Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1994_1 | A_1994_11 | A_1994_12 | A_1994_2 | A_1994_3 | A_1994_4 | A_1994_5 | A_1994_6 | A_1994_7 | A_1994_8 | A_1994_9_ja_10 | B_1994_1 | B_1994_2 | C_1994_1 | C_1994_2 | D_1994_1 | D_1994_2 | E_1994_1 | E_1994_2 | F_1994_1 | F_1994_2 | F_1994_3 | F_1994_4 | Hak_1994 | PTK_1994_1 | PTK_1994_2 | PTK_1994_3 | PTK_1994_4 | PTK_1994_5 | PTK_1994_6 | PTK_1994_7 | PTK_1994_8 |

1: Vuoden 1994
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-270
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:       ISSN 0783-991X
18: 
19: PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1994
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 1-270
26: 
27: 1 Korva: Autojen joutokäyntikiellon soveltamisesta     15 Rajamäki: Metsähallituksen suunnittelemista ran-
28: vammaisiin                                             ta-alueiden myynneistä
29: 
30: 2 Markkula ym.: Palkkakustannusten valtiontakauk-      16 Laaksonen ym.: Työllisyystilanteen parantamises-
31: sesta rakennusyhtiöiden vientiprojekteissa             ta ylitöiden tekoa rajoittamalla
32: 
33: 3 Jansson: Om kursförluster vid skattebetalning        17 Gustafsson ym.: Hornet-hävittäjähankintoihin
34:                                                        liittyvistä vastakaupoista
35: 3 Jansson: Veronmaksuun liittyvistä kurssitappioista
36:                                                        18 Törnqvist ym.: Työministeriön erään sanomalehti-
37: 4 Jansson: Om skyldighet att betala folkpensionsför-   ilmoituksen asiallisuudesta
38: säkringspremie
39:                                                        19 Vähänäkki ym.: Irtisanottujen työntekijöiden kor-
40: 4 Jansson: Kansaneläkevakuutusmaksun maksamis-         vaamisesta taikootyövoimalla
41: velvollisuudesta
42:                                                        20 Aittoniemi: Keväjärven ja Virtaniemen välisen
43: 5 Vuoristo: Kalastusasetuksen muuttamisesta            maantien rakentamisesta Inarissa
44: 
45: 6 Haavisto: Savonlinnan ohitustien siltojen korkeu-    21 Aittoniemi: Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n
46:                                                        entisten asiakkaiden oikeudellisesta asemasta
47: desta
48: 
49: 7 Vistbacka: Työministeriön erään sanomalehti-il-      22 Aittoniemi: Valtion tukitoimien seurannasta Hy-
50: moituksen asiallisuudesta                              rynsalmella
51:                                                        23 Aittoniemi: Kanteluasioiden käsittelystä ylimmis-
52: 8 Laine: Kalastuselinkeinon turvaamisesta ED-neu-      sä oikeusvalvontaviranomaisissa
53: votteluissa
54:                                                        24 Aittoniemi: Omin toimin itsensä työllistäneiden
55: 9 Hassi ym.: Seksiravintoloiden toiminnan rajoitta-    työttömien palkitsemisesta
56: misesta
57:                                                        25 Aittoniemi: Luontaistalouden tukemisesta työttö-
58: 10 Laakso ym.: Metalliromun murskaamon sijoitta-       mien työnhakijoiden työllistämiseksi
59: misesta pääkaupunkiseudulle
60:                                                        26 Aittoniemi: Kirpputorikaupan valvonnasta
61: 11 Laakso ym.: Nummenjoen ruoppaamisesta Num-
62: mi-Pusulassa                                           27 Aittoniemi: Poliisipalveluiden saatavuuden tur-
63:                                                        vaamisesta kihlakuntauudistusta toteutettaessa
64: 12 Laakso ym.: Loviisanseurahuoneen kunnostami-
65: sesta                                                  28 Aittoniemi: Pörssikurssien nopeiden muutosten
66:                                                        vaikutuksista kansantalouteen
67: 13 Laakso ym.: Lappträskin erämaa-alueen säilyttä-
68: misestä osana valtakunnallista rantojensuojeluohjel-   29 Laine: Suomen lainsäädännön harmonisoimisesta
69: maa                                                    vastaamaan EU:n oikeusnormeja
70: 
71: 14 Ihamäki: Aluejakoperusteiden oikeudenmukai-         30 Lahtinen ym.: Yrittäjien saatavien ja toiminnan
72: suudesta                                               turvaamisesta konkurssirikosten yhteydessä
73: 
74: 540221P
75: 4                                              Sisällysluettelo
76: 
77: 
78: 31 Vistbacka: Menkijärven pienlentokentän kunnos-        51 Aittoniemi: Alle 15-vuotiaita rikoksentekijöitä
79: tamisesta Alajärvellä                                    koskevista seuraamuksista
80: 
81: 32 Aittoniemi: Kilpailusäännösten      vaikutuksista     52 Mäkelä: Päivähoitolain toteutumisesta
82: puunhintasopimuksen soveltamiseen
83:                                                          53 Mäkelä: Sosiaali- ja terveysministeriön velvolli-
84: 33 Rinne: Hallituksen harjoittaman työllisyyspolitii-    suudesta seurata päivähoitotilannetta
85: kan vaikutuksista
86:                                                          54 Mäkelä: Hammas- ja suusairauksien korvaamises-
87: 34 Pykäläinen ym.: Teknikko- ja insinöörikoulutuk-       ta sairausvakuutuksesta
88: sen tason turvaamisesta
89:                                                          55 Mäkelä ym.: Venäjän jättämän nootin vaikutuk-
90: 35 Räty ym.: Yöhoitajien paikkaamisesta vanhusten        sista
91: palvelutaloihin
92:                                                          56 Mäkelä ym.: Ounasjoen suojelusta aiheutuvien
93: 36 Halonen ym.: Yleissivistävän opetuksen antami-        menetysten korvaamisesta paikalliselle väestölle
94: sesta ammatillisessa koulutuksessa
95:                                                          57 Suhonen ym.: Paikallisen väestön työnsaannin tur-
96: 37 Aittoniemi: Ulkomaalaisten kiinnostuksesta suo-       vaamisesta Keski-Lapin kaivostoiminnassa
97: malaisiin kiinteistöihin
98:                                                          58 Pulliainen: Moottorikeikkojen luokittelusta
99: 38 Aittoniemi: Venäläisten patruunoiden myynnistä
100: Lapuan patruunatehtaan pakkauksissa                      59 Pulliainen: Potilasturvallisuuden tason säilyttämi-
101:                                                          sestä
102: 39 Aittoniemi: Maaseudun kehitysyhdistysten tuke-
103: misesta                                                  60 Aittoniemi: Valtion vastuusta Masa-Yards-tela-
104:                                                          kan toiminnassa
105: 40 Aittoniemi: Alle 18-vuotiaita rikoksentekijöitä
106: koskevasta seuraamusjärjestelmästä                       61 Aittoniemi: Suomen arktisia olosuhteita koskevas-
107:                                                          ta informaatiosta ED-neuvotteluissa
108: 41 Lahikainen ym.: Lomautussakkojen vaikutukses-
109: ta työllisyyteen                                         62 Aittoniemi: Euroopan unionin vaikutuksesta elin-
110:                                                          tarvikkeiden hintoihin
111: 42 Häkämies: Poliisivakanssien siirtämisestä
112:                                                          63 Polvinen: Vartiuksen terminaali- ja teollisuus-
113: 43 Ala-Harja ym.: Yrittäjän oikeudesta työttömyys-       alueen suunnittelusta ja toteuttamisesta
114: turvaan
115:                                                          64 Aittoniemi: Insestin asemasta lainsäädännössä
116: 44 U. Anttila ym.: Turvapaikanhakijan velvollisuu-
117: desta esittää näyttöä vainosta                           65 Aittoniemi: Eläinrääkkäystä koskevan kriminali-
118:                                                          soinnin siirtämisestä rikoslakiin
119: 45 Aittoniemi: Leimaveron väliaikaisesta poistami-
120: sesta asuntokaupassa                                     66 Jansson m.fl.: Om dröjsmålsräntans nivå
121: 
122: 46 Aittoniemi: Ns. kylmien huoltoasemien yleistymi-      66 Jansson ym.: Viivästyskoron tasosta
123: sestä ja vaikutuksesta työllisyyteen
124:                                                         67 Tennilä: Lapin avovankilan ja lääninvankilan si-
125: 47 Aittoniemi: Törkeään eläinrääkkäykseen syyllisty-    joittamisesta Tervolaan
126: neen kelpoisuudesta lääkärintoimeen
127:                                                          68 Tennilä: Ivalon-Nellimin tien peruskorjauksesta
128: 48 Rinne: Työllisyyspolitiikan vaikutuksista ammat-
129: titaitoon ja tuottavuuteen                               69 Renko ym.: Metsien taimikonhoitotöistä
130: 
131: 49 Rinne: Hallituksen talouspolitiikan aiheuttamista     70 Renko ym.: Peruskoulun ja lukion tuntikehyksen
132: materiaalisista menetyksistä                             riittävyydestä
133: 
134: 50 Aittoniemi: Huvi- ja viihdepelejä koskevan mono-      71 Renko: Muhoksen musiikkikoulun valtionosuu-
135: polin purkamisesta                                       desta
136:                                                Sisällysluettelo                                               5
137: 
138: 72 Laakso: Hyvinkään Kytäjän Haarumäen alueen            90 Aittoniemi: Opiskelijoiden toimeentulon turvaa-
139: louhinnasta                                              misesta
140: 
141: 73 Kallis: Ammattikorkeakouluissa suoritettavan          91 Vehkaoja: Turvapaikanhakijoiden vastaanotto-
142: kaupallisen tutkinnon nimikkeestä                        toiminnan turvaamisesta Vaasassa
143: 
144: 74 Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö        Arsenalin    92 Laine: Euroopan talous- ja rahaunionin jäsenyys-
145: henkilövalinnoista                                      edellytysten noudattamisesta aiheutuneista kustan-
146:                                                         nuksista
147: 75 Aittoniemi: Suomea koskevan kansainvälisen tie-
148: dotuksen lisäämisestä                                   93 Aittoniemi: Sosiaali-, eläke- ja työvoimapoliittisen
149:                                                         lainsäädännön selkeyttämisestä
150: 76 Aittoniemi: Taloudellisissa vaikeuksissa olevien
151: kuntien talouden valtiojohtoisesta seurannasta          94 Aittoniemi: Suomen valtion Juutinrauman silta-
152:                                                         hankkeesta saamista korvaoksista
153: 77 Aittoniemi: Suorasta presidentinvaalista saatujen
154: kokemusten hyödyntämisestä                              95 Aittoniemi: Yleisradionjohtajien saamista palkan-
155:                                                         korotuksista
156: 78 Aittoniemi: Vankiloista karkaamisten ennalta eh-     96 Aittoniemi: Ylijohtaja Jussi Huttusen määräämi-
157: käisemisestä                                            sestä lääketieteen koulutusta koskevaan selvitysmie-
158:                                                         hen tehtävään
159: 79 Aittoniemi: Rauhanturvatoiminnan koulutuksen
160: kehittämisestä                                          97 Ala-Harja ym.: Työaikajärjestelyjen yrityskohtai-
161:                                                         sesta sopimisesta
162: 80 M. Pietikäinen: Om den bulgariska familjen Ni-
163: novs asylansökan                                        98 Rask ym.: Ammattikorkeakoulujen omistuspoh-
164:                                                         jaa koskevista ratkaisuista
165: 80 M. Pietikäinen: Bulgarialaisen Ninovin perheen
166: turvapaikkahakemuksesta                                 99 U. Anttila ym.: ETA-maiden ulkopuolelta saapu-
167:                                                         vilta opiskelijoilta perittävistä oleskelulupamaksuista
168: 81 Aittoniemi: Kansantalouden säästötoimien koh-
169: dentamisesta perusturvaan                               100 Vistbacka: Kuivan sepelin käyttämisestä liukkau-
170:                                                         den torjuntaan
171: 82 Hurskainen ym.: Omaishoidon tuen vähentävästä
172: vaikutuksesta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen          101 Vistbacka: Tarnalan ja Sorokulmau välisen tie-
173:                                                         osuuden perusparantamisesta Saaressa
174: 83 Hurskainen ym.: Työmarkkinajärjestöjen jäsen-
175: maksujen ja työttömyyskassan jäsenmaksun verovä-        102 Rinne: Hallituksen harjoittaman talous- ja työlli-
176: hennyskelpoisuudesta                                    syyspolitiikan vaikutuksista
177: 84 Aittoniemi: Talousrikoksiin erikoistuneiden syyt-    103 T. Roos ym.: Työttömyysturvalainsäädännön ke-
178: täjien ja tuomareiden kouluttamisesta                   hittämisestä työntekoa kannustavaksi
179: 
180: 85 Aittoniemi: Ulkomaalaisten oikeudesta vuokra-        104 Mäkelä: Suomalaisten elintarvikkeiden saaman
181: asuntoihin                                              vientituen käyttämisestä kotimaassa
182: 
183: 86 Pulliainen: Lohikantojen säilyttämiseksi tarvitta-   105 Vistbacka: Itäkylän ja Huopanan välisen paikal-
184: vista toimenpiteistä                                    listien perusparantamisesta Vaasan tiepiirissä
185: 
186: 87 Helle: Suomen hallituksen kannasta Itämeren ran-     106 Laine ym.: Euroopan liittovaltion perustuslain
187: nikkokaistan suojelua koskevaan ehdotukseen             suhteesta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön
188: 
189: 88 Aittoniemi: Suomen ja Ugandan välisten kauppa-       107 Aittoniemi: Poliisin mahdollisuuksista saada
190: suhteiden kehittämisestä                                osoitetietoja valtion virastoista
191: 
192: 89 Aittoniemi: Euroopan unionin jäsenyyden talou-       108 Aittoniemi: Oppisopimuskoulutuksen lisäämi-
193: dellisista vaikutuksista                                sestä Pirkanmaan alueella
194: 6                                              Sisällysluettelo
195: 
196: 109 Aittoniemi: Suvereenin itsenäisyyden käsitteestä     128 Jurva: Suomen kansalaisten turvallisuuden ta-
197:                                                          kaamisesta Venäjällä
198: 110 Aittoniemi: Kosovon a1baanien asemasta Suo-
199: messa                                                    129 Pykäläinen ym.: Erään Romanian kansalaisen
200:                                                          turvapaikkahakemuksen käsittelystä
201: 111 Aittoniemi: Wider-instituuttia koskevien tutki-
202: musten edistymisestä                                     130 Vistbacka: Alikulkutunnelin rakentamisesta
203:                                                          Konttiperän tasoristeykseen Jalasjärvellä
204: 112 Lahti-Nuuttila: Pohjois-Pirkanmaan seutukun-
205: nan veropiirin perustamisesta                            131 A. Ojala ym.: Vanhusten palvelutalohankkeiden
206:                                                          verotuskohtelun lieventämisestä
207: 113 Laakkonen: Omaishoidon tukemisesta vanhus-
208: ten ja vammaisten hoitomuotona                           132 Myller: Opiskelijan sairausajan toimeentulotur-
209:                                                          vasta
210: 114 Vistbacka: Kelan työkyvyttömyyseläkehakemus-
211: ten käsittelystä                                         133 Louvo ym.: Moottoriajoneuvojen joutokäynnin
212:                                                          kiellon soveltamisesta takseihin
213: 115 Seppänen: Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutus-
214: säätiön toimitalohankkeen rahoituksesta                 134 Hiltunen: Poliisipalveluiden saatavuuden turvaa-
215:                                                         misesta Turun ja Porin läänissä
216: 116 Aittoniemi: Vanhojen kerrostalojen julkisivujen
217: korjaustöiden tukemisesta valtion varoin                135 Hiltunen: Lapsen kuulemisesta häntä koskevia
218:                                                         asioita viranomaisissa käsiteltäessä
219: 117 Tennilä: Eläkeläisten asuntojen peruskorjausten
220: tukemisesta valtion varoin                               136 Lahti-Nuuttila: Alikulkutunnelin rakentamisesta
221:                                                          kevyelle liikenteelle Virtain Marttisensaaressa
222: 118 Hautala: Ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoai-
223: neen maahantuonnin kieltämisestä                         137 Luhtanen ym.: Valtion teknillisen tutkimuskes-
224:                                                          kuksen organisaatiouudistuksen toteuttamisesta
225: 119 Hautala: Turvallisuuspoliittisten näkökohtien
226: merkityksestä EU -kansanäänestyksessä                    138 Mäkipää: Maa- ja metsätalousministeriön käyt-
227:                                                          tämistä rahalaitospalveluista
228: 120 Vuoristo ym.: Aseiden ja miehistönkuljetusvau-       139 Ala-Harja ym.: Metsäpeuranmaan retkeilyalueen
229: nujen myymisestä Turkkiin ja Indonesiaan                 perustamisesta
230: 121 Aittoniemi: Itä-Satakunnan ammattioppilaitok-       140 Jääskeläinen ym.: Toimenpiteistä yritysrahoituk-
231: sen Parkanon 'toimipisteen toiminnan turvaamisesta      sen helpottamiseksi
232: 122 Biaudet m.fl.: Om Turkiets behandling av kurdis-     141 Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamises-
233: ka parlamentsledamöter                                   ta Ounasjoen ylittävälle Kaukosen sillalle
234: 122 Biaudet ym.: Kurdikansanedustajien kohtelusta       142 A. Ojala ym.: Oppisopimuskoulutuksen turvaa-
235: Turkissa                                                misesta Pirkanmaalla
236: 123 U. Anttila ym.: Tuulivoiman tuotannon edistä-       143 Vistbacka: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toi-
237: misohjelman toteuttamisesta                             minnasta
238: 124 Rajamäki ym.: Maidontuottajien aseman turvaa-        144 Laine: Euroopan unionin liittovaltioluonteesta
239: misesta
240:                                                          145 Dromberg: Nuorisojärjestöjen valtionavustusten
241: 125 Aittoniemi: Maatalouden tuotantorakenteesta         jakoperusteista
242: ED-jäsenyyden aikana
243:                                                         146 Aittoniemi: Harrasteviljelijöiden    tukemisesta
244: 126 Törnqvist ym.: Opintorahan saajien tasavertai-      mahdollisen ED-jäsenyyden aikana
245: sesta verotuskohtelusta
246:                                                         147 Aittoniemi: Tiedotusvälineiden menettelystä
247: 127 Urpilainen ym.: Varhais- ja työkyvyttömyyseläk-     eräiden vankik:arkureiden pidättämiseen liittyvässä
248: keen saamisedellytyksistä                               asiassa
249:                                                 Sisällysluettelo                                            7
250: 
251: 148 Aittoniemi: Avohoidossa olevien lääkekorvauk-        167 T. Roos ym.: Eläinten täyttämistä koskevan lupa-
252: sista                                                    menettelyn yksinkertaistamisesta
253: 
254: 149 Aittoniemi: Mainontaa koskevista säännöksistä        168 Aittoniemi: Sotakokemusten ja -muistojen kerää-
255: uudessa alkoholilaissa                                   misestä vuosilta 1939-1944
256: 
257: 150 Aittoniemi: Veropiirijaon uudistamisesta ja yh-      169 Aittoniemi: Ministeriöiden velvollisuudesta vas-
258: distämisestä valtion paikallishallinnon kehittämiseen    tata lakien tulkintaa koskeviin kyselyihin
259: 
260: 151 P. Leppänen: Arvonlisäveron väliaikaisesta pois-     170 Nyby ym.: Lyhytkestoisen työn vastaanottami-
261: tamisesta eräiltä rakennustarvikkeilta                   sen helpottamisesta
262: 152 Kohijoki: Vankien karkaamisten sekä karkaami-        171 Saastamoinen: Syöpälääkkeiden sairausvakuu-
263: sia edistävien toimintojen estämisestä                   tuskorvauksista
264: 153 P. Leppänen: Työharjoittelusta ulkomailla            172 Hiltunen: Hoitotakuujärjestelmän käynnistämi-
265:                                                          sestä Suomessa
266: 154 M. Pietikäinen: Om beviljande av sysselsättnings-
267: stöd                                                     173 Hiltunen: Lyhyissä työsuhteissa olleiden työnte-
268:                                                          kijöiden eläketurvan parantamisesta
269: 154 M. Pietikäinen: Työllistämistuen myöntämisestä
270:                                                          174 Laakso: Toimenpiteistä Lappträskin rantamet-
271: 155 Karhunen ym.: Liikuntapaikkojen rakennus-            sien suojelemiseksi
272: avustusten alueellisesta kohdistumisesta
273:                                                          175 Pulliainen: Perämeren kansallispuiston laajenta-
274: 156 Aittoniemi: Äänikynnyksen asettamisesta edus-        misesta Simon ulkosaaristossa
275: kunta vaaleissa
276:                                                          176 Mäkelä ym.: Lyhytkestoisten työsuhteiden vaiku-
277: 157 Aittoniemi: Nestemäisten polttoaineiden valmis-      tuksesta työttömyyskorvauksen maksamiseen
278: tuksesta EU-maataloushintojen aikana
279: 
280: 158 Rask ym.: Arvonlisäverosta aiheutuvien lisäkus-      177 M. Laukkanen: Tilausajoliikennettä koskevasta
281: tannusten korvaamisesta asunnonhankkijoille              lupajärjestelmästä
282: 
283: 159 Laakkonen ym.: Maamme henkistä tilaa selvittä-       178 M. Laukkanen: Miehittämättömien huoltoase-
284: neen työryhmän ehdotuksista                              mien vaikutuksesta työllisyyteen
285: 
286: 160 Laakkonen ym.: Pk-yritysten vakuusongelmien          179 Rimmi ym.: Valitusten käsittelyajoista työttö-
287: helpottamisesta                                          myysturvalautakunnassa
288: 
289: 161 Laakkonen ym.: Yksityishenkilön velkajärjeste-       180 M. Laukkanen: Sosiaaliturvajärjestelmän toi-
290: lyn ongelmista                                           minnasta
291: 
292: 162 Kautto ym.: Lentomelun vähentämisestä Helsin-        181 Tennilä: Luirojoen pelastamiseksi tarvittavista
293: ki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä                     toimenpiteistä
294: 
295: 163 Ala-Harja ym.: Eräiden syöpälääkkeiden saami-        182 Lahikainen ym.: Hallituksen säästötoimenpitei-
296: sesta lääkekorvausjärjestelmän piiriin                   den vaikutuksista lapsiperheiden asemaan
297: 
298:  164 Vanhanen: Ammatillisen aikuiskoulutuksenjär-        183 Vehkaoja ym.: Kehitysvammaisten työosuusra-
299: jestämisestä Uudellamaalla                               han verotuksesta
300: 
301: 165 Rajamäki: Sovitelluu      työttömyyspäivärahan       184 Lehtinen: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hen-
302: enimmäiskestoajasta                                      kilökunnan lisäämisestä Uudellamaalla
303: 
304: 166 Koskinen ym.: Pakollisen työharjoittelun tuke-       185 Laakkonen: Jatkokoulutuksenjärjestämisestä lä-
305: misesta kesällä 1994                                     hityöntekijäkurssin käyneille
306: 8                                               Sisällysluettelo
307: 
308: 186 Aittoniemi: Postin harjoittamasta linja-autojen       207 Seivästö ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön nuo-
309: tilausliikenteestä                                        rille tarkoitetun seksuaaliopetuksen sisällöstä
310: 
311: 187 Aittoniemi: Konservatorioiden toimintamahdol-         208 Rajamäki ym.: Arvonlisäveron vaikutuksesta au-
312: lisuuksista                                               tokouluopetukseen
313: 
314: 188 Aittoniemi: Räjähdysaineiden säilyttämisestä ja      209 Polvinen ym.: Hiukkaskiihdyttimen rakentami-
315: varastoinnista                                           sesta Suomeen
316: 
317: 189 Aittoniemi: Laskuvirheistä ED-neuvotteluissa          210 Vähänäkki: Sotilasvammalain soveltamisesta eri
318:                                                           sukupuolta oleviin edunsaajiin
319: 190 Aittoniemi: Verotuksen alentamisen edellytyksistä
320:                                                          211 M. Laukkanen: Rakennusliike Hakan konkurs-
321: 191 Aittoniemi: Pakolaiskiintiön nostamisesta            sin vaikutuksista aliurakoitsijoiden yritystoimintaan
322: 
323: 192 Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta Venä-        212 Iivari: Pakkausveron asettamisesta kierrätettävil-
324: jän ja Baltian välisten suhteiden sovitteluun            le tölkeille
325: 
326: 193 Aittoniemi: Rehusilakan käyttämisestä turkistar-     213 Vehkaoja: Vaikeavammaisten oikeudesta palve-
327: hauksessa                                                luasumiseen
328: 
329: 194 Rinne: Talousrikosten tutkinnan tehostamisesta       214 Ollila: Katsastamattomien autojen käyttämisestä
330:                                                          liikenteessä
331: 195 Mäkelä ym.: Keivitsan alueen malmin hyödyntä-
332: misestä Lapissa                                          215 Karhunen ym.: Suursataman rakentamisesta
333:                                                          Vuosaareen
334: 196 Mäkelä ym.: Osaamiskeskuksen tai kehitysyhtiön
335: perustamisesta Lappiin                                   216 Renlund m.fl.: Om ökad läroavtalsutbildning
336: 
337: 197 Mäkelä ym.: Kansantalouden elvyttämiskeinois-        216 Renlund ym.: Oppisopimuskoulutuksen lisäämi-
338: ta                                                       sestä
339: 
340: 198 Mäkelä ym.: Uusien luonnonsuojelualueiden pe-        217 Laakkonen ym.: Hallituksen suhtautumisesta
341: rustamisesta Lappiin                                     suomalaisiin palkkasotilaisiin Bosniassa
342: 
343: 199 Mäkelä ym.: Uusilta puhelinliittymiltä perittä-      218 Laakkonen ym.: EU:lle toimitetusta Itä-Suomea
344: västä linjamaksusta                                      koskevasta tiekartasta
345: 
346: 200 Koskinen ym.: Valitusasioiden käsittelyn nopeut-     219 Väistö: Käsityöläisyrittäjien verotuskohtelusta
347: tamisesta työttömyysturvalautakunnassa
348:                                                          220 Mäkelä ym.: Venäjän liberaalidemokraattisen
349: 201 Lahikainen: Heinolan vanhainkodin peruskor-          puolueen johtajalle myönnetyn viisumin myöntämis-
350: jaukseen myönnetystä valtionosuudesta                    perusteista
351: 
352: 202 Stenius-Kaukonen ym.: Jalkaterapeuttikoulu-          221 Suhonen ym.: Suomen Säästöpankki- SSP Oy:n
353: tuksen aloittamisesta Suomessa                           myymisestä muille pankeille
354: 
355: 203 Aittoniemi: Pystykarsinnan tehostamisesta met-       222 Suhonen ym.: Kuorma-autoliikennettä harjoitta-
356: sienhoidossa                                             vien pienyrittäjien verotuksesta
357: 
358: 204 Rinne: Hallituksen suhtautumisesta nuorisotyöt-      223 Metsämäki ym.: Ilmailulaitoksen Air France
359: tömyyden vähentämiseen                                   -lentoyhtiön tarjousmatkoja koskevasta päätöksestä
360: 
361: 205 T. Roos ym.: Veteraanien hammashuollon kehit-        224 Ai ttoniemi ym.: Suunnitelmista liittää Vammalan
362: tämisestä                                                ja Suodenniemen kunnat Hämeen lääniin
363: 
364: 206 T. Roos ym.: Veteraanien vähimmäiseläkeuudis-        225 Aittoniemi: Toimenpiteistä kuutamourakoinnin
365: tuksen toteuttamisesta                                   vähentämiseksi
366:                                               Sisällysluettelo                                              9
367: 
368: 226 Aittoniemi: Maatalouden kansallisen tuen mää-       244 Vistbacka: Ammattiin valmistuvien nuorten työl-
369: rää koskevista neuvotteluista                           listämisestä
370: 
371: 227 Aittoniemi: Ulkomaankauppaan kohdistuvan            245 Aittoniemi: Mahdollisuuksista siirtää ED-jäse-
372: vientiveron toteuttamisesta                             nyyden toteutumisajankohtaa
373: 
374: 228 Enestam: Om Helsingfors universitets apoteks-       246 Rinne: Työllisyysmäärärahojen jakoperusteista
375: privilegium
376:                                                         247 Moilanen ym.: Rikosten sovittelutoimintaa kos-
377: 228 Enestam: Helsingin yliopiston erioikeudesta ap-     kevan lainsäädännön aikaansaamisesta
378: teekin pitämiseen
379:                                                         248 M. Pietikäinen m.fl.: Om arbetskraftsbyråernas
380: 229 Aittoniemi: Verorästien maksamisen tehostami-       personal- och arbetssituation
381: sesta
382:                                                        248 M. Pietikäinen ym.: Työvoimatoimistojen henki-
383: 230 Aittoniemi: Suomeen Vainikkalan rajanylityspai-    löstö- ja työtilanteesta
384: kalla pyrkineen somalinaisen käännyttämisestä
385:                                                        249 Aittoniemi: Aseiden vientiä koskevista lupaeh-
386: 231 Aittoniemi: Toteuttamiskelpoisten     tuotanto-    doista
387: ideoiden käyttöön ottamisesta
388:                                                        250 Aittoniemi: Aseiden ja patruunoiden säilyttämi-
389: 232 Rajamäki ym.: Luonnonmukaisen viljelyn edelly-     sestä puolustusvoimissa
390: tysten parantamisesta
391:                                                         251 Vähänäkki: Lasten suosimisesta päätettäessä
392: 233 Rajamäki ym.: EU:lle toimitetuista Suomen lii-      Suomeen vastaanotettavista pakolaisista
393: kenneoloja koskevista kartoista
394:                                                         252 M. Laukkanen: Hoitojaksojen aikana kertyvistä
395: 234 Pulliainen: Korkeakouluopetuksen tarjoamisesta      poliklinikkamaksuista
396: työttömille radion välityksellä
397:                                                        253 M. Laukkanen: Venäläisten maantiekuljetusten
398: 235 Rinne: Suomen kansalaissodassa toimeenpantu-       valvonnan tehostamisesta
399: jen teloitusten selvittämisestä
400:                                                        254 Riihijärvi: Linja-autojen aikataulujen yhteenso-
401: 236 Aittoniemi: EU:n aluetuen saamisedellytyksistä     vittamisesta jatkoyhteyksien turvaamiseksi
402: 
403: 237 Aittoniemi: InkeriJäisten paluumuutosta Suo-       255 Mäkipää: Vero- ja kirjanpitosäännösten tulkin-
404: meen                                                   taan liittyvien epäselvyyksien vaikutuksista pienyri-
405:                                                        tysten toimintaan
406: 238 Aittoniemi: Käynnistysavustuksen maksamisesta
407: Emäjoen Lohi Oy:lle                                    256 Aittoniemi: Yhteiskunnan jäsenten suojelemises-
408:                                                        ta ympäristöään terrorisoiviita henkilöiitä
409: 239 Aittoniemi: Käynnistysavustuksen maksamisesta
410: Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle                      257 Aittoniemi: Suomalaisten rakennusalan yrittäjien
411:                                                        toiminnasta ulkomailla
412: 240 Nyby ym.: Äitiys- ja vanhempainlomalta palaa-
413: van mahdollisuudesta saada osa-aikalisää               258 Lahtinen ym.: Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien
414:                                                        työllistämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
415: 241 Saastamoinen ym.: Rintamapalvelustunnuksen
416: myöntämisestä ilmavalvontalotille                      259 Vehkaoja: Omaishoitajien eläkeoikeuden turvaa-
417:                                                        misesta
418: 242 Enestam m.fl.: Om värderingsgrunder för mark
419:                                                        260 Mäkelä ym.: Egyptille myönnettävästä lahjamuo-
420: 242 Enestam ym.: Maapohjan arvostamisperusteista       toisesta kehitysavusta
421: 
422: 243 Vistbacka: Nuorten työllistämisestä asevelvolli-   261 Mäkelä ym.: Viron ja Venäjän kanssa soimitta-
423: suuden päätyttyä                                       vasta sairaanhoitosopimuksesta
424: 
425: 2 540221P
426: 10                                             Sisällysluettelo
427: 
428: 
429: 262 Mäkelä ym.: Työllistämistukeen tarkoitettujen        267 Renlund m.fl.: Om marknadsstyming av vården
430: määrärahojen käyttämättä jättämisestä
431:                                                          267 Renlund ym.: Hoidon markkinaohjauksesta
432: 263 S-L. Anttila: Tammelan ylängön kansallispuisto-
433: jen opastuskeskuksen toteuttamisesta                     268 Pykäläinen ym.: Varusmiesten palveluun vaikut-
434:                                                          tavien seikkojen riittävästä selvittämisestä
435: 264 Polvinen: Työntekijöiden Iomautuksista Kuh-
436: monja Suomussalmen hoitoalueilla                         269 Rask ym.: Lapsilisän vaikutuksesta toimeentulo-
437:                                                          tukeen
438: 265 Seppänen: Suomenjäsenmaksupalautuksista Eu-
439: roopan unionissa                                        270 Karhunen ym.: Pääkaupunkiseudun suursatama-
440:                                                         hankkeen valtiontaloudellisista vaikutuksista
441: 266 Jurva ym.: Eräiden aseiden ja asejäljitelmien re-
442: kisteröinnistä
443:                                                  1994 vp
444: 
445: Kirjallinen kysymys 1
446: 
447: 
448: 
449: 
450:                                     Korva: Autojen joutokäyntikiellon soveltamisesta vammaisiin
451: 
452: 
453: 
454:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
455: 
456:    Kuten tunnettua, autojen joutokäynti on kiel-       tuslainsäädännössä tunnusteta autojen sisäläm-
457: letty ajoneuvoasetuksen 45 §:ään tehdyllä muu-         mittimiä vammaisille korvattaviksi hankinnoik-
458: toksella. Jo asetusta säädettäessä käytiin laajaa      si.
459: keskustelua siitä, onko totaalinen tyhjäkäynnin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
460: rajoitus järkevää, kun otetaan huomioon olosuh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
461: teet maan eri alueilla ja myös tiettyjen erityisryh-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
462: mien tarpeet.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
463:     Erityisryhmistä merkittävin ovat vammaiset.
464: Monien vammat edellyttävät omien autojen                         Miten Hallitus aikoo turvata autoa
465: käyttömahdollisuutta ja autojen lämpimänä pi-                 tarvitseville vammaisille joko erivapau-
466: tämistä ehtona omatoimisuudelle ja normaaleis-                den autonjoutokäyntiin tai oikeuden saa-
467: ta arkirutiineista selviytymiselle. Nyt kuitenkin             da vakuutuksen kautta korvauksen auton
468: säädöksillä tilanne on johdettu siihen, että vam-             sisälämmittimen hankinnasta, joka on
469: maisille ei ole annettu erivapautta autojen jouto-            käynyt välttämättömäksi joutokäynnin
470: käyntisäännöksestä eikä myöskään mm. vakuu-                   kieltämisen seurauksena?
471: 
472:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1994
473: 
474:                                              Timo E. Korva
475: 
476: 
477: 
478: 
479:  240032]
480: 2                                         1994vp- KK 1
481: 
482: 
483: 
484: 
485:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
486: 
487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lessa kysymyksessä, turvallisuuden kannalta en-
488: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siarvoisen tärkeää. Auton pitäminen lämpimänä
489: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joutokäynnin avulla ei kuitenkaan ole suositelta-
490: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Korvan          va ratkaisu tähän ongelmaan. J outokäynnistä ai-
491: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1:          heutuu varsinkin lähiympäristölle merkittäviä
492:                                                      haittoja. Moottori- ja sisätilalämmitin tai ns.
493:           Miten Hallitus aikoo turvata autoa         lämpöakku ovat tässä suhteessa huomattavasti
494:        tarvitseville vammaisille joko erivapau-      parempia ratkaisuja auton pitämiseksi taukojen
495:        den autonjoutokäyntiin tai oikeuden saa-      aikana lämpimänä.
496:        da vakuutuksen kautta korvauksen auton            Työeläke-ja tapaturmavakuutuksen kuntou-
497:        sisälämmittimen hankinnasta, joka on          tuksessa auton sisätilalämmittimiä on korvattu
498:        käynyt välttämättömäksi joutokäynnin          vammautuneen työkyvyn edistämiseen silloin,
499:        kieltämisen seurauksena?                      kun se on mahdollistanut vammautuneen työssä-
500:                                                      käynnin. Joutokäyntikiellon seurauksena on si-
501:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sätilalämmittimiä alettu korvata vaikeavammai-
502: vasti seuraavaa:                                     selle myös silloin, kun se liittyy yleiseen toiminta-
503:                                                      kyvyn, kuten liikkumismahdollisuuksien paran-
504:    Ajoneuvojen käytöstä tiellä 4 päivänä joulu-      tamiseen. Kansaneläkejärjestelmän mukaisen
505: kuuta 1992 annetussa asetuksessa (1257/92) ra-       kuntoutuksen perusteella sisätilalämmittimen
506: joitetaan moottoriajoneuvojen joutokäyntiä.          korvaaminen vammaiselle on harkinnanvaraises-
507: Joutokäynnin kielto ei kuitenkaan koske kiireei-     ti mahdollista ainoastaan työkyvyn edistämiseen
508: lisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa, polii-   liittyvänä toimenpiteenä. Tämäntyyppisten au-
509: sin virkatehtävässä käyttämää muuta ajoneuvoa        toon liittyvien lisälaitteiden korvaamiseen on
510: (muut. 839/93) eikä ajoneuvoa, jonka pääasialli-     kuitenkin Kansaneläkelaitoksella suhtauduttu
511: sen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite, ku-    pidättyvästi.
512: ten jätteenpuristin, kompressori, pumppu tai             Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo,
513: nostolava, vaatii toimiakseen moottorin käyttä-      ettei vammaisille voida myöntää yleistä eriva-
514: mistä.                                               pautta autonjoutokäyntisäädöksistä. Vakuutus-
515:    Kuten kysyjä toteaa, monelle vammaiselle          lainsäädäntö sen sijaan antaa mahdollisuuden
516: oma auto on edellytys omatoimisuudelle. Talviai-     korvata vammaiselle sisätilalämmittimen kus-
517: kaan myös auton pysyminen lämpimänä on tie-          tannukset silloin, kun sen voidaan katsoa paran-
518: tenkin mukavuuden ja, varsinkin vammaisen ol-        tavan liikkumismahdollisuuksia.
519: 
520:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
521: 
522:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
523:                                            1994vp- KK 1                                                3
524: 
525: 
526: 
527: 
528:                                         Tili Riksdagens Talman
529: 
530:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      fråga om en handikappad, för säkerheten att
531: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bilen hålls varm. Att hålla bilen varm genom
532: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tomgång är dock inte en tilirådlig lösning på
533: man Korva undertecknade spörsmål nr 1:                problemet. Tomgång medför betydande olägen-
534:                                                       heter i synnerhet för närmiljön. En motor- och
535:           På vilket sätt ämnar Regeringen trygga      kupevärmare eller en s.k. värmeackumulator är
536:        de bilbehövande handikappades möjlig-          en betydligt bättre lösning när bilen skall hållas
537:        heter att antingen få dispens från förbudet    varm under uppehållen.
538:        mot tomgång eller rätt att få ersättning           Vid rehabilitering som ersätts från arbetspen-
539:        från någon försäkring för anskaffning av       sions- och olycksfallsförsäkringen har kupevär-
540:        en för bil avsedd kupevärmare, som har         mare för bilar ersatts när det främjat den handi-
541:        blivit en nödvändighet tili följd av förbu-    kappades arbetsförmåga så att det blivit möjligt
542:        det mot tomgång?                               för honom att delta i arbetslivet. Tili följd av
543:                                                       förbudet mot tomgång har de gravt handikappa-
544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de börjat få ersättning för kupevärmare även när
545: anföra följande:                                      det gäller en förbättring av den allmänna funk-
546:                                                       tionsförmågan, exempelvis rörligheten. Vid reha-
547:    I förordningen av den 4 december 1992 om           bilitering enligt folkpensionssystemet kan en ku-
548: användning av fordon på väg (1257/92) begrän-         pevärmare ersättas efter prövning endast som en
549: sas motorfordons tomgång. Tomgångsbegräns-            åtgärd i syfte att främja arbetsförmågan. På folk-
550: ningen gäller dock inte utryckningsfordon som         pensionsanstalten har man dock varit återhåll-
551: utför brådskande uppdrag, andra fordon som            sam när det har gällt att ersätta för bilar avsedda
552: anväds i polisens tjänsteuppdrag (ändr. 839/93)       tilläggsanordningar av denna typ.
553: eller fordon vars huvudsakliga anvädning förut-           På grundval av det ovan anförda anser rege-
554: sätter en tiliäggsanordning så som en avfallspress,   ringen att handikappade inte kan beviljas allmän
555: en kompressor, en pump eller ett lyftbord, vars       dispens från stadgandena om tomgång. Enligt
556: funktion kräver att motorn är igång.                  försäkringslagstiftningen finns det emellertid en
557:    Såsom frågeställaren konstaterar är en egen bil    möjlighet för handikappade att få ersättning för
558: ett vilikor för många hadikappades självverk-         kostnaderna för en kupevärmare när den kan
559: sambet. På vintern är det givetvis av största vikt    anses förbättra rörligheten.
560: för bekvämligheten och, i synnerhet när det är
561: 
562:      Helsingforsden 25 februari 1994
563: 
564:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
565:                                                  1994 vp
566: 
567: Kirjallinen kysymys 2
568: 
569: 
570: 
571: 
572:                                     MarkkoJa ym.: Palkkakustannusten valtiontakauksesta rakennus-
573:                                        yhtiöiden vientiprojekteissa
574: 
575: 
576:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
577: 
578:    Vaikka kansantaloudessa on jo nähtävissä            taan palkkamenoihin sivukuluineen mahdollis-
579: orastavan nousun merkkejä, viimeisimmät työt-          taa sellaisen mallin luomisen, joka käytännössä
580: tömyysluvut osoittavat kuitenkin sen, ettei laman      eliminoi väärinkäytösten mahdollisuuden. Ky-
581: selkä ole vielä kaikilta osin taittunut. Se, miksi     seessä oleva järjestely edesauttaisi yritysten pon-
582: työllisyystilanne ei vielä kohentunut, johtuu siitä,   nisteluja vientimarkkinoilla ja helpottaisi osal-
583: ettei investointitoimintaa ole saatu liikkeelle.       taan rakennusalan suurta työttömyyttä.
584: Yksi suurimmista ongelmista investointien liik-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
585: keelle saamisessa on takausten ja vakuuksien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
586: puute. Aivan erityisesti tästä tilanteesta kärsii      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
587: rakennusala.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
588:    ETA:nmyötä avautuneet markkinat tarjoavat
589: mahdollisuuksia vientiin myös rakennusalalle.                    Onko Hallituksessa mietitty, voisiko
590: Keskeiseksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin                    valtio tässä tilanteessa rakennusalan työl-
591: rakennusprojektin rahoittaminen alkuvaiheessa,                lisyyttä kohentaakseen tulla apuun ra-
592: jossa yritykselle jo tulee palkkakustannuksia,                kennusyhtiöiden vientiprojekteihin ta-
593: mutta maksujen saaminen tilaajalta vie usein                  kaamalla yrityksen rahoittajapankille
594: käytännön syistä kuukaudesta kahteen.                         kussakin urakassa laskettujen palkkame-
595:    Tässä tilanteessa valtio voisi tulla apuun ta-             nojen summasta puolet, ja vastaavasti
596: kaamalla ao. yrityksen rahoittajapankille kussa-              yrittäjä panttaisi kohteeseen liittyvät saa-
597: kin urakassa laskettujen palkkamenojen sum-                   tavansa vastavakuudeksi, ja
598: masta esimerkiksi puolet. Vastaavasti yrittäjä                   onko Hallitus valmis toteuttamaan tä-
599: panttaisi kohteeseen liittyvät saatavansa vastava-            män ehdotuksen?
600: kuudeksi. Takauksen kohdentaminen ainoas-
601: 
602:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1994
603: 
604:                      Hanna Markku1a                             Väinö Saario
605:                      Oiva Savela                                Olavi Ala-Nissilä
606:                                           Markku Laukkanen
607: 
608: 
609: 
610: 
611: 240032J
612: 2                                             1994vp- KK2
613: 
614: 
615: 
616: 
617:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
618: 
619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           alarajoitus koskee myös niin sanottuja vakautta-
620: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi-           mistakauksia. Sen sijaan vientitakuulakiin ei si-
621: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen            sälly mitään toimialarajoitusta.
622: vastattavaksi kansanedustaja Hanna Markkulan                 Rakennusteollisuus ja rakennusvientiä har-
623: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 2:                        joittavat yhtiöt ovat käyttäneet Valtiontakuukes-
624:                                                          kuksen takuumuotoja vaihtelevasti tarpeittensa
625:            Onko Hallituksessa mietitty, voisiko          mukaan. Vuonna 1993 suomalaisten yhtiöiden
626:         valtio tässä tilanteessa rakennusalan työl-      puolesta annetuista takauksista ja takuista luku-
627:         lisyyttä kohentaakseen tulla apuun ra-           määräisesti noin 5 % kohdistui rakennustoimi-
628:         kennusyhtiöiden vientiprojekteihin ta-           alalle. Rahamääräisesti myönnetystä takausvas-
629:         kaamalla yrityksen rahoittajapankille            tuusta rakennustoimiala käytti noin 16%. Tämä
630:         kussakin urakassa laskettujen palkkame-          johtuu erityisesti suurista, Venäjän sotilaskylä-
631:         nojen summasta puolet, ja vastaavasti            hankkeiden takuista, joihin suuri osa elementeis-
632:         yrittäjä panttaisi kohteeseen liittyvät saa-     tä ja rakennustarvikkeista toimitettiin suomalai-
633:         tavansa vastavakuudeksi, ja                      silta alihankkijoilta. Vuoden 1994 osalta Valtion-
634:            onko Hallitus valmis toteuttamaan tä-         takuukeskus odottaa takuiden kysynnän vilkas-
635:         män ehdotuksen?                                  tuvan myös läntiseen Eurooppaan, jossa raken-
636:                                                          nusviejätja Suomen Ulkomaankauppaliitto ovat
637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             aktiivisesti harjoittaneet vienninedistämistyötä.
638: vasti seuraavaa:                                             Valtiontakuukeskus on uudistanut vientita-
639:                                                          kuujärjestelmäänsä viimeksi marraskuussa 1993.
640:    Rakennusala elää parhaillaan vaikeata kriisiä.        Aikaisemmin käytössä olleet F-takuut on korvat-
641: Rakennustuotantomme on pudonnut alle puo-                tu uudella ostajaluottotakuujärjestelmällä. Uu-
642: leen viime vuosikymmenen lopun tasosta. Alan             den vientitakuisiin liittyvän maatakuukate-ja ta-
643: työttömyys on myös merkittävä. Rakennusalan              kuumaksupolitiikan tavoitteena on Valtionta-
644: kansallisessa strategia-raportissa on arvioitu,          kuukeskuksen takuu- ja maapolitiikan ennakoi-
645: että 150 000 suomalaista on menettänyt työpaik-          tavuuden parantaminen, taattaviin hankkeisiin
646: kansa rakentamisen vähentymisen takia. Kysei-            liittyvien riskienjako viejien, pankkien ja muiden
647: sessä raportissa korostetaankin, että rakennusala        rahoittajien kanssa sekä Valtiontakuukeskuksen
648: voi selviytyä vain lisääntyvän viennin avulla ja         maakohtaisen, laadullisen ja määrällisen riski-
649: että vain vientiin panostava ala voi menestyä            keskittymän heijastuminen kulloinkin perittä-
650: kotimaassakin.                                           vässä poliittisen riskin takuumaksussa. Uudis-
651:    Rakennusala kärsii edelleen merkittävästä lii-        tuksen seurauksena kaikissa vientitakuumuo-
652: kakapasiteetista. Useilla rakennusalan suuryri-          doissa (luottoriski, ostajaluotto-ja remburssita-
653: tyksillä on liian raskas pääomarakenne ja tuotan-        kuu) on poliittisen riskin peruskate sama tietyssä
654: tovolyymiin nähden liian suuret kiinteät kulut.          maaluokassa. Valtiontakuukeskuksen vientita-
655: Vakuuksien puute on usein esteenä myös vienti-           kuujärjestelmän uudistuksessa on pyritty seuraa-
656: toiminnan kehittämiselle.                                maan Länsi-Euroopan maiden takuulaitosten
657:    Valtiontakuukeskuksella on käytettävissään            piirissä tapahtuvaa kehitystä.
658: eduskunnan antamien päätösvaltuuksien puit-                  Marraskuussa 1993 toteutetun vientitakuujär-
659: teissa laaja valikoima erilaisia vienti takuita, teol-   jestelmän uudistamisen yhteydessä myös vasta-
660: lisuustakauksiaja erityistakuita. Yritysten kehit-       vakuuspolitiikkaa selkeytettiin. Poliittisia riskejä
661: tämiseksi, laajentamiseksi, perustamiseksi ja toi-       taattaessa sopimukseen vaaditaan tarvittaessa
662: mintaedellytysten parantamiseksi tarkoitettuja           joko valtion antamat suvereenit maksutakuut,
663: teollisuustakauksia ei voida kuitenkaan myöntää          julkiset takaukset tai julkisen tai yksityisen pan-
664: varsinaisille rakennusurakoitsijayrityksille lakiin      kin antamat takuut. Lisävaatimuksina voivat tul-
665: sisältyvän toimialarajauksen vuoksi. Sama toimi-         la kysymykseen erillisprojekteissa sulkutilijärjes-
666:                                          1994vp- KK2                                                  3
667: 
668: telyt, kansainvälisen rahalaitoksen osallistumi-      tuu pitkälle tapauskohtaiseen harkintaan, kui-
669: nen riskiä jakavana osapuolena hankkeen rahoi-        tenkin ottaen huomioon poliittisen riskin osalta
670: tukseen ja projektin valuutanansaintakyky. Po-        edellä mainitut periaatteet.
671: liittisten takuiden myöntämisen edellytyksenä            Edellä olevan perusteella hallitus toteaa ole-
672: vaikeisiin maihin on pääsääntöisesti remburssi-       vansa tietoinen rakennusalan vaikeasta tilantees-
673: tai pankkitakuu/suvereeni vakuus. Kaupallisia         ta. Valtiontakuukeskus on voimassa olevan lain-
674: riskejä taattaessa vastavakuuksista päätetään ta-     säädännön ja johtokunnan hyväksymien periaat-
675: pauskohtaisesti. Lähtökohtana on, että takuu-         teiden mukaisesti valmis myöntämään edelleen
676: toiminta perustuu kansainväliseen käytäntöön ja       rakennusalalle valtiontakuita. Takuupäätösten
677: että kaikki hakijayritykset asetetaan yhdenver-       teko perustuu tapauskohtaiseen harkintaan.
678: taiseen asemaan. Vastavakuuspolitiikka perus-
679: 
680:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
681: 
682:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
683: 4                                             1994vp- KK2
684: 
685: 
686: 
687: 
688:                                           Tili Riksdagens Talman
689: 
690:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         av den branschbegränsning som ingår i lagen.
691: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           Samma branschbegränsning gäller så kallade
692: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         konsolideringsgarantier. Däremot finns ingen
693: man Hanna Markkula m.fl. undertecknade                   branschbegränsning i lagen om exportgarantier.
694: spörsmål nr 2:                                              Byggnadsindustrin och bolag som bedriver
695:                                                          byggnadsexport har använt sig av Statsgaranti-
696:            Har Regeringen reflekterat över om            centralens garantiformer i varierande utsträck-
697:         staten i detta läge för att hjälpa upp syssel-   ning beroende på sina behov. Räknat enligt antal
698:         sättningen inom byggnadsbranschen                riktade sig 1993 ca 5% av de garantier som ställts
699:         kunde bistå byggnadsbolagen i deras ex-          för fmska bolag tili byggnadsbranschen. Pen-
700:         portprojekt genom att ge den bank som            ningmässigt tillföll ca 16% av det beviljade ga-
701:         beviljat företaget finansiering en garanti       rantiansvaret denna bransch. Detta beror sär-
702:         för hälften av de beräknade löneutgifter-        skilt på stora garantier för militärbyprojekt i
703:         na för varje entreprenad, medan företaga-        Ryssland, för vilka en stor del av elementen och
704:         ren ställer de fordringar som hänför sig tili    byggmaterialen levererades av finska underleve-
705:         projektet som motsäkerhet, och                   rantörer. År 1994 väntar sig Statsgaranticentra-
706:            är Regeringen beredd att realisera det-       len att efterfrågan på garantier skall bli livligare
707:         ta förslag?                                      också för Västeuropas vidkommande, eftersom
708:                                                          byggnadsexportörema och Finlands Utrikeshan-
709:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            delsförbund har aktivt främjat exporten där.
710: anföra följande:                                             Statsgaranticentralen har reviderat sitt ex-
711:                                                          portgarantisystem senast i november 1993. De
712:     Byggnadsbranschen befinner sig som bäst i en         tidigare använda F-garantiema har ersatts med
713: svår kris. Vår byggnadsproduktion har krympt             ett nytt system med köparkreditgarantier. Målet
714: till mindre än hälften av vad den var vid slutet av      för den nya politiken i fråga om landsgaranti-
715: förra årtiondet. Arbetslösheten i branschen är           täckning och garantiavgifter är att göra Statsga-
716: också ansenlig. I den nationella strategirapporten       ranticentralens garanti- och landspolitik lättare
717: för byggnadsbranschen beräknas att 150 000 fin-          att fOrutse, att fördela de garanterade projektens
718: ländare har förlorat sitt arbete på grund av att         risker mellan exportörema, hankeroa och andra
719: byggandet har minskat. I rapporten understryks           finansiärer samt att låta den landsspecifika, kva-
720: mycket riktigt att byggnadsbranschen endast kan          litativa och kvantitativa koncentrationen av den
721: klara sig med hjälp av ökad export och att bara en       risk Statsgaranticentralen tar avspeglas i den ga-
722: bransch som satsar på export kan ha framgång             rantiavgift som uppbärs för respektive politiska
723: också inom landet.                                       risk. Till följd av revideringen är grundtäckning-
724:     Byggnadsbranschen lider fortfarande av en            en för en politisk risk densamma för alla ex-
725: betydande överkapacitet. Flera storföretag har           portgarantiformer (kreditrisk, köparkredit- och
726: för tung kapitalstruktur och för stora fasta kost-       rembursgaranti) i en viss landskategori. Vid revi-
727: nader jämfört med produktionsvolymen. Bristen            deringen av Statsgaranticentralens exportga-
728: på säkerheter utgör ofta ett hinder också för            rantisystem har meningen varit att följa den ut-
729: utvecklandet av exporten.                                veckling som sker bland garantianstaltema i väst-
730:     Statsgaranticentralen har inom ramen för de          europeiska länder.
731: beslutsfullmakter som riksdagen har givit den till          När exportgarantisystemet reviderades i no-
732: sitt förfogande ett stort urval av export-, industri-    vember 1993 gjordes också motsäkerhetspoliti-
733: och specialgarantier. De industrigarantier som är        ken klarare. För avtal om garantier för politiska
734: avsedda för utvecklande, utvidgande och etable-          risker krävs vid behov .antingen suveräna betal-
735: ring av företag samt för förbättrande av deras           ningsgarantier av staten, offentliga garantier eller
736: verksamhetsbetingelser kan dock inte beviljas för        garantier av en offentlig eller privat bank. Som
737: egentliga byggnadsentreprenadföretag på grund            ytterligare krav vid enskilda projekt kan·komma
738:                                             1994vp- KK2                                                    5
739: 
740: i fråga att arrangemang med slutna konton till-          ger i stor utsträckning på prövning av varje en-
741: lämpas, att ett internationellt penninginstitut del-     skilt fall, om än ovan nämnda principer beaktas i
742: tar i finansieringen av projektet och delar risken       fråga om politiska risker.
743: eller att projektet kan ses som valutainbringande.          Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar
744: Villkor för att garantier skall beviljas för export      regeringen att den är medveten om det svåra läget
745: till problematiska Iänder är i regel remburs- eller      i byggnadsbranschen. Statsgaranticentralen är
746: bankgarantilsuverän säkerhet. När kommersiella           beredd att enligt gällande lagstiftning och de prin-
747: risker garanteras fattas beslutet om motsäkerhe-         ciper som direktionen har godkänt bevilja bygg-
748: terna från fall till fall. Utgångspunkten är att         nadsbranschen statsgarantier också i fortsätt-
749: garantiverksamheten baserar sig på internatio-           ningen. Besluten om garantier grundar sig på
750: nell praxis och att alla sökande företag ges en          prövning av de enskilda fallen.
751: likvärdig ställning. Motsäkerhetspolitiken byg-
752: 
753:      Helsingfors den 1 mars 1994
754: 
755:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
756: 1
757: 
758: 1
759:                                                  1994vp
760: 
761: Skriftligt spörsmål 3
762: 
763: 
764: 
765: 
766:                                     Jansson: Om kursförluster vid skattebetalning
767: 
768: 
769: 
770:                                          Tili Riksdagens Talman
771: 
772:    Markens värde flyter i förhållande tili andra       land med pensionsinkomster från annat nordiskt
773: valutor vilket leder tili både kursvinster och kurs-   land, speciellt Sverige, eftersom slutskattens stor-
774: förluster. I samband med att dubbelbeskattnings-       lek i strid med 61 § regeringsformen blir beroende
775: avtal tillämpas när inkomster från annat land          av slumpen, dvs. en flytande valuta.
776: skall beaktas för att bestämma skattebetalnings-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
777: förmågan, kan uppseendeväckande kursförluster          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
778: uppkomma.                                              skriver till vederbörande medlem av statsrådet
779:    Den växelkurs, som tillämpas när den utländ-        ställa följande spörsmål:
780: ska inkomstens storlek i mark skall bestämmas,
781: kan vara betydligt mindre fördelaktig än den kurs                Anser Regeringen det vara rättvist att
782: som gäller när den utländska valutan växlas tili              skattskyldiga i Finland vars inkomster
783: mark för att vederbörande skall kunna betala                  från annat land höjer skattens storlek kan
784: påförd och av den utländska inkomsten förhöjd                 råka ut för betydande kursförluster när
785: skatt tili Finland.                                           skatten skall betalas och växelkursen då
786:    Denna följd av flytande växelkurs upplevs som              är lägre än vid tidpunkten för fastställel-
787: särskilt betungande för personer bosatta i Fin-               sen av den utländska inkomsten?
788: 
789:       Helsingforsden 9 februari 1994
790: 
791:                                              Gunnar Jansson
792: 
793: 
794: 
795: 
796:  240032J
797: 2                                         1994vp- KK3
798: 
799: Kirjallinen kysymys 3                                                                      Suomennos
800: 
801: 
802: 
803: 
804:                                   Jansson: Veronmaksuun liittyvistä kurssitappioista
805: 
806: 
807: 
808:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
809: 
810:    Markan arvo kelluu suhteessa muihin valuut-       Ruotsista, koska lopullisen veron suuruus halli-
811: toihin, mistä aiheutuu sekä kurssivoittoja että      tusmuodon 61 §:n vastaisestijää riippumaan sat-
812: kurssitappioita. Kun kaksoisverotussopimusta         tumasta eli keHuvasta valuutasta.
813: sovelletaan toisesta maasta saatavia tuloja veron-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
814: maksukyvyn määrittämiseksi huomioon otet-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
815: taessa, saattaa syntyä huomattavia kurssitap-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
816: pioita.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
817:    Vaihtokurssi, jota sovelletaan ulkomaisen tu-
818: lon suuruutta markkoina määrättäessä, voi olla                 Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,
819: huomattavasti epäedullisempi kuin voimassa ole-             että Suomessa verovelvolliset, joiden tu-
820: va kurssi silloin, kun ulkomaista valuuttaa vaih-           lot toisesta maasta korottavat veron suu-
821: detaan markoiksi,jotta asianomainen voisi mak-              ruutta, voivat joutua kärsimään huomat-
822: saa maksuun pannun ja ulkomaisen tulon korot-               tavia kurssitappioita veroa maksettaessa
823: taman veron Suomeen.                                        ja vaihtokurssin ollessa tuolloin alhaisem-
824:    Tämän kelluvan vaihtokurssin kokevat erit-               pi kuin ulkomaisen tulon vahvistamis-
825: täin raskaana Suomessa asuvat henkilöt, joilla on           ajankohtana?
826: eläketuloja toisesta pohjoismaasta, erityisesti
827: 
828:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1994
829: 
830:                                            Gunnar Jansson
831:                                             1994vp- KK3                                                3
832: 
833: 
834: 
835: 
836:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
837: 
838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sa, että tulo on alun perin saatu vieraassa valuu-
839: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tassa. Verotuskäytännössä on useimmiten sovel-
840: olette 9 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-         lettu verovuoden keskikurssia, mutta kyseeseen
841: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       on voinut tulla myös verovelvollisen osoittama
842: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Gunnar Jans-        kurssi, jota on tosiasiassa käytetty valuuttaa ve-
843: sonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             rovuoden aikana vaihdettaessa.
844: n:o 3:                                                    Niin sanotun kassaperusteen mukaisesti tulo
845:                                                        on veronalaista sinä verovuonna, jona se on ollut
846:           Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,          verovelvollisen nostettavissa. Verovelvollisella
847:        että Suomessa verovelvolliset, joiden tu-       on tuolloin myös mahdollisuus hänen niin halu-
848:        lot toisesta maasta korottavat veron suu-       tessaan vaihtaa ulkomainen tulo markoiksi. Tä-
849:        ruutta, voivatjoutua kärsimään huomat-          män vuoksi ei ole veronmaksukyvyn kannalta
850:        tavia kurssitappioita veroa maksettaessa        ristiriidassa, että tulo lasketaan asianomaisena
851:        ja vaihtokurssin ollessa tuolloin alhaisem-     vuonna vallinneen vaihtokurssin perusteella. Ei
852:        pi kuin ulkomaisen tulon vahvistamis-           myöskään voida ajatella, että vaihtokurssi perus-
853:        ajankohtana?                                    tuisi esimerkiksi veron maksuunpanon ajankoh-
854:                                                        taan, joka on verotoimistossa veron määrää las-
855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kettaessa vielä tulevaisuudessa. Asian merkitystä
856: vasti seuraavaa:                                       vähentää osaltaan se, ettei ulkomaisesta tulosta
857:                                                        puheena olevissa tilanteissa makseta veroa, vaan
858:    Kysymys liittyy tilanteisiin, joissa ulkomailta     kysymys on muista tuloista maksettavan veron
859: saatuun tuloon sovelletaan niin sanottua prog-         suuruudesta.
860: ressioehtoista vapautusmenetelmää. Sen mukaan             Voimassa oleva käytäntö voidaan katsoa sisäl-
861: ulkomailta saadusta tulosta ei suoriteta veroa         löllisesti pääosin perustelluksi. Täysin tyydyttä-
862: Suomessa, mutta tulo otetaan huomioon vahvis-          vänä ei silti voida pitää sitä, että sovellettava
863: tettaessa verovelvollisen muista tuloista suoritet-    valuuttakurssi on verotuskäytännön varassa,
864: tavan veron määrää. Tätä menetelmää, joka on           eikä asiasta ole lain tasoisia säännöksiä. Valtio-
865: verovelvollisille edullisempi kuin sen veropoliitti-   varainministeriö on 28 päivänä tammikuuta 1994
866: sena vaihtoehtona oleva hyvitysmenetelmä, so-          asettanut kansainvälisvero-oikeudellisen lain-
867: velletaan muun muassa Pohjoismaista saadun             säädännön uudistamista käsittelevän työryh-
868: eläketulon verotuksessa.                               män, jonka toimeksiannossa on erikseen mainit-
869:    Progressioehtoista vapautusmenetelmää so-           tu kaksinkertaisen verotuksen poistamista kos-
870: vellettaessa on laskettava ulkomaisen tulon mää-       kevan sääntelyn kehittäminen. Tässä yhteydessä
871: rä markkoina. Lainsäädäntöön ei sisälly sään-          tulee arvioitavaksi myös valuuttakursseja koske-
872: nöksiä siitä, minkä ajankohdan vaihtokurssia           vien nimenomaisten säännösten tarpeellisuus.
873: tällöin on käytettävä siinä tavallisessa tapaukses-
874:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
875: 
876:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
877: 4                                           1994vp- KK3
878: 
879: 
880: 
881: 
882:                                          Tili Riksdagens Talman
883: 
884:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       medelkurs, men också en växelkurs som uppgetts
885: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        av den skattskyldige har kunnat komma ifråga
886: 9 februari 1994 tili vederbörande medlem av            när kursen i verkligheten använts vid valutaväx-
887: statsrådet översänt följande av riksdagsman            ling under året.
888: Gunnar Jansson undertecknade spörsmål nr 3:                Enligt den s.k. kassaprincipen är inkomst skat-
889:                                                        tepliktig inkomst för det skatteår den skattskyldi-
890:           Anser Regeringen det vara rättvist att       ge har kunnat lyfta den. Då kan den skattskyldige
891:        skattskyldiga i Finland vars inkomster          också, om han så önskar, växla den utländska
892:        från annat land höjer skattens storlek kan      inkomsten i mark. Därför är det inte med tanke
893:        råka ut för betydande kursförluster när         på skattebetalningsförmågan ologiskt att inkom-
894:        skatten skall betalas och växelkursen då        sten beräknas på basis av den växelkurs som
895:        är lägre än vid tidpunkten fOr fastställel-     gällde under året i fråga. Det är inte heller tänk-
896:        sen av den utländska inkomsten?                 bart att växelkursen skulle basera sig på exempel-
897:                                                        vis skatteuppbördsdagen, som ligger någonstans
898:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i framtiden när skattebeloppet räknas ut på skat-
899: anföra följande:                                       tebyrån. Tidpunktens betydelse minskar för sin
900:                                                        del av att det i dylika situationer inte är fråga om
901:     Spörsmålet ansluter sig tili situationer där den   att betala skatt på den utländska inkomsten, utan
902: s.k. excemptionsmetoden med progressionsför-           om storleken på den skatt som skall betalas på
903: behåll tillämpas på inkomst som erhållits från         övriga inkomster.
904: utlandet. Enligt denna beskattas inkomst från              lnnehållsmässigt kan gällande praxis i stort
905: utlandet inte i Finland, men inkomsten beaktas         sett anses vara motiverad. Det kan dock inte
906: när skatten på den skattskyldiges övriga inkom-        anses helt tillfredsställande att den valutakurs
907: ster skall fastställas. Denna metod, som är fördel-    som tillämpas är beroende av skattepraxis och att
908: aktigare för den skattskyldige än den avräknings-      det inte finns några stadganden om saken på
909: metod som skattepolitiskt sett är dess altemativ,      lagnivå. Finansministeriet tillsatte den 28 januari
910: tillämpas bl.a. vid beskattningen av pensionsin-       1994 en arbetsgrupp med uppgift att behandla en
911: komst från ett nordiskt land.                          revidering av lagstiftningen i fråga om intematio-
912:     När excemptionsmetoden med progressions-           nell skatterätt. 1 arbetsgruppens uppdrag nämns
913: förbehåll tillämpas måste inkomsten från utlan-        särskilt utvecklandet av den reglering som gäller
914: det räknas ut i mark. 1 lagstiftningen finns inga      undvikande av dubbelbeskattning. 1 detta sam-
915: stadganden om vilken växelkurs som skall använ-        manhang kommer man också att ta ställning tili
916: das när inkomsten ursprungligen, som vanligt är,       huruvida det är nödvändigt med uttryckliga stad-
917: har erhållits i utländsk valuta. Enligt beskatt-       ganden om valutakurser.
918: ningspraxis har man oftast tillämpat skatteårets
919: 
920:      Helsingforsden 3 mars 1994
921: 
922:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
923:                                                 1994vp
924: 
925: Skriftligt spörsmål 4
926: 
927: 
928: 
929: 
930:                                    Jansson: Om skyldighet att betala folkpensionsförsäkringspremie
931: 
932: 
933: 
934:                                         Tili Riksdagens Talman
935: 
936:     I Finland bor ett stort antal personer, som       land lyfter vederbörande inte någonting. Beskatt-
937: arbetat i Sverige eller annorstädes i Norden. Efter   ningen verkställs enligt dubbelbeskattningsavtal
938: pensioneringen är det tämligen vanligt att flytta     och nationelllag med påföljd att personen åläggs
939: tilihaka tili den ursprungliga hemtrakten vilket är   betala folkpensionsförsäkringspremie tili Fin-
940: glädjande. Detta är ju själva grundtanken med         land trots att han är pensionär och aldrig haft
941: praktisk nordism; flyttning mellan länderna skall     någonting att göra med folkpensionsanstalten i
942: så lite som möjligt påverka vederbörandes ekono-      Finland.
943: miska och sociala vilikor.                               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
944:     Den tilltagande rörligheten skapar också pro-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
945: blem, som helst borde förebyggas. Ett klassiskt       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
946: och ständigt återkommande problem rör beskatt-        ställa följande spörsmål:
947: ningen, som ofta varit föremål för bl.a. skriftliga
948: spörsmål i riksdagen. Detta spörsmål gäller en                  Är Regeringen medveten om det pro-
949: speciell del av beskattningen, nämligen folkpen-             blem som redovisas ovan, och
950: sionsförsäkringspremie tili Finland.                            vad ämnar Regeringen göra för att un-
951:     Problemet kan beskrivas på följande sätt: En i           danröja problemet med skyldighet att be-
952: Finland bosatt svensk medborgare lyfter arbets-              tala folkpensionsförsäkringspremien?
953: pension och folkpension från Sverige. Från Fin-
954: 
955:      Helsingfors den 9 februari 1994
956: 
957:                                             Gunnar Jansson
958: 
959: 
960: 
961: 
962: 2400321
963: 2                                         1994vp- KK4
964: 
965: Kirjallinen kysymys 4                                                                      Suomennos
966: 
967: 
968: 
969: 
970:                                   Jansson: Kansaneläkevakuutusmaksun maksamisvelvollisuudesta
971: 
972: 
973:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
974: 
975:    Suomessa asuu suuri määrä henkilöitä, jotka       ja kansaneläkettä Ruotsista. Suomesta kyseinen
976: ovat olleet työssä Ruotsissa tai muualla Pohjolas-   henkilö ei saa mitään. Verotus toimitetaan kak-
977: sa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen on jokseenkin     soisverotussopimuksen ja kansallisen lainsää-
978: tavallista muuttaa takaisin alkuperäiselle koti-     dännön mukaan sillä seurauksella, että henkilö
979: seudulle, mikä onkin ilahduttavaa. Tämähän on        veivoitetaan maksamaan kansaneläkevakuutus-
980: itse perusajatus käytännöllisessä pohjoismaisuu-     maksua Suomeen siitä huolimatta, että hän on
981: dessa; maasta toiseen muuttamisen tulee vaikut-      eläkeläinen ja että hänellä ei ole koskaan ollut
982: taa mahdollisimman vähän asianomaisen talou-         mitään tekemistä Suomen kansaneläkelaitoksen
983: dellisiin ja sosiaalisiin oloihin.                   kanssa.
984:    Lisääntyvä liikkuvuus aiheuttaa myös ongel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
985: mia,jotka mieluiten olisi ehkäistävä. Klassinen ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
986: toistuvasti esiintyvä ongelma liittyy verotukseen,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
987: joka usein on ollut mm. eduskunnassa kirjallisten    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
988: kysymysten kohteena. Tämä kysymys koskee
989: yhtä erityistä osaa verotuksesta, nimittäin Suo-               Onko Hallitus tietoinen edellä kuva-
990: meen maksettavaa kansaneläkevakuutusmak-                    tusta ongelmasta, ja
991: sua.                                                           mitä Hallitus aikoo tehdä poistaakseen
992:    Ongelmaa voidaan kuvata seuraavasti: Suo-                kansaneläkevakuutusmaksun maksamis-
993: messa asuva Ruotsin kansalainen saa työeläkettä             velvollisuuteen liittyvän ongelman?
994: 
995:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1994
996: 
997:                                            Gunnar Jansson
998:                                           1994vp- KK4                                                   3
999: 
1000: 
1001: 
1002: 
1003:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1004: 
1005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rien perusteella. Kun henkilöä ei esimerkkitapa-
1006: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        uksessa veroteta Suomessa, kansaneläkevakuu-
1007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tusmaksun perusteeksi otetaan se eläketulo,josta
1008: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar          häntä verotettaisiin Suomessa, ellei kaksinkertai-
1009: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sen verotuksen estävää verosopimusta olisi.
1010: n:o4:                                                    Kysymyksessä arvostellaan sitä, että Ruotsis-
1011:                                                      ta muuttava henkilö veivoitetaan maksamaan
1012:           Onko Hallitus tietoinen edellä kuva-       kansaneläkevakuutusmaksua Suomeen siitä
1013:        tusta ongelmasta, ja                          huolimatta, että hän on eläkeläinen eikä saa elä-
1014:           mitä Hallitus aikoo tehdä poistaakseen     kettä Suomesta. Kansaneläkevakuutusmaksua
1015:        kansaneläkevakuutusmaksun maksamis-           peritään kuitenkin tällä hetkellä Suomessa kaikil-
1016:        velvollisuuteen liittyvän ongelman?           ta vakuutetuilta, myös eläkeläisiltä, kansallisuu-
1017:                                                      desta riippumatta. Yhdenvertaisen kohtelun pe-
1018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         riaatteen mukaisesti Suomesta tuloja saava eläk-
1019: vasti seuraavaa:                                     keensaaja ei saa joutua huonompaan asemaan
1020:                                                      kuin ulkomailta eläketuloa saava.
1021:    Kysymyksessä olevassa esimerkkitapauksessa            Kansaneläkevakuutusmaksun perimistä elä-
1022: Suomessa asuva Ruotsin kansalainen saa työelä-       keläisiltä on perusteltu sillä, että osa vakuutetuis-
1023: kettä ja kansaneläkettä Ruotsista. Suomesta hä-      ta jatkaa työelämässä 63 vuotta täytettyään.
1024: nelle ei makseta eläkettä, mutta hän maksaa kan-     Eläkkeensaajat saavat lisäksi Suomessa verotuk-
1025: saneläkevakuutusmaksua Suomeen.                      sessa hyväkseen eläketulovähennyksen. Eläke-
1026:    Esimerkkitapauksessa henkilö on työskennel-       läisten vapauttamista veronluonteisesta kansan-
1027: lyt Ruotsissa ja sen perusteella hänelle maksetaan   eläkevakuutusmaksusta ei ole myöskään valtion-
1028: työeläkettä ja kansaneläkettä Ruotsista. Muutta-     taloudellisista syistä voitu pitää perusteltuna.
1029: minen Suomeen ei katkaise eläkkeiden maksa-              Kysymys sosiaaliturvamaksujen luonteesta
1030: mista.                                               joko veroina tai vakuutusmaksuina on noussut
1031:    Pohjoismaiden välillä on tehty sopimus, jolla     esille Suomen ETA-sopimuksen solmimisen yh-
1032: estetään Pohjoismaissa asuvien henkilöiden kak-      teydessä. Eduskunta on vastauksessaan (HE 227/
1033: sinkertainen verottaminen. Verosopimus koskee        1992 vp) edellyttänyt hallitusta selvittämään "so-
1034: Suomessa perittävistä veroista valtion tuloveroa,    siaaliturvan tasoon, saamisehtoihin ja sen rahoi-
1035: kunnallisveroa, kirkollisveroaja lähdeveroa. Esi-    tukseen osallistumisen sekä sosiaaliturvaetuuk-
1036: merkkitapauksessa henkilöä verotetaan sopi-          sista maksettavien verojen ja maksujen kannalta
1037: muksen perusteella eläketulosta Ruotsissa. Vero-     yhdenvertainenja oikeudenmukainen kohtelu eri
1038: sopimus ei sen sijaan koske vakuutetun kansan-       tilanteissa". Esimerkiksi ulkomaille maksettavis-
1039: eläke- ja sairausvakuutusmaksuja.                    ta eläkkeistä ei pidätetä Suomessa sosiaaliturva-
1040:     Suomeen muuttaneen eläkeläisen kansanelä-        maksuja. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysminis-
1041: kevakuutusmaksun maksuvelvollisuus määräy-           teriö tulee selvittämään laajemminkin sosiaali-
1042: tyy Suomen lainsäädännön mukaan. Kansanelä-          turvamaksuihin liittyvät ongelmat. Tässä yhtey-
1043: kelain 4 §:n mukaan vakuutusmaksu määrätään          dessä joudutaan palaamaan myös esimerkkita-
1044: edelliseltä verovuodelta vahvistettujen veroäy-      pauksessa esitettyyn ongelmaan.
1045: 
1046:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
1047: 
1048:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
1049: 4                                         1994vp- KK4
1050: 
1051: 
1052: 
1053: 
1054:                                        Tili Riksdagens Talman
1055: 
1056:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sionspremien den pensionsinkomst enligt vilken
1057: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       han skulle beskattas i Finland, om det skatteavtal
1058: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     som förhindrar dubbel beskattning inte fanns.
1059: man Gunnar Jansson undertecknade spörsmål                I spörsmålet framförs kritik mot att en person
1060: nr4:                                                 som flyttar från Sverige är skyldig att betala folk-
1061:                                                      pensionspremie i Finland trots att han är pensio-
1062:           Är Regeringen medveten om det pro-         när och inte får någon pension i Finland. För
1063:        blem som redovisas ovan, och                  närvarande uppbärs i Finland dock folkpen-
1064:           vad ämnar Regeringen göra för att un-      sionspremie av alla försäkrade, även av pensionä-
1065:        danröja problemet med skyldighet att be-      rer och oberoende av nationalitet. Enligt princi-
1066:        tala folkpensionsförsäkringspremien?          pen för lika behandling får en pensionstagare som
1067:                                                      får sin inkomst i Finland inte hamna i en sämre
1068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ställning än den som får pensionsinkomster från
1069: anföra följande:                                     utlandet.
1070:                                                          Det att folkpensionspremien också uppbärs
1071:    I det exempel som nämns i spörsmålet får en       hos pensionärer har motiverats med att en del av
1072: svensk medborgare som bor i Finland arbetspen-       de försäkrade fortsätter att arbeta sedan de fyllt
1073: sion och folkpension från Sverige. Han får inte      63 år. I beskattningen i Finland räknas pensions-
1074: någon pension i Finland, men betalar här folk-       tagarna dessutom till godo ett pensionsinkomst-
1075: pensionspremie.                                      avdrag. Av statsekonomiska skäl har det inte
1076:    I exempelfallet har pensionstagaren arbetat i     heller ansetts vara motiverat att befria pensionä-
1077: Sverige och får därför sin arbetspension och folk-   rerna från folkpensionspremier av skattenatur.
1078: pension från Sverige. Utbetalningen av dessa             I samband med att Finland anslöt sig till EES-
1079: pensioner upphör inte för att pensionstagaren        avtalet aktualiserades frågan om huruvida social-
1080: flyttar till Finland.                                skyddsavgifterna till sin natur skall anses vara
1081:    De nordiska länderna har ingått ett avtal för     skatter eller försäkringsavgifter. Riksdagen har i
1082: att förhindra dubbel beskattning av personer bo-     sitt svar (RP 227/1992 rd) förutsatt att regeringen
1083: satta i Norden. Av de skatter som uppbärs i          utreder "hur lika och rättvis behandling i olika
1084: Finland gäller avtalet statens inkomstskatt, kom-    situationer skall kunna garanteras med hänsyn
1085: munalskatten, kyrkoskatten och källskatten. I        till den sociala trygghetens nivå, förmånsvillko-
1086: exempelfallet beskattas personen enligt avtalet i    ren och medverkan i finansieringen samt de skat-
1087: Sverige för sin pensionsinkomst. Skatteavtalet       ter och avgifter som har betalts för sociala förmå-
1088: gäller dock inte den försäkrades folkpensions-       ner". Förpensioner som betalas till pensionstaga-
1089: och sjukförsäkringspremier.                          re i utlandet uppbärs det t.ex. inte några social-
1090:    Skyldigheten för en pensionär som flyttat till    skyddsavgifter i Finland. Med anledning av detta
1091: Finland att betala folkpensionspremie bestäms        kommer social- och hälsovårdsministeriet i större
1092: enligt den finska lagstiftningen. Enligt 4 § folk-   utsträckning att undersöka problemen i anslut-
1093: pensionslagen fastställs försäkringspremien på       ning till socialskyddsavgifterna, och då kommer
1094: grundval av de skatteören som påförts för det        man också att ta upp det problem som nämns i
1095: föregående skatteåret. Då personen i exemplet        exempeifallet.
1096: inte beskattas i Finland är grunden för folkpen-
1097: 
1098:      Helsingfors den 1 mars 1994
1099: 
1100:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
1101:                                                 1994 vp
1102: 
1103: Kirjallinen kysymys 5
1104: 
1105: 
1106: 
1107: 
1108:                                    Vuoristo: Kalastusasetuksen muuttamisesta
1109: 
1110: 
1111: 
1112:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1113: 
1114:    Kysymyksessäni viittaan kirjalliseen kysy-            Kun näin asetuksella rajataan pois ammatti-
1115: mykseeni n:o 715/1993 vp ja siihen saamaani vas-      kalastuksen piiristä kaikki sellaiset henkilöt, jot-
1116: taukseen.                                             ka ovat työ- tai virkasuhteessa, aiheuttaa se ih-
1117:    Vastauksen perusteella ei voi olla kuin ammat-     misten eriarvoiseen asemaan saattamista. Muun
1118: tikalastajia, joiden kalastustulon osuus on koko-     muassa maatalon isännällä on oikeus harjoittaa
1119: naistuloista sellainen, että se täyttää erilaisille   ammattimaista kalastusta, mutta hänen palve-
1120: valtion tukitoimille asetetun rajan.                  luksessaan olevalla rengillä tai piialla ei tätä oi-
1121:    Vastaus on puutteellinen, siinä todetaan ai-       keutta enää ole.
1122: noastaan ammattikalastajamääritteenä tuloraja.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1123: Kuitenkin ammattikalastaja määritellään ase-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1124: tuksessa tulorajan lisäksi siten, että henkilö,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1125: joka on vakinaisessa virka- tai työsuhteessa ei       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1126: voi olla ammattikalastaja.
1127:    Tämä tarkoittaa sitä, ettei voi harjoittaa muun              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1128: ammatin ohella kalastusta, jos on toisen palve-              siin kansalaiset eriarvoisiksi saattavan
1129: luksessa. Tällainen muun ammatin ohella tapah-               kalastusasetuksen korjaamiseksi siten,
1130: tuva kalastus on perinteinen ja pääsääntöinen                että kansalaiset tulevat samanlaiseen ase-
1131: Pohjanlahden rannikon kalastusmuoto. Tämä                    maan ja muun ammatin ohella tapahtuva
1132: kalastus on tapahtunut ilman valtion tukitoimia;             kalastus voi edelleenkin jatkua?
1133: nyt se on estetty asetuksella ja koskettaa suurta
1134: kalastajamäärää.
1135: 
1136:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1994
1137: 
1138:                                             Raimo Vuoristo
1139: 
1140: 
1141: 
1142: 
1143: 2400321
1144: 2                                          1994vp- KK5
1145: 
1146: 
1147: 
1148: 
1149:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1150: 
1151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ennen kalastusasetuksen uudistamista merel-
1152: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lä kaiasti rajoittamattomilla pyydysmäärillä
1153: olette 10 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       joukko osa-aikakalastajiksi kutsuttuja kansalai-
1154: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sia, joilla oli pääasiallinen toimeentulo muualla
1155: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vuoriston          kuin kalastuksessa ja esim. vuorotyön vuoksi
1156: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 5:           kalastukseen soveltuvia vapaa-aikoja. Osa-aika-
1157:                                                       kalastajille kalan myyntitulot eivät ole olennai-
1158:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        nen tekijä toimeentulon kannalta. Heillä on työ-
1159:        siin kansalaiset eriarvoisiksi saattavan       suhde ja toimeentulo toisaalla. Kalastuskiellon
1160:        kalastusasetuksen korjaamiseksi siten,         aikana he palaavat päätoimeensa, jota ammatti-
1161:        että kansalaiset tulevat samanlaiseen ase-     kalastaja ei voi tehdä.
1162:        maan ja muun ammatin ohella tapahtuva             Maa- ja metsätalousministeriön mielestä on
1163:        kalastus voi edelleenkin jatkua?               oikeudenmukaista parantaa niiden henkilöiden
1164:                                                       asemaa, jotka saavat kalastuksesta pääasiallisen
1165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toimeentulonsa. Tämän vuoksi eräät yleisen vesi-
1166: vasti seuraavaa:                                      alueen kalavarat, myös niiden rajallisuuden
1167:                                                       vuoksi, on ensisijaisesti varattu ammattikalas-
1168:     Kalastuslain 6 §:n nojalla jokaisella pysyvästi   tuksen käyttöön. Ammattikalastajat näet viime
1169: Suomeen asettuneella ETA-maan kansalaisella           kädessä vastaavat myös siitä, että tuoretta koti-
1170: on yleisellä vesialueelia meressä kalastusoikeus.     maista kalaa on ympäri vuoden saatavissa jalos-
1171: Tämän oikeuden määrää säädellään kalastusase-         tusteollisuuden ja kuluttajien tarpeisiin.
1172: tuksen 1 ja 8 a §:n säännöksin. Ne määrittelevät         Kalastusasetus ei kiellä ketään suomalaista
1173: ammattikalastajan ja ne ammattimaiset pyydyk-         ryhtymästä ammattikalastajaksi. Asetus ainoas-
1174: set, joita ammattikalastajalla on oikeus käyttää.     taan rajoittaa päätoimessa muussa ammatissa
1175: Missään toisessa Euroopan valtiossa ei meri-          olevan henkilön oikeutta käyttää ammattikalas-
1176: alueen kalastusoikeuksia voi käyttää niin vapaa-      tukseen tarkoitettuja pyydyksiä. Kotitarpeek-
1177: mielisesti kuin Suomessa.                             seen ja virkistyksekseen saa kuka tahansa yhä
1178:     Meren kalavarat ovat rajalliset. Kestävän käy-    käyttää mm. 30 verkkoa (yhteispituus n. 900 m)
1179: tön periaate ja vastuullinen kalastaminen edel-       tai 250 koukun siimaa (pituus yli 6 km), jotka
1180: lyttävät, ettei näitä luonnonvaroja hyödynnetä        voivat antaa saalista yli oman tarpeenkin.
1181: liiaksi. Kalastuksen määrän on oltava järkevässä         ED-jäsenyys edellyttää kalastusalusten käy-
1182: ja oikeassa suhteessa kalakantojen kestokykyyn.       tön lisensiointia, ja eduskunta on puolestaan
1183:     Nykyisin merialueen lohenkalastukseen osal-       edellyttänyt ammattikalastajarekisterin muodos-
1184: listuu liian suuri kalastajien joukko. Tämän seu-     tamista. Näitä asioita valmistelemaan asetetaan
1185: rauksena Suomen lohikiintiöt ovat tulleet käyte-      työryhmä lähiaikoina. Tässä yhteydessä on mah-
1186: tyiksi kesken vuoden ja kalastus on jouduttu kiel-    dollista tarkastella kysymystä perusteellisesti,
1187: tämään. Ammattikalastajille tästä on aiheutunut       vaikka ministeriö ei pidäkään kalastusasetuksen
1188: taloudellisia vaikeuksia. Myös siiankalastuksen       muuttamisesta syntynyttä tilannetta ongelmalli-
1189: kannattavuus on laskenut, koska rajallista saalis-    sena.
1190: ta pyytää yhä kasvava kalastajien joukko.
1191: 
1192:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
1193: 
1194:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
1195:                                             1994vp- KK5                                                    3
1196: 
1197: 
1198: 
1199: 
1200:                                          Tili Riksdagens Talman
1201: 
1202:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Före revideringen av förordningen om fiske
1203: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         låg en skara medborgare, så kallade deltidsfiska-
1204: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       re, ute och fiskade på havet med ett obegränsat
1205: man Vuoristo undertecknade spörsmål nr 5:              antal fångstredskap. Deras huvudsakliga ut-
1206:                                                        komst kom från annat än fiske och deras fritid
1207:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         passade på grund av t.ex. skiftarbete väl för fiske.
1208:        ta för att korrigera förordningen om fiske,     För deltidsfiskare spelar inte inkomster från för-
1209:        som försätter medborgama i en olikvär-          säljning av fisk någon väsentlig roll för uppehäl-
1210:        dig situation, på ett sådant sätt att med-      let. De har ett arbetsförhållande och en utkomst
1211:        borgama kommer i en jämbördig ställ-            på annat håll. Under tider av fiskeförbund åter-
1212:        ning och det fiske som sker vid sidan av ett    vänder de till sin huvudsyssla, vilket en yrkesfis-
1213:        annat yrke kan utövas även framöver?            kare inte har möjligheter att göra.
1214:                                                            Enligt jord- och skogsbruksministeriets åsikt
1215:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        är det rättvist att förbättra ställningen för de
1216: anföra följande:                                       personer, som får sin huvudsakliga utkomst av
1217:                                                        fiske. Därför har vissa fisktillgångar inom all-
1218:    Med stöd av 6 § lagen om fiske har varje sådan      mänt vattenområde, bl.a. för att de är begränsa-
1219: medborgare i ett EES-land, som bosatt sig perma-       de, i första hand reserverats för yrkesfisket. 1 sista
1220: nent i Finland, fiskerätt inom allmänt vattenom-       hand svarar nämligen yrkesfiskama också för att
1221: råde i havet. Omfattningen av denna rätt regleras      det året om finns tillgång på fårsk inhemsk fisk
1222: genom stadganden i 1 och 8 a §§ förordningen           för förädlingsindustrins och konsumentemas be-
1223: om fiske. Dessa stadganden fastslår vem som kan        hov.
1224: anses vara yrkesfiskare och vilka yrkesmässiga             Förordningen om fiske förbjuder inte någon
1225: fångstredskap en yrkesfiskare får använda. 1 Eu-       finländare att bli yrkesfiskare. Förordningen be-
1226: ropa finns det inte någon annan stat med så            gränsar endast rätten att använda för yrkesfisket
1227: liberala bestämmelser om rätten att fiska i havet      avsedda fångstredskap för sådan person som har
1228: som Finland.                                           sin huvudsyssla inom något annat yrke. För hus-
1229:    Tillgången på fisk är begränsad i havet. Princi-    behov och rekreation får fortfarande vem som
1230: pen om en hållbar användning och ett ansvars-          helst använda bl.a. 30 nät (sammanlagd längd ca
1231: medvetet fiske förutsätter att naturresursema          900 m) eller 250 krokars rev (längd över 6 km),
1232: inte utnyttjas i alltför hög grad. Fiskets volym       vilka t.o.m. kan ge större fångst än det egna
1233: måste stå i fömuftig och riktig proportion till vad    behovet förutsätter.
1234: fiskbestånden kan tåla.                                    Medlemskapet i EU förutsätter en licensiering
1235:    För närvarande deltar ett alltför stort antal       av användningen av fiskefartyg och riksdagen för
1236: fiskare i laxfisket i havet. Som en följd härav har    sin del har förutsatt att ett register över yrkesfis-
1237: Finlands laxkvoter redan mitt under det löpande        kare skall grundas. lnom närmaste framtid kom-
1238: året blivit fullt utnyttjade och det har blivit nöd-   mer en arbetsgrupp att tillsättas för att bereda
1239: vändigt att förbjuda fisket. Detta har i sin tur       dessa frågor. 1 det sammanhanget är det möjligt
1240: åsamkat yrkesfiskama ekonomiska svårigheter.           att göra en grundlig analys av frågan, trots att
1241: Även sikfiskets lönsamhet har sjunkit på grund         ministeriet inte anser att den situation som upp-
1242: av att en ständigt växande skara fiskare är ute        stått på grund av ändringen av förordningen om
1243: efter det begränsade fångstobjektet.                   fiske är problematisk.
1244: 
1245:      Helsingforsden 17 februari 1994
1246: 
1247:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
1248:                                                 1994vp
1249: 
1250: Kirjallinen kysymys 6
1251: 
1252: 
1253: 
1254: 
1255:                                    Haavisto: Savonlinnan ohitustien siltojen korkeudesta
1256: 
1257: 
1258: 
1259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1260: 
1261:    Savonlinnaan suunnitellaan ohitustietä, joka           Koska Saimaan vesistön alueella, esimerkiksi
1262: on kaupungin kokoon ja liikennemäärään näh-           Lappeenrannassa, tiettävästi on vireillä uusia tie-
1263: den aivan ylimitoitettu. Erityisesti ohitustien       hankkeita, tulisi Saimaan syväväyläverkostoa
1264: suunnitelmaan kuuluvat Laitaatsalmen ja Aho-          koskeva sääntely saattaa vastaamaan nykyisen
1265: lahden sillat on tarkoitus rakentaa ympäristöön-      liikenteen tarpeita ennen kuin tiehankkeissa ede-
1266: sä täysin soveltumattomasti, 25 metrin korkui-        tään. Luonnonsuojelullisia näkökohtia ei saa
1267: siksi.                                                unohtaa uudistettaessa vesiväyliä ja siltoja kos-
1268:    Suunniteltu korkeus perustuu Saimaan kana-         kevaa sääntelyä.
1269: van jälkeen rakennetun syväväyläverkoston lat-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1270: vaosia koskevaan sääntelyyn. Tuolloin, 1960-lu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1271: vun lopussa, rahtialuskannasta huomattavan            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1272: osan mastokorkeus vaati näin korkeiden siltojen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1273: rakentamista. Nykyisin rahtilaivojen mastot ovat
1274: vain noin 12-15 metriä korkeita. Korkeampia                      Millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia
1275: mastoja on enää lähinnä purjeveneissä. Suurin                siitä, että maisema- ja luonnonsuojeluar-
1276: osa näistä huviveneistäkin pystyy alittamaan 16              vot otetaan huomioon Savonlinnan ohi-
1277: metriä korkean sillan kaatamatta mastoaan. Lai-              kulkutietä koskevia ratkaisuja tehtäessä,
1278: taatsalmen ja Aholahden liikenteen tarpeet voi-              sekä
1279: taisiinkin täyttää rakentamalla 18 metriä korkea                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1280: avattava silta. Tämänkorkuista siltaa ei tarvitsisi          siin uudistaakseen Saimaan syväväylä-
1281: avata juuri koskaan. Avattavan sillan rakennus-              verkostoa koskevan sääntelyn vastaa-
1282: kustannukset olisivat noin 2 miljoonaa markkaa               maan vesiliikenteen nykyisiä vaatimuk-
1283: suuremmat kuin 25 metriä korkean kiinteän sil-               sia?
1284: lan rakentamiskustannukset. Maisema ja luonto,
1285: jotka voitaisiin säilyttää, ovat monin verroin ar-
1286: vokkaammat.
1287: 
1288:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1994
1289: 
1290:                                             Pekka Haavisto
1291: 
1292: 
1293: 
1294: 
1295: 2400321
1296: 2                                          1994vp- KK6
1297: 
1298: 
1299: 
1300: 
1301:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1302: 
1303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tielle Paukkusalmen yli. Laitaatsalmeen ei vali-
1304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tussa vaihtoehdossa tule korkeata siltaa.
1305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Suunniteltujen siltojen kustannusarvio on yh-
1306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka            teensä 80-90 miljoonaa markkaa. Kysymykses-
1307: Haaviston näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sä ehdotettu 18 metriä korkea avattava silta lisäisi
1308: n:o 6:                                                rakennus- ja ylläpitokustannuksia noin 10-
1309:                                                       15 %. Avattava silta olisi kilpailukykyinen vasta
1310:            Millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia      alle 10 metrin korkuisena. Sen sijaan kiinteillä 18
1311:        siitä, että maisema- ja luonnonsuojeluar-      metriä korkeilla silloilla saataisiin noin 10 miljoo-
1312:        vot otetaan huomioon Savonlinnan ohi-          nan markan säästö.
1313:        kulkutietä koskevia ratkaisuja tehtäessä,          Aholahteen suunniteltua siltaa voidaan pitää
1314:        sekä                                           varsin hyvin maisemaan sopivana. Paukkusal-
1315:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       men sillasta tulee maisemaa enemmän hallitseva,
1316:        siin uudistaakseen Saimaan syväväylä-          mutta 7 metrin pudotus korkeudessa ei muuta
1317:        verkostoa koskevan sääntelyn vastaa-           tilannetta ratkaisevasti. Lisäksi paikallinen asu-
1318:        maan vesiliikenteen nykyisiä vaatimuk-         tus kokemustensa perusteella vastustaa avattavia
1319:        sia?                                           siltoja.
1320:                                                           Koko syväväyläverkoston (Kuopioon ja Joen-
1321:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suuhun asti) alikulkukorkeusstandardin pienen-
1322: vasti seuraavaa:                                      tämiseen ei merenkulkulaitoksen mielestä enää
1323:                                                       tässä vaiheessa ole syytä mennä. Kaikki nykyiset
1324:    Savonlinnan ohikulkutien suunnittelussa, jos-      sillat on rakennettu 25 metrin korkeuden mukai-
1325: sa ovat mukana tielaitos, merenkulkulaitos ja         sesti ja korkeitakin aluksia on edelleen liikentees-
1326: kaupunki, on mm. arkkitehtikilpailun avulla           sä, joskin aiempaa vähemmän. Kun suuria siltoja
1327: kiinnitetty erityistä huomiota ratkaisujen sovitta-   syväväylän yli rakennetaan erittäin harvoin, voi-
1328: miseksi kaupunkikuvaan ja maisemaan. Kysy-            daan niissä tapauskohtaisesti tutkia sopivaa
1329: myksessä mainitut 25 metrin korkuiset sillat val-     vaihtoehtoa korkean kiinteän ja matalamman
1330: tatielle tulevat uuden kaivettavan Aholahden ka-      avattavan sillan välillä, kuten nyt Savonlinnan
1331: navan kohdalle sekä Pihlajaniemeen johtavalle         tapauksessakin on tehty.
1332: 
1333:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
1334: 
1335:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
1336:                                           1994vp- KK6                                                 3
1337: 
1338: 
1339: 
1340: 
1341:                                        Tili Riksdagens Talman
1342: 
1343:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        De planerade broarnas kostnadsberäkningar
1344: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       uppgår tili sammanlagt 80-90 miljoner mark.
1345: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Den i spörsmålet nämnda 18 meter höga klaff-
1346: man Pekka Haavisto undertecknade spörsmål nr         bron skulle öka byggnads- och underhållskost-
1347: 6:                                                   naderna med ca 10-15 %, medan konkurrens-
1348:                                                      kraft uppnås med en klaffbro som är under 10
1349:           Hur tänker Regeringen se till att land-    meter hög. Med fasta 18 meter höga broar blir
1350:        skaps- och naturskyddsvärdena beaktas         däremot inbesparingarna ca 10 miljoner mark.
1351:        när beslut fattas beträffande Nyslotts           Bron som leder tili Aholahti passar rätt så bra
1352:        omfartsväg, samt                              in i landskapet. Poukkusalmibron däremot do-
1353:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        minerar landskapet i högre grad, menen sänk-
1354:        att förnya regleringen av Saimens djup-       ning av höjden med 7 meter ändrar inte situatio-
1355:        farledsnätverk till att motsvara moderna      nen nämnvärt. Utöver detta motsätter sig den
1356:        krav inom vattentrafiken?                     lokala befolkningen klaffbroar på basis av erfa-
1357:                                                      renhet.
1358:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Sjöfartsverket anser att det i detta skede inte
1359: anföra följande:                                     längre finns orsak att införa begränsning av höjd-
1360:                                                      standarden för underfart beträffande hela djup-
1361:     Vid planeringen av Nyslotts omfartsväg, i vii-   farledsnätverket (tili Kuopio och fram tili Joen-
1362: ken vägverket, sjöfartsverket och staden m.m.        suu). Alla moderna broar har byggts enligt 25
1363: medverkar, har man genom en arkitekttävling          meters höjdstandard och det finns fortfarande
1364: speciellt beaktat de lösningar som kan anpassas      höga fartyg i trafiken, även om de till antalet är
1365: tili stadsbilden och landskapet. De i spörsmålet     fårre än förut. Eftersom man väldigt sällan byg-
1366: nämnda 25 meter höga broarna vid riksvägen           ger stora broar över djupfarleden, kan man från
1367: kommer att byggas vid Aholahti kanal, som inte       fall tili fall undersöka lämpliga alternativ mellan
1368: ännu har byggts, samt vid vägen som leder tili       en hög fast bro och en lägre klaffbro, vilket man
1369: Pihlajaniemi över Poukkusalmi. Enligt det vin-       gjort i det nu aktuella fallet i Nyslott.
1370: nande alternativet kommer det inte att byggas
1371: någon hög bro tili Laitaatsalmi.
1372: 
1373:      Helsingforsden 1 mars 1994
1374: 
1375:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
1376:                                                 1994 vp
1377: 
1378: Kirjallinen kysymys 7
1379: 
1380: 
1381: 
1382: 
1383:                                    Vistbacka: Työministeriön erään sanomalehti-ilmoituksen asialli-
1384:                                        suudesta
1385: 
1386: 
1387:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1388: 
1389:    Työministeriön toimesta julkaistiin useissa        osalta onnistuttu lähes tyystin tuhoamaankin, ei
1390: valtakunnallisissa lehdissä 10.2.1994 suuret ko-      tiettävästi vastuuta kansalaisten työllistämisestä
1391: kosivun ilmoitukset, joiden otsikossa kysyttiin,      ole siirretty presidentille. Vastuu kuuluu valtio-
1392: mitä arvoisa Herra Presidentti aikoo tehdä työt-      neuvostolle ja sitä kautta työministeriölle. Vas-
1393: tömyyden alentamiseksi. Ilmoituksen tekstiosas-       tuunpakoilussa ja poliittisessa vihjailussaan jul-
1394: sa kysyttiin myös kirkon, etujärjestöjen, kuntien     kaistu ilmoitus on omaa luokkaansa ja varsin
1395: ja työnantajien toimia samaan ongelmaan liit-         erikoista työministeriön varojen käyttöä.
1396: tyen. Ministeriö itse ilmoitti työhallinnon toimil-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1397: la työtä, työharjoittelua tai työvoimakoulutusta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1398: noin 30 000 nuorelle.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1399:    Työministeriön ilmoittelun voidaan varovasti       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1400: arvioiden arvella tulleen maksamaan yli 100 000
1401: markkaa, jolla rahalla olisi voitu auttaa useita                Millä perusteilla ja oikeudella työmi-
1402: työttömiä. Ihmeellisintä ilmoittelussa on kuiten-            nisteriö on 10.2.1994 julkaissut valtakun-
1403: kin se, että ministeriö heittää työllistämisvastuun          nallisissa sanomalehdissä suuret ilmoi-
1404: tasavallan presidentille. Vaikka Ahon hallituk-              tukset, joissa tivataan Tasavallan Presi-
1405: sen toimesta on työllisyyslaki pitkäaikaistyöttö-            dentin toimia nuorten työllistämiseksi?
1406: myyden ja nuorisotyöttömyyden hoitokeinojen
1407: 
1408:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1994
1409: 
1410:                                            Raimo Vistbacka
1411: 
1412: 
1413: 
1414: 
1415: 240032]
1416: 2                                          1994vp- KK 7
1417: 
1418: 
1419: 
1420: 
1421:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1422: 
1423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuin toistaiseksi on tehty. Kampanjan tavoittee-
1424: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         na on mobilisoida kaikki voimavarat tähän tar-
1425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      koitukseen. Työministeriö haastaa kaikki tahot,
1426: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan          yritykset, yhteisöt ja yksityiset tekemään par-
1427: kirjallisen kysymyksen n:o 7:                         haansa nuorten työllisyyden hyväksi. Myös nuo-
1428:                                                       ret ja heidän oma aktiivisuutensa on avainase-
1429:           Millä perusteilla ja millä oikeudella       massa.
1430:        työministeriö on 10.2.1994 julkaissut val-        Kampanja jatkuu haastekampanjana, jossa
1431:        takunnallisissa sanomalehdissä suuret il-      yritykset ja yhteisöt haastavat toisiaan työllistä-
1432:        moitukset, joissa tivataan Tasavallan Pre-     mään nuoria. Työministeriön haasteen on jo ot-
1433:        sidentin toimia nuorten työllistämiseksi?      tanut vastaan joukko yrityksiä ja yhteisöjä, joi-
1434:                                                       den toimin järjestetään työtä tai työharjoittelua
1435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vähintään 5 000 nuorelle. Uudet haasteet on jo
1436: vasti seuraavaa:                                      esitetty.
1437:                                                          Kampanja on julkisuusprojekti, mutta ei il-
1438:    Työministeriön keskeinen strateginen linjaus       moituskampanja. Siksi haaste kohdistuu myös
1439: 1990-luvun työpolitiikassa on nuorisotyöttö-          medialle, jonka voimaa pitäisi nykyistä tehok-
1440: myyden alentaminen. Tämä on päämäärä, jonka           kaammin saada suunnatuksi yhteiseen ongel-
1441: tärkeydestä kaikki tahot ovat yhtä mieltä. Tämä       maan.
