukaudessa              muodostua suorastaan konfiskatorisiksi,
9463: on noin 3 500 markkaa, määrättiin runsaat 8 000             ja
9464: markkaa kiinteistöveroa. Vajaa vuosi sitten                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9465: asuntotontin verotusarvo oli 200 000 markkaa,               siin tämän estämiseksi?
9466: nyt yhtäkkiä 1,32 miljoonaa markkaa. Mainitun
9467: 
9468:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1993
9469: 
9470:                                              Henrik Lax
9471:                                         1993 vp -   KK 573                                          3
9472: 
9473: 
9474: 
9475: 
9476:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9477: 
9478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      daan osaltaan käyttää myös kunnallistalouden
9479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tasapainottamisessa.
9480: olette 1 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn              Kunta määrää kiinteistöveron kiinteistön ar-
9481: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        von perusteella omistajasta ja omistajan tuloista
9482: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Henrik      tai veronmaksukyvystä riippumatta. Vero perus-
9483: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tuu varallisuusverotuksessa sovellettaviin kaava-
9484: 573:                                                maisiin arvostamissäännöksiin.
9485:                                                         Kysymyksen perusteluissa kerrotussa tapauk-
9486:           Onko Hallitus tietoinen, että kiinteis-   sessa verotusarvon huomattava nousu johtuu
9487:        töverotus ja varallisuusverotus voivat       siitä, että niin sanotut rintamamiestontit on
9488:        muodostua suorastaan konfiskatorisiksi,      uudestaan kaavoitettu pienteollisuusalueeksi,
9489:        ja                                           jolloin arvostusperusteet ovat muuttuneet. Myös
9490:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kiinteistön käypä arvo, joka muodostaa arvos-
9491:        siin tämän estämiseksi?                      tuksen enimmäismäärän, on muuttunut alueella
9492:                                                     viime vuosina toteutuneissa kiinteistökaupoissa
9493:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muodostuneiden hintojen mukaiseksi.
9494: vasti seuraavaa:                                        Yksittäistapauksissa esiintyvien kohtuutto-
9495:                                                     mien tilanteiden varalta kiinteistöverolaissa on
9496:    Kuluvana vuonna ensimmäisen kerran perit-        verosta vapauttamissäännös. Kunnanvaltuusto
9497: tävällä kiinteistöverona korvattiin neljä aiemmin   tai kunnan ohjesäännön mukainen muu viran-
9498: perittyä kunnallista veroa ja maksua uudella        omainen voi erityisistä syistä myöntää vapau-
9499: yhtenäisellä verolla. Näin Suomi seuraa yleistä     tuksen verosta. Tällaisina erityisinä syinä laki
9500: kansainvälistä käytäntöä, joskin kiinteistövero     mainitsee muun muassa elatusvelvollisuuden,
9501: on meillä tasoltaan vaatimaton. Kunnille on         työttömyyden tai sairauden johdosta alentuneen
9502: kuitenkin annettu liikkumavaraa veron suuruu-       veronmaksukyvyn sekä veron perimisen koh-
9503: den määräämisessä. Siten kiinteistöveroa voi-       tuuttomuuden.
9504: 
9505:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
9506:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
9507: 4                                        1993 vp -   KK 573
9508: 
9509: 
9510: 
9511: 
9512:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
9513: 
9514:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Kommunen fastställer fastighetsskatten på
9515: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       basis av fastighetens värde oberoende av ägaren
9516: den 1 november 1993 till vederbörande medlem         och hans inkomster eller skattebetalningsförmå-
9517: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       ga. Skatten grundar sig på schematiska värde-
9518: Henrik Lax undertecknade spörsmål nr 573:            ringsstadganden som tillämpas vid förmögen-
9519:                                                      hetsbeskattningen.
9520:           Är Regeringen medveten om att fastig-         I det fall som beskrivs i motiveringen till
9521:        hetsbeskattningen och förmögenhetsbe-         spörsmålet beror den kraftiga stegringen av be-
9522:        skattningen kan bli rent konfiskatoriska      skattningsvärdet på att de s.k. frontmannatom-
9523:        och                                           terna på nytt har planlagts som småindustriom-
9524:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        råde, varvid värderingsgrunderna har ändrats.
9525:        att hindra att så sker?                       Även fastighetens gängse värde, som utgör maxi-
9526:                                                      mibeloppet av värderingen, har förändrats så att
9527:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det motsvarar prisnivån vid de fastighetsköp
9528: anföra följande:                                     som under de senaste åren har gjorts på området.
9529:                                                         För förebyggande av oskälighet i enskilda fall
9530:    Den fastighetsskatt som första gången upp-        finns i fastighetsskattelagen ett stadgande om
9531: bärs innevarande år är en ny enhetlig skatt som      befrielse från skatt. Kommunfullmäktige eller
9532: ersätter fyra tidigare kommunala skatter och         någon annan myndighet som avses i kommunens
9533: avgifter. Finland följer därmed allmän intema-       reglemente kan av särskilda skäl bevilja befrielse
9534: tionell praxis, om också fastighetsskatten hos oss   från skatt. Sådana särskilda skäl som avses i
9535: ligger på en blygsam nivå. Kommunema kan             lagen är att skattebetalningsförmågan har ned-
9536: dock inom ramen för det spelrum som lagen            gått bl.a. på grund av försörjningsplikt, arbets-
9537: lämnar bestämma skattens storlek. Det innebär        löshet eller sjukdom samt att det skulle vara
9538: att fastighetsskatten även kan användas för ba-      oskäligt att indriva skatten.
9539: lansering av den kommunala ekonomin.
9540:      Helsingforsden 23 november 1993
9541: 
9542:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
9543:                                               1993 vp
9544: 
9545: Kirjallinen kysymys 574
9546: 
9547: 
9548: 
9549: 
9550:                                  Pulliainen: Virkamiehiä koskevien jääviyssäännösten noudattami-
9551:                                      sen valvonnasta
9552: 
9553: 
9554:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9555: 
9556:    Oman edun tavoittelu on tunnetusti lisäänty-        Jos tienoikaisu toteutettaisiin, niin voitaisiin
9557: nyt yhteiskunnassamme. Johtavassa vastuulli-        ajatella, että tiejohtajan tonttien arvo sen joh-
9558: sessa asemassa olevat henkilöt ministereistä vir-   dosta nousisi. Kysymys kuuluu, onko tiejohtaja
9559: kamiehiin ja pankinjohtajiin eivät ole pysyneet     tällaisessa tapauksessa jäävi ajamaan asiaa, kun
9560: lain ja moraalin kannalta kaidalla tiellä, vaan     hänen voitaisiin katsoa hyötyneen taloudellisesti
9561: ovat käyttäneet tilaisuutta oman voiton hankki-     tienoikaisun toteuttamisesta. Erityisen mielen-
9562: miseksi yhteisiä asioita hoitaessaan.               kiintoiseksi kysymyksen tekee,jos delegointikäy-
9563:    Tällainen menettely voi olla yksittäiseen ta-    täntö tekee tiejohtajasta tosiasiallisen lopullisen
9564: paukseen liittyvää edun "sieppaamista" tai asioi-   päättäjän tällaisessa tapauksessa. Tästä taas seu-
9565: den koplaamista, mutta se voi olla myös hyvin       raa edelleen, että jos jääviys todetaan, niin mihin
9566: pitkäjänteistä toimintaa, jossa yhteyksiä on vai-   tosiasiallinen päätösvalta siirtyy. Siirtyykö se
9567: kea edes hetkessä havaita.                          ylös- vai alaspäin? Jos se siirtyy esimerkiksi
9568:    Viimeksi mainitusta vaihtoehdosta eräs kan-      alaspäin, niin voiko tiejohtajan alaisen odottaa
9569: saa askarruttava tapaus kannattaa tulla periaat-    toimivan tiejohtajan tahdosta poikkeavana ta-
9570: teellisena asiana arvioiduksi ilman, että asian-    valla? Asia vaatii perusteellista arviointia oikeus-
9571: omaisen johtavan virkamiehen henkilö tulee täs-     ministeritasolla. Erityisen tarpeellista tämä on
9572: sä esiin.                                           "tapaus Juhantalon" saatua ratkaisunsa valta-
9573:    Muuan tielaitoksen tiejohtaja on tullut tunne-   kunnanoikeudessa.
9574: tuksi ajaessaan erästä tienoikaisua "reviiris-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9575: sään". Hankkeelle on esitetty näennäisiä yleisiä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9576: perusteluja, mutta niistäkin eräs keskeisistä on    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9577: sittemmin menettänyt muuttuneessa markkinati-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9578: lanteessa merkityksensä. Tästä huolimatta ao.
9579: johtaja ajaa hanketta kuin "käärmettä pyssyyn".                 Mitä mieltä oikeusministeri on tiejoh-
9580: Kansa kertoo, että syy on se, että ao. johtaja               tajan jääviydestä ajaa ja tehdä päätöksiä
9581: omistaa tontteja suunnitellun tienoikaisun var-              tienoikaisusta, jonka toteutuminen toisi
9582: rella.                                                       arvonnousua tiejohtajan omistamille
9583:                                                              tonteille tienoikaisun varrella?
9584:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
9585: 
9586:                                           Erkki Pulliainen
9587: 
9588: 
9589: 
9590: 
9591: 2300321
9592: 2                                         1993 vp -   KK 574
9593: 
9594: 
9595: 
9596: 
9597:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9598: 
9599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päätöksentekoa varten, myös sen esitteleminen
9600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja ratkaiseminen.
9601: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Sen arvioiminen, onko virkamies käsiteltävä-
9602: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen       nä olevassa asiassa esteellinen, kuuluu hänelle
9603: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 574:         itselleen. Virkamiehen on siten oma-aloitteisesti
9604:                                                       todettava esteellisyytensä. Hän harkitsee kysy-
9605:           Mitä mieltä oikeusministeri on tiejoh-      myksen esteellisyydestään myös silloin, jos
9606:        tajan jääviydestä ajaa ja tehdä päätöksiä      asianosainen tekee siitä väitteen. Jos virkamies
9607:        tienoikaisusta, jonka toteutuminen toisi       esteellisenä osallistuu asian valmisteluun tai rat-
9608:        arvonnousua tiejohtajan omistamille            kaisemiseen, hän syyllistyy lainvastaiseen menet-
9609:        tonteille tienoikaisun varrella?               telyyn virkatoimissaan, mikä on rikoslain 40
9610:                                                       luvun (792/89) mukaan rangaistavaa.
9611:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tien oikaisemista koskevan tiesuunnitelman
9612: vasti seuraavaa:                                      käsittelee ja asian ratkaisee yleisistä teistä anne-
9613:                                                       tun asetuksen (482/57) 17 §:n 2 momentin nojalla
9614:    Virkamiehen esteellisyydellä eli jääviydellä       tielaitoksen keskushallinto. Tiepiiri tai sen tie-
9615: tarkoitetaan hallintomenettelyssä sitä, että vir-     johtaja ei siten voi lopullisesti päättää tienoikai-
9616: kamies on asianosaisiin tai käsiteltävänä olevaan     susta. Tiepiiri osallistuu kuitenkin tällaisen asian
9617: asiaan sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaaran-    perusvalmisteluun hankkimalla ja laatimalla sii-
9618: taa hänen puolueettomuutensa. Asian käsittelyn        hen liittyvää aineistoa, kuten selvityksiä ja lau-
9619: ja päätöksenteon puolueettomuutta pyritään            suntoja, ja laatimalla asiasta kirjallisen esityksen
9620: turvaamaan esteellisyyssäännöksillä.                  tielaitoksen keskushallinnolle. Asian varsinainen
9621:     Virkamiehen esteellisyydestä hallintomenette-     esittely ja ratkaiseminen tapahtuu kuitenkin tie-
9622: lyssä säädetään hallintomenettelylain (598/82)        laitoksen keskushallinnossa.
9623:  10 §:ssä. Virkamies on pykälän 1 momentin 2              On selvää, että tiepiirin tiejohtaja on esteellinen
9624: kohdan mukaan esteeilinen muun muassa sil-            käsittelemään sellaista tienoikaisuasiaa, joka to-
9625: loin, jos asian ratkaisusta on odotettavissa eri-     teutuessaan tuottaisi taloudellista tai muuta hyö-
9626: tyistä hyötyä hänelle itselleen tai hänen lähisuku-   tyä hänelle itselleen. Hän ei esteellisenä saa
9627: laiselleen. Jos virkamies on esteellinen, hän ei      osallistua edes asian perusvalmisteluun tiepiiris-
9628: lain 11 §:n mukaan saa käsitellä asiaa. Käsittely      sä, vaan asia on siirrettävä tiepiirin muun virka-
9629: sisältää säännöksen mukaan kaikki sellaiset hal-      miehen käsiteltäväksi sen mukaan kuin tiepiirin
9630: lintomenettelyssä virkamiehen suoritettavaksi         työjärjestyksessä on määrätty. Kun tienoikaisua
9631: kuuluvat toimet, jotka voivat jollakin tavoin          koskeva asia ratkaistaan tielaitoksen keskushal-
9632: vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.       linnossa eikä tiepiirissä, lopullinen päätösvalta
9633: Käsittelyä on siten paitsi asian valmisteleminen       asiassa ei siirry tiejohtajan alaiselle virkamiehelle.
9634: 
9635:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
9636: 
9637:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
9638:                                           1993 vp -   KK 574                                           3
9639: 
9640: 
9641: 
9642: 
9643:                                      Tili Riksdagens HerrTalman
9644: 
9645:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ning av ärendet även att ärendet föredras och
9646: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          avgörs.
9647: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Det ankommer på tjänstemannen själv att
9648: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          bedöma huruvida han är jävig i ett ärende som är
9649: 574:                                                  under behandling. Tjänstemannen skall sålunda
9650:                                                       på eget initiativ konstatera att han är jävig. Han
9651:            Viiken uppfattning har justitieminis-      skall pröva frågan omjäv även i de fall då parten
9652:         tern om huruvida en vägdirektör är jävig      gör en invändning. Om en tjänsteman trots att
9653:         att driva på och fatta beslut om en           han är jävig deltar i beredningen av och fattar
9654:         vägförbättring som ifall den genomförs        beslut i ett ärende gör han sig skyldig tili ett
9655:         kommer att medföra en värdestegring på        lagstridigt förfarande i tjänsteutövningen, vilket
9656:         de tomter som vägdirektören äger vid          enligt 40 kap. (792/89) straffiagen är straftbart.
9657:         den nya vägsträckningen?                          En vägplan för vägförbättring behandlas och
9658:                                                       avgörs av vägverkets centralförvaltning med
9659:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stöd av 17 § 2 mom. förordningen om allmänna
9660: anföra följande:                                      vägar (482/57). Vägdistriktet eller dess vägdirek-
9661:                                                       tör kan sålunda inte slutgiltigt fatta beslut om en
9662:    Med jäv för en tjänsteman avses vid förvalt-       vägförbättring. Vägdistriktet deltar dock i bas-
9663: ningsförfarande att tjänstemannen står i ett så-      beredningen av ett sådant ärende genom att
9664: dant förhållande tili parterna eller tili det ären-   skaffa och utarbeta materia! som har samband
9665: de som är under behandling, att hans opartisk-        med ärendet såsom utredningar och utlåtanden
9666: het kan äventyras. Genom stadgandena om jäv           och genom att uppgöra en skriftlig framställning
9667: eftersträvas garantier för opartiskhet vid be-        i.. ärendet för vägverkets centralförvaltning.
9668: handlingen av och beslutsfattandet i ett ären-        Arendet föredras och avgörs dock inom vägver-
9669: de.                                                   kets centralförvaltning.
9670:    Om jäv för en tjänsteman vid förvaltningsför-          Det är klart att vägdistriktets vägdirektör är
9671: farande stadgas i 10 § lagen om förvaltningsför-      jävig att handlägga ett vägförbättringsärende
9672: farande (598/82). En tjänsteman är enligt para-       som om det förverkligas kommer att medföra
9673: grafens 1 mom. 2 punkt jävig bl.a. om avgöran-        ekonomisk eller annan nytta för honom själv.
9674: det i ett ärende kan väntas medföra synnerlig         Han får inte på grund av jäv delta ens i vägdi-
9675: nytta för honom eller nära släkting tili honom.       striktets basberedning av ärendet utan ärendet
9676: Om tjänstemannen är jävig får han inte enligt         bör överföras på en annan tjänsteman vid vägdi-
9677: lagens 11 § handlägga ärendet. Handläggningen         striktet i enlighet med arbetsordningen för vägdi-
9678: omfattar enligt stadgandet alla de åtgärder som       striktet. Eftersom vägförbättringsärendet avgörs
9679: tjänstemannen bör utföra vid förvaltningsförfa-       inom vägverkets centralförvaltning och inte av
9680: randet och som på något sätt kan inverka på           vägdistriktet övergår den slutliga beslutsmakten
9681: innehållet i det beslut som skall fattas i ärendet.   i ärendet inte på en tjänsteman som är under-
9682: Tili handläggningen hör sålunda förutom bered-        ställd vägdirektören.
9683:        Helsingfors den 16 november 1993
9684: 
9685:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
9686:                                                    1993 vp
9687: 
9688: Kirjallinen kysymys 576
9689: 
9690: 
9691: 
9692: 
9693:                                      Pulliainen: Asiantuntijamenettelyn merkityksestä professorin ja
9694:                                          apulaisprofessorin virkoja täytettäessä
9695: 
9696: 
9697:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9698: 
9699:     Korkeakoululaitoksen professorin ja apulais-         tijalausuntojen sitovuuden tunnustaminen joh-
9700: professorin virkojen täytössä on tieteellisellä          taa professorin viran täytöissä asiantuntijaval-
9701: asiantuntemuksella perinteisesti ollut ratkaiseva        taan, jota ei voida pitää tarkoituksenmukaisena
9702: merkitys. Tällä on ollut ja on mitä suurin merki-        eikä myöskään lainsäädännön tarkoituksena.
9703: tys yliopiston/korkeakoulun tieteelliselle tasolle       Tällaisen periaatteen hyväksyminen tulisi suurel-
9704: ja nuorten tutkijoiden motivaatiolle hankkia             la todennäköisyydellä lisäämään virkaehdotuk-
9705: mahdollisimman korkea tieteellinen pätevyys              sista tehtäviä muistutuksia ... "
9706: pyrkiessään eteenpäin akateemisella urallaan.                Tämä opetusministeriön kannanotto poik-
9707:     Asia oli esillä myös vuoden 1990 valtiopäivil-       keaa selvästi perusteena olevan lain perusteluista
9708: lä, kun hallitus antoi lakiesityksensä (HE 2511          ja eduskunnan siihen ottamista kannoista. Ve-
9709:  1990 vp) eduskunnalle. Esityksen perusteluissa          toaminen lain tarkoitukseen edellä mainitulla
9710: todetaan:" ... asiantuntijamenettelyllä on profes-       tavalla on vääristelyä. Se on ilmiselvästi tehty
9711: sorin ja apulaisprofessorin viran täytössä keskei-       uskossa, ettei kukaan tule muistaneeksi, mitä
9712: nen merkitys. Tässä suhteessa tämä virantäyttö           silloinen hallitus ja eduskunta tahtooaan ilmaisi-
9713: poikkeaa yleisestä virantäyttömenettelystä."             vat.
9714: Myöhemmin samalla sivulla todetaan, että "tie-               Tapahtunut johtaa vakavaan kysymykseen
9715: teellisellä tai taiteellisella pätevyydellä on keskei-   siitä, onko istuvan hallituksen tarkoitus muuttaa
9716: nen merkitys viran hakijoiden kelpoisuutta ar-           noin vain eduskunnan "siunaamaa" menettelyä
9717: vioitaessa ja hakijoiden ansioita vertailtaessa".        ja tehdä professorin ja apulaisprofessorin virko-
9718: Edelleen yksityiskohtaisissa perusteluissa tode-         jen täytöstä jopa poliittisia virkanimityksiä, joi-
9719:  taan seuraavasti: "Pykälässä on perussäännös            hin em. opetusministeriön lausuma antaa mah-
9720: asiantuntijamenettelystä. Asiantuntijoilla olisi         dollisuuden.
9721: edelleen hyvin keskeinen merkitys professorin ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9722: apulaisprofessorin viran täyttämisessä."                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9723:     Valiokunta ja eduskunta hyväksyivät nämä             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9724:  keskeiset näkökohdat. Sivistysvaliokunta jopa           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9725:  totesi, että "valiokunnan mielestä tulee seurata,
9726:  takaako uusi menettely viran täytön asianmu-                       Onko Hallitus edelleen sitä mieltä, että
9727:  kaisuuden niin, ettei hakijoiden oikeusturvaa                   asiantuntijamenettelyllä on edelleen (hy-
9728:  vaaranneta".                                                    vin) keskeinen merkitys professorin ja
9729:     Käteeni osui opetusministeriön kirjelmä oi-                  apulaisprofessorin virkojen täytössä, ja
9730:  keuskanslerille liittyen erään professorin viran                jos on,
9731:  täyttöön. Siinä todetaan suureksi hämmästyk-                       aikooko Hallitus peruuttaa opetusmi-
9732:  sekseni (vrt. edellä siteerattu) mm. seuraavaa:                 nisteriön tästä poikkeavan lausunnon ja
9733:  "Tieteellinen pätevyys oli kuitenkin vain yksi                  toimintamallin?
9734:  kelpoisuusvaatimusten osatekijöistä ... Asiantun-
9735: 
9736:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
9737: 
9738:                                               Erkki Pulliainen
9739: 
9740: 
9741: 
9742: 2300321
9743: 2                                          1993 vp -    KK 576
9744: 
9745: 
9746: 
9747: 
9748:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9749: 
9750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          huomioon myös hallitusmuodon 86 §:ssä tarkoi-
9751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tetut valtion virkojen yleiset ylennysperusteet,
9752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
9753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-             Professorin virkojen täyttöä koskevan lain
9754: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        8 §:n mukaan korkeakoulun on pyydettävä haki-
9755: 576:                                                    joiden kelpoisuudesta ja ansioista lausunto vä-
9756:                                                         hintään kahdelta asiantuntijalta. Asiantuntijois-
9757:           Onko Hallitus edelleen sitä mieltä, että      ta säädetään tarkemmin korkeakoulun professo-
9758:        asiantuntijamenettelyllä on edelleen (hy-        rin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä an-
9759:        vin) keskeinen merkitys professorin ja           netussa asetuksessa (1581191). Asetuksen 12 §:n
9760:        apulaisprofessorin virkojen täytössä, ja         mukaan ehdollepanoviranomainen valitsee
9761:        jos on,                                          asiantuntijat. Asiantuntijoita valittaessa on otet-
9762:           aikooko Hallitus peruuttaa opetusmi-          tava huomioon hakijoiden edustamat, viran
9763:        nisteriön tästä poikkeavan lausunnon ja          alaan kuuluvat tieteelliset ja taiteelliset oppi-
9764:        toimintamallin?                                  suunnat sekä muutoinkin noudatettava tasapuo-
9765:                                                         lisuutta.
9766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Opetusministeriön oikeuskanslerille osoitta-
9767: vasti seuraavaa:                                        massa kirjelmässä, johon kysymyksessä viita-
9768:                                                         taan, on esitetty kannanotto aikaisemman, en-
9769:    Korkeakoulun professorin ja apulaisprofesso-         nen 1.1.1992 voimassa olleen, lainsäädännön
9770: rin viran täyttämisestä annetun 1.1.1992 voi-           aikana tapahtuneeseen ehdollepanoon. Asian-
9771: maan tulleen lain (856/91) 9 §:n mukaan profes-         tuntijamenettelyllä on ollut silloin voimassa ol-
9772: sorin virka, joka on julistettu haettavaksi, täyte-     leen lainsäädännön aikana ja on edelleenkin
9773: tään korkeakoulun tekemän virkaehdotuksen               keskeinen merkitys professorin ja apulaisprofes-
9774: nojalla.                                                 sorin virkoja täytettäessä. Asiantuntijoiden käsi-
9775:    Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaati-          tys ei kuitenkaan ole ehdollepanoviranomaista
9776: muksista ja tehtävistä annetun asetuksen (309/           sitova, minkä jo lainsäädännössä käytetty termi-
9777: 93) 2 §:n mukaan professorilta ja apulaisprofes-        kin "lausunto" ilmaisee. Opetusministeriön kir-
9778: sorilta vaaditaan tieteellinen tai taiteellinen päte-   jelmässä esitetty käsitys ei näin ollen ole profes-
9779: vyys, opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän         sorin virkojen täyttöä koskevasta lainsäädän-
9780: hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys teh-        nöstä poikkeava.
9781: täväalaan. Ehdollepanoa tehtäessä on otettava
9782: 
9783:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
9784: 
9785:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
9786:                                            1993 vp -   KK 576                                             3
9787: 
9788: 
9789: 
9790: 
9791:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
9792: 
9793:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            get upprättas skall hänsyn även tas till de i 86 §
9794: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           regeringsformen nämnda allmänna grunderna
9795: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        för befordran som gäller statstjänster, skicklig-
9796: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           het, förmåga och medborgerlig dygd.
9797: 576:                                                       Enligt lagens 8 § som gäller tillsättning av
9798:                                                        professorstjänster skall högskolorna inhämta
9799:           Är Regeringen fortfarande av den             utlåtande om sökandenas kompetens och meri-
9800:        åsikten att sakkunnigförfarandet ännu är        ter av minst två sakkunniga. Om de sakkunniga
9801:        av (mycket) central betydelse vid tillsätt-     stadgas i förordningen om tillsättning av tjänster
9802:        ningen av professors- och biträdande            som professor och biträdande professor vid hög-
9803:        professorstjänster, och om så är,               skolor (1581/91). Enligt förordningens 12 § utser
9804:           ämnar Regeringen återkalla undervis-         tjänsteförslagsmyndigheten de sakkunniga. Vid
9805:        ningsministeriets från detta avvikande          valet av dem skall de olika vetenskapliga eller
9806:        utlåtande och verksamhetsmodell?                konstnärliga läroinriktningar inom tjänstens
9807:                                                        område som sökandena företräder beaktas och
9808:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              även i övrigt iakttas objektivitet.
9809: anföra följande:                                           I undervisningsministeriets skrivelse till justi-
9810:                                                        tiekanslern, till vilken hänvisning görs i spörsmå-
9811:     Enligt 9 § lagen om tillsättning av tjänster som   let, har ställning tagits till ett tjänsteförslag som
9812: professor och biträdande professor vid högsko-         gjorts enligt den lagstiftning som varit i kraft före
9813: lor (856/91) som trädde i kraft den 1januari 1992      1.1.1992. Under då gällande lagstiftning och
9814: tillsätts en tjänst, som varit ledigförklarad, på      även i dag har sakkunnigförfarandet en central
9815: grundval av ett tjänsteförslag som upprättas av        betydelse när tjänster som professor och biträ-
9816: högskolan.                                             dande professor skall tillsättas. De sakkunnigas
9817:     Enligt 2 § förordningen om behörighetsvillko-      uppfattning binder emellertid inte tjänsteför-
9818: ren och uppgifterna för högskolornas personai          slagsmyndigheten, vilket redan termen "utlåtan-
9819: (309/93) fordras av professorer och biträdande         de" i lagstiftningen anger. Sålunda avviker den
9820: professorer vetenskaplig eller konstnärlig kom-        uppfattning som framläggs i undervisningsmi-
9821: petens, undervisningsförmåga, och då det är av         nisteriets skrivelse inte från lagstiftningen om
9822: vikt för skötseln av uppgiften, praktisk förtro-       tillsättning av tjänster som professor.
9823: genhet med uppgiftsområdet. När tjänsteförsla-
9824: 
9825:      Helsingfors den 16 november 1993
9826: 
9827:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
9828:                                                    1993 vp
9829: 
9830: Kirjallinen kysymys 577
9831: 
9832: 
9833: 
9834: 
9835:                                      Pulliainen: Silakan jakamisesta ilmaisaterioina työttömille
9836: 
9837: 
9838: 
9839:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9840: 
9841:     Jo ennen nykyisen taloudellisen laman ja             työvoima- ja/tai sosiaalitoimistoista saatavia ki-
9842: massatyöttömyyden aikaa noin 300 000 suoma-              lomääräisiä kuponkeja ja pienehköä jakelukor-
9843: laisen sanottiin elävän puutteellisesti ravittuina.      vausta vastaan esimerkiksi kauppaketjujen ja
9844: Nyt kun työttömiä on reippaasti yli puoli miljoo-        kalakauppiaiden välityksellä. Työttömien itsen-
9845: naaja pitkäaikaistyöttömiäkin yli 100 000, puut-         sä ylläpitämiin ruokaloihin (kuten Oulussa) ka-
9846: teellisesti ravittujen määrä on varmasti kohon-          lat toimitettaisiin kalasatamista suoraan tarpeen
9847: nut ainakin kymmenillätuhansilla. Tilanne nä-            mukaan laatikoissa.
9848: kyy jo mm. Helsingin kaupungissa Pelastusar-                Tästä menettelystä olisi vain hyötyä. Se olisi
9849: meijan leipäjonoissa.                                    mm. silakkakantojen hoitoa, troolikalastajien
9850:     Jos nälänhätää tyydytään lievittämään vain           työllistämistä, työttömien ja muiden ravinnon-
9851: jakamalla leipää hätäapuna, on siitä seuraava            tarpeessa olevien, yhteiskunnan tuen varassa
9852: ravinnon yksipuolisuudesta johtuvia kunnon               elävien terveellistä ja muutoinkin oikein kohden-
9853: heikkenemisiä, mikä puolestaan heijastuu aika-           nettua auttamista. Merkittävää on sekin, että
9854: naan sairastavuustilastoihin.                            meillä on pitkä silakanpyyntirannikko Suomen-
9855:     Ennalta ehkäisevä työ on tässä tilanteessa           lahden itäisestä pohjukasta Ahvenanmeren
9856: viisainta politiikkaa. Kala on tunnetusti hyvää          kautta Pohjanlahden Perämeren perukoille. Sila-
9857: valkuais- ja kivennäisravintoa, jonka energiasi-         kat voidaan käsitellä kuljetusta varten kalasata-
9858: sältökin on hyvä. Siitä saa tunnetusti myös              mien jo valmiina olevissa käsittelytiloissa kautta
9859: hyvänmakuista ruokaa.                                    koko rannikon. Silakan vastaanoton ja alkukä-
9860:     Kaloista silakkaa on merenlahdissamme tällä          sittelyn suorittaisivat luonnollisesti muutoin
9861: hetkellä todella runsaasti ja kannat ovat siinä          työttömät ihmiset.
9862: määrin alikalastettuja, että silakoiden kunto                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9863: pyrkii heikkenemään ravintokilpailussa, mikä ei          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9864:  kuitenkaan huononna kalojen laatua ihmisra-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9865:  vintona. Runsas kanta näkyy silakkasaaliissa.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9866:  Yhdeltä pyyntireissulta trooli voi tuoda yli 10
9867:  tonnia silakkaa satamaan. Siellä siitä maksetaan                    Aikooko Hallitus käynnistää operaa-
9868:  35 penniä kilolta. Suurin osa saaliista menee                   tion, jolla merialueemme troolikalastajil-
9869:  turkiseläinten ravinnoksi.                                      ta ostetaan silakkaa, joka sitten jaetaan
9870:     Tässä tilanteessa on paikallaan, että valtio                 vaikka kauppaketjujen ja kalakauppiai-
9871:  ostaa silakkasaaliin yli kauppaan menevän, ih-                  den välityksellä kuponkeja vastaan yh-
9872:  misravinnoksi tarkoitetun osan, käsittelee sen                  teiskunnan tuen varassa eläville työttö-
9873:  kalasatamissa kuljetusta varten ja jakaa ravin-                 mille ja muille ruoka-avun tarpeessa ole-
9874:  nontarpeessa oleville työttömille ja llJ.Uille kansa-           ville kansalaisille?
9875:  laisille "kilotavarana". Jakelu voisi tapahtua
9876:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
9877: 
9878:                                               Erkki Pulliainen
9879: 
9880: 
9881: 
9882: 
9883: 2300321
9884: 2                                        1993 vp -    KK 577
9885: 
9886: 
9887: 
9888: 
9889:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9890: 
9891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ammattikalastajat, kalanjalostusteollisuus ja ka-
9892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        latukkukauppa yhdessä. Maa- ja metsätalousmi-
9893: olette 5 päivänä lokakuuta 1993 päivätyn kir-        nisteriö on tukenut hanketta taloudellisesti.
9894: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        On itsestään selvää, että edustaja Pulliaisen
9895: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen        ehdottama silakoiden ilmaisjakelu tekisi suurelta
9896: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 577:        osin tyhjäksi Merisilakka-projektin tähänastiset
9897:                                                      aikaansaannokset.
9898:           Aikooko Hallitus käynnistää operaa-           Silakka sinänsä on huokea ja edullinen elin-
9899:        tion, jolla merialueemme troolikalastajil-    tarvike, eikä elinkeinokalatalouden vastuu-
9900:        ta ostetaan silakkaa, joka sitten jaetaan     alueella tämän vuoksi pidetä edustaja Pulliaisen
9901:        vaikka kauppaketjujen ja kalakauppiai-        ehdotusta erityisen tarkoituksenmukaisena. Se-
9902:        den välityksellä kuponkeja vastaan yh-        hän voisi sekoittaa täysin ammattikalastuksen ja
9903:        teiskunnan tuen varassa eläville työttö-      järjestäytyneen kalakaupan markkinat. Kymme-
9904:        mille ja muille ruoka-avun tarpeessa ole-     nien markkojen arvoisten kalojen jakelusta voisi
9905:        ville kansalaisille?                          sitä paitsi aiheutua satojen markkojen kustan-
9906:                                                      nukset.
9907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Maamme työttömyysturva ja muu toimeentu-
9908: taen seuraavaa:                                      loturva on mitoitettu siten, että se takaa kansa-
9909:                                                      laisille kohtuullisen vähimmäiskulutuksen. Jär-
9910:    Vuonna 1990 aloitettiin kotimaisen silakan        jestelmät toimivat niin, että niihin liittyy mah-
9911: tuotekehitys- ja markkinointiprojekti, joka jat-     dollisimman vähän holhoavia piirteitä ja niiden
9912: kuu yhä. Sen tarkoituksena on lisätä silakan         toimivuus rakentuu pitkälti kansalaisten oman
9913: arvostusta ja käyttöä koti- ja suurtalouksissa.      päätöksenteon varaan. Luontaistuotteiden -
9914: Projekti on tuottanut mm. vakioituja suurkeit-       tässä tapauksessa silakoiden - jakelu yhteis-
9915: tiöruokaohjeita ja muuta valistusmateriaalia.        kunnan tuen varassa oleville ei laajamittaisena
9916: Lisäksi projekti on tehnyt silakkaa tunnetuksi       ratkaisuna sovellu tämän päivän toimeentulo-
9917: monilla messuilla, lukuisissa näyttelyissä ja ta-    turvan järjestämiseen.
9918: pahtumissa sekä järjestänyt säännöllisesti tie-          Edellä esitetyn perusteella ilmoitan, että halli-
9919: toiskuja TV:ssä, paikallisradioissa ja lehdistössä   tus ei suunnittele silakoiden ilmaisjakelun järjes-
9920: hyvin laajasti.                                      tämistä työttömille ja muille yhteiskunnan tuen
9921:    Projektin ovat kustantaneet pääasiallisesti       varassa oleville.
9922:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
9923: 
9924:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9925:                                        1993 vp -   KK 577                                            3
9926: 
9927: 
9928: 
9929: 
9930:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
9931: 
9932:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       partihandeln. Jord- och skogsbruksministeriet
9933: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     har gett ekonomiskt stöd för projektet.
9934: den 5 oktober 1993 till vederbörande medlem av        Gratisutdelning av strömming enligt riksdags-
9935: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-   man Pulliainens förslag skulle självfallet till stor
9936: liainen undertecknade spörsmål nr 577:             del omintetgöra de resultat som hittills har
9937:                                                    uppnåtts genom projektet Merisilakka (Havs-
9938:           Ämnar Regeringen starta en operation     strömming).
9939:        för inköpande av strömming av trålfis-         Strömmingen är i sig ett billigt och förmånligt
9940:        karna inom våra havsområden, för att        livsmedel, och inom fiskerinäringens ansvarsom-
9941:        sedan exempelvis via butikskedjorna dela    råde anses det därför att riksdagsman Pulliai-
9942:        ut strömmingen mot kuponger till arbets-    nens förslag inte är speciellt ändamålsenligt. Det
9943:        lösa som är beroende av samhällsstöd        kunde ju åstadkomma ett fullständigt kaos på
9944:        och till andra medborgare som lider brist   marknaden för yrkesfisket och den organiserade
9945:        på mat?                                     fiskhandeln. Distribueringen av fisk till ett värde
9946:                                                    av några tiotal mark kunde dessutom medföra
9947:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kostnader på flera hundra mark.
9948: anföra följande:                                      I vårt land har utkomstskyddet för arbetslösa
9949:                                                    och andra befolkningsgrupper dimensionerats så
9950:     Produktutvecklingen och marknadsföringen       att det garanterar medborgarna en skälig mini-
9951: av inhemsk strömming inleddes 1990 i form av       mikonsumtion. Här har man försökt minimera
9952: ett projekt som fortfarande pågår. Avsikten är     förmynderiet, systemet fungerar i hög grad utgå-
9953: att höja allmänhetens uppfattning om ström-        ende från medborgarnas eget beslutsfattande. En
9954: mingens värde och öka strömmingens använd-         omfattande utdelning av naturprodukter - i
9955: ning i hushåll och storkök. Projektgruppen har     detta fall Strömming - till dem som är beroende
9956: bl.a. tagit fram standardrecept för storkök och    av samhällsstöd är inte någon lämplig lösning
9957: gett ut annat material i upplysningssyfte. Dess-   med tanke på dagens arrangemang för utkomst-
9958: utom har den marknadsfört strömmingen på           skydd.
9959: många mässor och ett flertal utställningar och        Med stöd av vad som anförts ovan meddelar
9960: tillställningar, samt ordnat informationskam-      jag att regeringen inte planerar någon gratisut-
9961: panjer i TV samt i lokalradion och pressen.        delning av strömming till arbetslösa eller andra
9962:     Projektet har huvudsakligen finansierats av    medborgare som är beroende av samhällsstöd.
9963: yrkesfiskarna, fiskförädlingsindustrin och fisk-
9964:      Helsingfors den 23 november 1993
9965: 
9966:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9967:                                              1993 vp
9968: 
9969: Kirjallinen kysymys 578
9970: 
9971: 
9972: 
9973: 
9974:                                  Aittoniemi: Oriveden asevarikon rakentamisesta ja kehittämisestä
9975: 
9976: 
9977: 
9978:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9979: 
9980:    Oriveden kaupunki on vaikean rakennemuu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9981: toksen kautta menettänyt runsaasti työpaikkoja.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9982: Esimerkiksi kenkäteollisuudessa oli vielä vuonna   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9983: 1985 noin 800 työpaikkaa, mutta tänä päivänä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9984: vain 280.
9985:    Oriveden kaupungin alueella sijaitsee puolus-              Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
9986: tusvoimain yksikkönä Oriveden asevarikko. Sen              la on Oriveden asevarikon rakennustöi-
9987: uudisrakennustöiden yhteydessä on syntynyt                 den ja kehittämisen loppuun viemisen
9988: useita uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä kehitys           osalta, ottaen huomioon, että asialla on
9989: myös tältä osin on pysähdyksissä, koska varikon            suuri merkitys Oriveden työlliseen kehi-
9990: edelleen rakentamiseen ja kehittämiseen suunni-            tykseen?
9991: telmien mukaisesti ei ole myönnetty lisää määrä-
9992: rahoja.
9993:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
9994: 
9995:                                          Sulo Aittoniemi
9996: 
9997: 
9998: 
9999: 
10000:  2300321
10001: 2                                      1993 vp -   KK 578
10002: 
10003: 
10004: 
10005: 
10006:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10007: 
10008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Materiaalilaitoksen alaisuuteen on keskitetty
10009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mm. koko maavoimien varikkolaitos.
10010: olette 2 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn            Materiaalilaitoksen toiminnot ovat parhail-
10011: kirjeenne n:o 1827 ohella toimittanut valtioneu-   laan voimakkaan kehittämistyön alaisena. Lai-
10012: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-     toksen toimintojen vaatimat lisärakentamistar-
10013: sanedustaja Sulo Aittaniemen tekemän seuraa-       peet pyritään kuitenkin toteuttamaan käytettä-
10014: van sisältöisen kysymyksen n:o 578:                vissä olevilla määrärahoilla.
10015:                                                       Varastorakentamisen painopiste puolustus-
10016:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-    hallinnossa on tällä hetkellä varastotilojen tuot-
10017:        la on Oriveden asevarikon rakennustöi-      taminen Saksasta ja Venäjältä hankitulle uudelle
10018:        den ja kehittämisen loppuun viemisen        materiaalille.
10019:        osalta, ottaen huomioon, että asialla on       Oriveden asevarikolle ohjatun materiaalin
10020:        suuri merkitys Oriveden työlliseen kehi-    varastointiin ja käsittelyyn on tällä hetkellä ole-
10021:        tykseen?                                    massa varastotilaa, minkä johdosta puolustus-
10022:                                                    ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan si-
10023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sällytetty varikon uusi tykkikatos on esitetty
10024: vasti seuraavaa:                                   toteutettavaksi vasta kuluvan vuosikymmenen
10025:                                                    puolivälin jälkeen. Nykyisessä taloudellisessa ti-
10026:    Puolustusvoimien johtamis- ja hallintouudis-    lanteessa puolustusministeriöllä ei myöskään ole
10027: tuksen yhteydessä aloitti Puolustusvoimien ma-     osoittaa hankkeen toteuttamiselle mitään erillis-
10028: teriaalilaitos toimintansa vuoden 1993 alussa.     rahoitusta.
10029: 
10030:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
10031: 
10032:                                                               Puolustusministeri Elisabeth Rehn
10033:                                         1993 vp -   KK 578                                         3
10034: 
10035: 
10036: 
10037: 
10038:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10039: 
10040:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Materielverkets verksamhetsformer är som
10041: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr      bäst föremål för ett intensivt utvecklingsarbete.
10042: 1827 av den 2 november 1993 till vederbörande       Det tillbyggnadsbehov som materielverkets
10043: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     funktioner medför försöker man dock tillgodose
10044: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        med hjälp av de till buds stående anslagen.
10045: mål nr 578:                                            När det gäller uppförandet av lagerbyggnader
10046:                                                     är tyngdpunkten hos försvarsförvaltningen för
10047:           Vilka är Regeringens planer beträffan-    närvarande förlagd till produktioneo av lagerut-
10048:        de slutförandet av byggnadsarbetena på       rymmen för den nya materiel som anskaffats
10049:        vapendepån i Orivesi och utvecklandet        från Tyskland och Ryssland.
10050:        av depån, med beaktande av att saken är         För lagring och behandling av den materiel
10051:        av stor betydelse när det gäller utveck-     som skall placeras vid depån i Orivesi finns för
10052:        lingen av yrkesverksamheten i Orivesi?       närvarande lagerutrymmen. Det nya skyddstak
10053:                                                     för kanoner för vilket anslag har reserverats i
10054:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       försvarsministeriets verksamhets- och ekonomi-
10055: anföra följande:                                    pian föreslås därför bli uppfört först under
10056:                                                     senare hälften av innevarande årtionde. 1 nuva-
10057:    1 samband med försvarsmaktens lednings-          rande ekonomiskt läge är det inte heller möjligt
10058: och förvaltningsreform inleddes verksamheten        för försvarsministeriet att anvisa projektet nå-
10059: vid Försvarsmaktens materielverk i början av        gon särskild finansiering.
10060: 1993. Bl.a. har landstridskrafternas hela depåin-
10061: stitution koncentrerats till materielverket och
10062: underställts dess ledning.
10063: 
10064:      Helsingfors den 16 november 1993
10065: 
10066:                                                                  Försvarsminister Elisabeth Rehn
10067:                                                1993 vp
10068: 
10069: Kirjallinen kysymys 579
10070: 
10071: 
10072: 
10073: 
10074:                                   Aittoniemi: Valtatie 9:n linjauksen kiirehtimisestä
10075: 
10076: 
10077: 
10078:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10079: 
10080:    Valtatie 9 kulkee Oriveden keskustaajaman         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10081: kautta. Sen linjauksessa on edelleen olemassa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10082: kolme vaihtoehtoa, joiden osalta ei ole tullut
10083: ratkaisua. Ratkaisujen keskeneräisyys sitoo kau-                Milloin ratkaisu valtatie 9:n linjauksis-
10084: pungin keskusta-alueen maankäyttöä tavalla,                  ta Oriveden kaupungin kohdalla aiotaan
10085: joka on erittäin hankala. Kaupungin maankäyt-                tehdä ja tätä kautta mahdollistaa Orive-
10086: töön sitoutuvat kehityssuunnitelmat ovat asian               den kaupungin maankäyttösuunnitel-
10087: johdosta osin pysähtyneinä.                                  mienjatkaminen kaupungin keskustaaja-
10088:    Valtatie 9:n rakentamistöiden aloittaminen                man osalta, sekä millä aikataululla valta-
10089: olisi alueelle muutenkin erittäin tärkeätä.                  tie 9:n peruskorjaus aiotaan yleensä to-
10090:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           teuttaa?
10091: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10092: 
10093:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
10094: 
10095:                                            Sulo Aittaniemi
10096: 
10097: 
10098: 
10099: 
10100: 2300321
10101: 2                                         1993 vp -   KK 579
10102: 
10103: 
10104: 
10105: 
10106:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10107: 
10108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tielaitos on vuonna 1990 valmistuneessa sel-
10109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vityksessä tutkinut kolmea moottoritietasoista
10110: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaihtoehtoa välillä Orivesi-Muurame. Tielaitos
10111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        on 22.4.1993 esittänyt liikenneministeriölle, että
10112: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mainitun tasoisesta uudesta väylästä luovutaan
10113: n:o 579:                                              kokonaan. Oriveden kohdalla tämä merkitsisi
10114:                                                       valtatie 9:n kehittämistä nykyisellä paikallaan.
10115:           Milloin ratkaisu valtatie 9:n linjauksis-   Liikenneministeriön päätös asiassa annetaan
10116:        ta Oriveden kaupungin kohdalla aiotaan         vuoden loppuun mennessä.
10117:        tehdä ja tätä kautta mahdollistaa Orive-          Valtatie 9:n peruskorjaus sekä liikenteen tur-
10118:        den kaupungin maankäyttösuunnitel-             vallisuuden ja sujuvuuden ylläpitoon tähtäävät
10119:        mienjatkaminen kaupungin keskustaaja-          toimet voivat nykyisen määrärahatilanteen huo-
10120:        man osalta, sekä millä aikataululla valta-     mioon ottaen parhaassa tapauksessa käynnistyä
10121:        tie 9:n peruskorjaus aiotaan yleensä to-       1990-luvun lopulla.
10122:        teuttaa?
10123: 
10124:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10125: vasti seuraavaa:
10126: 
10127:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
10128: 
10129:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
10130:                                         1993 vp -   KK 579                                          3
10131: 
10132: 
10133: 
10134: 
10135:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10136: 
10137:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vägverket har i en utredning som blev färdig
10138: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        1990 undersökt tre motorvägsalternativ för väg-
10139: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     avsnittet Orivesi-Muurame. Den 22 april 1993
10140: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        framlade vägverket ett förslag tili trafikministe-
10141: mål nr 579:                                         riet enligt vilket planerna på ovan nämnda
10142:                                                     trafikled kommer att slopas helt. För Orivesis del
10143:           När avgörs linjedragningen av riksväg     betyder detta att utvecklandet av riksväg 9 sker
10144:        9 vid Orivesi stad så att planeringen av     på den plats vägen nu är belägen. Trafikministe-
10145:        landanvändningen för Orivesi stads bo-       riets beslut om denna fråga kommer att utfårdas
10146:        ningscentrums del skall kunna fortsätta,     före slutet av detta år.
10147:        och enligt viiken tidtabell skall grundre-      Grundreparationen av riksväg 9 samt åtgär-
10148:        parationen av riksväg 9 överhuvudtaget       der som vidtas för att befrämja trafiksäkerheten
10149:        genomföras?                                  och trafikens smidighet kan med beaktande av
10150:                                                     nuvarande penningsituation i bästa fall påbörjas
10151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       först i slutet av 1990-talet.
10152: anföra följande:
10153:      Helsingforsden 19 november 1993
10154:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
10155:                                                 1993 vp
10156: 
10157: Kirjallinen kysymys 580
10158: 
10159: 
10160: 
10161: 
10162:                                    Aittoniemi: Klemetin Kesä ry:n toiminnan tukemisesta
10163: 
10164: 
10165: 
10166:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10167: 
10168:    Oriveden kaupungin, Kansanvalistusseuran           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10169: ja Oriveden Musiikkiyhdistyksen perustama             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10170: Klemetin Kesä ry. järjestää yhdessä Yleisradion       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10171: ja Sulasoi ry:n kanssa valtakunnallisen Klemetti-
10172: kilpailun Orivedellä vuonna 1994. Kilpailu on                    Miten Hallitus suhtautuu Klemetti-
10173: tarkoitettu kotimaisille lapsi- ja nuorisokuoroille           kilpailun tyyppisiin kehittäviinja korkea-
10174: ja se tulee olemaan merkittävin tämän alueen                  tasoisiin tapahtumiin ja onko opetusmi-
10175: katselmus maassamme lähivuosina.                              nisteriön kirstunpohjalla olemassa ropo-
10176:    Oriveden kaupunki tukee tilaisuuden järjeste-              sia sen tukemiseen?
10177: lyjä. Kun varat ovat tiukassa, valtiopäiväjärjes-
10178:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
10179:                                             Sulo Aittoniemi
10180: 
10181: 
10182: 
10183: 
10184:  230032J
10185: 2                                       1993 vp -   KK 580
10186: 
10187: 
10188: 
10189: 
10190:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10191: 
10192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuorojen taso on korkea ja tasainen ja että
10193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taidokasta osaamista on joka puolella maata.
10194: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Usein käydään keskustelua tällaisten musiik-
10195: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kikilpailujen tai yleensäkin taidekilpailujen tar-
10196: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       peellisuudesta ja hyödyllisyydestä. On myös pe-
10197: n:o 580:                                            lättävissä, että kilpailuja ylipäätään järjestetään
10198:                                                     jo liikaa. Näiden kuorokilpailujen hyvinä puoli-
10199:           Miten Hallitus suhtautuu Klemetti-        na voidaan pitää sitä, että lapsi- ja nuorisokuo-
10200:        kilpailun tyyppisiin kehittäviinja korkea-   roliike saa sitä kautta ansaitsemaansa julkisuut-
10201:        tasoisiin tapahtumiin ja onko opetusmi-      ta. Lisäksi se tarjoaa myös vähemmän tunnetuil-
10202:        nisteriön kirstunpohjalla olemassa ropo-     le kuoroille mahdollisuuden näyttää taitojaan.
10203:        sia sen tukemiseen?                          Kilpailujen kautta kuorotoiminta voi saada uu-
10204:                                                     sia ystäviä ja kuulijoita. Kuoroharrastus on
10205:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lapsia ja nuoria aktivoivaa toimintaa, sillä se
10206: vasti seuraavaa:                                    avartaa kokemuspiiriä ja kehittää ilmaisua.
10207:                                                        Klemetti-kuorokilpailun toteuttaminen ai-
10208:    Kuoroharrastuksena on pitkät perinteet           heuttaajärjestäjilleen taloudellisia paineita. Ope-
10209: maassamme ja lähes jokaisella suomalaisella on      tusministeriö on valmis harkitsemaan avustuk-
10210: kokemuksia, myönteisiä tai kielteisiä, kouluai-     sen myöntämistä tapahtuman tukemiseksi niuk-
10211: kojen laulutunneista tai kuorotoiminnasta. Pa-      kenevista määrärahoista huolimatta. Onhan yh-
10212: rin viime vuosikymmenen aikana lapsi- ja nuori-     tenä painopistealueena tukea jaettaessa nähtävä
10213: sokuorojen taso on kohonnut merkittävästi yl-       juuri mm. lastenkulttuurin tukeminen. Opetus-
10214: täen jopa maailmanmaineeseen. Huippu vaatii         ministeriön tarkoituksena on vuonna 1994 vara-
10215: laajan ja hyvän perustan. Sen on tarjonnut          ta taiteen tukemiseen osoitetuista varoista erilli-
10216: suomalainen musiikkikoulutus. Laaja musiikki-       nen määräraha lastenkulttuurin tukemiseen, jos-
10217: opisto-, koulu- ja luokkaverkosto sekä innostu-     ta voitaisiin avustaa myös Klemetti-kuorokilpai-
10218: neet kuoronjohtajat ovat aikaansaaneet sen, että    lun kaltaista toimintaa.
10219: 
10220:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
10221: 
10222:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
10223:                                            1993 vp -   KK 580                                          3
10224: 
10225: 
10226: 
10227: 
10228:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
10229: 
10230:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            körerna och att det överallt i landet finns ett
10231: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           gediget kunnande.
10232: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Ofta går diskussionen hög om behövligheten
10233: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           och nyttan av dylika musiktävlingar eller konst-
10234: mål nr 580:                                            tävlingar i allmänhet. Det kan befaras att det
10235:                                                        redan arrangeras för många tävlingar.
10236:           Hur förhåller sig Regeringen tili ut-           Den goda sidan med dessa musiktävlingar är
10237:        vecklande och högtstående evenemang             att barn- och ungdomskörerna därigenom får
10238:        såsom Klemettitävling, och finns det någ-       den offentlighet som de förtjänat. Dessutom ger
10239:        ra slantar kvar på undervisningsministe-        de mindre kända körer en chans att visa sina
10240:        riets kistbotten för att stöda det?             fårdigheter. Genom tävlingarna är det möjligt
10241:                                                        för körema att få nya vänner och åhörare.
10242:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              Körintresset är en verksamhet som aktiverar
10243: anföra följande:                                       barn och ungdom, ty det vidgar vyerna och
10244:                                                        utvecklar uttrycksförmågan.
10245:    Intresset för körsång har långa anor i vårt            För arrangörerna innebär det ett ekonomiskt
10246: land, och nästan varje finländare har erfarenhe-       tryck att genomföra Klemettitävlingen. Under-
10247: ter, positiva eller negativa, av skoltidens sång-      visningsministeriet är berett att överväga ett
10248: timmar eller körverksamhet. Under de senaste           understöd för evenemanget, trots de knappa
10249: årtiondena har nivån på barn- och ungdomskö-           anslagen. När understöd delas ut, är ju stödet för
10250: rerna stigit märkbart, tili och med till världsnivå.   bl.a. bamkultur att se som ett tyngdpunktsområ-
10251: Eliten kräver ett omfattande och gott underlag.        de. Undervisningsministeriet har för avsikt att av
10252: Detta har musikutbildningen i Finland givit. Det       medlen som 1994 anslagits för stöd av konsten
10253: omfattande nätet av musikinstitut, musikskolor         reservera ett särskilt anslag för barnkultur. Med
10254: och musikklasser samt engagerade körledare har         detta kunde man understöda verksamhet som
10255: fått tili stånd en hög och jämn kvalitet på            Klemettitävlingen.
10256: 
10257:      Helsingforsden 24 november 1993
10258:                                                                 Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
10259:                                                 1993 vp
10260: 
10261: Kirjallinen kysymys 581
10262: 
10263: 
10264: 
10265: 
10266:                                    Aittoniemi: Oriveden ammattioppilaitoksen kehittämisestä
10267: 
10268: 
10269: 
10270:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10271: 
10272:    Valtion viranomaiset kyseenalaistivat vuoden       janlaajentamista laajemman kuntayhtymän ta-
10273: 1993 alussa Oriveden ammattioppilaitoksen ole-        solle.
10274: massaolon. Asiasta on allekirjoittanut tehnyt            Asiassa on siis merkittävästi tehty työtä ja
10275: valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen n:o 64.      luotu uusia visioita.
10276: Tarkoittamatta nyt sitä, että asian myöhempi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10277: kehitys olisi johtunut juuri tuosta kyselystäni,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10278: valtiovalta on kuitenkin määrännyt asian ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10279: siihen liittyvät vaihtoehdot uudelleen tutkitta-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10280: vaksi.
10281:    Asiaan asetettu työryhmä on lähtenyt liikkeel-                Miten Hallitus aikoo suhtautua Orive-
10282: le oivastanäkökohdasta eli siitä, että oppilaitok-            den ammattioppilaitoksen kehityssuun-
10283: sessa opittuja ammattitaitoja pyrittäisiin oppilai-           nitelmiin opintojen suuntaamiseksi opit-
10284: den taholta sittemmin hyödyntämään myös yrit-                 tujen taitojen käyttämiseksi myös itsensä
10285: tämisen kautta. Tämä näyttää olevan suuntaus                  työllistävänä itsellisenä yrittäjänä sekä
10286: koko maassa eli se, että itsensä työllistäminen               siihen, että ammattioppilaitoksen omis-
10287: yrittämisen kautta tulee olemaan tulevaisuuden                tus- ja ylläpitopohjaa mahdollisesti tule-
10288: avainsana. Työryhmä on kaavaillut myös am-                    vaisuudessa laajennettaisiin?
10289: mattioppilaitoksen omistuksen ja ylläpidon poh-
10290: 
10291:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
10292: 
10293:                                             Sulo Aittoniemi
10294: 
10295: 
10296: 
10297: 
10298:  230032J
10299: 2                                       1993 vp -   KK 581
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10305: 
10306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - ylläpitojätjestelmän selkiyttäminen kun-
10307: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nallistamaHa tai yksityistämällä valtion amma-
10308: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tillisia oppilaitoksia,
10309: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          - taloudellisuuden parantaminen lakkautta-
10310: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       malla, yhdistämällä tai kunnallistamaHa suunni-
10311: n:o 581:                                            telmassa luetellut ammatilliset oppilaitokset.
10312:                                                         Kehittämissuunnitelmassa todetaan, että
10313:           Miten Hallitus aikoo suhtautua Orive-     edellä olevassa viimeksi mainitussa kohdassa
10314:        den ammattioppilaitoksen kehityssuun-        tarkoitettujen oppilaitosten lisäksi tai niiden si-
10315:        nitelmiin opintojen suuntaamiseksi opit-     jasta voidaan lakkauttaa, yhdistää ja kunnailis-
10316:        tujen taitojen käyttämiseksi myös itsensä    taa muitakin ammatillisia oppilaitoksia, jos näin
10317:        työllistävänä itsellisenä yrittäjänä sekä    voidaan tehostaa oppilaitosten toimintaa ja saa-
10318:        siihen, että ammattioppilaitoksen omis-      vuttaa kustannussäästöjä.
10319:        tus- ja ylläpitopohjaa mahdollisesti tule-       Oriveden ammattioppilaitos ei sisälly kehittä-
10320:        vaisuudessa laajennettaisiin?                missuunnitelman liitteenä olevien vuonna
10321:                                                     1994-1995 lakkautettavien ja yhdistettävien
10322:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oppilaitosten listalle. Oriveden ammattioppilai-
10323: vasti seuraavaa:                                    toksessa on laadittu oppilaitoksen toiminnan
10324:                                                     tehostamissuunnitelmia sekä käyty neuvotteluja
10325:    Valtioneuvosto hyväksyi 18.6.1993 koulutuk-      alueellisesta yhteistyöstä. Opetusministeriön tie-
10326: sen ja korkeakouluissa hatjoitettavan tutkimuk-     toon on saatettu tämä kehittämistyö.
10327: sen kehittämissuunnitelman vuosille 1991-               Hallituksen tarkoituksena on jatkaa edelleen
10328: 1996. Suunnitelmassa asetetaan ammatillisen         ammatillisen koulutuksen tehokkuuden ja kus-
10329: koulutuksen oppilaitosverkon kehittämisen ta-       tannussäästöjen aikaansaamiseksi ammatillisten
10330: voitteeksi vuosina 1994-1995 seuraavaa:             oppilaitosten määrän vähentämistä ottaen kui-
10331:    - hallinnon keventäminen vähentämällä            tenkin huomioon ammatillisen koulutuksen tar-
10332: ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjien määrää     ve eri alueilla. Näin ollen hallitus silmällä pitäen
10333: ja kokoamalla laitoksia mahdollisuuksien mu-        valtion talousarvioesitysten laatimista selvittää
10334: kaan seutukunnittain saman ylläpitäjän alaisuu-     myös jatkossa mahdollisuuksia ammatillisen
10335: teen,                                               koulutuksen oppilaitosverkoston rationalisoimi-
10336:                                                     seksi.
10337:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
10338: 
10339:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
10340:                                            1993 vp -   KK 581                                             3
10341: 
10342: 
10343: 
10344: 
10345:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10346: 
10347:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de statliga yrkesläroanstalterna kommunaliseras
10348: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           eller privatiseras,
10349: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            - ekonomin förbättras genom att de i planen
10350: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           nämnda yrkesläroanstalterna dras in, slås sam-
10351: mål nr 581:                                            man eller kommunaliseras.
10352:                                                            I utvecklingsplanen fastslås att förutom de
10353:            Hur ämnar Regeringen förhålla sig tili      läroanstalter som avses i sistnämnda punkt kan
10354:        läroanstalten Oriveden ammattiopistos           även andra läroanstalter dras in, slås samman
10355:        planer på att utveckla studierna så att de      eller kommunaliseras, om man på detta sätt kan
10356:        inlärda fårdigheterna även kan utnyttjas        effektivera verksamheten vid läroanstalterna och
10357:        tili att sysselsätta sig själv som företagare   få tili stånd kostnadsbesparingar.
10358:        och tili att yrkesläroanstaltens ägar- och          Yrkesläroanstalten i Orivesi ingår inte i den
10359:        huvudmannaunderlag i framtiden even-            tili utvecklingsplanen bifogade listan på läroan-
10360:        tuellt kan utvidgas?                            stalter som 1994--1996 skall dras in eller slås
10361:                                                        samman. Vid yrkesläroanstalten i Orivesi har
10362:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt              man utarbetat planer för att effektivera verk-
10363: anföra följande:                                       samheten och fört förhandlingar om ett regionalt
10364:                                                        samarbete. Undervisningsministeriet har fått
10365:    Statsrådet godkände 18.6.1993 en pian för           kännedom om detta utvecklingsarbete.
10366: utveckling av utbildningen och forskningen vid             Regeringen har för avsikt att fortsätta med att
10367: högskolorna för 1991-1996. I planen ställs             i syfte att få tili stånd effektivering och kostnads-
10368: följande mål för utvecklingen 1994--1995 av            besparingar inom yrkesutbildningen minska an-
10369: läroanstaltsnätet inom yrkesutbildningen:              talet yrkesläroanstalter dock med beaktande av
10370:    - förvaltningen förenklas genom att antalet         behovet av yrkesutbildning inom olika regioner.
10371: huvudmän för yrkesläroanstalterna minskas och          Med tanke på utarbetandet av budgetpropositio-
10372: genom att anstalterna i mån av möjlighet sam-          nen utreder regeringen även i fortsättningen
10373: manförs ortsvis under samma huvudman,                  möjligheterna att rationalisera läroanstaltsnät-
10374:    - huvudmannaskapet förtydligas genom att            värket inom yrkesutbildningen.
10375: 
10376:      Helsingfors den 17 november 1993
10377: 
10378:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
10379:                                                  1993 vp
10380: 
10381: Kirjallinen kysymys 582
10382: 
10383: 
10384: 
10385: 
10386:                                     Koistinen ym.: Talviaikaisten nopeusrajoitusten tarpeesta Kai-
10387:                                         nuussa ja Lapin läänissä
10388: 
10389: 
10390:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10391: 
10392:     Liikenneministeriö on helmikuussa 1992 anta-       joutuessa koetukselle kiusaus lain rikkomiseen
10393: nut ohjeet nopeusrajoituksista. Ohjeiden mu-           lisääntyy, varsinkin kun syrjäseutujen nopeus-
10394: kaan tiekohtaiset 100 km!h:n nopeusrajoitukset         valvontaan ei ole mahdollisuutta osoittaa mitta-
10395: muutetaan talven ajaksi pääosaltaan 80 kmlh:n          via voimavaroja.
10396: rajoitukseksi. Tiekohtainen 100 km/h voidaan              Tarpeettoman alhaiset nopeusrajoitukset koi-
10397: jättää voimaan koko maassa kaikkiaan enintään          tuvat käytännössä julkisen liikenteen vahingok-
10398: 15 %:lla näiden rajoitusten kesäaikaisesta koko-       si. Pitkän matkan pikavuorojen aikataulujen
10399: naispituudesta. Näitä teitä olisivat hyvän liiken-     muuttuminen useamman kerran vuodessa ai-
10400: neturvallisuuden omaavat vähäliikenteiset tiet.        heuttaa haittaa asiakkaille. Seurauksena on mat-
10401:     Vilkasliikenteisillä väylillä ja Etelä-Suomen      kustajamäärien väheneminen ja yksityisautoilun
10402: teillä, missä lämpötila talvikuukausien aikana on      lisääntyminen.
10403: usein nollan vaiheella, alhaisemmat nopeusrajoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10404: tukset ovat paikallaan. Pohjois-Suomessa etäi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10405: syydet ja liikennetiheys ovat aivan eri luokkaa.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10406: Laskennalliset kilometri- ja prosenttiluvut eivät      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10407: ole oikea peruste nopeusrajoituksia määrättäes-
10408:  sä. Paikalliset olosuhteet olisi otettava ratkaisu-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10409: jen lähtökohdaksi.                                            ryhtyä, että talviajan alennetut nopeusra-
10410:     Lapissa ja Kainuussa on alennetun nopeusra-               joitukset määrättäisiin harvaan asutussa
10411: joituksen piiriin määrätty pitkiä tieosuuksia,                Pohjois-Suomessa ainoastaan niille tie-
10412: joilla liikenne on vähäistä. Tuloksena ei saavute-            osuuksille, joilla erityiset liikenneturvaan
10413:  ta lisääntyvää liikenneturvallisuutta, pikemmin-             liittyvät olosuhteet niin vaativat?
10414:  kin päinvastoin. Autoilijoiden kärsivällisyyden
10415:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
10416:            Annikki Koistinen              Lasse Näsi                     Timo E. Korva
10417:            Asko Apukka                    Osmo Polvinen                  Seppo Pelttari
10418:            Erkki Pulliainen               Maria Kaisa Aula               Hannu Kemppainen
10419:            Kauko Heikkinen                Maija Rask                     Aarno von Bell
10420: 
10421: 
10422: 
10423: 
10424:  2300321
10425: 2                                         1993 vp -   KK 582
10426: 
10427: 
10428: 
10429:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10430: 
10431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teen vuoksi onnettomuuksien lukumäärä tiekilo-
10432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         metriä kohti on pohjoisessa luonnollisesti pie-
10433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      nempi. Onnettomuuksien sijainnissa ei ole yleen-
10434: le jäsenelle kansanedustaja Koistisen ym. näin        sä selviä kasautumakohtia, vaan ne sijoittuvat
10435: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 582:              melko tasaisesti tieverkolle.
10436:                                                          Pohjois-Suomen vilkkaimmat tiet, esimerkiksi
10437:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       valtatie 4 Oulusta Rovaniemelle ja valtatie 5
10438:        ryhtyä, että talviajan alennetut nopeusra-     Kainuussa, eivät juuri poikkea liikenteeltään tai
10439:        joitukset määrättäisiin harvaan asutussa       tieolosuhteiltaan muun Suomen pääteistä. Tie-
10440:        Pohjois-Suomessa ainoastaan niille tie-        piirit ovatkin esittäneet talviajan 100 km/h
10441:        osuuksille, joilla erityiset liikenneturvaan   -rajoituksia mieluummin vähäliikenteisille teille,
10442:        liittyvät olosuhteet niin vaativat?            joita maan tässä osassa on runsaasti. Tiet ovat
10443:                                                       kuitenkin enimmäkseen kapeita. Kun kahdek-
10444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          san metriä tai leveämpiä teitä on maan eteläosis-
10445: vasti seuraavaa:                                      sa 20-30% yleisistä teistä, niiden osuus Kai-
10446:                                                       nuussa ja Lapissa on noin 10%.
10447:     Pohjois-Suomen erityisolosuhteet pyritään             Liikenneturvallisuusvaikutuksia ei ole laajasti
10448: ottamaan huomioon liikenneministeriön ohjeen          tutkittu vuosien 1987-89 koejärjestelyjen jäl-
10449: mukaisesti sekä kesäaikaisten että talviajan no-      keen. Kuitenkin esimerkiksi Kainuun tiepiirissä
10450: peusrajoitusten suunnittelussa.                       talvella 1989-90 henkilövahinko-onnettomuu-
10451:     Kesäajan 100 km/h -rajoitus sallitaan pohjoi-     det vähenivät talvirajoitusteillä selvästi kolmen
10452: sessa kapeammilla teillä ja huonompien näke-          edellisen vuoden keskiarvosta.
10453: mien vallitessa kuin muualla maassa. Perustelu-           Koska nopeustaso myös 100 kmlh -teillä ale-
10454: na ovat lähinnä pitkät etäisyydet ja vähäinen         nee luonnostaan talviaikana, jää matkaa hidas-
10455: liikenne. Siksi rajoitusten taso on tällä alueella    tava vaikutus suhteessa rajoitusarvoihin melko
10456: suhteellisen korkea. Kainuussa ja Lapissa on 100      pieneksi. Tutkimuksissa keskinopeuden ero 100
10457: km/h -nopeusrajoitus yli neljänneksellä kaikista      km/h ja 80 km/h -rajoituksilla oli alle 4 km/h.
10458: teistä, kun sen osuus maan eteläosissa on noin        Linja-autoliikenteen aikatauluissa joudutaan
10459: 12%.                                                  varautumaan myös huonoihin keleihin, jotka
10460:     Pohjoisen erityisolosuhteet painottuvat jo        rajoittavat nopeutta jopa rajoitusta enemmän.
10461: kertaalleen, kun talviajan 100 km/h -rajoitusten      Ajaminen alennetulla nopeudella hyvillä keleillä
10462: määrän lähtökohtana käytetään rajoitusten ke-         on tutkimuksissa todettu harmittavaksi. Toisaal-
10463: säaikaista määrää maan eri osissa. Tämän lisäksi      ta juuri näissä olosuhteissa alennettujen nopeus-
10464: talviajan nopeusrajoitusten prosenttiosuus on         rajoitusten liikenneturvallisuutta parantava vai-
10465: käytännössäjaettu siten, että 100 km/h -rajoitus-     kutus on suurin.
10466: ten osuus eteläisimmissä lääneissä jää yleensä            Rajoitusten taso maan pohjoisosissa on teiden
10467: alle 10 prosentin (poikkeuksena Uusimaa moot-         laatuun nähden sekä kesä- että talviaikana suh-
10468: toriväylien vuoksi) ja on pohjoisessa yli 17 %.       teellisen korkea. Liikenne talviaikana tapahtuu
10469: Näin ollen pohjoisen erityisolosuhteet otetaan        suurelta osin hämärässä tai pimeässä tien pinnan
10470: huomioon kahteen kertaan. Kuluvana talvena            ollessa enimmäkseen lumen tai jään peitossa.
10471: Oulun ja Lapin lääneissä on lähes puolet koko         Porojen esiintyminen teillä aiheuttaa lisäksi pal-
10472: maan moottoriteiden ulkopuolisista 100 km/h           jon onnettomuuksia, jotka eivät näy tielaitoksen
10473: -rajoituksista.                                       tilastoista. 100 km/h -teiden osuuden lisääminen
10474:     Liikenneturvallisuuden kannalta katsoen täy-      koko maassa ohjeiden mukaisesta 15 %:sta vä-
10475: sin turvallisia teitä tuskin on olemassa- varsin-     hentäisi rajoitusjärjestelyllä saavutettavaa on-
10476: kaan talviaikaan. Henkilövahinkoihin johtavia         nettomuussäästöä, mikä ei ole parlamentaarisen
10477: onnettomuuksia tapahtuu ajokilometrejä kohti          liikennekomitean asettamien tavoitteiden mu-
10478: Lapin ja Kainuun 100 km/h -teillä yhtä paljon         kaista.
10479: kuin eteläisissä lääneissä. Vähäisemmän liiken-
10480: 
10481:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
10482: 
10483:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
10484:                                         1993 vp -   KK 582                                           3
10485: 
10486: 
10487: 
10488: 
10489:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10490: 
10491:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         personskador sker per körkilometer i Lappland
10492: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande        och Kajanaland på 100 km/h -vägar i samma
10493: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     utsträckning som i de sydliga länen. På grund av
10494: dagsman Koistinen m.fl. undertecknade spörs-        att trafiken är mindre är antalet olyckor per
10495: mål nr 582:                                         körkilometer givetvis fårre i norr. När det gäller
10496:                                                     olycksplatserna finns det i allmänhet inte några
10497:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tydliga ställen där olycksfrekvensen är störst,
10498:        ta för att de sänkta hastighetsbegräns-      utan olyckorna sker rätt jämnt över hela vägnä-
10499:        ningama i glesbygdema i norra Finland        tet.
10500:        vintertid endast skall bestämmas för de          Trafiken eller vägförhållandena på de livligast
10501:        vägsträckor där det på grund av särskilda    trafikerade vägarna i norra Finland, t.ex. riksväg
10502:        förhållanden är nödvändigt med tanke         4 från Uleåborg till Rovaniemi och riksväg 5 i
10503:        på trafiksäkerheten?                         Kajanaland, avviker inte nämnvärt från huvud-
10504:                                                     vägama i de övriga delarna av Finland. Vägdi-
10505:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       strikten har därför föreslagit att hastighetsbe-
10506: anföra följande:                                    gränsningen 100 km/h vintertid hellre skall be-
10507:                                                     stämmas för glest trafikerade vägar som före-
10508:     Vid planeringen av de hastighetsbegränsning-    kommer rikligt i denna del av landet. Vägarna är
10509: ar som skall gälla sommar- och vintertid försö-     dock för det mesta smala. När de vägar som är
10510: ker man i överensstämmelse med trafikministeri-     8 meter breda eller bredare i landets södra delar
10511: ets anvisningar beakta de särskilda förhållande-    utgör 20-30% av de allmänna vägarna, är
10512: na i norra Finland.                                 deras andel i Kajanaland och Lappland ca 10%.
10513:     Hastighetsbegränsningen 100 kmlh sommar-            Effekterna på trafiksäkerheten har inte under-
10514: tid tillåts i norr på smalare vägar och under       sökts i större utsträckning efter försöksarrange-
10515: sämre siktförhållanden än i de övriga delarna av    mangen 1987-89. Inom exempelvis Kajalands
10516: landet. Motiveringen är i allmänhet de långa        vägdistrikt minskade dock de olyckor som ledde
10517: avstånden och den minimaJa trafiken. Därför         tili personskador vintern 1989-90 på de vägar
10518: tillåts högre hastighetsgränser inom detta områ-    som hade hastighetsbegränsning vintertid tydligt
10519: de. I Kajanaland och Lappland har över en           jämfört med medeltalet för de tre föregående
10520: fjärdedel av vägarna hastighetsbegränsningen        åren.
10521: 100 km/h mot 12% i landets södra delar.                 Eftersom hastigheten av naturliga skäl sjun-
10522:     När mängden hastighetsbegränsningar om          ker vintertid även på 100 km/h -vägarna, har
10523: 100 km/h vintertid har som utgångspunkt antalet     begränsningarna inte någon större verkan med
10524: begränsningar sommartid, framstår specialför-       tanke på dröjsmålet i resan. Vid undersökningar-
10525: hållandena i norr tydligt. Dessutom har den         na var skillnaden i medelhastigheten vid hastig-
10526: procentuella andelen hastighetsbegränsningar        hetsbegränsningar om 100 km/h och 80 km/h
10527: vintertid i praktiken fördelats så att andelen      mindre än 4 km/h. I busstidtabellerna måste man
10528: hastighetsbegränsningar om 100 km/h i de sydli-     även beakta dåligt före som begränsar hastighe-
10529: gaste länen i allmänhet stannar under 10% (med      ten till och med mera än en hastighetsbegräns-
10530: undantag av Nyland på grund av motorvägarna)        ning. Att köra med sänkt hastighet vid gott före
10531: och i norr överstiger 17 %. Sålunda blir special-   har vip UI].dersökningarna konstaterats vara irri-
10532: förhållandena i norr beaktade två gånger. Under     terande. A andra sidan har sänkta hastighetsbe-
10533: denna vinter finns nästan hälften av hela landets   gränsningar just under dessa förhållanden lett till
10534: begränsningar om 100 km/h i hela Jandet i           större trafiksäkerhet.
10535: Uleåborgs och Lapplands Iän, om man bortser             Begränsningarna i landets norra delar är både
10536: från motorvägarna.                                  sommar- och vintertid relativt höga med tanke
10537:     Sett från trafiksäkerhetssynpunkt finns det     på vägarnas skick. Vintertid är det skymning
10538: knappast en enda helt trygg väg - i synnerhet       eller mörkt när trafiken är som livligast och
10539: inte under vintern. Trafikolyckor som leder till    vägytoma är snö- eller istäckta. Också renar rör
10540: 4                                         1993 vp -   KK 582
10541: 
10542: sig på vägarna och förorsakar många olyckor           arnas 15% kan antalet olyckor inte minskas
10543: som inte syns i vägverkets statistik. Om andelen      genom begränsningsarrangemanget, vilket stri-
10544: vägar med hastighetsbegränsningen 100 kmlh            der mot de mål som den parlamentariska trafik-
10545: ökas i hela landet så att den överstiger anvisning-   kommitten uppställt.
10546: 
10547:      Helsingforsden 24 november 1993
10548: 
10549:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
10550:                                                 1993 vp
10551: 
10552: Kirjallinen kysymys 583
10553: 
10554: 
10555: 
10556: 
10557:                                    Tennilä: Suunnitelmista yhdistää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
10558:                                       Lapin sairaanhoitopiiriin
10559: 
10560: 
10561:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10562: 
10563:    Erikoissairaanhoitolain 7 §:ssä määritellään,      teriön suunnitelmasta. Päättäjille on huomautet-
10564: että maa jaetaan erikoissairaanhoidon järjestä-       tava, että tasavertaiset palvelut ihmisille ja Län-
10565: mistä varten sairaanhoitopiireihin. Lain maini-       si-Pohjan sairaanhoitopiirin työntekijöiden työ-
10566: tussa pykälässä todetaan, että Lapin läänissä on      rauhan varmistaa vain nykytilanteen säilyttämi-
10567: toiminnassa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja         nen.
10568: Lapin sairaanhoitopiiri. Tämä on perusteltua,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10569: sillä lääni on alueellisesti hyvin laaja. Keskitys    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10570: olisi johtanut läänin eri osissa asuvat ihmiset       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10571: eriarvoiseen asemaan mahdollisuudessa saada           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10572: erikoissairaanhoidon palveluksia.
10573:     Lapin sairaanhoitopiirin johdon taholta on                  Onko Hallituksella       suunnitelma
10574: nyt tuotu esille, että piirit tulisi yhdistää. Tämä          muuttaa erikoissairaanhoitolakia siten,
10575: on luonnollisesti herättänyt suurta huolta Ke-               että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri su-
10576: min-Tornion alueella. Onkin tärkeätä tietää,                 lautetaan Lapin sairaanhoitopiiriin?
10577: onko kyse virkamiesten "sooloilusta" vai minis-
10578: 
10579:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
10580: 
10581:                                          Esko-Juhani Tennilä
10582: 
10583: 
10584: 
10585: 
10586:  230032J
10587: 2                                     1993 vp -    KK 583
10588: 
10589: 
10590: 
10591: 
10592:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10593: 
10594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vuoden 1991 alussa voimaan tulleen erikois-
10595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sairaanhoitolain 7 §:ssä luetellaan ne sairaanhoi-
10596: olette 2 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn        topiirit, joihin maa on jaettu erikoissairaanhoi-
10597: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      don järjestämistä varten. Tässä luettelossa on
10598: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tenni-    sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri että Lapin
10599: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirien alueet
10600: 583:                                              määrää ja niihin tehtävistä muutoksista päättää
10601:                                                   edellä mainitun lainkohdan mukaisesti valtio-
10602:           Onko    Hallituksella   suunnitelma     neuvosto kuultuaan asianomaisia kuntia ja kun-
10603:        muuttaa erikoissairaanhoitolakia siten,    tayhtymiä. Valtioneuvoston voimassa oleva pää-
10604:        että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri su-    tös sairaanhoitopiirien alueista on tehty
10605:        lautetaan Lapin sairaanhoitopiiriin?       22.2.1990.
10606:                                                      Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole valmis-
10607:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       teilla erikoissairaanhoitolain muutosta sairaan-
10608: taen seuraavaa:                                   hoitopiirijaon suhteen.
10609: 
10610:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
10611: 
10612:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
10613:                                        1993 vp -   KK 583                                          3
10614: 
10615: 
10616: 
10617: 
10618:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
10619: 
10620:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        de sjukvårdsdistrikt i vilka landet är indelat för
10621: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av     ordnande av specialiserad sjukvård. I denna
10622: den 2 november 1993 tili vederbörande medlem       förteckning finns både Länsi-Pohja sjukvårds-
10623: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     distrikt och Lapplands sjukvårdsdistrikt. I
10624: Tennilä undertecknade spörsmål nr 583:             överensstämmelse med ovan nämnda lagrum
10625:                                                    bestämmer statsrådet sjukvårdsdistriktens om-
10626:           Ämnar Regeringen ändra lagen om          råden och fattar beslut om ändringar i dem
10627:        specialiserad sjukvård så att Länsi-Pohja   efter att ha hört de berörda kommunema och
10628:        sjukvårdsdistrikt sammanslås med Lapp-      samkommunema. Statsrådets gällande beslut
10629:        lands sjukvårdsdistrikt?                    om sjukvårdsdistriktens områden fattades
10630:                                                    22.2.1990.
10631:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Någon ändring av lagen om specialiserad
10632: anföra följande:                                   sjukvård vad indelningen i sjukvårdsdistrikt be-
10633:                                                    träffar är inte under beredning i social- och
10634:    I 7 § lagen om specialiserad sjukvård, som      hälsovårdsministeriet.
10635: trädde i kraft vid ingången av 1991, uppräknas
10636: 
10637:      Helsingfors den 19 november 1993
10638: 
10639:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
10640:                                                 1993 vp
10641: 
10642: Kirjallinen kysymys 584
10643: 
10644: 
10645: 
10646: 
10647:                                    Pulliainen: Linja-autoliikenteen rahastusmenetelmien kehittämis-
10648:                                        mahdollisuuksien turvaamisesta
10649: 
10650: 
10651:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10652: 
10653:    Eduskunnassa kiertää voimakas huhu, että           nio keksintö diskvalifioitaisiin tällä tavoin koti-
10654: liikenneministeriö pyrkii standardisoimistoimil-      maassa.
10655: la tuhoamaan oululaisen Buscom-järjestelmän              Liikenneministeriö puhuu mielellään vapaas-
10656: leviämisen Suomessa paikallis- ja muun linja-         ta toiminnasta ja kilpailusta. Eihän se voi tässä
10657: autoliikenteen linja-autoissa niiden rahastusme-      katsannossa tuhota keinotekoisilla, typerillä
10658: netelmänä. Tilalle haluttaisiin kontaktillinen        syillä kotimaista Buscom-järjestelmää linja-au-
10659: kortti, jota ajaa mm. Matkahuolto.                    tojen rahastusjärjestelmänä.
10660:     Oulussa Buscom-kortit ovat käytössä Koski-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10661: linjat Oy:n linja-autoissa ja järjestelmä toimii      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10662: erinomaisesti. Linja-autoon nousu tapahtuu no-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10663: peasti ja luotettavasti. Kanssamatkustajatkin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10664: näkevät, että matkustaja-asiakas on maksanut
10665: matkastaan. Väri- ja äänimerkit kertovat tästä.                   Eihän Hallitus aio tuhota oululaisen
10666:     Oululaisesta Buscom-jäljestelmästä ollaan ul-              Buscom-järjestelmän leviämistä kotimai-
10667: komailla suurimmissakin kaupungeissa hyvin                     sen linja-autoliikenteen rahastusmenetel-
10668:  kiinnostuneita. Olisi järkyttävää, jos täysin mar-            mänä standardisoimis- tai muilla vastaa-
10669: ginaalisesta syystä (so. kortti käy myös muualla               villa keinotekoisilla konsteilla?
10670: maassa kuin kotikaupungissa) kotimainen mai-
10671: 
10672:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1993
10673: 
10674:                                             Erkki Pulliainen
10675: 
10676: 
10677: 
10678: 
10679:  2300321
10680: 2                                          1993 vp -    KK 584
10681: 
10682: 
10683: 
10684: 
10685:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10686: 
10687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nemuotojen välisten raJOJen. Tämä edellyttää
10688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           maksuvälineiden ja niitä käsittelevien järjestel-
10689: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        mien yhteensopivuutta sekä elearingin hoitamis-
10690: le jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen näin kuu-        ta liikenneyritysten välillä. Maassa, jossa pelkäs-
10691: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 584:                   tään linja-autoyrityksiä on noin 400, maksuväli-
10692:                                                         neen yhteiskäyttöisyys myös eri liikennepalvelu-
10693:            Eihän Hallitus aio tuhota oululaisen         tuottajien välillä on matkustajan kannalta ensi-
10694:         Buscom-järjestelmän leviämistä kotimai-         arvoisen tärkeää.
10695:         sen linja-autoliikenteen rahastusmenetel-           Ohjatakseen kehitystä avoimeen, yhteiskäyt-
10696:         mänä standardisoimis- tai muilla vastaa-        töisyyttä edistävään ja laitetoimittajariippumat-
10697:         villa keinotekoisilla konsteilla?               tomaan suuntaan ministeriö on yhdessä liiken-
10698:                                                         nepalvelujen tuottajien kanssa laatinut joukko-
10699:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            liikenteen maksujärjestelmiä koskevat määritte-
10700: vasti seuraavaa:                                        lyt, jotka kattavat maksujärjestelmien ominai-
10701:                                                         suudet niiltä osin kuin on välttämätöntä yhteis-
10702:    Suomessa joukkoliikenteen käytössä olevat            käytön ja clearing-järjestelmien yhteentoimivuu-
10703: älykorttipohjaiset elektroniset maksujärjestel-         den kannalta. Määrittelyt luovat edellytykset
10704: mät ovat eurooppalaista kärkitasoa. Meillä on           sekä kontaktillisilla että kontaktittomilla korteil-
10705: kotimaisia pitkälle teknisesti kehitettyjä järjestel-   la toteutettavien laitevalmistajariippumattomien
10706: miä sekä kontaktikortilla että kontaktittomalla         maksujärjestelmien toteuttamiselle ja takaavat
10707: kortilla toteutettuna.                                  niin Buscomille kuin muillekin kotimaisille sekä
10708:    Liikenneministeriö on yhdessä liikennepalve-         myös ulkomaisille alan yrityksille tasapuolisen
10709: lujen tuottajien kanssa tehnyt usean vuoden ajan        kilpailuaseman. Maksuvälinetyöryhmä on myös
10710: määrätietoisesti työtä joukkoliikenteen maksu-          esittänyt, että kaikki Suomessa toteutettavat
10711: ja taksajärjestelmien kehittämiseksi.                   älykorttipohjaiset joukkoliikenteen maksujärjes-
10712:    Kesällä 1993 sai työnsä päätökseen liikenne-         telmät noudattaisivat tehtyjä määrittelyjä niin
10713: ministeriön asettama maksuvälinetyöryhmä,               pitkälle kuin mahdollista.
10714: jonka tehtävänä oli seurata joukkoliikenteen                Hankittavien maksujärjestelmien tyypin ja
10715: älykorttikokeiluja ja tehdä ehdotus älykorttien         toimittajan valinnan tekevät viime kädessä kui-
10716: käyttöönottamisesta joukkoliikenteessä.                 tenkin maksujärjestelmien ja -laitteiden ostajat
10717:    Työryhmätyön lähtökohdaksi asetettiin mah-           omien tarpeittensa mukaan- toivottavasti tar-
10718: dollisuus käyttää uusia maksuvälineitä yli liiken-      jouskilpailun perusteella.
10719: 
10720:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
10721: 
10722:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
10723:                                         1993 vp -   KK 584                                           3
10724: 
10725: 
10726: 
10727: 
10728:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
10729: 
10730:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         över gränsema mellan de olika trafikformema.
10731: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande        Detta förutsätter att betalningsmedlen och deras
10732: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     respektive system passar in i varandra samt att
10733: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr        clearing företas mellan trafikföretagen. 1 ett land
10734: 584:                                                där enbart bussbolagen är ca 400 tili antalet är
10735:                                                     det av utomordentlig vikt för passagerama att
10736:            lnte har Regeringen väl för avsikt att   betalningsmedlen kan användas även för anli-
10737:         genom standardisering eller andra lik-      tande av olika producenter av trafiktjänster.
10738:         nande konstgjorda tilitag förstöra ut-         För att styra utvecklingen i en öppen, sam-
10739:         bredningen av det uleåborgska Buscom-       bruksfrämjande och av apparatleverantörer obe-
10740:         systemet som inkasserigsmetod i den in-     roende riktning har ministeriet tilisammans med
10741:         hemska busstrafiken?                        producentema av trafiktjänster utarbetat defini-
10742:                                                     tioner för betalningssystemen inom kollektivtra-
10743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fiken som täcker de av systemens egenskaper
10744: anföra följande:                                    som är nödvändiga för samordningen av sam-
10745:                                                     bruket och clearingsystemen. Definitionerna
10746:     De på smartkort baserade elektroniska betal-    skapar möjligheter för betalningssystem som är
10747: ningssystem man använder inom kollektivtrafi-       oberoende av apparatleverantörer och som kan
10748: ken i Finland befinner sig på europeisk toppnivå.   förverkligas både med kontaktkort och med kort
10749: Vi har tekniskt högt utvecklade inhemska system     som inte kräver kontakt samt garanterar en
10750: som förverkligats såväl med kontaktkort som         jämlik konkurrenssituation såväl för Buscom
10751: med kort som inte kräver kontakt.                   som för utländska företag i branschen. Betal-
10752:     Trafikministeriet har tillsammans med produ-    ningsmedelsarbetsgruppen har även föreslagit
10753: centema av trafiktjänster under flera år målmed-    att alla betalningssystem för kollektivtrafik som
10754: vetet arbetat med att utveckla betalnings- och      baserar sig på smartkort som förverkligas i
10755: taxesystemen för kollektivtrafiken.                 Finland i så stor utsträckning som möjligt skall
10756:     Under sommaren 1993 slutförde den betal-        iaktta de definitioner som utarbetats.
10757: ningsmedelsarbetsgrupp som trafikrninisteriet          1 sista hand är det dock köpama av betal-
10758: tillsatt för att följa med experimenterandet med    ningssystemen och apparaterna som utgående
10759: smartkort och framlägga förslag om ibruktagan-      från sina egna behov väljer typen av betalnings-
10760: det av dessa i kollektivtrafiken sitt arbete.       system och leveranför - förhoppningsvis på
10761:     Som utgångspunkt för grupparbetet togs möj-     basis av anbudstävlan.
10762: ligheten att använda de nya betalningsmedlen
10763:        Helsingfors den 17 november 1993
10764: 
10765:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
10766:                      j
10767:                     j
10768:                    j
10769:                   j
10770:                  j
10771:                 j
10772:                j
10773:               j
10774:              j
10775:             j
10776:            j
10777:           j
10778:          j
10779:         j
10780:        j
10781:       j
10782:      j
10783:     j
10784:    j
10785:   j
10786:  j
10787: j
10788:                                                 1993\])
10789: 
10790: Kirjallinen kysymys 585
10791: 
10792: 
10793: 
10794: 
10795:                                    Pulliainen: Liikenneministeriön suhtautumisesta joukkoliikenteen
10796:                                        kehittämiseen
10797: 
10798: 
10799:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10800: 
10801:    Tielaitos on joko omasta aloitteestaan tai            Tielaitoksen pätevyys näissä tulevaisuus-
10802: liikenneministeriön vaatimuksesta laatinut en-        asioissa on aiheellisesti asetettu kyseenalaiseksi.
10803: nusteita eri liikennemuotojen tulevasta kehityk-      Eiväthän monet aiemmatkaan kasvuodotukset
10804: sestä. Näitä tulevaisuuden odotuksia luonnehtii       ole toteutuneet kaavaillulla tavalla.
10805: ensinnäkin toive liikenteen volyymin jatkuvasta          Olennaista on kuitenkin se, mitä liikennemi-
10806: kasvusta. Uskoa näihin odotuksiin ei ole heiken-      nisteri ja -ministeriö ovat näistä asioista mieltä.
10807: tänyt tietoisuus ympäristönsuojeluongelmista, ei      Niillä täytyy olla mielipide siitä, odottavatko ne
10808: realiteetti, että raakaöljyvarannot ehtyvät joka      joukkoliikenteen häviämistä Suomesta vuoteen
10809: päivä, eikä liioin tietoisuus nykyisen taloudelli-    2008 mennessä ja toimivatkone sen hyväksi, että
10810: sen taantuman luonteesta.                             näin surkeasti todella kävisi.
10811:     Toinen hyvin merkittävä kannanotto koskee            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
10812: joukkoliikenteen tulevaisuutta. Samalla kun tie-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10813: laitos odottaa henkilöautoliikenteen jatkuvaa,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10814: jopa voimakasta kasvua, se odottaa joukkolii-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10815: kenteen jatkuvaa taantumista. Vuoteen 2008
10816: mennessä joukkoliikenne olisi hävinnyt koko-                     Eihän Hallitus voi hyväksyä sitä tielai-
10817: naan liikennemuotojen joukosta.                               toksen odotusta, että joukkoliikenne häi-
10818:     Pahinta tässä on, että tielaitos näyttää toimi-           pyy Suomen liikennemuotojen joukosta
10819: van kaikessa tämän hahmottamaosa odotuksen                    vuoteen 2008 mennessä, ja
10820: mukaan. Se siis pyrkii toiminnallaan tukemaan                    eihän Hallitus toimillaan tue sitä, että
10821:  kehitystä, joka päätyy tähän ekologisesti kar-               näin surkeasti kävisi?
10822: meaan tulokseen.
10823: 
10824:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
10825: 
10826:                                            Erkki Pulliainen
10827: 
10828: 
10829: 
10830: 
10831: 2300321
10832: 2                                        1993 vp -   KK 585
10833: 
10834: 
10835: 
10836: 
10837:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10838: 
10839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saavuttaminen voi kuitenkin olla vaikeata, kos-
10840: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ka laman seurauksena joukkoliikennemäärära-
10841: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hoja on niin valtion kuin kuntienkin talousar-
10842: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      vioissa jouduttu leikkaamaan. Lisäksi yleisten
10843: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     verouudistusten kautta myös joukkoliikenteelle
10844: 585:                                                 on tulossa uusia kustannusrasitteita, jotka luo-
10845:                                                      vat huomattavia taksankorotuspaineita.
10846:           Eihän Hallitus voi hyväksyä sitä tielai-      Kysymyksessa on viitattu tielaitoksen ennus-
10847:        toksen odotusta, että joukkoliikenne häi-     teisiin. Tähän voidaan todeta, että tielaitoksen
10848:        PYY Suomen liikennemuotojen joukosta          lakisääteisenä tehtävänä on tyydyttää liikenteen
10849:        vuoteen 2008 mennessä, ja                     tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Tielaitos ei sinäl-
10850:           eihän Hallitus toimillaan tue sitä, että   lään luo tarpeita. Liikenne-ennusteiden paikkan-
10851:        näin surkeasti kävisi?                        sapitävyys on paljolti riippuvainen siitä, kuinka
10852:                                                      hyvin niiden taustalla olevat laskelmat on tehty.
10853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Liikenne-ennusteita luettaessa on huomatta-
10854: vasti seuraavaa:                                     va, että luvut eivät ole tavoitteellisia. Ennusteen
10855:                                                      luonteeseen kuuluu myös, että ennusteen tekijä,
10856:    Suomessa on kansainvälisesti katsoen korkea-      tässä tapauksessa tielaitos, ei voi siihen vaikut-
10857: tasoinen joukkoliikenteen järjestelmä, jota on       taa. Esimerkiksi Suomen väestökehitys, BKT:n
10858: voitu ylläpitää varsin kohtuullisella yhteiskun-     muutokset, auton hankintahinta, polttoaineen
10859: nan rahoituksella. Joukkoliikenteen markkina-        verotus ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen
10860: osuus on noin 20 % ja palvelut ovat edelleen         eivät kuulu liikennehallinnon toimialaan. Tielai-
10861: alueellisesti kattavia.                              tos muuttaa ennusteitaan välittömästi, kun on
10862:    Liikenneministeriö on asettanut tavoitteek-       perusteltua syytä olettaa, että ennusteiden taus-
10863: seen joukkoliikenteen markkinaosuuden säilyt-        talla olevia olosuhteita tullaan muuttamaan.
10864: tämisen vähintään nykytasoisena. Tavoitteen
10865: 
10866:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
10867: 
10868:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
10869:                                          1993 vp -   KK 585                                            3
10870: 
10871: 
10872: 
10873: 
10874:                                     Till Riksdagens Herr Tahnan
10875: 
10876:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          trafiken både i stats- och kommunbudgeterna
10877: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         har skurits ned tili en följd av den ekonomiska
10878: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      recessionen. Dessutom kommer kollektivtrafi-
10879: dagsledamot Erkki Pulliainen undertecknade           ken också att påläggas extra kostnadspåfrest-
10880: spörsmål nr 585:                                     ningar tili följd av de alimänna skattereformer-
10881:                                                      na, vilka kommer att pressa på kraven att höja
10882:           Det kan väl inte vara så att Regeringen    tarifferna.
10883:        instämmer i vägverkets förhoppningar             I spörsmålet hänvisas tili vägverkets progno-
10884:        om att koliektivtrafiken fram tili 2008       ser. I anknytning tili detta kan vi konstatera att
10885:        försvinner som trafikform och                 vägverkets lagstadgade uppgift är att tilifredstäl-
10886:           det kan väl inte vara så att Regeringen    la behoven inom trafiken både nu och i framti-
10887:        genom sina åtgärder stöder denna tanke        den. Vägverket själv skapar inga behov. Om
10888:        så att den förverkligas?                      trafikprognoserna är hålibara beror det tili stora
10889:                                                      delar på att kalkylerna gjorts väl.
10890:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            När man läser en trafikprognos är det viktigt
10891: samt anföra följande:                                att komma ihåg att siffrorna ingalunda är målin-
10892:                                                      riktade. Prognosens karaktär är sådan att den
10893:    I internationeli jämförelse är nivån på koliek-   som ställer en prognos, i detta fall vägverket, inte
10894: tivtrafiksystemet i Finland hög och denna nivå       kan inverka på den. Tili trafikförvaltningens
10895: har kunnat uppehålias med hjälp av en rimlig         områden hör t.ex. inte Finlands befolkningsut-
10896: finansiering från samhäliets sida. Koliektivtrafi-   veckling, ändringarna i BNP, anskaffningspriset
10897: kens marknadsandel är 20 % och servicen är           på bilar, beskattningen av bensin och utveklan-
10898: fortfarande regionalt sett omfattande.               det att samhällsstrukturen. Vägverket ändrar
10899:    Trafikministeriet har ställt som mål att bibe-    sina prognoser omedelbart när det finns skäl att
10900: hålia denna marknadsandelen minst på den nivå        anta att omständigheterna som ligger tili grund
10901: på viiken den är för tillfäliet. Målet kan vara      för dessa prognoser ändras.
10902: svårt att uppnå eftersom anslagen tili koliektiv-
10903:      Helsingfors den 24 november 1993
10904: 
10905:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
10906:                                                  1993 vp
10907: 
10908: Kirjallinen kysymys 586
10909: 
10910: 
10911: 
10912: 
10913:                                     Kohijoki: Huittisten ja Raijalan välisen valtatien perusparantami-
10914:                                        sesta
10915: 
10916:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10917: 
10918:     Noin viiden kilometrin pituisella tieosuudella     saa jäädä hautautumaan jonnekin tulevan vuosi-
10919: Huittisten keskustan suunnasta Raijalan risteyk-       tuhannen puolella toteutettaviin ohjelmiin.
10920: seen asti on kahden valtatien eli Helsingin -              Samalla kun tämän valtatieosuuden ajorataa
10921: Porin sekä Tampereen - Rauman valtateiden              tuntuvasti levitetään, tulee turvata myös kevyen
10922: liikenne. Sanottu valtatieosuus on ajoradaltaan        liikenteen asema rakentamalla tien yhteyteen
10923: kapea ja kulkukelpoiset pientareet puuttuvat.          erillinen kevyen liikenteen väylä sekä tievalaistus
10924: Liikennemäärä tällä tieosuudella on jo yli 6 000       koko tälle muutaman kilometrin pituiselle tie-
10925: autoa vuorokaudessa. Satamaliikenteen ja met-          osuudelle.
10926: säteollisuuden investointien takia liikennemää-            Liikenteen ruuhkautumattoman sujuvuuden
10927: rät erityisesti Tampere - Rauma-suunnassa              sekä turvallisuusnäkökohdat ja erityisesti vienti-
10928: tulevat nopeasti lisääntymään vientiteollisuuden       teollisuuden kuljetustarpeet huomioon ottaen
10929: kuljetustarpeiden vuoksi.                              Tielaitoksen tulisi toimenpideohjelmassaan ot-
10930:     Huittisten ja Raijalan välisen valtatieosuuden     taa valtatieosuus Huittinen - Raijala ensi-
10931: varrella sijaitsevan runsaan asutuksen takia tällä     sijaiseksi toteuttamiskohteeksi.
10932: tieosuudella on hyvin paljon polkupyörillä ta-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10933: pahtuvaa asiointi-, työmatka- ja koululaisliiken-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10934: nettä. Liikenneturvallisuuden kannalta arvioitu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10935: na kevyen liikenteen asema kaikkiaan on sano-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10936: tulla tieosuudella hyvin heikko.
10937:     Huittisten ja Raijalan välisen valtatieosuuden              Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen
10938: perusteellisella kunnostamisella, huomioon otta-              perusteluosassa esitetyt näkökohdat
10939: en liikenteen joustavan sujumisen, liikennetur-               huomioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toi-
10940: vallisuuden sekä erityisesti lisääntyvät vientiteol-          menpiteisiin valtatieosuuden Huittinen
10941:  lisuuden kuljetustarpeet, on jo kiire. Hanke ei              - Raijala perusparantamiseksi?
10942:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
10943: 
10944:                                             Maunu Kohijoki
10945: 
10946: 
10947: 
10948: 
10949:  2300321
10950: 2                                      1993 vp -   KK 586
10951: 
10952: 
10953: 
10954: 
10955:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10956: 
10957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     autoalvrk. Raijalassa liikennevirta jakautuu
10958: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Rauman ja Porin suuntiin.
10959: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tilannetta helpottaa tiejakson kohtalaisen
10960: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu         hyvä geometrinen mitoitusja vähäinen liittymien
10961: Kohijoen näin kuuluvan kil:jallisen kysymyksen     määrä. Tien leveys (9,5 m) ei ole riittävä, mutta
10962: n:o 586:                                           ei liioin autoliikenteelle pahasti puutteellinen-
10963:                                                    kaan. Huittisten keskustaan suuntautuva paikal-
10964:          Aikooko Hallitus, tämän kysymyksen        linen ja kevyt liikenne voi mukavammin ja tur-
10965:        perusteluosassa esitetyt näkökohdat         vallisemmin käyttää Ristikankaan paikallistietä
10966:        huomioon ottaen, ryhtyä joutuisasti toi-    n:o 12807.
10967:        menpiteisiin valtatieosuuden Huittinen         Tiejakson päällyste on tänä vuonna kunnos-
10968:        - Raijala perusparantamiseksi?              tettu muutaman vuoden kestävällä uusiopäällys-
10969:                                                    teellä. Tien leventämisestä on laadittu tiesuunni-
10970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telma, jota ei ole vielä vahvistettu. Hanke on
10971: vasti seuraavaa:                                   tarkoitus toteuttaa lähivuosina tielaitoksen pe-
10972:                                                    rustienpitoon osoitettavalla määrärahalla. Tässä
10973:   Välillä Huittinen - Raijala liikennemäärä on     suunnitelmassa ei kuitenkaan ole vielä pidetty
10974: kysymyksessä esitetyllä tavalla noin 5 km:n mat-   tien valaisemista eikä varustamista kevyen lii-
10975: kalla muuta lähiverkkoa suurempi eli 6 000         kenteen väylällä riittävän perusteltuna.
10976: 
10977:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
10978: 
10979:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
10980:                                           1993 vp -   KK 586                                         3
10981: 
10982: 
10983: 
10984: 
10985:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
10986: 
10987:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           las traftkflödet i riktning mot Raumo och Björ-
10988: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          neborg.
10989: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           På grund av vägavsnittets rätt så goda geome-
10990: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-           triska proportioner och ringa antal anslutningar
10991: mål nr 586:                                           är situationen rätt så god. Vägbredden (9,5 m) är
10992:                                                       inte tillräcklig, men med tanke på biltrafik inte
10993:           Ämnar Regeringen, med beaktande av          heller alldeles för smal. Det bekvämaste och
10994:        de synpunkter som framförts i motive-          tryggaste alternativet för den lokala och lätta
10995:        ringen, vidta skyndsamma åtgärder för          trafiken i riktning mot Huittinen är Ristikangas
10996:        grundreparering av dendel av riksvägen         lokalväg nr 12807.
10997:        som leder från Huittinen tili Raijala?             Detta vägavsnitt har i år asfalterats med
10998:                                                       återvinningsasfalt som håller ett år. Det fmns
10999:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en icke fastställd pian för breddning av vägen.
11000: anföra följande:                                      Det är meningen att detta projekt skall för-
11001:                                                       verkligas under närmaste år med medel anslag-
11002:    På vägavsnittet Huittinen- Raijala är trafik-      na för vägverkets grundväghållning. Enligt
11003: mängden enligt synsättet i spörsmålet på en 5 km      denna pian är det dock ännu inte motiverat att
11004: lång sträcka större än trafikmängden i det övriga     förse vägen med belysning eller med en led för
11005: närnätet, d.v.s. 6 000 bilar/dygn. 1 Raijala förde-   lä tt trafik.
11006:      Helsingfors den 19 november 1993
11007: 
11008:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
11009:                                                  1993 vp
11010: 
11011: Kirjallinen kysymys 587
11012: 
11013: 
11014: 
11015: 
11016:                                     Vistbacka: Poliisin oikeudesta saada tietoja rikosilmoitusrekiste-
11017:                                         reistä
11018: 
11019: 
11020:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11021: 
11022:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tieto-      tulee vaikeuttamaan entisestään rikostutkintaa,
11023: suojavaltuutettu on tulkinnut henkilörekisteri-        joka resurssipulan ja jo toteutettujen säästötoi-
11024: lakia siten, ettei poliisilla ole oikeutta saada       mien johdosta on vaikeuksissa, puhumattakaan
11025: rikostulkinnassa tietoja toisen poliisipiirin piiri-   suunniteltujen säästötoimien entistä kielteisem-
11026: kohtaisesta rikosilmoitusrekisteristä. Tietosuo-       mistä vaikutuksista.
11027: javaltuutetun tulkinta perustunee siihen, että eri        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11028: poliisipiirit olisivat eri viranomaisia, kun sisä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11029: asiainministeriön tulkinta puolestaan on se, että      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11030: kaikki poliisipiirit ovat yhtä viranomaista. Mi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11031: nisteriön tulkinta vastannee ainakin tavallisen
11032: ihmisen käsitystä poliiseista viranomaisena.                     Onko Hallitus tietoinen tietosuojaval-
11033:     Henkilörekisterilakia säädettäessä on paino-              tuutetun ottamasta henkilörekisterilain
11034: tettu, että kyseinen lainsäädäntö ei saa muodos-              tulkinnasta ja siitä, miten se vaikeuttaa
11035: taa tarpeetonta estettä rikosten ehkäisemistä ja              rikostutkintaa, sekä
11036:  tutkimista varten tarvittavien tietojen saannille.              aikooko Hallitus puuttua asiaan pi-
11037: Tietosuojavaltuutetun ottama kanta on täysin                  kaisesti?
11038:  ristiriidassa mainitun kannanoton kanssa. Se
11039: 
11040:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
11041: 
11042:                                             Raimo Vistbacka
11043: 
11044: 
11045: 
11046: 
11047:  2300321
11048: 2                                            1993 vp -    KK 587
11049: 
11050: 
11051: 
11052: 
11053:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11054: 
11055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            henkilötietojen massaluovutusta viranomaisen
11056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pitämäs-
11057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-             tä henkilörekisteristä. Säännöksen mukaan hen-
11058: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-            kilötietojen massaluovutus, esimerkiksi henkilö-
11059: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden
11060: n:o 587:                                                  avulla, on sallittua muun muassa silloin, kun
11061:                                                           siitä on säädetty laissa tai asetuksessa.
11062:            Onko Hallitus tietoinen tietosuojaval-            Poliisin henkilörekistereistä annetussa asetuk-
11063:         tuutetun ottamasta henkilörekisterilain           sessa ei ole säännöksiä henkilötietojen luovutta-
11064:         tulkinnasta ja siitä, miten se vaikeuttaa         misesta poliisin henkilörekisteristä. Kun tällaisia
11065:         rikostutkintaa, sekä                              säännöksiä ei ole muuallakaan lainsäädännössä,
11066:            aikooko Hallitus puuttua asiaan pi-            on asian puutteellisesta sääntelystä aiheutunut
11067:         kaisesti?                                         käytännössä tulkintaongelmia.
11068:                                                              On selvää, että poliisilla tulee olla oikeus
11069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              saada rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä var-
11070: vasti seuraavaa:                                          ten tarpeellisia tietoja myös toisen poliisipiirin
11071:                                                           rekisteristä. Tietojen saamisesta olisi oltava riit-
11072:     Poliisin henkilörekisterinpidosta säädetään           tävän selkeät säännökset, joista käy ilmi, mitä
11073: ennen henkilörekisterilain voimaantuloa anne-             tietoja ja mitä tehtävää varten poliisin tiedon-
11074: tussa asetuksessa poliisin henkilörekistereistä           saantioikeus koskee.
11075: (1 056/87). Lisäksi poliisin rekistereihin sovelle-           Sisäasiainministeriössä valmistellaan lainsää-
11076: taan täydentävästi henkilörekisterilakia (4711            däntöä poliisin henkilörekistereistä. Lailla polii-
11077: 87).                                                      sin henkilörekistereistä on tarkoitus korvata ny-
11078:     Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan henkilörekis-        kyisin asetuksessa olevat säännökset. Kysymyk-
11079: terilain 2 §:n 3 kohdan mukaan henkilöä, yhtei-           sessä tarkoitetut nykyisen sääntelyn puutteelli-
11080: söä tai säätiötä, jonka käyttöä varten henkilö-           suudesta johtuvat rikostutkintaan liittyvät tie-
11081: rekisteri perustetaan ja jolla on oikeus määrätä          donsaantiongelmat ovat ratkaistavissa valmis-
11082: rekisterin käytöstä. Henkilötietojen käytöllä tar-        teltavana olevassa poliisin henkilörekisterilaissa.
11083: koitetaan saman pykälän 5 kohdan mukaan                   Käsitykseni mukaan parasta olisi, kuten oikeus-
11084: henkilötietojen käyttämistä rekisterinpitäjän             ministeriön lausunnossa sisäasiainministeriölle
11085: omassa toiminnassa. Kun joku muu kuin rekis-              luonnoksesta laiksi poliisin henkilörekistereistä
11086: terinpitäjä tarvitsee henkilörekisterissä olevia          (N:o 2158/43/93 OM) todetaan, että poliisin
11087: tietoja tehtävässään, ei kysymys henkilörekisteri-        rekisterit määriteltäisiin poliisin tehtävien (kuten
11088: lain mukaan ole henkilötietojen käyttämisestä,            rikosten selvittäminen ja ehkäiseminen, yleisen
11089: vaan niiden luovuttamisesta. Poliisipiirin piiri-         järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ja
11090: kohtainen rikosilmoitusrekisteri on tulkittavissa         lupahallintoon liittyvät tehtävät) eikä poliisin
11091: sellaiseksi henkilörekisteriksi, jonka henkilö-           alue- ja organisaatiotason pohjalle rakentuvan
11092: rekisterilain mukaisena rekisterinpitäjänä on             jaottelun mukaan. Näin poliisi voisi käyttää
11093: asianomainen poliisipiiri. Jos näin katsotaan,            esimerkiksi rikostutkintaa palvelevan rekisterin
11094: siitä seuraa, että poliisipiirit ovat itsenäisiä rekis-   tietoja aina silloin, kun on kysymys rikoksen
11095: terinpitäjiä ja niiden välisessä tietojen vaihdossa       selvittämisestä. Jos poliisin henkilörekisterit
11096: on kysymys tietojen luovuttamisesta.                      määritellään poliisin alue- ja organisaatiotas.on
11097:     Henkilötietojen luovuttaminen viranomaisen            pohjalta, valmisteltavana olevaan lakiin olisi
11098: rekisteristä määräytyy yleisten asiakirjain julki-        otettava riittävän selkeät säännökset henkilötie-
11099: suudesta annetun lain 18 a §:n (472/87) sekä              tojen luovuttamisesta poliisin henkilörekistereis-
11100: asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevien        tä myös poliisiorganisaation sisällä.
11101: säännösten mukaan. Mainittu pykälä sääntelee
11102: 
11103:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
11104: 
11105:                                                                         Oikeusministeri Hannele Pokka
11106:                                           1993 vp -   KK 587                                             3
11107: 
11108: 
11109: 
11110:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
11111: 
11112:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sonregister som förs av en myndighet med hjälp
11113: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          av automatisk databehandling. Enligt stadgan-
11114: medlem av statsrådet för avgivande av svar            det är massutlämnande av personuppgifter t.ex.
11115: översänt av riksdagsman Vistbacka underteck-          utlämnande av personuppgifter med hjälp av
11116: nade spörsmål nr 587:                                 teknisk anslutning tillåten bl. a. då stadganden
11117:                                                       om detta ingår i lag eller förordning.
11118:           Är Regeringen medveten om dataom-               I förordningen om polisens personregister
11119:        budsmannens tolkning av personregister-        finns inga stadganden om utlämnande av per-
11120:        lagen och om att den försvårar brottsut-       sonuppgifter ur polisens personregister. Då så-
11121:        redningarna och                                dana stadganden inte heller finns på andra
11122:           ämnar Regeringen utan dröjsmål in-          ställen i lagstiftningen har den bristfälliga regle-
11123:        gripa i saken?                                 ringen av frågan orsakat tolkningsproblem i
11124:                                                       praktiken.
11125:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Det är uppenbart att polisen bör ha rätt att få
11126: anföra följande:                                      de uppgifter som är nödvändiga för att förhindra
11127:                                                       och utreda brott även ur ett register i ett annat
11128:    Om de personregister som förs av polisen           polisdistrikt. Det måste finnas tillräckligt klara
11129: stadgas i förordningen om polisens personregis-       stadganden om hur uppgifter kan fås och av dem
11130: ter (1056/87) som gavs innan personregisterlagen      bör framgå vilka uppgifter och för vilka åliggan-
11131: trädde i kraft. Vidare tillämpas även personregis-    den polisens rätt att få upplysningar gäller.
11132: terlagen (471187) på polisens register.                   Vid inrikesministeriet bereds lagstiftning om
11133:    Med en registeransvarig avses enligt 2 § 3         polisens personregister. Med lagen om polisens
11134: punkten personregisterlagen en person, ett sam-       personregister skall de stadganden ersättas som
11135: fund eller en stiftelse för vars bruk ett personre-   nu ingår i förordningen. De problem med att få
11136: gister inrättas och som har rätt att förfoga över     upplysningar i samband med brottsutredningar
11137: registret. Med användning av personuppgifter          som avses i spörsmålet och som beror på brister-
11138: avses enligt 5 punkten i samma paragraf att           na i den nuvarande regleringen kan lösas i den
11139: personuppgifter utnyttjas i den registeransvari-      personregisterlag för polisen som är under be-
11140: ges egen verksamhet. Då någon annan än den            redning. Enligt min uppfattning skulle det vara
11141: registeransvarige för skötseln av sina uppdrag        bäst, vilket konstateras i justitieministeriets utlå-
11142: behöver uppgifter som finns i ett personregister      tande till inrikesministeriet om utkastet till lag
11143: är det inte enligt personregisterlagen fråga om       om polisens personregister (Nr 2158/43/93), att
11144: användning av personuppgifter utan om utläm-          polisens register skulle bestämmas på basis av en
11145: nande av dem. Man kan tolka polisdistriktets          indelning som bygger på polisens uppgifter (så-
11146: distriktsbaserade register för brottsanmälan så       som brottsutredning och -prevention, upprätt-
11147: att det är fråga om ett sådant personregister för     hållande av allmän ordning och säkerhet och
11148: vilket den registeransvarige enligt personregister-   uppgifter som anknyter till tillståndsförvaltning-
11149: lagen är det ifrågavarande polisdistriktet. Om        en) och inte på polisens distrikts- och organisa-
11150: man ser saken på detta sätt är följaktligen           tionsnivåer. 1 så fall kunde polisen använda t.ex.
11151: polisdistrikten självständiga registeransvariga       uppgifterna i ett register som tjänar brottsutred-
11152: och då uppgifter utbyts dem emellan är det fråga      ning alltid då det är fråga om utredning av brott.
11153: om utlämnande av uppgifter.                           Om polisens personregister bestäms på basis av
11154:     Utlämnandet av uppgifter ur ett myndighets-       polisens distrikts- och organisationsnivåer borde
11155: register bestäms enligt stadgandena i 18 a § (472/    man i den lag som är under beredning inta
11156:  87) lagen om allmänna handlingars offentlighet       tillräckligt klara stadganden om utlämnande av
11157:  samt stadgandena om handlingars offentlighet         personuppgifter ur polisens personregister även
11158:  och sekretess. Den paragraf som nämnts reglerar      intemt inom polisorganisationen.
11159:  massutlämnande av personuppgifter ur ett per-
11160: 
11161:      Helsingfors den 23 november 1993
11162: 
11163:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
11164:                                                 1993 vp
11165: 
11166: Kirjallinen kysymys 588
11167: 
11168: 
11169: 
11170: 
11171:                                    Rajamäki: Yritystoiminnan alueellisten tukien jakoperiaatteiden
11172:                                        selkiyttämisestä
11173: 
11174: 
11175:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11176: 
11177:    Aluepoliittisten lakien valmistelun ja käsitte-       On syntynyt päätön tilanne, mikäli kriteereinä
11178: lyn yhteydessä on usein huomautettu yritystoi-        käytetään:
11179: minnan alueellisen tuen myöntämisessä vallit-            - "Ei muuta alueen elinkeinorakennetta."
11180: sevan epäselvyyttä ja jopa erilaista tukikäytän-         - "Ei tuo teknologisesti mitään merkittävää
11181: töä riippuen siitä, minkä läänin kauppa- ja           uutta."
11182: teollisuusministeriön yrityspalveluyksiköstä on          - "Ei arvioida saavutettavan työpaikkojen,
11183: kysymys. On välttämätöntä, että aluetuesta an-        tuotannon jalostusarvon tai palveluiden olen-
11184: netun lain (1297/88) soveltamisohjeita selkiin-       naista lisäystä."
11185: nytetään vastaamaan vaikeata työllisyystilan-            Kun ottaa huomioon Varkauden monipuoli-
11186: netta sekä yritysten käynnistymisen edellyttä-        sen elinkeinorakenteen ja vahvuudet metsäteolli-
11187: mää joustoa.                                          suuden, paperinjalostuksen sekä mm. metalli-
11188:     Esimerkiksi Varkauden kaupungin vaikeasta         teollisuuden ja korkean teknologian alalla, jou-
11189: työttömyydestä (n. 25 %) huolimatta on saatu          tuu kysymään, mitä teollisuutta Varkaudessa voi
11190: kielteisiä tukipäätöksiä. Näin samaan aikaan          kehittää em. kriteerien valossa ja mikä oikeuttai-
11191: kun hallitus ja KTM ovat yleisesti korostaneet        si myönteisiin avustusratkaisuihin. Ainut ala,
11192: pkt-politiikan merkitystä ja uuden pkt-politiikan     joka Varkauden elinkeinorakenteessa ei ole vah-
11193: tarvetta. Mainittakoon, että Varkauden kau-           vasti edustettuna, on kotieläintuotanto, mutta
11194: punki on lisäksi vaikean työttömyyden vuoksi          uusien navettojen perustaminen ei liene muutoin
11195: erityisaluekunta.                                     perusteltua.
11196:     Esimerkiksi vientiin suuntautuva paperinja-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11197: lostamo, joka pyrki kohottamaan tuotantotek-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11198:  nologiaansa, sai kielteisen päätöksen. Piiritoi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11199:  misto totesi, ettei hankkeella saavuteta sellaista   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11200:  työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai pal-
11201:  velujen olennaista lisäystä, jota aluetukilaissa               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11202:  tarkoitetaan. Yritys kuitenkin olisi tuotantotek-           ryhtyä aluepoliittisen tukijärjestelmän
11203:  nologiaansa nostaen monipuolistanut paikka-                 jouston lisäämiseksi ja alueellisten avus-
11204:  kunnan alan tuotantoa sekä luonut kipeästi                  tusten jakoperiaatteiden selkiyttämiseksi
11205:  kaivattuja työpaikkoja.                                     ottaen huomioon korkean työttömyyden
11206:                                                              ja erityisaluekuntaratkaisun vaatimuk-
11207:                                                              set?
11208:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
11209: 
11210:                                             Kari Rajamäki
11211: 
11212: 
11213: 
11214: 
11215: 2300321
11216: 2                                       1993 vp -    KK 588
11217: 
11218: 
11219: 
11220: 
11221:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11222: 
11223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       paikkakunnan tai alueen työn tuottavuutta, tuo-
11224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tantorakenteeltaan ongelmallisten alueiden elin-
11225: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keinorakennetta sekä hankkeisiin, jotka alenta-
11226: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rajamäen        vat työllisyystilanteeltaan vaikeiden alueiden
11227: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 588:        työttömyyttä.
11228:                                                         Lakiesityksessä on lisätty joustavuutta niissä
11229:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tapauksissa, joissa yritys uudistaa käyttöomai-
11230:        ryhtyä aluepoliittisen tukijärjestelmän       suuttaan tekniikaltaan olennaisesti korkeatasoi-
11231:        jouston lisäämiseksi ja alueellisten avus-    semmaksi. Tällöin lakiesityksen mukaan voi-
11232:        tusten jakoperiaatteiden selkiyttämiseksi     daan poiketa hankkeelle yleensä asetettavasta
11233:        ottaen huomioon korkean työttömyyden          kasvuvaa timuksesta.
11234:        ja erityisaluekuntaratkaisun vaatimuk-           On huomattava, että erityisaluekuntaetuus ei
11235:        set?                                          sinällään ole tuen myöntämisperuste, vaan tuet-
11236:                                                      tavan hankkeen tulee aina täyttää yritystukilain
11237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuen myöntämiselle asetetut ehdot. Mikäli nämä
11238: taen seuraavaa:                                      ehdot täyttyvät, tukea voidaan myöntää erityis-
11239:                                                      alueella korotettuna.
11240:    Yritystukea ja aluepolitiikkaa koskevaa lain-        Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-
11241: säädäntöä ollaan uudistamassa. Hallitus on an-       lun piiritoimistot päättävät investointituen
11242: tanut eduskunnalle esityksensä laiksi yritystues-    myöntämisestä tapauskohtaisen harkinnan pe-
11243: ta. Uusi laki tulee voimaan 1.1.1994. Uudella        rusteella ottaen huomioon eri alueiden kehitty-
11244: lainsäädännöllä kootaan yhteen sekä alueellista      neisyyserot ja kehittämistarpeet. Tilastojen va-
11245: että pienten ja keskisuurten yritysten tukea kos-    lossa piiritoimistojen ratkaisuperusteissa ei ole
11246: kevat säännökset. Samalla selkeytetään tuen          merkittävää eroa.
11247: myöntämiskriteereitä.                                   Valtioneuvosto määrittelee tarkemmin kehi-
11248:    Kehitysalueen investointitukea on myös jat-       tysalueen investointituen myöntämisen perusteet
11249: kossa tarkoitus suunnata ensisijaisesti hankkei-     yritystukilain nojalla annettavana valtioneuvos-
11250: siin, jotka parantavat yritysten kilpailukykyä,      ton päätöksellä yritystuesta.
11251: 
11252:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
11253: 
11254:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
11255:                                          1993 vp -      KK 588                                           3
11256: 
11257: 
11258: 
11259: 
11260:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11261: 
11262:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ten på orten eller området elier näringsstruktu-
11263: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande           ren i områden med problem i fråga om produk-
11264: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        tionsstrukturen, och tili projekt som minskar
11265: dagsman Rajamäki undertecknade spörsmå1 nr             arbetslösheten i områden där sysselsättningslä-
11266: 588:                                                   get är svårt.
11267:                                                           1 lagförslaget har större flexibilitet eftersträ-
11268:            Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-       vats i de fall där ett företag förnyar sina anlägg-
11269:        sikt att vidta för att göra det regionalpo-     ningstillgångar så att de uppnår en väsentligt
11270:        litiska stödsystemet mera flexibelt och         högre teknisk nivå. Enligt lagförslaget kan då
11271:        principen för förde1ning av regionala           undantag göras från det tillväxtkrav som van-
11272:        understöd klarare med beaktande av de           1igtvis ställs i fråga om projekten.
11273:        krav som den höga arbetslösheten och               Det är att märka att den förmån som special-
11274:        lösningen med specialområdeskommu-              områdeskommuner åtnjuter inte i sig är ett
11275:        ner stälier?                                    kriterium för beviljande av stöd, utan det projekt
11276:                                                        som skall stödas måste alltid uppfylla de villkor
11277:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som ställs i lagen om företagsstöd. Om villkoren
11278: anföra fö1jande:                                       uppfylls, kan ett förhöjt stöd beviljas på special-
11279:                                                        områden.
11280:     Lagstiftningen om företagsstöd och regional-          Distriktsbyråerna för handels- och industri-
11281: politiken reformeras som bäst. Regeringen har          ministeriets företagstjänst beslutar om beviljan-
11282: avlåtit en proposition tili riksdagen med förslag      de av investeringsstöd efter prövning av varje
11283: tili lag om företagsstöd. Den nya lagen träder i       enskilt fall, och beaktar då skillnaderna i olika
11284: kraft 1.1.1994. Genom den nya lagstiftningen           områdens utvecklingsnivå samt utveck1ingsbe-
11285: sammanförs de stadganden som gäller regionalt          hoven. Statistiken visar att det inte finns någon
11286: stöd och stöd tili små och medelstora företag.         väsentlig skillnad mellan distriktsbyråernas be-
11287: Samtidigt görs kriterierna för beviljande av stöd      slutsgrunder.
11288: klarare.                                                  Närmare grunder för beviljande av investe-
11289:     Det är meningen att investeringsstödet för         ringsstöd för utvecklingsområde fastställs av
11290: utvecklingsområde även i fortsättningen i första       statsrådet i ett beslut om företagsstöd som det
11291: hand skali riktas tili projekt som förbättrar          utfärdar med stöd av lagen om företagsstöd.
11292: företagens konkurrenskraft, arbetsproduktivite-
11293: 
11294:      Helsingfors den 26 november 1993
11295: 
11296:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
11297:                                                 1993 vp
11298: 
11299: Kirjallinen kysymys 575
11300: 
11301: 
11302: 
11303: 
11304:                                    Pulliainen: Takausvelallisten aseman parantamisesta velkasanee-
11305:                                        rauksen yhteydessä
11306: 
11307: 
11308:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11309: 
11310:    Kasinopelikauden holtiton lainananto ehto-         tanut tv:ssä, ettei hän ollut tiennyt takaajien
11311: houkutuksineen ja sitä seurannut korko-, va-          vaikeasta, suorastaan kohtuuttomasta asemasta
11312: kuus- ja maksukykykriisi tekivät tarpeelliseksi       velkasaneeraustapauksissa. Kun arvoisalla mi-
11313: luoda velkasaneerauslainsäädännön. Heti al-           nisterillä tämä tilanne on nyt tiedossa, on perus-
11314: kuun havaittiin, että järjestelmä tuli siinä määrin   teltua aihetta kysyä, ryhtyvätkö hän ja hallitus
11315: ammattitaitoa vaativaksi, ettei tavallinen velka-     joihinkin toimenpiteisiin tässä asiassa, mieluiten
11316: saneerauksen tarpeessa oleva siitä selviydy ilman     nopeimmalla mahdollisella aikataululla.
11317: ammattihenkilön apua.                                    Taustaksi on lisäksi syytä palauttaa mieliin,
11318:    Toinen huomattavasti vakavampi ongelma             että itse velallisen osalta tilanne selkiytyy velka-
11319: on takaajien asema velkasaneeraustapauksissa.         saneerausratkaisussa ja pankki saa pankkituen
11320: Heillä ei ole mitään suojaa, eikä heidän osaltaan     muodossa tappionsa valtiolta (=veronmaksajil-
11321: tapahdu nykyisellään minkäänlaista tai -asteista      ta). Vain takaajat joutuvat nykyisellään yhteis-
11322: vastuusta vapauttamista.                              vastuun ulkopuolelle.
11323:    Pankit eivät näytä edes ottavan takaajiin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11324: yhteyttä neuvottelumielessä, vaan käyvät härs-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11325: kisti perimään takauksen mukaista rahamäärää          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11326: korkoineen ja muine kuluineen takaajalta tai          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11327: takaajilta. Näistä monet ovatkin jo joutuneet
11328: menettämään omaisuutensa ja luottokelpoisuu-                     Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-
11329: tensa.                                                         menpiteisiin takaajien tilanteen helpotta-
11330:    Kerrotun mukaan oikeusministeri oli ilmoit-                 miseksi velkasaneeraustapauksissa?
11331: 
11332:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
11333: 
11334:                                             Erkki Pulliainen
11335: 
11336: 
11337: 
11338: 
11339: 2300321
11340: 2                                        1993 vp -   KK 575
11341: 
11342: 
11343: 
11344: 
11345:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle -
11346: 
11347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olisi mahdollisuuksia selviytyä velan maksusta.
11348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Takausvastuun perusteella ylivoimaisiin talou-
11349: olette 2 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           dellisiin vaikeuksiin joutuneiden yksityishenki-
11350: kirjeenne n:o 1824 ohella toimittanut valtioneu-     löiden asema olikin yksi keskeinen peruste velka-
11351: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja       järjestelylain tarpeelle. Käytännössä on myös
11352: Erkki Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-     osoittautunut, että velkajärjestelyä haetaan
11353: myksen n:o 575:                                      usein takausvastuun vuoksi.
11354:                                                          Velkajärjestelylaissa on lisäksi säännökset eri-
11355:          Aikooko Hallitus pikaisesti ryhtyä toi-     tyisestä takausvastuun järjestelystä. Takaaja,
11356:        menpiteisiin takaajien tilanteen helpotta-    jonka maksukyky riittää takausvastuun täyttä-
11357:        miseksi velkasaneeraustapauksissa?            miseen, voi omistusasuntonsa realisoinnin estä-
11358:                                                      miseksi hakea tuomioistuimelta takausvastuun
11359:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          järjestelyä. Tällöin takaajalle vahvistetaan ta-
11360: taen seuraavaa:                                      kausvelkaa koskeva maksuohjelma. Maksuoh-
11361:                                                      jelman mukaan takausvelan on tultava makse-
11362:     Omavelkainen takaus tarkoittaa sitä, että ta-    tuksi yleensä viidessä vuodessa. Veialle on mak-
11363: kaaja on sitoutunut vastaamaan toisen velasta        settava lisäksi Suomen Pankin peruskorkoa vas-
11364: kuin omastaan sen varalta, että päävelallinen ei     taava korko. Takaaja, jolta muuten voitaisiin
11365: kykene sitä maksamaan. Omavelkaisessa ta-            vaatia koko takausvelan maksamista kerralla,
11366: kauksessa maksun vaatiminen takaajalta ei edel-      voi näin saada maksuaikaa vastuunsa täyttämi-
11367: lytä, että velallinen on tullut maksukyvyttömäk-     seen.
11368: si. Takaajan maksuvelvollisuus ei seuraa velka-          Velkajärjestelyssä ja takausvastuun järjeste-
11369: järjestelylaista vaan takaussitoumuksesta.           lyssä on siis perusperiaatteena se, että takaajan
11370:     Myöntämällä lainaa takausta tai muuta va-        vastuu velkojaan nähden määräytyy hänen
11371: kuutta vastaan luotonantaja pyrkii suojautu-         oman maksukykynsä mukaan. Velkajärjestely-
11372: maan luottotappiolta. Jos velallinen on tullut       lailla ei sitä vastoin voida vapauttaa henkilöä
11373: maksukyvyttömäksi tai muusta syystä jättänyt         päteviin sitoumuksiin perustuvista velvoitteis-
11374: velan tai osan siitä maksamatta, luotonantaja        taan, jos hän kykenee vastuunsa täyttämään.
11375: joutuu luottotappion minimoimiseksi vaatimaan        Tämä koskee sekä velallista että takaajaa.
11376: maksua takaajalta. Takauksen lyhyen vanhentu-            Päävelallisen velkajärjestely ei tule takaajan
11377: misajan vuoksi velan perimiseen takaajalta on        hyväksi. Jos näin olisi, takaus menettäisi merki-
11378: ryhdyttävä vuoden kuluessa velan taikka lyhen-       tyksensä ja takaus vakuusmuotona romuttuisi.
11379: nys- tai korkoerän erääntymisestä.                   Kukaan ei suostuisi myöntämään lainaa takaus-
11380:     Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä suo-    ta vastaan, jollei velkaa voisi periä takaajalta
11381: jaa maksukyvytöntä takaajaa samalla tavalla          päävelallisen tultua maksukyvyttömäksi. Juuri
11382: kuin maksukyvytöntä velallistakin. Jostakaajan       sitä vartenhan takausta tarvitaan. Maksuky-
11383: maksukyky ei riitä takausvastuun täyttämiseen,       kyistä takaajaa ei taannehtivin vaikutuksin
11384: hän voi saada kaikkia velkojaan koskevan velka-      voitaisikaan vapauttaa vastuustaan tavallisella
11385: järjestelyn. Velkajärjestelyssä takaajalle vahvis-   lailla.
11386: tetaan maksuohjelma, jonka mukaan hän mak-               Yksityishenkilön takaus on tavanomainen
11387: saa omia ja takaamiaan velkoja kykynsä mu-           vakuus yksityishenkilöille myönnetyissä lainois-
11388: kaan määrätyn ajan. Ohjelman täytettyään ta-         sa, mutta yksityistakauksia on annettu ja anne-
11389: kaaja vapautuu siitä osasta velkoja, jotka ohjel-    taan myös yritystoiminnan velkojen vakuudeksi.
11390: man mukaanjäävät suorittamatta. Maksukyvyt-          Jos takaus menettää käyttökelpoisuutensa va-
11391: tömällä takaajalla on siis samanlainen mahdolli-     kuutena, tuloksena olisi, että lainaa haettaessa
11392: suus taloudellisen tilanteensa korjaamiseen vel-     vain reaalivakuudet kelpaisivat. Tämä merkitsi-
11393: kajärjestelyn avulla kuin velallisella.              si, että lainaa voitaisiin myöntää vain sellaisille
11394:     Ilman velkajärjestelyä takaajalla ei useinkaan   henkilöille, joilla on asettaa omaisuutta velan
11395:                                            1993 vp -    KK 575                                           3
11396: 
11397: vakuudeksi. Tällaista tilannetta velkajärjestely-       det kumottiin). Takaajan osalta sosiaaliset näkö-
11398: lailla ei haluttu aikaansaada.                          kohdat tulevat huomioon otetuiksi sitä kautta,
11399:     Kysymys takaajan asemasta oli keskeisesti           että takaaja voi itse saada velkajärjestelyn tai
11400: esillä velkajärjestelylain eduskuntakäsittelyssä,       erityisen takausvastuun järjestelyn, jollei hänen
11401: kuten lakivaliokunnan mietinnöstä (LaVM 14/             maksukykynsä riitä vastuiden täyttämiseen.
11402: 1992 vp) ilmenee. Mietinnössä todetaan asiasta          Olennaista on toisin sanoen se, että takaajan
11403: mm. seuraavaa: "Valiokunta on kiinnittänyt              vastuu velkojaan nähden määräytyy takaajan
11404: erityistä huomiota takaajan asemaa koskeviin            oman maksukyvyn mukaan.
11405: säännöksiin. Kun otetaan huomioon takauksen                 Kun maksukyvyttämän takaajan toimeentu-
11406: tarkoitus, maksun turvaaminen velkojalle ja ris-        losuoja toteutuu velkajärjestelylain nojalla hä-
11407: kin siirtäminen velallisen maksukyvystä ja              nen velallisasemansa kautta, on siis kysymys
11408: -valmiudesta velkojalta takaajalle, takaajaa kos-       siitä, pitäisikö takaajan regressisaatavan olla
11409: kevat säännökset ovat valiokunnan mielestä              takaajan taloudellisesta asemasta riippumatta
11410: asianmukaiset. Takaaja voi, jos siihen on lain          päävelallisen velkajärjestelyssä etuoikeutetussa
11411: mukaan edellytykset, saada erityisen takausvas-         asemassa muihin (tavallisiin) velkoihin nähden.
11412: tuun järjestelyn tai kaikkia velkojaan koskevan         Tietynlaisten saatavien perintäprivilegi mak-
11413: velkajärjestelyn."                                      suohjelman päättymisen jälkeen aiheuttaisi eri-
11414:     Päävelallisen velkajärjestelyssä takaaja, joka      arvoisuutta velkojien kesken, kun ao. velkoja
11415: on maksanut takaamansa velan, saa regressioi-           saisi jatkaa perintää kilpailematta muiden kans-
11416:  keutensa perusteella ne suoritukset, jotka velalli-    sa näiden joutuessa tyytymään maksuohjelma-
11417: sen maksuohjelman mukaan kertyvät kyseiselle            kertymänjako-osuuksiin. Tällöin vesittyisi myös
11418: velalle. Maksuohjelman täytettyään velallinen           lain tarkoitus eli ylivelkaantuneen pääsy uuteen
11419: -yhtä lailla kuin velkajärjestelyn saanut takaa-        alkuun. Velkajärjestelylakia laadittaessa tällai-
11420: ja- vapautuu velkajärjestelyn piiriin kuuluvista        selle regressisaatavan erityiskohtelulle ei katsot-
11421:  veloista. Päävelallisen velkajärjestelyssä velan       tu olevan perusteita. Kun etuoikeuksin ei suojata
11422:  maksaneella takaajalla ei ole regressivelkojana        edes niitä, jotka ovat joutuneet velkoja-asemaan
11423:  muita velkojia parempaa asemaa.                        ilman omaa päätöstään tai myötävaikutustaan,
11424:     Takaajan regressisaatavalle ei ole annettu etu-     on vaikea perustella sellaisen velkojan suosimis-
11425:  oikeutettua asemaa velkajärjestelyssä sen enem-        ta, joka nimenomaan on sitoutunut ottamaan
11426:  pää kuin konkurssissakaan. Periaatteessa regres-       riskin velallisen maksukyvystä. Vanhat koke-
11427:  sisaatavan etuoikeus velkajärjestelyssä voisi tar-     mukset osoittavat, että jos etuoikeuksien tielle
11428:  koittaa kahta asiaa: joko sitä, että maksuohjel-       lähdetään, toinen toistaan varteenotettavampia
11429:  man aikana tavallisille veloille kertyvät suorituk-    perusteluja etuoikeusvaatimuksille riittää. Reg-
11430:  set tulisivat ensisijaisesti takaajalle muiden vel-    ressisaatavan perintäprivilegi maksuohjelman
11431:  kojien kustannuksella (etuoikeus maksuohjel-           päättymisen jälkeen laukaisisi useita muita vä-
11432:  makertymään), tai sitä, että maksuohjelman             hintään yhtä perusteltuja vaatimuksia.
11433:  täyttämiseen liittyvä velkavastuusta vapauttava            On myös muistettava, että takaajan regressi-
11434:  vaikutus ei koskisi takaajan regressisaatavaa          oikeus sinänsä ei ole ennenkään ollut tae siitä,
11435:  (perintäprivilegi).                                    että saatava tulee maksetuksi. Monet takaukset
11436:     Etuoikeutettu asema jollekin velkojalle -           koskevat yhtiöiden velkoja. Yhtiön konkurssissa
11437:  olipa kysymys etuoikeudesta kertymään tai pe-          takaajalle ei kerryjuuri mitään. Jos yksityishen-
11438:  rintäprivilegistä - vaatii tuekseen painavia pe-       kilövelallisella ei ole tuloja, ei takaajaliekaan
11439:  rusteita (varsinkin kun aikaisemmat yleiset etu-       kerry suoritusta. Jos velallisen tuloista voidaan
11440:  oikeudet on juuri poistettu). Etuoikeuksilla on        ulosmitata jotain velkojen suoritukseksi, takaaja
11441:  yleensä suojattu sellaisia velkojia, jotka eivät voi   kilpailee muiden velkojien kanssa ulosmitatuista
11442:  valita velallisiaan (t~hän perustui aiempi verojen     varoista.
11443:  ja sosiaaliturvamaksujen etuoikeus). Regressi-             Vastaisen varalle on olennaista, että takaussi-
11444:  saatavan osalta tällaisiin näkökohtiin ei voida        toumuksiin ryhtyvät mieltävät, mistä on kysy-
11445:  vedota. Takaajahan on nimenomaisesti sitoutu-          mys, ja osaavat harkita sitoumuksesta aiheutu-
11446:  nut vastaamaan toisen henkilön velasta; tämä on        van taloudellisen riskin. Vastauksessaan halli-
11447:  takaussitoumuksen ainoa tarkoitus. Toiseksi            tuksen esitykseen laiksi yksityishenkilön velka-
11448:  etuoikeuksia on ylläpidetty sosiaalisin perustein      järjestelystä eduskunta edellytti, että hallitus
11449:  (niinpä lapselle suoritettavan elatusavun etuoi-       erikseen huolehtii takaajan aseman järjestämi-
11450:  keutta ei poistettu, vaikka muut yleiset etuoikeu-     sestä nykyistä kohtuullisemmaksi velkoja tie-
11451: 4                                        1993 vp -   KK 575
11452: 
11453: donautovelvollisuutta ja huolellisuusvelvoitetta     toumusten oikeudellisesta merkityksestä ja luo-
11454: lisäämällä. Oikeusministeriössä valmisteilla ole-    tanhakijan maksukykyyn vaikuttavista seikois-
11455: vassa esityksessä laiksi kuluttajansuojalain 7 lu-   ta. Velvollisuuden laiminlyönti voisi johtaa si-
11456: vun muuttamisesta tullaan ehdottamaan, että          toumuksen sovitteluun. Määrältään ja voimas-
11457: luotommtajan on annettava takaajalle ja vakuu-       saoloajaltaan rajoittamattomat yleisvakuudet
11458: den asettajalle tietoja takaus- ja panttaussi-       ehdotetaan kiellettäviksi.
11459:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1993
11460: 
11461:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
11462:                                          1993 vp -   KK 575                                           5
11463: 
11464: 
11465: 
11466: 
11467:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11468: 
11469:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lighet som en gäldenär att rätta tili sin ekonomis-
11470: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ka situation genom skuldsanering.
11471: 1824 av den 2 november 1993 tili vederbörande            Utan skuldsanering saknar en borgensman
11472: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ofta möjlighet att betala tillbaka skulden. De
11473: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        övermäktiga ekonomiska svårigheter som pri-
11474: mål nr 575:                                          vatpersoner på grund av borgensansvar har
11475:                                                      råkat i var därför ett centralt argument för
11476:           Ämnar Regeringen inom en snar fram-        behovet av en skuldsaneringslag. I praktiken har
11477:        tid vidta åtgärder för att förbättra bor-     det också visat sig att man ofta ansöker om
11478:        gensmännens ställning i skuldsaneringar?      skuldsanering på grund av borgensansvar.
11479:                                                          I skuldsaneringslagen ingår dessutom stad-
11480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ganden om en särskild reglering av borgensan-
11481: anföra följande:                                     svar. En borgensman vars betalningsförmåga är
11482:                                                      tillräcklig för att uppfylla borgensansvaret kan
11483:    Proprieborgen innebär att borgensmannen           hos en domstol ansöka om reglering av borgens-
11484: har förbundit sig att ansvara för en annans skuld    ansvaret för att förhindra att hans ägarbostad
11485: som för sin egen i det fall att huvudgäldenären      realiseras. Härvid fastställs för borgensmannen
11486: inte kan betala den. I en proprieborgen behöver      ett betalningsprogram för borgensskulden. En-
11487: gäldenären inte ha kommit på obestånd for att        ligt betalningsprogrammet skall en borgensskuld
11488: borgenären skall kanna kräva betalning av bor-       i allmänhet betalas tillbaka inom fem år. På
11489: gensmannen. Borgensmannens betalningsskyl-           skulden skall dessutom betalas en ränta som
11490: dighet följer inte av skuldsaneringslagen utan av    motsvarar Finlands Banks grundränta. En bor-
11491: borgensförbindelsen.                                 gensman som annars kunde åläggas att betala
11492:    Genom att bevilja lån mot borgen eller annan      tillbaka hela borgensskulden på en gång kan på
11493: säkerhet vill kreditgivaren skydda sig mot kredit-   detta sätt få betalningstid för att uppfylla sitt
11494: förluster. Om gäldenären har kommit på obe-          ansvar.
11495: stånd eller av någon annan orsak inte har betalt         I skuldsanering och reglering av borgensan-
11496: sin skuld eller en del av den, måste kreditgivaren   svar är grundprincipen alltså den att borgens-
11497: kräva betalning av borgensmannen för att mini-       mannens ansvar gentemot borgenären bestäms
11498: mera kreditförlusterna. Eftersom borgen har en       av borgensmannens egen betalningsförmåga.
11499: kort preskriptionstid måste kreditgivaren börja      Det är däremot inte möjligt att med stöd av
11500: driva in skulden av borgensmannen inom ett år        skuldsaneringslagen befria en person från för-
11501: från det att skulden eller en amorterings- eller     pliktelser som grundar sig på giltiga förbindelser,
11502: räntepost har förfallit.                             om personen i fråga är i stånd att uppfylla sitt
11503:    Lagen om skuldsanering för privatpersoner         ansvar. Detta gäller både gäldenären och bor-
11504: skyddar en insolvent borgensman på samma sätt        gensmannen.
11505: som den skyddar en insolvent gäldenär. Om                Huvudgäldenärens skuldsanering gagnar inte
11506: borgensmannens betalningsförmåga inte är till-       borgensmannen. Om så vore fallet, skulle borgen
11507: räcklig för att uppfylla borgensansvaret, kan han    förlora sin betydelse och borgen som en form av
11508: få skuldsanering som gäller alla hans skulder. I     säkerhet skulle bli värdelös. Ingen skull~ bevilja
11509: en skuldsanering fastställs för borgensmannen        lån mot borgen om skulden inte kunde drivas in
11510: ett betalningsprogram, enligt vilket han under en    av borgensmannen efter att huvudgäldenären
11511:  bestämd tid betalar sina egna skulder och de        har kommit på obestånd. Det är ju uttryckligen
11512: skulder som han har gått i borgen för enligt sin     detta syfte som borgen tjänar. En betalningsför-
11513: förmåga. Efter att borgensmannen har fullgjort       mögen borgensman kan inte heller genom retro-
11514:  programmet befrias han från dendel av skulder-      aktiv verkan befrias från sitt ansvar genom en
11515: na som enligt programmet inte betalas tillbaka.      vanlig lag.
11516:  En insolvent borgensman har alltså samma möj-           Det är vanligt att en privatperson går i borgen
11517: 6                                         1993 vp -   KK 575
11518: 
11519: för ett lån som beviljas till en annan privatper-        En prioriterad ställning för en borgenär -
11520: son, men privatpersoner har gått och går fortfa-      oberoende av om det är frågan om prioritet vid
11521: rande i borgen som säkerhet för lån också till        avkastning eller indrivningsprivilegium - krä-
11522: företagsverksamhet. Om borgen inte längre kan         ver vägande argument som stöd (särskilt som de
11523: användas som säkerhet, leder det till att endast      tidigare allmänna förruånsrätterna nyligen har
11524: realsäkerheter duger i en låneansökan. Detta          upphävts). Genom förmånsrätt har man i all-
11525: innebär att lån kan beviljas endast till sådana       mänhet skyddat sådana borgenärer som inte kan
11526: personer som kan ställa egendom som säkerhet          välja sina gäldenärer (den tidigare prioriteten för
11527: för skulden. En sådan situation har man inte          skatter och socialskyddsavgifter byggde på det-
11528: velat åstadkomma genom skuldsaneringslagen.           ta). Fören regressfordrings del är det inte möjligt
11529:    Frågan om borgensmannens ställning beto-           att vädja till dylika synpunkter. En borgensman
11530: nades kraftigt i riksdagsbehandlingen av              harju uttryckligen förbundit sig att svara för en
11531: skuldsaneringslagen, vilket framgår av lagut-         annans skuld. Detta är den enda avsikten med en
11532: skottets betänkande (LaUB 14/ 1992 rd). 1 be-         borgensförbindelse. För det andra har förmåns-
11533: tänkandet konstaterar man bland annat följan-         rätter upprätthållits på sociala grunder (sålunda
11534: de: "Därför har utskottet fåst speciell uppmärk-      har förmånsrätten för underhållsbidrag tili barn
11535: samhet vid de stadganden i lagen som gäller           inte upphävts trots att andra allmänna förmåns-
11536: borgensmannens ställning. Med beaktande av            rätter har upphävts). För borgensmannens del
11537: att syftet med borgen är att säkerställa att          tas de sociala aspekterna i beaktade genom att
11538: borgenären får betalning och att överföra risken      borgensmannen själv kan få skuldsanering eller
11539: för gäldenärens betalningsförmåga och likviditet      särskild reglering av borgensansvaret om hans
11540: från borgenären till borgensmannen, är stadgan-       betalningsförmåga inte är tillräcklig för att upp-
11541: dena om borgensman enligt utskottets mening           fylla ansvaret. Det väsentliga är med andra ord
11542: korrekta. En borgensman kan, om det enligt            att borgensmannens ansvar gentemot borgenä-
11543: lagen finns förutsättningar för detta, beviljas en    ren bestäms av borgensmannens egen betal-
11544: särskild reglering av borgensansvar eller             ningsförmåga.
11545: skuldsanering som gäller borgensmannens alla             När en insolvent borgensmans utkomstskydd
11546: skulder."                                             förverkligas med stöd av skuldsaneringslagen
11547:    En borgensman, som har betalt den skuld som        genom hans gäldenärsställning är frågan alltså
11548: han har gått i borgen för, får i huvudgäldenärens     om borgensmannens regressfordring oberoende
11549: skuldsanering på grund av sin regressrätt de          av hans ekonomiska situation skall stå i en
11550: prestationer som enligt gäldenärens betalnings-       prioriterad ställning i huvudgäldenärens
11551: program inflyter till skulden i fråga. Efter att ha   skuldsanering jämfört med de andra (vanliga)
11552: uppfyllt betalningsprogrammet befrias gäldenä-        skulderna. Om fordringar av en viss typ hade
11553: ren - på samma sätt som en borgensman som             indrivningsprivilegium när betalningsprogram-
11554: har fått skuldsanering - från de skulder som          met har avslutats, skulle borgenärerna behand-
11555: innefattas av skuldsaneringen. 1 huvudgäldenä-        las olika eftersom en viss borgenär kunde fort-
11556: rens skuldsanering befinner sig en borgensman         sätta indrivningen utan konkurrens av de övriga,
11557: som har betalt skulden såsom regressborgenär          som skulle få nöja sig med utdelningen av
11558: inte i någon bättre ställning än de övriga borge-     avkastningen av betalningsprogrammet. Här-
11559: närerna.                                              med skulle man också undergräva lagens syfte,
11560:    Borgensmannens regressfordring har inte            det vill säga att hjälpa en överskuldsatt person
11561: prioriterad ställning i en skuldsanering liksom       att börja om på nytt. Då skuldsaneringslagen
11562: inte heller i en konkurs. 1 princip kunde förmåns-    bereddes ansåg man inte att det fanns grunder
11563: rätt för en regressfordring i en skuldsanering        för en dylik särbehandling av regressfordringar.
11564: innebära två saker: endera det att de prestationer    Eftersom man genom förmånsrätt inte skyddar
11565: som i betalningsprogrammet inflyter till vanliga      ens dem som har råkat i en borgenärsställning
11566: skulder i första hand tillkommer borgensmannen        utan att själva ha beslutat därom eller medverkat
11567: på de övriga borgenärernas bekostnad (prioritet       därtill är det svårt att motivera varför man skulle
11568: vid avkastning av betalningsprogram) eller det        gynna en sådan borgenär som uttryckligen har
11569: att borgensmannen inte befrias från sitt gäldan-      förbundit sig att ta en risk beträffande gäldenä-
11570: svar för en regressfordrings del trots att betal-     rens betalningsförmåga. Gamla erfarenheter vi-
11571: ningsprogrammet har fullgjorts (indrivningspri-       sar att det finns en hel skala beaktansvärda
11572: vilegium).                                            grunder för krav på förmånsrätt om man en
11573:                                            1993 vp -   KK 575                                             7
11574: 
11575: gång har valt den vägen. Om en regressfordring         ekonomiska risk som följer av förbindelsen. I sitt
11576: får indrivningsprivilegium när betalningspro-          svar på regeringens proposition med förslag till
11577: grammet har fullgjorts, skulle detta avfyra en hei     lag om skuldsanering för privatpersoner förut-
11578: serie andra åtminstone lika väl motiverade krav.       satte riksdagen att regeringen särskilt sörjer för
11579:     Det är också skäl att minnas att borgensman-       att borgensmannens ställning blir skäligare ge-
11580: nens regressrätt i sig inte heller förut har utgjort   nom att öka upplysningsskyldigheten och akt-
11581: någon garanti för att fordringen betalas. Många        samhetsförpliktelsen beträffande skulder. I det
11582: borgensförbindelser gäller bolagsskulder. Om           förslag tilllag om ändring av 7 kap. konsument-
11583: bolaget går i konkurs inflyter knappt n'lgonting       skyddslagen som för tillfället bereds vid justitie-
11584: till borgensmannen. Om en gäldenär som är en           ministeriet kommer man att föreslå att kreditgi-
11585: privatperson saknar inkomster, får inte heller         varen skall ge borgensmannen och den person
11586: borgensmannen någon prestation. Om det är              som ställer säkerhet information om borgens-
11587: möjligt att av gäldenärens inkomst mäta ut             och pantsättningsförbindelsernas rättsliga inne-
11588: någonting för att betala skulderna, konkurrerar        börd och om faktorer som inverkar på kreditsö-
11589: borgensmannen med de andra borgenärerna om             kandens betalningsförmåga. Försummelse av
11590: de utmätta tillgångarna.                               denna skyldighet kan leda till att förbindelsen
11591:     Med tanke på ovanstående är det väsentligt         jämkas. I förslaget förbjuds allmänna säkerheter
11592: att personer som ingår en borgensförbindelse           som tili sitt antal och sin giltighetstid är obegrän-
11593: inser vad det är frågan om och kan överväga den        sade.
11594:      Helsingfors den 18 november 1993
11595: 
11596:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
11597:                                                 1993 vp
11598: 
11599: Kirjallinen kysymys 589
11600: 
11601: 
11602: 
11603: 
11604:                                     Hurskainen ym.: Itsenäisten yrittäjien ja palkansaajien välisen
11605:                                        rajanvedon selkeyttämisestä
11606: 
11607: 
11608:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11609: 
11610:    Epätyypilliset palvelussuhteet ovat muuttu-           Tilanne on monissa tapauksissa muodostunut
11611: neet mm. työttömyyden kasvun vuoksi yhä ylei-         kohtuuttomaksi. Lisäksi tilanteen epäselvyys
11612: semmiksi. Normaalista työsuhteesta, jossa työn-       johtaa siihen, että joustavia työn teettämismah-
11613: antaja huolehtii ennakonpidätyksistä ja sosiaali-     dollisuuksia ei voida käyttää hyväksi. Tämä on
11614: turvamaksuista, on siirrytty itsenäisten amma-        omiaan heikentämään työllisyyttä ja talouden
11615: tinhatjoittajien ja yrittäjien välityksellä tehtä-    kehitystä.
11616: vään työhön. Tällaista kehitystä on tapahtunut           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11617: sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11618:    Kuitenkaan itsenäisen ammatinharjoittajan          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11619: tai yrittäjän sekä työntekijän välinen rajanveto ei   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11620: ole selkeä. Työn teettäjät joutuvat valitettavan
11621: usein jälkeenpäin ongelmiin, kun veroviran-                     Onko Hallituksella suunnitelmia sel-
11622: omaiset perivät heiltä ennakonpidätyksiä ja so-              keyttää itsenäisten yrittäjien ja palkan-
11623: siaaliturvamaksuja. Jopa syytetoimet voivat olla             saajien rajanvetoa verotuksen ja sosiaali-
11624: uhkana. Työn teettäjät ovat useimmiten kuiten-               kulujen maksamisen osalta, ja
11625: kin vilpittömässä mielessä mieltäneet tilaavansa                mitkä ovat Hallituksen toiminnan
11626: työsuorituksen yrittäjältä, joka itse huolehtii ve-          suuntaviivat asiassa?
11627: roistaan ja sosiaalikuluistaan.
11628: 
11629:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
11630: 
11631:            Sinikka Hurskainen            Pentti Lahti-Nuuttila       Lea Savolainen
11632:            Lauri Metsämäki               Aarno von Bell              Arja Alho
11633:            Arja Ojala                    Satu Hassi                  Anna-Liisa Kasurinen
11634:            Jouni Backman                 Tarja Kautto                Kyllikki Muttilainen
11635:                      Virpa Puisto                            Riitta Myller
11636: 
11637: 
11638: 
11639: 
11640:  2300321
11641: 2                                        1993 vp -   KK 589
11642: 
11643: 
11644: 
11645: 
11646:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11647: 
11648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tys, on lähtökohtana epäselvissä tilanteissa kui-
11649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tenkin edelleenkin se, että tulo on palkkatuloa.
11650: olette 4 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn               Palkkatulon ja yrittäjätulon välinen rajanveto
11651: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         on samalla tuloverolain ja elinkeinotulon verot-
11652: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sinikka      tamisesta annetun lain soveltamisalaa koskeva
11653: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kysymys. Sovellettavan lain valinta saattaa vai-
11654: myksen n:o 589:                                      kuttaa nettotulon määrään ja lopulta sovelletta-
11655:                                                      vaan verokantaan. Ansio- ja pääomatulon vero-
11656:           Onko Hallituksella suunnitelmia sel-       kantojen välillä nyt vallitseva suuri ero tuo
11657:        keyttää itsenäisten yrittäjien ja palkan-     ongelmaan omat lisäpiirteensä, koska yritystulo
11658:        saajien rajanvetoa verotuksen ja sosiaali-    voi tulla verotetuksi osin pääomatulonaja siten
11659:        kulujen maksamisen osalta, ja                 ansiotulon verokantaa olennaisesti alhaisemmal-
11660:           mitkä ovat Hallituksen toiminnan           la verokannalla.
11661:        suuntaviivat asiassa?                             Arvonlisäverotuksessa ongelma koskee vero-
11662:                                                      velvollisuutta eli sitä, suorittaako veron työn
11663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teettäjä vai työn suorittaja. Teettäjällä ei ole
11664: vasti seuraavaa:                                     veron vähennysoikeutta, jos suorittajaa ei pidetä
11665:                                                      itsenäisenä yrittäjänä.
11666:    Ennakkoperintälain (418/59) säännöksiä pal-           Valtiovarainministeriö on tilanteen selkeyttä-
11667: kan käsitteestä samoin kuin verotus- ja oikeus-      miseksi asettanut työryhmän pohtimaan ongel-
11668: käytännön varassa olevaa tulkintaa siitä, mitä       maa. Asettaruiskirje on päivätty 24 päivänä ke-
11669: on pidettävä yrittäjän tulona, on kuluvan vuo-       säkuuta 1993. Ryhmässä on valtiovarainministe-
11670: den aikana usealtakin taholta vaadittu selkeytet-    riön ohella edustettuna sosiaali- ja terveysminis-
11671: täviksi ja muutettaviksi, jotta omatoiminen työl-    teriö, verohallitus, Suomen Yrittäjien Keskusliit-
11672: listyminen ja yrittäjäksi ryhtyminen olisi nykyis-   to ja Pienteollisuuden Keskusliitto. Työryhmän
11673: tä helpommin toteutettavissa.                        tehtävänä on selvittää mahdollisuudet palkkatu-
11674:    Ongelma on erityisen ajankohtainen nyt, kun       lon ja yrittäjätulon rajanvedon selkeyttämiseksi
11675: vaikea työllisyystilanne ja samanaikainen toi-       verotuksessa. Työryhmän tulee lisäksi selvittää
11676: meentuloetuuksien supistuminen lisäävät siirty-      mahdollisuudet myös itsenäisen yrittäjän vero-
11677: mistä pienyritystoimintaan. Kuluvan vuoden           tusasemaa koskevien ratkaisujen ennustettavuu-
11678: alusta toteutunut pääomatulon ja yritysverotuk-      den parantamiseksi nykyisen oikeuskäytännön
11679: sen uudistus vaikuttaa samaan suuntaan lisäten       tulkintojen pohjalta, ja lisäksi ryhmän tulee sel-
11680: myös osaltaan pienyritysten lukumäärää. Julki-       vittää mahdollisuudet palkka- ja yrittäjätulon
11681: sella sektorillakin halutaan säästösyistä ostaa      verotuksellisten erojen vähentämiseksi, jolloin
11682: yhä suurempi osuus palveluista muilta kuin pal-      kyseisten tulojen välistä rajanvetoa olisi mahdol-
11683: kansaajilta. Tarvittava työpanos on tällöin sa-      lista tarkistaa. Työryhmän on toimeksiautonsa
11684: malla joustavasti sopeutettavissa vastaamaan         mukaan kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös
11685: kysyntää. Kun verotulojen kertyminen ajallaan        ehdotustensa julkistaloudellisiin vaikutuksiin.
11686: voidaan nykyisin säännöksin turvata vain lähin-      Työryhmän ehdotukset on tehtävä 31 päivään
11687: nä siten, että tulosta toimitetaan ennakonpidä-      joulukuuta 1993 mennessä.
11688: 
11689:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
11690: 
11691:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11692:                                            1993 vp -   KK 589                                            3
11693: 
11694: 
11695: 
11696: 
11697:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
11698: 
11699:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Gränsdragningen melian löneinkomst och fö-
11700: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         retagarinkomst är samtidigt en fråga som gälier
11701: den 4 november 1993 tili vederbörande medlem           tillämpningen av inkomstskattelagen och lagen
11702: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         om beskattning av inkomst av näringsverksam-
11703: Sinikka Hurskainen m.fl. undertecknade spörs-          het. Valet av den lag som tiliämpas kan inverka
11704: mål nr 589:                                            på nettoinkomstens belopp och slutligen på den
11705:                                                        skattesats som skali tiliämpas. Den rådande
11706:           Har Regeringen planer på att göra            stora skillnaden melian skattesatserna för för-
11707:        gränsdragningen tydlig i beskattningen          värvs- och kapitalinkomst ger problemet ytterli-
11708:        för privata företagare och löntagare när        gare nya drag, eftersom företagsinkomsten del-
11709:        det gälier betalningen av socialkostna-         vis kan beskattas som kapitalinkomst och såle-
11710:        derna och                                       des med en betydligt lägre skattesats än den
11711:           vilka är Regeringens riktlinjer i ären-      skattesats som tillämpas på förvärvsinkomst.
11712:        det?                                                I mervärdesbeskattningen gälier problemet
11713:                                                        skattskyldigheten elier frågan om huruvida skat-
11714:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ten skali betalas av den som låter utföra eller den
11715: anföra följande:                                       som utför ett arbete. Den som låter utföra ett
11716:                                                        arbete har ingen avdragsrätt på skatten om den
11717:    U nder innevarande år har man på olika håli         som utför arbetet inte kan anses vara egen
11718: krävt att lönebegreppet i lagen om förskottsupp-       företagare.
11719: börd (418/59) samt den av beskattnings- och                För att situationen skali klarläggas har finans-
11720: rättspraxis beroende tolkningen av vad som skali       ministeriet tillsatt en arbetsgrupp för att lösa
11721: anses vara företagarinkomst bör utredas och            problemet. Det brev med vilket arbetsgruppen
11722: ändras för att det skall bli 1ättare att sysselsätta   tillsatts är daterat den 24 juni 1993. Förutom
11723: sig på eget initiativ och att bli företagare.          representanter för finansministeriet består grup-
11724:    Problemet är särskilt aktuelit nu när den svåra     pen av representanter för social- och hälsovårds-
11725: sysselsättningssituationen tilisammans med re-         ministeriet, skattestyrelsen, Företagarnas Cen-
11726: duceringen av utkomstförmånerna gör att alit           tralförbund i Finland och Centralförbundet för
11727: fler övergår tili småföretagarverksamhet. Den          hantverk och småindustri. Arbetsgruppens upp-
11728: reform som i början av innevarande år genom-           gift är att utreda möjligheterna tili en gränsdrag-
11729: fördes i beskattningen av kapitalinkomst och           ning mellan löneinkomst och företagarinkomst i
11730: företagsbeskattningen verkar i samma riktning          beskattningen. Arbetsgruppen skali vidare, på
11731: och bidrar även tili att öka antalet småföretag.       basis av aktuella tolkningar av rättspraxis, klar-
11732: Även inom den offentliga sektorn önskarman av          lägga möjligheterna att förbättra förutsägbarhe-
11733: inbesparingsskäl köpa en alit större andel av          ten hos lösningar som även gälier privata företa-
11734: tjänsterna hos andra än löntagare. Den arbetsin-       gares ställning i beskattningshänseende. Gruppen
11735: sats som behövs kan då samtidigt smidigt anpas-        skali dessutom undersöka möjligheterna att min-
11736: sas tili att motsvara efterfrågan. Med stöd av         ska skillnaderna i beskattningen mellan löne- och
11737: nuvarande stadganden är säkrandet av att skat-         företagarinkomst, vilket möjliggör en översyn av
11738: teintäkterna inflyter 5 tid möjligt närmast enbart     gränsdragningen mellan inkomsterna. Arbets-
11739: genom att en förskottsinnehållning görs på in-         gruppen skali dock i linje med sitt uppdrag även
11740: komsten och därför är utgångspunkten i oklara          beakta vilka ekonomiska verkningar förslagen
11741: fali fortfarande att inkomsten räknas som löne-        medför för alimänheten. Arbetsgruppens förslag
11742: inkomst.                                               skali inlämnas före den 31 december 1993.
11743: 
11744:      Helsingfors den 24 november 1993
11745: 
11746:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
11747:                                                   1993 vp
11748: 
11749: Kirjallinen kysymys 590
11750: 
11751: 
11752: 
11753:                                     Hassi ym.: Prostituutioon liittyvän liiketoiminnan vähentämiseksi
11754:                                        tarvittavista toimenpiteistä
11755: 
11756: 
11757:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11758: 
11759:    Parittaminen on Suomen lainsäädännön mu-                2) Hotellit, jotka myyvät huoneitaan erityisi-
11760: kaan kielletty. Prostituutiota edistävä ja siitä        nä "paketteina" tietoisina siitä, että niitä käyte-
11761: hyötyvä liiketoiminta on kuitenkin viime aikoina        tään prostituutioon ja joiden yökerhot myös
11762: lisääntynyt räjähdysmäisesti, samalla kaikki            toimivat prostituoitujen ja heidän asiakkaittensa
11763: prostituutioon liittyvät sosiaaliset ongelmat.          kohtaamispaikkoina.
11764:    Viranomaiset ilmeisesti pitävät parittamisena           3) Sanomalehtien prostituutioilmoitukset
11765: vain sitä, että "kummisetä" suoranaisesti välittää         Mielestämme sisäasiainministeriön on syytä
11766: prostituoiduille asiakkaita tai asiakkaille prosti-     puuttua edellä kuvatun kaltaiseen liiketoimin-
11767: tuaituja ja perii siitä rahaa. Mielestämme on           taan.
11768: mahdollista tulkita parittaminen laajemmin, si-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11769: ten, että se tarkoittaa kaikkea liiketoimintaa,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11770: joka edistää prostituutiota ja hyötyy siitä ta-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11771: loudellisesti.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11772:    Jos parittaminen tulkittaisiin näin, silloin se
11773: kattaisi mm. seuraavat liiketoiminnan muodot:                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11774:     1) Ravintolat, joiden liikeidea ja mainonta                prostituutiota edistävä ja siitä taloudelli-
11775: selvästi viestivät, että niistä löytää prostituoidun.          sesti hyötyvä liiketoiminta on lisääntynyt
11776: Tällaisia ravintoloita voi verrata bordellin baa-              voimakkaasti, ja
11777: riin, jonne asiakas saapuu valitsemaan prosti-                    mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
11778: tuoitua. "Paritusmaksu" peritään prostituoitu-                 korjaamiseksi?
11779: jen ja heidän asiakkaittensa ostamien ruokien ja
11780: juomien hinnan muodossa.
11781: 
11782:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
11783: 
11784:           Satu Hassi                       Heidi Hautala                   Hannele Luukkainen
11785:           Ulla Anttila                     Tarja Kautto                    Raimo Vuoristo
11786:           Erkki Pulliainen                 Paavo Nikula                    Tuija Maaret Pykäläinen
11787:           Pekka Räty                       Outi Ojala                      Minna Karhunen
11788:           Heli Astala                      Lea Savolainen                  Tuulikki Hämäläinen
11789:           Sinikka Hurskainen               Marja-Liisa Tykkyläinen         Marjatta Stenius-Kaukonen
11790:           Eila Rimmi                       Raila Aho                       Marjatta Vehkaoja
11791:           Marja-Leena Viljamaa             Leena Luhtanen                  Mirja Ryynänen
11792:           Lea Mäkipää                      Leila Lehtinen                  Päivi Varpasuo
11793:           Pirjo-Riitta Antvuori            Anna-Kaarina Louvo              Margareta Pietikäinen
11794:           Anneli Taina                     Marjut Kaarilahti               Riitta Jouppila .
11795:           Ritva Laurila                    Riitta Saastamoinen             Tuula Linnainmaa
11796:           Hanna Markkula                   Maija Perho-Santala             Pirkko Laakkonen
11797:           Jouko Jääskeläinen               Marita Jurva                    Arja Ojala
11798:           Maija Rask                       Virpa Puisto                    Irmeli Takala
11799:           Sirkka-Liisa Anttila             Maria Kaisa Aula                Eeva Turunen
11800:           Iiris Hacklin                    Tina Mäkelä                     Aino Suhola
11801:           Maija-Liisa Lindqvist            Tuula Kuittinen                 Leea Hiltunen
11802:           Eeva-Liisa Moilanen              Eva Biaudet                     Pekka Haavisto
11803: 
11804: 2300321
11805: 2                                         1993 vp -   KK 590
11806: 
11807: 
11808: 
11809: 
11810:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11811: 
11812:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        si puhelinseksiä tarjoavien puhelinlinjojen tai
11813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eroottisten ravintoloiden lukumäärän lisäänty-
11814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       misenä. Seksiteollisuudella on todettu olevan
11815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hassin           myös selvät yhteydet ammattimaiseen rikollisuu-
11816: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 590:                   teen.
11817:                                                          Lainsäädännöllisesti tilanne on se, että seksi-
11818:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         palvelujen myyminen ja ostaminen on sallittua.
11819:        prostituutiota edistävä ja siitä taloudelli-   Toisen prostituutiosta hyötyminen ja paritus on
11820:        sesti hyötyvä liiketoiminta on lisääntynyt     kriminalisoitu. Tämä on sopusoinnussa Suomen
11821:        voimakkaasti, ja                               vuonna 1972 ratifioiman ihmisten kauppaa ja
11822:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen         toisten prostituutiosta hyötymistä tukahdutta-
11823:        korjaamiseksi?                                 van sopimuksen kanssa.
11824:                                                          Prostituutiossa toimii myös rikoslaissa asete-
11825:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän           tut suojaikärajat alittavia lapsia ja nuoria.
11826: kunnioittaen seuraavaa:                               Näissä tapauksissa lasten seksuaalipalveluja
11827:                                                       käyttävät aikuisasiakkaat syyllistyvät rikok-
11828:    Suomessa esiintyvä prostituutio on muuttu-         seen.
11829: nut viime vuosien aikana huomattavasti. Prosti-          Seksiteollisuus loukkaa ihmisarvoaja etenkin
11830: tuoitujen määrä on lisääntynyt parin viime vuo-       naisten asemaa yhteiskunnassa. Vaikka voimas-
11831: den aikana selvästi. Yhtenä syynä tähän on            sa oleva laki ei suoranaisesti kielläkään prosti-
11832: taloudellinen lama. Toimeentulovaikeuksien li-        tuutiota, ei sitä tule hyväksyä sallituksi elinkei-
11833: sääntyminen on ajanut ihmisiä prostituoiduiksi,       notoiminnaksi. On tärkeää aloittaa keskustelu
11834: ja osa aikaisemmin osapäiväisesti prostituoitui-      myös seksipalvelujen kysynnän rajoittamiseen
11835: na toimineista on joutunut siirtymään päätoimi-       vaikuttavista toimenpiteistä.
11836: siksi prostituoiduiksi.                                  Poliisin tavoitteena on vähentää prostituu-
11837:    Venäjältä ja Virosta tuleva prostituutio on        tioon liittyvää rikollisuutta. Poliisin tarkoitus ei
11838: lisännyt prostituoitujen määrää Suomessa ja           ole syyllistää prostituoituina toimivia naisia ja
11839: muuttanut suomalaisen prostituutiokentän ra-          miehiä. Sen sijaan paritustoimintaan osallistu-
11840: kennetta ja luonnetta. Katuprostituutio näyttää       neet toimitetaan syytteeseen. Seksiteollisuuteen
11841: olevan varsinkin virolaisten prostituoitujen ja       osallistuvien ulkomaalaisten osalta selvitetään
11842: parittajien hallinnassa ja ravintolaprostituutios-    ulkomaalaislaissa määritetyt maassa oleskelun
11843: sa venäläiset ovat syrjäyttäneet suomalaiset.         edellytykset ja tarvittaessa ryhdytään asianmu-
11844: Tosin aivan viime aikoina ovat ainakin suurem-        kaisiin toimenpiteisiin.
11845: mat hotellit pyrkineet vähentämään kontaktia             Kysymyksessä on esitetty uusi parittamis-
11846: hakevien prostituoitujen määrää.                      säännöksen tulkintalinja. Mikäli myös tuomiois-
11847:    Myös muussa suomalaisessa seksiteollisuu-          tuimet vastaisuudessa tulkitsevat parittamis-
11848: dessa on tapahtunut rajuja muutoksia viimeisen        säännöstä esitetyllä tavalla, parantaisi se huo-
11849: vuoden aikana. Erilaisten seksipalvelujen tarjon-     mattavasti myös poliisin mahdollisuuksia vähen-
11850: ta on lisääntynyt, mikä on nähtävissä esimerkik-      tää prostituutioon liittyvää rikollisuutta.
11851: 
11852:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
11853: 
11854:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
11855:                                          1993 vp -   KK 590                                            3
11856: 
11857: 
11858: 
11859: 
11860:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
11861: 
11862:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som erbjuder telefonsex elier det ökade antalet
11863: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande         erotiska restauranger. Sexindustrin har konsta-
11864: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      terats ha tydliga förbindelser med professioneli
11865: dagsman Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr        brottslighet.
11866: 590:                                                     När det gälier lagstiftningen är situationen
11867:                                                      den att det är tiliåtet att sälja och köpa sexservi-
11868:           Är Regeringen medveten om att af-          ce. Att dra ekonomisk nytta av prostitution och
11869:        färsverksamhet som främjar och i ekono-       koppling har kriminaliserats. Detta stämmer
11870:        miskt hänseende utnyttjar prostitution        överens med den konvention angående bekäm-
11871:        har ökat kraftigt och                         pande av handeln med människor och utnyttjan-
11872:           vad ämnar Regeringen göra för att          de av andras prostitution som Finland ratificera-
11873:        avhjälpa situationen?                         de 1972.
11874:                                                          Inom prostitution finns även barn och unga
11875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som inte nått de skyddsåldersgränser som anges
11876: anföra följande:                                     i straffiagen. I dessa fali gör sig de vuxenkunder
11877:                                                      som utnyttjar barns sexservice skyldiga tili brott.
11878:     Prostitutionen i Finland har förändrats märk-        Sexindustrin kränker människovärdet och
11879: bart under de senaste åren. Antalet prostituerade    särskilt kvinnornas värde i samhäliet. Ä ven om
11880: har klart ökat under de två sista åren. En orsak     gäliande lag inte direkt förbjuder prostitution får
11881: tili detta är recessionen. De växande svårigheter-   den inte godkännas som en tillåten näringsverk-
11882: na att förtjäna sitt upphälie har fått människor     samhet. Det är viktigt att inleda diskussioner
11883: att prostituera sig och en del av dem som tidigare   även om sådana åtgärder som kan inverka på
11884: var halvtidsprostituerade har nu blivit tvungna      efterfrågan på sexservice.
11885: tili prostitution på heltid.                            Polisens mål är att minska den brottslighet
11886:     Den prostitution som kommer från Ryssland        som är förknippad med prostitution. Polisen har
11887: och Estland har ökat antalet prostituerade i         inte för avsikt att skyldiggöra de kvinnor och
11888: Finland och ändrat det finska prostitutionsfäl-      män som arbetar som prostituerade. Däremot
11889: tets struktur och karaktär. Gatuprostitutionen       åtalas de som är delaktiga i koppleriverksamhet.
11890: verkar att behärskas av i synnerhet estniska         Beträffande utlänningar som tar del i sexindu-
11891: prostituerade och kopplare och när det gälier        strin utreds om deras vistelse i Jandet överens-
11892: restaurangprostitutionen har ryssarna gått förbi     stämmer med bestämmelserna i utlänningslagen
11893: finländarna. Visserligen har åtminstone de stör-     och vid behov vidtas nödvändiga åtgärder.
11894: sta hotelien på sistone försökt minska antalet           I spörsmålet anförs en ny tolkning av stadgan-
11895: kontaktsökande prostituerade.                        det om koppling. Om även domstolarna fram-
11896:     Radikala förändringar har det senaste året       över tolkar stadgandet om koppling på det
11897: även skett inom den övriga sexindustrin i Fin-       föreslagna sättet, förbättrar det avsevärt även
11898: land. Utbudet av olika former av sexservice har      polisens möjligheter att minska den brottslighet
11899: ökat, vilket kan ses exempelvis i de telefonlinjer   som är förknippad med prostitution.
11900:      Helsingfors den ,24 november 1993
11901: 
11902:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
11903:                                                 1993 vp
11904: 
11905: Kirjallinen kysymys 591
11906: 
11907: 
11908: 
11909: 
11910:                                    Moilanen ym.: Itärikollisuuden lisääntymisen estämiseksi tarvitta-
11911:                                        vista toimenpiteistä
11912: 
11913: 
11914:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11915: 
11916:    Viime aikoina on tullut julkisuuteen entistä       tiedämme, mitä vahinkoa järjestäytynyt rikolli-
11917: hälyttävämpiä tietoja siitä, että Venäjältä tulevat   suus voi saada aikaan. Tämän vuoksi on viran-
11918: rikolliset ovat tehokkaasti soluttautumassa suo-      omaisille ja poliisille annettava riittävät voima-
11919: malaiseen yhteiskuntaan.                              varat ja toimintavaltuudet, jotta tällainen toi-
11920:    Rikollinen toiminta näyttää pääkaupunkiseu-        minta voidaan estää. Poliisille on annettava
11921: dulla selkeimmin keskittyneen joihinkin ravinto-      riittävä lainsäädännöllinen pohja ja poliisi on
11922: loihin, joiden omistajiksi ovat ujuttautuneet ri-     varustettava erityisesti ammattimaista järjestäy-
11923: kolliset ainekset. Ravintoloita käytetään sitten      tynyttä ja kansainvälistä rikollisuutta vastaan
11924: rahanpesuun, prostituutioon, huumekauppaan            yleisen jätjestyksen ja turvallisuuden takaami-
11925: ja laittoman alkoholin ja tupakan myyntiin.           seksi.
11926:    Suomalainen alamaailma pelaa yhteen venä-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
11927: läisten ja virolaisten rikollisten kanssa. Suoma-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11928: laisia käytetään bulvaaneina esim. asuntokau-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11929: poissa ja hankintaportaan autovarkauksissa.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11930:    Kaikki viittaa siihen, että rikolliset pyrkivät
11931: luomaan kattavan organisaation maahamme.                         Miten Hallitus aikoo toimia sen estä-
11932:    Itärikollisuuden leviäminen on vakava asia                 miseksi, että järjestäytynyt itärikollisuus
11933: koko yhteiskunnalle. Eräistä Euroopan maista                  ei saa pysyvää jalansijaa Suomessa?
11934: 
11935:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
11936: 
11937:                      Eeva-Liisa Moilanen                       Jouko Jääskeläinen
11938:                      Päivi Varpasuo                            Markku Rossi
11939: 
11940: 
11941: 
11942: 
11943:  2300321
11944: 2                                         1993 vp -   KK 591
11945: 
11946: 
11947: 
11948: 
11949:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11950: 
11951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Neuvottelut ovat käynnistymässä vastaavan-
11952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         laisen rikostorjuntasopimuksen tekemiseen Suo-
11953: olette 4 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn            men ja Viron sekä jatkossa myös muiden Baltian
11954: kirjeenne n:o 1869 ohella lähettänyt valtioneu-       maiden välillä.
11955: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            Hallituksen tarkoituksena on pikaisesti aloit-
11956: Eeva-Liisa Moilasen ym. kirjallisen kysymyksen        taa myös toimet luovutuslakien säätämiseksi
11957: n:o 591, jossa tiedustellaan:                         Baltian maiden ja Suomen sekä Venäjän ja
11958:                                                       Suomen välillä. Luovutuslain tulisi olla saman-
11959:           Miten Hallitus aikoo toimia sen estä-       lainen kuin Pohjoismaiden välillä on. Voimassa
11960:        miseksi, että järjestäytynyt itärikollisuus    oleva Pohjoismaiden välinen luovutuslaki toimii
11961:        ei saa pysyvää jalansijaa Suomessa?            tehokkaasti ja joustavasti. Ulkomailta tulevan
11962:                                                       rikollisuuden torjumiseen antaa osaltaan entistä
11963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          parempia edellytyksiä heinäkuun 15 päivänä
11964: vasti seuraavaa:                                      1993 voimaan tullut ulkomaalaislain muutos.
11965:                                                           Sisäasiainministeriössä on ryhdytty toimenpi-
11966:    Venäjältä tulevien rikollisten tehokkaasta         teisiin, joilla parittamiseen ja prostituutioon liit-
11967: soluttautumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan          tyvän toiminnan lisääntymistä pyritään estä-
11968: ei ole merkkejä. Parittamista ja prostituutiota       mään ja vähentämään.
11969: edistävä ja niistä hyötyvä toiminta on lisäänty-          Sisäasiainministeriö ja poliisi ovat tehneet
11970: nyt.                                                  tiivistä yhteistyötä rikostorjunta-asioissa lähi-
11971:    Eri syistä itärikollisuuden kasvu Suomessa on      alueiden viranomaisten kanssa. Yhteistyö on
11972: uhka, johon on suhtauduttava vakavasti. Tästä         käsittänyt mm. koulutusta ja materiaalista apua
11973: uhasta on olemassa tiettyjä merkkejä Suomessa.        mm. Viroon.
11974: Ongelmaksi nämä uhat ovat muodostuneet lähi-              Nykyisestä viisumikäytännöstä ei tule aina-
11975: alueilla toimiville suomalaisille yrittäjille. Tie-   kaan lyhyellä aikavälillä luopua. Tavoitteena on
11976: dossa on myös se, että Suomeen pyrkivä rikolli-       viisumikäytäntöä tehostamalla torjua mahdolli-
11977: nen aines yrittää luoda yhteyksiä suomalaisiin        simman tehokkaasti rikollisen aineksen maahan-
11978: rikollisiin.                                          tulo. Tässä tarkoituksessa Suomi on sijoittanut
11979:     Suomen kokonaisrikollisuudessa ulkomaa-           mm. Pietarin ja Tallinnan edustustoihin yhdys-
11980: laisten osuus on lievässä nousussa muodostaen         miehiä, joiden tehtävänä on seurata sikäläistä
11981: siitä noin 2 %:n osuuden. Osaan rikoksista ovat       rikollisuutta sekä ryhtyä toimenpiteisiin sen Suo-
11982: syyllistyneet entisen Neuvostoliiton kansalaiset.     meen tulon estämiseksi. Myös rajalla tapahtu-
11983: Heidän osaltaan esimerkiksi kiinniotettujen, pi-      valla maahantulon valvonnalla estetään rikolli-
11984: dätettyjen ja vangittujen määrät ovat jokseenkin      suuden tuloa Suomeen. Tämän vuoksi valvontaa
11985: vuoden 1992 tasolla.                                  tullaan tehostamaan mm. valvontavälineistöä
11986:    Itärikollisuuden torjunnan tehostamiseksi si-      kehittämällä.
11987: säasiainministeriön toimesta on valmisteltu Suo-          Sisäasiainministeriö on ryhtynyt toimenpitei-
11988: men ja Venäjän välinen sopimus yhteistyöstä           siin hallituksen aikaisempien henkilöstöä koske-
11989: rikosten torjunnassa. Sopimusta ei ole vielä rati-    vien säästöpäätösten purkamiseksi rajavartiolai-
11990: fioitu. Oikeusministeriön valmisteltavana ollut       toksen ja poliisin osalta.
11991: laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa          Poliisin toimintaedellytyksiä tukevien lainsää-
11992: on eduskunnassa käsiteltävänä. Lain käsittely         däntöhankkeiden käsittelyn yhteydessä on tar-
11993: on viivästynyt. Tämän lain tultua voimaan voi-        koitus turvata myös teknologian hyväksikäyttö
11994: daan saattaa voimaan myös rikostorjuntaa kos-         sekä tarkoituksenmukainen tietojärjestelmien
11995: keva sopimus.                                         hyödyntäminen.
11996: 
11997:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
11998: 
11999:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12000:                                             1993 vp -    KK 591                                              3
12001: 
12002: 
12003: 
12004: 
12005:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
12006: 
12007:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Förhandlingarna håller på att ta fart beträf-
12008: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr           fande ett motsvarande avtal om brottsbekämp-
12009: 1869 av den 4 november 1993 till vederbörande            ning mellan Finland oeh Estland oeh senare även
12010: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          mellan de övriga baltiska länderna.
12011: dagsman Eeva-Liisa Moilanen m.fl underteck-                  Regeringen har även för avsikt att i snabb
12012: nade spörsmål nr 591:                                    ordning vidta åtgärder för stiftandet av lagar om
12013:                                                          utlämning mellan de baltiska länderna och Fin-
12014:            Hur ämnar Regeringen agera för att            land samt mellan Ryssland oeh Finland. Lagen
12015:         förhindra att den organiserade östbrotts-        om utlämning borde vara Iikadan som den
12016:         ligheten får ett bestående fotfäste i Fin-       mellan de nordiska länderna. Gällande lag om
12017:         land?                                            utlämning mellan de nordiska länderna fungerar
12018:                                                          effektivt och flexibelt. Ändringen av utlän-
12019:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ningslagen, som trädde i kraft den 15 juli 1993,
12020: anföra följande:                                         ger för sin del allt bättre förutsättningar för
12021:                                                          bekämpningen av den brottslighet som kommer
12022:    Det finns inte några teeken på att brottslingar       från utlandet.
12023: från Ryssland på ett effektivt sätt skulle ha                Vid inrikesministeriet har man vidtagit åtgär-
12024: nästlat in sig i det finländska samhället. Sådan         der som är avsedda att förhindra att den verk-
12025: verksamhet som främjar oeh drar nytta av kopp-           samhet som ansluter sig till koppieri oeh prosti-
12026: Ieri oeh prostitution har ökat.                          tution ökar oeh att i stället minska den.
12027:    Av olika orsaker är den ökade östbrottslighe-             lnrikesministeriet oeh polisen har haft ett nära
12028: ten i Finland ett hot, som man måste förhålla sig        samarbete med närområdenas myndigheter i
12029: allvarligt till. Det finns vissa teeken i vårt land på   brottsbekämpningsfrågor. Samarbetet har om-
12030: att ett sådant hot existerar. Dessa hot har blivit       fattat bl.a. utbildning oeh materiell hjälp till bl.a.
12031: ett problem för de finländska företagare som är          Estland.
12032: verksamma inom närområdena. Man känner                       Man borde åtminstone inte på kort sikt avstå
12033: även till att de brottsliga element som försöker         från nuvarande visumpraxis. Syftet med en ef-
12034: komma till Finland försöker knyta kontakter till         fektiverad visumpraxis är att så effektivt som
12035: finländska brottslingar.                                 möjligt bekämpa att brottsliga element kommer
12036:    1 den totala brottsligheten i Finland är utlän-       in i landet. 1 detta syfte har Finland placerat
12037: ningarnas andel som bäst i någon mån uppåtgå-            kontaktmän på bl.a. beskiekningarna i S:t Pe-
12038: ende och utgör ca 2 %. Medborgare från det               tersburg oeh Tallinn, vilka har som uppgift att
12039: forna Sovjetunionen har gjort sig skyldiga till en       följa brottsligheten på ort och ställe samt att
12040: del av brotten. Vad dem beträffar är t.ex. antalet       vidta åtgärder för att förhindra att den kommer
12041: gripna, anhållna oeh fängslade ungefär på sam-           till Finland. Därför kommer övervakningen att
12042: ma nivå som 1992.                                        effektiveras bl.a. genom att övervakningsutrust-
12043:     För att effektivera bekämpningen av öst-             ningen utveeklas.
12044: brottsligheten har på försorg av inrikesministe-             lnrikesministeriet har vidtagit åtgärder för att
12045: riet beretts ett avtal mellan Finland oeh Ryss-          upphäva regeringens tidigare sparbeslut i fråga
12046: land om samarbete vid brottsbekämpningen.                om personalen vid gränsbevakningsväsendet oeh
12047: Avtalet har ännu inte ratifieerats. Lagen om             polisen.
12048: internationell rättshjälp i straffrättsliga ärenden          1 samband med behandlingen av de lagstift-
12049: har beretts av justitieministeriet oeh är för närva-     ningsprojekt som stöder polisens verksamhets-
12050: rande under behandling i riksdagen. Behandling-          betingelser är avsikten att även trygga utnyttjan-
12051: en av lagen har dragit ut på tiden, men då lagen         det av teknologi samt ett ändamålsenligt utnytt-
12052: träder i kraft kan även avtalet om brottsbekämp-         jande av datasystemen.
12053: ning träda i kraft.
12054:      Helsingfors den 24 november 1993
12055: 
12056:                                                                      lnrikesminister Mauri Pekkarinen
12057:                                               1993 vp
12058: 
12059: Kirjallinen kysymys 592
12060: 
12061: 
12062: 
12063: 
12064:                                   Vistbacka: Veronmaksukyvyn alentamisvähennyksen soveltamis-
12065:                                       ohjeiden selkeyttämisestä
12066: 
12067: 
12068:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12069: 
12070:    Tällä hetkellä verotuksessa myönnettävä ve-      Tämän lisäksi ratkaisevaa on se, minkä verotoi-
12071: ronmaksukyvyn alentumisvähennys sairauden,          miston alueella hän asuu. Lisäksi asian tulkintaa
12072: elatusvelvollisuuden tai työttömyyden johdosta      hämärtää se, että korkein hallinto-oikeus on
12073: on erittäin tulkinnanvarainen. Säännöksissä on      saattanut tehdä lain soveltamisen kannalta rat-
12074: lukuisia epäselvyyksiä, mikä antaa kullekin ve-     kaisun, mutta käytännössä verohallituksen ohje
12075: rotoimistolle liian suuren tulkintamahdollisuu-     on tulkinnaltaan päinvastainen ja kumoaa laissa
12076: den vähennyksen myöntämisessä. Säännöksissä         olevat säännökset.
12077: mainittu "oleellisesti alentunut veronmaksukyky        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12078: huomioiden käytettävissä olevat varat ja varalli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12079: suus" ei käytännössä merkitse mitään ja verovel-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12080: vollisen on melko mahdotonta tämän ilmaisun         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12081: perusteella tietää, onko hän oikeutettu veron-
12082: maksukyvyn alentumisvähennykseen vai ei. Ve-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12083: rovelvollinenjoutuujo ennen mahdollisia vähen-             nykyisin verotuksessa myönnettävän ve-
12084: nykseen oikeuttavia toimenpiteitä, kuten esimer-           ronmaksukyvyn alentumisvähennyksen
12085: kiksi hoidon hankkimista itselleen, miettimään,            soveltamisohjeiden selkeyttämiseksi si-
12086: voiko hän taloudellisesti ryhtyä kyseiseen toi-            ten, että myös verovelvollinen voisi etu-
12087: menpiteeseen, kun hän ei tiedä tarkalleen, onko            käteen olla varma oikeutuksestaan vä-
12088:  hän oikeutettu saamaan ko. vähennyksen vai ei.            hennykseen?
12089: 
12090:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1993
12091: 
12092:                                          Raimo Vistbacka
12093: 
12094: 
12095: 
12096: 
12097:  2300321
12098: 2                                      1993 vp -   KK 592
12099: 
12100: 
12101: 
12102: 
12103:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12104: 
12105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vähennys myönnetään, mikäli lain mukaiset
12106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      edellytykset ovat olemassa. Vähennyksen myön-
12107: olette 8 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn         tämistä harkittaessa verovelvollisen kaikki tiedos-
12108: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       sa olevat tulot ja varallisuus otetaan huomioon.
12109: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo         Vähennyksen luonteeseen kuuluu, että sen
12110: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      myöntämisen edellytyksiä tarkastellaan jälkikä-
12111: sen n:o 592:                                       teen. Säännöksen mukaan veronmaksukyvyn
12112:                                                    tulee olla olennaisesti alentunut, jotta vähennys-
12113:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      tä voitaisiin tällä perusteella myöntää. Se, onko
12114:        nykyisin verotuksessa myönnettävän ve-      veronmaksukyky olennaisesti alentunut, on har-
12115:        ronmaksukyvyn alentumisvähenny ksen         kittava kussakin tapauksessa erikseen. Veron-
12116:        soveltamisohjeiden selkeyttämiseksi si-     maksukyky riippuu ensisijaisesti verovelvollisen
12117:        ten, että myös verovelvollinen voisi etu-   ja hänen perheensä käytettävissä olevista tulois-
12118:        käteen olla varma oikeutuksestaan vä-       ta ja varallisuudesta, jolloin otetaan huomioon
12119:        hennykseen?                                 myös verovapaat tulot ja erilaiset sosiaaliavus-
12120:                                                    tukset.
12121:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Vähennystä ei voida ottaa huomioon ennak-
12122: vasti seuraavaa:                                   koperinnässä.
12123:                                                       Korkeimman hallinto-oikeuden veronmaksu-
12124:   Tuloverolain 98 §:n mukaan veronmaksuky-         kyvyn alentumisvähennystä koskevat päätökset
12125: vyn alentumisvähennys voidaan myöntää, jos         ovat yksittäistapauksissa kunkin verovelvollisen
12126: verovelvollisen veronmaksukyky hänen ja hänen      tulojen ja varallisuusaseman perusteella annettu-
12127: perheensä käytettävissä olevat tulot ja varalli-   ja ratkaisuja. Vähennyksen luonteen huomioon
12128: suus huomioon ottaen on erityisistä syistä olen-   ottaen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisus-
12129: naisesti alentunut. Lainkohdan 2 momentin          ta ei voida johtaa yleisiä säännöksen soveltamis-
12130: mukaan yksinomaan sairaudesta johtuneiden          periaatteita.
12131: kustannusten perusteella verovelvollisen veron-       Jokainen tapaus, jossa veronmaksukyvyn
12132: maksukyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentu-     alentumisvähennyksen myöntämistä harkitaan,
12133: neen vain, jos hänen ja hänen perheenjäsentensä    on erilainen. Vähennyksen myöntäminen edel-
12134: yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä        lyttää aina tapauskohtaista kokonaisvaltaista
12135: verovuonna on vähintään 4 000 markkaa ja           jälkikäteistarkastelua, koska vasta verovuoden
12136: samalla vähintään 10 prosenttia verovelvollisen    päätyttyä kaikki verovelvollisen ja hänen per-
12137: puhtaiden pääomatulojen ja ansiotulojen yhteis-    heenjäsentensä kulut, tulot ja varallisuus ovat
12138: määrästä.                                          tiedossa.
12139: 
12140:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
12141: 
12142:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12143:                                         1993 vp -   KK 592                                            3
12144: 
12145: 
12146: 
12147: 
12148:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
12149: 
12150:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             A vdrag beviljas om det finns förutsättningar
12151: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      för det enligt lag. Vid en bedömning av om
12152: den 8 november 1993 tili vederbörande medlem        avdrag skall beviljas beaktas den skattskyldiges
12153: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      alla kända inkomster och all känd förmögen-
12154: Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål nr           het.
12155: 592:                                                    Tili avdragets karaktär hör att förutsättning-
12156:                                                     arna för dess beviljande granskas i efterskott.
12157:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Skattebetalningsförmågan skall enligt stadgan-
12158:        ta för att förtydliga tilllämpningsanvis-    det ha nedgått väsenligt för att avdrag på denna
12159:        ningarna i fråga om det avdrag för ned-      grund skall kunna beviljas. Huruvida skattebe-
12160:        satt skattebetalningsförn1åga som för        talningsförmågan har nedgått väsentligt skall
12161:        närvarande beviljas i beskattningen, så      prövas särskilt för varje fall. Skattebetalnings-
12162:        att även den skattskyldige på förhand        förmågan beror främst på de inkomster och den
12163:        kan vara säker på sin rätt tili avdrag?      förmögenhet som står tili den skattskyldiges och
12164:                                                     hans familjs förfogande, varvid även skattefria
12165:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inkomster och olika socialbidrag beaktas.
12166: anföra följande:                                        A vdrag kan inte beaktas vid förskottsupp-
12167:                                                     börd.
12168:    Enligt 98 § inkomstskattelagen kan avdrag för        Högsta förvaltningsdomstolens utslag i ären-
12169: nedsatt skattebetalningsförmåga bevi1jas om den     den som handlat om avdrag för nedsatt skattebe-
12170: skattskyldiges skattebetalningsförmåga med be-      talningsförmåga har gällt enskilda fall och utgått
12171: aktande av de inkomster och den förmögenhet         från den skattskyldiges ställning med hänsyn tili
12172: som står till hans och hans familjs förfogande av   inkomster och förmögenhet. Med beaktande av
12173: någon särskild orsak nedgått väsentligt. Enligt 2   avdragets karaktär kan man inte ur dessa utslag
12174: punkten i lagrummet kan, på basis av kostnader      härleda några allmänna tillämpningsprinciper.
12175: som enbart berorpå sjukdom, den skattskyldiges          Alla de fall då en bedömning görs om hutu-
12176: skattebetalningsförmåga anses ha b1ivit väsent-     vida avdrag för nedsatt skattebetalningsförmåga
12177: ligt nedsatt endast om det totala beloppet av den   skall beviljas är olika. Beviljandet av avdrag
12178: skattskyldiges och hans familjs sjukdomskostna-     förutsätter alltid en helhetsbetonad granskning
12179: der under skatteåret uppgår tili minst 4 000 mark   av vart fall i efterskott, eftersom den skattskyldi-
12180: och samtidigt utgör minst 10 procent av den         ges och hans familjs utgifter, inkomster och
12181: skattskyldiges sammanlagda nettokapital- och        förmögenhet är kända först när skatteåret gått
12182: nettoförvärvsinkomster.                             tili ända.
12183: 
12184:      Helsingfors den 1 december 1993
12185: 
12186:                                                                      Finansminister Iiro Viinanen
12187:                                                  1993 vp
12188: 
12189: Kirjallinen kysymys 593
12190: 
12191: 
12192: 
12193: 
12194:                                     Mäkelä: Vuokralaisten maksukyvyttömyydestäjohtuvien häätöjen
12195:                                        lisääntymisestä
12196: 
12197: 
12198:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12199: 
12200:    Kansainvälisissä sopimuksissa turvataan erää-       pea vuokrarästien takia asunnosta häätäminen
12201: nä ihmisoikeutena oikeus asumiseen. Tällä het-         edes yhteiskunnan kannalta mielekästä.
12202: kellä kuitenkin työttömyyden ja laman aiheutta-           Tilanteeseen voitaisiin saada merkittävää hel-
12203: man useiden kansalaisten maksukyvyttömyyden            potusta siten, että vuokrarästien perintä järjes-
12204: johdosta kohdistuu vuokralla asuviin lukuisia          tettäisiin normaaleina ulosottoina ja, milloin
12205: häätöjä, joiden ilmeisenä syynä ovat asukkaiden        perittävä todettaisiin varattomaksi, vuokra kor-
12206: taloudelliset vaikeudet. Suomen Kunnallisliiton        vattaisiin yhteiskunnan varoista. Monissa ta-
12207: vuoden 1992 lopulla valmistuneen tutkimuksen           pauksissa se olisi yhteiskunnalle taloudellisesti
12208: mukaan häätöä haettiin 28 o/o:ssa tapauksista jo       mielekästä ja kaikissa tapauksissa pohjoismaisen
12209: kahden kuukauden vuokranmaksun viivästymi-             demokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan arvo-
12210: sen jälkeen, ja kolmen kuukauden viivästymisen         jen mukaista.
12211: jälkeen häätöprosentti oli jo 59. Tilanteen ei voida      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12212: olettaa tämän jälkeen ainakaan helpottuneen,           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12213: paremminkin päinvastoin.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12214:     Maksuvaikeuksien takia vuokra-asunnostaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12215: häädetyn ei ole helppoa saada uutta asuntoa, ja
12216: joka tapauksessa siihen tarvitaan vähintäänkin                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12217: yhteiskunnan apua. Useasti asunnosta häätö                    vuokralaisten lisääntyvien maksukyvyt-
12218:  hajottaa myös perheen, koska osa lapsista jou-               tömyydestä johtuvien häätöjen vähentä-
12219:  tuu monesti huostaanotetuksi yhteiskunnan ta-                miseksi ja vuokrarästien perinnän järjes-
12220:  holta. Normaalielämästä putoavat aikuisetkin                 tämiseksi normaaleina ulosottoina, jol-
12221: jäävät usein yhteiskunnan huollettaviksi. On siis             loin perittävän ollessa varaton vuokra
12222:  varsin kyseenalaista, onko tämänkaltainen no-                korvattaisiin yhteiskunnan toimesta?
12223: 
12224:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
12225: 
12226:                                               Tina Mäkelä
12227: 
12228: 
12229: 
12230: 
12231: 2300321
12232: 2                                         1993 vp -   KK 593
12233: 
12234: 
12235: 
12236: 
12237:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12238: 
12239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuokralaisen selkeänä päävelvoitteena tässä so-
12240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pimussuhteessa. Tämän vuoksi sopimus voidaan
12241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuokranmaksun laiminlyönnin perusteella pur-
12242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän          kaa varoittamatta siitä etukäteen. Tavallisesti
12243: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 593:         vuokran maksun viipymisestä on ensin huomau-
12244:                                                       tettu ja vuokraa on yritetty myös jonkin aikaa
12245:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         periä ennen kuin sopimus puretaan. Myös mak-
12246:        vuokralaisten lisääntyvien maksukyvyt-         suaikaa ja asioitten järjestämisaikaa on tapana
12247:        tömyydestä johtuvien häätöjen vähentä-         antaa, jos vuokranmaksun viipymiseen on jokin
12248:        miseksi ja vuokrarästien perinnän järjes-      erityinen tilapäinen syy.
12249:        tämiseksi normaaleina ulosottoina, jol-           Mitä on pidettävä vuokranmaksun vähäisenä
12250:        loin perittävän ollessa varaton vuokra         laiminlyöntinä, joka ei oikeuta purkamaan sopi-
12251:        korvattaisiin yhteiskunnan toimesta?           musta, jossain määrin vaihtelee tapauksittain. Jo
12252:                                                       muutaman kuukauden vuokran viipymisen on
12253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          oikeuskäytännössä katsottu oikeuttavan sopi-
12254: vasti seuraavaa:                                      muksen purkamiseen varsinkin, jos vuokria on
12255:                                                       jo aikaisemmin ollut maksamatta tai maksami-
12256:    Voimassa olevan huoneenvuokralain mukaan           nen on ollut sattumanvaraista. Vuokranantaja
12257: vuokra on maksettava toisena päivänä vuokran-         on oikeutettu odottamaan, että vuokra suorite-
12258: maksukauden alusta lukien, jollei sen maksu-          taan ajallaan. Jos vuokranmaksun viipyminen
12259: ajasta ole toisin sovittu. Vuokranmaksukautena        johtuu sopimussuhteen ulkopuolisesta tahosta
12260: pidetään kuukautta, jos muuta ei ole sovittu.         kuten pankista tai viranomaisesta, esimerkiksi
12261: Yleisin vuokranmaksukausi on kalenterikuu-            pankkilakosta taiasumistuki-ja/tai toimeentulo-
12262: kausi. Jos vuokraa ei suoriteta säädetyssä tai        tukihakemuksen käsittelystä, on käytännössä
12263: sovitussa ajassa, vuokranantaja on oikeutettu         hyväksytty vuokran maksun viipymistä useam-
12264: purkamaan sopimuksen. Sopimus puretaan an-            maltakin kuukaudelta. Jos vuokralainen on an-
12265: tamalla sopimuksen toiselle osapuolelle tiedoksi      tanut vuokranantajalle vakuuden sopimusehto-
12266: purkamisilmoitus. Purkamisilmoituksesta käy           jen täyttämättäjäämisen varalta, voi vuokranan-
12267: myös haaste tai hakemus ulosotonhaltijalle            taja antaa useammankin kuukauden vuokran
12268: vuokralaisen häätämisestä vuokrasopimuksen            jäädä maksamatta ennen kuin purkaa sopimuk-
12269: purkamisen johdosta. Vuokranmaksun laimin-            sen ja siten tosiasiallisesti antaa maksu- ja/tai
12270: lyönti, jos sitä on pidettävä vähäisenä, ei kuiten-   järjestelyaikaa. Vakuutena on hyväksytty talle-
12271: kaan oikeuta vuokranantajaa purkamaan sopi-           tuksia, omaisuutta, vahinko- ja vastuuvakuutuk-
12272: musta.                                                sia ja erilaisia sitoumuksia kuten sosiaaliviran-
12273:    Huoneenvuokrasuhde syntyy sopimuksella,            omaisen antama sitoumus vuokranmaksun ta-
12274: jossa vuokranantaja vuokraa rakennuksen tai           kaamisesta.
12275: sen osan, yleensä huoneiston, vuokralaiselle,            Maksamatonta vuokraa voidaan periä myös
12276: joka vuokraa vastaan siis saa oikeuden käyttää        ulosmittaamalla vuokralaisen saatavia ja omai-
12277: huoneistoa. Sopimussuhteessa sen osapuolet vel-       suutta. Vuokranantajan kannalta kysymys on
12278: voittautuvat toisilleen jatkuviin suorituksiin ja     myös siitä, onko vuokranantajan jatkuvasti tar-
12279: vastasuorituksiin. Vuokra on korvausta huo-           jottava täysi suoritus sopimuskumppanille, joka
12280: neiston ja sen käyttöön mahdollisesti liittyvien      ei huolehdi omasta sovitusta suorituksestaan
12281: vuokranantajan tarjoamien etuuksien käytöstä.         ajallaan tai ollenkaan. Tähän kysymykseen on
12282: Vuokran säännöllinen suorittaminen on siten           huoneenvuokralaissamme annettu edellä kuvat-
12283: myös edellytys sille, että vuokranantaja jatku-       tu hyvin selkeä vastaus. Käytännössä ulosmit-
12284: vasti tai sovitun ajan, jos sopimus on määräai-       taus vuokranperintäkeinona ei ole mikään uusi
12285: kainen, antaa vuokralaisen käyttää huoneistoa.        ja siihen varsin usein joudutaan turvautumaan
12286: Vuokran suorittamista voidaan siten pitää myös        riippumatta siitä, puretaanko sopimus vai ei
12287:                                          1993 vp -   KK 593                                         3
12288: 
12289: vuokranmaksun laiminlyönnin johdosta. Jos            maksamista varten myönnetään asumistukea ja
12290: vuokranmaksu voidaan sopimussuhteessa jat-           jos vuokran maksaminen ei sen avulla hoidu, on
12291: kossa taata esimerkiksi sosiaaliviranomaisen ta-     mahdollista saada toimeentulotukea. Vuokra
12292: kauksen avulla, ei sopimusta useinkaan pureta,       luetaan niihin välttämättömiin kustannuksiin,
12293: jos sopimuksen purkamiseen ei ole muuta syytä.       joiden suorittamista varten toimeentulotukea on
12294:    Häätö on ulosottotoimi ja seurausta siitä, että   oikeus saada. Näin ollen Suomessa ei ole mitään
12295: sopimus on päättynyt ja vuokralainen ei ole          syytä siirtyä järjestelmään, jossa yhteiskunnan
12296: jättänyt huoneistoa vuokranantajan hallintaan        apua olisi saatavissa vasta sen jälkeen, kun
12297: ja muuttanut huoneistosta. Muutto huoneistosta       asianomainen on ulosmittauksessa todettu mak-
12298: ajallaan on vuokralaisen viimeinen sopimusvel-       sukyvyttömäksi. Jos yhteiskunnan apua olisi
12299: voite.                                               saatavissa vasta tällöin, olisi maksettavana
12300:    Jos siis vuokranmaksun hoitaminen näyttää         erääntyneiden vuokrien lisäksi toimituskuluja
12301:  mahdottomalta, vuokralaisen tulisi ottaa yhteys     yms. Erääntyneitä, hoitamattomia vuokria olisi
12302: vuokranantajaan ja selvittää, mistä se johtuu ja     yhteiskunnan maksettavana todennäköisesti
12303: miten vuokranmaksu aiotaan hoitaa. Vuokran           myös nykyistä enemmän.
12304:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
12305: 
12306:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
12307: 4                                        1993 vp -   KK 593
12308: 
12309: 
12310: 
12311: 
12312:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12313: 
12314:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        da lägenheten. Betalningen av hyran kan således
12315: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         också anses som hyresgästens uppenbara huvud-
12316: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      sakliga skyldighet i avtalsförhållandet. Därför
12317: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             kan avtalet utan förhandsvaming hävas, om
12318: 593:                                                 hyresgästens underlåter att betala hyran. Vanli-
12319:                                                      gen har en anmärkning först gjorts om att hyran
12320:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       dröjt, och under en viss tid har försök att bära
12321:        ta för att minska antalet vräkningar på       upp hyran gjorts, innan avtalet hävs. Det är
12322:        grund av hyresgästens oförmåga att beta-      vanligt att hyresgästen kan få anstånd med
12323:        la och för att ordna uppbörden av reste-      betalningen så att han kan ordna upp sina
12324:        rande hyror som normal utmätning, var-        angelägenheter, om det finns något särskilt till-
12325:        vid samhället betalar hyran då den som        fäliigt skäl tili att betalningen av hyran fördröjts.
12326:        utmätningen gäller är medellös?                  Det förekommer en viss variation från fall tili
12327:                                                      fall i fråga om vad som kan anses som sådan
12328:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         smärre underlåtenhet i samband med hyresbetal-
12329: samt anföra följande:                                ningen som inte ger rätt att häva hyresavtalet. I
12330:                                                      juridisk praxis har redan några månaders förse-
12331:    Enligt gällande hyreslag skall hyran betalas      ning med hyresbetalningen ansetts ge hyresvär-
12332: den andra dagen efter hyresbetalningsperiodens       den rätt att häva avtalet, i synnerhet om hyres-
12333: början, om inte annat överenskommits om betal-       gästen redan tidigare lämnat hyran obetald eller
12334: ningstiden. Såsom hyresbetalningstid anses en        om betalningen skett oregelbundet. Hyresvärden
12335: månad, om inte annat överenskommits. Den             har rätt att vänta sig att hyran betalas i tid. Om
12336: vanligaste hyresbetalningsperioden är en kalen-      dröjsmålet med betalningen beror på en instans
12337: dermånad. Om hyran inte betalas inom stadgad         som inte har att göra med avtalsförhållandet,
12338: eller överenskommen tid, är hyresvärden berätti-     såsom en bank eller en myndighet, tili exempel
12339: gad att häva avtalet. Avtalet hävs genom att den     bankstrejk eller handläggning av en ansökan om
12340: andra avtalsparten tillstälis ett meddelande om      bostadsbidrag ochleller inkomststöd, har flera
12341: detta för kännedom. Såsom meddelande om att          månaders dröjsmål med hyresbetalningen i prak-
12342: avtalet hävs gäller också en stämning elier en       tiken godtagits. Om hyresgästen har lämnat
12343: ansökan tili överexekutor om vräkning av hyres-      hyresvärden en säkerhet med tanke på att avtals-
12344: gästen på grund av att hyresavtalet hävts. Om        villkoren eventuelit inte uppfylls, kan hyresvär-
12345: underlåtenheten att betala hyra kan anses ringa,     den låta flera månaders hyra förbli obetald,
12346: berättigar den dock inte hyresvärden att häva        innan han häver avtalet, och därigenom i själva
12347: avtalet.                                             verket ge anstånd med betalningen ochleller för
12348:    Ett hyresförhållande uppkommer genom ett          andra arrangemang. Som säkerhet har godkänts
12349: avtal i vilket hyresvärden hyr ut en byggnad eller   depositioner, egendom, skade- och ansvarsför-
12350: en del av den, i allmänhet en lägenhet, tili         säkringar och olika slags förbindelser såsom
12351: hyresgästen som alltså får rätt att använda          socialmyndighetemas förbindelse att garantera
12352: lägenheten mot hyra. I avtalsförhållandet för-       att hyran blir betald.
12353: pliktas vardera parten tili kontinuerliga pre~ta­       En obetald hyra kan också drivas in genom
12354: tioner och motprestationer gentemot varandra.        utmätning av hyresgästens tillgodohavanden
12355: Hyran utgör ersättning för användningen av           och egendom. Ur hyresvärdens synvinkel är det
12356: lägenheten och de eventuella därmed förknippa-       också fråga om om han kontinuerligt skall erbju-
12357: de förmåner som hyresvärden tillhandahålier.         da en fullvärdig prestation åt en avtalspart som
12358: Regelbunden betalning av hyran är sålunda            inte i tid eller överhuvudtaget presterar det som
12359: också en förutsättning för att hyrsvärden konti-     överenskommits. På denna fråga ger vår hyres-
12360: nuerligt, eller under en överenskommen tid, om       lagstiftning det ovan beskrivna mycket tydliga
12361: avtalet är tidsbegränsat, låter hyresgästen använ-   svaret. I praktiken är utmätning som ett sätt att
12362:                                            1993 vp -   KK 593                                         5
12363: 
12364: driva in hyran inte något nytt, och det måste rätt     hyresvärden och redogöra för anledningen och
12365: ofta tillgripas oberoende av huruvida avtalet          för hur han avser att sköta hyresbetalningen. För
12366: hävs eller inte på grund av att hyresgästen            betalning av hyra beviljas bostadsbidrag, och om
12367: underlåter att betala hyra. Om hyresbetalningen        hyresbetalningen inte kan skötas med det, finns
12368: inom avtalsförhållandet framgent kan säkras tili       det möjlighet att få utkomststöd. Hyra räknas
12369: exempel genom en garanti av socialmyndigheter-         tili de nödvändiga kostnader för vilkas bestri-
12370: na, hävs avtalet rätt sällan, om det inte finns        dande vederbörande har rätt att få utkomststöd.
12371: andra skäl att göra det.                               Därför finns det i Finland ingen anledning att gå
12372:    Vräkning är en utsökningsåtgärd och en på-          över tili ett system där samhället hjälper först
12373: följd av att avtalet har gått ut och att hyresgästen   efter det att vederbörande i samband med utmät-
12374: inte har överlåtit lägenheten i hyresvärdens be-       ning har konstaterats vara oförmögen att betala.
12375: sittning och flyttat bort. Flyttning från lägenhe-     Om det först då vore möjligt att få samhälleligt
12376: ten vid rätt tid är hyresgästens sista avtalsenliga    stöd, skulle betalningen utöver resterande hyror
12377: plikt.                                                 inkludera expeditionsavgifter o.dyl. Det är san-
12378:    Om det alltså verkar omöjligt för hyresgästen       nolikt att samhället då skulle ha att betala mer
12379: att sköta hyresbetalningen, bör han kontakta           förfallna oskötta hyror än vad som nu är fallet.
12380: 
12381:      Helsingforsden 29 november 1993
12382: 
12383:                                                                              Minister Pirjo Rusanen
12384:                                                  1993 vp
12385: 
12386: Kirjallinen kysymys 594
12387: 
12388: 
12389: 
12390: 
12391:                                     Mäkelä: Sakon muuntorangaistuksena vankilaan joutuneiden
12392:                                         määrän lisääntymisestä
12393: 
12394: 
12395:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12396: 
12397:     Mm. kirkon rauhan- ja ihmisoikeuskysymys-          vaikka ehdotonta vankeutta sen ikäiselle saa lain
12398: ten neuvottelukunta on puuttunut erääseen              mukaan tuomita vain hyvin poikkeuksellisissa
12399: ongelmaan, joka nykyisen suurtyöttömyyden ja           tapauksissa. Koska nykyinen taloudellinen tilan-
12400: laman aikana on valtavasti lisääntynyt. Tämä           ne on useimmille vaikeuksiin joutuneille kansa-
12401: ongelma on se, että maksamattomista sakoista           laisille ylitsepääsemätön eivätkä he itse voi siihen
12402: on mahdollista edelleenkin joutua vankilaan.           käytännössä mitenkään vaikuttaa, ei maksuky-
12403: Sakon muuntorangaistusta vankilassa kärsivien          vyttömyyden takia sakkojen maksamatta jättä-
12404: määrä on lisääntynyt merkittävästi. On itsestään       misestä tulisi lähettää ketään vankilaan. Tämän
12405: selvää, että tärkeimpänä tekijänä tähän on vallit-     lisäksi alle 18-vuotiaiden osalta tulisi lakia pikai-
12406: seva taloudellinen tilanne, johon ihmiset ovat         sesti muuttaa siten, että koko muuntorangais-
12407: pystyneet itse vain osittain vaikuttamaan.             tuksen täytäntöönpane heidän kohdaltaan pois-
12408:     Yleisesti on tiedossa se, että jokainen vankila-   tettaisiin.
12409: päivä tulee maksamaan yhteiskunnalle huomat-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12410: tavasti enemmän kuin maksamattomana oleva              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12411: sakko. Näin ollen käytössä olevaa sakon muun-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12412: terangaistusta ei voida perustella edes yhteis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12413:  kunnan taloudellisen edun kannalta. Kaikkein
12414: pahinta tässä jäijestelmässä on kuitenkin se, että                Tietääkö Hallitus, että sakon muunte-
12415:  se rankaisee vääristyneesti taloudellisesti kaik-             rangaistuksen vuoksi vankilaanjoutunei-
12416:  kein heikoimmissa asemissa olevia kansalaisia.                den määrä on merkittävästi laman ja
12417:     Nykyinen laki antaa mahdollisuuden jättää                  suurtyöttömyyden takia kasvanut, ja
12418:  muuntorangaistus erityisistä syistä määräämät-                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12419:  tä. Vallitseva käytäntö on kuitenkin ollut pidät-             tämän yhteiskunnallekin epäedullisen ja
12420:  tyvä ja eri tuomioistuimissa on harjoitettu eri-              ennen kaikkea eettisesti arveluttavan
12421:  tyyppistä tulkintaa. Eräissä tapauksissajopa alle             käytännön muuttamiseksi ja alle 18-vuo-
12422:  18-vuotiaana tehdystä sakkorikkomuksesta                      tiaiden osalta kokonaan poistamiseksi?
12423:  saattaa joutua kärsimään muuntorangaistusta,
12424:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
12425: 
12426:                                               Tina Mäkelä
12427: 
12428: 
12429: 
12430: 
12431:  2300321
12432: 2                                       1993 vp -   KK 594
12433: 
12434: 
12435: 
12436: 
12437:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12438: 
12439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Alle 18-vuotiaita sakkovankeja on sen sijaan
12440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       melko vähän. Vuoden 1992 aikana on alle kym-
12441: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     menen alle 18-vuotiasta suorittanut sakon
12442: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän        muuntorangaistusta. Alle 18-vuotiasta ei tulisi
12443: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 594:       rikoksesta tuomita ehdottomaan vankeuteen
12444:                                                     muuta kuin painavista syistä. Tässä valossa
12445:           Tietääkö Hallitus, että sakon muunta-     nuorten määräämistä vankilaan vain sakon
12446:        rangaistuksen vuoksi vankilaanjoutunei-      maksamattomuuden vuoksi voidaan pitää erityi-
12447:        den määrä on merkittävästi laman ja          sen ongelmallisena.
12448:        suurtyöttömyyden takia kasvanut, ja             Tuomioistuin voi nykyisin rikoslain 2 luvun
12449:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       5 §:n 4 momentin mukaan jättää sakon muunta-
12450:        tämän yhteiskunnallekin epäedullisen ja      rangaistuksen määräämättä erityisistä sakotetun
12451:        ennen kaikkea eettisesti arveluttavan        henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvistä syistä,
12452:        käytännön muuttamiseksi ja alle 18-vuo-      jollei yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen
12453:        tiaiden osalta kokonaan poistamiseksi?       vaadi muuntorangaistuksen määräämistä. Lain
12454:                                                     esitöiden (HE 6511976 vp) mukaan erityinen
12455:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvä syy olisi
12456: taen seuraavaa:                                     esimerkiksi sakotetun vakava vammautuminen
12457:                                                     tai pysyvä sairastuminen tai muu vastaavanlai-
12458:    Viimeisten viiden vuoden aikana on vuosit-       nen sakotetun maksukyvyn ratkaiseva heikenty-
12459: tain tuomittu noin 300 000 sakkorangaistusta.       minen. Lopullinen harkinta haluttiin kussakin
12460: Samaan aikaan vankiloihin on tullut vuosittain      yksittäistapauksessa kuitenkin jättää tuomiois-
12461: noin 2 000 muuntorangaistukseen tuomittua           tuimille, koska tapaukset, joihin säännöstä olisi
12462: sakkovankia. Sakkonsa jättää maksamatta siten       sovellettava, ovat hyvin erilaisia.
12463: vain pieni osa kansalaisista. Sakon muuntoran-         Sakon muuntorangaistuksen määräämäitä
12464: gaistukseen tuomittujen määrä on kuitenkin          jättäminen on säännöksen voimassaoloaikana
12465: kaksinkertaistunut 1990-luvulla. Tämän vuoden       ollut harvinaista. Osittain tämä johtuu siitä, että
12466: marraskuun ensimmäisenä päivänä vankiloissa         vastaajat eivät tule paikalle eivätkä mahdolliset
12467: oli 285 sakkovankia, kun vastaava luku marras-      1ieventävät seikat lainkaan tule tuomioistuimen
12468: kuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1990 oli 108       tietoon. Tuomioistuimet ovat myös tulkinneet
12469: vankia. Vuoden 1992 aikana vankiloihin saapui       lain sanamuotoa tähän asti suppeasti, eikä ylei-
12470: vapaudesta yhteensä noin 2 500 sakkovankia.         sen lainkuuliaisuuden ole ilmeisesti katsottu sal-
12471: Samaan aikaan tuomittujen sakkorangaistusten        livan poikkeamista normaalista määräysmenet-
12472: määrä on pysynyt lähes ennallaan.                   telystä yksinomaan maksukyvyttömyyden tai
12473:    Oikeusministeriön      vankeinhoito-osastossa    sakotetun nuoruuden vuoksi.
12474: seurataanjatkuvasti sakkovankien määrän kehi-          Oikeusministeriössä on muun muassa etuoi-
12475: tystä sekä kerätään tietoja vapautuneista sakko-    keusjärjestelmän uudistamista ja yksityishenki-
12476: vangeista. Asunnottomuus ja alkoholismi ovat        lön velkajärjestelyä valmisteltaessa kuitenkin
12477: vanhastaan olleet tyypillisiä sakkovankien omi-     lähdetty siitä, että pitkäaikainen työttömyys tai
12478: naisuuksia. Oikeusministeriössä tehtyjen selvi-     muu, ilman sakotetun omaa syytä aiheutunut
12479: tysten mukaan viime vuosina sakkovankeutta          taloudellisen tilanteen heikentyminen voivat olla
12480: suorittamaan on kuitenkin yhä useammin tullut       laissa tarkoitettu peruste olla määräämättä sa-
12481: ensikertaisia, vanhempia ja entistä keskiluokkai-   kon muuntorangaistusta. Korkeimman oikeu-
12482: sempia sakkovankeja. Selvitysten mukaan suu-        den sakon muuntorangaistusta koskeva tuore
12483: rin osa sakkovangeista on työttömiä. On ilmeis-     ratkaisu (KKO 1993: 111) tukee tätä näkemystä.
12484: tä, että sakkovankien määrä on ainakin osaksi       Ratkaisussa sakon muuntorangaistus on jätetty
12485: lisääntynyt sakotettujen heikentyneen maksuky-      määräämättä, koska sakon maksamatta jättämi-
12486: vyn vuoksi.                                         nen ei ole johtunut maksuhaluttomuudesta,
12487:                                          1993 vp -   KK 594                                         3
12488: 
12489: vaan pitkäaikaisen sairauden ja työttömyyden         toisia tapoja vaikuttaa sakon muuntorangaistus-
12490: aiheuttamasta vaikeasta taloudellisesta tilantees-   ten määrään sakon perimisen ja muuntorangais-
12491: ta.                                                  tuksen määrääruismenettelyn eri vaiheissa. Val-
12492:     Muun muassa sakkovankien määrän kasvun           mistelun tässä vaiheessa lopullisia ratkaisuehdo-
12493: johdosta on rikoslain kokonaisuudistusta val-        tuksia ei vielä voida esittää.
12494: misteleva rikoslakiprojekti ryhtynyt selvittä-          Sakon muuntorangaistuksen uudistamista
12495: mään sakkolainsäädännön uudistamista. Uudis-         valmistellaan rikoslakiprojektissa kiireellisenä
12496: tamistyössä tulee pohdittavaksi useita vaihtoeh-     asiana.
12497:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1993
12498: 
12499:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
12500: 4                                        1993 vp -   KK 594
12501: 
12502: 
12503: 
12504: 
12505:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12506: 
12507:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          åtminstone till en del beror på att de bötfälldas
12508: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         betalningsförmåga har försämrats.
12509: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Det finns d~remot tämligen få bötesfångar
12510: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr             under 18 år. Ar 1992 var det mindre än tio
12511: 594:                                                 personer under 18 år som avtjänade förvand-
12512:                                                      lingsstraff för böter. Personer under 18 år bör
12513:            Är Regeringen medveten om att anta-       inte dömas till ovillkorligt fängelse annat än av
12514:        let personer som har hamnat i fängelse på     vägande orsaker. 1 detta avseende kan man anse
12515:        grund av förvandlingsstraff för böter av-     att det är särskilt problematiskt att unga döms
12516:        sevärt har ökat under recessionen och         till fängelse bara för att de inte har betalt sina
12517:        massarbetslösheten, och                       böter.
12518:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         En domstol kan numera med stöd av 2 kap.
12519:        för att ändra denna praxis som är oför-       5 § 4 mom. straffiagen avstå från att bestämma
12520:        månlig också för samhället och framför        förvandlingsstraff för böter på grund av synner-
12521:        allt etiskt betänklig och för att helt upp-   liga skäl som hänför sig till den bötfälldes
12522:        häva detta straff för personer under 18       personliga förhållanden, om inte upprätthållan-
12523:        år?                                           det av allmän laglydnad kräver att förvandlings-
12524:                                                      straff bestäms. Enligt förarbetena till lagen (RP
12525:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        65/ 1976 rd) är ett synnerligt skäl som hänför sig
12526: anföra följande:                                     till den bötfälldes personliga förhållanden till
12527:                                                      exempel att hans betalningsförmåga på ett avgö-
12528:    Under de senaste fem åren har årligen cirka       rande sätt har försämrats på grund av handi-
12529: 300 000 bötesstraff dömts ut. Under samma tid        kapp eller kronisk sjukdom eller någon annan
12530: har cirka 2 000 bötesfångar som har dömts till       jämförbar orsak. Det slutgiltiga avgörandet har
12531: förvandlingsstraff årligen hamnat i fängelse. Det    man dock i de enskilda fallen velat överlämna till
12532: är alltså endast en liten del av medborgarna som     domstolarna, eftersom de fall som stadgandet
12533: underlåter att betala sina böter. Antalet personer   skall tillämpas på avviker mycket starkt från
12534: som har dömts till förvandlingsstraff för böter      varandra.
12535: har dock fördubblats på 1990-talet. Den 1 no-            Det har sedan stadgandet trädde i kraft varit
12536: vember 1993 fanns det 285 bötesfångar i våra         ovanligt att domstolarna har avstått från att
12537: fängelser, medan det motsvarande antalet den 1       bestämma förvandlingsstraff för böter. Till en
12538: november 1990 var 108 fångar. År 1992 anlände        del beror detta på att svarandena inte infinner sig
12539: inalles cirka 2 500 bötesfångar till fängelserna.    inför domstolen och att eventuella förmildrande
12540: Under samma tid har antalet utdömda bötes-           omständigheter inte alls kommer domstolen till
12541: straff varit tämligen konstant.                      kännedom. Domstolarna har också hittills tol-
12542:    Vid justitieministeriets fångvårdsavdelning       kat lagens ordalydelse snävt och man har uppen-
12543: följer man kontinuerligt utvecklingen av antalet     barligen inte ansett att den allmänna laglydna-
12544: bötesfångar och samlar in information om de          den tillåter att man avviker från det normala
12545: frigivna böt~sfångarna. Bostadslöshet och alko-      förfarandet enbart på grund av den bötfälldes
12546: holism har traditionellt varit egenskaper som är     insolvens eller ungdom.
12547: typiska för bötesfångar. Enligt justitieministeri-       Vid justitieministeriet har man dock vid be-
12548: ets utredningar är det dock allt fler förstagångs-   redningen av bland annat revideringen av för-
12549: fångar, äldre personer och personer ur ruedel-       månsrättssystemet och skuldsanering för privat-
12550: klassen som under de senaste åren har avtjänat       personer utgått från att långvarig arbetslöshet
12551: förvandlingsstraff. Enligt utredningarna är          eller annan försämring av den ekonomiska situa-
12552: största delen av bötesfångarna arbetslösa. Det är    tionen som oförskyllt har drabbat den bötfällde
12553: uppenbart att det ökade antalet bötesfångar          kan utgöra en i lagen avsedd grund för att
12554:                                         1993 vp -   KK 594                                          5
12555: 
12556: förvandlingsstraff för böter inte skall bestäm-     videringen av strafflagen börjat utreda en revide-
12557: mas. Högsta domstolens fårska avgörande om          ring av böteslagstiftningen. I revideringsarbetet
12558: förvandlingsstraff för böter (HD 1993: 111)         överväger man flera altemativa sätt att inverka
12559: stöder denna uppfattning. I avgörandet har man      på antalet förvandlingsstraff för böter i de olika
12560: inte bestämt förvandlingsstraff för böter, efter-   skedena av indrivningen av böter och i bestäm-
12561: som det faktum att den bötfållde inte betalade      mandet av förvandlingsstraff. I detta skede av
12562: sina böter inte berodde på ovilja utan på en svår   beredningen kan slutgiltiga förslag tilllösningar
12563: ekonomisk situation tili följd av långvarig sjuk-   dock ännu inte framställas.
12564: dom och arbetslöshet.                                  Revideringen av förvandlingsstraff för böter
12565:    Bland annat eftersom antalet bötesfångar har     bereds i strafflagsprojektet som ett brådskande
12566: ökat har strafflagsprojektet som bereder totalre-   ärende.
12567: 
12568:      Helsingfors den 22 november 1993
12569: 
12570:                                                                   Justitieminister Hannele Pokka
12571:                                               1993 vp
12572: 
12573: Kirjallinen kysymys 595
12574: 
12575: 
12576: 
12577: 
12578:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Takautuvasti maksettujen sosiaalivakuu-
12579:                                       tusetuuksien verotuskohtelusta
12580: 
12581: 
12582:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12583: 
12584:    Työttömyyspäivärahan hylkäämisestä voi-          vakuutuspäivärahasta ja työkyvyttömyyseläk-
12585: daan valittaa työttömyysturvalautakuntaan ja        keistä. Näihin tapauksiin törmää jatkuvasti eri
12586: edelleen vakuutusoikeuteen. Työttömyyden kas-       puolilla maata.
12587: vaessa ovat myös valitusten määrät kasvaneet ja        Eläketulon jaksottamista koskevat säännök-
12588: käsittelyajat pidentyneet. Päivärahan hakija on     set korjattuina siten, että jaksotus voidaan tehdä
12589: voinut joutua odottamaan parikin vuotta, ennen      kaikkien niiden vuosien osalta, joilta on takautu-
12590: kuin päiväraha maksetaan. Takautuvasti mak-         vasti maksettu eläkettä, olisivat käyttökelpoiset
12591: settua työttömyyspäivärahaa ei voi jaksottaa        myös muiden sosiaalivakuutusetuuksien vero-
12592: maksuvuodelle, vaan yhdelle vuodelle tulleen        tuksessa sovellettaviksi.
12593: suuremman tulon vuoksi kiristynyttä verotusta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12594: voi käytännössä lievittää vain hakemalla tulon-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12595: tasausta. Se ei kuitenkaan ole riittävä estämään    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12596: korkeampaa verotusta kuin päivärahan saaja          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12597: olisi maksanut, jos päiväraha olisi maksettu
12598: ajallaan. Viime vuosina erityisesti kunnallisvero             Aikooko Hallitus esittää tulo- ja varal-
12599: on kiristynyt monessa kunnassa ja vakuutetun               lisuusveroa korjattavaksi siten, että ta-
12600: sairaus- ja kansaneläkemaksuja on korotettu.               kautuvasti maksetut työttömyyspäivära-
12601:    Tilanne on kohtuuton työttömän kannalta                 hat, sairauspäivärahat ja muut vastaavat
12602: varsinkin tilanteissa, joissa työvoimatoimisto ei          sosiaalivakuutusetuudet voitaisiin jak-
12603: ole tuntenut työttömyysturvalain tulkintaa, kun            sottaa kertymävuodelle eläketulojen ta-
12604: hakija on saanut hylkäävän päätöksen Sairaus-              paan?
12605: 
12606:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
12607: 
12608:            Marjatta Stenius-Kaukonen Eila Rimmi                   Anneli Taina
12609:            Kirsti Ala-Harja          Pirjo-Riitta Antvuori        Riitta Kauppinen
12610:            Tuula Kuittinen           Hannu Kemppainen             Raili Puhakka
12611:                      Ulla Anttila                        Kyllikki Muttilainen
12612: 
12613: 
12614: 
12615: 
12616:  2300321
12617: 2                                        1993 vp -   KK 595
12618: 
12619: 
12620: 
12621: 
12622:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12623: 
12624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyiset eläketulovähennykset, joilla huolehditaan
12625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pelkän kansaneläkkeen verottomuudesta. Elä-
12626: olette 9 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           ketulovähennykset ovat kokonaistulon kas-
12627: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaessa pieneneviä ja tietyillä tulotasoilla koko-
12628: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjat-      naan poistuvia vähennyksiä. Tästä on seurauk-
12629: ta Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvan kirjalli-      sena, että ilman erityistä jaksotusmahdollisuut-
12630: sen kysymyksen n:o 595:                              ta useammalta vuodelta kertyneet eläkkeet,
12631:                                                      jotka kertymävuosina em. vähennysten vuoksi
12632:           Aikooko Hallitus esittää tulo- ja varal-   olisivat olleet joko kokonaan verottomia tai
12633:        lisuusveroa korjattavaksi siten, että ta-     vain lievästi verotettuja, voisivat maksamisvuo-
12634:        kautuvasti maksetut työttömyyspäivära-        den tuloksi katsottuina tulla kokonaisuudes-
12635:        hat, sairauspäivärahat ja muut vastaavat      saan verotettavaksi tuloksi. Tämä johtaisi mo-
12636:        sosiaalivakuutusetuudet voitaisiin jak-       nissa tapauksissa takautuvasti maksettujen
12637:        sottaa kertymävuodelle eläketulojen ta-       eläkkeiden verotuksen muodostumiseen koh-
12638:        paan?                                         tuuttoman korkeaksi.
12639:                                                         Muihin tulolajeihin, myöskään muihin veron-
12640:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alaisiin sosiaalietuuksiin, ei edellä kuvattua piir-
12641: vasti seuraavaa:                                     rettä liity. Niiden suhteen ovat käytettävissä
12642:                                                      tuloverolain yleiset tulontasaussäännökset,jotka
12643:    Takautuvasti verovuotta edeltävältä ajalta        estävät verotuksen progression kiristävän vaiku-
12644: maksettava eläketulo voidaan tietyin edellytyk-      tuksen useammalta vuodelta kertyneeseen tu-
12645: sin jaksottaa niiden vuosien ansiotuloksi, joi-      loon. Kunnallisverotuksen äyrihinnoissa tai va-
12646: hin eläke kohdistuu. Tällaisen menettelyn tar-       kuutetun maksuissa tapahtuvia muutoksia ei
12647: peellisuus perustuu eläketulojen muista tuloista     voida pitää niin merkittävinä, että niiden mah-
12648: poikkeavaan verotuskohteluun. Eläketuloille          dollisesti verotusta kiristävää vaikutusta olisi
12649: on säädetty valtion- ja kunnallisverotuksiin eri-    syytä lähteä erityisin säädöksin tasaamaan.
12650: 
12651:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
12652: 
12653:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12654:                                          1993 vp -   KK 595                                          3
12655: 
12656: 
12657: 
12658: 
12659:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12660: 
12661:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komstavdrag vid stats- och kommunalbeskatt-
12662: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningen genom vilka man sörjer för att endast
12663: den 9 november 1993 tili vederbörande medlem         fo1kpensionen är skattefri. Pensionsinkomstav-
12664: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       dragen minskar med ökad totalinkomst och
12665: Marjatta Stenius-Kaukonen m.fl. underteckna-         elimineras småningom på vissa inkomstnivåer.
12666: de spörsmål nr 595:                                  Av detta följer att utan särskild periodiserings-
12667:                                                      möjlighet skulle under många år intjänade
12668:           Ämnar Regeringen föreslå att in-           pensioner, som under de år de intjänades hade
12669:        komst- och förmögenhetsskatten ändras         varit helt skattefria eller endast något beskatta-
12670:        så att de arbetslöshetsdagpenningar,          de på grund av nämnda avdrag, bli beskattade
12671:        sjukdagpenningar och andra motsvaran-         i sin helhet om de betraktas som inkomst det
12672:        de socialförsäkringsförmåner som beta-        år de utbetalas. Detta skulle i många fall leda
12673:        lats retroaktivt skall kunna periodiseras     till en oskäligt hög beskattning av retroaktivt
12674:        för det år de hänför sig tili på samma sätt   betalda pensioner.
12675:        som pensionsinkomsterna?                          Det ovan beskrivna tillvägagångssättet tilläm-
12676:                                                      pas inte på andra slag av inkomster eller andra
12677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beskattningsbara sociala förmåner. På dem till-
12678: anföra följande:                                     lämpas de allmänna stadgandena om inkomstut-
12679:                                                      jämning i inkomstskattelagen som hindrar den
12680:    En pensionsinkomst som skall betalas retro-       progressiva beskattningen från att skärpas för
12681: aktivt för tiden före skatteåret kan under vissa     mycket för en inkomst som intjänats under
12682: förutsättningar periodiseras som förvärvsin-         många år. Förändringar i uttaxeringen per skat-
12683: komst för de år tili vilka pensionen hänför sig.     teöre vid kommunalbeskattningen eller i den
12684: Ett sådant förfarande är nödvändigt på grund         försäkrades avgifter kan inte anses vara av sådan
12685: av att pensionsinkomsterna beskattas på ett          betydelse att det vore skäl att genom särskilda
12686: annat sätt än andra inkomster. För pensionsin-       stadgandenjämna ut den eventuella skatteskärp-
12687: komsterna har stadgats särskilda pensionsin-         ning de medför.
12688: 
12689:      Helsingforsden 30 november 1993
12690: 
12691:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
12692:     1
12693:     1
12694: 
12695: 
12696: 
12697: 
12698: 1
12699: 1
12700:                                              1993 vp
12701: 
12702: Kirjallinen kysymys 596
12703: 
12704: 
12705: 
12706: 
12707:                                  UkkoJa: Asumismuodon ja avopuolison tulojen vaikutuksesta
12708:                                     peruspäivärahan saamiseen
12709: 
12710: 
12711:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12712: 
12713:    Peruspäivärahaan vaikuttavat tällä hetkellä     non vuokrasta, pienevät asuntokustannukset
12714: hakijan asumismuoto ja henkilösuhteet. Tapaus-     myös työttömän hakijan osalta. Sekä avoparin
12715: kohtaisesti voidaan mainita esimerkki, jossa ha-   että tässä tapauksessa hakijan kannalta on näin
12716: kija muutti avoliittoon toisen henkilön kanssa.    ollen edullisempaa asua yhteisessä vuokra-asun-
12717:    Mikäli hakija asuu yksin omassa taloudes-       nossa kuin että parilla olisi asuntokustannukset
12718: saan, hän saa peruspäivärahaa normaalisti 2 000    kahdesta erillisestä asunnosta. On hakijan kan-
12719: mk/kk. Muuttaessaan yhteen asumaan kumppa-         nalta epäoikeudenmukaista, että hakija on pe-
12720: ninsa kanssa hakijan peruspäivärahaan vaikut-      ruspäivärahan saannin osalta riippuvainen avo-
12721: tavat myös kumppanin tulot. Tämän mukaan           puolisostaan.
12722: hakija saa peruspäivärahaa 1 000-1 500 mk/kk.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12723: Mikäli hakija asuisi yksin, olisivat asumiskus-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12724: tannukset yksiön vuokrasta keskimäärin 1 500       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12725: mk/kk. Peruspäivärahan ollessa 2 000 mk/kk         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12726: hakija joutuisi todennäköisimmin turvautumaan
12727: toimeentulotuen ja/tai asuntotuen hankkimi-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12728: seen. Muuttaessaan yhteen avopari maksaa                   siin peruspäivärahan myöntämisperus-
12729: vuokraa asunnostaan 2 500 mk/kk. Jos molem-                teiden muuttamiseksi asumismuodosta
12730: mat osapuolet maksavat kumpikin puolet asun-               riippumattomiksi?
12731: 
12732:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
12733: 
12734:                                          Tuulikki Ukkola
12735: 
12736: 
12737: 
12738: 
12739: 2300321
12740: 2                                     1993 vp -    KK 596
12741: 
12742: 
12743: 
12744: 
12745:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12746: 
12747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    taan sellainen henkilö, jonka kanssa hakija avio-
12748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     liittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä ta-
12749: olette 9 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn        loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Vaik-
12750: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ka ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan
12751: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ukko-     ja peruspäivärahan saamisen edellytyksistä ja
12752: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      suuruudesta on säädetty samassa laissa ja ky-
12753: 596:                                              seessä on osa sosiaalivakuutusta, peruspäivära-
12754:                                                   haoikeudessa on edelleen vahvoja sosiaaliavus-
12755:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    tuksen piirteitä. Työttömyysturvalain 13 §:ssä on
12756:        siin peruspäivärahan myöntämisperus-       todettukin, että oikeus peruspäivärahaan edel-
12757:        teiden muuttamiseksi asumismuodosta        lyttää taloudellisen tuen tarvetta.
12758:        riippumattomiksi?                              Hallituksen esityksessä eduskunnalle työ-
12759:                                                   markkinatukea koskevaksi lainsäädännöksi
12760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sekä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
12761: vasti seuraavaa:                                  (HE 235) esitetään muun muassa, että peruspäi-
12762:                                                   värahan maksamiselle asetetaan 500 päivän
12763:    Voimassa olevassa työttömyysturvalaissa        enimmäiskesto ja peruspäivärahan saamisen
12764: (602/84) asumismuoto ei sinänsä ole peruspäivä-   edellytykseksi asetetaan sama kuuden kuukau-
12765: rahan määrään vaikuttava tekijä. Sen sijaan       den aikaisempi työhistoria, joka edellytetään
12766: puolison tulot vaikuttavat päivärahan määrään     ansioon suhteutetussa päivärahassa. Toisaalta
12767: vähentävästi ja puolison tulojen huomioon otta-   peruspäiväraha maksettaisiin ilman tarveharkin-
12768: minen on riippuvainen siitä, asuvatko puolisot    taa, eivätkä puolison tulot enää vaikuttaisi sen
12769: yhteisessä taloudessa. Työttömyysturvalain        määrään.
12770: 46 §:n 1 momentin mukaan puolisoon rinnaste-
12771: 
12772:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
12773: 
12774:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12775:                                        1993 vp -   KK 596                                           3
12776: 
12777: 
12778: 
12779: 
12780:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
12781: 
12782:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        natur. Fastän samma lag innefattar stadganden
12783: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     om storleken av och förutsättningarna för erhål-
12784: den 9 november 1993 tili vederbörande medlem       lande av grunddagpenning och arbetslöshetsdag-
12785: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     penning som avvägts enligt förtjänsten och fast-
12786: Ukkola undertecknade spörsmål nr 596:              än det är fråga om en del av socialförsäkringen,
12787:                                                    finns det fortfarande starka drag av socialunder-
12788:           Åmnar Regeringen vidta åtgärder för      stöd i rätten till grunddagpenning. I 13 § lagen
12789:        att ändra grunderna för beviljande av       om utkomstskydd för arbetslösa konstateras
12790:        grunddagpenning så att dessa blir obero-    också att rätten tili grunddagpenning förutsätter
12791:        ende av boendeformen?                       behov av ekonomiskt stöd.