1442: linjaus on luonnollisesti etusijalla työministeriön      Maan talous on elpymässä, mutta työllisyy-
1443: kaikessa toiminnassa, myös viestinnässä.              dessä nousu näkyy vanhankin kokemuksen mu-
1444:    Kyseiset lehti-ilmoitukset olivat laajan kam-      kaan valitettavan hitaasti. Kun nuorilla on työtä,
1445: panjan avaus. Niiden tavoitteena nimenomaan           Suomella on tulevaisuus -kampanjalla ei luon-
1446: oli herättää huomiota ja keskustelua. Kampan-         nollisestikaan pystytä nuorisotyöttömyyttä pois-
1447: jan tunnus on "Kun nuorilla on työtä, Suomella        tamaan. Sen sijaan sillä pystytään rohkaisemaan
1448: on tulevaisuus". Kampanjan budjetti kuluvalle         yrityksiä ja yhteisöjä työllistämään. Se on isku
1449: vuodelle on 300 000 markkaa.                          laman aiheuttamaa epävarmuutta vastaan. Ta-
1450:    Työministeriö itse lupaa työtä, työharjoittelua    voitteena on siten nopeuttaa työllisyyden parane-
1451: tai työvoimakoulutusta työhallinnon toimin vä-        mista ja kotimarkkinoiden elpymistä.
1452: hintään 30 000 nuorelle. Se ei tietenkään riitä,         Kampanjan avulla voidaan synnyttää työtä ja
1453: mutta se on enemmän kuin koskaan ennen.               toimeliaisuutta nuorille. Se, että nyt käytetään
1454:    Lehti-ilmoitukset maksoivat runsaat 100 000        ennakkoluulottomasti valtionhallinnolle uusia ja
1455: markkaa. Tällä summalla voidaan työllistämis-         epätavanomaisiakin keinoja, ei saa olla esteenä
1456: muodosta riippuen työllistää puoleksi vuodeksi        hyvään päämäärään pyrkimiselle. Aiemminkin
1457: 4--5 nuorta.                                          valtionhallinto on käyttänyt yhteiskunnallista
1458:    Kampanjan lähtökohtana on, että nuoriso-           mainontaa mm. energiansäästö-ja korjausraken-
1459: työttömyydelle pitää ja voidaan tehdä enemmän         tamiskampanjoissa.
1460: 
1461:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
1462: 
1463:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
1464:                                             1994vp- KK7                                                3
1465: 
1466: 
1467: 
1468: 
1469:                                          Tili Riksdagens Talman
1470: 
1471:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        att mobilisera alla resurser för detta ändamål.
1472: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Arbetsministeriet utmanar alla instanser, före-
1473: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tag, sammanslutningar och enskilda till att göra
1474: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             sitt bästa för sysselsättande av ungdomar. Också
1475: nr 7:                                                  ungdomarna och deras egen aktivitet är avgöran-
1476:                                                        de.
1477:             På vilka grunder och med viiken rätt           Kampanjen fortsätter i form av en utmanings-
1478:          har arbetsministeriet 10.2.1994 i riksom-     kampanj där företag och sammanslutningar ut-
1479:          fattande tidningar publicerat stora an-       manar varandra till att sysselsätta ungdomar.
1480:          nonser där Republikens President av-          Arbetsministeriets utmaning har redan antagits
1481:          krävs åtgärder för sysselsättande av ung-     av ett antal företag och sammanslutningar, ge-
1482:          domar?                                        nom vilkas åtgärder arbete eller arbetspraktik
1483:                                                        ordnas till minst 5 000 ungdomar. Nya utmaning-
1484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ar har redan framlagts.
1485: anföra följande:                                           Kampanjen är ett publicitetsprojekt, men inte
1486:                                                        någon annonskampanj. Därför inriktas utma-
1487:    En av arbetsministeriets centrala strategiska       ningen också på media, vars makt effektivare än
1488: linjedragningar för 1990-talets arbetspolitik är       vad nu är fallet bör kunna inriktas på ett gemen-
1489: att minska ungdomsarbetslösheten. Detta är ett         samt problem.
1490: mål vars betydelse alla parter är eniga om. Denna          Landets ekonomi håller på att återhämta sig,
1491: linjedragning prioriteras naturligtvis i arbetsmi-     men i sysselsättningen syns uppgången tyvärr
1492: nisteriets all verksamhet, också när det gäller        långsamt, något som också erfarenheterna visar.
1493: kommunikation.                                         Med hjälp av kampanjen "När ungdomarna har
1494:     Berörda tidningsannonser innebar en öppning        arbete har Finland en framtid" kan man natur-
1495: av en omfattande kampanj. Avsikten var att ut-         ligtvis inte avskaffa ungdomsarbetslösheten. 1
1496: tryckligen väcka uppmärksamhet och diskus-             stället kan man genom kampanjen uppmuntra
1497: sion. Kampanjdevisen är "När ungdomar har              företag och sammanslutningar till sysselsättning.
1498: arbete, har Finland en framtid". Kampanjbudge-         Den innebär en stöt mot den osäkerhet som de-
1499: ten för innevarande år uppgår till 300 000 mark.       pressionen skapar. Syftet är att därigenom för-
1500:     Arbetsministeriet självt utlovar arbete, arbets-   snabba en förbättring av sysselsättningen och en
1501: praktik eller arbetskraftsutbildning genom ar-         stimulans på hemmamarknaden.
1502: betsförvaltningens åtgärder för minst 30 000 ung-         Med hjälp av kampanjen kan man skapa ar-
1503: domar. Detta räcker naturligtvis inte tili, men det    betsplatser och aktiviteter för de unga. Att man
1504: är mer än någonsin tidigare.                           nu fördomsfritt använder sig av för statsförvalt-
1505:     Tidningsannonserna kostade drygt 100 000           ningen nya och även okonventionella metoder,
1506: mark. Med denna summa kan man beroende på              får inte utgöra hinder för strävanden att uppnå
1507:  sysselsättningsform sysselsätta 4--5 ungdomar         ett gott mål. Statsförvaltningen har redan tidiga-
1508:  för ett halvt år.                                     re t.ex. i samband med energibesparings- och
1509:     Kampanjen utgår ifrån att man skall och kan        renoveringskampanjer använt samhällelig re-
1510:  göra mera än vad som hittilis har gjorts för ung-     klam.
1511:  domsarbetslösheten. Syftet med kampanjen är
1512:         Helsingforsden 1 mars 1994
1513: 
1514:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
1515:                                                   1994 vp
1516: 
1517: Kirjallinen kysymys 8
1518: 
1519: 
1520: 
1521: 
1522:                                     Laine: Kalastuselinkeinon turvaamisesta ED-neuvotteluissa
1523: 
1524: 
1525: 
1526:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1527: 
1528:    Ammattimaista kalastusta harjoittavat ovat jo        saavutetun yksimielisyyden, vaikka mahdolliset
1529: ETA-sopimuksella rajoitettujen kalastusmah-             tukimuodot ovat täysin auki.
1530: dollisuuksien johdosta ilmaisseet paheksumisen-             Herää kysymys, ovatko suomalaiset neuvotte-
1531: sa valtiovallan ja erityisesti ETA-neuvottelijoi-       lijat muissakin kysymyksissä luopuneet asetetuis-
1532: den suuntaan. Nyttemmin on mm. Suomen am-               ta tavoitteista ja reunaehdoista. Samanlainen ky-
1533: mattikalastajaliitto paheksunut kalastuselinkei-        symys voitaisiin esittää ulko- ja turvallisuuspoli-
1534: non turvaamiseen liittyvien kysymysten ja elin-         tiikan osalta, jonka suomalaiset neuvottelijat
1535: keinon etujen työntämistä ED-neuvotteluissa             katsoivat helpoksi ja vain yhden neuvottelun ar-
1536: syrjään muiden asioiden tieltä. Liiton mielestä         voiseksi.
1537: asia on ratkaistu poliittisella tasolla varsinaisesti       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1538: edes neuvottelematta asiakysymyksistä. Tällai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1539: sella menettelyllä saavutettu yksimielisyys osoit-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1540: taa, että kyseessä ei ole ollut Suomen kansallisten     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1541: etujen turvaaminen.
1542:    Runsas kolmannes Suomessa kaiastettavasta                      Miksi Hallitus on antanut sellaisen kä-
1543: silakasta menee rehuksi, ja rehukalastuksella on               sityksen, että ED-neuvottelut ovat kalas-
1544: keskeinen merkitys kalastuselinkeinolle. ED:ssa                tuksen osalta päätyneet yhteisymmärryk-
1545: on kielletty silakan kalastus muuhun tarkoituk-                seen, vaikka kalastuselinkeinon turvaa-
1546: seen kuin ihmisravinnoksi. Kalastajat ovat il-                 mista koskevista asioista ei ole syntynyt
1547: maisseet tyytymättömyytensä siihen, että suoma-                minkäänlaista neuvottelutulosta?
1548: laiset neuvottelijat ja ministerit ovat todenneet
1549: 
1550:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1994
1551: 
1552:                                                 Ensio Laine
1553: 
1554: 
1555: 
1556: 
1557: 240032J
1558: 2                                          1994vp- KK8
1559: 
1560: 
1561: 
1562: 
1563:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1564: 
1565:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Heti kun tieto EU-puolen virallisesta positios-
1566: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta saatiin, kalatalousjaosto kutsuttiin koolle
1567: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asiaa käsittelemään. Jaosto piti kokouksensa
1568: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laineen          14.2.1994- ennen ratkaisevaa ministerikokous-
1569: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 8:           ta 22.2.1994. Jaoston kokouksessa oli paikalla
1570:                                                       myös Suomen ammattikalastajaliiton edustaja.
1571:           Miksi Hallitus on antanut sellaisen kä-        Kalatalouden osalta saavutettiin neuvottelu-
1572:        sityksen, että ED-neuvottelut ovat kalas-      tulos ministeritason kokouksessa 22.2.1994.
1573:        tuksen osalta päätyneet yhteisymmärryk-        Neuvottelutulos oli niiden linjojen mukainen,
1574:        seen, vaikka kalastuselinkeinon turvaa-        joista kalatalousjaoston kokouksessa 14.2. pää-
1575:        mista koskevista asioista ei ole syntynyt      tettiin.
1576:        minkäänlaista neuvottelutulosta?                  EU oli valmis sallimaan silakan rehuksi
1577:                                                       pyynnin kolmeksi vuodeksi, jona aikana laajen-
1578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nettu unioni harkitsee - tieteellisten selvitysten
1579: vasti seuraavaa:                                      valossa- ko. pyynnin kieltävän asetuksen koh-
1580:                                                       taloa.
1581:     Kalastusoikeudet eivät kuulu ETA-sopimuk-            Ministerikokouksen pöytäkirjaan kirjattiin
1582: sen piiriin. ETA-sopimus ei siten ole rajoittanut     Suomen kanta, jonka mukaan tieteelliset todis-
1583: ammattimaista kalastusta harjoittavien kalastus-      teet osoittavat silakkakantojen olevan niin hy-
1584: oikeutta, kuten kansanedustaja Laine kirjallises-     vässä kunnossa, että rehukalastuksen sallimises-
1585: sa kysymyksessään väittää.                            ta olisi voitu päättää jo nyt. Samoin kirjattiin,
1586:     Sen sijaan ETA-sopimus pitää sisällään mää-       että tällainen päätös on tehtävä ennen em. siirty-
1587: räyksiä eräiden kalataloustuotteiden vapaakau-        mäkauden päättymistä.
1588: pan laajentamisesta. Nämä järjestelyt ovat                Myös kalatalous on EU:n rakennepoliittisten
1589: omiaan parantamaan kalatalouselinkeinon ase-          ohjelmien piirissä. EU:n komission kanssa tul-
1590: maa esim. kirjolohen viennin tullessa mahdolli,-      laan sopimaan käytettävissä olevien tukien suu-
1591: seksi.                                            \   ruudesta. Kalataloussektorille tullaan laatimaan
1592:     Jäsenyysneuvotteluissa Suomi esitti kalata-       sektorisuunnitelma, jonka puitteissa tukea voi-
1593: loutta koskevan positionsa EY:lle 20.7.1993. Po-      daan hakea.
1594: sitio käsiteltiin ennen sen esittämispäätöstä jä-        Neuvottelutuloksen mukaan myös rehusila-
1595: senyysneuvottelujen valmisteluorganisaatioon          kan tuotantoon kohdistuvat investoinnit ovat
1596: kuuluvassa kalatalousjaostossa. Jaostossa on          periaatteessa oikeutettuja yhteisötukeen- edel-
1597: edustettuna etujärjestöistä Kalatalouden keskus-      lyttäen että kalastus on sallittua.
1598: liitto, Suomen kalakauppiasliitto, Elintarvike-          Kansallisten tukien sallittavuus arvioidaan
1599: teollisuusliitto, Suomen ammattikalastajaliitto ja    normaalien kilpailupolitiikan sääntöjen mukaan
1600: Kalankasvattajain liitto. Kalatalousjaosto oli        siten kuin niitä sovelletaan kalastuspolitiikassa.
1601: esitetyistä positioista yksimielinen.                    Eräät nykyiset tukimuodot ovat vastoin EU:n
1602:     Kalatalouden osalta virallisissa neuvotteluissa   sääntöjä. Selvitystyö on aloitettu sellaisten kan-
1603: oli loppusyksystä 1993 ja alkutalvesta 1994 tau-      sallisten ratkaisujen löytämiseksi, jotka eivät ole
1604: ko, kun Suomi odotti EU-puolen vastausta Suo-         ristiriidassa kilpailusääntöjen kanssa.
1605: men vaatimuksiin.                                        Saavutetun neuvottelutuloksen arvioidaan
1606:     EU-puolen vastausta kiirehdittiin Suomen ta-      turvaavan kalastuselinkeinon toimintaedellytyk-
1607: holta. Suomen kantoja tuotiin lisäksi säännölli-      set.
1608: sesti esiin niin EY-komissiossa kuin unionin jä-
1609: senmaisssakin. Sen seurauksena komissio tarkisti
1610: positioesitystään Suomelle edullisemmaksi.
1611:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
1612: 
1613:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
1614:                                             1994vp- KKS                                                   3
1615: 
1616: 
1617: 
1618: 
1619:                                          Til Riksdagens Talman
1620: 
1621:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Genast då meddelande om EU :s officiella po-
1622: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         sition erhölls, sammankallades fiskerisektionen
1623: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       för att behandla ärendet. Sektionen samman-
1624: man Laine undertecknade spörsmål nr 8:                 trädde 14.2.1994 - före det avgörande minis-
1625:                                                        termötet 22.2.1994. 1 sektionens möte deltog
1626:           Varför har Regeringen låtit påskina att      även en representant för Finlands yrkesfiskar-
1627:        EU-förhandlingama slutat med samför-            förbund.
1628:        stånd beträffande fisket, fastän inget för-         Beträffande fisket uppnåddes ett förhand-
1629:        handlingsresultat har uppkommit i frågor        lingsresultat vid ministermötet 22.2.1994. Resul-
1630:        som gäller tryggandet av fiskerinäringen?       tatet följde de linjer som fiskerisektionen fattat
1631:                                                        beslut om vid sitt möte 14.2.
1632:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              EU visade beredskap att tiliåta fiske av foder-
1633: anföra följande:                                       strömming under tre år, under viiken tid det ut-
1634:                                                        vidgade EU överväger- i ljuset av vetenskapliga
1635:     Fiskerättigheterna omfattas inte av EES-avta-      utredningar- hur det skall bli med förordningen
1636: let. EES-avtalet inskränker sålunda inte yrkesfis-     om fångstförbud.
1637: karnas fiskerättigheter, vilket riksdagsman Laine         Ministermötet         protokollförde    Finlands
1638: påstår i sitt spörsmål.                                ståndpunkt, enligt viiken vetenskapliga rön vi-
1639:     EU-avtalet innehåller däremot bestämmelser         sar att stömmingsbestånden är i så gott skick att
1640: om utvidgad frihandel i fråga om vissa fiskpro-        beslut om att tiliåta foderfiske kunde ha fattats
1641: dukter. Dessa arrangemang bidrar tili att förbätt-     redan nu. Likaså protokollfördes det att ett så-
1642: ra fiskerinäringens ställning genom att export av      dant beslut skall fattas före övergångsperiodens
1643: t.ex. regnbågsforell blir möjlig.                      utgång.
1644:     I medlemsförhandlingarna lade Finland fram            Också fiskerinäringe~_omfattas av EU:s struk-
1645: sin fiskeriposition för EG 20.7.1993. Positionen       turpolitiska program. Overenskommelse kom-
1646: behandlades i fiskerisektionen inom organisatio-       mer att träffas med EU om storleken av de tili-
1647: nen för beredningen av medlemsförhandlingama           budsstående stöden. En sektorplan kommer att
1648: innan den ingavs. I sektionen är intresseorganisa-     utarbetas för fiskerisektorn, inom ramen för vii-
1649: tionerna Centralförbundet för fiskerihushåll-          ken stöd kan sökas.
1650: ning, Finlands fiskhandlarförbund, Livsmedels-            Enligt förhandlingsresultatet är också de in-
1651: industriförbundet, Finlands yrkesfiskarförbund         vesteringar som gäller produktion av foderström-
1652: och Fiskodlarförbundet representerade. Fiskeri-        ming i princip berättigade tili EG-stöd - förut-
1653: sektionen stod enhälligt bakom den framlagda           satt att fisket är tiliåtet.
1654: positionen.                                               Möjligheten att bevilja nationella stöd bedöms
1655:     De officiella förhandlingarna höll en paus för     enligt normala konkurrenspolitiska regler på det
1656: fiskets del under senhösten 1993 och förvintern        sätt dessa tillämpas inom fiskeripolitiken.
1657:  1994 då Finland väntade på EU:s svar på de               Vissa gällande stödformer strider mot EU-reg-
1658:  finska kraven.                                        lerna. Ett utredningsarbete har inletts för att hitta
1659:     EU:s svar påskyndades från finsk sida. Fin-        sådana nationella lösningar som inte strider mot
1660:  lands ståndpunkter fördes dessutom regelbundet        konkurrensreglerna.
1661:  fram såväl i EG-kommissionen som i medlems-              Man har gjort bedömningen att det uppnådda
1662:  länderna. Som en följd härav justerade kommis-        förhandlingsresultatet tryggar verksamhetsför-
1663:  sionen sitt positionsförslag i en för Finland gynn-   utsättningarna för fiskerinäringen.
1664:  sammare riktning.
1665:      Helsingforsden 4 mars 1994
1666: 
1667:                                                                      Utrikesminister Heikki Haavisto
1668:                                                  1994vp
1669: 
1670: Kirjallinen kysymys 9
1671: 
1672: 
1673: 
1674: 
1675:                                     Hassi ym.: Seksiravintoloiden toiminnan rajoittamisesta
1676: 
1677: 
1678: 
1679:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1680: 
1681:    Eri puolille Suomea on lyhyen ajan kuluessa         tomaatti. Henkilökunnan edustaja selitti, että sil-
1682: perustettu ravintoloita, joiden liiketoiminta pe-      le ei ole tilaa wc:ssä.
1683: rustuu seksin kauppaamiseen muodossa tai toi-              Erään esiintymistauon aikana 24-vuotias
1684: sessa.                                                 oikeustieteen opiskelija hyppäsi hetken mielijoh-
1685:    Jotkut näistä ravintoloista harjoittavat itse       teesta esiintymiskorokkeelle ja alkoi tanssia siellä.
1686: asiassa hyötymistarkoituksessa epäsuoraa parit-        Vahtimestarit vetivät hänet välittömästi erittäin
1687: tamista. Niihin saapuu asiakkaita etsimään pros-       kovakouraisesti pois, veivät eteiseen ja yrittivät
1688: tituoitua, koska näiden ravintoloiden toiminta-        työntää ulos pakkaseen. Kun opiskelija kieltäytyi
1689: tapa luo seksin kaupalle otollisen tunnelman.          lähtemästä ilman takkiaan, yksi vahtimestareista
1690: Prostituutio lisää näiden ravintoloiden tuloja.        painoi hänet seinää vasten ja kuristihäntä kurkus-
1691:     Eräissä ravintoloissa haijoitetaan myös ns.        ta, niin että hän oksensi lattialle, ja pani hänet
1692: yksityisstrippausta, joka lähenee suoraa paritta-      käsirautoihin. Seuraavana päivänä opiskelijan
1693: mista.                                                 rintakehä, selkä ja kaula olivat mustelmilla.
1694:     Peijantai-illan 28.1.1994 tapahtumat helsinki-         Tässä vaiheessa muuan toinen "hiljaisen mie-
1695: läisessä ravintola Lulussa Bulevardin varrella         lenosoituksen" osanottaja kutsui paikalle polii-
1696: kertovat omaa kieltään tällaisten ravintoloiden        sin. Vasta poliisin saavuttua vahtimestarit suos-
1697: toimintatavasta. Seuraavassa usean keski-ikäi-         tuivat avaamaan käsirauddt.
1698: sen paikallaolijan kertomukseen perustuva näke-            Tätä tapahtumaa kuvattiin seuraavana päivä-
1699: mys tapahtumista:                                      näiltapäivälehdessä otsikolla: "Feministit riehui-
1700:     Peijantaina 28.1.1994 useita kymmeniä seksi-       vat seksi baarissa."
1701: bisneksen leviämisestä huolestuneita naisia päät-          Myöhemmin illalla esiintymiskorokkeelle ka-
1702: ti lähteä hiljaiseen mielenosoitukseen ravintola       pusi juopuneita miehiä kesken esityksen. Heidät
1703: Luluun.                                                henkilökunta ohjasi ystävällisesti pois.
1704:     Vaikutti siltä, että ravintolassa ei normaalisti       Seuraavana päivänä, 29.1.1994, erään "hiljai-
1705: ole muita naisia kuin stripparityttöjä sekä prosti-    seen mielenosoitukseen" osallistuneen naisen
1706: tuoituja. Prostituoidut tulivat paikalle ostamatta     kaksi opiskelijatytärtä päätti mennä ravintola
1707: pääsylippua, kalastivat asiakkaita ravintolassa ja     Luluun kahden ystävänsä kanssa. Toinen tytöis-
1708: sopivat jatkoista.                                     tä tuli ravintolaanjohtavassa portaikossa tokais-
1709:     Moni mies kääntyi ovelta pois huomatessaan,        seeksi: "Meidän äiti oli eilen täällä." Vahtimesta-
1710: että ravintola oli täynnä "tavallisia naisia". Pää-    rit kävivät seurueen kimppuun ja raahasivat nuo-
1711: asiassa entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin       ret kadulle. Mukana ollutta poikaa vahtimestarit
1712: olevat tanssitytöt esiintyivät yllään vain äärim-      kuristivat ja potkivat. Tytön he heittivät katuun
1713: mäisen niukat pikkuhousut, jotka jättivät paka-        ja potkivat häntä kasvoihin. Tytön nenäluu mur-
1714:  rat paljaiksi.                                        tui.
1715:     Tanssitytöt veivät miesasiakkaita takahuo-             Näitä tapahtumia käsittelevissä lehtijutuissa
1716:  neeseen "yksityisstrippaukseen", jonka hinta oli      nimeltä mainitut naiset ovat saaneet ikävän sä-
1717:  200 mk. Takahuoneessa verhon takana oli kon-          vyisiä puhelinsoittoja.
1718:  domiautomaatti, käsipyyhkeitä ja pöytä. Juonta-           Ravintola Lulusta on vireillä oikeusjuttuja
1719: ja mainosti tyttöjen yksityispalveluita useaan ot-     aiempienkin sekä mies- että naisasiakkaisiin
1720:  teeseen.                                              kohdistuneiden väkivaltaisuuksien vuoksi.
1721:     "Hiljaisen mielenosoituksen" osanottajat tie-          Ravintolaa, joka perii sisäänpääsymaksun
1722:  dustelivat, miksi takahuoneessa oli kondomiau-        muilta asiakkailta paitsi prostituoiduilta, jossa
1723: 
1724: 2400321
1725: 2                                           1994vp- KK9
1726: 
1727: lähes alastomat stripparitytöt vievät asiakkaita          Tämä rajoittaisi ja siistisi oleellisesti seksira-
1728: takahuoneeseen "yksityisstrippaukseen" kondo-          vintoloiden toimintaa ja vähentäisi etenkin ulko-
1729: miautomaatio viereen ja jossa kohdellaan avoi-         mailta tulevan prostituution markkinoita Suo-
1730: men väkivaltaisesti asiakkaiksi pyrkiviä tavallisia    messa sekä siihen mahdollisesti liittyvää järjes-
1731: naisia, on vaikea pitää normaalina ravintolana.        täytynyttä rikollisuutta.
1732:    Aivan tavalliset naiset ovat huomanneet seksi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1733: bisneksen yleistymisen heihin kohdistuvan ahdis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1734: tetun lisääntymisenä Helsingin kaduilla.               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1735:    Mielestämme sekä poliisin että Alkon tulisi         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1736: nykyistä tarkemmin valvoa seksiravintoloiden
1737: toimintaa ja tarvittaessa puuttua siihen.                          Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1738:    Poliisin tulisi puuttua sellaisten ravintoJoitten           eräissä seksiravintoloissa harjoitetaan
1739: toimintaan, joissa harjoitetaan epäsuoraa ja jopa              epäsuoraa ja jopa lähes suoraa paritusta
1740: suoraa paritusta ja joissa asiakkaita kohdellaan               sekä kohdellaan asiakkaita väkivaltaises-
1741: väkivaltaisesti.                                               ti, ja
1742:    Alkon tulisi harkita alkoholin anniskelun kiel-                 miten Hallitus aikoo puuttua tähän
1743: tämistä ravintoloissa, joissa harjoitetaan yksi-               asiaan?
1744: tyisstrippausta.
1745:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1994
1746: 
1747:           Satu Hassi                      Margareta Pietikäinen            Heidi Hautala
1748:           Hannele Luukkainen              Ulpu Iivari                      Tuija Maaret Pykäläinen
1749:           Pekka Räty                      Ulla Anttila                     Maria Kaisa Aula
1750:           Jouko Jääskeläinen              Erkki Pulliainen                 Håkan Nordman
1751:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Leea Hiltunen                    Pirkko Laakkonen
1752:           Pekka Haavisto                  Paavo Nikula                     Heikki A. Ollila
1753:           Maija Perho-Santala             Leila Lehtinen                   Minna Karhunen
1754:           Mirja Ryynänen                  Tuula Kuittinen                  Anneli Jäätteenmäki
1755:           Kaarina Dromberg                Päivi Varpasuo                   Erja Lahikainen
1756:           Tina Mäkelä                     Ismo Seivästö                    Leena Luhtanen
1757:           Marja-Liisa Tykkyläinen         Tarja Halonen                    Esko Helle
1758:           Eeva-Liisa Moilanen             Anna-Liisa Kasurinen             Marja-Leena Viljamaa
1759:           MaijaRask                       Seppo Pelttari                   Timo Ihamäki
1760:           Anneli Taina                    Eeva Turunen                     Eila Rimmi
1761:           Eva Biaudet                     Hanna Markkula                   ArjaAlho
1762:           Outi Ojala                      Arja Ojala                       Marjut Kaarilahti
1763:           Irmeli Takala                   Tuula Linnainmaa                 Maija-Liisa Lindqvist
1764:           Annikki Koistinen               Lea Mäkipää                      Riitta Saastamoinen
1765:           Saimi Ääri                      Raili Puhakka                    Sirkka-Liisa Anttila
1766:           Liisa Jaakonsaari               Heli Astala                      Kerttu Törnqvist
1767:           Riitta Myller                   Virpa Puisto                     Kyllikki Muttilainen
1768:           Tarja Kautto                    Riitta Kauppinen                 Matti Vanhanen
1769:           Jarmo Laivaranta                Aarno von Bell                   Lea Savolainen
1770:                                          1994vp- KK9                                                 3
1771: 
1772: 
1773: 
1774: 
1775:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1776: 
1777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     muuhun seksibisnekseen liittyvään rikolliseen
1778: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      toimintaan syyllistyneiden henkilöiden osalta
1779: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    suoritetaan asianmukaiset tutkintatoimenpiteet.
1780: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hassin ym.       Tilanteissa, joissa käytetään alkoholia, esiin-
1781: kirjallisen kysymyksen n:o 9:                      tyy myös normaalia runsaammin erilaisia väki-
1782:                                                    vallantekoja. Ravintoloissa on perinteisesti esiin-
1783:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että     tynyt erilaisia väkivallantekoja, joista on yleensä
1784:        eräissä seksiravintoloissa harjoitetaan     asianmukaisesti tehty ilmoitus poliisille esitutkin-
1785:        epäsuoraa ja jopa lähes suoraa paritusta    nan toimittamista varten. Ravintolan henkilö-
1786:        sekä kohdellaan asiakkaita väkivaltaises-   kunnan tehtävänä on pitää ravintolassa järjestys-
1787:        ti, ja                                      tä. Häirikköasiakkaiden poistamisessa joutuu
1788:            miten Hallitus aikoo puuttua tähän      ravintolahenkilöstö usein käyttämään voimakei-
1789:        asiaan?                                     noja. Mikäli ravintolan henkilöstö syyllistyy voi-
1790:                                                    makeinojen liialliseen käyttöön, suorittaa poliisi
1791:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän        asianmukaiset tutkintatoimenpiteet ja saattaa
1792: kunnioittaen seuraavaa:                            asian syyteharkintaan. Poliisi seuraa tarkoin lii-
1793:                                                    ketoimintaan mahdollisesti liittyvää rikollisuut-
1794:   Poliisin on käytännössä hyvin vaikea puuttua     ta. Sisäasiainministeriössä on valmistumassa ar-
1795: epäsuoraan tai lähes suoraan paritustoimintaan.    vio säädösmuutosten tarpeellisuudesta.
1796: Sen sijaan varsinaiseen paritustoimintaan ja
1797:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1994
1798: 
1799:                                                            Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
1800: 4                                          1994vp- KK9
1801: 
1802: 
1803: 
1804: 
1805:                                         Tili Riksdagens Talman
1806: 
1807:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       egentligt koppieri och annan krimineli verksam-
1808: der har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        het i samband med sexbusiness.
1809: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          1 situationer där det konsumeras alkohoi in-
1810: man Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr 9:          träffar också flera våldshandlingar avolika slag än
1811:                                                       under normala förhållanden. 1 restaurangen har
1812:           Är Regeringen medveten om att det i         det praktiskt taget alltid förekommit våldshand-
1813:        vissa sexrestauranger bedrivs indirekt och     lingar avolika slag, vilka i allmänhet har anmälts
1814:        t.o.m. så gott som direkt koppieri samt att    till polisen för förundersökning. Det är restau-
1815:        kundema bemöts våldsamt, och                   rangpersonalens uppgift att upprätthålla ord-
1816:           hur ämnar Regeringen ingripa i detta?       ningen i restaurangen. Restaurangpersonalen är
1817:                                                       ofta tvungen att vidta kraftåtgärder för att avlägs-
1818:                                                       na störande kunder. Om restaurangpersonalen
1819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gör sig skyldig till ett överdrivet bruk av kraftåt-
1820: anföra följande:                                      gärder, vidtar polisen behövliga undersöknings-
1821:                                                       åtgärder och för saken till åtalsprövning. Polisen
1822:    1 praktiken är det mycket svårt för polisen att    följer noggrant med den brottslighet som kan
1823: ingripa i indirekt eller närapå direkt koppleri.      sättas i samband med affårsverksamheten. Vid
1824: Däremot vidtas behövliga undersökningsåtgär-          inrikesministeriet görs som bäst en utvärdering
1825: der i fråga om personer som gjort sig skyldiga till   angående behovet av stadgeändringar.
1826: 
1827:      Helsingforsden 28 februari 1994
1828: 
1829:                                                                   lnrikesminister Mauri Pekkarinen
1830:                                                1994 vp
1831: 
1832: Kirjallinen kysymys 10
1833: 
1834: 
1835: 
1836: 
1837:                                   Laakso ym.: Metalliremun murskaamon sijoittamisesta pääkau-
1838:                                       punkiseudulle
1839: 
1840: 
1841:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1842: 
1843:    Uudellamaalla, Vantaan Seutulassa on tarkoi-       sittelevän vuosittain huomattavasti ilmoitettua
1844: tus aloittaa vielä tämän vuoden aikana romujät-       suuremman metalliromumäärän. On puhuttu
1845: teen käsittely.                                       jopa 150 000 tonnista romumetallia.
1846:    Metalliromun       käsittelyä varten      ovat         Asukkaat pelkäävät murskaamon aiheutta-
1847: Kuusakoski Oy ja Pääkaupunkiseudun yhteis-            van melun lisäksi myös raskasmetallipäästöjä ja
1848: työvaltuuskunta YTV perustaneet Seutulan Uu-          liikenteen huomattavan lisäyksen. Autoista, joita
1849: siometalli Oy:n. Yhtiön tavoitteeksi on ilmoitettu    laitos enimmäkseen murskaa, voi päästä ympä-
1850: 30 000 metalliremutonnin käsittely vuodessa.          ristöön myös ongelmajätteitä, samoin kodinko-
1851:    YTV on ollut hankkeessa mukana vähemmis-           neista.
1852: töosakkaana. Sen mukaan tavoitteena on saada              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1853: pääkaupunkiseudulla kertyvä metalliromu hyö-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1854: tykäyttöön. Kuusakoski Oy:lle kyse on liiketoi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1855: minnasta.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1856:    Tarkoituksena on, että metalliremu murskat-
1857: taisiin nyrkinkokoisiksi kappaleiksi ja käsitelty                Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
1858: metallimurske menisi uudelleen terästeollisuuden             sena sitä, että monia ympäristöongelmia
1859: käyttöön.                                                    aiheuttavajakapasiteetiltaan varsin suuri
1860:    Vantaan ympäristölautakunta on antanut                    metalliremun murskaamo aiotaan sijoit-
1861:  hankkeen ympäristöluvasta myönteisen lausun-                taa lähelle asutusta .pääkaupunkiseudul-
1862:  non Uudenmaan lääninhallitukselle.                          le, vaikka murskaamon tuottama metalli-
1863:    Alueen asukkaita edustava Seutulan kylätoi-               murska käytetään terästeollisuudessa
1864: mikunta epäilee metalliremun murskaamon kä-                  pääkaupunkiseudun ulkopuolella?
1865: 
1866:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1994
1867: 
1868:                      Jaakko Laakso                             Claes Andersson
1869: 
1870: 
1871: 
1872: 
1873: 2400321
1874: 2                                         1994 vp -    KK 10
1875: 
1876: 
1877: 
1878: 
1879:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1880: 
1881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keen turvin voidaan puolestaan romun käsittelyä
1882: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vähentää tai lopettaa se kokonaan Vantaan Hak-
1883: olette 14 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       kilassa. Hakkilan romunkäsittelyalue sijaitsee ti-
1884: jeenne n:o 51 ohella lähettänyt valtioneuvoston       heän asutuksen välittömässä läheisyydessä ja
1885: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakson       pohjavesialueella. Uusi hanke vähentää myös
1886: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 10, jossa tiedustel-   koko pääkaupunkiseudun romunkäsittelyaluei-
1887: laan:                                                 den tarvetta, sillä jalostavanteollisuuden vaati-
1888:                                                       ma romun esikäsittely voidaan tehdä keskitetysti
1889:            Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-        ja tehokkaasti perustettavassa laitoksessa.
1890:        sena sitä, että monia ympäristöongelmia           Pääkaupunkiseudun Uusioraaka-aine Oy:n
1891:        aiheuttavajakapasiteetiltaan varsin suuri      konkurssin jälkeen jäi Seutulan kaatopaikan lä-
1892:        metalliromun murskaamo aiotaan sijoit-         heiselle toiminta-alueelle romun käsittelyyn hy-
1893:        taa lähelle asutusta pääkaupunkiseudul-        vin soveltuvaa laitteistoa käyttämättä. Myös
1894:        le, vaikka murskaamon tuottama metalli-        tämä seikka puoltaa valittua sijoituspaikkaa.
1895:        murska käytetään terästeollisuudessa           Kohtuullisin investoinnein aikaisempi rakennus-
1896:        pääkaupunkiseudun ulkopuolella?                jätteen käsittelyyn tarkoitettu laitos saadaan
1897:                                                       muutettua ajanmukaiseksi, tiukat ympäristön-
1898:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suojeluvaatimukset täyttäväksi romunkäsittely-
1899: vasti seuraavaa:                                      laitokseksi.
1900:                                                          Jätelain 6 §:n 5 kohdan mukaan laitos on ra-
1901:    Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa neljä       kennettava parasta taloudellisesti käyttökelpois-
1902: murskauslaitosta, autopaloittamot Heinolassa ja       ta tekniikkaa sekä mahdollisimman hyviä ter-
1903: Airakselassa sekä erikoismurskaimet Heinolassa        veys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmiä so-
1904: ja Raumalla. Nämä neljä murskauslaitosta käsit-       veltaen. Yrityksen ympäristölupahakemus on vi-
1905: televät vuodessa noin 120 000 tonnia romua.           reillä Uudenmaan lääninhallituksessa. Läänin-
1906: Murskatusta määrästä on noin 30 000 tonnia            hallituksen antaman selvityksen mukaan hank-
1907: vuodessa peräisin pääkaupunkiseudulta.                keen aiheuttamia meluhaittoja torjutaan melu-
1908:    Metalliromun käsittelylaitoksen perustami-         vallilla. Lupahakemuksessa esitettyjen selvitys-
1909: nen pääkaupunkiseudulle on uuden jätelain             ten perusteella laitoksen poistokaasut käsitellään
1910: (1072/93) keskeisten periaatteiden (6 §)mukaista.     vesipesurissa, joten laitoksesta ilmaan tulevat
1911: Metalliromun hyödyntämistä tehostetaan ja             päästöt ovat muiden laitoksien päästöihin verrat-
1912: romu käsitellään mahdollisimman lähellä sen           tuina vaatimattomat. Lääninhallitus antaa asias-
1913: syntypaikkaa.                                         ta ympäristölupapäätöksen kevään 1994 aikana.
1914:    Yhdyskuntarakenteen kannalta on asianmu-               Edellä esitetyn perusteella voidaan pitää asian-
1915: kaista keskittää ympäristövaikutuksia aiheutta-       mukaisena, että pääkaupunkiseudulle peruste-
1916: vat toiminnat alueiden käytön suunnittelussa tar-     taan parhaaseen taloudellisesti käyttökelpoiseen
1917: koitusta varten varattuihin paikkoihin. Vantaan       tekniikkaan perustuva ja ympäristönsuojelun
1918: yleiskaavassa on varauduttu Seutulan kaatopai-        vaatimukset täyttävä metalliromun käsittelylai-
1919: kan uudelleen avaamiseen ja jätehuoltoa palvele-      tos. Tehtyjen selvitysten perusteella soveltuu
1920: vien toimintojen sijoittamiseen kaatopaikan lä-       aiottu sijoituspaikka hyvin tarkoitukseen. Toi-
1921: heisyyteen. Pääkaupunkiseudun yhteistyöval-           minnan aiheuttamat ympäristöhaitat voidaan pi-
1922: tuuskunta (YTV) on selvittänyt romunkäsittely-        tää varsin vähäisinä soveltamalla asianmukaista
1923: laitosten sijoittumismahdollisuuksia pääkaupun-       tekniikkaa. Päätöksen asiasta tekee Uudenmaan
1924: kiseudulle. Selvityksen tuloksena on löydetty         lääninhallitus ympäristölupamenettelystä anne-
1925: vain muutamia tarkoitukseen sopivia paikkoja,         tun lain (735/91) mukaisesti.
1926: joista Seutulan kaatopaikan alue on yksi. Hank-
1927: 
1928:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
1929: 
1930:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1931:                                            1994 vp -    KK 10                                            3
1932: 
1933: 
1934: 
1935: 
1936:                                         Tili Riksdagens Talman
1937: 
1938:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kan skäras ner eller läggas ner helt och hållet.
1939: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 51 av      Hakkila skrotbehandlingsområde ligger helt
1940: den 14 februari 1994 tili vederbörande medlem av       nära ett tätt bosatt område och dessutom i ett
1941: statsrådet översänt följande av riksdagsman            grundvattenområde. Det nya projektet minskar
1942: Laakso m.fl. undertecknade spörsmål nr 10:             också behovet av skrotbehandlingsområden i
1943:                                                        huvudstadsregionen som helhet, eftersom den
1944:           Anser Regeringen det ändamålsenligt          förbehandling av metallskrot som förädlingsin-
1945:        att avsikten är att i närheten av bosätt-       dustrin kräver kan göras centralt och effektivt i
1946:        ningen i huvudstadsregionen placera ett         den nya anläggningen.
1947:        krossverk för metallskrot som orsakar               Efter det att bolaget Uusioraaka-aine Oy, som
1948:        många miljöproblem och har stor kapaci-         låg i huvudstadsregionen, hade gått i konkurs,
1949:        tet, oavsett att det metallkross som kross-     stod utrustning som vällämpar sig för skrotbe-
1950:        verket tillverkar används i stålindustrin       handling oanvänd i området nära av stjälpnings-
1951:        utanför huvudstadsregionen?                     platsen i Sjöskog. Också detta talar för placering-
1952:                                                        en. Med skäliga investeringar kan anläggningen,
1953:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som var avsedd för behandling av byggnadsav-
1954: anföra följande:                                       fall, modemiseras så att den blir en skrotbehand-
1955:                                                        lingsanläggning som uppfyller strikta miljövårds-
1956:     1 Finland finns i detta nu fyra fungerande         krav.
1957: krossverk, bilkrossverken i Heinola och Airakse-           Enligt 6 § 5 mom. avfallslagen skall anlägg-
1958: la och specialkrossama i Heinola och Raumo.            ningen byggas under användning av bästa ekono-
1959: Dessa fyra krossverk behandlar årligen ca              miskt användbara teknik och under tillämpning
1960: 120 000 ton skrot. Av den krossade mängden             av så goda metoder för bekämpning av hälso- och
1961: härrör ca 30 000 ton årligen från huvudstadsre-        miljöolägenheter som möjligt. Företagets miljö-
1962: gionen.                                                tillståndsansökan har anhängiggjorts vid länssty-
1963:     Att en anläggning för behandling av metall-        relsen i Nylands Iän. Enligt en utredning som
1964: skrot inrättas i huvudstadsregionen ligger i linje     länsstyrelsen gett förebyggs de bullerolägenheter
1965: med de centrala principema (6 §) i den nya             projektet orsakar med en bullervall. På basis av
1966: avfallslagen (1 072/93). Nyttjandet av metallskro-     utredningama i ansökan kommer utsläppsgaser-
1967: tet effektiveras, och skrotet behandlas så nära den    na från anläggningen att behandlas genom vat-
1968: plats där det uppstår som möjligt.                     tentvätt, vilket innebär att utsläppen blir obetyd-
1969:     Med tanke på samhällsstrukturen är det sak-        ligajämfört med vad andra anläggningar släpper
1970: ligt att funktioner som orsakar miljöverkningar        ut. Länsstyrelsens beslut om miljötillståndet är
1971: samlas tili ställen som i markanvändningsplane-        att vänta under våren 1994.
1972: ringen reserverats för sådana ändamål. 1 general-          På basis av föregående kan det anses sakligt att
1973: planen för Vanda ingår beredskap att på nytt           det i huvudstadsregionen inrättas en behand-
1974: öppna avstjälpningsplatsen i Sjöskog och att pla-      lingsanläggning för metallskrot som bygger på
1975: cera funktioner som tjänar avfallshanteringen i        bästa ekonomiskt användbara teknik och som
1976: dess närhet. Samarbetsdelegationen för huvud-          uppfyller miljövårdskraven. Enligt de undersök-
1977: stadsregionen (SAD) har undersökt möjligheter-         ningar som gjorts lämpar sig den tilltänkta place-
1978: na att placera skrotbehandlingsanläggningar i          ringen väl för ändamålet. De miljöolägenheter
1979: huvudstadsregionen. Resultatet av undersök-            som verksamheten föranleder kan hållas mycket
1980:  ningen är att det bara finns ett fåtal ställen som    små genom tillämpning av vederbörlig teknik.
1981:  lämpar sig för ändamålet, och av dessa är av-         Beslutet i ärendet fattas av länsstyrelsen i Ny-
1982:  stjälpningsområdet i Sjöskog ett. Detta projekt       lands Iän enligt lagen om miljötillståndsför-
1983:  gör att behandlingen av skrot i Hakkila i Vanda       farande (735/91).
1984: 
1985:      Helsingforsden 4 mars 1994
1986: 
1987:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
1988:                                                1994vp
1989: 
1990: Kirjallinen kysymys 11
1991: 
1992: 
1993: 
1994: 
1995:                                   Laakso ym.: Nummenjoen ruoppaamisesta Nummi-Pusulassa
1996: 
1997: 
1998: 
1999:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2000: 
2001:     Uudenmaan Nummi-Pusulassa SIJaitseva             denpintaa. Se johtaisi lintujärvien kuivumiseen,
2002: Nummenjoki tulvii lähes joka vuosi. Tulvien es-      kiihdyttäisi niiden umpeenkasvua ja alentaisi si-
2003: tämiseksi joen pientareilla maata omistavat          ten niiden arvoa.
2004: maanviljelijät haluaisivat perata ja pengertää          Ruoppaamisen ja muiden joen perkaamiseen
2005: joen. Hanke on ollut vireillä jo kymmenkunta         ja pengertämiseen liittyvien töiden kustannuksik-
2006: vuotta.                                              si on arvioitu 4, 7 miljoonaa markkaa. Kustan-
2007:     Nummenjoen tulva peittää alleen noin 250         nukset jaettaisiin kuivatuksesta hyötyvien maan-
2008: hehtaaria, jotka maanomistajien mukaan ovat          viljelijöiden kesken.
2009: mitä parhainta peltomaata. Tulvaveden taso ale-         Vesioikeus on jo aikaisemmin hylännyt suun-
2010: nisi joen ruoppaamisella puolisen metriä. Joesta     nitelman, jossa perkaustyö ulotettaisiin myös
2011: ruopattaisiin seitsemän kilometrin pituinen          Nummenjoen alajuoksuun. Uudessa suunnitel-
2012: osuus.                                               massa alajuoksuun ei enää kajottaisi. Myös pen-
2013:     Uudenmaan lääninhallitus on suhtautunut          gerryksiä on madallettu ja ruoppausmassat vä-
2014: Nummenjoen ruoppaamiseen varauksellisesti,           hennetty lähes puoleen.
2015: sillä jokeen on yhteydessä useita pikku järviä,         Uusi suunnitelma vaatii hyväksytyksi tullak-
2016: jotka on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi     seen vesioikeuden luvan.
2017: lintuvesien kokonaisuudeksi.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2018:      Valtioneuvoston vahvistamassa lintuvesioh-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2019: jelmassa Nummenjoen vaikutuspiirissä olevat          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2020: Koisjärvi, Kyynärjärvi ja Musterpyynjärvi on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2021: todettu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.
2022:      Yksi järvistä, Nummenjokeen laskeva Savijär-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2023:  vi, on kokonaan rauhoitettu.                               ryhtyä valtioneuvoston vahvistamassa
2024:      Perkauksen vaikutuksista Nummenjoen ala-               lintuvesiohjelmassa kansainvälisesti ar-
2025: juoksun vesistöön on julkisuudessa esitetty risti-          vokkaaksi lintuvesien kokonaisuudeksi
2026:  riitaisia käsityksiä.                                      todetun alueen turvaamiseksi, jos vesioi-
2027:      Uudenmaan lääninhallituksen mielestä joen              keus päättää myöntää luvan Nummen-
2028:  perkaus saattaa kuitenkin alentaa alajuoksun ve-           joen ruoppaamiseen?
2029: 
2030:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1994
2031: 
2032:                      Jaakko Laakso                            Claes Andersson
2033: 
2034: 
2035: 
2036: 
2037: 2400321
2038: 2                                         1994 vp -    KK 11
2039: 
2040: 
2041: 
2042: 
2043:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2044: 
2045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lun tavoite on säilyttää järvi nykyisessä tilassa ja
2046: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siksi sen rauhoitusmääräykset kieltävät muun
2047: olette 14 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       muassa nykyisen vedenpinnan olennaisen muut-
2048: jeenne n:o 52 ohella toimittanut valtioneuvoston      tamisen ja kaikenlaisen muun toiminnan, joka
2049: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakson       saattaa vaikuttaa epäedullisesti eläimistön ja kas-
2050: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 11, jossa tiedus-      villisuuden säilymiseen. Vaikka rauhoitusmää-
2051: tellaan:                                              räykset koskevat vain itse aluetta, vaarantuu niil-
2052:                                                       lä asetettu suojelun tavoite, jos alueen yläpuolista
2053:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vesistöä ja sen virtaamia muutetaan.
2054:        ryhtyä valtioneuvoston vahvistamassa              Vesioikeuden käytössä pitää olla kattavasti
2055:        lintuvesiohjelmassa kansainvälisesti ar-       aineistoa Nummenjoen järjestelyn ympäristövai-
2056:        vokkaaksi lintuvesien kokonaisuudeksi          kutuksista päätöksentekoa varten. Katselmus-
2057:        todetun alueen turvaamiseksi, jos vesioi-      toimituksessa 30.12.1993 todettiin, että hank-
2058:        keus päättää myöntää luvan Nummen-             keen vaikutukset Nummenjoen-Pusulanjoen vil-
2059:        joen ruoppaamiseen?                            jelylaakson maisemaan, joen kalatalouteen sekä
2060:                                                       lintuvesiin on selvitetty puutteellisesti. Katsel-
2061:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mustoimituksen asiakirjat ovat parhaillaan näh-
2062: vasti seuraavaa:                                      tävänä ja niistä voi antaa muistutuksen tai esittää
2063:                                                       vaatimuksensa vesioikeudelle. Laki ympäristö-
2064:    Nummenjoen ja Pusulanjoen yhtymäkohdas-            vaikutusten arviontimenettelystä mahdollistaisi
2065: sa on aikoinaan sijainnut Hyvelänjärvi, joka on       sen, että ympäristöministeriö voisi päättää sen
2066: kuivattu viljelymaaksi. Nummenjoen järjestely-        soveltamisesta myös tähän hankkeeseen.
2067: suunnitelma tähtää tälle peltoaukealle nousevien         Vesioikeus tekee aikanaan Nummenjoen jär-
2068: kesätulvien poistoon.                                 jestelyhankkeesta päätöksen, josta voidaan valit-
2069:    Nummenjoen uoman ruoppaus tekee uomasta            taa vesiylioikeuteen. Hankkeen kustannukset on
2070: tulvavedet keräävän altaan, mutta saattaajohtaa       sovittu jaettavaksi siitä hyödyn saavien maan-
2071: myös tulvien siirtymiseen alapuoliseen vesistöön.     omistajien kesken. Tähän heillä on mahdollisuus
2072:    Nummenjoen varrella sijaitsevat valtakunnal-       saada valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira-
2073: liseen lintuvesiohjelmaan kuuluvat Koisjärvi,         kennustöiden kustannuksiin annetussa laissa
2074: Kyynäräjärvi ja Musterpyynjärvi sekä luonnon-         (433/63) tarkoitettua tukea, jonka myöntäminen
2075: suojelualueeksi rauhoitettu Savijärvi. Järvet ovat    riippuu muun muassa kustannusten suhteesta
2076: jokseenkin samalla tasolla ja niiden vedenkor-        saatavaan hyötyyn. Hankkeen laskennallinen
2077: keus riippuu Nummenjoen tasosta. Kesätulvat           hyöty on 3,9 milj. markkaa ja kustannukset 4, 7
2078: ovat usein hyvin äkkinäisiä ja saattavat nostaa       milj. markkaa, joten tuen edellytykset eivät tältä
2079: näiden järvien pintaa huomattavasti. Lintujen         osin täyttyne.
2080: pesintäaikana kesätulvat tuhoavat suuren osan            Ympäristöministeriö seuraa hankkeen edisty-
2081: lintujen pesistä.                                     mistä ja pyrkii vaikuttamaan Nummenjoen lintu-
2082:     Savijärvi on rauhoitettu lääninhallituksen        vesien säilymiseen käytettävissä olevin keinoin.
2083: päätöksellä luonnonsuojelualueeksi. Sen suoje-
2084: 
2085:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
2086: 
2087:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
2088:                                           1994 vp -    KK 11                                           3
2089: 
2090: 
2091: 
2092: 
2093:                                         Tili Riksdagens Talman
2094: 
2095:     I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tillstånd, och därför förbjuder fridlysningsbe-
2096: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 52      stämmelsema bland annat väsentliga ändringar
2097: tili vederbörande medlem av statsrådet översänt       av vattennivån och all annan verksamhet som
2098: följande av riksdagsman Laakso m.fl. underteck-       kan inverka oförmånligt på växt- och djurarter-
2099: nade spörsmål nr 11:                                  nas fortbestånd. Oavsett att fridlysningsbestäm-
2100:                                                       melsema enbart gäller detta område, ställs syfte-
2101:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        målet för skyddet på spel, om vattendragen och
2102:        ta för att bevara ett område som i det av      vattenströmningama högre upp ändras.
2103:        statsrådet fastställda programmet för              Vattendomstolen skall för sitt beslut ha till-
2104:        skydd av fågelrika insjöar och havsvikar       gång tili täckande material om miljöverkningar-
2105:        har konstaterats vara intemationellt sett      na av regleringen av Nummenjoki. Vid syneför-
2106:        värdefullt, om vattendomstolen beslutar        rättningen 30.12.1993 konstaterades att verk-
2107:        bevilja tilistånd tili muddring av Num-        ningama av projektet på odlingslandskapet i
2108:        menjoki?                                       Nummenjoki-Pusulanjokidalen, fiskerihushåll-
2109:                                                       ningen i ån och fågelvattnen hade undersökts
2110:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bristfålligt. Handlingama för syneförrättningen
2111: anföra följande:                                      är som bäst anslagna för påseende, och på grund
2112:                                                       av dem kan anmärkningar göras eller krav fram-
2113:     Där Nummenjoki och Pusulanjoki flyter sam-        föras hos vattendomstolen. Lagen om förfaran-
2114: man fanns i tiden sjön Hyvelänjärvi, som har          det vid miljökonsekvensbedömning gör det möj-
2115: dikats tili odlingsmark. Planen för reglering av      ligt för miljöministeriet att besluta att den skall
2116: Nummenjoki syftar tili att denna öppna åker inte      tiliämpas också på detta projekt.
2117: längre skall översvämmas under somrama.                   Vattendomstolen kommer i sinom tid att fatta
2118:     Muddringen av Nummenjokifåran gör att ån          beslut om projektet för muddring av Nummenjo-
2119: blir en bassäng som samlar upp översvämnings-         ki, och beslutet kan överklagas hos vattenöver-
2120: vattnen, men kan också leda tili att översväm-        domstolen. Detfinnsen överenskommelse om att
2121: ningama flyttar längre ned i vattendraget.            kostnadema för projektet skall delas mellan de
2122:     Utmed Nummenjoki ligger Koisjärvi, Kyy-           markägare som drarnytta av det. F ör detta har de
2123: näräjärvi och Musterpyynjärvi, som ingår i det        möjlighet att ur statens medel få understöd som
2124: riksomfattande programmet för skydd av fågelri-       avses i lagen om statens deltagande i kostnadema
2125: ka insjöar och havsvikar, samt Savijärvi, som har     för vissa jord- och vattenbyggnadsarbeten (433/
2126: fridlysts som ett naturskyddsområde. Sjöama lig-      63); beviljandet av stödet beror bland annat på
2127: ger på ungefår samma höjd, och vattenståJldet i       relationen mellan kostnadema och den nytta pro-
2128: dem berorpå vattenståndetiNummenjoki. Over-           jektet medför. Den kalkylerade nyttan av projek-
2129: svämningama under sommaren är ofta mycket             tet är 3,9 miljoner mark och kostnadema 4, 7
2130: plötsliga och kan höja sjöamas yta avsevärt. Un-      miljoner mark, vilket innebär att förutsättningar-
2131: der häckningstiden blir en stor del av fågelbona      na för stödet i detta hänseende inte torde vara för
2132: förstörda av sommarens översvämningar.                handen.
2133:     Savijärvi har genom länsstyrelsens beslut frid-       Miljöministeriet följer med hur projektet fort-
2134: lysts som ett naturskyddsområde. Syftet med att       skrider och går med tillbudsstående medel in för
2135:  sjön skyddas är att bevara sjön i dess nuvarande     att fågelvattnen i Nummenjoki skall bevaras.
2136: 
2137:      Helsingforsden 8 mars 1994
2138: 
2139:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
2140:                                                1994vp
2141: 
2142: Kirjallinen kysymys 12
2143: 
2144: 
2145: 
2146: 
2147:                                   Laakso ym.: Loviisan seurahuoneen kunnostamisesta
2148: 
2149: 
2150: 
2151:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2152: 
2153:    Loviisan seurahuone on rakennettu 1850-lu-        nuksen ja vastaisi sen kunnossapidosta, kunnes
2154: vulla. Yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteis-    sopiva vuokraaja voisi jatkaa kiinteistössä perin-
2155: töä on oikeutetusti luonnehdittu maan vanhim-        teisesti haljoitettua ravintola- ja hotellitoimintaa.
2156: maksi puurakenteiseksi "seurahuonemaiseksi"             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäljes-
2157: rakennukseksi.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2158:    Valtioneuvosto on päättänyt rakennuksen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2159: suojelusta. Lisäksi valtio on jo aikaisemmin osal-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2160: listunut useilla sadoillatuhansilla markoilla Lo-
2161: viisan seurahuoneen kattokorjauksiin.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2162:    Kiinteistöä on tarjottu myös Loviisan kau-                ryhtyä valtioneuvoston päätöksellä suo-
2163: pungin omistukseen, mutta kaupunki ei taloudel-              jellun ja rakennushistoriallisesti arvok-
2164: lisen tilanteensa takia ole voinut kauppaa tehdä.            kaaksi todetun Loviisan seurahuoneen
2165:    Loviisan kaupunki on ehdottanut, että valtio              kiinteistön kunnossapidon turvaamisek-
2166: ostaisi kansalliseksi aarteeksi katsotuo raken-              si?
2167: 
2168:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1994
2169: 
2170:                      Jaakko Laakso                            Claes Andersson
2171: 
2172: 
2173: 
2174: 
2175: 240032J
2176: 2                                       1994 vp -    KK 12
2177: 
2178: 
2179: 
2180: 
2181:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2182: 
2183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yhteydessä olleet esillä Loviisan kaupungin ja
2184: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       museoviraston välisissä neuvotteluissa. Kaupun-
2185: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ki on toimitilojensa uudelleenjärjestelyä valmis-
2186: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakson        tellessaan esittänyt ajatuksen kaupungin kirjas-
2187: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 12:    ton sijoittamisesta seurahuoneen rakennukseen.
2188:                                                     Kirjaston sijoittamista kyseisiin tiloihin on selvi-
2189:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tetty opetusministeriön kanssa ja hanke on todet-
2190:        ryhtyä valtioneuvoston päätöksellä suo-      tu toteuttamiskelpoiseksi. Lähinnä kaupungin
2191:        jellun ja rakennushistoriallisesti arvok-    muuttuneen taloudellisen tilanteenjohdosta han-
2192:        kaaksi todetun Loviisan seurahuoneen         ke ei ole sittemmin edennyt.
2193:        kiinteistön kunnossapidon turvaamisek-          Omistajana ei ilmoituksensa mukaan ole ta-
2194:        si?                                          loudellisia mahdollisuuksia saattaa seurahuo-
2195:                                                     netta sen kulttuurihistoriallisen arvon edellyttä-
2196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mään kuntoon. Siten suojelun turvaaminen on
2197: taen seuraavaa:                                     parhaiten ratkaistavissa Loviisan kaupungin toi-
2198:                                                     menpiteillä,jolloin kiinteistön hankkiminen kau-
2199:    Museovirasto ja ympäristöministeriö ovat         pungin omistukseen on välttämätöntä. Kaupun-
2200: myöntämällä useampana vuotena avustuksiajul-        gin on mahdollista saada valtionavustusta kiin-
2201: kisivujen kunnostamiseen halunneet varmistaa        teistön ostamiseen ympäristöministeriöitä sekä
2202: Loviisan seurahuoneen säilymisen, kunnes omis-      lisäksi avustusta suojelumääräysten puitteissa
2203: tajan tai esimerkiksi Loviisan kaupungin toimen-    tehtäviin, säilymisen kannalta välttämättömiin
2204: piteillä voidaan aloittaa rakennuksen peruskor-     korjauksiin. Kaupungin on myös mahdollista ra-
2205: jaus.                                               kennussuojelulain (60/85) 13 §:n nojalla lunastaa
2206:    Seurahuoneen omistaja on viimeksi vuonna         kiinteistö. Valtion tukitoimenpiteet voidaan ot-
2207: 1991 tarjonnut kiinteistöä Loviisan kaupungille.    taa harkittaviksi kaupungin tekemän aloitteen
2208: Seurahuoneen suojelu ja käyttö ovat useassa eri     pohjalta.
2209: 
2210:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
2211: 
2212:                                                              Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
2213:                                            1994 vp -    KK 12                                             3
2214: 
2215: 
2216: 
2217: 
2218:                                          Tili Riksdagens Talman
2219: 
2220:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och museiverket. Vid förberedelsema för att om-
2221: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         organisera sina lokaler lade staden fram sina tan-
2222: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kar på att flytta stadens bibliotek tili societetshu-
2223: man Laakso m.fl. undertecknade spörsmål nr 12:         set. Frågan om att placera biblioteket i Iokalen i
2224:                                                        fråga har utretts tillsammans med undervisnings-
2225:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ministeriet, och projektet har visat sig vara ge-
2226:        ta för att säkerställa underhållet av fastig-   nomförbart. Närmast på grund av den ändrade
2227:        heten Lovisa societetshus, som genom            situationen i stadens ekonomi har projektet se-
2228:        statsrådets beslut har skyddats och som         dermera inte framskridit.
2229:        har konstaterats vara av byggnadshisto-            Ägaren har enligt egna uppgifter inte ekono-
2230:        riskt värde?                                    miska möjligheter att försätta societetshuset i ett
2231:                                                        sådant skick som dess kulturhistoriska värde för-
2232:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       utsätter. Sålunda kan Lovisa stad genom sina
2233: ra följande:                                           åtgärder bäst säkerställa skyddet av byggnaden,
2234:                                                        varvid det blir nödvändigt att överta fastigheten i
2235:     Museiverket och miljöministeriet har genom         stadens ägo. Staden har möjlighet att av miljömi-
2236: understöd under flera år för reparation av fasa-       nisteriet få statsunderstöd för att köpa fastighe-
2237: den velat se tili att Lovisa societetshus bevaras      ten och dessutom understöd för att inom ramen
2238: tills ägaren eller exempelvis Lovisa stad vidtar       för skyddsbestämmelsema utföra de reparatio-
2239: åtgärder för att grundligt renovera byggnaden.         ner som är nödvändiga för att bevara huset. Med
2240:     Societetshusets ägare erbjöd senast 1991 fas-      stöd av 13 § byggnadsskyddslagen (60/85) är det
2241: tigheten tili Lovisa stad. Skyddet och använd-         även möjligt att lösa in fastigheten. Statens stöd-
2242: ningen av societetshuset har i flera sammanhang        åtgärder kan prövas på basis av stadens initiativ.
2243: varit aktuella i förhandlingar mellan Lovisa stad
2244: 
2245:      Helsingforsden 8 mars 1994
2246: 
2247:                                                                  Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
2248:                                                1994 vp
2249: 
2250: Kirjallinen kysymys 13
2251: 
2252: 
2253: 
2254: 
2255:                                   Laakso ym.: Lappträskin erämaa-alueen säilyttämisestä osana val-
2256:                                       takunnallista rantojensuojeluohjelmaa
2257: 
2258: 
2259:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2260: 
2261:    Läntisellä Uudellamaalla, Siuntion kaakkois-         Jo aiemmin lääninhallitus on arvostellut Siun-
2262: osassa lähellä Kirkkonummen rajaa sijaitseva         tion kuntaa valtakunnallisen rantojensuojeluoh-
2263: Lappträskin rakentamaton erämaa-alue on lis-         jelman vaikeuttamisesta, koska raskaat raken-
2264: tattu valtakunnallisen rantojensuojeluohjelman       nusoikeudet nostavat suojelumaiden lunastus-
2265: kohteeksi.                                           hintoja.
2266:    Siuntion valtuuston hyväksymässä yleiskaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2267: vassa kunta on kaavoittanut Lappträskin alueen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2268: tavalla, joka Uudenmaan lääninhallituksen mie-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2269: lestä ei ota tarpeeksi huomioon Lappträskin jär-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2270: ven ja sen ympäristön luonnonarvoja.
2271:    Lääninhallituksen mielestä Siuntio on kaa-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2272: voittanut maanomistajille liikaa rakennusoikeut-            ryhtyä turvatakseen läntisellä Uudella-
2273: ta. Siksi lääninhallitus on jättänyt vahvistamatta          maalla sijaitsevan ja valtakunnalliseen
2274: osan Siuntion kaakkoisosan yleiskaavasta.                   rantojensuojeluohjelmaan      sisältyvän
2275: Lappträskin alue on samalla määrätty rakenta-               Lappträskin järven ja sen ympäristön ra-
2276: mis- ja toimenpidekieltoon.                                 kentamattoman erämaa-alueen luonnon-
2277:                                                             arvojen säilymisen?
2278:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1994
2279: 
2280:                      Jaakko Laakso                            Claes Andersson
2281: 
2282: 
2283: 
2284: 
2285: 2400321
2286: 2                                         1994 vp -    KK 13
2287: 
2288: 
2289: 
2290: 
2291:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2292: 
2293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saanut siihen ympäristöministeriöitä yleiskaava-
2294: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         avustusta. Osayleiskaavassa tälle rantojensuoje-
2295: olette 14 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       luohjelman alueelle oli osoitettu 6lomarakennus-
2296: jeenne n:o 54 ohella toimittanut valtioneuvoston      paikkaa Lappträskin järven eri puolille. Tämän
2297: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakson       lisäksi valtion korvattavaksi oli osoitettu 27 lo-
2298: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 13,jossa tiedustel-    marakennuksen rakennusoikeus.
2299: laan:                                                    Lääninhallitus jätti osayleiskaavan vahvista-
2300:                                                       matta Lappträskin osalta 7.2.1994. Osayleiskaa-
2301:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vajätettiin vahvistamatta Lappträskin ranta-alu-
2302:        ryhtyä turvatakseen läntisellä Uudella-        eiden maanomistajien mailta huomattavan laa-
2303:        maalla sijaitsevan ja valtakunnalliseen        jalta alueelta, jotta jatkosuunnittelulle jää riittä-
2304:        rantojensuojeluohjelmaan      sisältyvän       västi tilaa. Vahvistamatta jättämisen perusteena
2305:        Lappträskin järven ja sen ympäristön ra-       olivat alueen luonnonolojen puutteellinen huo-
2306:        kentamattoman erämaa-alueen luonnon-           mioon ottaminen kaavassa ja luonnonoloihin
2307:        arvojen säilymisen?                            nähden liiallinen rakennusoikeus.
2308:                                                          Lääninhallitus on määrännyt alueille, joiden
2309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osalta yleiskaava on edellä jätetty vahvistamatta,
2310: vasti seuraavaa:                                      rakennus- ja toimenpidekiellon 31.12.1998 saak-
2311:                                                       ka.
2312:    Siuntion Lappträsk kuuluu valtioneuvoston             Tavoitteena on Lappträskin alueella sellainen
2313: 1990 vahvistaman rantojensuojeluohjelman Mei-         osayleiskaavaratkaisu, jolla mahdollisimman
2314: kon-Lappträskin alueeseen. Osa kokonaisuudes-         pitkälle turvataan myös rantojensuojelun tar-
2315: ta sijaitsee Kirkkonummella ja osa Kaakkois-          peet. Lappträskin rannalla sijaitseva pieni lehto-
2316: Siuntiossa.                                           jensuojeluohjelman kohde on jo rauhoitettu
2317:    Tämän rantojensuojeluohjelma-alueen erityi-        maanomistajan hakemuksesta luonnonsuojelu-
2318: nen arvo on sen täydellisessä rakentamattomuu-        alueeksi lääninhallituksen päätöksellä 1991.
2319: dessa ja syrjäisestä sijainnista jobtuvassa erämai-      Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
2320: suudessa.                                             Siuntion Lappträskin erämainen luonne voidaan
2321:    Siuntio on laatinut alueelle osayleiskaavan ja     vielä säilyttää.
2322: 
2323:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
2324: 
2325:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
2326:                                             1994 vp -    KK 13                                           3
2327: 
2328: 
2329: 
2330: 
2331:                                           Tili Riksdagens Talman
2332: 
2333:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nen hade sex platser för fritidshus anvisats för
2334: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 54        detta strandskyddsområde vid stränderna tili
2335: av den 14 februari 1994 tili vederbörande medlem        Lappträsk. Dessutom hade byggnadsrätter för 27
2336: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          fritidshus anvisats för ersättning ur statliga me-
2337: Laakso m.fl. undertecknade spörsmål nr 13:              del.
2338:                                                             Länsstyrelsen underlät 7.2.1994 att fastställa
2339:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         delgeneralplanen för Lappträsks del. Delgeneral-
2340:         ta för att säkerställa att de naturvärden       planen lämnades utan fastställelse förett avsevärt
2341:         som sjön Lappträsk, som ligger i västra         mer omfattande område än vad markägarna in-
2342:         Nyland och ingår i det riksomfattande           vid Lappträsks stränder äger för att det skulle
2343:         strandskyddsprogrammet, och det omgi-           finnas tillräckliga möjligheter för fortsatt plane-
2344:         vande obebyggda ödemarksområdet re-             ring. Grunden för att planen inte fastställdes var
2345:         presenterar bevaras?                            att naturförhållandena i området i planen hade
2346:                                                         beaktats bristfålligt och att byggnadsrätten var
2347:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         alltför stor i relation tili naturförhållandena.
2348: anföra följande:                                            Länsstyrelsen har belagt de områden för vilka
2349:                                                         generalplanen inte fastställts med byggnads- och
2350:    Lappträsk i Sjundeå ingår i Meiko-Lappträsk-         åtgärdsförbud fram til131.12.1998.
2351: området inom det strandskyddsprogram som                    Målet är att delgeneralplanelösningen för
2352: statsrådet fastställde 1990. En del av helheten         Lappträskområdet så långt som möjligt också
2353: ligger i Kyrkslätt, en del i sydöstra Sjundeå.          skall tillgodose behovet av strandskydd. Det Iilla
2354:    Det särskilda värde som detta område inom            lundområde vid stranden av Lappträsk som ingår
2355: strandskyddsprogrammet har baserar sig på att           i lundskyddsprogrammet har redan 1991 genom
2356: det är totalt obebyggt och ligger avsides, så att det   länsstyrelsens beslut på ansökan av markägaren
2357: är ödemarksartat.                                       fridlysts såsom ett naturskyddsområde.
2358:    Sjundeå har gjort upp en delgeneralpian för              På basis av vad som ovan anförts anser rege-
2359: området och fått generalplaneunderstöd från             ringen att det är möjligt att bevara den ödemarks-
2360: miljöministeriet för ändamålet. I delgeneralpla-        artade karaktären kring Lappträsk i Sjundeå.
2361: 
2362:      Helsingt'ors den 8 mars 1994
2363: 
2364:                                                                       Miljöminister Sirpa Pietikäinen
2365:                                                   1994 vp
2366: 
2367: Kirjallinen kysymys 14
2368: 
2369: 
2370: 
2371: 
2372:                                     Ihamäki: Aluejakoperusteiden oikeudenmukaisuudesta
2373: 
2374: 
2375: 
2376:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2377: 
2378:     Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti uudet          vielä yhden tukialueen ero, ja rajanaapurikunnat
2379: kehitysalueet, tukialueet ja rakennemuutosalueet        jäivät eriarvoiseen asemaan.
2380: määrättiin 1.1.1994 alkaen.                                 Uusi aluetukijaotus on Heinolan seudulle eri-
2381:     Valtioneuvoston päätös perustui laskelmiin,         tyisen ongelmallinen, koska se jättää Heinolat
2382: joissa otettiin huomioon seutukunnan asukasta           aluetuen suhteen valkoiseksi vyöhykkeeksi ra-
2383: kohti laskettu bruttokansantuote, työttömyysas-         kennemuutosalueen asemaan päässeen Lahden
2384: te, nettomuutto, elinkeinorakenteen yksipuoli-          ja Mikkelin läänin II vyöhykkeen kuntien väliin.
2385: suus, harva asutus ja pienellä painolla kylmä il-       Mikkelin läänissä Heinolan seutukunta jäi 0-tu-
2386: manala.                                                 kialueeksi, mutta on vaikea ymmärtää sitä, että
2387:     Vaikka valtioneuvoston päätös perustui las-         samanaikaisesti samanlaisen kehitystason omaa-
2388: kelmiin, lopputulos oli ristiriitainen ja hämmen-       vat kaupungit samassa läänissä, kuten Mikkeli,
2389: tävä. Kiistanalaisia ratkaisuja oli eri puolilla Suo-   Savonlinna ja Pieksämäki määrättiin II tuki-
2390: mea, mutta esimerkit tähän on otettu Mikkelin           alueeksi. Jyväskylä, Oulu ja Kuopio määrättiin
2391: läänistä.                                               III tukialueiksi, vaikka ne ovat selkeästi taloudel-
2392:     Ristiriitaa syntyi esimerkiksi siitä, että Mikke-   lisessa mielessä Heinolan seutua vahvemmassa
2393: lin lääni oli Euroopan unionin aluetukipäätök-          asemassa.
2394:  sessä alustavasti hyväksytty supertukialueeksi,            On tärkeää, että valtioneuvoston aluetukipää-
2395: kun taas Kuopion ja Keski-Suomen läänit oli             tös on oikeudenmukainen ja takaa maan tasa-
2396: merkitty pääsääntöisesti vähäisemmän tuen pii-          puolisen kehittämisen. Tästä on herännyt edellä
2397: riin. Sisäasiainministeriö sai tilanteen näyttä-        mainituista syistä epäilyjä. Toki valtioneuvoston
2398: mään päinvastaiselta.                                   aluejakopäätös perustui sisäasiainministeriön
2399:     Ristiriitaa aiheutti myös paikoin osin valikoi-     laskelmiin. Koska lopputulos on kiistanalainen,
2400: va jako seutukuntiin, jossa oli nähtävissä jopa         on syytä kysyä, ovatko toisaalta seutukuntajaot
2401:  tarkoitushakuisuutta.                                  ja toisaalta käytetyt laskentaperusteet ja mittarit
2402:     Hämmennystä herätti nimenomaan se, että             oikeita ja riittäviä.
2403:  seutukuntien ja kuntien asioita hyvin tuntevat             On esitetty paljon arvostelua tukialueiden
2404:  tahot näkivät monta kertaa asiat toisin kuin sisä-     määrittelyssä käytettyjä kriteereitä kohtaan. Ne
2405:  asiainministeriön laskelmat osoittivat. Esimer-        eivät mittaa alueiden todellista tilannetta, koska
2406:  kiksi viitostien elinvoimaiset kunnat Juva ja Jo-      ne eivät kuvaa varsinaista elintasoa. Paremman
2407:  roinen oli merkitty 1 tukialueen kunniksi, kun         lopputuloksen antaisivat bruttokansantuotteen
2408:  taas huonosti menestyvät Itä-Savon kunnat              ja työttömyysasteen muutokset tai vertailu vuo-
2409:  Enonkoski ja Savonranta oli merkitty II alueen         den 1993 tilanteeseen. Kaiken lisäksi arvioitaessa
2410:  kunniksi. Asiantuntija olisi tehnyt jaon toisin-       eri tunnuslukujen vaikuttavuutta voidaan sisä-
2411:  päin. Samoin Mikkelin lääniin kuuluva Pieksä-          asiainministeriössä käyttää tulkintaa, joka lisää
2412:  mäen seutukunta jäi huonompaan asemaan kuin            virhemarginaalia. Lisäksi erilaiset tilanteet jäävät
2413:  samanlaisen tunnusmerkistön omaava seutukun-           laskelmissa huomiotta. Esimerkiksi Heinolassa
2414:  ta-alue Kuopion läänin puolella. Hartola ja Sys-       on kohtalaisen paljon sellaista teollisuutta ja yri-
2415:  mä oli merkitty alun perin kaksi pykälää alem-         tystoimintaa, joiden pääkonttorit ovat muualla.
2416:  maksi tuen saajana kuin viereisessä Keski-Suo-         Tällöin bruttokansantuote lasketaan Heinolan
2417:  men läänissä J outsan seutu. Tosin valtioneuvosto      varallisuudeksi, vaikka käytännössä voitot me-
2418:  korjasi tätä epäkohtaa, mutta eroksi jäi sittenkin     nevät Heinolan ulkopuolelle. Systeemin olisi voi-
2419: 2400321
2420: 2                                         1994 vp -    KK 14
2421: 
2422: tava eliminoida olemassa olevien yritysten siirty-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2423: minen etujen perässä kunnasta toiseen. Kysy-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2424: myksessä pitäisi olla nimenomaan uusien työ-
2425: paikkojen luominen ja uusi tuotannollinen toi-                  Pidetäänkö sisäasiainministeriön alue-
2426: minta.                                                       jakoperusteita nykyisellään riittävinä ja
2427:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           oikeudenmukaisina ja miten niitä sisä-
2428: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              asiainministerin mielestä pitäisi kehittää?
2429: 
2430:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
2431: 
2432:                                             Timo Ihamäki
2433:                                           1994 vp -    KK 14                                           3
2434: 
2435: 
2436: 
2437: 
2438:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2439: 
2440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siteltiin useaan kertaan aluepoliittisessa ministe-
2441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rityöryhmässä. Siinä yhteydessä mm. Suomen
2442: olette 15 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       EU-neuvottelutavoitteet huomioon ottaen pa-
2443: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      rannettiin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Sa-
2444: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ihamäen näin       von keskusseutujen asemaa tunnuslukujen mu-
2445: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 14:               kaisesta III tukialueesta II tukialueeseen.
2446:                                                          Ongelmallisimpana kysymyksenä ministeri-
2447:           Pidetäänkö sisäasiainministeriön alue-      työryhmä piti tarkoituksenmukaisuusharkintaa
2448:        jakoperusteita nykyisellään riittävinä ja      I tukialueen laajuudesta muiden kuin Suomen
2449:        oikeudenmukaisina ja miten niitä sisä-         EU-neuvottelutavoitteiden mukaisissa, heikoim-
2450:        asiainministerin mielestä pitäisi kehittää?    min kehittyneissä maakunnissa, joihin Etelä-
2451:                                                       Savo kuuluu, mutta Päijät-Häme ja Pohjois-Savo
2452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           eivät kuulu. I tukialueen rajaus voimassa olevas-
2453: taen seuraavaa:                                       sa aluejakopäätöksessä perustuu osaltaan ns. in-
2454:                                                       terlinked-periaatteeseen, jolloin I tukialueeseen
2455:    Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen          voi kuulua heikoimmin kehittyneisiin rajoittuvia
2456: (1315/93) mukaan kehitysaluetta ja tukialueita        seutukuntia niiden naapurimaakunnissa. Tällä
2457: määrättäessä käytetään perusteena lähinnä asu-        perusteella, pitkällisen pohdinnan jälkeen, pää-
2458: kasta kohden laskettua bruttokansantuotetta,          dyttiin I ja II tukialuerajauksiin tavalla, johon
2459: työttömyyttä, muuttoliikettä, elinkeinoraken-         kysymyksen tyytymättömyys viittaa.
2460: netta, asukastiheyttä ja ilmasto-oloja. Aluejako-        Rakennemuutosalueiden valinnan valmiste-
2461: jen perustana käytetään seutukuntajakoa, joka         lussa Heinolan seutukuntaa ei esitetty rakenne-
2462: perustuu lähinnä työssäkäyntiin ja kuntien väli-      muutosalueeksi mm. sillä perusteella, että sen
2463: seen yhteistyöhön.                                    työttömyysasteen keskiarvo vuosina 1991-1993
2464:     Kehitysalue-ja tukialuejaon valmistelussa py-     (9 ensimmäistä kuukautta) ei ollut yhtä suuri
2465: rittiin yhteensovittamaan neljä tekijää:              kuin esitetyillä rakennemuutosalueilla. Lisäksi
2466:     1. Kehittyneisyydeltään yhtä ongelmalliset        Heinolan kaupunki oli vuosina 1986-1988 eri-
2467: seutukunnat kuuluvat pääsääntöisesti samaan           tyisalueena, jona aikana onnistuttiin selvästi vä-
2468: tuki alueeseen.                                       hentämään seudun rakennemuutosongelmia luo-
2469:     2. Kehitysalueella asuvan väestön osuus voi       malla erityisaluerahoituksen tuella uusia, pysyviä
2470: lain perustelujen mukaan olla enintään noin 36 %      työpaikkoja.
2471: maan väestöstä. Valtioneuvoston päätöksen                Aluekehitysasetuksen mukaiset aluejakokri-
2472:  (1686/93) kehitysalueesta, sen tukialueista ja ra-   teerit soveltuvat hyvin alueellisten kehittynei-
2473:  kennemuutosalueesta mukainen kehitysalueen           syyserojen ja kehittämistarpeiden vertailuun ja
2474: laajuus on 40,3 %väestöstä.                           seurantaan. Suomen mahdollinen ED-jäsenyys
2475:     3. ETA-sopimuksen velvoitteet.                    tuo kansallisen aluepolitiikan lisäksi EU :n raken-
2476:     4. Suomen esittämät EU-neuvottelutavoitteet       nerahastojen mukaiset alueelliset kehittämista-
2477:  (position paper 29.7.1993).                          voitteet ja niiden mukaiset EU:n aluejaot. Siinä
2478:     Aluejakopäätöksen perusvalmistelu perustui        yhteydessä on mahdollisesti tarvetta tarkistaa
2479:  seutukunnittaiseen tunnuslukuanalyysiin käyt-        myös valtioneuvoston päätöksen (1686/93) mu-
2480:  täen asetuksen mukaisia tunnuslukuja. Sen jäl-       kaista kansallista aluejakoa.
2481:  keen sisäasiainministeriön aluejakoehdotusta kä-
2482: 
2483:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
2484: 
2485:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
2486: 4                                          1994 vp -    KK 14
2487: 
2488: 
2489: 
2490: 
2491:                                         Tili Riksdagens Talman
2492: 
2493:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       flera gånger i en regionalpolitisk ministerarbets-
2494: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        grupp. I samband därmed förbättrades, bl.a. med
2495: 15 februari 1994 till vederbörande medlem av           beaktande av Finlands mål för förhandlingama
2496: statsrådet översänt följande av riksdagsman            med EU, ställningen för de centrala regionema i
2497: Ihamäki undertecknade spörsmål nr 14:                  Lappland, Norra Karelen och Södra Savolax
2498:                                                        från att ha varit stödområde III, som jämförelse-
2499:           Anses inrikesministeriets nuvarande          talen anger, tili stödområde II.
2500:        grunder för den regionala indelningen               Den mest problematiska frågan ansåg minis-
2501:        vara tillräckliga och rättvisa samt hur bör     terarbetsgruppen vara ändamålsenlighetspröv-
2502:        de enligt inrikesministems åsikt utveck-        ningen av storleken av stödområde Ii andra land-
2503:        las?                                            skap än de som enligt Finlands mål för förhand-
2504:                                                        lingama med EU är de svagast utvecklade och till
2505:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vilka Södra Savolax hör, men inte Päijät-Häme
2506: anföra följande:                                       och Norra Savolax. 1 det gällande beslutet om
2507:                                                        områdesindelningen bygger gränsema för stöd-
2508:     Enligt förordningen om regional utveckling         område 1 på den s.k. interlinked-principen, var-
2509: (1315/93) skall såsom grund vid bestämmandet           vid stödområde 1 kan omfatta sådana i angrän-
2510: av utvecklingsområdet och stödområdena an-             sande landskap belägna ekonomiska regioner
2511: vändas främst bruttonationalprodukten per in-          som gränsar tili de svagast utvecklade regioner-
2512: vånare, arbetslösheten, flyttningsrörelsen, nä-        na. Utgående från detta beslöt man sig efter långa
2513: ringsstrukturen, invånartätheten och klimatför-        överläggningar för att bestämma gränsema för
2514: hållandena. Som grund för den regionala indel-         stödområdena 1 och II på det sätt som missnöjet
2515: ningen används en sådan indelning i ekonomiska         i spörsmålet gäller.
2516: regioner som närmast baserar sig på pendlingen             Vid beredningen av valet av strukturomvand-
2517: och samarbetet melian kommunema.                       lingsområden föreslogs inte Heinolas ekonomis-
2518:     Vid beredningen av utvecklingsområdes- och         ka region som strukturomvandlingsområde, bl.a.
2519: stödområdesindelningen var strävan att sam-            på grund av att den genomsnittliga arbetslöshets-
2520: manjämka fyra faktorer:                                graden under 1991-1993 (de nio första måna-
2521:     1. De ekonomiska regioner som är lika proble-      dema) inte var lika stor där som inom de föreslag-
2522: matiska i fråga om utvecklingsgraden hör i regel       na strukturomvandlingsområdena. Dessutom
2523: till samma stödområde.                                 var Heinola stad under 1986-1988 ett special-
2524:     2. Den befolkning som är bosatt inom utveck-       område. Under den tiden lyckades man klart
2525: lingsområdet kan enligt motiveringen tili lagen        minska strukturomvandlingsproblemen i regio-
2526: utgöra högst ca 36 % av landets befolkning. Det        nen genom att med hjälp av specialområdesfinan-
2527: utvecklingsområde som anges i statsrådets beslut       siering skapa nya, permanenta arbetsplatser.
2528: om utvecklingsområdet, dess stödområden och                De kriterier för områdesindelningen som ingår
2529: strukturomvandlingsområdet (1686/93) omfat-            i förordningen om regional utveckling lämpar sig
2530: tar 40,3 % av befolkningen.                            väl för jämförelse och observation av skillnader i
2531:     3. Förpliktelsema i EES-avtalet.                   den regionala utvecklingsnivån och av utveck-
2532:     4. De mål som Finland uppställt för förhand-       lingsbehoven. Finlands eventuella medlemskap i
2533: lingama med EU (position paper 29.7.1993).             EU medför att den nationella regionalpolitiken
2534:     Den första beredningen av det nämnda beslu-        utökas med de regionala utvecklingsmål som
2535: tet om den regionala indelningen baserade sig på       EU:s strukturfonder anger och EU:s regionala
2536: en analys av jämförelsetal för de olika ekonomis-      indelning enligt dessa mål. 1 det sammanhanget
2537: ka regionema, varvid de jämförelsetal som anges        kommer det eventuellt att finnas behov av att
2538: i förordningen användes. Därefter behandlades          även se över den nationella områdesindelningen i
2539: inrikesministeriets förslag tili regional indelning    statsrådets beslut (1686/93).
2540: 
2541:      Helsingforsden 3 mars 1994
2542: 
2543:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
2544:                                                 1994 vp
2545: 
2546: Kirjallinen kysymys 15
2547: 
2548: 
2549: 
2550: 
2551:                                    Rajamäki: Metsähallituksen suunnittelemista ranta-alueiden myyn-
2552:                                        neistä
2553: 
2554: 
2555:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2556: 
2557:     Jo hallituksen esityksen n:o 257/1993 vp käsit-      Olisi erittäin tärkeätä, että Metsähallituksen
2558: telyn yhteydessä kiinnitimme huomion siihen           rannat säilytettäisiin eritoten siellä, missä niitä on
2559: vaaraan, mikä jokamiehenoikeuksille ja luonnon        vähän, rakentamattomina. Sen sijaan joissakin
2560: virkistyskäytölle koituu Metsähallituksen liike-      paikoin voitaisiin ajatella, että niitä kaavoitetaan
2561: laitostamisesta. Olisimme halunneet ulkoilun ja       vaihtomaiksi ja -tonteiksi rantojensuojeluohjel-
2562: muun luonnon virkistyskäytön olevan luonnon-          maa varten. Niissäkin tapauksissa, joissa Metsä-
2563: suojeluun verrattavaa, ympäristöministeriön oh-       hallitus nyt liikelaitoksena kuitenkin tekee kaup-
2564: jauksessa olevaa toimintaa. Tämän lisäksi Met-        paa rannoillaan, rannoille pitäisi laatia riittävän
2565: sähallitukselle sälytettyjen yhteiskunnallisten       laajat rantakaavat, joissa otettaisiin korostetusti
2566: tehtävien rahoitus jätettiin hallituspuolueiden       huomioon yleiset virkistystarpeet Näissä suun-
2567: toimesta varmistamatta valtion talousarviossa         nitelmissa tulisi edellyttää ympäristöviranomais-
2568: erikseen osoitettavilla määrärahoilla. Tämä on        ten tiivistä mukanaoloa.
2569: omiaan luomaan paineita Metsähallitukselle lii-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2570: kelaitoksena hankkia helpommalla tuloja esi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2571: merkiksi rantojen myyntitavoilla. Tämä kiusaus        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2572:  on nousemassa voimakkaasti esille useissa kaa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2573: voitussuunnitelmissa varsinkin taajamien lähi-
2574:  alueilla.                                                       Miten laajat ovat Metsähallituksen
2575:     Eräs Metsähallituksen rantakaavasuunnitel-                rantojen myyntisuunnitelmat ja missä
2576:  ma on Leppävirralla Unnukalla ja sen läheisillä              määrin metsähallitus aikoo ottaa virkis-
2577:  pienjärvien alueella. Kaavoitettaviin alueisiin              tyskäyttöön ja ympäristönsuojeluun liit-
2578:  kuuluva Pöyhönsaari on yleistä, maanomistuk-                 tyvät näkökohdat ja esimerkiksi ranto-
2579:  sen ulkopuolista, virkistyskäyttöä palvelevaa                jensuojeluohjelmatarpeet huomioon?
2580:  aluetta.
2581: 
2582:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
2583:                                             Kari Rajamäki
2584: 
2585: 
2586: 
2587: 
2588:  240032J
2589: 2                                         1994 vp -    KK 15
2590: 
2591: 
2592: 
2593: 
2594:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2595: 
2596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa pe-
2597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rusteluissa Metsähallituksen muuhun omaan
2598: olette 15 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       pääomaan varattiin alueita käytettäväksi vaihto-
2599: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      maina luonnonsuojelutarkoituksiinyhteensä 300
2600: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen           milj. markan arvosta. Maa- ja metsätalousminis-
2601: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 15:          teriön päätökseen on sisällytetty ehdollinen ta-
2602:                                                       voite, jonka mukaan Metsähallituksen hallinnas-
2603:           Miten laajat ovat Metsähallituksen          sa olevia maa- ja vesialueita käytetään vuonna
2604:        rantojen myyntisuunnitelmat ja missä           1994 arviolta noin 80 milj. markan arvosta vaih-
2605:        määrin metsähallitus aikoo ottaa virkis-       tomaina luonnonsuojeluohjelmien toteuttami-
2606:        tyskäyttöön ja ympäristönsuojeluun liit-       seen, mikäli eduskunta hyväksyy valtion toisen
2607:        tyvät näkökohdat ja esimerkiksi ranto-         lisätalousarvion yhteydessä asiaa koskevan ta-
2608:        jensuojeluohjelmatarpeet huomioon?             voitteen.
2609:                                                          Edellä mainitun mukaisesti Metsähallitus siis
2610:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           käyttää maanmynnistään saamansa tulot lisä-
2611: taen seuraavaa:                                       alueiden hankintaan, eikä esimerkiksi yhteiskun-
2612:                                                       nallisten tehtävien rahoitukseen. Metsähallituk-
2613:    Metsähallituksesta 17 päivänä joulukuuta           sen yhteiskunnalliset tehtävät rahoitetaan valta-
2614: 1993 annetun lain (1169/93) 5 §:n 2 momentin          osaltaan valtion talousarvion kautta ja niihin on
2615: mukaan eduskunta hyväksyy vuosittain valtion          budjetoitu yhteensä noin 116 milj. markkaa, mis-
2616: talousarvion käsittelyn yhteydessä muiden Met-        tä 63 milj. markkaa on ympäristöministeriön
2617: sähallituksen toimintatavoitteiden lisäksi tavoit-    pääluokassa ja 53 milj. markkaa on maa- ja met-
2618: teet siitä, missä määrin suojelualueita hankitaan     sätalousmininsteriön pääluokassa.
2619: Metsähallituksen hallinnasta luovutettavan kiin-         Metsähallituksen maanjärjestelytoiminnassa
2620: teän omaisuuden luovuttamisesta saatavilla tu-        on olennaista, että myytävistä ja vaihdettavista
2621: loilla,ja siitä, missä määrin Metsähallituksen hal-   maa-alueista saataisiin käypä hinta, koska tällöin
2622: linnassa olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta        voidaan maksimaalisesti edistää sekä luonnon-
2623: voidaan käyttää vaihtomaina suojelualueiden           suojeluohjelmien toteuttamista että metsätalous-
2624: hankintaan.                                           käytössä olevien maiden tilusjärjestelyä. Ranta-
2625:    Valtion vuoden 1994 talousarviossa eduskun-        kaavojen laadinta voisi olla yksi keino tässä toi-
2626: ta päätti, että tänä vuonna maaomaisuuden luo-        minnassa.
2627: vuttamisesta saatavista myyntituloista noin puo-         Edellä olevaan viitaten hallitus pitää tarpeelli-
2628: let käytetään luonnonsuojelualueiden hankin-          sena, että maa- ja metsätalousministeriön, ympä-
2629: taan. Maa- ja metsätalousministeriö tarkensi          ristöministeriön ja Metsähallituksen kesken sovi-
2630: Metsähallituksen 1994 tavoitteita koskevassa          taan Metsähallituksen hallinnassa olevien mai-
2631: päätöksessään 9.2.1994 (Dnro 722/212 MMM              den myynteihin ja vaihtoibio liittyvän kaavoituk-
2632: 94) asiaa niin, että vuonna 1994 maa- ja vesiomai-    sen periaatteista, joihin tulee sisältyä virkistys-
2633: suuden luovuttamisesta saatavasta myyntitulos-        käyttöäoja ympäristönsuojeluun liittyvien näkö-
2634: ta, arviolta 26 milj. markkaa, Metsähallitus käyt-    kohtien huomioon ottaminen.
2635: tää puolet metsätalouskäytössä olevien maiden
2636: kiinteistörakenteen parantamiseen ja puolet
2637: luonnonsuojelualueiden hankintaan.
2638: 
2639:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
2640: 
2641:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
2642:                                             1994 vp -    KK 15                                            3
2643: 
2644: 
2645: 
2646: 
2647:                                           Tili Riksdagens Talman
2648: 
2649:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och hälften till förvärv av naturskyddsomraden.
2650: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den             I detaljmotiveringen till regeringens proposi-
2651: 15 februari 1994 till vederbörande medlem av            tion reserverades till Forststyrelsens övriga egna
2652: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ra-         kapital områden till ett sammanlagt värde av 300
2653: jamäki undertecknade spörsmål nr 15:                    milj. mk att användas som bytesobjekt till natur-
2654:                                                         skyddsändamål. Jord- och skogsbruksministe-
2655:           Hur omfattande är Forststyrelsens pla-        riets beslut innehåller ett villkorligt mål enligt
2656:        ner på att sälja stränder och i viiken ut-       vilket jord- och vattenområden i Forststyrelsens
2657:        sträckning ämnar F orststyrelsen beakta          besittning 1994 skall användas som bytesobjekt
2658:        synpunkter som gäller rekreation och mil-        till ett värde av uppskattningsvis ca 80 milj. mk i
2659:        jövård och t.ex behoven i fråga om strand-       syfte att fullfölja naturskyddsprogram, förutsatt
2660:        skydd?                                           att riksdagen godkänner målet i fråga i samband
2661:                                                         med den andra tilläggsbudgeten.
2662:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               I enlighet med det ovan anförda använder
2663: anföra följande:                                        Forststyrelsen således inkomsterna av markför-
2664:                                                         säljning till förvärv av tillskottsområden och inte
2665:     Enligt 5 § 2 mom. lagen den 17 december 1993        t.ex. till finansiering av samhälleliga uppgifter.
2666: om Forststyrelsen (1169/93) godkänner riksda-           Forststyrelsens samhälleliga uppgifter finansie-
2667: gen årligen i samband med behandlingen av stats-        ras till största del genom statsbudgeten och sam-
2668: budgeten utöver andra verksamhetsmål för                manlagt har ca 116 milj. mk budgeterats för dem,
2669: Forststyrelsen dessutom de mål som gäller i vii-        varav 63 milj. mk under miljöministeriets huvud-
2670: ken omfattning naturskyddsområden skall för-            titel och 53 milj. mk under jord- och skogsbruks-
2671: värvas med inkomsterna av överlåtelsen av den           ministeriets huvudtitel.
2672: fasta egendom vars besittning Forststyrelsen av-            I Forststyrelsens verksamhet som gäller mark-
2673: står ifrån genom överlåtelse och de mål som gäller      reglering är det viktigt att man får gängse pris för
2674: i viiken omfattning jord- och vattenegendom i           markområden som säljs och byts ut, eftersom
2675: Forststyrelsens besittning kan användas som by-         man på det sättet bäst kan hjälpa till att fullfölja
2676: tesobjekt vid förvärv av skyddsområden.                 såväl naturskyddsprogrammen som ägoregle-
2677:     I samband med behandlingen av statsbudge-           ringen på marker som utnyttjas till skogsbruk.
2678: ten för 1994 fattade riksdagen beslut om att i år       Denna verksamhet kunde underlättas om man
2679: skall ungefår hälften av de försäljningsinkomster       gjorde upp strandplaner.
2680: som inflyter av överlåtelse av jordegendom an-              Med hänvisning till det ovan anförda anser
2681: vändas till förvärv av naturskyddsområden.              regeringen det vara nödvändigt att jord- och
2682: Jord- och skogsbruksministeriet preciserade i sitt      skogsbruksministeriet, miljöministeriet och
2683: beslut av den 9 februari 1994 angående Forststy-        Forststyrelsen sinsemellan kommer överens om
2684: relsens mål för 1994 (Dnr 722/212 JSM 94) saken         vilka principer som skall följas vid planläggning-
2685:  så att Forststyrelsen skall använda hälften av de      en i anslutning till försäljning och byte av marker
2686:  försäljningsinkomster som inflyter 1994 av över-       som Forststyrelsen besitter. I principerna bör
2687:  låtelse av jord- och vattenegendom, uppskatt-          synpunkter som gäller rekreation och miljövård
2688:  ningsvis 26 milj. mk, till att förbättra fastighets-   beaktas.
2689:  strukturen på marker som används till skogsbruk
2690: 
2691:       Helsingforsden 9 mars 1994
2692: 
2693:                                                            Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
2694:                                                  1994vp
2695: 
2696: Kirjallinen kysymys 16
2697: 
2698: 
2699: 
2700: 
2701:                                     Laaksonen ym.: Työllisyystilanteen parantamisesta ylitöiden tekoa
2702:                                        rajoittamalla
2703: 
2704: 
2705:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2706: 
2707:     Hallituksen virheellisen talous- ja työllisyys-    ylitöitä 46 000 henkilöä. Vuotta aikaisemmin
2708: politiikan seurauksena on maamme työttömyys-           määrä oli 10 000 henkilöä pienempi.
2709: tilanne historian synkin. Yli puoli miljoonaa ih-         Voimassa olevan työaikalain mukaan voidaan
2710: mistä on vailla työtä. Pitkäaikaistyöttömyys on        ylitöitä teettää työntekijän suostumuksella 320
2711: voimakkaassa kasvussa ja erityisesti nuorisotyöt-      tuntia vuodessa. Ilmeistä on, että kun ylityötun-
2712: tömyys on vain pahentunut.                             nit on tehty täyteen, käytetään ns. hätätyön ni-
2713:     Työllisyystilanteen parantamiseksi tarvitaan-      mikkeellä tehtäviä ylitöitä tapauksissa, jotka ei-
2714: kin monia eri toimia, joilla voidaan helpottaa         vät täytä hätätyön määräyksiä.
2715: työttömyyttä: Varhaiseläkkeen ikärajaa tulee las-         Ylitöiden vähentämisellä esim. puoleen nykyi-
2716: kea 55 vuoteen. Sapattivapaajärjestelmä on to-         sestä olisi vaikutusta tuhansien työpaikkojen
2717: teutettava Tanskan mallin mukaan. Työ on jaet-         avautuessa nuorille ja pitkäaikaistyöttömille.
2718: tava uudelleen jne.                                    Kuitenkin tarpeelliset ja välttämättömät ylityöt
2719:     Muutaman vuoden aikana on maastamme                tulisivat tehdyksi.
2720: "hävinnyt" lähes 400 000 työpaikkaa, mutta sa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2721: maan aikaan ylitöiden määrä on lisääntynyt ra-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2722: justi, erityisesti metalliteollisuudessa, metsäteol-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2723: lisuudessa, kulutustavarateollisuudessa, ja myös       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2724: ylempien toimihenkilöiden ylityöt ovat lisäänty-
2725: neet. Insinööriliiton mukaan teollisuuden 40 000                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2726: ylempää toimihenkilöä tekee 150 000 ylityötun-                siin työaikalain muuttamiseksi siten, että
2727:  tia viikossa ja samaan aikaan on työttömänä                  ylitöiden määrää voitaisiin vähentää puo-
2728:  10 000 insinööriä.                                           lella nykyisiin määräyksiin nähden, ja si-
2729:     Teollisuudessa työttömyys on lisääntynyt vie-             ten vaikuttaa työllisyystilanteen paranta-
2730:  lä pahemmin, mutta kuitenkin Tilastokeskuksen                miseksi?
2731:  mukaan loka- marraskuussa teki teollisuudessa
2732: 
2733:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
2734: 
2735:            Timo Laaksonen                   Juhani Vähäkangas            Reijo Laitinen
2736:            Marjatta Stenius-Kaukonen        Esko Seppänen                Ensio Laine
2737:            AskoApukka                       Jukka Gustafsson             Reijo Lindroos
2738:            Pekka Leppänen                   JukkaRoos                    Esko-Juhani Tennilä
2739:            TimoRoos                         Claes Andersson              Outi Ojala
2740:            RailaAho                         Eila Rimmi                   Kerttu Törnqvist
2741:            Martti Korhonen                  Riitta Myller                Iivo Polvi
2742: 
2743: 
2744: 
2745: 
2746:  2400321
2747: 2                                          1994 vp -    KK 16
2748: 
2749: 
2750: 
2751: 
2752:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2753: 
2754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös kalenterivuodessa. Vuodessa ylityötä saa
2755: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teettää enintään 320 tuntia. Työsuojelupiirin työ-
2756: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suojelulautakunnan poikkeuslupajaoston myön-
2757: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laaksosen         tämällä poikkeusluvalla tätä määrää voidaan
2758: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 16:       ylittää enintään 160 tunnilla. Ylitöiden enim-
2759:                                                        mäismäärä on siten 480 tuntia vuodessa.
2760:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Suomessa ylitöiden enimmäismäärät ovat jon-
2761:         siin työaikalain muuttamiseksi siten, että     kin verran pohjoismaiden vastaavia tuntimääriä
2762:         ylitöiden määrää voitaisiin vähentää puo-      korkeammat. Ruotsissa ylitöiden vuosittainen
2763:         lella nykyisiin määräyksiin nähden, ja si-     enimmäismäärä on 350 tuntia. Norjassa ylityötä
2764:         ten vaikuttaa työllisyystilanteen paranta-     ei saa tehdä yli 200 tuntia kalenterivuodessa.
2765:         miseksi?                                          Ylitöiden teettämismahdollisuus lisää yritys-
2766:                                                        ja palvelutoiminnan joustavuutta. Se mahdollis-
2767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taa nopean sopeutumisen tilapäisiin kysyntä- ja
2768: vasti seuraavaa:                                       ruuhkatilanteisiin. Ylitöitä teetetään lähinnä
2769:                                                        teollisuudessa ja muussa tuotantotoiminnassa, ei
2770:    Työaikalainsäädännön mukaan ylityöllä tar-          niinkään palvelualoilla. Ylitöiden määrä on py-
2771: koitetaan työtä, jota tehdään laissa tarkoitetun       synyt teollisuudessa lähes samanlaisena yli 20
2772: säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötä voidaan         vuoden ajan. Tällä hetkellä se on selvästi 1980-
2773: teettää vain työntekijän suostumuksella. Ylitöi-       luvun lopun tason alapuolella. Tämä näkyy sel-
2774: den määrää on laissa rajoitettu sekä kaksiviik-        västi oheisesta tilastosta.
2775: kois- että kolmiviikkoisjaksoissa samoin kuin
2776: 
2777: YLITYÖTUNTIEN OSUUS KAIKISTA TEHDYISTÄ TYÖTUNNEISTA(%) SUOMESSA
2778: TOIMIALOITT AIN VUOSINA 198~93
2779: 
2780:           Maa- ja     Teolli-     Raken-      Kauppa       Liikenne    Rahoitus Palve-        YHT
2781:           metsä-      suus        nus-                                 ja va-   lukset
2782:           talous                  toiminta                             kuutus-
2783:                                                                        toiminta
2784: 
2785:  1984     0,8         2,4         1,9         1,8          2,4         2,0         1,5        1,8
2786:  1985     0,7         2,8         2,0         2,0          2,6         3,2         1,8        2,1
2787:  1986     0,5         2,8         2,0         1,9          2,7         2,9         1,7        2,0
2788:  1987     0,8         2,9         2,4         2,0          2,8         2,7         1,6        2,1
2789:  1988     0,7         2,8         2,1         1,9          3,0         3,0         1,6        2,0
2790:  1989     0,5         3,0         2,3         1,9          2,8         2,6         1,6        2,1
2791:  1990     0,6         3,1         2,1         1,9          3,0         2,5         1,7        2,0
2792:  1991     0,5         2,1         1,8         1,7          2,4         2,2         1,7        1,9
2793:  1992     0,6         2,2         1,7         1,2          2,4         1,9         1,4        1,6
2794:  1993     0,6         2,4         1,9         1,2          2,1         1,8         1,3        1,6
2795: 
2796:    Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatilasto 1992 täydennetty Tilastokeskukselta saaduilla vuoden
2797: 1993 luvuilla. Luvut on laskettu taulukosta A18 jakamalla toimialoittain ylityötuntien määrä alan
2798: kaikilla tehdyillä työtunneilla.