12792:                                                       I regeringens proposition med förslag tilllag-
12793:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      stiftning om arbetsmarknadsstöd samt tili lag
12794: anföra följande:                                   om ändring av lagen om utkomstskydd för
12795:                                                    arbetslösa (RP 235) föreslås bl.a. att för utbetal-
12796:    I gäliande lag om utkomstskydd för arbetslö-    ningen av grunddagpenning uppstälis villkoret
12797: sa (602/84) är boendeformen i sig inte en faktor   att dagpenningen utbetalas för högst 500 dagar
12798: som inverkar på beloppet av grunddagpenning-       och att som förutsättning för erhållandet av
12799: en. Däremot inverkar makens inkomster min-         grunddagpenning uppstälis samma krav gällan-
12800: skande på dagpenningsbeloppet och beaktandet       de en tidigare arbetshistoria på sex månader,
12801: av makens inkomster är beroende av om makar-       som även förutsätts beträffande qen enligt för-
12802: na bor i gemensamt hushåll. Enligt 46 § 1 mom.     tjänsten avvägda dagpenningen. A andra sidan
12803: lagen om utkomstskydd för arbetslösa jämställs     skulle grunddagpenning utbetalas utan behovs-
12804: med make även den med viiken sökanden utan         prövning, och makarnas inkomster skulle inte
12805: att ingå äktenskap fortgående bor i gemensamt      längre inverka på dagpenningens belopp.
12806: hushåli i förhålianden av äktenskapsliknande
12807: 
12808:      Helsingfors den 1 december 1993
12809: 
12810:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12811:                                               1993 vp
12812: 
12813: Kirjallinen kysymys 597
12814: 
12815: 
12816: 
12817: 
12818:                                   Ukkola: Oikeudesta vähentää asuntovelan korkoja verotuksessa
12819: 
12820: 
12821: 
12822:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12823: 
12824:    Nykypäivän asuntovelallinen voi joutua hen-      asuntolainaksi. Tämä tarkoittaa, ettei korkovä-
12825: kilökohtaisessa elämässään kohtaamaan vas-          hennyksiä katsota verotuksessa voitavan hyväk-
12826: toinkäymisiä, jotka osoittautuvat useissa ta-       syä asuntolainana. Kuitenkin velkasumma on
12827: pauksissa paitsi henkisesti myös taloudellisesti    koostunut suureksi osaksi asunnon myyntitap-
12828: ylivoimaisiksi taakoiksi.                           pion aiheuttamasta velkajäämästä, mikä on täs-
12829:    Avoliitossa asunut henkilö hankki kumppa-        sä tapauksessa yhdistetty muun velan yhteyteen
12830: ninsa kanssa omistusasunnon, joka maksettiin        yhdeksi lainasummaksi.
12831: osittain toisen avopuolison entisellä osakkeella       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12832: ja osittain saadulla asuntolainalla. Lainasumma     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12833: jakautui tasan molemmille osapuolille. Myö-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12834: hemmin avoliitto kariutui, ja molemmille osa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12835: puolille jäi asuntolainaa edelleen maksettavaksi.
12836: Avopuolisot myivät asunnon ja lyhensivät osal-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12837: taan maksettavaksi jäänyttä asuntolainaa.                   siin asuntovelallisen korkovähennysoi-
12838: Asunto on kuitenkin edelleen nimellisesti vakuu-            keuden hyväksymiseksi niiltä osin kuin
12839: tena osapuolen kokonaisvelkapääomaa vastaan,                velka on yhdistettynä muussa lainakoko-
12840: jota ei tässä yhteydessä kuitenkaan enää katsota            naisuudessa?
12841: 
12842:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
12843: 
12844:                                           Tuulikki Ukkola
12845: 
12846: 
12847: 
12848: 
12849: 2300321
12850: 2                                       1993 vp -   KK 597
12851: 
12852: 
12853: 
12854: 
12855:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12856: 
12857:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Velkaa voidaan eräissä tapauksissa pitää
12858: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asuntovelkana, vaikka verovelvollinen ei enää
12859: olette 9 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn          omistaisikaan asuntoa. Tällainen tilanne voi
12860: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        syntyä, jos verovelvollinen joutuu myymään
12861: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tuulik-     asuntonsa tappiolla eikä kykene saamaliaan
12862: ki Ukkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kauppahinnalla suoriutumaan asuntovelastaan.
12863: sen n:o 597:                                        Näissä tapauksissa verotuskäytäntöä varten on
12864:                                                     annettu ohje, jonka mukaan velan korko on
12865:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vähennyskelpoista asuntolainakorkona. Sitä
12866:        siin asuntovelallisen korkovähennysoi-       vastoin lainaa ei pidetä asuntolainana, jos
12867:        keuden hyväksymiseksi niiltä osin kuin       kauppahinnalla kyetään maksamaan velka
12868:        velka on yhdistettynä muussa lainakoko-      pois, vaikka kauppa olisikin tappiollinen. Ky-
12869:        naisuudessa?                                 symyksen perusteluissa kuvatusta tapauksesta
12870:                                                     ei käy suoranaisesti selville, kummasta tilan-
12871:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teesta siinä on ollut kysymys.
12872: vasti seuraavaa:                                        Verohallituksen ohjeistus ja verotuskäytän-
12873:                                                     nössä omaksutut kannat vastaavat tuloverolain
12874:    Asuntovelan yhdistäminen muuhun velkako-         sisältöä. Pääomaverouudistuksen eduskuntakä-
12875: konaisuuteen ei sinänsä estä velan koron vähen-     sittelyn yhteydessähän päädyttiin siihen, että
12876: tämistä asuntolainakorkona. Velkajärjestelyjen      vain opinto-, asunto- ja tulonhankkimisvelan
12877: yhteydessä verovelvollisen on kuitenkin selvitet-   koron voi vähentää verotuksessa. Tämä edellyt-
12878: tävä verottajalle, sisältyykö uuteen velkakoko-     tää lainan käyttötarkoituksen selvittämistä sekä
12879: naisuuteen edelleenkin myös asuntoon kohdistu-      velan ottamisvuodelta toimitettavassa verotuk-
12880: vaa velkaa, jonka osalta korko on vähennyskel-      sessa että aina, kun lainajärjestelyihin tehdään
12881: poista asuntolainakorkona. Yleensä riittää esi-     muutoksia.
12882: merkiksi selvitys asunnon omistamisesta.
12883: 
12884:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
12885: 
12886:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12887:                                          1993 vp -   KK 597                                           3
12888: 
12889: 
12890: 
12891: 
12892:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
12893: 
12894:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Skulden kan i vissa fall betraktas som bo-
12895: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stadsskuld, fastän den skattskyldige inte längre
12896: den 9 november 1993 till vederbörande medlem         äger bostaden. En dylik situation kan uppstå om
12897: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       den skattskyldige måste sälja sin bostad med
12898: Tuulikki Ukkola undertecknade spörsmål nr            förlust och inte förmår betala sin bostadsskuld
12899: 597:                                                 med köpesumman. I dessa fall har för beskatt-
12900:                                                      ningsförfarandet meddelats anvisningar, enligt
12901:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       vilka räntan på skulden är avdragbar bostadslå-
12902:         att rätten till ränteavdrag för personer     neränta. Däremot betraktas lånet inte som bo-
12903:         med bostadsskulder skall godkännas till      stadslån, om man med köpesumman kan betala
12904:         de delar skulden ingår i en annan lånehel-   bort skulden, fastän affären gjordes med förlust.
12905:         het?                                         I motiveringen till spörsmålet har beskrivits ett
12906:                                                      fall, varav det inte direkt framgår, vilkendera
12907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        situationen det här är fråga om.
12908: anföra följande:                                         Skattestyrelsens anvisningar och de stånd-
12909:                                                      punkter som godtagits i beskattningsförfarandet
12910:   Att en bostadsskuld ingår i en annan skuld-        stämmer överens med innehållet i inkomstskatte-
12911: helhet hindrar i sig inte att räntan på skulden      lagen. I samband med riksdagsbehandlingen av
12912: avdras som bostadslåneränta. I samband med           kapitalskattereformen bes1öts att endast ränta
12913: skuldsaneringen skall den skattskyldige dock         på studie- och bostadsskuld samt skuld för
12914: redogöra för skattemyndigheterna, om den nya         inkomstens förvärvande kan avdras i beskatt-
12915: skuldhelheten fortfarande innefattar sådan skuld     ningen. Detta förutsätter att användningsända-
12916: som hänför sig till bostaden och för vars del        målet för lånet utreds både i den beskattning som
12917: räntan är avdragbar bostadslåneränta. I allmän-      verkställs för det år då lånet lyftes och alltid då
12918: het räcker t.ex. en utredning om äganderätten till   ändringar görs i lånearrangemangen.
12919: bostaden.
12920:        Helsingfors den 30 november 1993
12921: 
12922:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
12923:                     j
12924: 
12925:                     j
12926: 
12927:                 j
12928: 
12929:                 j
12930: 
12931:             j
12932: 
12933:             j
12934: 
12935:         j
12936: 
12937:         j
12938: 
12939:     j
12940: 
12941:     j
12942: 
12943: j
12944: 
12945: j
12946:                                                 1993 vp
12947: 
12948: Kirjallinen kysymys 598
12949: 
12950: 
12951: 
12952: 
12953:                                    Seppänen: Puoluetuen käytön valvonnasta
12954: 
12955: 
12956: 
12957:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12958: 
12959:     Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan                Valvooko Hallitus puoluetuen käyttöä
12960: Kansallinen Kokoomus rp. on velkaa ulkopuo-                 niin, että Kansallinen Kokoomus rp:ssä
12961: lisille rahoittajille 30 miljoonaa markkaa. Koska           puoluetukirahoja ei käytetä puoluetoi-
12962: tällaista velkaa ei voida maksaa takaisin millään           minnan sijasta vanhojen velkojen mak-
12963: normaalimenettelyllä, on mahdollista, että puo-             suun, ja
12964: lue on riippuvainen luotonantajistaan. Sellaista               ovatko Suomen puolueet Hallituksen
12965: riippuvuutta on jo esiintynyt eduskunnassa                  mielestä olleet riippumattomia pankeista
12966: pankkitukiasioiden käsittelyn yhteydessä.                   tehdessään yksityisiä pankkeja suosivia
12967:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         ratkaisuja pankkitukiasioissa?
12968: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12969: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12970: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12971: 
12972:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
12973: 
12974:                                             Esko Seppänen
12975: 
12976: 
12977: 
12978: 
12979: 2300321
12980: 2                                       1993 vp -   KK 598
12981: 
12982: 
12983: 
12984: 
12985:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12986: 
12987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määrää puolueiden varsinaisen toiminnan me-
12988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       noihin on voitu havaita niin Kansallisen Kokoo-
12989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     muksen kuin muidenkin puoluetukea saaneiden
12990: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen       puolueiden kohdalla, että puoluetuki on käytetty
12991: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 598:       palkkauksiin, vaalikuluihin, kansainväliseen toi-
12992:                                                     mintaan, piiri- ja naisjärjestöjen toiminnan tuke-
12993:           Valvooko Hallitus puoluetuen käyttöä      miseen sekä muihin varsinaisen toiminnan me-
12994:        niin, että Kansallinen Kokoomus rp:ssä       noihin. Vuotta 1992 koskevia tilinpäätösasiakir-
12995:        puoluetukirahoja ei käytetä puoluetoi-       joja ei ole ministeriössä vielä tarkastettu.
12996:        minnan sijasta vanhojen velkojen mak-           Tässä yhteydessä on aihetta kiinnittää huo-
12997:        suun, ja                                     miota siihen, että voimassa olevien säädösten ja
12998:           ovatko Suomen puolueet Hallituksen        määräysten mukaan ei ole sinänsä kiellettyä
12999:        mielestä olleet riippumattomia pankeista     käyttää puoluetukea puolueen velkojen maksa-
13000:        tehdessään yksityisiä pankkeja suosivia      miseen. Edellytyksenä kuitenkin on, että tuki
13001:        ratkaisuja pankkitukiasioissa?               käytetään sellaisen velan maksuun, joka on otet-
13002:                                                     tu ja käytetty puolueen sääntöjen mukaiseen
13003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        julkiseen toimintaan, kuten puoluetuen käyttö-
13004: vasti seuraavaa:                                    tarkoituksesta puoluelaissa on säädetty.
13005:                                                        Vastauksena kysymyksen jälkimmäiseen
13006:    Oikeusministeriössä on tarkastettu puolue-       osaan saatan vain todeta, että puolueet eivät tee
13007: tuen käyttöä puoluelaissa edellytetyssä laajuu-     päätöksiä hallituksessa eikä eduskunnassa. Hal-
13008: dessa vuodesta 1987 alkaen; viimeksi on valmis-     lituksella ei ole mahdollisuuksia eikä toimival-
13009: tunut tarkastuskertomus vuodelta 1991. Tarkas-      taakaan esittää arvioita siitä, mitkä seikat vai-
13010: tuskertomusten liitetietoina on pääkohdittain       kuttavat yksittäistapauksessa kunkin valtioneu-
13011: aina eritelty puolueiden tuloslaskelmiin sisälty-   voston jäsenen tai kansanedustajan kannanoton
13012: neet tuotot ja kulut. Verrattaessa puoluetuen       sisältöön.
13013: 
13014:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1993
13015: 
13016:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
13017:                                          1993 vp -   KK 598                                            3
13018: 
13019: 
13020: 
13021: 
13022:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13023: 
13024:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          belopp och partiemas utgifter f6r sin egentliga
13025: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande         verksamhet har visat att både Samlingspartiet
13026: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      och övriga partier som har fått partistöd har
13027: dagsman Seppänen undertecknade spörsmål nr           använt det tililöner, valkostnader, intemationell
13028: 598:                                                 verksamhet, understöd av krets- och kvinnoor-
13029:                                                      ganisationemas verksamhet och andra utgifter
13030:           Övervakar Regeringen användningen          för den egentliga verksamheten. Bokslutshand-
13031:        av partistödet så att Samlingspartiet r.p.    lingama för 1992 har ännu inte granskats på
13032:        inte använder partistödspengar tili att       justitieministeriet.
13033:        betala gamla skulder i stället för tili          1 detta sammanhang är det skäl att fästa
13034:        partiverksamhet och                           uppmärksamhet vid att det inte enligt gällande
13035:           har de finska partiema enligt Rege-        f6rfattningar och bestämmelser i sig är förbjudet
13036:        ringens uppfattning varit oberoende av        att använda partistödet tili att betala skulder.
13037:        hankeroa när de i sina beslut i partistöds-   Förutsättningen för detta är emellertid att det
13038:        frågor har gynnat privata banker?             används tili att betala en sådan skuld som har
13039:                                                      tagits och använts för offentlig verksamhet i
13040:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         enlighet med partiets stadgar, såsom partilagen
13041: följande:                                            stadgar om användningen av partistödet.
13042:                                                         Som svar på den senare delen av spörsmålet
13043:    Justitieministeriet har sedan 1987 granskat       kan jag endast konstatera att partiema inte
13044: användningen av partistödet i den omfattning         fattar sina beslut i regeringen eller i riksdagen.
13045: partilagen förutsätter; den senaste revisionsbe-     Regeringen har varken möjligheter eller befogen-
13046: rättelsen är från 1991. Bilagoma tili revisionsbe-   heter att bedöma vilka omständigheter som i
13047: rättelsema har alltid innehållit en specifikation    enskilda fall påverkar innehållet i varje statsråds-
13048: av inkomstema och utgiftema i partiemas resul-       medlems eller riksdagsmans ställningstagande.
13049: taträkningar. En jämförelse mellan partistödets
13050:      Helsingfors den 25 november 1993
13051: 
13052:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
13053:                                                 1993 vp
13054: 
13055: Kirjallinen kysymys 599
13056: 
13057: 
13058: 
13059: 
13060:                                    Seppänen: Valtionrautateiden henkilökunnan velvollisuudesta
13061:                                        käyttää nimitunnistinta
13062: 
13063: 
13064:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13065: 
13066:    VR:n konduktöörit ja junien ravintolavaunu-                 Mihin lakiin tai VR:n sisäiseen sään-
13067: jen henkilökunta on määrätty marraskuun alusta              töön perustuu se pakollinen määräys,
13068: alkaen käyttämään virantoimituksessa rintaan                jonka mukaan junahenkilökunnan on
13069: kiinnitettävää nimitunnistinta. Henkilökunta,               pakosta käytettävä virkapuvussaan nimi-
13070: joka vastaa jätjestyksenvalvonnasta junissa, on             tunnistinta univormun ohella, ja
13071: kokenut asian ongelmalliseksi: häirikkömatkus-                 onko tarkoituksenmukaista, että jär-
13072: tajat ovat joissakin tapauksissa jatkaneet häiri-           jestyksenpidosta vastaavalle henkilökun-
13073: köintiä junahenkilökunnan siviilielämässäkin.               nalle aiheutetaan tätä kautta haittaa yk-
13074:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-         sityiselämässä?
13075: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13076:  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13077:  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13078: 
13079:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
13080: 
13081:                                             Esko Seppänen
13082: 
13083: 
13084: 
13085: 
13086:  2300321
13087: 2                                       1993 vp -   KK 599
13088: 
13089: 
13090: 
13091: 
13092:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13093: 
13094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      duktöörien ja ravintolahenkilökunnan asuun
13095: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuuluvat nimineulat. Nimen käyttö virka/toimi-
13096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     asussa on normaali nykyaikainen tapa palvelu-
13097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Sep-      yrityksissä (kaupat, pankit, laivat, linja-autot,
13098: päsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      puolustusvoimat jne.).
13099: 599:                                                   Valtionrautateillä ei ole konduktöörien nimi-
13100:                                                     tunnuksien osalta olemassa sellaista lainsäädän-
13101:           Mihin lakiin tai VR:n sisäiseen sään-     nöllistä tai muuta sisäistä normistoa, joka vei-
13102:        töön perustuu se pakollinen määräys,         voittaisi tunnuksen käyttöön. Kysymys on sellai-
13103:        jonka mukaan junahenkilökunnan on            sesta työnjohdollisesta toimenpiteestä, joka on
13104:        pakosta käytettävä virkapuvussaan nimi-      sopusoinnussa Valtionrautateiden henkilöliiken-
13105:        tunnistiota univormun ohella, ja             teen palvelutasovaatimusten kanssa. Junahenki-
13106:           onko tarkoituksenmukaista, että jär-      lökunnan nimen selville saamisesta ei tähänkään
13107:        jestyksenpidosta vastaavalle henkilökun-     asti ole ollut Valtionrautateiden henkilökunnalle
13108:        nalle aiheutetaan tätä kautta haittaa yk-    kysymyksen perusteluissa esitettyjä haittoja, pu-
13109:        sityiselämässä?                              humattakaan, että olisi esiintynyt yhtäkään ta-
13110:                                                     pausta, joka olisi johtanut vaaraan tai muuhun
13111:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jälkiselvittelyyn. Nyt käyttöönotettu järjestelmä
13112: vasti seuraavaa:                                    parantaa junahenkilökunnan ja asiakkaan välis-
13113:                                                     tä luottamusta, koska asiakas on suorassa suh-
13114:    Valtionrautateiden henkilöliikenteessä on        teessa nimeltä tunnettuun henkilöön, joka palve-
13115: viime vuosina panostettu palvelun laadun ke-        lutilanteessa edustaa yritystä.
13116: hittämiseen. Laadunkehitysohjelma on käsittä-          Kaikissa junahenkilökunnan koulutustilai-
13117: nyt junalajitiaisten palvelukonseptien ja toi-      suuksissa on korostettu sitä, että mahdolliset
13118: minnoittaisten (lipunmyynti, konduktööritoi-        häirintätapaukset tulee viipymättä saattaa esi-
13119: minta) palvelutavoitteiden luomisen sekä laaja-     miesten tietoon, jotta ne voidaan selvittää ja
13120: mittaisen palvelukoulutuksen. Lisäksi on kehi-      niihin puuttua. Ainakaan toistaiseksi tällaisia
13121: tetty palvelun, kaluston ja liikenteen laatutason   tapauksia ei ole tullut Valtionrautateiden tie-
13122: valvontaa.                                          toon. Mikäli niitä esiintyy, Valtionrautatiet aut-
13123:    Tavoitteena on kaikilta osiltaan hyvä asiakas-   taa työntekijäänsä ja käyttää tarvittaessa viran-
13124: palvelu. Eräänä asiakaspalvelun osatekijänä on      omaisen apua häirinnän lopettamiseksi ja tekijän
13125: otettu kaukoliikenteen junissa käyttöön kon-        saattamiseksi vastuuseen.
13126: 
13127:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
13128: 
13129:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
13130:                                          1993 vp -   KK 599                                            3
13131: 
13132: 
13133: 
13134: 
13135:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13136: 
13137:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ett normalt förfarande i moderna serviceföretag
13138: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         (butiker, banker, båtar, bussar, försvarsmakten
13139: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      o.s.v.).
13140: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-               Vad gäller konduktörernas namnbrickor
13141: mål nr 599:                                          finns det inom Statsjärnvägarna inte några lag-
13142:                                                      stadgade eller inom bolaget gällande normer
13143:           På viiken lag eller regel grundar sig      vilka förpliktar konduktörerna att använda
13144:        den obligatoriska bestämmelsen enligt         namnbricka. I detta fall är det fråga om en
13145:        viiken tågpersonalen är tvungen att ut-       åtgärd påförd av arbetsledningen som harmonie-
13146:        över sin uniform bära en namnbricka på        rar med de krav på servicenivå som Statsjärnvä-
13147:        denna tjänstedräkt, och                       garna ställt på sin persontrafik. Sådana olägen-
13148:           är det ändamålsenligt att den personai     heter för Statsjärnvägarnas personai som be-
13149:        som ansvarar för ordningen på grund av        skrivs i motiveringen tili spörsmålet och som
13150:        detta förfarande åsamkas olägenheter i        skulle ha anknytning tili möjligheten att få reda
13151:        sitt privatliv?                               på de anställdas namn har tili dags dato inte
13152:                                                      framkommit, för att inte tala om påståendet om
13153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        enskilda fall som skulle ha lett tili faromoment
13154: anföra följande:                                     eller andra typer av efterspel. Det system som nu
13155:                                                      tagits i bruk förbättrar förtroendet mellan tåg-
13156:    Under de senaste åren har man satsat på att       personalen och kunderna eftersom kunden har
13157: utveckla servicen inom Statsjärnvägarnas per-        direkt förhållande tili en namngiven person som
13158: sontrafik. Programmet för utvecklande av kvali-      i servicesituationen representerar bolaget.
13159: tet omfattar vissa servicekoncept i olika tågtyper       I alla skolningstillfållen för tågpersonalen har
13160: och servicemål för olika verksamheter (biljettför-   man poängterat vikten av att omedelbart infor-
13161: säljning, konduktörer) samt en omfattande ser-       mera ledningen om alla sådana fall då persona-
13162: viceskolning. Dessutom har övervakningen av          len trakasserats, för att man på detta sätt skall
13163: kvalitetsnivån inom service, materiel och trafik     kunna reda ut dem och vidta åtgärder. Hittills
13164: utvecklats.                                          har inga sådana fall kommit Statsjärnvägarna
13165:     Målet är i varje hänseende god kundservice. I    tili kännedom. Om personalen utsätts för trakas-
13166: fjärrtågen har man som en form av kundservice        serier kommer Statjärnvägarna att hjälpa sina
13167: tagit i bruk namnbrickor som bärs av konduktö-       anställda och vid behov använda myndighets-
13168: rerna och restaurangpersonalen. Användningen         hjälp för att göra slut på trakasserierna och för
13169: av namn som en del av tjänste/ämbetsdräkten är       att ställa gärningsmannen tili svars.
13170: 
13171:      Helsingfors den 26 november 1993
13172: 
13173:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
13174:                                               1993 vp
13175: 
13176: Skriftligt spörsmål 600
13177: 
13178: 
13179: 
13180: 
13181:                                   Enestam: Om åtgärder för att avhjälpa missförhålianden i fastig-
13182:                                      hetsskatten
13183: 
13184: 
13185:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
13186: 
13187:    Den nyligen för lörsta gången tiliämpade         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13188: fastighetsbeskattningen visade bl.a. att byggna-    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13189: dernas återanskaffningsvärde i flera fali med       följande spörsmål:
13190: bred marginal överstiger byggnadernas nybygg-
13191: nadsvärde, dvs. den kostnad som uppförandet                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
13192: av en identisk ny byggnad skulle uppgå tili.               ta för att korrigera grunderna för beräk-
13193:    Eftersom återanskaffningsvärdet ligger tili             nandet av återanskaffningsvärdet i fastig-
13194: grund för bestämmandet av beskattningsvärdet,              hetsbeskattningen så att det inte översti-
13195: blir även beskattningsvärdet för högt.                     ger det värde som uppförandet av en ny
13196:    Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den          identisk byggnad uppgår tili?
13197: 
13198:      Helsingfors den 9 november 1993
13199: 
13200:                                          Jan-Erik Enestam
13201: 
13202: 
13203: 
13204: 
13205:  2300321
13206: 2                                       1993 vp -   KK 600
13207: 
13208: Kirjallinen kysymys 600                                                                   Suomennos
13209: 
13210: 
13211: 
13212: 
13213:                                  Enestam: Kiinteistöveron epäkohtien korjaamisesta
13214: 
13215: 
13216: 
13217:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13218: 
13219:    Äskettäin tapahtunut kiinteistöverotuksen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13220: soveltaminen ensimmäistä kertaa osoitti mm.,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13221: että rakennusten jälleenhankinta-arvo ylittää       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13222: useissa tapauksissa reilusti rakennusten uudisra-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13223: kennusarvon eli kustannuksen, joka samanlaisen
13224: uuden rakennuksen rakentamisesta aiheutuisi.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13225:    Koska jälleenhankinta-arvo on verotusarvon              ryhtyä korjatakseen kiinteistöverotuksen
13226: määräämisen perustana, myös verotusarvo muo-               jälleenhankinta-arvon laskentaperusteita
13227: dostuu liian suureksi.                                     siten, että tämä arvo ei ylitä uuden sa-
13228:                                                            manlaisen rakennuksen rakennusarvoa?
13229:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1993
13230: 
13231:                                          Jan-Erik Enestam
13232:                                         1993 Yp -   KK 600                                           3
13233: 
13234: 
13235: 
13236: 
13237:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13238: 
13239:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa      arvoon, jolla tarkoitetaan omaisuuden todennä-
13240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       köistä luovutushintaa. Jos kiinteistön eri osien
13241: olette 9 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn          kaavamaisten laskentaperusteiden mukaan las-
13242: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kettu yhteisarvo on todennäköistä luovutushin-
13243: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jan-        taa suurempi, katsotaan kiinteistön arvoksi to-
13244: Erik Enestamin näin kuuluvan kirjallisen kysy-      dennäköinen luovutushinta.
13245: myksen n:o 600:                                        Rakennusten jälleenhankinta-arvopäätös pe-
13246:                                                     rustuu 1970-luvulla tehdyn tutkimuksen aineis-
13247:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      toon. Päätökseen ei ole tehty rakenteellisia muu-
13248:        ryhtyä koijatakseen kiinteistöverotuksen     toksia lukuun ottamatta vuonna 1992 päätök-
13249:        jälleenhankinta-arvon laskentaperusteita     seen lisättyjä julkisten rakennusten arvostamis-
13250:        siten, että tämä arvo ei ylitä uuden sa-     perusteita. Päätöksen arvoja on aikaisempina
13251:        manlaisen rakennuksen rakennusarvoa?         vuosina tarkistettu vuosittain rakennuskustan-
13252:                                                     nusindeksin muutosta vastaavasti. Päätöksen
13253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perusteena käytetyn tutkimusaineiston ja 30 pro-
13254: vasti seuraavaa:                                    sentin varovaisuusmarginaalin johdosta jälleen-
13255:                                                     hankinta-arvopäätöksen arvot ovat käypiä arvo-
13256:    Kiinteistövero perustuu varallisuusverotuk-      ja alempia. Esimerkiksi kesäkuun 1992 kustan-
13257: sessa sovellettaviin arvostamissääntöihin. Kiin-    nustason mukaan uuden pientalon keskimääräi-
13258: teistön verotusarvo on maapohjan ja rakennus-       nen jälleenhankintakustannus oli 4 600 markkaa
13259: ten verotusarvojen yhteenlaskettu summa. Ra-        neliömetriä kohden ja asuinkerrostalon 4 000
13260: kennuksen verotusarvo on valtiovarainministe-       markkaa. Verotuksessa käytetty pientalon ja
13261: riön päätöksessä määrätty jälleenhankinta-arvo      asuinkerrostalon perusarvo on 2 350 markkaa/
13262: vähennettynä vuotuisilla ikäalennuksilla. Valtio-   neliömetri. Verotuksessa käytetyt rakennusten
13263: varainministeriö määrää vuosittain annettavana      yksikköarvot johtavat mainituista syistä pää-
13264: päätöksellään rakennusten jälleenhankinta-ar-       sääntöisesti alempaan arvoon kuin mitä vastaa-
13265: vot eli sen, paljonko vastaavan uuden rakennuk-     van uuden rakennuksen rakentamiskustannuk-
13266: sen valmistaminen todennäköisesti maksaisi.         set olisivat. Verotusarvoa määrättäessä ei voida
13267: Päätöksen arvot perustuvat keskimääräisiin ra-      ottaa huomioon yksilöllisiä tekijöitä, kuten esi-
13268: kennuskustannuksiin. Kustannusten alueellisia       merkiksi verovelvollisen oman työn tai omasta
13269: tai yksilöllisiä eroja ei oteta päätöksessä huo-    metsästä otetun puutavaran arvoa.
13270: mioon. Rakennukset arvostetaan samoin perus-           Verohallitus on selvityttänyt omakotikiinteis-
13271: tein koko maassa. Valtiovarainministeriön pää-      töjen kauppahintojen ja verotusarvojen välistä
13272: töksen mukainen jälleenhankinta-arvo on 70          suhdetta vuonna 1992. Selvitys osoitti, että vero-
13273: prosenttia rakennuksen keskimääräisistä raken-      tusarvot ovat keskimäärin puolet käyvästä ar-
13274: nuskustannuksista. Vuoden 1993 kiinteistövero       vosta. Käyvän arvon ylittyminen on poikkeuk-
13275: on määrätty sen arvon perusteella, joka raken-      sellista, vaikka kiinteistöjen arvot ovatkin laske-
13276: nuksella oli vuoden 1992 lopussa. Verovuoden        neet. Ongelmana onkin se, että verotusarvojen
13277:  1992 jälleenhankinta-arvoja ei korotettu vuoden    suhde käypään arvoon eri kiinteistöjen kesken
13278:  1991 tasosta.                                      vaihtelee hyvinkin paljon. Verotusarvojen yh-
13279:     Rakennusten arvostamismenetelmä ei varsi-       denmukaistamiseksi verohallitus onkin käynnis-
13280: naisesti pyri määrittämään rakennuksen markki-      tämässä alustavan selvityksen uusista kiinteistön
13281:  na-arvoa. Varallisuusverolain 11 §:n mukaan        arvi oin timalleista.
13282:  omaisuus on kuitenkin arvostettava käypään
13283: 
13284:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
13285: 
13286:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13287: 4                                         1993 vp -   KK 600
13288: 
13289: 
13290: 
13291: 
13292:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13293: 
13294:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           värde, med vilket avses egendomens sanoolika
13295: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        överlåtelsepris. Om det sammanlagda värdet av
13296: den 9 november 1993 till vederbörande medlem          fastighetens olika delar enligt schematiska be-
13297: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        räkningsgrunder är högre än det sanoolika över-
13298: Jan-Erik Enestam undertecknade spörsmål nr            låtelsepriset, anses fastighetens värde vara det
13299: 600:                                                  sannolika överlåtelsepriset.
13300:                                                          Beslutet om byggnaders återanskaffningsvär-
13301:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        de grundar sig på materialet i en undersökning
13302:        ta för att korrigera grundema för beräk-       från 1970-talet. 1 beslutet har inte gjorts några
13303:        nandet av återanskaffningsvärdet i fastig-     strukturella ändringar, med undantag av de
13304:        hetsbeskattningen så att det inte översti-     värderingsgrunder för offentliga byggnader som
13305:        ger det värde som uppförandet av en ny         1992 fogades till beslutet. Värdena i beslutet har
13306:        identisk byggnad uppgår tili?                  tidigare justerats årligen för att motsvara föränd-
13307:                                                       ringama i byggnadskostnadsindex. På grund av
13308:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det undersökningsmaterial som ligger tili grund
13309: anföra följande:                                      för beslutet och en försiktighetsmarginal om
13310:                                                       30 % är värdena i beslutet lägre än det gängse
13311:    Fastighetsskatten baserar sig på de värde-         värdet. Exempelvis var de genomsnittliga återan-
13312: ringsstadganden som tillämpas vid förmögen-           skaffningskostnadema för nya småhus enligt
13313: hetsbeskattningen. En fastighets beskattnings-        kostnadsnivån i juni 1992 4 600 mk/m2 och för
13314: värde är det sammanlagda beloppet av beskatt-         bostadshöghus 4 000 mk!m2• Vid beskattningen
13315: ningsvärdet av marken och byggnadema. Be-             är grundvärdet för småhus och bostadshöghus
13316: skattningsvärdet av en byggnad är återanskaff-        2 350 mk/m2• De enhetsvärden för byggnader
13317: ningsvärdet enligt finansministeriets beslut,         som tillämpas vid beskattningen leder av ovan
13318: minskat med årliga åldersavdrag. Genom fmans-         nämnda orsaker i regel tili ett värde som är lägre
13319: ministeriets beslut, som utfärdas årligen, be-        än byggnadskostnadema för en motsvarande ny
13320: stäms återanskaffningsvärdet för byggnader,           byggnad. lndividuella faktorer, såsom den skatt-
13321: dvs. hur mycket tillverkningen av en motsvaran-       skyldiges eget arbete eller värdet av virke från
13322: de ny byggnad sannolikt skulle kosta. Värdena i       hans egen skog kan inte beaktas vid bestämman-
13323: beslutet grundar sig på de genomsnittliga bygg-       det av beskattningsvärdet.
13324: nadskostnadema. 1 beslutet beaktas inte några            Skattestyrelsen har låtit utreda förhållandet
13325: regionala eller individuella skillnader för kostna-   mellan köpesumma och beskattningsvärde i frå-
13326: demas del. Byggnadema värderas på samma               ga om egnahemshusfastigheter 1992. Enligt ut-
13327: grunder i hela landet. Enligt finansministeriets      redningen är beskattningsvärdena i genomsnitt
13328: beslut är återanskaffningsvärdet 70 % av de           hälften av det gängse värdet. Det gängse värdet
13329: genomsnittliga byggnadskostnadema. Fastig-            har överskridits endast i undantagsfall, även om
13330: hetsskatten för 1993 har fastställts på b.asis av     fastighetsvärdena har sjunkit. Det egentliga pro-
13331: byggnadens värde vid utgången av 1992. Ateran-        b1emet är att förhållandet mellan beskattnings-
13332: skaffningsvärdena för skatteåret 1992 har inte        värde och gängse värde varierar kraftigt mellan
13333: höjts i jämförelse med 1991 års nivå.                 olika fastigheter. 1 syfte att förenhetliga beskatt-
13334:    Det är inte i första hand byggnadens egentliga     ningsvärdena håller skattestyrelsen på att inleda
13335: marknadsvärde som skall fastställas med värde-        en preliminär utredning gällande nya fastighets-
13336: ringsmetoden. Enligt 11 § förmögenhetsskattela-       värderingsmodeller.
13337: gen skall dock egendom uppskattas tili gängse
13338: 
13339:      Helsingfors den 30 november 1993
13340: 
13341:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
13342:                                                 1993 vp
13343: 
13344: Kirjallinen kysymys 601
13345: 
13346: 
13347: 
13348: 
13349:                                    Tennilä: Muonion tunturi- ja järvialueen osayleiskaavan laatimi-
13350:                                       sesta
13351: 
13352: 
13353:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13354: 
13355:    Muonion kunta on laatimassa Muonion tun-           veroäyriin. On myös otettava huomioon, että
13356: turi- ja järvialueen osayleiskaavaa. Alueella on      valtio omistaa noin puolet kaava-alueen maista
13357: kauniita ja houkuttelevia tunturialueita ja järviä,   ja hyötyy siten suoraan kaavan laadinnasta.
13358: mikä merkitsee vahvaa rakentamispainetta. Jot-        Onkin etsittävä kiireellisesti ratkaisu, jolla ym-
13359: ta toimenpiteitä voidaan suorittaa ja rakentami-      päristöministeriö ja metsähallitus valtion maiden
13360: nen saadaan tehdyksi hallitusti myös ympäristö-       hallinnoijana tulevat vahvalla rahoituspanoksel-
13361: näkökohdat ja yleiset tarpeet huomioon ottaen,        la mukaan kaavan laadintaan.
13362: hyvin laaditun kaavan tarve on selviö.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13363:    Muonion kunta on joutunut osayleiskaavaa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13364: Jaatiessaan kohtuuttoman maksupaineen alai-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13365: seksi siksi, ettei valtio olekaan tullut sovitulla    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13366: tavalla mukaan. Kaavan laadinta tulee maksa-
13367: maan noin 900 000 mk valtion avustuksen olles-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
13368: sa tähän mennessä vain 50 000 mk. Valtion                    Muonion tunturi- ja järvialueen osayleis-
13369: rahoituksellisen osuuden huomattava lisäämi-                 kaavan laadinnasta aiheutuvien kustan-
13370: nen onkin täysin välttämätöntä, sillä 850 000 mk             nusten jakamiseksi oikeudenmukaisella
13371: merkitsee Muonion kunnassa pennin painetta                   tavalla kunnan ja valtion välillä?
13372: 
13373:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1993
13374: 
13375:                                          Esko-Juhani Tennilä
13376: 
13377: 
13378: 
13379: 
13380:  2300321
13381: 2                                       1993 vp -   KK 601
13382: 
13383: 
13384: 
13385: 
13386:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13387: 
13388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      ha on tarkoitettu lähinnä valtioneuvoston
13389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       20.12.1990 hyväksymän valtakunnallisen ranto-
13390: olette 10 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn         jensuojeluohjelman toteuttamisen edistämiseen.
13391: kirjeenne n:o 1962 ohella toimittanut valtioneu-    Tänä vuonna avustuksia on myönnetty 65 kun-
13392: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja      nalle yhteensä 3 100 000 markkaa. Muonion
13393: Tennilän kirjallisen kysymyksen n:o 601, jossa      kunnalle on myönnetty kyseistä avustusta
13394: tiedustellaan:                                      1.10.1993 tehdyllä päätöksellä 50 000 markkaa.
13395:                                                         Ympäristöministeriön vuotuiset mahdollisuu-
13396:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     det tukea kuntien yleiskaavoitusta edellä maini-
13397:        Muonion tunturi- ja järvialueen osayleis-    tuissa, tarkoin rajatuissa kohteissa säilynevät
13398:        kaavan laadinnasta aiheutuvien kustan-       edelleenkin varsin rajoitettuina. Kysymyksessä
13399:        nusten jakamiseksi oikeudenmukaisella        viitataan yleiskaava-alueen laajaan valtion
13400:        tavalla kunnan ja valtion välillä?           maanomistukseen ja sitä kautta tarpeeseen tukea
13401:                                                     kunnan yleiskaavoitusta. Tällä perusteella ym-
13402:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         päristöministeriöllä ei ole mahdollisuutta tukea
13403: taen seuraavaa:                                     Muonion kuntaa. Kunta voi neuvotella valtion
13404:                                                     maan haltijan, metsähallituksen kanssa sen osal-
13405:    Ympäristöministeriöllä on valtion tämän          listumisesta kaavoituksen kustannuksiin yhtenä
13406: vuoden talousarvion määrärahan puitteissa           kaavoituksesta hyötyvänä osapuolena. Ympä-
13407: mahdollisuus myöntää valtion avustusta luon-        ristöministeriö ei voi sitoutua yleiskaavan tuke-
13408: nonsuojelun, maisemanhoidon tai virkistyskäy-       miseen muutoin kuin vuotuisen valtionapupää-
13409: tön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alu-   töksen osalta.
13410: eiden yleiskaavojen laatimista varten. Määrära-
13411:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
13412: 
13413:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
13414:                                        1993 vp -   KK 601                                          3
13415: 
13416: 
13417: 
13418: 
13419:                                   Tili Riksdagens HerrTalman
13420: 
13421:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      grammet som statsrådet godkände 20.12.1990. 1
13422: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       år har 65 kommuner beviljats understöd tili ett
13423: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    sammanlagt belopp av 3 100 000 mark. Muonio
13424: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr          kommun har genom ettbeslut 1.10.1993 beviljats
13425: 601:                                               50 000 mark i sådant understöd.
13426:           Vilka åtgärder kommer Regeringen             Miljöministeriets årliga möjligheter att stöda
13427:        att vidta för att kostnaderna för utar-     generalplaneringen i kommunerna i de ovan
13428:        betandet av en delgeneralpian för fjäll-    nämnda tydligt avgränsade områdena torde
13429:        och insjöområdet i Muonio skali fördelas    allltjämt förbli mycket begränsade. 1 spörsmålet
13430:        rättvist melian kommunen och staten?        hänvisas tili att staten äger omfattande markom-
13431:                                                    råden inom generalplaneområdet och därigenom
13432:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili behovet att stöda generalplaneringen i kom-
13433: samt anföra följande:                              munen. Miljöministeriet har inte möjlighet att
13434:                                                    stöda Muonio kommun på denna grund. Kom-
13435:    Miljöministeriet har inom ramen för årets       munen kan förhandla med forststyrelsen, i vars
13436: budget möjlighet att bevilja statsunderstöd för    besittning statens mark är, om den som en av de
13437: utarbetandet av generalplaner för områden som      parter som drar nytta av planläggningen kunde
13438: har riksomfattande betydelse med tanke på na-      deltai kostnaderna för planläggningen. Miljömi-
13439: turvården, landskapsvården elier rekreationen.     nisteriet kan därigenom inte förbinda sig att
13440: Anslaget är främst avsett att främja förverkli-    stöda generalplanen på annat sätt än genom det
13441: gandet av det riksomfattande strandskyddspro-      årliga beslutet om statsunderstöd.
13442: 
13443:      Helsingfors den 2 december 1993
13444: 
13445:                                                                  Miljöminister Sirpa Pietikäinen
13446:                                                 1993 vp
13447: 
13448: Kirjallinen kysymys 602
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453:                                    Aittoniemi: Taimi-Tapio Oy:n toiminnasta
13454: 
13455: 
13456: 
13457:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13458: 
13459:    ·Taimi-Tapio Oy on yksi Metsäkeskus Tapion         yhtiöiden velat työnnetään jonkin organisaa-
13460: ja metsälautakuntien omistamista taimituotan-         tionmuutoksen yhteydessä lähinnä yhteiskun-
13461: toon tarkoitetuista yhtiöistä. Kyseinen yhtiö on      nan harteille.
13462: lähtenyt mukaan myös puutarhakasvien ja ko-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13463: ristetaimien tuotantoon.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13464:     Taimituotannon         organisaatiotyöryhmän      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13465: muistiossa lähdettiin aikanaan siitä, että maini-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13466: tuilla tavoin perustettujen taimituotantoyhtiöi-
13467: den velat saisivat olla enintään puolet liikevaih-               Katsooko Hallitus, että valtionapuis-
13468: dosta. Olemassa olevien tietojen mukaan Taimi-                ten Metsäkeskus Tapion ja metsälauta-
13469: Tapio Oy ja sen hallussa olevat yhtiöt ovat                   kuntien omistamissa taimiyhtiöissä, mm.
13470: vahvasti velkaantuneet, esimerkkinä tiettävästi               Taimi-Tapio Oy:ssä ja sen omistamassa
13471: mainitun yhtiön omistuksessa oleva Helisnummi                 Helisnummi Oy:ssä, toimitaan perusta-
13472:  Oy.                                                          missuunnitelmiin kuuluneiden terveiden
13473:     On epäiltävissä, että näiden taimituotantoyh-             liikeperiaatteiden mukaan ottaen huo-
13474:  tiöiden liiketoiminta ei ole terveellä pohjalla              mioon mm. velkaantuneisuuden suhde
13475:  mutta rasittaa kilpailullaan yksityisten taimitar-           liikevaihtoon ja terveellä pohjalla oleva
13476:  hojen toimintaa, kunnes se loppuu ja yhtiön tai              kilpailu yksityisiin alan yrityksiin?
13477: 
13478:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1993
13479: 
13480:                                             Sulo Aittoniemi
13481: 
13482: 
13483: 
13484: 
13485: 2300321
13486: 2                                         1993 vp -   KK 602
13487: 
13488: 
13489: 
13490: 
13491:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13492: 
13493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lautakuntia ja valvovat niitä ministeriön ohjei-
13494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         den mukaisesti. Ministeriön suorittama valvonta
13495: olette 10 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           ja valtionavun myöntämiseen liittyvä tulosoh-
13496: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          jaus eivät ole ulottuneet Metsäkeskus Tapion
13497: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-        omistamiin yrityksiin. Niiden toiminnan seuran-
13498: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ta on nähty Tapion toimihenkilöjohdon ja johto-
13499: n:o 602:                                              kunnan tehtäväksi. Julkiseen intressiin kuitenkin
13500:                                                       liittyvän seurantatarpeen on katsottu tulleen täy-
13501:           Katsooko Hallitus, että valtionapuis-       tetyksi sillä, että Tapion johtokunnassa on kaksi
13502:        ten Metsäkeskus Tapion ja metsälauta-          valtion edustajaa ja maa- ja metsätalousministe-
13503:        kuntien omistamissa taimiyhtiöissä, mm.        riö määrää Tapion tilintarkastajat.
13504:        Taimi-Tapio Oy:ssä ja sen omistamassa              Metsäpuiden taimituotanto on taloudellisissa
13505:        Helisnummi Oy:ssä, toimitaan perusta-          vaikeuksissa taimien myynnin vähennyttyä vii-
13506:        ruissuunnitelmiin kuuluneiden terveiden        me vuosina kolmanneksella hakkuiden vähene-
13507:        liikeperiaatteiden mukaan ottaen huo-          misen ja yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi.
13508:        mioon mm. velkaantuneisuuden suhde             Kysynnän lasku on voimakkainta Etelä- ja Län-
13509:        liikevaihtoon ja terveellä pohjalla oleva      si-Suomessa, jossa Taimi-Tapio Oy toimii. Yh-
13510:        kilpailu yksityisiin alan yrityksiin?          tiön vaikeuksia ja velkaantumista on lisännyt
13511:                                                       viimeaikainen voimakas investoiminen koti-
13512:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           maisten koristetaimien ja -pensaiden tuotan-
13513: taen seuraavaa:                                       toon, jonka osuus koko liikevaihdosta on noin
13514:                                                       viidennes.
13515:     Metsien uudistamiseen käytetään maassam-              Laajentuminen koristetuotannon suuntaan
13516: me vuosittain 200-220 miljoonaa tainta. Tai-          oli tarpeen metsätaimien voimakkaan hintakehi-
13517: mien tarpeen olennaisesti lisäännyttyä 1950- ja       tyksen hillitsemiseksi. Tämä toimenpide sekä
13518: 1960-luvuilla ja kun yksityisiä yrittäjiä alalla ei   yhtiöittämällä aikaansaatu toiminnan tehostu-
13519: ollut, joutuivat yksityismetsätalouden edistämi-      minen ovat johtaneet toivottuun metsätaimien
13520: sestä ja metsälakien valvonnasta vastaavat orga-      hintojen vakiintumiseen.
13521: nisaatiot, silloiset Keskusmetsäseura Tapio ja            Maa- ja metsätalousministeriön saamien tie-
13522: metsänhoitolautakunnat, ottamaan myös vas-            tojen mukaan Taimi-Tapio Oy:n varat, käyttö-
13523: tuun yksityismetsissä tarvittavien taimien tuotta-    omaisuus ja kasvatusvaiheen taimet mukaan
13524: misesta. Olosuhteet muuttuivat kuitenkin niin,        lukien, ovat selvästi velkoja suuremmat ja yhtiöl-
13525: että tuotannollisen toiminnan harjoittamisen ei       lä on edellytykset hoitaa velvoitteensa.
13526: enää katsottu hyvin soveltuvan julkishallinnolli-         On ilmennyt, että Tapion varoja on toimihen-
13527: sille organisaatioille, joita metsäkeskukset ja       kilöpäätöksillä merkittävästi lainattu Taimi-Ta-
13528: metsälautakunnat ovat.                                pio Oy:lle. Tapion johtokunta on käynnistänyt
13529:     Maa- ja metsätalousministeriön asettamien         asiaa koskevan selvityksen ja ryhtynyt toimenpi-
13530: kahden taimituotannon järjestämistä käsitelleen       teisiin lainattujen varojen takaisinperimiseksi.
13531: työryhmän ehdotusten perusteella toteutettiin             Hallituksen mielestä Metsäkeskus Tapion,
13532: 1980-luvun lopulla Tapion ja metsälautakuntien        jonka toiminta ja tehtävät on määrite)ty säädök-
13533: omistaman taimituotannon yhtiöittäminen.              sissä ja jonka menot rahoitetaan valtaosalta
13534: Näin syntyneistä yhtiöistä tuotannoltaan suurin       valtionavulla, tulee olla erityisen huolellinen ra-
13535: on Taimi-Tapio Oy, jonka merkittävin osak-            hoitus- ja muissa suhteissa yrityksiin. Periaattee-
13536: keenomistaja on Metsäkeskus Tapio.                    na on erityisesti pidettävä, että valtionapua ei
13537:     Metsäkeskuksista ja metsälautakunnista an-        ohjaudu sen käyttöehdoissa määrittelemättömiin
13538: netun lain (265/91) mukaan metsäkeskukset ovat        tarkoituksiin. On huomattava, että Metsäkes-
13539: maa- ja metsätalousministeriön valvonnan alai-        kuksenjohtokunnanjäsenja toimihenkilö toimi-
13540: sia. Metsäkeskukset puolestaan ohjaavat metsä-        vat varojen käytössä virkamiehen vastuulla.
13541:                                     1993 vp -   KK 602                                          3
13542: 
13543:   Maa- ja metsätalousministeriö on 1.12.1993    rahavarojen käytön selvittämiseksi. Selvityksen
13544: pyytänyt valtiontalouden tarkastusvirastolta    jälkeen hallitus tulee ryhtymään tarvittaviin toi-
13545: apua Metsäkeskus Tapion ja Taimi-Tapio Oy:n     menpiteisiin.
13546: 
13547:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
13548: 
13549:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
13550: 4                                       1993 vp -   KK 602
13551: 
13552: 
13553: 
13554: 
13555:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
13556: 
13557:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nämnder (265/91) står skogscentralerna under
13558: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      jord- och skogsbruksministeriets tillsyn. Skogs-
13559: den 10 november 1993 till vederbörande medlem       centralema för sin del styr skogsnämnderna och
13560: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      sköter övervakningen av dem enligt anvisningar
13561: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 602:           av jord- och skogsbruksministeriet. Den tillsyn
13562:                                                     som ministeriet utövar och den resultatstyrning
13563:           Anser Regeringen att plantbolagen,        som ansluter sig tili statsbidraget har inte sträckt
13564:        bl.a. Taimi-Tapio Oy och dess dotterbo-      sig tili de företag soin ägs av Metsäkeskus Tapio.
13565:        lag Helisnummi Oy, vilka ägs av de           Uppföljningen av bolagens verksamhet har an-
13566:        statsstödda Metsäkeskus Tapio och            setts höra tili Tapios lednings och direktions
13567:        skogsnämndema, verkar enligt de sunda        uppgifter. Det uppföljningsbehov som dock hör
13568:        affårsprinciper som hört tili anläggnings-   ihop med det offentliga intresset har ansetts bli
13569:        planema med beaktande av bl.a. skuld-        tillgodosett genom att staten har två represen-
13570:        sättningen i förhållande tili omsättningen   tanter i Tapios direktion och genom att jord- och
13571:        och en på sund bas vilande konkurrens i      skogsbruksministeriet förordnar Tapios reviso-
13572:        förhållande tili privata företag i bran-     rer.
13573:        schen?                                           Produktionen av skogsträdsplantor har drab-
13574:                                                     bats av ekonomiska svårigheter sedan försälj-
13575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningen av plantor under de senaste åren minskat
13576: anföra följande:                                    med en tredjedel p.g.a. minskad avverkning och
13577:                                                     det ekonomiska läget i allmänhet. Nedgången i
13578:    För fömyelse av skog används i vårt land         efterfrågan är påtagligast i södra och västra
13579: årligen 200----220 miljoner plantor. När behovet    Finland, där Taimi-Tapio Oy har sin verksamhet
13580: av plantor väsentligen ökade under 1950- och        förlagd. Bolagets svårigheter och skuldsättning
13581: 1960-talen och när det inte fanns privatföreta-     har ökat med anledning av en stark investering i
13582: gare i branschen, måste de organisationer som       produktionen av inhemska prydnadsplantor och
13583: svarar för främjandet av den privata skogshus-      -buskar under de senaste åren. Denna produk-
13584: hållningen och för tilisynen över iakttagandet      tion motsvarar ca en femtedel av hela omsätt-
13585: av skogslagama, dvs. de dåvarande Keskus-           ningen.
13586: metsäseura Tapio och skogsvårdsnämndema,                En utvidgning i riktning mot en produktion
13587: även ta ansvar för produktionen av plantor som      av prydnadsplantor o.dyl. var nödvändig för att
13588: behövs i privata skogar. Förhållandena ändra-       den kraftiga utvecklingen i priserna på skogs-
13589: des dock så att man ansåg att idkande av            plantor skulle dämpas. Denna åtgärd samt den
13590: produktionsverksamhet inte längre lämpar sig        effektivare verksamheten, som åstadkommits
13591: för sådana organisationer inom den offentliga       genom bolagiseringen, har lett tili den önskade
13592: förvaltningen som skogscentralema och skogs-        stabiliseringen i priserna på skogsplantor.
13593: nämndema.                                               Jord- och skogsbruksministeriet har fått upp-
13594:    Utgående från de förslag som framställdes av     gifter om att Taimi-Tapio Oy:s tillgångar, an-
13595: de två arbetsgrupper som tilisattes av jord- och    läggningstillgångarna och de plantor som är i
13596: skogsbruksministeriet och som behandlade or-        beståndsvårdande skede medräknade, klart
13597: ganiseringen av plantproduktionen genomfördes       överstiger skulderna och att bolaget har alla
13598: i slutet av 1980-talet en bolagisering av den       förutsättningar att sköta sina åligganden.
13599: plantproduktion som ägs av Tapio och skogs-             Det har framgått att Tapios medel på basis av
13600: nämndema. Av de bolag som uppstod på detta          tjänstemannabeslut i betydande utsträckning har
13601: sätt har Taimi-Tapio Oy den största produktio-      lånats ut tili Taimi-Tapio Oy. Tapios direktion
13602: nen. Bolagets viktigaste aktieägare är Metsäkes-    har påbörjat en utredning i frågan och även en
13603: kus Tapio.                                          återindrivning av utlånade medel har inletts.
13604:    Enligt lagen om skogscentraler och skogs-            Enligt regeringen bör Metsäkeskus Tapio, om
13605:                                           1993 vp -   KK 602                                        5
13606: 
13607: vars verksamhet och uppgifter har stadgats ge-        vid användning av medel handlar under tjänste-
13608: nom förordning och vars utgifter tili största         mannaansvar.
13609: delen finansieras med stadsstöd, vara speciellt          Jord- och skogsbruksministeriet har 1.12.1993
13610: omsorgsfull i finansierings- och andra förhållan-     bett statens revisionsverk om bistånd för att
13611: den tili företag. I synnerhet bör som princip gälla   utreda användning av Metsäkeskus Tapios och
13612: att stadsstöd inte blir styrd tili ändamål som inte   Taimi-Tapio Oy:s penningsmedel. Efter utred-
13613: definieras i användningsvillkoren för detta. Det      ning kommer regeringen att vidta nödvändiga
13614: är att märka att en medlem av en skogscentrals        åtgärder.
13615: direktion och en tjänsteman vid en skogscentral
13616:      Helsingfors den 1 december 1993
13617: 
13618:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
13619:                                                1993 vp
13620: 
13621: Kirjallinen kysymys 603
13622: 
13623: 
13624: 
13625: 
13626:                                   Laakso: Nuorisotyöttömyyden alentamiseksi tarvittavista toimen-
13627:                                      piteistä
13628: 
13629: 
13630:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13631: 
13632:    Tiedossa on, .että varsin moni jo pitkään         yhteensä 1 135. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli
13633: työelämässä mukana ollut 55 vuotta täyttänyt         Vantaalla yhteensä 3 272.
13634: työtön ja myös työssä oleva olisi valmis siirty-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
13635: mään eläkkeelle, jos tämä käytännössä vain olisi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13636: mahdollista.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13637:    Aiemmin 55 vuotta täyttäneiden oli mahdpl-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13638: lista päästä työttömyyseläkkeelle. Lainmuutok-
13639: sen jälkeen työttömyyseläkkeelle on kuitenkin                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13640: nykyisin mahdollista päästä vasta 60-vuotiaa-               ryhtyä mahdollistaakseen jo pitkään työ-
13641: na.                                                         elämässä mukana olleiden ikääntyneiden
13642:     Mikäli työelämässä pitkään olleet ja eläkkeel-          työntekijöiden ja myös 55 vuotta täyttä-
13643: le itse valmiit pääsisivät eläkkeelle, avautuisi            neiden työttömien työnhakijoiden pää-
13644: nuoremmille työttömille työpaikkoja.                        syn niin halutessaan ennenaikaiselle eläk-
13645:     Esimerkiksi Vantaalla nuoria, alle 20-vuotiai-          keelle ja uusien työtilaisuuksien avaami-
13646: ta työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa 1993              seksi tätä kautta nuorille työttömille?
13647: 
13648:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
13649: 
13650:                                            Jaakko Laakso
13651: 
13652: 
13653: 
13654: 
13655: 2300321
13656: 2                                         1993 vp -   KK 603
13657: 
13658: 
13659: 
13660: 
13661:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13662: 
13663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mat henkilöt eläkkeelle on menneiden kokemus-
13664: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ten valossa osoittautunut yleensä kalliiksi ja
13665: olette 11 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           tehottomaksi keinoksi, joka kaiken lisäksi hel-
13666: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          posti synnyttää yhteiskunnan kannalta arvelut-
13667: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jaakko        tavia pysyviä asenteita. Tämä on todettava eri-
13668: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tyisesti otettaessa huomioon vielä se, että työvoi-
13669: n:o 603:                                              mamme ikääntyy nopeasti ja tulevaisuudessa
13670:                                                       tarvitaan entistä kipeämmin ikääntyneiden työn-
13671:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tekijöiden työpanosta. Ikääntyneiden työnteki-
13672:        ryhtyä mahdollistaakseen jo pitkään työ-       jöiden eläkkeellepääsyn yksioikoisella helpotta-
13673:        elämässä mukana olleiden ikääntyneiden         misella nuorten työllistämiseksi asetetaan taval-
13674:        työntekijöiden ja myös 55 vuotta täyttä-       laan ikääntyvien työntekijöiden oikeus pysyä
13675:        neiden työttömien työnhakijoiden pää-          työelämässä kyseenalaiseksi ja siten kärjistetään
13676:        syn niin halutessaan ennenaikaiselle eläk-     turhaan työelämässä asenteita vanheneviin työn-
13677:        keelle ja uusien työtilaisuuksien avaami-      tekijöihin. Myös ikääntyvän työntekijän työky-
13678:        seksi tätä kautta nuorille työttömille?        ky on turvattava ja työoloja parannettava muilla
13679:                                                       keinoilla kuin eläkkeelle siirtymällä.
13680:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Hallitus on talousneuvostossa 30.3.1993 so-
13681: vasti seuraavaa:                                      vittujen tavoitteiden pohjalta päätynyt keinoi-
13682:                                                       hin, joilla tähdätään työllisyyden paranemiseen
13683:     Kysymys liittynee siihen julkisuudessa esillä     sekä vakaaseen talouskehitykseen. Hallitus kat-
13684: olleeseen keskusteluun, jossa tavoitteena on elä-     soo, että yritystoiminnan edistämisen ohella työ-
13685: keiän alentaminen ja sillä tavoin työn uudelleen      markkinoiden joustavuuden lisääminen, yritys-
13686: jakaminen lähinnä nuorten työllistämiseksi. Ky-       ten työllistämiskynnyksen madaltaminen sekä
13687: symystä eläkeiän alentamisesta ja sen vaikutuk-       välillisten työvoimakustannusten alentaminen
13688: sesta nuorten työllistämiseen selvitettiin            ovat keskeisiä ehtoja työllisyyden kestävälle pa-
13689: 1.7.1979-30.6.1980 välisenä aikana niin sano-         ranemiselle. Erityisesti nuorten sekä pitkäaikais-
13690: tulla eläketukikokeilulla. Kokeilussa oli tavoit-     työttömien työhönottokynnyksen alentamiseksi
13691: teena, että henkilö saattoi siirtyä 63 vuotta         on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka turvaavat
13692: täytettyään eläkkeelle, jos työnantaja otti hänen     koulutuksen avulla pysyvän työllistämisen. Tä-
13693: tilalleen uuden henkilön. Kokeilusta saadut sel-      hän tähtäävät muun muassa työmarkkinatukeen
13694: vitykset eivät olleet rohkaisevia. Tutkimus osoit-    ja opintotukeen liittyvät uudistukset.
13695: ti, että työnantajat eivät ota nuorta henkilöä           Eduskunnalle 2.4.1993 annetussa hallituksen
13696: työhön ikääntyneen työntekijän tilalle. Tämä on       esityksessä laeiksi joustavaa eläkeikäjärjestel-
13697: ymmärrettävää. On vaikea kuvitella, että kou-         mää koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi
13698: luttamaton, vailla kokemusta työelämässä oleva        (HE 26/1993 vp) todetaan, että jos eläkkeelle
13699: nuori pystyisi korvaamaan ammattitaitoisen ja         siirtymistä tapahtuu runsaslukuisesti jo alle 60
13700: työelämän kokemusta omaavan työntekijän.              vuoden iässä, työelämä menettää arvokasta,
13701: Tämä näkökohta ilmeni myös työttömyyseläk-            vuosien varrella kehittynyttä työkokemusta.
13702: keen ikärajan alentamisen yhteydessä. Ikäraja         Työkyvyn menetykset ja varhainen eläkkeelle
13703: alennettiin asteittain 1980-luvun lopulla 55 ikä-     siirtyminen aiheuttavat myös yhteiskunnalle ja
13704: vuoteen. Menettely johti työpaikkojen vähene-         yrityksille kymmenien miljardien vuotuiset me-
13705: miseen. Useat työnantajat rationalisoivat toi-        netykset. Suomen kansantalouden pitkän aika-
13706: mintansa siten, ettei uusia työntekijöitä eläkkeel-   välin työvoimatarpeen ja eläkemenojen kohtuul-
13707: le jääneen tilalle otettu. Myös kokemukset muis-      lisena pitämisen kannalta on välttämätöntä kui-
13708: ta maista ovat yhdenmukaisia edellä selostettu-       tenkin, että eläkkeellesiirtymisikä nousee tuntu-
13709: jen suomalaisten kokemusten kanssa.                   vasti nykyiseltä kansainvälisesti poikkeukselli-
13710:     Nuorten työllistäminen päästämällä vanhem-        sen alhaiselta tasolta. Sen vuoksi. on edistettäfä
13711:                                          1993 vp -    KK 603                                          3
13712: 
13713: työelämän ja työolosuhteiden kehittämistä ja         tain eläkkeelle yhteiskunnan kannalta terveellä
13714: tarkistettava varhaiseläkejäijestelmiä siten, että   tavalla siten, että se ei synnyttäisi menneisyydes-
13715: työntekijät haluaisivat jatkaa ja pystyisivät jat-   sä ilmenneitä ongelmia. Tässä mielessä alenne-
13716: kamaan työntekoa nykyistä pidempään. Vain            taan muun muassa osa-aikaeläkkeelle pääsyn
13717: näin pystytään turvaamaan yhteiskuntamme             ikärajaa 58 vuoteen, ja hallitus tulee edelleen
13718: riittävä taloudellinen kasvu ja työllisyyden myö-    tarkastelemaan mahdollisuuksia käyttää entistä
13719: tä tuleva kohtuullinen sosiaaliturva.                enemmän hyväksi sellaisia eläkkeellesiirtymis-
13720:     Hallituksen pyrkimyksenä on edesauttaa           muotoja, joihin ei sisälly niitä suuria ongelmia,
13721: ikääntyneiden työntekijöiden siirtymistä asteit-     joita edellä on kuvattu.
13722: 
13723:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
13724: 
13725:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
13726: 4                                          1993 vp -    KK 603
13727: 
13728: 
13729: 
13730: 
13731:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
13732: 
13733:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             till bestående och från samhällets synpunkt tvi-
13734: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          velaktiga attityder. 1 synnerhet bör detta noteras
13735: den 11 november 1993 till vederbörande med1em           med tanke på att vår arbetskraft i snabb takt blir
13736: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman          äldre och att de äldre arbetstagarnas arbetsinsats
13737: Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr 603:            är allt nödvändigare i framtiden. Om man under-
13738:                                                         lättar de äldre arbetstagarnas möjligheter att
13739:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         pensionera sig för att sysselsätta unga ifrågasät-
13740:         ta för att ä1dre arbetstagare som redan         ter man samtidigt de äldre arbetstagarnas rätt att
13741:         1änge har varit i arbetslivet och även          vara kvar i arbetslivet, och detta leder till att
13742:         arbetslösa arbetssökande som har fyllt 55       attityderna mot de äldre arbetstagarna i arbets-
13743:         år skall kunna få förtidspension om de så       livet tillspetsas alldeles onödigt. Å ven en äldre
13744:         önskar, vilket öppnar nya arbetstillfällen      arbetstagares arbetsförmåga måste tryggas och
13745:         för unga arbetslösa?                            arbetsförhållandena förbättras på annat sätt än
13746:                                                         genom pensionering.
13747:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Regeringen har utgående från de mål som
13748: anföra följande:                                        fastslogs i ekonomiska rådet den 30 mars 1993
13749:                                                         beslutat om medel som skall användas i syfte att
13750:    Spörsmålet torde hänföra sig till den diskus-        förbättra sysselsättningen och få en stabil ekono-
13751: sion som förts i offentligheten om att sänka            misk utveckling. Regeringen anser att de centra-
13752: pensionsåldern och den vägen omfördela arbetet          la villkoren för att sysselsättningen på ett bestå-
13753: närmast för att sysselsätta unga. Frågan om en          ende sätt skall förbättras är att företagsverksam-
13754: sänkning av pensionsåldern och dess inverkan på         heten främjas samtidigt som arbetsmarknaden
13755: sysselsättningen av unga personer utreddes 1.7.         tillåts en större flexibilitet, företagens sysselsätt-
13756: 1979-30.6.1980 genom ett försök med ett s.k.            ningströskel sänks och de indirekta arbetskrafts-
13757: pensionsstöd. Försöket gick ut på att en arbets-        kostnaderna minskas. För att den tröskel som
13758: tagare kunde gå i pension vid fyllda 63 år om           finns i fråga om anställningen av unga och
13759: arbetsgivaren i hans ställe anställde någon an-         långtidsarbetslösa skall kunna sänkas måste
13760: nan. Resultatet av försöket var inte uppmunt-           man vidta åtgärder som med hjälp av utbildning
13761: rande. Undersökningen visade att arbetsgivarna          tryggar en bestående sysselsättning. Till detta
13762: inte anställer unga personer i stället för äldre.       syftar bl.a. de reformer som hänför sig till
13763: Detta är förståeligt. Det är svårt att föreställa sig   arbetsmarknadsstödet och studiestödet.
13764: att en outbildad ung person utan erfarenhet av              1 den proposition som regeringen avlät till
13765: arbetslivet skall kunna ersätta en yrkeskunnig          riksdagen den 2 april 1993 med förslag tilllagar
13766: person med arbetslivserfarenhet. Denna syn-             om ändring av lagstiftningen om det flexibla
13767: punkt kom också fram när åldersgränsen för              pensionsålderssystemet (RP 26/1993 rd.) förkla-
13768: arbetslöshetspensionen sänktes. Åldersgränsen           ras att om ett mycket stort antal personer går i
13769: sänktes etappvis i slutet av 1980-talet till 55 år.     pension redan före fyllda 60 år, förlorar arbets-
13770: Förfarandet ledde till att arbetsplatserna min-         livet en värdefull, under årens lopp utvecklad
13771: skade. Många arbetsgivare rationaliserade sin           arbetserfarenhet. Förlust av arbetsförmåga och
13772: verksamhet så att nya arbetstagare inte ~nställ­        en tidig pensionering medför också årliga förlus-
13773: des i stället för de pensionerade. Också de             ter på tiotals miljarder mark för samhället och
13774: erfarenheter man haft i andra Iänder överens-           företagen. Med tanke på den arbetskraft som vår
13775: stämmer med de ovan beskrivna erfarenheterna            samhällsekonomi behöver på lång sikt, och att
13776: i Finland.                                              pensionsutgifterna dessutom måste hållas på en
13777:    På basis av tidigare erfarenheter har det i regel    skälig nivå, är det dock nödvändigt att pensions-
13778: visat sig vara både dyrt och ineffektivt att            åldern höjs kännbart från den internationellt sett
13779: sysselsätta de unga genom att låta de äldre gå i        exceptionellt låga nivå den befinner sig på i dag.
13780: pension. Dessutom kan denna metod ge upphov             Därför måste utvecklingen av arbetslivet och
13781:                                          1993 vp -   KK 603                                          5
13782: 
13783: arbetsförhållandena främjas och systemet med         som från samhällets synpunkt är förnuftigt, och
13784: förtidspension ses över så att arbetstagarna vill    som inte leder till liknande problem som man
13785: och kan arbeta längre än för närvarande. Endast      tidigare fått erfara. 1 detta syfte skall bl.a.
13786: på det sättet kan vårt samhälle garanteras en        åldersgränsen för deltidspensionen sänkas tili 58
13787: tillräcklig ekonomisk tillväxt och ett skäligt so-   år. Regeringen undersöker dessutom fortfarande
13788: cialskydd som följer med sysselsättningen.           möjligheterna att i högre grad använda sådana
13789:     Regeringen har för avsikt att främja pensione-   pensioneringsformer som inte är förknippade
13790: ringen av äldre arbetstagare etappvis på ett sätt    med de stora problem som nämns ovan.
13791: 
13792:      Helsingfors den 7 december 1993
13793: 
13794:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
13795:                                                1993 vp
13796: 
13797: Kirjallinen kysymys 604
13798: 
13799: 
13800: 
13801: 
13802:                                   Laakso: Mahdollisuudesta maksaa kiinteistövero useammassa
13803:                                       erässä
13804: 
13805: 
13806:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13807: 
13808:    Kiinteistövero on erityisesti pääkaupunkiseu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13809: dulla osoittautunut kohtuuttoman suureksi var-       tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
13810: sinkin monelle omakotitalossa asuvalle pienitu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13811: loiselle eläkeläiselle.                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13812:    Erityisiä hankaluuksia pienituloisille on tuot-
13813: tanut se, että voimassa olevan lain mukaan                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13814: kiinteistövero on pakko maksaa yhdessä erässä.              ryhtyä mahdollistaakseen kiinteistöve-
13815:    Omakotitalossa asuvan ja pelkän kansaneläk-              ron maksamisen jo ensi vuonna kahdessa
13816: keen varassa olevan eläkeläisen on monissa ta-              tai useammassa erässä?
13817: pauksissa täysin mahdotonta maksaa eläkkees-
13818: tään sekä kiinteistövero että kuukausittaiset pa-
13819: kolliset toimeentulokulut.
13820:      Helsingissä II päivänä marraskuuta I993
13821: 
13822:                                            Jaakko Laakso
13823: 
13824: 
13825: 
13826: 
13827:  230032J
13828: 2                                       1993 vp -   KK 604
13829: 
13830: 
13831: 
13832: 
13833:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13834: 
13835:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa      kantolain 4 b §:n mukaan valtiovarainministeriö
13836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrää verojen kantoajat sekä kantoerien luku-
13837: olette 11 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn         määrät. Valtiovarainministeriön päätöksellä
13838: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        16.6.1993 (557/93) vuonna 1993 suoritettava
13839: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Jaakko      säännönmukainen kiinteistövero on määrätty
13840: Laakson näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen        kannettavaksi yhtenä eränä. Veronkanto yhdes-
13841: n:o 604:                                            sä erässä on verovelvollisilta saadun palautteen
13842:                                                     mukaan osoittautunut ongelmalliseksi joissakin
13843:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tapauksissa. Valtiovarainministeriö onkin selvi-
13844:        ryhtyä mahdollistaakseen kiinteistöve-       tyttänyt verohallituksella hallinnolliset kustan-
13845:        ron maksamisen jo ensi vuonna kahdessa       nukset, jos kiinteistövero kannettaisiin kahdessa
13846:        tai useammassa erässä?                       tai useammassa erässä. Jos yli 1 000 markan vero
13847:                                                     maksettaisiin kahdessa erässä, erien määrä li-
13848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sääntyisi noin 270 000 kappaleella ja kustannus-
13849: vasti seuraavaa:                                    ten lisäys olisi noin 400 000 markkaa. Noin
13850:                                                     960 000 000 markan verokertymä viivästyisi, jol-
13851:    Kiinteistöveron kanto, perintä ja palauttami-    loin veronsaajien korkotappio 8 o/o:n korkokan-
13852: nen toimitetaan kiinteistöverolain 28 §:n nojalla   nan mukaan laskien kahdelta kuukaudelta olisi
13853: siten kuin veronkantolaissa säädetään. Veron-       noin 12 800 000 markkaa.
13854: 
13855:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
13856: 
13857:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13858:                                           1993 vp -   KK 604                                         3
13859: 
13860: 
13861: 
13862: 
13863:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13864: 
13865:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för skatter samt antalet uppbördsrater. Enligt
13866: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av        finansministeriets beslut av den 16 juni 1993
13867: den 11 november 1993 tili vederbörande medlem         (557/93) skall den ordinarie fastighetsskatten
13868: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        för 1993 uppbäras i en rat. Av de skattskyldi-
13869: Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr 604:          gas reaktioner att döma har detta i vissa fall
13870:                                                       visat sig medföra problem. Finansministeriet
13871:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        har därför låtit skattestyrelsen utreda de admi-
13872:        ta för att fastighetsskatten redan nästa år    nistrativa kostnaderna för att uppbära fastig-
13873:        skall kunna betalas i två eller flera rater?   hetsskatten i två eller flera rater. Om varje
13874:                                                       skatt som tili sitt belopp överstiger 1 000 mk
13875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         uppbärs i två rater, ökar antalet rater med ca
13876: anföra följande:                                      270 000 och kostnaderna med ca 400 000 mk.
13877:                                                       Detta medför dessutom att ett belopp om
13878:    Uppbörden, indrivningen och återbäringen           960 000 000 mk som beräknas inflyta i skatter
13879: av fastighetsskatten verkställs med stöd av 28 §      fördröjs, vilket för skattetagarna innebär en
13880: fastighetsskattelagen enligt lagen om skatte-         ränteförlust som på två månader enligt en rän-
13881: uppbörd. Enligt 4 b § lagen om skatteuppbörd          tesats om 8% uppgår tili ca 12 800 000 mk.
13882: bestämmer finansministeriet uppbördstiderna
13883:      Helsingfors den 2 december 1993
13884: 
13885:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
13886:                                                1993 vp
13887: 
13888: Kirjallinen kysymys 605
13889: 
13890: 
13891: 
13892: 
13893:                                   Aittoniemi: Maaperäkartoituksen jatkosuunnitelmista
13894: 
13895: 
13896: 
13897:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13898: 
13899:    Geologian tutkimuskeskus ja maanmittaus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13900: hallitus ovat suorittaneet Suomen maaperän pe-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13901: ruskartoitusta, joka on yhteiskunnalle välttämä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13902: töntä ja pitkäjänteistä toimintaa. Valtion vuo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13903: den 1994 talousarvion lausuman mukaan maa-
13904: peräkartoitus on tarkoitus saada valmiiksi vuo-                 Miten Hallitus perustelee näkemys-
13905: den 1995 loppuun mennessä. Tämä merkitsee                    tään, jonka mukaan Suomen maaperä-
13906: vielä suorittamatta olevan työn valossa sitä, että           kartoitus ja karttatuotanto voidaan suo-
13907: maaperäkartoituksen karttatuotanto aiotaan                   rittaa loppuun vuoden 1995 aikana, kos-
13908: ajaa alas ennen aikojaan, toisin sanoen jättää               ka se asiantuntijoiden mukaan ei ole
13909: koko suunnitelman loppuunsaattaminen kesken.                 mahdollista vielä tekemättä olevan työn
13910: Tämä ei ole asian tärkeyden huomioon ottaen                  ja sen jatkuvuuden tarpeen huomioon
13911: perusteltua.                                                 ottaen?
13912: 
13913:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
13914: 
13915:                                            Sulo Aittoniemi
13916: 
13917: 
13918: 
13919: 
13920: 2300321
13921: 2                                      1993 vp -   KK 605
13922: 
13923: 
13924: 
13925: 
13926:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13927: 
13928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     yleensäkin numeeristen maastotietojen tuottami-
13929: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sesta on valtionhallinnon tehtäväjaossa annettu
13930: olette 11 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn        maanmittauslaitokselle, kun sen tehtäväksi on
13931: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       määrätty huolehtiminen yleisistä kartastotehtä-
13932: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitta-     vistä. Maaperäkarttatuotanto puolestaan sovel-
13933: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tuu huonosti maanmittauslaitoksen yleisten kar-
13934: n:o 605:                                           tastotehtävien tuotevalikoimaan, koska kartan
13935:                                                    tärkein tietosisältö liittyy maaperän ominaisuuk-
13936:           Miten Hallitus perustelee näkemys-       siin, jota käsittelevän tiedon hankinta ja analy-
13937:        tään, jonka mukaan Suomen maaperä-          sointi on ensi sijassa Geologian tutkimuskeskuk-
13938:        kartoitus ja karttatuotanto voidaan suo-    sen eikä maanmittauslaitoksen tehtäväkenttään
13939:        rittaa loppuun vuoden 1995 aikana, kos-     kuuluva asia.
13940:        ka se asiantuntijoiden mukaan ei ole            Maanmittauslaitoksen yleisten kartastotehtä-
13941:        mahdollista vielä tekemättä olevan työn     vien suuntaamisessa onkin tulosohjauksessa jo
13942:        ja sen jatkuvuuden tarpeen huomioon         vuodesta 1991 lähtien valittu toimintatapa, jossa
13943:        ottaen?                                     maanmittauslaitoksen kartastotehtävien voima-
13944:                                                    varat on pyritty keskittämään kartan käyttäjien
13945:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kiireellisesti tarvitseman, maanmittauslaitoksen
13946: vasti seuraavaa:                                   vastuulla olevan, numeerisen maastotietoaineis-
13947:                                                    ton tuottamiseen.
13948:    Maa- ja metsätalousministeriön hallin-              Jotta voimavaroja kyettiin keskittämään nu-
13949: nonalalla toimiva maanmittauslaitos on muitten     meeriseen maastotietotuotantoon, oli myös tuo-
13950: valtion virastojen tavoin joutunut jo pidemmän     tevalikoimaa selkeytettävä ja järkiperäistettävä.
13951: aikaa määrittelemään uudelleen tavoitteitaan,      Maaperäkartan tuottamiselle koko maasta ei sen
13952: selkeyttämään tuotevalikoimaansa ja suunnitte-     alhaisen käyttöasteen vuoksi ollut riittäviä pe-
13953: lemaan tarkemmin voimavarojensa kohdenta-          rusteita, joten siihen sitoutuneet voimavarat
13954: mista.                                             päätettiin kiireellisesti suunnata numeerisen
13955:    Maanmittauslaitos on ollut mukana vain          maastotietoaineiston tuottamiseen. Jo tämän
13956: 1:50 000 mittakaavaisten ja 1:20 000 mittakaa-     vuosikymmenen alussa katsottiin, että maanmit-
13957: vaisten maaperäkarttojen tuottamisessa, joiden     tauslaitos voi toki tilaustehtävänä suorittaa jat-
13958: kysyntä on ollut erittäin vähäistä. Vuonna 1991    kossakin maaperäkarttatöitä, mikäli maaperä-
13959: myynti oli karttalehteä kohden laskettuna vajaat   tiedon tuottajat tai tiedon tarvitsijat sellaisen
13960: 10 kappaletta ja vuonna 1992 vastaavasti alle      tilauksen tekevät.
13961: yksi kappale. Jos maaperäkartta halutaan tehdä         Maaperäkarttatuotannon suuntaaminen si-
13962: koko maasta, olisivat kustannukset nykyhetken      ten, että toiminnasta voidaan luopua vuoden
13963: hintatasossa arviolta noin 200 milj. markkaa.      1995 loppuun mennessä, on johdonmukainen
13964:    Kartta 2000 -tarveselvityksen perusteella ei    seuraus vuonna 1991 valitusta maanmittauslai-
13965: maaperäkartan tuotantoon ole erityistä tarvetta.   toksen yleisten kartastotehtävien voimavarojen
13966: Kartta 2000 -tarveselvityksen yhteydessä ilmeni,   suuntaamispäätöksestä. Vuodesta 1991 lähtien
13967: että kartan käyttäjä tarvitsee jo tällä hetkellä   on maaperäkarttatuotantoa yleisenä kartasto-
13968: eniten numeerista kiinteistörajatietoa ja tarve    tehtävänä johdonmukaisesti vähennetty vuosit-
13969: muuhun numeeriseen karttatietoon on suuri.         tain noin 20% vuoden 1990 tuotantotasosta.
13970:    Vastuu numeerisen kiinteistörajatiedon ja
13971: 
13972:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1993
13973: 
13974:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
13975:                                           1993 vp -   KK 605                                          3
13976: 
13977: 
13978: 
13979: 
13980:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
13981: 
13982:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fastighetsgränsinformation och annan digita1
13983: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        terränginformation. Framställandet av jordarts-
13984: den 11 november 1993 tili vederbörande med1em         kartor passar däremot inte särskilt väl in i
13985: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman        lantmäteriverkets produkturval som består av
13986: Aittaniemi undertecknade spörsmå1 nr 605:             alimänna kartarbeten, eftersom kartinformatio-
13987:                                                       nens viktigaste innehåli gälier markens beskaf-
13988:           Hur motiverar Regeringen sin upp-           fenhet. Det hör främst tili geologiska forsknings-
13989:        fattning om att jordartskartläggningen         centralens, inte tili lantmäteriverkets uppgifts-
13990:        och kartproduktionen kan slutföras un-         område att skaffa fram och analysera sådan
13991:        der 1995, emedan experterna anser att          information.
13992:        detta inte är möjligt med beaktande av             Vid planeringen av de allmänna kartarbetena
13993:        det återstående arbetet och behovet av         vid lantmäteriverket har man i fråga om resultat-
13994:        fortsatt arbete?                               styrningen redan från 1991 gått in för en metod
13995:                                                       enligt viiken lantmäteriverkets resurser för kart-
13996:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbeten i mån av möjlighet koncentreras på
13997: anföra följande:                                      produktionen av sådan digital terränginforma-
13998:                                                       tion som lantmäteriverket svarar för och som
13999:    Lantmäteriverket inom jord- och skogsbruks-        kunderna omedelbart behöver.
14000: ministeriets förvaltningsområde har i likhet med          För att det skulle bli möjligt att koncentrera
14001: andra statliga ämbetsverk redan en 1ängre tid         resurserna på den digitala terränginformationen
14002: tvingats omvärdera målen, klarlägga produktur-        var det också nödvändigt att klarlägga och
14003: valet och noggrannare planera allokeringen av         rationalisera produkturvalet. Då det inte fanns
14004: resurserna.                                           tiliräckliga grunder för att utarbeta en jordarts-
14005:    Lantmäteriverket har endast deltagit i pro-        karta för hela Jandet på grund av dess ringa
14006: duktionen av jordartskartor i skala 1:50 000 och      användning, beslöt man att i brådskande ord-
14007: 1:20 000. Efterfrågan på dylika kartor har varit      ning inrikta alla resurser på produktionen av
14008: mycket liten. Försäljningen per kartblad var          digital terrängsinformation. Redan i början av
14009: 1991 knappa tio exemplar och 1992 under ett           detta årtionde ansåg man det vara klart att
14010: exemplar. Kostnaderna för en jordartskarta som        lantmäteriverket även i framtiden på beställning
14011: omfattade hela Jandet skulle enligt gällande pris-    utför kartarbeten som gälier jordarter, om de
14012: nivå uppgå tili ca 200 mi1j. mk.                      som producerar eller behöver information om
14013:    Enligt behovsutredningen "Kartta 2000" finns       jordarter gör en sådan beställning.
14014: det inget specielit behov av att producera jord-          Produktionen av jordartskartor har organise-
14015: artskartor. I samband med utredningen har det         rats så att verksamheten kan läggas ned vid
14016: framgått att de som använder kartor redan nu          utgången av 1995. Detta är en logisk följd av det
14017: behöver främst digita1 fastighetsgränsinforma-        beslut som fattades 1991 om resursfördelningen
14018: tion och att det rent alimänt finns ett stort behov   i fråga om lantmäteriverkets allmänna kartarbe-
14019: av digitala kartdata.                                 ten. Sedan 1991 har framstäliningen av jordarts-
14020:    Enligt uppgiftsfördelningen inom statsförva1t-     kartor inom ramen för de alimänna kartarbetena
14021: ningen är det lantmäterivärkets uppgift att sköta     årligen systematiskt reducerats med ca 20 % av
14022: alimänna kartarbeten, och lantmäteriverket            produktionsnivån för 1990.
14023: skali således svara för utarbetandet av digital
14024: 
14025:      Helsingfors den 25 november 1993
14026: 
14027:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
14028:                                               1993 vp
14029: 
14030: Kil'jallinen kysymys 606
14031: 
14032: 
14033: 
14034: 
14035:                                  Aittoniemi: Pakolaisten yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuk-
14036:                                      sista sekä työpanoksesta
14037: 
14038: 
14039:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14040: 
14041:   Olen kirjallisella kysymyksellä n:o 614/1990         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14042: vp kysynyt valtioneuvostolta selvitystä pakolais-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14043: ten aiheuttamista kustannuksista ja sellaisen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14044: myös saanut. Aikuisen pakolaisen kustannukset       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14045: tämän selvityksen mukaan olivat 162 158 mark-
14046: kaa vuodessa henkilöä kohden ja lapsen, riip-                  Minkä suuruiset ovat pakolaisen yh-
14047: puen siitä, onko hän kouluiässä vai ei, 79 337              teiskunnalle aiheuttamat kokonaiskus-
14048: markasta 101 032 markkaan henkilöä kohden.                  tannukset tällä hetkellä henkilöä kohden
14049:    Kustannusvaikutusten lisäksi on kansalaisten             niin turvapaikan tai oleskeluluvan saa-
14050: keskuudessa kiinnostusta herättänyt se, minkä-              neen kuin turvapaikkahakemuksen kä-
14051: lainen velvollisuus turvapaikan tai oleskeluluvan           sittelyä odottavan osalta, ja millaisella
14052: saaneena tai turvapaikkahakemuksen käsittelyä               panoksella he ovat velvolliset osallistu-
14053: odottavana henkilöllä on osallistua työelämään              maan työtehtäviin omaan asumiseensa ja
14054: esimerkiksi omaan asumiseensa ja jokapäiväi-                siihen liittyvään taloudenpitoon liittyvis-
14055: seen talouteensa liittyvissä tehtävissä.                    sä työtehtävissä?
14056: 
14057:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
14058: 
14059:                                           Sulo Aittoniemi
14060: 
14061: 
14062: 
14063: 
14064: 2300321
14065: 2                                         1993 vp -   KK 606
14066: 
14067: 
14068: 
14069: 
14070:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14071: 
14072:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lista korvausta, joka alle oppivelvollisuusikäisen
14073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         henkilön osalta kolmen ensimmäisen maassaolo-
14074: olette 11 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           vuoden ajalta on yhteensä 111 000 markkaa ja
14075: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muun henkilön osalta 33 900 markkaa samalta
14076: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Aitto-        ajalta. Kyseessä on laskennallinen korvaus, joka
14077: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           suoritetaan kunnalle eikä pakolaiselle.
14078: n:o 606:                                                  Valtio korvaa lisäksi kunnalle pakolaiselle
14079:                                                       kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana
14080:            Minkä suuruiset ovat pakolaisen yh-        annetusta toimeentulotuesta aiheutuneet kustan-
14081:        teiskunnalle aiheuttamat kokonaiskus-          nukset todellisten kustannusten mukaisesti.
14082:        tannukset tällä hetkellä henkilöä kohden       Mahdollinen toimeentulotuki sovitetaan yhteen
14083:        niin turvapaikan tai oleskeluluvan saa-        muiden tulojen ja työttömyyskorvauksen kans-
14084:        neen kuin turvapaikkahakemuksen kä-            sa, kuten omienkin kansalaisten osalta. Pako-
14085:        sittelyä odottavan osalta, ja millaisella      laisten työllistyminen on nykyisen vaikean työl-
14086:        panoksella he ovat velvolliset osallistu-      lisyystilanteen vuoksi erittäin vaikeata. Tulkki-
14087:        maan työtehtäviin omaan asumiseensa ja         kustannukset ja pitkäaikaisen sosiaali- ja tervey-
14088:        siihen liittyvään taloudenpitoon liittyvis-    denhuollon kustannukset, kuten myös Suomessa
14089:        sä työtehtävissä?                              vailla huoltajia olevien alaikäisten pakolaisten
14090:                                                       huollosta aiheutuneet kustannukset korvataan
14091:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kunnalle sopimuksen mukaan.
14092: taen seuraavaa:                                           Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottoyksi-
14093:                                                       köissä ja mahdollisesti muualla asuessaankin
14094:    Pakolaisella on YK:n pakolaisten oikeusase-        ovat jonkin vastaanottoyksikön vastuulla. Kun-
14095: maa koskevan yleissopimuksen mukaisesti oles-         nan asukkaaksi he eivät voi hakeutua. He saavat
14096: kelumaataan kohtaan velvollisuuksia, jotka vaa-       vastaanottoyksiköstä maksuttoman majoituk-
14097: tivat erityisesti, että hän noudattaa maan lakeja     sen, ensiapuluonteiset terveyspalvelut sekä har-
14098: ja määräyksiä ja alistuu toimenpiteisiin, joihin      kinnanvaraisen toimeentulotuen. Turvapaikan-
14099: on ryhdytty yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi.     hakijoilla ei ole oikeutta lapsilisiin eikä muihin-
14100:    Pakolainen tai muulla perusteella oleskelulu-      kaan sosiaaliturvaetuuksiin.
14101: van saanut henkilö on velvollinen huolehtimaan            Turvapaikanhakijaperhe, johon kuuluu van-
14102: omasta toimeentulostaan ja tietysti omaan asu-        hemmat ja kaksi alle 10-vuotiasta lasta, saa,
14103: miseensa ja taloudenpitoonsa liittyvistä tehtävis-    oltuaan Suomessa kaksi kuukautta, toimeentu-
14104: tä. Pakolaisilla ja oleskeluluvan saaneilla henki-    lotukena 1 kuntakalleusryhmässä 4 551 mark-
14105: löillä Suomessa vakituisesti asuvina on lähes         kaa kuukaudessa eli 1 137 markkaa henkilöä
14106: samat velvollisuudet ja oikeudet kuin Suomessa        kohden. Kahden ensimmäisen maassaolokuu-
14107: asuvilla Suomen kansalaisilla. Rajoitukset kos-       kauden aikana perheen toimeentulotuki on
14108: kevat lähinnä äänioikeutta kunnallisissa ja val-      4 298 markkaa kuukaudessa eli 1 075 markkaa
14109: tiollisissa vaaleissa.                                henkilöä kohden.
14110:    Pakolaiset tarvitsevat maahanmuuttonsa al-             Turvapaikanhakijasta yhteiskunnalle aiheu-
14111: kuvaiheessa erityistä tukea. He tulevat vieraista,    tuvat kustannukset kuukaudessa ovat noin
14112: joskus hyvinkin erilaisista kulttuureista tyhjään     5 500-6 500 markkaa. Yhteiskunnalle aiheutu-
14113: kotiin Suomessa. Tämän johdosta valtio tukee          vat nettokustannukset jäänevät kuitenkin paljon
14114: taloudellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osal-   pienemmiksi siitä syystä, että majoitustiloina on
14115: ta kuntia, jotka vastaavat alkuvaiheen toimenpi-      pääsääntöisesti tiloja, joilla ei olisi tällä hetkellä
14116: teiden järjestämisestä. Pakolaisten ja turvapai-      muuta käyttöä, muttajotka kuitenkin olisi pidet-
14117: kanhakijoiden vastaanotosta annetun valtioneu-        tävä rakennusten säilymisen vuoksi lämpimänä.
14118: voston päätöksen (1607/92) mukaan kunnalle            Turvapaikanhakijat kuluttavat toimeentulotu-
14119: maksetaan pakolaisten vastaanotosta laskennal-        kena saamansa avustuksen Suomessa ja lähinnä
14120:                                          1993 vp -    KK 606                                         3
14121: 
14122: elintarvikkeisiin. Turvapaikanhakijoilla on mah-     to-olojen kehittämisrahaston varoja. Pakolaiset
14123: dollisuus työntekoon, kun turvapaikkahake-           maksavat, kuten omatkin kansalaiset, vuokraa,
14124: muksen tekemisestä on kulunut neljä kuukautta.       jolla maksetaan takaisin asumisen rahoittami-
14125: Tässä työllisyystilanteessa vastaanottoyksiköis-     sesta aiheutuneita kustannuksia. Samoin perus-
14126: sä olevat henkilöt ovat kuitenkin voineet osallis-   tein kuin omille kansalaisille voidaan pakolaisil-
14127: tua työtehtäviin vain vastaanottokeskuksissa.        lekin maksaa asumistukea.
14128:    Vuoden 1994 valtion talousarvioesityksessä           Määräraha-arviot vuodelle 1994 perustuvat
14129: arvioidaan pakolaisten vastaanottoon tarvitta-       siihen, että maahan tulee vuonna 1993 ja 1994
14130: van sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa      noin 5 000 turvapaikanhakijaa, pakolaiskiintiö
14131: 538 milj. markkaa, opetusministeriön pääluo-         on kumpanakin vuonna 500 ja perheenyhdistä-
14132: kassa oppivelvollisuusikäisten valmistavaan          ruisohjelman puitteissa maahan arvioitiin vuon-
14133: opetukseen noin 16,5 milj. markkaaja työminis-       na 1993 tulevan noin 300 omaista ja vuonna 1994
14134: teriön pääluokassa 130 milj. markkaa pakolaisil-     noin 500 omaista. Vuoden 1993 osalta turvapai-
14135: le annettavaan maahanmuuttajakoulutukseen ja         kanhakijoina tulevina arvioitujen määrä on ollut
14136: sen aikaisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Ympä-    ylimitoitettu. Tulijamäärä näyttää jäävän kulu-
14137: ristöministeriön pääluokassa on varattu 9 milj.      vana vuonna alle 2 500 henkilön. Tämänjohdos-
14138: markkaa omapääoma-avustuksiin asuntojen              ta vuoden 1993 talousarviossa sosiaali- ja ter-
14139: hankintaan pakolaisille. Hankintalainoihin           veysministeriön pääluokkaan varatusta 665 milj.
14140: asuntojen ostamiseksi pakolaisten vuokra-asun-       markan määrärahasta säästynee yli 200 milj.
14141: noiksi käytettäneen noin 80 milj. markkaa asun-      markkaa.
14142:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
14143: 
14144:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14145: 4                                          1993 vp -    KK 606
14146: 
14147: 
14148: 
14149: 
14150:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14151: 
14152:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             under de tre första åren i landet sammanlagt
14153: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          111 000 mk och för andra personer 33 900 mk
14154: den 11 november 1993 tili vederbörande medlem           för samma tid. Det är fråga om en kalkylerad
14155: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          ersättning, som betalas tili kommunen och inte
14156: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 606:               tili flyktingen.
14157:                                                             Staten ersätter därtili enligt de verkliga kost-
14158:            Hur stora är de totala kostnader per         nadema de kostnader som föranleds kommunen
14159:         person som en flykting orsakar samhället        för det utkomststöd som betalas under de tre
14160:         för närvarande, både beträffande perso-         första åren i landet. Ett eventuellt utkomststöd
14161:         ner som fått asyl eller uppehållstillstånd      anpassas tili övriga inkomster och arbetslöshets-
14162:         och personer som väntar på att asylansö-        ersättning på samma sätt som för de egna
14163:         kan skall behandlas, och                        medborgama. Sysselsättningen av flyktingar är
14164:            i viiken utsträckning är dessa personer      på grund av det dystra sysselsättningsläget
14165:         skyldiga att delta i sådana arbetsuppgif-       mycket svår. Ersättning för kostnader för tolk-
14166:         ter som hänför sig tili deras eget boende       service och långvarig social- och hälsovård samt
14167:         och därtili hörande hushållning?                kostnader för vård av minderåriga flyktingar
14168:                                                         som vistas i landet utan vårdnadshavare utgår
14169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tili kommunen enligt avtal.
14170: anföra följande:                                            Asylsökandena bor i enheter för asylsökande,
14171:                                                         och även om de bor annanstans lyder de under
14172:     En flykting har enligt FN:s konvention om           någon förläggning. De kan inte ansöka om att
14173: flyktingars rättsliga ställning skyldigheter gent-      bli invånare i en kommun. 1 enheten får de
14174: emot sitt vistelseland. Dessa skyldigheter inne-        avgiftsfri inkvartering, sjuk- och hälsovårdsser-
14175: bär i synnerhet att flyktingen skali iaktta Iandets     vice av förstahjälpskaraktär samt utkomststöd
14176: lagar och bestämmelser och underkastar sig              enligt prövning. Asylsökande har inte rätt tili
14177: sådana åtgärder som har vidtagits för upprätt-          bambidrag elier andra socialskyddsförmåner.
14178: håliande av den allmänna ordningen.                         En asylsökande familj som består av föräldrar
14179:     En flykting eller en person som på annan grund      och två bam under 10 år får efter att ha vistats
14180: fått uppehålistillstånd är skyldig att sörja för sitt   två månader i Finland 4 551 mk i månaden i
14181: eget uppehälie och naturligtvis för uppgifter som       utkomststöd i den första dyrortsklassen, dvs.
14182: hänför sig tili hans eget boende och hans egen          1 137 mk per person. Under de två första måna-
14183: hushålining. Flyktingar och personer som fått           dema i landet är familjens utkomststöd 4 298 mk
14184: uppehålistilistånd har i egenskap av personer som       i månaden, dvs. 1 075 mk per person.
14185: stadigvarande bor i Finland nästan samma skyl-              De månatliga kostnader som föranleds sam-
14186: digheter och rättigheter som fmska medborgare           hället av en asylsökande uppgår tili ca 5 500--
14187: i Finland. Begränsningama hänför sig främst tili        6 500 mk. Nettokostnadema för samhäliet torde
14188: rösträtten i kommunala och statliga vai.                dock bli mycket mindre, eftersom inkvarterings-
14189:     Flyktingar behöver särskilt stöd i början, då       utrymmena i huvudsak utgörs av utrymmen som
14190: de kommer tili ett annat land. De kommer från           för närvarande inte skulle användas för andra
14191: främmande, ibland mycket avvikande kulturer             ändamål, men som i alla fali måste hållas varma
14192: tili ett tomt hem i Finland. Därför stöder staten       för att byggnaden inte skall förfalia. Asylsökan-
14193: ekonomiskt social- och hälsovården i kommuner           dena använder sitt utkomststöd i Finland och
14194: som svarar för anordnandet av olika åtgärder i          främst tililivsmedel. Asylsökandena har möjlig-
14195: begynnelseskedet. Enligt statsrådets beslut om          het att arbeta då fyra månader har förflutit från
14196: mottagande av flyktingar och asylsökande                det asylansökan ingavs. 1 det rådande sysselsätt-
14197: (1607/92) betalas tili kommunen en kalkylerad           ningsläget har de personer som bor i enhetema
14198: ersättning för mottagande av flyktingar. Ersätt-        kunnat delta i arbetsuppgifter endast i förlägg-
14199: ningen är för en person under läropliktsålder           ningama för asylsökande.
14200:                                           1993 vp -   KK 606                                        5
14201: 
14202:    1 budgetpropositionen för 1994 uppskattas att      ringen av boendet tilihaka i denna form. På
14203: det för mottagandet av flyktingar behövs 538          samma grunder som egoa medborgare får bo-
14204: milj. mk under socia1- och hälsovårdsministeriets     stadsbidrag kan även tili flyktingar utbetalas
14205: huvudtitel, för förberedande undervisning av          bostadsbidrag.
14206: bam i läropliktsålder ca 16;5 milj. mk under             De uppskattade anslagen för 1994 grundar sig
14207: undervisningsministeriets huvudtitel samt för         på uppgifter om att det 1993 och 1994 kommer
14208: immigrantutbildning som ges flyktingar och för        ca 5 000 asylsökande tili landet. Flyktingkvoten
14209: studiesociala förmåner under denna tid 130 milj.      för båda åren är 500 och inom ramen för
14210: mk under arbetsministeriets huvudtitel. Under         familjeföreningsprogrammet uppskattade man
14211: miljöministeriets huvudtitel har reserverats 9        att det 1993 kommer ca 300 och 1994 ca 500
14212: milj. mk för stöd tili eget kapital för anskaffning   anhöriga till landet. Det uppskattade antalet
14213: av bostäder för flyktingar. Ur fondens för ut-        asy1sökande var överdimensionerat för 1993.
14214: vecklande av bostadsförhållandena medel torde         Antalet asylsökande verkar stanna under 2 500
14215: ca 80 milj. mk användas för anskaffningslån som       personer innevarande år. Med anledning härav
14216: används för köp av bostäder som hyresbostäder         torde över 200 milj. mk sparas av det anslag om
14217: för flyktingar. Flyktingama betalar hyra på           665 mi1j. mk som i statsbudgeten för 1993
14218: samma sätt som andra medborgare, och sålunda          reserverats under social- och hälsovårdsministe-
14219: betalas de kostnader som orsakas av fmansie-          riets huvudtitel.
14220:      Helsingforsden 2 december 1993
14221: 
14222:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14223:                                                1993 vp
14224: 
14225: Kirjallinen kysymys 607
14226: 
14227: 
14228: 
14229: 
14230:                                   Vistbacka: Paikallistien 18091 peruskorjauksesta välillä Tikka-
14231:                                       koski-Haukilahti
14232: 
14233: 
14234:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14235: 
14236:    Paikallistie 18091 on pohjaltaan huonokun-           Lisäksi tien vaikutusalueella on useita Vapo
14237: toinen ja keväisin erityisen altis routavaurioille   Oy:n soita, joita tullaan hyödyntämään Kokko-
14238: välillä Tikkakoski-Haukilahti. Paikallistien         lan turvevoimalan käytössä. Voimalasta IVO on
14239: huonon kunnonjohdosta yleinen liikenne ohjau-        jo tehnyt päätöksensä. Turvetuotantoon alueella
14240: tuu osittain Pulkkisen uusjaon yhteydessä raken-     on yhteensä 705 hehtaaria, joka vastaa noin
14241: netun Huuskon kärrytie -nimisen metsätien            400 000 kuution vuotuista turvetuotantoa. Ky-
14242: kautta valtatie 13:lle.                              seinen määrä vastaa noin 4 000 rekkakuormaa
14243:    Paikallistien linjauksessa välillä Tikkakoski-    vuodessa, jolloin yhdistelmäpaino on yhteensä
14244: Haukilahti on vaikeita mutkia. Kaarteiden, ly-       52 000 kiloa/kuorma. Nykyinen tien kunto ei
14245: hyiden näkemienja runsaan maatalousliikenteen        kestäisi kyseistä lisääntyvää liikennettä, joka
14246: vuoksi liikenneturvallisuus on heikko. Lisäksi       alkaa vuoteen 1995 mennessä.
14247: Haukilahdessa Perhonjoen ylittävä silta on ka-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14248: pea, ja samalla alueella yksityisteiden tieverkkoa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14249: olisi mahdollista järkeistää mm. risteysjärjeste-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14250: lyin.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14251:    Alueella vireillä olevassa Pulkkisen uusjako-
14252: toimituksessa n:o 402931 ollaan jakoehdotusvai-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä,
14253: heessa. Mikäli tien parantamishanke käsittäisi              että Pulkkisen-Kivikankaan paikallis-
14254: tielinjaan muutoksia, esimerkiksi oikaisuja, voi-           tien 18091 perusparantaminen välillä
14255: taisiin maanomistajille aiheutuvat haitat tilusten          Tikkakoski-Haukilahti aloitetaan pi-
14256: pirstoutumisesta suurelta osin välttää, jos paran-          kaisesti ja ennen Pulkkisen uusjaon ja-
14257: tamispäätös tehdään ennen uusjaon jakoehdo-                 koehdotuksen laillistumista, jolloin sa-
14258: tuksen laillistumista. Koska jakoehdotus valmis-            malla vältyttäisiin valtiolle aiheutuvista
14259: tunee vuonna 1994, olisi tien parantamishank-               turhista haittakorvauksista?
14260: keella kiire. Perusparantamisella ennen lopullis-
14261: ta jakoa vältyttäisiin valtiolle aiheutuvista tur-
14262: hista haittakorvauksista.
14263: 
14264:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
14265: 
14266:                                           Raimo Vistbacka
14267: 
14268: 
14269: 
14270: 
14271: 2300321
14272: 2                                       1993 vp -   KK 607
14273: 
14274: 
14275: 
14276: 
14277:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14278: 
14279:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kyseinen väli Tikkakoski-Haukilahti on
14280: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       noin 6 km pitkä, mutkainen ja sorapintainen.
14281: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Liikennemäärä on 100-200 autoa/vrk. Vapo
14282: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          Oy:n arvion mukaan turvekuljetukset eivät tule
14283: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kulkemaan tämän tieosan kautta. Tien paranta-
14284: sen n:o 607:                                        misesta ei ole suunnitelmia.
14285:                                                        Esiin tulleen uusjakoasian johdosta Vaasan
14286:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä,         tiepiiri tarkistaa kuitenkin vielä vuoden 1993
14287:        että Pulkkisen-Kivikankaan paikallis-        aikana tien parantamistarpeen. Mikäli tarve to-
14288:        tien 18091 perusparantaminen välillä         detaan, selvittää tiepiiri mahdollisimman pikai-
14289:        Tikkakoski-Haukilahti aloitetaan pi-         sesti tien mahdollisen uuden linjauksen sekä
14290:        kaisesti ja ennen Pulkkisen uusjaon ja-      pitää asiassa yhteyttä Kaarlelan maanmittaus-
14291:        koehdotuksen laillistumista, jolloin sa-     toimistoon, jotta uusjakotoimituksessa voidaan
14292:        malla vältyttäisiin valtiolle aiheutuvista   ottaa tien linjauksen muutokset huomioon.
14293:        turhista haittakorvauksista?                 Mahdollisen parantamistyön käynnistämisestä
14294:                                                     päätetään sitten aikanaan erikseen käytettävissä
14295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        olevien määrärahojen puitteissa. Pelkästään uus-
14296: vasti seuraavaa:                                    jakotoimituksen takia mahdollista parantamis-
14297:                                                     työtä ei aloiteta.
14298:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
14299: 
14300:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
14301:                                        1993 vp -   KK 607                                         3
14302: 
14303: 
14304: 
14305: 
14306:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
14307: 
14308:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det ifrågavarande avsnittet Tikkakoski-
14309: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande       Haukilahti är ca 6 km långt, slingrande och
14310: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    grusbelagt. Trafikmängden är 100-200 bilar/
14311: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade              dygn. Enligt Vapo Oy:s beräkningar kommer
14312: spörsmål nr 607:                                   torvtransporterna inte att köras på detta vägav-
14313:                                                    snitt. Planer på att förbättra vägen föreligger
14314:           Ämnar Regeringen sorJa för att           inte.
14315:        grundförbättringen av avsnittet Tikka-         På grund av det aktuella nyskiftet kontrolle-
14316:        koski-Haukilahti på lokalväg 18091          rar Vasa vägdistrikt förbättringsbehovet ännu
14317:        från Pulkkinen tili Kivikangas snabbt       under 1993. Om behov konstateras utreder väg-
14318:        påbörjas innan förslaget till nyskifte av   distriktet vägens eventuella nya linjeföring så
14319:        Pulkkinen vinner laga kraft, varvid man     snabbt som möjligt samt håller kontakt med
14320:        samtidigt kunde undvika att staten på-      lantmäterikontoret i Kaarlela så att man vid
14321:        förs onödiga skadeersättningar?             nyskiftet kan beakta förändringarna i vägens
14322:                                                    linjeföring. Beslut om inledande av det eventuel-
14323:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      la förbättringsarbetet fattas sedan i sinom tid
14324: anföra följande:                                   inom ramen för tillbudsstående anslag. Ett even-
14325:                                                    tuellt förbättringsarbete påbörjas inte enbart på
14326:                                                    grund av nyskiftesförrättningen.
14327:      Helsingforsden 26 november 1993
14328: 
14329:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
14330:                                                 1993 vp
14331: 
14332: Kirjallinen kysymys 608
14333: 
14334: 
14335: 
14336: 
14337:                                    Jääskeläinen ym.: Suuryritysten velkasaneerausten vaikutuksesta
14338:                                        markkinoihin
14339: 
14340: 
14341:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14342: 
14343:    Yritysten saneerausta koskevan lainsäädän-         seen ja liikevaihdon mukaan lasketut kriteerit
14344: nön tarkoituksena on luoda oikeudelliset edelly-      ylittävät suuryritykset suljettaisiin saneerausme-
14345: tykset yritysten saneeraukselle ja tarpeettomien      nettelyn ulkopuolelle.
14346: konkurssien välttämiselle.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14347:    Saneerausmenettelyä on käytetty myös suur-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14348: yritysten velkojen järjestelyssä. Kuitenkaan nii-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14349: den kohdalla ei ole ollut niinkään kyse liian         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14350: hätäisten velkojien toimenpiteiden estämisestä.
14351: Suuryritysten velkasaneeraukset ovat ylläpitä-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-
14352: neet ylikapasiteetin säilymistä ja vääristäneet              ta suuryritykset suljettaisiin velkasanee-
14353: suuresti kilpailua. Tästä ovat joutuneet kärsi-              rausmenettelyn ulkopuolelle sen aiheut-
14354: mään erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset.            taman kilpailun vääristymisen ja pk-yri-
14355:    Jotta em. epäkohtia voitaisiin lieventää, tulisi          tysten toimintamahdollisuuksien heiken-
14356: harkita, että tietyt esim. työntekijämäärän, ta-             tymisen ehkäisemiseksi?
14357: 
14358:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
14359: 
14360:            Jouko Jääskeläinen             Kaarina Dromberg              Bjarne Kallis
14361:            Tuula Linnainmaa               Rose-Marie Björkenheim        Eero Paloheimo
14362:            Jarmo Laivoranta               Johannes Leppänen             Ismo Seivästö
14363:            Marita Jurva                   Gunnar Jansson                Leea Hiltunen
14364:                                           Pirkko Laakkonen
14365: 
14366: 
14367: 
14368: 
14369:  2300321
14370: 2                                           1993 vp -    KK 608
14371: 
14372: 
14373: 
14374: 
14375:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14376: 
14377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           joka on voimassa saneerausmenettelyn alkami-
14378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sesta saneerausohjelman vahvistamiseen tai me-
14379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          nettelyn lakkaamiseen. On katsottu, että sanee-
14380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko               rausyritys saa kilpailuedun, kun se saneerausme-
14381: Jääskeläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         nettelyn kestäessä voi jatkaa liiketoimintaansa
14382: myksen n:o 608:                                          ilman rahoituskuluja. Tältä osin on otettava
14383:                                                          huomioon, että maksu- ja perintäkiellosta on
14384:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-         useita poikkeuksia. Saneerausyrityksen on mak-
14385:         ta suuryritykset suljettaisiin velkasanee-       settava normaalisti mm. vakuusvelan eli reaali-
14386:         rausmenettelyn ulkopuolelle sen aiheut-          vakuuksin katetun velan juokseva korko, joka
14387:         taman kilpailun vääristymisen ja pk-yri-         voi edustaa huomattavaakin rahoituserää. Sa-
14388:         tysten toimintamahdollisuuksien heiken-          neerausmenettely on tarkoitettu kestämään vain
14389:         tymisen ehkäisemiseksi?                          muutamia kuukausia, joten saneerausyritykset
14390:                                                          eivät saa maksu- ja perintäkiellosta hyväkseen
14391:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              mitään pysyvää kilpailuetua.
14392: taen seuraavaa:                                             Toiseksi on viitattu siihen, että saneerausoh-
14393:                                                          jelmalla toteutettavilla velkajärjestelyillä yritys
14394:     Yrityksen saneerauksesta annetun lain sovel-         voi pysyvästi pienentää rahoitusmenojaan ja
14395: tamisala on yleinen: laki koskee periaatteessa           saada siten edun niihin kilpailijoihinsa nähden,
14396: kaikenlaisia yrityksiä niiden yritysmuodosta,            joiden velkoja ei ole järjestetty. Toistaiseksi yh-
14397: koosta tai toimialasta riippumatta. Saneerausta          denkään saneerauksessa olevan suuremman yri-
14398: koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa           tyksen osalta saneerausohjelmaa ei ole vahvistet-
14399: arvioitiin, että tärkein merkitys saneerausmenet-        tu, joten tämä väitetty kilpailuetu ei ole voinut
14400: telyllä tulee olemaan keskikokoisissa ja sitä suu-       vielä toteutua. Velkajärjestelyn vaikutuksia arvi-
14401: remmissa yrityksissä. Toisaalta katsottiin, että         oitaessa on otettava huomioon ensinnäkin se,
14402: lain mukaiset velkajärjestelyt voivat olla tarpeel-      että vakuusvelat on maksettava kokonaan. Nii-
14403: lisia myös pienten yritysten kannalta. Lain sovel-       den osalta voidaan tehdä vain maksuaikaa ja
14404: tamisalan rajaamisen esimerkiksi yrityksen koon          korkoa koskevia järjestelyjä lain osoittamissa
14405: perusteella ei katsottu tulevan kysymykseen,             rajoissa. Esimerkiksi pitkäaikaisten vakuusvel-
14406: vaikka lakia valmisteltaessa esitettiin vaatimuk-        kojen korkoa voidaan alentaa vain rajoitetusti ja
14407: sia siitä, että pienyritykset tulisijättää lain sovel-   maksuaikaa pidentää joillakin vuosilla. Muiden
14408: tamisalan ulkopuolelle (HE 182/1992 vp).                 velkojen (tavalliset velat) osalta voidaan myös
14409:     Lokakuun loppuun mennessä on tehty kaik-             velkojen pääomia alentaa. Velkaehtoihin ei voi-
14410: kiaan 490 saneeraushakemusta. Näistä 17 hake-            da kajota kuitenkaan enempää kuin on välttä-
14411: musta on koskenut sellaista yritystä, jossa henki-       mätöntä. Missään tapauksessa tavallisten velko-
14412: lökunnan määrä on ollut 200:aa suurempi. Suu-            jien jako-osuudet eivät voi jäädä huonommiksi
14413: rin osa hakemuksista (193) on koskenut sellaisia         kuin konkurssissa. Aiemmin mainitussa vas-
14414: yrityksiä, joissa työntekijöitä on ollut alle 10.        tauksessani kansanedustaja Sirkka-Liisa Antti-
14415:     Kirjallisessa kysymyksessä annetaan ymmär-           lan ym. kysymykseen olen käsitellyt Polar-kon-
14416: tää, että ~uuryritysten velkasaneeraus on ylläpi-        sernia koskevaan saneerausohjelmaan sisältyviä
14417: tänyt ylikapasiteettia ja vääristänyt kilpailua.         velkajärjestelyjä, joista julkisuudessa näyttää
14418: Olen jo kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan             syntyneen ilmeisiä väärinkäsityksiä.
14419: ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 565 12.11.1993             Yrityssaneerauksessa ei ole kysymys pelkäs-
14420: antamassani vastauksessa käsitellyt saneeraus-           tään velkojen järjestelemisestä. Saneerausohjel-
14421: menettelyä kilpailuvaikutusten kannalta.                 man pitää sisältää myös muut tarpeelliset toi-
14422:     Kun eri yhteyksissä on puhuttu saneerausme-          menpiteet yrityksen toiminnan tervehdyttämi-
14423: nettelyn kilpailua vääristävistä vaikutuksista, on       seksi. Nämä muut toimenpiteet, kuten toiminta-
14424: viitattu ensinnäkin maksu- ja perintäkieltoon,           suunnan lakkauttaminen tai liikkeen tai sen osan
14425:                                            1993 vp -   KK 608                                           3
14426: 
14427: luovuttaminen, voidaan asettaa saneerausohjel-         saneerausmenettely tarjoaa eri sidosryhmien
14428: man vahvistamisen ehdoksi. Saneerausmenette-           kannalta konkurssia paremman vaihtoehdon
14429: lyn yhteydessä toimeenpantavista toimialajärjes-       yrityksen saneeraamiseen. Konkurssissa yrityk-
14430: telyistä on jo esimerkkejä. Saneerausohjelman          sen keskeiset liiketoiminnot keskeytyvät tai lak-
14431: vahvistaminen riippuu keskeisesti siitä, minkä         kaavat usein kerralla, mikä voi tyrehdyttää eri-
14432: kannatuksen se velkojien kesken toimitettavassa        tyisesti aliurakoitsijoiden ja muiden vastaavien
14433: äänestyksessä saa.                                     pk-alan yritysten toiminnan. Voidaan olettaa,
14434:      Voidaan olettaa, että useimmissa tapauksissa      että jos saneerausmenettelyn piirissä olevat suu-
14435: nyt saneerausmenettelyn piirissä olevat suuryri-       remmat yritykset olisivat saneerauksen asemesta
14436: tykset olisivat ennemmin tai myöhemmin joutu-          ajautuneet konkurssiin, olisi se johtanut useiden
14437: neet konkurssiin, jos saneerausta ei olisi aloitet-    pk-alan yritysten konkursseihin. Saneerausme-
14438: tu. Tämän vuoksi onkin olennaisen tärkeätä             nettely mahdollistaa sen, että tarpeellisia sanee-
14439: verrata, miten konkurssi vaikuttaa kilpailuolo-        raustoimenpiteitä voidaan suunnitella ja toteut-
14440: suhteisiin ja miten ylikapasiteettia konkurssin        taa hallitusti yritystoiminnan samanaikaisesti
14441: kautta poistuu markkinoilta.                           jatkuessa.
14442:      Tunnettua on, että konkurssia käytetään laa-          Konkurssissa pankit joutuvat kerralla kirjaa-
14443: jassakin mitassa yritysten ja niiden velkojen          maan vakuusvajauksensa luottotappioina, kun
14444: saneeraukseen. Tavallista on, että konkurssipe-        saneerausmenettelyssä luottotappioksi kirjataan
14445:  sään kuuluva yritysomaisuus realisoidaan luo-         vain se osa, joka ei velkojalle kerry saneerausoh-
14446: vuttamalla se toiselle ennestään olemassa oleval-      jelman mukaan. Jos nyt saneerausmenettelyn
14447:  le taivartavasten perustetulle yritykselle, jolloin   piirissä olevat suuremmat yritykset olisivat jou-
14448:  entinen liiketoiminta voi jatkua aikaisempaa          tuneet konkurssiin, olisi tästä aiheutuvilla luot-
14449:  olennaisesti pienemmän velkamäärän rasittama-         totappioilla ilmeisesti merkittävä heikentävä vai-
14450:  na. Liiketoimintojen luovuttamista käytetään          kutus pankkien vakavaraisuuteen ja sitä kautta
14451:  myös suurempien yritysten konkursseissa. Juuri        mahdollisesti vaikutusta myös pankkituen tar-
14452:  äskettäin Oy Renlund Ab:n konkurssipesä myi           peeseen.
14453:  yrityksen liikemerkin, tavaravaraston ja kalus-           Konkurssissa työntekijöiden työsuhde voi-
14454:  teet Kesko Oy:lle ja Sotka-Kalusteen konkurssi-       daan irtisanoa ilman erityistä perustetta kahden
14455:  pesä myi yrityksen varaston, käyttöomaisuuden         viikon irtisanomisaikaa noudattaen. Saneeraus-
14456: ja nimen yrityksen toimivan johdon ja henkilös-        menettelyssä vaaditaan saneerausjärjestelyihin
14457:  tön omistamalle Sotka-Finlandia Oy:lle. Uusien        liittyvän irtisanomisperusteen olemassaoloa ja
14458:  omistajien mukaan viimeksi mainitussa kaupas-         irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Saneeraus-
14459:  sa "parasta on, että yhtiö voi aloittaa velattoma-    menettely tarjoaa siten myös työntekijöille pa-
14460:  na" (Talouselämä n:o 37 "Tokaksi piikotaan            remmat edellytykset sopeutua saneerausjärjeste-
14461:  Eka"). Konkurssikaan ei siten välttämättäjohda        lyihin. Saneerausmenettely on myös omiaan vä-
14462:  ylikapasiteetin purkautumiseen, vaan lopputu-         hentämään palkkaturvan kustannuksia.
14463:  loksena on usein se, että joku saa itselleen              Edellä kerrotun perusteella ei ole perusteltua
14464:  velattoman yrityksen, joka voi jatkaa toimin-         rajoittaa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla yri-
14465:   taansa entisessä laajuudessa.                        tyksen saneerauksesta annetun lain soveltamis-
14466:      Jos tarkastellaan erityisesti suurempia yrityk-   alaa. Erityisesti nykyoloissa sillä voisi olla jopa
14467:   siä, voidaan perustellusti olla sitä mieltä, että    kohtalokkaitakin vaikutuksia.
14468:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
14469: 
14470:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
14471: 4                                          1993 vp -   KK 608
14472: 
14473: 
14474: 
14475: 
14476:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
14477: 
14478:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            saneringsprogram fastställs eller förfarandet
14479: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           upphör. Man anser att ett saneringsföretag upp-
14480: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        når en konkurrensfördel, eftersom det medan
14481: dagsman Jouko Jääskeläinen m.fl. underteckna-          saneringsförfarandet pågår kan fortsätta med
14482: de spörsmål nr 608:                                    företagsverksamheten utan finansieringskostna-
14483:                                                        der. Härvid bör man beakta att det finns flera
14484:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          undantag från betalnings- och indrivningsförbu-
14485:        att utesluta storföretagen ur skuldsane-        det. Ett saneringsföretag måste bl.a. helt normalt
14486:        ringsförfarandet så att konkurrensen inte       betala den löpande räntan på en säkerhetsskuld,
14487:        snedvrids och de små och medelstora             dvs. en skuld som täcks med realsäkerhet. Detta
14488:        företagens verksamhetsmöjligheter för-          kan utgöra t.o.m. en avsevärd finansieringspost.
14489:        sämras?                                         Saneringsförfarandet skall pågå endast några
14490:                                                        månader, vilket innebär att ett saneringsföretag
14491:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inte kan uppnå någon bestående konkurrensför-
14492: anföra följande:                                       del genom betalnings- och indrivningsförbudet.
14493:                                                           För det andra har man hänvisat till att ett
14494:    Tillämpningsområdet för lagen om företags-          företag genom den skuldsanering som förverkli-
14495: sanering är allmänt: lagen gäller i princip alla       gas i saneringsprogrammet kan sänka sina finan-
14496: slags företag oberoende av företagsform, storlek       sieringsutgifter för gott och därmed uppnå en
14497: eller bransch. I motiveringen för sanering i           fördel jämfört med sådana konkurrenter vars
14498: regeringens proposition antog man att sane-            skulder inte har reglerats. Hittills har man inte
14499: ringsförfarandet skulle få den stö~ta betydelsen       fastställt saneringsprogram för ett enda av de
14500: för medelstora och större företag. A andra sidan       större företag som saneras, varför ingen ännu
14501: ansåg man att skuldsanering enligt lagen kunde         har kunnat uppnå denna påstådda konkurrens-
14502: behövas också i små företag. Det kunde inte            fördel. När man bedömer skuldsaneringens
14503: komma i fråga att begränsa lagens tillämpnings-        verkningar bör man för det första beakta att
14504: område t.ex. på basis av företagets storlek trots      säkerhetsskuldema skall återbetalas i sin helhet.
14505: att det vid beredningen restes krav på att småfö-      Dessa skulder kan regleras inom lagens gränser
14506: retag borde lämnas utanför lagens tillämpnings-        endast vad beträffar betalningstid och räntor.
14507: område (RP 182/1992 rd).                               Det är t.ex. möjligt att endast i en begränsad
14508:    I slutet av oktober hade gjorts inalles 490         utsträckuing sänka räntoma på långfristiga sä-
14509: saneringsansökningar. Av dessa gällde 17 ansök-        kerhetsskulder, och betalningstiden kan förläng-
14510: ningar företag med mer än 200 anställda. Största       as endast med några år. Vad gäller andra skulder
14511: delen av ansökningama (193) gällde företag med         (vanliga skulder) kan också kapitalbeloppet sän-
14512: mindre än 10 anställda.                                kas. Lånevillkoren får dock inte ändras mer än
14513:    I spörsmålet låter man förstå att storföreta-       nödvändigt. De vanliga borgenäremas utdelning
14514: gens skuldsanering har lett till att överkapacite-     får inte under några förhållanden blir sämre än
14515: ten har bibehållits och konkurrensen har sned-         i en konkurs. I mitt ovan nämnda svar på
14516: vridits. Jag har redan i mitt svar på riksdagsman      riksdagsman Sirkka-Liisa Anttilas m.fl. spörs-
14517: Sirkka-Liisa Anttilas m.fl. spörsmål nr 565 den        mål behandlade jag de skuldregleringar som
14518: 12 november 1993 behandlat saneringsförfaran-          ingår i Polar-koncemens saneringsprogram. Det
14519: det med tanke på dess inverkan på konkurren-           verkar att ha uppstått uppenbart missförstånd
14520: sen.                                                   om detta program i offentligheten.
14521:    När man i olika sammanhang har taiat om att            En företagssanering handlar inte enbart om
14522: saneringsförfarandet snedvrider konkurrensen,          skuldreglering. Ett saneringsprogram skall inne-
14523: har man för det första hänvisat till det betal-        fatta också andra åtgärder som är nödvändiga
14524: nings- och indrivningsförbud som är i kraft från       för att företagsverksamheten skall kunna sane-
14525: det att saneringsförfarandet inleds till det att ett   ras. Dessa andra åtgärder, t.ex. att företaget
14526:                                             1993 vp -   KK 608                                           5
14527: 
14528: upphör med en viss verksamhetsinriktning elier             Om man särskilt granskar de större företagen,
14529: att rörelsen elier en del av den överlåts, kan          kan man med goda skäl anse att ett saneringsför-
14530: stälias som krav på fastställandet av sanerings-        farande med tanke på intressenterna är ett bättre
14531: programmet. Det finns redan exempel på                  alternativ att sanera ett företag än en konkurs. I
14532: branscharrangemang som verkstälis i samband             en konkurs avbryts elier upphör företagets cen-
14533: med ett saneringsförfarande. Faststäliandet av          trala affårsverksamhet ofta med ens, vilket kan
14534: ett saneringsprogram beror i stor utsträckning          strypa särskilt entreprenöremas verksamhet och
14535: på vilket stöd programmet erhåller i den omröst-        verksamheten i andra motsvarande små och
14536: ning som förrättas melian borgenärerna.                 medelstora företag. Man kan anta att om de
14537:     Man kan anta att de flesta storföretag som nu       större företag som saneras i stället hade drivits i
14538: saneras förr elier senare skulle ha gått i konkurs      konkurs, skulle också flera små och medelstora
14539: om sanering inte hade inletts. Därför är det av         företag ha gått i konkurs som en följd av detta.
14540: avgörande betydelse att jämföra hur en konkurs          Saneringsförfarandet gör att saneringsåtgärder
14541: skulie ha inverkat på konkurrensförhåliandena           kan planeras och förverkligas på ett kontrollerat
14542: och i viiken utsträckning en konkurs skulie ha          sätt samtidigt som företagsverksamheten fortsät-
14543: minskat överkapaciteten på marknaden.                   ter.
14544:     Det är känt att konkurs i en stor utsträckning         I en konkurs tvingas bankerna att med en
14545: också används som ett sätt att sanera företag och       gång bokföra otiliräckliga säkerheter som kre-
14546: deras skulder. Det är vanligt att de företagstili-      ditförluster. I ett saneringsförfarande bokförs
14547: gångar som hör tili konkursboet realiseras ge-          som kreditförlust endast den del som enligt
14548: nom att de överlåts tili ett annat, redan existeran-    saneringsprogrammet inte inflyter tili borgenä-
14549: de företag eller tili ett företag som har grundats      ren. Om de större företag som nu saneras hade
14550: enkom för detta syfte. Då kan den tidigare              råkat i konkurs, skulle kreditförlustema som en
14551: affärsverksamheten fortsätta utan att längre be-        följd av detta uppenbarligen haen negativ inver-
14552: lastas av överstora skulder. Affårsverksamhet           kan på bankernas soliditet och därigenom möj-
14553: överlåts också i samband med större företags            ligen också inverka på behovet av bankstöd.
14554: konkurser. Helt nyligen sålde konkursboet för              I en konkurs kan arbetstagarna sägas upp
14555: Oy Renlund Ab företagets affärsmärke, varula-           utan någon särskild grund med en uppsägnings-
14556: ger och inventarier tili Kesko Oy och konkurs-          tid på två veckor. I ett saneringsförfarande skall
14557:  boet för Sotka-Kaluste sålde företagets lager,         uppsägningar ha en grund i själva saneringen
14558:  anläggningstillgångar och namn tili Sotka-Fin-         och uppsägningstiden är då två månader. Ett
14559:  landia Oy som ägs av verkstäliande ledning och         saneringsförfarande ger alltså också arbetstagar-
14560:  personai av Sotka-Kaluste. Enligt ägarna tili          na bättre förutsättningar att anpassa sig tili de
14561:  Sotka-Finlandia är "det bästa i affåren att bola-      nya omständighetema. Saneringsförfarandet
14562:  get skuldfritt kan inleda sin verksamhet               minskar också kostnaderna för lönegarantin.
14563:  "(Talouselämä nr 37 "Tokaksi piikotaan Eka").             Med beaktande av ovanstående är det inte
14564:  Inte ensen konkurs leder alltså nödvändigtvis tili     motiverat att så som framställs i spörsmålet
14565:  att överkapaciteten minskar, utan slutresultatet       begränsa tillämpningsområdet för lagen om
14566:  är ofta att någon skaffar sig ett skuldfritt företag   företagssanering. Särskilt i dessa tider kunde
14567:  som kan fortsätta sin verksamhet i samma ut-           en dylik åtgärd t.o.m. ha katastrofala följder.
14568:  sträckning som tidigare.
14569:       Helsingfors den 2 december 1993
14570: 
14571:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
14572:                                                1993 vp
14573: 
14574: Kirjallinen kysymys 609
14575: 
14576: 
14577: 
14578: 
14579:                                   Mäkelä: Suomen Säästöpankki -         SSP Oy:n myymisestä muille
14580:                                     pankeille
14581: 
14582: 
14583:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14584: 
14585:    Säästöpankkien pilkkominen on osoitus siitä,      miten tämä on säästöpankkien pilkkomisen jäl-
14586: että hallituksen talouspoliittinen ajattelu tähtää   keen mahdollista.
14587: vain kansan elintason kaventamiseen.                     Julkisuudessa mm. televisiossa todettiin, että
14588:    Kansan keskuudessa säästöpankkiryhmän             pilkkominen oli osuuspankkiryhmälle suoras-
14589: pilkkominen siten, että lasku on kokonaan lan-       taan lottovoitto. Hallitus siis tietoisesti tuki
14590: keamassa veronmaksajien maksettavaksi, on            osuuspankkiryhmää          pilkkomisratkaisullaan.
14591: otettu vastaan tyrmistyneenä. Yleisesti todetaan-    Tätä toimenpidettä kansa ei voi myöskään käsit-
14592: kin, että säästöpankkiryhmän ongelmat olisi          tää muuksi kuin lähinnä keskustalaista aatemaa-
14593: tullut jakaa samassa suhteessa kuin säästöpankit     ilmaa olevan pankin piilotueksi.
14594: pilkottiin pilkkojien kesken. Säästöpankkiryh-           Nyt tehdyn pilkkomispäätöksen seurauksena
14595: män pilkkominen siten, että vain pankin terveet      on maassamme toteutettu ennennäkemätön tu-
14596: osat myytiin pilkkojille, katsotaan väestön kes-     lonsiirto tavallisilta veronmaksajilta suoraan
14597: kuudessa näille pankeille lottovoitoksi.             niille, jotka osallistuivat 1980-luvun lopun kasi-
14598:     Jo 15.12.1992 tekemässäni kysymyksessä (KK       nokeinotteluun.
14599: 680/1992 vp) totesin, että maksettava tuki olisi         Hallituksen olisikin tullut pilkkomisratkaisun
14600: tullut maksaa suoraan yrityksille ja yksityisille,   yhteydessä suhteessa siirtää myös maksettua tu-
14601: sillä hehän ovat velkaa pankeille, josta pankkien    kea saajapankeille ja sitä kautta pienentää taval-
14602: järjestämättömät luotot johtuvat. Arvailujen         listen kansalaisten maksettavaksi jäävää osuut-
14603: varaan jää, kuinka monta tuhatta työpaikkaa          ta, sillä hehän eivät ole nykyistä ongelmaa ja
14604: esittämäni menettely olisi pelastanut. Edelleen:     pankkikriisiä aiheuttaneet.
14605: kuinka monta omistusasuntoa olisi jäänyt pilk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
14606: kahinnalla pakkohuutokauppaamatta?                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14607:     Hallitus on virheellisellä menettelyllään ai-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14608: heuttanut kansalaisille noin 80-90 mrd. mar-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14609: kan laskun ja kotinsa ja yrityksensä menettäneil-
14610: le vielä suuret taloudelliset sekä henkiset kärsi-             Aikooko Hallitus ministeri Viinasen
14611: mykset. Mikään ihme ei olisi, vaikka yhteis-                kitjallisen lupauksen mukaisesti periä ai-
14612:  kuntarauhamme vakavasti lähitulevaisuudessa                nakin osaa pankkituesta takaisin niiltä
14613: järkkyisi.                                                  pankeilta, jotka nyt pilkkomisratkaisussa
14614:     Kun ministeri Viinanen vielä 5.1.1993 toteaa            saivat säästöpankin kannattavan liiketoi-
14615:  minulle antamassaan vastauksessa (KK 680/                  minnan, vai jääkö tuki kokonaan kansan
14616:  1992 vp) mm.: "Kaiken annetun julkisen tuen                maksettavaksi, sekä
14617:  osalta voidaan lopuksi todeta, että mikäli anne-              tukiko Hallitus ratkaisun yhteydessä
14618:  tun tuen ehtoja ei noudateta, voi valtio vaatia            tietoisesti osuuspan~kiryhmää, jonka
14619:  antamansa tuen palauttamista tai ryhtyä muihin             eräät osat tiedetään varsin heikosti kan-
14620:  toimiin saamistensa turvaamiseksi", kysynkin,              nattaviksi tai suorastaan tappiollisiksi?
14621: 
14622:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
14623: 
14624:                                             Tina Mäkelä
14625: 
14626: 
14627: 
14628:  2300321
14629: 2                                         1993 vp -   KK 609
14630: 
14631: 
14632: 
14633: 
14634:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14635: 
14636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kirjaamaan merkittäviä tappioita valtion lopulli-
14637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sina menetyksinä.
14638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Pankkituen takaisinsaantiin vaikuttaa myös
14639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän          se, missä muodossa tuki on annettu. Pankkituen
14640: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 609:         palauttaminen näyttää varmimmalta valtion
14641:                                                       vuonna 1992 tekemän pääomasijoituksen osalta
14642:           Aikooko Hallitus ministeri Viinasen         sekä liikepankeille ja osuuspankkiryhmälle mah-
14643:        kirjallisen lupauksen mukaisesti periä ai-     dollisesti myönnettävien takausten osalta. Eräil-
14644:        nakin osaa pankkituesta takaisin niiltä        tä osin pankkitukea on jo saatu takaisin.
14645:        pankeilta, jotka nyt pilkkomisratkaisussa          Mitä kauemmin lama kestää, sitä kauemmin
14646:        saivat säästöpankin kannattavan liiketoi-      valtion haltuun joutuneen omaisuuden rahaksi-
14647:        minnan, vaijääkö tuki kokonaan kansan          muuttoa joudutaan siirtämään, jotta alhaiset
14648:        maksettavaksi, sekä                            hinnat eivät kasvattaisi kohtuuttomasti valtion
14649:           tukiko Hallitus ratkaisun yhteydessä        tappioita.
14650:        tietoisesti osuuspankkiryhmää, jonka               Se, missä määrin tukea saadaan lopulta takai-
14651:        eräät osat tiedetään varsin heikosti kan-      sin, riippuu tukea saaneiden pankkien ja omai-
14652:        nattaviksi tai suorastaan tappiollisiksi?      suudenhoitoyhtiöiden taloudellisen tilan kehitty-
14653:                                                       misestä. Tämä puolestaan riippuu ratkaisevasti
14654:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kansantalouden kehityksestä, raha- ja valuutta-
14655: vasti seuraavaa:                                      markkinoiden kehityksestä sekä pankkien omas-
14656:                                                       ta ja omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnasta.
14657:     Pankkituen alkuvaiheissa lähtökohtana oli ja          SSP myytiin tasaosuuksin neljän pääkilpaili-
14658: on edelleen, että tuki on tilapäistä vaikkakin        jan muodostamalle konsortiolle. Myynti tehtiin
14659: useille vuosille jaksottuvaa ja se pyritään maksa-    liiketaloudellisin perustein. Kukin pankkiryhmä
14660: maan kokonaisuudessaan takaisin. Tuen määrä           maksoi käyvän hinnan saamastaan yhdestä nel-
14661: ennakoitiin alussa niin pieneksi, että valtion        jänneksestä. Kauppaan ei liity tukea ostajapan-
14662: mahdollinen tappio olisi koostunut lähinnä            keille. Ostajat sopivat SSP:n konttorien jaosta
14663: maksamatta jäävistä koroista. Pankkitukea on          konttori konttorilta. Konttorijaosta sovittaessa
14664: tällä hetkellä maksettu noin 40 miljardia mark-       huolehdittiin myös ostajapankkien keskinäisen
14665: kaa, joten on selvää, ettei kaikkea pankkitukea       kilpailun säilymisestä siten, että konttorin sai
14666: tulla pyrkimyksistä huolimatta saamaan takai-         halutessaan haltuunsa alueella toimivista pan-
14667: sin.                                                  keista se, jolla oli pienin markkinaosuus.
14668:     Myymällä haltuunsa tullutta omaisuutta hal-           Ennen SSP:n myyntiä osuuspankeilla oli otto-
14669: litusti ja ostajia kilpailuttaen valtion on mahdol-   lainauksen markkinaosuudella mitattuna vahvin
14670: lista saada takaisin sijoittamiaan varoja. Valtiol-   markkina-asema. Konsortion ostettua SSP:n lii-
14671: le koituu kuitenkin huomattavia lopullisia kus-       ketoiminnan niiden markkina-asema on koros-
14672: tannuksia pankkien vakavaraisuuden ylläpidos-         tunut. Osuuspankkien markkina-asema olisi
14673: ta.                                                   kuitenkin pysynyt vahvimpana tai jossain mää-
14674:     Suomen Säästöpankin myynnistä saadusta            rin korostunut myös muissa vaihtoehdoissa.
14675: kauppahinnasta huolimatta SSP:hen sitoutu-            Oleellista on, että SSP:n liiketoiminnan myynti
14676: neista varoista huomattava osa jää saamatta.          konsortiolle oli sekä veronmaksajien kannalta
14677: Valtion vastuulle omaisuudenhoitoyhtiöön siir-        edullisin että pitkällä aikavälillä pankkitoimin-
14678: retyn omaisuuden ja saatavien osalta tullaan          nan rakenteita tervehdyttävä.
14679: 
14680:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
14681: 
14682:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14683:                                           1993 vp -   KK 609                                            3
14684: 
14685: 
14686: 
14687: 
14688:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
14689: 
14690:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Hur hankstödet kommer att återfås heror
14691: anger har Ni, Herr Talman, till vederhörande          även på formen av det heviljade stödet. Återhe-
14692: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       talningen av hankstödet förefalier vara säkrast
14693: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr              heträffande statens kapitalplacering 1992 samt
14694: 609:                                                  de garantier som eventuellt heviljas affårshanker
14695:                                                       och andelshanksgruppen. Tili viss del har hank-
14696:           Ämnar Regeringen i överensstämmel-          stöd redan återfåtts.
14697:        se med minister Viinanens skriftliga löfte        Ju längre recessionen varar, desto längre drö-
14698:        driva tilihaka åtminstone en del av hank-      jer det innan den egendom som staten övertagit
14699:        stödet av de hanker som nu genom heslu-        kan förvandlas i pengar för att de låga prisema
14700:        tet om uppdelning fick den lönsamma            inte skall öka statens förluster oskäligt.
14701:        delen av hankverksamheten, eller skall            I viiken mån stödet kan återfås heror på
14702:        stödet i sin helhet hetalas av folket, samt    utvecklingen av hankemas och egendomsför-
14703:           stödde Regeringen medvetet andels-          valtningsholagets ekonomiska situation. Detta
14704:        hanksgruppen som man vet hestår av             heror i sin tur i avgörande grad på hur landets
14705:        delar med mycket svag lönsamhet eller          ekonomi utvecklar sig, utvecklingen på penning-
14706:        som är direkt olönsamma?                       och valutamarknaden samt på hankernas egen
14707:                                                       och egendomsförvaltningsholagets verksamhet.
14708:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            SBF såldes i lika stora delar tili ett konsortium
14709: anföra följande:                                      hestående av de fyra huvudkonkurrenterna. För-
14710:                                                       säljningen gjordes på förtagsekonomiska grun-
14711:    Utgångspunkten för hankstödet var i hörjan,        der. Varje hankgrupp hetalade ett hra pris för
14712: och är fortfarande, att stödet är tillfålligt, även   den fjärdedel den erhöli. Något stöd förekom
14713: om det fördelar sig över många år, och att det        inte i samhand med köpet. Köparna kom över-
14714: skall återhetalas i sin helhet. I hörjan trodde man   ens om fördelningen av SBF:s kontor, kontor för
14715: att stödet kommer att vara så litet att statens       kontor. När överenskommelsen om fördelning-
14716: eventuella förlust närmast hestår av räntor som       en av kontoren träffades såg man också tili att
14717: hlir ohetalda. I hankstöd har för närvarande          konkurrensen mellan köparhankerna hihehölis
14718: hetalts ca 40 miljarder mark, varför det är helt      genom att respektive kontor gavs den hank inom
14719: klart att alit hankstöd inte kan fås tillhaka, hur    regionen som hade den minsta marknadsandelen
14720: man än försöker.                                      och som önskade överta det.
14721:    Om den egendom som staten övertagit säljs på          Innan SBF såldes hade andelshankerna den
14722: ett hehärskat sätt och så att det uppstår konkur-     starkaste marknadsstäliningen mätt med mark-
14723: rens mellan köpama kan staten få tilihaka en del      nadsandelen för inlåning. När konsortiet hade
14724: av de placerade medlen. De slutliga kostnader         köpt SBF:s affärsverksamhet accentuerades de-
14725: som upprätthållandet av hankemas soliditet            ras marknadsställning. Andelhankernas mark-
14726: åsamkar staten kommer dock att hli hetydande.         nadsstälining hade dock fortfarande varit den
14727:    Trots den köpeskilling man fick när Sparhan-       starkaste eller i någon mån accentuerats även i de
14728: ken i Finland såldes kommer en hetydande del av       andra alternativen. Det väsentliga är att försälj-
14729: de. medel som hundits vid SBF aldrig att återfås.     ningen av SBF:s affärsverksamhet tili konsortiet
14730: Vad gäller den egendom och de fordringar som          var den lösning som är håde fördelaktigast för
14731: överförts på statens ansvar tili egendomsförvalt-     skattebetalarna och på lång sikt balanserar
14732: ningsholaget kommer man att hokföra stora             bankverksamhetens strukturer.
14733: förluster som helopp som staten aldrig kommer
14734: att få tillhaka.
14735:      Helsingfors den 7 decemher 1993
14736: 
14737:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
14738:                                               1993 vp
14739: 
14740: Kirjallinen kysymys 610
14741: 
14742: 
14743: 
14744: 
14745:                                   Mäkelä ym.: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaan voimalahanket-
14746:                                      ta varten anomasta investointiavustuksesta
14747: 
14748: 
14749:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14750: 
14751:     Eduskunta on hylätessään ydinvoimalahank-       Botnian voimalaitokseen Kemissä saamalla em.
14752: keen 24.9.1993 edellyttänyt hallitukselta toimen-   suuruisella avustuksella. Samansuuruista tukea
14753: piteitä kotimaisen energian käyttöön ottamisek-     on hakenut myös Rovaniemen kaupunki lämpö-
14754: si. Erityisen voimakkaasti eduskunta edellytti      voimalahankkeelleen. Yhteensä Lapin voimala-
14755: kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käyt-      hankkeet edellyttävät valtiolta noin 295 miljoo-
14756: töönottoa.                                          nan markan investointiavustusta. Tällä raha-
14757:     Hallituksen toimet näyttävät olevan koko-       määrällä taattaisiin usean sadan työpaikan säily-
14758: naan päinvastaisia kuin eduskunta on siltä edel-    minen pitkälle ensi vuosituhannelle ja rakennus-
14759: lyttänyt.                                           vaiheen usean sadan uuden työpaikan syntymi-
14760:     Ministeri Kääriäisen vieraillessa Lapissa       nen, joista pysyviksi on arvioitu jäävän noin
14761: (23.10.-25.10.1993) on julkisuudessa ollut tie-     300-400 työpaikkaa, lähinnä hakkeen ja tur-
14762: toja, että Lapin teollisuuden voimalahankkeille     peen käsittelyssä sekä kuljetuksessa.
14763: myönnettäisiin vain noin 10 %:n investointiavus-       Kun Lappi on maamme vaikeinta työttö-
14764: tukset.                                             myysaluetta ja kun Koillis-Lapissa on muodos-
14765:     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mm.       tumassa pysyvä noin 30 o/o:n työttömyys, tulee
14766: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehdas joudutaan        hallituksen valita ensisijaiseksi uudistamiskoh-
14767: sulkemaan. Luvatulla investointiavustuksella ei     teeksi Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehdas ja
14768: voimalaa ja uusintatyötä voida Kemijärvellä         kiireellisenä myöntää sen voimalahankkeeseen
14769: aloittaa.                                           anoma investointiavustus. Eduskunnan tahtokin
14770:     Samalla kun lupaus syö maata hallituksen        edellyttää maassamme noudatettavan hajaute-
14771: elvytyspuheiden alta, se saattaa koko hallituksen   tun energiantuotannon linjaa.
14772: teollisuuspolitiikan varsin kyseenalaiseksi. Var-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
14773:  sin hyvin tiedetään, että Rauman sellutehdas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14774:  hankkeelle annettiin 50 miljoonan markan val-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14775:  tionapu pelkän pohjamontun kustannuksiin,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14776:  vaikka miljoonat saanut Metsä-Botnia ei ole
14777:  edes tehnyt päätöstä aloittaa tehtaan rakennus-              Aikooko Hallitus myöntää kiireellise-
14778:  työt. Ministeri Kääriäisen tiedetään itse hääri-          nä Veitsiluoto Oy:n anoman 73 miljoo-
14779:  neen lapion kanssa montulla.                              nan markan investointiavustuksen Kemi-
14780:     Veitsiluoto Oy on todennut Kemijärven teh-             Jarven tehtaan voimalahankkeeseen
14781:  taan laajennuksen kannattavaksi. Toimitusjoh-             Koillis-Lapissa olevan vaikean työttö-
14782:  taja Pellonmaa on julkisuudessa todennut mm.:             myyden johdosta, ja
14783:  "Hanke on mitoitettu niin, että tällainen puu-               noudattaako Hallitus eduskunnan
14784:  määrä pystytään hankkimaan Kemijärven teh-                tahtoa hajautetusta energiantuotannosta
14785:  taan Suomen puolella olevalta luontaiselta han-           myöntämällä myös Veitsiluoto Oy:n Ke-
14786:  kin ta -alueelta."                                        miin ja Rovaniemen kaupungin anomat
14787:     Veitsiluoto Oy edellyttää hankkeilleen 30 %:n          investointiavustukset anotun suuruisina?
14788:  investointiavustusta ja perustelee asiaa Metsä-
14789: 
14790:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1993
14791: 
14792:                     Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
14793: 
14794:  230032J
14795: 2                                       1993 vp -   KK 610
14796: 
14797: 
14798: 
14799: 
14800:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14801: 
14802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      miseen. Nykyinen selluloosatehdas on rakennet-
14803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tu 1960-luvulla ja sen tekninen pitoaika alkaa
14804: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lähestyä loppuaan. Kaavailtu uusi voimalaitos
14805: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän        voisi tuottaa soodakattilan ohella sellutehtaan
14806: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tarvitseman energian ja lisäksi kaukolämpöä
14807: 610:                                                Kemijärven kaupungille ja sähköä tehtaan ulko-
14808:                                                     puolisille kuluttajille.
14809:           Aikooko Hallitus myöntää kiireellise-        Kemijärven sellutehtaan uudistamisaikatau-
14810:        nä Veitsiluoto Oy:n anoman 73 miljoo-        lu, mitoitus ja rahoitus ovat toistaiseksi avoimia
14811:        nan markan investointiavustuksen Kemi-       kysymyksiä. Voimalaitoksen koko ja rakenta-
14812:        järven tehtaan voimalahankkeeseen            misaikataulu puolestaan riippuvat selluloosateh-
14813:        Koillis-Lapissa olevan vaikean työttö-       taan uudistamiseksi tehtävistä ratkaisuista. Tällä
14814:        myyden johdosta, ja                          hetkellä ei ole edellytyksiä ottaa kantaa voima-
14815:           noudattaako Hallitus eduskunnan           laitoksen valtiontukeen.
14816:        tahtoa hajautetusta energiantuotannosta         Veitsiluoto Oy:n Kemin voimalaitoksen voi-
14817:        myöntämällä myös Veitsiluoto Oy:n Ke-        daan todeta olevan energiataloudellisesti varsin
14818:        miin ja Rovaniemen kaupungin anomat          perusteltu hanke. Yhtiön esittämät avustusmää-
14819:        investointiavustukset anotun suuruisina?     rät kuitenkin ylittävät tuntuvasti valtion rahoi-
14820:                                                     tusmahdollisuudet ja vastaaville hankkeille
14821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        myönnetyn tuen. Neuvotteluissa kuitenkin etsi-
14822: vasti seuraavaa:                                    tään vielä ratkaisua hankkeen toteuttamiseksi
14823:                                                     pikaisesti.
14824:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on parhail-      Rovaniemelle on kaavailtu 30/60 MW:n te-
14825: laan meneillään Veitsiluoto Oy:n kehittämisstra-    hoista lämmitysvoimalaitosta. Hanke on ener-
14826: tegian laatiminen. Tässä yhteydessä arvioidaan      giataloudellisesti hyvin perusteltu, sillä näin saa-
14827: muun muassa yhtiön talouden kehitysnäkymiä          taisiin merkittävä kaukolämpökuorma yhdiste-
14828: ja investointeihin liittyviä kysymyksiä.            tyn sähkön ja lämmön tuotannon piiriin. Kaup-
14829:    Veitsiluoto Oy:n Kemijärven voimalaitoshan-      pa- ja teollisuusministeriö on jo tehnyt voimalai-
14830: ke liittyy Kemijärven selluloosatehtaan uudista-    toksen avustuspäätöksen.
14831: 
14832:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
14833: 
14834:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
14835:                                         1993 vp -      KK 610                                          3
14836: 
14837: 
14838: 
14839: 
14840:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
14841: 
14842:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1960-talet och dess tekniska livslängd närmar sig
14843: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          sitt slut. Det planerade nya kraftverket kunde
14844: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vid sidan av sodapannan producera den energi
14845: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål           som cellulosafabriken behöver och dessutom
14846: nr 610:                                               fjärrvärme för Kemijärvi stad samt ei för utom-
14847:                                                       stående konsumenter.
14848:           Har Regeringen för avsikt att i bråd-           Tidtabellen för förnyandet av Kemijärvi-fa-
14849:        skande ordning bevilja det investerings-       briken samt dimensioneringen och finansiering-
14850:        understöd på 73 miljoner mark som Veit-        en är fortfarande öppna frågor. Kraftverkets
14851:        siluoto Oy anhållit om för Kemijärvi-          storlek och byggtidtabellen för denna anlägg-
14852:        fabrikens kraftverksprojekt och på så          ning beror isin tur på de beslut som fattas i fråga
14853:        sätt minska den stora arbetslösheten i         om cellulosafabriken. För närvarande finns inga
14854:        nordöstra Lappland, och                        förutsättningar att ta ställning tili ett statsstöd
14855:           iakttar Regeringen riksdagens önske-        för kraftverket.
14856:        mål om decentraliserad energiproduk-               Vad beträffar Veitsiluoto Oy:s kraftverk i
14857:        tion genom att bevilja också de investe-       Kemi kan man konstatera att motiveringen för
14858:        ringsunderstöd som Veitsiluoto Oy (för         projektet energiekonomiskt sett är god. Det
14859:        Kemi) och Rovaniemi stad har anhållit          understödsbelopp som bolaget har föreslagit
14860:        om tili det begärda beloppet?                  överskrider dock kännbart statens finansierings-
14861:                                                       möjligheter och det stöd som beviljats för mot-
14862:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         svarande projekt. Förhandlarna söker dock fort-
14863: anföra följande:                                      farande en lösning för ett snabbt genomförande
14864:                                                       av projektet.
14865:    Handels- och industriministeriet lägger som            1 Rovaniemi planeras ett värmekraftverk
14866: bäst upp en utvecklingsstrategi för Veitsiluoto       med effekten 30/60 MW. Projektet är väl moti-
14867: Oy. 1 samband med detta dryftas bland annat           verat ur energiekonomisk synvinkel, för det
14868: utsikterna för bolagets ekonomiska utveckling         innebär att den kombinerade produktioneo av
14869: och frågor som gäller investeringar.                  ei och värme kommer att omfatta en ansenlig
14870:    Veitsiluoto Oy:s kraftverksprojekt i Kemijärvi     mängd fjärrvärme. Handels- och industriminis-
14871: anknyter tili förnyandet av cellulosafabriken på      teriet har redan fattat beslut om understöd för
14872: orten. Den nuvarande fabriken är byggd på             kraftverket.
14873: 
14874:      Helsingforsden 7 december 1993
14875: 
14876:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
14877:                                                  1993 vp
14878: 
14879: Kirjallinen kysymys 611
14880: 
14881: 
14882: 
14883: 
14884:                                     Seppänen: Eräiden korkeiden virkamiesten saamista palkankoro-
14885:                                         tuksista ympäristöministeriön hallinnonalalla
14886: 
14887: 
14888:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14889: 
14890:    Lehtitietojen mukaan (mm. Ilta-Sanomat                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14891: 12.11.1993) kokoomuslainen asuntoministeri             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14892: Pirjo Rusanen on toteuttanut ympäristöministe-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14893: riön hallinnonalalla eräille virkamiehille, jotka      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14894: on usein valittu tehtäviinsä poliittisin perustein,
14895: huomattavia ylimääräisiä palkankorotuksia.                       Katsooko Hallitus, että ympäristömi-
14896: Ministeri Rusasen virkakaudella asuntoasioita                 nisteriössä on toimittu oikein, kun tietyil-
14897: haitavien kokoomuslaisten virkamiesten määrä                  le - usein poliittisin perustein valituille
14898: on selvästi lisääntynyt, ja asiaan näyttävät liitty-          -virkamiehille on pantu toimeen suuria
14899: vän nyt myös mainitut palkankorotukset.                       palkankorotuksia?
14900:    Samaan aikaan hallituksen edustajat vaativat
14901: muilta "maltillisia" työmarkkinaratkaisuja.
14902: 
14903:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
14904: 
14905:                                              Esko Seppänen
14906: 
14907: 
14908: 
14909: 
14910:  2300321
14911: 2                                         1993 vp -   KK 611
14912: 
14913: 
14914: 
14915: 
14916:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14917: 
14918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ympäristöministeriön t01mmnan kehittämi-
14919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen on samanaikaisesti ollut vireillä. Ympäristö-
14920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ministeriön uusi asetus (326/93) tuli voimaan
14921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppäsen         1.6.1993. Tällä asetuksella ministeriön organi-
14922: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 611:         saatio muutettiin vastaamaan asunto- ja raken-
14923:                                                       tamishallinnon uudelleenjärjestelyjä sekä tuke-
14924:           Katsooko Hallitus, että ympäristömi-        maan tulosjohtamista. Ympäristöministeriöön
14925:        nisteriössä on toimittu oikein, kun tietyil-   perustettiin uusi asunto- ja rakennusosasto, joka
14926:        le - usein poliittisin perustein valituille    vastaa asumisen edistämisen tulosalueesta sekä
14927:        - virkamiehille on pantu toimeen suuria        rakennetun ympäristön ja rakentamisen tulos-
14928:        palkankorotuksia?                              alueesta. Osaston tehtäviin kuuluvat asiat, jotka
14929:                                                       koskevat mm. asuntojen tuotantoa, korjausta ja
14930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ylläpitoa, asumiskustannuksia, asuntorahoitus-
14931: vasti seuraavaa:                                      ta, huoneenvuokrasuhteita ja muuta asuntopoli-
14932:                                                       tiikkaa, rakentamispolitiikkaa, rakentamisen
14933:    Kuluvan vuoden aikana on toteutettu laaja          laatua, taloutta ja teknistä hyväksyntää, raken-
14934: asunto- ja rakentamishallinnon uudistus. Val-         tamista koskevia määräyksiä ja ohjeita, raken-
14935: tion asuntorahasto on aloittanut toimintansa          nusvalvontaa, korjausrakentamista sekä kiin-
14936: 1.12.1993 ja asuntohallitus on lakkautettu.           teistön hoitoa.
14937: Asuntohallituksen tehtävät on siirretty Valtion           Asunto- ja rakentamishallinnon järjestelyi-
14938: asuntorahastoon, ympäristöministeriöön, valtio-       hin liittyen perustettiin ympäristöministeriöön
14939: konttoriin, lääninoikeuksiin ja Kansaneläkelai-       1.6.1993 lukien asunto- ja rakennusosaston
14940: tokselle.                                             päällikkönä toimivan ylijohtajan virka (S 31).
14941:    Valtion asuntorahasto on valtion talousar-         Tasavallan presidentti nimitti virkaan kansan-
14942: vion ulkopuolinen rahasto, joka huolehtii sosi-       edustaja, arkkitehti Jouni J. Särkijärven. Yli-
14943: aalisen asuntotuotannon varainhankinnasta, ns.        johtaja Särkijärvi otti viran vastaan 1.8.1993.
14944: talokohtaisten asuntolainojen myöntämisestä,          Asunto- ja rakennusosaston asumisen edistä-
14945: varojen osoittamisesta kunnille henkilökohtais-       misen tulosalueen päällikkönä toimii apulais-
14946: ten lainojen myöntämistä varten sekä valtion          osastopäällikkö (S 29), hallitusneuvos Hannu
14947: asuntolainojen ja muun asumisen tuen myöntä-          Junkkari. Junkkari hoiti väliaikaisesti asunto-
14948: misestä. Lisäksi asuntorahasto valvoo valtion         ja rakennusosaston ylijohtajan virkaa 1.6.-
14949: lainoittaman asuntotuotannon hinta- ja laatuta-       31.7.1993. Rakennetun ympäristön ja rakenta-
14950: soa. Valtion asuntorahasto toimii ympäristömi-        misen tulosalueen päällikkönä toimivan apu-
14951: nisteriön alaisena yksikkönä ja sen henkilö-          laisosastopäällikön virka (S 29) perustettiin
14952: kuntavahvuus on 60 henkilöä.                           1.9.1993 lukien. Tasavallan presidentti nimitti
14953:    Ympäristöministeriön asema asuntopolitii-          virkaan markkinointipäällikkö, Dl Matti J.
14954: kan ohjaajana on vahvistunut. Ministeriöön on         Virtasen 1.9.1993 lukien. Asunto- ja rakennus-
14955: siirretty asuntopoliittinen norminanto ja ohjaus.     osastoon perustettiin 1.6.1993 alkaen neuvotte-
14956: Myös asumisen tukijärjestelmien kehittäminen          levan virkamiehen virka (S 27), johon valtio-
14957: ja säädösvalmistelu kuuluvat ministeriölle. Val-      neuvosto siirsi ja nimitti ylitarkastaja Juha To-
14958: tion tukeman asuntorakentamisen ohjaus ja             ropaisen 1.6.1993 alkaen.
14959: asuinkiinteistöjen hoidon kehittäminen on siirty-         Valtion asuntorahaston ylijohtajan (S 31) vir-
14960: nyt ministeriön vastuulle. Ympäristöministeriö        kaan tasavallan presidentti nimitti asuntohalli-
14961: huolehtii myös asuntotutkimuksen koordinoin-          tuksen ylijohtaja Teuvo Ijäksen 1.12.1993 al-
14962: nista ja tutkimusmäärärahojen hallinnoinnista.        kaen. Asuntorahaston johtajan virkaan (S 29)
14963: Ympäristöministeriöön on perustettu 22 uutta          valtioneuvosto nimitti kauppatieteiden maisteri
14964: virkaa pääasiassa asuntohallituksesta siirtyneitä     Harri Hiltusen 1.12.1993. Johtaja on asuntora-
14965: tehtäviä varten.                                      haston ylijohtajan sijainen.
14966:                                           1993 vp -   KK 611                                         3
14967: 
14968:     Valtioneuvosto teki 11.11.1993 valtion virka-     ministeriön asunto- ja rakennusosaston kahden
14969: mieslain 30 §:n 3 momentin mukaiset sopimukset        apulaisosastopäällikön sekä neuvottelevan vir-
14970: ympäristöministeriön ylijohtaja Jouni J. Särki-       kamiehen palkkausta. Heidän osaltaan valtio-
14971: järven, Valtion asuntorahaston ylijohtajan Teu-       varainministeriö ei puoltanut ympäristöministe-
14972: vo Ijäksen ja Valtion asuntorahaston johtajan         riön esitystä, koska he eivät ole osaston päälli-
14973: Harri Hiltusen kanssa. Näissä sopimuksissa so-        kön asemassa. Ottaen huomioon muiden vastaa-
14974: vittiin mainittujen virkamiesten palkkauksesta.       vissa tehtävissä ympäristöministeriössä toimi-
14975: Ylijohtaja Jouni J. Särkijärven palkkaus vastaa       vien sopimuspaikkaisten virkamiesten palkkaus-
14976: ympäristöministeriön muiden osastojen päällik-        tason ympäristöministeriö valtion virkaehtoso-
14977: köinä toimivien virkamiesten palkkausta. Yli-         pimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla
14978: johtaja Teuvo Ijäksen palkkaus määriteltiin           määräsi mainittujen kolmen sopimuspaikkaisen
14979: asuntorahaston tehtävien mukaisesti ja se on          virkamiehen palkkaustasosta.
14980: alhaisempi kuin asuntohallituksen entisen pää-            Edellä mainituille ympäristöministeriön ja
14981: johtajan. Niin ikäänjohtaja Harri Hiltusen palk-      Valtion asuntorahaston virkamiehille on heidän
14982:  kaus jäi alhaisemmaksi kuin aikaisemmin asun-        nimitystensä jälkeen määritelty palkat, jotka
14983:  tohallituksen pääjohtajan sijaisena toimineen        vastaavat heidän tehtäviään ja vastuutaan. Val-
14984:  ylijohtajan palkkaus. Ennen sopimusten tekoa         tioneuvoston käsityksen mukaan kyse ei ole ollut
14985:  ympäristöministeriö pyysi asiasta valtiovarain-      palkankorotuksista, vaan sopimuspaikkaiselle
14986:  ministeriön lausunnon. Valtiovarainministeriö        virkamiehelle kuuluvan oikean palkkauksen
14987:  tarkistaa, että ministeriön esitys vastaa valtion-   määrittelystä tehtävien vaatimustason mukaises-
14988:  hallinnon johtotehtävissä yleensä noudatettua        ti. Ympäristöministeriön ja Valtion asuntora-
14989:  palkkatasoa.                                         haston toimintamenomomentin määrärahoissa
14990:     Ympäristöministeriön valtiovarainministe-         nämä palkkaukset on otettu jo etukäteen huo-
14991:  riölle tekemä valtion virkamieslain 30 §:n 3 mo-     mioon.
14992:  mentin mukainen esitys koski myös ympäristö-
14993:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
14994: 
14995:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
14996: 4                                          1993 vp -   KK 611
14997: 
14998: 
14999: 
15000: 
15001:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15002: 
15003:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Samtidigt har en utveckling av miljöministeri-
15004: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           ets verksamhet pågått. Den nya förordningen
15005: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-        om miljöministeriet (326/93) trädde i kraft
15006: dagsman Seppänen undertecknade spörsmål nr             1.6.1993. Genom denna förordning ändrades
15007: 611:                                                   ministeriets organisation så att den svarar mot
15008:                                                        omorganisationen av bostads- och byggnadsför-
15009:           Anser Regeringen att det har handlats        valtningen och stöder resultatstyrningen. Vid
15010:        rätt vid miljöministeriet då där har ge-        miljöministeriet inrättades en ny bostads- och
15011:        nomdrivits stora löneförhöjningar för           byggnadsavdelning, som svarar för resultatom-
15012:        vissa - ofta på politiska grunder valda         rådet för främjande av boendet samt för resultat-
15013:        - tjänstemän?                                   området för den byggda miljön och byggandet.
15014:                                                        Till avdelningens område hör uppgifter som bl.a.
15015:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           gäller produktion, reparation och underhåll av
15016: samt anföra följande:                                  bostäder, boendekostnader, bostadsfinansiering,
15017:                                                        hyresförhållanden och annan bostadspolitik,
15018:    I år har en övergripande reformering av bo-         byggnadspolitik, byggandets kvalitet, ekonomi
15019: stads- och byggnadsförvaltningen genomförts.           och tekniska godkännande, föreskrifter och an-
15020: Statens bostadsfond har inlett sin verksamhet          visningar om byggande, byggnadstillsyn, repara-
15021: 1.12.199 3, och bostadsstyrelsen har dragits in.       tionsbyggande och fastighetsvård.
15022: Bostadsstyrelsens uppgifter har förts över till            I anslutning till omställningarna inom bo-
15023: statens bostadsfond, miljöministeriet, statskon-       stads- och byggnadsförvaltningen inrättades vid
15024: toret, länsrätterna och folkpensionsanstalten.         miljöministeriet från 1.6.1993 en tjänst (S 31) för
15025:    Statens bostadsfond är en fond som står             en överdirektör som fungerar som chef för bo-
15026: utanför statsbudgeten och som tar hand om              stads- och byggnadsavdelningen. Republikens
15027: medelanskaffning för social bostadsproduktion,         president utnämnde till denna tjänst riksdags-
15028: beviljande av s.k. husbestämda bostadslån, an-         mannen, arkitekt Jouni J. Särkijärvi. Överdirek-
15029: visning av medel till kommunerna för beviljande        tör Särkijärvi tog emot tjänsten 1.8.1993. Som
15030: av personliga lån samt beviljande av statliga          chef för resultatområdet för främjande av boen-
15031: bostadslån och övrigt stöd till boendet. Bostads-      det vid bostads- och byggnadsavdelningen
15032: fonden övervakar dessutom pris- och kvalitetsni-       fungerar en biträdande avdelningschef (S 29),
15033: våerna inom den statligt belånade bostadspro-          regeringsrådet Hannu Junkkari. Junkkari skötte
15034: duktionen. Statens bostadsfond fungerar som en         tillfälligt tjänsten som överdirektör för bostads-
15035: enhet som är underställd miljöministeriet och          och       byggnadsavdelningen       1.6-31.7.1993.
15036: personalstyrkan är 60 personer.                        Tjänsten som biträdande avdelningschef som
15037:    Miljöministeriets ställning i styrningen av bo-     fungerar som chef för resultatområdet för den
15038: stadspolitiken har befasts. Den bostadspolitiska       byggda miljön och byggandet (S 29) inrättades
15039: normgivningen och styrningen har förts över till       från 1.9.1993. Republikens president utnämnde
15040: ministeriet. Också utvecklingen av stödsystemen        marknadsföringschef, dipl. ing. Matti J. Virta-
15041: för boende och beredningen av lagstiftningen           nen till denna tjänst från 1.9.1993. Vid bostads-
15042: hör till ministeriet. Styrningen av det stat,sunder-   och byggnadsavdelningen inrättades från
15043: stödda bostadsbyggandet och utvecklingen av            1.6.1993 en tjänst (S 27) för en konsultativ tjäns-
15044: skötseln av bostadsfastigheter har förts över så       teman, till viiken statsrådet flyttade och utnämn-
15045: att miljöministeriet svarar för dem. Miljöminis-       de överinspektör Juha Toropainen från 1.6.1993.
15046: teriet ombesörjer också koordineringen av bo-              Till tjänsten som överdirektör (S 31) för sta-
15047: stadsforskningen och förvaltningen av forsk-           tens bostadsfond utnämnde Republikens presi-
15048: ningsanslagen. Vid miljöministeriet har inrättats      dent bostadsstyrelsens överdirektör Teuvo Ijäs
15049: 22 nya tjänster för uppgifter som huvudsakligen        från 1.12.1993. Till tjänsten som direktör vid
15050: förts över från bostadsstyrelsen.                      bostadsstyrelsen (S. 29) utnämnde stats:rådet
15051:                                            1993 vp -   KK 611                                           5
15052: 
15053: ekon.mag. Harri Hiltunen 1.12.1993. Direktören            Miljöministeriets förslag till finansministeriet
15054: är ställföreträdare för bostadsstyrelsens överdi-      enligt 30 § 3 mom. statstjänstemannalagen gällde
15055: rektör.                                                också avlöningen av två biträdande avdelnings-
15056:     Statsrådet ingick 11.11.1993 avtal enligt 30 § 3   chefer och en konsultativ tjänsteman vid miljö-
15057: mom. statstjänstemannatagen med miljöministe-          ministeriets bostads- och byggnadsavdelning. I
15058: riets överdirektör Jouni J. Särkijärvi, statens        fråga om dem förordade finansministeriet inte
15059: bostadsfonds överdirektör Teuvo Ijäs och sta-          miljöministeriets förslag, eftersom de inte inne-
15060: tens bostadsfonds direktör Harri Hiltunen. I           har ställningen som chef för en avdelning. Med
15061: dessa avtal överenskoms om avlöningen för              beaktande av avlöningsnivån för andra tjänste-
15062: nämnda tjänstemän. Överdirektör Jouni J. Sär-          män med avtalslön i motsvarande uppgifter vid
15063: kijärvis avlöning motsvarar avlöningen för de          miljörninisteriet förordnade miljöministeriet
15064: tjänstemän som fungerar som <:~efer för rniljörni-     med stöd av 5 § 2 mom. 2 punkten lagen om
15065: nisteriets övriga avdelningar. Overdirektör Teu-       statens tjänsteavtal om avlöningsnivån för de tre
15066: vo Ijäs avlöning definierades enligt bostadsfon-       närnnda tjänstemännen med avtalslön.
15067: dens uppgifter och den är lägre än bostadsstyrel-         För de ovan nämnda tjänstemännen vid mil-
15068: sens föregående generaldirektörs. Likaså är di-        jörninisteriet och statens bostadsfond har efter
15069: rektör Harri Hiltunens avlöning lägre än avlö-         deras utnämning definierats löner som motsva-
15070: ningen för den överdirektör som tidigare funge-        rar deras uppgifter och ansvar. Enligt statsrådets
15071: rade som ställföreträdare för bostadsstyrelsens        uppfattning har det inte varit fråga om lönefor-
15072: generaldirektör. Innan avtalen ingicks bad miljö-      höjningar, utan om att den korrekta avlöningen
15073: ministeriet om finansministeriets utlåtande i          för en tjänsteman med avtalslön defmieras enligt
15074: ärendet. Finansministeriet kontrollerar att rni-       uppgiftemas kravnivå. I anslagen under verk-
15075: nisteriets förslag motsvarar den lönenivå som i        samhetsmomentet för miljöministeriet och
15076: allmänhet tillämpas for ledande uppgifter inom         statens bostadsfond har dessa avlöningar beak-
15077:  statsförvaltningen.                                   tats redan i förväg.
15078: 
15079:      Helsingforsden 2 december 1993
15080: 
15081:                                                                               Minister Pirjo Rusanen
15082:                                                 1993 vp
15083: 
15084: Kirjallinen kysymys 612
15085: 
15086: 
15087: 
15088: 
15089:                                    Seppänen: Valtion opintotukikeskuksen toimenpiteistä opintolai-
15090:                                        nojen takaisinmaksuvaikeuksien yhteydessä
15091: 
15092:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15093: 
15094:    Opiskelijoiden taloudellisen aseman vaikeutu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15095: misenja työttömyyden kasvunjohdosta Valtion           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15096: opintotukikeskus on joutunut maksamaan velal-
15097: listen puolesta yhä enemmän korkoja ja lyhen-                  Olisiko Hallituksen mielestä tarkoi-
15098: nyksiä.                                                     tuksenmukaista alentaa Valtion opinto-
15099:     Näissä tapauksissa VOTK on osoittanut                   tukikeskuksen perimää korkoa tai mah-
15100: suurta joustamattomuutta velallisten luottojen              dollista kehittää jätjestelmää niin, että
15101: uudelleenjätjestelyjen suhteen, ja VOTK perii               opintolainojen osalta voitaisiin toteuttaa
15102: saamisistaan korkeaa 16 prosentin korkoa.                   nykyistä joustavampia luottojen uusjär-
15103:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-         jestelyjä ilman pankkilainojen irtisano-
15104: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             mista?
15105: 
15106:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
15107:                                             Esko Seppänen
15108: 
15109: 
15110: 
15111: 
15112:  2300321
15113: 2                                       1993 vp -   KK 612
15114: 
15115: 
15116: 
15117: 
15118:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15119: 
15120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sellä. Korkoavustusten määrä on kasvanut viime
15121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuosina voimakkaasti. Tänä syksynä korko-
15122: olette 12 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn         avustushakemusten määrä on yli 10 000. Vuosi
15123: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sitten vastaava määrä oli 5 500.
15124: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko            Lainansaaja ja pankki voivat sopia lyhennyk-
15125: Seppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sen lykkäämisestä. Valtion opintotukikeskus on
15126: n:o 612:                                            viimeksi keväällä 1993 antanut pankeille suosi-
15127:                                                     tuksen siitä, että lykkäyspyyntöihin suostuttai-
15128:           Olisiko Hallituksen mielestä tarkoi-      siin mm. silloin, kun lainansaaja on työtön.
15129:        tuksenmukaista alentaa Valtion opinto-       Pankeilta saadun tiedon mukaan myönnettyjen
15130:        tukikeskuksen perimää korkoa tai mah-        lykkäysten määrä on suuri.
15131:        dollista kehittää järjestelmää niin, että        Valtion opintotukikeskus perii takaajana
15132:        opintolainojen osalta voitaisiin toteuttaa   maksetuista lainoista 16 prosentin viivästysko-
15133:        nykyistä joustavampia luottojen uusjär-      ron. Viivästyskorko on vahvistettu lailla. Viiväs-
15134:        jestelyjä ilman pankkilainojen irtisano-     tyskorko on ollut nykyisen suuruinen 1.7.1992
15135:        mista?                                       lukien. Opintotukilain (28172) mukaisen lainan
15136:                                                     kohdalla Valtion opintotukikeskus voi alentaa
15137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perimiskoron asiakkaan hakemuksesta pankin
15138: vasti seuraavaa:                                    takausmaksun maksamishetkellä perimän koron
15139:                                                     tasolle, jos lainan joutuminen takaajan makset-
15140:    Valtion opintotukikeskus maksaa vuonna           tavaksi on aiheutunut esimerkiksi työttömyydes-
15141: 1993 takaajana pankeille opintolainoja yli 100      tä. Perintäkoron alennuspäätöksiä on tehty tänä
15142: miljoonaa markkaa. Vuonna 1992 vastaava mää-        vuonna noin 1 000.
15143: rä oli 75,6 miljoonaa markkaa. Kasvu on 1990-           Valtion opintotukikeskus pyrkii takaisinpe-
15144: luvulla ollut voimakasta. 1980-luvun aikana vuo-    rinnässä ottamaan velallisen tilanteen huo-
15145: sittain maksettiin noin 15 miljoonaa markkaa.       mioon. Jos velallisen taloudellinen tilanne on
15146:    Vuonna 1993 maksetaan noin 4 500 henkilön        heikko, perimistoimenpiteitä ei käynnistetä.
15147: lainat. Viime vuonna maksettiin 3 500:n ja aikai-   Maksukykyinen velallinen voi ulosottoperinnän
15148: sempina vuosina noin 1 500-2 000 henkilön           sijasta maksaa sovitun kuukausierän suoraan
15149: lainat.                                             Valtion opintotukikeskukselle.
15150:    Voimassa olevien opintotukilakien mukaan             Hallituksen esitys opintotukilainsäädännön
15151: pankki on oikeutettu irtisanomaan opintolai-        uudistamisesta sisältää seuraavia takaajana
15152: nan, jos lainansaaja on laiminlyönyt lyhennyk-      maksettujen opintolainojen takaisinperintään
15153: sen tai koron maksamisen ja eräpäivästä on          liittyviä muutoksia:
15154: kulunut vähintään kolme kuukautta. Irtisanomi-          Takaajana maksetuista opintolainoista perit-
15155: sen edellytyksenä on lisäksi, että sekä pankki      tävän viivästyskoron enimmäismääräksi ehdote-
15156: että Valtion opintotukikeskus ovat muistutta-       taan 16 prosenttia. Koron määrä voitaisiin ase-
15157: neet asiakasta laiminlyönnistä.                     tuksella säätää alhaisemmaksi.
15158:    Opintolainojen joutumista takaajan makset-           Lisäksi ehdotetaan, että velallinen, jonka ta-
15159: tavaksi työttömyystilanteessa pyritään ehkäise-     loudellinen tilanne on heikentynyt esim~rkiksi
15160: mään seuraavin keinoin:                             työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan
15161:    Opintotukilain mukaan Valtion opintotuki-        syyn perusteella, voitaisiin vapauttaa osasta val-
15162: keskus maksaa työttömän opintolainansaajan          tion saatavaa. Esimerkiksi pitkän työttömyyden
15163: korot pankille valtion varoista. Menettelyn edel-   aikana kertyneistä koroista olisi mahdollisuus
15164: lytyksistä on säädetty valtioneuvoston päätök-      myöntää maksuvapautus tällä perusteella.
15165:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
15166: 
15167:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
15168:                                            1993 vp -   KK 612                                          3
15169: 
15170: 
15171: 
15172: 
15173:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15174: 
15175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            10 000. För ett år sedan var antalet 5 500.
15176: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande               Låntagaren och banken kan komma överens
15177: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        om uppskov med amorteringen. Statens studie-
15178: dagsman Esko Seppänen undertecknade spörs-             stödscentral har senast våren 1993 givit banker-
15179: mål nr 612:                                            na en rekommendation om att gå med på begä-
15180:                                                        ran om uppskov bl.a. då låntagaren är arbetslös.
15181:           Anser Regeringen det ändamålsenligt          Enligt uppgift från bankema är antalet beviljade
15182:        att sänka den ränta som statens studie-         uppskov stort.
15183:        stödscentral uppbär eller är möjligt att            Statens studiestödscentral uppbär en 16 pro-
15184:        utveckla systemet så att man i fråga om         cents dröjsmålsränta för de lån den betalt i
15185:        studielånen kunde genomföra ett smidi-          egenskap av borgensman. Dröjsmålsräntan är
15186:        gare sätt att ordna kreditema på nytt           fastställd i lag. Storleken på dröjsmålsräntan har
15187:        utan att banklånen sägs upp?                    varit densamma sedan 1.7.1992. För ett lån
15188:                                                        enligt lagen om studiestöd (28/72) kan statens
15189:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          studiestödscentral på ansökan av kuuden sänka
15190: anföra följande:                                       räntan så att den motsvarar nivån på den ränta
15191:                                                        som banken uppbar vid tidpunkten för borgens-
15192:     Statens studiestödscentral beta1ar 1993 som        betalningen, om t.ex. arbetslöshet var orsaken
15193: borgensman Ö';:er 100 miljoner mark i studie1ån        till att lånet kom att betalas av borgensmannen.
15194: till bankema. Ar 1992 var motsvarande belopp           Omkring 1 000 beslut om att sänka räntan har
15195: 75,6 miljoner mark. Tillväxten har varit kraftig       fattats detta år.
15196: under 1990-talet. Under 1980-ta1et betalades               Statens studiestödscentral försöker vid åter-
15197: omkring 15 miljoner mark årligen.                      krav beakta låntagarens situation. Om låntaga-
15198:     År 1993 betalas lån för omkring 4 500 perso-       rens ekonomiska ställning är svag, vidtas inga
15199: ner, i fjol var detta antal 3 500 och under tidigare   indrivningsåtgärder. En solvent låntagare kan i
15200: år omkring 1 500-2 000 personer.                       stället för indrivning via utmätning betala en
15201:     Enligt de gällande lagama om studiestöd har        överenskommen månadspost direkt tili statens
15202: banken rätt att säga upp studielånet om låntaga-       studiestödscentral.
15203: ren har försummat att betala amortering eller              Regeringens proposition med förslag till för-
15204: ränta och om det förflutit minst tre månader           nyelse av lagstiftningen om studiestöd innehåller
15205: sedan förfallodagen. Ett villkor för att lånet skall   följande ändringar i fråga om återkrav av studie-
15206: kunna sägas upp är dessutom att såväl banken           lån som betalts genom borgen:
15207: som statens studiestödscentral har gjort kuuden            Det föreslås att den dröjsmålsränta som får
15208: uppmärksam på försummelsen.                            uppbäras för studielån som betalts genom bor-
15209:     Man har försökt utnyttja följande medel för        gen skall vara högst 16 procent. Räntan kan
15210: att borgensmannen inte skall bli tvungen att           genom förordning stadgas tili ett lägre belopp.
15211:  betala studielånen i en arbetslöshetssituation:           Dessutom föreslås att en låntagare, vars eko-
15212:      Enligt lagen om studiestöd betalar statens        nomiska ställning försvagats t.ex. på grund av
15213:  studiestödscentral av statens medel räntoma till      arbetslöshet, sjukdom eller av annat motsvaran-
15214:  banken för en arbetslös studielånstagare. Om          de skäl skall kunna befrias från en del av statens
15215:  villkoren för förfarandet stadgas i ett statsråds-    fordringar. Det skall exempelvis vara möjligt att
15216:  beslut. Antalet ränteunderstöd har stigit kraftigt    bevilja betalningsbefrielse från räntoma om ar-
15217:  under de senaste åren. Denna höst uppgick             betslösheten är långvarig.
15218:  ansökningama om ränteunderstöd till över
15219:      Helsingforsden 3 december 1993
15220: 
15221:                                                                 Minister Tytti /sohookana-Asunmaa
15222:                                                 1993 vp
15223: 
15224: Kirjallinen kysymys 613
15225: 
15226: 
15227: 
15228: 
15229:                                    Kautto ym.: Äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevien Finnairin
15230:                                        työntekijöiden työsuhteen jatkumisesta
15231: 
15232: 
15233:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15234: 
15235:     Valtion omistama lentoyhtiö Finnair Oy on         Tarkoituksena on nimenomaan suojata nuorten
15236: kesän aikana irtisanonut 53 lentoemäntää ja           naisten työsuhteita ja siten edistää perhepolitiik-
15237: stuerttia virkaiän mukaisessa nuoremmuusjär-          kaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Valtion-
15238: jestyksessä. Irtisanottujen joukossa oli useita       yhtiön menettely on lainvastaisuuden lisäksi ris-
15239: äitiyslomalla taikka hoitovapaalla olevia naisia.     tiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
15240: Työsopimuslaki estää yksiselitteisesti työnanta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15241: jaa irtisanomasta työsopimusta äitiysloman tai        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15242: hoitovapaan aikana.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15243:     Äitiyslomalla taikka hoitovapaalla olevat         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15244: henkilöt eivät aiheuta yhtiölle kustannuksia.
15245: Tästä syystä kyseiset irtisanomiset eivät voi olla              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15246:  välttämättömiä taloudellisista tai tuotannollisis-           ryhtyä palauttaakseen äitiysloman tai
15247:  ta svistä.                                                   hoitovapaan aikana irtisanottujen Fin-
15248:     Aitiyslomalla tai hoitovapaalla olevan henki-             nairin työntekijöiden työsuhteet?
15249:  lön irtisanomiskielto ei ole syntynyt sattumalta.
15250: 
15251:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
15252: 
15253:            Tarja Kautto                   Satu Hassi                Kyllikki Muttilainen
15254:            Ulla Anttila                   Hannele Luukkainen        Ulpu Iivari
15255:                      Heidi Hautala                          Kerttu Törnqvist
15256: 
15257: 
15258: 
15259: 
15260:  2300321
15261: 2                                       1993 vp -   KK 613
15262: 
15263: 
15264: 
15265: 
15266:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15267: 
15268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Oy on lausunnossaan liikenneministeriölle to-
15269: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dennut, että työsopimuslaki ei yksiselitteisesti
15270: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     estä työnantajaa irtisanomasta työsopimusta äi-
15271: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja          tiysloman tai hoitovapaan aikana. Finnair Oy
15272: Kauton ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       on katsonut, että tapaukseen on sovellettava
15273: sen n:o 613:                                        työsopimuslain 37 a §:n kollektiivista irtisano-
15274:                                                     misperustetta, joka ei sisällä perhepoliittisiin va-
15275:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      paisiin liittyvää irtisanomista rajoittavaa sään-
15276:        ryhtyä palauttaakseen äitiysloman tai        nöstä. Finnair Oy viittaa lausunnossaan myös
15277:        hoitovapaan aikana irtisanottujen Fin-       korkeimman oikeuden tapaukseen KKO
15278:        nairin työntekijöiden työsuhteet?            1993:25, jonka mukaan työsopimuslain 37 §:n 4
15279:                                                     momentin kielto irtisanoa työsopimus vanhem-
15280:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        painloman ja hoitovapaan aikana ei estänyt
15281: vasti seuraavaa:                                    irtisanomista työnantajan liiketoiminnan lak-
15282:                                                     kaamisen johdosta. Finnair Oy on lausunnos-
15283:     Finnair Oy on pörssiyhtiö, jonka osakekan-      saan todennut, että sikäli kuin irtisanomista-
15284: nasta valtio omistaa noin 70 prosenttia. Finnair    paukset riitautetaan, on oikeuslaitoksen tehtävä-
15285: Oy:n henkilöstö ei ole valtion palveluksessa        nä ratkaista, miten työsopimuslakia on tulkitta-
15286: omistussuhteesta huolimatta, vaan on osakeyh-       va.
15287: tiön työsopimussuhteista henkilökuntaa. Yhtiön          Liikenneministeriö edellyttää, että hallin-
15288: toimiva johto käyttää itsenäistä päätösvaltaa       nonalalla toimivat valtionyhtiöt noudattavat la-
15289: päättäessään henkilökuntaansa koskevista            kia. Valtionyhtiöt toimivat kuten muutkin yhtiöt
15290: asioista.                                           itsenäisesti, eikä ministeriöllä ole käytännössä
15291:     Finnair Oy:n taloudellinen tulos on kolmen      mahdollisuuksia valvoa niiden toimintaa kaikis-
15292: viimeksi päättyneen tilivuoden osalta ollut nega-   sa yksittäistapauksissa. Liikenneministeriöllä ei
15293: tiivinen. Yhtiön toimiva johto, hallintoelimet ja   ole toimivaltaa määrätä Finnair Oy:n irtisanot-
15294: enemmistöomistajana valtio ovat olleet yksimie-     tujen työntekijöiden työsuhteita palautettaviksi.
15295: lisiä perustavaa laatua olevien tervehdyttämis-     Luonnollisesti irtisanotuilla on mahdollisuus
15296: toimenpiteiden välttämättömyydestä.                 niin halutessaan asianmukaisella tavalla saattaa
15297:     Osana yhtiön toimenpideohjelmaa on päätet-      asia työsopimuslain mukaisia oikeusturvakei-
15298: ty henkilöstön vähentämisestä 1 000 hengellä 18     noja käyttäen tuomioistuimen ratkaistavaksi.
15299: kuukauden aikana 31.3.1994 mennessä. Finnair
15300: 
15301:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
15302: 
15303:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
15304:                                          1993 vp -   KK 613                                         3
15305: 
15306: 
15307: 
15308: 
15309:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15310: 
15311:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1994. I sitt utlåtande tili trafikministeriet har
15312: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         Finnair Oy konstaterat att arbetsavtalslagen inte
15313: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      uttryckligen hindrar arbetsgivaren från att säga
15314: dagsman Tarja Kautto m.fl. undertecknade             upp arbetsavtal under moderskaps- eller vårdle-
15315: spörsmål nr 613:                                     dighet. Finnair Oy har ansett att man bör
15316:                                                      tillämpa den kollektiva uppsägningsprincipen i
15317:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       37 a § i arbetsavtalslagen som inte innefattar
15318:        ta för att återupprätta de anställdas vid     begränsande stadganden beträffande uppsäg-
15319:        Finnair arbetsavtalsförhållanden som          ning under familjepolitiska ledigheter. Finnair
15320:        sagts upp under moderskaps- eller vård-       Oy hänvisar även tili fallet HD 1993:25 vid
15321:        ledighet?                                     högsta domstolen i vilket arbetsavtalslagens 37 §
15322:                                                      4 mom. förbud mot att uppsäga arbetsavtal
15323:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        under föräldraledighet och vårdledighet inte hin-
15324: anföra följande:                                     drade uppsägning på grund av upphörande med
15325:                                                      affårsverksamhet. Finnair Oy har i sitt utlåtande
15326:    Finnair Oy är ett börsnoterat bolag, vars         konstaterat att om uppsägningsfallen görs stridi-
15327: aktiestock tili ca 70 % innehas av staten. Finnair   ga är det rättsinstansens uppgift att avgöra hur
15328: Oy:s personai är trots ägoförhållandet inte stats-   arbetsavtalslagen skall tolkas.
15329: anställda utan de är anställda i aktiebolaget med        Trafikministeriet förutsätter att de statliga
15330: arbetsavtalsförhållanden. Bolagets ledning har       företag som verkar inom förvaltningsområdet
15331: självständig beslutanderätt i frågor som rör dess    följer lagen. De statliga företagen fungerar Iik-
15332: perso nai.                                           som andra företag självständigt och ministeriet
15333:    Under de tre senast utgångna räkenskapsåren       har i praktiken inte möjligheter att övervaka
15334: har Finnair Oy:s resultat varit negativt. Bolagets   deras verksamhet i alla enskilda fall. Trafikmi-
15335: ledning, förvaltningsorganen och staten, i egen-     nisteriet har inte befogenheter att bestämma om
15336: skap av majoritetsägare, har varit överens om        återupprättandet av Finnair Oy:s uppsagda an-
15337: nödvändigheten av genomgripande saneringsåt-         ställdas arbetsförhållanden. De uppsagda har,
15338: gärder.                                              om de så önskar, givetvis möjlighet att använda
15339:    Som en del av saneringsåtgärderna har man         de rättsskyddsmedel arbetsavtalslagen medger
15340: beslutat att minska personalen med 1 000 perso-      för att föra saken tili avgörande i domstol.
15341: ner under en tid av 18 månader före den 31 mars
15342:      Helsingforsden 30 november 1993
15343: 
15344:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
15345:                                               1993 vp
15346: 
15347: Kirjallinen kysymys 614
15348: 
15349: 
15350: 
15351: 
15352:                                   Vistbacka: Paikallistien 17541 perusparantamisesta Alajärvellä
15353: 
15354: 
15355: 
15356:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15357: 
15358:   Paikallistie 17541 on pohjaltaan erityisen huo-   muodostuvat tien huonokuntoisuuden johdosta
15359: nokuntoinen, ja erityisesti keväisin kelirikkoai-   huomattavasti normaalia pidemmiksi.
15360: kana tien kunto heikkenee siinä määrin, että           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
15361: paikoin ajoneuvot juuttuvat pahimpiin routa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15362: vauriokohtiin. Välttämätön raskas ajoneuvolii-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15363: kenne on erityisissä vaikeuksissa. Tie on lisäksi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15364: kapea ja sisältää runsaasti jyrkkiä kaarteita,
15365: minkäjohdosta tien liikenneturvallisuus on heik-             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
15366: ko ottaen huomioon myös sen, että tiellä on                Alajärven tiemestaripiirin alueella sijait-
15367: runsaasti maatalousliikennettä. Tien erityisen             sevan Levijoen-Kortekylän-Jokipe-
15368: huonokuntoisuuden johdosta ne tienvarren                   rän paikallistien 17541 perusparantami-
15369: asukkaat, joilla on jonkinlainen mahdollisuus              nen aloitetaan pikaisesti siten, että tien
15370: käyttää kiertoteitä, joutuvat usein käyttämään             varrella asuvien asukkaiden liikkumis-
15371: muita reittivaihtoehtoja kuin kyseisen tien kaut-          mahdollisuudet normalisoituisivat ja että
15372: ta kulkevaa reittiä. Näin heidän ajomatkansa               myös raskas liikenne voisi käyttää tietä?
15373: 
15374:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
15375: 
15376:                                          Raimo Vistbacka
15377: 
15378: 
15379: 
15380: 
15381: 2300321
15382: 2                                        1993 vp -   KK 614
15383: 
15384: 
15385: 
15386: 
15387:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15388: 
15389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksessä tarkoitettu tie on noin 21 km
15390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pitkä soratie, joka on osittain huonokuntoinen.
15391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Liikennemäärä noin 6 km pitkällä Levijoen-
15392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           Kortekylän välillä on noin 260 autoa/vrk ja
15393: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        muilta osin alle 100 autoa/vrk. Liikenne on siis
15394: sen n:o 614:                                         varsin vähäistä. Vuoden 1975 jälkeen tiellä ei ole
15395:                                                      ollut painorajoitusta. Viimeksi kuluneiden vii-
15396:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      den vuoden aikana on tilastoitu yksi henkilöva-
15397:        Alajärven tiemestaripiirin alueella sijait-   hinkoon johtanut onnettomuus.
15398:        sevan Levijoen-Kortekylän-Jokipe-                Tielain mukaista suunnitelmaa tien paranta-
15399:        rän paikallistien 17541 perusparantami-       misesta ei ole laadittu. Vaasan tiepiiri tutkii
15400:        nen aloitetaan pikaisesti siten, että tien    kuitenkin mahdollisuuttakohentaa vilkkaimman
15401:        varrella asuvien asukkaiden liikkumis-        6 km:n pituisen tieosuuden kuntoa tiemestaripii-
15402:        mahdollisuudet normalisoituisivat ja että     rin toimenpitein. Alustavan arvion mukaan kus-
15403:        myös raskas liikenne voisi käyttää tietä?     tannukset olisivat 2 miljoonan markan luokkaa.
15404:                                                      Hankkeen mahdollinen toteutusajankohta jää
15405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muiden tarpeellisten ja kiireellisempien kohteiden
15406: vasti seuraavaa:                                     runsauden vuoksi riippumaan perustienpidon
15407:                                                      rahoituksen riittävyydestä lähivuosina.
15408: 
15409:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
15410: 
15411:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
15412:                                            1993 vp -   KK 614                                         3
15413: 
15414: 
15415: 
15416: 
15417:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15418: 
15419:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mängden på det 6 km långa vägavsnittet Levijo-
15420: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande           ki-Kortekylä är ca 260 fordon/dygn och för
15421: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        övrigt kör det under 100 fordon/dygn längs
15422: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  vägen som helhet. Trafiken är således rätt så
15423: spörsmål nr 614:                                       ringa. Serlan 1975 har det inte funnits några
15424:                                                        viktbegränsningar på vägen. Under de fem se-
15425:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          naste åren har en olycka som ledde tili person-
15426:        att grundreparationen av loka1väg nr            skador registrerats enligt statistiken.
15427:        17541 inom Alajärvi vägmästardistrikt              Någon pian över vägförbättring enligt vägla-
15428:        mellan Levijoki, Kortekylä och Jokiperä         gen har inte utarbetats. Vasa vägdistrikt håller
15429:        inleds å det snaraste så att möjlighetema       dock på att undersöka möjlighetema att väg-
15430:        att röra sig för de människor som bor i         mästardistriktet kunde förbättra det livligast
15431:        närheten av vägen normaliseras och även         trafikerade vägavsnittet på 6 km. Enligt prelimi-
15432:        tung trafik kunde använda vägen?                nära uträkningar är kostnadema för detta ca 2
15433:                                                        miljoner mark. Den möjliga tidpunkten för att
15434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förverkliga projektet kommer på grund av
15435: anföra följande:                                       mängden av andra nödvändiga och mera skynd-
15436:                                                        samma projekt att vara beroende av finansie-
15437:    Den väg som avses i spörsmålet är en ca 21 km       ringens tillräcklighet under de närmaste åren.
15438: lång grusväg som ställvis är i dåligt skick. Trafik-
15439:      Helsingfors den 1 december 1993
15440: 
15441:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
15442:                                                   1993 vp
15443: 
15444: Kirjallinen kysymys 615
15445: 
15446: 
15447: 
15448: 
15449:                                     Laine: Pankkien vakavaraisuutta koskevien säännösten vaikutuk-
15450:                                         sesta pankkituen määrään
15451: 
15452: 
15453:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15454: 
15455:     Suomalaisia pankkeja koskevaa sääntelyä             vakavaraisuutta koskevia säännöksiä ei olisi tiu-
15456: muutettiin merkittävästi pankkilaeilla, jotka tu-       kennettu vuoden 1991 alusta lukien. Koska ny-
15457: livat voimaan 1.1.1991. Yksi noista säädöksistä         kyinen vakavaraisuusnormisto on kireämpi kuin
15458: on laki talletuspankkien toiminnasta (28.12.            vuotta 1991 edeltänyt normisto, pankkituen
15459: 1990/1268). Lakiehdotuksen sisältävässä halli-          säästö olisi syntynyt siitä, että pankkien vakava-
15460: tuksen esityksessä mainitaan lain keskeisimmän          raisuus olisi niiden taloudellista tilaa vastaten
15461: uudistuksen koskevan vakavaraisuuden säänte-            saanut laskea aikaisemman lainsäädännön salli-
15462: lyä (ks. HE 242/1989 vp, s. 1). Pankkilainsäädän-       malle aiemmalle tasolle ilman, että valtion olisi
15463: nön uudistaminen oleellisesti tiukensi talletus-        tarvinnut rahoituksenaan varjella pankkeja sel-
15464: pankkien oman pääoman vaatimusta (ks. em.               vitystilalta. Säästö, joka nyt siis on jäänyt synty-
15465: HE, s. 17 ja 55).                                       mättä, selittyy nykyisten ja aikaisempien vaka-
15466:     Talletuspankkien toiminnasta annetun lain           varaisuusrajojen välisellä erotuksella. Huomat-
15467: 65 §:ssä on vakavaraisuutta koskevia siirty-            tava osa pankkituesta on näin ollen hintaa siitä,
15468: mäsäännöksiä. Niiden perusteella vakavarai-             että pankkien vakavaraisuus on pysytetty talle-
15469: suusrajojen tiukentaminen vaikuttaa mm. siten,          tuspankkien toiminnasta annetulla lailla korote-
15470: että vakavaraisuus ei siirtymäkauden aikana saa         tun vakavaraisuusrajan yläpuolella.
15471: alittaa 1.1.1991 vallinnutta vakavaraisuustasoa.           Talletuspankkien vakavaraisuutta koskevien
15472:     Viime maaliskuun 5 päivänä alleki.Jjoittamas-       säännösten muuttaminen oli jo viime kesäkuun
15473: sani kirjallisessa kysymyksessä (n:o 90) tieduste-      loppuun mennessä aiheuttanut valtiolle miljar-
15474: lin muun ohessa, paljonko valtion maksamaa              dien markkojen kulut. Talletuspankkien toimin-
15475: pankkitukea olisi todennäköisesti säästetty             taa koskevan lain säätämiseen johtaneessa halli-
15476: 30.6.1993 mennessä, ellei pankkeja koskevia va-         tuksen esityksessä selostetaan talletuspankki-
15477: kavaraisuusmääräyksiä          olisi     tiukennettu    lainsäädännön uudistamishankkeen valtionta-
15478:  1.1.1991 voimaan tulleilla pankkisäännöksillä.         loudellisia vaikutuksia hyvin lyhyesti. Hallituk-
15479:     Huhtikuun 5 päivänä 1993 päivätyssä vas-            sen esityksen jakso "Valtiontaloudelliset vaiku-
15480: tauksessaan valtiovarainministeri Iiro Viinanen         tukset" on kokonaisuudessaan seuraavanlainen
15481: ilmoitti, että pankkien vakavaraisuuden ylläpitä-       (HE 242/1989 vp, s. 25-26):
15482: miseksi myönnettävän tuen kokonaismäärän ar-               "Valvonnan tehostaminen ja valvontatehtä-
15483: vioitiin nousevan 30.6.1993 mennessä noin 17            vien lisääntyminen lisäisivät pankkivalvonnasta
15484: miljardiin markkaan. Edelleen hän totesi, että          aiheutuvia kustannuksia. Tällä ei kuitenkaan
15485: mikäli aikaisemmat vakavaraisuussäännökset              olisi suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuk-
15486:  olisivat olleet edelleen voimassa, olisi tukea "saa-   sia, sillä pankkitarkastuslain mukaan viraston
15487:  neiden pankkien tuen määrä ollut karkean ar-           valvonnassa olevat yhteisöt ovat velvollisia itse
15488:  vion mukaan noin seitsemän miljardia markkaa           kattamaan viraston toiminnasta aiheutuvat kus-
15489:  myönnettyä pienempi". Ministeri Viinasen anta-         tannukset valvontamaksuina.
15490:  man vastauksen mukaan kaikki myönnetty tuki               Erilaisista lupamenettelyistä luopuminen mer-
15491:  oli käytetty tavalla tai toisella vakavaraisuuden      kitsisi vähäistä valtion leimaverotulojen mene-
15492:  ylläpitämiseen.                                        tystä."
15493:     Pankkitukea olisi siis tarvittu oleellisesti vä-       Äskeisen lainauksen perusteella ei ole mah-
15494:  hemmän kuin nyt on tarvittu, mikäli pankkien           dollista edes päätellä, kuinka mittavia, kauas-
15495: 
15496: 2300321
15497: 2                                          1993 vp -   KK 615
15498: 
15499: kantoisia ja kohtalokkaita taloudellisia seurauk-      määräykset ja Kansainvälisen järjestelypankin
15500: sia pankkien vakavaraisuusrajojen nostamisesta         suositukset huomioon ottavana tavalla."
15501: on sittemmin aiheutunut.                                  Esimerkkien valossa on selvää, että integraa-
15502:    Valtiopäiväasiakirjoista on löydettävissä usei-     tiopyrkimykset ovat olleet osasyynä suomalais-
15503: takin osoituksia siitä, että integraatio on vaikut-    ten vakavaraisuussäännösten tiukentamiseen. Se
15504: tanut talletuspankkien vakavaraisuutta koske-          osa pankkituesta, joka johtuu vakavaraisuus-
15505: vien säännösten muuttamiseen ja yleisemminkin          säännösten tiukentamisesta, on näin ollen itse
15506: pankkilainsäädäntöömme. Esitän muutamia esi-           asiassa paljolti integraation aiheuttama kuluerä.
15507: merkkejä (korostukset allekirjoittaneen):                 Kuten edellä on todettu, ainakin kaikki se
15508:    a) HE 242/1989 vp, s. 1:                            pankkituki, jota ministeri Viinasen antamassa
15509:    "Talletuspankin vakavaraisuus määriteltäi-          vastauksessa tarkoitetaan, oli käytetty pankkien
15510: siin Euroopan Yhteisöjen (EY) toimesta laaditun        vakavaraisuuden ylläpitämiseen. Esimerkiksi ul-
15511: kansainvälisen mallin mukaisesti, joka puoles-         komaisten luotonantajien näkökulmasta ei il-
15512: taan perustuu Kansainvälisen järjestelypankin          meisestikään ole ratkaisevaa, millaisia suoma-
15513: piirissä syntyneeseen suositukseen."                   laisten pankkien vakavaraisuuden kriteerit yksi-
15514:    b) HE 242/1989 vp, s. 43:                           tyiskohdiltaan ovat. Tärkeää on ennen muuta se,
15515:    "Tällaisten yleisten luottotappiovarausten( ... )   että pankkien vakavaraisuus pysyy kulloinkin
15516: lukeminen omaan pääomaan vastaa EY:n luotto-           voimassa olevissa säädöksissä määrätyn vakava-
15517: laitoksen omia varoja koskevaa direktiiviä (89/        raisuusminimin yläpuolella ja että pankit näin
15518: 299/EEC)."                                             välttävät selvitystilaan joutumisen. Vakavarai-
15519:    c) HE 242/1989 vp, s. 44:                           suusrajojen tiukentamista ei siis voida perustella
15520:    "Luottotappiovarauksen lukeminen toissijai-         ulkomaiseen luotonsaantiin viittaamalla.
15521: seen omaan pääomaan ja sen poikkeava käsittely            Sen jälkeen kun ministeri Viinanen viime
15522: on tässä vaiheessa väliaikainen ratkaisu. Lopul-       huhtikuussa antoi edellä mainitun vastauksensa,
15523: linen ehdotus luottotappiovarauksen sijoittami-        on pankkituen määrä merkittävästi kasvanut.
15524: sesta ensisijaiseen omaan pääomaan tai toissijai-      Tästä syystä uudistan taannoisen kysymykseni
15525: seen omaan pääomaan tullaan EY·ssä tekemään            koskemaan nyt vallitsevia olosuhteita.
15526: kuuden kuukauden kuluessa direktiivin voi-                Selvyyden vuoksi ja ministeri Viinasen 5 päi-
15527: maantulosta eli viimeistään tammikuun 1 päi-           vänä huhtikuuta 1993 päivättyyn vastaukseen
15528: västä 1993 luettuna. Ehdotuksesta riippuen on          viitaten tähdennän, että kysymykseni ei miltään
15529: luottotappiovarauksen sijoituspaikka tuolloin          osin koske talletuspankkien toiminnasta anne-
15530: tarkistettava vastaavasti."                            tun lain 31 §:ssä tarkoitettua mahdollisuutta eri-
15531:    d) HE 24211989 vp, s. 44:                           tyisluvalla väliaikaisesti alittaa laissa säädetty
15532:    "Luottotappiovarauksen käsittely suhdelu-           oman pääoman vähimmäismäärä.
15533: kua laskettaessa vastaa EY:n neuvoston huhti-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15534: kuussa hyväksymää luottolaitoksen omaa pää-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15535: omaa koskevaa direktiiviä."                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15536:    e) HE 69/1991 vp, s. 16:                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15537:    "Euroopan talousaluetta (ETA) koskeva so-
15538: pimus edellyttää rahoitustoimintaa koskevien                     Kuinka suuri osa valtion varoista
15539: säännösten pitkälle menevää yhtenäistämistä."                 maksettavasta pankkituesta 31.12.1993
15540:    f) HE 69/1991 vp, s. 17:                                   mennessä todennäköisesti kuluu pank-
15541:    "Yhteisöjen ja EFTA-maiden neuvotteluissa                  kien vakavaraisuuden ylläpitämiseen;
15542: yhtenäisen Euroopan talousalueen ET A:n luo-                     paljonko valtion maksamaa pankkitu-
15543: miseksi on lähdetty siitä, että samat tavoitteet              kea     todennäköisesti      säästettäisiin
15544: toteutetaan koko ETA:n alueella. ETA-sopimus                  31.12.1993 mennessä, jos pankkeja kos-
15545: edellyttää EFTA-mailta pitkälle menevää pank-                 kevia vakavaraisuusvaatimuksia ei olisi
15546: ki- ja muun rahoitusmarkkinalainsäädännön                     tiukennettu 1.1.1991 voimaan tulleilla.
15547: harmonisointia EY-säännösten kanssa."                         pankkisäännöksillä; sekä
15548:    g) HE 116/1992 vp, s. 2:                                      paljonko valtion maksamaa pankkitu-
15549:    "Ehdotuksella pyritään mahdollistamaan jul-                kea     todennäköisesti      säästettäisiin
15550: kisen pääomatuen antaminen talletuspankeille                  31.12.1993 mennessä, jos pankkien vaka-
15551: taloudellisesti tarkoituksenmukaisella sekä EY:n              varaisuus olisi 1.1.1991 alkaen määritelty
15552: pankkien vakavaraisuutta koskevat direktiivi-                 samaan tapaan kuin voimassa olevassa
15553:                                   1993 ''P -   KK 615                                 3
15554: 
15555:   pankkilainsäädännössä, kuitenkin niin,            senttia alhaisemmiksi kuin nykyinen
15556:   että pankkeja koskevat vakavaraisuus-             pankkilainsäädäntö edellyttää?
15557:   vaatimukset olisi säädetty kaksi (2) pro-
15558: Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
15559: 
15560:                                       Ensio Laine
15561: 4                                        1993 ''P -   KK 615
15562: 
15563: 
15564: 
15565: 
15566:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15567: 
15568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            2. Ei ole loogista vertailla vanhaa ja uutta
15569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         1.1.1991 voimaan tullutta vakavaraisuusvaati-
15570: olette 17 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           musta, koska laskentapohja on niissä taseen eri
15571: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          puolilla.
15572: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laineen           3. Ei voida myöskään ajatella, että olisi ollut
15573: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 615:         mahdollista säilyttää lainsäädännössämme van-
15574:                                                       ha, kansainvälisesti vanhentuneeksi todettu va-
15575:           Kuinka suuri osa valtion varoista           rojen hankintaan perustuva vakavaraisuuden
15576:        maksettavasta pankkituesta 31.12.1993          laskentatapa. Nykyinen varojen sijoittamiseen
15577:        mennessä todennäköisesti kuluu pank-           perustuva tapa ja sen 8 %:n IDinimitaso ovat niin
15578:        kien vakavaraisuuden ylläpitämiseen;           keskeisiä mittapuita pankkijärjestelmien luotto-
15579:           paljonko valtion maksamaa pankkitu-         kelpoisuutta arvioitaessa, ettei niiden noudatta-
15580:        kea     todennäköisesti      säästettäisiin    miselta voida välttyä. Pankkiemme kansainväli-
15581:        31.12.1993 mennessä, jos pankkeja kos-         nen toiminta ja niiden sitoumusten hyväksyttä-
15582:        kevia vakavaraisuusvaatimuksia ei olisi        vyys maan rajojen ulkopuolella ovat riippuvaisia
15583:        tiukennettu 1.1.1991 voimaan tulleilla         lainsäädäntömme ajanmukaisuudesta. Ulko-
15584:        pankkisäännöksillä; sekä                       maisesta velasta ja ulkomaankaupasta täysin
15585:           paljonko valtion maksamaa pankkitu-         riippuvalla maalla ei ole varaa ottaa kansainvä-
15586:        kea     todennäköisesti      säästettäisiin    listen normien noudattamatta jättämisestä syn-
15587:        31.12.1993 mennessä, jos pankkien vaka-        tyvää riskiä. Lyhyesti sanottuna kysymys on
15588:        varaisuus olisi 1.1.1991 alkaen määritetty     siitä, voivatko ulkomaiset kauppakumppanit pi-
15589:        samaan tapaan kuin voimassa olevassa           tää suomalaisten luottolaitosten antamia sitou-
15590:        pankkilainsäädännössä, kuitenkin niin,         muksia uskottavina, ellei meillä noudateta kan-
15591:        että pankkeja koskevat vakavaraisuus-          sainvälisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä.
15592:        vaatimukset olisi säädetty kaksi (2) pro-          4. Eduskunnan hyväksymän ETA-sopimuk-
15593:        senttia alhaisemmiksi kuin nykyinen            sen rahoituspalveluja koskeva olennainen osa on
15594:        pankkilainsäädäntö edellyttää?                 vakavaraisuussäännösten harmonisointi. Ilman
15595:                                                       sen hyväksymistä ei ETA-sopimusta tällä sekto-
15596:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rilla olisi syntynyt. Perimmäinen syy harmoni-
15597: vasti seuraavaa:                                      sointiin on kuitenkin muualla. Kansainvälisen
15598:                                                       järjestelypankin (BIS) yhteydessä toimiva kan-
15599:    Olen huhtikuun 5 päivänä 1993 vastannut            sainvälinen pankkivalvontakomitea perustettiin
15600: kansanedustaja Laineen samasta asiasta esittä-        jo 1970-luvulla yhdenmukaistamaan niitä peri-
15601: mään kirjalliseen kysymykseen n:o 90 seikkape-        aatteita,joiden puitteissa erityisesti kansainvälis-
15602: räisesti. Tuolloin antamaani vastaukseen on vai-      tä pankkitoimintaa harjoitetaan. Lähtökohtana
15603: keata lisätä mitään oleellista. Haluan kuitenkin      tässä työssä oli maailmanlaajuisen pankkijärjes-
15604: vielä kerran korostaa seuraavia seikkoja:             telmän turvallisuus ja eri maiden pankkien väli-
15605:    1. Kaikki valtion varoista myönnettävä tuki        sen kilpailun edellytykset. EY:n luottolaitosten
15606: tullaan tavalla tai toisella edelleen käyttämään      vakavaraisuutta koskeva direktiivi on lähes sel-
15607: pankkien vakavaraisuuden ylläpitämiseen.              laisenaan BIS:n suositusten mukainen.
15608: 
15609:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
15610: 
15611:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15612:                                          1993 vp -   KK 615                                           5
15613: 
15614: 
15615: 
15616: 
15617:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
15618: 
15619:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1.1.1991, emedan de beräknas på olika sidor i
15620: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrive1se av       balansräkningen.
15621: den 17 november 1993 tili vederbörande medlem           3. Det kan inte heller tänkas att det gamla
15622: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       soliditetsberäkningssättet som grundar sig på
15623: Laine undertecknade spörsmål nr 615:                 medelanskaffning och som intemationellt sett
15624:                                                      har konstaterats vara föråldrat, hade bibehållits
15625:           En hur stor del av det bankstöd som        i vår lagstiftning. Det nuvarande sättet, som
15626:        betalas av statens medel fram tili            grundar sig på placering av medel, och minimi-
15627:        31.12.1993 går sannolikt tili upprätthål-     nivån 8 % är så centrala måttstockar vid bedöm-
15628:        landet av bankemas soliditet,                 ningen av banksystemens kreditvärdighet att
15629:           hur mycket av det bankstöd som sta-        man inte kan undgå att tillämpa dem. Våra
15630:        ten betalar skulle sannolikt inbesparas       bankers intemationella verksamhet och godtag-
15631:        fram tili 31.12.1993 om inte bankemas         barheten i fråga om bankemas förbindelser
15632:        soliditetskrav hade skärpts genom de          utanför landets gränser är beroende av att vår
15633:        bankstadganden som trädde i kraft             lagstiftning är tidsenlig. Ett land som är helt
15634:        1.1.1991, samt                                beroende av utländska krediter och sin utrikes-
15635:           hur mycket av det bankstöd som sta-        handel kan inte ta risken att bortse från de
15636:        ten betalar skulle sannolikt inbesparas       intemationella normema. Det är kort sagt fråga
15637:        fram tili31.12.1993 om bankemas solidi-       om huruvida våra utländska handelspartner kan
15638:        tet fr.o.m. 1.1.1991 hade defmierats på       anse de fmländska kreditinstitutens förbindelser
15639:        samma sätt som i den gällande banklag-        trovärdiga, om vi inte iakttar intemationellt
15640:        stiftningen, dock så att soliditetskraven     godkända spelregler.
15641:        lor bankemas vidkommande vore två (2)            4. En betydande del av EES-avtalets, som
15642:        procent lägre än vad som förutsätts i den     godkänts av riksdagen, bestämmelser om finan-
15643:        nuvarande banklagstiftningen?                 siella tjänster gäller harmoniseringen av solidi-
15644:                                                      tetsstadgandena. Något EES-avtal hade inte in-
15645:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gåtts inom den ifrågavarande sektom utan ett
15646: anföra följande:                                     godkännande på denna punkt. Den främsta
15647:                                                      orsaken tili harmoniseringen är dock en annan.
15648:    Den 5 april 1993 gav jag ett utförligt svar på    Cookekommitten inom Intemationella Regle-
15649: riksdagsman Laines skriftliga spörsmål nr 90,        ringsbanken (BIS) grundades redan på 1970-
15650: som gällde detta ärende. Det kan knappast            talet för att förenhetliga principema speciellt för
15651: fmnas något väsentligt att tillägga. Jag vill dock   den intemationella bankverksamheten. Ut-
15652: än en gång framhålla följande omständigheter:        gångspunkten var att trygga det världsomfattan-
15653:    1. Hela det understöd som beviljas av statens     de banksystemets säkerhet och förutsättningar-
15654: medel kommer fortfarande på ett eller annat sätt     na för konkurrensen mellan banker i olika Iän-
15655: att användas för att upprätthålla bankemas           der. EU-direktivet om kreditinstitutens soliditet
15656: soliditet.                                           motsvarar så gott som oförändrat BIS-rekom-
15657:    2. Det är inte logiskt att jämföra det tidigare   mendationema.
15658: soliditetskravet med det nya, som trädde i kraft
15659:      Helsingforsden 8 december 1993
15660: 
15661:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
15662:                                                1993 vp
15663: 
15664: Kirjallinen kysymys 616
15665: 
15666: 
15667: 
15668:                                   Vistbacka: Suunnitelmistajohtaa Syötteen alueenjätevedet Pärjän-
15669:                                       jokeen
15670: 
15671: 
15672:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15673: 
15674:     Pudasjärven kunta on hakenut lupaa johtaa        jokisuun Livojoen yläpuolisella osalla. Paikalli-
15675: Syötteen alueen jätevedet Pärjänjokeen. Nykyi-       set asukkaat tietävät kertoa, että simpukkakan-
15676: sin ko. jätevedet johdetaan Naamanganjoen ve-        taa esiintyy myös Livojoen alajuoksulla aina
15677: sistöön vesioikeuden lupapäätöksen n:o 54/84/I       Iijokeen saakka. Myös Pärjänjoessa tiedetään
15678: mukaisesti ja alueelle on rakennettu asianmukai-     olevan simpukkakantaa, mutta jostain syystä
15679: nen vedenpuhdistuslaitos. Tehtyjen selvitysten       näitä alueita ei ole haluttu tutkia. Onko kyseessä
15680: mukaan jätevesimäärien kasvun johdosta nykyi-        ollut tarkoituksenmukaisuustutkimus?
15681: sen purkupaikan käyttö ei ole enää mahdollista           Mikälijätevedet ohjataan suunnitellulla taval-
15682: pidemmällä aikavälillä, koska tutkimuksen mu-        la, koituu se arvokalojen kohtaloksi ja erityisesti
15683: kaan on vaarana Naamanganjoen alapuolisen            uhanalainen jokihelmisimpukkakanta tuhoutuu,
15684: vesistön rehevöityminen.                             koska erityisesti Livojoki on hidasvirtainen, jol-
15685:     Kunta onkin uudessa lupahakemuksessaan           loin kaikki ravinteet pysähtyvät siihen tuhoisin
15686: esittänyt jätevesien johtamista Pärjänjokeen si-     seurauksin. Lisäksi lähdevesipitoista Pärjänjoen
15687: ten, että nykyinen Paavonrämiänsuon varastoal-       vettä käytetään sekä talous- että juomavetenä.
15688: las jäisi toimimaan puhdistettujen vesien tasaus-        Mikäli kyseiset jätevedet tultaisiin johta-
15689: altaana, jolloin altaan purkuputki Naamangan-        maan suunnitelmien mukaan Pärjänjoen kaut-
15690: jokeen suljettaisiin. Altaalle rakennettaisiin       ta Livojokeen ja sieltä edelleen Iijokeen, tulisi
15691: pumppaamo ja jätevedet johdettaisiin painevie-       se aiheuttamaan jokien puhtauden menetyksen
15692: märissä noin 6, 7 kilometrin päähän Iso-Petäjä-      kautta suunnattomia haittoja jokien virkistys-
15693: suolle rakennettavalle varastoaltaalle. Varasto-     ja hyötykäytölle. Samalla se tulisi tuhoamaan
15694: altaalta jätevedet purettaisiin kolmen kilometrin    arvokalat ja uhanalaisen jokihelmisimpukka-
15695: pituista avo-ojaa pitkin Pärjänjokeen. Pärjän-       kannan. Nämä tuhot voitaisiin estää jatkamal-
15696: joesta vedet ohjataan edelleen Livojokeen.           la kyseisten jätevesien johtaminen Naamangan-
15697:     Kyseisessä jätevesien ohjaussuunnitelmassa       jokeen, jolloin tehostamalla alueella olevan
15698: tuntuu käsittämättömältä se, että nyt kun kum-       puhdistuslaitoksen tehoa myöskään Naaman-
15699: paakin jokea on entisöity uittokauden jäljiltä ja    ganjoen alapuolisessa vesistössä ei syntyisi hai-
15700: jokien varteen on rakennettu mm. metsähallituk-      tallista rehevöitymistä.
15701: sen toimesta tauko- ja leiriytymispaikkoja ka-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15702: nootti- ja venematkailua varten, tuhotaan jokien     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15703: virkistyskäyttömahdollisuudet. Pärjänjoki on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15704:  erityisen puhdas hetevetinen (hete =lähde) vesis-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15705:  tö. Livojoki on viime aikoina saatu myös puh-
15706:  taaksi, kun ollaan pääsemässä irti metsäojitusten             Onko Hallitus tietoinen Pudasjärven
15707:  aiheuttamasta saastuttamisesta. Kummassakin                kunnan suunnitelmista laskea Syötteen
15708: joessa on puhdas ja runsas kalakanta.                       alueen jätevedet erityisen puhtaaseen
15709:     Lisäksi Livojoesta ja Pärjänjoen laskukohdan            färjänjokeen ja edelleen puhtaaseen Li-
15710:  alapuolelta on löydetty jokihelmisimpukkaa,                vojokeen, jolloin joissa oleva arvokas
15711: joka on valtakunnallisessa uhanalaisuustarkas-              kala- ja jokihelmisimpukkakanta tuhou-
15712:  telussa luokiteltu vaarantuneeksi. Jokihelmisim-           tuisi, ja
15713:  pukan esiintymisaluetta on tutkittu sukeltamal-               aikooko Hallitus estää ko. hankkeen
15714:  la, mutta tutkimus tapahtui ainoastaan Pärjän-             toteuttamisen?
15715: 
15716:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1993
15717: 
15718:                                           Raimo Vistbacka
15719: 2300321
15720: 2                                        1993 vp -   KK 616
15721: 
15722: 
15723: 
15724: 
15725:                                   Eduskunrran Herra Puhemiehelle
15726: 
15727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taasta Pärjänjokeen. Tällöinkään jätevesivirtaa-
15728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ma ei saa ylittää yhtä prosenttia kulloisestakin
15729: olette 16 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn          Pärjänjoen virtaamasta. Muina aikoina jälki-
15730: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         saostuksella puhdistetut jätevedet on johdettava
15731: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vist-        Iso-Petäjässuolle rakennettavaan varastoaltaa-
15732: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          seen, jonka tilavuus vastaa puolen vuoden jäte-
15733: n:o 616:                                             vesimäärää sesonkiaika mukaan lukien.
15734:                                                          Pärjänjoen fosforinsietokyky on arvioitu huo-
15735:           Onko Hallitus tietoinen Pudasjärven        mattavasti paremmaksi kuin Naamankajoen.
15736:        kunnan suunnitelmista laskea Syötteen         Heikoimpinakin vesivuosina Pärjänjokeen voi-
15737:        alueen jätevedet erityisen puhtaaseen         daan johtaa fosforia 250-300 kg/a ilman mer-
15738:        Pärjänjokeen ja edelleen puhtaaseen Li-       kittäviä haittoja, kun vastaavaksi määräksi Naa-
15739:        vonjokeen, jolloin joissa oleva arvokas       mankajoella on arvioitu 6-12 kg. Viime vuosina
15740:        kala- ja jokihelmisimpukkakanta tuhou-        jätevesien mukana johdetut fosforimäärät ovat
15741:        tuisi, ja                                     olleet kevätkautena 6-11 kg ja syyskautena
15742:           aikooko Hallitus estää ko. hankkeen        0,2-1,3 kg. Jos kaikki yleiskaavan mukaiset
15743:        toteuttamisen?                                rakennushankkeet toteutetaan, on fosforimäärä
15744:                                                      kevätkautena n. 120 kg ja syyskautena huomat-
15745:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tavasti vähäisempi. Livojoella kuormituksen vai-
15746: vasti seuraavaa:                                     kutuksia ei voida enää havaita pitoisuuksien
15747:                                                      nousuna.
15748:     Pudasjärven kunnan Syötteen alueen jäteve-           Alueen jokihelmisimpukkakantaa on tutkittu
15749: det johdetaan nykyisin puhdistettuina Naaman-        Livojoen entisöintitöiden yhteydessä Helsingin
15750: kajokeen ja edelleen Iinattijärveen. Iinattijärven   yliopiston eläinmuseon toimin. Livojoki onkin
15751: tila on nykyisin kriittinen. Järvi on sisäkuormit-   jokihelmisimpukan kannalta yksi maamme par-
15752: teinen eli järven alusveden hapenvajaus aiheut-      haiten tutkituista joista. Livojoen yläjuoksulla
15753: taa ravinteiden liukeneroista pohjalietteestä ve-    jokihelmisimpukkakannan suuruudeksi on saatu
15754: teen. Pienikin ravinnepitoisuuksien kasvu saat-      hieman alle 10 000 yksilöä ja alajuoksulla hie-
15755: taa nopeuttaa rehevöitymistä merkityksellisesti,     man alle 500 yksilöä, joista 50 on tavattu kolmes-
15756: jolloin hapenvajaus alusvedessä kasvaa. Jäteve-      ta eri kohdasta Pärjänjoen laskukohdan alapuo-
15757: det johdetaan Naamankajokeen ainoastaan ke-          lella. Pärjänjoen laskukohdan alapuoliset popu-
15758: vään ja syksyn tulvakausina, joten vaikutuksia       laatiot ovat niin vähäisiä, että niiden lisääntymi-
15759: joessa ei juurikaan ole havaittu. Nykyinen           nen on epätodennäköistä. Livojoen entisöintiin
15760: purkualue ei kuitenkaan kestä kuormituksen           liittyväksi suojelutoimeksi on esitetty näiden
15761: kasvua.                                              simpukoiden siirtämistä ylemmäksi Livojoessa.
15762:     Vesioikeuden vuodelta 1984 olevan jätevesien         Pärjänjoelta ei ole tehty laajaa simpukkatutki-
15763: johtamisluvan mukaan uusi lupahakemus tuli           musta. Kolmelta erilliseltä 500 metrin pituiselta
15764: jättää vuoden 1990 loppuun mennessä. Uudessa         tutkimusalueelta, jotka sijaitsevat jätevesien
15765: lupahakemuksessa Pudasjärven kunta on esittä-        suunnitellun johtamiskohdan alapuolella, joki-
15766: nyt Syötteen alueen jätevesien johtamista Pär-       helmisimpukkaa ei ole tavattu.
15767: jänjoen kautta Livojokeen ja edelleen Iijokeen.          Vesien käyttöä säätelee maassamme vesilaki,
15768: Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut hake-           jossa on mm. vesien pilaamista koskevat sään-
15769: muksesta päätöksensä 10.9.1993. Tästä päätök-        nökset. Periaatteena on, että vesien pilaaminen
15770: sestä ovat Livojoen ranta-asukkaat, Pärjänsuon       on kielletty. Vesioikeus voi kuitenkin hakemuk-
15771: yhteismetsä ja Livon kalastuskunta valittaneet       sesta antaa luvan pilaamiskiellosta poikkeami-
15772: vesiylioikeudelle. Valituksenalaisen päätöksen       seen eli myöntää luvan jätevesien johtamiseen.
15773: mukaan Syötteen alueen jätevedet saadaan ke-         Vesilain säännösten mukaan lupaharkintaa teh-
15774: vät- ja syysylivirtaamakausina johtaa varastoal-     täessä luonnonarvot on otettava huomioon riit-
15775:                                        1993 vp -   KK 616                                        3
15776: 
15777: tävästi. Pudasjärven Syötteen tapauksessa vesi-    hallitus ei tässä vaiheessa voi puuttua hankkeen
15778: oikeusprosessi on parhaillaan käynnissä, joten     etenemiseen.
15779:     Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
15780: 
15781:                                                           Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
15782: 4                                          1993 vp -   KK 616
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 
15787:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
15788: 
15789:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nen från Syöteområdet under vår- och höstflö-
15790: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         desperiodema ledas från lagerbassängen till Pär-
15791: den 16 november 1993 till vederbörande medlem          jänjoki. Inte heller då får avloppsvattensflödet
15792: av statsrådet översänt en avskrift av följande av      överstiga en procent av det aktuella flödet i
15793: riksdagsman Vistbacka undertecknade spörsmål           Pärjänjoki. Annars skall avloppsvattnen, som
15794: nr 616:                                                renats genom eftersedimentering, ledas till en
15795:                                                        lagerbassäng som byggs på myren Iso-Pe-
15796:           Är Regeringen medveten om de planer          täjässuo och vars volym motsvarar avloppsvat-
15797:        Pudasjärvi korumun har på att släppa ut         tensmängden under ett halvt år, säsongperioden
15798:        avloppsvattnen från Syöteområdet i den          inbegripen.
15799:        särskilt rena ån Pärjänjoki och vidare till         Fosfortoleransen i Pärjänjoki har bedömts
15800:        den rena ån Livonjoki, varvid åamas             som betydligt bättre än i Naamankajoki. Också
15801:        värdefulla bestånd av fisk och flodpärl-        under de vattenfattigaste åren kan 250-300 kg
15802:        musslor kommer att förintas, och                fosfor utan nämnvärda olägenheter årligen ledas
15803:           ämnar Regeringen förhindra att pro-          till Pärjänjoki, medan motsvarande mängd för
15804:        jektet förverkligas?                            Naamankajoki har beräknats tili 6-12 kg. Un-
15805:                                                        der de senaste åren har fosformängderna i av-
15806:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           loppsvattnen beräknats till 6-11 kg under vår-
15807: samt anföra följande:                                  perioden och 0,2-1,3 kg under höstperioden.
15808:                                                        Omalla de byggnadsprojekt som ingår i general-
15809:     A vloppsvattnen från Syöteområdet i Pudas-         planen förverkligas, kommer fosformängden
15810: järvi korumun leds nuförtiden i renat tillstånd till   under vårperioden att uppgå tili ca 120 kg, och
15811: ån Naamankajoki och vidare till sjön Iinattijär-       under hösten blir den betydligt mindre. Verk-
15812: vi. Iinattijärvi befinner sig numera i ett kritiskt    ningarna av belastningen på Livojoki kan inte
15813: tillstånd. Sjön är intemt belastad, nämligen så att    längre observeras som en haltökning.
15814: syrebristen i sjöns bottenskikt, hypolimnium,              Helsingfors universitets zoologiska museum
15815: leder till att närsalter löser upp sig från botten-    har undersökt beståndet av flodpärlmusslor i
15816: slammet och kommer in i vattnet. Till och med          samband med restaureringen av Livojoki. Med
15817: en 1iten ökning av närsaltshalten kan avsevärt         hänsyn till flodpärlmusslan är Livojoki en av de
15818: försnabba eutrofieringen, och då ökar åter syre-       åar som undersökts mest ingående. I Livojokis
15819: bristen i hypolimnium. Avloppsvattnen leds till        övre lopp har beståndet beräknats tili något
15820: Naamankajoki enbart vår och höst under över-           under 10 000 individer, i nedre loppet till något
15821: svämningsperioden, och därför har verkningar-          under 500 individer, av vilka 50 påträffades på
15822: na knappast kunnat observeras. Men det nuva-           tre olika ställen nedanom Pärjänjokis utlopp. De
15823: rande utsläppsområdet tål dock inte någon ök-          populationer som finns nedanom Pärjänjokiut-
15824: ning av belastningen.                                  loppet är så små att det är osannolikt att de
15825:     Enligt vattendomstolens tillstånd till utsläpp     förökar sig. Det har föreslagits att dessa musslor
15826: av av1oppsvatten av 1984 skulle en ny tillstånds-      skall flyttas högre upp i Livojoki som en skydds-
15827: ansökan lämnas in före utgången av 1990. I sin         åtgärd i samband med restaureringen av Livo-
15828: nya till$tåndsansökan föreslog Pudasjärvi koru-        joki.
15829: mun att avloppsvattnen från Syöteområdet skall             För Pärjänjoki har någon heltäckande under-
15830: ledas över Pärjänjoki till Livojoki och vidare till    sökning av musslorna inte gjorts. På tre olika 500
15831: Ijo älv. Norra Finlands vattendomstol har              m långa sträckor nedanom det planerade ut-
15832: 10.9.1993 gett sitt utslag om ansökan. Besvär          släppsstället har flodpärlmusslan inte påträffats
15833: över beslutet har anförts hos vattenöverdomsto-        vid de undersökningar som gjorts.
15834: len av personer bosatta utmed Livojoki, av                 Användningen av vattnen regleras i Finland
15835: Pärjänsuo samfållda skog och av Livo fiskelag.         genom vattenlagen, som bl.a. innehåller stadgan-
15836: En1igt det överklagade beslutet får avloppsvatt-       den om förorening av vattnen. Principen är att
15837:                                          1993 vp -   KK 616                                         5
15838: 
15839: förorening av vattnen är förbjudet. Vattendom-       tillstånden. I fallet Syöteområdet i Pudasjärvi
15840: stolen kan dock på ansökan bevilja tillstånd att     pågår processen i vattendomstolen som bäst,
15841: avvika från förbudet mot förorening, dvs. bevilja    vilket innebär att regeringen i detta skede inte
15842: tillstånd tili ledning av avloppsvatten. Enligt      har möjlighet att ingripa i hur projektet fram-
15843: stadgandena i vattenlagen skall naturvärdena         skrider.
15844: beaktas i tillräcklig utsträckning vid prövning av
15845:      Helsingforsden 8 december 1993
15846: 
15847:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
15848:                                                 1993 vp
15849: 
15850: Kirjallinen kysymys 617
15851: 
15852: 
15853: 
15854: 
15855:                                    Karhunen ym.: Posti- ja telelaitoksen harjoittaman markkinoinnin
15856:                                       poliittisesta tasapuolisuudesta
15857: 
15858: 
15859:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15860: 
15861:    Posti- ja telelaitos on valtion liikelaitoksista       Telemediapalveluitaan markkinoidessaan Te-
15862: annetun lain mukainen liikelaitos. Se toimii lii-     lelaitos on tämän poliittisen tasapuolisuuden
15863: kenneministeriön hallinnonalaija. Valtion liike-      vaateen unohtanut. Yksi konkreettinen esimerk-
15864: laitosten tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään          ki tällaisesta mainoksesta oli mm. keskiviikkona
15865: kannattavuuteen ja tehokkuuteen toiminnas-             17.11.1993 ilmestyneen Kauppalehden etusivul-
15866: saan.                                                 la, jossa Telen mainoksessa esiintyivät president-
15867:    Nyt Telelaitos on käynnistänyt näyttävän           tiehdokkaat Ahtisaari ja Väyrynen.
15868: mainoskampanjan käyttämällä siinä hyväkseen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15869: kahta presidenttiehdokasta tilanteessa, jossa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15870: käydään parhaillaan presidentinvaalikampan-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15871: jaa. Kaiken lisäksi tulevissa vaaleissa noudate-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15872: taan suoraa kaksivaiheista kansanvaalia, jossa
15873: äänestetään suoraan presidenttiehdokasta.                       Noudattaako Hallituksen mielestä
15874:    Yksityisiin yrityksiin verrattuna valtion liike-          valtion liikelaitos Telen harjoittama mai-
15875: laitoksen on edellytettävä ottavan korostetum-               nonta poliittista tasapuolisuutta presi-
15876: min huomioon markkinoiunissaan poliittisen                   dentin vaalikampanjan tässä vaiheessa,
15877: tasapuolisuuden vaatimuksen, varsinkin vaali-                ja ellei,
15878:  kampanjoinoin aikana.                                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15879:                                                              tilanteen johdosta ryhtyä?
15880: 
15881:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
15882: 
15883:            Minna Karhunen              Väinö Saario                    Kyösti Toivonen
15884:            Päivi Varpasuo              Pekka Räty                      Pekka Haavisto
15885:                      Margareta Pietikäinen                     Eva Biaudet
15886: 
15887: 
15888: 
15889: 
15890:  2300321
15891: 2                                       1993 vp -   KK 617
15892: 
15893: 
15894: 
15895: 
15896:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15897: 
15898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
15900: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
15901: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna             Kysymyksessä tarkoitetussa Telemedian mai-
15902: Karhusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        nosryhmän käynnistämässä mainoskampanjassa
15903: myksen n:o 617:                                     on pyritty tuomaan esiin ajankohtaisia ja kiin-
15904:                                                     nostavia esimerkkejä 9700-tyyppisten telemedia-
15905:           Noudattaako Hallituksen mielestä          palveluiden käytöstä. Siinä oli esitelty muun
15906:        valtion liikelaitos Telen harjoittama mai-   muassa ne kaksi presidenttiehdokasta, jotka
15907:        nonta poliittista tasapuolisuutta presi-     hyödyntävät näitä palveluita vaali-infom1aation
15908:        dentin vaalikampanjan tässä vaiheessa,       levittämisessä. Kun kävi ilmi, että Posti- ja
15909:        ja ellei,                                    telelaitoksen mainonta tältä osin on saattanut
15910:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      antaa vääriä mielikuvia poliittisen tasapuolisuu-
15911:        tilanteen johdosta ryhtyä?                   den noudattamisen suhteen, Posti- ja telelaitos
15912:                                                     on päättänyt, ettei kyseistä mainoskampanjaa
15913:                                                     jatketa.
15914: 
15915:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
15916: 
15917:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
15918:                                        1993 vp- KK 617                                             3
15919: 
15920: 
15921: 
15922: 
15923:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
15924: 
15925:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15926: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande      samt anföra följande:
15927: med1em av statsrådet översänt följande av riks-
15928: dagsledamot Minna Karhunen m.fl. underteck-           Den i spörsmålet avsedda reklamkampanjen
15929: nade spörsmål nr 617:                             som reklamgruppen Telemedia har introducerat
15930:                                                   strävar tili att föra fram aktuella och intressanta
15931:          Iakttar statens affärsverk Tele enligt   exempel på telemediatjänster av 9700-typ. De två
15932:        Regeringen genom sin reklam politisk       presidentkandidater som utnyttjar dessa tele-
15933:        objektivitet i detta skede av president-   tjänster för att sprida valinformation presenteras
15934:        valskampanjen, och om så inte är fallet,   i reklamen. Eftersom det visade sig att Post- och
15935:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    televerkets reklam tili dessa delar kan ha gett fel
15936:        beträffande denna omständighet?            föreställningar om iakttagande av den politiska
15937:                                                   objektiviteten har Post- och televerket beslutat
15938:                                                   att ifrågavarande reklamkampanj inte fortsätter.
15939: 
15940:      Helsingforsden 26 november 1993
15941: 
15942:                                                                    Trafikminister Ole Norrback
15943:                                                 1993 vp
15944: 
15945: Kirjallinen kysymys 618
15946: 
15947: 
15948: 
15949: 
15950:                                    Tennilä: Romanin kielen opetuksen järjestämisestä Pohjois-Suo-
15951:                                       messa
15952: 
15953: 
15954:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15955: 
15956:    Pohjoisessa asuvat romaniheimoon kuuluvat             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15957: ihmiset ovat esittäneet huolensa siitä, että heidän   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15958: lapsensa ja nuorensa eivät saa oppia omaa kiel-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15959: tään. He toivovat, että Kemissä järjestettäisiin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15960: pikaisesti opetusta, esim. kurssimuotoisesti, jo-
15961: hon voisivat osallistua kaikki halukkaat. Kun                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
15962: tällaista aktiivisuutta on, tulee romaniväestön              romanin kielen kurssin järjestämiseksi
15963: kulttuurin ja kielen säilymisestä vastuuta kanta-            Kemissä?
15964: vien ryhtyä heti toimiin.
15965:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
15966:                                          Esko-Juhani Tennilä
15967: 
15968: 
15969: 
15970: 
15971:  2300321
15972: 2                                          1993 vp -   KK 618
15973: 
15974: 
15975: 
15976: 
15977:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15978: 
15979:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuksessa peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa ja
15980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lukion iltalinjalla valtion talousarvioon tarkoi-
15981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tusta varten varatun määrärahan rajoissa.
15982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-             Vaikkakin määräraha pääosin suuntautuu
15983: hani Tennilän näin kuuluvan kiijallisen kysy-          maahanmuuttajan lasten ja nuorten opetuksen
15984: myksen n:o 618:                                        kustannuksen kattamiseen, sitä käytetään myös
15985:                                                        romanien opetukseen. Opetushallitus on vahvis-
15986:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        tanut romanin kielen opetussuunnitelman perus-
15987:         romanin kielen kurssin järjestämiseksi         teet vuonna 1992. Opetushallituksen ilmoituksen
15988:         Kemissä?                                       mukaan opettajapulan ja määrärahan vähäisyy-
15989:                                                        den vuoksi vuonna 1992 opetusta oli ainoastaan
15990:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           neljällä paikkakunnalla (Helsinki, Espoo, Van-
15991: vasti seuraavaa:                                       taaja Kuopio). Opetus on nyt laajenemassa, sillä
15992:                                                        opetushallitus jäijestää vieraskielisten oman äi-
15993:    Opetusministeriö on opetus- ja kulttuuritoi-        dinkielen opettajien koulutuksen, jonka ensim-
15994: men rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 an-          mäinen kurssi päättyy keväällä 1994. Tässä ryh-
15995: netun lain (705/92) 38 ja 41 §:n sekä valtioneu-       mässä on myös romaniopiskelijoita. Vuonna
15996: voston opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta        1994 valmistuu opetushallituksen tuella laadittu
15997: 3 päivänä syyskuuta 1992 annetun päätöksen             romanin kielen alkeiskirja.
15998: (860/92) 3 §:n nojalla päättänyt, että kunnalle tai       Opetusministeriön käsityksen mukaan roma-
15999: rekisteröidylle yhdistykselle voidaan myöntää          nin kielen opettajien kouluttaminen ja oppimate-
16000: enintään 86 % ylimääräistä valtionavustusta to-        riaalin kehittäminen ovat omiaan myötävaikut-
16001: dellisista ja hyväksyttävistä opettajien palkkaus-     tamaan siihen, että romanin kielen opetuksen
16002: kustannuksista ja niihin liittyvistä lakisääteisistä   toteuttamismahdollisuudet lisääntyvät edellyt-
16003: maksuista, jotka aiheutuvat vieraskielisten oppi-      täen, että opetukseen halukkaita opiskelijoita
16004: laiden äidinkielen opetuksesta ja ulkomailta           ilmoittautuu riittävässä määrin opetukseen
16005: muuttaneiden suomalaisten ulkomailla hankki-           maan eri osissa.
16006: man kielitaidon ylläpitämiseksi tähtäävässä ope-
16007: 
16008:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
16009: 
16010:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
16011:                                        1993 vp -   KK 618                                          3
16012: 
16013: 
16014: 
16015: 
16016:                                    Ti/1-Riksdagens Herr Talman
16017: 
16018:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        finländare som inhämtat sina språkkunskaper
16019: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       utomlands, enligt det anslag som reserverats för
16020: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    detta ändamål i statsbudgeten.
16021: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             Ä ven om anslaget huvudsakligen är ämnat för
16022: spörsmål nr 618:                                   att täcka kostnaderna för undervisning för åter-
16023:                                                    flyttade föräldrars barn och ungdomar, används
16024:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     det också för undervisning för zigenare. Utbild-
16025:        ta för att ordna en kurs i romani i Kemi?   ningsstyrelsen har fastställt grunderna för en
16026:                                                    läroplan i romani 1992. Enligt uppgift från
16027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utbildningsstyrelsen kunde undervisning på
16028: anföra följande:                                   grund av lärarbrist och knappa anslag ges endast
16029:                                                    på fyra orter 1992 (i Helsingfors, Esbo, Vanda
16030:    Undervisningsministeriet har med stöd av 38     och Kuopio). Undervisningen håller nu på att
16031: och 41 §§ lagen den 3 augusti 1992 om finansie-    utvidgas i och med att utbildningsstyrelsen ord-
16032: ring av undervisnings- och kulturverksamhet        nar utbildning för lärare i modersmålet för dem
16033: (705/92) samt 3 § undervisningsministeriets be-    som har ett främmande språk som modersmål.
16034: slut den 3 september 1992 om finansiering av       Den första kursen i denna utbildning avslutas
16035: undervisnings- och kulturverksamhet (860/92)       våren 1994. 1 denna grupp finns också sådana
16036: beslutat att en kommun eller en registrerad        som studerar rOihani. Ar 1994 utkonimer en bok
16037: förening kan beviljas högst 86% i extra statsun-   om grunderna i romani som utarbetats med stöd
16038: derstöd för de verkliga och godtagbara lönekost-   från utbildningsstyrelsen.
16039: nader för lärare och de lagstadgade avgifter i        Enligt undervisningsministeriets uppfattning
16040: samband med dem som förorsakas av undervis-        är utbildningen av lärare i romani och utveck-
16041: ning i modersmålet för elever med ett främman-     lingen av läromedel i romani ägnade att medver-
16042: de språk som modersmål och undervisning i          ka till att möjligheterna att ordna undervisning i
16043: grundskola, gymnasium, kvällsgymnasium och         romani förbättras, förutsatt att ett tillräckligt
16044: gymnasiets kvällslinje som har som mål att         antal studerande anmäler intresse för undervis-
16045: upprätthålla språkkunskaperna hos återflyttade     ningen i olika delar av landet.