2799:                                            1994 vp -    KK 16                                         3
2800: 
2801:    Yritykset eivät voi useinkaan palkata tilapäis-        Työaikalainsäädännön uudistaminen on val-
2802: ten ruuhkien purkamiseen uutta työvoimaa.              misteilla. Työaikalainsäädäntökomitean (komi-
2803: Tämä johtuu siitä, ettei edes vaikean työttömyy-       teanmietintö 1993:2) ehdotusten pohjalta asiaa
2804: den vallitessa ole mahdollista saada yrityksen         valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä työmark-
2805: toiminta- ja tuotantotapoja tuntevaa työvoimaa,        kinajärjestöjen kanssa. Ylitöiden enimmäismää-
2806: joka olisi nopeasti käytettävissä tuottavaan työ-      rää koskeva asia kuuluu yhtenä osana näihin
2807: hön. Uuden työntekijän kouluttaminen ja pereh-         neuvotteluihin.
2808: dyttäminen yrityksen työtapoihin vie oman ai-             Hallituksen tarkoituksena on selvittää ja rat-
2809: kansa. Alasta ja työstä riippuen tämä aika vaihte-     kaista ylitöiden enimmäismäärien alentamista
2810: lee. Tilapäisen työvoimatarpeen kannalta aika on       koskeva asia työaikalainsäädännön uudistami-
2811: liian pitkä. Ylitöiden rajoittaminen tai kieltämi-     sen yhteydessä. Yhden keskeisen asian erottami-
2812: nen ei ilmeisestikään lisäisi automaattisesti työ-     nen muusta asiakokonaisuudesta saattaisi halli-
2813: paikkojen määrää. Lisäksi on otettava huo-             tuksen käsityksen mukaan vaikeuttaa työaika-
2814: mioon, että ylitöiden teettäminen on työnantajal-      uudistuksen toteuttamista, minkä vuoksi työ-
2815: le varsin kallista. Töitä tuskin teetetään ylitöinä,   aikalainsäädännön ylitöiden enimmäismäärien
2816: jos ne voidaan saada tehdyiksi edullisemmin            rajoittamista ei pyritä toteuttamaan erillään
2817:  säännöllisen työajan palkalla palkkaamalla uutta      muusta työaikalainsäädännön uudistamisesta.
2818: työvoimaa.
2819:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
2820: 
2821:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
2822: 4                                          1994 vp -    KK 16
2823: 
2824: 
2825: 
2826: 
2827:                                         Tili Riksdagens Talman
2828: 
2829:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tidsarbete som man får låta utföra under ett år
2830: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         uppgår till högst 320 timmar. Med tillstånd av
2831: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       undantagssektionen vid arbetarskyddsdistriktets
2832: man Laaksonen m.fl. undertecknade spörsmål nr          arbetarskyddsnämnd får denna :~pängd överskri-
2833: 16:                                                    das med högst 160 timmar. Overtidsarbetets
2834:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         maximala mängd är således 480 timmar per år.
2835:         att ändra arbetstidslagen så att mängden          I Finland är de maximala antalen övertidsar-
2836:         av övertidsarbete kunde minskas till hälf-     bete något större än i de nordiska ländema. I
2837:         ten av vad den är enligt nuvarande be-         Sverige får övertidsarbete maximalt uppgå till
2838:         stämmelser och därigenom verka för en          350 timmarper år. I Norge får övertidsarbete inte
2839:         förbättring av sysselsättningssituationen?     överskrida 200 timmar per kalenderår.
2840:                                                           Möjligheten till övertidsarbete ökar företags-
2841:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och serviceverksamhetens flexibilitet. Detta möj-
2842: anföra följande:                                       liggör en snabb anpassning till tillfålliga efter-
2843:                                                        frågnings- och anhopningssituationer. Det är
2844:    Med övertidsarbete avses enligt arbetstidslag-      främst inom industrin och den övriga produk-
2845: stiftningen sådant arbete som utförs ~!över den i      tionsverksamheten, inte så mycket inom service-
2846: lagen avsedda ordinarie arbetstiden. Overtidsar-       branschen, där övertidsarbete förekommer.
2847: bete kan man låta utföra endast, om arbetstaga-        Inom industrin har övertidsarbetets mängd hållit
2848: ren samtycker därtill. Mängden av övertidsarbete       sig så gott som oförändrad i över 20 år. För när-
2849: begränsas i lagen såväl i fråga om två- och tre-       varande är den klart under nivån i slutet av 1980-
2850: veckorsperioder som per kalenderår. Det över-          talet. Detta framgår tydligt av följande statistik.
2851: 
2852: ANDELEN ÖVERTIDSARBETSTIMMAR AV ALLA UTFÖRDA ARBETSTIMMAR (%)
2853: I FINLAND PER NÄRINGSGREN 1984-93
2854: 
2855:           Jord-       Industri    Bygg-       Handel       Sam-        Finan-      Tjäns-      TOT
2856:           och                     nads-                    fård-       siering     ter
2857:           skogs-                  verk-                    sel         och
2858:           bruk                    samhet                               försäkr.
2859: 
2860:  1984     0,8         2,4         1,9         1,8          2,4         2,0         1,5         1,8
2861:  1985     0,7         2,8         2,0         2,0          2,6         3,2         1,8         2,1
2862:  1986     0,5         2,8         2,0         1,9          2,7         2,9         1,7         2,0
2863:  1987     0,8         2,9         2,4         2,0          2,8         2,7         1,6         2,1
2864:  1988     0,7         2,8         2,1         1,9          3,0         3,0         1,6         2,0
2865:  1989     0,5         3,0         2,3         1,9          2,8         2,6         1,6         2,1
2866:  1990     0,6         3,1         2,1         1,9          3,0         2,5         1,7         2,0
2867:  1991     0,5         2,1         1,8         1,7          2,4         2,2         1,7         1,9
2868:  1992     0,6         2,2         1,7         1,2          2,4         1,9         1,4         1,6
2869:  1993     0,6         2,4         1,9         1,2          2,1         1,8         1,3         1,6
2870: 
2871:    Källa: Statistikcentralens arbetskraftsstatistik 1992 kompletterad med siffror för 1993 vilka häm-
2872: tats från Statistikcentralen. Siffroma härstammar från tabell A18 och har beräknats genom att
2873: näringsgrensvis dividera antalet övertidstimmar med antalet samtliga utförda arbetstimmar i bran-
2874: schen.
2875:                                             1994 vp -    KK 16                                          5
2876: 
2877:     Det är ofta så att företag inte kan avlöna ny          En revidering av arbetstidslagstiftningen på-
2878: arbetskraft för att klara av tillfålliga anhopningar    går som bäst. På basis av arbetstidslagstiftnings-
2879: av arbete. Detta beror på att det inte ens när          kommittens (kommittebetänkande 1993:2) för-
2880: arbetslösheten är svår är möjligt att få arbetskraft    slag bereds ärendet på trepartsbasis, tillsammans
2881: sem känner till företagets funktions- och produk-       med arbetsmarknadsorganisationerna. Frågan
2882: tionssätt och som snabbt är i stånd att användas        om ett maximum för övertidsarbete ingår som ett
2883: till produktivt arbete. Att inskola och introduce-      led i överläggningarna.
2884: ra en ny arbetstagare i företagets arbetssätt tar sin      Regeringen har för avsikt att utreda och avgö-
2885: tid; hur länge, beror på bransch och uppgift.           ra frågan om en minskning av övertidsarbetets
2886: Denna tid är dock för lång med tanke på tillfålligt     maximala mängd i samband med revideringen av
2887: arbetskraftsbehov. Att begränsa eller förbjuda          arbetstidslagstiftningen. Att särskilja en central
2888: övertidsarbete skulle tydligen inte automatiskt         fråga från den övriga sakhelheten kunde enligt
2889: leda till en ökning av arbetsplatserna. Dessutom        regeringens uppfattning försvåra genomförandet
2890: bör man beakta att det blir relativt dyrt för ar-       av arbetstidsreformen, varför en begränsning av
2891: betsgivaren att låta utföra övertidsarbete. Före-       det maximala antalet övertidsarbeten i arbets-
2892: tag låter knappast utföra arbeten som övertidsar-       tidslagstiftningen inte skall genomföras separat
2893: bete, om de får dem utförda billigare genom att         från den övriga arbetstidslagstiftningsreformen.
2894: avlöna ny arbetskraft med lönen för ordinarie
2895: arbetstid.
2896:      Helsingforsden 4 mars 1994
2897: 
2898:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
2899:                                                     1994vp
2900: 
2901: Kirjallinen kysymys 17
2902: 
2903: 
2904: 
2905: 
2906:                                       Gustafsson ym.: Hornet-hävittäjähankintoihin liittyvistä vasta-
2907:                                          kaupoista
2908: 
2909: 
2910:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
2911: 
2912:     Hornet-koneiden oston yhteydessä sovittiin            pk-yrityksille merkittävän suuruiset vastakaupat
2913: vastaostoista. Vastaostot ryhmitellään kahteen            etene, koska kyse on koko vastakauppoihin näh-
2914: pääkategoriaan: suoriin ja epäsuoriin. Suorat             den pienistä ostoista.
2915: vastakaupat ovat kauppaa vastakauppavelvoite-                Tilanteeseen tulee puuttua voimakkaasti. Ky-
2916: tuille. Epäsuorat vastakaupat koostuvat kolman-           seessä on iso, koko kansakuntaa ja sen työllisyyt-
2917: sille osapuolille eli ei suoraan vastakauppavelvoi-       tä koskeva asia. Erityisesti kauppa- ja teollisuus-
2918: tetuille tehdyistä kaupoista. Epäsuoriin vasta-           ministeriön tulee määrätietoisemmin yhteistyös-
2919: kauppoihin kuuluvat myös markkinointiapu ja               sä pk-sektorin ja yritysten kanssa etsiä keinoja,
2920: teknologian siirto.                                       joilla pk-sektorin tämänhetkistä alle 10 %:n
2921:     Vastaostojen toteutumisesta on saatavissa             osuutta vastakaupoista nostetaan.
2922: melko niukasti tietoa, mutta vastakauppoja lie-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2923: nee tähän mennessä toteutunut noin 4 miljardin            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2924: markan edestä. Vaiheessa, jolloin eduskunta kä-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2925: sitteli kyseistä asiaa, korostettiin pienen ja keski-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2926: suuren teollisuuden mahdollisuuksia päästä osal-
2927: liseksi vastakaupoista sekä markkinointiavusta.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2928:  Siitä, miten pk-sektori on toistaiseksi päässyt                 ryhtyä Hornet-hävittäjähankintoihin liit-
2929:  hyötymään vastakaupoista, ei ole saatavissa ko-                 tyvien vastakauppojen edistämiseksi si-
2930:  vin tarkkoja tietoja. Itse yrityksiltä on tullut vies-          ten, että pieni ja keskU;uuri teollisuus pää-
2931:  tejä, etteivät yksittäisten yritysten markkamää-                see paremmin hyötymään vastaostoista?
2932:  räisesti melko pienet (n. 5-10 milj. mk), mutta
2933:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
2934: 
2935:            Jukka Gustafsson                    Antti Kalliomäki         Timo Roos
2936:            Liisa Jaakonsaari                   Jussi Ranta              Lauri Metsämäki
2937:            Ensio Laine                         Anneli Jäätteenmäki      Raimo Vistbacka
2938:            Marjatta Stenius-Kaukonen           Satu Hassi               Pentti Lahti-Nuuttila
2939:            LeaMäkipää                          Markku Vuorensola        Iiris Hacklin
2940:            Arja Ojala                          Kyösti Toivonen          Aarno von Bell
2941:            Marja-Liisa Tykkyläinen             Antero Kekkonen          Reijo Lindroos
2942:            Heikki Rinne                        Jukka Roos               Matti Vähänäkki
2943:                       Lea Savolainen                            Kari Urpilainen
2944: 
2945: 
2946: 
2947: 
2948:  2400321
2949: 2                                          1994 vp -    KK 17
2950: 
2951: 
2952: 
2953: 
2954:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2955: 
2956:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dolliseksi pk-sektorin mukaanpääsy vastakaup-
2957: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          paohjelmaan, pk-yritysten liiketoimien usein pie-
2958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nistä arvoista huolimatta.
2959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gustafsso-           Pk-sektorin suora osuus tähänastisesta epä-
2960: nin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       suorasta vastakauppakertymästä on vajaat 10 %
2961:  17:                                                   (suorat vastakaupat = itse hävittäjään tehtävä
2962:                                                        kokoonpano- ja osavalmistustyö, epäsuorat vas-
2963:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         takaupat =kaikki muut vastakauppatoimet). Pk-
2964:        ryhtyä Hornet-hävittäjähankintoihin liit-       sektorin vientikauppojen osuus kaikista vasta-
2965:        tyvien vastakauppojen edistämiseksi si-         kaupoiksi hyväksytyistä vientikaupoista on niin
2966:        ten, että pieni ja keskisuuri teollisuus pää-   ikään vajaat 10 %. Merkittävä pk-sektoria hyö-
2967:        see paremmin hyötymään vastaostoista?           dyttävä vastakauppahanke on ollut General
2968:                                                        Electricin tiloihin New Yorkiin perustettu vien-
2969:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ninedistämiskeskus, jossa sinne valituilla pk-yri-
2970: vasti seuraavaa:                                       tyksillä on mahdollisuus vastaostovelvollisen
2971:                                                        avulla saada suoraa kokemusta USA:n markki-
2972:    McDonnell Douglasin ja puolustusministe-            noilla toimimisesta, mitä on pidettävä erityisen
2973: riön välillä solmitussa vastakauppasopimuksessa        arvokkaana silmällä pitäen yritysten kykyä toi-
2974: pieni ja keskisuuri teollisuus on otettu erityisellä   mia jatkossa omin voimin USA:ssa. Ensimmäi-
2975: tavalla huomioon siten, että pk-sektorin vasta-        sen vuoden kokemukset vienninedistämiskes-
2976: kauppoihin voidaan soveltaa kerrointa väliltä          kuksen toiminnasta ovat pääosin myönteisiä, ja
2977: 1-5. Tämä tarkoittaa sitä, että kun normaalisti        mikäli keskuksen toiminta jatkuu koko vastaos-
2978: kompensaatioarvoksi hyväksytään vientikaupan           toajan, tarjoutuu kymmenille suomalaisille pk-
2979: kotimaisuusastearvo, on pk-yrityksen kyseessä          yrityksille mahdollisuus osallistua ao. keskuksen
2980: ollessa mahdollista ao. kertoimen avulla korot-        kautta vastaosto-ohjelmaan. Keskukseen osallis-
2981: taa kompensaatioarvoa jopa viisinkertaiseksi.          tuminen ei toki millään muotoa rajoita yritysten
2982: Täten vastakauppasääntöjen avulla on luotu pe-         mahdollisuuksia pyrkiä muutoinkin hyötymään
2983: rusedellytykset sille, että vastaostovelvolliset       vastakaupoista.
2984: vastakauppatoimiaan suunnitellessaan ottavat              Pk-sektorin suoran osuuden lisäksi on huo-
2985: myös pk-sektorin huomioon.                             mattava, että suurten yritysten vientikauppoihin
2986:    Vastakauppasääntöjen mukaan liiketoimen             sisältyy usein huomattava alihankintaosuus, joka
2987: vastakauppakelpoisuuden edellytyksenä on, että         suurelta osin hyödyttää nimenomaan pk-sekto-
2988: vastaostovelvollinen (McDonnell Douglas) on            ria. Näin on laita myös vastakaupoissa. Kom-
2989: olennaisesti myötävaikuttanut liiketoimen syn-         pensaatiotoimikunnan tekemien kyselyjen mu-
2990: tyyn ja että liiketoimi merkittävästi hyödyttää        kaan tähän mennessä hyväksytyissä suurimmissa
2991: suomalaisia taloudellisia etuja (mm. edistämällä       vastakauppaprojekteissa alihankinnan osuus on
2992: kehittyneitä teollisuudenaloja Suomessa, avaa-         ollut n. 20 %:n luokkaa.
2993: malla uusia markkinoita, edistämällä teknolo-             Kompensaatiotoimikunnan ja kauppa- ja
2994: gian siirtoa, edistämällä työllisyyttä, edistämällä    teollisuusministeriön käsityksen mukaan pk-ker-
2995: tuottavaa sijoitustoimintaa jne.). Vastakauppa-        roin on tarkoituksenmukainen ja riittävä keino
2996: säännöissä ei sen sijaan ole määräyksiä siitä, mis-    saada vastaostovelvolliset yritykset suuntaa-
2997: sä määrin eri toimialat tai yrityssektorit tulee       maan kiinnostuksensa pk-sektorin liiketoimien
2998: ottaa huomioon tai kuinka paljon minkintyyppi-         edistämiseen. Tarkoituksena on käytännön kom-
2999: siä liiketoimia tulee toteuttaa vastakauppavel-        pensaatiohallintotyössä entistä paremmin käyt-
3000: voitteen puitteissa. Näin ollen vastakauppasopi-       tää ko. kertoimen antamat mahdollisuudet hy-
3001: mukseen ei myöskään sisälly pk-sektorin osuutta        väksi. Toisaalta on muistettava, että mitä enem-
3002: koskevia määräyksiä, mutta sopimuksen mukai-           män kertoimia käytetään, sitä enemmän vasta-
3003: sen pk-kertoimen avulla on sinänsä tehty mah-          kauppavelvoite täyttyy muulla kuin varsinaisilla
3004:                                           1994 vp -    KK 17                                            3
3005: 
3006: liiketoimilla. Tässä mielessä kertoimia käytet-       ta yrityksiltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta
3007: täessä huomiota kiinnitetään myös liiketoimen         sekä edelleen sitä, että yrityksillä on jo olemassa
3008: laatuun ja jatkuvuuteen, jotta tätä kautta ker-       olevat valmiudet toimia ulkomaiden markkinoil-
3009: roinvaikutus tasapainottuisi.                         la sekä kyky säilyttää vastakauppojen avulla saa-
3010:     Vastakauppajärjestelmässä kompensaatiotoi-        mansa asema. Tämä osaltaan rajaa niiden pk-
3011: mikunta ja kauppa- ja teollisuusministeriö päät-      yritysten lukumäärää, jotka voivat päästä hyöty-
3012: tävät esitettyjen liiketoimien hyväksymisestä vas-    mään vastakaupoista, mutta ne pk-yritykset,joil-
3013: takaupoiksi, eli toimivat vastakauppojen hallin-      la perusvalmiudet ovat olemassa, voivat halutes-
3014: toviranomaisina. Itse vastakaupat sen sijaan syn-     saan aktiivisesti toimimalla päästä luomaan vas-
3015: tyvät vastaostovelvollisen ja suomalaisten yritys-    taostovelvoitteen avulla itselleen uusia, pysyviä
3016: ten yhteistoiminnan tuloksena, jommankumman           liikesuhteita. Näin on jo useiden yritysten osalta
3017: aloitteen pohjalta. Vastakauppajärjestelmän           tapahtunutkin.
3018: hyödyntäminen edellyttää siten suomalaisil-
3019:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
3020: 
3021:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
3022: 4                                         1994 vp ,.- KK 17
3023: 
3024: 
3025: 
3026: 
3027:                                         Tili Riksdagens Talman
3028: 
3029:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      för sm-sektom att komma med i motköpspro-
3030: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        grammet, trots att värdet av sm-företagens
3031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      transaktioner ofta är litet.
3032: man Gustafsson m.fl. undertecknade spörsmål               Sm-sektoms direkta andel av de indirekta
3033: nr 17:                                                motköp som hittills kumulerats är knappt 10%
3034:                                                                        =
3035:                                                       (direkta motköp montering av och tillverkning
3036:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       av delar tili själva jaktplanet, indirekta motköp =
3037:        sikt att vidta för att främja motköp i sam-    all annan kompensation). Sm-sektoms andel av
3038:        band med anskaffning av Homet-jaktpla-         alla de exportaffårer som godkänts som motköp
3039:        nen så att småindustri och medelstor in-       är likaså knappt 10 %. Ett betydelsefullt kompen-
3040:        dustri bättre kan dra nytta av dem?            sationsprojekt som är tili nytta för sm-sektorn är
3041:                                                       den central för främjande av exporten som inrät-
3042:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         tats i General Electrics lokaler i New York. Där
3043: anföra följande:                                      har de utvalda sm-företagen möjlighet att med
3044:                                                       den motköpspliktiges bistånd få direkt erfarenhet
3045:    1 det kompensationsavtal som slutits mellan        av att bedriva sin verksamhet på marknaden i
3046: McDonnell Douglas och försvarsministeriet har         USA, vilket måste anses vara särskilt värdefullt
3047: sm-industrin beaktats särskilt i och med att en       med tanke på företagens förmåga att i fortsätt-
3048: multiplikator mellan 1 och 5 får tillämpas vid        ningen fungera på egen hand i landet. De erfaren-
3049: motköp inom sm-sektom. Det här innebär att            heter som gjorts under det första året vid centra-
3050: medan en exportaffårs värde på basis av dess          len för exportfrämjande har i huvudsak varit po-
3051: inhemska andel normalt godkänns som kompen-           sitiva, och om centralens verksamhet fortsätter
3052: sationsvärde, är det möjligt att med hjälp av mul-    under hela motköpstiden, får tiotals finska sm-
3053: tiplikatom höja kompensationsvärdet t.o.m. till       företag en chans att delta i motköpsprogrammet
3054: det femdubbla när det gäller ett sm-företag. Mot-     via centralen. Det att företagen är med i central-
3055: köpsreglema har således utnyttjats tili att skapa     ens verksamhet begränsar ingaluoda deras möj-
3056: grundläggande förutsättningar för att de mot-         ligheter att också på annat vis försöka dra nytta
3057: köpspliktiga skall beakta också sm-sektom när         av motköpen.
3058: de planerar sina motköp.                                  Det är att märka att utöver sm-sektoms direk-
3059:    Enligt motköpsreglema är kriteriema för att        ta andel ingår dessutom ofta en betydande under-
3060: en affårstransaktion skall vara duglig som mot-       leveransandel i stora företags exportaffårer, och
3061: köp att den motköpspliktige (McDonnell Dou-           denna kommer tili stor del uttryckligen sm-sek-
3062: glas) har väsentligt medverkat till transaktionen     torn tili godo. Så är fallet också i fråga om mot-
3063: i fråga och att denna i betydande grad tjänar         köp. Enligt de förfrågningar som kompensa-
3064: den finska ekonomins intressen (bl.a. genom att       tionskommissionen gjort har underleveransernas
3065: främja långt utvecklade industribranscher i Fin-      andel i de största kompensationsprojekt som hit-
3066: land, öppna nya marknader, medverka tili över-        tills har godkänts varit ca 20 %.
3067: föringen av teknologi, hjälpa upp sysselsätt-             Enligt kompensationskommissionens och
3068: ningen och öka produktiva investeringar).             handels- och industriministeriets uppfattning är
3069: Bland motköpsreglema finns däremot inte nå-           sm-multiplikatorn ett ändamålsenligt och till-
3070: gon bestämmelse om i viiken grad olika bran-          räckligt medel för att få motköpspliktiga företag
3071: scher eller företagssektorer skall beaktas, eller i   att rikta sitt intresse på att gynna sm-sektorns
3072: vilka proportioner olika affårstransaktioner          affårer. Avsikten är att i den praktiska adminis-
3073: skall genomföras inom ramen för motköpsåta-           trationen av kompensationsaffårema allt effekti-
3074: gandet. 1 kompensationsavtalet finns därför inte      vare utnyttja de möjligheter som multiplikatorn i
3075: heller några bestämmelser om sm-sektoms an-           fråga erbjuder. Å andra sidan måste man komma
3076: del, men med hjälp av den avtalsenliga sm-mul-        ihåg att ju mer multiplikatorerna används, desto
3077: tiplikatom har det i och för sig gjorts möjligt       oftare fullgörs motköpsåtagandet endast delvis
3078:                                            1994vp- KK17                                                5
3079: 
3080: genom egentliga affårstransaktioner. I det här        måste alltså de finska företagen vara aktiva och
3081: avseendet fåsts uppmärksamheten också på en           initiativkraftiga. Dessutom skall företagen redan
3082: transaktions art och kontinuitet i syfte att balan-   ha beredskap för att operera på den utländska
3083: sera multiplikatoreffekten.                           marknaden och förmåga att bevara den ställning
3084:    I motköpssystemet beslutar kompensations-          som de tillskansat sig genom motköpen. Det här
3085: kommissionen och handels- och industriministe-        begränsar för sin del det antal sm-företag som
3086: riet om föreslagna affårer skall godkännas som        kan tillgodogöra sig motköpen, men de sm-före-
3087: motköp; de är således administrativa myndighe-        tag som har den grundläggande beredskapen
3088: ter. Själva motköpen blir däremot till som ett        kan, om de så önskar, genom att vara aktiva
3089: resultat av samarbete mellan den motköpsplikti-       skapa nya, bestående affårsförbindelser tack vare
3090: ge och finska företag, på initiativ av endera par-    motköpsåtagandet. Det här har mycket riktigt
3091: ten. F ör att kunna dra nytta av motköpssystemet      flera företag redan gjort.
3092: 
3093:      Helsingforsden 3 mars 1994
3094: 
3095:                                                                           Minister Pertti Salolainen
3096:                                                    1994 vp
3097: 
3098: Kirjallinen kysymys 18
3099: 
3100: 
3101: 
3102: 
3103:                                      Törnqvist ym.: Työministeriön erään sanomalehti-ilmoituksen
3104:                                         asiallisuudesta
3105: 
3106: 
3107:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3108: 
3109:     Työministeriö on julkaissut torstaina 10 päi-        vaa vastuuta ministeriön ja hallituksen ulkopuo-
3110: vänä helmikuuta koko sivun lehti-ilmoitukset ai-         lelle. Ilmoittelun sävystä voi myös päätellä, että
3111: nakin Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa. II-         ministeriö pyrkii omien laiminlyöntiensä kautta
3112: moittelun kärki kohdistetaan tulevaan tasavallan         vaikeuttamaan uuden tasavallan presidentin vir-
3113: presidenttiin ja hänen toimenpiteisiinsä nuoriso-        kakauden alkua. Tällainen politikointi ei kuiten-
3114: työttömyyden vähentämiseksi. Samalla ilmoi-              kaan ole ministeriölle lain mukaan kuuluvaa toi-
3115: tuksessa kysellään, mitä kirkko, työnantajat, etu-       mintaa.
3116: järjestöt, kunnat ja työttömät itse aikovat tehdä            Ilmoituskampanja on epäilemättä maksanut
3117: nuorisotyöttömyyden hyväksi.                             kymmeniä-, ehkä jopa satojatuhansia markkoja.
3118:     Valtioneuvoston ohjesäännön 24 a §:n mu-             Toteutettu lehti-ilmoittelu ei luone yhtäkään työ-
3119: kaan mm. työvoimapolitiikka, työnvälitys, työ-           paikkaa, mihin esimerkiksi ministeriön tarjoa-
3120: voimakoulutus sekä työllisyys ja työttömyys ovat         mista palveluista asiallisesti tiedottamalla pyri-
3121: asioita, jotka kuuluvat työministeriön käsiteltä-        tään. Voidaankin ehkä kysyä, montako nuorta
3122: viin asioihin. Työministeriö vastaa työllistämis-        jäi työllistämättä, kun rahoja haaskattiin politi-
3123: toimenpiteiden suunnittelusta ja täytäntöönpa-           kointiin.
3124: nosta, työllisyysmäärärahojen esittämisestä val-             On tärkeää, että eri tahot, valtio, kunnat, kirk-
3125: tion talousarvioesitykseen sekä työelämän lain-          ko, työnantajat ja etujärjestöt, yhdessä pohtivat
3126:  säädännön valmistelusta. Ministeriöllä on kaikki        keinoja nuorisotyöttömyyden helpottamiseen.
3127: mahdollisuudet pyrkiä vaikuttamaan rakenta-              Myös tasavallan presidentillä on mahdollisuus
3128:  vassa hengessä etujärjestöjen kesken tehtäviin          pitää esillä yhteiskunnallisesti merkittäviä ongel-
3129:  työllisyyttä tukeviin ratkaisuihin.                     mia. Kuitenkin vastuu työllistävästä politiikasta
3130:     Nuorisotyöttömyys on todellakin polttava             on työministeriöllä, valtioneuvostolla ja edus-
3131:  ongelma. Se pahenee koko ajan ja uhkaa yhä              kunnalla.
3132:  suuremmassa määrin muuttua pitkäaikaiseksi                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3133:  rakenteelliseksi ongelmaksi. Kuitenkaan nuo-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3134:  risotyöttömyyden hoitoon, työllistämistukiin            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3135:  taikka työvoimakoulutukseen varatut määrära-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3136:  hat eivät ole nousseet. Kuntien työllistämismah-
3137:  dollisuuksia on heikennetty. Koulutuspaikkoja
3138:  on vähennetty. Julkisen vallan toimenpitein on                     Paljonko työministeriön lehti-ilmoitte-
3139:  suoranaisesti lisätty avointa työttömyyttä.                     lu on maksanut ja montako nuorta tuolla
3140:      Työministeriön tammikuussa 1994 julkaisema                  rahalla olisi voitu työllistää esimerkiksi
3141:  ohjelma ei takaa lisämäärärahoja nuorison työl-                 kuuden kuukauden ajaksi,
3142:  listämiseen taikka kouluttamiseen. Vuoden 1994                     millä perusteella työministeriö katsoo
3143:  ensimmäisessä lisätalousarviossa ei liioin paran-               kyseisten ilmoitusten helpottavan nuo-
3144:  neta tilannetta viime vuoteen nähden.                           risotyöttömyyttä ja miten niillä paranne-
3145:      Vaikuttaa siltä, että ministeriön lehti-ilmoitte-           taan yhteistyötä eri intressipiirien välillä,
3146:   lun tarkoituksena on sysätä ministeriölle kuulu-               ja
3147: 
3148:  2400321
3149: 2                                       1994 vp -   KK 18
3150: 
3151:         onko ilmoittelun taustalla poliittinen          markkinajärjestöille vai pyritäänkö sillä
3152:       pyrkimys siirtää vastuu työllisyyspolitii-        luomaan pettymyksen ilmapiiri tulevan
3153:       kan epäonnistumisesta esimerkiksi työ-            presidentin virkaanastujaisten ympärille?
3154: 
3155:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
3156: 
3157:         Kerttu Törnqvist               Arja Ojala                 Marja-Liisa Tykkyläinen
3158:         Eila Rimmi                     Mikko Rönnholm             Timo Roos
3159:         Jouni Backman                  Aamo von Bell              Kyllikki Muttilainen
3160:         Tarja Kautto                   Erja Lahikainen            Marjatta Vehkaoja
3161:         Marja-Leena Viljamaa           Leena Luhtanen             Maija Rask
3162:         Heikki Rinne                   JukkaRoos                  Virpa Puisto
3163:         Kari Rajamäki                  Lauri Metsämäki            Riitta Myller
3164:         Pertti Paasio                  Anna-Liisa Kasurinen       Jussi Ranta
3165:                                        Antti Kalliomäki
3166:                                            1994 vp -    KK 18                                           3
3167: 
3168: 
3169: 
3170: 
3171:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3172:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa         työttömyydelle pitää ja voidaan tehdä enemmän
3173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuin toistaiseksi on tehty. Kampanjan tavoittee-
3174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       na on mobilisoida kaikki voimavarat tähän tar-
3175: le jäsenelle kansanedustaja Kerttu Tömqvistin          koitukseen. Työministeriö haastaa kaikki tahot,
3176: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 18:                     yritykset, yhteisöt ja yksityiset tekemään par-
3177:                                                        haansa nuorten työllisyyden hyväksi. Myös nuo-
3178:           Paljonko työministeriön lehti-ilmoitte-      ret ja heidän oma aktiivisuutensa ovat avainase-
3179:        lu on maksanut ja montako nuorta tuolla         massa.
3180:        rahalla olisi voitu työllistää esimerkiksi         Kampanja jatkuu haastekampanjana, jossa
3181:        kuuden kuukauden ajaksi,                        yritykset ja yhteisöt haastavat toisiaan työllistä-
3182:           millä perusteella työministeriö katsoo       mään nuoria. Työministeriön haasteen on jo ot-
3183:        kyseisten ilmoitusten helpottavan nuo-          tanut vastaan joukko yrityksiä ja yhteisöjä, joi-
3184:        risotyöttömyyttä ja miten niillä paranne-       den toimin jäijestetään työtä tai työhaijoittelua
3185:        taan yhteistyötä eri intressipiirien välillä,   vähintään 5 OOO:lle nuorelle. Uudet haasteet on jo
3186:        ja                                              esitetty.
3187:           onko ilmoittelun taustalla poliittinen          Kampanja on jo luonut aktiivisuutta kuntata-
3188:        pyrkimys siirtää vastuu työllisyyspolitii-      solla. Esimerkiksi Järvenpään kaupunki on il-
3189:        kan epäonnistumisesta esimerkiksi työ-          moittanut vastaavansa työministeriön haastee-
3190:        markkinajäijestöille vai pyritäänkö sillä       seen. Järvenpää on varannut 600 000 markan eri-
3191:        luomaan pettymyksen ilmapiiri tulevan           tyismäärärahan nuorten työllistämiseen varsinai-
3192:        presidentin virkaanastujaisten ympärille?       seen työllistämiseen käytettävän määrärahan li-
3193:                                                        säksi. Vastaavanlaista toimintaa on käynnisty-
3194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mässä myös muualla.
3195: vasti seuraavaa:                                          Kampanja on julkisuusprojekti, mutta ei il-
3196:                                                        moituskampanja. Siksi haaste kohdistuu myös
3197:    Työministeriön keskeinen strateginen linjaus        medialle, jonka voimaa pitäisi nykyistä tehok-
3198: 1990-luvun työpolitiikassa on nuorisotyöttö-           kaammin saada suunnatuksi yhteiseen ongel-
3199: myyden alentaminen. Tämä on päämäärä, jonka            maan.
3200: tärkeydestä kaikki tahot ovat yhtä mieltä. Tämä           Maan talous on elpymässä, mutta työllisyy-
3201: linjaus on luonnollisesti etusijalla työministeriön    dessä nousu näkyy vanhankin kokemuksen mu-
3202: kaikessa toiminnassa, myös viestinnässä.               kaan valitettavan hitaasti. "Kun nuorilla on työ-
3203:    Kyseiset lehti-ilmoitukset olivat laajan kam-       tä, Suomella on tulevaisuus" -kampanjalla ei
3204: panjan avaus. Niiden tavoitteena nimenomaan            luonnollisestikaan pystytä nuorisotyöttömyyttä
3205: oli herättää huomiota ja keskustelua. Kampan-          poistamaan. Sen sijaan sillä pystytään rohkaise-
3206: jan tunnus on "Kun nuorilla on työtä, Suomella         maan yrityksiä ja yhteisöjä työllistämään. Se on
3207: on tulevaisuus". Kampanjan budjetti kuluvalle          isku laman aiheuttamaa epävarmuutta vastaan.
3208: vuodelle on 300 000 markkaa.                           Tavoitteena on siten nopeuttaa työllisyyden pa-
3209:    Työministeriö itse lupaa työtä, työharjoittelua     ranemista ja kotimarkkinoiden elpymistä.
3210: tai työvoimakoulutusta työhallinnon toimin vä-            Kampanjan avulla voidaan synnyttää työtä ja
3211: hintään 30 000 nuorelle. Se ei tietenkään riitä,       toimeliaisuutta nuorille. Se, että nyt käytetään
3212: mutta se on enemmän kuin koskaan ennen.                ennakkoluulottomasti valtionhallinnolle uusia ja
3213:    Lehti-ilmoitukset maksoivat runsaat 100 000         epätavanomaisiakin keinoja, ei saa olla esteenä
3214: markkaa. Tällä summalla voidaan työllistämis-          hyvään päämäärään pyrkimiselle. Aiemminkin
3215: muodosta riippuen työllistää puoleksi vuodeksi         valtionhallinto on käyttänyt yhteiskunnallista
3216: 4--Snuorta.                                            mainontaa mm. energiansäästö-ja korjausraken-
3217:    Kampanjan lähtökohtana on, että nuoriso-            tamiskampanjoissa.
3218: 4                                       1994 vp -    KK 18
3219: 
3220:    Kampanjalla ei tietenkään pyritä siirtämään      van presidentin virkaanastujaisten ympärille.
3221: vastuuta mihinkään eikä sillä missään tapaukses-    Päinvastoin nyt on saatava kaikki voimat käyt-
3222: sa pyritä luomaan pettymyksen ilmapiiriä tule-      töön yhteisen asian hyväksi.
3223: 
3224:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
3225: 
3226:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
3227:                                            1994 vp -    KK 18                                          5
3228: 
3229: 
3230: 
3231: 
3232:                                         Tili Riksdagens Talman
3233: 
3234:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Kampanjen utgår ifrån att man skall och kan
3235: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         göra mera än vad som hittilis har gjorts fOr ung-
3236: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     domsarbetslösheten. Syftet med kampanjen är
3237: damot Kerttu Törnqvist m.fl. undertecknade             att mobilisera alla resurser för detta ändamål.
3238: spörsmål nr 18:                                        Arbetsministeriet utmanar alla instanser, före-
3239:                                                        tag, sammanslutningar och enskilda tili att göra
3240:           Hur mycket har arbetsministeriets tid-       sitt bästa för sysselsättande av ungdomar. Också
3241:        ningsannonsering kostat och hur många           ungdomama och deras egen aktivitet är avgöran-
3242:        ungdomar kunde ha sysselsatts med dessa         de.
3243:        pengar exempelvis fOr sex månader,                 Kampanjen fortsätter i form av en utmanings-
3244:           på vilka grunder anser arbetsministe-        kampanj där företag och sammanslutningar ut-
3245:        riet att ifrågavarande annonser underlät-       manar varandra tili att sysselsätta ungdomar.
3246:        tar ungdomsarbetslösheten och hur kan           Arbetsministeriets utmaning har redan antagits
3247:        man med dessa förbättra samarbetet mel-         av ett antal företag och sammanslutningar, ge-
3248:        lan olika intressesfårer, samt                  nom vilkas åtgärder arbete eller arbetspraktik
3249:           ligger det bakom annonseringen en            ordnas till minst 5 000 ungdomar. Nya utmaning-
3250:        politisk strävan att skjuta ansvaret för        ar har redan framlagts.
3251:        misslyckad sysselsättningspolitik på t.ex.         Kampanjen har skapat aktivitet på kommunal
3252:        arbetsmarknadsorganisationema eller             nivå. T.ex. Träskända stad har meddelat att sta-
3253:        försöker man genom detta att skapa en           den kommer att svara på arbetsministeriets ut-
3254:        atmosfår av besvike1se kring installatio-       maning. Träskända har reserverat ett specialan-
3255:        nen av den tiliträdande presidenten?            slag på 600 000 mark för sysselsättning av ungdo-
3256:                                                        mar utöver det egentliga sysselsättningsanslaget.
3257:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Motsvarande verksamhet har inletts också på
3258: anföra följande:                                       annat håll.
3259:                                                           Kampanjen är ett publicitetsprojekt, men inte
3260:    En av arbetsministeriets centrala strategiska       någon annonskampanj. Därför inriktas utma-
3261: linjedragningar för 1990-talets arbetspolitik är       ningen också på media, vars makt effektivare än
3262: att minska ungdomsarbetslösheten. Detta är ett         vad nu är fallet bör kunna inriktas på ett gemen-
3263: mål vars betydelse alla parter är eniga om. Denna      samt problem.
3264: linjedragning prioriteras naturligtvis i arbetsmi-        Landets ekonomi håller på att återhämta sig,
3265: nisteriets all verksamhet, också när det gäller        men i sysselsättningen syns uppgången tyvärr
3266: kommunikation.                                         långsamt, något som också erfarenhetema visar.
3267:    Berörda tidningsannonser innebar en öppning         Med hjälp av kampanjen "När ungdomama har
3268: av en omfattande kampanj. Avsikten var att ut-         arbete har Finland en framtid" kan man natur-
3269: tryckligen väcka uppmärksamhet och diskus-             ligtvis inte avskaffa ungdomsarbetslösheten. 1
3270: sion. Kampanjdevisen är "När ungdomar har              stället kan man genom kampanjen uppmuntra
3271: arbete, har Finland en framtid". Kampanjbudge-         företag och sammanslutningar tili sysselsättning.
3272: ten för innevarande år uppgår tili 300 000 mark.       Den innebär en stöt mot den osäkerhet som de-
3273:    Arbetsministeriet självt utlovar arbete, arbets-    pressionen skapar. Syftet är att därigenom för-
3274: praktik eller arbetskraftsutbildning genom ar-         snabba en fOrbättring av sysselsättningen och en
3275: betsförvaltningens åtgärder för minst 30 000 ung-      stimulans på hemmamarknaden.
3276: domar. Detta räcker naturligtvis inte tili, men det       Med hjälp av kampanjen kan man skapa ar-
3277: är mer än någonsin tidigare.                           betsplatser och aktiviteter för de unga. Att man
3278:    Tidningsannonsema kostade drygt 100 000             nu fördomsfritt använder sig av för statsförvalt-
3279: mark. Med denna summa kan man beroende på              ningen nya och även okonventionella metoder,
3280:  sysselsättningsform sysselsätta 4-5 ungdomar          får inte utgöra hinder för strävanden att uppnå
3281: för ett halvt år.                                      ett gott mål. Statsförvaltningen har redan tidiga-
3282: 6                                      1994 vp -    KK 18
3283: 
3284: re t.ex. i samband med energibesparings- och       eller i varje fall inte att skapa en atmosfår av
3285: renoveringskampanjer använt samhällelig re-        besvikelse kring installationen av den tillträdande
3286: klam.                                              presidenten. Tvärtom skall alla krafter nu mobili-
3287:    A vsikten med kampanjen är naturligtvis inte    seras för att användas till fromma för den gemen-
3288: att vare sig skjuta över ansvar på någon annan     samma saken.
3289:     Helsingfors den 1 mars 1994
3290: 
3291:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
3292:                                                 1994 vp
3293: 
3294: Kirjallinen kysymys 19
3295: 
3296: 
3297: 
3298: 
3299:                                    Vähänäkki ym.: Irtisanottujen työntekijöiden korvaamisesta tai-
3300:                                       kootyövoimalla
3301: 
3302: 
3303:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3304: 
3305:    Työttömyysturvan väärinkäyttöä ja jopa työt-       käyttäneen omistajan sukulaisia ja tuttavia tal-
3306: tömyysturvarikkomuksia tutkittaessa näyttää           kootyössä, vaikka ryhmä palkkatyöntekijöitä oli
3307: päähuomio usein keskittyvän esimerkiksi opiske-       juuri aikaisemmin irtisanottu tehtävistään.
3308: lijoiden piirissä ilmenneisiin tapauksiin, joissa        Käräjäoikeuden päätös ei osoittanut, hyväk-
3309: työttömyysturvan vuoto epäasiallisiin kohteisiin      syykö se työoikeudelliselta kannalta tilanteen,
3310: on valtiontaloudellisesti suhteellisen pieni ja ra-   jossa työntekijät irtisanotaan, vaikka työ ei yri-
3311: joittuu usein lähinnä päivärahan maksamiseen.         tyksessä lopu ja paikallinen työvoima korvataan
3312:     Huomattavasti suuremmaksi ja jopa hälyttä-        talkooväellä. Kantajana olleen irtisanotun työn-
3313: väksi ongelmaksi on katsottava esimerkiksi ne         tekijän oikeudenkäyntikulut kuitenkin tuomit-
3314: työelämässä esiintyneet tapaukset, joissa yrityk-     tiin vastapuolen korvattaviksi, koska hänellä
3315: sessä oleva palkkatyövoima korvataan ns. tal-         katsottiin olleen perusteltua aihetta oikeuden-
3316: kootyövoimalla. Työnantaja saattaa "työn vä-          käyntiin, kun hän perusteettoman irtisanomisen
3317: häisyyden" vuoksi irtisanoa työn tekijänsä, mutta     vuoksi oli vaatinut vahingonkorvausta. Toteen-
3318: ottaa sen sijaan saman työpanoksen antavan tal-       näytetyksi tuli myös, että palkkatyövoima oli
3319: kooväen, jolle ei makseta "mitään palkkaa".           korvattu talkooväellä; yksi talkooväkeen kuulu-
3320: Tällaisessa tilanteessa yhteiskunta menettää pal-     va on jopa tunnustanut saaneensa ns. pimeätä
3321: kansaajien tuloveron, palkansaajien ja työnanta-      palkkaa.
3322: jien maksettaviksi määrätyt KELA- ja työttö-             Yhteiskunnan kannalta on pidettävä tuhoisa-
3323: myysturvamaksut ym. Samanaikaisesti on mah-           na, mikäli palkkatyöntekijät voidaan edellä esi-
3324: dollista, että "talkooväkeen" kuuluva nauttii hä-     tetyllä tavalla kevyestikin syrjäyttää ja korvata
3325: nelle kuulumatonta työttömyysturvaa (KELA,            näennäisesti palkattomalla (= piilopalkkaisella)
3326: TEL). Onpa kuulunut tietoja siitäkin, että työn-      talkooväellä, jonka joukossa voi lisäksi olla vil-
3327: antaja on houkutellut "talkooväkeään" hake-           pillisellä perusteella ansioturvan saajia.
3328: maan samanaikaisesti työttömyys- tai muuta an-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
3329: sioturvaa.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3330:     Tällaiset tapaukset näyttävät viime aikoina       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3331: yleistyneen. Niinpä työttömyysturvalautakunta         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3332:  on äskettäin vahvistanut ao. työttömyyskassan
3333: päätöksen, jolla työntekijä on erotettu kassan                  Mikä on Hallituksen kanta näennäi-
3334: jäsenyydestä, koska hän oli työskennellyt ravin-             sesti palkattoman eli piilopalkkaisen tai-
3335:  tola-alan yrityksessä ravintolapäällikkönä saa-             kooväen ottamiseen korvaamaan yrityk-
3336: den samanaikaisesti työttömyyspäivärahaa. Niin               sestä työn vähyyden vuoksi irtisanottua
3337:  ikään on eräässä vastikään käydyssä oikeuden-               palkkatyövoimaa?
3338:  käynnissä alioikeudessa todettu erään yrityksen
3339: 
3340:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1994
3341: 
3342:                      Matti Vähänäkki                          Jukka Gustafsson
3343:                      Raimo Vuoristo                           Virpa Puisto
3344:                                              Heikki Rinne
3345: 
3346: 
3347: 2400321
3348: 2                                          1994 vp -    KK 19
3349: 
3350: 
3351: 
3352: 
3353:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3354: 
3355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työnantajan käyttämän irtisanomisperusteen
3356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          laillisuuden harkinnassa joudutaan yrityksen
3357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        työvoiman tarvetta arvioimaan suhteessa yrityk-
3358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vähänäkin         sen toimintaedellytyksiin. Kysymys on usein ko-
3359: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 19:       konaisarvioinnista, jolloin huomiota kiinnite-
3360:                                                        tään irtisanomishetkenja työntekijöiden työsuh-
3361:            Mikä on Hallituksen kanta näennäi-          teiden päättymishetken tilanteen ohella muun
3362:         sesti palkattoman eli piilopalkkaisen tai-     muassa siihen, miten yritys on jatkanut toimin-
3363:         kooväen ottamiseen korvaamaan yrityk-          taansa, eli onko se esimerkiksi palkannut uusia
3364:         sestä työn vähyyden vuoksi irtisanottua        työntekijöitä palvelukseensa. Uusien työntekijöi-
3365:         palkkatyövoimaa?                               den paikkaaminen katsotaan usein osoitukseksi
3366:                                                        siitä, että yrityksellä ei ole ollut todellista syytä
3367:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vanhojen työntekijöiden irtisanomiseen.
3368: vasti seuraavaa:                                           Työnantajana on liikkeenjohdollisen toimi-
3369:                                                        valtansa puitteissa oikeus määrätä käyttämänsä
3370:    Työntekijöiden irtisanomissuojasta säädetään        työvoiman laadusta ja määrästä. Yritys voi myös
3371: työsopimuslailla. Kollektiivisia irtisanomispe-        käyttää talkootyövoimaa, jos sen käyttäminen
3372: rusteita koskevan TSL:n 37 a §:n mukaan työn-          on yrityksen tarve ja olosuhteet huomioon ottaen
3373: antajana on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimas-      perusteltua. Toisaalta on huomattava, että täl-
3374: sa oleva työsopimus,jos työ on vähentynyt talou-       löin kysymyksessä pitää olla aito talkootyö. Tai-
3375: dellisista, tuotannollisista tai muista niihin ver-    kootyö-nimikkeellä ei voida peitellä varsinaista
3376: rattavista syistä vähäistä suuremmassa määrin ja       palkkatyötä, vaan työsopimuslain pakottavien
3377: muutoin kuin tilapäisesti eikä työntekijää voida       säännösten mukaan myös taikootyöksi nimitetty
3378: ammattitaitoansa ja kykyynsä nähden kohtuu-            työ voidaan katsoa työsuhteessa tehdyksi työksi,
3379: della sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin teh-    jos työnteko-olosuhteet osoittavat työsuhteen
3380: täviin. Kyseessä olevassa säännöksessä on lisäksi      tunnusmerkkien täyttyvän. Tällöin työnantajan
3381: mainittu seikkana, jolloin irtisanomisperuste ei       oikeutta vanhojen työntekijöiden korvaamiseen
3382: täyty, muun muassa se, että irtisanomista on           taikootyövoimalla tulee arvioida edellä mainittu-
3383: edeltänyt tai seurannut uuden työntekijän otta-        jen työsopimuslain pakottavien irtisanomissuo-
3384: minen samankaltaisiin tehtäviin, eikä työnanta-        jaa koskevien normien mukaan. Lisäksi on huo-
3385: jan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana       mattava, että työnantajan oikeutta työvoiman
3386: tapahtunut muutoksia.                                  vähentämisenjälkeen palkata uusia työntekijöitä
3387:     Yritysten on kussakin työvoiman vähentämis-        rajoittaa myös säännös,jonka mukaan työnanta-
3388: tilanteessa arvioitava, onko sillä yrityksen talou-    jan on yhdeksän kuukauden ajan irtisanomisesta
3389: dellinen ja tuotannollinen tilanne huomioon ot-        lukien ensi sijassa tarjottava uutta työtä irtisano-
3390: taen riittäviä perusteita työntekijöiden irtisano-     tuille työntekijöiile.
3391: miseen. Työvoiman vähentämistarve voi perus-               Työntekijöiden suojaksi säädetyt irtisanomis-
3392: tua yrityksen tuotannon supistumiseen taikka           suojaa koskevat normit rajoittavat näin ollen
3393: muuhun sellaiseen tuotantorakenteessa tapahtu-         työnantajan liikkeenjohdolliseen toimivaltaan
3394: neeseen muutokseen, joka edellyttää työntekijä-        perustuvaa oikeutta ottaa ja erottaa työntekijöitä
3395: määrän sopeuttamista vallitseviin olosuhteisiin.       sekä siirtää osa työstä tehtäväksi talkootyönä.
3396: Toisaalta yrityksen heikko taloudellinen tilanne           Työttömyysturvaa koskevat säännökset estä-
3397: saattaa aiheuttaa työvoiman vähentämistarpeen.         vät niin ikään sen, että palkkatyö korvattaisiin
3398: Työvoiman vähentämistarpeen tulee kuitenkin            taikootyöllä siten, että "palkanmaksuvelvolli-
3399: aina olla todellinen. Taloudellisilla ja tuotannol-    suus" siirtyisi työttömyysturvan muodossa työt-
3400: lisilla syillä perusteltu työntekijöiden irtisanomi-   tömyysturvaviranomaisille. Työministeriö on
3401: nen edellyttää lisäksi aina kestoltaan pidempiai-      antanut asiasta edellä esitetyn mukaisen suosi-
3402: kaista työvoiman vähentämistarvetta.                   tuksen.
3403: 
3404:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1994
3405: 
3406:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
3407:                                             1994 vp -    KK 19                                            3
3408: 
3409: 
3410: 
3411:                                          Tili Riksdagens Talman
3412: 
3413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         rens uppsägningsgrund måste företagets arbets-
3414: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          kraftsbehov bedömas i förhållande till företagets
3415: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        verksamhetsbetingelser. Ofta är det fråga om en
3416: man Vähänäkki m.fl. undertecknade spörsmål              helhetsbedömning då man fåster uppmärksam-
3417: nr 19:                                                  het förutom på läget vid uppsägningstidpunkten
3418:                                                         och tidpunkten för upphörande av arbetstagar-
3419:            Hur förhåller sig Regeringen till an-        nas arbetsförhållande bland annat på hur företa-
3420:         ställning av till synes oavlönad, dvs. dolt     get har fortsatt med sin verksamhet, dvs. om det
3421:         avlönad talkoarbetskraft för att ersätta        t.ex. har anställt nya arbetstagare. Anställning av
3422:         sådan avlönad arbetskraft som företaget         nya arbetstagare anses ofta som bevis på att före-
3423:         sagt upp på grund av att arbetet har min-       taget inte haft verklig anledning till att säga upp
3424:         skat?                                           gamla arbetstagare.
3425:                                                             Arbetsgivaren har inom gränserna för sin före-
3426:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tagsledarbefogenhet rätt att bestämma om kvali-
3427: anföra följande:                                        teten på och mängden av den arbetskraft han
3428:                                                         använder. Företaget kan också använda talkoar-
3429:     Om arbetstagarnas uppsägningsskydd stadgas          betskraft om detta med tanke på företagets behov
3430: i lagen om arbetsavtal. Enligt 37 a § i AAL, som        och omständigheter är motiverat. Å andra sidan
3431: gäller kollektiva uppsägningsgrunder, har arbets-       bör man märka att det då måste vara fråga om
3432: givaren rätt att säga upp ett arbetsavtal som gäl-      äkta talkoarbete. Under benämningen "talkoar-
3433: ler tills vidare, om arbetet av ekonomiska skäl         bete" kan man inte dölja vanligt lönearbete, men
3434: eller produktionsorsaker eller av andra med dem         även sådant arbete som benämns talkoarbete kan
3435: jämförbara skäl har minskat mera än endast obe-         enligt de tvingande stadgandena i lagen om ar-
3436: tydligt och inte endast tillfålligt, och arbetstaga-    betsavtal anses vara arbete som utförs i arbetsför-
3437: ren med beaktande av hans yrkesskicklighet och          hållande, förutsatt att arbetsvillkoren visar att
3438: förmåga inte skäligen kan omplaceras eller utbil-       kriterierna för ett arbetsförhållande uppfylls. I
3439: das för nya uppgifter. I stadgandet nämns dess-         dessa fall bör arbetsgivarens rätt att ersätta gamla
3440: utom som en omständighet som gör att grund för          arbetstagare med talkoarbetskraft bedömas ut-
3441: uppsägning inte anses föreligga bland annat att         gående från ovan nämnda tvingande normer i
3442: uppsägningen har föregåtts eller följts av att en ny    arbetsavtalslagen vilka gäller uppsägningsskydd.
3443: arbetstagare har anställts i liknande uppgifter,        Dessutom bör man lägga märke till att arbetsgi-
3444: och ändringar i arbetsgivarens verksamhetsbe-           varens rätt att efter en minskning av arbetskraf-
3445: tingelser inte har inträffat under samma tid.           ten anställa nya arbetstagare begränsas även av
3446:     Varje gång då företag minskar sin arbetskraft       ett stadgande enligt vilket arbetsgivaren under
3447: skall man bedöma, om företaget med beaktande            nio månader räknat från uppsägningen i första
3448: av sitt ekonomiska och produktionsmässiga läge          hand skall erbjuda arbetet åt arbetstagare som
3449:  har tillräckliga grunder för att säga upp arbetsta-    blivit uppsagda.
3450:  gare. Behovet att minska arbetskraft kan basera            Normerna om uppsägningsskydd som stad-
3451:  sig på en minskning av företagets produktion           gats i syfte att skydda arbetstagare begränsar
3452:  eller annan sådan förändring i produktionsstruk-       således arbetsgivarens rätt att inom gränserna för
3453:  turen som förutsätter att antalet anställda i före-    sin företagsledarbefogenhet anställa och avskeda
3454:  taget anpassas till rådande förhållanden. Å andra      arbetstagare samt att låta utföra en del av arbetet
3455:  sidan kan företagets dåliga ekonomiska läge            i form av talkoarbete.
3456:  medföra behov att minska på arbetskraften. Det             Stadgandena om utkomstskydd för arbetslösa
3457:  bör dock alltid vara fråga om verkligt minsk-          hindrar likaså att lönearbete ersätts med talkoar-
3458:  ningsbehov. Bakom uppsägning av arbetstagare           bete så att "lönebetalningsskyldigheten" i form
3459:  med motivering av ekonomiska och produktions-          av utkomstskydd för arbetslösa skulle överföras
3460:  skäl måste dessutom alltid ligga ett relativt lång-    på utkomstskyddsmyndigheterna. Arbetsminis-
3461:  varigt arbetskraftsminskningsbehov.                    teriet har gett ovan anförda rekommendation om
3462:     Då man överväger lagligheten av arbetsgiva-         ärendet.
3463:      Helsingfors den 7 mars 1994
3464: 
3465:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
3466:                                                1994vp
3467: 
3468: Kirjallinen kysymys 20
3469: 
3470: 
3471: 
3472: 
3473:                                   Aittoniemi: Keväjärvenja Virtaniemen välisen maantien rakentami-
3474:                                       sesta Inarissa
3475: 
3476: 
3477:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3478: 
3479:    Inarin kunnassa sijaitsevan maantien 9681            Nellimin kylälle tien kunnostus on erittäin tär-
3480: Keväjärveltä Virtaniemeen rakentamiseksi on          keä samoin kuin sen lähiasutukselle. Nellimin ja
3481: paikallisten asukkaiden taholta ponnisteltujo 40     sen lähialueen asutus ja toiminta ovat erittäin
3482: vuotta. Tien rakentamiseen on joitakin kertoja jo    vireitä. Kehityksen jarruna on vain tie.
3483: varattu määräraha, mutta myöhemmin se on siir-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3484: retty muualle ja mainittu Keväjärven- Virtanie-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3485: men tie on saanut jälleen jäädä odottamaan pa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3486: rempia aikoja. Kyseistä menettelyä voidaan pitää     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3487: eräänlaisena sortona mm. paikallisten kolttien
3488: elinolosuhteita koskien.                                        Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
3489:    Kyseinen tie on nykyisin erittäin huonokun-               että Inarin kunnassa oleva maantie 9681
3490: toinen ja liikenteellisesti hengenvaarallinen. Sen           Keväjärven ja Virtaniemen välillä saate-
3491: kunnossapitokustannukset ovat hyvin korkeat.                 taan mahdollisimman nopeasti peruskun-
3492: Kelirikon aikana tie on jatkuvien painorajoitus-             nostuksen piiriin alueen vireän asukas-
3493: ten alainen jopa useita kuukausia, ja esimerkiksi            kunnan ajamalla tavalla, jolloin toteute-
3494: puutavaran ajo on tällöin pysähdyksissä.                     taan myös liikeoteeilistä tasapuolisuutta
3495:                                                              alueella asuvien vähemmistöasukkaiden
3496:                                                              suhteen?
3497:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1994
3498: 
3499:                                            Sulo Aittaniemi
3500: 
3501: 
3502: 
3503: 
3504: 240032J
3505: 2                                       1994 vp -    KK 20
3506: 
3507: 
3508: 
3509: 
3510:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
3511: 
3512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      loppuosaltaan sorapintainen, heikkokuntoinen
3513: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja kelirikkoinen. Liikennemäärä laskee alun
3514: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     muutamasta sadasta noin 200:aan autoon/vrk
3515: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      Virtaniemeä kohti edettäessä. Tien parantamisen
3516: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kustannuksiksi on arvioitu noin 30 miljoonaa
3517: n:o20:                                              markkaa ja parannustyöt pyritään toteuttamaan
3518:                                                     lähivuosien aikana pääasiassa työllisyystöinä.
3519:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,     Tielaitos onkin sisällyttänyt työministeriölle
3520:        että Inarin kunnassa oleva maantie 9681      23.2.1994 tekemäänsä vuoden 1994 lisätyölli-
3521:        Keväjärven ja Virtaniemen välillä saate-     syystyöohjelmaesitykseensä osuuden J ollusjärvi
3522:        taan mahdollisimman nopeasti peruskun-       - Koiravaara (kustannusarvio noin 10 Mmk)
3523:        nostuksen piiriin alueen vireän asukas-      parantamisen. Perustienpidon määrärahalla on
3524:        kunnan ajamalla tavalla, jolloin toteute-    kuluvana vuonna lisäksi tarkoitus uusia tievalais-
3525:        taan myös liikenteellistä tasapuolisuutta    tus Nellimin kylän kohdalla.
3526:        alueella asuvien vähemmistöasukkaiden           Hallituksen esitykseen vuoden 1994 ensimmäi-
3527:        suhteen?                                     seksi lisätalousarvioksi sisältyy 190 miljoonaa
3528:                                                     markkaa momentille 34.06. 77 uusia työllisyys-
3529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kohteita varten.
3530: vasti seuraavaa:                                       Lisätyöllisyystyöohjelma esitellään valtioneu-
3531:                                                     voston päätettäväksi työministeriöstä.
3532:   Inarin ja Virtaniemen välinen tieyhteys on
3533: Keväjärvelle asti öljysorapäällysteinen, mutta
3534: 
3535:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
3536: 
3537:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
3538:                                           1994 vp -    KK 20                                          3
3539: 
3540: 
3541: 
3542: 
3543:                                    Tili Riksdagens Talman
3544: 
3545:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ta biten är grusbelagd, i dåligt skick och känslig
3546: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        för menföre. Trafikmängden sjunker från några
3547: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hundra fordon/dygn i början av vägen till 200
3548: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            fordon/dygn ju närmare Virtaniemi man kom-
3549: nr 20:                                                mer. Man har beräknat att kostnadema för för-
3550:                                                       bättringsarbetena uppgår till ca 30 miljoner
3551:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       mark och en förbättring· av vägen kommer att
3552:        ta för att vägavsträckan från Keväjärvi        genomföras under närmaste år i huvudsak ge-
3553:        till Virtaniemi längs landsväg 9681 i Enare    nom sysselsättningspengar. I vägverkets förslag
3554:        kommun så fort som möjligt tas med i           till tilläggssysselsättningsprogram för 1994 som
3555:        grundreparationsprojekten på det sätt          framlades för arbetsministeriet 23.2.1994 ingår
3556:        som den aktiva befolkningen fört fram,         en plan för förbättring av Jollusjärvi-Koira-
3557:        vilket också skulle medföra jämställdhet       vaara vägen (kostnadsberäkning ca 10 Mmk).
3558:        vad trafikförbindelsema beträffar för de       Med anslag för grundväghållning är det mening-
3559:        invånare i området som hör till en minori-     en att inom detta år förnya belysningen vid
3560:        tet?                                           Nellimi by.
3561:                                                           I regeringens tilläggsbudgetproposition I för
3562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1994 ingår 190 miljoner mark under mom.
3563: anföra följande:                                      34.06.77 för nya sysselsättningsprojekt.
3564:                                                           Arbetsministeriet framlägger tilläggssyssel-
3565:    Vägavsnittet från Enare till Virtaniemi är ol-     sättningsprogrammet för statsrådets godkän-
3566: jegrusbelagd ända till Keväjärvi, medan den sis-      nande.
3567: 
3568:      Helsingfors den 4 mars 1994
3569: 
3570:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
3571:                                                1994 vp
3572: 
3573: Kirjallinen kysymys 21
3574: 
3575: 
3576: 
3577: 
3578:                                   Aittoniemi: Suomen Säästöpankki- SSP Oy:n entisten asiakkaiden
3579:                                       oikeudellisesta asemasta
3580: 
3581: 
3582:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3583: 
3584:     Suomen Säästöpankin alasajon yhteydessä          neen katsoa olevan jo kohtuutonta, eikä se vastaa
3585: pankin konttoriverkosto ja samalla asiakkaat         sitä tarkoitusta, johon asiakkaiden suojelemisek-
3586: jaettiin neljän pankkiryhmittymän kesken, ja         si on vakuutettu pyrittävän.
3587: näin säästöpankkien laina- ja tiliasiakkuudet tu-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
3588: livat vastaavalla tavalla jaetuiksi.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3589:     Käytännön toiminnassa on ilmennyt varsin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3590: suuria hankaluuksia. Asiakkaan laina on saatet-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3591: tu siirtää vallan eri pankinkonttorin asiakkuu-
3592: teen, mutta esimerkiksi pankkitili, johon tulee                 Miten Hallitus aikoo seurata Suomen
3593: asiakkaan työpaikka, on siirtynyt toiseen kontto-            Säästöpankin neljälle pankkiryhmitty-
3594:  riin asiakkaan kantaa näihin muutoksiin ollen-              mälle tapahtuneeseen myyntiin liittyviä
3595:  kaan kysymättä. Tällaisessa tapauksessa esimer-             asiakasjärjestelyjä niin, että esimerkiksi
3596: kiksi kuukausittaisen lainanlyhennyksen siirtä-              asiakkaan tahdon vastaiset toimet palk-
3597:  minen aikaisemmin samasta konttorista olleen                katilien ja lainojen siirtämisestä eri kont-
3598: lainan lyhennykseenja muut vastaavat tilitapah-              toreihin olisivat estettävissä, koska tä-
3599:  tumat ovat vaikeutuneet. Kun Suomen Säästö-                 mäntyyppiset jäijestelyt hankaloittavat
3600:  pankin pilkkomiseen liittyvästä tapahtumasta on             asiakkaan kannalta kuukausittaisten lai-
3601:  ollut jo muutenkin kohtuuttomia haittoja laajalle           nanlyhennysten ja muiden maksujen
3602:  asiakaspiirille, tämäntyyppisen toiminnan voita-            joustavaa suorittamista?
3603: 
3604:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1994
3605: 
3606:                                            Sulo Aittoniemi
3607: 
3608: 
3609: 
3610: 
3611:  2400321
3612: 2                                          1994 vp -    KK 21
3613: 
3614: 
3615: 
3616: 
3617:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3618: 
3619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lausunut kannanottonsa ja antanut menettelyta-
3620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          paohjeita pankkien toiminnasta SSP:n pilkkomi-
3621: olette 16 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-        sen yhteydessä. Kirje on sisältänyt ohjeita talle-
3622: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tusten, luottojen ja vakuuksien käsittelystä sekä
3623: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         pankkisalaisuudesta. Kirjeessä on myös todettu,
3624: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 21:           että asiakas, joka ei halua siirtyä ostajapankin
3625:                                                        asiakkaaksi, voi aina valita jonkin toisen pankin.
3626:           Miten Hallitus aikoo seurata Suomen          Vastaanottajapankkeja on kehotettu sopimaan
3627:        Säästöpankin neljälle pankkiryhmitty-           asiakkaan kanssa järjestelyistä joustavasti ja niin,
3628:        mälle tapahtuneeseen myyntiin liittyviä         ettei asiakkaalle aiheudu siirrosta tarpeettomia
3629:        asiakasjärjestelyjä niin, että esimerkiksi      kustannuksia.
3630:        asiakkaan tahdon vastaiset toimet palk-             Rahoitustarkastus on joulukuussa 1993 aloit-
3631:        katilien ja lainojen siirtämisestä eri kont-    tanut yhteisneuvottelut kaikkien vastaanottaja-
3632:        toreihin olisivat estettävissä, koska tä-       pankkien kanssa. Neuvotteluja on lisäksi käyty
3633:        mäntyyppiset järjestelyt hankaloittavat         Valtion vakuusrahaston sekä omaisuudenhoito-
3634:        asiakkaan kannalta kuukausittaisten lai-        yhtiö Arsenalin kanssa. Neuvotteluissa on pyrit-
3635:        nanlyhennysten ja muiden maksujen               ty kartoittamaan pilkkomisesta käytännössä
3636:        joustavaa suorittamista?                        syntyneitä ongelmia ja löytämään niihin ratkai-
3637:                                                        sut. Neuvotteluja käydään edelleen sitä mukaa
3638:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kuin uusia ongelmia tulee esiin.
3639: vasti seuraavaa:                                           Luottojen siirtoa talletuspankista toiseen on
3640:                                                        vaikeuttanut leimaverotusta koskeva epävar-
3641:     Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n Gäljem-             muus. Leimaverolakia on tulkittu niin, että mikä-
3642: pänä SSP) pilkkominen suunniteltiin ja toteutet-       li velallinen haluaa vaihtaa luottolaitostaan ja
3643: tiin Valtion vakuusrahaston ja vastaanottaja-          velallinen saa uudelta luottolaitokselta luoton,
3644: pankkien kesken. Liiketoiminta jaettiin vastaan-       jolla korvataan vanhasta luottolaitoksesta saatu
3645: ottaville pankeille konttoreittain kuitenkin niin,     luotto, on asiassa kysymys uudesta luotonannos-
3646: että tietyt kriteerit täyttävät asiakaskokonaisuu-     ta, josta on suoritettava leimavero.
3647: det siirtyvät omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille.            Verohallitus on kannanotossaan 15.2.1994
3648: Jos siis pankin asiakkaan luotot ja talletukset        kuitenkin nyt todennut: " ... kun luottolaitos myy
3649: olivat samassa SSP:n konttorissa, siirtyi asiak-       saatavansa toiselle luottolaitokselle, on oikeudel-
3650: kuus ainoastaan yhdelle vastaanottajapankille          lisesti ja taloudellisesti kysymys eri tilanteesta
3651: eikä asiakkaalle syntynyt ongelmia raha-asioi-         kuin luoton siirrosta asiakkaan aloitteesta. Täl-
3652: densa hoidossa.                                        löin ei ole kysymys uuden luottolaitoksen luo-
3653:     Tilanne on toinen sellaisissa tapauksissa, jois-   tonannosta ja velkasuhde luotonottajan kanssa
3654: sa henkilö on ennen SSP:n syntyä ollut kahden tai      pysyy samana. Leimaveroa ei siten ole tällöin
3655: useamman säästöpankin asiakas. Jos nämä sääs-          suoritettava." Leimaverotukseen liittyvä ongel-
3656: töpankit tai osa niistä ovat kombinaatiofuusiossa      ma on siten poistunut.
3657: muuttuneet SSP:n konttoreiksi, jotka edelleen              Rahoitustarkastus on huolehtinut ja huoleh-
3658: pilkkomisen seurauksena on jaettu eri vastaanot-       tii edelleenkin kaikin käytettävissä olevin tavoin
3659: tajapankeille, henkilö saattaa olla useamman           SSP:n asiakkaiden asiakkaansuojasta. Myös
3660: vastaanottajapankin ja mahdollisesti myös fuu-         omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n osalta ra-
3661: sion ulkopuolelle jääneen säästöpankin asiakas.        hoitustarkastuksella on lakiin perustuva val-
3662:     Rahoitustarkastus on 8.11.1993 päivätyssä,         vontavelvollisuus asiakkaansuoja- ja pankki-
3663: vastaanottajapankeille osoittamassaan kirjeessä        salaisuuskysymyksissä, joten sinne siirtyvien
3664:                                           1994 vp -    KK 21                                          3
3665: 
3666: SSP:n asiakkaiden asiakkaansuojaa voidaan             vastaa rahoitustarkastuksen käsitystä tilantees-
3667: seurata.                                              ta. Ongelmia sinänsä on esiintynyt, mutta ei kysy-
3668:    Kysymyksessä esitetyt väitteet SSP:n asiak-        myksessä esitetyin tavoin.
3669: kaille aiheutuvista kohtuuttomista haitoista eivät
3670: 
3671:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
3672: 
3673:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
3674: 4                                         1994 vp -    KK 21
3675: 
3676: 
3677: 
3678: 
3679:                                        Tili Riksdagens Talman
3680: 
3681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      om behandlingen av depositioner, krediter och
3682: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       säkerheter samt banksekretessen. I brevet kon-
3683: 16 februari 1994 till vederbörande medlem av          staterades också att en kund som inte vill bli kund
3684: statsrådet översänt följande av riksdagsman           i mottagarbanken alltid kan välja någon annan
3685: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 21:              bank. Mottagarbankerna har tillråtts att avtala
3686:                                                       med kunden om smidiga arrangemang och så att
3687:           Hur ämnar Regeringen följa upp              överföringen inte medför onödiga kostnader för
3688:        kundarrangemangen i samband med för-           kunden.
3689:        säljningen av Sparbanken i Finland till de        Finansinspektionen har i december 1993 inlett
3690:        fyra bankgrupperingarna, så att t.ex. så-      gemensamma överläggningar med alla mottagar-
3691:        dana åtgärder där lönekonton och lån           banker. Dessutom har man samrått med statens
3692:        mot kundens vilja överförs till olika kon-     säkerhetsfond samt egendomsförvaltningsbola-
3693:        tor kan förhindras, eftersom arrange-          get Arsenal. I överläggningarna har man försökt
3694:        mang av detta slag gör det svårt för kun-      kartlägga de praktiska problem som spjälkning-
3695:        den att smidigt sköta sina månatliga låne-     ~p har medfört och sökt lösningar till problemen.
3696:        amorteringar och betalningen av övriga         Overläggningarna fortsätter allteftersom det
3697:        avgifter?                                      uppstår nya problem.
3698:                                                          Ovissheten om stämpelbeskattningen har får-
3699:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         svårat överföringen av krediter från en deposi-
3700: anföra följande:                                      tionsbank till en annan. Lagen angående stäm-
3701:                                                       pelskatt har tolkats så att om en gäldenär vill byta
3702:     Spjälkningen av Sparbanken i Finland- SBF         kreditinrättning och den nya kreditinrättningen
3703: Ab (nedan SBF) planerades och genomfördes av          beviljar gäldenären en kredit med viiken han åter-
3704: statens säkerhetsfond tillsammans med motta-          betalar sin kredit till den förra kreditinrättningen,
3705: garbankerna. Affårsverksamheten fördelades            anses detta som ny kreditgivning, för vilken skall
3706: mellan de mottagande bankerna kontorsvis,             erläggas stämpelskatt.
3707: dock så att sådana kundhelheter som uppfyllde            Skattestyrelsen har i sitt ställningstagande av
3708: vissa kriterier överfördes till egendomsförvalt-      den 15 februari 1994 dock konstaterat att när en
3709: ningsbolaget Arsenal. Om en kund hade både lån        kreditinrättning säljer en fordran till en annan
3710: och depositioner i ett och samma SBF-kontor,          kreditinrättning, är det rättsligt och ekonomiskt
3711: överfördes kundskapet till endast en mottagar-        fråga om en annan situation än om överföringen
3712: bank, och därmed uppstod det inga problem för         av krediten sker på kundens initiativ. I denna
3713: kunden att sköta sina penningaffårer.                 situation är det inte fråga om att krediten beviljas
3714:     Situationen är en annan i sådana fall där en      av en ny kreditinrättning, och sålunda förblir
3715: person innan SBF bildades har varit kund i två        kreditförhållandet med kredittagaren oföränd-
3716: eller flera sparbanker. Om dessa sparbanker eller     rat. I dylika fall behöver stämpelskatt alltså inte
3717: delar av dem genom kombinationsfusioner har           erläggas. Problemet med stämpelbeskattningen
3718: ombildats till SBF-kontor som vidare har förde-       är med detta avlägsnat.
3719: lats mellan olika mottagarbanker i samband med           Finansinspektionen har på alla tänkbara sätt
3720: spjälkningen, är det möjligt att en person är kund    skött och sköter fortfarande om kundskyddet för
3721: i fler än en mottagarbank och också eventuellt i      SBF:s kunder. Finansinspektionen har även i frå-
3722: en sparbank som blev utanför fusionen.                ga om egendomsförvaltningsbolaget Arsenal en
3723:     Finansinspektionen har i sitt brev av den 8       på lag grundad övervakningsskyldighet i frågor
3724: november 1993 till mottagarbankerna tillkänna-        som gäller kundskydd och banksekretess. Sålun-
3725: gett sitt ställningstagande och meddelat anvis-       da kan den övervaka kundskyddet för sådana
3726: ningar om bankernas verksamhet i sam band med         kunder vid SBF som har överförts till egendoms-
3727: spjälkningen av SBF. Brevet innehöll anvisningar      förvaltningsbolaget.
3728:                                        1994 vp -    KK 21                                          5
3729: 
3730:    Påståendena i spörsmålet om att SBF:s kunder    situationen. Problem har nog förekommit, men
3731: har åsamkats orimliga olägenheter motsvarar        inte i den utsträckning som det antyds i spörsmå-
3732: inte den uppfattning finansinspektionen har om     let.
3733: 
3734:      Helsingforsden 10 mars 1994
3735: 
3736:                                                                     Finansminister Iiro Viinanen
3737:                                                1994vp
3738: 
3739: Kirjallinen kysymys 22
3740: 
3741: 
3742: 
3743: 
3744:                                   Aittoniemi: Valtion tukitoimien seurannasta Hyrynsalmella
3745: 
3746: 
3747: 
3748:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3749:    Hyrynsalmen entinen nimismies Vesa Veikko                    Ovatko Hyrynsalmen Hiihtokeskus
3750: Eemeli Juntunen on Oulun läänin lääninsyyttä-                Oy, Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,
3751: jän 30.12.1993 päiväämällä syytekirjelmällä ase-             Hyrynsalmen Matkailu Oy, Ukkohalla
3752: tettu syytteeseen useasta osin törkeänä pidetystä            Oy, Ukkohallan Service Oy, Paperikymp-
3753: talousrikoksesta. Syytteet ovat pohjautuneet ni-             pi Oy, Ukkohallan Myyntitykit Oy, Uk-
3754: mismies Juntusen pääasiassa Hyrynsalmen kun-                 kohallan Rakennusliike Oy, Ukkolohi,
3755: nassa tapahtuneeseen liiketoimintaan yhtiön hal-             Ukkohallan Tuomi-Invest Oy, Emäjoen
3756: lituksen jäsenenä ja sen puheenjohtajana. Toi-               Lohi Oy, Tykkyukko Oy, Ukkohallan
3757: minnalla lienee ollut vaikutuksia ja osallisuutta            Alppikylä Oy, Kirkkonummen Laskette-
3758: laajalle eri yhtiöiden toimintaan.                           lu & Golf Oy/ Hilding Nyberg, Kiinteistö
3759:     On epäiltävissä, että liiketoiminnan vaikutus-           Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,
3760: piirissä on myös yhtiöitä, joita on tuettu valtion           Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Piilo-
3761: taholta eri rahoitusmuotojen kautta. On tärkeä-              pirtti, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan
3762: tä, että valtiovallan taholta hyvin tarkoin seura-           Saunatonttu, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen
3763: taan sitä, ovatko mahdolliset tuki- ja avustuspää-           Akan Pihatupa, Kiinteistö Oy Hyrynsal-
3764: tökset tapahtuneet asianmukaisessa järjestykses-             men Välskäri, Kiinteistö Oy Hallanlinna,
3765: sä ja perusteilla, ja myös, että yhteiskunnan ra-            Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko
3766: hoituksen jälkiseuranta on riittävän tarkkaa.                tai Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan
3767:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             Kuppari olleet valtion taholta erilaisten
3768: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja
3769: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-                 onko Hallitus riittävän tarkoin seuran-
3770: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      nut mahdollisten rahoituspäätösten oi-
3771:                                                              keellisuutta ja niihin liittyneiden varojen
3772:                                                              lainmukaista käyttöä?
3773:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1994
3774: 
3775:                                            Sulo Aittoniemi
3776: 
3777: 
3778: 
3779: 
3780: 240032]
3781: 2                                        1994 vp -    KK 22
3782: 
3783: 
3784: 
3785: 
3786:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kailukeskus Oy:lle lomakylähankkeseen KTM
3788: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yrityspalvelun Kainuun piiritoimisto on myöntä-
3789: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nyt 31.10.1988 tehdyllä päätöksellä investointi-
3790: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       avustusta ja käynnistysavustusta yhteensä
3791: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         783 000 markkaa. Investointiavustus on makset-
3792: 22:                                                  tu kokonaan 16.11.1989 ja käynnistysavustus
3793:                                                      3.2.1993. Lisäksi KTM yrityspalvelun Kainuun
3794:           Ovatko Hyrynsalmen Hiihtokeskus            piiritoimisto myönsi yritykselle 30.11.1989 teh-
3795:        Oy, Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,            dyllä päätöksellä investointiavustusta laajennus-
3796:        Hyrynsalmen Matkailu Oy, Ukkohalla            hankkeeseen 447 700 markkaa, joka maksettiin
3797:        Oy, Ukkohallan Service Oy, Paperikymp-        kokonaan 11.4.1990. Emäjoen Lohi Oy:lle kaup-
3798:        pi Oy, Ukkohallan Myyntitykit Oy, Uk-         pa- ja teollisuusministeriö myönsi 27.4.1988 ka-
3799:        kohallan Rakennusliike Oy, Ukkolohi,          lankasvatuslaitoksen rakentamiseen investointi-
3800:        Ukkohallan Tuomi-Invest Oy, Emäjoen           avustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavus-
3801:        Lohi Oy, Tykkyukko Oy, Ukkohallan             tusta kolmelle vuodelle 580 700 markkaa. Inves-
3802:        Alppikylä Oy, Kirkkonummen Laskette-          tointiavustusta maksettiin 667 195 markkaa
3803:        lu & Golf Oy/ Hilding Nyberg, Kiinteistö      6.3.1989 ja käynnistysavustus kokonaan
3804:        Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,             2.10.1990. Kera Oy rahoitti myös hanketta. Li-
3805:        Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Piilo-       säksi yritykselle myönnettiin työministeriön va-
3806:        pirtti, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan      roista investointiavustusta, josta maksettiin
3807:        Saunatonttu, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen        222 398 markkaa 13.3.1989. Ukkohalla Service
3808:        Akan Pihatupa, Kiinteistö Oy Hyrynsal-        Oy:lle KTM yrityspalvelun Kainuun piiritoimis-
3809:        men Välskäri, Kiinteistö Oy Hallanlinna,      to myönsi 19.12.1990 pienyritystukea 50 000
3810:        Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko          markkaa, joka maksettiin 27. 5.1992. Ukkohallan
3811:        tai Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan          Alppikylä Oy:lle myönnettiin työministeriön va-
3812:        Kuppari olleet valtion taholta erilaisten     roista investointiavustusta 3 629 200 markkaa,
3813:        tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja      joka on maksettu kokonaan 19.3.1991. Lisäksi
3814:           onko Hallitus riittävän tarkoin seuran-    yritykselle on 24.5.1990 myönnetty työministe-
3815:        nut mahdollisten rahoituspäätösten oi-        riön varoista 2 908 800 markkaa, josta on
3816:        keellisuutta ja niihin liittyneiden varojen   11.1.1991 maksettu 1. erä 1 454 400 markkaa.
3817:        lainmukaista käyttöä?                            Muille kysymyksessä esitetyistä yrityksistä
3818:                                                      kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole myöntänyt
3819:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tukea eikä Kera Oy rahoitusta.
3820: taen seuraavaa:                                         Kauppa- ja teollisuusministeriön ja sen yritys-
3821:                                                      palvelun tukipäätökset kyseisille yrityksille on
3822:    Kansanedustaja Aittaniemen kysymys koh-           tehty normaaliin tapaan lainsäädännössä tukien
3823: distui erikseen nimettyjen Hyrynsalmella toimi-      myöntämiselle asetetut edellytykset täyttäen, toi-
3824: vien yritysten valtion tukitoimien seurantaan.       sin sanoen yritysten edellytykset jatkuvaan kan-
3825: Näistä kysymyksessä esitetyistä yrityksistä kaup-    nattavaan toimintaan on arvioitu päätöksente-
3826: pa- ja teollisuusministeriö oli myöntänyt tukea ja   kohetkellä käytettävissä olevien tietojen pohjalta
3827: Kera Oy rahoitusta seuraaville yrityksille:          sekä laadittu hankkeen laajuuden edellyttämä
3828:    Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy:lle kauppa-           yritystutkimus. Myös tukien maksatus on tapah-
3829: ja teollisuusministeriön Kainuun piiritoimisto       tunut normaalimenettelyn mukaisesti. Tukien
3830: on 30.7.1991 myöntänyt investointiavustusta          maksaminen edellyttää, että hanke on toteutunut
3831: 855 000 markkaa hiihtokeskushankkeseen, joka         myöntöpäätöksessä esitetyn mukaisesti ja mak-
3832: on maksettu kokonaan 13.2.1992. Kera Oy on           satus tapahtuu toteutuneiden maksettujen meno-
3833: rahoittanut yritystä myös viidellä eri lainapää-     jen perusteella. Maksatutusvaiheessa kauppa- ja
3834: töksellä vuosina 1987-1992. Tuomivaaran Mat-         teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimisto
3835:                                           1994 vp -     KK 22                                          3
3836: 
3837: pyytää yrityksellä myös tilinpäätöstiedot, joissa         Kauppa- ja teollisusministeriön ja Keran toi-
3838: tarkastetaan, onko yrityksellä edelleen edellytyk-     mesta on tiettyjen em. yritysten osalta jätetty
3839: set kannattavaan toimintaan.                           poliisille rahoituksen väärinkäyttöön liittyvän
3840:    Tulden maksatuksen jälkeen tuetuista yrityk-        syytteen nostamista koskeva kirjelmä. Kauppa-
3841: sistä Tuomivaaran Matkailukeskus Oy on saanut          ja teollisuusministeriön tätä koskeva kirje on lä-
3842: konkurssituomion joulukuussa 1993, Emäjoen             hetetty keskusrikospoliisille 21.2.1994. Tämän li-
3843: Lohi Oy vuoden 1993 alussa ja Ukkohallan Alp-          säksi osa kysymyksen kohteena olleista yhtiöistä
3844: pikylä Oy toukokuussa 1993. Myös Hyrynsal-             on poliisitutkinnan alla.
3845: men Hiihtokeskus Oy on asetettu konkurssiin.
3846: 
3847:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
3848: 
3849:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
3850: 4                                         1994 vp -    KK 22
3851: 
3852: 
3853: 
3854: 
3855:                                         Tili Riksdagens Talman
3856: 
3857:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Kajanaland genom ett beslut av 31.10.1988 bevil-
3858: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        jat investerings- och startbidrag sammanlagt
3859: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      783 000 mark för ett semesterbyprojekt. Investe-
3860: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 22:          ringsbidraget har betalts ut isin helhet 16.11.1989
3861:                                                       och startbidraget 3.2.1993. Genom ett beslut av
3862:           Har Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy,            30.11.1989 beviljade HIM företagstjänsts di-
3863:        Tuomivaaran        Matkailukeskus    Oy,       striktsbyrå företaget dessutom 447 700 mark i
3864:        Hyrynsalmen Matkailu Oy, Ukkohalla             investeringsbidrag för ett utbyggnadsprojekt,
3865:        Oy, Ukkohallan myyntitykit Oy, Ukko-           och summan betalades ut i sin helhet 11.4.1990.
3866:        hallan Rakennusliike Oy, Ukkolohi, Uk-         Emäjoen Lohi Oy beviljades 27.4.1988 ett inves-
3867:        kohallan Tuomi-Invest Oy, Emäjoen              teringsbidrag på 674 300 mark av handels- och
3868:        Lohi Oy, Tykkyukko Oy, Ukkohallan              industriministeriet för byggande av en fiskod-
3869:        Alppikylä Oy, Kirkkonummen Laskette-           lingsan1äggning samt startbidrag på 580 700
3870:        lu & Golf Oy/Hilding Nyberg, Kiinteistö        mark får tre år. Av investeringsbidraget betala-
3871:        Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta, Kiin-        des 667 195 mark ut 6.3.1989, medan startbidra-
3872:        teistö Oy Hyrynsalmen Hallan Piilopirtti,      get betalades i sin helhet 2.10.1990. Även Kera
3873:        Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Sau-          Ab bidrog till finansieringen av projektet. Dess-
3874:        natonttu, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen            utom beviljades företaget investeringsbidrag av
3875:        Akan Pihatupa, Kiinteistö Oy Hyrynsal-         arbetsministeriets medel, och av detta betalades
3876:        men Välskäri, Kiinteistö Oy Hallanlinna,       222 398 mark 13.3.1989. Ukkohalla Service Oy
3877:        Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko           beviljades 19.12.1990 ett småföretagsstöd på
3878:        eller Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan         50 000 mark av HIM företagstjänsts distriktsby-
3879:        Kuppari varit föremål för olika under-         rå, och denna summa betalades 27 .5.1992. Ukko-
3880:        stöds- och belåningsbeslut från statens        hallan Alppikylä Oy beviljades 3 629 200 mark i
3881:        sida, och                                      investeringsbidrag av arbetsministeriets medel,
3882:           har Regeringen tillräckligt noggrant        vilket har beta1ts ut isin he1het 19.3.1991. Dess-
3883:        observerat om eventuella finansieringsbe-      utom har företaget beviljats 2 908 800 mark av
3884:        slut varit riktiga och om medlen i fråga       arbetsministeriets medel24.5.1990, och av denna
3885:        har använts lagenligt?                         summa har den första raten på 1 454 400 mark
3886:                                                       beta1ts 11.1.1991.
3887:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             De övriga företagen som nämns i spörsmålet
3888: anföra följande:                                      har inte beviljats stöd av handels- och industrimi-
3889:                                                       nisteriet eller fmansiering av Kera Ab.
3890:     Riksdagsman Aittoniemis spörsmål gäller               Handels- och industriministeriets och dess fö-
3891: uppföljningen av statliga stödåtgärder i fråga om     retagstjänsts stödbeslut i fråga om respektive fö-
3892: särskilt nämnda företag som är verksamma i            retag har fattats enligt normal praxis så att de
3893: Hyrynsalmi. Av de företag som nämns i spörsmå-        villkor som lagstiftningen ställer för beviljande av
3894: let har följande företag beviljats stöd av handels-   stöd har uppfyllts. Med andra ord har företagens
3895: och industriministeriet och finansiering av Kera      förutsättningar för fortgående Iänsam verksam-
3896: Ab:                                                   het bedömts på basis av de uppgifter som funnits
3897:     Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy beviljades            till hands vid tidpunkten för beslutet, och dess-
3898: 30.7.1991 ett investeringsbidrag på 855 000 mark      utom har en sådan företagsundersökQing gjorts
3899: för ett skidcenterprojekt av handels- och industri-   som projektets omfattning har krävt. Aven utbe-
3900: ministeriets distriktsbyrå i Kajanaland, och detta    talningen av stöden har skett enligt normal prax-
3901: har betalts ut i sin helhet 13.2.1992. Kera Ab har    is. Villkoret för att stöden skall betalas ut är att
3902: även finansierat fåretaget genom fem olika låne-      projektet har realiserats så som angetts i beslutet
3903: beslut 1987-1992. Tuomivaaran Matkailukes-             om beviljande av stödet, och stödet betalas på
3904: kus Oy har HIM företagstjänsts distriktsbyrå i        basis av de verkliga, betalda utgifterna. I utbetal-
3905:                                          1994 vp -     KK 22                                         5
3906: 
3907: ningsskedet begär distriktsbyrån för handels- och        För vissa av de ovan nämnda företagens vid-
3908: industriministeriets företagstjänst också bok-        kommande har handels- och industriministeriet
3909: slutsuppgifter av företaget, och med hjälp av         och Kera lämnat in en skrivelse tili polisen om
3910: dessa kontrolleras om företaget fortfarande har       väckande av åtal för missbruk av finansieringen.
3911: förutsättningar för lönsam verksamhet.                Handels- och industriministeriets brev i frågan
3912:    Av de understödda företagen har sedan stöden       har sänts tili centralkriminalpolisen 21.2.1994.
3913: betalts ut Tuomivaaran Matkailukeskus Oy fått         Utöver detta är en del av de bolag som spörsmålet
3914: en konkursdom i december 1993, Emäjoen Lohi           gäller föremål för polisundersökning.
3915: Oy i början av J993 och Ukkohallan Alppikylä
3916: Oy i maj 1993. Aven Hyrynsalmen Hiihtokeskus
3917: Oy har försatts i konkurs.
3918: 
3919:      Helsingforsden 10 mars 1994
3920: 
3921:                                                     Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
3922:                                                 1994vp
3923: 
3924: Kirjallinen kysymys 23
3925: 
3926: 
3927: 
3928: 
3929:                                    Aittoniemi: Kanteluasioiden käsittelystä ylimmissä oikeusval-
3930:                                        vontaviranomaisissa
3931: 
3932: 
3933:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3934: 
3935:    Suomessa lukuisa määrä kansalaisia hakee oi-       läinen tuomittiin itse herjauksesta. Nyt kuiten-
3936: keutta oikeuskanslerinvirastosta tai eduskunnan       kin, kuten esitetyissä väitteissä oli vihjailtu, Jun-
3937: oikeusasiamieheltä. Valtaosa kanteluista on kiis-     tunen on itse syytteessä törkeiksi katsottavista
3938: tämättä tietyllä tavalla perusteettomia, koska        talousrikoksista. Jääskeläinen on asiassaan aika-
3939: kaikki asiassa oleellinen on asianmukaisella ta-      naan kääntynyt ainakin oikeuskanslerin ja edus-
3940: valla käsitelty oikeusasteissa ja viranomaisten       kunnan oikeusasiamiehen puoleen mutta asian
3941: luona. On kuitenkin lukuisia tapauksia, joissa        käsittely on mennyt vitkutteluksi ilman tulosta.
3942: myöhemmin on ilmennyt kantelun tehneen hen-           Tämä kuitenkin vain yhtenä esimerkkinä.
3943: kilön olleen oikeassa. Samaan johtopäätökseen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3944: olisi voitu tulla jo olemassa olevin tiedoin, mutta   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3945: ratkaisu on ollut koetun kaavan mukainen, eli: ei     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3946: anna aihetta toimenpiteisiin. Tuntuu siltä, että      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3947: mainitut valvontaviranomaiset eivät omaa riittä-
3948: vää rohkeutta tai viitseliäisyyttä tutkia asioita                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maa-
3949: perin pohjin silloinkaan, kun todennäköisiä pe-               han saadaan kantelukysymyksiä tehok-
3950: rusteita on olemassa kantelun tehneen väitteiden              kaasti käsittelevä oikeusvalvontavi-
3951: tueksi.                                                       ranomainen ja riittävät resurssit kansa-
3952:    Yksi hyvä esimerkki on tamperelaisen Aino                  laisten tekemien kanteluiden perusteei-
3953: Johanna Jääskeläisen oikeustaistelu Hyrynsal-                 liseksi tutkimiseksi oikeusturvan takaa-
3954: men nimismiestä Vesa Juntusta vastaan. Jääske-                misen tarkoituksessa?
3955: 
3956:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1994
3957: 
3958:                                             Sulo Aittaniemi
3959: 
3960: 
3961: 
3962: 
3963: 240032J
3964: 2                                         1994 vp -    KK 23
3965: 
3966: 
3967: 
3968: 
3969:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3970: 
3971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        molempien toimivaltaan kuuluvan asian, kun
3972: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siirtämisen voidaan arvioida nopeuttavan asian
3973: olette 16 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       käsittelyä tai kun se muusta syystä on perustel-
3974: jeenne n:o 90 ohella toimittanut valtioneuvoston      tua. Siirrosta on kuitenkin aina ilmoitettava kan-
3975: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo          telijalle.
3976: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Kanteluasioiden käsittelemisestä säädetään
3977: sen n:o 23:                                           lähemmin eduskunnan oikeusasiamiehen johto-
3978:                                                       säännössä ja valtioneuvoston oikeuskanslerin
3979:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maa-        ohjesäännössä. Laillisuusvalvojien on tutkittava
3980:        han saadaan kantelukysymyksiä tehok-           kirjallinen kantelu, jos kantelun tueksi esitetään
3981:        kaasti käsittelevä oikeusvalvontavi-           todennäköisiä syitä. Jos on syytä epäillä, että asia
3982:        ranomainen ja riittävät resurssit kansa-       antaa aihetta laillisuusvalvojan toimenpiteisiin,
3983:        laisten tekemien kanteluiden perusteei-        kantelun kohteena olevalle henkilölle tai yhtei-
3984:        liseksi tutkimiseksi oikeusturvan takaa-       sölle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen
3985:        misen tarkoituksessa?                          kanteluasioiden ratkaisua hankitaan laillisuus-
3986:                                                       valvojien toimesta muukin tarpeelliseksi katsot-
3987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tava selvitys. Vain uusitun kantelun johdosta ei
3988: vasti seuraavaa:                                      ryhdytä täyteen uuteen tutkintaan, mitä menette-
3989:                                                       lyä eduskunnan perustuslakivaliokuntakin on
3990:     Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvos-        pitänyt työekonomisista syistä hyväksyttävänä ja
3991: ton oikeuskansleri toimivat Suomessa toisiinsa        jopa välttämättömänä. Aiheellisiksi havaitut
3992: nähden rinnasteisina viranomaisina harjoittaen        kantelut voivat johtaa syytetoimiin tai kurinpito-
3993: kumpikin tahollaan maassa ylintä laillisuusval-       menettelyyn, jolleivät laillisuusvalvojat katso,
3994: vontaa. Kummalie tahansa heistä taikka jopa           että asia voidaan jättää huomautuksen varaan.
3995: kummallekin vuorollaan kansalainen voi kannel-            Voidaan pitää hyvänä, että kansalaisella on
3996: la asianomaisen ylimmän laillisuusvalvojan val-       mahdollisuus kanteluasioissaan valita, kummalle
3997: vontavaltaan kuuluvassa viranomaistoiminnassa         kahdesta laillisuusvalvojasta hän kantelun tekee.
3998: ja julkisten tehtävien hoitamisessa tapahtuneesta     Tällainen valintamahdollisuus on omiaan lisää-
3999: menettelystä tai laiminlyönnistä.                     mään kansalaisen luottamusta siihen, että hän
4000:     Vaikka laillisuusvalvojien toimivalta onkin       saa kanteluunsa oikeudenmukaisen ratkaisun.
4001: suurelta osaltaan päällekkäinen, on joitakin          Kansalaisten oikeusturvan kannalta on myös tär-
4002: asioita, kuten esimerkiksi puolustusvoimia ja         keää, että ratkaisu saadaan kohtuullisen lyhyessä
4003: vankiloita koskevat asiat, pyritty keskittämään       ajassa. Kysymyksessä ilmaistu huoli kantelu-
4004: oikeusasiamiehen ratkaistaviksi. Jollei oikeus-       asioita käsittelevien ylimpien laillisuusvalvojien
4005: kansleri katso erityisistä syistä tarkoituksenmu-     resurssien riittävyydestä onkin tämän huomioon
4006: kaiseksi ratkaista asiaa itse, hänen on siirrettävä   ottaen aiheellinen. Hallitus vakuuttaa, että se te-
4007: tällainen oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluva       kee parhaansa taatakseen käytettävissään ole-
4008: asia oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. Laillisuus-     vien mahdollisuuksien mukaan näiden resurssien
4009: valvojat voivat keskinäisesti siirtää muunkin         riittävyyden.
4010: 
4011:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
4012: 
4013:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
4014:                                             1994 vp -    KK 23                                             3
4015: 
4016: 
4017: 
4018: 
4019:                                          Tili Riksdagens Talman
4020: 
4021:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mas påskynda behandlingen av ärendet eller om
4022: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 90 av       det av andra särskilda skäl är motiverat. I klago-
4023: den 16 februari 1994 tili vederbörande medlem av        målsärenden skall klaganden alltid underrättas
4024: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        om överföringen.
4025: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 23:                   Om behandlingen av klagomålsärenden stad-
4026:                                                         gas närmare i instruktionen för riksdagens justi-
4027:           Vad ämnar Regeringen göra för att i           tieombudsman och i reglementet för justitiekans-
4028:        Jandet etablera en rättsövervakningsmyn-         lern vid statsrådet. Laglighetsövervakarna skall
4029:        dighet som effektivt behandlar klago-            undersöka ett skriftligt klagomål, om sannalika
4030:        målsärenden och för att bevilja den till-        skäl anförs tili stöd för det. Om det finns skäl att
4031:        räckliga resurser så att den i syfte att tryg-   misstänka att ärendet ger anledning tili åtgärder
4032:        ga rättsskyddet grundligt kan utreda kla-        från laglighetsövervakarens sida, skall den per-
4033:        gomål som framställs av medborgare?              son eller det samfund som är föremål för klagan
4034:                                                         beredas tilifålle att höras i saken. Innan ett klago-
4035:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           målsärende avgörs, skall laglighetsövervakarna
4036: anföra följande:                                        låta inhämta även någon annan utredning som
4037:                                                         betraktas som nödvändig. Endast om klagan re-
4038:    Riksdagens justitieombudsman och justitie-           dan tidigare har framställts och avgjorts, företas
4039: kanslern vid statsrådet arbetar jämsides i Finland      inte någon helt ny undersökning, vilket riksda-
4040: med den högsta laglighetsövervakningen i landet.        gens grundlagsutskott av arbetsekonomiska skäl
4041: En medborgare kan framställa klagomål till en-          betraktar som godtagbart och t.o.m. nödvändigt.
4042: dera av dessa eller t.o.m. till båda i tur och ord-     Klagomål som har befunnits vara befogade kan
4043: ning med anledning av ett förfarande eller någon        leda tili åtal eller disciplinärt förfarande, om inte
4044: form av underlåtenhet i myndigheternas verk-            laglighetsövervakarna anser att ärendet kan skö-
4045: samhet och vid handläggandet av offentliga upp-         tas med en anmärkning.
4046: gifter som faller under den ifrågavarande högsta           Det är nog bra att medborgarna i klagomåls-
4047: laglighetsövervakarens övervakningsbefogenhet.          ärenden kan välja viiken av de två laglighetsöver-
4048:    Trots att laglighetsövervakarnas behörighets-        vakarna de önskar framställa sin klagan till. En
4049: områden inte skarpt kan avgränsas från varan-           sådan valmöjlighet är ägnad att öka medborgar-
4050: dra, har man dock koncentrerat vissa ärenden,           nas förtroende för att klagomålen avgörs rättvist.
4051: t.ex. ärenden som gäller försvarsmakten och             Med tanke på medborgarnas rättsskydd är det
4052: fångelserna, till justitieombudsmannen. Om jus-         också viktigt att en klagan kan avgöras tämligen
4053: titiekanslern inte av särskilda skäl finner det än-     snabbt. Den oro som uttrycks i spörsmålet över
4054: damålsenligt att själv avgöra saken, skall han          att laglighetsövervakarnas resurser kanhända
4055: överföra ett sådant ärende som hör till justitieom-     inte är tiliräckliga är ur denna synvinkel inte helt
4056: budsmannens behörighet till justitieombudsman-          ogrundad. Regeringen försäkrar att den gör det
4057: nen. Laglighetsövervakarna kan sinsemellan              bästa den i mån av möjligheterna kan för att
4058: överföra även något annat ärende som faller un-         garantera att dessa resurser är tillräckliga.
4059: der bådas behörighet, om överföringen kan bedö-
4060: 
4061:      Helsingfors den 10 mars 1994
4062: 
4063:                                                                        Justitieminister Hannele Pokka
4064:                                                 1994vp
4065: 
4066: Kirjallinen kysymys 24
4067: 
4068: 
4069: 
4070: 
4071:                                    Aittoniemi: Omin toimin itsensä työllistäneiden työttömien palkit-
4072:                                        semisesta
4073: 
4074: 
4075:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4076:     Menneinä vuosikymmeninä ihmiset olivat ak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4077: tiivisia itsensä työllistämisessä. Oli olemassa ho-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4078: kema "kyllä tekevä työtä löytää".                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4079:     Nykyisin tuetaan yrityksiä työllistämisessä, ja   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4080: työvoimatoimistot ovat työvoiman välittäjiä.
4081: Työtä hakevalle riittää, että suorittaa lainmukai-               Olisiko Hallituksen mielestä tarpeen
4082: set velvollisuutensa työlainsäädäntöä kohtaan.                kannustaa työttömiä passiivisen odotuk-
4083: Tukea tosin annetaan tiettyjen edellytysten - eli             sen sijasta aktiiviseen työnhakuun palkit-
4084: riittävän pitkän työttömyysjakson - toteudut-                 semalla oman aktiivisuuden perusteella
4085: tua itsensä työllistämiseen yrittämiselle mutta ei            työpaikan hankkineita henkilöitä?
4086: aktiivisuudelle itse hakea työtä toisen palveluk-
4087: sessa. Työvoima ja työvoiman tarve eivät- näin
4088: väitän - aina välttämättä kohtaa toisiaan.
4089: 
4090:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
4091: 
4092:                                             Sulo Aittaniemi
4093: 
4094: 
4095: 
4096: 
4097: 2400321
4098: 2                                          1994 vp -    KK 24
4099: 
4100: 
4101: 
4102: 
4103:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         monta kertaa varsin kiusallisiin tilanteisiin jou-
4105: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuessaan työllisyyslakia soveltaessaan hylkää-
4106: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       mään työllistämistukihakemuksia. Omaa aktiivi-
4107: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen           suutta on pidettävä erittäin hyvänä asiana. Työn-
4108: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 24:           hakijoiden oma aktiivisuus ilmenee työhallinnon
4109:                                                        vuoden 1993 toimintaa kuvaavan vuositilaston
4110:           Olisiko Hallituksen mielestä tarpeen         luvuista siten, että kun yhteensä vajaat 720 000
4111:        kannustaa työttömiä passiivisen odotuk-         työttömyysjaksoa päättyi eri syistä koko vuoden
4112:        sen sijasta aktiiviseen työnhakuun palkit-      aikana, niin näistä noin 305 600 eli runsaat 42
4113:        semalla oman aktiivisuuden perusteella          prosenttia päättyi sen johdosta, että työtön työn-
4114:        työpaikan hankkineita henkilöitä?               hakija oli saanut työtä muuten kuin työvoimatoi-
4115:                                                        miston toimenpiteiden avulla.
4116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Muuta "palkkiota" kuin mahdollinen työllis-
4117: vasti seuraavaa:                                       tämistuki omatoimisesti hankittuun työ- tai har-
4118:                                                        joittelupaikkaan ei työvoimatoimistoilla ole tällä
4119:     Työvoimatoimistojen tehtävänä on muun              hetkellä käytettävissään. On myös ainakinjossa-
4120: muassa avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen vä-        kin määrin vaikeaa kehittää sellaista uutta järjes-
4121: littäminen työnhakijoille. Tämän toiminnan yh-         telmää, jossa työtöntä työnhakijaa palkittaisiin
4122: tenä lähtökohtana on myös se, että työvoimatoi-        siitä, että hän itse suorittaa viranomaiselle eli
4123: mistot pyrkivät aktiivisesti hankkimaan välitet-       työvoimatoimistolle kuuluvia tehtäviä. Vaarana
4124: täväkseen avoimien työmarkkinoiden työpaik-            tällaisessa järjestelmässä olisi ilmeisesti myös se,
4125: koja. Tässä tarkoituksessa työministeriö ja työn-      että sellaiset henkilöt, joilla jo on työpaikka tie-
4126: antajien edustajat ovat sopineet avointen työ-         dossaan, ilmoittautuisivat työvoimatoimistoon
4127: paikkojen ilmoittamisesta työvoimatoimistoihin.        työttömiksi työnhakijoiksi pelkästään saadak-
4128: Koska nykyisessä tilanteessa työnantajat eivät         seen työvoimatoimistolta "palkkion" työpaikan
4129: ole juurikaan tarvinneet uutta työvoimaa, eivät        löytymisestä. Tämäntyyppisiä ongelmia on käy-
4130: työvoimatoimistot ole voineet välittää avoimiksi       tännössä esiintynyt jo nykyisen työllistämistuki-
4131: ilmoitettuja työpaikkoja normaalilla tavalla.          järjestelmän käytäntöön soveltamisessa. Mones-
4132:     Lähinnä avoimiksi ilmoitettujen työpaikkojen       sa tapauksessa työnantaja on ilmoittanut työvoi-
4133: niukkuuden johdosta on tilanne muodostunut             matoimistolle työllistämistukea hakiessaan, että
4134: käytännössä sellaiseksi, että myös työttömät itse      paikka on tarkoitettu vain hänen nimeämälleen
4135: ovat monessa tapauksessa ryhtyneet etsimään            työnhakijalle, eikä kukaan muu työtön voi tällöin
4136: työpaikkoja etenkin niissä tapauksissa, joissa he      tulla kysymykseen työpaikkaa täytettäessä.
4137: katsovat "olevansa oikeutettuja työllistämistu-        Tämä ei luonnollisestikaan ole työllistämistuki-
4138: keen". Tämä on jossain määrin vääristänyt tilan-       järjestelmän lähtökohtainen tarkoitus.
4139: netta työvoimatoimistoissa, koska työllisyysase-           Lopuksi voidaan todeta, että työvoimatoimis-
4140: tuksen säännösten mukaan työllistämistuen              tojen tarkoituksena on asiakkaitaan palvelles-
4141: myöntäminen on aina harkinnanvaraista ja työ-          saan muun muassa tukea ensisijaisesti niitä työt-
4142: voimatoimiston tulee työllistämistukea myöntä-         tömiä työnhakijoita, joiden työmarkkinoille si-
4143: essään ja "tukityöpaikkoja" täyttäessään työlli-       joittuminen on kaikkein vaikeinta. Tähän työn-
4144: syyslain 16 §:n säännösten mukaisesti antaa etu-       hakijaryhmään kuuluvat myös ne työttömät
4145: sija niille työttömille, joiden työnsaannin tarve on   työnhakijat, jotka eivät itse osaa tai kykene aktii-
4146: suurin. Tätä periaatetta eivät omatoimisesti "tu-      visesti etsimään itselleen työntekomahdollisuut-
4147: kityöpaikan" itse itselleen hankkineet työttömät       ta. Muun muassa nykyisen työllistämistukijärjes-
4148: työnhakijat aina ole ottaneet huomioon. Näissä         telmän monimutkaisuuden johdosta työministe-
4149: tapauksissa työvoimatoimistot ovat joutuneet           riö on asettanut erityisen selvitysmiehen kartoit-
4150:                                         1994 vp -    KK 24                                       3
4151: 
4152: tamaan nykyisen järjestelmän epäkohdat ja teke-     dessä selvitysmies voi myös ehdottaa uuden
4153: mään tarvittavat esitykset puutteiden korjaami-     "palkkiojärjestelmän" käyttöönottoa, jos hän
4154: seksi. Selvitystyön tulee valmistua kuluvan vuo-    pitää sellaista järjestelmää tarpeellisena.
4155: den heinäkuun loppuun mennessä. Tässä yhtey-
4156: 
4157:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
4158: 
4159:                                                                     Työministeri Ilkka Kanerva
4160: 4                                           1994 vp -    KK 24
4161: 
4162: 
4163: 
4164: 
4165:                                           Tili Riksdagens Talman
4166: 
4167:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        hamnat i rätt besvärliga situationer då de vid
4168: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          tillämpning av sysselsättningslagen har varit
4169: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tvungna att avslå ansökningar om sysselsätt-
4170: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           ningsstöd. Egen aktivitet bör anses som en syn-
4171: 24:                                                     nerligen positiv sak. Arbetssökandenas egen akti-
4172:                                                         vitet framgår av siffroma i årsstatistiken för ar-
4173:            Anser Regeringen att de arbetslösa be-       betsförvaltningens verksamhet 1993 på så sätt att
4174:         höver uppmuntras till aktivt sökande av         medan sammanlagt knappa 720 000 arbetslös-
4175:         arbete i stället för passivt väntande genom     hetsperioder av olika orsaker upphörde under
4176:         att de personer som anskaffat arbetsplats       hela året, så upphörde ca 305 600, dvs. drygt 42
4177:         på eget initiativ belönas?                      procent av dessa därför att den arbetslösa arbets-
4178:                                                         sökanden hade fått arbete på annat sätt än via
4179:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           arbetskraftsbyråns åtgärder.
4180: anföra följande:                                            Annan "belöning" än eventuellt sysselsätt-
4181:                                                         ningsstöd får självanskaffad arbets- eller praktik-
4182:    Arbetskraftsbyråemas uppgift är bland annat          plats har arbetskraftsbyråema för tillfållet inte
4183: att förmedla lediganmälda arbetsplatser åt ar-          tillgång tili. Det är också åtminstone i någon mån
4184: betslösa arbetssökande. En av utgångspunktema           svårt att utveckla ett sådant nytt system där en
4185: för denna verksamhet är också att arbetskrafts-         arbetslös arbetssökande skulle belönas av att han
4186: byråema aktivt försöker anskaffa för förmedling         eller hon själv utför uppgifter som hör tili myn-
4187: arbetsplatser som är lediga på den öppna arbets-        digheten eller arbetskraftsbyrån. Risken med ett
4188: marknaden. I detta syfte har arbetsministeriet          sådant system vore tydligen också att sådana
4189: och arbetsgivamas representanter kommit över-           personer som redan fått en arbetsplats skulle an-
4190: ens om anmälande av lediga arbetsplatser till           mäla sig som arbetslösa arbetssökande vid ar-
4191: arbetskraftsbyråema. Eftersom arbetsgivama i            betskraftsbyrån enbart för att få "belöning" av
4192: den rådande situationen knappast har behövt ny          arbetskraftsbyrån för att ha funnit en arbetsplats.
4193: arbetskraft, har arbetsgivama inte kunnat för-          Problem av denna typ har förekommit redan när
4194: medla de lediganmälda arbetsplatsema på nor-            nuvarande sysselsättningsstödssystem har tilläm-
4195: malt sätt.                                              pats i praktiken. I många fall har arbetsgivaren
4196:    Främst på grund av knappheten av de ledigan-         när han ansökt om sysselsättningsstöd meddelat
4197: mälda arbetsplatsema har situationen i praktiken        arbetskraftsbyrån att platsen endast är avsedd för
4198: blivit sådan att också de arbetslösa själva i många     en av honom namngiven arbetssökande varför
4199: fall har börjat söka arbetsplatser särskilt i de fall   ingen annan arbetslös kan komma i fråga vid
4200: där de anser sig "vara berättigade till sysselsätt-     tillsättande av arbetsplatsen. Detta är naturligt-
4201: ningsstöd". Detta har i någon mån förvrängt             vis inte det ursprungliga syftet med sysselsätt-
4202: situationen i arbetskraftsbyråema då beviljande         ningsstödssystemet.
4203: av sysselsättningsstöd enligt stadgandena i syssel-         Till slut kan man konstatera att arbetskrafts-
4204: sättningsförordningen alltid är beroende av pröv-       byråemas syfte vid betjänande av sina kunder
4205: ning och då arbetskraftsbyrån enligt 16 § syssel-       bland annat är att i fårsta hand stöda de arbetslö-
4206: sättningslagen skall vid beviljande av sysselsätt-      sa arbetssökande som har det svårast att placera
4207: ningsstöd och vid besättande av "stödarbetsplat-        sig på arbetsmarknaden. Till denna sökande-
4208: ser" ge förtur åt de arbetslösa vilkas behov av         grupp hör också de arbetslösa arbetssökande vil-
4209: arbete är störst. Denna princip har inte alltid         ka inte själva kan eller förmår aktivt söka sig
4210: beaktats av de arbetslösa arbetssökande som på          arbetsmöjligheter. Bland annat på grund av att
4211: eget initiativ skaffat sig en "stödarbetsplats". I      det nuvarande stödsystemet är så komplicerat
4212: dessa fall har arbetskraftsbyråema många gånger         har arbetsministeriet utsett en särskild utred-
4213:                                             1994 vp -    KK 24                                          5
4214: 
4215: ningsman för att kartlägga olägenheter med det          I samband med detta kan utredningsmannen
4216: nuvarande systemet och göra behövliga förslag           också föreslå införande av ett nytt "belöningssys-
4217: till korrigering av bristema. Utredningsarbetet         tem", om han anser det vara motiverat.
4218: skall bli fårdigt före slutet av juli innevarande år.
4219:      Helsingforsden 8 mars 1994
4220: 
4221:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
4222:                                                  1994vp
4223: 
4224: Kirjallinen kysymys 25
4225: 
4226: 
4227: 
4228: 
4229:                                     Aittoniemi: Luontaistalouden tukemisesta työttömien työnhakijoi-
4230:                                         den työllistämiseksi
4231: 
4232: 
4233:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4234:    Taannoisina vuosikymmeninä työvoiman tar-           mahdollistaisi kohtuullisen toimeentulon pienin
4235: ve teollisuudessa ja palveluelinkeinoissa veti ih-     rahavaroin ja edistäisi suuresti maaseudun elin-
4236: misiä maaseudulta kaupunkiin. Pientilat, joilla        voimaisuutta ja asuttuna pitämistä. Pienikin
4237: oli eletty paljolti luontaistalouden merkeissä il-     pienviljelystila antaa elannon perheelle ja mah-
4238: man suurta rahantarvetta, autioituivat ja peltotil-    dollistaa vähäisten rahavarojen tarpeen. Se täyt-
4239: kut metsittyivät.                                      tää myös henkisen tyhjiön, joka tulevaisuudessa
4240:    Kehitys on vienyt siihen, että teollisuus ja pal-   on kohtalonkysymys.
4241: veluelinkeinot eivät enää työllistä eivätkä tule          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
4242: työllistämään suuria työntekijämääriä. Maahan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4243: jää pysyvästi 400 000 työtöntä, pääasiassa kau-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4244: punkeihin ja taajamiin. Sen lisäksi, että yhteis-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4245: kunnan on vaikeata kestää tätä pitemmän päälle
4246: taloudellisesti, vielä vaikeampi on täyttää sitä                  Miten Hallitus suhtautuu tulevaisuu-
4247: henkistä tyhjiötä, joka työttömille muodostuu                  den visioihin,joiden mukaan lähdettäisiin
4248: sosiaalisen työyhteisön vaikutusten kadottua.                  kehittämään vuosikymmenien aikana ja
4249:    Ottaen huomioon mahdollisen ED-jäsenyy-                     nimenomaan ns. suuren maaltamuuton
4250: den vaikutukset maatalouteen ja maaseudun au-                  aikana hylättyä luontaistaloutta elannon
4251: tioitumiseen tulisi ehkä harkita kehityksen kul-               saamiseksi ja henkisen tyhjiön täyttämi-
4252: kua vuosikymmenien takaiseen katsottuna toi-                   seksi pysyvästi työttömiksi jääneiden ih-
4253: seen suuntaan ja tukea siirtymistä takaisin maa-               misten osalta?
4254: seudulle ja luontaistalouteen. Luontaistalous
4255:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
4256: 
4257:                                              Sulo Aittoniemi
4258: 
4259: 
4260: 
4261: 
4262: 2400321*
4263: 2                                         1994 vp -    KK 25
4264: 
4265: 
4266: 
4267: 
4268:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4269: 
4270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asumiskäyttöä varten. Sen sijaan tällaisella tilalla
4271: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         harjoitettavan luontaistalouden tukemiseen ei
4272: olette 17 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       Lapissa toteutettavaa luontaiselinkeinolain mu-
4273: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kaista rahoitusta lukuun ottamatta sopivaa tu-
4274: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen        kijärjestelmää ole olemassa.
4275: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 25:             Kysymyksessä esitetyn kaltaiseen toimintaan
4276:                                                       soveltuvia tiloja tulee valtion haltuun myös maa-
4277:           Miten Hallitus suhtautuu tulevaisuu-        seutuelinkeinohallinnon        maanostotoiminnan
4278:        den visioihin,joiden mukaan lähdettäisiin      myötä; kokonaisia tiloja ostetaan valtiolle, mutta
4279:        kehittämään vuosikymmenien aikana ja           metsät ja pääosa pelloista myydään lisämaaksi
4280:        nimenomaan ns. suuren maaltamuuton             naapureille. Jäljelle jääneiden talouskeskusten
4281:        aikana hylättyä luontaistalautta elannon       vuokraaminen luontaistalautta elantonaan käyt-
4282:        saamiseksi ja henkisen tyhjiön täyttämi-       tävien asuinsijoiksi olisi mahdollista käynnistää
4283:        seksi pysyvästi työttömäksi jääneiden ih-      varsin pienin järjestelyin.
4284:        misten osalta?                                    Parhaiten kysymyksessä esitetyn kaltaista elä-
4285:                                                       mänmuotoa voitaisiin nykyolosuhteissa edistää
4286:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mahdollistamaila työttömyyskorvauksen taivas-
4287: taen seuraavaa:                                       taavan perustoimeentulon maksaminen luontais-
4288:                                                       taloustiloilla eläville. Perustoimeentulon turvaa-
4289:    Hallitus on tietoinen kysymyksen perusteluis-      misen vastineeksi luontaistilallisilta voitaisiin
4290: sa esitetyistä seikoista. Työttömien muutto takai-    edellyttää esimerkiksi maisemanhoito- ym. ym-
4291: sin entisille kotiseuduille ja autiotilojen ottami-   pärstönhoitotöiden tekemistä lähiseudulla. Toi-
4292: nen jälleen asumiskäyttöön on selvästi noussut        menpiteet mahdollisuuksien lisäämiseksi erilai-
4293: yhdeksi vaihtoehdoksi, kun työttömyyden ai-           selle työttömien omaehtoiselle toiminnalle ovat
4294: heuttamassa uudenlaisessa tilanteessa etsitään        jo käynnistyneet.
4295: mielekkäitä vaihtoehtoja elämisen järjestämi-            Edellä visioitujen luonnonhoitotilojen perus-
4296: seen. Hallitus katsoo, että moniarvoisessa yhteis-    tamis- ja ylläpitoavustusten maksaminen olisi
4297: kunnassamme on hyväksyttävä myös elämän-              parhaiten kytkettävissä osaksi laajempaa maa-
4298: muoto, jossa rahatalous ei näyttele pääosaa.          seudun ympäristönhoidon ja maisemanhoidon
4299: Osaksi luontaistaloudesta eläminen voisi olla         tukijärjestelmää, jonka valmistelu maatalouden
4300: eräs tällainen mahdollisuus.                          osalta on parhaillaan meneillään ja joka on tar-
4301:    Pienten autiotilojen siirtymistä pysyvään asu-     koitus saattaa käytäntöön vuonna 1995. Tämä
4302: miskäyttöön edistetään jo nyt maaseutuelinkei-        edellyttää myös työttömyyskorvausten ja pe-
4303: nolain mukaisella asuntotilalainoituksella. Pie-      rustoimeentulojärjestelmien uudelleenarviointia,
4304: nehkö korkotukilaina voidaan myöntää asunnon          joka koko ajan on käynnissä.
4305: ja parin hehtaarin maa-alan ostamiseen pysyvää
4306: 
4307:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
4308: 
4309:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
4310:                                           1994 vp -    KK 25                                            3
4311: 
4312: 
4313: 
4314: 
4315:                                         Tili Riksdagens Talman
4316: 
4317:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      varaktigt boende. Däremot finns det inget lämp-
4318: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       ligt stödsystem för stödande av naturahushåll-
4319: 17 februari 1994 till vederbörande medlem av          ning på en sådan lägenhet med undantag av fi-
4320: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-      nansiering enligt natumäringslagen, som gäller
4321: toniemi undertecknade spörsmål nr 25:                 endast Lappland.
4322:                                                           Lägenheter som lämpar sig för sådan verksam-
4323:           Hur förhåller sig Regeringen till fram-     het som avses i spörsmålet kommer i statens be-
4324:        tidsvisioner enligt vilka man börjar           sittning också genom landsbygdsnäringsförvalt-
4325:        utveckla naturahushållningen, som man          ningens markköpsverksamhet; hela lägenheter
4326:        övergivit under årtiondenas lopp och ut-       köps till staten, men skogen och huvuddelen av
4327:        tryckligen under den s.k. stora inflytt-       åkrarna säljs som tillskottsjord till grannar.
4328:        ningen från landsbygden, för förtjänande       Ythyrning av ekonomicentra som bostad till per-
4329:        av uppehållet och för fyllande av det          soner som får sitt uppehälle av naturahushållning
4330:        andliga tomrummet för deras del som var-       kunde startas med ganska ringa arrangemang.
4331:        aktigt blivit arbetslösa?                          Bäst kunde en sådan livsform som avses i
4332:                                                       spörsmålet i nu rådande förhållanden främjas
4333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genom att göra det möjligt att betala arbetslös-
4334: anföra följande:                                      hetsersättning eller motsvarande utkomststöd till
4335:                                                       personer som lever på naturahushållnigslägenhe-
4336:    Regeringen är medveten om omständigheter-          ter. 1 gengäld för tryggandet av grundutkomsten
4337: na i motiveringen till spörsmålet. Arbetslösas        kunde av den som lever på en naturahushåll-
4338: flyttning tillbaka till den foma hemorten och         ningslägenhet förutsättas t.ex. utförande av land-
4339: återtagande av ödegårdar för boendeändamål            skapsvårds- o.a.dyl. miljövårdsarbeten i omnej-
4340: har klart blivit ett altemativ, när man i den nya     den. Man har redan vidtagit åtgärder som syftar
4341: situation som arbetslösheten förorsakar försöker      till att öka de arbetslösas möjligheter till spontan
4342: finna meningsfulla altemativ för ordnande av          verksamhet av olika slag.
4343: livet. Regeringen anser att vi i vårt pluralistiska       Betalning av understöd för grundande och
4344: samhälle bör godkänna också en livsform där           underhåll av ovan avsedda naturvårdslägenheter
4345: penninghushållning inte spelar huvudrollen. Att       kunde bäst fogas som en del till det mera omfat-
4346: delvis leva av naturahushållning kunde vara en av     tande stödsystem för miljö- och landskapsvård
4347: dyl~.ka möjligheter.                                  på landsbygden vars beredning för lantbrukets
4348:    Overföring av små ödegårdar för att användas       del pågår som bäst och som är avsett att införas
4349: för varaktigt boende främjas redan nu genom lån        1995. Detta förutsätter omvärdering av arbets-
4350: enligt landsbygdsnäringslagen för bostadsfastig-      löshetsersättningarna och grundutkomstsyste-
4351: het. Mindre räntestödslån kan beviljas för köp av     men, vilket pågår hela tiden.
4352: en bostad och ett jordområde på ett par hektar för
4353: 
4354:      Helsingforsden 10 mars 1994
4355:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
4356:                                                  1994 vp
4357: 
4358: Kirjallinen kysymys 26
4359: 
4360: 
4361: 
4362: 
4363:                                     Aittoniemi: Kirpputorikaupan valvonnasta
4364: 
4365: 
4366: 
4367:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4368: 
4369:    Kirpputoreja on ilmestynyt laman aikana             suurella voitolla. Veronmaksu voitoista sen si-
4370: maahan kuin sieniä sateella. Ilmiössä on paljon        jaan saattaa jäädä useimmiten toteutumatta.
4371: positiivisia puolia, muun muassa se, että vanhat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4372: mutta vielä käyttökelpoiset tavarat saadaan tar-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4373: vittavaan käyttöön, niitä myyvät saavat kipeästi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4374: kaipaamiansa tuloja ja asialla on myös oma so-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4375: siaalinen ulottuvuutensa. Toisaalta kaupankäyn-
4376: nin siirtyminen marketeista ja liiketiloista kirp-                Aikooko Hallitus puuttua kirpputo-
4377: putoreille merkitsee myös sitä negatiivista piirret-           reilla kasvavaan järjestelmälliseen liike-
4378: tä, että uusi tuotannosta tuleva ja työllistävä ta-            toimintaan nimenomaan valtion verotu-
4379: vara menee entistä huonommin kaupaksi.                         lojen turvaamiseksi sellaisten henkilöiden
4380:    Kirpputoreilla esiintyy kuitenkin entistä                   osalta, jotka ammattimaisesti keräävät
4381: enemmän systemaattisen liiketoiminnan piirtei-                 käytettyä tavaraaja suurimittaisesti myy-
4382: tä. Alan ammattilaiset keräävät maaseudulta ja                 vät sitä kirpputoreilla maksamatta tulos-
4383: miksi ei kaupungeistakin halvalla hankkimaansa                 taan veroa?
4384: käytettyä tavaraa ja myyvät sitä kirpputoreilla
4385: 
4386:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
4387: 
4388:                                              Sulo Aittoniemi
4389: 
4390: 
4391: 
4392: 
4393: 240032J
4394: 2                                         1994 vp -    KK 26
4395: 
4396: 
4397: 
4398: 
4399:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4400: 
4401:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa          Perinteinen kirpputorimyynti on tuloverolain
4402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nojalla verovapaata, koska myytävän omaisuu-
4403: olette 17 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       den hankintahinta on yleensä ollut korkeampi
4404: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kuin sen luovutushinta eli myynnistä ei synny
4405: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittanie-     veronalaista luovutusvoittoa. Jos luovutusvoit-
4406: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          toa syntyy, se on säädetty verovapaaksi 30 000
4407: 26:                                                   markkaan saakka. Luovutusvoiton verovapau-
4408:                                                       den edellytyksenä on, että verovelvollinen luo-
4409:           Aikooko Hallitus puuttua kirpputo-          vuttaa omassa tai perheensä käytössä ollutta ta-
4410:        reilla kasvavaan järjestelmälliseen liike-     vanomaista koti-irtaimistoa.
4411:        toimintaan nimenomaan valtion verotu-             Jos kirpputorilla liiketoiminnan muodossa ta-
4412:        lojen turvaamiseksi sellaisten henkilöiden     pahtuvasta myynnistä ei anneta veroilmoitusta
4413:        osalta, jotka ammattimaisesti keräävät         tai liikevaihtoverotuksen kuukausi-ilmoituksia,
4414:        käytettyä tavaraa ja suurimittaisesti myy-     toiminnan valvonta jää verotarkastusten varaan.
4415:        vät sitä kirpputoreilla maksamatta tulos-      Verotarkastuksen rajallisten resurssien vuoksi
4416:        taan veroa?                                    tarkastusten painopiste on ollut suurissa yrityk-
4417:                                                       sissä ja liikevaihtoverotuksessa ennakkopalau-
4418:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tusta hakeneissa yrityksissä, joiden tarkastami-
4419: vasti seuraavaa:                                      sella on verotulojen kannalta suurempi merkitys.
4420:                                                          Pienten liikeyritysten verovalvontaa ollaan
4421:     Kirpputorilla liiketoiminnan muodossa ta-         keskittämässä verotoimistoihin. Vuoden 1993
4422: pahtuvasta myynnistä saadusta tulosta on tulo-        veroilmoituksella kysyttiin vähemmän tietoja
4423: verolain ja elinkeinotulon verottamisesta anne-       kuin aikaisemmin ja verovalmistelussa näin sääs-
4424: tun lain mukaan suoritettava tuloveroa. Jos tava-     tyvä aika käytetään pienten yritysten verotarkas-
4425: roiden myyntien yhteismäärä on tilikaudella yli       tuksiin. Verotarkastusta koskeva koulutus aloi-
4426: 75 000 markkaa, myynnistä on suoritettava myös        tetaan tänä keväänä. Näitä verotarkastuksia on
4427: liikevaihtoveroa. Verovelvollisen on annettava        mahdollista kohdistaa myös kirpputoreilla ta-
4428: verotusta varten veroilmoitus ja liikevaihtoverol-    pahtuvaan myyntiin.
4429: lisesta myynnistä kuukausi-ilmoitukset. Liiketoi-
4430: minnan valvonta tapahtuu verotuksen yhteydes-
4431: sä.
4432: 
4433:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
4434: 
4435:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4436:                                            1994 vp -    KK 26                                           3
4437: 
4438: 
4439: 
4440: 
4441:                                          Tili Riksdagens Talman
4442: 
4443:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den traditionella loppmarknadsförsäljningen
4444: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        är enligt inkomstskattelagen skattefri, eftersom
4445: 17 februari 1994 tili vederbörande medlem av           anskaffningspriset för den egendom som säljs i
4446: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       allmänhet har varit högre än överlåtelsepriset.
4447: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 26:               Det uppkommer således ingen skattepliktig vinst
4448:                                                        av egendomsöverlåtelsen. Vinst av egendoms-
4449:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder be-          överlåtelse är skattefri upp tili 30 000 mk under
4450:        träffande den tilitagande organiserade af-      förutsättning att den skattskyldiga överlåter van-
4451:        fårsverksamheten på loppmarknaderna,            ligt hemlösöre som varit i eget eller familjens
4452:        speciellt för att trygga statens skatteintäk-   bruk.
4453:        ter i fräga om personer som yrkesmässigt           Om skattedeklaration ellermånadsdeklaratio-
4454:        samlar begagnade varor och säljer dem i         ner för omsättningsbeskattningen inte lämnas in
4455:        stor skala pä loppmarknaderna utan att          för loppmarknadsförsäljning som bedrivs i form
4456:        betala skatt för sina inkomster?                av affårsverksamhet, blir övervakningen av verk-
4457:                                                        samheten beroende av en eventuell skattegransk-
4458:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ning. På grund av de begränsade resurserna har
4459: anföra följande:                                       skattegranskningens tyngdpunkt lagts vid
4460:                                                        granskning av stora företag och företag som an-
4461:    Enligt inkomstskattelagen och lagen om be-          sökt om förskottsåterbäring vid omsättningsbe-
4462: skattning av inkomst av näringsverksamhet skall        skattningen. Granskningen av dessa är av större
4463: inkomstskatt betalas för inkomster av loppmark-        betydelse med tanke på skatteintäkterna.
4464: nadsförsäljning som bedrivs i form av affårsverk-         Skattekontrollen av små afTårsföretag håller
4465: samhet. Om det sammanlagda beloppet av varu-           på att koncentreras tili skattebyråerna. I 1993 års
4466: försäljningen överstiger 75 000 mk under räken-        skattedeklaration frågades fårre uppgifter än ti-
4467: skapsperioden, skall också omsättningsskatt be-        digare och den tid som man vid skatteberedning-
4468: talas. Den skattskyldiga skalllämna in skattede-       en inbesparar på grund av detta används tili skat-
4469: klaration för beskattningen och månadsdeklara-         tegranskningar vid mindre företag. Utbildning i
4470: tioner för försäljning som är belagd med omsätt-       skattegranskning kommer att inledas i vår. Det är
4471: ningsskatt. Affårsverksamheten övervakas i sam-        möjligt att utsträcka dessa skattegranskningar
4472: band med beskattningen.                                även tillloppmarknadsförsäljningen.
4473: 
4474:      Helsingforsden 10 mars 1994
4475: 
4476:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
4477:                                                  1994 vp
4478: 
4479: Kirjallinen kysymys 27
4480: 
4481: 
4482: 
4483: 
4484:                                     Aittoniemi: Poliisipalveluiden saatavuuden turvaamisesta kihla-
4485:                                         kuntauudistusta toteutettaessa
4486: 
4487: 
4488:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4489: 
4490:     Suomi jaetaan vuoden 1995 alusta kihlakun-         neen. Kansalaisten tulisi kuitenkin saada tasa-
4491: tiin, joita tulee yhteensä 95. Kihlakunta toimii       puolisesti palveluja myös kihlakuntien äärialueil-
4492: uudistuksen toteuduttua myös poliisipiirinä, joi-      la. Tällaista tasapuolisuutta kun edellyttää jo kai-
4493: ta vielä tällä hetkellä on maassamme yli 240.          kessaan nyt eduskunnan käsittelyssä oleva perus-
4494: Poliisitoimintaa hoidetaan tämän jälkeen kihla-        tuslakiin kirjattava perusoikeussäännöstö.
4495: kunnan keskuspaikasta, ja se, jätetäänkö nykyis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4496: ten nimismiespiirien kans1ioita maaseudulla pal-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4497: velupisteiksi ja missä määrin, on vielä epäselvää.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4498:     Sekä yleisestäjärjestyksestä ja turvallisuudesta   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4499: vastaavan järjestyspoliisin että rikostutkintaa
4500: suorittavan rikospoliisin palvelut jäävät kihla-                   Miten Hallitus aikoo kihlakuntauudis-
4501: kuntien äärialueilla varsin epämääräisiksi ja te-              tuksen toteuduttua ja poliisipiirien koon
4502: hottomiksi. Hälytyspalveluiden nopeus etäisille                merkittävästi kasvaessa turvata sekä jär-
4503: alueille tulee olemaan kyseenalainen ja palvelu-               jestyksestä ja turvallisuudesta että rikos-
4504: alttius heikko. Rikostutkinnassa etäisissä kylissä             ten selvittämisestä vastaavien palveluiden
4505: tapahtuneet rikokset jäävät keskuspaikoilla ta-                tasapuolisuuden kihlakuntien kaikille
4506: pahtuneiden rikosten tutkinnan varjoon ja isom-                asukkaille, myös kihlakuntien äärialueil-
4507: matkin rikokset kuitataan sillä, että poliisi käy              la?
4508: korkeintaan kerran paikalla toteamassa tapahtu-
4509: 
4510:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
4511: 
4512:                                              Sulo Aittoniemi
4513: 
4514: 
4515: 
4516: 
4517:  2400321
4518: 2                                          1994 vp -    KK 27
4519: 
4520: 
4521: 
4522: 
4523:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4524: 
4525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sesti huolehtineet yhdessä esimerkiksi päivystyk-
4526: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sestä, pidätettyjen ja päihtyneitten vartioinnista,
4527: olette toimittanut 17 päivänä helmikuuta 1994          rikosten esitutkinnasta, järjestyksen valvonnasta
4528: päivätyn kirjeenne n:o 94 ohella valtioneuvoston       jne.
4529: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-            Kihlakuntauudistus ei hallituksen käsityksen
4530: taja Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       mukaan mitenkään vaaranna kihlakuntien reu-
4531: myksen n:o 27:                                         na-alueidenkaan poliisipalvelujen saantia. Kaik-
4532:                                                        ki nykyisin käytössä olevat poliisin palvelupisteet
4533:           Miten Hallitus aikoo kihlakuntauudis-        jäävät toimintaan, ja lupapalveluiden saantia hel-
4534:        tuksen toteuduttua ja poliisipiirien koon       potetaan perustamalla uusiakin palvelupisteitä.
4535:        merkittävästi kasvaessa turvata sekä jär-       Parhaillaan kokeillaan palvelupisteitä, joista on
4536:        jestyksestä ja turvallisuudesta että rikos-     saatavissa useiden eri viranomaisten palveluja.
4537:        ten selvittämisestä vastaavien palveluiden      Poliisipiirin koon suureneminen kihlakunnaksi ja
4538:        tasapuolisuuden kihlakuntien kaikille           samalla piirin poliisimiesten määrän kasvu anta-
4539:        asukkaille, myös kihlakuntien äärialueil-       vat mahdollisuuden sijoittaa nykyistä useampia
4540:        la?                                             poliisipartioita järjestyksen ylläpito- ja valvonta-
4541:                                                        tehtäviin, kun päivystys-, hallinto- ja tukipalve-
4542:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           luita voidaan yhdistää, ja näin saadaan henkilös-
4543: vasti seuraavaa:                                       töä enemmän kenttätehtäviin. Rikostorjuntaan
4544:                                                        taas saadaan lisää tehokkuutta, kun osa kihla-
4545:    Suurin osa Suomen 241 poliisipiiristä on liian      kunnanviraston poliisimiehistä voi entistä pa-
4546: pieniä kyetäkseen itsenäiseen ympärivuorokauti-        remmin erikoistua erityistä ammattitaitoa vaati-
4547: seen toimintaan. Tästä syystä on poliisi jo 1960-      vien rikosten tutkintaan toisten huolehtiessa ylei-
4548: luvun lopulta lähtien perustanut toimintansa           sen järjestyksen ja turvallisuuden lisäksi ns. päi-
4549: pääasiassa poliisipiirien väliseen yhteistoimin-       vittäisrikollisuuden tutkinnasta.
4550: taan, jolloin poliisipiirit ovat tarpeittensa mukai-
4551: 
4552:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1994
4553: 
4554:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
4555:                                            1994 vp -    KK 27                                             3
4556: 
4557: 
4558: 
4559: 
4560:                                          Tili Riksdagens Talman
4561: 
4562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       berusade, förundersökningen av brott, övervak-
4563: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 94 av      ningen av ordningen osv.
4564: den 17 februari 1994 tili vederbörande medlem av          Häradsreformen äventyrar enligt regeringens
4565: statsrådet översänt följande av riksdagsman            uppfattning inte på något sätt tiligången tili polis-
4566: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 27:               service, inte ens inom häradenas gränsområden.
4567:                                                        Verksamheten på alla poliseos nuvarande servi-
4568:            Hur ämnar Regeringen garantera att          ceställen fortsätter och tiligången tili tilistånds-
4569:        tiligången tili den service som svarar för      tjänster underlättas genom att också nya service-
4570:        ordning, säkerhet och brottsutredning är        ställen inrättas. För närvarande experimenterar
4571:        rättvis för alla invånare inom häradena,        man med serviceställen som erbjuder många oli-
4572:        också inom häradenas gränsområden,              ka myndigheters tjänster. När ett polisdistrikt
4573:        när häradsreformen är genomförd och             växer tili ett härad och antalet polismän inom
4574:        polisdistrikten växer betydligt?                distriktet samtidigt ökar blir det möjligt att avde-
4575:                                                        la fler polispatruller för upprätthållande eller
4576:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          övervakning av ordningen, då jour-, förvalt-
4577: anföra följande:                                       nings- och stödtjänster kan förenas och personai
4578:                                                        därigenom lösgöras för fler fåltuppdrag. Brotts-
4579:    Största delen av Finlands 241 polisdistrikt är      bekämpningen åter blir effektivare när en del av
4580: för små för att fungera självständigt dygnet runt.     häradsämbetets polismän bättre än förut kan
4581: Därför har polisen allt sedan slutet av 1960-talet i   specialisera sig på undersökning av brott som
4582: huvudsak baserat sin verksamhet på ett samarbe-        kräver särskild yrkesskicklighet, medan andra
4583: te mellan polisdistrikten, varvid polisdistrikten      sköter den allmänna ordningen och säkerheten
4584: efter behov tilisammans har skött exempelvis           och dessutom undersökningen av den s.k. dagliga
4585: jourtjänsten, vakthållningen över anhållna och         brottsligheten.
4586: 
4587:      Helsingforsden 7 mars 1994
4588: 
4589:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
4590:                                                  1994vp
4591: 
4592: Kirjallinen kysymys 28
4593: 
4594: 
4595: 
4596: 
4597:                                     Aittoniemi: Pörssikurssien nopeiden muutosten vaikutuksista kan-
4598:                                         santalouteen
4599: 
4600: 
4601:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4602: 
4603:    Maamme taloudessa on lupaavaa kehitystä             jälleen sijoitustoimintaan otetut pankkivelat
4604: ainakin kahdessa asiassa. Korot ovat alentuneet        pankkituen muodossa.
4605: ja pörssikurssit voimakkaassa nousussa. Pörssi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4606: kurssien osalta asiaan on vaikuttanut ulkomaa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4607: laisten sijoittajien yllättävän voimakas kiinnostu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4608: minen suomalaisista sijoituksista ja se, että suo-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4609: malaiset sijoittajat sijoittavat osakkeisiin kasva-
4610: vassa määrin pankkien antamaa velkarahaa.                         Onko Hallitus ottanut huomioon pörs-
4611:    Pörssitoimintaa uhkaa kuitenkin ylikuumen-                  sin ylikuumenemiseen liittyvän vaaran,
4612: tuminen eikä se ole suhteessa maan yleiseen ta-                joka aiheutuu kotimaisten sijoittajien
4613: louden kehitykseen mm. korkeana pysyvän työt-                  operoimisesta alentuneiden korkojenjoh-
4614: tömyyden huomioon ottaen. Kun ulkomaalaiset                    dosta jälleen entistä enemmän velkara-
4615: sijoittajat ylikuumentuneessa tilanteessa halua-               halla sekä siitä mahdollisuudesta, että yli-
4616: vat tulouttaa voiton sijoituksistaan, ne myyvät                kuumenemisessa yhtenä aiheuttajana ol-
4617: pois osakkeensa. Pörssit romahtavat ja velkara-                leet ulkomaiset sijoittajat saattavat luo-
4618:  halla sijoittaneet suomalaiset sijoittajat ovat sa-           pua sijoituksistaan nopeasti kertyneen
4619: massa tilanteessa kuin vuosikymmenen vaihtees-                 voiton tulouttamiseksi?
4620:  sa eli kasinopelin uhreja. Yhteiskunta maksaa
4621: 
4622:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
4623: 
4624:                                              Sulo Aittoniemi
4625: 
4626: 
4627: 
4628: 
4629:  2400321
4630: 2                                          1994 vp -    KK 28
4631: 
4632: 
4633: 
4634: 
4635:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4636: 
4637:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaikkiaan kääntymässä varsin vahvaan kas-
4638: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuun; ensin vientialoilla, ja vähitellen myös
4639: olette 17 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-        muut alat irtautuvat lamasta. Viennin määrä
4640: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ylittää nyt selvästi aiempien huippuvuosien ta-
4641: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittanie-      son, ja teollisuustuotantakin on kotimaisen ky-
4642: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           synnän supistumisesta huolimatta noussut kor-
4643: 28:                                                    keasuhdannevuosien tasolle. Yritysten kannat-
4644:                                                        tavuuden odotetaan kohoavan jo tänä vuonna
4645:           Onko Hallitus ottanut huomioon pörs-         varsin hyväksi ja ylittävän ensi vuonna korkea-
4646:        sin ylikuumenemiseen liittyvän vaaran,          suhdannevuosien tason. Kun pörssikurssit hei-
4647:        joka aiheutuu kotimaisten sijoittajien          jastavat odotuksia tulevista tulovirroista, ei nii-
4648:        operoimisesta alentuneiden korkojen joh-        den kohoamista lähelle lamaa edeltänyttä tasoa
4649:        dosta jälleen entistä enemmän velkara-          voida pitää ylikuumenemisena.
4650:        halla sekä siitä mahdollisuudesta, että yli-       Kun 1980-luvun jälkipuoliskolla pörssikurs-
4651:        kuumenemisessa yhtenä aiheuttajana ol-          sien nousuun oli suurena syynä rahoitusmarkki-
4652:        leet ulkomaiset sijoittajat saattavat luo-      noiden vapautumisen luoma luottoekspansio, on
4653:        pua sijoituksistaan nopeasti kertyneen          tilanne nyt olennaisesti terveempi. Pörssiosakkei-
4654:        voiton tulouttamiseksi?                         siin suuntautuneet varat ovat paljolti määräai-
4655:                                                        kaisilta sijoitustileiltä vapautuneita varoja, joille
4656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           haetaan parempaa tuottoa. Velkarahalla lienee
4657: vasti seuraavaa:                                       osakkeita hankittu varsin vähän; sijoittajat tie-
4658:                                                        dostavat viime vuosien kokemusten jälkeen sel-
4659:    Pörssikurssien nopea nousu lähelle kevään           västi myös kurssien laskun mahdollisuuden, jon-
4660: 1989 huipputasoa on herättänyt laajemmaltikin          ka myös sijoitusneuvojat tuovat esille.
4661: epäilyjä, että kurssit ovat nousseet kestämättö-          Edustaja Aittaniemen huoli ulkomaisten si-
4662: mälle tasolle ja että eri syistä on pelättävissä       joittajien vetäytymisestä on perusteltu. Ulkomai-
4663: niiden tuntuva lasku. Tämä olisi kansantalouden        sen pääoman vetäytyminen voisi laukaista uuden
4664: kehityksen kannalta varsin ongelmallista, sillä        laskukierteen, joka vaikuttaisi kielteisesti koko
4665: varallisuusarvojen uusi romahdus heikentäisi           kansantalouteen. Ulkomaiset sijoittajat eivät
4666: niin pankkien, muiden yritysten kuin kotitalouk-       kuitenkaan vetäydy Suomesta, jos tuottonäky-
4667: sienkin asemaa.                                        mät pysyvät täällä kilpailukykyisinä. Kansanta-
4668:    Pörssikursseille on ominaista odotusten ja          louden kasvunäkymät ovat nyt hyvät niin lyhyel-
4669: luottamuksen suuri merkitys sekä sen seuraukse-        lä kuin pitemmälläkin aikavälillä; talouspolitii-
4670: na herkkäliikkeisyys, jolloin kurssit voivat ly-       kan keskeisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että
4671: hyellä aikavälillä kulkea eri suuntaan kuin talou-     talouden tasapainottuminen jatkuu ja että kas-
4672: den ns. realiteettien perusteella voisi odottaa. Pi-   vun edellytyksiä ei tärvellä. Tämä tarkoittaa tä-
4673: temmällä aikavälillä talouden tila ja pörssikurssit    hänastisen talouspolitiikan jatkamista: julkisia
4674: kulkevat varsin samaan suuntaan.                       menoja rajoitetaan ja korkotasoa alennetaan.
4675:    Pörssikurssien nousun pääasiallinen syy on          Näin menetellen ei myöskään ole pelkoa ulko-
4676: luottamuksen palautuminen talouden näky-               maisten investoijien vetäytymisestä, vaan voim-
4677: miin. Talouden rakenne on viennin laajenemi-           me edelleenkin saada ulkomaista pääomaa inves-
4678: sen myötä vahvistunut selvästi, ja talous on           tointitarpeisiimme.
4679: 
4680:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1994
4681: 
4682:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
4683:                                             1994 vp -    KK 28                                              3
4684: 
4685: 
4686: 
4687: 
4688:                                           Tili Riksdagens Talman
4689: 
4690:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lösgör sig också de övriga branscherna ur reces-
4691: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         sionens grepp. Exportvolymen överskrider nu
4692: 17 februari 1994 tili vederbörande medlem av            klart de tidigare toppårens nivå, och också indu-
4693: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        striproduktionen har trots den minskade inhem-
4694: Aittoniemi undertecknade spörsmål' nr 28:               ska efterfrågan stigit till högkonjunktursårens
4695:                                                         nivå. Företagens lönsamhet förväntas redan i år
4696:           Har Regeringen beaktat denriski sam-          bli ganska god och nästa år överskrida den nivå
4697:        band med en överhettning av börsen som           som rådde under högkonjunktursåren. Eftersom
4698:        föranleds av att de inhemska investerama         börskursema återspeglar förväntningarna på
4699:        på grund av de sänkta räntoma återigen i         kommande inkomstströmmar, kan det inte anses
4700:        alit större utsträckning opererar med lå-        som överhettning att de har stigit tili en nivå som
4701:        nade pengar samt av möjligheten att de           ligger nära den som föregick recessionen.
4702:        utländska investerama, som varit en av              Medan en viktig orsak tili uppgången i börs-
4703:        orsakema tili överhettningen, kan tänkas         kursema under 1980-talets senare del var den
4704:        dra bort sina investeringar för att ta hem       kreditexpansion som orsakades av att finans-
4705:        den snabbt influtna vinsten?                     marknaden liberaliserades, är situationen nu vä-
4706:                                                         sentligt sundare. De medel som avsätts tili börs-
4707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           aktier är i stor utsträckning medel som frigjorts
4708: anföra följande:                                        från tidsbundna depositionskonton och för vilka
4709:                                                         man nu söker bättre avkastning. Tämligen få
4710:     Börskursernas snabba uppgång tili närapå den        aktier torde ha anskaffats med lånade pengar.
4711: toppnivå som rådde våren 1989 har även i större         Investerarna har efter de senaste årens erfarenhe-
4712: utsträckning väckt misstankar om att kursema            ter blivit väl medvetna om möjligheten att kurser-
4713: har stigit tili en ohålibar nivå och att det av olika   na sjunker, vilket också investeringsrådgivarna
4714: anledningar är risk för att de skali sjunka känn-       framhålier.
4715: bart. Detta vore mycket problematiskt med tanke            Riksdagsman Aittoniemis oro för att de ut-
4716: på den samhälisekonomiska utvecklingen, efter-          ländska investerama skali dra sig undan är
4717: som ett nytt ras i förmögenhetsvärdena skulie           grundad. Om det utländska kapitalet dras bort
4718: försämra såväl bankemas och andra företags              kan detta utlösa en ny nedgång, vilket skulie
4719: som hushåliens stälining.                               inverka negativt på hela samhälisekonomin. De
4720:     Utmärkande för börskursema är att förvänt-          utländska investerarna retirerar emeliertid inte
4721: ningar och förtroende har stor betydelse för dem        från Finland om utsikterna till avkastning fort-
4722: och att de därför är lättrörliga, vilket gör att        sätter att vara konkurrenskraftiga. Samhälis-
4723: kurserna på kort sikt kan röra sig i en annan           ekonomins tillväxtutsikter är nu goda både på
4724: riktning än man kunde vänta med stöd av de s.k.         kort sikt och på längre sikt. Den ekonomiska
4725: ekonomiska realiteterna. På längre sikt rör sig         politikens viktigaste uppgift är att se tili att åter-
4726: dock den ekonomiska situationen och börskur-            stäliandet av jämvikten i ekonomin fortsätter
4727: sema i samma riktning.                                  och att tiliväxtförutsättningarna inte fördärvas.
4728:     Den huvudsakliga orsaken tili att börskurser-       Detta innebär att den ekonomiska politik som
4729: na har stigit är att förtroendet för ekonomins          hittills förts fortsätter: de offentliga utgiftema
4730: utsikter har återstälits. Ekonomins struktur har        beskärs och räntenivån sänks. Härigenom behö-
4731: förstärkts markant i och med att exporten har           ver vi inte heller vara rädda för att utländska
4732: utvidgats, och ekonomin som helhet hålier på att        investerare skali dra sig undan, utan vi kan ock-
4733: slå om tili en tämligen stark tillväxt. Först berör     så i fortsättningen få utländskt kapital för våra
4734: tillväxten exportbranscherna, och småningom             investeringsbehov.
4735: 
4736:      Helsingforsden 7 mars 1994
4737: 
4738:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
4739:                                                  1994vp
4740: 
4741: Kirjallinen kysymys 29
4742: 
4743: 
4744: 
4745: 
4746:                                     Laine: Suomen lainsäädännön hannonisoimisesta vastaamaan
4747:                                         EU:n oikeusnormeja
4748: 
4749: 
4750:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4751:    Suomen lainsäädäntöä on jo vuosien ajan har-        kuussa hyväksymää luottolaitoksen omaa pää-
4752: monisoitu vastaamaan Euroopan yhteisön (EY)            omaa koskevaa direktiiviä."
4753: piirissä voimassa olevia oikeusnonneja. Tuolla            e) HE 69/1991 vp, s. 16:
4754: muutostyöllä ja hannanisoitujen säädösten so-             "Euroopan talousaluetta (ETA) koskeva sopi-
4755: veltamisella on ollut ja on mittavia taloudellisia     mus edellyttää rahoitustoimintaa koskevien
4756: vaikutuksia.                                           säännösten pitkälle menevää yhtenäistämistä."
4757:     1. Pankkituki                                         f) HE 69/1991 vp, s. 17:
4758:     Talletuspankkien vakavaraisuusnormistoa               "Yhteisöjen ja EFTA-maiden neuvotteluissa
4759: tiukennettiin oleellisesti lainsäädännöllä, joka       yhtenäisen Euroopan talousalueen ETA:n luomi-
4760: tuli voimaan 1.1.1991. Valtiopäiväasiakirjoista        seksi on lähdetty siitä, että samat tavoitteet toteu-
4761: on löydettävissä useitakin osoituksia siitä, että      tetaan koko ETA:n alueella. ETA-sopimus edel-
4762: integraatio on vaikuttanut talletuspankkien va-        lyttää EFTA-mailta pitkälle menevää pankki- ja
4763: kavaraisuutta koskevien säännösten muuttami-           muun rahoitusmarkkinalainsäädännön hanno-
4764: seen ja yleisemminkin pankkilainsäädäntööm-            nisointia EY-säännösten kanssa."
4765: me. Esitän muutamia esimerkkejä:                          g) HE 116/1992 vp, s. 2:
4766:     a) HE 24211989 vp, s. 1:                              "Ehdotuksella pyritään mahdollistamaan jul-
4767:     "Talletuspankin vakavaraisuus määritettäi-         kisen pääomatuen antaminen talletuspankeille
4768: siin Euroopan yhteisöjen (EY) toimesta laaditun        taloudellisesti tarkoituksenmukaisella sekä EY:n
4769: kansainvälisen mallin mukaisesti, joka puoles-         pankkien vakavaraisuutta koskevat direktiivi-
4770: taan perustuu Kansainvälisen järjestelypankin          määräykset ja Kansainvälisen järjestelypankin
4771: piirissä syntyneeseen suositukseen."                   suositukset huomioon ottavalla tavalla."
4772:     b) HE 242/1989 vp, s. 43:                             Vakavaraisuusnonnien tiukentaminen johti
4773:     "Tällaisten yleisten luottotappiovarausten( ...)   sittemmin eräät pankit vaikeuksiin, minkä vuoksi
4774: lukeminen omaan pääomaan vastaa EY:n luotto-           valtion oli rahoituksenaan varjeltava niitä joutu-
4775:  laitoksen omia varoja koskevaa direktiiviä (89/       masta selvitystilaan. Valtiovarainministeri Iiro
4776:  299/EEC)."                                            Viinasen kirjalliseen kysymykseeni n:o 90/1993
4777:     c) HE 242/1989 vp, s. 44:                          vp huhtikuussa 1993 antamassa vastauksessa to-
4778:     "Luottotappiovarauksen lukeminen toissijai-        detaan, että tukea saaneiden pankkien tuen mää-
4779:  seen omaan pääomaan ja sen poikkeava käsittely        rä olisi karkean arvion mukaan ollut noin 7 mil-
4780:  on tässä vaiheessa väliaikainen ratkaisu. Lopulli-    jardia markkaa myönnettyä pienempi, mikäli ai-
4781:  nen ehdotus luottotappiovarauksen sijoittami-         kaisemmat vakavaraisuussäännökset olisivat ol-
4782:  sesta ensisijaiseen omaan pääomaan tai toissijai-     leet edelleen voimassa. Tuo summa (7 mrd. mk)
4783:  seen omaan pääomaan tullaan EY:ssä tekemään           on yli 40 % vastauksen antamiseen mennes-
4784:  kuuden kuukauden kuluessa direktiivin voi-            sä pankkien vakavaraisuuden ylläpitämiseksi
4785:  maantulosta eli viimeistään tammikuun 1 päiväs-       myönnetystä pankkituesta. Sittemmin pankki-
4786:  tä 1993luettuna. Ehdotuksesta riippuen on luot-       tuen määrä on vielä erittäin suuresti kasvanut.
4787:  totappiovarauksen sijoituspaikka tuolloin tarkis-        Pankkitukea olisi tarvittu oleellisesti vähem-
4788:  tettava vastaavasti."                                 män kuin nyt on tarvittu, mikäli pankkien vaka-
4789:      d) HE 242/1989 vp, s. 44:                         varaisuutta koskevia säännöksiä ei olisi EY-sää-
4790:      "Luottotappiovarauksen käsittely suhdelu-         döksiä myötäillen tiukennettu vuoden 1991 alus-
4791:   kua laskettaessa vastaa EY:n neuvoston huhti-        ta lukien. Koska nykyinen vakavaraisuusnonnis-
4792: 
4793:  2400321
4794: 2                                           1994 vp -    KK 29
4795: 
4796: to on kireämpi kuin vuotta 1991 edeltänyt nor-             Jälkimmäinen peruste on kritiikille altis. Viime
4797: misto, pankkituen säästö olisi syntynyt siitä, että     vuosien talvikuukausien suomalaisia kosteus- ja
4798: pankkien vakavaraisuus olisi niiden taloudellista       suolaolosuhteita olisi vaikeata rinnastaa esim.
4799: tilaa vastaten saanut laskea aikaisemman lain-          Etelä-Euroopan oloihin. Epäilemättä tärkein syy
4800: säädännön sallimalle aiemmalle tasolle ilman,           ruosteenestopakon kumoamiseen ilmenee kui-
4801: että valtion olisi tarvinnut rahoituksenaan suojel-     tenkin seuraavasta (HE 14911992 vp, s. 1):
4802: la pankkeja selvitystilalta. Säästö, joka nyt siis on       "Kokonaisuudistuksessa on tavoitteena lain-
4803: jäänyt syntymättä, selittyy nykyisten ja aikaisem-      säädännön mukauttaminen Euroopan talous-
4804: pien vakavaraisuusrajojen välisellä erotuksella.        alueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) mu-
4805: Huomattava osa pankkituesta on näin ollen hin-          kaisesti Euroopan yhteisöjen (EY) ajoneuvojen
4806: taa siitä, että pankkien vakavaraisuus on pysytet-      rakennetta, varusteita ja käyttöä koskeviin direk-
4807: ty talletuspankkien toiminnasta annetulla lailla        tiiveihin."
4808: (28.12.199011268) korotetun vakavaraisuusrajan             Lisäksi HE:ssä viitataan siihen, että korroo-
4809: yläpuolella.                                            sioneston vaatimista auton rekisteröiiDisen ehto-
4810:     Pankkilainsäädännön uudistamiseen johta-            na saatettaisiin pitää kaupan teknisenä esteenä.
4811: neen hallituksen esityksen n:o 242/1989 vp pe-          Kysymys on siis kiistatta integraation tarpeiden
4812: rusteella ei ole mahdollista edes päätellä, kuinka      ennakoivasta huomioon ottamisesta.
4813: mittavia, kauaskantoisia ja kohtalokkaita talöu-            Lehdistössä esitettyjen tietojen mukaan on il-
4814: dellisia seurauksia pankkien vakavaraisuusrajo-         meistä, että autojen parantunut tekninen taso ja
4815: jen nostamisesta on sittemmin aiheutunut. Pank-         autonvalmistajien keskinäinen kilpailu eivät riitä
4816: kituen ja integraation väliset yhteydet eivät ha-       suojaamaan autoja syöpymistä vastaan asianmu-
4817: vaitakseni käy ainakaan selvästi ilmi myöskään          kaisesti (ks. Helsingin Sanomat 22.9.1992, s. D 3).
4818: niistä integraatiota koskevista selvityksistä ja        Ruosteenestopakon poistaminen mahdollistaa
4819: laskelmista, joita hallitus on eduskunnalle yh-         suomalaisiin oloihin riittämättömästi ruostesuo-
4820: dentymishankkeiden tausta-aineistoksi toimitta-         jattujen autojen käyttöönoton. Siltä osin kuin
4821: nut.                                                    kuluttajansuoja- ja liikenneturvallisuusnormis-
4822:                                                         ton tällainen heikentäminen aiheuttaa kansanta-
4823:     Esimerkkien a - g valossa on selvää, että           loudelle ja kotitalouksille lisäkuluja, ne johtuvat
4824: integraatiopyrkimykset ovat olleet osasyynä suo-        viime kädessä integraatiosta.
4825: malaisten pankkien vakavaraisuussäännösten                  B) Raskaan autokaluston standardien muutos.
4826: tiukentamiseen. Myös ministeri Viinanen on kir-         Euroopan unionin (EU) piirissä suunnitellaan
4827: jalliseen kysymykseeni n:o 615/1993 vp antamas-
4828:                                                         tiettävästi raskaan liikenteen kalustoa koskevien
4829: saan vastauksessa todennut, että vakavaraisuus-
4830:                                                         normien uudistamista. ED-säädösten noudatta-
4831: säännösten harmonisoiminen on ETA-sopimuk-              minen merkitsisi suomalaisille liikennöitsijöille
4832: sen rahoituspalveluja koskeva olennainen osa.
4833:                                                         todennäköisesti miljardien markkojen suuruisia
4834: Vastauksen mukaan ei nykyisenlaajuista ETA-             ylimääräisiä kalusto- ja käyttökuluja (ks. Helsin-
4835: sopimusta olisi syntynyt, ellei vakavaraisuus-          gin Sanomat 19.1.1994, s. A 8). Nämäjäisivät vii-
4836: säännöksiä olisi harmonisoitu. - Näin ollen se          me kädessä kuluttajien maksettaviksi. Kaluston
4837: osa pankkituesta, joka johtuu vakavaraisuus-            mitoituksen muuttaminen vaikuttaisi esim. ko-
4838: säännösten tiukentamisesta, on itse asiassa pal-        hoavien kuljetuskustannusten vuoksi haitallisesti
4839: jolti integraation aiheuttama kuluerä.                  myös syrjäseutujen elinkeinotoimintaan.
4840:     2. Eräät muut harmonisoimisesta johtuvat                C) Vesihuolto. Lehtitietojen mukaan ETA-so-
4841: kulut                                                   pimus edellyttää suomalaisissa vesilaitoksissa ja
4842:     A) Ruosteenestopakon kumoaminen. Tielii-            vedenottarnoissa muutoksia, joiden kustannuk-
4843: kennelakia (3.4.19811267) muutettiin vuoden             set tulevat olemaan arviolta 2 miljardia markkaa
4844: 1993 alusta lukien mm. siten, että henkilöautoja        (ks. Helsingin Sanomat 13.12.1993, s. A 5).
4845: koskeva ruosteenestopakko (83 §:n 3 mom.) ku-               D) Arvonlisäverotus. Integraatiostajohtuvien
4846: mottiin. Kumoamista perusteltiin sillä, että vas-       menoerien luetteloa olisi mahdollista jatkaa lu-
4847: taavaa ruosteenestomääräystä ei ole muissa Eu-          kuisilla taloudellisesti erittäin merkittävillä esi-
4848: roopan maissa ja että suomalaisten "ilmasto- ja         merkeillä. Toisaalta esim. arvonlisäverotuksen
4849: keliolojen ei voida katsoa olevan enemmän kor-          taloudellisista seuraamuksista on toki esitetty tie-
4850: roosiota aiheuttavia kuin muiden Euroopan mai-          toja, mutta julkisuudessa ei havaitakseni ole ko-
4851: den merenrantaseutujen ja teollisuusalueiden            vinkaan ponnekkaasti korostettu, että arvonlisä-
4852: olot" (HE 149/1992 vp, s. 4).                           verotuksen kiirehtimisen keskeisenä syynä on ol-
4853:                                             1994 vp -    KK 29                                           3
4854: 
4855: lut nimenomaan integraatio. Suomihan on pyr-               4. Kysymys
4856: kimässä ED:njäseneksi,ja ED:n budjetin tulois-             Integraation keskeisimmät ja mullistavimmat
4857: ta yli 50% koostuu arvonlisäveroihin perustuvis-        vaikutukset eivät koske taloutta vaan maamme
4858: ta maksuista.                                           täysivaltaisuutta. Syvenevä integraatio supistaa
4859:     Arvonlisäverotus otetaan Suomessa käyttöön          ratkaisevasti Suomen itsemääräämisoikeutta.
4860: ensi kesäkuun alussa. Jos arvonlisäverotukseen          ED-Suomi ei olisi se täysivaltainen tasavalta, jota
4861: siirryttäisiin vasta ED-jäsenyyden mahdollisesti        Suomen Hallitusmuodon 1 §:ssä tarkoitetaan. It-
4862: alkaessa, kansalaiset saattaisivat kiusallisesti oi-    senäisen valtion tunnusmerkkeihinhän kuuluu
4863: valtaa arvonlisäverotuksen haittojen ja ED-jäse-        mm. riippumaton valta päättää valtion alueella
4864: nyyden keskinäisen yhteyden. Tätä taustaa vas-          sovellettavasta lainsäädännöstä sekä ulkopolitii-
4865: ten on arvonlisäverotuksen kiirehtiminen ollut          kan hoidosta. ED-jäsenyys merkitsisi, että Suomi
4866: tavallaan ymmärrettävää, joskaan ei nähdäkseni          menettäisi nämä valtuudet.
4867: hyväksyttävää. Arvonlisäverotuksen käyttöön-               Koska integraatiokeskustelussa kuitenkin jos-
4868: otosta olisi aivan .J:lyvin voitu päättää ED-jäse-      tain syystä taloutta koskevat argumentit noste-
4869: nyyden jälkeen. Aänestystä edeltävässä tiedo-           taan yllättävän keskeiseen asemaan, esitän val-
4870: tuksessa olisi kansalaisia voitu informoida siitä,      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiinja edellä
4871: että arvonlisäverotukseen siirtyminen olisi yksi        lausuttuun viitaten kunnioittavasti valtioneuvos-
4872: ED-jäsenyyden seurauksista.                             ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
4873:     3. Laskelmat puutteellisia                          van kysymyksen:
4874:     Edellä kerrottuja integraatiosta ja viime kä-
4875: dessä ETA-sopimukseen ja/tai ED-jäsenyyteen                       Paljonko Suomelle ja suomalaisille on
4876: pyrkimisestä aiheutuneita tai näköpiirissä olevia              välittömästi ja välillisesti aiheutunut ku-
4877: kulueriä ei ole otettu ainakaan täysimääräisesti               luja ja kuinka paljon seuraavien kolmen
4878: huomioon keskeisissä julkisuuteen saatetuissa                  vuoden aikana kuluja arviolta aiheutuu
4879: integraation etuja ja haittoja koskevissa selvityk-            Suomen lainsäädännön muuttamisesta
4880: sissä ja laskelmissa. Niinpä eduskuntakin on                   vastaamaan EY :n ja ED :n oikeusnormeja
4881: puutteellisten tietojen varassa antanut tukeaan                sekä harmonisoitujen säännösten nou-
4882: integraatiohankkeille.                                         dattamisesta,
4883:     Kun useat miljardiluokkaa olevat harmoni-                     milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
4884:  soimisesta ja integraatiosta johtuvat kuluerät on             nalle eriteltyjä tietoja harmonisoitujen
4885: jätetty yhdentymislaskelmien ulkopuolelle, tuol-               säännösten soveltamisesta aiheutuneista
4886:  laisten laskelmien perusteella on jokseenkin                  ja siitä lähitulevaisuudessa aiheutuvista
4887: mahdotonta ja oikeastaan turhaakin pohtia, pal-                kuluista, sekä
4888: jonko Suomi saisi taloudellista hyötyä tai kuinka                 kuinka Hallitus suhtautuu siihen, että
4889:  paljon se kärsisi rahallista tappiota ED-jäsenyy-             eduskunta on puutteellisten tietojen va-
4890:  destään. Oikeaan osuvien arvioiden laatiminen                 rassa myötävaikuttanut EU-jäsenhake-
4891:  edellyttäisi, että laskelmiin avoimesti sisällytet-           muksen jättämiseen ja ylipäätään yhden-
4892:  täisiin kaikki harmonisoimisesta ja muusta yh-                tämiseen?
4893:  dentämisestä jo maksamamme miljardit.
4894:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
4895: 
4896:                                                Ensio Laine
4897: 4                                        1994 vp -    KK 29
4898: 
4899: 
4900: 
4901: 
4902:                                   Eduskunnan Puhemiehelle
4903:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Suomen kansalaisille tasaveroiset oikeudet ja
4904: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suomalaisyrityksille pankit mukaan lukien yh-
4905: olette 17 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-      denvertaiset toimintaedellytykset eurooppalai-
4906: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sella tasolla.
4907: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laineen kir-          En puutu edustaja Laineen kysymyksensä pe-
4908: jallisen kysymyksen n:o 29:                          rusteluosassa esittämään väitteeseen pankkitu-
4909:                                                      kemme kehittymisestä seurauksena eurooppalai-
4910:           Paljonko Suomelle ja suomalaisille on      sesta harmonisoinnista. Ministeri Viinanen sel-
4911:        välittömästi ja välillisesti aiheutunut ku-   vitti tätä kysymystä kattavasti jo viime joulu-
4912:        luja ja kuinka paljon seuraavien kolmen       kuussa. Totean tässä yhteydessä vain sen, että
4913:        vuoden aikana kuluja arviolta aiheutuu        pankkiemme kansainvälinen toiminta ja si-
4914:        Suomen lainsäädännön muuttamisesta            toumusten hyväksyttävyys ovat riippuvaisia lain-
4915:        vastaamaan EY:nja EU:n oikeusnormeja          säädäntömme ajanmukaisuudesta. Kansainvä-
4916:        sekä harmonisoitujen säännösten nou-          listen normien noudattamatta jättämiseen meillä
4917:        dattamisesta,                                 ei pienenä ulkomaankaupasta riippuvaisena
4918:           milloin hallitus aikoo antaa eduskun-      maana ole varaa. Euroopan unionin luottolaitos-
4919:        nalle eriteltyjä tietoja harmonisoitujen      direktiivi, jonka mukaiseksi pankkiemme vaka-
4920:        säännösten soveltamisesta aiheutuneista       varaisuussäännöstö on tarkoitus ETA-sopimuk-
4921:        ja siitä lähitulevaisuudessa aiheutuvista     sen myötä saattaa, vastaa kansainvälisenjätjeste-
4922:        kuluista, sekä                                lypankin (BIS) suosituksia. Vakavaraisuussään-
4923:           kuinka Hallitus suhtautuu siihen, että     nöstöämme verrataan kansainvälisiin suosituk-
4924:        eduskunta on puutteellisten tietojen va-      siin myös Euroopan unionin jäsenmaiden ulko-
4925:        rassa myötävaikuttanut EU-jäsenhake-          puolella, eritoten Yhdysvalloissa ja Japanissa.
4926:        muksen jättämiseen ja ylipäätään yhden-           Mitä tulee raskaiden ajoneuvojen mittojen ja
4927:        tämiseen?                                     painojen muutosesitykseen, jonka Euroopan yh-
4928:                                                      teisöjen komissio on tehnyt, totean Suomen pyy-
4929:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          täneen yhdessä muiden ETAan kuuluvien
4930: taen seuraavaa:                                      EFTA-maiden kanssa tästä asiasta neuvotteluja
4931:                                                      ETAn sekakomiteassa, ja tähän konsultaatioon
4932:    Edustaja Laine on aivan oikein todennut, että     komissio on suostunut. Asia on kiistanalainen
4933: Suomen lainsäädäntöä on harmonisoitu vastaa-         myös useissa EU:n jäsenmaissa ja tietojemme
4934: maan Euroopan unionin piirissä olevia oikeus-        mukaan asia ei ole etenemässä Kreikan puheen-
4935: normeja. Se on ollut tämän ja jo sitä edeltäneen     johtajakaudella. Asiaan on kiinnitetty huomiota
4936: hallituksen lähtökohtana kehitettäessä yhteistyö-    myös jäsenyysneuvottelujemme yhteydessä,
4937: tämme eurooppalaisella tasolla.                      vaikka meillä tässä prosessissa hankkeen kesken-
4938:    Tämä harmonisointityö käynnistyi osana Lu-        eräisyyden vuoksi ei muodollista puheoikeutta
4939: xemburgin prosessina tunnettua Euroopan yhtei-       olisi ollutkaan. Neuvottelujen aikana meille kui-
4940: sön ja EFTA-maiden lähentymisprosessia, joka         tenkin tuli selväksi se, että kansallisia etuja voi-
4941: sittemmin johti neuvotteluihin ETA-sopimukses-       daan ajaa ja niitä ajetaan myös EU:n sisällä.
4942: ta ja sen voimaantuloon tämän vuoden alussa,         Tässä yhteydessä totean myös, että eduskunnan
4943: mihin myös eduskunta omalla lainsäädäntötyöl-        suurta valiokuntaa informoitiin tästä kysymyk-
4944: lään merkittävästi vaikutti. Kyse on ollut siitä,    sestä sen ensimmäisessä kokouksessa 9. päivänä
4945: että vältetään tarpeettomia ongelmia, jotka olisi-   helmikuuta.
4946: vat syntyneet lainsäädäntöjen erilaisuuden takia.        Edustaja Laine on asettanut kyseenalaiseksi
4947: Mistään pakkoharmonisoinnista ei ole ollut ky-       maamme itsemääräämisoikeuden integraation
4948: symys. Harmonisointitarve on kussakin asiassa        syvenemisen myötä.
4949: aina perusteltu erikseen.                                Suomalaiset ovat juuri suorassa kansanvaalis-
4950:     Hallituksen perustavoitteena on ollut luoda      sa valinneet tälle maalle uuden tasavallan presi-
4951:                                            1994 vp -    KK 29                                            5
4952: 
4953: dentin. Hallitus suunnittelee neuvoa-antavaa           markan vuosikustannuksista. Sveitsin jäätyä
4954: kansanäänestystä eikä kukaan varmasti tässä            pois ETA-sopimuksesta sopimusta jouduttiin
4955: maassa kuvittele, että ilman eduskunnan suostu-        tarkistamaan ja sen voimaantulo siirtyi, mikä
4956: musta päätöstä Suomen liittymisestä Euroopan           osittain lisäsi ja osittain vähensi integraation
4957: unioniin oltaisiin tekemässä. Meidän lakimme ja        kustannuksia. Viime vuoden kustannuskert)'mä
4958: valtioelintemme asema on se, miksi eduskunta on        tältä osin esim. ulkoasiainministeriössä jäi va-
4959: sen määrännyt. Itsemääräämisoikeutemme me-             jaaksi 300 mmk:ksi. Tälle vuodelle on ulko-
4960: netyksestä ei todellakaan ole kyse. Unionin jäsen-     asiainministeriön hallinnon alalle budjetoitu
4961: maat ovat itse määritelleet yhteistyönsä luonteen      noin 450 mmk.
4962: siten, että itsenäiset valtiot ovat päättäneet käyt-      Ensi vuoden budjetin laadinta on vasta alussa,
4963: tää toimivaltaa yhdessä tarkoin määritellyillä         mutta haluan korostaa, ettei hallituksella ole mi-
4964: aloilla.                                               tään pyrkimystä ohittaa eduskuntaa näiden me-
4965:    Edustaja Laine on esittänyt kysymyksen,             noerien hyväksymisessä eikä sillä olisi siihen
4966: kuinka paljon Suomelle on aiheutunut ja aiheu-         mahdollisuuksiakaan.
4967: tuu kuluja Suomen lainsäädännön harmonisoin-              Siltä osin kuin lainsäädäntöä on muutettu ja
4968: nista.                                                 muutetaan, on jokaisen hankkeen taloudelliset
4969:    Totean ensiksikin, että kaikki kustannuspää-        vaikutukset erikseen selvitetty. Lähtökohtana on
4970: tökset lainsäädännön harmonisoinnista ja EU-           kuitenkin ollut, että integraatiosta on enemmän
4971: säännöstön kääntämisestä on tehty eduskunnan           hyötyä kuin haittaa. Tässä on kysymys poliitti-
4972: hyväksymien budjettien puitteissa. Hyväksyes-          sesta valinnasta, joka on ollut hallituksen linja ja
4973: sään ETA-sopimuksen eduskunta hyväksyi hal-            jonka eduskunnan merkittävä enemmistö on
4974: lituksen esittämän arvion noin 650 miljoonan           myös hyväksynyt.
4975:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
4976:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
4977: 6                                          1994 vp -    KK 29
4978: 
4979: 
4980: 
4981: 
4982:                                          Tili Riksdagens Talman
4983: 
4984:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Behovet av harmonisering har i varje enskilt fall
4985: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        motiverats särskilt.
4986: 17 februari 1994 tili vederbörande medlem av               Regeringens grundläggande mål har varit att
4987: statsrådet översänt följande av riksdagsman Lai-       skapa jämlika rättigheter för medborgama i Fin-
4988: ne undertecknade spörsmål nr 29:                       land och lika verksamhetsförutsättningar på eu-
4989:                                                        ropeisk nivå för de finska företagen, inklusive
4990:           Hur stora direkta och indirekta kost-        bankema.
4991:        nader har Finland och finländama föror-             J ag går inte in på riksdagsman Laines påståen-
4992:        sakats, och hur stora kostnader räknar          de i spörsmålets motiveringsdel där han säger att
4993:        man med under de följande tre åren på           vårt bankstöd utvecklats som en följd av den
4994:        grund av ändringen av den finska lagstift-      europeiska harmoniseringen. Minister Viinanen
4995:        ningen så att den motsvarar rättsreglema        utredde denna fråga på ett heltäckande sätt redan
4996:        i EG och EU, samt av efterlevnaden av de        i december i fjol. I detta sammanhang konstaterar
4997:        harmoniserade författningama,                   jag endast att den intemationella verksamheten i
4998:           när har Regeringen för avsikt att lämna      våra banker och proceduren för acceptans av
4999:        riksdagen specificerade uppgifter om de         förbindelser är beroende av vår lagstiftnings tids-
5000:        kostnader som tiliämpningen av de har-          enlighet. Finland är ett litet, av utrikeshandeln
5001:        moniserade reglema medfört och kom-             beroende land, och vi har inte råd att låta bli att
5002:        mer att medföra inom den närmaste fram-         följa intemationella normer. Europeiska unio-
5003:        tiden, samt                                     nens direktiv om kreditinstitut, som det är me-
5004:           hur förhåller sig Regeringen tili att        ningen att våra bankregler om soliditet skall an-
5005:        riksdagen tili följd av bristfållig informa-    passas tili genom EES-avtalet, motsvarar rekom-
5006:        tion har medverkat tili att ansökan om          mendationema från Intemationella reglerings-
5007:        EU-medlemskap inlämnades och tili inte-         banken (BIS). Våra soliditetsregler jämförs med
5008:        grationen över huvud taget?                     intemationella rekommendationer också i Iänder
5009:                                                        utanför Europeiska unionen, särskilt i Förenta
5010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Statema och Japan.
5011: anföra följande:                                           Beträffande EG-kommissionens framställ-
5012:                                                        ning om ändring av de mått och vikter som gäller
5013:    Riksdagsman Laine har helt riktigt konstate-        för tunga fordon konstaterar jag att Finland tili-
5014: rat att den finska lagstiftningen har harmonise-       sammans med de andra EFTA-ländema i EES
5015: rats för att svara mot de rättsnormer som finns        har begärt konsultationer i Gemensamma EES-
5016: inom Europeiska unionen. Regeringen, liksom            kommitten, och att kom~}ssionen har samtyckt
5017: också den föregående regeringen, har haft detta        tili dessa konsultationer. Arendet är kontrover-
5018: som utgångspunkt för utvecklandet av samarbe-          siellt i flera EU-länder och enligt de uppgifter vi
5019: tet på europeisk nivå.                                 fått kommer frågan inte att framskrida under
5020:    Harmoniseringsarbetet inleddes som en del av        Greklands tid som ordförandeland. Frågan äg-
5021: den process som syftat tili att närma Europeiska       nades uppmärksamhet i samband med våra
5022: gemenskapen och EFTA-ländema tili varandra,            medlemskapsförhandlingar, fastän vi inte hade
5023: också känd som Luxemburg-processen. Proces-            någon formell rätt att gå in i processen eftersom
5024: sen ledde sedermera tili förhandlingar om EES-         frågan ännu inte är avgjord. Under förhandling-
5025: avtalet och dess ikraftträdande vid ingången av        amas gång blev det dock klart för oss att natio-
5026: detta år, något som också riksdagen för sin del        nella intressen kan drivas inom EU och att detta
5027: medverkat tili på ett betydande sätt genom sitt        också sker. I detta sammanhang konstaterar jag
5028: lagstiftningsarbete. I processen har det varit fråga   dessutom att riksdagens stora utskott informe-
5029: om att undvika onödiga problem som kunde ha            rades i ärendet vid utskottets första möte den 9
5030: uppstått genom lagstiftningsolikhetema. Någon          februari.
5031: tvångsharmonisering har det inte varit fråga om.           Riksdagsman Laine har ifrågasatt vårt lands
5032:                                            1994 vp -    KK 29                                            7
5033: 
5034: självbestämmanderätt då integrationen fördju-          det av EES-avtalet godkände riksdagen regering-
5035: pas.                                                   ens beräkningar om ca 650 milj. mk i årliga kost-
5036:     Det finska folket har nyligen gett landet en ny    nader. 1 och med att Schweiz stannade utanför
5037: president genom direkt folkval. Regeringen pla-        EES-avtalet, måste avtalet justeras och ikraftträ-
5038: nerar en rådgivande folkomröstning och det är          dandet sköts upp, vilket dels förhöjde, dels sänkte
5039: knappast någon i detta land som inbillar sig att en    kostnadema för integrationen. Senaste år upp-
5040: anslutning till Europeiska unionen skulle beslu-       gick dessa kostnader för utrikesministeriets del
5041: tas utan riksdagens samtycke. Våra lagar och           till knappt 300 milj. mk. 1 år har ca 450 rnilj. mk
5042: våra statliga organ har den status som riksdagen       budgeterats under utrikesrninisteriets förvalt-
5043: har bestämt. Det är sannerligen inte fråga om          ningsområde.
5044: förlust av vår självbestämmanderätt. Unionens              Arbetet med nästa års budget har endast in-
5045: medlemsstater har själva definierat samarbetets        letts, men jag vill betona att regeringen inte aspi-
5046: karaktär så att det är självständiga stater som        rerar på att förbigå riksdagen vad gäller godkän-
5047: beslutat använda gemensam kompetens på nog-            nandet av dessa utgiftsposter. Regeringen skulle
5048: grant specificerade områden.                           inte heller ha några möjligheter tili detta.
5049:     Riksdagsman Laine har också frågat om de               Tili de delar lagstiftningen har ändrats och
5050: kostnader som Finland har haft och kommer att          kommer att ändras har de ekonomiska verkning-
5051: ha till följd av harmoniseringen av lagstiftningen.    ama av varje projekt utretts särskilt. Utgångs-
5052:     För det första konstaterar jag att samtliga        punkten har dock varit den att integrationen är
5053: kostnadsbeslut som gäller harmoniseringen av           till mera nytta än till skada. Det är här fråga om
5054: lagstiftningen och översättandet av EU :s regel-       ett politiskt val, som har varit regeringens linje
5055: verk har fattats inom ramen för den budget som         och som också en betydande del av riksdagen har
5056:  riksdagen godkänt. 1 samband med godkännan-           godkänt.
5057:      Helsingfors den 11 mars 1994
5058: 
5059:                                                                             Minister Pertti Salolainen
5060:                                                   1994 vp
5061: 
5062: Kirjallinen kysymys 30
5063: 
5064: 
5065: 
5066: 
5067:                                      Lahtinen ym.: Yrittäjien saatavien ja toiminnan turvaamisesta kon-
5068:                                         kurssirikosten yhteydessä
5069: 
5070: 
5071:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5072: 
5073:     Taloudelliset rikokset toteutetaan varsin ylei-     maksoi pois sille tärkeiden suurten tavarantoi-
5074: sesti eri rikoksista koostuvina rikossarjoina, joi-     mittajien vanhat laskut. Kyseessä oli siis suunni-
5075: hin voi kuulua petoksia, konkurssirikoksia, ka-         telmallinen konkurssi, koska tarkoitus oli hyötyä
5076: valluksiaja väärentämisiä. Kyseisiä rikoksia teh-       toisen kustannuksella. Tällainen suunnitelmalli-
5077: dään pääasiassa yhteisöissä, koska systemaatti-         suus on laitonta.
5078: nen taloudellinen toimintakin keskittyy niihin.            Esimerkkitapauksessa pk-yrittäjät eli lähinnä
5079: Yhteisö on usein yritysmuotoinen. Yritystoimin-         tavarantoimittajat sekä verottaja jäivät maksu-
5080: nan laadun ja laajuuden muutokset ovat nosta-           miehiksi.
5081: neet talousrikosten merkityksen sekä riskien että          Konkurssiin joutuminen johtuu harvoin pien-
5082: rikosten haittojen kasvun vuoksi sellaiselle tasol-     yrittäjän omasta halusta tai syystä. Vielä harvem-
5083: le, että pelkkiä yksityishenkilöitä mahdollisina        min hän tietoisesti ryhtyy toimenpiteisiin, joista
5084: rikoksentekijöinä käsittelevä rikosoikeusjärjes-        hän myöhemmin voijoutua syytteeseen. Toisaal-
5085: telmä sopii tapauksiin hyvin huonosti.                  ta yrittäjän on suunniteltava toimintansa, jotta
5086:     Yritystoiminnassa tehdyissä rikoksissa perus-       hän yleensä voisi selviytyä yrittäjänä. Tämä ei
5087: toimintatavat vaihtelevat. Eräissä tapauksissa          kuitenkaan aina riitä.
5088: laillisesti toimineen yrityksenjouduttua taloudel-         Toisena käytännön esimerkkinä voidaan mai-
5089: lisiin vaikeuksiin omistaja tai omistajat jatkavat      nita seuraava tilanne. Mikkelin lääninveroviras-
5090: toimintaa rikollisin keinoin. On myös tapauksia,        ton veronkantoyksikkö haki!.paikallisen yrittäjän
5091: joissa yrityksiä on perustettu ainoastaan rikolli-      asettamista konkurssiin maksamattomien lvv-,
5092: sen toiminnan naamioimiseksi. Esimerkkinä voi-          ennakonpidätys- sekä satumaksujen vuoksi.
5093: daan mainita ns. paperiyhtiöt,joilla ei ole liiketoi-   Vaatimus oli yhteensä noin 177 000 mk. Yrityk-
5094: mintaa. Myös selvää konkurssikeinotteluakio             sen harjoittama toiminta oli kannattavaa verrat-
5095: esiintyy.                                               tuna alan muihin yrityksiin. Maksujen myöhäs-
5096:     Yleisimmin asianomistajina konkurssirikosoi-        tyminen johtui siitä, että vastuunalaiset yhtiömie-
5097: keudenkäynneissä ovat rahalaitokset, rahoitus-          het ostivat yhtiöosuudet noin 1,2 milj. markalla,
5098: yhtiöt ja vakuutusyhtiöt sekä niiden kanssa lää-        josta yli puolet maksettiin sitä varten otetulla
5099: ninverovirastot ja/tai työvoimaviranomaiset.            pankkilainalla. Lainan korot ja kuoletukset jou-
5100:     Konkurssien määrät ovat viime vuosina kas-          duttiin hoitamaan ostetusta kommandiittiyhtiös-
5101: vaneet räjähdysmäisesti. Tämä on näkynyt myös           tä tehdyillä yksityisnostoilla.
5102: konkurssirikosjuttujen kasvuna. Vuonna 1989                Koska yhtiömiehet hoitivat yhtiön tulorahoi-
5103:  niitä oli 131 ja vuonna 1992jo 295 kappaletta.         tuksella lainan korot ja kuoletukset, yrityksen
5104:     Yrittäjän käytännön ongelmat konkurssitilan-        maksuvalmius oli heikko. Muita pitkäaikaisia
5105:  teissa ovat sekä tavarantoimittajana että muu-         lainoja yrityksellä oli vain 140 000 mk. Yritykses-
5106:  toin suuret. Esimerkkinä voidaan mainita tun-          sä työskenteli yhteensä viisi henkilöä. Omistajien
5107:  nettu suuri vaatetustehdas,joka ajautui konkurs-       kaikki reaalivakuudet olivat pankkilainojen va-
5108:  siin. Seuraavana päivänä uusi yritys jatkoi toi-       kuutena.
5109:  mintaansa lähes entisessä muodossa. Tällaisessa           Tapahtumien kulku oli seuraavanlainen. Syk-
5110:  tilanteessa toiminnan nopea jatkaminen ei voi          syllä 1992 yritys oli lyhentänyt verovelkaa huo-
5111:  olla mahdollista ilman tarkkaa suunnitelmaa,           mattavalla määrällä ja samalla sopinut lääninve-
5112:  jossa rahoittajat ovat mukana. Kuvaavaa lait-          roviraston kanssa, että virasto ei ryhdy nopeisiin
5113:  tomalle menettelylle oli, että jatkava uusi yritys     perimistoimenpiteisiin jäljellä olevien saatavien
5114: 
5115: 2400321
5116: 2                                           1994 vp -    KK 30
5117: 
5118: osalta, mikäli verovelka ei olennaisesti kasva.         mään työpaikat eikä yhteiskunnalle tullut viittä
5119: Yhtiö hoiti tämän jälkeen veronmaksunsa ajal-           uutta työtöntä elätettäväksi. Verottaja jäi ilman
5120: laan.                                                   saataviaan ja olisi muutoinkin jäänyt, koska
5121:    Huhtikuussa 1993lääninverovirasto ilman en-          kaikki reaalivakuudet olivat jo pankkivelkojen
5122: nakkovaroitusta haki yhtiön asettamista kon-            vakuutena.
5123: kurssiin. Yhtiön asiamies otti lääninveroviras-            Kyseisestä syystä verovirasto on pesänselvittä-
5124: toon yhteyttä ja ilmoitti, että yhtiö ei ollut varau-   jän välityksellä käynyt kauppaa anniskeluluvista,
5125: tunut maksamaan vaadittua saatavaa, koska oli           jotka ovat elintärkeitä uudelle yritykselle, mikä
5126: sovittu toisin. Hän ilmoitti myös, että yhtiö oli       sinänsä on johtanut suuriin tappioihin.
5127: valmis asettamaan pankkitakauksen verojen                  Tämän laajan vyyhdin jälkeen sekä vastuun-
5128: maksamisesta kokonaisuudessaan. Edelleen pyy-           alaiset yhtiömiehet että yhtiön asiamies on kut-
5129: dettiin, että konkurssikäsittelyä lykättäisiin kuu-     suttu poliisikuulusteluihin talvella 1993 syytettyi-
5130: kaudella, koska yhtiön rahoittajapankki oli lu-         nä velallisen epärehellisyydestä ja avunannosta
5131: vannut järjestää rahoituksen, jolla verovelka olisi     rikokseen. Tähän päivään mennessä ei ole tullut
5132: maksettu.                                               ilmoitusta syyttämättä jättämisestä kyseisiin ri-
5133:    Asiamies kertoi lääninveroviraston edustajalle       koksiin.
5134: myös, että lain mukaan saneerausmenettely olisi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5135: mahdollinen tämäntyyppisessä yrityksessä. Ky-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5136: seiset tiedot sekä lykkäysehdotus lähetettiin sekä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5137: kirjeitse että telefax.illa lääninverovirastoon. Lää-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5138: ninveroviraston edustaja ilmoitti telefaxilla, ettei
5139: suostu minkäänlaisiin neuvotteluihin asiassa.                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5140:    Kun vielä varmistussoiton jälkeen oli selvää,                ryhtyä epäkohtien poistamiseksi siten,
5141: että konkurssiajatketaan, yhtiön omistajat päät-                että yrittäjien toimintavapaus säilyy ja
5142: tivät perustaa uuden yrityksen, jolle myytiin yri-              että heitä kohdellaan tasavertaisesti ver-
5143: tyksen kalusto alan asiantuntijoilta hankitun sel-              rattuna muihin kansalaisiin lain edessä, ja
5144: vityksen mukaan käypään hintaan.                                miten aiotaan varmistaa yrittäjien saata-
5145:    Näillä toimenpiteillä yritys kykeni säilyttä-                vat eri konkurssirikostilanteissa?
5146: 
5147:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
5148: 
5149:                       Matti Lahtinen                             Väinö Saario
5150:                                               1994 vp -    KK 30                                             3
5151: 
5152: 
5153: 
5154: 
5155:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
5156: 
5157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Velkojansuosintasäännös koskee tietyn velko-
5158: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             jan suosimista muiden kustannuksella tilantees-
5159: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           sa, jossa velallinen tietää itsensä kyvyttömäksi
5160: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Lah-           täyttämään velvoitteensa. Rangaistavaa tällai-
5161: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sessa tilanteessa on muun muassa maksaa ennen-
5162: n:o30:                                                    aikaisesti velka olosuhteissa, joissa maksu ei ole
5163:                                                           tavanomainen, ja käyttää maksuun epätavallista
5164:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           maksuvälinettä poikkeuksellisella tavalla. Ran-
5165:         ryhtyä epäkohtien poistamiseksi siten,            gaistavaa tällöin on myös sellaisen vakuuden an-
5166:         että yrittäjien toimintavapaus säilyy ja          taminen, josta ei ollut sovittu taijota velallinen ei
5167:         että heitä kohdellaan tasavertaisesti ver-        ollut luvannut velkasuhteen syntyessä, ja ryhty-
5168:         rattuna muihin kansalaisiin lain edessä, ja       minen muuhunkin sellaiseen tietyn velkojan ase-
5169:         miten aiotaan varmistaa yrittäjien saata-         maa parantavaan järjestelyyn.
5170:         vat konkurssirikostilanteissa?                       Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-
5171:                                                           tys (HE 26811993 vp), jossa ehdotetaan muun
5172:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               muassa velallisen epärehellisyyden säätämistä vi-
5173: taen seuraavaa:                                           rallisen syytteen alaiseksi sekä törkeää velallisen
5174:                                                           epärehellisyyttä koskevaa uutta säännöstä. Uu-
5175:     Kysymyksessä mainittujen ongelmien ehkäi-             distuksen voi odottaa lisäävän yhdenmukaisuut-
5176: semisessä on keskeinen merkitys konkurssilain-            ta viranomaisten toimenpiteissä velallisen rikos-
5177: säädännön ja rikoslain säännöksillä. Niin kon-            ten selvittämiseksi, koska toimenpiteet eivät enää
5178: kurssilainsäädäntöön kuin rikoslakiinkin on jo            olisi niin sidottuja asianomistajan toimintaan
5179: tehty huomattavia uudistuksia, joilla pyritään            kuin nykyisin.
5180: muun muassa vähentämään kysyjien tarkoitta-                   Takaisinsaantia konkurssipesään koskevat
5181: mia ongelmia. Lain uudistaminen näillä alueilla           säännökset uudistettiin vuoden 1992 alusta voi-
5182: jatkuu edelleen ja myös valmisteilla olevat uudis-        maan tulleella lainsäädännöllä. Uusien säännös-
5183: tukset tulevat selkeyttämään ja yhdenmukaista-            ten mukaan voidaan aikaisempaa tehokkaam-
5184: maan konkursseihin ja konkurssirikoksiin liitty-          min peräyttää sellaiset ennen konkurssin alkua
5185: vää menettelyä ja selvittelyä.                            tehdyt varallisuusjärjestelyt, jotka loukkaavat
5186:     Rikoslain konkurssirikoksia koskevat sään-            muiden velkojien etua.
5187: nökset uudistettiin vuoden 1991 alusta voimaan               Vuoden 1993 alusta tuli voimaan velkojien
5188: tulleella lainsäädännöllä. Konkurssia edeltäviin          maksunsaantijärjestystä koskeva laki, jolla lisät-
5189: väärinkäytöksiin kohdistuvista rangaistussään-            tiin oleellisesti velkojien tasavertaisuutta kon-
5190: nöksistä tärkeimmät ovat velallisen epärehelli-           kurssitapauksissa. Uusi laki merkitsee sitä, että
5191: syys (rikoslain 39 luvun 1 §)ja velkojansuosinta          tavaran toimittajilla, urakoitsijoilla ja muilla etu-
5192:  (rikoslain 39luvun 6 §).Velallisen epärehellisyyt-       oikeudettomien saatavien haltijoilla on mahdol-
5193: tä koskeva säännös rajoittaa velallisen oikeutta          lisuus saada jako-osuutta konkurssipesästä. Ai-
5194: vapaasti määrätä omaisuudestaan tai omista-               kaisemman lainsäädännön mukaan etuoikeudet-
5195:  mansa yrityksen omaisuudesta taloudellisessa             tomille velkojille ei käytännössä jako-osuutta
5196:  kriisitilassa. Rangaistavaa on esimerkiksi omai-         lainkaan kertynyt.
5197:  suuden hävittäminen ja lahjoittaminen tai muu                Kuten edellä kerrotusta ilmenee, lainsäädän-
5198:  luovuttaminen ilman hyväksyttävää syytä, jos             nössämme on jo nykyisin useita säännöksiä, jot-
5199:  teko aiheuttaisi velallisen maksukyvyttömyyden           ka on tarkoitettu turvaamaan velkojien saatavia
5200:  tai sitä oleellisesti pahentaisi. Velallisen epärehel-   konkursseissa ja lisäämään velkojien tasavertai-
5201:  Iisyys on niin sanottu asianomistajarikos eli syyt-      suutta. Vireillä olevat lainsäädäntöhankkeet tar-
5202:  teen nostaminen siitä edellyttää asianomistajan          joavat mahdollisuuden edelleen tehostaa näiden
5203:  syytepyyntöä.                                            tavoitteiden saavuttamista. Aina jää kuitenkin
5204: 4                                         1994 vp -    KK 30
5205: 
5206: paljon riippumaan siitä, miten yksittäiset velko-     moita. Myös takaisinsaantimahdollisuuden hy-
5207: jat reagoivat havaitsemiinsa väärinkäytöksiin.        väksikäyttäminen voi edellyttää velkojien omaa
5208: Useassa tapauksessa väärinkäytökset eivät tule        aktiivisuutta.
5209: viranomaisten tietoon elleivät velkojat niistä il-
5210: 
5211:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
5212: 
5213:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
5214:                                                1994 vp -    KK 30                                               5
5215: 
5216: 
5217: 
5218: 
5219:                                             Tili Riksdagens Talman
5220: 
5221:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           måste framställa åtaisbegäran för att åtal skali
5222: ger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med-             kunna väckas.
5223: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-               Stadgandet om gynnande av borgenär gäller
5224: man Matti Lahtinen m. fl. undertecknade spörs-             fall där gäidenären har gynnat en viss borgenär
5225: måi nr 30:                                                 på andra borgenärers bekostnad, trots att han
5226:                                                            har varit medveten om att han inte förmår uppfyi-
5227:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-            Ia sina förpiikteiser. Straffbart är då bl.a. att i
5228:         ta för att aviägsna missförhållandena så           förtid betaia en skuid under förhållanden där
5229:         att företagarnas verksamhetsfrihet beva-           detta inte är sedvanligt och att använda ett ovan-
5230:         ras och att företagarna är Iikställda med          ligt betainingsmedel på ett exceptionellt sätt.
5231:         övriga medborgare inför Iagen, och hur             Straffbart är härvid också att ställa en sådan
5232:         skall företagarnas fordringar garanteras i         säkerhet som man inte har avtaiat om eller som
5233:         en konkurs?                                        gäldenären inte har utlovat när skuidförhållandet
5234:                                                            uppkom och att vidta andra åtgärder för att för-
5235:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt              bättra en viss borgenärs ställning.
5236: anföra föijande:                                              Riksdagen behandiar för tillfållet regeringens
5237:                                                            proposition (RP 268/1993 rd) i viiken man bl. a.
5238:    Vid förebyggande av de probiem som nämns i              föresiår att oredlighet som gäidenär skall höra
5239: spörsmåiet har konkursiagstiftningen och stad-             under allmänt åtal. I propositionen föresiås även
5240: gandena i straffiagen en centrai betydelse. Både           ett nytt stadgande om grov orediighet som gäide-
5241: konkursiagstiftningen och straffiagen har redan            när. Denna revidering kan förväntas Ieda tili att
5242: genomgått betydande ändringar som bl.a. avser              myndigheternas åtgärder vid utredning av gäide-
5243: att avhjäipa de probiem som frågestäliarna näm-            närsbrott förenhetligas, eftersom åtgärderna inte
5244: ner. Lagel! revideras fortsättningsvis på dessa            Iängre är så starkt anknutna tili måisägandens
5245: områden. A ven de ändringar som är under bered-            handiande som hittills.
5246: ning kommer att förtydiiga och förenhetliga det               Stadgandena om återvinning till konkursbo
5247: förfarande och den utredning som ansiuter sig till         reviderades genom en Iagändring som trädde i
5248: konkurser och konkursbrott.                                kraft vid ingången av 1992. Eniigt de nya stad-
5249:    Stadgandena i straffiagen om konkursbrott               gandena kan man effektivare än tidigare 1åta
5250: reviderades genom en Iagändring som trädde i               sådana förmögenhetsarrangemang som har
5251: kraft vid ingången av 1991. Av de straffstadgan-           gjorts upp före en konkurs och som kränker an-
5252: den som riktar sig mot missbruk som sker före en           dra borgenärers fördei återgå.
5253: konkurs är orediighet som gäidenär (39 kap. 1 §               Vid ingången av 1993 trädde Iagen om den
5254: straffiagen) och gynnande av borgenär (39 kap.             ordning i viiken borgenärer skall få betaining i
5255: 6 § straffiagen) de viktigaste. Stadgandet om              kraft. Lagen innebär att borgenärerna biir betyd-
5256: orediighet som gäidenär begränsar gäidenärens              ligt mer jämlika i konkursfall, eftersom varuieve-
5257: rätt att fritt förfoga över sin egen eller sitt företags   rantörer, entreprenörer och andra innehavare av
5258: egendom i ett ekonomiskt krisiäge. Det är t.ex.            fordringar utan förmånsrätt kan få utdelning av
5259: straffbart att förstöra sin egendom och avhända            konkursboet. Enligt den tidigare Iagstiftningen
5260: den genom gåva eller någon annan Iiknande åt-              inflöt praktiskt taget ingen utdeining tili opriori-
5261: gärd utan godtagbart skäi, om gäidenären därige-           terade borgenärer.
5262: nom försätter sig på obestånd eller väsentligt                I vår Iagstiftning ingår alltså redan för tillfållet
5263: förvärrar sitt obestånd. Orediighet som gäidenär           flertalet stadganden som avser att trygga borge-
5264: är ett s.k. måisägandebrott, dvs. måisäganden              närernas fordringar i konkurser och öka jämiik-
5265: 6                                         1994 vp -    KK 30
5266: 
5267: heten mellan borgenärerna. De anhängiga lag-          fall kommer missbruk inte myndigheterna tili
5268: stiftningsprojekten erbjuder en möjlighet att på      Isännedom, om borgenärerna inte anmäler det.
5269: ett allt effektivare sätt nå dessa mål. Mycket kom-   A ven möjligheten till återvinning kan förutsätta
5270: mer dock alltid att bero på hur enskilda borgenä-     att borgenärerna själva är aktiva.
5271: rer reagerar när de upptäcker missbruk. I många
5272:      Helsingforsden 3 mars 1994
5273: 
5274:                                                                     Justitieminister Hannele Pokka
5275:                                                  1994vp
5276: 
5277: Kirjallinen kysymys 31
5278: 
5279: 
5280: 
5281: 
5282:                                     Vistbacka: Menkijärven pienlentokentän kunnostamisesta Alajär-
5283:                                         vellä
5284: 
5285: 
5286:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5287:    Menkijärven Lentokenttäosuuskunnan, joka            täminen turvallisuussyistä riittävän etäälle sekä
5288: on merkitty kaupparekisteriin 9.11.1982 ja jonka       tarpeellisen turvalaitteiston rakentaminen.
5289: kotipaikka on Alajärven kaupunki, toimintaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5290: kuuluvat mm. Menkijärven pienkonelentoken-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5291: tän saaminen mahdollisimman turvalliseksi ja lii-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5292: kennekelpoiseksi sekä ilmailua ja lentotoimintaa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5293: koskevan informaatio- ja valistustoiminnan edis-
5294: täminen siviililentoliikenteen ja ilmailuharras-                 Onko Hallitus tietoinen Alajärvellä si-
5295: tuksen laajentamiseksi.                                       jaitsevan Menkijärven pienkonelento-
5296:    Menkijärven pienkonelentokentän käyttö on                  kentän käytön oleellisesta lisääntymises-
5297: lisääntynyt viime vuosina niin, että esimerkiksi              tä, ja
5298: vuonna 1992 nousuja siviili-ilmailun puolella oli                mihin toimiin se aikoo ryhtyä ken-
5299: noin 6 700, ja ilmavoimien lentokoneiden käyttö               tän suoja-alueella olevan tien ja kentän
5300: kentällä on myös lisääntynyt. Kentällä toimii                 turvalaitteiston hankkimisesta aiheutu-
5301: myös Järviseudun Lento Oy:n lentokoulu.                       viin kustannuksiin tarvittavan arviolta
5302:    Lisääntyneen käytönjohdosta on ajankohtai-                 500 000 markan osoittamiseksi valtion
5303: seksi tullut kentän suoja-alueella olevan tien siir-          varoista?
5304:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1994
5305: 
5306:                                             Raimo Vistbacka
5307: 
5308: 
5309: 
5310: 
5311: 2400321
5312: 2                                        1994 vp -    KK 31
5313: 
5314: 
5315: 
5316: 
5317:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5318: 
5319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Menkijärven lentokenttä soveltuu nykyisel-
5320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lään erittäin hyvin harrastuslentotoimintaan,
5321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      siellä voidaan antaa yksityislentäjätasoista lento-
5322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           koulutusta ja lentokenttää voidaan käyttää taksi-
5323: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        lentotoimintaan 2-moottorisilla potkurikoneilla.
5324: senn:o31:                                            Myös ilmavoimien tarpeita lentokenttä palvelee
5325:                                                      Kauhavan leirikenttänä. Näköpiirissä ei olekaan
5326:           Onko Hallitus tietoinen Alajärvellä si-    sellaisia todellisia tarpeita, joiden vuoksi Menki-
5327:        jaitsevan Menkijärven pienkonelento-          järven lentokentän varustetasoa pitäisi lähteä
5328:        kentän käytön oleellisesta lisääntymises-     nostamaan yö lentotoiminnan-tai peräti mitta-
5329:        tä, ja                                        rilentotoiminnan - mahdollistavaksi.
5330:           mihin toimiin se aikoo ryhtyä kentän          Menkijärven lentokenttää vastaavia lento-
5331:        suoja-alueella olevan tien ja kentän turva-   kenttiä on tuettu valtion varoista joko työllisyys-
5332:        laitteiston hankkimisesta aiheutuviin         perusteisin avustuksin tai liikenneministeriön
5333:        kustannuksiin      tarvittavan     arviolta   momentilla 31.93.41 olevasta avustusmäärära-
5334:        500 000 markan osoittamiseksi valtion         hasta. Menkijärven lentokenttä on saanut työlli-
5335:        varoista?                                     syysavustusta 208 500 mk ja liikenneministeriön
5336:                                                      momentilta yhteensä 505 000 mk. Menkijärven
5337:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lentokenttä ja sen lentotoiminta nykyisellään ei-
5338: vasti seuraavaa:                                     vät edellytä mitään turvalaitteistohankintoja.
5339:                                                         Menkijärven lentokenttää voidaan edelleen
5340:    Menkijärven lentokentän maa-alueen omistaa        kehittää kulloinkin käytettävissä olevien mo-
5341: valtio/puolustusministeriö. Lentokentän käyttö-      mentin 31.93.41 varojen turvin, joskin määrära-
5342: oikeus on annettu Menkijärven Lentokenttä-           hat ovat olleet kysyntään nähden niukat.
5343: osuuskunnalle, joka toimii Menkijärven lento-
5344: kentän pitäjänä.
5345: 
5346:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
5347: 
5348:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
5349:                                             1994vp- KK31                                                  3
5350: 
5351: 
5352: 
5353: 
5354:                                           Tili Riksdagens Talman
5355: 
5356:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Menkijärvi flygfålt lämpar sig i dagens läge
5357: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          väldigt bra för flygsport eftersom man där kan få
5358: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        flygarskolning på privatflygarnivå och flygfåltet
5359: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål              kan användas som taxiflygfålt för tvåmotoriga
5360: nr 31:                                                  propellerdrivna plan. Flygfåltet tjänar också luft-
5361:                                                         stridskrafterna i egenskap av Kauhava lägerfålt. I
5362:            Är Regeringen medveten om att an-            blickpunkten finns för närvarande inga sådana
5363:        vändningen av Menkijärvi flygfålt för            behov vilka skulle orsaka höjning av utrustnings-
5364:        små flygplan i Alajärvi har ökat kraftigt,       nivån för att på detta sätt anpassa fåltet för natt-
5365:        och                                              flygsverksamhet - eller t.o.m. instrumentflyg-
5366:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ning.