16046:      Helsingfors den 7 december 1993
16047: 
16048:                                                        Undervisningsminister Riitta Uosukainen
16049:                            1993 vp
16050: 
16051: Kirjallinen kysymys 619
16052: 
16053: 
16054: 
16055: 
16056:                           Peruutettu
16057:                                               1993 vp
16058: 
16059: Kirjallinen kysymys 620
16060: 
16061: 
16062: 
16063: 
16064:                                   Dromberg: Opetuskielen valinnasta nuorisoasteen koulutuksen ja
16065:                                      ammattikorkeakoulujen kokeilun yhteydessä
16066: 
16067: 
16068:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16069: 
16070:    Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikor-         vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä oppi-
16071: keakoulujen kokeilusta annetun asetuksen            laitosverkoston rationalisoinnissa ja myös vas-
16072: (22.2.1991/392) 26 §:ssä säädetään, että kokeilu-   toin kansainvälistymispyrkimyksiä.
16073: suunnitelmat laaditaan niin, että saman kokeilu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16074: yksikön oppilaitosten opetuskieli kokeilussa on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16075: suomi tai ruotsi. Tämä pykälä kuitenkin estää       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16076: kaksikielisen nuorisoasteen koulutuksen kokei-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16077: lut. Sanatarkasti tulkittuna se estää myös muun
16078: laajamittaisen vieraskielisen opetuksen kokeilu-              Aikooko Hallitus muuttaa asetusta
16079: jen yhteydessä.                                            nuorisoasteen koulutuksen ja ammatti-
16080:    Useilla alueilla maassamme tarvittaisiin kui-           korkeakoulujen kokeilusta siten, että ko-
16081: tenkin vahvaa kaksikielistä koulutuskokeilua.              keilusuunnitelmat voitaisiin laatia niin,
16082: Jos kaksikielisellä alueella on perustettava sekä          että saman kokeiluyksikön oppilaitosten
16083: suomen- että ruotsinkielinen kokeilu, se johtaisi          opetuskieli kokeilussa voisi olla sekä suo-
16084: kahteen koulutusyksikköön. Tämä merkitsisi                 mi että ruotsi?
16085: resurssien hajottamista ja hukkakäyttöä. Se olisi
16086: 
16087:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
16088: 
16089:                                         Kaarina Dromberg
16090: 
16091: 
16092: 
16093: 
16094: 2300321
16095: 2                                        1993 vp -   KK 620
16096: 
16097: 
16098: 
16099: 
16100:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16101: 
16102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
16104: olette 17 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn
16105: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Hallitus on kysymyksessä esitetyssä tarkoi-
16106: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Kaarina      tuksessa antanut 29.10.1993 eduskunnalle esi-
16107: Drombergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tyksen laiksi nuorisoasteen koulutuksen ja am-
16108: sen n:o 620:                                         mattikorkeakoulujen kokeiluista annetun lain
16109:                                                      6 §:n muuttamisesta. Mikäli eduskunta hyväksyy
16110:           Aikooko Hallitus muuttaa asetusta          lakiehdotuksen, nuorisoasteen koulutuksen ja
16111:        nuorisoasteen koulutuksen ja ammatti-         ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetun
16112:        korkeakoulujen kokeilusta siten, että ko-     asetuksen 26 §esitetään kumottavaksi.
16113:        keilusuunnitelmat voitaisiin laatia niin,
16114:        että saman kokeiluyksikön oppilaitosten
16115:        opetuskieli kokeilussa voisi olla sekä suo-
16116:        mi että ruotsi?
16117: 
16118:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
16119: 
16120:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
16121:                                        1993 vp -   KK 620                                       3
16122: 
16123: 
16124: 
16125: 
16126:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
16127: 
16128:   I det syfte 37 § 1 mom. rikdagsordningen           Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
16129: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       anföra följande:
16130: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
16131: dagsman Kaarina Dromberg undertecknade                Regeringen har 29.10.1993 i det syfte som
16132: spörsmål nr 620:                                   anges i spörsmålet avlåtit en proposition till
16133:                                                    riksdagen med förslag till ändring av 6 § lagen
16134:           Ämnar Regeringen ändra förordning-       om försök med utbildning på ungdomsstadiet
16135:        en om försök med utbildning på ung-         och med yrkeshögskolor. Om riksdagen godkän-
16136:        domsstadiet och med yrkeshögskolor så       ner lagförslaget föreslås att 26 § förordningen
16137:        att försöksplanerna kunde uppgöras så       om försök med utbildning på ungdomsstadiet
16138:        att undervisningsspråket i försöket vid     och med yrkeshögskolor upphävs.
16139:        läroanstalter som hör till samma försöks-
16140:        enhet kunde vara såväl finska som svens-
16141:        ka?
16142: 
16143:      Helsingforsden 24 november 1993
16144: 
16145:                                                       Undervisningsminister Riitta Uosukainen
16146:                                               1993 vp
16147: 
16148: Kirjallinen kysymys 621
16149: 
16150: 
16151: 
16152: 
16153:                                   Laakso: Toimenpiteistä työllisyystilanteen parantamiseksi Van-
16154:                                      taalla
16155: 
16156: 
16157:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16158: 
16159:    Työttömiä työnhakijoita on Vantaalla ollut          Vuosi 1993 toi jälleen uudet ennätysmäiset
16160: tällä vuosikymmenellä alimmillaan runsaat viisi-    työttömyysluvut.
16161: sataa. Avoimia työpaikkoja oli samaan aikaan           Heinäkuussa Vantaalla oli työttömiä työnha-
16162: -eli toukokuussa 1990- vielä lähes kaksinker-       kijoita 16 039.
16163: tainen määrä.                                          Työttömyys oli silloin lähes 30 kertaa suurem-
16164:    Työttömyys on ollut Vantaalla rajussa kas-       pi kuin toukokuussa 1990, vain runsaat kolme
16165: vussa syksystä 1990. Samanaikaisesti avoimien       vuotta sitten.
16166: työpaikkojen määrä on radikaalisti vähentynyt          Syyskuussa 1993 työttömiä työnhakijoita oli
16167: ja on käytännössä lähes olematon.                   15 357 ja lokakuussa suurin piirtein yhtä paljon
16168:    Tuhannen työttömän työnhakijan määrä ylit-       eli 15 310. Työttömyysaste Vantaalla oli siten
16169: tyi Vantaalla jo vuoden 1990 marraskuussa.          16,8 prosenttia, eikä tilanne näytä paranevan
16170:    Tammikuussa 1991 työttömyys ylsi kahteen-        loppuvuoden aikana.
16171: tuhanteen, maaliskuussa kolmeentuhanteen,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäJjes-
16172: toukokuussa ylitettiin neljäntuhannen työttö-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16173: män raja, kesäkuussa viidentuhannen työttömän       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16174: raja, heinäkuussa työttömiä oli jo runsaat kuusi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16175: tuhatta, elokuussa yli seitsemäntuhatta, loka-
16176:  kuussa yli kahdeksantuhatta, marraskuussa jo                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
16177: yhdeksän tuhatta.                                          tus aikoo ryhtyä työllisyystilanteen pa-
16178:    Työttömyys Vantaalla paheni jyrkästi myös               rantamiseksi Vantaalla vuonna 1994?
16179:  vuonna 1992. Joulukuussa 1992 työttömiä työn-
16180:  hakijoita oli miltei 13 000.
16181: 
16182:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1993
16183: 
16184:                                           Jaakko Laakso
16185: 
16186: 
16187: 
16188: 
16189:  2300321
16190: 2                                         1993 vp -   KK 621
16191: 
16192: 
16193: 
16194: 
16195:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16196: 
16197:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Määrärahatilanteen suhteen työministeriö
16198: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ryhtyi Uudenmaan läänin työvoimapiirin osalta
16199: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      erityisjärjestelyihinjo keväällä 1993. Uudenmaan
16200: le jäsenelle kansanedustaja Jaakko Laakson näin       läänin työvoimapiirin jatkuvasti vaikeutuneen
16201: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 621:              tilanteen johdosta muualta maasta siirrettiin
16202:                                                       palkkaperusteisia työllisyysmäärärahoja valtio-
16203:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      neuvoston päätöksellä Uudenmaan läänin työ-
16204:        tus aikoo ryhtyä työllisyystilanteen pa-       voimapiirin toimiston käyttöön yhteensä 120
16205:        rantamiseksi Vantaalla vuonna 1994?            miljoonaa markkaa. Myöhemmin on kuitenkin
16206:                                                       jouduttu sekä työministeriössä että Uudenmaan
16207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          läänin työvoimapiirin toimistossa toteamaan,
16208: vasti seuraavaa:                                      ettei pelkkä määrärahojen lisääminen riitä tilan-
16209:                                                       teen korjaamiseen. Työpaikkojen puutetta on
16210:    Työllisyystilanne on Uudenmaan läänin työ-         työllisyysmäärärahojen käyttömahdollisuuden
16211: voimapiirissä heikentynyt esimerkiksi viimeisen       lisääntymisestä huolimatta ollut kaikilla kolmella
16212: vuoden aikana nopeammin kuin koko maassa              työnantajasektorilla eli valtiolla, kuntasektorilla
16213: keskimäärin. Uudellamaalla työttomien työnha-         ja myös yksityisten työnantajien keskuudessa.
16214: kijoiden määrä on lisääntynyt vuoden 1992loka-            Viime aikoina on myös verraten paljon puhut-
16215: kuusta kuluvan vuoden lokakuuhun lähes                tu siitä, että varsinkin yksityisellä sektorilla ns.
16216: 28 000 henkilöllä eli noin 32 prosentilla. Koko       työhönottokynnys on varsin korkea. Yritykset
16217: maassa lisäys oli vastaavana ajanjaksona run-         eivät parantuneessakaan tilanteessa olisi työmi-
16218: saat 102 000 henkilöä eli noin 26 prosenttia.         nisteriön saamien tietojen mukaan kovinkaan
16219: Tämä valitettava kehitys ei ole ollut katkaistavis-   halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä.
16220: sa työhallinnon käytettävissä olevilla keinoilla ja   Tälle tilanteelle on esitetty erilaisia syitä, kuten
16221: toimenpiteillä. Näin siitä huolimatta, että työ-      muun muassa korkeat välilliset työvoimakustan-
16222: voimapoliittisin toimenpitein, työvoimakoulu-         nukset. Työministeriö pyrkii omalta osaltaan
16223: tuksen ja tukityöllistämisen avulla järjestetään      madaltamaan työhönottokynnystä käytettävis-
16224: kuluvana vuonna työ- ja koulutusmahdollisuuk-         sään olevilla toimenpiteillä.
16225: sia keskimäärin 100 000 työttömälle koko maas-            Työllisyystilanteen ratkaiseva parantuminen
16226: sa. Työhallinto voi työllistämistukea myöntä-         edellyttää talouden elpymistä. Viennin osalta
16227: mällä tai työvoimapoliittista aikuiskoulutusta        käänne parempaan on tapahtunut, mutta erityi-
16228: hankkimalla auttaa työttömien työllistymistä.         sesti kotimarkkinoiden tilanne on edelleen heik-
16229: Yrityksiä voidaan tukea niiden tilapäisissä ta-       ko. Tämä tulee vaikuttamaan työllisyystilantee-
16230: loudellisissa vaikeuksissa vain rajoitetusti.         seen vielä pitkään.
16231: 
16232:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1993
16233: 
16234:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
16235:                                         1993 vp -   KK 621                                            3
16236: 
16237: 
16238: 
16239: 
16240:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16241: 
16242:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 fråga om anslagsläget vidtog arbetsministe-
16243: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        riet redan våren 1993 specialarrangemang för
16244: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Nylands läns arbetskraftsdistrikt. Till följd av
16245: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-          det ständigt försämrade läget inom Nylands läns
16246: mål nr 621:                                         arbetskraftsdistrikt överfördes genom ett stats-
16247:                                                     rådsbeslut 120 miljoner mark av de lönebaserade
16248:           Vilka skyndsamma åtgärder ämnar           sysselsättningsanslagen avsedda för det övriga
16249:        Regeringen vidta för att förbättra syssel-   landet tili att användas av Nylands läns arbets-
16250:        sättningssituationen för Vanda 1994?         kraftsdistriktsbyrå. Senare har dock såväl ar-
16251:                                                     betsministeriet som Nylands läns arbetskraftsdi-
16252:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       striktsbyrå fått konstatera att man inte enbart
16253: anföra följande:                                    genom att öka anslagen förmår att avhjälpa
16254:                                                     situationen. Trots ökad möjlighet att använda
16255:    För Nylands läns arbetskraftsdistrikt har sys-   sysselsättningsanslag har det varit brist på ar-
16256: selsättningsläget tili exempel under det senaste    betsplatser inom alla tre arbetsgivarsektorer,
16257: året försämrats snabbare än för hela landet i       dvs. hos staten, kommunema och även hos
16258: genomsnitt. 1 Nyland har antalet arbetslösa         privata arbetsgivare.
16259: arbetssökande ökat från oktober 1992 till inne-        På senare tid har det relativt mycket talats om
16260: varande års oktober med nästan 28 000 perso-        att den s.k. anställningströskeln särskilt inom
16261: ner, dvs. med 32 procent. Ökningen för hela         den privata sektom är rätt hög. Enligt de uppgif-
16262: landet var under motsvarande period drygt           ter arbetsministeriet fått skulle företag inte, även
16263: 102 000 personer, dvs. 26 procent. Denna be-        om läget skulle förbättras, vara särskilt ivriga att
16264: klagliga utveckling har inte kunnat brytas genom    anställa nya arbetstagare. Man har angett olika
16265: de medel och åtgärder som arbetsförvaltningen       orsaker tili denna situation, bland annat de höga
16266: förfogar över. Detta trots att det innevarande år   indirekta arbetskraftskostnadema. Arbetsminis-
16267: ordnats arbets- och utbildningsmöjligheter för i    teriet försöker med de medel det förfogar över
16268: genomsnitt 100 000 arbetslösa i hela landet ge-     att bidra tili att sänka denna anställningströskel.
16269: nom arbetskraftspolitiska åtgärder, arbets-            En avgörande förbättring av sysselsättnings-
16270: kraftsutbildning och stödsysselsättning. Arbets-    läget förutsätter ekonomisk stimulans. Exporten
16271: förvaltningen kan genom att bevilja sysselsätt-     har upplevt en vändning tili det bättre, men i
16272: ningsstöd eller genom att anskaffa arbetskrafts-    synnerhet för hemmamarknaden är läget fortfa-
16273: politisk vuxenutbildning underlätta sysselsätt-     rande dåligt. Detta kommer att påverka syssel-
16274: ningen för de arbetslösa. Företag kan endast i      sättningssituationen en lång tid framöver.
16275: begränsad utsträckning stödas i sina tillfälliga
16276: ekonomiska svårigheter.
16277: 
16278:      Helsingfors den 14 december 1993
16279: 
16280:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
16281:                                              1993 vp
16282: 
16283: Kirjallinen kysymys 622
16284: 
16285: 
16286: 
16287: 
16288:                                  Korva: Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle johtavien teiden
16289:                                     perusparantamisesta
16290: 
16291: 
16292:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16293: 
16294:    Eduskunta on säätänyt vuoden 1982 valtio-       sesti Savukaskelle on toteutettu asianmukaisesti
16295: päivillä lain Urho Kekkosen kansallispuistosta.    matkailuhotelli. Sen sijaan Savukosken kirkon-
16296: Eduskunnan päätös on tehty laki- ja talousvalio-   kylästä puiston alueelle johtavien teiden paran-
16297: kunnan mietinnön n:o 24/1992 vp pohjalta,jossa     tamiseen ei ole ryhdytty vieläkään yli 10 vuotta
16298: mietinnössä todetaan mm.:                          puiston käyttöönoton jälkeen tieosuutta kirkon-
16299:    "Savukosken kuntaan on tarkoitus korvaava-      kylä-Martti lukuun ottamatta.
16300: na toimenpiteenä rakentaa valtion matkailuho-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16301: telli, kuten myös Inarin, Enontekiön ja Utsjoen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16302: kuntiin on aikanaan rakennettu. Hotellin raken-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16303: tamisen lisäksi on tarkoituksena ensi tilassa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16304: toteuttaa Savukosken kirkonkylästä puiston
16305: alueelle johtavien teiden parannushankkeet.                  Milloin Hallitus aikoo toteuttaa edus-
16306: Hankkeiden suunnittelu on tarkoitus aloittaa              kunnan päätöksen Savukosken kirkon-
16307: sen vuoden aikana, jolloin puisto on perustettu.          kylästä Urho Kekkosen puistoalueelle
16308: Hankkeiden rakentamistyöt on tarkoitus toteut-            johtavien teiden perusparantamisesta,
16309: taa välittömästi suunnitelmien valmistumisen              sekä
16310: jälkeen ja tarkoituksena on, että ne olisivat                miksi hankkeen toteuttamiseen ei ole
16311: valmiit vuoden 1986 loppuun mennessä."                    ryhdytty eduskunnan päättämässä aika-
16312:     Eduskunnan hyväksymän mietinnön mukai-                taulussa?
16313: 
16314:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
16315: 
16316:                                          Timo E. Korva
16317: 
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 230032J
16322: 2                                      1993 vp -   KK 622
16323: 
16324: 
16325: 
16326: 
16327:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16328: 
16329:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa     Tiejakson Martti-Sokli pituus on noin 60 km ja
16330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      parantamiskustannukset noin 70 Mmk. Suunni-
16331: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    telmat on aikanaan laadittu Sokiin kaivosta
16332: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo E.       silmällä pitäen. Kun kaivoshankkeesta on sit-
16333: Korvan näin kuuluvan kiljallisen kysymyksen        temmin luovuttu, ei näinkin isolle ja kalliille tien
16334: n:o 622:                                           parantamiselle ole enää riittäviä liikenteellisiä
16335:                                                    perusteita. Niiden puuttuessa ei käytettävissä
16336:           Milloin Hallitus aikoo toteuttaa edus-   olleilla ja olevilla tiemäärärahoilla ole ollut eikä
16337:        kunnan päätöksen Savukosken kirkon-         ole mahdollista toteuttaa näin suurta tiehanket-
16338:        kylästä Urho Kekkosen puistoalueelle        ta.
16339:        johtavien teiden perusparantamisesta,           Puutavaraliikenne edellyttää puolestaan tieltä
16340:        sekä                                        tiettyä minimitasoa. Tätä varten on tiellä vuonna
16341:           miksi hankkeen toteuttamiseen ei ole     1994 esimerkiksi tarkoitus uusia kaksi painora-
16342:        ryhdytty eduskunnan päättämässä aika-       joitteista siltaa.
16343:        taulussa?                                       Teiden parantamiset otettiin aikanaan maini-
16344:                                                    tun kansallispuiston perustamisen yhteydessä
16345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       esille työllisyysperusteella. Edellä mainituista
16346: vasti seuraavaa:                                   syistä työllisyysviranomaisetkaan eivät, Savu-
16347:                                                    koski-Martti-väliä lukuun ottamatta, ole
16348:    Savukoskelta Urho Kekkosen kansallispuis-       myöntäneet eivätkä liikenneministeriön tiedon
16349: toon suuntautuvasta tiestä on noin 10 vuotta       mukaan ole myöntämässä työllisyysvaroja
16350: sitten parannettu väli Savukoski-Martti. Mar-      alueen teiden parantamiseen, joten työministeri-
16351: tista Rovalaanjohtavan polkutien parantamises-     önkään kautta Sokliin menevä edellä mainittu
16352: ta on laadittu tie- ja rakennussuunnitelma ja      tiehanke ei ole käynnistymässä.
16353: edelleen Sokliin asti on tehty esisuunnitelma.
16354:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
16355:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
16356:                                          1993 vp -   KK 622                                            3
16357: 
16358: 
16359: 
16360: 
16361:                                     Tili Riksdag-ens Herr Talman
16362: 
16363:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en uppskattas tili ca 70 Mmk. Pianeroa gjordes
16364: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         ursprungligen med tanke på Sokligruvan. Men i
16365: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och med att man lade ned pianeroa för gruvan
16366: dagsman Timo E. Korva undertecknade spörs-           fanns det inte heller trafikmässigt tillräckliga
16367: mål nr 622:                                          grunder för en så omfattande och dyr förbättring
16368:                                                      av vägen. Eftersom dessa grunder inte längre
16369:           När tänker Regeringen förverkliga          existerade var det och är det inte heller nu möjligt
16370:        riksdagens beslut om grundförbättring         att med förefintliga väganslag förverkliga ett så
16371:        av vägaroa som leder från Savukoski           omfattande vägprojekt.
16372:        kyrkby tili Urho Kekkonens parkområ-             Trävarutrafiken för sin del förutsätter en viss
16373:        de, samt                                      miniminivå av vägen. För detta ändamål var det
16374:           varför har projektet inte inletts enligt   t.ex. 1994 meningen att föroya viktkapaciteten
16375:        den tidtabell som riksdagen beslutat?         för två broar.
16376:                                                         Förbättring av vägaroa på nämnda national-
16377:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        parks områden togs i ett skede tili diskussion på
16378: anföra följande:                                     sysselsättningsbasis. Utgående från ovan nämn-
16379:                                                      da orsaker har inte heller sysselsättningsmyndig-
16380:    För tio år sedan förbättrades vägavsnittet        heterna beviljat sysselsättningspengar för för-
16381: Savukoski-Martti som är en del av den väg som        bättringen av vägaroa på detta område, med
16382: leder från Savukoski tili Urho Kekkonens natio-      undantag för vägavsnittet Sokli-Martti, och
16383: nalpark. Det finns en väg- och byggnadsplan för      enligt de uppgifter som trafikministeriet har fått
16384: den gångstig som leder från Martti tili Rovala       kommer sådana pengar inte heller att beviljas.
16385: och en preliminär pian för det vägavsnitt som        Således kommer nämnda vägprojekt tili Sokli
16386: leder vidare tili Sokli. Vägavsnittet Martti-        inte heller att starta med hjälp av arbetsministe-
16387: Sokli är 60 km och kostnaderoa för förbättring-      riet.
16388:      Helsingfors den 7 december 1993
16389: 
16390:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
16391:                                                   1993 vp
16392: 
16393: Kirjallinen kysymys 623
16394: 
16395: 
16396: 
16397: 
16398:                                     Laivoranta ym.: Takausvelallisten aseman parantamisesta velka-
16399:                                         saneerauksen yhteydessä
16400: 
16401: 
16402:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16403: 
16404:    Velkasaneerauslainsäädännön tarkoituksena               Velkasaneerauslainsäädännön nojalla annet-
16405: on auttaa yksityisiä henkilöitä ja yrityksiä järj.es-   tavat maksuhelpotukset tulisi ulottaa koske-
16406: tämään raha-asiansa. Tämä on myös velkoJan              maan myös takausta. Tämän lisäksi lainsäädän-
16407: etu koska kohtuuton velkataakka saattaa la-             nöllä pitäisi kohtuuttomina kieltää sellaiset yleis-
16408: ma~ttaa maksukyvyn kokonaan. Lain valmiste-             takaukset, joissa ei ole vastuun ylärajaa.
16409: lussa on kuitenkin takaajat unohdettu. Lain                SSP:n pilkkomisen yhteydessä ostajapankkei-
16410: mukaan velallisen velkajärjestely ei koidu takaa-       hin siirtyneiden yksityisten henkilöiden luottojen
16411: jan hyväksi. Tämä on koht~utonta varsinkin              takaajien asema pitäisi myös selvittää. Onko
16412: yleisvakuuden a!ltaneen velll;lhsen o~alta.             niin, että SSP:n luottoihin annetut takaukset
16413:    Yleisvakuuks1ssa takaus- Ja panttivastuu kat-        automaattisesti siirtyvät ostajien hyväksi?
16414: taa velallisen kaikki, myös myöhemmin syntyvät             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16415: vastuut velkojille. Yleistakaussitoumuksissa ta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16416: kaaja vastaa koko ulosmittauskelpoisell~ omai-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16417: suudellaan veloista, joiden määrää hän ei ennal-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16418: ta tiedä ja joiden syntyyn hän ei voi vaik~ttaa.
16419: Yleistakaussitoumuksia on käytetty mmen-                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16420:  omaan pienten yritysten . velkojen vakuuten~.                  ryhtyä takaajan aseman turvaamiseksi
16421: Yleistakaus on ollut pankm kannalta helppo Ja                   velkajärjestelyssä ja kohtuuttomien yleis-
16422:  yksinkertainen . s?pimu~. Takaajan. kannalta                   vakuuksien kieltämiseksi?
16423: asian laita on tOism. Usem sukulaiset Ja tuttavat
16424:  ovat pistäneet nimen paperiin ymmärtämättä,
16425:  mistä on kysymys.
16426: 
16427:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
16428: 
16429:           Jarmo Laivoranta                 Ismo Seivästö                   Leea Hiltunen
16430:           Jouko Jääskeläinen               Eeva-Liisa Moilanen             Bjarne Kallis
16431:                                            Jan-Erik Enestam
16432: 
16433: 
16434: 
16435: 
16436: 2300321
16437: 2                                        1993 vp -   KK 623
16438: 
16439: 
16440: 
16441: 
16442:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16443: 
16444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       takaajan asema oli velkajärjestelylain eduskun-
16445: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        takäsittelyssä keskeisesti esillä. Yksityishenkilön
16446: olette 19 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn          antamasta takaussitoumuksesta usein aiheutuva
16447: kirjeenne n:o 2051 ohella toimittanut valtioneu-     vaikea taloudellinen tilanne oli lain valmistelun
16448: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-       yhteydessä yhtenä keskeisenä perusteena lain
16449: sanedustaja Jarmo Laivarannan ym. näin kuulu-        tarpeelle.
16450: van kirjallisen kysymyksen n:o 623:                      Kirjallisessa kysymyksessä esitetty vaatimus
16451:                                                      velallisen velkajärjestelyn takaajan vapauttavas-
16452:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ta vaikutuksesta on ollut esillä eräissä muissakin
16453:        ryhtyä takaajan aseman turvaamiseksi          yhteyksissä. Tällöin ei havaintojeni mukaan ole
16454:        velkajärjestelyssä ja kohtuuttomien yleis-    tarkemmin pohdittu sitä, mitä takaajien vapaut-
16455:        vakuuksien kieltämiseksi?                     taminen sitoumuksistaan merkitsisi. Kansalais-
16456:                                                      ten yhdenvertaisuuden kannalta ei liene mahdol-
16457:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lista, että vapautus koskisi vain niitä takaajia,
16458: taen seuraavaa:                                      jotka ovat antaneet sitoumuksensa sellaisen ve-
16459:                                                      lallisen velasta, jolle myönnetään velkajärjestely.
16460:    Yksityishenkilön velkajärjestely voidaan          Kaikki velalliset eivät edes hae velkajärjestelyä
16461: myöntää takaajalle samoin edellytyksin kuin          tai eivät voi sitä saada. Yksityishenkilön antama
16462: velalliselle. Velkajärjestelyssä on perusperiaat-    takaus on myös tavanomainen vakuus yrityksen
16463: teena se, että takaajan samoin kuin velallisen       velasta. Takaajien vapauttamisen pitäisi siis kos-
16464: vastuu velkojaan nähden määräytyy hänen              kea kaikkia takaussitoumuksia. Tämä aiheuttai-
16465: oman maksukykynsä mukaan. Velkajärjestely-           si arvaamattomat seuraukset rahoitusjärjestel-
16466: lailla ei sitä vastoin voida vapauttaa henkilöä      mässämme. Pankkien olisi turvattava luotot
16467: päteviin sitoumuksiin perustuvista velvoitteis-      muilla vakuuksilla. Monella yksityishenkilöllä
16468: taan, jos hän kykenee vastuunsa täyttämään.          tai yhtiöllä tuskin on asettaa omaisuutta takauk-
16469: Tämä koskee sekä velallista että takaajaa.           sen sijaan velan vakuudeksi. Erityisen ongelmal-
16470:    Päävelallisen velkajärjestely ei vaikuta takaa-   lista olisi vielä se, jos vapautus ei koskisi niitä
16471: janvastuuseen velkojaan nähden. Jos näin olisi,      takaajia, jotka ennen uusien säännösten voi-
16472: takaus menettäisi merkityksensä ja takaus va-        maantuloa ovat jo maksaneet takaamansa velan.
16473: kuusmuotona romuttuisi. Kukaan ei suostuisi          Korvattaisiinko takaajille heidän suorituksensa
16474: myöntämään lainaa takausta vastaan, jollei vel-      ja miltä ajalta? Suorittaisiko korvauksen pankki,
16475: kaa voisi periä takaajalta päävelallisen tultua      joka on pätevän sitoumuksen perusteella aika-
16476: maksukyvyttömäksi. Juuri sitä vartenhan ta-          naan saanut suorituksen?
16477: kausta tarvitaan. Maksukykyistä takaajaa ei              Oikeusministeriössä valmisteilla olevassa esi-
16478: taannehtivin vaikutuksin voitaisikaan vapauttaa      tyksessä laiksi kuluttajansuojalain 7luvun muut-
16479: vastuustaan tavallisella lailla.                     tamisesta tullaan ehdottamaan muun muassa,
16480:    Olen hiljattain käsitellyt takaajanasemaa laa-    että määrältään ja voimassaoloajaltaan rajoitta-
16481: jemmin vastauksessani kansanedustaja Erkki           mattomat yleisvakuudet kielletään. Esitys pyri-
16482: Pulliaisen kirjalliseen kysymykseen n:o 575. Täl-    tään saamaan eduskunnan käsiteltäväksi vielä
16483: löiq olen myös viitannut lakivaliokunnan mietin-     tämän vuoden puolella.
16484: töön (LaVM 14/1992 vp), josta ilmenee, että
16485: 
16486:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
16487: 
16488:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
16489:                                          1993 vp -    KK 623                                               3
16490: 
16491: 
16492: 
16493: 
16494:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16495: 
16496:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en central fråga i riksdagsbehandlingen av
16497: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          skuldsaneringslagen. Den svåra ekonomiska si-
16498: medlem av statsrådet i anslutning tili Ert brev nr    tuation som ofta är en följd av en borgensförbin-
16499: 2051 av den 19 november 1993 översänt följande        delse som en privatperson har gett sig in på var
16500: av riksdagsman Jarmo Laivoranta m.fl. under-          vid beredningen av lagen ett av de centrala
16501: tecknade spörsmål nr 623:                             argumenten för behovet av en lag.
16502:                                                          Det i spörsmålet framställda kravet på att
16503:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gäldenärens skuldsanering skall befria borgens-
16504:        ta för att trygga borgensmannens stäli-        mannen från ansvar har rests också i vissa andra
16505:        ning i en skuldsanering och förbjuda de        sammanhang. Då har man enligt mina iakttagel-
16506:        oskäliga alimänna säkerheterna?                ser inte närmare funderat på vad det skulie
16507:                                                       innebära att befria borgensmannen från sina
16508:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förbindelser. Med tanke på medborgarnas jäm-
16509: anföra följande:                                      likhet torde det inte vara möjligt att befrielsen
16510:                                                       skulle gälia endast de borgensmän som har
16511:     Skuldsanering för en privatperson kan bevil-      förbundit sig att ansvara för sådan skuld som
16512: jas en borgensman på samma grunder som en             beviljas skuldsanering. Alla gäldenärer ansöker
16513: gäldenär. 1 skuldsanering är den grundläggande        inte ens om eller kan inte beviljas skuldsanering.
16514: principen att borgensmannens liksom också gäl-        En privatpersons borgensförbindelse är dess-
16515: denärens ansvar gentemot borgenären bestäms           utom en vanlig säkerhet för ett företags skulder.
16516: av hans egen betalningsförmåga. Det är däremot        Befrielsen av borgensmännen från deras ansvar
16517: inte möjligt att med stöd av skuldsaneringslagen      borde alltså gälla samtliga borgensförbindelser.
16518: befria en person från förpliktelser som grundar       Detta skulle medföra oförutsägbara följder i vårt
16519: sig på giltiga förbindelser, om personen i fråga      finansieringssystem. Bankerna skulle bli tvungna
16520: kan uppfylla sitt ansvar. Detta gäller såväl gälde-   att trygga sina krediter med andra säkerheter.
16521: nären som borgensmannen.                              Många privatpersoner eller företag kan knap-
16522:     Huvudgäldenärens skuldsanering inverkar           past stälia egendom som säkerhet för en skuld i
16523: inte på borgensmannens ansvar gentemot borge-         stället för borgen. Särskilt problematiskt vore
16524:  nären. Om så vore faliet, skulie borgen förlora      det om befrielsen inte gällde de borgensmän som
16525:  sin betydelse och borgen som en form av säker-       redan har betalt tilihaka sin skuld när de nya
16526:  het omintetgöras. Ingen skulie bevilja lån mot       stadgandena träder i kraft. Skulie dessa borgens-
16527:  borgen, om skulden inte kunde drivas in av           män få ersättning för sina prestationer och för
16528:  borgensmannen efter att huvudgäldenären har          viiken tid? Skulle denna ersättning betalas av
16529:  kommit på obestånd. Det är uttryckligen detta        banken, som i sin tid har erhållit prestationen på
16530:  syfte borgen tjänar. En betalningsförmögen bor-      basis av en giltig förbindelse?
16531:  gensman kan inte helier genom retroaktiv verkan         I den proposition som för tillfället bereds vid
16532:  befrias från sitt ansvar genom en vanlig lag.        justitieministeriet med förslag tili lag om ändring
16533:     För inte så länge sedan behandlade jag tämli-     av 7 kap. konsumentskyddslagen kommer man
16534:  gen omfattande borgensmannens ställning i mitt       bl.a. att föreslå att de tili antalet och giltighetsti-
16535:  svar på riksdagsman Erkki Pulliainens spörsmål,      den obegränsade allmänna säkerheterna skall
16536:  nr 575. Härvid hänvisade jag också tilllagutskot-    förbjudas. Avsikten är att denna proposition kan
16537:  tets betänkande (La UB 1411992 rd) ur vilket det     avlåtas för behandling i riksdagen ännu i år.
16538:  framkommer att borgensmannens ställning var
16539:      Helsingfors den 30 november 1993
16540: 
16541:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
16542:                                                  1993 vp
16543: 
16544: Kirjallinen kysymys 624
16545: 
16546: 
16547: 
16548: 
16549:                                     U. Anttila ym.: BPD-lasten lääkehoidon korvaamisesta
16550: 
16551: 
16552: 
16553:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16554: 
16555:    BPD (Dysplasis Bronchopulmonalis) on oi-            siitä, ettei BPD-oireyhtymää ole osattu hoitaa ja
16556: reyhtymä, joka esiintyy usein keskoslapsilla, joil-    nämä lapset ovat kuolleet muutaman kuukau-
16557: le on jouduttu antamaan happea suurina pitoi-          den ikäisinä. Nykyisin oireyhtymä kuitenkin
16558: suuksina hengityksen käynnistämiseksi. Tästä           osataan hoitaa, ja suurin osa lapsista kuntoutuu
16559: hengenpelastamiseksi välttämättömästä hoito-           ja voi elää aivan normaalia elämää. Tämä edel-
16560: toimenpiteestä saattaa seurata keuhkorakkuloi-         lyttää kuitenkin n. 1-3 vuoden jatkuvaa lääke-
16561: den tuhoutumista sekä keuhkojen kehittymisen           hoitoa.
16562: ja toiminnan heikkenemistä. Oireyhtymää hoi-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16563: detaan säännöllisesti inhalaatiomenetelmällä an-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16564: nettavilla lääkkeillä, joiden tarkoitus on helpot-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16565: taa keuhkojen toimintaa ja parantaa niiden ka-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16566: pasiteettia. Tällainen lääkehoito saattaa pahim-
16567: massa tapauksessa maksaa jopa 6 000--7 000                       Millä perusteella BPD-oireyhtymän
16568: mk kuukaudessa.                                               lääkitys on jätetty ottamatta täysin kor-
16569:     BPD-oireyhtymää ei kuitenkaan ole hyväk-                  vattavien lääkkeiden luetteloon, ja
16570:  sytty sellaiseksi krooniseksi sairaudeksi, joka                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16571:  oikeuttaisi täysin korvattaviin lääkkeisiin. Aikai-          siin asian korjaamiseksi lähitulevaisuu-
16572:  semmin asiaa on perusteltu sillä, että BPD-lapsia            dessa?
16573:  on ollut hyvin vähän, mikä taas on johtunut
16574: 
16575:    Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
16576: 
16577:           Ulla Anttila                    Hannele Luukkainen              Tuija Maaret Pykäläinen
16578:           Paavo Nikula                    Pekka Räty                      Pekka Haavisto
16579:                                           Erkki Pulliainen
16580: 
16581: 
16582: 
16583: 
16584: 2300321
16585: 2                                       1993 vp -    KK 624
16586: 
16587: 
16588: 
16589: 
16590:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16591: 
16592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet koko-
16593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       naan tai 80-prosenttisesti sen mukaan kuin val-
16594: olette 19 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn         tioneuvoston päätöksellä määrätään. Valtioneu-
16595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        voston päätöksellä määrätään, mitä on pidettä-
16596: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ulla        vä vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena.
16597: Anttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        Vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista ja nii-
16598: sen n:o 624:                                        den hoitoon käytettävistä sairausvakuutuslain
16599:                                                     mukaan kokonaan tai 80-prosenttisesti korvat-
16600:           Millä perusteella BPD-oireryhmän          tavista lääkkeistä annetun valtioneuvoston pää-
16601:        lääkitys on jätetty ottamatta täysin kor-    töksen (836/85) 2 §:n mukaan ovat vaikeat kroo-
16602:        vattavien lääkkeiden luetteloon, ja          niset obstruktiiviset keuhkosairaudet sairausva-
16603:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kuutuslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vai-
16604:        siin asian korjaamiseksi lähitulevaisuu-     keita ja pitkäaikaisia sairauksia. Erityiskorvatta-
16605:        dessa?                                       via ovat esimerkiksi näiden sairauksien hoitoon
16606:                                                     tarkoitetuista lääkkeistä inhalaatiomenetelmällä
16607:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        annettavat kortikoideja ja sympatomimeettejä
16608: vasti seuraavaa:                                    sisältävät lääkkeet. Kansaneläkelaitoksen kor-
16609:                                                     vauskäytännössä BPD-oireyhtymä rinnastetaan
16610:    Sairausvakuutuslain (364/63) mukaan vakuu-       nyttemmin vaikeisiin kroonisiin obstruktiivisiin
16611: tetulla on lain 4 §:n mukaisesti oikeus saada       keuhkosairauksiin, jolloin edellä mainitut lääk-
16612: sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sai-   keet ovat 80-prosenttisesti korvattavia myös
16613: raanhoidon kustannuksista. Sairaanhoitona           BPD-oireyhtymän hoidossa. Muuttunutta kor-
16614: korvataan lain 5 §:n mukaan muun muassa lää-        vauskäytäntöä sovelletaan paikallistoimistoissa
16615: kärin määräämät lääkkeet. Lain 9 §:n 1 momen-       tehtävissä päätöksissä marraskuusta 1993 läh-
16616: tin mukaan korvataan vaikean ja pitkäaikaisen       tien.
16617: 
16618:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
16619: 
16620:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16621:                                          1993 vp -   KK 624                                            3
16622: 
16623: 
16624: 
16625: 
16626:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
16627: 
16628:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och hållet eller till 80 % enligt vad som bestäms
16629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       genom statsrådets beslut. Statsrådet skall i beslu-
16630: den 19 november 1993 tili vederbörande medlem        tet bestämma vilka sjukdomar som skall anses
16631: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       vara svåra och långvariga.
16632: Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr            Enligt 2 § i statsrådets beslut om svåra och
16633: 624:                                                 långvariga sjukdomar samt om läkemedel som
16634:                                                      används vid behandling av dessa och enligt
16635:           På vilka grunder har läkemedlen för        sjukförsäkringslagen ersätts i sin helhet eller tili
16636:        BPD-syndromet utelämnats i förteck-           80 procent (836/85) är svåra kroniska obstrukti-
16637:        ningen över de läkemedel som ersätts isin     va lungsjukdomar sådana svåra och långvariga
16638:        helhet, och                                   sjukdomar som avses i 9 § 1 mom. sjukför-
16639:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        säkringslagen. Specialersättningsgilla är, av de
16640:        att rätta tili saken inom en snar framtid?    läkemedel som används vid dessa sjukdomar,
16641:                                                      sådana läkemedel som innehåller kortikoider
16642:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och sympatomimetiska ämnen och som ges med
16643: anföra följande:                                     inhaleringsmetoden. I folkpensionsanstaltens er-
16644:                                                      sättningspraxis jämställs BPD-syndromet nume-
16645:    Enligt 4 § sjukförsäkringslagen (364/63) har en   ra med andra svåra kroniska obstruktiva lung-
16646: försäkrad rätt att vid sjukdom få ersättning för     sjukdomar. Det här innebär att de ovan nämnda
16647: nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt la-        läkemedlen ersätts tili 80 % även i fråga om
16648: gens 5 § omfattar sjukvårdsersättningen bl.a. de     BPD-syndromet. Denna nya praxis iakttas i
16649: läkemedel som har ordinerats av en läkare.           fråga om ersättningsbeslut som fattas vid folk-
16650: Sådana läkemedel som används vid en svår och         pensionsanstaltens lokalbyråer från och med
16651: långvarig sjukdom ersätts enligt 9 § 1 mom. helt     november 1993.
16652: 
16653:      Helsingfors den 7 december 1993
16654: 
16655:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
16656:                                                  1993 vp
16657: 
16658: Kirjallinen kysymys 625
16659: 
16660: 
16661: 
16662: 
16663:                                     Haa,isto ym.: Venäjän ja Viron hyväksymisestä turvapaikkahake-
16664:                                        muksia käsiteltäessä turvallisiksi maiksi
16665: 
16666: 
16667:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16668: 
16669:      Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen ilmoitti     Venäjä ja Viro eivät täytä ulkomaalaislain perus-
16670: hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa 11.11.         teluissa olevia eivätkä YK:n pakolaisjärjestön
16671: 1993 aikovansa ehdottaa hallituksen turvalli-          UNHCR:n pakolaisten vastaanottajamaalle
16672: suuspoliittiselle ministerityöryhmälle, että Venä-     asettamia edellytyksiä. Viro ei ole ratifioinut
16673: jä ja Viro sisällytettäisiin ulkomaalaislain tar-      YK:n pakolaissopimusta eikä Euroopan neuvos-
16674: koittamaan listaan ns. turvallisista maista. Eh-       ton ihmisoikeussopimusta. Venäjä ei ole käytän-
16675: dotusta perusteltiin sillä, että ministeriö ei ole     nössä pystynyt toteuttamaan pakolaissopimuk-
16676: pystynyt estämään näistä maista saapuvien tur-         sen velvoitteita eikä ole Euroopan neuvoston
16677: vapaikanhakijoiden rikollista toimintaa.               jäsenmaa. Kumpikaan maa ei kykene tällä het-
16678:      Rikollisuuden torjuminen ja turvapaikkajär-       kellä huolehtimaan turvapaikanhakijoiden so-
16679: jestelmä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Suo-          siaalisista perustarpeista, eikä niissä ole vielä
16680: meen myönnetään Venäjän ja Viron kansalai-             tehty ainuttakaan turvapaikkapäätöstä.
16681:  sille vuosittain satojatuhansia viisumeja. Tur-          Kun hallitus antoi 16.7.1993 voimaan tulleen
16682: vapaikanhakijoita näistä maista oli tänä vuon-         ulkomaalaislain uudistusesityksen eduskunnalle,
16683:  na lokakuun loppuun mennessä saapunut alle            se vakuutti Suomen edelleen noudattavan YK:n
16684:  600, joten heidän osuutensa ns. itärikollisuus-       pakolaissopimusta ja muita Suomea sitovia kan-
16685:  ongelmassa lienee varsin vähäinen. Lisäksi ny-        sainvälisiä sopimuksia. Turvallisten maiden lis-
16686:  kyisessä turvapaikkamenettelyssä voidaan vää-         taamisen yhteydessä esityksessä viitattiin vain
16687:  rinkäyttäjien hakemukset käsitellä jopa viikos-       maihin, jotka kykenevät huolehtimaan myös
16688:  sa ja rikoksiin syyllistynyt ottaa säilöön hake-      alueellaan oleskelevien pakolaisten ihmisoikeuk-
16689:  muksen koko käsittelyajaksi. On myös mah-             sista.
16690:  dollista, että viisumikäsittelyn yhteydessä ny-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
16691:  kyistä tehokkaammin kontrolloidaan sitä, ettei        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16692:  Suomesta käännytetyille rikollisille uudestaan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16693:  myönnetä viisumia.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16694:      Sisäasiainministerin ehdotuksessa on sivuu-
16695:  tettu se, että turvalliseksi maaksi julistetut maat             Merkitseekö sisäasiainministerin esi-
16696:  katsotaan Suomessa pakolaisille sekä turvallisik-            tys poikkeamista edellä kerrotusta halli-
16697:  si lähtömaiksi että turvallisiksi kauttakulku-               tuksen lakiesityksen pohjana olleesta pe-
16698:  maiksi. Myös turvallisten maiden kautta tulevien             riaatteesta ja onko esitystä tehtäessä otet-
16699:  kolmansien maiden kansalaisten turvapaikkaha-                tu huomioon sen kielteiset seuraamukset
16700:  kemukset hylätään heti selvästi perusteettomina.             pakolaisten ihmisoikeuksiin?
16701: 
16702:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1993
16703: 
16704:            Pekka Haavisto                 Satu Hassi                     Tarja Halonen
16705: 
16706: 
16707: 
16708: 
16709:  2300321
16710: 2                                         1993 vp -    KK 625
16711: 
16712: 
16713: 
16714: 
16715:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16716: 
16717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lossa mainitun maan tiettyjen edellytysten valli-
16718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tessa turvalliseksi. Muiden kuin edellä mainittu-
16719: olette 19 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn            jen maiden katsominen turvallisiksi edellyttää
16720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           valtioneuvoston päätöstä asiassa. Arvioinnissa
16721: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         siitä, mikä maa on turvallinen, on käytettävä
16722: taja Pekka Haaviston ym. kirjallisen kysymyk-          yleisiä kriteereitä. Tällaisia ovat muun muassa
16723: sen n:o 625:                                           sellaiset seikat kuten vapaat vaalit ja demokraat-
16724:                                                        tisten olojen kehittyminen.
16725:           Merkitseekö sisäasiainministerin esi-            Turvapaikanhakijan voidaan katsoa tulleen
16726:        tys poikkeamista edellä kerrotusta halli-       turvallisesta maasta, mikäli hän on oleskellut
16727:        tuksen lakiesityksen pohjana olleesta pe-       sanotun maan alueella niin kauan ja sellaisissa
16728:        riaatteesta ja onko esitystä tehtäessä otet-    olosuhteissa, että olisi sieltä voinut pyytää turva-
16729:        tu huomioon sen kielteiset seuraamukset         paikkaa. Hakijalta on lisäksi erityisesti tiedustel-
16730:        pakolaisten ihmisoikeuksiin?                    tava, onko olemassa erityisiä perusteita sille, että
16731:                                                        maa, josta hän on saapunut, ei olisi hänelle
16732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ulkomaalaislain 32 §:n 3 momentissa tarkoitetul-
16733: vasti seuraavaa:                                       la tavalla turvallinen.
16734:                                                            Sisäasiainministeriön antamissa ohjeissa ko-
16735:    Heinäkuun 15 päivänä 1993 voimaan tullei-           rostetaan, että myös turvallisista maista saapu-
16736: den ulkomaalaislain muutosten jälkeen turvalli-        neiden turvapaikanhakijoiden hakemukset käsi-
16737: sina maina voidaan suoraan lain sanamuodon             tellään ja tutkitaan yksilöllisesti.
16738: mukaan pitää Pohjoismaita. Muina turvallisina              Viroaja Venäjää ei ole toistaiseksi määritelty
16739: maina voidaan lain 32 §:n 3 momentin mukaan            ulkomaalaislain tarkoittamiksi turvallisiksi
16740: pitää maita, joihin turvapaikanhakija voidaan          maiksi.
16741: palauttaa ilman, että hän joutuu näissä maissa             Viro ei ole liittynyt pakolaisten oikeusasemaa
16742: vainon tai epäinhimillisen kohtelun alaiseksi tai      koskevaan yleissopimukseen. Viro on toisaalta
16743: joista hakija voitaisiin tällaisiin maihin lähettää.   hyväksytty Euroopan neuvoston jäseneksi ja
16744: Lakiesityksen perusteluissa on mainittu, että          Viro on ratifioinut YK:n ihmisoikeussopimuk-
16745: tällaisiksi turvallisiksi maiksi voidaan Pohjois-      sen.
16746: maiden lisäksi katsoa ainakin ne Euroopan neu-             Venäjä sen sijaan ei ole Euroopan neuvoston
16747: voston jäsenmaat, jotka ilman maantieteellistä         jäsenmaa, mutta on liittynyt pakolaisten oikeus-
16748: varaumaa ovat liittyneet pakolaisten oikeusase-        asemaa koskevaan yleissopimukseen viime ke-
16749: maa koskevaan yleissopimukseen. Nämä maat              väänä.
16750: on listattu sisäasiainministeriön poliisille anta-         Viro on oman perustuslakinsa nojalla ja Yh-
16751: massa ohjeessa turvapaikkahakemusten käsitte-          distyneiden Kansakuntien jäsenenä sitoutunut
16752: lystä.                                                 takaamaan ihmisoikeudet kaikille alueellaan
16753:    Edellä mainitun listan mukaisia turvallisia         oleskeleville henkilöille.
16754: maita ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti,           Venäläiset ovat ilmaisseet vakavaa pyrkimys-
16755: Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka,     tä saattaa pakolaisasioiden käsittely länsimaisel-
16756: Kypros, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Por-          le tasolle. Suomen ja Venäjän viranomaisteQ
16757: tugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksan liittotasa-      välillä on aloitettu yhteistyö pakolaiskysymyk-
16758: valta, Slovenia, Sveitsi ja Tanska. Listalta puut-     sissä. Tästä osoituksena on 29.11.-3.12.1993
16759: tuu merkittäviä demokratioita, kuten esimerkik-        Suomessa pidetty seminaari Venäjän kyseisiä
16760: si Yhdysvallat ja Kanada. Suomen lähialueiden          asioita käsitteleville viranomaisille.
16761: maista turvallisten maiden listalla eivät ole Ve-          Kehitys ihmisoikeuskysymyksissä ja yleinen
16762: näjä ja Baltian maat.                                  demokratisoitumiskehitys vapaine vaaleineen on
16763:    Lain perustelujen mukaan valtioneuvosto voi         ollut molemmissa maissa myönteistä. Kumman-
16764: katsoa myös muun kuin edellä olevassa luette-.         kaan maan osalta ei ole tietoja, joiden perusteella
16765:                                        1993 vp -   KK 625                                          3
16766: 
16767: nämä harjoittaisivat pakolaisten oikeusasemaa      ranomaisten kanssa seuraa tarkkaan tilanteen
16768: koskevan yleissopimuksen tarkoittamaa vainoa       kehittymistä Venäjällä ja Virossa.
16769: omia tai kolmansien maiden kansalaisia koh-            Edellä esitetyn perusteella sisäasiainministe-
16770: taan. Vainona ei voida pitää myöskään syrjintää,   riön esitys Venäjän ja Viron katsomiseksi turval-
16771: jota kolmansien maiden kansalaisiin on väitetty    lisiksi maiksi ei merkitse poikkeamista hallituk-
16772: lähinnä Venäjällä kohdistetun.                     sen lakiesityksen ulkomaalaislaiksi perusteluista
16773:    Sisäasiainministeriö yhdessä muiden ulko-       ja siinä on otettu riittävässä määrin huomioon
16774: maalaishallinnon kanssa tekemisissä olevien vi-    todellisten pakolaisten ihmisoikeudet.
16775:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
16776: 
16777:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16778: 4                                        1993 vp -   KK 625
16779: 
16780: 
16781: 
16782: 
16783:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
16784: 
16785:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          annat land, som inte är med i förteckningen
16786: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       ovan, som säkert. För att andra Iänder än de som
16787: den 19 november 1993 till vederbörande medlem        nämns ovan skall kunna betraktas som säkra
16788: av statsrådet översänt riksdagsledamot Pekka         krävs det ett beslut av statsrådet. Vid bedöm-
16789: Haavistos m.fl. skriftliga spörsmål nr 625:          ningen av vilket land som är säkert måste all-
16790:                                                      männa kriterier användas. Sådana är bl.a. om-
16791:           Innebär inrikesministeriets förslag en     ständigheter såsom fria vai och utvecklingen av
16792:        avvikelse från den förenämnda principen       demokratiska förhållanden.
16793:        som utgjort grundvaien för regeringens           En asylsökande kan anses ha anlänt från ett
16794:        lagförslag och har förslagets negativa        säkert land, om han har vistats i Iandet i fråga
16795:        följder för flyktingarnas mänskliga rät-      under en så lång tid och under sådana förhållan-
16796:        tigheter beaktats då förslaget har gjorts?    den att han där skulle ha kunnat ansöka om asyl.
16797:                                                      Den sökande skall dessutom särskilt utfrågas om
16798:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         huruvida det föreligger särskilda skäl för att
16799: samt anföra följande:                                Iandet från vilket han har anlänt inte skulle vara
16800:                                                      säkert för honom så som avses i 32 § 3 mom.
16801:    Efter ändringarna i utlänningslagen som           utlänningslagen.
16802: trädde i kraft den 15 juli 1993 kan de nordiska         I inrikesministeriets anvisningar betonas att
16803: länderna direkt med stöd av ordalydelsen i           också ansökningar som lämnats in av asylsökan-
16804: lagen betraktas som säkra länder. Som andra          de som anlänt från säkra Iänder behandlas och
16805: säkra Iänder kan enligt 32 § 3 mom. utlän-           prövas individuellt.
16806: ningslagen betraktas Iänder dit den asylsökan-          Estland och Ryssland har tills vidare inte
16807: de kan sändas tillbaka utan att han i dessa          definierats som i utlänningslagen avsedda säkra
16808: Iänder blir utsatt för förföljelse eller omänsklig   länder.
16809: behandling eller varifrån han skulle kunna bli          Estland har inte tillträtt konventionen angå-
16810: sänd tili sådana länder. I motiveringen tili lag-    ende flyktingars rättsliga ställning. Estland har
16811: förslaget sägs att vid sidan av de nordiska          emellertid upptagits som medlem i Europarådet
16812: länderna kan åtminstone de medlemsländer i           och Estland har ratificerat FN:s människorätts-
16813: Europarådet, som utan geografisk reservation         avtal.
16814: har tillträtt konventionen angående flyktingars         Ryssiand däremot är inte medlem i Europarå-
16815: rättsliga ställning, betraktas som säkra. Dessa      det, men har tillträtt konventionen angående
16816: Iänder finns uppräknade i anvisningen för be-        flyktingars rättsliga ställning förra våren.
16817: handlingen av asylsansökningar som inrikesmi-           Estland har med stöd av sin egen grundlag
16818: nisteriet meddelat polisen.                          och i egenskap av medlem i Förenta Nationerna
16819:    Enligt den förenämnda förteckningen är föl-       förbundit sig att tillförsäkra alla personer som
16820: jande Iänder säkra: Nederländerna, Belgien,          uppehåller sig inom dess område de mänskliga
16821: Spanien, Irland, Island, Storbritannien, ltalien,    rättigheterna.
16822: Österrike, Grekland, Cypern, Liechtenstein,             Ryssarna har antytt att de på allvar försöker
16823: Luxemburg, Norge, Portugal, Poien, Frankrike,        bringa behandlingen av flyktingärenden tili sam-
16824: Sverige, Förbundsrepubliken Tyskland, Slove-         ma nivå som i västländerna. De finländska och
16825: nien, Schweiz och Danmark. I förteckningen           ryska myndigheterna har börjat samarbeta i
16826: saknas viktiga demokratier såsom Förenta Sta-        flyktingfrågor. Seminariet som 29.11-3.12.1993
16827: terna och Canada. Av länderna som är belägna         hölls i Finland för ryska myndigheter som be-
16828: i Finlands närområden är Ryssland och de             handlar dessa ärenden är ett uttryck för detta.
16829: baltiska länderna inte med i förteckningen över         Utvecklingen i människorättsfrågorna och
16830: säkra länder.                                        den allmänna demokratiseringsutvecklingen
16831:    Enligt motiveringen tili lagen kan statsrådet     med fria va1 har varit positiv i båda länderna.
16832: under vissa förutsättningar också betrakta något     För ingetdera landets del föreligger det uppgifter
16833:                                          1993 vp -   KK 625                                          5
16834: 
16835: om att egna medborgare eller medborgare i               Med stöd av det ovan anförda innebär inri-
16836: tredje Iänder skulle bii utsatta för förföijeise i   kesministeriets försiag om att Ryssland och Est-
16837: dessa Iänder så som avses i konventionen angå-       Iand skall betraktas som säkra Iänder ingen
16838: ende flyktingars rättsiiga ställning. Inte heller    avvikelse från motiveringen tili regeringens pro-
16839: diskriminering som medborgare i tredje Iänder        position med försiag tili utlänningsiag och i
16840: har påståtts bii utsatta för närmast i Ryssiand      försiaget har de mänskiiga rättigheterna för
16841: kan betraktas som förföijeise.                       verkliga flyktingar beaktats i tillräckiig omfatt-
16842:    Inrikesministeriet och övriga myndigheter         ning.
16843: inom utlänningsförvaltningen föijer noga med
16844: situationen i Ryssland och Estiand.
16845:      Helsingfors den 8 december 1993
16846: 
16847:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
16848: 1
16849: 
16850: 1
16851: 
16852: 1
16853: 
16854:     1
16855: 
16856:     1
16857: 
16858:     1
16859: 
16860:         1
16861: 
16862:         1
16863: 
16864:         1
16865: 
16866:             1
16867: 
16868:             1
16869: 
16870:             1
16871: 
16872:             1
16873: 
16874:                 1
16875:                                                1993 vp
16876: 
16877: Kirjallinen kysymys 626
16878: 
16879: 
16880: 
16881: 
16882:                                   Koistinen ym.: Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien elä-
16883:                                       keturvasta
16884: 
16885: 
16886:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16887: 
16888:     Kansalais- ja työväenopistojen työkausi on       entistä useammin hankkimaan elantoosa pitkien
16889: lyhyt. Tuntiopettaja palkataan tammi-huhti-          matkojen takaa. Matkustaminen ja iltatyö teke-
16890: kuussa noin 13 viikoksi, jonka jälkeen hänet         vät työn erittäin raskaaksi.
16891: irtisanotaan. Uusi työsuhde solmitaan syyskuus-         Kansalais- ja työväenopistojen opettajien elä-
16892: ta joulukuuhun jälleen noin 13 viikoksi. Lyhyi-      keturvaan ei ole kiinnitetty huomiota, koska
16893: den työsuhteiden vuoksi tuntiopettajan eläke-        kyseessä on vain noin kolmentuhannen henkilön
16894: etuudet kertyvät täyteen määrään vasta noin 60       ryhmä. Heidät on kuitenkin syytä saattaa tasa-
16895: vuoden työskentelyllä.                               arvoiseen asemaan muiden opettajaryhmien
16896:     Lyhyillä kursseilla opettavat opettajat jäävät   kanssa.
16897: kokonaan eläketurvan ulkopuolelle, koska työ-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16898: suhteen pitää olla vähintään 30 päivän mittainen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16899: ja ansion vähintään 1 069 markkaa. Rajoitus          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16900: koskee etenkin sellaisia opettajia, jotka saavat     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16901: tulonsa useammasta eri opistosta. Eri työnanta-
16902: jien maksamia ansiotuloja ei lasketa yhteen,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16903: jotta vähimmäissumma täyttyisi. Laman aikana                ryhtyä parantaakseen kansalais- ja työ-
16904:  tuntiopettajien ansiot ovat pudonneet jopa puo-            väenopistojen tuntiopettajien eläketur-
16905:  leen aiemmasta tasostaan ja opettajat joutuvat             vaa?
16906: 
16907:    Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1993
16908: 
16909:            Annikki Koistinen        Tellervo Renko                     Riitta Jouppi1a
16910:            Heli Astala              Helmi Morri                        Maija-Liisa Lindqvist
16911:            Raili Puhakka            Lasse Näsi                         Leea Hiltunen
16912:            Ismo Seivästö            Pekka Viljanen                     Jouko Jääskeläinen
16913:            Maunu Kohijoki           Kirsti Ala-Harja                   Marjut Kaarilahti
16914:                      Minna Karhunen                           Tuulikki Ukkola
16915: 
16916: 
16917: 
16918: 
16919:  2300321
16920: 2                                         1993 Yp -   KK 626
16921: 
16922: 
16923: 
16924: 
16925:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16926: 
16927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velusjaksoista. Kansalais- ja työväenopistojen
16928: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuntiopettajien eläketurvasta on kuitenkin eri-
16929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyismääräyksiä kunnallisen eläkelaitoksen eläke-
16930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annikki          säännössä. Vuoden 1989 alusta voimaan tulleen
16931: Koistisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         määräyksen mukaan lisäeläkkeen saamisen edel-
16932: myksen n:o 626:                                       lytyksenä on mm., että henkilö on eläkeiän
16933:                                                       täyttäessään jäsenyhteisön palveluksessa ja pal-
16934:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         velus ennen eläkeiän täyttämistä tai työkyvyttö-
16935:        ryhtyä parantaakseen kansalais- ja työ-        myyseläketapahtumaa on jatkunut yhdenjaksoi-
16936:        väenopistojen tuntiopettajien eläketur-        sesti vähintään kuusi kuukautta. Koska tunti-
16937:        vaa?                                           opettajan palvelussuhde jäsenyhteisöön katkeaa
16938:                                                       joka kevät, saattoi tuntiopettaja pelkästään syn-
16939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tymisajankohtansa vuoksi jäädä lisäeläketurvan
16940: vasti seuraavaa:                                      ulkopuolelle. Tämä on korjattu määräyksellä,
16941:                                                       jonka mukaan tuntiopettaja on oikeutettu lisä-
16942:    Eläkejärjestelmissä lähdetään siitä, että palve-   eläkkeeseen, jos hänellä on edellisenä lukukaute-
16943: lussuhde tulee ansioeläkejärjestelmän piiriin jat-    na vähintään kuuden kuukauden pituinen palve-
16944: kuttuaan yhdenjaksoisesti vähintään kuukau-           lussuhde.
16945: den. Vähimmäiskeston lisäksi edellytetään, että           Vuonna 1993 tai sen jälkeen kunnalliseen
16946: palvelussuhteesta tuleva ansio voidaan arvioida       palvelussuhteeseen tulevat henkilöt ovat ns. uu-
16947: vuonna 1993 keskimäärin vähintään 1 069,86            sia työntekijöitä, jotka eivät enää voi päästä
16948: markaksi kuukaudessa.                                 lisäeläketurvan piiriin. Eläketurva määräytyy
16949:    Kunnallisessa järjestelmässä voidaan kuiten-       työntekijäin eläkelain peruseläketurvan tasoises-
16950: kin 1.1.1989 jälkeiseltä ajalta palvelussuhde kat-    ti. Muutosta tehtäessä on määritelty myös ne
16951: soa yhdenjaksoiseksi alle kuukauden pituisissa        tilanteet, jolloin henkilön katsotaan tulevan uu-
16952: palvelusjaksoissakin. Jos työntekijä tekee vähin-     tena työntekijänä kunnalliseen palvelussuhtee-
16953: tään kolmena perättäisenä kalenterikuukautena         seen. Henkilöstä ei tule uutta työntekijää, jos
16954: työtä saman jäsenyhteisön palveluksessa alle          hän siirtyy välittömästi jäsenyhteisön palveluk-
16955: kuukauden palvelusjaksoissa, palvelus katsotaan       sesta toisenjäsenyhteisön palvelukseen. Siirtymi-
16956: yhdenjaksoiseksi edellyttäen, että ansio kunakin      nen on välitöntä, jos palvelussuhteiden välissä ei
16957: kuukautena täyttää mainitun rajamäärän ja työs-       ole kuukauden katkosta. Kansalais- ja työväen-
16958: säolopäiviä kuukaudessa on vähintään kolme.           opiston tuntiopettajalla palvelus katsotaan muu-
16959:    Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopetta-        tosta sovellettaessa yhdenjaksoiseksi niin kauan
16960: jien eläkkeeseen oikeuttavaan palvelussuhtee-         kuin tuntiopettaja on kansalais- ja työväenopis-
16961: seen sovelletaan samoja perusteita ja eläke mää-      ton palveluksessa perättäisinä lukukausina.
16962: räytyy erikseen erijäsenyhteisöjen palveluksesta.         Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopetta-
16963: Samanaikaisia palvelussuhteita eri jäsenyhteisöi-     jien eläkkeen määräytymiseen liittyvät ongelmat
16964: hin tarkastellaan vähimmäisehtojen täyttymisen        eivät ole ratkaistavissa eläketurvan muutoksilla.
16965: osalta erikseen.                                      Kunnallinen eläkejärjestelmä on osa ansioeläke-
16966:    Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajia      järjestelmää, jossa eläke määräytyy \ehdyn työn
16967: ei ole asetettu näiden säännösten soveltamisen        ja siitä saadun ansion perusteella. Järjestelmän
16968: kannalta eri asemaan kuin muita kunnallisen           mukaista ei olisi, jos eläkettä kartuttaisi aika,
16969: eläkejärjestelmän alaisuuteen kuuluvia. He ovat       jona henkilö ei ole minkäänjäsenyhteisön palve-
16970: näin ollen samassa asemassa kuin muutkin hen-         luksessa tai hänen ansionsa ei täytä säädettyjä
16971: kilöt, joiden työhistoria muodostuu lyhyistä pal-     vähimmäisedellytyksiä.
16972: 
16973:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1993
16974: 
16975:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16976:                                           1993 vp -   KK 626                                          3
16977: 
16978: 
16979:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
16980: 
16981:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kommunala pensionsanstaltens pensionsstadga
16982: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          finns dock särsknda stadganden om pensions-
16983: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skyddet för timlärarna vid medborgar- och arbe-
16984: dagsman Annikki Koistinen m.fl. underteckna-          tarinstituten. Enligt en bestämmelse som trädde
16985: de spörsmål nr 626:                                   i kraft vid ingången av 1989 är förutsättningen
16986:                                                       för tilläggspensionen bl.a. att arbetstagaren är
16987:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anställd hos ett medlemssamfund då han uppnår
16988:        ta för att förbättra pensionsskyddet för       pensionsåldern och att anställningen före uppnå-
16989:        timlärarna vid medborgar- och arbetar-         ende av pensionsåldern eller invalidpensionsfal-
16990:        instituten?                                    let utan avbrott har fortgått minst sex månader.
16991:                                                       Eftersom en tim1ärares anställningsförhållande
16992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         till medlemssamfundet avbryts varje vår, kunde
16993: anföra följande:                                      han enbart på grund av sitt födelsedatum gå
16994:                                                       miste om tilläggspensionsskyddet. Detta har
16995:     I pensionssystemen utgår man från att ett         korrigerats genom en bestämmelse enligt viiken
16996: anställningsförhållande som utan avbrott har          en timlärare har rätt till tilläggspension, om han
16997: fortgått minst en månad omfattas av förvärvs-         under den föregående terminen har haft ett
16998: pensionen. Förutom detta förutsätts även att          anställningsförhållande som har varat minst sex
16999: den inkomst som härrör från ett anställningsför-      månader.
17000: hållande 1993 kan uppskattas till i medeltal              De som 1993 eller därefter har anställts hos
17001: minst 1 069,86 mk i månaden.                          kommunen är s.k. nya arbetstagare som inte
17002:     I det kommunala systemet kan dock ett an-         längre kan omfattas av tilläggspensionsskyddet.
17003: ställningsförhållande efter den 1 januari 1989        Deras pensionsskydd fastställs till samma nivå
17004: anses fortgå utan avbrott även i fråga om sådana      som grundpensionsskyddet enligt lagen om pen-
17005: anställningsperioder som varar kortare tid än en      sion för arbetstagare. I samband med ändringen
17006: månad. Om en arbetstagare utför sådant arbete         definierades även de situationer i vilka en person
17007: under minst tre på varandra följande kalender-        anses vara ny arbetstagare då han anställs hos
17008: månader hos samma medlemssamfund i anställ-           kommunen. Han blir inte ny arbetstagare om
17009: ningsperioder som varar kortare tid än en må-         han från ett medlemssamfund direkt flyttar till
17010: nad, anses anställningen utgöra ett utan avbrott      ett annat medlemssamfund. Överflyttningen an-
17011: fortgående anställningsförhållande, förutsatt att     ses ske direkt om avbrottet mellan anställnings-
17012: inkomsten under varje månad uppgår till det           förhållandena är kortare än en månad. Vid
17013: nämnda gränsbeloppet och att antalet arbetade         tillämpningen av denna ändring anses anställ-
17014: dagar i månaden är minst tre.                         ningen i fråga om timlärarna vid medborgar- och
17015:     På ett anställningsförhållande som berättigar     arbetarinstituten ske utan avbrott så länge en
17016: till pension får timlärarna vid medborgar- och        timlärare är anställd vid ett medborgar- eller
17017:  arbetarinstituten tillämpas samma grunder och        arbetarinstitut under på varandra följande ter-
17018: pensionen fastställs skilt för varje anställnings-    miner.
17019:  förhållande till respektive medlemssamfund. I            Pensionsproblemen i fråga om timlärarna vid
17020:  fråga om minimibetingelserna betraktas samtidi-      medborgar- och arbetarinstituten kan inte lösas
17021:  ga anställningsförhållanden till olika medlems-      genom att pensionsskyddet ändras. Det kommu-
17022:  samfund separat.                                     nala pensionssystemet är en del av förtjänstpen-
17023:      Då det gäller tillämpningen av dessa stadgan-    sionssystemet i vilket pensionen fastställs på
17024:  den har timlärarna vid medborgar- och arbetar-       basis av utfört arbete och inkomsten av arbetet.
17025:  instituten inte försatts i en olikvärdig ställning   Det skulle inte motsvara systemet om pensionen
17026: jämfört med andra pensionstagare inom det             växte under en tid då arbetstagaren inte är
17027:  kommunala pensionssystemet. De är alltså i           anställd hos något medlemsförbund eller om
17028:  samma ställning som alla andra personer vilkas       hans inkomster inte uppfyllde de stadgade mini-
17029:  arbetshistoria består av korttidsanställningar. I    mibetingelserna.
17030: 
17031:      Helsingfors den 10 december 1993
17032: 
17033:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
17034:                                                     1993 vp
17035: 
17036: Kirjallinen kysymys 627
17037: 
17038: 
17039: 
17040: 
17041:                                       Renko ym.: Kiijastokorvausapurahojen jakoperiaatteista
17042: 
17043: 
17044: 
17045:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17046: 
17047:    Hallitus on antanut lakiesityksen, jolla pyri-         katsottu taidejärjestöksi. Suomen Tietokirjailijat
17048: tään poistamaan avustusten osittainen päällek-            ry. ei ole myöskään tiedejärjestö. Itse se katsoo
17049: käisyys yleisen sosiaali- ja eläketurvan kanssa.          olevansa taidejärjestö.
17050: Lakiehdotus ei kuitenkaan koijaa eri kirjailija-             Valtion taidetoimikunta on tehnyt päätökset,
17051: ryhmien välistä eriarvoisuutta. Tietokirjailijat          jolla Suomen Tietokiijailijat ry. on rajattu pois
17052: saavat suhteettoman pienen osan ns. kirjasto-             avustusten saajista. Taidetoimikunnan jäsenet
17053: korvausapurahoista ja oppikiijojen kirjoittajat           edustavat järjestöjä, jotka saavat avustusta ko.
17054: jäävät kokonaan apurahoituksen ulkopuolelle.              määrärahasta.
17055:    Tietokiijallisuudella on merkittävä osuus suo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
17056: malaisessa kulttuurissa. Kiijastoista lainataan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17057: yhtä paljon tietokiijallisuutta kuin aikuisten            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17058: kaunokirjallisuutta. Tieto- ja oppikirjallisuutta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17059: tulisikin tukea samojen perusteiden mukaan
17060: kuin kaunokiijailijoita.                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17061:    Suomen Tietokiijailijat ry. on Suomen suurin                  ryhtyä saattaakseen kaikki suomalaiset
17062: kirjailijajärjestö. Sillä on yli 1 200 jäsentä. Jäijes-          kirjailijat samanarvoiseen asemaan ns.
17063: tö pyrkii edistämään kirjallisessa kulttuurissa                  kirjastokorvausapurahoja jaettaessa ja
17064: yhdistelmää, jossa tieto yhdistyy taiteelliseen                  turvatakseen sen, että kirjallisuuden edis-
17065: ilmaisuun. Suomen Tietokirjailijat ry. ei ole kui-               tämiseen varatuista määrärahoista osoi-
17066: tenkaan saanut opetusministeriölle osoitetusta                   tettaisiin tasapuolisesti toiminta-avustus
17067: kirjallisuuden edistämiseen tarkoitetusta määrä-                 myös Suomen Tietokirjailijat ry:lle?
17068:  rahasta toiminta-avustusta, koska järjestöä ei ole
17069: 
17070:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1993
17071: 
17072:            Tellervo Renko                    Maria Kaisa Aula               Jukka Vihriälä
17073:            Riitta Saastamoinen               Martti Tiuri                   Kaarina Dromberg
17074: 
17075: 
17076: 
17077: 
17078: 2300321
17079: 2                                         1993 vp -   KK 627
17080: 
17081: 
17082: 
17083: 
17084:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17085: 
17086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1993 -10%. Kuluvana vuonnajaettava määrä-
17087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raha on ollut 15,8 miljoonaa markkaa.
17088: olette 22 päivänä marraskuuta 1993 paivätyn              Oppikirjat ja tieteelliset tutkimukset on rajat-
17089: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tu tämän apurahajärjestelmän ulkopuolelle. Op-
17090: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Tellervo      pikirjat eivät ole tyypillistä yleisten kirjastojen
17091: Rengon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         lainattavaa aineistoa.
17092: sen n:o 627:                                             Opetushallitus tukee erityistapauksissa oppi-
17093:                                                       kirjojen tekoa, mutta muuten oppikirjojen
17094:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myynnin katsotaan olevan kaupallisesti kannat-
17095:        ryhtyä saattaakseen kaikki suomalaiset         tavaa toimintaa ja tuottavan tekijöilleen tekijän-
17096:        kirjailijat samanarvoiseen asemaan ns.         palkkioina tyydyttävän korvauksen työstä. Kir-
17097:        kirjastokorvausapurahoja jaettaessa ja         jastoapurahajärjestelmässä ei myöskään oteta
17098:        turvatakseen sen, että kirjallisuuden edis-    huomioon koulukirjastojen ja tieteellisten kirjas-
17099:        tämiseen varatuista määrärahoista osoi-        tojen kirjahankintoja ja niiden käyttöä.
17100:        tettaisiin tasapuolisesti toiminta-avustus        Suomen Tietokirjailijat ry. on saanut aikai-
17101:        myös Suomen Tietokirjailijat ry:lle?           sempina vuosina valtionavustusta toimintaansa
17102:                                                       opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosastol-
17103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ta. Parina viime vuotena järjestö on osoittanut
17104: taen seuraavaa:                                       hakemuksensa kulttuuriosastolle, josta esitel-
17105:                                                       lään valtionavustukset kirjailijajärjestöille. Mää-
17106:    Ns. kirjastoapurahat syntyivät 1960-luvun          rärahojen pienennyttyä kuluvana vuonna minis-
17107: alussa (Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille    teriö on kuitenkin katsonut aiheelliseksi noudat-
17108: suoritettavista apurahoista ja avustuksista, 236/     taa valtion kirjallisuustoimikunnan esitystä ja
17109: 61) edistämään nimenomaan kaunokirjallista            turvata määrärahasta jo aikaisemmin tukea saa-
17110: luovaa työtä. Vasta vuonna 1984 järjestelmään         neiden järjestöjen toiminta. Opetusministeriö on
17111: otettiin mukaan yleinen tietokirjallisuus. Samal-     kuitenkin pyrkinyt helpottamaan Suomen Tieto-
17112: la määriteltiin uudelleen määrärahan määräyty-        kirjailijat ry:n tilannetta myöntämällä järjestölle
17113: misperuste, jonka seurauksena jaettava määrä-         kahtena perättäisenä vuotena (1992 ja 1993)
17114: raha kasvoi aikaisemmasta tasosta.                    toiminta-avustukset kulttuuriosaston käyttöva-
17115:    Kaunokirjallisuuden apurahoja hakee vuosit-        roista.
17116: tain noin 900 henkilöä ja tietokirjallisuuden            Mitä määrärahan jakoesityksen tekevän val-
17117: apurahoja noin 300 henkilöä. Osa hakijoista           tion kirjallisuustoimikunnan kokoonpanoon tu-
17118: hakee kummastakin ryhmästä.                           lee, Suomen Tietokirjailijat ry. ei ole edustettuna
17119:    Hallituksella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia   toimikunnassa. Nykyistä kirjallisuustoimikun-
17120: muuttaa ns. kirjastoapurahojen jakosuhdetta           taa asetettaessa lausuntoa ei pyydetty Suomen
17121: kauno- ja tietokirjallisuuden valillä. Muutos edel-   Tietokirjailijat ry:ltä siksi, että toistaiseksi ky-
17122: lyttäisi määrärahan tason korottamista, koska         seistä järjestöä ei ole pidetty kirjallisuuden alan,
17123: muutoin kaunokirjallisuuden edustajien asema          kun otetaan huomioon valtion kirjallisuustoimi-
17124: heikentyisi merkittävästi. Lisärahoitukseen ei ole    kunnan tehtävät, keskeisenä taidealan järjestö-
17125: nyt taloudellisia mahdollisuuksia. Käytännössä        nä. Opetusministeriön käsityksen mukaan Suo-
17126: määräraha on kokonaisuudessaan pienenemäs-            men Tietokirjailijat ry:n toiminta on viime vuo-
17127: sä, koska kuntien säästötoimet supistavat yleisten    sina laajentunut ja kehittynyt siinä määrin, että
17128: kirjastojen kirjahankintamäärärahoja, joihin          seuraavan kerran taidetoimikuntia asetettaessa
17129: apurahojen kokonaismarkkamäärä on sidottu.            voidaan jo ottaa vakavasti harkittavaksi lausun-
17130: Näin ollen myös ns. kirjastoapuraheihin on            non pyytäminen myös Suomen Tietokirjailijat
17131: kohdistunut säästötoimia, vuonna 1992 -2 %ja          ry:ltä.
17132: 
17133:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1993
17134: 
17135:                                                                Ministeri Tytti /solwokana-Asunmaa
17136:                                             1993 vp -   KK 627                                            3
17137: 
17138: 
17139: 
17140: 
17141:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17142: 
17143:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Läroböcker och vetenskapliga undersökning-
17144: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            ar faller utanför dessa stipendier. Läroböcker är
17145: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         inte materia! som typiskt lånas på allmänna
17146: dagsman Tellervo Renko m.fl. undertecknade              bibliotek. I specialfali understöder utbildnings-
17147: spörsmål nr 627:                                        styrelsen framställningen av läroböcker men i
17148:                                                         övrigt anses försäljningen av läroböcker vara
17149:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ekonomiskt lönsam och ge upphovsmännen en
17150:         ta för att alla författare i Finland skall få   tillfredsställande ersättning för deras arbete i
17151:         en jämlik ställning när det gäller utdel-       form av upphovsrättsliga arvoden. I systemet
17152:         ningen av stipendier i form av s.k. biblio-     med biblioteksstipendier tas inte heller hänsyn
17153:         teksersättningar och för att se tili att av     tili skolbibliotekens eller vetenskapsbibliotekens
17154:         anslagen för litteraturens främjande ett        bokanskaffningar eller användningen av dem.
17155:         verksamhetsunderstöd även på lika vill-             Suomen Tietokirjailijat ry har under tidigare
17156:         kor anvisas Suomen Tietokirjailijat ry?         år av undervisningsministeriets högskole- och
17157:                                                         vetenskapsavdelning fått statsunderstöd för sin
17158:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt               verksamhet. Under de två senaste åren har
17159: anföra följande:                                        organisationen riktat sin ansökan till kulturav-
17160:                                                         delningen, som presenterar statsunderstöden för
17161:      De s.k. biblioteksstipendiema uppkom i bör-        författarorganisationema. Då anslagen minskat
17162: jan av 60-talet (Lag om vissa stipendier och            i år har ministeriet emellertid ansett det vara skäl
17163: understöd till författare och översättare, 236/61)      att följa statens litteraturkommissions förslag
17164: för att uttryckligen stöda skönlitterärt skapande       och med anslaget trygga verksamheten vid de
17165: arbete. Först 1984 togs allmän facklitteratur med       organisationer som redan tidigare fått stöd.
17166: i systemet. Samtidigt fastställdes nya grunder för      Undervisningsministeriet har dock försökt un-
17167: utdelningen av anslaget, till följd av vilka ansla-     derlätta situationen vid Suomen Tietokirjailijat
17168: get .ökade från tidigare nivå.                          ry genom att under två på varandra följande år,
17169:      Arligen söker ca 900 personer stipendier för       1992 och 1993, bevilja organisationen verksam-
17170: skönlitteratur och ca 300 personer stipendier för       hetsunderstöd av kulturavdelningens resurser.
17171: facklitteratur. En del av de sökande har ansök-             I fråga om sammansättningen av statens litte-
17172: ningar i bägge gruppema.                                raturkommission som gör upp förslaget till hur
17173:      För närvarande har regeringen inga planer på       anslaget skall fördelas företräds Suomen Tieto-
17174: att ändra fördelningen av de s.k. bibliotekssti-        kirjailijat ry inte vid kommissionen. När den
17175: pendiema mellan skön- och facklitteratur. En            nuvarande litteraturkommissionen tillsattes bad
17176: ändring skulle förutsätta att anslaget utökas,          man inte om utlåtande av Suomen Tietokirjaili-
17177: eftersom företrädama för skönlitteratur annars          jat ry. av den anledningen att organisationen i
17178:  skulle komma i en betydligt sämre ställning. I         fråga med tanke på statens litteraturkommis-
17179:  dag finns det inga ekonomiska möjligheter tili         sions uppgifter inte ansågs vara en central litte-
17180:  tilläggsfinansiering. I praktiken håller anslaget i    rär konstorganisation. Enligt undervisningsmi-
17181:  sin helhet på att minska, eftersom kommunemas          nisteriets uppfattning har verksarnheten vid Suo-
17182:  sparåtgärder m\nskar bibliotekens anslag för           men Tietokirjailijat ry utvidgats under de senaste
17183:  bokanskaffningar. Det samman1agda beloppet             åren och utvecklats i den grad att nästa gång som
17184:  stipendier är bundet till dessa anskaffningar.         litteraturkommissionen tillsätts kan man allvar-
17185:  Sålunda har sparåtgärdema även drabbat biblio-         ligt överväga att även be om utlåtande av Suo-
17186:  teksstipendiema, -2% 1992 och -10% 1993. I             men Tietokirjailijat ry.
17187:  år har anslaget uppgått tili 15,8 miljoner mark.
17188:      Helsingfors den 14 december 1993
17189: 
17190:                                                                  Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
17191:                                                 1993 vp
17192: 
17193: Kirjallinen kysymys 628
17194: 
17195: 
17196: 
17197: 
17198:                                    Laakso ym.: Varusmiespalveluksen kehittämisestä
17199: 
17200: 
17201:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17202: 
17203:    Varusmiesliiton Niinisalon Tykistöprikaatin        nen ja kiroileminen varusmiehille tulisi kieltää ja
17204: paikallisosaston lähetystö tapasi marraskuun 22       uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisen pitäisi
17205: päivänä 1993 eduskuntaryhmien edustajia.              olla vapaaehtoista.
17206:    Lähetystö jätti kansanedustajille 19.11. päivä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17207: tyn kirjelmän, jossa kiinnitettiin monin eri tavoin   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17208: huomiota varusmiesten asemaan.                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17209:    Varusmieslähetystö esitti mm. varusmiesten         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17210: päivärahan korottamista heti 25 markkaan ja
17211: sotilasavustuksen korottamista 50 prosentilla.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17212:    Varusmieslähetystön kirjelmässä kiinnitetään              ryhtyä poistaakseen varusmiespalvelusta
17213: huomiota myös moniin palveluilmapiiriä kiristä-              nöyryyttäväksi katsottavan ja palvelus-
17214: viin menettelytapoihin, joiden ajanmukaistami-               motivaatiota alentavan "kouluttamisen"
17215: nen saattaisi lisätä palvelumotivaatiota.                    ja nykyaikaistaakseen palveluohjesään-
17216:    Lisäksi varusmieslähetystön mielestä mm.                  nöt sellaisiksi, että varusmiespalvelu koe-
17217: epäkohteliaaseen sävyyn puhuminen, huutami-                  taan mielekkääksi?
17218: 
17219:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
17220: 
17221:           Jaakko Laakso                  Tuija Maaret Pykäläinen         Reijo Laitinen
17222:           Tina Mäkelä                    Raila Aho                       Eila Rimmi
17223:                                          Anna-Liisa Kasurinen
17224: 
17225: 
17226: 
17227: 
17228: 230032J
17229: 2                                         1993 vp -   KK 628
17230: 
17231: 
17232: 
17233: 
17234:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17235: 
17236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sitten laaja kehitystyö oppimisilmapiirin ja pal-
17237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         velusmotivaation parantamiseksi. Viime talvena
17238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ehdotuksensa jättäneen tohtori Heimo Langin-
17239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           vainion työryhmän monia kehittämisehdotuksia
17240: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        on ryhdytty toteuttamaan käytettävissä olevien
17241: sen n:o 628:                                          määrärahojen puitteissa. Turun ja Porin sotilas-
17242:                                                       läänissä on käynnissä puolustusvoimain komen-
17243:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tajan käskemä varusmieskoulutusta koskeva ke-
17244:        ryhtyä poistaakseen varusmiespalvelusta        hittämisprojekti koulutusilmapiirin ja koulutus-
17245:        nöyryyttäväksi katsottavan ja palvelus-        tapahtumien sisällön kehittämiseksi. Koulutuk-
17246:        motivaatiota alentavan "kouluttamisen"         sen järjestelyjä tullaan tarkistamaan myös siir-
17247:        ja nykyaikaistaakseen palveluohjesään-         ryttäessä vuoden 1995 alusta lähtien kahden
17248:        nöt sellaisiksi, että varusmiespalvelu koe-    saapumiserän järjestelmään.
17249:        taan mielekkääksi?                                 Esitetyt hankkeet osoittavat, että puolustus-
17250:                                                       voimissa varusmieskoulutuksen asiallisesta to-
17251:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teutuksesta kannetaan jatkuvaa huolta. Syste-
17252: vasti seuraavaa:                                      maattisesti toteutetuista varusmiestutkimuksista
17253:                                                       saatu palaute tukee käsitystä, että koulutusjär-
17254:     Kysymykseen sisältyvään yleistävään väittee-      jestelmämme on perusrakenteeltaan toimiva.
17255: seen puolustusvoimissa varusmiehille annetta-             Yleisen palvelusohjesäännön uusiminen on
17256: vasta koulutuksesta ei voida yhtyä. Valitettavas-     käynnissä. Käyttäytymisohjeita kehitetään opet-
17257: ti yksittäisiä ylilyöntejä kuitenkin tapahtuu, kos-   tamaan luontevaa kohteliaisuutta ja lisäämään
17258: ka kyse on ihmisten välisestä toiminnasta. Ha-        varusmiesten oma-aloitteisuutta. Samalla pyri-
17259: vaittuihin tapauksiin puututaan aina kaikella         tään säilyttämään koulutuksessa ja palvelukses-
17260: vakavuudella.                                         sa sotilaallisen reipas ote. Johtajan asemassa
17261:     Puolustusvoimien määräysten mukaan esi-           tullaan korostamaan ammattitaitoa ja sosiaalis-
17262: miesaseman väärinkäyttö sekä hyvien tapojen           ta taidokkuutta muodollisen arvovallan sijasta.
17263: vastaiset ja ihmisarvoa loukkaavat menettelyta-           Kysymyksen yhteydessä esitetty varusmiesten
17264: vat varusmieskoulutuksessa ovat kiellettyjä. Esi-     päivärahan korotus 25 markkaan aiheuttaisi
17265: miesten velvollisuutena on valvoa, ettei asiatto-     vuositasolla noin 51 miljoonan markan menojen
17266: rnia menettelytapoja käytetä. Havaituissa esi-        lisäyksen. Sinänsä kannatettavaa esitystä ei tässä
17267: miesaseman väärinkäyttötapauksissa on perus-          taloudellisessa tilanteessa valitettavasti voida
17268: syynä yleensä ollut kokemattomuus tai puutteel-       toteuttaa. Päivärahan ja sotilasavustuksen koro-
17269: linen koulutus. Vuonna 1992 oli tällaisia tapauk-     tukset tulevat esille vuoden 1995 talousarvioeh-
17270: sia vain noin 0,1 % kaikista sotilasrikkomuksis-      dotusten valmistelujen yhteydessä.
17271: ta. Puolustusvoimien kouluttajiin ja varus-               Puolustusvoimissa annetaan koulutusta eri-
17272: miesesimiehiin pyritään juurruttamaan oikea ja        tyisesti kriisiaikoja varten. Tämä edellyttää kou-
17273: asiallinen koulutus- ja johtamistaito. Varus-         lutuksessa selkeitä menettelytapoja ja käskyval-
17274: miesesimiehille tehdään selväksi heidän toimi-        tasuhteita. Puolustusvoimien tavoitteena on
17275: valtansa rajat, ja heidäq toimintaansa myös           kouluttaa varusmiehet toimimaan kriisiajan olo-
17276: jatkuvasti valvotaan.                                 suhteissa siten, että he kokevat koulutuksen
17277:     Puolustusvoimissa aloitettiin kolme vuotta        mielekkäänä ja asiallisena.
17278: 
17279:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1993
17280: 
17281:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
17282:                                            1993 vp -   KK 628                                          3
17283: 
17284: 
17285: 
17286: 
17287:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
17288: 
17289:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            anslag har man redan börjat förverkliga de
17290: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           många utvecklingsförslagen i den rapport som
17291: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        doktor Heimo Langinvainios arbetsgrupp lade
17292: dagsman Jaakko Laakso m.fl. undertecknade              fram förra vintern. I Åbo- och Björneborgs
17293: spörsmål nr 628:                                       militärlän pågår på order av kommendören för
17294:                                                        försvarsmakten ett utvecklingsprojekt som gäller
17295:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         beväringsutbildningen och som syftar till att
17296:        ta i syfte att slopa den "utbildning" som       utveckla utbildningsatmosfåren och innehållet i
17297:        ingår i beväringstjänsten och som måste         ut bildningsprocessen. U tbildningsarrangemang-
17298:        anses vara förödmjukande och ägnad att          en blir föremål för revidering också i samband
17299:        sänka tjänstgöringsmotivationen, samt           med att man från och med år 1995 övergår tili ett
17300:        för att modernisera tjänstgöringsregle-         system som omfattar två kontingenter.
17301:        mentet på så sätt att beväringstjänsten             De projekt för vilka ovan redogjorts utvisar,
17302:        upplevs som meningsfull?                        att man inom försvarsmakten fortgående vinn-
17303:                                                        lägger sig om att beväringsutbildningen genom-
17304:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förs på ett sakligt sätt. Den feedback som erhål-
17305: anföra följande:                                       lits från de systematiskt utförda beväringsunder-
17306:                                                        sökningarna ger stöd för uppfattningen, att vårt
17307:     Det är inte möjligt att instämma i spörsmålets     utbildningssystem till sin grundläggande struk-
17308: generaliserande påstående om den utbildning            tur kan anses vara fungerande.
17309: som beväringarna ges inom försvarsmakten.                  En reform av det allmänna tjänstgöringsregle-
17310: Tyvärr inträffar enskilda fall av övertramp, ef-       mentet pågår som bäst. De anvisningar som
17311: tersom det är fråga om förehavanden människor          gäller uppförandet utvecklas i syfte att lära ut
17312: emellan. De fall som observeras tas alltid i med       naturlig artighet och öka beväringarnas initiativ-
17313: all tänkbar fasthet.                                   förnlåga. Samtidigt strävar man till att bevara de
17314:     Enligt föreskrifterna inom försvarsmakten är       militärt hurtiga tagen i utbildningen och tjänst-
17315: missbruk av förmansställning samt tillväga-            göringen. När det gäller ledarposterna betonas
17316: gångssätt som inte är förenliga med god sed eller      yrkeskunskap och sociala färdigheter i stället för
17317: kränkande för människovärdet förbjudna inom            den formella auktoriteten.
17318: beväringsutbildningen. Det är förmännens skyl-             Den i samband med spörsmålet foreslagna
17319: dighet att övervaka, att osakliga tillvägagångs-       höjningen av beväringarnas dagspenning tili 25
17320: sätt inte används. I de fall beträffande missbruk      mk skulle på årsnivå föranleda en utgiftsökning
17321: av förmansställning som uppdagats har den              om ca 51 milj. mk. Förslaget som i och for sig är
17322: grundläggande orsaken i allmänhet varit oerfa-         värt understöd, kan tyvärr inte i det nuvarande
17323: renhet eller bristfällig utbildning. År 1992 utgjor-   ekonomiska läget förverkligas. En höjning av
17324: de dessa fall endast 0,1 % av alla militära förse-     dagspenningen och militärunderstödet tas upp i
17325: elser. Strävan är att hos den personai som             samband med beredningen av 1995 års budget-
17326: meddelar utbildningen och värnpliktsbefälet in-        förslag.
17327: planta en riktig och saklig utbildnings- och               Utbildningen inom försvarsmakten är särskilt
17328: ledningsförmåga. För värnpliktsbefälet görs            avsedd att ge fårdight;ter med tanke på eventuel-
17329: klart vilka gränserna för deras befogenheter är,       la kristider. Detta förutsätter att utbildningen
17330:  och deras förehavanden övervakas också fortgå-        ger klara regler för handlingssätt och rätten att
17331: ende.                                                  befalla. Försvarsmaktens mål är att utbilda be-
17332:     Inom försvarsmakten inleddes för tre år sedan      väringarna så att de i kristida förhållanden kan
17333:  ett vittomfattande utvecklingarbete i syfte att       fungera på ett sätt som innebär att utbildningen
17334:  förbättra inlärningsatmosfären och tjänstgö-          upplevs som meningsfull och saklig.
17335:  ringsmotivationen. Inom ramen för tillgängliga
17336:      Helsingfors den 14 december 1993
17337: 
17338:                                                                     Försvarsminister Elisabt;th Rehn
17339:                                               1993 vp
17340: 
17341: Kirjallinen kysymys 629
17342: 
17343: 
17344: 
17345: 
17346:                                   Halonen ym.: Romanin kielen opetuksen järjestämisestä
17347: 
17348: 
17349: 
17350:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17351: 
17352:     Peruskoulun opetussuunnitelma on valmistu-         Suomi on Euroopan neuvoston jäsen ja on
17353: massa opetusministeriössä. Äidinkielen opetus-      ollut mukana hyväksymässä vähemmistökult-
17354: suunnitelmaa valmisteltiin pitkään työryhmässä,     tuurien asemaa parantavia eurooppalaisen ih-
17355: jossa olivat edustettuina myös Suomen vähem-        misoikeussopimuksen uusia pöytäkirjoja. Eu-
17356: mistökulttuurit. Ruotsin, saamen ja viittomakie-    roopan neuvoston parlamentaarinen yleisko-
17357: len ohella myös romanin kieli näytti tällä kertaa   kous pitää omien ohjelmiensa pohjalta romaneja
17358: pääsevän mukaan äidinkielten opetusohjelmaan.       eurooppalaisena vähemmistönä, jonka aseman
17359: Pitkän työn tullessa nyt loppusuoralle alkaa        parantamiseen pitäisi kaikissa jäsenmaissa kiin-
17360: kuitenkin vaikuttaa ilmeiseltä, ettei romanin       nittää kasvavaa huomiota. Valtionpäämiesten
17361:  kieltä aiotakaan hyväksyä, koska sitä ei mainita   huippukokous, johon myös presidentti Koivisto
17362: peruskoululaissa.                                   osallistui, piti keskeisenä tavoitteena vähem-
17363:     Eduskunta on kuitenkin useissa eri yhteyk-      mistön oikeuksien vahvistamista.
17364:  sissä selvästi ilmaissut, että romanikulttuurin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17365:  asemaa tulee parantaa. Eduskunnan vastauk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17366:  sissa valtioneuvoston sekä koulutuspoliittiseen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17367:  selontekoon että kulttuuripoliittiseen selonte-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17368:  koon on nimenomaan korostettu romanien
17369:  asemaa. Opetusministeriön tiedossa on täyty-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä eduskun-
17370:  nyt olla jo nimetessään peruskoulun opetus-               nan ilmaiseman tahdon toteuttamiseksi
17371:  suunnitelmaa varten työryhmän, ettei romanin              romanikulttuurin tukemiseksi ja erityi-
17372:  kieltä ole mainittu peruskoululaissa. Sen vuok-           sesti romanin kielen saamiseksi vähem-
17373:  si siihen vetoaminen tässä vaiheessa ei tunnu             mistökielenä peruskoulun opetusohjel-
17374:  vakuuttavalta.                                            man äidinkielen asemaan?
17375: 
17376:       Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1993
17377: 
17378:            Talja Halonen                Tuija Maaret Pykäläinen       Kyösti Toivonen
17379:            Heli Astala                  Malja-Liisa Tykkyläinen       Aino Suhola
17380:                                         Ismo Seivästö
17381: 
17382: 
17383: 
17384: 
17385:  230032J
17386: 2                                         1993 vp -   KK 629
17387: 
17388: 
17389: 
17390: 
17391:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17392: 
17393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämises-
17394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tä. Ylimääräistä valtionosuutta voidaan käyttää
17395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myös romanien kielen ja kulttuurin opetukseen.
17396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Ha-            Opetushallitus valmistelee uusia opetussuun-
17397: losen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nitelman perusteita, jotka voidaan ottaa käyt-
17398: n:o 629:                                              töön 1.8.1994. Perusteissa käsitellään opetushal-
17399:                                                       lituksen ilmoituksen mukaan vieraskielisten las-
17400:           Mitä Hallitus aikoo tehdä eduskun-          ten oman äidinkielen opetusta yhtenä kokonai-
17401:        nan ilmaiseman tahdon toteuttamiseksi          suutena ja tässä yhteydessä pyritään selkeästi
17402:        romanikulttuurin tukemiseksi ja erityi-        osoittamaan romanien erityisasema vanhana
17403:        sesti romanin kielen saamiseksi vähem-         vähemmistönä. Opetushallitus järjestää parhail-
17404:        mistökielenä peruskoulun opetusohjel-          laan vieraskielisten lasten ja nuorten oman äidin-
17405:        man äidinkielen asemaan?                       kielen opettajien koulutusta, jossa on myös mu-
17406:                                                       kana romanin kielen opettajia.
17407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Opetusministeriön käsityksen mukaan vä-
17408: vasti seuraavaa:                                      hemmistöihin kuuluvilla lapsilla on oikeus kas-
17409:                                                       vaa sekä oman kulttuuri- ja kieliyhteisön että
17410:    Opetusministeriö on opetus- ja kulttuuritoi-       suomalaisen yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi,
17411: men rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 an-         ja koululaitoksen kehitystyössä tavoitteena on
17412: netun lain (705/92) 38 ja 41 §:n sekä valtioneu-      myös vähemmistön kielten ja kulttuurien ase-
17413: voston opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta       man parantaminen. Käynnissä oleva opetus-
17414: 3 päivänä syyskuuta 1992 annetun päätöksen            suunnitelmien kehittämistyö tukee tämän tavoit-
17415: (860/92) 3 §:n nojalla ja ottaen huomioon edus-       teen saavuttamista. Myös romanin kielen opetta-
17416: kunnan ilmaisemat kannanotot siitä, että kieli-       jien kouluttaminen ja oppimateriaalin kehittämi-
17417: ja kulttuurivähemmistöjen muun ohella myös            nen ovat omiaan myötävaikuttamaan siihen,
17418: romanien oman kielen ja kulttuurin asemaa tulee       että romanin kielen opetuksen toteuttamismah-
17419: parantaa, päättänyt 23.12.1992, että kunnalle tai     dollisuudet parantuvat paitsi peruskoulussa
17420: rekisteröidylle yhdistykselle voidaan myöntää         myös muissa koulumuodoissa ja että myös ro-
17421: tietyin edellytyksin ylimääräistä valtionavustus-     manikulttuurin asema selkiytyy eurooppalaisia
17422: ta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat kieli- ja   vähemmistöjä koskevien tavoitteiden suuntavii-
17423: kulttuurivähemmistöjen oman kielen opetukses-         vojen mukaisesti ja eduskunnan tarkoittamalla
17424: ta sekä ulkomailta muuttaneiden suomalaisten          tavalla.
17425: 
17426:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1993
17427: 
17428:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
17429:                                          1993 vp -   KK 629                                           3
17430: 
17431: 
17432: 
17433: 
17434:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
17435: 
17436:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          finländare som inhämtat sina språkkunskaper
17437: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande         utomlands. Extra statsandel kan användas också
17438: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      för undervisning i romani och zigenarkultur.
17439: dagsman Tarja Halonen m.fl. undertecknade               Utbildningsstyrelsen utarbetar nya läroplans-
17440: spörsmål nr 629:                                     grunder som kan tas i bruk 1.8.1994. I grunderna
17441:                                                      behandlas enligt uppgift från utbildningsstyrel-
17442:           Vad ämnar Regeringen göra för att          sen undervisningen i modersmålet för barn med
17443:        genomföra riksdagens uttalade vilja att       ett främmande språk som undervisningsspråk
17444:        stöda zigenarkulturen och i synnerhet för     som en helhet och i detta sammanhang är
17445:        att ge romani som minoritetsspråk ställ-      strävan att klart ge zigenarna särställning som
17446:        ningen av modersmål i grundskolans un-        gammal minoritet. Utbildningsstyrelsen ordnar
17447:        dervisningsprogram?                           som bäst utbildning för lärare i modersmålet för
17448:                                                      barn och ungdomar som har ett främmande
17449:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        språk som modersmål. 1 denna utbildning deltar
17450: anföra följande:                                     också lärare i romani.
17451:                                                         Enligt undervisningsministeriets uppfattning
17452:    Undervisningsministeriet har med stöd av 38       har barn som hör till en minoritet rätt att växa
17453: och 41 §§ lagen den 3 augusti 1992 om fmansie-       upp till aktiva medlemmar såväl i sin egen
17454: ring av undervisnings- och kulturverksamhet          kulturella och språkliga gemenskap som i det
17455: (705/92) samt 3 § statsrådets beslut den 3 septem-   finländska samhället och målet för skolväsendets
17456: ber 1992 om finansiering av undervisnings- och       utvecklingsarbete är också att förbättra ställ-
17457: kulturverksamhet (860/92) och med beaktande          ningen för minorietetens språk och kultur. Det
17458: av riksdagens ställningstagande att i fråga om       pågående arbetet med att utveckla läroplanerna
17459: språkliga och kulturella minoriteter även ställ-     stöder uppnåendet av detta mål. Även utbild-
17460: ningen för romani och zigenarkulturen bör för-       ningen av lärare i romani och utvecklingen av
17461: bättras, 23.12.1992 beslutat att en kommun eller     läromedel i romani är ägnade att medverka till
17462: en registrerad förening under vissa förutsätt-       att möjligheterna att ordna undervisning i roma-
17463: ningar kan beviljas extra statsunderstöd för de      ni förbättras inte bara i grundskolan utan också
17464: kostnader som förorsakas av undervisning i           i andra skolformer och att också zigenarkultu-
17465: modersmålet för språkliga och kulturella minori-     rens ställning utvecklas enligt de uppställda rikt-
17466: teter samt undervisning som har som mål att          linjerna för minoriteterna i Europa och på det
17467: upprätthålla språkkunskaperna hos återflyttade       sätt riksdagen avsett.
17468: 
17469:      Helsingfors den 14 december 1993
17470: 
17471:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
17472:                                                1993 vp
17473: 
17474: Kirjallinen kysymys 630
17475: 
17476: 
17477: 
17478: 
17479:                                   Pulliainen: Valtion kalanviljelylaitosten toiminnasta
17480: 
17481: 
17482: 
17483:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17484: 
17485:     Valtio on sijoittanut suuria rahamääriä val-     sen hyväksyä, tai se, että valtio sitoutuu teke-
17486: tion kalanviljelylaitoksiin eri puolilla maata,      mään yksityisten kalankasvattajien kanssa kas-
17487: näin myös Pohjois-Suomessa, jossa on myös yksi       vatussopimuksia.
17488: keskuskalanviljelylaitos. Tehtyihin investointi-        Valtion tulisi joka tapauksessa pidättyä ra-
17489: päätöksiin on ilmeisesti vaikuttanut osaltaan se,    kentamasta lisäkapasiteettia nykyisessä markki-
17490: että näin on haluttu turvata koetoiminta ja sen      natilanteessa. Sen tulisi mieluiten sopeuttaa toi-
17491: avulla uusien keinojen saaminen tähän toimin-        mintansa koetoiminnan edellyttämään laajuu-
17492: taan.                                                teen.
17493:     Mitalilla on kuitenkin osoittautunut olevan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäzjes-
17494: myös toinen puolensa. Valtion kalanviljelylai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17495: tokset ovat lähteneet kilpailemaan yksityisten       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17496: kasvattajien kanssa poikastuotantomarkkinois-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17497: ta. Tunnetuista syistä tällainen kilpailu ei ole
17498: reilua, kun ottaa huomioon valtion kalanviljely-                 Aikooko Hallitus supistaa valtion ka-
17499: laitosten takana olevan organisaation taloudelli-             lanviljelytoiminnan koetoiminnan edel-
17500: set ja muut mahdollisuudet.                                   lyttämään laajuuteen ja/tai ryhtyä teke-
17501:     Ratkaisu syntyneeseen vakavaan ongelmaan                  mään kasvatussopimuksia mm. Pohjois-
17502:  olisi joko markkinoiden sellainen jako, että per-            Suomen yksityisten kalanviljelijöiden
17503:  heviljelmäpohjaiset yksityiset laitokset voivat              kanssa?
17504: 
17505:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
17506: 
17507:                                            Erkki Pulliainen
17508: 
17509: 
17510: 
17511: 
17512:  230032J
17513: 2                                       1993 vp -   KK 630
17514: 
17515: 
17516: 
17517: 
17518:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17519: 
17520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jelyn hoidettavaksi mm. seuraavista syistä: Emo-
17521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kalaviljelyn välitön liiketaloudellinen tuotto on
17522: olette 24 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn         toiminnan pitkäjänteisyyden ja laaja-alaisuuden
17523: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        johdosta huono; emokalakantojen rodullisesta
17524: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliai-    puhtaudesta ja perimän laajuudesta huolehtimi-
17525: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nen vaatii asiantuntemusta ja riittävät voimava-
17526: 630:                                                rat; uhanalaisten kantojen viljely vaatii tiivistä
17527:                                                     yhteistyötä kalantutkimuksen kanssa; ja laajalle
17528:           Aikooko Hallitus supistaa valtion ka-     luonnonvesiin ja kalanviljelylaitoksille levitettä-
17529:        lanviljelytoiminnan koetoiminnan edel-       vän viljelymateriaalin kalatautivapaudesta huo-
17530:        lyttämään laajuuteen ja/tai ryhtyä teke-     lehtiminen vaatii asiantuntemusta sekä riittävät
17531:        mään kasvatussopimuksia mm. Pohjois-         voimavarat. Nykyinen työnjako on osoittautu-
17532:        Suomen yksityisten kalanviljelijöiden        nut hyvin toimivaksi ja siitä vallitsee laaja yksi-
17533:        kanssa?                                      mielisyys yksityisen viljelysektorin kanssa.
17534:                                                         Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei tuota
17535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaikkia istuttamiaan poikasia itse, vaan niistä
17536: vasti seuraavaa:                                    kasvatetaan yksityisillä kalanviljelylaitoksilla
17537:                                                     valtion varoin huomattava määrä sopimusvilje-
17538:    Valtion kalanviljelyn tehtävänä on Riista-       lynä. Valtio on osoittanut sopimusviljelyyn va-
17539: ja kalatalouden tutkimuslaitosta koskevan,          roja vuosina 1979-92 yhteensä 66 miljoonaa
17540: 26.8.1988 annetun asetuksen mukaan mm. arvo-        markkaa.
17541: kalalajien ja -kantojen säilyttäminen ja lisäämi-       Tutkimuslaitos on mitoittanut oman uhan-
17542: nen viljelytoimenpitein, viljeltävien lajien kor-   alaisten lajien säilyttämiseksi tarvittavan poikas-
17543: kealaatuisen mädinja poikasten tuotanto, istuk-     tuotantonsa käytettävissä olevan sopimusviljely-
17544: kaiden tuottaminen valtion velvoitteita sekä tut-   tuotannon mukaan. Erityisesti Pohjois-Suomes-
17545: kimustoimintaa varten, rodunjalostus ja sopi-       sa yksityiset kalanviljelylaitokset eivät ole saa-
17546: musviljelytoiminnan järjestäminen. Asetuksen        vuttaneet sovittuja tuotantotavoitteita, vaan ai-
17547: mukaan valtion kalanviljelyn tulee erityisesti      nakin 63% vuosina 1990-92 sopimuksiin vara-
17548: kiinnittää huomiota uhanalaisten arvokalalajien     tuista rahoista on jouduttu kohdeotamaan uu-
17549: ja -kantojen säilyttämiseen.                        delleen viljelyn epäonnistumisen vuoksi. Valtion
17550:    Valtion kalanviljelylaitokset myyvät valta-      omalla poikastuotannolla on varmistettu kriitti-
17551: osan tuottamastaan mädistä ja poikasista yksi-      sessä tilassa olevien Simojoen lohi- sekä Tor-
17552: tyisille kalanviljelylaitoksille istukastuotannon   nionjoen lohi- ja taimenkantojen istukkaiden
17553: lähtömateriaaliksi. Omasta istukastuotannosta       saanti kantojen pelastamiseksi.
17554: merkittävä osa käytetään valtion hoidettavaksi          Valtion kalanviljelyn tehtävien hoitamiseksi
17555: määrättyihin velvoitteisiin ja kalavesien hoidon    nykyisen suuruinen tuotantokapasiteetti on riit-
17556: tutkimiseen.                                        tävä. Valtion omaa poikastuotantoa voidaan
17557:    Valtion ja yksityisen kalanviljelyn välistä       siirtää yksityisten yritysten hoidettavaksi sitä
17558: työnjakoa on tarkasteltu lukuisissa komiteoissa     mukaa kuin sopimusviljelymäärärahoja lisätään.
17559: ja työryhmissä. Yhteistyössä yksityisen kalanvil-   Valtion kalanviljelyn tehtävien täsmentämisen
17560: jelyn kanssa on kehitetty malli, jossa valtion       seurauksena on merkittävä osa valtion luonnon-
17561: kalanviljely keskittyy lähinnä mädin ja pikku-      ravintolammikoista käynyt valtiolle tarpeetto-
17562: poikasten tuottamiseen ja yksityinen sektori näi-   maksi ja lammikkopinta-alaa on aktiivisesti vä-
17563: den jatkokasvattamiseen ja ruokakalanviljelyyn.     hennetty.
17564: Arvokalojen mädintuotanto siihen liittyvine teh-        Valtion kalanviljelylle annetut tehtävät ja
17565: tävineen samoin kuin arvokalalajien ja -kantojen    työnjako yksityisen viljelyn kanssa ovat selkeitä
17566: säilyttäminen soveltuvat huonosti yksityisen vil-   ja mahdollistavat tehokkaan yhteistyön osapuol-
17567:                                         1993 vp -   KK 630                                          3
17568: 
17569: ten kesken. Tästä huolimatta yhteistyömuotojen      taa, johon kiinnitetään vastaisuudessakin erityis-
17570: ja -mahdollisuuksien kehittäminen edelleen on       tä huomiota.
17571: ensiarvoisen tärkeää ja pitkäjännitteistä toimin-
17572:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1993
17573: 
17574:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
17575: 4                                         1993 vp- KK 630
17576: 
17577: 
17578: 
17579: 
17580:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
17581: 
17582:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           till denna verksamhet likaväl som bevarande av
17583: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          arter och bestånd av värdefisk i privata odlares
17584: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       regi är inte så goda av bl.a. följande orsaker: den
17585: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr          direkta affärsekonomiska avkastningen av od-
17586: 630:                                                  ling av moderfiskar är svag på grund av verk-
17587:                                                       samhetens långsiktighet och dess stora omfatt-
17588:           Har Regeringen för avsikt att minska        ning, omsorgen om moderfiskbeståndens renhet
17589:        den statliga fiskodlingsverksamheten till      och genotypens karaktär kräver sakkunskap och
17590:        den omfattning försöksverksamhet för-          tillräckliga resurser, odling av utrotningshotade
17591:        utsätter ochleller börja ingå odlingsavtal     arter kräver ett intimt samarbete med fiskeri~
17592:        med bl.a. de privata fiskodlama i norra        forskningen och slutligen kräver ansvaret för att
17593:        Finland?                                       det odlingsmaterial som skall distribueras till
17594:                                                       fiskodlingsanläggningama och som skall sättas
17595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ut i vidsträckta naturvatten är fritt från fisksjuk-
17596: anföra följande:                                      domar både sakkunskap och tillräckliga resur-
17597:                                                       ser. Därtill råder det en utbredd enighet med den
17598:    Enligt förordningen den 26 augusti 1988 om         privata odlingssektom om att den nuvarande
17599: vilt- och fiskeriforskningsinstitutet ankommer        arbetsfördelningen har visat sig vara synnerligen
17600: det på detta institut att sörja för statens fiskod-   funktionsduglig.
17601: ling, bl.a. genom att bevara och öka arter och            Allt det yngel vilt- och fiskeriforskningsinsti-
17602: bestånd av värdefisk genom fiskodling, genom          tutet planterar ut är inte av egen produktion. En
17603: att producera rom och fiskyngel av hög klass av       betydande del av yngelodlingen sker med stöd av
17604: de arter som odlas, genom att producera och           statliga medel i form av kontrl!ktsodling vid
17605: utplantera fisk för forskning och för att fullgöra    privata fiskodlingsanläggningar. Aren 1979-92
17606: statens skyldigheter samt genom rasförädling av       har staten anvisat sammanlagt 66 miljoner mark
17607: fisk och genom att ordna kontraktsodling av           för kontraktsodlingar.
17608: värdefisk. Enligt förordningen skall statens fisk-        Den egna yngelproduktion forskningsinstitu-
17609: odling fästa särskild uppmärksamhet vid att           tet behöver för bevarande av utrotningshotade
17610: försöka bevara utrotningshotade arter och be-         arter har dimensionerats i relation till den kon-
17611: stånd av värdefisk.                                   traktsodlade produktion som står tili disposi-
17612:    Statens fiskodlingsanstalter säljer större delen   tion. De privata fiskodlingsanläggningama har
17613: av den rom och det yngel de producerar till           särskilt i norra Finland inte uppnått avtalade
17614: privata fiskodlingsanläggningar för att tjäna         produktionsmål utan det har under 1990-92
17615: som basmaterial för vidareodling av fisk som          varit nödvändigt att söka nya objekt för åtmins-
17616: skall utplanteras. En betydande del av den egna       tone 63 % av de för kontraktsodling reserverade
17617: fiskyngelodlingen används för att fullgöra de         medlen på grund av att odlingen misslyckats.
17618: skyldigheter staten blivit ålagd och för undersök-    Genom att upprätthålla en egen yngelproduk-
17619: ning av fiskevattnens skötselfrågor.                  tion har staten säkrat tillgången på yngel1 av
17620:    Arbetsfördelningen mellan dels av staten, dels     laxbeståndet i Simo älv och lax- och öringsbe-
17621: av privata utövad fiskodling har analyserats, i ett   stånden i Tome älv för att därigenom rädda
17622: otal kommitteer och arbetsgrupper. 1 samarbete        bestånden ifråga ur den kritiska situation de
17623: med den privata fiskodlingen har det utvecklats       befinner sig i.
17624: en modell enligt viiken statens fiskodling kon-           En produktionskapacitet av nuvarande om-
17625: centrerar sig närmast på produktion av rom och        fattning är tillräcklig för att sköta de fiskodlings-
17626: yngel medan den privata sektom ägnar sig åt           uppgifter som ankommer på staten. Statens egen
17627: vidareodlingen av dessa samt åt odling av mat-        yngelproduktion kan överföras till privata före-
17628: fisk. Förutsättningama för produktion av värde-       tag för att skötas av dem i den takt anslagen för
17629: fiskrom inklusive de uppgifter som ansluter sig       kontraktsodling ökas. Som en följd av att statens
17630:                                         1993 vp -   KK 630                                       5
17631: 
17632: fiskodlingsuppgifter preciserats har en betydan-    gör ett effektivt samarbete mellan partema.
17633: de del av statens natumäringsdammar blivit          Trots detta är en fortsatt utveckling av samar-
17634: obehövliga för staten, vilket i sin tur inneburit   betsformer och -möjligheter synnerligen viktig
17635: aktivt arbete för att minska dammarealen.           och utgör en sådan långsiktig del av verksamhe-
17636:    De fiskodlingsuppgifter -som tilldelats staten   ten som även framöver kräver särskild uppmärk-
17637: och arbetsfördelningen mellan staten och den        samhet.
17638: privata odlingen är klart utformade och möjlig-
17639:      Helsingfors den 10 december 1993
17640: 
17641:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
17642:                                                  1993 vp
17643: 
17644: Kirjallinen kysymys 631
17645: 
17646: 
17647: 
17648: 
17649:                                     Aittoniemi: Kivisalmen tien perusparantamisesta Hämeen tiepii-
17650:                                         rissä
17651: 
17652: 
17653:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17654: 
17655:    Hämeen tiepiirissä Kuhmalahden kirkolta                Tien peruskorjauksen jouduttamisesta on teh-
17656: Vähänpennon, Kivisalmen ja Haapasaaren                 ty useinkin vetoomuksia, vaikkakin on ymmär-
17657: kautta Sahalahdelle kulkeva noin 12 kilometrin         rettävää, että tiepiirin käytössä olevat vähäiset
17658: mittainen tielaitoksen kunnossapidon alaisena          taloudelliset resurssit asettavat omat rajoitteen-
17659: oleva tie on ollut Hämeen tiepiirin osittaisen         sa. Asukkaat kuitenkin vahvasti elävät toivossa
17660: perusparannuksen kohteena jo vuosikausia. Esi-         avun saamiseksi tiensä perusparantamisessa.
17661: merkiksi viime kesän 1993 aikana tien ojitusta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17662: on jossain määrin parannettu. Näillä parannus-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17663: toimilla on tien kuntoon ollut kuitenkin vain          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17664: vähäistä vaikutusta, koska se maapohjansa ra-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17665: kenteen vuoksi on helposti ja voimakkaasti rou-
17666: tiva. Erityisesti keväisin tie on usein lähes kulku-               Minkälaisia toiveita Hallitus voi antaa
17667: kelvoton niin, että tiellä liikennöiväliä linja-               Kivisalmen tien varrella Hämeen tiepii-
17668: autolla on ollut vaikeuksia jo siitäkin syystä, että           rissä välillä Kuhmalahti-Sahalahti asu-
17669: auton rikkoutumisen vaara on ollut ilmeinen.                   ville asukkaille siitä, että heidän pitkäai-
17670: Heikko tieyhteys on muutenkin hankala, koska                   kaiset toiveensa tien peruskunnostuksen
17671: tien varrella on kasvava määrä asutusta mutta ei               nopeuttamisesta voisivat toteutua?
17672: palveluja, jotka joudutaan hakemaan kauempaa
17673:  Sahalahdelta tai Kangasalta.
17674: 
17675:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
17676: 
17677:                                              Sulo Aittoniemi
17678: 
17679: 
17680: 
17681: 
17682:  ~300321
17683: 2                                         1993 vp -   KK 631
17684: 
17685: 
17686: 
17687: 
17688:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17689: 
17690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huomioon ottaen ottaa perusparannuksen koh-
17691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teiksi, mistä syystä keskimääräisen vuorokausi-
17692: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liikenteen edellytetään olevan vähintään 300
17693: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        autoa!vrk.
17694: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Hämeen tiepiirissä on vuonna 1992 laadittu
17695: n:o 631:                                              selvitys sorateiden perusparantamisen kiireelli-
17696:                                                       syysjärjestyksestä. Tarkastelu on rajattu teihin,
17697:            Minkälaisia toiveita Hallitus voi antaa    joiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on
17698:        Kivisalmen tien varrella Hämeen tiepii-        vähintään 200 autoa/vrk. Niitä on noin 400 km.
17699:        rissä välillä Kuhmalahti-Sahalahti asu-        Vuosittain näistäkin voidaan perusparantaa
17700:        ville asukkaille siitä, että heidän pitkäai-   vain noin 30 km.
17701:        kaiset toiveensa tien peruskunnostuksen            Kysymyksen kohteena olevan Kivisalmen
17702:        nopeuttamisesta voisivat toteutua?             paikallistien liikenne on vain noin 140 autoa/vrk.
17703:                                                       Tiellä ei myöskään ole läpikulkumerkitystä,
17704:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaan se on korkealuokkaisemman tien (maan-
17705: vasti seuraavaa:                                      tien 325) rinnakkainen lenkki. Edellä esitetyn
17706:                                                       perusteella tien varsinainen perusparannus ei ole
17707:    Tielaitoksen ylläpitämistä yleisistä teistä on     siten näköpiirissä, mutta sen yksittäisiä routa-
17708: sorapintaisia koko maassa 38 %ja Hämeen tie-          vauriokohtia pyritään jatkuvasti parantamaan
17709: piirissä noin 36 %. Näistä vain vilkkaimpia voi-      kunnossapito toimin.
17710: daan eduskunnan myöntämät tiemäärärahat
17711: 
17712:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1993
17713: 
17714:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
17715:                                        1993 vp -   KK 631                                          3
17716: 
17717: 
17718: 
17719: 
17720:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
17721: 
17722:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beaktande av de anslag riksdagen beviljat kan av
17723: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       dessa endast de allra livligast trafikerade grund-
17724: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    repareras. Detta medför att den genomsnittliga
17725: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-       trafikmängden bör vara minsta 300 bilar/dygn.
17726: mål nr 631:                                           I Tavastehus vägdistrikt har man 1992 gjort
17727:                                                    upp en preferenslista utgående från vilka vägar
17728:           Vilket slag av hopp kommer Regering-     som är i behov av skyndsam grundreparation.
17729:        en att ge åt de invånare som bor längs      Vid vai av vägar har man hållit sig tili vägar med
17730:        vägavsnittet Kuhmalahti-Sahalahti vid       en trafikmängd på i medeltal 200 bilar/dygn.
17731:        Kivisalmi väg i Tavastehus vägdistrikt,     Sådana vägar finns det ca 400 km. Endast 30 km
17732:        beträffande deras långvariga önskan om      av dessa vägar kan man årligen grundreparera.
17733:        att påskynda förverkligandet av vägens         Trafiken på den i spörsmålet nämnda Kivisal-
17734:        grundreparation?                            mi lokalvägen är endast ca 140 bilar/dygn. Vägen
17735:                                                    har inte heller någon betydelse som genomfarts-
17736:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      väg, utan den är en parallelllänk tili en högklas-
17737: anföra följande:                                   sigare väg (landsväg 325). På basis av det ovan
17738:                                                    sagda är ingen egentlig grundreparation i sikte
17739:    Andelen grusbelagda vägar av alla de allmän-    för vägen, men enskilda tjälskador försöker man
17740: na vägar som vägverket sköter är 38 % i hela       fortgående förbättra genom vägunderhåll.
17741: landet och 36 % i Tavastehus vägdistrikt. Med
17742: 
17743:      Helsingforsden 15 december 1993
17744: 
17745:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
17746:                                                1993 vp
17747: 
17748: Kirjallinen kysymys 632
17749: 
17750: 
17751: 
17752: 
17753:                                   Mäkelä: Valtiontalouden säästötoimenpiteiden kohdistumisesta
17754:                                      poliisitoimeen
17755: 
17756: 
17757:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17758: 
17759:     Valtion vuoden 1994 talousarvioesitys leikkaa    tään ja kansalaisten on turvauduttava nykyistä
17760: poliisitoimen palkkausmäärärahoja yli 220 mil-       enemmän yksityisiin turvallisuuspalveluihin.
17761: joonaa markkaa. Tämän leikkauksen toteutta-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17762: minen tarkoittaisi yli kuukauden Iomauttamista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17763: jokaiselle poliisitoimessa työskentelevälle.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17764:     Leikkauksista seuraa, että poliisin kenttätoi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17765: minta supistuu, rikostutkinnan suoritusajat pite-
17766: nevät ja ulosoton perintätulos heikkenee.                      Onko Hallitus tietoinen poliisitoimen
17767:     Poliisin toiminnan tason laskeminen heiken-             palkkausmäärärahojen leikkauksen seu-
17768: tää kansalaisten luottamusta poliisin toiminta-             rauksista, ja
17769: mahdollisuuksiin ja alentaa poliisin henkilöstön               onko Hallituksen tarkoitus poliisitoi-
17770: työmotivaatiota.                                            meen kohdentuvilla säästötoimilla laskea
17771:     Pitemmällä aikavälillä rikosten määrä kasvaa,           järjestyksen ja turvallisuuden tasoa
17772:  rikosten uhrien oikeusturva heikkenee entises-             maassamme?
17773: 
17774:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
17775: 
17776:                                             Tina Mäkelä
17777: 
17778: 
17779: 
17780: 
17781:  2300321
17782: 2                                       1993 vp -   KK 632
17783: 
17784: 
17785: 
17786: 
17787:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17788: 
17789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1,2 miljardia markkaa vuonna 1994 ja 1,1 miljar-
17790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dia markkaa vuonna 1995. Koko valtionhallin-
17791: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toa koskien tämä tarkoittaa, että vuoden 1994
17792: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-       säästövelvoite on 830 miljoonaa markkaa ja 1,4
17793: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      miljardia markkaa vuonna 1995. Hallinnonaloit-
17794: 632:                                                tain leikkausten määrät eivät ole vielä tarkalleen
17795:                                                     tiedossa.
17796:           Onko Hallitus tietoinen poliisitoimen         Poliisihallinnon tulostavoitteen mukaan tur-
17797:        palkkausmäärärahojen leikkauksen seu-        vallisuuden taso pidetään lähivuosina vähintään
17798:        rauksista, ja                                vuoden 1990 tasolla. Poliisihallinnolle asetetut
17799:           onko Hallituksen tarkoitus poliisitoi-    säästövelvoitteet ovat kieltämättä ristiriidassa
17800:        meen kohdeutuvilla säästötoimilla laskea     tämän tavoitteen saavuttamisen kanssa. Kuiten-
17801:        järjestyksen ja turvallisuuden tasoa         kin valtaosa jo toteutetuista säästöpäätöksistä
17802:        maassamme?                                   on voitu toteuttaa poliisin tavoitettavuutta, ylei-
17803:                                                     sen järjestyksen ja turvallisuuden sekä rikostor-
17804:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-       junnan tasoa oleellisesti heikentämättä.
17805: tavasti seuraavaa:                                      Vuodelle 1993 asetettujen säästövelvoitteiden
17806:                                                     aikaansaamiseksi poliisihallinnossa on jouduttu
17807:    Valtiontaloudellisen tilanteen johdosta myös     turvautumaan vähäisessä määrin myös lomau-
17808: poliisihallinto joutuu sopeuttamaan toimintaan-     tuksiin. Tulopoliittisessa neuvotteluratkaisussa
17809: sa entistä vähäisempien voimavarojen puittei-       on sovittu, että vuosina 1994 ja 1995lomautuk-
17810: siin. Valtioneuvoston vuosina 1989 ja 1990 teke-    sia ja irtisanomisia ei valtionhallinnossa toteute-
17811: mien säästöpäätösten johdosta poliisista on vä-     ta. Säästöt on aikaansaatava muilla keinoin.
17812: hennetty 226 virkaa. Näistä viimeiset 30 poistui-   Ensisijaisesti tulevat kysymykseen lomarahan
17813: vat 1.9.1992. Lisäksi valtioneuvoston 30.4.1991     muuttaminen vapaaksi, virkojen avoinna pitä-
17814: tekemän säästöpäätöksen johdosta poliisitoi-        minen sekä palkattomat virkavapaudet ja perus-
17815: mesta on lakkautettava yhteensä 276 virkaa tai      koulutuksen määrän supistukset.
17816: tehtävää. Niistä 100 on suunniteltu lakkautetta-        Aikaisempina vuosina poliisitoiminnan te-
17817: vaksi vuoden 1994 loppuun mennessä ja 176           hokkuuden katsottiin olevan suorassa yhteydes-
17818: vuoden 1995 loppuun mennessä.                       sä henkilöstövoimavarojen lisäämiseen. Valtion-
17819:    Poliisin virkoja ei ole tänä vuonna vähennet-    taloudellisista syistä tämä tie on nyt kuljettu
17820: ty. Ensi vuonnakin vähennykset on toteutettava      loppuun. Tehokkuutta ja vaikuttavuutta joudu-
17821: vasta 31.12. mennessä. Rikollisuuden lisäänty-      taan etsimään muilla keinoin. Tällöin on muis-
17822: misen ja etenkin kansainvälisen rikollisuuden       tettava se, että rikollisuuden torjunta yhteis-
17823: kasvun uhkan perusteella sisäasiainministeriö on    kunnassamme ei ole poliisin yksinoikeus eikä
17824: tehnyt päätöksen luopua edellä mainituista hen-     -velvollisuus. Rikollisuuden kanssa tekemisiin
17825: kilöstösäästövelvoitteista. Ministeriö on valmis-   joutuvien viranomaisten ja näiden sidosryhmien
17826: tellut tätä tarkoittavat muutokset myös lähivuo-    yhteistyömuodot ja vastuut on otettava uuteen
17827: sien budjettiraameihin sekä toiminta- ja talous-    tarkasteluun. Poliisin osalta tämä tarkoittaa sitä,
17828: suunnitelmiin. Tavoitteena on saada asia hyväk-     että poliisipalvelusten kysyntä on saatava vähe-
17829: sytyksi myös helmikuussa valtioneuvoston käsit-     nemään muun muassa poliisille kuulumattomia
17830: telyyn tulevassa seuraavien vuosien budjetti-       tehtäviä karsimalla. Perusteet tälle työojaolle
17831: kehyspäätöksessä.                                   joudutaan tekemään lainsäädännöllä. Näin
17832:    Poliisitoimen palkkausmäärärahoja on vuon-       mahdollistetaan se, että poliisi voi nykyistä vä-
17833: na 1993 leikattu 4 prosenttia eli noin 90 miljoo-   häisemmillä voimavaroilla keskittyä nykyistä
17834: naa markkaa. Valtionhallintoa koskevan tulo-        paremmin perustehtävänsä hoitamiseen.
17835: poliittisen neuvotteluratkaisun yhteydessä on           Poliisihallinnon osalta sisäasiainministeriö tu-
17836: sovittu, että määrärahakehyksiin palautetaan        lee huolehtimaan siitä, että valtion säästötoimis-
17837:                                         1993 vp -   KK 632                                         3
17838: 
17839: ta huolimatta poliisilla on tulevaisuudessakin      ten toimintojen rationalisoimiseen. Sisäasiainmi-
17840: riittävät toimintaedellytykset. Erityistä huomio-   nisteriön käsityksen mukaan näiden toimenpitei-
17841: ta tullaan kiinnittämään edellä mainittujen toi-    den seurauksena pitkällä aikavälillä poliisin
17842: menpiteiden lisäksi ennalta estävään toimintaan,    mahdollisuudet tarjota turvallisuuspalveluja
17843: päällekkäisten tehtävien vähentämiseen, johta-      pystytään säilyttämään ennallaan.
17844: mistoimintojen kehittämiseen ja muiden sisäis-
17845:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
17846: 
17847:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
17848: 4                                         1993 vp -    KK 632
17849: 
17850: 
17851: 
17852: 
17853:                                      Till Riksdagens Herr Talman
17854: 
17855:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           För statsförvaltningen som helhet betraktad
17856: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           innebär detta att sparskyldigheten för 1994 upp-
17857: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        går till830 milj. mk och för 1995 till1,4 mrd. mk.
17858: dagsman Tina Mäkelä undertecknade spörsmål             Det finns ännu inte några säkra uppgifter om
17859: nr 632:                                                hur stora nedskärningarna blir för de olika
17860:                                                        förvaltningsområdena.
17861:          Är Regeringen medveten om följderna               Enligt resultatmålet för polisväsendet skall
17862:        av att polisväsendets avlöningsanslag           säkerhetsnivån under de följande åren hållas på
17863:        skärs ned och                                   minst samma nivå som 1990. De sparskyldighe-
17864:          är det Regeringens avsikt att genom           ter som ålagts polisförvaltningen står onekligen
17865:        sparåtgärderna inom polisväsendet sän-          i strid med uppnåendet av detta. Majoriteten av
17866:        ka nivån på ordningen och säkerheten i          de sparbeslut som redan genomförts har dock
17867:        vårt land?                                      kunnat förverkligas utan att möjligheten att nå
17868:                                                        polisen eller den allmänna ordningen och säker-
17869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          heten samt nivån på brottsbekämpningen vä-
17870: anföra följande:                                       sentligt har försvagats.
17871:                                                            För att de skyldigheter att spara som fast-
17872:     Situationen inom statsekonomin har lett till       ställts för 1993 skall fullgöras har man inom
17873: att även polisförvaltningen blir tvungen att av-       polisförvaltningen varit tvungen att i liten skala
17874: passa sin verksamhet enligt mindre resurser än         även tillämpa permitteringar. Resultatet av de
17875: tidigare. Till följd av statsrådets sparbeslut 1989    inkomstpolitiska förhandlingarna blev att man
17876: och 1990 har antalet tjänster vid polisen minskat      kom överens om att inom statsförvaltningen inte
17877: med 226. Av dessa drogs de 30 sista in den 1           förverkliga permitteringar och uppsägningar
17878: september 1992. Statsrådet fattade den 30 april        1994 och 1995. Inbesparingarna måste göras på
17879: 1991 ett beslut om inbesparingar som innebär att       något annat sätt. I första hand blir det fråga om
17880: ytterligare sammanlagt 276 tjänster eller befatt-      att personalen byter ut sin semesterpenning mot
17881: ningar vid polisväsendet indras. Enligt planerna       ledighet, att tjänster lämnas obesatta, att tjänst-
17882: skall 100 av dessa tjänster dras in före utgången      ledigheter utan lön beviljas och att grundutbild-
17883: av 1994 och 176 före utgången av 1995.                 ningens omfattning reduceras.
17884:     I år har man inte dragit in några tjänster vid         Under tidigare år ansågs effektiviteten när det
17885: polisen. Nästa år skall minskningarna genomfö-         gäller polisverksamheten stå i direkt samband
17886: ras först till den 31 december. Då brottsligheten      med ökandet av personalresurserna. Av stats-
17887: och i synnerhet den internationella brottslighe-       ekonomiska skä1 är detta inte längre möjligt.
17888: ten hotar att öka har inrikesministeriet fattat ett    Effektivitet och möjlighet att påverka bör nu
17889: beslut om att slopa de nämnda skyldigheterna           åstadkommas på annat sätt. I detta samman-
17890: att spara i fråga om personalen. Ministeriet har       hang bör man komma ihåg att brottsbekämp-
17891: berett ändrit;tgar som gäller detta även i budget-     ningen i vårt samhälle inte är någon ensamrätt
17892: ramarna för de närmaste åren samt i verksam-           för polisen eller att den är en skyldighet som
17893: hets- och ekonomiplanerna. Målet är att få             gäller endast polisen. Man bör på nytt granska
17894: ärendet godkänt även i det beslut om budgetra-         samarbetsformerna och ansvaretJför de myndig-
17895: mar för de följande åren som skall behandlas av        heter,och referensgrupper som kommer i kon-
17896: statsrådet i februari.                                 takt med brottsligheten. För polisen betyder
17897:    Polisväsendets avlöningsanslag har 1993 sku-        detta att efterfrågan på polistjänster bör fås att
17898: rits ned 4 %, dvs. ca 90 milj. mk. I anslutning till   minska bland annat genom att man gallrar bort
17899: resultatet av de inkomstpolitiska förhandlingar-       sådana uppgifter som inte hör till polisen. Det är
17900: na har man kommit överens om att 1994 återföra         nödvändigt att fastställa principerna för denna
17901: 1,2 mrd. mk till anslagsramarna. Dessutom skall        arbetsfördelning i lag. På så sätt blir det möjligt
17902: 1,1 mrd. mk återföras till anslagsramarna 1995.        för polisen att med mindre resurser än för
17903:                                           1993 vp -   KK 632                                          5
17904: 
17905: närvarande bättre kunna koncentrera sig på att        uppgifter som överlappar varandra, utvecklande
17906: sköta de grundläggande uppgiftema.                    av åtgärder i anslutning tillledningen och ratio-
17907:    När det gäller polisförvaltningen skall inrikes-   nalisering av andra intema funktioner. Enligt
17908: ministeriet ansvara för att polisen även i framti-    inrikesministeriets uppfattning är följden av
17909: den, oavsett sparåtgärder, skall ha tillräckligt      dessa åtgärder på lång sikt att polisens möjlighe-
17910: bra verksamhetsbetingelser. Särskild uppmärk-         ter att erbjuda säkerhetstjänster kan hållas på
17911: samhet skall förutom vid nämnda åtgärder fås-         samma nivå som tidigare.
17912: tas vid förebyggande verksamhet, minskande av
17913:      Helsingforsden 13 december 1993
17914: 
17915:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
17916:                                                1993 vp
17917: 
17918: Kirjallinen kysymys 633
17919: 
17920: 
17921: 
17922: 
17923:                                   0. Ojala ym.: Suomalaisten miehistönkuljetusvaunujen myymises-
17924:                                       tä käytettäväksi Turkin kurdialueilla
17925: 
17926: 
17927:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17928: 
17929:    Helsingin Sanomissa 18.3.1993 olleen uutisen          Myös suomalaisten silminnäkijöiden mukaan
17930: mukaan suomalainen Sisu toimittaa kevään ku-         (toimittaja Leena Reikko, Yleisradio 8.10.1993)
17931: luessa Turkin Sisäasiainministeriölie 17 telakuor-   miehistönkuljetusvaunut on sijoitettu maan
17932: ma-autoa. Näitä luoti- ja sirpalevahvistettuja       kaakkoisosaan, jossa Turkin hallituksen asevoi-
17933: miehistönkuljetusvaunuja on julkisuudessa kut-       mien ja sisäasiainministeriön joukoilla on ollut
17934: suttu Nasuiksi.                                      jatkuvasti yhteenottoja kurdikapinallisten kans-
17935:    Saman uutisen mukaan yhtiön tekemään so-          sa.
17936: pimukseen sisältyy lisäksi optio lisätoimituksesta       Turkin kaakkoisalueilla vaunuja on käytetty
17937: vuoden 1993 syksyn aikana. Option kera kaupan        joukkojen kuljetuksiin; sopiihan yhteen vau-
17938: kokonaisarvo on noin 30 miljoonaa markkaa.           nuun yhteensä 17 miestä.
17939:    Suomessa valmistettuja telakuorma-autoja on           Turkkilaislehden mukaan maan puolustusmi-
17940: aiemmin viety mm. Kiinaan, Intiaan ja Rans-          nisteriö on tilannut 30 kappaletta "terrorismin-
17941: kaan, jossa maan puolustusvoimat on harkinnut        vastaisia superpanssarivaunuja" lisää.
17942: 27. alppidivisioonan käytössä olleiden vanhentu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17943: neiden kanadalaisten telakuorma-autojen kor-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17944: vaamista uudenaikaisemmilta vaunuilla.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17945:     Kiinaan toimitetut runsaat 30 vaunua ovat        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17946: metsänhoidollisessa käytössä.
17947:     Turkkilaisessa lehdistössä (ks. Hflrriet                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17948:  14.11.1993) Suomesta ostettuja miehistönkulje-             ryhtyä estääkseen Suomessa valmistettu-
17949:  tusvaunuja on mainostettu mm. otsikolla "Ter-              jen miehistönkuljetusvaunujen käytön
17950:  rorisminvastainen superpanssarivaunu". Leh-                Turkin kaakkoiselia alueella, jossa on
17951:  dessä kerrotaan superpanssarivaunujen olevan               jatkuvia yhteenottoja kurdikapinallisten
17952:  käytössä.                                                  ja Turkin armeijan ja sisäasiainministe-
17953:                                                             riön joukkojen kesken?
17954:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
17955: 
17956:            Outi Ojala                    Pekka Haavisto                 Ulla Anttila
17957:            Tarja Halonen                 Liisa Jaakonsaari              Heidi Hautala
17958:            Eila Rimmi                    Aamo von Bell                  Eero Paloheimo
17959:            Jouni Backman                 Erkki Pulliainen               Satu Hassi
17960:            Hannele Luukkainen            Marjatta Vehkaoja              Marja-Leena Viljamaa
17961:            Eeva Kuuskoski                Pekka Räty                     Tuija Maaret Pykäläinen
17962:            Paavo Nikula                  Pertti Paasio                  Jouko Skinnari
17963:            Jarmo Wahlström               Esko Helle                     Marjatta Stenius-Kaukonen
17964:            Juhani Vähäkangas             Virpa Puisto                   Pekka Leppänen
17965:            Esko Seppänen                 Raila Aho                      Asko Apukka
17966:                                          Martti Korhonen
17967: 
17968: 
17969: 
17970: 
17971:  2300321
17972: 2                                        1993 vp -   KK 633
17973: 
17974: 
17975: 
17976: 
17977:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17978: 
17979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sisu-Auto Ab valmistaa SISU NA-140 -tyyppi-
17980: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siä telakuorma-autoja (NASU), jotka soveltuvat
17981: olette 24 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn          hyvin miehistön ja tavaran kuljettamiseen.
17982: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         NASU on pitkällisen suomalaisen tuotekehitte-
17983: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Outi         lyn pohjalta syntynyt teollisuustuote, jonka käy-
17984: Ojalan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tännössä ainoalla, ruotsalaisella kilpailijana on
17985: sen n:o 633:                                         ollut markkinoilla etulyöntiasema jo pitkään.
17986:                                                      Tämän tilanteen murtamiseksi suomalainen val-
17987:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mistaja tarvitsee uusia vientimahdollisuuksia.
17988:        ryhtyä estääkseen Suomessa valmistettu-       Koska Turkissa on ollut kiinnostusta, on
17989:        jen miehistönkuljetusvaunujen käytön          NASUa viety maan poliisivoimien käyttöön.
17990:        Turkin kaakkoiselia alueella, jossa on           Oy Sisu-Auto Ab on kuluvan vuoden helmi-
17991:        jatkuvia yhteenottoja kurdikapinallisten      kuussa tehnyt turkkilaisen asiakkaan kanssa
17992:        ja Turkin armeijan ja sisäasiainministe-      sopimuksen kahden NASU-ajoneuvoerän toi-
17993:        riön joukkojen kesken?                        mittamisesta Turkkiin. Ensimmäinen 17 ajoneu-
17994:                                                      von erä, joka on jo toimitettu, käsitti suojaamat-
17995:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tomia, aseistamattomia ajoneuvoja, joiden vienti
17996: vasti seuraavaa:                                     ei puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja
17997:                                                      kauttakuljetuksesta annetun lain (242/90) ja ase-
17998:    Puolustuspoliittisesti on keskeisen tärkeää,      tuksen (267 /90) mukaan edellytä lupaa. Samoja
17999: että Suomi kykenee pitämään yllä riittävää koti-     ajoneuvoja on viety mm. Kiinan metsäministe-
18000: maista puolustustarvikkeiden valmistusta. Vien-      riölle Maailmanpankin rahoituksen turvin.
18001: nin merkitys korostuu, kun kaluston kotimainen          Toinen 17 ajoneuvon erä on niin ikään aseis-
18002: kysyntä vähenee. Mm. telakuorma-autojen              tamaton mutta luotisuojattu, minkä johdosta
18003: (SISU NA-140 NASU) ja panssaroitujen miehis-         sen vienti edellyttää valtioneuvoston lupaa.
18004: tönkuljetusajoneuvojen (SISU XA-180 PASI)            Tämä lupa myönnettiin 12.8.1993.
18005: tuotannon jatkuminen ja tuotekehittely ovat             Hallitus katsoo, että NASU-tyyppisen kalus-
18006: erityisen tarpeellista ajatellen myös YK:n ja        ton vienti Turkkiin on mahdollista Suomen nou-
18007: ETYKin päätöksiin perustuvaa rauhanturvatoi-         dattamien asevientipoliittisten periaatteiden no-
18008: mintaa ja Suomen edellytyksiä osallistua siihen.     jalla. Turkin osalta ei ole voimassa kansainväli-
18009:    Nämä kansalliset puolustus- ja turvallisuus-      siä, puolustusmateriaalia koskevia vientirajoi-
18010: poliittiset lähtökohdat ovat keskeisesti määrittä-   tuksia. Turkki on markkina-alue useimmille län-
18011: neet Suomen asevientipolitiikan uudistamista,        simaille, joilla on puolustusmateriaalin tuotan-
18012: mistä myös eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa          toa ja vientiä. Myönnetyn luvan peruuttamisella,
18013: on viime toukokuussa informoitu. Työ jatkuu          ellei se perustu poikkeuksellisen vakaviin syihin,
18014: nyttemmin puolustusministeriön asettamassa           olisi seurausvaikutuksia Suomen ja Turkin suh-
18015: työryhmässä. Sen suosittamat tarkistukset ja         teisiin. Suomi ei voi rajoittaa viemiensä tuottei-
18016: muutokset puolustustarvikkeiden maastavienti-        den käyttöä Turkin alueella puuttumatta Turkin
18017: lainsäädäntöön tulevat eduskunnan hyväksyttä-        suvereni teettiin.
18018: väksi ensi vuoden alkupuolella. Uudistustyön            Turkin kansainvälispoliittinen rooli on Eu-
18019: tarkoituksena on lähentää Suomen vientisään-         roopan, entisen Neuvostoliiton ja Lähi-idän
18020: nöstö ja -käytäntö Ruotsin ja EU-maiden vas-         alueen tapahtumien seurauksena entisestään ko-
18021: taavaan politiikkaan ja antaa alan suomalaisille     rostunut. Toisaalta Turkin politiikka on edelleen
18022: vientiyrityksille yhtäläiset mahdollisuudet kuin     monien ongelmien leimaamaa. Sen ihmisoikeus-
18023: niiden läntisillä kilpailijoilla on.                 tilannetta on arvosteltu kurdikysymyksen takia.
18024:    Telakuorma-autojen tilaukset ovat olleet suo-     Sen suhteet Kreikkaan ovat pysyneet jännitty-
18025: malaiselle valmistajalle huomattavan tärkeitä        neinä ennen kaikkea Pohjois-Kyproksen jatku-
18026: nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa. Oy      van turkkilaismiehityksen takia.
18027:                                         1993 vp -   KK 633                                          3
18028: 
18029:    Suomella on perinteisesti hyvät suhteet Turk-    ongelmaan liittyy sekä maan sisäisiä että laajem-
18030: kiin. Meille on tärkeätä kehittää poliittisia ja    pia kansainvälisiä ulottuvuuksia.
18031: kaupallisia suhteita Turkkiin, jonka asema             Turkin kurdialueilla on aseellista toimintaa
18032: alueellisena valtana pysyy keskeisenä. Turkin       harjoittavia terroristiryhmiä, jotka ainakin osit-
18033: markkinat säilyttävät mielenkiintonsa, ja kaik-     tain tukeutuvat maan alueen ulkopuolelle. Sa-
18034: ki länsimaat pyrkivät vahvistamaan niillä ase-      mat terroristiryhmät ovat tehneet pommiräjäy-
18035: miaan.                                              tyksiä tai aiheuttaneet levottomuuksia Turkin
18036:    Suomi on esittänyt huolestuksensa Turkin         muilla alueilla ja useissa Länsi-Euroopan mais-
18037: ihmisoikeustilanteesta useissa kansainvälisissä     sa. Tämä on johtanut lukuisten kurdijärjestöjen
18038: yhteyksissä ja kahdenvälisesti. Viimeksi            toiminnan kieltämiseen mm. Saksassa.
18039: ETYKin inhimillisen ulottuvuuden kokouksessa           Suomi katsoo, että Turkin hallituksen tulisi
18040: Varsovassa marraskuussa Suomi esitti ETYK-          lähestyä maansa kurdikysymystä niiden ihmisoi-
18041: mekanismin käyttämistä Turkin ihmisoikeusti-        keusperiaatteiden sekä kansalais- ja vähemmis-
18042: lanteen tarkkailuun.                                töoikeuksien kunnioittamisen pohjalta, joihin se
18043:    Toisaalta Suomi tuomitsee terrorismin kaikis-    ETYKin ja Euroopan neuvoston jäsenmaana on
18044: sa muodoissaan. Tämä koskee myös tapauksia,         sitoutunut. Hallituksen tarkoituksena on edel-
18045: joissa terrorismia käytetään keinona poliittisten   leenkin vedota voimakkaasti Turkin hallituk-
18046: päämäärien saavuttamiseen. Suomen mielestä          seen, jotta se ryhtyisi toimiin maansa kurdikysy-
18047: Turkin hallituksella on oikeus puolustautua ter-    myksen rauhoittamiseksi demokraattisin, oi-
18048: rorismia vastaan ja pitää yllä maan laillista       keusvaltiolle luontuvin keinoin.
18049: yhteiskuntajärjestystä. Turkin vaikeaan kurdi-
18050:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1993
18051: 
18052:                                                                Puolustusministeri Elisabeth Rehn
18053: 4                                        1993 vp -   KK 633
18054: 
18055: 
18056: 
18057: 
18058:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18059: 
18060:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i den nuvarande ekonomiska- och sysselsätt-
18061: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ningssituationen. Oy Sisu-Auto AB tillverkar
18062: den 24 november 1993 tili vederbörande medlem        bandvagnar av typen SISU NA-140 (NASU),
18063: av statsrådet översänt avskrift av följande av       som lämpar sig väl för transport av manskap och
18064: riksdagsman Outi Ojala m.fl. undertecknade           varor. NASU är en industriprodukt som upp-
18065: spörsmål nr 633:                                     stått på basis av en långtgående finländsk pro-
18066:                                                      duktutveckling, och vars i praktiken enda, svens-
18067:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ka konkurrent redan länge innehaft försprånget
18068:        ta i syfte att förhindra att manskapstran-    på marknaden. För att kunna få tili stånd en
18069:        sportfordon som tiliverkats i Finland         ändring av denna situation behöver den finländ-
18070:        används i sydöstra Turkiet, där det före-     ska tillverkaren nya exportmöjligheter. Eftersom
18071:        kommer fortgående sammandrabbning-            intresse har förekommit i Turkiet, har NASU
18072:        ar mellan kurdrebeller och den Turkiska       exporterats för den turkiska polismaktens be-
18073:        armen och inrikesministeriets trupper?        hov.
18074:                                                          Oy Sisu-Auto Ab träffade i februari inneva-
18075:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rande år ett avtal med en turkisk kund om
18076: anföra följande:                                     leverans till Turkiet av NASU i två fordonsrater.
18077:                                                      Den första raten, som omfattade 17 fordon och
18078:     Försvarspolitiskt sett är det av central bety-   som redan har levererats, omfattade oskyddade
18079: delse, att Finland förmår upprätthålla en till-      fordon utan beväpning. Exporten av sådana
18080: räcklig inhemsk tillverkning av försvarsmateriel.    fordon farutsätter enligt lagen och förordningen
18081: Exportens betydelse framhävs när den inhemska        om export och transitering av försvarsmateriel
18082: efterfrågan på materiel minskar. Bl.a. när det       (242/90 och 267/90) inte tillstånd. Likadana for-
18083: gäller bandvagnama (SISU NA-140 NASU) och            don har exporterats bl.a. till Kinas skogsministe-
18084: de pansrade manskapstransportfordonen (SISU          rium med stöd av finansiering från Världsban-
18085: XA-180 PASI) är det särskilt angeläget att pro-      ken.
18086: duktionen och produktutvecklingen fortgår,               Den andra fordonsraten omfattande 17 for-
18087: med tanke också på den fredsbevarande verk-          don gäller likaså fordon utan beväpning, men
18088: samhet som grundar sig på FN:s och KSSE:s            dessa fordon är skottsäkra, av vilken anledning
18089: beslut och Finlands möjligheter att delta däri.      exporten förutsätter statsrådets tillstånd. Detta
18090:     Dessa nationella försvars- och säkerhetspoli-    tillstånd beviljades 12.8.1993.
18091: tiska utgångspunkter har stått i centrum när             Regeringen anser, att exporten till Turkiet av
18092: reformen av Finlands vapenexportpolitik fast-        materiel av NASU-tyypen är möjlig med stöd av
18093: ställts, vilket också riksdagens utrikesutskott      de principer för poHtiken gällande vapenexport
18094: informerades om i maj innevarande år. Arbetet        som Finland följer. Vad Turkiet beträffar gäller
18095: fortgår för närvarande i en arbetsgrupp som          inte några intemationella exportbegränsningar
18096: tilisatts av försvarsministeriet. De justeringar     för försvarsmateriel. Turkiet är marknadsområ-
18097: och ändringar av lagstiftningen om export av         de för ett flertal västländer som har produktion
18098: försvarsmateriel som arbetsgruppen rekommen-         och export av försvarsmateriel. Om ett redan
18099: derar skall föreläggas riksdagens godkännande i      beviljat tillst~nd återtas, har detta, om annulle-
18100: början av nästa år. Avsikten med reformarbetet       ringen inte grundar sig på osedvanligt allvarliga
18101: är att närma Finlands exportstadganden och           skäl, konsekvenser för förhållandena mellan
18102: -praxis tili Sveriges och EU :s motsvarande poli-    Finland och Turkiet. Finland kan inte begränsa
18103: tik och ge de finländska exportföretagen på          användningen av de produkter som exporteras
18104: området likadana möjligheter som konkurren-          tili turkiskt område utan att ingripa i den turkis-
18105: tema i väst.                                         ka suveräniteten.
18106:     Beställningama av bandvagnar har varit av            Turkiets roll i den intemationella politiken
18107: avsevärd betydelse för de finländska tillverkama     har som följd av händelsema i Europa, den foma
18108:                                           1993 vp -   KK 633                                          5
18109: 
18110: Sovjetunionen och Mellanöstern alltmer fram-          politiska mål. Enligt Finlands åsikt har Turkiet
18111: hävts. Å andra sidan präglas Turkiets politik         rätt att försvara sig mot terrorismen och att
18112: alltjämt av många problem. Människorättssitua-        upprätthålla landets lagliga samhällssystem.
18113: tionen i Turkiet har kritiserats på grund av den      Turkiets svåra kurdproblem har både interna
18114: kurdiska frågan. Landets förhållande tili Grek:       och mera vittomfattande internationella dimen-
18115: land har förblivit spänt framför allt på grund av     sioner.
18116: den fortgående turkiska ockupationen av norra            På Turkiets kurdområden förekommer terro-
18117: Cypern.                                               ristgrupper som bedriver väpnad verksamhet
18118:     Finland har traditionellt haft goda relationer    och som åtminstone delvis får sitt stöd utanför
18119: tili Turkiet. För oss är det viktigt att utveckla     landet. Samma terroristgrupper har åstadkom-
18120: politiska och handelsmässiga relationer tili Tur-     mit bombexplosioner eller fått tili stånd orolig-
18121: kiet, vars ställning som en regional makt förblir     heter på andra områden i Turkiet och i många
18122: central. Den turkiska marknaden är alltjämt           västeuropeiska länder. Detta har lett till att ett
18123: intressant, och alla västländer försöker stärka sin   flertal kurdorganisationers verksamhet har för-
18124: ställning där.                                        bjudits bl.a. i Tyskland.
18125:     Finland har framfört sin oro med anledning           Finland anser, att Turkiets regering borde
18126: av människorättssituationen i Turkiet i ett flertal   närma sig kurdfrågan i sitt land utgående från
18127: internationella sammanhang och också på bila-         respekten för de människorättsprinciper samt
18128: terial basis. Senast vid KSSE:s möte i november       medborgar- och minoritetsrättigheter vilka de
18129: i Warszawa där den mänskliga dimensionen              som medlem av KSSE och Europarådet har
18130: utgjorde temat föreslog Finland att KSSE-meka-        förbundit sig att iaktta. Regeringen har för
18131: nismen skulle användas vid övervakningen av           avsikt att alltjämt kraftfullt vädja tili Turkiets
18132: människorättssituationen i Turkiet.                   regering om att den skall vidta åtgärder för att
18133:     Finland fördömer dessutom terrorismen i alla      lugna ner kurdfrågan i sitt land med sådana
18134:  dess former. Detta gäller också de fall där          demokratiska medel som kännetecknar en rätts-
18135:  terrorismen används som ett medel att uppnå          stat.
18136:      Helsingfors den 14 december 1993
18137: 
18138:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
18139:                                                  1993 vp
18140: 
18141: Kirjallinen kysymys 634
18142: 
18143: 
18144: 
18145: 
18146:                                     Paasio ym.: Ulkomaalaiskeskuksen johtajan julkisuudessa esittä-
18147:                                        mistä lausunnoista
18148: 
18149: 
18150:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18151: 
18152:     KosovolC~.inen Tmawan perhe, johon kuuluu          perhe sai määräaikaisen oleskeluluvan Suomes-
18153: vanhempien lisäksi yksi täysi-ikäinen ja viisi         sa, mitä on pidettävä tyydyttävänä ratkaisuna
18154: alaikäistä lasta, haki Suomesta turvapaikkaa           tässä vaiheessa.
18155: 27 .4.1993. Perhe oli saanut Ruotsissa kielteisen          Asiaan liittyi kuitenkin seikkoja, jotka kiinnit-
18156: päätöksen 6.10.1992 ja 21.4.1993. Suomessa per-        tävät huomion sekä viranomaisten käyttäytymi-
18157: he sai kielteisen päätöksen turvapaikkahake-           seen että asenteisiin.
18158: mukseensa 9.6.1993, koska hakemus katsottiin               Asian johdosta jätjestetyssä tiedotustilaisuu-
18159: ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkalauta-           dessa ulkomaalaiskeskuksen johtaja Veijalainen
18160: kunnan puheenjohtaja antoi ulkomaalaiskes-             sanoi, ettei KHO:lla ole kompetenssia asiassa.
18161: kuksen       päätöstä     puoltavan      lausunnon     Samanlaisen kannan hän on ottanut lehtikirjoi-
18162: 14.6.1993. Tiedon käännytyksestään perhe sai           tuksen (HS 30.10.1993) mukaan jo pari päivää
18163: Vöyrin poliisilta 5.8.1993. Päätöksestä haettiin       aikaisemmin.
18164: muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.                 Kysymys on hyvin merkittävä periaatteellises-
18165: Vaatimuksena oli, että sisäasiainministeriön           tikin. Jos hyväksytään kanta, ettei KHO:lla ole
18166: päätös rajalta käännyttämisestä kumotaan.              kompetenssia käsittelemissään asioissa, kyseessä
18167:     Tmawan perheen tapaus herätti laajaajulkista       ei ole vain ulkomaalaislainsäädäntöä vaan koko
18168: huomiota. Katsottiin viranomaisten sivuutta-           oikeusjätjestelmäämme koskeva ongelma. Tässä
18169: neen toiminnassaan inhimillisyyden vaatimuk-           tapauksessa se kertoo vähintään taipumuksesta
18170: set, varsinkin kun kyseessä oli lapsiperhe oudois-     harjoittaa ulkomaalaispolitiikkaa lain tarkoituk-
18171: sa olosuhteissa.                                       sen ja oikeusnormien vastaisesti.
18172:     Paikkakuntalaisten reaktiona oli lasten kätke-         Sisäasiainministeriön tulisikin selvittää, mitä
18173: minen, koska viranomaisten pelättiin vaaranta-         ylijohtaja Veijalainen mainitulla kannanilmai-
18174: van lasten turvallisuuden.                             sunaan tarkoitti.
18175:     Piileskelyn aikana lasten todettiin lääkärinto-        Sisäasiainministeri Pekkarinen sanoi tiedotus-
18176: distuksen mukaan olevan psyykkisesti hyvin vai-        tilaisuudessa viranomaisten toimineen Tmawan
18177: keassa tilassa.                                        perheen tapauksessa vastoin hänen ohjeitaan.
18178:     Lapset tulivat esiin piilostaan 28.10.1993 ano-    Hän ei kuitenkaan täsmentänyt, millaisia ohjeita
18179: akseen uudelleen turvapaikkaa. Samana päivänä          ko. tapauksessa ja yleisesti on annettu. Ministe-
18180: heidät käännytetiin Uumajaan kesäkuisen pää-           rin lausumasta ei myöskään käynyt selville, mil-
18181: töksen nojalla. Käännytyksen vahvisti poliisiyli-      laisiin toimiin hän aikoo asianjohdosta ryhtyä ja
18182: johtaja Urponen puhelimitse.                           miten hän aikoo vastaisuudessa huolehtia siitä,
18183:     Uusista turvapaikkahakemuksista tehtiin si-        että ohjeita noudatetaan.
18184: säasiainministeriössä kielteinen päätös käänny-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
18185:  tyksen jälkeen 29.10.1993. Samana päivänä             tyksen 37 §:n 1 momel}ttiin viitaten esitämme
18186:  KHO kumosi ministeriön päätöksen sillä perus-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18187:  teella, että se oli saanut lisätietoja Tmawan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18188:  perheen olosuhteista sekä kolmen lapsen tervey-
18189:  dentilasta. Korkein hallinto-oikeus viittaa pää-                 Katsooko Hallitus ulkomaalaisosas-
18190:  töksessään mm. ihmisoikeussopimukseen ja lap-                 ton ylijohtajan korkeinta hallinto-oikeut-
18191:  sen oikeuksia koskeviin sopimuksiin.                          ta koskevien lausuntojen olevan sopu-
18192:     Sisäasiainministeriön oli siis tehtävä uusi pää-           soinnussa virkatehtävän hoidon vaati-
18193:  tös. Myöhemmin päätös tehtiinkin, ja Tmawan                   musten kanssa, ja ellei katso,
18194: 
18195: 2300321
18196: 2                                      1993 vp -   KK 634
18197: 
18198:         onko Hallitus ryhtynyt asiassa toi-             alaisilleen antanut turvapaikanhakijoi-
18199:       menpiteisiin, sekä                                den kohtelusta yleensä ja mainitun Tma-
18200:         millaisia ohjeita sisäasiainministeri on        wan perheen kohdalla erityisesti?
18201:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
18202: 
18203:                    Pertti Paasio                            Mats Nyby
18204:                                            1993 vp -    KK 634                                          3
18205: 
18206: 
18207: 
18208: 
18209:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18210: 
18211:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ulkomaalaiskeskuksen ylijohtaja Risto Veija-
18212: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lainen on todennut sekä tiedotustilaisuudessa
18213: olette 24 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn             1.11.1993 että joillekin toimittajille muussa yh-
18214: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           teydessä, että korkeimmalla hallinto-oikeudella
18215: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         ei ole kompetenssia tehdä ratkaisuja maahantu-
18216: taja Paasion ym. kirjallisen kysymyksen n:o 634:       loa koskevissa asioissa. Vaikka Veijalaisen lau-
18217:                                                        sunto ilmaisun suppeuden vuoksi on saatettu
18218:           Katsooko Hallitus ulkomaalaisosas-           osittain ymmärtää väärin, on se ulkomaalaisla-
18219:        ton ylijohtajan korkeinta hallinto-oikeut-      kia ajatellen juridisesti oikea. Maahantuloa kos-
18220:        ta koskevien lausuntojen olevan sopu-           kevista viisumi- ja oleskelulupapäätöksistä ei ole
18221:        soinnussa virkatehtävän hoidon vaati-           vali tusoikeutta.
18222:        musten kanssa, ja ellei katso,                      Veijalaisen lausunto on täten sopusoinnussa
18223:           onko Hallitus ryhtynyt asiassa toi-          sekä lainsäädännön että hänen virkatehtäviensä
18224:        menpiteisiin, sekä                              kanssa.
18225:           millaisia ohjeita sisäasiainministeri on         Mitä kysymyksen toiseen osaan tulee eli sii-
18226:        alaisilleen antanut turvapaikanhakijoi-         hen, millaisia ohjeita olin antanut alaisilleni
18227:        den kohtelusta yleensä ja mainitun Tma-         turvapaikanhakijoiden kohtelusta yleensä ja
18228:        wan perheen kohdalla erityisesti?               mainitun Tmavan perheen kohdalla erityisesti,
18229:                                                        voin todeta seuraavaa.
18230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Syyskuussa, kun vanhemmat löytyivät, olin
18231: vasti seuraavaa:                                       antanut ohjeen, että käännyttämispäätöksen
18232:                                                        täytäntöönpano suoritetaan vain, jos koko perhe
18233:    Kysymyksessä on lähdetty siitä, että sisäasi-       voidaan käännyttää yhdessä. Katkos tiedonku-
18234: ainministeriö myönsi Tmavan perheelle oleske-          lussa sisäasiainministeriön ja paikallispoliisin
18235: luluvan sen vuoksi, että korkein hallinto-oikeus       välillä aiheutti sen, että osa perheestä käännytet-
18236: olisi näin määrännyt. Tosiasiassa korkein hallin-      tiin, vaikka kaikkia lapsia ei ollut löydetty.
18237: to-oikeus ei muuttanut sisäasiainministeriön               Tiedonkulun katkoksen syynä oli osittain se,
18238: päätöstä, vaan samalla kun se kumosi sisäasiain-       että ulkomaalaiskeskuksella ei ole käskyvaltaa
18239: ministeriön käännytysratkaisun, se vain palautti       paikallispoliisiin nähden. Ongelma ei ollut aikai-
18240: asian Sisäasiainministeriölie uudelleen käsiteltä-     semmin tullut esiin. Sisäasiainministeriön poliisi-
18241: väksi. Palauttaminen johtui siitä, että korkein        osaston ulkomaalaiskeskukselle 1.10.1993lähet-
18242: hallinto-oikeus oli saanut uutta selvitystä, joka ei   tämällä kirjeellä käskyvaltasuhteita on selven-
18243: ollut ollut sisäasiainministeriön käytössä tämän       netty.
18244: tehdessä päätöstään. Tuolloin käännytys oli jo             Sen sijaan lokakuussa pantaessa käännyttä-
18245: pantu täytäntöön ja koko perhe oli jo Ruotsissa.       mispäätöstä täytäntöön perheen lasten osalta
18246: Näin ollen sisäasiainministeriö ei enää asian          eivät virkamiehet toimineet vastoin ministeriön
18247: uudessa käsittelyssä voinutkaan tehdä muuta            johdon ohjeita. Tällöinhän viranomaiset täytän-
18248: ratkaisua kuin todeta asian rauenneeksi. Tämä          töönpanolla yhdistivät perheen, joka sen omien
18249: oli siis se uusi päätös, joka sisäasiainministeriön    toimenpiteiden johdosta oli ollut hajonneena
18250: oli tehtävä ja joka tehtiin. Mutta mitään velvol-      elokuusta lähtien.
18251: lisuutta ottaa perhe takaisin Ruotsista ei kor-            Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus ja
18252: keimman hallinto-oikeuden purkamispäätök-              poliisiosasto ovat antaneet ulkomaalaislain ja
18253:  seen ollut asetettu. Päätöksen, jolla perheen         -asetuksen nojalla sisäasiainministeriön mää-
18254: sallittiin saapua uudelleen maahan, teki Suomen        räyskokoelmassa ohjeita turvapaikka-asioista ja
18255: edustusto Ruotsissa sisäasiainministeriön anta-        turvapaikanhakijoiden kohtelusta yleensä. Näi-
18256:  man lausunnon perusteella.                            den ohjeiden yleislinjaus vastaa asiaa koskevia
18257:                                                        kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia.
18258:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1993
18259: 
18260:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
18261: 4                                         1993 vp -   KK 634
18262: 
18263: 
18264: 
18265:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18266: 
18267:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Överdirektören för utlänningscentralen Risto
18268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        Veijalainen har vid informationstillfället
18269: den 24 november 1993 till vederbörande medlem         1.11.1993 och till några redaktörer i ett annat
18270: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        sammanhang konstaterat att högsta förvalt-
18271: Paasio m.fl. skriftliga spörsmål nr 634:              ningsdomstolen saknar kompetens att fatta be-
18272:                                                       slut i ärenden som gäller inresa. Trots att Veija-
18273:           Anser Regeringen att de utlåtanden          lainens utlåtande på grund av den knappa ut-
18274:        som överdirektören för utlänningsavdel-        formningen kan ha kunnat delvis missförstås, är
18275:        ningen har avgett om högsta förvalt-           det med tanke på utlänningslagen juridiskt rik-
18276:        ningsdomstolen harmonierar med de              tigt. Man har inte rätt att överklaga beslut om
18277:        krav som hans tjänsteåligganden ställer,       visum och uppehållstillstånd när det gäller inre-
18278:        och om Regeringen inte anser det,              sa.
18279:           har Regeringen vidtagit åtgärder i              Veijalainens utlåtande harmonierar därför
18280:        ärendet, samt                                  både med lagstiftningen och hans tjänsteåliggan-
18281:           vilka anvisningar har inrikesministem       den.
18282:        meddelat sina underlydande när det gäl-            Vad beträffar spörsmålets andra del, dvs.
18283:        ler behandlingen av asylsökande i all-         vilka anvisningar jag hade meddelat mina under-
18284:        mänhet och speciellt när det gäller famil-     lydande när det gäller behandlingen av asylsö-
18285:        jen Tmava?                                     kande i allmänhet och speciellt när det gäller
18286:                                                       familjen Tmava, kan jag konstatera följande.
18287:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              I september, när föräldrama hittades, hade
18288: samt anföra följande:                                 jag meddelat den anvisningen att beslutet om
18289:                                                       avvisning verkställs bara om hela familjen kan
18290:     Man har utgått i frågan från att inrikesminis-    avvisas tillsammans. Ett avbrott i informationen
18291: teriet beviljade familjen Tmava uppehållstill-        mellan inrikesministeriet och den lokala polisen
18292: stånd på grund av att högsta förvaltningsdom-         medförde att en del av familjen avvisades, trots
18293: stolen skulle ha bestämt så. I själva verket          att alla bam inte hade hittats.
18294: ändrade högsta förvaltningsdomstolen inte på              Avbrottet i informationen förorsakades delvis
18295: inrikesministeriets beslut, utan samtidigt som        av att utlänningscentralen saknar bestämmande-
18296: den upphävde inrikesministeriets beslut om av-        rätt över den lokala polisen. Detta problem hade
18297: visning retumerade den bara ärendet tili inrikes-     inte tidigare kommit fram. Polisavdelningen vid
18298: ministeriet för ny behandling. Retumeringen           inrikesministeriet har i sitt brev tili utlännings-
18299: berodde på att högsta förvaltningsdomstolen           centralen 1.10.1993 klargjort bestämmanderätts-
18300: hade fått nya upplysningar som inte hade stått        förhållandena.
18301: till inrikesministeriets förfogande då det fattade        I oktober däremot, när beslutet om avvisning
18302: beslut i ärendet. Avvisningen hade då redan           verkställdes för bamens del, handlade tjänste-
18303: blivit verkställd och hela familjen befann sig        männen inte i strid med de anvisningar som
18304: redan i Sverige. När inrikesministeriet sedan         ministeriets ledning hade meddelat. Myndighe-
18305: behandlade ärendet på nytt kunde det inte fatta       tema återförenade ju genom verkställigheten
18306: något annat beslut än att konstatera att ärendet      familjen, som på grund av sina egna åtgärder
18307: hade förfallit. Detta var således det nya beslut      hade varit splittrad sedan augusti.
18308: som inrikesministeriet måste fatta och som fatta-         Utlänningscentralen och polisavdelningen vid
18309: des. Högsta förv~ltningsdomstolen hade i sitt         inrikesministeriet har med stöd av utlänningsla-
18310: hävningsbeslut dock inte ålagt ministeriet någon      gen och utlänningsförordningen i inrikesministe-
18311: skyldighet att återta familjen från Sverige. Beslu-   riets föreskriftssamling meddelat anvisningar om
18312: tet genom vilket familjen tilläts återvända till      asylärenden och behandlingen av asylsökande i
18313: Finland fattades av den finska beskickningen i        allmänhet. Den allmänna linjedragningen i dessa
18314: Sverige på basis av det utlåtande som inrikesmi-      anvisningar motsvarar intemationella överens-
18315: nisteriet hade avgett.                                kommelser och rekommendationer i ärendet.
18316:      Helsingfors den 13 december 1993
18317: 
18318:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
18319:                                                 1993 vp
18320: 
18321: Kirjallinen kysymys 635
18322: 
18323: 
18324: 
18325: 
18326:                                    Laakso ym.: Tiedekeskus Heurekan toiminnan turvaamisesta
18327: 
18328: 
18329: 
18330:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18331: 
18332:     Tiedekeskussäätiön ylläpitämä tiedekeskus         vat noin kolmen miljoonan markan ylimääräisen
18333: Heureka on runsaan neljän vuoden aikana nous-         rasitteen säätiön muutenkin hyvin tiukkaan
18334: sut merkittäväksi kansalliseksi kulttuuri- ja ope-    käyttötalouteen.
18335: tuslaitokseksi.                                           Vantaan kaupunki on tiedekeskuksen sulke-
18336:     Heurekaan tutustui vuonna 1992 yli 250 000        misen estämiseksi ottanut kantaakseen aiempaa
18337: kävijää, joista melkein 70 000 oli koululaisia.       suuremman osuuden säätiön taloudellisista vel-
18338: Tiedekeskus on Suomen vapaa-ajan ja kulttuuri-        voitteista.
18339: kohteiden kävijätilastoissa selvästi kärkijoukos-         Keväällä 1993 Vantaan kaupunginvaltuusto
18340: sa.                                                   päätti myöntää tiedekeskussäätiölle 3,5 miljoo-
18341:     Eri tutkimuksista käy ilmi, että Heureka myös     nan markan ylimääräisen avustuksen vuoden
18342: laadullisesti kuuluu Suomen parhaimmistoon.           1992 toiminta-alijäämän kattamiseksi sekä suo-
18343: Tiedekeskus nauttii myös kansainvälistä arvos-        rittaa säätiölle yhteensä 20,5 miljoonaa markkaa
18344: tusta.                                                erityisavustusta säätiön lainojen maksamiseksi
18345:     Myös tieteen tunnetuksi tekemisessä Heure-        vuosina 1994-1998.
18346: kalla on maassamme erittäin keskeinen asema.              Lisäksi säätiön ja kaupungin välistä sopimus-
18347:     Tiedekeskus Heurekan ongelmana on talous;         ta muutettiin niin, että lainojen korot tulevaisuu-
18348: tiedekeskuksen käyttötalous rakentuu kävijöi-         dessa kuuluvat kaupungin toiminta-avustuksen
18349: den tuomien tulojen, Vantaan kaupungin toi-           piiriin.
18350: minta-avustuksen ja elinkeinoelämän lahjoitus-            Vantaan kaupunki on tukitoimillaan pelasta-
18351:  ten varaan.                                          nut Heurekan välittömästä selvitystilasta ja pa-
18352:      Tiedekeskussäätiön ja Vantaan kaupungin          rantanut toiminnan jatkamisen mahdollisuuk-
18353:  välisen sopimuksen mukaan kaupunki korvaa            sia.
18354:  korkeintaan kolmanneksen säätiön eräistä toi-            Kaikkia Heurekan taloudellisia ongelmia
18355:  mintamenoista.                                       Vantaan kaupunki ei luonnollisestikaan ole pys-
18356:      Laman vuoksi kävijöiden käyttämät tulot          tynyt ratkaisemaan. Selvää myös on, ettei kau-
18357:  ovat vähentyneet, samoin sponsorointi. Myös-         punki pysty nyt eikä tulevaisuudessa tukemaan
18358:  kään Vantaan kaupungin avustus ei ole riittänyt      Heurekaa enemmän.
18359:  estämään kattamattoman alijäämän syntymistä              On myönteistä, että valtion vuoden 1994 bud-
18360:  vuosina 1989-1992.                                   jettiesitykseen sisältyy neljän miljoonan markan
18361:      Tiedekeskussäätiö on määrätietoisesti pyrki-     määräraha tiedekeskuksen perustamiskuluja
18362:  nyt sopeuttamaan Heurekan toiminnan vallitse-        varten.
18363:  viin taloudellisiin realiteetteihin. Vuosina 1990-       Kyse on kuitenkin kertaluonteisesta määrära-
18364:   1993 Heurekan henkilöstön kokonaismäärä on          hasta, joka ei riitä turvaamaan tiedekeskuksen
18365:  vähentynyt alle puoleen ja vuosina 1991-1993         toiminnan jatkamista tulevaisuudessa.
18366:  käyttötalouden volyymia on supistettu 30 %.              Pelkästään pääsylipputulojen, vähentyneiden
18367:      Toiminnasta aiheutunut alijäämä (yhteensä n.     sponsoritulojen ja Vantaan kaupungin taloudel-
18368:   9,9 miljoonaa markkaa) on jouduttu lainoitta-       lisen tuen turvin ei voida välttää tiedekeskuksen
18369:   maan. Kun otetaan lisäksi huomioon Heurekan         toimintojen alasajamista.
18370:   perustamisesta syntyneet lainat, oli säätiön vel-       Onkin välttämätöntä, että valtio osallistuu
18371:   kataakka tammikuussa 1993 kaiken kaikkiaan          myös jatkossa tiedekeskus Heurekan talouden
18372:   25,4 miljoonaa markkaa.                             tukemiseen vuosittaisella käyttöavustuksella.
18373:      Lainojen aiheuttamat korkokulut muodosta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18374: 
18375:  230032J
18376: 2                                    1993 vp -   KK 635
18377: 
18378: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme          teen popularisoinnin kannalta Suomen
18379: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen          oloissa ainutlaatuisen tiedekeskus Heure-
18380: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:           kan saattamiseksi valtiollisten tukijärjes-
18381:                                                       telmien piiriin esimerkiksi siten, että tie-
18382:         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          dekeskus saisi vuosittaisen käyttöavus-
18383:       ryhtyä kansallisesti merkittävän ja tie-        tuksen valtion budjetista?
18384: 
18385:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
18386: 
18387:         Jaakko Laakso                   Kaarina Dromberg         Antti Kalliomäki
18388:         Jouko Jääskeläinen              Ulla Anttila             Tarja Kautto
18389:         Heli Astala                     Jukka Gustafsson         Riitta Jouppila
18390:         Margareta Pietikäinen           Leila Lehtinen           Ismo Seivästö
18391:         Marja-Liisa Tykkyläinen         Aarno von Bell           Iiris Hacklin
18392:         Raila Aho                       Martti Korhonen          Pekka Viljanen
18393:         Pekka Räty                      Tuija Maaret Pykäläinen  Maija-Liisa Lindqvist
18394:         Eero Paloheimo                  Outi Ojala               Osmo Polvinen
18395:         Paavo Lipponen                  Asko Apukka              Esko-Juhani Tennilä
18396:         Matti Louekoski                 Antero Kekkonen          Esko Seppänen
18397:         Minna Karhunen                  Arja Ojala               Paavo Nikula
18398:         Matti Vanhanen                  Aino Suhola              Heidi Hautala
18399:         Tero Mölsä                      Pirkko Laakkonen         Päivi Varpasuo
18400:         Johannes Koskinen               Marita Jurva             Matti Vähänäkki
18401:         Tuulikki Hämäläinen             Kerttu Törnqvist         Mikko Rönnholm
18402:         Marjatta Stenius-Kaukonen       Ensio Laine              Maija Rask
18403:                   Iivo Polvi                            Armas Komi
18404:                                           1993 vp -   KK 635                                             3
18405: 
18406: 
18407: 
18408: 
18409:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18410: 
18411:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa        neet, samoin sponsorointi elinkeinoelämän ta-
18412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         holta. Vantaan kaupungin toiminta-avustus ei
18413: olette 24 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           ole riittänyt estämään alijäämän syntymistä.
18414: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Toiminnasta vuosina 1989-1993 aiheutunut ali-
18415: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laak-         jäämä, yhteensä noin 9,9 milj. markkaa, on
18416: son ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          jouduttu kattamaan lainoilla. Tämä, yhdessä
18417: n:o 635:                                              Heurekan perustamisesta syntyneiden lainojen
18418:                                                       kanssa, merkitsee säätiölle kaikkiaan 25,4 milj.
18419:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        markan velkataakkaa.
18420:        ryhtyä kansallisesti merkittävän ja tie-          Tiedekeskussäätiö on sopeuttanut toimin-
18421:        teen popularisoinnin kannalta Suomen           taansa vallitseviin taloudellisiin realiteetteihin
18422:        oloissa ainutlaatuisen tiedekeskus Heure-      niin pitkälle kuin se suinkin ilman tiedekeskuk-
18423:        kan saattamiseksi valtiollisten tukijärjes-    sen sulkemista on ollut mahdollista. Vuosina
18424:        telmien piiriin esimerkiksi siten, että tie-    1990-1993 henkilöstön kokonaismäärä on vä-
18425:        dekeskus saisi vuosittaisen käyttöavus-        hennetty puoleen. Käyttötalouden volyymia on
18426:        tuksen valtion budjetista?                     supistettu 30 %.
18427:                                                          Vantaan kaupunki on tiedekeskuksen sulke-
18428:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           misen estämiseksi ottanut kantaakseen aiempaa
18429: taen seuraavaa:                                       suuremman osuuden säätiön taloudellisista vel-
18430:                                                       voitteista myöntämällä tiedekeskussäätiölle 3,5
18431:    Tiedekeskussäätiön ylläpitämä tiedekeskus          milj. markan ylimääräisen avustuksen toiminta-
18432: Heureka on runsaan neljän toimintavuoden ai-          alijäämän kattamiseksi ja tekemällä velkajäijes-
18433: kana noussut valtakunnallisesti merkittäväksi         telyn säätiön lainoista. Enempää Vantaan kau-
18434: kulttuuri- ja opetuslaitokseksi. Heurekassa oli       pungin ei voida enää edellyttää tiedekeskusta
18435: vuonna 1992 kävijöitä yli 250 000, joista lähes       tukevan.
18436: 70 000 koululaisia. Tiedekeskus on Suomen va-            Valtio on osoittanut tiedekeskus Heurekan
18437: paa-ajan ja kulttuurikohteiden kävijätilastoissa      perustamiskustannuksiin tähän mennessä yh-
18438: selvästi kärkijoukossa. Myös tieteen tunnetuksi       teensä 31,5 milj. markkaa. Tämän lisäksi vuoden
18439: tekemisessä Heurekalla on keskeinen asema.            1994 talousarvioesitykseen sisältyy esitys 4 milj.
18440:    Tiedekeskuksen käyttötalous rakentuu pääsy-        markan myöntämisestä perustamiskustannuk-
18441: maksujen, Vantaan kaupungin toiminta-avus-            siin.
18442: tuksen ja lahjoitusten varaan. Vallitseva talou-         Eduskunta päätti vuoden 1986 tulo- ja meno-
18443: dellinen tilanne on koetellut erityisesti tiedekes-   arvioesitystä käsitellessään, että valtio ei osallis-
18444: kuksen tapaisten laitosten menestymismahdolli-        tu tiedekeskuksen käyttökustannuksiin.
18445: suuksia. Kävijöidenjättämät tulot ovat vähenty-
18446: 
18447:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1993
18448: 
18449:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
18450: 4                                         1993 vp -   KK 635
18451: 
18452: 
18453: 
18454: 
18455:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18456: 
18457:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionen har i synnerhet drabbat inrättningar likt
18458: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        detta vetenskapscenter. Inkomsterna av besö-
18459: den 24 november 1993 till vederbörande medlem         karna har minskat, liksom sponsringen från
18460: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        näringslivet. Driftsbidraget från Vanda stad har
18461: Laakso m.fl. undertecknade spörsmål nr 635:           inte räckt tili att förhindra ett underskott. Verk-
18462:                                                       samhetsunderskottet under 1989-1993, sam-
18463:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        manlagt ca 9,9 miljoner mark, har man blivit
18464:        ta för att det nationellt betydelsefulla och   tvungen att täcka genom lån. Detta tillsammans
18465:        med tanke på vetenskapens popularise-          med lånen från Heurekas inrättande innebär en
18466:        ring i Finland enastående vetenskapscen-       skuldbörda på sammanlagt 25,4 miljoner mark
18467:        tret Heureka skall komma i åtnjutande          för stiftelsen,
18468:        av de statliga stödsystemen, exempelvis            Stiftelsen Tiedekeskussäätiö har anpassat sin
18469:        så att vetenskapscentret årligen skulle få     verksamhet efter rådande ekonomiska realiteter
18470:        ett driftsbidrag som anslås i statsbudge-      så långt det överhuvud har varit möjligt, utan att
18471:        ten?                                           centret behövt stängas. Under 1990-1993 min-
18472:                                                       skades personalen tili hälften. Volymen i drifts-
18473:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             ekonomin har minskats med 30%. För att hind-
18474: anföra följande:                                      ra att vetenskapscentret måste stängas har
18475:                                                       Vanda stad tagit på sig en större börda av
18476:   Vetenskapscentret Heureka, som stiftelsen           stiftelsens åligganden genom att bevilja stiftelsen
18477: Tiedekeskussäätiö är huvudman för, har under          Tiedekeskussäätiö ett extra understöd på 3,5
18478: drygt fyra års verksamhet blivit en betydelsefull     miljoner mark för att täcka driftsunderskottet
18479: kultur- och undervisningsinrättning för hela lan-     och genom att träffa en skulduppgörelse i fråga
18480: det. Heureka besöktes 1992 av över 250 000            om stiftelsens lån. Mera än så kan Vanda stad
18481: personer, av vilka nästan 70 000 var skolelever. I    inte förväntas stöda vetenskapscentret. Hittills
18482: besöksstatistiken över fritids- och kulturobjekt i    har staten anvisat sammanlagt 31,5 miljoner
18483: Finland är vetenskapscentret bland de mest be-        mark för Heurekas anläggningskostnader. Vida-
18484: sökta. När det gäller att presentera vetenskap        re ingår i statsbudgeten för 1994 ett förslag om 4
18485: spelar Heureka en central roll.                       miljoner mark för anläggningskostnaderna.
18486:    Vetenskapscentrets driftsekonomi baserar sig           Då riksdagen behandlade budgetpropositio-
18487: på inträdesavgifter, driftsbidrag från Vanda stad     nen för 1986 beslöt den att staten inte deltar i
18488: och donationer. Den rådande ekonomiska situa-         vetenskapscentrets driftskostnader.
18489: 
18490:      Helsingfors den 7 december 1993
18491: 
18492:                                                           Undervisningsminister Riitta Uosukainen
18493:                                                 1993 vp
18494: 
18495: Skriftligt spörsmål 636
18496: 
18497: 
18498: 
18499: 
18500:                                    M. Pietikäinen: Om grunderna för beviljande av fronttjänsttecken
18501: 
18502: 
18503: 
18504:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18505:    Enligt förordningen om fronttjänsttecken           ter. Uppgifternas art verkar inte på beviljandet
18506: (554/78), så som den är ändrad genom förord-          av fronttjänsttecknet utan enbart tillhörighet tili
18507: ning (341186), tilidelas fronttjänsttecken en kvin-   enhet. Bland de som faller utanför finns luft-
18508: na, som såsom finsk medborgare eller en kvinna,       värnslottorna, som utfört mycket ansvarsfulla
18509: som nu är finsk medborgare, under krigen              uppgifter.
18510: 1939-1945 har tjänat vid trupp, hörande tili             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
18511: operativ enhet med frontansvar, eller vid luft-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18512: värns- eller kusttrupper, inom sjöstridskrafter-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18513: nas fartygsenheter eller luftstridskrafternas flyg-   f"öljande spörsmål:
18514: enheter eller på annat sätt har verkat i med
18515: fronttjänst jämförbara uppgifter inom området                   Av viiken orsak beviljas inte luftvärns-
18516: för en operativ enhet med frontansvar. Trots att             lottor fronttjänsttecken, och
18517: listan är omfattande finns det flera grupper som                ämnar Regeringen vidta åtgärder för
18518: faller utanför och inte har rätt tili fronttjänst-           att rätta tili detta missförhållande?
18519: tecken, även om de tjänstgjort i försvarsuppgif-
18520: 
18521:      Helsingforsden 25 november 1993
18522:                                         Margareta Pietikäinen
18523: 
18524: 
18525: 
18526: 
18527:  2300321
18528: 2                                        1993 vp -   KK 636
18529: 
18530: Kirjallinen kysymys 636                                                                    Suomennos
18531: 
18532: 
18533: 
18534: 
18535:                                   M. Pietikäinen: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisperusteista
18536: 
18537: 
18538: 
18539:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18540: 
18541:    Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-        asianomaiset ovat palvelleet puolustustehtävis-
18542: sen (554/78), sellaisena kuin se on muutettuna       sä. Tehtävien luonne ei vaikuta rintamapalvelus-
18543: asetuksella (341186), naiselle, joka on Suomen       tunnuksen myöntämiseen, vaan pelkästään yk-
18544: kansalaisena palvellut, tai naiselle, joka nyt on    sikköön kuuluminen. Luettelon ulkopuolelle
18545: Suomen kansalainen ja on palvellut vuosien           jääneiden joukossa ovat ilmatorjuntalotat, jotka
18546: 1939-1945 sotien aikana rintamavastuussa ol-         ovat suorittaneet hyvin vastuullisia tehtäviä.
18547: leen sotatoimiyhtymän joukoissa taikka ilmator-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18548: junta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien alus-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18549: yksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä tahi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18550: muutoin toiminut rintamapalvelukseen rinnas-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18551: tettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen so-
18552: tatoimiyhtymän alueella, annetaan rintamapal-                  Mistä syystä ilmatorjuntalotille ei
18553: velustunnus. Siitä huolimatta, että luettelo on             myönnetä rintamapalvelustunnusta, ja
18554: laaja, sen ulkopuolellejää monia ryhmiä, joilla ei             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18555: ole oikeutta rintamapalvelustunnukseen, vaikka              siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
18556: 
18557:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1993
18558: 
18559:                                         Margareta Pietikäinen
18560:                                           1993 vp -    KK 636                                           3
18561: 
18562: 
18563: 
18564: 
18565:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18566: 
18567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettävänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
18568: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         massa rintamaveteraanitunnusten selvitystyö-
18569: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ryhmässä (STM 1990:19).
18570: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Pieti-           Työryhmä totesi useiden henkilöryhmien pa-
18571: käisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       noksen olleen olennainen Suomen puolustustais-
18572: 636:                                                  teluissa. Työryhmä halusi tunnustaa rintamalla
18573:                                                       taistelleille veteraaneille erityisaseman. Työryh-
18574:           Mistä syystä ilmatorjuntalotille ei         mä painotti erityisesti rintamasotilastunnuksen
18575:        myönnetä rintamapalvelustunnusta, ja           saajien asemaa, koska he muodostivat ainoan
18576:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ryhmän, jolle on asetettu periaatteelliseksi vaati-
18577:        siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?            mukseksi osallistuminen taisteluihin. Sen vuoksi
18578:                                                       työryhmä suhtautui kielteisesti erityisten uusien
18579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tunnusten myöntämiseen, vaikkei niiden muka-
18580: vasti seuraavaa:                                      na seuraisi oikeutta etuuksiin. Työryhmä tutki
18581:                                                       tuolloin muun muassa rautateiden henkilöstön,
18582:     Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-        viestintä- ja ilmansuojelutehtävissä olleiden,
18583: sen (554/78) 1 §:n mukaan naiselle, joka on           kauppalaivastossa palvelleiden, miinanraivauk-
18584: Suomen kansalaisena palvellut, tai naiselle, joka     seen osallistuneiden ja sairaanhoitohenkilöstön
18585: nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut             asemaa.
18586: vuosien 1939-1945 sotien aikana rintamavas-              Työryhmä totesi vuosien 1939-1945 sotien
18587: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa taikka       olleen ns. totaalista sotaa, joka koetteli ankarasti
18588: ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoi-         koko kansaa. Monilla väestöryhmillä oli rinta-
18589: mien alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksi-        maveteraanien ohella olennainen merkitys työn-
18590: köissä tahi muutoin toiminut rintamapalveluk-         sä kautta siihen, että Suomi selvisi sodista itse-
18591: seen rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuus-      näisenä valtakuntana. Näin ollen myös kotirin-
18592: sa olleen sotatoimiyhtymän alueella, annetaan         tamalla palvelleiden osuus on kiistatta ollut
18593: rintamapalvelustunnus.                                merkittävä Suomen selviytymisessä kyseisistä
18594:     Asetuksen tarkoituksena on antaa tunnus rin-      sodista.
18595: tamapalveluksesta sellaisille naisille, jotka sodan      Kotirintamalla palvelleiden lisäksi myös edel-
18596: aikana ovat palvelleet maarintamalla sotatoi-         lä mainitut työryhmän tutkimat henkilöryhmät
18597: miyhtymän joukoissa tai muuten rintamapalve-          ovat vailla erityistä rintamaveteraanien sosiaali-
18598: lukseen rinnastettavissa tehtävissä taikka meri-      turvaa. Viimeksi Suomen Punainen Risti on
18599: ja ilmavoimien taisteluyksiköissä. Tunnuksen          tehnyt esityksen SPR:n rekistereihin kuulunei-
18600: myöntämiskäytäntö oli tarkoitus saada samaksi         den henkilöiden sisällyttämisestä rintamapalve-
18601: kuin mitä noudatetaan myönnettäessä miehelle          lustunnuksen saajien joukkoon.
18602: rintamasotilastunnus. Ilmatorjuntalotalle, joka          Valtion taloudellinen tilanne on taittunut
18603: palveli edellä mainituissa yksiköissä tai joukois-    vuoden 1990 aikana korkeasuhdanteesta syväksi
18604:  sa tai joka muutoin toimi rintamapalvelukseen        lamaksi, josta selviäminen on verkkaista. Näin
18605:  rinnastettavissa tehtävissä sotatoimiyhtymän         ollen sosiaali- ja terveyshallinnon on ollut välttä-
18606:  alueella, myönnetään rintamapalvelustunnus.          mätöntä keskittyä nykyisen palvelutason ja elä-
18607:     Mahdollisuudet rintamatunnusten myöntä-           keturvan kehittämiseen.
18608:  misedellytysten laajentamiseen ovat olleet selvi-
18609: 
18610:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
18611: 
18612:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
18613: 4                                         1993 vp -    KK 636
18614: 
18615: 
18616: 
18617: 
18618:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
18619: 
18620:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Arbetsgruppen konstaterade att flera person-
18621: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           gruppers insatser har varit av väsentlig betydelse
18622: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        för Finlands försvarsstrider. Den önskade tiller-
18623: dagsman M. Pietikäinen undertecknade spörs-            känna de veteraner som har kämpat vid ftonten
18624: mål nr 636:                                            en specialställning. Arbetsgruppen betonade sär-
18625:                                                        skilt ställningen för de personer som har motta-
18626:           Av viiken orsak beviljas inte luftväms-      git ett frontmannatecken, eftersom denna grupp
18627:        lottor fronttjänsttecken, och                   var den enda för viiken deltagande i strid hade
18628:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          uppställts som ett principiellt krav. Därför ställ-
18629:        att rätta till detta missförhållande?           de sig arbetsgruppen negativ till beviljandet av
18630:                                                        särskilda nya tecken, fastän dessa inte skulle
18631:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          medföra någon rätt till förmåner. Arbetsgrup-
18632: anföra följande:                                       pen undersökte ställningen för bl.a. följande
18633:                                                        kategorier: jämvägspersonalen, de som skött
18634:    Om en kvinna såsom finsk medborgare eller           kommunikations- och luftvämsuppgifter, de
18635: en kvinna, som nu är finsk medborgare, under           som tjänstgjort vid handelsflottan, de som delta-
18636: krigen 1939-1945 har tjänat vid någon trupp            git i minröjning samt sjukvårdspersonalen.
18637: som hör till en operativ enhet med frontansvar,            Arbetsgruppen konstaterade att krigen
18638: eller vid luftväms- eller kusttrupper, inom sjö-       1939-1945 var s.k. totaltkrig som innebar en
18639: stridskraftemas fartygsenheter eller luftstrids-       hård prövning för hela folket. Flera befolknings-
18640: kraftemas flygenheter eller inom området för en        grupper utöver frontveteranema hade genom sitt
18641: operativ enhet med frontansvarpå annat sätt har        arbete en avgörande betydelse för att Finland
18642: verkat i uppgifter som kan jämföras med front-         klarade sig ur krigen som en självständig stat.
18643: tjänst, tilldelas hon fronttjänsttecken enligt 1 §     Det kan alltså inte bestridas att även kvinnoma
18644: förordningen om fronttjänsttecken (554178).            på hemmafronten på ett betydande sätt bidrog
18645:    Syftet med förordningen är att tecknet för          till att Finland klarade sig igenom de nämnda
18646: fronttjänst skall tilldelas kvinnor som under          krigen.
18647: kriget tjänade vid landfronten inom någon ope-             Förutom de som tjänade på hemmafronten
18648: rativ enhet eller på något annat sätt var verksam-     saknar även de ovan nämnda personkategorier-
18649: ma i uppgifter som kan jämföras med front-             na, som arbetsgruppen har undersökt, särskilt
18650: tjänst, eller i sjö- och luftstridskraftemas strids-   socialskydd för frontveteraner. Senast har Fin-
18651: enheter. Avsikten har varit att fronttjänsttecknet     lands Röda Kors gjort en framställning om att
18652: skall beviljas enligt samma praxis som männen          de som har hört till FRK:s register skulle inklu-
18653: beviljas frontmannatecken. Om en luftvämslotta         deras i den grupp som erhåller ett fronttjänst-
18654: har tjänat i de ovan nämnda enhetema eller             tecken.
18655: truppema, eller inom området för en operativ               Statens ekonomiska situation förändrades
18656: enhet på annat sätt har verkat i uppgifter som         under 1990 från högkonjunktur till en djup
18657: kan jämföras med fronttjänst, tilldelas hon ett        recession, från viiken återhämtningen sker trögt.
18658: fronttjänsttecken.                                     Under dessa omständigheter har det varit nöd-
18659:    Möjlighetema att vidga förutsättningama för         vändigt för social- och hälsovårdsförvaltningen
18660: beviljande av fronttecken har utretts i en arbets-     att koncentrera sig på att utveckla den nuvaran-
18661: grupp som social- och hälsovårdsministeriet till-      de servicenivån och det existerande pensions-
18662: satte för utredning av frågan om frontveteran-         skyddet.
18663: tecken (STM 1990:19).
18664: 
18665:      Helsingfors den 16 december 1993
18666: 
18667:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
18668:                                             1993 vp
18669: 
18670: Kirjallinen kysymys 637
18671: 
18672: 
18673: 
18674: 
18675:                                 Tennilä: Venetin-Venejärven-Vaattojärven-Sieppijärven tieyh-
18676:                                    teyden peruskotjaamisesta
18677: 
18678: 
18679:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18680: 
18681:    Kolarin kunnan alueella on noin 30 kilomet-    Kolarin kunnan jo 30 prosenttiin kohonnut
18682: rin tiekokonaisuus Venetti-Venejärvi-Vaatto-      työttömyys, jota tietyö hieman helpottaisi.
18683: järvi-Sieppijärvi (muodostuen tiestä 19709 Ve-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18684: netti-Venejärvi ja tiestä 19708 Sieppijärvi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18685: Venejärvi). Tie on kapea ja sorapäällysteinen;    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18686: kelirikkoaikoina osa tiekokonaisuudesta on suo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18687: rastaan mutavellinä. Tieyhteyttä käytetään kui-
18688: tenkin erittäin paljon sekä työmatkoihin että               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
18689: puunkuljetuksiin. Huonokuntoisen tiekokonai-             tiekokonaisuuden Venetti-Venejärvi-
18690: suuden peruskotjausta ja päällystämistä onkin            Vaattojärvi-Sieppijärvi peruskorjaami-
18691: kiirehdittävä. Kiirehtimistä perustelee myös             seksi ja päällystämiseksi kiireellisesti?
18692: 
18693:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1993
18694: 
18695:                                       Esko-Juhani Tennilä
18696: 
18697: 
18698: 
18699: 
18700:  2300321
18701: 2                                        1993 vp -   KK 637
18702: 
18703: 
18704: 
18705: 
18706:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18707: 
18708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dulla luokkaa 100 autoa/vrkeli tiet ovat varsin
18709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vähäliikenteisiä. Teiden kelirikkoaikainen huo-
18710: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nokuntoisuus on valitettavan normaali ilmiö
18711: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        monille vastaavantaisille sorateille tiemäärära-
18712: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        hatilanteen johdosta.
18713: myksen n:o 637:                                          Liikennemäärien olisi oltava ainakin kaksin-
18714:                                                      kertaisia, jotta voitaisiin perustella kyseisten tie-
18715:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      jaksojen parantamista päällystetyiksi teiksi. Tie-
18716:        tiekokonaisuuden Venetti-Venejärvi-           piiri pyrkii kuitenkin kunnossapitotoimin paran-
18717:        Vaattojärvi-Sieppijärvi peruskorjaami-        tamaan pahimpia ongelmakohtia. Varsinaisesta
18718:        seksi ja päällystämiseksi kiireellisesti?     perusparantamisesta ei ole laadittu tiesuunnitel-
18719:                                                      maa.
18720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tielaitos pitää Kolarin kunnan alueella liiken-
18721: vasti seuraavaa:                                     teellisesti tehokkaampana suunnata niukat tie-
18722:                                                      määrärahat valtatie 21 :lle, jolla on juuri käynnis-
18723:    Kysymyksessä tarkoitettujen Vaattojärven          tynyt välin Olosjoki-Sieppijärvi parantaminen.
18724: paikallistien 19708 ja Venejärven paikallistien      Työllisyysvarojen käytöstä kyseisellä alueella
18725: 19709 yhteispituus on 39 km. Liikennemäärä           päättää valtioneuvosto työministeriön esittelys-
18726: tiejaksojen alussa lähellä valtatie 21 :tä on noin   tä.
18727: 200 autoalvrkja V aattojärven-Venejärven seu-
18728: 
18729:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1993
18730: 
18731:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
18732:                                         1993 vp -   KK 637                                            3
18733: 
18734: 
18735: 
18736: 
18737:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
18738:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Venejärvi ca 100 bilar/dygn, vilket betyder att
18739: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande        trafiken på vägarna är rätt så ringa. På grund av
18740: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     anslagstillståndet är det tyvärr rätt så vanligt att
18741: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade           vägarna är i dåligt skick under tjälbildningsti-
18742: spörsmål nr 637:                                    den.
18743:                                                        Trafikmängderna borde vara åtminstone de
18744:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      dubbla för att man skall kunna motivera en
18745:        ta för att i skyndsam ordning grundrepa-     förbättring av vägavsnitten genom asfaltering.
18746:        rera och asfaltera väghelheten Venetti-      Vägdistriktet försöker dock förbättra de värsta
18747:        Venejärvi-Vaattojärvi-Sieppijärvi?           problempunkterna genom vägunderhållning.
18748:                                                     Någon egentlig vägplan över grundförbättring
18749:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       finns inte.
18750: anföra följande:                                       Vägverket anser det vara effektivare att i
18751:                                                     Kolari kommun styra de knappa väganslagen tili
18752:    Den sammanlagda vägsträckan för de i spörs-      riksväg 21, där förbättringen av vägavsnittet
18753: målet nämnda Vaattojärvi lokalväg 19708 och         Olosjoki-Sieppijärvi just inletts. Statsrådet be-
18754: Venejärvi lokalväg 19709 är 39 km. Trafikmäng-      slutar på förslag av arbetsministeriet om använd-
18755: den i bözjan av vägavsnitten nära riksväg 21 är     ning av sysselsättningspengar på nämnda områ-
18756: ca 200 bilar/dygn, och i området Vaattojärvi-       de.
18757: 
18758:      Helsingfors den 15 december 1993
18759:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
18760:                                                 1993 vp
18761: 
18762: Kirjallinen kysymys 638
18763: 
18764: 
18765: 
18766: 
18767:                                    Vähänäkki ym.: Vesioikeusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta
18768: 
18769: 
18770: 
18771:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18772: 
18773:     Vesioikeudellisilla säännöstely- ja järjestely-   ja suosittaisiin mieluummin kevyen sillan raken-
18774: hakemuksilla, samoin kuin veteen rakentami-           tamista penkereen sijaan. Valtion rakentamisvi-
18775: seen liittyvillä hakemuksilla yleensäkin on maas-     rastot kuitenkin vievät hankkeen "kunniakkaa-
18776: samme pitkä valmisteluaika. Kuitenkin aivan           seen" loppuun luvan edellyttämissä puitteissa.
18777: erityisen pitkä on näiden hankkeiden viemä aika           Laajoissa kansalaispiireissä ollaan sitä mieltä,
18778: vesiviranomaisissamme. Kun vielä otetaan huo-         etteijopa vuosikymmeniä sitten aloitettuja sään-
18779: mioon jopa kansainvälisestikin ottaen pitkät          nöstely- ja järjestelytoimituksia ja muita vesis-
18780: muutoksenhakuajat ja ylempien instanssien             töön rakentamisia tule toteuttaa, jos ne eivät
18781: asioidenkäsittelyajat, voi asioiden etenemisessä      kerta kaikkiaan sovellu nykyiseen yhteiskunta-
18782: lopulliseen päätökseen saakka kulua jopa kym-         ja ympäristöpoliittiseen ajatteluun, riippumatta
18783: meniä vuosia. Näiden aikojen kuluessa saattavat       siitä, että hakijalla on lainvoimaisen vesioikeus-
18784: ympäröivän yhteiskunnan tarpeet ja asenne-            tuomioistuimen päätöksen perusteella subjektii-
18785: ilmasto yksittäiseen hankkeeseen suurestikin          vinen oikeus toteuttaa tietty hanke. Erityisesti on
18786: muuttua.                                              arvosteltu sitä, että jopa valtio osallistuu talous-
18787:     Esimerkkinä mainittakoon, että vielä 1960-        arviovaroin sellaisten hankkeiden toteuttami-
18788: luvulla tunnettiin tarvetta peltoalan lisäämiseen     seen, joiden tarve ja peruste on jopa runsaasti yli
18789: ja pantiin alulle jonkinjoenjärjestelyhanke. Kun      kahden vuosikymmenen takainen.
18790: yli kahdenkymmenen vuoden vesiviranomaiskä-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18791: sittelyn jälkeen lupa vihdoin saadaan, ei tarvetta    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18792: peltoalan lisäämiseen enää ole, pikemminkin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18793: päinvastoin. Sen sijaan ovat esille nousseet tar-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18794: peet säilyttää ko. joen kala- ja eliökanta, ranta-
18795: viivan muuttumattomuus mm. kesämökkejä aja-                       Mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal-
18796: tellen ja muut ympäristöystävälliset tavoitteet.              litus aikoo ryhtyä sen estämiseksi, ettei
18797:  Kuitenkin asiaan on saatu· korkean vesioikeus-               toteuteta sellaisia vesistöön rakentamisia
18798:  tuomioistuimen päätös ja jopa kymmenissä mil-                sekä säännöstely- tai järjestelytoimituk-
18799: joonissa markoissa valtion rahaa hankkeen to-                 sia, jotka jopa yli kahdenkymmenen vuo-
18800:  teuttamiseksi.                                               den viranomais- ja vesioikeustuomiois-
18801:     Myös on saatettu parikymmentä vuotta sitten               tuinkäsittelyn jälkeen ovat menettäneet
18802:  panna alulle penkereen ja tien rakentaminen                  alkuperäisen tarkoitusperänsä, mutta en-
18803: johonkin vesistöön. Nyt, luvan vihdoin tultua                 nen kaikkea yhteiskuntapoliittisen ja ym-
18804:  lainvoimaisena voimaan, saattaa pengertie olla               päristöpoliittisen merkityksensä ja joiden
18805:  kerrassaan soveltumaton nykyiseen ajatteluun                 kustannuksiin erityisesti valtion osallis-
18806:  maisemakuvasta ja vesien vapaasta virtauksesta               tuminen on kohtuutonta ja tarpeetonta?
18807:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1993
18808: 
18809:                      Matti Vähänäkki                           Tuija Maaret Pykäläinen
18810: 
18811: 
18812: 
18813: 
18814:  2300321
18815: 2                                         1993 vp -   KK 638
18816: 
18817: 
18818: 
18819: 
18820:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18821: 
18822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maa- ja metsätalousministeriön asettama pe-
18823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ruskuivatus- ja tulvasuojelutoiminnan kehittä-
18824: olette 25 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn           mistyöryhmä (työryhmämuistio MMM 1993:5)
18825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tarkasteli puolestaan mm. valtion tulvasuojelu-
18826: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Matti         hankkeisiin osallistumisen perusteita. Kehittä-
18827: Vähänäkin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         misehdotuksissaan työryhmä esitti hyödynsaa-
18828: myksen n:o 638:                                       jien ja alueen kuntien rahoitusosuudeksi vähin-
18829:                                                       tään 10-20 % myös maataloudellisissa tulva-
18830:            Mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal-     suojeluhankkeissa. Jo nykyisinkin kunnat ovat
18831:        litus aikoo ryhtyä sen estämiseksi, ettei      osallistuneet esimerkiksi asutuksen tulvasuoje-
18832:        toteuteta sellaisia vesistöön rakentamisia     luun. Omarahoitusosuus varmistaa hankkeiden
18833:        sekä säännöstely- tai järjestelytoimituk-      tarkoituksenmukaisuutta elinkeinojen kannalta
18834:        sia, jotka jopa yli kahdenkymmenen vuo-        ja parantaa hankkeiden hoitoa ja kunnossapi-
18835:        den viranomais- ja vesioikeustuomiois-         toa. Tarpeellisten säädösmuutosten valmistelu
18836:        tuinkäsittelyn jälkeen ovat menettäneet        on parhaillaan käynnissä maa- ja metsätalous-
18837:        alkuperäisen tarkoitusperänsä, mutta en-       ministeriön työryhmässä.
18838:        nen kaikkea yhteiskuntapoliittisen ja ym-         Nykyisin vireille tulevissa tulvasuojeluhank-
18839:        päristöpoliittisen merkityksensä ja joiden     keissa pääpaino on asutuksen ja muun rakenne-
18840:        kustannuksiin erityisesti valtion osallis-     tun ympäristön suojaamisessa. Myös maatalou-
18841:        tuminen on kohtuutonta ja tarpeetonta?         dellista tulvasuojelua tullaan silti tarvitsemaan,
18842:                                                       ellei haluta luovuttaa jokilaaksojen parhaita vil-
18843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jelyalueita tulva-alueiksi. Luonto ja ihmistoimet
18844: vasti seuraavaa:                                      muuttavat vähitellen vesistöjä ja rakenteita. Ra-
18845:                                                       kennetuissakin vesistöissä tarvitaan tietyin, tosin
18846:    Kysymyksessä tarkoitettuihin ongelmiin on          useiden kymmenien vuosien välein uusia tulva-
18847: paneuduttu vesistötyöasioiden hallinnossa use-        suojelutoimenpiteitä, vaikka hankkeiden kun-
18848: assa yhteydessä. Viimeaikaisista selvityksistä on     nossapito on asianmukaista.
18849: tärkein maa- ja metsätalousministeriön asetta-           Merkittävien vesistöhankkeiden toteutukses-
18850: man vesistötöiden tarkistamistyöryhmän muis-          ta päätetään valtion talousarvion käsittelyn yh-
18851: tio (MMM 1991:8). Yleisten näkökohtien lisäksi        teydessä. Ottaen huomioon, että hankkeiden
18852: työryhmä otti hankekohtaisesti kantaa 33 kes-         toteutus saattaa suunnittelu- ja lupaprosessin
18853: keisimpään vesistötyöhankkeeseen, joiden suun-        jälkeen viivästyä käytettävissä olevien vesistö-
18854: nitelmat o!ivat valmiit tai valmistumassa. Muka-      työmäärärahojen niukkuuden johdosta vielä
18855: na oli myös jo osaksi rakennettuja hankkeita.         merkittävästi, vesi- ja ympäristöhallinto tarkis-
18856:    Työryhmän arvio koski suunnitelmien asian-         taa säännöllisesti ennen hankkeiden toteutuksen
18857: mukaisuutta sekä lisäselvitysten, muutosten tai       aloittamista, että suunnitelmat ovat sisällöltään
18858: rajausten tarvetta etenkin ympäristönäkökoh-          ja toteuttamisperusteiltaan asianmukaisia. Tä-
18859: tien ja maaseudun rakennemuutoksen kannalta.          män lisäksi vesi- ja ympäristöpiirien asiana on
18860: Eräitä hankkeita esitettiin käsiteltäväksi koko-      vielä rakentamisvaiheessakin huolehtia siitä, että
18861: naan uudelta pohjalta. Työryhmän ehdotuksia           suunnitelmat ovat yksityiskohdiltaan ympäris-
18862: ryhdyttiin toteuttamaan vesi- ja ympäristöhallin-     töön sopeutuvia. Näin ollen suunnitelmia voi-
18863: nossa välittömästi. Ehdotusten toteuttaminen          daan tarvittaessa muuttaa vielä toteutusvaihees-
18864: edellyttää joissain tapauksissa esimerkiksi vesioi-   sakin ja joissain tapauksissa jopa kokonaan
18865: keuden luvan ainakin osittaista muuttamista.          luopua hankkeen toteuttamisesta.
18866:                                           1993 vp -   KK 638                                         3
18867: 
18868:   Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, ettei   hankkeiden toteutus on hoidettavissa asianmu-
18869: kysymyksessä tarkoitettuihin erityisiin lainsää-      kaisesti nykyisen ja valmisteilla olevan lainsää-
18870: dännöllisiin toimiin ole aiheellista ryhtyä, vaan     dännön puitteissa.
18871: 
18872:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
18873:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
18874: 4                                        1993 vp -   KK 638
18875: 
18876: 
18877: 
18878: 
18879:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
18880: 
18881:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vattendomstolens tillstånd ändras åtminstone
18882: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       delvis.
18883: den 25 november 1993 tili vederbörande medlem           En av jord- och skogsbruksministeriet tillsatt
18884: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       arbetsgrupp med uppgift att utveckla grund-
18885: Matti Vähänäkki m.fl. undertecknade spörsmål         torrläggnings- och översvärnningsskyddsverk-
18886: nr 638:                                              samheten (arbetsgruppens promemoria JSM
18887:                                                      1993:5) har för sin del utrett bl.a. grundema för
18888:           Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar          statens deltagande i projekt som gäller skydd
18889:        Regeringen vidta för att förhindra full-      mot översvämningar. Arbetsgruppen föreslog
18890:        följandet av sådant byggande i vatten-        att nyttohavama och kommunema inom områ-
18891:        drag samt sådana vatten- och vatten-          det skall stå för en finansieringsandel på 10-
18892:        ståndsregleringar som efter t.o.m. fler än    20 % även i fråga om projekt gällande översväm-
18893:        tjugo års myndighets- och vattendom-          ningsskydd för lantbruket. Kommunema deltar
18894:        stolsbehandling har förlorat sitt ur-         för närvarande också i skyddandet av bosätt-
18895:        sprungliga syftemål och framför allt sin      ningen mot översvämning. Självfinansieringsan-
18896:        samhällspolitiska och miljöpolitiska be-      delen säkrar projektens ändamålsenlighet med
18897:        tydelse och i vilkas kostnader det är både    avseende på olika näringsgrenar och förbättrar
18898:        oskäligt och onödigt att särskilt staten      skötseln och underhållet av projekten. Nödvän-
18899:        deltar?                                       diga författningsändringar är under beredning i
18900:                                                      en arbetsgrupp vid jord- och skogsbruksministe-
18901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        riet.
18902: anföra följande:                                        I de översvärnningsskyddsprojekt som nume-
18903:                                                      ra blir aktuella är huvudvikten lagd på skyddan-
18904:    Inom förvaltningen av ärenden som gäller          det av bosättningen och annan byggd miljö. Det
18905: vattenarbeten har man i många olika samman-          kommer dock även i framtiden att behövas
18906: hang satt sig in i de problem som avses i            översvämningsskydd för lantbruket ifall man
18907: spörsmålet. Den viktigaste av de utredningar         inte vill låta älvdalamas bästa odlingsområden
18908: som gjorts på senare tid är den promemoria           bli översvämningsområden. Naturen och män-
18909: (JSM 1991:8) som avfattades av den arbetsgrupp       niskoma ändrar småningom vattendrag och
18910: för kontroll av vattendragsarbeten som tillsattes    konstruktioner. Också i byggda vattendrag be-
18911: av jord- och skogsbruksministeriet. Arbetsgrup-      hövs regelbundet, dock med många tiotal års
18912: pen skärskådade allmänna frågor samt tog också       mellanrum, nya åtgärder för skydd mot över-
18913: projektvis ställning tili de 33 viktigaste vatten-   svämning, även om underhållet av projekten är
18914: byggnadsprojekt som var under planering eller        ändamålsenligt.
18915: för vilka det fanns fårdiga planer. Med fanns           Besluten om de större vattendragsprojekten
18916: även projekt som var delvis färdigbyggda.            fattas i samband med behandlingen av statsbud-
18917:    Arbetsgruppens värderihg gällde planemas          ge~en. Med tanke på att genomförandet av
18918: ändamålsenlighet samt behovet av tilläggsutred-      projekten efter planerings- och tillståndsproces-
18919: ningar, ändringar eller begränsningar, särskilt      sen ytterligare kan fördröjas avsevärt för att de
18920: med tanke på miljön och landsbygdens struk-          anslag som är disponibla för vattendragsarbeten
18921: turomvandling. Det föreslogs att vissa projekt       är knappa, kontrollerar vatten- och miljöförvalt-
18922: skall behandlas helt enligt nya grunder. Inom        ningen regelbundet, innan arbetena inleds, att
18923: vatten- och miljöförvaltningen började man           planemas innehåll och grundema för projekten
18924: omedelbart genomföra arbetsgruppens förslag.         är ändamålsenliga. Dessutom skall vatten- och
18925: Genomförandet förutsätter i 'vissa fall att t.ex.    miljödistrikten också i byggnadsskedet sörja för
18926:                                         1993 vp -   KK 638                                         5
18927: 
18928: att planerna till alla delar är anpassade till      sådana särskilda lagstiftningsåtgärder som avses
18929: miljön. På så sätt kan planerna vid behov ändras    i spörsmålet. Det är fullt möjligt att utföra
18930: ännu vid utförandet, och i vissa fall kan man       projekten sakenligt inom ramen för den nuva-
18931: också avstå från hela projektet.                    rande och den under beredning varande lagstift-
18932:    Med hänvisning till det ovan anförda anser       ningen.
18933: regeringen att det inte finns anledning att vidta
18934: 
18935:      Helsingforsden 20 december 1993
18936: 
18937:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
18938:                                                1993 vp
18939: 
18940: Kirjallinen kysymys 639
18941: 
18942: 
18943: 
18944: 
18945:                                     von Bell ym.: Työelämään haijaantumista koskevan sopimuksen
18946:                                         tehneen henkilön vakuutusturvasta
18947: 
18948: 
18949:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18950: 
18951:     Työllisyysasetuksen (130/93) mukaan työvoi-     tykseen, kuten velvoitetyöllistetyt, tapaturmava-
18952: matoimisto voi tehdä työttömän työnhakijan          kuutusturva olisi parempi. Lisäksi on jopa niin,
18953: kanssa sopimuksen työelämään haijaantumises-        että ilman ryhmätapaturmavakuutusta tapatur-
18954: ta. Työelämään harjaantuja ei ole työsuhteessa      man uhreille voitaisiin maksaa harjoittelurahan
18955: harjaantumispaikan jäijestäjään, eikä häneen        suuruista päiväkorvausta eli noin 160 markkaa
18956: näin ollen sovelleta lakisääteistä tapaturmava-     päivässä.
18957: kuutusta koskevia säännöksiä. Työministeriö            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18958: järjestää työelämään haijaantuvalle henkilölle      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18959: ryhmätapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuu-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18960: tuksen. Työministeriön hankkiman ryhmätapa-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18961: turmavakuutuksen perusteella tapaturman uh-
18962: rille maksetaan päiväkorvausta ohimenevästä                   Pitääkö Hallitus työelämään haijaan-
18963: työkyvyttömyydestä 35 markkaa. Päiväraha on                tuvan henkilön turvaa tapaturman sat-
18964: verollinen.                                                tuessa riittävänä, ja
18965:     Työelämään haijaantujan vakuutusturva on                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18966:  kestämättömän heikko. Jos haijaantuja olisi               ryhtyä turvan asianmukaiseksi järjestä-
18967:  työsuhteessa harjaantumisen järjestävään yri-             miseksi?
18968:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
18969: 
18970:            Aamo von Bell                 Raimo Vuoristo             Ulpu Iivari
18971:            Leena Luhtanen                Jukka Roos                 Heikki Rinne
18972:            Matti Vähänäkki               Jukka Gustafsson           Iiris Hacklin
18973:            Antero Kekkonen               Kari Rajamäki              Mats Nyby
18974:            Kari Urpilainen               Jouni Backman              Marja-Liisa Tykkyläinen
18975:            Anna-Liisa Kasurinen          Timo Roos                  Paavo Lipponen
18976:            Kerttu Törnqvist              Reijo Lindroos             Antti Kalliomäki
18977:            Pentti Lahti-Nuuttila         Jouko Skinnari             Tarja Kautto
18978:            Eija Lahikainen               Marjatta Vehkaoja          Arja Ojala
18979:            Maija Rask                    Riitta Myller              Lauri Metsämäki
18980:            Lea Savolainen                Tarja Halonen              Matti Louekoski
18981:            Matti Luttinen                Reijo Laitinen             Tuulikki Hämäläinen
18982:            Pertti Paasio                 Virpa Puisto               Jaakko Laakso
18983:            Osmo Polvinen                 Outi Ojala                 Iivo Polvi
18984:            Arja Alho                     Martti Korhonen            Pekka Leppänen
18985:            Esko Helle                    Jarmo Wahlström            Heli Astala
18986:            Asko Apukka                   Eila Rimmi                 Raila Aho
18987:            Pekka Räty                    Tuija Maaret Pykäläinen    Paavo Nikula
18988:            Heidi Hautala                 Ismo Seivästö              Tuulikki Ukkola
18989:                       Tina Mäkelä                           Satu Hassi
18990: 
18991: 
18992: 
18993:  230032J
18994: 2                                         1993 vp -   KK 639
18995: 
18996: 
18997: 
18998: 
18999:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19000: 
19001:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työllisyysasetuksen mukainen ryhmätapatur-
19002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mavakuutus ei korvausalaltaan ja -tasoltaan vas-
19003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      taa lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Vuoden
19004: le jäsenelle kansanedustaja Aarno von Bellin ym.      1994 alusta voimaan tulevasta työmarkkinatues-
19005: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 639:         ta annetussa laissa on säädetty työhallinnon
19006:                                                       työharjoittelutukea vastaavasta työharjoittelu-
19007:           Pitääkö Hallitus työelämään harjaan-        tuesta. Työmarkkinatuen saaja voi osallistua
19008:        tuvan henkilön turvaa tapaturman sat-          hänelle maksettavalla työmarkkinatuella ilman
19009:        tuessa riittävänä, ja                          työsuhdetta tapahtuvaan työharjoitteluun. Työ-
19010:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        markkinatuen saajan vakuutusturva on järjestet-
19011:        ryhtyä turvan asianmukaiseksi järjestä-        ty siten, että työharjoittelussa sattuneesta tapa-
19012:        miseksi?                                       turmasta suoritetaan tapaturmavakuutuslain
19013:                                                       mukainen korvaus.
19014:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Työmarkkinatuen saajan ja työllisyysasetuk-
19015: vasti seuraavaa:                                      sen nojalla työharjoitteluun osallistuvan henki-
19016:                                                       lön tapaturmavakuutus on syytä yhdenmukais-
19017:    Työllisyysasetuksessa (130/93) säädetty työ-       taa. Työmarkkinatuella suoritettava työharjoit-
19018: harjoittelutuki on toimenpide, joka työttömänä-       telu tulee monessa tapauksessa korvaamaan työ-
19019: olon sijasta toimii väylänä työhönpääsylle niille     hallinnon käytössä olevan työllisyysasetuksen
19020: työttömille, joiden sijoittuminen suoraan työ-        mukaisen työharjoittelutuen. Tämän vuoksi työ-
19021: suhteessa tehtävään työhön ei onnistu. Tuen           ministeriö tulee työmarkkinatukijärjestelmästä
19022: tavoitteena on edistää erityisesti ensi kertaa työ-   saatavien kokemusten perusteella selvittämään,
19023: markkinoille tulevien ja pitkään työttömänä ol-       missä määrin on yleensä tarvetta pitää voimassa
19024: leiden työllistymistä.                                työllisyysasetuksen mukaista työharjoittelujär-
19025:    Työharjoittelun järjestämisestä tehdään työ-       jestelmää. Samalla työharjoitteluun kuuluva va-
19026: voimatoimiston ja harjoittelun järjestäjän väli-      kuutusturva tullaan yhdenmukaistamaan työ-
19027: nen työharjoittelusopimus. Työministeriö järjes-      markkinatuesta annetun lain mukaiseksi vakuu-
19028: tää työharjoittelussa oleville ryhmätapaturma-        tusturvaksi.
19029: ja vastuuvakuutuksen.
19030:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
19031: 
19032:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
19033:                                            1993 vp -   KK 639                                           3
19034: 
19035: 
19036: 
19037: 
19038:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19039: 
19040:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den gruppolycksfallsförsäkring som avses i
19041: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           sysselsättningsförordningen motsvarar inte den
19042: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        lagstadgade olycksfallsförsäkringen vad gäller
19043: dagsman Aarno von Bell m.fl undertecknade              ersättningsområdet och nivån. 1 lagen om arbets-
19044: spörsmål nr 639:                                       marknadsstöd, som träder i kraft i böijan av
19045:                                                         1994, stadgas om ett arbetspraktikstöd som
19046:           Anser Regeringen att en person som           motsvarar arbetsförvaltingens arbetspraktik-
19047:        genomgår träning för arbetslivet har till-      stöd. Mottagare av arbetsmarknadsstöd kan
19048:        räckligt skydd i händelse av ett olycksfall,    med det arbetsmarknadsstöd som betalas till
19049:        samt                                            dem genomgå arbetspraktik utan att det ingås ett
19050:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        arbetsförhållande. Försäkringsstödet för motta-
19051:        för att ordna detta skydd på ett behörigt       garen av arbetsmarknadsstöd har ordnats så att
19052:        sätt?                                           för ett olycksfall som inträffar under arbetsprak-
19053:                                                        tiken betalas en i lagen om olycksfallsförsäkring
19054:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          angiven ersättning.
19055: anföra följande:                                          Det är skäl att f6renhetliga den olycksfallsför-
19056:                                                        säkring som betalas till mottagaren av arbets-
19057:    Arbetspraktikstöd, varom det stadgas i syssel-      marknadsstöd och den som betalas till en person
19058: sättningsförordningen (130/93) är en åtgärd av-        som genomgår arbetspraktik enligt sysselsätt-
19059: sedd som en väg in i arbetslivet i stället för         ningsförordningen. 1 många fall kommer arbets-
19060: sysslolöshet för de arbetslösa, vilka inte lyckas      praktiken med arbetsmarknadsstöd att ersätta
19061: placera sig direkt i ett arbete i arbetsförhållande.   den arbetspraktik enligt sysselsättningsförord-
19062: Syftet med stödet är att främja sysselsättningen       ningen som arbetsförvaltningen förfogar över.
19063: av i synnerhet de personer som första gången           Arbetsministeriet kommer därför att på grund-
19064: träder in på arbetsmarknaden och de långtidsar-        val av de erfarenheter som fås av systemet med
19065: betslösa.                                              arbetsmarknadsstöd att utreda i viiken utsträck-
19066:    Om arrangerande av arbetspraktik ingås ett          ning det överhuvudtaget finns behov att vid-
19067: avtal om arbetspraktik mellan arbetskraftsbyrån        makthålla det i sysselsättningsförordningen an-
19068: och den som ordnar praktikplatsen. Arbetsmi-           givna systemet med arbetspraktikstöd. Samtidigt
19069: nisteriet tecknar en gruppolycksfallsförsäkring        kommer försäkringsskyddet för arbetspraktik
19070: och ansvarsförsäkring för dem som genomgår             att förenhetligas med f6rsäkringsskyddet enligt
19071: arbetspraktik.                                         lagen om arbetsmarknadsstöd.
19072:      Helsingfors den 20 december 1993
19073: 
19074:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
19075: 1
19076: 1
19077:  1
19078:  1
19079:   1
19080:   1
19081:    1
19082:    1
19083:     1
19084:     1
19085:      1
19086:      1
19087:       1
19088:       1
19089:        1
19090:        1
19091:         1
19092:         1
19093:          1
19094:          1
19095:           1
19096:           1
19097:            1
19098:            1
19099:             1
19100:             1
19101:              1
19102:                                                 1993 vp
19103: 
19104: ~irjallinen kysymys 640
19105: 
19106: 
19107: 
19108: 
19109:                                    Ukkola: Liikenneonnettomuuden uhrin aseman parantamisesta
19110: 
19111: 
19112: 
19113:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19114: 
19115:    Maassamme sattuu vuosittain lukuisia liiken-       heikompaan asemaan kuin tapaturmasta vas-
19116: lletapaturmia, joista monissa tapauksissa tapa-       tuullisen. Tähän epäkohtaan on puututtava.
19117: turman aiheuttaja on ollut alkoholin vaikutuk-        Tapaturman uhrille on pystyttävä takaamaan
19118: oen alaisena. Uhrille tapaturma on pahimmillaan       tarvittavan hoidon välitön saaminen ja hoitoku-
19119: aiheuttanut elinikäisiä vammoja tai invalidisoi-      lujen kattaminen kokonaisuudessaan riippumat-
19120: tumisen.                                              ta tapaturman aiheuttajan sosiaalisesta, talou-
19121:    Ei liene harvinaista, että tapaturman uhriksi      dellisesta tms. tilanteesta.
19122: joutunut joutuu terveytensä lisäksi taistelemaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
19123: hoitokulujen saamiseksi ja kattamiseksi. Tapa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19124: turman aiheuttaja selviää parhaimmassa tapauk-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19125: sessa tapahtumasta vammoitta, menettää- juo-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19126: pumusasteesta riippuen - ajokorttinsa muuta-
19127: maksi kuukaudeksi sekä jättää varattomuutensa                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19128: vuoksi oikeudenkäyntikulut yhteiskunnan vero-                liikennetapaturman uhreiksi joutuneiden
19129: varoista maksettavaksi.                                      henkilöiden oikeusturvan parantamisek-
19130:    Tämä tilanne asettaa tapaturman uhrin paitsi              si?
19131: fyysisesti ja psyykkisesti myös yhteiskunnallisesti
19132: 
19133:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
19134: 
19135:                                            Tuulikki Ukkola
19136: 
19137: 
19138: 
19139: 
19140: 2300321
19141: 2                                        1993 vp -    KK 640
19142: 
19143: 
19144: 
19145: 
19146:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19147: 
19148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tamaan ns. kieltäytymistodistuksen, jonka pe-
19149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rusteella vahingonkärsinyt voi kohdistaa kan-
19150: olette 26 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn          teensa mainittuihin henkilöihin. Vaikka kor-
19151: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vausta vaaditaan omistajalta, kuljettajalta tai
19152: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ukko-        haltijalta, korvaus kuitenkin tuomitaan vakuu-
19153: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tusyhtiön vastuusta voimassa olevien säännösten
19154: 640:                                                 mukaisesti eli vahingon aiheuttaja tuomitaan
19155:                                                      korvausvelvolliseksi samojen periaatteiden mu-
19156:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kaan kuin jos korvausvaade olisi kohdistettu
19157:        liikennetapaturman uhreiksi joutuneiden       vakuutusyhtiöön.
19158:        henkilöiden oikeusturvan parantamisek-            Vakuutusyhtiön on suoritettava liikenneva-
19159:        si?                                           hingonkorvaus henkilövahingosta kolmen kuu-
19160:                                                      kauden kuluessa sen kalenterikuukauden päätty-
19161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misestä, jona korvausvaade sekä korvauksen
19162: vasti seuraavaa:                                     perustetta ja määrää koskeva selvitys esitettiin
19163:                                                      yhtiölle. Jos korvausta ei tässä ajassa makseta,
19164:    Liikennevakuutuslain 4 §:n mukaan liikenne-       viivästyneelle suoritukselle maksetaan viivästys-
19165: vahinko korvataan, mikäli laissa ei toisin sääde-    korkoa.
19166: tä, moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta,             Liikennevakuutusyhdistyksen, johon kaik-
19167: vaikka kukaan ei henkilökohtaisesti ole vahin-       kien liikennevakuutustoimintaa harjoittavien
19168: gonkorvausvelvollinen ajoneuvon liikenteeseen        vakuutusyhtiöiden on kuuluttava, laatimien lii-
19169: käyttämisen perusteella. Korvausvastuu syntyy        kennevakuutuksen korvauskäsittelyn yleisohjei-
19170: siten ankaran vastuun pohjalta. Tätä periaatetta     den mukaan vakuutusyhtiön on ratkaistava asia,
19171: sovelletaan henkilövahingoissa lukuun ottamat-       vaikkei vakuutuksenottaja tee vahinkoilmoitus-
19172: ta kipu- ja särkykorvauksia, jotka voimassa          ta tai kuljettaja kiistää syyllisyytensä. Yhtiön on
19173: olevan lain mukaan edellyttävät tuottamusta.         selvissä tapauksissa hoidettava korvauskäsittely
19174: Näidenkin korvausten osalta siirrytään vuoden        niin, ettei vahingonkärsinyt joudu tarpeettomas-
19175: 1994 alusta ankaran vastuun periaatteen sovelta-     ti käyttämään omia varojaan. Henkilövahingois-
19176: miseen.                                              sa vahingonkärsineelle on maksettava riittävä
19177:    Liikennevahingosta on siten ensisijaisesti vas-   ennakkokorvaus, vaikkei vahingon lopullista
19178: tuussa moottoriajoneuvolle liikennevakuutuk-         määrää ole voitu selvittää. Korvauksen riidatto-
19179: sen myöntänyt vakuutusyhtiö. Vahingonkärsi-          man osuuden selvittyä on yhtiön maksettava
19180: neellä on tosin mahdollisuus nostaa kanne moot-      tämä osuus vahingonkärsineelle.
19181: toriajoneuvon omistajaa, kuljettajaa tai matkus-         Liikennevakuutuslain mukaisen korvausjär-
19182: tajaa vastaan ja vaatia häneltä vahingonkor-         jestelmän perustuessa ankaran vastuun periaat-
19183: vausta. Ennen kuin vahingonkärsinyt voi nostaa       teelle, vakuutusyhtiön suoraan korvausvastuu-
19184: tällaisen kanteen, on hänen kuitenkin vaadittava     seen vahingonkärsinyHä kohtaan ja vakuutusyh-
19185: korvausta moottoriajoneuvolle liikennevakuu-         tiöille annettuihin korvausohjeisiin, joissa mo-
19186: tuksen myöntäneeltä vakuutusyhtiöltä. Jos va-        nessa kohdin korostetaan erityisesti henkilöva-
19187: kuutusyhtiö suorittaa korvauksen, ei vahingon-       hinkojen korvaa,mista nopeasti, hallitus katsoo,
19188: kärsinyt voi vaatia korvausta omistajalta, kuljet-   että vahingonkärsineen asema on pyritty turvaa-
19189: tajalta tai haltijalta. Jos yhtiö kieltäytyy kor-    maan mahdollisimman tehokkaasti eikä asiassa
19190: vauksen maksamisesta, on yhtiö velvollinen an-       ole aihetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
19191: 
19192:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
19193: 
19194:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19195:                                            1993 vp -   KK 640                                           3
19196: 
19197: 
19198: 
19199: 
19200:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
19201: 
19202:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            innehavare, ges domen i målet enligt stadgande-
19203: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         na om försäkringsbolagets ansvar, dvs. skade-
19204: den 26 november 1993 till vederbörande medlem          vållaren döms till ersättningsskyldighet enligt de
19205: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-       principer som skulle ha tillämpats om ersätt-
19206: mot Ukkola undertecknade spörsmål nr 640:              ningsyrkandet hade riktats mot försäkringsbola-
19207:                                                        get.
19208:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Försäkringsbolaget bör betala trafikskade-
19209:        ta för att förbättra de personers rätts-        stånd för personskada inom de tre månader som
19210:        skydd som har blivit offer för trafik-          följer på den kalendermånad under viiken ersätt-
19211:        olyckor?                                        ningsyrkandet samt en redogörelse för grunder-
19212:                                                        na för ersättningen och dess belopp givits till
19213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bolaget. Om skadeståndet inte betalas under
19214: anföra följande:                                       denna tidsperiod, betalas dröjsmålsränta på er-
19215:                                                        sättningen.
19216:    Enligt 4 § trafikförsäkringslagen utgår ersätt-        Enligt Trafikförsäkringsföreningens, som alla
19217: ning för trafikskada, om annat inte stadgas i          försäkringsbolag som bedriver trafikförsäkrings-
19218: lagen, från motorfordonets trafikförsäkring,           verksamhet måste höra till, allmänna anvisning-
19219: fastän ingen personligen är skadeståndsskyldig         ar om ersättningshandläggningen som gäller tra-
19220: på grund av fordonets användning i trafik.             fikförsäkring måste försäkringsbolaget avgöra
19221: Ersättningsansvaret uppstår alltså på basis av         saken även om försäkringstagaren inte gör nå-
19222: objektivt ansvar. Denna princip tillämpas vid          gon skadeanmälan eller om föraren förnekar sin
19223: personskador med undantag för ersättning för           skuld. 1 klara fall bör bolaget sköta ersättnings-
19224: sveda och värk, som enligt gällande lag förutsät-      handläggningen så att den skadelidande inte
19225: ter vållande. Från början av 1994 kommer prin-         onödigt blir tvungen att använda sina egna
19226: cipen om objektivt ansvar att tillämpas också i        medel. 1 fråga om personskador bör en tillräcklig
19227: ersättning av sveda och värk.                          förskottsersättning betalas till den skadelidande
19228:     Detta betyder att det försäkringsbolag som         även i sådana fall där det inte har varit möjligt
19229: beviljat trafikförsäkring till motorfordonet i för-    att få reda på skadans slutgiltiga storlek. När det
19230: sta hand är ansvarigt för trafikskadan. Den            har blivit klart hur stor den obestridliga andelen
19231: skadelidande har dock möjlighet att väcka talan        av ersättningen är, måste försäkringsbolaget be-
19232: mot motorfordonets ägare, förare eller passage-        tala denna andel till den skadelidande.
19233: rare och yrka skadestånd av honom. Innan den              Eftersom ersättningssystemet enligt trafikför-
19234: skadelidande kan väcka en sådan talan måste            säkringslagen baserar sig på principen om objek-
19235: han dock yrka ersättning av det försäkringsbo-         tivt ansvar, försäkringsbolagets omedelbara er-
19236: lag som beviljat trafikförsäkring till motorfordo-     sättningsansvar gentemot den skadelidande samt
19237: net. Om försäkringsbolaget betalar ersättningen,       på ersättningsanvisningar som delats ut till för-
19238: kan den skadelidande inte yrka skadestånd av           säkringsbolagen, där i synnerhet vikten av en
19239: motorfordonets ägare, förare eller innehavare.         snabb ersättning av personskador betonas på
19240: Om bolaget vägrar att betala ersättning är det         flera ställen, anser regeringen att man har strävat
19241:  skyldigt att ge ett s.k. intyg över vägran på basis   efter att så effektivt som möjligt trygga den
19242: av vilket den skadelidande kan rikta sin talan         skadelidandes ställning. Regeringen anser därför
19243:  mot ovan nämnda personer. Ä ven om skade-             inte att det är skäl att vidta ytterligare åtgärder
19244:  stånd yrkas av motorfordonets ägare, förare eller     i saken.
19245: 
19246:      Helsingforsden 16 december 1993
19247: 
19248:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19249:                                                   1993 vp
19250: 
19251: Kirjallinen kysymys 641
19252: 
19253: 
19254: 
19255: 
19256:                                     Kohijoki: Maantie- ja rautatieverkoston kunnostamisesta Satakun-
19257:                                        nassa
19258: 
19259: 
19260:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19261: 
19262:     Erityisesti Satakunnassa on liikenneverkos-         ainakin Huittisiin asti rakentaa nelikaistaiseksi
19263: ton, pääteiden, muiden maanteiden sekä rauta-           vaikkapa vaiheittain - aluksi ainakin Porin ja
19264: teiden, kehittämis- ja parantamistoimenpiteet           Harjavallan välinen tieosuus, samaten ruuhkai-
19265: siinä määrin laiminlyöty, että siitä aiheutuu           simmat tieosuudet Rauman ja Porin välillä sekä
19266: vakavia liikenne- ja kuljetustaloudellisia haittoja     Porin satamiin johtava maantie 265. Nelikais-
19267: sekä turvallisuusriskejä.                               taistamissuunnitelmat tulisi viipymättä aloittaa
19268:     Kun Satakunta kuuluu takamaakuntana suu-            ja saattaa päätökseen niin, ettei suunnitelmien
19269: reen Turun tiepiiriin, on Satakunnan saama              puuttuminen ole esteenä hankkeiden toteuttami-
19270: osuus alirahoitetun tiepiirin määrärahoista jää-        selle sitten, kun varoja olisi käytettävissä.
19271: nyt vuosien kuluessa satoja miljoonia markkoja              Päätieverkon ohella Satakunnassa on myös
19272: alle sen, mitä sinne oikeudenmukaisten jakope-          maaseudun maanteiden ja valtion paikallisteiden
19273: rusteiden mukaisesti olisi kuulunut. Parhaillaan-       peruskorjauksesta huolehdittava. Se on tehtävä
19274: kin tilanne jatkuu juuri tämänkaltaisena.               teollisuutemme raaka-ainehuollon ja -kuljetus-
19275:     Satakunnassa tieolosuhteiden jälkeenjäänei-         ten turvaamiseksi sekä maaseudun ja syrjäseutu-
19276: syyttä osaltaan osoittaa sekin, että siellä ei vielä    jen elinvoiman vahvistamiseksi. Valtion tierahoi-
19277:  ollenkaan ole nelikaistaisia pääteitä, vaikka lii-     tuksen turvin rakennettuja kevyen liikenteen
19278:  kennemäärien mukaisesti määräytyvät normit             väyliä Satakuntaan tulisi joutuisasti ryhtyä ra-
19279:  sitä jo vuosia sitten olisivat edellyttäneet. Erita-   kentamaan useiden vilkkaimpien liikenneväylien
19280:  soristeyksetkin ovat Satakunnassa harvinaisia.         yhteyteen. Näin voitaisiin erittäin merkittävästi
19281:  Muutamia niitä on, mutta eräänkin eritasoris-          parantaa myös jalankulkijain sekä polkupyöräl-
19282:  teyksen rakentaminen noin 15 vuotta sittenjätet-       lä liikkuvien turvallisuutta liikenteessä.
19283:  tiin pahoin keskeneräiseksi. Suunnitelmien ja              Maanteiden kuntoa yhtään parempi ei ole
19284:  työpiirustusten mukaisesti kyseinen eritasoris-        tilanne rautateiden osalta Satakunnassa. Muuta-
19285:  teys, valtatie 11 :n ja maantien 2551 risteys, olisi   ma vuosi sitten saatiin korjatuksi rataosuus
19286:  kuulunut rakentaa ja varustaa neljällä yhteys-         Tampereelta Kokemäelle asti, mutta sieltä Rau-
19287:  rampilla, mutta rakentamisessa tingittiin niin,        malle sekä Poriin johtavat rataosuudet jätettiin
19288:  että kaksi yhteysramppia jätettiin rakentamatta.       peruskorjaamatta. Nyt näiden korjaamattomieTI
19289:  Sen seurauksena on kyseisessä risteyksessä sattu-      rataosuuksien heikon kunnon ja rakenteen
19290:  nut lukuisia tuhoisia liikenneonnettomuuksia.          vuoksi ei voida täysimääräisesti hyödyntää niitä
19291:  Onnettomuuksista aiheutuneet menetykset yh-            investointivaroja, mitä Tampereen ja Kokemäen
19292:  teiseltä arvoltaan ovat suuremmat kuin kustan-         välisen rataosuuden peruskorjaukseen on käy-
19293:  nukset siltä osin, mitä kuviteltiin säästettävän       tetty. Koko pituudeltaan Tampereen ja Rau-
19294:  jätettäessä kaksi yhteysramppia rakentamatta.          man/Porin väliset rataosuudet oli tarkoitus myös
19295:      Yksi Satakunnan ruuhkaisimmista päätie-            sähköistää. Mutta suunnittelua ei vieläkään ole
19296:  osuuksista, valtatie 8 Porin pohjoispuolella, on       saatu käyntiin. Alkuperäisen sähköistämissuun-
19297:  tarkoitus rakentaa nelikaistaiseksi vajaan kuu-        nitelman mukaisesti hanke tulisi viipymättä to-
19298:  den kilometrin pituudelta. Suunnitelmat ovat           teuttaa samaten kuin keskentekoiseksi jätetty
19299:   kauan olleet valmiina, mutta tiepiirin toteutta-      rataosuuksien peruskorjauskin.
19300:  misohjelmissa töiden aloittamista on siirretty             Edellä mainittujen lisäksi Satakunnassa on
19301:   tuonnemmaksi.                                         lukuisia muita ja tärkeitä tiehankkeita, joita
19302:      Yhtä ruuhkainen ja kapea vanha valtatie            rahoituksen puuttumisen takia on Turun tiepii-
19303:   Porista Helsingin suuntaan, valtatie 2, tulisi        rin toimenpideohjelmassa jopa vuosikymme-
19304: 
19305:  2300321
19306: 2                                       1993 vp -   KK 641
19307: 
19308: nienkin ajan siirretty yhä tuonnemmaksi. Sen        tuksenjo valtion talousarvion valmistelun yhtey-
19309: vuoksi kansalaiset katkeroituvat, kun he tunnol-    dessä lisätä tierahoitusta korottamalla nykyinen
19310: lisina veronmaksajina kuitenkinjoutuvat osallis-    koko maan määräraha ainakin kaksinkertaisek-
19311: tumaan maamme muiden alueiden kehittämi-            si. Useissakin kohteissa tie- ja ratatöitä käynnis-
19312: seen, mutta erityisesti tieolosuhteet omassa maa-   tämällä voitaisiin samalla helpottaa Satakunnas-
19313: kunnassa ovat edelleen peräti kehnot.               sa vallitsevaa suurtyöttömyyttä.