5367:        får att ur budgeten anvisa anslag för byg-          Andra flygfålt som motsvarar Menkijärvi flyg-
5368:        gande av en väg och anskaffning av säker-        fålt har anvisats anslag på sysselsättningsgrunder
5369:        hetsanordning för flygfåltets skyddsom-          eller från trafikministeriets understödsanslag un-
5370:        råde, vilkas kostnadsberäkningar uppgår          der mom. 31.93 .41. Menkijärvi flygfålt har bevil-
5371:        till 500 000 mark?                               jats sysselsättningspengar till ett belopp om
5372:                                                         208 500 mark och från trafikministeriets moment
5373:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sammanlagt 505 000 mark. Menkijärvi flygfålt
5374: anföra följande:                                        och verksamheten där förutsätter i dagens läge
5375:                                                         inga nya säkerhetsanordningar.
5376:    Landområdena vid Menkijärvi flygfålt ägs av             Menkijärvi flygfålt kan även i framtiden ut-
5377: staten/försvarsministeriet. Rätten att använda          vecklas med hjälp av de anslag som finns under
5378: flygfåltet har givits åt Menkijärvi flygfålts andels-   moment 31.93.41, fastän anslagen i relation till
5379: lag (Menkijärven Lentokenttäosuuskunta), som            efterfrågan har varit knappa.
5380: håller Menkijärvi flygfålt.
5381: 
5382:      Helsingforsden 4 mars 1994
5383: 
5384:                                                                           Trafikminister Ole Norrback
5385:                                                1994vp
5386: 
5387: Kirjallinen kysymys 32
5388: 
5389: 
5390: 
5391: 
5392:                                   Aittoniemi: Kilpailusäännösten vaikutuksista puunhintasopimuk-
5393:                                       sen soveltamiseen
5394: 
5395: 
5396:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5397: 
5398:    Metsäteollisuus ja metsänomistajien edustajat     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5399: ovat pitkien neuvottelujen jälkeen päässeet sopi- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5400: mukseen suosituksesta puun kantohintoihin. On nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5401: pidettävä enemmän kuin toivottavana, että sopi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5402: mus laukaisee alalla vallinneen pattitilanteen,
5403: varmistaa metsäteollisuuden puunsaannin ja toi- _            Ovatko vapaata kilpailua edistävät
5404: von mukaan myös ainakin asteittain lopettaa               säännökset liian rajoittavia sellaisissa ta-
5405: puuntuonnin ulkomailta. Asia on kansallisesti             pauksissa kuin nyt on kysymys metsä-
5406: erittäin tärkeä.                                          teollisuuden ja metsänomistajien väli-
5407:    Kilpailusäännösten tulkinta saattaa kuitenkin          sessä puunhintasopimuksessa, ja
5408: johtaa siihen, että tehty sopimus todetaan mität-            aikooko Hallitus tarvittaessa muuttaa
5409: tömäksi ja palataan taas vanhaan asetelmaan.              lainsäädäntöä ETA-sopimuksen rajoissa
5410: Säännösten ahdas tulkinta toimii silloin yhteis-          sopimusvapautta lisäävään suuntaan?
5411: kunnan etuja vastaan.
5412:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
5413: 
5414:                                            Sulo Aittoniemi
5415: 
5416: 
5417: 
5418: 
5419:  2400321
5420: 2                                          1994 vp -    KK 32
5421: 
5422: 
5423: 
5424: 
5425:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5426: 
5427:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa         kielloista voi lain 19 §:n perusteilla saada poik-
5428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keusluvan.
5429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Kilpailuvirasto on 4.3.1994 tekemällään pää-
5430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         töksellä myöntänyt ehdollisen poikkeusluvan
5431: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Metsäteollisuus ry:n ja Maa- ja metsätalous-
5432: 32:                                                    tuottajain Keskusliitto ry:n väliselle puukaupan
5433:                                                        hinta- ja määräsuositukselle. Lupa on voimassa
5434:            Ovatko vapaata kilpailua edistävät          31.3.1995 asti.
5435:         säännökset liian rajoittavia sellaisissa ta-       Luvan voimaantulon ehdoksi kilpailuvirasto
5436:         pauksissa kuin nyt on kysymys metsä-           asetti, että sopimuspuolet esittävät 31.3.1994
5437:         teollisuuden ja metsänomistajien väli-         mennessä virastolle sitoumuksen siitä, että
5438:         sessä puunhintasopimuksessa, ja                    1. eri puulajeittain ei määritellä tukki- ja kui-
5439:            aikooko Hallitus tarvittaessa muuttaa       tupuun keskihintojen eroja eikä markkamääräis-
5440:         lainsäädäntöä ETA-sopimuksen rajoissa          ien hinnankorotusten hintasuhteita,
5441:         sopimusvapautta lisäävään suuntaan?                2. tukkipuun hankinta- ja kantohinnoille ei
5442:                                                        määritellä markkamääräistä vähimmäishinta-
5443:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eroa,
5444: vasti seuraavaa:                                           3. sopimusjäijestelyyn ei sisälly raakapuun
5445:                                                        vientiä tai tuontia koskevia rajoituksia tai val-
5446:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,            vontaa.
5447: metsäteollisuus ja metsänomistajien edustajat              Poikkeusluvan voimassaoloajaksi kilpailuvi-
5448: ovat sopineet suosituksesta puun kantohintoihin.       rasto määräsi ehdot, joiden mukaan jäijestely ei
5449: Sopimuskokonaisuus käsittää puukaupan kehit-           saa johtaa puun ostajien tai myyjien keskinäisiin
5450: tämistä koskevan, toistaiseksi voimassa olevan         sopimuksiin hankintalähteiden tai markkinoiden
5451: sopimuksen ja sitä vuosittain tarkentavan puun         jakamisesta tai taijouskartelleista. Puun ostajilla
5452: keskihintatasoja, määrätavoitteita ja laatumääri-      ja myyjillä mukaan lukien hakijajärjestöihin kuu-
5453: telmiä koskevan yhteistyön. Yhteistyö koskee           lumattomat markkinaosapuolet on oltava myös
5454: sekä puutavaran että metsänhakkuuoikeuksien            mahdollisuus sekä ylittää että alittaa suosituksen
5455: ostoa ja myyntiä. Yhteistyö ei koske erikoispuu-       mukaiset hinnat eikä yrityskohtaisen hintatason
5456: tavaralajeja.                                          noudattamisen varalta saa olla valvontaa eikä
5457:    Sopimuksen kilpailunrajoituslain (480/92)           sanktioita. Sivutuotteiden hinnoittelulla ei myös-
5458: vastaisuus riippuu sopimuksen ulottuvuudesta ja        kään saa vaikeuttaa tai estää sopimusjäijestelyyn
5459: sisällöstä. Lain 6 §:n mukaan kiellettyjä ovat so-     liittymättömien puun ostajien eli lähinnä sahojen
5460: pimukset ja päätökset, jotka koskevat samalla          puun saatavuutta tai rajoittaa niiden itsenäistä
5461: tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien elinkei-       hinnoittelua.
5462: nonhaijoittajien tai näiden yhteenliittymien hin-          Päätöksessään kilpailuvirasto katsoo, että jär-
5463: tojen määräämistä tai suosittamista, tuotannon         jestöjen keskenään sopima hintasuositussopimus
5464: rajoittamista sekä markkinoiden tai hankintaläh-       yhdessä sitä täydentävän määräsuosituksen
5465: teiden jakamista. Kiellon piiriin kuuluvat myös        kanssa vähentää puun hintaan ja taijottavaan
5466: toimialajäijestöjen jäsenistöjensä elinkeinotoi-       määrään liittyvää epävarmuutta ja pienentää
5467: mintaa koskevat päätökset ja suositukset. Kiel-        puun hintojen ja taijottavien määrien suhdanne-
5468: lon piiriin eivät kuitenkaan lain mukaan kuulu         luonteisia vaihteluita. Jäijestely lisää taloudellis-
5469: sellaiset tuotannon rajoitukset sekä markkinoi-        ta tehokkuutta tasapainottamalla puun taijon-
5470: den tai hankintalähteiden jakotoimet, jotka ovat       taa, jolloin kuiduttavan metsäteollisuuden tuo-
5471: välttämättömiä jäijestelyille, jotka tehostavat        tantokapasiteetin käyttöaste pysyy mahdollisim-
5472: tuotantoa taijakelua taikka edistävät teknistä tai     man korkeana ja resurssit tehokkaassa käytössä.
5473: taloudellista kehitystä ja joista hyöty pääosin tu-    Hintasuosituksena pyritään ensisijaisesti poista-
5474: lee asiakkaille tai kuluttajille. Edellä mainituista   maan puun myyjien hintojen nousua koskevat
5475:                                            1994 vp -    KK 32                                            3
5476: 
5477: odotukset ja saamaan puun tarjonta kasvuun.            tajain Keskusliitto ry:n väliseen sopimukseen
5478: Valtakunnallinen hintasuositusjärjestelmä ei kui-      puun hinta- ja määräsuosituksista. Kilpailuviras-
5479: tenkaan ole välttämätön ja ainoa keino hintaodo-       ton saaman tiedon mukaan EFTAn valvontavi-
5480: tusten hillitsemiseksi. Keskitetyn järjestelmän        ranomainen tulee edellyttämään kyseisen sopi-
5481: laadinnassa ja ylläpidossa ei pystytä riittävästi      muksen ilmoittamista heille.
5482: ottamaan huomioon toimiala- ja yrityskohtaisia            Kilpailunrajoituslaki tai sen käytännön sovel-
5483: sekä alueellisia tekijöitä eri puutavaralajien hin-    taminen ei estä myyjien eikä ostajien yhteistoi-
5484: noittelussa ja raakapuun tarpeessa.                    mintaa puukaupassa, mikäli yhteistoiminta lisää
5485:    Kansanedustaja Aittaniemi pitää toivottava-         tehokkuutta tai kilpailua puumarkkinoilla. Hy-
5486: na, että sopimus "ainakin asteittain lopettaa          väksyttävä yhteistoiminta mahdollistaa olemas-
5487: puuntuonnin ulkomailta". Metsäteollisuuden ja          sa olevien metsävarojen ja puunjalostuslaitosten
5488: puumarkkinoiden tehokkaan toiminnan kannal-            parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Pitkällä
5489: ta on keskeistä, että kilpailevien vaihtoehtojen       aikavälillä hyväksyttävä yhteistoiminta synnyt-
5490: käyttö, jota puun tuonti ja vienti edustavat, on       tää uusia ja edullisempia hyödykkeitä ja/tai tuo-
5491: jatkuvasti esteetöntä. Tuonnin poissulkeminen          tantotapoja, joiden avulla metsätalous ja metsä-
5492: tai merkittävä rajoittaminenjohtaisi todennäköi-       teollisuus edistyvät. Kilpailunrajoituslaki asettaa
5493: sesti kotimaisen raakapuun hintojen kohoami-           kuitenkin yhteistoiminnalle rajoitteita, joilla py-
5494: seen kilpailullisen tason yläpuolelle. Esteetön        ritään turvaamaan markkinoiden toiminnan te-
5495: raaka-aineen tuonti ja vienti vähentää myös            hokkuus niin, että voimavarat kohdentuvat ta-
5496: markkinoiden pitkän aikavälin toimintaan liitty-       loudellisesti tarkoituksenmukaisesti ja markki-
5497: vää epävarmuutta.                                      noille voi edelleen tulla uusia tuote- ja tarjonta-
5498:     Kansallisten kilpailusääntöjen ohella myös         vaihtoehtoja.
5499: ETA-sopimuksen kilpailusäännöt soveltuvat                 Hallitus katsoo, ettei tarvetta kilpailunrajoi-
5500: Metsäteollisuus ry:nja Maa- ja metsätaloustuot-        tuksia koskevan lain muuttamiseen ole.
5501: 
5502:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
5503: 
5504:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
5505: 4                                         1994 vp -    KK 32
5506: 
5507: 
5508: 
5509: 
5510:                                         Tili Riksdagens Talman
5511: 
5512:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ekonomiska utvecklingen och som gör att nyttan
5513: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        huvudsakligen kommer kundema eller konsu-
5514: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mentema till godo. Tillstånd till undantag från
5515: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 32:          dessa förbud kan beviljas på villkor som anges i
5516:                                                       19 §.
5517:           Är de stadganden som främjar fri kon-           Konkurrensverket har genom ett beslut
5518:        kurrens alltför begränsande i sådana fall      4.3.1994 beviljat ett villkorligt tillstånd till undan-
5519:        som det nu aktuella avtalet mellan skogs-      tag för en pris- och kvantitetsrekommendation
5520:        industrin och skogsägama om virkespri-         förvirkeshandeln som skall gällamellan Skogsin-
5521:        sema, och                                      dustrin rf och Maa- ja metsätaloustuottajain
5522:           har Regeringen för avsikt att vid behov     Keskusliitto ry. Tillståndet är i kraft till och med
5523:        ändra lagstiftningen inom ramen för            31.3.1995.
5524:        EES-avtalet med sikte på större avtalsfri-         Konkurrensverket ställde som villkor får att
5525:        het?                                           tillståndet skall träda i kraft att avtalspartema
5526:                                                       senast 31.3 .1994 lämnar till verket en förbindelse
5527:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att
5528: anföra följande:                                          1. inte fastställa skillnadema i medelprisema
5529:                                                       på stockvirke och fiberträ i fråga om olika träslag
5530:    Såsom det konstateras i motiveringen till          och inte heller förhållandena mellan prisförhöj-
5531: spörsmålet har representanter för skogsindustrin      ningar beräknade i mark,
5532: och skogsägama kommit överens om en rekom-                2. inte fastställa någon minsta prisskillnad i
5533: mendation får rotprisema på virke. Avtalshelhe-       mark för anskaffnings- och rotprisema på stock-
5534: ten omfattar en överenskommelse om utvecklan-         virke,
5535: de av virkeshandeln, som skall gälla tills vidare,        3. inte inbegripa i avtalet begränsningar eller
5536: samt samarbete i fråga om den genomsnittliga          övervakning i fråga om export eller import av
5537: nivån på virkesprisema, kvantitativa mål och          råvirke.
5538: kvalitetsdefinitioner i syfte att årligen precisera       För den tid tillståndet till undantag är i kraft
5539: överenskommelsen. Samarbetet gäller köp och           fastslog konkurrensverket villkor enligt vilka ar-
5540: försäljning av både virke och avverkningsrättig-      rangemanget inte får leda till avtal mellan virkes-
5541: heter. Samarbetet omfattar inte specialvirkesty-      köpare och -fårsäljare om uppdelning av leve-
5542: per.                                                  ranskällor eller marknaden eller om anbudskar-
5543:    Huruvida avtalet strider mot lagen om kon-         teller. Köpare och säljare, inklusive sådana mark-
5544: kurrensbegränsningar (480/92) beror på avtalets       nadsparter som inte hör till de ansökande organi-
5545: omfattning och innehåll. Enligt 6 § i lagen är        sationema, skall även ha möjlighet att gå både
5546: sådana avtal och beslut förbjudna genom vilka i       över och under de rekommenderade prisema, och
5547: ett och samma produktions- eller distributionsled     varken övervakning eller sanktioner får förekom-
5548: verksamma näringsidkare, eller sammanslut-            ma i fråga om enskilda företags iakttagande av
5549: ningar av sådana, bestämmer eller rekommende-         prisnivån. Prissättningen av biprodukter får inte
5550: rar priser, begränsar produktioneo eller delar upp    heller försvåra eller förhindra tillgången på virke
5551: marknaden eller leveranskälloma. Förbudet gäl-        för sådana köpare som inte är med i avtalsar-
5552: ler också beslut och rekommendationer som             rangemanget, dvs. närmast sågar, eller begränsa
5553: branschorganisationer utfårdar om sina medlem-        deras självständiga prissättning.
5554: mars näringsverksamhet. Däremot gäller förbu-             Konkurrensverket anser i sitt utlåtande att det
5555: det enligt lagen inte sådana åtgärder får att be-     prisrekommendationsavtal som organisationer-
5556: gränsa produktioneo och dela upp marknaden            na slutit sinsemellan minskar tillsammans med
5557: eller leveranskälloma som är nödvändiga för ar-       den kompletterande kvantitetsrekommendatio-
5558: rangemang som effektiverar produktioneo eller         nen den osäkerhet som är förknippad med virkes-
5559: distributionen eller främjar den tekniska eller       priset och utbudet samt reglerar de konjunktur-
5560:                                           1994 vp -    KK 32                                            5
5561: 
5562: betonade växlingama i virkesprisema och de till           Utöver de nationella konkurrensreglema är
5563: buds stående kvantitetema. Arrangemanget ökar         avtalet mellan Skogsindustrin rf och Maa- ja
5564: den ekonomiska effektiviteten genom att jämna         metsätaloustuottajain Keskusliitto ry om pris-
5565: ut virkesutbudet, så att produktionskapaciteten       och kvantitetsrekommendationema för virke
5566: och resursema inom den skogsindustri som tar          även förenligt med konkurrensreglema i EES-
5567: vara på fiberträ utnyttjas i högsta möjliga grad.     avtalet. Enligt uppgifter som konkurrensverket
5568: Prisrekommendationen avses i första hand sking-       har fått kommer EFTAs övervakningsmyndighet
5569: ra virkesförsäljamas förväntningar vad gäller en      att förutsätta att det aktuella avtalet anmäls till
5570: prisstegring samt åstadkomma växande utbud.           myndigheten.
5571: Ett landsomfattande prisrekommendationssys-               Lagen om konkurrensbegränsningar eller dess
5572: tem är dock inte ett nödvändigt medel och inte        tillämpning i praktiken hindrar inte samarbete
5573: heller det enda för att tygla prisförväntningama.     mellan försäljare eller köpare inom virkeshan-
5574: Vid utarbetning och upprätthållande av ett cen-       deln om samarbetet ökar effektiviteten eller kon-
5575: traliserat system kan bransch- och företagsspeci-     kurrensen på virkesmarknaden. Godtagbart
5576: fika samt regionala faktorer inte beaktas i till-     samarbete gör det möjligt att utnyttja de existe-
5577: räcklig mån i prissättningen av olika virkesslag      rande skogstillgångama och träförädlingsan-
5578: och i behovet av råvirke.                             läggningama på bästa möjliga sätt. På lång sikt
5579:    Riksdagsman Aittoniemi anser detvara önsk-         fåder godtagbart samarbete nya och förmånliga-
5580: värt att avtalet åtminstone gradvis gör slut på       re nyttigheter och/eller produktionsmetoder som
5581: virkesinförseln från utlandet. För att skogsindu-     bidrar till skogsbrukets och skogsindustrins ut-
5582: strin och virkesmarknaden skall vara ekonomiskt       veckling. Lagen om konkurrensbegränsningar
5583: effektiva är det viktigt att konkurrerande altema-    sätter dock vissa gränser för samarbetet i syfte att
5584: tiv, vilka representeras av virkesimporten och        trygga marknadens effektivitet, så att resursema
5585: -exporten, ständigt kan användas obehindrat.          allokeras på ett ekonomiskt ändamålsenligt sätt
5586: Om importen utesluts eller begränsas betydligt,       och marknaden förblir öppen för nya produkt-
5587: Jeder detta sannolikt till att prisema på det in-     och utbudsaltemativ.
5588: hemska råvirket stiger över konkurrensnivån. En           Regeringen anser att det inte finns något behov
5589: obehindrad import och export av råmaterial            att ändra Jagen om konkurrensbegränsningar.
5590: minskar också den osäkerhet som sammanhäng-
5591: er med marknadens funktion på lång sikt.
5592: 
5593:      Helsingforsden 9 mars 1994
5594: 
5595:                                                                            Minister Pertti Salolainen
5596:                                                1994vp
5597: 
5598: Kirjallinen kysymys 33
5599: 
5600: 
5601: 
5602: 
5603:                                   Rinne: Hallituksen harjoittaman työllisyyspolitiikan vaikutuksista
5604: 
5605: 
5606: 
5607:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5608: 
5609:    Lyhytkestoinen tilapäinen työttömyys, jos         maineellemme kohtalokas ja vaikeasti korjatta-
5610: henkilön taloudellinen toimeentulo on turvattu,      vissa. Merkittävimmät kansainväliset uutistoi-
5611: aiheuttaa korjattavissa olevia seurauksia. Pit-      mistot ovat jo välittäneet sadoille miljoonille kat-
5612: kään jatkuva työttömyys, jollaiseksi Suomen          sojille ympäri maailman kuvia leipää kadulla jo-
5613: työttömyyttä nyt ehdoin tahdoin ajetaan, aikaan-     nottavista suomalaisista.
5614: saa korjaamattomia yksilöllisiä ja yhteiskunnalli-      "Tulos" on aikaansaatu hallituksen aktiivitoi-
5615: sia vaurioita. Toimeentulon romahdus, työmark-       min, joita linjauksia hallituspuolueiden kansan-
5616: kinoihaja yhteiskunnasta syrjäytyminen, yksilön      edustajat ovat yksimielisesti eduskunnassa tuke-
5617: tai perheen ajautuminen tulevaisuudettomaan ti-      neet.
5618: laan sekä sosiaalinen vajoaminen ja työmarkki-          Suora työllistämistuki, Rinteen malli, joka li-
5619: nakelpoisuuden kuluminen ovat eräitä pitkäai-        sätyöllisti nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä uutta
5620: kaistyöttömyyden seurauksia.                         työllisyyttä luoviin pk-yrityksiin, on murskattu.
5621:    Esko Ahon talonpoikaishallitus on lisännyt        Työllisyyslain nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä
5622: toiminta-aikanaan pitkäaikaistyöttömyyttä yli        koskenut työn perusoikeuden lainkohta on tu-
5623: 3 000 prosenttia. Se on yli kolmikymmenkertais-      hottu.
5624: tanut pitkäaikaistyöttömien määrän.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5625:    Yksikään hallitus toisen maailmansodan jäl-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5626: keisessä Euroopassa ei ole näin lyhyessä ajassa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5627: kyennyt lähellekään vastaavaa. Mitkään talou-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5628: den tunnusluvut eivät edellytä Suomessa tällaista
5629: kehitystä. Kysymyksessä lienee ideologinen ja                  Aikooko Hallitus edelleen jatkaa toi-
5630: tietoinen valinta, jolla luodaan todellinen ja              mintalinjaansa, jolla se pitkäaikaistyöttö-
5631: konkreettinen työttömyyden ja syrjäytymisen                 myyden lisäämisen kautta kasvattaa työt-
5632: uhka työssä oleville.                                       tömyyden uhkaa, kiihdyttää syrjäytymis-
5633:     Hinta on kuitenkin liian kallis. Suomi-kuva,            tä ja pidentää leipäjonoja Suomessa?
5634: joka perustuu leipäjonoihin, on kansainväliselle
5635: 
5636:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
5637: 
5638:                                             Heikki Rinne
5639: 
5640: 
5641: 
5642: 
5643:  2400321
5644: 2                                          1994 vp -    KK 33
5645: 
5646: 
5647: 
5648: 
5649:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5650: 
5651:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pistukset on kuitenkin pyritty hoitamaan mah-
5652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dollisimman vähän haittaa tuottavalla tavalla.
5653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       Esimerkiksi Postin osalta työnantaja kiinnitti eri-
5654: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin        tyistä huomiota työpaikkansa menettävien työn-
5655: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 33:                tekijöiden uudelleenkoulutukseen ja myös esi-
5656:                                                        merkiksi heidän oman yritystoimintansa aloitta-
5657:            Aikooko Hallitus edelleen jatkaa toi-       misen tukemiseen. Näissä tapauksissa haittavai-
5658:         mintalinjaansa, jolla se pitkäaikaistyöttö-    kutukset olivat työministeriön saamien tietojen
5659:         myyden lisäämisen kautta kasvattaa työt-       mukaan yleensä pienempiä kuin yksityissektoril-
5660:         tömyyden uhkaa, kiihdyttää syrjäytymis-        la, vaikkakaan haittavaikutuksilta ei ole voitu
5661:         tä ja pidentää leipäjonoja Suomessa?           kokonaan välttyä.
5662:                                                           Työttömyysjakson katkaisemiseksi työvoima-
5663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           viranomaisilla on käytettävissään työllistämistu-
5664: vasti seuraavaa:                                       kijärjestelmä sen eri muodoissa sekä työvoima-
5665:                                                        poliittinen aikuiskoulutusjärjestelmä. Tarkoi-
5666:     Edustaja Rinteen kysymyksen perusteluosassa        tuksena on nimenomaisesti muun muassa pitkän
5667: lähdetään yksioikoisesti siitä ajatuksesta, että ny-   työttömyysjakson katkaiseminen ja asianomai-
5668: kyinen vaikea työttömyys ja myös työttömyyden          sen henkilön työkuntoisuuden ja työmarkkina-
5669: pitkittyminen yksityisen työttömän kohdalla on         kelpoisuuden säilyttäminen. Pitkäaikaistyöttö-
5670: yksinomaan hallituksen toimenpiteiden seuraus-         myyden katkaiseminen työllistämistuen tai kou-
5671: ta. Näin asia ei kuitenkaan ole. Taloudellinen         lutuksen avulla edellyttää kuitenkin olemassa
5672: kehitys on johtanut työpaikkojen vähenemiseen          olevia työ- ja koulutuspaikkoja. Nimenomaan
5673: ja työvoiman supistuksiin kaikilla työnantajasek-      työpaikkojen puute on esteenä työllistämisjärjes-
5674: toreilla. Yksityisen sektorin työpaikkavähennyk-       telmän tehokkaalle hyödyntämiselle, koska sel-
5675: siin hallituksella ei ole ollut juurikaan mahdolli-    lainen menettely ei ole mahdollista, että lomau-
5676: suuksia vaikuttaa. Jos yksittäiseltä työnantajalta     tuksen tai irtisanomisen perusteella "vapautu-
5677: puuttuvat edellytykset kannattavaan yritystoi-         neeseen" työpaikkaan sijoitettaisiin työllistämis-
5678: mintaan, hänjoutuu luonnollisesti sopeuttamaan         tuen avulla työtön työnhakija. Myöskään työvoi-
5679: toimintansa kannattavuuden rajoihin tai pahim-         mapoliittisen aikuiskoulutuksen avulla ei valitet-
5680: massa tapauksessa lopettamaan toimintansa ko-          tavasti ole mahdollista järjestää koulutusmahdo-
5681: konaan. Tämä merkitsee käytännössä aina myös           lisuutta kaikille halukkaille ainakaan asianomai-
5682: työpaikkojen vähentymistä. Kannattamattoman            sen haluamaita koulutusalalta.
5683: yritystoiminnan jatkuva tukeminen valtion toi-            Edustaja Rinteen kysymyksen perusteluosassa
5684: mesta ei ole mahdollista eikä myöskään esimer-         todetaan myös, että suora työllistämistuki eli ns.
5685: kiksi Suomea sitovan ETA-sopimuksen mää-               Rinteen malli on murskattu sekä työllisyyslain
5686: räysten mukaista.                                      nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä koskenut työn pe-
5687:     Valtio- ja kuntasektorilla henkilöstövähen-        rusoikeuden lainkohta tuhottu. Tältä osin voi-
5688: nykset on toteutettu pitkän aikavälin suunnitel-       daan todeta, että ns. Rinteen mallista saadut ko-
5689: mien pohjalta. Näillä sektoreilla henkilöstövoi-       kemukset otettiin huomioon nykyistä työllisyys-
5690: mavaroja kehitetään edelleen aikaisemmin laa-          lakia valmisteltaessa. Lakiin alun perin sisälty-
5691: dittujen suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteena         neitä henkilökohtaista työn oikeutta koskeneita
5692: on usean vuoden kuluessa saavuttaa sellainen           säännöksiä jouduttiin aluksi lieventämään ja ne
5693: kestävä tilanne, jonka säilyttäminen ja ylläpitä-      jouduttiin vuoden 1993 alusta lukien kokonaan
5694: minen tasaisena ei aiheuta kohtuuttomia kustan-        kumoamaan, koska ns. velvoitetyön järjestämi-
5695: nuksia käytettävissä oleviin tuloihin verrattuna.      nen osoittautui käytännössä mahdottomaksi.
5696: Julkisella sektorilla myös esimerkiksi uusien val-     Valtio- ja kuntatyönantajat, joita velvollisuus
5697: tion liikelaitosten perustaminen on aiheuttanut        työntekomahdollisuuden järjestämiseen nimen-
5698: jossain määrin henkilöstösupistuksia. Nämä su-         omaisesti koski, eivät käytännössä voineet muut-
5699:                                          1994 vp -    KK 33                                           3
5700: 
5701: tuneessa tilanteessa täyttää velvollisuuksiaan.      suuden järjestäminen, mutta joilla kuitenkaan ei
5702: Vuoden 1992 lopussa oli työvoimatoimistoissa         ollut mahdollisuutta työnantajan puolesta päät-
5703: yli 60 000 sellaista työtöntä työnhakijaa, joille    tää työhön oikeutetun henkilön työhön ottami-
5704: työllisyyslain silloisten säännösten mukaan olisi    sesta. Tässä suhteessa oli valitettavasti huomatta-
5705: pitänyt järjestää mahdollisuus tehdä työtä, mutta    viakin eroja maan eri osien välillä, mutta sään-
5706: joita työvoimatoimistot eivät kuitenkaan olleet      nösmuutokset jouduttiin luonnollisesti valmiste-
5707: voineet sijoittaa työhön. Tämä tilanne oli muo-      lemaan siten, että voimassa olevaa lakia voidaan
5708: dostumassa kestämättömäksi työvoimatoimis-           noudattaa koko maassa.
5709: toissa, joiden tehtävänä oli työntekomahdolli-
5710:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
5711: 
5712:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
5713: 4                                            1994 vp -    KK 33
5714: 
5715: 
5716: 
5717: 
5718:                                           Tili Riksdagens Talman
5719: 
5720:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Dessa nedskämingar har man dock försökt sköta
5721: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           på ett sätt som lett tili så ringa men som möjligt.
5722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Till exempel i fråga om Posten ägnade arbetsgiva-
5723: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr               ren särskild uppmärksamhet åt omskolning av
5724: 33:                                                      arbetstagare som förlorar sitt arbetstillfålle och
5725:                                                          även stöd, om de till exempel etablerar egen före-
5726:            Ämnar Regeringen alltjämt fortsätta           tagsverksamhet. 1 dessa fall har de menliga verk-
5727:         sin verksamhetskurs enligt viiken den ge-        ningama enligt uppgifter som arbetsministeriet
5728:         nom tilitagande långtidsarbetslöshet ökar        fått i allmänhet varit mindre än inom den privata
5729:         arbetslöshetshotet, sätter fart på åsidosät-     sektom, även om menliga verkningar inte helt har
5730:         tandet och förlänger brödköema i Fin-            kunnat undvikas.
5731:         land?                                               För att avbryta ett arbetslöshetsavsnitt har
5732:                                                          arbetskraftsmyndighetema tili sitt förfogande
5733:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            systemet med sysselsättningsstöd i dess olika for-
5734: anföra följande:                                         mer samt det arbetskraftspolitiska vuxenutbild-
5735:                                                          ningssystemet. Syftet är uttryckligen bland annat
5736:     1 motiveringsdelen i riksdagsman Rinnes              att avbryta en lång arbetslöshetsperiod och att
5737: spörsmål utgås entydigt från den tanken att den          sörja för att personen i fråga behåller sin arbets-
5738: nuvarande svåra arbetslösheten och även den              kondition och sin arbetsmarknadsduglighet. Av-
5739: omständigheten att arbetslösheten drar ut på ti-         brytande av långtidsarbetslöshet med hjälp av
5740: den för enskilda arbetslösa enbart är en följd av        sysselsättningsstöd eller utbildning förutsätter
5741: regeringens åtgärder. Detta är dock inte fallet.         dock existerande arbets- och utbildningsplatser. 1
5742: Den ekonomiska utvecklingen har lett tili att ar-        synnerhet bristen på arbetstillfållen utgör ett hin-
5743: betstillfållena har minskat och arbetskraften in-        der för ett effektivt utnyttjande av sysselsätt-
5744: skränkts inom alla arbetsgivarsektorer. Rege-            ningssystemet, eftersom ett sådant förfarande
5745: ringen har just inte haft några möjligheter att          inte är möjligt att ett på grund av permittering
5746: påverka den privata sektoms minskningar av ar-           eller uppsägning "ledigblivet" arbetstillfålle med
5747: betstilifållena. Om en privat arbetsgivare saknar        hjälp av sysselsättningsstöd skulle besättas med
5748: möjligheter för en lönsam företagsverksamhet,            en arbetslös arbetssökande. Det .går tyvärr inte
5749: måste han naturligtvis anpassa sin verksamhet tili       heller att med hjälp av arbetskraftspolitisk vuxen-
5750: gränsema för lönsamheten eller i värsta fall helt        utbildning ordna utbildningsmöjligheter för alla
5751: lägga ner sin verksamhet. Detta innebär i prakti-        som önskar sådan, åtrninstone inte på det utbild-
5752: ken alltid också att arbetstillfållena minskar. Att      ningsområde inom vilket personen i fråga vili få
5753: på åtgärd av staten fortgående stöda olönsam             utbildning.
5754: företagsverksamhet är inte möjligt och stämmer              1 motiveringsdelen i riksdagsman Rinnes
5755: inte heller överens med tili exempel bestämmel-          spörsmål konstateras också att det direkta stödet,
5756: sema i EES-avtalet, som är bindande för Finland.         eller den s.k. Rinnemodellen, har krossats samt
5757:     lnom den statliga och den kommunala sektom           att det lagrum i sysselsättningslagen om den
5758: har personalminskningama genomförts på                   grundläggande rätt till arbete som gäller unga och
5759: grundvalen av planer på lång sikt. lnom dessa            långtidsarbetslösa har förintats. Tili denna del
5760: sektorer utvecklas personalresursema alltjämt            kan konstateras att erfarenhetema av den s.k.
5761: enligt tidigare utarbetade planer. Målet är att på       Rinnemodellen togs i betraktande när den nuva-
5762: flera års sikt nå ett sådant läge att det inte jämfört   rande sysselsättningslagen bereddes. De stadgan-
5763: med de tili buds stående inkomstema medför               den om personlig rätt tili arbete som ursprungli-
5764: orimliga kostnader att bevara och upprätthålla           gen fanns i lagen måste tili en början lindras och
5765: det stabilt. lnorn den offentliga sektom har också       stadgandena måste vid ingången av 1993 helt
5766: tili exempel grundandet av nya statliga aff'årsverk      upphävas, eftersom det i praktiken visade sig vara
5767: i någon mån medfört personalnedskämingar.                omöjligt att ordna s.k. förpliktelsearbete. De stat-
5768:                                            1994 vp -    KK 33                                            5
5769: 
5770: liga och kommunala arbetsgivama, som skyldig-          Detta läge höll på att bli ohållbart för arbets-
5771: heten att ordna möjlighet att utföra arbete ut-        kraftsbyråema, som hade tili uppgift att ordna
5772: tryckligen gällde, kunde inte i praktiken i den        möjlighet tili arbete, men som dock inte hade
5773: förändrade situationen fullgöra sina förpliktel-       möjlighet att på arbetsgivarens vägnar besluta
5774: ser. Vid utgången av 1992 fanns det i arbetskrafts-    om att en tili arbete berättigad person skulle tas i
5775: byråema mera än 60 000 sådana arbetslösa ar-           arbete. I detta avseende finns det beklagligtvis
5776: betssökande för vilka möjlighet att utföra arbete      betydande skillnader mellan landets olika delar,
5777: hade bort ordnas enligt de dåvarande stadgande-        men ändringama av stadgandena måste natur-
5778: na i sysselsättningslagen, men vilka arbetskrafts-     ligtvis beredas så att den gällande lagen kan följas
5779: byråema emellertid inte kunde placera i arbete.        i hela landet.
5780: 
5781:      Helsingforsden 11 mars 1994
5782: 
5783:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
5784:                                                   1994vp
5785: 
5786: Kirjallinen kysymys 34
5787: 
5788: 
5789: 
5790: 
5791:                                     Pykäläinen ym.: Teknikko- ja insinöörikoulutuksen tason turvaa-
5792:                                         misesta
5793: 
5794: 
5795:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5796: 
5797:    Teknisten alojen koulutuksen yhteiskunnalli-           Nyt suunnitteilla olevat teknikko- ja insinööri-
5798: sesta merkityksestä ja koulutuksen sisällöistä,        koulutuksen koulutusaikojen lyhentämiset eivät
5799: kyvystä vastata ajan haasteisiin käydään jatku-        voi olla tarkoituksenmukaisia vastauksia ajan
5800: vaa keskustelua, ajoittain kiivastakin. Yhtenä         haasteisiin.
5801: tärkeänä tekijänä on aina painotettu teollisuuden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5802: ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamista koulu-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5803: tuksen sisältöjen osalta. Viime aikoina on keskus-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5804: teluun tullut myös pohdintaa koulutusaikojen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5805: pituuksista. Kansainvälistyvässä maailmassa kil-
5806: pailun ja osaamisen vaatimusten yhä kovetessa ei                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5807: voida lähteä siitä, että koulutusaikoja ruvetaan              ryhtyä, että teknikko- ja insinöörikoulu-
5808: lyhentämään pelkästään säästösyistä. Erityisesti              tuksen pituudet säilyvät vähintään 120 ja
5809: teknisten alojen koulutuksen sisältö, laajuus ja              160 opintoviikon mittaisina, ja
5810: pituus täytyy määritellä niin, että ne tukevat elin-             miten Hallitus aikoo turvata teknikko-
5811: keinoelämän kilpailukykyä kansainvälisillä aloil-             ja insinöörikoulutuksen säilymisen kor-
5812: la ja kotimarkkinoilla.                                       keatasoisena ja kansainvälisestikin kil-
5813:                                                               pailukykyisenä?
5814:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
5815: 
5816:           Tuija Maaret Pykäläinen         Ulla Anttila                 Paavo Nikula
5817:           PekkaRäty                       Arja Ojala                   Hannele Luukkainen
5818:           Satu Hassi                      Heidi Hautala                Eero Paloheimo
5819:                     Tina Mäkelä                                 Markku Rossi
5820: 
5821: 
5822: 
5823: 
5824: 240032J
5825: 2                                           1994 vp -    KK 34
5826: 
5827: 
5828: 
5829: 
5830:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5831: 
5832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tioneuvoston päätöksellä määrätään. Valtioneu-
5833: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           voston päätös ammatillisen koulutuksen koulu-
5834: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-           tuspituuksista on aiemmin tehty valtioneuvoston
5835: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija          yleisistunnossa. Yhteiskunnallisen merkityksen-
5836: Maaret Pykäläisen ym. kirjallisen kysymyksen            sä takia tämä päätös ehdotetaan nytkin tehtäväk-
5837: n:o 34:                                                 si valtioneuvoston päätöksenä.
5838:                                                            Opetusministeriö valmistelee koulutusraken-
5839:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          neratkaisunsa tämän päätöksen pohjalta. Tek-
5840:        ryhtyä, että teknikko- ja insinöörikoulu-        nikko- ja insinöörikoulutuksen koulutuspituuk-
5841:        tuksen pituudet säilyvät vähintään 120 ja        sia ei ole tarkoitus lyhentää.
5842:        160 opintoviikon mittaisina, ja                      Peruskoulupohjaisessa koulutuksessa ollaan
5843:           miten Hallitus aikoo turvata teknikko-        siirtymässä peräkkäiseen koulu tusraken teeseen,
5844:        ja insinöörikoulutuksen säilymisen kor-          jolloin vastaavan sisältöiset aikaisemmat opinnot
5845:        keatasoisena ja kansainvälisestikin kil-         luetaan hyväksi kouluasteelta opistoasteelle siir-
5846:        pailukykyisenä?                                  ryttäessä. Tämä otetaan huomioon opetussuun-
5847:                                                         nitelmia laadittaessa niin, että opintojen yhteen-
5848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            laskettu pituus ei lyhene.
5849: vasti seuraavaa:                                            Teknikko- ja insinöörikoulutuksen tason säi-
5850:                                                         lyminen turvataan matemaattis-luonnontieteelli-
5851:     Säännökset koulutuspituuksista ovat amma-           sen perussivistyksen tason kohottamisen, opiske-
5852: tillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87).   lijavalinnan sekä opetuksen kehittämisen avulla.
5853: Lain 19 §:n 1 momentin mukaan peruskoulutuk-                Ammattikorkeakoulukokeilu, panostus ope-
5854: sen vähimmäispituudet ovat peruskoulupohjai-            tuksen kansainvälistymiseen sekä opetustekno-
5855: sessa ammatillisessa koulutuksessa vähintään            logian kehittäminen ovat keinoja turvata koulu-
5856: kaksi lukuvuotta sekä ylioppilaspohjaisessa vä-         tuksen säilyminen kansainvälisestikin kilpailuky-
5857: hintään yhden lukuvuoden sen mukaan kuin vai-           kyisenä.
5858: 
5859:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1994
5860: 
5861:                                                                  Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5862:                                           1994 vp -    KK 34                                           3
5863: 
5864: 
5865: 
5866: 
5867:                                        Tili Riksdagens Talman
5868: 
5869:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      yrkesutbildningens utbildningslängd har tidigare
5870: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        fattats vid statsrådets allmänna sammanträden.
5871: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      På grund av sin samhälleliga betydelse föreslås att
5872: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteck-          detta beslut även nu fattas av statsrådet.
5873: nade spörsmål nr 34:                                     Undervisningsministeriet bereder sina avgö-
5874:                                                       randen om utbildningsstrukturen på basis av det-
5875:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ta beslut. A vsikten är inte att utbildningstiden i
5876:        ta för att utbildningstiden i fråga om tek-    fråga om tekniker och ingenjörer skall förkortas.
5877:        niker och ingenjörer bibehålls som minst       Inom den grundskolebaserade utbildningen hål-
5878:        120 och 160 studieveckor, och                  ler man på att övergå till en efterföljande utbild-
5879:           hur ämnar Regeringen se till att utbild-    ningsstruktur varvid tidigare studier med mot-
5880:        ningen av tekniker och ingenjörer bibe-        svarande innehåll räknas tillgodo när man flyttar
5881:        hålls som högtstående och internationellt      från skolnivå till institutnivå. Detta beaktas när
5882:        konkurrenskraftig?                             läroplanerna utarbetas på så sätt att studiernas
5883:                                                       sammanlagda längd inte förkortas.
5884:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-         Nivån på tekniker- och ingenjörsutbildningen
5885: ra följande:                                          tryggas genom att nivån på den matematisk-na-
5886:                                                       turvetenskapliga grundutbildningen höjs, att ut-
5887:    Stadganden om längden på ut bildningen finns i     bytet av studerande och undervisningen utveck-
5888: lagen om yrkesläroanstalter (487/87). Enligt la-      las.
5889: gens 19 § 1 mom. är minimilängden på grundut-            Försöken med yrkeshögskolor, satsningarna
5890: bildningen i den grundskolebaserade yrkesutbild-      på internationalisering och utvecklingen av un-
5891: ningen minst två läsår och i den studentexamens-      dervisningsteknologin är även medel för att bibe-
5892: baserade minst ett läsår enligt vad som bestäms       hålla vår utbildning på en internationellt konkur-
5893: genom statsrådets beslut. Statsrådets beslut om       renskraftig nivå.
5894: 
5895:      Helsingforsden 14 mars 1994
5896: 
5897:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5898:                                               1994vp
5899: 
5900: Kirjallinen kysymys 35
5901: 
5902: 
5903: 
5904: 
5905:                                   Räty ym.: Yöhoitajien paikkaamisesta vanhusten palvelutaloihin
5906: 
5907: 
5908: 
5909:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5910: 
5911:    Suomessa on tällä hetkellä yli 65-vuotiaita         Vanhusten palvelutalot ovat kodinomaisia
5912: runsaat 700 000. Eniten Suomessa kasvaa yli 85-     hoitoyksikköjä, joissa asuvat itsenäiset ja mah-
5913: vuotiaiden määrä. Tänä päivänä heitä on noin        dollisimman paljon omillaan toimeentulevat
5914: 50 000, mutta 40 vuoden päästä arviolta kolmin-     vanhukset. Koska vanhusten palvelulaitoksissa
5915: kertaisesti. Erilaisten tutkimusten, mm. Pohjois-   asukkaiden keski-ikä on noin 81 vuotta, heillä
5916: maiden ministerineuvoston käynnistämän tutki-       saattaa olla erityistarpeita ja erityistä hoitoa vaa-
5917: musprojektin mukaan iäkkäiden ihmisten elä-         tivia sairauksia. Toisinaan voi elämä öisin olla
5918: mänkuva yksilöllistyy yhä enemmän. Yli 65-vuo-      turvatonta, sillä vanhusten palvelutaloissa ei päi-
5919: tiaat ovat aktiivisia yhä pitempään. Seniorien      vystä sairaanhoitajan koulutuksen saanut yöhoi-
5920: määrän moninkertaistuminen ja elämäntapojen         taja. Sairaaloissa, vanhainkodeissa, lastenko-
5921: monipuolistuminen luo suuria haasteita ja van-      deissa ja muissa laitoksissa laki velvoittaa yöhoi-
5922: hustenhuolto on vallankumouksen edessä.             tajan valvomaan potilaiden turvallisuutta.
5923:    Vanhuksille on tärkeää riippumattomuus ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5924: tunne siitä, että kykenee selviytymään arkielä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5925: mästä mahdollisimman itsenäisesti. Viime vuosi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5926: na onkin ollut tavoitteena hoitaa vähenevää ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5927: vanhenevaa suomalaiskansaa mahdollisimman
5928: kodinomaisesti vanhusten palvelutaloissa. Lisäk-               Aikooko Hallitus tutkia vaihtoehtoja
5929: si valtioneuvoston hyväksymässä valtakunnalli-              vanhusten palvelutalojen turvallisuuden
5930: sessa suunnitelmassa on selkeästi otettu kantaa             lisäämiseksi ja mahdollisesti lailla velvoit-
5931: hoidon porrastuksen kehittämiseksi ja laitoshoi-            taa vanhusten palvelutalot palkkaamaan
5932: don tukemiseksi lisääntyvillä avopalveluilla.               yöhoitaja?
5933: 
5934:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
5935: 
5936:            Pekka Räty                   Tuija Maaret Pykäläinen       Paavo Nikula
5937:            Tina Mäkelä                  Eero Paloheimo                Claes Andersson
5938:            Pekka Haavisto               Erkki Pulliainen              Leena Luhtanen
5939:                     Heidi Hautala                                   Outi Ojala
5940: 
5941: 
5942: 
5943: 
5944:  2400321
5945: 2                                          1994 vp -    KK 35
5946: 
5947: 
5948: 
5949: 
5950:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5951:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ehtoistyön palvelut kokonaisuudeksi, joka par-
5952: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          haiten auttaa vanhusta selviytymään. Omaisten
5953: olette 18 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-        mahdollisuuksia ja halukkuutta ottaa hoitovas-
5954: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuuta on lisätty parantamalla kotona hoitotyötä
5955: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pekka Rädyn         tekevien sosiaaliturvaa.
5956: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 35:           Kotona annettavan hoidon yhtenä vaihtoeh-
5957:                                                        tona on, että vanhukselle tarjotaan mahdollisuus
5958:           Aikooko Hallitus tutkia vaihtoehtoja         saada sosiaalihuoltolain 22 ja 23 §:ssä tarkoitet-
5959:        vanhusten palvelutalojen turvallisuuden         tuja asumispalveluja. Sosiaalihuoltoasetuksen
5960:        lisäämiseksi ja mahdollisesti lailla velvoit-   (607/83) 10 §:n mukaan asumispalveluja järjeste-
5961:        taa palvelutalot palkkaamaan yöhoitaja?         tään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, joissa
5962:                                                        henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itse-
5963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            näiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla
5964: taen seuraavaa:                                        sosiaalipalveluilla. Asumispalvelumuotoja on
5965:                                                        erilaisia mm. henkilökunnan määrään ja laatuun
5966:    Vanhusten huolto- ja hoitopalvelut annetaan         nähden. Myös asukkaiden turvallisuusjärjestelyt
5967: kunnissa sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan so-        yön aikana vaihtelevat teknisten turvajärjestely-
5968: siaalityönä, kotipalveluna, asumispalveluna,           jen, kuten turvapuhelimen tai turvarannekkeen,
5969: omaishoitona sekä laitos- ja perhehoitona. Van-        ja toisaalta yön aikana päivystysvalmiudessa ole-
5970: husten terveyden- ja sairaanhoidon palvelut an-        van henkilökunnan kesken. Palveluasunnoissa ei
5971: netaan kansanterveyslain (66/72) mukaisina lää-        yleensä ole yötyössä olevaa hoitohenkilökuntaa,
5972: kärin vastaanottopalveluina, valvottuna tai            vaan asukaskohtaiset palvelutarpeet on hoidettu
5973: muuna kotisairaanhoitona, päivä-, yö- tai viik-        mm. kotipalvelun yöpartiointihenki1ökunnan
5974: kosairaanhoitona, lyhyt- tai pitkäaikaisena sai-       avulla.
5975: raalahoitona terveyskeskuksen sairaalassa. Lää-            Kotona ja asumispalveluissa vanhus vastaa
5976: kärin määrätessä vanhuksen erikoissairaanhoi-          itse asumisensa, ravinnon, vaatetuksen ja muun
5977: don tutkimuksiin tai hoitoon se tapahtuu erikois-      ylläpitonsa aiheuttamista kustannuksista kuten
5978: sairaanhoitolain (1062/89) mukaisesti sairaan-         esim. lääkkeistä. Lisäksi hän suorittaa saamis-
5979: hoitopiirien toimintayksiköissä.                       taan kunnallisista palveluista sosiaali- ja tervey-
5980:    Vanhustenhuollon yhtenä keskeisenä kehittä-         denhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/
5981: misperiaatteena on luoda sosiaali- ja terveyden-       92) ja asiakasmaksuasetuksen (912/92) mukaiset
5982: huollon yhteistyönä vanhusten tarpeisiin perus-        maksut.
5983: tuva, joustava ja tehokas hoito- ja palvelujärjes-         Uudistettaessa palvelurakennetta on kunnis-
5984: telmä.                                                 sa kehitetty uudenlaisia palvelumuotoja, jollai-
5985:    Tuen ja avun tarvetta arvioitaessa on ensisijai-    sia ovat mm. erilaiset laitospaikkojen osavuoro-
5986: sesti tavoitteena tarjota vanhuksille mahdolli-        kautista hoitoa antavat yksiköt, kuten päivä- ja
5987: suus asua ja elää kotona tutussa elinympäristössä      yösairaalat, jotka on katsottava avohoidoksi sii-
5988: mahdollisimman pitkään. Kotona annettavien             tä huolimatta, että ne annetaan osana laitoshoi-
5989: palvelujen toimivuutta ja yksilöllisiä vaihto-         toa.
5990: ehtoja pyritään aikaansaamaan asiakaslähtöisen             Kun vanhus tarvitsee ympäri vuorokauden
5991: hoidon suunnittelun ja lähipalveluperiaatteella        hoitoa, ylläpitoa ja kuntoutusta, se järjestetään
5992: toimivien asiantuntijaryhmien avulla. !käänty-         sosiaalihuoltolain 24 §:n mukaisesti laitoshoito-
5993: misen ja sairauden aiheuttamia toimintavaja-           na tai hänet otetaan kansanterveyslain 16 ja
5994: vuuksia ja päivittäisistä toiminnoista selviämistä     17 §:n mukaisesti terveyskeskuksen sairaalaan.
5995: varten yhteensovitetaan vanhuksen palvelu- ja          Kunta vastaa lähtökohtaisesti hoidossa olevan
5996: hoitosuunnitelmassa kunnalliset palvelut, yksi-        henkilön tarpeellisesta hoidosta, huollosta ja yl-
5997: tyiset palvelut, kaupalliset palvelut, omaisten te-    läpidosta ja perii hoidossa olevalta sosiaali- ja
5998: kemät palvelut ja alueella käytössä olevan vapaa-      terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun ase-
5999:                                            1994 vp -    KK 35                                          3
6000: 
6001: tuksen 12 ja 15 §:ssä säädettyä lyhytaikaisen tai         Valtion ja kuntien taloudellisen tilan heiken-
6002: pitkäaikaisen laitoshoidon maksua.                     tyessä on ollut entistä tärkeämpää tehostaa ole-
6003:     Valtiovalta on merkittävässä määrin siirtänyt      massa olevien resurssien käyttöä lisäämällä avo-
6004: päätösvaltaa sosiaali- ja terveydenhuollonjärjes-      hoidon ja omaishoidon mahdollisuuksia. Kui-
6005: tämisestä kunnille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen     tenkaan ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa
6006: järjestäruisvastuu on siis kunnilla. Vuoden 1993       hoidon porrastusta siten, että avohoidon yksiköt
6007: alusta voimaan tullut laki sosiaali- ja terveyden-     miehitetään ympärivuorokautista hoitoa varten.
6008: huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/          Kunnallistalouden sopeuttaminen kansanta-
6009: 92) on muuttanut olennaisesti päätösvaltaa las-        louden kehitykseen on hallituksen toimikauden
6010: kennallisella valtionosuuden määrittelyllä ja          tärkeimpiä tehtäviä. Hallitus pidättäytyy uudis-
6011: poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon suunni-      tuksista, jotka merkitsevät kuntien kokonaisme-
6012: telmien alistamismenettelyn valtion viranomai-         nojen tai henkilöstön kasvua.
6013: sille. Kunnat saavat lain 45 §:n mukaisesti lasken-       Hallitus tulee antamaan eduskunnalle selvi-
6014: nallisesti ikäryhmäkohtaisesti valtionosuutta,         tyksen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
6015: jonka perusteet määritellään lain 6 §:n mukaan         lustaja valtionosuudesta annetun lain toteutumi-
6016: valtioneuvoston vahvistamassa valtakunnallises-        sesta vuoden 1996 aikana.
6017:  sa suunnitelmassa. Valtionosuuden perusteet tar-
6018: kistetaan joka neljäs vuosi.
6019:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1994
6020: 
6021:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6022: 4                                          1994 vp -    KK 35
6023: 
6024: 
6025: 
6026: 
6027:                                          Tili Riksdagens Talman
6028: 
6029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       servicen, eventuell närståendeservice och den ser-
6030: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        vice som frivilligorganisationema i regionen er-
6031: 18 februari 1994 till vederbörande medlem av           bjuder tili en helhet som bäst hjälper åldringen att
6032: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-       klara sig. Anhörigas möjligheter och vilja att ta
6033: ka Räty m.fl. undertecknade spörsmål nr 35:            ansvar i fråga om vården har ökats genom att
6034:                                                        socialskyddet för dem som utför vårdarbete i
6035:           Ämnar Regeringen undersöka vilka al-         hemmet har förbättrats.
6036:        temativ det finns för att öka tryggheten i         Ett altemativ för vård som ges i hemmet är att
6037:        servicehus för åldringar och eventullt ge-      åldringama erbjuds möjlighet att få sådan boen-
6038:        nom lag ålägga servicehusen att anställa        deservice som avses i 22 och 23 §§ socialvårdsla-
6039:        nattskötare?                                    gen. Enligt 10 §socialvårdsförordningen (607/83)
6040:                                                        ordnas boendeservice i servicebostäder och i bo-
6041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          städer som har reserverats för stödboende, där
6042: anföra följande:                                       vederbörandes självständiga boende eller över-
6043:                                                        gång till självständigt boende stöds genom social-
6044:    I socialvårdslagen (71 0/82) stadgas att kommu-     arbete och annan social service. Det finns olika
6045: nema skall erbjuda omsorgs- och vårdservice för        former av boendeservice bl.a. beroende på antalet
6046: åldringar i form av socialarbete, hemservice, bo-      anställda och kvaliteten. Likaså varierar de natt-
6047: endeservice, närståendevård samt anstalts- och         liga säkerhetsarrangemangen, det kan finnas tek-
6048: familjevård. I folkhälsolagen (66/72) åläggs kom-      niska säkerhetsarrangemang som trygghetstele-
6049: munen att erbjuda hälso- och sjukvårdsservice för      fon eller trygghetstelefon med armband, eller så
6050: åldringar i form av läkares mottagningsservice,        personai i jourberedskap under natten. I service-
6051: övervakad eller annan hemsjukvård, dag-, natt-         bostädema fmns i allmänhet inte vårdpersonal i
6052: eller veckosjukvård, eller kort- eller långvarig       nattarbete utan invånamas servicebehov sköts av
6053: sjukhusvård på hälsocentralssjukhus. När en lä-        hemservicens nattpatruller.
6054: kare förordnar att en åldring skall genomgå såda-         I hemmet och inom boendeservicen svarar åld-
6055: na undersökningar eller få sådan vård som hör till     ringama själva för sina boende-, mat- och kläd-
6056: den specialiserade sjukvården sker detta enligt        kostnader och andra kostnader för sitt uppehälle,
6057: lagen om specialiserad sjukvård (1 062/89) vid         t.ex.läkemedelskostnader. Dessutom betalar åld-
6058: sjukvårdsdistriktens verksamhetsenheter.               ringama de avgifter som uppbärs för den kom-
6059:    En av de viktigaste utvecklingsprincipema för       munala servicen enligt lagen om klientavgifter
6060: åldringsvården är att genom samarbete inom so-         inom social- och hälsovården (734/92) och för-
6061: cial- och hälsovården skapa ett flexibelt och ef-      ordningen om klientavgifter inom social- och häl-
6062: fektivt vård- och servicesystem som baserar sig på     sovården (912/92).
6063: åldringamas behov.                                        Vid fömyande av servicestrukturen har kom-
6064:    Vid bedömning av behovet av stöd och hjälp är       munema utvecklat nya former av service, t.ex.
6065: syftet i första hand att kunna erbjuda åldringama      olika enheter som ger deldygnsvård vid anstalts-
6066: en möjlighet att bo och leva i sitt hem och i en       platser, t.ex. dag- och nattsjukhusen. Denna ser-
6067: bekant levnadsmiljö så länge som möjligt. Avsik-       vice bör anses höra tili öppenvården trots att den
6068: ten är att med hjälp av en vårdplanering som           delvis ges som sluten vård.
6069: utgår från klientens behov och expertgrupper              När en åldring behöver vård, uppehälle och
6070: som fungerar enligt principen om närservice ska-       rehabilitering dygnet runt ordnas den i form av
6071: pa flexibel service och individuella altemativ för     anstaltsvård enligt 24 § socialvårdslagen eller så
6072: klienten i hemmet. Ålder och sjukdom leder till        tas åldringen in på hälsocentralssjukhus enligt 16
6073: funktionsnedsättning hos klientema. För att de         och 17 §§ folkhälsolagen. Kommunen svarar i
6074: skall klara sig i sina dagliga sysslor koordineras i   princip för den vård, omsorg och det uppehälle
6075: service- och vårdplanen för varje åldring den          som klienten behöver, och uppbär av klienten en
6076: kommunala, den privata och den kommersiella            avgift för kort- eller långvarig anstaltsvård enligt
6077:                                           1994 vp -    KK 35                                          5
6078: 
6079: 12 och 15 §§ förordningen om klientavgifter inom         1 och med att både statens och kommunemas
6080: social- och hälsovården.                              ekonomiska situation har försämrats har det bli-
6081:    Staten har i stor utsträckning överfört beslu-     vit allt viktigare att effektivera användningen av
6082: tanderätten till kommunema då det gäller social-      existerande resurser och förbättra betingelsema
6083: och hälsovården. Det är alltså kommunema som          för öppenvård och närståendevård. Det är dock
6084: ansvarar för ordnandet av social- och hälsovårds-     inte ändamålsenligt att ändra nivåstrukturering-
6085: servicen. Lagen om planering av och statsandelför     en så att enhetema för öppenvård skulle ha funk-
6086: social- och hälsovården (733/92), som trädde i        tionsberedskap dygnet runt.
6087: kraft vid ingången av 1993, har på ett avgörande         En av de viktigaste uppgiftema för den sittan-
6088: sätt påverkat beslutanderätten genom de kalkyle-      de regeringen är att anpassa den kommunala
6089: rade statsandelama och genom att planema för          ekonomin tili den samhällsekonomiska utveck-
6090: social- och hälsovården inte längre behöver un-       lingen. Regeringen kommer att undvika reformer
6091: derställas statliga myndigheter. Kommunema får        som innebär att kommunemas totala utgifter el-
6092: de kalkylerade statsandelama för olika ålders-        ler personai ökar.
6093: grupper enligt lagens 45 § och grundema för stats-       Regeringen kommer under 1996 att ge en
6094: andelama bestäms enligt lagens 6 § i den riksom-      utredning till riksdagen om hur lagen om plane-
6095: fattande planen för ordnande av social- och hälso-    ring av och statsandel för social- och hälsovården
6096: vården som godkänns av statsrådet. Grundema           har verkställts.
6097: för statsandelama justeras vart fjärde år.
6098: 
6099:      Helsingforsden 7 mars 1994
6100: 
6101:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
6102:                         j
6103: 
6104:                     j
6105: 
6106:                     j
6107: 
6108:                 j
6109: 
6110:                 j
6111: 
6112:             j
6113: 
6114:             j
6115: 
6116:         j
6117: 
6118:         j
6119: 
6120:     j
6121: 
6122:     j
6123: 
6124: j
6125: 
6126: j
6127:                                                 1994 vp
6128: 
6129: Kirjallinen kysymys 36
6130: 
6131:                                    Halonen ym.: Yleissivistävän opetuksen antamisesta ammatillisessa
6132:                                       koulutuksessa
6133: 
6134: 
6135:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6136: 
6137:    Valtiovarainministeriön suhdannekatsausten         sessa peruskoulutuksessa yleissivistävien ainei-
6138: mukaan työttömyyden määrä on noussut 450 000          den määrää ja laajuutta on säädelty opetushalli-
6139: henkeen ja työministeriön rekisteröimien työn-        tuksen päätöksin ammatillista koulutusta koske-
6140: hakijoiden määrä puoleen miljoonaan. Työttö-          vien lakien nojalla.
6141: myyden nousun pysähtymisestä ei ole merkkejä             Valtioneuvoston 18.6.1993 tarkistaman kou-
6142: millään olennaisella toimialalla vientiteollisuutta   lutuksenja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-
6143: lukuun ottamatta. Pitkäaikaistyöttömiä on yli         muksen      kehittämissuunnitelman       (vuosille
6144: viidennes kaikista työttömistä, ja nuorista henki-     1991-1996) mukaan opintojen ja opetuksenjär-
6145: löistä liki 40 % on vailla työtä.                     jestelyjä kehitetään opetussuunnitelmien turhaa
6146:     Koulutus ja erityisesti aikuiskoulutus on tär-    kuormitusta karsimalla ja opetussuunnitelmien
6147: keä osa aktiivista työvoimapolitiikkaa. Sen avul-     relevanttiutta arvioimalla. Opetushallitus on jo
6148: la voidaan torjua työttömyyttä ja lieventää sen       ennen kehittämissuunnitelman tarkistamista ke-
6149: yksilölle ja yhteiskunnalle aiheuttamia kielteisiä    ventänyt aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskou-
6150: vaikutuksia. Yleissivistävällä, ammatillisella ja     lutuksen tutkintoja poistamalla ammatillisen ai-
6151: muullakin aikuiskoulutuksella voidaan saada ai-       kuiskoulutuksen kouluasteen oppimääristä huo-
6152: kaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä työ-     mattavan osan yleissivistävää ainesta.
6153: voimapoliittisesti myönteisiä seurauksia. Tällai-        Yleissivistävän oppiaineksen opetustuntimää-
6154: sen koulutuksen keskeisimpinä kohderyhminä            riä on vähennetty oppilaitoskohtaisissa opetus-
6155: tulevat lähivuosina olemaan erityisesti nuoriso-      suunnitelmissa, aikuisopiskelijoiden opiskeluoh-
6156: ja pitkäaikaistyöttömät.                              jelmissa sekä oppisopimuskoulutuksessa. Menet-
6157:     Monilla työttömillä on puutteellinen yleissi-     tely on johtanut yleissivistävän opintoaineksen
6158: vistävä koulutus. Tämä muodostuu usein -              vähenemiseen kielteisin seurausvaikutuksin.
6159:  opiskelutaitojen ja ammatillisen koulutuksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6160:  kannalta välttämättömien välineaineiden puut-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6161:  tuessa- esteeksi aiheuttaen ammatillisessa kou-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6162:  lutuksessa keskeytyksiä ja lisäkustannuksia.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6163:  Puutteellinen yleissivistävä koulutus nousee
6164:  myös varsin usein esiin elämänhallintaan liitty-                Onko Hallituksen tavoitteena jatkaa
6165:  vien ongelmien yhteydessä. Lisäksi aikuisten                yleissivistävän aineksen vähentämistä
6166:  luku- ja kirjoitushäiriöiden yleisyyttä selvittä-           ammatillisessa koulutuksessa, ja
6167:  neissä tutkimuksissa on todettu, että näistä vai-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6168:  keuksista kärsii noin 6 % aikuisväestöstä. Näille           ryhtyä mainitun työttömyyden lieventä-
6169:  aikuisille oppimisvalmiuksien edistämiseen täh-             misen esteenä olevan epäkohdan pois-
6170:  täävä koulutus on välttämätöntä.                            tamiseksi ammatillisessa toiminnassa ja
6171:     Nuorten ammatillisen koulutuksen yleissivis-             työelämässä tarvittavien, perussivistyk-
6172:  tävien aineiden määrät ja laajuus on määritelty             seen kuuluvien valmiuksien turvaamisek-
6173:  valtioneuvoston toimesta koulutuksen kehittä-               si sekä oppimishäiriöistä kärsivien henki-
6174:  misohjelmien yhteydessä. Aikuisten ammatilli-               löiden auttamiseksi?
6175: 
6176:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1994
6177: 
6178:            Tarja Halonen                 Iiris Hacklin                  Eila Rimmi
6179:            Juha Korkeaoja                Kyösti Toivonen                Heidi Hautala
6180:            Timo Kalli                    Pentti Lahti-Nuuttila          Marja-Liisa Tykkyläinen
6181:            Jukka Gustafsson              Hanna Markkula                 Sulo Aittoniemi
6182:            Ensio Laine                   Aino Suhola                    Kirsti Ala-Harja
6183:  240032J
6184: 2                                           1994 vp -    KK 36
6185: 
6186: 
6187: 
6188: 
6189:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Opetushallitus päätti 15.8.1991 opetussuunni-
6191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           telmien perusteiden ja vastaavien oppisopimus-
6192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         koulutuksen oppiohjelmien muuttamisesta kou-
6193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Halosen            luasteen aikuiskoulutuksessa. Päätöksen mu-
6194: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 36:        kaan kaikille yhteisiä oppimääriä ovat ainoas-
6195:                                                         taan äidinkieli ja matematiikka sekä lisäksi ter-
6196:            Onko Hallituksen tavoitteena jatkaa          veydenhuollon ja sosiaalialan perosiinjoilla ja
6197:         yleissivistävän aineksen vähentämistä           ruotsinkielisessä koulutuksessa toinen kotimai-
6198:         ammatillisessa koulutuksessa, ja                nen kieli. Aikaisemmin pakollisista oppimääristä
6199:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         poistuivat toinen kotimainen kieli (em. poik-
6200:         ryhtyä mainitun työttömyyden lieventä-          keuksin), vieraat kielet, fysiikka ja kemia, tieto-
6201:         misen esteenä olevan epäkohdan pois-            tekniikka, kansalaistieto, liikunta ja terveystieto
6202:         tamiseksi ammatillisessa toiminnassa ja         sekä taide- ja ympäristö kasvatus. Päätöksen mu-
6203:         työelämässä tarvittavien, perussivistyk-        kaan toisaalta esimerkiksi fysiikan ja kemian,
6204:         seen kuuluvien valmiuksien turvaamisek-         vieraan kielen tai tietotekniikan oppimäärien si-
6205:         si sekä oppimishäiriöistä kärsivien henki-      sältöjä voidaan yhdistää osaksi ammatillisten
6206:         löiden auttamiseksi?                            oppimäärien sisältöjä. Päätös ei muuttanut tut-
6207:                                                         kintojen ammatillisia tavoitteita.
6208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Edellä mainittu päätös perustui eri ammatilli-
6209: vasti seuraavaa:                                        sia oppilaitosmuotoja koskeviin asetuksiin, joi-
6210:                                                         den mukaan aikuiskoulutuksen opetussuunnitel-
6211:    Peruskoulun oppimäärälle pohjautuvan nuor-           mista on soveltuvin osin voimassa, mitä nuorten
6212: ten ammatillisen koulutuksen kaikille opiskeli-         opetussuunnitelmien perusteista on säädetty.
6213: joille yhteisistä opinnoista on päätetty varhem-        Vuoden 1993 alusta tuli voimaan asetus ammatil-
6214: min keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel-            lisesta aikuiskoulutuksesta (1314/92). Sen mu-
6215: missa ja sittemmin valtioneuvoston 20.11.1991           kaan aikuiskoulutuksena annettavan ammatilli-
6216: hyväksymässä koulutuksen ja korkeakouluissa             sen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien pe-
6217: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-         rusteet eivät enää ole nuorten opetussuunnitel-
6218: massa. Opetusministeriön hallinnonalan koulu-           mien sovelluksia, vaan ne laaditaan itsenäisesti.
6219: tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-         Ammatilliset tavoitteet ovat kuitenkin samat.
6220: muksen kehittämissuunnitelmasta annetun ase-            Kouluasteen tutkinnoissa ammattitaito tulee li-
6221: tuksen (165/91) 4 §:n 1 momentin, sellaisena kuin       säksi voida osoittaa näyttökokeilla. Uudet ope-
6222: se on 4.2.1994 annetussa asetuksessa (109/94),          tussuunnitelmien perusteet otetaan asetuksen
6223: mukaan opetusministeriö päättää tarkemmin               mukaan käyttöön vuoden 1995loppuun mennes-
6224: ammatillisen peruskoulutuksen rakenteesta ja            sä. Opetushallituksen omaksuman käytännön
6225: kaikille opiskelijoille yhteisistä opetussisällöistä.   mukaan uusissa opetussuunnitelmien perusteissa
6226:     Opetusministeriö tulee tekemään päätöksen           ammatinhallintaa tukevat tarvittavat yleissivis-
6227: nuorten ammatillisen koulutuksen kaikille opis-         tävät opinnot sisällytetään ammatinhallinnan
6228: kelijoille yhteisistä opetussisällöistä lähiaikoina,    moduuleihin.
6229: jotta se voidaan ottaa huomioon jo valmistaudut-            Opetussuunnitelmista poistetut kaikille yhteis-
6230: taessa peräkkäisen koulutusrakenteen mukaises-          ten aineiden sisällöt ovat sellaisia, jotka eivät ole
6231: ti järjestettyyn ja 1.8.1995 alkavaan ammatilli-        tarpeen kyseisen koulutusammatin hallinnan
6232: seen koulutukseen. Opetusministeriön tavoittee-         kannalta. Poistetut sisällöt edustavat yleissivis-
6233: na ei ole suinkaan kaikille opiskelijoille yhteisten    tystä,joka keskiasteen koulunuudistuksen yhtey-
6234: opintojen supistaminen. Sen sijaan pyritään kas-        dessä katsottiin koulutuspoliittisesti tarpeellisek-
6235: vattamaan jossain määrin opiskelijoiden valin-          si kaikille peruskoulun jälkeistä koulutusta suo-
6236: nanmahdollisuuksia kaikille yhteisissä oppiai-          rittaville nuorille heidän koulutusväylästään riip-
6237: neissa.                                                 pumatta.
6238:                                            1994 vp -    KK 36                                            3
6239: 
6240:     Aikuisten kohdalla ammatillisen koulutuksen           Edellä on käsitelty erityisesti kouluasteen am-
6241: ja yleissivistyksen suhde on erilainen kuin nuoril-    matillista peruskoulutusta. Opistoasteella ja am-
6242: la. Yleissivistys on myös aikuisille tärkeää. Kou-     matillisella korkea-asteella tilanne on hieman toi-
6243: lutuspoliittiset periaatteet eivät kuitenkaan edel-    nen. Näiden asteiden koulutushan tuottaa jatko-
6244: lytä aikuisten yleissivistyksen laajentamista vält-    opintokelpoisuuden korkeakouluihin samalla ta-
6245: tämättä juuri ammatillisen koulutuksen yhtey-          voin kuin ylioppilastutkinto. Jotta opetus jatko-
6246: dessä. Yleissivistyksen laajentamiseen on kansa-       opinnoissa voidaan järjestää tarkoituksenmukai-
6247: laisilla runsaasti mahdollisuuksia iltalukioiden ja    sella tavalla, edellytetään opiskelijaksi hyväksyt-
6248: vapaan sivistystyön oppilaitosten piirissä. Koulu-     täviltä tiettyä pcrustietojen tasoa. Sen vuoksi näi-
6249: tusajan piteneminen ammattiin suoranaisesti liit-      den asteiden aikuisopetukseen sisältyvät myös
6250: tymättömän yleissivistyksen pakollisen hankki-         kouluasteelta poistettujen yleissivistävien ainei-
6251: misen vuoksi saattaa pikemminkin ehkäistä lyhy-        den oppimäärät
6252: en yleissivistävän koulutuksen saaneita aikuisia          Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
6253:  osallistumasta ammatilliseen koulutukseen. Teh-       aikuisille tärkeän yleissivistyksen laajentamista ei
6254:  dyt päätökset madaltavatkin kynnystä ensimmäi-        ole välttämättä tehtävä ammatillisen koulutuk-
6255:  seen tutkintoon tähtäävässä aikuiskoulutuksessa       sen yhteydessä, vaan se voidaan hoitaa muun
6256:  erityisesti pelkän kansa- tai kansalaiskoulun va-     koulutustarjonnan avulla, mm. iltalukioissa ja
6257:  raan jääneillä aikuisilla, jotka ovat hankkineet      vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
6258:  ammattitaitonsa lähinnä työelämässä.
6259: 
6260:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
6261: 
6262:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
6263: 4                                         1994 vp -    KK 36
6264: 
6265: 
6266: 
6267: 
6268:                                         Tili Riksdagens Talman
6269: 
6270:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vuxenutbildningen på skolnivå ändra grunderna
6271: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           för läroplanerna och motsvarande studiepro-
6272: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       gram inom läroavtalsutbildningen. De lärokur-
6273: dagsman Halonen m.fl. undertecknade spörsmål          ser som enligt beslutet är gemensamma för alla är
6274: nr 36:                                                endast modersmålet, matematik och dessutom
6275:                                                       det andra inhemska språket inom grundlinjerna
6276:            Har Regeringen som mål att minska          för hälsovård och det sociala området samt den
6277:        det allmänbildande stoffet i yrkesutbild-      svenskspråkiga utbildningen. Av de tidigare obli-
6278:        ningen och                                     gatoriska lärokurserna slopades det andra in-
6279:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      hemska språket (med nämnda undantag), de
6280:        för att avhjälpa detta missförhållande         främmande språken, fysik och kemi, datateknik,
6281:        som utgör ett hinder för att lindra nämn-      medborgarkunskap, idrott och hälsokunskap
6282:        da arbetslöshet och för att säkerställa de     samt konst- och miljöfostran. Enligt beslutet kan
6283:        tili grundläggande bildning hörande får-       å andra sidan exempelvis lärostoffet i fysik och
6284:        digheter som behövs inom yrkesverksam-         kemi, främmande språk eller datateknik slås sam-
6285:        het och arbetsliv och för att hjälpa perso-    man till en del av innehållet i yrkesinriktade läro-
6286:        ner med inlärningssvårigheter?                 kurser. Beslutet har inte ändrat de yrkesinriktade
6287:                                                       målen i examina.
6288:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-          Nämnda beslut baserade sig på förordningar-
6289: ra följande:                                          na om de olika yrkesläroanstaltsformerna, enligt
6290:                                                       vilka i fråga om vuxenutbildningens läroplaner i
6291:    Tidigare har i utvecklingsprogrammet för ut-       tillämpliga delar gäller vad som stadgas om läro-
6292: bildningen på mellanstadiet och sedermera i den       plansgrunderna för unga. Vid ingången av 1993
6293: av statsrådet 20.11.1991 godkända planen för          trädde förordningen om yrkesinriktad vuxenut-
6294: utveckling av utbildningen och av forskningen         bildning (1314/92) i kraft. Enligt den är grunder-
6295: vid högskolorna beslut fattats om de för alla         na för den grundläggande yrkesutbildning som
6296: elever gemensamma studierna i den yrkesutbild-        ges i form av vuxenutbildning inte mera tillämp-
6297: ning för unga som baserar sig på grundskolans         ningar av läroplanerna för unga utan de utarbe-
6298: lärokurs. Enligt 4 § 1 mom. förordningen om en        tas självständigt. De yrkesinriktade målen är
6299: pian för utveckling av utbildningen inom under-       emellertid desamma. I examen på skolnivå skall
6300: visningsministeriets förvaltningsområde och av        yrkesskickligheten dessutom kunna visas genom
6301: forskningen vid högskolorna (165/91 ), sådant det     lärdomsprov. Enligt förordningen tas de nya
6302: lyder i förordning av 4.2.1994 (109/94) beslutar      grunderna för läroplanen i bruk före utgången av
6303: undervisningsministeriet närmare om den grund-        1995. Enligt praxis vid utbi1dningsstyrelsen inne-
6304: läggande yrkesutbildningens struktur och det lä-      fattas i de nya grunderna för läroplanen de all-
6305: rostoff som är gemensamt för alla studerande.         mänbildande studier i yrkesutbildningens mo-
6306:    Undervisningsministeriet kommer inom kort          duler som behövs för att man skall kunna behär-
6307: att fatta beslut om lärostoffet som inom yrkesut-     ska yrket i fråga.
6308: bildningen är gemensamt för alla studerande så            Lärostoffet i de för alla gemensamma ämnen
6309: att detta kan beaktas redan när man förbereder        som avlägsnats från läroplanerna är sådana som
6310: sig för den yrkesutbildning som ordnas enligt den     inte behövs för att kunna behärska utbildningsyr:"
6311: påföljande utbildningsstrukturen och som inleds       ket i fråga. Det avlägsnade lärostoffet företräder
6312: 1.8.1995. Undervisningsministeriet har ingalun-       en sådan allmänbildning som i samband med,
6313: da som mål att minska de för alla studerande          skolreformen på mellanstadiet ansågs vara ut-
6314: gemensamma studierna. Däremot försöker mi-            bildningspolitiskt nödvändig för alla unga som
6315: nisteriet i någon mån öka valfriheten för de stude-   genomgår utbildning efter grundskolan oberoen-
6316: rande i fråga om de gemensamma ämnena.                de av den väg den väljer att utbilda sig på.
6317:    Utbildningsstyrelsen beslöt 15.8.1991 att inom         För vuxna är relationen mellan yrkesutbild-
6318:                                            1994 vp -    KK 36                                           5
6319: 
6320: ning och allmänbildning en annan än fOr unga.          kesutbildning på skolnivå. På institutnivå och
6321: Allmänbildning är också viktig för vuxna. De           yrkesinriktad högre nivå är situationen något
6322: utbildningspolitiska principema förutsätter            annorlunda. Utbildningen på dessa nivåer med-
6323: emellertid inte att allmänbildningen för vuxna         för ju behörighet för fortsatta studier vid högsko-
6324: nödvändigtvis breddas just i samband med yrkes-        loma på samma sätt som studentexamen. Om
6325: utbildning. Medborgama har rikligt med möjlig-         undervisningen under de fortsatta studiema kan
6326: heter till en breddad allmänbildning i kvällsgym-      ordnas på ett ändamålsenligt sätt, förutsätts av
6327: nasiema och läroanstaltema för det fria                dem som godkänns som studerande en viss
6328: bildningsarbetet. En längre utbildningstid bara        grundnivå på kunskapema. Därför ingår i vuxen-
6329: för att man skall skaffa sig obligatorisk allmän-      undervisningen på dessa nivåer även lärokursen i
6330: bildning som inte direkt hör samman med ett yrke       sådana allmänbildande ämnen som har slopats
6331: kan snarare hindra vuxna som har fått kortvarig        på skolnivå.
6332: allmänbildande utbildning från att delta i yrkes-         Med stöd av det ovan anförda konstaterar
6333: utbildning. De beslut som fattats sänker även          regeringen att en breddad allmänbildning för
6334: tröskeln vid den första vuxenutbildning som syf-       vuxna inte nödvändigtvis måste genomfOras i
6335: tar tili examen särskilt för sådana vuxna med          samband med yrkesutbildning, utan den kan skö-
6336: enbart folkskola eller medborgarskola som har          tas genom annat utbud av utbildning, bl.a. i
6337: skaffat sig sin yrkesskicklighet närmast i arbetsli-   kvällsgymnasiema och läroanstaltema för det
6338: vet.                                                   fria bildningsarbetet.
6339:    Ovan behandlades särskilt grundläggande yr-
6340:      Helsingfors den 15 mars 1994
6341: 
6342:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
6343:                                               1994vp
6344: 
6345: Kirjallinen kysymys 37
6346: 
6347: 
6348: 
6349: 
6350:                                  Aittoniemi: Ulkomaalaisten kiinnostuksesta suomalaisiin kiinteis-
6351:                                      töihin
6352: 
6353: 
6354:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6355: 
6356:    Suomi luopui ETA-sopimuksen mahdollista-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6357: masta siirtymäajasta koskien ulkomaalaisten oi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6358: keutta kiinteän omaisuuden hankkimiseen. Vii-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6359: me aikoina ulkomaalaiset ostajat ovat osoitta-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6360: neet kasvavaa kiinnostusta erityisesti suomalai-
6361: seen maaomaisuuteen ja rautoihin. On syntynyt                 Onko Hallitus meneillään olevan kehi-
6362: tuhansien hehtaarien kauppoja ulkomaalais-                 tyksen perusteella huolestunut kansalais-
6363: omistukseen. Kiinnostus on kasvava, ja jos Suo-            omaisuuden, maan ja rantojen lisäänty-
6364: mi liittyy Euroopanunioniin huonoilla maata-               västä siirtymisestä ulkomaalaisten omis-
6365: louden ehdoilla, maatilat ajautuvat yhä halvem-            tukseen, mitä kehitystä tulee mahdollinen
6366: milla hinnoilla ulkomaalaisomistukseen. Kysees-            maataloudelle epäedullinen ED-jäsenyys
6367: sä on pelottava uhka kansalaisomaisuuden me-               merkittävästi lisäämään?
6368: nettämisestä.
6369:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
6370: 
6371:                                          Sulo Aittoniemi
6372: 
6373: 
6374: 
6375: 
6376: 2400321
6377: 2                                        1994 vp -    KK 37
6378: 
6379: 
6380: 
6381: 
6382:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6383: 
6384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maalaisten kiinteistönomistusta voidaan pitää
6385: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ongelmallisena vain erityistapauksissa, esimer-
6386: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kiksi kun lisääntynyt kysyntä kohdistuu virkis-
6387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-     tyksen ja luonnonsuojelun kannalta arvokkaille
6388: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          alueille.
6389: n:o 37:                                                 Kysymyksessä esitetty huoli maa- ja metsäta-
6390:                                                      lousmaan laajasta alennusmyynnistä ulkomaa-
6391:           Onko Hallitus meneillään olevan kehi-      laisille on tähän mennessä saatujen kokemusten
6392:        tyksen perusteella huolestunut kansalais-     perusteella aiheeton. Ulkomaalaisten kiinnostus
6393:        omaisuuden, maan ja rantojen lisäänty-        ei ole sanottavasti kohdistunut maa- ja metsäta-
6394:        västä siirtymisestä ulkomaalaisten omis-      lousmaahan. On myös huomattava, että voimas-
6395:        tukseen, mitä kehitystä tulee mahdollinen     sa olevan maanhankintaoikeuslain mukaisessa
6396:        maataloudelle epäedullinen ED-jäsenyys        lupamenettelyssä voidaan ottaa huomioon koti-
6397:        merkittävästi lisäämään?                      maisen maatilatalouden edistämiseen liittyvät
6398:                                                      tarpeet tilan ostajan kansalaisuudesta riippu-
6399:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         matta.
6400: vasti seuraavaa:                                        Kiinteistönomituksen vapautuminen ei tähän
6401:                                                      mennessä ole aiheuttanut ulkomaalaisten ryn-
6402:    Ulkomaalaisten kiinteistönhankinta vapau-         täystä myöskään ranta-alueille. Ulkomaalaisten
6403: tettiin Suomessa vuoden 1993 alussa voimaan          ranta-alueilla tekemät maakaupat ovat yleensä
6404: tulleella lailla. ETA-sopimuksen mukaisesti laki     kansallisten etujemme kannalta ongelmattomia.
6405: antaa jokaiselle Suomessa asuvalle ja työskente-     Vain muutamassa tapauksessa on jouduttu har-
6406: levälle oikeuden hankkia kiinteistöjä ilman kan-     kitsemaan maanostoluvan epäämistä luonnon-
6407: salaisuuteen perustuvia rajoituksia. Vain ulko-      suojeluun liittyvien uhkien vuoksi.
6408: mailla asuvien maakaupat vapaa-ajan asumista            Ranta-alueilla ongelmia aiheuttaa muista
6409: ja virkistyskäyttöä varten sekä eräillä suppeilla    maista poikkeava rakennuslainsäädäntömme,
6410: rajavalvonnan ja maanpuolustuksen kannalta           joka turvaa kaikille maanomistajille, myös ulko-
6411: tärkeillä alueilla ovat edelleen luvanvaraisia.      maalaisille, vapaan rakentamisoikeuden ja ai-
6412:    Ulkomaalaisten kiinnostus kiinteistöjen osta-     heuttaa yhteiskunnalle korvausvelvollisuuden,
6413: miseen Suomesta ei tähän mennessä ole ollut eri-     milloin rakentamista on tarpeen kansallisten etu-
6414: tyisen vilkasta. Ulkomailla asuvat tekivät Suo-      jemme vuoksi rajoittaa.
6415: messa vuoden 1993 loppuun mennessä yhteensä             Kasvavan ulkomaalaiskysynnän aiheuttamiin
6416: noin 430 maakauppaa. Näistä vajaa puolet koski       paineisiin vastaa osaltaan myös Itämeren maiden
6417: lomarakentamista. Kaupoissa siirtyi ulkomaa-         yhteinen suositus merenrantojen suojelusta, jon-
6418: laisten omistukseen yhteensä noin 1 000 hehtaa-      ka Suomikin äskettäin hyväksyi. Pelkkä suositus
6419: ria maata, josta 40 %oli maa- ja metsätalousmaa-     ei kuitenkaan riitä. Se vaatii tuekseen vastaavien
6420: ta. Ulkomaalaisten mökkikauppojen määrän             periaatteiden viemistä lainsäädäntöömme sekä
6421: odotetaan kuluvana vuonna lisääntyvän viime-         maankäytön suunnittelun tehostamista kunnis-
6422: vuotisesta.                                          sa. Ympäristöministeriössä on viimeisteltävänä
6423:    Hallitus ei pidä ulkomaalaisten kiinteis-         rakennuslain laajahko muutosesitys, joka sisäl-
6424: tönomistusta Suomessa sinänsä kielteisenä il-        tää myös rantarakentamisen ohjaamista koske-
6425: miönä. Kansallisten etujemme kannalta ulko-          vat ehdotukset.
6426: 
6427:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
6428: 
6429:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
6430:                                               1994 vp -    KK 37                                              3
6431: 
6432: 
6433: 
6434: 
6435:                                            Tili Riksdagens Talman
6436: 
6437:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bara i specialfall, till exempel då den ökade efter-
6438: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederbörande         frågan gäller områden som är värdefulla med
6439: medlem av statsrådet översänt en avskrift av föl-         tanke på rekreation och naturvård.
6440: jande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-                  Den i spörsmålet anförda fruktan för att jord-
6441: tecknade spörsmål nr 37:                                  och skogsbruksmark i stor omfattning kommer
6442:                                                           att säljas till reapriser till utländska köpare är
6443:            Är Regeringen på basis av den förhan-          enligt hittillsvarande erfarenheter obefogad. Ut-
6444:         denvarande utvecklingen bekymrad över             länningamas intresse har inte i nämnvärd ut-
6445:         att vår nationalegendom, marken och               sträckning gällt jord- och skogsbruksmark. Det
6446:         strändema, i ökad utsträckning övergår i          är också skäl att Iägga märke tili att det tillstånds-
6447:         utländsk ägo, en utveckling som avsevärt          förfarande som den gällande lagen om rätt till
6448:         kommer att accelerera i och med ett för           markförvärv stadgar om gör att det är möjligt att
6449:         lantbruket ogynnsamt EU-medlemskap?               beakta behov i samband med främjandet av det
6450:                                                           finländska gårdsbruket, oavsett viiken nationali-
6451:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             tet köparen av en Iägenhet har.
6452: anföra följande:                                             Att fastighetsägandet blev fritt har inte hittills
6453:                                                           orsakat någon rusning av utlänningar tili våra
6454:    I början av 1993 trädde en ny lag i kraft genom        stränder. De marktransaktioner som utomlands
6455: viiken utlänningar fick möjlighet att förvärva            bosatta gjort är i allmänhet problemfria med tan-
6456: fastigheter. I enlighet med EES-avtalet ger lagen         ke på våra nationella intressen. Det är bara i ett
6457: alla som bor och arbetar i Finland rätt att förvär-       fåtal fall som tillstånd att köpa mark har förväg-
6458: va lägenheter utan några som helst begränsningar          rats på grund av hot mot naturvården.
6459: på grund av medborgarskap. Det är bara utom-                 Utmed strändema uppstår problem på grund
6460: lands bosattas marktransaktioner för fritidsbe-           av vår byggnadslagstiftning, som avviker från
6461: byggelse och rekreation, och marktransaktioner i          byggnadslagstiftningen i andra länder. Den säk-
6462: vissa begränsade områden som är viktiga med               rar nämligen att alla markägare, även utlänning-
6463: tanke på gränsövervakning och försvar, som allt-          ar, fritt får bygga, och Ieder tili ersättningsskyl-
6464: jämt förutsätter tillstånd.                               dighet, om byggandet måste begränsas på grund
6465:    Tills vidare har utlänningar inte visat något          av våra nationella intressen.
6466: speciellt livligt intresse för att förvärva fastigheter      Ett svar på det tryck som den ökade .~fterfrå­
6467: i Finland. Fram till slutet av 1993 var utomlands         gan från utlandet orsakar finns också i Ostersjö-
6468: bosatta involverade i sammanlagt ca 430 mark-             ländemas gemensamma rekommendation om
6469: transaktioner. Av dessa gällde inemot hälften             skydd av havssträndema, som Finland nyligen
6470: byggande för fritidsändamål. Inalles har ca 1 000         godkände. Men enbart en rekommendation för-
6471: hektar mark härigenom övergått i utländsk ägo,            slår inte. Som stöd för den bör vi i vår Iagstiftning
6472: och 40 % av denna areal var jord- och skogs-              föra in motsvarande principer, och kommuner-
6473: bruksmark. Utlänningamas köp av fritidsstugor             nas planering av markanvändningen bör effek-
6474: väntas öka i år jämfört med fjolåret.                     tiveras. Miljöministeriet Iägger som bäst sista
6475:    Regeringen anser inte att det i sig är ett negativt    handen vid ett förslag tili övergripande revidering
6476: fenomen att utlänningar äger mark i Finland.              av byggnadslagen, i viiken också ingår förslag om
6477: Med tanke på våra nationella intressen kan utlän-         styming av strandbyggandet.
6478: ningars fastighetsägande anses problematiskt
6479: 
6480:       Helsingforsden 17 mars 1994
6481: 
6482:                                                                          Miljöminister Sirpa Pietikäinen
6483:                                                1994vp
6484: 
6485: Kirjallinen kysymys 38
6486: 
6487: 
6488: 
6489: 
6490:                                   Aittoniemi: Venäläisten patruunoiden myynnistä Lapuan patruuna-
6491:                                       tehtaan pakkauksissa
6492: 
6493: 
6494:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6495: 
6496:    Saatujen tietojen mukaan Lapuan patruuna-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6497: tehdas markkinoi pienoiskiväärin patruunoita         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6498: (kai. 22) omassa pakkauksessaan ja nimellään,
6499: vaikka ne on valmistettu Venäjällä. Merkintä                   Katsooko Hallitus, että venäläistä al-
6500: venäläisestä alkuperästä ilmenee pakkauksen si-              kuperää olevien patruunoiden markki-
6501: säpinnalla.                                                  noimineo Lapuan patruunatehtaan val-
6502:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           misteina edistää alan kotimaista työlli-
6503: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              syyttä?
6504: 
6505:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
6506: 
6507:                                            Sulo Aittaniemi
6508: 
6509: 
6510: 
6511: 
6512: 2400321
6513: 2                                        1994 vp -    KK 38
6514: 
6515: 
6516: 
6517: 
6518:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6519: 
6520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tuotteita on markkinoitu harrastusampujille,
6521: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        koska ne eivät sovellu kilpailukäyttöön. Harras-
6522: olette 22 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-      tajien parissa niillä on kuitenkin ollut laaja ky-
6523: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     syntä eikä myynti ole vähentänyt työllisyyttä ko-
6524: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       timaassa, koska patruunat on toimitettu aivan eri
6525: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 38:         asiakasryhmälle kuin Lapua Oy:n omat ampu-
6526:                                                      matarvikkeet.
6527:          Katsooko Hallitus, että venäläistä al-         Venäjällä valmistetun patruunan verollinen
6528:        kuperää olevien patruunoiden markki-          myyntihinta vähittäiskaupassa on pienempi kuin
6529:        noiminen Lapuan patruunatehtaan val-          Lapua Oy:n valmistamien patruunoiden veroton
6530:        misteina edistää alan kotimaista työlli-      minimivalmistusarvo tehtaalla. Täten kyseinen
6531:        syyttä?                                       tuote on kilpaillut lähinnä Kiinasta, Filippiineiltä
6532:                                                      ja Etelä-Amerikasta tuotavien, samanlaatuisten
6533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         patruunoiden kanssa.
6534: vasti seuraavaa:                                        Mikäli Lapua Oy ei olisi tuonut mainittua pat-
6535:                                                      munaa maahan, sen olisi tehnyt joku muu alan
6536:    Patruunatehdas Lapua Oy on tuonut maahan          tuontiyritys.
6537: venäläisvalmisteisia reunasytytyspatruunoita ni-        Lisäämällä tällä tavoin liikevaihtoa uusin
6538: mellä Lapua Trainer. Patruunat on asianmukai-        edullisin tuottein on osaltaan parannettu yhtiön
6539: sesti tarkastettu mittojen ja toleranssien osalta    kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä. Tämä on
6540: Teknillisessä tarkastuskeskuksessa. Ne täyttävät     myös tukenut yrityksen mahdollisuuksia pitää
6541: kansainväliset normit ja niissä on Suomen lei-       yllä alan työllisyyttä kotimaassa ja samalla hyvää
6542: maustunnus. Rasian päädyssä on määräysten            ammatillista osaamista voimakkaasti kilpailluil-
6543: mukainen alkuperämaailmoitus.                        la patruunantuotannon markkinoilla.
6544: 
6545:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1994
6546: 
6547:                                                                  Puolustusministeri Elisabeth Rehn
6548:                                           1994 vp -    KK 38                                            3
6549: 
6550: 
6551: 
6552: 
6553:                                         Tili Riksdagens Talman
6554: 
6555:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Efterfrågan på dessa patroner har likväl varit stor
6556: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       bland amatörskyttaroa, och försäljningen har
6557: 22 februari 1994 till vederbörande medlem av          inte minskat sysselsättningen i vårt land eftersom
6558: statsrådet översänt fOljande av riksdagsman Ait-      patroneroa har levererats till en helt annan kund-
6559: toniemi undertecknade spörsmål nr 38:                 krets än Lapua Oy:s egen ammunition.
6560:                                                           Den i Ryssland tillverkade patronens skatte-
6561:           Anser Regeringen att marknadsföring-        belagda försäljningspris i minuthandeln är min-
6562:        en av patroner av ryskt ursprung som om        dre än det skattefria minimitillverkningsvärdet i
6563:        de vore tillverkade vid Lapuan pat-            fabriken för de patroner som Lapua Oy tillver-
6564:        ruunatehdas främjar den inhemska sys-          kar. Produkten i fråga har sålunda konkurrerat
6565:        selsättningen inom branschen?                  närmast med de patroner av samma slag som
6566:                                                       importeras från Kina, Filippineroa och Syd-
6567:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         amerika.
6568: anföra följande:                                          Om Lapua Oy inte skulle ha importerat patro-
6569:                                                       nen i fråga skulle den ha importerats av något
6570:    Patruunatehdas Lapua Oy har importerat             anl"!_at importföretag på området.
6571: kantantändningspatronen Lapua Trainer som är              Okningen av omsättningen på detta sätt med
6572: av rysk tillverkning. Sakenlig granskning av pa-      hjälp av nya och förmånliga produkter har för sin
6573: troneroas mått och tolerans har gjorts vid Teknis-    del bidragit till att förbättra företagets lönsamhet
6574: ka kontrollcentralen. Patroneroa uppfyller de in-     och verksamhetsförutsättningar. Den ökade om-
6575: teroationella normeroa och är försedda med god-       sättningen har också utgjort ett stöd för företa-
6576: känd finsk stämpel. På patronaskens kortända          gets möjligheter att upprätthålla sysselsättningen
6577: finns bestämmelseenliga uppgifter om ursprungs-       på omrädet i vårt land och samtidigt för högtstå-
6578: land.                                                 ende yrkesmässigt kunnande på marknaden för
6579:    Produkten har marknadsförts till amatörskyt-       patronproduktion där konkurrensen är synnerli-
6580: tar, eftersom den inte lämpar sig för tävlingsbruk.   gen stor.
6581: 
6582:      Helsingforsden 14 mars 1994
6583: 
6584:                                                                     F örsvarsminister Elisabeth Rehn
6585:                                                  1994vp
6586: 
6587: Kirjallinen kysymys 39
6588: 
6589: 
6590: 
6591: 
6592:                                     Aittoniemi: Maaseudun kehitysyhdistysten tukemisesta
6593: 
6594: 
6595: 
6596:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6597: 
6598:    Kylätoimikunnat ovat olleet merkittävä tekijä       Liikenneministeriöllä on taas määräysvalta sen
6599: maaseudun pitämisessä elinvoimaisena ja vireä-         suhteen, voidaanko valtateiden varteen asettaa
6600: nä. Kylätoimikuntien yhteistoimintana on ryh-          ohjainkilpiä, jotka informoivat tällaisesta mie-
6601: dytty luomaan usean eri kylätoimikunnan alueel-        lenkiintoisesta kehitysalueesta. Ministeriöt
6602: le kehitysyhdistyksiä tarkoituksena kehittää           yleensä ohjaavat toisen ministeriön pakeille, eikä
6603: omaa aluettaan ja etsiä sieltä sellaisia toimintoja,   asia etene.
6604: joita voitaisiin terveesti kehittää esimerkiksi mat-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6605: kailun ja pienyritystoiminnan alueella. Tiettyä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6606: aluetta myydään tässä tarkoituksessa informaa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6607: tion kautta. Informaatioon kuuluvat mm. tie-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6608: opasteet, jotka ohjaavat ihmisiä esimerkiksi mat-
6609: kaillessaan huomaamaan, että valtatie ei ole aina                 Miten Hallitus suhtautuu maaseudun
6610: paras vaihtoehto, vaan syrjäisiä kyliä kiertäen voi            kehitysyhdistysten toimintaan alueelli-
6611: saada huomattavasti suuremmat elämykset ja                     sen vireyden kehittämiseksi matkailun
6612: persoonallisia palveluja.                                      ja pienyritystoiminnan elvyttämiseksi, ja
6613:     Yhdistykset törmäävät kuitenkin suuriin on-                   mitä se aikoo tehdä, jotta näihin toi-
6614: gelmiin. Avustusten hakeminen suuntautuu mo-                   mintoihin liittyvät mahdolliset avustus-
6615: nen ministeriön toimialueille. Tässä tapauksessa               anomukset ilman neljän ministeriön by-
6616:  kysymykseen voivat tulla maa- ja metsätalousmi-               rokratiaa voitaisiin .keskittää ns. yhden
6617:  nisteriö (maaseutupoliittinen neuvottelukunta)                luukun periaatetta käyttäen?
6618:  sekä sisäasiainministeriö ja ympäristöministeriö.
6619: 
6620:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
6621: 
6622:                                              Sulo Aittoniemi
6623: 
6624: 
6625: 
6626: 
6627: 2400321
6628: 2                                          1994 vp -    KK 39
6629: 
6630: 
6631: 
6632: 
6633:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6634: 
6635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tykset ja -yhtiöt ovat esimerkillinen tapa ryhdyt-
6636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          täessä kehittämään kyläkohtaisesti yrityksiä ja
6637: olette 22 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-        elinkeinotoimintaa.
6638: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Ohjelmapohjaiseen aluekehitystyöhön siirty-
6639: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         minen muuttaa tähän asti noudatettua maaseu-
6640: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 39:           dun kehittämishankkeiden rahoituskäytäntöä.
6641:                                                        Maaseutuohjelmia tehtäessä kylä- ja kuntata-
6642:           Miten Hallitus suhtautuu maaseudun           solla syntyvät yksittäiset kehittämishankkeet
6643:        kehitysyhdistysten toimintaan alueelli-         kootaan järkevän kokoisiksi kehittämisprojek-
6644:        sen vireyden kehittämiseksi matkailun           teiksi. Kehittämisprojektit kootaan seutukun-
6645:        ja pienyritystoiminnan elvyttämiseksi, ja       nan ja edelleen koko maakunnan kattavaksi
6646:           mitä se aikoo tehdä, jotta näihin toi-       maaseutuohjelmaksi. Maakunnan maaseutuoh-
6647:        mintoihin liittyvät mahdolliset avustus-        jelmaan sisältyvien kehittämisprojektien rahoi-
6648:        anomukset ilman neljän ministeriön by-          tuksesta sovitaan valtion eri piirihallintoviran-
6649:        rokratiaa voitaisiin keskittää ns. yhden        omaisten ja maakunnallisten rahoittajien keski-
6650:        luukun periaatetta käyttäen?                    näisissä neuvotteluissa solmittaessa ns. ohjelma-
6651:                                                        sopimusta.
6652:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Yksittäiset kyliltä nousevat kehittämishank-
6653: taen seuraavaa:                                        keet eivät enää joudu hakemaan rahoitusta mo-
6654:                                                        nelta Juukulta. Mikäli hankkeet tavoitteiltaan ja
6655:    Hallitus pitää kylätasolla tapahtuvaa matkai-       sisällöltään soveltuvat maakunnan maaseutuoh-
6656: lun ja muun pienyritystoiminnan kehittämistä           jelmaan, pääsevät ne hankerahoituksesta osalli-
6657: ensiarvoisen tärkeänä osana uuden aluepoliit-          seksi eri viranomaisten yhteisesti sopiman rahoi-
6658: tisen lainsäädännön mukaista maaseudun kehit-          tuskehyksen puitteissa. Yhden luukun periaate
6659: tämistä. Kylistä lähtevä aloitteellisuus ja kehittä-   siis toteutuu kylän näkökulmasta katsottuna,
6660: misideat Juovat pohjan alueellisille kehittämis-       vaikka kehittämisrahojen lähteenä edelleen tulee
6661: ohjelmille. Kysymyksen perusteluissa mainitut          olemaan monta ministeriötä ja myöntäjinä useita
6662: kylätoimikuntien perustamat kehittämisyhdis-           aluehallintoviran omaisia.
6663: 
6664:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
6665: 
6666:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
6667:                                            1994 vp -    KK 39                                          3
6668: 
6669: 
6670: 
6671: 
6672:                                         Tili Riksdagens Talman
6673: 
6674:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       börja utveckla företag och näringsverksamhet
6675: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        byvis.
6676: 22 februari 1994 tili vederbörande medlem av               Övergång tili programbaserat regionalt ut-
6677: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-       vecklingsarbete ändrar den praxis som hittilis har
6678: taniemi undertecknade spörsmål nr 39:                  tiliämpats vid finansiering av utvecklingsprojekt
6679:                                                        på landsbygden. De enskilda utvecklingsprojekt
6680:           Hur förhåller sig Regeringen tili den        som vid uppgörandet av landsbygdsprogram
6681:        verksamhet utvecklingsföreningarna för          uppstår på by- och kommunnivå ställs samman
6682:        landsbygden utövar för utvecklande av           tili förnuftigt stora utvecklingsprojekt. Dessa
6683:        den regionala livaktigheten i syfte att upp-    ställs samman tili ett landsbygdsprogram som
6684:        liva turismen och småföretagarverksam-          täcker en viss region och vidare hela landskapet.
6685:        heten och                                       Olika statliga distriktsförvaltningsmyndigheter
6686:           vad ämnar Regeringen göra för att            och finansiärerna i landskapet kommer överens
6687:        eventuella ansökningar om understöd för         om finansiering av de utvecklingsprojekt som
6688:        dessa aktiviteter utan fyra olika ministeri-    ingår i landskapets landsbygdsprogram i sina in-
6689:        ers byråkrati kunde koncentreras enligt         bördes förhandlingar vid ingåendet av s.k. pro-
6690:        den s.k. principen om en lucka?                 gramavtal.