19314:     Vaikka tielaitoksen taholta jokin aika sitten       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19315: vakuutettiin, että pelkästä teiden pintojen kulu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19316: misurien paikkauksista on luovuttu, niin Sata-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19317: kunnasta useiltakin päätieosuuksilta nyt löytyy     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19318: tuoreita ajourapaikkauksia, joilla myös on
19319: aiheutettu tienpintojen epätasaisuutta ja uusia               Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
19320: uria.                                                      toimenpiteisiin maanteiden sekä rautatei-
19321:     Jotta rappeutumassa olevan tiestön sekä rata-          den rakenteiden ja kunnon parantami-
19322: verkon kuntoa vihdoin päästäisiin ratkaisevasti            seksi Satakunnassa?
19323: kohentamaan, myös Satakunnassa, tulisi halli-
19324: 
19325:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
19326: 
19327:                                           Maunu Kohijoki
19328:                                            1993 vp -   KK 641                                          3
19329: 
19330: 
19331: 
19332: 
19333:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19334: 
19335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kysymyksessä mainitun valtatie II :n ja
19336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maantien 2551 eritasoliittymän parantaminen on
19337: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tarkoitus aloittaa perustienpidon rahoituksella
19338: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maunu             (mom. 31.24.21) jo vuonna 1994.
19339: Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Tampere-Pori/Rauma-ratojen sähköistämi-
19340: n:o 641:                                               sestä on tehty periaatepäätös. Tarjouskilpailu on
19341:                                                        parhaillaan käynnissä. Sähköistystyöt on tarkoi-
19342:           Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti          tus aloittaa vuonna 1995 ja ne ovat suunnitel-
19343:        toimenpiteisiin maanteiden sekä rautatei-       mien mukaan valmiit vuonna 1999. Kustannus-
19344:        den rakenteiden ja kunnon parantami-            arvio on noin 230 Mmk.
19345:        seksi Satakunnassa?                                 Sähköistystöiden ohessa ko. väleillä tehdään
19346:                                                        myös suojastus-, kauko-ohjaus-, kulunvalvonta-
19347:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja asetinlaitetöitä, joiden kustannukset ovat noin
19348: vasti seuraavaa:                                       59 Mmk. Sähköistystä edeltävinä töinä tehdään
19349:                                                        tasoristeysjärjestelyjä, geometrisia muutoksia ja
19350:    Satakunnan tieolot kestävät varsin hyvin ver-       liikennepaikkamuutoksia välillä Kokemäki-
19351: tailun maan muihin osiin. Laajoja ongelmakoh-          Pori sekä päällysrakenteen vahvistamista välillä
19352: teita ei ole ja kehittämistarpeet painottuvat Po-      Kokemäki-Rauma. Näiden töiden kustannuk-
19353: rin lähistölle. Turun tiepiirin sisällä voidaan        set ovat noin 96 Mmk. Lisäksi välille Koke-
19354: Satakunnan tieoloja pitää jopa Varsinais-Suo-          mäki-Pori vaihdetaan päällysrakenne, kustan-
19355: mea parempina, kun liikennetarve otetaan huo-          nusarvio on noin 63 Mmk. Nämä työt voidaan
19356: mioon.                                                 toteuttaa edellä mainitussa aikataulussa edellyt-
19357:    Kapasiteettia lisääviä hankkeita tehdään vain       täen, että riittävä rahoitus projektille voidaan
19358: selvin liikenteellisin perustein. Tien nelikaistais-   turvata. Kustannusarviot eivät sisällä arvonlisä-
19359: tuksen ohjeellisen liikennemääräperusteen eli          veroa.
19360: 12 000 autoa!vrk ylittäviä tiejaksoja ei Satakun-          Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen
19361: nassa ole. Lähelle tätä lukua päästään kuitenkin       voidaan sekä Porin että Rauman suuntaan tur-
19362: valtatie 8:n Porin pohjoispuolella, valtatie 2:n       vata normaali 22,5 tonnin liikenne. Lisäksi
19363: Porin ja Friitalan välillä sekä Mäntyluodon tien       Tampere-Pori-rataosa voidaan ottaa nopean
19364: alkupäässä.                                            liikenteen piiriin. Välillä Tampere-Kokemäki
19365:    Tielaitos pyrkii saamaan valtatie 8:n nelikais-     suurin sallittu nopeus on tuolloin 140 kmlh ja
19366: taistuksen välillä Hyvelä-Söörmarkku aivan             välillä Kokemäki-Pori perinteisellä kalustolla
19367: lähivuosien talousarvioon. Seuraavaksi pyritään        160 krn!h sekä kallistuvakorisella kalustolla
19368: vielä tällä vuosikymmenellä käynnistämään val-         200-220 kmlh.
19369: tatie 2:n samoin kuin Mäntyluodon tien kehittä-
19370: minen.
19371:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
19372: 
19373:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
19374: 4                                        1993 vp -   KK 641
19375: 
19376: 
19377: 
19378: 
19379:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
19380: 
19381:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Avsikten är att förbättrandet av den planskil-
19382: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         da anslutning mellan huvudväg 11 och landsväg
19383: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      2551 som nämns i spörsmå1et skall in1edas redan
19384: dagsman Maunu Kohijoki undertecknade spörs-          1994 med den finansiering som är avsedd för
19385: mål nr 641:                                          basväghållningen (moment 31.24.21).
19386:                                                         Ett principbeslut har fattats om elektrifiering
19387:           Åmnar Regeringen vidta snabba åt-          av banorna Tammerfors-Björneborg!Raumo.
19388:        gärder för att förbättra landsvägarnas        Inlämningen av offerter pågår som bäst. Avsik-
19389:        och järnvägarnas konstruktion och skick       ten är att in1eda elektrifieringsarbetena 1995, och
19390:        i Satakunta?                                  enligt planerna skall dessa arbeten vara klara
19391:                                                      1999. Kostnadsförslaget uppgår till ca 230 milj.
19392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mk.
19393: anföra följande:                                        På de nämnda sträckorna skall man förutom
19394:                                                      elektrifieringsarbetena utföra blockerings-, fjärr-
19395:    Vägförhållandena i Satakunta står sig väl vid     styrnings-, tågkontroll- och ställverksarbeten,
19396: en jämförelse med landets övriga delar. Det finns    för vilka kostnaderna uppgår till ca 59 mi1j. mk.
19397: inte några omfattande problematiska avsnitt och      Före elektrifieringen genomförs plankorsnings-
19398: utvecklingsbehoven koncentreras främst till om-      arrangemang, geometriska justeringar och tra-
19399: rådet kring Björneborg. Inom Abo vägverks            fikplatsförändringar på sträckan Kumo--Björ-
19400: område kan vägförhållandena i Satakunta t.o.m.       neborg. Åven överbyggnaden på sträckan Kumo
19401: anses vara bättre än i Egentliga Finland, om man     -Raumo skall förstärkas. Kostnaderna för
19402: beaktar trafikbehovet.                               dessa arbeten uppgår till ca 96 milj. mk. Dess-
19403:    Projekt som ökar kapaciteten genomförs en-        utom skall överbyggnaden på sträckan Kumo--
19404: bart om det finns välgrundade skäl därför med        Björneborg bytas ut. Kostnadsförslaget för detta
19405: tanke på trafiken. I Satakunta finns det inte        uppgår till ca 63 milj. mk. Arbetena kan genom-
19406: några vägavsnitt på vilka den normativa grun-        föras inom den ovan nämnda tiden förutsatt att
19407: den i fråga om trafikmängd på en fyrfältsväg,        projekten kan garanteras tillräcklig finansiering.
19408: dvs. 12 000 bilar/dygn, skulle överskridas. Man      1 kostnadsförslagen ingår inte någon mervärdes-
19409: kommer dock i närheten av denna siffra på            skatt.
19410: huvudväg 8 norr om Björneborg, på huvudväg 2            Sedan de nämnda åtgärderna vidtagits kan
19411: mellan Björneborg och Friitala samt på det           normal trafik på 22,5 ton säkras både i riktning-
19412: inledande avsnittet av Mäntyluoto-vägen.             en Björneborg och riktningen Raumo. Dess-
19413:    Vägverket strävar efter att budgeten för något    utom kan bandelen Tammerfors-Björneborg
19414: av de aUra närmaste åren skall inkludera fyrfälts-   tas i bruk för snabb trafik. Den högsta tillåtna
19415: avsnittet Hyvelä-Södermark av huvudväg 8.            hastigheten mellan Tammerfors och Kumo blir
19416: Följande steg är att ännu under detta decennium      då 140 km/h samt mellan Kumo och Björneborg
19417: påbörja förbättrandet av huvudväg 2 och Män-         160 kmlh med ordinärvagnsmateriel och 200-
19418: tyluoto-vägen.                                       220 kmlh med materiel med lutbar korg.
19419: 
19420:      Helsingfors den 17 december ,1993
19421: 
19422:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
19423:                                                1993 vp
19424: 
19425: Kirjallinen kysymys 642
19426: 
19427: 
19428: 
19429: 
19430:                                   Rinne: Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentä-
19431:                                       miseksi tarvittavista toimenpiteistä
19432: 
19433: 
19434:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19435: 
19436:    Istuva hallitus on läpivienyt hallituspuoluei-    hoisan saijan nousevalle nuorisolle. Se ei liene
19437: den kansanedustajien yksimielisellä tuella mitta-    lainkaan perillä mittaustuloksista, jotka osoitta-
19438: van suunnitelman, jolla nuorisotyöttömyys ja         vat, että työvoimakustannukset (välilliset kus-
19439: pitkäaikaistyöttömyys on nostettu ennätykselli-      tannukset mukaan lukien) Suomessa ovat alle
19440: siin lukuihin.                                       eurooppalaisen keskitason. Nuorten palkkataso
19441:    Työllisyyslaki on hallituksen esityksestä edus-   ei ole syy heidän työllistymättömyyteensä.
19442: kunnan porvarienemmistön turvin kumottu.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
19443: Nuorilla ei ole enää oikeutta työpaikkaan. Sa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19444: moin on kumottu pitkäaikaistyöttömyyden te-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19445: hokkaimmat katkaisumenetelmät.·Rinteen malli         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19446: on murskattu ja yhteiskuntatakuun jäljetkin on
19447: hävitetty. Esko Ahon hallitus on tuhonnut koko                 Aikooko Hallitus, nähtyään oman
19448: keinovalikoiman nuorten ja pitkäaikaistyöttö-               politiikkansa täydellisen epäonnistumi-
19449: myyden hoidossa.                                            sen nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikais-
19450:     Tulos on järkyttävä. Työttömyyspolitiikan               työttömyyden kohdalla, palata käytän-
19451: jälki on ennen kokemattoman rujoa. Pitkäai-                 töihin, joilla saavutettiin merkittävät tu-
19452: kaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat rajus-             lokset nuorisotyöttömyyden ja pitkäai-
19453: sa kasvussa.                                                kaistyöttömyyden hoidossa ilman, että
19454:     Hallitus on tehnyt työttömyystemppujen tu-              työttömien palkkoja poljettiin?
19455: 
19456:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
19457: 
19458:                                             Heikki Rinne
19459: 
19460: 
19461: 
19462: 
19463:  2300321
19464: 2                                          1993 vp -   KK 642
19465: 
19466: 
19467: 
19468: 
19469:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19470: 
19471:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määräyksellä ei näin ollen kyetty turvaamaan
19472: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          taloudellisen tilanteen heiketessä työttömille työ-
19473: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       tä.
19474: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin            Vastaavasti työllistettyjen mahdollisuudet
19475: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 642:               saada heille soveltuvaa ja mielekästä työtä hei-
19476:                                                        kentyivät. Lisäksi huomattava osa työhallinnon
19477:            Aikooko Hallitus, nähtyään oman             määrärahoista sitoutui pelkästään kuuden kuu-
19478:         politiikkansa täydellisen epäonnistumi-        kauden työn järjestämiseen velvoitteiden piiriin
19479:         sen nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikais-        tuleville työttömille.
19480:         työttömyyden kohdalla, palata käytän-              Työllistämisvelvoitteiden poistamisen jäl-
19481:         töihin, joilla saavutettiin merkittävät tu-    keenkin työllisyysmäärärahoja kohdennetaan
19482:         lokset nuorisotyöttömyyden ja pitkäai-         työllisyyslain nojalla edelleen erityisesti pitkäai-
19483:         kaistyöttömyyden hoidossa ilman, että          kais- ja nuorisotyöttömyyden lieventämiseen.
19484:         työttömien palkkoja poljettiin?                Työllisyysmäärärahoja ei vähennetty vuonna
19485:                                                        1993 velvoitteiden aikana vuonna 1992 voimassa
19486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           olleeseen tilanteeseen verrattuna. Työllisyysmää-
19487: vasti seuraavaa:                                       rärahoja on käytettävissä tukityöllistämiseen
19488:                                                        noin 4 miljardia markkaa ja työvoimakoulutuk-
19489:     Työllisyyslaista (275/87) poistettiin vuoden       seen koulutustuet mukaan luettuna noin 2 mil-
19490: 1993 alusta lukien nuorten ja pitkäaikaistyöttö-       jardia markkaa. Näillä määrärahoilla voidaan
19491: mien työllistämisvelvoitteet. Velvoitteiden pois-      järjestää työ- ja koulutusmahdollisuuksia vuon-
19492: tamisen perusteet käyvät ilmi lakiehdotuksen           na 1993 keskimäärin 100 000 työttömälle. Lisäk-
19493: perusteluista (HE 305/1992 vp). Työllistämisvel-       si lainsäädäntöä uudistettiin siten, että pitkäai-
19494: voitteiden toimeenpanossa lain voimaantulosta          kais- ja nuorisotyöttömyyden lieventämiseen ja
19495: lähtien esiintyneet ongelmat kärjistyivät vallitse-    pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn on
19496: van suurtyöttömyyden seurauksena. Työllistä-           käytettävissä aikaisempaa joustavampia ja työt-
19497: misvelvolliset työnantajat, valtio ja kunnat eivät     tömien tarpeet huomioon ottavia työvoimapal-
19498: enää kyenneet järjestämään lain edellyttämällä         velujen, koulutuksen ja tukityöllistämisen palve-
19499: tavalla työntekomahdollisuuksia työttömille.           lukokonaisuuksia.
19500: Vuoden 1992 lopussa oli työllistämättä 30 000              On selvää, että vallitsevassa työllisyystilan-
19501: sellaista työtöntä, joille olisi pitänyt lain mukaan   teessa pelkästään työhallinnon toimenpiteet ei-
19502: järjestää kuuden kuukauden työntekomahdolli-           vät ole riittäviä työllisyystilanteen parantamisek-
19503: suus. Kuntien ja valtion on vaikean taloudellisen      si. Viime kädessä vain taloudellisen tilanteen
19504: tilanteen seurauksena supistettava ja rationali-       elpymisen ja investointitoiminnan käynnistymi-
19505: soitava omia tehtäviään. Tällaisessa tilanteessa       sen avulla voidaan kestävästi parantaa myös
19506: osoittautui mahdottomaksi täyttää jatkuvasti           työllisyystilannetta. Hallitus on äskettäin päättä-
19507: kasvavia työllistämisvelvoitteita. Velvoitteiden       nyt taloutta elvyttävistä, muun muassa inves-
19508: voimassaalasta huolimatta nuorten ja pitkäai-          tointien tukitoimenpiteistä, joiden toteuttami-
19509: kaistyöttömien työttömyys lisääntyi samalla ta-        nen on parhaillaan virkamiesvalmistelussa.
19510: voin kuin muukin työttömyys. Pelkäst,ään lain
19511:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
19512: 
19513:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
19514:                                           1993 vp -   KK 642                                          3
19515: 
19516: 
19517: 
19518: 
19519:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19520: 
19521:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          man när den ekonomiska situationen försämra-
19522: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          des inte enbart genom ett stadgande i lagen
19523: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       trygga arbete för arbetslösa.
19524: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål              På motsvarande sätt försämrades de sysselsat-
19525: nr 642:                                               tas möjligheter att få lämpligt och meningsfullt
19526:            Ämnar Regeringen, när den sett sin         arbete. Dessutom bands en betydande del av
19527:         egen politik fullständigt misslyckas vad      arbetsf6rvaltningens anslag vid att enbart ordna
19528:         gäller ungdomsarbetslöshet och långtids-      arbete för sex månader för de arbetslösa som
19529:         arbetslöshet, återgå tili den praxis som      berörs av skyldigheterna.
19530:         gav betydande resultat vid skötseln av           Även efter avskaffandet av sysselsättnings-
19531:         ungdomsarbetslösheten och långtidsar-         skyldigheterna inriktas sysselsättningsanslagen
19532:         betslösheten utan att de arbetslösas löner    fortfarande särskilt för att lindra långtids- och
19533:         pressades ned?                                ungdomsarbetslösheten. Sysselsättningsansla-
19534:                                                       gen minskades inte 1993 jämfört med situation-
19535:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en 1992 då sysselsättningsskyldigheterna gällde.
19536: anföra följande:                                      Det fanns ca 4 miljarder mark disponibla sys-
19537:                                                       selsättningsanslag för stödsysselsättning och ca
19538:    Ur sysselsättningslagen (275/87) ströks från       2 miljarder mark för arbetskraftsutbildning in-
19539: början av 1993 sysselsättningsskyldigheten för        klusive utbildningsstöd. Med dessa anslag kan
19540: de unga och långtidsarbetslösa. Grunderna för         ordnas arbets- och utbildningsmöjligheter för i
19541: avskaffande av skyldigheterna framgår av moti-        medeltal 100 000 arbetslösa 1993. Dessutom re-
19542: veringen tili lagförslaget (RP 30511992 rd). De       viderades lagstiftningen så att det för lindrande
19543: problem som förekommit vid fullgörande av             av långtids- och ungdomsarbetslösheten och för
19544: sysselsättningsskyldigheterna allt sedan lagen        förebyggande av långtidsarbetslösheten kan an-
19545: trädde i kraft skärptes i och med den rådande         vändas flexiblare servicehelheter som består av
19546: massarbetslösheten. De sysselsättningsskyldiga        arbetskraftsservice, utbildning och stödsyssel-
19547: arbetsgivarna, staten och kommunerna, kunde           sättning med beaktande av de arbetslösas be-
19548: inte längre så som lagen förutsätter ordna arbets-    hov.
19549: möjligheter för arbetslösa. I slutet av 1992 fanns       Det är klart att arbetsförvaltningens åtgärder
19550: osysselsatta 30 000 sådana arbetslösa för vilka       inte ensamma är tiliräckliga för att råda bot på
19551: enligt lagen borde ha ordnats en arbetsmöjlighet      det rådande sysselsättningsläget. 1 sista hand kan
19552: för sex månader. Kommunerna och staten måste          man endast genom ekonomisk stimulans och
19553: på grund av det svåra ekonomiska läget minska         igångsättande av investeringsverksamheten på
19554: och rationalisera sina egna uppgifter. I en sådan     ett bestående sätt förbättra sysselsättningssitua-
19555: situation visade det sig vara omöjligt att uppfylla   tionen. Regeringen har nyligen beslutat om eko-
19556: de ständigt ökade sysselsättningsförpliktelserna.     nomiskt stimulerande åtgärder, bland annat om
19557: Trots gällande skyldigheter ökade arbetslöshe-        stöd för investeringar. Genomförandet av dessa
19558: ten för de unga och långtidsarbetslösa på samma       åtgärder förbereds som bäst av tjänstemän.
19559: sätt som arbetslösheten i övrigt. Således kunde
19560: 
19561:      Helsingforsden 16 december 1993
19562: 
19563:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
19564:                                                 1993 vp
19565: 
19566: Kirjallinen kysymys 643
19567: 
19568: 
19569: 
19570: 
19571:                                    Kasurinen: Ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen kunnon valvon-
19572:                                       nasta
19573: 
19574: 
19575:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19576: 
19577:    Ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvokaluston             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
19578: määrä maanteillämme on lisääntynyt moninker-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19579: taiseksi. Sinänsä myönteiseen asiaan liittyy kui-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19580: tenkin eräitä ongelmia. Lähinnä entisen Neuvos-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19581: toliiton alueella rekisteröidyn ajoneuvokaluston
19582: tekninen kunto on kitjavaa eikä täytä läheskään                  Miten Hallitus aikoo turvata riittävät
19583: aina suomalaisia tai kansainvälisesti sovittuja              toimintaedellytykset liikenteen valvon-
19584: määräyksiä. Myös esim. tavarankuljetuksessa                  nassa, ja
19585: olevien ajoneuvojen lastauksessa on havaittu                     aikooko Hallitus palauttaa riittävän
19586: puutteita. Samoin henkilöajoneuvojen liikenne-               määrän poliisivirkoja valtakunnan rajal-
19587: käyttäytyminen on aiheuttanut onnettomuuksia                 le, jolloin epäkuntoiset ajoneuvot voitai-
19588: ja "läheltä piti" -tilanteita.                               siin käännyttää pois jo rajalta ja näin
19589:     Tiedossa on, että liikkuvan poliisin organisaa-          vältyttäisiin turhilta riskeiltä liikentees-
19590: tiota ollaan jätjestämässä uudelleen. Liikkuvan              sä?
19591: poliisin läsnäololla ja valvonnalla maanteilläm-
19592: me on suuri merkitys liikenneturvallisuudelle.
19593: 
19594:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
19595:                                         Anna-Liisa Kasurinen
19596: 
19597: 
19598: 
19599: 
19600:  ~300321
19601: 2                                         1993 vp -   KK 643
19602: 
19603: 
19604: 
19605: 
19606:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19607: 
19608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuljettajille tiedotuslehtistä Suomessa voimassa
19609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         olevista keskeisistä liikennesäännöistä. Valvon-
19610: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nan helpottamiseksi sisäasiainministeriö ja lii-
19611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna-Lii-        kenneministeriö ovat yhteistyössä laatineet tulk-
19612: sa Kasurisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kisanaston valvontaa suorittavien virkamiesten
19613: sen n:o 643:                                          käyttöön.
19614:                                                          Sisäasiainministeriö on poliisi-, tulli- ja raja-
19615:            Miten Hallitus aikoo turvata riittävät     vartioviranomaisten yhteistoiminnasta annetun
19616:        toimintaedellytykset liikenteen valvon-        asetuksen (1051178) nojalla keskittänyt Suomen
19617:        nassa, ja                                      itärajalla rajavalvonnan tullitoimintoja lukuun
19618:            aikooko Hallitus palauttaa riittävän       ottamatta rajavartiolaitokselle. Yhteistoiminta-
19619:        määrän poliisivirkoja valtakunnan rajal-       sopimuksen mukaan rajavartiolaitos huolehtii
19620:        le, jolloin epäkuntoiset ajoneuvot voitai-     maahantulovalvonnan ohella myös ajoneuvojen
19621:        siin käännyttää pois jo rajalta ja näin        kunnon ja kuormituksen valvonnasta.
19622:        vältyttäisiin turhilta riskeiltä liikentees-      Toimenpiteellä on selkeytetty rajavartiolai-
19623:        sä?                                            toksen ja poliisin tehtävänjakoa ja vapautettu
19624:                                                       poliisin voimavaroja muihin tehtäviin, muun
19625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muassa tieliikenteen valvontaan. Tätä järjestelyä
19626: vasti seuraavaa:                                      ei ole tarkoitus muuttaa. Tavoitteena on edelleen
19627:                                                       parantaa rajavartiolaitoksen valmiutta suorittaa
19628:    Sisäasiainministeriössä ollaan tietoisia kan-      ajoneuvojen kunnon ja kuormituksen valvontaa
19629: sainvälisen liikenteen lisääntymisestä Suomessa       rajalla sekä lisätä poliisin ja rajavartioviran-
19630: sekä entisen Neuvostoliiton alueella rekisteröity-    omaisten välistä yhteistyötä valvonnassa.
19631: jen ajoneuvojen kuntoon ja kuormitukseen liitty-         Sisäasiainministeriö on vahvistanut liikkuvan
19632: vistä ongelmista. Poliisi on jo vuoden ajan seu-      poliisin alueellisten yksiköiden uudet sijoituspai-
19633: rannut tarkasti tilanteen kehittymistä ja tehnyt      kat ensi vuoden alusta. Organisaationmuutok-
19634: valvontaiskuja itärajan raja-asemilla yhteistyös-     sella sekä liikkuvan poliisin toiminnan kehittä-
19635: sä rajavartiolaitoksen kanssa.                        miseen tähtäävillä muilla toimenpiteillä on tar-
19636:    Liikenneministeriö on sisäasiainministeriön        koitus turvata liikkuvan poliisin toimintaedelly-
19637: aloitteesta lähettänyt Venäjän viranomaisille kir-    tykset sekä parantaa koko poliisin liikennetur-
19638: jeen, jossa heitä pyydetään kiinnittämään huo-        vallisuustyön tuloksellisuutta. Sisäasiainministe-
19639: miota venäläisten ajoneuvojen kuormituksessa          riön näkemyksen mukaan kyseisillä uudistuksil-
19640: ilmenneisiin epäkohtiin Suomessa. Myös tiedon-        la on osaltaan myös itäliikenteen valvontaa te-
19641: kulkua on parannettu jakamalla ulkomaalaisille        hostava vaikutus.
19642: 
19643:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
19644: 
19645:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
19646:                                           1993 vp -   KK 643                                          3
19647: 
19648: 
19649: 
19650: 
19651:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
19652: 
19653:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           För att underlätta övervakningen har inrikesmi-
19654: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande          nisteriet och trafikministeriet i samråd utarbetat
19655: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       en tolkordlista för de tjänstemän som sörjer för
19656: dagsman Anna-Liisa Kasurinen undertecknade            övervakningen.
19657: spörsmål nr 643:                                          Inrikesministeriet har med stöd av förord-
19658:                                                       ningen angående samarbete mellan polis-, tull-
19659:            På vilket sätt ämnar Regeringen tryg-      och gränsbevakningsmyndighetema (1051178)
19660:        ga tillräckliga verksamhetsförutsättning-      koncentrerat gränsbevakningen vid Finlands
19661:        ar för trafikövervakningen och                 östgräns, med undantag av tullförrättningama,
19662:            ämnar Regeringen återlokalisera ett        tili gränsbevakningsväsendet. Enligt gällande
19663:        tillräckligt antal polistjänster tili riks-    samarbetsavtal sköter gränsbevakningsväsendet
19664:        gränsen så att odugliga fordon kunde           utom övervakningen av inresor även övervak-
19665:        avvisas redan vid gränsen och onödiga          ningen av fordons skick och belastning.
19666:        risker undvikas i trafiken?                        Genom denna åtgärd har uppgiftsfördelning-
19667:                                                       en mellan gränsbevakningsväsendet och polisen
19668:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gjorts klarare och polisresurser frigjorts för an-
19669: anföra följande:                                      dra uppgifter, bl.a. för övervakning av vägtrafi-
19670:                                                       ken. Detta arrangemang har man inte för avsikt
19671:    I inrikesministeriet är man medveten om att        att ändra. Målet är att ytterligare förbättra
19672: den intemationella trafiken ökat i Finland och        gränsbevakningsväsendets beredskap i fråga om
19673: om de problem som sammanhänger med de                 övervakningen av fordons skick och belastning
19674: Sovjet-registrerade fordonens skick och belast-       vid gränsen samt att intensifiera samarbetet
19675: ning. Polisen har redan under ett års tid noga        mellan polisen och gränsbevakningsmyndighe-
19676: följt situationens utveckling och tillsammans         tema vid övervakningen.
19677: med gränsbevakningsväsendet gjort kontrollraz-            Inrikesministeriet har fastställt ortema for
19678: zior vid östgränsens gränsstationer.                  rörliga polisens regionala enheter från början av
19679:    Trafikministeriet har på initiativ av inrikesmi-   nästa år. Avsikten med omorganiseringen och de
19680: nisteriet sänt de ryska myndighetema ett brev,        andra åtgärdema i syfte att utveckla rörliga
19681: vari de sistnämnda ombeds uppmärksamma de             polisens verksamhet är att trygga rörliga polisens
19682: missförhållanden som kommit fram i Finland            verksamhetsförutsättningar och förbättra resul-
19683: beträffande ryska fordons belastning. Åven in-        tatet av polisens hela trafiksäkerhetsarbete. En-
19684: formationen har förbättrats genom att informa-        ligt inrikesministeriets uppfattning effektiverar
19685: tionsblad med de viktigaste i Finland gällande        reformema i fråga for sin del även övervakning-
19686: trafikreglema har delats ut tili utländska forare.    en av östtrafiken.
19687: 
19688:      Helsingfors den 16 december 1993
19689: 
19690:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
19691:                                                  1993 vp
19692: 
19693: Kirjallinen kysymys 644
19694: 
19695: 
19696: 
19697: 
19698:                                    Pulliainen: Metsähallituksen suorittamista hakkuista Kainuussa
19699: 
19700: 
19701: 
19702:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19703: 
19704:     Metsähallituksen toimet Kainuun metsissä           dä paneelitavaraksi ja kelot rakennustarkoituk-
19705: ovat joutuneet maailmanlaajuisen huomion koh-          siin.
19706: teeksi mm. Der Spiegel -lehden julkaiseman                Hyrynsalmella on äskettäin leimattu erittäin
19707: artikkelin vuoksi. Mitä syvällisemmin valtion          arvokas aamiometsäkohde. Punaisilla nauhoilla
19708: metsien käyttöön ja käsittelyyn Kainuussa tutus-       on merkitty lahopuita tiheänään olevat korpipu-
19709: tutaan, sitä enemmän näyttöjä ajattelematto-           rojuotit. Tarkoituksena on poistaa lahopuut,
19710: muuksista tulee esiin. Seuraavassa eräitä esi-         kun taas eliöiden säilyttämisen vuoksi ainakin
19711: merkkejä.                                              juuri ne pitäisi jättää pystyyn. Ohjeet eivät siis
19712:     Suomussalmella suoritettu avohakkuualojen          toimi käytännön tasolla.
19713: lintuperspektiivistä suoritettu kartoitus (tutus-         Tätä esimerkkiluetteloa voisi jatkaa vaikka
19714: tuttavissa myös videona) osoitti, että monilla         kuinka pitkään. Oman lukunsa metsähallinnon
19715: alueilla aukkojen tosiasialliset koot muistuttavat     arvostelijoista muodostavat lukuisat paikalliset
19716: aika paljon kuuluisia "osaranaukeita". Jatkoksi        erämiehet ja muut asukkaat, jotka ovat "kau-
19717: paikalliset hoitoalueet "markkinoivat" suunni-         huissaan" seuranneet, kun metsähallinto tuhoaa
19718: telmia hakata aukkojen välissä vielä pystyssä          heidän viimeiset erämetsänsä ja marjamaansa.
19719: olevat puut.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19720:     Kuhmossa on kaadettu 300-vuotiaita mänty-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19721: jä, joiden tyvipölkkyjä on hyljätty hakkuuauk-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19722: koihinja teiden varsiin. Vaikutelma on, että näin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19723: on pyritty mielenosoituksellisesti ärsyttämään
19724: luonnonsuojelijoita. Näin ei ole ajateltu sitä, että               Onko Hallitus tietoinen Metsähalli-
19725: muutkin saattavat kiinnittää asiaan kiusallista                 tuksen arveluttavista toimista Kainuun
19726: huomiota.                                                       metsissä, ja jos on,
19727:     Kuhmon ja Ristijärven rajamailla on kaadet-                    mihin toimiin Hallitus ryhtyy Kai-
19728:  tu todellinen ikimetsä. Punapuiset tyvipöllit ja               nuun valtion metsien kohtelun saattami-
19729:  kelohongat odottivat tarkastushetkellä kuljetus-               seksi sellaiselle tasolle, että se kestää sekä
19730:  ta sellutehtaalle. "Alueherra" olisi voinut jättää             kansallisen että kansainvälisen arvioin-
19731:  metsän pystyynkin. Jos se oli hänelle henkisesti               nin?
19732:  ylivoimaista, niin punahongat olisi voinut myy-
19733:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
19734: 
19735:                                              Erkki Pulliainen
19736: 
19737: 
19738: 
19739: 
19740: 2300321
19741: 2                                          1993 vp -    KK 644
19742: 
19743: 
19744: 
19745: 
19746:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19747: 
19748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Metsähallituksessa on ollut käynnissä laaja kou-
19749: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lutusprojekti, jonka pyrkimyksenä on parantaa
19750: olette 1 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-          metsähallituksen henkilöstön valmiuksia ympä-
19751: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ristöoppaassa mainituissa asioissa.
19752: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen              Metsähallitus aloitti Oulujärven vesistöalueen
19753: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 644:           pohjoispuolisten alueiden luonnonarvojen selvi-
19754:                                                         tyksen keväällä 1993 maa- ja metsätalousminis-
19755:           Onko Hallitus tietoinen Metsähalli-           teriön asettaman tulostavoitteen mukaisesti, ja
19756:        tuksen arveluttavista toimista Kainuun           maastotyöt on tarkoitus saattaa loppuun vuo-
19757:        metsissä, ja jos on,                             den 1994 aikana. Varsinaisista luonnonarvojen
19758:           mihin toimiin Hallitus ryhtyy Kai-            säilyttämisessä tarvittavista toimenpiteistä pää-
19759:        nuun valtion metsien kohtelun saattami-          tetään vuoden 1995 aikana ympäristöministe-
19760:        seksi sellaiselle tasolle, että se kestää sekä   riön asettaman vanhojen metsien suojelutyöryh-
19761:        kansallisen että kansainvälisen arvioin-         män jätettyä asiasta esityksensä. Inventointien
19762:        nin?                                             aikana metsätaloustoimenpiteet hoidetaan pää-
19763:                                                         sääntöisesti siten, ettei hakkuita tehdä alueilla,
19764:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             joilla on todettu olevan korvaamattomia luon-
19765: taen seuraavaa:                                         nonarvoja. Poikkeuksena ovat olleet eräät työl-
19766:                                                         lisyyden hoidon kannalta välttämättömät hak-
19767:     Maa- ja metsätalousministeriö on kiinnittänyt       kuut, joista on sovittu paikallisesti Metsähalli-
19768: viime aikoina erityistä huomiota ympäristö- ja          tuksen luonnonsuojelun ja metsätalouden toimi-
19769: luonnonsuojelunäkökohtien huomioon ottami-              henkilöiden kesken. Luonnonsuojelullisesti ar-
19770: seen Metsähallituksen hallinnassa olevilla alueil-      vokkaiden vanhojen metsien suurehko suh-
19771: la. Vuoden 1994 alusta voimaan tulevassa laissa         teellinen osuus Kainuun alueella metsätaloudel-
19772: Metsähallituksesta korostetaan erityisesti luon-        lisessa mielessä uudistuskypsistä metsistä on
19773: non monimuotoisuuden suojelua ja tarkoituk-             saattanut aiheuttaa jonkin verran ongelmia
19774: senmukaista lisäämistä olennaisena osana lai-           suunniteltujen hakkuiden uudelleenkohdentami-
19775: toksen tulevaa toimenkuvaa. Metsähallitus si-           sessa.
19776: toutuu näin toteuttamaan ne metsien kestävän                Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
19777: käytön ja biologisen monimuotoisuuden yleispe-          uudessa laissa määritelty Metsähallituksen teh-
19778: riaatteet valtion metsätalouden osalta, mistä           täväkuva koko valtion metsäluonnon hoitajana
19779: päätettiin Euroopan metsäministerien konfe-             ja suojelijana edellyttää laitokselta metsäta-
19780: renssissa kesäkuussa 1993 Helsingissä.                  louden ympäristöoppaan suositusten noudatta-
19781:     Metsähallituksessa julkaistiin 18.2.1993 Met-       mista käytännössä sekä joustavuutta leimikoi-
19782: sätalouden ympäristöopas. Tämä täydentää                den kohdentamisessa Pohjois-Suomen luonnon-
19783: Metsähallituksen metsänhoitosuosituksia ja an-          arvoja inventoitaessa. Näin toimittaessa hallitus
19784: taa selkeän kuvan luonnonsuojelu- ja ympäristö-         katsoo Metsähallituksen hallinnassa olevien
19785: näkökohtien huomioon ottamisesta Metsähalli-            metsien hoidon tason kestävän hyvin kansallisen
19786: tuksen hallinnassa olevan maa- ja vesiomaisuu-          tai kansainvälisen arvioinnin.
19787: den hoidossa ja kä):tössä. Vuoden 1993 aikana
19788: 
19789:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
19790: 
19791:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
19792:                                         1993 vp -   KK 644                                          3
19793: 
19794: 
19795: 
19796: 
19797:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
19798: 
19799:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gått inom Forststyrelsen i syfte att öka beredska-
19800: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      pen hos Forststyrelsens personai i de angelägen-
19801: den 1 december 1993 tili vederbörande medlem        heter som nämns i miljöguiden.
19802: av statsrådet översänt följande av riksd.tgsman        Forststyrelsen inledde våren 1993 en utred-
19803: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 644:           ning av naturvärdena i områdena norr om Ule
19804:                                                     träsks vattenområden. Utredningen görs enligt
19805:           Är Regeringen medveten om forststy-       det resultatmål som uppställts av jord- och
19806:        relsens betänkliga åtgärder i skogarna i     skogsbruksministeriet och avsikten är att ter-
19807:        Kajanaland, och i så fall,                   rängarbetena skall bli klara under 1994. Om de
19808:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     egentliga åtgärder som är nödvändiga för bibe-
19809:        för att behandlingen av statens skogar i     hållande av naturvärdena besluts under 1995,
19810:        Kajanaland skall tåla både en nationell      när den arbetsgrupp för skyddande av gamla
19811:        och en internationell värdering?             skogar, som miljöministeriet tillsatt, har över-
19812:                                                     lämnat sitt förslag i saken. Under inventeringar-
19813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na sköts skogshushållningsåtgärderna i regel så
19814: anföra följande:                                    att avverkningar inte verkställs på områden där
19815:                                                     man konstaterat förekomsten av oersättliga na-
19816:    Jord- och skogbruksministeriet har på senaste    turvärden. Undantag har varit vissa avverkning-
19817: tid ägnat särskild uppmärksamhet åt frågan hur      ar som varit nödvändiga med tanke på sysselsätt-
19818: miljö- och naturskyddssynpunkter beaktas inom       ningen och om vilka beslut fattats lokalt mellan
19819: de områden som är i forststyrelsens besittning. I   Forststyrelsens naturskyddspersonal och före-
19820: den lag om F orststyrelsen som träder i kraft vid   trädare för skogshushållningen. Den omständig-
19821: ingången av 1994 betonas särskilt skyddandet        heten att av de skogar som ur skogsbrukssynvin-
19822: och en ändamålsenlig ökning av naturens mång-       kel är fårdiga att förnyas en proportionellt sett
19823: fald som en väsentlig del av verkets framtida       relativt stor del inom Kajanalands område ut-
19824: uppgifter. Forststyrelsen förbinder sig på detta    görs av ur naturskyddssynpunkt sett värdefulla
19825: sätt att genomföra de allmänna principer för en     gamla skogar har i någon mån kunnat skapa
19826: hållbar användning av skogarna och en biolo-        problem i nyinriktningen av de planerade av-
19827: gisk mångfald i fråga om statens skogshushåll-      verkningarna.
19828: ning om vilka beslut fattades under de europeis-       Med hänvisning tili det ovan anförda anser
19829: ka skogsministrarnas konferens i juni 1993 i        regeringen att Forststyrelsens i den nya lagen
19830: Helsingfors.                                        angivna roll som vårdare och skyddare av sta-
19831:    F orststyrelsen publicerade 18.2.1993 miljö-     tens hela skogsnatur förutsätter att verket i
19832: guiden Metsätalouden ympäristöopas. Denna           praktiken iakttar rekommendationerna i skogs-
19833: kompletterar Forststyrelsens skogsvårdsrekom-       hushållningsmiljöguiden samt smidighet i fråga
19834: mendationer och ger en klar bild av hur natur-      om stämplingarna när naturvärdena i norra
19835: skydds- och miljösynpunkter beaktas i skötseln      Finland inventeras. Regeringen anser att sköt-
19836: och användningen av den jord- och vattenegen-       seln av skogarna i Forststyrelsens besittning på
19837: dom som är i Forststyrelsens besittning. Under      detta sätt väl tål såväl en nationell som en
19838:  1993 har ett omfattande utbildningsprojekt på-     internationelJ värdering.
19839: 
19840:      Helsingfors den 21 december 1993
19841: 
19842:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
19843:                                                   1993 vp
19844: 
19845: Kirjallinen kysymys 645
19846: 
19847: 
19848: 
19849: 
19850:                                     Pulliainen: Silakoiden ilmaisjakelun järjestämisestä työttömille
19851: 
19852: 
19853: 
19854:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19855: 
19856:    Teinjokin aika sitten sosiaali- ja terveysminis-     epäonnistunut ja joiden yrittäjän asema rajoittaa
19857: teri Jorma Huuhtaselle kirjallisen kysymyksen           toimeentulotuen saantia. Ravinnon niukkuus
19858: troolikalastajilta ostettavien silakoiden jakami-       näkyy myös mm. lasten lisääntyneenä maanan-
19859: sesta ilmaiseksi työttömille ja muille ruoka-avun       tainälkänä kouluissa.
19860: tarpeessa oleville kansalaisille.                          Mitä tulee silakoiden suosioon ruokakalana,
19861:     Hämmästykseni oli todella suuri, kun luin           olennaista lienee se, että kansalaiset oppivat
19862: ministerin vastauksen. Kuvittelin ennakkoon,            tekemään niistä ruokaa ja tottuvat näin käyttä-
19863: että sosiaali- ja terveysministeri olisi aidosti huo-   mään silakoita. Tätähän silakoiden ilmaisjakelu
19864: lissaan kansalaisten ravitsemustilasta, mutta           työttömille juuri tukisi. Toivehan on, että kansa-
19865: näin ei ollut. Hän ei ollut havainnut kansalaisten      laiset eivät olisi koko ikäänsä työttöminä. Mark-
19866: ravitsemustilassa mitään korjaamisen tarvetta.          kinatarvettakin todella on. Tuoreimman tilaston
19867: Hän jopa ilmoitti, että "työttömyysturva ja muu         mukaan 72 milj. kilon silakkasaaliista vain 28 %
19868: toimeentuloturva takaavat kansalaisille koh-            käytetään nykyisin ihmisravinnoksi.
19869: tuullisen vähimmäiskulutuksen". Konkreettisen              Jos julkinen hallinto on haluton ja/tai kykene-
19870: avun hän kokee "holhoavaksi piirteeksi".                mätön hoitamaan silakoiden ilmaisjakelua työt-
19871:     Kansalaisten ravitsemustilan sijasta sosiaali-      tömille, se voisi osoittaa kokeilumäärärahan jol-
19872: ja terveysministeri onkin huolissaan silakan ar-        lekin työttömien omalle yhteisölle, esim. Oulun
19873:  vostamisesta ruokakalana. Hän sosiaali- ja ter-        työttömien oma apu ry:lle,jota Oulun kaupunki-
19874:  veysministerinä ryhtyi kuvaamaan tässä yhtey-          kin tukee mm. antamalla sille toimintatilat. Täl-
19875:  dessä kotimaisen silakan tuotekehitys- ja mark-        lainen yhdistys voisi järjestää työttömien omana
19876:  kinointiprojektia. Tämän mukaisesti hän oli            aktiviteettina silakoiden hankinta- ja jakelu ope-
19877:  enemmän huolissaan silakkamarkkinoiden "ta-            raation. Tällaisen operaation toteuttaja olisi
19878:  sapainotilasta" kuin kansalaisten ravitsemusti-        luonnollisesti velvollinen raportoimaan tarkoin
19879:  lasta. Tämä on lievästi sanottuna hämmästyttä-         havainnoistaan.
19880:  vää.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19881:     Sosiaali- ja terveysministerillä näyttää olevan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19882:  väärät tiedot kansalaisten ravitsemustilasta. Jo       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19883:  ennen nykyistä lamakautta n. 300 000 suomalai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19884:  sen ilmoitettiin elävän köyhyysloukussa, mikä
19885:  heijastuu mm. puutteellisena ravitsemuksena.                      Voisiko Hallitus harkita avustuksen
19886:  Lama on tuonut suuren määrän uusia ihmisryh-                   osoittamista jollekin työttömien rekiste-
19887:  miä tähän joukkoon, myös sellaisia ihmisryh-                   röidylle yhdistykselle sen tutkimiseksi,
19888:  miä, joiden ei olisi voitu odottaa koskaan joutu-              voitaisiinko asiallisesti järjestää silakoi-
19889:  van tähän tilanteeseen. Tässä ryhmässä on mm.                  den ha,nkinta troolikalastajilta ja jakelu
19890:  joukko entisiä yrittäjiä, joiden yrittäminen on                ilmaiseksi työttömille kansalaisille?
19891: 
19892:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
19893: 
19894:                                              Erkki Pulliainen
19895: 
19896: 
19897: 
19898: 
19899:  2300321
19900: 2                                         1993 vp -   KK 645
19901: 
19902: 
19903: 
19904: 
19905:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19906: 
19907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kala- ja riistaosaston käsityksen mukaan edus-
19908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taja Pulliaisen ehdotusta pidetä erityisen tarkoi-
19909: olette 1 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-        tuksenmukaisena. Silakan hinta vähittäiskau-
19910: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      passakin on hyvin alhainen, vain keskimäärin 7
19911: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen         mk/kg. Tällöin työttömän peruspäivärahalla on
19912: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 645:         mahdollista ostaa n. 16 kiloa tuoreita silakoita,
19913:                                                       jotka riittävät ainakin 50 kalaruoka-annoksen
19914:           Voisiko Hallitus harkita avustuksen         raaka-aineiksi. Tällaisen, lähes ilmaisen ruoka-
19915:        osoittamista jollekin työttömien rekiste-      aineen jakelun järjestämiseksi ei tarvitse tehdä
19916:        röidylle yhdistykselle sen tutkimiseksi,       tutkimuksia, koska asia voidaan hoitaa normaa-
19917:        voitaisiinko asiallisesti järjestää silakoi-   lilla tavallajärjestäytyneen kalatukku-ja kalavä-
19918:        den hankinta troolikalastajilta ja jakelu      hittäiskaupan kautta.
19919:        ilmaiseksi työttömille kansalaisille?              Edellä esitetyn perusteella ilmoitan, että halli-
19920:                                                       tus ei harkitse edustaja Pulliaisen ehdottaman
19921:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          avustuksen myöntämistä, ja muutoin viittaan
19922: vasti seuraavaa:                                      sosiaali- ja terveysministeri Huuhtasen samasta
19923:                                                       asiasta edustaja Pulliaiselle antamaan vastauk-
19924:    Silakka sinänsä on huokea ja edullinen elin-       seen 23 päivänä marraskuuta 1993 DNro 108/
19925: tarvike, eikä maa- ja metsätalousministeriön          012/93.
19926: 
19927:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
19928: 
19929:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
19930:                                         1993 vp -   KK 645                                         3
19931: 
19932: 
19933: 
19934: 
19935:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
19936: 
19937:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fattning anses det att riksdagsman Pulliainens
19938: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förslag inte är speciellt ändamålsenligt. Ström-
19939: den 1 december 1993 tili vederbörande medlem        mingpriset är mycket lågt även inom minuthan-
19940: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      deln, i medeltal endast 7 mk/kg. Således är det
19941: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 645:           möjligt att med grunddagpenningen för arbetslö-
19942:                                                     sa köpa ca 16 kilo färsk strömming, som förslår
19943:            Kan Regeringen överväga att rikta        som råvara för minst 50 fiskmatportioner. Det
19944:        bidrag till någon registrerad förening för   behövs inga undersökningar om utdelningen av
19945:        arbetslösa för att undersöka om man          ett dylikt nästan gratis födoämne, eftersom sa-
19946:        sakligt kunde ordna anskaffning av           ken kan skötas på normalt sätt genom den
19947:        strömming av trålfiskare och utdelning       organiserade fiskparti- och -minuthandeln.
19948:        tili arbetslösa medborgare utan vederlag?       Med stöd av det ovan anförda meddelar jag
19949:                                                     att regeringen inte överväger utbetalning av det
19950:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av riksdagsman Pulliainen föreslagna bidraget,
19951: anföra följande:                                    och i övrigt hänvisar jag tili svaret som social-
19952:                                                     och hälsovårdsminister Huuhtanen gav riks-
19953:    Strömming är i sig ett biliigt och förmånligt    dagsman Pulliainen den 23 november 1993, Dnr
19954: livsmedel och enligt fiskeri- och viltvårdsavdel-   108/012/93, om samma sak.
19955: ningens vidjord- och skogsbruksministeriet upp-
19956:      Helsingfors den 20 december 1993
19957: 
19958:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
19959:                                                1993 vp
19960: 
19961: Kirjallinen kysymys 646
19962: 
19963: 
19964: 
19965: 
19966:                                   Aittoniemi: Epilepsiapotilaiden lääkkeiden korvaamisesta
19967: 
19968: 
19969: 
19970:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19971: 
19972:    Epilepsia on aivosähkötoiminnan häiriö, jota      den piiristä. Tämä olisi ankara isku lääkkeitä
19973: hoidetaan ensi sijassa lääkkeillä. Säännöllisellä    tarvitseville epilepsiapotilaille terveydellisesti ja
19974: lääkehoidolla saadaan kohtaukset hallintaan tai      taloudellisesti. Se koituisi myös yhteiskunnalle
19975: kokonaan pois noin kahdelta kolmasosalta.            tappioksi monessa eri muodossa.
19976: Hoitamattomina kohtaukset lisäävät sairaala-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19977: hoidon tarvetta ja hengenvaarallisten, pitkitty-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19978: neiden kohtausten määrää. Epilepsiaa sairastaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19979: noin 41 000 henkeä. Vuosittain heistä noin 2 000     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19980: pystyy luopumaan lääkityksestä sen antaman
19981: tehokkaan hoidon ansiosta ja he palaavat työ-                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19982: elämään. Säännöllinen tehokas lääkitys on sai-               epilepsiapotilaiden tarvitsemat lääkkeet
19983: rauden käytännössä ainoa lääkintä- ja paranta-               pidetään ns. kokonaan korvattavien
19984: mismuoto.                                                    lääkkeiden piirissä edelleen kuten aikai-
19985:    On pelättävissä, että epilepsialääkkeitä ollaan           semminkin?
19986: siirtämässä pois kokonaan korvattavien lääkkei-
19987: 
19988:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
19989: 
19990:                                            Sulo Aittaniemi
19991: 
19992: 
19993: 
19994: 
19995:  230032J
19996: 2                                       1993 vp -    KK 646
19997: 
19998: 
19999: 
20000: 
20001:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20002: 
20003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      antanut päätöksen budjetti- ja veroratkaisuista
20004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sekä investointeja ja työllisyyttä edistävistä toi-
20005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mista, jonka mukaan sairausvakuutuksen kor-
20006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-      vausjärjestelmään lisätään 100 miljoonaa mark-
20007: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kaa. Tästä osa ohjataan lääkekorvauksiin.
20008: 646:                                                   Lääkekorvausuudistukseen liittyen sosiaali-
20009:                                                     ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan esi-
20010:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    tystä valtioneuvoston päätökseksi, jolla tarkiste-
20011:        epilepsiapotilaiden tarvitsemat lääkkeet     taan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavien
20012:        pidetään ns. kokonaan korvattavien           sairauksien sekä niiden hoidossa erityiskorvatta-
20013:        lääkkeiden piirissä edelleen kuten aikai-    vien lääkkeiden luettelot. Kansaneläkelaitoksen
20014:        semminkin?                                   sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on teh-
20015:                                                     nyt asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministe-
20016:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        riölle.
20017: vasti seuraavaa:                                       Harkittaessa sairauksien sijoittamista eri kor-
20018:                                                     vaustasoille on lähtökohtana pidetty lääkehoi-
20019:     Valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen       don lääketieteellistä perustaa. Kokonaan kor-
20020: liittyen hallitus on antanut eduskunnalle esityk-   vattavaan lääkehoitoon oikeuttaviksi on katsot-
20021: sen laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta        tu sellaiset sairaudet, joiden lääkehoito on vaiku-
20022: (HE 250), jossa ehdotetaan lääkekorvaukset          tustavaltaan korvaavaa tai vastaavaa korjaavaa.
20023: kohdeunettavaksi osittain uudelleen niin, että      Esimerkiksi insuliinivalmisteet tulisivat tämän
20024: lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset voidaan      perusteella kokonaan korvattaviksi sokeritaudin
20025: ottaa hoitokäytännössä entistä enemmän huo-         hoidossa, koska insuliini korvaa elimistön puut-
20026: mioonja ohjata lääkkeiden määräämistä ja käyt-      teellista hormonituotantoa.
20027: töä terveydenhuollon kokonaisedun mukaisesti.          Epilepsian vuoksi kokonaan korvattaviin
20028: Lääkkeiden korvausprosentit olisivat 100, 75 ja     lääkkeisiin oikeutettuja potilaita oli vuoden 1992
20029: 50. Tämän lisäksi kullekin korvausryhmälle eh-      lopussa noin 41 000, ja heidän keskimääräiset
20030: dotetaan kiinteää markkamääräistä omavastuu-        lääkehoitokustannuksensa olivat 1 095 markkaa
20031: osuutta ostokerralta. Ehdotetut korvausosuuk-       potilasta kohti.
20032: sien muutokset vähentäisivät vuotuisia sairaus-        Valtioneuvoston päätös erityiskorvattavista
20033: vakuutusmenoja 150 miljoonaa markkaa.               sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääk-
20034:     Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-   keistä annetaan vuoden 1994 alussa. Tässä yh-
20035: kunta on edellä mainitun sairausvakuutuslain        teydessä tulee esille myös epilepsialääkkeiden
20036: muutosesityksen jälkeen joulukuun 1993 alussa       erityiskorvattavuus.
20037: 
20038:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
20039: 
20040:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20041:                                          1993 vp -   KK 646                                            3
20042: 
20043: 
20044: 
20045: 
20046:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20047: 
20048:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          investeringar och sysselsättning. Enligt detta be-
20049: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         slut skall sjukförsäkringsersättningssystemet få
20050: medlem av statsrådet översänt följande ~>.v riks-    ett tillskott på 100 milj. mk. En del av denna
20051: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         summa styrs tili läkemedelsersättningarna.
20052: 646:                                                    I samband med revideringen av läkemedelser-
20053:                                                      sättningssystemet bereder social- och hälso-
20054:           Ämnar Regeringen se tili att de läke-      vårdsministeriet som bäst ett förslag tili stats-
20055:        medel som epilepsipatienter behöver ock-      rådsbeslut om ändring av förteckningarna över
20056:        så i fortsättningen får höra tili de fulit    de specialersättningsgilia sjukdomarna samt
20057:        ersättningsgilia läkemedlen?                  över de Iäkemedel som berättigar till specialer-
20058:                                                      sättning vid behandlingen av dessa sjukdomar.
20059:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Den socialmedicinska delegationen vid folkpen-
20060: anföra följande:                                     sionsanstalten har gjort en framstälining om
20061:                                                      saken tili social- och hälsovårdsministeriet.
20062:    I anslutning tili statens budgetpropositionen        Vid bedömningen av hur sjukdomar skali
20063: för 1994 avlät regeringen tili riksdagen en propo-   indelas i grupper med olika ersättningsnivåer har
20064: sition med förslag tili lag om ändring av sjukför-   utgångspunkten varit den medicinska grunden
20065: säkringslagen (RP 250). I denna proposition          för läkemedelsbehandlingen. Sådana sjukdomar
20066: föreslås att läkemedelsersättningama delvis om-      som behandlas med läkemedel som tili verk-
20067: fördelas på ett sådant sätt att läkemedelsprisema    ningssättet är ersättande elier korrigerande har
20068: och Iäkemedelskostnadema kan beaktas i större        ansetts berättiga tili fullt ersättningsgili läkeme-
20069: omfattning än tidigare i samband med vården          delsbehandling. T.ex. insulinpreparat blir med
20070: och att ordinationen och användningen av läke-       stöd av detta fullt ersättningsgilla vid behand-
20071: medel kan styras på ett sådant sätt att den totala   Iingen av diabetes, eftersom insulinet ersätter
20072: nyttan för hälso- och sjukvården beaktas. Ersätt-    kroppens egen bristande hormonproduktion.
20073: ningsprocentsatserna föreslås bli 100, 75 och 50.       Antalet patienter som på grund av epilepsi är
20074: Dessutom föreslås för varje ersättningsgrupp en      berättigade tili fullt ersättningsgilla läkemedel
20075: fast självriskandel i markbelopp för varje in-       uppgick vid utgången av år 1992 till ca 41 000.
20076: köpstillfälle. De föreslagna ändringarna av er-      De genomsnittliga läkemedelskostnaderna för
20077: sättningsandelarna minskar de årliga sjukförsäk-     dessa patienter var 1 095 mk per patient.
20078: ringsutgifterna med 150 milj. mk.                       Ett statsrådsbeslut om specialersättningsgilla
20079:     Regeringens finanspolitiska ministerutskott      sjukdomar och om de läkemedel som används
20080: utfårdade i december 1993, efter avlåtandet av       vid behandlingen av dem kommer att utfärdas
20081: ovan nämnda förslag tili ändring av sjukförsäk-      vid ingången av år 1994. I samband därmed
20082: ringslagen, ett beslut om budget- och skatteavgö-    aktualiseras också frågan om huruvida epilep-
20083: randen samt om åtgärder som skall främja             siläkemedel skall vara specialersättningsgilla.
20084: 
20085:      Helsingfors den 16 december 1993
20086: 
20087:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20088:                                              1993 vp
20089: 
20090: Kirjallinen kysymys 647
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 
20095:                                  Pulliainen: Maatalouden velkajärjestelyhakemusten käsittelyn
20096:                                      nopeuttamisesta
20097: 
20098: 
20099:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20100: 
20101:    Maataloutta varten jouduttiin luomaan oma       merkitystä, jollei valtion palkkaama henkilöstö
20102: velkajärjestelyjärjestelmänsä mm. siksi, että      toimi lain hengen mukaisesti.
20103: maatalouden lainoituksessa valtio on vahvasti         Ministeriön tehtäviin kuuluu ohjata piirivi-
20104: mukana.                                            ranomaisten toimia silloin, kun spontaania har-
20105:    Maatalouden velkajärjestelyn käytännön to-      rastuneisuutta ei riittävästi esiinny.
20106: teuttamisessa maaseutuelinkeinopiireillä on tär-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20107: keä käytännön toimien suorittajan rooli. Nyt       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20108: kuitenkin on käynyt ilmi, että eräissä maaseu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20109: tuelinkeinopiireissä suhtaudutaan varsin nui-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20110: vasti näihin usein varsin vaivalloisiin toimiin,
20111: jotka kieltämättä lisäävät henkilöstön työtaak-                Aikooko Hallitus vauhdittaa maata-
20112: kaa.                                                        louden velkajärjestelyn käytännön toi-
20113:    Maatalouden velkajärjestelyn kaltaisten jär-             mien suorittamista maaseutuelinkeino-
20114: jestelyjen säätämisellä ei ole kuitenkaan mitään            piireissä?
20115: 
20116:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
20117: 
20118:                                          Erkki Pulliainen
20119: 
20120: 
20121: 
20122: 
20123: 2300321
20124: 2                                          1993 vp -   KK 647
20125: 
20126: 
20127: 
20128: 
20129:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20130: 
20131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maaseutuelinkeinopiirit ovat lähinnä olleet mu-
20132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kana rahoittamassa uusia investointeja ja suku-
20133: olette 1 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-         polvenvaihdoksia maatiloilla. Nyt kysymys on
20134: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       elinkelpoisten maatilojen hengissä selviämisen
20135: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen          turvaamisesta. Toisin sanoen on kyettävä arvioi-
20136: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 647:          maan, miten nopeasti muuttuvissa olosuhteissa-
20137:                                                        kin pahasti velkaantuneet tilat pystyvät selviyty-
20138:            Aikooko Hallitus vauhdittaa maata-          mään.
20139:         louden velkajärjestelyn käytännön toi-             Suuren muutoksen valtionlainoituksessa on
20140:         mien suorittamista maaseutuelinkeino-          aiheuttanut vain runsas vuosi aikaisemmin val-
20141:         piireissä?                                     tionlainojen vastuuta koskevien säännösten
20142:                                                        muuttaminen niin, että valtio ei enää saakaan
20143:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lainaarniaan rahoja ehdottoman varmasti takai-
20144: taen seuraavaa:                                        sin siten kuin ennen. Kun aikaisemmin viljelijän
20145:                                                        maksuvaikeudet aiheuttivat vain valtionlainan
20146:     Muun muassa vapaaehtoista velkajärjestelyä         myöntäneelle pankille luottotappiota, nyt tappio
20147: koskeva maaseutuelinkeinolain ja -asetuksen            tulee pääosin valtiolle. Kysymys on nyt myös
20148: muutos tuli voimaan 15 päivänä syyskuuta 1993.         siitä, miten tilaa autetaan selviämään niin, että
20149: Samalla lainmuutoksella siirrettiin maaseutu-          vältettäisiin valtiolle aiheutuvat tarpeettomat
20150: elinkeinopiirien tehtäväksi myös muita maatila-        tappiot.
20151: talouden rahoitukseen liittyviä tehtäviä.                  Maa- ja metsätalousministeriö on heti syys-
20152:     Velkajätjestelyt edellyttävät suunnittelijan       lokakuun aikana pitänyt useita koulutustilai-
20153: laatimaa alkuselvitystä tilan taloudellisesta tilan-   suuksia, joissa maaseutuelinkeinopiireille on sel-
20154: teesta ja pääasiallisen velkojan lausuntoa velka-      vitetty lain tavoitteita ja menettelyä velkajärjes-
20155: järjestelystä. Sen lisäksi hakijan on esitettävä       telyissä. Toinen koulutuskierros ensimmäisten
20156: vielä yksityiskohtainen luettelo varallisuudes-        kokemusten kerryttyä pidetään heti vuoden 1994
20157: taan ja veloistaan sekä selvitys maatilaan kuulu-      tammikuussa.
20158: vista tiloista.                                            Koulutuksessaan maa- ja metsätalousministe-
20159:     Vasta kun viljelijä ja suunnittelija ovat yhdes-   riö on painottanut maaseutuelinkeinopiirien toi-
20160: sä saaneet hakemuksen laadituksi tarvittavine          menpiteiden tärkeyttä elinkelpoisten tilojen toi-
20161: liitteineen, maaseutuelinkeinopiiri on voinut lau-     mintaedellytysten turvaamisessa. Osana siihen
20162: sua velkajärjestelystä valtion kannalta.               kuuluvat ripeät ratkaisut velkamäärän kasvami-
20163:     On selvää, että uutta järjestelmää käyttöön        sen ehkäisemiseksi.
20164: otettaessa hakemuksissa on alkuun puutteita ja             On kuitenkin selvää, että maaseutuelinkeino-
20165: maaseutuelinkeinopiiri on joutunut pyytämään           piirit ovat olleet alkuun varovaisia käynnistäes-
20166: niihin lisäselvityksiä. Tämä luonnollisesti on hi-     sään velkajätjestelyjä. Tähän on kuulunut lisä-
20167: dastanut hakemusten käsittelyä. Lisäksi maaseu-        selvitysten hankkiminen ja hakemusten perus-
20168: tuelinkeinopiirit ovat yhtä aikaa velkajärjestely-     teellinen harkinta. Näin pitääkin olla. Vasta kun
20169: asioiden kanssa joutuneet opettelemaan muiden-         asiasta on kertynyt tarvittava kokemus, voidaan
20170: kin niille siirrettyjen rahoitusasioiden käsittelyä.   suuretkin määrät hakemuksia ki\-sitellä nopeasti
20171:     On myös otettava huomioon, että toistaiseksi       rutiinilla.
20172:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
20173: 
20174:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
20175:                                          1993 vp -   KK 647                                           3
20176: 
20177: 
20178: 
20179: 
20180:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
20181: 
20182:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Man bör också beakta att landsbygdsnärings-
20183: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av       distrikten hittills har varit med om att finansiera
20184: den 1 december 1993 till vederbörande medlem         nya investeringar och generationsväxlingar på
20185: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       gårdsbruksenheter. Nu gäller det att trygga över-
20186: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 647:            levnaden av livsdugliga gårdsbruksenheter. Di-
20187:                                                      strikten bör m.a.o. kunna bedöma de djupt
20188:          Ämnar Regeringen sätta fart på de           skuldsatta lägenheternas förmåga att klara sig i
20189:        praktiska åtgärderna i fråga om skuld-        snabbt föränderliga förhållanden.
20190:        sanering inom lantbruket?                         En stor förändring i fråga om statliga lån har
20191:                                                      föranletts av att för endast drygt ett år sedan
20192:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stadgandena om ansvar för statslån ändrades så
20193: anföra följande:                                     att staten inte längre absolut säkert får de
20194:                                                      utlånade pengarna tillbaka såsom tidigare. Då
20195:    Ändringen av landsbygdsnäringslagen och           kreditförluster tidigare på grund av odlarens
20196: landsbygdsnäringsförordningen, som gäller bl.a.      betalningssvårigheter åsamkades endast den
20197: frivillig skuldsanering, trädde i kraft den 15       bank som beviljat statslånet, faller förlusten nu
20198: september 1993. Genom samma lagändring               huvudsakligen på staten. Nu är det också fråga
20199: överfördes även andra uppgifter i anslutning till    om att hjälpa lägenheter ur svårigheterna så att
20200: gårdsbrukets finansiering tilllandsbygdsnärings-     onödiga förluster inte åsamkas staten.
20201: distrikten.                                              Jord- och skogsbruksministeriet anordnade
20202:     En förutsättning för skuldsanering är bl.a. en   strax under september-oktober flera kursser,
20203: preliminär utredning av planeraren över lägen-       varvid man utredde lagens syften och förfaran-
20204: hetens ekonomiska situation och den viktigaste       det vid skuldsanering för landsbygdsnäringsdi-
20205: borgenärens utlåtande om skuldsaneringen. Sö-        strikten. Fortsatt utbildning arrangeras på basis
20206: kanden skall dessutom förete en detaljerad för-      av de första erfarenheterna genast efter årsskiftet
20207: teckning över sin förmögenhet och skulder samt       i januari 1994.
20208: en utredning om de lägenheter som hör till               På sina kurser har jord- och skogsbruksminis-
20209: gårdsbruksenheten.                                   teriet betonat vikten av landsbygdsnäringsdi-
20210:     F örst när odlaren och planeraren tillsammans    striktens åtgärder för tryggande av förutsätt-
20211: har fått ansökningen uppgjord jämte behövliga        ningarna att fortsätta med verksamheten på de
20212: bilagor har landsbygdsnäringsdistriktet kunnat       livsdugliga lägenheterna. En del av dessa åtgär-
20213: göra ett uttalande om skuldsaneringen ur statens     der utgörs av snabba avgöranden, för att skuld-
20214: synpunkt sett.                                       beloppet inte skall växa vidare.
20215:     När ett nytt system införs, är det klart att         Det är dock klart att landsbygdsnäringsdi-
20216: ansökningarna i början är bristfälliga och lands-    strikten i början har varit försiktiga när
20217: bygdsnäringsdistrikten har varit tvungna att be-     skuldsaneringen inleddes. Till detta har hört att
20218:  gära tilläggsutredningar. Det är naturligt att      distrikten har inhämtat tilläggsutredningar och
20219:  detta har gjort behandlingen långsammare. Där-      prövat ansökningarna noga. Så skall det också
20220:  utöver har landsbygdsnäringsdistrikten samti-       vara. Först när man har tillräcklig erfarenhet av
20221:  digt med skuldsaneringsärenden varit tvungna        saken, kan även stora antal ansökningar be-
20222:  att lära sig sköta även andra uppgifter i anslut-   handlas snabbt med rutin.
20223:  ning tili fmansiering som överförts till dem.
20224:      Helsingforsden 20 december 1993
20225: 
20226:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
20227:                                                 1993 vp
20228: 
20229: Kirjallinen kysymys 648
20230: 
20231: 
20232: 
20233: 
20234:                                    Vistbacka: Yksityisten ajo-opetuslupien määrän kasvun vaikutuk-
20235:                                        sesta liikenneturvallisuuteen
20236: 
20237: 
20238:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20239: 
20240:     Kaikkia kansalaispiirejä palveleva autokoulu-     uusien kuljettajien asenteisiin, koska annettava
20241: järjestelmä elää suurta murrosvaihetta. Vuoden        opetus ei tapahdu ammattitaitoisten opettajien
20242:  1994 alusta autokoulun perustamiseen riittää         toimesta. Toisaalta tieliikennelaissa ajokorttiin
20243: periaatteessa liikenneopettajan pätevyys ja lain      Iiittyville asioille on omistettu lähes kokonaan
20244: edellyttämä yrittäjäkurssi. Lisäksi suunnitteilla     lain viides luku, joka omalta osaltaan osoittaa
20245: oleva arvonlisävero on esitetty koskemaan myös        asian vakavuuden.
20246: autokouluopetusta. Hallitus on perustellut asiaa          Tilanteen korjaamiseksi olisi ryhdyttävä lain-
20247: varsin arveluttavalla tavalla, koska ajokortti on     säädännöllisiin toimiin siten, että opetuslupa
20248: harvaan asutussa maassa nykyisin useimmille           voitaisiin myöntää vain sitä todella tarvitseville
20249:  välttämätön ja se on usein edellytys myös työpai-    taloudellisten tai muiden vastaavien seikkojen
20250:  kan saannille.                                       perusteella.
20251:     Lainsäädännön väljyyden ja ehkä myös la-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20252:  man vuoksi autokoulujen kannattavuus on las-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20253:  kenut viime vuosina yksityisten ajo-opetuslupien     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20254:  määrän kasvaessa entisestään. Vuonna 1989            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20255:  opetuslupien osuus oli 9, 1 prosenttia myönne-
20256:  tyistä B-korteista. Kyseinen osuus on noussut                  Onko Hallitus tietoinen yksityisten
20257:  vuosittain siten, että vuonna 1991 osuus oli 13,4           ajo-opetuslupien suuresta kasvusta viime
20258:  prosenttiaja vuonna 1992 16,4 prosenttia. Kulu-             vuosina, ja
20259:  vana vuonna osuus lienee lähellä 20:tä prosent-                aikooko Hallitus lainsäädännöllisin
20260:  tia. Kehitys osoittaa, että yksityinen ajo-opetus-          tai muin keinoin rajoittaa opetuslupien
20261:  toiminta on laajentunut myös hyvätuloisten                  saantia vain sitä todella, esimerkiksi ta-
20262:  "herrojen huviksi". Tällä saattaa olla kielteinen           loudellisin perustein, tarvitseville?
20263:  vaikutus liikenneturvallisuuteen ja erityisesti
20264: 
20265:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
20266: 
20267:                                            Raimo Vistbacka
20268: 
20269: 
20270: 
20271: 
20272:  2300321
20273: 2                                       1993 vp- KK 648
20274: 
20275: 
20276: 
20277: 
20278:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20279: 
20280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Toiseksi tehdyissä tutkimuksissa ja selvityk-
20281: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sissä ei ole voitu sitovasti osoittaa, että opetuslu-
20282: olette 1 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-      valla opetuksen saaneet olisivat merkittävästi
20283: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    turvattomampia kuin autokoulussa opetuksen
20284: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo Vist-      saaneet. Liikenneministeriö on käynnistänyt v.
20285: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         1992 opetusmuotoja liikenneturvallisuuden kan-
20286: n:o 648:                                            nalta vertailevan tutkimushankkeen.
20287:                                                        Nykyisen tutkimustiedon pohjalta voidaan
20288:           Onko Hallitus tietoinen yksityisten       kuitenkin todeta, että opetuslupalaisten turvalli-
20289:        ajo-opetuslupien suuresta kasvusta viime     suusasenteet ovat jonkin verran kielteisempiä
20290:        vuosina, ja                                  kuin autokoululaisten.
20291:           aikooko Hallitus lainsäädännöllisin          Suurin osa opetusluvista annetaan tieliikenne-
20292:        tai muin keinoin rajoittaa opetuslupien      lain 68 §:n 1 momentin 2) kohdan nojalla ns.
20293:        saantia vain sitä todella, esimerkiksi ta-   perheenjäsenyysperusteella. Opetuslupien mää-
20294:        loudellisin perustein, tarvitseville?        rän merkittävä rajoittaminen edellyttäisi puuttu-
20295:                                                     mista mainitun lainkohdan sisältöön.
20296:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Opetusluvan saajaan kohdistuvia vaatimuk-
20297: vasti seuraavaa:                                    sia korottamalla voidaan jossakin määrin vai-
20298:                                                     kuttaa annetun opetuksen tasoon. Tässä tarkoi-
20299:    Kysymyksen perusteluosassa esitetty opetus-      tuksessa liikenneministeriö selvittää opetusluvan
20300: lupaosuuden prosentuaalinen kasvu on sekä lii-      saamiseen liittyvän ajokokeen tarkoituksenmu-
20301: kenneministeriön että Autorekisterikeskuksen        kaisuutta.
20302: tiedossa. Vuoden 1989 ottaminen vertailupoh-           Liikenneministeriössä valmistellaan kuljetta-
20303: jaksi prosenttitarkasteluun antaa kuitenkin jos-    jaopetuskokeilua, jossa opetus voitaisiin aloittaa
20304: sain määrin vääristyneen kuvan opetuslupien         oppilaan täytettyä 16 vuotta. Opetusta annettai-
20305: määrän kasvusta, sillä ko. vuonna suoritettiin      siin kodin, koulun, autokoulun ja kuljettajaope-
20306: ennätysmäärä uusia ajokortteja. Näin ollen ope-     tusta valvovien tahojen kiinteänä yhteistyönä.
20307: tuslupalaisten osuus jäi normaalia vuotuista        Tällainen nykyisten pääopetusmuotojen yhdis-
20308: 11-13 % pienemmäksi.                                täminen ja kuljettajaopetuksen alkamisikärajan
20309:    Kysymyksen perusteluosassa tuodaan esiin         aikaistaminen tulisi liikenneministeriön käsityk-
20310: erityinen huoli liikenneturvallisuuden. heikkene-   sen mukaan vähentämään nykymuotoisten ope-
20311: misestä opetuslupaopetuksen lisääntymisen seu-      tuslupien tarvetta ja määrää.
20312: rauksena.                                              Liikenneministeriö seuraa opetuslupien mää-
20313:    Ensinnä on todettava, että liikenneturvalli-     rän kehitystä ja on valmis tarvittaessa esittä-
20314: suustilanne on varsinkin viimeisten puolentoista    mään muutoksia opetusluvan myöntämisperus-
20315: vuoden aikana parantunut merkittävästi.             teisiin.
20316: 
20317:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
20318: 
20319:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
20320:                                            1993 vp -   KK 648                                           3
20321: 
20322: 
20323: 
20324: 
20325:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20326: 
20327:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som lärt sig att köra med undervisningstilistånd
20328: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skulle vara märkbart osäkrare som förare än de
20329: den 1 december 1993 tili vederbörande medlem           som blivit undervisade i bilskola. Trafikministe-
20330: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         riet påbörjade 1992 ett forskningsprojekt i vilket
20331: Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål nr              de olika undervisningsformema skall jämföras
20332: 648:                                                   ur trafiksäkerhetssynpunkt.
20333:                                                           På basis av forskningsresultaten hittills kan
20334:            År Regeringen medveten om att de            man likväl konstatera att inställningen tili säker-
20335:        privata körundervisningstillstånden ökat        het hos dem som fått körutbildning av någon
20336:        i stor utsträckning under de senaste åren,      med undervisningstillstånd är något negativare
20337:        och                                             än inställningen hos dem som gått i bilskola.
20338:            har Regeringen för avsikt att via lag-         De flesta undervisningstillstånd beviljas med
20339:        stiftning eller med anda medel begränsa         stöd av 68 § 1 mom. 2) punkten vägtrafiklagen
20340:        utgivningen av undervisningstilistånd, så       då läraren och eleven är medlemmar av samma
20341:        att endast de som verkligen behöver det,        familj. En betydande begränsning av antalet
20342:        t.ex. på ekonomiska grunder, får tili-          undervisningstillstånd skulle kräva en ändring
20343:        stånd?                                          av nämnda lagrum.
20344:                                                           Genom att höja kraven för dem som beviljas
20345:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          undervisningstillstånd kan man i viss mån påver-
20346: anföra följande:                                       ka nivån på undervisningen. Därför håller trafik-
20347:                                                        ministeriet på att utreda ändamålsenligheten hos
20348:    Både trafikministeriet och Bilregistercentra-       det körprov som är en förutsättning för att
20349: len känner tili den procentuella ökning av ande-       undervisningstillstånd skall beviljas.
20350: len undervisningstilistånd som det refereras tili i       Vid trafikministeriet förbereds som bäst ett
20351: spörsmålets motivering. Enjämförelse med 1989          försök med förarutbildning som går ut på att
20352: ger emellertid i viss mån en skev bild av hur          undervisningen kunde inledas när eleven fyllt 16
20353: antalet undervisningstilistånd har ökat, eftersom      år. Försöket skall omfatta undervisning i ett
20354: antalet nya körkort var rekordstort just det året.     nära samarbete mellan hemmen, skoloma, bil-
20355: Undervisningstillståndens andel var sålunda            skoloma och de instanser som övervakar förar-
20356: 1989 11-13% lägre än normala år.                       utbildningen. Om man förenade de nuvarande
20357:    1 motiveringen tili spörsmålet är man särskilt      huvudformema för undervisning och sänkte ål-
20358: orolig för att trafiksäkerheten försämras tili följd   dem för påbörjande av förarutbildningen skulle
20359: av den ökade undervisningen med stöd av under-         detta enligt trafikministeriets uppfattning min-
20360: visningstillstånd.                                     ska behovet och antalet av undervisningstill-
20361:    För det första kan man konstatera att trafik-       stånd i nuvarande form.
20362: säkerheten speciellt under de senaste 18 måna-            Trafikministeriet följer utvecklingen av anta-
20363: dema har blivit betydligt bättre.                      let undervisningstilistånd och är vid behov redo
20364:    För det andra har man inte i undersökningar         att föreslå ändringar i grundema för beviljande
20365:  och utredningar entydigt kunnat påvisa att de         av undervisningstillstånd.
20366:      Helsingforsden 22 december 1993
20367: 
20368:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
20369:                                                 1993 vp
20370: 
20371: Kirjallinen kysymys 649
20372: 
20373: 
20374: 
20375: 
20376:                                    Hassi: Kuluttajan mahdollisuudesta valita kaupallisia telepalve-
20377:                                       Juita
20378: 
20379: 
20380:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20381: 
20382:     Ministeri Norrback on 12.11.1993 vastannut        tietenkin sopia telelaitoksen kanssa, että hänen
20383: kaupallisten telepalvelujen kuluttajansuojaa          puhelimestaan ei pääse tietyllä numerosarjalla
20384: koskevaan kysymykseen, jonka ensimmäinen              aikaville linjoille, jos hän haluaa estää työnteki-
20385: allekirjoittaja olin. Vastauksesta käy ilmi, että     jöitään tai lapsiaan soittelemasta huohotuslin-
20386: ministeri, tai vastauksen valmistelija, ei ole täy-   joille ja vaikkapa puhelinastrologille. Tällöin
20387: sin ymmärtänyt kysymyksessä esitettyä ajatusta.       hän kuitenkin sulkee puhelimensa myös asialli-
20388:     Kysymyksen lähtökohtana oli se, että jotkut       silta maksullisilta palveluilta, kuten linja-autojen
20389: ihmiset ovat joutuneet huumeriippuvuuden tai          aikataulutiedotukselta. Tämä on vastoin Suo-
20390: pelihimon kaltaiseen riippuvuuteen ns. seksi- ja      men kuluttajansuojalainsäädännössä hyväksyt-
20391: kontaktipuhelinlinjoista. Laskut saattavat olla       tyä yleistä periaatetta, jonka mukaan myyjä ei
20392: tuhansia markkoja. Aina laskuja ei maksa soit-        saa kytkeä yhteen tuotteita, joilla ei ole asiallista
20393: taja itse, vaan esimerkiksi hänen vanhempansa         yhteyttä toisiinsa.
20394: tai työnantajansa.                                        Tanskassa on jo toteutettu järjestelmä, jossa
20395:     Muita taloudellisia sitoumuksia lapsi ei voi      puhelinseksipalveluja haluava joutuu tilaamaan
20396: tehdä vanhempiensa puolesta eikä työntekijä           täniän palvelun erikseen.
20397: työnantajansa puolesta. Sen sijaan kaupallisille          Teknisesti täysin mahdollista olisi myös jakaa
20398: puhelinlinjoille soittelemalla voi toiselle aiheut-   kaupalliset telepalvelut ryhmiin, jotka alkavat
20399: taa useidenkin tuhansien markkojen suuruisen          eri numerosarjoilla. Tällöin puhelinliittymän
20400: laskun.                                               haltija voisi nykyistä täsmällisemmin valita, mil-
20401:     Em. kirjallisen kysymyksen esittämisen jäl-       laisista puheluista hän haluaa maksaa.
20402:  keen lehdistössä on kerrottu mm. tapaus, jossa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20403: mieshenkilö oli soitellut seksilinjoille 18 000       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20404:  markan edestä ja saattanut perheensä taloudelli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20405: siin vaikeuksiin.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20406:     Puhelinseksilinjojen ja muiden vastaavien ole-
20407:  massaoloa voidaan toki perustella sananvapau-                   Aikooko Hallitus jakaa kaupallisia te-
20408:  della. Kansalaisen vapauksiin tulee kuitenkin                lepalveluita eri numerosarjoilla alkaviin
20409:  kuulua myös mahdollisuus kieltäytyä tällaisista              ryhmiin tai muulla tavoin parantaa puhe-
20410:  palveluista ja toisten käyttämien palvelujen mak-            linliittymän haitijoitten mahdollisuuksia
20411:  samisesta.                                                   valita sitä, millaisista kaupallisista tele-
20412:     Puhelinliittymän haltija, esimerkiksi työnan-             palveluista he haluavat maksaa?
20413:  taja, tai teini-ikäisten lasten isä tai äiti, voi
20414:       Helsingissä 1 päivi\nä joulukuuta 1993
20415:                                                Satu Hassi
20416: 
20417: 
20418: 
20419: 
20420:  230032J
20421: 2                                         1993 vp -   KK 649
20422: 
20423: 
20424: 
20425: 
20426:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20427: 
20428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Palvelupuhelintoiminnassa on tullut ilmi ku-
20429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         luttajansuojan epäkohtia, jotka voitaisiin kyllä
20430: olette 1 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-        poistaa esimerkiksi kysymyksessä tarkoitetulla
20431: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tavalla. Hallituksen tai telehallinnon tehtäväksi
20432: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin näin        sopii kuitenkin varsin huonosti sen määrittely,
20433: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 649:              miten palvelut on ryhmiteltävä ja mihin ryh-
20434:                                                       mään mikin palvelu kuuluu. Siksi hallitus toi-
20435:           Aikooko Hallitus jakaa kaupallisia te-      voo, että telelaitokset itse ryhtyisivät toimenpi-
20436:        lepalveluita eri numerosarjoilla alkaviin      teisiin kuluttajansuojan parantamiseksi. Tiedos-
20437:        ryhmiin tai muulla tavoin parantaa puhe-       sa onkin, että suunnitteilla on muun muassa
20438:        linliittymän haitijoitten mahdollisuuksia      palvelupuhelintoiminnan eettisen lautakunnan
20439:        valita sitä, millaisista kaupallisista tele-   perustaminen, jolla voisi vapaaehtoisuuteen pe-
20440:        palveluista he haluavat maksaa?                rustuen olla myönteinen vaikutus palveluille.
20441:                                                           Kysymyksessä on viitattu Tanskaan, jossa
20442:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maksulliset telepalvelut aloitettiin vuonna 1992.
20443: vasti seuraavaa:                                      Ensimmäisenä vuonna alalle tuli 60 palvelun
20444:                                                       tarjoajaa. Erilaisia palveluita oli 800. Niiden
20445:    Kansalainen valitsee itse, mitä puhelinpalve-      liikevaihto oli yli 150 miljoonaa markkaa. Palve-
20446: luita hän käyttää. Jokainen voi myös olla niitä       luista 40% oli informaatio-, konsultointi-, pank-
20447: käyttämättä. Jos muu kuin laskun maksaja käyt-        ki- ja muita vastaavia palveluita. Myöhemmin
20448: tää puhelinta saittaakseen maksullisiin palvelu-      toimintaa ryhdyttiin valvomaan. Nyt kalleim-
20449: numeroihin tai muutoin tavalla, jota liittymän        piin palveluihin edellytetään kirjallista ilmoittau-
20450: haltija ei halua, käyttöä voi rajoittaa.              tumista.
20451:    Kun puhelimen käyttö johonkin numero-                 Tanskan liikenneministeriö on laatinut asias-
20452: suuntaan estetään, koko kyseisen suunnan              ta erittäin seikkaperäisen ja laajan säännöstön.
20453: käyttö tulee mahdottomaksi. Kokonaisen nu-            Lisäksi se on asettanut valvontakomitean käsit-
20454: merosuunnan sulkemisesta seuraa, ettei käyttä-        telemään muun muassa käyttäjien valituksia.
20455: jä enää voi käyttää saman numerosarjan nii-           Komitean vaatimuksesta suljetaan puhelinkes-
20456: täkään palveluita, joiden käyttömahdollisuuden        kuksessa kaikilta myös mahdollisuus soittaa ul-
20457: hän ehkä haluaisi säilyttää. Telelaitoksesta          komaiseen palvelunumeroon, jota mainostetaan
20458: riippuu, miten palvelut on numeroitu. Jokaista        tiedotusvälineissä. Lisäksijoidenkin ulkomaiden
20459: palvelua käytetään kuitenkin eri maksusta ja          palvelunumeroihin voi Tanskasta soittaa vain
20460: erikseen, minkä vuoksi kysymyksessä ei ole            käsivälitteisen keskuksen kautta.
20461: tuotteiden yhteen kytkeminen kysymyksessä                Tiukan valvonnan takia markkinat ovat käy-
20462: tarkoitetulla tavalla.                                tännössä loppuneet. Palvelujen määrä on kutis-
20463:    Telelaitokset numeroivat palvelut telelaitok-      tunut alle sataan ja alan liikevaihto on tänä
20464: selle osoitetussa numeroavaruudessa. Kaupalli-        vuonna 5-15 miljoonaa markkaa.
20465: sissa palveluissa telelaitokset jakavat palvelut          Luultavasti samanlaiset rajoitukset lopettaisi-
20466: numerosarjoihin arvioiden jaon vaikutukset            vat Suomessakin myös hyödylliset palvelut. Se ei
20467: myös kysynnälle ja tarjonnalle. Jos kokonaisen        olisi mielekijstä. Liikenneministeriö seuraa tii-
20468: numerosuunnan valinnan estäminen todella              viisti alan kehitystä ja jos alan omat toimenpiteet
20469: haittaa kuluttajan valinnanmahdollisuuksia, te-       eivät johda tuloksiin, liikenneministeriö arvioi,
20470: lelaitokset numeroivat palvelunsa viisaammin.         mitä hallinnollisia keinoja on kuluttajansuojan
20471:                                                       parantamiseksi.
20472:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
20473: 
20474:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
20475:                                         1993 vp -   KK 649                                          3
20476: 
20477: 
20478: 
20479: 
20480:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
20481: 
20482:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lnom telefontjänsterna har förekommit miss-
20483: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förhållanden i konsumentskyddet, som kunde
20484: den 1 december 1993 tili vderbörande medlem         tili exempel avverkas på ett i spörsmålet avsett
20485: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sätt. Det verkar inte särdeles lyckat att ge rege-
20486: riksdagsman Hassi undertecknade spörsmål nr         ringen eller teleförvaltningen i uppgift att be-
20487: 649:                                                stämma hur tjänsterna skall grupperas och tili
20488:                                                     viiken grupp en bestämd tjänst hör. Därför
20489:           Ämnar Regeringen indela de kommer-        önskar regeringen att televerken själva skulle
20490:        siella teletjänsterna i grupper som börjar   skrida tili åtgärder för att förbättra konsument-
20491:        med olika nummerserier eller på något        skyddet. Enligt uppgift planeras att bland annat
20492:        annat sätt förbättra möjligheterna för       grunda en etisk nämnd för telefontjänsterna,
20493:        innehavare av telefonanslutningar att        som på grund av sin frivillighet kunde ha en
20494:        välja vilket slag av kommersiella tjänster   positiv inverkan på tjänsterna.
20495:        de vill betala för?                              1 spörsmålet hänvisas tili Danmark, där de
20496:                                                     avgiftsbelagda teletjänsterna infördes 1992. Un-
20497:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       der det första året inledde sin verksamhet 60
20498: anföra följande:                                    företagare som erbjöd tjänster inom branschen.
20499:                                                     Det fanns sammanlagt 800 o1ika tjänster. Deras
20500:    Medborgarna får själva välja vilka telefon-      omsättning uppgick tili över 150 milj. mk. Av
20501: tjänster de vill använda. Varochen av oss kan       tjänsterna var 40 % informations-, konsult-,
20502: även låta bli att använda dem. Om någon annan       bank- och andra motsvarande tjänster. 1 ett
20503: än den som betalar räkningen använder telefo-       senare skede började man övervaka verksamhe-
20504: nen för att ringa tili de avgiftsbelagda service-   ten. För närvarande krävs en skriftlig anmälan
20505: numren eller annars agerar på ett sätt som          för rätt att använda de dyraste tjänsterna.
20506: innehavaren av anslutningen inte godkänner,             Det danska trafikministeriet har utarbetat ett
20507: kan användningen begränsas.                         mycket detaljerat och omfattande regelsystem i
20508:    Då användningen av telefon inom något num-       ärendet. Därtill har ministeriet tillsatt en över-
20509: merområde förhindras, blir det omöjligt att an-     vakningskommission som behandlar bl.a. an-
20510: vända hela det ifrågavarande området. Om man        vändarnas klagomål. Möjligheten för alla att
20511: stänger ett helt nummerområde, följer härav att     ringa tili ett sådant servicenummer utomlands,
20512: användaren inte heller längre kan använda de        för vilket reklam förekommer i massmedierna,
20513: tjänster inom samma nummerserie som han             stängs om kommissionen så kräver, Dessutom
20514: kanske fortsättningsvis skulle vilja kunna använ-   går det att ringa från Danmark tili servicenum-
20515: da. Mycket beror på vilket sätt televerket ger      mer i vissa andra Iänder endast via en telefonist-
20516: nummer åt tjänsterna. Varje tjänst har dock sin     expedierad central.
20517: egen avgift och används skilt från de övriga och        På grund av den strama övervakningen har
20518: därför är det inte fråga om en sammankoppling       marknaderna i praktiken tagit slut. Antalet
20519: av produkter på det sätt som avses i spörsmålet.    tjänster har minskat tili under 100 och bran-
20520:    Televerken ger nummer åt sina tjänster i en      schens omsättning uppgår i år till5-15 milj. mk.
20521: nummerserie som anvisats dem. 1 anslutning tili         Troligtvis skulle likadana begränsningar göra
20522: kommersiella tjänster delar televerken in tjäns-    ett slut också på den nyttiga marknaden även i
20523: terna i nummerserier med beaktande av indel-        Finland. Detta är inte meningsfullt. Trafikminis-
20524: ningens inverkan även på efterfrågan och utbu-      teriet följer aktivt med utvecklingen och om
20525: det. Om förhindrande av valet av ett helt num-      branschens egna åtgärder inte leder tili resultat,
20526: merområde verkligen stör konsumentens val-          gör trafikministeriet en bedömning av vilka för-
20527: möjligheter, ger televerken sina tjänster nummer    valtningsmässiga åtgärder som kan tillgripas för
20528: på ett förnuftigare sätt.                           att förbättra konsumentskyddet.
20529: 
20530:      Helsingfors den 21 december 1993
20531: 
20532:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
20533:                                 j
20534:                                 j
20535:                             j
20536:                             j
20537:                         j
20538:                         j
20539:                     j
20540:                     j
20541:                 j
20542:                 j
20543:             j
20544:             j
20545:         j
20546:         j
20547:     j
20548:     j
20549: j
20550: j
20551:                                                 1993 vp
20552: 
20553: Kirjallinen kysymys 650
20554: 
20555: 
20556: 
20557: 
20558:                                    Vistbacka: Pihlajakankaan ja Alakylän välisen valtatien paranta-
20559:                                        misesta Alajärvellä
20560: 
20561: 
20562:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20563: 
20564:    Tielaitos on vahvistanut valtatie 16:n tiesuun-    parantaisi huomattavasti myös em. yrityksessä
20565: nitelman kevytliikenneteiden tekemiseksi Vaa-         asioivien, kuten myös valtatietä käyttävien yleis-
20566: san tiepiirin alueella välillä Pihlajakangas-Ala-     tä liikenneturvallisuutta.
20567: kylä. Lisäksi suunnitelman mukaan valtatielle            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20568: tehdään maantien 736 kohdalle oikealle käänty-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20569: vien kaista ja väistötila. Parannushankkeen ko-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20570: konaiskustannukset on arvioitu 5 300 000 mar-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20571: kaksi.
20572:    Kyseinen valtatien kohta on liikenneturvalli-                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
20573: suusnäkökohdat huomioiden vaarallinen, koska                 Alajärven tiemestaripiirin alueella suun-
20574: vilkasliikenteisellä valtatiellä liikkuu päivittäin          niteltu liikenneturvallisuutta edistävä
20575: huomattava määrä ala-asteen oppilaita. Lisäksi               valtatie 16:n parantaminen välillä Pihla-
20576: suunnitellun parannushankkeen vaikutusalueel-                jakangas-Alakylä aloitetaan pikaisesti
20577: la on hotelli-ravintola, jonka yhteydessä toimii             ja viimeistään vuoden 1994 alkupuolella?
20578: myös huoltoasema. Hankkeen toteuttaminen
20579:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1993
20580: 
20581:                                            Raimo Vistbacka
20582: 
20583: 
20584: 
20585: 
20586:  2300321
20587: 2                                      1993 vp -   KK 650
20588: 
20589: 
20590: 
20591: 
20592:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20593: 
20594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kyseisellä valtatieosuudella on liikennettä
20595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      keskimäärin 1 800-2 600 autoa vuorokaudessa.
20596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    Tien pientareita käyttää kevyt liikenne, jonka
20597: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         asema on turvaton, joskaan viimeksi kuluneiden
20598: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      viiden vuoden aikana ei ole tilastoitu yhtään
20599: sen n:o 650:                                       henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta.
20600:                                                       Tielaitoksella on tiedossa tienkohdan turvalli-
20601:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   suuspuutteet ja parannushankkeesta ovat toteu-
20602:        Alajärven tiemestaripiirin alueella suun-   tussuunnitelmat valmiina. Hankkeen kustannus-
20603:        niteltu liikenneturvallisuutta edistävä     arvio on 4, 7 Mmk. Parantaminen on alustavasti
20604:        valtatie 16:n parantaminen välillä Pihla-   ajoitettu vuosille 1995-1996. Hanketta ei ole
20605:        jakangas-Alakylä aloitetaan pikaisesti      vuoden 1994 talousarvion mukaisella perustien-
20606:        ja viimeistään vuoden 1994 alkupuolella?    pidon rahoituksella mahdollista aikaistaa ilman,
20607:                                                    että vielä kiireellisempiä hankkeita samalla syr-
20608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jäytetään. Hankkeen lopullisesta toteuttamisesta
20609: vasti seuraavaa:                                   päättää Vaasan tiepiiri.
20610: 
20611:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
20612: 
20613:                                                                 Liikenneministeri Ole Norrback
20614:                                        1993 vp- KK 650                                            3
20615: 
20616: 
20617: 
20618: 
20619:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
20620: 
20621:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          På ifrågavarande riksvägsavsnitt kör i medel-
20622: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande      tal 1 800-2 600 bilar per dygn. Vägrenama
20623: medlem av statsrådet översänt följande av riks-   används av den lätta trafiken, vars ställning är
20624: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade             rätt så skyddslös, trots att det under de senaste
20625: spörsmål nr 650:                                  fem åren enligt statistiken inte har skett en enda
20626:                                                   dödsolycka.
20627:           Ämnar Regeringen se tili att förbätt-      Vägverket är medvetet om säkerhetsbristema
20628:        ringsarbetena på vägavsnittet Pihlaja-     och det finns en fårdig projektplan för förbätt-
20629:        kangas-Alakylä en del av den planerade     ring av vägavsnittet. Kostnadema för projektet
20630:        riksväg 16 inom Alajärvi vägmästardi-      beräknas uppgå tili4,7 Mmk. Förbättringsarbe-
20631:        strikt som kommer att främja trafik-       tena har preliminärt planerats tili 1995-1996.
20632:        säkerheten, inleds i skyndsam ordning      Utgående från de medel som finns reserverade i
20633:        och senasti böijan av 1994?                statsbudgeten 1994 är det inte möjligt att tidiga-
20634:                                                   relägga projektet utan att sådana projekt som
20635:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kräver ännu skyndsammare åtgärder samtidigt
20636: anföra följande:                                  läggs åt sidan. Definitivt beslut om förverkligan-
20637:                                                   det av projektet fattas av Vasa vägdistrikt.
20638:      Helsingforsden 17 december 1993
20639: 
20640:                                                                   Trafikminister Ole Norrback
20641:                                                1993 vp
20642: 
20643: Kirjallinen kysymys 651
20644: 
20645: 
20646: 
20647: 
20648:                                   Hassi ym.: Käräjäoikeuksien lautamiestehtäviin valittujen puolue-
20649:                                      poliittisesta sidotteisuudesta
20650: 
20651: 
20652:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20653: 
20654:    Joulukuun 1993 alusta tuli voimaan alioikeus-     koko alioikeusuudistuksen ajatus vääristyy. Ai-
20655: uudistus, jossa entiset raastuvanoikeudet ja kih-    nakaan ei voi pitää hyväksyttävänä sitä, että
20656: lakunnanoikeudet muutettiin käräjäoikeuksiksi.       puolueveron käräjäoikeuden istuntopalkkioista
20657: Käräjäoikeuksissa tuomioiden antamiseen osal-        perii ja tilittää palkkion maksaja, kuten kunnal-
20658: listuvat lautamiehet. Heitä on enemmän kuin          lishallinnon luottamuspalkkioitten kohdalla
20659: entisissä kihlakunnanoikeuksissa.                    usein on laita. Sitä sen sijaan lienee mahdotonta
20660:    Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto. Käy-        valvoa, mitä lautamiehet palkkioillaan tekevät
20661: tännössä useimmissa kunnanvaltuustoissa on il-       sen jälkeen, kun ovat sen saaneet.
20662: meisesti menetelty niin, että niissä edustettuina       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20663: olevat puolueet ovat etsineet omaa suhteellista      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20664: osuuttaan vastaavan määrän lautamiehiä.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20665:     Eräissä kunnissa puolueiden kunnallisjäijes-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20666: töt ovat ilmoittaneet perivänsä "omaan kiin-
20667: tiöönsä" kuuluvien lautamiesten istuntopalk-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20668: kiosta vastaavan puolueveron kuin kunnallis-                eräissä kunnissa on tulkittu käräjäoikeu-
20669: hallinnon luottamustehtäviin valituilta edustajil-          den lautamiespaikat poliittisiksi luotta-
20670: taankin.                                                    mustehtäviksi, ja
20671:     Lautamiehet ovat kuitenkin käräjäoikeuksis-                millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia
20672: sa edustamassa maallikon elämänkokemusta ja                 siitä, etteivät ainakaan käräjäoikeudet
20673: näkemystä, ei puolueita. Jos puolueveron peri-              peri ja tilitä puolueveroa lautamiestensä
20674: minen heidän istuntopalkkioistaan sallitaan,                istuntopalkkioista?
20675:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
20676: 
20677:           Satu Hassi                     Heidi Hautala                 Paavo Nikula
20678:           Pekka Haavisto                 Leila Lehtinen                Tarja Halonen
20679:           Henrik Lax                     Erkki Pulliainen              Marjut Kaarilahti
20680: 
20681: 
20682: 
20683: 
20684: 2300321
20685: 2                                        1993 vp -   KK 651
20686: 
20687: 
20688: 
20689: 
20690:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20691: 
20692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laisuuksissa ja muutoinkin eri yhteyksissä kiin-
20693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nittänyt lautamiesten ja kunnanhallitusten huo-
20694: olette 2 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       miota siihen, että lautamiesten valinnan uskomi-
20695: jeenne n:o 2244 ohella toimittanut valtioneuvos-     nen kunnanvaltuustoille on ollut eräs tapa järjes-
20696: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Satu     tää lautamiesten valinta. Se ei tee lautamiehistä
20697: Hassin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kunnallisia luottamusmiehiä. Lautamiehet eivät
20698: sen n:o 651:                                         edusta tehtävässään mitään puoluetta tai "int-
20699:                                                      ressiryhmää" vaan he ovat itsenäisiä ja riippu-
20700:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       mattomia käräjäoikeuden jäseniä.
20701:        eräissä kunnissa on tulkittu käräjäoikeu-        Valtioneuvoston oikeuskansleri pyysi kesällä
20702:        den lautamiespaikat poliittisiksi luotta-     1993 oikeusministeriöitä lausuntoa lautamiehille
20703:        mustehtäviksi, ja                             maksettavista palkkioista tehtävistä vähennyk-
20704:           millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia      sistä eli niin sanotusta puolueverosta. Oikeusmi-
20705:        siitä, etteivät ainakaan käräjäoikeudet       nisteriön 20.8.1993 päivätyssä lausunnossa tode-
20706:        peri ja tilitä puolueveroa lautamiestensä     taan muun muassa, että luottamushenkilömak-
20707:        istuntopalkkioista?                           sun tai puolueveron vaatiminen lautamiehen
20708:                                                      tehtävään valittavilta tai sen suorittaminen lau-
20709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tamiespalkkiosta on ristiriidassa tuomareiden ja
20710: taen seuraavaa:                                      tuomioistuimen riippumattomuuden kanssa. Oi-
20711:                                                      keuskansleri on 29.9.1993 antamassaan kannan-
20712:    Käytännössä lautamiesten asemasta on il-          otossa katsonut, että lautamiesten itsenäinen
20713: mennyt jonkinasteista epätietoisuutta lähinnä        asema ja vastuu riippumattoman tuomioistui-
20714: kahdesta syystä. Ensinnäkin siitä syystä, että       men jäseninä on alioikeusuudistuksen myötä
20715: käräjäoikeuslain mukaan lautamiehet valitsee         korostunut. Sen vuoksi oikeuskansleri pitää tuo-
20716: kunnanvaltuusto valtuuston toimikaudeksi. Toi-       marin asemaan sopimattomana sellaista menet-
20717: sena epätietoisuutta aiheuttavana piirteenä on       telyä, jossa tuomioistuimen jäsenenä toimivan
20718: pidetty sitä, että lautamiesten istuntopalkkiot      lautamiehen valinta tehtäisiin riippuvaksi siitä,
20719: maksetaan ao. kunnan varoista. Näiden syiden         että tämä antaa ennalta sitoumuksen ns. puolue-
20720: vuoksi lautamiehet on toisinaan haluttu rinnas-      veron maksamisesta, tai että valinnan ehdoksi
20721: taa kunnallisiin luottamushenkilöihin.               muuten asetetaan se, että tuomari (lautamies)
20722:    Kuitenkin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun            tarjottua tuomarintehtävää vastaan suostute-
20723: 2 §:ssä (354/87) on säädetty, että käräjäoikeudes-   taan maksamaan tällaista maksua.
20724: sa on lainoppineina jäseninä laamanni ja kärä-          Oikeusministeriö on saattanut oikeuskansle-
20725: jätuomari sekä muina jäseninä lautamiehiä.           rin kannanoton kaikkien kunnanhallitusten ja
20726: Mainitussa lainkohdassa on nimenomaisesti il-        alioikeuksien tietoon pyynnöin, että kannanotto
20727: maistu, että lautamiehet ovat tuomioistuimen         edelleen saatetaan valtuustoryhmien ja lauta-
20728: jäseniä eivätkä kunnallisia luottamusmiehiä.         miesten tietoon.
20729: Vastaava kannanotto oli ilmaistu jo kihlakun-           Lautamiesten istuntopalkkion maksaa se
20730: nanoikeuden lautakunnasta annettua lakia kos-        kunta, josta lautamies on valittu. Käräjäoikeu-
20731: kevassa hallituksen esityksessä (HE 13/1969 vp)      den tehtävänä on toimittaa kunnalle tiedot lau-
20732: ja myös lakivaliokunta päätyi hallituksen esityk-    tamiesten osallistumisesta istuntoibio sekä istun-
20733: sen johdosta antamassaan mietinnössä (LaVM           tojen kestosta. Käräjäoikeudet eivät siten maksa
20734: 6/1969 vp) samalle kannalle.                         lautamiesten palkkioita. eivätkä myöskään peri
20735:    Oikeusministeriö on lautamiesten koulutusti-      ja tilitä puolueveroa.
20736:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1993
20737: 
20738:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
20739:                                          1993 vp -   KK 651                                             3
20740: 
20741: 
20742: 
20743: 
20744:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
20745: 
20746:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          märksamhet vid att det faktum att det är kom-
20747: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         munfullmäktige som väljer nämndemännen är
20748: medlem av statsrådet i anslutning till Ert brev nr   ett sätt att ordna valet av nämndemän. Detta
20749: 2244 av den 2 december 1993 översänt följande        innebär inte att nämndemännen är kommunala
20750: av riksdagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade        förtroendemän. Nämndemännen representerar
20751: spörsmål nr 651:                                     inte i sitt uppdrag något parti eller någon "intres-
20752:                                                      segrupp", utan de är självständiga och oavhäng-
20753:           Är Regeringen medveten om att man i        iga medlemmar av tingsrätten.
20754:        vissa kommuner betraktar tingsrätternas           Statsrådets justitiekansler bad sommaren
20755:        nämndemansuppdrag som politiska för-          1993 justitieministeriet om ett utlåtande om
20756:        troendeuppdrag, och                           avdrag av nämndemännens arvoden, dvs. om
20757:           på vilket sätt ämnar Regeringen sörja      den s.k. partiskatten. I justitieministeriets utlå-
20758:        för att åtminstone tingsrätterna inte dri-    tande av den 20 augusti 1993 konstateras bl.a. att
20759:        ver in och redovisar partiskatt av nämn-      det strider mot domarnas och domstolarnas
20760:        demännens sammanträdesarvoden?                oavhängighet om förtroendemannaavgift eller
20761:                                                      partiskatt uppbärs av dem som har valts till
20762:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nämndemän eller om dessa avgifter dras av
20763: anföra följande:                                     nämndemannaarvodet. Justitiekanslern anser i
20764:                                                      sitt ställningstagande av den 29 september 1993
20765:    I praktiken råder det en viss ovetskap om         att nämndemännens självständiga ställning och
20766: nämndemännens ställning närmast av två orsa-         ansvar som medlemmar av en oavhängig dom-
20767: ker: för det första av den orsaken att kommun-       stol har trätt i förgrunden i samband med
20768: fullmäktige enligt tingsrättslagen väljer nämnde-    underrättsreformen. Därför anser justitiekans-
20769: männen för kommunfullmäktiges mandattid och          lern att det för domarställningen är olämpligt
20770: för det andra av den orsaken att nämndemän-          om valet av nämndemän som fungerar som
20771: nens sammanträdesarvoden betalas av kommu-           medlemmar av en domstol är beroende av att
20772: nen i fråga. Av dessa orsaker har man stundom        dessa personer på förhand förbinder sig att
20773: velat jämställa nämndemännen med kommunala           betala s.k. partiskatt eller att en förutsättning för
20774: förtroendemän.                                       vai annars är att domaren (nämndemannen) mot
20775:    I 1 kap. 2 § (354/87) rättegångsbalken stadgas    ett erbjudande om en domaruppgift övertalas att
20776: dock att i tingsrätterna finns såsom lagfarna        erlägga en dylik avgift.
20777: medlemmar en lagman och tingsdomare samt                Justitieministeriet har vidarebefordrat justitie-
20778: såsom övriga medlemmar nämndemän. I lag-             kanslerns ståndpunkt tili samtliga kommunsty-
20779: rummet i fråga nämns uttryckligen att nämnde-        relser och underrätter med begäran att stånd-
20780: männen är medlemmar av domstolen och inte            punkten offentliggörs i fullmäktigegrupperna
20781: kommuna1a förtroendemän.              Motsvarande    och bland nämndemännen.
20782: ståndpunkt uttrycks redan i regeringens proposi-        Nämndemannens sammanträdesarvode beta-
20783: tion angående revision av stadgandena om             las av den kommun i viiken nämndemannen har
20784: nämnden vid häradsrätt (RP 13/1969 rd). Även         valts. Tingsrättens uppgift är att informera kom-
20785: lagutskottet sl(.)t sig i sitt betänkande (LaUB      munerna om nämndemännens deltagande i
20786: 6/1969 rd) om propositionen i fråga till samma       sammanträdena och sammanträdenas längd.
20787: slutsats.                                            Tingsrätterna betalar således inte nämndemän-
20788:    Justitieministeriet har i utbildningen av nämn-   nens arvoden. De driver inte heller in eller
20789: demännen och också i andra sammanhang fäst           redovisar partiskatt.
20790: nämndemännens och kommunstyrelsernas upp-
20791:      Helsingfors den 21 december 1993
20792: 
20793:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
20794:                                                1993 vp
20795: 
20796: Kirjallinen kysymys 652
20797: 
20798: 
20799: 
20800: 
20801:                                   Hassi ym.: Taikootyön tekemisen vaikutuksesta työttömyyskor-
20802:                                      vauksen saamiseen
20803: 
20804: 
20805:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20806: 
20807:    Paltamon kirjastossa yritettiin lisätä aukiolo-   työntekoa. Miten on mahdollista, että työvoima-
20808: aikoja siten, että alaa tuntevat työttömät tekivät   hallinnon viranomaiset samaan aikaan estävät
20809: siellä talkootöitä. Työvoimatoimisto kuitenkin       työttömiä osallistumasta vapaaehtoisiin taikoo-
20810: esti tämän ilmoittamalla, että talkoolaiset me-      töihin?
20811: nettävät työttömyyspäivärahansa.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20812:    Tämä sotii tervettä järkeä vastaan. Yksi työt-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20813: tömyyden suurimpia uhkia on se, että ihmiset         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20814: vähitellen menettävät työkykynsä joutuessaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20815: olemaanjouten. Taikootyö ylläpitää työkykyä ja
20816: on siksi arvokasta niin yksilölle itselleen kuin               Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-
20817: yhteiskunnallekin. Jokaista työtöntä, joka itse             voimahallinnon virkamiehet kieltävät
20818: hankkii itselleen talkootöitä, tulee kannustaa              työttömiltä osallistumisen taikootöihin
20819: eikä lannistaa.                                             päivärahan menettämisen uhalla, sa-
20820:    Kyseinen menettely sotii myös hallituksen                maan aikaan kun hallitus yrittää ajaa
20821: julkisesti ilmoittamia tavoitteita vastaan. Työ-            läpi pakollisia taikootöitä osalle työttö-
20822: markkinatukipaketissaan hallitus yrittää ajaa               mistä?
20823: läpi nuorten työttömyysturvan saajien pakollista
20824: 
20825:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
20826: 
20827:            Satu Hassi                    Pekka Räty                    Heidi Hautala
20828:            Tuija Maaret Pykäläinen       Ulla Anttila                  Erkki Pulliainen
20829:            Paavo Nikula                  Hannele Luukkainen ,          Pekka Haavisto
20830: 
20831: 
20832: 
20833: 
20834:  2300321
20835: 2                                        1993 vp -   KK 652
20836: 
20837: 
20838: 
20839: 
20840:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20841: 
20842:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      myysturvan soveltamiskäytännössä tarkoitetus-
20843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa merkityksessä. Järjestelyllä ei myöskään ole
20844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     mitään tekemistä kyseisten henkilöiden työttö-
20845: le jäsenelle kansanedustaja Satu Hassin ym. näin     myysaikaisen aktiivisuuden lisäämisen kanssa,
20846: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 652:             vaan se olisi itse asiassa ollut heidän "työttömyy-
20847:                                                      tensä" aiheuttaja.
20848:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-      Mikäli normaalia palkkatyötä siirrettäisiin
20849:        voimahallinnon virkamiehet kieltävät          työttömyyspäivärahalla tehtäväksi ja työpaikat
20850:        työttömiltä osallistumisen taikootöihin       näin vähenisivät, vaikutukset työllisyystilantee-
20851:        päivärahan menettämisen uhalla, sa-           seen olisivat tuhoisat. Samoin työmarkkinoiden
20852:        maan aikaan kun hallitus yrittää ajaa         kannalta on mahdotonta luopua siitä periaat-
20853:        läpi pakollisia taikootöitä osalle työttö-    teesta, että normaalista työstä maksaa palkan
20854:        mistä?                                        työnantaja. Lisäksi on huomattava, että valtaosa
20855:                                                      työttömyysturvasta maksetaan ansioon suh-
20856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teutettuna päivärahana, jonka rahoitukseen
20857: vasti seuraavaa:                                     osallistuvat valtion ohella työnantajat ja työttö-
20858:                                                      myyskassojen jäsenet.
20859:    Työttömyyspäivärahan maksamisen perus-               Työmarkkinatuen osalta totean, ettei sen
20860: edellytyksenä on, että henkilö on työtön. Mainit-    myöntäminen suinkaan edellytä työntekoa. Työ-
20861: tu edellytys ei estä työttömyyspäivärahan mak-       markkinatuki maksetaan sekä työnhaun että
20862: samista työttömän osallistuessa vapaaehtoistyö-      työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistumi-
20863: hön. Haluan erityisesti korostaa, että vapaaeh-      sen ajalta. Samoin työharjoittelupaikan vastaan-
20864: tois- tai taikootyöhön osallistuminen on aktiivi-    ottaminen perustuu henkilön omaan haluun ja
20865: suuden ja työkyvyn säilyttämiseksi arvokasta,        aktiivisuuteen. Sen sijaan henkilö, joka jatkuvas-
20866: eikä se suinkaan ole esteenä työttömyyspäivära-      ti kieltäytyy hänelle tarjotuista toimenpiteistä,
20867: han maksamiselle.                                    saattaa menettää oikeutensa työmarkkinatukeen
20868:    Lain soveltamiskäytännössä vapaaehtois- tai       määräajaksi. Mielestäni on luonnollista, että
20869: talkootyönä on pidetty lähinnä yleishyödyllisten     työmarkkinoille hakeutumiseen tarkoitetun
20870: yhteisöjen organisoimaa, normaalina palkkatyö-       etuuden menettää henkilö, jonka halu työllistyä
20871: nä toteutettavia peruspalvelutöitä täydentävää       ja olla yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa
20872: toimintaa.                                           on puutteellinen.
20873:    Kysymyksen johdanto-osassa mainitussa ta-            Vaikeassa työllisyystilanteessa väylä työ-
20874: pauksessa oli kyse kunnan toimialaan kuuluvas-       markkinoille työharjoittelun avulla tulee var-
20875: ta peruspalvelusta. Aiemmin kyseistä sivukirjas-     masti korostumaan. Samoin olen pitänyt tar-
20876: toa hoitavat henkilöt olivat työsuhteessa. Kun-      peellisena selvittää yhdyskuntapalvelua työttö-
20877: nan tarkoituksena oli saamieni tietojen mukaan       myysturvan saamisen edellytyksenä, koska se
20878: jatkaa kirjaston ylläpitämistä siten, että aiemmin   tuntuu saavan eri kyselyjen perusteella varsin
20879: kirjastossa työskennelleet olisivat hoitaneet sa-    laajaa kannatusta. Kaikkien ilman työsuhdetta
20880: moja tehtäviä palkatta, ja kunta olisi välttynyt     tapahtuvien työllistämismuotojen tulee kuiten-
20881: palkkaw~kustannuksilta kokonaan. Käsitykseni         kin tapahtua työvoimatoimiston valvonnassa,
20882: mukaan normaalin palkkatyön teettäminen pal-         jotta kielteiset kilpailuvaikutukset voidaan eh-
20883: katta ei ole vapaaehtoistyötä ainakaan työttö-       käistä.
20884:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
20885: 
20886:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
20887:                                            1993 vp -    KK 652                                          3
20888: 
20889: 
20890: 
20891: 
20892:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
20893: 
20894:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ningspraxis. Sådant arrangemang skulle inte hel-
20895: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            ler ha något att skaffa med en ökning av ifråga-
20896: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         varande personers aktivitet under arbetslöshets-
20897: dagsledamot Satu Hassi m.fl. undertecknade              tiden, utan det skulle i själva verket ha varit
20898: spörsmål nr 652:                                        orsaken tili deras "arbetslöshet".
20899:                                                            Om normalt lönearbete skulle börja utföras
20900:            Är Regeringen medveten om att tjäns-         genom arbetslöshetsdagpenning och arbetsplat-
20901:         temän inom arbetsförvaltningen hindrar          serna härigenom minskade, vore verkningarna
20902:         de arbetslösa från att delta i talkoarbete      på sysselsättningssituationen katastrofala. På
20903:         med risk för att förlora sin dagpenning         samma sätt är det ur arbetsmarknadens syn-
20904:         samtidigt som Regeringen försöker driva         punkt omöjligt att avstå från den principen att
20905:         igenom obligatoriska talkoarbeten för en        arbetsgivaren betalar lön för normalt arbete.
20906:         del av de arbetslösa?                           Man bör dessutom observera att merparten av
20907:                                                         utkomstskyddet betalas i form av dagpenning
20908:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           avvägd enligt förtjänsten, i vars finansiering
20909: anföra följande:                                        deltar förutom staten även arbetsgivarna och
20910:                                                         arbetslöshetskassamedlemmarna.
20911:     En grundläggande förutsättning för utbetal-            Vad gäller arbetsmarknadsstöd konstaterar
20912: ning av arbetslöshetsdagpenning är att personen         jag att det ingalunda krävs förvärvsarbete för att
20913: i fråga är arbetslös. Nämnda förutsättning utgör        det skall kunna beviljas. Arbetsmarknadsstöd
20914: inget hinder för utbetalning av arbetslöshetsdag-       betalas såväl för den tid då man söker arbete som
20915: penning när den arbetslöse deltar i frivilligt          den tid då man deltar i arbetskraftspolitiska
20916: arbete. Särskilt vill jag framhålla att deltagande      åtgärder. På samma sätt grundar sig mottagande
20917: i frivilligt arbete och talkoarbete är värdefullt för   av en arbetspraktikplats på personens egen vilja
20918: bibehållande av den arbetslöses aktivitet och           och aktivitet. Däremot kan en person som fort-
20919: arbetsförmåga, och ingalunda ett hinder för             löpande vägrar att ta emot erbjudna åtgärder för
20920: utbetalning av arbetslöshetsdagpenning.                 viss tid förlora sin rätt tili arbetsmarknadsstöd.
20921:     I lagens tillämpningspraxis har man som fri-        Jag anser att det är naturligt att en person vars
20922: villigt arbete och talkoarbete främst ansett sådan      villighet att bli sysselsatt och samarbeta med
20923: verksamhet, ordnad av allmännyttiga samman-             arbetskraftsbyrån är bristfållig går miste om en
20924: slutningar, som kompletterar sådana basservice-         förmån avsedd för sökande av inträde på arbets-
20925: arbeten vilka utförs som normalt avlönat arbete.        marknaden.
20926:     I det fall som nämns i spörsmålets inledning           När sysselsättningsläget är svårt kommer vä-
20927: var det fråga om basservice inom den kommu-             gen in på arbetsmarknaden genom arbetspraktik
20928: nala branchen. Tidigare sköttes filialbib1ioteket i     säkert att framhävas. På samma sätt har jag
20929: fråga av personer i arbetsavtalsförhållande. En-        ansett att man måste utreda möjligheten att
20930: ligt de uppgifter jag fått hade kommunen för            använda frivilligt arbete i samhället ("samfunds-
20931: avsikt att fortsätta med att upprätthålla bibliote-     tjänst") som förutsättning för erhållande av
20932: ket genom att de personer som tidigare arbetat          utkomstskydd, eftersom det på basis av olika
20933: på biblioteket skulle ha skött samma uppgifter          förfrågningar verkar få rätt omfattande stöd.
20934: utan lön, varvid kommunen skulle helt och hållet        För förebyggande av eventuella negativa kon-
20935: ha sluppit lönekostnaderna. Att låta utföra nor-        kurrensverkningar bör dock alla former av sys-
20936: malt avlönat arbete utan lön är enligt min              selsättning utan arbetsförhållande ske under
20937: uppfattning inte frivilligt arbete åtminstone i den     övervakning av arbetskraftsbyrån.
20938: meningen som avses i utkomstskyddets tillämp-
20939: 
20940:      Helsingfors den 22 december 1993
20941: 
20942:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
20943:                                                1993 vp
20944: 
20945: Kirjallinen kysymys 653
20946: 
20947: 
20948: 
20949: 
20950:                                   Hassi ym.: Yrittäjien työttömyystuevasta
20951: 
20952: 
20953: 
20954:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20955: 
20956:    Yrittäjien työttömyysturva on kauan ollut         sia ja julkisia. Tämä koskee myös yrittäjien
20957: puutteellinen siitä huolimatta, että yrittäjät ra-   työttömyysturvaa.
20958: hoittavat työttömyysturvaa työttömyysvakuu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20959: tusmaksulla, joka on 6 % maksetuista palkoista.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20960:    Viime aikoina säädösten tulkintaa on kiristet-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20961: ty entisestään. Ministeriön virkamiehet ovat ku-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20962: monneet mm. insinöörien, arkkitehtien ja eko-
20963: nomien työttömyyskassan tekemiä myönteisiä                     Onko Hallitus tietoinen yrittäjien työt-
20964: päätöksiä työttömyyspäivärahan maksusta. Kri-               tömyysturvan puutteellisuudesta ja sen
20965: teereitä, joilla ministeriön virkamiehet epäävät            soveltamisessa tapahtuneesta kiristymi-
20966: yrittäjien työttömyysturvan, ei ole ilmoitettu              sestä, ja
20967: kyseisille työttömyyskassoille.                                mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
20968:    Kansalaisen oikeusturvan kannalta on tär-                jaamiseksi?
20969: keää, että päätösten perusteet ovat yhdenmukai-
20970: 
20971:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
20972: 
20973:            Satu Hassi                    Pekka Räty                    Heidi Hautala
20974:            Tuija Maaret Pykäläinen       Ulla Anttila                  Paavo Nikula
20975:            Erkki Pulliainen              Hannele Luukkainen            Pekka Haavisto
20976: 
20977: 
20978: 
20979: 
20980:  2300321
20981: 2                                         1993 vp -    KK 653
20982: 
20983: 
20984: 
20985: 
20986:                                   -Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20987: 
20988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jonka päätökseen tyytymätön voi hakea muutos-
20989: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ta vakuutusoikeudelta. Työttömyysturvalauta-
20990: olette 2 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-        kunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisut ohjaavat
20991: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      samalla soveltamiskäytäntöä. Sosiaali- ja ter-
20992: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Satu Hassin        veysministeriön tehtävänä on työttömyysturva-
20993: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          lain 33 §:n mukaan antaa yleiset ohjeet työttö-
20994: 653:                                                  myysturvan osalta yhdenmukaisen käytännön
20995:                                                       aikaansaamiseksi perusturvassa ja ansioturvas-
20996:           Onko Hallitus tietoinen yrittäjien työt-    sa. Yrittäjiä koskeviin ohjeisiin ei ole tehty viime
20997:        tömyysturvan puutteellisuudesta ja sen         aikoina muutoksia.
20998:        soveltamisessa tapahtuneesta kiristymi-            Yrittäjien työttömyysturvassa olevia ongel-
20999:        sestä, ja                                      mia on selvitetty viime vuosina useissakin yh-
21000:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        teyksissä. Viimeksi asiaa on selvittänyt työttö-
21001:        jaamiseksi?                                    myysturvatoimikunta 1992 (KM 1993:16). Selvi-
21002:                                                       tysten perusteella on myös ryhdytty toimenpitei-
21003:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siin. Syyskuun alusta voimaan tulleessa työttö-
21004: vasti seuraavaa:                                      myysturvalain muutoksessa on täsmennetty yrit-
21005:                                                       täjien työttömyysturvan saamisen työvoimapo-
21006:    Voimassa olevan työttömyysturvalain mu-            liittisia edellytyksiä. Parhaillaan on valmistelta-
21007: kaan yrittäjällä ei ole yrittäjätoimintansa perus-    vana asetuksen muutos, jonka tarkoituksena on
21008: teella oikeutta työttömyyskassan maksamaan            säilyttää 1,5 vuoden ajaksi oikeus palkkatyössä
21009: ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan.          hankittuun työttömyysturvaoikeuteen, jos hen-
21010: Sen sijaan yrittäjällä on laissa määritellyin edel-   kilö ryhtyy yrittäjäksi. Yrittäjien oikeutta liittyä
21011: lytyksin oikeus Kansaneläkelaitoksen maksa-           työttömyyskassan jäseneksi ja saada ansioon
21012: maan peruspäivärahaan. Sosiaali- ja terveysmi-        suhteutettua työttömyyspäivärahaa yrittäjätoi-
21013: nisteriö tai sen virkamiehet eivät tee yksittäisten   minnan perusteella selvitetään parhaillaan työ-
21014: henkilöiden työttömyysturvaa koskevia ratkai-         ryhmässä, jonka määräaika päättyy 31.3.1994.
21015: suja. Ensi asteen ratkaisut tehdään yksinomaan        Tarkoituksena on, että tähän liittyvä hallituksen
21016: työttömyyskassoissa ja Kansaneläkelaitoksen           esitys annettaisiin keväällä 1994. Yrittäjäkäsit-
21017: paikallistoimistoissa. Ensimmäisen asteen muu-        teen tulkinnassa ilmenneet ongelmat on tarkoi-
21018: toksenhakuelin on työttömyysturvalautakunta,          tus saattaa ratkaisuun samassa yhteydessä.
21019: 
21020:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
21021: 
21022:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
21023:                                            1993 vp -   KK 653                                            3
21024: 
21025: 
21026: 
21027: 
21028:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21029: 
21030:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            den styr samtidigt tillämpningspraxis. Social-
21031: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         och hälsovårdsministeriet skall med stöd av 33 §
21032: den 2 december 1993 till vederbörande medlem           lagen om utkomstskydd för arbetslösa utfärda
21033: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         allmänna anvisningar om utkomstskyddet för
21034: Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 653:        arbetslösa i syfte att åstadkomma en enhetlig
21035:                                                        praxis i fråga om grundskyddet och förtjänst-
21036:           År Regeringen medveten om bristerna          skyddet. I fråga om företagare har anvisningar-
21037:        i utkomstskyddet för arbetslösa företaga-       na inte ändrats på senaste tid.
21038:        re och om att tillämpningen av utkomst-            Problemen i samband med företagarnas ut-
21039:        skyddet har skärpts, och                        komstskydd har under de senaste åren utretts i
21040:           vad ämnar Regeringen göra åt saken?          många sammanhang. Den senaste utredningen
21041:                                                        gjordes av utkomstskyddskommissionen 1992
21042:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          (Kom.bet. 1993:16). Med stöd av utredningarna
21043: anföra följande:                                       har åtgärder även vidtagits. I den ändring av
21044:                                                        lagen om utkomstskydd för arbetslösa som träd-
21045:    Enligt gällande lag om utkomstskydd för             de i kraft i början av september har de arbets-
21046: arbetslösa har företagare inte på grundval av sin      kraftspolitiska förutsättningarna för erhållande
21047: företagsverksamhet rätt till sådan dagpenning          av utkomstskydd för arbetslösa företagare preci-
21048: avvägd enligt förtjänsten som betalas ut av            serats. En förordningsändring är som bäst under
21049: arbetslöshetskassorna. Däremot har företagare          beredning. Syftet med denna ändring är att
21050: enligt de förutsättningar som stadgas genom lag        under en tid av 1 112 år för personer som blir
21051: rätt till grunddagpenning som utbetalas av folk-       företagare bibehålla rätten tili utkomstskydd
21052: pensionsanstalten. Social- och hälsovårds-             med stöd av utfört lönearbete. Företagares rätt
21053: ministeriet eller dess tjänstemän fattar inte beslut   att ansluta sig tili arbetslöshetskassa och på basis
21054: som gäller utkomstskyddet för enskilda perso-          av sin företagsverksamhet få arbetslöshetsdag-
21055: ner. Besluten i första instans fattas enbart av        penning avvägd enligt förtjänsten utreds som
21056: arbetslöshetskassorna och folkpensionsanstal-          bäst av en arbetsgrupp, vars tidsfrist utgår den
21057: tens lokalbyråer. Arbetslöshetsnämnden utgör           31 mars 1994. Meningen är att en proposition i
21058: första besvärsinstans. Den som inte är nöjd med        saken skall avlåtas våren 1994. A vsikten är att de
21059: arbetslöshetsnämndens beslut kan söka ändring          problem som uppkommit i fråga om tolkningen
21060: i det hos försäkringsdomstolen. Arbetslöshets-         av företagarbegreppet skall avgöras samtidigt.
21061: nämndens och försäkringsdomstolens avgöran-
21062: 
21063:      Helsingfors den 22 december 1993
21064: 
21065:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
21066:                                                  1993 vp
21067: 
21068: ~rjallinen kysymys 654
21069: 
21070: 
21071: 
21072: 
21073:                                    Hassi ym.: Opiskelun vaikutuksesta työttömyyspäivärahan saan-
21074:                                       tiin
21075: 
21076: 
21077:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21078: 
21079:    Yksi suomalaisen sosiaaliturvan suurista epä-       piiriin. Armoa ei anneta, vaikka henkilöllä olisi
21080: cohdista on pitkään ollut se, että opiskelu on         ennestään toinen loppututkinto.
21081: :yöttömältä kielletty työttömyyspäivärahan me-            Kansalaisten työkyvyn säilymisen ja kehitty-
21082: lettämisen uhalla.                                     misen kannalta on tuhoisaa kieltää työtöntä
21083:    Aikaisemmin tätä on tulkittu mm. siten, että        käyttämästä aikaansa hyödyllisesti opiskellen.
21084: yöhön siirtymisen takia opintonsa käytännössä          Tällainen menettely on vastoin tervettä järkeä ja
21085: ceskeyttäneet, sittemmin työttömäksi jääneet,          yleistä oikeustajua. Siksi se on omiaan murta-
21086: :ivät ole voineet käyttää työttömyysaikaansa           maan koko yhteiskuntajärjestelmämme legitimi-
21087: cesken jääneiden opintojensa saattamiseen lop-         teettiä kansalaisten silmissä.
21088: mun, silloinkaan kun opiskelu ei mitenkään                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21089: :stäisi heitä ottamasta työtä vastaan, jos sellaista   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21090: minkin löytyy.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21091:    Nyt tulkintaa on kiristetty entisestään. Työ-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21092: roimatoimistot ovat alkaneet evätä työttömyys-
21093: Jäivärahan niiltäkin ihmisiltä, jotka ovat opis-                  Onko Hallitus tietoinen, että työttö-
21094: celleet työn ohessa. Päiväraha evätään, vaikka                män opiskeluoikeutta on kiristyneillä tul-
21095: co. henkilö ei olisi edes ilmoittautunut läsnäole-            kinnoilla entisestäänkin rajoitettu, ja tä-
21096: /aksi oppilaitokseensa. Epäämisen perusteeksi                 män menettelyn kielteisistä yhteiskunnal-
21097: iittää, että on kirjoilla jossakin oppilaitoksessa,           lisista seurauksista, ja
21098: raikka poissa olevana. Päivärahan hakijan pitää                   mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
21099: :sittää todistus opintojensa lopullisesta päätty-             korjaamiseksi?
21100: nisestä, jos hän haluaa päästä työttömyysturvan
21101:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
21102: 
21103:           Satu Hassi                      Pekka Räty                     Heidi Hautala
21104:           Tuija Maaret Pykäläinen         Ulla Anttila                   Paavo Nikula
21105:           Erkki Pulliainen                Hannele Luukkainen             Pekka Haavisto
21106: 
21107: 
21108: 
21109: 
21110: ~30032J
21111: 2                                        1993 vp -   KK 654
21112: 
21113: 
21114: 
21115: 
21116:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21117: 
21118:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      edellyttänyt aiempaa työssäoloa, oli opiskelun
21119: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kestäessä työttömyysturvalle siirtyminen ennen
21120: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     lainmuutosta vaivatonta esimerkiksi opiskelu-
21121: le jäsenelle kansanedustaja Satu Hassin ym. näin     muotoa muuttamalla.
21122: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 654:                Päätoiminen opiskelu on esteenä työttömyys-
21123:                                                      päivärahan saamiselle. Työttömyysturvalain
21124:            Onko Hallitus tietoinen, että työttö-     mukaan opiskelu on päätoimista silloin, kun se
21125:        män opiskeluoikeutta on kiristyneillä tul-    on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamisel-
21126:        kinnoilla entisestäänkin rajoitettu, ja tä-   le. Tältä osin säännökset ovat olleet voimassa
21127:        män menettelyn kielteisistä yhteiskunnal-     vuodesta 1985 saakka, eikä em. lainmuutos ole
21128:        lisista seurauksista, ja                      määrittelyä muuttanut. Näin ollen työnsä ohella
21129:            mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen       opiskelleella, ilman omaa syytään työttömäksi
21130:        korjaamiseksi?                                jääneellä henkilöllä on oikeus työttömyystur-
21131:                                                      vaan opintojensa estämättä.
21132:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Erityisesti opiskelumuotojen moninaistumi-
21133: vasti seuraavaa:                                     nen, mutta myös mainitsemani työttömyysturva-
21134:                                                      lain muutokset aiheuttivat soveltamisongelmia.
21135:    Opiskeluaikainen toimeentulo on pääsääntöi-       Tämän vuoksi työministeriö, yhteistyössä paitsi
21136: sesti turvattava opintotuella ja muilla opintoso-    muiden asianomaisten ministeriöiden myös työ-
21137: siaalisilla etuuksilla. Työttömyyspäivärahaa         markkinajärjestöjen kanssa, valmisteli kannan-
21138: maksetaan työttömyysaikaisen toimeentulon            ottonsa opiskelun ja työttömyysturvan suhtees-
21139: turvaamiseksi, jotta henkilöllä on mahdollisuus      ta. Se on toimitettu tiedoksi työttömyysturva-
21140: hakea työtä tai itselleen soveltuvaa koulutus-       asioita haitaville tahoille 12.11.1993 päivätyllä
21141: mahdollisuutta. Perusongelmana etuuksien osal-       kirjeellä. Kannanotossa on nimenomaisesti to-
21142: ta on se, että opiskeluun tarkoitetut etuudet ovat   dettu, että opiskelu voidaan katsoa keskeytetyk-
21143: monissa tapauksissa selvästi heikommat kuin          si paitsi oppilaitoksen antamalla todistuksena
21144: työttömyysetuudet Hallitus on johdonmukai-           myös silloin, kun henkilön työssäolon perusteel-
21145: sesti pyrkinyt tätä epäsuhtaa tasoittamaan ta-       la on ilmeistä, ettei hän enää opiskele.
21146: loudellisten ja muiden mahdollisuuksiensa ra-           Käsitykseni mukaan ei nykyinen tulkintakäy-
21147: joissa. Viimeisimmistä toimenpiteistä viittaan       täntö ole kiristynyt aiemmasta enempää kuin
21148: esimerkiksi keskiasteen opintotuen parannuksiin      lainmuutoksista on suoraan seurannut. Lopuksi
21149: ja työmarkkinatukeen.                                toteaisin, että oikeusturvan takaamiseksi työttö-
21150:    Työttömyysturvalakia muutettiin syyskuun 1        myysturvaa koskevasta päätöksestä on oikeus
21151: päivänä 1993 voimaan tulleella lailla siten, että    valittaa työttömyysturvalautakuntaan ja sen
21152: aiemmin päätoimista opiskelua pidetään päätoi-       päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen tapauk-
21153: misena siihen saakka, kunnes henkilö on todis-       sissa, joissa säännökset ovat tulkinnanvaraisia,
21154: teellisesti keskeyttänyt opintonsa tai päättänyt     niiden oikean soveltamistavan määrittävät mai-
21155: ne. Koska työttömyysturvan saaminen ei ole           nitsemani riippumattomat valituselimet
21156:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
21157: 
21158:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
21159:                                            1993 vp -   KK 654                                           3
21160: 
21161: 
21162: 
21163: 
21164:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
21165: 
21166:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            en trädde i kraft lätt att medan studierna pågår
21167: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           gå över på utkomstskydd, tili exempel genom att
21168: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ändra studieform.
21169: dagsledamot Satu Hassi m.fl. undertecknade                 Studier på heltid utgör hinder för att ta emot
21170: spörsmål nr 654:                                       arbetslöshetsdagpenning. Enligt lagen om ut-
21171:                                                        komstskydd för arbetslösa betraktas studier som
21172:           År Regeringen medveten om att den            studier på heltid då de utgör hinder för att ta
21173:        arbetslöses rätt att studera genom skärp-       emot heltidsarbete. Tili denna del gäller stadgan-
21174:        ta tolkningar har ytterligare begränsats        dena från 1985 och ovan nämnda lagändring har
21175:        och om de negativa konsekvenser för             inte ändrat definitionen. Således har en person
21176:        samhället som detta förfarande medför,          som studerar vid sidan av sitt arbete och som
21177:        samt                                            utan att själv ha varit orsak tili sin arbetslöshet
21178:           vad ämnar Regeringen göra för att            rätt till utkomstskydd utan att studierna hindrar
21179:        avhjälpa situationen?                           detta.
21180:                                                           Tolkningsproblem förorsakas särskilt av att
21181:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          studieformerna blivit mångsidigare men också
21182: anföra följande:                                       av de ändringar i lagen om utkomstskydd för
21183:                                                        arbetslösa som jag nämnde. Därför beredde
21184:    Utkomst under studietiden bör i regel tryggas       arbetsministeriet i samarbete med såväl de övri-
21185: genom studiestöd och andra studiesociala förmå-        ga behöriga ministerierna som arbetsmarknads-
21186: ner. Arbetslöshetsdagpenning utbetalas för tryg-       organisationerna sitt ställningstagande tili för-
21187: gande av den arbetslöses utkomst under arbets-         håliandet melian studier och utkomstskydd för
21188: löshetstiden för att denne skall ha möjlighet att      arbetslösa. Detta har genom ett brev av den 12
21189: söka arbete eller en för honom lämpad utbild-          november 1993 sänts för kännedom tili de organ
21190: ningsmöjlighet. Det grundläggande problemet            som sköter utkomstskyddsärenden. I stälinings-
21191: när det gäller förmåner är att de förmåner som är      tagandet konstateras det uttryckligen att studier-
21192: avsedda för studier i många fall är klart sämre än     na kan anses ha blivit avbrutna genom ett bevis
21193: arbetslöshetsförmånerna. Regeringen har konse-         från läroanstalten, men också när det på basis av
21194: kvent försökt utjämna denna missproportion             personens förvärvsarbete är uppenbart att han
21195: inom ramen för de ekonomiska och andra möj-            inte längre studerar.
21196: ligheterna. Bland de senaste åtgärderna hänvisar          Enligt min uppfattning har den nuvarande
21197: jag bl.a. tili förbättringar i studiestödet för mel-   tolkningspraxisen inte skärpts mera än vad som
21198: lanstadiet samt arbetsmarknadsstödet.                  direkt följer av lagändringarna. Avslutningsvis
21199:    Lagen om utkomstskydd för arbetslösa änd-           kontaterar jag att för att garantera sitt rätts-
21200: rades genom en lag som trädde i kraft den 1            skydd har en person rätt att i ett beslut som
21201: september 1993 så att studier som bedrivs av en        gälier utkomstskydd för arbetslösa söka ändring
21202: person som tidigare har studerat på heltid be-         genom besvär hos arbetslöshetsnämnden, och i
21203: traktas som studier på heltid tills han har slutfört   dess beslut vidare hos försäkringsdomstolen i de
21204: eller bevisligen avbrutit dem. Då erhållande av        fali där stadgandena lämnar rum för tolkning.
21205: utkomstskydd för arbetslösa inte har förutsatt         Den rätta to~kningen avgörs av de oberoende
21206: tidigare förvärvsarbete var det innan lagändring-      besvärsinstanser som jag nämnde.
21207: 
21208:      Helsingfors den 22 december 1993
21209: 
21210:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
21211:                                                1993 vp
21212: 
21213: Skriftligt spörsmål 655
21214: 
21215: 
21216: 
21217: 
21218:                                   Malm m.fl.: Om åtgärder för att underlätta generationsväxlingar
21219:                                       inom lantbruket
21220: 
21221: 
21222:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21223: 
21224:     För att underlätta generationsväxlingen på          Dessa tolkningar och tillämpningar står i
21225: lantbrukslägenheter och minska skuldsättningen       motsatsförhållande tili målsättningen om stegvis
21226: för den nya brukaren har stegvis generationsväx-     generationsväxling på lantbrukslägenheterna.
21227: ling rekommenderats i statliga och andra utred-      Lagar, direktiv och tillämpningar borde ändras
21228: ningar. Metoden har också börjat tillämpas i         så att den stegvisa generationsväxlingen skall
21229: praktiken. Trots rekommendationema försvåras         vara möjlig också i praktiken. Med den utveck-
21230: och t.o.m. omöjliggörs en stegvis generationsväx-    ling vi nu har inom lantbrukspolitiken är det
21231: ling genom lantbruks-, pensions- och skattemyn-      nödvändigt att vi har smidigare mindre kostnads-
21232: dighetemas tolking av lagar, förordningar och        krävande system för övertagande av lantbrukslä-
21233: direktiv.                                            genheterna.
21234:     Lantbruksmyndighetema anser att lägenheten          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21235: är en enda brukningsenhet om man utnyttjar           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21236: samma driftcentrum vilket förhindrar att den         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21237: unga jordbrukaren erhåller stöd före hela lägen-     följande spörsmål:
21238: heten bytt ägare. Skattemyndighetema samman-
21239: för inkomstema tili den äldre brukaren trots kla-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21240:  ra bevis på att den unga brukaren arrenderar hela          ta för att underlätta stegvisa generations-
21241:  eller delar av brukningsenheten.                           växlingar inom lantbruket?
21242: 
21243:      Helsingforsden 30 november 1993
21244: 
21245:                      Håkan Malm                              Henrik Westerlund
21246: 
21247: 
21248: 
21249: 
21250:  2300321
21251: 2                                           1993 vp -    KK 655
21252: 
21253: Kirjallinen kysymys 655                                                                          Suomennos
21254: 
21255: 
21256: 
21257: 
21258:                                      Malm ym.: Maatalouden sukupolvenvaihdosten helpottamisesta
21259: 
21260: 
21261: 
21262:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21263: 
21264:    Maatilojen sukupolvenvaihdoksen helpotta-                Nämä tulkinnat ja sovellutukset ovat ristirii-
21265: miseksija uuden viljelijän velkaantumisen vähen-         dassa maatilojen sukupolvenvaihdoksen porras-
21266: tämiseksi on valtiollisissa ja muissa selvityksissä      tamistavoitteen kanssa. Lakeja, ohjeita ja sovel-
21267: suositeltu porrastettua sukupolvenvaihdosta.             lutusta tulisi muuttaa siten, että porrastettu suku-
21268: Menetelmää on myös alettu soveltaa käytännös-            polvenvaihdos olisi mahdollinen myös käytän-
21269: sä. Suosituksista huolimatta maatalous-, eläke-          nössä. Maatalouspolitiikan nykyinen kehitys te-
21270: ja veroviranomaisten tulkinta laeista, asetuksista       kee välttämättömäksi, että meillä on joustavam-
21271: ja ohjeista vaikeuttaa sukupolvenvaihdosta ja            pia ja vähemmän kustannuksia vaativia järjestel-
21272: jopa tekee sen mahdottomaksi.                            miä maatilojen siirtoon.
21273:    Maatalousviranomaiset pitävät tilaa yhtenä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21274: ainoana viljely-yksikkönä, jos käytetään samaa           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21275: käyttökeskusta. Tämä estää nuorta viljelijää saa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21276: masta tukea, ennen kuin koko tila on vaihtanut           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21277: omistajaa. Veroviranomaiset yhdistävät tulot
21278: vanhemman viljelijän tuloiksi, vaikka on olemas-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21279: sa selkeät todisteet siitä, että nuori viljelijä vuok-           ryhtyä porrastetun sukupolvenvaihdok-
21280: raa viljely-yksikön kokonaan tai sen osia.                       sen helpottamiseksi maataloudessa?
21281: 
21282:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1993
21283: 
21284:                       HåkanMalm                                   Henrik Westerlund
21285:                                           1993 vp -   KK 655                                            3
21286: 
21287: 
21288: 
21289: 
21290:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21291: 
21292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen toteutta-
21293: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         misessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen,
21294: olette 30 päivänä marraskuuta 1993 päivätyn kir-      etteivät maatilojen hinnat kohoa vaiheittaisen
21295: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sukupolvenvaihdoksen takia. Jo ensimmäistä ti-
21296: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Malmin ym.         lanosaa ostettaessa tulisi luopujien ja jatkajien
21297: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 655:         pyrkiä kirjallisesti tai muutoin sopimaan siitä,
21298:                                                       millä hinnalla tai hintatasolla ja aikataululla lop-
21299:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puosa tilasta siirtyy jatkajan omistukseen. Maati-
21300:        ryhtyä porrastetun sukupolvenvaihdok-          latalouden jatkuvuuden kannalta on olennaista,
21301:        sen helpottamiseksi maataloudessa?             että kauppahinta ei ylitä tilan tuotannollista ar-
21302:                                                       voa. Sitä ei pidä myöskään määrittää niin kor-
21303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           keaksi, että tilanpidon jatkajan maksuvalmius
21304: taen seuraavaa:                                       vaarantuu, kun otetaan huomioon tilan välittö-
21305:                                                       mät kehittämistarpeet. Maaseutuelinkeinolain
21306:    Vaiheittaisella sukupolvenvaihdoksella tar-        mukaisen lainan saannin ratkaisee ensisijaisesti
21307: koitetaan maatilan omistusoikeuden siirtämistä        maatilan kannattavuus ja maksuvalmius.
21308: tilanpidon jatkajalle useammalla kuin yhdellä             Vaiheittaista sukupolvenvaihdosta ei voida pi-
21309: luovutuksella. Lainaa on voitu myöntää vaiheit-       tää yleisratkaisuna, vaan se soveltuu parhaiten
21310: taisiin sukupolvenvaihdoksiin maatilan tai sen        suurehkoille maatiloille. Ongelmia vaiheittaisen
21311: osan hankkimista varten jo 1980-luvun alusta          sukupolvenvaihdoksen lainoituksessa ei ole ollut.
21312: alkaen maatilalain nojalla. Vaiheittaisen suku-           Sukupolvenvaihdoseläkkeen voi saada vasta
21313: polvenvaihdoksen lainoittaminen on mahdollista        viimeisen osaluovutuksen tapahtuessa, jolloin
21314: myös maaseutuelinkeinolain nojalla. Lainaa voi-       eläkkeen saamisen edellytysten tulee täyttyä.
21315: daan myöntää tilanpidon jatkajalle vaiheittaisen      Luovuttajan tulee siten ennen viimeistä osaluo-
21316: omistajavaihdoksen kestäessä myös muuhun tar-         vutusta omistaa maatilasta vähintään neljännes
21317: koitukseen, vaikka luovuttaja ja tilanpidon jat-      ja jatkaja saa omistaa enintään puolet siitä.
21318: kaja käyttävät samaa talouskeskusta. Luovutta-            Verotuksessa sukupolvenvaihdoksia tullaan
21319: jan on annettava sitoumus siitä, että hän ei luovu-   helpottamaan sivuperinnön ja lahjan kunnallis-
21320: ta maatilasta itselleen jäävää osaa muulle kuin       veron poistamisella niissä tapauksissa, joissa ve-
21321: tilanpidon jatkajalle.                                rovelvollinen saa hyväkseen perintö- ja lahjave-
21322:     Maanostolainaa saadaan myöntää myös tule-         rolain mukaiset sukupolvenvaihdostapauksissa
21323: valle tilanpidon jatkajalle maatilan tai lisäalueen   myönnettävät huojennukset. Säännös on ehdo-
21324: hankkimista varten, jos hankittu alue soveltuu        tettu tulevaksi voimaan vuoden 1994 alusta.
21325: lisäalueeksi hakijan vanhempien tai toisen heistä     Kunnallisvero on koskenut tapauksia, joissa tila
21326: omistamaan maatilaan.                                 luovutetaan perilliselle ja hänen puolisolleen ja
21327:                                                       joissa on tullut maksettavaksi lahjaveroa.
21328:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
21329: 
21330:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
21331: 4                                        1993 vp -   KK 655
21332: 
21333: 
21334: 
21335: 
21336:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
21337: 
21338:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gårdsbruksenheter inte stiger på grund av genera-
21339: anger har Ni, Her Talman, med Er skrivelse av        tionsväxling stegvis. Redan vid köp av den första
21340: den 30 november 1993 till vederbörande medlem        lägenhetsdelen bör överlåtarna och övertagarna
21341: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       skriftligt eller på något annat sätt komma överens
21342: Malm m.fl. undertecknade spörsmål nr 655:            om priset eller prisnivån samt tidtabellen som
21343:                                                      följs när den återstående delen av lägenheten
21344:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       övergår i övertagarens ägo. Med tanke på gårds-
21345:        ta för att underlätta stegvisa generations-   brukets fortbestånd är det väsentligt att köpeskil-
21346:        växlingar inom lantbruket?                    lingen inte överstiger lägenhetens avkastnings-
21347:                                                      värde. Priset bör inte heller bestämmas så högt att
21348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        övertagarens likviditet äventyras, när de omedel-
21349: anföra följande:                                     bara utvecklingsbehoven på lägenheten beaktas.
21350:                                                      En avgörande faktor vid beviljandet av lån enligt
21351:    Med generationsväxling stegvis avses överfö-      landsbygdsnäringslagen är lönsamheten och lik-
21352: ring av äganderätten till en gårdsbruksenhet på      viditeten på gårdsbruksenheten.
21353: övertagaren av gårdsbruket genom flera överlå-          Generationsväxling stegvis kan inte anses vara
21354: telser än en. Lån för generationsväxling stegvis     någon generelllösning, utan den är lämpligast på
21355: har för förvärv av en gårdsbruksenhet eller en del   större gårdsbruksenheter. Några problem vid be-
21356: därav kunnat beviljas redan från början av 1980-     låning av generationsväxling stegvis har inte före-
21357: talet med stöd av lagen om gårdsbruksenheter.        kommit.
21358: Lån för generationsväxling stegvis kan också be-        Generationsväxlingspension kan erhållas först
21359: viljas med stöd av landsbygdsnäringslagen. Lån       när den sista delöverlåtelsen har skett, varvid
21360: kan beviljas övertagaren av gårdsbruket under        förutsättningama för erhållande av pension skall
21361: pågående generationsväxling stegvis även för an-     föreligga. Minst en fjärdedel av gårdsbruksenhe-
21362: dra ändamål, trots att överlåtaren och övertaga-     ten skall före den sista delöverlåtelsen vara i över-
21363: ren av gårdsb~.uket använder ett och samma           låtarens ägo och övertagaren får äga högst hälf-
21364: driftscentrum. Overlåtaren skall avge en förbin-     ten av den.
21365: delse om att han inte kommer att överlåta dendel        Beträffande beskattning kommer generations-
21366: av gårdsbruksenheten som stannar i hans ägo till     växlingar att underlättas när kommunalskatten
21367: någon annan än övertagaren av gårdsbruket.           på sidoarv och gåva avlyfts i de fall då den skatt-
21368:     Markköpslån får också beviljas en blivande       skyldige får sig till godo de lättnader som enligt
21369: övertagare av gårdsbruk för förvärv av en gårds-     lagen om skatt på arv och gåva beviljas i genera-
21370: bruksenhet eller ett tillskottsområde, om det för-   tionsväxlingsfall. Stadgandet har föreslagits trä-
21371: värvade området lämpar sig som tillskottsområ-       da i kraft från början av 1994. Kommunalskatten
21372: de till en gårdsbruksenhet som ägs av sökandens      har gällt sådana fall då lägenheten överlåts till en
21373: föräldrar eller den ena av dem.                      arvinge och hans make och då skatt på gåva har
21374:    I samband med generationsväxling stegvis          pålagts.
21375: fåsts särskild uppmärksamhet vid att prisema på
21376: 
21377:      Helsingforsden 20 december 1993
21378: 
21379:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
21380:                                                    1993 vp
21381: 
21382: Kirjallinen kysymys 656
21383: 
21384: 
21385: 
21386: 
21387:                                      Nikula ym.: Rakennusten koneellisten ilmastointilaitteiden ener-
21388:                                         giansäästön parantamisesta
21389: 
21390: 
21391:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21392: 
21393:     Rakennusten sisäilmaston lämmitys ja viilen-         löytyy vainjoka viidennestä kohteesta. Järjestel-
21394: täminen sekä ilmanvaihto hoidetaan yhä ylei-             mien korjaamisen tuottamat energiansäästöt
21395: semmin koneellisesti. Muissa kuin pienissä               tuovat korjauskustannukset nopeasti takaisin.
21396: asuinrakennuksissa muuta järjestelmää ei enää               Valmisteilla on eurooppalainen standardi,
21397: juuri olekaan. Laitteistoja ja niiden käyttöjärjes-      joka sisältänee myös sisäilmastoa koskevat ener-
21398: telmiä on kehitelty parin viimeksi kuluneen vuo-         giansäästötavoitteet, mutta se etenee hitaasti.
21399: sikymmenen ajan. Ympäristöministeriön ohjeet             Ruotsissa säännökset on uudistettu 1991. Omat
21400: ja määräykset rakennusten sisäilmastosta ja il-          ohjeemme ja määräyksemme ovat tältä osin
21401: manvaihdosta Suomen rakentamismääräysko-                 aukolliset ja niitä voidaan pitää myös osittain
21402: koelmassa ovat vuodelta 1987 (D 2).                      vanhentuneina. Käytössä olevien sekä uusien
21403:     Tähänastisessa kehittelyssä ja ohjeistuksessa        laitteistojen ja järjestelmien parantaminen joh-
21404: koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien energian-          taisi usealla tavalla myönteiseen tulokseen: saa-
21405:  säästötavoitteet ovat jääneet verraten vähälle          vutettaisiin energiansäästöjä, rakennusten sisäil-
21406: huomiolle. Tähän tavoitteeseen viitataan ympä-           maston laatu paranisi helpotukseksi työnteki-
21407:  ristöministeriön ohjeissa ja määräyksissä, mutta        jöille ja asiakkaille, lvi-teollisuuden ja -kehitys-
21408:  niissäkään ei ole osoitettu, miten järjestelmien        työn laatutaso kohoaisi.
21409:  aiheuttama energianhukkaantuminen tutkitaan                Nämä ovat tärkeitä ja kiireellisesti toteutetta-
21410: ja määritellään sekä torjutaan.                          via uudistuksia, joten eurooppalaisen standardin
21411:     Julkisissa tiloissa työskenteleville ja asioiville   odottaminen merkitsisi kenties vuosien odotus-
21412:  ovat jo vuosikymmenien ajalta tuttua koneelli-          aikaa, jonka kuluessa nykyinen monessa suh-
21413:  sen ilmanvaihdon aiheuttamat monet epämuka-             teessa huono ja energiaa hukkaava tilanne jat-
21414:  vuudet, jotka johtuvat nopeista lämpötilojen            kuisi.
21415:  vaihteluista, vedosta ja taustamelusta. Useille            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21416:  ihmisille nämä ovat suorastaan terveyshaittoja.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21417:  Ne kertovat järjestelmän huonon toiminnan               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21418:  ohella siitä, että se kuluttaa tarpeettomasti ener-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21419:  giaa.
21420:      Myös eri tahoilla tehdyt tutkimukset viittaa-                 Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
21421:  vat selvästi siihen, että koneelliset ilmanvaihto-             toimenpiteisiin rakennusten koneellisten
21422:  järjestelmät toimivat energiaa tuhlaavasti. Erään              sisäilmaston ja ilmanvaihdon sääntely-
21423:  tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia virheis-                 järjestelmien energiansäästön parantami-
21424:  tä aiheutuu automaation säätöjärjestelmistä.                   seksi?
21425:  Tyydyttävästi toimivia ilmanvaihtojärjestelmiä
21426: 
21427:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1993
21428: 
21429:            Paavo Nikula                     Heidi Hautala                   Satu Hassi
21430:            Tuija Maaret Pykäläinen          Pekka Räty                      Pekka Haavisto
21431: 
21432: 
21433: 
21434: 
21435:  2300321
21436: 2                                         1993 vp -   KK 656
21437: 
21438: 
21439: 
21440: 
21441:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21442: 
21443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teita, niinpä kysymyksessä kuva~ut sisäilma- ja
21444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         energiaongelmat ovat valitettavan yleisiä koneel-
21445: olette 2 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-        lisissa ilmanvaihtolaitteistoissa. Ministeriö pyrkii
21446: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      erilaisilla ohjaustoimillaan- oppailla, tutkimus-
21447: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Nikulan ym.        raporteilla ja koulutuksella -lisäämään tietoa ja
21448: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 656:         osaamista kentällä, jotta laitteet toimisivat jat-
21449:                                                       kossa yhä paremmin sekä sisäilmaston laadun
21450:           Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä      että energiankulutuksen kannalta.
21451:        toimenpiteisiin rakennusten koneellisten           Kysymyksessä on esitetty, että Ruotsissa on
21452:        sisäilmaston ja ilmanvaihdon sääntely-         annettu uudet säännökset 1991. Ilmeisesti tässä
21453:        järjestelmien energiansäästön parantami-       tarkoitetaan tänä vuonna lausunnolla ollutta ja
21454:        seksi?                                         ensi vuonna voimaan tulevaa rakentamismää-
21455:                                                       räystä Byggregler -94, jossa on esitetty vaatimus
21456:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ilmanvaihtolaitosten energiantalouden paranta-
21457: vasti seuraavaa:                                      misesta mm. säätälaitteiden avulla. Vaatimus on
21458:                                                       sisällöltään jokseenkin sama kuin meillä vuodes-
21459:     Ympäristöministeriö on antanut Suomen ra-         ta 1987 voimassa ollut, mutta ei sisällä lainkaan
21460: kentamismääräyskokoelmassa osassa D 2 Ra-             meidän ohjeittemme yksityiskohtaisia vaatimuk-
21461: kennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto määräyk-         sia ja ohjeita mm. lämmöntalteenotosta ja vas-
21462: siä ja ohjeita myös rakennusten ilmanvaihto- ja       taavista energiansäästö keinoista. Aiemmin myös
21463: ilmastointijärjestelmien energiataloudellisuudes-     Ruotsissa oli tiukempia ja yksityiskohtaisempia
21464: ta. Määräysten mukaan ilmanvaihdon energian-          vaatimuksia, mutta ne on poistettu rakentamis-
21465: kulutuksen tulee olla mahdollisimman pieni.           määräysten uudistustyön yhteydessä.
21466: Energiansäästö on kuitenkin toteutettava tinki-           Ympäristöministeriössä on aloitettu uusien
21467: mättä tyydyttävästä sisäilmastosta. Ohjeiden          energiaan liittyvien rakentamismääräysten, joi-
21468: mukaan on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaih-       hin myös ilmanvaihtomääräykset kuuluvat, val-
21469: tolaitos yleensä varustettava lämmöntalteenot-        mistelu tarkoituksena saada ne energiansäästö-
21470: tolaitteistolla, jonka lämpötilahyötysuhde on         ohjelman mukaisesti voimaan vuonna 1996.
21471: vähintään 50 %. Puhaltimet käyttölaitteineen on       Näissä tulee olemaan tavoitteena 10% energian-
21472: myös valittava siten, että moottorin hyötysuhde       kulutuksen vähennys nykyvaatimuksiin nähden.
21473: on hyvä. Talviaikana voidaan myös ilmavirrat          Ilmanvaihdossa se saattaa merkitä esim. läm-
21474: pienentää puoleen energiantuhlauksen välttämi-        möntalteenottovaatimusten tiukentamista. Sen
21475: seksi. Ilmanvaihtolaitteiden käytönohjaus ja          edellytyksenä on kuitenkin koneellisten tulo- ja
21476: säätälaitteet on myös toteutettava siten, että        poistoilmanvaihtojärjestelmien laajempi käyttö
21477: vältetään kohtuutonta energiankulutusta mm.           mm. pientaloissa. Valmistelutyö ei ole edennyt
21478: käyttämällä ilmanvaihtoa vain silloin, kun tilois-    niin pitkälle, että tässä vaiheessa yksityiskohtai-
21479: sa on ihmisiä.                                        sempia tietoja uusien määräysten sisällöstä olisi
21480:     Edellä mainitut vaatimukset ovat tietenkin        mahdollista antaa. Valmistelutyössä pyritään
21481: toteutettavissa teknisesti vain ilmanvaihtojärjes-    mahdollisuuksien mukaan seuraamaan muissa
21482: telmissä, joissa on sekä tulo- että poistoilma        pohjoismaissa tapahtuvaa kehitystä sekä eu-
21483: koneellisesti järjestetty. Pelkän koneellisen pois-   rooppalaista standardointia. Myös yleinen te~­
21484: ton järjestelmissä on mahdollista toteuttaa vaati-    ninen kehitys sekä kotimainen ja kansainvälinen
21485: muksista suurin osa, mutta ei lämmöntalteenot-        sisäilmastoon ja ilmanvaihtolaitosten toimin-
21486: toa poistoilmasta. Painovoimaisis~a järjestelmis-     taan liittyvä tutkimus tarjoavat mahdollisuuksia
21487: sä eivät edellä kuvatut säästötoimet ole mahdol-      antaa tulevaisuudessa nykyistä parempia raken-
21488: lisia.                                                tamiseen liittyviä teknisiä vaatimuksia.
21489:     Teknisten laitteiden toiminnassa on aina puut-
21490: 
21491:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
21492: 
21493:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
21494:                                            1993 vp -    KK 656                                           3
21495: 
21496: 
21497: 
21498: 
21499:                                       Tili Riksdagens Herr Ta/man
21500: 
21501:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          luft och energi som beskrivs i spörsmålet bekla-
21502: föreskriver har Ni, Herr Talman, tili vederbö-          gansvärt vanliga i mekaniska ventilationsaggre-
21503: rande medlem av statsrådet översänt följande av         gat. Ministeriet arbetar med olika styråtgärder
21504: riksdagsman Nikula m.fl. undertecknade spörs-           såsom handledningar, forskningsrapporter och
21505: mål nr 656:                                             utbildning, som ger information och kunnande
21506:                                                         på fåltet, för att anordningarna framgent skall
21507:            Åmnar Regeringen i brådskande ord-           fungera allt bättre såväl i fråga om kvaliteten på
21508:         ning vidta åtgärder för att förbättra ener-     inomhusklimatet som vad energiförbrukningen
21509:         gisparandet i de mekaniska systemen för         beträffar.
21510:         reglering av inneluften och ventilationen?         1 spörsmålet sägs att Sverige 1991 har utfärdat
21511:                                                         nya bestämmelser. Uppenbarligen avses här
21512:   Såsom svar på detta spörsmål får jag                  Byggregler -94, som i år har varit på remiss och
21513: vördsamt anföra följande:                               som träder i kraft nästa år, och där kravet på
21514:                                                         bättre energihushållning i ventilationsanlägg-
21515:     Miljöministeriet har i Finlands Byggbestäm-         ningar bland annat skall tillgodoses genom reg-
21516: melsesamlings del D 2, Byggnaders inomhuskli-           leringsanordningar. Tili innehållet är kravet så
21517: mat och ventilation, gett föreskrifter och anvis-       gott som detsamma som hos oss har gällt sedan
21518: ningar också om energihushållningen i samband           1987, men där ingår inte de detaljerade krav och
21519: med luftväxlings- och ventilationssystem för            anvisningar som vi har bland annat i fråga om
21520: byggnader. Enligt bestämmelserna skall energi-          värmeåtervinning och motsvarande sätt att spa-
21521: förbrukningen för ventilationen vara så liten           ra energi. Tidigare tillämpade också Sverige
21522: som möjligt. Men energisparandet får inte ske på        striktare och mer detaljerade krav, men de har
21523: bekostnad av ett tillfredsställande inomhuskli-         slopats i samband med att deras byggregler
21524: mat. Enligt anvisningarna skall mekaniska tili          reviderades.
21525: och frånluftsanläggningar i allmänhet förses               Miljöministeriet har inlett beredningen av nya
21526: med värmeåtervinningsaggregat, vars tempera-            byggbestämmelser som har att göra med energin,
21527: turverkningsgrad är minst 50 %. Fläkt jämte             och där ingår också ventilationsföreskrifterna.
21528: driftsaggregat skall vidare väljas så att motorns       De skall enligt energisparprogrammet träda i
21529: verkningsgrad är god. Vintertid kan luftström-          kraft 1996. Där kommer målet att vara en 10%
21530: marna halveras för att undvika slöseri med              minskning i energiförbrukningen jämfört med
21531: energi. Styrningen av användningen av ventila-          nu gällande krav. Inom ventilationen kan detta
21532: tionsanläggningarna och regelanordningarna              t.ex. innebära att värmeåtervinningskraven
21533: skall vidare läggas upp så att oskälig energi-          skärps. En förutsättning för detta är dock att
21534: förbrukning undviks bl.a. genom att ventilatio-         mekaniska tili- och frånluftsaggregat tas i bruk i
21535: nen används enbart då människor vistas i loka-          större utsträckning bl.a. i småhus. Beredningsar-
21536: liteterna.                                              betet är ännu inte så långt framskridet att det i
21537:     De ovan nämnda kraven kan naturligtvis              detta skede är möjligt att ge mer detaljerade
21538: tillgodoses tekniskt enbart genom sådana venti-         uppgifter om innehållet i de nya föreskrifterna.
21539: lationsssystem där såväl tili- som frånluften är        Vid beredningen följs dock i mån av möjlighet
21540: mekanisk. I system med enbart mekaniska från-           utvecklingen i de övriga nordiska länderna och
21541: luftsanläggningar kan en stor del av kraven             den europeiska standardiseringen. Också den
21542: tillgodoses, dock inte beträffande värmeåtervin-        allmänna tekniska utvecklingen och den natio-
21543:  ning från frånluften. I system som fungerar med        nella och internationella forskningen om inom-
21544: tyngdkraften är de ovan angivna sparåtgärderna          husklimat och ventilationsanläggningars funk-
21545: inte möjliga.                                           tion ger möjligheter att i framtiden ställa sträng-
21546:     Det finns alltid brister i funktionerna i teknis-   are tekniska krav på byggandet.
21547: ka system, och därför är de problem med inne-
21548:      Helsingfors den 20 december 1993
21549: 
21550:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
21551:                                                1993 vp
21552: 
21553: ~irjallinen kysymys 657
21554: 
21555: 
21556: 
21557: 
21558:                                   Pulliainen: Asiantuntijamenettelyn merkityksestä professorin ja
21559:                                       apulaisprofessorin virkoja täytettäessä
21560: 
21561: 
21562:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21563: 
21564:   Opetusministeri Riitta Uosukaisen vastaus          keskeisyys oli ratkaisevaa professorin virkoja
21565: irjalliseen kysymykseen n:o 576 asiantuntijame-      täytettäessä. Tämän tiesi myös eduskunta, joka
21566: ettelyn merkityksestä professorin ja apulaispro-     halusi korostaa, että yhä edelleen asiantuntija-
21567: ~ssorin virkoja täytettäessä osoittaa, ettei joko    menettelyllä on oleva "hyvin keskeinen merki-
21568: rvoisa ministeri tai vastauksen hänelle kirjoitta-   tys" vaikka lainsäädäntöä oltiinkin eräiltä osin
21569: ut virkamies tahi kumpikaan ole lukenut kysy-        muuttamassa.
21570: lystä huolella puhumattakaan, että he olisivat          Arvoisa opetusministeri kävelee vastaukses-
21571: aivautuneet paneutumaan eduskunnan asiassa           saan kirjalliseen kysymykseen n:o 576 selvästi
21572: msumaan.                                             eduskunnan yli vähättelemällä asiantuntijalau-
21573:    Siihen mitä eduskunta asiassa lausui, on refe-    suntojen merkitystä sillä, että kysymyshän on
21574: oituna tutustuttavissa mainitussa kirjallisessa      vain "lausunnoista".
21575: ysymyksessä. Eduskuntahan yhtyi sivistysva-             Tarjoan tällä uudella kirjallisella kysymyksel-
21576:  okunnan Ga hallituksen esityksen perustelui-        lä arvoisalle opetusministerille tilaisuuden korja-
21577:  in) näkemykseen, että "asiantuntijoilla on edel-    ta vastaustaan, jossa hän toivottavasti itsekin
21578:  ~en hyvin keskeinen merkitys professorin ja         eduskunnan jäsenenä hyväksyy eduskunnan
21579:  pulaisprofessorin viran täyttämisessä". Niin sil-   kannanoton myös itseään sitovaksi.
21580:  )inen hallitus kuin eduskuntakin totesivat siis:       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21581:  )ko "hyvin keskeinen" tai "keskeinen" merki-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21582: ys.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21583:   Arvoisan opetusministerin vastauksessa kik-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21584: aillaan ensin sillä, milloin jonkin professorin
21585: iran täyttöön on ryhdytty. Tapauksessa, joka                     Yhtyykö Opetusministeri siilien edus-
21586: ittyi oikeuskanslerille lähetettyyn kirjeeseen,               kunnan kannanottoon, että asiantuntija-
21587: iihen oli ryhdytty vastauksen mukaan ennen                    menettelyllä on edelleen hyvin keskeinen
21588: .1.1992. Yliopiston varsinaisena professorina                 merkitys professorin ja apulaisprofesso-
21589: =konsistorin jäsenenä) 18 vuotta ja dekaanina                 rin virkojen täytössä ja toimii sitten käy-
21590: ,5 vuotta toimineena tiedän tarkoin, kuinka                   tännön tasolla sen mukaisesti?
21591: nnen 1.1.1992 mainittu asiantuntijalausuntojen
21592: 
21593:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
21594: 
21595:                                            Erkki Pulliainen
21596: 
21597: 
21598: 
21599: 
21600:  300321
21601: 2                                           1993 vp -   KK 657
21602: 
21603: 
21604: 
21605: 
21606:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21607: 
21608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuuluvat tieteelliset ja taiteelliset oppisuunnat
21609: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sekä muutoinkin noudatettava tasapuolisuutta.
21610: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Asiantuntijamenettelyllä on ollut ja on edel-
21611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen         leenkin hyvin keskeinen merkitys professorin ja
21612: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 657:           apulaisprofessorin virkoja täytettäessä. Asian-
21613:                                                         tuntijoiden käsitykset hakijoiden keskinäisestä
21614:            Yhtyykö Opetusministeri siihen edus-         paremmuudesta poikkeavat kuitenkin usein toi-
21615:         kunnan kannanottoon, että asiantuntija-         sistaan, ja käytännössä jopa yksittäisen asian-
21616:         menettelyllä on edelleen hyvin keskeinen        tuntijan on joskus ollut vaikeaa asettaa hakijat
21617:         merkitys professorin ja apulaisprofesso-        paremmuusjärjestykseen. Asiantuntija joutuu-
21618:         rin virkojen täytössä ja toimii sitten käy-     kin usein toteamaan, että viran alan ja hakijoi-
21619:         tännön tasolla sen mukaisesti?                  den ansioiden painotuksista riippuen voidaan
21620:                                                         päätyä erilaisiin lopputuloksiin.
21621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Asiantuntijoiden lausuntoja ei näin ollen tar-
21622: vasti seuraavaa:                                        kastella pelkästään hakijoiden asiantuntijoilta
21623:                                                         saamia sijoituksia pisteyttämällä. Virkaehdotus-
21624:    Korkeakoulun professorin ja apulaisprofesso-         ta harkittaessa otetaan huomioon myös hallitus-
21625: rin viran täyttämisestä annetun 1.1.1992 voi-           muodon tarkoittamat virkaan nimittämisen ylei-
21626: maan tulleen lain (856/91) 9 §:n mukaan profes-         set perusteet sekä korkeakoulun opetukselliset ja
21627: sorin virka, joka on julistettu haettavaksi, täyte-     tutkimukselliset tarpeet. Ansioituneiden ja tasa-
21628: tään korkeakoulun tekemän virkaehdotuksen               vertaisten hakijoiden ollessa kysymyksessä voi
21629: nojalla.                                                ehdollepanoviranomainen hyväksyttävin perus-
21630:    Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaati-          tein tulla erilaiseen lopputulokseen kuin asian-
21631: muksista ja tehtävistä annetun asetuksen (309/          tuntija. Ehdollepanoviranomaisen on kuitenkin
21632: 93) 2 §:n mukaan professorilta ja apulaisprofes-        tarkoin perusteltava päätöksensä ja noudatetta-
21633: sorilta vaaditaan tieteellinen tai taiteellinen päte-   va muutoinkin yleisiä hallinto-oikeudellisia peri-
21634: vyys, opetustaito, ja kun se on tärkeää tehtävän        aatteita.
21635: hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys teh-           Käytännössä ei ole ollut harvinaista, että
21636: täväalaan. Ehdollepanoa tehtäessä on otettava           virkaehdotuksessa ja sen pohjalta tehdyssä nimi-
21637: huomioon myös hallitusmuodon 86 §:ssä tarkoi-           tyksessä on asiantuntijoiden ollessa erimielisiä,
21638: tetut valtion virkaan nimittämisen yleiset perus-       poikettu asiantuntijoiden enemmistön käsityk-
21639: teet taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.            sestä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei
21640:    Professorin virkojen täyttöä koskevan lain           professorin ja apulaisprofessorin virkoja täytet-
21641: 8 §:n mukaan korkeakoulun on pyydettävä haki-           täessä asiantuntijamenettelyllä olisi ollut ja tulisi
21642: joiden kelpoisuudesta ja ansioista lausunto vä-         edelleenkin olemaan keskeinen merkitys. Pyrki-
21643: hintään kahdelta asiantuntijalta. Asiantuntijois-       myksenä on saada yliopistojen ja korkeakoulu-
21644: ta säädetään tarkemmin korkeakoulun professo-           jen professoreiksi ja apulaisprofessoreiksi mah-
21645: rin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä an-       dollisimman eteviä tutkijoita ja opettajia. Tähän
21646: netussa asetuksessa (1581191). Asetuksen 12 §:n         tähtäävässä ehdollepanoviranomaisen päätök-
21647: mukaan ehdollepanoviranomainen valitsee asi-            senteossa asiantuntijoiden lausunnoilla on ensi-
21648: antuntijat. Asiantuntijoita valittaessa on otetta-      arvoisen tärkeä asema.
21649: va huomioon hakijoiden edustamat, viran alaan
21650: 
21651:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
21652: 
21653:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
21654:                                           1993 vp -    KK 657                                           3
21655: 
21656: 
21657: 
21658: 
21659:                                      Till Riksdagens Herr Talman
21660: 
21661:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            område som sökandena företräder beaktas och
21662: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           även i övrigt iakttas objektivitet.
21663: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Sakkunnigförfarandet har haft och har fortfa-
21664: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål nr           rande en mycket viktig betydelse vid tillsättning-
21665: 657:                                                   en av tjänster som professor och biträdande
21666:                                                        professor. De sakkunnigas uppfattning om sö-
21667:           Förenar sig undervisningministern            kandenas inbördes kvalifikationer avviker dock
21668:        med det ställningstagande av riksdagen          ofta från varandra, och i praktiken har det
21669:        enligt vilket sakkunnigförfarandet fortfa-      ibland tili och med varit svårt för en enskild
21670:        rande har en central betydelse vid tillsätt-    sakkunnig att sätta de sökande i rangordning.
21671:        ningen av tjänster som professor och            En sakkunnig blir ibland tvungen att konstatera
21672:        biträdande professor och går hon i prak-        att beroende på hur man betonar tjänsteområdet
21673:        tiken tillväga enligt detta?                    och den sökandes meriter kan man komma tili
21674:                                                        olika resultat.
21675:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt                  De sakkunnigas utlåtanden granskas sålunda
21676: anföra följande:                                       inte enbart genom att de placeringar som sökan-
21677:                                                        dena fått av de sakkunniga poängsätts. Vid
21678:    Enligt 9 § lagen om tillsättning av tjänster som    prövningen av tjänsteförslaget beaktas även de
21679: professor och biträdande professor vid högsko-         allmänna grunder för utnämningen som rege-
21680: lor (856/91), som trädde i kraft 1.1.1992, tillsätts   ringsformen förutsätter och de krav som hög-
21681: en tjänst som varit ledgförklarad på grundval av       skolan har i fråga om undervisningen och forsk-
21682: ett tjänsteförslag som upprättas av högskolan.         ningen. När det är fråga om meriterade och
21683:    Enligt 2 § förordningen om behörighetsviliko-       jämlika sökande kan tjänsteförslagsmyndighe-
21684: ren och uppgifterna för högskolornas personai          ten på godtagbara grunder komma tili andra
21685: (309/93) fordras av professorer och biträdande         resultat än de sakkunniga. Tjänsteförslagsmyn-
21686: professorer vetenskaplig eller konstnärlig kom-        digheten skall dock noggrant kunna motivera
21687: petens, undervisningsförmåga, och då det är av         sina beslut och i övrigt följa allmänna förvalt-
21688: vikt för skötseln av uppgiften, praktisk förtrog-      ningsrättsliga principer.
21689: enhet med uppgiftsområdet. När tjänsteförslaget            I praktiken har det inte varit sällsynt att man
21690: upprättas, skall hänsyn även tas tili de i 86 §        i tjänsteförslaget och i utnämningen på basis av
21691: regeringsformen nämnda allmänna grunderna              det avvikit från uppfattningen bland majoriteten
21692: för befordran som gäller statstjänster, skicklig-      bland de sakkunniga, när de varit av olika åsikt.
21693: het, förmåga och medborgerlig dygd.                    Detta innebär dock inte att sakkunnigförfaran-
21694:    Enligt lagens 8 § som gäller tillsättning av        det vid tillsättningen av tjänster som professor
21695: professorstjänster skall högskolan inhämta utlå-       och biträdande professor inte skulle ha haft och
21696: tande om sökandens kompetens och meriter av            fortfarande har en central betydelse. Avsikten är
21697: minst två sakkunniga. Om de sakkunniga stad-           att så framstående forskare och lärare som
21698: gas i förordningen om tillsättning av tjänster         möjligt skall fås som universitetens och högsko-
21699: som professor och biträdande professor vid hög-        lornas professorer och biträdande professorer.
21700: skolor (1581191). Enligt förordningens 12 § utser      I tjänsteförslagsmyndighetens beslutsfattande
21701: tjänsteförslagsmyndigheten de sakkunniga. Vid          som syftar tili detta har de sakkunnigas utlåtan-
21702: valet av dem skall de olika vetenskapliga eller        de en ytterst viktig ställning.
21703: konstnärliga läroinriktningar inom tjänstens
21704: 
21705:      Helsingfors den 20 december 1993
21706: 
21707:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
21708:                                               1993 vp
21709: 
21710: Skriftligt spörsmål 658
21711: 
21712: 
21713: 
21714: 
21715:                                  Enestam m.fl.: Om tryggande av högskolornas verksamhetsbeting-
21716:                                     elser
21717: 
21718: 
21719:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
21720: 
21721:    Lagen om utveckling av högskoleväsendet          Dessa nedskärningar har möjliggjorts av att man
21722: (1052/86) gäller åren 1987-1996. Syftet med         i lag har frångått resursbestämmelserna i lagen
21723: 1agen är att trygga en planmässig och tillräcklig   om utveckling av högskoleväsendet.
21724: utveckling av resurserna inom högskoleväsen-           Denna linje med kraftiga nedskärningar kan
21725: det. Enligt lagen skall de sammanlagda anslagen     inte fortsätta. Situationen blir ohållbar för hög-
21726: för högskoleväsendet under dessa år höjas med       skolorna och det finländska sarnhällets viktigas-
21727: ett belopp som minst motsvarar stegringen av        te konkurrensfördel, en hög utbildnings- och
21728: kostnadsnivån. Den här regleringen ansågs nöd-      kunskapsnivå, försvagas.
21729: vändig för att säkra en effektiv och resultatrik       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21730: verksamhet inom högskolorna.                        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21731:    Enligt regeringsprogrammet fåster regeringen     ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
21732: stor vikt vid utbildning, forskning och kultur,     följande spörsmål:
21733: obroende av de ekonomiska konjunkturerna.
21734: Dessutom lovar man trygga högskolornas resur-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21735: ser för forskning och utbildning. Trots detta              ta för att förbättra högskolornas verk-
21736: minskade budgetanslagen för högskoleväsendet               samhetsförutsättningar, och
21737:  1993 med 321 miljoner mark från 1992 års nivå                ämnar Regeringen 1995 tillämpa re-
21738: och för 1994 föreslås en minskning med 408                 sursbestämmelserna i lagen om utveck-
21739: miljoner mark jämfört med 1993 års budget.                 ling av högskoleväsendet?
21740: 
21741:       Helsingfors den 3 december 1993
21742: 
21743:            Jan-Erik Enestam             Gunnar Jansson                Boris Renlund
21744:            Håkan Nordman                Eva Biaudet                   Margareta Pietikäinen
21745:            Henrik Lax                   Håkan Malm                    Henrik Westerlund
21746:            Olavi Ala-Nissilä            Ismo Seivästö                 Jarmo Laivoranta
21747:            Bjarne Kallis                Maija Perho-Santala           Marjut Kaarilahti
21748:            Sauli Niinistö               Anssi Rauramo                 Timo Järvilahti
21749: 
21750: 
21751: 
21752: 
21753:  230032J
21754: 2                                      1993 vp -   KK 658
21755: 
21756: Kirjallinen kysymys 658                                                                  Suomennos
21757: 
21758: 
21759: 
21760: 
21761:                                  Enestam ym.: Korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamisesta
21762: 
21763: 
21764: 
21765:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21766: 
21767:     Laki korkeakoululaitoksen kehittämisestä       mahdollistettu luopumalla resurssimääräyksistä
21768: (1052/86) koskee vuosia 1987-1996. Lain tar-       korkeakoululaitoksen kehittämistä koskevassa
21769: koituksena on turvata korkeakoululaitoksen         laissa.
21770: voimavarojen suunnitelmallinen ja riittävä kehi-      Tämä linja voimakkaine leikkauksineen ei voi
21771: tys. Lain mukaan korkeakoululaitoksen koko-        jatkua. Tilanne käy korkeakouluille kestämättö-
21772: naismäärärahoja on näinä vuosina korotettava       mäksi, ja suomalaisen yhteiskunnan tärkein kil-
21773: määrällä, joka vastaa vähintään kustannustason     pailuetu, koulutuksen ja tiedon korkea taso
21774: nousua. Tätä jätjestelyä pidettiin välttämättö-    heikkenee.
21775: mänä korkeakoulujen tehokkaan ja tuloksellisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
21776: toiminnan turvaamiseksi.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21777:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen paino-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21778: pisteenä on riippumatta taloudellisista suhdan-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21779: teista koulutus, tutkimus ja kulttuuri. Lisäksi
21780: korkeakoulujen voimavarat tutkimukseen ja                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21781: koulutukseen luvataan turvata. Tästä huolimat-            ryhtyä korkeakoulujen toimintaedelly-
21782: ta korkeakoululaitoksen budjettimäärärahat vä-            tysten parantamiseksi, ja
21783: henivät vuonna 1993 321 miljoonaa markkaa                    aikooko Hallitus soveltaa vuonna
21784: vuoden 1992 tasosta, ja vuodeksi 1994 ehdote-             1995 resurssimääräyksiä korkeakoululai-
21785: taan 408 miljoonan markan vähennystä vuoden               toksen kehittämisestä annetussa laissa?
21786:  1993 budjettiin verrattuna. Nämä leikkaukset on
21787: 
21788:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
21789: 
21790:           Jan-Erik Enestam             Gunnar Jansson                Boris Renlund
21791:           Håkan Nordman                Eva Biaudet                   Margareta Pietikäinen
21792:           Henrik Lax                   Håkan Malm                    Henrik Westerlund
21793:           Olavi Ala-Nissilä            Ismo Seivästö                 Jarmo Laivoranta
21794:           Bjarne Kallis                Maija Perho-Santala           Matjut Kaarilahti
21795:           Sauli Niinistö               Anssi Rauramo                 Timo Järvilahti
21796:                                           1993 vp -   KK 658                                          3
21797: 
21798: 
21799: 
21800: 
21801:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21802: 
21803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korkea laatu taataan tehokkaasti ja taloudelli-
21804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesti. Korkeakoulujen ja tieteellisen tutkimuksen
21805: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kehittämisestä on laadittu useita suunnitelmia,
21806: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Enestamin        joissa on kartoitettu korkeakoululaitoksen ase-
21807: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          maa yhteiskunnassa ja niitä haasteita, joihin
21808: 658:                                                  koulutuksen ja tutkimuksen on osaltaan pystyt-
21809:                                                       tävä vastaamaan muuttuvassa kansainvälisessä
21810:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tilanteessa. Valtioneuvosto hyväksyi 18.6.1993
21811:         ryhtyä korkeakoulujen toimintaedelly-         koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan
21812:         tysten parantamiseksi, ja                     tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosiksi
21813:            aikooko Hallitus soveltaa vuonna           1991-1996, jonka toimenpideohjelmaan sisäl-
21814:         1995 resurssimääräyksiä korkeakoululai-       tyy suuntaviivat sekä muun koulutuksen että
21815:         toksen kehittämisestä annetussa laissa?       korkeakoulujen kehittämiseksi. Korkeakoulujen
21816:                                                       yhteyksiä muuhun yhteiskuntaan ja erityisesti
21817:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yrityssektoriin tehostetaan tiede- ja teknologia-
21818: vasti seuraavaa:                                      neuvoston suunnitelman Tiedon ja osaamisen
21819:                                                       Suomi -kehittämisstrategia mukaisesti.
21820:    Korkeakoululaitoksen määrärahoja lisättiin             Meneillään on varsin laaja selvitystyö, joka
21821: vuodesta 1986 alkaen uuden kehittämislain myö-        kattaa korkeakoululaitoksen eri alat ja kohdis-
21822: tä vuosittain niin, että vuonna 1992 määräraho-       tuu jokaiseen korkeakouluun jollain tavalla.
21823: jen taso oli 55,2% suurempi kuin vuonna 1986.         Vuoden 1995 talousarviossa voitaneen esittää
21824: Vuosina 1987-1991 kulutus- ja laitemäärära-           suunnitelmien toteuttamiseksi tarvittavia ratkai-
21825: hoja sekä opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilö-        suja.
21826: kunnan palkkauksiin tarkoitettuja työsuhdera-             Korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen
21827: hoja kasvatettiin lähes 15% vuosittain. Huoli-        edellytysten turvaamisella on ensiarvoinen mer-
21828: matta vuosina 1993 ja 1994 tehdyistä leikkauk-        kitys kansakunnan menestykselle. Siksi aika-
21829: sista määrärahat ovat reaalisesti suunnilleen         naan säädettiin korkeakoulujen kehittämislaki.
21830: vuoden 1989 tasolla. Vuoden 1994 talousarvios-        Lakiin sisältyvää voimavarojen reaalitason tur-
21831: sa on vuoteen 1993 verrattuna määrärahoja             vaavaa 3 §:ää ei valitettavasti ole voitu vuosina
21832: vähennetty 229 milj. mk.                              1993 ja 1994 soveltaa. Kysymys on ollut koko
21833:     Nyt aloitettu korkeakoululaitoksen rakenteel-     kansantalouteen liittyvästä julkisten menojen
21834: linen kehittäminen ja päällekkäisyyksien purka-       vähentämistarpeesta.
21835: minen on tarpeen riippumatta tulevasta talou-            Opetusministeriö katsoo, että vuonna 1995 ei
21836:  dellisesta kehityksestä, jotta korkeakoululaitok-    enää voida vähennyksiä tehdä, jotta koulutuk-
21837:  sen toimintaedellytykset voitaisiin turvata siten,   selle ja tutkimukselle asetetut tavoitteet voitai-
21838: että koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisesti      siin saavuttaa.
21839:        Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1993
21840: 
21841:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
21842: 4                                         1993 vp -   KK 658
21843: 
21844: 
21845: 
21846: 
21847:                                      Ttll Riksdagens Herr Talman
21848: 
21849:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          högskoloma och den vetenskapliga forskningen.
21850: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          Högskoleväsendets ställning i samhället har
21851: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kartlagts liksom de utmaningar som högskoleut-
21852: dagsman Enestam m.fl. undertecknade spörsmål          bildningen och forskningen måste kunna svara
21853: nr 658:                                               mot i en intemationell, föränderlig situation.
21854:                                                       Statsrådet godkände 18.6.1993 en plan för ut-
21855:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        veckling av utbildningen och forskningen vid
21856:        ta för att förbättra högskolomas verk-         högskoloma för 1991-1996. 1 planens åtgärds-
21857:        samhetsförutsättningar, och                    program ingår riktlinjer för utveckling av annan
21858:           ämnar Regeringen 1995 tillämpa re-          utbildning och av högskoloma. Högskolomas
21859:        sursbestämmelsema i lagen om utveck-           förbindelser med det övriga samhället och i
21860:        ling av högskoleväsendet?                      synnerhet företagssektom kommer att effektive-
21861:                                                       ras enligt vetenskaps- och teknologirådets plan
21862:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             Tiedon ja osaamisen Suomi -kehittämisstrategia
21863: anföra följande:                                      (Utvecklingsstrategi för vetandets och kunnan-
21864:                                                       dets Finland).
21865:    Anslagen för högskoleväsendet utökades från           Rätt omfattande utredningar pågår som in-
21866: och med 1986 enligt den nya utvecklingslagen          kluderar de olika områdena inom högskolevä-
21867: årligen så att 1992 var nivån på anslagen 55,2%       sendet och gäller vaije högskola på något sätt. 1
21868: större än 1986. Under 1987-1991 utökades              statsbudgeten för 1995 torde man kunna komma
21869: anslagen för konsumtion och utrustning samt           med sådana förslag som behövs för att förverk-
21870: anslagen för avlöning av biträdande personai för      liga planema.
21871: undervisning och forskning med nästan 15 %per            För hela nationens framgång är det av största
21872: år. Trots nedskämingama under 1993 och 1994           vikt att trygga betingelsema för utbildningen och
21873: befinner sig ans1agen nästan på 1989 års nivå. 1      forskningen vid högskoloma. Därför stiftades
21874: statsbudgeten för 1994 har anslagen minskats          på sin tid lagen om utveckling av högskoleväsen-
21875: med 229 miljoner mark jämfört med 1993.               det. Den i lagen ingående 3 § som gäller tryggan-
21876:    Den nu påböijade strukturella utvecklingen         de av resursema på realnivå har tyvärr inte
21877: av högskoleväsendet och slopandet av överlap-         kunnat tillämpas under 1993 och 1994. Det har
21878: pande verksamhet är nödvändiga oberoende av           varit fråga om behovet att minska de offentliga
21879: den kommande ekonomiska utvecklingen, för             utgiftema i samband med hela samhällsekono-
21880: att verksamhetsbetingelsema för högskoleväsen-        min.
21881: det skall kunna tryggas så att den intemationellt        Undervisningsministeriet anser att några ned-
21882: höga nivån på utbildningen och forskningen            skärningar inte mera kommer att behöva göras
21883: effektivt och ekonomiskt kan garanteras. Det          1995 för att de mål som satts för utbildningen
21884: har utarbetats ett flertal planer för utveckling av   och forskningen skall kunna nås.
21885: 
21886:      Helsingforsden 28 december 1993
21887: 
21888:                                                          Undervisningsminister Riitta Uosukainen
21889:                                                 1993 vp
21890: 
21891: Kirjallinen kysymys 659
21892: 
21893: 
21894: 
21895: 
21896:                              Gustafsson ym.: Terveydenhuoltoalan työharjoittelun turvaamisesta
21897: 
21898: 
21899: 
21900:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21901: 
21902:    Työharjoittelu kuuluu oleellisena ja erotta-       henkilökunnan ammattipätevyys heikkenee.
21903: mattomana osana erityisesti terveydenhuolto-          Myös oppilaitosten ja opiskelijoiden yhteistyö
21904: alan opiskeluun. Hoitotyön pelkkä teoreettinen        työelämän kanssa kutistuu.
21905: opiskelu ei voi antaa riittävää ammattipätevyyt-         Valtion vuoden 1994 talousarviossa on am-
21906: tä. Oppilaitokset ja harjoittelupaikat ovat aikai-    matillisten oppilaitosten toimintamenoihin esi-
21907: semmin voineet tehdä työharjoittelusta sopi-          tetty yhteensä 83 milj. markkaa sosiaali- ja
21908: muksia valtion ja kuntien yhteisesti sopiman          terveydenhuollon käytännön opiskelun ohjauk-
21909: mallisopimuksen mukaan. Nyt tämä mallisopi-           seen. Kuntien esittämä arvio näistä menoista on
21910: mus ei enää ole voimassa eikä uudesta mallisopi-      noin kolminkertainen valtion talousarvioesityk-
21911: muksesta ole päästy yhteisymmärrykseen.               seen verrattuna.
21912:    Tässä tilanteessa oppilaitosten ja harjoittelu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21913: paikkojen tulisi paikallisesti sopia työharjoitte-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21914: lun ehdoista. Monin paikoin ovat harjoittelupai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21915: kat ryhtyneet noudattamaan ns. täyden kor-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21916: vauksen vaatimusta. Ne eivät tunnusta harjoitte-
21917: lijoiden työpanoksen hyötyä. Tilanteesta kärsi-                  Miten terveydenhuoltoalan työhar-
21918: vät oppilaitokset ja opiskelijat, sillä oppilaitok-          joittelun toteutuminen taataan uudessa
21919: silla ei ole varoja tällaisiin korvauksiin.                  tilanteessa mallisopimuksen puuttuessa
21920:     Työharjoittelua joudutaan vähentämään ja                 ja korvausvarojen ollessa riittämättö-
21921:  oppilaitosopiskelua lisäämään. Tulevan hoito-               mät?
21922: 
21923:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
21924: 
21925:            Jukka Gustafsson              Reijo Lindroos              Jouko Skinnari
21926:            Lauri Metsämäki               Mats Nyby                   Arja Ojala
21927:            Maija Rask                    Anna-Liisa Kasurinen        AnttiKalliomäki
21928:            Iiris Hacklin                 Virpa Puisto                Mikko Rönnholm
21929:            Kerttu Törnqvist              Tarja Halonen               Erkki Tuomioja
21930:            Tuulikki Hämäläinen           Heikki Rinne                Ulpu Iivari
21931:            Tarja Kautto                  Kari Rajamäki               Lea Savolainen
21932:            Jouni Backman                 Kyllikki Muttilainen        Erja Lahikainen
21933:            Matti Luttinen                Timo Roos                   Marjatta Vehkaoja
21934:            Marja-Liisa Tykkyläinen       Jukka Roos                  Aamo von Bell
21935:            Arja Alho                     Kari Urpilainen             Matti Vähänäkki
21936:            Raimo Vuoristo                Reijo Laitinen              Sinikka HurskaiDen
21937:            Heli Astala                   Jarmo Wahlström             Esko Helle
21938:            Timo Laaksonen                Juhani Vähäkangas           Asko Apukka
21939:            Eila Rimmi                    Osmo Polvinen               Iivo Polvi
21940:                       Lea Mäkipää                            Erkki Pulliainen
21941: 
21942: 
21943: 
21944: 
21945:  2300321
21946: 2                                       1993 vp -   KK 659
21947: 
21948: 
21949: 
21950: 
21951:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21952: 
21953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja opettajien palkkauksesta aiheutuvien kustan-
21954: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nusten osalta on tähänkin asti tehty.
21955: olette 3 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-         Tarkoitus on, että oppilaitokset maksavat
21956: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille niiden
21957: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jukka Gus-       henkilöstön suorittamasta käytännön opetuksen
21958: tafssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       ohjauksesta, ruokailusta ja suojavaatetuksesta
21959: myksen n:o 659:                                     aiheutuvat kustannukset siten kuin osapuolet
21960:                                                     paikallisella tasolla sopivat. Opetusministeriön
21961:            Miten terveydenhuoltoalan työhar-        käsityksen mukaan asiasta voidaan sopia oppi-
21962:        joittelun toteutuminen taataan uudessa       laitosten ja asianomaisten sosiaali- ja terveyden-
21963:        tilanteessa mallisopimuksen puuttues-        huollon laitosten keskenjoustavammin kuin val-
21964:        sa ja korvausvarojen ollessa riittämättö-    takunnallisella mallisopimuksella. Keskitetyn
21965:        mät?                                         sopimusmallin antaminen ei myöskään sovi tu-
21966:                                                     losohjaukseen, jossa päätäntävalta oppilaitok-
21967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen toimintaan liittyvissä kysymyksissä on oppi-
21968: vasti seuraavaa:                                    laitoksella. Oppilaitokset vastaavat opetukselle
21969:                                                     asetettujen tavoitteiden toteutumisesta niille
21970:    Vuoden 1994 talousarvioesityksessä on val-       myönnettyjen määrärahojen rajoissa.
21971: tion ammatillisten oppilaitosten toimintamenoi-        Oppilaitosten itsenäisen päätäntävallan etuna
21972: hin osoitettu terveydenhuolto-oppilaitosten käy-    on, että oppilaitoksilla on myös käytännön opis-
21973: tännön opetuksen järjestämiseksi lisäyksenä         kelusta sopiessaan mahdollisuus tehdä yksilölli-
21974: 68 900 000 markkaa siirtona sosiaali- ja terveys-   siä ja paikalliset olot huomioon ottavia ratkaisu-
21975: ministeriön pääluokasta. Kunnallisten ja yksi-      ja. Toiminnallista joustavuutta lisää myös mah-
21976: tyisten oppilaitosten valtionosuusmenoihin on       dollisuus alueelliseen yhteistoimintaan muiden
21977: osoitettu yhteensä 14,1 miljoonaa markkaa, jol-     oppilaitosten kanssa. Koska käytännön opiske-
21978: loin niiden valtionosuuden perusteena olevia        lun osalta rahoitusjärjestelmä on muuttunut ja
21979: yksikköhintoja on vastaavasti korotettu. Lähtö-     opiskeluun varatut määrärahat ovat niukat, on
21980: kohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuollon      tarkoituksenmukaista, että oppilaitokset ja ope-
21981: käytännön opiskelusta asianomaisissa sosiaali-      tuskentät sopivat joustavista, vastavuoroisista
21982: ja terveydenhuollon laitoksissa aiheutuvat kus-     koulutuspalvelujen järjestelyistä, joissa otetaan
21983: tannukset, esimerkiksi palkkauskustannukset,        huomioon myös opiskelijan työpanos. Opetus-
21984: jotka on luonteensa puolesta katsottava koulu-      hallituksen ja valtion terveydenhuolto-oppilai-
21985: tuksesta aiheutuviksi opetustoimen kustannuk-       tosten tuloskeskusteluissa on käytännön opiske-
21986: siksi, rahoitetaan valtionrahoituksen osalta täy-   lu ja sen kehittäminen asetettu koulutuksen yh-
21987: simääräisesti opetusministeriön pääluokasta,        deksi painoalueeksi vuonna 1994.
21988: vastaavasti kuin ruokailusta, suojavaatetuksesta
21989: 
21990:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
21991: 
21992:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
21993:                                           1993 vp -   KK 659                                           3
21994: 
21995: 
21996: 
21997: 
21998:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
21999: 
22000:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Avsikten är att läroanstalterna till social- och
22001: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          hälsovårdsinrättningarna betalar kostnaderna
22002: medlem av statsrådet översänt följande 'lV riks-      för den handledning personalen vid inrättningar-
22003: dagsman Jukka Gustafsson m.fl. undertecknade          na ger, bespisning och skyddskläder så som
22004: spörsmål nr 659:                                      parterna på lokal nivå kommer överens om.
22005:                                                       Enligt undervisningsministeriets uppfattning är
22006:           På vilket sätt kan arbetspraktiken          en överenskommelse mellan läroanstalterna och
22007:        inom hälsovårdsbranschen garanteras i          social- och hälsovårdsinrättningarna ett smidi-
22008:        en ny situation då ett modellavtal saknas      gare tillvägagångssätt än ett riksomfattande
22009:        och anslagen för ersättningar är otill-        modellavtal. En centraliserad avtalsmodellläm-
22010:        räckliga?                                      par sig inte heller för resultatstyming där beslu-
22011:                                                       tanderätten i frågor som rör läroanstaltens verk-
22012:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhet utövas av läroanstalten. Läroanstalterna
22013: anföra följande:                                      svarar för att de mål som ställts för undervis-
22014:                                                       ningen uppnås inom ramen för de anslag som
22015:    1 budgetpropositionen för 1994 har som över-       beviljats dem.
22016: föring från social- och hälsovårdsministeriets           Fördelen med läroanstalternas självständiga
22017: huvudklass anvisats ett tillägg om 68 900 000         beslutanderätt är att läroanstalterna då de kom-
22018: mark får de statliga yrkesläroanstalternas verk-      mer överens om de praktiska studiema också har
22019: samhetsutgifter för ordnande av hälsovårdslä-         möjlighet att träffa individuella avgöranden som
22020: roanstalternas praktiska undervisning. För de         beaktar de lokala förhållandena. Möjligheten till
22021: kommunala och privata läroanstalternas stats-         regionalt samarbete med andra läroanstalter
22022: andelsutgifter har anvisats sammanlagt 14,1 mil-      medför också ökad smidighet i verksamheten.
22023: joner mark, varvid de enhetspriser som ligger till    Eftersom finansieringssystemet i fråga om de
22024: grund för statsandelen till dem på motsvarande        praktiska studierna har ändrats och de anslag
22025: sätt har höjts. Utgångspunkten är att de kostna-      som reserverats för studierna är knappa, är det
22026: der, t.ex. lönekostnaderna, som föranleds av de       ändamålsenligt att läroanstaltema och undervis-
22027: praktiska studierna i social- och hälsovård vid       ningsfåltet kommer överens om smidiga, ömsesi-
22028: inrättningarna för social- och hälsovård och som      diga arrangemang i fråga om utbildningstjäns-
22029: på grund av sin natur bör anses vara sådana           terna, i vilka också den studerandes arbetsinsats
22030: kostnader inom undervisningsväsendet som för-         beaktas. Vid de resultatdiskussioner som förts
22031: orsakas av utbildning, finansieras för statsfinan-    mellan utbildningsstyrelsen och de statliga hälso-
22032: sieringens del till fullt belopp via undervisnings-   vårdsläroanstalterna har de praktiska studierna
22033: ministeriets huvudklass, på samma sätt som            och utvecklandet av dem gjorts till ett av utbild-
22034: hittills varit fallet med kostnader för bespisning,   ningens tyngdpunktsområden för 1994.
22035:  skyddskläder och lärarnas löner.
22036: 
22037:      Helsingfors den 20 december 1993
22038: 
22039:                                                           Und~rvisningsminister Riitta Uosukainen
22040:                                                 1993 vp
22041: 
22042: Kirjallinen kysymys 660
22043: 
22044: 
22045: 
22046: 
22047:                                    Ala-Harja ym.: Tupakkatuotteiden markkinoinnista lapsille ja
22048:                                        nuorille
22049: 
22050: 
22051:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22052: 
22053:     Suomi on hyväksynyt Yhdistyneiden Kansa-          sa kyse ei ollut tiedotusvälineen tavanomaisesta
22054: kuntien yleissopimuksen lapsen oikeuksista            uutisoinnista, vaan myönteisen mielikuvan välit-
22055: vuonna 1991. Sopimuksessa veivoitetaan huo-           tymisestä Häkkisestä nuorison idolina. Mika
22056: lehtimaan alle 18-vuotiaiden erityisoikeuksista ja    Häkkinen vastaa myös palstalla kysymyksiin,
22057: valitsemaan lapsen etu ensisijaiseksi silloin, kun    jolloin voi olettaa hänen aktiivisesti osallistuvan
22058: se on ristiriidassa esimerkiksi kaupallisten etujen   viestinnän välittymiseen suomalaisille nuorille.
22059: kanssa. Siinä edellytetään myös, että Suomi              Kyseinen toiminta vaikuttaa vahvasti lapsiin
22060: ryhtyy kaikkiin tehokkaisiin toimiin poistaak-        ja nuoriin suunnatulta suunnitelmalliselta sa-
22061: seen terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja.    vukkeen myynninedistämiseltä. Tämäntyylisen
22062:     Sopimuksesta huolimatta joka vuosi aloittaa       mainonnan yleistyminen velvoittaa ryhtymään
22063: tupakoinnin 15 000 uutta tupakoijaa. Heistä           tehokkaisiin toimiin.
22064: suurin osa on lapsia ja nuoria. Heihin myös              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22065: suunnataan massiivinen tupakkatuotteiden mie-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22066: likuvamainonta mm. tupakkateollisuuden spon-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22067: soroimien urheilijoiden avulla. Tupakkalaki           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22068: kieltää tupakkatuotteiden markkinointiviestin-
22069: nän suuntaamisen suomalaisiin kuluttajiin.                      Onko Hallituksen mielestä Mika Häk-
22070:     Suomalainen moottoriurheilija Mika Häkki-                kisen usean vuoden ajan toteuttama nuo-
22071:  nen on vuosikausia mainostanut savukkeita                   riin suunnattu savukemainonta lainsää-
22072:  moottoriurheilussa. Tänä vuonna Mika Häkki-                 däntömme ja Suomen vuonna 1991 hy-
22073:  sen kilpailumenestyksen myötä hänen julkisuus-              väksymän Yhdistyneiden Kansakuntien
22074:  arvonsa tupakkatuotteiden markkinoinnissa on                yleissopimuksen lapsen oikeuksista vas-
22075:  saanut aivan uudet suhteet. Räikein esimerkki               taista, ja jos on,
22076:  on Mika Häkkisen valokuva savukemainoksi-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22077:  neen lapsille ja nuorille tarkoitetulla Fan Club            tämän johdosta ryhtyä?
22078:  -sivulla Iltalehdessä 3.11.1993. Tässä tapaukses-
22079:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
22080: 
22081:            Kirsti Ala-Harja              Timo Ihamäki                    Oiva Savela
22082:            Gunnar Jansson                Håkan Malm                      Henrik Westerlund
22083:            Päivi Varpasuo                Maunu Kohijoki                  Annikki Koistinen
22084:            Jouko Jääskeläinen            Leea Hiltunen                   Bjarne Kallis
22085:            Maija Rask                    Leena Luhtanen                  Jukka Gustafsson
22086:            Kaarina Dromberg              Anna-Kaarina Louvo              Lea Mäkipää
22087: 
22088: 
22089: 
22090: 
22091:  230032J
22092: 2                                      1993 vp -   KK 660
22093: 
22094: 
22095: 
22096: 
22097:                                  Eduskunnan-Herra Puhemiehelle
22098: 
22099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     viestimissä. Tunnetut moottoriurheilijat ovat
22100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nuorten idoleita. Suomalaisten moottoriurheili-
22101: olette 3 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-     joiden menestys kansainvälisissä kilpailuissa on
22102: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   vielä entisestäänkin lisännyt lajin suosiota ja siitä
22103: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-Harjan      tiedottamista maassamme.
22104: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Kun tupakkamainoksia tahattomasti välittyy
22105: 660:                                               suomalaisille kuluttajille tavanomaisen ulkomai-
22106:                                                    sen kilpailuraportoinoin yhteydessä, ei sitä sel-
22107:           Onko Hallituksen mielestä Mika Häk-      laisenaan voida pitää tupakkalaissa säädetyn
22108:        kisen usean vuoden ajan toteuttama nuo-     mainontakiellon rikkomisena. Jos urheilijan tai
22109:        riin suunnattu savukemainonta lainsää-      tiedotusvälineen on kuitenkin voitu esimerkiksi
22110:        däntömme ja Suomen vuonna 1991 hy-          osoittaa myötävaikuttaneen Sponsoroijan kans-
22111:        väksymän Yhdistyneiden Kansakuntien         sa tekemänsä sopimuksen perusteella tai muuten
22112:        yleissopimuksen lapsen oikeuksista vas-     Suomeen tapahtuneeseen viestintään tarkoituk-
22113:        taista, ja jos on,                          senaan tuoda esille Sponsoroijan tuotetta, saat-
22114:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     taa kyseeseen tulla tupakkalaissa säädetyn mai-
22115:        tämän johdosta ryhtyä?                      nontakiellon soveltaminen. Valvontaviranomai-
22116:                                                    sen vaikeutena näissä tapauksissa on usein ollut
22117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       näytön hankkiminen ja Suomen lainsäädännön
22118: vasti seuraavaa:                                   soveltamisen alueellinen ulottuvuus.
22119:                                                         Tupakkalain mukaan mainontakiellon rikko-
22120:    Tupakkatuotteiden mainonta kiellettiin Suo-     muksiin voidaan puuttua ohjeiden ja neuvonnan
22121: messa vuonna 1976 annetulla lailla toimenpiteis-   avulla, mutta myös kieltämällä- yleensä uhka-
22122: tä tupakoinnin vähentämiseksi. Laki kieltää ka-     sakon tehostamana -luvattoman myynninedis-
22123: tegorisesti kaiken tupak~amainonnan. Lisäksi       tämisen jatkaminen tai uudistaminen. Kolman-
22124: kielletään tupakkatuotteiden kuluttajiin kohdis-   tena mahdollisuutena on ilmoituksen tekeminen
22125: tuva myynninedistäminen. Erityisesti 1980-lu-      tupakkalain 31 §:n perusteella.
22126: vun puolivälin jälkeen tupakkateollisuus kehitti        Sosiaali- ja terveysministeriö on usean vuoden
22127: uudenlaisia myynninedistämiskeinoja. Näitä         ajan pyrkinyt ensisijaisesti ohjein ja tiedotusväli-
22128: ovat esimerkiksi ns. tuoteperhemainonta, jossa     neiden kanssa käydyin neuvotteluin siihen, että
22129: tupakkatuotteen nimellä tai tunnusmerkillä         tiedotusvälineet kuvamateriaalin valinnan avulla
22130: myydään muita kuin tupakka tuotteita, ja yritys-   ja kuvia rajaamaHa vähentäisivät tupakkamai-
22131: kuvamainonta, jossa tuotteen sijasta markkinoi-    nosten näkymistä.
22132: daan tupakkayhtiön yrityskuvaa. Sosiaali- ja            Sosiaali- ja terveysministeriössä on kuitenkin
22133: terveysministeriö on antanut elokuussa 1993         syksyllä 1993 kiinnitetty erityistä huomiota ky-
22134: eduskunnalle tupakkalain muuttamista koske-         symyksessä mainittuun Fan Club -toimintaan
22135: van lakiesityksen. Esityksellä pyritään muun       sekä muihin vastaavantyyppisiin, tavanomaises-
22136: muassa ehkäisemään uudentyyppistä tupakan          ti kilpailuraportoinoista erillään oleviin, erityi-
22137: piilomainontaa.                                     sesti nuorille tarkoitettuihin lehtiartikkeleihin,
22138:    Yksi tärkeimmistä uudenlaisen tupakkamark-      joissa tupakkatuote on tuotu näkyvästi esille.
22139: kinoinnin keinoista on kysymyksessä mainittu       Näissä tapauksissa on ollut selvitettävänä myös
22140: sponsorointi. Tupakkateollisuuden sponsorointi     moottoriurheilijan yhteistyösuhde sponsoriinsa
22141: on maailmanlaajuista ja se kohdistuu erityisesti    sekä tiedotusvälineisiin. Moottoriurheilija tar-
22142: moottoriurheiluun, vähäisemmässä määrin            vitsee tiedotusvälineen tuen viestinsä - myös
22143: muuhun urheiluun ja kulttuuriin. Sponsorointi      tupakkamainosten - esilletuomiseen suomalai-
22144: tarvitsee onnistuakseen tiedotusvälineitä. Koska    sille kuluttajille.
22145: moottoriurheilu on suosittua, se saa runsaasti          Kun selvitykset edellä sanotuista tapauksista
22146: palstatilaa lehdissä ja lähetysaikaa sähköisissä   valmistuvat lähiviikkojen aikana, sosiaali- ja
22147:                                           1993 vp -    KK 660                                          3
22148: 
22149: terveysministeriö tulee päättämään asianmukai-            Suomen ohella monet muutkin maat ovat
22150: sista jatkotoimenpiteistä, mikäli tupakkalakia        kansallisilla säädöksillään kieltäneet erityisesti
22151: voidaan katsoa rikotun.                               lapsiin ja nuoriin kohdistetun tupakkatuotteiden
22152:    Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksia        markkinoinnin. Myös Euroopan liitto on direk-
22153: koskevan yleissopimuksen tavoitteiden mukaista        tiivillään kieltänyt kaiken tupakkamainorrnan
22154: on painottaa lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten     televisiossa, ja liitossa on pitkään ollut vireillä
22155: suojaamisen merkitystä tupakkalain soveltami-         tupakkamainonnan kieltäminen kokonaisuudes-
22156: sessa erityisesti tupakan mainontakieltojen ja        saan, mutta kiellon taakse ei toistaiseksi ole
22157: myynnin osalta sekä tupakan markkinointia             saatu määräenemmistöä. Jos Euroopan liiton
22158: koskevissa lainsäädäntötoimenpiteissä. Sosiaali-      tupakkamainontakielto toteutuu, se tulee ratkai-
22159: ja terveysministeriössä onkin kiinnitetty erityistä   sevalla tavalla vähentämään moottoriurheiluun
22160: huomiota niihin tupakkatuotteiden markkinoin-         liittyvän tupakkamainonnan näkyvyyttä maas-
22161: titoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat lapsiin ja       samme.
22162: nuoriin.
22163:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
22164: 
22165:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22166: 4                                       1993 vp -   KK 660
22167: 
22168: 
22169: 
22170: 
22171:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22172: 
22173:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         under sändningstid i elektroniska kommunika-
22174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      tionsmedel. De stora namnen inom motorspor-
22175: den 3 december 1993 till vederbörande medlem        ten är de ungas idoler. Finländarnas framgång i
22176: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-    internationella motorsporttävlingar har ytterli-
22177: mot Ala-Harja m.fl. undertecknade spörsmål nr       gare ökat grenens popularitet och informationen
22178: 660:                                                om den i vårt land.
22179:                                                        Eftersom tobaksreklam oavsiktligt förmed-
22180:           Står den cigarrettreklam som görs av      las till finländska konsumenter i samband med
22181:        Mika Häkkinen och som riktar sig till        utländsk tävlingsrapportering kan den inte
22182:        ungdomar enligt Regeringens uppfatt-         som sådan anses bryta mot det reklamförbud
22183:        ning i strid med vår lagstiftning och        som stadgats i tobakslagen. Om man dock
22184:        Förenta Nationernas konvention om            t.ex. har kunnat visa att en idrottsman eller ett
22185:        barnets rättigheter som godkänts av Fin-     informationsmedium på basis av det avtal som
22186:        land 1991, och om så är,                     ingåtts med sponsorn eller annars har påverkat
22187:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     kommunikationen i Finland med avsikt att
22188:        på grund härav?                              föra fram sponsorns produkt kan det bli fråga
22189:                                                     om tillämpning av det reklamförbud som det
22190:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        stadgats om i tobakslagen. Det har ofta varit
22191: samt anföra följande:                               svårt för tillsynsmyndigheten att skaffa bevis i
22192:                                                     sådana fall. Också det att den finländska lag-
22193:    Reklam för tobaksprodukter förbjöds i Fin-       stiftningen är regionalt begränsad är en svårig-
22194: land genom lagen om åtgärder för inskränkande       het.
22195: av tobaksrökning som gavs 1976. Lagen förbju-          Enligt tobakslagen kan man ingripa i förbry-
22196: der kategoriskt all tobaksreklam. Dessutom för-     telser mot reklamförbudet med hjälp av anvis-
22197: bjuds försäljningsfrämjande verksamhet som          ningar och rådgivning, men även genom att
22198: riktar sig till konsumenter av tobaksprodukter.     förbjuda - i allmänhet med hot om vite -
22199: Speciellt under senare hälften av 1980-talet ut-    fortsättande eller förnyande av icke-tillåten för-
22200: vecklade tobaksindustrin nya slags försäljnings-    säljningsfrämjande verksamhet. En tredje möj-
22201: främjande åtgärder. Sådana är t.ex. s.k. produkt-   lighet att man gör en anmälan på basis av 31 §
22202: familjsreklam där det med tobaksproduktens          tobakslagen.
22203: namn eller kännetecken säljs andra än tobaks-          Social- och hälsovårdsministeriet har i flera
22204: produkter och företagsbildsreklam där man i         års tid i första hand eftersträvat att med anvis-
22205: stället för produkten marknadsför företagsbil-      ningar och förhandlingar som förts med infor-
22206: den. Social- och hälsovårdsministeriet har i au-    mationsmedierna förhandla sig till det att infor-
22207: gusti 1993 avlåtit en proposition till riksdagen    mationsmedierna med hjälp av val av bild-
22208: med förslag till ändring av tobakslagen. Med        material och genom att avgränsa bilder skulle
22209: proposititionen strävar man bl.a. att förebygga     minska tobaksreklamens synlighet.
22210: ny slags dold reklam för tobak.                        Vid social- och hälsovårdsministeriet har
22211:    Ett av de viktigaste nya medlen för marknads-    dock hösten 1993 fästs speciell uppmärksamhet
22212: föringen av tobak är den sponsorering som           vid den Fan Club -verksamhet som nämns i
22213: nämnts i spörsmålet. Sponsorering av tobaksin-      spörsmålet samt andra motsvarande tidningsar-
22214: dustrin är ett världsomfattande fenomen och den     tiklar som vanligen inte har med tävlingsverk-
22215: inriktar sig speciellt på motorsport och i mindre   samhet att göra och som speciellt riktar sig till
22216: utsträckning även på annan sport och kultur.        unga där tobaksprodukten har förts fram på ett
22217: Sponsoreringen behöver massmedier för att           synligt sätt. 1 dessa fall har man även utrett
22218: lyckas. Eftersom motorsporten är populär får        tävlingsförarens samarbetsförhållande till spon-
22219: den rikligt med spaltutrymme i tidningarna och      sorn samt till massmedierna. Tävlingsföraren
22220:                                         1993 vp -   KK 660                                         5
22221: 
22222: behöver massmediernas stöd för att föra fram        social- och hälsovårdsministeriet har också fåsts
22223: sina meddelanden- även tobaksreklam- tili           speciell uppmärksamhet vid de åtgärder för
22224: finländska konsumenter.                             marknadsföringen av tobaksprodukter som in-
22225:    Då utredningarna om ovan nämnda fall får-        riktats på barn och ungdomar.
22226: digställs under de närmaste veckorna kommer            Förutom Finland har många andra Iänder
22227: social- och hälsovårdsministeriet att besluta om    genom nationella stadganden förbjudit mark-
22228: sakenliga fortsatta åtgärder, om det kan anses      nadsföring av tobksprodukter speciellt tili barn
22229: att det har brutits mot stadgandena i tobaksla-     och ungdomar. Också Europeiska unionen har
22230: gen.                                                med ett direktiv förbjudit all reklam för tobak i
22231:    Det är enligt målen i Förenta Nationernas        TV och inom unionen har redan länge varit
22232: konvention om barnets rättigheter att betona        aktuellt att förbjuda tobaksreklamen isin helhet,
22233: betydelsen av att skydda barn och ungdomar          men majoritet har ännu inte erhållits för förbu-
22234: under 18 år vid tillämpningen av tobakslagen,       det. Om Europeiska unionens förbud mot to-
22235: speciellt då det är frågan om reklamförbud och      baksreklam realiseras kommer det på ett avgö-
22236: försäljning av tobak samt vid lagstiftningsåtgär-   rande sätt att i vårt land minska på tobaksrekla-
22237: der som gäller marknadsföring av tobak. Vid         mens synlighet i samband med motorsport.
22238:      Helsingforsden 22 december 1993
22239:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22240:                                                 1993 vp
22241: 
22242: Kirjallinen kysymys 661
22243: 
22244: 
22245: 
22246: 
22247:                                    Laakkonen ym.: Monimuoto-opiskelijoiden toimeentuloturvasta
22248: 
22249: 
22250: 
22251:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22252: 
22253:     Monimuoto-opiskelijoiden kohtelu opintoso-        mutta etäjaksojen aikana he jäävät täysin vaille
22254: siaalisissa eduissa vaihtelee suuresti ja joissakin   perusturvaa. Ainut keino hankkia toimeentulo
22255: tapauksissa he jäävät kokonaan perusturvan            silloin on saada työtä, mikä ei ole helppoa
22256: ulkopuolelle. Näin käy muun muassa niille työt-       tällaisena aikana. Etäjakson aikana työvoima-
22257: tömille opiskelijoille, jotka opiskelevat kirkon      toimisto luokittelee heidät päätoimisiksi opiske-
22258: nuorisotyönohjaajan opintolinjan aikuiskoulu-         lijoiksi eikä maksa päivärahaa, Valtion opinto-
22259: tuksessa Järvenpään Seurakuntaopistolla. Esi-         tukikeskus luokittelee heidät sivutoimisiksi opis-
22260: merkkiryhmän koko opiskeluaika on 6.9.1993-           kelijoiksi eikä maksa opintotukea. Näin ollen he
22261: 21.5.I995. Koulutuksen laajuus on 56 opinto-          jäävät kokonaan perusturvan ulkopuolelle. Ta-
22262: viikkoa, joista 39 opintoviikkoa suoritetaan pää-     loudellisten vaikeuksien vuoksi monien uhkana
22263: toimisilla opetusjaksoilla ja I7 etäopetusjaksoil-    on opiskelun keskeytyminen ja työttömyyskor-
22264: la.                                                   tistoon joutuminen.
22265:     Kokopäiväistä, päätoimista opiskelua vaati-           Edellä otetun esimerkin lisäksi ongelma saat-
22266: vat yhtäjaksoiset opetusjaksot ovat seuraavat:        taa koskea monimuoto-opiskelijoita laajemmin-
22267:      6.9.-19.I1.1993         II viikkoa               kin myös muissa oppilaitoksissa maan eri osis-
22268:     Il.4.- 3.6.I994           8 viikkoa               sa.
22269:     26.9.-I8.11.1994          8 viikkoa                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22270:      1.3.-21.5.I995          12 viikkoa               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22271:     Sivutoimisina toteutettavat etäopiskelujaksot     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22272:  ovat seuraavat:                                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22273:     22.I1.1993-8.4.I994 238 tuntia (7 opinto-
22274:                              viikkoa)                            Mihin ryhmään Hallitus katsoo moni-
22275:     6.6.I994--30.7.I994      I70 tuntia (5 opinto-           muoto-opiskelijoiden kuuluvan, ja
22276:                              viikkoa)                            milloin ja miten Hallitus aikoo korjata
22277:     21.11.1994--24.2.I995 I70 tuntia (5 opinto-              epäkohdan, jonka vuoksi työttömät mo-
22278:                              viikkoa)                        nimuoto-opiskelijat jäävät etäjaksojen
22279:     Lähijaksojen ajalta, jolloin opiskelijat ovat            aikana kokonaan perusturvan ulkopuo-
22280:  oppilaitoksessa, he saavat valtion opintotukea,             lelle?
22281:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta I993
22282: 
22283:           Pirkko Laakkonen                 Leea Hiltunen                 Jouko Jääskeläinen
22284:           Ismo Seivästö                    Hannu Suhonen                 Paavo Nikula
22285:                                            Tuulikki Ukkola
22286: 
22287: 
22288: 
22289: 
22290: 2300321
22291: 2                                        1993 vp -   KK 661
22292: 
22293: 
22294: 
22295: 
22296:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22297: 
22298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lun olevan etäjakson aikana sivutoimista. Kysy-
22299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myksessä kuvatusta koulutuksesta on lukuvuo-
22300: olette 3 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       den 1993-94 aikana neljä kuukautta päätoimis-
22301: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ta opiskelua ja sivutoimista opiskelua yli viisi
22302: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pirkko Laak-      kuukautta.
22303: kosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Työvoimahallinto katsoo työministeriön an-
22304: n:o 661:                                             taman suosituksen mukaisesti, että sivutoimisille
22305:                                                      jaksoille ei myönnetä työttömyysturvaa, jos kou-
22306:            Mihin ryhmään Hallitus katsoo moni-       lutuksessa lähiopetuksen osuus on yli 25 pro-
22307:        muoto-opiskelijoiden kuuluvan, ja             senttia.
22308:            milloin ja miten Hallitus aikoo korjata       Myös esitys uudeksi opintotukilaiksi lähtee
22309:        epäkohdan, jonka vuoksi työttömät mo-         siitä, että opintotukea myönnetään päätoimiseen
22310:        nimuoto-opiskelijat jäävät etäjaksojen        opiskeluun eikä sivutoimista opiskelua tueta.
22311:        aikana kokonaan perusturvan ulkopuo-          Päätoiminen opiskelu on tarkoitus määritellä
22312:        lelle?                                        tarkemmin asetuksella. Opiskelumuodon perus-
22313:                                                      teella rajauksia ei ole tarkoitus tehdä. Päätoimi-
22314:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen etäopiskeluun on tarkoitus edelleen myön-
22315: vasti seuraavaa:                                     tää opintotukea.
22316:                                                          Oppilaitosten tulisi ottaa koulutussuunnitte-
22317:    Opintotukilain mukaista opintotukea myön-         lussa huomioon myös opintojen rahoitusmah-
22318: netään 1 päivänä heinäkuuta 1993 voimaan             dollisuudet ja tiedottaa niistä opiskelijoille jo
22319: tulleen opintotukiasetuksen muutoksen jälkeen        opiskelijavalintojen yhteydessä. Opetusministe-
22320: päätoimisiin opintoihin ja oppilaitoksessa läsnä     riön, työministeriön ja sosiaali- ja terveysminis-
22321: ollen tapahtuvien opintojen tulee kestää päätoi-     teriön yhteistyönä on pyritty siihen, että sekä
22322: misina yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan           opiskelija että oppilaitos voisivat etukäteen ar-
22323: viikkoa. Tämän johdosta sivutoimiseen opiske-        vioida, miten opiskeluaikainen toimeentulo on
22324: luun ei voida myöntää opintotukea. Monimuo-          järjestettävissä.
22325: to-opiskelu on opintotukeen oikeutettu myös              Yksittäistapauksissa lienee mahdollista myös
22326: eläopiskelujaksojen aikana, jos nämä edellyttä-      neuvotella oppilaitoksen kanssa siitä, että työt-
22327: vät päätoimista opiskelua.                           tömien opiskelijoiden koulutusohjelmaa muutet-
22328:    Kysymyksessä kuvatun opiskelijaryhmän             taisiin siten, että etäjaksojen työmäärää lisättäi-
22329: kohdalla opintotuen epääminen etäjakson aika-        siin ja koulutuksen kokonaiskestoa vastaavasti
22330: na ei johdu siitä, että kysymys on etäopiskelusta,   lyhennettäisiin, jolloin opintotuen myöntäminen
22331: vaan siitä, että oppilaitos on ilmoittanut opiske-   etäjaksoille olisi mahdollista.
22332: 
22333:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1993
22334: 
22335:                                                               Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
22336:                                          1993 vp -   KK 661                                             3
22337: 
22338: 
22339: 
22340: 
22341:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22342: 
22343:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          studier. Av den beskrivna utbildningen är fyra
22344: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande         månader studier på heltid och över fem månader
22345: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      studier på halvtid under läsåret 1993-94.
22346: dagsman Pirkko Laakkonen m.fl. underteckna-             Arbetskraftsförvaltningen anser enligt en re-
22347: de spörsmål nr 661:                                  kommendation av arbetsministeriet att arbets-
22348:                                                      löshetsskydd inte skall beviljas för perioder med
22349:            Till viiken grupp anser Regeringen        halvdagsstudier om andelen närundervisning i
22350:        flerformsstuderandena höra och                utbildningen är över 25 procent.
22351:            när och hur ämnar Regeringen rätta           Å ven förslaget till ny lag om studiestöd utgår
22352:        till det missförhållandet att arbetslösa      från att studiestöd beviljas för heltidsstudier och
22353:        flerformsstuderande under den tid dis-        att studier på deltid inte skall stödas. A vsikten är
22354:        tansperiodema pågår helt står utan            att definiera heltidsstudier närmare genom för-
22355:        grundtrygghet?                                ordning. Avsikten är inte att göra begränsningar
22356:                                                      på grund av studieformen. Avsikten är att stu-
22357:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        diestöd fortfarande skall beviljas för distansstu-
22358: anföra följande:                                     dier som bedrivs på heltid.
22359:                                                         Läroanstaltema bör i sin utbildningsplane-
22360:    Studiestöd enligt lagen om studiestöd beviljas    ring också ta hänsyn till möjlighetema att finan-
22361: efter den ändring av förordningen om studiestöd      siera studiema och informera de studerande om
22362: som trädde i kraft den 1 juli 1993 för studier som   dem redan i samband med antagningen. Samar-
22363: bedrivs som huvudsyssla och de studier som sker      betet mellan undervisningsministeriet, arbetsmi-
22364: vid läroanstalt skall vara heltidsstudier och pågå   nisteriet och social- och hälsovårdsministeriet
22365: minst åtta veckor i en följd. Av denna anledning     har haft som syfte att såväl den studerande som
22366: kan studiestöd inte beviljas för halvdagsstudier.    läroanstalten på förhand skall kunna bedöma
22367: Flerformsstudier berättigar till studiestöd också    hur utkomsten under studietiden kan ordnas.
22368: under distansstudieperiodema om dessa kräver            1 enskilda fall torde det också vara möjligt att
22369: studier på heltid.                                   komma överens med läroanstalten om att ändra
22370:    När det gäller den beskrivna gruppen av           utbildningsprogrammet för arbetslösa studeran-
22371: studerande beror indragningen av studiestödet        de så att arbetsmängden under distansperioder-
22372: under distansperioden inte på att det är fråga om    na kunde utökas och den totala utbildningstiden
22373: distansstudier utan på att läroanstalten meddelat    på motsvarande sätt förkortas, varvid studiestöd
22374: att studiema under distansperioden är halvdags-      kunde beviljas för distansperiodema.
22375:      Helsingfors den 28 december 1993
22376: 
22377:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
22378:                                                  1993 vp
22379: 
22380: Kirjallinen kysymys 662
22381: 
22382: 
22383: 
22384: 
22385:                                     S-L. Anttila: Mahdollisuuksista jatkaa rakennustöitä puolustusmi-
22386:                                         nisteriön Tammelan Letkulla
22387: 
22388: 
22389:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22390: 
22391:    Valtioneuvosto, valmistellessaan valtion vuo-       valta rakennustyömaalta, josta vuoden lopussa
22392: den 1994 talousarvioesitystä, on periaatteessa         saamieni tietojen mukaan on tulossa 18 uutta
22393: pyrkinyt siihen, että julkinen sektori, sen parem-     työtöntä. Ei ole todellakaan tässä taloudellisessa
22394: min valtio kuin kunnatkaan, ei omilla toimillaan       tilanteessa ja tämän suurtyöttömyyden huo-
22395: tekisi lisää työttömiä. Tähän nimenomaan täh-          mioon ottaen perusteltua se, että valtio omilla
22396: tää se, että tarvittavat säästöt oli tarkoitus hakea   toimillaan tekee lisää työttömiä.
22397: palkkamenoja vähentämällä, nimenomaan                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22398: 6,5 o/o:n palkkojen alentamisella. Tavoite olla        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22399: irtisanomatta ja vähentämättä julkisen sektorin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22400: työvoimaa on sinänsä tässä työttömyystilantees-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22401: sa täysin perusteltu. Kysymys on vain siitä,
22402: löytyvätkö yhteistyössä henkilöstön kanssa sel-                  Mihin perustuvat puolustusministe-
22403: laiset säästöt, joita tämä taloudellinen tilanne              riön Tammelan Letkulla olevan raken-
22404: edellyttää ja jotka tavoitteeksi on asetettu.                 nustyömaan irtisanomiset, joilla 18 hen-
22405:     Tästä perusperiaatteesta huolimatta tulee jat-            kilöä joutuu työttömäksi, sekä
22406: kuvasti uusia tietoja siitä, kuinka valtio omilla                onko Hallitus omalta osaltaan selvit-
22407: toimillaan tekee työttömiä. Viimeisin tieto on                tänyt kaiken mahdollisen, jotta näiden
22408: puolustusministeriön Tammelan Letkulla Ole-                   henkilöiden työttömyydeltä vältyttäisiin?
22409: 
22410:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
22411: 
22412:                                           Sirkka-Liisa Anttila
22413: 
22414: 
22415: 
22416: 
22417: 2300321
22418: 2                                      1993 vp -   KK 662
22419: 
22420: 
22421: 
22422: 
22423:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22424: 
22425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Puolustushallinnolle myönnetyt rakennusva-
22426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rat ovat voimakkaasti supistumassa. Vuodelle
22427: olette 3 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-     1993 myönnettiin puolustusministeriölle raken-
22428: jeenne n:o 2285 ohella toimittanut valtioneuvos-   nusinvestointeihin määrärahoja 297,6 miljoonaa
22429: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja S-L.   markkaa. Eduskunnan hyväksymässä vuoden
22430: Anttilan tekemän seuraavan sisältöisen kysy-       1994 talousarviossa vastaavia varoja myönne-
22431: myksen n:o 662:                                    tään vain 166,1 miljoonaa markkaa. Tästä seu-
22432:                                                    raa, että puolustusministeriön rakentamisen ja
22433:           Mihin perustuvat puolustusministe-       rakennustyövoiman määrää joudutaan supista-
22434:        riön Tammelan Letkulla olevan raken-        maan.
22435:        nustyömaan irtisanomiset, joilla 18 hen-       Tammelan Letkun varastoalue on ollut ra-
22436:        kilöä joutuu työttömäksi, sekä              kenteilla vuodesta 1990. Varastoalue valmistuu
22437:           onko Hallitus omalta osaltaan selvit-    ensi kesänä. Koska työkohteitten määrä supis-
22438:        tänyt kaiken mahdollisen, jotta näiden      tuu, joudutaan siellä jo nyt vähentämään raken-
22439:        henkilöiden työttömyydeltä vältyttäisiin?   tajien määrää.
22440: 
22441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22442: vasti seuraavaa:
22443: 
22444:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
22445: 
22446:                                                              Puolustusministeri Elisabeth Rehn
22447:                                         1993 vp -   KK 662                                         3
22448: 
22449: 
22450: 
22451: 
22452:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22453: 
22454:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           De medel för byggande som beviljas försvars-
22455: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      förvaltningen minskar i allt högre grad. För 1993
22456: den 3 december 1993 tili vederbörande medlem        beviljades försvarsministeriet 297,6 milj. mk i
22457: av statsrådet översänt avskrift av följande av      anslag för byggnadsinvesteringar. I den av riks-
22458: riksdagsman S-L. Anttila undertecknade spörs-       dagen godkända budgeten för 1994 beviljas
22459: mål nr 662:                                         motsvarande medel endast till ett belopp av
22460:                                                     166,1 milj. mk. Härav följer att försvarsministe-
22461:           Viiken är grunden för de uppsägning-      riets byggnadsverksamhet och den arbetskraft
22462:        ar vid försvarsministeriets byggnadsplats    som sysslar med byggandet måste inskränkas.
22463:        Letku i Tammela, genom vilka 18 perso-          Byggnadsarbetena på lagerområdet Letku i
22464:        ner blir arbetslösa, samt                    Tammela har pågått sedan 1990. Lagerområdet
22465:           har Regeringen för sin egen del gjort     blir färdigt nästa sommar. Eftersom antalet ar-
22466:        alla de utredningar som är möjliga i syfte   betsplatser inskränks, måste också antalet per-
22467:        att förhindra att dessa personer blir ar-    soner som arbetar på byggena redan nu mins-
22468:        betslösa?                                    kas.
22469: 
22470:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22471: anföra följande:
22472:      Helsingforsden 20 december 1993
22473: 
22474:                                                                 Försvarsminister Elisabeth Rehn
22475:                                                1993 vp
22476: 
22477: Kirjallinen kysymys 663
22478: 
22479: 
22480: 
22481: 
22482:                                   Pykäläinen ym.: Epilepsiapotilaiden lääkkeiden korvaamisesta
22483: 
22484: 
22485: 
22486:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22487: 
22488:    Epilepsia on vaikea ja pitkäaikainen sairaus,     hankinta on riippuvainen kunkin hetkisistä ra-
22489: joka johtuu aivosähkötoiminnan häiriöstä. Suo-       havaroista.
22490: messa sitä sairastaa noin 41 000 henkilöä. Vuo-         Epilepsiaa on monta eri tyyppiä, joille kulle-
22491: sittain uusia epileptikoita tulee noin 3 000.        kin on oma lääkkeensä. Siksi on tärkeää, että
22492:    Epilepsiaa hoidetaan ensisijaisesti säännölli-    uusiliekin lääkkeille myönnetään täysi korvatta-
22493: sellä lääkityksellä. Näin saadaan kohtaukset         vuus.
22494: hallintaan tai kokonaan pois noin kahdelta kol-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22495: masosalta. Hoitamattomat kohtaukset lisäävät         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22496: hengenvaarallisten, pitkittyneiden kohtausten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22497: määrää ja sairaalahoidon tarvetta. Lääkehoidon       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22498: on ehdottomasti oltava säännöllistä, jotta turhil-
22499: ta riskeiltä vältyttäisiin.                                    Miten Hallitus aikoo turvata epilep-
22500:     Lääkkeiden epäsäännöllinen hankkiminen li-              siaa sairastavien oikeuden kokonaan
22501:  sääntyy, mikäli täysi korvattavuus poistetaan ja           korvattaviin lääkkeisiin?
22502: 
22503:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1993
22504: 
22505:            Tuija Maaret Pykäläinen       Paavo Nikula                  Pekka Räty
22506:            Marja-Leena Viljamaa          Arja Ojala                    Reijo Laitinen
22507:            Erkki Pulliainen              Satu Hassi                    Anna-Liisa Kasurinen
22508:            Marjatta Vehkaoja             Hannele Luukkainen            Heidi Hautala
22509:            Tina Mäkelä                   Outi Ojala                    Iivo Polvi
22510:            Eila Rimmi                    Kerttu Törnqvist              Pekka Leppänen
22511: 
22512: 
22513: 
22514: 
22515:  2300321
22516: 2                                       1993 vp -    KK 663
22517: 
22518: 
22519: 
22520: 
22521:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22522: 
22523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sekä investointeja ja työllisyyttä edistävistä toi-
22524: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mista, jonka mukaan sairausvakuutuksen kor-
22525: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vausjärjestelmään lisätään 100 miljoonaa mark-
22526: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pykäläisen     kaa. Tästä osa ohjataan lääkekorvauksiin.
22527: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Lääkekorvausuudistukseen liittyen sosiaali-
22528: 663:                                                ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan esi-
22529:                                                     tystä valtioneuvoston päätökseksi, jolla tarkiste-
22530:           Miten Hallitus aikoo turvata epilep-      taan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavien
22531:        siaa sairastavien oikeuden kokonaan          sairauksien sekä niiden hoidossa erityiskorvatta-
22532:        korvattaviin lääkkeisiin?                    vien lääkkeiden luettelot. Kansaneläkelaitoksen
22533:                                                     sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on teh-
22534:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nyt asiasta esityksen sosiaali- ja terveysministe-
22535: vasti seuraavaa:                                    riölle.
22536:                                                        Harkittaessa sairauksien sijoittamista eri kor-
22537:     Valtion vuoden 1994 talousarvioesitykseen       vaustasoille on lähtökohtana pidetty lääkehoi-
22538: liittyen hallitus on antanut eduskunnalle esityk-   don lääketieteellistä perustaa. Kokonaan kor-
22539: sen laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta        vattavaan lääkehoitoon oikeuttaviksi on katsot-
22540: (HE 250), jossa ehdotetaan lääkekorvaukset          tu sellaiset sairaudet, joiden lääkehoito on vaiku-
22541: kohdennettavaksi osittain uudelleen niin, että      tustavaltaan korvaavaa tai vastaavaa korjaavaa.
22542: lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset voidaan      Esimerkiksi insuliinivalmisteet tulisivat tämän
22543: ottaa hoitokäytännossä entistä enemmän huo-         perusteella kokonaan korvattaviksi sokeritaudin
22544: mioon ja ohjata lääkkeiden määräämistä ja           hoidossa, koska insuliini korvaa elimistön puut-
22545: käyttöä terveydenhuollon kokonaisedun mukai-        teellista hormonituotantoa.
22546: sesti. Lääkkeiden korvausprosentit olisivat 100,       Epilepsian vuoksi kokonaan korvattaviin
22547: 75 ja 50. Tämän lisäksi kullekin korvausryhmälle    lääkkeisiin oikeutettuja potilaita oli vuoden 1992
22548: ehdotetaan kiinteää markkamääräistä omavas-         lopussa noin 41 000, ja heidän keskimääräiset
22549: tuuosuutta ostokerralta. Ehdotetut korvaus-         lääkehoitokustannuksensa olivat 1 095 markkaa
22550: osuuksien muutokset vähentäisivät vuotuisia         potilasta kohti.
22551: sairausvakuutusmenoja 150 miljoonaa markkaa.           Valtioneuvoston päätös erityiskorvattavista
22552:     Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-   sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääk-
22553: kunta on edellä mainitun sairausvakuutuslain        keistä annetaan vuoden 1994 alussa. Tässä yh-
22554: muutosesityksen jälkeen joulukuun 1993 alussa       teydessä tulee esille myös epilepsialääkkeiden
22555: antanut päätöksen budjetti- ja veroratkaisuista     erityiskorvattavuus.
22556: 
22557:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1993
22558: 
22559:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22560:                                            1993 vp -    KK 663                                            3
22561: 
22562: 
22563: 
22564: 
22565:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
22566: 
22567:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             slut skali sjukförsäkringsersättningssystemet få
22568: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande            ett tiliskott på 100 milj. mk. En del av denna
22569: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         summa styrs tili läkemedelsersättningarna. .
22570: dagsman Pykäläinen m.fl. undertecknade spörs-              1 samband med revideringen av läkemedelser-
22571: mål nr 663:                                             sättningssystemet bereder social- och hälso-
22572:                                                         vårdsministeriet som bäst ett förslag tili stats-
22573:           Hur ämnar Regeringen trygga epilep-           rådsbeslut om ändring av förteckningarna över
22574:        sipatienternas rätt till fullt ersättningsgil-   de specialersättningsgilia sjukdomarna samt
22575:        la läkemedel?                                    över de läkemedel som berättigar tili specialer-
22576:                                                         sättning vid behandlingen av dessa sjukdomar.
22577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Den socialmedicinska delegationen vid folkpen-
22578: anföra följande:                                        sionsanstalten har gjort en framstälining om
22579:                                                         saken tili social- och hälsovårdsministeriet.
22580:    1 anslutning till statens budgetproposition för         Vid bedömningen av hur sjukdomar skall
22581: 1994 avlät regeringen tili riksdagen en proposi-        indelas i grupper med olika ersättningsnivåer har
22582: tion med förslag tilllag om ändring av sjukför-         utgångspunkten varit den medicinska grunden
22583: säkringslagen (RP 250). 1 denna proposition             för läkemedelsbehandlingen. Sådana sjukdomar
22584: föreslås att läkemedelsersättningarna delvis om-        som behandlas med läkemedel som tili verk-
22585: fördelas så att läkemedelspriserna och läkeme-          ningssättet är ersättande eller korrigerande har
22586: delskostnaderna kan beaktas i större omfattning         ansetts berättiga tili fullt ersättningsgili läkeme-
22587: än tidigare i samband med vården och att                delsbehandling. T.ex. insulinpreparat blir med
22588: ordinationen och användningen av läkemedel              stöd av detta fullt ersättningsgilla vid behand-
22589: kan styras så att den totala nyttan för hälso- och      lingen av diabetes, eftersom insulinet ersätter
22590: sjukvården beaktas. Ersättningsprocentsatserna          kroppens egen bristande hormonproduktion.
22591: föreslås bli 100, 75 och 50. Dessutom föreslås för         Antalet patienter som på grund av epilepsi är
22592: varje ersättningsgrupp en fast självriskandel i         berättigade tili fulit ersättningsgilia läkemedel
22593: markbelopp för varje inköpstilifälie. De före-          uppgick vid utgången av 1992 tili ca 41 000. De
22594: slagna ändringarna av ersättningsandelarna              genomsnittliga läkemedelskostnaderna för dessa
22595: minskar de årliga sjukförsäkringsutgifterna med         patienter var 1 095 mk per patient.
22596: 150 milj. mk.                                              Ett statsrådsbeslut om specialersättningsgilla
22597:    Regeringens finanspolitiska ministerutskott          sjukdomar och om de läkemedel som används
22598: utfårdade i december 1993, efter avlåtandet av          vid behandlingen av dem kommer att utfårdas
22599: ovan nämnda förslag tili ändring av sjukförsäk-         vid ingången av 1994. 1 samband därmed aktu-
22600: ringslagen, ett beslut om budget- och skatteavgö-       aliseras också frågan om huruvida epilepsiläke-
22601: randen samt om åtgärder som skali främja                medel skali vara specialersättningsgilla.
22602: investeringar och sysselsättning. Enligt detta be-
22603: 
22604:      Helsingfors den 23 december 1993
22605: 
22606:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma !fuuhtanen
22607:                                                 1993 vp
22608: 
22609: Kirjallinen kysymys 664
22610: 
22611: 
22612: 
22613: 
22614:                                    Astala ym.: Asuntosäästöpalkkiolaissa tarkoitettujen korkotukilai-
22615:                                        nojen lyhennysvapaan jakson pidentämisestä
22616: 
22617: 
22618:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22619: 
22620:    Laissa oman asunnon hankintaan myönnettä-          johdosta joutumassa ylivoimaisiin taloudellisiin
22621: vien lainojen korkotuesta (639/82, 1 §)on säädet-     vaikeuksiin. Heidän joukossaan on tiettävästi
22622: ty, ettäjulkisen valvonnan alainen rahalaitos voi     useita satoja, jotka aloittivat asp-lainalla oman
22623: myöntää asunnon hankkimisen tai rakentamisen          asunnon rakentamisen. Jälkimmäisiä uhkaa nyt
22624: rahoittamiseksi sellaisia lainoja, joista valtio      luopuminen itserakennetusta, asp-lainalla aina-
22625: maksaa rahalaitokselle korkohyvitystä. Saman          kin osittain rahoitetusta asunnosta. Rahalaitok-
22626: lain 2 §:ssä todetaan, että korkotukilainaksi voi-    set ovat tiettävästi suhtautuneet lainojen lyhen-
22627: daan hyväksyä asuntosäästöpalkkiolain mukai-          nysvapaan ajanjakson pidentämiseen kielteisesti
22628: sessa asuntosäästösopimuksessa tarkoitettu lai-       vedoten edellä todettuun asetukseen.
22629: na tai sen osa. Korkotukilakiin pohjautuvan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22630: asetuksen (672/82) 1 §:n 1 momentissa lainansaa-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22631: jalle ja rahalaitokselle on säädetty mahdollisuus     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22632: sopia, että lyhennysmaksuja ei eräänny makset-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22633: tavaksi enintään kahtena lainavuotena.
22634:     Sekä kansantalouden tila että kansalaisten                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22635: oma taloudellinen tilanne näyttivät vielä kaksi              siin asuntosäästöpalkkiolain mukaisten
22636: vuotta sitten nykyistä huomattavasti toiveik-                korkotukilainojen lyhennysvapaan ajan-
22637: kaammilta. Nyt monet, jotka ottivat asp-lainaa               jakson pidentämiseksi nykyisestä kah-
22638:  1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa ja joilla          desta vuodesta esimerkiksi kolmeen vuo-
22639: lyhennysvapaa ajanjakso on päättynyt tai päät-               teen?
22640: tymässä, ovat pakkolomien, työttömyyden jne.
22641: 
22642:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1993
22643: 
22644:           Heli Astala               Eila Rimmi                          Raila Aho
22645:           Pekka Leppänen            Esko Seppänen                       Esko-Juhani Tennilä
22646:           Jaakko Laakso             Outi Ojala                          Timo Laaksonen
22647:           Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine                         Arja Ojala
22648: 
22649: 
22650: 
22651: 
22652: 2300321
22653: 2                                      1993 vp -   KK 664
22654: 
22655: 
22656: 
22657: 
22658:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22659: 
22660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     voivat sopia, että lyhennysmaksuja ei eräänny
22661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maksettavaksi enintään kahtena lainavuotena.
22662: olette 4 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-         Korkotukea maksetaan aina korkotukilainan
22663: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   jäljellä olevalle pääomalle, joten edellä mainitun
22664: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Heli Astalan    säännöksen tarkoituksena on rajoittaa lyhennys-
22665: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vapaista vuosista valtiolle aiheutuvia korkotuki-
22666: 664:                                               menoja. Säännöksen tarkoitus huomioon ottaen
22667:                                                    on valtiokonttori soveltamiskäytännössään hy-
22668:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     väksynyt sellaiset lainansaajan ja lainan myöntä-
22669:        siin asuntosäästöpalkkiolain mukaisten      neen pankin väliset maksujärjestelyt, joissa ly-
22670:        korkotukilainojen lyhennysvapaan ajan-      hennysvapaita vuosia on useampiakin kuin kak-
22671:        jakson pidentämiseksi nykyisestä kah-       si, mutta jotka eivät vaikuta pankin valtiokoot-
22672:        desta vuodesta esimerkiksi kolmeen vuo-     torilta velkoman korkotuen määrään. Näissä
22673:        teen?                                       tapauksissa valtiokonttori maksaa siis asp-lai-
22674:                                                    nalle korkotukea lainaehtojen mukaiselle pää-
22675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       omalle siten, että ylimääräiset maksujärjestelyso-
22676: vasti seuraavaa:                                   pimukset esimerkiksi lyhennysten suorittamises-
22677:                                                    ta muuten kuin alkuperäisten lainaehtojen mu-
22678:   Asp-sopimuksen perusteella myönnetyn kor-        kaisesti eivät vaikuta maksettavaan korkotu-
22679: kotukilainan yleisistä ehdoista on säädetty oman   keen.
22680: asunnon hankintaan myönnettävien lainojen              On ilmeistä, että edellä mainittu soveltamis-
22681: korkotuesta annetussa asetuksessa (672/82,         käytännön suoma mahdollisuus korkotukilai-
22682: muut. 978/87).                                     nan lyhennysvapaan ajanjakson pidentämiseksi
22683:    Asetuksen 1 §:ssä säädetään korkotukilainan     ei ole tullut tarpeellisessa määrin pankkien ja
22684: korko- ja lyhennysmaksujen suorittamisesta         asp-lainansaajien tietoon. Ympäristöministeriö
22685: sekä lyhennysvapaista vuosista. Asetuksen mu-      aikoo yhteistyössä valtiokonttorin kanssa tiedot-
22686: kaan lainansaaja ja lainan myöntänyt pankki        taa asiasta.
22687:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
22688: 
22689:                                                                          Ministeri Pirjo Rusanen
22690:                                         1993 vp -   KK 664                                             3
22691: 
22692: 
22693: 
22694: 
22695:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
22696: 
22697:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Räntestöd betalas alitid på återstoden av
22698: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      räntestödslånets kapital. Syftet med stadgandet
22699: den 4 december 1993 tili vederbörande medlem        ovan är sålunda att begränsa statens räntestöds-
22700: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      utgifter i fråga om sådana låneår då amortering-
22701: Heli Astala m.fl. undertecknade spörsmål nr         ar inte förfaller tili betalning. Med hänsyn till
22702: 664:                                                detta har statskontoret i sin tillämpningspraxis
22703:                                                     godkänt sådana betalningsarrangemang mellan
22704:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
22705:                                                     låntagaren och penninginrättningen som omfat-
22706:        att förlänga den amorteringsfria tiden för
22707:                                                     tar fler än två låneår under vilka amorteringar
22708:        räntestödslån enligt lagen om bostads-
22709:                                                     inte förfaller till betalning, men som inte inver-
22710:        sparpremier från nuvarande två år tili
22711:                                                     kar på det räntestödsbelopp som banken uppbär
22712:        t.ex. tre år?
22713:                                                     av statskontoret. 1 dylika fali betalar statskonto-
22714:                                                     ret alitså räntestöd på BSP-lånets kapital enligt
22715:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22716:                                                     lånevillkoren så att avtal om särskilda betal-
22717: anföra följande:                                    ningsarrangemang som t.ex. möjliggör att amor-
22718:    Om de alimänna villkoren för räntestödslån       teringar inte behöver betalas enligt de ursprung-
22719: som beviljats med stöd av ett bostadssparavtal      liga lånevilikoren inte inverkar på räntestöd som
22720: stadgas i förordningen om räntestödslån för         skall utbetalas.
22721: anskaffande av ägarbostad (672/82, ändr. 978/           Det äruppenbart att den möjlighet som denna
22722: 87).                                                praxis erbjuder, dvs. att tiden under viiken amor-
22723:    1 förordningens 1 § stadgas om betalningen av    teringar inte förfalier tili betalning förlängs, inte
22724: räntor och amorteringar på räntestödslån samt       i tillräckligt hög grad har kommit tili bankernas
22725: om låneår under vilka lånet inte behöver amor-      och BSP-låntagamas kännedom. Miljöministe-
22726: teras. Enligt förordningen kan låntagare och den    riet kommer i samråd med statskontoret att ge ut
22727: bank som beviljat lånet komma överens om att        information om saken.
22728: amorteringar inte förfaller tili betalning under
22729: högst två låneår.
22730: 
22731:      Helsingforsden 22 december 1993
22732: 
22733:                                                                             Minister Pirjo Rusanen
22734:                                                 1993 vp
22735: 
22736: Kirjallinen kysymys 665
22737: 
22738: 
22739: 
22740: 
22741:                                    Koittinen: Säästötoimien kohdentamisesta opetusministeriön hal-
22742:                                        linnonalalla
22743: 
22744: 
22745:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22746: 
22747:     Maamme erittäin tukalan taloudellisen tilan-         Samassa yhteydessä olisi myös kartoitettava,
22748: teen takia on jouduttu tekemään mittavia sääs-        miten kunnille voitaisiin antaa mahdollisimman
22749: tötoimenpiteitä kaikilla yhteiskunnan aloilla.        suuri oma päätäntävalta siinä, miten tulopuolel-
22750: Myös opetustoimi on joutunut osalliseksi säästö-      le syntyvää vajausta paikataan.
22751: päätöksistä. On selvää, että nämä kovat päätök-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22752: >et eivät ole voineet olla jättämättä jälkiä koulu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22753: jen toimintaan.                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22754:     Ensi vaiheessa kunnissa on ollut mahdollista      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22755: oäästää karsimalla ns. byrokratiamenoja ja
22756:  muun muassa luokkakokoja hallitusti suurenta-                    Onko Hallituksella valmisteilla nykyi-
22757:  malla. Mutta miten on jatkossa? Näköpiirissä                 siin niukkenevien resurssien olosuhteisiin
22758:  :wat yhä pienenevät kuntien valtionosuudet                   sovitettu kansallinen koulutuspoliittinen
22759:     Yhteiskunnassamme olisikin pikaisesti laadit-             strategia, jolla koululaitoksemme häiriö-
22760:  ~ava nykyolosuhteisiin sovitettu kansallinen                 tön toiminta voitaisiin turvata, sekä
22761:  k:oulutuspoliittinen strategia. Sen yhtenä osana                 miten Hallitus aikoo jatkossa maam-
22762:  :ulisi selvittää mm. se, olisiko pidemmän päälle             me hyvin vaikeassa taloudellisessa tilan-
22763:  k:annattavampaa tehdä säästöjä "kakkulapiolla"               teessa turvata koulutuspalvelujen tasa-
22764:  min '1uustohöylällä". Keskeistä strategian luo-              arvoisen tarjonnan ja erityisesti tähän
22765:  misessa olisi päättää linjavalinnoista: olisi pää-           liittyvän koulutuksen alueellisen saavu-
22766:  :ettävä siitä, mikä osa ko.ulutuspolitiikastamme             tettavuuden oikeudenmukaisuuden?
22767:   ätetään jatkossa kokonaan säästötoimenpitei-
22768:   ien ulkopuolelle.
22769: 
22770:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1993
22771: 
22772:                                             Tuula Kuittinen
22773: 
22774: 
22775: 
22776: 
22777:   300321
22778: 2                                       1993 vp -   KK 665
22779: 
22780: 
22781: 
22782: 
22783:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22784: 
22785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ten, että sivistyksellinen kasvu voi jatkua. Yksi-
22786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       löiden valinnanvapaus turvataa11 joustavuudel-
22787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     la. Eräissä tapauksissa koulutuksen käyttäjäjou-
22788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula          tuu itse maksamaan palveluista, mutta perus-
22789: Kuittisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      koulu pidetään maksuttomana. Kansallisen si-
22790: n:o 665:                                            vistysstrategian toteutuminen edellyttää, että ta-
22791:                                                     loudellinen panostus sivistykseen kansantalou-
22792:            Onko Hallituksella valmisteilla nykyi-   dessa suhteellisesti kasvaa pitkällä aikavälillä.
22793:        siin niukkenevien resurssien olosuhteisiin   Mikäli sivistysmenoja oleellisesti edelleen leika-
22794:        sovitettu kansallinen koulutuspoliittinen    taan, ei tavoitteita voida saavuttaa.
22795:        strategia, jolla koululaitoksemme häiriö-        Sivistystoiminnot tarvitsevat myös uusia ra-
22796:        tön toiminta voitaisiin turvata, sekä        hoitusstrategioita. Julkisen talouden edellytysten
22797:            miten Hallitus aikoo jatkossa maam-      heiketessä tulee luoda toimintamahdollisuuksia
22798:        me hyvin vaikeassa taloudellisessa tilan-    yksityiselle sektorille. Julkisin varoin kustanne-
22799:        teessa turvata koulutuspalvelujen tasa-      taan tietty koulutuksen keskeinen osa, mutta
22800:        arvoisen tarjonnan ja erityisesti tähän      yritysmaailma huolehtii nykyistä enemmän pit-
22801:        liittyvän koulutuksen alueellisen saavu-     källe eriytyneestä koulutuksesta. Kansainvälisen
22802:        tettavuuden oikeudenmukaisuuden?             kanssakäymisen lisääntyessä myös sivistystoi-
22803:                                                     mintoihin tulee liittymään yhä enemmän kan-
22804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sainvälistä rahoitusta. Aivan lähitulevaisuudessa
22805: vasti seuraavaa:                                    tuskin voimme jättää mitään koulutusjärjestel-
22806:                                                     män osaa kokonaan säästötoimien ulkopuolelle.
22807:    Opetusministeriö käynnisti keväällä 1993         Kunnat ovat toteuttaneet monin tavoin säästö-
22808: kansallisen sivistysstrategian valmistelun. Sen     toimia. Tässä yhteydessä on ilmennyt ilahdutta-
22809: laatimiseksi koottiin asiantuntijaryhmä, joka       vasti yhteistyötä, vastuullisuutta ja ryhmien tai
22810: koostui eri yliopistojen ja opetusministeriön       yksilöiden sitoutumista uudella tavalla työtehtä-
22811: edustajista. Tämä asiantuntijaryhmä luovutti        vien suorittamiseen, mutta myös raastavia riitoja
22812: muistionsa opetusministeriölle marraskuun 29        ja toiminnan lamautumista. Koulutuksessa si-
22813: päivänä 1993.                                       toutuminen on molemminpuolista ja opiskelijan
22814:    Kansallinen sivistysstrategia on tarkoitettu     sekä hänen holhoojansa on myös tunnettava
22815: paitsi eduskunnan, valtioneuvoston ja opetus-       vastuunsa, jotta toiminta muodostuisi tulokselli-
22816: ministeriön hallinnonalan toimien valmistelun       seksi.
22817: tueksi ja muiden hallinnonalojen strategioiden          Hallitus on asettanut tavoitteeksi maan vel-
22818: valmistelun avuksi, myös puheenvuoroksi kan-        kaantumisen pysäyttämisen vuoteen 1997 men-
22819: salaiskeskusteluun siitä, mihin suuntaan Suomea     nessä, jolloin velka saa olla enintään 70 prosent-
22820: tulisi kehittää lähestyttäessä vuotta 2017.         tia kokonaistuotannosta. Tämä edellyttää kan-
22821:    Koulutuspoliittiseen strategiaan kuuluu muu-     santalouden kasvua sekä samanaikaistajulkisten
22822: tokseen valmistautuminen. Jo lähitulevaisuudes-     menojen supistamista.
22823: sa korostuvat uudenlainen vastuu lähimmäisistä,         Sivistystoimen taloudessa korostuu kaksi pe-
22824: yhteistyöstä ja ympäristöstä, kansalaisten perus-   riaatetta. Julkisen talouden tasapainottuminen
22825: oikeudet ja toimiminen verkostoissa. Moniam-        ei saa tapahtua väestön sivistyksellisten oikeuk-
22826: mattisuus, ammatillinen liikkuvuus, tehtävien       sien ja palvelujen saatavuuden kustannuksella .. ja
22827: sisällön muuntuvuus, osa-aikatyö ja etätyö li-      sivistystoimintojen suhteellisen osuuden yhteis-
22828: sääntyvät.                                          kunnan voimavarojen käytöstä tulee kasvaa.
22829:    Hallituksen keskeisenä tavoitteena on, että          Maamme voi menestyä tulevaisuudessa vain
22830: koulutukselliset perusoikeudet turvataan vai-       laajapohjaisen osaamisen, korkeatasoisen sivis-
22831: keasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta si-   tyksen ja vahvan kulttuurin varassa.
22832:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1993
22833: 
22834:                                                                Opetusministeri Riitta Uosukainen
22835:                                          1993 vp -   KK 665                                             3
22836: 
22837: 
22838: 
22839:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
22840: 
22841:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ationen så att bildningsnivån kan fortsätta att
22842: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         stiga. Individens valfrihet tryggas genom flexibi-
22843: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      litet. I vissa fali blir den som utnyttjar utbildning
22844: dagsman Tuula Kuittinen undertecknade spörs-         tvungen att själv betala för servicen, men grund-
22845: mål nr 665:                                          skolan bibehålls som avgiftsfri. För att den
22846:                                                      nationelia bildningsstrategin skall kunna för-
22847:           Håller Regeringen på att utarbeta en       verkligas är förutsättningen att de samhäliseko-
22848:        nationell utbildningspolitisk strategi,       nomiska satsningarna på bildning proportionellt
22849:        som är anpassad tili de allt knappare         ökar på längre sikt. Om utgifterna för bildning
22850:        resurserna i dag, och genom viiken man        forstättningsvis skärs ned kan målen inte nås.
22851:        kan trygga ostörd verksamhet inom vårt            Bildningen kräver också nya finansierings-
22852:        skolväsende samt                              strategier. När betingelserna för den offentliga
22853:           hur ämnar Regeringen i den ytterst         ekonomin försvagas bör möjligheter skapas för
22854:        svåra ekonomiska situationen i vårt land      den privata sektorn. Med offentliga ruedel be-
22855:        framdeles tillgodose ett jämlikt utbud av     kostas en viss central del av utbildningen, men
22856:        utbildningsservice och i synnerhet så att     företagen sköter i allt större omfattning den
22857:        utbildningen regionalt är rättvist till-      långt specialiserade utbildningen. När det inter-
22858:        gänglig?                                      nationella umgänget tilltar bör utbildningsåtgär-
22859:                                                      derna även få mera internationell finansiering.
22860:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            Under den närmaste framtiden kan vi knappast
22861: anf6ra foljande:                                     lämna någon del av utbildningssystemet helt
22862:                                                      utanför sparåtgärder. Kommunerna har på
22863:    Våren 1993 böijade undervisningsministeriet       många sätt genomfört sina sparåtgärder. I detta
22864: utarbeta en nationeli bildningsstrategi. För be-     sammanhang har det på ett glädjande sätt före-
22865: redningen sammankallades en grupp sakkunni-          kommit samarbete, ansvarskänsla, och grupper
22866: ga, som bestod av företrädare för olika universi-    eller enskilda individer har på nytt förbundit sig
22867: tet och undervisningsministeriet. Sakkunnig-         att utföra sina arbetsuppgifter, men det har även
22868: gruppen överlät sin promemoria tili undervis-        förekommit slitande stridigheter och förlamad
22869: ningsministeriet den 29 november 1993.               verksamhet. Inom utbildningen är förpliktelser-
22870:    Den nationella bildningsstrategin är avsedd       na ömsesidiga. Eleven och hans vårdnadshavare
22871: som stöd för de förberedande åtgärderna av           måste även känna ansvar för att verksamheten
22872: riksdagen, statsrådet och undervisningsministe-      skall vara resultatrik.
22873: riets förvaltningsområde och för de påtänkta             Regeringen har som mål satt att landets
22874: strategierna vid de övriga förvaltningsområdena      skuldsättning inte mera ökar fram tili 1997,
22875: men även som ett inlägg i medborgardebatten          varvid skulden får vara högst 70 % av totalpro-
22876: om den riktning som Finland bör ta fram tili år      duktionen. Det förutsätter att samhälisekono-
22877: 2017.                                                min växer och att de offentliga utgifterna samti-
22878:    Tili den utbildningspolitiska strategin hör att   digt minskar.
22879: vi bör förbereda oss på omvandlingar. Redan i            I bildningens ekonomi framhävs två princi-
22880: den närmaste framtiden blir det fråga om ansvar      per. Balanseringen av den offentliga ekonomin
22881: för medmänniskor, om samarbete och miljö,            får inte ske på bekostnad av befolkningens rätt
22882: medborgarnas grundläggande rättigheter samt          tili utbildning och på tillgängligheten av denna
22883: verksamhet inom olika nätverk. Inriktningen på       service. Dessutom skall den relativa andelen
22884: att ha flera yrken, rörligheten för olika yrken,     utbildningsåtgärder öka i användningen av sam-
22885: förändringarna i arbetsuppgifterna, deltidsarbe-     hällets resurser.
22886: te och distansarbete kommer att öka i betydelse.         I framtiden kan vårt land endast vara fram-
22887:     Regeringen har som ett viktigt mål att de        gångsrikt genom ett vitt kunnande, en högtstå-
22888: utbildningsmässiga grundrättigheterna tiliogo-       ende bildning och en stark kultur.
22889: doses oberoende av den svåra ekonomiska situ-
22890: 
22891:      Helsingfors den 29 december 1993
22892: 
22893:                                                          U ndervisningsminister Riitta Uosukainen
22894:                                               1993 vp
22895: 
22896: Kirjallinen kysymys 666
22897: 
22898: 
22899: 
22900: 
22901:                                  Kalliomäki ym.: Voimajohdon rakentamisesta Reunankylään Van-
22902:                                      taalla
22903: 
22904: 
22905:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22906: 
22907:     Valtioneuvosto on 23.9.1993 päättänyt antaa        Teollisuuden Voimansiirto Oy on tämän jäl-
22908: Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle lunastusluvan      keen v. 1992 tehnyt sähkölain mukaisen rakenta-
22909: ja ennakkohaltuunottoluvan voimajohdon ra-          misilmoituksen 400 kV:n voimajohdosta Ruot-
22910: kennustöitä varten Vantaan kaupungissa Riipi-       sinkylä-Tammisto-Länsisalmi, joka kulkisi
22911: län kylän alueella.                                 Vantaan ja Helsingin kaupunkien ja Tuusulan
22912:     Teollisuuden Voimansiirto Oy:llä on hallus-     kunnan alueella. Kauppa- ja teollisuusministe-
22913: saan v. 1939lunastettu voimajohtokäytävä,joka       riön 16.6.1992 antamasta ilmoituksesta ei käy
22914: kulkee Riipilän kylän alueella olevan Reunanky-     ilmi, että ministeriö olisi hyväksynyt tai jättänyt
22915: län lävitse. Teollisuuden Voimansiirto Oy ha-       hyväksymättä voimajohdon rakentamisen esi-
22916: luaisi rakentaa vanhaan johtokäytävään nykyi-       merkiksi Reunankylän lävitse. Näin ollen lin-
22917: sen 110 kV:n voimajohdon lisäksi uuden 400          jauksen yksityiskohdista tulisi päättää tässä ta-
22918: kV:n voimajohdon.                                   pauksessa ensisijaisesti lunastusmenettelyn ja
22919:     Useat lausunnonantajat ovat vastustaneet        toissijaisesti mahdollisen kunnan rakennuslupa-
22920: uuden 400 kV:n voimajohdon rakentamista van-        menettelyn yhteydessä.
22921:  haan johtokäytävään Reunankylän kohdalla.             Teollisuuden Voimansiirto Oy on lunastusha-
22922:  Uudenmaan lääninhallitus ja Vantaan kaupunki       kemuksessaan esittänyt, että voimansiirtolinja
22923:  ovat mm. vaatineet, että voimajohto olisi tullut   rakennettaisiin Vantaan kaupungin yleiskaavas-
22924:  rakentaa Vantaan yleiskaavan mukaisesti kylän      ta poiketen Reunankylän lävitse.
22925:  eteläpuolelle.                                        Sähkölain 4 §:n mukaan sähkölaitteet on ra-
22926:     Reunankylän maanomistajat ovat vuoden           kennettava siten, ettei niistä aiheudu henkeen,
22927:  1992 aikana antaneet hakijalle ennakkosuostu-      terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa
22928:  mukset voimajohdon rakentamista varten,            ja etteivät ne sähkömagneettisesti häiritse koh-
22929:  mutta ovat 19.3.1993 päivätyllä kirjeellä il-      tuuttomasti ympäristöä.
22930:  moittaneet Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle           Kauppa- ja teollisuusministeriö on omissa
22931:  peruuttavansa suostumuksensa. Peruutusilmoi-       julkaisuissaan (Voimajohtojen sähkö- ja mag-
22932:  tuksen on allekirjoittanut suurin osa niistä       neettikenttien biologiset vaikutukset ja terveys-
22933:  Reunankylän maanomistajista, jotka ovat            haitat, Sarja D:159, Helsinki 1988) todennut
22934:  aiemmin antaneet suostumuksen johdon raken-        mm.: " ... tämänhetkinen tietous erityisesti mag-
22935:  tamista varten.                                    neettikenttien pitkäaikaisvaikutuksista on kui-
22936:     Kauppa- ja teollisuusministeriö on 27.9.1988    tenkin siinä määrin ristiriitaista, että altistumista
22937:  myöntänyt sähkölain 26 §:n 1 momentissa tar-       voimakkaille magneettikentille on syytä rajoit-
22938:  koitetun luvan 400 kV:n voimajohdon Ulvila-        taa aina, kun se teknis-taloudellisesti on mahdol-
22939:  Anttila rakentamiseksi. Päätöksen johdannossa      lista."
22940:  on lueteltu kaupungit ja kunnat, joiden alueelle       Mikäli voimalinja rakennettaisiin Reunanky-
22941:  voimajohto on tarkoitus rakentaa. Näiden kau-      län lävitse, kolme asuinkiinteistöä jäisi 14-20
22942:  punkien joukossa ei mainita Vantaan kaupun-        metrin ja suurin osa asuinkiinteistöistä alle 300
22943:  kia.                                               metrin etäisyydelle linjauksesta.
22944: 
22945:  2300321
22946: 2                                        1993 vp -   KK 666
22947: 
22948:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        antama päätös Teollisuuden Voimansiir-
22949: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              to Oy:lle voimajohdon rakentamisesta
22950: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              vastaisi Vantaan kaupungin Riipilän ky-
22951: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               län alueella olevan Reunankylän asuk-
22952:                                                           kaiden, Uudenmaan lääninhallituksen j~
22953:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Vantaan kaupungin voimajohdon raken-
22954:        ryhtyä, jotta valtioneuvoston 23.9.1993            tamislinjauksesta esittämiä näkemyksiä?
22955:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1993
22956: 
22957:                      Antti Kalliomäki                         Tarja Kautto
22958:                                           1993 vp -   KK 666                                          3
22959: 
22960: 
22961: 
22962: 
22963:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22964: 
22965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sijaintipaikka määrätään lunastuslain mukaises-
22966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti.
22967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vantaan kaupungin hyväksymällä yleiskaa-
22968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Kal-       valla ei sinänsä voi perustaa oikeutta siirtää
22969: liomäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        johto kaavassa ehdotettuun paikkaan Reunan
22970: sen n:o 666:                                          alueen eteläpuolelle. Hakijalla on lakiin perustu-
22971:                                                       va oikeus pitää johto nykyisessä paikassa. Van-
22972:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taan kaupunki on maankäytöllisistä syistä aiem-
22973:        ryhtyä, jotta valtioneuvoston 23.9.1993        minkin siirrättänyt sähkölinjoja ja maksanut
22974:        antama päätös Teollisuuden Voimansiir-         aiheutuneet kustannukset. Hakijayhtiö olisi siir-
22975:        to Oy:lle voimajohdon rakentamisesta           tänyt johdot ehdotettuun paikkaan, mikäli sille
22976:        vastaisi Vantaan kaupungin Riipilän ky-        olisi korvattu aiheutuvat lisäkustannukset 3,66
22977:        län alueella olevan Reunankylän asuk-          miljoonaa markkaa.
22978:        kaiden, Uudenmaan lääninhallituksen ja             Hakija on näyttänyt maanomistajien kirjalli-
22979:        Vantaan kaupungin voimajohdon raken-           sesti suostuneen lunastukseen. Mikäli maan-
22980:        tamislinjauksesta esittämiä näkemyksiä?        omistajat ovat myöhemmin peruuttaneet suostu-
22981:                                                       muksensa, hakija ei ole hyväksynyt peruutuksia.
22982:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Ministeriöllä tai valtioneuvostolla ei ole keinoja
22983: taen seuraavaa:                                       sen tilanteen varalta, että osapuolet eivät pääse
22984:                                                       sopimukseen. Viime kädessä kiistan voi ratkaista
22985:     Teollisuuden Voimansiirto Oy:n hallussa ole-      vain alioikeus.
22986: va 30 metrin levyinen voimajohtokäytävä on                Reunan alueella lähimpänä johtoa oleva talo
22987: vuonna 1939 lunastettu valtakunnalliseen säh-         on 20 metrin etäisyydellä ja sen ulkoseinän
22988: könsiirtokäyttöön. Tuolloin 110 kV:n johdot           kohdalla magneettikentän voimakkuuden teo-
22989: olivat suurimpia siirtojohtoja. Nykyään tähän         reettinen maksimi voisi olla johdinten siirtoky-
22990: tarkoitukseen käytetään 400 kV:n johtoja.             vyn perusteella noin 1,2 J.!T (mikroteslaa). Pit-
22991:     Hakiessaan 23.9.1993 myönnettyä lunastuslu-       känajan keskimääräinen kenttä tulee kuitenkin
22992: paa hakijayhtiö lähti siitä, että 400 kV:njohtimet    olemaan vain noin 0,7 J.!T. Kansainvälinen sätei-
22993: sijoitetaan samoihin pylväisiin olemassa olevien      lysuojeluyhdistus IRPA {lnternational Radiati-
22994: 110 kV:n johtimien kanssa. Myös viranomaiset,         on Protection Association) ja WHO ovat suosit-
22995: muun muassa Uudenmaan lääninhallituksen               taneet jatkuvalle magneettikenttäaltistukselle
22996: ympäristöosasto, ohjasivat yhtiötä käyttämään         raja-arvoa 100 J.!T ja koko työpäivän kestävälle
22997: aikaisemmin lunastettua johtokatua. Lisälunas-        altistukselle raja-arvoa 500 J.!T.
22998: tuksen tarve oli yleensä 6 metriä siellä, missä oli       Kauppa- ja teollisuusministeriö teetti vuosina
22999: mahdollista käyttää tavanomaisia harustettuja          1987-1988 selvityksen Voimajohtojen sähkö- ja
23000: pylväitä. Reunan alueella lisämaan lunastukseen       magneettikenttien biologiset vaikutukset ja ter-
23001: ei ollut mahdollisuuksia rakennuskannan takia,        veyshaitat, johon suomalaiset alan tutkijat ko-
23002: ja siellä on tarkoitus käyttää vapaasti seisovia      kosivat senhetkisen tiedon sekä Suomesta että
23003: teräspylväitä.                                        ulkomailta. Hanketta valvoi laaja sekä viran-
23004:     Hyväksyes~ään hakijayhtiön rakentamisil-          omaisista että alan sidosryhmistä ja tutkijoista
23005: moituksen 16.6.1992 kauppa- ja teollisuusminis-       koottu ryhmä. Tuolloin keskeisimmäksi johto-
23006: teriöllä ei ollut mahdollisuutta puuttua johdon       päätökseksi jäi, että aihetta normien valmiste-
23007:  sijaintiin, koska se ratkaistaan lunastusmenette-    luun ei ollut, mutta altistumista voimakkaille
23008: lyssä.                                                magneettikentille olisi vältettävä aina, kun se on
23009:     Korkein hallinto-oikeus on 10.9.1993 anta-        mahdollista. Tämän jälkeen asiasta on tehty
23010: missaan kahdessa päätöksessä, jotka koskivat          erilaisia tutkimuksia ja kartoituksia sekä koti-
23011: nyt puheena olevan 400 kV:n johdon sijoittami-        maassa että ulkomailla.
23012:  sesta tehtyjä valituksia, todennut, että johdon          Magneettikenttiä koskeva tutkimustieto ei ole
23013: 4                                         1993 vp -   KK 666
23014: 
23015: vielä siinä määrin yksiselitteistä, että sen perus-   rahoittamana on parhaillaan menossa selvitys-
23016: teella voitaisiin suoraan ryhtyä säätämään rajoi-     työ tämän hetken tutkimustiedon pohjalta. Työ
23017: tuksia altistumisesta magneettikentille. Ruotsin      valmistuu 30.4.1994. Sen jälkeen ministeriö har-
23018: viranomaiset ovat parhaillaan arvioimassa, an-        kitsee, mihin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä.
23019: tavatko viimeisimmät ruotsalaistutkimukset ai-           Valtioneuvoston 23.9.1993 antama lunastus-
23020: hetta joihinkin suosituksiin. Tanskassa loka-         lupapäätös on korkeimman hallinto-oikeuden
23021: kuussa 1992 julkaistu samantyyppinen tutkimus         tutkittavana muun muassa Reunan alueen asuk-
23022: ei tue ruotsalaistutkimusten tuloksia. Suomessa       kaiden valituksen perusteella. Mikäli korkein
23023: tehty vastaava tutkimus valmistui elokuussa           hallinto-oikeus kumoaa päätöksen, hallitus ryh-
23024: 1993. Sen tulokset poikkesivat edellä mainituista     tyy sen vaatimiin toimenpiteisiin.
23025: tutkimuksista. Kauppa- ja teollisuusministeriön
23026: 
23027:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
23028: 
23029:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
23030:                                           1993 vp -   KK 666                                           5
23031: 
23032: 
23033: 
23034: 
23035:                                      Tili Riksdagens Herr Ta/man
23036: 
23037:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           staterat att ledningens läge bestäms enligt inlös-
23038: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande          ningslagen.
23039: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Med den generalpian som Vanda stad har
23040: dagsman Kalliomäki m.fl. undertecknade spörs-         godkänt kan man inte i sig grunda rätt att flytta
23041: mål nr 666:                                           ledningen söder om Reuna som det föreslås i
23042:                                                       planen. Sökanden har lagstadgad rätt att hålla
23043:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ledningen på den nuvarande platsen. Vanda stad
23044:        sikt att vidta för att få statsrådets beslut   har av markdispositionsskäl tidigare flyttat ellin-
23045:        av 23.9.1993 tili Teollisuuden Voiman-         jer och betalt kostnadema för detta. Sökande-
23046:        siirto Oy om dragning av en kraftledning       bolaget skulle ha flyttat ledningama tili den
23047:        att motsvara de åsikter om linjedragning-      föreslagna platsen, om bolaget hade ersatts för
23048:        en för kraftledningen som invånama i           de tilläggskostnader på 3,66 miljoner mark som
23049:        byn Reuna i Ripuby i Vanda stad, läns-         detta medför.
23050:        styrelsen i Ny1ands Iän och Vanda stad             Sökanden har påvisat att markägama skrift-
23051:        har företrätt?                                 ligen har samtyckt tili inlösningen. lfall mark-
23052:                                                       ägama senare har återtagit sitt samtycke, har
23053:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sökanden inte godkänt detta. Ministeriet eller
23054: anföra följande:                                      statsrådet har inga metoder att ta tili för det
23055:                                                       fall att partema inte kan komma överens. 1
23056:    Den 30 meter breda kraftledningskorridoren         sista hand kan tvisten endast avgöras i under-
23057: som är i Teollisuuden Voimansiirto Oy:s besitt-       rätt.
23058: ning inlöstes 1939 för riksomfattande elöver-             Det hus i Reuna-området som är be1äget
23059: föring. Då var 110 kV:s ledningar de största          närmast ledningen ligger på ett avstånd av 20
23060: överföringsledningama. ldag används 400 kV:s          meter från den och vid husets yttervägg kan den
23061: ledningar för detta ändamål.                          teoretiska maximin för magnetfåltets styrka på
23062:    Då sökandebolaget ansökte om det inlös-            basis av ledningamas överföringsförmåga vara
23063: ningstillstånd som beviljades den 23 september        ca 1,2 J.!T (mikrotesla). På lång sikt kommer det
23064: 1993 utgick det ifrån att 400 kV:s ledningama         genomsnittliga fältet dock att vara endast ca
23065: p1aceras på samma stolpar som de existerande          0, 7 J.!T. lntemationella strålningsskyddsför-
23066: 110 kV:s ledningama. Också myndighetema,              eningen IRPA (lntemational Radiation Protec-
23067: bl.a. miljöavdelningen vid länsstyrelsen i Ny-        tion Association) och WHO har rekommenderat
23068: lands Iän, instruerade bolaget att använda den        ett gränsvärde om 100 J.!T för dem som fortgåen-
23069: tidigare inlösta ledningsgatan. Behovet av till-      de utsätts för magnetfålt och ett gränsvärde om
23070: läggsinlösning var i allmänhet 6 meter på de          500 J.!T för dem som utsätts under en hei arbets-
23071: ställen där det var möjligt att använda vanliga       dag.
23072: stagade stolpar. På området i Reuna var det inte          Handels- och industriministeriet Iät 1987-
23073: möjligt att lösa in mera mark p.g.a. byggnadsbe-      1988 göra en utredning om de biologiska effek-
23074: ståndet och där har man för avsikt att använda        tema och hälsoolägenheterna av kraftledningars
23075: fritt stående stålstolpar.                            ei- och magnetfålt, i viiken finska forskare på
23076:    Då handels- och industriministeriet den 16         området samlade in den information som fanns
23077: juni 1992 godkände sökandebolagets byggnads-          vid tidpunkten både här hemma och i utlandet.
23078: anmälan hade ministeriet inga möjligheter att         Projektet övervakades av en omfattande grupp
23079: ingripa i ledningens läge, eftersom detta avgörs      av myndigheter, intressegrupper och forskare på
23080: vid inlösningsförfarandet.                            området. Då blev den viktigaste slutsatsen att
23081:     Högsta förvaltningsdomsto1en har i två be-        det inte fanns något skäl att bereda några nor-
23082: slut av den 10 september 1993, som gällde             mer men att man alltid skulle undvika att utsätta
23083: besvär över läget för 400 kV:s ledningen, kon-        sig för kraftiga magnetfält när det bara var
23084: 6                                     1993 vp -   KK 666
23085: 
23086: möjligt. Efter detta har olika undersökningar     augusti 1993. Resultaten av den avvek från de
23087: och kartläggningar gjorts i saken både inom       ovan nämnda undersökningama. Ett utred-
23088: landet och utomlands.                             ningsarbete som handels- och industriministeriet
23089:    De forskningsrön som gäller magnetfålt är      finansierar pågår som bäst utgående från dagens
23090: ännu inte så entydiga att det på basis av dem     forskningsrön. Arbetet blir 1dart den 30 april
23091: direkt vore möjligt att stadga om begränsningar   1994. Efter detta överväger ministeriet vilka
23092: för hur mycket man får utsätta sig för magnet-    åtgärder det finns skäl att vidta.
23093: fält. De svenska myndighetema håller som bäst        Det beslut om inlösningstillstånd som statsrå-
23094: på att utvärdera om de senaste svenska under-     det gav den 23 september 1993 prövas som bäst
23095: sökningama ger anledning till några rekommen-     av högsta förvaltningsdomstolen bl.a. på grund
23096: dationer. En undersökning av samma slag, som      av besvär från invånama i Reuna. Ifall högsta
23097: publicerades i oktober 1992 i Danmark, stöder     förvaltningsdomstolen upphäver beslutet, vidtar
23098: inte resultaten i de svenska undersökningama.     regeringen de åtgärder som detta kräver.
23099: Motsvarande undersökning i Finland blev klar i
23100:     Helsingforsden 22 december 1993
23101:                                               Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
23102:                                                  1993 vp
23103: 
23104: Kirjallinen kysymys 667
23105: 
23106: 
23107: 
23108: 
23109:                                     Lehtosaari: Suomen metsien hoidosta ulkomaisissa tiedotusväli-
23110:                                        neissä esitettyjen tietojen oikaisemisesta
23111: 
23112: 
23113:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23114: 
23115:    Suomen metsien hoidosta ja kunnosta on              ten. Tällaisia vääriä ja yliampuvia tietoja ovat
23116: keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti. Metsät           levittäneet oman maamme kansalaiset. He kut-
23117: ovat kautta aikojen olleet suomalaisten toimeen-       suvat itseään ympäristön- ja luonnonsuojelijoik-
23118: tulon perusta. Tulevaisuudessakin näin on ole-         si. Harhaanjohtavaa mielikuvaa levittäessään he
23119: va, joten metsien tilasta ja asianmukaisesta           ovat leimanneet maamme koko metsäalan am-
23120: hoidosta on syytä huolehtia. Avoin kansalais-          mattitaidottomaksi ja piittaamattomaksi. Kiel-
23121: keskustelu on vienyt kehitystä metsän monipuo-         teinen leima vaikeuttaa suomalaisen metsäteolli-
23122: lisia mahdollisuuksia korostavaan suuntaan.            suuden kaupankäyntimahdollisuuksia ja heiken-
23123: Metsäalan ammattilaiset ovat kehittäneet sekä          tää meidän kilpailukykyämme.
23124: metsän hoitoa että korjuumenetelmiä luontoa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23125: kunnioittaviksi.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23126:     Keski-Euroopassa eivät tavalliset ihmiset tun-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23127: ne Suomen luonnon tilaa. Kuluttajina he halua-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23128: vat käyttäytyä ympäristöä säästäen. Siksi ei ole
23129: yhdentekevää, millaista tietoa he saavat Suomen                 Aikooko Hallitus puuttua ns. luon-
23130: metsistä.                                                     nonsuojelijoiden maatamme vahingoitta-
23131:     Saksan lehdistössä on esitetty väitteitä, joiden          vaan toimintaan, ja
23132: mukaan Suomen metsiä hoidetaan huonosti ja                      mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen
23133:  hakkuut suoritetaan metsiä tuhoten,jopa raiska-              metsäkuvan kirkastamiseksi?
23134: 
23135:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
23136: 
23137:                                            Markku Lehtosaari
23138: 
23139: 
23140: 
23141: 
23142:  230032]
23143: 2                                       1993 vp -   KK 667
23144: 
23145: 
23146: 
23147: 
23148:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23149: 
23150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telussa ei ole asetettu kyseenalaiseksi maamme
23151: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taloudellisen selkärangan, metsien puuntuotan-
23152: olette 8 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-      non kestävyyttä, mutta ekologisen kestävyyden
23153: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    on epäilty vaarantuvan toisaalta vanhojen met-
23154: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lehtosaaren      sien hävittämisen, toisaalta talousmetsien liian
23155: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 667:       voimakkaan käytön kautta.
23156:                                                        Maa- ja metsätalousministeriössä on valmis-
23157:          Aikooko Hallitus puuttua ns. luon-         teltavana metsätalouden ympäristöohjelma.
23158:        nonsuojelijoiden maatamme vahingoitta-       Työryhmän ehdotus valmistuu helmikuun lop-
23159:        vaan toimintaan, ja                          puun mennessä, jonka jälkeen on tarkoitus maa-
23160:          mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen      ja metsätalousministeriön ja ympäristöministe-
23161:        metsäkuvan kirkastamiseksi?                  riön kesken vahvistaa periaatteet ja suuntaviivat
23162:                                                     metsätalouden ympäristönsuojelutoimien to-
23163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teuttamiseksi. Samanaikaisesti ympäristöminis-
23164: vasti seuraavaa:                                    teriössä on valmisteilla Suomen metsäluonnon
23165:                                                     monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävä stra-
23166:    Suomen metsätaloudesta on eräissä Keski-         tegia, joka tukee maa- ja metsätalousministeriön
23167: Euroopan tiedotusvälineissä levitetty vääriä tie-   metsätalouden ympäristöohjelman työtä.
23168: toja. Vaikka näiden yksittäisten tapausten mer-        Lehdistölle ja muille tiedotusvälineille annetut
23169: kitystä ei pidä yliarvioida, on niihin kuitenkin    vastineet eivät ole oikea tie julkisuudessa ollei-
23170: suhtauduttava vakavasti, sillä yhä korostuneem-     den virheellisten tietojen oikaisemiseksi. Asialle
23171: pi suuntautuminen ympäristöä säästävään kulu-       on eduksi, että metsätalouden todellisuudesta ja
23172: tukseen voi vääriin tietoihin perustuvana aiheut-   tehtävistä ympäristönsuojelutoimista tiedote-
23173: taa haittaa Suomelle.                               taan laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti.
23174:    Kansalaisjärjestöjen arvosteluun voidaan vas-        Kaikissa luontevissa kansainvälisissä yhteyk-
23175: tata metsätaloutta koskevilla saavutuksilla ja      sissä tulee toimittaa oikeata tietoa käynnissä
23176: jatkamalla määrätietoisesti kestävän metsä-         olevien toimien pohjalta. Bonnin suurlähetys-
23177: talouden syventämistä vastaamaan nykyistä, ai-      töön Saksassa on nimitetty metsäalan asiantun-
23178: kaisempaa laajemmin määriteltyä kestävän met-       tija yhtenä tehtävänään lisätä oikean tiedon
23179: sätalouden tavoitetta. Suomi kuuluu maapallon       saatavuutta Keski-Euroopassa. Lisäksi on
23180: johtaviin maihin kestävän metsätalouden har-        käynnissä ulkomaille suunnattu, osin valtion
23181: joittajana ja sen kehittäjänä. Suomalainen met-     rahoittama tiedotushanke, jolla pyritään anta-
23182: sätalous kestää avoimen tarkastelun sekä vertai-    maan tietoa meillä harjoitettavasta metsätalou-
23183: lun mihin tahansa metsätalousmaahan. Keskus-        desta.
23184: 
23185:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
23186: 
23187:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
23188:                                         1993 vp -   KK 667                                            3
23189: 
23190: 
23191: 
23192: 
23193:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
23194: 
23195:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        helst. 1 diskussionen har vårt lands ekonomiska
23196: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av      ryggrad, dvs. skogamas virkesproduktion, inte
23197: den 8 december 1993 tili vederbörande medlem        ifrågasatts, men den ekologiska varaktigheten
23198: av statsrådet översänt avskrift av följande av      har misstänkts bli äventyrad å ena sidan genom
23199: riksdagsman Lehtosaari undertecknade spörs-         utplåningen av gamla skogar och å andra sidan
23200: mål nr 667:                                         genom ett alltför kraftigt utnyttjande av ekono-
23201:                                                     miskogar.
23202:           Ämnar Regeringen ingripa i de s.k.           Vid jord- och skogsbruksministeriet bereds ett
23203:        naturvårdamas verksamhet, som skadar         miljöprogram för skogshushållningen. Arbets-
23204:        vårt land, och                               gruppens förslag blir klart före utgången av
23205:           vad ämnar Regeringen göra för att         februari, varefter det är meningen att jord- och
23206:        förbättra bilden av den finska skogen?       skogsbruksministeriet och miljöministeriet skall
23207:                                                     fastställa principema och riktlinjema för genom-
23208:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förandet av miljövårdsåtgärdema inom skogs-
23209: anföra följande:                                    hushållningen. Vid miljöministeriet bereds sam-
23210:                                                     tidigt en strategi vars syfte är att trygga skogsna-
23211:    1 vissa informationsmedier i Mellaneuropa        turens mångfald i Finland. Denna strategi stöder
23212: har det spritts felaktig information om skogshus-   arbetet på miljöprogrammet för skogshushåll-
23213: hållningen i Finland. Trots att betydelsen av       ningen vid jord- och skogsbruksministeriet.
23214: dessa enstaka fall inte bör överskattas, måste de      Genmälen i tidningspressen och andra infor-
23215: dock tas på allvar eftersom den allt mera accen-    mationsmedia är inte den rätta vägen då det
23216: tuerade inriktningen på en användning som           gäller att rätta felaktig information som före-
23217: skonar miljön kan vara tili nackdel för Finland     kommit i offentligheten. Saken vinner på att det
23218: om den baserar sig på felaktig information.         lämnas omfattande och långsiktig information
23219:    Det är möjligt att bemöta medborgarorgani-       om realitetema inom skogshushållningen och
23220: sationemas kritik med hjälp av resultat inom        om miljövårdsåtgärdema.
23221: skogshushållningen och genom att målmedvetet           1 alla naturliga intemationella sammanhang
23222: fortsätta fördjupningen av den varaktiga skogs-     bör man förmedla korrekt information utgående
23223: hushållningen så att den motsvarar nuvarande,       från de åtgärder som är aktuella. En sakkunnig
23224: utförligare än tidigare formulerade mål för en      inom skogsbranschen har förlagts tili ambassa-
23225: varaktig skogshushållning. Finland hör tili jor-    den i Bonn i Tyskland, med uppgift bl.a. att
23226: dens ledande Iänder i fråga on idkandet av          förbättra tillgången tili korrekt information i
23227: varaktig skogshushållning och utvecklandet av       Mellaneuropa. Dessutom pågår ett delvis statsfi-
23228: denna hushållning. Den finska skogshushåll-         nansierat utlandsinformationsprojekt, genom
23229: ningen tål en öppen granskning och en jämförel-     vilket man strävar tili att informera om vår
23230: se med vilket annat skogshushållningsland som       skogshushållning.
23231:      Helsingforsden 20 december 1993
23232: 
23233:                                                       Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
23234:                                                1993 vp
23235: 
23236: Kirjallinen kysymys 668
23237: 
23238: 
23239: 
23240: 
23241:                                   Luhtanen ym.: Vanhojen opintolainojen korkojen alentamisesta
23242: 
23243: 
23244: 
23245:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23246: 
23247:    Peruskorko on laskenut tänä vuonna kuusi          levat 7,6 prosentista 8,8 prosenttiin, mikä on
23248: kertaa ja on tällä hetkellä 5,5 prosenttia. Samoin   huomattavasti alle vanhojen opintolainojen ko-
23249: markkinakorot laskevat jatkuvasti. Kuukauden         ron. Lisäksi on huomattava, että valtion varoista
23250: ja kolmen kuukauden heliborkorot lähestyvät jo       maksettavaksi tulevat takausvastuut ovat kol-
23251: peruskoron tasoa.                                    miokertaistumassa 35 miljoonasta markasta 110
23252:    Sen sijaan vanhojen eli valtion korkotuke-        miljoonaan markkaan vuodesta 1990 vuoteen
23253: mien opintolainojen korko on tällä hetkellä           1993.
23254: 11,55 prosenttia. Valtioneuvoston ja pankkien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23255: välisen sopimuksen mukaisesti korko laskee 10,1      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23256: prosenttiin 1.1.1994. Tämä ei kuitenkaan riitä.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23257:    Vaikka korko laskeekin 10,1 prosenttiin ensi      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23258: vuoden alusta lukien, opiskelijan maksama kor-
23259: ko-osuus säilyy opiskeluaikana samana eli 4,25                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23260: prosenttina. Valtion pankeille maksama vanho-               ryhtyä, jotta vanhojen opintolainojen
23261: jen opintolainojen korkotuki on 5,85 prosenttia,            korko saataisiin pikaisesti lasketuksi vas-
23262: joka on enemmän kuin peruskorko. Nykyisten                  taamaan nykyistä korkotasoa?
23263:  markkinaehtoisten opintolainojen korot vaihte-
23264: 
23265:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
23266: 
23267:           Leena Luhtanen                 Jukka Gustafsson              Antti Kalliomäki
23268:           Iiris Hacklin                  Tarja Kautto                  Erja Lahikainen
23269:           Johannes Koskinen              Jouni Backman                 Marja-Liisa Tykkyläinen
23270: 
23271: 
23272: 
23273: 
23274: 2300321
23275: 2                                        1993 vp -   KK 668
23276: 
23277: 
23278: 
23279: 
23280:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23281: 
23282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voston 16.12.1993 tekemän päätöksen mukai-
23283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesti 1.1.1994 lukien 10,1 prosenttiin. Opintolai-
23284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nojen koron määräytymisperusteena oleva
23285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena           markkatalletusten keskikorko tarkastelujaksolla
23286: Luhtasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          1.10.1992-30.9.1993 oli 5,72 prosenttia. Viimei-
23287: myksen n:o 668:                                      simpiin käytettävissä oleviin tietoihin perustu-
23288:                                                      van ennakkoarvion valossa opintolainan korot
23289:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alentuisivat vuoden 1995 alusta noin 8 prosent-
23290:        ryhtyä, jotta vanhojen opintolainojen         tiin, jos talletusten korkotaso pysyy suunnilleen
23291:        korko saataisiin pikaisesti lasketuksi vas-   nykyisellään.
23292:        taamaan nykyistä korkotasoa?                      Korkotuettujen opintolainojen enimmäiskor-
23293:                                                      ~o pysyy nykyisessä järjestelmässä vakaana.
23294:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Akilliset korkohuiput ja nopeat koronlaskut
23295: vasti seuraavaa:                                     tuntuvat tietyllä viipeellä. Vuosina 1991 ja 1992
23296:                                                      korkotason voimakkaasti noustessa korkotuet-
23297:    Opintolainojen korko on sidoksissa pankkien       tujen opintolainojen korot olivat huomattavasti
23298: markkatalletuksille maksamaan korkoon. Ko-           yleistä korkotasoa edullisemmat. Jopa opiskeli-
23299: ron nousun perussyynä on siis pankkien edeltä-       jajärjestöt vaativat korkotukilainojen säilyttä-
23300: vinä vuosina talletuksille maksamat ylikorkeat       mistä opintotuen uudistamisen yhteydessä.
23301: korot.                                                   Nyt korkotason nopeasti laskiessa koron
23302:    Koska koron määräytyminen perustuu pank-          mukautuminen markkinoilla vallitsevaan korko-
23303: kien talletuksille maksamaan korkoon, joudu-         tasoon tapahtuu myös viipeellä. Korkotuettujen
23304: taan korkoa tarkistamaan jälkikäteen. Tämä           opintolainojen korkotaso on kuitenkin jo alle
23305: järjestelmä takaa lainansaajalle edullisen korko-    nykyisten kulutusluottojen, ja korkokehityksen
23306: kehityksen erityisesti tilanteessa, jossa pankit     laskeva suunta jatkuu vuodenvaihteessa tapah-
23307: pyrkivät kasvattamaan korkomarginaaliaan.            tuvan tarkistuksen jälkeenkin. Opintolainojen
23308: Korko vahvistetaan vuodeksi kerrallaan. Erää-        tämänhetkisen korkotason osalta kysymyksessä
23309: nä ongelmana on ollut, että koron tarkistusajan-     on siis tilapäinen siirtymäkauden ongelma, jota
23310: kohta on 1.4., vaikka määräytymisjakso päättyy       ei vakaan korkokehityksen oloissa lainkaan oli-
23311: jo edellisen syyskuun lopussa. Tämän epäkoh-         si.
23312: dan lieventämiseksi tarkasteluajanjakso on               Nyt ero markkinaehtoisten opintolainojen
23313:  16.12.1993 annetulla valtioneuvoston päätöksel-     korkotasoon on runsas prosenttiyksikkö ja se
23314: lä muutettu vuodenvaihteeseen. - Tämä on             kuroutuu umpeen p.oin vuoden päästä. Yhden
23315: jatkossakin pankkien ja opetusministeriön välil-     prosenttiyksikön vaikutus korkeakouluopiskeli-
23316: lä sovitun mukaisesti tarkoitus pitää tarkistus-     jan keskimääräisellä noin 60 000 markan opinto-
23317: ajankohtana.                                         lainalla kuukauden korkomenoon on 50 mark-
23318:    Lokakuussa 1993 kaikkien yleisölle myönnet-       kaa ja muiden oppilaitosten opiskelijoiden noin
23319: tyjen markkaluottojen keskikorko oli 9,28 pro-       28 000 markan lainamäärällä noin 23 markkaa.
23320: senttia. Tässä on mukana yritysten korkotasol-           Muiden kuin korkotuettujen opintolainojen
23321: taan kotitalousluottoja alempi luototus. Samas-      korkptaso on kysymyksen perustelujen mukaan
23322: sa kuussa uusien kotitalouksille myönnettyjen        edullinen. Osaltaan tähän vaikuttavat valtion
23323: luottojen keskikorko oli 9,69 prosenttia. Asunto-    antaman takauksen lisäksi pankkien asiakas-
23324: luottojen keskikorko oli 9,47 prosenttiaja uusien    hankinnan tarpeet sekä lainan sosiaalinen tar-
23325: asuntoluottojen 9,05 prosenttia. Kotitalouksille     koitusperä. Korkotason, lainannosto- ja lainan-
23326: myönnettyjen uusien kulutusluottojen keskikor-       hoitomaksujen sekä muihin lainajärjestelmään
23327: ko oli 10,82 prosenttia ja kulutusluottokannan       liittyvien kustannusten pitämiseksi mahdollisim-
23328: keskikorko oli 10,28 prosenttia. Korkotuettujen      man alhaisena opetusministeriö on seurannut
23329: opintolainojen enimmäiskorko laskee valtioneu-       lainajärjestelmän toimintaa yhteistyössä pank-
23330:                                         1993 vp -   KK 668                                            3
23331: 
23332: kien ja opiskelijajärjestöjen kanssa ja pyrkinyt    maksetaan takaisin, joten niille edelleen makse-
23333: edistämään tiedonkulkua.                            taan korkotukea. Opiskelijat saavat siis saman-
23334:    Tarkoituksena on edelleen jatkaa yhteistyötä     aikaisesti uutta korkeampaa opintorahaa ja kor-
23335: pankkitahon kanssa opiskelijan kannalta mah-        kotukea vanhan järjestelmän mukaisille lainoil-
23336: dollisimman edulliseen ja turvattuun kokonaisti-    le.
23337: lanteeseen pääsemiseksi ja sen varmistamiseksi,         Eräänä myönteisenä vaikutuksena uudiste-
23338: että opintolainajärjestelmä toimii mahdollisim-     tusta opintolainajärjestelmästä voidaan pitää
23339: man kitkattomasti. Yhteistyön tarkoituksena on      sitä, että uudistuksen piirissä jo nyt olevilla
23340: osaltaan turvata se, että pankkien halu myöntää     korkeakouluopiskelijoilla velkaantumishaluk-
23341: opintolainoja säilyy.                               kuus on jäänyt alle 15 o/o:iin entisestä. Tämä tulee
23342:    Eduskunta on 7.12.1993 osaltaan hyväksynyt       osaltaan myös vähentämään valtion varoista
23343: opintotukiuudistuksen laajentamisen myös mui-       maksettavaksi tulevia takausvastuusaatavia.
23344: hin oppilaitoksiin kuin korkeakouluihin. Tämä           Hallituksen jo suorittamin toimenpitein on
23345: merkitsee sitä, että jo ensi lukuvuodesta alkaen    voitu estää korkotuettujen opintolainojen kor-
23346: kaikki opiskelijat ovat uusien, edelleen valtion    ko-ongelman kärjistyminen ja voitu sopia tule-
23347: takaamien lainojen osalta markkinaehtoisten         vien alennusten aikaistamisesta. Aleneva korko-
23348: lainojen piirissä. Lainojen merkitys opintotuessa   taso yhdessä sovitun koron määräytymisperus-
23349: tosin jää vähäisemmäksi suoran tuen voimak-         teen kanssa tulee johtamaan koron laskemiseen
23350: kaan nousun johdosta ja tulee johtamaan siihen,     noin 8 prosenttiin jo vuoden 1995 alussa. Ope-
23351: että koko korkokysymyksen merkitys toimeen-         tusministeriö tulee jatkamaan neuvotteluja
23352: tulon kannalta vähenee. Korkotukilainat jäävät      pankkien edustajien kanssa mahdollisuuksista
23353:  nykyisten menettelytapojen piiriin, kunnes ne      lisähelpotuksiin siirtymäkaudella.
23354:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993
23355: 
23356:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
23357: 4                                          1993 vp -    KK 668
23358: 
23359: 
23360: 
23361: 
23362:                                       Till Riksdagens Herr Talman
23363: 
23364:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             de depositioner som utgör grunden för faststäl-
23365: anger har Ni, Herr Talman, till vederhörande            lande av räntan på studielån var 5, 72% under
23366: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         perioden 1.10.1992-30.9.1993. Enligt en för-
23367: dagsman Leena Luhtanen m.fl. undertecknade              handsuppskattning som haserar sig på de
23368: spörsmål nr 668:                                        senaste uppgifteroa minskar räntan på studielån
23369:                                                         till ca 8% vid ingången av 1995, om depositions-
23370:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          räntan i stort sett förhlir oförändrad.
23371:         ta för att räntan på gamla studielån                Maximiräntan för studielån med räntestöd
23372:         snahht skall kunna sänkas så att den            förhlir stahil i nuvarande system. Plötsliga ränte-
23373:         motsvarar gällande räntenivå?                   toppar och snahha ränteminskningar syns lång-
23374:                                                         sammare. Under 1991 och 1992 när räntenivån
23375:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt               snahht steg var räntoroa på de räntestödda
23376: anföra följande:                                        studielånen avsevärt förmånligare än den all-
23377:                                                         männa räntenivån. Till och med studentorgani-
23378:     Räntan på studielån är hunden till den ränta        sationeroa krävde att de räntestödda lånen skul-
23379: som hankeroa hetalar på depositioner. Den               le hihehållas i samhand med studiestödsrefor-
23380: grundläggande orsaken till att räntan stigit är de      men.
23381: överstora räntesatser som hankeroa hetalt på                Nu när räntenivån snahht håller på att sjunka
23382: depositioner under föregående år.                       sker anpassningen till marknadsräntan också
23383:     Eftersom räntan haserar sig på den ränta som        med en viss fördröjning. Räntenivån för studie-
23384: hankeroa hetalar på depositioner, hlir man              lånen med räntestöd ligger dock lägre än nivån
23385: tvungen att justera den i efterskott. Detta system      för konsumtionskrediter och den sjunkande rän-
23386: garanterar låntagaroa en förmånlig ränteutveck-         tenivån fortgår även efter justeringen vid årsskif-
23387: ling, i synnerhet i en situation där hankerna           tet. För den nuvarande räntenivån för studielån
23388: försöker höja sina räntemarginaler. Räntan fast-        är det fråga om ett tillfålligt övergående pro-
23389: ställs för ett år i sänder. Ett prohlem har varit att   hlem, som inte skulle existera under en stahil
23390: tidpunkten då räntanjusteras är 1.4, trots att den      rän teutveckling.
23391: period för viiken räntan fastställs upphör redan            Nu är skillnaden till räntenivån för studielån
23392: vid utgången av föregående septemher. För att           på marknadsvillkor en dryg procentenhet och
23393: lindra detta missförhållande har perioden genom         den försvinner efter ca ett år. Verkan för högsko-
23394: statsrådets heslut 16.12.1993 förskjutits till års-     lestuderande med genomsnittliga lån på 60 000
23395: skiftet. Genom ett avtal mellan undervisningsmi-        mark är ca 50 mark i månaden och för studeran-
23396: nisteriet och hankeroa är avsikten att även i           de vid andra läroanstalter med ca 28 000 mark i
23397: fortsättningen hålla årsskiftet som tidpunkt då         lån är ca 23 mark.
23398: räntan justeras.                                            Enligt motiveringen till spörsmålet är ränteni-
23399:     1 oktoher 1993 var medelräntan på krediter          vån för studielån utan räntestöd förmånlig. För
23400: som heviljats allmänheten 9,28 %. Med finns             sin del inverkar på detta förutom statsgarantin
23401: även kreditgivningen till företagen, för vilka          även hankeroas behov av kunder och lånets
23402: räntesatsen var lägre än krediteroa till hushållen.     sociala syfte. För att räntenivån, avgifteroa för
23403: Samma månad var medelräntan på nya krediter             att lyfta och sköta lånen och de övriga kostna-
23404: till hushållen 9,69 %. Medelräntan på hostads-          deroa för lånesystemet skall kunna hållas så låga
23405: krediter var 9,47% och 9,05% på nya hostads-            som möjligt har undervisningsministeriet följt
23406: krediter. Medelräntan på nya konsumtionskre-            verksamheten i samarhete med hankeroa och
23407: diter till hushållen var 10,82 % och medelräntan        studentorganisationeroa och försökt förhättra
23408: på konsumtionskrediteroa 10,28 %.                       informationen.
23409:     Maximiräntan på studielån med räntestöd                 Avsikten är fortfarande att fortsätta samarbe-
23410: sjunker enligt statsrådets heslut 16.12.1993 till       tet med hankeroa i syfte att åstadkomma en så
23411: 10,1% från och med 1.1.1994. Medelräntan för            förmånlig och trygg helhetssituation som möjligt
23412:                                          1993 vp -   KK 668                                        5
23413: 
23414: för de studerande och att se till att systemet med   diestödet kan man anse vara att bland de hög-
23415: studielån fungerar så friktionsfritt som möjligt.    skolestuderande som nu omfattas av reformen är
23416: Ändamålet med samarbetet är för sin del att          benägenheten till skuldsättning mindre än 15 %
23417: säkerställa att bankerna fortfarande vill bevilja    av dem som omfattades av det tidigare systemet.
23418: studielån.                                           Detta kommer för sin del även att minska de
23419:    Riksdagen godkände 7.12.1993 att studie-          borgensfordringar som skall betalas av stats-
23420: stödsreformen utvidgas att även omfatta andra        medel.
23421: 1äroanstalter än högskolorna. Detta innebär att          Genom åtgärder som regeringen redan vidta-
23422: redan från ingången av nästa läsår alla studeran-    git har man kunnat undvika att ränteproblemen
23423: de får lån på marknadens villkor, och staten         som har anknytning till de räntestödda studie-
23424: borgar fortfarande för dem. 1 studiestödet får lån   lånen tillspetsas, och man har kunnat avtala om
23425: mindre betydelse när det direkta stödet kraftigt     tidigareläggning av kommande räntesänkning-
23426: ökar, vilket leder tili att räntefrågan får mindre   ar. Den sjunkande räntenivån tillsammans med
23427: betydelse för utkomsten. Räntestödslånen faller      den överenskomna grunden för fastställande av
23428: under nu gällande förfarande tills de återbetalas,   räntan kommer att leda tili en sänkt ränta på
23429: varför de fortfarande åtnjuter räntestöd. De         8 % redan vid ingången av 1995. Undervisnings-
23430: studerande får således samtidigt ny högre studie-    ministeriet kommer att fortsättta förhandlingar-
23431: penning och räntestöd får lånen enligt det äldre     na med bankernas företrädare om möjligheterna
23432: systemet.                                            tili ytterligare lättnader under övergångsperio-
23433:    Som en positiv följd av det reformerade stu-      den.
23434: 
23435:      Helsingfors den 30 december 1993
23436: 
23437:                                                               Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
23438:                                                   1993 vp
23439: 
23440: Kirjallinen kysymys 669
23441: 
23442: 
23443: 
23444: 
23445:                                     Dromberg ym.: Taiteilijoiden tekijäntiliä koskevan lainsäädännön
23446:                                        aikaansaamisesta
23447: 
23448: 
23449:                                      Eduskunnan H.erra Puhemiehelle
23450: 
23451:     Lokakuun 1 paiVana 1993 hyväksymässään              kohteena. Tavoitteeksi asetettu verotuksen prog-
23452: valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon          ressiivisuuden lieventäminen edelleen vaikuttaa
23453: johdosta antamassaan lausumassa eduskunta               sekin erityisten tuloksentasauskeinojen tarpee-
23454: edellyttää hallituksen mm. "ryhtyvän pikaisiin          seen vastaisuudessa."
23455: toimenpiteisiin taiteilijoiden sosio-ekonomisen             Näin taiteilijoiden yritykset verotuksen kor-
23456: aseman selvittämiseksi" - toivottavasti myös            jaamiseksi ovat aina kaatuneet siihen epäoikeu-
23457: parantamiseksi. Taiteilijat ovat lukuisia kertoja       denmukaiseen asenteeseen, että taiteilijakuntaa
23458: vaatineet verotusjärjestelmän korjaamista niin,         liian pienenä ryhmänä ei voida ottaa erikseen
23459: että se ottaisi huomioon taiteilijoiden tulon epä-      huomioon.
23460: säännöllisyydet. Kahdesti 1990-luvulla hallitus             Eurooppalaiset kuvataiteilijat kokoontuivat
23461: on vastannut kansanedustajien kirjallisiin kysy-        Unescon alaisen kansainvälisen taideliiton Eu-
23462: myksiin, joissa käsitellään taiteilijoiden tulove-      roopan alueen kokoukseen Dubliniin syyskuus-
23463:  rotuksen korjaamista paremmin kansainvälistä           sa. Kokouksessa hyväksyttiin yksimielisesti Eu-
23464:  käytäntöä vastaavaksi ja työn rahoitusrakentee-        roopan kuvataiteilijoiden oikeuksien julistus,
23465:  seen sopivaksi. Esimerkiksi tammikuussa 1991           jossa kiinnitetään huomiota keskeisimpiin taitei-
23466:  antamassaan vastauksessa ministeri Ulla Puo-           lijoiden työskentelyolosuhteita ja elämistä kos-
23467:  lanne totesi: " ... harkittaessa muutoksia taiteili-   keviin kysymyksiin. Verotuksen osalta Dublinin
23468: joiden verokohteluun olisi edettävä lähinnä ole-        julistuksessa 1993 todetaan mm., että "kuvatai-
23469:  massa oleviatulontaso-ja varausmahdollisuuk-           teilijoilla on oikeus sellaiseen verotusjärjestel-
23470:  sia kehittämällä. Verovelvollisten tasapuolisen        mään, joka ottaa huomioon kuvataiteilijoiden
23471:  kohtelun vuoksi olisi tällöinkin vältettävä pel-       tulojen epäsäännöllisyyden".
23472:  kästään taiteilijoihin sovellettavien erityissään-          Dublinin kannanotto on sisällöltään saman-
23473:  nösten ottamista lakiin. Mahdollisiin muutok-          lainen kuin Euroopan parlamentin päätöslausel-
23474:  siin ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista ryh-       ma (A 3-0389/91 ), jossa "kehotetaan komissio-
23475:  tyä, ennen kuin verouudistuksen yhteydessä to-         ta varmistamaan, että sen kulttuuriseen toimin-
23476:  teutettujen muutosten vaikutus taiteilijakunnan        taohjelmaan sisältyy taiteilijoita koskeva sään-
23477:  verorasitukseen on selvillä."                           nös, joka takaisi, että yhteiskunta tunnustaa
23478:      Marraskuussa 1991 antamansa vastauksen             taiteilijat tarjoamalla heille kunnollisen toimeen-
23479:  ministeri Viinanen lopetti toteamalla: "Pohjois-        tulon ja kohtuullisen sosiaaliturvan niinäkinjak-
23480:  maisen pääomaverotusratkaisun toteutuminen              soina, jolloin he eivät saa palkkaa, tarjoamalla
23481:  edellyttäisi paitsi pääomatulojen yhtenäistä ve-       soveltuvan verojärjestelmän, joka ottaa huo-
23482:  rokantaa myös veropohjan vahvistamista mm.             mioon heidän tulojensa epäsäännöllisyyden,
23483:  elinkeinoverotuksen varausjärjestelmää karsi-          sekä tarjoamalla tyydyttävän eläkejärjestel-
23484:  malla. Tässä yhteydessä tulee selvitettäväksi          män".                                              .
23485:  progressiivisen asteikon mukaan verotettavien               Verotusjärjestelmän tulisikin tunnustaa taitei-
23486:  yksityisten ammatin- ja liikkeenharjoittajien tu-      lijan työn ja toiminnan erityisolot sekä ottaa
23487:  loksen tasaustarve. Tähän verovelvollisten ryh-         riittävästi huomioon tulojen epäsäännöllinen ja-
23488:  mään kuuluvat myös ammattitaiteilijat. Lisäksi          kautuminen kalenterivuotta pidempiin jaksoi-
23489:   pääomaveroprojektin yhteydessä selvitetään             hin. Parhaan tiedossa olevan mallin tälle erilli-
23490:   tappiontasausjärjestelmän tul ontasaussäännös-         seksi järjestetyksi esitetylle laille tarjoaakin
23491:   ten kehittämistarve. Näin ollen kysymyksessä           Ruotsin hyväksytty laki tekijäntilistä, joka on
23492:   tarkoitetut ongelmat ovat laajemman selvityksen        säädetty vuonna 1979. Suomessakin hallituksen
23493: 
23494: 2300321
23495: 2                                          1993 vp -    KK 669
23496: 
23497: tulisi ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin taiteilijoi-   paremmin oman taiteellisen työnsä ja turvata sen
23498: den verotusta jaksottavan tekijäntililainsäädän-        jatkuvuuden. Lisäksi sen avulla voitaisiin turva-
23499: nön säätämiseksi.                                       ta epätasaisista työmahdollisuuksista kärsivän
23500:    Tekijäntililainsäädäntöön tulisi sisällyttää ai-     aputyövoiman tasaisempi työllistyminen. Teki-
23501: nakin seuraavia asioita: Taiteilija saisi verotuk-      jäntiliä käyttävä taiteilija pystyisi lisäksi maksa-
23502: sessa työprosessin kestoa vastaavan mahdolli-           maan yrittäjäeläkejärjestelmän mukaiset vakuu-
23503: suuden jaksottaa sellaista kokonaistuloa, joka          tusmaksut vuosittain ja turvaisi näin itselleen
23504: tulee hänelle taiteellisten teosten tekijänä ja tuot-   oikeudenmukaisemman eläketurvan.
23505: tajana. Tämä tulo maksettaisiin erityiselle teki-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23506: jäntilille rahoituslaitokseen. Vuosittain tilille       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23507: voitaisiin tallettaa määräosa vuotuisesta tulosta.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23508: Tilille maksetut rahat voisi käyttää viiden seu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23509: raavan vuoden aikana joko yhtenä tai useampa-
23510: na eränä. Nostetut rahat tulisivat verotettaviksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23511: nostovuoden aikana.                                             ryhtyä taiteilijoiden tekijäntiliä koskevan
23512:    Tekijäntililainsäädännön säätäminen mah-                     lainsäädännön aikaansaamiseksi Suo-
23513: dollistaisi epäsäännöllisesti kertyvän tulon jak-               meen?
23514: sottamisen niin, että taiteilija voisi itse rahoittaa
23515:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
23516: 
23517:           Kaarina Dromberg                 Leena Luhtanen                  Mirja Ryynänen
23518:           Eero Paloheimo                   Tuulikki Ukkola                 Riitta Saastamoinen
23519:                                            1993 vp -   KK 669                                            3
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 
23524:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23525: 
23526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hin sovelletaan, voi verotuksen tulontasaus tulla
23527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kyseeseen silloin, kun tulo kertyy epäsäännölli-
23528: olette 8 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-         sesti. Taiteilijan saadessa verovuonna vähintään
23529: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       15 000 markan suuruisen ansiotulon, joka on
23530: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kaarina             kertynyt etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useam-
23531: Drombergin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         malta vuodelta ja joka on vähintään neljäsosa
23532: myksen n:o 669:                                        hänen verovuonna saamansa puhtaan ansiotu-
23533:                                                        lon yhteismäärästä, hän voi vaatia verotuksessa
23534:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tulontasauksen toimittamista. Tällaisena tulona
23535:        ryhtyä taiteilijoiden tekijäntiliä koskevan     voidaan pitää taiteilijan valmistaman yhden tai
23536:        lainsäädännön aikaansaamiseksi Suo-             useamman taideteoksen kalenterivuoden aikana
23537:        meen?                                           tapahtuneesta yhdestä tai useammasta myynnis-
23538:                                                        tä saamien tulojen yhteismäärää. Tulontasausta
23539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taiteilija voi vaatia myös silloin, kun em. kertatu-
23540: vasti seuraavaa:                                       lo sisältyy elinkeinotoimintaan.
23541:                                                            Tulontasaussäännöstön avulla voidaan pää-
23542:     Taiteilijoiden ja erityisesti kuvataiteilijoiden   osin poistaa epäsäännöllisesti kertyvän tulon
23543: verotukseen liittyvät ongelmat ovat viime vuosi-       verotusongelmat Näin ollen ei ole syytä ottaa
23544: na olleet useaan otteeseen esillä. Näistä mainitta-    käyttöön näissä oloissa taiteilijoiden verotusta
23545: koon harrastustoiminnan ja varsinaisen taiteili-       varten tekijäntilijärjestelmää eikä muutakaan
23546: ja-ammatin harjoittamisen välinen rajanveto-           samaa tavoitetta ajavaa verotusta monimutkais-
23547: ongelma, joka on tosin olennaisesti lieventynyt        tavaa järjestelmää. Kysyjien ehdottama malli
23548: verotusmenettelymuutosten ansiosta. Edelleen           tulisi myös todennäköisesti olemaan eräiltä osin,
23549: kuitenkin koetaan, kuten kysymyksen peruste-           kutenjärjestelmän piiriin luettavien taiteilijoiden
23550: luista ilmenee, ongelmalliseksi tulojen epäsään-       ja sen soveltamisalaan kuuluvien tulojen osalta,
23551: nöllinen kertyminen. Lääkkeeksi kysyjät ehdot-         hyvinkin tulkinnallinen. Tulon verottamiseen
23552: tavat ns. tekijäntililainsäädännön säätämistä,         liittyvä ehto olisi myös omiaan synnyttämään
23553: joka mahdollistaisi verotuksessa jaksottaa työ-        erilaisia keinotekoisia järjestelyjä, joilla tilillä
23554: prosessin aikana taiteellisen teoksen tuottami-        olevat varat tai osa niistä saadaan tosiasiallisesti
23555: sesta saatua kokonaistuloa. Järjestelmässä mää-        käyttöön, vaikka varoja ei muodollisesti olisi-
23556: räosa vuotuisesta tulosta voitaisiin tallettaa ra-     kaan vielä tililtä nostettu.
23557: hoituslaitokseen ja tulo verotettaisiin seuraavien         Nyt puheena oleva ongelman alkulähde on
23558: viiden vuoden aikana sitä mukaa kuin varoja            meidän korkea marginaaliverotuksemme. Jos ja
23559: nostetaan tililtä. Ehdotettu järjestelmä lienee        kun tätä tasoa voidaan laskea, poistuvat tai
23560: tarkoitettu koskemaan vain kuvataiteilijoita.          vähintäänkin lievenevät edellä mainitusta syystä
23561:     Taiteilijoiden verotus voidaan toimittaa joko      mahdollisesti syntyvät taiteilijoiden verotuson-
23562:  tuloverolain tai elinkeinoverolain mukaan. Siitä      gelmat
23563:  riippumatta, kumpaa verolakia taiteilijan tuloi-
23564: 
23565:      H~lsingissä 29 päivänä joulukuuta 1993
23566: 
23567:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23568: 4                                        1993 vp -   KK 669
23569: 
23570: 
23571: 
23572: 
23573:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
23574: 
23575:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komstutjämning vid beskattningen komma i frå-
23576: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ga när inkomsten inflyter oregelbundet. Om en
23577: den 8 december 1993 till vederbörande medlem         konstnär under skatteåret får minst 15 000 mk i
23578: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       förvärvsinkomst som influtit i förskott eller ef-
23579: Kaarina Dromberg m.fl. undertecknade spörs-          terskott för två eller flera år och som utgör minst
23580: mål nr 669:                                          en fjärdedel av det sammanlagda beloppet av
23581:                                                      hans nettoförvärvsinkomst under skatteåret, kan
23582:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       han kräva att inkomstutjämning verkställs vid
23583:        ta för att få till stånd en lagstiftning om   beskattningen. Som sådan inkomst kan anses
23584:        upphovsmannakonton för konstnärer?            den sammanlagda inkomsten av försäljning av
23585:                                                      ett eller flera av konstnärens verk vid en eller
23586:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        flera försäljningar under skatteåret. Konstnären
23587: anföra följande:                                     kan även kräva inkomstutjämning om ovan
23588:                                                      nämnda engångsinkomst ingår i resultatet av
23589:     Problemen i anknytning till beskattningen av     näringsverksamhet.
23590: konstnärer, särskilt bildkonstnärer, har under de        Med hjälp av inkomstutjämningsstadgandena
23591: senaste åren diskuterats i flera omgångar. Av        kan problemen vid beskattning av inkomst som
23592: dessa problem kan nämnas gränsdragningen             inflyter oregelbundet i huvudsak avlägsnas. Såle-
23593: mellan hobbyverksamhet och utövande av               des fmns det inte skäl att under dessa förhållan-
23594: konstnärsyrket. Gränsdragningen har dock bli-        den tai bruk ett system med upphovsmannakon-
23595: vit betydligt lättare tack vare ändringama i         ton för beskattningen av konstnärer eller något
23596: beskattningsförfarandet. Såsom det framgår av        annat system med samma målsättning som gör
23597: motiveringen till spörsmålet upplevs de oregel-      beskattningen mer invecklad. Den modell som
23598: bundet inflytande inkomstema dock fortfarande        spörsmålsställama föreslår skulle sannolikt även
23599: som ett problem. Som botemedel föreslår spörs-       till vissa delar ge utrymme för stora tolknings-
23600: målsställama en lagstiftning om s.k. upphovs-        möjligheter, t.ex. i fråga om vilka konstnärer
23601: mannakonton som skulle möjliggöra att man vid        som skall omfattas av systemet och vilka inkom-
23602: beskattningen kunde periodisera den totalin-         ster som hör till systemets tillämpningsområde.
23603: komst som under arbetsprocessen erhållits av         Det villkor som anknyter till beskattningen av
23604: produktionen av ett konstverk. 1 ett sådant          inkomsten skulle även vara ägnat att skapa olika
23605: system kunde en bestämd del av den årliga            konstgjorda arrangemang genom vilka de depo-
23606: inkomsten deponeras i ett finansinstitut och         nerade medlen eller en del av dem de facto kan
23607: inkomsten skulle beskattas under de fem följan-      tas i bruk, fastän medel formellt sett inte lyfts på
23608: de åren i takt med att medellyfts på kontot. Det     kontot.
23609: föreslagna systemet torde vara avsett enbart för         Ursprunget till det aktuella problemet ligger i
23610: bildkonstnärer.                                      vår höga marginalbeskattning. Om och när den-
23611:     Beskattningen av konstnärer kan ske antingen     na nivå kan sänkas, löser sig eller åtminstone
23612: enligt inkomstskattelagen eller enligt närings-      lindras de beskattningsproblem som av ovan
23613: skattelagen. Oberoende av viiken av lagama som       nämnda skäl eventuellt uppstår för konstnärer.
23614: tillämpas på en konstnärs inkomster kan in-
23615:      Helsingforsden 29 december 1993
23616: 
23617:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
23618:                                                   1993 vp
23619: 
23620: Kirjallinen kysymys 670
23621: 
23622: 
23623: 
23624: 
23625:                                     Dromberg ym.: Taiteilijan ammatin erityisluonteen huomioon otta-
23626:                                        misesta lainsäädännössä
23627: 
23628: 
23629:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23630: 
23631:     Lainsäädäntötyötä tehdessään suomalaiset            julistuksessa kuvataiteilijoiden ammatin tunnus-
23632: taiteilijat ovat jatkuvasti kohdanneet kansainvä-       taminen otettiin yhdeksi keskeisistä vaatimuksis-
23633: listen suositusten vastaista kohtelua, jolloin lain-    ta.
23634: valmistelussa ja hallintokäytännössä taiteilijat            Sama asia on todettu jo Suomenkin hyväksy-
23635: sivuutetaan. Siten he eivät saa myöskään itse lain      män, vuonna 1980 annetun Unescon taiteilijan
23636: säännöksissä osakseen oikeudenmukaista kohte-           asemaa koskevan suosituksen johdannossa:
23637: lua. Pienenä ryhmänä taiteilijakunnan ei katsota        "Yleiskokous toteaa, että taiteilijoilla täytyy olla
23638: olevan oikeutettu sen monissa tapauksissa tar-          mahdollisuus valvoa omia etujaan ja tarvittaessa
23639: vitsemaan erityiskohteluun. Tämä on tullut esiin        puolustaa niitä. Siksi heillä tulee olla oikeus tulla
23640: mm. eläke-, vero-, sosiaaliturva- ja työsuojelu-        tunnustetuksi ammattiryhmänä."
23641: lainsäädäntöä kehitettäessä.                                Hallituksen tulisikin ryhtyä kiireellisesti toi-
23642:     Yhteiskunta pystyy parhaiten tarjoamaan tai-        menpiteisiin, joilla taiteilijoiden ammatti Suo-
23643: teilijoilleen mahdollisuuden luovaan työskente-         messakin tunnustetaan yhdeksi erityisammatiksi
23644: lyyn tunnustamaila taiteilijan ammatin. Amma-           muiden ammattien joukossa ja sen erityisluonne
23645:  tin erityisluonteen tunnustamista ja sen mukaista      otetaan huomioon eri alojen lainsäädäntöä kehi-
23646: kohtelua lainsäädännössä on myös edellytetty            tettäessä. Hallituksen kulttuuripoliittisesta se-
23647: EY:n parlamentin päätöslauselman A 3-0389/              lonteosta antamassaan lausumassa eduskunta-
23648:  1991 kohdassa 7: "Kehotetaan komissiota var-           kin edellytti, että "hallitus ryhtyy pikaisiin toi-
23649:  mistamaan, että sen kulttuuriseen toimintaohjel-       menpiteisiin taiteilijoiden sosio-ekonomisen ase-
23650:  maan sisältyy taiteilijoita koskeva säännös, joka      man selvittämiseksi ministeriöiden välisellä yh-
23651:  takaisi, että yhteiskunta tunnustaa taiteilijat tar-   teistyöllä".
23652: joamalla heille kunnollisen toimeentulon ja koh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23653:  tuullisen sosiaaliturvan niinäkin jaksoina, jolloin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23654:  he eivät saa palkkaa, tarjoamalla soveltuvan           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23655:  verojärjestelmän, joka ottaa huomioon heidän           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23656:  tulojensa epäsäännöllisyyden, sekä tarjoamalla
23657:  tyydyttävän eläkejärjestelmän."                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23658:      Vastikään syyskuussa 1993 Dublinissa järjes-               ryhtyä, että taiteilijan ammatin erityis-
23659:  tetyssä Euroopan kuvataiteilijoiden (Visual Ar-                luonne otetaan huomioon lainsäädäntö-
23660:  tist in the New Europe) konferenssissa hyväksy-                työssä?
23661:  tyssä Euroopan kuvataiteilijoiden oikeuksien
23662: 
23663:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1993
23664: 
23665:           Kaarina Dromberg                 Aino Suhola                     Leena Luhtanen
23666:           Mirja Ryynänen                   Eero Paloheimo                  Tuulikki Ukkola
23667:                                            Riitta Saastamoinen
23668: 
23669: 
23670: 
23671: 
23672: 2300321
23673: 2                                         1993 vp -   KK 670
23674: 
23675: 
23676: 
23677: 
23678:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23679: 
23680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lona voidaan pitää myös taiteilijan valmistaman
23681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yhden tai useamman taideteoksen kalenterivuo-
23682: olette 8 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-        den aikana tapahtuneesta yhdestä tai useammas-
23683: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ta myynnistä saamien tulojen yhteismäärää.
23684: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             Hallituksen esityksessä uudeksi arvonlisäve-
23685: Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvan kirjal-          rolaiksi on myös taiteilijoiden erityisolosuhteet
23686: lisen kysymyksen n:o 670:                             pyritty ottamaan huomioon. Verottomiksi ehdo-
23687:                                                       tetaan mm. taiteilijan omistaman taideteoksen
23688:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ensimyynti, eräät tekijänoikeuskorvaukset,
23689:        ryhtyä, että taiteilijan ammatin erityis-      esiintyvän taiteilijan esiintymispalkkiot ja myös
23690:        luonne otetaan huomioon lainsäädäntö-          esiintyvien taiteilijoiden välitys. Kirjan veropro-
23691:        työssä?                                        sentin alentamisella 22 %:sta 12 %:iin pyritään
23692:                                                       paitsi kirjan aseman yleiseen parantamiseen
23693:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös kirjailijoiden työtilaisuuksien parantami-
23694: vasti seuraavaa:                                      seen.
23695:                                                          Hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa
23696:    Maamme lainsäädännössä on jo perinteisesti         ja eduskunnan selonteosta antamassa vastauk-
23697: taiteilijoiden erityisolosuhteet pyritty ottamaan     sessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että
23698: huomioon. Esimerkkinä näistä voidaan mainita,         myös taloudellisen taantuman oloissa tulisi ottaa
23699: jopa kansainvälistä huomiota saanut taiteilija-       huomioon taiteilijoiden työn luonne ja erityis-
23700: apurahajärjestelmä, joka luotiin vuonna 1969          piirteet, jotta taiteilijat eivät joutuisi muita kan-
23701: säädetyllä lailla (734/69). Eläketurvan osalta on     salaisia heikompaan asemaan. Tähän liittyen
23702: syytä mainita ylimääräiset taiteilijaeläkkeet sekä    vuoden 1994 talousarvioon sisältyy 4 000 000
23703: vuonna 1985 säädetty eräiden työsuhteessa ole-        markan määräraha käytettäväksi taiteilijoiden
23704: vien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelaki (662/   työllistämisprojekteihin.
23705: 85).                                                     Edellä olevan perusteella opetusministeriö
23706:    Myös verolainsäädännössä on taiteilijoiden         onkin lähiaikoina asettamassa laaja-alaista eri
23707: erityisolosuhteet pyritty ottamaan huomioon.          alojen asiantuntijoista ja taiteilijoiden edustajista
23708: Uudistetussa tuloverolaissa (1535/92) on hyväk-       koostuvaa toimikuntaa, jonka tehtävänä on sel-
23709: sytty kuvataiteen osalta eräin edellytyksin tapah-    vittää taiteilijoiden sosio-ekonominen asema ja
23710: tuva tulontasaus. Tällä tulontasauksella kahdel-      tehdä ehdotukset havaittujen epäkohtien ja
23711: ta tai useammalta vuodelta kertyneenä ansiotu-        puutteiden korjaamiseksi.
23712:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993
23713: 
23714:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
23715:                                           1993 vp -   KK 670                                           3
23716: 
23717: 
23718: 
23719: 
23720:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
23721: 
23722:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           konstnär under ett kalenderår har fått för en eller
23723: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrive1se av        flera försäljningar av ett eller flera av sina
23724: den 8 december 1993 tili vederbörande medlem          konstverk.
23725: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           I regeringens proposition med förslag tili en
23726: Kaarina Dromberg m.fl undertecknade spörs-            ny mervärdesskattelag har man även försökt ta
23727: mål nr 670:                                           hänsyn till konstnärers särförhålianden. Bland
23728:                                                       annat föreslås som skattefria den första försälj-
23729:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ningen av verk som konstnären äger, vissa upp-
23730:        ta för att i Iagstiftningsarbetet hänsyn tas   hovsrättsliga ersättningar, arvoden för fram-
23731:        tili särdragen i konstnärsyrket?               föranden av utövande konstnärer liksom för-
23732:                                                       medlingen av utövande konstnärer. Genom att
23733:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt             sänka skatteprocenten för böcker från 22 % tili
23734: anföra foljande:                                      12% försöker man generellt förbättra situatio-
23735:                                                       nen ifråga om böcker men även göra det lättare
23736:    I vårt Iands lagstiftning har man traditionelit    för författare att få arbete.
23737: f6rsökt ta hänsyn tili konstnärers särförhålian-         I regeringens kulturpolitiska redogörelse och i
23738: den.                                                  riksdagens svar på redogörelsen fåsts särskild
23739:    Som exempel kan nämnas systemet med                uppmärksamhet vid att man även under en tid av
23740: konstnärsstipendier som skapades genom lag            ekonomisk tillbakagång tar hänsyn tili särdra-
23741: 1969 (734/69) och som tili och med väckt interna-     gen i konstnärens arbete så att konstnärerna inte
23742: tionell uppmärksamhet. I fråga om pensions-           kommer i en sämre stälining än andra medbor-
23743: skyddet är det skäl att nämna de extraordinarie       gare. I samband med detta ingår i statsbudgeten
23744: konstnärspensionerna och den 1985 stiftade la-        för 1994 ett anslag på 4 000 000 mark att använ-
23745: gen om vissa pensioner för konstnärer och re-         das till olika projekt som sysselsätter konstnärer.
23746: daktörer i arbetsförhållande (662/85).                   Med anledning av det ovan anförda skall
23747:    Ä ven i skattelagstiftningen har man försökt ta    undervisningsministeriet under den närmaste ti-
23748: hänsyn till konstnärers särförhållanden. I den        den tillsätta en många områden omfattande
23749: refonnerade inkomstskattelagen (1535/92) god-         kommission som består avolika sakkunniga och
23750: känns i fråga om bildkonst en inkomstutjämning        konstnärer med uppgift att utreda konstnärernas
23751: under vissa förutsättningar. Som inkomstutjäm-        socioekonomiska ställning. Tili uppdraget hör
23752: nad förvärvsinkomst under två eller flera år kan      även att komma med förslag som rättar tili
23753: anses vara de sammanlagda inkomsterna som en          uppdagade missförhållanden och brister.
23754: 
23755:      Helsingfors den 30 december 1993
23756: 
23757:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
23758:                                                1993 vp
23759: 
23760: Kirjallinen kysymys 671
23761: 
23762: 
23763: 
23764: 
23765:                                   Rajamäki: Kätkytkuolemien lääketieteellisten tutkimusten tukemi-
23766:                                       sesta
23767: 
23768: 
23769:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23770: 
23771:    Kätkytkuolema- terveen lapsen odottama-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23772: ton kuolema - on suurin imeväisikäisten yksit-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23773: täinen kuolinsyy Suomessa. Kätkytkuolema             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23774: koskettaa vuodessa 30-50 perhettä mitä ra-
23775: juimmin koskettavalla kriisillä. Kuitenkaan Suo-              Aikooko Hallitus käynnistää ja tukea
23776: messa ei ole kätkytkuolemaa koskevaa tutki-                 kätkytkuolemien lääketieteellistä tutki-
23777: mustoimintaa eikä riittävästi ole huolehdittu               musta, ja
23778: perheen kriisiterapian järjestämisestä, vaan per-             miten aiotaanjärjestää ja tehostaa per-
23779: heet jäävät yksin.                                          heiden tukemisen ja kriisihoidon val-
23780:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          miutta?
23781: 
23782:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
23783: 
23784:                                            Kari Rajamäki
23785: 
23786: 
23787: 
23788: 
23789: 2300321
23790: 2                                        1993 vp -    KK 671
23791: 
23792: 
23793: 
23794: 
23795:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23796: 
23797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       distyksessä. On selvitetty, että Suomessa kätkyt-
23798: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuolemien yleisyys on 0,5 promillea, Ruotsissa 1
23799: olette 9 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       promille ja Norjassa 2 promillea. Tutkimusten
23800: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mukaan on löydettävissä yhteyksiä äidin tupa-
23801: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen          kointiin, anemiaan, lapsen mahallaan makuutta-
23802: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 671:        miseen ja liikalämpöisyyteen.
23803:                                                         STAKESin asiantuntijaryhmä harkitsi ohjei-
23804:           Aikooko Hallitus käynnistää ja tukea       den antamista terveydenhuollon henkilöstölle ja
23805:        kätkytkuolemien lääketieteellistä tutki-      neuvoloille, mutta päätyi siihen, että tässä vai-
23806:        musta, ja                                     heessa asiasta kirjoitetaan ammattilehdissä ja
23807:          miten aiotaanjärjestää ja tehostaa per-     esitellään saatuja tutkimustuloksia. Neuvolat
23808:        heiden tukemisen ja kriisihoidon val-         ovat viime aikoina ohjanneet vanhempia nukut-
23809:        miutta?                                       tamaan lapsia kylkiasennossa, kunnes lapsi itse
23810:                                                      aktiivisesti alkaa kääntyillä ja muuttaa asen-
23811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          toaan.
23812: taen seuraavaa:                                         Suomessa toimii KÄPY - Kätkytkuolema-
23813:                                                      perheiden yhdistys ry., joka on perustettu vuon-
23814:    Kätkytkuolema-asiasta on viime vuosina vi-        na 1991. KÄPY-yhdistyksen tehtävänä on kät-
23815: rinnyt keskustelua eri puolilla maailmaa ja myös     kytkuoleman kokeneiden perheiden tukeminen
23816: Suomessa uusien tutkimustietojen valossa.            ja viimeisimmän tutkimustiedon levittäminen.
23817:    Kätkytkuolema on tapahtuma, jossa terve           Kunnalliset äitiys- ja lastenneuvolat tekevät yh-
23818: lapsi kuolee äkillisesti ja odottamatta nukkues-     teistyötä KÄPY -yhdistyksen kanssa. Suomalai-
23819: saan. Kätkytkuolemaa ei voida ennustaa ja sen        nen neuvolajärjestelmä on tärkeä kanava myös
23820: ehkäiseminen on vaikeaa, koska yksittäistä syytä     kätkytkuoleman kohdanneiden perheiden tuke-
23821: kätkytkuolemaan ei ole perusteellisissakaan lää-     misessa. Kuntien tuleekin resurssisupistuksia
23822: ketieteellisissä tutkimuksissa voitu osoittaa.       tehdessään taata ehkäisevälle työlle riittävät voi-
23823:    Epidemiologisten tutkimusten pohjalta tiede-      mavarat,jotta lapsiperheiden tukeminenja valis-
23824: tään, että kätkytkuolemissa on alueellisia vaihte-   tustoiminta edelleen mahdollistuvat.
23825: luita: mitä lämpimämpään maahan mennään,                Kätkytkuolemien lääketieteellistä tutkimusta
23826: sitä enemmän on kätkytkuolemia. Samoin lap-          on tehty eri puolilla maailmaa. Suomi on muka-
23827: sen makuuttamisasennolla on joissakin tutki-         na pohjoismaisen ministerineuvoston rahoitta-
23828: muksissa todettu olevan merkitystä. Esim. Uu-        massa pohjoismaisessa kätkytkuolematutki-
23829: dessa-Seelannissa ja Australiassa tehdyissä tutki-   muksessa. Suomessa on myös tehty yksi lääketie-
23830: muksissa on selvitetty lapsen vatsallaan makuut-     teellinen kätkytkuolemaa käsittelevä väitöskirja,
23831: tamisen ja vaatetuksen yhteyttä kätkytkuole-         jonka tekijä Pertti Rintahaka ei voi myöskään
23832: miin. Näissä ilmeni, että kuolleina lapsilla oli     löytää selkeitä ja yksiselitteisiä syitä kätkytkuo-
23833: päällään runsaasti lämpöä eristäviä vaatteita ja     lemaan.
23834: he olivat kuolleena löydettäessä useammin vat-          Lääketieteellistä tutkimusta on mahdollisuus
23835: sallaan kuin tutkimukseen osallistuneet verrok-      tehdä Suomen Akatemian, yliopistojen ja mui-
23836: kiryhmän lapset. Uudessa-Seelannissa tietyin         den tahojen rahoittamana. Sosiaali- ja terveys-
23837: toimenpitein on kätkytkuolemaluvut saatu pu-         ministeriöllä on myös tutkimus- ja kehittämis-
23838: toamaan 7 promillesta 0,5 promilleen.                määrärahoja, joten hyville tutkimussuunnitel-
23839:    Kätkytkuolemaproblematiikka on ollut käsi-        mille löytynee rahoituskanavia myös kätkytkuo-
23840: teltävänä STAKESin lasten- ja nuorison asian-        leman syiden selvittämiseen.
23841: tuntijaryhmässä sekä Suomen Lastenlääkäriyh-
23842:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
23843: 
23844:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
23845:                                          1993 vp -   KK 671                                          3
23846: 
23847: 
23848: 
23849: 
23850:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
23851: 
23852:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eningen i Finland. Det har klarlagts att förekom-
23853: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       sten av plötslig spädbarnsdöd i Finland är 0,5
23854: den 9 december 1993 tili vederbörande medlem         promille, i Sverige 1 promille och i Norge 2
23855: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       promille. Enligt undersökningarna kan man fin-
23856: Rajamäki undertecknade spörsmål nr 671:              na ett samband mellan spädbarnsdöden och
23857:                                                      moderns tobaksrökning, anemi, att barnet lagts
23858:           Ämnar Regeringen starta och stöda          på mage och att barnet haft för varmt.
23859:        medicinska undersökningar om plötslig            STAKES sakkunniggrupp övervägde att ge
23860:        spädbarnsdöd och                              hälsovårdspersonalen och rådgivningsbyråerna
23861:           på vilket sätt ämnar man ordna och         anvisningar, men stannade vid att i detta skede
23862:        effektivera beredskapen att stöda famil-      skriva om saken i facktidskrifter och presentera
23863:        jerna och ta hand om dem vid kriser?          de erhållna forskningsresultaten. Rådgivnings-
23864:                                                      byråerna har på sistone rått föräldrarna att lägga
23865:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        barnet på sidan, tills barnet på egen hand aktivt
23866: anföra följande:                                     börjar vända sig och ändra ställning.
23867:                                                         I Finland arbetar KÄPY- Familjeförening-
23868:    Frågan om plötslig spädbarnsdöd har de            en plötslig spädbarnsdöd rf, som grundades
23869: senaste åren dryftats världen över och även i        1991. Föreningen KÄPY har tili uppgift att
23870: Finland i ljuset av nya forskningsresultat.          stöda de familjer som upplevt plötslig späd-
23871:    Plötslig spädbarnsdöd är en företeelse där ett    barnsdöd och att sprida de senaste forskningsrö-
23872: friskt barn dör plötsligt och oväntat under söm-     nen. De korumunala mödra- och barnarådgiv-
23873: nen. Plötslig spädbarnsdöd kan inte förutses och     ningsbyråerna samarbetar med KÄPY. Systemet
23874: den är svår att förebygga, eftersom man inte ens     med rådgivningsbyråer i Finland är en viktig
23875: vid grundliga medicinska undersökningar kun-         kanal också när det gäller att stöda de familjer
23876: nat påvisa en enda särskild orsak tili den plöts-    som drabbats av plötslig spädbarnsdöd. När
23877: liga spädbarnsdöden.                                 kommunerna gör sina kostnadsinbesparingar
23878:    På grundval av epidemiologiska undersök-          skall de garantera tillräckliga resurser för det
23879: ningar vet man att det finns regionala variationer   förebyggande arbetet, så att det är möjligt att
23880: beträffande plötslig spädbarnsdöd: ju varmare        också framdeles stöda barnfamiljerna och sköta
23881: land, desto fler fall av plötslig spädbarnsdöd. I    upplysningsverksamheten.
23882: en del undersökningar har man också kommit              Medicinsk forskning i plötslig spädbarnsdöd
23883: fram tili att det har en viss betydelse i viiken     har bedrivits världen över. Finland deltar i en
23884: ställning barnet läggs. Vid undersökningar ex-       nordisk undersökning om plötslig spädbarnsdöd
23885: empelvis i Nya Zeeland och Australien har man        som finansieras av nordiska ministerrådet. I
23886: kunnat påvisa att barnets klädsel och sovade på      Finland har också skrivits en medicinsk avhand-
23887: mage har samband med plötslig spädbarnsdöd.          ling om plötslig spädbarnsdöd. Pertti Rintahaka,
23888: Vid dessa undersökningar kom det fram att de         som skrivit avhandlingen, har inte hellerkunnat
23889: döda barnen hade haft riktlig med värmeisole-        finna klara och entydiga orsaker tili plötslig
23890:  rande kläder på sig, och när man fann dem döda      spädbarnsdöd.
23891: låg de oftare på rpage än barnen i jämförelse-          I Finland finansieras medicinsk forskning av
23892: gruppen. På Nya Zeeland har man genom vissa          såväl Finlands Akademi, universiteten som an-
23893: åtgärder kunnat reducera siffrorna för plötslig      dra instanser. Social- och hälsovårdsministeriet
23894:  spädbarnsdöd från 7 promille till 0,5 promille.     har också anslag för forskning och utveckling,
23895:     Problematiken kring plötslig spädbarnsdöd        varför finansieringskanaler torde finnas för goda
23896:  har behandlats i STAKES sakkunniggrupp för          forskningsprojekt även när det gäller att klarläg-
23897:  bam- och ungdomsärenden samt i Bamläkarför-         ga orsakerna tili plötslig spädbarnsdöd.
23898:      Helsingfors den 22 december 1993
23899: 
23900:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
23901:                                                 1993 vp
23902: 
23903: Kirjallinen kysymys 672
23904: 
23905: 
23906: 
23907: 
23908:                                    Saapunki ym.: Ruotsista saadun eläketulon verotuskohtelusta
23909: 
23910: 
23911:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23912: 
23913:    Suomesta muutti Ruotsiin 1960-1970-luvul-          siirtotyöläiselle, niin Suomessa tapahtuu uusi
23914: la runsaasti väestöä.                                 verotus tuosta samasta 5 000 markan brutto-
23915:    Nyt noista muuttajista on yhä useampi siirty-      summasta. Verotuskohtelu ei ole mielestämme
23916: nyt Ruotsissa työelämästä eläkkeelle. Tuosta          oikeudenmukainen.
23917: eläkkeelle siirtyneestä joukosta useat ovat siirty-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23918: neet takaisin kotiseudulleen Suomeen.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23919:    Muuton esteeksi on kuitenkin osoittautunut         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23920: monien kohdalla verotuskäytäntö. Useissa yh-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23921: teydenotoissa on kerrottu verotuksen tapahtu-
23922: van seuraavasti:                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23923:    Esim. Ruotsista saatu eläke on 5 000 mark-                ryhtyä Ruotsista tai muista maista Suo-
23924: kaalkk. Kyseisestä eläkkeen bruttosummasta pe-               meen palaavien eläkeläisten kaksinker-
23925: ritään vero Ruotsissa. Kun verolla vähennetty                taisen verotuksen poistamiseksi?
23926: eläketulo maksetaan Suomessa asuvalle entiselle
23927:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
23928: 
23929:            Pauli Saapunki                Timo E. Korva                   Markku Koski
23930:                                          Matti Väistö
23931: 
23932: 
23933: 
23934: 
23935:  2300321
23936: 2                                       1993 vp -   KK 672
23937: 
23938: 
23939: 
23940: 
23941:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23942: 
23943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telmä, jolla torjutaan sopimusvaltioiden samaan
23944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuloon kohdistuvien verovaateiden yhteisvaiku-
23945: olette 9 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-      tuksen muodostuminen ankarammaksi kuin jos
23946: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    verovelvollinen olisi saanut tulon vain yhdestä
23947: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pauli Saa-       valtiosta. Tätä kutsutaan verovelvollisten tasa-
23948: puugin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       puolisen kohtelun periaatteeksi.
23949: sen n:o 672:                                           Pohjoismaiden välisen tuloverosopimuksen
23950:                                                     (SopS 91189) mukaan Suomi ei saa käyttää
23951:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuloverolain säännöksiin perustuvaa oikeuttaan
23952:        ryhtyä Ruotsista tai muista maista Suo-      verottaa eläketulosta, jonka Suomessa asuva
23953:        meen palaavien eläkeläisten kaksinker-       henkilö saa Ruotsista (18 artiklan 1 kappale).
23954:        taisen verotuksen poistamiseksi?             Tällaisella eläkkeensaajana on kuitenkin usein
23955:                                                     myös Suomesta saatua veronalaista tuloa. Tässä
23956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tapauksessa Suomessa verottamatta jäävä Ruot-
23957: vasti seuraavaa:                                    sista saatu eläketulo vaikuttaa siihen veropro-
23958:                                                     senttiin, jota sovelletaan Suomesta saatuun tu-
23959:    Olen 17 päivänä kesäkuuta 1993 ja 16 päivänä     loon verotettaessa siitä täällä. Verovelvollisen
23960: marraskuuta 1993 vastannut samaa asiaa koske-       veronmaksukyky määräytyy kokonaistulon pe-
23961: viin kansanedustaja Tennilän kirjallisiin kysy-     rusteella, ja hänen verotettava tulonsa on lähtö-
23962: myksiin n:ot 298 ja 567. Viittaan mainittuihin      kohtaisesti laskettava ottamatta huomioon, että
23963: vastauksiin ja esitän selvennykseksi seuraavaa:     osa tulosta on saatu Ruotsista tai muusta maas-
23964:    Sellaisessa tapauksessa, jossa Suomeen palan-    ta. Suomen verosta kuitenkin vähennetään se
23965: nut henkilö saa eläketuloa Ruotsista ja lisäksi     osa, joka kohdistuu Ruotsista saatuun tuloon.
23966: eläketuloa (tai muuta tuloa) Suomesta, näihin       Näin ollen kaksinkertaista verotusta ei synny.
23967: tuloihin täällä kohdistuvaan verotukseen vaikut-    Menettely perustuu sopimuksen 25 artiklan 3
23968: tavat sekä Suomen sisäinen verolainsäädäntö         kappaleen c kohdan määräyksiin. Saattaa olla,
23969: että pohjoismainen kaksinkertaisen verotuksen       että eläkkeensaajat joissakin tapauksissa ym-
23970: välttämistä koskeva sopimus.                        märtävät asian väärin, koska Ruotsista saatu
23971:    Velvollisuus suorittaa tulon perusteella veroa   eläke näkyy veronalaisissa tuloissa, vaikka sitä ei
23972: ja veron suuruuden perusteet säännellään tulo-      veroteta.
23973: verolaissa (1535/92), jonka mukaan Suomessa            Edellä selostettu menettely on vakiintuneen
23974: asuva henkilö on velvollinen suorittamaan veroa     kansainvälisen käytännön mukainen ja sillä to-
23975: sekä täältä että muualta saamastaan tulosta         teutetaan Suomessa verotus, joka johtaa samaan
23976: (9 §:n 1 momentin 1 kohta). Tällainen henkilö       lopputulokseen riippumatta siitä, onko osa vero-
23977: suorittaa mm. eläketulostaan valtiolle tuloveroa    velvollisen tulosta saatu ulkomailta vai onko
23978: progressnv1sen tuloveroasteikon perusteella         tulo kokonaisuudessaan saatu Suomesta. Mui-
23979: (124 §:n 1 mom.) ja kunnalle tuloveroa suhteelli-   den maiden osalta voidaan todeta, että Suomella
23980: sen verokannan eli kunnallisen veroäyrin hinnan     on voimassa verosopimus, jolla eläkkeiden kak-
23981: mukaan (130 §).Valtioiden välillä tulo- ja varal-   sinkertainen verotus poistetaan, käytännöllisesti
23982: lisuusveroja koskevan kansainvälisen kaksinker-     katsoen jqkaisen valtion kanssa, josta makse-
23983: taisen verotuksen välttämiseksi tehdyillä sopi-     taan eläkkeitä Suomeen.
23984: muksilla (ns. tuloverosopimus) on luotu järjes-
23985:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
23986: 
23987:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
23988:                                          1993 vp -   KK 672                                           3
23989: 
23990: 
23991: 
23992: 
23993:                                     Till-Riksdagens Herr Talman
23994: 
23995:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med vars hjälp man förebygger att samverkan av
23996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       de skatteanspråk som de avtalsslutande staterna
23997: den 9 december 1993 till vederbörande medlem         riktar mot samma inkomst blir mer tyngande än
23998: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       om den skattskyldige hade uppburit inkomsten
23999: Pauli Saapunki m.fl. undertecknade spörsmål nr       från endast en stat. Detta kallas för principen för
24000: 672:                                                 likvärdig behandling av de skattskyldiga.
24001:                                                          Enligt inkomstskatteavtalet mellan de nordis-
24002:            Viika åtgärder har Regeringen får av-     ka länderna (FördrS 91/89) får Finland inte
24003:         sikt att vidta för att avlägsna dubbelbe-    använda sin på bestämmelserna i inkomstskatte-
24004:         skattningen av pensionärer som återvän-      lagen grundande rätt att beskatta pensionsin-
24005:         der till Finland från Sverige eller andra    komst som en person med hemvist i Finland
24006:         länder?                                      uppbär från Sverige (artikel 18 stycke 1). En
24007:                                                      sådan pensionsmottagare har emellertid ofta
24008:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        även skattepliktig inkomst som förvärvats i Fin-
24009: anföra följande:                                     land. 1 detta fall inverkar den pensionsinkomst
24010:                                                      som har förvärvats i Sverige och som inte beskat-
24011:    Jag har den 17 juni 1993 och den 16 november      tas i Finland på den skatteprocent som i Finland
24012: 1993 besvarat riksdagsman Tenniläs skriftliga        tillämpas på den inkomst som har förvärvats
24013: spörsmål nr 298 och nr 567 om samma fråga. Jag       här. Den skattskyldiges skattebetalningsförmå-
24014: hänvisar till nämnda svar och framför för att        ga bestäms på grundval av den totala inkomsten
24015: förtydliga mitt tidigare svar följande:              och hans beskattningsbara inkomst skall som
24016:    1 ett sådant fall då en person som är bosatt      utgångspunkt beräknas utan att beakta att en del
24017: i Finland uppbär pensionsinkomst från Sverige        av inkomsten har förvärvats i Sverige eller något
24018: och dessutom pensionsinkomst (eller annan in-        annat land. Från den finska skatten dras emeller-
24019: komst) från Finland, inverkar på beskattningen       tid av den del som hänför sig till den inkomst
24020: av dessa inkomster här såväl den interna finska      som förvärvats i Sverige. På detta sätt uppstår
24021: skattelagstiftningen som avtalet mellan de nor-      ingen dubbelbeskattning. Förfarandet grundar
24022: diska länderna för att undvika dubbelbeskatt-        sig på bestämmelserna i artikel 25 stycke 3 punkt
24023: ning.                                                c i avtalet. Det kan vara möjligt att pensionsta-
24024:    Skyldigheten att betala skatt på inkomst och      gare i vissa fall missförstår frågan därför att
24025: grunderna för skattens storlek regleras i in-        pensionen som förvärvats i Sverige syns i de
24026: komstskattelagen (1535/92), enligt viiken en per-    beskattningsbara inkomsterna fastän den inte
24027: son som är bosatt i Finland är skyldig att betala    blir beskattad.
24028: skatt såväl på inkomst förvärvad här som på              Förfarandet för vilket redogjorts ovan är
24029: inkomst förvärvad utomlands (9 § 1 mom. 1            enligt vedertagen internationell praxis och ge-
24030: punkten). En sådan person betalar bl.a. på sin       nom det genomförs i Finland en beskattning som
24031: pensionsinkomst statlig inkomstskatt enligt en       leder till samma slutresultat oberoende av om en
24032: progressiv inkomstskatteskala (124 § 1 mom.)         del av den skattskyldiges inkomst förvärvats
24033: och kommunal inkomstskatt enligt en propor-          utomlands eller om den i sin helhet har förvär-
24034: tionell skattesats, dvs. uttaxeringen per kommu-     vats i Finland. 1 fråga om andra Iänder kan man
24035: nalt skatteöre (130 §). Genom avtal mellan stater    konstatera att Finland har gällande skatteavtal,
24036: får att undvika internationell dubbelbeskattning     genom vilka dubbelbeskattning av pensioner
24037:  beträffande skatter på inkomst och på formö-        avlägsnas, med praktiskt taget varje sådan stat
24038:  genhet (s.k. skatteavtal) har skapats ett system    från viiken pension betalas till Finland.
24039:        Helsingforsden 16 december 1993
24040: 
24041:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
24042:                                                 1993 vp
24043: 
24044: Kirjallinen kysymys 673
24045: 
24046: 
24047: 
24048: 
24049:                                    Suhonen ym.: Väestön toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta
24050:                                       Pohjois-Suomessa
24051: 
24052: 
24053:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24054: 
24055:     Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen,       tien Ounasjoen erityissuojelusta aiheutuneiden
24056: joka toteutuessaan kumoaa luonnonsuojelula-           korvausten maksamatta jättäminen, jotka kun-
24057: kiin sisältyvän korvaussäännöksen. Lainmuutos         tien vaatimusten mukaan olivat lähes miljardi
24058: tietää Sodankylän, Savukosken ja Inarin kunnil-       markkaa.
24059: le yhteensä 1,5 milj. markan korvausten mene-            Tämän kuntien vaatimuksen ympäristöminis-
24060: tystä.                                                teriö torjui 27.7.1992 kunnille lähettämällään
24061:     Korvauskäytäntö on perustunut eduskunnan          kirjelmällä eduskunnan eri valiokuntien Ounas-
24062: vuonna 1981 hyväksymään luonnonsuojelulain            jokilain säätämisen yhteydessä esittämistä lausu-
24063: viidenteen pykälään. Pykälää käsitellyt eduskun-      mista huolimatta.
24064: nan laki- ja talousvaliokunta laati asiasta mietin-      Mikäli hallitus toteuttaa antamansa esityk-
24065: nön, jonka mukaan korvausten maksaminen ei            sen, merkitsee se Sodankylän, Savukosken ja
24066: jää harkinnanvaraiseksi, vaan korvaus on mak-         Inarin kunnille huomattavia taloudellisia vai-
24067:  settava aina kysymyksessä olevista menetyksistä.     keuksia ja mahdollisesti myös veroäyrin koro-
24068:     Lainmuutoksessa luvattuun menetysten kor-         tuksia. Hallituksen tuleekin lopettaa Pohjois-
24069: vaamiseen kunnille yhteisöveron jakojärjestel-        Suomen autioittamiseen ja museoimiseen täh-
24070: män kautta ei Lapissa enää uskota.                    täävä politiikkansa.
24071:     Erilaisia luonnonsuojelualueita Lapin läänis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24072:  sä sijaitsevilla valtion mailla on kaikkiaan noin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24073:  1,4 milj. hehtaaria. Alueet kattavat läänin pinta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24074:  alasta noin 15 %. Metsämaata suojelualueilla on      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24075:  noin 388 000 hehtaaria, mikä on noin 8 % läänin
24076:  koko metsäalasta. Valtaosa suojelualueista si-                 Aikooko Hallitus nyt ja vastaisuudes-
24077: jaitsee Pohjois-Lapissa. Inarin, Utsjoen ja So-              sakin olla vaikeuttamaHa Pohjois-Suo-
24078:  dankylän maa-alasta suojelun piirissä on vä-                men väestön toimeentulomahdollisuuk-
24079:  hintään neljännes eli 25 % maa-alasta.                      sia ja vetää eduskunnasta pois kaikki
24080:     Korvausten maksaminen Sodankylän, Savu-                  esitykset, jotka heikentävät Lapin kun-
24081:  koskenja Inarin kunnille on liittynyt em. kuntien           tien taloutta, ja
24082:  alueelle perustettuun UKK-puistoon, joskin val-                onko Hallituksen tarkoituksena au-
24083:  tiovalta on jatkuvasti vitkutellut sovittujen vel-          tioittaa ja museoida Pohjois-Suomi, lisä-
24084:  voitteiden täyttämisessä, kuten tien rakentami-             ten siten työttömyyttä vielä 200 000 hen-
24085:  sessa UKK-puistoon.                                         gellä?
24086:     Edelleen lappilaisten mielissä on myös kun-
24087: 
24088:      , Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
24089: 
24090:                      Hannu Suhonen                             Tina Mäkelä
24091: 
24092: 
24093: 
24094: 
24095: 2300321
24096: 2                                        1993 vp -   KK 673
24097: 
24098: 
24099: 
24100: 
24101:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24102: 
24103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen verojärjestelmään, on myös luonnonsuoje-
24104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lualueiden verotulojen menetykset kytketty uu-
24105: olette 9 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       den verotusmuodon mukaiseen järjestelmään.
24106: jeenne n:o 2070 ohella toimittanut valtioneuvos-     Uuden yhteisöveron jakojärjestelmässä on tar-
24107: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Su-      koitus ottaa em. suojelualuevähennykset täysi-
24108: hosen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 673, jossa      määräisinä myös jatkossa huomioon. Yhteisöve-
24109: tiedustellaan:                                       ro-osuuksia määrättäessä on muutoinkin mah-
24110:                                                      dollista ottaa valtionmetsävaltaisten kuntien eri-
24111:           Aikooko Hallitus nyt ja vastaisuudes-      tyisasema huomioon jakoperusteiden harkinnas-
24112:        sakin olla vaikeuttamaHa Pohjois-Suo-         sa.
24113:        men väestön toimeentulomahdollisuuk-              Lapin läänin pohjoisimmissa kunnissa sijait-
24114:        sia ja vetää eduskunnasta pois kaikki         sevat pinta-alaltaan laajimmat luonnonsuojelu-
24115:        esitykset, jotka heikentävät Lapin kun-       alueet. Valtaosa näiden alueiden pinta-alasta on
24116:        tien taloutta, ja                             kuitenkin kitu- ja joutomaita, joiden osalta met-
24117:           onko Hallituksen tarkoituksena au-         säverotulojen menetyksiä ei kunnille aiheudu.
24118:        tioittaa ja museoida Pohjois-Suomi, lisä-     Pohjois-Suomen luonnonsuojelualueet poikkea-
24119:        ten siten työttömyyttä vielä 200 000 hen-     vat myös alueiden käytön sallittavuuden osalta
24120:        gellä?                                        huomattavasti Etelä-Suomen vastaavista alueis-
24121:                                                      ta. Paikallisen väestön perinteiset oikeudet, ku-
24122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten poronhoito sekä metsästys ja kalastus, on
24123: vasti seuraavaa:                                     lähes poikkeuksetta haluttu turvata pohjoisen
24124:                                                      luonnonsuojelualueilla. Oikeudet on haluttu tur-
24125:    Hallituksen tarkoituksena ei ole vaikeuttaa       vata, vaikka tämänjohdosta eräät kansallispuis-
24126: Pohjois-Suomen väestön toimeentulomahdolli-          tot eivät täytä em. puistoille asetettuja kansain-
24127: suuksia. Kunnille suojelualueiden perustamises-      välisiä kriteerejä. Eduskunnan lausumaan perus-
24128: ta aiheutuvat verotulojen menetykset otetaan         tuen on kuitenkin vireillä asetuksenmuutos, jolla
24129: vastedes huomioon kunnille tulevan yhteisöve-        metsästys kiellettäisiin niissä tutkimustarkoituk-
24130: ron jakojärjestelmän kautta. Luonnonsuojelu-         siin varatuissa luonnonpuistoissa, joissa se tällä
24131: alueiden korvausjärjestelmähän on alkujaankin        hetkellä on sallittu. Näiden luonnonpuistojen
24132: ollut tarkoitettu kytkettäväksi voimassa olevaan     pinta-alat ovat kokonaisuuden kannalta verra-
24133: metsäverojärjestelmään. Tarkoitus on siten ol-       ten vähäisiä. Missään tapauksessa ei suojelualu-
24134: lut, että ne kunnat, joihin on perustettu valtion-   eiden perustamisella ole tarkoitus autioittaa
24135: maiden luonnonsuojelualueita, säilyisivät val-       Pohjois-Suomea. Laajoja luonnonsuojelualueita
24136: tion metsistä saatavien verotulojen osalta suh-      perustamalla on päinvastoin voitu monin pai-
24137: teellisesti samassa asemassa kuin ne kunnat,         koin turvata paikkakunnan luontaiselinkeinojen
24138: joissa on valtion talouskäytössä olevia metsiä.      toimintaedellytysten säilyminen, mikä muussa
24139: Kun metsäverotuksessa on uuden lainsäädän-           tapauksessa olisi ilmeisesti monin paikoin oleel-
24140: nön myötä siirrytty olennaisesti uudentyyppi-        lisesti vähentynyt tai jopa kokonaan menetetty.
24141: 
24142:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993 .
24143: 
24144:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
24145:                                          1993 vp -   KK 673                                            J
24146: 
24147: 
24148: 
24149: 
24150:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
24151: 
24152:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ligt den nya heskattningsformen. Avsikten är att
24153: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       också i fortsättningen till sitt fulla helopp heakta
24154: 2070 av den 9 decemher 1993 till vederhörande        de ovan nämnda skyddsområdesavdragen då
24155: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      den nya samfundsskatten fördelas. Då sam-
24156: dagsman Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål         fundsskatteandelama skall fastställas är det
24157: nr 673:                                              möjligt att också på annat sätt i anslutning till
24158:                                                      fördelningsgrundema heakta den speciella situa-
24159:           Ämnar Regeringen nu och även fram-         tionen för kommuner vilkas område till övervä-
24160:        deles låta hli att försvåra utkomstmöjlig-    gande del hestår av statsägd skog.
24161:        hetema för hefolkningen i norra Finland          De till arealen största naturskyddsområdena
24162:        och från riksdagen dra tilihaka alla de       ligger i Lapplands läns nordligaste kommuner.
24163:        propositioner som försvagar ekonomin i        Den övervägande delen av arealen i dessa områ-
24164:        de lappländska kommunema, och                 den utgörs emellertid av tvinmark och impedi-
24165:           har Regeringen för avsikt att ödelägga     ment som inte åsamkar kommunerna minskade
24166:        norra Finland och förvandla det till ett      skogsskatteintäkter. Naturskyddsområdena i
24167:        musem samt på så sätt öka arhetslöshe-        norra Finland skiljer sig också hetydligt från
24168:        ten med ytterligare 200 000 personer?         motsvarande omräden i södra Finland vad gäller
24169:                                                      rätten att utnyttja områdena. Den lokala hefolk-
24170:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningens traditionella näringar, såsom renskötsel
24171: anföra följande:                                     samt jakt och fiske, har man velat trygga nästan
24172:                                                      utan undantag i de nordliga naturskyddsområ-
24173:    Regeringen har inte för avsikt att försvåra       dena. Man har velat trygga de ifrågavarande
24174: utkomstmöjligheterna för hefolkningen i norra        rättighetema, fastän följden har varit att vissa
24175: Finland. Kommunemas minskade skatteintäk-            nationalparker inte fyller de intemationella kri-
24176: ter till följd av att skyddsområden anläggs skall    teriema för dylika parker. På grundval av ett
24177: framdeles heaktas i fördelningen av samfunds-        riksdagsuttalande hereds emellertid som häst en
24178: skatten. Avsikten var ju ursprungligen att syste-    förordningsändring som skulle medföra jaktför-
24179: met för naturskyddsområdesersättningar skulle        hud i de naturparker som är reserverade för
24180: kopplas samman med det gällande skogsskatte-         forskningsändamål, men i vilka det för närva-
24181: systemet. A vsikten har således varit att de kom-    rande är tillåtet att jaga. Dessa naturparkers
24182: muner, i vilka naturskyddsområden på statens         arealer är relativt ohetydliga med tanke på helhe-
24183: mark har anlagts, i fråga om de skatteintäkter       ten. Avsikten är i inga händelser att ödelägga
24184: som inflyter från statens skogar relativt sett       norra Finland genom att anlägga skyddsområ-
24185: skulle förhli i samma ställning som de kommu-        den. Genom att anlägga vida naturskyddsområ-
24186: ner där det finns staten tillhöriga skogar som       den har man tvärtom på många håll kunnat
24187: utnyttjas ekonomiskt. Då man i skogsheskatt-         trygga fortsatta verksamhetshetingelser för or-
24188: ningen i och med den nya lagstiftningen har          tens natumäringar, vilka i annat fall uppenharli-
24189: övergått till ett skattesystem av helt ny typ, har   gen skulle ha gått tilihaka i väsentlig grad på
24190: även de förlorade skatteintäktema i fråga om         många orter eller rentav försvunnit helt och
24191: naturskyddsområden kopplats till systemet en-        hållet.
24192:      Helsingfors den 30 decemher 1993
24193: 
24194:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
24195:                     j
24196:                     j
24197:                 j
24198:                 j
24199:             j
24200:             j
24201:         j
24202:         j
24203:     j
24204:     j
24205: j
24206: j
24207:                                                1993 vp
24208: 
24209: Kirjallinen kysymys 674
24210: 
24211: 
24212: 
24213: 
24214:                                   Suhonen ym.: Terveydenhuollon määrärahojen vähentämisen vai-
24215:                                      kutuksista
24216: 
24217: 
24218:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24219: 
24220:     Hallituksen toimet terveydenhuollon osalta       lähetetty ja myöhemmin potilas oli menehtynyt
24221: ovat osoittautumassa tavallisille kansalaisille      vaivan johdosta.
24222: varsin kalliiksi, jopa hengenmenoon saakka              Lisäksi ylilääkäri Puolijoki kertoi toisen ta-
24223: ulottuviksi.                                         pauksen, jossa hoidon viivyttelyn johdosta mu-
24224:     Kansanterveyslain (66/72) 3 luvun 14 §:n 2       nuaispotilas menehtyi.
24225: momentin mukaan kunnan velvollisuus on järjes-          Ohjelmassa haastateltiin myös keskussairaa-
24226: tää asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lää-      lan hoitajia, jotka kertoivat hoidon viivästymi-
24227: kärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa         sen seurauksena usealle potilaalle jääneen pysy-
24228: tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntou-       viä vaurioita.
24229: tus, sekä ensiavun antaminen kunnan alueella.           Edellä olevaa toimintaa on pidettävä suoras-
24230:     Edelleen kansanterveyslain 3 luvun 17 §:n        taan rikollisena, mistä hallitus on osavastuussa.
24231: mukaan terveyskeskuksen vastaava lääkäri             Nämä tapahtumat, jos ne todetaan paikkansapi-
24232: päättää potilaan siirrosta toiseen sairaanhoito-     täviksi, täyttävät myös henkirikoksen tunnus-
24233: laitokseen.                                          merkistön.
24234:     Terveydenhuollon menojen leikkaus valtion           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24235: ja kuntien talouksissa on johtamassa kansanter-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24236: veyslain romuttamiseen ja sairaan ihmisen heit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24237: teillejättöön.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24238:     Edellä olevasta saimme kuulla varsin kar-
24239: mean kertomuksen Kolmostelevision sunnun-                      Miten Hallitus selvittää sen, että ter-
24240: tairaportissa 28.11.1993 klo 20.50-21.10. Siinä             veydenhuollon määrärahojen supistami-
24241:  Seinäjoen keskussairaalan ylilääkäri Hannu                 nen on johtanut kansanterveyslain vas-
24242: Puolijoki kertoi, miten maakunnasta oli soitettu            taiseen toimintaan kunnissa, ja
24243: hänelle sydämen rytmihäiriöistä kärsineestä po-                aikooko Hallitus tutkituttaa ylilääkäri
24244:  tilaasta, jonka hän oli käskenyt lähettää keskus-          Puolijoen Kolmostelevisiossa esittämät
24245:  sairaalaan, koska katsoi potilaan tarvitsevan              väitteet ja saattaa rikkomuksiin syyllisty-
24246:  sähköhoitoa. Potilasta ei kuitenkaan koskaan               neet vastuuseen?
24247:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
24248: 
24249:                      Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
24250: 
24251: 
24252: 
24253: 
24254:  2300321
24255: 2                                         1993 vp -    KK 674
24256: 
24257: 
24258:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24259: 
24260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muistutus terveydenhuollon toimintayksikön
24261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vastaavalle johtajalle. Potilaalla tai hänen omai-
24262: olette 9 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-        senaan on lisäksi oikeus kannella epäasianmu-
24263: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kaisesta hoidosta terveydenhuoltoa valvoville
24264: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Suhosen ym.        viranomaisille. Potilasvahinkolain, vahingon-
24265: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 674:         korvauslain sekä terveydenhuollon ammatinhar-
24266:                                                       joittamista koskevien lakien perusteella tapahtu-
24267:           Miten Hallitus selvittää sen, että ter-     vasta asioiden vireillepanosta on potilasta tarvit-
24268:        veydenhuollon määrärahojen supistami-          taessa neuvottava.
24269:        nen on johtanut kansanterveyslain vas-            Lainsäädännölliset velvoitteet sairaanhoidon
24270:        taiseen toimintaan kunnissa, ja                asianmukaiseksi järjestämiseksi ovat siis ole-
24271:           aikooko Hallitus tutkituttaa ylilääkäri     massa. Epäasianmukaisesta hoidosta voi tehdä
24272:        Puolijoen Kolmostelevisiossa esittämät         muistutuksen tai kantelun.
24273:        väitteet ja saattaa rikkomuksiin syyllisty-       Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa terveys-
24274:        neet vastuuseen?                               palvelujen järjestämistä muun muassa osana val-
24275:                                                       tionosuusuudistuksen toteutuksen seurantaa.
24276:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          30.11.1993 julkistettiin sosiaali- ja terveysminis-
24277: vasti seuraavaa:                                      teriön tekemä viimeisin selvitys muutoksista
24278:                                                       kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvityk-
24279:    Kansanterveyslain mukaan kunnan velvolli-          sestä kävi ilmi, että kunnat pyrkivät vähentä-
24280: suutena on muun muassajärjestää kunnan asuk-          mään sosiaali- ja terveystoimen menojaan muun
24281: kaiden sairaanhoito, ja erikoissairaanhoitolain       muassa supistamalla erikoissairaanhoidon käyt-
24282: mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että            töä. Kunnilta kysyttiin, onko lähetekäytäntöä
24283: kunnan asukas saa tarpeellisen erikoissairaan-        erikoissairaanhoitoon jo muutettu tai aiotaanko
24284: hoidon. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-      sitä muuttaa jollakin tapaa vuoden 1994 aikana.
24285: lusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaan         Noin puolet kunnista ei ole muuttanut lähete-
24286: kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuu-        käytäntöä vuonna 1993 eikä niillä ole aikomusta
24287: den perusteena olevaan sosiaali- ja terveyden-        muuttaa sitä ensi vuonnakaan. Tavallisin keino
24288: huoltoon. Palvelujen järjestäruistapa ja muut         lähetekäytännön muuttamiseksi on ollut tar-
24289: palveluihin liittyvät yksityiskohdat ovat kunnal-     kempien etukäteissääntöjen rakentaminen yh-
24290: lisen päätöksenteon piirissä. Sosiaali- ja terveys-   distettynä jälkikäteiseen seurantaan.
24291: ministeriö on kuitenkin antanut suositusluontei-         Seinäjoen keskussairaalan ylilääkärin Hannu
24292: set ohjeet erityistason sairaanhoitoon kuuluvien      Puolijoen julkisuudessa esittämien hoitotapah-
24293: tutkimusten, toimenpiteiden ja hoidon keskittä-       tumien johdosta sosiaali- ja terveysministeriö
24294: misestä.                                              on ollut yhteydessä sekä Vaasan lääninhallituk-
24295:    Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain      seen että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin.
24296: mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla         Tapahtumia on selvitelty, ja sairaanhoitopiiri
24297: henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen ter-       on ylilääkäreilleen ja alueensa terveyskeskusten
24298: veydentilansa edellyttämään terveyden- ja sai-        johtaville lääkäreille järjestämässään neuvotte-
24299: raanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka       lutilaisuudessa ottanut esille myös asianmukai-
24300: kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.       sen lähetekäytännön ja hoidon porrastuksen.
24301: Lisäksi todetaan, että potilaalla on oikeus laa-      Muistutuksia tai kanteluja ei tässä yhteydessä
24302: dultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon.          ole hoidon toteuttamisesta tehty. Tässä vaihees-
24303: Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on           sa ei ole ilmennyt tarvetta muihin toimenpitei-
24304: kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan lou-       siin.
24305: kata.                                                    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tarkoin
24306:    Edellä mainitun lain mukaan terveyden- ja          terveyspalvelujen järjestämistä maassamme ja
24307: sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun-     ryhtyy tarvittaessa lainsäädännön antamien
24308: sa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä         mahdollisuuksien mukaisiin toimenpiteisiin.
24309:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1993
24310: 
24311:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24312:                                             1993 vp -    KK 674                                          3
24313: 
24314: 
24315:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
24316: 
24317:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              anhöriga har dessutom rätt att anföra klagan
24318: anger har Ni, Herr Talman, med-Er skrivelse av           över osaklig vård hos de myndigheter som över-
24319: den 9 december 1993 tili vederbörande medlem             vakar hälso- och sjukvården. Patienten skall vid
24320: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           behov informeras i frågor som gäller anhängig-
24321: Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål nr 674:             görande av ärenden på grundval av patientska-
24322:                                                          delagen, skadeståndslagen eller den yrkesutöv-
24323:            Hur ämnar Regeringen utreda det fak-          ningslagstiftning som gälier för hälso- och sjuk-
24324:         tum att nedskärningen i anslagen tili            vården.
24325:         hälso- och sjukvården inom kommuner-                 De legislativa förpliktelserna att ordna sjuk-
24326:         na har lett till en verksamhet som strider       vården på behörigt sätt finns alltså. Om vården
24327:         mot folkhälsolagen och                           ordnas på ett osakligt sätt kan man framställa
24328:            ämnar Regeringen låta undersöka de            anmärkning eller anföra klagan.
24329:         påståenden som överläkare Puolijoki                  Social- och hälsovårdsministeriet följer ord-
24330:         framfört i Kolmostelevisio och ställa de         nandet av hälsovårdstjänster bl.a. som en del av
24331:         skyldiga tili svars?                             övervakningen av genomförandet av statsan-
24332:                                                          delsreformen. Den 30 november 1993 offentlig-
24333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gjordes social- och hälsovårdsministeriets senas-
24334: anföra följande:                                         te utredning om förändringarna i kommunernas
24335:                                                          socia1- och hälovårdstjänster. Av utredningen
24336:    Enligt folkhälsolagen åligger det kommunen            framgick att kommunerna försöker minska sina
24337: att bl.a. ordna kommuninvånarnas sjukvård och            utgifter för social- och hälsovården bl.a. genom
24338: enligt lagen om specialiserad sjukvård skali kom-        en minskning av den specialiserade sjukvården.
24339: munen sörja för att kommuninvånaren får be-              Kommunerna tillfrågades om huruvida praxis i
24340: hövlig specialiserad sjukvård. Enligt lagen om           fråga om remisser tili specialiserad sjukvård
24341: planering av och statsandel för social- och hälso-       redan har ändrats eller om avsikten är att ändra
24342: vården skali varje kommun anvisa resurser för            denna praxis på något sätt under 1994. Ungefär
24343: den social- och hälsovård som ligger tili grund          hälften av kommunerna har inte ändrat sin
24344: för statsandelen. Kommunen beslutar om hur               praxis under 1993 och har heller inga planer på
24345: tjänsterna ordnas och om övriga detaljer som             att ändra den under nästa år. Det vanligaste
24346: gäller tjänsterna. Social- och hälsovårdsministe-        sättet att ändra remisspraxis har varit att bygga
24347: riet har dock gett anvisningar av rekommenda-            upp strängare förhandsregler, kombinerade med
24348: tionsnatur om centraliseringen av de undersök-           kontrolli efterhand.
24349: ningar, de åtgärder och den vård som hör till den           På grund av de vårdfall som överläkare Han-
24350: högspecialiserade sjukvården.                            nu Puolijoki vid centralsjukhuset i Seinäjoki
24351:    Enligt lagen om patienters stälining och rättig-      tagit fram i offentligheten har social- och hälso-
24352: heter har var och en som stadigvarande bor i             vårdsministeriet varit i kontakt med såvälläns-
24353: Finland, utan att bli diskriminerad och inom             styrelsen i Vasa Iän som Syd-Österbottens sjuk-
24354: gränserna för de resurser som står tili hälso- och       vårdsdistrikt. Fallen har utretts och sjukvårdsdi-
24355: sjukvårdens förfogande vid respektive tidpunkt,          striktet har vid det rådplägningsmöte som ord-
24356: rätt tili sådan hälso- och sjukvård som hans             nats för överläkarna och för chefsläkarna vid
24357: hälsotilistånd förutsätter. Dessutom konstateras         hälsovårdscentralerna inom distriktet även tagit
24358: att varje patient har rätt tili hälso- och sjukvård av   upp frågan om korrekt remisspraxis och nivå-
24359: god kvalitet. Vården skall ordnas och patienten          strukturering av vården. I detta sammanhang
24360: bemötas så att hans människovärde inte kränks.           har varken anmärkningar eller klagan anförts
24361:    Enligt ovan nämnda lag har en patient som är          beträffande vården. I detta skede har det inte
24362: missnöjd med den hälso- och sjukvård som han             framkommit behov av andra åtgärder.
24363: har fått eller med bemötandet i samband med                 Social- och hälsovårdsministeriet följer nog-
24364: den rätt att framställa anmärkning tili den chef         grant ordnandet av hälsovårdstjänster i vårt land
24365: som ansvarar för hälso- och sjukvården vid               och vidtar vid behov sådana åtgärder som lag-
24366: verksamhetsenheten i fråga. Patienten eller hans         stiftningen ger möjlighet till.
24367:      Helsingfors den 23 december 1993
24368: 
24369:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24370:                                                  1993 vp
24371: 
24372: Kirjallinen kysymys 675
24373: 
24374: 
24375: 
24376: 
24377:                                     Suhonen ym.: Suomen metsäteollisuutta vahingoittavasta toimin-
24378:                                        nasta
24379: 
24380: 
24381:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24382: 
24383:     Julkisuudessa on jo useamman vuoden aikana         dettu metsien kasvun vain lisääntyneen (VM
24384: esiintynyt väitteitä, että Suomessa metsäalan          13-17).
24385: ammattilaiset eivät hallitse maamme metsien               Lapissa metsiä on suojeltu 8 % läänin pinta-
24386: kestävää ja taloudellista käyttöä. Maamme              alasta, ja Lapista löytyy myös kuntia, joiden
24387: luonnonsuojelujärjestöjen taholta on lisäksi vaa-      pinta-alasta on 25 % suojeltu. Edelleen Lapissa
24388: dittu suojelualueita perustettavaksi lisää maa-        ei hakata suojelualueita, kuten lehti väittää.
24389: hamme. Luonnonsuojeluintoilijoiden toiminta               Metsäteollisuus on maamme tärkein teolli-
24390: on mennyt liian pitkälle. Maamme luonnonsuo-           suudenhaara. Lapissa metsätalouden osuus on
24391: jelijat ovat ryhtyneet, Greenpeacea apunaan            alkutuotannon arvosta eli arvonlisäyksestä lähes
24392: käyttäen, hyökkäämään Suomen metsätaloutta             80 %. Vielä on todettava, että maamme viennistä
24393: vastaan.                                               saatavat tulot rakentuvat huomattavilta osin
24394:     Törkein esimerkki tästä oli jokin aika sitten      metsäteollisuuden tuotteista saatavan tulon va-
24395: saksalaisessa aikakauslehdessä Der Spiegelissä,        raan.
24396: joka leimaa suomalaiset metsäammattilaiset                Luonnonsuojelijat eivät myöskään ota vas-
24397: metsien raiskaajiksi. Artikkeli oli otsikoitu sa-      tuuta teoistaan, kuten Greenpeacen metsäasian-
24398: noilla "Ryöstäjät Pohjolassa".                         tuntija, metsänhoitaja Sari Kuvaja on julkisuu-
24399:     Tällainen toiminta ei ole maamme etujen            dessa olleiden tietojen mukaan todennut.
24400: mukaista. Todettava on, että Suomen luonnon-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24401:  suojeluliitto saa rahaa valtion varoista ympäris-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24402:  töministeriön momentilta 35.99.50. Käytetään-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24403:  kö veronmaksajien varoja maamme tärkeimmän            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24404:  teollisuuden, metsäteollisuuden, toiminnan vai-
24405:  keuttamiseksi? Ainakin Lapissa Suomen luon-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei
24406:  nonsuojeluliitto on toiminnallaan vaikeuttanut               maamme metsäteollisuutta vahingoitta-
24407:  Vuotoksen altaan perustamista ja aiheuttanut                 va perätön toiminta jatku maamme rajo-
24408:  koneyrittäjien konkursseja sekä lisännyt metsu-              jen ulkopuolella, ja
24409:  rien työttömyyttä Koillis-Lapissa. On muistetta-                lopettaako Hallitus veronmaksajien
24410:  va, että Vuotos-hanke on maamme hallituksen                  rahojen jakamisen järjestöille, joiden tar-
24411:  päättämä ja hyväksymä.                                       koituksena on maamme kehityksen py-
24412:      Der Spiegelin artikkeli on kaiken lisäksi perä-          säyttäminen ja teollisen tuotannon va-
24413:  tön. Maamme kaikissa tähän saakka suoritetuis-               hingoittaminen?
24414:  sa valtakunnan metsien inventoinneissa on to-
24415: 
24416:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
24417: 
24418:                       Hannu Suhonen                             Tina Mäkelä
24419: 
24420: 
24421: 
24422: 
24423: 2300321
24424: 2                                        1993 vp -   KK 675
24425: 
24426: 
24427: 
24428: 
24429:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24430: 
24431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehdä ehdotukset metsäluonnon biologisen mo-
24432: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nimuotoisuuden turvaamiseksi ja luonnonsuoje-
24433: olette 9 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       lualueiden hoidon periaatteiksi. Työ tukee maa-
24434: jeenne n:o 2072 ohella toimittanut valtioneuvos-     ja metsätalousministeriön asettamassa työryh-
24435: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Su-      mässä valmisteitavaa metsätalouden ympäristö-
24436: hosen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 675:            ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää metsien
24437:                                                      monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta sekä
24438:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei           koko metsäluonnon ekologisesti kestävää kehi-
24439:        maamme metsäteollisuutta vahingoitta-         tystä.
24440:        va perätön toiminta jatku maamme rajo-            Molempien ehdotusten on määrä valmistua
24441:        jen ulkopuolella, ja                          helmikuun 1994loppuun mennessä ja ne lisäävät
24442:           lopettaako Hallitus veronmaksajien         osaltaan tietoa metsäasioista myös maamme ra-
24443:        rahojen jakamisen järjestöille, joiden tar-   jojen ulkopuolella. Lisäksi on käynnissä ulko-
24444:        koituksena on maamme kehityksen py-           maille suunnattu, osin valtion rahoittama tiedo-
24445:        säyttäminen ja teollisen tuotannon va-        tushanke, jonka tarkoituksena on antaa tietoa
24446:        hingoittaminen?                               Suomessa harjoitettavasta metsätaloudesta. Toi-
24447:                                                      miin on myös ryhdytty ympäristönäkökohtien
24448:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ottamiseksi aikaisempaa enemmän huomioon
24449: vasti seuraavaa:                                     käytännön metsätaloudessa muun muassa erilai-
24450:                                                      sia metsänkäsittelyohjelmia tarkistamalla.
24451:    Suomen metsäpolitiikan tavoitteet ovat 1990-          Suomen luonnonsuojeluliitolle on valtion
24452: luvulla muuttuneet. Erityisesti ympäristökysy-       vuoden 1993 talousarviossa myönnetty 2 miljoo-
24453: mysten kasvanut merkitys on tuonut metsäpoli-        nan markan suuruinen valtionavustus. Ensi vuo-
24454: tiikkaan uudelleenmäärittelyn tarvetta. Metsä-       den talousarvioesitykseen sisältyy samansuurui-
24455: politiikan tavoitteenasettelussa tukeudutaan         nen määräraha. Valtionavustus on vuodesta
24456: maamme kannanottoihin eri kansainvälisissä            1992 pysynyt määrältään muuttumattomana. Se
24457: yhteyksissä, kuten YK:n ympäristö- ja kehitys-       on alle 10 prosenttia luonnonsuojeluliiton koko-
24458: konferenssissa 1992ja Euroopan metsäministeri-       naistuloista. Avustuspäätöksen ehtojen mukaan
24459: konferenssissa 1993. Metsien hoidossa ja käytös-     avustusta saa käyttää hallinto- ja muihin yleis-
24460: sä korostetaan aikaisempaa enemmän huolehti-         kuluihin, tiedotus- ja koulutustoimintaan sekä
24461: mista koko metsäluonnon hoidosta ja biologises-      alueellisen toiminnan edistämiseen. Avustuksen
24462: ta monimuotoisuudesta. Tähän on nyt myös             käyttöä valvotaan normaalein tilintarkastustoi-
24463: entistä paremmat mahdollisuudet, koska met-          min.
24464: sien kasvu ylittää niiden käytön ja metsävarojen         Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnan tär-
24465: kasvu näyttää edelleen jatkuvan.                     keyttä ja yleishyödyllisyyttä osoittaa se, että
24466:    Viimeaikainen kansainvälinen ja kotimainen        eduskunta on vuosittain osoittanut määrärahan
24467: metsäkeskustelu on paljastanut metsiä koskevis-      liiton toimintaedellytysten turvaamiseksi. Luon-
24468: sa tiedoissa merkittäviä aukkoja, jotka pahim-       nonsuojeluliiton sääntöjen mukaan liiton tarkoi-
24469: millaan voivat vaarantaa Suomen kuvaa metsä-         tuksena ei ole pyrkiä kysymyksessä mainittuihin
24470: luonnon suojelua ja metsien käyttöä koskevissa       tavoitteisiin. Vapaaehtoisella kansalaistoimin-
24471: asioissa. Muun muassa tämän vuoksi ympäristö-        nalla on käytännön ympäristönsuojelutyössä ja
24472: ministeriö on aloittanut metsäluonnon moni-          ympäristötietoisuuden edistämisessä korvaama-
24473: muotoisuuden turvaamista koskevan strategian         ton merkitys. Sen vuoksi on tarpeen tulevaisuu-
24474: valmistelun. Työn tavoitteena on koota vireillä      dessakin tukea Suomen luonnonsuojeluliiton ja
24475: olevat metsäluonnon hoidon ja suojelun hank-         muiden valtakunnallisten ympäristöjärjestöjen
24476: keet, arvioida nykytila, tarpeet ja puutteet sekä    toimintaa valtiontalouden sallimissa rajoissa.
24477: 
24478:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
24479: 
24480:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
24481:                                           1993 vp -   KK 675                                            3
24482: 
24483: 
24484: 
24485: 
24486:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24487: 
24488:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tryggandet av den biologiska mångfalden i sko-
24489: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        garna och om principerna för naturskyddsom-
24490: 2072 av den 9 december 1993 tili vederbörande         rådena. Detta arbete stöder det miljöprogram
24491: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       för skogsbruket som en av jord- och skogsbruks-
24492: dagsman Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål          ministeriet tillsatt arbetsgrupp bereder och vars
24493: nr 675:                                               syfte är att främja den biologiska variationsrike-
24494:                                                       domen och livskraften i skogama och en ekolo-
24495:            Vad ämnar Regeringen göra för att          giskt hålibar utveckling av skogsnaturen i dess
24496:        den grundlösa verksamhet som skadar            helhet.
24497:        landets skogsindustri inte skall fortsätta         Vartdera förslaget skali vara färdigt före ut-
24498:        utanför landets gränser, och                   gången av februari 1994, och de kommer att
24499:            kommer Regeringen att sluta dela ut        bidra tili att kunskapen om skogsärenden ökar
24500:        skattebetalamas pengar tili organisatio-       också utanför landets gränser. Dessutom pågår
24501:        ner vars syfte är att stoppa utvecklingen      ett informationsprojekt riktat tili utlandet och
24502:        i landet och skada industriproduktionen?       delvis fmansierat av staten, som syftar tili att
24503:                                                       sprida information om skogsbruket i Finland.
24504:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Atgärder har också vidtagits för att miljöhänsyn
24505: samt anföra följande:                                 i större utsträckning skall föras in i det praktiska
24506:                                                       skogsbruket, bland annat genom revidering av
24507:    Under 1990-talet har målen för Finlands            skogsbehandlingsprogram.
24508: skogspolitik förändrats. Speciellt miljöfrågomas          Finlands Naturskyddsförbund har i statsbud-
24509: ökande betydelse har lett tili att skogspolitiken     geten för 1993 beviljats ett statsunderstöd på två
24510: behöver omdefinieras. Målsättningen för skogs-        miljoner mark. Nästa års budgetförslag innehål-
24511: politiken stöder sig på Finlands ställningstagan-     ler ett lika stort anslag. Statsunderstödets belopp
24512: den i olika intemationella sammanhang såsom           har inte ändrats från 1992. Det uppgår till
24513: FN:s miljö- och utvecklingskonferens 1992 och         mindre än 10 procent av förbundets sammanlag-
24514: europeiska skogsministerkonferensen 1993. Vår-        da intäkter. Enligt villkoren i beslutet om under-
24515: den och nyttjandet av skogama bygger i ökande         stödet får det användas för förvaltning och
24516: utsträckning på vården av skogsnaturen i sin          andra allmänna utgifter, information och utbild-
24517: helhet och omsorg om den biologiska mångfal-          ning samt för att främja den regionala verksam-
24518: den. Nu är möjlighetema för detta större än           heten. Användningen av understödet övervakas
24519: tidigare, eftersom skogstillväxten är större än       genom normal revisionsverksamhet.
24520: användningen, och det verkar som om ökningen              Betydelsen och den alimänna nyttan av den
24521: av skogstillgångama skulle fortsätta.                 verksamhet Finlands Naturskyddsförbund be-
24522:    Den intemationella och nationella skogsdi-         driver ådagaläggs av att riksdagen årligen har
24523: skussionen på sistone har avslöjat betydelsefulla     anvisat anslag för att säkra förbundets verksam-
24524: luckori kunskapema om skogama, vilka i värsta         hetsförutsättningar. Enligt Naturskyddsförbun-
24525: fall kan äventyra Finlandsbilden i frågor som         dets stadgar är förbundets syfte inte att eftersträ-
24526: sammanhänger med skyddet av skogsnaturen              va de mål som anges i spörsmålet. Frivillig
24527: och nyttjandet av skogama. Bland annat av             medborgaraktivitet har oersättlig betydelse i det
24528: denna anledning har miljöministeriet inlett arbe-     praktiska naturvårdsarbetet och i främjandet av
24529: tet på en strategi som syftar tili att säkra varia-   miljömedvetenheten. Därför är det också i fram-
24530: tionsrikedomen i skogsnaturen. Här ingår en           tiden nödvändigt att Finlands Naturskyddsför-
24531: sammanställning av pågående projekt för vård          bund och andra riksomfattande miljöorganisa-
24532: och skydd av skogsnaturen, en utvärdering av          tioner åtnjuter stöd för sin verksamhet inom de
24533: nuläget, behoven och bristema samt förslag om         ramar som statsekonomin tillåter.
24534: 
24535:      Helsingforsden 17 december 1993
24536: 
24537:                                                                     Miljöminister Sirpa Pietikäinen
24538:                                                  1993 vp
24539: 
24540: Kirjallinen kysymys 676
24541: 
24542: 
24543: 
24544: 
24545:                                     Mäkelä ym.: Yleisen koulutustason nostamisesta Suomessa
24546: 
24547: 
24548: 
24549:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24550: 
24551:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ope-         jäävissä kouluissa, joissa opettajan mahdollisuu-
24552: tusministeriön asiantuntijaryhmä on sitä mieltä,       det henkilökohtaiseen oppilaan ohjaukseen ovat
24553: että Suomen yleistä koulutustasoa on nostetta-         varsin vähäiset. Kun perustiedot jäävät puutteel-
24554: va. Ministeriön asiantuntijaryhmän tavoite on          lisiksi ja oppilaan mahdollisuudet jatkossakin
24555: sinänsä kannatettava, mutta se on ristiriidassa        ratkaisevasti heikkenevät, on todellisuudessa
24556: nykyisen hallituksen toimenpiteiden kanssa.            käymässä päinvastoin kuin opetusministeriön
24557:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksissä on viime      asiantuntijaryhmä edellyttää: koulutustaso las-
24558: vuosien aikana määrärahoja supistettu kaikilta         kee maassamme.
24559: eri koulutusmuodoilta. Lasku näyttää lankea-               Vielä on todettava, että maassamme on kes-
24560: van erityisesti peruskouluopetuksen maksetta-          kiasteen ja korkeakoulujen määrärahoja supis-
24561: vaksi. Jatkuvat määrärahojen supistukset ovat          tettu varsin runsaasti viimeisten kahden vuoden
24562: erityisesti kuntatasolla kohdistuneet peruskoulu-      aikana. Nykyhallituksen toimet ovat olleet täy-
24563: opetukseen ja sen tasoon. Erityisesti tämä on          sin päinvastaiset opetusministeriön asiantuntija-
24564: tullut näkyviin Pohjois-Suomen kunnissa, joissa        työryhmän esityksiin nähden.
24565: peruskouluja on viimeisen vuoden aikana suljet-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24566: tu varsin runsaasti. Yhtenä esimerkkinä voidaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24567: mainita Rovaniemen maalaiskunta, jonka val-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24568: tuuston esityslistalta löytyy kahdeksan perus-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24569: koulun lopettaminen lähimpien kahden vuoden
24570: kuluessa.                                                        Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-
24571:    Valtiovallan säästötoimenpiteet kohdistuvat                nat eivät taloudelliseen tilaansa vedoten
24572: aina ensisijaisesti niihin kuntiin, joiden taloudel-          lopeta peruskouluja tarpeettomasti ja
24573: linen tilanne on muutenkin heikko (pois lukien                nosta peruskoulun luokkakokoja ylisuu-
24574: Rovaniemen maalaiskunta).                                     riksi, ja
24575:    Kun peruskoulu muodostaa maassamme sen                        miten Hallitus aikoo toteuttaa opetus-
24576: koulupohjan, jolta oppilas hakeutuu jatkokou-                 ministeriön asiantuntijaryhmän esityk-
24577: lutukseen, on säästötoimet kohdistettu juuri tuo-             sen Suomen yleisen koulutustason nosta-
24578: hon kouluverkkoon. Seurauksena on opetuksen                   misesta?
24579: tason laskeminen luokkakoon suuretessa jäljelle
24580: 
24581:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
24582: 
24583:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
24584: 
24585: 
24586: 
24587: 
24588: 2300321
24589: 2                                        1993 vp -   KK 676
24590: 
24591: 
24592: 
24593: 
24594:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24595: 
24596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtionosuusuudistuksen ja määrärahojen leik-
24597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kausten myötä, ja tulevana lukuvuonna muuttu-
24598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vat peruskoulun ja lukion tuntijaot sekä opetus-
24599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-        suunnitelmat huomattavasti.
24600: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Kunnat joutuvat nyt vastaamaan näihin muu-
24601: n:o 676:                                             tospaineisiin ja suunnittelemaan opetusalan toi-
24602:                                                      minnot sekä toimintaympäristöt uudelleen. Ny-
24603:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-      kyisellään yli 100 vuotta toiminut kunnallinen
24604:        nat eivät taloudelliseen tilaansa vedoten     demokratia, paikallistuntemus sekä kuntien ja
24605:        lopeta peruskouluja tarpeettomasti ja         alueiden välinen kilpailu takaavat sen, että
24606:        nosta peruskoulun luokkakokoja ylisuu-        maassamme on jo nyt riittävän korkea henkinen
24607:        riksi, ja                                     infrastruktuuri, joka vielä kykenee ratkaisemaan
24608:           miten Hallitus aikoo toteuttaa opetus-     paikalliset ongelmat parhaalla mahdollisella ta-
24609:        ministeriön asiantuntijaryhmän esityk-        valla. On tosin myönnettävä, että olemme tulleet
24610:        sen Suomen yleisen koulutustason nosta-       nykyisten rakenteiden toimivuuden alarajoille-
24611:        misesta?                                      enää ei ole mahdollista tehdä resurssien leik-
24612:                                                      kauksia siten, että emme pakota samalla kuntia
24613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuriin rakenteiden muutoksiin.
24614: vasti seuraavaa:                                        Koulujen lakkauttaminen alkoi kiihtyä viime
24615:                                                      vuonna, jolloin lakkautettiin 93 ala-asteen kou-
24616:     Kansallista sivistysstrategiaamme pohtinut       lua. Lakkauttaminen on täysin kunnan päätös-
24617: työryhmä luovutti muistionsa opetusministeriöl-      vallassa. Kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa
24618: le joitakin viikkoja sitten. Koulutuspoliittiseen    ei voida enää ylläpitää entistä koulujen verkos-
24619: strategiaan kuuluu muutokseen valmistautumi-         toa, vaan on saatava säästöjä aikaan toimintoja
24620: nen. Strategiassa on kysymys toimintojen arvioi-     yhdistämällä ja luokkakokoja kasvattamalla.
24621: dusta suhteesta ympäristöönsä. Asian tekee vai-      Oppimistulokset eivät välttämättä heikkene ope-
24622: keaksi tällä hetkellä se, että sekä toiminnot että   tusryhmän koon kasvaessa. Sama koskee oppi-
24623: ympäristö muuttuvat nopeasti ja samanaikaises-       lasmäärältään pienten ja suurten koulujen ver-
24624: ti. Henkisen infrastruktuurin kehittämistä palve-    tailua. Toisaalta tehokkaan kouluopetuksen
24625: levat suuntaviivat on asetettava tästä lähtien       ryhmällä ja kouluyksikön koolla on myös ylä-
24626: siten, että korkean koulutus- ja sivistystason       raja, ja jos se ylitetään, toiminta heikkenee.
24627: avulla voimme varautua epävarmaanjanopeasti          Lukion opetusryhmät ovat kuluvana lukuvuon-
24628: muuttuvaan tulevaisuuteen.                           na kasvaneet ylärajojen tuntumaan.
24629:     Suomalaisen koulutustason takeena on ollut          Parhaillaan vallitseva raju toimintojen ja toi-
24630: tiheä koulujen ja oppilaitosten verkko sekä kor-     mintaympäristön muutos on kyettävä ottamaan
24631: keatasoinen opettajakoulutus. Kuntien suuri lu-      haasteena vastaan. Kunnissa, kylissä ja kouluis-
24632: kumäärä ja maamme asutusrakenne ovat ylläpi-         sa tulisi kaikkien osapuolten pohtia muutosten
24633: täneet tiheätä peruskoulujen verkostoa - vuon-       vaikutuksia ja ratkaista asiat yhdessä myöntei-
24634: na 1992 ala-asteen kouluja oli 3 729. Näistä         sessä hengessä. Riita ja yhteistyökyvyttömyys
24635: edelleenkin lähes 40% on 2-opettajaisia kylä-        lamauttavat toiminnot pitkiksi ajoiksi. Tehtä-
24636: kouluja.                                             vien ratkaisujen tulee perustua sellaisiin todelli-
24637:     Koulujen lukumäärää ei ole syytä yrittääkään     siin taloudellisiin laskelmiin, jotka ottavat huo-
24638: pitää vakiona, määrä voi vähentyä tai kasvaa         mioon hankkeen edut ja haitat pitkällä aikavälil-
24639: toimintojen ja ympäristön muuttuessa. Koulu-         lä. Kysymyksessä on eräänlainen koulutuksen
24640: laitos on joutunut nykyisen hallituksen kaudella     ympäristövaikutusten arviointi. Myös tämän
24641: suurten muutospaineiden kohteeksi. Toiminnot         vuoksi tarvitaan jatkuvaa koulutustason nosta-
24642: ovat muuttuneet kuluvana vuonna voimakkaasti         mista ja henkisen infrastruktuurin kehittämistä.
24643:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1993
24644: 
24645:                                                                 Opetusministeri Riitta Uosukainen
24646:                                            1993 vp -   KK 676                                           3
24647: 
24648: 
24649: 
24650:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
24651: 
24652:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            arna och de övriga anslagen, och under irrneva-
24653: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande           rande läsår ändras timfördelningen och läropla-
24654: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        nerna i grundskolan och gymnasiet kraftigt.
24655: dagsman Tina Mäkelä m.fl. undertecknade                    Kommunerna blir nu tvungna att svara mot
24656: spörsmål nr 676:                                       dessa krav på förändringar. De måste på nytt
24657:                                                        planera sin undervisningsverksamhet och dess
24658:           Vad ämnar Regeringen göra för att            omgivning. För närvarande garanterar den över
24659:        kommunerna inte med hänvisning tili sin         hundraåriga korumunala demokratin, lokalkän-
24660:        ekonomiska situation onödigt lägger ned         nedomen och konkurrensen melian kommuner
24661:        grundskolor och utökar klasstorleken i          och regioner att det finns en tillräckligt välut-
24662:        grundskolan så att den blir alltför stor,       vecklad intellektueli infrastruktur, som ännu
24663:        och                                             förmår lösa de lokala problemen på bästa möjli-
24664:           hur ämnar Regeringen genomföra för-          ga sätt. Det måste medges att vi har kommit ner
24665:        slaget av en sakkunniggrupp vid under-          tili de nedre gränserna för fungerande strukturer
24666:        visningsministeriet att generellt höja ut-      - det finns inte mera några möjligheter att skära
24667:        bildningsnivån i Finland?                       ned resurserna om vi inte samtidigt tvingar
24668:                                                        kommunerna tili stora strukturomvandlingar.
24669:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt                  lndragningarna av skolor intensifierades för-
24670: anföra följande:                                       ra året, när 93 lågstadieskolor drogs in. Det är
24671:                                                        helt och håliet kommunens sak att besluta om
24672:     En arbetsgrupp som dryftat vår nationella          indragningar. 1 en skärpt ekonomisk situation är
24673: bildningsstrategi överlät sin promemoria tili un-      det inte mera möjligt att upprätthålla det tidigare
24674: dervisningsministeriet för några veckor sedan.         täta nätverket av skolor, utan kommunerna
24675: Tili den utbildningspolitiska strategin hör att        måste få tili stånd besparingar genom att slå
24676: förbereda sig på omvandlingar. 1 strategin är det      samman verksamhet och öka klasstorleken. ln-
24677: fråga om olika funktioners uppskattade förhål-         lärningsresultaten försämras inte nödvändigtvis
24678: lande tili sin omgivning. Det som gör saken svår       genom att klasstorleken ökar. Samma gäller en
24679: för närvarande är att både funktionerna och            jämförelse melian skolor med små och stora
24680: omgivningen förändrar sig snabbt och samtidigt.        elevantal. Å andra sidan finns det en övre gräns
24681: De riktlinjer som betjänar utvecklingen av den         för undervisningsgrupperna och storleken på en
24682: inteliektuella infrastrukturen bör från och med        skolenhet, och om den överskrids försvagas
24683: nu dras så att vi genom en hög utbildnings- och        verksamheten. Undervisningsgrupperna i gym-
24684: bildningsnivå kan förbereda oss på en osäker           nasiet har i år närmat sig den övre gränsen.
24685: och snabbt föränderlig framtid.                            De rådande drastiska förändringarna i funk-
24686:     En garanti för utbildningsnivån i Finland har      tionerna och i omgivningen bör kunna tas som
24687: varit ett tätt nätverk av skolor och läroanstalter     en utmaning. 1 kommunerna, byarna och skolor-
24688: samt en högtstående lärarutbildning. Det stora         na borde alla partier dryfta verkningarna av
24689: antalet kommuner och boendestrukturen i vårt           omvandlingarna och tillsammans lösa frågorna i
24690: land har upprätthåliit ett tätt nätverk av grund-      positiv anda. Stridigheter och oförmåga tili sam-
24691: skolor- 1992 fanns det 3 729 lågstadieskolor.          arbete förlamar verksamheten för längre tider.
24692: Av dem är nästan 40 % byskolor med två lärare.         Problemlösningarna bör grunda sig på sådana
24693:     Det finns inga skäl för att hålia antalet skolor   realistiska ekonomiska kalkyler som tar hänsyn
24694: permanent, antalet kan minska elier öka när            tili för- och nackdelarna med olika projekt på
24695: funktionerna och omgivningen förändras. Un-            längre sikt. Det är fråga om en slags uppskatt-
24696: der nuvarande regeringsperiod har skolväsendet         ning_ av utbildningens verkningar på omgivning-
24697:  blivit föremål för starka tryck på ändringar.         en. Aven därför har vi ett behov av att fortlöpan-
24698: Verksamheten har under detta år förändrats             de höja vår utbildningsnivå och utveckla den
24699:  kraftigt i takt med nedskärningarna i statsandel-     intellektuelia infrastrukturen.
24700:      Helsingfors den 29 december 1993
24701: 
24702:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
24703:                                                  1993 vp
24704: 
24705: Kirjallinen kysymys 677
24706: 
24707: 
24708: 
24709: 
24710:                                     Mäkelä ym.: Petsamon nikkelikaivoksen uusimiseen liittyvistä
24711:                                        toimenpiteistä
24712: 
24713: 
24714:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24715: 
24716:     Outokumpu Oy on jättänyt useita tarjouksia            Jos Outokumpu Oy Petsamon nikkelisulaton
24717: Norilsk Nikelille Petsamon nikkelikaivoksen su-        uusimisen saa, edellyttää se tien rakentamista
24718: laton uusimisesta. Outokummun viimeisin tarjo-         Virtaniemestä Nikeliin. Tien kustannusarvioksi
24719: us on vuodelta 1991. Siinä uuden sulaton hin-          on korjaustasosta riippuen laskettu noin 60-
24720: naksi on arvioitu 600 miljoonaa dollaria eli noin      100 miljoonaa markkaa. Kun Inarin kunnassa
24721: 3,5 miljardia markkaa.                                 on vaikea työttömyys (työttömyysaste 27 %,
24722:     Petsamon nikkelisulaton päästöt arvioidaan         työttömänä 1 029 henkeä) ja useita kuorma-
24723: nykyisellään noin 280 000 tonniksi vuodessa ja         autoilijapienyrittäjiä on työttömänä, ei tien kun-
24724: päästöjen arvioidaan pitkällä aikavälillä vahin-       nostamiseen saatava tyovoima tuottane hanka-
24725: goittavan myös maamme metsiä Lapissa, joskin           luuksia.
24726: tutkijoiden arviot asiasta ovat ristiriitaisia. Tun-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24727: nettua on, että laajat alueet nykyisen kaivoksen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24728: ympärillä ovat saastuneet.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24729:     Nikkelisulaton uudistamista hidastaa myös          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24730: Venäjän taloudellinen tilanne. Uudessa rahoi-
24731: tusmallissa rahoittajaksi kaavaillaan paitsi No-                 Millä tavalla Hallitus aikoo tukea
24732: rilsk Nikel -konsemia itseään myös Euroopan                   Outokumpu Oy:tä, jos se saa Petsamon
24733:  kehityspankkia EBRD:tä. Maamme hallituksel-                  nikkelikaivoksen sulaton uusimistyön, ja
24734:  la olisi myös mahdollisuus vaikuttaa Outokum-                   miten Hallitus aikoo hoitaa Virta-
24735:  mun sulaton uusimishankkeeseen tukemalla Ou-                 niemi-Nikel-tien korjaustyöt, ja
24736:  tokumpua siten, että osa kauppahinnasta                         onko suunnitelmia tien avaamiseksi
24737:  otettaisiin valmiina tuotteina tai nikkelirikastee-          myös muulle liikenteelle olemassa?
24738:  na Venäjältä.
24739: 
24740:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
24741: 
24742:                       Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
24743: 
24744: 
24745: 
24746: 
24747:  2300321
24748: 2                                        1993 vp -   KK 677
24749: 
24750: 
24751: 
24752: 
24753:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24754: 
24755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Outokumpu Technology Oy:n tarjouksessa
24756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        haittapäästöjen supistuminen alittaa selvästi tar-
24757: olette 9 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       jouspyynnössä esitetyt vaatimukset. Hankkeen
24758: jeenne n:o 2074 ohella lähettänyt valtioneuvos-      toteutusaika olisi 3,5 vuotta siitä lukien, kun
24759: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mä-      toimitussopimus on allekirjoitettu.
24760: kelän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 677, jossa          Saamistaan tarjouksista tarjouskilpailusta Ve-
24761: tiedustellaan:                                       näjän federaation puolella vastaava kilpailuko-
24762:                                                      mitea tekee teknis-taloudellisen vertailun ja esit-
24763:           Millä tavalla Hallitus aikoo tukea         tää sen pohjalta Venäjän federaation hallitukselle
24764:        Outokumpu Oy:tä, jos se saa Petsamon          ehdotuksensa voittajaksi. Lopullisen valinnan
24765:        nikkelikaivoksen sulaton uusimistyön, ja      jälkeen tarjouskilpailun voittaja tekee sopimuk-
24766:           miten Hallitus aikoo hoitaa Virta-         sen Norilsk Nikel -konsernin kanssa. Komitean
24767:        niemi-Nikel-tien korjaustyöt, ja              suositus valmistunee lähitulevaisuudessa.
24768:           onko suunnitelmia tien avaamiseksi             Petsamon sulattoprojekti suunnitellaan Outo-
24769:        myös muulle liikenteelle olemassa?            kumpu Technology Oy:n tarjouksessa rahoitet-
24770:                                                      tavaksi pääasiassa lainoilla ja vastakaupoista
24771:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saatavalla kassavirralla. Erityistä painoa pan-
24772: taen seuraavaa:                                      naan vastaostoille, jotka tarjoaisivat venäläiselle
24773:                                                      tilaajalle huomattavia rahoituskustannussääs-
24774:     Outokumpu Technology Oy jätti syksyllä           töjä.
24775: 1991 tarjouksen venäläisen Norilsk Nikel -kon-           Lainojen osalta kyseeseen voisi Suomen puo-
24776: sernin Petsamossa Nikelin kaupungissa sijaitse-      lelta tulla ympäristönsuojelua edistäviin inves-
24777: van nikkelisulaton uusimiseksi. Hankkeeseen          tointeihin myönnettävä valtiontakaus tai vienti-
24778: liittyneiden ympäristöpoliittisten tavoitteiden      takuu. Eduskunta on vastikään hyväksynyt lain-
24779: turvaamiseksi ja niiden ehtona tarjouksen rahoi-     muutoksen, joka mahdollistaa vientitakuulain
24780: tussuunnitelmassa oli myös otettu huomioon           mukaisen, valtioneuvoston päätökseen perustu-
24781: Norjan ja Suomen hallitusten val.rilius suoraan      van erityisvaltuuden käytön myös ympäristön-
24782: rahoitukselliseen tukeen.                            suojeluhankkeissa.
24783:     Vaikka tarjoukseen kuuluneista teknisistä rat-       Kilpailutilanteen ja siihen liittyvien liikesalai-
24784: kaisuista päästiinkin yhteisymmärrykseen tilaa-      suuksien vuoksi ei tarkempien yksityiskohtien
24785: jan kanssa, neuvottelut eivät kuitenkaan johta-      käsittely tässä yhteydessä ole mahdollista. Halli-
24786: neet myönteiseen lopputulokseen lähinnä hank-        tus seuraa tarkoin tilanteen kehittymistä ja on
24787: keen laajuudesta ja kokonaishinnasta johtunei-       tarvittaessa mahdollisuuksiensa mukaan valmis
24788: den erimielisyyksien vuoksi. Samalla raukesi         edistämään sovittavissa olevien vastakauppojen
24789: myös Suomen hallituksen puolelta annettu tar-        hyödyntämistä projektin rahoituksessa.
24790: jouskohtainen rahoitustukilupaus.                       On syytä kaikin tavoin korostaa vastakauppo-
24791:     Keväällä 1993 Venäjän federaation ympäris-       jen edullisuutta hankkeen rahoituksen kannalta
24792: töministeriö päättijulistaa kansainvälisen kilpai-   kaikille osapuolille. Ratkaisut tältä osin riippu-
24793: lun Petsamon nikkelisulaton rekonstruoimiseksi.      vat kuitenkin ensi sijassa Venäjän federaatiosta,
24794: Outokumpu Technology Oy sai kutsun kilpai-           projektin tilaajasta ja projektin toimi~tajasta.
24795: luun heinäkuun lopulla ja se luovutti kutsun             Hankkeelle mahdollisesti osoitettavaa suoraa
24796: mukaisen tarjouksen määräaikana 15.11.1993.          rahoituksellista tukea hallitus harkitsee tilantees-
24797:     Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty,       ta riippuen erikseen kaikki asiaan vaikuttavat
24798: että nikkelisulaton rikkipäästöt saavat olla kor-    tekijät huomioon ottaen.
24799: keintaan 40 000 tonnia vuodessa ja hiukkaspääs-          Aiemmassa yhteydessä entisen Neuvostolii-
24800: töt korkeintaan 2 500 tonnia vuodessa. Vaadittu      ton ja sittemmin myös Venäjän viranomaiset
24801: päästäraja merkitsee näin ollen noin 85 %:n          ovat suhtautuneet kielteisesti Virtaniemi-Ni-
24802: vähennystä vuoden 1992 päästöihin.                   kel-tien eli ns. Petsamon tien avaamiseen laajem-
24803:                                          1993 vp -   KK 677                                          3
24804: 
24805: massa määrin kansainväliselle liikenteelle. Poik-    nattavimmaksi yhteydeksi Murmanskin/Kuolan
24806: keusluvin on tosin voitu hoitaa eräitä kaupallisia   alueelle on todettu Sallan tie, jota onkin osin
24807: ja avustuskuljetuksia. Nyttemmin Venäjän pai-        myös suomalaisin varoin ryhdytty kunnosta-
24808: kallisviranomaisten kanta on tiettävästi muuttu-     maan. Mahdollinen Petsamon tietä koskeva yh-
24809: massa myönteisemmäksi.                               teistyö voisi kyllä palvella nikkelisulattoprojek-
24810:    Yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa teh-         tin toteuttamista varsinkin siinä tapauksessa,
24811: dyissä tutkimuksissa taloudellisesti selvästi kan-   että projekti tilattaisiin Suomesta.
24812: 
24813:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
24814: 
24815:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
24816: 4                                         1993 vp -   KK 677
24817: 
24818: 
24819: 
24820: 
24821:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
24822: 
24823:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          år och partikelutsläppen till högst 2 500 ton per
24824: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        år. De gränser för utsläppen som krävs innebär
24825: 2074 av den 9 december 1993 till vederbörande         sålunda en minskning på ca 85 % jämfört med
24826: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-     utsläppen 1992.
24827: de av riksdagsman Mäkelä m.fl. undertecknade             Enligt Outokumpu Technology Oy:s offert
24828: spörsmål nr 677:                                      ligger minskningen av de skadliga utsläppen
24829:                                                       klart under de gränser som angavs i offertför-
24830:           På vilket sätt ämnar Regeringen stöda       frågningen. Enligt pianeroa kan projektet ge-
24831:        Outokumpu Oy om företaget får i upp-           nomföras inom 3,5 år räknat från det att leve-
24832:        drag att förnya smältverket i Petsamo          ransavtalet undertecknats.
24833:        nickelgruva och                                   På basis av de offerter som tävlingen resulte-
24834:           hur ämnar Regeringen ombesörja re-          rar i kommer Ryska federationens tävlingskom-
24835:        parationsarbetena på vägen Virtanie-           mitte att verkställa en tekniskekonomisk jämfö-
24836:        mi-Nikkel samt                                 relse och därefter fram1ägga sin rekommenda-
24837:           föreligger det planer på att öppna          tion för Ryska federationens regering. Efter det
24838:        denna väg även för annan traflk?               slutliga valet ingår vinnaren ett avtal med kon-
24839:                                                       cernen Norilsk Nikel. Tävlingskommittens re-
24840:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommendation torde inom kort vara klar.
24841: anföra följande:                                         Enligt de planer som ingår i Outokumpu
24842:                                                       Technology Oy:s offert skall smältverksprojektet
24843:    Outokumpu Technology Oy gav hösten 1991            i Petsamo fmansieras med i huvudsak lån och
24844: en offert som gällde förnyandet av den ryska          kassaflödet från motafiårer. Speciellt viktiga
24845: koncernen Norilsk Nike1s nickelsmältverk i sta-       anses motköpen vara, eftersom de erbjuder den
24846: den Nikkel i Petsamo. För tryggande av de             ryska beställaren betydande inbesparingar i frå-
24847: miljöpolitiska mål som var förknippade med            ga om flnansieringskostnaderna.
24848: projektet och som villkor i sammanhanget hade            Vad lånen beträffar kan det för Finlands del
24849: man i offertens flnansieringsplan också beaktat       bli fråga om statsgarantier eller exportgarantier
24850: Norges och Finlands regeringars beredskap till        för investeringar som främjar miljövård. Riksda-
24851: direkt fmansiellt stöd.                               gen har nyligen godkänt en lagändring som gör
24852:    Trots att samförstånd nåddes med beställaren       det möjligt att också i fråga om miljövårdspro-
24853: vad gällde de tekniska lösningar som ingick i         jekt utnyttja specialfullmakt som grundar sig på
24854: offerten ledde förhandlingarna dock inte till         statsrådets beslut och som avses i lagen om
24855: positivt resultat; detta berodde närmast på me-       exportgaranti.
24856: ningsskiljaktigheter beträffande projektets om-          På grund av den rådande konkurrenssituatio-
24857: fattning och totalpris. Samtidigt förföll också det   nen och de därmed förknippade afiårshemlighe-
24858: löfte om fmansiellt stöd som Finlands regering        terna är en mer ingående behandling av detalj-
24859: hade givit i anslutning till offerten.                frågorna inte möjlig i detta sammanhang. Rege-
24860:    Våren 1993 beslöt miljöministeriet inom Rys-       ringen följer noga situationens utveckling och är
24861: ka federationen att utlysa en internationell täv-     vid behov beredd att, inom ramen för sina
24862: ling gäl\ande en rekonstruering av nickelsmält-       möjligheter, i fråga om flnansieringen av projek-
24863: verket i Petsamo. I slutet av juli inbjöds Outo-      tet främja utnyttjandet av motaffårer som är
24864: kumpu Technology Oy att delta i tävlingen och         tänkbara i sammanhanget.
24865: den 15 november 1993, dvs. inom utsatt tid, hade         Det är skäl att på allt sätt betona att motaffä-
24866: Outokumpu givit sin offert enligt ovan nämnda         rerna i samband med flnansieringen av projektet
24867: inbjudan.                                             är fördelaktiga för samtliga parter. På den här
24868:    I de skriftliga handlingar som avser offertför-    punkten är lösningarna dock i främsta hand
24869: frågningen förutsätts det att nickelsmältverkets      beroende av Ryska federationen, av den som
24870: svavelutsläpp får uppgå till högst 40 000 ton per     beställer projektet och av leverantören.
24871:                                        1993 vp -      KK 677                                        5
24872: 
24873:    Beroende på situationen och med beaktande         lär de ryska lokala myndighetema förhålla sig
24874: av alla på saken inverkande faktorer bedömer         allt positivare tili dessa initiativ.
24875: regeringen separat om projektet eventuellt skall        Undersökningar som har gjorts i samråd med
24876: ges direkt finansiellt stöd.                         de ryska myndighetema visar att den i eko-
24877:    1 tidigare sammanhang har det foma Sovjet-        nomiskt hänseende klart fördelaktigaste för-
24878: unionens och senare också Rysslands myndighe-        bindelsen till Murmansk/Kolaområdet är Salla-
24879: ter förhållit sig negativt tili förslaget om att     vägen, som delvis med finländsk finansiering
24880: vägen Virtaniemi-Nikkel, dvs. den s.k. Petsa-        också redan har börjat sättas i skick. Ett even-
24881: movägen, skall öppnas för intemationell trafik i     tuellt samarbete beträffande Petsamovägen skul-
24882: större omfattning. Vissa kommersiella transpor-      le kunna främja nickelsmältverksprojektet, spe-
24883: ter och hjälptransporter har dock kunnat ge-         ciellt om projektet beställs från Finland.
24884: nornföras med stöd av specialtillstånd. Numera
24885:      Helsingforsden 22 december 1993
24886:                                                    Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
24887:                                                   1993vp
24888: 
24889: Kirjallinen kysymys 678
24890: 
24891: 
24892: 
24893: 
24894:                                     Mäkelä ym.: Työttömyysongelman ratkaisemisesta
24895: 
24896: 
24897: 
24898:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24899: 
24900:     Maastamme näyttää muodostuvan kansakun-             ma työttömyyskorvaus ja sosiaaliapu. On vain
24901: ta, jolla on varaa pitää noin 500 000 työtöntä          ajan kysymys, milloin tämä ryhmä katsoo saa-
24902: jatkuvasti kuukaudesta toiseen. Nykyisen halli-         neensa tarpeekseen hallituksen saarnattomuu-
24903: tuksen toimet ovat vain lisänneet työttömyyttä ja       desta ja ottaa lain omiin käsiinsä. Yhteiskunta-
24904: sitä kautta valtion menojen kasvua, joka pää-           rauhamme on todellisessa vaarassa eikä hallituk-
24905: sääntöisesti on katettu lainanotolla.                   sen ole syytä ummistaa asialta silmiään.
24906:     Kaikkein vaikeinta on niillä tuhansilla nuoril-         Työttömyyden ylläpitäminen on katsottava
24907: la, jotka ammattia varten ovat opiskelleet, otta-       hallituksen saamattomuudeksi, sillä tekemätöntä
24908: neet velkaa ja tämän jälkeen joutuneet ilman            ja tuottavaa työtä maastamme kyllä löytyy varsin
24909: omaa syytään työttömäksi. Heidän elämänsä on            runsaasti. Työkohteita löytyy mm. Pohjois-Suo-
24910:  hallitus perustamassa 2 000 markan kuukausi-           mesta jo rakennettujen vesistöjen loppuun raken-
24911:  tulon varaan.                                          tamisesta, malmivarojen hyödyntämisestä, teräs-
24912:      Hallitus voi itse todeta laskemalla, miten rahat   teollisuuden laajentamisesta, teollisuuden voi-
24913:  riittävät jokapäiväiseen elämiseen, opintovelko-       malahankkeista jne. Etelä-Suomessa kohteita on
24914: jen maksuun, perheen perustamiseen ja tulevai-          puu- ja metalliteollisuuden jatkojalostusasteen
24915:  suudenuskoon.                                          nostamisessa, uuden, ns. kierrätykseen perustu-
24916:      Nykyinen hallitus on tietoisesti tekemässä         van teollisuuden luomisessa jne., vain muutamia
24917:  nuorista kansalaisista työhön osaamatoota ja           teollisuuden aloja mainitaksemme.
24918:  työhön kykenemätöntä kansakuntaa. Nuorten                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24919:  toiveet ja halu päästä rakentamaan tätä maata          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24920:  ovat kaikuneet kuuroille korville. Heidän todelli-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24921:  nen hätänsä näkyy alkoholin, huumeiden ja kas-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24922:  vavan rikollisuuden muodossa.
24923:      Todettakoon vielä, että nuoria on työttömistä                Aikooko Hallitus vakavasti paneutua
24924:  noin 30%.                                                     maamme työttömyysongelmaan ja lo-
24925:      Toinen suuri työttömien ryhmä ovat pitkäai-               pettaa pitkäaikaistyöttömien tarpeetto-
24926:   kaistyöttömät. Hallituksen lupaukset pitkäai-                man kotiruokinnan osoittamalla heidät
24927:   kaistyöttömien uudelleen kouluttamisesta ovat                tuottavaan työhön ja uudelleenkoulutuk-
24928:   osoittautuneet vain lupauksiksi. Heistä, joita täl-          seen,ja
24929:   lä hetkellä on yli 100 000, on tulossa kokonaan                 mitä Hallitus tekee nuorten työttömien
24930:   yhteiskunnan normaalista elämänmenosta syr-                  osoittamiseksi työhön ja heidän uskonsa
24931:  jäytynyt ryhmä, jonka ainoaksi elämisen mah-                  palauttamiseksi suomalaiseen yhteiskun-
24932:   dollisuudeksi on jäämässä yhteiskunnan maksa-                taan?
24933: 
24934:       Helsingissä 9 päivänäjoulukuuta 1993
24935: 
24936:                       Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
24937: 
24938: 
24939: 
24940: 
24941:  2300321
24942: 2                                          1993 vp -   KK 678
24943: 
24944: 
24945: 
24946: 
24947:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työllisyysperusteisten investointiavustusten
24949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          myöntämiseen tarkoitettujen määrärahojen li-
24950: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       säksi työhallinnolla on käytettävissään myös
24951: le jäsenelle kansanedustaja Tina Mäkelän ym.           henkilöstön palkkaamiseen tarkoitettuja määrä-
24952: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 678:          rahoja eli ns. palkkaperusteisia työllisyysmäärä-
24953:                                                        rahoja. Näitä määrärahoja työvoimatoimistot
24954:           Aikooko Hallitus vakavasti paneutua          käyttävät työllistämistuen myöntämiseen työn-
24955:        maamme työttömyysongelmaan ja lo-               antajille näiden palkatessa palvelukseensa työt-
24956:        pettaa pitkäaikaistyöttömien tarpeetto-         tömiä työnhakijoita.
24957:        man kotiruokinnan osoittamalla heidät              Palkkaperusteisten työllistämistukien avulla
24958:        tuottavaan työhön ja uudelleenkoulutuk-         pyritään eri työnhakijaryhmien keskinäisen kil-
24959:        seen,ja                                         pailuaseman tasoittamiseen heidän pyrkiessään
24960:           mitä Hallitus tekee nuorten työttömien       työmarkkinoilla avoimina oleviin määräaikaisiin
24961:        osoittamiseksi työhön ja heidän uskonsa         tai pysyviin työpaikkoihin. Käytännössä työllis-
24962:        palauttamiseksi suomalaiseen yhteiskun-         tämistuki saattaa kuitenkin olla varsinkin nykyi-
24963:        taan?                                           sessä taloudellisessa tilanteessa työnantajalle
24964:                                                        myös "kynnyskysymys" uuden työpaikan järjes-
24965:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tämiselle, koska valtio kompensoi työllistämistu-
24966: vasti seuraavaa:                                       en avulla määräajan osaa työnantajan työvoima-
24967:                                                        kustannuksista. Palkkaperusteista työllistämis-
24968:    Työministeriö on kuluvan vuoden aikana tu-          tukea voidaan eräissä tapauksissa käyttää lisäksi
24969: kenut erityisesti elinkeinoelämän investointeja,       työssä jo olevien työntekijöiden työsuhteidenjat-
24970: energiainvestointeja sekä asuntojen peruskor-          kuvuuden turvaamiseen.
24971: jaustoimintaa. Kaikilla tämäntyyppisillä inves-           Nuorten työttömien suhteen hallitus on eri-
24972: toinneilla on muiden vaikutusten lisäksi myös          laisten erityisesti nuoriin työttömiin kohdennet-
24973: huomattava rakennusaikainen työllisyysvaiku-           tujen työllistämistukiratkaisujen lisäksi pyrkinyt
24974: tus. Elinkeinoelämän investoinneilla ja ener-          koulutusmahdollisuuksien järjestämiseen. Kou-
24975: giainvestoinneilla on yleensä myös merkittäviä         lutusta on pidetty ja pidetään myös jatkossa juuri
24976: pysyviä työllisyysvaikutuksia.                         nuorten henkilöiden pysyvän työllistymisen kan-
24977:    Työministeriön tukitoimenpiteitä on näiltä          nalta järkevämpänä vaihtoehtona kuin heidän
24978: osin tarkoitus jatkaa myös vuonna 1994 samojen         määräaikaista työllistämistään ns. tukityöpaik-
24979: perusperiaatteiden mukaisesti ja samantyyppisiä        koihin. Tukityöllistäminen on aina tilapäisrat-
24980: investointihankkeita tukemalla.                        kaisu, koska saman työntekijän palkkaan koh-
24981:    Tähän mennessä työllisyysmäärärahoin tue-           distuvaa valtion jatkuvaa palkkasubventiota ei
24982: tuista investoinneista voidaan esimerkkinä mai-        voida pitää kestävänä ratkaisuna henkilön pysy-
24983: nita Metsä-Botnian uusi sellutehdasinvestointi         välle työllistymiselle. Jo yksinomaan yritysten
24984: Raumalla, jolla toteutuessaan on huomattava            väliseen kilpailuun liittyvät näkökohdat ovat es-
24985: välitön ja välillinen työllisyysvaikutus paitsi Rau-   teenä pysyvän palkkasubvention maksamiselle
24986: man työssäkäyntialueella niin myös koko Lou-           saman työntekijän palkkauskustannuksiin.
24987: nais-Suomen alueella.                                     Työhallinnon käytettävissä olevi~n työllistä-
24988:    Tämän lisäksi työministeriön tarkoituksena          mistoimenpiteiden osalta voidaan lopuksi yh-
24989: on vielä kuluvan vuoden aikana myöntää työlli-         teenvetona todeta, että kuluvan vuoden marras-
24990: syysperusteista investointiavustusta useille ener-     kuun lopussa palkkaperusteisilla työllisyysmää-
24991: giainvestoinneille, joista osa on uuden tekno-         rärahoilla oli työllistettynä yli 58 300 henkilöä eli
24992: logian käyttöönottoon liittyviä ns. pilottihank-       runsaat 5 000 henkilöä enemmän kuin vastaava-
24993: keita. Viimeksi mainituilla hankkeilla arvioidaan      na ajankohtana vuotta aikaisemmin. Palkkape-
24994: jatkossa olevan hyvinkin suuri välillinen työlli-      rusteisilla työllistämistuilla työllistetyistä nuoria
24995: syysvaikutus uusien laitetilausten muodossa.           työttömiä oli yli 14 100 henkilöä eli runsaat 24
24996:                                         1993 vp -    KK 678                                        3
24997: 
24998: prosenttia kaikista työllistetyistä ja pitkäaikais- vajaat 32 000 henkilöä, oli tuolloin työhallinnon
24999: työttömiä runsaat 25 700 eli noin 44 prosenttia toimenpitein työllistettynä tai koulutukseen oh-
25000: kaikista työllistetyistä. Marraskuunlopussa työt- jattuna noin 3, 7 prosenttia koko työvoimasta.
25001: töminä työnhakijoina oli koko maassa kaikkiaan Nämäkin luvut osoittavat osaltaan sen, että työ-
25002: noin 498 700 henkilöä eli 20,3 prosenttia koko- hallinnon keinot työttömyyden merkittävään
25003: työvoimasta. Työhallinnon toimenpitein työllis- alentamiseen ovat hyvin rajalliset. Nämä rajalli-
25004: tettyjen osuus koko työvoimasta oli vastaavana set keinot on kuitenkin onnistuttu varsin hyvin
25005: ajankohtana vain 2,4 prosenttia. Kun lisäksi ote- kohdistamaan nuoriin työttömiin ja pitkäaikais-
25006: taan huomioon työhallinnon järjestämässä työ- työttömiin, kuten talousarvion perustetutkin
25007: voimakoulutuksessa marraskuun lopussa olleet edellyttävät.
25008:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
25009: 
25010:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
25011: 4                                          1993 vp -   KK 678
25012: 
25013: 
25014: 
25015: 
25016:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25017: 
25018:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ang-         Utöver anslagen avsedda för beviljande av in-
25019: er har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-         vsteringsstöd i sysselsättningsfrämjande syfte har
25020: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     arbetsförvaltningen tili sitt förfogande även an-
25021: damot Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörs-           slag för avlönande av personal, dvs. s.k.lönebase-
25022: målnr 678:                                             rade sysselsättningsanslag. Arbetskraftsbyråema
25023:                                                        använder dessa anslag till att bevilja sysselsätt-
25024:           Ämnar Regeringen allvarligt sätta sig        ningsstöd åt arbetsgivare som anställer arbetslö-
25025:        in i vårt lands arbetslöshetsproblem och        sa arbetssökande.
25026:        sluta med den onödiga "gratis utfod-               Med hjälp av lönebaserade sysselsättningsstöd
25027:        ringen" av långtidsarbetslösa genom att         försöker man jämka konkurrensställningen mel-
25028:        anvisa dem produktivt arbete och om-            lan olika sökandegrupper vid sökande av de tids-
25029:        skolning, samt                                  bundna och permanenta arbetsplatser som är le-
25030:           vad ämnar Regeringen göra för att an-        diga på arbetsmarkanden. I praktiken kan syssel-
25031:        visa de unga arbetslösa ett arbete och för      sättningsstödet dock särskilt i det nuvarande eko-
25032:        att återställa deras tro på det finländska      nomiska läget också bli för arbetsgivaren en
25033:        samhället?                                      "tröskelfråga" för ordnande av en ny arbetsplats,
25034:                                                        eftersom staten genom sysselsättningsstöd en viss
25035:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tid kompenserar en del av arbetsgivarens arbets-
25036: anföra följande:                                       kraftskostnader. Lönebaserat sysselsättnings-
25037:                                                        stöd kan dessutom i vissa fall användas tili att
25038:    Arbetsministeriet har under innevarande år          trygga fortsatt anställningsförhållande för de re-
25039: stött särskilt investeringar för näringslivet, ener-   dan anställda.
25040: giinvesteringar samt bostadsrenoveringsverk-               För de unga arbetslösas vidkommande har
25041: samhet. Alla sådana investeringar har förutom          regeringen genom olika, särskilt på de unga inrik-
25042: andra verkningar även en betydande syssel-             tade sysselsättnigsstödformer också försökt ord-
25043: sättande effekt under byggnadstiden. Närings-          na utbildningsmöjligheter. Just i fråga om perma-
25044: livets investeringar och energiinvesteringar har i     nent sysselsättning för ungdomar har utbildning
25045: allmänhet även bestående sysselsättningsverk-          ansetts vara och kommer även i fortsättningen att
25046: ningar.                                                bli ett fömuftigare altemativ än sysselsättning för
25047:    Arbetsministeriet har för avsikt att fortsätta      viss tid i stödda arbetsplatser. Stödsysselsättning
25048: sina stödåtgärder enligt samma grundläggande           är alltid en tillfållig lösning, då statens fortsatta
25049: principer även 1994 genom att stöda investerings-      lönesubvention för en och samma arbetstagares
25050: projekt av samma typ.                                  lön inte kan anses som någon hållbar lösning på
25051:    Som exempel på de investeringar som hittills        permanent sysselsättning. Redan synpunkter
25052: har stötts genom sysselsättningsanslag kan näm-        som gäller konkurrens mellan olika företag utgör
25053: nas Metsä-Botnias nya cellulosafabriksprojekt i        hinder för permanent subvention som riktas tili
25054: Raumo, som när det genomförs kommer att ha             en och' samma arbetstagares lönekostnader.
25055: betydande direkta och indirekta sysselsättnings-          I fråga om de sysselsättningsåtgärder som ar-
25056: verkningar såväl inom Raumo pendlingsregion            betsförvaltningen förfogar över kan man sam-
25057: som i hela sydvästra Finland.                          manfattningsvis konst~tera att i slutet av novem-
25058:    Arbetsministeriet har vidare för avsikt att un-     ber innevarande år uppgick antalet sysselsatta i
25059: der innevarande år bevilja investeringsstöd i sys-     lönebaserade sysselsättningsåtgärder till över
25060: selsättningsfrämjande syfte för flera energiinves-     58 300 personer, dvs. drygt 5 000 personer fler än
25061: teringar av vilka en del är s.k. pilotprojekt som      vid motsvarande tidpunkt året innan. Bland dem
25062: anknyter tili införande av ny teknologi. Sist-         som var sysselsatta genom lönebaserade syssel-
25063: nämnda projekt beräknas i fortsättningen ha en         sättningsåtgärder fanns över 14 100 arbetslösa
25064: rätt stor indirekt sysse1sättande verkan i form av     ungdomar, vilket var drygt 24 procent av alla
25065: nya apparaturbeställningar.                            sysselsatta, och drygt 25 700 långtidsarbetslösa,
25066:                                           1993 vp -   KK 678                                           5
25067: 
25068: dvs. ca 44 procent av alla sysselsatta. 1 slutet av   utbildningen, var ca 3,7 procent av hela arbets-
25069: november uppgick antalet arbetslösa arbetssö-         kraften vid nämnda tidpunkt sysselsatt i arbets-
25070: kande i hela landet tili sammanlagt ca 498 700        förvaltningens åtgärder eller deltog i anvisad ut-
25071: personer, vilket motsvarar 20,3 procent av ar-        bildning. Också dessa siffror visar att arbetsför-
25072: betskraften. Andelen personer sysselsatta-genom       valtningens medel för att få tili stånd en betydan-
25073: arbetsförvaltningens åtgärder av den totala ar-       de minskning av arbetslösheten är mycket be-
25074: betskraften var vid motsvarande tidpunkt endast       gränsade. Dessa begränsade medel har man dock
25075: 2,4 procent. Då man därtili beaktar de knappt         rätt bra lyckats inrikta på de arbetslösa ungdo-
25076: 32 000 personer som i slutet av november deltog i     mama och de långtidsarbetslösa, såsom det för-
25077: den av arbetsfOrvaltningen ordnade arbetskrafts-      utsätts i motiveringen tili budgetpropositionen.
25078: 
25079:      Helsingfors den 22 december 1993
25080: 
25081:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
25082:                                               1993 vp
25083: 
25084: Kirjallinen kysymys 679
25085: 
25086: 
25087: 
25088: 
25089:                                   Mölsä: Nälkää näkeviä suomalaisia koskevista tiedoista
25090: 
25091: 
25092: 
25093:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25094: 
25095:    Viime päivinä Suomesta on kiirinyt kansain-      laja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
25096: välisten tiedotuskanavien kautta maailmalle tie-    viitaten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
25097: to siitä, että Suomessa on nälänhätä ja että        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
25098: 100 000 suomalaista elää ruoan puutteessa.          myksen:
25099:    Tieto on peräisin sosiaali- ja terveysministe-
25100: riön tutkimuksesta, joka päätyi ko. lopputulok-               Aikooko Hallitus selvittää sosiaali- ja
25101: seen.                                                      terveysministeriön ns. nälkätutkimuksen
25102:    Tiedämme kuitenkin, että Suomessa on vuosi-             todenperäisyyden ja sen, miten on ollut
25103: kaudet tuotettu elintarvikkeita yli oman tarpeen.          mahdollista, että maatamme vahingoit-
25104:    Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on ollut kat-           tava virheellinen tieto on päässyt ilman
25105: tava ja tarjonnut paljon muutakin kuin perus-              riittävää kontrollia maailmalle, ja
25106: elintarvikkeiden saannin vaikeuksiin joutuneille              miten Hallitus aikoo paremmin turva-
25107: henkilöille.                                               ta kotimaisen elintarviketuotannon kor-
25108:    Kun Suomesta maailmalle kiirinyt tieto on               kealaatuisten tuotteiden paremman kul-
25109: aiheuttanut maallemme paljon negatiivista mai-             keutumisen myös vähävaraisille ihmisille
25110: nosta ja kun tiedon todenperäisyys on täysin               kaatopaikkojen ja eläinten rehuksi mene-
25111: kyseenalainen, esitänkin edellä olevan perusteel-          misen sijaan?
25112: 
25113:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
25114: 
25115:                                             Tero Mölsä
25116: 
25117: 
25118: 
25119: 
25120:  2300321
25121: 2                                         1993 vp -    KK 679
25122: 
25123: 
25124: 
25125: 
25126:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25127: 
25128:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1992 alussa suomalaisten keskimäärin käytettä-
25129: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vissä olevat tulot eivät olleet vielä juurikaan
25130: olette 9 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-         alentuneet verrattuna lamaa edeltävään aikaan.
25131: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Edellä mainitun tutkimuksen mukaan julki-
25132: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mölsän näin         nen terveydenhuolto tavoittaa edelleen hyvin
25133: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 679:               työttömät ja toimeentulotukea saavat asiakkaat.
25134:                                                        Käytettävissä olevien tietojen perusteella tervey-
25135:           Aikooko Hallitus selvittää sosiaali- ja      denhuollon piiriin ei ole tullut asiakkaita, joiden
25136:        terveysministeriön ns. nälkätutkimuksen         voisi kliinisten tutkimusten perusteella todeta
25137:        todenperäisyyden ja sen, miten on ollut         näkevän nälkää tai olevan aliravittuja.
25138:        mahdollista, että maatamme vahingoit-              Tietomme nälän kokemisen ongelmasta ovat
25139:        tava virheellinen tieto on päässyt ilman        siten monin osin puutteelliset, ja laajempia ja
25140:        riittävää kontrollia maailmalle, ja             syvällisempiä selvityksiä asiasta tarvitaan. Vielä
25141:           miten Hallitus aikoo paremmin turva-         tärkeämpää on mielestäni se, että nyt kunnissa
25142:        ta kotimaisen elintarviketuotannon kor-         selvitetään tilanne mahdollisimman perusteelli-
25143:        kealaatuisten tuotteiden paremman kul-          sesti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin
25144:        keutumisen myös vähävaraisille ihmisille        leipäjonojen purkamiseksi ja yleensä haavoitta-
25145:        kaatopaikkojen ja eläinten rehuksi mene-        vissa olosuhteissa ja tilanteissa elävien yksilöiden
25146:        misen sijaan?                                   ja perheiden auttamiseksi.
25147:                                                           Lamasta huolimatta ei vähimmäistoimeentu-
25148:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lotukeen ole tehty heikennyksiä. Suomalainen
25149: vasti seuraavaa:                                       sosiaaliturva takaa edelleen väestölle sellaisen
25150:                                                        perustoimeentulon, jolla voidaan taata muun
25151:     Joulukuun alussa julkistettiin taloudellisen       muassa riittävä ravitsemustaso. Työttömyys ja
25152: laman terveydellisiä vaikutuksia koskeva tutki-        ylivelkaantuminen ovat kiistatta kuitenkin vai-
25153: mus. Tutkimus oli haastattelututkimus, jossa           kuttaneet suomalaisten elinolosuhteisiin ja kulu-
25154: haastateltiin satunnaisotannalla valittuja 1 557       tustottumuksiin. Monet ovatkin joutuneet luo-
25155: 18-74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksessa             pumaan sellaisesta ruokavaliosta, johon olivat
25156: selvitettiin ihmisten omia käsityksiä muun muas-       tottuneet ennen taloudellisiin vaikeuksiin joutu-
25157: sa taloudellisesta selviytymisestä, fyysisestä ja      mistaan. Kansanterveyslaitoksen keväällä 1993
25158: psyykkisestä oirehtimisesta ja sairastamisesta,        keräämien aikuisväestön terveyskä yttä ytymistie-
25159: ihmisten lähiympäristöitään saaman sosiaalisen         tojen mukaan suomalaisten ruokatottumukset
25160: tuen riittävyyttä sekä terveyspalvelujen käyttöä.      olivat kehittyneet edelleen myönteiseen suun-
25161: Yhtenä taloudellisen laman seurauksena selvitet-       taan, joskin työttömien ruokatottumukset olivat
25162: tiin, olivatko ihmiset kärsineet taloudellisista       epäterveellisemmät kuin työssä olevien.
25163: syistä nälästä. Tutkimuksessa todettu nälästä             Kotimaiset elintarvikkeet ovat kaikkien saa-
25164: kärsineiden määrä on herättänyt julkisuudessa          tavilla ja hinnaltaan vertailukykyisiä ulkomais-
25165: runsaasti reaktioita, osin väärinkäsityksiäkin.        ten elintarvikkeiden kanssa. Hyvää Suomesta
25166: Suomalaisesta leipäjonosta ja tästä tutkimukses-       -elintarvikeprojektin tutkimuksen mukaan suo-
25167: ta on välittynyt tietoa myös ulkomaisiin tiedo-        malainen ruokakori on hinnaltaan fiUrooppalais-
25168: tusvälineisiin.                                        ta keskitasoa. Kuluttajaneuvonnassa on taas
25169:     On syytä korostaa, että haastattelututkimuk-       korostettu halvan perusruoan merkitystä. Perus-
25170: sen tulokset perustuvat vastaajien omiin arvioi-       elintarvikkeet ovat suomalaisia, kuten leipä, vil-
25171: hin ja ilmoituksiin. Nälkäkäsitettä ei haastatte-      jaruoat, perunat, kasvikset ja maitotuotteet
25172: luissa määritelty, se jäi jokaisen itsensä määritel-   Nämä ovat edullista ruokaa ja ravitsemukselli-
25173: täväksi. Jo edellisessä, vuosi sitten, tehdyssä        sesti suositeltavia.
25174: tutkimuksessa melkein yhtä suurijoukko ihmisiä            Tietoihin leipäjanoista ja nälän kokemisesta
25175: ilmoitti kärsivänsä nälästä. Tuolloin vuoden           on suhtauduttava vakavasti. Ennen kaikkea on
25176:                                           1993 vp -    KK 679                                          3
25177: 
25178: ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Perustoi-    veysministeriö on pyrkinyt järjestämällä asiasta
25179: meentuloturva ja kotimainen elintarvikeomava-         erityisesti ulkomaalaisille tiedotusvälineille tar-
25180: raisuus ovat työssä tärkeitä lähtökohtia. Tär-        koitetun tiedotustilaisuuden ja toimittamalla
25181: keää on myös täsmentää ja kmjata keskusteluun         näiden käyttöön tarkennettuja tietoja.
25182: liittyviä väärinkäsityksiä. Tähän sosiaali- ja ter-
25183:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1993
25184: 
25185:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25186: 4                                         1993 vp -   KK 679
25187: 
25188: 
25189: 
25190: 
25191:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
25192: 
25193:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för ett år sedan uppgav en nästan lika stor
25194: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        mängd människor att de lider av hunger. Vid
25195: den 9 december 1993 till vederbörande medlem          denna tidpunkt, i början av 1992, hade finlän-
25196: av statsrådet översänt avskrift av följande av        damas genomsnittliga inkomster ännu inte sjun-
25197: riksdagsman Mölsä undertecknade spörsmål nr           kit nämnvärt jämfört med tiden före recessionen.
25198: 679:                                                      Enligt ovan nämnda undersökning når hälso-
25199:                                                       vården fortfarande väl de kunder som är arbets-
25200:           Åmnar Regeringen utreda sannings-           lösa och som får utkomststöd. Enligt de uppgif-
25201:        halten i social- och hälsovårdsministeri-      ter som finns att tillgå har inom hälsovården inte
25202:        ets s.k. hungerundersökning och hur det        påträffats kunder som på basis av kliniska un-
25203:        varit möjligt att felaktiga uppgifter som      dersökningar konstaterats svälta eller vara un-
25204:        skadar vårt land utan tillräcklig kontroll     demärda.
25205:        gått ut i världen, och                             Våra uppgifter om upplevd hunger är således
25206:           på vilket sätt ämnar Regeringen bättre      till många delar bristfälliga, och mera omfattan-
25207:        säkerställa att högklassiga produkter av       de och ingående utredningar i ärendet behövs.
25208:        den inhemska livsmedelsproduktionen            Ännu viktigare anser jag det vara att man i
25209:        bättre når även de mindre bemedlade i          kommunema nu utreder situationen så grundligt
25210:        stället för att gå till avstjälpningsplatser   som möjligt, och vidtar behövliga åtgärder för
25211:        och till djurfoder?                            att råda bot på brödköema och i allmänhet
25212:                                                       hjälpa individer och familjer i sårbara omstän-
25213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         digheter och situationer.
25214: anföra följande:                                          Trots recessionen har minimiutkomststödet
25215:                                                       inte försvagats. Det finländska socialskyddet
25216:    I början av december publicerades en under-        garanterar fortfarande befolkningen en basut-
25217: sökning om den ekonomiska recessionens hälso-         komst enligt vilken bl.a. en tillräcklig näringsni-
25218: mässiga verkningar. Undersökningen var enin-          vå kan säkerställas. Arbetslösheten och över-
25219: tervjuundersökning, där 1 557 slumpmässigt ut-        skuldsattheten har utan tvivel dock inverkat på
25220: valda fmländare i åldem 18-74 år intervjuades. I      finländamas levnadsförhållanden och konsum-
25221: undersökningen utreddes intervjuobjektens egna        tionsvanor. Många har varit tvungna att överge
25222: uppfattningar bl.a. om hur man klarat sig eko-        en sådan kosthållning som de varit vana vid
25223: nomiskt, om fysiska och psykiska symtom och           innan de hamnade i ekonomiska svårigheter.
25224: sjukdomar, om det sociala stöd som man får av         Enligt de uppgifter om den vuxna befolkningens
25225: sin närmaste omgivning är tillräckligt samt om        hälsobeteende som folkhälsoinstitutet insamlade
25226: användningen av hälsoservice. Som en av följ-         våren 1993 har finländamas matvanor fortfaran-
25227: dema av den ekonomiska recessionen utreddes           de utvecklats i positiv riktning, även om de
25228: om människoma på grund av ekonomiska skäl             arbetslösas matvanor var mindre hälsosamma
25229: hungrat. Denstora mängd personer som i under-         än den arbetande befolkningsgruppens.
25230: sökningen konstaterades ha hungrat har förorsa-           Inhemska livsmedel är tillgängliga för alla och
25231: kat många reaktioner i offentligheten och delvis      de är prismässigt jämförbara med utländska
25232: även gett upphov till missförstånd. Uppgifter om      livsmedel. Enligt en undersökning i samband
25233: finländska brödköer och om denna undersök-            med livsmedelsprojektet "Gott från Finland" är
25234: ning har även nått utländska massmedier.              en finländsk matkorg prismässigt av europeiskt
25235:    Det är skäl att betona att resultaten av inter-    genomsnitt. Vid konsumentrådgivningen har
25236: vjuundersökningen enbart baserar sig på de            man betonat betydelsen av billig basföda. Bas-
25237: svarandes egna uppskattningar och uppgifter.          livsmedlen, som t.ex. bröd, spannmålsprodukter,
25238: Begreppet hunger definierades inte i intervjuer-      potatis, grönsaker och mjölkprodukter, är in-
25239: na, var och en fick själv definiera begreppet.        hemska. Dessa livsmedel är förmånliga och nä-
25240: Redan i föregående undersökning som gjordes           ringsmässigt rekommendabla.
25241:                                           1993 vp -   KK 679                                         5
25242: 
25243:    Man måste förhålla sig allvarligt till uppgif-     rätta tili de missuppfattningar som förekommer
25244: tema om brödköer och upplevd hunger. Fram-            inom diskussionen. I detta syfte har social- och
25245: för allt måste behövliga åtgärder vidtas. Basut-      hälsovårdsministeriet anordnat ett speciellt, för
25246: komstskyddet och inhemsk självförsörjning i           utländska massmedier avsett informationsmöte
25247: fråga om livsmedel är viktiga utgångspunkter i        samt lämnat dessa medier preciserade uppgifter.
25248: detta arbete. Det är även viktigt att precisera och
25249: 
25250:      Helsingforsden 29 december 1993
25251:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25252:                                                 1993 vp
25253: 
25254: Kirjallinen kysymys 680
25255: 
25256: 
25257: 
25258: 
25259:                                    Törnqvist: Yritystoiminnan siirtymisestä Suomen lähialueille
25260: 
25261: 
25262: 
25263:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25264: 
25265:    Suomessa on pitkään tuettu yritysten perus-        mintaa ja työllisyyttä haittaava toiminta ei var-
25266: tamista kehitysalueille. Yritysten perustamis- ja     maankaan olisi lähialueyhteistyön tarkoitus.
25267: käyttökustannuksiin on voitu saada erilaisia tu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25268: kia, mm. Keran, kauppa- ja teollisuusministeriön      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25269: ja työministeriön kautta. Näillä tuilla on ylläpi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25270: detty kehitysalueiden työllisyyttä ja pyritty moni-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25271: puolistamaan niiden elinkeinorakennetta.
25272:    Lähialueillamme tapahtuneiden muutosten ja                    Missä määrin suomalaisia yrityksiä on
25273: taloudellisen avautumisen jälkeen kehitysalueilta             siirtänyt toimintaansa lähialueillemme ja
25274: on siirtynyt yrityksiä lähialueillemme, mm. Kar-              missä määrin tämä on lisännyt työttö-
25275: jalaan ja Baltiaan. Monesti yritys siirtää muka-              myyttä erityisesti kehitysalueilla,
25276: naan valtion investointiavustuksilla hankitut ko-                onko toiminnan siirto tapahtunut val-
25277: neet ja laitteet. Vain työvoima jää paikalleen,               tion investointiavustuksia ja lähialueyh-
25278: työttöminä.                                                   teistyömäärärahoja hyväksikäyttäen, ja
25279:    On jopa väitetty, että ns.lähialueyhteistyöhön                millä tavalla Hallitus aikoo turvata
25280: varattuja määrärahoja on käytetty suomalaisten                kotimaisen työllisyyden lähialueillamme
25281: yritysten toiminnan siirtämiseen Suomesta ulos.               voimistuvan kilpailun kiristyessä?
25282: Tällainen suomalaista kehitysalueiden yritystoi-
25283: 
25284:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1993
25285: 
25286:                                            Kerttu TÖrnqvist
25287: 
25288: 
25289: 
25290: 
25291: 230032J
25292: 2                                         1993 vp -    KK 680
25293: 
25294: 
25295: 
25296: 
25297:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaisena. Toiminnan lopettamiseen rinnaste-
25299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taan myös toiminnan siirtäminen tuen piiriin
25300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuuluvalta alueelta alueelle, jossa tukea ei ole
25301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tömqvis-         mahdollista myöntää, tai jos yritys siirtää toimin-
25302: tin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 680:     tansa Suomen ulkopuolelle. Näissä tapauksissa
25303:                                                       avustus yleensä peritään takaisin.
25304:           Missä määrin suomalaisia yrityksiä on          Hallituksen        ulkoasiainvaliokunta       on
25305:        siirtänyt toimintaansa lähialueillemme ja      13.3.1993 hyväksynyt Suomen Keski- ja ltä-
25306:        missä määrin tämä on lisännyt työttö-          Eurooppa-toimintaohjelman toimintastrategian,
25307:        myyttä erityisesti kehitysalueilla,            jossa määritellään myös lähialueyhteistyön peri-
25308:           onko toiminnan siirto tapahtunut val-       aatteet, prioriteetit ja tavoitteet. Yhteistyön pai-
25309:        tion investointiavustuksia ja lähialueyh-      nopistealueita ovat mm. taloudellisen yhteistyön
25310:        teistyömäärärahoja hyväksikäyttäen, ja         ja teollisuuden toimintaedellytysten parantami-
25311:           millä tavalla Hallitus aikoo turvata        nen. Yhteistyön tarkoituksena on saada aikaan
25312:        kotimaisen työllisyyden lähialueillamme        kehitysvaikutuksia Suomen lähialueilla, kuten
25313:        voimistuvan kilpailun kiristyessä?             Venäjän federaatiossa ja Baltian maissa. Yhteis-
25314:                                                       työ käsittää selvitysten laatimista, koulutusta,
25315:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           hanketoteutusta ja laitetoimituksia yhteistyössä
25316: taen seuraavaa:                                       vastaanottajamaan toimivaltaisten viranomais-
25317:                                                       ten kanssa. Pääsääntöisesti hankevalmistelusta ja
25318:    Tarkkoja tilastoja siitä, missä määrin suo-        toteutuksesta vastaavat suomalaiset konsultit ja
25319: malaisia yrityksiä on siirtänyt toimintaansa lähi-    yritykset. Hankkeisiin tarkoitetut investointita-
25320: alueillemme, ei ole käytettävissä. Virossa on tällä   varat hankitaan yleensä Suomesta. Ulkoasiain-
25321: hetkellä rekisteröity noin 2 000 suomalaista yri-     ministeriön kauppapoliittisen osaston hallinnoi-
25322: tystä ja Venäjällä n. 500 suomalaista yritystä.       mia lähialueyhteistyöhön tarkoitettuja varoja ei
25323: Näistä yrityksistä on kuitenkin vain osa tällä        ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan yritystu-
25324: hetkellä toimivia yrityksiä. Erityisesti vaatetus-    keen. Lähialueyhteistyöhön tarkoitettuja varoja
25325: teollisuudessa tuotteiden valmistusta on siirretty    ei voida pitää investointiavustuksen luonteisina
25326: lähialueille, etenkin Viroon.                         eikä niitä ole käytetty yritysten toiminnan siir-
25327:    Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-      toon pois Suomesta.
25328: lun, Kera Oy:n ja työministeriön myöntämiä tu-           Suomessa KIE-toimintaohjelmaan sisälty-
25329: kia yritysten perustamis- ja käyttökustannuksiin      viä varoja on tähän mennessä ohjattu 10 mil-
25330: voidaan myöntää vain Suomessa toimiville yri-         joonaa markkaa Teollisen yhteistyön rahaston
25331: tyksille. Täten lähialueelle, kuten esim. Viroon,     (FINNFUND) osakepääoman korotukseen.
25332: toimintaansa siirtävä yritys ei voi saada tukea       Tällä tuettiin rahaston toiminnan laajentumista
25333: yrityksen perustamis- ja käyttökustannuksiin          Keski- ja Itä-Euroopan maihin. FINNFUNDin
25334: siirtäessään toimintaansa Suomen ulkopuolelle.        toiminta ei kuitenkaan sisällä sellaisenaan inves-
25335: Kauppa- ja teollisuusministeriön yritystoimin-        tointiavustusten myöntämistä, vaan luottoja, ta-
25336: nan aluetukilain (1297/88) nojalla kehitysalueella    kuita ja osakepääomasijoituksia perustettaville,
25337: toimivalle yritykselle myönnetyt investointiavus-     kannattaville yhteisyrityksille.
25338: tukset peritään takaisin, mikäli yritys avustuksen       Kiristyvässä kilpailutilanteessa työllisyyttä
25339: maksamista seuraavien viiden vuoden aikana il-        pyritään turvaamaan mm. tukemalla pieniä ja
25340: man pakottavaa syytä lopettaa avustuksen koh-         keskisuuria yrityksiä, jotka ovat merkittäviä
25341: teena olleen toimintansa tai supistaa sitä olennai-   työllistäjiä. Koska lähialueillamme erityisesti
25342: sesti. Avustus peritään myös takaisin, mikäli yri-    työvoimakustannukset ovat huomattavasti pie-
25343: tyksen käyttöomaisuus tai sen osa tai yritys tai      nemmät kuin Suomessa, Suomi ei pysty kilpaile-
25344: sen huomattava osa myydään toiselle, eikä tuen        maan lähialueiden kanssa massatuotannossa,
25345: siirtoa ostajayritykselle voida pitää tarkoituksen-   vaan tuotantoa keskitetään kotimaassa korkea-
25346:                                        1993 vp -      KK 680                                         3
25347: 
25348: laatuisten erikoistuotteiden valmistukseen. Tätä     kustannuksia on alennettu mm. siten, että an-
25349: kehityssuuntaa on pyritty myös valtion tukitoi-      siosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoituk-
25350: min vahvistamaan. Myös pk-yritysten työvoima-        sessa on työnantajien osuutta laskettu.
25351: 
25352:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
25353: 
25354:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
25355: 4                                            1993 vp -    KK 680
25356: 
25357: 
25358: 
25359: 
25360:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
25361: 
25362:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              överföring av bidraget till köparen inte kan anses
25363: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande             ändamålsenlig. Med inställande av verksamheten
25364: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          jämställs en flyttning av denna från ett område
25365: dagsman T ömqvist undertecknade spörsmål nr              som omfattas av stödsystemet till ett område där
25366: 680:                                                     stöd inte kan beviljas eller till en ort som ligger
25367:                                                          utanför Finland. I allmänhet återkrävs stödet i
25368:            I viiken mån har finska företag flyttat       dessa fall.
25369:         verksamhet till våra närområden och i                Regeringens utrikesutskott har 13.3.1993
25370:         viiken mån har detta ökat arbetslösheten         godkänt verksamhetslinjema i f.inlands hand-
25371:         särskilt i utvecklingsområdena,                  lingsprogram för Central- och Osteuropa med
25372:            har flyttningen av verksamheten skett         även principer, prioriteter och mål för närområ-
25373:         med hjälp av statliga investeringsbidrag         dessamarbetet. Tyngpunkter i samarbetet är
25374:         och anslag för närområdessamarbete, och          bl.a. förbättrandet av det ekonomiska samarbe-
25375:            på vilket sätt har Regeringen för avsikt      tet och industrins verksamhetsbetingelser. Av-
25376:         att trygga sysselsättningen i landet då          sikten är att bidra till utvecklingen i Finlands
25377:         konkurrensen i närområdena ökar?                 närområden i Ryska federationen och i Balti-
25378:                                                          kum. Samarbetet inbegriper utredningar, utbild-
25379:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ning, projektarbete och leveranser av utrustning
25380: anföra följande:                                         i samråd med mottagarlandets behöriga myndig-
25381:                                                          heter. I regel svarar fmska konsulter och företag
25382:    Någon exakt statistik över den verksamhet             för beredningen och genomförandet av projek-
25383: som finska företag har flyttat till närområdena          ten. Investeringsvaroma för projekten skaffas i
25384: fmns inte att tillgå. I Estland har för närvarande       allmänhet i Finland. De medel för närområdes-
25385: ca 2 000 finska företag registrerats och i Ryssland      samarbete som förvaltas av utrikesministeriets
25386: ca 500. Av dessa är dock bara en del verksamma           handelspolitiska avdelning är inte avsedda att
25387: i detta nu. Särskilt i konfektionsindustrin har          användas som direkt företagsstöd. Medlen för
25388: produktion överförts till närområdena, framför           närområdessamarbete kan inte liknas vid inves-
25389: allt till Estland.                                       teringsbidragen, och de har inte använts för att
25390:    De stöd som handels- och industriministeriets         flytta bort företagsverksamhet från Finland.
25391: företagstjänst, Kera Ab och arbetsministeriet be-            Av de medel som reserverats för Finlands
25392: viljar för företags etablerings- och driftskostna-       handlingsprogram för Central- och Östeuropa
25393: der är tillgängliga endast för företag som är verk-      har hittills 10 milj. mk använts för en höjning av
25394: samma i Finland. Ett företag som flyttar verk-           aktiekapitalet i Fonden för industriellt samarbe-
25395: samhet till ett närområde, t.ex. Estland, kan där-       te (FINNFUND). På så sätt understöddes en
25396: för inte få stöd för etablerings- och driftskostna-      utvidgning av (!)ndens verksamhet tillländema i
25397: dema, eftersom det förlägger verksamheten utan-          Central- och Osteuropa. FINNFUND:s verk-
25398: för Finland. Investeringsbidrag som handels- och         samhet omfattar dock inte beviljande av investe-
25399: industriministeriet beviljat ett företag i ett utveck-   ringsbidrag i sig, utan krediter, garantier och
25400: lingsområde med stöd av lagen om regionalt stöd-         investeringar i aktiekapital för grundande av lön-
25401: jande av företagsverksamheten (1297/88) åter-            samma samföretag.
25402: krävs, om företaget under de fem år som följer på            I syfte att trygga sysselsättningen i den allt
25403: utbetalningen av bidraget utan tvingande skäl            stramare konkurrensen ges bl.a. stöd till små och
25404: inställer eller i väsentlig grad inskränker den          medelstora företag, som är viktiga arbetsgivare.
25405: verksamhet för viiken bidraget beviljats. Bidraget       Eftersom särskilt arbetskraftskostnadema är be-
25406: återkrävs också om företagets anläggningstill-           tydligt mindre i våra närområden än i Finland,
25407: gångar helt eller delvis eller företaget eller en        kan Finland inte konkurrera med närområdena i
25408: betydande del av det säljs till en annan och en          fråga om massproduktion, utan produktionen
25409:                                        1993 vp -    KK 680                                          5
25410: 
25411: koncentreras tili inhemsk tillverkning av hög-      bl.a. så att arbetsgivarens andel i finansieringen
25412: klassiga specialprodukter. Denna trend har för-     av den förtjänstbundna dagpenningen för arbets-
25413: stärkts också med statliga stödåtgärder. Också      lösa har minskats.
25414: sm-företagens arbetskraftskostnader har sänkts
25415: 
25416:      Helsingforsden 22 december 1993
25417: 
25418:                                                   Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
25419:                                                                                                                 j
25420:                                                                                                             j
25421:                                                                                                         j
25422:                                                                                                     j
25423:                                                                                                 j
25424:                                                                                             j
25425:                                                                                         j
25426:                                                                                     j
25427:                                                                                 j
25428:                                                                             j
25429:                                                                         j
25430:                                                                     j
25431:                                                                 j
25432:                                                             j
25433:                                                         j
25434:                                                     j
25435:                                                 j
25436:                                             j
25437:                                         j
25438:                                     j
25439:                                 j
25440:                             j
25441:                         j
25442:                     j
25443:                 j
25444:             j
25445:         j
25446:     j
25447: j
25448:                                                    1993 vp
25449: 
25450: Kirjallinen kysymys 681
25451: 
25452: 
25453: 
25454: 
25455:                                      Kohijoki: Poliisihenkilöstön vähentämistä koskevan valtioneuvos-
25456:                                         ton päätöksen kumoamisesta
25457: 
25458: 
25459:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25460:     Rikollisuustilanteen pahentuessa on yleinen              Edellä lyhyesti kuvatun tilanteen tekee entistä-
25461: järjestys ja kansalaisten turvallisuus viime vuo-        kin vakavammaksi uhka poliisityövoiman vä-
25462: sien aikana Suomessa heikentynyt. Riittämättö-           hentämisestä vielä nykyisestäänkin.
25463: män poliisityövoiman vuoksi ennalta estävä vai-              Valtioneuvoston 30.4.1991 tekemän "henki-
25464: kutus rikollisuuden torjunnassa sekä tilanne ri-         löstökehyksiä" koskevan päätöksen mukaan
25465: kosten tutkinnassa ovat vakavasti heikentyneet.          maamme poliisitoimesta on lakkautettava yh-
25466: Vuorokaudenajoista riippuen poliisipartion saa-          teensä 276 virkaa, joista 100 virkaa vuoden 1994
25467: minen hälytystapauksissa tapahtumapaikalle               loppuun mennessä ja 176 virkaa vuoden 1995
25468: saattaa nykyisin olla kovin harvan valvontapar-          loppuun mennessä. Paikallispoliisin lisäksi hen-
25469: tiomiehityksen sekä ylisuurien valvonta-alueiden         kilöstösupistusten kohteiksi joutuisivat myös po-
25470: takia kohtuuttoman hidasta. Jo alun perin tingi-         liisin erillisyksiköt.
25471:  tyn vajavaisen miehitysjärjestelmän varaan suun-            Edellä mainitusta valtioneuvoston päätökses-
25472:  nitellut valvontasuunnitelmat eivät aina voi to-        tä on jo aiheutunut se, että avoimiksi tulleita
25473:  teutua, ja määrärahojen niukkuuden vuoksi työ-          poliisihenkilöstön virkoja on jätetty täyttämättä,
25474:  vuorossa olevan poliisityövoiman määrä on ko-           jotta lakkautuskiintiötavoitteiden saavuttami-
25475:  vin usein vähimmillään silloin, kun sen tulisi olla     seksi ei määräpäivän tullessa tarvitsisi kaikessa
25476:  enimmillään. Tilanne nykyisellään ei voi olla vai-      laajuudessaan käyttää irtisanomismenettelyä.
25477:  kuttamatta poliisihenkilöstön mielialaan sekä               Valtioneuvosto, tehdessään meno- ja henki-
25478:  myös työturvallisuuteen.                                löstökehyksiä koskevan päätöksensä 30.4.1991,
25479:      Erityisen vahingollista on poliisityövoiman         tuskin on voinut aavistaa rikollisuustilanteen
25480:  riittämättömyys esimerkiksi talousrikosten van-         heikkenemistä ja poliisityövoiman vähentämises-
25481:  hentumisvaaran takia. Lisää voimavaroja tarvit-         tä aiheutuvia vaikutuksia. Nyt, kun nämä tosiasi-
25482:  taisiin rajusti lisääntyneen huumausainerikolli-        at ovat tiedossa, tulisi kysymyksessä oleva valtio-
25483:  suuden torjuntaan yhtään enää viivyttelemättä.          neuvoston päätös viipymättä kumota siltä osin
25484:  Kaiken kaikkiaan kansainvälinen rikollisuus,            kuin se koskee poliisihenkilöstön vähentämistä.
25485:  "itärikollisuus" mukaan lukien, on vakavasti                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25486:  otettava asia.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25487:      Vakava huolenaihe on täysin riittämättömästä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25488:  poliisityövoimasta jo aiheutunut rikosten selvi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25489:  tystasonjyrkkä huononeminen. Noin 15 vuoden
25490:  kuluessa "rikoslakirikosten" selvitystaso on alen-                 Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä
25491:  tunut 63 prosentista 45 prosenttiin. Vähäisem-                  toimenpiteisiin vuosien 1992-1994
25492:  miksi luokitelluista rikoksista, kuten näpistyksis-             meno- ja henkilöstökehyksiä koskevan
25493:  tä ja polkupyörävarkauksista, vain yksi kymme-                  valtioneuvoston 30.4.1991 tekemän pää-
25494:  nestä pystytään selvittämään. Se on osaltaanjoh-                töksen kumoaiDiseksi siltä osin kuin se
25495:   tamassa siihen, ettei niitä enää edes ilmoiteta tut-           koskee poliisihenkilöstön vähentämistä?
25496:   kittaviksi.
25497: 
25498:       Helsingissä 10 päivänäjoulukuuta 1993
25499: 
25500:                                               Maunu Kohijoki
25501: 
25502: 
25503:  2300321
25504: 2                                      1993 vp -   KK 681
25505: 
25506: 
25507: 
25508: 
25509:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25510: 
25511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25512: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
25513: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
25514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kohijoen         Poliisilla tulee olla edellytykset varautua eten-
25515: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 681:      kin taloudellisen ja kansainvälisen rikollisuuden
25516:                                                    kasvuun. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on
25517:                                                    niin ikään tärkeää, että nykyistä paremmin voi-
25518:           Aikooko Hallitus joutuisasti ryhtyä      taisiin tutkia ns. massarikoksia ja suunnata toi-
25519:        toimenpiteisiin vuosien 1992-1994           mintaa painopisteaikoihin. Poliisitoimen virko-
25520:        meno- ja henkilöstökehyksiä koskevan        jen lakkautusvelvoitteesta luopumisen osalta rat-
25521:        valtioneuvoston 30.4.1991 tekemän pää-      kaisut budjettiraamien ja henkilöstökehysten
25522:        töksen kumoamiseksi siltä osin kuin se      muuttamisesta tehdään helmikuussa 1994 valtio-
25523:        koskee poliisihenkilöstön vähentämistä?     neuvoston käsittelyyn tulevassa seuraavien vuo-
25524:                                                    sien budjettikehyspäätöksessä.
25525: 
25526:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1993
25527: 
25528:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
25529:                                        1993 vp -   KK 681                                             3
25530: 
25531: 
25532: 
25533: 
25534:                                    Tili Riksdagens Herr Ta/man
25535: 
25536:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Polisen skall ha möjlighet att rusta sig speciellt
25537: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       inför en eventuell ökning av den ekonomiska och
25538: medlem av satsrådet översänt följande av riks-     internationella brottsligheten. Med tanke på
25539: dagsman Kohijoki undertecknade spörsmål nr         medborgarnas rättssäkerhet vore det likaså vik-
25540: 681:                                               tigt att man bättre än för närvarande skulle kun-
25541:                                                    na undersöka s.k. massbrott och koncentrera
25542:          Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-      verksamheten tili de viktigaste tiderna. I fråga om
25543:        der för att upphäva statsrådets beslut av   avståendet från skyldigheten att dra in tjänster
25544:        den 30 april 1991 om utgifts- och perso-    inom polisväsendet träffas avgörandena om änd-
25545:        nalramama får 1992-1994 tili den del        ring av budget- och personalramarna i samband
25546:        det berör minskningen av personalen         med det beslut om budgetramarna för följande år
25547:        inom polisen?                               som kommer upp tili behandling i statsrådet i
25548:                                                    februari 1994.
25549:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
25550: anfåra fåljande:
25551: 
25552:      Helsingforsden 27 december 1993
25553: 
25554:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
25555:                                                   1993 vp
25556: 
25557: Kirjallinen kysymys 682
25558: 
25559: 
25560: 
25561: 
25562:                                     Vistbacka: Velkasaneerauslakien toimivuuden parantamisesta
25563: 
25564: 
25565: 
25566:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25567:     Jokin aika sitten voimaan tulleen yksityishen-      vat virkamiehet ovat tehtäviensä tasalla ja pysty-
25568: kilöiden velkasaneerauslain toteutus ontuu tällä        vät palvelemaan täysipainoisesti ja riittävän
25569: hetkellä pahasti. Samaa voidaan sanoa myös yri-         asiantuntevasti heidän kanssaan asioivia henki-
25570: tysten velkasaneerauslain käytännön toiminnas-          löitä tai yrityksiä. Mikäli virkamiesten nykyinen
25571: ta. Ongelmat johtuvat useista eri tekijöistä, ja ne     koulutustaso ei tähän riitä, tulee erittäin nopealla
25572: aiheuttavat lisäongelmia velkasaneerauksen pii-         aikataululla järjestää lisäkoulutusta velkasanee-
25573: riin hakeutuneille yrityksille ja yksityishenkilöil-    rauslain käytännön toteutumisen mahdollistami-
25574: le.                                                     seksi.
25575:     Ensimmäinen vakava ongelma on se, että vel-            On ollut havaittavissa, että lain henkeä on
25576: kaneuvontaa ei maassamme ole riittävästi saata-         monissa tapauksissa rikottu jopa viranomaisten
25577: villa. Sitä harjoittavat lähinnä vapaaehtoisjärjes-     toimesta. On esimerkkejä tapauksista, joissa yri-
25578: töt tai kuntien palkkaamat henkilöt. Näille neu-        tys ja yksityishenkilö on tuomioistuimen toimes-
25579: vojille on yleensä viikkojen, mahdollisesti jopa        ta hyväksytty velkasaneerauksen piiriin ja kui-
25580: kuukausien pituinen jono, mikä aiheuttaa puo-           tenkin paikallisviranomainen on suorittanut
25581: lestaan velkaongelmista kärsivien tilanteen jat-        ulosmittaus- ja muita turvaamistoimenpiteitä.
25582: kuvaa pahenemista ja lisäkustannusten kertymis-         Lisäksi paikallinen tuomioistuin on käsitellyt vel-
25583: tä. Kuten jo lain hyväksymisen yhteydessä oli           kojapankin toimesta velkomusasiaa vielä sen jäl-
25584: nähtävissä, ongelmat ruuhkautuvat paikkakun-            keen, kun toinen tuomioistuin on jo määrännyt
25585: nittain erittäin pahasti ja paikallisia eroja on sel-   saneeraukseen liittyvän toimenpidekiellon.
25586: västi havaittavissa. Tämä saattaa kansalaiset eri-      Tämä ei liene lain mukaista menettelyä. Lainhan
25587: arvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riip-             tulisi turvata yrityksen tai yksityishenkilön ase-
25588: puen.                                                   ma myös sinä aikana, kun oikeus harkitsee velka-
25589:     Seuraava esiin tullut ongelma on se, että pai-      saneeraukseen liittyviä maksuohjelmia ja muita
25590: kalliset asiaa hoitavat viranomaiset eivät ole teh-     saneeraustoimenpiteitä.
25591:  täviensä tasalla. Velkasaneeraukseen hakeutuvat           Edellä lueteltujen ja useiden muiden esiinty-
25592:  yritykset ja yksityishenkilöt törmäävät usein sii-     vien ongelmien ja lain toteutuksen puutteiden
25593:  hen, ettei paikallinen oikeusviranomainen hallit-      takia tulisi hallituksen pikaisesti selvittää ne on-
25594:  se lakia ja sen käytännön toteutusta ja siitä aiheu-   gelmakentät ja puutteet, joita yritysten ja yksi-
25595:  tuvia toimenpiteitä. On jopa esimerkkejä siitä,        tyishenkilöiden velkasaneerauslain käytännön
25596:  että läänitasolla asiasta vastaava virkamies on        toteutuksessa ja mahdollisessa sisällössä tällä
25597:  käskenyt asiakkaansa kysyä neuvoa suoraan mi-          hetkellä on. Lisäksi tulisi selvittää ja korjata
25598:  nisteriön virkamiehiltä. Nämä puolestaan ovat          puutteet, jotka aiheuttavat kansalaisten yhden-
25599:  passittaneet kyselijän takaisin ensin mainitun vir-    vertaisuuden vaarantumista tai oikeusturvan
25600:  kamiehen puheille. Tästä puolestaan aiheutuu se,       puutteellisuutta. Nykyisen kaltainen tilanne ei
25601:  että velkaongelmansa kanssa painiskeleva henki-        voi jatkua, tai muutoin koko velkasaneerauslain-
25602:  lö tai yritys putoaa käytännössä viranomaisten         säädäntö jää kuolleeksi kirjaimeksi. Se herättää
25603:  väliseen kuiluun saamatta apua keneltäkään.            pelkästään turhia toiveita.
25604:  Tämä ei voine olla lain perimmäinen tarkoitus             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25605:  eikä yleensäkään virkamiestoiminnan puitteissa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25606:  sallittava tilanne. Yhteiskunnan tulisi pystyä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25607:  huolehtimaan siitä, että lakeja eli tässä tapauk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25608:  sessa velkasaneerauslakia käytännössä toteutta-
25609: 
25610: 2300321
25611: 2                                    1993 vp -   KK 682
25612: 
25613:          Tietääkö Hallitus velkasaneerausla-               aikooko Hallitus puuttua jo tiedossa
25614:       kien voimaantulon jälkeen syntyneistä             oleviin ongelmiin, jotka vaarantavat vai-
25615:       ongelmista mm. neuvonnassa ja viran-              keuksissa olevien yksityisten henkilöiden
25616:       omaistoiminnoissa, ja                             ja yritysten oikeusturvaa?
25617: 
25618:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1993
25619: 
25620:                                       Raimo Vistbacka
25621:                                           1993 vp -   KK 682                                            3
25622: 
25623: 
25624: 
25625: 
25626:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25627: 
25628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Velkaneuvonta on saatu järjestetyksi käytän-
25629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nössä kaikkiin kuntiin. Velkaneuvojakunta on
25630: olette 10 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       ollut työhön hyvin motivoitunutta ja heille on
25631: jeenne n:o 2113 ohella toimittanut valtioneuvos-      ajan mittaan karttunut kokemusta ja rutiinia.
25632: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        Päätoimisista velkaneuvojista 60 on palkattu
25633: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvan kirjal-       työllisyysvaroin. Velkaneuvontatehtävissä toi-
25634: lisen kysymyksen n:o 682:                             mivat henkilöt on voitu työllistää valtioneuvos-
25635:                                                       ton erillisen päätöksen nojalla kuuden kuukau-
25636:           Tietääkö Hallitus velkasaneerausla-         den sijasta vuoden ajaksi. Työllisyyslainsäädän-
25637:        kien voimaantulon jälkeen syntyneistä          nön tie tulee heidän osaltaan alkuvuodesta 1994
25638:        ongelmista mm. neuvonnassa ja viran-           kuljetuksi loppuun, eikä kuntien taloudellinen
25639:        omaistoiminnoissa, ja                          tilanne mahdollista heidän palkkaamistaan il-
25640:           aikooko Hallitus puuttua jo tiedossa        man tukea. Valtioneuvosto onkin 16.12.1993
25641:        oleviin ongelmiin, jotka vaarantavat vai-      päättänyt ottaa vuoden 1994 ensimmäiseen lisä-
25642:        keuksissa olevien yksityisten henkilöiden      talousarvioon kolmen miljoonan markan määrä-
25643:        ja yritysten oikeusturvaa?                     rahan kahdentoista kuukauden ajan työllistämis-
25644:                                                       varoilla palkattujen velkaneuvojien työsuhteiden
25645:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jatkamiseksi vuonna 1994. Lisäksi oikeusminis-
25646: taen seuraavaa:                                       teriö on voinut tukea kuntia taloudellisesti anta-
25647:                                                       malla varat 12 ylimääräisen oikeusavustajan
25648:    Yksityishenkilön velkajärjestelyssä samoin         palkkaamiseen suurimpiin oikeusaputoimistoi-
25649: kuin yrityksen saneerauksessa on kysymys koko-        hin velkajärjestelyasioiden hoitamiseksi ja suorit-
25650: naan uusista järjestelmistä, jotka on jouduttu ot-    tamalla kunnille erillisen korvauksen kunkin vel-
25651: tamaan käyttöön hankalana ajankohtana tar-            kajärjestelyasian hoitamisesta. Valtiontalouden
25652: peen ollessa taloudellisten olojen vuoksi erityisen   säästötarpeiden johdosta ei velkaneuvontaa kui-
25653: suuri. Kaikki näiden asioiden kanssa työskente-       tenkaan ole mahdollista saada kysyntää vastaa-
25654: levät tahot ovat joutuneet ennen kokemattomien        valle tasolle niin, että neuvontaa olisi mahdollista
25655: ja vaativien tehtävien eteen. Vie väistämättä pit-    saada ilman odotusaikoja.
25656: kän ajan, ennen kuin kokemuksia, rutiinia ja              Oikeusministeriö on asettanut molempien la-
25657: käytäntöä kertyy ja taito tehtävien hoitamiseen       kien toimivuuden seurantaa varten laajapohjai-
25658: karttuu. Toisenlaisissa taloudellisissa oloissa       set työryhmät. Järjestelmien kehittäminen edel-
25659: opetteluvaihe olisi voitu ajoittaa lakien voimaan-    lyttää kokemuksia ja oikeuskäytäntöä. Tarkoi-
25660: tuloa edeltäneeseen aikaan. Lakien voimaan            tuksena on uuden lainsäädännön soveltamisesta
25661: saattamista ei kuitenkaan haluttu tämän vuoksi        saatujen kokemusten pohjalta ryhtyä lähiaikoina
25662: lykätä, koska lainsäädännön tarve oli ja on edel-     valmistelemaan tarvittavia muutoksia yksityis-
25663: leenkin suuri. Tuomioistuimiin tulleiden asioiden     henkilön velkajärjestelystä ja yrityksen sanee-
25664: määrä osoittaa, että lainsäädäntö ei ole jäänyt       rauksesta annettuihin lakeihin.
25665: kuolleeksi kirjaimeksi.
25666: 
25667:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1994
25668: 
25669:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
25670: 4                                           1993 vp -   KK 682
25671: 
25672: 
25673: 
25674: 
25675:                                        Till Riksdagens Herr Talman
25676: 
25677:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Skuldrådgivning har ordnats i praktiskt taget
25678: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          alla kommuner. Skuldrådgivama är mycket mo-
25679: 2113 av den 10 december 1993 till vederbörande          tiverade för sitt arbete och de har med tiden
25680: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         skaffat sig erfarenhet och rutin. Av skuldrådgi-
25681: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade spörs-            vama i huvudsyssla har 60 anställts med syssel-
25682: målnr 682:                                              sättningsmedel. Med stöd av ett särskilt beslut i
25683:                                                         statsrådet har de personer som arbetar med
25684:            Är Regeringen medveten om de pro-            skuldrådgivning kunnat anställas för ett år i stäl-
25685:         blem i bl.a. rådgivningen och myndighets-       let för sex månader. Denna respit löper ut i början
25686:         verksamheten som har uppstått ~fter att         av 1994, och kommunema kan på grund av sitt
25687:         lagama om skuldsanering trädde i kraft          ekonomiska läge inte anställa dessa personer
25688:         och                                             utan stöd. Statsrådet har därför den 16 december
25689:            ämnar Regeringen ingripa i de redan          1993 beslutat att i den första tilläggsbudgeten för
25690:         kända problemen som äventyrar rätts-            1994 bevilja ett anslag på tre miljoner mark med
25691:         skyddet för privatpersoner och företag          vilket de skuldrådgivare som har anställts med
25692:         som har råkat i svårigheter?                    sysselsättningsmedel för tolv månader kan fort-
25693:                                                         sätta sitt arbete 1994. Dessutom har justitiemini-
25694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           steriet kunnat understöda kommunema ekono-
25695: anföra följande:                                        miskt genom att bevilja medel för anställning av
25696:                                                         tolv extra rättsbiträden som i de största rätts-
25697:     Skuldsanering för privatpersoner och före-          hjälpsbyråema skall handlägga skuldsanerings-
25698: tagssanering är helt nya system som man har             ärenden. Justitieministeriet har dessutom kunnat
25699: tvingats ta i bruk under en svår tid, eftersom          betala kommunema en särskild ersättning för
25700: behovet är särskilt stort till följd av det ekonomis-   handläggandet av enskilda skuldsaneringsären-
25701: ka läget. Samtliga instanser som arbetar med            den. Eftersom staten måste spara är det dock inte
25702: dessa ärenden har ställts inför helt nya och krä-       möjligt att öka utbudet på skuldrådgivning så att
25703: vande uppgifter. Det tar obönhörligen en lång tid       rådgivning kunde ges utan väntetid.
25704: innan myndighetema har fått erfarenhet och ru-              Justitieministeriet har tillsatt arbetsgrupper
25705: tin och har utarbetat praxis och skicklighet att        med representanter från flera olika instanser för
25706: handlägga dessa uppgifter. Under andra ekono-           att följa upp hur lagama fungerar. En utveckling
25707: miska omständigheter kunde myndighetema ha              av systemen förutsätter erfarenhet och rättsprax-
25708: förberett sig innan lagama trädde i kraft. Man          is. Syftet är att på basis av de erfarenheter som
25709: ville dock inte skjuta ikraftträdandet på framti-       tillämpningen av den nya lagstiftningen har gett
25710: den, eftersom behovet av lagstiftning var och           inom en snar framtid inleda beredningen av be-
25711: fortfarande är stort. Antalet ärenden som be-           hövliga ändringar i lagen om skuldsanering för
25712: handlas i domstolama visar att lagstiftningen           privatpersoner och lagen om företagssanering.