6691:                                                            För finansiering av enskilda projekt som upp-
6692:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ståri byarna behöverman inte längre springa från
6693: anföra följande:                                       lucka tilllucka. Om projekten tili målet och inne-
6694:                                                        hållet är lämpliga för landskapets landsbygds-
6695:    Regeringen anser att utvecklandet av turismen       program, blir de delaktiga av projektfinansiering
6696: och annan småföretagarverksamhet på bynivå är          inom den finansieringsram som olika myndighe-
6697: av största vikt vid utvecklandet av landsbygden        ter gemensamt kommit överens om. Principen
6698: enligt den nya regionpolitiska lagstiftningen. Ini-    om en lucka blir således verklighet ur byns syn-
6699: tiativkraft och utvecklingsideer som har sin ut-       punkt sett, trots att utvecklingsmedlen också i
6700: gångspunkt i byarna skapar grunden för regiona-        fortsättningen härstammar från olika ministerier
6701: la utvecklingsprogram. De i motiveringen tili          och beviljas av flera regionala förvaltningsmyn-
6702: spörsmålet nämnda utvecklingsföreningarna och          digheter.
6703: utvecklingsbolagen är ett föredömligt sätt att
6704: 
6705:      Helsingforsden 16 mars 1994
6706: 
6707:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
6708:                                                   1994 vp
6709: 
6710: Kirjallinen kysymys 40
6711: 
6712: 
6713: 
6714: 
6715:                                     Aittoniemi: Alle 18-vuotiaita rikoksentekijöitä koskevasta seuraa-
6716:                                         musjärjestelmästä
6717: 
6718: 
6719:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6720: 
6721:    Tehdystä rikoksesta pitäisi yleisen käsityksen          Tulisi siis kehittää suhteellisen lievämuotoisia,
6722: mukaan aiheutua seuraamus, joka on opiksi ja            mutta konkreettisia vaihtoehtoja. Tällaisia olisi-
6723: ojennukseksi. Varsin yleisesti ollaan myös sitä         vat esimerkiksi lyhyen arestirangaistuksen lan-
6724: mieltä, että yhteiskunnan pitäisi jo aikaisessa vai-    gettaminen heti ensimmäisten rikosten tapah-
6725: heessa konkreettisesti huomauttaa rikokseen             tuessa. Toinen mahdollisuus olisi työpalvelu.
6726: syyllistyneelle siitä, että hän on ajautunut pois       Tärkeintä on, että nuorta huomautetaan eräällä
6727: niin sanotulta kaidalta polulta.                        tavalla käsin kosketeltavasti heti hänen ajaudut-
6728:    Alle 18-vuotiaiden rikoksentekijöiden osalta         tuaan rikkomusten polulle, kuitenkin siten, että
6729: seuraamusjärjestelmä on meillä varsin puutteelli-       se ei tuhoaisi hänen elämäänsä vaan pitäisi portin
6730: nen, koska lainsäädännön mukaan esimerkiksi             auki palaamiselle normaaliin yhteiskuntajärjes-
6731: kiinteän vankeusrangaistuksen langettaminen on          tykseen.
6732: mahdollista vain harvoissa tapauksissa eikä esi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6733: merkiksi yhdyskuntapalvelu ole heidän kohdal-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6734: taan käyttökelpoinen vaihtoehto. Jää vain sovit-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6735: telu, sakko sekä ehdollinen rangaistus. Näistä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6736: taas erityisesti usean peräkkäisen ehdollisen ran-
6737: gaistuksen langettaminen ei anna rikokseen syyl-                   Onko Hallituksella suunnitelmia alle
6738: listyneelle nuorelle sitä signaalia, että yhteiskunta           18-vuotiaiden rikoksentekijäin seuraa-
6739: on tosissaan, kunnes eräänä päivänä ja erityisesti              musvaihtoehtojen monipuolistamiseksi
6740: tuon 18 vuoden iän saavutettuaan nuori tuomi-                   esimerkiksi arestirangaistuksia tai työpal-
6741: taan ehdottomaan rangaistukseen, ja joutuminen                  velua soveltamalla?
6742: vankilan piiriin tuhoaa hänen elämänsä lopulli-
6743: sesti.
6744:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
6745: 
6746:                                               Sulo Aittoniemi
6747: 
6748: 
6749: 
6750: 
6751: 2400321
6752: 2                                         1994 vp -    KK 40
6753: 
6754: 
6755: 
6756: 
6757:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6758: 
6759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koksiin,joista nykyään tuomitaan ehdollisia van-
6760: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keusrangaistuksia.
6761: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Nuorisorangaistuksen sisältönä olisi työryh-
6762: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      män ehdotuksen mukaan aina valvonta. Jos pelk-
6763: niemen näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen           kä valvonta ei rikoksen vakavuuden vuoksi olisi
6764: n:o40:                                                riittävä seuraamus, nuorisorangaistukseen kuu-
6765:                                                       luisi nuorisopalvelu, joka olisi luonteeltaan 15-
6766:           Onko Hallituksella suunnitelmia alle        17-vuotiaille sovellettua yhdyskuntapalvelua.
6767:        18-vuotiaiden rikoksentekijäin seuraa-         Ehdollisesta rangaistuksesta annettua lakia eh-
6768:        musvaihtoehtojen monipuolistamiseksi           dotettiin muutettavaksi siten, että nuorisoran-
6769:        esimerkiksi arestirangaistuksia tai työpal-    gaistusta voitaisiin käyttää myös ehdollisen van-
6770:        velua soveltamalla?                            keusrangaistuksen tehosteena. Rangaistuksen
6771:                                                       toimeenpanosta huolehtisi Kriminaalihuoltoyh-
6772:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          distys.
6773: vasti seuraavaa:                                          Ehdotus on ollut laajalla lausuntokierroksella.
6774:                                                       Lausunnoissa pidettiin uutta seuraamusta tar-
6775:     Rikosoikeudellisen     seuraamusjärjestelmän      peellisena, mutta muutoksia esitettiin moniin eh-
6776: uudistaminen on vireillä osana rikoslain koko-        dotuksen keskeisiinkin kohtiin. Lausuntojen
6777: naisuudistusta. Kysymyksessä mainittu nuorten         pohjalta on hallituksen esityksen viimeistely me-
6778: rikoksentekijöiden seuraamusjäijestelmän puut-        neillään oikeusministeriössä. Esitys on tarkoitus
6779: teellisuus on yksi tässä työssä havaittu ongelma.     antaa eduskunnalle kevätistuntokauden aikana.
6780: Siksi rikoslakiprojektin työryhmä on laatinut eh-         Kysymyksessä tuodaan esiin myös arestiran-
6781: dotuksen nuorisorangaistukseksi, joka luovutet-       gaistuksen mahdollisuus. Sitä on selvitetty rikos-
6782: tiin oikeusministeriölle elokuussa 1993.              lakiprojektissa, ja projektin johtoryhmä on suh-
6783:    Työryhmä ehdotti lakia uudesta rikosoikeu-         tautunut siihen torjuvasti (oikeusministeriön
6784: dellisesta seuraamuksesta, nuorisorangaistukses-      lainvalmisteluosaston julkaisu 4/1987). Myös
6785: ta,johon voitaisiin tuomita alle 18-vuotiaana teh-    enemmistö lausunnonantajista suhtautui siihen
6786: dystä rikoksesta silloin, kun sakkorangaistus ei      kielteisesti (oikeusministeriön lainvalmistelu-
6787: rikoksen vakavuuden vuoksi riitä. Nuorisoran-         osaston julkaisu 111988).
6788: gaistus olisi siten tarkoitettu sovellettavaksi ri-
6789: 
6790:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
6791: 
6792:                                                                     Oikeusministeri Hannele Pokka
6793:                                              1994vp- KK40                                                  3
6794: 
6795: 
6796: 
6797: 
6798:                                           Tili Riksdagens Talman
6799: 
6800:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             1 ett ungdomsstraff ingår enligt arbetsgrup-
6801: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande medlem         pens förslag alltid övervakning. Om enbart över-
6802: av statsrådet översänt följande av riksdagsman           vakning inte är en tillräcklig påföljd med tanke på
6803: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 40:            brottets svårhet, fogas ungdomstjänst till straffet.
6804:                                                          Ungdomstjänst är till sin karaktär ett slags sam-
6805:            Har Regeringen planer på att utöka            hällstjänst för 15-17-åringar. Arbetsgruppen
6806:         antalet alteroativa påföljder för brotts-        föreslår också att lagen om villkorligt straff änd-
6807:         lingar under 18 år t.ex. genom att tillämpa      ras så att ungdomsstraff kan användas även i
6808:         arreststraff eller arbetstjänst?                 kombination med ett villkorligt fångelsestraff.
6809:                                                          Verkställigheten av straffet handhas av Krimi-
6810:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            nalvårdsföreningen.
6811: anföra följande:                                            Förslaget har varit på en omfattande remiss. 1
6812:                                                          utlåtandena ansåg man att den nya påföljden är
6813:    En revidering av det straffrättsliga påföljdssys-     nödvändig, men samtidigt lades många ändring-
6814: temet bereds som en del av totalrevideringen av          ar fram, även i vissa centrala punkter i förslaget.
6815: strafflagen. De i spörsmålet nämnda bristeroa i          På basis av utlåtandena bereds regeringens pro-
6816: påföljdssystemet för unga lagöverträdare är ett          position för närvarande vid justitieministeriet.
6817: problem som man har lagt märke till i detta              Propositionen skall enligt pianeroa avlåtas till
6818: arbete. Därför har en arbetsgrupp inom straff-           riksdagen i vår.
6819: lagsprojektet utarbetat ett förslag till ungdoms-           1 spörsmålet pekas även på möjligheten att
6820: straff. Förslaget avläts tilljustitieministeriet i au-   använda arreststraff. Denna fråga har utretts
6821: gusti 1993.                                              inom strafflagsprojektet, och ledningsgruppen
6822:    Arbetsgruppen föreslog en lag om en ny straff-        för projektet förhåller sig negativt till den Gusti-
6823: rättslig påföljd, ett ungdomsstraff. Till ungdoms-       tieministeriets lagberedningsavdelnings publika-
6824: straffkan den dömas som innan han eller hon har          tioner 4/1987). Också i de flesta utlåtandena för-
6825: fyllt 18 år har begått ett så allvarligt brott att       höll man sig negativt till möjligheten Gustitiemi-
6826: bötesstraff inte är tillräckligt. Ungdomsstraffet        nisteriets lagberedningsavdelnings publikationer
6827: skall enligt pianeroa således tillämpas på brott för     111988).
6828: vilka för närvarande döms till villkorliga fångel-
6829: sestraff.
6830:      Helsingforsden 10 mars 1994
6831: 
6832:                                                                         Justitieminister Hannele Pokka
6833:                                                  1994 vp
6834: 
6835: Kirjallinen kysymys 41
6836: 
6837: 
6838: 
6839: 
6840:                                    Lahikainen ym.: Lomautussakkojen vaikutuksesta työllisyyteen
6841: 
6842: 
6843: 
6844:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6845: 
6846:     Maassamme on jo yli puoli miljoonaa työtön-       ehdoksijäisi 1omauttaminen ja tästä seurauksena
6847: tä. Eduskunta hyväksyi niukalla ääntenenemmis-        lomautussakkojen maksaminen.
6848: töllä lain lomautussakoista. Jo nyt on käynyt            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6849: ilmi, että lain seurauksena valitaankin ennemmin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6850: työttömyys kuin lomauttaminen. Yrittäjät eivät        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6851: enää palkkaa ihmisiä sesonkeihin tai ruuhkiin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6852: edes tilapäisesti, vaan nämä puretaan ylitöinä.
6853:    Teollisuus, joka perinteisesti on pitänyt yhden             Onko Hallitus tietoinen lomautussak-
6854: kesälomakuukauden tuotantolaitoksensa koko-                  kolain kielteisestä vaikutuksesta työlli-
6855: naan pysähdyksissä, ei niin ikään palkkaa uusia              syyden hoitoon, ja
6856: työntekijöitä tilanteessa, jossa kesälomakuukau-               aikooko Hallitus tarttua tähän ongel-
6857: deksi ei ole tarjota työpaikkaa ja ainoaksi Vaihto-          makenttään?
6858: 
6859:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
6860: 
6861:           Erja Lahikainen            Riitta Myller                     Aamo von Bell
6862:           Johannes Koskinen          Antti Kalliomäki                   Mikko Rönnholm
6863:           Virpa Puisto               Ulpu Iivari                       Timo Roos
6864:                     Kerttu Törnqvist                           Kari Rajamäki
6865: 
6866: 
6867: 
6868: 
6869: 240032]
6870: 2                                         1994 vp -    KK 41
6871: 
6872: 
6873: 
6874: 
6875:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6876: 
6877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siin, maksuhelpotukset ovat jonkin verran pie-
6878: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nempiä kuin muilla.
6879: olette 22 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-           Työttömyysturvamenojen säästöstä noin puo-
6880: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      let (runsaat 700 milj. markkaa) kohdistuu lomau-
6881: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lahikaisen         tuspäivärahoihin ja tilanteisiin, joissa työttö-
6882: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 41:      myyspäivärahan ohella maksetaan palkkaa. Päi-
6883:                                                       värahoihin kohdistuvat leikkaukset olivat työ-
6884:          Onko Hallitus tietoinen lomautussak-         markkinajärjestöjen kanssa käydyissä neuvotte-
6885:        kolain kielteisestä vaikutuksesta työlli-      luissa hyväksyttävissä vain osana kokonaisuutta.
6886:        syyden hoitoon, ja                             Kokonaisuuteen kuului myös se, että Iomautta-
6887:          aikooko Hallitus tarttua tähän ongel-        vilie työnantajille asetetaan omavastuuta ylimää-
6888:        makenttään?                                    räisen työttömyysvakuutusmaksun muodossa.
6889:                                                           Yksittäisten yritysten kannalta katsottuna
6890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työnantajan ja työntekijöiden intressit ovat pit-
6891: vasti seuraavaa:                                      källe yhteneviä ja suhtautuminen päivärahaleik-
6892:                                                       kauksiin ja ylimääräiseen työttömyysvakuutus-
6893:    Hallitus päätti 19.5.1993, neuvoteltuaan työ-      maksuun on ymmärrettävästi usein kielteistä.
6894: markkinajärjestöjen kanssa, vuonna 1994 to-           Yrityksen kannalta ylimääräinen työttömyysva-
6895: teutettavista muutoksista työttömyysturvassa.         kuutusmaksu nostaa kynnystä uuden työvoiman
6896: Muutokset on kaikilta keskeisiltä osiltaan saatet-    paikkaamisessa. Käytännössä kielteisiä vaiku-
6897: tu lainsäädäntömuutoksilla voimaan 1.1.1994lu-        tuksia on pyritty minimoimaan mitoittamalla
6898: kien. Osa muutoksista, kuten laki lomautuksen         maksu verrattain alhaiseksi suhteessa irtisanomi-
6899: johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttö-         sesta työnantajalle aiheutuviin kustannuksiin.
6900: myysvakuutusmaksusta, on yksivuotisia ja voi-         Maksuvelvollisuudesta voidaan välttyä mm.
6901: massa vuoden 1994loppuun.                             käyttämällä muuta lomautusmuotoa kuin koko-
6902:    Toimenpiteiden tarkoituksena oli estää työn-       aikaista lomautusta tai käyttämällä määräaikai-
6903: antajien maksurasituksen kasvu keskimäärin,           sia työsuhteita. Ylimääräisen työttömyysvakuu-
6904: alentaa pienimpien työnantajien maksurasitusta        tusmaksun ja päivärahaleikkausten kohtuuton
6905: ja aikaansaada menosäästöjä. Säästöt työttö-          kertautuminen on niin ikään estetty.
6906: myysturvamenoissa ovat yhteensä suuruusluok-              Työttömyysturvan maksamisessa palkan
6907: kaa 1,5 mrd. markkaa ja työnantajien rahoitus         ohella ja erityyppisissä lomautuksissa on kansan-
6908: työttömyydestä aiheutuviin menoihin pienenee          talouden kannalta tarkasteltuna kysymys myös
6909: noin 4 mrd. markkaa vuonna 1994. Pienimpien           yritystoiminnan subventiosta. Nämä subventiot
6910: työnantajien työttömyysvakuutusmaksu alen-            ovat viime vuosina lisääntyneet selvästi voimak-
6911: nettiin 3 %:iin palkoista, mikä on noin puolet        kaammin kuin kokonaan työttömien määrä. Lo-
6912: yrityksiltä perittävästä keskimääräisestä työttö-     mautetuille maksettavat päivärahat ovat nous-
6913: myysvakuutusmaksusta. Jos lainsäädäntömuu-            seet jo neljännekseen kaikista maksettavista an-
6914: toksia ei olisi tehty, työnantajien työttömyysva-     sioon suhteutetuista päivärahoista. Yritykset
6915: kuutusmaksu olisi keskimäärin noin 3 prosent-         ovat selvästi oppineet vähentämään työvoima-
6916: tiyksikköä tämänhetkistä korkeampi. Yrityksel-        kustannuksiaan työttömyysturvan antamilla
6917: tä perittävä ylimääräinen työttömyysvakuutus-         mahdollisuuksilla. Ilmiö on tuttu työttömyystur-
6918: maksu voi keskipalkkatasolla enimmillään olla         vatutkimuksista eri maissa. Runsaat lomautuk-
6919: suuruusluokkaa 1 % palkoista.                         set liittyvät etenkin työpaikkoihin, joissa amma-
6920:    Yritykset ovat saaneet hyötyä työttömyystur-       tillisen järjestäytymisen aste on korkea. Työvoi-
6921: valainsäädännön muutoksista aiempina työttö-          makustannusten sopeuttaminen on helpompaa
6922: myysvakuutusmaksuina. Niillä yrityksillä, jotka       tehdä työttömyysturvaa käyttäen kuin yrityksen
6923: joutuvat turvautumaan kokoaikaisiin lomautuk-         sisällä. Kustannusten rajoittamiseksi myös muis-
6924:                                           1994 vp -    KK 41                                          3
6925: 
6926: sa pohjoismaissa lomautusten käyttöä on rajoi-        se, onko muutoksilla ollut lomautuksia vähentä-
6927: tettu asettamalla Iomauttavalle työnantajalle         vää vaikutusta. Ensimmäisiä tilastotietoja saa-
6928: omavastuuta. Erityisesti Ruotsissa tämä tavoite       daan käyttöön lähiaikoina. Johtopäätöksistä mää-
6929: on toteutunut hyvin.                                  räaikaisten lakienjatkamisesta vuonna 1995 ja la-
6930:    Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa    kien mahdollisista korjaustarpeista jo vuonna
6931: muutosten vaikutuksia ja esittää tarvittaessa nii-    1994 on tarkoitus neuvotella työmarkkinajärjestö-
6932: hin korjauksia. Seurannan kannalta oleellista on      jen kanssa lähikuukausina.
6933: 
6934:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
6935: 
6936:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
6937: 4                                           1994 vp -    KK 41
6938: 
6939: 
6940: 
6941: 
6942:                                           Tili Riksdagens Talman
6943: 
6944:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        betslöshetsförsäkringspremier. För de företag,
6945: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         som tvingas tiligripa heltidspermitteringar, är av-
6946: 22 februari 1994 till vederbörande medlem av            giftslättnaden något mindre än för de övriga.
6947: statsrådet översänt följande av riksdagsman La-             Av inbesparingarna i kostnader för arbetslös-
6948: hikainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 41:            hetsskyddet hänför sig ungefår hälften (drygt 700
6949:                                                         milj. mk) till dagpenningar vid permittering och
6950:            Är Regeringen medveten om de negati-         tili situationer, där arbetslöshetsdagpenning be-
6951:         va effekterna på skötseln av sysselsätt-        talas vid sidan av lön. Sänkningarna av dagpen-
6952:         ningen, som lagen om extra arbetslöshets-       ningen kunde i de förhandlingar som fördes med
6953:         försäkringsavgift som skall betalas vid         arbetsmarknadsorganisationerna bara godkän-
6954:         permitteringar har, och                         nas som en del av helheten. I denna helhet ingick
6955:            ämnar Regeringen angripa detta pro-          även det att de arbetsgivare som permitterar skall
6956:         blemfålt?                                       ha självrisk i form av extra arbetslöshetsförsäk-
6957:                                                         ringsavgift.
6958:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Sett ur ett enskilt företags perspektiv samman-
6959: anföra följande:                                        faller arbetsgivarens och arbetstagarnas intressen
6960:                                                         långt, och dessas inställning tili sänkningen av
6961:     Regeringen beslöt 19.5.1993, efter att ha för-      dagpenningen och tili den extra arbetslöshetsför-
6962: handlat med arbetsmarknadsorganisationerna,             säkringsavgiften är av förståeliga skäl ofta nega-
6963: om de förändringar i arbetslöshetsskyddet som           tiv. För företagets del höjs tröskeln att anställa ny
6964: skulle genomföras 1994. Förändringarna har              arbetskraft av den extra arbetslöshetsförsäk-
6965: till alla väsentliga delar med hjälp av lagändring-     ringsavgiften. I praktiken har man strävat att
6966: ar trätt i kraft fr.o.m. 1.1.1994. En del av ändring-   minimera de negativa följdverkningarna genom
6967: arna, såsom lagen om extra arbetslöshetsförsäk-         att sätta avgiftens nivå relativt lågt i förhållande
6968: ringsavgift som skall betalas vid permitteringar,       till de kostnader som friställning förorsakar ar-
6969: är ettåriga och i kraft tili utgången av 1994.          betsgivaren. Det är möjligt att undgå avgiftsskyl-
6970:     A vsikten med åtgärderna var att förhindra en       digheten bl.a. genom att utnyttja andra former av
6971: ökning av arbetsgivarnas avgiftsbelastning i ge-        permittering än heltidspermittering eller genom
6972: nomsnitt, att sänka avgiftsbelastningen för de          att använda sig av tidsbundna arbetsförhållan-
6973: minsta arbetsgivarna och att åstadkomma kost-           den. En oskälig kumulering av den extra arbets-
6974: nadsinbesparingar. Totalt är inbesparingarna i          löshetsförsäkringsavgiften och sänkningen av
6975: kostnader för arbetslöshetsskyddet av storleks-         dagpenningen har tillika hindrats.
6976: ordningen 1,5 mrd. mk och arbetsgivarnas finan-             Då man betalar arbetslöshetsskydd vid sidan
6977: siering av kostnader som beror på arbetslöshet          av lön eller vid olika former av permittering är
6978: minskar cirka 4 mrd. mk 1994. Arbetslöshetsför-         det ur nationalekonornisk synvinkel frågan om
6979: säkringsavgiften för de minsta arbetsgivarna            att subventionera företagsverksamhet. Dessa
6980: sänktes tili 3 % av lönerna, vilket är cirka hälften    subventioner har under de senaste åren ökat
6981: av den arbetslöshetsförsäkringspremie som upp-          klart mer än andelen totalt arbetslösa. De dag-
6982: bärs av företagen i genomsnitt. Ifalllagändringar       penningar som betalas tili permitterade har re-
6983: inte hade genomförts, skulle arbetsgivarnas ar-         dan ökat tili en fjärdedel av de dagpenningar
6984: betslöshetsförsäkringspremie vara i genomsnitt          avvägda enligt förtjänst som totalt betalas ut.
6985: cirka 3 procentenheter högre än den är i detta nu.      Företagen har helt klart lärt sig att rninska sina
6986: Den extra arbetslöshetsförsäkringspremie som            arbetskraftskostnader genom de möjligheter ar-
6987: uppbärs av företaget kan vid genomsnittliga             betslöshetsskyddet ger. Fenomenet är bekant
6988: lönenivåer vara högst av storleksordningen 1 %          från arbetslöshetsskyddsforskning i olika länder.
6989: av lönerna.                                             Rikliga perrnitteringar hänger i synnerhet sam-
6990:     Företagen har gynnats av ändringarna i ar-          man med arbetsplatser där graden av fackanslut-
6991: betslöshetsskyddslagstiftningen genom lägre ar-         ning är hög. Det är lättare att anpassa arbets-
6992:                                         1994 vp -    KK 41                                         5
6993: 
6994: kraftskostnadema genom att använda arbetslös-       gör förslag tili korrigeringar. För uppföljningen
6995: hetsskyddet än inom företaget. För att begränsa     är det väsentligt om ändringama har haft en
6996: kostnadema har man även i de övriga nordiska        nedsättande effekt på antalet permitteringar.
6997: ländema begränsat användningen av permitte-         Inom kort fmns de första statistiska uppgiftema
6998: ring genom att ge den permitterande arbetsgiva-     tillgängliga. Avsikten är att förhandla med ar-
6999: ren självrisk. 1 synnerhet i Sverige har denna      betsmarknadsorganisationema inom de närmas-
7000: målsättning uppfyllts väl.                          te månadema om slutsatsema visavi en förläng-
7001:    Riksdagen har förutsatt att regeringen följer    ning av de ettåriga lagama för 1995 och om
7002: med verkningama av ändringama, och vid behov        behovet av eventuella ändringar redan 1994.
7003: 
7004:      Helsingforsden 16 mars 1994
7005: 
7006:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7007:                                                                                                         j
7008:                                                                                                     j
7009:                                                                                                 j
7010:                                                                                             j
7011:                                                                                         j
7012:                                                                                     j
7013:                                                                                 j
7014:                                                                             j
7015:                                                                         j
7016:                                                                     j
7017:                                                                 j
7018:                                                             j
7019:                                                         j
7020:                                                     j
7021:                                                 j
7022:                                             j
7023:                                         j
7024:                                     j
7025:                                 j
7026:                             j
7027:                         j
7028:                     j
7029:                 j
7030:             j
7031:         j
7032:     j
7033: j
7034:                                                 1994vp
7035: 
7036: Kirjallinen kysymys 42
7037: 
7038: 
7039: 
7040: 
7041:                                    Häkämies: Poliisivakanssien siirtämisestä
7042: 
7043: 
7044: 
7045:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7046: 
7047:     Valtiontaloudellisista syistä oli myös poliisi-   sesti liikenteen määrä kasvaa rajusti ja sitoo näin
7048: toimessa tarkoitus lakkauttaa vakansseja vuosi-       ollen poliisiresursseja yhä kasvavassa määrin.
7049: na 1994-95. Tästä hankkeesta kuitenkin luovut-        Tätä taustaa vasten yli 50 poliisivakanssin siirtä-
7050: tiin.                                                 minen Kymen läänistä Uudellemaalle ei ole pe-
7051:     Sisäasiainministeriössä kuitenkin valmistel-      rusteltua.
7052: laan poliisivakanssien siirtoja muista lääneistä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7053: Uudellemaalle. On varmastijärkevää miettiä po-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7054: liisivakanssien uudelleenjakoa, mutta nyt esitetyt    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7055: suunnitelmat kummeksuttavat.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7056:     Suunnitelman mukaisesti Kymen läänistä ol-
7057: taisiin vähentämässä suhteellisesti ottaen enem-                Aikooko Hallitus ja sisäasiainministe-
7058: män poliisivakansseja kuin mistään muualta.                  riö ottaa huomioon Kymen läänin erityis-
7059: Kuitenkin Kymen lääni kokee kaikkein konk-                   aseman tehtäessä mahdollisia poliisiva-
7060: reettisimmin kasvavan Venäjän-liikenteen ja itä-             kanssien siirtoja?
7061: rikollisuuden poliisille tuomat ongelmat. Erityi-
7062: 
7063:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
7064: 
7065:                                             Kari Häkämies
7066: 
7067: 
7068: 
7069: 
7070: 240032J
7071: 2                                       1994 vp -    KK 42
7072: 
7073: 
7074: 
7075: 
7076:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
7077: 
7078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asetettiin 276 viran tai tehtävän vähennysvelvoite
7079: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vuoden 1995 loppuun mennessä. Vähennysten
7080: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kohdentamisesta poliisitoimen sisällä tehtiin pää-
7081: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Häkämie-       tös 25.3.1993. Etenkin kansainvälisen rikollisuu-
7082: hen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 42:    den uhkan perusteella sisäasiainministeriö on
7083:                                                     päättänyt esittää valtioneuvostolle luopumista
7084:           Aikooko Hallitus ja sisäasiainministe-    edellä esitetyistä poliisitoimen henkilöstösäästö-
7085:        riö ottaa huomioon Kymen läänin erityis-     velvoitteista. Lähivuosien budjettiraameihin
7086:        aseman tehtäessä mahdollisia poliisiva-      sekä toiminta- ja taloussuunnitelmiin tehdään
7087:        kanssien siirtoja?                           tätä tarkoittavat muutokset.
7088:                                                        Sisäasiainministeriössä ei ole tehty minkään-
7089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        laista päätöstä tai suunnitelmaa virkojen mah-
7090: vasti seuraavaa:                                    dollisesta uudelleenkohdentamisesta.
7091: 
7092:    Valtioneuvoston vuonna 1991 tekemän henki-
7093: löstön vähennyspäätöksen nojalla poliisitoimene
7094: 
7095:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
7096: 
7097:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
7098:                                          1994 vp -    KK 42                                           3
7099: 
7100: 
7101: 
7102: 
7103:                                       Tili Riksdagens Talman
7104: 
7105:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skyldigheten att före utgången av 1995 dra in 276
7106: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       tjänster eller befattningar. Den 25 mars 1993 fat-
7107: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tades ett beslut om hur personalminskningama
7108: man Häkämies undertecknade spörsmål nr 42:           skall genomföras inom polisväsendet. Det är
7109:                                                      främst tili följd av det hot som den intemationella
7110:           Ämnar Regeringen och inrikesministe-       brottsligheten utgör som inrikesministeriet beslu-
7111:        riet beakta Kymmene läns särställning         tat föreslå för statsrådet att man skall slopa de
7112:        vid en eventuell överföring av polisvakan-    ovan nämnda skyldighetema att spara i fråga om
7113:        ser?                                          polisväsendets personal. Budgetramama för de
7114:                                                      närmaste åren samt verksamhets- och ekonomi-
7115:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        planema kommer att ändras till följd av detta.
7116: anföra följande:                                        Inrikesministeriet har inte fattat något beslut
7117:                                                      och inte heller gjort upp någon pian om en even-
7118:   Med stöd av statsrådet beslut av 1991 om en        tuell omfördelning av tjänstema.
7119: minskning av personalen ålades polisväsendet
7120: 
7121:      Helsingforsden 15 mars 1994
7122: 
7123:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
7124:                                                  1994vp
7125: 
7126: Kirjallinen kysymys 43
7127: 
7128: 
7129: 
7130: 
7131:                                     Ala-Harja ym.: Yrittäjän oikeudesta työttömyysturvaan
7132: 
7133: 
7134: 
7135:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7136: 
7137:    Palkansaajalle myönnetään työttömyystur-            seen asemaan verrattuna palkansaajaan, koska
7138: vaa, jos hän täyttää tietyt laissa mainitut vaati-     heihin sovelletaan työttömyysturvassa tarvehar-
7139: mukset. Työttömyysturvaan perustuvaa työttö-           kintaa.
7140: myyspäivärahaa maksetaan työttömyydestä ai-               Toinen yrittäjiä koskeva ongelma on yrittäjän
7141: heutuvien taloudellisten menetysten korvaami-          työttömyyskäsite. Rajanveto siitä, milloin yrittä-
7142: seksi tai lieventämiseksi.                             jän katsotaan olevan työtön työnhakija ja milloin
7143:     Jotta palkansaajalle toteutuisi työttömyystur-     hänen katsotaan työllistyvän omassa tai perheen
7144: van peruspäiväraha, hänen on täytettävä työssä-        yrityksessä, on vaikeaa.
7145: oloehto. Häneltä edellytetään kuuden kuukau-              Esimerkkinä voidaan mainita tilanne, jossa
7146: den työssäoloa toisen palveluksessa vähintään 18       miehellä ja vaimolla on molemmilla oma yritys ja
7147: tuntia viikossa, tai jos työsopimuksen mukainen        toisen aviopuolison yritys joudutaan lopetta-
7148: säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aika-        maan. Nykyisen lain ja tulkinnan mukaan toinen
7149: na ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa      lopettanut aviopuoliso ei saa työttömyysturvaa,
7150: ja palkka työehtosopimuksen mukainen taijollei         koska hänen katsotaan työllistyvän toisen avio-
7151: työalalla ole työehtosopimusta, paikkakunnalla         puolison yrityksessä.
7152: maksettavan käyvän palkan mukainen. Tarkas-               Koska valtakunnallisesti kattavaa yleistä so-
7153: telu tehdään kahden viimeisen vuoden tarkaste-         veltamisohjetta ei ole, yrittäjät ovat joutuneet
7154: lujakson aikana.                                       eriarvoisen kohtelun kohteeksi riippuen koti-
7155:     Palkansaajan peruspäivärahan osalta ei sovel-      kunnasta. Lopputulokset ovat olleet hyvin eri-
7156: leta tarveharkintaa.                                   laisia.
7157:     Työmarkkinatukea maksetaan työttömälle                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7158: työnhakijalle, joka ei täytä työttömyyspäivära-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7159: han työssäoloehtoa tai joka on saanut työttö-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7160: myyspäivärahaa laissa säädetyn enimmäismää-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7161: rän 500 päivää.
7162:     Yrittäjä ei nykyisen lain mukaan täytä työssä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7163:  oloehtoa, koska hän ei toimi toisen palveLukses-             ryhtyä epäkohtien poistamiseksi siten,
7164: sa. Täten yrittäjä ei nykyisellään voi saada perus-           että yrittäjää kohdeltaisiin yhdenvertai-
7165: päivärahaa. Yrittäjällä on kuitenkin oikeus työ-              sesti muiden kansalaisten kanssa perus-
7166: markkinatukeen, jos hän täyttää tuen saamisen                 työttömyysturvan osalta ja että yrittäjää
7167: edellytykset.                                                 kohdeltaisiin valtakunnallisesti tasaver-
7168:     Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Yrit-               taisesti riippumatta hänen kotikunnas-
7169:  täjät joutuvat näin ollen automaattisesti eriarvoi-          taan?
7170: 
7171:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
7172: 
7173:           Kirsti Ala-Harja             Anneli Taina               Pirjo-Riitta Antvuori
7174:           Maija Perho-Santala          Leea Hiltunen              Raili Puhakka
7175:           Tuula Kuittinen              Pentti Mäki-Hakola         Martti Tiuri
7176:           Kaarina Dromberg             Timo Ihamäki               Kalevi Lamminen
7177:           Heikki A. Ollila             Oiva Savela                Maunu Kohijoki
7178:                      Eeva-Liisa Moilanen                  Väinö Saario
7179: 2400321
7180: 2                                       1994 vp -    KK 43
7181: 
7182: 
7183: 
7184: 
7185:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
7186: 
7187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yrittäjien työttömyysturvaan liittyviä kysy-
7188: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       myksiä selvitetään parhaillaan sosiaali- ja ter-
7189: olette 22 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn          veysministeriön asettamassa työryhmässä, jonka
7190: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        määräaika päättyy 31.3.1994. Selvitettävänä
7191: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-        ovat muun muassa kysymykset yrittäjien
7192: Harjan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       työssäoloehdon täyttymisestä ja yrittäjien vapaa-
7193: sen n:o 43:                                         ehtoiseen työttömyyskassan jäsenyyteen perus-
7194:                                                     tuvasta oikeudesta saada työttömäksi joutues-
7195:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      saan ansioon suhteutettua työttömyyspäivära-
7196:        ryhtyä epäkohtien poistamiseksi siten,       haa. Selvitystyön tavoitteena on myös yrittäjäkä-
7197:        että yrittäjää kohdeltaisiin yhdenvertai-    sitteen täsmentäminen ja päivärahan saamisen
7198:        sesti muiden kansalaisten kanssa perus-      työvoimapoliittisten edellytysten selkeyttäminen
7199:        työttömyysturvan osalta ja että yrittäjää    yrittäjien kohdalla.
7200:        kohdeltaisiin valtakunnallisesti tasaver-        Tavoitteena on, että työryhmän ehdotusten
7201:        taisesti riippumatta hänen kotikunnas-       pohjalta valmistellaan sosiaali- ja terveysministe-
7202:        taan?                                        riön ja työministeriön kesken yhteistyössä hal-
7203:                                                     lituksen esitys työttömyysturvalainsäädännön
7204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muuttamiseksi siten, että esitys olisi annettavissa
7205: vasti seuraavaa:                                    eduskunnalle kevätistuntokauden aikana.
7206: 
7207:     Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
7208:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
7209:                                            1994 vp -    KK 43                                           3
7210: 
7211: 
7212: 
7213: 
7214:                                          Tili Riksdagens Talman
7215: 
7216:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skydd utreds som bäst i en av social- och hälso-
7217: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        vårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp, vars tids-
7218: 22 februari 1994 tili vederbörande medlem av           frist utgår 31.3.1994. Under utredning är bl.a.
7219: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ala-       frågan om när företagare uppfyller arbetsvillko-
7220: Harja m.fl. undertecknade spörsmål nr 43:              ret och frågan om företagares rätt att vid arbets-
7221:                                                        löshet erhålla arbetslöshetsdagpenning avvägd
7222:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         enligt förtjänsten på basis av frivilligt med-
7223:        ta för att rätta till gällande missförhållan-   lemsskap i arbetslöshetskassa. Utredningsarbetet
7224:        den så att företagare behand1as likvärdigt      strävar även till att precisera företagarbegreppet
7225:        med övriga medborgare i fårhållande till        och till att klargöra de arbetskraftspolitiska för-
7226:        grundarbetslöshetsskyddet och så att fö-        utsättningama för företagare att erhålla dagpen-
7227:        retagare behandlas jämbördigt inom riket        ning.
7228:        oberoende av hemkommun?                             Målsättningen är att på basis av arbetsgrup-
7229:                                                        pens förslag i samarbete mellan social- och hälso-
7230:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vårdsministeriet och arbetsministeriet bereda en
7231: anföra följande:                                       proposition för ändring av lagstiftningen som
7232:                                                        gäller arbetslöshetsskyddet så att propositionen
7233:    Frågor som gäller företagamas arbetslöshets-        kunde avlåtas till riksdagen under vårsessionen.
7234: 
7235:      Helsingfors den 16 mars 1994
7236: 
7237:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7238:                                                    1994 vp
7239: 
7240: Kirjallinen kysymys 44
7241: 
7242: 
7243: 
7244: 
7245:                                      U. Anttila ym.: Turvapaikanhakijan velvollisuudesta esittää näyttöä
7246:                                          vain osta
7247: 
7248: 
7249:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7250: 
7251:     Ukrainassa vakituisesti asuvat Serguei Melnit-       tolaisten ryhmien, kuten Ukrainan kansallisen
7252: chenko ja Evgoueni Boufalov ovat hakeneet tur-           kokouksen, vihamielisistä hyökkäyksistä juuta-
7253: vapaikkaa Suomesta heihin kotimaassaan koh-              laisia vastaan. Kievissä julkaistavan sanomaleh-
7254: distuvan vainon vuoksi. Turvapaikkalautakunta            den toimitus poltettiin lokakuussa, rabbien ja
7255: on 17.2.1994 tiedoksi annetussa päätöksessään            juutalaisten kirjailijoiden henkeä uhattiin ja hei-
7256: evännyt Melnitchenkonja Boufalovin hakemuk-              dän kotejaan yritettiin polttaa, kansallismielisis-
7257: set. Heille ei myöskään ole myönnetty oleskelulu-        sa lehdissä kehotettiin perustamaan puolisoti-
7258: paa suojelutarpeen perusteella. Saamiemme tie-           laallisia järjestöjä juutalaisten eliminoimiseksi
7259: tojen mukaan karkotusmenettely on aloitettu.             sekä varoitettiin juutalaisten "Ukrainan puhtau-
7260:     Melnitchenko ja Boufalov saapuivat Suomeen           delle" muodostamasta vaarasta. Viranomaiset
7261: 17.2.1993. He ovat juutalaisia ja asuivat ennen          eivät ole puuttuneet tähän ääriainesten toimin-
7262: Suomeen tuloaan Odessassa, Ukrainassa. Miehet            taan.
7263: kertovat kokeneensa vainoa uskontonsa takia.                Vaikka homoseksuaalisuus ei vuoden 1991 jäl-
7264: Lisäksi heitä on vainottu homoseksuaalisuuden            keen enää ole kriminalisoitu Ukrainassa, sitä pi-
7265: vuoksi.                                                  detään kuitenkin edelleen sairautena, jota voi-
7266:     Miehet kertovat miliisin tunkeutuneen heidän         daan hoitaa vastoin tahtoakin. Boufalov on ollut
7267: asuntoonsa toistuvasti eri syihin vedoten ja pidät-      kirjoilla Odessan alueellisessa mielisairaalassa
7268: täneen Boufalovin useita kertoja kesä -joulu-            vuodesta 1980 alkaen diagnoosinaan "tavan-
7269: kuussa 1992 mm. sillä perusteella, että hän on           omainen psyykkinen häiriö". Melnitchenkolla
7270: homoseksuaalisuutensa perusteella häpäissyt yh-          on vastaava merkintä vuodesta 1990 alkaen.
7271: teiskunnan moraalia. Kun ukrainalaiset nationa-          Miesten on tullut ilmoittautua mielisairaalassa
7272: listi-äärijärjestöt ovat uhkailleet ja pahoinpidel-      säännöllisin väliajoin. Hoito on ollut lähinnä pe-
7273: leet Melnitchenkoa ja Boufalovia, miliisi ei ole         riodeittaista lääkehoitoa, jonka aikana pakko-
7274: puuttunut asiaan.                                        hoidettavat on suljettu mielisairaalaan. Suoma-
7275:     Melnitchenko ja Boufalov liittyivät kesäkuus-        laisen psykiatrian erikoislääkärin tutkimuksessa
7276: sa 1992 rivijäseniksi Odessassa perustettuunjuu-         molemmat miehet on todettu täysin terveiksi.
7277: talaisjärjestöön, jonka tarkoituksena oli pereh-            Intemational Gay and Lesbian Human Rights
7278: dyttää jäseniään uskonnon perinteisiin, heprean-         Commission vahvistaa tiedot homojen ja lesbo-
7279: kieliseen kirjallisuuteen ja Israelin historiaan.        jen pakkohoidosta mielisairaaloissa. Järjestön
7280: Järjestön toiminta kävi kuitenkin mahdottomak-           puheenjohtajan Julie Dorfin mukaan rikoslain
7281:  si miltei heti: miliisi tunkeutui järjestön kirjalli-   homoseksuaalisuuskriminalisoinnin (artiklat 121
7282:  suusiltamiin ja pahoinpiteli osanottajia. Boufa-        ja 122) poistaminen ei ole parantanut tosiasiallis-
7283: lov ja Melnitchenko pidätettiin muiden mukana.           ta tilannetta Ukrainassa. Vuoden 1992 alkupuo-
7284:  Kuulusteluissa Melnitchenkoa pahoinpideltiin ja         len tilastojen mukaan 217 homomiestä on edel-
7285: häntä vaadittiin allekirjoittamaan tunnustus,            leen vangittuna. Vankiloista raportoidaan pa-
7286: jonka mukaan hän olisi syyllistynyt Ukrainan             hoinpitelyitä, raiskauksia ja sekä henkistä että
7287:  vastaiseen toimintaan. Myöhemmin miliisi totesi         fyysistä kidutusta. Keskustelussa Dorfin kanssa
7288: järjestön toiminnan laittomaksi. Järjestön johta-        Ukrainan oikeusministeri Vladimir Ivanovich
7289: ja murhattiin kotonaan lokakuussa.                       Sarodinsky on todennut, että vaikka pidätysten
7290:     Institute of Jewish Affairs julkaisee vuosittain     määrä on vähentynyt, homoseksuaaleja tarkkail-
7291:  raportin antisemitismistä maailmassa. Vuoden            laanjaseurataan yhä aids-vaaran nimissä eivätkä
7292:  1993 raportissa kerrotaan Ukrainan äärioikeis-          viranomaiset ole aikeissa lopettaa tätä seurantaa.
7293: 240032]
7294: 2                                           1994 vp -    KK 44
7295: 
7296: Viranomaiset aikovat myös jatkaa psykiatrisen           kertomustaan tosiasiallisista tapahtumista. Mie-
7297: pakkohoidon antamista. Hoito koostuu ilmoit-            lestämme ei ole suomalaisen yhteiskunnan arvo-
7298: tautumisvelvollisuudesta ja lääkehoidosta. Pak-         jen tai edes ulkomaalaislain hengen mukaista tyy-
7299: kohoidettavan henkilötietoihin tehdään merkin-          tyä karkotusperusteena siihen, että turvapaikan-
7300: tä "psykiatrisesti vammainen" ("psychiatrically         hakijan kotimaa voi osoittaa asioiden olevan
7301: disabled").                                             kunnossa lainsäädännön tasolla. Kun turvaa ha-
7302:     Sisäasiainministeriö ja turvapaikkalautakunta       kevan henkilön kertomus vastaa riippumatto-
7303: ovat katsoneet, etteivät Melnitchenko ja Boufa-         mien tarkkailijoiden lähtömaan tilanteesta anta-
7304: lov ole voineet osoittaa, että heillä olisi perustel-   mia tietoja ja hakija voi lääkärintodistuksin ja
7305: tua aihetta pelätä joutuvansa ulkomaalaislain           muin kirjallisin todistein osoittaa vainon toden-
7306: tarkoittaman vainon kohteeksi kotimaassaan.             näköiseksi, täytyy tämän mielestämme riittää
7307: Viranomaiset vetoavat Ukrainan lainsäädän-              näytöksi myös ulkomaalaisviranomaisille Suo-
7308: töön, joka ei salli syrjintää uskonnon tai seksuaa-     messa.
7309: lisen suuntautumisen perusteella. Todellisesta ti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7310: lanteesta Ukrainassa ei sisäasiainministeriön           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7311: mielestä ole saatu riittävää selvitystä. Turvapaik-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7312: kalautakunnan tultua samaan tulokseen samoilla          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7313: perusteilla sisäasiainministeriö on ryhtynyt
7314: maastapoistamismenettelyyn.                                       Pitääkö Hallitus perusteltuna vaatia
7315:     Karkottaminen merkitsee vakavaa puuttumis-                 viranomaislähteisiin perustuvaa tai kir-
7316: ta yksilön elämään, joten siihen ryhtymisen pe-                jallista näyttöä vainosta, kun vaino voi-
7317: rustelujen tulee olla erityisen kestävät. Kotimaas-            daan muutoin dokumentoida luotetta-
7318: taan vainoa pakoon lähtevä henkilö ei yleensä voi              vasti, kuten edellä selostetut seikat ukrai-
7319: ottaa mukaansa kirjallista aineistoa, joka todis-              nalaisista turvapaikanhakijoista osoitta-
7320: taisi hänen joutuneen vainon kohteeksi. Vielä                  vat, sekä
7321: absurdimpaa on olettaa, että turvapaikanhakija                     aikooko Hallitus estää kyseisten turva-
7322: voisi saada kotimaansa viranomaiset tukemaan                   paikanhakijoiden karkotuksen?
7323:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
7324: 
7325:           Ulla Anttila                     Pekka Haavisto                 Satu Hassi
7326:           Erkki Pulliainen                 ArjaAlho                       Eila Rimmi
7327:           Riitta Myller                    Eva Biaudet                    Tuija Maaret Pykäläinen
7328:           Heidi Hautala                    Paavo Nikula                   Outi Ojala
7329:           Claes Andersson                  Heli Astala                    Margareta Pietikäinen
7330:                                            1994 vp -    KK 44                                             3
7331: 
7332: 
7333: 
7334:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7335: 
7336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         silöllisesti. Turvapaikkahakemuksen ratkaisun
7337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pohjana ovat hakijan kertomus ja muu hänen
7338: olette 22 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-        esittämänsä näyttö sekä muista lähteistä saatavat
7339: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tiedot.
7340: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja              Sisäasiainministeriön harkintavalta turva-
7341: Ulla Anttilan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 44:       paikkahakemusten ratkaisemisessa on monien
7342:                                                        oikeusturvaperiaatteiden rajaama. Huomioon
7343:           Pitääkö Hallitus perusteltuna vaatia         on otettava ulkomaalaislaista ilmenevät yleis-
7344:        viranomaislähteisiin perustuvaa tai kir-        luontoiset sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopi-
7345:        jallista näyttöä vainosta, kun vaino voi-       muksissa tunnustetut oikeusperiaatteet
7346:        daan muutoin dokumentoida luotetta-                Tapauksessa on sisäasiainministeriö hylännyt
7347:        vasti, kuten edellä selostetut seikat ukrai-    kyseessä olevien turvapaikanhakijoiden turva-
7348:        nalaisista turvapaikanhakijoista osoitta-       paikkaa ja oleskelulupaa koskevat hakemukset
7349:        vat, sekä                                       7.6.1993 tekemällään päätöksellä.
7350:            aikooko Hallitus estää kyseisten turva-        Turvapaikkaa koskevissa asioissa on muutok-
7351:        paikanhakijoiden karkotuksen?                   senhakuelimenä riippumattoman tuomioistui-
7352:                                                        men asemassa oleva turvapaikkalautakunta,jon-
7353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ka turvapaikkaaja turvapaikanhakijalle suojelun
7354: vasti seuraavaa:                                       tarpeen perusteella annettavaa oleskelulupaa
7355:                                                        koskevat päätökset ovat lopullisia. Asian käsitte-
7356:     Ulkomaalaiselle voidaan antaa turvapaikka,         lyssä turvapaikkalautakunnassa noudatetaan
7357: jos hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutu-     laillista oikeudenkäyntijärjestystä. Kyseiset tur-
7358: vansa kansalaisuusvaltiossaan tai pysyvässä oles-      vapaikanhakijat ovat valittaneet ulkomaalaislain
7359: keluvaltiossaan vainotuksi ulkomaalaislain             57 §:n nojalla sisäasiainministeriön 7.6.1993 teke-
7360: 30 §:n 1 momentissa mainitun syyn vuoksi tai jos       mistä päätöksistä turvapaikkalautakuntaan.
7361: hän on haluton pelkonsa vuoksi turvautumaan            Turvapaikkalautakunta on asian selvittämiseksi
7362: sanotun valtion suojeluun. Ulkomaalaislain il-         toimittanut suullisen käsittelyn, jossa asianosai-
7363: maisu "perustellusti aihetta pelätä joutuvansa"        sia on kuultu. Turvapaikkalautakunta on
7364: vastaa vuonna 1951 solmitun pakolaisten oikeus-        28.1.1994 tekemillään päätöksillä hylännyt ky-
7365: asemaa koskevan Geneven yleissopimuksen 1 ar-          seisten turvapaikanhakijoiden valitukset ja jättä-
7366: tiklan ilmaisua. Pelon tulee olla perusteltu. Pelon    nyt sisäasiainministeriön päätökset voimaan.
7367: on turvapaikanhakijan subjektiivisen tuntemuk-            Turvapaikkalautakunnan antaman lainvoi-
7368:  sen lisäksi perustuttava johonkin todelliseen ja      maisen päätöksenjälkeen sisäasiainministeriössä
7369:  objektiivisesti havaittavissa olevaan tilanteeseen.   on vireillä kyseisten turvapaikanhakijoiden
7370:      Ennen turvapaikkahakemuksen ratkaisemista         maasta poistaminen käännyttämismenettelyssä.
7371:  on sisäasiainministeriön selvitettävä hakijan tur-    Hakijoista ei ole vireillä karkottamisprosessia.
7372: vapaikkahakemuksen perusteena olevan vainon            Ennen mahdollisen käännyttämistä koskevan
7373:  pelon syynä olevat tosiseikat ja varmistettava nii-   päätöksen tekemistä asianomaisille varataan ti-
7374:  tä koskevan hakijan kertomuksen todenperäi-           laisuus antaa vastine, jota ei ole vielä toistaiseksi
7375:  syys. Turvapaikanhakijan on esitettävä väit-          saatu. Sisäasiainministeriön käännyttämistä kos-
7376:  teidensäja vaatimusteosa tueksi tarvittavaa näyt-     kevasta päätöksestä on oikeus valittaa ulkomaa-
7377:  töä. Riittävä näyttö arvioidaan tapauskohtaises-      laislain 58 §:n nojalla korkeimpaan hallinto-oi-
7378:  ti. Kirjallista näyttöä ei yleensä vaadita. Usein     keuteen. Valituksella ei kuitenkaan ole täytän-
7379:  hakijat kuitenkin tällaista esittävät, jolloin sen    töönpanoa lykkäävää vaikutusta.
7380:  merkitys ratkaisun kannalta selvitetään. Kysy-           Voidaan siis todeta, että lainsäädännön mah-
7381:  myksessä tarkoitetut hakijat ovat esittäneet ha-      dollistamat oikeussuojakeinot ovat olleet ja ovat
7382:  kemuksensa tueksi erilaisia asiakirjoja.              edelleen käytössä. Täten asian käsittely on edel-
7383:      Jokainen turvapaikkahakemus käsitellään yk-       leen kesken.
7384: 
7385:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
7386: 
7387:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
7388: 4                                          1994 vp -    KK 44
7389: 
7390: 
7391: 
7392:                                          Tili Riksdagens Talman
7393: 
7394:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Varje asylansökan behandlas individuellt.
7395: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        Asylansökan avgörs på basis av den sökandes
7396: 22 februari 1994 till vederbörande medlem av           berättelse och övrigt bevis som han lagt fram
7397: statsrådet översänt riksdagsledamot Ulla Antti-        samt uppgifter som fås från andra källor.
7398: las m.fl. skriftliga spörsmål nr 44:                      När inrikesministeriet avgör asylansökningar
7399:                                                        är det flera rättsskyddsprinciper som avgränsar
7400:           Anser Regeringen att det är motiverat        dess prövningsrätt. Det gäller att beakta allmän-
7401:        att för förföljelse kräva bevis som baserar     na i utlänningslagen fårekommande och i inter-
7402:        sig på myndighetskällor eller skriftligt        nationella människorättsavtal erkända rättsprin-
7403:        material, då förföljelsen i övrigt kan do-      ciper.
7404:        kumenteras på ett tillförlitligt sätt, som de      1 det ifrågavarande fallet har inrikesministeriet
7405:        ovan beskrivna omständigheterna avse-           genom sitt beslut 7.6.1993 förkastat de asylsö-
7406:        ende de ukrainska asylsökandena visar,          kandes ansökningar om asyl och uppehållstill-
7407:        samt                                            stånd.
7408:           ämnar Regeringen förhindra att asyl-            Besvärsinstans i asylärenden är asylnämnden
7409:        sökandena i fråga utvisas?                      som är oavhängig och i domstolsställning. Asyl-
7410:                                                        nämndens beslut om asyl och om uppehållstill-
7411:   Som svar på      spörsmålet får jag vördsamt         stånd som beviljas en asylsökande på grund av
7412: anföra följande:                                       behov av skydd, är slutgiltiga. Då asylnämnden
7413:                                                        behandlar ett ärende följer den en laglig rätte-
7414:    En utlänning kan beviljas asyl om han i den         gångsordning. Asylsökandena i fråga har med
7415: stat där han är medborgare eller där han vistas        stöd av 57 § utlänningslagen överklagat de beslut
7416: stadigvarande känner välgrundad fruktan för            inrikesministeriet fattat 7.6.1993 hos asylnämn-
7417: förföljelse till följd av orsak som nämns i 30 § 1     den genom besvär. För att utreda ärendet har
7418: mom. utlänningslagen eller om han på grund av          asylnämnden förrättat en muntlig behandling,
7419: sin fruktan inte vill begagna sig av denna stats       där parterna har hörts. Asylnämnden förkastade
7420: skydd. Utlänningslagens ordalydelse "välgrun-          genom sina beslut 28.1.1994 besvären som de
7421: dad fruktan" motsvarar ordalydelsen av artikel1        asylsökande anfört och lämnade inrikesministe-
7422: i konventionen om flyktingars rättsliga ställning      riets beslut i kraft.
7423: som slöts i Geneve 1951. Fruktan skall vara               Sedan asylnämnden avgett ett lagakraftvunnet
7424: välgrundad och den skall vid sidan av den asylsö-      beslut behandlar inrikesministeriet de asylsökan-
7425: kandes subjektiva känsla basera sig på en verklig      des avlägsnande ur landet genom avvisningsför-
7426: och objektivt märkbar situation.                       farande. Någon utvisning av de sökande är inte
7427:    Innan inrikesministeriet avgör en asylansökan       aktuell. Innan det eventuella beslutet om avvis-
7428: skall det utreda de fakta som är orsaken till fruk-    ning fattas bereds vederbörande möjlighet att
7429: tan för förföljelse, som utgör grund för den sö-       avge bemötande, som tillsvidare inte har erhållits.
7430: kandes asylansökan och förvissa sig om san-            Inrikesministeriets beslut om avvisning får enligt
7431: ningsenligheten av den sökandes berättelse som         58 § utlänningslagen överklagas hos högsta för-
7432: gäller dessa fakta. Den asylsökande skalllägga         valtningsdomstolen genom besvär. Besvären har
7433: fram behövligt bevis som stöd för sina påståen-        dock ingen suspensiv verkan på verkställigheten.
7434: den och krav. Huruvida beviset är tillräckligt            Det kan således konstateras att de rättsskydds-
7435: bedöms från fall till fall. Skriftligt bevis krävs i   medel som lagstiftningen tillåter har använts och
7436: allmänhet inte. Sådant läggs dock ofta fram av de      används fortfarande. Behandlingen av ärendet
7437: sökande, varvid dess betydelse för beslutet ut-        pågår således fortfarande.
7438: reds. Sökandena som avses i spörsmålet har till
7439: stöd för sin ansökan lagt fram olika slag av hand-
7440: lingar.
7441: 
7442:      Helsingforsden 8 mars 1994
7443: 
7444:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
7445:                                               1994vp
7446: 
7447: Kirjallinen kysymys 45
7448: 
7449: 
7450: 
7451: 
7452:                                   Aittoniemi: Leimaveron väliaikaisesta poistamisesta asuntokau-
7453:                                       passa
7454: 
7455: 
7456:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7457: 
7458:    Rakennusteollisuus on Suomessa keskimää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7459: räistä syvemmässä lamassa. Viime vuosikymme-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7460: nen lopun hullujen rakennusvuosien ajalta on        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7461: edelleen varastossa myymättömiä asuntoja sekä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7462: muuta rakennusteollisuuden tuotantoa, mutta
7463: kauppa käy nihkeästi.                                          Katsooko Hallitus olevan mahdolli-
7464:    Asuntokauppaa pitäisi piristää nyt kaikin kei-           suuksia ja tarvetta siihen, että asuntokau-
7465: noin. Yksi sellainen keino olisi asuntokaupan               pan vauhdittamiseksi siihen liittyvästä
7466: leimaverosta luopuminen tietyksi lyhyeksi mää-              leimaverosta luovuttaisiin tietyksi ajaksi,
7467: räajaksi.                                                   kokonaan tai osaksi?
7468: 
7469:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
7470:                                           Sulo Aittoniemi
7471: 
7472: 
7473: 
7474: 
7475:  2400321
7476: 2                                         1994 vp -    KK 45
7477: 
7478: 
7479: 
7480: 
7481:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7482:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eri leimaverokantaa kuin muuhun omaisuuteen.
7483: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Vuoden 1991 alusta voimaan tulleella leimavero-
7484: olette 23 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       lain muutoksella vapautettiin alle 40-vuotias en-
7485: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      siasunnon hankkija leimaverosta siitäkin huoli-
7486: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittonie-     matta, että veron määräytyminen käyttötarkoi-
7487: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tuksen mukaan aiheuttaa rajanveto-ongelmia ja
7488: 45:                                                   lisätyötä hallinnolle. Lainmuutosta perusteltiin
7489:                                                       sillä, että asuntojen hintojen noustessa 1980-lu-
7490:           Katsooko Hallitus olevan mahdolli-          vun lopulla myös leimaverosta tuli merkittävä
7491:        suuksia ja tarvetta siihen, että asuntokau-    menoerä. Kun myös lainakorot noina vuosina
7492:        pan vauhdittamiseksi siihen liittyvästä        nousivat huomattavasti, asunnosta maksetta-
7493:        leimaverosta luovuttaisiin tietyksi ajaksi,    vaksi tuleva määrä yhdessä lainakorkojen nou-
7494:        kokonaan tai osaksi?                           sun kanssa aiheutti erityisesti nuorille, ensimmäi-
7495:                                                       sen asuntonsa hankkiville kohtuuttomia talou-
7496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dellisia ongelmia.
7497: vasti seuraavaa:                                          Tällä hetkellä sekä asuntojen hinnat että korot
7498:                                                       ovat laskeneet huomattavasti noista ajoista. Kun
7499:    Leimaverolain mukaan leimaveroa on suori-          leimavero määräytyy asunnon hinnan mukaan,
7500: tettava kiinteistön omistusoikeuden siirrosta         leimaveron osuus asunnon hankkimiskustan-
7501: lainhuutoa haettaessa. Leimaveron määrä on 4--        nuksista on merkittävästi laskenut. Viime aikoi-
7502: 6 prosenttia omaisuuden arvosta siten, että yli       na asuntojen kysyntä on jossain määrin vilkastu-
7503: 200 000 markan arvoisesta kiinteistöstä leimave-      nut. Suurimpana esteenä kysynnän nopeammalle
7504: ro on 6 prosenttia. Samansuuruinen leimavero on       kasvulle on nykyinen taloudellinen tilanne, joka
7505: maksettava, kun kaupungissa olevaa vuokra-            vähentää mahdollisuuksia ja halua ottaa velkaa
7506: tonttia rakennuksineen koskeva vuokraoikeuden         siitäkin huolimatta, että korkotaso on laskenut.
7507: siirto ilmoitetaan kunnalliselle viranomaiselle.      Leimaveron poistaminen tuskin vilkastuttaisi
7508: Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavasta arvo-        asuntokauppaa.
7509: paperista suoritettava leimavero on 1,6 prosent-          Kun nuorille ensimmäisen asuntonsa hankki-
7510: tia kauppahinnasta tai vaihtoarvosta.                 ville jo myönnetään vapautus leimaverosta, halli-
7511:    Omana asuntona käytettävään kiinteistöön tai       tus ei katso mahdolliseksi eikä myöskään tarpeel-
7512: asuinhuoneiston hallintaan oikeuttaviin osakkei-      liseksi poistaa tai alentaa väliaikaisesti asuntoi-
7513: siin tai osuuksiin ei ennen vuotta 1991 sovellettu    hin kohdistuvaa leimaveroa.
7514: 
7515:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
7516: 
7517:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
7518:                                             1994 vp -    KK 45                                              3
7519: 
7520: 
7521: 
7522: 
7523:                                           Tili Riksdagens Talman
7524: 
7525:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ring av stämpelskattelagen som trädde i kraft vid
7526: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den         ingången av 1991 befriades de som köpte sin
7527: 23 februari 1994 till vederbörande medlem av            första bostad och inte fyllt 40 år från stämpel-
7528: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo        skatt, trots att förvaltningen drabbas av extra
7529: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 45:                arbete och problem med gränsdragningen då
7530:                                                         skatten skall fastställas enligt användningsända-
7531:            Anser Regeringen att det finns möjlig-       målet. Lagändringen motiverades med att även
7532:         heter och behov att för en viss tid, helt       stämpelskatten blev en betydande utgiftspost i
7533:         eller delvis slopa stämpelskatten vid bo-       slutet av 1980-talet, då bostadsprisema bötjade
7534:         stadsköp för att få fart på bostadshan-         stiga. När även låneräntoma under dessa år steg
7535:         deln?                                           markant, förorsakade det belopp som skulle be-
7536:                                                         talas för bostaden tillsammans med de stigande
7537:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           låneräntoma oskäliga ekonomiska problem för
7538: anföra följande:                                        speciellt ungdomar, som skaffade sin första bo-
7539:                                                         stad.
7540:    Enligt lagen angående stämpelskatt skall                För närvarande är både bostadsprisema och
7541: stämpelskatt erläggas för överlåtelse av ägande-        -räntoma avsevärt lägre än då. Eftersom stäm-
7542: rätten tili en fastighet då lagfart söks. Beloppet av   pelskatten fastställs enligt bostadspriset, har
7543: stämpelskatten uppgår tili 4-6 % av egendo-             stämpelskattens andel av utgiftema för anskaff-
7544: mens värde, så att stämpelskatten är 6 % då fas-        ning av en bostad minskat avsevärt. Under den
7545: tighetens värde överstiger 200 000 mk. Stämpel-         senaste tiden har efterfrågan på bostäder i viss
7546: skatt tili ett lika stort belopp skall erläggas då      mån blivit livligare. Det största hindret för en
7547: överlåtelse av arrenderätten tili en arrendetomt        snabbt växande efterfrågan är det nuvarande
7548: med därtill hörande byggnader i en stad anmäls          ekonomiska läget, som minskar möjlighetema
7549: hos den kommunala myndigheten. Den stämpel-             och viljan att ta Iän, trots att räntenivån har
7550: skatt som skall erläggas för värdepapper som            sjunkit. Det är föga troligt att det skulle göras fler
7551: berättigar till innehav av en bostadslägenhet upp-      bostadsköp om stämpelskatten slopades.
7552: går till1,6% av köpeskiliingen eller bytesvärdet.          Eftersom unga som skaffar sin första bostad
7553:     På aktier och andelar som berättigar tili inne-     redan befrias från stämpelskatt, anser regeringen
7554: hav av en fastighet eller bostadslägenhet som           att det varken är möjligt eller nödvändigt att
7555: används som egen bostad tillämpades inte före           temporärt sänka eller slopa stämpelskatten för
7556:  1991 någon annan stämpelskattesats än den som          bostäder.
7557: tillämpades på annan egendom. Genom den änd-
7558: 
7559:      Helsingfors den 15 mars 1994
7560: 
7561:                                                                            Finansminister Iiro Viinanen
7562:                                               1994 vp
7563: 
7564: Kirjallinen kysymys 46
7565: 
7566: 
7567: 
7568: 
7569:                                   Aittoniemi: Ns. kylmien huoltoasemien yleistymisestä ja vaikutuk-
7570:                                       sesta työllisyyteen
7571: 
7572: 
7573:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7574: 
7575:    Huoltoasemat ovat työllistäneet vuosikymme-      hen liittyisi palvelu ja tarvittaessa pikku apua
7576: nien aikana erityisesti nuoria työntekijöitä mer-   autoon liittyvissä ongelmissa.
7577: kittävässä määrin. Työpaikkoja on ollut sekä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7578: palvelu-, myynti- että huoltopuolella.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7579:    Kehitys nykyään on se, että huoltoasemat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7580: muuttuvat nopeassa tahdissa ns. kylmiksi huol-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7581: toasemiksi, joissa polttoaine ostetaan kortilla
7582: automaatista kalseiden neonvalojen loisteessa.                 Onko Hallitus havainnut huoltoase-
7583: Polttoaineen saa muutamaa penniä halvemmal-                 milla tapahtuneen kehityksen, joka auto-
7584: la, mutta ei minkäänlaista palvelua tai asiantun-           maattiseen myyntiin liittyen purkaa alan
7585: tevaa apua pikku ongelmaan.                                 työpaikat erityisesti nuorilta, ja
7586:     Erityisesti nuoria koskevat mielenkiintoiset               näkeekö Hallitus olevan olemassa mi-
7587: työpaikat häviävät öljy-yhtiöiden ahneessa voi-             tään keinoja tämän myös asiakaskunnan
7588: tontavoittelussaja palvelu katoaa. Kuitenkin ih-            laajalti vastustaman kehityksen muutta-
7589: miset olisivat valmiita maksamaan muutaman                  miseksi palvelevaan ja työllistävään suun-
7590: pennin tai enemmänkin polttoaineestaan, jos sii-            taan?
7591: 
7592:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
7593:                                           Sulo Aittoniemi
7594: 
7595: 
7596: 
7597: 
7598:  2400321
7599: 2                                        1994 vp -    KK 46
7600: 
7601: 
7602: 
7603:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7604: 
7605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtaosa lukeutuu pienimpään alle 1 milj. ben-
7606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siinilitran myyntiä edustavaan kokoluokkaan.
7607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Kuitenkin miehittämättömien asemien osuus oli
7608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       jo noin kolmannes bensiinin kokonaismyynnistä
7609: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         viime vuonna.
7610: 46:                                                     Miehittämättömien asemien perustamisessa
7611:                                                      on myönteistä se, että jakelujärjestelmä tulee ai-
7612:           Onko Hallitus havainnut huoltoase-         kaisempaa monipuolisemmaksi ja tehokkaam-
7613:        milla tapahtuneen kehityksen, joka auto-      maksi. Autoileville kuluttajille on tarjolla vaihto-
7614:        maattiseen myyntiin liittyen purkaa alan      ehtoisia tankkauspaikkoja. Eräille kuluttajille ns.
7615:        työpaikat erityisesti nuorilta, ja            kylmien asemien palvelutaso on riittävä. Poltto-
7616:           näkeekö Hallitus olevan olemassa mi-       ainetäydennys voidaan hoitaa nopeasti ja palve-
7617:        tään keinoja tämän myös asiakaskunnan         luasemia hieman edullisemmin. Alueilla, missä
7618:        laajalti vastustaman kehityksen muutta-       liikennevirrat eivät riitä ylläpitämään täydenpal-
7619:        miseksi palvelevaan ja työllistävään suun-    velun asemia, riisutut asemat ovat perusteltavis-
7620:        taan?                                         sa. Tällöin automaattiasema on kuluttajan kan-
7621:                                                      nalta parempi ratkaisu kuin tankkauspisteen
7622:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puuttuminen kokonaan. Valitettavaa miehittä-
7623: vasti seuraavaa:                                     mättömien asemien perustamisessa on niiden
7624:                                                      markkinoilletulon ajoittuminen ennenkokemat-
7625:    Huolto- ja jakeluasemaverkosto säilyi koko        toman pahaan työttömyystilanteeseen. Alalla
7626: 1970-luvun ja vielä 1980-luvun puoliväliin asti      olevien huoltamoyrittäjien toiminnan kannatta-
7627: lukumääräisesti melko muuttumattomana va-            vuusedellytykset ja työntarjontamahdollisuudet
7628: jaan 2 000 aseman tuntumassa. Sen jälkeen perin-     ovat huonot. Miehittämättömät toimipaikat ai-
7629: teisten asemien määrä on vähentynyt noin viiden-     heuttavat lisärasitteita.
7630: neksellä, josta valtaosa on tapahtunut parin vii-        On tärkeää huoltamoalan kehittymisen kan-
7631: me lamavuoden aikana. Monissa muissa Länsi-          nalta, että niin yrittäjillä kuin erilaisilla toiminta-
7632: Euroopan maissa huoltoasemaverkoston harve-          muodoilla on tasavertaiset kilpailuedellytykset.
7633: neminen alkoi selvästi meitä aikaisemmin ja on       Tämä koskee niin markkinoille pääsyä kuin päi-
7634: merkinnyt 1970-luvun alun tilanteeseen verrattu-     vittäistä toimintaa. Miehittämättömien asemien
7635: na noin 40-60 %:n vähentymistä.                      voimakas lisääntyminen selittyy osaksi asemien
7636:    Maassamme oli vuoden 1990 alussa 1 937 pe-        perustamisen helppoudella verrattuna perinteis-
7637: rinteistä huolto- ja jakeluasemaa. Viime vuoden      ten asemien perustamiseen. Ympäristöministeriö
7638: loppuun mennessä asemien lukumäärä oli alen-         harkitsee miehittämättömien asemien kaavoituk-
7639: tunut 1 514 yksikköön. Vähennystä oli 423 ase-       sellisia perustamisedellytyksiä. Tämä voi vaikut-
7640: maa neljän vuoden kuluessa. Lähivuosien aikana       taa näiden asemien lukumäärän kehitykseen.
7641: perinteisten asemien lukumäärän arvioidaan su-           Hallitus on pyrkinyt luomaan edellytyksiä te-
7642: pistuvan edelleen merkittävästi. Viime vuosina       hokkaalle kilpailulle ja resurssien käytölle eri
7643: alan rakennemuutokselle on ollut leimallista pe-     elinkeinojen piirissä. Kioskiasetuksen uudistami-
7644: rinteisten huolto- ja jakeluasemien muuttaminen      sella on huoltoasemille luotu mahdollisuus tarjo-
7645: miehittämättömiksi pisteiksija kokonaan uusien       ta asiakkailleen polttonesteiden sekä auto- ja va-
7646: miehittämättömien asemien perustaminen. Vuo-         paa-ajan tuotteiden ohella myös keskeisten päi-
7647: den 1993 lopussa oli 395 miehittämätöntä ase-        vittäistavaroiden valikoima. Tämä omalta osal-
7648: maa. Perinteisten asemien lukumäärän supistu-        taan auttaa lisäämään huoltoasemien vetovoi-
7649: minen oli korvautunut melko pitkälle palveluista     maa, kannattavuutta ja työllistämismahdolli-
7650: riisutuilla pisteillä. Miehittämättömien asemien     suuksia.
7651: 
7652:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1994
7653: 
7654:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
7655:                                              1994 vp -    KK 46                                            3
7656: 
7657: 
7658: 
7659:                                           Tili Riksdagens Talman
7660: 
7661:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Största delen av de obemannade stationerna är
7662: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              små stationer som säljer mindre än 1 milj. liter
7663: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          bensin. Dock stod andelen obemannade stationer
7664: dagsman Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             i fjol redan för ca en tredjedel av den totala
7665: 46:                                                      bensinförsäljningen.
7666:                                                              Det positiva med grundandet av obemannade
7667:            Har Regeringen observerat utveckling-         stationer är att distributionssystemet blir mångsi-
7668:         en i fråga om servicestationerna där sek-        digare och effektivare än tidigare. Bilburna kon-
7669:         torns arbetsplatser i synnerhet för ungdo-       sumenter erbjuds alternativa tankningsplatser.
7670:         marna försvinner i samband med att man           För vissa konsumenter räcker servicenivån på
7671:         övergår till automatisk försäljning och          s.k. kalla stationer. Bränslepåfyllningen kan skö-
7672:            anser Regeringen att det finns några          tas snabbt och något billigare än på servicestatio-
7673:         metoder för att ändra denna utveckling,          nerna. 1 områden där trafikströmmarna inte
7674:         som också kundkretsen i stor utsträck-           räcker tili för att upprätthålla stationer med full-
7675:         ning motsätter sig, i mera betjänande och        ständig service, är dessa förenklade stationer
7676:         sysselsättande riktning?                         motiverade. Då är en automatstation med tanke
7677:                                                          på konsumenten en bättre lösning än att tank-
7678:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ningsplats helt saknas. Det beklagliga med obe-
7679: anföra följande:                                         mannade stationer är att deras inträde på mark-
7680:                                                          naden sammanfaller med ett arbetslöshetsläge
7681:     Nätverket av service- och distributionsstatio-       som aldrig förr har varit så mörkt. Servicesta-
7682: ner var under hela 1970-talet och ännu tili mitten       tionsföretagarna i branschen har dåliga förutsätt-
7683: av 1980-talet ganska oförändrat vad gäller anta-         ningar till en lönsam verksamhet och dåliga möj-
7684: let stationer, knappt 2 000 st. Efter detta har          ligheter att erbjuda arbete. De obemannade enhe-
7685: antalet traditionella stationer minskat med ca en        terna förorsakar extra belastningar.
7686: femtedel. Största delen av denna nedgång har                 Det är viktigt med tanke på utvecklingen inom
7687: skett under de senaste depressionsåren. 1 många          servicestationsbranschen att såväl företagarna
7688: andra Iänder i Västeuropa böijade servicesta-            som de olika verksamhetsformerna har jämlika
7689: tionsnätverket glesna betydligt tidigare än hos          förutsättningar att konkurrera. Detta gäller både
7690: oss och det har minskat med 40-60 % jämfört              möjligheterna att komma in på marknaden och
7691: med situationen i böijan av 1970-talet.                  den dagliga verksamheten. Den kraftiga ökning-
7692:     1 vårt land fanns det 1 937 traditionella service-   en av obemannade stationer förklaras delvis med
7693: och distributionsstationer vid ingången av 1990.         att det är lättare att grunda sådana än traditionel-
7694: Fram till utgången av i fjol hade antalet stationer      la stationer. Miljöministeriet överväger planlägg-
7695: minskat tilli 514 enheter. Minskningen var 423           ningsmässiga förutsättningar för att få grunda
7696: stationer under fyra år. Under de närmaste åren          obemannade stationer. Detta kan påverka ut-
7697: uppskattas det att antalet traditionella stationer       vecklingen vad gäller antalet dylika stationer.
7698: fortsättningsvis kommer att minska betydligt. De             Regeringen har strävat efter att skapa förut-
7699: senaste åren har strukturomvandlingen i bran-            sättningar för en effektiv konkurrens och an-
7700: schen präglats av att traditionella service- och         vändning av resurserna inom ramen för de olika
7701: distributionsstationer har omvandlats till obe-          näringarna. Genom en revidering av kioskför-
7702: mannade enheter och helt nya obemannade sta-             ordningen har servicestationerna getts en möjlig-
7703:  tioner har upprättats. Vid utgången av 1993             het att vid sidan av flytande bränslen samt bil-
7704:  fanns det 395 obemannade stationer. Det mins-           och fritidsprodukter också erbjuda sina kunder
7705:  kande antalet traditionella stationer hade ersatts      ett urval av de viktigaste dagligvarorna. Detta
7706:  med enheter som tämligen långtgående förenk-            hjälper för sin del till att utöka servicestationer-
7707:  lats vad gäller tjänsterna.                             nas dragningskraft, lönsamhet och sysselsätt-
7708:                                                          ningsmöjligheter.
7709: 
7710:       Helsingforsden 14 mars 1994
7711: 
7712:                                                                               Minister Pertti Salolainen
7713:                                                  1994vp
7714: 
7715: Kirjallinen kysymys 47
7716: 
7717: 
7718: 
7719: 
7720:                                     Aittoniemi: Törkeään eläinrääkkäykseen syyllistyneen kelpoisuu-
7721:                                         desta lääkärintoimeen
7722: 
7723: 
7724:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7725: 
7726:    Pirkkalassa paljastui joitakin päiviä sitten ta-    voiko mainitunlaiseen tekoon syyllistynyt henki-
7727: paus, jossa 11 hevosta oli kuollut tai jouduttiin      lö toimia niin vaativassa tehtävässä kuin lääkä-
7728: lopettamaan siitä syystä, että huolenpito niistä oli   rintoimi, jossa joutuu useasti ottamaan vastuun
7729: laiminlyöty. Hevosia oli pidetty ankarissa pakka-      myös ihmishengestä.
7730: sissa ilman suojaaja ruokaa. Tapahtumapaikalta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7731: otetut kuvat ovat olleet kauhistuUavaa katselta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7732: vaa. Luontokappaleisiin kohdistettuna tekoa            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7733: voidaan pitää jopa vakavampana kuin väkival-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7734: taa toista ihmistä kohtaan. Ihminen pystyy puo-
7735: lustautumaan, tuo luontokappale ei. Kärsimyk-                     Katsooko Hallitus, että mikäli Pirkka-
7736: set ovat kuitenkin samaa luokkaa.                              lassa tapahtuneeseen eläinrääkkäykseen
7737:    Laiminlyöntiin syylliseksi on mainittu virassa              katsotaan syylliseksi kyseiset hevoset
7738: oleva lääkäri, joka todennäköisesti jatkaa lääkä-              omistanut lääkäri, hän voisi edelleen har-
7739: rintehtävissään kuten ennenkin. Kuitenkin koet-                joittaa lääkärintointa?
7740: tu tapahtumasarja panee vahvasti epäilemään,
7741: 
7742:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
7743: 
7744:                                              Sulo Aittoniemi
7745: 
7746: 
7747: 
7748: 
7749: 2400321
7750: 2                                        1994 vp -    KK 47
7751: 
7752: 
7753: 
7754: 
7755:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7756: 
7757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laan osoittanut käyneensä kykenemättömäksi
7758: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        harjoittamaan ammattiaan tai ammattiaan har-
7759: olette 23 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-      joittaessaan menetellyt virheellisesti tai käyttäy-
7760: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tynyt sopimattomasti.
7761: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen          Mainitussa luvussa on myös säännös, jonka
7762: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 47:         mukaan ammatinharjoittamisoikeuteen voidaan
7763:                                                      puuttua, jos lääkäri on tuomittu vankeusrangais-
7764:           Katsooko Hallitus, että mikäli Pirkka-     tukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt lääkä-
7765:        lassa tapahtuneeseen eläinrääkkäykseen        rintointa harjoittaessaan ja rikokseen liittyvistä
7766:        katsotaan syylliseksi kyseiset hevoset        asianhaaroista on havaittavissa, ettei lääkäri ole
7767:        omistanut lääkäri, hän voisi edelleen har-    sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee
7768:        joittaa lääkärin tointa?                      nauttia.
7769:                                                         Olennaista lääkärintoimen harjoittamisoikeu-
7770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         den menettämistä ja sen rajoittamista koskevissa
7771: vasti seuraavaa:                                     säännöksissä on se, että syyn, joka voi aiheuttaa
7772:                                                      kyseisen oikeuden menettämisen tai sen rajoitta-
7773:    Lääkärintoimen harjoittamisoikeuden menet-        misen, on liityttävä nimenomaan lääkärin amma-
7774: tämisestä ja sen rajoittamisesta on säädetty         tinharjoittamiseen.
7775: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain            Kysymyksessä mainittu eläinrääkkäystapaus
7776: (562/78) 3luvussa. Säännösten mukaan lääkärin        on antanut terveydenhuollon oikeusturvakes-
7777: ammatinharjoittamisoikeuteen voidaan puuttua         kukselle aihetta selvittää yhteistyössä Hämeen
7778: muun muassa silloin, kun lääkäri on iän, sairau-     lääninhallituksen kanssa kysymyksessä olevan
7779: den tai muun syyn vuoksi käynyt tai toiminnal-       lääkärin kykenevyyttä harjoittaa ammattiaan.
7780: 
7781:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
7782: 
7783:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
7784:                                           1994 vp -    KK 47                                             3
7785: 
7786: 
7787: 
7788: 
7789:                                         Tili Riksdagens Talman
7790: 
7791:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gen att utöva läkaryrket eller då han vid utövan-
7792: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       det av läkaryrket har fOrfarit felaktigt eller på ett
7793: 23 februari 1994 tili vederbörande medlem av          sätt som skall anses olämpligt.
7794: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-         1 kapitlet finns även ett stadgande enligt vilket
7795: toniemi undertecknade spörsmål nr 47:                 man kan ingripa i behörigheten att utöva läkaryr-
7796:                                                       ket om läkaren har blivit dömd tili fångelsestraff
7797:            Anser Regeringen att den läkare som        för ett brott som begåtts vid utövningen av läkar-
7798:        ägde de hästar som utsattes för djurplåge-     yrket och om det av de med brottet sammanhäng-
7799:        ri i Birkala alltjämt kan utöva läkaryrket     ande omständighetema framgår att läkaren är
7800:        ifall han anses skyldig?                       ovärdig det förtroende han bör åtnjuta.
7801:                                                          Väsentligt i stadgandena om förlust eller be-
7802:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gränsning av behörigheten att utöva läkaryrket
7803: anföra följande:                                      är att den orsak som kan leda tili förlust eller
7804:                                                       begränsning av behörigheten uttryckligen skall
7805:    Om förlust eller begränsning av behörigheten       hänföra sig till utövandet av läkaryrket.
7806: att utöva läkaryrket stadgas i 3 kap. lagen om           Det fall av djurplågeri som nämns i spörsmålet
7807: utövning av läkaryrket (562/78). Enligt stadgan-      har gett rättsskyddscentralen för hälsovården
7808: dena kan man ingripa i behörigheten att utöva         anledning att i samarbete med länsstyrelsen i Ta-
7809: läkaryrket bl.a. då läkaren på grund av ålder eller   vastehus Iän utreda läkarens förmåga att utöva
7810: sjukdom eller av någon annan orsak blivit eller       läkaryrket.
7811: genom sin verksamhet visat att han blivit oförmö-
7812: 
7813:      Helsingforsden 15 mars 1994
7814: 
7815:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
7816:                                               1994vp
7817: 
7818: Kirjallinen kysymys 48
7819: 
7820: 
7821: 
7822: 
7823:                                   Rinne: Työllisyyspolitiikan vaikutuksista ammattitaitoon ja tuotta-
7824:                                       vuuteen
7825: 
7826: 
7827:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7828: 
7829:    Esko Ahon hallituksen työttömyyspolitiikka          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7830: kohdistuu yhä tuhoisampana ammatillisesti           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7831: osaavimpaan väestönosaan. Monilla aloilla am-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7832: mattitaito murtuu muutamassa kuukaudessa, jos       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7833: henkilö syrjäytetään työstään. Hallituksen kor-
7834: tistonpuhdistuspolitiikka - kursseilta kursseille             Onko Hallituksella mitään käsitystä
7835: ja koulusta kouluun - ilman konkreettisia työ-             työttömyyspolitiikkansa seurauksista,
7836: tehtäviä ja työpaikkaa johtaa tuottavuuden alen-           jotka alentavat ammatillisen osaamisen
7837: nustilaan.                                                 tasoa ja vähentävät tuottavuutta elinkei-
7838:    Eräässä tutkimuksessa on osoitettu, että tuot-          noelämän avainaloilla?
7839: tavuudesta peräti 90 prosenttia syntyy työssä op-
7840: pimisen kautta. Tutkimuksessa ei vähätelty kou-
7841: lutuksenkaan merkitystä.
7842: 
7843:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
7844: 
7845:                                            Heikki Rinne
7846: 
7847: 
7848: 
7849: 
7850: 2400321
7851: 2                                         1994 vp -    KK 48
7852: 
7853: 
7854: 
7855: 
7856:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7857:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       välillisine vaikutuksineen arviolta 28 000 henki-
7858: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         löä.
7859: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         Merkittävä vaikutus on myös voimakkaalla
7860: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin       panostuksella korjausrakentamisen tukemiseen.
7861: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 48:               Valtion tukemien asunto- ja korjausinvestointien
7862:                                                       työllisyysvaikutus tulee olemaan arviolta kaik-
7863:           Onko Hallituksella mitään käsitystä         kiaan noin 23 500 henkilötyövuotta. Lisäksi hel-
7864:        työttömyyspolitiikkansa seurauksista,          mikuun lisätalousarvion määrärahoilla arvioi-
7865:        jotka alentavat ammatillisen osaamisen         daan työllistettävän kerrannaisvaikutuksineen
7866:        tasoa ja vähentävät tuottavuutta elinkei-      noin 16 000 henkilöä. Toisaalta kasvuun käänty-
7867:        noelämän avainaloilla?                         nyt talouskehitys on jo vaikuttamassa työllisyys-
7868:                                                       näkymiin myönteisesti.
7869:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Nuorten työllisyyden osalta työministeriö on
7870: taen seuraavaa:                                       monien vakiintuueeropien koulutus- ja työllistä-
7871:                                                       mistoimenpiteiden lisäksi käynnistänyt kattavan
7872:    Hallitus on hyvin tietoinen ja varsin huolis-      kampanjan. Niin ikään hallitus ja työmarkkina-
7873: saan niistä ongelmista ja uhkatekijöistä, jotka       osapuolet sopivat jo viime keväänä nuorten työ-
7874: kohdistuvat työttömien ammattitaidon säilymi-         hönottokynnyksen alentamisesta työehtosopi-
7875: seen ja ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen.        musteitse. Ennakkotietojen mukaan ensi kesäksi
7876:    Työhallinnon piirissä onkin jo pitkään toteu-      on syntymässä runsaasti nuorten kesätyöpaikko-
7877: tettu monenlaisia työvoiman ammattitaitoa yllä-       ja, tuntuvasti viimevuotista runsaammin.
7878: pitäviä ja kehittäviä toimenpiteitä.                      Ellei työpaikkaa ole mahdollista järjestää, on
7879:                                                       työvoimakoulutus työttömän ammattitaidon yl-
7880:                                                       läpitämisen ja kehittämisen kannalta ehkä kui-
7881: Työhallinnon linjaukset                               tenkin myönteisempi asia kuin mitä edustaja Rin-
7882:                                                       teen kysymyksestä voisi päätellä. Työvoimakou-
7883:    Työhallinnon lähivuosien yhä keskeisemmiksi        lutuksen tehokkuutta on viime vuosina kehitetty
7884: tehtäviksi on nostettu juuri ne kolme asiaa, joita    mm. kilpailuttarualla koulutuksen järjestäjiä kes-
7885: edustaja Rinteen kysymys sivuaa:                      kenään. Näin saadaan koulutustarjonta vastaa-
7886:    - ensiksikin, työttömyyden alentaminen eri-        maan entistä paremmin esimerkiksi paikallisen
7887: tyisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden          talouselämän tarpeita ja kurssin käyneiden työl-
7888: osalta;                                               listymismahdollisuudet paranevat.
7889:    - toiseksi työttömien ja työmarkkinoilta syr-
7890: jäytymisen uhkaamien työmarkkinavalmiuksien
7891: tukeminen; ja                                         Työttömien aktivointi ja yrittäjyyden tukeminen
7892:    - kolmanneksi tuottavuuden kohottaminen
7893: kehittämällä työelämän joustavuutta ja laatua.           Ammattitaidon säilymisen kannalta työttö-
7894:    Keskeisiä toimenpiteitä näiden tavoitteiden        män oma aktiivisuus on olennainen asia. Tämän
7895: saavuttamiseksi ovat mm. pitkäaikaistyöttömyy-        vuoden alusta on uutena aktivoivana toimenpi-
7896: den katkaisemiseen tähtäävät toimenpiteet,            teenä otettu käyttöön työmarkkinatuki työttö-
7897: nuorten työmarkkinoille integroimista tehosta-        mälle. Sen saannin aikana työn, koulutuksen,
7898: vat toimet, työmarkkinoilta syrjäytymistä ehkäi-      ammatinvalinnanohjauksen ja kuntoutustoi-
7899: sevät ja työttömien omatoimisuutta tehostavat         mien ensisijaisuus korostuvat työttömänä olemi-
7900: toimet.                                               seen verrattuna. Tuen piirissä ovat ensimmäistä
7901:    Jo tämän vuoden varsinaisen budjetin työmi-        kertaa työmarkkinoille tulevat, nuoret ja ansio-
7902: nisteriön määrärahoilla kyetään katkaisemaan          turvalta putoavat pitkäaikaistyöttömät.
7903: työttömyys työvoimakoulutuksen tai työllistä-            Niin ikään työttömien omaehtoiseen organi-
7904: mistuen avulla noin 235 000 henkilöltä. Edelleen      soitumiseen pohjautuvaa koulutus- ja työnhaku-
7905: budjettiin sisältyvillä työohjelmilla työllistetään   toimintaa tuetaan työhallinnon määrärahoilla.
7906:                                            1994 vp -    KK 48                                             3
7907: 
7908: Näin saadaan melko pienellä panostuksella työt-        massa ovat työmarkkinajärjestöt, valtiovalta,
7909: tömissä itsessään olevat voimavarat ja osaami-         kunnat ja yrittäjät. Ohjelman tarkoituksena on
7910: nen käyttöön sekä voidaan hyödyntää työttö-            tutkitun tiedon ja uusien menetelmien avulla
7911: myysaikaa työmarkkinavalmiuksien parantami-            edistää kansainvälistä kilpailukykyä, edistää yri-
7912: seen.                                                  tysten ja muiden organisaatioiden tuottavuuske-
7913:     Jo pitkään on yrittäjyyden kannustaminen ol-       hitystä, lisätä työyhteisöjen toimivuutta sekä pa-
7914: lut keskeinen painoalue. Yrittäjyys, yrittäjänä        rantaa työllisyyttä ja toimeentuloa. Ohjelma kä-
7915: toimiminen, on epäilemättä eräs tehokkaimpia           sittää yhdeksän projektikokonaisuutta, jotka
7916: tapoja saada omat ammattitaidot käyttöön mo-           kattavat laajalti työelämän eri sektoreita, erilaisia
7917: nipuolisesti, tehokkaasti ja haastavasti. Starttira-   organisaatioita ja erilaisia työtehtäviä. Yhteistä
7918: hat, yrittäjäkurssit ja muut yrittäjyyttä tehosta-     projekteille on käytännönläheisyys ja se, että käy-
7919: vat toimenpiteet ovat siis aivan olennainen keino      tännön projektit toteutetaan yhteistyössä eri työ-
7920: ammattitaidon säilyttämiseen. Varsin myönteisiä        markkinaosapuolten ja henkilöstöryhmien kans-
7921: tuloksia on saatu esimerkiksi yrittäjäkoulutuk-        sa. Erityisen paljon huomiota kiinnitetään myös
7922: sen ja starttirahan yhdistämisestä. Tähän onkin        tuottavuustiedon levittämiseen ja omaksumiseen
7923: pyritty yhä useammissa tapauksissa.                    kentälle. Ohjelman kokonaisrahoitus tullee ole-
7924:     Myös talouden rakennemuutokset puoltavat           maan 10--15 mmk ja sen yhteydessä on myös
7925: juuri yrittäjyyden tukemista. Nykyisissä talous-       tarkoitus tehdä esityksiä tuottavuustyötä edistä-
7926: rakenteissa suuryritysten työllistävä merkitys on      vien organisaatioiden välisen työnjaon kehittä-
7927: yhä pienempi, tulevaisuutemme ja erityisesti työl-     miseksi tulevaisuudessa.
7928: lisyyden tulevaisuus on korostetusti pienten yri-         Toiseksi työministeriössä on meneillään työ-
7929: tysten varassa. Ja pienet yritykset syntyvät vain      olokomitean esitysten pohjalta käynnistynyt
7930: niitä perustamalla, niiden tärkein voimavara           kansallinen työelämän laadun kehittämisohjel-
7931: puolestaan on yrittäjän ja työntekijöiden ammat-       ma nimeltään Työpaikka Suomessa, työpaikka
7932: titaito. Eli työttömän omasta näkökulmasta yrit-       Euroopassa. Vuodesta 1993 eteenpäin viideksi
7933:  täjyys tarjoaa usein parempia ja pitkäaikaisem-       vuodeksi suunnitellun ohjelman tavoitteena on
7934:  pia näkymiä kuin passiivinen työllistäjän odotta-     ns. kestävän kehityksen periaatteiden edistämi-
7935:  minen. Suuria työllistäjiä on yhä vähemmän, sen       nen suomalaisen työelämän saamiseksi eurokun-
7936:  sijaan tarvitaan yhä useampia pieniä työllistäjiä.    toon. Ohjelman neljä avainkäsitettä, joille kestä-
7937:                                                        vään kehitykseen pohjautuva työelämä raken-
7938:                                                        tuu, ovat tuottavuus, joustavuus, työelämän laa-
7939: Tuottavuuskehityksen tukeminen                         tu ja kompetenssi. Ohjelmassa arvioidaan suo-
7940:                                                        malaisten työpaikkojen vahvuuksia, heikkouksia
7941:     Edustaja Rinne viittaa kysymyksessään myös         ja kehittämistarpeita varsinkin muhin Euroopan
7942: elinkeinoelämän avainalojen tuottavuuskehityk-         maihin verrattuna. Lisäksi ohjelma sisältää työ-
7943: seen ja on huolissaan tuottavuuden heikentymi-         elämän kehittämisprojekteja sekä suomalaisten
7944: sestä. Tuottavuus, kuten tiedämme, ei riipu yk-        kehittämis- ja johtamismenetelmien evaluaation.
7945: sinomaan työvoiman ammattitaidosta. Yhtä tär-          Yhtenä osana ohjelmaa on myös yrittäjyyden
7946: keää on, että yritykset osaavat käyttää hyväkseen      edistäminen, joka käsittää selvityksen yrittämi-
7947: työvoiman taitoja sekä soveltaa ja kehittää niitä      sen esteistä ja edellytyksistä samoin kuin tulevai-
7948: edelleen tuotannollisiin tarkoituksiinsa. Tältä        suuden mahdollisuuksista 1990-luvun Suomessa.
7949: osin hallitus on niin ikään käynnistänyt useampia         Siis yhteenvetäen edustaja Rinteen kysymyk-
7950: tuottavuuden tehostamiseen ja työelämän laa-           seen voi vastata, että hallitus tukee työttömien
7951: tuun liittyviä hankkeita. Näistä voi mainita kak-      ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä monin
7952: si, jotka ovat lähinnä työ hallintoa:                  koulutus-, työllistämis- ja aktivointitoimenpi-
7953:     Ensiksi, pääministeri Ahon johtama talous-         tein. Niin ikään hallitus on käynnistänyt useam-
7954: neuvosto asetti vuonna 1993 kansallisen tuotta-        pia yritysten tuottavuuskehitystä ja työvoiman
7955: vuusohjelman "Tuottavuudella tulevaisuuteen"           ammattitaidon hyväksikäyttöä tehostavia hank-
7956: kolmeksi vuodeksi (1993-95). Mukana ohjel-             keita.
7957: 
7958:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
7959: 
7960:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
7961: 4                                          1994 vp -    KK 48
7962: 
7963: 
7964: 
7965: 
7966:                                          Tili Riksdagens Talman
7967: 
7968:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       arbetskraftsutbildning eller sysselsättningsstöd
7969: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         bryta arbetslösheten för cirka 235 000 personer.
7970: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Vidare sysselsätts genom de arbetsprogram som
7971: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr             ingår i budgeten, jämte programmens indirekta
7972: 48:                                                    verkningar uppskattningsvis 28 000 personer.
7973:                                                            En betydande verkan har också den kraftiga
7974:           Har Regeringen någon uppfattning om          satsningen på stöd för reparationsbyggande. De
7975:        sin sysselsättningspolitiks följder, vilka      av staten stödda bostads- och reparationsinveste-
7976:        sänker yrkeskunnandets nivå och min-            ringarnas sysselsättande verkan kommer upp-
7977:        skar produktiviteten inom näringslivets         skattningsvis att vara allt som allt cirka 23 500
7978:        nyckelområden?                                  årsverken. Dessutom beräknas det att anslagen i
7979:                                                        tilläggsbudgeten från februari med kumulerande
7980:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          verkningar skall sysselsätta cirka 16 000 perso-
7981: anföra följande:                                       ner. Å andra sidan håller den ekonomiska utveck-
7982:                                                        lingen, som börjat uppvisa tillväxt, redan på att
7983:    Regeringen är mycket medveten om och syn-           påverka sysselsättningsutsiktema positivt.
7984: nerligen bekymrad över de problem och hotande              I fråga om de ungas sysselsättning har arbets-
7985: faktorer som gäller bevarande av de arbetslösas        ministeriet, vid sidan av många inarbetade utbild-
7986: yrkesskicklighet och bibehållande av yrkeskun-         nings- och sysselsättningsåtgärder, inlett en täck-
7987: nandet.                                                ande kampanj. Likaså avtalade regeringen och
7988:    Inom arbetsförvaltningen har redan sedan            arbetsmarknadsorganisationema redan i fjolvå-
7989: länge vidtagits många slags åtgärder som går ut        ras om en sänkning av anställningströskeln för
7990: på att bevara och utveckla yrkeskunnandet.             unga med hjälp av kollektivavtal. Enligt för-
7991:                                                        handsuppgifter kommer det i vår att finnas en
7992:                                                        stor mängd sommararbetstillfållen för unga, av-
7993: Linjedragningarna inom arbetsf"örvaltningen            sevärt flera än i fjol.
7994:                                                            Om det inte är möjligt att ordna arbetstillfålle,
7995:     Som en av de viktigaste uppgifterna inom ar-       är arbetskraftsutbildning dock en positivare sak
7996: betsförvaltningen under de närmaste åren har           med tanke på bevarande och utvecklande av en
7997: framhållits just de tre saker som riksdagsman          arbetslös persons yrkesskicklighet än man kunde
7998: Rinnes spörsmål tangerar:                              sluta sig till av riksdagsman Rinnes spörsmål.
7999:     - för det första, minskning av arbetslösheten      Arbetskraftsutbildningens effektivitet har under
8000: i synnerhet beträffande ungdoms- och långtidsar-       de senaste åren utvecklats bl.a. genom att inbör-
8001: betslösheten,                                          des konkurrens ordnats mellan dem som anord-
8002:     - för det andra, stödande av arbetslösa och        narutbildning. På detta sätt börjar utbildningsut-
8003: de som hotas bli uteslutna från arbetsmarknaden        budet bättre svara mot till exempel det lokala
8004: genom arbetsmarknadsberedskap och,                     ekonomiska livets behov och sysselsättningsmöj-
8005:     - för det tredje, ökning av produktiviteten        ligheterna för dem som genomgått en kurs för-
8006: genom utvecklad smidighet och kvalitet inom            bättras.
8007: arbetslivet.
8008:     Viktiga åtgärder för att uppnå dessa mål är
8009: bl.a. åtgärder som syftar till att bryta långtidsar-   Aktivering av arbetslösa ocb stödande av
8010: betslöshet, åtgärder som effektiverar integrering      företagarverksamhet
8011: på arbetsmarknaden samt åtgärder som förhin-
8012: drar uteslutning från arbetsmarknaden och effek-          Med tanke på bevarande av yrkesskicklighe-
8013: tiverar de arbetslösas egen aktivitet.                 ten är den arbetslöses egen aktivitet mycket vik-
8014:     Redan med arbetsministeriets anslag i den or-      tig. Från början av året har som en ny aktiveran-
8015: dinarie budgeten för i år kan man med hjälp av         de åtgärd införts arbetsmarknadsstöd för arbets-
8016:                                              1994 vp -    KK 48                                           5
8017: 
8018: lösa. Under den tid stödet ges understryks att           flera projekt som effektiverar produktiviteten
8019: arbete, utbildning, yrkesvägledning och rehabili-        och hör samman med arbetslivets kvalitet. Av
8020: teringsåtgärder är primära jämfört med att vara          dessa kan nämnas två som står nära arbetsför-
8021: arbetslös. Stödet omfattar för första gången dem         valtningen:
8022: som kommer in på arbetsmarknaden, unga och                  För det första, satte det av statsminister Aho
8023: långtidsarbetslösa som blir utan utkomstskydd.           ledda ekonomiska rådet 1993 upp det nationella
8024:     Likaså stöds med arbetsförvaltningens anslag         produktivitetsprogrammet "Med produktivitet
8025: sådan utbildningsverksamhet och verksamhet för           mot framtiden" för tre år (1993-95). Med i pro-
8026: sökande av arbete som bygger på arbetslösas              grammet är arbetsmarknadsorganisationerna,
8027: organisering på egna villkor. På detta sätt kan          statsmakten, kommunerna och företagarna. Pro-
8028: med en rätt liten satsning de arbetslösas egna inre      grammets syfte är att med hjälp av utforskad
8029: resurser och kunnande tas i bruk samt arbetslös-         kunskap och nya metoder främja den internatio-
8030: hetstiden utnyttjas för att förbättra beredskapen        nella konkurrenskraften, främja företagens och
8031: för arbetsmarknaden.                                     övriga organisationers produktivitetsutveckling,
8032:     Redan länge har stödande av företagarverk-           öka arbetssamfundens funktionsförmåga samt
8033: samhet varit ett viktigt insatsområde. Företagar-        förbättra sysselsättningen och utkomsten. Pro-
8034: verksamhet, verksamhet som företagare, är otvi-          grammet omfattar nio projekthelheter, som i stor
8035: velaktigt en av de viktigaste metoderna att ta den       omfattning täcker arbetslivets olika sektorer, oli-
8036: egna yrkesskickligheten i bruk mångsidigt, effek-        ka slags organisationer och olika slag av arbets-
8037: tivt och sporrande. Startpengar, företagarkurser         uppgifter. Gemensamt för projekten är att de står
8038: och andra åtgärder som effektiverar företagar-           nära det praktiska livet och att de praktiska pro-
8039: verksamheten utgör således en alldeles väsentlig         jekten genomförs i samarbete med olika arbets-
8040: metod att bevara yrkesskickligheten. Synnerligen         marknadsparter och personalgrupper. Särskilt
8041: positiva resultat har vunnits tili exempel genom         mycket uppmärksamhet ägnas också åt att kun-
8042: sammanslagning av företagarutbildning och                skap om produktivitet sprids och omfattas på
8043: startpeng. Detta har man strävat efter i allt flera      fåltet. Totalfinansieringen av programmet kom-
8044: fall.                                                    mer att vara 10-15 Mmk och i samband med det
8045:     Också strukturförändringarna inom ekono-             är avsikten också att framlägga förslag om att i
8046: min talar just för stödande av företagarverksam-         framtiden utveckla arbetsfördelningen mellan de
8047: het. Inom de nuvarande ekonomiska strukturer-            organisationer som främjar produktivitetsarbe-
8048:  na blir storföretagens sysselsättande betydelse         tet.
8049:  allt mindre, vårframtid och i synnerhet sysselsätt-        För det andra, vid arbetsministeriet pågår ett
8050:  ningens framtid är accentuerat beroende av de           på basis av förslag av arbetsmiljökommitten in-
8051:  små företagen. Och små företag uppstår bara             lett program för utvecklande av det nationella
8052:  genom att sådana grundas, och deras viktigaste          arbetslivets kvalitet, nämligen Arbetsplats i Fin-
8053:  resurs är företagarens och arbetstagarnas yrkes-        land, arbetsplats i Europa. Målet för program-
8054:  skicklighet. Ur den arbetslöses synvinkel erbju-        met, som planerats från 1993 fem år framåt, är att
8055:  der således företagarverksamhet ofta bättre, och        främja principerna för s.k. hållbar utveckling för
8056:  långvarigare, utsikter än passiv väntan på en sys-      att sätta det finländska arbetslivet i "euroskick".
8057:  selsättare. Det finns allt fårre stora sysselsättare,   Programmets fyra nyckelbegrepp, vilka arbetsli-
8058:  men däremot behövs det allt flera små sysselsät-        vet som bygger på en hållbar utveckling skall
8059:  tare.                                                   basera sig på, är produktivitet, smidighet, arbets-
8060:                                                          livets kvalitet och kompetens. I programmet be-
8061: Stödande av produktivitetsutvecklingen                   döms de finländska arbetsplatsernas starka sidor,
8062:                                                          svagheter och utvecklingsbehov i synnerhet jäm-
8063:    Riksdagsman Rinne hänvisar i sitt spörsmål            fört med andra europeiska länder. Dessutom
8064: också tili produktivitetsutvecklingen inom nä-           omfattar programmet utvecklingsprojekt för ar-
8065: ringslivets nyc}{elområden och oroar sig för för-        betslivet samt evaluering av de finländska utveck-
8066: svagad produktivitet. Som vi vet är produktivite-        lings- och ledningsmetoderna. En del av pro-
8067: ten inte beroende enbart av arbetskraftens yrkes-        grammet är också främjande av företagarverk-
8068: skicklighet. LiKa viktigt är att företagen kan ut-       samheten, vilket omfattar utredning av hindren
8069: nyttja arbetskraftens fårdigheter samt tiliämpa          och förutsättningarna för företagarverksamhet,
8070: och utveckla dem vidare för sina produktionssyf-         samt de framtida möjligheterna i 1990-talets Fin-
8071: ten. I detta avseende har regeringen likaså inlett       land.
8072: 6                                       1994 vp -    KK 48
8073: 
8074:    Sammantaget kan alltså riksdagsman Rinnes        likaså startat flera projekt som går ut på att
8075: spörsmål besvaras med att regeringen stöder be-     effektivera företagens produktivitetsutveckling
8076: varande och utvecklande av de arbetslösas yrkes-    och utnyttjande av arbetskraftens yrkesskicklig-
8077: skicklighet med många utbildnings-, sysselsätt-     het.
8078: nings- och aktiveringsåtgärder. Regeringen har
8079: 
8080:     Helsingfors den 17 mars 1994
8081: 
8082:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
8083:                                                1994vp
8084: 
8085: Kirjallinen kysymys 49
8086: 
8087: 
8088: 
8089: 
8090:                                   Rinne: Hallituksen talouspolitiikan aiheuttamista materiaalisista
8091:                                       menetyksistä
8092: 
8093: 
8094:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8095: 
8096:     Esko Ahon hallituksen harjoittama talouspo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8097: litiikka on johtanut ennennäkemättömään kon-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8098: kurssikierteeseen ja syrjäyttävän työttömyyden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8099: euroopanennätyksellisen rajuun kasvuun. Kon-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8100: kurssipolitiikan seuraukset ovat muodostumassa
8101: kohtalokkaiksi myös tuotantoelämän materiaa-                   Onko Hallituksella mitään käsitystä
8102: lisella puolella. Monet pk-yrittäjät ovatjoutuneet          tai kuvaa talouspolitiikkansa seurauk-
8103: myymään tuotantovälineitään pilkkahinnalla ul-              sista, jotka ovat johtamassa suomalais-
8104: komaille. Tuotantovälineiden pakkohävittämi-                ten tuotantovälineiden pilkkahintaisiin
8105: nen voi merkitä tuotannollisen perustan romut-              myynteihin ulkomaille ja sitä kautta Suo-
8106: tumista kohtalokkaalla tavalla.                             men kansantalouden lopulliseen romut-
8107:                                                             tumiseen?
8108:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
8109: 
8110:                                             Heikki Rinne
8111: 
8112: 
8113: 
8114: 
8115:  2400321
8116: 2                                       1994 vp -    KK 49
8117: 
8118: 
8119: 
8120: 
8121:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
8122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tantovälineitä on voitu myydä jossain määrin
8123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ulkomaille, mutta todella suurimittaisesta, ali-
8124: olette 23 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn          hintaisesta myynnistä ei ole olemassa näyttöä.
8125: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kapasiteetin käyttöasteen aleneminen kuuluu
8126: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki      väistämättä laman kuvaan, eikä hallituksella ole
8127: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ollut keinoja estää mm. idänkaupan romahtami-
8128: n:o49:                                              sesta aiheutuneita pk-yritysten konkursseja.
8129:                                                        Hallitus on tukenut pieniä ja keskisuuria yri-
8130:           Onko Hallituksella mitään käsitystä       tyksiä vuosina 1991-1993 erittäin mittavana tu-
8131:        tai kuvaa talouspolitiikkansa seurauksis-    kiohjelmalla ja pyrkinyt pitämään myös kilpailu-
8132:        ta, jotka ovat johtamassa suomalais-         kyvyn yritysten toimintaedellytykset turvaavalla
8133:        ten tuotantovälineiden pilkkahintaisiin      tasolla. Vähintään yhtä tärkeätä pkt:n kannalta
8134:        myynteihin ulkomaille ja sitä kautta Suo-    on ollut syvenevän luottolaman torjuminen sekä
8135:        men kansantalouden lopulliseen romut-        sellaisen talouspolitiikan harjoittaminen, jolla on
8136:        tumiseen?                                    varmistettu mm. korkotason toteutunut jyrkkä
8137:                                                     lasku.
8138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Näillä toimenpiteillä hallitus katsoo jarrutta-
8139: vasti seuraavaa:                                    neensa merkittävästi pienten ja keskisuurten yri-
8140:                                                     tysten konkurssikierrettä ja pitää tärkeänä, että
8141:    Hallituksella ei ole käytettävissään tilastoa    varsinkin korkojen alenemisen varmistavaa ta-
8142: Suomesta ulkomaille viime aikoina myytyjen          louspolitiikkaa myös opposition tuella määrätie-
8143: tuotantovälineiden määristä tai hinnoista. Tuo-     toisesti jatketaan.
8144: 
8145:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
8146: 
8147:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
8148:                                            1994 vp -    KK 49                                           3
8149: 
8150: 
8151: 
8152: 
8153:                                          Tili Riksdagens Talman
8154: 
8155:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Sänkt kapacitetsutnyttjande hör oundvikligen
8156: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        ihop med en lågkonjunktur och regeringen har
8157: 23 februari 1994 tili vederbörande medlem av           inte haft möjligheter att hindra bl.a. de konkurser
8158: statsrådet översänt följande av riksdagsman            som drabbat små och medelstora företag på
8159: Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr 49:             grund av att östhandeln minskat drastiskt.
8160:                                                           Regeringen har understött små och medelsto-
8161:           Har Regeringen någon uppfattning el-         ra företag under 1991-1993 med ett mycket
8162:        ler bild av följderna av sin ekonomiska         omfattande stödprogram och försökt att upp-
8163:        politik, som håller på att leda tili att fin-   rätthålla också konkurrenskraften på en nivå
8164:        ländska produktionsmedel säljs tili vrak-       som tryggar företagens verksamhetsbetingelser.
8165:        pris utomlands och därigenom åstadkom-          Av minst lika stor betydelse för småindustrin och
8166:        mer en total kollaps av den finska sam-         den medelstora industrin har det varit att avvärja
8167:        hällsekonomin?                                  en allt djupare kreditkris och att bedriva en sådan
8168:                                                        ekonomisk politik med viiken man har kunnat
8169:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          säkra bl.a. en kraftig sänkning av räntenivån.
8170: anföra följande:                                          Med dessa åtgärder anser regeringen att den i
8171:                                                        betydande grad har kunnat bromsa konkursspi-
8172:    Regeringen har inte tillgång tili statistik över    ralen bland små och medelstora företag och anser
8173: hur stora mängder eller tili vilka priser produk-      det viktigt att man, också med stöd från opposi-
8174: tionsmedel har sålts från Finland tili utlandet        tionen, målmedvetet fortsätter den ekonomiska
8175: under densenaste tiden. Eventuellt har produk-         politik som i synnerhet säkerställer en räntesänk-
8176: tionsmedel i viss mån sålts tili utlandet, men det     ning.
8177: finns inga belägg för någon verkligt storskalig
8178: bortslumpning.
8179: 
8180:      Helsingforsden 15 mars 1994
8181: 
8182:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
8183:                                                   1994vp
8184: 
8185: Kirjallinen kysymys 50
8186: 
8187: 
8188: 
8189: 
8190:                                     Aittoniemi: Huvi- ja viihdepelejä koskevan monopolin purkami-
8191:                                         sesta
8192: 
8193: 
8194:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8195: 
8196:     Jo Eta-sopimus, mutta erityisesti mahdollinen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
8197: jäsenyys Euroopan unionissa, merkitsee erilais-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8198: ten monopolien purkamista. Suomessa Raha-au-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8199: tomaattiyhdistyksellä on laaja monopoli erilais-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8200: ten voittoa antavien peliautomaattien kuten pa-
8201: jatson ja ns. omenapelien toiminnassa, mutta                       Aikooko Hallitus tulevaisuudessa ryh-
8202: monopoli koskee myös erilaisia viihdepelejä ku-                 tyä purkamaan Raha-automaattiyhdis-
8203: ten ajosimulaattorit ja vastaavat peliviihdettä                 tyksen monopolia erityisesti siltä osin
8204: tarjoavat laitteet. Erityisesti viimeksi mainittujen            kuin se koskee erilaisten viihdetarkoituk-
8205: viihdetarkoituksessa pidettävien pelien osalta on               sessa pidettävien huvi- ja viihdepelien toi-
8206:  alan yrittäjillä kiinnostusta itselliseen toimintaan           mintaa?
8207:  ilman valtion monopolia.
8208: 
8209:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
8210:                                               Sulo Aittoniemi
8211: 
8212: 
8213: 
8214: 
8215: 2400321
8216: 2                                         1994 vp -    KK 50
8217: 
8218: 
8219: 
8220: 
8221:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8222: 
8223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sia haittoja, joita on voitu havaita aiheutuvan
8224: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rahapeleistä. On kuitenkin voitu todeta, että
8225: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ajanvieteautomaattitoimintaankin liittyy piirtei-
8226: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-      tä,joiden vaikutukset ovat kielteisiä. Pelipalvelut
8227: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kohdentuvat lapsiin ja nuoriin, joiden mahdolli-
8228: 50:                                                   suudet rahoittaa pelaamisensa ovat tavallisesti
8229:                                                       hyvin rajoitetut. Myös ajanvieteautomaateilla ta-
8230:           Aikooko Hallitus tulevaisuudessa ryh-       pahtuva pelaaminen voi aiheuttaa haitallista riip-
8231:        tyä purkamaan Raha-automaattiyhdis-            puvuutta pelaamiseen. Videopeleihin mahdolli-
8232:        tyksen monopolia erityisesti siltä osin        sesti sisältyvät väkivaltakohtaukset ja epäsiveel-
8233:        kuin se koskee erilaisten viihdetarkoituk-     lisyys eivät edistä yhteiskunnan kannalta hyväk-
8234:        sessa pidettävien huvi- ja viihdepelien toi-   syttäviä eettisiä arvoja. Sen sijaan voidaan olet-
8235:        mintaa?                                        taa, että väkivallan kuvaamisen vaikutus erityi-
8236:                                                       sesti kasvuiässä olevien lasten kehitykseen ja
8237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maailmankuvan muotoutumiseen on raaistava.
8238: vasti seuraavaa:                                      Peleihin mahdollisesti sisältyvä pornografia nais-
8239:                                                       ta esineellistävine malleineen toimii vastoin tasa-
8240:    Yksinoikeus raha-automaattien käytettävänä         painoista tasa-arvokehitystä.
8241: pitämiseen annettiin Raha-automaattiyhdistyk-             Antamalla ajanvieteautomaattitoiminta RAY:n
8242: selle jo vuonna 1937. Yksinoikeusjärjestely vah-      yksinoikeudeksi on kohtuullisen hyvin voitu torjua
8243: vistettiin vuonna 1965 annetulla arpajaislailla       edellä kuvattujen haittojen syntymistä. Yksinoi-
8244: (491165). Lain 1 §:ssä on ilmaistu suomalaisen        keusjärjestelyllä on myös taloudellinen merkityk-
8245: rahapelipolitiikan keskeinen periaate, jonka mu-      sensä. RAY tulouttaa ajanvieteautomaattitoimin-
8246: kaan rahapelejä saadaan toimeenpanna ainoas-          nankin puhtaan tuoton yleishyödyllisiin tarkoituk-
8247: taan viranomaisen luvalla varojen hankkimiseksi       siin.
8248: hyväntekeväisyyttä varten tai muuhun aatteelli-           Sisäasiainministeriö pitää edellä selostettujen
8249: seen tarkoitukseen niin kuin arpajaislaissa sääde-    arvojen vaalimista hyvin tärkeänä. Samalla sisä-
8250: tään.                                                 asiainministeriö kuitenkin toteaa, että ne sosiaa-
8251:    Ajanvieteautomaatit ovat laitteita, joita käyt-    liset haitat, jotka ajanvieteautomaattitoiminnas-
8252: tämällä pelaaja ei voi saada voittona rahaa, tava-    ta aiheutuvat, voidaan torjua yksinoikeusjärjes-
8253: raa tai muuta rahanarvoista etuutta. Raha-auto-       telyä lievemmin keinoin. Hallituksen tarkoituk-
8254: maattiyhdistyksen (RAY) yksinoikeus ajanvie-          sena on muuttaa ajanvieteautomaatteja koskeva
8255: teautomaattitoimintaan toteutettiin vuonna            lainsäädäntö. Asian selvittämiseksi ja lainsää-
8256: 1976 annetulla lailla ajanvieteautomaateista          dännön muuttamiseksi sisäasiainministeriö on
8257: (426/76). Näin saatettiin loppuun se arpajaislais-    29.9.1993 asettanut toimikunnan, jonka tehtävä-
8258: sa omaksuttu periaate, että tulojen hankkiminen       nä on selvittää ja määritellä ne erityiset edellytyk-
8259: ihmisten pelihalua hyväksi käyttäen sallitaan         set, jotka Suomen liittyminen Euroopan talous-
8260: vain rajoitetussa määrässä ja yksinomaan varo-        alueeseen ja mahdollinen liittyminen Euroopan
8261: jen hankkimiseksi hyväntekeväisyyttä tai muuta        unioniin asettavat kansalliselle lainsäädännölle.
8262: aatteellista toimintaa tukevaan tarkoitukseen.        Ajanvieteautomaatteja koskeva lainsäädäntö on
8263:     Kun ajanvieteautomaatit eivät anna voittoja,      tarkoitus uudistaa 31.10.1994 mennessä.
8264: ei niiden käyttämisestä aiheudu sellaisia sosiaali-
8265: 
8266:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
8267: 
8268:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
8269:                                            1994 vp -    KK 50                                             3
8270: 
8271: 
8272: 
8273: 
8274:                                         Tili Riksdagens Talman
8275: 
8276:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       serveras i samband med penningspel. Man har
8277: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dock kunnat konstatera att även förströelseauto-
8278: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       matverksamheten har verkningar som är negati-
8279: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          va. Speltjänsterna riktar sig tili barn och ungdo-
8280: 50:                                                    mar vilkas möjligheter att själva finansiera sitt
8281:                                                        spelande i allmänhet är mycket begränsade. Den
8282:           Ämnar Regeringen i framtiden gå in           som spelar på förströelseautomater kan också bli
8283:        för att upplösa Penningautomatförening-         beroende av spel på ett skadligt sätt. De våldssce-
8284:        ens monopol speciellt tili den del mono-        ner och den omoral som videospelen eventuellt
8285:        polet gäller verksamhet i underhållnings-       innehåller främjar inte sådana etiska värden som
8286:        syfte med olika nöjes- och underhåll-           är godtagbara från samhällets synpunkt sett.
8287:        ningsspel?                                      Däremot kan man anta att våldsbeskrivningar
8288:                                                        har en förråande inverkan på barns utveckling
8289:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och världsbild, speciellt under uppväxttiden. Den
8290: anföra följande:                                       pomografi som eventuellt ingår i spel då kvinnor
8291:                                                        framställs enbart som objekt motverkar en balan-
8292:    Penningautomatföreningen beviljades redan           serad jämställdhetsutveckling.
8293: 1937 ensamrätt att hålla penningautomater. Sys-           Genom att PAF beviljats ensamrätt tili för-
8294: temet med ensamrätt befåstes 1965 genom lotteri-       ströelseautomatverksamhet har man relativt väl
8295: lagen (491165). I lagens 1 § uttrycks en central       kunnat förebygga uppkomsten av ovan beskriv-
8296: princip för den finska penningspelspolitiken,          da olägenheter. Systemet med ensamrätt har även
8297: nämligen att penningspel får anordnas endast           en ekonomisk betydelse. PAF:s nettointäkt även
8298: med tillstånd av en myndighet i syfte att skaffa       av förstroelseautomatverksamheten går tili all-
8299: medel för välgörenhet eller för något annat ideellt    männyttiga ändamål.
8300: ändamål så som stadgas i lotterilagen.                    Enligt inrikesministeriet är det mycket viktigt
8301:    Förströelseautomaterna är anordningar ge-           att väma om de värden som har beskrivits. Sam-
8302: nom vilka spelaren inte kan få pengar, varor eller     tidigt konstaterar dock inrikesministeriet att de
8303: andra förmåner med penningvärde som vinst.             sociala olägenheter som förströelseautomaterna
8304: Penningautomatföreningens (PAF) ensamrätt              medför kan förebyggas genom metoder som är
8305: att bedriva förströelseautomatverksamhet fast-         lindrigare än systemet med ensamrätt. Regering-
8306: ställdes genom en lag från 1976 om förströelseau-      ens avsikt är att ändra lagstiftningen om förströ-
8307: tomater (426/76). På detta sätt befåstes principen     elseautomater. För att få ärendet utrett och för
8308: i lotterilagen om att anskaffandet av inkomster        att kunna ändra lagstiftningen tilisatte inrikesmi-
8309: genom utnyttjande av människors begivenhet på          nisteriet den 29 september 1993 en kommitte med
8310: spel tillåts endast i begränsad utsträckning och       uppgift att reda ut och definiera de särskilda krav
8311: enbart i syfte att skaffa medel för välgörenhet        som Finlands anslutning tili Europeiska ekono-
8312: eller i något annat syfte som stöder ideell verk-      miska samarbetsområdet och en eventuell anslut-
8313: samhet.                                                ning tili Europeiska unionen ställer på den natio-
8314:    Eftersom förströelseautomaterna inte ger nå-        nella lagstiftningen. A vsikten är att lagstiftningen
8315: gon vinst, medför användningen av dessa inte           om förströelseautomater skall ändras senast den
8316: sådana sociala olägenheter som har kunnat ob-          31 oktober 1994.
8317: 
8318:      Helsingforsden 15 mars 1994
8319: 
8320:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
8321:                                                 1994vp
8322: 
8323: Kirjallinen kysymys 51
8324: 
8325: 
8326: 
8327: 
8328:                                    Aittoniemi: Alle 15-vuotiaita rikoksentekijöitä koskevista seuraa-
8329:                                        muksista
8330: 
8331: 
8332:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8333: 
8334:    Ankarat rikosoikeudelliset seuraamukset ri-        kauksissa estää rikollisen toiminnan välitön jat-
8335: koksen poluille joutuneita nuoria kohtaan eivät       kaminen. Asiaan on useassa maassa puututtu
8336: yhteiskunnassa vallitsevan yleisen käsityksen         erilaisin lainsäädännöllisin toimenpitein, myös
8337: mukaan johda positiivisiin tuloksiin. Tämä on         alentamalla rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa.
8338: otettu huomioon sekä seuraamusjärjestelmässä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8339: että muussa toiminnassa. Yhteiskunnan tulee           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8340: kuitenkin voida mahdollisimman aikaisessa vai-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8341: heessa puuttua yhteiskunnan vastaiseen toimin-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8342: taan.
8343:    Suomen rikoslain mukaan alle 15-vuotias ei                    Onko Hallituksella suunnitelmia ryh-
8344: ole rikosoikeudellisen vastuun alainen. Tämä                  tyä lainsäädäntötoimiin, joissa otettaisiin
8345: merkitsee myös sitä, että kun poliisi joutuu yhä              huomioon alle 15-vuotiaiden keskuudes-
8346: useammin tilanteisiin, joissa alle 15-vuotiaat hen-           sa lisääntyvä rikollisuus sekä seuraamus-
8347: kilöt ovat syyllistyneet rikoksiin, sillä on hyvin            järjestelmän että poliisin rikoksia ennalta
8348: vajanaiset mahdollisuudet esimerkiksi autovar-                ehkäisevän toiminnan kannalta?
8349: 
8350:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
8351: 
8352:                                             Sulo Aittoniemi
8353: 
8354: 
8355: 
8356: 
8357:  2400321
8358: 2                                          1994 vp -    KK 51
8359: 
8360: 
8361: 
8362: 
8363:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8364: 
8365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muutoksia, kun Norja vuonna 1990 nosti vastuu-
8366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ikärajan 14 vuodesta 15 vuoteen. Niissä maissa,
8367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          joissa ikärajat ovat tätä alempana, kehitys kulkee
8368: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo          samaan suuntaan. Kansainvälisesti katsoen ri-
8369: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kosoikeudellisen vastuun ikärajoja ollaan nosta-
8370: sen n:o 51:                                            massa, ei laskemassa. Näin sen vuoksi, että rikos-
8371:                                                        oikeus ei ole oikea väline puuttua lasten käyt-
8372:           Onko Hallituksella suunnitelmia ryh-         täytymiseen. Mahdollisuudet lapsen ja nuoren
8373:        tyä lainsäädäntötoimiin, joissa otettaisiin     sosiaalistamiseksi eivät myöskään meillä paranisi
8374:        huomioon alle 15-vuotiaiden keskuudes-          rikosoikeudellista vastuuikärajaa alentamalla ja
8375:        sa lisääntyvä rikollisuus sekä seuraamus-       rangaistuksia käyttäen.
8376:        järjestelmän että poliisin rikoksia ennalta        Vaikka alle 15-vuotiaiden rikosten selvittely ei
8377:        estävän toiminnan kannalta?                     heidän osaltaan ole tarpeen syytetoimien aikaan-
8378:                                                        saamiseksi, saattaa tähän toki olla muut perus-
8379:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            teet. Tähän tutkintaan antaa myös laki mahdolli-
8380: taen seuraavaa:                                        suuden. Lastensuojeluviranomaisten ja poliisin
8381:                                                        yhteistyön tehostaminen oli yhtenä tavoitteena,
8382:    Alle 15 vuotta täyttäneiden rikollisuus ei polii-   kun esitutkinnasta ja pakkokeinoista annettua
8383: sitilaston mukaan ole lisääntynyt. Vuonna 1988         asetusta muutettiin (677/90). Muutoksen mu-
8384: kaikista selvitetyistä rikoslakirikoksista alle 15-    kaan silloin, kun alle 15-vuotiaan epäillään syyl-
8385: vuotiaiden tekemiä oli 6 %, vuonna 1992 nuorten        listyneen rikokseen, tutkintaa voidaan kuuluste-
8386: alle 15-vuotiaiden osuus oli 3,5 %. Nuorten osuus      lun lisäksijatkaa muun muassa, jos sosiaalilauta-
8387: selvitetyistä rikoksista on laskenut kaikissa rikos-   kunta sitä pyytää.
8388: ryhmissä. Tämä ei selity yksin ikärakenteen muu-          Alle 15-vuotiaiden ongelmat on syytä vasta-
8389: toksin, sillä sama kehitys toistuu myös suhteutet-     kin käsitellä sosiaalilainsäädännön ja lastensuo-
8390: taessa rikollisuus ikäluokan kokoon. Selvitettyi-      jelutyön keinoin. Uusina menetelminä tällä sa-
8391: hin rikoksiin syyllisiksi epäiltyjen nuorten määrä     ralla ovat erilaiset kokeilevan nuorisotyön muo-
8392: on ikäluokan kokoon suhteutettunakin pudon-            dot. Tämän työn kohderyhmänä ovat nimen-
8393: nut viidessä vuodessa lähes puoleen entisestään        omaan kysymyksessä tarkoitetut ongelmanuo-
8394: (v. 1988 oli rikoksesta epäiltyjä alle 15-vuotiaita    ret. Myös sovittelutoiminta tavoittaa laajentues-
8395: suhteessa 1 000 10-14-vuotiaaseen 44, vuonna           saan yhä useampia nuoria. Sovitteluun liittyvien
8396: 1992luku oli 23). Vaikka näihin lukuihin vaikut-       myönteisten piirteiden vuoksi menettelyä on
8397: tavat mm. muutokset rikosten selvitysosuuksis-         syytä jatkossakin tukea ja rohkaista. Tässä tar-
8398: sa, ei tilasto jätä virhetulkinnan mahdollisuutta:     koituksessa oikeusministeriössä on valmistelta-
8399: nuorten alle 15-vuotiaiden rikollisuus ei ole kas-     vana lainuudistus, jonka myötä sovittelu tunnus-
8400: vussa kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.              tettaisiin nykyistä selkeämmin myös rikoslain
8401:     Rikosoikeudellinen ikäraja kaikissa pohjois-       piirissä osana rikosoikeudellisista toimenpiteistä
8402: maissa on 15 vuotta. Viimeksi ikärajoihin tehtiin      luopumista.
8403: 
8404:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
8405: 
8406:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
8407:                                            1994 vp -    KK 51                                             3
8408: 
8409: 
8410: 
8411: 
8412:                                          Tili Riksdagens Talman
8413: 
8414:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nordiska länder. Åldersgränsen har senast änd-
8415: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         rats när N orge 1990 höjde den från 14 tili 15 år. I
8416: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Iänder med en lägre åldersgräns är tendensen
8417: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             densamma. Intemationellt sett höjs åldersgrän-
8418: nr 51:                                                 sen för straffrättsligt ansvar, inte tvärtom. Detta
8419:                                                        beror på att straffrätten inte är rätt medel för att
8420:           Har Regeringen planer på att vidta lag-      ingripa i bams beteende. Möjligheten att sociali-
8421:        stiftningsåtgärder som beaktar den ökade        sera bam och ungdomar förbättras inte heller hos
8422:        brottsligheten bland ungdomar under 15          oss genom att vi sänker åldersgränsen för straff-
8423:        år både med tanke på påföljdssystemet           rätt~ligt ansvar och tillgriper straff.
8424:        och polisens brottsförebyggande verk-               Aven om det med tanke på åtal saknar betydel-
8425:        samhet?                                         se om brott som har begåtts av personer under 15
8426:                                                        år utreds, kan det dock finnas andra argument
8427:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som talar för en utredning. Också lagen gör det
8428: anföra följande:                                       möjligt att utreda dessa brott. När förordningen
8429:                                                        om förundersökning och tvångsmedel (677/90)
8430:    Brottsligheten bland ungdomar under 15 år           ändrades var ett av målen att effektivera samar-
8431: har enligt polisens statistik inte ökat. Av alla       betet mellan bamskyddsmyndighetema och poli-
8432: strafflagsbrott som utreddes 1988 hade 6 procent       sen. När ett bam under 15 år misstänks för en
8433: begåtts av personer under 15 år. År 1992 var           brottslig gäming kan utredningen enligt förord-
8434: andelen 3,5 procent. Ungdomamas andel av de            ningeil fortsätta förutom med förhör bl.a. om
8435: utredda brotten har minskat i samtliga brotts-         socialnämnden begär det.
8436: grupper. Dettakan inte förklaras enbart med att            Det finns skäl att också i fortsättningen be-
8437: åldersstrukturen har förändrats, eftersom samma        handla de problem som bam under 15 år tampas
8438: utveckling kan skönjas även när brottsligheten         med genom sociallagstiftningen och bamskydds-
8439: relateras tili åldersgruppens storlek. Andelen         arbetet. Nya metoder som härvid kan användas
8440: ungdomar som misstänks ha begått brott som har         är olika former av experimentellt ungdomsarbe-
8441: utretts har också i förhållande tili åldersgruppens    te. Målgruppen för detta arbete är uttryckligen de
8442: storlek minskat med inemot hälften på fem år           problembam som avses i spörsmålet. När med-
8443: (1988 var andelen för brott misstänkta personer        ling blir allt vanligare, kommer också allt fler
8444: under 15 år 44 av 1000 10-14-åringar, 1992 var         ungdomar att omfattas av den. Eftersom medling
8445: andelen 23). Trots att dessa andelar påverkas av       har många fördelar, är det skäl att också i framti-
8446: att bl.a. utredningsgraden ändras, lämnar statis-      den stöda och uppmuntra detta förfarande. I
8447: tiken inget utrymme för feltolkningar: brottslig-      detta syfte bereds vid justitieministeriet en lagre-
8448: heten bland ungdomar under 15 år ökar inte på          videring som innebär att medling tydligare än
8449: det sätt som avses i spörsmålet.                       hittills erkänns också i strafflagen som ett sätt att
8450:    Den straffrättsliga åldersgränsen är 15 år i alla   avstå från straffrättsliga åtgärder.
8451: 
8452:      Helsingforsden 8 mars 1994
8453: 
8454:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
8455:                                                 1994vp
8456: 
8457: Kirjallinen kysymys 52
8458: 
8459: 
8460: 
8461: 
8462:                                    Mäkelä: Päivähoitolain toteutumisesta
8463: 
8464: 
8465: 
8466:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8467: 
8468:    Voimassa oleva päivähoitolaki velvoittaa kun-      4-6-vuotiaiden lasten esiopetus. Mikäli päivä-
8469: nanjärjestämään päivähoitoa kaikille alle koulu-      hoitolakia ei toteutettaisi, seuraisi siitä merkittä-
8470: ikäisille viimeistään 1.8.1995. Kunnat ovat kui-      vää työttömyyttä ko. alalla ja ennen kaikkea suu-
8471: tenkin ryhtyneet purkamaan päivähoitoaan sel-         ria ongelmia lasten vanhemmille päivähoidon
8472: laisella vauhdilla, joka tekee mahdottomaksi päi-     järjestämisessä. Lisäksi yksityisen päivähoidon
8473: vähoitolain velvoitteen toteuttamisen eduskun-        kustannukset tulisivat vanhemmille olennaisesti
8474: nan tarkoittamalla tavalla. Supistustoimet johtu-     korkeammiksi.
8475: vat pitkälti rajuista säästötoimista kuntien vai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8476: kean taloudellisen tilanteen takia.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8477:    Useat eri tahot, kuten esim. kunta-alalla toimi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8478: vat eri ammattijärjestöt ja vanhemmat, ovat voi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8479: makkaasti vedonneet sen puolesta, että päivähoi-
8480: tolaki tulisi toteuttaa hyväksytyssä muodossa.                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
8481: Lain toteuttaminen ei vaatisi nykyiseen verrattu-             että kunnissa toteutettaisiin eduskunnan
8482: na uusia voimavaroja, elleivät kunnat riisu päivä-            hyväksymä ja 1.8.1995 voimaan tuleva
8483: hoitoaan tämänhetkisestä tasosta liian voimak-                päivähoitolain takaama päivähoito kai-
8484: kaasti. Todettakoon samalla, että lasten päivä-               kille alle kouluikäisille lapsille?
8485: hoitolain toteuttamisen myötä toteutuisi myös
8486: 
8487:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
8488: 
8489:                                              Tina Mäkelä
8490: 
8491: 
8492: 
8493: 
8494: 2400321
8495: 2                                         1994 vp -    KK 52
8496: 
8497: 
8498: 
8499:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8500: 
8501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kunnissa päivähoitopaikkoja on ollut tarjolla
8502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lähes täysin kysyntää vastaavasti. Sosiaali- ja ter-
8503: olette 23 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, STA-
8504: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      KES, on selvittänyt päivähoidon tilannetta kun-
8505: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin       nissa vuoden 1994 alussa. Selvityksestä saatujen
8506: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 52:               ennakkotietojen mukaan valtaosassa kuntia päi-
8507:                                                       vähoitoa tarjotaan edelleen tarvetta vastaavasti.
8508:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,           Koko maassa oli vuoden alussa noin 180 000
8509:        että kunnissa toteutettaisiin eduskunnan       päivähoitopaikkaa. Paikkojen lisätarvetta oliko-
8510:        hyväksymä ja 1.8.1995 voimaan tuleva           kopäivähoidossa noin 1 900 ja osapäivähoidossa
8511:        päivähoitolain takaama päivähoito kai-         noin 1 300 hoitopaikkaa eli vajaat 2 % kokonais-
8512:        kille alle kouluikäisille lapsille?            paikkamäärästä. Lisätarve keskittyi muutamaan
8513:                                                       suureen kuntaan. Samanaikaisesti kunnissa oli
8514:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ylitarjontaa päivähoitopaikoista kokopäivähoi-
8515: vasti seuraavaa:                                      dossa noin 5 700 ja osapäivähoidossa noin 1 600
8516:                                                       hoitopaikkaa eli noin 4 % kokonaispaikkamää-
8517:     Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73)         rästä. Puuttuvien hoitopaikkojen perustaminen
8518: mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että las-       aiheuttaisi kunnille arviolta noin 100 miljoonan
8519: ten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämä-      markan vuositasokustannukset.
8520: nä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin          Valtioneuvosto on valtion vuoden 1993 ta-
8521: toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve         lousarvion yleisperusteluissa sekä sosiaali- ja ter-
8522: edellyttää. Päivähoitoon ottamista koskevaan          veydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmas-
8523: sosiaalilautakunnan päätökseen ei kuitenkaan          sa vuosille 1993-1996 todennut, että päivähoi-
8524: saa hakea muutosta valittamalla.                      to-oikeuden laajennuksesta kattamaan alle kou-
8525:    Alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmilla on         luikäiset vuonna 1995 on tarkoitus luopua. Läh-
8526: vuoden 1990 alusta ollut lasten päivähoidosta         tökohtana on ollut, ettei lainsäädännöllä tulisi
8527: annetun lain ja lasten kotihoidon tukea koskevan      enää asettaa kunnille uusia ehdottomia velvoit-
8528: lainsäädännön perusteella ehdoton eli ns. subjek-     teita heikon kunnallistaloudellisen tilanteen
8529: tiivinen valintaoikeus alle kolmivuotiaiden las-      vuoksi. Palvelujärjestelmän laajentaminen ja ke-
8530: tensa hoidon järjestämiseksi joko kunnallisessa       hittäminen on tarkoituksenmukaisempaa toteut-
8531: päivähoidossa tai lasten kotihoidon tuen avulla.      taa jo voimassa olevien säädösten pohjalta kun-
8532: Myös muutoksenhaku sosiaalilautakunnan pää-           tien itse asettamien tavoitteiden mukaisesti.
8533: tökseen on ollut mahdollista samasta ajankoh-            Sosiaali-ja terveysministeriö on asettanut pien-
8534: dasta lukien alle kolmivuotiaiden lasten koh-         ten lasten hoitojärjestelmän kehittämistä pohti-
8535: dalla.                                                van työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää pien-
8536:     Jo vahvistetun lainsäädännön mukaan valin-        ten lasten hoitojärjestelmien nykytilaa ja kehit-
8537: taoikeuden piti laajentua koskemaan alle neljä-       tämistä osana varhaiskasvatusjärjestelmää sekä
8538: vuotiaiden lasten vanhempia vuoden 1993 alusta,       minkälaista lainsäädäntöä kehittäminen edellyt-
8539: mutta laajennus on siirretty väliaikaisilla lasten    tää. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi si-
8540: päivähoitoa ja lasten kotihoidon tukea koskevilla     ten, että ehdotukset voidaan ottaa huomioon vuo-
8541: lainmuutoksilla tulemaan voimaan 1.8.1995.            den 1995 talousarvioesitystä laadittaessa.
8542:     Samanaikaisesti kun valintaoikeus laajennet-         Hallituksen tarkoituksena on edellä mainitun
8543: tiin koskemaan alle nelivuotiaiden lasten perhei-     työryhmän työn perusteella, valtion vuoden 1995
8544: tä, vahvistettiin myös lasten päivähoidosta anne-     talousarvion antamisen yhteydessä päättää pien-
8545: tun lain muutos, jolla säädettiin ns. subjektiivi-    ten lasten hoitojärjestelmän toteutuksesta ja sen
8546: nen oikeus päivähoitopaikkaan koskemaan kaik-         edellyttämistä tarpeellisista lainsäädännön muu-
8547: kia alle kouluikäisiä lapsia 1.8.1995lukien.          toksista.
8548: 
8549:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1993
8550: 
8551:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8552:                                             1994 vp -    KK 52                                             3
8553: 
8554: 
8555: 
8556: 
8557:                                           Tili Riksdagens Talman
8558: 
8559:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och utvecklingscentralen för social- och hälso-
8560: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         vården, STAKES, har utrett dagvårdssituatio-
8561: 23 februari 1994 tili vederbörande medlem av            nen i kommunema i början av 1994. Enligt de
8562: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mä-         preliminära uppgifter som utredningen ger vid
8563: kelä undertecknade spörsmål nr 52:                      handen erbjuds i största delen av kommunema
8564:                                                         fortfarande dagvård så att den täcker behovet.
8565:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            I hela landet fanns i början av året ca 180 000
8566:         ta för att den dagvård för alla bam under       dagvårdsplatser. Behovet av fler platser var ca
8567:         skolåldem som garanteras i den av riksda-       1 900 inom heldagsvården och ca 1 300 inom
8568:         gen antagna dagvårdslagen, som träder i         halvdagsvården, dvs. knappt 2% av det totala
8569:         kraft 1.8.1995, skall genomföras i kom-         antalet platser. Tilläggsbehovet koncentrerade
8570:         munema?                                         sig tili några stora kommuner. Samtidigt fanns
8571:                                                         det i kommunema ett överutbud av dagvårds-
8572:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           platser som var ca 5 700 inom heldagsvården och
8573: anföra följande:                                        ca 1 600 inom halvdagsvården, dvs. ca 4 % av det
8574:                                                         totala antalet platser. Grundande av de vårdplat-
8575:     Enligt lagen om bamdagvård (36/73) skall            ser som saknas skulle förorsaka kommunema en
8576: kommunen sörja fOr att av kommunen ordnad               kostnad av uppskattningsvis 100 miljoner mark
8577: eller övervakad bamdagvård står tili buds i den         på årsnivå.
8578: omfattning och med sådana verksamhetsformer                Statsrådet konstaterade i den allmänna moti-
8579: som behovet därav inom kommunen förutsätter.            veringen till statsbudgeten för 1993 samt i den
8580: I socialnämndens beslut angående tagande av             riksomfattande planen för social- och hälsovår-
8581: bam i dagvård får ändring dock inte sökas genom         den för 1993-1996 att man har för avsikt att
8582: besvär.                                                 avstå från att 1995 utvidga dagvårdsrätten att
8583:     Med stöd av lagen om bamdagvård ochlagstift-        gälla alla bam under skolåldem. Som utgångs-
8584: ningen om stöd för hemvård av bam har föräldrar         punkt har man haft att lagstiftningen inte längre
8585: tili bam undet tre år från ingången av 1990 haft en     borde uppställa nya absoluta skyldigheter för
8586: ovillkorlig, dvs. en s.k. subjektiv rätt att välja då   kommunema på grund av det svaga kommunal-
8587: det gäller vården av deras bam under tre år anting-     ekonomiska läget. Det är ändamålsenligare att
8588: en i kommunal dagvård eller med hjälp av stöd för       utvidga och utveckla servicesystemet utgående
8589: hermvård av bam. Från samma tidpunkt har det            från gällande stadganden i överensstämmelse
8590: också varit möjligt att söka ändring i socialnämn-      med de mål kommunema själva satt.
8591: dens beslut i fråga om bam under tre år.                   Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
8592:      Enligt den redan stadfåsta lagstiftningen bor-     en arbetsgrupp som skall dryfta vårdsystemet för
8593: de valrätten ha utsträckts att gälla föräldrar till     små bam. Arbetsgruppens uppgift är att utreda
8594: bam under fyra år fr.o.m. ingången av 1993, men         det nuvarande läget för vårdsystemen för små
8595: detta har genom temporära lagändringar som              bam och hur systemet kan utvecklas som ett led i
8596: gäller bamdagvården och stödet för hemvård av           systemet med småbamsfostran samt hurdan lag-
8597: bam flyttats fram så att stadgandena träder i           stiftning utvecklandet förutsätter. Arbetsgrup-
8598: kraft 1.8.1995.                                         pen skall få sitt arbete fårdigt så att förslagen kan
8599:      Samtidigt som valrätten utsträcktes att gälla      beaktas när budgetpropositionen görs upp för
8600: familjer med bam under fyra år, stadfåstes även         1995.
8601: den ändring av lagen om bamdagvård, genom                  Regeringen har för avsikt att utgående från det
8602: vilken den s.k. subjektiva rätten tili dagvårdsplats    arbete som nämnda arbetsgrupp utfört, i sam-
8603:  också kom att gälla alla bam under skolåldem           band med att statsbudgeten för 1995 avlåts, be-
8604:  fr.o.m. 1.8.1995.                                      sluta om genomförandet av vårdsystemet för små
8605:      I kommunema har utbudet av dagvårdsplatser         bam och om de ändringar i lagstiftningen som
8606:  nästan helt motsvarat efterfrågan. Forsknings-         härvid blir nödvändiga.
8607: 
8608:       Helsingforsden 16 mars 1993
8609: 
8610:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8611:                                                1994 vp
8612: 
8613: Kirjallinen kysymys 53
8614: 
8615: 
8616: 
8617: 
8618:                                   Mäkelä: Sosiaali- ja terveysministeriön velvollisuudesta seurata
8619:                                      päivähoitotilannetta
8620: 
8621: 
8622:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8623: 
8624:    Vuoden 1993 alussa perustettiin sosiaali- ja      maan koko maan päivähoitotilannetta ja tuotta-
8625: terveysministeriön yhteyteen lakisääteinen pe-       maan tilastoja päätöksenteon perustaksi.
8626: rusturvalautakunta. Sen tulee puuttua asiaan,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8627: mikäli jonkin kunnan peruspalvelut eivät vastaa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8628: maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa. Perusturva-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8629: lautakunnan tehtävä on kuitenkin mahdoton,           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8630: koska esimerkiksi tieto päivähoidon yleisestä ta-
8631: sosta puuttuu. Tätä tietoa ei ole esimerkiksi las-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
8632: ten päivähoidon määrällisestä kysynnästä ja                 että sosiaali- ja terveysministeriö velvoi-
8633: tarjonnasta tai kattavuudesta ikäryhmittäin. Vä-            tettaisiin seuraamaan maan päivähoitoti-
8634: hintä, mitä perusturvalautakunnan tehtävän                  lannetta ja tuottamaan ajan tasalla olevia
8635: käytännön mahdollistamiseksi voitaisiin tehdä,              tilastoja perusturvalautakunnan päätök-
8636: olisi se, että ministeriö velvoitettaisiin seuraa-          senteon perustaksi?
8637: 
8638:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
8639: 
8640:                                             Tina Mäkelä
8641: 
8642: 
8643: 
8644: 
8645: 2400321
8646: 2                                           1994 vp -    KK 53
8647: 
8648: 
8649: 
8650: 
8651:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8652: 
8653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lasten hoitojärjestelyjen tukemista koskeva lain-
8654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           säädäntöuudistus alkoi asteittain tulla voimaan.
8655: olette 23 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-         Viimeisin erillisselvitys on kuluvan vuoden 1994
8656: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        alun tilanteesta. Selvityksissä on kerätty tiedot
8657: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin         erikseen jokaisen kunnan päivähoitopaikoista
8658: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 53:                 eri ikäryhmissä ja hoitomuodoissa, hoitopaikko-
8659:                                                         jen lisätarve ja ylitarjonta sekä tietoja kotihoi-
8660:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        don tuesta ja esiopetuksesta.
8661:         että sosiaali- ja terveysministeriö velvoi-        Edellisen lisäksi ministeriö kerää päivähoidon
8662:         tettaisiin seuraamaan maan päivähoitoti-        tietoja osana ns. ajantasaisseurantaa, jossa saa-
8663:         lannetta ja tuottamaan ajan tasalla olevia      daan nopeasti lääninhallitusten sosiaali- ja ter-
8664:         tilastoja perusturvalautakunnan päätök-         veysosastojen kautta ministeriön käyttöön kun-
8665:         senteon perustaksi?                             taotokseen perustuvaa tietoa muutoksista kun-
8666:                                                         tien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjes-
8667:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            telmässä.
8668: vasti seuraavaa:                                           Arvioidessaan yksittäisen kunnan palvelujär-
8669:                                                         jestelmän asianmukaisuuden saattamista perus-
8670:     Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa kunnissa      turvalautakunnan käsittelyyn sosiaali- ja terveys-
8671: tapahtuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys-       ministeriö pyytää kyseisen alueen lääninhallituk-
8672: tä monin eri tavoin. Ministeriön käytössä on pe-        selta perusselvityksen sekä arvion palvelujärjes-
8673: rustilastotuotanto, eri tavoin toteutettavat erillis-   telmän tilanteesta läänissä keskimäärin ja suh-
8674: selvitykset sekä lääneistä, kunnista ja kansalaisil-    teessa kyseessä olevaan yksittäiseen kuntaan.
8675: ta päivittäisissä kontakteissa saatava tieto.           Saadun selvityksen perusteella ministeriö arvioi
8676:     Lasten päivähoitoon liittyviä erillisselvityksiä    kunnan palvelujärjestelmän tilannetta suhteessa
8677: sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt yhdessä        koko maan tilanteeseen.
8678: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja ke-          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee jatkossakin
8679: hittämiskeskuksen STAKESin sekä kyseisen vi-            kiinnittämään erityistä huomiota päätöksenteon
8680: raston edeltäjien sosiaalihallituksen sekä sosiaa-      pohjana käytettävän tiedon tuottamiseen sekä
8681: li- ja terveyshallituksen kanssa lähes vuosittain       tiedon luotettavuuteen ja ajankohtaisuuteen.
8682: 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin pienten
8683: 
8684:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
8685: 
8686:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8687:                                           1994 vp -    KK 53                                            3
8688: 
8689: 
8690: 
8691: 
8692:                                         Tili Riksdagens Talman
8693: 
8694:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      småbarn gradvis började träda i kraft. Den senas-
8695: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       te särskilda utredningen gäller situationen vid
8696: 23 februari 1994 till vederbörande medlem av          ingången av 1994. Utredningarna innehåller för
8697: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mä-       varje kommun särskilt uppgifter om barndag-
8698: kelä undertecknade spörsmål nr 53:                    vårdsplatserna, i fråga om olika åldersgrupper
8699:                                                       och vårdformer, behovet av flera vårdplatser och
8700:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        överutbudet samt uppgifter om hemvårdsstöd
8701:        ta för att social- och hälsovårdsministeriet   och förskoleundervisning.
8702:        skall åläggas att följa dagvårdssituatio-         Utöver det som nämnts samlar ministeriet in
8703:        nen och utarbeta aktuell statistik som         uppgifter om dagvården som en del av uppfölj-
8704:        skall tjäna som bas för grundskydds-           ningen av den aktuella situationen, då ministeriet
8705:        nämndens beslutsfattande?                      via länsstyrelsernas social- och hälsovårdsavdel-
8706:                                                       ningar snabbt får information som grundar sig på
8707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommunurval och som gäller ändringarna i kom-
8708: anföra följande:                                      munernas servicesystem för social- och hälsovår-
8709:                                                       den.
8710:     Social- och hälsovårdsministeriet följer på          Vid en utvärdering av huruvida frågan om
8711: många sätt med hur social- och hälsovården ut-        ändamålsenligheten i en enskild kommuns servi-
8712: vecklas i kommunerna. Ministeriet har tillgång        cesystem skall behandlas av grundskyddsnämn-
8713: till grundläggande statistikproduktion, särskilda     den begär social- och hälsovårdsministeriet av
8714: utredningar som skall förverkligas på olika sätt      länsstyrelsen inom området i fråga en grundläg-
8715: samt information som fås till följd av den dagliga    gande utredning samt en uppskattning av service-
8716: kontakten med länen, kommunerna och medbor-           systemets ställning i länet i genomsnitt och i rela-
8717: garna.                                                tion tili den enskilda kommunen. På basis av
8718:     Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-    utredningen bedömer ministeriet viiken ställning
8719: mans med forsknings- och utvecklingscentralen         kommunens servicesystem har jämfört med hela
8720: för social- och hälsovården, STAKES, samt med         landet.
8721: ämbetsverkets föregångare socialstyrelsen och            Social- och hälsovårdsministeriet kommer
8722: social- och hälsostyrelsen nästan varje år sedan      även i fortsättningen att fåsta särskild uppmärk-
8723: mitten av 1980-talet gjort särskilda utredningar i    samhet vid att få fram uppgifter som skall bilda
8724: anslutning till barndagvården, då reformen av         en grund för beslutsfattandet samt vid att infor-
8725: Iagstiftningen om stödjande av vårdsystem för         mationen skall vara tillförlitlig och aktuell.
8726: 
8727:      Helsingforsden 16 mars 1994
8728: 
8729:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8730:                                                  1994 vp
8731: 
8732: Kirjallinen kysymys 54
8733: 
8734: 
8735: 
8736: 
8737:                                   Mäkelä: Hammas- ja suusairauksien korvaamisesta sairausvakuu-
8738:                                       tuksesta
8739: 
8740: 
8741:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8742: 
8743:    Allekirjoittanut teki hallitukselle kirjallisen    mielestäni ristiriidassa tähän saakka harjoitet-
8744: kysymyksen n:o 506/1993 vp, johon sosiaali- ja        tuun sairausvakuutustulkintaan, johon ei tie-
8745: terveysministeri Huuhtanen vastasi 22.10.1993         tääkseni ole tehty muutoksia ko. korvausten
8746: päivätyssä vastauksessaan mm. seuraavaa:              osalta.
8747:    "Sairausvakuutuksen osalta ei korvauksen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8748: puuttuminen kuitenkaan ole esteenä suunalueen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8749: sairauksien toteamiselle ja hoidolle. Suunalueen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8750: terveydentilan tutkituttaminen ja hoito kuuluvat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8751: normaalisti sairausvakuutuskorvauksen piiriin.
8752: Tavanomaisempia lääkärintutkimuksiin kuulu-                     Onko sosiaali- ja terveysministeri
8753: via toimenpiteitä on suun tarkistaminen."                    Huuhtasen 22.10.1993 kirjalliseen kysy-
8754:    Todellisuudessa sairausvakuutus ei kuiten-                mykseen n:o 50611993 vp antama vastaus
8755: kaan korvaa hammaslääkärin suorittamaa suun                  ymmärrettävä siten, että sairausvakuu-
8756: ja hampaiden tarkistusta, johon kuuluu olennai-              tuksen korvaustulkintaan on tehty muu-
8757: sesti suun terveyden, mm. limakalvojen tervey-               tos suun terveydentilan tutkinnan kor-
8758: dentilan määritys ja pureotaelimen toiminnallis-             vaamisen osalta, ja
8759: ten haittojen arviointi. Edellä viittaamani minis-              tietääkö Hallitus, että lääkärikoulu-
8760: teri Huuhtasen vastaus olisi mahdollista ymmär-              tukseen kuuluu hammassairauksista
8761:  tää siten, että väestön kannalta olisi riittävää,           kurssimuotoisena 1111\lUtaman tunnin va-
8762:  mikäli lääkäri tutkii suun sairausvakuutuskor-              paaehtoinen oppijakso, ja
8763:  vauksen piirissä olevalla korvauksella, mutta mi-              miten Hallitus aikoo jatkossa turvata
8764:  käli tutkimuksen tekee alan koulutuksen saanut              kansalaisten suunalueen sairauksien riit-
8765:  hammaslääkäri, korvausta ei makseta. Tämä on                tävän seurannan ja hoidon?
8766: 
8767:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
8768: 
8769:                                              Tina Mäkelä
8770: 
8771: 
8772: 
8773: 
8774:  2400321
8775: 2                                         1994 vp -    KK 54
8776: 
8777: 
8778: 
8779: 
8780:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8781: 
8782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aiheuttamista kustannuksista. Hampaiden paik-
8783: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaus voidaan korvata suulakihalkiopotilaille, ve-
8784: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       renvuototautia sairastaville ja säde- ja sytostaat-
8785: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-         tihoidossa oleville. Poikkeuksena tästä pääsään-
8786: kelän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nöstä ovat veteraanit, joiden hammashoitoa voi-
8787: 54:                                                   daan korvata laajemmin siten kuin laissa rinta-
8788:                                                       maveteraanien hammashuollon järjestämisestä
8789:           Onko sosiaali- ja terveysministeri          ja korvaamisesta (678/92) säädetään.
8790:        Huuhtasen 22.10.1993 kirjalliseen kysy-           Sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin mu-
8791:        mykseen n:o 506/1993 vp antama vastaus         kaan sairaanhoitona korvataan lääkärin antama
8792:        ymmärrettävä siten, että sairausvakuu-         hoito, johon luetaan kuuluvaksi myös lääkärin
8793:        tuksen korvaustulkintaan on tehty muu-         suorittama mahdollisen sairauden toteamiseksi
8794:        tos suun terveydentilan tutkinnan kor-         tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutki-
8795:        vaamisen osalta, ja                            mus. Sairauksien toteamiseksi suoritettavia seu-
8796:           tietääkö Hallitus, että lääkärikoulu-       lontatutkimuksia ei sairausvakuutus korvaa. Tä-
8797:        tukseen kuuluu hammassairauksista              män perusteella korvataan paitsi lääkärin myös
8798:        kurssimuotoisena muutaman tunnin va-           hammaslääkärin hoitamaa toimialaansa kuulu-
8799:        paaehtoinen oppijakso, ja                      vaa muuta sairautta kuin hammassairautta. Mi-
8800:           miten Hallitus aikoo jatkossa turvata       tään muutosta korvauskäytännössä ei tältä osin
8801:        kansalaisten suunalueen sairauksien riit-      ole tapahtunut. Näitä sairauksia ovat muun
8802:        tävän seulonnan ja hoidon?                     muassa leukojen ja suun alueella esiintyvät syö-
8803:                                                       päsairaudet Suun ja leukojen alueella todetut
8804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          syöpäsairaudet eivät poikkea muualla elimistös-
8805: vasti seuraavaa:                                      sä esiintyvistä vastaavista sairauksista. Päinvas-
8806:                                                       toin voidaan todeta, että suun limakalvon pato-
8807:    Hammaslääkärin antaman hammashoidon                logiset muutokset nähdään useimmiten paljain
8808: korvaamisesta säädetään sairausvakuutuslain           silmin, mikä ei esimerkiksi muualla ruoansula-
8809: (364/63) 5 §:n 2 momentissa ja 5 b §:ssä. Niiden      tuselimistössä ole mahdollista. Pelkästään ham-
8810: mukaan sairausvakuutuksesta maksettaviin              paisiin rajoittuvia syöpäsairauksia ei ole, joten
8811: hammashoidon korvauksiin on oikeus vuonna             hammaslääkärikoulutus ei suun ja leukojen
8812: 1956 tai senjälkeen syntyneillä vakuutetuilla. Sai-   alueen syöpäsairauksien toteamisen ja hoidon
8813: rausvakuutus korvaa osan hampaiden hoitoku-           osalta anna erityisalakohtaista tietoa ja taitoa.
8814: luista. Korvausta maksetaan hammaslääkärin               Eduskunta on 29 päivänä marraskuuta 1993
8815: suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksesta         hyväksynyt lain aikuisten järjestelmällisen ham-
8816: ja hoidosta (lääkärinpalkkioista), lääkärin mää-      mashuollon toimeenpanon siirtämisestä ja 13
8817: räämistä laboratorio- ja röntgentutkimuksista         päivänä joulukuuta 1993 lain aikuisten järjestel-
8818: sekä lääkkeistä ja matkoista. öikomishoitoa,          mällisen hammashuollon toimeenpanon siirtä-
8819: proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknisiä          misestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Tasa-
8820: kustannuksia ei korvata.                              vallan presidentti on vahvistanut lait 30 päivänä
8821:    Ennen vuotta 1956 syntyneiden vakuutettujen        joulukuuta 1993 (1620 ja 1621/93). Niiden mu-
8822: hammashoito korvataan pääsääntöisesti vain,           kaan järjestelmällisen hammashuollon korvaa-
8823: jos hoito on välttämätöntä jonkin muun sairau-        misen ulottaminen aikuisväestöön on siirretty
8824: den parantamiseksi. Yleensä korvausta suorite-        vuoden 1996 alkuun.
8825: taan tällöin hampaiden poiston ja juurihoidon
8826: 
8827:      Helsingissa 17 päivänä maaliskuuta 1994
8828: 
8829:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
8830:                                           1994 vp -    KK 54                                           3
8831: 
8832: 
8833: 
8834: 
8835:                                        Tili Riksdagens Talman
8836: 
8837:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      blödarsjuka och personer som får strålbehand-
8838: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ling och behandling med cytostatika. Undantag
8839: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      från denna huvudregel är veteranema, vilkas
8840: man Tina Mäkelä undertecknade spörsmål nr 54:         tandvård kan ersättas i större omfattning så som
8841:                                                       stadgas i lagen om anordnande av och ersättning
8842:           Skall det svar som social- och hälso-       för tandvården för frontveteraner (678/92).
8843:        vårdsminister Huuhtanen gav 22.10.1993            Enligt 5 § 1 mom. sjukförsäkringslagen ersätts
8844:        på spörsmåletnr 506/1993 rd förstås så att     som sjukvård av läkare given vård, till viiken
8845:        en ändring har gjorts i tolkningen av sjuk-    hänförs även av läkare företagen nödvändig un-
8846:        försäkringsersättningen när det gäller er-     dersökning för konstaterandet av eventuell sjuk-
8847:        sättning för. undersökning av munnens          dom eller bestämmandet av vård. Screeningun-
8848:        hälsotillstånd, och                            dersökningar för konstaterande av sjukdomar
8849:           är Regeringen medveten om att en någ-       ersätter sjukförsäkringen inte. På grundval därav
8850:        ra timmars frivillig lärokurs i tandsjukdo-    ersätts utom av läkare även av tandläkare be-
8851:        mar ingår i läkarutbildningen och              handlad till tandläkarens fackområde hörande
8852:           hur ämnar Regeringen i fortsättningen       annan sjukdom än tandsjukdom. Någon ändring
8853:        trygga en tillräcklig screening och vård av    av ersättningspraxis har inte inträffat till denna
8854:        medborgamas sjukdomar i munregio-              del. Sådana sjukdomar är bl.a. cancersjukdomar
8855:        nen?                                           i käk- och munregionen.
8856:                                                          Cancersjukdomar som konstaterats i käk- och
8857:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         munregionen avviker inte från motsvarande sjuk-
8858: anföra följande:                                      domar på andra ställen i organismen. Tvärtom
8859:                                                       kan man konstatera att patologiska förändringar
8860:    Om ersättning för tandvård som ges av tandlä-      i munnens slemhinna oftast kan ses med blotta
8861: kare stadgas i 5 § 2 mom. och 5 b § sjukförsäk-       ögat, vilket inte är möjligt när det gäller patolo-
8862: ringslagen (364/63). Enligt dessa har försäkrade      giska förändringar på exempelvis andra ställen i
8863: som är födda 1956 eller senare rätt att för tand-     matsmältningsorganismen. Cancersjukdomar
8864: vård få ersättning från sjukförsäkringen. Sjukför-    som endast begränsar sig tili tändema finns inte,
8865: säkringen ersätter en del av kostnadema för tand-     varför tandläkarutbildningen inte ger specialom-
8866: vård. Ersättning betalas för sådan undersökning       rådesvisa kunskaper och kunnande när det gäller
8867: och behandling av mun och tänder som utförts av       konstaterande och behandling av cancersjukdo-
8868: tandläkare (för läkararvodet), för laboratorie-       mar i mun- och käkregionen.
8869: och röntgenundersökningar som föreskrivits av            Riksdagen antog den 29 november 1993lagen
8870: läkare samt för läkemedel och resor. Reglerings-      om framskjuten verkställighet av den systematis-
8871: vård, protetiska åtgärder och tandtekniska kost-      ka tandvården för vuxna och den 13 december
8872: nader ersätts inte.                                   1993lagen om ändring av 1 § lagen om framskju-
8873:    Tandvård som ges försäkrade födda före 1956        ten verkställighet av den systematiska tandvår-
8874: ersätts i regel endast om vården är nödvändig för     den för vuxna. Republikens president stadfåste
8875: att bota någon annan sjukdom. I allmänhet beta-       lagama den 30 december 1993 (1620 och 16211
8876: las ersättningen då för kostnader som förorsakats     93). Enligt dem skall utvidgningen av ersättandet
8877: av tandutdragning och rotbehandling. Ersätt-          av systematisk tandvård att även omfatta vuxna
8878: ning för plombering av tänder kan betalas till        framskjutas tili ingången av 1996.
8879: patienter med kluven gom, personer som lider av
8880: 
8881:      Helsingforsden 17 mars 1994
8882: 
8883:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
8884:                                                 1994vp
8885: 
8886: Kirjallinen kysymys 55
8887: 
8888: 
8889: 
8890: 
8891:                                    Mäkelä ym.: Venäjän jättämän nootin vaikutuksista
8892: 
8893: 
8894: 
8895:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8896: 
8897:    Maamme kansalaisia on puhuttanut Venäjän           kertaa on kysytty, mikä kiinnostaa noissa yhdis-
8898: 15.1.1994 maallemme osoittama nootti. Tuossa          tyksissä Venäjää niin, että se aiheuttaa asiasta
8899: nootissa Venäjä halusi tietoa IKL:nja Suur-Suo-       virallisen kyselyn. Ovathan nuo yhdistykset
8900: mi-yhdistyksen toiminnasta.                           maassamme laillisesti rekisteröidyt eikä niiden
8901:    Kansalaistemme keskuudessa yleisesti on to-        toiminnassa ole todettu mitään maamme lakien
8902: dettu, että nootti tuli julkisuuteen juuri maamme     vastaista. Viittaaminen Pariisin rauhansopimuk-
8903: presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen alla.       seen tuntuu hätävarjelun liioittelulta, sillä em.
8904: Monet kansalaiset uskovatkin, että nootti oli ns.     yhdistysten jäsenmäärä on niin vähäinen, että
8905: tilaustyö ja että sillä haettiin myös muita vaiku-    sillä kansallisestikaan ei ole juuri merkitystä.
8906: tuksia kuin nootin sisällöstä voisi päätellä.         Nootin lähettämiseen ovat vaikuttaneet olennai-
8907:     Maamme väestön keskuudessa on vielä muis-         sesti siis muut syyt. Keskeiseksi kysymykseksi
8908: tissa vuoden 1961 ns. noottikriisi, jonka tarkoitus   nouseekin kysymys siitä, oliko nootin perimmäi-
8909: oli nykyisen historian tutkimuksen mukaan var-        senä tarkoituk~ena vaikuttaa maamme sisäisiin
8910: sin selvä ja jopa yksiselitteinen.                    asioihin.
8911:     Nyt juuri ennen presidentinvaaleja jätetyssä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8912: nootissa kansalaisemme näkevät varsin merkittä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8913: viä yhtymäkohtia vuoden 1961 nootin kanssa.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8914: Tuolloinkin nootti tuli vain vähän ennen maas-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8915: samme tapahtuvia presidentin valitsijamiesvaale-
8916: ja. Yleisesti kansalaistemme keskuudessa usko-                  Katsooko Hallitus, että Venäjän
8917: taankin, että nyt julkisuuteen annetussa nootissa            15.1.1994 jättämä nootti ei ollut yritys
8918: pyrittiin samaan kuin vuoden 1961 nootissa.                  vaikuttaa maamme sisäisiin asioihin, ja
8919: Vuoden 1961 nootin vaikutukset me kaikki hyvin                  miten Hallitus arvioi nootin vaikutta-
8920: tiedämme.                                                    neen Suomen kansainväliseen, ulkoiseen
8921:     Julkisuuteen tulleen nootin sisältöä on myös             asemaan?
8922: kansalaistemme keskuudessa ihmetelty. Monta
8923: 
8924:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1994
8925: 
8926:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
8927: 
8928: 
8929: 
8930: 
8931: 240032J
8932: 2                                        1994 vp -    KK 55
8933: 
8934: 
8935: 
8936: 
8937:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8938: 
8939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhdistyksistä (Isänmaallinen Kansallis-Liitto ja
8940: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Suur-Suomi-yhdistys) ei ole oikeusministeriön
8941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yhdistysten rekisteröinnin yhteydessä suoritta-
8942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän         missa yhdistysten tarkoitusta ja toimintaa koske-
8943: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 55:     vissa tarkastuksissa käynyt ilmi, että yhdistykset
8944:                                                      toimisivat tai että niiden tarkoitus olisi toimia
8945:          Katsooko Hallitus, että Venäjän             vastoin vallitsevaa lainsäädäntöä ja hyviä tapoja.
8946:        15.1.1994 jättämä nootti ei ollut yritys      Yhdistyksiä ei ole perustettu minkään aiemmin
8947:        vaikuttaa maamme sisäisiin asioihin, ja       toimineen yhdistyksen jatkajaksi. Oikeusministe-
8948:          miten Hallitus arvioi nootin vaikutta-      riö myös valvoo, että yhdistysten toiminnassa
8949:        neen Suomen kansainväliseen, ulkoiseen        noudatetaan lakia ja hyviä tapoja.
8950:        asemaan?                                         Suomen hallitus pitää samalla selvänä, että
8951:                                                      kaikki ilmaukset aggressiviisesta nationalismista
8952:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on otettava vakavasti ja että silloin kun sitä ilme-
8953: vasti seuraavaa:                                     nee, siihen on reagoitava.
8954:                                                         Suomen hallitus katsoo, että Venäjän federaa-
8955:    Ulkoasiainministeriö on 19.1.1994 Venäjän         tion suurlähetystön 15.1.1994 jättämän nootin
8956: federaation suurlähetystön 10.1.1994 päivättyyn      merkitystä ei tule ylikorostaa. Nootit ovat osa
8957: noottiin antamassaan vastauksessa, kuten myös        normaalia diplomaattista kanssakäymistä. Halli-
8958: aiemmissa samansisältöisissä Venäjän suurlähe-       tus ei pidä noottia yrityksenä puuttua maamme
8959: tystön edustajille antamissaan suullisissa vas-      sisäisiin asioihin. Nootti ei ole vaikuttanut Suo-
8960: tauksissa, todennut, että kyseisistä suomalaisista   men ulkoiseen asemaan.
8961: 
8962:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
8963: 
8964:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
8965:                                           1994 vp -    KK 55                                             3
8966: 
8967: 
8968: 
8969: 
8970:                                        Tili Riksdagens Talman
8971: 
8972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      samhet som justitieministeriet utfört i samband
8973: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        med registreringen av de ifrågavarande fmska
8974: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      föreningarna (Isänmaallinen Kansallis-Liitto
8975: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr            och Suur-Suomi), inte framkommit att förening-
8976: 55:                                                   arna skulle verka eller ha som syfte att verka i
8977:                                                       strid mot gällande lag eller god sed. Föreningarna
8978:           Anser Regeringen att den not som            har inte bildats som efterföljare till någon tidigare
8979:        Ryssland överlämnade 15.1.1994 inte var        förening. Justitieministeriet kontrollerar också
8980:        ett försök att påverka landets inre angelä-    att föreningarna följer lag och god sed isin verk-
8981:        genheter, och                                  samhet.
8982:           hur bedömer Regeringen att noten på-           Finlands regering anser det självfallet att samt-
8983:        verkat Finlands internationella ställning      liga uttryck for aggressiv nationalism skall tas på
8984:        gentemot yttervärlden?                         allvar och att man, när sådan förekommer, skall
8985:                                                       reagera därpå.
8986:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Finlands regering anser att betydelsen av den
8987: anfora följande:                                      not som inlämnades av Ryska Federationens
8988:                                                       ambassad 15.1.1994 inte skall överbetonas. No-
8989:    Utrikesministeriet har i sitt svar 19.1.1994 på    ter är en del av det normala diplomatiska um-
8990: Ryska Federationens ambassads not 10.1.1994,          gänget. Regeringen anser inte att noten var ett
8991: liksom också i de muntliga svar med samma inne-       forsök till inblandning i vårt lands inre angelä-
8992: håll, som tidigare lämnats till representanter för    genheter. Noten har inte påverkat Finlands yttre
8993: ryska ambassaden, konstaterat att det vid den         ställning.
8994: granskning av föreningarnas ändamål och verk-
8995: 
8996:      Helsingforsden 17 mars 1994
8997: 
8998:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
8999:                                                1994 vp
9000: 
9001: Kirjallinen kysymys 56
9002: 
9003: 
9004: 
9005: 
9006:                                   Mäkelä ym.: Ounasjoen suojelusta aiheutuvien menetysten korvaa-
9007:                                      misesta paikalliselle väestölle
9008: 
9009: 
9010:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9011: 
9012:    Lapin väestöä on jo pitemmän ajan ihmetyttä-      on sovellettu koskiensuojelulain 7 §:n mukaista
9013: nyt se tapa, millä valtiovalta suhtautuu alueen      viiden vuoden määräaikaa korvauksien hakemi-
9014: väestöön. Monien lappilaisten mielestä väestö on     sessa.
9015: menettänyt lailliset oikeutensa tai ainakin heidän      Edellä olevan hallitusmuodon 6 §:n 3 momen-
9016: oikeuskäsityksiään on vakavasti loukattu.            tin vastaisen menettelynjohdosta on satoja vesi-
9017:    Viimeisin, julkisuudessakin paljon huomiota       voiman omistajia lähinnä tietämättömyyttään
9018: saanut korvauskysymys on Ounasjoen erityis-          jäänyt vaille Ounasjoen erityissuojelulain lupaa-
9019: suojelusta aiheutuvien menetysten korvaaminen.       mia korvauksia. Sen lisäksi on joukko pienempiä
9020:    Kun Ounasjoen erityissuojelulaki (703/83)         vesistöjä jäänyt vaille asianmukaista nimelliste-
9021: säädettiin, katsoi perustuslakivaliokunta lausun-    hon määrittelyä. Näiden vesistöjen korvaukset
9022: nossaan n:o 18/1982 vp sen olevan hallitusmuo-       ovat todennäköisesti satojatuhansia markkoja.
9023: don 6 §:n 3 momentin mukaisen yleisen edun vaa-         Toimitusta valvovan insinöörin mukaan Ro-
9024: tima. Eduskunta edellytti 2.3.1983 antamassaan       vaniemen maalaiskunnassa on jäänyt hakematta
9025: lausumassa, että korvaukset vesiosuuksien omis-      noin 500 000 markan korvaukset, Enontekiön
9026: tajille ratkaistaan viipymättä.                      kunnassa noin 70 000 markan korvaukset, ja Kit-
9027:    Kun hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin tar-          tilän kunnan osalta on toimitus vielä kesken.
9028: koittamana lakina on pidettävä kiinteän omai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
9029: suuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9030: 29.7.1977 annettua lakia (603/77), olisi korvaus-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9031: menettelyssäkin ollut sitä noudatettava. Tuon        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9032: lain 29 §:n 1 momentinja 30 §:n 1 momentin mu-
9033: kaan omistajalla on oikeus saada täysi korvaus ja              Miten Hallitus selvittää sen, että Ou-
9034: korvauksen arvioimisen on perustuttava myös                 nasjoen korvauskysymyksissä on loukat-
9035: omaisuuden tuottoon. Edelleen lain 41 §:n mu-               tu paikallisen väestön oikeuksia ja toimit-
9036: kaan korvauskysymykset on ratkaistava ja tut-               tu hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin vas-
9037: kittava viran puolesta.                                     taisella tavalla, ja
9038:     Eduskunnan hyväksymän koskiensuojelulain                   miten Hallitus aikoo toimia, että ne,
9039: (35/87) mukaan korvausta on vasta nyt 10 vuo-               jotka ovat jääneet ilman korvauksia, sai-
9040: den kuluttua ryhdytty maksamaan vesivoiman                  sivat myös korvauksensa, joihin he ovat
9041: osalta pienomistajille luonnonmukaisen nimellis-            oikeutettuja?
9042: tehon perusteella. Edelleen korvauskäytännössä
9043: 
9044:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
9045: 
9046:                     Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 
9051: 2400321
9052: 2                                         1994 vp -    KK 56
9053: 
9054: 
9055: 
9056: 
9057:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9058: 
9059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesti vaadittava valtiolta korvausta. Korvausta
9060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         oli haettava viiden vuoden kuluessa lain voi-
9061: olette 23 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       maantulosta.
9062: jeenne n:o 162 ohella toimittanut valtioneuvos-          Koskiensuojelulain, ja tätä kautta myös Ou-
9063: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mä-       nasjoen suojelulain, on katsottava täyttävän hal-
9064: kelän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 56, jossa        litusmuodon omaisuudensuojaa koskevat edelly-
9065: tiedustellaan:                                        tykset. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ni-
9066:                                                       menomaisesti totesi koskiensuojelulain ehdote-
9067:           Miten Hallitus selvittää sen, että Ou-      tun korvaussäännöksen osalta, että se täyttää
9068:        nasjoen korvauskysymyksissä on loukat-         hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin täyden kor-
9069:        tu paikallisen väestön oikeuksia ja toimit-    vauksen vaatimuksen.
9070:        tu hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin vas-           Koskiensuojelulain mukaisiin suojelukohtei-
9071:        taisella tavalla, ja                           siinja myös Ounasjokeen liittyviä korvaustoimi-
9072:           miten Hallitus aikoo toimia, että ne,       tuksia on ollut vireillä heti koskiensuojelulain
9073:        jotka ovat jääneet ilman korvauksia, sai-      tultua voimaan 1.2.1987. Toimitusten käynnisty-
9074:        sivat myös korvauksensa, joihin he ovat        minen ja niiden loppuun saattaminen on osaltaan
9075:        oikeutettuja?                                  ollut riippuvainen maanmittauslaitoksen voima-
9076:                                                       varoista. Toimitukset on kuitenkin yleensä kyet-
9077:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ty viemään läpi kohtuullisen ripeässä aikataulus-
9078: vasti seuraavaa:                                      sa ottaen huomioon sekä kohteiden että kor-
9079:                                                       vauksen saajien huomattavan määrän. Vesi- ja
9080:    Laki Ounasjoen erityissuojelusta säädettiin ai-    ympäristöhallitus on puolestaan maksanut kor-
9081: kanaan ns. perustuslainsäätämisjärjestyksessä,        vauksia sitä mukaa kuin toimituksia on saatu
9082: koska siihen ei sisältynyt säännöstä vesivoiman       päätökseen. Korvaustoimitukset ovat yleensä
9083: käytön estymisestäjohtuvista korvauksista. Kos-       saaneet laajaa julkisuutta paikkakunnalla ja siten
9084: kiensuojelulain säätämisen yhteydessä puoles-         olleet laajojen kansalaispiirien tiedossa. Kor-
9085: taan päätettiin, että tämän lain mukaisia kor-        vaustoimituksen hakemiselle säädettyä viiden
9086: vausperiaatteita sovelletaan myös Ounasjoen eri-      vuoden määräaikaa ei voida pitää kovin lyhyenä
9087: tyissuojelusta aiheutuviin korvauksiin.               ajanjaksona. On ajateltu, että ne vesivoiman
9088:    Koskiensuojelulain korvaussäännös on eri-          omistajat, jotka korvausta haluavat hakea, ehti-
9089: tyissäännös suhteessa lunastuslain säännöksiin.       vät turvata oikeutensa kyseisen määräajan puit-
9090: Periaatteena on vesivoiman luonnonmukaisen            teissa. Mahdollista on myös, että osa omistajista
9091: nimellistehon perusteella lasketun käyvän hin-        ei ole ollut koskaan aikeissakaan hyödyntää
9092: nan mukainen täysi korvaus. Periaatteena on           omistamaansa vesivoimaa ja on tämän johdosta
9093: myös, että vesivoiman omistajan oli nimenomai-        jättänyt hakemuksensa tekemättä.
9094: 
9095:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
9096: 
9097:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
9098:                                              1994 vp -    KK 56                                             3
9099: 
9100: 
9101: 
9102: 
9103:                                            Tili Riksdagens Ta/man
9104: 
9105:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ligen skall kräva staten på ersättning. Ersätt-
9106: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse nr            ningsansökan skall lämnas in inom fem år efter
9107: 162 av den 23 februari 1994 tili vederbörande            det lagen trätt i kraft.
9108: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             Forsskyddslagen och därigenom också lagen
9109: dagsman Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål              om specialskydd för Ounasjoki älv måste anses
9110: nr 56:                                                   fylla regeringsformens krav på egendomsskydd.
9111:                                                          Riksdagens grundlagsutskott konstaterade ut-
9112:             På vilket sätt förklarar Regeringen att      tryckligen i fråga om det föreslagna ersättnings-
9113:          den lokala befolkningens rättigheter har        stadgandet i forsskyddslagen att det uppfyller
9114:          kränkts och förfarandet har stått i strid       kravet på full ersättning i 6 § 3 mom. regeringsfor-
9115:          med 6 § 3 mom. regeringsformen i fråga          men.
9116:          om ersättningar i samband med Ounasjo-             Ersättningsförrättningar som gäller skydds-
9117:          ki, och                                         objekt under forsskyddslagen och även Ounasjo-
9118:             på vilket sätt ämnar Regeringen agera        ki gjordes anhängiga genast då forsskyddslagen
9119:          för att de som inte har fått ersättning         trädde i kraft 1.2.1987. Att förrättningarna kom-
9120:          också skall erhålla de ersättningar tili vil-   mit i gång och slutförts har delvis varit avhängigt
9121:          ka de är berättigade?                           av lantmäteriväsendets resurser. 1 allmänhet har
9122:                                                          det dock varit möjligt att genomföra förrätt-
9123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningarna i skäligt tempo med beaktande av det
9124: anföra följande:                                         ansenliga antal som både objekten och ersätt-
9125:                                                          ningstagarna representerar. Vatten- och miljösty-
9126:    Lagen om specialskydd för Ounasjoki älv               relsen har å sin sida betalt ersättningar allt efter-
9127: stadgades i tiden i grundlagsordning, eftersom           som förrättningarna slutförts. Ersättningsför-
9128: den inte innehöll något stadgande om ersättning          rättningarna har i allmänhet fått stor publicitet
9129: för att användningen av vattenkraften hindrades.         på orten och därför har vida kretsar varit medvet-
9130: 1 samband med att forsskyddslagen stiftades be-          na om dem. Det kan knappast anses att den tid
9131: slöts å andra sidan att ersättningsprinciperna i         som bestämts för sökande av ersättning, fem år,
9132: denna lag också skall tillämpas på de ersättningar       är kort. Tanken har varit att de ägare till vatten-
9133: som specialskyddet av Ounasjoki förorsakar.              kraft som vill ansöka om ersättning skulle hinna
9134:    Forsskyddslagens ersättningsstadgande är ett          säkra sina rättigheter inom den utsatta tiden. Det
9135: specialstadgande i förhållande tili stadgandena i        är också möjligt att en del av ägarna aldrig haft en
9136: inlösningslagen. Principen är att full ersättning        tanke på att nyttja den vattenkraft de äger och av
9137: betalas enligt gängse pris uträknat enligt vatten-       denna anledning över huvud taget inte har läm-
9138: kraftens naturliga nominella effekt. En annan            nat in någon ansökan.
9139: princip är att den som äger vattenkraften uttryck-
9140: 
9141:      Helsingforsden 18 mars 1994
9142: 
9143:                                                                         Miljöminister Sirpa Pietikäinen
9144:                         j
9145:                     j
9146:                     j
9147:                 j
9148:                 j
9149:             j
9150:             j
9151:         j
9152:         j
9153:     j
9154:     j
9155: j
9156: j
9157:                                                 1994 vp
9158: 
9159: Kirjallinen kysymys 57
9160: 
9161: 
9162: 
9163: 
9164:                                    Suhonen ym.: Paikallisen väestön työnsaannin turvaamisesta Keski-
9165:                                       Lapin kaivostoiminnassa
9166: 
9167: 
9168:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9169:     Keski-Lapissa on varsin huolestuneena seu-           Vaikka Eta-sopimus mahdollistaa myös ulko-
9170: rattu sitä kehitystä,joka alueelta löydettyjen mal-   maisten yhtiöiden tulon Suomeen tekemään kai-
9171: mivarojen suhteen on tapahtumassa: ne ovat            vostutkimuksia, niin paikallisen väestön keskuu-
9172: joutumassa ulkomaiseen omistukseen. Esimerk-          dessa pelätään, että nämä yhtiöt tulevat tuomaan
9173: kinä tästä on Sodankylän kunnan Pahtavaarassa         myös tarvitsemansa työvoiman ulkomailta ja
9174: tutkimuksia suorittava ruotsalainen Terra Mi-         korjaamaan aikanaan kaivostoiminnasta saata-
9175: ning Oy.                                              van hyödyn. Seurauksena tästä voisi pahimmassa
9176:     Alueen väestön keskuudessa pelätäänkin, että      tapauksessa olla vain maallemme valtavat jäte-
9177: kaivostoiminnasta saatava hyöty, kuten työpai-        kustannukset kaivostoiminnasta. Kun Keski-
9178: katkin, on menemässä ulkomaille. Paikallisen          Lapin kunnissa vallitsee tällä hetkellä noin
9179: väestön huoli toimeentulostaan ei voi olla aihee-     30 o/o:n työttömyys, on ymmärrettävää, että jo-
9180: ton, sillä äskettäin on julkisuuteen tullut, että     kainen työpaikka on siellä tarpeen.
9181: Englannissa päämajaansa pitävä kaivosjätti Rio           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9182: fino Zinc on hakenut kauppa- ja teollisuusminis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9183: teriöitä 6 000 neliökilometrin valtausvarauksen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9184: ~odankylän, Kittilän ja Kolarin kunnan alueelta.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9185:     Varausalue kuuluu Keski-Lapin vihreäkivi-
9186:  vyöhykkeeseen. Vyöhykkeeltä on löydetty muun                   Miten Hallitus aikoo toimia, että mah-
9187:  nuassa nikkeli-, kupari-, rauta- ja kultamalmeja.           dollisesti Keski-Lapin alueelta saatava
9188:  ~amalla vyöhykkeellä sijaitsevat jo suljettu Rau-           kaivostoiminnan taloudellinen hyöty jää
9189:  :uvaaran rautakaivos, edelleen louhittava Saatto-           maahamme, ja
9190:  )Orankultakaivos sekäPahtavaarankultaesiinty-                  miten Hallitus aikoo turvata paikalli-
9191:  nä ja Keivitsan nikkeli- ja kupariesiintymä.                sen väestön työnsaannin myös kaivostoi-
9192:     Jos Rio Tino Zincin varaus hyväksytään, yh-              minnasta, jos kaivostoimintaa harjoittaa
9193:  :iöllä on etuoikeus tehdä kaivoslain mukainen               ulkomainen yhtiö?
9194:  raltaus alueelle.
9195:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1994
9196: 
9197:                      Hannu Suhonen                             Tina Mäkelä
9198: 
9199: 
9200: 
9201: 
9202:  400321
9203: 2                                          1994 vp -      KK 57
9204: 
9205: 
9206: 
9207: 
9208:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9209: 
9210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kaksi kaivostoimintaan johtanutta metallimal-
9211: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            miesiintymää ja nämäkin ovat olleet taloudelli-
9212: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          selta tulokseltaan hyvin vaatimattomia. Tämän
9213: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Su-           lisäksi organisaatioiden hallussa on useita esiin-
9214: hosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tymiä, jotka eivät toistaiseksi ole osoittautuneet
9215: n:o 57:                                                  taloudellisesti käyttökelpoisiksi.
9216:                                                              Ulkomaisilla yrityksillä ei ole Keski-Lapin
9217:           Miten Hallitus aikoo toimia, että mah-         alueella toistaiseksi ainuttakaan valtausta eikä
9218:        dollisesti Keski-Lapin alueelta saatava           siis tutkimustoimintaa ja tutkimuskohteita. Va-
9219:        kaivostoiminnan taloudellinen hyöty jää           rausten tekemistä sellaiselle alueelle, jota on eh-
9220:        maahamme, ja                                      ditty tutkimuksilla pitkään selvittää, ei voida pi-
9221:           miten Hallitus aikoo turvata paikalli-         tää minään huolestuttavana asiana. Tulevatko
9222:        sen väestön työnsaannin myös kaivostoi-           varaukset johtamaan valtausten tekemiseen ja
9223:        minnasta, jos kaivostoimintaa harjoittaa          tutkimustoimintaan, riippuu siitä, pitääkö va-
9224:        ulkomainen yhtiö?                                 raaja ko. alueita käytettävissä olevan tiedon pe-
9225:                                                          rusteella riittävän malmikriittisinä. Tavallisesti
9226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             varaukset raukeavat ja harvemmin johtavat to-
9227: vasti seuraavaa:                                         delliseen tutkimustoimintaan.
9228:                                                              Käyttökelpoisten esiintymien löytäminen on
9229:    Kysymyksen perusteluissa viitataan Keski-             edellyttänyt ja tulee edellyttämään pitkäaikaista
9230: Lapista löydettyihin malmivaroihin, jotka olisi-         tutkimustyötä ja runsaasti tutkimusvaroja.
9231: vat joutumassa ulkomaiseen omistukseen. Kaup-            Myönteiseen lopputulokseen on päädytty erit-
9232: pa- ja teollisuusministeriöllä ei ole tiedossa ulko-     täin harvoin.
9233: maisten yhtiöiden omistuksessa olevia mal-                   Edellä selostettua taustaa vasten ei voida pitää
9234: miesiintymiä Keski-Lapissa. Ei ole tiedossa, että        kielteisenä sitä, että jotkut ulkomaiset yritykset
9235: Keski-Lapissa olisi kotimaisessakaan hallinnassa         harkitsevat sijoittaa malminetsintään riskipää-
9236: nykytiedoilla taloudellisesti käyttökelpoisia            omaa. Suomalaiset yritykset ovat ulkomailla saa-
9237: esiintymiä.                                              vuttaneet malminetsinnässä ja kaivostoiminnas-
9238:    Sodankylän Pahtavaarassa tutkimuksia suo-             sa merkittäviä tuloksia, joiden ansiosta on voitu
9239: rittava Terra Mining Oy on suomalainen osake-            turvata kotimaisen jalostustoiminnan jatkuvuus
9240: yhtiö, jonka ovat perustaneet suomalainen ja             ja tulevaisuus. Vastavuoroisuus jo edellyttää, että
9241: ruotsalainen yhtiö yhdessä. Yhtiö tutkii pieneh-         ulkomaisilla yrityksillä on mahdollisuus malmi-
9242: köä kultamalmia, mutta toistaiseksi ei ole esitetty      tutkimuksiin.
9243: sellaisia tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat,             Eta-sopimuksen myötä työmarkkinat ovat
9244: että esiintymä olisi taloudellisesti hyödynnettä-        avoimet. Suomalaisten yritysten harjoittaessa
9245: vissä.                                                   kaivostoimintaa ulkomailla vaikuttavat talou-
9246:     Keski-Lapin malmikriittistä aluetta on tutkit-       delliset näkökohdat siihen, että työvoima on pai-
9247: tu runsaan 30 vuoden aikana melko huomatta-              kallista. Samanlaiset näkökohdat vaikuttanevat
9248: valla panostuksella useiden kotimaisten organi-          ulkomaisten yhtiöiden mahdolliseen toimintaan
9249: saatioiden toimesta. Tänä aikana on löydetty             Suomessa.
9250: 
9251:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
9252: 
9253:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
9254:                                            1994 vp ~ KK 57                                                 3
9255: 
9256: 
9257: 
9258: 
9259:                                          Tili Riksdagens Talman
9260: 
9261:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         heter, som har lett tili gruvdrift, hittats och även
9262: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           dessa har varit synnerligen anspråkslösa tili sitt
9263: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ekonomiska resultat. Utöver detta finns flerafyn-
9264: man Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörs-             digheter i organisationers besittning vilka hittills
9265: mål nr 57:                                               inte har visat sig ekonomiskt användbara.
9266:                                                              Utländska företag har tills vidare inte en enda
9267:           Hur har Regeringen för avsikt att gå tili      inmutning i mellersta Lappland och därmed allt-
9268:        väga för att den ekonomiska nytta som             så inte heller undersökande verksamhet eller un-
9269:        eventuellt erhålls av gruvdriften i meller-       dersökningsobjekt. Det kan inte anses som nå-
9270:        sta Lappland skall stanna inom landet             gonting oroväckande om reserveringar görs för
9271:        och                                               ett sådant område som man i stor utsträckning
9272:           hur tänker Regeringen trygga den Io-           har hunnit undersöka. Om reserveringama kom-
9273:        kala befolkningens tillgång tili arbete ock-      mer att leda tili inmutningar och undersökningar
9274:        så i fråga om gruvdriften, om den utövas          beror på om den som gjort reserveringama anser
9275:        av ett utländskt bolag?                           att området i fråga enligt tillbudsstående infor-
9276:                                                          mation är tillräckligt malmkritiskt. Vanligtvis
9277:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             förfaller reserveringama och de leder mera sällan
9278: mföra följande:                                          tili faktiska undersökningar.
9279:                                                              För att användbara fyndigheter skall kunna
9280:     I motiveringama tili spörsmålet hänvisas tili        hittas har det behövts och behövs också i fortsätt-
9281: nalmtiilgångar som hittats i mellersta Lappland          ningen långvarigt undersökningsarbete och stora
9282: )Ch antyds att de skulle vara på väg att hamna i         undersökningsresurser. Slutresultatet har ytterst
9283: 1tländsk besittning. Handels- och industriminis-         sällan varit positivt.
9284: ~eriet känner inte tili några malmfyndigheter i              Mot bakgrunden av det ovan refererade kan
9285: 1tländska bolags besittning i mellersta Lappland.        det inte anses negativt att en del utländskaföretag
9286: ;ävitt man vet finns det inte heller i inhemsk           överväger att investera riskkapital i malmpro-
9287: 'esittning i mellersta Lappland några fyndigheter        spektering. De finska företagen har vid malmpro-
9288: :om enligt dagens kunskaper vore ekonomiskt              spektering och gruvdrift utomlands uppnått be-
9289: mvändbara.                                               tydande resultat. Tack vare dessa har man kun-
9290:     Terra Mining Oy, som utför undersökningar i          nat trygga fortgången av och en framtid för den
9291:  >ahtavaara i Sodankylä, är ett finskt aktiebolag,       inhemska förädlingsverksamheten. Redan ömse-
9292:  :om ett finskt och ett svenskt bolag har grundat        sidigheten förutsätter att utländska företag har
9293:  ~emensamt. Bolaget undersöker mindre guld-              en möjlighet att inleda malmundersökning.
9294:  nalmer, men hittills har inga sådan undersök-               I och med EES-avtalet är arbetsmarknaden
9295:  tingsresultat presenterats som skulle visa att fyn-     öppen. När de finska företagen utövar gruvdrift i
9296:  ligheten kunde utnyttjas ekonomiskt.                    utlandet inverkar ekonomiska synpunkter på att
9297:     Det malmkritiska området i mellersta Lapp-           arbetskraften är lokal. Synpunkter av samma
9298:  and har undersökts i drygt 30 år med en tämligen        slag torde påverka utländska bolags eventuella
9299:  1etydande insats av olika inhemska organisatio-         verksamhet i Finland.
9300:   ter. V nder denna tid har två metallmalmsfyndig-
9301: 
9302:      Helsingforsden 18 mars 1994
9303: 
9304:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
9305:                                                   1994 vp
9306: 
9307: Kirjallinen kysymys 58
9308: 
9309: 
9310: 
9311: 
9312:                                     Pulliainen: Moottorikeikkojen luokittelusta
9313: 
9314: 
9315: 
9316:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9317: 
9318:     Mm. lukuisat moottorikelkkaonnettomuudet,              Toiseen ryhmään lukeutuisivat muut kelkat,
9319: joissa on menetetty ihmishenkiä, ovat virittäneet       joista suurimman osan muodostaisivat huviaje-
9320: keskustelua kaikkien moottorikeikkojen rekiste-         luun hankitut moottorikelkat. Ne on välttämä-
9321: röinnistä ja vakuutusmielessä rinnastamisesta           töntä vakuuttaa asianmukaisesti.
9322: henkilöautoihin. Jos tämänsuuntaisesti edetään,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9323: on erittäin välttämätöntä, että haja-asutusalueil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9324: la käytössä olevat moottorikelkat luokitellaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9325: vähintään kahteen ryhmään.                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9326:     Oma ryhmänsä tulee muodostaa niistä moot-
9327: torikelkoista, joita käytetään haja-asutusaluei-                   Aikooko Hallitus säädöksin luokitella
9328: den tiloilla ja talouksissa kuten maatalouden työ-              haja-asutusalueilla yksinomaan työkelk-
9329:  koneita eli joilla kuljetetaan heiniä, puita yms. ja           koina oman tilan tai talouden töissä käy-
9330: joilla käydään talvisin kalassa kokemassa pyy-                  tettävät moottorikelkat omaksi mootto-
9331:  dyksiä. Ns. huviajeluun näitä moottorikeikkoja                 riajoneuvokategoriakseen, mikä käytän-
9332:  ei käytetä lainkaan. Tämän ryhmän moottorikel-                 nössä näkyy huviajelumoottorikelkoista
9333:  kat voidaan rekisteröidä omilla tyyppikilvillään               poikkeavana vakuutuskohteluna?
9334:  varustetuksi ryhmäksi, mutta niiden ei tarvitse
9335:  olla vakuutettuja liikennevakuutuksessa.
9336: 
9337:       Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
9338: 
9339:                                              Erkki Pulliainen
9340: 
9341: 
9342: 
9343: 
9344:  2400321
9345: 2                                         1994 vp -    KK 58
9346: 
9347: 
9348: 
9349: 
9350:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9351: 
9352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiettyä käyttötarkoitusta että tiettyä suljettua tai
9353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         eristettyä käyttöaluetta. Täten esimerkiksi sel-
9354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laista maatilatalouden työtä, joka tapahtuu lii-
9355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pulliaisen       kenneväylistä erillään olevassa paikassa, ei ole
9356: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 58:          katsottava liikenteeksi. Jos moottorikeikkaa si-
9357:                                                       ten käytetään vain ja ainoastaan tällaiseen sup-
9358:           Aikooko Hallitus säädöksin luokitella       peasti rajattuun tarkoitukseen eikä lainkaan
9359:        haja-asutusalueilla yksinomaan työkelk-        muuhun liikkumiseen, ei keikkaa varten tarvitse
9360:        koina oman tilan tai talouden töissä käy-      ottaa liikennevakuutusta.
9361:        tettävät moottorikelkat omaksi mootto-            Edellä todettu varsin rajoitettu käyttötarve lie-
9362:        riajoneuvokategoriakseen, mikä käytän-         nee käytännössä kuitenkin hyvin harvinainen.
9363:        nössä näkyy huviajelumoottorikelkoista         Yleistä on, että maatilan todennäköisesti ainoaa
9364:        poikkeavana vakuutuskohteluna?                 moottorikeikkaa käytetään maatilan ns. hyöty-
9365:                                                       työssä varsin tehokkaasti ja laajasti mm. maati-
9366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lan eri tiluksien väliseen liikkumiseen ja tavaran
9367: vasti seuraavaa:                                      siirtoihin tiluksien välillä, puun keräämiseen eri
9368:                                                       tiluksilta, karjan ja metsän hoitoon sekä mahdol-
9369:     Kyseessä olevan kirjallisen kysymyksen liit-      lisesti ammatti- tai virkistyskalastusajoihin. Täl-
9370: tyessä kiinteästi moottorikeikkojen käytön va-        löin maatilan moottorikelkan käyttö väkisinkin
9371: kuuttamiseen, kelkkailijoiden ja muiden liikku-       laajenee ja siirtyy pois maatilan muulta liikenteel-
9372: jien vakuutusturvaan sekä liikenneturvallisuu-        tä eristetyltä alueelta osittaiskäytöksi muullekin
9373: teen on vastausta laadittaessa pyydetty kysymyk-      alueelle.
9374: sen ehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:          Koska haja-asutusalueella maatilan työkelk-
9375: sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosastolta,    koina käytettävät moottorikelkat eivät teknisiltä
9376: Liikennevakuutuskeskukselta, Ajoneuvohallin-          ominaisuuksiltaan eroa ratkaisevasti muussa
9377: noita ja Autorekisterikeskukselta.                    käytössä olevista moottorikelkoista, ei ole käy-
9378:     Kirjallisen kysymyksen ajatus vapauttaa maa-      tettävissä yksiselitteisiä teknisiä kriteerejä, joilla
9379: tiloilla yksinomaan työkelkkoina käytettävät          nämä kelkat voitaisiin luokitella omaksi ryhmäk-
9380: moottorikelkat liikennevakuutusvelvollisuudes-        seen niin, ettei ryhmään mahtuisi mukaan myös
9381: ta perustuu kysymyksen mukaan moottorikeik-           normaaliin siirtymäajoon tarkoitettuja moottori-
9382: kojen jakamiseen kahteen eri ajoneuvoluokkaan         keikkoja ja vapaa-ajan moottorikelkkoja.
9383: eli maatilan töissä käytettäviin moottorikelkkoi-        Vahinko moottorikeikalla voi tapahtua jo en-
9384: hin ja muihin lähinnä huvi- ja vapaa-ajan käyt-       simmäisessä muulta liikenteeltä rajatun alueen
9385: töön tarkoitettuhin moottorikelkkoihin.               ulkopuolelle suuntautuvassa ajossa. Tämän huo-
9386:     Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa lau-    mioon ottaen liikennevakuutusvelvollisuuskaan
9387: sunnossa todetaan, että liikennevakuutuslain          ei ole sidottu käytön tiheyteen.
9388: mukaan liikenteessä käytettävää moottoriajo-              Hallitus katsoo, että haja-asutusalueilla yksin-
9389: neuvoa varten tulee ajoneuvon omistajana olla         omaan työkelkoiksi oman tilan tai talouden töi-
9390: liikennevakuutus. Liikennevakuutuslain 3 §:ssä        hin tarkoitettuja moottorikeikkoja ei ole mahdol-
9391: on määritetty vakuutusvelvollisuuden alainen          lista niiden käytännössä ilmenevän laajan ja vaih-
9392: moottoriajoneuvo. Liikennevakuutuslain 2 §:ssä        televan hyötykäytön sekä tavallisen rakenteensa
9393: on vuorostaan lueteltujoukko rajoituksia,joiden       takia luokitella muista moottorikeikoista eroa-
9394: perusteella eräitä käyttötapoja ei pidetä vakuu-      vaksi omaksi ajoneuvoryhmäkseen eikä tällaista
9395: tuslain tarkoittamana moottoriajoneuvon liiken-       ajoneuvoluokitusta näin ollen ole käytettävissä
9396: teessä käyttämisenä. Tällöin edellytetään sekä        erilaisen liikennevakuutuskohtelun perusteeksi.
9397: 
9398:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
9399: 
9400:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
9401:                                            1994 vp -    KK 58                                            3
9402: 
9403: 
9404: 
9405: 
9406:                                          Tili Riksdagens Talman
9407: 
9408:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        visst användningsändamål och ett visst slutet el-
9409: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ler isolerat användningsområde. Följaktligen an-
9410: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ses t.ex. arbete på gårdsbruk, som utförs på en
9411: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 58:           utanför trafiklederna be fintlig plats, inte vara
9412:                                                        trafik. Om motorskoter således används endast
9413:           Ämnar Regeringen stadga om klassifi-         för ett sådant begränsat ändamål och inte alls för
9414:        cering av motorskotrar som används i            annan trafik, behöver man inte ta försäkring för
9415:        glesbygd enbart i arbete på egen gård eller     skotern.
9416:        i eget hushåll som en egen motorfordons-            Ovan nämnda mycket begränsade använd-
9417:        kategori, vilket i praktiken syns i försäk-     ningsbehov torde i praktiken vara sällsynt. Det
9418:        ringsbehandlingen som avviker från mo-          förekommer allmänt att den sannolikt enda mo-
9419:        torskotrar för fritidsändamål?                  torskotern på gården används i produktivt arbete
9420:                                                        tämligen effektivt och mångsidigt, bl.a. i trafik
9421:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och förflyttning av varor mellan gårdsägorna, i
9422: anföra följande:                                       syfte att samla virke från ägorna, för boskaps-
9423:                                                        och skogsskötsel samt möjligen för körningar vid
9424:    Eftersom det ifrågavarande skriftliga spörs-        yrkes- och nöjesfiske. Då utvidgas användnings-
9425: målet har nära samband med försäkring av mo-           området för motorskoter från att användas en-
9426: torskoteranvändning, försäkringstrygghet för           bart inom gårdsområde som isolerats från annan
9427: dem som åker med skoter och andra som är ute           trafik.
9428: och rör sig samt med trafiksäkerhet, har följande          Eftersom motorskotrar som används i arbete
9429: organisationer blivit ombedda att ge sitt utlåtan-     på gården inte avsevärt skiljer sig från motorskot-
9430: de för sammanställandet av svaret: försäkrings-        rar i annat bruk, finns det inte entydiga tekniska
9431: avdelningen vid social- och hälsovårdsministe-         kriterier enligt vilka dessa skotrar kunde klassifi-
9432: riet, Trafikförsäkringscentralen, Fordonsför-          ceras som en egen grupp, så att gruppen inte
9433: valtningen och Bilregistreringscentret.                skulle inkludera även motorskotrar avsedda för
9434:     Tanken med det skriftliga spörsmålet om att        normal förflyttning och fritidsbruk.
9435: motorskotrar som används på lantgårdar enbart              Skada med motorskoter kan ske redan vid
9436: i arbete skall frigöras från trafiksäkerhetsskyldig-   första körning utanför området som är begränsat
9437: het baserar sig enligt spörsmålet på fördelning av     från annan trafik. Med beaktande av detta är
9438: motorskotrar i två fordonskategorier, dvs i mo-        trafikförsäkringsskyldigheten inte heller bunden
9439: torskotrar för lantgårdsbruk och i motorskotrar        vid användningsfrekvens.
9440: för nöjes- och fritidsändamål.                            Regeringen anser att sådana motorskotrar
9441:     I utlåtandet från social- och hälsovårdsminis-     som är avsedda enbart för arbete på egen gård
9442: teriet konstateras att enligt trafikförsäkringsla-     eller i hushåll i glesbygd, på basis av den utvidga-
9443: gen skall fordonsägaren ha trafikförsäkring för        de och mångsidiga produktiva användningen
9444: motorfordon som används i trafik. 13 § trafikför-      samt deras sedvanliga konstruktion inte kan klas-
9445: säkringslagen definieras motorfordon som bör ta        sificeras som en egen grupp som avviker från
9446: försäkring. 1 2 § trafikförsäkringslagen förteck-      andra motorskotrar, samt att en sådan klassifice-
9447:  nas begränsningar enligt vilka vissa användnings-     ring av fordon inte kan användas som grund för
9448:  sätt inte betraktas som trafik i den bemärkelse       avvikande behandling i fråga om trafikförsäk-
9449: försäkringslagen avser. Då förutsätts både ett         ring.
9450: 
9451:      Helsingforsden 11 mars 1994
9452: 
9453:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
9454:                                                 1994vp
9455: 
9456: Kirjallinen kysymys 59
9457: 
9458: 
9459: 
9460: 
9461:                                    Pulliainen: Potilasturvallisuuden tason säilyttämisestä
9462: 
9463: 
9464: 
9465:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9466: 
9467:    Valtion säästötoimilla on ollut jo hyvin mo-          Tapaus osoittaa, että keskushallinnolta tarvi-
9468: nenlaisia seuraamuksia yhteiskunnassamme,             taan "paimenkirje", jossa kiinnitetään huomio
9469: monissa tapauksissa kielteisiä. Ehdottoman kiel-      synnytys- ja muiden sairaaloiden toimintojen pe-
9470: teisiin kuuluvat tapaukset, joissa säästön aikaan-    rusturvallisuuden säilyttämiseen, vaikka säästö-
9471: saamiseen vedoten on aiheutettu pysyvä vamma          toimia joudutaankin toteuttamaan.
9472: ihmiselle.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9473:    Tuoreessa tapauksessa pohjoispohjalaisessa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9474: sairaalassa kieltäydyttiin pyynnöstä huolimatta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9475: kuvauksena tutkimaan sitä, voiko synnytys ta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9476: pahtua turvallisesti normaalia tietä vai ei. Tulok-
9477: sena oli synnytyksen täydellinen epäonnistumi-                    Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
9478: nen ja vauvalle aikaansaatu edelleen jatkuva ai-               kääntyä synnytys- ja muiden sairaaloiden
9479: vojen vajaatoimin ta. Lapsi on nyt alueen keskus-              puoleen kiinnittäen painokkaasti huo-
9480: sairaalassa hoidettavana. Säästöyritys on johta-               miota potilasturvallisuuden tason säilyt-
9481: massa järkyttävään lopputulokseen sekä inhimil-                tämiseen, vaikka näissä olisikin jouduttu
9482: lisesti että muutoin.                                          toteuttamaan säästötoimenpiteitä?
9483: 
9484:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
9485:                                             Erkki Pulliainen
9486: 
9487: 
9488: 
9489: 
9490:  2400321
9491: 2                                          1994 vp -    KK 59
9492: 
9493: 
9494: 
9495: 
9496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9497: 
9498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         telmän asianmukaisuuden perusturvalautakun-
9499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nan arvioitavaksi. Tällaisia arviointitilanteita ei
9500: olette 24 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-        perusturvalautakunnan eteen ole vielä tullut.