25713: verkligen har en funktion att fylla.
25714: 
25715:      Helsingforsden 3 januari 1994
25716: 
25717:                                                                        Justitieminister Hannele Pokka
25718:                                                  1993 vp
25719: 
25720: Kirjallinen kysymys 683
25721: 
25722: 
25723: 
25724: 
25725:                                     Mäkelä ym.: Lapsiperheiden toimeentulon turvaamisesta
25726: 
25727: 
25728: 
25729:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25730:    Hallituksen esittämät ja eduskunnan päättä-            Hallituksen ja hallituspuolueiden omaksuma
25731: mät valtion- ja kunnallisverotuksen lapsivähen-        lapsiperheitä sortava linja ei ole millään tavoin
25732: nysten poistot alentavat merkittävästi lapsiper-       perusteltavissa. Uudistuksesta koituvat haitat
25733: heiden elintasoa. Keskimääräinen nettotulojen          ovat liian suuret verrattuna siitä aiheutuvaan
25734: aleneminen 1-2-lapsisissa perheissä on kuu-            säästöön. Hallituspuolueiden eduskunnassa te-
25735: kautta kohden 200-500 markkaa. Keskimäärin             kemä kosmeettinen korjaus lapsilisiin ei olennai-
25736: tämä merkitsee perheen käteenjäävän kuukausi-          sesti muuta uudistuksen lopputulosta eli yksi- ja
25737: tulon alenemista 3-5%. Ongelma kärjistyy ni-           kaksilapsisten perheiden tulojen merkittävää ale-
25738: menomaan yksi- ja kaksilapsisten perheiden osal-       nemista. Tällä hetkellä toimeentulon äärirajoilla
25739: ta, sillä päätetty lapsilisien korotus kompensoi       painiskeleville perheille uudistus saattaa merkitä
25740: vain osittain juuri tämänkokoisten perheiden ve-       ratkaisevaa iskua talouden tasapainon romahta-
25741: rotuksen kiristymisen.                                 misessa ja tätä kautta saattaa heidät uusina asiak-
25742:    Kolmi- tai useampilapsisissa perheissä käteen       kaina kuntien sosiaalitoimistojen piiriin.
25743: jäävät tulot pysyvät ennallaan tai saattavat jopa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25744: aavistuksen verran nousta. Tätä voidaan pitää          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25745: perhepoliittisesti oikeana ratkaisuna, sillä yhteis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25746: kunnan tuleekin tukea monilapsisia perheitä jo         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25747: pelkästään väestöpoliittisista syistä. Kun kuiten-
25748: kin valtaosa eli n. 83 % lapsiperheistä on yhden                 Tietääkö Hallitus, että sen ajama kun-
25749: tai kahden lapsen perheitä, vaikeuttaa hallituk-              nallis- ja valtionverotuksen lapsivähen-
25750: sen ja hallituspuolueiden ajama verotuksen uu-                nysten poistaminen tulee aiheuttamaan
25751: distuslinja suurinta osaa maamme lapsiperheistä.              valtaosalle lapsiperheitä (83 %) merkittä-
25752: Uudistus vähentää heidän kulutusmahdollisuuk-                 vää tulojen alenemista ensi vuonna, ja
25753: siaan entisestään, ja perheille koituvien ongel-                 kuinka Hallitus aikoo huolehtia ko.
25754: mien lisäksi se tulee aiheuttamaan jälleen lisä-              perheiden toimeentulon turvaamisesta ja
25755: työttömyyttä kotimarkkinakysynnän heikkene-                   estää niiden taloudellisen romahtamisen?
25756: misenä.
25757: 
25758:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1993
25759: 
25760:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
25761: 
25762: 
25763: 
25764: 
25765: 2300321
25766: 2                                       1993 vp -   KK 683
25767: 
25768: 
25769: 
25770: 
25771:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25772: 
25773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      3 450 miljoonalla markalla. Tämän lisäksi perhe-
25774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tukiuudistukseen sisältyy lähinnä pienituloisille
25775: olette 10 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-     lapsiperheille suuntautuva asumistuen korotta-
25776: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    minen 370 miljoonalla markalla. Toisaalta tämän
25777: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.      korotuksen rahoittamiseen osallistuvat osaltaan
25778: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 683:       myös keski- ja hyvätuloiset lapsiperheet vakuute-
25779:                                                     tun korotetun sairausvakuutusmaksun kautta yli
25780:           Tietääkö Hallitus, että sen ajama kun-    80 OOO:een nousevien äyrien osalta. Näin koko-
25781:        nallis- ja valtionverotuksen lapsivähen-     naisuutena perhetukiuudistus ei pienennä lapsi-
25782:        nysten poistaminen tulee aiheuttamaan        perheiden tuen kokonaismäärää, mutta suuntaa
25783:        valtaosalle lapsiperheitä (83 %) merkittä-   sitä entistä sosiaalisemmin niin, että selkeimmin
25784:        vää tulojen alenemista ensi vuonna, ja       uudistuksesta hyötyvät pienituloisimmat ja mo-
25785:           kuinka Hallitus aikoo huolehtia ko.       nilapsiset perheet.
25786:        perheiden toimeentulon turvaamisen ja           Yksi- ja kaksilapsiset perheet muodostavat ai-
25787:        estää niiden taloudellisen romahtamisen?     van valtaosan eli 83 % suomalaisista perheistä.
25788:                                                     Vastaavasti kolmi- ja useampilapsisia perheitä on
25789:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         17 %. Suomalaisista lapsista näissä perheissä on
25790: taen seuraavaa:                                     kuitenkin huomattavasti enemmän eli 32 %. Per-
25791:                                                     hetukiuudistus ei merkitse kaavamaisesti tuen
25792:    Vuoden 1994 alusta voimaan tuleva perhetuki-     tason alenemista myöskään yhden ja kahden lap-
25793: uudistus merkitsee perhetukijärjestelmän hallin-    sen perheille. Myös näistä perheistä pienituloi-
25794: nollista yksinkertaistumista ja selkeytymistä       simmat selvästi hyötyvät uudistuksesta, erityises-
25795: myös tuen saajien kannalta. Uudistus merkitsee      ti kun otetaan huomioon asumistuen korotus.
25796: myös perhepoliittisen tuen voimakasta uudel-        Suuri merkitys asumistuen korotuksella on yk-
25797: leensuuntaamista. Sen sijaan lapsiperheiden saa-    sinhuoltajatalouksien kohdalla, joista yli puolet
25798: ma kokonaistuki säilyy vuonna 1994 vuoden           saa asumistukea. Suhteellisesti suurimmat tuen
25799: 1993 tasolla.                                       menetykset kohdistuvat suurituloisimpiin yksi-
25800:    Perhetukiuudistuksen yhteydessä poistuvien       lapsisiin perheisiin, joilta uudistuksen myötä
25801: verovähennysten yhteismäärä on 3 670 miljoo-        poistuu muiden vähennysten lisäksi valtionvero-
25802: naa markkaa. Vastaavasti lapsilisiä korotetaan      tuksen lapsenhoitovähennys.
25803: 
25804:      Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1993
25805: 
25806:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25807:                                         1993 vp -   KK 683                                           3
25808: 
25809: 
25810: 
25811: 
25812:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
25813: 
25814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Dessutom ingår i familjestödsreformen en höj-
25815: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      ning av bostadsstödet, som närmast berör bam-
25816: den 10 december 1993 tili vederbörande medlem       familjer med låga inkomster, med 370 milj. mk. Å
25817: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      andra sidan deltar även bamfamiljer med medel-
25818: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 683:         goda eller goda inkomster för sin del i finansie-
25819:                                                     ringen av denna höjning genom höjningen av de
25820:           Är Regeringen medveten om att slo-        försäkrades sjukförsäkringspremie tili den del
25821:        pandet av bamavdragen inom kommu-            antalet skatteören överstiger 80 000. På detta sätt
25822:        nal- och statsbeskattningen, vilket Rege-    minskar familjestödsreformen inte det totala be-
25823:        ringen drivit igenom, nästa år kommer att    loppet av stödet till bamfamiljema, men fördelar
25824:        föranleda en betydande nedgång i inkom-      det på ett mera socialt sätt så att familjema med
25825:        stema för största delen av bamfamiljema      de minsta inkomstema och med många bam kla-
25826:        (83 %), och                                  rast drar nytta av reformen.
25827:           på vilket sätt ämnar Regeringen se till      Familjer med ett eller två bam utgör den över-
25828:        att dessa familjers utkomst tryggas och      lägset största andelen av de fmländska familjer-
25829:        förhindra att familjemas ekonomi rasar       na, dvs. 83 %. Familjema med tre eller flera bam
25830:        samman?                                      utgör 17 %. 1 dessa familjer finns dock en betyd-
25831:                                                     ligt större andel av de finländska bamen, dvs.
25832:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       32 %. Familjestödsreformen innebär inte auto-
25833: anföra följande:                                    matiskt att inkofi1.stnivån sjunker för ett- eller
25834:                                                     tvåbamsfamiljer. Aven av dessa familjer drar de
25835:    Den familjestödsreform som träder i kraft vid    som har de minsta inkomstema klar fördel av
25836: ingången av 1994 innebär att familjestödssyste-     reformen, särskilt då höjningen av bostadsstödet
25837: met blir förvaltningsmässigt enklare och klarare    beaktas. Stor betydelse har höjningen av bostads-
25838: även för dem som får stöd. Reformen innebär         stödet för ensamförsörjarhushåll, av vilka över
25839: även en omfattande omfördelning av det familje-     hälften får bostadsstöd. De relativt sett största
25840: politiska stödet. Däremot bibehålls det totala      inkomstbortfallen drabbar de familjer som har de
25841: stöd barnfamiljema får 1994 på 1993 års nivå.       högsta inkomstema och endast ett bam. Dessa
25842:    Det sammanlagda beloppet av de skatteav-         familjer förlorar i och med reformen förutom
25843: drag som slopas i samband med familjestödsre-       övriga avdrag även statsbeskattningens bama-
25844: formen uppgår till3 670 milj. mk. Bambidragen       vårdsavdrag.
25845: höjs på motsvarande sätt med 3 450 milj. mk.
25846:      Helsingforsden 30 december 1993
25847: 
25848:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25849:                                                 1993 vp
25850: 
25851: Kirjallinen kysymys 684
25852: 
25853: 
25854: 
25855: 
25856:                                    Mäkelä ym.: Kätkytkuolemien syihin liittyvän tutkimustoiminnan
25857:                                       tehostamisesta
25858: 
25859: 
25860:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25861:    Perheet, joita on kohdannut kät~ytkuolema,         sia, on jopa vaarana yhteispohjoismaisen
25862: ovat perustaneet järjestön nimeltä KAPY eli Kät-      NORDSIDS-tutkimuksen tulosten hyödyntä-
25863: kytkuolemaperheiden yhdistys ry. Näitäjärjestö-       mättä jääminen maassamme. Tämän takia olisi
25864: jä yhdistää kansainvälisestijärjestö nimeltä SIDS     ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunnan taholta
25865: Europe, joka kokoaa yhteen 15 maan järjestöt.         osoitettaisiin määrärahoja, niin että kätkytkuole-
25866: Edellä mainittu järjestö on kiinnittänyt huomiota     man tutkimusten tekemiseen ja muualla suoritet-
25867: siihen, että vuosittain Euroopassa kuolee n.          tujen tutkimusten soveltamiseen Suomen oloihin
25868: 10 000 lasta kätkytkuolemaan. Suomalainen jär-        voitaisiin saada päätoimista henkilökuntaa.
25869: jestö on lähestynyt mm. kansanedustajia asian            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25870: tiimoilta.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25871:     Suomessa kätkytkuolema on imeväisikäisten         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25872: suurin yksittäinen kuolinsyy eli vuosittain 30---40   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25873: lasta kuolee sen takia. Tämän takia on erittäin
25874: outoa, että Suomessa ei yhteiskunnan taholta                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25875: uhrata lainkaan varoja kätkytkuolematutkimuk-                kätkytkuolematutkimuksen tehostami-
25876: seen. Yksikään henkilö ei maassamme tutki pää-               seksi maassamme ja päätoimisen henkilö-
25877: työkseen tätä ongelma-alaa. Käytettävissä olevat             kunnan saamiseksi sen suorittamiseen ja
25878: varat eivät riitä edes kansainvälisten tutkimusten           kansainvälisten tutkimusten arvioimiseen
25879: arvioimiseen ja Suomen oloihin soveltamisen sel-             ja soveltamiseen maamme oloihin?
25880: vittelyyn. Mikäli tilanteessa ei tapahdu muutok-
25881: 
25882:      Helsingissä 10 päivänäjoulukuuta 1993
25883: 
25884:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
25885: 
25886: 
25887: 
25888: 
25889: 2300321
25890: 2                                         1993 vp -   KK 684
25891: 
25892: 
25893: 
25894: 
25895:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25896: 
25897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        promille ja Norjassa 2 promillea. Tutkimusten
25898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaan on löydettävissä yhteyksiä äidin tupa-
25899: olette 10 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       kointiin, anemiaan, lapsen mahallaan makuutta-
25900: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      miseen ja liikalämpöisyyteen. Suomessa on asias-
25901: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.        ta kirjoitettu ammattilehdissä ja esitelty saatuja
25902: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 684:         tutkimustuloksia. Neuvolat ovat viime aikoina
25903:                                                       ohjanneet vanhempia nukuttamaan lapsia kylki-
25904:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         asennossa, kunnes lapsi aktiivisesti alkaa kään-
25905:        kätkytkuolematutkimuksen tehostami-            tyillä ja muuttaa asentq,aan.
25906:        seksi maassamme ja päätoimisen henkilö-           Suomessa toimii KAPY - Kätkytkuolema-
25907:        kunnan saamiseksi sen suorittamiseen ja        perheide~ yhdistys ry, joka on perustettu vuonna
25908:        kansainvälisten tutkimusten arvioimiseen       1991. KAPY-yhdistyksen tehtävänä on kätkyt-
25909:        ja soveltamiseen maamme oloihin?               kuoleman kokeneiden perheiden tukeminen ja
25910:                                                       viimeisimmän tutkimustiedon levittäminen.
25911:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          KunnallisetJiitiys- ja lastenneuvolat tekevät yh-
25912: vasti seuraavaa:                                      teistyötä KAPY-yhdistyksen kanssa. Suomalai-
25913:                                                       nen neuvolajärjestelmä on tärkeä kanava myös
25914:     Kätkytkuolema on tapahtuma, jossa terve lap-      kätkytkuoleman kohdanneiden perheiden tuke-
25915: si kuolee äkillisesti ja odottamatta nukkuessaan.     misessa. Kuntien tehtävänä on taata ehkäisevälle
25916: Kätkytkuolemaa ei voida ennustaa ja sen eh-           työlle riittävät voimavarat, jotta lapsiperheiden
25917: käiseminen on vaikeaa, koska yksittäistä syytä        tukeminen ja valistustoiminta olisi mahdollista.
25918: kätkytkuolemaan ei ole perusteellisissakaan lää-         Kätkytkuolemien lääketieteellistä tutkimusta
25919: ketieteellisissä tutkimuksissa voitu osoittaa. Epi-   on tehty eri puolilla maailmaa. Suomi on mukana
25920: demiologisten tutkimusten pohjalta tiedetään,         pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamas-
25921: että kätkytkuolemissa on alueellisia vaihteluja.      sa kätkytkuolematutkimuksessa. Suomessa on
25922: Mitä lämpimämpään maahan mennään, sitä                myös tehty yksi lääketieteellinen kätkytkuole-
25923: enemmän on kätkytkuolemia. Esimerkiksi Uu-            maa käsittelevä väitöskirja, jonka tekijä Pertti
25924: dessa-Seelannissa ja Australiassa tehdyissä tutki-    Rintahaka ei myöskään löytänyt selkeitä ja yksi-
25925: muksissa on selvitetty lapsen vatsallaan makuut-      selitteisiä syitä kätkytkuolemaan.
25926: tamisen ja vaatetuksen yhteyttä kätkytkuole-             Lääketieteellistä tutkimusta on mahdollisuus
25927: miin.                                                 tehdä Suomen Akatemian, yliopistojen ja mui-
25928:     Kätkytkuolemaproblematiikka on ollut käsi-        den tahojen rahoittamana. Sosiaali- ja terveysmi-
25929: teltävänä STAKESin lasten ja nuorison asian-          nisteriöllä on myös tutkimus- ja kehittämismää-
25930: tuntijaryhmässä sekä Suomen Lastenlääkäriyh-          rärahoja. Hyville tutkimussuunnitelmille löyty-
25931: distyksessä. On selvitetty, että Suomessa kätkyt-     nee rahoituskanavia myös kätkytkuoleman syi-
25932: kuolemien yleisyys on 0,5 promillea, Ruotsissa 1      den selvittämiseen.
25933: 
25934:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993
25935: 
25936:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25937:                                            1993 vp -   KK 684                                             3
25938: 
25939: 
25940: 
25941: 
25942:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
25943: 
25944:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mille. Enligt undersökningarna kan man finna ett
25945: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         samband mellan plötslig spädbarnsdöd och mo-
25946: den 10 december 1993 till vederbörande medlem          derns tobaksrökning och anemi, att barnet lagts
25947: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         på mage och att barnet varit för varmt. 1 Finland
25948: Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 684:            har saken behandlats och forskningsresultaten
25949:                                                        presenterats i facktidskrifter. Rådgivningsbyrå-
25950:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        erna har på sistone rått föräldrarna att lägga
25951:        ta för att effektivera forskningen kring        barnet på sidan tili dess barnet självt aktivt bötjar
25952:        plötslig spädbarnsdöd i vårt land och an-       vända sig och ändra st~!lning.
25953:        visa personai att bedriva dylik forskning          1 Finland arbetar KAPY- Familjeförening-
25954:        på heltid samt för att utvärdera den inter-     en plötslig spädJ:,arnsdöd rf, som grundades 1991.
25955:        nationella forskningen och anpassa den          Föreningen KAPY har tili uppgift att stöda de
25956:        tili våra förhållanden?                         familjer som upplevt plötslig spädbarnsdöd och
25957:                                                        att sprida de senaste forskningsrönen. De kom-
25958:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          munala mödra- 09.h barnarådgivningsbyråerna
25959: anföra följande:                                       samarbetar med KAPY. Det finska systemet med
25960:                                                        rådgivningsbyråer är en viktig kanal också när
25961:     Plötslig spädbarnsdöd är en företeelse där ett     det gäller att stöda familjer som drabbats av
25962: friskt barn dör plötsligt och oväntat under söm-       plötslig spädbarnsdöd. Kommunerna skall ga-
25963: nen. Plötslig spädbarnsdöd kan inte förutses och       rantera tillräckliga resurser för det förebyggan-
25964: den är svår att förebygga, eftersom man inte ens       de arbetet, så att det är möjligt att stöda barnfa-
25965: vid grundliga medicinska undersökningar har            miljerna och sköta upplysningsverksamheten.
25966: kunnat påvisa en enda särskild orsak till den             Medicinsk forskning i plötslig spädbarnsdöd
25967: plötsliga spädbarnsdöden. På grundval av epide-        har bedrivits världen över. Finland deltar i den
25968: miologiska undersökningar vet man att det finns        nordiska forskningen i plötslig spädbarnsdöd
25969: regionala variationer i fråga om plötslig späd-        som finansieras av nordiska ministerrådet. 1 Fin-
25970: barnsdöd: ju varmare land, desto fler fall av plöts-   land har också skrivits en medicinsk avhandling
25971: lig spädbarnsdöd. Vid undersökningar t.ex. i Nya       om plötslig spädbarnsdöd. Pertti Rintahaka, som
25972: Zeeland och Australien har man utrett den plöts-       skrivit avhandlingen, kan inte heller finna klara
25973: liga spädbarnsdödens samband med barnets so-           och entydiga orsaker tili plötslig spädbarnsdöd.
25974: vande på mage samt barnets klädsel.                       1 Finland finansieras medicinsk forskning bl.a.
25975:     Problematiken kring plötslig spädbarnsdöd          av Finlands Akademi, universiteten och andra
25976:  har behandlats i STAKES sakkunniggrupp för            instanser. Social- och hälsovårdsministeriet har
25977: barn- och ungdomsärenden samt i Barnläkarför-          också anslag för forskning och utveckling, varfor
25978: eningen i Finland. Det har klarlagts att förekom-      finansieringskanaler torde fmnas för goda forsk-
25979:  sten av plötslig spädbarnsdöd i Finland är 0,5        ningsprojekt även när det gäller att klarlägga
25980:  promille, i Sverige 1 promille och i Norge 2 pro-     orsakerna tili plötslig spädbarnsdöd.
25981: 
25982:      Helsingfors den 30 december 1993
25983: 
25984:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25985:                                                  1993vp
25986: 
25987: Kirjallinen kysymys 685
25988: 
25989: 
25990: 
25991: 
25992:                                     Mäkelä ym.: Suomen Kannabisyhdistyksen toiminnan laillisuuden
25993:                                        selvittämisestä
25994: 
25995: 
25996:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25997: 
25998:    Suomessa toimii yhdistys nimeltä Suomen             myös uudistumassa olevan rikoslain ja huume-
25999: Kannabisyhdistys. Tämä järjestö on perustettu          lain kanssa. Vaikkakin yksittäinen kotikäyttö
26000: vuonna 1991 ja sen tarkoituksena on saada huu-         tultaisiin sallimaan, ei nyt harjoitetun kaltainen
26001: meiden käyttö lailliseksi maassamme. Järjestön         julkinen propaganda asian edistämiseksi ole lain
26002: informaation mukaan tämä toimenpide helpot-            hengen mukaista.
26003: taisi yhteiskunnan mahdollisuutta taistella rikol-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26004: lisuutta vastaan.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26005:     Tarkoitusperiensä edesauttamiseksi yhdistys        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26006: jakaa kirjallista materiaalia, jossa se erilaisiin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26007: kansainvälisiin kommentteihin ja tutkimuksiin
26008: vedoten pyrkii todistamaan huumeiden laillisen                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26009: käytön ihmeitätekevää vaikutusta huume- ja ri-                Suomen Kannabisyhdistyksen toiminnan
26010: kollisuusongelmaan. Suomen Kannabisyhdis-                     laillisuuden selvittämiseksi ja yhdistyksen
26011: tyksen tarkoitus on vaikuttaa päihdepolitiikkaan              mahdolliseksi lopettamiseksi, jos havai-
26012: ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö,             taan sen harjoittaman toiminnan olevan
26013: saatavuus ja kotikasvatus omaan käyttöön tulisi               ristiriidassa voimassa olevan lainsäädän-
26014: täysi-ikäisille lailliseksi. Tämä toiminta on selke-          nön kanssa?
26015: ässä ristiriidassa vallitsevan lainsäädännön ja
26016: 
26017:      Helsingissä 10 päivänäjoulukuuta 1993
26018: 
26019:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
26020: 
26021: 
26022: 
26023: 
26024: 2300321
26025: 2                                        1993 vp -   KK 685
26026: 
26027: 
26028: 
26029: 
26030:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26031: 
26032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kansalaisille, sekä tutkia kannabiksen käyttöä eri
26033: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kulttuureissa ja eri aikoina.
26034: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Yhdistystä ei ole yhdistysrekisteritoimistosta
26035: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän         saatujen tietojen mukaan merkitty rekisteriin
26036: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         eikä näin ollen myöskään sen sääntöjä ole vahvis-
26037: 685:                                                 tettu.
26038:                                                          Yhdistyslain (503/89) 43 §:n nojalla yhdistyk-
26039:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        sen kotipaikan alioikeus voi sisäasiainministe-
26040:        Suomen Kannabisyhdistyksen toiminnan          riön, virallisen syyttäjän tai yhdistyksen jäsenen
26041:        laillisuuden selvittämiseksi ja yhdistyksen   kanteesta julistaa yhdistyksen lakkautetuksi
26042:        mahdolliseksi lopettamiseksi, jos havai-      muun muassa, jos yhdistys toimii olennaisesti
26043:        taan sen harjoittaman toiminnan olevan        vastoin lakia tai hyviä tapoja. Lain 59 §:n mu-
26044:        ristiriidassa voimassa olevan lainsäädän-     kaan lakkauttaminen voi kohdistua myös rekis-
26045:        nön kanssa?                                   teröimättömään yhdistykseen.
26046:                                                          Sisäasiainministeriö on 5.2.1993 lähettämäl-
26047:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lään tutkimuspyynnöllä pyytänyt Helsingin po-
26048: vasti seuraavaa:                                     liisilaitosta selvittämään, onko Suomen Kanna-
26049:                                                      bisyhdistys toiminut olennaisesti vastoin lakia tai
26050:    Suomen Kannabisyhdistyksen sääntöjen mu-          hyviä tapoja. Helsingin poliisilaitos on suoritta-
26051: kaan sen tarkoituksena on vaikuttaa päihdepoli-      nut asiassa tutkinnan. Tutkinnasta on tehty polii-
26052: tiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabik-     sin päätös olla saattamatta asiaa syyttäjän harkit-
26053: sen käyttö, saatavuus ja kotikasvatus omaan          tavaksi, koska esitutkinnassa on selvinnyt, ettei
26054: käyttöön tulee lailliseksi täysi-ikäisille Suomen    rikosta ole tehty.
26055: 
26056:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1993
26057: 
26058:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
26059:                                        1993 vp -   KK 685                                            3
26060: 
26061: 
26062: 
26063: 
26064:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
26065: 
26066:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        finska medborgare, samt undersöka cannabisan-
26067: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande       vändningen i olika kulturer och under olika tids-
26068: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    perioder.
26069: dagsman Mäkelä undertecknade spörsmål nr              Föreningen har enligt uppgift från förenings-
26070: 685:                                               registerbyrån inte antecknats i registret och dess
26071:                                                    stadgar har således inte heller fastställts.
26072:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Med stöd av 43 § föreningslagen (503/89) kan
26073:        ta för att utreda lagligheten i fråga om    underrätten på en förenings hemort på talan av
26074:        föreningen Suomen Kannabisyhdistys          inrikesministeriet, allmän åklagare eller en fören-
26075:        verksamhet och för eventuell upplösning     ingsmedlem förklara föreningen upplöst bl.a. om
26076:        av föreningen om den verksamhet som         den utövar verksamhet som väsentligt strider mot
26077:        föreningen utövar konstateras stå i strid   lag eller god sed. Enligt lagens 59 § kan upplös-
26078:        med gällande lagstiftning?                  ningen även gälla en oregistrerad förening.
26079:                                                       Inrikesministeriet har 5.2.1993 i en begäran
26080:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      om undersökning bett Helsingfors polisinrätt-
26081: anföra följande:                                   ning utreda om Suomen Kannabisyhdistys ut-
26082:                                                    övat verksamhet som väsentligt strider mot lag
26083:    Enligt Suomen Kannabisyhdistys (Finlands        eller god sed. Helsingfors polisinrättning har un-
26084: Cannabisförening) stadgar skall föreningen på-     dersökt ärendet. Efter avslutad undersökning har
26085: verka rusmedelspolitiken och lagstiftningen, så    polisen beslutat att inte överlämna saken till åkla-
26086: att användning, åtkomlighet och hemodling av       garen för prövning, eftersom vid förundersök-
26087: cannabis för eget behov legaligeras för myndiga    ningen framkommit att något brott inte begåtts.
26088: 
26089:      Helsingforsden 27 december 1993
26090:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
26091:                                                1993 vp
26092: 
26093: Kirjallinen kysymys 686
26094: 
26095: 
26096: 
26097: 
26098:                                   Kalliomäki ym.: Itsenäisten säästöpankkien ja Sp-palvelu Oy:n hen-
26099:                                       kilöstön aseman turvaamisesta
26100: 
26101: 
26102:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26103: 
26104:     Suomen Säästöpankki Oy:n myyminen neljäl-        levien lähes 1 500 toimihenkilön työsuhteitten
26105: le ostajapankille/pankkiryhmälle on aikaansaa-       turvaamisesta saadaan parhaat takeet siten, että
26106: nut tilanteen, jossa koko säästöpankkiryhmän         näillä pankeilla on mahdollisuus ylläpitää omaa
26107: atk-palvelua, maksuliikennettä, arvopaperipal-       palvelutoimintaa nykyjärjestelmin.
26108: velua, tuotesuunnittelua, markkinointia ja muu-         Ratkaisulla, joka mahdollistaisi Sp-palvelu
26109: ta palvelutoimintaa hoitavaa Sp-palvelu Oy:n         Oy:n toiminnan jatkumisen itsenäisten säästö-
26110: toimintaa ollaan lyhyellä aikavälillä }opettamas-    pankkien palveluja tuottavana yhtiönä, turvat-
26111: sa.                                                  taisiin noin 150--200 toimihenkilön työpaikka
26112:     Suomen Säästöpankin omistusjärjestelyt ovat      Sp-palvelussa sekä itsenäisten säästöpankkien
26113: merkinneet sitä, että ostajapankeista on tullut      toiminta ja niiden palveluksessa olevien lähes
26114: myös Sp-palvelu Oy:n omistajia.                      1 500 toimihenkilön työsuhteet
26115:     Sp-palvelun lopettamissuunnitelmat aikaan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26116: saavat välittömän työpaikan menettämisuhan yli       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26117: 600:lle yrityksen palveluksessa olevalle toimihen-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26118: kilölle.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26119:     Mikäli koko säästöpankkiryhmän atk-ja mui-
26120:  ta palveluita hoitavan Sp-palvelu Oy:n toiminta               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26121:  kokonaan lopetetaan, loppuu myös Suomen                    ryhtyä, jotta itsenäisten säästöpankkien
26122:  Säästöpankki Oy:n ulkopuolella toimivien itse-             ja niiden palveluja tuottavan yhtiön, Sp-
26123:  näisten säästöpankkien kyky harjoittaa itsenäis-           palvelu Oy:n, toiminta ja niiden palveluk-
26124:  tä säästöpankkitoimintaa.                                  sessa olevien toimihenkilöiden työsuhteet
26125:     Itsenäisten säästöpankkien toiminnan jatku-             turvattaisiin?
26126:  vuudesta ja tämän seurauksena niissä työskente-
26127:      Helsingissä 10 päivänäjoulukuuta 1993
26128: 
26129:                      Antti Kalliomäki                         Kerttu TÖrnqvist
26130: 
26131: 
26132: 
26133: 
26134: 2300321
26135: 2                                       1993 vp -   KK 686
26136: 
26137: 
26138: 
26139: 
26140:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26141: 
26142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sp-palvelu Oy oli ja on edelleen Suomen Sääs-
26143: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       töpankki-SSP Oy:n (SSP) tytäryritys. SSP puo-
26144: olette 10 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-     lestaan on neljän sen valtiolta ja Valtion vakuus-
26145: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    rahastolta ostaneen pankin omistuksessa. Val-
26146: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kalliomäen       tion vakuusrahaston ja pankkien välisissä neu-
26147: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        votteluissa lähdettiin kuitenkin siitä, että ostaja
26148: 686:                                                turvaa muille säästöpankeille Sp-palvelun palve-
26149:                                                     lut kohtuuhintaan.
26150:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Tällä hetkellä Sp-palvelun aseman ja itsenäis-
26151:        ryhtyä, jotta itsenäisten säästöpankkien     ten säästöpankkien palvelujen turvaamista kos-
26152:        ja niiden palveluja tuottavan yhtiön, Sp-    kevien asioiden selvittely on meneillään. Neuvot-
26153:        palvelu Oy:n, toiminta ja niiden palveluk-   telujen täsmällistä lopputulosta ei voi ryhtyä en-
26154:        sessa olevien toimihenkilöiden työsuhteet    nustamaan. Valtion puolesta asiaa hoitaa Val-
26155:        turvattaisiin?                               tion vakuusrahasto. Itsenäisten säästöpankkien
26156:                                                     atk-ja muiden palvelujen turvaaminen on kuiten-
26157:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kin osapuolten lähtökohtana.
26158: vasti seuraavaa:
26159: 
26160:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 199 3
26161: 
26162:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26163:                                        1993 vp -   KK 686                                           3
26164: 
26165: 
26166: 
26167: 
26168:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
26169: 
26170:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Sb-service Ab var och är fortfarande Sparban-
26171: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     ken i Finland - SBF Ab:s (SBF) dotterbolag.
26172: den 10 december 1993 tili vederbörande medlem      SBF däremot ägs av de fyra banker, som köpte
26173: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     den av staten och av statens säkerhetsfond. I
26174: Kalliomäki m.fl. undertecknade spörsmål nr         förhandlingarna mellan statens säkerhetsfond
26175: 686:                                               och bankerna utgick man dock från att köparen
26176:                                                    skall tiliförsäkra de andra sparbankerna Sb-ser-
26177:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vice Ab:s service tili ett skäligt pris.
26178:        ta för att verksamheten och anställnings-      Sb-service Ab:s ställning och tryggandet av de
26179:        förhållandet för tjänstemännen vid de       självständiga sparbankernas service håller som
26180:        självständiga sparbankerna och Sb-servi-    bäst på att utredas. Det är svårt att förutsäga det
26181:        ce Ab, som producerar service tili dessa    exakta slutresultatet av förhandlingarna. För sta-
26182:        banker, skall kunna tryggas?                tens del förs förhandlingarna av statens säker-
26183:                                                    hetsfond. Parterna går dock in för att trygga de
26184:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      självständiga sparbankernas ADB- och övriga
26185: anföra följande:                                   service.
26186: 
26187:      Helsingforsden 30 december 1993
26188: 
26189:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
26190:                                                1993 vp
26191: 
26192: Kirjallinen kysymys 687
26193: 
26194: 
26195: 
26196: 
26197:                                   Vähänäkki: Liikennöitsijöiden tasavertaisesta kohtelusta rajan yli-
26198:                                      tyksessä Vaalimaalla
26199: 
26200: 
26201:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26202: 
26203:     Torstaina joulukuun 9 päivänä 1993 kello         100 markkaa ylimääräistä. Suomalaisista jonot-
26204: 19.45 soitti allekirjoittaneelle eduskuntaan suo-    tajista oli käsittämätöntä, miksi suomalaiset ra-
26205: malainen liikennöitsijä Vaalimaan rajanylitys-       javiranomaiset eivät voineet puuttua asiaan.
26206: paikalta, Virolahden kunnasta, kertoen seuraa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26207: vaa: hän ja monet muut suomalaiset rekkaliiken-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26208: nöitsijät olivat odottaneet useita tunteja pääs-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26209: täkseen ylittämään rajan Venäjän puolelle. Kes-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26210: ken kaiken, pahimmillaan yli kymmenen tuntia
26211: jatkuneen odotuksen aikana, saapui Venäjän                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26212: puolelta auto, jossa oleva henkilö "otti" jonosta           ryhtyä tasavertaisen ja oikeudenmukai-
26213: useita venäläisiä rekkoja ja ohjasi heidät ohi              sen rajanylityksen aikaansaamiseksi ve-
26214: jonon kohti rajaa, jonka he ylittivät nopeassa              näläisille ja suomalaisille liikennöitsijöille
26215: tahdissa. Suomalaisille rekoille tarjottiin nopeaa          Suomen itärajalla, erityisesti Virolahden
26216:  rajanylitystä ohi jonon, mikäli he maksaisivat             Vaalimaalla?
26217: 
26218:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1993
26219: 
26220:                                           Matti Vähänäkki
26221: 
26222: 
26223: 
26224: 
26225: 2300321
26226: 2                                          1993 vp -    KK 687
26227: 
26228: 
26229: 
26230: 
26231:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26232: 
26233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tukseen tulevaa liikennettä. Opastus- ja valvon-
26234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tapisteet pitävät viestivälineillä yhteyttä keske-
26235: olette 10 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-         nään, jolloin kokonaistilanne pysyy hallinnassa.
26236: jeenne n:o 2092 ohella lähettänyt valtioneuvos-         Näillä menetelmillä varmistetaan se, että jonot
26237: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Vä-         aiheuttavat mahdollisimman vähän liikennetur-
26238: hänäkin kirjallisen kysymyksen n:o 687, jossa           vallisuusongelmia ja että jonossa säilyy järjestys
26239: tied ustellaan:                                         eikä esimerkiksi etuilua pääse tapahtumaan.
26240:                                                             Käytäntö Vaalimaan raja-asemalla on ollut
26241:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          siis se, että kaikkia rajanylittäjiä on kohdeltu
26242:        ryhtyä tasavertaisen ja oikeudenmukai-           tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti ja että ku-
26243:        sen rajanylityksen aikaansaamiseksi ve-          kin asiakas on päässyt omalla vuorollaan tarkas-
26244:        näläisille ja suomalaisille liikennöitsijöille   tukseen. Ainoan poikkeuksen tähän käytäntöön
26245:        Suomen itärajalla, erityisesti Virolahden        tekevät säännöllisessä linjaliikenteessä liikennöi-
26246:        Vaalimaalla?                                     vät bussit, joille on myönnetty lupa ohittaa
26247:                                                         mahdollinen autojono.
26248:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Sekaannusta ja aiheetonta huolta etuilusta on
26249: taen seuraavaa:                                         saattanut aiheuttaa se, ettäjonottavilla autokun-
26250:                                                         nilla on luonnollisesti oikeus lähteä asioimaan
26251:     Kaakkois-Suomen raja-asemilla, erityisesti          raja-aseman läheisyydessä olevaan ravintola-
26252: Vaalimaalla, on viime aikoina ollut pitkiä ajo-         marketiin. Tätä mahdollisuutta käytetäänkin
26253: neuvojonoja. Jonojen syynä Vaalimaalla ovat             yleisesti hyväksi. Monet rekkamiehet yöpyvät
26254: olleet noin 60 % vuodesta 1992 kasvanut tavara-         ravintolan piha-alueella autoissaan. Ennen ra-
26255: liikenne, lisääntynyt vientiautojen määrä sekä          vintola-marketiin autolla siirtymistä syy jonosta
26256: Venäjän viranomaisten tarkastustoiminnan ai-            poistumiseen selvitetään liikennettä ohjaavan
26257: heuttama aikaviive. Suomen puolella rajaviran-          rajavartiomiehen toimesta. Asiansa ravintola-
26258: omaisten tarkastusnopeus on säilynyt ennallaan.         marketissa hoidettuaan autokuntien on mentävä
26259: Tarkastukseen otetaan autoja sitä mukaa kuin            takaisin jonoon omalle paikalleen tai jonon vii-
26260: jono vetää Venäjän puolelle.                            meiseksi. Toiminnan valvomiseksi ja etuiluyri-
26261:     Pisimmillään ajoneuvojono on ollut Suomen           tysten estämiseksi aluetta valvoo rajavartiomies.
26262: puolella noin 1,5 kilometriä, ja tällöin keskimää-          Kysymyksen perusteluissa esitetty väite Vaali-
26263: räinen odotusaika on ollut noin 3-4 tuntia.             maan raja-asemalla 9.12.1993 tapahtuneesta,
26264: Tavallisesti jono alkaa muodostua iltapäivällä ja       venäläisten rekkojen jonon ohittamisesta ja suo-
26265: purkautuu aamuyöllä. Lisäodotusta on Venäjäl-           malaisten rajavartioviranomaisten puuttumatto-
26266: le matkustaville kertynyt huomattavastikin Ve-          muudesta tapaukseen on tutkittu perusteellisesti.
26267: näjän puolella Ylä-Drpalan raja-asemalla. Suo-          Tutkimuksissa on todettu, että Vaalimaan raja-
26268: men puolella tunnelma ajoneuvojonoissa on py-           asemalla on ollut 9.12.1993 klo 18.00-19.00
26269: synyt toistaiseksi suhteellisen rauhallisena. Va-       Suomen puolella noin kilometrin mittainen ajo-
26270: kavia mielenilmaisuja tai -osoituksia ei ole ta-        neuvojono. Liikennettä on ollut ohjaamassa
26271: pahtunut.                                               tuolloin kolme rajavartiomiestä siten, että jono-
26272:     Tilanteen pakottamana rajavartioviranomai-          jen molemm\ssa päissä on ollut yksi mies sekä
26273: set ovat lisänneet työvoimaa liikenteenohjauk-          yksi mies ravintola-marketin liittymässä. Ky-
26274: sen ja -valvonnan osalta. Ruuhkien aikana jono-         seessä olevana aikana rajavartiomiehet ovat oh-
26275: jen molemmissa päissä on rajavartiomies ollut           janneet kolme venäläistä rekkaa ravintola-mar-
26276: ohjaamassa liikennettä. Lisäksi välillä on ollut        ketin pihaan. Tätä toimenpidettä on pyytänyt
26277: tarvittavissa paikoissa, muun muassa raja-ase-          venäläisrekkoja Helsingistä Vaalimaalle saatta-
26278: man läheisyydessä sijaitsevan ravintola-marke-          nut suomalainen mieshenkilö, koska saattue on
26279: tin liittymässä, miehitys. Näiden lisäksi 1-2           ollut menossa kahden tunnin tauolle ravintola-
26280: rajavartiomiestä säännöstelevät jonosta tarkas-         marketiin. Venäläiset rekat eivät siis tutkimusten
26281:                                           1993 vp -   KK 687                                          3
26282: 
26283: mukaan olleet ylittäneet tuolloin rajaa, vaan         denmukaisesti. Ainoa tiedossa oleva lahjontayri-
26284: niiden kuljettajat ovat menneet asioimaan ravin-      tys Vaalimaan raja-asemalla on tapahtunut
26285: tola-marketiin, jota varten rekat ovat siirtyneet     11.12.1993, jolloin venäläinen vientiauton kuljet-
26286: ravintola-marketin paikoitusalueelle. On mah-         taja on tarjonnut liikennettä valvovalle rajavar-
26287: dollista, että tämä tapahtuma on kiinnittänyt         tiomiehelle 10 USD:a päästäkseen jonosta ohi.
26288: muiden jonossa olleiden huomiota ja että nämä         Rajavartiomies oli luonnollisesti kieltäytynyt
26289: ovat tietämättöminä vallinneesta käytännöstä          tarjouksesta.
26290: päätelleet, että rekat olisivat etuilleet jonossa.        Hallitus toteaa, että Suomen itärajan rajan-
26291: Näin ei siis suoritettujen tutkimusten perusteella    y1itys1iikenteessä, lähinnä Vaalimaan raja-ase-
26292: ole tapahtunut.                                       malla on ruuhkia. Suomen puolella raja-asemal-
26293:    Kysymyksen perusteluissa väitetään edelleen,       la jonottavia kohdellaan tasavertaisesti ja oikeu-
26294: että suomalaisille rekoille olisi tarjottu nopeaa     denmukaisesti eikä kysymyksessä tarkoitettuihin
26295: rajanylitystä ohi jonon, mikäli kuljettajat mak-      toimenpiteisiin ole tarvetta siten ryhtyä. Tavara-
26296: saisivat 100 markkaa ylimääräistä. Epäselväksi        liikenteen ruuhkien vähentämiseksi on kuitenkin
26297: tosin jää, kenelle ylimääräistä olisi tullut maksaa   syytä selvittää, voitaisiinko sekä Suomen että
26298: jonon ohittamiseksi. Vaalimaan raja-asemalla ei       Venäjän puolella varsinainen tullaus siirtää raja-
26299: ole kuitenkaan mahdollista ohittaa jonoja lah-        asemalta sisämaahan, jolloin passintarkastajina
26300: jonnan avulla, koska rajavartiomiehet valvovat        toimivat rajavartiomiehet suorittaisivat raja-ase-
26301: jonoja edellä kuvatulla tavalla siten, että kaikkia   malla vain matkatavaroiden tullitarkastuksen.
26302: jonottajia kohdellaan tasavertaisesti ja oikeu-
26303: 
26304:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993
26305: 
26306:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
26307: 4                                       1993 vp -   KK 687
26308: 
26309: 
26310: 
26311: 
26312:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
26313: 
26314:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dessa reglerar 1-2 gränsbevakningsmän den
26315: anger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse nr      trafik som kommer till kontroll från kön. lnfor-
26316: 2092 av den 10 december 1993 till vederbörande      mations- och bevakningsställena håller kontakt
26317: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     med varandra med olika tekniska hjälpmedel
26318: dagsman Vähänäkki undertecknade spörsmål nr         och helhetssituationen hålls därmed under kon-
26319: 687:                                                troll. Genom dessa metoder säkras att köerna
26320:                                                     förorsakar så lite trafiksäkerhetsproblem som
26321:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     möjligt och att ordningen i kön bibehålls, t.ex. så
26322:        ta för att åstadkomma en likvärdig och       att ingen kan tränga sig före i kön.
26323:        rättvis gränsöverskridning för ryska och        Praxis vid gränsstationen i Vaalimaa har allt-
26324:        finländska trafikanter vid den finska öst-   så varit att alla som överskrider gränsen behand-
26325:        gränsen, särskilt vid Vaalimaa i Virolah-    las likvärdigt och rättvist, och att varje kund
26326:        ti?                                          kommer till kontrollen när det är hans tur. Det
26327:                                                     enda undantaget i denna praxis utgör bussarna i
26328:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       reguljär linjetrafik, vilka beviljats tillstånd att
26329: anföra följande:                                    passera eventuella bilköer.
26330:                                                        Att köande bilar naturligtvis haft möjlighet
26331:     Vid gränsstationerna i sydöstra Finland, sär-   att besöka restaurangen och snabbköpet i närhe-
26332: skilt i Vaatimaa, har fordonsköerna under den       ten av gränsstationen har kunnat förorsaka för-
26333: senaste tiden varit långa. Köerna i Vaalimaa har    virring och obefogad oro för att någon skulle
26334: förorsakats av att godstrafiken ökat ca 60 %        försöka tränga sig före. Denna möjlighet har
26335: sedan 1992, att antalet exportbilar ökat samt av    utnyttjats allmänt. Många långtradarchaufförer
26336: de dröjsmål som de ryska myndigheternas kon-        övernattar i sina bilar på restaurangens gårds-
26337: trollverksamhet förorsakat. På den finska sidan     plan. lnnan bilen körs till restaurangen och
26338: tar gränsmyndighetemas kootrolllika lång tid i      snabbköpet utreder den gränsbevakningsman
26339: anspråk som tidigare. Bilarna kontrolleras i den    som dirigerar trafiken varför bilen lämnar kön.
26340: takt som kön till den ryska sidan går framåt.       Efter besöket skall bilen återta sin plats i kön
26341:     Som längst har fordonskön på den finska         eller ställa sig sist i kön. En gränsbevakningsman
26342: sidan varit ca 1,5 km och härvid har den genom-     har uppsikf över området för att övervaka verk-
26343: snittliga väntetiden varit ca 3-4 timmar. Van-      samheten och för att förhindra att någon försö-
26344: ligtvis börjar kön bildas på eftermiddagen och      ker tränga sig före.
26345: den upplöses först på morgonnatten. Väntetider-        Påståendet i motiveringen till spörsmålet att
26346: na för dem som reser till Ryssland har, t.o.m. i    ryska långtradare den 9 december 1993 skulle ha
26347: betydande utsträckning, ökat ytterligare vid        kört förbi kön och att de finska gränsbevak-
26348: gränsstationen i Ylä-Drpala på den ryska sidan.     ningsmyndigheterna inte skulle ha ingripit har
26349: På den finska sidan har stämningen i fordonskön     undersökts grundligt. 1 undersökningarna har
26350: tills vidare varit relativt lugn. Allvarliga me-    konstaterats att fordonskön vid gränsstationen i
26351: ningsyttringar eller demonstrationer har inte       Vaalimaaden 9 december 1993 kl. 18-19 på den
26352: inträffat.                                          finska sidan var ca l km lång. Trafiken dirigera-
26353:     På grund av att situationen det kräver har      des av tre gränsbevakningsmän så att en man var
26354: gränsbevakningsmyndigheterna ökat beman-            posterad i vardera ändan av kön och en man vid
26355: ningen för trafikdirigering och trafikövervak-      infarten till restaurangen och snabbköpet. Vid
26356: ning. Under rusningstiderna har i vardera ändan     tidpunkten i fråga visade gränsbevakningsmän-
26357: av kön funnits en gränsbevakningsman som            nen in tre ryska långtradare till restaurangens
26358: dirigerat trafiken. Dessutom har behövliga stäl-    och snabbköpets gård. Denna åtgärd begärdes
26359: len, t.ex. infarten till den kombinerade restau-    av en finländsk man som följde de ryska långtra-
26360: rangen och snabbköpsbutiken i närheten av           darna från Helsingfors till Vaatimaa, eftersom
26361: gränsstationen, varit bemannade. Förutom            följet var på väg till restaurangen och snabbkö-
26362:                                          1993 vp -   KK 687                                        5
26363: 
26364: pet för en två timmars rast. De ryska långtradar-    da mutförsöket skedde den 11 december 1993, då
26365: na överskred härvid alltså inte gränsen, utan        en rysk exportbilschaufför erbjöd en gränsbe-
26366: chaufförerna besökte restaurangen och snabb-         vakningsman som övervakade trafiken 10 USD
26367: köpet varför långtradarna körde in på parke-         för att få passera kön. Gränsbevakningsmannen
26368: ringsplatsen. Det är möjligt att de övriga köande    hade naturligtvis avböjt erbjudandet.
26369: lade märke tili det inträffade och att dessa,           Regeringen framhåller att det i gränsöver-
26370: ovetande om rådande praxis, dragit den slutsat-      skridningstrafiken vid den finska östgränsen,
26371: sen att långtradarna körde förbi kön. Så har         närmast vid gränsstationen i Vaalimaa, finns
26372: alltså enligt utförda undersökningar inte skett.     köer. Vid gränsstationen på den finska sidan
26373:    I motiveringen tili spörsmålet påstås vidare      behandlas de köande likvärdigt och rättvist, och
26374: att finländska långtradare skulle ha erbjudits       det finns därför inget behov av att vidta de
26375: snabb gränsöverskridning förbi kön mot att           åtgärder som avses i spörsmålet. För att stock-
26376: chaufförerna betalar 100 mk extra. Det förblir       ningar i godstrafiken inte skall uppstå är det
26377: visserligen oklart vem som skulle ha detta belopp    dock skäl att utreda om den egentliga förtull-
26378: för att långtradarna skulle få passera kön. Det är   ningen både på den finska och den ryska sidan
26379: dock inte möjligt att vid gränsstationen i Vaali-    kunde flyttas från gränsstationen tili inlandet,
26380: maa passera kön med hjälp av mutor, eftersom         varvid de gränsbevakningsmän som fungerar
26381: gränsbevakningsmännen övervakar köerna på            som passkontrollörer vid gränsstationen endast
26382: det sätt som beskrivs ovan så att alla köande        skulle utföra tullkontroll av resgods.
26383: behandlas likvärdigt och rättvist. Det enda kän-
26384: 
26385:      Helsingfors den 30 december 1993
26386: 
26387:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
26388:                                                1993vp
26389: 
26390: Kirjallinen kysymys 688
26391: 
26392: 
26393: 
26394: 
26395:                                   P. Leppänen: Asuntojen korkotuen objautumisesta
26396: 
26397: 
26398:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26399: 
26400:    Valtion korkotuen kautta saavat asuntoetua                   Aikooko Hallitus välittömästi puuttua
26401: sellaiset sidosryhmät, jotka eivät ole asuntotuen           valtion korkotuen objautumiseen sellai-
26402: tarpeessa, kuten on käynyt Helsingin Sato-raken-            sille tahoille, jotka eivät ole asuntotuen
26403: tajaio välittämissä asunnoissa.                             tarpeessa?
26404:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26405: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26406: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26407: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26408: 
26409:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1993
26410: 
26411:                                            Pekka Leppänen
26412: 
26413: 
26414: 
26415: 
26416: 230032J
26417: 2                                       1993 vp -    KK 688
26418: 
26419: 
26420: 
26421: 
26422:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asettavaa lain 10 §:n säännöstä on 1.1.1994 voi-
26424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maan tulevalla lailla viimeksi täsmennetty siten,
26425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     että asunnon käyttötapa on vuokra-asuntokäyt-
26426: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja P. Leppä-      tö ja rajoitusaika lasketaan lainan ensimmäisen
26427: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        erän nostamisesta. Jos laina nostetaan rakenta-
26428: 688:                                                misen aikana, voi asunnon käyttö vuokra-asun-
26429:                                                     tona siten olla jonkin verran 1O:tä vuotta lyhyem-
26430:              Aikooko Hallitus välittömästi puuttua pi aika.
26431:          valtion korkotuen ohjautumiseen sellai-       Vuoden 1994 alusta tulee mahdolliseksi
26432:          sille tahoille, jotka eivät ole asuntotuen myöntää paitsi em. 10 vuoden rajoitusajan aset-
26433:          tarpeessa?                                 tavia korkotukia myös pitempiaikaisia 20 vuo-
26434:                                                     den käyttörajoituksen asettavia korkotukia, joita
26435:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on tarkoitus käyttää aravalainoituksen rinnalla.
26436: vasti seuraavaa:                                    Vuoden 1994 alussa voimaan tulevan 10 §:n 3
26437:                                                     momentin mukaan valtioneuvosto voi tarvittaes-
26438:    Kysymyksenjohdannosta päätellen kysymyk- sa antaa tarkempia määräyksiä asukkaiden va-
26439: sellä haetaan vastausta siihen, miten asuntojen lintaperusteista asuntoon, jota koskee 20 vuoden
26440: hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta käyttörajoitusaika. Tässä yhteydessä eduskunta
26441: annetun lain (867/80), sittemmin vuokra-asunto- ei ole edellyttänyt asukasvalintakriteerien asetta-
26442: lainojen korkotuesta annetun lain (nimike muu- · mista, vaan on jättänyt asian valtioneuvoston
26443: tettu lailla 62/85) nojalla korkotuettujen laino- harkintaan. Lyhyempään korkotukeen ei asu-
26444: jen avulla rakennettavat asunnot saavat asuk- kasvalintasäännöstä siis tässäkään yhteydessä
26445: kaansa.                                             ulotettu.
26446:    Lakia säädettäessä sen perustelujen mukaan          Lain 10 §:n 3 momentin perusteluissa (HE
26447: korkotukijärjestelmä oli tarkoitus luoda valtion 209) todetaan em. valtioneuvoston päätöksestä
26448: asuntolainoitusta täydentäväksi asuntopoliitti- seuraavaa: "Tällöin säännökset asukasvalinnan
26449: seksi tukimuodoksi (HE 166/1980 vp). Korkotu- perusteista voisivat sisältyä asunto-, omaksilu-
26450: kijärjestelmään em. lailla tehdyllä muutoksella ei nastamis- ja perusparannuslainan myöntämises-
26451: sen perustelujen mukaan silläkään ollut tarkoitus sä sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavia
26452: korvata aravalainoitusta, vaan kehittää sitä tätä arvosteluperusteita koskevaan valtioneuvoston
26453: täydentävänä tukimuotona. Korkotukiasunto- päätökseen eli ns. tulorajapäätökseen. Myös si-
26454: jen osalta ei perustelujen mukaan ollut tarkoitus sällöltään ne voisivat vastata aravavuokra-asun-
26455: vahvistaa tulorajoja tai muita asukasvalintape- tojen asukasvalintaperusteita." Mainittu tulora-
26456: rusteita, joita koskeva valtuussäännöskin pois- japäätös annetaan vuosittain ja tässä yhteydessä
26457: tettiin laista. Korkotukiasuntojen todettiin myös otettaneen kantaa myös siihen, ulotetaanko se
26458: suuntautuvan osittain eri väestöryhmille kuin koskemaan myös tällä pitemmällä korkotuella
26459: aravavuokra-asunnot (HE 200/1984 vp). Lakia tuettua asuntokantaa. Tässä yhteydessä on kui-
26460: on jälleen muutettu ja siihen on lisätty säännökset tenkin tarkoitus muuttaa myös ns. aravavuokra-
26461: nimenomaan aravalainoituksen rinnalla käytet- asunnon vuokralaisten valintaa niin, että kunnan
26462: täväksi tarkoitetusta korkotuesta. Tämä lain- etukäteishyvä~synnästä luovutaan ja siirrytään
26463: muutos tulee voimaan 1.1.1994.                      jälkikäteisvalvontaan.
26464:    Korkotukijärjestelmän avulla on myös ollut          Lyhyempää korkotukea on myönnetty jo tois-
26465: tarkoitus saada aikaan pysyviä vuokra-asuntoja, takymmentä vuotta.
26466: joten korkotuki ei ole ollut kenen tahansa saata-      Asukasvalinta ei ole tuottanut suurempia on-
26467: vissa. Mahdolliset saajatahot on siten mainittu gelmia. Kuten lain esitöistä ilmenee, ei asukasva-
26468: laissa. Korkotuen avulla rakennettuja, hankit- linnasta sen osalta ole ollut tarkoituskaan antaa
26469: tuja tai peruskorjattuja asuntoja on pitänyt käyt- asukasvalintaohjetta, vaan talon tarkoitus on
26470: tää vuokra-asuntoina. Tämän käyttövelvoitteen arvioitava lainoitushetkellä. Laki asettaa käyttö-
26471:                                           1993 vp -   KK 688                                            3
26472: 
26473: tavan ja käyttöajan. Tämän ajanjälkeen asuntoja          Osaomistusvuokra-asuminen on asunto- ja
26474: voidaan edelleen käyttää vuokra-asuntoina,            yhteiskuntapoliittisesti mielenkiintoinen uusi
26475: mutta ne voidaan myös esimerkiksi myydä osa-          asumisen hallintamuoto, joka tällä hetkellä on
26476: kehuoneistoina, jos talo on asunto-osakeyhtiö-        leimautunut poikkeuksellisen edulliseksi asumi-
26477: talo. Ei ole syytä a-settaa asukasvalintaa asun-      seksi suhteessa muihin valtion tukemiin asumisen
26478: toon, jonka käyttötapaa rajoitusajan päätyttyä        hallintamuotoihin. Tämä on johtunut nopeasti
26479: omistaja ei ole ilmoittanut, eri asemaan kuin         laskeneesta korkotasosta. Jo ensi vuoden osalta
26480: valintaa asuntoon, joiden käyttötavan omistaja        korkotuen määriä kuitenkin tarkistetaan. Missä
26481: on ilmoittanut ja ryhtynyt esimerkiksi sopimus-       määrin tämä seikka vaikuttaamyös kysyntään,
26482: järjestelyihin, joiden perusteella huoneistoa hal-    jää nähtäväksi. Nyt nämä asunnot ovat herättä-
26483: litseva vuokralainen on oikeutettu Junastamaan        neet asunnontarvitsijoissa huomattavaa kiinnos-
26484: asunnon omakseen käyttörajoitusajan päätyttyä         tusta. On siis syytä seurata mm. sitä, missä mää-
26485: ja varmistamaan tämän oikeutensa jo vuokra-           rin kiinnostus kohdistuu nimenomaan osaomis-
26486: sopimusta tehtäessä.                                  tusjärjestelmillä hankittaviin ja hallinnoituihin
26487:     Miten on tulkittava lain 3 §:n 2 momenttia,       asuntoihin vai onko sittenkin kysymys vain kiin-
26488: joka koskee sekä lyhyemmän että vuoden 1994           nostuksesta tällä hetkellä erittäin edulliselta vai-
26489:  alusta myönnettävän pitemmän korkotuen               kuUavaan asumiseen.
26490: myöntämisen edellytyksiä, ympäristöministeriö             Tämä asumismuoto on myös siitä mielenkiin-
26491:  on vastikään kirjallisesti ilmoittanut asuntora-     toinen, että se tarjoaa myös ylivelkaisille todel-
26492:  hastolle, että silloin, kun korkotuettuja asuntoja   lisen velkasaneerausmahdollisuuden omistus-
26493:  ei ole tarkoitettu hyväksyttävien erityisryhmien     asuntonsa myynnistä saaduilla tuloilla maksaa
26494:  käyttöön, ne on asetettava yleisön saataville.       velkoja, mutta samalla myös järjestää turvattu,
26495:     Viime aikoina on asuntomarkkinoille tullut        asumistarvetta vastaava asuminen. Vastaavan-
26496:  tarjolle ns. osaomistusvuokra-asuntoja, joiden       lainen ilmiö on havaittu asumisoikeusasumisen
26497:  hallinta aluksi noin 10 vuoden ajan perustuu         kohdalla. Ilmiötä on vaikea pitää negatiivisena.
26498:  vuokraoikeuteen. Vuokralainen ostaa vuokraso-            Siltä osin kuin näiden osaomistusvuokra-
26499:  pimusta tehtäessä vuokraamansa huoneiston            asuntojen kohdalla on asukasvalintaongelmia,
26500:  hallintaan oikeuttavista osakkeista 10%, joka        voitaneen todeta sen johtuvan lähinnä hyvillä
26501:  osaomistus antaa vuokralaiselle oikeuden ostaa       keskusta-alueilla sijaitsevien asuntojen ylikysyn-
26502:  n. 10 vuoden kuluttua lopun osakkeiden omistus-      nästä ja siis tällaisten asuntojen tarjonnan niuk-
26503:  oikeudesta. Oikeus hallita vuokrattua huoneis-       kuudesta. On kuitenkin selvää, että näidenkin
26504:  toa jatkuu 10 vuoden kuluttua osakkeiden tuot-       asuntojen myynnissä ja markkinoinnissa on nou-
26505:  taman huoneiston hallintaoikeuden perusteella.       datettava kuluttajansuojasta annettuja säännök-
26506:  Talot ovat asunto-osakeyhtiömuotoisia vuokra-        siä ja hyvää asuntojen markkinointitapaa. Asun-
26507:  taloja ja ne on tarkoitus rakentaa em.lyhyemmän      tojen myyntiä koskeva ilmoittelu ei siten saa olla
26508:  korkotuen avulla. Lainoja tällaisten asuntojen       harhaanjohtavaa eikä markkinoinnissa saa antaa
26509:  rakentamista varten on jo varattu.                   totuudenvastaisia tietoja.
26510: 
26511:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
26512: 
26513:                                                                              Ministeri Pirjo Rusanen
26514: 4                                           1993 vp -    KK 688
26515: 
26516: 
26517: 
26518: 
26519:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
26520: 
26521:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              stad undergå ombyggnad har varit tvungen att
26522: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande             använda bostaden som hyresbostad. Lagens 10 §,
26523: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          som stadgar om denna användningsförpliktelse,
26524: dagsman P. Leppänen undertecknade spörsmål               har genom en lag som träder i kraft den 1 januari
26525: nr688:                                                   1994 senast preciserats så att bostadens använd-
26526:                                                          ningsändamål är användning som hyresbostad
26527:           Ämnar Regeringen omedelbart ingripa            och tiden för den begränsade användningen räk-
26528:         med anledning av att statligt räntestöd          nas från lyftandet av lånets första rat. Om lånet
26529:         går tili personer som inte är i behov av         lyfts under byggnadstiden måste bostaden såle-
26530:         bostadsstöd?                                     des användas som hyresbostad något under 10 år.
26531:                                                             Vid ingången av 1994 blir det möjligt att förut-
26532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            om ovan nämnda räntestöd, som uppställer en
26533: anföra följande:                                         begränsningstid om 10 år, även bevilja sådant
26534:                                                          räntestöd som uppställer en användningsbe-
26535:    Spörsmålets inledning ger vid handen att man          gränsning om 20 år samt som är avsett att använ-
26536: av allt att döma vill få svar på frågan hur de           das vid sidan av aravalån. Enligt 10 § 3 mom.,
26537: bostäder som byggs med hjälp av lån med ränte-           som träder i kraft vid ingången av 1994, kan
26538: stöd enligt lagen om räntestödslån för anskaffan-        statsrådet vid behov utfårda närmare bestämmel-
26539: de av hyresbostäder (867/80), sedermera lagen            ser om grundema för valet av boende tili en
26540: om räntestöd för hyresbostadslån (rubriken änd-          bostad som berörs av en användningsbegräns-
26541: rad genom lag 62/85), får sina invånare.                 ningstid på 20 år. 1detta sammanhang har riksda-
26542:     Då lagen stiftades var avsikten enligt propo-        gen inte förutsatt uppställande av kriterier för
26543: sitionens motivering att skapa ett räntestödssys-        valet av boende utan överlämnat ärendet tili
26544: tem som en bostadspolitisk stödform, viiken              statsrådet för avgörande. Stadgandet om val av
26545: kompletterar statens bostadslångivning (RP 166/          boende utsträcktes alltså inte heller i detta sam-
26546: 1980 rd). Den ändring i systemet med räntestöds-         manhang tili det kortare räntestödet.
26547: lån som gjordes genom ovan nämnda lag syftade               1motiveringen tilli 0 § 3 mom. i lagen (RP 209)
26548: enligt motiveringen i propositionen inte heller          konstateras om ovan nämnda statsrådsbeslut föl-
26549: den tili att ersätta aravalånen, utan tili att utveck-   jande: "Då kunde stadganden om valet av boende
26550: Ia aravalånssystemet såsom en stödform för det-          ingå i det statsrådsbeslut som gäller de bedöm-
26551: ta. Enligt motiveringen var avsikten inte att fast-      ningsgrunder som skall tillämpas då bostads-,
26552: ställa inkomstgränser eller andra grunder för va-        inlösnings- och grundförbättringslån beviljas
26553: let av invånare. Det stadgande om bemyndigande           samt då bostadsinvånare godkänns, dvs. i det s.k.
26554: som gällde dessa gränser och grunder slopades            inkomstgränsbeslutet. Också i fråga om innehål-
26555: även ur lagen. Det konstaterades även att ränte-         let kunde de motsvara grundema för valet av
26556: stödsbostädema delvis kommer andra befolk-               boende tili aravahyresbostäder." Nämnda in-
26557: ningsgrupper tili godo än aravahyresbostädema            komstgränsbeslut utfårdas årligen och i detta
26558: gör (RP 200/1984 rd). Lagen har nu åter ändrats          sammanhang torde det även tas ställning tili om
26559: och tili den har fogats stadganden om sådant             det skall utvidgas tili att omfatta även det bo-
26560: räntestöd som uttryckligen används vid sidan om          stadsbestånd som ~töds med detta längre rän-
26561: aravalån. Denna lagändring träder i kraft den 1          testöd. Avsikten är dock att i detta sammanhang
26562: januari 1994.                                            även ändra metoden för vai av hyresgäster tili
26563:     Avsikten är också att genom räntestödssyste-         aravabostäder så att kommunemas förhands-
26564: met få tili stånd permanenta hyresbostäder, var-         godkännande slopas och en övergång tili efter-
26565: för räntestödet inte har varit tiligängligt för vem      handskontroll sker.                     ·
26566: som helst. Eventuella förmånstagare har således             Det kortare räntestödet har redan beviljats i
26567: nämnts i lagen. Den som med hjälp av räntestöd           över tio år.
26568: byggt eller anskaffat en bostad eller låtit en bo-          Valet av boende har inte föranlett några större
26569:                                             1993 vp -   KK 688                                           5
26570: 
26571: problem. Som det framgår av förhandsarbetet tili        byggas med hjälp av ovan nämnda kortare ränte-
26572: lagen har man inte haft för avsikt att tili denna del   stöd. Lån för byggande av sådana bostäder har
26573: meddela anvisningar om vai av boende, utan av-          redan reserverats.
26574: sikten är att husets användningsändamål utvär-             Delägarhyresboendet är en bostads- och sam-
26575: deras i samband med långivningen. Lagen fast-           hällspolitiskt intressant ny bostadsbesittnings-
26576: ställer användningssättet och användningstiden.         form, som för närvarande innebär ett exceptio-
26577: Efter denna tid kan bostädema fortfarande an-           nellt förmånligt boende jämfört med övriga stats-
26578: vändas som hyresbostäder, men de kan även t.ex.         stödda bostadsbesittningsformer. Detta beror på
26579: säljas som aktielägenheter om huset är ett bo-          att räntenivån sjunkit snabbt. Räntestödsbelop-
26580: stadsaktiebolagshus. Det är inte skäl att försätta      pen justeras dock redan för nästa år. I viiken
26581: valet av boende tili en bostad, vars användnings-       utsträckning detta inverkar på efterfrågan åter-
26582: ändamål efter att begränsnirigstiden utgått äga-        står att se. För närvarande har dessa bostäder
26583: ren inte uppgett, i en annan situation än valet av      rönt stort intresse bland de bostadsbehövande.
26584: boende tili en bostad, vars användningsändamål          Det är alltså skäl att följa med bl.a. i viiken
26585: ägaren uppgett och med avseende på viiken han           utsträckning intresset inriktar sig uttryckligen på
26586: vidtagit t.ex. avtalsarrangemang på basis av vilka      bostäder som anskaffas och besitts genom del-
26587: den hyresgäst som besitter bostaden är berättigad       ägarskapsarrangemang eller om det trots allt är
26588: att efter att användningsbegränsningstiden ut-          fråga om ett intresse för en boendeform som i
26589: gått inlösa bostaden och säkerställa denna sin          dagens läge verkar mycket förmånlig.
26590: rätt redan då hyresavtalet uppgörs.                        Denna boendeform är intressant även av den
26591:     Angående tolkningen av lagen 3 § 2 mom., som        anledningen att den även erbjuder överskuldsatta
26592: gäller förutsättningama för både det kortare rän-       en verklig skuldsaneringsmöjlighet att genom de
26593: testödet och det längre räntestöd som beviljas          inkomster de fått vid försäljningen av sin ägarbo-
26594: från och med ingången av 1994, har miljöministe-        stad betala skulder men samtidigt även få ett
26595: riet för en tid sedan skriftligen meddelat statens      tryggat boende som motsvarar bostadsbehovet.
26596: bostadsfond att räntestödda bostäder, då de inte        Motsvarande fenomen har observerats inom bo-
26597: är avsedda för godtagbara specialgrupper, skall         stadsrättsboendet. Det är svårt att se fenomenet
26598: vara tiligängliga för allmänheten.                      som något negativt.
26599:     På senaste tid har på bostadsmarknaden tili-           Tili de delar det existerar problem vid valet
26600: kommit s.k. delägarhyresbostädervars besittning         av de boende i fråga om delägarhyresbostäder,
26601: tili en början, under ca 10 år, grundar sig på          föranleds problemen närmast av överstor efter-
26602: hyresrätt. Då hyresavtal uppgörs köper hyresgäs-        frågan på bostäder i bra områden i centrum och
26603: ten 10 % av de aktier som berättigar tili besittning    det låga utbudet på sådana bostäder. Det är dock
26604:  av den bostad som han hyr. Detta delägarskap           klart att stadgandena om konsumentskydd och
26605: ger hyresgästen rätt att efter cirka 10 år köpa         god bostadsmarknadsföringssed även skall iakt-
26606:  resten av äganderätten tili aktiema. Besittnings-      tas vid försäljningen och marknadsföringen av
26607:  rätten tili den hyrda lagenheten fortsätter efter 10   dessa bostäder. Annonsema om försäljning av
26608:  år på basis av den besittningsrätt tili bostaden       sådana bostäder får således inte vara vilseledande
26609:  som aktiema medför. Husen är hyreshus av bo-           och i marknadsföringen får inte ges falska uppgif-
26610:  stadsaktiebolagsform och avsikten är att de skall      ter.
26611: 
26612:       Helsingforsden 22 december 1993
26613: 
26614:                                                                                Minister Pirjo Rusanen
26615:                                                  1993 vp
26616: 
26617: Kirjallinen kysymys 689
26618: 
26619: 
26620: 
26621: 
26622:                                     Puhakka ym.: Euroopan integraatiota koskevasta tiedotustoimin-
26623:                                        nasta
26624: 
26625: 
26626:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26627: 
26628:    Suomen kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26629: mm. vapaa ja itsenäinen mielipiteenmuodostus.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
26630: Laki kansanäänestyksestä edellyttää sitä, että         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26631: kansalaisilla on riittävästi tietoa mielipiteen muo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26632: dostamiseksi äänestyksen kohteena olevasta
26633: asiasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26634:    Vaikka hallitus katsoo, että ED-jäsenyyttä                 ryhtyä kansalaisjärjestöjen Euroopan in-
26635: koskeva kansanäänestys saatetaan pitää jo vuon-               tegraatiota koskevan tiedotustoiminnan
26636: na 1994, hallitus esittää vuoden 1994 talousar-               tukemiseksi?
26637: vioon momentille 23.27.51 eli Euroopan integ-
26638: raatioon liittyvään tiedotukseen vain 2 miljoonaa
26639: markkaa eli vähemmän kuin edellisenä vuonna.
26640: 
26641:      Helsingissä 16 päivänäjoulukuuta 1993
26642: 
26643:           Raili Puhakka                   Erkki Pulliainen               Sirkka-Liisa Anttila
26644:           Leea Hiltunen                   Esko Seppänen                  Claes Andersson
26645:           Tero Mölsä                      Ismo Seivästö                  Kyösti Virrankoski
26646: 
26647: 
26648: 
26649: 
26650: 230032J
26651: 2                                          1993 vp -   KK 689
26652: 
26653: 
26654: 
26655: 
26656:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26657: 
26658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seen, vaikka kuluvan vuoden hakukierroksen pe-
26659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rusteella on nähtävissä huomattavasti suurempi
26660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        määrärahan tarve. Ensimmäisellä hakukerralla
26661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Puhakan           avustuksia anottiin yhteensä 20 480 576 markkaa
26662: näin kuuluvan khjallisen kysymyksen n:o 689:           ja myönnettiin 1 840 000 markkaa. Toisella ha-
26663:                                                        kukerralla avustuksia anottiin yhteensä
26664:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         11 229 634 markkaa ja jaettiin 860 000 markkaa.
26665:        ryhtyä kansalaisjärjestöjen Euroopan in-           Edellä mainittujen määrärahojen lisäksi oli
26666:        tegraatiota koskevan tiedotustoiminnan          vuoden 1992 ensimmäisessä lisätalousarviossa
26667:        tukemiseksi?                                    opetusministeriön pääluokassa momentilla
26668:                                                        29.99.50 Vaihtoehto EY:lle Tiedotuskeskus ry:lle
26669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osoitettu 200 000 markan suuruinen valtionavus-
26670: vasti seuraavaa:                                       tus, jonka opetusministeriö päätöksellään
26671:                                                        20.5.1992 oli myöntänyt yhdistykselle sen toimin-
26672:     Kuluvan vuoden talousarviossa on valtioneu-        nan tukemiseen vuonna 1992.
26673: voston pääluokassa momentilla 23.27.51 (Eräät             Tiedotusta tullaan lisäksi järjestämään ja tu-
26674: avustukset) 1 000 000 markkaa osoitettu käytet-        kemaan suunnitteilla olevan ED-jäsenyyttä kos-
26675: täväksi avustuksen maksamiseen Euroopan in-            kevan kansanäänestyksen yhteydessä. Hallitus-
26676: tegraatioon liittyvää tiedotusta harjoittaville ryh-   muodon 22 a §:n (570/87) mukaan kansanäänes-
26677: mille. Toisessa lisätalousarviossa momentille          tyksestä tiedottamisesta tullaan säätämään neu-
26678: osoitettiin samaan tarkoitukseen lisäystä              voa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanos-
26679: 1 700 000 markkaa.                                     ta annettavana lailla. Tätä lakia valmistellaan
26680:     Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1994       oikeusministeriössä.
26681: on momentille 23.27.51 (Eräät avustukset) ehdo-           Kansanäänestykseen liittyvän tiedottamisen
26682: tettu myönnettäväksi 2 000 000 markkaa avus-           edellyttämät määrärahat esitetään tarpeen mu-
26683: tuksen maksamiseen Euroopan integraatioon              kaan lisätalousarvioon ottaen myös huomioon
26684: liittyvää tiedotusta harjoittaville ryhmille. Meno-    kansalaisjärjestöjen tiedotustoiminnan tukemi-
26685: kehyksen puitteissa ei ole katsottu mahdolliseksi      sen vaatima rahoitus.
26686: suuremman määrärahan esittämistä tarkoituk-
26687: 
26688:      Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1993
26689: 
26690:                                                                               Pääministeri Esko Aho
26691:                                           1993 vp -   KK 689                                             3
26692: 
26693: 
26694: 
26695: 
26696:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
26697: 
26698:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sökte olika grupper om understöd till ett belopp
26699: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande          av sammanlagt 20 480 576 mark. Det beviljade
26700: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       beloppet uppgick till 1 840 000 mark. Andra
26701: dagsman Puhakka undertecknade spörsmål nr             gången söktes understöd till ett belopp av sam-
26702: 689:                                                  manlagt 11 229 634 mark och då beviljades
26703:                                                       860 000 mark.
26704:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Utöver ovan nämnda anslag anvisades i den
26705:        ta för att stöda medborgarorganisatio-         första tilläggsbudgeten för 1992 under huvudti-
26706:        nemas informationsverksamhet som gäl-          teln för undervisningsministeriets förvaltnings-
26707:        ler den europeiska integrationen?              område, moment 29.99.50, för Informationscen-
26708:                                                       tralen Altemativ till EG r .f. ett sta tsunderstöd om
26709:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         200 000 mark, som undervisningsministeriet med
26710: anföra följande:                                      sitt beslut av den 20 maj 1992 hade beviljat för-
26711:                                                       eningen för understödande av dess verksamhet
26712:     I budgeten för innevarande år har under mo-       1992.
26713: ment 23.27.51 (Vissa understöd) i statsrådets hu-        Dessutom kommer information att ges och
26714: vudtitel anvisats 1 000 000 mark för betalning av     informationsverksamheten att stödas i samband
26715: understöd till grupper som informerar om den          med den planerade folkomröstningen om ett EU-
26716: europeiska integrationen. I den andra tilläggs-       medlemskap. Enligt 22 a § regeringsformen (570/
26717: budgeten har för samma ändamål anvisats ett           87) skall genom en lag om anordnande av rådgi-
26718: tillägg av 1 700 000 mark under momentet.             vande folkomröstning stadgas om den informa-
26719:     I budgetpropositionen för 1994 har under          tion som gäller folkomröstningen. Lagen bereds
26720: moment 23.27.51 (Vissa understöd) föreslagits         som bäst vid justitieministeriet.
26721: 2 000 000 mark för betalning av understöd till            De anslag som behövs för information i sam-
26722: grupper som informerar om den europeiska inte-        band med folkomröstningen kommer vid behov
26723: grationen. Det har inte ansetts vara möjligt att      att föreslås i en tilläggsbudget och då beaktas
26724: inom utgiftsramen föreslå ett större anslag för       också den finansiering som stödandet av medbor-
26725: ändamålet även om ansökningsrundan för inne-          garorganisationemas informationsverksamhet
26726: varande år visar att behovet av anslag är betydligt   förutsätter.
26727: större. Första gången understödet beviljades an-
26728:      Helsingforsden 30 december 1993
26729: 
26730:                                                                               Statsminister Esko Aho
26731:                                                 1993 vp
26732: 
26733: Kirjallinen kysymys 690
26734: 
26735: 
26736: 
26737: 
26738:                                    Lahtinen ym.: Asumistuen myöntämisestä yrittäjille
26739: 
26740: 
26741: 
26742:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26743: 
26744:     Yrittäjien näkemyksen mukaan suhdannenä-          1.9.1991-31.8.1992 oli 2 292 mk ja yksityisotto-
26745: kymät ovat edelleen heikohkot. Heidän arvioit-        jen määrä oli 22 852 mk. Yrityksen liikevaihto oli
26746: teosa mukaan liikevaihto supistuu ja kannatta-        2 126 351,83 mk.
26747: vuus heikentyy, vaikkakaan ei yhtäjyrkästi kuin          Asuntolautakunta totesi päätöksen peruste-
26748: kahden viime vuoden aikana. Kotimarkkinoiden          luissa, että mikäli kuukausitulojen tasoa ei voida
26749: supistuminen pitää siten yrittäjää edelleenkin ah-    muuten selvittää, käytetään kuukausitulona vä-
26750: taalla. Viennin voimakas kasvu ei pysty nosta-        himmäistulotasoa, joka saadaan päätoimisen
26751: maan koko yritystoimintaa siitä lamasta, johon        yrittäjän osalta seuraavasti:
26752: muutaman vuoden kuluessa on ajauduttu.                   Selvitetään
26753:      Kotimaisen kysynnän romahtaminen on nos-            a) tuloslaskelman mukainen voitto, johon lisä-
26754: tanut esiin kysymyksen pienen, varsinkin kaup-        tään tuloslaskelmassa vähennetyt välittömät ve-
26755: pa- ja palvelualalla toimivan perheyrittäjän,joka     rot,
26756: on periaatteessa yritystuen ulkopuolella, pärjää-        b) yksityisottojen määrä muutettuna bruttotu-
26757: misestä näinä vaikeina laman aikoina.                 loa vastaavaksi kertomalla luvulla 1,3,
26758:      Kun lama iskee ja kysyntä romahtaa, niin että       c) yrittäjäeläkelain mukainen työtulo sovel-
26759: tulot häviävät melkein olemattomiin, lähes ainoa      taen viimeisiä Eläketurvakeskuksen ohjeita.
26760: keino on hakea asumistukea, jotta katto pysyisi          Kuukausitulojen vähimmäistasoa kuvaa koh-
26761: pään päällä.                                          dissa a - c mainituista luvuista korkein jaettuna
26762:      Asumistukea voi lain mukaan valtion rahoista     kahdellatoista.
26763: myöntää ruokakunnalle vuokra-asunnon tai                 Koska a - b kohdissa ei riittävästi löytynyt
26764:  omistusasunnon asumismenojen vähentämisek-           varoja, asuntolautakunta katsoi, että ainoaksi
26765:  si, jos tietyt asumistukilain mukaiset ehdot täyt-   vaihtoehdoksi jäi c-kohdan mukainen teoreetti-
26766:  tyvät. Kyseisen lain yhtenä ehtona on sen 3 §:n 1    nen työtulo, joka Eläketurvakeskuksen ohjeiden
26767:  momentin 2 kohta, jonka mukaan ruokakuntaan          mukaisesti olisi 90 000 mk/vuosi lisättynä vuoden
26768:  kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen        1993 indeksillä (1, 14) eli 102 600 mk/vuosi, josta
26769:  yhteismäärä ei saa ylittää valtioneuvoston vah-      kuukausiansio olisi 8 550 mk/vuosi.
26770:  vistamaa määrää.                                        Lisäksi katsottiin, että puoliso oli yrityksessä
26771:      Tämän lainkohdan tarkka noudattaminen voi        myyjänä. Hänen tulojaan laskettaessa oli käytet-
26772:  käytännössä johtaa täysin järjettömiin päätök-       ty lähtökohtana myyjän vuosikeskiansiota,
26773:  siin. Käytännön esimerkkinä voidaan esittää seu-     68 000 mk vuodessa, joka sitten oli suhteutettu
26774:  raava Helsingin asuntolautakunnan asumistuki-        yrittäjä A:n tuloihin.
26775:  päätös:                                                 Asuntolautakunta ilmoittaa järjenvastai~issa
26776:      Yrittäjä A omistaa vuonna 1983 perustetun        perusteluissaan, että asuntohallituksen suositus-
26777:  kommandiittiyhtiön, jonka ainoana vastuunalai-       ten mukaan yrittäjän pysyvän kuukausitulon ar-
26778:  sena yhtiömiehenä hän toimii. Hänen puolisonsa       vioinnin lähtökohtana tulee olla kirjanpidon
26779:  on yhtiön äänetön yhtiömies ja työskentelee yhti-    mukainen tulos korjattuna sellaisilla erillä, jotka
26780:   össä. Yhtiön toimiala on päivittäistavara-alan      kohdistuvat useammalle vuodelle. Tulotasoa ei
26781:   vähittäiskauppa. Asuntolautakunnalle toimite-       kuitenkaan tulisi arvioida edellisessä verotukses-
26782:  tuista tilinpäätöstiedoista ilmeni, että yhtiön      sa vahvistettua tasoa pienemmäksi ilman erittäin
26783:   voitto lisättynä välittömillä veroilla ajalta       painavaa syytä, jollainen olisi esimerkiksi kon-
26784: 
26785:  2300321
26786: 2                                          1993 vp -   KK 690
26787: 
26788: kurssi tai yrityksen toiminnan lopettaminen taik-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26789: ka supistaminen sekä yrittäjän pitkäaikainen sai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26790: raus.                                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26791:     Kyseiset perustelut johtavat kestämättömään        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26792: tilanteeseen. Päätöksen perusteella yrittäjäparis-
26793: kunnalla olisi tuloja noin 170 000 mk, vaikka he                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26794: todellisuudessa olivat joutuneet pärjäämään noin              ryhtyä yrittäjien tulojen arvioinnissa
26795: 25 000 mk:lla. Loput niin kutsutuista ansiotulois-            esiintyneiden epäkohtien poistamiseksi
26796: ta oli niin sanottua ilmaa, teoreettista rahaa. Kas-          siten, että yrittäjien oikeudet tasavertai-
26797: sassa ei ollut konkreettista rahaa, jota he olisivat          sesti muihin kansalaisiin verrattuna taa-
26798: voineet käyttää. Päätös ei voi olla eikä ole realis-          taan ja että heillä olisi oikeus mm. asumis-
26799: tinen, eikä se millään tavalla edistä yrittämistä             tukeen?
26800: Suomessa. Tämä on räikeä esimerkki siitä, miten
26801: yrittäjiä kohdellaan kaltoin tänä päivänä.
26802:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1993
26803: 
26804:           Matti Lahtinen            Maunu Kohijoki                       Aino Suhola
26805:           Pekka Leppänen            Tina Mäkelä                          Pirkko Laakkonen
26806:           Kalevi Lamminen           Kirsti Ala-Harja                     Tuula Linnainmaa
26807:           Tuulikki Ukkola           Väinö Saario                         Heikki Rinne
26808:           Hannele Luukkainen        Raimo Liikkanen                      Ismo Seivästö
26809:           Bjarne Kallis             Timo Ihamäki                         Kaarina Dromberg
26810:           Martti Tiuri              Anneli Taina                         Leila Lehtinen
26811:           Kyösti Toivonen           Reijo Laitinen                       Oiva Savela
26812:           Pirjo-Riitta Antvuori     Päivi Varpasuo                       Hanna Markkula
26813:           Maija Perho-Santala       Markku Rossi                         Leea Hiltunen
26814:           Lea Mäkipää               Kerttu Törnqvist                     Johannes Leppänen
26815:           Markku Laukkanen          Henrik Lax                           Heidi Hautala
26816:           Marjatta Stenius-Kaukonen Marjut Kaarilahti                    Heikki Riihijärvi
26817:                                           1993 vp -    KK 690                                            3
26818: 
26819: 
26820: 
26821: 
26822:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26823: 
26824:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yrityksestä saatavasta tulosta ja siitä myöhem-
26825: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         min pitemmällä tähtäimellä saatavasta tulokses-
26826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta. Liiketoimintaa harjoittavan yrityksen tulos
26827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lahtisen         voi olla ensimmäisinä vuosina tappiollinen, jol-
26828: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          loin liiketoiminnan tuloksen perusteella ei voida
26829: 690:                                                   osoittaa tuloja. Yrittäjä on kuitenkin pystynyt
26830:                                                       käyttämään esimerkiksi yksityisottoja eikä sen
26831:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuoksi ole ollut toimeentulotuen tarpeessa, mitä
26832:        ryhtyä yrittäjien tulojen arvioinnissa         sinänsä voitaisiin pitää osoituksena tulottomuu-
26833:        esiintyneiden epäkohtien poistamiseksi         desta tai tulojen vähäisyydestä.
26834:        siten, että yrittäjien oikeudet tasavertai-       Asumistukea hakevan yrittäjäperheen tuen
26835:        sesti muihin kansalaisiin verrattuna taa-      määrän ei tulisi myöskään kasvaa sen vuoksi, että
26836:        taanjaettä heillä olisi oikeus mm. asumis-     yrityksen verotuksellinen tulos ja näin ollen asu-
26837:        tukeen?                                        mistuen myöntämisessä sovellettavat tulot muo-
26838:                                                       dostuvat pienemmäksi yrityksen uusien hankin-
26839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tojen tai investointien johdosta. Tämän vuoksi
26840: vasti seuraavaa:                                       on päädytty siihen, että yrittäjien tulojen määrit-
26841:                                                       telyssä on käytetty vertailuperusteena myös eri
26842:     Asumistukilain (408/75) mukaan asumistuen         alojen yritysten vähimmäistuloa koskevia keski-
26843: saamiseen vaikuttaa mm. ruokakuntaan kuulu-           määräistietoja. Yritystoiminnasta saatavan tu-
26844: vien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yh-         lon arvioinnin lähtökohtana on voitu pitää myös
26845: teismäärä. Asumistukilaissa ja -asetuksessa ei ole    tulotasoa, jota voidaan pitää kohtuullisena kysei-
26846: säädetty tarkemmin, miten kuukausitulot määri-        sellä alalla suoritettavasta palkka työstä.
26847: tellään yksittäistapauksissa eri tulonsaajaryhmil-       Yrittäjän tulon määrittelyssä sovelletuista
26848: lä. Pysyvillä kuukausituloilla tarkoitetaan henki-    yleisistä periaatteista on voitu poiketa silloin, kun
26849: lön asumistuen hakemisajankohdan mukaista             yrittäjä on itse osoittanut tulotason olevan alhai-
26850: säännöllisten bruttotulojen tasoa. Asumistuen ja      sempi.
26851: toimeentulotuen suhde on pyritty määrittele-             Kirjallisessa kysymyksessä mainitussa ta-
26852: mään siten, että asumistuki mitoitetaan pysyväk-      pauksessa on käytetty yrittäjien tulojen määritte-
26853: si katsottavien tulojen mukaan ja toimeentulotu-      lyssä yleisesti sovellettuja periaatteita, jotka ovat
26854: ki tulee pienituloisimmilla ruokakunnilla vastaan     asuntohallituksen asumistukiasiain käsittelystä
26855: tulojen tilapäisesti alentuessa.                      antamien suositusten mukaisia. Yrittäjän tulona
26856:      Kuukausitulon ja erityisesti pysyväksi katsot-   on käytetty Eläketurvakeskuksen ohjeiden mu-
26857: tavan tulotason määrittely on eräillä tulonsaaja-     kaista kyseisen alan yrittäjän vähimmäistuloa,
26858: ryhmillä varsin ongelmallista. Näin on erityisesti    koska yrityksen verotettava tulos ja yksityisotto-
26859: silloin, kun esimerkiksi yritystoiminta on vasta      jen määrä olisivat antaneet niin pienen tulon, että
26860: alkanut. Tämän vuoksi asumistukilakia sovellet-       yrittäjäperhe ei olisi voinut tulla näillä tuloilla
26861: taessa on jouduttu eri tilanteita varten kehittä-     toimeen ilman toimeentulotukea. Tämän hake-
26862: mään kaavamaisia käsittelysääntöjä, joilla turva-     misesta ei ole kuitenkaan tietoa. Yrittäjän liike-
26863: taan edes jonkinlainen t;uen hakijoiden oikeuden-     vaihto on ollut kuitenkin suhteellisen suuri, yli 2
26864: mukainen ja tasapuolinen kohtelu. Näitä tilantei-     milj. markkaa, tyypilliseen asumistukea hake-
26865: ta ovat esim. työttömyyden alkaminen, opiskelu,       vaan yrittäjään verrattuna. Näin arvioiden yri-
26866:  liikkeen- ja ammatinharjoittaminen, maatalous-       tyksen tuloksi on saatu 102 600 markkaa vuodes-
26867: yrittäjätoiminta ja poronhoito.                       sa eli 8 550 markkaa kuukaudessa.
26868:      Yrittäjälle asumistukea myönnettäessä on py-        Yrittäjän puoliso toimii yrityksessä myyjänä,
26869:  ritty ottamaan huomioon hakijaruokakunnan            joten hänelle on laskettu tuloksi puolet yrittäjän
26870:  tulot ja toimeentulon tasossa tapahtuvat muu-        tulosta, joka on alhaisempi kuin myyjän keskian-
26871:  tokset. Yrittäjän tulon on katsottu muodostuvan      sio ja pienempi kuin yrittäjän alaiselleen vieraalle
26872: 4                                          1993 vp -   KK 690
26873: 
26874: työntekijälle maksama palkka. Yrittäjän ilmoi-         Kansaneläkelaitokselle vuoden 1994 alusta lu-
26875: tuksen mukaan puolisolla ei ole mitään tuloja.         kien yrittäjän tulojen määrittelyä koskevia kaa-
26876:    Asumistukea myönnettäessä on yleensä muil-          vamaisia ohjeita on kevennetty. Keskimääräi-
26877: lekin työssä oleville henkilöille arvioitu tuloa vä-   seen vähimmäistuloon perustuva Eläketurvakes-
26878: hintää:n työttömyyskorvauksen määrä tai kysei-         kuksen ohjeiden soveltaminen on jätetty koko-
26879: sen alan palkkaa vastaava tulo. Esimerkiksi            naan pois. Yrittäjän tulo arvioidaan kirjanpidon
26880: omaa asuntoaan rakentavan kirvesmiehen tulok-          tietojen perusteella, tarvittaessa useamman vuo-
26881: si on yleensä arvioitu kirvesmiehen keskipalkkaa       den keskiarvona. Jos kuukausitulon tasoa ei voi-
26882: vastaava tulo.                                         da muuten selvittää, arvioidaan tulo tuloslaskel-
26883:     Kun tässä tapauksessa yrityksestä saatavan         man mukaisen voiton (lisättynä välittömillä ve-
26884: tulon määrä on perustunut yrityksen liikevaih-         roilla), bruttotuloa vastaavaksi muutettujen yksi-
26885: don mukaan määräytyvään laskennalliseen tu-            tyisottojen määrän, ko. toimialan keskimääräi-
26886: loon, kuukausitulon määrittely erikseen yrittäjän      sen vähimmäistulon tai yrittäjän alaiselleen mak-
26887: puolisolle hänen työpanoksestaan saattaa johtaa        saman palkan perusteella.
26888: yrityksen tulon huomioon ottamiseen kahteen               Yrittäjän tulojen määrittelyä koskevia peri-
26889: kertaan. Kyseisessä tapauksessa olisi voitu mene-      aatteita on siis jo uudistettu siten, että asumistuen
26890: tellä myös siten, että tuki olisi määritelty pelkäs-   myöntämisessä voidaan aikaisempaa paremmin
26891: tään yrityksen tuloksen arvion pohjalta, jolloin       ottaa huomioon kyseisen yrittäjän tulotaso ja
26892: puolison tulo olisi jäänyt pois.                       siinä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Lain
26893:    Taloudellinen lama-aika on kohdellut, kuten         soveltamisessa ei pääsääntöisesti käytetä enää
26894: kiljallisessa kysymyksessä mainitaan, erittäin an-     kaavamaisia, keskimääräiseen tuloon perustuvia
26895: karasti myös yrittäjiä, ja tämän vuoksi aikaisem-      arvioita. Asumistukea pyritään myöntämään
26896: min sovelletut periaatteet eivät välttämättä johda     myös yrittäjille heidän pysyvää tulotasoaan vas-
26897: enää kohtuulliseen tulokseen asumistuen määrit-        taavasti ja tasavertaisesti muihin kansalaisryh-
26898: telyssä. Asumistukiasioiden hoidon siirtyessä          miin nähden.
26899: 
26900:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
26901: 
26902:                                                                                Ministeri Piljo Rusanen
26903:                                             1993 vp -    KK 690                                           5
26904: 
26905: 
26906: 
26907: 
26908:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
26909: 
26910:    I det syfte 37 § 1mom. riksdagsordningen anger        komster har ansetts bestå av den inkomst som
26911: har Ni, Herr Talman, till vederbörande medlem av         han får genom företaget och av det resultat som
26912: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lah-         nås därav på längre sikt. Ett företag som idkar
26913: tinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 690:               rörelse kan under de första åren visa ett negativt
26914:                                                          resultat och då kan inga inkomster anges på basis
26915:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           av resultatet. Företagaren har dock kunnat göra
26916:        ta för att avhjälpa missförhållandena i           privata uttag och har därför inte varit i behov av
26917:        fråga om uppskattningen av inkomsterna            utkomststöd, något som i sig kunde ha ansetts
26918:        för företagare, så att företagarna tryggas        som ett bevis på att han inte haft några inkomster
26919:        jämbördiga rättigheter i förhållande till         eller att de varit små.
26920:        övriga medborgare och att företagarna                 Beloppet av det bostadsbidrag som en företa-
26921:        får rätt till bl.a. bostadsbidrag?                garfamilj ansöker om får inte heller höjas på
26922:                                                          grund av att företagets resultat i beskattnings-
26923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            hänseende och sålunda de inkomster som bevil-
26924: anföra följande:                                         jandet av bostadsbidrag bygger på har minskat
26925:                                                          till följd av nya anskaffningar till eller investe-
26926:    Enligt lagen om bostadsbidrag (408/75) inver-         ringar i företaget. Därför har man beslutat sig för
26927: kar bl.a. det sammanlagda beloppet av de fasta           att som jämförelsegrund vid fastställandet av in-
26928: månadsinkomsterna för personer som hör till ett          k omsterna for företagare även använda uppgifter
26929: hushåll på erhållandet av bostadsbidrag. I lagen         om de genomsnittliga minimiiJ1._komsterna för fö-
26930: och förordningen om bostadsbidrag stadgas inte           retag inom andra branscher. Aven en sådan in-
26931: särskilt om hur månadsinkomsterna bestäms i              komstnivå som kan anses vara rimlig för lönear-
26932: enskilda fall inom olika inkomsttagargrupper.            bete inom branschen i fråga har kunnat tas som
26933: Med fasta månadsinkomster avses nivån på de              utgångspunkt för uppskattningen av företagsin-
26934: regelbundna bruttoinkomsterna för en person              komster.
26935: som ansöker om bostadsbidrag. Strävan har varit              De allmänna principer som tillämpas vid fast-
26936: att definiera förhållandet mellan bostadsbidrag          ställandet av inkomsten för en företagare har
26937: och utkomststöd så att bostadsbidragets storlek          kunnat frångås när företagaren själv har påvisat
26938: bestäms enligt de inkomster som betraktas som            att han har en låg inkomstnivå.
26939: fasta och att utkomststödet är ett stöd som kan              I det fall som nämns i spörsmålet har man
26940: beviljas hushåll med de lägsta inkomsterna om            tillämpat de allmänna principer för fastställande
26941: inkomsterna tillfålligt minskar.                         av inkomsterna för företagare som överensstäm-
26942:    Det är synnerligen svårt att bestämma må-             mer med bostadsstyrelsens rekommendationer
26943: nadsinkomsten och särskilt den fasta månadsin-           om behandlingen av bostadsbidragsärenden.
26944: komsten för vissa inkomsttagargrupper. Detta             Som företagarens inkomst har enligt anvisningar
26945: gäller särskilt när t.ex. företagsverksamhet nyli-       av Pensionsskyddscentralen betraktats minimiin-
26946: gen har inletts. Därför har man vid tillämpningen        komsten för företagare inom branschen i fråga,
26947: av lagen om bostadsbidrag varit tvungen att för          eftersom företagets beskattningsbara resultat och
26948: olika situationer utveckla schematiska regler för        beloppet av de privata uttag skulle ha utgjort en
26949: behandlingen av ansökningar. Dessa regler utgör          så liten inkomst att företagarfamiljen inte hade
26950: åtminstone en viss garanti för att de som ansöker        kunnat klara sig på dessa inkomster utan ut-
26951: om stöd bemöts rättvist och likvärdigt. Dylika           komststöd. Det finns dock inga uppgifter om att
26952: situationer är t.ex. att personen i fråga blir arbets-   företagarfamiljen skulle ha ansökt om utkomst-
26953: lös, studerar, är rörelseidkare, yrkesutövare eller      stöd. Företagarens omsättning, över 2 milj. mk,
26954: lantbruksföretagare eller bedriver renskötsel.           var dock relativt stor i jämförelse med en typisk
26955:    Då en företagare beviljas bostadsbidrag har           företagare som ansöker om bostadsbidrag. Enligt
26956:  man försökt beakta hushållets inkomster och             detta har företagets inkomster uppskattats till
26957:  ändringarna i utkomstnivån. Företagarens in-            102 600 mk om året, dvs. 8 550 mk i månaden.
26958: 6                                         1993 vp -   KK 690
26959: 
26960:    Företagarens make arbetar som försäljare i         vändigtvis leder till ett rimligt resultat vid faststäl-
26961: företaget och makens inkomst har därför upp-          landet av bostadsbidrag. När behandlingen av
26962: skattats till hälften av företagarens inkomst. Ma-    bostadsbidrag vid ingången av 1994 överförs till
26963: kens inkomster är då lägre än en försäljares ge-      folkpensionsanstalten har de schematiska anvis-
26964: nomsnittliga inkomster och mindre än den lön          ningama för fastställande av inkomsten för före-
26965: som företagaren har betalt till utomstående ar-       tagare förenklats. Tillämpningen av Pensions-
26966: betstagare. Enligt uppgifter av företagaren har       skyddscen tralens anvisningar som grundar sig på
26967: maken inga inkomster.                                 genomsnittliga minimiinkomster har helt och
26968:    Vid beviljande av bostadsbidrag har in-            hållet frångåtts. Inkomsten för företagare upp-
26969: komsten även för andra personer i arbetslivet i       skattas med stöd av uppgifter från bokföringen,
26970: allmänhet uppskattats till minst samma belopp         vid behov som ett medeltal av flera års inkomster.
26971: som arbetslöshetsersättningen eller i motsva-         Om månadsinkomstnivån annars inte kan utre-
26972: righet till lönen inom branschen i fråga. T.ex.       das, uppskattas inkomsten på basis av den vinst
26973: inkomsten för en timmerman som bygger en bo-          som resultaträkningen uppvisar (ökad med de
26974: stad åt sig själv uppskattas i allmänhet motsvara     indirekta skattema), belopp av privata uttag om-
26975: den genomsnittliga lönen för en timmerman.            vandlade till att motsvara bruttoinkomst, den
26976:    Eftersom beloppet av inkomsten från företa-        genomsnittliga minimiinkomsten i branchen i
26977: get i detta fall har baserat sig på den kalkylerade   fråga eller på basis av den lön som företagaren
26978: inkomst som bestäms enligt företagets omsätt-         betalt till sina anställda.
26979: ning, kan ett sådant förfarande där månadsin-            Beloppet av det bostadsbidrag som en företa-
26980: komsten för företagarens make fastställs separat      garfamilj ansöker om får heller inte höjas på
26981: leda till att inkomsten av företaget beaktas två      grund av att företagets skattemässiga resultat och
26982: gånger. I detta fall skulle man ha kunnat gå till     sålunda de inkomster som beviljandet av bo-
26983: väga även så att bostadsbidraget hade fastställts     stadsbidrag bygger på har minskat till följd av
26984: enbart med stöd av den uppskattade inkomsten          nya anskaffningar till eller investeringar i företag.
26985: för företaget och då hade makens inkomster inte       Vid tillämpning av lagen används inte längre
26986: beaktats.                                             schematiska uppskattningar som grundar sig på
26987:    Såsom det konstateras i spörsmålet har den         den genomsnittliga inkomsten. I mån av möjlig-
26988: ekonomiska depressionen behandlat även företa-        het beviljas även företagare bostadsbidrag i mot-
26989: gama mycket strängt. Detta har lett till att de       svarighet till deras inkomstnivå och enligt likada-
26990: principer som tidigare tillämpats inte längre nöd-    na grunder som andra medborgargrupper.
26991:      Helsingforsden 5 januari 1994
26992: 
26993:                                                                                 Minister Pirjo Rusanen
26994:                                                 1993 vp
26995: 
26996: Kirjallinen kysymys 691
26997: 
26998: 
26999: 
27000: 
27001:                                    A. Ojala ym.: Television presidentinvaalikeskustelujen tulkkaami-
27002:                                        sesta viittomakielelle
27003: 
27004: 
27005:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27006: 
27007:    Kuurot kansalaiset haluaisivat myös seurata        aamutelevisiolähetyksissä seitsemän uutisten yh-
27008: presidentinvaalikampanjan televisiokeskustelu-        teydessä.
27009: ja. Heille televisiokuva on vain hymyjä, nyök-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27010: käyksiä, muutama käsien merkityksetön ele tai         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27011: tuima ilme, jota ei osaa yhdistää varsinaisesti       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27012: mihinkään asiaan. Täten näiden keskustelujen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27013: anti kuuroille on täysin mitätön ilman tulkkia.
27014:    Kansalaisten tasa-arvoisuuden vuoksi olisi vä-                Mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-
27015: hintä, että kuuroille järjestettäisiin oma tulkattu          litus aikoo ryhtyä kuurojen vaatiman
27016: televisio-ohjelma ennen varsinaista äänestyspäi-             tulkkauksen järjestämiseksi presidentin-
27017: vää. Parhain tapa olisi järjestää aina televisio-            vaaleihin liittyvien televisio-ohjelmien
27018: ruutuun tulkkaus, kuten nykyisin on olemassa                 yhteyteen?
27019: 
27020:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
27021: 
27022:           Arja Ojala                     Leena Luhtanen                 Maija Rask
27023:           Tuija Maaret Pykäläinen        Virpa Puisto                   Marja-Liisa Tykkyläinen
27024:           Reijo Laitinen                 Pekka Räty                     Paavo Nikula
27025:           Marja-Leena Viljamaa           Marjatta Vehkaoja              Riitta Myller
27026:           Erkki Pulliainen               Jukka Roos                     Heikki Rinne
27027:           Matti Vähänäkki                LeaMäkipää                     Lauri Metsämäki
27028:           Martti Korhonen                Paavo Lipponen                 Antero Kekkonen
27029:           Iiris Hacklin                  Jukka Gustafsson               Timo Roos
27030:           Kerttu Törnqvist               Eila Rimmi                     AskoApukka
27031:           RailaAho                       Esko Seppänen                  Claes Andersson
27032:           Pekka Leppänen                 Heli Astala                    Jarmo Wahlström
27033:           Esko Helle                     Timo Laaksonen                 Reijo Lindroos
27034:           Tuulikki Hämäläinen            Sinikka Hurskainen             Lea Savolainen
27035:           Matti Louekoski                Ismo Seivästö                  Pekka Viljanen
27036:           Tina Mäkelä                    Margareta Pietikäinen          Päivi Varpasuo
27037:           Jouko Jääskeläinen             Maija-Liisa Lindqvist          Jukka Vihriälä
27038:           Marita Jurva                   Anneli Taina                   Jouko Skinnari
27039:           Erkki Tuomioja                 Matti Luttinen                 Pertti Paasio
27040:           Paavo Väyrynen                 Pentti Lahti-Nuuttila          Kalevi Mattila
27041:           Anna-Liisa Kasurinen           Eeva Kuuskoski                 Seppo Pelttari
27042:           Kari V rpilainen               ArjaAlho                       Jussi Ranta
27043:           Jouni Backman                  Sulo Aittoniemi                Raimo Vuoristo
27044:           Tarja Kautto                   Kyllikki Muttilainen           Eeva-Liisa Moilanen
27045:           Johannes Koskinen              Ulla Anttila                   Heidi Hautala
27046:           Hannele Luukkainen             Satu Hassi                     Aino Suhola
27047:           Kyösti Virrankoski             Pirkko Laakkonen               Markku Rossi
27048: 
27049: 
27050: 2300321
27051: 2                                         1993 vp -   KK 691
27052: 
27053: 
27054: 
27055: 
27056:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27057: 
27058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat
27059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suoritetuiksi.
27060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ajankohtaisen kysymyksen osalta voidaan to-
27061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja A. Ojalan        deta, että Yleisradio huolehtii kuulovammaisten
27062: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          palvelusta televisio-ohjelmistossaan tekstittä-
27063: 691:                                                  mällä päivittäin uutislähetyksiä ja säännöllisesti
27064:                                                       myös muita ohjelmia teksti-tv:n avulla. Tällä het-
27065:            Mihin käytännön toimenpiteisiin Hal-       kellä tekstitetään päivittäin kolme TV 1:n uutis-
27066:        litus aikoo ryhtyä kuurojen vaatiman           lähetystä klo 13, klo 17 ja klo 20.30. Kuulovam-
27067:        tulkkauksen järjestämiseksi presidentin-       maisia palvelee myös teksti-tv:najantasainen uu-
27068:        vaaleihin liittyvien televisio-ohjelmien       tispalvelu arkisin kello 4.30-24 ja viikonloppui-
27069:        yhteyteen?                                     sin kello 8-24.
27070:                                                          Niitä noin 3 OOO:ta vaikeasti kuulovammaista
27071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          varten, jotka eivät saa riittävää apua teksteistä,
27072: vasti seuraavaa:                                      esitetään viiUomakielinen viikoittainen uutis-
27073:                                                       katsaus, joka lähetetään lauantaisin. ViiUoma-
27074:    Valtio omistaa ns. julkisista tiedotusvälineistä   kielistä palvelua tälle kohderyhmälle lisätään
27075: ainoastaan Oy Yleisradio Ab:n. Yhtiö toimi vuo-       vuoden 1994 alusta, jolloin aloitetaan viiuoma-
27076: den 1993 loppuun saakka valtioneuvoston anta-         kielinen uutislähetys TV 1:ssä arkisin klo 16.
27077: man toimiluvan nojalla ja vuoden 1994 alusta             Edellä mainitun uutispalvelun, joka sisältää
27078: lukien yhtiö toimii suoraan lain nojalla (Laki        runsaasti presidentinvaaleja koskevaa aineistoa,
27079: Yleisradio Oy:stä, 1380/93). Valtioneuvosto ei        lisäksi kuulovammaisia varten tekstitetään
27080: vastaa Oy Yleisradio Ab:n ohjelmapolitiikasta,        27.12.1993-11.1.1994 pääuutislähetyksen yh-
27081: vaan Oy Yleisradio Ab:n ohjelmapolitiikasta ja        teydessä klo 20.30 lähetettävät PresiTentit, joissa
27082: operatiivisesta toiminnasta vastaa eduskunnan         kaikki presidenttiehdokkaat ovat tentittävinä.
27083: valitsema hallintoneuvosto. Se valvoo yhtiön toi-     Nämä tentit uusitaan siten, että teksti on näkyvis-
27084: mintaa ja voi halutessaan puuttua siihen. Hallin-     sä kaikissa televisiovastaanottimissa. Vaalipäivi-
27085: toneuvoston tehtäviin kuuluu lain (1380/93) mu-       nä 16.1.ja 6.2.1994 teksti-tv:llä on oma tulospal-
27086: kaan pitää huolta, että erityisesti julkisen palve-   velunsa.
27087: 
27088:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1994
27089: 
27090:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
27091:                                          1993 vp -   KK 691                                          3
27092: 
27093: 
27094: 
27095: 
27096:                                     Tili Riksdagens Herr Talman-
27097: 
27098:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Beträffande det aktuella spörsmålet kan kon-
27099: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande         stateras att Yleisradio sörjer för betjäningen av
27100: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      hörselskadade i sitt programutbud genom att ny-
27101: dagsman A. Ojala m.fl. undertecknade spörsmål        hetssändningardagligen och även andra program
27102: nr 691:                                              regelbundet textas i text-tv. För närvarande tex-
27103:                                                      tas dagligen tre av nyhetssändningarna i TV 1, kl.
27104:           Vilka praktiska åtgärder ämnar Rege-       13, 17 och 20.30. Aven den nyhetsservice som
27105:        ringen vidta för anordnande av tolkning       hålls ajour i text-tv betjänar hörselskadade var-
27106:        för döva i samband med televisionspro-        dagar mellan kl. 4. 30 och 24 och veckoslut mellan
27107:        gram som ansluter tili presidentvalet?        kl. 8 och 24.
27108:                                                         För de ca 3 000 svårt hörselskadade som inte
27109:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        får tillräcklig hjälp av texterna sänds en nyhets-
27110: anföra följande:                                     översikt på teckenspråk lördag varje vecka. Ser-
27111:                                                      vicen på teckenspråk utökas för denna målgrupp
27112:    Av de s.k. offentliga massmedierna är endast      från ingången av 1994, då TV 1 inleder en nyhets-
27113: Oy Yleisradio Ab i statens ägo. Bolaget verkade      sändning på teckenspråk vardagar kl. 16.
27114: ända tili utgången av 1993 med stöd av den kon-         Utöver den ovan nämnda nyhetsservicen,
27115: cession som statsrådet beviljat och från ingången    som omfattar ett rikligt materia! om president-
27116: av 1994 verkar bolaget direkt med stöd av lagen      valet, textas för hörselskadade under tiden
27117: om Rundradion Ab (1380/93). Statsrådet svarar        27.12.1993-11.1.1994 PresiTentti-inslaget i
27118: inte för Oy Yleisradio Ab:s programpolitik, utan     samband med huvudnyhetssändningen kl. 20.30,
27119: det förvaltningsråd som riksdagen valt svarar för    då alla presidentkandidater utfrågas inför valet.
27120: programpolitiken och den operativa verksamhe-        Dessa tenter sänds textade i repris. Under valda-
27121: ten. Förvaltningsrådet övervakar bolagets verk-      gama den 16 januari och den 6 februari 1994 har
27122: samhet och kan vid behov göra ändringar i den.       text-tv sin egen resultatservice.
27123: Tili förvaltningsrådets uppgifter hör enligt lagen
27124: (1380/93) att övervaka i synnerhet den program-
27125: verksamhet som bedrivs i allmännyttigt syfte.
27126: 
27127:      Helsingforsden 7 januari 1994
27128: 
27129:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
27130:                                                 1993 vp
27131: 
27132: Kirjallinen kysymys 692
27133: 
27134: 
27135: 
27136: 
27137:                                   Luhtanen ym.: Eläkekassa Tuen eläkkeensaajien aseman turvaami-
27138:                                      sesta
27139: 
27140: 
27141:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27142: 
27143:    Osuuskunta Eka-yhtymä on velkasanee-             den alentaminen, on olemassa uhka, että eläk-
27144: rauksessa. Ekan ongelmia pohdittaessa on jätetty    keensaajat joutuvat kärsimään kohtuuttomasti.
27145: ottamatta huomioon kokonaan se, että Ekan sa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27146: neeraus vaarantaa myös Ekan eläkkeensaajien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27147: toimeentulon.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27148:    Eläkekassa Tuelta saa eläkettä 7 700 eläkkeen-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27149: saajaa. Eläkekassa Tuen rahastoimaton eläke-
27150: vastuu on noin 300 miljoonaa markkaa. Uhka                    Miten Hallitus aikoo toimia, että Eka-
27151: Tuen eläkkeiden leikkaamiseen on olemassa,                 yhtymän velkasaneerauksen seuraamuk-
27152: koska Eläkekassa Tuki on ollut täysin riippuvai-           set Eläkekassa Tuen eläkkeensaajille oli-
27153: nen Ekasta.                                                sivat taloudellisesti mahdollisimman Iie-
27154:    Kun Eläkekassa Tuen kohdalla kysymykseen                 ···?
27155:                                                            VIa.
27156: saattaa tulla jopa kassan purkaminen ja eläkkei-
27157: 
27158:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
27159: 
27160:            Leena Luhtanen                 Marja-Leena Viljamaa        Kyllikki Muttilainen
27161:            Raimo Vuoristo                 Pentti Lahti-Nuuttila       Marja-Liisa Tykkyläinen
27162:            Marjatta Vehkaoja              Arja Ojala                  Maija Rask
27163:            Reijo Laitinen                 Virpa Puisto                Jukka Roos
27164:                       Heikki Rinne                            Matti Vähänäkki
27165: 
27166: 
27167: 
27168: 
27169:  2300321
27170: 2                                        1993 vp -   KK 692
27171: 
27172: 
27173: 
27174: 
27175:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27176: 
27177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tointiin vain siltä osin, kuin on kyse jäsenten ja
27178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eronneiden osakkaiden rahoitusosuudesta. Muil-
27179: olette 17 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-      ta osin kassa toimii jakoperiaatteella ja siis kerää
27180: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vuosittain vakuutusmaksua vain sen verran kuin
27181: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Luhtasen ym.      rahastoimattomien eläkkeiden maksamiseen tar-
27182: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 692:        vitaan. Suljetun jakokassan toimintaperiaatteen
27183:                                                      mukaisesti rahastoimaton eläkevastuu pienenee
27184:           Miten Hallitus aikoo toimia, että Eka-     vuosittain maksettavalla kannatusmaksulla,
27185:        yhtymän velkasaneerauksen seuraamuk-          mikä edellyttää jatkuvasti maksukykyistä kanna-
27186:        set Eläkekassa Tuen eläkkeensaajille oli-     tusmaksun suorittajaa. Kassan päättämien eläk-
27187:        sivat taloudellisesti mahdollisimman lie-     keiden alentaminen sääntöjä muuttamalla ei ole
27188:         ···?
27189:        Vla.                                          kassan toiminnan aikana lain mukaan mahdollis-
27190:                                                      ta.
27191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Lain mukaan eläkekassa on purettava, jos sen
27192: vasti seuraavaa:                                     jäsenmäärä pienenee alle lain tai sääntöjen vä-
27193:                                                      himmäismäärän taikka jos tilinpäätös on alijää-
27194:    Eläkekassa Tuki on vakuutuskassalain (1164/       mäinen eikä alijäämää voida peittää lain tarkoit-
27195: 92) alainen eläkekassa, joka myöntää jäsenilleen     tamalla tavalla. Lisäksi kassankokous voi aina
27196: lakisääteistä eläketurvaa täydentäviä lisäetuja.     päättää kassan vapaaehtoisesta purkamisesta.
27197: Eläkekassan toimintapiiriin kuuluu tällä hetkellä    Päätös voidaan tehdä, jos kassa on luovuttanut
27198: 11 työnantajayhtiötä, joista Osuuskunta Eka-yh-      koko vastuunsa toiselle vakuutuslaitokselle.
27199: tymä on suurin. Kassa on ollut suljettu vuodesta         Vuoden 1993 alusta voimaan tullut vakuutus-
27200: 1974lukien eli senjälkeen kassaan ei ole liittynyt   kassalaki edellyttää ns. jakoperusteisilta eläke-
27201: uusia jäseniä.                                       kassailta vastuuvajauksen kattamista 25 vuoden
27202:    Eläkekassan vakuutusmaksut muodostuvat            kuluessa lain voimaantulosta sosiaali- ja terveys-
27203: jäsenten maksamista jäsenmaksuista ja osakkait-      ministeriön hyväksymän suunnitelman mukai-
27204: ten maksamista kannatusmaksuista. Jäsenmaksu         sesti.
27205: on enintään 3 % säännöissä määritellystä ansios-         Eläkekassa Tuen rahastoimattoman eläkevas-
27206: ta. Osakkaat suorittavat kannatusmaksuina vuo-       tuun määrä viime vuoden lopussa on arvion mu-
27207: sittain määrän, joka tarvitaan osakkaiden kus-       kaan 300 milj. markkaa, josta Osuuskunta Eka-
27208: tannettavien eläkeosuuksien maksamiseen.             yhtymän osuus muodostaa pääosan. Osuuskunta
27209:    Eläkekassa Tuki on ns. jakoperusteinen eläke-     Eka-yhtymä on yrityssaneerauksessa, mikä me-
27210: kassa, joka on aikoinaan voitu muodostaa van-        nettely on vielä kesken. Tässä vaiheessa ei
27211: han lain poikkeussäännöksen nojalla. Kassan          voida tietää, kykeneekö osuuskunta tulevaisuu-
27212: antaman eläketurvan rahoitus perustuu rahas-         dessa suorittamaan vastuunsa eläkekassalle.
27213: 
27214:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
27215: 
27216:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27217:                                            1993 vp -   KK 692                                              3
27218: 
27219: 
27220: 
27221: 
27222:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
27223: 
27224:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen            finansieringsandelen för medlemmarna och för
27225: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         de delägare som avgått. I övrigt fungerar kassan
27226: den I7 december I993 tili vederbörande medlem          enligt fördelningsprincipen och samlar i försäk-
27227: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         ringspremier årligen in enbart det belopp som
27228: Luhtanen m.fl. undertecknade spörsmål nr 692:          behövs för betalningen av icke fonderade pensio-
27229:                                                        ner. Enligt fördelningsprincipen för en sluten kas-
27230:           Vad ämnar Regeringen göra för att            sa minskar det icke fonderade pensionsansvaret
27231:        följderna av skuldsaneringen av Eka-            med det bidrag som skall betalas varje år, vilket
27232:        koncernen ekonomiskt sett skall bli så          förutsätter att det finns någon som fortlöpande
27233:        lindriga som möjligt för pensionstagarna        kan betala bidraget. Att genom en ändring av
27234:        i Eläkekassa Tuki?                              stadgarna sänka de pensioner som kassan beslu-
27235:                                                        tat om är enligt lagen inte möjligt så länge kassan
27236:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ärverksam.
27237: anföra följande:                                          Enligt lagen skall en pensionskassa upplösas
27238:                                                        om dess medlemsantal minskar så att det är lägre
27239:    Eläkekassa Tuki är en pensionskassa som ly-         än minimiantal som bestäms i lagen eller kassans
27240: der under lagen om försäkringskassor (1164/92)         stadgar eller om bokslutet utvisar underskott och
27241: och som beviljar sina medlemmar extra förmåner         det inte kan täckas så som avses i lagen. Dess-
27242: som kompletterar det lagstadgade pensionsskyd-         utom kan kassamötet alltid besluta att kassan
27243: det. Tili pensionskassans verksamhetssektor hör        skall upplösas på frivillig basis. Beslutet kan fat-
27244: för närvarande II arbetsgivarbolag, av vilka An-       tas om kassan har överlåtit hela sitt ansvar på
27245: delslaget Eka-koncernen är det största. Kassan         någon annan försäkringsanstalt.
27246: har varit stängd sedan I974 och efter det har alltså      Lagen om försäkringskassor, som trädde i
27247: inga nya medlemmar anslutit sig tili kassan.           kraft vid ingången av 1993, förutsätter av de
27248:    Pensionskassans försäkringspremier utgörs av        pensionskassor som fungerar enligt den s.k. för-
27249: de medlemsavgifter som medlemmarna betalar             delningsprincipen att ansvarsbristen skall täckas
27250: och av de bidrag som delägarna betalar. Med-           inom 25 år efter det att lagen harträtti kraft enligt
27251: lemsavgiften är högst 3 % av den förtjänst som         en pian som godkänts av social- och hälsovårds-
27252: fastställs i stadgarna. Delägarna betalar årligen i    ministeriet.
27253: bidrag belopp som behövs för betalningen av de            Enligt en bedömning uppgår det icke fondera-
27254: pensionsandelar som skall bekostas av delägar-         de pensionsansvaret för Eläkekassa Tuki tili 300
27255: na.                                                    milj. mk vid utgången av senaste år. Av detta
27256:    Eläkekassa Tuki är en pensionskassa som             belopp är huvuddelen för Andelslaget Eka-kon-
27257: fungerar enligt den s.k. fördelningsprincipen och      cernen. Andelslaget Eka-koncernen har beviljats
27258: den har i tiden bildats med stöd av ett undantags-     företagssanering och processen pågår fortfaran-
27259: stadgande i den gamla lagen. Den finansiering av       de. I detta skede är det inte möjligt att veta om
27260: pensionsskyddet som kassan ger baserar sig på          andelslaget i framtiden kan fullfölja sitt ansvar tili
27261: fondering enbart tili den del det är fråga om          pensionskassan.
27262: 
27263:      Helsingfors den 5 januari 1994
27264: 
27265:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27266:                                                   1993 vp
27267: 
27268: Kirjallinen kysymys 693
27269: 
27270: 
27271: 
27272: 
27273:                                      Vehkaoja ym.: Alueiden kehittämistehtävissä toimivan henkilöstön
27274:                                         irtisanomisista lääninhallituksissa
27275: 
27276: 
27277:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27278: 
27279:    Eduskunta sääti joulukuun alussa lain aluei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27280: den kehittämisestä. Laki tulee voimaan 1.1.1994.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27281: Eduskunnan hallintovaliokunta esitti lain perus-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27282: teluihin varsin merkittäviä rajauksia. Ensinnäkin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27283: valiokunta esitti lääninsuunnitteluhenkilöstön
27284: siirtämistä maakuntien liittoihin monivuotisen                    Onko Hallitus tietoinen, että aluekehi-
27285: asiantuntemuksen saamiseksi maakuntien kehit-                  tyslain säätämisestä on seurannut irtisa-
27286: tämiseen. Toiseksi valiokunta lisäsi lakiin val-               nomisia lääninhallituksissa eduskunnan
27287: tionosuuspykälän, jonka perusteluista käy ilmi                 ilmaiseman tahdon vastaisesti ja mitä
27288: sen tarkoitus.                                                 Hallitus aikoo tehdä asiantilan korjaami-
27289:    Lääninhallituksissa on reagoitu lain säätämi-               seksi, sekä
27290: seen eri tavoin. Toisissa on asiaa lähdetty selvittä-             mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
27291: mään rauhallisesti ja selkein menettelytavoin,joi-             tynyt erillismäärärahojen varaamiseksi
27292: ta sisäasiainministeriön asettama työryhmäkin                  kuntayhtymien käyttöön, jotta läänin-
27293: on suositellut. Muutamissa lääninhallituksissa                 suunnitteluyksiköiden aluekehitystehtä-
27294: on lääninsuunnittelun henkilökunnalle kiirehdit-               vissä ammattikokemusta hankkiuutta
27295: ty antamaan irtisanomisilmoitus ja edetty henki-               henkilökuntaa voidaan siirtää maakun-
27296: lökohtaisten yt-neuvottelujen kautta virkojen                  tien liittojen palvelukseen?
27297: lakkauttamisiin ja irtisanomisiin.
27298: 
27299:       Helsingissä 17 päivänäjoulukuuta 1993
27300: 
27301:            Marjatta Vehkaoja               Maija Rask                     Erkki Pulliainen
27302:            Jarmo Wahlström                 Virpa Puisto                   Riitta Myller
27303:                      Pertti Paasio                               Ensio Laine
27304: 
27305: 
27306: 
27307: 
27308:  230032J
27309: 2                                         1993 vp -    KK 693
27310: 
27311: 
27312: 
27313: 
27314:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27315: 
27316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         raavista mahdollisuuksista palkata aluekehitys-
27317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tehtävistä vapautuvaa lääninhallitusten henki-
27318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        löstöä:
27319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vehkaojan            - Lääninhallituksissa voidaan teettää osto-
27320: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           palveluna tiettyjä aluekehitystehtävien valmiste-
27321: 693:                                                   lutehtäviä.
27322:                                                            - Maakunnan liiton päättämiin kehittämis-
27323:           Onko Hallitus tietoinen, että aluekehi-      ohjelmiin ja -hankkeisiin palkataan lääninhalli-
27324:        tyslain säätäruisestä on seurannut irtisa-      tuksista vapautuvaa henkilöstöä.
27325:        nomisia lääninhallituksissa eduskunnan             - Useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai
27326:        ilmaiseman tahdon vastaisesti ja mitä           valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämis-
27327:        Hallitus aikoo tehdä asiantilan korjaami-       hankkeisiin, joita sisäasiainministeriö rahoittaa
27328:        seksi, sekä                                     alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n 2 mo-
27329:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       mentin nojalla maakunnan kehittämisrahan alu-
27330:        tynyt erillismäärärahojen varaamiseksi          eittain jakamatta jätettävästä osasta, sijoitetaan
27331:        kuntayhtymien käyttöön, jotta läänin-           lääninhallituksista vapautuvaa henkilöstöä.
27332:        suunnitteluyksiköiden aluekehitystehtä-             Sisäasiainministeriön arvion mukaan toden-
27333:        vissä ammattikokemusta hankkiuutta              näköisesti pääosa työtä vaille jäävästä aluekehi-
27334:        henkilökuntaa voidaan siirtää maakun-           tystehtäviä hoitaneesta lääninhallituksen henki-
27335:        tien liittojen palvelukseen?                    löstöstä voidaan sijoittaa edellä tarkoitettuihin
27336:                                                        projektitehtäviin.
27337:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Myös muita lääninhallitusten henkilöstön so-
27338: vasti seuraavaa:                                       peuttamisen tukiohjelman mukaisia toimia koh-
27339:                                                        distetaan lääninsuunnittelun ja lääninneuvotte-
27340:    Sisäasiainministeriö on asettanut lääninhallin-     lukuntien henkilöstöön. Tällainen on muun
27341: tohankkeen yhteyteen erillisen henkilöstöjaos-         muassa henkilöstön uudelleen kohdentaminen
27342: ton, joka on suunnitellut lääninhallitusten henki-     muualle valtionhallintoon. Muutamia läänin-
27343: löstön sopeuttamista ja laatinut ehdotukset hen-       suunnittelutehtävissä toimineita virkamiehiä voi-
27344: kilöstön sopeuttamisen tukitoimiksi. Tämän ja-         taneen sijoittaa esimerkiksi perustettaviin alueel-
27345: oston väliraportti valmistui joulukuussa 1993.         lisiin ympäristökeskuksiin.
27346: Jaosto on selvittänyt lääninhallituskohtaisesti,           Sisäasiainministeriö valmistelee parhaillaan
27347: kuinka monta henkilöä työskenteli syksyllä 1993        kunnille osoitettavan yleisen valtionosuuden
27348: aluekehitystehtävissä, kuinka moni heistä voitai-      määräytymisperusteisiin aluekehityslain 11 §:ssä
27349: siin sijoittaa lääninhallituksen muihin tehtäviin ja   tarkoitettua muutosta. Koska yleinen valtion-
27350: kuinka montaa uhkasi irtisanominen.                    osuus myönnetään kunnille yhtenäisenä eränä, ei
27351:    Aluekehitystehtäviä on syyskuussa 1993 lää-         tässä yhteydessä ole mahdollista rajata erillistä
27352: ninhallituksissa hoitanut 46 henkilöä ja lisäksi       käyttötarkoitusta kunnalle osoitettaviin määrä-
27353: lääninneuvottelukunnissa työskenteli 14 henki-         rahoihin.
27354: löä. Jaoston selvityksen mukaan lääninhalli~uk­            Lääninhallitukset ovat tulosjohdettuja viras-
27355: sissa ei voida osoittaa työtä 20-25:lle aieminin       toja. Viraston henkilöstöpolitiikasta, virkojen
27356: aluekehitystehtäviä hoitaneelle henkilölle vuo-        perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä muista
27357: den 1994 alusta lukien.                                virkojen järjestelyistä vastaa viime kädessä maa-
27358:    Sisäasiainministeriö ja maakunnan liitot ovat       herra. Sisäasiainministeriö pyrkii kuitenkin vai-
27359: syyskauden aikana käyneet useita neuvotteluja          kuttamaan siihen, että lääninhallitusten henki-
27360: lääninsuunnittelun ja lääninneuvottelukuntien          löstön irtisanomisilta voidaan mahdollisimman
27361: henkilöstön sijoittamisesta maakunnan liittojen        pitkälle välttyä ja että henkilöstön sopeuttaminen
27362: tehtäviin. Näissä neuvotteluissa on sovittu seu-       tehdään ensisijaisesti uudelleen kohdentarualla
27363:                                           1993 vp -   KK 693                                          3
27364: 
27365: henkilöstöä. Sisäasiainministeriö tulee edelleen          Vaikka lääninhallitus on eräissä poikkeuksel-
27366: myös vaikuttamaan eduskunnan ilmaiseman tah-          lisissa tapauksissa päätynyt aluekehitystehtäviä
27367: don mukaisesti siihen, että aluekehittämistehtä-      hoitaneen henkilön irtisanomiseen, ei tämä estä
27368: viä hoitanutta henkilöstöä sijoitetaan mahdolli-      hänen sijoittamistaan maakunnan liiton palve-
27369: simman suuressa määrin maakunnan liittojen            lukseen. Muun muassa Uudenmaan läänin
27370: palvelukseen. Sisäasiainministeriön ja maaherro-      alueella toimivat maakunnan liitot todennäköi-
27371: jen kuukausittain pidettävissä yhteisissä kokouk-     sesti sijoittavat lähes kaikki lääninsuunnittelu-
27372: sissa on useasti käsitelty lääninhallitusten henki-   tehtävistä irtisanotut virkamiehet liittoihin pro-
27373: löstön sopeuttamista ja sen toteuttamista eri teh-    jektitehtäviin. Toisaalta on myös otettava huo-
27374: täväaloilla. Sisäasiainministeriö tulee ottamaan      mioon, että virkamiesten irtisanomisajat virka-
27375: irtisanomiskysymyksen uudestaan esille heti tam-      suhteen pituudesta riippuen ovat enimmillään
27376: mikuussa pidettävässä kokouksessa.                    puoli vuotta.
27377: 
27378:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1994
27379:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
27380: 4                                         1993 vp -   KK 693
27381: 
27382: 
27383: 
27384: 
27385:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27386: 
27387:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      uppgifter med anknytning till regional utveckling
27388: ger har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-       vid länsstyrelsema:
27389: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         - länsstyrelserna kan låta vissa berednings-
27390: man Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmål nr          uppgifter med anknytning till regional utveckling
27391: 693:                                                  utföras som köpta tjänster,
27392:                                                          - personai som friställs från länsstyrelserna
27393:           Är Regeringen medveten om att stif-         avlönas i uppgifter inom utvecklingsprogram och
27394:        tandet av lagen om regional utveckling         utvecklingsprojekt som förbunden på landskaps-
27395:        har medfört uppsägningar vid länsstyrel-       nivå beslutat genomföra,
27396:        serna mot riksdagens vilja och vad ämnar          - personai som friställs vid länsstyrelserna
27397:        Regeringen göra för att rätta till situatio-   omplaceras i regionala utvecklingsprojekt som
27398:        nen, samt                                      gäller flera än en region eller som är viktiga för
27399:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      hela landet och som med stöd av 6 § 2 mom. lagen
27400:        för att reservera särskilda anslag för sam-    om regional utveckling finansieras av inrikesmi-
27401:        kommunernas bruk, så att sådan personai        nisteriet av den del av landskapsutvecklings-
27402:        som har erfarenhet av arbetsuppgifter vid      pengarna som inte fördelas mellan regionema.
27403:        länsplaneringsenheterna skall kunna för-          Enligt inrikesministeriets uppskattning är det
27404:        flyttas till förbunden på landskapsnivå?       sannolikt att huvuddelen av de anställda som
27405:                                                       arbetat i uppgifter med anknytning till regional
27406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utveckling vid länsstyrelserna men som nu fri-
27407: anföra följande:                                      ställs kan omplaceras i ovan avsedda projekt.
27408:                                                          Personalen vid länsplaneringen och länsdele-
27409:    Inrikesministeriet tillsatte i samband med läns-   gationerna kommer att beröras även av andra
27410: förvaltningsprojektet en särskild personalsektion     åtgärder enligt stödprogrammet för anpassning
27411: som har planerat anpassningen av länsstyrelser-       av länsstyrelsernas personal. Ett exempel på detta
27412: nas personai och gjort upp förslag till stödåtgär-    är omplaceringen av personai inom den övriga
27413: der för anpassningen. Sektionens mellanrapport        statsförvaltningen. Ett antal tjänstemän som ar-
27414: blev fårdig i december 1993. Sektionen har läns-      betat i länsplaneringsuppgifter torde kunna om-
27415: styrelsevis utrett hur många anställda som hösten     placeras t.ex. vid de regionala miljöcentrer som
27416: 1993 skötte uppgifter med anknytning till regio-      skall inrättas.
27417: nal utveckling, hur många av dessa som kan pla-          Inrikesministeriet bereder som bäst en ändring
27418: ceras i andra uppgifter inom länsstyrelsema och       av 11 § lagen om regional utveckling som gäller
27419: hur många som hotas av uppsägning.                    fastställandet av grundema för allmänna statsan-
27420:    Arbetsuppgifter med anknytning till regional       delar till kommunerna. Eftersom den allmänna
27421: utveckling sköttes i september 1993 av 46 perso-      statsandelen beviljas kommunema som en enhet-
27422: ner. Dessutom arbetade 14 personer vid länsdele-      lig post, är det i detta sammanhang inte möjligt
27423: gationema. Enligt sektionens utredning kan 20-        att bestämma ett särskilt ändamål i fråga om de
27424: 25 personer som tidigare arbetat med regional         anslag som anvisas kommunen.
27425: utveckling fr.o.m. 1994 inte längre anvisas arbete       Länsstyrelserna är resultatstyrda ämbetsverk.
27426: vid länsstyrelserna.                                  Det är i sista hand landshövdingen som ansvarar
27427:    Inrikesministeriet och förbunden på land-          för ämbetsverkets personalpolitik, inrättande
27428: skapsnivå har flera gånger under höstens lopp         och indragning av tjänster samt andra personal-
27429: underhandlat om omplaceringen av anställda vid        arrangemang. Inrikesministeriet försöker dock
27430: länsplaneringen och länsdelegationerna i uppgif-      bidra till att uppsägningar av länsstyrelsernas
27431: ter vid förbunden på landskapsnivå. Vid dessa         personai i så hög grad som möjligt kan undvikas
27432: underhandlingar har man enats om följande möj-        och att anpassningen av personaleni första hand
27433: ligheter att avlöna personai som friställs från       verkställs i form av omplaceringar av de anställ-
27434:                                          1993 vp -   KK 693                                          5
27435: 
27436: da. Inrikesministeriet kommer vidare också att          Fastän länsstyrelsen i vissa enskilda fall har
27437: enligt riksdagens önskan bidra tili att den perso-   fattat beslut om uppsägning av en person som har
27438: nai som arbetat i uppgifter med anknytning tili      skött uppgifter med anknytning till regional ut-
27439: regional utveckling i så hög grad som möjligt        veckling, hindrar detta inte att personen i fråga
27440: omplaceras vid förbunden på landskapsnivå. Vid       placeras vid ett förbund på landskapsnivå. T.ex:-i
27441: de månatliga sammanträdena mellan inrikesmi-         Nylands Iän kommer förbunden på landskapsni-
27442: nisteriet och landshövdingama har anpassningen       vå sannolikt att anställa s.g.s. samtliga uppsagda
27443: av länsstyrelsernas personai och verkställandet      tjänstemän i länsplaneringsuppgifter i projekt-
27444: av denna inom de olika uppgiftsområdena ofta         uppgifter inom förbunden. Å andra sidan bör det
27445: diskuterats. Inrikesministeriet kommer att på        även beaktas att uppsägningstiderna för tjänste-
27446: nytt ta upp frågan om uppsägningar vid det sam-      män är högst ett halvt år beroende på hur länge
27447: manträde som hålls i januari.                        tjänsteförhållandet varat.
27448: 
27449:      Helsingforsden 7 januari 1994
27450: 
27451:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
27452:                                                   1993 vp
27453: 
27454: Kirjallinen kysymys 694
27455: 
27456: 
27457: 
27458: 
27459:                                     Pulliainen: Aikuisopiskelijoiden taloudellisen aseman turvaami-
27460:                                         sesta
27461: 
27462: 
27463:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27464: 
27465:    Vaihtelevissa työmarkkinatilanteissa työikäi-        että samalla kun koulutuksen lisäämistä ja sen
27466: set ihmiset opiskelevat aikaisempaa ahkeram-            tason nostamista vaaditaan ja perustellaan ve-
27467: min. Monet työttömät valitsevat koulutuksen             toamalla erityisesti koulutuksen merkitykseen
27468: toimettomuuden sijaan. Opiskelu on varaventtiili        Suomen taloudelle ja kansainväliselle kilpailuky-
27469: työttömille, mutta myös työn ohessa opiskelemi-         vylle, sitä ei tueta tasavertaisesti. Tutkintoon tai
27470: nen on yleistynyt huomattavasti viime vuosina.          ammatilliseen pätevyyteen tähtäävän, usein kuu-
27471: Aikuisopiskelijat tavoittelevat toisaalta ammatti-      kausia ja vuosia kestävän opiskelun suuriksi ko-
27472: taidon kehittämistä ja täydentämistä, mutta             hoavia kuluja ei hyväksytä verotuksessa vähen-
27473: myös uutta tutkintoa parantaakseen asemiaan             nyksinä, mutta kyllä erilaisten lyhytaikaisten
27474: työmarkkinoilla. Ammatillinen aikuiskoulutus            kurssien.
27475: on tärkeä osa urakehitystä, sillä Suomessa työ-            Tällainen käytäntö on ristiriidassa valtioneu-
27476: markkinanäkymät ja ammatillinen sijoittuminen           voston päätöksen kanssa. Päätöksessä todetaan,
27477: ovat tiukasti sidottuja koulutukseen.                   että aikuiskoulutuksen suunnittelussa painote-
27478:     Muiden opintoihin liittyvien ongelmien lisäksi      taan erityisesti "koulutuksellisen tasa-arvon li-
27479: työssä käyvien aikuisopiskelijoiden taloudellinen       säämistä."
27480: tilanne on vaikea, sillä he eivät saa tulojensa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27481: vuoksi mitään opintososiaalisia etuja. Toisaalta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27482:  opiskelu ei ole ilmaista: esimerkiksi kirjahankin-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27483:  nat, lukukausimaksut ja matkakustannukset,             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27484:  saattavat verottaa aikuisopiskelijan kukkaroa
27485: jopa 2 000-3 000 markalla kuukaudessa.                             Miten Hallitus aikoo taata taloudelli-
27486:     Opiskelun aiheuttamia kuluja ei myöskään                    set edellytykset työn ohessa opiskeleville
27487:  välttämättä hyväksytä verotuksessa vähennyksi-                 aikuisopiskelijoille, ja
27488:  nä. Verottaja hyväksyy vähennykset siinä ta-                      aikooko Hallitus tasavertaistaa eri ai-
27489:  pauksessa, että opiskelu ei ole tavoitteellista, eli           kuisopiskelijaryhmien oikeuden verovä-
27490:  mikäli koulutus johtaa ammatilliseen pätevyy-                  hennyksiin?
27491:  teen, vähennyksiä ei hyväksytä. On ristiriitaista,
27492: 
27493:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
27494: 
27495:                                              Erkki Pulliainen
27496: 
27497: 
27498: 
27499: 
27500:  2300321
27501: 2                                         1993 vp -   KK 694
27502: 
27503: 
27504: 
27505: 
27506:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opiskeleviin. Työn ohessa opiskeleville ei ai-
27508: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuisopintotukea myönnetä. Tukioikeutta ei ole,
27509: olette 17 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       jos opiskelija saa päätyöstään osapalkkaa tai
27510: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      korvausta. Muiden sivuansioiden saajien tukioi-
27511: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-     keus lakkaa, jos sivutulojen määrä ylittää 2 000
27512: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          markkaa kuukaudessa. Tulojen saaminen omas-
27513: 694:                                                  ta varsinaisesta päätoimesta taikka suurien sivu-
27514:                                                       tulojen saaminen osoittavat, että kysymyksessä ei
27515:           Miten Hallitus aikoo taata taloudelli-      enää ole päätoimiseksi katsottava opiskelu.
27516:        set edellytykset työn ohessa opiskeleville         Opiskelun aiheuttamien menojen vähentämi-
27517:        aikuisopiskelijoille, ja                       nen verotuksessa on laaja-alainen periaatekysy-
27518:           aikooko Hallitus tasavertaistaa eri ai-     mys, joka on ratkaistu verolainsäädännöstä pää-
27519:        kuisopiskelijaryhmien oikeuden verovä-         tettäessä. Vakiintunut tuloverotuksen perusperi-
27520:        hennyksiin?                                    aate on, että verovelvollisella on oikeus vähentää
27521:                                                       tulostaan niiden hankkimisesta tai säilyttämises-
27522:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tä johtuvat menot eli ns. luonnolliset vähennyk-
27523: vasti seuraavaa:                                      set. Sen sijaan elantomenoksi katsottavat menot
27524:                                                       eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Rajan-
27525:    Aikuiskoulutuksen eri tukimuotojen tavoit-         veto tulonhankkimismenon ja elantomenon vä-
27526: teena on toisaalta antaa mahdollisimman paljon        lillä on eräs verotuksen peruskysymyksiä. Tulon-
27527: tukea kaikille koulutukseen halukkaille, mutta        hankintamenoiksi katsotaan ammatin säilyttä-
27528: toisaalta voimavarojen tasapuolinen jakaminen         miseen liittyvät menot, kuten esimerkiksi täyden-
27529: siten, että kaikilla olisi edes vähimmäistasoinen     nyskoulutusmenot Sen sijaan peruskoulutuk-
27530: turva opiskeluaikanaan. Voimavarojen rajalli-         seen tai ammattiin taikka ammatin vaihtamiseen
27531: suuden johdosta etusija on annettava täysiaikai-      tähtäävän koulutuksen aiheuttamat menot on ve-
27532: sesti opiskeleville.                                  rotuskäytännössä perinteellisesti aina katsottu
27533:    Työn ohessa opiskelevilla on jo perusturvaa        elantomenoiksi ja siten verotuksessa vähennys-
27534: työstä saamansa ansiotulon johdosta. Vastaavas-       kelvottomiksi.
27535: ti hänellä on myös oikeus yhteiskunnan anta-              Vähennyksien myöntäminen tapahtuu yhden-
27536: maan muuhun sosiaaliseen tukeen, jos saanti-          mukaisin perustein kaikille työelämässä oleville.
27537: edellytykset täyttyvät.                               Yksittäistapauksissa aikuisopiskelijan oikeus ve-
27538:    Nykyisessä vaikeassa työttömyystilanteessa         rovähennyksiin riippuu siis koulutuksen luon-
27539: yhteiskunnan koulutusresurssien kysyjinä on           teesta ja liittymisestä hänen työtehtäviinsä.
27540: erittäin paljon sellaisia henkilöitä, joilla ei ole       Verovähennysoikeudesta puhuttaessa on
27541: opiskelupaikkaa eikä myöskään työpaikkaa.             muistettava, että tasapuolisuuden toteuttamisek-
27542: Päähuomio onkin kiinnitettävä opiskeluaikaisen        si myös yhteiskunnan antamat tuet on mahdolli-
27543: vähimmäisturvan antamiseen. Vähimmäisturvaa           simman laajalti tuotu verovelvollisuuden piiriin.
27544: annetaan suoraa tukea autavien järjestelmien          Tämän mukaisesti esimerkiksi 1. 7.1994 lukien
27545: kautta. Aikuisten omaehtoista opiskelua varten        uudistuva korkeampi opintoraha on verotetta-
27546: tukea antaa aikuisopintotukijärjestelmä, josta il-    vaa tulo~.
27547: menee niitä periaatteita, joiden mukaan omaeh-            Opiskelua on kuitenkin tuettu myös muilla
27548: toisen opiskelun suoraa tukea on kehitetty.           verotuksellisilla keinoilla. Aikaisemmin kunnal-
27549:    Aikuisopintotukeen liittyy periaate opiskeli-      lisverotuksessa päätoimisille opiskelijoille myön-
27550: jan omavastuuosuudesta. Tarkoituksena on, että        nettiin opiskelijavähennys. Tästä on luovuttu ve-
27551: kun opiskelijan tulotaso opiskelun aikana alenee,     rotusta uudistettaessa. Sen tilalle on kuitenkin
27552: hän täten omalta osaltaan osallistuu koulutuk-        tuotu opintotukea saaville opintorahavähennys.
27553: sestaan aiheutuvista kustannuksista huolehtimi-       Opintotukeen on oikeus päätoimisilla opiskeli-
27554: seen. Aikuisopintotuki on rajattu päätoimisesti       joilla, ja tällä kunnallisverotuksessa käytössä ole-
27555:                                            1993 vp -   KK 694                                           3
27556: 
27557: valla vähennyksellä verokynnystä nostetaan sille       epäsuorasta verotuesta on laajalti luovuttu myös
27558: tasolle, ettei yksinomaan opintorahan varassa          perhepolitiikan alueella ja siirrytty suoraan
27559: elävä opiskelija joudu käytännössä maksamaan           markkamääräiseen tukeen. Vastaavasti myös
27560: veroa. Tätä vähennystä ei kuitenkaan voida teh-        opintotuen puolella on pyritty siirtymään suo-
27561: dä aikuisopintorahasta. Tämän väheneyksen              raan tukeen. Suorien tukimuotojen keskinäinen
27562: vaikutus jäisikin suhteellisen vähäiseksi, jos tulo-   tasapuolisuus ja vertailtavuus on myös kansalais-
27563: taso olennaisesti ylittää aikuisopintorahan vuo-       ten oikeusturvan ja järjestelmien kehittämisen
27564: tuisen määrän.                                         kannalta tärkeä tekijä.
27565:    Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon                 Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
27566: myös, että verovähennysten vaikutus progressii-        työn ohessa opiskelevien taloudelliset edellytyk-
27567: visessa verojärjestelmässä on sitä vähäisempi,         set on turvattu siinä laajuudessa kuin niihin tällä
27568: mitä pienemmät verotettavat tulot ovat kysy-           hetkellä on mahdollisuuksia ja että aikuisopiske-
27569: myksessä. Näin verovähennysoikeuden laajenta-          lijaryhmien oikeus verovähennyksiin on tasapuo-
27570: misesta hyötyisivät pääasiassa ne, jotka tosiasias-    linen.
27571: sa sitä vähiten tarvitsevat. Vastaavasta syystä
27572: 
27573:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1994
27574: 
27575:                                                                 Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
27576: 4                                         1993 vp -   KK 694
27577: 
27578: 
27579: 
27580: 
27581:                                      Tili Riksdagens Herr Taimali
27582: 
27583:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inkomster från en bisyssla upphör om inkomster-
27584: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        na överstiger 2 000 mark i månaden. Inkomster
27585: den 17 december 1993 till vederbörande medlem         av det egna ordinarie arbetet eller stora biinkom-
27586: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        stervisar att det inte mera är fråga om studier som
27587: Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr 694:       kan anses bedrivas på heltid.
27588:                                                           Att i beskattningen få dra av utgifter för studi-
27589:           Hur ämnar Regeringen garantera eko-         ema är en omfattande principfråga, som har lösts
27590:        nomiska villkor för vuxna som studerar         när man beslöt om skattelagstiftningen. Den eta-
27591:        vid sidan av sitt arbete, och                  blerade grundläggande principen i fråga om in-
27592:           ämnar Regeringen få till stånd jämlika      komstbeskattningen är att den skattskyldige har
27593:        rättigheter till skatteavdrag bland olika      rätt att dra av utgifter för att skaffa sig eller
27594:        grupper av vuxenstuderande?                    bibehålla sina inkomster, dvs. s.k. naturliga av-
27595:                                                       drag. Däremot är utgifter som anses som utgifter
27596:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      för uppehället inte avdragsgilla i beskattningen.
27597: ra följande:                                          Gränsdragningen mellan utgifter för inkomstan-
27598:                                                       skaffning och för uppehälle är en av de grundläg-
27599:    Målet för vuxenutbildningens olika stödfor-        gande frågoma i beskattningen. Som utgifter för
27600: mer är dels att ge så mycket stöd som möjligt åt      inkomstanskaffning anses utgifter för att bibe-
27601: dem som är villiga att utbilda sig, dels att så       hålla ens yrke, som exempelvis utgifter för fort-
27602: jämlikt som möjligt fördela resursema så att alla     bildning. Däremot har utgifter för grundutbild-
27603: under sin studietid har ett skydd åtminstone på       ning eller för utbildning som syftar till ett yrke
27604: miniminivå. På grund av begränsade resurser           eller byte av yrke i beskattningspraxis alltid an-
27605: måste förtur ges dem som studerar på heltid.          setts vara utgifter för uppehället och sålunda inte
27606:    Den som studerar vid sidan av arbetet harju        avdragsgilla i beskattningen.
27607: redan ett basskydd tack vare förvärvsinkomsten            A vdrag beviljas på jämlika grunder åt alla som
27608: av sitt arbete. Samtidigt har han även rätt till      befinner sig i arbetslivet. I enskilda fall beror en
27609: annat samhälleligt socialstöd, om villkoren för       vuxenstuderandes rätt till avdrag på utbildning-
27610: att få skydd fylls.                                   ens natur och hur den anknyter till hans arbets-
27611:    I nuvarande svåra sysselsättningssituation         uppgifter.
27612: finns det ytterst många personer som vill utnyttja        På tai om rätten till skatteavdrag bör det erin-
27613: samhällets utbildningsresurser men som saknar         ras att för att säkerställa jämlikhet har det stöd
27614: både utbildnings- och arbetsplats. Uppmärksam-        som samhället beviljar i så stor omfattning som
27615: het bör dock huvudsakligen fåstas vid att ge ett      möjligt blivit beskattningsbart. Enligt detta blir
27616: minimiskydd under studietiden. Minimiskyddet          exempelvis den högre studiepenningen fr.o.m.
27617: ges genom de system som direkt ger stöd. För          1. 7.1994 beskattningsbar inkomst.
27618: självstudier bland vuxna ges stöd genom vuxen-            Studier har emellertid även stötts genom olika
27619: studiestödet, som anger de principer enligt vilka     skatteåtgärder. Tidigare beviljades i kommunal-
27620: det direkta stödet för självstudier har utvecklats.   beskattningen studieavdrag för dem som studera-
27621:    Tili vuxenstudiestödet hör principen om en         de på heltid. Detta har slopats i en skattereform.
27622: självriskandel för den studerande. A vsikten är att   I stället har man infört studiepenningavdrag för
27623: när den studerandes inkomstnivå under studieti-       dem som får studiestöd. Rätt tili studiestöd har de
27624: den sjunker, deltar han sålunda i kostnadema för      som studerar på heltid, och genom detta avdrag i
27625: sin utbildning. Vuxenstudiestödet begränsas till      kommunalbeskattningen höjs skattetröskeln tili
27626: dem som studerar på heltid. Vuxenstudiestöd be-       en sådan nivå att en studerande som enbart lever
27627: viljas inte sådana som studerar vid sidan av arbe-    på studiepenning i praktiken inte behöver betala
27628: tet. Rätten tili stöd saknas om den studerande får    skatt. Detta avdrag kan emellertid inte göras för
27629: partielllön eller ersättning av sitt huvudsakliga     vuxenstudiepenningen. Verkningama av detta
27630: arbete. Rätten till stöd bland de övriga som får      avdrag skulle dock bli relativt små, om inkomst-
27631:                                             1993 vp -   KK 694                                          5
27632: 
27633: nivån väsentligt överstiger den årliga vuxenstu-        om studiestödet har man försökt gå in för ett
27634: diepenningen.                                           direkt stöd i mark. Jämlikhet och jämförbarhet
27635:    Vid bedömningen av denna fråga bör man               vid direkta stödformer är även en viktig faktor
27636: även beakta att verkningama av skatteavdrag i en        när det gäller att utveckla medborgamas rätts-
27637: progressiv beskattning blir ju mindre desto min-        skydd och olika system.
27638: dre beskattade inkomster det är fråga om. En               Med anledning av det anförda anser regering-
27639: utvidgad rätt till skatteavdrag skulle sålunda vara     en att de ekonomiska villkoren för dem som stu-
27640: dem tili nytta som i verkligheten minst behöver         derar vid sidan av arbetet är tryggade i den om-
27641: dem. Av motsvarande anledning har man slopat            fattning som det för närvarande är möjligt och att
27642: det indirekta skattestödet inom famUjepolitiken         rätten tili skatteavdrag bland olika grupper av
27643: och gått in för ett direkt stöd i mark. A ven i fråga   vuxenstuderande är jämlik.
27644: 
27645:      Helsingforsden 11 januari 1994
27646: 
27647:                                                                  Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
27648:                                                 1993 vp
27649: 
27650: Kirjallinen kysymys 695
27651: 
27652: 
27653: 
27654: 
27655:                                    Jääskeläinen: Pysäköintivirhemaksulain muuttamisesta
27656: 
27657: 
27658: 
27659:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27660: 
27661:    Pysäköintivirhemaksulaki vaatii, että saatu           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27662: maksu on suoritettava viikon sisällä. Jos jostakin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27663: syystä maksu viivästyy vaikka vähänkin, tämä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27664: johtaa automaattisesti 50 %:n korotukseen.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27665:    Käytännössä pieni viivästys voi johtua varsin
27666: inhimillisistä syistä, ja poikkeustilanteessa esim.             Onko Hallituksen arvion mukaan
27667: pankkilakko johtaisi automaattisesti lisämaksui-             mahdollista ja tarpeellista korjata pysä-
27668: hin. Jo maksupalvelusta aiheutuva viive voi jos-             köintivirhemaksulakia niin, että maksun
27669: kus aiheuttaa maksun korotuksen. Luultavasti                 korotuksessa noudatettaisiin joustavuut-
27670: myös pysäköinninvalvojien taholla ymmärrettäi-               ta ja kohtuusharkintaa?
27671: siin tai toivottaisiin lakiin jonkin verran liikku-
27672: mavaraa.
27673: 
27674:      Helsingissä 20 päivänäjoulukuuta 1993
27675: 
27676:                                           Jouko Jääskeläinen
27677: 
27678: 
27679: 
27680: 
27681: 230032J
27682: 2                                       1993 vp -   KK 695
27683: 
27684: 
27685: 
27686: 
27687:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27688: 
27689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Laissa säädetyn määräajan ylittäminen ei aina
27690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       johda automaattisesti korotukseen. Käytännölli-
27691: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     set näkökohdat pysäköinninvalvojan työn ratio-
27692: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko          nalisoinnissa ovat sanelleet tiettyä joustavuutta
27693: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     maksuajannoudattamisen valvonnassa. Varsin-
27694: sen n:o 695:                                        kin isommilla paikkakunnilla, joissa pysäköinti-
27695:                                                     virheitä on paljon, ei ole pidetty tarkoituksenmu-
27696:           Onko Hallituksen arvion mukaan            kaisena käyttää työpanosta periruistoimiin muu-
27697:        mahdollista ja tarpeellista koljata pysä-    taman päivän myöhästymisen vuoksi. Esimer-
27698:        köintivirhemaksulakia niin, että maksun      kiksi tosiasiallinen maksuaika on Helsingissä
27699:        korotuksessa noudatettaisiin joustavuut-     kaksi viikkoa ja Turussa kymmenen päivää. Jos
27700:        ta ja kohtuusharkintaa?                      pysäköintivirhemaksu maksetaan tuossa ajassa,
27701:                                                     ei korotusta ryhdytä erikseen perimään. Lain so-
27702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        veltamisessa on siis omaksuttu jossain määrin
27703: vasti seuraavaa:                                    liikkumavaraa.
27704:                                                         Pysäköintivirhemaksua voi enimmilläänkin
27705:     Laissa pysäköintivirhemaksusta (248/70) on      pitää pienenä summana, joka ei varsinkaan
27706: säännökset muun muassa pysäköintivirhemak-          autonomistajille voi olla kohtuuton. Vastaavasti
27707: sun suuruudesta, sen suorittamisesta ja seuraa-     viivästyskorotuksen ollessa sidoksissa pysäköin-
27708: muksista maksun viivästyessä.                       tivirhemaksuun aiheutuu laiminlyönnistä lopulta
27709:     Pysäköintivirheen vähimmäismaksu on tällä       markkamääräisesti varsin vähäinen seuraamus.
27710: hetkellä 50 mk. Sisäasiainministeriö voi kuiten-    Jollei varsinaisiin periruistoimiin tarvitse ryhtyä,
27711: kin vahvistaa maksun enintään 200 mk:ksi, mikä-     maksuvelvolliselle ei koidu muita seuraamuksia
27712: li paikkakunnan liikenneolosuhteet sitä vaativat.   - kuten korkoja tai kuluja. Maksaminen on
27713: Helsingissä maksu on nyt 200 mk ja 28 muussa        myös pyritty tekemään eri keinoin vaivattomak-
27714: kaupungissa tai kunnassa 100-180 mk. Maksu          si: sen voi suorittaa esitäytetyllä ti1illepanokortil-
27715: on suoritettava viikon kuluessa kehotuksen anta-    la jokaiseen pankkiin tai postiin. Yhden viikon
27716: mispäivästä, jonka jälkeen se nousee puolitoista-   maksuaikaa ei voine myöskään tästä syystä pitää
27717: kertaiseksi. Maksun viivästyttyä pysäköinnin-       liian lyhyenä.
27718: valvoja antaa kirjallisen määräyksen suorittaa          Pysäköintivirhemaksun korotuksen tarkoi-
27719: maksu viikon kuluessa määräyksen tiedoksisaa-       tuksena on, että maksut käytännössä säännön-
27720: misesta uhalla, että maksu muuten peritään ulos-    mukaisesti maksettaisiin kehotuksen johdosta il-
27721: ottoteitse. Maksukehotukseen, maksumääräyk-         man muuta niin, että erityiset periruistoimenpi-
27722: seen tai maksun korotukseen voi hakea muutosta      teet tulisivat vain harvoin tarpeellisiksi. Korotus
27723: esittämällä pysäköinninvalvojalle vastalauseen.     on siis tavanomainen maksun noudattamista te-
27724: Pysäköinninvalvojan päätöksestä voi edelleen        hostava viivästysseuraamus. Ollakseen tarkoi-
27725: hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen.        tuksenmukainen sen tulee olla selkeä, helposti
27726: Maksukehotuksessa on selostettu muun muassa         täytäntöönpantavissa sekä riittävän tuntuva ole-
27727: nämä seuraamukset ja oikeusturvakeinot.             matta kohtuuton. Tämä on erityisen tärkeää py-
27728:     Pakottavista syistä pysäkqinninvalvoja voi      säköintivirhemaksun kaltaisissa taloudellisesti
27729: myöntää maksuajan pidennystä. Pyyntö on esi-        pienimääräisissä mutta suurta ihmisjoukkoa kos-
27730: tettävä kuitenkin viikon maksuajan kuluessa.        kevissa seuraamuksissa.
27731: Koska pidennys on valvojan harkinnassa, käy-            On totta, että viikon määräaika on tavan-
27732: täntö maassa vaihtelee. Useimmiten kohtuulli-       omaista lyhyempi esimerkiksi yksityisoikeudelli-
27733: seen syyhyn - kuten sairaus, työttömyys tai va-     siin vaateisiin verrattuna. Pysäköintivirhemaksu
27734: rusmiespalvelus - perustuvaan pyyntöön suos-        on kuitenkin julkisoikeudellinen, rangaistuksen-
27735: tutaan. Kohtuusharkintaan on siis mahdolli-         luonteinen seuraamus, jolloin viikon määräaika
27736: suuksia ja sitä myös käytetään.                     ei ole aivan tavaton. Määräaikalain perusteella
27737:                                          1993 vp -   KK 695                                            3
27738: 
27739: tosin tämäkin määräaika pitenee, jos määräajan       viivästymisiin suhtautuminen sen sijaan on osa
27740: viimeinen päivä on arkilauantai, sunnuntai tai       yleisempää ongelmaa, jota ei ole syytä pysäköin-
27741: muu lain 5 §:ssä lueteltu pyhäpäivä. Esimerkiksi     tivirhemaksulaissa erikseen ratkaista.
27742: joukkoliikenteen tarkastusmaksu on maksettava            Arvioitaessa lain muutostarvetta on punnitta-
27743: viikon kuluessa: ja niinkin merkittävä asia kuin     va eri näkökohtia sekä vertailtava niiden hyötyjä
27744: tyytymättömyys alioikeuden ratkaisuun on il-         ja haittoja. Tavoitteena on toimiva ja tehokas
27745: moitettava seitsemäntenä päivänä.                    järjestelmä, joka toisaalta on kohtuullinen ja riit-
27746:     Pankin tekemä virhe tai viivyttely maksun suo-   tävän joustava. Edellä olevan tarkastelun perus-
27747: rittamisessa lienee ennen kaikkea asiakkaan ja       teella on pääteltävissä, että voimassa olevassa
27748: pankin välinen asia eikä liene kohtuullista vel-     laissa tämä tavoite on riittävästi saavutettu ja
27749: voittaa pysäköintivirhemaksun saajaa varautu-        kysymyksessä tarkoitettua muutostarvetta ei oli-
27750: maan tähän. Pankkilakon aiheuttamiin maksu-          si.
27751: 
27752:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1994
27753: 
27754:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
27755: 4                                         1993 vp -   KK 695
27756: 
27757: 
27758: 
27759: 
27760:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
27761: 
27762:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hetsprövning, och dessa möjligheter kommer
27763: ger har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-       oc~~å till användning.
27764: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         A ven om den i lagen stadgade tiden överskrids,
27765: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-           förhöjs boten inte alltid automatiskt. Praktiska
27766: mål nr 695:                                           synpunkter på rationaliseringen av parkerings-
27767:                                                       övervakarens arbete har medfört en viss flexibili-
27768:          Är det enligt Regeringens uppfattning        tet i övervakningen av betalningstiden. Särskilt
27769:        möjligt och nödvändigt att korrigera la-       på större orter där parkeringsfel ofta förekom-
27770:        gen om parkeringsbot så att man vid en         mer har man inte ansett att det är ändamålsenligt
27771:        höjning av boten kunde iaktta flexibilitet     att använda arbetsinsatser till indrivningsverk-
27772:        och företa skälighetsprövning?                 samhet bara för en försening på några dagar. Den
27773:                                                       faktiska betalningstiden är t.ex. i Helsingfors två
27774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         veckor och i Åbo tio dagar. Om parkeringsboten
27775: anföra följande:                                      betalas inom denna tid, drivs förhöjningen inte
27776:                                                       in. Man har alltså tillåtit sig en viss rörelsemargi-
27777:     1 lagen om parkeringsbot (248/70) ingår stad-     nal vid tillämpningen av lagen.
27778: ganden bl.a. om parkeringsbotens belopp, betal-          Parkeringsboten kan, även när den är som
27779: ning av parkeringsbot och påföljdema om betal-        högst, betraktas som en liten summa som särskilt
27780: ningen av parkeringsboten dröjer.                     för bilägare inte är oskälig. Eftersom även höj-
27781:     Parkeringsboten är för närvarande minst 50        ningen till följd av en fördröjning är bunden till
27782: mk. lnrikesministeriet kan dock fastställa boten      parkeringsboten, medför underlåtenhet att beta-
27783: till högst 200 mk, om detta anses nödvändigt av       la boten en tämligen ringa påföljd. Om egentliga
27784: trafikskäl på orten. 1 Helsingfors är boten för       indrivningsåtgärder inte behöver vidtas, drabbas
27785: närvarande 200 mk och i 28 andra städer eller         den betalningsskyldige inte av några andra på-
27786: kommuner 100-180 mk. Boten skall betalas              följder såsom räntor eller andra utgifter. Man har
27787: inom en vecka från betalningsanmaningen, varef-       också strävat efter att boten skall kunna betalas
27788: ter parkeringsbotens belopp höjs med hälften.         så behändigt som möjligt. Boten kan betalas med
27789: Om betalningen dröjer skall parkeringsövervaka-       ett förhandsifyllt kontoinbetalningskort i alla
27790: ren meddela skriftligt föreläggande att betala för-   banker eller på posten. Betalningstiden på en
27791: höjd bot inom en vecka från delfåendet av betal-      vecka torde inte heller i detta avseende kunna
27792: ningsföreläggandet, vid äventyr att boten annars      betraktas som alltför kort.
27793: drivs in i utsökningsväg. F ordonets förare, ägare        Syftet med höjningen av betalningsboten är att
27794: eller innehavare kan söka ändring i betalningsan-     boten i praktiken utan vidare betalas på anma-
27795: maning, betalningsföreläggande eller förhöjd bot      ning så att särskilda indrivningsåtgärder endast
27796: genom att inlägga en protest hos parkeringsöver-      sällan behöver vidtas. Höjningen är alltså en sed-
27797: vakaren. Parkeringsövervakarens beslut får vida-      vanlig dröjsmålspåföljd som förstärker betal-
27798: re överklagas hos länsrätten. 1 betalningsanma-       ningen. För att vara ändamålsenlig måste den
27799: ningen redogörs bl.a. för dessa påföljder och         vara klar, lätt att verkställa och tillräckligt känn-
27800: rättsskyddsmedel.                                     bar utan att vara oskälig. Detta är särskilt viktigt
27801:     Av tvingande skäl kan parkeringsövervakaren       vid påföljder såsom parkeringsbot som är tämli-
27802: bevilja förlängning av betalningstiden. Begäran       gen ringa till sitt belopp men som gäller ett stort
27803: skall dock framställas under betalningstiden på       antal människor.
27804: en vecka. Eftersom en förlängning underkastas            Det är sant att betalningstiden på en vecka är
27805: övervakarens prövning, varierar praxis i landet. 1    kortare än för t.ex. privaträttsliga anspråk. Ef-
27806: allmänhet bifalls en begäran på skälig grund,         tersom parkeringsboten dock är en offentligrätts-
27807: såsom sjukdom, arbetslöshet eller avtjänande av       lig påföljd av bestraffande natur, är betalningsti-
27808: vämplikt. Det finns alltså möjligheter till skälig-   den på en vecka ingenting oerhört. Med stöd av
27809:                                         1993 vp -   KK 695                                           5
27810: 
27811: lagen om beräknande av laga tid förlängs dock       betalningsfördröjningar på grund av en bank-
27812: också denna frist om den sista betalningsdagen      strejk är däremot en del av ett större problem som
27813: infaller på en söckenlördag, söndag eller någon     det inte är skäl att avgöra skilt i lagen om parke-
27814: annan helgdag som nämns i lagens 5 §. T.ex.         ringsbot.
27815: kollektivtrafikens kontrollavgift skall betalas         Vid en bedömning av behovet av att ändra en
27816: inom en vecka och t.o.m. en så viktig sak som       lag skall olika synpunkter avvägas och fördelarna
27817: missnöje med ett avgörande i en underrätt skall     och nackdelarnajämforas. Målet är ett fungeran-
27818: meddelas på den sjunde dagen.                       de och effektivt system som också är skäligt och
27819:    Om banken har gjort ett fel vid betalningen      tillräckligt flexibelt. Med granskningen ovan som
27820: eller fördröjt den, är detta en sak framför allt    grund kan man dra den slutsatsen att detta mål
27821: mellan banken och kunden, och det torde inte        har uppnåtts tillräckligt väl i den gällande lagen
27822: vara skäligt att förplikta parkeringsbotsmottaga-   och att det inte föreligger något sådant behov av
27823: ren att förbereda sig på detta. Förhållandet tili   ändring som avses i spörsmålet.
27824: 
27825:      Helsingforsden 11 januari 1994
27826: 
27827:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
27828:                                                  1993vp
27829: 
27830: Kirjallinen kysymys 696
27831: 
27832: 
27833: 
27834: 
27835:                                    Pulliainen: Opiskelijoiden oikeusturvasta Oulun väliaikaisessa am-
27836:                                        mattikorkeakoulussa
27837: 
27838: 
27839:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27840: 
27841:    Kun Suomessa käynnistettiin ammattikorkea-          tilanteessa koulu opiskelijakiintiöiden vuoksi
27842: koulukokeilua, allekirjoittanut esitti epäilyjä        opiskelijoita karsiessaan takaisi karsiutuneille
27843: hankkeen mielekkyydestä. Hanketta ajanut sil-          opiskelupaikan edes seuraavalla alkavalla kurs-
27844: loinen opetusministeri ei pystynyt millään osoit-      silla. Opiskelijoiden ilmoituksen mukaan koulu
27845: tamaan, että kysymys olisi todella edistykselli-       ei ole suostunut tähän eikä ole perustellut ratkai-
27846: syydestä maamme koulutusjärjestelmässä.                suaan millään tavoin. Näin opiskelijoilla ei ole
27847: Myöskään asiaa valmistellut virkamiestaho ei           mitään varmuutta opintojensa jatkumisesta, pu-
27848: pystynyt kunnolla perustelemaan tätä oppilaitos-       humattakaan valmistumisesta. Heidän oikeus-
27849: muotoa, josta muualla, missä sitä on yritetty, on      turvaansa on vakavasti loukattu.
27850: luovuttu tai ollaan luopumassa.                            Moni on jättänyt työpaikkansa hakeutues-
27851:     Saikkinointia näyttää olevan jo kokeilun si-       saan opiskelemaan ja nyt yllättäen opintojen vii-
27852: säänajokin, mitä kuvaa seuraava esimerkki Ou-          västyttyä he joutuvat myös siitä syystä opintoso-
27853: lun väliaikaisesta ammattikorkeakoulusta. Syk-         siaaliseen ahdinkoon, että valtion opintotukea
27854: syllä 1993 terveysalan koulutusohjelmaan hyväk-        on myönnetty vain 4,5 vuodeksi. Tällaiset opiske-
27855: sytyiltä noin 100 opiskelijalta edellytettiin mm.      lijat ovat myös yleisen toimeentuloturvan ulko-
27856: psykologisen soveltuvuuskokeen läpäisemistä ja         puolella.
27857: heidän annettiin ymmärtää, että jokainen pääsee            Väliaikaiset ammattikorkeakoulut ovat jo eh-
27858: haluamaansa suuntautumisvaihtoehtoon yleis-            tineet markkinoida oppilaitoksiaan "korkeakou-
27859: opintojen päätyttyä. Tästä huolimatta on osalle        luina". Kuvattu tapaus osoittaa, etteivät valmiu-
27860: hyväksytyistä opiskelijoista järjestetty toinen,       det riitä kovinkaan korkealle, eivät ainakaan
27861: uusi valintakoe, josta ei ollut tietoa kouluun py-     korkeakoulutasolle.
27862: rittäessä. Esim. optometrian suuntautumisvaih-             Opetusministeriön on puututtava välittömästi
27863: toehtoon pyrkiville tämä uusi koe järjestettiin        tilanteeseen ja palautettava näin käyttäytyvät
27864: 7.12.1993.                                             oppilaitokset "järjestykseen".
27865:     Kun yliopistojen tutkinnonuudistusta ajettiin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27866: sisään 1980-luvun alussa, opetusministeriökin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27867: edellytti paimenkirjeellään, että opiskelijan aloit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27868: taessa opintonsa hänellä on jo tuolloin tiedossa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27869:  kaikki, mikä vaikuttaa hänen etenemiseensä
27870: opinnoissa. Edellä mainittu esimerkki Oulun vä-                    Aikooko Hallitus puuttua opiskelijoi-
27871: liaikaisesta ammattikorkeakoulusta ei täytä oi-                 den oikeusturvaa loukkaaviin toimiin
27872: keusturvan puolesta tätä luovuttamatonta ehtoa.                 Oulun väliaikaisessa ammattikorkeakou-
27873:     Opiskelijat ovat ehdottaneet, että kuvatussa                lussa?
27874: 
27875:      Helsingissä 19 päivänäjoulukuuta 1993
27876: 
27877:                                              Erkki Pulliainen
27878: 
27879: 
27880: 
27881: 
27882: 2300321
27883: 2                                         1993 vp -   KK 696
27884: 
27885: 
27886: 
27887: 
27888:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Niissä tapauksissa, joissa opiskelijat otetaan
27890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koulutusohjelmiin ja koulutusohjelmissa on eri-
27891: olette 19 päivänäjoulukuuta 1993 päivätyn kir-        laisia suuntautumisvaihtoehtoja, opiskelijavalin-
27892: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ta suuntautumisvaihtoehtoon on väliaikaisen
27893: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-     ammattikorkeakoulun päätettävissä oleva asia.
27894: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Oulun väliaikaisen ammattikorkeakoulun
27895: 696:                                                  kaikkien koulutusohjelmien opiskelijavalinta
27896:                                                       vuonna 1993 on tapahtunut koulutusohjelmit-
27897:           Aikooko Hallitus puuttua opiskelijoi-       tain. Terveysalan koulutusohjelmaan opiskelijat
27898:        den oikeusturvaa loukkaaviin toimiin           on valittu soveltuvuuskokeissa,joissa on arvioitu
27899:        Oulun väliaikaisessa ammattikorkeakou-         soveltuvuutta terveysalalle eikä mihinkään erityi-
27900:        lussa?                                         seen suuntautumisvaihtoehtoon. Valintapäätös
27901:                                                       on kullekin valitulle toimitettu kirjallisesti ilmoi-
27902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuksella, jossa korostetaan valintaa terveysalan
27903: vasti seuraavaa:                                      koulutusohjelmaan ja kerrotaan suuntautumis-
27904:                                                       vaihtoehdon valinnan tapahtuvan ensimmäisen
27905:    Opiskelijaksi ottamisesta väliaikaisiin ammat-     vuoden kuluessa ja siten, että kuhunkin opetus-
27906: tikorkeakouluihin on säädetty nuorisoasteen           ryhmään otetaan 20 opiskelijaa. Valintapäätösil-
27907: koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokei-           moituksessa valittuja pyydetään tekemään ilmoi-
27908: luista annetun asetuksen (392/91) 11 §:ssä. Pykä-     tus opiskelijapaikan vastaanottamisesta.
27909: län 2 momentin mukaan opiskelijat valitaan kou-           Opetusministeriön saaman selvityksen perus-
27910: lutusohjelmittain tai suuntautumisvaihtoehdoit-       teella ei ole epäilystäkään, ettei hakijoilla ja vali-
27911: tain sen mukaan kuin opetusministeriö määrää.         tuilla ollut tarpeellista tietoa siitä, että opiskelija-
27912:     Säännöstä on muutettu (1249/91) lisäämällä        valinta lopulliseen tutkintotavoitteeseen tehdään
27913: siihen mahdollisuus valita opiskelijat suuntautu-     kaksivaiheisesti, ensin koulutusohjelmavalintana
27914: misvaihtoehdoittain. Alkuperäisessä asussaan          ja sitten suuntautumisvaihtoehtovalintana. Siten
27915: säännös oli kirjoitettu niin, että opiskelijat ote-   ei voida katsoa, että asianomaisten oikeutta olisi
27916: taan aina koulutusohjelmittain, koska koulutus-       loukattu, jos häntä ei valita ensisijaiseksi toiveek-
27917: ohjelma on ammattikorkeakouluopintojen pe-            seen asettamaansa suuntautumisvaihtoehtoon.
27918: rusyksikkö. Koulutusohjelmien kehittämisessä              Oulun väliaikainen ammattikorkeakoulu on
27919: taas tavoitteena on ollut ammattikorkeakoulu-         30.12.1993 päättänyt, että optometrian suuntau-
27920: tutkintojen laaja-alaistaminen niin, että voitai-     tumisvaihtoehtoon valitaan 20 opiskelijaa.
27921: siin irtaantua "vanhan järjestelmän" opistoas-            Vaikka puheena olevassa tapauksessa ei voida
27922: teen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen        osoittaa tapahtuneen minkäänlaista oikeustur-
27923: eriytyneestä ja monessa tapauksessa kapea-alai-       van loukkausta, ammattikorkeakoulujen opiske-
27924: sesta linjarakenteesta.                               lijavalintajärjestelmän kehittämistä on jatketta-
27925:     Säännöksen muutostarve johtui ennen muuta         va. Kehittämistyössä on myös selvitettävä suun-
27926: siitä, että monet väliaikaiset ammattikorkeakou-      tautumisvaihtoehtovalinnan suorittamistapaa.
27927: lut olivat laatineet ensimmäiset koulutusohjel-       Sen ohella, että on edelleen harkittava suuntautu-
27928: mansa hyvin laaja-alaisesti siten, että koulutus-     misvaihtoehdol,llaajempaa huomioon ottamista
27929: ohjelma kattaa heterogeenisia suuntautumis-           opiskelijavalinnassa, on keskusteltava koulutus-
27930: vaihtoehtoja. Eräissä tapauksissa ne johtavat         ohjelman tarkoituksenmukaisesta laajuudesta ja
27931: jopa eri tutkintoon. Opiskelijavalinnan kannalta      myös siitä, voitaisiinko suuntautumisvaihtoehto-
27932: eräillä suuntautumisvaihtoehdoilla on niin mer-       valinta suorittaa yksinomaan opiskelijan oman
27933: kittäviä eroja, ettei valintaa voida suorittaa kou-   valinnan perusteella. Nämä kysymykset liittyvät
27934: lutusohjelmaan, vaan opiskelijat on jo ensimmäi-      myös siihen, millaiseksi ammattikorkeakoulu-
27935: sessä valintavaiheessa otettava suoraan määrä-        opintojen määrällinen säätely lopulta kehitetään.
27936: tyn suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiksi.           Nämä kysymykset ovat myös selvitteillä ja ko-
27937:                                        1993 vp -   KK 696                                        3
27938: 
27939: keiltavana käynnissä olevassa ammattikorkea-       senä lähtökohtana on hakijoiden ja opiskelijoi-
27940: koulukokeilussa.                                   den oikeusturvan takaaminen.
27941:    Mihin ratkaisuun tahansa ammattikorkea-            Puheena olevassa tapauksessa hallitus ei pidä
27942: koulujen opiskelijavalinnassa päädytään, keskei-   erityistoimia tarpeellisina.
27943: 
27944:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1994
27945: 
27946:                                                              Opetusministeri Riitta Uosukainen
27947: 4                                          1993 vp -    KK 696
27948: 
27949: 
27950: 
27951: 
27952:                                        Tili Riksdagens Herr Tahnan
27953: 
27954:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             rära yrkeshögskolan besluta om intagning av stu-
27955: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            derande enligt inriktningsaltemativ.
27956: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Vid Oulun väliaikainen ammattikorkeakoulu
27957: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           har intagningen av studerande tili alla utbild-
27958: mål nr696:                                              ningsprogram 1993 skett enligt utbildningspro-
27959:                                                         gram. Studerande till utbildningsprogrammet för
27960:            Ämnar Regeringen ingripa ide åtgär-          hälsovård har intagits via lämplighetstest i vilka
27961:         der vid Oulun väliaikainen ammattikor-          de sökandes lämplighet för hälsovårdsbranschen
27962:         keakoulu som kränker de studerandes             bedömts, däremot inte för något särskilt inrikt-
27963:         rättsskydd?                                     ningsaltemativ. Till var och en som intagits har
27964:                                                         beslutet om intagning sänts skriftligen med infor-
27965:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           mation där det betonas att intagningen skett till
27966: anföra följande:                                        utbildningsprogrammet för hälsovård och att in-
27967:                                                         tagningen till inriktningsaltemativet sker under
27968:    Om intagningen av studerande till de temporä-        det första året och på så sätt att 20 studerande
27969: ra yrkeshögskoloma stadgas i 11 § förordningen          intas till varje grupp. I meddelandet om intag-
27970: om försök med utbildning på ungdomsstadiet              ningsbeslutet ombads de antagna bekräfta att de
27971: och med yrkeshögskolor (392/91). Enligt 2 mo-           tar emot studieplatsen.
27972: mentet i paragrafen intas de studerande per ut-            Enligt den utredning som undervisningminis-
27973: bildningsprogram eller inriktningsaltemativ en-         teriet fått råder det inget tvivel om att de sökande
27974: ligt vad undervisningsministeriet bestämmer.            och de antagna blivit tillräckligt informerade om
27975:    Stadgandet har ändrats (1249/91) på så sätt att      att intagningen av studerande till det slutliga exa-
27976: möjligheten att inta studerande per inriktningsal-      mensmålet görs i två steg, först som intagning
27977: temativ fogats till stadgandet. I sin ursprungliga      enligt utbildningsprogram och sedan som intag-
27978: form hade stadgandet formulerats så att de stude-       ning enligt inriktningsaltemativ. Det kan således
27979: rande alltid intas per utbildningsprogram, efter-       inte anses att den studerandes rätt har kränkts om
27980: som utbildningsprogrammet är grundenheten i             han inte väljs till det inriktningsaltemativ som
27981: yrkeshögskolestudiema. Vid utvecklingen avut-           han ställt som förstahandsönskemål.
27982: bildningsprogrammen har målet varit att bredda             Oulun väliaikainen ammattikorkeakoulu har
27983: yrkeshögskoleexamina så att man kunde frigöra           30.12.1993 beslutat att 20 studerande intas till
27984: sig från den differentierade och i många fall smala     in~!ctningsaltemativet för optometri.
27985: linjestrukturen inom utbildningen på institutnivå          A ven om det i det aktuella fallet inte är möjligt
27986: och högre nivå i "det gamla systemet".                  att påvisa att rättsskyddet på något sätt har
27987:    Behovet att ändra stadgandet berodde framför         kränkts, bör systemet för intagningen av stude-
27988: allt på att många temporära yrkeshögskolor hade         rande till yrkeshögskoloma fortsättningsvis ut-
27989: lagt upp sina första utbildningsprogram på              vecklas. Vid utvecklingsarbetet bör också sättet
27990: mycket bred bas så att utbildningsprogrammet            för intagning enligt inriktningsaltemativ utredas.
27991: täckte heterogena inriktningsaltemativ. I vissa         Förutom att det fortsättningsvis bör övervägas
27992: fallledde de rentav till olika examina. Med tanke       om inriktningsaltemativet bör beaktas i större
27993: på elevintagningen är skillnadema mellan vissa          utsträckning vid intagningen, bör en ändamåls-
27994: inriktningsaltemativ så stora att intagningen inte      enlig omfattning på utbildningsprogrammet dis-
27995: kan ske till utbildningsprogrammet. De stude-           kuteras och även om intagning enligt inriktnings-
27996: rande intas i stället redan i det första intagnings-    altemativ kan ske enbart på basis av den stude-
27997: skedet direkt som studerande till ett bestämt in-       randes eget val. Dessa frågor hänför sig också till
27998: riktningsaltemativ.                                     hurudan den kvantitativa regleringen av yrkes-
27999:    I de fall då de studerande intas till utbildnings-   högskolestudiema sist och slutligen blir. Dessa
28000: program och det inom utbildningsprogrammen              frågor håller också på att utredas och prövas i de
28001: finns olika inriktningsaltemativ, kan den tempo-        pågående försöken med yrkeshögskolor.
28002:                                         1993 vp -   KK 696                                         5
28003: 
28004:    Viiken lösning man än stannar fOr vid intag-        Regeringen anser det inte nödvändigt att vidta
28005: ningen tili yrkeshögskolorna är en central ut-      särskilda åtgärder i det aktuella fallet.
28006: gångspunkt att trygga rättsskyddet för de sökan-
28007: de och de studerande.
28008: 
28009:      Helsingforsden 10 januari 1994
28010:                                                         Undervisningsminister Riitta Uosukainen
28011:                                                 1993 vp
28012: 
28013: Kirjallinen kysymys 697
28014: 
28015: 
28016: 
28017: 
28018:                                    Kasorineo ym.: Orientoitumispaikkojen turvaamisesta valmistuville
28019:                                       hammaslääketieteen lisensiaateille
28020: 
28021: 
28022:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28023: 
28024:    Valmistuneiden hammaslääketieteen lisensi-         vaaditut kuusi kuukautta tule täyteen. Tilanne on
28025: aattien laillistaminen hammaslääkäreiksi edellyt-     johtanut siihen, että monet orientoitumassa ole-
28026: tää kuuden kuukauden pituista orientoitumisvai-       vat hammaslääkärit ansaitsevat alle 4 000 mark-
28027: hetta. Omaksutun käytännön mukaan se suorite-         kaa kuukaudessa. Monissa tapauksissa myös
28028: taan toimimalla apulaislääkärinä terveyskeskuk-       työkyvyttömyys jää alhaiseksi. Ammattitaidon
28029: sessa. Vasta orientoivan vaiheen jälkeen ham-         ylläpidon vuoksi olisi tärkeää, ettei valmistumi-
28030: maslääkäri on laillistettu ja voi harjoittaa ammat-   senja orientoivan vaiheen välinen aika venähtäisi
28031: tiaan itsenäisesti joko terveyskeskuksessa tai yk-    kovin pitkäksi.
28032: sityissektorilla.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28033:    Orientoiva vaihe perustettiin aikoinaan tur-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28034: vaamaan työvoima syrjäseutujen terveyskeskuk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28035: siin, kun hammaslääkäreistä oli pulaa. Tällä het-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28036: kellä varsinaisia orientoitumisvirkoja on terveys-
28037: keskuksissa noin 30, kun vuositasolla hammas-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
28038: lääkäreitä valmistuu noin 120.                               että hammaslääketieteen lisensiaateille
28039:    Viime keväänä valmistuneista 25 on vailla                 turvataan orientoitumispaikkoja valmis-
28040: orientoitumispaikkaa. Lisäksi on useita, joilla ei           tuvien määrään nähden riittävästi?
28041: 
28042:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1993
28043: 
28044:           Anna-Liisa Kasurinen           Timo Roos                      Lea Savolainen
28045:           Riitta Myller                  Sinikka Hurskainen             Antti Kalliomäki
28046:           Reijo Lindroos                 Jukka Gustafsson               Antero Kekkonen
28047:           Alja Ojala                     Martti Korhonen                Raimo Vuoristo
28048:           Mirja Ryynänen                 Kalle Röntynen                 Mikko Rönnholm
28049:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
28050: 
28051: 
28052: 
28053: 
28054: 2300321
28055: 2                                        1993 vp -   KK 697
28056: 
28057: 
28058: 
28059: 
28060:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28061: 
28062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentiss-a      orientoivan vaiheen hammaslääkärin virkoja
28063: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käyttämättä ja niitä on myös lakkautettu. Tämä
28064: olette 20 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-      johtuu osaltaan myös siitä, että ehkäisevä ham-
28065: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mashuolto on vähentänyt korjaavan hammaslää-
28066: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kasurisen         kärityön tarvetta. Samaan suuntaan ovat vaikut-
28067: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         taneet myös erikoishammashoitajien ja hammas-
28068: 697:                                                 lääkäreiden työnjaon muutokset. Nykyisessä ter-
28069:                                                      veydenhuollon ohjausjärjestelmässä kunnat eivät
28070:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,     enää tarvitse valtion viranomaisen hyväksyntää
28071:          että hammaslääketieteen lisensiaateille     virkajärjestelyihinsä.
28072:          turvataan orientoitumispaikkoja valmis-         Hammaslääkäreiden orientoivan vaiheen pal-
28073:          tuvien määrään nähden riittävästi?          velujen suorittamiseen liittyvien ongelmien vä-
28074:                                                      hentämiseksija poistamiseksi on orientoivaa vai-
28075:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hetta koskevia määräyksiä ja säännöksiä viime
28076: taen seuraavaa:                                      aikoina muutettu.
28077:                                                          Jo pitkään on hammaslääkäreiden orientoi-
28078:    Hammaslääketieteellisen perustutkinnon suo-       van vaiheen palveluksi hyväksytty palvelu missä
28079: rittaneen tulee hammaslääkärintoimen harjoitta-      tahansa kunnan tai valtion hammaslääkärin vi-
28080: misesta annetun lain ja asetuksen mukaan toimia      rassa, toimessa tai tehtävässä. Orientoivaa vai-
28081: kuuden kuukauden ajan ns. orientoivan vaiheen        hetta koskevaa asetusta muutettiin keväällä 1993
28082: virassa, ennen kuin hänelle voidaan antaa oikeus     siten, että jo ennen lisensiaatin tutkintoa suorite-
28083: harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammat-        tun asianmukaisen palvelun terveydenhuollon
28084: tia.                                                 oikeusturvakeskus voi kokonaisuudessaan hy-
28085:     Orientoivan vaiheen suorittamisen tarkoituk-     väksyä orientoivan vaiheen palveluksi. Viime
28086: sena on perehdyttää vastavalmistuneet hammas-        syksystä alkaen orientoivan vaiheen säännösten
28087: lääkärit suomalaiseen terveydenhuoltojärjestel-      soveltamisalaa on edelleen muutettu siten, että
28088: mään ja sen toimintaan sekä antaa hammaslää-         terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi hyväk-
28089: käreille riittävät valmiudet toimia myöhemmin        syä orientoivan vaiheen palveluksi työskentelyn
28090: itsenäisenä hammaslääkärinä. Orientoivan vai-        yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa
28091: heen palvelu vastaa yhteispohjoismaista käytän-      (152/90) tarkoitetussa terveydenhuoltopalveluja
28092: töä.                                                 tuottavassa yksikössä, jossa harjoitetaan ham-
28093:     Orientoivan vaiheen suorittamista varten pe-     maslääkärin vastaanottotoimintaa lääninhalli-
28094: rustettiin aikanaan ns. orientoivan vaiheen virat    tuksen valvonnan alaisena. Edelleen orientoivan
28095: maamme terveyskeskuksiin. Koska alun perin           vaiheen palveluksi hyväksytään palvelu hammas-
28096: virkoja perustettiin hammaslääkäreiden koulu-        lääkärin pätevyyttä edellyttävässä tutkimustyös-
28097: tuksen vuosituotosta vastaava määrä, virkoja oli     sä.
28098: tarpeeseen nähden riittävästi ja usein virkojen          Terveydenhuollon ammatinharjoittamislain-
28099: käyttöaste oli vajaa.                                säädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Täs-
28100:     Alun perin hammaslääketieteellisen perustut-     sä yhteydessä huomioidaan myös hammaslääkä-
28101: kinnon suorittaneen tuli suorittaa ns. orientoivan   reiden orientoivan vaiheen palvelun suorittami-
28102: vaiheen palvelu kokonaisuudessaan perustutkin-       seen liittyvät ongelmat. Kuitenkin hammaslää-
28103: non suorittamisen jälkeen kunnan tai valtion         käreiden nykyisenkaltaisen orientoivan vaiheen
28104: orientoivan vaiheen virassa, toimessa tai tehtä-     palvelun suorittamiseen liittyvien ongelmien
28105: vässä.                                               poistaminen pitkällä aikavälillä edellyttää, että
28106:     Kysymykseen sisältyvä huoli orientoivan vai-     hammaslääkäreiden koulutusmäärät vastaisivat
28107: heen paikkojen riittävyydestä johtuu huomatta-       nykyistä paremmin kulloistakin hammaslääkäri-
28108: vassa määrin siitä, että säästötoimien myötä kun-    työn ja hammaslääkäreiden tarvetta.
28109: nissa on jätetty hammaslääkärin ja erityisesti ns.
28110: 
28111:        Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1994
28112: 
28113:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
28114:                                             1993 vp -   KK 697                                             3
28115: 
28116: 
28117: 
28118:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
28119: 
28120:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        het inte alla tjänster för tandläkare i orienterande-
28121: ger har Ni, Herr Ta1man, med Er skrivelse av den        tjänstgöring och på att tjänster också har dragits
28122: 20 december 1993 tili vederbörande medlem av            in. Detta beror delvis också på att den förebyg-
28123: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ka-         gande tandvården har gjort att behovet av korri-
28124: surinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 697:            gerande tandläkararbete har minskat. Verkning-
28125:                                                         arna av den förändrade arbetsfördelningen mel-
28126:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         lan specialtandskötare och tandläkare har också
28127:         ta för att ett sådant antal platser för odon-   gått i samma riktning. I det gällande systemet för
28128:         tologie licentiater i orienterande tjänstgö-    styrning av hälso- och sjukvården behöver kom-
28129:         ring som motsvarar behovet skall kunna          munernas tjänstearrangemang inte längre god-
28130:         tryggas?                                        kännas av en statlig myndighet.
28131:                                                             I syfte att minska och lösa problemen i sam-
28132:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           band med fullgörandet av tandläkarnas oriente-
28133: anföra följande:                                        rande tjänstgöring har de föreskrifter och stad-
28134:                                                         ganden som gäller den orienterande tjänstgöring-
28135:      Enligt lagen och förordningen om utövning av       en ändrats på sistone.
28136: tandläkaryrket skall den som har avlagt odonto-             Redan länge har tjänstgöring i viiken som helst
28137: logisk grundexamen vara verksam sex månader i           tjänst, befattning eller uppgift som tandläkare
28138: orienterande tjänstgöring innan han kan erhålla         hos en kommun eller staten godkänts som tandlä-
28139: rätt att självständigt utöva tandläkaryrket.            karnas orienterande tjänstgöring. Den förord-
28140:      Syftet med den orienterande tjänstgöringen är      ning som gäller den orienterande tjänstgöringen
28141: att göra nyss utexaminerade tandläkare förtrog-         ändrades våren 1993 så att rättsskyddscentralen
28142: na med det finländska hälso- och sjukvårdssyste-        för hälsovården som orienterande tjänstgöring
28143: met och med hur det fungerar samt att ge tandlä-        kan godkänna tjänstgöring som fullgjorts redan
28144: karna de fårdigheter som de behöver för att sena-       innan licentiatexamen har avlagts. Senaste höst
28145: re kunna vara verksamma som självständiga               ändrades tillämpningsområdet för de stadganden
28146: tandläkare. Den orienterande tjänstgöringen             som gäller orienterande tjänstgöring ytterligare
28147: motsvarar samnordisk praxis.                            så att rättsskyddscentralen för hälsovården som
28148:      Med tanke på fullgörandet av den orienteran-       orienterande tjänstgöring kan godkänna tjänst-
28149: de tjänstgöringen inrättades vid hälsovårdscen-         göring vid en enhet enligt lagen om privat hälso-
28150: tralerna i vårt land en gång i tiden tjänster för       och sjukvård (152/90) som tillhandahåller hälso-
28151: orienterande tjänstgöring. Eftersom det antal           och sjukvårdstjänster och där tandläkarmottag-
28152: tjänster som inrättades ursprungligen motsvara-         ningsverksamhet bedrivs under länsstyrelsens
28153: de tandläkarutbildningens årliga avkastning,            tillsyn. Som orienterande tjänstgöring godkänns
28154: fanns det tillräckligt med tjänster jämfört med         ytterligare tjänstgöring i forskningsarbete som
28155: behovet och tjänsterna utnyttjades ofta endast          förutsätter tandläkarkompetens.
28156: de1vis.                                                     Den lagstiftning som gäller yrkesutövningen
28157:      Ursprungligen skulle den som hade avlagt           inom hälso- och sjukvården håller på att revide-
28158:  odontologisk grundexamen fullgöra den oriente-         ras. I detta sammanhang beaktas även problemen
28159:  rande tjänstgöringen i sin helhet i en kommunal        i samband med fullgörandet av tandläkarnas
28160: eller statlig tjänst, befattning eller uppgift för      orienterande tjänstgöring. För att problemen i
28161:  orienterande tjänstgöring efter att han hade av-       samband med fullgörandet av en orienterande
28162:  lagt grundexamen.                                      tjänstgöring av nuvarande slag skall kunna lösas
28163:      Den oro över att antalet platser för orienteran-   på lång sikt förutsätts emellertid att tandläkarnas
28164:  de tjänstgöring inte skall räcka tili som kommer       utbildningskvot på ett bättre sätt än för närva-
28165:  tili uttryck i spörsmålet beror i hög grad på att      rande motsvarar behovet av tandläkararbete och
28166:  kommunerna på grund av sparåtgärderna inte             tandläkare vid olika tidpunkter.
28167:  har utnyttjat alla tand1äkartjänster och i synner-
28168:      Helsingfors den 10 januari 1994
28169: 
28170:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
28171:                                                  1993 vp
28172: 
28173: Kirjallinen kysymys 698
28174: 
28175: 
28176: 
28177: 
28178:                                     Vanhanen: Kera Oy:n ulkomaisista rahoituskohteista
28179: 
28180: 
28181: 
28182:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28183: 
28184:    Lehtitietojen mukaan Kera Oy on tehnyt pää-         lainen toiminta heikentää kotimaisen tuotannon
28185: töksen, että se voi jatkossa rahoittaa myös suo-       kilpailuedellytyksiä ja laajentumismahdollisuuk-
28186: malaisten ulkomaanprojekteja. Rahoitettava             sia.
28187: hanke ei saisi tietojen mukaan vähentää työtä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28188: Suomessa eikä vaarantaa vastaavien suomalais-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28189: yritysten kilpailukykyä. Tieto on tullut esille suo-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28190: malaisyrityksen Viroon perustaman kurkkuvil-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28191: jelmän yhteydessä. Kyseinen kurkkuviljelmä tu-
28192: lee hehtaarin viljelmillä kattamaan jo n. 7% Suo-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28193: men talvikurkun tarpeesta, ja yrityksellä on mah-             ryhtyä taatakseen sen, ettei Kera Oy:n
28194: dollisuus laajentaa viljelmänsä kahdeksankertai-              ulkomaille suuntautuvalla lainoituspoli-
28195: seksi. Suomen kasvihuoneviljelmiin verrattuna                 tiikalla vaaranneta suomalaisyritysten
28196: Viron työvoima- ja energiakustannukset ovat kil-              toiminta- ja laajentumisedellytyksiä koti-
28197: pailukyvyltään ylivoimaiset. Laajentuessaan täl-              maassa?
28198: 
28199:      Helsingissä 20 päivänäjoulukuuta 1993
28200: 
28201:                                             Matti Vanhanen
28202: 
28203: 
28204: 
28205: 
28206: 2300321
28207: 2                                          1993 vp -       KK 698
28208: 
28209: 
28210: 
28211: 
28212:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle -
28213: 
28214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Puheena olevaa säännöstä on pidetty tarpeelli-
28215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             sena, jotta Kera Oy voisi tarvittaessa rahoittaa
28216: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           myös sellaisia asiakaspiiriinsä kuuluvia Suomes-
28217: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vanhasen             sa toimivia yrityksiä, joille ei pelkästään Suomes-
28218: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 698:             ta käsin riittävän tehokasta toimintaa ja laajaa
28219:                                                           markkina-aluetta voida aikaansaada ja kun yri-
28220:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           tyksen menestyksellinen toiminta Suomessa edel-
28221:         ryhtyä taatakseen sen, ettei Kera Oy:n            lyttää yritykseltä liiketoiminnan harjoittamista
28222:         ulkomaille suuntautuvalta lainoituspoli-          ulkomaille perustettavien yksiköiden tai itsenäis-
28223:         tiikalla vaaranneta suomalaisyritysten            ten yhtiöiden toimesta. Säädöstä valmisteltaessa
28224:         toiminta- ja laajentumisedellytyksiä koti-        on erityistä huomiota kiinnitetty tällaisen rahoi-
28225:         maassa?                                           tuksen kotimaassa tapahtuvalle tuotannolle
28226:                                                           mahdollisesti aiheutuvien haittojen estämiseen.
28227:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Tämän vuoksi on säännökseen sisällytetty ra-
28228: taen seuraavaa:                                           hoittamisen ehdoksi se, että ulkomailla tapahtu-
28229:                                                           van toiminnan on merkittävästi edistettävä yri-
28230:    Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annettua la-          tyksen Suomessa tapahtuvaa tuotannollista toi-
28231: kia on muutettu vuoden 1994 alusta lukien voi-            mintaa. Lain perustelujen mukaan rahoitusta ei
28232: maan tulleella väliaikaisella lailla (1278/93) siten,     siten voida myöntää esimerkiksi tuotannon siir-
28233: että Kera Oy voi rahoittaa kotimaassa toimivan            tämiseen ulkomaille alhaisten työvoimakustan-
28234: yrityksen ulkomailla tapahtuvan toiminnan                 nusten perusteella. Valtioneuvoston päätöksellä
28235: aloittamis- ja kehittämiskustannuksia. Kysy-              on yritysten kansainvälistymishankkeisiin myön-
28236: mykseen voisivat tällöin tulla lain 2 §:n 3 momen-        nettävä Kera Oy:n rahoitus rajoitettu vuonna
28237: tin mukaisesti Kera Oy:n toimialaan kuuluvien             1994 yhteensä enintään 50 milj. markkaan.
28238: kotimaassa toimivien yritysten rahoittaminen si-             Kera Oy tulee nyt kokeilunluonteisesti vuoden
28239: ten, että rahoituksen kohteena on omistusosuu-            1994 säädettyä pykälää soveltaessaan kiinnittä-
28240: den hankkiminen ulkomailla toimintaansa har-              mään erityistä huomiota edellä mainittujen mah-
28241: joittavasta joko perustettavasta tai jo toimivasta        dollisten kielteisten vaikutusten torjuntaan. Var-
28242: yrityksestä. Osuus voi olla vähemmistö- tai               sinkin Suomen lähialueilla toteutettavien hank-
28243: enemmistöosuus ja yritys voi olla joko ulkomai-           keiden osalta yhtiön tarkoituksena on kiinnittää
28244: nen tai Suomessa rekisteröity yritys. Paitsi osak-        huomiota mahdollisesti rahoitettavan hankkeen
28245: kuuden hankkimiskustannukset rahoituksen pii-             vaikutuksiin yritysten kilpailutilanteeseen Suo-
28246: riin voisivat kuulua myös ulkomailla toimivan             messa.
28247: osakkuusyrityksen toiminnan aloittamiskustan-                Ottaen huomioon lain kokeilunluonteisuuden
28248: nukset tai siinä toteutettavan kehittämishank-            myös kauppa- ja teollisuusministeriö tulee kiin-
28249: keen kustannukset. Ulkomainen hanke voidaan               nittämään erityistä huomiota säännöksen sovel-
28250: toteuttaa myös erillistä yhtiötä perustamatta.            tamiseen ja siitä saataviin kokemuksiin. Tällöin
28251: Rahoitettavaa toimintaa voisi olla myynti ja              rahoitettavien hankkeiden mahdolliset vaikutuk-
28252: markkinointi, huoltotoiminta tai valmistustoi-            set asianomaisen yrityksen kotimaan tuotantoon
28253: minta.                                                    tulevat olemaan eräs tärkeä seurannan kohde.
28254: 
28255:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1994
28256: 
28257:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
28258:                                           1993 vp -     KK 698                                            3
28259: 
28260: 
28261: 
28262: 
28263:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28264: 
28265:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det aktuella stadgandet har ansetts vara nöd-
28266: ger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande med-         vändigt för att Kera Ab vid behov skall kunna
28267: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        finansiera också sådana i Finland verksamma
28268: man Vanhanen undertecknade spörsmål nr 698:             kundföretag som enbart utgående från Finland
28269:                                                         inte kan åstadk omma en tillräckligt effektiv verk-
28270:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         samhet och få ett tillräckligt stort marknadsom-
28271:        ta för att garantera att den långivningspo-      råde eller som för att uppnå en framgångsrik
28272:        litik med inriktning på utlandet som Kera        verksamhet i Finland måste idka affårsverksam-
28273:        Ab för inte äventyrar finska företags för-       het utgående från enheter eller självständiga bo-
28274:        utsättningar att idka och bygga ut sin           lag som grundas i utlandet. Under beredningen
28275:        verksamhet inom landet?                          av forfattningen har särskild uppmärksamhet
28276:                                                         fåsts vid att den ogynnsamma verkan som finan-
28277:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           siering av detta slag eventuellt har på produktio-
28278: anföra följande:                                        neo inom Jandet skall förhindras. I stadgandet
28279:                                                         nämns därfOr som villkor för finansieringen att
28280:    Lagen om aktiebolaget Kera Ab har ändrats            verksamheten utomlands i betydande grad skall
28281: genom en temporär lag som trädde i kraft vid            främja fOretagets produktion i Finland. Enligt
28282: ingången av 1994 (1278/93) så att Kera Ab kan           motiveringen tili lagen kan finansiering således
28283: finansiera kostnader som uppstår då ett företag         inte beviljas t.ex. för förflyttning av produktioneo
28284: som är verksamt i Finland inleder eller utvecklar       utomlands med låga arbetskraftskostnader som
28285: verksamhet utomlands. Enligt 2 § 3 mom. i lagen         grund. Genom ett statsrådsbeslut har Kera Ab:s
28286: kan det vara fråga om att finansiera sådana före-       finansiering av företags intemationaliseringspro-
28287: tag som hör tili Kera Ab:s verksamhetsområde            jekt begränsats tili sammanlagt högst 50 milj. mk
28288: och är verksamma i Finland, så att resursema            1994.
28289: används för förvärv av en ägarandel i ett företag          När Kera Ab nu i experimentsyfte tillämpar
28290: som antingen skall grundas eller som redan exis-        den paragraf som stadgats för 1994 kommer bo-
28291: terar och som utövar sin verksamhet utomlands.          laget att fåsta särskild vikt vid avvärjandet av de
28292: Andelen kan vara en minoritets- eller majoritets-       eventuella negativa verkningar som nämndes ti-
28293: andel och företaget kan vara antingen utländskt         digare. I synnerhet när det gäller projekt i Fin-
28294: eller registrerat i Finland. Utöver kostnadema          lands närområden skall bolaget beakta de effek-
28295: för anskaffning av en ägarandel kan finansiering-       ter som ett projekt som möjligen skall finansieras
28296: en omfatta också kostnadema för inledande av            har på företagens konkurrensläge i Finland.
28297: verksamheten i ett delägt företag som är verksamt          Med beaktande av lagens experimentella art
28298: utomlands eller kostnadema för genomförande             kommer också handels- och industriministeriet
28299: av ett utvecklingsprojekt i det. Ett utländskt pro-     att särskilt uppmärksamma tillämpningen av
28300: jekt kan genomföras också utan att något separat        stadgandet i fråga och de erfaranheter som görs.
28301: bolag bildas. Den finansierade verksamheten kan         De finansierade projektens eventuella verkan på
28302: vara försäljning och marknadsföring, underhåll          respektive företags produktion i Finland kom-
28303: eller tillverkning.                                     mer då att vara ett viktigt föremål för uppfölj-
28304:                                                         ningen.
28305: 
28306:      Helsingforsden 12januari 1994
28307: 
28308:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
28309:                                                 1993 vp
28310: 
28311: Kirjallinen kysymys 699
28312: 
28313: 
28314: 
28315: 
28316:                                    Kallis: Eläinkokeiden valvonnan lisäämisestä
28317: 
28318: 
28319: 
28320:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28321: 
28322:    Suomessa käytetään koe-eläintutkimuksissa          siitä, että kokeen loppuaikana jalastaan leikattu-
28323: yli sataatuhatta eläintä. Niistä suurin osa on hii-   jen koirien juoksuttaminen jopa maratonmatko-
28324: riä ja rottia, kuitenkin joukkoon mahtuu myös         ja tuottaa koirille tuskaa. Koetta on pidetty myös
28325: suuri määrä koti- ja lemmikkieläimiä, kuten kis-      nivelrikkotutkimuksen kannalta epätarkoituk-
28326: soja ja koiria.                                       senmukaisena.
28327:    Tämän vuoden alussa maa- ja metsätalousmi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28328: nisteriö antoi luvan koe-eläintutkimuksiin 131        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28329: tutkimuslaitokselle, jotka tekevät erittäin mo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28330: nentyyppistä tutkimusta. Eläimille tuskallisim-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28331: mista kokeista päättää lääninhallitus ja lievem-
28332: mistä paikallinen koe-eläintoimikunta.                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eläin-
28333:     Varsin laajaa julkista huomiota on herättänyt             kokeiden valvonnan ja tarveharkinnan li-
28334: professori Helmisen johtama laaja tutkimus                    säämiseksi, jotta epätarkoituksenmukai-
28335: kuormituksen vaikutuksesta nivelrustoon, ns.                  silta ja suurta tuskaa eläimille tuottavilta
28336: Kuvani-projekti, jossa koe-eläiminä käytetään                 kokeilta vältytään?
28337: hiiriä ja beaglejä. Projektia on arvosteltu mm.
28338: 
28339:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
28340:                                               Bjarne Kallis
28341: 
28342: 
28343: 
28344: 
28345:  2300321
28346: 2                                         1993 vp -   KK 699
28347: 
28348: 
28349: 
28350: 
28351:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28352: 
28353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarpeellista ja mikä ei, voivat vaihdella melkoises-
28354: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti. Mielipiteet eroavat esimerkiksi tupakkaan, al-
28355: olette 21 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-       koholiin tai urheiluun liittyvien tutkimusten osal-
28356: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ta suurestikin. Koe-eläintoimikunnassa tai lää-
28357: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kalliksen          ninhallituksessa kokeen tarpeellisuutta harkitta-
28358: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 699:         essa tarkastellaan asiaa voimassa olevan lainsää-
28359:                                                       dännön sekä ihmisille tai eläimille odotettavissa
28360:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eläin-      olevan hyödyn kannalta suhteessa eläimille ko-
28361:        kokeiden valvonnan ja tarveharkinnan li-       keesta mahdollisesti aiheutuvaan kipuun tai tus-
28362:        säämiseksi, jotta epätarkoituksenmukai-        kaan.
28363:        silta ja suurta tuskaa eläimille tuottavilta       Eläinkokeiden suorittamiseen liittyy myös
28364:        kokeilta vältytään?                            muita tärkeitä säännöksiä, joilla eläimiä suojel-
28365:                                                       Iaan kivulta ja tuskalta. Eläinkoe on aina korvat-
28366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tava muulla tutkimus- tai opetusmenetelmällä,
28367: vasti seuraavaa:                                      jos se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavutta-
28368:                                                       miseksi on käytännössä mahdollista. Eläimelle
28369:     Selkärankaisiin eläimiin kohdistuvaa koe-         kohdistuvia kipuvaikutuksia on aina vähennettä-
28370: eläintoimintaa saadaan eläinsuojelulain 9 §:n 1       vä kaikilla kokeen tarkoituksen kannalta mah-
28371: momentin (777/85) nojalla harjoittaa vain maa-        dollisilla toimenpiteillä. Koemenetelmistä on va-
28372: ja metsätalousministeriön antamalla luvalla. Tä-      littava se, joka aiheuttaa eläimelle vähiten kipua
28373: män luvan lisäksi jokainen tieteellinen eläinkoe      ja tuskaa ja jolla saadaan kokeen tarkoituksen
28374: tai koesarja,josta voi aiheutua eläimelle kipua tai   kannalta luotettava tulos. Kokeessa ei myöskään
28375: tuskaa, vaatii oman lupansa. Koe-eläintoimin-         saa käyttää useampia eläimiä kuin kokeen tar-
28376: nasta annetussa asetuksessa (1076/85) jaetaan         koituksen saavuttaminen edellyttää.
28377: kokeet arvioidun kivun ja tuskan perusteella kah-         Koe-eläintoiminnan valvontaa ja tarkastuk-
28378: teen luokkaan. Ensimmäisen luokan kokeessa            sia hoitavat läänineläinlääkärit. He tekevät tar-
28379: eläin voi tuntea huomattavaa kipua tai tuskaa ja      kastuskäyntejä laitoksiin ja heillä on oikeus olla
28380: kokeen suorittamiseen myöntää luvan lääninhal-        läsnä eläinkokeita suoritettaessa. Käynnin yh-
28381: litus. Toisen luokan kokeessa eläimelle aiheutu-      teydessä läänineläinlääkäri toimittaa koe-eläin-
28382: vaksi arvioitu kipu ja tuska on lievää ja lyhytai-    ten, niiden säilytyksen ja hoidon sekä eläinko-
28383: kaista ja luvan kokeen suorittamiseen antaa lai-      keita koskevien asiakirjojen tarkastuksia ja tar-
28384: toksen koe-eläintoimikunta. Käsiteltäessä lupa-       peellisia tutkimuksia. Lisäksi läänineläinlääkä-
28385: hakemuksia koe-eläintoimikunnissa ja läänin-          rillä on oikeus olla läsnä koe-eläintoimikunnan
28386: hallituksissa harkitaan kokeen tarpeellisuus ja       kokouksessa. Tarkastuksissa tulee esille nyky-
28387: arvioitu hyöty varsin tarkkaan. Eläimen käyttä-       ään melko vähän epäkohtia, joihin läänineläin-
28388: misen tulee olla tarpeellista ihmisen tai eläimen     lääkäri joutuu puuttumaan. Asetuksessa olevat
28389: terveyden- tai sairaanhoidon taikka tieteellisen      valtuudet ovat osoittautuneet riittäviksi ja käy-
28390: tutkimuksen kannalta tai opetuksellisesti välttä-     tännön valvontatehtävät on voitu hyvin suorit-
28391: mätöntä, ennen kuin lupa voidaan myöntää. Tut-        taa.
28392: kija joutuu koesuunnitelmassaan selvittämään              Eläinsuojelulain uudistamista valmistellut toi-
28393: myös kokeen tarkoituksen, jotta lupahakemusta         mikunta on kesäkuussa 1993luovuttanut esityk-
28394: käsittelevät henkilöt voivat asiallisesti harkita     sensä uudeksi eläinsuojelulaiksi. Toimikunnan
28395: kokeen tarkoituksenmukaisuutta. Jo yleisellä ta-      tehtäväksiauto ei sisältänyt koe-eläintoimintaa.
28396: solla eläinkokeiden tarpeellisuudesta keskustel-      Koe-eläintoimintaa koskevan lainsäädännön
28397: taessa eri ihmisten näkemykset siitä, mikä on         mahdollisen uudistamisen ja täsmentämisen tar-
28398:                                         1993 vp -   KK 699                                        3
28399: 
28400: vetta on tarkoitus selvittää eläinsuojelulain uu-   laiksi on tarkoitus saada eduskuntaan tulevana
28401: distamisen jälkeen. Esitys uudeksi eläinsuojelu-    keväänä.
28402: 
28403:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
28404: 
28405:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
28406: 4                                         1993 vp -   KK 699
28407: 
28408: 
28409: 
28410: 
28411:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28412: 
28413:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     behovet av djurexperiment kan åsiktema om vad
28414: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den      som är och vad som inte är nödvändigt variera
28415: 21 december 1993 till vederbörande medlem av          betydligt. Åsiktema varierar avsevärt i fråga om
28416: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kal-      forskning som anknyter till exempel tobak, alko-
28417: lis undertecknade spörsmål nr 699:                    hol eller idrott. Försöksdjurskommissionen eller
28418:                                                       länsstyrelsen avgör behovet av djurexperiment
28419:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         med stöd av gällande lagstiftning och med hänsyn
28420:        att öka tillsynen över och behovspröv-         till den nytta som experimenten väntas åstad-
28421:        ningen av djurexperiment, så att oända-        komma för människor eller djur i förhållande till
28422:        målsenliga djurexperiment och sådana           den eventuella smärta eller plåga som experimen-
28423:        experiment som åsamkar djuren stora            ten åsamkar djuren.
28424:        smärtor kan undvikas?                              1 anslutning till utförandet av djurexperiment
28425:                                                       finns det även andra viktiga stadganden vilkas
28426:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         syfte är att skydda djur från smärta och plåga. Ett
28427: anföra följande:                                      djurexperiment skall alltid ersättas med en annan
28428:                                                       undersöknings- eller undervisningsmetod om det
28429:     Försöksdjursverksamhet som hänför sig till        i praktiken går att uppnå experimentets syfte eller
28430: ryggradsdjur får enligt 9 § 1 mom. djurskyddsla-      vinna resultat med experimentet därigenom. De
28431: gen (777/85) bedrivas endast med tillstånd av         smärtor som åsamkas ett försöksdjur skall alltid
28432: jord- och skogsbruksministeriet. Förutom detta        minskas med alla de åtgärder som är möjliga med
28433: tillstånd kräver varje vetenskapligt djurexperi-      avseende på experimentets syfte. Bland experi-
28434: ment eller varje djurexperimentserie som kan          mentmetoderna skall väljas den metod som
28435: åsamka djur smärta eller plåga ett särskilt till-     åsamkar djuren minst smärta och plåga och med
28436: stånd. 1 förordningen om försöksdjursverksam-         vilken nås ett med tanke på experimentets syfte
28437: het (1076/85) indelas djurexperimenten i två          tillförlitligt resultat. Vid experimentet får inte hel-
28438: grupper med hänsyn till den smärta eller plåga        ler användas flera djur än vad som är nödvändigt
28439: som de bedöms orsaka. Vid experiment som hän-         för att experimentets syfte skall nås.
28440: förs till den första klassen kan djuren känna avse-       Tillsynen över och inspektionen av försöks-
28441: värd smärta eller plåga. Tillstånd för utförande      djursverksamheten sköts av länsveterinärerna.
28442: av dylika experiment beviljas av länsstyrelsen.       Dessa förrättar inspektionsbesök i anstalterna
28443: Vid experiment som hänförs till den andra klas-       och har rätt att närvara då djurexperiment utförs.
28444: sen är den smärta eller plåga som experimenten        1 samband med besöken inspekterar länsveteri-
28445: bedöms åsamka djuren lindrig och kortvarig.           närerna försöksdjuren och förvaringen och sköt-
28446: Tillstånd för utförande av experiment av detta        seln av dem. Länsveterinärerna granskar också
28447: slag beviljas av försöksdjursanstaltens försöks-      de handlingar som gäller djurexperimenten och
28448: djurskommission. Vid behandlingen av ansökan          företar behövliga undersökningar. Länsveterinä-
28449: om tillstånd bedömer försöksdjurskommissionen         rerna har dessutom rätt att närvara vid försöks-
28450: och länsstyrelsen noggrant behovet av och den         djurskommissionens sammanträden. Vid inspek-
28451: uppskattade nyttan med experimentet. lnnan ett        tionerna uppdagas numera rätt få brister i vilka
28452: tillstånd kan beviljas måste det kunna påvisas att    länsveterinärerna måste ingripa. Fullmakterna,
28453: användningen av djur är påkallad eller i undervis-    enligt förordningen har visat sig vara tillräckliga
28454: ningssyfte nödvändig med hänsyn till människors       och den praktiska tillsynen har kunnat utföras på
28455: eller djurs hälso- eller sjukvård eller för veten-    ett ändamålsenligt sätt.
28456: skaplig forskning. Forskaren skall i sin experi-          Den kommission som har berett reformen av
28457: mentplan även klarlägga experimentets syfte så        djurskyddslagen överlämnade ijuni 1993 sitt för-
28458: att de personer som behandlar ansökan om till-        slag till en ny djurskyddslag. Kommissionens
28459: stånd objektivt kan bedöma experimentets ända-        uppgifter omfattade inte försöksdjursverksam-
28460: målsenlighet. Redan i allmänna diskussioner om        heten. Det är meningen att utreda behovet av en
28461:                                          1993 vp -   KK 699                                       5
28462: 
28463: eventuell reform och precisering av lagstiftningen   propositionen om en ny djurskyddslag föreläggs
28464: som gäller försöksdjursverksamhet efter refor-       riksdagen inkommande vår.
28465: merandet av djurskyddslagen. A vsikten är att
28466: 
28467:      Helsingforsden 5 januari 1994
28468: 
28469:                                                        Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
28470:                                                     1993vp
28471: 
28472: Kirjallinen kysymys 700
28473: 
28474: 
28475: 
28476: 
28477:                                       Paasio: Hallituksen suhtautumisesta Turun juutalaisen hautaus-
28478:                                          maan häpäisemiseen
28479: 
28480: 
28481:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28482: 
28483:     Turun juutalaisten hautausmaa on toistami-            tyä kannanotolta siirtämällä asianjollekin toisel-
28484: seen joutunut vakavan hävityksen ja häpäisyn              le ministerille tai viranomaiselle.
28485: kohteeksi. Tapahtuma osoittaa selkeästi kyseessä              Äärimmäisyysilmiötä voidaan tehokkaasti
28486: olevan organisoidun toiminnan eikä tue käsitystä          vastustaa vahvan demokraattisen perinteen voi-
28487: siitä, että aikaisemminkaan laajan hävitystyön            malla. Hallitus, joka nojaa kansan valitseman
28488: tekijänä olisi ollut yksi ainoa henkilö.                  eduskunnan luottamukseen, on tässä suhteessa
28489:     Historia opettaa kiistattomasti, ettei poliitti-      avainasemassa. Ou havaittavissa, että suomalai-
28490: siin ääri-ilmiöihin, joihin mainittu hautausmaan          nen käytäntö ja sen mukana perinne on merkittä-
28491: hävityskin kuuluu, tule suhtautua vähättelevästi          västi passiivisempi kuin useimmissa muissa sivis-
28492: eikä välinpitämättömästi. Väkivaltaa Suomen               tysmaissa.
28493: juutalaisia kohtaan on pidettävä väkivaltana                  Näin luodaan kuvaa, että Suomi olisi poliitti-
28494: kaikkia suomalaisia kohtaan.                              sille fanaatikoille tavallista otollisempi maaperä
28495:     Huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei Suo-          toimia. Ajan mittaan tällainen signaali ei jää huo-
28496: men hallituksen taholta tähänkään tapaukseen              maamatta.
28497: ole mainittavalla tavalla reagoitu. Erityisen oma-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28498: laatuinen oli pääministerin vastaus ruotsinkieli-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28499: sen television ajankohtaislähetyksessä, jossa hän         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28500: vältti asiaa koskevan vastauksen ilmoittamalla,           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28501: ettei asia kuulu hänen toimialaansa.
28502:     Tämänkaltaista vastausta ei voida hyväksyä.                     Miksi Hallitus ei ole nopeasti ja riittä-
28503:  Ilmoittamalla, ettei tämä vakava asia kuulu hä-                 vän painavalla tavalla reagoinut Turun
28504:  nen toimialaansa, pääministeri antaa ymmärtää,                  juutalaisten hautausmaan hävitykseen,
28505: ettei asia itse asiassa kuulu hallitukselle lainkaan.               katsooko Hallitus, että kyseinen asia
28506:  Tämä taas tarkoittaisi, ettei hallitus katso kansa-             kuuluu myös pääministerille, ja
28507:  laisten turvallisuuden kuuluvan sen toimialaan.                    millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28508:     Toisaalta on selvää, että kaikki asiat, jotka                turvatakseen kaikkien uskontokuntien
28509:  kuuluvat hallitukselle, kuuluvat myös pääminis-                 pyhät paikat väkivaltaisilta hyökkäyksil-
28510:  terille. Pääministeri ei voi tällaisessa asiassa vält-          tä?
28511: 
28512:       Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
28513: 
28514:                                                  Pertti Paasio
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519: 2300321
28520: 2                                         1993 vp -   KK 700
28521: 
28522: 
28523: 
28524: 
28525:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28526: 
28527:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teydessä ei ole tullut näyttöä organisoidusta toi-
28528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         minnasta. Yksittäiset, sinänsä vakavat ja tuomit-
28529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tavat teot ovat olleet yksittäisten häiriköiden ai-
28530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Paa-      heuttamia.
28531: sion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Turun juutalaisella hautausmaalla on vuonna
28532: 700:                                                  1993 kahteen otteeseen kaadettu lukuisa määrä
28533:                                                       hautakiviä. Ensimmäisen tapauksen yhteydessä
28534:           Miksi Hallitus ei ole nopeasti ja riittä-   tekijä on saatu kiinni ja jälkimmäisen tutkiota
28535:        vän painavalla tavalla reagoinut Turun         jatkuu. Poliisitutkimukset eivät näissäkään ta-
28536:        juutalaisten hautausmaan hävitykseen,          pauksissa tue käsitystä siitä, että kysymyksessä
28537:           katsooko Hallitus, että kyseinen asia       olisi organisoitu toiminta tai se liittyisi mahdolli-
28538:        kuuluu myös pääministerille, ja                sesti poliittisiin ääri-ilmiöihin.
28539:           millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        Hallitus on reagoinut nopeasti ja riittävän pai-
28540:        turvatakseen kaikkien uskontokuntien           nokkaasti Turun tapauksessa. Sisäasiainministe-
28541:        pyhät paikat väkivaltaisilta hyökkäyksil-      ri Pekkarinen antoi Turun ensimmäisessä häiri-
28542:        tä?                                            köinnissä heti ohjeet riittävien resurssien käyttä-
28543:                                                       misestä syyllisten saamiseksi nopeasti kiinni.
28544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Niin ikään hän julkisuudessa paheksui tapahtu-
28545: vasti seuraavaa:                                      nutta.
28546:                                                           Poliisin tehtävänä on valvoa yleistäjärjestystä
28547:    Poliisin tietoon on tullut vuodesta 1990 lähtien   ja turvallisuutta ja tähän kuuluu luonnollisesti se,
28548: muutamia kymmeniä sellaisia rikoksia, joissa          että kaikkien uskontokuntien pyhät paikat saa-
28549: teon kohteena on ollut valtiollisen kirkon tai        vat olla turvassa väkivaltaisilta hyökkäyksiltä.
28550: muun uskonnollisen yhdyskunnan omistama                   Pääministeri ei ole vähäteHyt tapahtunutta.
28551: kiinteistö, irtain omaisuus tai hautausmaa. Teon      On vain luonnollista, että ensijainen vastuu asias-
28552: kohteina ovat olleet pääasiassa evankelisluteri-      ta kuuluu sille ministerille, jolla on paras asian-
28553: laisten seurakuntien omaisuus ja hautausmaat.         tuntemus sekä valtuudet asian hoitamiseen. Hal-
28554: Rikokset ovat olleet hautarauhan rikkomisia,          litus on antanut kaiken tuen ja riittävät resurssit
28555: vahingontekoja sekä varkauksia. Poliisi on selvit-    tapahtuneiden rikosten tutkimiseen ja uskonto-
28556: tänyt osan tapauksista. Selvitettyjen rikosten yh-    kuntien pyhien paikkojen turvaamiseen.
28557:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
28558: 
28559:                                                                                Pääministeri Esko Aho
28560:                                            1993 vp -   KK 700                                             3
28561: 
28562: 
28563: 
28564: 
28565:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
28566: 
28567:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skilda dåden, i sig allvarliga och fördömliga, har
28568: ger har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-        begåtts av olika orosstiftare.
28569: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           I två olika omgångar 1993 har ett stort antal
28570: man Pertti Paasio undertecknade spörsmå1 nr            gravstenar välts omkull på den judiska begrav-
28571: 700:                                                   ningsplatsen i Åbo. Gärningsmannen i det första
28572:                                                        fallet har gripits och utredningen av det senare
28573:                                                        fallet pågår. Polisundersökningarna stöder inte
28574:           Varför har Regeringen inte på ett
28575:                                                        heller i dessa fall uppfattningen om att dåden
28576:        snabbt och tillräck1igt effektivt sätt reage-
28577:                                                        skulle vara bevis på någon organiserad verksam-
28578:        rat på den öde1ägge1se som den judiska
28579:                                                        het eller att de eventuellt skulle anknyta tili poli-
28580:        begravningsp1atsen i Åbo b1ivit föremål
28581:                                                        tiska extremfa11.
28582:        för,
28583:                                                            Regeringen har i fråga om händelserna i Åbo
28584:           anser Regeringen att ärendet även be-
28585:                                                        reagerat tillräckligt snabbt och effektivt. I anslut-
28586:        rör statsministern och
28587:                                                        ning tili den första förödelsen på begravnings-
28588:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta
28589:                                                        platsen i Åbo gav inrikesminister Pekkarinen
28590:        för att skydda alla religionssamfunds heli-
28591:                                                        omedelbart instruktioner om att tillräckliga re-
28592:        ga platser mot våldsangrepp?
28593:                                                        surser skulle a11yändas för att de skyldiga snabbt
28594:                                                        skulle gripas. A ven offentligt uttryckte han sitt
28595:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ogillande mot det som skett.
28596: anföra följande:                                           Polisens uppgift är att övervaka den allmänna
28597:                                                        ordningen och säkerheten och till detta hör natur-
28598:    Sedan 1990 har polisen fått kännedom om             ligt nog också att religionssamfundens heliga
28599: några tiotal sådana brott där föremålet för dådet      platser bör skyddas mot våldsangrepp.
28600: varit fastigheter, 1ös egendom eller begravnings-          Statsministern har inte förringat betydelsen av
28601: platser i statskyrkans eller något annat religions-    det som skett. Det är enbart naturligt att ansvaret
28602: samfunds ägo. I huvudsak har dåden riktats mot         i första hand ankommer på den minister som har
28603: de evangelisk-lutherska församlingarnas egen-          den bästa sakkunskapen samt behörighet att skö-
28604: dom och begravningsplatser. Brotten har varit          ta ärendet. Regeringen har gett allt sitt stöd och
28605: störande av griftefrid, skadegörelse och stölder.      anvisat tiliräckliga resurser för att brotten skall
28606: Polisen har utrett en del av fallen. I samband med     utredas och för att religionssamfundens heliga
28607: de brott som retts ut har det inte framkommit          platser skall skyddas.
28608: några bevis för organiserad brottslighet. De en-
28609: 
28610:      Helsingfors den 5 januari 1994
28611: 
28612:                                                                                Statsminister Esko Aho
28613:                                                 1993 vp
28614: 
28615: Kirjallinen kysymys 701
28616: 
28617: 
28618: 
28619: 
28620:                                    Hassi ym.: Suomen kehitysyhteistyöpolitiikasta Indonesiassa
28621: 
28622: 
28623: 
28624:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28625: 
28626:      Marraskuussa 1991 useiden maiden, niiden            Pohjoismaisen investointipankin Indonesian
28627: joukossa myös Suomen ja muiden pohjoismaiden          projekteissa yhteistyökumppanina on ollut muun
28628: hallitukset tuomitsivat Itä-Timorin pääkaupun-        muassa Enso Forest Development Ltd.
28629: gissa Dilissä tapahtuneen verilöylyn, jossa Indo-        Suomen hallitus toimii kaksinaamaisesti, kun
28630: nesian armeija oli tulittanut hautajaiskulkuetta.     se toisaalta tuomitsee Indonesian suorittamat ih-
28631:      Dilin verilöyly oli eräänlainen huipentuma In-   misoikeuksien loukkaukset miehitetyssä Itä-Ti-
28632: donesian väkivaltaiselle miehitysvallalle Itä-Ti-     morissa ja toisaalta hyväksyy Pohjoismaisen in-
28633: morissa Indonesian miehitettyä Itä-Timorin vain       vestointipankin ja jopa valtionyhtiö Enson kehi-
28634: muutamaa päivää sen jälkeen, kun maa vuonna           tysyhteistyötoiminnan Indonesiassa.
28635:  1975 oli itsenäistynyt Portugalin siirtomaavallas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28636:  ta.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28637:      Dilin verilöyly marraskuussa 1991 sai aikaan     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28638:  sen, että aiemmin Hollannin puheenjohdolla toi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28639:  minut Indonesian kehitysapua koordinoinut
28640:  kansainvälinen ryhmä hajosi.                                   Aikooko Hallitus olla johdonmukai-
28641:      Jo seuraavana kesänä, vuonna 1992 Indone-               nen suhtautumisessaan Indonesiassa ta-
28642:  sian kehitysapua koordinoiva kansainvälinen                 pahtuviin ihmisoikeuksien loukkauksiin
28643:  ryhmä muodostettiin uudelleen. Tällöin siihen               ja toimia siten, että Pohjoismainen inves-
28644:  liittyi uutena jäsenenä Pohjoismainen investoin-            tointipankki lopettaa Indonesiaan suun-
28645:  tipankki, pohjoismaisten hallitusten suostumuk-             tautuvan rahoituksensa ja että myös val-
28646:  sella.                                                      tionyhtiö Enso lopettaa kehitysyhteistyö-
28647:                                                              toimintansa Indonesiassa?
28648:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
28649: 
28650: 
28651:                      Satu Hassi                                Erkki Tuomioja
28652:                      Pekka Haavisto                            JörnDonner
28653: 
28654: 
28655: 
28656: 
28657: 230032J
28658: 2                                          1993 vp -   KK 701
28659: 
28660: 
28661: 
28662: 
28663:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28664: 
28665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työmäärärahojen maittaisesta suuntaamisesta
28666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          perustuvat.
28667: olette 21 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn lähet-          Suomen ja Indonesian välisen kehitysyhteis-
28668: teenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       työn maksatukset olivat vuonna 1991 n. 12,5
28669: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hassin ym.          miljoonaa markkaa, vuonna 1992 n. 8 miljoonaa
28670: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 701:          ja viime vuonna ne muodostunevat arviolta noin
28671:                                                        3 miljoonaksi markaksi. Meneillään on vain yksi
28672:           Aikooko Hallitus olla johdonmukai-           hanke, metsitys- ja luonnonmetsien hoitoprojekti
28673:        nen suhtautumisessaan Indonesiassa ta-          itä-Kalimantanilla, jonka toteutuksesta vastaa
28674:        pahtuviin ihmisoikeuksien loukkauksiin          Enso. Hankkeen myönteiset ympäristövaikutuk-
28675:        ja toimia siten, että Pohjoismainen inves-      set Indonesiassa ovat mittavia, ja ruohikkoaluei-
28676:        tointipankki lopettaa Indonesiaan suun-         den metsittämistä koskevat tulokset ovat myös
28677:        tautuvan rahoituksensa ja että myös val-        kansainvälisesti soveltamiskelpoisia. Hanketta
28678:        tionyhtiö Enso lopettaa kehitysyhteistyö-       on päätetty edelleen jatkaa.
28679:        toimintansa Indonesiassa?                           Indonesian kehitysapua koordinoiva ryhmä
28680:                                                        toimi vuoteen 1992 asti Hollannin puheenjohdol-
28681:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           la. Hollanninjäädytettyä kehitysapunsa Indone-
28682: vasti seuraavaa:                                       sialle vastalauseena Itä-Timorin väkivaltaisuuk-
28683:                                                        sille perustettiin uusi, normaalia kansainvälistä
28684:    Suomi on kiinnittänyt Indonesian viranomais-        käytäntöä noudattava, Maailmanpankin koordi-
28685: ten huomiota ihmisoikeuskysymyksiin säännölli-         noima ryhmä. Suomi on edelleen osallistunut tä-
28686: sesti ja johdonmukaisesti. Tämä on tapahtunut          män ryhmän kokouksiin kuten muutkin Pohjois-
28687: sekä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa että          maat. Kokouksiin voivat osallistua myös kan-
28688: kahdenvälisissä yhteyksissä. Lisäksi Suomi on          sainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset, jossa
28689: perusnäkemyksensä mukaisesti tukenut itä-ti-           ominaisuudessa myös Pohjoismainen investoin-
28690: morilaisten ihmisoikeuksia puoltavia päätöslau-        tipankki on niihin osallistunut. Apuryhmän ko-
28691: selmia YK:n ihmisoikeustoimikunnassa. Vastai-          koukset muodostavat arvokkaan tietolähteen, ei
28692: suudessakin Suomi tulee käsittelemään ihmisoi-         vain maitten välisen kehitysyhteistyön vaan myös
28693: keuskysymyksiä Indonesiassa kaikissa edellä            kokonaisvaltaisten suhteitten hoitamiselle.
28694: mainituissa yhteyksissä.                                   Hallitus tulee edelleen kiinteästi seuraamaan
28695:    Ulkoasiainhallinnon johdonmukaisuus edel-           ihmisoikeustilannetta Indonesiassa sekä jatka-
28696: lyttää, että ihmisoikeuskysymykset otetaan huo-        maan keskustelua siitä Indonesian viranomaisten
28697: mioon yhtä lailla kaikissa valtioiden välisissä        kanssa. Tilanteessa tapahtuvat muutokset ote-
28698: suhteissa. Suomen kehitysyhteistyön yksi kol-          taan myös johdonmukaisesti huomioon Suomen
28699: mesta perustavoitteesta on yhteiskunnallisen           harjoittamassa kehitysyhteistyössä yhdessä mui-
28700: tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien            den kehitysyhteistyön antamiseen vaikuttavien
28701: edistäminen kehitysmaissa. Tämä on myös yksi           periaatteiden ja tavoitteiden kanssa.
28702: niistä kriteereistä, joihin päätökset kehitysyhteis-
28703: 
28704:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1994
28705: 
28706:                                                                       Ministeri Toimi Kankaanniemi
28707:                                           1993 vp -   KK 701                                            3
28708: 
28709: 
28710: 
28711: 
28712:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28713: 
28714:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om länderfördelningen av biståndet baserar sig
28715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        på.
28716: den 21 december 1993 tili vederbörande medlem             Finlands bistånd tili Indonesien uppgick 1991
28717: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        tili ca 12,5 miljoner mark och 1992 tili ca 8 miljo-
28718: Hassi m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr      ner mark. 1993 beräknas det uppgå tili ungefår 3
28719: 701:                                                  miljoner mark. Finland har för närvarande en-
28720:                                                       dast ett projekt. Projektet gäller skogsplantering
28721:                                                       och vård av naturskogen på Östra Kalimantan
28722:           Ämnar Regeringen vara konsekvent i
28723:                                                       och genomförs av Enso. Projektet medför omfat-
28724:        sitt förhållningssätt tili de kränkningar av
28725:                                                       tande positiva miljöeffekter i Indonesien, och de
28726:        de mänskliga rättighetema som sker i In-
28727:                                                       resultat som har uppnåtts vid skogsplantering på
28728:        donesien och agera så att Nordiska inves-
28729:                                                       gräsmark kan också tillämpas intemationellt.
28730:        teringsbanken upphör med finansiering
28731:                                                       Man har beslutat fortsätta projektet.
28732:        som riktas tili Indonesien och att också
28733:                                                           Gruppen som koordinerar biståndet tili Indo-
28734:        statsbolaget Enso upphör med sin bi-
28735:                                                       nesien fungerade tili 1992 under ordförandeskap
28736:        ståndsverksarnhet i Indonesien?
28737:                                                       av Holland. Efter att Holland fryste ner biståndet
28738:                                                       tili Indgnesien som en protest mot våldsamheter-
28739:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na på Ostra Timor, grundades en ny grupp som
28740: anföra följande:                                      enligt normal intemationell kutym koordineras
28741:                                                       av Världsbanken. Finland har liksom de andra
28742:    Finland har regelbundet och konsekvent fåst        nordiska ländema fortsatt att delta i gruppens
28743: de indonesiska myndighetemas uppmärksamhet            möten. Mötena är också öppna för de internatio-
28744: på frågoma om mänskliga rättigheter. Detta har        nella organisationema och finansieringsinstitu-
28745: man gjort såväl tilisammans med de andra nor-         tionerna, i sistnämnda egenskap har också Nor-
28746: diska ländema som i bilaterala sammanhang.            diska investeringsbanken deltagit i dem. Givar-
28747: Enligt sin grundinställning har Finland också i       gruppens möten utgör en värdefull kunskapskäl-
28748: FNs kommission för mänskliga rättigheter stött        la inte bara f6rutvecklingssamarbetet mellan län-
28749: resolutioner om östtimorianemas mänskliga rät-        dema utan överhuvudtaget för skötseln av de
28750: tigheter. Också i framtiden kommer Finland att        bilaterala relationerna.
28751: behandla frågoma om de mänskliga rättigheter-             Regeringen ämnar också i fortsättningen noga
28752: na i Indonesien i alla dessa sammanhang.              följa med situationen beträffande de mänskliga
28753:    Koherensen i utrikesförvaltningen förutsätter      rättighetema i Indonesien och kommer att fort-
28754: att frågoma om mänskliga rättigheter beaktas på       sätta att diskutera dessa frågor med de indonesis-
28755: enahanda grunder i alla mellanstatliga relationer.    ka myndighetema. De förändringar som sker i
28756: En av de tre grundmålsättningama för Finlands         situationen kommer att konsekvent beaktas i ut-
28757: bistånd är främjandet av social jämställdhet, de-     vecklingssamarbetet i samband med de övriga
28758: mokrati och mänskliga rättigheter i u-ländema.        principer och målsättningar som gäller när Fin-
28759: Det här är också ett av de kriterier som besluten     land ger bistånd.
28760: 
28761:      Helsingforsden 10januari 1994
28762: 
28763:                                                                        Minister Toimi Kankaanniemi
28764:                                                1993 vp
28765: 
28766: Skriftligt spörsmål 702
28767: 
28768: 
28769: 
28770: 
28771:                                   Enestam m.fl.: Om främjande av användningen av inhemska energi-
28772:                                      källor
28773: 
28774: 
28775:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
28776:    Enligt statsrådets energipolitiska redogörelse    är skogsvårdsmässigt fömuftig och har syssel-
28777: har regeringen som mål att öka användningen av       sättningsfrämjande effekter. Problemet med an-
28778: bioenergi och annan inhemsk energi. Detta moti-      vändningen av flis som energikälla är de höga
28779: veras med bioenergins säkerhet samt positiva in-     kostnadema i jämförelse med fossila bränslen.
28780: verkan på miljöbelastningen och sysselsättning-      Här borde åtgärdema riktas in för att förbättra
28781: en. Ett av de viktigaste medlen fOr att öka an-      möjlighetema att använda flis och övriga inhem-
28782: vändningen är investeringsbidraget. Regeringen       ska energikällor vid energiproduktionen.
28783: har !ovat höja beloppet för energiunderstödet,          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28784: och i budgeten fOr 1994 reserveras 120 miljoner      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28785: mark för detta ändamål. Lagen om energiunder-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
28786: stöd (1607/91 ändrad 1051/92 och 1086/93) möj-       följande spörsmål:
28787: liggör dock att medlen fOrutom att främja inhem-
28788: ska energikällor kan användas tili investeringar                 Hur stor del av de utdelade energi-
28789: som t.ex. främjar en effektiv produktion av ener-            understöden kommer användningen av
28790: gi, utan närmare specificeringar. Dessutom be-               flis och övriga inhemska energikällor tili
28791: handlas alla understödsobjekt fOrutom investe-               godo,
28792: ringar i ny energiteknologi lika vid utbetalningen               anser Regeringen att lagen om energi-
28793: av understöd. 1 det senare nämnda fallet kan                 understöd borde ändras för att en priori-
28794: understödet uppgå tili 50 procent av de godtagba-            tering av flis och övriga inhemska energi-
28795: ra kostnadema medan gränsen för de övriga dras               källor skulle vara möjlig och
28796: vid 30 procent. Inhemska energikällor har sålun-                 kommer Regeringen att beakta den
28797: da ingen högre prioritet direkt i lag.                       sysselsättningsfrämjande effekt använd-
28798:     En satsning på användningen av flis som ener-            ningen av flis har, då ett eventuellt stimu-
28799: gikälla är motiverad av flera orsaker. Flisen är             lanspaket uppgörs?
28800: inhemsk och miljövänlig. Användningen av den
28801: 
28802:      Helsingforsden 21 december 1993
28803: 
28804:           Jan-Erik Enestam               Henrik Westerlund              Håkan Malm
28805: 
28806: 
28807: 
28808: 
28809: 230032J
28810: 2                                       1993 vp -   KK 702
28811: 
28812: Kirjallinen kysymys 702                                                                   Suomennos
28813: 
28814: 
28815: 
28816: 
28817:                                  Enestam ym.: Kotimaisten energianlähteiden käytön edistämisestä
28818: 
28819: 
28820: 
28821:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28822: 
28823:    Valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon     mainen ja ympäristöystävällinen. Sen käyttö on
28824: mukaan hallituksen tavoitteena on lisätä bio-       metsänhoidollisesti järkevää, ja sillä on työlli-
28825: energian ja muun kotimaisen energian käyttöä.       syyttä edistäviä vaikutuksia. Ongelmana hak-
28826: Tätä perustellaan bioenergian turvallisuudella ja   keen käytössä energianlähteenä on suuret kus-
28827: myönteisillä vaikutuksilla ympäristökuormituk-      tannukset fossiilisiin pohtoaineisiin verrattuna.
28828: seen ja työllisyyteen. Yhtenä tärkeimpänä keino-    Tässä toimenpiteet tulisi suunnata hakkeen ja
28829: na käytön lisäämiseen ovat investointiavustuk-      muiden kotimaisten energianlähteiden käyttö-
28830: set. Hallitus on luvannut korottaa energia-avus-    mahdollisuuksien parantamiseen energiantuo-
28831: tusten määrää, ja vuoden 1994 talousarviossa        tannossa.
28832: varataan 120 miljoonaa markkaa tähän tarkoi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28833: tukseen. Laki energia-avustuksista (1607/91,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28834: muutettunalaeilla 1051192ja 1086/93)mahdollis-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28835: taa kuitenkin kotimaisten energianlähteiden käy-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28836: tön edistämisen lisäksi varojen käytön investoin-
28837: teihin, jotka edistävät esim. energian tehokasta               Kuinka suuri osa jaetuista energia-
28838: tuotantoa sitä tarkemmin erittelemättä. Lisäksi             avustuksista tulee hakkeen ja muiden ko-
28839: kaikkia avustuskohteita uutta energiateknolo-               timaisten energianlähteiden hyväksi,
28840: giaa hyödyntäviä investointeja lukuun ottamatta                katsooko Hallitus, että lakia energia-
28841: käsitellään yhdenvertaisesti avustusten maksa-              avustuksista tulisi muuttaa, jotta haketta
28842: tuksessa. Viimeksi mainitussa tapauksessa tuki              ja muita kotimaisia energianlähteitä voi-
28843: voi olla 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuk-           taisiin priorisoida, ja
28844: sista, kun raja muissa tapauksissa on 30 prosent-              tuleeko Hallitus ottamaan hakkeen
28845: tia. Kotimaisille energianlähteille ei näin ollen           käytön työllisyyttä edistävät vaikutukset
28846: suoranaisesti laissa anneta etusijaa.                       huomioon mahdollista elvytyspakettia
28847:    Panostus hakkeen käyttämiseen energianläh-               tehtäessä?
28848: teenä on perusteltu monista syistä. Hake on koti-
28849: 
28850:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
28851: 
28852:          Jan-Erik Enestam               Henrik Westerlund              HåkanMalm
28853:                                          1993 vp -      KK 702                                           3
28854: 
28855: 
28856: 
28857: 
28858:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28859: 
28860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kilpailukyvyn parantamiseen ja käyttöedellytys-
28861: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ten turvaamiseen pitemmällä aikavälillä.
28862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Energia-avustuksia koskevalla momentilla ei
28863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Enestamin         ole käyttösuunnitelmaaja rahoituspäätökset teh-
28864: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           dään hakemusten perusteella. Voidaan kuitenkin
28865: 702:                                                   arvioida, että hyvinkin yli puolet avustusmääräs-
28866:                                                        tä tullaan käyttämään kotimaisten energialähtei-
28867:           Kuinka suuri osa jaetuista energia-          den hyväksi. Esimerkiksi tiedossa olevat tärkeim-
28868:        avustuksista tulee hakkeenja muiden ko-         mät uuden teknologian hankkeet liittyvät koti-
28869:        timaisten energianlähteiden hyväksi,            maiseen energiaan.
28870:           katsooko Hallitus, että lakia energia-          Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ener-
28871:        avustuksista tulisi muuttaa, jotta haketta      gia-avustuksista annetun lain muuttamista koti-
28872:        ja muita kotimaisia energianlähteitä voi-       maisten energialä~1teiden tuen osalta. Nykyisin
28873:        taisiin priorisoida, ja                         käytössä olevat tukiosuudet ovat riittävät ottaen
28874:           tuleeko Hallitus ottamaan hakkeen            huomioon tuen kohdistumisen ensisijaisesti uu-
28875:        käytön työllisyyttä edistävät vaikutukset       teen teknologiaan. Uuden teknologian avustuk-
28876:        huomioon mahdollista elvytyspakettia            sen enimmäismäärä on enintään 50 prosenttia
28877:        tehtäessä?                                      investointikustannuksista.
28878:                                                           Kotimaista polttoainetta käyttävien voimalai-
28879:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tosten ja lämpökeskusten rakentamishankkeiden
28880: taen seuraavaa:                                        käynnistyessä lisääntyvät myös puun energia-
28881:                                                        käytön mahdollisuudet, sillä laitokset varuste-
28882:    Energia-avustuksiin on vuoden 1994 talousar-        taan nykyisin pääsääntöisesti monipolttoaine-
28883: viossa osoitettu 120 000 000 markan sitoumus-          kattiloilla. Merkkejä hakkeen käytön lisääntymi-
28884: valtuus. Lisäksi hallituksen talouspoliittisen mi-     sestä on jo olemassa, sillä hakkeen tuotantokus-
28885: nisterivaliokunnan kannanotossa investointien          tannuksia on eräissä tapauksissa saatu alenne-
28886: vauhdittamiseksi 22.12.1993 on edellytetty ener-       tuksi. Hake korvaa ensimmäiseksi kevytöljykäyt-
28887: gia-avustuksiin tarkoitettujen myöntämisval-           töisiä laitoksia, joihin nähden hakkeen kilpailu-
28888: tuuksien korottamista noin 200 milj. mk. Tarkoi-       kyky on paras.
28889: tus on myötävaikuttaa noin 2 miljardin markan             Puun energiakäyttöä voidaan edistää energian
28890: energiainvestointien käynnistymiseen vuonna            verotuksessa. Vuoden alussa voimaan tulleet
28891: 1994. Jos kaavailut toteutuvat, olisi kauppa- ja       polttoaineverolain muutokset parantavat puun
28892: teollisuusministeriöllä käytössään vuonna 1994         kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattu-
28893: noin 320 milj. markan myöntämisvaltuus.                na. Hallituksen tarkoituksena on edelleen nostaa
28894:    Puun energiakäytön lisäämisessä on tukitoi-         ympäristöperusteisia veroja, minkä yhteydessä
28895: minnan painopiste lähiaikoina selkeästi uuden          myös uusiutuvien kotimaisten energialähteiden
28896: energiateknologian kehittämisessä ja käyttöön-         kilpailukyky parantuu.
28897: otossa. Tämä on ainoa tie puun energiakäytön
28898: 
28899:      Helsingissä 12päivänä tammikuuta 1994
28900: 
28901:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
28902: 4                                         1993 vp -     KK 702
28903: 
28904: 
28905: 
28906: 
28907:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
28908: 
28909:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            enda sättet att förbättra konkurrenskraften hos
28910: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            användningen av trä för energiändamål och att
28911: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         trygga förutsättningama för användningen på
28912: dagsman Enestam m.fl. undertecknade spörsmål            längre sikt.
28913: nr 702:                                                    Det fmns ingen användningsplan i fråga om
28914:                                                         momentet för energiunderstöd, och fmansie-
28915:            Hur stor del av de utdelade energi-          ringsbesluten fattas på basis av ansökningama.
28916:        understöden kommer användningen av               Det kan dock beräknas att gott och väl över
28917:        flis och övriga inhemska energikällor till       hälften av understödsbeloppet kommer att an-
28918:        godo,                                            vändas till förmån för inhemska energikällor.
28919:            anser Regeringen att lagen om energi-        Exempelvis de viktigaste nu kända projekten för
28920:        understöd borde ändras för att en priori-        ny teknologi gäller inhemsk energi.
28921:        tering av flis och övriga inhemska energi-          Regeringen anser det inte vara ändamålsenligt
28922:        källor skulle vara möjlig och                    att ändra lagen om energiunderstöd vad beträffar
28923:            kommer Regeringen att beakta den             stöd för inhemska energikällor. De nuvarande
28924:        sysselsättningsfrämjande effekt använd-          stödandelama är tillräckliga när man beaktar att
28925:        ningen av flis har, då ett eventuellt stimu-     stödet i första hand inriktas på ny teknologi.
28926:        lanspaket uppgörs?                               Understödet förny teknologi kan uppgå till högst
28927:                                                         50 % av investeringskostnadema.
28928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              När byggandet av kraftverk och värmecentra-
28929: anföra följande:                                        ler som utnyttjar inhemskt bränsle kommer i
28930:                                                         gång ökar också möjlighetema att använda trä
28931:     1 budgeten för 1994 har en fullmakt på              för energiändamål, eftersom anläggningama nu-
28932: 120 000 000 mark beviljats för avgivande av för-        mera i regel förses med flerbränslepannor. Teek-
28933: bindelser att betala energiunderstöd. Regering-         en på att användningen av flis ökar kan redan ses,
28934: ens fmanspolitiska ministerutskott har dessutom         för flisets produktionskostnader har i vissa fall
28935: i sitt ställningstagande 22.12.1993 för stimulering     kunnat pressas ned. Fliset ersätter först anlägg-
28936: av investeringama förutsatt att bevillningsfull-        ningar som drivs med lättolja, då dess konkur-
28937: maktema för energiunderstöd skall höjas med ca          renskraft är störst med avseende på dessa.
28938: 200 miljoner mark. Avsikten är att medverka till           Användningen av trä för energiändamål kan
28939: att energiinvesteringar om ca 2 miljarder mark          främjas genom energibeskattningen. De ändring-
28940: skall komma i gång under 1994. Om planema               ar i bränsleskattelagen som trädde i kraft vid årets
28941: realiseras kommer handels- och industriministe-         ingång förbättrar träets konkurrenskraft i jämfö-
28942: riet att förfoga över en bevillningsfullmakt på ca      relse med fossila bränslen. Regeringen har för
28943: 320 miljoner mark detta år.                             avsikt att ytterligare höja de miljöbaserade skat-
28944:     När det gäller ökad användning av trä i energi-     tema, och i samband med detta blir också de
28945: produktionen, ligger tyngdpunkten inom den              fömybara inhemska energikällomas konkur-
28946: närmaste framtiden tydligt på utvecklande och           renskraft bättre.
28947: introduktion av ny energiteknologi. Detta är det
28948: 
28949:      Helsingforsden 12 januari 1994
28950: 
28951:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
28952:                                                 1993 vp
28953: 
28954: Kirjallinen kysymys 703
28955: 
28956: 
28957: 
28958: 
28959:                                    Helle ym.: Tiesuunnitelmista tiedottamisen parantamisesta
28960: 
28961: 
28962: 
28963:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28964: 
28965:    Yleisistä teistä annetun lain 106 §:n mukaan       36114/93). Päätöksessä todetaan, että tiedoksiau-
28966: muun muassa tiesuunnitelman vahvistamista ja          toa koskevissa säännöksissä on se puute, että
28967: lakkauttamista koskeva päätös tienpitoviran-          säännösten mukaan edes muistutuksen tehneille
28968: omaisen on annettava yleisesti tiedoksi. Tämä         henkilöille ei tarvitse erikseen antaa tiesuunnitel-
28969: tarkoittaa laissa sitä, että vahvistettu tiesuunni-   mapäätöstä tiedoksi.
28970: telma asiakirjoineen lähetetään paikalliseen kun-         Edellä puheena olevasta päätöksestä käy ilmi,
28971: taan, joka saattaa sen tiedoksi sillä tavalla kuin    että eduskunnan oikeusasiamies on jo 14.11.1989
28972: kunta tiedottaa kunnallisista ilmoituksistaan         tehnyt liikenneministeriölle esityksen tielainsää-
28973: sekä asettaa kuulutuksen julkipanoajan. Tällä         dännön muuttamisesta niin, että tiesuunnitelman
28974: tavalla periaatteessa kaikki sellaiset maanomista-    vahvistamispäätöstä koskevasta kunnan kuulu-
28975: jat, jotka asuvat kunnassa ja seuraavat kunnan        tuksesta lähetettäisiin muistutuksen tehneille kir-
28976: ilmoituksia, voivat saada tietoa suunnitteilla ole-   jeitse tieto. Lisäksi liikenneministeriö on vauhdit-
28977: van yleisen tien linjauksista. Sen sijaan ne ulko-    tanut oikeusturvan puutteiden korjaamista kir-
28978: paikkakuntalaiset maanomistajat ja muut, joiden       jeellään 3.6.1993, Dnro 1534/01/92, kehottamalla
28979: oikeuksia yleinen tie tulisi myös koskemaan, ei-      tielaitoksen keskushallintoa ryhtymään asiassa
28980: vät ole samalla tavoin yleisten tiedotusten ulottu-   toimenpiteisiin jo ennen lainmuutosta.
28981: villa.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28982:    Vahvistettuun tiesuunnitelmaan kytkeytyy           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28983: monenlaisia oikeudellisia vaikutuksia, joiden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28984: osalta erityisesti muistutuksen tehneillä asian-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28985: osaisilla voi olla merkittäviä etuja ja oikeuksia
28986: valvottavanaan. Tämä edellyttää, että heille                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28987: myös tiedotetaan erikseen merkitykseltään vä-                ryhtyä, jotta yleisten teiden rakentamis-
28988: häistä suuremmasta, vahvistetusta tiesuunnitel-              suunnittelussa voitaisiin jo nykyisen lain-
28989: masta.                                                       säädännön voimassa ollessa parantaa
28990:    Eduskunnan oikeusasiamies on useissa yh-                  maanomistajien ja muiden asianosaisten
28991: teyksissä myös kiinnittänyt liikenneministeriön              tiedonsaantia ja oikeusturvaa, ja
28992: huomiota lainsäädännön puutteisiin. Viimeksi                    milloin Hallitus tuo eduskuntaan ny-
28993: oikeusasiamies palasi tähän lainsäädäntöongel-               kyisen lainsäädännön puutteet korjaavat
28994:  maan 2.7.1993 antamassaan päätöksessä (Dnro                 esitykset?
28995: 
28996:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
28997: 
28998:                      Esko Helle                                EilaRimmi
28999:                      Marjatta Stenius-Kaukonen                 Esko-Juhani Tennilä
29000: 
29001: 
29002: 
29003: 
29004: 2300321
29005: 2                                        1993 vp -   KK 703
29006: 
29007: 
29008: 
29009: 
29010:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29011: 
29012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kakirjeellä kyseisen tiesuunnitelman vahvistami-
29013: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesta samana päivänä, kun tiesuunnitelma yleisis-
29014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tä teistä annetun lain 106 §:n mukaisesti lähete-
29015: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-       tään kuntaan siellä nähtävänä pitämistä varten.
29016: teen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Näin maanomistajien ja muiden asianosaisten
29017: n:o 703:                                             tiedonsaanti ja oikeusturva on jo parantunut ky-
29018:                                                      symyksessä esitetyllä tavalla. Sekä liikenneminis-
29019:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       teriön että tielaitoksen kirje on lähetetty edus-
29020:        ryhtyä, jotta yleisten teiden rakentamis-     kunnan oikeusasiamiehelle tiedoksi.
29021:        suunnittelussa voitaisiin jo nykyisen lain-       Mitä tulee tiesuunnitelmien tiedottamista kos-
29022:        säädännön voimassa ollessa parantaa           kevien tielain säännösten täydentämiseen, niin
29023:        maanomistajien ja muiden asianosaisten        liikenneministeriö on parhaillaan asettamassa
29024:        tiedonsaantia ja oikeusturvaa, ja             työryhmää valmistelemaan tielainsäädäntöön
29025:           milloin Hallitus tuo eduskuntaan ny-       tarvittavia muutoksia. Työn yhteydessä tulevat
29026:        kyisen lainsäädännön puutteet korjaavat       käsiteltäviksi myös tiesuunnitelmien tiedottamis-
29027:        esitykset?                                    ta koskevat säännökset useiden muiden lakiin
29028:                                                      tehtävien muutosten lisäksi. Työryhmän tulee
29029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         saada hallituksen esityksen muotoon laadittava
29030: vasti seuraavaa:                                     ehdotuksensa valmiiksi 1.3.1995 mennessä, joten
29031:                                                      asiassa tarvittavan lausuntokierroksen jälkeen
29032:    Kysymyksessä on viitattu eduskunnan oikeus-       lainmuutosesitys tullee eduskunnan käsiteltäväk-
29033: asiamiehen tiesuunnitelmien tiedottamista kos-       si vuoden 1995 lopulla tai vuoden 1996 alussa.
29034: keviin kannanottoihin ja samaa asiaa koskevaan       Lainmuutosten voimaantulo on siis varsin kau-
29035: tielaitokselle osoitettuun liikenneministeriön       kana, mutta siihen asti tiesuunnitelmista muistut-
29036: 3.6.1993 päivättyynkirjeeseen. Tämänjälkeen on       taneiden tiedonsaanti on turvattu edellä maini-
29037: tielaitoksen keskushallinto kirjeellään 2.7.1993     tulla tielaitoksessa jo käyttöönotetulla tiedotta-
29038: kehottanut kaikkia tiepiirejä ilmoittamaan tie-      mismenettelyllä.
29039: suunnitelmaa vastaan muistutuksen tehneille vir-
29040: 
29041:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
29042: 
29043:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
29044:                                            1993 vp -   KK 703                                             3
29045: 
29046: 
29047: 
29048: 
29049:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
29050: 
29051:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vägplanen enligt 106 § Iagen om allmänna vägar
29052: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande           skickas till kommunen för att hållas framlagd för
29053: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        allmänheten. Sålunda har markägarnas och övri-
29054: dagsman Esko Helle m.fl. undertecknade spörs-          ga berördas tillgång tili information och deras
29055: mål nr 703:                                            rättssäkerhet redan förbättrats på det sätt som
29056:                                                        föreslås i spörsmålet. Både trafikministeriets och
29057:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vägverkets brev har sänts tili riksdagens justitie-
29058:        ta för att man vid planeringen av byggan-       ombudsman för kännedom.
29059:        det av allmänna vägar redan under den tid           Vad gäller en komplettering av de stadganden
29060:        den nuvarande lagstiftningen är i kraft         i väglagen som gäller informationen om vägpla-
29061:        kunde förbättra markägarnas och övriga          ner tillsätter trafikministeriet som bäst en arbets-
29062:        berördas tiligång till information och de-      grupp med uppgift att bereda nödvändiga änd-
29063:        ras rättssäkerhet, och                          ringar i väglagstiftningen. 1samband med arbetet
29064:           när ämnar Regeringen förelägga riks-         i fråga skall även behandlas stadganden som gäl-
29065:        dagen propositioner som korrigerar bris-        Ier informationen om vägplaner utöver många
29066:        terna i den nuvarande lagstiftningen?           andra ändringar som skall göras i lagen. A vsikten
29067:                                                        är att arbetsgruppen skall ha sitt förslag i form av
29068:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en regeringsproposition fårdigställt senast vid ut-
29069: anföra följande:                                       gången av februari 1995, och det innebär att
29070:                                                        förslaget tilllagändring efter den nödvändiga re-
29071:    I spörsmålet hänvisas tili riksdagens justitie-     missbehandlingen av ärendet torde komma till
29072: ombudsmans ställningstaganden till informatio-         behandling i riksdagen i slutet av 1995 eller i
29073: nen om vägplaner samt tili trafikministeriets brev     början av 1996. Tidpunkten då lagändringarna
29074: av den 3 juni 1993 till vägverket i samma ärende.      kan träda i kraft ligger således rätt långt i framti-
29075: Efter detta uppmanade vägverkets centralför-           den, men tili dess har informationen tili dem som
29076: valtning i ett brev av den 2 juli 1993 alla vägdi-     har framställt påminnelse mot vägplanerna tryg-
29077: strikt att i ett tjänstebrev underrätta alla dem som   gats med hjälp av det ovan nämnda informations-
29078: framställt en påminnelse mot vägplanen om fast-        förfarandet som redan tagits i bruk vid vägverket.
29079: ställandet av vägplanen i fråga samma dag som
29080: 
29081:      Helsingforsden 5 januari 1994
29082: 
29083:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
29084:                                                1993 vp
29085: 
29086: Kirjallinen kysymys 704
29087: 
29088: 
29089: 
29090: 
29091:                                   Koskinen ym.: Henkilöstön aseman turvaamisesta Valtion pukuteh-
29092:                                      dasta yhtiöitettäessä
29093: 
29094: 
29095:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29096: 
29097:    Valtion vuodelle 1994 hyväksytyn talousar-        min Vammas Oy:nja Lapua Oy:n tehtaiden yh-
29098: vion yleisperustelujen mukaan Valtion pukuteh-       tiöittämisratkaisuissa huolehdittu myös henki-
29099: das yhtiöitetään vuoden 1995 alusta alkaen.          löstön eläke- ja muiden työsuhde-etuuksien koh-
29100: Alustavissa yhteyttämiskaavailuissa on lähdetty      tuullisesta turvaamisesta. Vastaavat siirtymäjär-
29101: siitä, että henkilöstön vuosiloma-, eläke- ja muut   jestelyt tulee toteuttaa myös silloin, kun kysy-
29102: keskeiset työsuhde-etuudet määriteltäisiin uudel-    myksessä on naisvaltaisen tuotantolaitoksen yh-
29103: leen ja ne saattaisivat heikentyä merkittävästi.     tiöittäminen.
29104:     Suurimmalla osalla Valtion pukutehtaan hen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29105: kilöstöstä on takanaan pitkä palvelussuhde.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29106: Henkilöstöryhmien perustellun näkemyksen mu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29107: kaan henkilöstön tulisi siirtyä uuden yrityksen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29108: palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Henki-
29109: löstö on osaltaan huolehtinut pukutehtaan kil-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29110: pailukyvystä ja osallistunut tuotannon tehosta-             jotta Valtion pukutehdasta yhtiöitettäes-
29111: miseen. Yhtiöittämisratkaisu ei saa merkitä pu-             sä turvataan henkilöstön oikeutetun elä-
29112: kutehtaan keskeisimmän voimavaran laimin-                   keturvan ja työsuhde-etuuksien jatku-
29113: lyöntiä.                                                    vuus?
29114:     Puolustusministeriön hallinnonalalla on aiem-
29115: 
29116:       Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
29117: 
29118:                      Johannes Koskinen                        Lea Savolainen
29119:                      Matti Luttinen                           Jouko Skinnari
29120: 
29121: 
29122: 
29123: 
29124:  2300321
29125: 2                                       1993 vp -   KK 704
29126: 
29127: 
29128: 
29129: 
29130:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29131: 
29132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tioenemmistöiseksi osakeyhtiöksi 1.1.1995 läh-
29133: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tien.
29134: olette 21 päivänä joulukuuta 1993 päivätyn kir-        Tehtaanjohto on selvittänyt yhdessä henkilös-
29135: jeenne n:o 2237 ohella toimittanut valtioneuvos-    tön kanssa, kuinka uudesta osakeyhtiöstä voi-
29136: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      daan luoda yritys, joka toimii kannattavasti, kun
29137: edustaja Johannes Koskisen ym. seuraavan sisäl-     otetaan myös huomioon, että integroituminen
29138: töisen kirjallisen kysymyksen n:o 704:              tulee avaamaan julkiset hankinnat entistä laa-
29139:                                                     jemmin kansainväliselle kilpailulle.
29140:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        Perustettavan osakeyhtiön kannattavuuslas-
29141:         jotta Valtion pukutehdasta yhtiöitettäes-   kelmat osoittavat, että tuleva osakeyhtiö ei voi
29142:         sä turvataan henkilöstön oikeutetun elä-    vastata eläketurvasta ja muista työsuhde-etuuk-
29143:         keturvan ja työsuhde-etuuksien jatku-       sista siinä laajuudessa kuin ne ovat nykyisessä
29144:         vuus?                                       Valtion pukutehtaassa. Kuitenkin puolustusmi-
29145:                                                     nisteriö selvittää, olisiko mahdollista yksittäista-
29146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pauksissa pitkään palvelleille ja lähellä eläkeikää
29147: vasti seuraavaa:                                    oleville työntekijöille järjestää näiden työsuhde-
29148:                                                     etuuksien vähenemistä kompensoiva järjestely.
29149:     Valtion pukutehdas on tarkoitus muuttaa Vai-
29150:       Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
29151: 
29152:                                                                 Puolustusministeri Elisabeth Rehn
29153:                                          1993 vp -   KK 704                                          3
29154: 
29155: 
29156: 
29157: 
29158:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29159: 
29160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fungera som ett aktiebolag med statlig majoritet
29161: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 223 7   från och med 1.1.1995.
29162: av den 21 december 1993 tili vederbörande med-           Fabrikens ledning har tillsammans med perso-
29163: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nalen utrett hur det nya aktiebolaget kan göras
29164: man Johannes Koskinen m.fl. undertecknade            tili ett företag vars verksamhet är lönsam med
29165: spörsmål nr 704:                                     beaktande också av att de offentliga anskaffning-
29166:                                                      ama i och med integrationen i allt högre grad
29167:                                                      kommer att stå öppna fOr intemationell konkur-
29168:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rens.
29169:        ta fOr att i det skede när Statens bekläd-        Lönsamhetskalkylema fOr det aktiebolag som
29170:        nadsfabrik bolagiseras trygga kontinuite-     skall grundas utvisar att det blivande aktiebola-
29171:        ten i det pensionsskydd och de förmåner i     get inte kan stå för pensionsskydd och andra
29172:        samband med arbetsforhållandet som            formåner i anslutning tili arbetsförhållandet i
29173:        personalen är berättigad tili?                samma omfattning som fOr närvarande vid Sta-
29174:                                                      tens beklädnadsfabrik. Försvarsministeriet utre-
29175:                                                      der dock möjlighetema att i enskilda fall när det
29176:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gäller arbetstagare som tjänstgjort under lång tid
29177: anföra följande:                                     och är nära pensionsåldem få tili stånd arrange-
29178:                                                      mang som kompenserar de minskade förmåner-
29179:    Avsikten är att Statens beklädnadsfabrik skall    na i samband med arbetsfOrhållandet.
29180: 
29181:      Helsingforsden 5 januari 1994
29182: 
29183:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
29184:                                 j
29185:                                 j
29186:                             j
29187:                             j
29188:                         j
29189:                         j
29190:                     j
29191:                     j
29192:                 j
29193:                 j
29194:             j
29195:             j
29196:         j
29197:         j
29198:     j
29199:     j
29200: j
29201: j
29202:                                                1993 vp
29203: 
29204: Kirjallinen kysymys 705
29205: 
29206: 
29207: 
29208: 
29209:                                   Seivästö ym.: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkotekstiilien
29210:                                       konservoinnin turvaamisesta
29211: 
29212: 
29213:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29214: 
29215:    Maamme molempien kansankirkkojen talou-           valtion tukea vaarassa joutua lopettamaan toi-
29216: delliset toimintamahdollisuudet ovat selvästi hei-   mintansa.
29217: kentyneet. Seurakuntien liikkumavaraa ovat ka-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29218: ventaneet yleinen taloudellinen laskusuhdanne,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29219: kiinteistöverot, palkkamenoihin liittyneet kasva-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29220: neet sosiaalimaksut sekä myös 1.6.1994 voimaan       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29221: tuleva arvonlisävero. Samaan aikaan mm. sosi-
29222: aalisen avun tarve on yhteiskunnassamme kasva-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29223: massa. Tässä tilanteessa kulttuurihistoriallisesti          ryhtyä kulttuurihistoriallisesti arvokkai-
29224: arvokkaat tekstiilit saattavat jäädä konservoi-             den kirkkotekstiilien konservoinnin tur-
29225: matta. Konservointityötä tekevät laitokset, ku-             vaamiseksi maassamme?
29226: ten Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö, ovat ilman
29227: 
29228:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
29229: 
29230:                      Ismo Seivästö                            Pirkko Laakkonen
29231:                      Maija Perho-Santala                      Jarmo Laivoranta
29232: 
29233: 
29234: 
29235: 
29236: 2300321
29237: 2                                         1993 vp -   KK 705
29238: 
29239: 
29240: 
29241: 
29242:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29243: 
29244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Iien huollosta ja konservoinnista. Näiden kahden
29245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yksikön palveluksessa on viisi konservaattoria.
29246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Opetusministeriö on osallistunut Konservoin-
29247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seivästön        tikeskuksen avustamiseen vuosittain 50 000-
29248: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          40 000 markan määrärahalla. Valtion taloudelli-
29249: 705:                                                  sen tilanteen vuoksi avustus on jäänyt melko vä-
29250:                                                       häiseksi suhteessa laitoksen kustannuksiin.
29251:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Vuodelle 1994 ministeriö on myöntänyt Jyväsky-
29252:        ryhtyä kulttuurihistoriallisesti arvokkai-     län konservointikeskuksen toimintaan 400 000
29253:        den kirkkotekstiilien konservoinnin tur-       markkaa. Ministeriön tarkoituksena on myös
29254:        vaamiseksi maassamme?                          jatkaa konservointikeskuksen avustamista suu-
29255:                                                       rin piirtein edellä mainitulla tasolla.
29256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Kuopiossajärjestettiin lokakuussa 1993 valta-
29257: vasti seuraavaa:                                      kunnalliset Kuopion III luterilaisen kirkkoperin-
29258:                                                       teen päivät. Sen järjestelytoimikunta on opetus-
29259:     Valamon luostarin yhteydessä toimii valtion       ministeriölle osoittamassaan kirjeessä todennut,
29260: omistama ja luostarin käyttöön annettu konser-        että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tarvit-
29261: vointilaitos. Se toimii ikoneihin ja kirkkotekstii-   semaa konservointia on hoidettu erilaisin järjes-
29262: leihin erikoistuneena laitoksena. Sen tehtäviin       telyin. Järjestelytoimikunnan saamien tietojen
29263: kuuluvat ortodoksisen kirkkokunnan sekä sen           mukaan ongelmana on ollut erityisesti se, että
29264: seurakuntien ja Juostareiden omistamien taide-        Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohal-
29265: teosten tutkiminen, dokumentointi, konservoin-        litukselle jää konservointirahoja käyttämättä,
29266: ti, restaurointi ja neuvonta sekä muun muassa         kun hakijaseurakunnat eivät täytä asetettua vä-
29267: ikonikonservoinnin koulutus. Laitoksessa työs-        hävaraisuuden ehtoa.
29268: kentelee kolme konservaattoria, valokuvaaja ja            Opetusministeriö on järjestämässä heti alku-
29269: tilapäisiä konservaattoreita tarpeen mukaan.          vuodesta neuvottelua Suomen evankelis-luteri-
29270:     Jyväskylässä avattiin vuonna 1991 Konser-         laisen kirkkohallituksen ja mahdollisesti myös
29271: vointikeskus,jonka tehtävänä on tekstiilikonser-      Suomen ortodoksisen kirkkohallituksen kanssa
29272: vointi, konservointiin liittyvä neuvonta ja ohjaus    tarkoituksena selvittää, kuinka eri tahoilla vara-
29273: sekä konsulttipalvelut. Keväällä 1992 Konser-         tut määrärahat saataisiin ohjattua täysimääräi-
29274: vointikeskukseen liitettiin Turussa 14 vuotta toi-    sesti siihen kohteeseen, johon ne on tarkoitettu eli
29275: minut kirkkotekstiilien konservointilaitos. Tu-       kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkoteks-
29276: run toimipiste on vastannut ja vastaa Suomen          tiilien konservointiin.
29277: evankelis-luterilaisen kirkkokunnan arvotekstii-
29278: 
29279:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1994
29280: 
29281:                                                                Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
29282:                                           1993 vp -   KK 705                                            3
29283: 
29284: 
29285: 
29286: 
29287:                                     -rm Riksdagens Herr Talman
29288:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Dessa två enheter har fem konservatorer i sin
29289: ger har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-       tjänst.
29290: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Undervisningsministeriet har årligen under-
29291: man Seivästö m.fl. undertecknade spörsmål nr          stött konserveringscentret med ett anslag om
29292: 705:                                                  50 000-40 000 mark. På grund av statens ekono-
29293:                                                       miska situation har understödet varit rätt litet i
29294:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förhållande till inrättningens kostnader. För
29295:        ta för att trygga konserveringen av kultur-    1994 har undervisningsministeriet beviljat
29296:        historiskt värdefulla kyrkotextilier i vårt    400 000 mark för verksamheten vid konserve-
29297:        land?                                          ringscentret i Jyväskylä. Ministeriet har också för
29298:                                                       avsikt att fortsätta understödet till konserve-
29299:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ringscentret i stort sätt på nämnda nivå.
29300: anföra följande:                                         I oktober ordnades för tredje gången riksom-
29301:                                                       fattande lutherska kyrkotraditionsdagar i Kuo-
29302:     I anslutning till Valamo kloster finnsen stats-   pio. Organisationskommitten för dagama har i
29303: ägd konserveringsinrättning som ställts till klos-    ett brev till undervisningsministeriet konstaterat
29304: trets förfogande. Konserveringsinrättningen är        att den konservering som Finlands evangelisk-
29305: specialiserad på ikoner och kyrkotextilier. Till      lutherska kyrka behöver har skötts genom olika
29306: dess uppgifter hör undersökning, dokumente-           arrangemang. Enligt de uppgifter organisations-
29307: ring, konservering, restaurering och information      kommitten fått är problemet framför allt att kyr-
29308: i fråga om konstverk som ägs av ortodoxa kyrko-       kostyrelsen i evangelisk-lutherska kyrkan har
29309: samfundet samt dess församlingar och kloster          konserveringspengar kvar, eftersom de försam-
29310: samt bl.a. utbildning i ikonkonservering. Vid in-     lingar som ansöker om pengar inte uppfyller kra-
29311: rättningen arbetar tre konservatorer, en fotograf     vet som mindrebemedlade.
29312: och tillfålliga konservatorer efter behov.               Undervisningsministeriet kommer genast i
29313:     År 1991 öppnades ett konserveringscenter i        början av året att ordna förhandlingar med kyr-
29314: Jyväskylä. Till dess uppgifter hör textilkonserve-    kostyrelsen inom Finlands evangelisk-lutherska
29315: ring, rådgivning och handledning i konservering       kyrka och eventuellt också med Finlands orto-
29316: samt konsulttjänster. Till konserveringscentret       doxa kyrkostyrelse i syfte att utreda hur de anslag
29317: anslöts sommaren 1992 en konserveringsinrätt-         som finns reserverade på olika håll till fullo kunde
29318: ning för kyrkotextilier, som verkat i Åbo i 14 år.    inriktas på de objekt som de är avsedda för, dvs.
29319: Verksamhetsstället i Åbo har svarat och svarar        konserveringen av kulturhistoriskt värdefulla
29320: för omvårdnaden och konserveringen av Fin-            kyrkotextilier.
29321: lands evangelisk-lutherska kyrkas värdetextilier.
29322:      Helsingforsden 12 januari 1994
29323: 
29324:                                                                 Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
29325:                                                   1993vp
29326: 
29327: Kirjallinen kysymys 706
29328: 
29329: 
29330: 
29331: 
29332:                                     Dromberg ym.: Peruskoulun opettajien uusista kelpoisuusvaati-
29333:                                        muksista
29334: 
29335: 
29336:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29337:     Peruskoulun ja lukion opettajan virkojen kel-           Tätä ratkaisua ei voida pitää tarkoituksenmu-
29338: poisuusvaatimuksia koskevaa sääntelyä muutet-           kaisena seuraavista syistä:
29339: tiin 27.11.1992 annetuilla asetuksilla (1174-               1) Miksi yksi tai muutama opettajaryhmä ase-
29340: 1177/92). Uudet kelpoisuusvaatimukset tulevat           tetaan pätevyydeltään eriarvoiseen asemaan mui-
29341: pääosin voimaan vuoden 1995 alusta lukien.              hin opettajaryhmiin nähden? Samalla näiden op-
29342:     Opettajan kelpoisuuksia koskevan peruskou-          piaineiden arvostusta vähennetään.
29343: luasetuksen n:o 1174 102 §:n 1 momentissa tode-             2) Kotitaloudellisten tietojen ja taitojen merki-
29344: taan: "Lehtorin virkaan on ke1poinen henkilö,           tys korostuu entisestään Suomen taloudellisen
29345: joka on suorittanut ylemmän korkeakoulutut-             tilanteen heikennyttyä sekä yksilöiden, perheiden
29346: kinnonja siinä tai erillisinä aineenopettajan kas-      että kansantalouden kannalta tarkasteltuna. Li-
29347: vatustieteelliset opinnot." Saman pykälän 3 mo-         säksi kotitalous antaa lähes ainoana oppiaineena
29348: mentissa todetaan edelleen: "Kaupallisten ainei-        käytännöllisiä taitoja ympäristöongelmien vä-
29349: den, kotitalouden, maa- ja metsätalouden sekä           hentämiseksi ja torjumiseksi.
29350: puutarhanhoidon, teknisen työn ja tekstiilityön             3) Peruskoulun kotitalous tarkastelee suoma-
29351: lehtorin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on         laisen perheen ongelmia kokonaisvaltaisesti kas-
29352: vastaavien aineiden opettajalta ammatillisessa          vatuksellisesta näkökulmasta, mihin ammatilli-
29353:  oppilaitoksessa, kansanopistossa tai kansalais-        nen opetus ei sellaisenaan tarjoa pohjaa.
29354:  opistossa edellytetty kelpoisuus."                         Näistä syistä peruskoulun kotitalousopetta-
29355:     Helsingin yliopiston kotitalousopettajan kou-       jien pätevyysvaatimuksia ei tule alentaa. Uuden
29356:  lutuslinja lähetti opetusministeriölle 9.3.1993 sel-   peruskouluasetuksen edellyttämä pätevyyksien
29357:  vityspyynnön siitä, miten tulkitaan asetuksen          väljeneminen peruskouluoja ammatillisten oppi-
29358:  kohta "vastaavien aineiden opettaja ammatilli-         laitosten välillä on perusteltua, mutta tutkintota-
29359:  sessa oppilaitoksessa", koska ammatillisten op-        soa madaltamatta.
29360:  pilaitosten kaikkiin virkoihin ei vaadita ylempää          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29361:  korkeakoulututkintoa.         Opetusministeriöltä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29362:  23.8.1993 (324/010/92) saadun vastauksen mu-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29363:  kaan peruskoulun kotitalousopettajaksi on kel-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29364:  poinen henkilö, joka on kelpoinen vastaavan
29365:  opettajan virkaan ammatillisissa oppilaitoksissa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29366:  (asetus 494/87) riippumatta siitä, minkätasoisen               ryhtyä edellyttääkseen peruskoulun kai-
29367:  tutkinnon hän on suorittanut. Tämä tulkinta                    kilta opettajaryhmiltä ylempää korkea-
29368:  merkitsee sitä, että myös opistoasteen tutkinto                koulututkintoa vastaavaa pätevyyttä?
29369:   antaa pätevyyden peruskoulun kotitalousopetta-
29370:  jan virkaan.
29371: 
29372:       Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1993
29373: 
29374:            Kaarina Dromberg                Leena Luhtanen                  Heikki Riihijärvi
29375:            Annikki Koistinen               LeaMäkipää                      Marjatta Stenius-Kaukonen
29376:            Tuulikki Ukkola                 Ulla Anttila                    Eeva-Liisa Moilanen
29377: 
29378: 
29379: 
29380:  2300321
29381: 2                                        1993 vp -   KK 706
29382: 
29383: 
29384: 
29385: 
29386:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29387:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa       matillisessa oppilaitoksessa, kansanopistossa tai
29388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kansalaisopistossa edellytetty kelpoisuus.
29389: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Ammatillisia oppilaitoksia koskevien sään-
29390: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarina         nösten mukaan lehtoriita (ammattiaineet tai am-
29391: Drombergin ym. näin kuuluvan kitjallisen kysy-       mattiopetus) edellytetään virkaan tai toimeen so-
29392: myksen n:o 706:                                      veltuvaa korkeakoulututkintoa. Kuitenkin myös
29393:                                                      opistoasteen tutkinto sekä riittävä työkokemus
29394:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vastaavalla alalla tuottavat kelpoisuuden vir-
29395:        ryhtyä edellyttääkseen peruskoulun kai-       kaan. Ammatillisten oppilaitosten lainsäädäntöä
29396:        kilta opettajaryhmiltä ylempää korkea-        on tarkoitus muuttaa vuoden 1995 alusta niin,
29397:        koulututkintoa vastaavaa pätevyyttä?          että peruskoulun opettajan kelpoisuus tuottaa
29398:                                                      vastaavalla tavalla kuin ammatillisten oppilaitos-
29399:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten opettajan kelpoisuuden ammatillisten oppi-
29400: vasti seuraavaa:                                     laitosten virkoihin.
29401:                                                         Uudistetut, erityisesti ammatillisten aineiden
29402:     Peruskoulun ja lukion rehtorin ja opettajan      osalta nykyistä väljemmät kelpoisuusvaatimuk-
29403: virkojen kelpoisuusvaatimuksia koskevaa sään-        set lisäävät nimittävän viranomaisen harkinta-
29404: telyä muutettiin marraskuussa 1992 annetuilla        valtaa. Muodollisesti kelpoisten hakijoiden lu-
29405: asetuksilla (1174-1177/92). Uudet kelpoisuus-        kumäärä saattaa olla aikaisempaa suurempi ja
29406: vaatimukset tulevat pääosin voimaan vuoden           hakijoilla voi olla suoritettuna sellaisia tutkinto-
29407: 1995 alusta. Kelpoisuusvaatimusten uudistami-        ja, jotka eivät nykyisten säännösten mukaan
29408: nen perustuu opetusministeriön marraskuussa          tuota kelpoisuutta asianomaiseen virkaan.
29409: 1990 asettaman ja syyskuussa 1991 työnsä päät-       Uusien säännösten mukaan nimitysharkinnassa
29410: täneen opettajien kelpoisuustoimikunnan ehdo-        voidaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota
29411: tuksiin (Komiteanmietintö 1991:31).                  hakijoiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
29412:     Uusissa kelpoisuusvaatimussäännöksissä on        Peruskoulun ja lukion virkoja täytettäessä tulee
29413: toimikunnan ehdotusten mukaisesti muun muas-         ottaa kuitenkin huomioon peruskoululain 57 §:n
29414: sa väljennetty ja yhtenäistetty peruskoulun, lu-     2 momentin ja lukiolain 31 §:n 2 momentin sään-
29415: kion, ammatillisten oppilaitosten ja aikuisoppi-     nökset, jotka edellyttävät, että virkaan tulee ni-
29416: laitosten opettajien kelpoisuusvaatimuksia siten,    mittää taitavin ja soveliain. Näin ollen hakijat,
29417: että eri oppilaitosmuotojen opettajat voivat siir-   joilla on ylempi korkeakoulututkinto, ovat läh-
29418: tyä nykyistä joustavammin eri oppilaitosten          tökohtaisesti edelleen etusijalla virkaa täytet-
29419: opettajantehtäviin. Opettajien liikkuvuuden hel-     täessä.
29420: pottaminen liittyy muun ohella oppilaitosten yh-        Kelpoisuusvaatimusten uudenlainen määrit-
29421: teistyön lisääntymiseen ja opetussuunnitelmien       tely edellyttää opettajankoulutuksen uudistamis-
29422: uudistamiseen. Liikkuvuuden helpottaminen vä-        ta. Koulutuksen uudistaminen on jo monelta osin
29423: hentää myös päällekkäistä ja moninkertaista          käynnistynyt. Tarkoituksena on laaja-alaistaa
29424: opettajankoulutusta.                                 opintoja siten, että ne antavat eptistä paremmat
29425:     Opettajien liikkumismahdollisuuksia oppilai-     edellytykset toimia eri oppilaitosmuotojen opet-
29426: tosmuodosta toiseen on helpotettu erityisesti pe-    tajan tehtävissä.
29427: ruskoulun ns. ammatillisissa aineissa. Peruskou-        Opettajien kelpoisuusvaatimussäännösten uu-
29428: luasetuksen 102 §:n 3 momentin mukaan kaupal-        distaminen on osa koko julkishallinnon virko-
29429: listen aineiden, kotitalouden, maa- ja metsätalou-   jen ja toimien pätevyysvaatimusten uudelleenar-
29430: den sekä puutarhanhoidon, teknisen työn ja teks-     viointia. Uudistuksen tarkoituksena ei ole opet-
29431: tiilityön lehtorin virkaan on kelpoinen myös hen-    tajien pätevyystason madaltaminen, vaan yleinen
29432: kilö, jolla on vastaavien aineiden opettajalta am-   normiohjauksen vähentäminen ja joustavuuden
29433:                                          1993 vp -   KK 706                                            3
29434: 
29435: lisääminen sekä luottamus paikallisen päätök-        vaisuudessakin ennen kaikkea korkeatasoinen
29436: sentekijän kykyyn valita hakijoista viran tai teh-   opettajankoulutus.
29437: tävän hoidon kannalta paras henkilö. Muodollis-          Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei
29438: ten kriteerien avulla määriteltyjen kelpoisuus-      ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin opettajien virko-
29439: säännösten tarkoituksena on osoittaa jatkossa        jen pätevyys~aatimuksia koskevien säännösten
29440: ainoastaan minimitaso, joka opettajan virkaan        muuttamiseen kysymyksessä edellytetyllä taval-
29441: vaaditaan. Opettajien ammattitaidon takaa tule-      la.
29442: 
29443:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1994
29444: 
29445:                                                                  Opetusministeri Riitta Uosukainen
29446: 4                                          1993 vp -    KK 706
29447: 
29448: 
29449: 
29450: 
29451:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
29452: 
29453:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Enligt stadgandena om yrkesläroanstalter
29454: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande            krävs av lektor (yrkesämnen eller yrkesundervis-
29455: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ning) för tjänst.~n eller befattningen lämplig hög-
29456: dagsman Kaarina Dromberg m.fl. underteckna-             skoleexamen. A ven examen på institutnivå samt
29457: de spörsmål nr 706:                                     tillräcklig arbetserfarenhet inom motsvarande
29458:                                                         bransch medför emellertid behörighet för tjäns-
29459:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ten. Avsikten är att ändra lagstiftningen om yr-
29460:         ta för att av alla lärargrupper i grundsko-     kesläroanstaltema från början av 1995 så att be-
29461:         lan kräva behörighet som motsvarar hög-         hörighet som lärare i grundskolan, på samma
29462:         re högskoleexamen?                              sätt som behörighet som lärare i yrkesläroanstalt
29463:                                                         enligt grundskoleförordningen, ger behörighet
29464:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           för tjänster i yrkesläroanstaltema.
29465: anföra följande:                                            De fömyade, i synnerhet i fråga om de yrkesin-
29466:                                                         riktade ämnena vidare behörighetsvillkoren ökar
29467:     Regleringen om behörighetsvillkoren för rek-        den utnämnande myndighetens prövningsrätt.
29468: tors- och lärartjänstema i grundskolan ändrades         Antalet formellt behöriga sökande kan vara stör-
29469: genom de förordningar som gavs i november               re än tidigare och de sökande kan ha avlagt såda-
29470: 1992 (1174-1177/92). De nya behörighetsvillko-          na examina som enligt de nuvarande stadgande-
29471: ren träder huvudsakligen i kraft vid ingången av        na inte medför behörighet för tjänsten i fråga.
29472: 1995. Reformen av behörighetsvillkoren grundar          Enligt de nya stadgandena är det möjligt att vid
29473: sig på förslag framförda av den kommission för          utnämningsprövningen fåsta större vikt vid de
29474: lärarbehörighet som tillsattes av undervisnings-        sökandes personliga egenskaper. Då tjänster i
29475: ministeriet i november 1990 och som avslutade           grundskolan och gymnasiet tillsätts skall dock
29476: sitt arbete i september 1991 (Kommittebetänkan-         stadgandena i 57 § 2 mom. grundskolelagen och
29477: de 1991:31).                                            31 § 2 mom. gymnasielagen beaktas, vilka anger
29478:     I de nya stadgandena om behörighetsvillkor          att till en tjänst skall utnämnas den skickligaste
29479: har enligt kommissionens förslag bl.a. behörig-         och lämpligaste av de sökande som uppfyller de
29480: hetsvillkoren för lärare i grundskolan, gymnasiet,      föreskrivna behörighetsvillkoren. De sökande
29481: yrkesläroanstaltema och vuxenläroanstaltema             som har lärarutbildning för läroanstalten i fråga
29482: uppluckrats och förenhetligats så att lärare i olika    och högre högskoleexamen har alltså fortfarande
29483: läroanstaltsformer på ett smidigare sätt än tidiga-     vad utgångspunkten beträffar företräde när en
29484: re kan flytta över tillläraruppgifter i olika läroan-   tjänst skall tillsättas.
29485: stalter. Förutom att underlätta läramas rörlighet           Den nya definitionen av behörighetsvillkoren
29486: är det också fråga om att öka samarbetet mellan         förutsätter en fömyelse av lärarutbildningen. Ut-
29487: läroanstaltema och reformera läroplanema. Ge-           bildningsreformen har redan till många delar in-
29488: nom att rörligheten underlättas försvinner också        letts. A vsikten är att bredda studiema så att de
29489: överlappande och dubbellärarutbildning.                 ger allt bättre förutsättningar att arbeta i lärar-
29490:     Läramas möjligheter att röra sig från en läro-      uppgifter i olika läroanstaltsformer.
29491: anstaltsform till en annan har förbättrats i syn-           Reformen av stadgandena om läramas behö-
29492: nerhet i grundskolans s.k. yrkesinriktade ämnen.        righetsvillkor är en del av en omvärdering av
29493: Enligt 102 § 3 mom. grundskoleförordningen är           behörighetsvillkoren för tjänster och befattning-
29494: behörig för en lektorstjänst i handelsämnen, hus-       ar inom den offentliga förvaltningen. A vsikten
29495: lig ekonomi,jord- och skogsbruk samt trädgårds-         med reformen är inte att sänka nivån på läramas
29496: skötsel, teknisk slöjd och textilslöjd även den som     behörighet utan att minska den allmänna norm-
29497: har den behörighet som krävs av en lärare i mot-        stymingen och öka smidigheten samt visa förtro-
29498: svarande ämnen i en yrkesläroanstalt, en folk-          ende för den lokala beslutsfattarens förmåga att
29499: högskola eller ett medborgarinstitut.                   bland de sökande välja den för tjänsten eller upp-
29500:                                            1993 vp -   KK 706                                           5
29501: 
29502: giften bästa personen. A vsikten med behörighets-         Med stöd av det ovan anförda anser regeringen
29503: stadgandena som fastställts med hjälp av formel-       att det inte finns skäl att vidta åtgärder för att
29504: la kriterier är i fortsättningen endast att ange den   ändra stadgandena om behörighetsvillkor för lä-
29505: miniminivå som krävs för en lärartjänst. Lärar-        rartjänster på det sätt som spörsmålet förutsätter.
29506: nas yrkesskicklighet garanteras även i framtiden
29507: av en högtstående lärarutbildning.
29508: 
29509:      Helsingforsden 10 januari 1994
29510: 
29511:                                                            Undervisningsminister Riitta Uosukainen
29512:                                                  1993 vp
29513: 
29514: Kirjallinen kysymys 707
29515: 
29516: 
29517: 
29518: 
29519:                                     Pulliainen ym.: Eduskunnan kannanottojen huomioon ottamisesta
29520:                                         kalastusasetusta muutettaessa
29521: 
29522: 
29523:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29524:     Joulukuun 22 päivänä 1993 annetulla asetuk-        saadussa selvityksessä on lisäksi tuotu esiin, että
29525: sella muutettiin kalastusasetusta tavalla, joka        se perustuu perinteisesti muun ammatin ohella
29526: antaa aiheen todella suureen huoleen sekä asetus-      harjoitettuun osa-aikakalastukseen. Valiokunta
29527: muutokseen sisältyvän substanssin osalta että sen      on aikaisemmissa kannanotoissaan korostanut
29528: osalta, kuinka rajusti voidaan kävellä eduskun-        monipuolisen elinkeinorakenteen merkitystä ja
29529: nan tahdon yli. Asetusmuutosbao tuli ajankoh-          samalla pitänyt tärkeänä sitä, että toimeentulo-
29530: taiseksi kalastuslain 6 §:ään tehdyn muutoksen         mahdollisuuksia parannetaan maaseudulla edis-
29531: vuoksi.                                                tämällä toisiaan täydentävien sivuelinkeinojen
29532:     Mainittu pykälämuutos liittyy ns. ETA-lain-        harjoittamista. Valiokunta korostaakin sitä, että
29533: säädäntöön,johon on kuitenkin ympätty ylimää-          lakiehdotuksen mukainen pyyntivälineiden käy-
29534: räinen neljäs momentti. Juuri tämä ylimääräinen        tön rajoittaminen ei saa heikentää mahdollisuuk-
29535: momentti aiheutti eduskunnassa laajan keskuste-        sia hankkia sivutuloja sellaisella ansiokalastuk-
29536: lun, jossa kannettiin erityistä huolta Perämeren       sella,jota harjoitetaan muun elinkeinon ohella."
29537: kalastajien asemasta. Tällä talvisin laajalti jää-        Mitään näistä eduskunnan selkeistä tahdonil-
29538: peitteisellä merialueella kalastus poikkeaa rajusti    maisuista ei ole otettu kalastusasetuksen muutok-
29539: muiden merialueidemme kalastuksesta. Tämä              sessa huomioon. Erityisesti sen 1 ja 8 a §:n muu-
29540: tuli eduskunnan tahdon mukaan ottaa jatkossa           toksilla suorastaan estetään Perämeren perintei-
29541: huomioon.                                              nen ammattimainen siiankalastus. Uudesta am-
29542:     Tässä katsannossa eduskunnan vastaukseen           mattikalastusrekisteristä ei siinä ole häivääkään.
29543: sisältyivät seuraavat kolme pontta:                    Muutettu asetus on johtanut Perämeren ammat-
29544:     "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toi-   tikalastuksen katastrofaaliseen tilanteeseen.
29545: menpiteisiin ammattikalastajien kalastusrekiste-          Asetusta on välittömästi muutettava eduskun-
29546:  rin luomiseksi, joko käytössä olevaa merialueen       nan tahdon mukaiseksi erityisesti kiinnittäen
29547: ammattikalastajien kalastusrekisteriä kehittä-         huomiota eduskunnan tahdon toteutumiseen Pe-
29548: mällä tai luomalla kokonaan uusi rekisteri.            rämeren perinteisen ammattikalastuksen turvaa-
29549:     Eduskunta edellyttää, että lain täytäntöönpa-      misessa.
29550:  nossa huolehditaan siitä, ettei ammattikalastuk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29551:  sen harjoittamiseen ryhtyminen esty.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29552:     Eduskunta edellyttää, että lakia sovellettaessa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29553:  ammattikalastaja määritellään siten, että edelly-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29554:  tykset sivuelinkeinona harjoitettavalle kalastuk-
29555:  selle säilyvät."                                                Millä aikataululla Hallitus esittää ka-
29556:      Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä               lastusasetusta muutettavaksi eduskun-
29557:  todetaan ennen kolmatta edellyttämispontta seu-              nan vastauksessa hallituksen esitykseen
29558:  raavaa:                                                      n:o 30111992 vp edellyttämien ponsien
29559:      "Pohjanlahden rannikon kalastuksen osalta                mukaiseksi?
29560: 
29561:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1994
29562: 
29563:                      Erkki Pulliainen                           Eero Paloheimo
29564: 
29565: 
29566: 
29567: 230032J
29568: 2                                        1993 vp -   KK 707
29569: 
29570: 
29571: 
29572: 
29573:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29574: 
29575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Toisessa ponnessaan eduskunta edellyttää,
29576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        että lain täytäntöönpanossa huolehditaan siitä,
29577: olette 4 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-       ettei ammattikalastuksen harjoittamiseen ryhty-
29578: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     minen esty. Kalastusasetukseen otetut säännök-
29579: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen ym.    set eivät millään tavoin rajoita ammattikalastuk-
29580: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 707:        seen ryhtymistä.
29581:                                                         Kolmannessa ponnessaan eduskunta edellyt-
29582:           Millä aikataululla Hallitus esittää ka-    tää, että lakia sovellettaessa ammattikalastaja
29583:        lastusasetusta muutettavaksi eduskun-         määritellään siten, että edellytykset sivuelinkei-
29584:        nan vastauksessa hallituksen esitykseen       nona harjoitettavalle kalastukselle säilyvät. Ka-
29585:        n:o 30111992 vp edellyttämien ponsien         latalouslainsäädäntöä sovellettaessa ammattika-
29586:        mukaiseksi?                                   lastajana on pidetty henkilöä, joka kalastusta
29587:                                                      harjoittaen saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa
29588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tai olennaisen osan siitä. Ammattikalastaja-käsi-
29589: vasti seuraavaa:                                     te on vakiintunut tällaiseksi jo 1970-luvulla hin-
29590:                                                      tatukilain, kalatalouden korkotukilain ja kalas-
29591:    Eduskunta edellyttää ensimmäisessä ponnes-        tusvakuutuslain nojalla toimittaessa. Olennaise-
29592: saan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ammat-    na osana on pidetty vähintään 30 %:n suuruista
29593: tikalastajien kalastusrekisterin luomiseksi, joko    osaa kokonaistuloista. Kalastusasetuksessa ei ole
29594: käytössä olevaa merialueen ammattikalastajien        poikettu tästä vakiintuneesta käytännöstä, joten
29595: rekisteriä kehittämällä tai luomalla kokonaan        asetus mahdollistaa sivuelinkeinona harjoitetta-
29596: uusi rekisteri. Ammattikalastajarekisterin perus-    van kalastuksen.
29597: tamismahdollisuuksia on jo selvitelty, mutta käy-       Lainsäädännön soveltamisessa on lähtökoh-
29598: tännön kannalta hyödyllistä rekisteriä ei ole löy-   tana pidetty sitä, että ammattikalastajia koskevat
29599: detty. Euroopan unionin yhteinen kalastuspoli-       määritelmät lainsäädännön eri osa-alueilla ovat
29600: tiikka edellyttää kalastusaluksia koskevan lisens-   samat. Kalatalouden tukilainsäädäntöä on tar-
29601: sijärjestelmän luomista. Tämä lisenssijärjestelmä    koitus tarkistaa eduskunnalle vielä tänä keväänä
29602: palvellee samaa tarkoitusta kuin ammattikalas-       annettavana esityksellä. Tässä yhteydessä joudu-
29603: tajarekisteri. Järjestelmän valmistelu aloitetaan    taan ratkaisemaan, onko sivuammattikalastajan
29604: vielä tänä vuonna ja tarkoituksena on kytkeä         tuloja koskeva vaatimus liian korkea. Maa- ja
29605: siihen ammattikalastusrekisteriin liittyvät tar-     metsätalousministeriö on arvioinut, että tulora-
29606: peet.                                                javaatimuksen alentaminen näyttää aiheelliselta.
29607: 
29608:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1994
29609: 
29610:                                                         Maa'- ja metsätalousministeri Martti Pura
29611:                                          1993 vp -   KK 707                                            3
29612: 
29613: 
29614: 
29615: 
29616:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
29617: 
29618:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ganden som intagits i fiskeförordningen begrän-
29619: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den     sar inte på något sätt möjligheterna att börja
29620: 4 januari 1994 till vederbörande medlem av stats-    bedriva yrkesmässigt fiske.
29621: rådet översänt följande av riksdagsman Pulliai-          1 sin tredje kläm förutsätter riksdagen att
29622: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 707:             begreppet yrkesfiskare definieras på ett sådant
29623:                                                      sätt vid tillämpning av lagen, att förutsättningar-
29624:           Med viiken tidtabell föreslår Regering-    na för bedrivande av fiske som binäring bibehålls.
29625:        en att fiskeförordningen ändras så att den    Vid tillämpning av fiskerilagstiftningen har per-
29626:        motsvarar vad riksdagen förutsätter i sina    son, som erhåller sin huvudsakliga utkomst eller
29627:        klämmar i svaret på regeringens proposi-      en väsentlig del därav av fiske, ansetts vara yrkes-
29628:        tion nr 30111992 rd?                          fiskare. Denna tolkning av begreppet yrkesfiska-
29629:                                                      re har varit vedertagen ända sedan 1970-talet i
29630:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillämpningen av prisstödslagen, fiskerinäringens
29631: anföra följande:                                     räntestödslag och fiskeriförsäkringslagen. Såsom
29632:                                                      ett väsentligt kriterium för en yrkesfiskare har
29633:    Riksdagen förutsätter i sin första kläm, att      ansetts vara att minst 30 % av de totala inkoms-
29634: regeringen vidtar åtgärder för att grunda ett fis-   terna härrör från fisket. I fiskeriförordningen har
29635: keregister för yrkesfiskare, antingen genom att      inte något avsteg från denna vedertagna praxis
29636: utveckla det register för fiskare inom havsområ-     gjorts och förordningen möjliggör därför bedri-
29637: det som nu är i bruk eller genom att bygga upp ett   vande av fiske som binäring.
29638: helt nytt register. Möjligheterna att grunda ett         En utgångspunkt för tillämpningen av lagstift-
29639: register för yrkesfiskare har utretts, men ett i     ningen har varit, att definitioneroa för yrkesfis-
29640: praktiken användbart register har inte påträffats.   kare skall vara desamma inom olika delområden
29641: Den för Europeiska Unionen gemensamma fis-           av lagstiftningen. Avsikten är att ännu under
29642: kepolitiken förutsätter att ett licenssystem för     inkommande vår förelägga riksdagen en proposi-
29643: fiskefartyg upprättas. Detta licenssystem tjänar     tion gällande justering av lagstiftningen om stöd-
29644: samma ändamål som ett yrkesfiskarregister. Be-       former för fiskerinäringen. 1 det sammanhanget
29645: redningen av systemet inleds ännu under detta år     kommer frågan om kravet på inkomster från
29646: och avsikten är att sammankoppla till yrkesfis-      fiske för en yrkesfiskare med fisket som binäring
29647: karregistret knutna behov med licenssystemet.        är för högt att prövas. Enligt jord- och skogs-
29648:    1 sin andra kläm förutsätter riksdagen, att ett   bruksministeriets bedömning förefaller en sänk-
29649: inledande av yrkesmässigt bedrivet fiske inte för-   ning av inkomstkravet att vara befogad.
29650: hindras vid verkställigheten av lagen. De stad-
29651: 
29652:      Helsingforsden 25 januari 1994
29653: 
29654:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
29655:                                                  1993 vp
29656: 
29657: Kirjallinen kysymys 708
29658: 
29659: 
29660: 
29661: 
29662:                                     Tennilä: Eläkekassa Tuen sääntöjen muuttamissuunnitelmista
29663: 
29664: 
29665: 
29666:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29667:    Eläkekassa Tuen sääntöjen muuttamishanke            eläketurvan etuutta, sääntömuutos olisi pienen-
29668: on ymmärrettävästi ja oikeutetusti huolestutta-        tämässä rajusti kokonaiseläkettä.
29669: nut syvästi erityisesti niitä kassan jäseniä, jotka       Huippusuurten eläkkeiden pienentäminen elä-
29670: saavat kassalta kansaneläkkeen lisäksi merkittä-       kekatolla on todettu mahdottomaksi vedoten
29671: vää lisäeläkettä vuosien ja vuosikymmenien aika-       jopa perustuslakiin ja sen antamaan suojaan. Nyt
29672: na suorittamiensa maksujen vastikkeeksi.               ollaan velkasaneerauslakiin ja muutettuun va-
29673:    Sääntömuutoksen keskeiseksi perusteluksi            kuutuskassalakiin vedoten viemässä pienituloi-
29674: esitetään asiaa koskevassa 18.12.1993 päivätyssä       silta eläkeläisiltä noin vaan kassan sääntöjä
29675: Eläke-Kansan muistiossa velkasaneerauslaki,            muuttaen iso osa heidän pienestä, itse maksamas-
29676: jonka piti auttaa yrityksiä ja yksityisiä ulos vai-    taan lisäeläkkeestä. Jos tämä on mahdollista,
29677: keuksista. Nyt saneerauslaki on käännetty tai sitä     kaikki puheet oikeusturvasta on syytä lopettaa.
29678: ollaan kääntämässä päälaelleen ja siihen vedoten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29679: pienituloisilta eläkeläisiltä ollaan viemässä useita   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29680: satoja, jopa toista tuhatta markkaa kuussa!            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29681:    Taustalla on Ekan kriisi ja sen seuraamus,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29682: velkasaneeraus. 18.12.1993 päivätyssä muistios-
29683: sa tuodaan esille sääntöjen muutostarve juuri vel-               Mihin toimenpiteisiin oikeusministe-
29684: kasaneeraukseen liittyen sillä perusteella, että              riö aikoo ryhtyä estääkseen keskeisesti
29685: "kassa ei kykene täyttämään sitoumuksiaan".                   velkasaneerauslailla perustellun suunni-
29686:    Ennen ansiosidonnaisen eläketurvan voi-                    telman Eläkekassa Tuen sääntöjen muut-
29687: maantuloa Eläkekassa Tuenjäsenyys oli käytän-                 tamiseksi siten, että pienituloiset eläkeläi-
29688: nössä pakollinen pitempään E-liikkeessä työs-                 set menettäisivät itse maksamansa lisä-
29689: kennelleille. Nyt siis iäkkäämmiltäeli niiltä, jotka          eläkkeen?
29690: eivät ole ehtineet saada täyden ansiosidonnaisen
29691: 
29692:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
29693: 
29694:                                           Esko-Juhani Tennilä
29695: 
29696: 
29697: 
29698: 
29699: 2300321
29700: 2                                         1993 vp -    KK 708
29701: 
29702: 
29703: 
29704: 
29705:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29706: 
29707:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tämä menettely on perustunut 1.1.1993 kumot-
29708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tuun avustuskassalain 107 §:ään, jonka mukaan
29709: olette 5 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-         sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poik-
29710: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       keuksia lain säännöksistä. Normaalisti eläkekas-
29711: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tennilän näin       soissa eläkevastuu on rahastoitu. On huomatta-
29712: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 708:               va, että Eläkekassa Tuen työntekijöiden maksu-
29713:                                                        osuus on kokonaan rahastoitu. Näin ollen eläke-
29714:           Mihin toimenpiteisiin oikeusministe-         läisten itse maksama osuus ei ole yrityssanee-
29715:        riö aikoo ryhtyä estääkseen keskeisesti         rauksen kohteena. Lisäksi on rahastoitu eronnei-
29716:        vdkasaneerauslailla perustellun suunni-         den osakkaiden eroamismaksut.
29717:        telman Eläkekassa Tuen sääntöjen muut-             Osuuskunta Eka-yhtymän yrityssaneerauk-
29718:        tamiseksi siten, että pienituloiset eläkeläi-   sessa on tullut esiin kysymys siitä, mikä asema
29719:        set menettäisivät itse maksamansa lisä-         Eläkekassa Tuen vastuuvajauksella on Osuus-
29720:        eläkkeen?                                       kunta Eka-yhtymän yrityssaneerauksessa. Ensi
29721:                                                        asteenaasiaanotetaan kantaa saneerausohjelma-
29722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ehdotuksessa. Viime kädessä asiasta päättää tuo-
29723: vasti seuraavaa:                                       mioistuin. Hallitus seuraa asian kehittymistä.
29724:                                                           Eläkekassa Tuen osakkaat ovat antaneet oma-
29725:    Helsingin raastuvanoikeus päätti 22.10.1993         velkaisen takauksen niiden kannatusmaksujen
29726: Osuuskunta Eka-yhtymän saneerausmenettelyn             suorittamisesta, joita joku toinen kassan osakas
29727: aloittamisesta. Tuomioistuimen määräämät sel-          tai osakkaana ollut ei suorita. Sääntöjen muutos-
29728: vittelijät valmistelevat parhaillaan saneerausoh-      hankkeessa on tiettävästi kysymys kassan osak-
29729: jelmaehdotusta, joka tulee velkojien käsiteltä-        kaiden mahdollisuudesta erota ilman irtisano-
29730: väksi ja sen jälkeen tuomioistuimen vahvistetta-       misaikaa ja siitä, että osakas vapautuisi osakas- ja
29731: vaksi.                                                 takaussitoumuksesta maksettuaan oman osuu-
29732:    Eläkekassa Tuki on vuodesta 1953 lähtien ol-        tensa vastuuvajauksesta. Vakuutuskassalain mu-
29733: lut työnantajan maksuosuuden osalta niin sanot-        kaan eläkekassan sääntöjen muutoksen vahvista-
29734: tu jaotuskassa, jonka eläkevastuu on vain osit-        mista on haettava sosiaali- ja terveysministeriöl-
29735: tain rahastoitu. Kassan osakkaat, muun muassa          tä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä on ilmoitettu,
29736: Osuuskunta Eka-yhtymä, maksavat kassalle               ettei tällaista hakemusta ole ainakaan toistaiseksi
29737: kannatusmaksua vuosittain niin paljon kuin             tehty ministeriölle.
29738: eläkkeiden maksamiseen kulloinkin tarvitaan.
29739:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1994
29740: 
29741:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
29742:                                           1993 vp -   KK 708                                           3
29743: 
29744: 
29745: 
29746: 
29747:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29748: 
29749:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hävdes den 1januari 1993. Enligt denna paragraf
29750: anger har Ni, Herr Talman, i anslutning tili Ert      kan social- och hälsovårdsministeriet bevilja un-
29751: brev av den 5 januari 1994 tili vederbörande med-     dantag från lagstadgandena. Vanligen har pen-
29752: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sionskassomas pensionsansvar inkasserats. Det
29753: man Tennilä undertecknade spörsmål nr 708:            bör observeras att Pensionskassan Tukis anställ-
29754:                                                       das betalningsandel helt och hållet har inkasse-
29755:           Vilka åtgärder ämnar justitieministe-       rats. Således är de andelar som pensionärema
29756:        riet vidta för att förhindra att stadgan för   själva har betalat inte föremål får företagssane-
29757:        Pensionskassan Tuki ändras med                 ringen. Dessutom har de utträdda medlemmar-
29758:        skuldsaneringslagen som grund så att           nas utträdesavgifter inkasserats.
29759:        pensionärema med låga inkomster förlo-             I Andelslaget Eka-koncemens företagssane-
29760:        rar den tilläggspension de själva har be-      ring har man frågat sig, viiken ställning Pensions-
29761:        talt?                                          kassan Tukis ansvarsbrist har i Andelslaget Eka-
29762:                                                       koncemens företagssanering. Tili denna fråga tar
29763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         man i första hand ställning i förslaget tili sane-
29764: anföra följande:                                      ringsprogram. I sista hand avgörs ärendet av
29765:                                                       domstolen. Regeringen följer utvecklingen.
29766:    Helsingfors rådstuvurätt beslöt den 22 okto-           Delägama i Pensionskassan Tuki har gått i
29767: ber 1993 att inleda ett saneringsförfarande för       proprieborgen för betalningen av de garantiav-
29768: Andelslaget Eka-koncemen. De av domstolen             gifter som någon annan delägare eller tidigare
29769: förordnade utredama bereder som bäst ett för-         delägare i kassan inte har betalat. Strävandena
29770: slag tili saneringsprogram, som kommer att be-        att ändra stadgan handlar veterligen om delägar-
29771: handlas av borgenärema och därefter fastställas       nas möjlighet att utträda utan uppsägningstid
29772: av domstolen.                                         och om att en delägare befrias från sin delägar-
29773:    Pensionskassan Tuki har från år 1953 beträf-       och borgensförbindelse efter att ha betalat sin
29774: fande arbetsgivarens betalningsandel varit en s.k.    andel av ansvarsbristen. Enligt lagen om försäk-
29775: fördelningskassa, vars pensionsansvar endast          ringskassa skall fastställande av ändring av stad-
29776: delvis har inkasserats. Delägama i kassan, bl.a.      gan för pensionskassor sökas hos social- och häl-
29777: Andelslaget Eka-koncemen, betalar årligen en så       sovårdsministeriet. Social- och hälsovårdsminis-
29778: stor garantiavgift som behövs för att täcka betal-    teriet meddelar att de åtminstone inte hittills har
29779: ningen av pensionema. Detta förfarande grundar        tillställts någon sådan ansökan.
29780: sig på 107 § lagen om understödskassor som upp-
29781: 
29782:      Helsingfors den 25 januari 1994
29783: 
29784:                                                                      Justitieminister Hannele Pokka
29785:                                                 1993vp
29786: 
29787: Kirjallinen kysymys 709
29788: 
29789: 
29790: 
29791: 
29792:                                    Tennilä: Rovaniemen lentotiedustelualueen toiminnanjatkamisesta
29793: 
29794: 
29795:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29796: 
29797:    Liikelaitostuneella llmailulaitoksella on ole-     turismin oloissa tätä seikkaa ei saa aliarvioida.
29798: massa jo pitkälle viety hanke Suomen lentotie-        Yksikin katastrofi, jonka voidaan todeta johtu-
29799: dustelualueiden yhdistämisestä. Se merkitsisi Ro-     neen esitetystä yhdistämisen aiheuttamasta pe-
29800: vaniemellä toimivan lentotiedustelualueen lak-        lastustoiminnan ja etsinnän heikentymisestä,
29801: kauttamista.                                          tuottaa sellaisen vahingon matkailumaineellem-
29802:    Liikenneministeriön on otettava nopeasti asia      me maailmalla, että se merkitsee jo rahassa enem-
29803: käsittelyyn ja päätäntään, koska lakkautuksesta       män kuin tavoitellut säästöt, joiden laskenta sitä
29804: seuraisi erittäin vakavia ongelmia. Niistä huoles-    paitsi vaikuttaa olevan epävarmalla pohjalla.
29805: tuttavin olisi se, että maanlaajuisen lennonjoh-         Hanketta vastustetaan laajasti (lennonjohta-
29806: don haavoittuvuus yhteen alueeseen siirtymisen        jat, ilmavoimat) mutta sitä on viety eteenpäin
29807: seurauksena olisi kohtalokkaan suuri. Laitehäi-       härkäpäisesti ottamatta huomioon esitettyjä,
29808: riöt suurissa automatisoiduissa järjestelmissä        varmasti perusteltuja huolenaiheita.
29809: ovat nykypäivänäkin mahdollisia ja saattavat siis        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29810: johtaa koko maan lennonvarmistuspalvelujen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29811: katkeamiseen, jos ne on keskitetty yhteen paik-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29812: kaan.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29813:    Kyse on myös lentopelastuspalvelusta. Sitä on
29814: pohjoisen laajojen selkosten osalta täysin mah-                 Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-
29815: doton hoitaa kunnolla Tampereelta käsin. Ka-                 riö ryhtyy Rovaniemen lentotiedustelu-
29816: donneiden etsintä vaatii paikallistuntemusta.                alueen toiminnan jatkamiseksi turvatak-
29817: Rovaniemen lennonjohtajilla sitä pohjoisen laa-              seen lennonjohdon maanlaajuisen toi-
29818: jojen erämaiden osalta on, etelässä asuvilla ei ole          minnan kaikissa oloissa sekä säilyttääk-
29819: eikä voikaan olla. Kasvavanjakansainvälistyvän               seen lentopelastustoiminnan tason?
29820:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994
29821: 
29822:                                          Esko-Juhani Tennilä
29823: 
29824: 
29825: 
29826: 
29827: 2300321
29828: 2                                        1993 vp -   KK 709
29829: 
29830: 
29831: 
29832: 
29833:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29834: 
29835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den yhdistäminen olla erityisen tarkoituksenmu-
29836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaista tulevan uuden valtakunnallisen lentolii-
29837: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kenteen ohjausjärjestelmän (FATMI) takia.
29838: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-           Selvitystyön ja siitä saatujen lausuntojen pe-
29839: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        rusteella Ilmailulaitos selvittää ne mahdollisuu-
29840: myksen n:o 709:                                      det ja keinot, joilla voidaan yhden lentotiedotus-
29841:                                                      alueen tilanteessa ja poikkeusolosuhteissa turva-
29842:           Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-     ta niin siviili-ilmailun kuin sotilasilmailun valta-
29843:        riö ryhtyy Rovaniemen lentotiedustelu-        kunnallinen lennonjohtopalvelu. Tässä tilantees-
29844:        alueen toiminnan jatkamiseksi turvatak-       sa otetaan huomioon myös sotilasilmailun väis-
29845:        seen lennonjohdon maanlaajuisen toi-          töpaikkatarve. Selvitystyötä tehdään yhdessä il-
29846:        minnan kaikissa oloissa sekä säilyttääk-      mavoimien kanssa. Työn on tarkoitus valmistua
29847:        seen lentopelastustoiminnan tason?            tämän kevään aikana.
29848:                                                         Ilmailulaitos, jonka toimivaltaan kyseessä ole-
29849:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         va asia kuuluu, tekee päätöksen asiassa. Mikäli
29850: vasti seuraavaa:                                     yhteen tiedotusalueeseen päädytään, on se tar-
29851:                                                      koitus toteuttaa PATMl-järjestelmän käyttöön-
29852:    Ilmailulaitos on tehnyt perusselvityksen siitä,   oton yhteydessä vuonna 1997. Rovaniemellä tu-
29853: onko tarpeellista säilyttää Suomen ilmaliikennet-    lee joka tapauksessa säilymään lähilennonjoh-
29854: tä varten kaksi lentotiedotusaluetta, joiden len-    don lisäksi sotilasliikenteen tarvitsema lähesty-
29855: nonvarmistuskeskukset ovat Rovaniemellä ja           mislennonjohto.
29856: Tampereella.                                            Mitä tulee lentopelastuspalveluun, pohjoisen
29857:    Selvitystyöhön osallistuivat aluelennonjoh-       laajat alueet ja siellä liikkuvat ihmiset eivät tule
29858: don edustajat sekä Rovaniemeltä että Tampe-          missään olosuhteissa jäämään vaille asiantunte-
29859: reelta. Selvitystyö pohjautuu ECAC-maiden            vaa palvelua. Rovaniemen lennonjohto tulee
29860: (Euroopan siviili-ilmailukonferenssi) liikennemi-    säilymään edelleen ainakin lohkokeskustasoise-
29861: nistereiden vuonna 1989 antamaan tehtävään.          na. Tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomen
29862: Tavoitteena on harmonisoida ja mahdollisim-          olosuhteet tuntevat henkilöt hoitavat Rovanie-
29863: man pitkälle yhdistää ECAC-alueen ilmaliiken-        meltä käsin lentopelastuspalvelun hälytys- ja
29864: teen ohjausjärjestelmät säätelemällä lentotiedo-     muut käynnistystehtävät sekä lentojen johtami-
29865: tusalueiden ja niissä toimivien aluelennonjohto-     sen. On syytä todeta, että Ruotsissa, joka on
29866: jen määrää. Tällä tavoin voidaan kustannuksia        maantieteellisesti Suomea huomattavasti laa-
29867: alentaa ja samalla lisätä ilmaliikenteen tarvitse-   jempi, vastaa lentopelastuspalvelusta yksi lento-
29868: maa palvelukapasiteettia. Pienen ilmaliikenne-       pelastuskeskus yhdessä muutaman lohkokes-
29869: määrän vuoksi voisi Suomen lentotiedotusaluei-       kuksen kanssa.
29870:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1994
29871: 
29872:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
29873:                                          1993 vp -   KK 709                                           3
29874: 
29875: 
29876: 
29877: 
29878:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
29879: 
29880:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nerna med tanke på det kommande nya riksom-
29881: ger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande med-      fattande systemet för flygtrafiktjänsten (FA T-
29882: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Ml).
29883: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-             Luftfartsverket utreder på basis av utrednings-
29884: mål nr 709:                                          arbetet och utlåtandena i samband med detta
29885:                                                      möjligheterna och metoderna att säkerställa så-
29886:           Vilka åtgärder ämnar trafikministeriet     väl den civila som den militära luftfartens riksom-
29887:        vidta för att verksamheten vid Rovaniemi      fattande flygledningsservice om det endast fanns
29888:        flyginformationsregion skall fortsätta så     en flyginformationsregion och i fall av undan-
29889:        att flygledningens riksomfattande verk-       tagsförhållanden. 1 detta sammanhang beaktas
29890:        samhet säkerställs under alla förhållan-      även den militäraluftfartens behov av reservplat-
29891:        den samt så att nivån på flygräddnings-       ser. Utredningsarbetet genomförs i samarbete
29892:        verksamheten bevaras?                         med luftstridskrafterna. Avsikten är att arbetet
29893:                                                      skall bli klart under vårens lopp.
29894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Luftfartsverket, till vars befogenheter detta
29895: anföra följande:                                     hör, skall fatta beslut i ärendet. Om man stannar
29896:                                                      för att det endast skall finnas en informationsre-
29897:    Luftfartsverket har gjort en grundläggande        gion, skall detta förverkligas 1997 i samband med
29898: utredning om huruvida det är nödvändigt att för      att FATMI-systemet tas i bruk. 1 Rovaniemi
29899: lufttrafiken i Finland ha kvar de två flyginforma-   kommer det i varje händelse fortfarande att förut-
29900: tionsregionerna, vilkas flygtrafiktjänstcentraler    om flygplatskontrollen finnas en inflygningskon-
29901: finns i Rovaniemi och i Tammerfors.                  troll för militärtrafiken.
29902:    1 utredningsarbetet deltog representanter för        När det gäller flygräddningstjänsten kommer
29903: distriktsflygledningen i både Rovaniemi och          de vidsträckta områdena i norr och människorna
29904: Tammerfors. Arbetet baserar sig på ett uppdrag       där inte under några som helst omständigheter att
29905: av ECAC-ländernas (Europeiska konferensen            bli utan sakkunnig service. Flygledningen i Rova-
29906: för civilluftfart) trafikministrar 1989. Målet är    niemi kommer att finnas kvar åtminstone som
29907: att harmonisera och så långt som möjligt förena      regional undercentral. Detta innebär att personer
29908: systemen för flygtrafiktjänsten inom ECAC-om-        som känner tili förhållandena i norra Finland
29909: rådet genom att reglera antalet flyginformations-    kommer att sköta flygräddningstjänstens utryck-
29910: regioner och distriktsflygledningar som verkar       nings- och andra liknande uppgifter samt flygled-
29911: inom dem. På detta sätt kan kostnaderna sänkas       ningen från Rovaniemi. Det är skäl att konstatera
29912: samtidigt som den servicekapacitet som lufttrafi-    att i Sverige, som geografiskt sett är betydligt
29913: ken behöver ökas. Eftersom lufttrafiken inte är så   större än Finland, ansvarar en flygräddningscen-
29914: omfattande kunde det i Finland vara särskilt än-     tral tillsammans med några regionala undercen-
29915: damålsenligt att förena flyginformationsregio-       traler för flygräddningstjänsten.
29916: 
29917:      Helsingfors den 24 januari 1994
29918: 
29919:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
29920:                           j
29921:                           j
29922:                       j
29923:                       j
29924:                   j
29925:                   j
29926:               j
29927:               j
29928:           j
29929:           j
29930:          j
29931:         j
29932:        j
29933:       j
29934:      j
29935:     j
29936:    j
29937:   j
29938:  j
29939: j
29940:                                                 1993 vp
29941: 
29942: Kirjallinen kysymys 710
29943: 
29944: 
29945: 
29946: 
29947:                                    Pulliainen: Kuusien pituuskasvun selvittämisestä Uudellamaalla ja
29948:                                        Lounais-Hämeessä
29949: 
29950: 
29951:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29952: 
29953:    1980-luvun puolivälistä lähtien on mm. Jokioi-     lousministeriön odotetaan velvoittavan Metsän-
29954: sista, Loimaan mlk:sta, Nakkilasta, Karkkilasta,      tutkimuslaitoksen suorittamaan mainitulla
29955: Tammelasta, Eurasta ja Hattulasta kantautunut         alueella tutkimus kuusien pituuskasvusta ja sii-
29956: tietoja kuusien pituuskasvun hidastumisestalty-       hen mahdollisesti vaikuttaneista/vaikuttavista
29957: rehtymisestä. Asiaan ovat kiinnittäneet huomio-       tekijöistä.
29958: ta myös kansanedustajat, mutta Metsäntutki-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29959: muslaitosta tämä ilmiö ei ole kiinnostanut, vaik-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29960: ka juuri sen pitäisi olla kaikesta tällaisesta mitä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29961: suurimmassa määrin kiinnostunut. Metlalla pi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29962: täisi olla myös valmius lähettää tutkijajoukko
29963: aina paikalle, kunjotain hälyttävää Suomen met-                    Aikooko Hallitus määrätä Metsäntut-
29964: sissä tapahtuu, myös silloin kun näyttää tapahtu-              kimuslaitoksen suorittamaan tutkimuk-
29965: van.                                                           sen kuusien pituuskasvusta ja siihen vai-
29966:     Jos Metsäntutkimuslaitoksen oma spontaani-                 kuttaneista/vaikuttavista tekijöistä itäi-
29967: aktiivisuus on kateissa, tulee maa- ja metsäta-                sellä Uudellamaalla ja Lounais-Hämees-
29968:                                                                 ..?
29969: lousministeriön vallallaan herättää aktiivisuutta.             sa.
29970: Edellä kuvatussa tapauksessa maa- ja metsäta-
29971:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1994
29972: 
29973:                                             Erkki Pulliainen
29974: 
29975: 
29976: 
29977: 
29978:  2300321
29979: 2                                        1993 vp -   KK 710
29980: 
29981: 
29982: 
29983: 
29984:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29985: 
29986:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ongelman perussyytä ei toistaiseksi tunneta.
29987: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Ratkaiseva osuus saattaa olla esimerkiksi sää-
29988: olette 7 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-       oloilla, jotka mm. 1970-luvulla aiheuttivat nyt
29989: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     havaitun kaltaista kasvun taantumaa. Lisäteki-
29990: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen        jöinä saattavat tulla kyseeseen myös laaja-alai-
29991: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 710:        semmat ympäristömuutokset
29992:                                                         Jos jatkoselvityksissä ilmenee, että tutkimus-
29993:             Aikooko Hallitus määrätä Metsäntut-      hankkeen käynnistäminen on tieteellisesti perus-
29994:         kimuslaitoksen suorittamaan tutkimuk-        teltua ja tutkimuksen voimavarojen käytön kan-
29995:         sen kuusien pituuskasvusta ja siihen vai-    nalta tarkoituksenmukaista, tullaan hankkeelle
29996:         kuttaneista/vaikuttavista tekijöistä itäi-   osoittamaan sen edellyttämät määrärahat.
29997:         sellä Uudellamaalla ja Lounais-Hämees-          Metsätuhojen esiintymisen ja leviämisen seu-
29998:          ''?
29999:         sa.                                          ranta sekä metsätuhojen vaikutusmekanismien
30000:                                                      tutkiminen ovat keskeisiä Metsäntutkimuslai-
30001:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:        toksen tehtäviä. Tässä tehtävässä laitosta avusta-
30002:                                                      vat lähinnä metsälautakunnat. Metsäntutkijat
30003:    Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat ovat tarkas-     ovat jo monen vuoden ajan tarkastaneet käytän-
30004: taneet itäisellä Uudellamaalla ja Lounais-Hä-        nössä kaikki alueellisesti merkittävät metsätuho-
30005: meessä ilmoitettuja kuusen pituuskasvun häiriöi-     kohteet. Laitoksessa käynnistetyn metsätuhopal-
30006: tä mm. Perttelissä, Karkkilassa, Tammelassa,         velun kautta voi jokainen kiinnostunut saada
30007: Hollolassa ja Nastolassa. Tähän mennessä on          havaitsemiinsa metsätuhoihin liittyvää neuvon-
30008: todettu, että ilmiön oireet ovat vaihtelevia ja      taa. Paikan päälle tehdyistä tarkastuskäynneistä
30009: esiintyminen mosaiikkimaista. Koska vaurioitu-       ja kirjallisista lausunnoista peritään maksullisen
30010: neen kuusikon kokonaismäärä on suhteellisen          palvelutoiminnan periaatteiden mukainen mak-
30011: vähäinen, ei tähänastisissa kasvututkimuksissa       su. Metsätuhoihin liittyvää neuvontaa antavat
30012: ole havaittu poikkeavia alueellisia kasvutason       myös metsäkeskukset ja metsälautakunnat, jois-
30013: muutoksia. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat te-      sa tehtävän vaatimia valmiuksia on viime vuosi-
30014: kevät kevään kuluessa alueiden yksityiskohtai-       na määrätietoisesti kehitetty.
30015: semman tarkastuksen ja arvion lisätutkimusten
30016: tarpeesta.
30017: 
30018:       Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1994
30019: 
30020:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
30021:                                          1993 vp -   KK 710                                             3
30022: 
30023: 
30024: 
30025: 
30026:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30027: 
30028:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         områden och gör en uppskattning om behovet
30029: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       av tilläggsforskning.
30030: den 7 januari 1994 till vederbörande medlem av          Grundorsaken till problemet är ännu okänd.
30031: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-     T.ex. väderleksförhållandena, som bl.a. under
30032: liainen undertecknade spörsmål nr 710:               1970-talet förorsakade en liknande återgång i till-
30033:                                                      växten, kan ha en betydande inverkan. Som bi-
30034:           Ämnar Regeringen ålägga Skogsforsk-        dragande faktorer kan även mer omfattande mil-
30035:        ningsinstitutet att i Östra Nyland och syd-   jöförändringar komma i fråga.
30036:        västra Tavastland bedriva forskning i            Om det av tilläggsutredningarna framgår att
30037:        längdtillväxten hos granar och de fakto-      det är vetenskapligt motiverat samt med tanke på
30038:        rer som har inverkat/inverkar på tillväx-     användningen av forskningsresurserna ända-
30039:        ten?                                          målsenligt att inleda ett forskningsprojekt, kom-
30040:                                                      mer projektet att anvisas de anslag som behövs.
30041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Uppföljningen av skogsskadornas förekomst
30042: anföra följande:                                     och utbredning samt forskningen i mekanismer-
30043:                                                      na kring skogsskador hör till Skogsforskningsin-
30044:    Skogsforskningsinstitutets forskare har i Öst-    stitutets centrala uppgifter. Det är främst skogs-
30045: ra Nyland och sydvästra Tavastland bl.a. i S:t       nämnderna som bistår institutet i dessa uppgifter.
30046: Bertils, Högfors, Tammela, Hollola och Nastola       Skogsforskarna har redan i flera års tid inspekte-
30047: inspekterat rapporterade störningar i längdtill-     rat praktiskt taget alla områdesmässigt betydel-
30048: växten hos granar. Hittills har man kunnat kon-      sefulla skogsskadeobjekt. Viaden skogsskadeser-
30049: statera att symtomen på företeelsen varierar och     vice som inletts vid institutet kan alla intresserade
30050: att förekomsten är mosaikartad. Eftersom den         få rådgivning om skogsskador som de upptäcker.
30051: totala mängden skadad granskog är relativt li-       För inspektionsbesök och skriftliga utlåtanden
30052: ten har man inte i den tillväxtforskning som be-     uppbärs en avgift enligt principerna för avgiftsbe-
30053: drivits hittills observerat några avvikande för-     lagd service. Rådgivning om skogsskador ges
30054: ändringar i den regionala tillväxtnivån. Skogs-      även av skogscentralerna och skogsnämnderna
30055: forskningsinstitutets forskare utrör under vå-       som under de senaste åren målmedvetet har ut-
30056: rens lopp en mer detaljerad inspektion av dessa      vecklat sin beredskap för dylika uppgifter.
30057: 
30058:      Helsingforsden 27 januari 1994
30059: 
30060:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
30061:                                                    1993 vp
30062: 
30063: Kirjallinen kysymys 711
30064: 
30065: 
30066: 
30067: 
30068:                                      Pulliainen: .Kloorin korvaamisesta polypropeenituotteilla
30069: 
30070: 
30071: 
30072:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30073: 
30074:    Kokemus on osoittanut, että klooripitoiset               Kysymys on perimmältään siitä, annetaanko
30075: yhdisteet ovat ympäristönsuojelullisesti kaikkein        kaiken edetä markkinavoimien armoilla vai pyri-
30076: ongelmallisimpia. Yhdisteestä tavalla tai toisella       täänkö aktiivisesti ohjaamaan kehitystä ympä-
30077: vapautunut kloori voi mm. reaktiivisuudellaan            ristönsuojelullisesti hyväksyttävään suuntaan.
30078: aiheuttaa suurta tuhoa. Supermyrkkyihinkin               Polypropeeni-tapauksessa tämä edellyttää eri-
30079: kuuluu klooria sisältäviä yhdisteitä ja niitä myös       tyistoimia ympäristöministeriön taholta.
30080: tahattomasti syntetisoituu muihin yhdisteisiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30081: tähtäävissä valmistusprosesseissa. Tämä merkit-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30082: see, että tulee kaikin tavoin pyrkiä korvaamaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30083: tällaiset prosessit ja tuotantotavat kloorittomilla      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30084: vaihtoehdoilla.
30085:    Eräs tällainen perinteisille klooria sisältäville                Aikooko ympäristöministeri ryhtyä
30086: materiaateille vaihtoehtoinen valmiste on poly-                  ympäristönsuojelullisista syistä erityisiin
30087: propeeni, joka täyttää mm. elintarvikkeitten                     toimiin klooria sisältävien tai valmistuk-
30088: kanssa kosketukseenjoutuville tarvikkeille asete-                sessa klooria tarvitsevien tuotteiden kor-
30089: tut vaatimukset. Juuri tällaista tuotetta pitäisi siis           vaamiseksi mm. polypropeenituotteilla?
30090: suosia.
30091:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1994
30092: 
30093:                                               Erkki Pulliainen
30094: 
30095: 
30096: 
30097: 
30098:  230032J
30099: 2                                        1993 vp -   KK 711
30100: 
30101: 
30102: 
30103: 
30104:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pakkauksissa, teipeissä ja etiketeissä. Polypro-
30106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        peenin käyttö on laajenemassa myös lattiapääl-
30107: olette 7 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-       lysteisiin.
30108: jeenne n:o 2245 ohella toimittanut valtioneuvos-        Poltettaessa klooria sisältäviä muoveja, kuten
30109: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pul-     PVC:tä, kloori voi muodostaa orgaanisen ainek-
30110: liaisen kirjallisen kysymyksen n:o 711, jossa tie-   sen kanssa polykloorattuja dioksiineja ja fu-
30111: dustellaan:                                          raaneja, jos palaminen ei ole täydellistä. Tästä
30112:                                                      syystä PVC:n käyttöä on rajoitettu eräissä mais-
30113:           Aikooko ympäristöministeri ryhtyä          sa, joissa suurin osa yhdyskuntajätteestä hävite-
30114:        ympäristönsuojelullisista syistä erityisiin   tään polttamalla. Suomessa PVC:n käyttöä on
30115:        toimiin klooria sisältävien tai valmistuk-    osittain korvattu vapaaehtoisesti muin tuottein.
30116:        sessa klooria tarvitsevien tuotteiden kor-    PVC:n ja muiden klooria sisältävien muovien
30117:        vaamiseksi mm. polypropeenituotteilla?        käytöstä aiheutuvia haittoja on pyritty ehkäise-
30118:                                                      mään jätehuollon keinoin.
30119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Klooripitoiset muovit on pakkausmateriaali-
30120: vasti seuraavaa:                                     na suurelta osin korvattu muilla, klooria sisältä-
30121:                                                      mättömillä muoveilla, kuten polypropeenilla.
30122:    K.loorin pääsyä ympäristöön on vähennetty         Vuonna 1991 pakkausmateriaalina käytettiin
30123: monin tavoin. Vesiin pääsevä kloori on vähenty-      1 600 tonnia klooria sisältäviä muoveja (PVC:tä
30124: nyt sellu- ja paperiteollisuuden prosesseja muut-    ja PVCD:tä). Polypropeenia käytettiin 6 000 ton-
30125: tamalla. Klooriyhdisteiden ilmakehässä aiheut-       nia. Tuontipakkauksista ei ole saatavissa tietoja.
30126: tamia haittoja on vähennetty muun muassa kiel-       Tämä 1980-luvulla alkanut kehitys jatkuu edel-
30127: tämällä useiden otsonikerrosta tuhoavien, kloo-      leen eikä uusia pakkauksia kehitettäessä enää
30128: ria sisältävien kemikaalien käyttö. Pohjoismai-      valita materiaaliksi PVC:tä. Lisäksi klooria sisäl-
30129: den yhteistyönä selvitetään parhaillaan, minkä       tävät muovipakkaukset voidaan korvata myös
30130: orgaanisten klooriyhdisteiden käyttöä olisi tar-     muilla pakkausmateriaaleilla kuin muovilla.
30131: peen vielä rajoittaa.                                   Pakkausten kierrätystäja hyödyntämistä kos-
30132:    Klooria käytetään myös eräiden muovien val-       kevat velvoitteet ovat tiukentumaan päin. EY:ssä
30133: mistukseen. Yleisimmin käytetty klooria sisältä-     on valmisteilla pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi,
30134: vä muovi on polyvinyylikloridi (PVC). PVC:ssä        jonka avulla pyritään yhtenäistämään pakkaa-
30135: voi klooria olla jopa useita kymmeniä painopro-      miskäytäntöjäja pakkaustenjätehuoltoa eri EY-
30136: sentteja. PV C:n kulutus on Suomessa noin 50 000     maissa ja samalla vähentämään niistä aiheutuvaa
30137: tonnia vuodessa. Muiden klooria sisältävien          haitallista ympäristön kuormitusta. Direktiivi si-
30138: muovien kulutus on alle 10 prosenttia PVC:n          sällytettäneen aikanaan osaksi ETA-sopimusta.
30139: kulutuksesta.                                        Suomessa tarpeellisista toimista päätetään myö-
30140:    PVC:tä käytetään Suomessa eniten rakennus-        hemmin. Ympäristötaloustoimikunta on marras-
30141: tuotteiden, kuten putkien ja lattiapäällysteiden,    kuussa 1993 valmistuneessa mietinnössään selvi-
30142: valmistukseen, teräslevyjen pinnoitukseen sekä       tellyt mahdollisuuksia käyttää taloudellisia oh-
30143: kaapeleiden päällystykseen. Lisäksi PVC:tä käy-      jauskeinoja direktiivissä asetettujen vaatimusten
30144: tetään muun muassa tekstiileissä, tekonahka-         täyttämiseksi. Toimikunta on ehdottanut kierrä-
30145: tuotteissa sekä konttoritarvikkeissa. Sen lisäksi,   tystä ja muuta hyödyntämistä koskevien velvoit-
30146: että PVC-tuotteita valmistetaan Suomessa, niitä      teiden täyttämistä ainakin osittain vapaaehtoisin
30147: myös tuodaan maahan.                                 järjestelyin. Jos tällaisiin järjestelyihin ei päästä,
30148:    Polypropeenia (PP) käytetään Suomessa noin        toimikunnan mielestä tulee ottaa käyttöön talou-
30149: 30 000 tonnia vuodessa. Polypropeenia käyte-         dellisia ohjauskeinoja, kuten tuote- tai jätemaksu.
30150: tään muun muassa pakkauksissa, kalvoissa, ra-           Muovijätteen talteenoton tehostamisen estee-
30151: sioissa, naruissa, vanteissa ja huonekaluissa. Po-   nä on yleensä talteenoton taloudellinen kannat-
30152: lypropeeni on osin korvannut PVC:n käytön            tamattomuus. Pakkausmuovijätteiden sekä mui-
30153:                                           1993 vp -   KK 711                                            3
30154: 
30155: denkin pakkausjätteiden talteenoton tehostamis-       mistelee parhaillaan ETA-sopimuksen mukaisia,
30156: mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan.              yhdyskuntajätteen polttoa koskevia normeja.
30157:     PVC:tä käytetään eräissä teknisissä tuotteissa,   Lajittelemattoman yhdyskuntajätteen polttoa ei
30158: joissa sen käyttö on perusteltua sen muita muo-       ole tarkoitus sallia eikäjätteen polttoa ole tarkoi-
30159: veja parempien teknisten ominaisuuksien takia.        tus lisätä. Valmisteilla olevassa valtioneuvoston
30160: PVC:n korvaaminen sairaaloissa ja muussa ter-         päätöksessä on tarkoitus määrätä, paljonko sa-
30161: veydenhuollossa käytettävissä muovituotteissa ei      vukaasuissa saa olla dioksiineja. Siten jätteen-
30162: ole vielä ollut mahdollista. Jätehuollon valvon-      pohto edellyttäisi vastedes yhä parempaajätteen
30163: nassa on kiinnitetty huomiota sairaalajätteen kä-     lajittelua ja klooripitoisen jätteen muuta kuin
30164: sittelyynja edellytetty muun muassa tähänastista      polttokäsittelyä. Teollisuudessa PVC-muovien
30165: tarkempaa lajittelua.                                 polttoon on jo puututtu laitosten ympäristölu-
30166:      Polypropeenia tai muita klooria sisältämättö-    pien myöntämisen yhteydessä eikä PVC-jätteen
30167: miä muoveja ei ole myöskään pystytty käyttä-          polttoa muunjätteenjoukossa yleensä sallita.
30168: mään PVC:n sijasta eräissä rakennusteollisuu-             Ympäristöministeriö on päättänyt selvittää
30169: den tuotteissa, kuten putkissa ja levyjen pinnoit-    tarkemmin, missä tuotteissa klooria sisältäviä
30170:  teina.                                               muoveja vielä käytetään ja missä tuotteissa nii-
30171:      Niiden klooria sisältävien muovituotteiden,      den käytön korvaaminen olisi teknisesti mahdol-
30172: joita ei vielä ole korvattu muin vähemmän haital-     lista. Klooria sisältävien muovien käytön vähen-
30173:  lisin tuottein, haittoja pyritään ehkäisemäänjäte-   tämiseen pyritään ensisijaisesti vapaaehtoisin jär-
30174:  huoltoa parantamalla. Ympäristöministeriö val-       jestelyin.
30175: 
30176:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1994
30177: 
30178:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
30179: 4                                         1993 vp -   KK 711
30180: 
30181: 
30182: 
30183: 
30184:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30185: 
30186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pen håller på att utsträckas tili golvbeläggningar.
30187: anger har Ni, Herr Talman, med Ert brev nr               Vid förbränning av plaster som innehåller
30188: 2245 av den 7 januari 1994 tili vederbörande          klor, såsom PVC, kan kloret tillsammans med
30189: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       organisk materia bilda polyklorerade dioxiner
30190: dagsman Pulliainen undertecknade spörsmål             och furaner, om förbränningen inte är fullstän-
30191: nr 711:                                               dig. Av denna anledning har användningen av
30192:                                                       PVC begränsats i ett antal Iänder där största
30193:            Avser miljöministern att av miljö-         delen av det kommunala avfallet slutbehandlas
30194:        vårdsskäl skrida tili särskilda åtgärder för   genom förbränning. I Finland har PVC delvis på
30195:        att produkter som innehåller klor eller        frivillig bas ersatts med andra produkter. De olä-
30196:        tillverkas med klor skall ersättas bl.a. med   genheter som användningen av PVC och andra
30197:        polypropenprodukter?                           plaster som innehäller klor orsakar åtgärdas så-
30198:                                                       vitt möjligt i samband med avfallshanteringen.
30199:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             K.lorhaltiga plaster har som förpackningsma-
30200: anföra följande:                                      terial i stor utsträckning ersatts med andra som
30201:                                                       inte innehåller klor, såsom polypropen. År 1991
30202:    Utsläppen av klor i omgivningen har skurits        användes 1 600 ton plaster som innehåller klor
30203: ned på många sätt. Det klor som kommer ut i           (PVC och PVCD) som förpackningsmaterial.
30204: vattnen har minskats genom omläggning av pro-         Samtidigt användes 6 000 ton polypropen. Det
30205: cesserna i cellulosa- och pappersindustrin. De        föreligger inga uppgifter om materialet i importe-
30206: skador som klorföreningar orsakar i atmosfåren        rade förpackningar. Denna utveckling, som bör-
30207: har lindrats bland annat genom förbud mot an-         jade på 1980-talet, fortsätter alltjämt, och då nya
30208: vändning av ett antal kemikalier som innehåller       förpackningar utvecklas, väljs PVC inte längre
30209: klor och förstör ozonskiktet. Som bäst pågår i        som material. Dessutom kan plastförpackningar
30210: nordiskt samarbete en utredning av de organiska       som innehåller klor också ersättas med andra
30211: klorföreningar vars bruk ytterligare bör begrän-      förpackningsmaterial än plaster.
30212: sas.                                                      Förpliktelserna tili återvinning och återbruk
30213:    Klor används också vid tillverkningen av vissa     av förpackningar håller på att skärpas. Inom EG
30214: plaster. Den vanligaste sorten av plast där klor      bereds ett direktiv om förpackningar och för-
30215: ingår är polyvinylklorid (PVC). PVC kan rentav        packningsavfall, som syftar tili att EG-länderna
30216: innehålla flera tiotals viktprocent klor. PVC-för-    skall tillämpa enhetligare praxis vid förpackning
30217: brukningen i Finland uppgår tili ca 50 000 ton        och hantering av förpackningsavfall samtidigt
30218: årligen. Användningen av andra plaster som            som den skadliga belastningen på miljön skall
30219: innehåller klor ligger under 10 procent av PVC-       minskas. Direktivet torde ingå som en del i EES-
30220: förbrukningen.                                        avtalet. Beslut om åtgärder i Finland fattas i ett
30221:    I Finland används PVC främst vid tillverkning      senare skede. Miljöekonomikommissionen har i
30222: av byggnadsprodukter såsom rör och golvbe-            sitt betänkande i november 1993 utrett möjlighe-
30223: läggningar, ytbeläggning på stålskivor och i ka-      terna att använda ekonomiska styrmedel för att
30224: belhöljen. Därutöver används PVC bl.a. i textili-     uppfylla kraven i direktivet. Kommissionen har
30225: er, konstläderprodukter och kontorstillbehör.         föreslagit att förpliktelserna beträffande återvin-
30226: Utom att PVC-produkter tiliverkas i Finland           ning och annat nyttjande åtminstone delvis skall
30227: importeras sådana också.                              uppfyllas genom frivilliga arrangemang. Om så-
30228:    Den årliga användningen av polypropen (PP)         dana inte kommer till stånd, bör Finland enligt
30229: uppgår i Finland tili ca 30 000 ton. Polypropen       kommissionens åsikt tillgripa ekonomiska styr-
30230: används bland annat i förpackningar, hinnor,          medel såsom produkt- eller avfallsavgifter.
30231: askar, snören, fålgar och möbler. Polypropenet           Ett hinder för effektivare tillvaratagning av
30232: har i viss utsträckning ersatt PVC i förpackning-     plastavfallet är att det i allmänhet är ekonomiskt
30233: ar, tejp och etiketter. Användningen av polypro-      olönsamt att ta tili vara plast. Möjligheterna att
30234:                                             1993 vp -   KK 711                                            5
30235: 
30236: effektivera tillvaratagningen av förpacknings-          EES-avtalet. Avsikten är inte att tillåta forbrän-
30237: plastavfall och annat förpackningsavfall under-         ning av osorterat kommunalt avfall, inte heller att
30238: söks som bäst.                                          öka avfallsförbränningen.
30239:    PVC används i vissa tekniska produkter där               Ett statsrådsbeslut under beredning kommer
30240: dess bättre tekniska egenskaper talar för det. Det      att innehålla föreskrifter om hur mycket dioxiner
30241: har tills vidare inte varit möjligt att ersätta PVC i   som får ingå i rökgaser. Detta betyder att avfalls-
30242: plastprodukter som används på sjukhus och i             fOrbränningen i framtiden kommer att förutsätta
30243: hälsovården i övrigt. 1 samband med övervak-            bättre sortering av avfallet, och klorhaltigt avfall
30244: ningen av avfallshanteringen har behandlingen           kommer att behandlas på annat sätt än genom
30245: av sjukhusavfall tagits upp, och bland annat har        fOrbränning. Förbränningen av PVC-plaster i in-
30246: krav på bättre sortering förts fram.                    dustrin har redan påtalats i samband med att
30247:    Det har inte heller varit möjligt att ersätta PVC    miljötillstånd beviljas, och det är i allmänhet inte
30248: med polypropen eller andra plaster som innehål-         tillåtet att bränna PVC-avfall tillsammans med
30249: ler klor i vissa produkter i byggnadsindustrin,         annat avfall.
30250: såsom i rör och ytbeläggning på plattor.                    Miljöministeriet har beslutat att närmare un-
30251:    Olägenheterna av de plastprodukter som inne-         dersöka de produkter där plaster som innehåller
30252: håller klor och som ännu inte har ersatts med           klor alltjämt används och i vilka det vore tekniskt
30253: mindre skadliga produkter förebyggs så mycket           möjligt att ersätta sådana plaster med andra. En
30254: som möjligt genom bättre avfallshantering. Mil-         minskning av användningen av plaster som inne-
30255: jöministeriet bereder som bäst normer för för-          håller klor skall framför allt komma tili stånd
30256: bränning av kommunalt avfall i enlighet med             genom frivilliga arrangemang.
30257:      Helsingforsden 19 januari 1994
30258: 
30259:                                                                        Miljöminister Sirpa Pietikäinen
30260:                                              1993vp
30261: 
30262: Kirjallinen kysymys 712
30263: 
30264: 
30265: 
30266: 
30267:                                  Laakkonen: Maaperän peruskartoitustyön loppuunsaattamisesta
30268: 
30269: 
30270:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30271: 
30272:    Suomen maaperän peruskartoituksesta ovat           Ennakoitu kehitys on kansantalouden ja ym-
30273: tähän saakka huolehtineet Geologian tutkimus-      päristön hoidon kannalta erittäin vahingollista,
30274: keskus (GTK) ja maanmittauslaitos (MML) yh-        koska maaperäkartat kuuluvat tärkeänä osana
30275: teisvastuullisesti. Maamme pinta-alasta on tähän   monen tahon suunnittelutyöhön. Maaperän tun-
30276: mennessä kartoitettu noin kolmannes yhteistyön     teminen on nykyaikana välttämätöntä yhteis-
30277: tuloksena.                                         kunnan kehittämisen, maankäytön järkiperäisen
30278:    Valtion vuoden 1994 talousarvion mukaan         suunnittelun ja ympäristön hoidon kannalta.
30279: MML on luopumassa maaperäkartoituksen yh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30280: teistyöstä vuoden 1995 aikana. Maaperäkartoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30281: tuksen toteuttaminen jäisi näin ollen pelkästään   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30282: GTK:n hoidettavaksi. Tästä olisi seurauksena       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30283: maaperäkartoituksen romahtaminen maassam-
30284: me, koska GTK:n antamien tietojen mukaan sillä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30285: ei ole mahdollisuuksia järjestää lisäresursseja           ryhtyä, jotta keskeneräinen maaperän pe-
30286: maaperäkartoitukseen.                                     ruskartoitus voitaisiin suorittaa loppuun?
30287:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1994
30288:                                         Pirkko Laakkonen
30289: 
30290: 
30291: 
30292: 
30293:  2300321
30294: 2                                       1993 vp -   KK 712
30295: 
30296: 
30297: 
30298: 
30299:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30300: 
30301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sesta on valtionhallinnon tehtäväjaossa annettu
30302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maanmittauslaitokselle, kun sen tehtäväksi on
30303: olette 11 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-     määrätty huolehtiminen yleisistä kartastotehtä-
30304: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vistä. Maaperäkarttatuotanto puolestaan sovel-
30305: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen        tuu huonosti maanmittauslaitoksen yleisten kar-
30306: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 712:       tastotehtävien tuotevalikoimaan, koska kartan
30307:                                                     tärkein tietosisältö liittyy maaperän ominaisuuk-
30308:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      siin, jota käsittelevän tiedon hankinta ja analy-
30309:        ryhtyä, jotta keskeneräinen maaperän pe-     sointi on ensi sijassa Geologian tutkimuskeskuk-
30310:        ruskartoitus voitaisiin suorittaa loppuun?   sen eikä maanmittauslaitoksen tehtäviä.
30311:                                                        Maanmittauslaitoksen yleisten kartastotehtä-
30312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vien voimavarat on pyritty keskittämään kartan
30313: vasti seuraavaa:                                    käyttäjien kiireellisesti tarvitseman, maanmit-
30314:                                                     tauslaitoksen vastuulla olevan, numeerisen
30315:    Maanmittauslaitos on ollut mukana 1:50 000       maastotietoaineiston tuottamiseen. Tämä on
30316: mittakaavaisten ja 1:20 000 mittakaavaisten         edellyttänyt myös tuotevalikoiman selkeyttämis-
30317: maaperäkarttojen tuottamisessa, joiden kysyntä      tä ja järkiperäistämistä, jolloin maaperäkartan
30318: on ollut erittäin vähäistä. Vuonna 1991 myynti      tuottaminen koko maasta yleisenä kartastotehtä-
30319: oli karttalehteä kohden laskettuna vajaat 10 kap-   vänä ei kartan alhaisen käyttöasteen vuoksi ole
30320: paletta, vuonna 1992 alle yksi kappale ja vuonna    enää perusteltua.
30321: 1993 kaksi kappaletta. Jos maaperäkartta halu-         Käynnissä oleva maanmittauslaitoksen maa-
30322: taan tehdä koko maasta, olisivat kustannukset       peräkarttatuotanto suunnataan tuotantosuunni-
30323: nykyhetken hintatasossa arviolta noin 200 milj.     telman mukaisesti siten, että maastotiedon keruu
30324: markkaa.                                            saatetaan loppuun vuoden 1995 kuluessa. Jat-
30325:    Kartta 2000 -tarveselvityksen perusteella ei     kossa maaperäkartan tuottamisessa painotetaan
30326: maaperäkartan tuotantoon ole erityistä tarvetta.    markkinaohjausta, jolloin maaperäkartan tuot-
30327: Kartta 2000 -tarveselvityksen yhteydessä ilmeni,    taminen koko maan kattavaksi edellyttää kysyn-
30328: että kartan käyttäjä tarvitsee jo tällä hetkellä    tää. Maanmittauslaitos voi sitenjatkossakin suo-
30329: eniten numeerista kiinteistörajatietoa ja tarve     rittaa maaperäkarttatöitä tilaustehtävänä, mikä-
30330: muuhun numeeriseen karttatietoon on suuri.          li maaperätiedon tuottajat tai tiedon tarvitsijat
30331:    Vastuu numeerisen kiinteistörajatiedon ja        sellaisen tilauksen tekevät.
30332: yleensäkin numeeristen maastotietojen tuottami-
30333:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1994
30334: 
30335:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
30336:                                           1993 vp -   KK 712                                          3
30337: 
30338: 
30339: 
30340: 
30341:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30342: 
30343:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      således svara får utarbetandet av digital fastig-
30344: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den      hetsgränsinformation och annan digital terräng-
30345: 11 januari 1994 tili vederbörande medlem av           information. Jordartskartor passar däremot inte
30346: statsrådet översänt följande av riksdagsman           särskilt väl in i lantmäteriverkets produkturval,
30347: Laakkonen undertecknade spörsmål nr 712:              eftersom verket främst utför allmänna kartarbe-
30348:                                                       ten och den viktigaste informationen i kartan
30349:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gäller markens beskaffenhet. Det hör främst tili
30350:        ta fOr att den pågående jordartskartlägg-      Geologiska forskningsanstaltens, inte tili lantmä-
30351:        ningen skall bli slutförd?                     teriverkets uppgiftsområde att skaffa fram och
30352:                                                       analysera sådan information.
30353:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Lantmäteriverkets resurser fOr allmänna kart-
30354: anfOra följande:                                      arbeten har i mån av möjlighet koncentrerats på
30355:                                                       produktion av sådan digital terränginformation
30356:     Lantmäteriverket har deltagit i produktioneo      som lantmäteriverket svarar för och som kunder-
30357: av jordartskartor i skala 1:50 000 och 1:20 000.      na omedelbart behöver. Detta har också krävt en
30358: Efterfrågan på dylika kartor har varit mycket         klarläggning och rationalisering av produkturva-
30359: liten. Försäljningen per kartblad var 1991 knap-      let, varför utarbetandet av en jordartskarta för
30360: pa tio exemplar och 1992 under ett exemplar och       hela landet som ett allmänt kartarbete inte längre
30361: 1993 två exemplar. Kostnadema för enjordarts-         är motiverat på grund av kartans ringa använd-
30362: karta som omfattade hela landet skulle enligt         ning.
30363: gällande prisnivå uppgå tili ca 200 milj. mk.             Lantmäteriverkets nuvarande produktion av
30364:     Enligt behovsutredningen "Kartta 2000" finns      jordartskartor organiseras enligt produktions-
30365: det inget speciellt behov av att producera jord-      planen så att insamlingen av terränginformation
30366: artskartor. 1 samband med utredningen har det         upphör under 1995. 1 fortsättningen styrs pro-
30367: framgått att de som använder kartor redan nu          duktioneo av jordartskartor huvudsakligen av
30368: behöver främst digital fastighetsgränsinforma-        marknaden, vilket betyder att framställningen av
30369: tion och att det rent allmänt finns ett stort behov   en jordartskarta som täcker hela landet förutsät-
30370: av digitala kartdata.                                 ter efterfrågan. Lantmäteriverket kan således
30371:     Enligt uppgiftsfördelningen inom statsfårvalt-    även i framtiden utarbeta jordartskartor, om de
30372: ningen är det lantmäteriverkets uppgift att sköta     som producerar eller behöver information om
30373: allmänna kartarbeten och lantmäteriverket skall       jordarter beställer sådana.
30374: 
30375:      Helsingforsden 21 januari 1994
30376: 
30377:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
30378:                                                1993 vp
30379: 
30380: Kirjallinen kysymys 713
30381: 
30382: 
30383: 
30384: 
30385:                                   Laakkonen: Työtulojen ja opintosuoritusten vaikutuksesta opiskeli-
30386:                                      joiden opintososiaalisten etuuksien määrään
30387: 
30388: 
30389:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30390: 
30391:    Työtulot pienentävät opiskelijalle maksettavia    saanut monen opiskelijan luopumaan osa-aika-
30392: tukia, jos ne ylittävät opintorahan ja lainan koh-   työstä opiskelun rinnalla, mikä taas on vaikeutta-
30393: dalla kuukausittain 1 700 markkaa, asumislisän       nut erityisesti perheellisten ja velkaisten opiskeli-
30394: kohdalla 2 400 markkaa.                              joiden asemaa. Entistä tärkeämpää olisikin huo-
30395:    Jokainen 1 700 markkaa ylittävä täysi 200         mioida pientä tuloa saavien kohdalla opintosuo-
30396: markkaa pienentää opintorahaa 10 prosentilla,        ritusten määrä, jolloin ahkeraa opiskelijaa ei ran-
30397: opintolainan kohdalla jokainen täysi 300 mark-       gaistaisi nykyisellä tavalla työn tekemisestä opis-
30398: kaa alentaa myönnettävää opintolainaa vastaa-        kelun rinnalla.
30399: valla prosentilla. Asumislisää jokainen 2 400           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30400: markan tulorajan ylittävä täysi 300 markkaa pie-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30401: nentää niin ikään 10 prosentilla.                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30402:    Erään laskelman mukaan tästä seuraa, että         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30403: jos opiskelija saa opintorahan ja täyden asumis-
30404: lisän ohella 1 899 markkaa työtuloja kuukau-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
30405: dessa, on hänen yhteenlaskettu bruttoansionsa                opiskelun rinnalla tehtävästä osa-aika-
30406: (työtulot + opintososiaaliset edut) hieman suu-              työstä voisi olla opiskelijalle myös talou-
30407: rempi kuin silloin, jos hän opintorahan ja täy-              dellista hyötyä ja että pientä palkkaa
30408: den asumislisän lisäksi saisi 3 899 markkaa työ-             saavien opiskelijoiden kohdalla opinto-
30409: tuloa kuukaudessa.                                           sosiaalisten etuuksien myöntämisessä ny-
30410:    Opintososiaalisten tukien voimakas vähenty-               kyistä ratkaisevampaa olisi saavutettujen
30411: minen varsin pientenkin työtulojen myötä on                  opintosuoritusten määrä?
30412: 
30413:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1994
30414: 
30415:                                           Pirkko Laakkonen
30416: 
30417: 
30418: 
30419: 
30420: 2300321
30421: 2                                          1993 vp -   KK 713
30422: 
30423: 
30424: 
30425: 
30426:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30427: 
30428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         opintotukikuukausien aikana ylittävät 1 700
30429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          markkaa, opintotuki alenee asteittain siten, että
30430: olette 11 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-        tulojen ollessa yli 4 000 markkaa on mahdollista
30431: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       saada vain asumislisää, jota puolestaan ei myön-
30432: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pirkko Laak-        netä enää tulojen ollessa vähintään 5 500 mark-
30433: kosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kaa kuukaudessa.
30434: 713:                                                      Toisaalta opiskelija voi nykyjärjestelmässä
30435:                                                        olla käyttämättä opintotukea työssäolokuukau-
30436:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta      sina, jolloin niiden aikana ansaitut tulot eivät
30437:          opiskelun rinnalla tehtävästä osa-aika-       myöskään vaikuta muiden kuukausien opintotu-
30438:          työstä voisi olla opiskelijalle myös talou-   keen.
30439:          dellista hyötyä ja että pientä palkkaa           Opiskelijaperheiden kohdalla opintotuki-
30440:          saavien opiskelijoiden kohdalla opinto-       uudistus on muuttanut tilannetta siten, että puo-
30441:          sosiaalisten etuuksien myöntämisessä ny-      lison taloudellista asemaa ei enää oteta huo-
30442:          kyistä ratkaisevampaa olisi saavutettujen     mioon, jolloin toinen puolisoista voi välillä olla
30443:          opintosuoritusten määrä?                      työssä ja toinen samanaikaisesti keskittyä opin-
30444:                                                        toihin ilman, että puolison tulot alentavat hänen-
30445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kin opintotukeaan.
30446: vasti seuraavaa:                                          Opintotukea myönnettäessä otetaan huo-
30447:                                                        mioon omiin tuloihin perustuvan taloudellisen
30448:     Opintotukiuudistus käynnistyi korkeakoulu-         tarveharkinnan lisäksi myös opintomenestys.
30449: opiskelijoita koskevana vuonna 1992. Hakijan           Runsas työssäolo hidastaa usein opintoja. Opin-
30450: omien tulojen perusteella tapahtuvaa tarvehar-         totukea myönnetään ylemmän korkeakoulutut-
30451: kintaa tiukennettiin silloin. Tarveharkinta on         kinnon suorittamiseen enintään 55 kuukauden
30452: eduskunnan hyväksymän opintotuen kokonais-             ajan, joka monilla aloilla edellyttää varsin tiivistä
30453: uudistuksen yhteydessä tarkoitus pitää nykyisel-       opiskelua.
30454: lä tasolla ja ulottaa vastaava tarveharkinta myös         Opetusministeriö katsoo, että edelleen on pe-
30455: muihin kuin korkeakouluopiskelijoihin.                 rusteltua suunnata opintotuki niille opiskelijoille,
30456:     Opintotukiuudistusta toteutettaessa oli lähtö-     joiden toimeentulon turvaamiseen opintotuki on
30457: kohtana turvata mahdollisuus tehokkaaseen,             välttämätön. Kun tarveharkinnassa ei oteta huo-
30458: päätoimiseen opiskeluun. Tästä syystä ja osittain      mioon ansiotuloja niiltä kuukausilta, joina opis-
30459: myös käytettävän määrärahan niukkuuden                 kelija ei ole käyttänyt opintotukea, opiskelijoilla
30460: vuoksi tulojen perusteella tapahtuva tarvehar-         on riittävän joustava mahdollisuus saada tuntu-
30461: kinta on opintotukea myönnettäessä varsin tiuk-        maa työelämään myös opiskeluaikana.
30462: ka. Kun opiskelijan omat keskimääräiset tulot
30463: 
30464:        Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1994
30465: 
30466:                                                                 Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
30467:                                          1993 vp -   KK 713                                             3
30468: 
30469: 
30470: 
30471: 
30472:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30473: 
30474:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     minskar studiestödet gradvis så att när inkom-
30475: ger har Ni, Herr Ta1man, Er skrivelse med av den     sterna överstiger 4 000 mark, är det endast möj-
30476: 11 januari 1994 tili vederbörande medlem av          ligt att få bostadstillägg, vilket inte mera beviljas
30477: statsrådet översänt följande av riksdagsman          när inkomstema överstiger 5 500 mark i måna-
30478: Pirkko Laakkonen undertecknade spörsmål nr           den.
30479: 713:                                                    Å andra sidan kan en studerande i nu gällande
30480:                                                      system låta bli att komma i åtnjutande av studie-
30481:           Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-       stöd under de månader han förvärvsarbetar var-
30482:        der att deltidsarbete vid sidan av studier-   vid inkomstema under denna tid inte heller på-
30483:        na även kan vara av ekonomisk nytta för       verkar studiestödet under de övriga månadema.
30484:        de studerande, och att mängden slutförda         1 fråga om studerande familjer har studiestöds-
30485:        studieprestationer blir av mera avgörande     reformen ändrat situationen på så sätt att makens
30486:        betydelse för studerande med en liten lön     ekonomiska ställning inte mera beaktas, varvid
30487:        när studiesociala förmåner beviljas?          den ena maken emellanåt kan förvärvsarbeta och
30488:                                                      den andra samtidigt kan koncentrera sig på studi-
30489:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ema utan den ena makens inkomster minskar
30490: anföra följande:                                     hans studiestöd.
30491:                                                         När studiestöd beviljas tas även hänsyn tili
30492:    Studiestödsreformen igångsattes 1992 och          studieframgångama i tillägg tili behovsprövning-
30493: gällde då högskolestuderande. Behovsprövning-        en på basis av de egna inkomstema. Mycket för-
30494: en på basis av den sökandes egna inkomster           värvsarbete förlänger ofta studiema. För högre
30495: skärptes då. 1 samband med den av riksdagen          högskoleexamen beviljas studiestöd under högst
30496: godkända totalreformen av studiestödet var av-       55 studiemånader, vilket inom många områden
30497: sikten att behovsprövningen skulle bibehållas på     förutsätter rätt intensiva studier.
30498: nuvarande nivå och att motsvarande behovs-              Undervisningsministeriet anser att det fortfa-
30499: prövning även skulle utvidgas tili att omfatta       rande är motiverat att inrikta studiestödet på
30500: andra än högskolestuderande.                         sådana studerande för vilkas utkomst studiestöd
30501:    När studiestödsreformen genomfördes var ut-       är nödvändigt. När förvärvsinkomstema vid be-
30502: gångspunkten att trygga möjligheten tili heltids-    hovsprövningen inte beaktas i fråga om de måna-
30503: studier. Därför och delvis på grund av knappa        der under vilka den studerande inte åtnjuter stu-
30504: resurser är behovsprövningen på basis av inkom-      diestöd, har de studerande tillräckligt smidiga
30505: stema rätt sträng när studiestöd beviljas. När den   möjligheter att komma i kontakt med arbetslivet
30506: studerandes egna genomsnittliga inkomster un-        även under studietiden.
30507: der studiemånadema överstiger 1 700 mark,
30508:      Helsingforsden 21 januari 1994
30509: 
30510:                                                                Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
30511:                                                1993 vp
30512: 
30513: Kirjallinen kysymys 714
30514: 
30515: 
30516: 
30517: 
30518:                                   Laakkonen: Muikkukadon syiden selvittämisestä
30519: 
30520: 
30521: 
30522:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30523: 
30524:     Itä-Suomi on maamme järvirikkainta aluetta       le. Kuitenkin tilastojen valossa on osoitettavissa
30525: ja muikku alueen arvokkain kala. Sen pyynti on       troolauksen vaikutus muikkukantojen pienene-
30526: antanut paikallisille asukkaille mahdollisuuden      miseen.
30527: pieniin lisäansioihin ja vaihtelua kotitalouksien        Ennakkopäätöksiin vedoten on alemmissa oi-
30528: ruokapöytään. Kehitys on kuitenkin johtanut sii-     keusistuimissa tehty kalastuskunnille kielteisiä
30529: hen, että nykyisin muikkua saa kaupoista hyvin       päätöksiä ja rahastettu kalastuskuntia niiden
30530: satunnaisesti, sen vähittäismyyntihinta on kym-      troolaukselle asettamien rajoitusten vuoksi. On
30531: menessä vuodessa noussut 5-10-kertaiseksi ja         myös väitetty, että yksittäinen kalastaja on voi-
30532: yhä harvemmat kalastajat saavat pyynnistä tulo-      nut voittaa jutun usein jopa siksi, että kalastus-
30533: ja. Vuodesta 1979 vuoteen 1990 sisävesiemme          kunnan kokouksen pöytäkirjaan ei ole merkitty
30534: ammattikalastajista on n. 40 %joutunut lopetta-      päätöksen perusteita eli on tehty vain pelkkä pää-
30535: maan kalastuksen kannattamattomana.                  tösasiakirja.
30536:     Sisävesiemme ammattikalastuksen muikku-              Kalastusasioihin perehtyneet katsovat myös,
30537:  saaliit laskivat vuosien 1980-1985 tasosta vuo-     että on muodostunut alan tutkijoiden tiimi,
30538:  teen 1990mennessän. 60%. Tuoreimpia tietoja ei      joka puolustaa troolausta ja vetoaa toistensa te-
30539: jostain syystä julkisuuteen ole tuotu. Kiistan ai-   kemiin tutkimuksiin. Kuitenkaan tutkimuksissa
30540:  heeksi on muodostunut troolaus ja sen vaikutus      muikkukarlolle ja luonnolliselle kannanvaihte-
30541:  muikkukantojen vaihteluun. Troolaus näyttää         lulle ei ole löytynyt vakuuttavaa yhteyttä, ja täl-
30542:  nuorentavan muikkukantoja liiaksi, ja parantu-      lä hetkellä kaikkien troolattujen muikkuvesien
30543:  neen ravintotilanteen vuoksi nopeammin kasva-       kannat ovat heikkoja Oulujärvi ja Inarinjärvi
30544:  va muikku näyttää joutuvan liian aikaisin pyy-      mukaan lukien.
30545:  dyksiin ja sitä kautta myös sen lisääntyminen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30546:  häiriintyy.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30547:     Tehdyt kuolleisuustutkimukset osoittavat,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30548:  että troolauksen kohteeksijoutuvasta, ensimmäi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30549:  sellä kasvukaudellaan olevasta ns. hottamuikus-
30550:  ta kuolee vetonopeudesta ja vetoajankohdasta                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30551:  riippuen 20-90 %. Jos tämä kuolleisuus syntyisi            siin, jotta muikkukadon syistä tehtäisiin
30552:  luonnollista tietä, se näkyisi mm. taimenen pa-            puolueeton selvitys ja sen mukaiset johto-
30553:  rantuneena kasvunopeutena.                                 päätökset, jotta jo äärimmäisiä piirteitä
30554:      Kalastuskunnat ovat muikkukantojen vähen-              saaneet troolikalastuskiistat saataisiin
30555:  tyessä lähteneet rajoittamaan troolausta. Oi-              loppumaan ja rauha sisävesillemme, ja
30556:  keusistuimiin vietyjen riitatapausten johdosta on             voisiko Hallitus harkita avorysien
30557:  voitu todeta, että kalastuskuntia ei uskota. Hei-          käyttöönottoa verkko- ja nuottapyynnin
30558:  dän olisi pitänyt pystyä todistamaan, että nimen-          ohella ammattimaisessa muikunkalas-
30559:  omaan troolaus on vahingollista muikkukannoil-             tuksessa?
30560: 
30561:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1994
30562: 
30563:                                           Pirkko Laakkonen
30564: 
30565: 
30566: 
30567: 2300321
30568: 2                                        1993 vp -   KK 714
30569: 
30570: 
30571: 
30572:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30573: 
30574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Väite, että troolipyynti nuorentaa muikku-
30575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kantoja liiaksi ja olisi siten haitallinen kannoille,
30576: olette 11 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-      perustunee oletuksiin, joita ei ole näytetty toteen.
30577: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvessä pyydetään en-
30578: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen         nen ensimmäistä kutua noin 95% kaloista ja
30579: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 714:        usein säännöllisen kahden vuoden jakson järvissä
30580:                                                      70-90% kaloista (esim. Karjalan Pyhäjärvi,
30581:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       Onkamo). Myöskään kutevan kannan koolla ja
30582:        siin, jotta muikkukadon syistä tehtäisiin     syntyväHä vuosiluokalla ei ole selvää yhteyttä.
30583:        puolueeton selvitys ja sen mukaiset johto-    Tunnetaan tapauksia, joissa "troolausjärvessä"
30584:        päätökset, jotta jo äärimmäisiä piirteitä     lähes olemattomaksi väitetystä kutukannasta on
30585:        saaneet troolikalastuskiistat saataisiin      syntynyt poikkeuksellisen vahvoja vuosiluokkia
30586:        loppumaan ja rauha sisävesillemme, ja         (esim. Puulavesija Oulujärvi).
30587:           voisiko Hallitus harkita avorysien            Olosuhteista riippuen 20-90 % troolin perän
30588:        käyttöönottoa verkko- ja nuottapyynnin        läpi tulleista nuorista muikuista saattaa meneh-
30589:        ohella ammattimaisessa muikunkalas-           tyä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta, kuinka
30590:        tuksessa?                                     suuri osa järven nuorista muikuista joutuu kesän
30591:                                                      kuluessa trooliin ja tuhoutuu sitä kautta.
30592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Maassamme on paraikaa meneillään useita
30593: vasti seuraavaa:                                     puolueettomia tutkimuksia muikkukantojen
30594:                                                      vaihteluista ja niiden syistä sekä troolauksen vai-
30595:    Muikkukantojen vaihtelu on pitkään tunnettu       kutuksesta muikkukantoihin. Useimmissa ta-
30596: luonnonilmiö. Muikkukannat ovat vaihdelleet          pauksissa kalastusriidoissa on kuitenkin kysy-
30597: kautta aikojen kaikissa muikkuvesissä ja tulevat     mys saaliin jaosta eri kalastajaryhmien kesken.
30598: ilmeisesti aina vaihtelemaan. Kalataloustilasto-     Pelkästään kannan tilan ja kehitysennusteen si-
30599: jen valossa ei ole osoitettavissa troolauksen vai-   sältävästä tutkimustiedosta ei tuollaisessa tilan-
30600: kutusta muikkukantojen pienenemiseen. Itä-           teessa ole juurikaan hyötyä. Riista- ja kalatalou-
30601: Suomea viime vuosina kohdannut muikkukato            den tutkimuslaitoksessa onkin suunnitteilla tut-
30602: on esiintynyt yhtä lailla niissä järvissä missä on   kimusohjelma, jossa selvitetään eri intressipiirien
30603: troolattu kuin niissä missä ei ole troolattu.        asenteisiin vaikuttavat tekijät ja kalastusriitojen
30604:     Muikkukantojen vaihtelun syitä on tutkittu       taustat. Tavoitteena on esittää paikalliseksi pää-
30605: voimaperäisesti jo vuosikymmenten ajan, mutta        töksentekopohjaksi ratkaisumalli, jossa kaikkien
30606: kaikista vaikutusmekanismeista ei olla täysin sel-   osapuolten näkemykset voitaisiin ottaajärkeväl-
30607: villä. Muikkukannan kehitykseen vaikuttavat          lä tavalla huomioon.
30608: olennaisesti myös muut kalalajit, jotka puoles-         Muikun ammattimainen kalastus sisävesis-
30609: taan ovat muuttuvan kalastuksen ja ympäristön        sämme on tärkeä maaseutuelinkeino, koska mui-
30610: vaikutusten kohteena. Säännöllisen vuorovuosi-       kulla on voimakas kysyntä. Pelkkien mielikuvien
30611: vaihtelun tekijät tunnetaan jo melko hyvin. Var-     pohjalta ei ole järkevää tuomita tiettyä pyydystä
30612: sinaisen muikkukadon syistä on esitetty hypotee-     käyttäviä kalastajia hyödynnettävän resurssin
30613: seja,joiden testaus luonnosta kerättyjen aineisto-   vaarantamisesta. Tarvitaan järvialuekohtaista
30614: jen avulla on menossa. Tämänhetkisen tiedon          harkintaa siitä, miten kalastus on parasta järjes-
30615: valossa näyttää siltä, että muikkukadot johtuvat     tää niin, että muikkukantojen uusiutuminen ja eri
30616: pääsääntöisesti kalalajien runsaussuhteissa ta-      kalastajaryhmien kalastusmahdollisuudet turva-
30617: pahtuvista suurista muutoksista, joiden perus-       taan.
30618: syynä ovat ympäristötekijät (mm. sää). Esimer-          Lopuksi todettakoon, että kalastuslainsää-
30619: kiksi runsastuneiden vähäarvoisten kalojen mer-      däntö ei estä avorysän käyttöä ammattimaisessa
30620: kitys muikkukantoihin voi joillakin alueilla olla    muikunkalastuksessa.
30621: niin suuri, että ne estävät muikkukannan voimis-
30622: tumisen.
30623:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1994
30624: 
30625:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
30626:                                             1993 vp -    KK 714                                             3
30627: 
30628: 
30629: 
30630: 
30631:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
30632: 
30633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         beståndens riklighet för olika fiskarter. Grundor-
30634: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den         saken tili dessa förändringar står att firma i miljö-
30635: 11 januari 1994 tili vederbörande medlem av              faktorer (bl.a. väderleken). Så kan t.ex. inverkan
30636: statsrådet översänt följande av riksdagsman              av ökade bestånd av mindre värdefull fisk på
30637: Laakkonen undertecknade spörsmål nr 714:                 siklöjbestånden inom vissa områden vara så stor,
30638:                                                          att den sätter stopp för siklöjstammens tillväxt.
30639:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-              Påståendet att trålfisket föryngrar siklöjstam-
30640:         ta för att få till stånd en opartisk utred-      marna för mycket och sålunda skulle ha negativa
30641:         ning av orsakerna tili siklöjbeståndets          effekter på dessa stammar grundar sig på anta-
30642:         minskning samt vederbörliga slutledning-         ganden som inte har dokumenterats. I t.ex. Py-
30643:         ar av resultatet för att sålunda få ett slut     häjärvi i Säkylä kommun fångas cirka 95 r1o av
30644:         på trålfiskestridigheterna, som redan fått       fisken före den första lektiden och 75-90% av
30645:         drag av ytterlighet, och friden återställd       fisken i insjöar med regelbundna tvåårsperioder
30646:         på våra insjövatten, och                         fångas likaså ofta före den första lektiden (t.ex.
30647:            kan Regeringen överväga möjligheten           Pyhäjärvi i Onkamo i Karelen). Det finns inte
30648:         att vid sidan av fiske med nät och not           heller någon klar korrelation mellan det lekande
30649:         börja använda öppen ryssja vid yrkesmäs-         beståndets storlek och den årsklass som kläcks.
30650:         sig fångst av siklöja?                           Man känner tili fall där ett påstått så gott som
30651:                                                          obefintligt lekbestånd i en "trålningssjö" har pro-
30652:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ducerat exceptionellt kraftiga årsklasser (t.ex.
30653: anföra följande:                                         Puutavesi och Ule träsk).
30654:                                                              Beroende på förhållandena kan 20-90% av
30655:    Att siklöjbeståndens storlek varierar är ett se-      de unga siklöjor som slunkit igenom trålen för-
30656: dan länge känt naturfenomen. Siklöjbestånden             gås. Tillsvidare känner man i alla fall inte tili hur
30657: har genom tiderna varierat i samtliga siklöjvatten       stor del av de unga siklöjorna i en insjö som
30658: och kommer sannolikt alltid att göra så. Den             möjligen under sommarens lopp fångas upp av
30659: förda fiskeristatistiken ger inte belägg för att trål-   trålen och den vägen går sin undergång tili mötes.
30660: ningen påverkar siklöjbestånden negativt. Såväl              I vårt land pågår som bäst ett flertal opartiska
30661: trålade insjöar som insjöar där det inte trålats har     undersökningar av siklöjbeståndens variationer
30662: drabbats på samma sätt av den minskning av               och orsakerna tili dem samt trålningens inverkan
30663: siklöjbest~p.den som under de senaste åren före-         på siklöjbestånden. Vid stridigheter om fisket är
30664: kommit i Ostra Finland.                                  det i alla fall oftast fråga om delandet av fångsten
30665:     Orsakerna tili siklöjbeståndens variationer har      mellan olika fiskargrupper· ngar. I en sådan situa-
30666: redan under flera tiotals år varit föremål för in-       tion gör inte forskning'>ft}k .a om enbart tillstånd
30667: tensiv forskning, men fortfarande är man in te helt      och utvecklingsprognoser ~·ör beståndet just nå-
30668: på det klara med alla de mekanismer som ligger           gon nytta. Av denna orsak arbetar Vilt- och fiske-
30669: bakom variationerna. Siklöjbeståndens utveck-            riforskningsinstitutet fcr närvarande med ut-
30670: ling påverkas även väsentligt av andra fiskarter,        veckling av ett forskningsprogram, som omfattar
30671: som igen för sin del påverkas av ändringar i fisket      en utredning av de faktorer som påverkar olika
30672: och miljön. Faktorerna bakom den regelbundna             intressegruppers attityder samt av bakgrunden
30673: årsväxlingen kärmer man däremot till relativt            tili fiskestridigheter. Målet är att presentera en
30674: bra. Man har även presenterat vissa hypoteser om         lösningsmodell som kan tjäna som grund för ett
30675: orsakerna till själva minskningen i siklöjbestån-        lokalt beslutsfattande och som beaktar samtliga
30676: den. För närvarande utförs testningar av dessa           parters synpunkter på ett förnuftigt sätt.
30677: med hjälp av i naturen insamlat materia!. I ljuset           Det yrkesmässigt bedrivna fisket av siklöja i
30678: av idag tillgängliga fakta förefaller det som om         våra insjövatten är en viktig form av näring på
30679:  siklöjstammarnas minskning i första hand skulle         landsbygden, för efterfrågan på siklöja är mycket
30680: bero på stora förändringar i relationerna mellan         god. Att utan annan utgångspunkt än föreställ-
30681: 4                                        1993 vp -   KK 714
30682: 
30683: ningar döma fiskare som använder ett visst           olika fiskargruppernas fiskemöjligheter skall
30684: fangstredskap för att äventyra en nyttoresurs kan    kunna tryggas.
30685: inte vara förnuftigt. Vad som krävs är en skild         Slutligen kan konstateras, att fiskelagstift-
30686: prövning för varje insjöområde av hur fisket ord-    ningen inte ställer några hinder för användning
30687: nas bäst för att siklöjbeståndens förnyelse och de   av öppen ryssja vid yrkesmässig fångst av siklöja.
30688: 
30689:      Helsingforsden 27 januari 1994
30690: 
30691:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
30692:                                                1993 vp
30693: 
30694: Kirjallinen kysymys 715
30695: 
30696: 
30697: 
30698: 
30699:                                   Vuoristo: Kalastusasetuksen muuttamisesta
30700: 
30701: 
30702: 
30703:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30704: 
30705:     Eduskunta hyväksyi keväällä 1993 kalastus-       että edellytykset sivuelinkeinona harjoitettavalle
30706: lain 6 §:n muuttamisen Eta-lainsäädäntöön so-        kalastukselle säilyvät. (Tämä ponsi perustuu
30707: veltuvaksi. Muutos oli helppo hyväksyä siltä osin    mm. Pohjanlahden rannikon kalastuksen osalta
30708: kuin se perustui Eta-sopimukseen.                    saatuun selvitykseen, jossa on todettu kalastami-
30709:     Mutta samassa yhteydessä lisättiin myös          sen perustuvan perinteisesti muun ammatin ohel-
30710: kalastuslain 6 §:ään neljäs momentti, jolla rajoi-   la harjoitettuun osa-aikakalastukseen.)
30711: tetaan ammattimaisten pyydysten käyttöä ylei-           Nytjoulukuun 22 päivänä 1993 annetulla ase-
30712: sellä vesialueelia meressä ja Suomen kalastusvyö-    tuksella määritetään ammattikalastaja ja ammat-
30713: hykkeellä muiden kuin ammattikalastajien osal-       tipyydykset siten, ettei mikään eduskunnan edel-
30714: ta.                                                  lyttämistä ponsista toteudu. On todella uskoma-
30715:     Tämä neljäs momentti aiheutti paljon keskus-     tonta, miten eduskunnan ilmaisema tahto voi-
30716: telua eduskunnan täysistunnossa ja oli erittäin      daan jättää tyystin huomioon ottamatta.
30717: ongelmallinen maa- ja metsätalousvaliokunnan-           Asetusta on välittömästi muutettava eduskun-
30718: kin ratkaistavaksi. Valiokunta keskusteli asiasta    nan tahtoa vastaavaksi ja erityisesti on kiinnitet-
30719: pitkään ja kuuli lukuisaajoukkoa asiantuntijoi-      tävä huomiota Pohjanlahden perinteisesti muun
30720: ta. Valiokunta ei löytänyt yhteisymmärrystä.         ammatin ohella tapahtuvan osa-aikakalastuksen
30721: Mietintö sisältääkin vastalauseen.                   turvaamiseen, mikä nyt estettäisiin kokonaan.
30722:     Loppujen lopuksi kalastuslain 6 §:n neljäs mo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30723: mentti hyväksyttiin eduskunnassa kolmen ponsi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30724: lausuman kera:                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30725:     - ensimmäisessä edellytetään, että hallitus      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30726: ryhtyy toimenpiteisiin ammattikalastajien kalas-
30727: tusrekisterin luomiseksi,                                      Milloin Hallitus muuttaa kalastusase-
30728:     - toisessa ponnessa edellytetään, että lain             tuksen (22.12.1993) vastaamaan edus-
30729: täytäntöönpanossa huolehditaan siitä, ettei am-             kunnan kalastuslain 6 §:n hyväksymisen
30730: mattikalastuksen harjoittamiseen ryhtyminen                 yhteydessä ilmaisemaa tahtoa, ja
30731: esty,ja                                                        määrääkö Hallitus kalastuslain 6 §:n 4
30732:     - kolmannessa edellytetään, että lakia sovel-           momentin osalle ylimenokauden asetuk-
30733: lettaessa ammattikalastaja määritellään siten,              sen muuttamiseen asti?
30734:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1994
30735: 
30736:                                            Raimo Vuoristo
30737: 
30738: 
30739: 
30740: 
30741: 2300321
30742: 2                                          1993 vp -   KK 715
30743: 
30744: 
30745: 
30746: 
30747:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30748: 
30749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Toisessa pannessaan eduskunta edellyttää,
30750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          että lain täytäntöönpanossa huolehditaan siitä,
30751: olette 12 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-        ettei ammattikalastuksen harjoittamiseen ryhty-
30752: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       minen esty. Kalastusasetukseen otetut säännök-
30753: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vuoriston           set eivät millään tavoin rajoita ammattikalastuk-
30754: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 715:          seen ryhtymistä.
30755:                                                           Kolmannessa pannessaan eduskunta edellyt-
30756:            Milloin Hallitus muuttaa kalastusase-       tää, että lakia sovellettaessa ammattikalastaja
30757:         tuksen (22.12.1993) vastaamaan edus-           määritellään siten, että edellytykset sivuelinkei-
30758:         kunnan kalastuslain 6 §:n hyväksymisen         nona harjoitettavalle kalastukselle säilyvät. Ka-
30759:         yhteydessä ilmaisemaa tahtoa, ja               latalouslainsäädäntöä sovellettaessa ammattika-
30760:            määrääkö Hallitus kalastuslain 6 §:n 4      lastajana on pidetty henkilöä, joka kalastusta
30761:         momentin osalle ylimenokauden asetuk-          harjoittaen saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa
30762:         sen muuttamiseen asti?                         tai olennaisen osan siitä. Ammattikalastaja-käsi-
30763:                                                        te on vakiintunut tällaiseksi jo 1970-luvulla hin-
30764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tatukilain, kalatalouden korkotukilain ja kalas-
30765: vasti seuraavaa:                                       tusvakuutuslain nojalla toimittaessa. Olennaise-
30766:                                                        na osana on pidetty vähintään 30 %:n suuruista
30767:    Eduskunta edellyttää ensimmäisessä ponnes-          osaa kokonaistuloista. Kalastusasetuksessa ei ole
30768: saan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ammat-      poikettu tästä vakiintuneesta käytännöstä, joten
30769: tikalastajien kalastusrekisterin luomiseksi, joko      asetus mahdollistaa sivuelinkeinona harjoitetta-
30770: käytössä olevaa merialueen ammattikalastajien          van kalastuksen.
30771: rekisteriä kehittämällä tai luomalla kokonaan             Lainsäädännön soveltamisessa on lähtökoh-
30772: uusi rekisteri. Ammattikalastajarekisterin perus-      tana pidetty sitä, että ammattikalastajia koske-
30773: tamismahdollisuuksia on jo selvitelty, mutta käy-      vat määritelmät lainsäädännön eri osa-alueilla
30774: tännön kannalta hyödyllistä rekisteriä ei ole löy-     ovat samat. Kalatalouden tukilainsäädäntöä on
30775: detty. Euroopan unionin yhteinen kalastuspoli-         tarkoitus tarkistaa eduskunnalle vielä tänä ke-
30776: tiikka edellyttää kalastusaluksia koskevan lisens-     väänä annettavana esityksellä. Tässä yhteydessä
30777: sijärjestelmän luomista. Tämä lisenssijärjestelmä      joudutaan ratkaisemaan, onko sivuammattika-
30778: palvellee samaa tarkoitusta kuin ammattikalasta-       lastajan tuloja koskeva vaatimus liian korkea.
30779: jarekisteri. Järjestelmän valmistelu aloitetaan vie-   Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut,
30780: lä tänä vuonna ja tarkoituksena on kytkeä siihen       että tulorajavaatimuksen alentaminen näyttää
30781: ammattikalastusrekisteriin liittyvät tarpeet.          aiheelliselta.
30782: 
30783:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1994
30784: 
30785:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
30786:                                           1993 vp -   KK 715                                            3
30787: 
30788: 
30789: 
30790: 
30791:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
30792: 
30793:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hindras vid verkställigheten av lagen. De stad-
30794: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den      ganden som intagits i fiskeförordningen begrän-
30795: 12 januari 1994 tili vederbörande medlem av           sar inte på något sätt möjlighetema att börja
30796: statsrådet översänt följande av riksdagsman           bedriva yrkesmässigt fiske.
30797: Vuoristo undertecknade spörsmål nr 715:                   I sin tredje kläm förutsätter riksdagen att be-
30798:                                                       greppet yrkesfiskare defmieras på ett sådant sätt
30799:           När ändrar Regeringen fiskeförord-          vid tillämpning av lagen, att förutsättningama
30800:        ningen (22.12.1993) så att den motsvarar       för bedrivande av fiske som binäring bibehålls.
30801:        riksdagens i samband med antagandet av         Vid tillämpning av fiskerilagstiftningen har per-
30802:        fiskelagens 6 § uttalade vilja, och            son, som erhåller sin huvudsakliga utkomst eller
30803:           besluter Regeringen om en övergångs-        en väsentlig del därav av fiske, ansetts vara yrkes-
30804:        period för 4 mom. i fiskelagens 6 §tili dess   fiskare. Denna tolkning av begreppet yrkesfiska-
30805:        förordningen ändras?                           re har varit vedertagen ända sedan 1970-talet i
30806:                                                       tillämpningen av prisstödslagen, fiskerinäringens
30807:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         räntestödslag och fiskeriförsäkringslagen. Såsom
30808: anföra följande:                                      ett väsentligt kriterium för en yrkesfiskare har
30809:                                                       ansetts vara att minst 30 % av de totala inkom-
30810:    Riksdagen förutsätter i sin första kläm, att       stema härrör från fisket. I fiskeriförordningen
30811: regeringen vidtar åtgärder för att grunda ett fis-    har inte något avsteg från denna vedertagna prax-
30812: keregister för yrkesfiskare, antingen genom att       is gjorts och förordningen möjliggör därför bedri-
30813: utveckla det register för fiskare inom havsområ-      vande av fiske som binäring.
30814: det som nu är i bruk eller genom att bygga upp ett        En utgångspunkt för tillämpningen av lagstift-
30815: helt nytt register. Möjlighetema att grunda ett       ningen har varit, att definitioneroa för yrkesfis-
30816: register för yrkesfiskare har utretts, men ett i      kare skall vara desamma inom olika delområden
30817: praktiken användbart register har inte påträffats.    av lagstiftningen. Avsikten är att ännu under
30818: Den för Europeiska U nionen gemensamma fis-           inkommande vår förelägga riksdagen en proposi-
30819: kepolitiken förutsätter att ett licenssystem för      tion gällande justering av lagstiftningen om stöd-
30820: fiskefartyg upprättas. Detta licenssystem tjänar      former för fiskerinäringen. I det sammanhanget
30821: samma ändamål som ett yrkesfiskarregister. Be-        kommer frågan om kravet på inkomster från
30822: redningen av systemet inleds ännu under detta år      fiske för en yrkesfiskare med fisket som binäring
30823: och avsikten är att sammankoppla tili yrkesfis-       är för högt att prövas. Enligt jord- och skogs-
30824: karregistret knutna behov med licenssystemet.         bruksministeriets bedömning förefaller en sänk-
30825:    I sin andra kläm förutsätter riksdagen, att ett    ring av inkomstkravet att vara befogad.
30826: inledande av yrkesmässigt bedrivet fiske inte för-
30827:      Helsingfors den 25 januari 1994
30828: 
30829:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
30830:                                                    1993 vp
30831: 
30832: Kirjallinen kysymys 716
30833: 
30834: 
30835: 
30836: 
30837:                                      S-L. Anttila: Mielipidemittausten teettämisestä vaalipäivää edeltä-
30838:                                           vällä viikolla
30839: 
30840: 
30841:                                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30842: 
30843:     Näiden presidentinvaalien alla tehtiin lukuisa         demittaukset. Tätä taustaa vasten on varmasti
30844: joukko erilaisia gallupeja, joilla yritettiin ohjata       perusteltua Suomessakin siirtyä järjestelmään,
30845: äänestäjien käyttäytymistä. Vielä viikkoa ennen            jossa lailla kielletään mielipidemittaukset ennak-
30846: vaaleja erilaisten haastattelujen perusteella yli          koäänestyspäivästä alkaen aina vaalin loppuun
30847: miljoona äänestäjää oli epävarma ehdokkaas-                asti.
30848: taan. Tällaisessa tilanteessa viime hetken mielipi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
30849: demittaukset ovat selvästi äänestäjiä ohjaavia.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30850: Euroopassa on maita, mm. Ranska, joissa on                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30851: kokonaan kielletty mielipidemittaukset äänes-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30852: tyksen aikana. Näin pitäisi menetellä Suomessa-
30853: kin ja kieltää mielipidetiedustelujen tekeminen ja                   Aikooko Hallitus kieltää erilaisten
30854: julkaiseminen ennakkoäänestyspäivästä alkaen                      vaalien lopputulokseen mahdollisesti vai-
30855:  aina vaalipäivään saakka. Ennakkoäänestyksen                     kuttavien mielipidemittausten teettämi-
30856:  tulos verrattuna vaalipäivän tulokseen poikkesi                  sen ennakkoäänestyksen alkamisesta
30857:  eri ehdokkaiden osalta varsin selvästi. Selkeää                  vaalipäivään saakka, ja
30858:  siirtymää ehdokkaalta toiselle on tapahtunut en-                    mikäli Hallitus aikoo näin tehdä, mikä
30859:  nakkoäänestyksen jälkeen ja varsinaisen vaali-                   on se aikataulu, jossa tämä uudistus to-
30860:  päivän välisenä aikana. Tähän siirtymään ovat                    teutetaan, ehkä mahdollisesti jo seuraa-
30861:  oleellisesti vaikuttaneet lukuisat erilaiset mielipi-            viin eduskuntavaaleihin mennessä?
30862: 
30863:       Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1994
30864: 
30865:                                             Sirkka-Liisa Anttila
30866: 
30867: 
30868: 
30869: 
30870:  2300321
30871: 2                                        1993 vp -   KK 716
30872: 
30873: 
30874: 
30875: 
30876:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30877: 
30878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rajoitettava. Mielipidetiedustelujen kannattajat
30879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ovat vedonneet sananvapauteen ja äänestäjien
30880: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      valistuneisuuteen sekä myös siihen, että tällaiset
30881: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja S-L. Antti-     tiedustelut ja haastattelut kuuluvat nykyaikaan.
30882: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Länsimaisissa demokratioissa ei yleensä ole
30883: 716:                                                 laissa säädettyjä rajoituksia mielipidetutkimuk-
30884:                                                      sille eikä äänestyspaikkahaastatteluille. Joissakin
30885:           Aikooko Hallitus kieltää erilaisten        maissa on kuitenkin rajoitettu mielipidetutki-
30886:        vaalien lopputulokseen mahdollisesti vai-     musten ja äänestyspaikkahaastattelujen julkista-
30887:        kuttavien mielipidemittausten teettämi-       mista vaalien aikana tai jonakin ennalta määrät-
30888:        sen ennakkoäänestyksen alkamisesta            tynä aikana ennen vaaleja.
30889:        vaalipäivään saakka, ja                           Suomen vaalilainsäädännössä on kielletty pi-
30890:           mikäli Hallitus aikoo näin tehdä, mikä     tämästä puheita, julkipanemasta tai jakamasta
30891:        on se aikataulu, jossa tämä uudistus to-      painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia sekä mil-
30892:        teutetaan, ehkä mahdollisesti jo seuraa-      lään tavoin vaikuttamasta tai yrittämästä vaikut-
30893:        viin eduskuntavaaleihin mennessä?             taa äänestäjien vaalivapauteen vaalipäivänä ää-
30894:                                                      nestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
30895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ennakkoäänestyksessä tämä vaalimainontaa
30896: vasti seuraavaa:                                     koskevakielto on jonkin verran suppeampi. Kiel-
30897:                                                      to ei kuitenkaan ulotu muualla kuin vaalihuo-
30898:    Presidentinvaalin yhteydessä tehtiin useita       neistossa ja sen välittömässä läheisyydessä tai
30899: mielipidetutkimuksia ja äänestyspaikkahaastat-       ennakkoäänestyspaikassa ennakkoäänestysai-
30900: teluja (exit poll). Aiheen tällaiseen menettelyyn    kana tehtäviin mielipidetutkimuksiin tai äänes-
30901: antoi ainakin osittain nyt ensimmäisen kerran        tyspaikkahaastatteluihin.
30902: käytössä ollut suora kaksivaiheinen kansanvaali.         Oikeusministeriö tulee selvittämään nyt toimi-
30903: Mielipidetiedustelujen ja haastattelujen on väi-     tetun presidentinvaalin jälkeen muun muassa
30904: tetty ohjaavan äänestäjien äänestyskäyttäytymis-     mielipidemittauksiin ja äänestyspaikkahaastat-
30905: tä etenkin niin, että ne vaikuttavat epävarmoihin    teluihin sekä niiden vaikutuksiin ja mahdollisiin
30906: äänestäjiin kääntämällä heitä voittajien puolelle.   rajoittamisiin liittyvät kysymykset. Vasta tämän
30907: Tämän vuoksi on ehdotettu, että tutkimusten ja       jälkeen on mahdollista tehdä johtopäätökset
30908: haastattelujen tekemistä tai ainakinjulkistamista    asiassa.
30909: vaalien aikana olisi lainsäädäntöteitse tai muuten
30910: 
30911:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1994
30912: 
30913:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
30914:                                          1993 vp -   KK 716                                             3
30915: 
30916: 
30917: 
30918: 
30919:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
30920: 
30921:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     stone att publicera dem medan valen pågår. De
30922: ger har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-      som stöder opinionsundersökningar har åbero-
30923: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt     pat yttrandefriheten och det att de röstande är
30924: av riksdagsman S-L. Anttila undertecknade            insiktsfulla samt också det att dylika undersök-
30925: spörsmål nr 716:                                     ningar och intervjuer hör hemma i dagens värld.
30926:                                                         I västerländska demokratier har i allmänhet
30927:           Ämnar Regeringen förbjuda olika opi-       inte i lag stadgats begränsningar av opinionsun-
30928:        nionsundersökningar som eventuellt kan        dersökningar eller exit poll-intervjuer. I vissa Iän-
30929:        påverka valresultatet från den tidpunkt       der har man dock begränsat möjlighetema att
30930:        då förhandsröstningen inleds till valda-      publicera opinionsundersökningar och exit poll-
30931:        gen och                                       intervjuer medan valen pågår eller under en på
30932:           ifall Regeringen ämnar göra detta, vii-    förhand fastställd tid före valen.
30933:        ken är då den tidtabell enligt viiken denna      Enligt den finska vallagstiftningen är det för-
30934:        reform skall genomföras eventuellt redan      bjudet att på valdagen i en vallokal eller i dess
30935:        före följande riksdagsval?                    omedelbara närhet hålla tal, anslå eller dela ut
30936:                                                      tryckta eller skrivna upprop eller att på något sätt
30937:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        överhuvudtaget utsätta eller försöka utsätta en
30938: anföra följande:                                     röstandes valfrihet för påverkan. I samband med
30939:                                                      förhandsröstning är detta förbud mot valreklam
30940:    I samband med presidentvalet gjordes ett fler-    något snävare. Förbudet sträcker sig dock inte till
30941: tal opinionsundersökningar och exit poll-under-      andra opinionsundersökningar eller exit poll-in-
30942: sökningar. Anledning till ett sådant förfarande      tervjuer än de som hålls i vallokalen eller dess
30943: gav åtminstone delvis det direkta folkvai i två      omedelbara närhet eller på ett förhandsröst-
30944: omgångar som nu var i bruk för första gången.        ningsställe under den tid förhandsröstning för-
30945: Det har framförts påståenden om att opinionsun-      rättas.
30946: dersökningar och intervjuer styr de röstandes           Justitieministeriet kommer efter att det presi-
30947: röstningsbeteende framför allt så att de påverkar    dentval som nu förrättas har avslutats att utreda
30948: dem som är osäkra på hur de skall rösta genom        bl.a. de frågor som hör samman med opinionsun-
30949: att få dem att gå över på vinnamas sida. Därför      dersökningar och exit poll-intervjuer och verk-
30950: har det föreslagits att man genom lagstiftning       ningama av dem samt med en eventuell begräns-
30951: eller i övrigt borde begränsa möjlighetema att       ning av dylika undersökningar. Först därefter är
30952: göra undersökningar och intervjuer eller åtmin-      det möjligt att dra slutsatser i frågan.
30953: 
30954:      Helsingforsden 8 februari 1994
30955: 
30956:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
30957:                                                   1993 vp
30958: 
30959: Kirjallinen kysymys 717
30960: 
30961: 
30962: 
30963: 
30964:                                     Hautala ym.: Juutinrauman siltahankkeen ympäristövaikutusten
30965:                                        arvioinnista
30966: 
30967: 
30968:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30969: 
30970:     Itämeren herkkä ekologinen tila on riippuvai-          Ruotsin hallitus päätti 13 päivänä tammikuu-
30971: nen Pohjanmerestä tulevista suolavesipulsseista.        ta tutkituttaa tämän ratkaisun vielä kertaalleen
30972: Pienikin vähennys virtauksissa alentaa Itämeren         vesioikeudessa. Näin Ruotsin hallituksen päätös
30973: suolapitoisuutta, mikä voi aiheuttaa kokonais-          lykkäytyy useilla kuukausilla. Tanskan hallitus
30974: ten eliölajien katoamisen Itämerestä. Tällä voi         keskeytti rakennustyöt 18. tammikuuta. Juna-
30975: olla arvaamattomia seurauksia Itämeren ekosys-          tunnelin rakentaminen sillan sijasta olisi kansain-
30976: teemeille ja sitä kautta myös Itämeren maiden           välisen asiantuntijapaneelin mukaan Itämerelle
30977: taloudelle. Ilman suolaisia pulsseja Itämerestä         turvallisempi vaihtoehto. Greenpeacen teettä-
30978: tulee pitkällä aikavälillä rantavaltioiden jätevesi-    män tutkimuksen mukaan tunneli maksaisi ar-
30979: en saostusallas. Vaaravyöhykkeessä on mm. Itä-          violta 10,5 mrd Ruotsin kruunua, kun taas sillan
30980: meren turskakanta, jonka katoamisen on pelkäs-          hinnaksi voi tulla 17 mrd kruunua. Asiantuntija-
30981: tään Ruotsissa arvioitu aiheuttavan jopa 25 000         paneelilla ei kuitenkaan ollut mandaattia selvit-
30982: työpaikan häviämisen.                                   tää junatunnelivaihtoehtoa.
30983:     Siltahanke aiotaan rahoittaa autoilijoilta perit-      Kaikki Itämeren rantavaltiot ovat allekir-
30984: tävillä siltamaksuilla. Autoliikennettä täytyy in-      joittaneet sopimuksen ympäristövaikutusten ar-
30985: vestoinnin takaisinmaksamiseksi houkutella sil-         vioinnista (YVA) sellaisissa hankkeissa, joiden
30986: lalle huomattavasti nykyistä enemmän. Lisäänty-         vaikutukset ulottuvat hankemaan rajojen ulko-
30987: neen autoliikenteen seurauksena mm. Itämerta            puolelle. Tämän Espoossa vuonna 1991 hyväksy-
30988: rehevöittävät NOx-päästöt lisääntyvät. Liiken-          tyn Euroopan talouskomissio ECE:n yleissopi-
30989: teen lisääminen on ristiriidassa mm. Rion ilmasto-      muksen mukaan "todennäköisenä vaikutus-
30990: sopimuksen ja Sofian NOx-sopimuksen kanssa.             alueella asuvilla tulee olla samanlaiset mahdolli-
30991:     Juutinrauman kiistellyn sillan on arvioitu vä-      suudet osallistua YVA-prosessiin kuin hanke-
30992: hentävän virtausta Itämeren ja Pohjanmeren vä-          maan kansalaisilla" (artikla 2:6), ja heille "tulee
30993: lillä jopa 17 %. Siksi sen rakentamisesta päättä-       tiedottaa ja antaa mahdollisuus tehdä huomau-
30994: minen ei voi olla vain Ruotsin ja Tanskan välinen       tuksia hankkeesta ja kommentoida hanketta"
30995: asia. Sillan suunnittelijat ovat väittäneet pysty-      (art 3:8). Koska Juutinrauman sillan vaikutukset
30996: vänsä pitämään virtauksen ennallaan massiivisil-        koskevat koko Itämerta, kaikki Itämeren ranta-
30997: la ruoppauksilla. Ne aiheuttaisivat kuitenkin pa-       valtioiden kansalaiset ovat sopimuksen tarkoit-
30998:  hoja ympäristöhaittoja sillan lähiympäristössä.        tamia asianosaisia.
30999: Tanskalaistutkimuksen mukaan sillan suunnitte-             Suomen hallitus ei ole puolustanut hankkeesta
31000:  lijoiden tekemät laskelmat ovat riittämättömiä         huolestuneiden suomalaisten oikeutta tulla kuul-
31001:  osoittamaan, että virtauksen väheneminen voi-          luksi hankkeessa ECE:n yleissopimuksen YVA-
31002:  taisiin estää ruoppauksilla.                           periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet ovat
31003:      Ulkoasiainministeriön virkamiehistö on             tiedottamisessa, kuulemisessa ja selvityksissä
31004:  useamman kerran kiinnittänyt huomiota hank-            pohjoismaista ympäristönsuojelusopimusta laa-
31005:  keen ekologisiin riskeihin. Suomen ympäristö-          jemmat. Näin on myös jäänyt selvittämättä juna-
31006:  ministeri vaati joulukuussa lisäselvityksiä vesi-      tunnelivaihtoehto.
31007:  virtauksista. Hän näyttää kuitenkin luottavan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31008:  monien asiantuntijoidenkin epäilemään ns. nol-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31009:  laratkaisuun, jossa vesivirtauksiin "ei pitäisi tul-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31010:  la muutoksia".                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31011: 
31012: 2300321
31013: 2                                     1993 vp- KK 717
31014: 
31015:          Aikooko Hallitus ottaa käyttöön            mioon hankkeen vaikutukset koko Itä-
31016:       ECE:n yleissopimuksen antamat mahdol-         merelle ja sen rantavaltioille ja sen puit-
31017:       lisuudet vaatia, että Juutinrauman silta-     teissa selvittää perinpohjaisesti myös eko-
31018:       hankkeen osalta edellytetään ympäristö-       logisesti turvallisempi junatunnelivaihto-
31019:       vaikutusten arviointia (YVA), joka pe-        ehto?
31020:       rustuu laajaan kuulemiseen, ottaa huo-
31021: 
31022:     Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1994
31023: 
31024:                   Heidi Hautala                         Erkki Pulliainen
31025:                                           1993vp- KK717                                                 3
31026: 
31027: 
31028: 
31029: 
31030:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31031: 
31032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        temmin tiettävästi ainoastaan Saksa on arvostel-
31033: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lut hanketta jättämällä kuluvan vuoden tammi-
31034: olette 19 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-       kuussa asiasta nootin Tanskalle.
31035: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Sillan ja pohjaan upotettavan tunnelin vaiku-
31036: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hautalan ym.       tuksista veden virtauksiin on esitetty toisistaan
31037: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 717:         poikkeavia arvioita; veden virtauksen on arvioitu
31038:                                                       voivan pienentyä Itämeren ja Pohjanmeren välil-
31039:           Aikooko Hallitus ottaa käyttöön             lä enimmillään jopa 17 prosenttia. Asiantuntija-
31040:        ECE:n yleissopimuksen antamat mahdol-          ryhmä onkin ollut huolissaan siitä, että vaikutus
31041:        lisuudet vaatia, että Juutinrauman silta-      voisi olla joissakin oloissa yli 5 prosenttia sen
31042:        hankkeen osalta edellytetään ympäristö-        sijaan, että se olisi ns. nollaratkaisu, joka on ns.
31043:        vaikutusten arviointia (YVA), joka pe-         siltakonsortion lupaama tavoite. Tämän vuoksi
31044:        rustuu laajaan kuulemiseen, ottaa huo-         asiantuntijatkin halusivat lisäselvityksiä, joita
31045:        mioon hankkeen vaikutukset koko Itä-           parhaillaan tehdään. Nollaratkaisun arvioimi-
31046:        merelle ja sen rantavaltioille ja sen puit-    nenja täydellinen mallintaminen on vaikeaa, kos-
31047:        teissa selvittää perinpohjaisesti myös eko-    ka luonnon omat vaihtelut ovat suuria ja suolai-
31048:        logisesti turvallisempi junatunnelivaihto-     sen veden virtaukset Itämereen erittäin epäsään-
31049:        ehto?                                          nöllisiä. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan
31050:                                                       konsultit tekevät sangen hyviä mallilaskelmia.
31051:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Itämereen tulee saasteita, kuten liikenteestä
31052: vasti seuraavaa:                                      peräisin olevia typenoksideja, koko Itämeren va-
31053:                                                       luma-alueelta sekä kaukokulkeutumisena myös
31054:    Ympäristöministeriö ja ulkoasiainministeriö        valuma-alueen ulkopuolelta. Sillan aiheuttaman
31055: ovat seuranneet Juutinrauman siltahanketta siitä      mahdollisen autoliikenteen kasvun vaikutukset
31056: saakka, kun se alkoi konkretisoitua. Suomen           olisivat lisä tähän kuormaan, muttajoka tapauk-
31057: edustajat ovat etenkin Itämeren suojelukomis-         sessa vähäisiä, jos niitä verrataan muiden Itä-
31058: siossa eli Helsingin komissiossa jatkuvasti vaati-    merta rehevöittävien päästöjen vaikutukseen.
31059: neet, että kiinteän yhteyden vaihtoehdot ja näi-         Tunnelivaihtoehdon, jolla tarkoitetaan sitä,
31060: den vaikutukset Itämereen on selvitettävä. Var-       että koko kiinteä yhteys perustuisi merenpohjan
31061: sinkin vaikutukset Itämeren vedenvaihtoon tulee       alla sijaitsevaan tunneliin, kustannuksista on toi-
31062: arvioida, ennen kuin lopullisesti päätetään, mikä     sistaan poikkeavia arvioita. Tunneli ei heikentäisi
31063: vaihtoehto, silta vai tunneli, valitaan.              Itämeren tilaa, mutta myös tällä vaihtoehdolla
31064:    Suomen edustajat ovat Itämeren suojeluko-          olisi merkityksellisiä ympäristövaikutuksia.
31065: missiossa kehottaneet Ruotsia ja Tanskaa hyvis-          YK:nEuroopan talouskomissiossa (ECE) val-
31066: sä ajoin kutsumaan eri maiden puolueettomista         misteltu yleissopimus valtioiden rajat ylittävien
31067: asiantuntijoista koostuvan ryhmän arvioimaan          ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. YVA-
31068: hankkeen vaikutuksia Itämereen. Asiantuntija-         yleissopimus tai Espoon sopimus) allekirjoitettiin
31069: ryhmän toimeksianto rajattiin siten, että ryhmän      helmikuussa 1991. Yleissopimuksen arvioidaan
31070: tuli tarkastella kiinteän yhteyden vaikutuksia        tulevan voimaan vuoden 1994 kuluessa. Allekir-
31071: selvittämällä ns. nollaratkaisun ehtoja. Suomen       joittajat sopivat samalla kertaa hyväksymässään
31072: asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti tähän   päätöslauselmassa, että yleissopimuksen mukais-
31073: työhön.                                               ta arviointimenettelyä noudatetaan niin laajalti
31074:    Suomi on toiminut myös bilateraalisesti jo         kuin mahdollista jo ennen sopimuksen voimaan-
31075: vuonna 1991 antamalla asiasta lausuntonsa en-         tuloa.
31076: simmäisenä Itämeren maana sekä ehdottanut                Yleissopimuksessa edellytetään, että vaikutus-
31077: Tanskalle ja Ruotsille siltahankkeen ympäristö-       alueen toisille valtioille ja kansalaisille tiedote-
31078: vaikutusten arvioimista viittaamalla Helsingin        taan hankkeen suunnittelun aloittamisesta ja an-
31079: komission tätä tarkoittavaan suositukseen. Sit-       netaan mahdollisuus ilmoittaa, osallistuvatko ne
31080: 4                                           1993 vp- KK 717
31081: 
31082: aiheuttajavaltiossa tehtävään ympäristövaiku-            men viranomaisilla on velvollisuus tiedottaa Suo-
31083: tusten arviointiin. Osallistuminen tuo oikeuden          men kansalaisille toisen valtion alueella toteutet-
31084: saada lisätietoja, kommentoida tehtyjä selvityk-         tavista ja Suomen alueeseen vaikuttavista hank-
31085: siä sekä neuvotella tarkemmin muun muassa kei-           keista silloin, kun toinen valtio tiedottaa niistä
31086: noista ehkäistä haitallisia ympäristövaikutuksia.        Suomelle. Tiedottamisenjärjestäjä olisi ympäris-
31087:    Juutinrauman kiinteän tieyhteyden suunnitte-          töministeriö yhdessä ulkoministeriön kanssa.
31088: lu on aloitettu 1980-luvulla ennen YVA-yleis-            Tähän kuuluisi myös neuvotteleminen riittävästä
31089: sopimuksen valmistelun aloittamista. Ruotsi ja           tiedottamiseen ja kuulemiseen tarvittavasta ajas-
31090: Tanska ovat tiedottaneet Juutinrauman silta-             ta hankevaltion kanssa.
31091: hankkeesta Itämeren alueen valtioille lähinnä               Ympäristöministeriö valmistelee yhteistyössä
31092: Pohjoismaiseen ympäristönsuojelusopimukseen              naapurimaiden kanssa YVA-yleissopimuksen
31093: ja Itämeren alueen valtioiden yhteistyöhön viita-        voimaantuloon mennessä käytännön soveltamis-
31094: ten. Ruotsin viranomaisten käsitys on, että tie-         ohjeita, joissa tarkennetaan, miten ja milloin ym-
31095: dottaminen ja lausuntojen pyyntö täyttävät               päristöselvityksistä tiedotetaan ja miten kansa-
31096: YVA-yleissopimuksen vaatimukset ja ylittävät-            laisten osallistuminen järjestetään.
31097: kin ne osin. Selvityksistä on tiedotettu myös sel-          Suomen hallitus on tehnyt Ruotsille ja Tans-
31098: laisille valtioille, jotka eivät ole allekirjoittaneet   kalle selväksi kantansa kiinteään yhteyteen Juu-
31099: Espoon sopimusta. Näitä maita ovat Viro, Liet-           tinrauman poikki. Suomi ei ole kuitenkaan pan-
31100: tua ja Latvia.                                           nut vireille kansainvälisiin sopimuksiin perustu-
31101:    Suomen käsityksen mukaan nykyisin yhteis-             via menettelyjä, koska tällaisille ei ole selkeää
31102: työmenettelyin on turvattu vaikutusalueen val-           muodollista pohjaa. Suomi on käyttänyt muita
31103: tioiden viranomaisille ja asiantuntijoille tiedon-       olemas~'l olevia keinoja jo useita kertoja ja saat-
31104: saanti- ja osallistumismahdollisuus Tanskan ja           tanut kantansa Ruotsin ja Tanskan tietoon, vii-
31105: Ruotsin kiinteän yhteyden suunnitteluun. Kan-            meksi joulukuussa 1993 ympäristöministerin kir-
31106: salaisten tiedonsaannin ja osallistumisen järjestä-      jeellä Ruotsin ympäristön- ja alueidenkäytöstä
31107: mistä ei ole järjestetty Espoon yleissopimuksen          vastaaville ministereille. Suomi on jo alun perin
31108: mukaisesti, koska ennen kuin tähän kyetään,              ja toistuvasti korostanut samoja asioita, joita
31109: vaatimukset on otettava huomioon eri osapuol-            Saksa on esittänyt nootissaan Tanskalle.
31110: ten - siis myös Suomen - omassa lainsäädän-                 Suomen kanta Ruotsin ja Tanskan väliseen
31111: nössä ja tämän soveltamisohjeissa. Kansalaisten          kiinteään tieyhteyteen on edelleenkin, että se ei
31112: osallistuminen tuleekin järjestää.                       saa huonontaa Itämeren tilaa ja että lopullisia ja
31113:    Juutinrauman siltahankkeen suunnittelun al-           peruuttamattomia ratkaisuja ei tule tehdä ennen
31114: kuvaiheessa ei Tanskassa eikä Ruotsissa ollut            perusteellisten selvitysten valmistumista. Suomi
31115: ympäristövaikutusten arviointia ja siihen kuulu-         edellyttää myös riittävän tehokasta, jatkuvaa
31116: vaa osallistumista koskevia säännöksiä. Sään-            kansainvälistä seurantaa, jotta tiedettäisiin, mitä
31117: nökset tulivat voimaan Tanskassa 1989 ja Ruot-           parannustoimia yhteyden rakentamisen jälkeen
31118: sissa 1991. Suomessa hallitus antoi eduskunnalle         mahdollisesti tarvitaan. Valtioneuvosto seuraa
31119: esityksen ympäristövaikutusten arviointimenet-           edelleen tilannetta ja päättää tarvittaessa lisätoi-
31120: telylaiksi tammikuussa 1994. Sen mukaan Suo-             menpiteistä.
31121: 
31122:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1994
31123: 
31124:                                                                  Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
31125:                                            1993 vp- KK 717                                             5
31126: 
31127: 
31128: 
31129: 
31130:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31131: 
31132:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         jökonsekvensema av broprojektet skall undersö-
31133: föreskriver har Ni, Herr Talman, med Er skri-          kas. Sedermera är det veterligen bara Tyskland
31134: velse av den 19 januari 1994 tili vederbörande         som har kritiserat projektet genom att i januari i
31135: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        år överlämna en not tili Danmark.
31136: dagsman Hautala m. fl. undertecknade spörsmål              De verkningar som en bro respektive en tunnet
31137: nr 717:                                                under havet kan ha på vattenströmningama har
31138:                                                        bedömts på olika sätt. ~alkylema visar att vat-
31139:           Ämnar Regeringen använda sig av de           tenströmningen mellan Ostersjön och N ordsjön
31140:        möjligheter som ECE-koventionen ger att         maximalt kan minska med så mycket som 17
31141:        kräva att vi förutsätter en mWökonse-           procent. Sakkunniggruppen har varit bekymrad
31142:        kvensbedömning (MKB) för Oresunds-              över att verkningama under vissa omständighe-
31143:        bron, som bygger på omfattande hörande          ter kan vara över fem procent i .stället för att
31144:        av berörda parte:~. beaktar projektets          motsvara en så kallad nollösning, som är det mål
31145:        verkningar i hela Ostersjön och alla dess       brokonsortiet har fört fram. Därför har sakkun-
31146:        kuststater och inom ramen för detta även        niggruppen begärt ytterligare undersökningar,
31147:        innehåller en grundlig undersökning av          vilka som bäst görs. Det är svårt att bedöma
31148:        det ekologiskt säkrare altemativet i form       nollösningen och ta fram en komplett modell för
31149:        av en tunnet för tågtrafik?                     den, eftersom de naturliga variation~~na är stora
31150:                                                        och inströmningen av sait vatten i Ostersjön är
31151:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mycket oregelbunden. Enligt Finlands sakkunni-
31152: anföra följande:                                       ga har konsultema lagt fram mycket goda mo-
31153:                                                        dellkalkyler.
31154:    Miljöministeriet q~h utrikesministeriet har             Östersjön fungerar som recipient av förore-
31155: följt utvecklingen av Oresundsprojektet ända se-       l!ingar, såsom kväveoxider från trafiken, från
31156: dan det började konkretiseras. Finlands repre-         Ostersjöns hela avrinningsområde, och de fjärr-
31157: sentanter har speciellt i kommissionen för skydd       transporterade föroreningama kommer också
31158: av Östersjöområdets marina miljö, Helsingfors-         från längre bort belägna källor. Verkningarna av
31159: kommissionen, kontinuerligt ställt krav på att         den eventuellt ökade biltrafiken över bron skulle
31160: altemativen till e!.l fast förbindelse och verkning-   öka denna belastning meni alla fall vara obetyd-
31161: ama av dessa på Ostersjön skall utredas.J synner-      liga jämfört med verkl}ingarna av de övriga ut-
31162: het verkningama på vattenväxlingen i Ostersjön         släpp som eutrofierar Ostersjön.
31163: måste utredas innan slutgiltigt beslut fattas om          Det finns divergerande kalkyler över kostna-
31164: vilket altemativ som byggs, en bro ~.ller en tunnel.   derna för tunnelalternativet, som går ut på att
31165:    I kommissionen för skydd av Ostersjöområ-           hela den fasta förbindelsen utgörs av en ~p.der­
31166: dets marina miljö har Finlands representanter          havstunnel. En tunnel skulle inte försvaga Oster-
31167: uppmanat Sverige och Danmark att i god tid             sjöns tillstånd, men också detta alternativ har
31168: sammankalla en grupp opartiska sakkunniga              avsevärda miljöeffekter.
31169: från olika Iänder för a1t bedöma verkningama på            Den konvention om miljökonsekvensbeskriv-
31170: Östersjön. Mandatet för sakkunniggruppen av-           ningar i ett gränsöverskridande sammanhang
31171: gränsades så att gruppen skulle undersöka verk-        (MKB-konventionen, Esbokonventionen) som
31172: ningama av en fast forbindelse genom att studera       beretts av FNs ekonomiska kommission för Eu-
31173: villkoren för en så kallad nollösning. Finländska      ropa (ECE) undertecknades i februari 1991. Man
31174: sakkunniga har aktivt tagit del i detta arbete.        räknar med att konventionen kan träda i kraft
31175:    Finland agerade bilat~ralt redan 1991 genom         under 1994. I en resolution som godkändes sam-
31176: att som det första av Ostersjöländema ge ett           tidigt kom undertecknarna överens om att be-
31177: utlåtande i ärendet och har, med hänvisning tili       dömningsförfarandet enligt konventionen till-
31178: Helsingforskommissionens rekommendation i              lämpas i så stor utsträckning som möjligt redan
31179: ärendet, föreslagit Danmar.k och Sverige att mil-      innan konventionen träder i kraft.
31180: 6                                         1993vp- KK717
31181: 
31182:     Konventionen förutsätter att andra stater och     gen en proposition med förslag tililag om förfa-
31183: medborgare i verkningsområdet informeras om           rande vid miljökonsekvensbedömning. Enligt
31184: att planeringen av ett projekt har inletts och be-    förslaget är myndigheterna i Finland skyldiga att
31185: reds möjlighet att meddela huruvida de önskar         informera medborgarna om sådana projekt inom
31186: delta i den miljökonsekvensbedömning som för-         en annan stats område som kan ha verkningar på
31187: orsakarstaten gör. Deltagandet för med sig rätt       Finlands område, då den andra staten informerar
31188: att få ytterligare uppgifter, att kommentera de       Finland om dem. För denna information står
31189: undersökningar som gjorts och att närmare un-         miljöministeriet i samråd med utrikesministeriet.
31190: derhandla bland annat om olika sätt att förebyg-      Här ingår också rådplägningar med projektsta-
31191: ga skadliga miljöverkningar.                          ten om tillräckligt god tid för informationen och
31192:  .. Planeringen av en fast vägförbindelse över        hörandet av berörda parter.
31193: Oresund inleddes på 1980-talet, innan beredning-          Miljöministeriet bereder i samråd med grann-
31194: en av MKB-konventionen vidtog. ~verige och            länderna praktiska tiliämpningsanvisningar
31195: Danmark ~.ar informerat staterna i Ostersjöom-        innan MKB-konventionen träder i kraft. I an-
31196: rådet om Oresundsbroprojektet huvudsakligen           visningarna preciseras hur och när informatio-
31197: under hänvisning tili det nordiska miljöyårdsav-      nen om miljöutredningar skall ges och på vilket
31198: talet och samarbetet mellan staterna i Ostersjö-      sätt medborgardeltagandet skallläggas upp.
31199: området. De svenska myndigheterna är av den               Finlands regering har för Sverige och Dan-
31200: uppfattningen att denna information och detta         mark klargj9rt sin ståndpunkt till en fast förbin-
31201: remissförfarande uppfyller kraven i MKB-kon-          delse över Oresund. Finland har dock inte an-
31202: ventionen och till en del går utöver dem. Också       hängiggjort förfaranden på basis av internatio-
31203: sådana stater som inte har undertecknat Esbo-         nella avtal, eftersom det inte finns någon klar
31204: avtalet har informerats om utredningen. Dessa         formell grund för detta. Finland har från första
31205: Iänder är Estland, Lettland och Litauen.              böijan och redan upprepade gånger nyttjat andra
31206:     Enligt Finlands uppfattning säkrar det nuva-      tillbudsstående medel och informerat Sverige och
31207: rande samarbetsförfarandet möjlighet~rna för          Danmark om sin ståndpunkt, senast i december
31208: statliga myndigheter och sakkunniga i Ostersjö-        1993 genom miljöministerns brev tili den för miljö
31209: området att få information om och ta del i plane-     och markanvändning ansvarige svenske minis-
31210: ringen av den fasta förbindelsen mellan Danmark       tern. Finland har upprepade gånger fört fram
31211: och Sverige. Informationen tili medborgarna och       samma synpunkter som Tyskland i sin not tili
31212: deras deltagande har inte ordnats enligt Esbo-        Danmark.
31213: konventionen, eftersom detta förutsätter att kon-         Finlands ståndpunkt tili en fast vägförbindelse
31214: ventionens krav förs in i den nationella lagstift-    mellan Sverige och Dan:q1ark är alltjämt att en
31215: ningen hos berörda parter- alltså även Finland        sådan inte får försämra Ostersjöns tillstånd och
31216: - och i anvisningarna om hur lagstiftningen skall     att några slutgiltiga och återkalleliga beslut inte
31217: tillämpas. Också medborgardeltagandet bör or-         bör fattas innan grundliga undersökningar före-
31218: ganiser!;ts.                                          ligger. Finland förutsätter också att det ordnas en
31219:     Då Oresundsprojektet först planerades fanns       tiliräckligt effektiv och kontinuerlig internatio-
31220: det ingen miljökonsekvensbedömning med tili-          nell uppföljning som visar vilka förbättringsåt-
31221: hörande bestämmelser om deltagande vare sig i         gärder som eventuellt kan behövas efter det att
31222: Danmark eller i Sverige. Stadgandena trädde i         förbindelsen byggts. Statsrådet följer kontinuer-
31223: Danmark i kraft 1989 och i Sverige 1991. I Fin-       ligt situationens utveckling och beslutar vid be-
31224: land har regeringen i januari 1994 förelagt riksda-   hov om ytterligare åtgärder.
31225: 
31226:      Helsingfors den 10 februari 1994
31227: 
31228:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
31229:                                                 1993 vp
31230: 
31231: Kirjallinen kysymys 718
31232: 
31233: 
31234: 
31235: 
31236:                                    Pulliainen: Atk-koulutuksen tarjoamisesta työllisyyskoulutuksen
31237:                                         osana
31238: 
31239: 
31240:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31241: 
31242:    Työttömien sijoittumista uudelleen työelä-         kin paikkakunnalla tarkoituksenmukaisessa pai-
31243: mään on pyritty helpottamaanjärjestämällä heil-       kassa sopimuspohjaisesti.
31244: le yhteiskunnan varoilla valmiuksia lisäävää ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31245: täydentävää koulutusta.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31246:    Kentältä saadun palautteen mukaan yksi pul-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31247: lonkaula on atk-valmiuksien puute tai kehno           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31248: taso. Tämä puute voidaan korjata järjestämällä
31249: muutaman päivän tai viikon mittaisia kursseja                     Aikooko työministeriö organisoida
31250: WP-ohjelman hallinnasta ja Excel-taulukkolas-                  työttömille kursseja, joilla he saavat riit-
31251: kennasta.                                                      tävät valmiudet WordPerfect-ohjelman ja
31252:    Pallo tässä asiassa on työministeriöllä, joka               Excel-taulukkolaskentaohjelman käyt-
31253: voisi piiriensä kautta järjestää koulutuksen kulla-            töön?
31254:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1994
31255: 
31256:                                             Erkki Pulliainen
31257: 
31258: 
31259: 
31260: 
31261: 2300321
31262: 2                                         1993 vp -   KK 718
31263: 
31264: 
31265: 
31266: 
31267:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31268: 
31269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        molempien asiakasryhmien tarpeet mahdollisim-
31270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         man tarkoituksenmukaisesti. Työministeriö oh-
31271: olette 27 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-       jaa työvoimapiirien työvoimapoliittisen aikuis-
31272: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koulutuksen hankintatoimintaa lähinnä tulos-
31273: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Erkki Pulliai-     neuvotteluprosessin avulla sekä määrittelemällä
31274: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          työhallinnon strategiset linjaukset kullekin vuo-
31275: 718:                                                  delle.
31276:                                                          Koska erilainen tietotekniikan taitojen hallin-
31277:           Aikooko työministeriö organisoida           ta on keskeinen osaamisen alue nyky-yhteiskun-
31278:        työttömille kursseja, joilla he saavat riit-   nassa, on pyritty painottamaan atk-valmiuksien
31279:        tävät valmiudet WordPerfect-ohjelman ja        tärkeyttä sekä omana koulutusalana että osana
31280:        Excel-taulukkolaskentaohjelman käyt-           muuta koulutusta ns. läpäisyperiaatteella. Mer-
31281:        töön?                                          kittävässä osassa vuosittain järjestettävästä työ-
31282:                                                       voimakoulutuksesta atk-valmiuksien kehittämi-
31283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nen kuuluu koulutuksen sisältöön. Yli 10 % kai-
31284: vasti seuraavaa:                                      kesta työvoimakoulutuksesta on pääsisällöltään
31285:                                                       tietotekniikan perus-, jatko- tai täydennyskou-
31286:    Tietotekniikan tiedot ja taidot ovat välttämät-    lutusta. Kirjallisessa kysymyksessä esitetyt ohjel-
31287: tömiä lähes jokaiselle, koska vaatimukset erilais-    mat kuuluvat luonnollisesti em. koulutuksen si-
31288: ten atk-sovellusten hyväksikäytöstä työelämässä       sältöihin. On kuitenkin pidetty tärkeänä antaa
31289: jatkuvasti kasvavat. Työelämässä tarvittava           työvoimakoulutuksen opiskelijoille pääosin
31290: osaaminen muuttuu myös jatkuvasti. On siis tär-       mahdollisimman laaja tuntemus erilaisista tieto-
31291: keää, että tarjolla on tietotekniikan koulutusta.     tekniikan sovelluksista. Vain tiettyjen ohjelmien
31292: Taitoja tulee myös ylläpitää jatkuvana koulutuk-      hallinta voi kyllä auttaa hetkellisesti, mutta alan
31293: sella.                                                nopean kehityksen vuoksi on tärkeää ymmärtää
31294:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-         atk:ta laajemminkin. Tietotekniikan täydennys-
31295: kintatoimintaan on vuoden 1994 talousarviossa         koulutus voi tarvittaessa suuntautua myös pit-
31296: osoitettu 862 813 000 markan suuruinen arvio-         källe erikoistuneisiin osa-alueisiin.
31297: määräraha. Määrärahalla arvioidaan hankitta-             Eri puolilla Suomea on tietotekniikan koulu-
31298: van noin 6,5 miljoonaa opiskelijatyöpäivää.           tukseen erikoistuneita kouluttajia, joiden koulu-
31299: Tämä määräraha on lähes kokonaan jaettu työ-          tuksen laatua jatkuvasti valvotaan. Näin pyri-
31300: voimapiirien käyttöön siten, että jokaiselle työ-     tään varmistamaan laadukkaan ja tarkoituksen-
31301: voimapiirille on vuoden 1994 talousarvioon noja-      mukaisen koulutuksen toteutumista. Yhteistyö
31302: ten jaettu tietty määrällinen opiskelijatyöpäivä-     kouluttajien, opetushallinnon ja työhallinnon
31303: tavoite ja vastaavat määrärahat.                      kanssa on viime vuosina ollut säännöllistä. Yh-
31304:    Työvoimapiirien tulee suunnitella alueensa         teistyön eräänä tavoitteena on kehittää hyviä ja
31305: työvoimakoulutusta toisaalta siten, että otetaan      laajapohjaisia atk-alan opetusohjelmia ja samal-
31306: huomioon työnhakija-asiakkaiden koulutustar-          la miettiä erilaisen atk-osaamisen näyttökoe-ja
31307: peet,ja toisaalta yhteistyössä alueen elinkeinoelä-   todentamisjärjestelmiä asianomaisen atk-taito-
31308: män edustajien kanssa. Näin yritetään tyydyttää       jen tasapuolisen arvioimisen varmistamiseksi.
31309: 
31310:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
31311: 
31312:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
31313:                                             1993 vp -    KK 718                                            3
31314: 
31315: 
31316: 
31317: 
31318:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
31319: 
31320:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning först och
31321: ger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande med-          främst genom en resultatförhandlingsprocess och
31322: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt         genom att dra upp de strategiska linjerna för
31323: av riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            arbetsförvaltningen för varje år.
31324: spörsmål nr 718:                                             Med hänsyn till att samhället i dag på många
31325:                                                          punkter kräver att medlemmarna skall behärska
31326:            Ämnar arbetsministeriet arrangera             olika områden av datatekniken har datatekniken
31327:         kurser för de arbetslösa där de får adekva-      dels lyfts fram som ett särskilt utbildningsområ-
31328:         ta fårdigheter i att hantera programmet          de, dels integrerats som ett genomgående led i
31329:         WordPerfect och kalkylprogrammet Ex-             utbildningen över lag. Den arbetskraftspolitiska
31330:         cel?                                             utbildning som årligen ordnas går i betydande
31331:                                                          dela~.ut på att utveckla deltagarnas datafårdighe-
31332:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ter. Over 10% av all arbetskraftsutbildning be-
31333: anföra följande:                                         står huvudsakligen av grundläggande, fortsatt
31334:                                                          och kompletterande utbildning i datateknik. De
31335:    Datatekniska kunskaper och fårdigheter är en          program som nämns i det skriftliga spörsmålet
31336: nödvändighet för nästan var och en ju mer an-            ingår givetvis i denna utbildning. Det har dock
31337: vändningen av olika slags datatillämpningar i            ansetts viktigt att de som deltar i arbetskraftspo-
31338: arbetslivet ökar. De kunskaper som behövs i ar-          litisk utbildning skall få så breda kunskaper om
31339: betslivet förändras också oupphörligt. Det är            olika slags datatekniska tillämpningar som möj-
31340: alltså viktigt att det finns tillgång tili datateknisk   ligt. Temporärt kan det vara bra att behärska
31341: utbildning. Dessutom bör en gång inhämtade               vissa bestämda program, men den snabba ut-
31342: fårdigheter bibehållas genom fortsatt utbildning.        vecklingen på området gör att det är viktigt att
31343:    1 1994 års statsbudget upptas ett förslagsan-         förstå databehandling i ett större sammanhang.
31344: slag på 862 813 000 mark för anskaffning av              Den kompletterande datatekniska utbildningen
31345: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. Enligt             kan vid behov inriktas på högt avancerade del-
31346: uppskattning skall omkring 6,5 miljoner elev-            områden.
31347: dagsverken förvärvas med detta anslag. Anslaget              Runtom i Finland finns det utbildare som spe-
31348: har nästan i sin helhet ställts tili arbetskraftsdi-     cialiserat sig på utbildning i datateknik. Utbild-
31349: striktens disposition så att varje arbetskraftsdi-       ningen står under ständig kontroll för att det skall
31350: strikt med stöd av 1994 års budget tilldelats en         kunna garanteras att den är högkvalitativ och
31351: viss kvantitet elevdagsverken med motsvarande            lämplig. Utbildarna, undervisningsförvaltningen
31352: anslag.                                                  och arbetsförvaltningen har under de senaste
31353:    Arbetskraftsdistrikten bör å ena sidan planera        åren haft ett regelbundet samarbete. Samarbetet ·
31354: arbetskraftsutbildningen inom sitt område med            avser bl.a. att utveckla goda och brett upplagda
31355: beaktande av det utbildningsbehov deras arbets-          undervisningsprogram i datateknik och att sam-
31356: sökande klienter har och å andra sidan i samråd          tidigt arbeta fram olika slags system för fårdig-
31357: med dem som representerar näringslivet. På så            hetsprov och verifiering av kunskaperna i data-
31358: sätt kan det garanteras att båda klientgruppernas        teknik för att säkerställa att datakunskaperna
31359: behov tillgodoses så väl som möjligt. Arbetsmi-          kan bedömas opartiskt.
31360: nisteriet styr arbetskraftsdistriktens anskaffning
31361: 
31362:      Helsingforsden 18 februari 1994
31363: 
31364:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
31365:                                                  1993 vp
31366: 
31367: Kirjallinen kysymys 719
31368: 
31369: 
31370: 
31371: 
31372:                                     Paloheimo: Vaalien yhteydessä suoritettavista mielipidemittauk-
31373:                                         sista
31374: 
31375: 
31376:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31377: 
31378:     Käynnissä olevien presidentinvaalien ensim-        ritustavan ehdoton tarkkuus ja valvottavuus
31379: mäistä kierrosta edeltäneet mielipidemittaukset        sekä tulosten julkistaminen riippumatta niiden
31380: ja niiden julkaiseminen vaikuttivat ilmeisesti         sisällöstä.
31381: merkittävällä tavalla vaalin lopputulokseen, kos-         Ellei näin menetellä, tekevät nyt etukäteen
31382: ka ne ohjasivat äänestäjiä taktikoimaan vaalien        suoritetut mielipidetiedustelut naurunalaisiksi
31383: ensimmäisellä kierroksella. Tämä on sinänsä hy-        itse vaalit, koska edelliset saattavat ohjailla tosi-
31384: väksyttävää, koska äänestäjillä tulee ollakin          asiallista päätöksentekoa olennaisella tavalla.
31385: mahdollisimman hyvä käsitys antamansa äänen            Samanaikaisesti kun säädettäisiin laki virallisista
31386: painoarvosta.                                          mielipidetiedusteluista, tulisi epävirallisten mieli-
31387:     Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava,         pidetiedustelujen tekotapaa ja ajankohtaa mah-
31388: että itse vaalit suoritetaan hyvinkin tarkkoja         dollisesti rajata.
31389: sääntöjä ja niiden pikkutarkkaa valvontaa seura-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31390:  ten. Jos voidaan olettaa, että gallupit vaikuttavat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31391: lopputulokseen yhtä paljon kuin itse vaalit, tulisi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31392:  ne tehdä samaa tarkkuutta seuraten. Koska mie-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31393: lipidetiedustelujen toimintavapautta ei voitane
31394:  rajoittaa, olisi ainoana keinona suorittaa määrä-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31395:  aikoina ennen vaaleja lakimääräiset, viralliset               siin, joilla vaalien yhteydessä suoritetta-
31396:  mielipidekartoitukset, joiden ehdottomana edel-               vien mielipidetiedustelujen valvottavuut-
31397:  lytyksenä olisi otannan tieteellinen pätevyys, suo-           ta parannetaan nykyisestä?
31398: 
31399:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1994
31400: 
31401:                                              Eero Paloheimo
31402: 
31403: 
31404: 
31405: 
31406:  230032J
31407: 2                                          1993 vp -   KK 719
31408: 
31409: 
31410: 
31411: 
31412:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31413: 
31414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Mielipidetiedustelujen on väitetty ohjaavan
31415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          äänestäjien äänestämiskäyttäytymistä. Niitä on
31416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myös ainakin eräin osin pidetty epätarkkoina ja
31417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Palohei-          tarkoitushakuisina. Tämän johdosta on ehdotet-
31418: mon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tu, että mielipidetiedustelujen tekemistä tai aina-
31419: 719:                                                   kin niiden tulosten julkistamista rajoitettaisiin
31420:                                                        vaalien aikana tai välittömästi ennen vaaleja.
31421:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Toisaalta on kuitenkin sananvapauteen vedoten
31422:        siin, joilla vaalien yhteydessä suoritetta-     lähdetty siitä, että tällaisia nykypäivään kuuluvia
31423:        vien mielipidetiedustelujen valvottavuut-       mielipidetiedusteluja tulisi voida vapaasti tehdä
31424:        ta parannetaan nykyisestä?                      ja että niidenjulkaisemistakin tulisi tarvittavassa
31425:                                                        laajuudessa säännellä vain tiedotusvälineiden
31426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keskinäisin sopimuksin.
31427: vasti seuraavaa:                                          Kysymyksessä tarkoitettuihin virallisiin mieli-
31428:                                                        pidetiedusteluihin yhtä lailla kuin mielipidetie-
31429:    Vastikään toimitetun presidentinvaalin yhtey-       dustelujen nykyistä tiukempaan viranomaisval-
31430: dessä tehtiin sekä ensimmäisen että toisen vaalin      vontaan oikeusministeriö suhtautuu lähtökoh-
31431: edellä poikkeuksellisen paljon mielipidetieduste-      taisesti epäillen. Ministeriö tulee kuitenkin presi-
31432: luja. Syynä tähän on ilmeisesti ollut se, että kysy-   dentinvaalin päätyttyä selvittämään mielipidetie-
31433: myksessä oli ensimmäinen kerta, jolloin tasaval-       dusteluihin ja niiden vaikutuksiin sekä tällaisten
31434: lan presidentti valittiin suoralla kaksivaiheisella    tiedustelujen mahdolliseen rajoittamiseen liitty-
31435: kansanvaalilla.                                        vät kysymykset. Vasta tämän jälkeen on mahdol-
31436:                                                        lista tehdä johtopäätökset asiassa.
31437:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1994
31438: 
31439:                                                                       Oikeusministeri Hannele Pokka
31440:                                          1993 vp -   KK 719                                            3
31441: 
31442: 
31443: 
31444: 
31445:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
31446: 
31447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     vara inexakta och målinriktade. Därför har det
31448: ger har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-      föreslagits att möjlighetema att göra opinionsun-
31449: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt     dersökningar eller åtminstone att publicera resul-
31450: av riksdagsman Paloheimo undertecknade spörs-        taten skulle begränsas medan valen pågår eller
31451: mål nr 719:                                          omedelbart före valen. Å andra sidan har man
31452:                                                      dock med åberopande av yttrandefriheten utgått
31453:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ifrån att det bör vara möjligt att fritt göra dylika
31454:        att förbättra övervakningen jämfört med       opinionsundersökningar som hör hemma i da-
31455:        nuläget av de opinionsundersökningar          gens värld och att publicerandet av dem i nödvän-
31456:        som görs i samband med vai?                   dig omfattning borde regleras endast genom in-
31457:                                                      bördes avtal mellan mediema.
31458:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           En utgångspunkt är att justitieministeriet för-
31459: anföra följande:                                     håller sig tveksamt tili sådana officiella opinions-
31460:                                                      undersökningar som nämns i spörsmålet likaväl
31461:    1 samband med det presidentval som nyligen        som tili en strängare myndighetsövervakning av
31462: förrättats gjordes exceptionellt många opinions-     opinionsundersökningama än för närvarande.
31463: undersökningar före såväl det första som det an-     Ministeriet kommer dock efter att presidentvalet
31464: dra valet. Orsaken har uppenbarligen varit den       slutförts att utreda de frågor som hör samman
31465: att republikens president för första gången valdes   med opinionsundersökningama och verkningar-
31466: genom ett direkt folkvai i två omgångar.             na av dem samt med en eventuell begränsning av
31467:    Det påståendet har framförts att opinionsun-      dylika undersökningar. Först därefter är det möj-
31468: dersökningama styr de röstandes röstningsbe-         ligt att dra slutsatser i frågan.
31469: teende. Åtminstone tili vissa delar anses de också
31470: 
31471:      Helsingforsden 8 februari 1994
31472: 
31473:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
31474:                                                1993 vp
31475: 
31476: Kirjallinen kysymys 720
31477: 
31478: 
31479: 
31480: 
31481:                                   Aittoniemi: Peruskoululain mukaisen maksuttoman koulukuljetuk-
31482:                                       sen järjestämisestä
31483: 
31484: 
31485:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31486: 
31487:    Peruskoululain 47 §:n 1 momentin mukaan           hoitamaan Reinikankaan perheen omalla kus-
31488: kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton          tannuksella. Todettakoon vielä, että elokuussa
31489: koulukuljetus, milloin koulumatka on viittä kilo-    1993 saman matkan kulkevan erään toisen kou-
31490: metriä pitempi tai milloin oppilaan ikä tai muut     lulaisen ilmaiskuljetus hyväksyttiin juuri matka-
31491: olosuhteet sitä edellyttävät.                        pahoinvoinuin perusteella, vaikka siitä oli Annii-
31492:    Pomarkun kunnassa on lain käytännön tul-          na Reinikankaan osalta kieltäydytty.
31493: kinnasta ollut pitkäaikainen kiista. Antti ja Outi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31494: Reinikankaan 8-vuotiaalta Anniina-tyttäreltä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31495: lopetettiin vuonna 1991 taksikuljetus Pomarkun       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31496: kirkonkylän kouluun, jonne matkaa kertyi 4, 7        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31497: kilometriä yhteen suuntaan. Sen jälkeen tytön
31498: koulumatka käsitti 1,1 kilometrin matkan yksi-                  Katsooko Hallitus, että Pomarkun
31499: näistä sivutietä asumattoman valtatien varteen               kunta sekä asianomainen lääninhallitus
31500: sekä siitä 30 kilometrin lenkin autossa koululle             ovat toimineet peruskoululain 47 §:n 1
31501: sekä takaisin tullessa vastaavat matkat. Aralle ja           momentin tarkoituksen mukaisesti kiel-
31502: matkapahoinvointia potevalle tytölle tämä on                 täytyessään myöntämästä ilmaista koulu-
31503: ollut kohtuuton rasitus ja olosuhteet huomioon               kuljetusta Anniina Heinikankaalle, jonka
31504: ottaen myös vaarallinen, koska kuten edellä on               koulumatka on ollut yhteen suuntaan 4, 7
31505: mainittu, auton odotuspaikka valtatie 23:n var-              kilometriä, josta l, 1 kilometriä hiljaista
31506: rella Isonevan kohdalla on asumatoota aluetta.               sivutietä, yhteiskuljetuksen odotuspaikka
31507:    Koulun, nimismiehen ja lääkärin taholta on                yksinäisellä paikalla valtatie 23:n varrella
31508: tämä tulkinta peruskoululaista katsottu tietyllä             ja matkapahoinvointia potevan lapsen
31509: tavoin kohtuuttomaksi. Asiaan ei ole kuitenkaan              koulumatka tätä kuljetusta käyttäen 30
31510: saatu korjausta ja koulukuljetukset on jouduttu              kilometriä?
31511: 
31512:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1994
31513: 
31514:                                            Sulo Aittoniemi
31515: 
31516: 
31517: 
31518: 
31519: 2300321
31520: 2                                          1993 vp -    KK 720
31521: 
31522: 
31523: 
31524: 
31525:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31526: 
31527:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen
31528: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           muutoin muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi,
31529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         rasittavaksi tai vaaralliseksi, kunnan on järjestet-
31530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-        tävä oppilaalle maksuton kuljetus tai avustettava
31531: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         riittävässä määrin oppilaan kuljettamista tai
31532: 720:                                                    saattamista.
31533:                                                             Lain mukaan kuljettamisvastuu kuuluu kun-
31534:             Katsooko Hallitus, että Poroarkun           nalle. Kuljettamista koskeva velvoite on säädetty
31535:          kunta sekä asianomainen lääninhallitus         siten, että erilaiset olosuhteet sekä oppilaan kou-
31536:          ovat toimineet peruskoululain 47 §:n 1         lunkäyntivalmiudet tulevat huomioon otetuiksi
31537:          momentin tarkoituksen mukaisesti kiel-         siten, ettei koulumatkoista aiheudu kohtuutonta
31538:          täytyessään myöntämästä ilmaista koulu-        haittaa oppilaalle. Oppilaalle on järjestettävä
31539:          kuljetusta Anniina Heinikankaalle, jonka       kuljetus yli viiden kilometrin rajan ylittävältä
31540:          koulumatka on ollut yhteen suuntaan 4,7        koulumatkalta. Niin ikään laissa määrätyissä ta-
31541:          kilometriä, josta 1, 1 kilometriä hiljaista    pauksissa kunnalla on kuljettamisvelvoite myös
31542:          sivu tietä, yhteiskuljetuksen odotuspaikka     tätä lyhyemmältä matkalta. Koulukuljetusta
31543:          yksinäisellä paikalla valtatie 23:n varrella   koskevia määräyksiä ei voida säätää niin yksi-
31544:          ja matkapahoinvointia potevan lapsen           tyiskohtaisesti, että säännöksistä suoraan
31545:          koulumatka tätä kuljetusta käyttäen 30         voitaisiin päätellä, missä tapauksissa viittä kilo-
31546:          kilometriä?                                    metriä lyhyemmältä matkalta kunnan on järjes-
31547:                                                         tettävä kuljetus, vaan asia on harkittavajokaises-
31548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sa tapauksessa erikseen.
31549: vasti seuraavaa:                                            Opetusministeriöllä ei ole toimivaltaa ratkais-
31550:                                                         ta, onko kunta menetellyt laillisesti järjestäessään
31551:   Peruskoululaisten koulumatkaa ja kuljetta-            koululaiskuljetuksia. Kunnan koulutoimen lailli-
31552: mista koskevista määräyksistä säädetään perus-          suuden valvonta kuuluu lääninhallitukselle. Op-
31553: koululain (467/83) 47 §:n 1 momentissa. Sen mu-         pilaan koulumatkaa koskevasta päätöksestä on
31554: kaan, milloin peruskoulun oppilaan koulumatka           mahdollisuus valittaa siten kuin kunnallislaissa
31555: on viittä kilometriä pitempi tai milloin se oppi-       säädetään.
31556: 
31557:        Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1994
31558: 
31559:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
31560:                                            1993 vp -    KK 720                                            3
31561: 
31562: 
31563: 
31564: 
31565:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
31566: 
31567:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         med beaktande av elevens ålder eller andra om-
31568: ger har Ni, Herr Ta1man, till vederbörande med-         ständigheter är alltför svår, ansträngande eller
31569: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        farlig för honom, skall kommunen för eleven
31570: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           anordna fri skjutsning eller i tillräcklig utsträck-
31571: 720:                                                    ning understöda skjutsning eller ledsagande av
31572:                                                         eleven". Enligt lagen vilar ansvaret för skjuts-
31573:           Anser Regeringen att Pomark kom-              ningen på kommunen. Skyldigheten tili skjuts-
31574:        mun och vederbörande länsstyrelse har            ning har stadgats så att olika förhållanden och
31575:        handlat enligt vad som syftas i 47 § 1           elevens beredskap för skolgång beaktas så att
31576:        mom. grundskolelagen när de nekar att            skolresorna inte åsamkar eleven oskäligt förfång.
31577:        bevilja fri skolskjuts åt Anniina Heinikan-      För eleven skall skolskjuts ordnas för skolresor
31578:        gas, vars skolresa i en riktning har varit       som är över fem kilometer. Likaledes har kom-
31579:        4,7 km, av vilket 1,1 km lågtrafikerad           munen enligt lagen i vissa fall skyldighet tili
31580:        sidoväg, och då vänteplatsen för sam-            skjutsning även för kortare resor. Bestämmelser-
31581:        skjuts är på ett ensligt ställe vid riksväg 23   na om skolskjutsning kan inte regleras så detalje-
31582:        och skolresan för ett barn som lider av          rat att man av dem direkt kan avgöra de fall i vilka
31583:        iliamående under resor genom detta               kommunen skall ordna skjuts för sträckor mind-
31584:        transportsätt blir 30 kilometer?                 re än fem kilometer, utan frågan bör prövas i
31585:                                                         varje enskilt fall.
31586:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-           Undervisningsministeriet har inte befogenhet
31587: ra följande:                                            att avgöra om kommunen har ha~!3lat lagligt när
31588:                                                         den ordnar skjutsar för eleverna. Overvakningen
31589:    Om grundskolelevers skolresor och skjutsar           av lagligheten i kommunens skolväsende hör tili
31590: stadgas i 47 § 1 mom. grundskolelagen. Momen-           länsstyrelsen. Det är möjligt att överklaga beslut
31591: tet stadgar: "Om elev i grundskola har mer än fem       om en elevs skolresa på det sätt som stadgas i
31592: kilometer väg tili skolan eller om vägen tili skolan    kommunallagen.
31593: 
31594:      Helsingforsden 7 februari 1994
31595: 
31596:                                                             Undervisningsminister Riitta Uosukainen
31597:                                                 1993 vp
31598: 
31599: Kirjallinen kysymys 721
31600: 
31601: 
31602: 
31603: 
31604:                                    Aittoniemi: Ulkomaisten työnhakijoiden työlupien myöntämis-
31605:                                        perusteista
31606: 
31607: 
31608:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31609: 
31610:    Maassamme on jatkuvasti kasvava työttö-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31611: myys. Tästä syystä on epäoikeudenmukaista, että       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31612: esimerkiksi Venäjältä, Baltian maista ja Puolasta
31613: tuleville työnhakijoille myönnetään kasvavassa                   Miten suuri on Suomessa työluvilla
31614: määrin työlupia sellaisilla työaloilla, joihin työ-           työtä tekevien Venäjältä, Baltian maista
31615: voimaa olisi saatavissa kotimaasta. Näistä enti-              ja Puolasta tulevien henkilöiden määrä, ja
31616: sen itäblokin työntekijöistä ei ole tiedossa koko-               mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
31617: naismäärää, mutta eri paikkakunnilla tehtyjen                 työlupien rajoittamiseksi erityisesti nyt,
31618: tiedustelujen mukaan on syytä olettaa, että hei-              kun työvoiman vapaa liikkuminen ETA-
31619: dän kokonaismääränsä on varsin suuri.                         maiden välillä on mainittuun sopimuk-
31620:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            seen liittyen mahdollista?
31621: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31622: 
31623:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1994
31624: 
31625:                                             Sulo Aittaniemi
31626: 
31627: 
31628: 
31629: 
31630: 2300321
31631: 2                                       1993 vp -   KK 721
31632: 
31633: 
31634: 
31635: 
31636:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31637: 
31638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työn ulkomaista työntekijää edellyttävän
31639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luonteen (esim. äidinkieltään opettavat ja etnis-
31640: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    ten ravintoloiden kokit) perusteella haettaviin
31641: le jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen näin        työlupiin työvoimapoliittista harkintaa sovelle-
31642: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 721:            taan rajoitetusti ottamalla huomioon kyseisen
31643:                                                     työn luonteen perusteella työluvan jo saaneiden
31644:           Miten suuri on Suomessa työluvilla        työllisyystilanne. Työvoimapoliittista harkintaa
31645:        työtä tekevien Venäjältä, Baltian maista     soveltamatta työlupia myönnetään uskonnollis-
31646:        ja Puolasta tulevien henkilöiden määrä, ja   ten ja aatteellisten yhteisöjen palvelukseen, kan-
31647:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden          sainväliseen yhteistyöhön ja yritysten kansainvä-
31648:        työlupien rajoittamiseksi erityisesti nyt,   listymiseen liittyviin tehtäviin, pelaajille ja val-
31649:        kun työvoiman vapaa liikkuminen ETA-         mentajille sekä harjoittelun tai koulutuksen ja
31650:        maiden välillä on mainittuun sopimuk-        siihen liittyvän työharjoittelun perusteella. Täl-
31651:        seen liittyen mahdollista?                   löin työluvat myönnetään esitettyjen selvitysten
31652:                                                     perusteella tarkistaen palkat ja muut työsuhteen
31653:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ehdot sekä sen, että harjoittelulle asetetut edelly-
31654: taen seuraavaa:                                     tykset täyttyvät.
31655:                                                         Voimassa olleiden työlupien määrä 18.1.1994
31656:    Venäjän, Baltian maiden ja Puolan kansalaisil-   (liite 1) oli 11 844. Niistä yli puolet eli 6 339 oli
31657: le myönnetään työlupia samoin perustein kuin        myönnetty IVY:n alueelta (lähinnä Venäjältä) ja
31658: muidenkin sellaisten maiden kansalaisille, joiden   Baltian maista tulleille. Lähinnä muista entisistä
31659: työskentely Suomessa edellyttää työlupaa. Työ-      sosialistisista maista (muu Eurooppa) tulleille
31660: lupien myöntämisperusteet on määritelty työmi-      myönnettyjä työlupia oli 1 696. Vuoden 1992lo-
31661: nisteriön ulkomaalaisasetuksen nojalla antamas-     pussa voimassa olleiden työlupien määrä oli
31662: sa määräyksessä.                                    12 100 eli lähes sama kuin kuluvan vuoden tam-
31663:    Työlupaharkintaa soveltamatta ja työvoima-       mikuussa.
31664: viranomaista kuulematta oleskeluluvan ratkaise-         Vuonna 1993 myönnetyt ensimmäiset työluvat
31665: va viranomainen antaa työluvan silloin, kun oles-   kansalaisuuden mukaan ryhmiteltyinä ilmenevät
31666: keluluvan myöntämisperusteena on suomalainen        liitteenä 2 olevasta tilastosta. Sen mukaan IVY-
31667: syntyperä, lähisukulaisuus, avioliitonomainen       maiden (lähinnä Venäjän) ja Baltian maiden (lä-
31668: suhde, avioliiton solmimistarkoitus, humanitää-     hinnä Viron) kansalaisille oli myönnetty työlupia
31669: rinen tai muu erityinen syy.                        yhteensä 3 404, Puolan kansalaisille 188 ja mui-
31670:    Muissa tapauksissa työlupa myönnetään työ-       den entisten sosialististen maiden kansalaisille
31671: voimaviranomaisen kannan mukaan, joka voi           1 237. Yhteensä ensimmäisiä työlupia myönnet-
31672: perustua yksinomaan tai osittain työvoimapoliit-    tiin 6 243 vuonna 1993.
31673: tiseen harkintaan taikka muihin kuin työvoima-          Vuonna 199 3 myönnetyt ensimmäiset työluvat
31674: poliittisiin näkökohtiin.                           statuksen eli luvan myöntämisperusteen mukaan
31675:    Työvoimapoliittisin perustein työlupia myön-     ryhmiteltyinä ilmenevät liitteenä 3 olevasta tilas-
31676: netään ammattitaitoiselle työvoimalle ammatti-      tosta. Kuten siitä voi todeta, IVY:n ja Baltian
31677: taitoa vaativaan työhön aloille, joilla työvoimaa   maiden kansalaisista lähes puolet eli 1 295 oli
31678: ei ole riittävästi saatavilla. Viimeksi mainittua   Venäjän ja Viron suomalaisia, joille oleskelu- ja
31679: arvioitaessa on otettava huomioon paitsi koti-      työluvat myönnetään suomalaisen syntyperän
31680: maisen työvoiman saatavuus ja käytettävyys          omaavina paluumuuttajina. Muiden entisten so-
31681: myös se työvoiman maahanmuutto, jota ei sää-        sialististen maiden kansalaisille myönnettyjen
31682: dellä työvoimapoliittiseen harkintaan perustu-      ensimmäisten työlupien suhteellisen suuri määrä,
31683: valla työlupamenettelyllä (paluumuutto, ETA-        1 237, selittyy sillä, että noin 2 OOO:lle entisen Ju-
31684: valtioiden kansalaiset, pakolaiset ja heihin ver-   goslavian alueelta tulleelle turvapaikan hakijalle
31685: rattavat).                                          myönnettiin säädetyn poikkeuslain nojalla hu-
31686:                                            1993 vp -   KK 721                                           3
31687: 
31688: manitääristen syiden perusteella oleskeluluvat ja      neuvoston asetuksen (ETY) n:o 1612/68 mukaan
31689: aikuisille niihin liittyen myös työluvat. Pitkäai-     ETA-valtioiden kansalaisilla on sama oikeus työ-
31690: kaisen työvoiman tarpeen perusteella myönnet-          hön toisessa jäsenvaltiossa kuin tämän jäsenval-
31691: tiin kaksi työlupaa. Tilapäisen työvoiman tar-         tion omilla kansalaisilla. Tästä seuraa myös, että
31692: peen perusteella työlupia myönnettiin lähinnä          heillä on sama etuoikeus työhön kolmansien mai-
31693: mansikanpoimij oille maatiloille. Lähetetyille         den kansalaisiin nähden kuin jäsenvaltion omilla
31694: työntekijöille myönnetyt 591 työlupaa liittyvät        kansalaisilla. ETA -sopimus ei siis aseta rajoituk-
31695: ulkomaisten yritysten aliurakointitöihin Suo-          sia Suomelle työlupien myöntämisessä kolman-
31696: messa. Niistä 372 oli myönnetty venäläisten yri-       sien maiden kansalaisille. Jos kuitenkin suoma-
31697: tysten työhön.                                         lainen työvoima asetetaan etusijalle työlupien
31698:     Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että   myöntämisessä kolmansien maiden kansalaisille,
31699: kirjalliseen kysymykseen sisältyvä käsitys, jonka      samalla tavoin etusijalle on asetettava myös Suo-
31700: mukaan "Venäjältä, Baltian maista ja Puolasta          mesta ja Suomessa työtä hakevat muiden ETA-
31701: tuleville työnhakijoille myönnetään kasvavassa         valtioiden kansalaiset. Työministeriön määräyk-
31702: määrin työlupia sellaisille aloille, joihin työvoi-    sen mukaan näin on myös meneteltävä harkit-
31703: maa olisi saatavissa kotimaasta", on perusteeton.      taessa työlupien myöntämistä työvoimapoliitti-
31704: Valtaosa työluvista myönnettiin muilla kuin työ-       sin perustein. ETA-sopimus ei kuitenkaan edelly-
31705: voimapoliittisilla perusteilla. Niin haettujen kuin    tä sitä, että työlupien myöntämistä harkittaessa
31706: myönnettyjenkin työlupien määrä on työllisyys-         tulisi ottaa huomioon vallitseva työllisyystilanne
31707: tilanteen huononemisen myötä ollut laskusuun-          muissa ETA-valtioissa.
31708: nassa jo siitäkin syystä, että työnantajilla ei ole       Edellä esitettyyn viitaten työministeriö kat-
31709: ollut tarvetta työvoiman r~krytointiin ulkomail-       soo, että ei ole mitään tarvetta eikä perustetta
31710: ta. Todettakoon vielä, että esim. vuonna 1991          ryhtyä kysymyksessä esitettyyn työlupien rajoit-
31711: ensimmäisiä työlupia myönnettin 9 523 eli noin         tamiseen nykyisestä työlupamenettelystä poik-
31712: 3 000 enemmän kuin vuonna 199 3.                       keavana tavalla.
31713:     ETA-sopimuksen osana sovellettavan EY:n
31714: 
31715:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
31716: 
31717:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
31718: 4                                           1993 vp -   KK 721
31719: 
31720: 
31721: 
31722: 
31723:                                        Till Riksdagens Herr Talman
31724: 
31725:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        (återvandring, EES-statemas medborgare, flyk-
31726: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse till          tingar och med dem jämförbara).
31727: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-             På de arbetstillstånd som ansöks på basis av att
31728: jande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-             arbetets natur förutsätter en utländsk arbetstaga-
31729: tecknade spörsmål nr 721:                               re (t.ex. personer som undervisar sitt eget moders-
31730:                                                         mål och etniska restaurangers kockar) tillämpas
31731:             Hur stort är antalet personer från          arbetskraftspolitisk prövning i begränsad ut-
31732:         Ryssland, de baltiska ländema och Polen         sträckning genom att beakta sysselsättnings-
31733:         som arbetar med arbetstillstånd i Finland       situationen för de personer som på basis av ifrå-
31734:         och                                             gavarande arbetes natur redan fått arbetstill-
31735:             vad ämnar Regeringen göra för att be-       stånd. Utan att tillämpa arbetskraftspolitisk
31736:         gränsa dessa arbetstillstånd i synnerhet        prövning beviljas arbetstillstånd för tjänst hos
31737:         nu, då fri rörlighet för arbetstagare är        religiösa och ideella samfund, för uppgifter i an-
31738:         möjlig mellan EES-ländema i anslutning          slutning till intemationellt samarbete och inter-
31739:         till nämnda avtal?                              nationalisering av företag, åt spelare och tränare
31740:                                                         samt på basis av praktik eller utbildning och
31741:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           därtill ansluten arbetspraktik. Härvid beviljas ar-
31742: anföra följande:                                        betstillstånden på basis av framlagda utredningar
31743:                                                         och genom granskning av löner och övriga an-
31744:     Ryska, baltiska och polska medborgare bevil-        ställningsvillkor samt genom granskning av att
31745: jas arbetstillstånd på samma grunder som sådana         de förutsättningar som ställts för praktiken upp-
31746: medborgare från andra Iänder vilkas arbete i Fin-       fylls.
31747: land förutsätter arbetstillstånd. Grundema för              Antalet gällande arbetstillstånd I8.1.1994 (bi-
31748: beviljande av arbetstillstånd har definierats i de      laga 1) uppgick tili II 844. Av dessa hade över
31749: föreskrifter som arbetsministeriet meddelat på          hälften, dvs. 6 339, beviljats personer från OSS
31750: basis av utlänningsförordningen.                        (främst Ryssland) och de baltiska ländema. An-
31751:     U tan att tillämpa arbetstillståndsprövning och     talet arbetstillstånd som beviljats personer främst
31752: utan att höra arbetskraftsmyndighet beviljar den        från andra foma socialistiska Iänder (övriga Eu-
31753: myndighet, som avgör frågan om uppehållstill-           ropa) uppgick till 1 696. Antalet gällande arbets-
31754: stånd, arbetstillstånd i de fall då finsk härkomst,     tillstånd i slutet av 1992 uppgick til112 I 00, vilket
31755: nära släktskap, äktenskapsmässigt förhållande,          är nästan lika mycket som i januari i år.
31756: avsikt att ingå äktenskap, humanitärt eller annat           De I993 beviljade första arbetstillstånden
31757: speciellt skäl utgör grunden för beviljandet av         grupperade enligt nationalitet framgår av statisti-
31758: uppehållstillstånd.                                     ken i bilaga 2. Enligt denna hade totalt 3 404
31759:     I övriga fall beviljas arbetstillstånd enligt ar-   arbetstillstånd beviljats medborgare i OSS-län-
31760: betskraftsmyndighetens ståndpunkt, som kan              dema (främst Ryssland) och de baltiska ländema
31761: basera sig enbart eller delvis på arbetskraftspoli-     (främst Estland), I88 arbetstillstånd hade bevil-
31762: tisk prövning eller på andra än arbetskraftspoli-       jats polska medborgare, medan 1 237 arbetstill-
31763: tiska synpunkter.                                       stånd beviljats medborgare i andra foma socialis-
31764:     På arbetskraftspolitiska grunder beviljas ar-       tiska länder. Det totala antalet första arbetstill-
31765: betstillstånd åt yrkeskunnig arbetskraft för arbe-      stånd beviljade 1993 uppgick till 6 243.
31766: te som kräver yrkeskunskap inom branscher med               De I993 beviljade första arbetstillstånden
31767: otillräcklig tillgång på arbetskraft. Vid bedöm-        grupperade enligt status, dvs. enligt grunden för
31768: ning av det senare bör man beakta inte bara             beviljande av tillstånd, framgår av statistiken i
31769: tillgången på och användbarheten av inhemsk             bilaga 3. Såsom därav kan konstateras, var näs-
31770: arbetskraft, utan också den invandring av arbets-       tan hälften, dvs. I 295, av OSS-ländemas och de
31771: kraft som inte regleras genom arbetstillståndsför-      baltiska ländernas medborgare finnar från Ryss-
31772: farande baserat på arbetskraftspolitisk prövning        land och Estland, vilka beviljas uppehålls- och
31773:                                            1993 vp -   KK 721                                           5
31774: 
31775: arbetstillstånd i egenskap av återvandrare av          utlandet. Det må ännu konstateras att det t.ex.
31776: finsk härkomst. Det relativt stora antalet (1 237)     1991 beviljades 9 523 första arbetstillstånd, dvs.
31777: första arbetstillstånd som beviljats medborgare i      ca 3 000 fler än 1993.
31778: andra foma socialistiska Iänder får sin förklaring         Enligt EG-rådets förordning (EEG) Nr 1612/
31779: genom att ca 2 000 asylsökande från det foma           68, som tillämpas som en del av EES-avtalet, har
31780: Jugoslavien av humanitära skäl beviljades uppe-        medborgare i EES-staterna samma rätt tili arbete
31781: hållstillstånd med stöd av den stiftade undantags-     i en annan medlemsstat som denna medlemsstats
31782: lagen, medan de vuxna också beviljades arbets-         egna medborgare. Härav följer också att de har
31783: tillstånd i anslutning därtill. På basis av behovet    samma företrädesrätt tili arbete i förhållande till
31784: av långvarig arbetskraft beviljades två arbetstill-    medborgare i tredje land som medlemslandets
31785: stånd. På basis av behovet av tillfållig arbetskraft   egna medborgare. EES-avtalet föreskriver såle-
31786: beviljades arbetstillstånd främst åt jordgubbs-        des inga restriktioner för Finland, då det gäller
31787: plockare på lantbruk. De 591 arbetstillstånd som       beviljande av arbetstillstånd åt medborgare i
31788: beviljats utsända arbetstagare hänför sig till ut-     tredje land. Om emellertid finländsk arbetskraft
31789: ländska företags underentreprenadarbeten i Fin-        ges företräde vid beviljandet av arbetstillstånd åt
31790: land. Av dessa hade 372 beviljats för arbeten vid      medborgare i tredje land, bör på samma sätt
31791: ryska företag.                                         medborgare i andra EES-stater ges företräde, då
31792:     På basis av det ovan anförda kan det konstate-     de söker arbete i Finland. Enligt arbetsminis-
31793: ras att den i spörsmålet ingående uppfattningen,       teriets föreskrifter bör detta också vara förfaran-
31794: enligt viiken "arbetstagare från Ryssland, de bal-     det, då man prövar beviljande av arbetstillstånd
31795: tiska länderna och Polen i allt högre utsträckning     på arbetskraftspolitiska grunder. EES-avtalet
31796:  beviljas arbetstillstånd inom sådana branscher        förutsätter dock inte att man då man prövar
31797: där det skulle finnas tillgång på arbetskraft i        beviljandet av arbetstillstånd bör beakta det rå-
31798:  hemlandet", är oberättigad. Majoriteten av ar-        dande sysselsättningsläget i andra EES-stater.
31799:  betstillstånden beviljades på andra grunder än de         Med hänvisning till det ovan anförda anser
31800:  arbetskraftspolitiska. Antalet såväl ansökta som      arbetsministeriet att det inte föreligger något be-
31801:  beviljade arbetstillstånd har i och med det för-      hov eller skäl för att inleda den i spörsmålet
31802:  sämrade sysselsättningsläget visat en nedgående       framförda begränsningen av arbetstillstånd på ett
31803:  tendens redan av den orsaken att arbetsgivarna        sätt som avviker från det nuvarande arbetstill-
31804:  inte haft behov av att rekrytera arbetskraft från     ståndsförfarandet.
31805: 
31806:      Helsingforsden 18 februari 1994
31807: 
31808:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
31809:                                                                                                                                   0\
31810:                                                             MYÖNNETYT ENSIMMÄISET TYÖLUVAT KANSAlAISUUDEN MUKAAN
31811:                                                                                1991 - 1993
31812: 
31813: 
31814: 
31815:                                                                                     1991                1992          1993
31816:                                                                                            %            %                %
31817: 
31818: !~~'i::~jiti~~,~~~:'
31819: 
31820:                                                                                                                                   1-'
31821: 
31822:                                                                                                                                   ~
31823:                                                                                                                                   w
31824:                                                                                                                                 ~
31825: 
31826: 
31827:                                                                                                                                   ~
31828:                                                                                                                                   ....:1
31829:                                                                                                                                   N
31830:                                                                                                                                   1-'
31831: 
31832: 
31833: 
31834: 
31835: Oseania
31836: .:;:::. : .·~·:: . :;· . :i:·.<::·i/<:<:· _ ;:::<)(!.\ ::_:::·:;
31837: 
31838: lVI#~t:'(ritfu;:iiln,,
31839:                                                                                                                                 t;
31840:                                                                                                                                 ~·
31841: YHTEENSÄ                                                                     9523          100   5325   100    6243     100,0   ......
31842: Liite 2   1993 vp -   KK 721   7
31843:                                                                                                                                                                                                              00
31844: MYÖNNETYT ENSIMMÅISET TYÖLUVAT STATUKSEN MUKAAN V. 1993
31845: 
31846: 
31847:                            TYÖLUPALUOKKA                                            Ent.NU      Baltla       MuuEu-       Puola       Aasia        USA     Etelä- Lähi-Itä   Afrikka Oseanla   YHT.
31848:                                                                                      IVV                     rooppa                               Kanada IAmerlkke
31849: VENÄJÄN JA VIRON SUOMALAINEN (A.2.)                                                     854         433            -              -           -         3       3        2        -        -    1295
31850: 
31851: 
31852: MUU ERilYINEN SYY, KUTEN LÅHISUKULAISUUS, AVIOUITONOMAINEN                                 94        30           26              -       33            3       6        7        20       1     220
31853: OLOSUHDE, AVIOUITON SOLMIMISTARKOITUS TAI HUMANITÄÄRINEN
31854: PERUSTE OLESKELULUVAN SAAMISEKSI (A.6.)
31855: 
31856: 
31857: TURVAPAIKANHAKIJA, JOLLE ON MYÖNNETTY OLESKELULUPA HUMANITÄÄ-                              14            -       986              -       23            -       -       78       143       -    1244
31858: RISTEN SYIDEN PERUSTEELLA JA HÄNEN PERHEENJÄSENENSÄ                       (A.10.)
31859: 
31860: 
31861: PITKÄAIKAINEN AMMAmTAITDISEN TYÖVOIMAN TARVE                    (A.11.)                    -             -            1           -           1         -       -        -         -       -          2
31862: 
31863:                                                                                                                                                                                                             ....
31864: TIETEEN, TAITEEN JA YLEENSÄ KULTTUURIN ALAN TYÖNTEKIJÄ                    (A.12.)          8             1        19              3       21           10       -        -         2       -      64        ~
31865:                                                                                                                                                                                                             ~
31866: 
31867: ÄIDINKIELTÄÄN OPETTAMAAN TAI MUUHUN ULKOMAISTA OPETTAJAA                                    4            -        29              -           -        10       -        -         -       -      43       ~
31868: EDELLYTTÄVÄÄN OPETUSTYÖHÖN TULEVA               ( A.13.)
31869:                                                                                                                                                                                                               1
31870: 
31871: ULKOMAISTEN YRITYSTEN TYTÄRYHTIÖIDEN JA MONIKANSAWSTEN
31872: YRITYSTEN JOHTO- YM. ERITYISTEHTÄVIIN TULEVA
31873:                                                                                             2            -         4              -           1         1        -       -         -       -          8     ~
31874:                                                            (A.14.)                                                                                                                                          -l
31875:                                                                                                                                                                                                             ....
31876:                                                                                                                                                                                                             N
31877: 
31878: ETNISEN RAVINTOLAN KOKKI    (A.1S.)                                                         -            -            1           -           1         -       -        -         1       -          3
31879: 
31880: 
31881: TYÖ, JOKA EDELLYTTÄÄ LÄHTÖMAAN KIELEN, KULTTUURIN, TAPOJEN
31882: YM.OLOSUHTiaDENTUNTEMUSTA           (A.16.)
31883:                                                                                            6             3        48              1           2        13       -        2         -       2      77
31884: 
31885: 
31886: 
31887: RYHMIIN A.11. -A.19. KUULUVIEN PERHEENJÄSENET               (A.20.)                        7             6         4              1           7         -       -        6         1       -      32
31888: 
31889: 
31890: USKONNOWSTEN JAAATTEEWSTEN YHTiaSÖJEN PALVELUKSEEN TULEVA (B.1.)                            -            1         6              -           4         4        -       1         1       -      17
31891: 
31892: 
31893: URHEIUJA JA URHEILUVALMENTAJA          (B.3.)                                              28            7            1           1           -         6        3       -         1       1      48
31894: 
31895: MUU MÄÄRÄAIKAINEN LUPA, JOTA VOIDAAN JATKAA MYÖS MÄÄRÄAIKAISENA (B.4                    412          39           40              2       27           14        5       4         4       1     548
31896: 
31897: 
31898: VIRALUNEN HARJDITTEUJA     (B.S.)                                                          16       118          111          10              4        23        -       -         3       2     287
31899:                                                                                                                                                                                                           -.t"-<
31900:                                                                                                                                                                                                           ::::.·
31901: JÄRJESTÖJEN YM. YHTEISÖJEN HARJOITTEUJA               (B.6.)                                -            -        21              -           2        22        -       -         3       -      48      "'
31902:                                                                                                                                                                                                           (....,
31903: MYÖNNETYT ENSIMMÄISET TYÖLWAT STATUKSEN MUKAAN V. 1993
31904: 
31905: 
31906:                                         TYÖLUPALUOKKA                               Ent.NLJ    Baltla       MuuEu-    Puola       Aasia               USA     Etell- Llhl-ltl   Afrikka Oseanla YHT.
31907:                                                                                      NY                     rooppa                                   Kanada iAmertkkl
31908: 
31909: MUU HARJOITTEIJJA              (8.7.)                                                      9        34           43           -                  1         7        1       -        -       -     95
31910: 
31911: 
31912: KESÄTY0tt0N TULEVA OPISKEUJA                      (8.8.)                                  85        63            8       76                     2         -        -       -        -       -    234
31913: 
31914: AUPAIR            (8.9.)                                                                   5        48           21           2                 23         8        -       1        4       -    110
31915: 
31916: 
31917: KOULUTUKSEEN JA SIIHEN UITTYVÄÄN TYÖHARJOilTEWUN TULEVA                   (8.10.)         44        69            8           1                  -         3        2       1        -       4    130
31918: 
31919: 
31920:                                                                                                                                                  -                          -        -       -
31921:                                                                                                                                                                                                         -
31922: RAVINTOlAMUUSIKKO                (8.11.)                                                  16            3        93       34                              24        1                             171
31923: 
31924: 
31925: ESIINTYVÄ TAITEIUJA             (8.12.)                                                   80        43           51           6                  9        11        5       1        -       1    207   \C
31926:                                                                                                                                                                                                         ~
31927: LÄHETETTY TYOHrei<JJÄ                (8.13.)                                            372         16          106       30                    43         8       3        -        -       6    582   -d
31928: YRITYS- TAJ HANKEKOHTAINEN TYÖVOIMAN 111..APÅINEN TARVE              (8.14.)              85        40            6           5                  4        13       2        -        1       -    155
31929: 
31930:                                                                                                                                                                                                         ~
31931: MUU 11LAPÅISESSÄ TARKOITUKSESSA MAASSA OL.eSKELEVA HENKILÖ
31932: JA 8-RYHMÅÄN KUULUVAN HENKILÖN PERHEENJÄSEN
31933: 
31934: 
31935: KORKEAKOUWOPISKEUJA                     (8.17.)
31936:                                                            (8.15.)
31937:                                                                                           21
31938: 
31939: 
31940: 
31941: 
31942:                                                                                            4
31943:                                                                                                     16
31944: 
31945: 
31946: 
31947: 
31948:                                                                                                         5
31949:                                                                                                                  11
31950: 
31951: 
31952: 
31953: 
31954:                                                                                                                   6
31955:                                                                                                                               -
31956: 
31957:                                                                                                                               1
31958:                                                                                                                                                 30
31959: 
31960: 
31961: 
31962: 
31963:                                                                                                                                                 12
31964:                                                                                                                                                            1
31965: 
31966: 
31967: 
31968: 
31969:                                                                                                                                                            1       -
31970:                                                                                                                                                                     2       2
31971: 
31972: 
31973: 
31974: 
31975:                                                                                                                                                                             2
31976:                                                                                                                                                                                      7
31977: 
31978: 
31979: 
31980: 
31981:                                                                                                                                                                                      1
31982:                                                                                                                                                                                              -
31983: 
31984:                                                                                                                                                                                              -
31985:                                                                                                                                                                                                    90
31986: 
31987: 
31988: 
31989:                                                                                                                                                                                                    32
31990:                                                                                                                                                                                                         -
31991:                                                                                                                                                                                                         lj
31992: 
31993: 
31994: 
31995: MUU OPISKEUJA              (8.18.)                                                         6            7         -           -                  1         2       -        -        1       -     17
31996: 
31997: 
31998: MUUSTATUS                                                                                                                                                                                          87
31999: EI11ETOA                                                                                                                                                                                          396
32000:          ·._,.,                                                                                                                             "'
32001:                                                                                                                                    ,,,.......
32002: 
32003: 
32004: 
32005: 
32006:                                                                                                                                                                                                         \C
32007:                                                  1993 vp
32008: 
32009: Kirjallinen kysymys 722
32010: 
32011: 
32012: 
32013: 
32014:                                     Aittoniemi: Työllistämiskeinona käytettävän ns. starttirahan myön-
32015:                                         tämisperusteista
32016: 
32017: 
32018:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32019: 
32020:    Erikoissairaanhoitajan tutkinnon suorittanut           En yksilöi asiaa sen paremmin, koska mainittu
32021: henkilö joutui työttömäksi kesäkuussa 1992 ja          henkilö jäisi lopuksi ikäänsä vainon kohteeksi
32022: työttömyys jatkui marraskuuhun 1992, jolloin           mainitussa työvoimatoimistossa.
32023: kyseinen henkilö meni yrittäjäkurssille ajaksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32024: 1.12.1992-23.4.1993. Kurssin jälkeen työttö-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32025: myys jatkui.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32026:    Työvoimatoimistossa annettiin henkilölle va-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32027: loisa kuva siitä, että hän voisi ryhtyä yrittäjäksi.
32028: Henkilö lähtikin perustamaan kotisairaanhoito-                    Onko ns. starttirahaa koskevaa lain-
32029: ja kodinhoitoyritystä, teki elinkeinoilmoituksen,              säädäntöä tulkittu kysymyksen peruste-
32030: aloitti mainonnan ja sai työtarjouksia.                        luissa kuvatussa tapauksessa oikein ja oli-
32031:    Sitten työvoimatoimisto ilmoitti, että kyseinen             siko ehkä tarpeen siirtyä asiassa jousta-
32032: henkilö ei olekaan ns. pitkäaikaistyötön ja että               vampaan tulkintaan silloin, kun starttira-
32033: hänelle ei myönnettäisikään starttirahaa. Lupaa-               han myöntämisellä ilmiselvästi tuetaan
32034: valta näyttänyt yrityksen perustaminen jäi siihen              elinkelpoisen yrittäjätoiminnan aloitta-
32035: ja henkilö edelleen työttömäksi.                               mista?
32036: 
32037:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1994
32038: 
32039:                                              Sulo Aittoniemi
32040: 
32041: 
32042: 
32043: 
32044: 2300321
32045: 2                                        1993 vp -   KK 722
32046: 
32047: 
32048: 
32049: 
32050:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32051: 
32052:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      olleiden määrä lisääntynyt 50 000 henkilöstä
32053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        120 000 henkilöön huolimatta työhallinnon te-
32054: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     hostetuista toimenpiteistä työttömyyden katkai-
32055: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen kir-    semiseksi.
32056: jallisen kysymyksen n:o 722:                            Ottaen huomioon pitkäaikaistyöttömyyden
32057:                                                      voimakkaan kasvun ja talousarvion lausuman
32058:           Onko ns. starttirahaa koskevaa lain-       ovat työvoimatoimistot painottaneet työllisyy-
32059:        säädäntöä tulkittu kysymyksen peruste-        denhoidon määrärahojen käyttöä pitkäaikais-
32060:        luissa kuvatussa tapauksessa oikein ja oli-   työttömien työllistämiseen. Työllisyyslaki ja
32061:        siko ehkä tarpeen siirtyä asiassa jousta-     työllisyysasetus antavat työvoimatoimistolle
32062:        vampaan tulkintaan silloin, kun starttira-    harkintavallan käytössä olevien määrärahojen
32063:        han myöntämisellä ilmiselvästi tuetaan        suuntaamiselle mainitulla tavalla.
32064:        elinkelpoisen yrittäjätoiminnan aloitta-         Määrärahojen rajallisuuden vuoksi kaikki ha-
32065:        mista?                                        kijat eivät voi saada starttirahaa. Tuntematta
32066:                                                      kyseessä olevan tapauksen hylkäävän päätöksen
32067:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         syitä on todettava, että työvoimatoimisto on
32068: vasti seuraavaa:                                     suunnatessaan starttirahaa pitkään työttömänä
32069:                                                      olleisiin menetellyt harkintavaltansa puitteissa
32070:    Valtion talousarvion perustelujen mukaan          työllisyydenhoidon kannalta tarkoituksenmu-
32071: työllisyydenhoidon määrärahoja on suunnattava        kaisella tavalla.
32072: ensisijaisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien         Koska työllisyydenhoidon määrärahoin voi-
32073: työllistämiseen. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien   daan käynnistää vain rajallisesti uutta yritystoi-
32074: määrä on viimeisen vuoden aikana räjähdysmäi-        mintaa, olisi tarpeen edistää yritysten perustan-
32075: sesti lisääntynyt. Vuoden 1992 joulukuusta vuo-      taa muilla aikaville yrittäjille tarkoitetuilla valtio-
32076: den 1993 joulukuuhun on yli vuoden työttömänä        vallan toimenpiteillä.
32077: 
32078:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
32079: 
32080:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
32081:                                            1993 vp -    KK 722                                           3
32082: 
32083: 
32084: 
32085: 
32086:                                        Ti/1 Riksdagens Herr Talman
32087: 
32088:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        förvaltningens effektiverade åtgärder för att bry-
32089: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse till          ta arbetslösheten.
32090: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-             Med beaktande av den kraftigt ökande lång-
32091: jande, av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-            tidsarbetslösheten och budgetutlåtandet har ar-
32092: tecknade spörsmål nr 722:                               betskraftsbyråema poängterat vikten av att an-
32093:                                                         vända anslaget för skötseln av sysselsättningen
32094:            Har lagstiftningen som gäller s.k. start-    tili sysselsättandet av långtidsarbetslösa. Syssel-
32095:        penning tolkats rätti det fall som beskrivs      sättningslagen och sysselsättningsförordningen
32096:        i motiveringen till spörsmålet och vore det      ger arbetskraftsbyrån prövningsrätt beträffande
32097:        kanske nödvändigt att i denna sak övergå         allokeringen av det disponibla anslaget på nämn-
32098:        tili flexiblare praxis i de fall då man genom    da sätt.
32099:        beviljandet av startpenning uppenbart                På grund av de begränsade anslagen kan alla
32100:        stöder startandet av en livsduglig före-         ansökande inte få startpenning. Utan att känna
32101:        tagsverksamhet?                                  tili orsakema tili avslagsbeslutet i fallet i fråga
32102:                                                         måste det konstateras att arbetskraftsbyrån, då
32103:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           den anvisat långtidsarbetslösa startpenning,
32104: anföra följande:                                        handlat inom ramen för sin prövningsrätt på ett
32105:                                                         med tanke på skötseln av sysselsättningen ända-
32106:    Enligt motiveringen för statsbudgeten bör an-        målsenligt sätt.
32107: slaget för skötseln av sysselsättningen i första            Eftersom man med anslaget för skötseln av
32108: hand användas till sysselsättandet av unga och          sysselsättningen endast på ett begränsat sätt kan
32109: långtidsarbetslösa. Speciellt antalet långtidsar-       starta ny företagsverksamhet, vore det av vikt att
32110: betslösa har under det senaste året ökat explo-         främja etableringen av företag genom andra, för
32111: sionsartat. Från december 1992 till december            nya företagare avsedda åtgärder från statsmak-
32112: 1993 ökade antalet personer som varit arbetslösa        tens sida.
32113: i över ett år från 50 000 tili 120 000, trots arbets-
32114: 
32115:      Helsingfors den 17 februari 1994
32116: 
32117:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
32118:                 1
32119: 
32120: 
32121:                 1
32122: 
32123: 
32124:             1
32125: 
32126: 
32127:             1
32128: 
32129: 
32130:         1
32131: 
32132: 
32133:         1
32134: 
32135: 
32136:     1
32137: 
32138: 
32139:     1
32140: 
32141: 
32142: 1
32143: 
32144: 
32145: 1
32146:                                                 1993 vp
32147: 
32148: Kirjallinen kysymys 723
32149: 
32150: 
32151: 
32152: 
32153:                                    Aittoniemi: Vilppulan yläasteen peruskorjaustöiden aikaistamisesta
32154: 
32155: 
32156: 
32157:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32158: 
32159:    Vilppulan yläasteen koulussa oli viime luku-       rakennusalalla nopeasti kasvaneen työttömyy-
32160: vuonna yhteensä 230 oppilasta sekä rehtorin li-       den vähentämiseksi, jota valtion investointeja ai-
32161: säksi 19 opettajaa. Koulua on viimeksi laajennet-     kaistamalla ilmeisesti pyritään koko maassa tu-
32162: tu vuonna 1974 ja sen kunto on yleisesti ottaen       kemaan.
32163: varsin huono.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
32164:    Vilppulan kunta on esittänyt Hämeen läänin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32165: hallitukselle, että koulun saneeraus- ja laajennus-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32166: työt aloitettaisiin viimeistään vuonna 1994 eli       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32167: kuluvana vuonna. Määrärahojen vähäisyyden
32168: vuoksi näyttää siltä, että töiden alkamisajankoh-                Katsooko Hallitus olevan mahdollista,
32169: taa tullaan edelleen siirtämään tällä tietämällä              että Vilppulan kunnan yläasteen laajenta-
32170: vuoteen 1996. Tämä tietää sitä, että koulutilojen             mis- ja saneeraustyöt voitaisiin aloittaa
32171: huononevan kunnon vuoksi tilanne alkaa käydä                  nyt suunniteltua aikaisemmin, esimer-
32172: yhä kestämättömämmäksi.                                       kiksi jo kuluvan vuoden syksyllä tai vii-
32173:    Laajentamis- ja saneeraushankkeen nopea                    meistään vuoden 1995 alussa?
32174: aloittaminen olisi tervetullut apu myös alueen
32175: 
32176:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1994
32177: 
32178:                                             Sulo Aittaniemi
32179: 
32180: 
32181: 
32182: 
32183: 2300321
32184: 2                                          1993 vp -   KK 723
32185: 
32186: 
32187: 
32188: 
32189:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32190: 
32191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rakentamis- ja peruskorjaustarvetta riittävän hy-
32192: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vin, vaan kiireellisyysjärjestyksen arviointi edel-
32193: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lyttää paikallista oppilaitosten tuntemusta.
32194: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-          Vilppulan kunnan yläasteen kustannusarvial-
32195: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        taan 8 200 000 markan suuruinen laajennus- ja
32196: 723:                                                   muutostyöhanke on peruskoulujen, lukioiden ja
32197:                                                        musiikkioppilaitosten perustamishankkeiden ra-
32198:             Katsooko Hallitus olevan mahdollista,      hoitussuunnitelmassa vuosille 1994-1997 vuon-
32199:          että Vilppulan kunnan yläasteen laajenta-     na 1996 aloitettavista hankkeista Hämeen läänis-
32200:          mis- ja saneeraustyöt voitaisiin aloittaa     sä kiireellisyysjärjestyksessä viides. Edellä on li-
32201:          nyt suunnilteltua aikaisemmin, esimer-        säksi kahdeksan vuonna 1994 aloitettavaksi
32202:          kiksi jo kuluvan vuoden syksyllä tai vii-     suunniteltua hanketta ja viisi vuonna 1995 aloi-
32203:          meistään vuoden 1995 alussa?                  tettavaksi suunniteltua hanketta.
32204:                                                           Vuonna 1994 myönnettäviä valtionosuuksia
32205:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           koskevat hakemukset ja esitykset perustamis-
32206: vasti seuraavaa:                                       hankkeiden rahoitussuunnitelmaan 1995-1998
32207:                                                        eivät vielä ole tulleet opetusministeriöön. Läänin-
32208:    Säännökset peruskoulujen perustamishank-            hallituksesta saadun ennakkotiedon mukaan lää-
32209: keiden käsittelystä ja valtionosuuden myöntämi-        ninhallitus tullee muuttamaan hankkeiden kii-
32210: sestä ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituk-        reellisyysjärjestystä siten, että Vilppulan hanke
32211: sesta annetussa laissa (705/92). Syksyllä 1993         tulisi lääninhallituksen esityksessä rahoitussuun-
32212: opetusministeriö on laatinut lain 35 §:n mukaisen      nitelmaan aikaistumaan siten, että se voitaisiin
32213: perustamishankkeiden         rahoitussuunnitelman      aloittaa vuonna 1995.
32214: vuosille 1994-1997. Rahoitussuunnitelma on                Edellä esitetyn mukaisesti ei näytä mahdolli-
32215: laadittu lääninhallitusten arvioimien hankkeiden       selta myöntää Vilppulan kunnan yläasteen laa-
32216: kiireellisyysjärjestysten pohjalta. Hankkeet eri       jennus- ja muutostyöhankkeelle valtionosuutta
32217: lääneihin on pyritty jakamaan siten, että hank-        vielä vuonna 1994. Mikäli lääninhallituksen
32218: keiden kustannusarvioiden osuudet kaikkien             hankkeen kiireellisyysjärjestyksen muuttamista
32219: hankkeiden kustannusarvioista koko suunnitte-          koskevat perusteet ovat riittävät, näyttää olevan
32220: lukaudella mahdollisimman hyvin vastaisivat eri        mahdollista, että valtionosuus hankkeelle voitai-
32221: läänien väkilukuosuuksia koko maan väkiluvus-          siin myöntää vuonna 1995, jolloin rakennustyöt
32222: ta. Näitä periaatteita on noudatettu, jotta hank-      voitaisiin aloittaa samana vuonna. Tämä kuiten-
32223: keet eri lääneissä tulisivat mahdollisimman tasa-      kin edellyttänee sitä, että kunta hyväksyy valtion-
32224: puolisesti käsitellyiksi. Opetusministeriössä ei ole   osuuden maksamisen jälkirahoitteisena.
32225: edellytyksiä tuntea useiden tuhansien koulujen
32226:        Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1994
32227: 
32228:                                                                    Opetusministeri Riitta Uosukainen
32229:                                            1993 vp -    KK 723                                            3
32230: 
32231: 
32232: 
32233: 
32234:                                        Tili Riksdagens Herr Talman
32235: 
32236:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         fattning känna till byggnads- och ombyggnads-
32237: ger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande med-         behovet vid flera tusen skolor, utan bedömningen
32238: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        av prioritetsordningen fordrar loka! kännedom
32239: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           om läroanstaltema.
32240: 723:                                                        1 finansieringsplanen över anläggningsprojekt
32241:                                                         vid grundskolor, gymnasier och musikläroanstal-
32242:            Anser Regeringen det möjligt att ut-         ter för 1994-1997 står utbyggnads- och ombygg-
32243:         byggnads- och saneringsarbetet vid hög-         nadsprojektet för högstadiet i Vilppula kommun,
32244:         stadiet i Vilppula kommun kunde påbör-          som har en kostnadsberäkning på 8 200 000
32245:         jas tidigare än planerat, exempelvis redan      mark, på femte plats enligt prioritetsordningen
32246:         i höst eller senasti början av 1995?            för projekt som skall inledas 1996 i Tavastehus
32247:                                                         Iän. Före det finns dessutom åtta projekt som
32248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           planerats starta 1994 och fem projekt som plane-
32249: anföra följande:                                        rats starta 1995.
32250:                                                             Ansökningar om statsandelar som beviljas
32251:    Stadgandena om behandling av grundskolor-            1994 och förslag tili fmansieringsplanen för an-
32252: nas anläggningsprojekt och beviljande av stats-         läggningsprojekt 199 5-1998 har ännu inte kom-
32253: andel för dem finns i lagen om finansiering av          mit till undervisningsministeriet. Enligt ett för-
32254: undervisnings- och kulturverksamhet (705/92).           handsbesked från länsstyrelsen torde länsstyrel-
32255: Hösten 1993 sammanställde undervisningsmi-              sen ändra prioritetsordningen för projekten så att
32256: nisteriet enligt 35 § i ovan nämnda lag en finan-       projektet i Vilppula i länsstyrelsens förslag tili
32257: sieringsplan för anläggningsprojekt för 1994-           finansieringsplanen tidigareläggs så att det kan
32258: 1997. Finansieringsplanen har uppgjorts utgåen-         inledas 1995.
32259: de från länsstyrelsemas bedömning av projektens             Enligt det ovan anförda förefaller det inte möj-
32260: prioritetsordning. Strävan har varit att fördela        ligt att bevilja statsandel för utbyggnads- och
32261: projekten mellan olika Iän så att kostnadsberäk-        ombyggnadsarbetet vid högstadiet i Vilppula
32262: ningamas andel av kostnadsberäkningama för              kommun 1994. Om länsstyrelsens motiveringar
32263: alla projekt under hela planeringsperioden så väl       tili ändring av prioritetsordningen för projektet
32264: som möjligt skall motsvara befolkningen i de            är tillräckliga, är det möjligt att statsandel kan
32265: olika Iänen i förhållande tili befolkningen i hela      beviljas för projektet 1995, varvid byggnads-
32266: landet. Dessa principer har iakttagits för att pro-     arbetena kan inledas samma år. Detta förutsätter
32267: jekten i de olika länen skall bli behandlade på ett     dock att kommunen godkänner att statsandelen
32268: så jämlikt sätt som möjligt. Undervisningsminis-        betalas som efterfinansiering.
32269: teriet har inte förutsättningar att i tillräcklig Om-
32270: 
32271:        Helsingfors den 7 februari 1994
32272: 
32273:                                                             Undervisningsminister Riitta Uosukainen
32274:                                                 1993 vp
32275: 
32276: Kirjallinen kysymys 724
32277: 
32278: 
32279: 
32280: 
32281:                                    Aittoniemi: Oman auton hankkimisesta Turun talousrikosyksikön
32282:                                        käyttöön
32283: 
32284: 
32285:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32286: 
32287:    Talousrikosten tutkintaa on aikojen kuluessa       autoa, joka on välttämätön myös talousrikostut-
32288: pyritty entisestään tehostamaan. Tehostamiseen        kinnassa.
32289: on kuulunut erikoistuminen ja koulutus sekä re-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32290: surssien lisääminen. Tutkinnan tehostaminen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32291: pelkästään henkilöresursseja ja koulutusta lisää-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32292: mällä ei kuitenkaan onnistu, jos tutkinnalle ei ole   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32293: muita materiaalisia edellytyksiä. Eräs tällainen
32294: materiaalisista resursseista kärsivä talousrikos-                Katsooko Hallitus, että Turun poliisi-
32295: tutkinnan yksikkö on tiettävästi Turun poliisilai-            laitoksen talousrikosyksikkö voi toimia
32296: toksella. Kyseisen yksikön toimintaa on kyllä                 ilman omaa autoa, ja
32297: tehostettu henkilöstöpuolella, mutta on olemassa                 mitä aiotaan tehdä tämän merkittävän
32298: yksi suuri puute. Mainitulla yksiköllä ei ole omaa            materiaalisen puutteen korjaamiseksi?
32299: 
32300:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1994
32301: 
32302:                                             Sulo Aittaniemi
32303: 
32304: 
32305: 
32306: 
32307: :nomn
32308: 2                                      1993 vp -   KK 724
32309: 
32310: 
32311: 
32312: 
32313:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32314: 
32315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Turun poliisitalossa toimivilla Turun poliisi-
32316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      laitoksella, liikkuvalla poliisilla ja keskusrikos-
32317: olette 28 päivänä tammikuuta 1994 päivätyn kir-    poliisilla on yhteensä lähes viisikymmentä poliisi-
32318: jeenne n:o 2258 ohella toimittanut valtioneuvos-   autoa. Rekisteriin merkitystä haltijasta riippu-
32319: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-     matta ovat eri poliisiyksiköiden autot myös yhtei-
32320: edustaja Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen     sesti käytettävissä. Suhdeluku poliisimiesten
32321: kysymyksen n:o 724:                                määrä jaettuna autojen lukumäärällä on valta-
32322:                                                    kunnallista keskitasoa.
32323:           Katsooko Hallitus, että Turun poliisi-      Tulosohjaus ja tulosbudjetointi on käytössä
32324:        laitoksen talousrikosyksikkö voi toimia     koko poliisihallinnossa. Yksiköt voivat toiminta-
32325:        ilman omaa autoa, ja                        määrärahojensa puitteissa myös vuokrata autoja
32326:           mitä aiotaan tehdä tämän merkittävän     ja maksaa korvausta oman auton käyttämisestä.
32327:        materiaalisen puutteen korjaamiseksi?       Puuttuminen läänien tai poliisiyksiköiden sisäi-
32328:                                                    seen kaluston jakoon olisi selvästi tulosohjauksen
32329:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       periaatteiden vastaista.
32330: vasti seuraavaa:
32331: 
32332:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
32333: 
32334:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
32335:                                         1993 vp -   KK 724                                           3
32336: 
32337: 
32338: 
32339: 
32340:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32341: 
32342:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    centralkriminalpolisen, som alla arbetar i polis-
32343: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr 2258   huset i Åbo, har sammanlagt nästan femtio polis-
32344: av den 28 januari 1994 tili vederbörande medlem     bilar. Oberoende av viiken enhet som har anteck-
32345: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      nats som innehavare i registret kan de olika polis-
32346: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 724:           enhetemas bilar också användas gemensamt. Om
32347:                                                     antalet polismän divideras med antalet bilar mot-
32348:           Anser Regeringen att Åbo polisinrätt-     svarar resultatet den genomsnittliga nivån i hela
32349:        nings enhet för ekonomiska brott kan         landet.
32350:        fungera utan egen bil, och                      Resultatorienterad styming och resultatbud-
32351:           vad ämnar man göra för att avhjälpa       getering tillämpas inom hela polisförvaltningen.
32352:        denna avsevärda materiella brist?            Enhetema kan inom ramen för sina anslag för
32353:                                                     verksamheten också hyra bilar och betala ersätt-
32354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ning för användning av egen bil. Att ingripa i den
32355: anföra följande:                                    intema fördelningen av länens eller polisenheter-
32356:                                                     nas materia! strider klart mot principema för
32357:   Polisinrättningen i Åbo, rörliga polisen och      resultatbudgetering.
32358: 
32359:      Helsingforsden 17 februari 1994
32360: 
32361:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
32362:                                                 1993vp
32363: 
32364: Grjallinen kysymys 725
32365: 
32366: 
32367: 
32368: 
32369:                                   Aittoniemi: Takausvelallisten aseman parantamisesta
32370: 
32371: 
32372: 
32373:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32374: 
32375:    Meneillään olevan talouslaman aikana monet         man koko elinmahdollisuuksiensa menettämistä.
32376: 1enkilökohtaiseen takaukseen menneet ihmiset          Esimerkkinä voisi mainita, että henkilötakauk-
32377: wat menettäneet koko omaisuutensa takaamien-          sen kautta takaaja olisi vastuussa enintään 50000
32378: ;a lainojen maksajina. Monet ovat joutuneet vas-      markan summasta.
32379: :uuseen täysin yllättäen, koska takuuta annet-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32380: :aessa on vakuutettu, että takaus on vain muo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32381: iollinen ilman sen suurempaa riskiä. Tällaiseen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32382: )n totuttu niin sanottuina hyvinä aikoina, jolloin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32383: :akuumiehet vain harvoin ovat joutuneet vastuu-
32384: ;een. Surkeimpia tapauksia ovat eläkeläiset, jot-               Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
32385: ~a menettävät asuntonsa ja ovat pienen, mutta                nöllisiin toimenpiteisiin henkilötakauk-
32386: ~losmittauskelvollisen eläkkeensä osalta suori-              seen liittyvien vastuiden rajaamiseksi
32387: :usvelvollisia koko lopun elämänsä.                          niin, ettälainan takaaja voisi takauksensa
32388:    Henkilökohtaisia takauksia tulisi mielestäni              perusteella olla vastuussa vain tiettyyn
32389: lainsäädännöllä rajata niin, että ne olisivat kel-           rajaan, esimerkiksi 50 000 markan sum-
32390: vollisia vain tiettyyn rajattuun määrään saakka              maan saakka, eli toisin sanoen henkilöta-
32391: ;iten, että riski ei muodostuisi toteutuessaan koh-          kaus olisi mahdollinen vain ns. pienlaino-
32392: tuuttomaksi ja että takaaja voisi vielä selvitä il-          jen takausmuotona?
32393: 
32394:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1994
32395: 
32396:                                            Sulo Aittoniemi
32397: 
32398: 
32399: 
32400: 
32401: 2300321
32402: 2                                        1993 vp -   KK 725
32403: 
32404: 
32405: 
32406: 
32407:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32408: 
32409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Myös oikeusministeriössä on valmisteltu ta-
32410: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaajan asemaa parantavia säännöksiä. Valmistu-
32411: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      massa olevan ehdotuksen säännökset olisivat pa-
32412: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-       kottavia takauksen antaneen luonnollisen henki-
32413: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         lön hyväksi. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa
32414: 725:                                                 eduskunnalle jo ensi kuussa.
32415:                                                         Ehdotuksen mukaan luotonantajan olisi en-
32416:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-        nen takaussitoumuksen antamista selvitettävä ta-
32417:        nöllisiin toimenpiteisiin henkilötakauk-      kaajalle takaussitoumuksen sisältö ja oikeudelli-
32418:        seen liittyvien vastuiden rajaaiDiseksi       nen merkitys. Lisäksi luotonantajan olisi ennen
32419:        niin, että lainan takaaja voisi takauksensa   takaussitoumuksen antamista annettava tietoja
32420:        perusteella olla vastuussa vain tiettyyn      luotonhakijan maksukykyyn liittyvistä seikoista.
32421:        rajaan, esimerkiksi 50 000 markan sum-        Tällä pyritään varmistamaan se, että takaaja saa
32422:        maan saakka, eli toisin sanoen henkilöta-     ennen sitoumuksen antamista oikean käsityksen
32423:        kaus olisi mahdollinen vain ns. pienlaino-    sekä takausvastuun laajuudesta että sen syntymi-
32424:        jen takausmuotona?                            sen edellytyksistä. Jos luotonantaja laiminlyö tie-
32425:                                                      donantovelvollisuutensa ja tällä voidaan olettaa
32426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olleen merkitystä takaussitoumuksen antami-
32427: vasti seuraavaa:                                     seen, sitoumusta voitaisiin ehdotuksen mukaan
32428:                                                      sovitella.
32429:    Pankkitarkastusvirasto (nykyinen rahoitus-           Ehdotuksessa pyritään myös rajoittamaan
32430: tarkastus) on helmikuun 11 päivänä 1992 antanut      yleisvakuuksien käyttöä. Jos yleistakausta käyte-
32431: ohjeen yksityisen henkilön ja pienyrityksen          tään, takaussitoumuksessa olisi määrättävä vas-
32432: markkamääräisissä luotoissa käytettävien luot-       tuun rahamääräinen yläraja sekä sitoumuksen
32433: toasiakirjojen ehdoista (Dnro 3/115/92). Pank-       voimassaoloaika. Säännöksen vastainen sitou-
32434: kien tuli saattaa ehtonsa ohjeen mukaisiksi vuo-     mus olisi mitätön, jos takaaja on luonnollinen
32435: den 1993loppuun mennessä.                            henkilö.
32436:    Ohjeen mukaan pankin on ennen takauksen              Lisäksi oikeusministeriö on asettanut 2.2. 1994
32437: antamista aina kerrottava takaajalle takaussi-       toimikunnan valmistelemaan takausta koskevan
32438: toumuksen oikeudellisesta merkityksestä sekä         lainsäädännön kokonaisuudistusta. Toimikunta
32439: takaajan oikeudesta saada pankkisalaisuuden es-      tulee muun muassa selvittämään yksityishenki-
32440: tämättä tietoja takauksen kattaman velan kehi-       löiden antamiin takauksiin liittyviä ongelmia.
32441: tyksestä. Ohjeen mukaan on lähtökohtaisesti          Tässä yhteydessä tulee harkittavaksi myös, pitäi-
32442: käytettävä erityistakausta. Jos poikkeuksellisesti   sikö yksityishenkilön antamaan takaukseen pe-
32443: käytetään yleistakausta, on aina määritettävä ta-    rustuvaa vastuuta rajoittaa. Toimikunnan mää-
32444: kaajan vastuun yläraja sekä määräaika, jonka         räaika on 31.3.1995.
32445: sitoumus on voimassa tai jota ennen syntyvien
32446: vastuiden vakuutena takaus on.
32447: 
32448:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1994
32449:                                                                    Oikeusministeri Hannele Pokka
32450:                                          1993 vp -   KK 725                                             3
32451: 
32452: 
32453: 
32454: 
32455:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32456: 
32457:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ställning. Stadgandena i det försiag som just nu
32458: ger har Ni, Herr Taiman, till vederbörande med-      fårdigställs är tvingande tili fördei för den fysiska
32459: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     person som har gått i borgen för ett Iån. Regering-
32460: man Aittonierni undertecknade spörsmåi nr 725:       ens proposition skall enligt pianerna aviåtas tili
32461:                                                      riksdagen redan nästa månad.
32462:           Ämnar Regeringen vidta Iagstift-              Enligt försiaget skall kreditgivaren innan bor-
32463:        ningsåtgärder för att begränsa det ansvar     gensförbindelse ingås förkiara för den presumti-
32464:        som ans1uter sig tili personborgen så att     ve borgensmannen vad borgensförbindeisen
32465:        en borgensman för ett Iån på basis av sin     innebär och viiken dess juridiska betydeise är.
32466:        borgensförbindeise är ansvarig endast till    Dessutom skall kreditgivaren innan borgensför-
32467:        ett visst belopp, t.ex. 50 000 mk, dvs. att   bindelse ingås ge uppgifter om omständigheter
32468:        personborgen kan användas som säker-          som ansiuter sig tili kreditsökandens betainings-
32469:        het endast för små Iån?                       förmåga. På detta sätt vill man garantera att
32470:                                                      borgensmannen redan innan han ingår en bor-
32471:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        gensförbindelse får en riktig uppfattning om så-
32472: anföra föijande:                                     väi borgensansvarets omfattning som förutsätt-
32473:                                                      ningarna för dess uppkomst. Om kreditgivaren
32474:    Bankinspektionen (numera finansinspektio-         har underlåtit att informera borgensmannen och
32475: nen) har den 11 februari 1992 gett en anvisning      detta kan antas ha haft betydelse för att borgens-
32476: om villkoren i de skuidebrev som används vid         förbindeise ingicks, kan förbindeisen eniigt för-
32477: krediter i markbeiopp för privata personer och       siaget jämkas.
32478: småföretag (Dnr 3/115/92). Bankerna skulle om-          I försiaget strävar man också efter att begränsa
32479: forma sina villkor eniigt anvisning före utgången    användningen av generella säkerheter. Om gene-
32480: av 1993.                                             rell säkerhet används, skall man i borgensförbin-
32481:    Enligt anvisningen skall banken innan någon       deisen fastställa den övre gränsen för ansvaret i
32482: ingår borgensförbindeise alltid underrätta ho-       markbeiopp och förbindeisens giitighetstid. En
32483: nom om borgensförbindeisens juridiska betydei-       förbindeise som har ingåtts i strid med stadgandet
32484: se samt om hans rätt att utan hinder av bankhem-     är ogiltigt, om borgensmannen är en fysisk per-
32485: Iigheten få uppgifter om hur den skuid han har       son.
32486: gått i borgen för utveckias. Enligt anvisningen         Dessutom har justitieministeriet den 2 februari
32487: skall i första hand speciaiborgen användas. Om       1994 tillsatt en kommission för att bereda en
32488: generell borgen undantagsvis används skall en        totairevidering av Iagstiftningen om borgen.
32489: övre gräns för borgensmannens ansvar alltid fast-    Kommissionen skall bl.a. utreda probiem som
32490: ställas. Dessutom skall alltid anges hur Iänge       ansiuter sig till borgensförbindelser som privat-
32491: förbindeisen är i kraft eller inom viiken tid ett    personer har ingått. I detta sammanhang kom-
32492: ansvar skall uppstå för att den generella borgen     mer kommissionen även att överväga om ansva-
32493: skall utgöra säkerhet för det.                       ret på basis av en privatpersons borgen skall
32494:    Ä ven vid justitieministeriet bereds som bäst     begränsas. Kommissionen skall fårdigställa sitt
32495: stadganden som förbättrar borgensmannens             arbete före den 31 mars 1995.
32496: 
32497:      Helsingforsden 9 februari 1994
32498: 
32499:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
32500:                                                   1993 vp
32501: 
32502: Kirjallinen kysymys 726
32503: 
32504: 
32505: 
32506: 
32507:                                     Aittoniemi: Rintamasotilastunnuksen myöntämisperusteista
32508: 
32509: 
32510: 
32511:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32512: 
32513:    Eino Mikael Leponiemi, joka on syntynyt              teissa toimiville on myönnetty rintamasotilastun-
32514: 9 päivänä lokakuuta 1924 Ikaalisissa, on ker-           nus. Viimeisin hylkäävä päätös on annettu puo-
32515: tomansa ja sotilaspassista (kutsuntanumero 296/         lustusministeriöstä 18 päivänä marraskuuta 1991.
32516: 14/43/Pirkka-Häme) ilmenevien tietojen mukaan              Rintamatunnuksen saaneina aseveljinä Lepo-
32517: astunut vakinaiseen palvelukseen 9.3.1943, yk-          niemi on esittänyt mm. Unto Pusan, os. Luopa
32518: sikkönä Jv.Koul.K3 Lappeenranta. Leponiemi              Varpaiskylä, ja Matti Antilan, os. Mouhijärvi
32519: on kyseisessä yksikössä toiminut kouluttajana.          Vesunti.
32520:     Sittemmin Lapin sodan alkaessa Leponiemi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32521: sai siirron joukko-osastoon merkinnältään               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32522: pataljoona "N"/19.11.1944 I/19 Pr. Matkalla             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32523: Lapin sotatoimialueelle Leponiemi muiden mu-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32524: kana jalkautettiin Iissä, koska rautatiesilta oli
32525: räjäytetty. Leponiemen yksikkö jatkoijalkautet-                    Katsooko Hallitus oikeudenmukai-
32526: tuna Kemiin eli sotatoimialueelle. Yksikkö pa-                  seksi, että Eino Mikael Leponiemen rin-
32527: lautettiin sittemmin 4.12.1944 Oulujoelle ja                    tamasotilastunnusta koskeva anomus on
32528: Leponiemi vapautettiin Hämeen ratsujääkäri-                     toistuvasti hylätty, vaikka hän on ns. La-
32529: rykmentistä 5.4.1945. Hämeen ratsujääkäriryk-                   pin sodassa toiminut sotataimialueella
32530:  mentti oli muodostettu mainitusta yksiköstä                    pataljoonan "N"/19.11.1944 I/19 Pr. mu-
32531:  "N"/19.11.1944 I/19 Pr.                                        kana ja hänen ilmoituksensa mukaan ai-
32532:     Leponiemen anomus rintamasotilastunnuk-                     nakin kaksi hänen aseveljistään on saanut
32533:  sesta on toistuvasti hylätty, vaikka hän edellä                vastaavan tunnuksen, ja
32534:  mainitulla tavalla ainakin Lapin sodan aikana on                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
32535:  toiminut sota toimialueella ja vaikka eräille muille           oikeudenmukaisen tilanteen korjaami-
32536:  hänen kertomansa mukaan vastaavissa olosuh-                    seksi?
32537: 
32538:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1994
32539: 
32540:                                               Sulo Aittaniemi
32541: 
32542: 
32543: 
32544: 
32545:  2300321
32546: 2                                        1993 vp -   KK 726
32547: 
32548: 
32549: 
32550: 
32551:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32552: 
32553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       men sodanajan palveluksesta, että hänen voitai-
32554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siin katsoa todistettavasti osallistuneen taistelui-
32555: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän
32556: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     joukoissa tai sen alueella taikka muissa rintama-
32557: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sotilastunnuksesta annetun asetuksen 1 §:n 2 mo-
32558: n:o 726:                                             mentissa tarkoitetuissa joukoissa tai yksiköissä.
32559:                                                         Eino Mikael Leponiemi on palvellut kotijouk-
32560:           Katsooko Hallitus oikeudenmukai-           koihin kuuluvassa jalkaväen koulutuskeskus
32561:        seksi, että Eino Mikael Leponiemen rin-       3:ssa maaliskuun 3 päivästä 1943 marraskuun 5
32562:        tamasotilastunnusta koskeva anomus on         päivään 1944. Tämän jälkeen hänet on siirretty
32563:        toistuvasti hylätty, vaikka hän on ns. La-    Urjalassa toimineeseen pataljoona N:ään, johon
32564:        pin sodassa toiminut sotatoimialueelia        sijoitettiin mm. sellaiset vuonna 1924 syntyneet
32565:        pataljoonan "N"/19.11.1944 I/19 Pr. mu-       alipäällystöainekseen kuuluvat, jotka eivät olleet
32566:        kana ja hänen ilmoituksensa mukaan ai-        suorittaneet loppuun vakinaista palvelustaan.
32567:        nakin kaksi hänen aseveljistään on saanut     Pataljoona N kuului kotijoukkojen esikunnan
32568:        vastaavan tunnuksen, ja                       alaisuuteen. Marraskuun 19 päivänä 1944 hänet
32569:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-       on siirretty 19. prikaatin 1 pataljoonaan. Tämä
32570:        oikeudenmukaisen tilanteen korjaami-          pataljoona oli ylipäällikön reservinä Pohjois-
32571:        seksi?                                        Suomessa käytäviä sotatoimia varten Oulussa.
32572:                                                      Pataljoona oli alistettu muuhun paitsi operatiivi-
32573:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen käyttöön nähden 111 armeijakunnalle. Tam-
32574: vasti seuraavaa:                                     mikuun 6 päivänä 1945 Leponiemi on siirretty
32575:                                                      Hämeen ratsurykmenttiin, joka tuolloin kuului
32576:    Rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-         rauhankannalle asetettuihin joukkoihin. Eino
32577: sen (772/69) 1 §:n 2 momentin mukaan rintama-        Mikael Leponiemen palvelusjoukko-osastoissa
32578: sotilaana tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on   ei ole sellaisia joukkoja, joissa palveleminen, sinä
32579: Suomen kansalaisena osallistunut taijoka nyt on      aikana kun Leponiemi on niissä palvellut, oikeut-
32580: Suomen kansalainen ja on osallistunut vuosien        taisi rintamasotilastunnukseen.
32581: 1939-1945 sotien aikana puolustusvoimienjou-            Eino Mikael Leponiemi on esittänyt, että hä-
32582: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,      nen aseveljilleen Unto Pusalie ja Matti Antilalle
32583: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa        on myönnetty rintamasotilastunnus vastaavissa
32584: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin      olosuhteissa palvelun perusteella. Unto Pusan
32585: osallistuneeksi katsotaan henkilö, joka on todis-    sodanaikaista palvelua ei ole kysymyksestä ilme-
32586: tettavasti osallistunut taisteluihin rintamavas-     nevillä tiedoilla voitu selvittää. Hänen osaltaan
32587: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi        jää näin ollen selvittämättä, onko hänelle ja millä
32588: sen alueella taikkailmatorjunta-ja rannikkojou-      perusteella mahdollisesti myönnetty rintamasoti-
32589: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi-     lastunnus. Asiakirjojen mukaan Antila on pal-
32590: mien lentoyksiköissä.                                vellut jatkosodan aikana täydennyspataljoona
32591:     Ikaalisista kotoisin oleva Eino Mikael Lepo-     7:ssä ja 8:ssa ja jalkaväkirykmentti 4:ssä, jotka
32592: niemi on hakenut rintamasotilastunnusta Tam-         kaikki ovat sellaisia joukko-osastoja, joissa pal-
32593: pereen sotilaspiirin esikunnalta. Saamastaan         velu oikeuttaa rintamasotilastunnukseen. Lepo-
32594: kielteisestä päätöksestä Leponiemi on valittanut     niemi ja Antila ovat palvelleet samanaikaisesti
32595: puolustusministeriöön. Puolustusministeriö on        vain 19. prikaatissa, jossa palvelu ei kuitenkaan
32596: 18.11.1991 antamanaan päätöksellä hylännyt va-       enää Lapin sodan aikana oikeuta rintamasotilas-
32597: lituksen, koska suoritetuissa tutkimuksissa asia-    tunnuksen saamiseen.
32598: kirjoista ei todettu sellaisia merkintöjä Leponie-
32599: 
32600:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
32601: 
32602:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
32603:                                              1993 vp -   KK 726                                            3
32604: 
32605: 
32606: 
32607: 
32608:                                         Tili Riksdagens Herr Ta/man
32609: 
32610:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         poniemis krigstida tjänstgöring, att han bevisli-
32611: ger har Ni, Herr Talman, till vederbörande med-          gen skulle kunna anses ha deltagit i strider inom
32612: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         trupper som hörde till en operativ enhet med
32613: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål               frontansvar eller inom dess område eller inom
32614: nr 726:                                                  andra trupper eller enheter som avses i 1 § 2 mom.
32615:                                                          förordningen om frontmannatecken.
32616:              Anser Regeringen det vara rättvist att         Eino Mikael Leponiemi tjänstgjorde vid in-
32617:           Eino Mikael Leponiemis ansökan om              fanteriskolningscentralen 3 som hörde till hem-
32618:           frontmannatecken upprepade gånger har          matrupperna från den 3 mars 1943 till den 5
32619:           avslagits, trots att han under det s.k. kri-   november 1944. Därefter förflyttades han till
32620:           get i Lappland tillsammans med bataljo-        bataljon N som var förlagd till Urjala och där
32621:           nen "N"/19.11.1944 1/19 Pr. verkade på         bl.a. sådana 1924 födda som hörde till underbe-
32622:           ett krigsoperationsområde och trots att,       fålselementet och som inte hade slutfört den ordi-
32623:           enligt vad han uppger, åtminstone två av       narie tjänstgöringen placerades. Bataljon N var
32624:           hans vapenbröder har erhållit motsvaran-       underställd staben för hemmatrupperna. Den 19
32625:           de tecken, och                                 november 1944 förflyttades Leponiemi till 19
32626:              vad ämnar Regeringen göra i syfte att       brigadens 1 bataljon. Denna bataljon fungerade
32627:           rätta till denna orättvisa situation?          i Uleåborg som överbefålhavarens reserv för
32628:                                                          krigsoperationerna i norra Finland. I fråga om
32629:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            annan än operativ användning var bataljonen
32630: anföra följande:                                         underställd III armekåren. Den 6 januari 1945
32631:                                                          förflyttades Leponiemi till Tavastehus ryttarre-
32632:    Enligt 1 § 2 mom. förordningen om frontman-           gemente, som vid den tidpunkten hörde till de
32633: natecken (772/69) avses med frontman en person,          trupper som var ställda på fredsfot. Trupperna
32634: viiken såsom finsk medborgare under krigen               inom de truppförband där Eino Mikael Lepo-
32635: 1939-1945 deltagit i de egentliga krigshandling-         niemi tjänstgjorde är inte av det slaget att tjänst-
32636: arna inom försvarsväsendets trupper såsom re-            göring vid dem under tiden för Leponiemis tjänst-
32637: servist, lantvärnsman eller frivillig eller i aktiv      göring skulle berättiga till frontmannatecken.
32638: tjänst, eller som nu är finsk medborgare och un-            Eino Mikael Leponiemi har anfört att hans
32639: der nämnda år har deltagit i krigshandlingarna           vapenbröder Unto Pusa och Matti Antila har
32640: på ovan anfört sätt. 1 de egentliga krigshandling-       beviljats frontmannatecken på grundvalen av
32641: arna anses den ha deltagit, som bevisligen tagit         tjänstgöring under motsvarande förhållanden.
32642: del i strider inom trupper som hörde till en opera-      Unto Pusas krigstida tjänstgöring har inte kun-
32643: tiv enhet med frontansvar eller inom dess område         nat klarläggas med hjälp av de uppgifter som
32644: eller i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstrids-    anges i spörsmålet. Vad honom beträffar återstår
32645: krafternas fartygsenheter eller inom luftstrids-         sålunda att utreda om och på vilka grunder han
32646: krafternas flygenheter.                                  eventuellt har beviljats frontmannatecken. Enligt
32647:    Eino Mikael Leponiemi som är hemma från               handlingarna tjänstgjorde Antila under fortsätt-
32648: lkalis har hos staben för Tammerfors militär-            ningskriget i ersättningsbataljon 7 och 8 och i
32649: distrikt ansökt om frontmannatecken. Över det            infanteriregemente 4, vilka alla är sådana trupp-
32650: negativa beslut som han fick anförde Leponiemi           förband att tjänstgöring vid dem berättigar tili
32651: besvär hos fårsvarsministeriet. Försvarsministe-         frontmannatecken. Leponiemi och Antila har
32652: riet har genom sitt beslut 18.11.1991 avslagit be-       tjänstgjort samtidigt endast vid 19 brigaden, och
32653: svären, eftersom det vid de undersökningar som           tjänstgöringen vid den under tiden för kriget i
32654: gjorts inte har kunnat konstateras att handlingar-       Lappland berättigar inte längre till frontmanna-
32655: na skulle innehålla sådana anteckningar om Le-           tecken.
32656: 
32657:      Helsingforsden 17 februari 1994
32658: 
32659:                                                                        Försvarsminister Elisabeth Rehn
32660:                                                1993 vp
32661: 
32662: Kirjallinen kysymys 727
32663: 
32664: 
32665: 
32666: 
32667:                                   Seppänen: ED-jäsenyyteen liittyvästä arvosidonnaisuudesta
32668: 
32669: 
32670: 
32671:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32672: 
32673:    Suomen edustajat ovat toistuvasti eri yhteyk-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32674: sissä korostaneet, että meillä on ED-jäsenmaiden     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32675: kanssa "sama arvomaailma" tai olemme sitoutu-
32676: neet "samaan arvoyhteisöön".                                   Mitä arvoja pitää sisällään se arvo-
32677:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          maailma, johon Suomi on sitoutunut tai
32678: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             sitoutuu ED -jäsenyyden myötä?
32679: 
32680:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1994
32681: 
32682:                                            Esko Seppänen
32683: 
32684: 
32685: 
32686: 
32687: 2300321
32688: 2                                       1993 vp -   KK 727
32689: 
32690: 
32691: 
32692: 
32693:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32694: 
32695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ilmaistu selvimmin Rooman ja Maastrichtin so-
32696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pimuksissa ja etenkin niiden johdanto-osissa.
32697: olette 2 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-         EU:n keskeisenä tavoitteena on kehittää ja
32698: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lujittaa demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta
32699: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seppäsen kir-    sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kun-
32700: jallisen kysymyksen n:o 727:                        nioittamista.
32701:                                                        Se pyrkii myös säilyttämään rauhan ja lujitta-
32702:           Mitä arvoja pitää sisällään se arvo-      maan kansainvälistä turvallisuutta YK:n perus-
32703:        maailma, johon Suomi on sitoutunut tai       kirjan sekä ETYKin Helsingin päätösasiakirjan
32704:        sitoutuu ED-jäsenyyden myötä?                ja Pariisin peruskirjan periaatteiden ja tavoittei-
32705:                                                     den mukaisesti.
32706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tavoitteissa korostuvat myös kansalaisten
32707: vasti seuraavaa:                                    elintason ja elämän laadun nostaminen, tasapai-
32708:                                                     noinen ja kestävä talouskasvu sekä taloudellisen
32709:    Euroopan unionin ja senjäsenvaltioiden yhtei-    ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen jä-
32710: set tavoitteet ja niihin sisältyvä arvomaailma on   senvaltioiden ja niiden kansalaisten välillä.
32711: 
32712:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
32713: 
32714:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
32715:                                         1993 vp -   KK 727                                             3
32716: 
32717: 
32718: 
32719: 
32720:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
32721: 
32722:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    talet och framför allt i ingresserna till dessa doku-
32723: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den    ment.
32724: 2 februari 1994 till vederbörande medlem av            EU: s centrala mål är att utveckla och förstär-
32725: statsrådet översänt följande av riksdagsman         ka demokratin och rättsstaten samt respekten för
32726: Seppänen undertecknade spörsmål nr 727:             de mänskliga rättigheterna och de grundläggande
32727:                                                     friheterna.
32728:          Vilka värden finns i den värdegemen-          EU strävar också efter att bevara freden och
32729:        skap som Finland fOrbundit sig till eller    förstärka den internationella säkerheten enligt
32730:        kommer att förbinda sig till i samband       principerna och målen i FN-stadgan samt
32731:        med ett EU-medlemskap?                       KSSE:s slutakt från Helsingfors och Parisstad-
32732:                                                     gan.
32733:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Målen betonar också en höjning av medbor-
32734: anföra följande:                                    garnas levnadsstandard och livskvalitet, en ba-
32735:                                                     lanserad och hållbar ekonomisk tillväxt samt
32736:    De gemensamma målen och värderingarna för        ökad ekonomisk och social samhörighet mellan
32737: Europeiska unionen och dess medlemsstater ut-       medlemsstaterna och medborgarna i dessa.
32738: trycks klarast i Romfördraget och Maastrichtav-
32739: 
32740:      Helsingfors den 23 februari 1994
32741: 
32742:                                                                   Utrikesminister Heikki Haavisto
32743:                                                  1993 vp
32744: 
32745: Kirjallinen kysymys 728
32746: 
32747: 
32748: 
32749: 
32750:                                    Korva: Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle johtavien teiden
32751:                                       perusparan tamisesta
32752: 
32753: 
32754:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32755: 
32756:     Liikenneministeri Ole Norrback on antanut             Savukoski on saanut kompensaationa mietin-
32757: rastauksensa 19.11.1993 päivättyyn kirjalliseen        nön mukaisesti matkailuhotellin. Mietintöön si-
32758: ;:ysymykseeni n:o 622, jossa tiedustelin: "Milloin     sältyvä tiekompensaatio on toteuttamatta. Kom-
32759: iallitus aikoo toteuttaa eduskunnan päätöksen          pensaatiot olivat osa kuntien ja valtion välistä
32760: )avukosken kirkonkylästä Urho Kekkosen puis-           sopimusta, jonka sisältö määriteltiin mietinnössä.
32761:  oalueelle johtavien teiden perusparantamisesta"          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32762: :ekä "miksi hankkeen toteuttamiseen ei ole ryh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32763: lytty eduskunnan päättämässä aikataulussa?".           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32764:     Vastaus ei ole riittävä. Toistan kysymyksessä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32765:  ti esitetyn oleellisen kohdan laki- ja talousvalio-
32766:  ~unnan mietinnöstä n:o 24/1982 vp: "Hotellin                    Katsooko Hallitus, ettei eduskunnan
32767:  akentamisen lisäksi on tarkoituksena ensi tilassa            päätökseksi tulleeseen laki- ja talousva-
32768:  oteuttaa Savukosken kirkonkylästä puiston                    liokunnan mietintöön n:o 24/1982 vp si-
32769:  tlueelle johtavien teiden perusparannushank-                 sältynyt perustelu Urho Kekkosen kan-
32770:  :eet. Hankkeiden rakentamistyöt on tarkoitus                 sallispuiston tiekompensaatiosta sido
32771:   oteuttaa välittömästi suunnitelmien valmistumi-             hallitusta, ja yleisemminkin- eikö Halli-
32772:   en jälkeen ja tarkoituksena on, että ne olisivat            tus katso, että eduskunnan hyväksymän
32773:   'almiit vuoden 1986loppuun mennessä."                       valiokunnan mietinnön perustelut sitovat
32774:                                                               hallitusta?
32775:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1994
32776: 
32777:                                              Timo E. Korva
32778: 
32779: 
32780: 
32781: 
32782:   100321
32783: 2                                        1993 vp -   KK 728
32784: 
32785: 
32786: 
32787: 
32788:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32789: 
32790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jaksoa on 1980-luvun alkupuolelta lähtien paran-
32791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nettu Sallan ja Savukosken Martin välillä useilla
32792: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kymmenillä miljoonilla markoilla yhteensä noin
32793: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo E.         85 kilometrin matkalla. Lisäksi tänä vuonna tie-
32794: Korvan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          piirillä on tarkoitus Martista eteenpäin johtavalla
32795: n:o 728:                                             polkutiellä parantaa eräitä huonokuntoisia silto-
32796:                                                      ja, joiden parantamiseen ei aikaisemmin ole ollut
32797:           Katsooko Hallitus, ettei eduskunnan        tarvetta.
32798:        päätökseksi tulleeseen laki- ja talousva-         Aikaisemman vastauksen jälkeen eduskun-
32799:        liokunnan mietintöön n:o 24/1982 vp si-       nalle on annettu vuoden 1994 I lisätalousarvio.
32800:        sältynyt perustelu Urho Kekkosen kan-         Esitykseen sisältyy työllisyysvaroihin (mom.
32801:        sallispuiston tiekompensaatiosta sido         34. 06. 77) lisäystä 190 miljoonaa markkaa. Tielai-
32802:        hallitusta, ja yleisemminkin- eikö Halli-     tos on valmis työllisyysvaroilla toteuttamaan vie-
32803:        tus katso, että eduskunnan hyväksymän         lä jäljellä olevan tiesuunnitelman polkutien pa-
32804:        valiokunnan mietinnön perustelut sitovat      rantamisesta Martin ja Rovalan välillä. Muuta
32805:        hallitusta?                                   kansallispuiston suuntaan johtavaa yleistä tietä
32806:                                                      ja valmista, toteuttamatonta tiesuunnitelmaa
32807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueella ei enää ole. Mainittujen työllisyysvarojen
32808: vasti seuraavaa:                                     käyttöä koskevan lisätyöllisyysohjelman laatii ja
32809:                                                      esittelee valtioneuvoston päätettäväksi työminis-
32810:     Kysymyksessä on viitattu laki- ja talousvalio-   teriö.
32811: kunnan mietintöön n:o 24/1982 vp ja siihen sisäl-        Edellä esitetyn perusteella, kun otetaan huo-
32812: tyvään perusteluun Urho Kekkosen kansallis-          mioon Sallan-Savukosken alueelta kansallis-
32813: puiston alueelle Savukosken kirkonkylästä joh-       puiston suuntaan johtavalla tiejaksolla 1980-lu-
32814: tavien teiden perusparantamisesta. Mietinnössä       vulta lähtien tehdyt kymmenien miljoonien
32815: teitä ei ole yksilöity. Kysymyksessäkään ei ole      markkojen parannustyöt ja vielä se, että metsä-
32816: mainittu, mitkä edellä mainituista tieyhteyksistä    hallinto on rakentanut Martti-Rovala-Sokli-
32817: ovat sillä tavalla toteuttamatta, että mainittuun    polkutieltä kansallispuiston läheisyyteen johta-
32818: mietintöön sisältyvä tiekompensaatio - niin          via metsäteitä, ei voida perustellusti sanoa kan-
32819: kuin kysymyksessä on sanottu- on toteuttamat-        sallispuiston perustamiseen aikanaan liittyneen
32820: ta.                                                  tiekompensaation jääneen toteuttamatta. Kaikki
32821:     Samaa asiaa koskevaan kysymykseen on ai-         tehdyt tietyöt ovat omalta osaltaan parantaneet
32822: kaisemmin vastattu 7.12.1993. Tätä vastausta         alueen työllisyystilannetta, mikä oli kompensaa-
32823: täydentäen totean, että Sallan-Savukosken            tion tarkoituskin.
32824: alueelta kansallispuiston suuntaan johtavaa tie-
32825: 
32826:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
32827: 
32828:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
32829:                                          1993 vp -   KK 728                                            3
32830: 
32831: 
32832: 
32833: 
32834:                                     Tili Riksdagens Herr Talman
32835: 
32836:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     koski-området i riktning mot nationalparken har
32837: ger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande med-      från och med början av 1980-talet sammanlagt 85
32838: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     km väg förbättrats på Salla- Savukoski Martti
32839: man Timo E. Korva undertecknade spörsmål nr          -sträckan för flera tiotals miljoner mark. Utöver
32840: 728:                                                 detta är det meningen att vägdistriktet förbättrar
32841:                                                      broar i speciellt dåligt skick längs gångstigen från
32842:           Anser Regeringen att riksdagens beslut     Martti framåt, vilka hittills inte har varit i behov
32843:        som ingår i lag- och ekonomiutskottets        av förbättring. Efter det föregående svaret har tili
32844:        betänkande nr 24/1982 rd som innehåller       riksdagen avlåtits den I tilläggsbudgeten för
32845:        motiveringar tili vägkompensation angå-       1994. Propositionen innehåller ett förslag om
32846:        ende Urho Kekkonens nationalpark inte         ökning av sysselsättningspengarna (moment
32847:        är förpliktande för regeringen, och mera      34.06.77) med 190 miljoner mark. Vägverket är
32848:        allmänt - anser Regeringen att motive-        redo att med sysselsättningspengar dessutom för-
32849:        ringarna för utskottsbetänkanden som          verkliga planen på förbättring av gångstigen mel-
32850:        godkänts av riksdagen inte är förpliktan-     lan Rovaniemi och Martti. Någon annan fårdig,
32851:        de för regeringen?                            oförverkligad pian för någon annan allmän väg i
32852:                                                      riktning mot nationalparken finns inte längre.
32853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Tilläggssysselsättningsprogrammet för använd-
32854: anföra följande:                                     ningen av nämnda sysselsättningspengar görs
32855:                                                      och framläggs av arbetsministeriet.
32856:    I spörsmålet hänvisas tililag- och ekonomiut-        På basis av det ovan sagda och med beaktande
32857: skottets betänkande nr 24/1982 rd jämte motive-      av det att man från och med 1980-talet gjort
32858: ringar angående grundreparation av vägarna           grundreparationer för tiotals miljoner mark på
32859: som leder från Savukoski kyrkby tili Urho Kek-       den vägsträcka som leder från Salla- Savukos-
32860: konens nationalpark. Vägarna har inte specifice-     ki-området i riktning mot nationalparken, samt
32861: rats i betänkandet. I spörsmålet nämns inte vilka    med beaktande av att skogsadministrationen har
32862: av ovan nämnda vägförbindelser som inte har          byggt skogsvägar som leder från Martti - Ro-
32863: förverkligats tili följd av att den i betänkandet    vala- Sokli -gångstigen tili platser i närheten av
32864: avsedda vägkompensationen - som spörsmålet           nationalparken, finns det inte tiliräckliga skäl att
32865: nämner saken - har uteblivit.                        säga att vägkompensationen i samband med
32866:    Ett spörsmål angående samma fråga har be-         grundandet av nationalparken inte har förverkli-
32867: svarats tidigare, den 7 december 1993. Komplet-      gats. Alla vägarbeten har för sin del förbättrat
32868: terande det tidigare svaret kan jag konstatera att   sysselsättningsläget, vilket också varit målet med
32869: längs vägavsnittet som leder från Salla och Savu-    kompensationerna.
32870: 
32871:      Helsingfors den 18 februari 1994
32872: 
32873:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
32874:                 j
32875:                j
32876:               j
32877:              j
32878:             j
32879:            j
32880:           j
32881:          j
32882:         j
32883:        j
32884:       j
32885:      j
32886:     j
32887:    j
32888:   j
32889:  j
32890: j
32891:                                                 1993 vp
32892: 
32893: Kirjallinen kysymys 729
32894: 
32895: 
32896: 
32897: 
32898:                                    Sasi ym.: Hallituksen suhtautumisesta YK:nvirkamiehilleen mak-
32899:                                        samien palkkojen kohtuullisuuteen
32900: 
32901: 
32902:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32903: 
32904:    Presidentinvaalikeskustelun yhteydessä on             Presidentinvaalikeskustelun yhteydessä on
32905: käynyt ilmi, että Yhdistyneet Kansakunnat mak-        tullut myös ilmi se, että Suomi maksaa YK:n
32906: saa avustavalle virkamiehelle 80 000 markkaa          virkamiehille ns. toista palkkaa asumiskorvauk-
32907: kuukaudessa puhtaana käteen. Suomen tulove-           sen muodossa. Ottaen huomioon YK-virkamies-
32908: rotuksen huomioon ottaen se merkitsee noin            ten palkkatason ja sen, että he ovat vain YK:n
32909: 200 000 markan kuukausipalkkaa eli karkeasti          virkamiehiä, voidaan kysyä, onko tällaisen kor-
32910: 2,5 miljoonan markan vuosipalkkaa.                    vauksen maksaminen asianmukaista.
32911:     Verrattaessa YK:n maksamaa palkkaa Suo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32912: messa maksettuihin palkkoihin voidaan todeta,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32913: että ministerin bruttopalkka on noin 50 000           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32914: markkaa kuukaudessa ja korkeimpien virka-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32915: miesten 40 000 markkaa kuukaudessa. Näin ol-
32916: len YK:n avustaville virkamiehille maksama                      Pitääkö Hallitus YK:n nykyisin avus-
32917: palkka on viisinkertainen Suomessa korkeimmil-               taville virkamiehille maksamaa palkkata-
32918: le virkamiehille maksettaviin palkkoihin nähden.             soa kohtuullisena ja asianmukaisena, ja
32919:     Yhdistyneiden Kansakuntien talous on erit-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32920: täin suurissa vaikeuksissa ja YK on myös huo-                siin kohtuullisten säästöjen aikaansaami-
32921: mattavan määrän velkaa Suomelle. Suomen hal-                 seksi YK:n taloudenhoidossa, ja
32922: lituksen ja täten myös suomalaisten veronmaksa-                 pitääkö Hallitus tarkoituksenmukaise-
32923: jien edun mukaista on se, että Suomi YK:ssa                  na sitä, että Suomen hallitus maksaa
32924: toimiessaan pyrkii vaikuttamaan siihen, että YK              YK:n virkamiehille ns. toista palkkaa
32925: toimii mahdollisimman tehokkaasti ja että YK:n               asumiskorvauksen muodossa?
32926: maksamat palkat ja korvaukset ovat kohtuulli-
32927:  sella ja asianmukaisella tasolla myös kansallisiin
32928:  palkkoihin verrattuna.
32929: 
32930:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1994
32931: 
32932:                      Kimmo Sasi                                Jan-Erik Enestam
32933:                      Timo E. Korva                             PekkaRäty
32934: 
32935: 
32936: 
32937: 
32938:  2300321
32939: 2                                       1993 vp -   KK 729
32940: 
32941: 
32942: 
32943: 
32944:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32945: 
32946:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     löstömaksuosuus (staff assessement), joka palau-
32947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tetaan virkamiehen kotimaalle maan sääntömää-
32948: olette 4 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-      räisten maksuosuuksien vähennyksenä. Tämä
32949: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    veronluonteinen progressiivinen pidätys on suu-
32950: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sasin ym. kir-   ruudeltaan 12,4-52,6% bruttopalkasta. Lisäksi
32951: jallisen kysymyksen n:o 729:                        YK:n sihteeristön virkamiehet maksavat palkas-
32952:                                                     taan 7,9 %:n eläkerahastomaksun. Ali- ja apu-
32953:           Pitääkö Hallitus YK:n nykyisin avus-      laispääsihteerin palkasta tehtävä henkilöstömak-
32954:        taville virkamiehille maksamaa palkkata-     supidätys on perhesuhteista riippuen 43,0-
32955:        soa kohtuullisena ja asianmukaisena, ja      52,6%.
32956:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Suomen hallitus on tukenut korkeisiin YK-
32957:        siin kohtuullisten säästöjen aikaansaami-    tehtäviin nimitettyjen virkamiesten palkkausta
32958:        seksi YK:n taloudenhoidossa, ja              kansainvälisen käytännön mukaisesti 1970- ja
32959:           pitääkö Hallitus tarkoituksenmukaise-     1980-luvuilla erityisesti sen vuoksi, että YK:n
32960:        na sitä, että Suomen hallitus maksaa         palkkausjärjestelmässä ei tuolloin ollut erillistä
32961:        YK:n virkamiehille ns. toista palkkaa        asumiskustannusten korvausta. Ainoa nimen-
32962:        asumiskorvauksen muodossa?                   omaan asumiskustannusten korvausta koskeva
32963:                                                     päätös tehtiin valtioneuvostossa v. 1987, jolloin
32964:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        YK:n alipääsihteeriksi nimitetylle Martti Ahti-
32965: vasti seuraavaa:                                    saarelle myönnettiin asuntokorvaus. Korvauk-
32966:                                                     sen perusteena oli se, että NewYorkin vuokrata-
32967:    Suomi on, yhdessä muiden pohjoismaiden           so oli niin korkea, että kohtuullisen asunnon
32968: kanssa, jatkuvasti korostanut säästöjen aikaan-     vuokra olisi noussut lähes yhtä suureksi kuin
32969: saamista YK:n talouden hoidossa. YK:n virka-        alipääsihteerin nettopalkka. Sittemmin YK on
32970: miesten palkat- kutenYK:nmuutkin hallinnol-         ryhtynyt maksamaan New Yorkissa oleville sih-
32971: liset menokohteet-ovat jäsenmaiden poliittisis-     teeristön virkamiehille asumiskustannusten kor-
32972: sa neuvotteluissa saavutetun konsensuksen tulos.    vausta.
32973: Suomi ja muut pohjoismaat ovat kannattaneet            Suomi on korostanut, että YK:n toimintaa on
32974: pääsihteerin esittämiä palkankorotuksia sillä pe-   kaikin tavoin tehostettava. Järjestön tehokkuus
32975: rusteella, ettäYK:nsihteeristön tulee palkkapoli-   edellyttää sihteeristöä, jolla on riittävät henkilös-
32976: tiikassaan olla kilpailukykyinen muihin kansain-    tö- ja talousresurssit. YK:njäsenvaltioilla on oi-
32977: välisiinjärjestöihin verrattuna. Esimerkiksi maa-   keus odottaa järjestön käyttävän jäseniltä kerät-
32978: ilmanpankkiryhmä, OECD, ja EU maksavat sih-         tyjä varoja vastuullisella tavalla. Suomi katsoo,
32979: teeristöidensä palveluksessa oleville säännönmu-    että YK:n tulee nykyisessä vaikeassa taloudelli-
32980: kaisesti korkeampia palkkoja kuin YK, vaikka        sessa tilanteessa noudattaa samaa kireää talou-
32981: YK pyrkii noudattamaan senjäsenmaan palkka-         denhoitoa kuinjäsenvaltioiden hallitukset. Tältä
32982: tasoa, jossa valtion virkamiehet ovat parhaiten     pohjalta Suomi jatkaa ponnisteluja YK:n talou-
32983: palkattuja, so. Yhdysvalloissa.                     denpidon tehostamiseksi ja säästöjen aikaansaa-
32984:    YK:n sihteeristön maksamat palkat eivät ole      miseksi järkevällä tavalla.
32985: nettopalkkoja, vaan niistä pidätetään ns. henki-
32986: 
32987:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
32988: 
32989:                                                              Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
32990:                                           1993 vp -   KK 729                                            3
32991: 
32992: 
32993: 
32994: 
32995:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
32996: 
32997:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      personalskatten (staff assessement), som returne-
32998: ger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den      ras tili tjänstemannens hemland i form av avdrag
32999: 4 februari 1994 tili vederbörande medlem av           på de föreskrivna betalningsbidragen. Denna
33000: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sasi      progressiva innehålining av skattenatur utgör
33001: m.fl. undertecknade spörsmål nr 729:                  12,4--52,6 % av bruttolönen. Dessutom betalar
33002:                                                       tjänstemännen vid FN-sekretariatet en pensions-
33003:           Anser Regeringen att den lönenivå som       fondsavgift på 7,9% av lönen. "Personalskatten"
33004:        för närvarande gälier för FN :s biträdande     på lönen tili undergeneralsekreterare och biträ-
33005:        tjänstemän är skälig och lämplig och           dande generalsekreterare utgör 43,0-52,6%,
33006:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         beroende av tjänstemannens familjeförhållan-
33007:        att skäliga inbesparingar i FN-ekonomin        den.
33008:        skali kunna uppnås, samt                           Finlands regering förordade att lönerna tili
33009:           anser Regeringen det ändamålsenligt         höga FN-tjänstemän följde internationell praxis
33010:        att Finlands regering betalar en s.k. andra    på 1970- och 1980-talet, i synnerhet av den anled-
33011:        lön tili FN-tjänstemännen i form av boen-      ningen att FN:s lönesystem på den tiden inte
33012:        deersättning?                                  kände någon separat ersättning för boendekost-
33013:                                                       nader. Ett enda beslut som uttryckligen gällde
33014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         boendeersättning har fattats i statsrådet 1987 då
33015: anföra följande:                                      Martti Ahtisaari, som blivit utnämnd tili under-
33016:                                                       generalsekreterare, beviljades bostadsersättning.
33017:    Finland har tilisammans med de andra nordis-       Ersättningen motiverades med att hyresnivån i
33018: ka länderna hela tiden betonat sparsamhets-           New York var så hög att hyran för en skälig
33019: aspekten i skötseln av FN-ekonomin. FN-tjäns-         bostad hade blivit nästan lika stor som underge-
33020: temännens löner -liksom andra administrativa          neralsekreterarens nettolön. FN har sedermera
33021: utgifter i FN - är resultatet av den konsensus        börjat betala ersättning för boendekostnaderna
33022: som medlemsstaterna kommit fram tili i politiska      tili sina sekretariatsanstälida i New York.
33023: förhandlingar. Finland och de övriga nordiska             Finland har betonat att verksamheten i FN
33024: länderna har gett sitt stöd tililöneförhöjningarna    bör effektiveras på alla sätt. En effektiv organisa-
33025: som generalsekreteraren föreslagit, med motive-       tion kräver ett sekretariat med tiliräckliga perso-
33026: ringen att FN-sekretariatets lönepolitik bör vara     nella och ekonomiska resurser. FN:s medlems-
33027: konkurrenskraftig i förhåliande tili andra inter-     stater har rätt att vänta sig att organisationen på
33028: nationella organisationer. Världsbanksgruppen,        ett ansvarsfullt sätt använder de medel som inbe-
33029: OECD och EU betalar t.ex. i regel högre löner tili    talats av medlemsstaterna. Finland anser att FN
33030: sina sekretariatsanstälida än vad FN gör, fastän      i dagens svåra ekonomiska läge bör iaktta samma
33031: FN strävar efter att följa lönenivån i den stat som   strikta ekonomi som medlemsstaternas regering-
33032: har de bästbetalda statstjänstemännen, dvs.löne-      ar. Med detta som utgångspunkt fortsätter Fin-
33033: nivån i Förenta Staterna.                             land insatserna för en effektivare FN-ekonomi
33034:    De löner som FN-sekretariatet betalar ut är        och förnuftiga inbesparingar.
33035: inte nettolöner, utan på dem innehålis den s.k.
33036: 
33037:      Helsingforsden 24 februari 1994
33038: 
33039:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
33040:                                                  1993vp
33041: 
33042: Kirjallinen kysymys 730
33043: 
33044: 
33045: 
33046: 
33047:                                     Vistbacka: Sairauskuluvähennyksen palauttamisesta pienituloisille
33048: 
33049: 
33050: 
33051:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33052: 
33053:    Sairauskuluvähennyksen poisto aiheutti mo-             Sairauskuluvähennys valtionverotuksessa
33054: nille paljon sairastaville pienituloisille ihmisille
33055: merkittäviä taloudellisia vaikeuksia. Pahiten          Verotettava tulo muiden    Sairauskuluvähennyksen
33056:                                                        vähennystenjälkeen (mk)     määrä hyväksyttävistä
33057: tämä kosketti pientä työeläkettä saavia ja lapsi-                                    sairauskuluista (%)
33058: perheitä. Kun lisäksi verottaja on tulkinnut voi-
33059: massa olevia säännöksiä niin, etteivät edes            0    --40 000                        100
33060: 12,5 o/o:n lääkekulut tuloista merkittävästi alenna    40 001-50 000                         80
33061: henkilön veronmaksukykyä, ovat useat joutu-            50 001-60 000                         60
33062: neet tinkimään heille lääkärin määräämistä lääk-       60 001-70 000                         40
33063: keistä vaarantaen tätenjopa terveyttään.               70 001-80 000                         20
33064:    Asiantilan korjaamiseksi tulisikin ryhtyä pi-       80000-                                 0
33065: kaisiin toimenpiteisiin. Eräs malli sairauskuluvä-
33066: hennyksen palauttamiseksi entistä sosiaalisem-            Valitettavasti hallitus on tähän saakka päin-
33067: massa muodossa olisi tulojen mukaan porraste-          vastoin kiristänyt eläkeläisten, lapsiperheiden ja
33068: tusti aleneva sairauskuluvähennys. Samalla tulisi      muiden pienituloisten verotusta poistamalla mm.
33069: säännöksissä selkeästi määritellä, että ko. vähen-     lapsivähennykset niin valtion- kuin kunnallisve-
33070: nys tehdään verotettavasta tulosta tehtävien mui-      rotuksessakin. Mikäli linjaa ei muuteta, muodos-
33071: den vähennysten jälkeen eli todellisista verotetta-    tuu em. kansalaisryhmistä pahoinvoivien b-kan-
33072: vista tuloista.                                        salaisten joukko työttömiell!iisäksi.
33073:     Taulukko verotettavan tulon mukaan mää-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33074: räytyvästä sairauskuluvähennyksestä voisi olla         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33075: seuraavanlainen:                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33076:                                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33077: 
33078:                                                                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33079:                                                               sairauskuluvähennyksen palauttamiseksi
33080:                                                               pienituloisille?
33081:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1994
33082: 
33083:                                             Raimo Vistbacka
33084: 
33085: 
33086: 
33087: 
33088: 230032J
33089: 2                                         1993 vp -   KK 730
33090: 
33091: 
33092: 
33093: 
33094:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33095: 
33096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös sen vuoksi, että vähennyksestä johtuva tuki
33097: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohdentui erittäin epätarkoituksenmukaisesti
33098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kaikkein suurituloisimmille henkilöille. Sairaus-
33099: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan          kuluvähennyksen korvaamista selvittänyt toimi-
33100: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 730:         kunta on muistiossaan (Komiteanmietintö
33101:                                                       1989:29) todennut, että henkilöitä, jotka jäivät
33102:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kokonaan vaille verotukea, oli 1,8 miljoonaa.
33103:        sairauskuluvähennyksen palauttamiseksi         Noin 100 markan verotukea sai vajaat 700 000
33104:        pienituloisille?                               taloutta ja merkittävää yli 2 000 markan suuruis-
33105:                                                       ta verotukea nautti suppea ryhmä, noin 50 000
33106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          henkeä. Verotuesta yli 85 prosenttia kohdistui
33107: vasti seuraavaa:                                      samalla yksityisellä sektorilla tuotettuihin palve-
33108:                                                       luksiin ja hyödykkeisiin. Toimikunta totesi, että
33109:    Sairauskuluvähennyksestä verotuksessa luo-         sosiaali- ja terveyspoliittisestikin on tarkoituk-
33110: vuttiin vuodelta 1992 toimitettavasta verotukses-     senmukaisempaa, että suorat tulonsiirrot kor-
33111: ta alkaen. Tarkoituksena oli, että vähennyksen        vaavat vähennyksen, koska jo terveyspalvelun
33112: poistuminen kompensoitaisiin eräillä korvaavilla      hinta on pienituloisen kohdalla usein sen hankki-
33113: järjestelyillä muun ohessa sairausvakuutuksen         misen este.
33114: piirissä. Maan taloudellinen tilanne ei kuiten-           Kysymyksen perusteluissa esitetty portaittain
33115: kaan ole toistaiseksi sallinut aiottuihin toimenpi-   tulojen noustessa pienenevä vähennys olisi pois-
33116: teisiin ryhtymistä.                                   tettua vähennystä vain näennäisesti oikeudenmu-
33117:    Sairauskuluvähennyksen poistamisen yhtey-          kaisempi, sillä se sisältää periaatteessa samoja
33118: dessä tarkistettiin kuitenkin verotuksessa myön-      epäkohtia kuin aikaisempi menettely. Ehdotus ei
33119: nettävää niin sanottua veronmaksukyvyn alentu-        ota huomioon myöskään uutta eriytettyä tulove-
33120: misvähennystä siten, että merkittävät sairaudesta     rojärjestelmää ja sen erityispiirteitä. Lisäksi eh-
33121: johtuvat kustannukset voidaan edelleenkin ottaa       dotettu vähennys on kohdennettu valtionvero-
33122: verotuksessa huomioon. Veronmaksukyvyn                tuksen veroasteikolle siten, että täysi kompensaa-
33123: alentumisesta johtuvan vähennyksen enimmäis-          tio myönnettäisiin henkilöille, joiden tulo jää alle
33124: määrä on 8 000 markkaa. Sairaudesta johtuvien         verotettavan määrän, jolloin vähennys olisi hyö-
33125: kustannusten perusteella se voidaan myöntää sil-      dytön. Ne henkilöt, jotka maksavat vain kunnal-
33126: loin, kun verovelvollisen ja hänen perheensä yh-      lisveroa tai eivät sitäkään, jäisivät tuen ulkopuo-
33127: teenlasketut sairaudesta johtuvat kustannukset        lelle ja edelleen heikkenevien suorien tukimuoto-
33128: ovat vähintään 4 000 markkaa ja samalla vähin-        jen piiriin. Muulla tavoin kuin karsimalla suoria
33129: tään 10 prosenttia puhtaiden tulojen yhteismää-       tukia uutta verovähennystä ei näet voitaisi nyky-
33130: rästä.                                                tilanteessa rahoittaa. Hallitus ei pidä sitä perus-
33131:    Sairauskuluvähennyksestä luovuttiin aika-          teltuna eikä aio palata menneeseen aikaan.
33132: naan paitsi verotuksen yksinkertaistamiseksi
33133: 
33134:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1994
33135: 
33136:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
33137:                                          1993 vp -   KK 730                                           3
33138: 
33139: 
33140: 
33141: 
33142:                                      Tili Riksdagens Herr Talman
33143: 
33144:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     kostnadsavdraget har i sin promemoria (Kom-
33145: ger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande med-      mittebetänkande 1989:29) konstaterat att sam-
33146: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     manlagt 1,8 milj. människor helt och hållet blev
33147: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           utan detta skattestöd. Knappt 700 000 hushåll
33148: nr 730:                                              fick ett skattestöd på ca 100 mk och en liten grupp
33149:                                                      på ca 50 000 personer fick betydande skattestöd
33150:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       på över 2 000 mk. Av skattestödet avsåg dess-
33151:        ta för att återinfåra sjukdomskostnadsav-     utom över 85 % tjänster och nyttigheter som
33152:        draget för personer med små inkomster?        producerades inom den privata sektorn. Kom-
33153:                                                      missionen konstaterade att det även ur social- och
33154:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hälsopolitisk synvinkel är mera ändamålsenligt
33155: anfåra följande:                                     att avdraget ersätts med direkta inkomstöver-
33156:                                                      föringar eftersom priset på hälsotjänster ofta re-
33157:    Sjukdomskostnadsavdraget slopades vid be-         dan i sig kan utgöra ett hinder för personer med
33158: skattningen för 1992. A vsikten var att avdraget     små inkomster att utnyttja tjänsterna.
33159: skulle kompenseras med vissa ersättande ar-             Ett sådant avdrag som avses i motiveringen tili
33160: rangemang bl.a. inom sjukfårsäkringen. Landets       spörsmålet, som gradvis minskar då inkomsterna
33161: ekonomiska situation har dock hittills varit så-     ökar, är endast skenbart mera rättvist än det
33162: dan att planerade åtgärder inte har kunnat vidtas.   avdrag som avskaffades, eftersom det i princip
33163:    1 samband med avskaffandet av sjukdoms-           leder till samma olägenheter som det tidigare
33164: kostnadsavdraget ändrades dock det s.k. avdra-       förfarandet. Förslaget beaktar inte heller det nya
33165: get för nedsatt skattebetalningsförmåga i be-        differentierade inkomstskattesystemet och dess
33166: skattningen så att betydande kostnader på grund      särdrag. Dessutom har det föreslagna avdraget
33167: av sjukdom fortfarande kan beaktas vid beskatt-      anpassats till statsbeskattningens skatteskala så
33168: ningen. Maximibeloppet får avdraget för nedsatt      att full kompensation skulle beviljas personer
33169: skattebetalningsförmåga är 8 000 mk. För kost-       vars inkomster inte når gränsen för beskattnings-
33170: nader föranledda av sjukdom kan avdraget bevil-      bar inkomst, vilket innebär att avdraget inte skul-
33171: jas när de sammanlagda sjukkostnaderna för den       le medföra någon nytta alls. De som endast beta-
33172: skattskyldige och hans familj är minst 4 000 mk      lar kommunalskatt, eller inte ens det, skulle inte
33173: och samtidigt minst 10% av de sammanlagda            omfattas av stödet och skulle fortfarande vara
33174: nettoinkomsterna.                                    hänvisade tili de allt sämre direkta stödformerna.
33175:    Sjukdomskostnadsavdraget slopades i tiden         1 nuvarande situation kunde nämligen ett nytt
33176: dels för att underlätta beskattningen, men dels      skatteavdrag inte finansieras med andra medel än
33177: även på grund av att det stöd som avdraget med-      genom att gallra de direkta stöden. Regeringen
33178: förde på ett synnerligen oändamålsenligt sätt rik-   anser inte detta vara motiverat och ämnar inte
33179: tades tili personer med stora inkomster. En kom-     återgå tili förgången tid.
33180: mission som har utrett ersättandet av sjukdoms-
33181: 
33182:      Helsingforsden 28 februari 1994
33183: 
33184:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
33185:                                                1993 vp
33186: 
33187: Kirjallinen kysymys 731
33188: 
33189: 
33190: 
33191: 
33192:                                   Vistbacka: Lapsenhoitovapaan vaikutuksesta eläkekertymään
33193: 
33194: 
33195: 
33196:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33197: 
33198:    Nykyisen lainsäädännön mukaan työssä käy-            Nykyistä suuremman arvonannon suominen
33199: vä palkansaajaäiti jää enintään kolmeksi vuodek-     kotona tehdylle hoitotyölle ja lasten kasvattami-
33200: si lapsenhoitovapaalle äitiysloma mukaan lu-         selle toisi siis mukanaan monia myönteisiä seu-
33201: kien. Tämä oikeus hänellä on jokaisen lapsen         rauksia. Tämän lisäksi yleinen arvostus kotiäitejä
33202: kohdalla. Näin ollen suomalainen äiti, joka käyt-    ja naisia kohtaan paranisi lisäten myös tasa-ar-
33203: tää mahdollisuutta hyväkseen, on keskimäärin         voa. Yhteiskunnalle tästä hoitovapaan aikaisen
33204: kuusi vuotta poissa työelämästä äitiyslomalla ja     eläkekertymän korvaamisesta yhteiskunnan va-
33205: hoitovapaalla.                                       roista ei koituisi suuria lisäkustannuksia, kun
33206:    Epäkohtana vallitsevassa järjestelmässä on        otetaan huomioon edellä mainitut menoja sääs-
33207: jatkuvasti pienenevän kotihoidontuen lisäksi se,     tävät ja verokertymää lisäävät vaikutukset.
33208: ettei äidille kerry eläkettä hoitovapaan ajalta.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33209: Äiti menettää siis useita vuosia eläkekertymäs-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33210: tään hoitaessaan lapsiaan kotonaan hoitovapaan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33211: turvin. Näin siitä huolimatta, että kotihoito an-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33212: taa lapselle laitoshoitoa paremmat lähtökohdat
33213: niin henkisesti kuin terveydellisestikin, alentaa              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33214: yhteiskunnan päivähoitokustannuksia, vähentää               äideille lapsenhoitovapaan takia saamat-
33215:  työttömyyttä tarjoamalla pitkäaikaisia sijaisuuk-          ta jäävän eläkekertymän maksamiseksi
33216: sia sekä hyvin hoidettuna lisää perheiden haluk-            yhteiskunnan varoista?
33217:  kuutta lasten hankkimiseen ja tätä kautta vaikut-
33218:  taa myönteisesti väestön rakenteeseen ja tulevien
33219:  sukupolvien eläkemaksuvalmiuteen.
33220: 
33221:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1994
33222: 
33223:                                           Raimo Vistbacka
33224: 
33225: 
33226: 
33227: 
33228:  2300321
33229: 2                                        1993 vp -   KK 731
33230: 
33231: 
33232: 
33233: 
33234:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33235: 
33236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen hoitoajanosalta eläke-etuus määräytyisi enti-
33237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen työttömyyslisän tapaan. Yli kolmivuotiaiden
33238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lasten osalta työryhmä esitti vaihtoehtoisia mal-
33239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           leja, jotka voitaisiin toteuttaa joko kansaneläke-
33240: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        järjestelmän tai työeläkejärjestelmän kautta.
33241: sen n:o 731:                                            Työryhmän mietintö oli laajalla lausuntokier-
33242:                                                      roksella. Lausunnoissa korostettiin, että ensisi-
33243:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        jainen tarve on saada eläketurva kuntoon alle
33244:        äideille lapsenhoitovapaan takia saamat-      yksivuotiaita lapsia koskevan hoitojärjestelyn
33245:        ta jäävän eläkekertymän maksamiseksi          ajalta. Lähes kaikissa lausunnoissa todettiin, että
33246:        yhteiskunnan varoista?                        eläketurvan rahoituksen ja nykyisen taloudelli-
33247:                                                      sen tilanteen huomioon ottaen uudistusten to-
33248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teuttaminen ei ole lähiaikoina mahdollista.
33249: vasti seuraavaa:                                        Sittemmin kevään 1993 työmarkkinaratkai-
33250:                                                      sussa sovittiin lapsen hoitoajan osalta ensin to-
33251:    Kysymys eläketurvan järjestämisestä äitiys- ja    teutettavaksi työnantajan kustannusten nykyistä
33252: vanhempainloma-ajalta on ollut sosiaali- ja ter-     tasapuolisempi jakaminen työnantajien kesken
33253: veysministeriön taholta useaan kertaan selvitet-     naisvaltaisten työnantajien maksaessa äitiys- ja
33254: tävänä. Viimeksi asiaa selvitti Lapsenhoitoajan      vanhempainlomalta palkkaa. Tämän johdosta
33255: sosiaaliturvan työryhmä (STM 1992:18). Työ-          hallitus tulee antamaan lähiaikoina eduskunnalle
33256: ryhmän tehtävänä oli valmistella malli lasta koto-   esityksen, jolla naisvaltaisten alojen kustannus-
33257: na hoitavan eläketurvan kartuttamiseksi vuotta       rasitusta tasataan kaikkien työnantajien kesken.
33258: pitemmältä ajalta lapsen syntymän jälkeen. Sen       Uudistus on tarkoitus toteuttaa jo 1.4.1994 aika-
33259: oli tehtävä myös ehdotus työnantajakohtaisen         valta lomanmääräytymisvuodelta. Mahdolli-
33260: kustannusrasituksen tasoittamiseksi äitiysraha-      suuksia lapsenhoitoajalta järjestettävän eläketur-
33261: ja vanhempainrahakaudelta kertyvän vuosilo-          van kehittämiseksi jatketaan edelleen sosiaali- ja
33262: mapalkan johdosta.                                   terveysministeriössä osana myös omaishoitojär-
33263:    Työryhmä esitti, että alle vuoden ikäisen lap-    jestelyjä.
33264: 
33265:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
33266: 
33267:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
33268:                                          1993 vp -   KK 731                                          3
33269: 
33270: 
33271: 
33272: 
33273:                                     Tili Riksdagens Herr Ta/man
33274: 
33275:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hetstiliägg. 1 fråga om barn över tre år föreslog
33276: ger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande med-      arbetsgruppen alternativa modeller som kunde
33277: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     genomföras antingen genom folkpensionssyste-
33278: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           met eller arbetspensionssystemet.
33279: nr 731:                                                 Arbetsgruppens betänkande sändes för en
33280:                                                      omfattande remissbehandling. 1 utlåtandena be-
33281:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tonades att det primära behovet är att få pensi-
33282:        ta för att av samhällets medel betala den     onsskyddet i skick för den tid som vård ordnas för
33283:        samlade pensionstillväxt som mödrar går       barn underettår. 1 nästan alla utlåtanden konsta-
33284:        miste om på grund av ledighet för vård av     terades att det med beaktande av finansieringen
33285:        barn?                                         av pensionsskyddet och det rådande ekonomiska
33286:                                                      läget inte är möjligt att genomföra reformerna
33287:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inom den närn1aste framtiden.
33288: anföra fö1jande:                                        Senare i samband med arbetsmarknadsuppgö-
33289:                                                      relsen våren 1993 kom man överens om att när
33290:    Frågan om ordnandet av pensionsskyddet un-        lön för moderskaps- och föräldraledigheten beta-
33291: der moderskaps- och föräldraledigheten har flera     las av arbetsgivarna inom kvinnodominerade
33292: gånger utretts vid social- och hälsovårdsministe-    branscher skall man i fråga om tiden för vård av
33293: riet. Senast utreddes ärendet av en arbetsgrupp      barn först genomföra en jämlikare fördelning av
33294: som tilisatts för att granska socialskyddet under    arbetsgivarnas kostnader mellan arbetsgivarna
33295: tiden för vård av barn (SHM 1992: 18). Arbets-       än för närvarande. Av denna orsak kommer re-
33296: gruppen skulle bereda en modell för hur pensi-       geringen inom den närmaste framtiden att avlåta
33297: onsskyddet för den som sköter sitt barn hemma        en proposition tili riksdagen genom viiken kost-
33298: skall kunna tillväxa under en längre tid än ett år   nadsbelastningen inom kvinnodominerade bran-
33299: efter att barnet fötts. Den skulle även framlägga    scher fördelas jämnt mellan alla arbetsgivare. Det
33300: ett förslag tili utjämning av kostnadsbelastningen   är meningen att reformen skall genomföras redan
33301: per arbetsgivare på grund av den semesterlön som     från det semesterkvalifikationsår som inleds den
33302: erhålls för moderskaps- och föräldrapenningspe-      1 april1994. Möjligheterna att utveckla det pensi-
33303: rioden.                                              onsskydd som ordnas under tiden för vård av
33304:    Arbetsgruppen föreslog att i fråga om tiden för   barn följs alltjämt upp inom social- och hälso-
33305: vård av barn under ett år skall pensionsförmånen     vårdsministeriet även som en del av ordnandet av
33306: fastställas på samma sätt som tidigare arbetslös-    närståendevården.
33307: 
33308:      Helsingforsden 25 februari 1994
33309: 
33310:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
33311:                                     J
33312:                                     J
33313:                                 J
33314:                                 J
33315:                             J
33316:                             J
33317:                         J
33318:                         J
33319:                     J
33320:                     J
33321:                 J
33322:                 J
33323:             J
33324:             J
33325:         J
33326:         J
33327:     J
33328:     J
33329: J
33330: J
33331:                                               1993 vp
33332: 
33333: Kysymys valtioneuvostolle 1
33334: 
33335: 
33336: 
33337: 
33338:                                Näsi ym.: Raakapuun tuonnin vaikutuksesta työllisyyteen ja kan-
33339:                                   santalouteen
33340: 
33341: 
33342:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33343: 
33344:    Raakapuun tuonti ulkomailta Suomeen on             Raakapuun tuontihinnat rajalla (CIF) ylittä-
33345: vallitsevasta lamasta, pahenevasta työttömyy-      vät keskimääräisesti kotimaisen puun hankinta-
33346: destä ja metsiemme kasvavasta hakkuusäästös-       hinnat. Siitä huolimatta raakapuun tuonti maa-
33347: tä piittaamatta jatkunut ylittäen vuonna 1992      han jatkuu, minkä seurauksena kotimaisen puun
33348: 6 milj. m 3:n määrän, minkä arvoraakapuunaja       menekki supistuu, työttömyys pahenee ja kan-
33349: selluna on noin 1,3 mrd. markkaa. Samanaikai-      santalous kärsii menetykset.
33350: sesti metsiimme jää hakkuusäästöä 1/3 vuosi-
33351: kasvusta, josta Pohjois-Suomen osuus on noin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33352: 3 milj. m 3 vuodessa.                                     ryhtyä raakapuun tuonnin korvaamiseksi
33353:                                                           kotimaisella puulla?
33354:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
33355: 
33356:            Lasse Näsi                Markku Koski                   Tuula Kuittinen
33357:            Tero Mölsä                Kalevi Mattila                 Esko Jokiniemi
33358: 
33359: 
33360: 
33361: Ei vastausta, rauennut
33362: 
33363: 
33364: 
33365: 
33366:  240025B
33367: 2                                             1993 vp
33368: 
33369: Kysymys valtioneuvostolle 2
33370: 
33371: 
33372: 
33373: 
33374:                                  Mäkipää ym.: Energiantuotannon eri vaihtoehtojen selvittämisestä
33375: 
33376: 
33377: 
33378:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33379:    Hallitus on lykännyt jatkuvasti päätöstään               Aikooko Hallitus selvityttää puolueet-
33380: maamme energiapolitiikan suuntaviivoista, joi-           tomasti, ennakkoluulottomasti ja mah-
33381: den avulla energiahuoltomme tulisi turvata seu-          dollisimman tarkasti eri energiavaihtoeh-
33382: raavat vuosikymmenet. Sisäisten ristiriitojen ja         tojen todelliset kustannukset ja edullisuu-
33383: ennen kaikkea eri energiavaihtoehtojen riittävän         den pikaisesti?
33384: täsmällisten kustannusvaihtoehtojen puute on
33385: tehnyt hallituksen kyvyttömäksi linjaratkaisun
33386: tekoon. Asialla olisi kiire niin työllisyys- kuin
33387: energiapoliittisista syistä.
33388: 
33389:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
33390: 
33391:          LeaMäkipää                     Paavo Nikula                Tina Mäkelä
33392:          Raimo Vistbacka                Marita Jurva                Sulo Aittoniemi
33393: 
33394: 
33395: 
33396: Ei vastausta, rauennut
33397:                                               1993 vp                                             3
33398: 
33399: Kysymys valtioneuvostolle 3
33400: 
33401: 
33402: 
33403: 
33404:                                  P. Leppänen ym.: Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedelly-
33405:                                      tysten parantamisesta
33406: 
33407: 
33408:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33409: 
33410:   Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on mennyt kon-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33411: kurssiin tuhansittain. Näiden yritysten ongelma-          pienten ja keskisuurten yritysten pelasta-
33412: na on mm. korkea korkotaso sekä välilliset työ-           miseksi tämän kevään kuluessa?
33413: voimakustannukset.
33414:   Nämä ongelmat ovat olleet tiedossa jo pit-
33415: kään, mutta niiden muuttamiseksi ei ole tehty
33416: mitään.
33417:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
33418: 
33419:          Pekka Leppänen                RailaAho                      Pekka Räty
33420:          Esko Helle                    Osmo Polvinen                 AskoApukka
33421: 
33422: 
33423: 
33424: Vastattu 18.2.1993
33425: 4                                             1993 vp
33426: 
33427: Kysymys valtioneuvostolle 4
33428: 
33429: 
33430: 
33431: 
33432:                                  Halonen ym.: Serbian vastaisen kauppasaarron väitettyjen rikko-
33433:                                     musten selvittämisestä
33434: 
33435: 
33436:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33437:   Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on        järjestönsä toiminnasta. Nyt on olemassa riski,
33438: Suomen valtion pääasiassa omistaman Outo-          että sanktio saattaisi koskea myös Suomea.
33439: kumpu Oy:n väitetty rikkoneenYK:njulistamaa
33440: Serbian vastaista kauppasaartoa. Euroopan neu-              Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen
33441: voston yleiskokous on päättänyt sulkea yllä ole-          maineen puhdistamiseksi?
33442: vaa kauppasaartoa rikkoneet jäsenvaltiot pois
33443:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
33444:          Tarja Halonen                 Margareta Pietikäinen        Eva Biaudet
33445:          Heidi Hautala                 Liisa Jaakonsaari            Anneli Jäätteenmäki
33446: 
33447: 
33448: 
33449: Ei vastausta, rauennut
33450:                                                1993vp                                                 5
33451: 
33452: Kysymys valtioneuvostolle 5
33453: 
33454: 
33455: 
33456: 
33457:                                   Kohijoki ym.: EY-kansanäänestyksen vaihtoehtojen tasapuolisesta
33458:                                      tiedottamisesta
33459: 
33460: 
33461:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33462:    Edessä oleva ratkaisu Suomen EY-jäsenyydes-       kattavalla ja selkeällä tiedottamisella. Sen tulisi
33463: tä tulee merkitykseltään olemaan eräs suurimpiin     tapahtua kirjallisena jokaiseen talouteen postit-
33464: kuuluva itsenäisen Suomen historiassa. Suomen        tamalla ja varmuuden vuoksi ainakin kahtena
33465: kansalle on luvattu mahdollisuus päättää EY-         tiedotusjaksona.
33466: jäsenyydestä kansanäänestyksen kautta. Silloin
33467: kun kansalaiset äänestäjinä oman ratkaisunsa te-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33468: kevät, tulisi heillä olla riittävät ja myös oikeat          siin oikeiden ja riittävien tietojen tarjoa-
33469: tiedot itse asiakokonaisuudesta sekä sen yksityis-          miseksi kattavasti kansalaisille EY-jäse-
33470: kohdista, hyödyistä ja haitoista seurausvaikutuk-           nyyttä koskevaa kansanäänestystä var-
33471: sineen. Mahdollisuudet oikeiden ja riittävien tie-          ten?                                  ·
33472: tojen saamiseen tulisi valtion taholta järjestää
33473: 
33474:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
33475: 
33476:           Maunu Kohijoki                Päivi Varpasuo                  Olavi Ala-Nissilä
33477:           Matti Väistö                  Heikki A. Ollila                Riitta Saastamoinen
33478: 
33479: 
33480: 
33481: Ei vastausta, rauennut
33482: 6                                              1993 vp
33483: 
33484: Kysymys valtioneuvostolle 6
33485: 
33486: 
33487: 
33488: 
33489:                                   Vuoristo ym.: Kulttuurin arvostuksen lisäämisestä
33490: 
33491: 
33492: 
33493:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33494:    Kulttuuri on kriisissä, sanoi Porvoon piispa      valtioissa sen merkitys koko kansan hyvinvoin-
33495: vuoden 1993 valtiopäivien avajaisjumalanpalve-       oille tajutaan ja tunnustetaan. Näin ei meillä Suo-
33496: luksen saarnassaan. Vaara on, että tällä menolla     messa ole.
33497: joudutaan tilaan, jota ei enää kyetä hallitsemaan.
33498: Kulttuurin, olemukseltaan raivauksenaja viljely-              Mitä Hallitus aikoo tehdä kulttuurin
33499: nä, on kuljettava yhteiskunnallisen kehityksen              palauttamiseksi sille kuuluvaan arvoonsa
33500: edellä ikään kuin suunnan näyttäjänä. Sivistys-             suomalaisessa yhteiskunnassa?
33501:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1993
33502: 
33503:                      Raimo Vuoristo                           Iiris Hacklin
33504:                      Leena Luhtanen                           Arja Ojala
33505:                                              MaijaRask
33506: 
33507: 
33508: 
33509: Ei vastausta, rauennut
33510:                                               1993vp                                              7
33511: 
33512: Kysymys valtioneuvostolle 7
33513: 
33514: 
33515: 
33516: 
33517:                                   Saastamoinen ym.: Koulutusmahdollisuuksien turvaamisesta maan
33518:                                       kaikissa osissa
33519: 
33520: 
33521:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33522:    Valtioneuvoston 14.10.1992 tekemä säästö-        säästöt kohtelevat maamme eri osia varsin eri
33523: päätös edellyttää noin miljardin markan säästö-     tavoin. Väestömäärään ja koulutustasoon näh-
33524: jä, johon sisältyy muun muassa peruskoulujen,       den saneeraukset kohdistuvat rajuimmin Kuo-
33525: lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, opetta-     pion ja Pohjois-Karjalan lääneihin.
33526: jankoulutuslaitosten, urheiluopistojen ja musiik-
33527: kioppilaitosten sekä kansalais- ja kansanopisto-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33528: jen lakkauttamisista ja yhdistämisistä aiheutuvat          ryhtyä, että oppilaitosverkoston sanee-
33529: säästöt. Tämän säästöpäätöksen edellyttämänä               raus ja kehittäminen toteutetaan niin,
33530: opetushallitus on laatinut oppilaitosverkostom-            että yksilön tasavertaiset mahdollisuudet
33531: me saneeraus- ja kehittämissuunnitelman.                   koulutukseen ja sivistykseen turvataan
33532:     Opetushallituksen suunnitelmasta aiheutuvat            maan kaikissa osissa?
33533: 
33534:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
33535: 
33536:          Riitta Saastamoinen            Pirkko Laakkonen             Kari Rajamäki
33537:          Markku Rossi                   Tuulikki Ukkola              Annikki Koistinen
33538: 
33539: 
33540: 
33541: Vastattu 18.2.1993
33542: 8                                             1993 vp
33543: 
33544: Kysymys valtioneuvostolle 8
33545: 
33546: 
33547: 
33548: 
33549:                                  Tennilä ym.: Aikuisopiskelijoiden taloudellisen aseman turvaami-
33550:                                     sesta
33551: 
33552: 
33553:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33554:    Aikuisopiskelun lisääminen on välttämätöntä      huonontuminen on niin merkittävää, että siitä
33555: sekä työllisyystilanteen että maan tulevaisuuden-   seuraa este osallistua aikuiskoulutukseen.
33556: kin kannalta, ovathan hyvin koulutetut ihmiset
33557: tärkein voimavaramme. Aikuisopiskelua ollaan-                Miten Hallitus aikoo turvata aikuis-
33558: kin määrällisesti lisäämässä, mutta samaan ai-            opiskelijoille kunnollisen, opiskeluun
33559: kaan aikuisopiskelijoiden taloudellinen asema on          keskittymisen mahdollistavan toimeen-
33560: huonontumassa. Monien kohdalla etuisuuksien               tulon?
33561: 
33562:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
33563: 
33564:                     Esko-Juhani Tennilä                     Eila Rimmi
33565:                     Jaakko Laakso                           Ensia Laine
33566: 
33567: 
33568: 
33569: Ei vastausta, rauennut
33570:                                                1993 vp                                               9
33571: 
33572: Kysymys valtioneuvostolle 9
33573: 
33574: 
33575: 
33576: 
33577:                                   Andersson ym.: Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tarvittavista
33578:                                      toimenpiteistä
33579: 
33580: 
33581:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33582:    Maassamme joka kolmas alle 25-vuotias on          kaan ja harjoitteluajalta maksetaan korotettua
33583: tällä hetkellä ilman työtä tai koulutuspaikkaa.      työttömyyspäivärahaa (noin 240 Skr/pv).
33584: Äskettäin kumottu laki nuorten työttömien vel-          Tähän mennessä nuoria on Ruotsissa työhar-
33585: voitetyöllistämisestä on omiaan lisäämään mo-        joittelussa 38 000 ja tavoitteena on 60 000 nuoren
33586: nen nuoren syrjäytymistä. Monelle nuorelle työt-     työllistäminen tämän avulla.
33587: tömyys merkitsee jopa 6-12 kuukauden jälkeen
33588: myös työkyvyttömyyttä. Ruotsissa on vastikään                  Mitä erillistoimenpiteitä Hallitus on
33589: otettu käyttöön nuorille tarkoitettuja erillistoi-          tehnyt tai suunnittelee nuorten työttö-
33590: menpiteitä, esim. nuorten työharjoittelua, jossa            mien sijoittamiseksi työelämään, jotta
33591: nuori kuuden kuukauden ajaksi saa harjoittelu-              vältettäisiin nuorten syrjäytyminen ja
33592: paikan jossain yrityksessä. Kyse ei ole työsuh-             henkinen sairastuminen työttömyyden
33593: teesta, vaan harjoittelu tähtää pysyvään työpaik-           seurauksena?
33594:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
33595: 
33596:           Claes Andersson                Jaakko Laakso               JuhaniVähäkangas
33597:           Aamo von Bell                  Matti Vähänäkki             Ulla Anttila
33598:           Kari Rajamäki                  Ensio Laine                 Marja-Liisa Tykkyläinen
33599:                    Arja Ojala                                 Raimo Vistbacka
33600: 
33601: 
33602: 
33603: Ei vastausta, rauennut
33604: 
33605: 
33606: 
33607: 
33608:  2 240025B
33609: 10                                            1993 vp
33610: 
33611: Kysymys valtioneuvostolle 10
33612: 
33613: 
33614: 
33615: 
33616:                                  Andersson ym.: Taloudellisen tilanteen huomioon ottamisesta ilma-
33617:                                     voimien hävittäjähankinnoissa
33618: 
33619: 
33620:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33621:    Erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa            Mikä tulee Hallituksen tämän hetken
33622: tehty päätös hävittäjähankinnoista oli mieles-            arvion mukaan olemaan hankittavien hä-
33623: tämme alun alkaenkin virheellinen, mutta nyt se           vittäjien ja niihin liittyvien järjestelmien
33624: on muodostumassa - mm. markan arvon hei-                  lopullinen hinta ja eikö Hallituksen mie-
33625: kentymisen johdosta - taloudellisesti aivan               lestä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
33626: kestämättömäksi. Julkisuudessa esiintyneiden              tulisi vielä kerran harkita hankintojen
33627: tietojen mukaan vastakauppojen syntyminenkin              suuruutta ja aikataulua sekä mikä on sol-
33628: näyttää erittäin nihkeältä.                               mittujen vastakauppojen määrä tällä het-
33629:                                                           kellä ja mitä Hallitus aikoo tehdä vasta-
33630:                                                           kauppojen aikaansaamiseksi?
33631:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
33632: 
33633:                      Claes Andersson                       Esko Seppänen
33634:                      Martti Korhonen                       Heikki Rinne
33635: 
33636: 
33637: 
33638: Vastattu 18.2.1993
33639:                                                1993 vp                                           II
33640: 
33641: Kysymys valtioneuvostolle 11
33642: 
33643: 
33644: 
33645: 
33646:                                   Komi ym.: Maanomistajien oikeusturvasta luonnonsuojeluohjelmia
33647:                                      toteutettaessa
33648: 
33649: 
33650:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33651:    Ympäristöministeriö on jatkuvasti laajenta-       kan suojelua, on kohtuuton laajuudessaan asian
33652: nut erilaisia luonnonsuojeluohjelmia, jotka eivät    merkittävyyteen nähden.
33653: ole varsinaisesti lainsäädännön piirissä. Valtion-
33654: talouden tämänhetkinen tilanne huomioiden nii-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33655: den toteuttaminen kohtuullisessa aikataulussa ei           ryhtyä, jotta luonnonsuojeluohjelmien
33656: ole mahdollista. Luonnonsuojeluohjelmien val-              toteuttamisessa turvataan maanomista-
33657: mistelussa ja toteuttamisessa on unohdettu                 jien oikeusturva ja vapaaehtoisuuteen
33658: maanomistajien oikeusturvan näkökohdat. Vii-               perustuvaa luonnonsuojelua kehitetään?
33659: meisin suojeluohjelma,joka koskee valkoselkäti-
33660: 
33661:      Helsingissä II päivänä helmikuuta I993
33662:                      Armas Komi                              Matti Väistö
33663:                      Markku Lehtosaari                       Markku Koski
33664: 
33665: 
33666: 
33667: Ei vastausta, rauennut
33668: 12                                            1993 vp
33669: 
33670: Kysymys valtioneuvostolle 12
33671: 
33672: 
33673: 
33674: 
33675:                                  Kallis ym.: Työnantajien työttömyysvakuutusmaksun vaikutuksis-
33676:                                      ta työllisyyteen
33677: 
33678: 
33679:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33680:    Työttömyystilanne Suomessa on erittäin va-      suuremman summan yhden työntekijän palk-
33681: kava. Maamme työttömyysprosentti on Länsi-         kaukseen.
33682: Euroopan toiseksi korkein.
33683:    Työttömyyden kasvun myötä on työnantajien                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33684: työttömyyskassoille maksama työttömyysva-                  ryhtyä, jotta kasvavan työttömyyden ja
33685: kuutusmaksu moninkertaistunut. Maksun mo-                  työttömyysvakuutusmaksun synnyttämä
33686: ninkertaistuminen lisää edelleen työttömyyttä,             kierre voidaan katkaista?
33687: kun työnantajat joutuvat käyttämään entistä
33688:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
33689: 
33690:                      Bjarne Kallis                          Pirkko Laakkonen
33691:                      Eeva-Liisa Moilanen                    Ismo Seivästö
33692:                                            Leea Hiltunen
33693: 
33694: 
33695: 
33696: Vastattu 18.2.1993
33697:                                               1993 vp                                         13
33698: 
33699: Kysymys valtioneuvostoiJe 13
33700: 
33701: 
33702: 
33703: 
33704:                                  Tykkyläinen ym.: Keskiasteen koulutuspaikkojen jäijestämisestä
33705:                                     nuorille
33706: 
33707: 
33708:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33709:    Keskiasteen yhteishaussa jäi keväällä 1992               Mikä on Hallituksen tavoite koulutus-
33710: noin 50 000 alle 25-vuotiasta nuorta ilman koulu-        paikkojen määrässä ja nuorten koulutuk-
33711: tuspaikkaa. Nuorten työllisyystilanne on jatku-          sessa?
33712: vasti heikentynyt. Tämän kevään yhteishaku
33713: oppilaitoksiin on juuri alkamassa. Hallituksen
33714: säästöpäätökset ovat kuitenkinjohtamassa oppi-
33715: laitosten lakkauttamisiin.
33716:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
33717: 
33718:          Marja-Liisa Tykkyläinen          Arja Ojala               Iiris Hacklin
33719:          Pentti Lahti-Nuuttila            Aarno von Bell           Tarja Kautto
33720:          Jouko Skinnari                   Kerttu Törnqvist         Kyllikki Muttilainen
33721: 
33722: 
33723: 
33724: Vastattu 18.2.1993
33725: 14                                            1993 vp
33726: 
33727: Kysymys valtioneuvostolle 14
33728: 
33729: 
33730: 
33731: 
33732:                                Laitinen ym.: Ilmavoimien hävittäjähankintoihin liittyvien vasta-
33733:                                    kauppojen toteuttamisesta
33734: 
33735: 
33736:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33737:   Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Hor-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33738: net-torjuntahävittäjäkauppojen vastaostot ovat          ryhtyä vastaostojen nopeuttamiseksi eri-
33739: edenneet varsin verkkaisesti. Tehtyjen deval-           tyisesti tässä työllisyys- ja suhdannetilan-
33740: vaatioratkaisujen jälkeen vastaostojen arvo on          teessa, ja
33741: 15-16 miljardia markkaa.                                   aikooko Hallitus hyödyntää Yhdys-
33742:                                                         valtojen lupaamaa apua Venäjälle suo-
33743:                                                         malaisin toimenpitein?
33744:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1993
33745: 
33746:          Reijo Laitinen              Antti Kalliomäki              Kari Rajamäki
33747:          Pentti Lahti-Nuuttila       Armas Komi                    Paavo Nikula
33748:          Vesa Laukkanen              Erkki Pulliainen              Pekka Haavisto
33749:          Ismo Seivästö               Jaakko Laakso                 Juhani Vähäkangas
33750:          Antero Kekkonen             Mikko Rönnholm                Timo Roos
33751:          Aarno von Bell              Matti Vähänäkki               Heikki Rinne
33752:          Tarja Halonen               Iiris Hacklin                 Pertti Paasio
33753:          Lea Savolainen              Paavo Lipponen                Riitta Myller
33754:          Leena Luhtanen              Kerttu Törnqvist              Tarja Kautto
33755:          Jouko Skinnari              Maija Rask                    Ulpu Iivari
33756:          Jussi Ranta                 Kyllikki Muttilainen          Johannes Koskinen
33757:          Marja-Liisa Tykkyläinen     Marja-Leena Viljamaa          Virpa Puisto
33758: 
33759: 
33760: 
33761: Vastattu 18.2.1993
33762:                                                1993vp                                            15
33763: 
33764: Kysymys valtioneuvostolle 15
33765: 
33766: 
33767: 
33768: 
33769:                                   Ryynänen ym.: Peruskoulun ja lukion tuntijakoa koskevista uudis-
33770:                                      tussuunnitelmista
33771: 
33772: 
33773:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33774: 
33775:    Hallituksen sivistyspoliittinen ministerivalio-           Aikooko Hallitus antaa pikaisesti esi-
33776: kunta on jo pitkään käsitellyt esitystä peruskou-         tyksen uudesta tuntijaosta ja siten lisätä
33777: lun ja lukion tuntijakouudistukseksi pääsemättä           oppilaiden valinnanmahdollisuuksia sekä
33778: asiassa ratkaisuun. Suurin kiistakysymys on ollut         turvata kuntien ja koulujen itsenäisyys
33779: ruotsin kielen mahdollinen valinnaisuus ylä-              opetuksen järjestämisessä?
33780: asteella. Kiista on estämässä koko tavoitellun
33781: uudistuksen toteuttamisen suunnitellussa aika-
33782: taulussa. Näin uusi tuntijako opetussuunnitelmi-
33783: neen ei tulisikaan voimaan syksyllä 1995.
33784: 
33785:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1993
33786: 
33787:          Mirja Ryynänen                  Jukka Vihriälä             Martti Tiuri
33788:          Irmeli Takala                   Juhani Vähäkangas          Kirsti Ala-Harja
33789:          Maria Kaisa Aula                Pekka Haavisto             Tuija Maaret Pykäläinen
33790: 
33791: 
33792: 
33793: Ei vastausta, rauennut
33794: 16                                                1993 vp
33795: 
33796: Kysymys valtioneuvostolle 16
33797: 
33798: 
33799: 
33800: 
33801:                                     Liikkanen ym.: Pankkien harjoittaman kiinteistönvälitys-, rahoi-
33802:                                         tusyhtiö-ja perintätoiminnan hyväksyttävyydestä
33803: 
33804: 
33805:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33806:    Pankit ovat osakkaina rahoitus-, kiinteistön-                  Pitääkö Hallitus oikeana yksityisen ih-
33807: välitys- sekä perintäyhtiöissä. Vaikka yritykset               misen ja yrittäjän kannalta katsottuna
33808: ovat itsenäisiä yhtiöitä, niiden liiketoiminta ni-             sitä, että pankkitukea saavat pankit har-
33809: voutuu toisiinsa siten, että ne myyvät toistensa               joittavat kiinteistönvälitystä, rahoitus-
33810: palveluita ja asiakasta koskeva informaatio liik-              yhtiö- ja perintätoimintaa, kun alalla on
33811: kuu yli yhtiörajojen. Nyt, kun pankit ja asiakkaat             muutenkin riittävästi yrittäjiä?
33812: ovat vaikeuksissa, asiaan tulisi kiinnittää erityistä
33813: huomiota.
33814: 
33815:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
33816: 
33817:                       Raimo Liikkanen                           Timo Kalli
33818:                       ArmasKomi                                 Timo E. Korva
33819:                                                Ismo Seivästö
33820: 
33821: 
33822: 
33823: Ei vastausta, rauennut
33824:                                               1993 vp                                              17
33825: 
33826: Kysymys valtioneuvostolle 17
33827: 
33828: 
33829: 
33830: 
33831:                                 Vihriälä ym.: Valtionrautateiden henkilöliikenteen säilyttämisestä
33832: 
33833: 
33834: 
33835:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33836:    Valtionrautatiet on esittänyt suunnitelman,     budjetin, että Valtionrautateille luodaan talou-
33837: joka toteutuessaan uhkaa vakavasti haja-asutus-    delliset liikennöintiedellytykset koko rataverkon
33838: alueiden joukkoliikennepalvelujen säilymistä.      laajuudella.
33839: Suunnitelman mukaan tänä vuonna lakkaute-
33840: taan 45 junavuoroa. Suunnitelma lopettaa henki-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33841: löliikenteen lukuisilta rataosuuksilta.                   ryhtyä, että eduskunnan edellyttämä lisä-
33842:    Tämän vuoden budjetissa joukkoliikenteen               rahoitus Valtionrautateille turvataan ja
33843: tukemiseen osoitettiin 513 milj. markkaa, jossa           että eduskunnan tahto rautatiepalvelujen
33844: oli vähennystä edellisestä vuodesta 110 milj.             säilymisestä vähäliiken teisillä ra taosuuk-
33845: markkaa. Eduskunta edellytti hyväksyessään                silla voidaan pitää?
33846: 
33847:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1993
33848: 
33849:          Jukka Vihriälä               Kalevi Mattila                 Riitta Jouppila
33850:          Aino Suhola                  Kari Rajamäki                  Markku Lehtosaari
33851: 
33852: 
33853: 
33854: Vastattu 11.3.1993
33855: 
33856: 
33857: 
33858: 
33859:  3 240025B
33860: 18                                             1993 vp
33861: 
33862: Kysymys valtioneuvostolle 18
33863: 
33864: 
33865: 
33866: 
33867:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Peruskoulun ja lukion tuntijakoa koskevista
33868:                                      uudistussuunnitelmista
33869: 
33870: 
33871:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33872:    Peruskoulun ja lukion tuntijakouudistuksen        lyyn jo viime syyskaudella. Voimassa olevan lain
33873: valmistelun yhteydessä on esillä ollut erityisesti   mukaan valtioneuvosto voi päättää peruskoulun
33874: ruotsin kielen opetus. Muiden aineiden osalta ei     ja lukion tuntijaosta, ellei kieliohjelmaa muuteta.
33875: ole samanlaajuista perehdyttävää keskustelua
33876: viritetty. Päätöksenteko koko tuntijakouudis-                  Aikooko Hallitus tuoda ja millä aika-
33877: tuksesta on huomattavasti hidastunut, vaikka                taululla peruskoulun ja lukion tuntijako-
33878: opetusministeri lupasi asian eduskunnan käsitte-            uudistuksen eduskunnan käsiteltäväksi?
33879: 
33880:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
33881: 
33882:          Pentti Lahti-Nuuttila             Eila Rimmi                   Tuija Maaret Pykäläinen
33883:          Lea Savolainen                    ArjaAlho                     Sinikka Hurskainen
33884:                                            Aarno von Bell
33885: 
33886: 
33887: 
33888: Ei vastausta, rauennut
33889:                                                1993 vp                                        19
33890: 
33891: Kysymys valtioneuvostolle 19
33892: 
33893: 
33894: 
33895: 
33896:                                   Hiltunen ym.: Pankkitukea saavien pankkien omistamien huoneis-
33897:                                       tojen antamisesta vuokralle
33898: 
33899: 
33900:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33901:    Pankkitukea saavat rahalaitokset pitävät                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33902: suurta osaa omistamistaan liike- ja asuinhuoneis-        ryhtyä, jotta yhteiskunnan tukea saavat
33903: toista tyhjillään, kun eivät saa niistä haluamansa       rahalaitokset joutuvat vuokraamaan
33904: suuruista vuokratuloa. Tämän vuoksi vuokra-              hallinnassaan olevat vuokrahuoneistot
33905: markkinat ovat keinotekoisesti hintatasoltaan            markkinatilanteen mukaiseen hintaan?
33906: liian korkealla, eikä taloustilanteen edellyttämää
33907: kilpailua vuokrahuoneistojen kohdalla synny.
33908:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
33909: 
33910:                      Leea Hiltunen                         Bjarne Kallis
33911:                      Jouko Jääskeläinen                    Ismo Seivästö
33912: 
33913: 
33914: 
33915: Ei vastausta, rauennut
33916: 20                                            1993 vp
33917: 
33918: Kysymys valtioneuvostolle 20
33919: 
33920: 
33921: 
33922: 
33923:                                  Aittoniemi ym.: Helvetin enkelit-nimisenjärjestön toiminnan leviä-
33924:                                      misestä Suomeen
33925: 
33926: 
33927:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33928:    Lama, työttömyys ja sen mukanaan tuoma          tyksenä on yksi tai useampi raaka pahoinpitely
33929: joutenolo, kansainvälistyminen ja roskavideot      tai murha.
33930: tuovat mukanaan pelottavia piirteitä. Tyypilli-
33931: senä esimerkkinä voidaan pitää ns. Helvetin                  Aikooko Hallitus kantaa riittävää
33932: enkelien pyrkimyksiä laajentaa toimintaansa               huolta ja varautua toimenpiteisiin tämän-
33933: Suomeen. Jo pääsykoe kyseisen järjestön jäse-             tyyppisen harrastustoiminnan leviämisen
33934: neksi on kauhistuttava, koska jäsenyyden edelly-          estämiseksi Suomessa?
33935:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
33936: 
33937:                     Sulo Aittoniemi                        Raimo Vistbacka
33938:                     LeaMäkipää                             Marita Jurva
33939: 
33940: 
33941: 
33942: Ei vastausta, rauennut
33943:                                                1993 vp                                              21
33944: 
33945: Kysymys valtioneuvostolle 21
33946: 
33947: 
33948: 
33949: 
33950:                                   Aittoniemi ym.: Vientiä lisäävien investointien nopeuttamisesta
33951: 
33952: 
33953: 
33954:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33955:   Vienti on tärkeä tekijä kansantalouden kohen-               Mitkä Hallituksen mielestä ovat ne
33956: tamisessa ja syntyneiden velkojen takaisin mak-            vientiin suuntautuvan teollisuutemme
33957: samisessa erityisesti ulkomaille. Vientiteollisuu-         alueet, joissa tuotantoon kohdistuvia in-
33958: temme hartiat ovat kuitenkin kapeat ja vienti-             vestointeja tulisi nopeasti lisätä ja minkä-
33959: valikoima yksipuolinen. Vientiin suuntautuvan              laisin toimin Hallitus pyrkii näitä inves-
33960: tuotantomme alaa ja valikoimaa tulisi näin ollen           tointeja nopeuttamaan?
33961: nopeasti laajentaa siihen kohdistuvilla investoin-
33962: neilla.
33963:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
33964: 
33965:                      Sulo Aittoniemi                         Raimo Vistbacka
33966:                      Lea Mäkipää                             Marita Jurva
33967: 
33968: 
33969: 
33970: Ei vastausta, rauennut
33971: 22                                                1993 vp
33972: 
33973: Kysymys valtioneuvostolle 22
33974: 
33975: 
33976: 
33977: 
33978:                                     Jurva ym.: Suomen rajan läheisyydessä olevien venäläisten sotilas-
33979:                                         yksiköiden määrän selvittämisestä
33980: 
33981: 
33982:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33983:     Eduskunnan puolustusvaliokunta teki juuri           päätyy rajojemme läheisyyteen, tulisi Suomen
33984: epäonnistuneen tiedonhankintamatkan Venäjäl-            saada tarkat tiedot joukkojen määrästä ja aseis-
33985: le Pietarin alueelle. Matkalaisille ei lupausten vas-   tuksesta.
33986: taisesti kerrottu eikä näytetty alueen varuskun-
33987: tia, joukkojen määriä tai aseistusta. Tietoa saa-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
33988: tiin vain erään valiokunnan jäsenen salaa teke-                Suomen ja Venäjän rajan läheisyydessä
33989: män tiedustelumatkan ansiosta.                                 olevien ja sinne sijoitettavien joukkojen
33990:     Suomen ja entisen Neuvostoliiton suhteet pe-               määrän ja laadun tarkaksi selvittämiseksi
33991: rustuivat luottamukselle. Kun Venäjä on kotiut-                ja ehdottoman luottamuksen palauttami-
33992: tamassa satojatuhansia sotilaita entisistä Varso-              seksi maiden välille puolustuskysymyk-
33993: van liiton maista ja osa joukoista sekä aseista                sissä?
33994: 
33995:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
33996: 
33997:                       Marita Jurva                              Raimo Vistbacka
33998:                       Lea Mäkipää                               Sulo Aittoniemi
33999: 
34000: 
34001: 
34002: Ei vastausta, rauennut
34003:                                               1993 vp                                          23
34004: 
34005: Kysymys valtioneuvostolle 23
34006: 
34007: 
34008: 
34009: 
34010:                                  Mäkipää ym.: Ruotsin kielen opetuksen pakollisuudesta peruskou-
34011:                                      lussa ja lukiossa
34012: 
34013: 
34014:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34015:    Pääministeri Aho on julkisuudessa olleiden               Miten Hallitus perustelee ruotsin kie-
34016: tietojen mukaan ilmoittanut Oslossa PN:n ko-             len pakollisen opetuksen jatkamista suo-
34017: kouksessa, että pakollinen ruotsin kielen opetus         malaisessa koululaitoksessa ja miten se
34018: tulee jatkossakin kuulumaan Suomessa perus-              aikoo jatkossa turvata suomen kielelle
34019: koulun ja lukion opetusohjelmiin. Samassa ko-            vastaavan aseman Ruotsissa ja sen koulu-
34020: kouksessa esille tulleiden kannanottojen mukaan          laitoksessa?
34021: Ruotsilla ei ole minkäänlaisia aikomuksia vah-
34022: vistaa suomen kielen asemaa ruotsalaisessa kou-
34023: luopetuksessa. Suunnitelmien tasapuolisuus on
34024: pahasti ristiriidassa keskenään.
34025: 
34026:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
34027: 
34028:                      Lea Mäkipää                          Marita Jurva
34029:                      Raimo Vistbacka                      Sulo Aittoniemi
34030: 
34031: 
34032: 
34033: Vastattu 11.3.1993
34034: 24                                               1993 vp
34035: 
34036: Kysymys valtioneuvostolle 24
34037: 
34038: 
34039: 
34040: 
34041:                                     Vähänäkki ym.: Maakuntayhtymiä koskevan lainsäädännön tar-
34042:                                        peellisuudesta
34043: 
34044: 
34045:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34046:    Kunnat ja kuntayhtymät kantavat poliittisen         kunnille uusia rasituksia sekä byrokratiaa. Seu-
34047: ja taloudellisen vastuun valtaosasta julkisen pal-     tu- ja maakuntaliitoista muodostetut kuntayhty-
34048: Y,eluvarustuksen rakentamista ja järjestämistä.        mät ajaisivat saman asian.
34049: Askettäin hyväksytty kunnallislain osittaisuudis-
34050: tus laajensi entisestään kuntien vastuuta. Nyt                   Onko perusteltua, varsinkin nyt laman
34051: tuntuukin merkilliseltä, että hallitus on kehittele-          aikana, lisätä kansalaisten rasituksia to-
34052: mässä uutta maakunnallista väliportaan hallin-                teuttamalla laajoja hallinnonuudistuksia
34053: toa erityisten maakuntayhtymien pohjalta. Kun-                maakuntayhtymien pohjalta?
34054: nissa pelätäänkin, että ko. uudistushanke tuo
34055:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
34056: 
34057:           Matti Vähänäkki                 Lauri Metsämäki                Jukka Gustafsson
34058:           Matti Luttinen                  Anna-Liisa Kasurinen           Raimo Vuoristo
34059: 
34060: 
34061: 
34062: Ei vastausta, rauennut
34063:                                                  1993vp                                          25
34064: 
34065: Kysymys valtioneuvostolle 25
34066: 
34067: 
34068: 
34069: 
34070:                                    Jaakonsaari ym.: Aktiivisten vaihtoehtojen osoittamisesta työttö-
34071:                                       mille
34072: 
34073: 
34074:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34075:   Korkeana pysyvä työttömyys ja sen myötä                      Mitä Hallitus aikoo tehdä aktiivisten
34076: kasvavat työttömyysturvamenot uhkaavat muo-                 vaihtoehtojen löytämiseksi työttömille
34077: dostua valtion taloudelle sekä yrityksille koh-             sekä työttömyysturvamenojen käytölle?
34078: tuuttoman korkeiksi. Samalla pitkiksi muodos-
34079: tuvat työttömyysjaksot passivoivat osan työttö-
34080: mistä pysyvästi työelämän ulkopuolelle.
34081: 
34082:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
34083: 
34084:                        Liisa Jaakonsaari                      Anna-Liisa Kasurinen
34085:                        Arja Ojala                             Riitta Myller
34086:                                            Tuulikki Hämäläinen
34087: 
34088: 
34089: 
34090: Vastattu 11.3 .199 3
34091: 
34092: 
34093: 
34094: 
34095: 4 240025B
34096: 26                                            1993 vp
34097: 
34098: Kysymys valtioneuvostolle 26
34099: 
34100: 
34101: 
34102: 
34103:                                   Lindroos ym.: Työttömyysturvan väärinkäytöksiä koskevista väit-
34104:                                       teistä
34105: 
34106: 
34107:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34108:    Työttömiä on ryhdytty syyllistämään väitteillä            Aikooko Hallitus jatkaa työttömien
34109: työttömyysturvan väärinkäytöksistä sekä pi-               perusteetonta leimaamista pinnareiksi
34110: meän työn tekemisestä. Erään hallituspuolueen             sen sijaan, että toimisi aktiivisesti työttö-
34111: edustajan on kuultu sanovan, että jopa 100 000            myyden poistamiseksi?
34112: työtöntä syyllistyy työttömyysturvan väärin-
34113: käyttöön. Kuitenkaan luotettavia näyttöjä laa-
34114: joista väärinkäytöksistä ei ole olemassa.
34115: 
34116:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
34117: 
34118:                     Reijo Lindroos                         Tuulikki Hämäläinen
34119:                     Erkki Tuomioja                         Liisa Jaakonsaari
34120: 
34121: 
34122: 
34123: Ei vastausta, rauennut
34124:                                                1993 vp                                          27
34125: 
34126: Kysymys valtioneuvostolle 27
34127: 
34128: 
34129: 
34130: 
34131:                                   Helle ym.: Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tarvittavista toi-
34132:                                       menpiteistä
34133: 
34134: 
34135:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34136:    Nuorisotyöttömyys on kasvanut hälyttävän          veydelliset ongelmat. Olemme vaarassa menettää
34137: suureksi. Tällä hetkellä joka kolmas alle 25-vuo-    yhden sukupolven.
34138: tias on vailla työ- tai koulutuspaikkaa. Kun kor-
34139: kean työttömyyden voi arvioida jatkuvan jopa                   Mihin tekoihin nuorten työttömyys-
34140: suotuisankin taloudellisen kehityksen oloissa               tilanteen välittömäksi parantamiseksi
34141: useita vuosia, nuoria uhkaavat yhteiskunnallinen            Hallitus aikoo ryhtyä?
34142: syrjäytyminen ja vaikeat sosiaaliset ja mielenter-
34143: 
34144:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1993
34145: 
34146:                      Esko Helle                              Claes Andersson
34147:                      Iivo Polvi                              Eila Rimmi
34148:                                               Outi Ojala
34149: 
34150: 
34151: 
34152: Ei vastausta, rauennut
34153: 28                                                1993 vp
34154: 
34155: Kysymys valtioneuvostolle 28
34156: 
34157: 
34158: 
34159: 
34160:                                     Kohijoki ym.: EY-kansanäänestyksen vaihtoehtojen tasapuolisesta
34161:                                        tiedottamisesta
34162: 
34163: 
34164:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34165:    Suomen kansalle on luvattu mahdollisuus              la. Sen tulisi muiden tiedotuskeinojen lisäksi ta-
34166: päättää EY-jäsenyydestä kansanäänestyksen               pahtua myös kirjallisenajokaiseen talouteen pos-
34167: kautta. Silloin kun kansalaiset äänestäjinä oman        tittamalla ja varmuuden vuoksi ainakin kahtena
34168: ratkaisunsa tekevät, tulee heillä olla riittävät ja     tiedotusjaksona.
34169: oikeat tiedot itse asiakokonaisuudesta sekä sen
34170: yksityiskohdista. Heillä tulee olla selkeät tiedot                Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
34171: hyödyistä ja haitoista seurannaisvaikutuksineen                aikoo ryhtyä oikeiden ja riittävien tietojen
34172: EY:n jäsenmaana tai jättäytymisessä sen ulko-                  tarjoamiseksi selkeässä muodossa ja kat-
34173: puolelle. Mahdollisuudet oikeiden ja riittävien                tavasti kansalaisille EY-jäsenyyttä koske-
34174: tietojen saamiseen tulisi valtion taholta järjestää            vaa kansanäänestystä varten?
34175: kyllin ajoissa kattavalla ja selkeällä tiedottamisel-
34176: 
34177:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1993
34178: 
34179:                       Maunu Kohijoki                             Kirsti Ala-Harja
34180:                       Oiva Savela                                Väinö Saario
34181:                                             Tuula Linnainmaa
34182: 
34183: 
34184: 
34185: Ei vastausta, rauennut
34186:                                                1993 vp                                                29
34187: 
34188: Kysymys valtioneuvostolle 29
34189: 
34190: 
34191: 
34192: 
34193:                                   Pulliainen ym.: Maaseutupoliittisen selonteon antamisesta edus-
34194:                                       kunnalle
34195: 
34196: 
34197:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34198:    Hallitus on luvannut useissa eri yhteyksissä      monipuolistaminen odottaa tukevia ratkaisuja.
34199: antaa eduskunnalle maaseutupoliittisen selon-        Tässä katsannossa on vaikea uskoa sitä julkisuu-
34200: teon. Se on ollut sijoitettuna eduskunnan viikko-    teen tullutta tietoa, että hallitus olisi luopumassa
34201: ohjelmasuunnitelmaankin. Laaja-alainen maa-          maaseutupoliittisen selonteon antamisesta. Maa-
34202: seutupoliittinen selonteko onkin todella ajan-       seudun tulevaisuuden strategiavaihtoehdot vaa-
34203: kohtainen ja tarpeellinen. Lama koettelee kou-       tisivat juuri nyt perusteellista tietoa hallituksen
34204: riintuntuvasti myös maaseutua, jonka infrastruk-     suunnitelmista ja eduskunnan keskustelua sen
34205: tuuri on uhattuna. Yksin maatalouden osalta on       pohjalta.
34206: juuri nyt monta keskeistä asiaa valinkauhassa,
34207: kuten maataloustulo, budjettikehykset ja mark-                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
34208: kinointirahasto integraatioon liittyvistä asioista           ensi tilassa laaja-alaisen maaseutupoliitti-
34209: puhumattakaan. Maaseudun elinkeinorakenteen                  sen selonteon?
34210: 
34211:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
34212: 
34213:           Erkki Pulliainen               Pekka Haavisto                 Sirkka-Liisa Anttila
34214:           Markku Vuorensola              Kari Rajamäki                  Osmo Polvinen
34215:                                          Heikki Riihijärvi
34216: 
34217: 
34218: 
34219: Ei vastausta, rauennut
34220: 30                                             1993 vp
34221: 
34222: Kysymys valtioneuvostolle 30
34223: 
34224: 
34225: 
34226: 
34227:                                   Ryynänen ym.: Korkeakouluopetuksen alueellisen tasapuolisuuden
34228:                                      säilyttämisestä
34229: 
34230: 
34231:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34232:    Suomelle on elintärkeää pystyä turvaamaan         ja tuloksellisen alueellisen korkeakouluverkos-
34233: korkeimman koulutuksen laatu ja kehittäminen,        ton säilyminen toimintakykyisenä jatkossakin.
34234: vaikka joudumme sopeutumaan niukentuviin re-
34235: sursseihin. Korkeakouluneuvoston ja opetusmi-                  Miten Hallitus aikoo turvata nykyises-
34236: nisteriön selvitystyön pohjalta valmistellaan pää-          sä tilanteessa suomalaisen korkeakoulu-
34237: töksiä korkeakoululaitoksemme rakenteellisesta              tuksen tason ja myös alueellisesti tasapai-
34238: kehittämisestä. Avainkysymys on elinvoimaisen               noisen kehityksen?
34239: 
34240:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1993
34241: 
34242:          Mirja Ryynänen                  Maria Kaisa Aula             Esko Jokiniemi
34243:          Kalevi Mattila                  Olli Rehn                    Olavi Ala-Nissilä
34244:          Juha Korkeaoja                  Bjarne Kallis                Tuulikki Ukkola
34245:                   Aarno von Bell                             Sulo Aittoniemi
34246: 
34247: 
34248: 
34249: Ei vastausta, rauennut
34250:                                                 1993 vp                                              31
34251: 
34252: Kysymys valtioneuvostolle 31
34253: 
34254: 
34255: 
34256: 
34257:                                   Rajamäki ym.: Väkivaltavideoiden raaistavasta vaikutuksesta nuo-
34258:                                       riin
34259: 
34260: 
34261:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34262:    Nuorten ja lasten suorittamien väkivallante-      mien herättävän kiistatta myös ahdistusta ja pel-
34263: kojen yhteydessä on keskusteltu raaistavien elo-     koa. Valiokunta korosti aikoinaan sitä, että hal-
34264: kuvien ja videotallenteiden vaikutuksesta. Edus-     lituksen tulee seurata "viestinnän sisältöä kaut-
34265: kunta säätijoulukuussa 1986lain video- ja mui-       taaltaan ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin
34266: den kuvaohjelmien tarkastamisesta. Eduskunta         raaistavan, kauhua herättävän ja epäsiveellisen
34267: katsoi väkivaltakuvaustenjatkuvan katselun vai-      aineiston levittämisen estämiseksi".
34268: kuttavan haitallisesti lapsiin ja nuoriin, joiden
34269: maailmankuva ja käsitykset ihmisten välisistä                   , Mitä Hallitus on tähän liittyen tehnyt
34270: suhteista vasta ovat muodostumassa. Asiantun-                  tai mihin toimenpiteisiin se katsoo tar-
34271: tijoita kuullut valiokunta totesi väkivaltaohjel-              peelliseksi ryhtyä?
34272:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1993
34273: 
34274:                     Kari Rajamäki                               Jouni Backman
34275:                     Päivi Varpasuo                              Aamo von Bell
34276:                                              Kari Urpilainen
34277: 
34278: 
34279: 
34280: Ei vastausta, rauennut
34281: 32                                                1993 vp
34282: 
34283: Kysymys valtioneuvostolle 32
34284: 
34285: 
34286: 
34287: 
34288:                                     llvari ym.: Lihan alennusmyynnin järjestämisestä
34289: 
34290: 
34291: 
34292:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34293:    Käsitellessään lakia maataloustulolain eräi-         luille ja sairaaloille. Eräänä teknisenä mahdolli-
34294: den säännösten soveltamisesta vuonna 1993               suutena esitettiin mallia, jossa käypään hintaan
34295: eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta edel-          tapahtuva lihatuotteiden hankinta hyvitettäisiin
34296: lytti mietinnössään, että hallitus yhteistyössä li-     tuotteiden lisätoimituksena eli tavara-alennukse-
34297: han alkutuotantoa, jalostusta ja markkinointia          na.
34298: edustavien tahojen kanssa ryhtyy toimiin lihan
34299: ylituotannon markkinointiin osoitettujen varo-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta edus-
34300: jen käyttämiseksi kotimaisen lihankulutuksen li-               kunnan tahto kotimaisen lihan alennus-
34301: säämiseen. Lihan alennusmyynti voitaisiin koh-                 myynnin järjestämisestä toteutetaan?
34302: distaa esimerkiksi julkisille laitoksille, kuten kou-
34303: 
34304:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
34305: 
34306:           Ulpu Iivari                      Sirkka-Liisa Anttila           Erkki Pulliainen
34307:           Osmo Polvinen                    Heikki A. Ollila               Kari Urpilainen
34308:           Heikki Rinne                     Erja Lahikainen                Heikki Riihijärvi
34309:                                            Pirkko Laakkonen
34310: 
34311: 
34312: 
34313: Ei vastausta, rauennut
34314:                                                 1993 vp                                            33
34315: 
34316: Kysymys valtioneuvostolle 33
34317: 
34318: 
34319: 
34320: 
34321:                                    Rinne ym.: Työttömyyden kansantaloudellisia vaikutuksia koske-
34322:                                        vista hallituksen laskelmista
34323: 
34324: 
34325:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34326:    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen on halli-      kelmissaan päätynyt siihen, että tuottava työ on
34327: tuksen kantana esittänyt eduskunnassa, että työt-     kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin kulut-
34328: tömyyskorvauksen varassa eläminen on valtion          tava työttömyys.
34329: kannalta halvempaa kuin ihmisten työllistämi-
34330: nen. Suoran työllistämistuen kokeilun seuranta-                  Mihin ekonometrisiin malleihin, tun-
34331: ryhmä, jossa oli edustettuna valtiovarainministe-            nuslukuihin tai numerollisiin laskelmiin
34332: riön silloinen ylin johto, päätyi seurantaraportis-          Hallitus perustaa työttömyyttäjatkuvasti
34333: saan tulokseen, jonka mukaan työllisyys on ko-               lisäävän politiikkansa kokonaistaloudel-
34334: konaistaloudellisesti edullisempaa kuin työttö-              lisen edullisuuden?
34335: myys. Kansainvälinen työjärjestö on myös Ias-
34336:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
34337: 
34338:           Heikki Rinne                   Jukka Roos                  Virpa Puisto
34339:           Matti Vähänäkki                Erkki Pulliainen            Heidi Hautala
34340:           Paavo Nikula                   Pekka Räty                  Osmo Polvinen
34341:           Iivo Polvi                     Pekka Leppänen              Pertti Paasio
34342:                      RailaAho                                 Timo Roos
34343: 
34344: 
34345: 
34346: Ei vastausta, rauennut
34347: 
34348: 
34349: 
34350: 
34351:  5 240025B
34352: 34                                               1993 vp
34353: 
34354: Kysymys valtioneuvostolle 34
34355: 
34356: 
34357: 
34358: 
34359:                                     Vähänäkki ym.: EY-maiden Venäjälle suuntautuvien kuljetusten
34360:                                        ohjaamisesta tapahtuviksi Suomen kautta
34361: 
34362: 
34363:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34364:     Suomen tultua aikanaan EY:n täysjäseneksi          mättömyys. Muuten ns. Baltian linja Saksasta
34365: suuntautunee keskeisten EY-maiden Venäjän-             Pietariin perii voiton.
34366: kauppa, erityisesti Pietarin ja sen lähialueen osal-
34367: ta, maamme kautta tapahtuvaksi. Näiden kulje-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34368: tusten sujumiseksi on satamiemme rannikolla                  satamakaupunkien kytkemiseksi rannik-
34369: aina Porista Haminaan saakka oltava kapasitee-               koradan avulla Venäjän-kauppaan tule-
34370: tiltaan riittäviä. Nopea rautatieyhteys rannikkoa            vaisuudessa eli siis Suomen saamiseksi
34371: myöten ko. satamista Pietariin on myös välttä-               Idän Portiksi?
34372:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
34373: 
34374:           Matti Vähänäkki                 Antero Kekkonen              Matti Louekoski
34375:           Pertti Paasio                   Ulpu Iivari                  Paavo Nikula
34376: 
34377: 
34378: 
34379: Ei vastausta, rauennut
34380:                                                1993 vp                                              35
34381: 
34382: Kysymys valtioneuvostolle 35
34383: 
34384: 
34385: 
34386: 
34387:                                   Backman ym.: Korkeakouluopetuksen alueellisen tasapuolisuuden
34388:                                      säilyttämisestä
34389: 
34390: 
34391:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34392:    Maamme korkeakouluyksiköitä, laitoksia,          selville nyt tehtävien lopettamispäätösten sisältö,
34393: tiedekuntia ja jopa kokonaisia korkeakouluja ol-    aikataulu ja perustelut.
34394: laan lakkauttamassa ilman kokonaisselvitystä tai
34395: -suunnitelmaa. Korkeakoulujen tehtäväksi jäte-               Mihin Hallituksen selvityksiin ja koko-
34396: tyt säästöpäätökset uhkaavat lopettaa korkea-              naissuunnitelmiin nyt suunnitellut kor-
34397: kouluopetuksen ja -tutkimuksen joistakin osista            keakouluyksikköjen lakkautuspäätökset
34398: maata kokonaan yliopistojen suurtenkin sivutoi-            perustuvat, ja
34399: mipisteiden lakkauttamisen myötä. Tämä olisi                 aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
34400: vastoin eduskunnan hyväksymää alueellisesti ta-            korkeakoulu- ja tiedepoliittisen selonteon
34401: sapuolista korkeakoulupolitiikkaa. Hallitus ei             ennen lopullisia lakkautuspäätöksiä?
34402: ole antanut eduskunnalle esitystä, josta kävisi
34403: 
34404:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1993
34405: 
34406:          Jouni Backman                 Jukka Gustafsson               Aamo von Bell
34407:          Timo Roos                     Erja Lahikainen                Kari Urpilainen
34408:          Kerttu TÖrnqvist              Kyllikki Muttilainen           Pentti Lahti-Nuuttila
34409:                   Riitta Myller                               Marja-Liisa Tykkyläinen
34410: 
34411: 
34412: 
34413: Ei vastausta, rauennut
34414: 36                                           1993 vp
34415: 
34416: Kysymys valtioneuvostolle 36
34417: 
34418: 
34419: 
34420: 
34421:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Varhennettujen eläkejärjestelyjen käyttöön-
34422:                                      otosta työllisyystilanteen parantamiseksi
34423: 
34424: 
34425:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34426: 
34427:     Helmikuun lopussa alle 25-vuotiaita työttö-    vamenoissa ja muissa nuorten työttömyydestä
34428: miä oli 88 691. Alle 35-vuotiaita työttömiä oli    yhteiskunnalle aiheutuvissa menoissa sekä palk-
34429: lähes 200 000. Samanaikaisesti 55-64-vuotiaista    kakustannuksissa.
34430: on vielä työelämässä mukana arviolta 160 000-
34431: 170 000 henkilöä. Heistä monet ovat aloittaneet              Onko Hallitus valmis harkitsemaan 55
34432: työnteon viimeistään 15-vuotiaina ja yli 40 ras-          vuotta täyttäneiden väliaikaisten eläke-
34433: kaan ja kuluttavan työvuoden jälkeen olisivat             järjestelyjen käyttöönottamista yhtenä
34434: valmiit luovuttamaan työpaikkansa nuoremmil-              keinona nuorten työllisyyden parantami-
34435: le. Eläkemenojen kasvun vastapainona olisi saa-           seksi ja työttömyyden aiheuttamien me-
34436: vutettavissa huomattavat säästöt työttömyystur-           nojen karsimiseksi?
34437:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
34438: 
34439:          Marjatta Stenius-Kaukonen         Pekka Leppänen          Eila Rimmi
34440:          RailaAho                          Timo Laaksonen         Juhani Vähäkangas
34441:          AskoApukka                        Claes Andersson         Martti Korhonen
34442:          Outi Ojala                        Iivo Polvi              Osmo Polvinen
34443:                     Jarmo Wahlström                       Ensio Laine
34444: 
34445: 
34446: 
34447: Ei vastausta, rauennut
34448:                                                1993 vp                                            37
34449: 
34450: Kysymys valtioneuvostolle 37
34451: 
34452: 
34453: 
34454: 
34455:                                   Rimmi ym.: Pitkäaikaistyöttömyyden haittavaikutusten vähentämi-
34456:                                      sestä
34457: 
34458: 
34459:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34460:    Tällä hetkellä kokonaan vailla työttömyystur-    taa 500 päivän raja täyttyä jopa velvoitetyön ai-
34461: vaa arvioidaan olevan jopa 40 000 työtöntä. Vii-    kana. Nykyisen kehityksen valossa tilanne huo-
34462: densadan työttömyyspäivän rajan täyttyminen         nonee dramaattisesti 1994.
34463: uhkaa tänä vuonna yli 50 000 työtöntä. Osa heis-
34464: tä voitaneen työllistää, osa heistä putoaa perus-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34465: päivärahan piiriin ja osa kokonaan työttömyys-             ryhtyä, ettei pitkäaikaistyöttömyys tu-
34466: turvan ulkopuolelle tarveharkinnan vuoksi. Vel-            hoaisi kymmenientuhansien suomalais-
34467: voitetyön osa-aikaisuuden johdosta osalla saat-            ten perheiden taloutta ja elämää?
34468: 
34469:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
34470: 
34471:          Eila Rimmi                     RailaAho                     Pekka Leppänen
34472:          Ensio Laine                    Timo Laaksonen               Juhani Vähäkangas
34473:          AskoApukka                     Martti Korhonen              Marjatta Stenius-Kaukonen
34474:          Jarmo Wahlström                Claes Andersson              Osmo Polvinen
34475:                    Outi Ojala                               Iivo Polvi
34476: 
34477: 
34478: 
34479: Ei vastausta, rauennut
34480: 38                                             1993 vp
34481: 
34482: Kysymys valtioneuvostolle 38
34483: 
34484: 
34485: 
34486: 
34487:                                  Laine ym.: Asumistuen leikkausten peruuttamisesta
34488: 
34489: 
34490: 
34491:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34492:   Vaikka asumistuen tarve on mm. työttömyy-         tun jäävän kokonaan sen ulkopuolelle ja 2/3:n
34493: den lisääntymisen seurauksena voimakkaasti          menettävän merkittävän osan tuestaan.
34494: kasvanut, asumistuen ehtoja on kiristetty täysin
34495: kohtuuttomasti ja asumistukimäärärahoja lei-                Onko Hallitus valmis harkitsemaan
34496: kattu. Näiden toimenpiteiden johdosta ennakoi-            asumistuen leikkausten peruuttamista?
34497: daan ll3:n eli n. 60 OOO:n asumistukeen oikeute-
34498:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
34499: 
34500:          Ensio Laine                        Juhani Vähäkangas       Timo Laaksonen
34501:          RailaAho                           Eila Rimmi              Pekka Leppänen
34502:          Marjatta Stenius-Kaukonen          AskoApukka              Martti Korhonen
34503:                                             Esko-Juhani Tennilä
34504: 
34505: 
34506: 
34507: Ei vastausta, rauennut
34508:                                                 1993 vp                                            39
34509: 
34510: Kysymys valtioneuvostolle 39
34511: 
34512: 
34513: 
34514: 
34515:                                     Kekkonen ym.: Vakaviin neuvotteluihin ryhtymisestä pitkäaikaisen
34516:                                        vakautusohjelman laatimiseksi
34517: 
34518: 
34519:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34520:    Suomen talous- ja työllisyyskehitys on erittäin   sition ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteis-
34521: huolestuttava. Sen saaminen hallintaan edellyt-      ymmärryksen saavuttamiseksi. Tällaisiin vaka-
34522: tää pitkäaikaista vakautusohjelmaa, joka on yh-      viin, myös eduskunnan edellyttämiin neuvotte-
34523: teiskunnassa laajalti hyväksytty ja johon voidaan    luihin SDP on vastuullisena oppositiopuolueena
34524: eri tahoilla sitoutua. Tässä tilanteessa on oikeus   valmis.
34525: odottaa, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin
34526: suunnan muuttamiseksi. Nykyisellä hallituksella                Mitä Hallitus on tehnyt, jotta päästäi-
34527: on enemmistö eduskunnassa ja siten edellytykset             siin vakaviin neuvotteluihin tarpeellisen
34528: hallita oman tahtonsa mukaan.                               pitkäaikaisen vakauttamisohjelman laa-
34529:    Toinen vaihtoehto on, että hallitus ryhtyy va-           timiseksi?
34530: kaviin neuvotteluihin uudesta linjasta mm. oppo-
34531: 
34532:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
34533: 
34534:          Antero Kekkonen                 Timo Roos                  Marjatta Vehkaoja
34535:          Reijo Laitinen                  Kerttu Törnqvist           Mikko Rönnholm
34536:          Pentti Lahti-Nuuttila           Tuulikki Hämäläinen        Liisa Jaakonsaari
34537:          Paavo Lipponen                  Erkki Tuomioja             Leena Luhtanen
34538:                     Riitta Myller                          Arja Ojala
34539: 
34540: 
34541: 
34542: Vastattu 1.4.1993
34543: 40                                             1993 vp
34544: 
34545: Kysymys valtioneuvostolle 40
34546: 
34547: 
34548: 
34549: 
34550:                                  Haavisto ym.: Toimenpiteistä Venäjän kaupan elvyttämiseksi
34551: 
34552: 
34553: 
34554:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34555:    Suomen ja Venäjän välinen kauppa on clea-                Millä tavoin Hallitus aikoo taistella ta-
34556: ring-järjestelmän loputtua ja Neuvostoliiton ha-         kaisin Suomelle keskeisen aseman Venä-
34557: jottua romahtanut. Venäjä ei kuitenkaan ole la-          jän kauppakumppanina, ja
34558: kannut käymästä ulkomaankauppaa, vaan Suo-                  onko Hallitus valmistellut toimenpide-
34559: men suhteellinen asema Venäjän kauppakump-               ohjelmaa, jolla kaikenkokoisten suoma-
34560: panienjoukossa on pudonnut. Venäjällä on edel-           laisten yritysten suuntautumista Venäjän
34561: leen hyvin suuret raaka-ainemarkkinat, kulutus-          markkinoille voitaisiin tukea?
34562: tavaroiden kauppa on kasvussa ja teollisuuden
34563: uudistamiseksi ja ympäristönsuojelun paranta-
34564: miseksi valmistellaan suuria investointeja.
34565: 
34566:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
34567: 
34568:                     Pekka Haavisto                             Paavo Nikula
34569:                     Pekka Räty                                 Ulla Anttila
34570:                                      Tuija Maaret Pykäläinen
34571: 
34572: 
34573: 
34574: Vastattu 1.4.1993
34575:                                                   1993vp                                               41
34576: 
34577: Kysymys valtioneuvostolle 41
34578: 
34579: 
34580: 
34581: 
34582:                                     Aittoniemi ym.: Lomarahojen maksatuksen yhtenäistämisestä
34583: 
34584: 
34585: 
34586:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34587:    Suomessa vakiintuneen käytännön mukaan               puolitetaan ja toisilla taas lomarahasta ei olla
34588: palkoista ja muista työelämän ehdoista on sovittu       valmiita luopumaan lainkaan. Kun hallitus ei ole
34589: työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa,        pystynyt työmarkkinajärjestöjen suuntaan sopi-
34590: joita valtiovalta on ollut tilanteesta riippuen edes-   maan yhtenäisestä perusmallista, koko järjestel-
34591: auttamassa omalla panoksellaan. Tältä pohjalta          mä tulee muodostumaan hajanaiseksi.
34592: on syntynyt myös lomarahajärjestelmä, joka on
34593: vakiintunut suomalaiseen työelämään.                              Miksi Hallitus ei ole pyrkinyt ja pysty-
34594:    Tällä hetkellä nimenomaan lomarahajärjestel-                nyt saamaan ratkaisua yhtenäisestä me-
34595: mä on ajautumassa tietynlaiseen kaaokseen. Joil-               nettelystä lomarahojen maksatuksen suh-
34596: lakin aloilla ja sektoreilla lomarahasta joudutaan             teen?
34597: pakon edessä luopumaan kokonaan, toisilla se
34598: 
34599:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1993
34600: 
34601:                       Sulo Aittoniemi                           Lea Mäkipää
34602:                       Raimo Vistbacka                           Marita Jurva
34603:                                              Hannu Suhonen
34604: 
34605: 
34606: 
34607: Ei vastausta, rauennut
34608: 
34609: 
34610: 
34611: 
34612:  6 240025B
34613: 42                                              1993 vp
34614: 
34615: Kysymys valtioneuvostolle 42
34616: 
34617: 
34618: 
34619: 
34620:                                    Kohijoki ym.: EY-kansanäänestyksen vaihtoehtojen tasapuolisesta
34621:                                       tiedottamisesta
34622: 
34623: 
34624:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34625:    Suomen kansalle on luvattu mahdollisuus            la. Sen tulisi muiden tiedotuskeinojen lisäksi ta-
34626: päättää EY-jäsenyydestä kansanäänestyksen             pahtua myös kirjallisenajokaiseen talouteen pos-
34627: kautta. Silloin kun kansalaiset äänestäjinä oman      tittamalla ja varmuuden vuoksi ainakin kahtena
34628: ratkaisunsa tekevät, tulee heillä olla riittävät ja   tiedotusjaksona.
34629: oikeat tiedot itse asiakokonaisuudesta sekä sen
34630: yksityiskohdista. Heillä tulee olla selkeät tiedot              Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
34631: hyödyistä ja haitoista seurannaisvaikutuksineen              aikoo ryhtyä oikeiden ja riittävien tietojen
34632: EY:n jäsenmaana tai jättäytymisessä sen ulko-                tarjoamiseksi selkeässä muodossa ja kat-
34633: puolelle. Mahdollisuudet oikeiden ja riittävien              tavasti kansalaisille EY-jäsenyyttä koske-
34634: tietojen saamiseen tulisi valtion taholta järjestää          vaa kansanäänestystä varten?
34635: kyllin ajoissa kattavaHaja selkeällä tiedottamisel-
34636: 
34637:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
34638: 
34639:                      Maunu Kohijoki                            Martti Tiuri
34640:                      Päivi Varpasuo                            Tuula Linnainmaa
34641:                                               Oiva Savela
34642: 
34643: 
34644: 
34645: Vastattu 6.5.1993
34646:                                                1993 vp                                            43
34647: 
34648: Kysymys valtioneuvostolle 43
34649: 
34650: 
34651: 
34652: 
34653:                                   Näsi ym.: Kotimaisen puuraaka-aineen käytön lisäämisestä
34654: 
34655: 
34656: 
34657:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34658:    Raakapuun tuonti ulkomailta Suomeen on            vät keskimääräisesti kotimaisen puun hankinta-
34659: vallitsevasta lamasta, pahenevasta työttömyy-        hinnat. Tuonnin aiheuttamat menetykset metsä-
34660: destä ja metsiemme kasvavasta hakkuusääs-            talouden työllisyydessä ovat noin 3 000 työvuot-
34661: töstä huolimatta jatkunut, ollen vuonna 1992         ta. Siitä huolimatta raakapuun tuonti maahan
34662: 7 milj. m 3, minkä arvo raakapuunaja selluna on      jatkuu, minkä seurauksena kotimaisen puun me-
34663: noin 1,3 mrd markkaa. Samanaikaisesti met-           nekki supistuu, työttömyys pahenee, vaihto-
34664: siimme jää hakkuusäästöä lähes 1/3 vuosikas-         taseen vaje kasvaa ja kansantalous kärsii mene-
34665: vusta eli 20-25 milj. m 3, josta Pohjois-Suomen      tykset.
34666: osuus on noin 3 milj. m 3 vuodessa.
34667:    Hakkuusäästöt ovat uhkana maan metsäta-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34668: loudelle. Metsät rappeutuvat, lahoavat ja liitty-           ryhtyä raakapuun tuonnin korvaamiseksi
34669: vät sellaiseen luonnon kiertokulkuun, josta ei ole          kotimaisella puulla, ja
34670: hallittua tietoa. Puuylijäämässä makaa turhan                  millä muilla toimenpiteillä Hallitus
34671: panttina miljardien markkojen omaisuus, minkä               aikoo hyödyntää metsiemme hakkuu-
34672: lisäksi metsiemme tuottoarvo uhkaa alentua.                 säästöä?
34673:    Raakapuun tuontihinnat rajalla (CIF) ylittä-
34674: 
34675:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1993
34676: 
34677:           Lassi Näsi                     Kauko Heikkinen               Kalevi Mattila
34678:           Aapo Saari                     Esko Jokiniemi                Sirkka-Liisa Anttila
34679:           Pauli Saapunki                 Matti Väistö                  Olavi Ala-Nissilä
34680: 
34681: 
34682: 
34683: Ei vastausta, rauennut
34684: 44                                             1993 vp
34685: 
34686: Kysymys valtioneuvostolle 44
34687: 
34688: 
34689: 
34690: 
34691:                                   Aittoniemi ym.: Eduskuntavaalien järjestämisestä uuden hallituk-
34692:                                       sen muodostamiseksi
34693: 
34694: 
34695:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34696:    Hallituksen toimintakyky on viimeisten kuu-       seksi apu voisi löytyä suurimman oppositiopuo-
34697: kausien aikana kiistatta alentunut ja sen toimin-    lueen sosialidemokraattien ja mahdollisesti myös
34698: nassa esiintyy yhä näkyvämmin sisäisiä ristiriito-   Vasemmistoliiton saamisessa hallitusvastuuseen.
34699: ja. Hallitus ei ole edennyt neuvotteluissaan työ-    Tämä on käytännön mahdottomuus, koska so-
34700: markkinajärjestöjen kanssa taloudellisen tilan-      sialidemokraattien edustus eduskunnassa ei vas-
34701: teen vaatimista ratkaisumalleista. Kotimarkki-       taa sen todennäköistä todellista kannatusta.
34702: noiden halvaantuminen syvenee ja työttömyys
34703: kasvaa. Maa alkaa olla epätoivoisessa tilantees-                 Aikooko Hallitus ja erityisesti sen pää-
34704: sa, eikä siihen ole löydettävissä apua riittävän             ministeri toimia siten, että maahan saa-
34705: nopealla aikataululla viennin sen paremmin kuin              daan nopeasti uudet eduskuntavaalit,
34706: rahamarkkinoidenkaan lievästä positiivisesta ke-             jotta eduskunta saadaan vastaamaan po-
34707: hityksestä.                                                  liittisen kannatuksen todellisia voima-
34708:    Selkeidenja nopeiden päätösten aikaansaami-               suhteita?
34709: 
34710:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
34711: 
34712:          Sulo Aittoniemi                 Raimo Vistbacka                Marita Jurva
34713:          Lea Mäkipää                     Heikki Riihijärvi              Hannu Suhonen
34714: 
34715: 
34716: 
34717: Ei vastausta, rauennut
34718:                                               1993 vp                                               45
34719: 
34720: Kysymys valtioneuvostolle 45
34721: 
34722: 
34723: 
34724: 
34725:                                  Aittoniemi ym.: Puheenjohtaja Heikki Haaviston valitsemisesta ul-
34726:                                      koasiainministeriksi
34727: 
34728: 
34729:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34730:    Ministerinvaihdoksen yhteydessä ulkoasiain-                 Pyrkiikä Hallitus puheenjohtaja Heik-
34731: ministerin tehtäviin ollaan nimittämässä MTK:n              ki Haaviston nimittämisellä ulkoasiain-
34732: puheenjohtaja Heikki Haavisto. Haavisto edus-               ministeriksi ja maan pääedustajaksi EY-
34733: taa ammattikuntaa, jonka arvellaan raskaimmin               neuvotteluissa turvaamaan mahdollisim-
34734: kärsivän Euroopan yhteisön jäsenyyden vaikut-               man hyvän tuloksen maatalouden osalta
34735: tamasta rakennemuutoksesta. Asiantuntijoiden                vai siihen, että maatalousväestö olisi val-
34736: mukaan Euroopan yhteisön jäsenyys tulee alen-               mis hyväksymään näkyvissä olevan, sen
34737: tamaan maassa toimivien maatilojen määrän                   kannalta mahdollisimman kehnon rat-
34738: puoleen nykyisestään, joka sekin näkemys lienee             kaisun?
34739: liian optimistinen. Erityisesti maatalousväestön
34740: keskuudessa vallitsee syvä hämmennys Haavis-
34741: ton nimitykseen liittyvästä tarkoituksesta.
34742: 
34743:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
34744: 
34745:          Sulo Aittoniemi               Raimo Vistbacka                 Marita Jurva
34746:          Heikki Riihijärvi             Lea Mäkipää                     Hannu Suhonen
34747: 
34748: 
34749: 
34750: Ei vastausta, rauennut
34751: 46                                              1993 vp
34752: 
34753: Kysymys valtioneuvostolle 46
34754: 
34755: 
34756: 
34757: 
34758:                                    Mäkipää ym.: Ministeriöiden yhteistyön lisäämisestä merkittävissä
34759:                                      ja laaja-alaisissa asioissa
34760: 
34761: 
34762:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34763:    Laajojen asiakokonaisuuksien perusteellinen        selvityksen saaminen eri ministeriöistä on vaikea-
34764: selvittäminen kustannusten ja tarpeellisten toi-      ta ja siksi tulisi tältä osin kehittää ministeriöiden
34765: menpiteiden osalta vaatii toimivaaja saumatonta       yhteistyötä.
34766: yhteistyötä useiden eri ministeriöiden kesken.
34767: Eräs esimerkki tällaisesta ministeriöiden tiivistä               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34768: yhteistyötä vaativasta asiakokonaisuudesta on                 laajojen, useita eri ministeriöitä koske-
34769: työttömyys ja sen aiheuttaman ongelmavyyhden                  vien asiakokonaisuuksien nykyistä suju-
34770: selvittäminen niin kustannusten, tarpeellisten toi-           vamman hoitamisen lisäämiseksi eri mi-
34771: mien kuin vastuidenkin osalta. Tällä hetkellä tyh-            nisteriöiden kesken?
34772: jentävän ja kaikki vaikutukset huomioon ottavan
34773: 
34774:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1993
34775: 
34776:           Lea Mäkipää                    Marita Jurva                     Raimo Vistbacka
34777:           Sulo Aittoniemi                Heikki Riihijärvi                Hannu Suhonen
34778: 
34779: 
34780: 
34781: Ei vastausta, rauennut
34782:                                                1993 vp                                            47
34783: 
34784: Kysymys valtioneuvostolle 47
34785: 
34786: 
34787: 
34788: 
34789:                                   Gustafsson ym.: Vanhempien työttömyyden vaikutuksista lapsiin
34790: 
34791: 
34792: 
34793:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34794:    Hallituksen epäonnistuminen on ollut kohta-       voimavarat kuitenkin vähenevät, samoin oppi-
34795: lokkainta työllisyyspolitiikassa. Ilman työtä ole-   laanohjauksen tuntimäärä. Koululuokissa häi-
34796: vien määrä tulee kesällä ylittämään puolen mil-      riökäyttäytyminen kasvaa.
34797: joonan onnettoman rajan. Työttömän ihmisen
34798: hädän jakaa hänen perheensä, erityisesti lapset.              Eikö Hallitus todellakaan välitä näistä
34799: Hallitus on omaksunut kovan linjan. Vaikeudet              lapsista, seuraavasta sukupolvesta, joka
34800: kasautuvat lapselle: kotona työttömyyden ai-               jo nyt maksaa tämän hallituspolitiikan
34801: heuttamaa ahdistuneisuutta ja suoranaista talou-           seurauksia?
34802: dellista puutetta, koulussa heikkenevää opetusta
34803: ja huolta omasta pärjäämisestä. Erityisopetuksen
34804:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1993
34805: 
34806:           Jukka Gustafsson              Arja Ojala                  Ulpu Iivari
34807:           Erja Lahikainen               Sinikka Hurskainen          Lauri Metsämäki
34808:           Aamo von Bell                 Jouko Skinnari              Jouni Backman
34809:           Maija Rask                    Anna-Liisa Kasurinen        Jussi Ranta
34810:           Reijo Lindroos                Iiris Hacklin               Erkki Pulliainen
34811:           Ulla Anttila                  Osmo Polvinen               Outi Ojala
34812:                     Jaakko Laakso                       Marja-Liisa Tykkyläinen
34813: 
34814: 
34815: 
34816: Ei vastausta, rauennut
34817: 48                                            1993 vp
34818: 
34819: Kysymys valtioneuvostolle 48
34820: 
34821: 
34822: 
34823: 
34824:                                   Koskinen ym.: Työeläkejärjestelmän toimivuuden turvaamisesta
34825: 
34826: 
34827: 
34828:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34829:    Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat menet-                Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
34830: tämässä luottamuksensa siihen, että he työuransa          seen suomalaisen työeläkejärjestelmän
34831: jälkeen tulevaisuudessa saisivat eläkelakien mu-          omissa käsissämme, lisätäkseen eläkeva-
34832: kaiset ansioeläkkeensä täysimääräisinä. Ahon              kuutettujen päätösvaltaa työllään ansait-
34833: hallitus on osaltaan horjuttanut työeläkejärjes-          semiensa eläkerahastojen käytössä ja var-
34834: telmäämme sekä umpimähkäisen harkitsematto-               mistaakseen ansaittujen työeläkkeiden
34835: milla eläketason ja eläkeindeksin leikkauspyrki-          maksamisen myös tulevina vuosikymme-
34836: myksillä että huonosti valmistellulla neuvottelu-         ninä?
34837: strategialla ETA- ja EY-neuvotteluissa.
34838: 
34839:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
34840: 
34841:          Johannes Koskinen            Marjatta Stenius-Kaukonen        Sulo Aittoniemi
34842:          Heidi Hautala                Pentti Lahti-Nuuttila            Iiris Hacklin
34843:                                       Aarno von Bell
34844: 
34845: 
34846: 
34847: Ei vastausta, rauennut
34848:                                                1993 vp                                              49
34849: 
34850: Kysymys valtioneuvostolle 49
34851: 
34852: 
34853: 
34854: 
34855:                                   Ryynänen ym.: Korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen
34856:                                       toteuttamisesta
34857: 
34858: 
34859:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34860:    Suomelle on elintärkeää pystyä turvaamaan         ja tuloksellisen alueellisen korkeakouluverkos-
34861: korkeimman koulutuksen laatu ja kehittäminen,        ton säilyminen toimintakykyisenä jatkossakin.
34862: vaikkajoudumme sopeutumaan niukentuviin re-
34863: sursseihin. Korkeakouluneuvoston ja opetusmi-                  Miten Hallitus aikoo turvata nykyises-
34864: nisteriön selvitystyön pohjalta valmistellaan pää-          sä tilanteessa suomalaisen korkeakoulu-
34865: töksiä korkeakoululaitoksemme rakenteellisesta              tuksen tason ja myös alueellisesti tasapai-
34866: kehittämisestä. Avainkysymys on elinvoimaisen               noisen kehityksen?
34867: 
34868:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
34869: 
34870:           Mirja Ryynänen                 Jan-Erik Enestam                     Timo E. Korva
34871:           Timo Laaksonen                 Marjatta Stenius-Kaukonen            Oiva Savela
34872:                                          Rose-Marie Björkenheim
34873: 
34874: 
34875: 
34876: Vastattu 6.5.1993
34877: 
34878: 
34879: 
34880: 
34881:  7 240025B
34882: 50                                              1993 vp
34883: 
34884: Kysymys valtioneuvostolle 50
34885: 
34886: 
34887: 
34888: 
34889:                                    Suhonen ym.: Velkajärjestelyihin liittyvistä verotuskäytännöistä
34890: 
34891: 
34892: 
34893:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34894:    Helmikuussa voimaan tulleet yksityisen henki-      tehon olennaista heikkenemistä velallisen jou-
34895: lön ja yrityksen velkasaneerauslait ovat luoneet      tuessa lisäämään velkojaan verovelalla.
34896: verotuksellisesti sekavan ja toistaiseksi ratkaise-
34897: mattoman tilanteen. Koska paikallisella verotta-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yksi-
34898: jalla on tulkintaoikeus, on verottajalla periaat-            tyisen henkilön ja yrityksen velkasanee-
34899: teessa oikeus tulkita myös yksityisen henkilön               rauslaista saavutetun taloudellisen hyö-
34900: anteeksiannettu velka verotettavaksi tuloksi.                dyn verottomuuden varmistamiseksi?
34901: Tämä merkitsisi käytännössä velkasaneerauslain
34902: 
34903:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
34904: 
34905:                      Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
34906:                      Erkki Pulliainen                         Martti Korhonen
34907:                                              AskoApukka
34908: 
34909: 
34910: 
34911: Ei vastausta, rauennut
34912:                                                1993vp                                                 51
34913: 
34914: 
34915: Kysymys valtioneuvostolle 51
34916: 
34917: 
34918: 
34919: 
34920:                                   Mäkelä ym.: Hallituksen suhtautumisesta entisessä Jugoslaviassa
34921:                                     käytävään sotaan
34922: 
34923: 
34924:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34925:    Bosnia-Hertsegovinassa riehuva verinen sisäl-     jen mielenosoituksia sotatoimia vastaan ei ole
34926: lissota on maamme tiedotusvälineissä jokapäi-        kaduilla näkynyt, kuten ei myöskään Suomen
34927: väistä uutismateriaalia. Kansalaiset ovat järkyt-    hallitukselta serbien ym. sotatoimet ja muut ri-
34928: tyneinä joutuneet katselemaan myös siviiliväes-      kokset tuomitsevaa selkeää kannanottoa.
34929: tön viattomien lapsien ja naisten kärsimyksiä täs-      Edellä esitettyyn viitaten esitän valtioneuvos-
34930: sä järjettömässä verenvuodatuksessa, jonka lop-      ton vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34931: pua ei näytä olevan näköpiirissä huolimatta
34932: YK:n ja EY-maiden pyrkimyksistä saada neu-                        Onko Hallituksella aikomusta selkeäs-
34933: votteluin ja pakottein aikaan pysyvä aselepo ja               ti ja yksiselitteisesti tuomita serbien ym.
34934: rauha. Ihmetystä on herättänyt sekä suomalais-                käymä sota ja väkivaltaisuudet entisen
34935: ten rauhanliikkeiden että myös valtiovallan var-              Jugoslavian alueella, ja jos on, niin mil-
34936: sin passiivinen suhtautuminen Balkanilla riehu-               loin tämä tapahtuu?
34937: vaan sotaan. Takavuosien rauhan- ym. järjestö-
34938:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
34939: 
34940:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
34941:                      Pirkko Laakkonen                          Reijo Laitinen
34942:                                            Erkki Pulliainen
34943: 
34944: 
34945: 
34946: Ei vastausta, rauennut
34947: 52                                                1993vp
34948: 
34949: Kysymys valtioneuvostolle 52
34950: 
34951: 
34952: 
34953: 
34954:                                     Mäkelä ym.: Maakaasun käyttömahdollisuuksien uudelleen selvit-
34955:                                        tämisestä
34956: 
34957: 
34958:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34959:    Masa-Yardsin saama miljardiluokan kaasu-             temäinen kuljettaminen Suomeen otettava vaka-
34960: laivatilaus Arabiemiirikuntien liitosta osoittaa        vaan harkintaan. Tutkimusten mukaan maakaa-
34961: omalta osaltaan kaasun kasvavan merkityksen             sukuljetuksiin tarvittavat kaikki investoinnit oli-
34962: energiataloudessa. Suomessa hallitus on kuiten-         sivat nykyrahassa noin 9 miljardia markkaa, kun
34963: kin halunnut sitoutua ydinenergiaan, josta osoi-        uuden ydinvoimalan rakentaminen tulee maksa-
34964: tuksena on eduskunnassa parhaillaan käsiteltä-          maan noin 15 miljardia markkaa.
34965: vänä oleva viidettä ydinvoimalaa koskeva esitys.
34966: Suomen energian lisätarpeen tyydyttämiseksi on                    Aikooko Hallitus ryhtyä uudelleen
34967: esillä ollut myös Norjasta ostettava maakaasu.                 harkitsemaan maakaasun ostoa Norjas-
34968: Hanke on kuitenkin kompastunut maakaasuput-                    ta, koska suomalaisilla itsellään on mah-
34969: ken kalleuteen ja Ruotsin hallituksen nihkeään                 dollisuus rakentaa kuljetukset mahdollis-
34970: suhtautumiseen kustannusten rahoittamiseksi.                   tavia kaasulaivoja ja koska näin toimitet-
34971:    Modernin kaasunkuljetustekniikan johdosta                   tu maakaasu olisi huomattavasti halvem-
34972: ja erityisesti sen johdosta, että suomalaisella tela-          paa kuin uuden ydinvoimalan rakentami-
34973: kalla on kaasulaivojen rakentamiseen tarvittavaa               sen kautta saatava lisäenergia?
34974: huipputekniikkaa, olisi Norjan maakaasun nes-
34975: 
34976:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
34977: 
34978:                       Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
34979:                       Pirkko Laakkonen                           Erkki Pulliainen
34980: 
34981: 
34982: 
34983: Ei vastausta, rauennut
34984:                                               1993 vp                                          53
34985: 
34986: Kysymys valtioneuvostolle 53
34987: 
34988: 
34989: 
34990: 
34991:                                   Laakkonen ym.: Työn uudelleenjakamisesta työllisyyden paranta-
34992:                                      miseksi
34993: 
34994: 
34995:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34996:    On käynyt ilmeiseksi, että nykyistä suurtyöt-            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin työn
34997: tömyyttä ei voida helpottaa perinteisin keinoin          uudelleenjakamiseksi esim. ottamalla
34998: eikä mahdollinen talouskasvukaan paranna riit-           käyttöön sapattivapaat ja lisäämällä osa-
34999: tävästi työllisyystilannetta. Siksi on paikallaan        aikatyötä?
35000: harkita uusia keinoja työttömyyden helpottami-
35001: seksi.
35002:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
35003:                     Pirkko Laakkonen                       Bjarne Kallis
35004:                     Eeva-Liisa Moilanen                    Lasse Näsi
35005:                                             PekkaRäty
35006: 
35007: 
35008: 
35009: Ei vastausta, rauennut
35010: 54                                            1993 vp
35011: 
35012: Kysymys valtioneuvostolle 54
35013: 
35014: 
35015: 
35016: 
35017:                                  Apukka ym.: Arvonlisäverotuksen toteuttamisaikataulusta
35018: 
35019: 
35020: 
35021:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35022:    Arvonlisäveroon siirtyminen tuottaa suuria      nin kasvu ei yllä nostamaan kokonaistuotannon
35023: vaikeuksia lamassa olevalle rakentamiselle ja      muutosta positiiviseksi näissä oloissa. Arvonlisä-
35024: kulttuurin puolella se on omiaan vähentämään       vero pahentaa myös kuntien talousahdinkoa.
35025: palvelujen kysyntää vaikeuttaen alan yritysten
35026: toimintaa ja ennen kaikkea arvonlisäveroon siir-             Aikooko valtioneuvosto lykätä arvon-
35027: tyminen alentaa voimaan tullessaan jo muutoin-            lisäveron voimaantuloa tähän asti kaa-
35028: kin alhaista ostovoimaa siinä määrin, että vien-          vaillusta ensi vuoden alusta?
35029:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
35030: 
35031:          Asko Apukka                   Timo Laaksonen                Martti Korhonen
35032:          Jaakko Laakso                 Outi Ojala                    Claes Andersson
35033:                                        Jarmo Wahlström
35034: 
35035: 
35036: 
35037: Ei vastausta, rauennut
35038:                                               1993 vp                                           55
35039: 
35040: Kysymys valtioneuvostolle 55
35041: 
35042: 
35043: 
35044: 
35045:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Työnantajan palkkaperusteisten sosiaalitur-
35046:                                       vamaksujen tasaamisesta yritysten kesken
35047: 
35048: 
35049:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35050:    Työnantajan palkkaperusteiset sosiaaliturva-     perustein kuin palkkasumman pohjalta tasoittai-
35051: maksut rasittavat epätasapuolisesti työvoimaval-    si vallitsevaa epäsuhtaa.
35052: taisia yrityksiä. Sosiaaliturvamaksut eivät saisi
35053: vaikeuttaa ihmistyövoiman käyttöä varsinkaan                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
35054: nykyisessä työllisyystilanteessa. Maksujen por-            esitykset työnantajamaksujen tasoittami-
35055: rastaminen tai niiden määräytyminen myös muin              sesta yritysten kesken?
35056:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
35057: 
35058:                     Marjatta Stenius-Kaukonen               Claes Andersson
35059:                     Esko Helle                              Outi Ojala
35060: 
35061: 
35062: 
35063: Ei vastausta, rauennut
35064: 56                                            1993vp
35065: 
35066: Kysymys vakioneuvostolle 56
35067: 
35068: 
35069: 
35070: 
35071:                                  Mäkelä ym.: Puheenjohtaja Heikki Haaviston valitsemisesta ulko-
35072:                                       asiainministeriksi
35073: 
35074: 
35075:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35076:    MTK:n puheenjohtajan Heikki Haaviston jo         mään henkilö, joka jo pitkään on esittänyt kovaa
35077: sovittu nimittäminen uudeksi ulkoasiainministe-     arvostelua Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta,
35078: riksi on herättänyt kansalaisten keskuudessa ih-    mm. toimiessaan näkyvällä paikalla EY:tä vas-
35079: metystä, kuinka vakaviin liikennerikkomuksiin,      tustavassa kansalaisliikkeessä. Eivätkö Haavis-
35080: liikennepakoon ja heitteillejättöön syyllistynyt    ton julkisuudessa esittämät EY-vastaiset kannat
35081: henkilö voidaan katsoa kansalaiskunnoltaan ja       ole ristiriidassa hallituksen virallisen EY-linjanja
35082: moraaliltaan sopivaksi hoitamaan vastuullista       Haaviston tulevien tehtävien kanssa?
35083: ministerin tehtävää.                                   Haaviston monet korkean tason talouskyt-
35084:    Haaviston nimittämistä ovat arvostelleet         kennät voivat lisäksi vaarantaa hänen puolueet-
35085: myös ryhdikkäimmät poliittiset tahot, SMP mu-       toman toimintansa hallituksen jäsenenä, ellei
35086: kaan luettuna. Keskustalainen oikeusministeri       Haavisto luovu näistä kytkennöistä hallituksessa
35087: Hannele Pokka on niin ikään suhtautunut kriitti-    olonsa ajaksi.
35088: sesti Haaviston valintaan. Pokan mukaan "Heik-
35089: ki Haaviston valinnassa on kysymys ennen muu-                 Miksi Hallitus on päättänyt esittää
35090: ta suomalaisen politiikan moraalista ja toiminta-          uudeksi ulkoasiainministeriksi henkilöä,
35091: tavoista".                                                 joka monin kriteerein tarkasteltuna on
35092:    Ihmetystä herättää myös se seikka, että Suo-            sopimaton hoitamaan ko. virkaa?
35093: men virallisia EY-jäsenneuvotteluja tulee vetä-
35094: 
35095:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1993
35096: 
35097:                     Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
35098:                     Sulo Aittoniemi                          Heidi Hautala
35099: 
35100: 
35101: 
35102: Vastattu 6.5.1993
35103:                                                  1993vp                                              57
35104: 
35105: Kysymys valtioneuvostolle 57
35106: 
35107: 
35108: 
35109: 
35110:                                     M. Laukkanen ym.: Pääministerin tämän päivän ohjelman selvittä-
35111:                                        misestä
35112: 
35113: 
35114:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35115:    Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä               Monien maiden parlamentaarinen kokemus
35116: eduskunnan työjärjestyksen uusiminen. Uudis-           osoittaa, että ajankohtaisuus on hallituksen ja
35117: tuksen tavoitteena on lisätä kansanedustajien          pääministerin kyselytuntien olennaisin asia. Kos-
35118: mahdollisuuksia nostaa keskusteluun ajankoh-           ka edellisestä pääministerin päiväohjelmaa kos-
35119: taisia, päiväkohtaisia aiheita siten, että hallitus    kevasta kysymyksestä on kulunut lähes vuosi,
35120: joutuisi vastaamaan nykyistä suullista ja kirjallis-   kysyn, mikä on ollut herra pääministerin ohjelma
35121: ta kysymyskäytäntöä nopeammin edustajien ky-           tänään torstaina kesäkuun 3. päivänä 1993?
35122: symyksiin.
35123:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
35124: 
35125:           Markku Laukkanen                Kimmo Sasi                     Jörn Donner
35126:           Esko Helle                      Pekka Haavisto                 Liisa Jaakonsaari
35127:           Raimo Vistbacka                 Bjarne Kallis                  Tuulikki Ukkola
35128: 
35129: 
35130: 
35131: Vastattu 3.6.1993
35132: 58                                            1993 vp
35133: 
35134: Kysymys valtioneuvostolle 58
35135: 
35136: 
35137: 
35138: 
35139:                                  Rinne ym.: Työttömyyden kansantaloudelle aiheuttamista mene-
35140:                                      tyksistä
35141: 
35142: 
35143:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35144:     Suomen työttömyysaste on noussut eurooppa-             Onko Hallituksen politiikan perustana
35145: laisen työttömyystilaston kärkeen. Työttömyys           lukuja, laskelmia, arvioita tai ekonomet-
35146: heikentää kansantaloutemme kilpailukykyä suh-           risiä malleja, jotka osoittavat työttömyy-
35147: teessa hyvän työllisyyden maihin. Työttömyys            den kokonaistaloudellista edullisuutta
35148: kuluttaa työvoiman ammattitaitoa ja heikentää           työllistämiseen verrattuna?
35149: halua oppimiseen. Työttömistä on huolehdittava
35150: silloinkin kun he eivät voi työllään ansaita toi-
35151: meentuloaan.
35152:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1993
35153: 
35154:          Heikki Rinne               Virpa Puisto                Jukka Roos
35155:          Reijo Laitinen             Arja Ojala                  Maija Rask
35156:          Jukka Gustafsson           Iiris Hacklin               Antero Kekkonen
35157:                     Matti Vähänäkki                      Raimo Vuoristo
35158: 
35159: 
35160: 
35161: Ei vastausta, rauennut
35162:                                                1993 vp                                               59
35163: 
35164: Kysymys valtioneuvostolle 59
35165: 
35166: 
35167: 
35168: 
35169:                                   Vuoristo ym.: Opiskelunsa päättävien nuorten työllisyystilanteesta
35170: 
35171: 
35172: 
35173:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35174: 
35175:    Peruskouluosa päättää 70 000 nuorta, valko-       Hallituksen painopisteenä riippumatta taloudel-
35176: lakin saa 27 000 uutta ylioppilasta ja ammatilli-    lisista suhdanteista on koulutus, tutkimus ja kult-
35177: sista oppilaitoksista valmistuu 50 000 nuorta        tuuri". Tämäkö on uuden hallituskulttuurin si-
35178: opiskelijaa. Siinä tilanteessa jokaisella nuorella   vistystä: koulusta kortistoon!
35179: on omat unelmansa. Yksi hallituksen ohjelman
35180: ydinkohta kuuluu: "Kansakunnan voima ja                       Mikä on Hallituksen toivon sana tä-
35181: mahdollisuus menestymiseen on sivistyksessä.                nään opiskelunsa päättäneille?
35182: 
35183:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35184: 
35185:                      Raimo Vuoristo                           Sinikka Hurskainen
35186:                      Tarja Kautto                             Pentti Lahti-Nuuttila
35187:                                              Jukka Roos
35188: 
35189: 
35190: 
35191: Vastattu 3.6.1993
35192: 60                                              1993 vp
35193: 
35194: Kysymys valtioneuvostolle 60
35195: 
35196: 
35197: 
35198: 
35199:                                    Savolainen ym.: Henkilöstösupistusten vaikutuksista julkisten pal-
35200:                                       velujen saatavuuteen
35201: 
35202: 
35203:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35204:     Hallitus on useilla periaatepäätöksillään, val-   kilöstöleikkausten todellisista vaikutuksista val-
35205: tion talousarvion leikkauksilla ja virkamieslain-     tion- ja kunnallistalouteen sekä palvelujen saata-
35206: säädännön muutoksilla vähentänyt valtion ja vä-       vuuteen.
35207: lillisesti myös kuntien henkilöstömääriä. Leik-
35208: kauksia on pääsääntöisesti perusteltu valtionta-                Mitkä ovat julkisen sektorin henkilös-
35209: louden säästötarpeilla. "Säästötoimia" on toteu-             töön tehtyjen ja suunniteltujen leikkaus-
35210: tettu siirtämällä henkilöstöä lakkautuspalkalle              ten todelliset säästövaikutukset ja vaiku-
35211: tai ennenaikaiselle eläkkeelle. Eduskunta ei ole             tus kansalaisten palvelujen saatavuuteen?
35212: saanut selvitystä tehtyjen ja suunniteltujen hen-
35213: 
35214:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35215: 
35216:          Lea Savolainen                  Johannes Koskinen              Pentti Lahti-Nuuttila
35217:          Anna-Liisa Kasurinen            Timo Roos                      Riitta Myller
35218:                                          Kari Rajamäki
35219: 
35220: 
35221: 
35222: Ei vastausta, rauennut
35223:                                               1993 vp                                           61
35224: 
35225: 
35226: Kysymys valtioneuvostolle 61
35227: 
35228: 
35229: 
35230: 
35231:                                   Nikula ym.: Työeläkkeiden maksamisen turvaamisesta
35232: 
35233: 
35234: 
35235:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35236:    Työeläkejärjestelmäämme kuuluu takaisinlai-      saattaa siten vaarantaa koko työeläkejärjestel-
35237: nausmenettely. Se merkitsee, että suorituksista     mämme perusteita. Kunnilla on puolestaan mit-
35238: eläkerahastoihin, joista on tarkoitus maksaa ai-    tavat vastuuvajeet omien eläkkeidensä maksami-
35239: kanaan eläkkeet, niiden maksaja saakin lainata      selle.
35240: merkittävän osan omiin tarkoituksiinsa. Eläke-
35241: rahastoista ovat maksuvelvolliset työnantajat                 Miten hyvin on turvattu se, että suo-
35242: näin lainanneet yhteensä useita miljardeja mark-           malaisten ansaitsemat eläkkeet voidaan
35243: koja, mistä jo nyt on aiheutunut hyvin tuntuvia            aikanaan maksaa täysimääräisesti?
35244: luottotappioita eläkelaitoksille. Takaisinlainaus
35245: 
35246:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35247:                     Paavo Nikula                            Hannele Luukkainen
35248:                     Ulla Anttila                            Satu Hassi
35249: 
35250: 
35251: 
35252: Ei vastausta, rauennut
35253: 62                                             1993 vp
35254: 
35255: Kysymys valtioneuvostolle 62
35256: 
35257: 
35258: 
35259: 
35260:                                   Hassi ym.: Pankkien toiminnan valvonnan tehostamisesta
35261: 
35262: 
35263: 
35264:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35265:    Pankkikriisin syvetessä on paljastunut pank-      kaupassa paljon halvemmalla pankkia lähellä
35266: kienjohdon aiheuttaneen vahinkoa paitsi pankil-      olevalle taholle.
35267: le itselleen myös pankin asiakkaille. On esimer-
35268: kiksi väitetty, että lainakorkoja on korotettu sa-            Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
35269: laa. Lisäksi kansanedustajatkin ovat kuulleet              että pankkien erityistilintarkastuksissa
35270: monta kertomusta, joiden mukaan pankit ovat                ja muussa valvonnassa puututaan myös
35271: velallisten omaisuutta realisoitaessa kieltäyty-           pankin asiakkaille aiheutettuihin tappioi-
35272: neet hyväksymästä kohtalaisen hyvää tarjousta,             hin?
35273: minkä jälkeen omaisuus on myyty pakkohuuto-
35274: 
35275:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35276: 
35277:          Satu Hassi                      Paavo Nikula                 Hannele Luukkainen
35278:          Pekka Haavisto                  Eero Paloheimo               Ulla Anttila
35279: 
35280: 
35281: 
35282: Ei vastausta, rauennut
35283:                                                1993 vp                                            63
35284: 
35285: Kysymys valtioneuvostolle 63
35286: 
35287: 
35288: 
35289: 
35290:                                   Laakkonen ym.: Kuntien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi
35291:                                      tarvittavista toimenpiteistä
35292: 
35293: 
35294:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35295:    Työttömyys, lomautukset ja yritysten kon-         sään 3-4 pennin äyrin korotus tai lisälainan
35296: kurssit ovat kääntäneet kuntien verotulojen kehi-    otto, josta johtuvat lainanhoitokustannukset
35297: tyksen jyrkkään laskuun. Pääomavero- ja arvon-       edelleen heikentävät kunnan palveluvarustuksen
35298: lisäverouudistus tuovat lisäongelmia kuntien ta-     ylläpitoa. Edellä kuvattu kehitys johtaa lopulta
35299: loudelle. Vaikka kunnat ovat säästäneet, höylän-     kuntalaisten perusturvallisuuden vaarantumi-
35300: neet ja leikanneet, pakottaa valtio kunnat säästä-   seen.
35301: mään vuosi vuodelta lisää ja ulosmittaa jo edeltä
35302: säästöt valtionapujen osalta. Kuntien ja valtion               Miten Hallitus aikoo tulevissa toimis-
35303: välisessä kustannusten jaossa on eniten hiertänyt           saan huomioida kuntien taloudellisen ah-
35304: kansaneläkkeiden lisäosuuksien maksatus, josta              dingon?
35305: on tullut ns. kuntavero. Monilla kunnilla on edes-
35306: 
35307:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
35308: 
35309:           Pirkko Laakkonen              Erja Lahikainen               Kari Rajamäki
35310:           Osmo Polvinen                 Ulpu Iivari                   Heikki A. Ollila
35311:           Tina Mäkelä                   Jarmo Wahlström               Riitta Jouppila
35312:           Tuulikki Ukkola               Hanna Markkula                Lasse Näsi
35313:           Maija Perho-Santala           Kyllikki Muttilainen          Matti Vähänäkki
35314:           Bjarne Kallis                 Ismo Seivästö                 Pentti Lahti-Nuuttila
35315: 
35316: 
35317: 
35318: Ei vastausta, rauennut
35319: 64                                                1993 vp
35320: 
35321: Kysymys valtioneuvostolle 64
35322: 
35323: 
35324: 
35325: 
35326:                                     Moilanen ym.: Terveydenhuollon tason säilyttämisestä säästötoi-
35327:                                        mien yhteydessä
35328: 
35329: 
35330:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35331:    Terveydenhuollon säästötoimet ovat johta-            johtavat käytännössä yhteiskunnan menolisäyk-
35332: neet asianmukaisen erikoishoidon viivästymi-            siin, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyk-
35333: seenja siten vaarantaneet hoitotuloksen, kun eri-       sistä.
35334: koishoitoon pääsy on vaikeutunut. Myös huono-
35335: kuntoiset vanhukset jäävät jopa ilman perushoi-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä terveyden-
35336: toa, ellei heillä ole läheisiä, jotka auttavat hoito-         huollon asianmukaisen hoidon ja potilas-
35337: henkilöstöä. Nyt toteutetut hoidosta tinkimiset               turvallisuuden tason säilyttämiseksi?
35338:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1993
35339: 
35340:           Eeva-Liisa Moilanen      Marjut Kaarilahti             Matti Väistö
35341:           Paavo Nikula             Raimo Vistbacka               Lasse Näsi
35342:           Jouko Jääskeläinen       Johannes Koskinen             Matti Vähänäkki
35343:           Pirkko Laakkonen         Arja Alho                     Ensio Laine
35344:           Eva Biaudet              Tuulikki Hämäläinen           Jouko Skinnari
35345:           Gunnar Jansson           Markku Laukkanen              Riitta Saastamoinen
35346:           Anneli Jäätteenmäki      Ismo Seivästö                 Ulla Anttila
35347:           Tina Mäkelä              Marjatta Stenius-Kaukonen     Pentti Lahti-Nuuttila
35348:                     Minna Karhunen                    Bjarne Kallis
35349: 
35350: 
35351: 
35352: Vastattu 3.6.1993
35353:                                                 1993vp                                              65
35354: 
35355: Kysymys valtioneuvostolle 65
35356: 
35357: 
35358: 
35359: 
35360:                                    Mäkelä ym.: Tullivalvonnan tehostamisesta Suomen ja Venäjän
35361:                                        välisellä rajalla
35362: 
35363: 
35364:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35365:    Maailmalla Suomi tunnetaan lepsun pako-            ja jopa väärällä henkilöllisyydellä liikkuvia am-
35366: laispolitiikan ja heikon tullivalvonnan maana.        mattirikollisia.
35367: Tämän seurauksena maamme on houkutteleva
35368: kohde- ja läpikulkumaa erityisesti idästä päin                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kaikki
35369: tuleville rikollisille. Suomen ja Venäjän välisellä          idästä tulevat ajoneuvot mukana olevine
35370: rajalla olevien ylityspaikkojen ajoneuvoliiken-              henkilöineenja tavaroineen voitaisiin tul-
35371: teen valvonta on puutteellista. Kaikkia maaham-              lin tai rajavartijoiden toimesta tarkistaa
35372: me saapuvia ajoneuvoja ei kyetä tarkistamaan.                samalla tavoin, kuten Venäjän rajavarti-
35373: Kuitenkin tiedossa on, että nimenomaan itärajan              jat tarkastavat jokaisen täältä sinne mat-
35374: kautta maahamme saapuu mm. huumeita, aseita                  kaavan ajoneuvon?
35375: 
35376:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35377: 
35378:                      Tina Mäkelä                              Raimo Vistbacka
35379:                      Hannu Suhonen                            Marita Jurva
35380: 
35381: 
35382: 
35383: Ei vastausta, rauennut
35384: 
35385: 
35386: 
35387: 
35388:  9 240025B
35389: 66                                                1993vp
35390: 
35391: Kysymys valtioneuvostolle 66
35392: 
35393: 
35394: 
35395: 
35396:                                     Mäkelä ym.: Turvallisuusnäkökohtien merkityksestä ydinvoiman
35397:                                       lisärakentamisessa
35398: 
35399: 
35400:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35401:    Hallitus on yrittänyt saada eduskuntaa suos-         johtuu fysikaalisesta ilmiöstä, jota ei tunnettu
35402: tuvaiseksi ydinvoiman jatkorakentamiselle. Sa-          ydinvoimalan valmistamisajankohtana tai oletet-
35403: manaikaisesti maassamme kuitenkin jo olemassa           tu koskaan tapahtuvaksi kyseisessä reaktorissa.
35404: olevissa ydinvoimalaitoksissa on ilmennyt vuosia        Varmaa keinoa ongelman korjaamiseksi tai pois-
35405: kestäneen käytön aikana sellaisia teknisiä ongel-       tamiseksi ei tunneta.
35406: mia, joita ei edes tiedetty tai tunnettu suunnittelu-
35407: ja rakentamisvaiheessa. Esimerkkinä tällaisesta                  Onko Hallituksella valmiuksia ottaa
35408: on Loviisa I:n reaktorin paineastia, joka hauras-              poliittisen vastuun lisäksi myös eettinen ja
35409: tuu ennakoitua nopeammin ja aiheuttaa päänvai-                 moraalinen vastuu ydinvoimasta, jonka
35410: vaa sekä turvallisuuden että ylimääräisten kus-                kaikkia riskejä ei edes tunneta?
35411: tannusten vuoksi. Odottamaton haurastuminen
35412: 
35413:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35414: 
35415:                       Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
35416:                       Raimo Vistbacka                           Sinikka Hurskainen
35417: 
35418: 
35419: 
35420: Ei vastausta, rauennut
35421:                                                   1993 vp                                                67
35422: 
35423: Kysymys valtioneuvostolle 67
35424: 
35425: 
35426: 
35427: 
35428:                                     Apukka ym.: Arvonlisäverouudistuksen toteuttamisaikataulusta
35429: 
35430: 
35431: 
35432:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35433:    Arvonlisäveroon siirryttäessä tulevat myös           vittää eri alojen yritysten tarvitsema yleisestä ta-
35434: palvelut välilliselle verolle. Siirto hyödyttää mar-    sosta poikkeava verotuskohtelu, mm. kulttuurin
35435: kan ulkoisen arvon alentumisesta jo tuntuvasti          osalta. Tämäkin selvittely on kesken.
35436: hyötyneitä vientiyrityksiä edelleen, kun taas se
35437: laskee kotimaista ostovoimaa ja siten tuo lisää                  Aikooko Hallitus lykätä arvonlisäve-
35438: ahdinkoa vaikeuksissa oleville kotimarkkinoille                ron voimaantuloa kaavaillusta ensi vuo-
35439: ja lisää työttömyyttä. Mikäli arvonlisäveroon                  den alusta tai luopua muutoksesta koko-
35440: siirryttäisiin, tulisi joka tapauksessa huolella sel-          naan?
35441: 
35442:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35443: 
35444:           AskoApukka                       Iivo Polvi                      Martti Korhonen
35445:           Juhani Vähäkangas                Ensio Laine                     Marjatta Stenius-Kaukonen
35446:                                            Heli Astala
35447: 
35448: 
35449: 
35450: Ei vastausta, rauennut
35451: 68                                                1993 vp
35452: 
35453: Kysymys valtioneuvostolle 68
35454: 
35455: 
35456: 
35457: 
35458:                                     0. Ojala ym.: Valtion säästötoimenpiteiden vaikutuksista lapsiper-
35459:                                          heiden asemaan
35460: 
35461: 
35462:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35463:     Hallitus esittää noin 700 miljoonan markan          piteitä on lyhyessä ajassa toteutettu useita niin,
35464: säästöä perheiden saamaan tukeen sillä tavoin,          että kokonaiskuvan saaminen tilanteesta on vai-
35465: että perhepoliittiset verovähennykset poistetaan        keaa.
35466: ja osa poistoista hyvitetään korottamalla lapsi-
35467: lisiä. Tätä ennen on mm. sairaus-, äitiys-, isyys- ja            Aikooko Hallitus selvityttää pikaisesti
35468: vanhempainpäivärahaa sekä asumistukea alen-                    kaikkien em. perheisiin vaikuttavien toi-
35469: nettu. Edelleen päivähoidon taksoja on nostettu                menpiteiden yhteisvaikutuksen, ennen
35470: ja muutoinkin perheisiin kohdistuvia palveluja                 kuin eduskunta saattaa päätökseen sano-
35471: heikentäviä ja tulonsiirtoja vähentäviä toimen-                tun lakiehdotuksen käsittelyn?
35472: 
35473:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35474: 
35475:           Outi Ojala                       Eila Rimmi                  Marjatta Stenius-Kaukonen
35476:           Jarmo Wahlström                  Claes Andersson             Heli Astala
35477:                      Osmo Polvinen                               AskoApukka
35478: 
35479: 
35480: 
35481: Ei vastausta, rauennut
35482:                                                1993 vp                                           69
35483: 
35484: Kysymys valtioneuvostolle 69
35485: 
35486: 
35487: 
35488: 
35489:                                    Laine ym.: Eläkkeiden indeksitarkistuksista luopumisen vaikutuk-
35490:                                       sista eläkeläisten asemaan
35491: 
35492: 
35493:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35494:    Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että vuo-     on tarkoitus pitää TEL-kokonaismaksu tämän
35495: den 1994 TEL-indeksikorotuksesta luovutaan           vuoden tasolla.
35496: maksussa olevien eläkkeiden osalta, ja katsovat,
35497: että samalla on perusteltua luopua myös kansan-               Aikooko Hallitus toteuttaa eläkkei-
35498: eläkkeiden indeksikorotuksista vuonna 1994. Sa-            den indeksitarkistuksesta luopumisen,
35499: malla on päätetty perhe-eläkerahaston siirtämi-            vaikka sanotussa neuvottelussa eläkeläi-
35500: sestä tasausrahastoon. Näillä sekä muilla toimilla         set eivät ole olleet edustettuina?
35501:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993
35502: 
35503:                      Ensio Laine                            Marjatta Stenius-Kaukonen
35504:                      RailaAho                               Pekka Leppänen
35505:                                             AskoApukka
35506: 
35507: 
35508: 
35509: Ei vastausta, rauennut
35510: 70                                           1993 vp
35511: 
35512: Kysymys valtioneuvostolle 70
35513: 
35514: 
35515: 
35516: 
35517:                                 Kohijoki ym.: Maanpuolustuskyvyn turvaamiseksi tarvittavista toi-
35518:                                    menpiteistä
35519: 
35520: 
35521:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35522:    Sen jälkeen kun 15.12.1988 asetettu parla-     niin tarvittaisiin erityisiä toimenpiteitä pitkäjän-
35523: mentaarinen puolustustoimikunta sai työnsä val-   teisen puolustuskyvyn kannalta tärkeimpien toi-
35524: miiksi, mietintö 1990:57, on maamme kansan-       mintojen ja voimavarojen turvaamiseksi.
35525: taloudellinen ja valtiontaloudellinen tilanne
35526: muuttunut ennalta aavistamattoman vaikeaksi.                 Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
35527: Kun myös turvallisuuspoliittisessa ympäristös-            aikoo ryhtyä uskottavan maanpuolus-
35528: sämme tapahtuneet muutokset ovat erittäin sy-             tuksen edellytysten turvaamiseksi kaikis-
35529: vällisiä ja uskottavan maanpuolustuksen edelly-           sa olosuhteissa?
35530: tykset taloudellisten vaikeuksien vaarantamat,
35531: 
35532:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1993
35533: 
35534:          Maunu Kohijoki               Annikki Koistinen              Jan-Erik Enestam
35535:          Jouko Jääskeläinen           Päivi Varpasuo                 Riitta Saastamoinen
35536:                                       Tuula Linnainmaa
35537: 
35538: 
35539: 
35540: Ei vastausta, rauennut
35541:                                                  1993 rd                                            71
35542: 
35543: Spörsmål tili statsrådet 71
35544: 
35545: 
35546: 
35547: 
35548:                                     Renlund m.fl.: Om utredning av misstankarna om missbruk av
35549:                                         bankstödet
35550: 
35551: 
35552:                                       Tili Riksdagens Herr Talman
35553:     Misstankarna om missbruk och snedvriden                      Vad tänker Regeringen göra för att
35554: konkurrens i samband med bankstödet är allvar-                snabbt klarlägga om de i offentligheten
35555: liga ur såväl skattebetalarnas som företagens syn-            framförda misstankama om missbruk
35556: vinkel.                                                       av bankstödet är befogade, och för att
35557:     Statens säkerhetsfond har beslutat att bank-              minska den spänning som finns mellan å
35558: stödet skall vara öppet och offentligt. Bland an-             ena sidan kravet på öppet och offentligt
35559: nat garantin till byggnadsföretaget Haka visar att            bankstöd, och å andra sidan sekretesstad-
35560: detta inte kan tas alltför bokstavligt, då brott mot          gandena?
35561: sekretessreglerna var en förutsättning för offent-
35562: lighet. Kriteriema för stödsbeslut är inte heller
35563: tillräckligt kända.
35564:      Helsingforsden 7 september 1993
35565: 
35566:           Boris Renlund                   Gunnar Jansson               Jan-Erik Enestam
35567:           Jörn Donner                     Henrik Westerlund            Håkan Nordman
35568:                     Eva Biaudet                                Henrik Lax
35569: 
35570: 
35571: 
35572: Svar 16.9.1993
35573: 72                                                1993 vp
35574: 
35575: Kysymys valtioneuvostolle 71                                                                Suomennos
35576: 
35577: 
35578: 
35579: 
35580:                                     Renlund ym.: Pankkituen epäiltyjen väärinkäytösten selvittämisestä
35581: 
35582: 
35583: 
35584:                                      Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35585:    Epäilyt pankkituen väärinkäytöstä ja kilpai-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä selvittääk-
35586: lun vääristymisestä ovat vakavia niin veronmak-                seen nopeasti, ovatko julkisuudessa esi-
35587: sajien kuin yritystenkin näkökulmasta.                         tetyt epäilyt pankkituen väärinkäytöstä
35588:    Valtion vakuusrahasto on päättänyt, että                    perusteltuja ja vähentääkseen toisaalta
35589: pankkituen tulee olla avointa ja julkista. Muun                pankkituen avoimuutta ja julkisuutta
35590: muassa rakennuskunta Hakalle annettu takaus                    koskevan vaateenja toisaalta salassapito-
35591: osoittaa, että tätä ei voida ottaa liian kirjaimelli-          määräysten välistä jännitettä?
35592: sesti, koska salassapitosäännösten rikkominen
35593: oli asian saaman julkisuuden edellytyksenä. Tu-
35594: kipäätöksiä koskevat kriteerit eivät myöskään
35595: ole riittävästi tiedossa.
35596: 
35597:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1993
35598: 
35599:           Boris Renlund                    Gunnar Jansson               Jan-Erik Enestam
35600:           Jörn Donner                      Henrik Westerlund            Håkan Nordman
35601:                     Eva Biaudet                                 Henrik Lax
35602: 
35603: 
35604: 
35605: Vastattu 16.9.1993
35606:                                                1993vp                                              73
35607: 
35608: Kysymys valtioneuvostolle 72
35609: 
35610: 
35611: 
35612: 
35613:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Perhepoliittisten verovähennysten korvaa-
35614:                                       misesta lapsilisiä korottamalla
35615: 
35616: 
35617:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35618:    Kun hallitus antoi esityksensä perhepoliittis-    esitys kiristää lapsiperheiden verotusta kaikkein
35619: ten verovähennysten poistamisesta ja osittaisesta    eniten.
35620: korvaamisesta lapsilisinä, esitys jätettiin edus-
35621: kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kesän                  Aikooko Hallitus korjata perhepake-
35622: yli odottamaan, että hallitus korjaisi sitä vuoden          tin epäkohdat hyvittämällä verovähen-
35623: 1994 talousarvion yhteydessä. Näin ei kuiten-               nysten poiston vastaavan suuruisilla lap-
35624: kaan ole käynyt, vaan ensi vuoden talousarvio-              silisien korotuksilla vuonna 1994?
35625:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1993
35626: 
35627:          Marjatta Stenius-Kaukonen           Timo Laaksonen            Juhani Vähäkangas
35628:          AskoApukka                          Martti Korhonen           Pekka Leppänen
35629:          Ensia Laine                         Jarmo Wahlström           Eila Rimmi
35630:                                              Iivo Polvi
35631: 
35632: 
35633: 
35634: Ei vastausta, rauennut
35635: 
35636: 
35637: 
35638: 
35639:  10 240025B
35640: 74                                              1993 vp
35641: 
35642: Kysymys valtioneuvostolle 73
35643: 
35644: 
35645: 
35646: 
35647:                                    Törnqvist ym.: Kuntien valtionosuuksien leikkausten vaikutuksista
35648:                                       ja kohdentamisesta
35649: 
35650: 
35651:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35652:     Valtiontalouden tasapainottamiseksi hallitus      ja alueille, joilla työttömyys on eniten lisäänty-
35653: kiristää kuntataloutta noin 5 miljardilla markalla    nyt.
35654: vuonna 1994 - pääosin leikkaamaHa valtion-
35655: osuuksia. Leikkaus merkitsee peruspalveluiden                   Miksi Hallitus syventää lamaa leik-
35656: heikentämistä, kunnallisveron korotuksia, kun-               kauksilla, jotka vähentävät julkista ky-
35657: tien lisävelkaantumista sekä palkanalennuksia,               syntää ja palveluita, lisäävät työttömyyt-
35658: lomautuksia ja irtisanomisia.                                tä, heikentävät ostovoimaa, lopettavat
35659:     Poiketen Kuntaliiton kanssa sovitusta tasa-              kuntien investoinnit sekä lisäävät julkista
35660: painoisemmasta mallista kuntien menetykset                   velkaantumista ja miksi leikkaukset koh-
35661: vaihtelevat yli 28 prosentista vajaaseen 7 prosent-          deunetaan kuntiin epäoikeudenmukai-
35662: tiin. Leikkaus osuu kipeimmin asutuskeskuksiin               sesti?
35663: 
35664:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1993
35665: 
35666:           Kerttu Törnqvist               Maija Rask                     Ulpu Iivari
35667:           Erja Lahikainen                Anna-Liisa Kasurinen           Marjatta Vehkaoja
35668: 
35669: 
35670: 
35671: Vastattu 16.9.1993
35672:                                                1993 vp                                               75
35673: 
35674: Kysymys valtioneuvostolle 74
35675: 
35676: 
35677: 
35678: 
35679:                                   Vehkaoja ym.: Hallituksen esitysten perustelujen luotettavuuden
35680:                                      parantamisesta
35681: 
35682: 
35683:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35684:    Kansalaisten verorahoilla ylläpidetään val-       Hallituksen esitys tuli asiantuntijoiden perustele-
35685: tionhallintoa,joka valmistelee eduskunnan käsit-     maita pohjalta myös eduskunnan päätökseksi.
35686: telyyn tulevat hallituksen esitykset. Asioiden kä-   Tämän ylenpalttisen asiantuntijoiden hallituksel-
35687: sittely eduskunnassa perustuu asiantuntijoiden       le osoittaman lojaliteetin arvellaan maksavan ve-
35688: kuulemiseen.                                         ronmaksajille 4-5 miljardia markkaa.
35689:     Hallituksen esityksen n:o 30 (pankkeja koske-
35690: van) leimaveron muutoksen perusteluissa ei tul-                Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
35691: lut esiin, että leimaverolain muuttamisella olisi           aikoo ryhtyä, jotta hallituksen esitykset
35692: ollut taloudellisia vaikutuksia. Myöskään asian-            valmisteltaisiin eduskunnalle tasapuoli-
35693: tuntijat eivät valiokunnassa kertoneet kaikkia              senaja luotettavana tavalla?
35694: esitykseen taloudellisesti vaikuttavia seikkoja.
35695: 
35696:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1993
35697: 
35698:                      Marjatta Vehkaoja                        Virpa Puisto
35699:                      Kyllikki Muttilainen                     Jouko Skinnari
35700: 
35701: 
35702: 
35703: Ei vastausta, rauennut
35704: 76                                            1993 vp
35705: 
35706: Kysymys valtioneuvostolle 75
35707: 
35708: 
35709: 
35710: 
35711:                                   Nikula ym.: Moskovan viimeaikaisten tapahtumien vaikutuksista
35712:                                      maan ympäristöongelmien ratkaisemiselle
35713: 
35714: 
35715:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35716:    Venäjän presidentin ja hänen hajoittamansa       melta, mutta se tuskin haluttiin osoittaa voiman-
35717: parlamentin aseellinen välienselvittely maan pää-   käytölle, vaan kansanvaltaisen kehityksen jat-
35718: kaupungin sydämessä herättää monia ja vakavia       kumiselle.
35719: kysymyksiä suomalaisten mielissä. Naapuri-
35720: maamme talousuudistus on välttämätön mitta-                   Miten Suomi aikoo omalta osaltaan
35721: vien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi sekä               tukea sellaista yhteiskunnallista kehitys-
35722: rauhanomaisen yhteiskunnallisen kehityksen ta-             tä, että Venäjän ympäristöongelmat, jot-
35723: kaamiseksi. Tavoitetta ei saavuteta ampumalla,             ka laajuutensa vuoksi ovat yhteisiä koko
35724: vaan astumalla kestävän kehityksen tielle. Venä-           maailmalle, saadaan ratkaistua kestäväl-
35725: jän presidentti sai alkuviikon tapahtumien aika-           lä tavalla?
35726: na jakamatonta tukea länsivalloilta, myös Suo-
35727: 
35728:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
35729: 
35730:                      Paavo Nikula                           Erkki Pulliainen
35731:                      Pirjo-Riitta Antvuori                  Anneli Jäätteenmäki
35732: 
35733: 
35734: 
35735: Vastattu 7.10.1993
35736:                                              1993 vp                                            77
35737: 
35738: Kysymys valtioneuvostoiJe 76
35739: 
35740: 
35741: 
35742: 
35743:                                 Stenius-Kaukonen ym.: Naisten tasa-arvoa loukkaavien työllistä-
35744:                                     miskeinojen käyttämisestä
35745: 
35746: 
35747:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35748:    Viime aikoina julkisuudessa esitettyjen tie-            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35749: tojen mukaan työvoimatoimistot välittävät esi-          siin, jotta valtion viranomaisten tuella ja
35750: merkiksi pesulan yleisönpalveluun työpaikkoja,          taloudellisella avulla ei edistetä naisten
35751: joissa ehtona on yläosaton työasu. Tietojen mu-         tasa-arvoa loukkaavia toimintamuotoja
35752: kaan myös työllisyysmäärärahoja on myönnetty            työministeriön hallinnonalalla, sekä ai-
35753: seksipuhelinpalveluihin.                                kooko Hallitus puuttua kuvatunlaisiin
35754:                                                         toimintoihin myös muin keinoin?
35755:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
35756: 
35757:          Marjatta Stenius-Kaukonen          Arja Ojala             Marjatta Vehkaoja
35758:          Lea Savolainen                     Outi Ojala             Sinikka Hurskainen
35759:          Leea Hiltunen                      Raili Puhakka          Maija Perho-Santala
35760:          Pirjo-Riitta Antvuori              Anneli Taina           Virpa Puisto
35761: 
35762: 
35763: 
35764: Ei vastausta, rauennut
35765: 78                                             1993 vp
35766: 
35767: Kysymys valtioneuvostolle 77
35768: 
35769: 
35770: 
35771: 
35772:                                   Lamminen ym.: Venäjän viimeaikaisten tapahtumien vaikutuksesta
35773:                                      Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen
35774: 
35775: 
35776:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35777:    Viime päivien tapahtumat Moskovassa osoit-               Minkälaisia turvallisuuspoliittisia ar-
35778: tavat, että poliittinen epävakaus Venäjällä on           vioita Venäjän epävakaa tilanne Suomes-
35779: kärjistynyt ja johtanut jopa aseellisiin yhteenot-       sa edellyttää?
35780: toihin. Venäjän tilanne ei voi olla vaikuttamatta
35781: koko Euroopan ja etenkin Venäjän naapurimai-
35782: den turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.
35783:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
35784: 
35785:                      Kalevi Lamminen                       Raimo Liikkanen
35786:                      Kimmo Sasi                            Ritva Laurila
35787: 
35788: 
35789: 
35790: Vastattu 7.10.1993
35791:                                               1993 vp                                            79
35792: 
35793: Kysymys valtioneuvostolle 78
35794: 
35795: 
35796: 
35797: 
35798:                                   Puisto ym.: Tutkimuksen ja korkean teknologian toimintaedellytys-
35799:                                       ten turvaamisesta
35800: 
35801: 
35802:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35803:    Menestyäkseen Suomen on panostettava en-         tieteen ja biolääketieteen tutkimusyksikkö pää-
35804: tistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehityk-         tettiin lakkauttaa. Onneksi päätös on otettu uu-
35805: seen, korkealuokkaisiin tuotteisiin ja keksintöi-   teen harkintaan. Myös tutkimuksen resursointi
35806: hin. Pystymme tuottamaan kansainvälisesti ar-       on puutteellista. Vuoden 1994 talousarvioesityk-
35807: vostettua erityisosaamista, jos tutkimuksen ja      sessä korkeakoulujen toimintamenoja leikataan
35808: teknologian kehittymisedellytykset turvataan.       yli miljardilla markalla vuoteen 1992 nähden.
35809:    Hallituksen tiede- ja korkeakoulupolitiikka on
35810: keskittynyt aluepoliittisten kysymysten ratkomi-             Millä tavalla Hallitus aikoo tulevai-
35811: seen. Hyvä esimerkki oli lääketieteellisten yksi-          suudessa varmistaa korkean tason tutki-
35812: köiden lakkauttamisesta käyty kiista, joka päätyi          muksen ja teknologian toiminta- ja kehit-
35813: siihen, että Suomen menestynein hammaslääke-               tymismahdollisuudet Suomessa?
35814: 
35815:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
35816: 
35817:          Virpa Puisto                   Mats Nyby                    Matti Luttinen
35818:          Maija Perho-Santala            Marjatta Vehkaoja            Kyllikki Muttilainen
35819:          Sinikka Hurskainen             Outi Ojala                   Marjatta Stenius-Kaukonen
35820:          Jouko Skinnari                 Pirjo-Riitta Antvuori        Leea Hiltunen
35821:                                         Raili Puhakka
35822: 
35823: 
35824: 
35825: Ei vastausta, rauennut
35826: 80                                            1993 vp
35827: 
35828: Kysymys valtioneuvostolle 79
35829: 
35830: 
35831: 
35832: 
35833:                                   Haavisto ym.: Hallituksen suhtautumisesta Suomen NATO-jäse-
35834:                                      nyyteen
35835: 
35836: 
35837:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35838:     Viime päivinä on virinnyt uudestaan keskuste-          Millä tavalla Hallituksessa on analy-
35839: lu Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Pohjois-           soitu Suomen mahdollisen NATO-jäse-
35840: Atlantin puolustusliitossa NATOssa. Puolustus-          nyyden hyötyjä ja haittoja, ja mikä on
35841: liiton jäsenyys merkitsisi Suomelle luopumista          Hallituksen suhtautuminen tällä hetkellä
35842: perinteisestä puolueettomuuspolitiikasta ja saat-       Suomen jäsenyyteen NA TOssa?
35843: taisi merkitä NATOn pysyvän ulkorajan synty-
35844: mistä Suomen ja Venäjän välille.
35845: 
35846:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
35847: 
35848:                     Pekka Haavisto                        Martti Korhonen
35849:                     Ismo Seivästö                         Raila Aho
35850: 
35851: 
35852: 
35853: Ei vastausta, rauennut
35854:                                               1993 vp                                             81
35855: 
35856: Kysymys valtioneuvostolle 80
35857: 
35858: 
35859: 
35860: 
35861:                                   Kallis ym.: Erään pahoinpitelytapauksen tuomitsematta jättämi-
35862:                                       sestä
35863: 
35864: 
35865:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35866:    Forumissa tapahtunutta pahoinpitelyä seu-        mielipidettä vastaan, ja juridiikka on sen kanssa
35867: ranneessa oikeudenkäynnissä ei ketään tuomittu      ristiriidassa.
35868: näytön puutteessa.
35869:    Kansalaisten mielestä oli kuitenkin "selvä"                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35870: näyttö, koska uhria piirittäneistä kolmesta hen-           saadakseen oikeuskäytännön vastaavissa
35871: kilöstä yksi oli kohtalokkaan iskun lyönyt. Täl-           tilanteissa vastaamaan kansalaisten käsi-
35872: lainen vapauttava päätös sotii yleistä kansalais-          tystä?
35873: 
35874:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
35875: 
35876:                     Bjarne Kallis                           Ismo Seivästö
35877:                     Leea Hiltunen                           Jouko Jääskeläinen
35878: 
35879: 
35880: 
35881: Ei vastausta, rauennut
35882: 
35883: 
35884: 
35885: 
35886: II   240025B
35887: 82                                             1993 vp
35888: 
35889: Kysymys valtioneuvostolle 81
35890: 
35891: 
35892: 
35893: 
35894:                                   Seivästö ym.: Venäjän kanssa käytävän kaupan edistämisestä
35895: 
35896: 
35897: 
35898:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35899: 
35900:    Suomella on pitkät perinteet menestyksellises-    mien voitto näyttäisi luovan uusia mahdollisuuk-
35901: tä kaupankäynnistä entisen Neuvostoliiton kans-      sia talouden elvyttämiselle ja kaupankäynnin li-
35902: sa. Tosin viime vuosina on ollut myös ongelmia,      säämiselle.
35903: kuten saamatta jääneet 6-7 miljardia markkaa
35904: vientituloja.                                                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35905:    Venäjän viime päivien tapahtumat ovat ai-                 edistääkseen Venäjän kanssa käytävän
35906: heuttaneet huolestumista, mutta eivät näytä hei-             kaupan elpymistä ja monipuolistumista
35907: jastuneen häiriöinä kansainvälisillä rahoitus- tai           ja turvatakseen esteettömän tavarankul-
35908: raaka-ainemarkkinoilla. Demokraattisten voi-                 jetuksen maittemme välillä?
35909: 
35910:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1993
35911: 
35912:                      Ismo Seivästö                            Jukka Vihriälä
35913:                      Jouko Jääskeläinen                       Leea Hiltunen
35914:                                              Bjarne Kallis
35915: 
35916: 
35917: 
35918: Vastattu 7.10.1993
35919:                                               1993 vp                                       83
35920: 
35921: Kysymys valtioneuvostolle 82
35922: 
35923: 
35924: 
35925: 
35926:                                  Tennilä ym.: Metsäverotusta koskevien muutosten vaikutuksista
35927:                                     kuntien verotuloihin
35928: 
35929: 
35930:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35931:     Metsäverotuksen perusteiden muuttaminen                Onko Hallituksella aikomusta tarkis-
35932: pinta-alaverotuksesta myyntivoiton perusteella          taa metsäverotuksen perusteita metsän-
35933: tapahtuvaan verotukseen on aiheuttanut sen, että        myyntiä paremmin edistävämmäksi ja
35934: ne kunnat, joissa on paljon valtion metsiä, ovat        kuntien kannalta oikeudenmukaisem-
35935: menettäneet verotuloja. Toisekseen metsän-              maksi?
35936: myyntihalut ovat vähentyneet uuden verokäy-
35937: tännönkin vuoksi. Tämä on hyvin suuri kysymys,
35938: sillä jollei metsiä myydä, metsien kunto rapau-
35939: tuu.
35940:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1993
35941: 
35942:                     Esko-Juhani Tennilä                  AskoApukka
35943:                     Osmo Polvinen                        Jaakko Laakso
35944: 
35945: 
35946: 
35947: Ei vastausta, rauennut
35948: 84                                               1993 vp
35949: 
35950: Kysymys valtioneuvostolle 83
35951: 
35952: 
35953: 
35954: 
35955:                                     Lehtinen ym.: Pitkään opiskelleiden korkeakouluopiskelijoiden toi-
35956:                                        meentulon turvaamisesta
35957: 
35958: 
35959:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35960:    Yli seitsemän vuotta opiskelleita opinto- sekä      korkeakouluopiskelijoihin. Opintosuoritusten
35961: toimeentulotuen ulkopuolella olevia on tällä het-      valvonta voitaisiin järjestää kesäopintojen ta-
35962: kellä jo yli 18 000. Opintojen keskeytyminen ta-       paan. Opiskelijalle ja yhteiskunnalle on edullisin-
35963: loudellisista syistä on heille todellinen uhka, kos-   ta, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua
35964: ka opintotukea myönnetään korkeakouluopis-             valmiiksi.
35965: kelijalle yhtä tutkintoa varten vuoden 1972 lain
35966: mukaan enintään seitsemäksi vuodeksi. Sen si-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35967: jaan keskiasteella opiskeleville voidaan harkin-              ryhtyä yli seitsemän vuotta opiskelleiden
35968: nanvaraisesti myöntää lisäopintotukea erityi-                 korkeakouluopiskelijoiden opintojen jat-
35969: sestä syystä vuoden ajaksi. Harkinnanvaraisuus                kumisen taloudellisten edellytysten tur-
35970: olisi lainmuutoksella mahdollista ulottaa myös                vaamiseksi?
35971: 
35972:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1993
35973: 
35974:           Leila Lehtinen                      Riitta Jouppila             Kyösti Toivonen
35975:           Martti Tiuri                        Satu Hassi                  Matti Louekoski
35976:           Hanna Markkula                      Tina Mäkelä                 Pekka Viljanen
35977:           Aino Suhola                         Leena Luhtanen              Raimo Vuoristo
35978:           Marja-Liisa Tykkyläinen             Tarja Halonen               Iivo Polvi
35979:           Henrik Lax                          Kari Häkämies               Oiva Savela
35980:                                               ArmasKomi
35981: 
35982: 
35983: 
35984: Ei vastausta, rauennut
35985:                                             1993rd                                              85
35986: 
35987: Spörsmål tili statsrådet 84
35988: 
35989: 
35990: 
35991: 
35992:                                Nordman m.fl.: Om utvisning av en kosovoalbansk familj tili Sverige
35993: 
35994: 
35995: 
35996:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
35997:    Den kosovoalbanska familjen Tmawa har                   Varför har inrikesministeriet avvisat de
35998: under uppseendeväckande former avvisats från            fyra barnen från vårt land utan att deras
35999: Finland: en del den 17.9.1993 och de övriga             förnyade ansökan om asyl har utretts och
36000: 28.10.1993.                                             avgjorts samt delgetts i normal ordning
36001:                                                         innan avvisningen?
36002:      Helsingforsden 29 oktober 1993
36003: 
36004:           Håkan Nordman             Mats Nyby                     Håkan Malm
36005:           Boris Renlund             Bjarne Kallis                 Marjatta Vehkaoja
36006:                     Jarmo Wahlström                       Satu Hassi
36007: 
36008: 
36009: 
36010: Inget svar, förfallit
36011: 86                                           1993 vp
36012: 
36013: Kysymys valtioneuvostolle 84                                                          Suomennos
36014: 
36015: 
36016: 
36017: 
36018:                                  Nordman ym.: Erään kosovonalbanialaisen perheen Ruotsiin kään-
36019:                                      nyttämisestä
36020: 
36021: 
36022:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36023:    Kosovonalbanialainen Tmawan perhe kään-                 Miksi sisäasiainministeriö on kään-
36024: nytettiin huomiota herättävällä tavalla Suomes-         nyttänyt perheen neljä lasta maasta il-
36025: ta: osa perheestä 17.9.1993 ja loput 28.10.1993.        man, että heidän uutta turvapaikkahake-
36026:                                                         mustaan olisi tutkittu, ratkaistu ja annet-
36027:                                                         tu tiedoksi normaalissa järjestyksessä en-
36028:                                                         nen maasta käännyttämistä?
36029:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1993
36030: 
36031:          Håkan Nordman             Mats Nyby                      HåkanMalm
36032:          Boris Renlund             Bjarne Kallis                  Marjatta Vehkaoja
36033:                    Jarmo Wahlström                        Satu Hassi
36034: 
36035: 
36036: 
36037: Ei vastausta, rauennut
36038:                                                1993 vp                                            87
36039: 
36040: Kysymys valtioneuvostolle 85
36041: 
36042: 
36043: 
36044: 
36045:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Lasten parlamentissa tehtyjen päätösten aiheut-
36046:                                      tamista toimenpiteistä
36047: 
36048: 
36049:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36050:    Runsas vuosi sittenYK:npäivänä 24.10.1992         mutta Lasten parlamentti teki myös päätöksiä,
36051: eduskunnassa kokoontui Lasten parlamentti.           jotka puhemiehen johdolla lähetettiin valtioneu-
36052: Kokoontuminen muodostui virkistäväksi lisäksi        vostolle. Näin YK:n Lapsen Oikeuksien päivän
36053: yhteiskunnallista vaikuttamista. Aikamme ki-         (20.11.) lähestyessä on aika kysyä:
36054: peät ongelmat nousivat esille lasten ajatuksista,
36055: jotka suuntasivat myös tulevaan aina ratkaisueh-               Mihin toimenpiteisiin maan Hallitus
36056: dotuksia myöten. Varhaisnuoret kysyivät perus-              ryhtyi Lasten parlamentin päätösten joh-
36057: tellen ja kolme hallituksen ministeriä vastasivat,          dosta?
36058: 
36059:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1993
36060: 
36061:          Pentti Lahti-Nuuttila           Timo Roos                      Raimo Vuoristo
36062:          Erja Lahikainen                 Matti Luttinen                 Virpa Puisto
36063:          Jouni Backman                   Matti Lahtinen                 Juhani Alaranta
36064:          Jan-Erik Enestam                Kimmo Sasi                     AskoApukka
36065:          Kauko Heikkinen                 Tellervo Renko                 Jouko Skinnari
36066:          Anneli Taina                    Marjatta Stenius-Kaukonen      Hannele Luukkainen
36067:          HåkanMalm                       Tuulikki Hämäläinen            Riitta Saastamoinen
36068:          Olavi Ala-Nissilä               Lea Savolainen                 Reijo Lindroos
36069:          Pauli Saapunki                  Sulo Aittoniemi                Pekka Haavisto
36070:          Heli Astala                     Eila Rimmi                     Leea Hiltunen
36071:          Vesa Laukkanen                  Pirkko Laakkonen               Heidi Hautala
36072:          Satu Hassi                      Markku Vuorensola              Heikki A. Ollila
36073:          Lea Mäkipää                     Heikki Riihijärvi              Kari Urpilainen
36074: 
36075: 
36076: 
36077: Vastattu 11.11.1993
36078: 88                                              1993 vp
36079: 
36080: Kysymys valtioneuvostolle 86
36081: 
36082: 
36083: 
36084: 
36085:                                    Kohijoki ym.: Itärikollisuuden torjumiseksi tarvittavista toimen-
36086:                                       piteistä
36087: 
36088: 
36089:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36090:    Julkisuudessa on äskettäin käsitelty poliisivi-    huomiota lainsäädäntömme eräisiin puutteelli-
36091: ranomaisten taholta esitettyjä näkemyksiä siitä,      suuksiin sekä siihen, että jo kuluvan vuoden ke-
36092: että Venäjältä ja ehkä Baltiastakin Suomeen tule-     väällä Venäjän kanssa tehtyä yhteistyösopimusta
36093: vat rikolliset ovat tehokkaasti soluttautumassa       rikosten torjunnasta ei Suomessa vielä ole rati-
36094: suomalaiseen yhteiskuntaan. Poliisin taholta          fioitu.
36095: nähdään vakavana uhka, että itämafialla saattaa
36096: pian olla käskettävänään Suomessa korkean ta-                   Mihin erityisiin toimenpiteisiin Halli-
36097: son tukijoukko, johon sillä tulisi olemaan vankka            tus aikoo ryhtyä mafiaan viittaavia piir-
36098: kiristysote.                                                 teitä saaneen itärikollisuuden torjumi-
36099:    Rikollisen toiminnan selvitystyötä ja torjuntaa           seksi?
36100: haittaavina asioina poliisin taholta on kiinnitetty
36101: 
36102:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1993
36103: 
36104:           Maunu Kohijoki                 Heikki A. Ollila               Henrik Westerlund
36105:           Sirkka-Liisa Anttila           Osmo Polvinen                  Ulpu Iivari
36106:           Heikki Rinne                   Erja Lahikainen                Erkki Pulliainen
36107:           Heikki Riihijärvi              Markku Koski                   Pirkko Laakkonen
36108: 
36109: 
36110: 
36111: Vastattu 11.11.1993
36112: 
36113: 
36114: 
36115: 
36116:                                                                        •
36117:                                               1993 vp                                                89
36118: 
36119: Kysymys valtioneuvostolle 87
36120: 
36121: 
36122: 
36123: 
36124:                                   Louvo ym.: Itärikollisuuden vähentämiseksi tarvittavista toimen-
36125:                                      piteistä
36126: 
36127: 
36128:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36129:    Turvallisuus -niin ulkoinen kuin sisäinenkin     dessa ollutta tietoa siitä, että 67 prosenttia enti-
36130: - on kansalaisten perusarvo, jonka takaamises-      sestä Neuvostoliitosta tulleista turvapaikanhaki-
36131: ta valtiovalta ei saa lamankaan aikana tinkiä.      joista tekee rikoksen kolmen ensimmäisen Suo-
36132: Yhä hälyttävämpiä ovat poliisin tiedot ns. itäma-   messa viettämänsä kuukauden aikana.
36133: fian soluttautumisesta maahamme sekä kansa-
36134: laisten omakohtaiset kokemukset ryöstöistä ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36135: omaisuusrikoksista.                                         ryhtyä itärikollisuuden ehkäisemiseksi, ja
36136:    Vaikka ulkomailta tulevat rikoksentekijät vie-              tulisiko Hallituksen mielestä soveltaa
36137: lä edustavatkin vain murto-osaa suomalaisesta               turvallisen maan käsitettä Virosta tule-
36138: rikollisuudesta ja vaikka turvapaikanhakijat                viin virolaisiinja Venäjältä tuleviin venä-
36139: ovat vain pieni osa täällä oleskelevista ulkomaa-           läisiin turvapaikanhakijoihin?
36140: laisista, on pidettävä hätkähdyttävänä julkisuu-
36141: 
36142:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
36143: 
36144:          Anna-Kaarina Louvo             Pirjo-Riitta Antvuori          Anneli Taina
36145:          Riitta Saastamoinen            Pentti Mäki-Hakola             Kimmo Sasi
36146: 
36147: 
36148: 
36149: 
36150: Vastattu 11.11.1993
36151: 
36152: 
36153: 
36154: 
36155:  12 240025B
36156: 90                                             1993 vp
36157: 
36158: Kysymys valtioneuvostolle 88
36159: 
36160: 
36161: 
36162: 
36163:                                   Nyby ym.: Suomalaista vallankäyttöä koskevan tutkimuksen käyn-
36164:                                      nistämisestä
36165: 
36166: 
36167:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36168:    Kansalaisia huolettaa suomalainen vallan-         vallankäyttöä, tehdä päätelmiä valtaapitävien
36169: käyttö ja sen ilmentymät. Euroopan yhdentymi-        vastuusta ja vaikuttaa itseään koskeviin päätök-
36170: nen, taloudellisen vallan uusjako, josta esimerk-    siin ovat riippuvaisia siitä, miten valtajärjestelmä
36171: kinä viime aikojen laajat uudelleenjärjestelyt,      tunnetaan.
36172: pääministerin ehdotukset talouspolitiikan työn-
36173: jaosta sekä muutokset poliittisessa järjestelmässä             Aikooko Hallitus muiden pohjoismai-
36174: herättävät perustellusti kysymyksiä siitä, kuka              denesimerkkiä seuraten käynnistää taik-
36175: käyttää Suomessa valtaa ja millä tavoin valtaa               ka tilata suomalaista vallankäyttöä kos-
36176: käytetään. Kansalaisten mahdollisuudet seurata               kevan tutkimuksen?
36177: 
36178:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
36179: 
36180:                     MatsNyby                                  Raimo Vuoristo
36181:                     Liisa Jaakonsaari                         Tuulikki Hämäläinen
36182: 
36183: 
36184: 
36185: Ei vastausta, rauennut
36186:                                                1993vp                                            91
36187: 
36188: Kysymys valtioneuvostolle 89
36189: 
36190: 
36191: 
36192: 
36193:                                   Laakkonen ym.: Hallituksen suhtautumisesta Suomen WEU- ja
36194:                                      NATO-jäsenyyteen
36195: 
36196: 
36197:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36198:     Maamme ulkopoliittisessa keskustelussa on        WEU:njäsenet ovat myös NATOnjäseniä. Sekä
36199: luovuttu perinteisestä puolueettomuuskäsittees-      WEU :n että NATOn johdossa ollaan sitä mieltä,
36200: tä ja nykyisin puhutaan lähinnä liittoutumatto-      että uusilta ED-jäseniltä tullaan edellyttämään
36201: muudesta. On myös keskusteltu siitä, pitäisikö       myös NA TOn jäsenyyttä.
36202: maamme mahdollisen unionijäsenyyden myötä
36203: liittyä WEU :n tarkkailijajäseneksi, täysjäseneksi             Mikä on Hallituksen kanta mahdolli-
36204: vai peräti NA TOn jäseneksi. Kaikki nykyiset                seen WEU- ja NATO-jäsenyyteen?
36205:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
36206: 
36207:          Pirkko Laakkonen                Jouko Jääskeläinen           Erkki Pulliainen
36208:          Heikki Riihijärvi               Marita Jurva                 Maija-Liisa Lindqvist
36209:          Matti Vanhanen                  Markku Vuorensola            Ismo Seivästö
36210:          Bjarne Kallis                   Raili Puhakka                Tuija Maaret Pykäläinen
36211:                                          Satu Hassi
36212: 
36213: 
36214: 
36215: Ei vastausta, rauennut
36216: 92                                              1993 vp
36217: 
36218: Kysymys valtioneuvostolle 90
36219: 
36220: 
36221: 
36222: 
36223:                                    Myller ym.: Asuntotuotantoon tarkoitettujen valtion varojen käy-
36224:                                       töstä
36225: 
36226: 
36227:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36228:    Sosiaalisen asuntotuotannon tuki on valtion          Esitän valtiovarainministerin vastattavaksi
36229: budjetissa vähentynyt oleellisesti. Aravatuotan-      seuraavan kysymyksen:
36230: nosta on lähes luovuttu ja siirrytty korkotukeen.
36231: Suuren rakennusliikkeen, YIT:n Peruskivi-nimi-                  Onko oikein, että asuntobudjetin leik-
36232: sen julkaisun tämän syksyn numerossa todetaan:               kaukset kohdistetaan pienituloisille tar-
36233:    "Rakentaminen ei koskaan ole ollut näin hal-              koitettuun aravatuotantoon ja asumistu-
36234: paa, korkotaso on 9-10 % pitkissäkin lainoissa               keen, kun samanaikaisesti lyhytaikaisella
36235: ja korkotuki on 6-8 %. Tällä yhtäiällä pysty-                korkotuella valtio tukee jopa 100-pro-
36236: tään tuottamaan asuntoja, joilla varsin alhaisilla-          senttisesti sellaisten kohteiden rakennut-
36237: kin vuokrilla saadaan paljon parempi tuotto kuin             tajia, joiden asukasvalinnoissa ei ole mi-
36238: useimmilla muilla sijoituksilla. Vuokrat ovat va-            tään sosiaalista tarveharkintaa?
36239: paasti määriteltävissä, vuokralaiset ovat vapaasti
36240: valittavissa ja asunnot saa tuen loputtua vapaasti
36241: myydä."
36242: 
36243:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1993
36244: 
36245:           Riitta Myller                  Tarja Kautto                   Kyllikki Muttilainen
36246:           Lea Savolainen                 Olavi Ala-Nissilä              Iiris Hacklin
36247: 
36248: 
36249: 
36250: Vastattu 11.11.1993
36251:                                                  1993 vp                                              93
36252: 
36253: Kysymys valtioneuvostolle 91
36254: 
36255: 
36256: 
36257: 
36258:                                     Moilanen ym.: Pakkohoidonjärjestämisestä alaikäisille huumausai-
36259:                                         neiden käyttäjille
36260: 
36261: 
36262:                                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36263: 
36264:    Yhä nuoremmat lapset, jopa 10-12-vuotiaat,          aineisiin ja tuhoavat elimistönsä nopeasti aineil-
36265: ovat alkaneet kokeilla ja käyttää huumausainei-        la. Sen vuoksi tarvitaankin hoitopaikkoja, ennal-
36266: ta. Vuosittain kuolee useita nuoria huumeisiin.        taehkäisyn tehostamista ja tiedotusta.
36267: Nuoret eivät tiedosta hoidon tarvettaan tai heillä         Huumeiden käyttöön liittyy vaarallisia ja epä-
36268: ei ole voimia hakeutua hoitoon. Monet vapaaeh-         toivottavia lieveilmiöitä, mm. omaisuus- ja hen-
36269: toisesti hoitoon hakeutuneista luopuvat hoidosta       kirikoksia, kun käyttäjät hankkivat rikosten
36270: siinä vaiheessa, kun vieroitusoireet ovat pahim-       avulla rahat huumeisiin.
36271: millaan. Läheiset ja ammattiauttajat joutuvat              Hoitoon hakeutuminen perustuu lähinnä va-
36272: monesti vain sivusta seuraamaan, kuinka huu-           paaehtoisuuteen, koska maastamme puuttuu
36273: meet tuhoavat nuoren elämän, koska meillä ei           alaikäisten huumeiden käyttäjien pakkohoidon
36274: ole riittäviä säännöksiä nuorten pakkohoidon           mahdollistava laki.
36275: mahdollistamiseksi. Huumeiden käyttäjien vie-
36276: roitus-, katkaisu- ja terapiahoito tulisi aloittaa               Milloin Hallitus antaa esityksen ala-
36277: mahdollisimman varhain, jotta päästäisiin me-                 ikäisten huumeiden käyttäjien pakkohoi-
36278: nestyksellisiin hoitotuloksiin, sillä uudet kokeili-          dosta?
36279: jat ja käyttäjät siirtyvät vähitellen yhä kovempiin
36280: 
36281:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1993
36282: 
36283:           Eeva-Liisa Moilanen             Virpa Puisto               Lea Savolainen
36284:           Maija Rask                      Marja-Liisa Tykkyläinen    Ritva Laurila
36285:           Timo Ihamäki                    Kirsti Ala-Harja           Maunu Kohijoki
36286:           Päivi Varpasuo                  Sauli Niinistö             Jarmo Laivoranta
36287:           Matti Väistö                    Matti Vanhanen             Pekka Räty
36288:           Tina Mäkelä                     Kalle Röntynen             Eero Paloheimo
36289:           LeaMäkipää                      Tellervo Renko             Kalevi Lamminen
36290:           Mirja Ryynänen                  Seppo Pelttari             Kauko Heikkinen
36291:           Marjut Kaarilahti               Anna-Kaarina Louvo         Hannu Kemppainen
36292:                     Ismo Seivästö                            Jouko Jääskeläinen
36293: 
36294: 
36295: 
36296: Vastattu 2.12. 1993
36297: 94                                            1993 vp
36298: 
36299: Kysymys valtioneuvostolle 92
36300: 
36301: 
36302: 
36303: 
36304:                                   Rajamäki ym.: Omaishoidon tukemisesta vanhusten ja vammaisten
36305:                                      hoitomuotona
36306: 
36307: 
36308:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36309:    Vanhusten ja vammaisten kotihoidonjärjestä-      siihen työmäärään ja hoidon sitovuuteen nähden,
36310: minen omaishoidon puitteissa on yhteiskunnalle      mitä jopa vuoteeseen perushoidettavan potilaan
36311: laitoshoitoa selkeästi edullisempaa, mutta hoita-   hoito vaatii. Kunnat maksavat sitä paitsi yleensä
36312: ville omaisille erittäin raskasta.                  vain minimipalkkiota riippumatta hoidon vaati-
36313:     Omaishoidosta maksettavat korvaukset ja         vuudesta. Monen omaishoitajan voimavarat kat-
36314: kuntien sopimukset on kuntien talousvaikeuk-        keavat, jollei heille järjestetä riittävää vapaa-ai-
36315: sien vuoksi hoidettu huonosti ja minimikustan-      kaa ja palautumista hoidon rasittavuudesta.
36316: nuksin. Yhteiskunnallisesti olisikin perusteltua
36317: osoittaa kunnille erillinen määräraha omaishoi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36318: don tuen menoihin.                                          ryhtyä omaishoidon käytännön toteutuk-
36319:     Asetukseen kirjattu omaishoitajille maksetta-           sessa esiintyneiden epäkohtien korjaami-
36320: va palkkio 1 070 mk/kk on kohtuuttoman pieni                seksi?
36321: 
36322:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1993
36323: 
36324:                      Kari Rajamäki                           Jouko Skinnari
36325:                      Jouni Backman                           Lauri Metsämäki
36326:                                           Raimo Vuoristo
36327: 
36328: 
36329: 
36330: Vastattu 2.12.1993
36331:                                               1993 rd                                               95
36332: 
36333: Spörsmål tili statsrådet 93
36334: 
36335: 
36336: 
36337: 
36338:                                  Enestam m.fl.: Om tryggandet av högskolornas resurser
36339: 
36340: 
36341: 
36342:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
36343:    Enligt regeringsprogrammet fåster regeringen    linjen kan inte fortsätta. Situationen blir ohållbar
36344: stor vikt vid utbildning forskning och kultur,     för högskolorna och det finländska samhällets
36345: oberoende av de ekonomiska konjunkturerna.         viktigaste konkurrensfördel, en hög utbildnings-
36346: Dessutom lovar man trygga högskolornas resur-      och kunskapsnivå försvagas.
36347: ser för forskning och utbildning. Trots detta
36348: minskade budjetanslagen för högskoleväsendet                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
36349: år 1993 med 321 miljoner mark från 1992 års nivå          ta för att förbättra högskolornas verk-
36350: och för 1994 föreslås en minskning med 408 mil-           samhetsförutsättningar?
36351: joner mk jämfört med 1993 års budget. Den här
36352: 
36353:      Helsingforsden 24 november 1993
36354: 
36355:           Jan-Erik Enestam             Margareta Pietikäinen          Bjarne Kallis
36356:           Olavi Ala-Nissilä            Aino Suhola                    Ismo Seivästö
36357:           Gunnar Jansson               Maija Perho-Santala            Håkan Nordman
36358:           Henrik Westerlund            HåkanMalm                      Henrik Lax
36359: 
36360: 
36361: 
36362: Inget svar, förfallit
36363: 96                                           1993 vp
36364: 
36365: Kysymys valtioneuvostolle 93                                                             Suomennos
36366: 
36367: 
36368: 
36369: 
36370:                                  Enestam ym.: Korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamisesta
36371: 
36372: 
36373: 
36374:                                  Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36375:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen paino-      budjettiin verrattuna. Näin ei voi jatkua. Tilanne
36376: pisteenä on, riippumatta taloudellisista suhdan-   käy korkeakouluille kestämättömäksi ja suoma-
36377: teista, koulutus, tutkimus ja kulttuuri. Lisäksi   laisen yhteiskunnan tärkein kilpailuetu, koulu-
36378: korkeakoulujen voimavarat tutkimukseen ja          tuksen ja tiedon korkea taso, heikkenee.
36379: koulutukseen luvataan turvata. Tästä huolimatta
36380: korkeakoululaitoksen budjettimäärärahat vähe-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36381: nivät vuonna 1993 321 miljoonaa markkaa vuo-              ryhtyä korkeakoulujen toimintaedelly-
36382: den 1992 tasosta, ja vuodeksi 1994 ehdotetaan             tysten parantamiseksi?
36383: 408 miljoonan markan vähennystä vuoden 1993
36384: 
36385:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993
36386: 
36387:          Jan-Erik Enestam              Margareta Pietikäinen         Bjarne Kallis
36388:          Olavi Ala-Nissilä             Aino Suhola                   Ismo Seivästö
36389:          Gunnar Jansson                Maija Perho-Santala           Håkan Nordman
36390:          Henrik Westerlund             HåkanMalm                     Henrik Lax
36391: 
36392: 
36393: 
36394: Ei vastausta, rauennut
36395:                                                1993 vp                                                97
36396: 
36397: Kysymys valtioneuvostolle 94
36398: 
36399: 
36400: 
36401: 
36402:                                   Mäkelä ym.: Valtion ja kuntien säästötoimenpiteiden vaikutuksesta
36403:                                       pienituloisten toimeentulomahdollisuuksiin
36404: 
36405: 
36406:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36407:    Enemmän kuin kaksi kolmannesta maamme             vuoden aikana osunut ensimmäiseksi ja kaikkein
36408: kunnista on tiukentanut toimeentulon jakope-         ankarimmin pienituloisimpiin kansalaisiin sekä
36409: rusteita toukokuun 1992 jälkeen. Tulevaisuudes-      lapsiperheisiin, eläkeläisiin ja runsaasti sairasta-
36410: sa sosiaalipalveluista uhanalaisia ovat päivähoito   viin.
36411: ja laitoshuolto, terveydenhuollossa koululaisten
36412: ja opiskelijoiden terveydenhuolto sekä työter-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36413: veyshuolto. Muutamissa kunnissa myös potilai-               valtion ja kuntien säästötoimenpiteiden
36414: den ja laitosten asukkaiden turvallisuus on vaa-            kaikkein pienituloisimmille kansalaisille
36415: rassa henkilökunnan supistusten takia.                      aiheuttamien ongelmien edelleen pahene-
36416:    Sosiaalietuuksien leikkaaminen on parin viime            misen estämiseksi?
36417: 
36418:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993
36419: 
36420:            Tina Mäkelä                     Hannu Suhonen                Paavo Nikula
36421:            Tuija Maaret Pykäläinen         Pekka Räty                   Reijo Laitinen
36422:            Jukka Gustafsson                Marjatta Vehkaoja            Leena Luhtanen
36423:            Arja Ojala                      Maija Rask                   Satu Hassi
36424:            Heidi Hautala                   Ulla Anttila                 Kyllikki Muttilainen
36425:            Tarja Kautto                    Raimo Vuoristo               Matti Vähänäkki
36426:            Heikki Rinne                    Riitta Myller                Lauri Metsämäki
36427:            Martti Korhonen                 Iivo Polvi                   Outi Ojala
36428:            Jaakko Laakso                   Osmo Polvinen                AskoApukka
36429:            Timo Laaksonen                  Jarmo Wahlström              Raila Aho
36430:            Eila Rimmi                      Kerttu Törnqvist             Marja-Liisa Tykkyläinen
36431:            Iiris Hacklin                   Pertti Paasio                Matti Luttinen
36432:            Tarja Halonen                   Lea Savolainen               Ensio Laine
36433:            Pekka Haavisto                  Pekka Leppänen               Heli Astala
36434:            Esko Helle                      Virpa Puisto                 Tuulikki Ukkola
36435:            Aarno von Bell                  Jukka Roos                   Reijo Lindroos
36436:            Marjut Kaarilahti               Ismo Seivästö                ArjaAlho
36437:                                            Jouko Skinnari
36438: 
36439: 
36440: 
36441: Vastattu 2.12.1993
36442: 
36443: 
36444: 
36445: 
36446:  13   240025B
36447: 98                                            1993 vp
36448: 
36449: Kysymys valtioneuvostolle 95
36450: 
36451: 
36452: 
36453: 
36454:                                   Ihamäki ym.: Savonrata-hankkeen toteuttamisesta
36455: 
36456: 
36457: 
36458:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36459:    Kolmea ns. itäratavaihtoehtoa selvitellyt lii-   jälkeen on odotettu liikenneministerin lopullista
36460: kenneministeriön ja muiden ministeriöiden sekä      päätöstä asiassa. Suomessa tarvittaisiin nyt
36461: Valtionrautateiden työryhmä on ehdottanut           myönteisiä talouspoliittisia signaaleja. Tulevai-
36462: uuden nopean radan rakentamista Savonrata-          suuteen suuntautuva itäratapäätös olisijuuri sel-
36463: suunnitelman pohjalta ensin Lahteen, sitten Hei-    lainen, vaikka itse rakentaminen tapahtuisikin
36464: nolan kautta Mikkeliin. Työryhmä on todennut        myöhemmin.
36465: tämän ns. Savonrata-vaihtoehdon kannattavim-
36466: maksi sekä yhteiskuntatalouden että alueraken-                Miksi Hallituksessa ei ole tehty päätös-
36467: teen kehittämisen kannalta. Tämän vaihtoehdon              tä itäratavaihtoehdoista, vaikka asiasta
36468: aluerakennetta tasapainottavaa ylivoimaa ko-               valmistuneet selvitykset ovat olleet val-
36469: rostaa myös Helsingin yliopiston selvitys. Edellä          miina, ja milloin Hallitus aikoo tehdä
36470: mainittu työryhmä on jättänyt kannanottonsa                asiasta päätöksen?
36471: runsas vuosi sitten liikenneministeriöön, jonka
36472: 
36473:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1993
36474: 
36475:          Timo Ihamäki                   Osmo Polvinen                 Kalle Röntynen
36476:          Hannu Kemppainen               Riitta Kauppinen              Pekka Räty
36477: 
36478: 
36479: 
36480: Ei vastausta, rauennut
36481:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025