9501: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo
9502: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen          lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain no-
9503: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 59:           jalla lääkärien ammatinharjoittamisen asianmu-
9504:                                                        kaisuutta. Lääkärien toiminnasta tehtyjä kante-
9505:           Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö       luja käsittelevät lääninhallitukset ja terveyden-
9506:        kääntyä synnytys- ja muiden sairaaloiden        huollon oikeusturvakeskus.
9507:        puoleen kiinnittäen painokkaasti huo-              Potilaan kannalta keskeinen säädös on laki
9508:        miota potilasturvallisuuden tason säilyt-       potilaan asemasta ja oikeuksista, jossa selkeästi
9509:        tämiseen, vaikka näissä olisikin jouduttu       todetaan potilaan oikeus hyvään terveyden- ja
9510:        toteuttamaan säästötoimenpiteitä?               sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun.
9511:                                                        Tyytymättömänä potilaalla on oikeus tehdä
9512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä
9513: vasti seuraavaa:                                       terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muis-
9514:                                                        tutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa
9515:     Kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoito-        ajassa sen tekemisestä. Muistutuksen tekeminen
9516: laissa on määritelty potilasturvallisuuden kan-        ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan
9517: nalta tärkeitä hoidon järjestämisen periaatteita.      tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveyden- ja
9518: Terveyskeskuksen vastaava lääkäri ja sairaalan         sairaanhoitoa valvoville viranomaisille.
9519: johtava lääkäri ovat ensisijaisessa vastuussa poti-       Terveydenhuollossa ovat potilasturvallisuu-
9520: laiden hoidon järjestämisestä.                         teen liittyvät kysymykset olleet pysyvästi esillä.
9521:     Palvelujen järjestämisen osalta yleistä valvon-    Lainsäädännön ja valvonnan avulla ylläpidetään
9522: taa ja seurantaa toteuttavat paikallisten kunnal-      potilasturvallisuuden tasoa. Taloudellinen lama
9523: listen elimien ohella lääninhallitus ja sosiaali- ja   ja säästötoimet eivät aiheuta varsinaisesti uusien
9524: terveysministeriö. Suunnittelu- ja valtionosuus-       lainsäädännöllisten tai valvontatoimenpiteiden
9525: laissa todetaan, että jos kunta ei ole järjestänyt     tarvetta. Sen sijaan säästötoimia ja niiden vaiku-
9526: asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja palveluja    tuksia seurataan sosiaali- ja terveysministeriössä,
9527: siten, että välttämättömät peruspalvelut vastaa-       ja ministeriö ryhtyy tarvittaessa asian vaatimiin
9528: vat maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa, voi so-        toimenpiteisiin.
9529: siaali- ja terveysministeriö saattaa palvelujärjes-
9530: 
9531:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
9532: 
9533:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
9534:                                           1994 vp -    KK 59                                             3
9535: 
9536: 
9537: 
9538: 
9539:                                         Tili Riksdagens Talman
9540: 
9541:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      motsvarar allmänt godkänd nivå i Finland. Nå-
9542: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       gon sådan prövning har ännu inte blivit aktuell
9543: 24 februari 1994 tili vederbörande medlem av          för grundskyddsnämndens del.
9544: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pul-          Rättsskyddscentralen för hälsovården överva-
9545: liainen undertecknade spörsmål nr 59:                 kar enligt lagen om utövning av läkaryrket att
9546:                                                       läkarna utövar sitt yrke på ett ändamålsenligt
9547:           Ämnar social- och hälsovårdsministe-        sätt. Om någon anför klagan över läkarnas verk-
9548:        riet vända sig tili förlossningssjukhusen      samhet behandlas ärendet av länsstyrelserna och
9549:        och de övriga sjukhusen i syfte att kraftigt   rättsskyddscentralen för hälsovården.
9550:        betona att nivån för patientsäkerheten             Ur patienternas synvinkel är lagen om patien-
9551:        bör bevaras även om sjukhusen blivit           tens ställning och rättigheter av central betydelse.
9552:        tvungna att tillgripa sparåtgärder?            I lagen konstateras att patienterna har rätt tili god
9553:                                                       hälso- och sjukvård samt tili gott bemötande. En
9554:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         patient som är missnöjd med vården eller bemö-
9555: anföra följande:                                      tandet har rätt att framställa anmärkning tili den
9556:                                                       chef som ansvarar för hälso- och sjukvården vid
9557:    I folkhälsolagen och lagen om specialiserad        verksamhetsenheten i fråga. Anmärkningen skall
9558: sjukvård definieras de centrala principerna för       avgöras inom skälig tid från det den gjordes. En
9559: anordnandet av vård med tanke på patientsäker-        anmärkning begränsar inte patientens rätt att
9560: heten. De ansvariga läkarna vid hälsovårdscen-        anföra klagan över vården eller bemötandet i
9561: tralerna och sjukhusens chefläkare bär det primä-     samband med den hos de myndigheter som över-
9562: ra ansvaret för anordnandet av vården.                vakar hälso- och sjukvården.
9563:    Vad gäller anordnandet av service är det dels          De frågor som ansluter sig tili patientsäkerhe-
9564: de kommunala organen på lokal nivå, dels läns-        ten har inom hälsovården varit föremål för ett
9565: styrelsen samt social- och hälsovårdsministeriet      kontinuerligt intresse. Nivån för patientsäkerhe-
9566: som handhar den allmänna övervakningen och            ten upprätthålls med hjälp av lagstiftning och
9567: uppföljningen. I lagen om planering av och stats-     övervakning. Den ekonomiska recessionen och
9568: andel för social- och hälsovården konstateras att     sparåtgärderna medför inte i sig ett behov av ny
9569: social- och hälsovårdsministeriet kan låta grund-     lagstiftning eller nya övervakningsåtgärder. Soci-
9570: skyddsnämnden pröva servicesystemets ända-            al- och hälsovårdsministeriet följer däremot med
9571: målsenlighet om kommunen inte har ordnat så-          utformningen och verkningarna av sparåtgärder-
9572: dan service för sina invånare som avses i special-    na samt vidtar vid behov de åtgärder situationen
9573: lagarna och så att den nödvändiga basservicen         kräver.
9574: 
9575:      Helsingforsden 16 mars 1994
9576: 
9577:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
9578:                   j
9579:                  j
9580:                 j
9581:                j
9582:               j
9583:              j
9584:             j
9585:            j
9586:           j
9587:          j
9588:         j
9589:        j
9590:       j
9591:      j
9592:     j
9593:    j
9594:   j
9595:  j
9596: j
9597:                                                 1994 vp
9598: 
9599: Kirjallinen kysymys 60
9600: 
9601: 
9602: 
9603: 
9604:                                    Aittoniemi: Valtion vastuusta Masa-Yards-telakan toiminnassa
9605: 
9606: 
9607: 
9608:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9609: 
9610:    Norjalaisessa omistuksessa olevalla Masa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9611: Yards-telakalla menee hyvin. Korkea tilauskan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9612: ta ja työllisyys on kuitenkin saavutettu markan       nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
9613: devalvoitumisen myötä syntyneellä kilpailuedul-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9614: la ja se on kiinni valuuttavaihteluista. Masa-
9615: Yardsin tilauskanta perustuujo nyt, mutta tule-                  Minkälaiset ovat Suomen valtion vas-
9616: vaisuudessa vielä enemmän, pitkäaikaisille toimi-             tuut Kvrerner Masa-Yards -telakan toi-
9617: tussopimuksille, ja tänä aikana valuuttavaihte-               minnasta, ja jos sellaisia on,
9618: luiden suhde on arvaamaton.                                      miten Hallitus huolehtii siitä, että tule-
9619:    Eräänä päivänä Masa-Yards siis saattaa olla                vien valuuttakurssien vaihdoksien myötä
9620: kupla kuten Wärtsilä aikanaan. Norjalaiset ovat               tietynlaiseksi kuplaksi mahdollisesti
9621: kahmineet voitot ja Suomen valtio maksaa kon-                 muodostuvan yhtiön vastuut eivät tule
9622: kurssipesää riippuen siitä, minkälaisiin vastuisiin           suomalaisten veronmaksajien maksetta-
9623: se on varomattomuuttaan mennyt.                               viksi?
9624: 
9625:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
9626: 
9627:                                             Sulo Aittoniemi
9628: 
9629: 
9630: 
9631: 
9632:  2400321
9633: 2                                          1994 vp -      KK 60
9634: 
9635: 
9636: 
9637: 
9638:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9639: 
9640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mautettava, että Valtiontakuukeskus toimii lain-
9641: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            säädännön perusteella salassapitovelvollisuuden
9642: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          alaisena, joten yksittäisen asiakkaan tietoja ei
9643: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-         voida antaa julkisuuteen ilman asiakkaan kirjal-
9644: niemen kirjallisen kysymyksen n:o 60:                    lista suostumusta.
9645:                                                              Myönnettävien takuiden vakuutena käyte-
9646:           Minkäläiset ovat Suomen valtion vas-           tään kiinnityksiä rakentaviin telakoihinja raken-
9647:        tuut K vrerner Masa-Yards -telakan toi-           nettaviin aluksiin sekä mahdollisia lisäsitoumuk-
9648:        minnasta, ja jos sellaisia on,                    sia ostajavarustamolta. Tapauskohtaisesti edel-
9649:           miten Hallitus huolehtii siitä, että tule-     lytettyjen selvitysten määrä ja vastavakuudet
9650:        vien valuuttakurssien vaihdoksien myötä           vaihtelevat huomattavasti. Noudatettua vasta-
9651:        tietynlaiseksi kuplaksi mahdollisesti             vakuuskäytäntöä voidaan luonnehtia alustakui-
9652:        muodostuvan yhtiön vastuut eivät tule             den osalta tiukaksi.
9653:        suomalaisten veronmaksajien maksetta-                Viimeksi kuluneen vuoden aikana ulkomais-
9654:        viksi?                                            ten valuuttojen alhainen korkotaso on mahdol-
9655:                                                          listanut alusrahoituksen hoitamisen liikepank-
9656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kien toimesta markkinaehdoin ilman valtion ta-
9657: vasti seuraavaa:                                         kaus- tai luotonantojärjestelyjä. Jos tämä rahoi-
9658:                                                          tustilanne jatkuu pitempään, voidaan ennustaa,
9659:    K vrerner Masa-Yards Oy:n tilauskanta vuo-            että OECD-ehtoisten takuiden osuus laivaluoto-
9660: denvaihteessa 1993-94 oli 13,8 miljardia mark-           tuksessa tulee alenemaan nykytasoltaan.
9661: kaa. Tilauskanta on vuoden 1993 aikana lähes                 Rahamarkkinat antavat nykyisin hyvät mah-
9662: kaksinkertaistunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita          dollisuudet valuuttakurssiriskeiltä suojautumi-
9663: sitä, että valtion vastuut Kvrerner Masa-Yards           seen myös tilanteissa, joissa toimitukset tapahtu-
9664: Oy:stä olisivat tilauskannan suuruiset. Yhtiön           vat useiden vuosien kuluttua. Näin ollen myös
9665: viime aikoina saamista uusista laivatilauksista          Kvrerner Masa-Yards Oy:llä on käytössään eri-
9666: merkittävä osa on rahoitettu muualta kuin suo-           laisia vaihtoehtoja valuuttapositionsa suojaami-
9667: malaisista rahalaitoksista. Näissä tapauksissa ra-       seen.
9668: hoitukselle ei ole myöskään yleensä myönnetty                Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
9669: takuita Suomesta. Lisäksi on otettava huomioon,          Kvrerner Masa-Yards Oy:lle myönnetyt vienti-
9670: että toimituksen jälkeiset, niin sanotut OECD-           luotot ja alustakuut ja -takaukset perustuvat voi-
9671: ehtoiset laivaluotot, myönnetään pääsääntöisesti         massa olevaan lainsäädäntöön ja OECD:n piiris-
9672: tilaajavarustamolle, jolloin telakan vastuu lak-         sä sovittuun laivaluottoyhteisymmärrykseen.
9673: kaa sen jälkeen, kun alus on luovutettu pois tela-       K vrerner Masa-Yards Oy:ltä on poikkeuksetta
9674: kalta.                                                   edellytetty vastavakuudet. Lisäksi myös yhtiö voi
9675:    Valtiontakuukeskuksen tällä hetkellä voimas-          itse suojautua valuuttakurssiriskeiltä myös niissä
9676: sa olevat tai hakemusvaiheessa olevat laivoihin          tapauksissa, joissa toimitukset tapahtuvat vasta
9677: kohdistuvat takaukset ovat yhteensä noin 20 mil-         useiden vuosien kuluttua. Näin ollen ei ole aihetta
9678: jardia Suomen markkaa. Merkittävä osa näistä             olettaa, että Kvrerner Masa-Yards Oy:stä olevat
9679: takauksista kohdistuu joko Kvrerner Masa-                valtion vastuut tulisivat suomalaisten veronmak-
9680: Yards Oy:lle tai sen asiakasyrityksille myönnet-         sajien maksettaviksi tulevien valuuttakurssien
9681: tyihin luottoihin. Tältä osin on kuitenkin huo-          vaihdoksien myötä.
9682: 
9683:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
9684: 
9685:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
9686:                                               1994 vp -      KK 60                                            3
9687: 
9688: 
9689: 
9690: 
9691:                                            Tili Riksdagens Talman
9692: 
9693:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            kundföretag. I det här avseendet måste det dock
9694: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-              anmärkas att Statsgaranticentralen enligt lag-
9695: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            stiftningen är underkastad sekretessplikt. Således
9696: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr               kan uppgifterna om en enskild kund inte ges
9697: 60:                                                         offentlighet utan skriftligt samtycke av kunden.
9698:                                                                Som säkerhet för de garantier som beviljas
9699:            Vilket är finska statens ansvar när det          används inteckningar i de varv som bygger farty-
9700:         gäller K vrerner Masa-Yards -varvets                gen och i de fartyg som skall byggas samt eventu-
9701:         verksamhet, och om ett sådant ansvar                ella tilläggsförbindelser av det rederi som är kö-
9702:         finns,                                              pare. Antalet krävda redogörelser och motsäker-
9703:            hur sörjer Regeringen för att skattebe-          heterna varierar i hög grad från fall till fall. Det
9704:         talarna i Finland inte blir tvungna att             kan sägas att motsäkerhetspraxisen i fråga om
9705:         betala för ansvaret i det fall att bolaget          fartygsgarantier är sträng.
9706:         som en följd av kommande fluktuationer                 Under detsenaste året har de utländska valu-
9707:         i valutakurserna visar sig vara slags               tornas låga räntenivå gjort det möjligt att sköta
9708:         bubbla?                                             fartygsfinansieringen med hjälp av affårsbanker
9709:                                                             på marknadsvillkor utan statliga garanti- eller
9710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               kreditgivningsarrangemang. Om det här finan-
9711: anföra fOljande:                                            sieringsläget fortsätter längre, kan det förutspås
9712:                                                             att andelen garantier på OECD-villkor i sam-
9713:    Kvremer Masa-Yards Ab:s orderstock upp-                  band med fartygskrediter kommer att minska.
9714: gick vid årsskiftet 1993-94 tili 13,8 miljarder                Penningmarknaden erbjuder nuförtiden goda
9715: mark. Orderstocken nästan fördubblades under                möjligheter att skydda sig mot valutakursrisker
9716: 1993. Det här innebär dock inte att statens ansvar          även i situationer där leveranserna sker efter flera
9717: för Kvrerner Masa-Yards Ab är lika stort som                år. Följaktligen har också Kvrerner Masa-Yards
9718: orderstocken. Av de nya beställningar som bola-             Ab tillgång till alternativa medel för att skydda
9719: get har fått under senare tid har en betydande              sin valutaposition.
9720: andel finansierats av andra än finska penningin-               Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar
9721: stitut. I dessa fall har i allmänhet inte heller garan-     regeringen att de exportkrediter och fartygsga-
9722: tier beviljats i Finland för finansieringen. Det är         rantier som beviljats K vrerner Masa-Yards Ab
9723: dessutom att märka att fartygskrediter på s.k.              baserar sig på gällande lagstiftning och den far-
9724: OECD-villkor efter leveransen i regel beviljas det          tygskreditkonsensus som överenskommits inom
9725: rederi som gjort beställningen, vilket betyder att          OECD. Motsäkerheter har utan undantag krävts
9726: varvets ansvar upphör när fartyget har överlåtits           av bolaget. Dessutom kan det självt skydda sig
9727: från varvet.                                                mot valutakursrisker också i sådana fall där leve-
9728:    Värdet av Statsgaranticentralens gällande eller          ranserna sker först efter flera år. Det finns därför
9729: sökta garantier för fartygskrediter är samman-              ingen orsak att anta att skattebetalarna i Finland
9730: lagt ca 20 miljarder fmska mark. En betydande               kan bli tvungna att betala för statens ansvar för
9731: del av dessa garantier gäller krediter som beviljats        K vrerner Masa-Yards Ab till följd av kommande
9732: antingen Kvremer Masa-Yards Ab eller dess                   fluktuationer i valutakurserna.
9733: 
9734:      Helsingforsden 18 mars 1994
9735: 
9736:                                                           Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
9737:                                                1994vp
9738: 
9739: Kirjallinen kysymys 61
9740: 
9741: 
9742: 
9743: 
9744:                                   Aittoniemi: Suomen arktisia olosuhteita koskevasta informaatiosta
9745:                                       ED-neuvotteluissa
9746: 
9747: 
9748:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9749: 
9750:     Suomi on ED-neuvotteluissa vaikeuksissa ni-      puristuksessa ja karuissa tuotantoluvuissa. Juuri
9751: menomaan maataloutta koskevan tuen suhteen,          tänä talvena olisi ollut erinomainen tilaisuus esi-
9752: joskin vaikeuksia on myös aluetukea koskevissa       tellä neuvottelijoille arktisen kaamoksen vaiku-
9753: neuvotteluissa. Kuunneltuani eräiden ED-neu-         tuksia.
9754: vottelutoimintaan osallistuvien korkeiden ulko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9755: maalaisten virkamiesten näkemyksiä Suomen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9756: poikkeavista olosuhteista ja niistä johtuvasta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9757: poikkeuksellisesta tukitarpeesta mieleen on vää-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9758: jäämättä hiipinyt näkemys, että Suomi ei ole riit-
9759: tävästi informoinut ED:ta edustavia neuvotteli-                 Onko Hallitus informoinut ED:n neu-
9760: joita ja että ongelmat johtuvat tietämättömyy-               vottelijoita riittävällä ja konkreettisella
9761: destä. Maatalouden ongelmat kun eivät näy niin-              tavalla niistä olosuhteista, joissa Suomen
9762:  kään Helsingin kaduilla eivätkä muuallakaan                 maatalous joutuu toimimaan, sekä alue-
9763:  loistohotelleissa ja eksoottisella rakovalkealla,           politiikkaan liittyvistä tekijöistä oikeu-
9764:  vaan perinteisellä maaseudulla ankean pakkasen              denmukaisen ratkaisun saamiseksi?
9765: 
9766:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
9767: 
9768:                                            Sulo Aittaniemi
9769: 
9770: 
9771: 
9772: 
9773:  2400321
9774: 2                                           1994 vp -    KK 61
9775: 
9776: 
9777: 
9778: 
9779:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9780: 
9781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          EU :n jäsenmaissa ja EU :n toimielimissä ja lukui-
9782: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sa joukko EU-puolen edustajia sekä poliittisella
9783: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         että virkamiestasolla vieraillut Suomessa. Suo-
9784: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-          men vierailujen aikana on ohjelmaan sisällytetty
9785: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            myös ao. ammatin ja alueiden esittelyä aina, kun
9786: 61:                                                     se on ollut mahdollista.
9787:                                                            On selvää, että kysymyksessä tarkoitettu toi-
9788:            Onko Hallitus informoinut EU:n neu-          minta ei koskaan voi olla niin hyvää, ettei paran-
9789:         vottelijoita riittävällä ja konkreettisella     tamisen varaa enää olisi. Hallitus katsoo kuiten-
9790:         tavalla niistä olosuhteista, joissa Suomen      kin, että se teki kaiken voitavansa Suomen eri-
9791:         maatalous joutuu toimimaan, sekä alue-          tyisolosuhteiden selvittämiseksi neuvottelujen
9792:         politiikkaan liittyvistä tekijöistä oikeu-      toiselle osapuolelle.
9793:         denmukaisen ratkaisun saamiseksi?                  Saavutettu neuvottelutulos osoittaa, että alue-
9794:                                                         politiikan osalta pyrkimyksissä onnistuttiin var-
9795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sin hyvin. Voidakseen välttää nykyisiäjäsenmai-
9796: vasti seuraavaa:                                        ta koskevat haitalliset seurausvaikutukset EU
9797:                                                         päätyi luomaan uuden tukikategorian köyhim-
9798:    Hallitus oli EU-jäsenyysprosessin alusta läh-        mille alueille pohjoisissa oloissa. Myös muun
9799: tien täysin tietoinen siitä, että maatalous- ja alue-   aluetuen osalta pohjolassa vallitsevat erityisolo-
9800: poliittisista kysymyksistä tulee neuvottelujen          suhteet, erityisesti alhainen väestötiheys, tunnus-
9801: suurin ja vaikein asiaryhmä. Tästä syystä Suo-          tettiin.
9802: men erityisolosuhteiden selvittäminen Euroopan             Maatalouden osalta Suomi olisi halunnut
9803: Unionin toimielinten edustajille ja jäsenmaille oli     EU:n suostuvankoko maan luokittelemiseen ns.
9804: keskeinen osa Suomen ponnisteluja tyydyttävän           epäsuotuisaksi tuotantoalueeksi. EU ei tähän sel-
9805: neuvottelutuloksen saavuttamiseksi.                     laisenaan suostunut, mutta neuvottelutulos mer-
9806:    Koko jäsenyysprosessin aikana on tuskin käy-         kitsee kuitenkin tässäkin tapauksessa erityisolo-
9807: ty yhtäkään poliittisen tai virkamiestason kes-         suhteiden tosiasiallista tunnustamista, koska
9808: kustelua, jossa - silloin kun esillä ovat olleet        Suomi sai oikeuden ulottaa erilaisia kansallisia
9809: maatalous ja aluepolitiikka - Suomen erityis-           tukitoimia koko maan alueelle, jotta elinvoimai-
9810: olosuhteita ei olisi pyritty selvittämään ja niiden     nen maatalous voi säilyä maan kaikissa osissa.
9811: aiheuttamia erityistarpeita perustelemaan. Tässä        Vastaavaa oikeutta ei nykyisillä jäsenmailla ole.
9812: tarkoituksessa ovat Suomen edustajat vierailleet
9813: 
9814:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
9815: 
9816:                                                                  Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
9817:                                            1994 vp -    KK 61                                            3
9818: 
9819: 
9820: 
9821: 
9822:                                         Tili Riksdagens Talman
9823: 
9824:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        EU -organen och ett stort antal representanter för
9825: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         EU-sidan på såväl politisk nivå som på tjänste-
9826: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mannanivå har besökt Finland. Under Finlands-
9827: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 61:           besöken har presentationer av ifrågavarande
9828:                                                        yrke och regioner alltid funnits med på program-
9829:           Har Regeringen informerat EU-för-            met då det bara varit möjligt.
9830:        handlama på ett tillräckligt och konkret            Det är självfallet att den i spörsmålet avsedda
9831:        sätt om de förhällanden som Finlands            verksamheten aldrig kan vara så bra att den inte
9832:        jordbruk måste fungera i samt om om-            kunde förbättras. Regeringen anser dock att den
9833:        ständigheter som har samband med regio-         har gjort allt som stod i dess makt för att förklara
9834:        nalpolitiken, för att ett rättvist resultat     de speciella förhållandena i Finland för den andra
9835:        skall kunna uppnås?                             parten i förhandlingarna.
9836:                                                            Det uppnådda förhandlingsresultatet visar att
9837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          man lyckades riktigt bra för regionalpolitikens
9838: anföra följande:                                       del. För att de otjänliga följdverkningarna, som
9839:                                                        gäller för de nuvarande medlemsländernas del,
9840:    Regeringen har ända från det att processen om       skulle kunna undvikas, stannade EU för att ska-
9841: EU-medlemskap inleddes varit medveten om att           pa en ny stödkategori för de fattigaste regionerna
9842: jordbruksfrågoma och de regionalpolitiska frå-         med arktiska förhållanden. Också i fråga om
9843: goma skulle bli den största och svåraste ärende-       övrigt regionalstöd erkändes de speciella förhål-
9844: gruppen i förhandlingarna. En viktig del av de         landena i norr, i synnerhet den låga befolknings-
9845: finska ansträngningarna för ett tillfredsställande     tätheten.
9846: förhandlingsresultat syftade därför till att klar-         Beträffande jordbruket önskade Finland att
9847: lägga de speciella förhållandena i Finland för         EU hade gått med på att klassificera hela landet
9848: dem som representerade EU-organen och med-             som en s.k. ogynnsam produktionsregion. EU
9849: lemsländerna i EU.                                     godkände inte detta som sådant, men även i detta
9850:     Under hela förhandlingsprocessen har det           fall innebär förhandlingsresultatet dock ett fak-
9851: knappast förts ett enda samtai vare sig på politisk    tiskt erkännande av de speciella förhållandena,
9852:  nivå eller tjänstemannanivå som inte- då saken        eftersom Finland fick rätt att utsträcka olika na-
9853: gällt jordbruket och regionalpolitiken - skulle        tionella stödåtgärder tili att gälla hela landet så
9854:  ha inneburit att man försökt förklara specialför-     att ett livskraftigt jordbruk skall kunna bevaras i
9855:  hållandena i Finland och motivera de särskilda        landets samtliga delar. De nuvarande medlems-
9856:  behov som följer av dem. 1 detta syfte har repre-     länderna har ingen motsvarande rätt.
9857:  sentanter för Finland besökt EU-ländema och
9858: 
9859:      Helsingforsden 17 mars 1994
9860: 
9861:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
9862:                                                 1994vp
9863: 
9864: Kirjallinen kysymys 62
9865: 
9866: 
9867: 
9868: 
9869:                                    Aittoniemi: Euroopan unionin vaikutuksesta elintarvikkeiden hin-
9870:                                        toihin
9871: 
9872: 
9873:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9874: 
9875:    ED-keskusteluissa kansalaisten myönteistä          tetty ilmeisesti sillä perusteella, että vilja on Eu-
9876: asennetta herättävä porkkana on ollut se, että        roopassa halvempaa. Viljan osuus ranskanpul-
9877: elinkustannusten hinta alenee EU:n jäsenenä,          lassa on kuitenkin häviävän pieni.
9878: koska elintarvikkeiden hinnat laskevat. Tähän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
9879: on ollut jopa jonkinasteisia perusteitakin silloin,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9880: kun elettiin vahvan markan aikaa.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9881:    Nykyisten eli luonnollisten valuuttakurssien       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9882: aikana perusteita ei ole. Jos tilaa porsaankyljyk-
9883: sen pariisilaisessa ravintolassa tai Helsingin Ha-                Mihin Hallitus perustaa näkemyksen-
9884: kaniemessä, hinta on suunnilleen samanlainen,                 sä ja ainakin eräiden ministereiden kautta
9885: ehkä Pariisissa hieman kalliimpi. Pariisilaisessa             antamansa informaation siitä, että EU:n
9886: kauppahallissa maksaa liha vähintään saman                    jäsenenä elinkustannukset tulevat Suo-
9887: kuin tämän päivän suomalaisessa kauppahallissa                messa keskimääräisesti alenemaan edul-
9888: tai marketissa jne. Utopistiset ajatukset on herä-            listen elintarvikkeiden johdosta?
9889: 
9890:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
9891: 
9892:                                             Sulo Aittoniemi
9893: 
9894: 
9895: 
9896: 
9897: 2400321
9898: 2                                          1994 vp -    KK 62
9899: 
9900: 
9901: 
9902: 
9903:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9904: 
9905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mänkin, mutta samalla on muistettava, että tuo-
9906: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tekohtaiset erot voivat olla merkittäviä. Tämä
9907: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        arvio perustuu kauppa- ja teollisuusministeriössä
9908: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo              syksyllä 1993 tehtyyn selvitykseen Suomen ja
9909: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         eräiden ED-jäsenmaiden kuluttajahintaeroista.
9910: sen n:o 62:                                            Monissa tuoteryhmissä hintaero jäi pieneksi, jot-
9911:                                                        kut tuotteet olivat jopa kalliimpia kuin Suomes-
9912:            Mihin Hallitus perustaa näkemyksen-         sa. Esimerkiksi maitotuotteista juuston ja voin
9913:        sä ja ainakin eräiden ministereiden kautta      hinnat olivat ED-jäsenmaissa keskimäärin 10-
9914:        antamansa informaation siitä, että EU:n         20 % alhaisemmat. Nestemäinen maito on kui-
9915:        jäsenenä elinkustannukset tulevat Suo-          tenkin Suomessa jopa 25% edullisempaa. Vas-
9916:        messa keskimääräisesti alenemaan edul-          takkaisena esimerkkinä voidaan mainita tanska-
9917:        listen elintarvikkeiden johdosta?               lainen sianliha, jonka hinta oli suomalaiseen ver-
9918:                                                        rattuna noin 30 % halvempi.
9919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Monien suomalaisen teollisuusyritysten rasit-
9920: vasti seuraavaa:                                       teena ovat investoinneista johtuvat pääomakus-
9921:                                                        tannukset, jotka eivät mahdollista täysimääräisiä
9922:    Euroopan unionin jäsenyyteen sopeutumises-          alennuksia tuotteiden hintoihin heti jäsenyyden
9923: sa on sovitettava yhteen useiden väestöryhmien         alussa, vaikka teollisuus saa raaka-aineensa EU-
9924: tarpeita. Elintarvikeketjun näkökulmasta asiaa         hintaisena. Samalla on kuitenkin muistettava,
9925: tarkasteltaessa lähtökohtana on maataloustuot-         että myös ulkomainen teollisuus ja kauppa otta-
9926: tajien kohtuullisen toimeentulon turvaaminen.          vat marginaalinsa markkinoiden maksukyvyn
9927: Samalla on huolehdittava siitä, että elintarvike-      mukaan, joten vähittäishinta Saksassa ei välttä-
9928: teollisuudelle luodaan riittävät edellytykset toi-     mättä kerro sitä, millä hinnalla sama tuote myy-
9929: mia uudessa avoimessa kilpailutilanteessa. Ku-         täisiin Suomessa. Jää siten nähtäväksi, kuinka
9930: luttajat odottavat oikeutetusti saavansajäsenyy-       laajalti teollisuus ja kauppa ovat valmiita siirtä-
9931: den myötä muun muassa laajemman tuotevali-             mään tuotantokustannusten alenemisesta ja li-
9932: koiman ja nykyistä edullisempia elintarvikkeita.       sääntyvistä tuontimahdollisuuksista johtuvat
9933: Näiden osin ristiriitaisten tavoitteiden toteutumi-    hinnanalennusmahdollisuudet kuluttajahintoi-
9934: nen riippuu jäsenyysneuvotteluissa saavutettujen       hin saakka.
9935: tulosten ohella paljolti myös kansallisista ratkai-       Jäsenyysneuvottelujen loppuvaiheessa on kes-
9936: suistamme.                                             kusteltu myös Suomen ja EU:n maataloustuot-
9937:    Jäsenyysneuvotteluihin valmistauduttaessa eri       teiden tuottajahintaeroista. EU :n tuottajahinta-
9938: osapuolet laativat lukuisia arvioita ja laskemia       taso on alhaisimmillaan puolet Suomen hintata-
9939: siitä, kuinka paljon EU-jäsenyys alentaisi elintar-    sosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että myös
9940: vikkeiden kuluttajahintoja. Valituista oletusar-       kuluttajahintaerot olisivat vastaavia, koska kes-
9941: voista, kuten valuuttakurssista ja laskelman pe-       keisten elintarvikkeiden kuluttajahintoja alenne-
9942: rusteena olevasta vuodesta, riippuen tulokset          taan Suomessa alkutuotevähennysjärjestelmän
9943: vaihtelivat. Kaikkein optimistisiromissa ennus-        avulla. Kotimaiseen kulutukseen menevien tuot-
9944: teissa hintojen arvioitiin laskevanjopa 25 %.          teiden verotuki on ollut vuositasolla noin 3,5
9945:     Hintoihin ja erityisesti kuluttajahintoihin asti   miljardia markkaa.
9946: ulottuvat alennukset riippuvat kuitenkin mones-           Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on myös
9947: ta tekijästä. Aiempiin vuosiin nähden supistuneet      kansallisesti päätettävissä oleva kysymys, jonka
9948: hintaerot johtuivat ennen kaikkea valuuttakurs-        ratkaisu vaikuttaa olennaisesti elintarvikkeiden
9949: sien muutoksista. Hintavaikutusten voidaan kui-        kuluttajahintoihin. Useissa ED-maissa elintar-
9950: tenkin arvioida olevan nykyisillä valuuttakurs-        vikkeisiin sovelletaan muita hyödykkeitä alem-
9951: seilla keskimäärin noin 3-5 prosentin tasoa. Pi-       paa arvonlisäverokantaa. Suomen on valittava
9952: demmällä aikavälillä hintataso voi laskea enem-        elintarvikkeisiin sovellettava verokanta siten, et-
9953:                                            1994 vp -    KK 62                                           3
9954: 
9955: tei se olennaisesti poikkea kilpailijamaidemme         rimaistamme ainakin tanskalainen lihanjalostus-
9956: tasosta.                                               teollisuus on ollut kiinnostunut Suomen markki-
9957:    Verotuksen ohella kuluttajahintoihin vaikut-        noista. Markkinoillepääsyn helpottuessa ulko-
9958: taa ennen kaikkea kilpailutilanne. Suomen neu-         maiset yritykset pyrkivät luomaan uusia markki-
9959: vottelutavoitteena ensisijaisesti olleen asteittai-    noita tuotevalikoiman ja hintakilpailun avulla,
9960: sen hintasopeutuksen jäätyä toteutumatta ei elin-      jolloin myös kotimaisten tuotteiden hinnan on
9961: tarvikkeiden maahantuonnissa kanneta tulleja           joustettava. Kilpailun lisääntyminen näkyy siten
9962: tai tuontimaksuja. Ulkomaisten elintarvikkeiden        pidemmällä aikavälillä myös edullisempina ku-
9963: tarjonnan lisääntyminen hetijäsenyyden alkuvai-        luttajahintoina.
9964: heessa on siten todennäköistä. Läheisistä naapu-
9965: 
9966:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
9967: 
9968:                                                                           Ministeri Pertti Salolainen
9969: 4                                           1994 vp -    KK 62
9970: 
9971: 
9972: 
9973: 
9974:                                           Till Riksdagens Talman
9975: 
9976:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skillnadema kan vara ansenliga. Denna bedöm-
9977: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ning baserar sig på den utredning av skillnadema
9978: lem av statsrådet översänt av riksdagsman Aitta-        i konsumentprisema mellan Finland och vissa
9979: niemi undertecknade spörsmål nr 62:                     EU-länder som handels- och industriministeriet
9980:                                                         gjorde hösten 1993. I många produktgrupper var
9981:             På vad grundar Regeringen sin åsikt         prisskillnaden liten, några produkter var t.o.m.
9982:         och åtminstone sin information via vissa        billigare i Finland. Av mjölkproduktema var
9983:         ministrar om att levnadskostnadema i ge-        t.ex. ost och smör i genomsnitt 10-20 % billigare
9984:         nomsnitt kommer att sjunka här i Finland        i EU-ländema. Mjölk i flytande form är dock
9985:         till följd av förmånliga livsmedel i och        t.o.m. 25 % billigare i Finland. Som exempel på
9986:         med EU-medlemskapet?                            det motsatta kan nämnas det danska svinköttet,
9987:                                                         vars pris är ca 30 % billigare än det finska.
9988:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Många finska industriföretag belastas av kapi-
9989: anföra följande:                                        talkostnader p.g.a. investeringar, vilket inte gör
9990:                                                         det möjligt att i full skala sänka produktemas
9991:    Vid anpassningen till medlemskap i Europeis-         priser genast i början av medlemskapet, fastän
9992: ka Unionen måste flera olika befolkningsgrup-           industrin får sina råvaror till EU-priser. Samti-
9993: pers behov sammanjämkas. När saken granskas             digt bör man dock komma ihåg att också den
9994: med tanke på livsmedelskedjan, är utgångspunk-          utländska industrin och handeln tar sina margi-
9995: ten att trygga en skälig utkomst för lantbrukspro-      naler enligt marknadens solvens, vilket gör att
9996: ducentema. Samtidigt måste man se till att till-        minutpriset i Tyskland inte nödvändigtvis säger
9997: räckliga verksamhetsbetingelser skapas för livs-        något om priset för samma produkt i Finland.
9998: medelsindustrin i det nya läget med öppen kon-          Det återstår att se i hur stor omfattning industrin
9999: kurrens. Konsumentema förväntar sig helt berät-         och handeln är beredda att på konsumentpriser-
10000: tigat att få bl.a. ett större produktutbud och för-     na överföra de prissänkningar som möjliggörs av
10001: månligare livsmedel än i dagens läge i och med          att produktionskostnadema sjunker och import-
10002: medlemskapet. Hur dessa delvis motstridiga mål          möjlighetema ökar.
10003: uppnås beror vid sidan av de resultat som nås vid          I slutskedet av medlemskapsförhandlingama
10004: medlemskapsförhandlingama också i stor ut-              har skillnadema i producentprisema för lant-
10005: sträckning på våra nationella avgöranden.               bruksproduktema i Finland och EU också disku-
10006:     Vid förberedelsema inför medlemskapsför-            terats. EU:s producentprisnivå utgör, när den är
10007: handlingama utarbetade de olika partema talri-          som lägst, hälften av den finska prisnivån. Detta
10008: ka uppskattningar och kalkyler om hur mycket            betyder dock inte att också skillnadema i konsu-
10009: EU-medlemskapet skulle sänka konsumentpri-              mentprisema vore så stora, eftersom konsument-
10010: sema på livsmedlen. Beroende på vilka antagan-          prisema på de viktigaste livsmedlen här i Finland
10011: den som valdes, såsom valutakurs och det år som         sänks med hjälp av systemet med primärprodukt-
10012: lades till grund för kalkylen, varierade resultaten.    avdrag. Skattestödet för produkter för inhemsk
10013: I de mest optimistiska prognosema bedömdes              konsumtion har på årsnivå varit ca 3,5 miljarder
10014: prisema sjunka med t.o.m. 25 %.                         mark.
10015:     Om dessa sänkningar når prisema och i syn-             Mervärdesskattesatsen för livsmedel är också
10016: nerhet konsumentprisema beror emellertid på             en fråga som kan avgöras nationellt och där lös-
10017: många faktorer. Då prisskillnadema har minskat          ningen i väsentlig grad påverkar konsumentpri-
10018: i förhållande tili tidigare år har detta framför allt   sema på livsmedel. I flera EU-länder tillämpas en
10019: berott på ändringar i valutakursema. Effektema          lägre mervärdesskattesats på livsmedel än på an-
10020: på prisema kan dock med nuvarande valutakur-            dra nyttigheter. Finland måste välja den skatte-
10021: ser uppskattas bli i medeltal ca 3-5 %. På längre       sats som skall tillämpas på livsmedel så att den
10022: sikt kan prisnivån sjunka ännu mera, men samti-         inte i väsentlig grad avviker från våra konkur-
10023: digt bör man komma ihåg att de produktvisa              rentländers nivå.
10024:                                          1994 vp -    KK 62                                           5
10025: 
10026:    Vid sidan av beskattningen påverkas konsu-        ädlingsindustrin varit intresserad av den finska
10027: mentpriserna framför allt av konkurrensen. I och     marknaden. När möjligheterna att komma in på
10028: med att vårt främsta förhandlingsmål, som var en     marknaden underlättas kommer de utländska
10029: gradvis prisanpassning, inte uppnåddes kommer        företagen att sträva efter att skapa nya markna-
10030: inga tullar eller importavgifter att uppbäras vid    der med hjälp av produktutbud och priskonkur-
10031: importeringen av livsmedel. Det är därför sanno-     rens, varvid också priset på de inhemska produk-
10032: likt att utbudet på utländska livsmedel ökar re-     terna måste anpassa sig. Den ökande konkurren-
10033: dan i början av medlemskapet. I våra närmaste        sen kan därmed på längre sikt också ses i form av
10034: grannländer har åtminstone den danska köttför-       förmånligare konsumentpriser.
10035: 
10036:      Helsingfors den 16 mars 1994
10037: 
10038:                                                                          Minister Pertti Salolainen
10039:                                                  1994 vp
10040: 
10041: Kirjallinen kysymys 63
10042: 
10043: 
10044: 
10045: 
10046:                                     Polvinen: Vartiuksen terminaali-ja teollisuusalueen suunnittelusta
10047:                                         ja toteuttamisesta
10048: 
10049: 
10050:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10051: 
10052:    Vartiuksen terminaali- ja teollisuusalue on         kuorma-auton, 646 linja-auton, 20 543 henkilö-
10053: kansainvälisesti ja elinkeinopoliittisesti merkittä-   auton, 756 junan ja 12 810 junavaunun verran.
10054: vä hanke, jolla on valtakunnallista ja kansainvä-      Viime vuonna määrät ovat edelleenkin lisäänty-
10055: listä arvoa. Varsin suuri merkitys hankkeen to-        neet. Hankkeen toteuttaminen on luonnollista
10056: teutumisella olisi myös Kainuun maakunnan              jatkoa Vartiuksen avauduttua virallisesti kan-
10057: elinkeinoelämälle. Hankkeessa voidaan käyttää          sainväliselle liikenteelle.
10058: hyväksi myös Kuhmon kaupungin lähiosaamis-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10059: ta. Vartiuksen alue ja Kostamuksessa kehiteltävä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10060: teollisuuspuisto tukevat toiminnallisesti toisiaan.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10061:     Ensi vaiheessa olisi laadittava asiantuntija-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10062: suunnitelma koko Vartiuksen alueesta. Toteutta-
10063: misessa julkiselle taholle jäänee infrastruktuurin              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10064: rakentaminen, ja toiminnasta vastannevat pää-                 ryhtyä Vartiuksen terminaali- ja teolli-
10065: asiassa yritykset. Vartiuksen kautta tapahtuva                suusalueen suunnittelun aloittamiseksi, ja
10066: lähialueyhteistyö on löytämässä toiminnalliset ja               mikäli Hallitus aikoo suhtautua asiaan
10067: myös aluepoliittisesti perustellut muotonsa. Ra-              myönteisesti, mikä on suunnittelun ja ra-
10068: jakauppa eri muodoissaan on lisääntynyt kahden                kentamisen aikataulu?
10069: viimeisen vuoden aikana voimakkaasti.
10070:     Vuonna 1992 Vartiuksen kautta rajan ylitti
10071: 61 929 henkilöä. Ajoneuvoja saapui ja lähti 4 256
10072: 
10073:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
10074: 
10075:                                              Osmo Polvinen
10076: 
10077: 
10078: 
10079: 
10080: 240032J
10081: 2                                        1994 vp -     KK 63
10082: 
10083: 
10084: 
10085: 
10086:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10087: 
10088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rajakauppa on eri muodoissaan lisääntynyt kah-
10089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den viimeisen vuoden aikana voimakkaasti. Li-
10090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säksi rauta- ja maantieliikenteen on arvioitu kas-
10091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo Pol-        vavan merkittävästi lähivuosina Vartiuksen raja-
10092: visen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        asemalla.
10093: 63:                                                      Selvitysten mukaan alueella tultaisiin tarvitse-
10094:                                                       maan useiden kymmenien miljoonien markkojen
10095:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         suuruiset infrastruktuuri-investoinnit. Investoin-
10096:        ryhtyä Vartiuksen terminaali- ja teolli-       tien kustannus-hyötynäkökohdat on tietysti en-
10097:        suusalueen suunnittelun aloittamiseksi, ja     sin selvitettävä tarkoin. Kainuun Liitto on käyn-
10098:          mikäli Hallitus aikoo suhtautua asiaan       nistänyt yhteistyössä eri viranomaisten kanssa
10099:        myönteisesti, mikä on suunnittelun ja ra-      Vartiuksen toimintojen esisuunnittelun.
10100:        kentamisen aikataulu?                             Vastuu hankkeesta on sen suunnittelijoilla.
10101:                                                       Hallitus katsoo, että jos hankkeessa olevat eri
10102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osapuolet pitävät Vartiuksen terminaali-ja teolli-
10103: taen seuraavaa:                                       suusalueen toteuttamista tarpeellisenaja kannat-
10104:                                                       tavana, on valtion viranomaisten osaltaan har-
10105:    Kainuun maakunnan Kuhmon kaupungin                 kittava myös sen rahoitusta. Rahoituskeinoina
10106: Vartiuksessa avattiin muutama vuosi sitten viral-     ovat erityisesti aluepoliittiset yritystuet.
10107: linen rajanylityspaikka kansainväliselle liiken-         Tavoitteena on oltava sellainen hanke, joka
10108: teelle Suomen kautta Venäjälle. Tähän oli vaikut-     merkittävästi parantaa alueen elinkeinoraken-
10109: tanut ratkaisevasti Vartiuksen kautta tapahtunut      netta ja jolla on sekä valtakunnallista että kan-
10110: lähialueiden toiminnallinen yhteistyö Kosta-          sainvälistä merkitystä.
10111: muksen kanssa. Vartiuksen kautta tapahtunut
10112: 
10113:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
10114: 
10115:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
10116:                                           1994 vp -      KK 63                                            3
10117: 
10118: 
10119: 
10120: 
10121:                                         Tili Riksdagens Talman
10122: 
10123:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de två senaste åren ökat kraftigt. Dessutom har
10124: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         det beräknats att järnvägs- och landsvägstrafiken
10125: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kommer att bli mycket livligare vid gränsstatio-
10126: man Osmo Polvinen undertecknade spörsmål nr            nen i Vartius under de närmaste åren.
10127: 63:                                                       Enligt företagna utredningar behövs tiotals
10128:                                                        miljoner mark för investeringar i områdets infra-
10129:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       struktur. Först måste naturligtvis en noggrann
10130:        sikt att vidta för att inleda planeringen av    kostnads-nyttoanalys av investeringarna göras.
10131:        terminal- och industriområdet i Vartius,        Kainuun Liitto har i samråd med olika myndig-
10132:        och                                             heter startat en preliminär planering av funktio-
10133:            om Regeringen tänker förhålla sig po-       nerna i Vartius.
10134:        sitiv till saken, viiken är tidtabellen för        Ansvaret för projektet bärs av planerarna.
10135:        planeringen och byggandet?                      Regeringen anser att om de olika parterna i pro-
10136:                                                        jektet är av den åsikten att en realisering av termi-
10137:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nai- och industriområdet i Vartius är nödvändig
10138: anföra följande:                                       och lönsam, måste de statliga myndigheterna för
10139:                                                        sin del också överväga att finansiera den. Finan-
10140:    1 Vartius, som ligger i Kuhmo stad i Kajana-        sieringsmöjligheterna består särskilt i regional-
10141: land, öppnades för några år sedan ett officiellt       politiska företagsstöd.
10142: gränsövergångsställe för internationell trafik via        Målet skall vara ett sådant projekt som i bety-
10143: Finland till Ryssland. Av avgörande betydelse          dande grad förbättrar områdets näringsstruktur
10144: var då det operativa närområdessamarbete som           och som har både landsomfattande och interna-
10145: bedrevs med Kostamus via Vartius. De olika             tionell betydelse.
10146: formerna av gränshandel via Vartius har under
10147: 
10148:      Helsingforsden 18 mars 1994
10149: 
10150:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
10151:                                                 1994 vp
10152: 
10153: Kirjallinen kysymys 64
10154: 
10155: 
10156: 
10157: 
10158:                                    Aittoniemi: Insestin asemasta lainsäädännössä
10159: 
10160: 
10161: 
10162:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10163: 
10164:    Insesti, jolla yleensä tarkoitetaan lapsen hy-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10165: väksikäyttämistä sukupuolisessa tarkoituksessa,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10166: on herättänyt laajaa keskustelua. Kuitenkaan ri-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10167: koslakimme ei suoranaisesti tunne asiaa, joskin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10168: rikoslain 20 luvussa on asiaan yleisesti sopivia
10169: säännöksiä. Siinä ei kuitenkaan käsitellä asiaa                  Aikooko Hallitus esimerkiksi rikoslain
10170: sellaisen tunnusmerkistön pohjalta, jossa tapah-              kokonaisuudistuksen yhteydessä liittää
10171: tuma olisi sidottu vanhemman ja alaikäisen lap-               siihen myös ns. insestin rangaistavuutta
10172: sen suhteeseen.                                               koskevan yksityiskohtaisen säännöksen?
10173:    Insestin käsite ja siihen liittyvä rangaistavuus
10174: tulisi selkeästi määritellä rikoslainsäädännössä.
10175: 
10176:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
10177: 
10178:                                             Sulo Aittoniemi
10179: 
10180: 
10181: 
10182: 
10183:  2400321
10184: 2                                          1994 vp -    KK 64
10185: 
10186: 
10187: 
10188: 
10189:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10190: 
10191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Rikoslain 20 luvun nykyinen systematiikka on
10192: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sekava. Sekavuutta ei kuitenkaan voida vähentää
10193: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        määrittelemällä rikoslaissa insestin käsite ja liit-
10194: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       tämällä siihen rangaistusuhka. Niin kuin edellä
10195: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            on todettu, insestin käsitettä ei ole syytä käyttää
10196: n:o64:                                                 tarkoitettaessa vain lapsiin kohdistuvia tällaisia
10197:                                                        tekoja ja käsite on muutenkin niin vakiintuma-
10198:           Aikooko Hallitus esimerkiksi rikoslain       ton, ettei sitä ole järkevää käyttää rangaistus-
10199:        kokonaisuudistuksen yhteydessä liittää          säännöksessä. Myöskään niissä maissa, joiden
10200:        siihen myös ns. insestin rangaistavuutta        oikeusjärjestys on Suomeen läheisimmin rinnas-
10201:        koskevan yksityiskohtaisen säännöksen?          tettavissa ja joissa insestin käsitettä käytetään
10202:                                                        mahdollisesti johdonmukaisemmin kuin Suo-
10203:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            messa, ei ole päädytty sen käyttämiseen rikoslais-
10204: taen seuraavan:                                        sa.
10205:                                                            Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä
10206:     Insestillä tarkoitetaan kansainvälisesti yleensä   myös lain 20 luku on tarkoitus uudistaa kokonai-
10207: sukupuoliyhteyttä biologisten lähisukulaisten          suudessaan. Uudistamisehdotuksen sisältävä ri-
10208: kesken siitä riippumatta, ovatko osapuolet lapsia      koslakiprojektin ehdotus valmistui vuoden 1993
10209: vai aikuisia. Joskus insestillä viitataan myös sa-     lopulla ja siitä on pyydetty lausunnot 30.4.1994
10210: maan talouteen kuuluviin muihinkin jäseniin, esi-      mennessä. Ehdotuksessa on muun muassa pyrit-
10211: merkiksi isäpuoleen. Toisinaan insestiä käyte-         ty lisäämään lainsäädännön selkeyttä. Siinä ei
10212: tään kuvaamaan kaikkea lapsen seksuaalista hy-         kuitenkaan ehdoteta insestin määrittelemistä ri-
10213: väksikäyttöä perhepiirissä teon vakavuudesta           koslaissa eikä insestiin sinänsä perustuvaa ran-
10214: riippumatta. Insestin käsitettä käytetään siis         gaistussäännöstä. Kysymyksen johdannossa esi-
10215: vaihtelevasti. Esimerkiksi Ruotsissa sosiaalihalli-    tetty ajatus rangaistavuuden sitomisesta van-
10216: tuksen oppaassa (1991:3) katsotaan, ettei insesti-     hemman ja alaikäisen lapsen suhteeseen sen si-
10217: termiä tulisi käyttää lasten seksuaalista hyväksi-     jaan on sikäli toteutettu, että samassa perheessä
10218: käyttöä kuvaamaan, koska se käsittää myös ai-          sukupuolisuhde vanhemman ja alle 18-vuotiaan
10219: kuisten lähisukulaisten väliset sukupuolisuhteet.      lapsen kesken olisi aina kielletty siitä riippumat-
10220: Myös Suomessa on pidetty suositeltavana, että          ta, ovatko asianosaiset biologisia sukulaisia vai
10221: insestin käsitettä käytettäisiin vastaavalla taval-    eivät (ehdotetut sukupuoliyhteys lapsen kanssa ja
10222: la.                                                    törkeä sukupuoliyhteys lapsen kanssa). Näissä
10223:     Rangaistussäännökset lapsiin kohdistuvista         perheessä tapahtuvissa rikoksissa tekijänä on
10224: seksuaalirikoksista ja sukulaisten välisistä suku-     usein muu kuin biologinen isä tai äiti. Laajenta-
10225: puolisuhteista sisältyvät rikoslain 20 lukuun si-      malla virallisen syyttäjän syyteoikeutta näissä ri-
10226: veellisyysrikoksista. Lapsiin kohdistuvista sek-       koksissa pyritään lisäksi tehostamaan tällaisten
10227: suaalirikoksista säädetään luvun 3 §:ssä lapseen       rikosten saattamista oikeuskäsittelyyn. Näyttää
10228: kohdistuvasta haureudesta, 4 §:ssä lapsen viette-      kuitenkin siltä, että edelleen on tarkoituksenmu-
10229: lemisestä haureuteen ja 6 §:ssä sukupuolisiveel-       kaista säilyttää mahdollisuus soveltaa samaan
10230: lisyyttä loukkaavasta käyttäytymisestä lasta           tekoon useita rangaistussäännöksiä. Esimerkiksi
10231: kohtaan. Sukurutsastajälkeläisen kanssa ja sisa-       lapsen raiskaamiseen voitaisiin soveltaa sekä eh-
10232: rusten välisestä sukurutsasta säädetään luvun          dotettua raiskaussäännöstä että mainittua sään-
10233: 7 §:ssä. Nuoreen henkilöön kohdistuvasta hau-          nöstä sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa tai näi-
10234: reudesta säädetään luvun 5 §:ssä. Sukurutsaa           den rikosten törkeitä tekomuotoja koskevia
10235: koskevaa säännöstä samoin kuin muitakin luvun          säännöksiä. Ehdotuksen jatkovalmistelusta pää-
10236: yleisiä rangaistussäännöksiä sovelletaan myös          tetään Iausuntoajan päätyttyä.
10237: lapseen kohdistuvaan tekoon.
10238: 
10239:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
10240: 
10241:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
10242:                                            1994 vp -    KK 64                                             3
10243: 
10244: 
10245: 
10246: 
10247:                                         Tili Riksdagens Talman
10248: 
10249:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            genom att man i straffiagen definierar begreppet
10250: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            incest och ansluter ett straffhot tili definitionen.
10251: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Det är alltså skäl att inte använda begreppet
10252: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           incest när man avser sådana gärningar som riktas
10253: mål nr 64:                                             endast mot barn. Begreppet är även i övrigt så
10254:                                                        vacklande att det inte är förnuftigt att använda
10255:           Ämnar Regeringen t.ex. i samband             det i ett straffstadgande. Inte heller i Iänder vars
10256:        med totalrevideringen av straffiagen ock-       rättsordning närmast kan jämföras med den fin-
10257:        så foga ett detaljerat straffstadgande om       ska och i vilka begreppet incest möjligtvis an-
10258:        s.k. incest tili straffiagen?                   vänds mera konsekvent än i Finland använder
10259:                                                        man det i straffiagen.
10260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             I samband med totalrevideringen av straffia-
10261: anföra följande:                                       gen kommer även 1agens 20 kap. att revideras isin
10262:                                                        helhet. Straffiagsprojektets ändringsförslag blev
10263:    Incest innebär internationellt sett vanligen        klart i slutet av 1993 och är på remiss fram till den
10264: könsumgänge mellan biologiskt närstående släk-         30 april 1994. I förslaget har man bl.a. strävat tili
10265: tingar, oberoende om parterna är barn eller vux-       att förtydliga lagstiftningen. Man föreslår dock
10266: na. Ibland inbegriper incest även andra medlem-        inte någon definition på incest i straffiagen eller
10267: mar av samma hushåll, t.ex. styvfadern. Ibland         något straffstadgande som grundar sig på incest i
10268: används begreppet incest åter för att beskriva alla    sig. Den tanke som framfördes i spörsmålets in-
10269: former av sexuellt utnyttjande av barn i familje-      ledning på att straflbarheten skall anslutas till
10270: kretsen, oberoende hur allvarlig gärningen är.         förhållandet mellan en förälder och ett minderår-
10271: Begreppet incest används alltså på ett varierande      igt barn har däremot förverkligats såtillvida att
10272: sätt. T.ex. socialstyrelsen i Sverige anser i sin      könsumgänge inom samma familj mellan en för-
10273: handbok (1991:3) att termen incest inte bör an-        älder och ett barn som inte har fyllt 18 år alltid är
10274: vändas för att beskriva sexuellt utnyttjande av        förbjudet, oberoende om parterna är biologiska
10275: barn, eftersom termen även inbegriper könsum-          släktingar eller inte (föreslagna könsumgänge
10276: gänge mellan fullvuxna, nära släktingar. Också i       med barn och grovt könsumgänge med barn). I
10277: Finland rekommenderar man att begreppet in-            dylika brott inom familjen är det ofta någon
10278: cest skall användas på ett motsvarande sätt.           annan än den bio1ogiska fadern eller modern som
10279:    Straffstadgandena om sexualbrott mot barn           är gärningsman. Genom att utvidga allmänna
10280: och könsumgänge mellan släktingar ingår i 20           åklagarens åtalsrätt i dessa brott vill man försäk-
10281: kap. straffiagen om sedlighetsbrott. Om sexual-        ra sig om att dylika brott kommer upp till dom-
10282: brott mot barn stadgas i kapitlets 3 § om otukt        stolsbehand1ing. Det verkar dock som om det
10283: med barn, i 4 § om förledande av barn tili otukt       fortfarande vore ändamålsenligt att bevara möj-
10284: och i 6 § om otuktigt beteende mot barn. Om            ligheten att tillämpa flera straffstadganden på
10285: blodskam med avkomling och mellan syskon               samma brott. På t.ex. våldtäkt av ett barn kunde
10286: stadgas i kapitlets 7 §. Otukt med ung person          man tiliämpa både det föreslagna våldtäktsstad-
10287: kriminaliseras i kapitlets 5 §. Såväl stadgandet       gandet och det nämnda stadgandet om könsum-
10288: om blodskam som de övriga allmänna straffstad-         gänge med barn eller stadgandena om den grova
10289: gandena i kapitlet tiliämpas även på en gärning        gärningsformen av dessa brott. Beredningen av
10290:  som riktar sig mot ett barn.                          förslaget fortsätter när remissbehandlingen har
10291:    Den nuvarande systematiken i 20 kap. straffia-      avslutats.
10292:  gen är invecklad. Problemet avhjälps dock inte
10293: 
10294:      Helsingforsden 8 mars 1994
10295: 
10296:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
10297:                                                 1994vp
10298: 
10299: Kirjallinen kysymys 65
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304:                                    Aittoniemi: Eläinrääkkäystä koskevan kriminalisoinnin siirtämises-
10305:                                        tä rikoslakiin
10306: 
10307: 
10308:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10309: 
10310:    Maassamme paljastuu aina silloin tällöin raa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10311: koja eläinrääkkäystapauksia. Asiaan tulee suh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10312: tautua suurella vakavuudella, sillä luontokappa-
10313: le ei pysty puolustamaan itseään kuten ihminen,                  Aikooko Hallitus esimerkiksi meneil-
10314: vaan on riippuvainen omistajansa hoidosta ja                  lään olevan rikoslain kokonaisuudistuk-
10315: huollosta.                                                    sen yhteydessä siirtää eläinrääkkäystä
10316:    Eläinrääkkäystä koskeva kriminalisointi on                 koskevan kriminalisoinnin eläinsuojelu-
10317: eläinsuojelulaissa. Asian tärkeyden ja korostuk-              laista rikoslakiin, mikä korostaisi tämän
10318: sen vuoksi se tulisi siirtää rikoslain puolelle.              rikoksen tuomitsemista ja hylättävyyttä
10319:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           yhteiskunnan taholta?
10320: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10321:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
10322: 
10323:                                             Sulo Aittaniemi
10324: 
10325: 
10326: 
10327: 
10328: 240032J
10329: 2                                       1994 vp -    KK 65
10330: 
10331: 
10332: 
10333: 
10334:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10335: 
10336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Rikoslain
10337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kokonaisuudistuksen keskeisiin tavoitteisiin
10338: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kuuluu sellaisten rikossäännösten keskittäminen
10339: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-    rikoslakiin, joiden perusteella voidaan tuomita
10340: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vankeuteen. Näin on ehdotettu tehtäväksi myös
10341: n:o 65:                                             eläinrääkkäystä koskeville säännöksille.
10342:                                                        Eläinrääkkäys on luokiteltu rikoslain uudis-
10343:           Aikooko Hallitus esimerkiksi meneil-      tustyössä yleistä järjestystä vastaan kohdistuviin
10344:        lään olevan rikoslain kokonaisuudistuk-      rikoksiin. Uudistusta valmistelevan rikoslaki-
10345:        sen yhteydessä siirtää eläinrääkkäystä       projektin ehdotus näitä rikoksia koskevaksi ri-
10346:        koskevan kriminalisoinnin eläinsuojelu-      koslain 17 luvuksi (Oikeusministeriön lainval-
10347:        laista rikoslakiin, mikä korostaisi tämän    misteluosaston julkaisu 6/1992) on valmis ja siitä
10348:        rikoksen tuomitsemista ja hylättävyyttä      on saatu lausunnot. Luvussa on säännösehdo-
10349:        yhteiskunnan taholta?                        tukset sekä eläinrääkkäyksestä että lievästä eläin-
10350:                                                     rääkkäyksestä. Lausuntopalautteen käsittelemi-
10351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen jälkeen uudet säännökset sisältävä hallituk-
10352: vasti seuraavaa:                                    sen esitys voidaan antaa kevään 1995 vaalien
10353:                                                     jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle.
10354:    Eläinsuojelulain 15 §:n 2 momentissa sääde-
10355: tään eläinrääkkäyksestä rangaistukseksi sakkoa
10356: 
10357:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
10358: 
10359:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
10360:                                           1994 vp -    KK 65                                              3
10361: 
10362: 
10363: 
10364: 
10365:                                        Tili Riksdagens Talman
10366: 
10367:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       högst två år. Ett av de viktigaste målen för total-
10368: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        revideringen av straffiagen är att tili straffiagen
10369: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      överföra sådana straffstadganden på basis av vil-
10370: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            ka fångelse kan dömas ut. Också stadgandena om
10371: nr65:                                                 djurplågeri skall förslagsvis överföras till straffia-
10372:                                                       gen.
10373:           Ämnar Regeringen t.ex. i samband                Djurplågeri har vid revideringen av straffiagen
10374:        med den aktuella totalrevideringen av          klassificerats som ett brott mot den allmänna
10375:        straffiagen överföra kriminaliseringen av      ordningen. Straffiagsprojektet, som bereder revi-
10376:        djurplågeri tili straffiagen, vilket skulle    deringen, har fårdigställt sitt förslag ti1117 kap.
10377:        betona brottets klandervärdhet och för-        straffiagen om brott mot den allmänna ordning-
10378:        kastlighet från samhällets sida?               en (justitieministeriets lagberedningsavdelnings
10379:                                                       publikationer 6/1992) och utlåtanden har inhäm-
10380:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tats om det. 1 kapitlet ingår förslag till stadganden
10381: anföra följande:                                      både om djurplågeri och lindrigt djurplågeri. Ef-
10382:                                                       ter att utlåtandena har analyserats kan regering-
10383:    1 15 § 2 mom. djurskyddslagen stadgas att          ens proposition med de nya stadgandena avlåtas
10384: straffet för djurplågeri är böter eller fångelse i    till den riksdag som samlas eftervalet våren 1995.
10385: 
10386:      Helsingforsden 10 mars 1994
10387: 
10388:                                                                       Justitieminister Hannele Pokka
10389:                                                1994vp
10390: 
10391: Skriftligt spörsmål 66
10392: 
10393: 
10394: 
10395: 
10396:                                   Jansson m.fl.: Om dröjsmålsräntans nivå
10397: 
10398: 
10399: 
10400:                                        Tili Riksdagens Talman
10401: 
10402:    Under den tid dröjsmålsräntan bestämdes en-       vår samhällsekonomi, allra minst därför att i
10403: ligt Handelsbalken, var den årliga räntan 5 eller    många lagar hänvisas tili räntelagen i fråga om
10404: 6 %, vilket ledde tili obalans då räntenivån steg.   dröjsmålsränta.
10405: Därför ville man anpassa dröjsmålsräntan tili den       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10406: rådande räntenivån. När räntelagen trädde i          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10407: kraft i början av 1980-talet, höjdes dröjsmålsrän-   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10408: tan till16 % för att ungefår motsvara den allmän-    följande spörsmål:
10409: na räntenivån.
10410:    Nu är marknadsräntan nere på nivån i Han-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10411: delsbalken, men räntelagen föreskriver fortfaran-           ta för att minska skillnaden mellan den
10412: de en årlig dröjsmålsränta om 16%. Denna skill-             allmänna räntenivån och räntelagens
10413: nad på ca 10 procentenheter kan inte vara bra för           dröjsmålsränta?
10414: 
10415:      Helsingforsden 24 februari 1994
10416: 
10417:                     Gunnar Jansson                                  Boris Renlund
10418: 
10419: 
10420: 
10421: 
10422: 2400321
10423: 2                                         1994 vp -    KK 66
10424: 
10425: Kirjallinen kysymys 66                                                                      Suomennos
10426: 
10427: 
10428: 
10429: 
10430:                                   Jansson ym.: Viivästyskoron tasosta
10431: 
10432: 
10433: 
10434:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10435: 
10436:    Aikana, jona viivästyskorko määräytyi kaup-        loudellemme, kaikkein vähiten sen vuoksi, että
10437: pakaaren mukaan, vuotuinen korko oli 5 tai 6          monissa laeissa viitataan viivästyskoron osalta
10438: prosenttia, mikä johti epätasapainoon korkota-        korkolakiin.
10439: son noustessa. Tämän vuoksi viivästyskorko ha-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10440: luttiin sopeuttaa vallitsevaan korkotasoon. Kun       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10441: korkolaki tuli voimaan 1980-luvun alussa, viiväs-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10442: tyskorko nostettiin 16 prosenttiin, jotta se suun-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10443: nilleen vastaisi yleistä korkotasoa.
10444:    Nyt markkinakorko on kauppakaaren tasolla,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10445: mutta korkolaki määrää edelleenkin vuotuisen                 ryhtyä yleisen korkotason ja korkolain
10446: viivästyskoron 16 prosentiksi. Tämä noin 10 pro-             viivästyskoron eron pienentämiseksi?
10447: senttiyksikön ero ei voi olla hyväksi kansanta-
10448: 
10449:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
10450: 
10451:                     Gunnar Jansson                             Boris Renlund
10452:                                         1994 vp -    KK 66                                         3
10453: 
10454: 
10455: 
10456: 
10457:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10458: 
10459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan,
10460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tulisiko korkolain viivästyskorkoa koskevia
10461: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     säännöksiä tarkistaa yleisessä korkotasossa ta-
10462: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janssonin      pahtuneiden muutosten johdosta. Tässä tarkoi-
10463: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 66:    tuksessa ministeriössä järjestetään lähiaikoina
10464:                                                     kuulemistilaisuus eri etutahojen näkemysten kar-
10465:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      toittamiseksi. Mahdollisista jatkotoimista pääte-
10466:        ryhtyä yleisen korkotason ja korkolain       tään kuulemistilaisuuden jälkeen.
10467:        viivästyskoron eron pienentämiseksi?
10468: 
10469:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10470: vasti seuraavaa:
10471:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
10472: 
10473:                                                                   Oikeusministeri Hannele Pokka
10474: 4                                       1994 vp -    KK 66
10475: 
10476: 
10477: 
10478: 
10479:                                       Tili Riksdagens Talman
10480: 
10481:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Vid justitieministeriet utreds som bäst om det
10482: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      med anledning av de ändringar som har inträffat
10483: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    i den allmänna räntenivån är skäl att revidera
10484: man Jansson m.fl. undertecknade spörsmål nr 66:     stadgandena i räntelagen om dröjsmålsränta. I
10485:                                                     detta syfte bereds vid justitieministeriet inom kort
10486:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tillfålle för intressentema att uttala sin åsikt i
10487:        ta för att minska skillnaden mellan den      frågan. Beslut om eventuella åtgärder fattas när
10488:        allmänna räntenivån och räntelagens          intressentema har hörts.
10489:        dröjsmålsränta?
10490: 
10491:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
10492: anföra följande:
10493: 
10494:      Helsingforsden 8 mars 1994
10495: 
10496:                                                                    Justitieminister Hannele Pokka
10497:                                                  1994vp
10498: 
10499: Kirjallinen kysymys 67
10500: 
10501: 
10502: 
10503: 
10504:                                     Tennilä: Lapin avovankilan ja lääninvankilan sijoittamisesta Tervo-
10505:                                        laan
10506: 
10507: 
10508:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10509:    Lapissa on vallinnut hyvin laaja yhteisymmär-          Asian ollessa lähellä ratkaisua ja valtiopäivä-
10510: rys siitä, että Lappiin tuleva avovankila ja läänin-   jätjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10511: vankila sijoitetaan Tervolaan. Samalla kannalla        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10512: on oltu myös oikeusministeriön vankeinhoito-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10513: osastolla, jonka selvityksessä jo vuonna 1984
10514: päädyttiin esittämään Tervolaan sijoitettavaa 70-                Tuleeko Hallitus sijoittamaan Lapin
10515: paikkaista avovankilaa. Lapissa ja myös Helsin-               avovankilan ja lääninvankilan aiempien
10516: gissä kantoihin ovat vaikuttaneet Tervolan kes-               suunnitelmien mukaisesti Tervolan kun-
10517: keinen sijaintipaikka läänin alueella sekä kunnan             taan?
10518: halukkuus ja valmiudet.
10519:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
10520: 
10521:                                           Esko-Juhani Tennilä
10522: 
10523: 
10524: 
10525: 
10526: 2400321
10527: 2                                        1994 vp -    KK 67
10528: 
10529: 
10530: 
10531: 
10532:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10533: 
10534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täinen määrä viime vuosikymmenen alussa 20-
10535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        30. Viime aikoina heitä on ollut keskimäärin noin
10536: olette 24 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-      10.
10537: jeenne n:o 193 ohella toimittanut valtioneuvos-         Oikeusministeriössä on käynnissä selvitystyö,
10538: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          jossa tarkistetaan erityyppisten vankipaikkojen
10539: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen       tarvetta koskevat laskelmat ja arvioidaan eri si-
10540: kysymyksen n:o 67:                                   joituspaikkavaihtoehtojen tarkoituksenmukai-
10541:                                                      suus. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perus-
10542:           Tuleeko Hallitus sijoittamaan Lapin        teella olisi enintään noin 40-paikkaisen avolai-
10543:        avovankilan ja lääninvankilan aiempien        toksen perustaminen Lapin lääniin vankeinhoi-
10544:        suunnitelmien mukaisesti Tervolan kun-        tolaitoksen toiminnan kannalta tarkoituksenmu-
10545:        taan?                                         kaista. Tällaisen laitoksen sijoituspaikkaa harkit-
10546:                                                      taessa on otettava huomioon myös Oulun läänis-
10547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tä kotoisin olevien vankien mahdollinen sijoitta-
10548: vasti seuraavaa:                                     minen laitokseen. Tästä syystä avolaitos olisi tar-
10549:                                                      koituksenmukaista perustaa nimenomaan Ke-
10550:    Oikeusministeriössä 1980-luvun alkupuolis-        min-Tornion talousalueelle, johon Tervolakin
10551: kolla tehdyissä selvityksissä päädyttiin siihen,     kuuluu.
10552: että Tervolan kunta olisi sopiva sijoituspaikka         Ennen lopullisen sijoituspaikkapäätöksen te-
10553: Lapin läänin tarpeita palvelevalle pienehkölle       kemistä on tarpeen selvittää myös mahdollisuu-
10554: avovankilalle. Lääninvankilan sopivimpana si-        det sijoittaa avolaitos muusta käytöstä vapautu-
10555: joituspaikkana vankeinhoitolaitoksen toimin-         neisiin tai lähiaikoina vapautuviin toimitiloihin.
10556: nan kannalta pidettiin Rovaniemen seutua.            Tämä vaihtoehto olisi nykyisessä valtiontalou-
10557:    Lapin läänin vankilahankkeiden lykkäänty-         dellisessa tilanteessa järkevä, ellei laitoksen pe-
10558: miseen ovat valtiontaloudellisten syiden ohella      rustaminen edellytä huomattavia lisärakennus-
10559: vaikuttaneet vankeinhoitolaitokseen muista suu-      ja muutostöitä.
10560: rehkoista rakennusinvestoinneista aiheutuneet           Lääninvankilapaikkojen rakentamista ja sijoi-
10561: rahoitustarpeet. Lisäksi investointisuunnitelmiin    tuspaikkaa koskevissa selvityksissä pyritään yh-
10562: on vaikuttanut 1980-luvulla tapahtunut vanki-        teistyössä poliisihallinnon kanssa ratkaisuun,
10563: määrän huomattava aleneminen. Lapin läänistä         jossa Lapin läänistä tulevien tutkin tavankien säi-
10564: kotoisin olleita vankeusvankeja oli 1980-luvun       lytystehtävät voidaan hoitaa tarkoituksenmukai-
10565: alussa eri vuosina keskimäärin 110-150. Viime        simmalla tavalla.
10566: vuosina vastaava määrä on ollut keskimäärin             Edellä mainitut selvitykset valmistuvat oikeus-
10567: 85-90. Vastaavasti syytepaikkakunnan mukaan          ministeriössä kuluvan kevään aikana.
10568: laskien oli Lapin läänin tutkiotavankien päivit-
10569: 
10570:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
10571: 
10572:                                                                          Ministeri Heikki Haavisto
10573:                                            1994 vp -    KK 67                                             3
10574: 
10575: 
10576: 
10577: 
10578:                                         Tili Riksdagens Talman
10579: 
10580:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       rande i Lapplands Iän 20-30, om man räknar
10581: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 193        enligt åtalsorten. Under den senaste tiden har
10582: av den 24 februari 1994 tili vederbörande medlem       deras antal i genomsnitt varit ca 10.
10583: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-           Vid justitieministeriet pågår ett utredningsar-
10584: mot Esko-Juhani Tennilä undertecknade skriftli-        bete, under vilket man granskar beräkningama
10585: ga spörsmål nr 67:                                     om behovet av fångplatser av olika typ och över-
10586:                                                        väger ändamålsenligheten för olika placeringsal-
10587:           Ämnar Regeringen enligt tidigare pla-        temativ. På basis av hittills gjorda utredningar
10588:        ner placera det öppna fångelset och läns-       skulle det med tanke på fångvårdsväsendets verk-
10589:        fångelset i Lappland i Tervola kommun?          samhet vara ändamålsenligt att grunda en öppen
10590:                                                        anstalt med högst ca 40 platser i Lapplands Iän.
10591:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           Då man överväger placeringsorten för en dylik
10592: följande:                                              anstalt bör man beakta att fångar från Uleåborgs
10593:                                                        Iän eventuellt också placeras i anstalten. Av den-
10594:    I de utredningar som i början av 1980-talet         na orsak skulle detvara ändamålsenligt att grun-
10595: gjordes vid justitieministeriet kom man fram tili      da en öppen anstalt uttryckligen i Kemi-Tomeå
10596: att Tervo Ia kommun skulle vara en lämplig place-      -ekonomiska region, dit också Tervola hör.
10597: ringsort för ett litet öppet fångelse för Lapplands        Innan det slutgiltiga placeringsbeslutet fattas
10598: Iäns behov. Med tanke på fångvårdsväsendets            är det nödvändigt att också utreda möjlighetema
10599: verksamhet ansågs Rovaniemitrakten vara den            att placera den öppna anstalten i utrymmen som
10600: lämpligaste placeringsorten för ett länsfångelse.      blivit eller i en nära framtid blir lediga från annat
10601:    Förutom de statsfinansiella orsakema har de         bruk. I nuvarande statsfinansiella situation skulle
10602: finansieringsbehov som förorsakats av fång-            detta altemativ vara fömuftigt, ifall grundandet
10603: vårdsväsendets övriga större byggnadsinveste-          av anstalten inte förutsätter betydande tillläggs-
10604: ringar inverkat på ~tt fångelseprojekten i Lapp-       byggande och ändringsarbeten.
10605: lands Iän fördröjts. A ven den märkbara nedgång-           I utredningama som gäller byggande och pla-
10606: en i fångtalet på 1980-talet inverkade på investe-     cering av länsfångelseplatser strävar man i samar-
10607: ringsplanema. I början av 1980-talet fanns det         bete med polisförvaltningen efter en lösning, där
10608: årligen i genomsnitt 110-150 straffångar som           förvaringen av de rannsakningsfångar som kom-
10609: var hemma från Lapplands Iän. Under de senaste         mer från Lapplands Iän kan handhas på ett så
10610: åren har motsvarande antal i genomsnitt varit          ändamålsenligt sätt som möjligt.
10611: 85-90. I början av senaste årtionde var igen det           Ovan nämnda utredningar blir fårdiga vid jus-
10612: dagliga antalet rannsakningsfångar hemmahö-            titieministeriet under denna vår.
10613: 
10614:      Helsingfors den 17 mars 1994
10615: 
10616:                                                                              Minister Heikki Haavisto
10617:                                                    1994vp
10618: 
10619: Kirjallinen kysymys 68
10620: 
10621: 
10622: 
10623: 
10624:                                      Tennilä: Ivalon-Nellimin tien peruskorjauksesta
10625: 
10626: 
10627: 
10628:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10629:    Ivalooja Nellimin kylän välinen tie on erittäin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10630: huonokuntoinen. Se on mutkainen ja kelirikkoai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10631: koina suorastaan "kärrykelitasoa". Tien perus-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10632: korjauksen siirtyminen vuodesta toiseen on eräis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10633: sä arvioissa liitetty siihen, että alueella asuu kolt-
10634: tia, jotka muutoinkin kuuluvat kaikkein syrji-                     Onko Hallitus valmis käynnistämään
10635: tyimpiin vähemmistöihin maassamme.                              työllisyysrahoilla välittömästi Ivalon-
10636:    Tietyö tuleekin nyt lopulta saada työllisyysra-              Nellimin tien peruskorjauksen Inarin
10637: hoilla käyntiin heti.                                           kunnassa?
10638: 
10639:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1994
10640: 
10641:                                             Esko-Juhani Tennilä
10642: 
10643: 
10644: 
10645: 
10646: 2400321
10647: 2                                         1994 vp -    KK 68
10648: 
10649: 
10650: 
10651: 
10652:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10653: 
10654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja kelirikkoinen. Liikennemäärä on 200-300
10655: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         autoa/vrk. Tien parantamisen kustannuksiksi on
10656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       arvioitu noin 30 miljoonaa markkaa ja parannus-
10657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         työt pyritään toteuttamaan lähivuosien aikana
10658: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         pääasiassa työllisyystöinä. Tielaitos onkin sisäl-
10659: myksen n:o 68:                                        lyttänyt työministeriölle 23.2.1994 tekemäänsä
10660:                                                       vuoden 1994lisätyöllisyystyöohjelmaesitykseen-
10661:           Onko Hallitus valmis käynnistämään          sä osuuden Jollusjärvi-Koiravaara (kustannus-
10662:        työllisyysrahoilla välittömästi Ivalon-        arvio noin 10 Mmk) parantamisen.
10663:        NeHirnin tien peruskorjauksen Inarin              Perustienpidon määrärahalla on lisäksi kulu-
10664:        kunnassa?                                      vana vuonna tarkoitus uusia tievalaistus Nelli-
10665:                                                       min kylän kohdalla.
10666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Mainittua lisätyöllisyystyöohjelmaa varten si-
10667: vasti seuraavaa:                                      sältyy eduskunnassa olevaan vuoden 1994 I lisä-
10668:                                                       talousarvioesitykseen 190 miljoonaa markkaa
10669:    Ivalon ja Nellimin välinen sekä edelleen Virta-    momentille 34.06. 77. Lisätyöllisyystyöohjelma
10670: niemeen jatkuva tieyhteys on Keväjärvelle asti        esitellään valtioneuvoston päätettäväksi työmi-
10671: (noin 13 km) hyväkuntoinen öljysoratie, mutta         nisteriöstä.
10672: loppuosaltaan sorapintainen, heikkokuntoinen
10673: 
10674:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
10675: 
10676:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
10677:                                          1994 vp -    KK 68                                          3
10678: 
10679: 
10680: 
10681: 
10682:                                       Tili Riksdagens Talman
10683: 
10684:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mängden på vägen är 200-300 bilar/dygn. Kost-
10685: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       nadema för förbättring av vägen har beräknats
10686: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     uppgå tili ca 30 miljoner mark och det är mening-
10687: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         en att arbetena skall utföras inom närmaste år i
10688: mål nr 68:                                           huvudsak med sysselsättningspengar. 1 vägver-
10689:                                                      kets förslag till tilläggssysselsättningsprogram,
10690:           Är Regeringen fårdig att med syssel-       som den 23 februari 1994 framlades till arbetsmi-
10691:        sättningspengar   omedelbart    inleda        nisteriet, ingår en pian för förbättring av vägav-
10692:        grundreparationen av Ivalo-Nellimi-vä-        snittet Jollusjärvi-Koiravaara (kostnadsberäk-
10693:        gen i Enare kommun?                           ning ca 10 Mmk).
10694:                                                         Från anslagen för grundväghållning är det
10695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        meningen att inom detta år fömya belysningen
10696: anföra följande:                                     vid Nellimi by.
10697:                                                         Anslag på 190 miljoner mark har för ovan
10698:    Vägförbindelsen från Ivalo till Neilimi och       nämnda tilläggssysselsättningsprogram anvisats
10699: därifrån vidare till Virtaniemi är ända fram till    under mom. 34.06. 77 i 1 tilläggsbudgetproposi-
10700: Keväjärvi (ca 13 km) en oljegrusbelagd väg i gott    tionen för 1994 som är under behandling i riksda-
10701: skick, medan den sista sträckan är grusbelagd, i     gen. Arbetsministeriet lägger fram tilläggssyssel-
10702: dåligt skick och känslig för menföre. Trafik-        sättningsprogrammet till statsrådet för beslut.
10703: 
10704:      Helsingfors den 11 mars 1994
10705: 
10706:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
10707:                                                1994vp
10708: 
10709: Kirjallinen kysymys 69
10710: 
10711: 
10712: 
10713: 
10714:                                   Renko ym.: Metsien taimikonhoitotöistä
10715: 
10716: 
10717:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10718: 
10719:    Suomen talous on suuresti riippuvainen met-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10720: sävarallisuudestaan. Metsänparannusvaroilla on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10721: taattu metsien hoito ja kunto niin, että puuvaran-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10722: to on hyvä.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10723:    Taimikon istutukseen on ollut mahdollista
10724: käyttää myös työllisyystyövoimaa tai tehdä se                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10725: omana työnä. Vuonna 1994 on kuitenkin työlli-               jotta metsien hoitotyömuodot ja niihin
10726: syystyön käyttö poissuljettu ja lisätty metsän-             liittyvien kustannusten jako palautuvat
10727: omistajan istutuskustannuksia.                              entiselleen, eli siten, että 80 % maksetaan
10728:    Maassamme on runsaasti iäkkäitä metsän-                  valtion varoista ja 20 % omistajan varois-
10729: omistajia ja perikuntien omistamia metsiä, joiden           ta, sekä niin, että työ voidaan tehdä joko
10730: taimikon istutus on mahdollista vain työllisyys-            omana työnä tai työllisyystyönä?
10731: työnä. Taimikon hoitotyöt ovat tärkeä työllistä-
10732: miskohde maaseudulla, missä muutoin on vaikea
10733: saada passiivityövoimaa aktivoiduksi.
10734: 
10735:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
10736: 
10737:           Tellervo Renko                 Matti Väistö                  Timo Jälälilahti
10738:           ArmasKomi                      Timo E. Korva                 Mirja Ryynänen
10739: 
10740: 
10741: 
10742: 
10743: 240032J
10744: 2                                         1994 vp -    KK 69
10745: 
10746: 
10747: 
10748: 
10749:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10750: 
10751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vähentämiseen ja erityisesti taimikonhoidossa
10752: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maanomistajien ilman erillistä metsänparannus-
10753: olette 25 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       suunnitelmaa toteuttamien hankkeiden edistämi-
10754: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      seen, aiheuttivat työllisyysehtoiset taimikonhoi-
10755: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rengon ym.         to- ja pystykarsintatyöt maanomistajien osuuk-
10756: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 69:          sien rajaamisineen ja suunnittelu-, valvonta- ja
10757:                                                       työnjohtotehtävineen huomattavasti ylimääräi-
10758:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       siä kuluja.
10759:        jotta metsien hoitotyömuodot ja niihin            Lain muutoksen yhteydessä mahdollistettiin
10760:        liittyvien kustannusten jako palautuvat        työllisyyden hoidosta aiheutuvien lisäkustannus-
10761:        entiselleen, eli siten, että 80 % maksetaan    ten rahoituksessa aiempaa väljempi soveltami-
10762:        valtion varoista ja 20 % omistajan varois-     nen siten, että kokonaan valtion tuella voidaan
10763:        ta, sekä niin, että työ voidaan tehdä joko     maksaa lisäkustannukset, jotka aiheutuvat met-
10764:        omana työnä tai työllisyystyönä?               sänparannushankkeen välttämättömästä toteut-
10765:                                                       tamisesta työllisyyden vuoksi tavanmukaisesta
10766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           poiketen.
10767: taen seuraavaa:                                          Tälläkin hetkellä voi metsänparannustöissä
10768:                                                       maanomistaja korvata omarahoitusosuutensa
10769:    Metsänparannuslain (140/87) 13 §:n mukaan          omalla työllään. Koska palkkatyövoimalla teh-
10770: voitiin ennen 1.1.1993 voimaan tulluttalain muu-      dyn työn ja maanomistajan oman työn maksupe-
10771: tosta työllisyystyönä toteutettavaan taimikon-        rusteet ovat erilaiset, joudutaan maanomistajan
10772: hoitotyöhön ja pystypuiden karsintaan myöntää         oma työ ilmoittamaan ja rahoittamaan erikseen.
10773: työllisyystyöavustusta. Valtion avustusosuus oli         Metsänhoitotöihin voi maanomistaja saada
10774: 60-80 % toteutuskustannuksista riippuen avus-         rahoitustukea, paitsi metsänparannusvaroista,
10775: tusvyöhykkeestä. Loput kustannuksista maan-           myös työllisyysasetuksen nojalla palkkaperustei-
10776: omistaja maksoi itse tai teki omaa rahoitusosuut-     sena työllistämistukena. Tukea myöntävät työ-
10777: taan vastaavan työn itse. Metsänistutukseen vas-      voimatoimistot henkilöille tai yrityksille, jotka
10778: taavaa työllisyystyöavustusta ei metsänparan-         haluavat työllistää työntekijöitä. Työllistämistu-
10779: nusvaroista ole koskaan voitu myöntää.                kea ei voida kuitenkaan myöntää, jos maanomis-
10780:    Edellä viitatun lain muutoksen yhtenä tavoit-      taja saa jo metsänparannusvaroista tukea met-
10781: teena oli metsänparannustöiden rahoitusjärjes-        sänhoito- tai metsänparannustöihin.
10782: telmän uudistaminen ja toiminnan yksinkertais-           Maa- ja metsätalousminis.teriön metsänparan-
10783: taminen. Tällöin katsottiin aiheelliseksi luopua      nustoiminnan kehittämistä selvittämään asetta-
10784: erillisistä rahoitusehdoista, kuten työllisyyseh-     ma työryhmä jättää maaliskuun aikana muis-
10785: toisten töiden erillisestä rahoittamisesta. Kun       tionsa,jossa se tulee ottamaan kantaa myös met-
10786: metsänparannustöissä on pyritty hankkeiden            sänparannustöiden työllistävyyskysymykseen.
10787: suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvien töiden
10788: 
10789:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1994
10790: 
10791:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
10792:                                            1994 vp -    KK 69                                            3
10793: 
10794: 
10795: 
10796: 
10797:                                          Tili Riksdagens Talman
10798: 
10799:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ler plantbeståndsvården försökt främja de pro-
10800: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        jekt somjordägarna själva genomfört utan någon
10801: 25 februari 1994 till vederbörande medlem av           särskild skogsförbättringsplan. Den plantbe-
10802: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ren-       ståndsvård och stamkvistning som utfördes en-
10803: ko m.fl. undertecknade spörsmål nr 69:                 ligt sysselsättningsvillkor medförde betydande
10804:                                                        extra kostnader tili följd av begränsningen av
10805:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         jordägarnas andelar och planerings-, övervak-
10806:        ta för att arbetsformerna inom skogsvår-        nings- och arbetsledningsuppdragen.
10807:        den och fördelningen av kostnaderna i              Genom Iagändringen blev en vidare tillämp-
10808:        anslutning till dessa skall återgå tili det     ning än tidigare möjlig i fråga om finansieringen
10809:        tidigare, dvs. så att 80 % betalas av statens   av tilläggskostnaderna för skötseln av sysselsätt-
10810:        medel och 20 % av ägarens medel samt så         ningen. Nu kan nämligen de extra kostnader som
10811:        att arbetet kan utföras antingen som eget       föranleds av att ett skogsförbättringsprojekt av
10812:        arbete eller som sysselsättningsarbete?         sysselsättningsskäl måste genomföras på ett sätt
10813:                                                        som avviker från det normala isin helhet finansie-
10814:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ras med hjälp av statligt stöd.
10815: anföra följande:                                          Det är även för närvarande möjligt för en
10816:                                                        jordägare att i skogsförbättringsarbetet betala sin
10817:     Stöd för sysselsättningsarbete kunde tidigare,     finansieringsandel genom eget arbete. Eftersom
10818: före den lagändring som trädde i kraft den 1           betalningsgrunderna för arbete som utförs med
10819: januari 1993, beviljas enligt 13 § skogsförbätt-       hjälp av avlönad arbetskraft och arbete som ut-
10820: ringslagen (140/87) för plantbeståndsvård och          förs av jordägaren själv skiljer sig från varandra,
10821: stamkvistning som genomfördes som sysselsätt-          måste jordägarens eget arbete uppges och finan-
10822: ningsarbete. Statens andel av stödet var, beroen-      sieras särskilt.
10823: de på stödzonen, 60-80 % av verkställighets-              Utöver finansieringsstödet av skogsförbätt-
10824: kostnaderna. Resten av kostnaderna betalade            ringspengar kanjordägarna för sina skogsvårds-
10825: jordägaren själv, eller så utförde han på egen         arbeten få stöd enligt sysselsättningsförordning-
10826: hand det arbete som motsvarade den egna finan-         en såsom lönebaserat sysselsättningsstöd. Ar-
10827: sieringsandelen. För skogsplantering har något         betskraftsbyråerna beviljar stöd tili personer eller
10828: motsvarande stöd för sysselsättningsarbete aldrig      företag som vill sysselsätta arbetstagare. Syssel-
10829: kunnat beviljas av skogsförbättringspengar.            sättningsstöd kan dock inte beviljas om jordäga-
10830:     Ett av målen med ändringen av lagen var att        ren redan får stöd för skogsvårds- eller skogsför-
10831:  revidera finansieringssystemet för skogsförbätt-      bättringsarbetena av skogsförbättringspengar-
10832:  ringsarbeten och att förenk1a verksamheten. 1         na.
10833: detta sammanhang ansåg man att det var ända-              En arbetsgrupp som jord- och skogsbruksmi-
10834:  målsenligt att avstå från särskilda finansierings-    nisteriet tillsatt för att utreda utvecklingen av
10835:  villkor, t.ex. särskild finansiering av arbeten ut-   skogsförbättringsverksamheten överlämnar i
10836:  förda enligt sysselsättningsvillkor. lnom skogs-      mars sin promemoria, i viiken arbetsgruppen
10837:  förbättringsarbetena har man numera försökt           även tar ställning tili sysselsättningsfrågan i an-
10838:  minska planerings- och förvaltningsarbetet i          slutning tili skogsförbättringsarbetena.
10839:  samband med projekten och speciellt närdet gäl-
10840: 
10841:      Helsingfors den 14 mars 1994
10842: 
10843:                                                           Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
10844:                                               1994vp
10845: 
10846: Kirjallinen kysymys 70
10847: 
10848: 
10849: 
10850: 
10851:                                   Renko ym.: Peruskoulun ja lukion tuntikehyksen riittävyydestä
10852: 
10853: 
10854: 
10855:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10856: 
10857:   Valtion ja kuntien säästötoimet ovat aiheutta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10858: neet kouluverkon harvenemisenja tuntikehyksen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10859: supistusten myötä heikkojen ja hitaasti etenevien   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10860: oppilaiden väliinputoamista entistä enemmän.
10861: Apukoululuokkien lisäperustamistarve on ilmei-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10862: nen. Tämä puolestaan tuo kustannuksia enem-               jotta peruskoulun ja lukion tuntikehysre-
10863: män kuin tukiopetus.                                      surssit ovat riittävän suuret myös tuki-
10864:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-         opetuksen jäijestämiseksi?
10865: 
10866:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
10867: 
10868:           Tellervo Renko                Matti Väistö                 Miija Ryynänen
10869: 
10870: 
10871: 
10872: 
10873: 2400321
10874: 2                                           1994 vp -    KK 70
10875: 
10876: 
10877: 
10878: 
10879:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10880: 
10881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Aiemmassa menoperusteisessa valtionosuus-
10882: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           järjestelmässä oli säädetty valtionosuuden perus-
10883: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         teena olevan peruskoulussa ja lukiossa annetta-
10884: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rengon             van opetuksen enimmäismäärästä. Jos opetus-
10885: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 70:        tuntien todellinen määrä oli tätä pienempi, kunta
10886:                                                         sai valtionosuutta todellisten opetustuntien jär-
10887:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          jestämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin. Jos
10888:        jotta peruskoulun ja lukion tuntikehysre-        opetusta annettiin yli säädetyn tuntimäärän,
10889:        surssit ovat riittävän suuret myös tuki-         kunta vastasi tästä aiheutuneista lisäkustannuk-
10890:        opetuksen järjestämiseksi?                       sista itse. Käytännössä opetusta annettiin keski-
10891:                                                         määrin säädetyn enimmäistuntimäärän mukai-
10892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sesti. Edellä mainittu säätelytapa ei ole mahdolli-
10893: vasti seuraavaa:                                        nen laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä.
10894:                                                             Hallinnon kehittämistä koskevien keskeisten
10895:     Nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä val-          periaatteiden mukaisesti toteutetuilla uudistuk-
10896: tionosuus määräytyy laskennallisesti vuoden             silla on siirretty päätäntä- ja määräysvaltaa val-
10897: 1993 alusta voimaan tulleen opetus- ja kulttuuri-       tion viranomaisilta kunnille ja kouluille. Koulun
10898: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti.           toimintojen joustavuutta ja valinnanvapautta on
10899: Laskennallisessa        valtionosuusjärjestelmässä      lisätty. Kunnille on annettu merkittävästi lisää
10900: kunta saa valtionosuutta säädettyjen laskentape-        liikkumavaraa opetustoimen järjestämisessä. Tä-
10901: rusteiden mukaisesti riippumatta siitä, miten           män päätäntävallan lisäyksen tarkoituksena on
10902: kunta todellisuudessa järjestää opetusta. Kun-          ollut paikallisesti löytää toimivia ratkaisuja ope-
10903: nan järjestämän opetuksen määrä vaikuttaa kui-          tuksen järjestämisessä.
10904: tenkin osaltaan siihen valtakunnalliseen kustan-            Kunnissa toteutettavien säästötoimenpiteiden
10905: nuspohjaan, jonka perusteella valtionosuuden            yhteydessä on olemassa selvästi vaara myös yli-
10906: perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan. Ope-         lyönteihin. Erityistä huomiota on nyt kiinnitettä-
10907: tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun           vä siihen, ettei säästötoimenpiteillä aiheuteta hei-
10908: lain nojalla laskettava valtionosuus määräytyy          kommin menestyvien oppilaiden syrjäytymistä
10909: olennaisilta osin opetuksen laskennallisen tunti-       tai väliinputoamista. Laskennallinen valtion-
10910: määrän eli tuntikehyksen perusteella.                   osuus ei ole vähentänyt tukiopetuksen saamaa
10911:     Nykyiseen valtionosuusjärjestelmään ei enää         suhteellista osuutta kokonaisrahoituksesta.
10912: sisälly tuntikehysresurssi-käsitettä. Tuntikehyk-       Kunnilta edellytetään siten erityistä harkintaa
10913: sen tosiasiallinen merkitys on osoittaa kunnan          säästökohteita valittaessa. Opetusministeriö ja
10914: suhteellinen asema muihin kuntiin nähden jaet-          opetushallitus seuraavat tarkasti valtionosuus-
10915: taessa valtakunnallisesti mitoitettua asianomai-        järjestelmän toimivuutta ja tulevatkiinnittämään
10916: sen oppilaitosmuodon valtionosuuserää. Valta-           erityistä huomiota koulutuksen peruspalvelujen
10917: kunnallisesti mitoitetussa valtionosuudessa on          toteutumiseen kouluissa.
10918: laskennallisesti mukana myös tukiopetukseen
10919: tarkoitettu rahoitus. Peruskoulun tai lukion eril-
10920: lisiin toimintoihin ei osoiteta erillisiä resursseja.
10921: 
10922:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
10923: 
10924:                                                                  Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10925:                                           1994 vp -    KK 70                                            3
10926: 
10927: 
10928: 
10929: 
10930:                                        Tili Riksdagens Talman
10931: 
10932:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           I det tidigare utgiftsbaserade statsandelssyste-
10933: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        met stadgades om maximiomfattningen på den
10934: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      undervisning i grundskolan och gymnasiet som
10935: man Renko m.fl. undertecknade spörsmål nr 70:         ligger tili grund för statsandelen. Om det verkliga
10936:                                                       antalet undervisningstimmar var mindre än detta
10937:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        fick kommunen statsandel för kostnader föran-
10938:        ta för att grundskolans och gymnasiets         ledda av de verkliga undervisningstimmarna. Om
10939:        timresurser skall räcka tili även för ord-     undervisning gavs över det stadgade timantalet
10940:        nande av stödundervisning?                     svarade kommunen själv för merkostnaderna för
10941:                                                       detta. I praktiken gavs undervisning i genomsnitt
10942:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         enligt det stadgade maximala timantalet. Ovan
10943: anföra följande:                                      nämnda regleringssätt är inte möjligt i det kalkyl-
10944:                                                       baserade statsandelssystemet.
10945:    I det nuvarande statsandelssystemet bestäms            I enlighet med de viktigaste principerna får
10946: statsandelen kalkylmässigt enligt lagen om fman-      utvecklande av förvaltningen har beslutande- och
10947: siering av undervisnings- och kulturverksamhet,       bestämmanderätten genom de verkställda refor-
10948: som trädde i kraft vid ingången av 1993. I det        merna överförts från de statliga myndigheterna
10949: kalkylbaserade statsandelssystemet får kommu-         tili kommunerna och skolorna. Smidigheten och
10950: nen statsandel enligt stadgade beräkningsgrun-        valfriheten i fråga om skolans funktioner har
10951: der oberoende av hur kommunen i verkligheten          utökats. Kommunerna har fått betydligt större
10952: ordnar undervisningen. Omfattningen på den            rörelsefrihet när det gäller att ordna undervis-
10953: undervisning som kommunen ordnar inverkar             ningsväsendet. A vsikten med denna utökade be-
10954: dock för sin del på det riksomfattande kostnads-      slutanderätt har varit att finna fungerande lös-
10955: underlag på basis av vilket de enhetspriser som       ningar för ordnandet av undervisningen på lokal
10956: ligger tili grund för statsandelen räknas ut. Den     nivå.
10957: statsandel som beräknas med stöd av lagen om              Det finns också en uppenbar risk för att kom-
10958: finansiering av undervisnings- och kulturverk-        munerna går tili överdrift i sina sparåtgärder.
10959: samhet bestäms till väsentliga delar på basis av      Särskild uppmärksamhet bör nu fåstas vid att
10960: det kalkylerade timantalet får undervisning, dvs.     sparåtgärderna inte leder tili att elever som klarar
10961: timresursen.                                          sig sämre i skolan lämnas utanför eller blir lidan-
10962:    I det nuvarande statsandelssystemet ingår inte     de. Den kalkylerade statsandelen har inte min-
10963: längre begreppet timresurs. Timresursens verkli-      skat stödundervisningens relativa andel av finan-
10964: ga betydelse är att visa kommunens relativa ställ-    sieringen som helhet. Det fordras således att
10965: ning i förhållande tili andra kommuner när den        kommunerna noggrant överväger var sparåt-
10966: statsandelspost som dimensionerats riksomfat-         gärderna skall sättas in. Undervisningsministe-
10967: tande för läroanstaltsformen i fråga skall förde-     riet och utbildningsstyrelsen följer noga med hur
10968: las. I den för hela landet dimensionerade statsan-    statsandelssystemet fungerar och kommer att fås-
10969: delen ingår kalkylmässigt också finansiering som      ta särskild uppmärksamhet vid att grundläggan-
10970: är avsedd för stödundervisningen. Särskilda re-       de utbildningstjänster tilihandahålls i skolorna.
10971: surser anvisas inte för särskilda funktioner i
10972: grundskolan eller gymnasiet.
10973: 
10974:      Helsingforsden 18 mars 1994
10975: 
10976:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10977:                                                1994vp
10978: 
10979: Kirjallinen kysymys 71
10980: 
10981: 
10982: 
10983: 
10984:                                   Renko: Muhoksen musiikkikoulun valtionosuudesta
10985: 
10986: 
10987: 
10988:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10989: 
10990:    Muhoksen musiikkikoulu on saanut harkin-          hoksen, Kiimingin, Ylikiimingin ja Utajärven
10991: nanvaraista valtionavustusta ja on anomassa          väliset matkat ovat 20-30 km, mikä Oulusta
10992: pääsyä lakisääteisen valtionosuuden piiriin.         käsin on maksimissaan 65 km.
10993:    Alueella on syntynyt vuoden 1993 aikana yh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10994: teistyösopimus naapurikuntien Kiimingin, Yli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10995: kiiminginja Utajärven kanssa. Yhteistyöalueella      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10996: on 23 600 asukkaan väestöpohja. Musiikkikou-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10997: lun piirissä on jo nyt 157 oppilasta ja musiikki-
10998: leikkikoulussa 85. Alueella on myös vireä taiteen              Miten Hallitus suhtautuu kuntayhteis-
10999: perusopetus, mikä tukee synergiaetua virka- ja              työhankkeisiin musiikkikoulutoiminnas-
11000: tilakysymyksissä musiikkikoulun kanssa.                     sa,ja
11001:     Tulevan yhteistyön puitteissa voidaan myös                 mitä mahdollisuuksia Muhoksen laa-
11002: osoittaa markkamääräisiä säästöjä, sillä kilpaile-          jennetulla musiikkikouluhankkeella on
11003: vana vaihtoehtona ovat jokaisen kunnan erilliset            päästä lakisääteisen valtionosuuden pii-
11004: sopimukset Oulun konservatorion kanssa. Mu-                 riinjo vuonna 1995?
11005: 
11006:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
11007:                                            Tellervo Renko
11008: 
11009: 
11010: 
11011: 
11012:  2400321
11013: 2                                         1994 vp -    KK 71
11014: 
11015: 
11016: 
11017: 
11018:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11019: 
11020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Oikeudesta valtionosuuteen päättää opetusmi-
11021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nisteriö vahvistamalla oppilaitokselle työohjel-
11022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       man.
11023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tellervo             Musiikkioppilaitoslain tarkoittamaan musiik-
11024: Rengon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kikasvatuksen tarveharkintaan vaikuttavat, ope-
11025: n:o 71:                                               tusministeriön käsityksen mukaan lähinnä mu-
11026:                                                       siikkikasvatuksen alueellinen saavutettavuus
11027:           Miten Hallitus suhtautuu kuntayhteis-       sekä musiikkioppilaitoksen toiminta-alueen kat-
11028:        työhankkeisiin musiikkikoulutoiminnas-         tavuus ja oppilaspohja. Opetusministeriö pitää
11029:        sa,ja                                          kuntien yhteistyöhankkeita musiikkioppilaitos-
11030:           mitä mahdollisuuksia Muhoksen laa-          toiminnassa tarkoituksenmukaisina, kun yhteis-
11031:        jennetulla musiikkikouluhankkeella on          toiminta tapahtuu yhteisymmärryksessä kuntien
11032:        päästä lakisääteisen valtionosuuden pii-       kesken. Kuntien yhteistoiminta lisää pienehkös-
11033:        riinjo vuonna 1995?                            sä kunnassa toimivan musiikkioppilaitoksen toi-
11034:                                                       minta-alueen kattavuutta.
11035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Lakisääteisen valtionosuuden piirissä on kulu-
11036: vasti seuraavaa:                                      vana vuonna 85 musiikkioppilaitosta.
11037:                                                           Maan musiikkikasvatuksen tarpeen tyydyttä-
11038:    Musiikkioppilaitoslain säädösten mukaan            minen edellyttäisi valtionosuutta saavien musiik-
11039: valtionosuutta voidaan myöntää musiikkioppi-          kikoulujen tai -opistojen määrän lisäämistä paril-
11040: laitokselle, jonka toiminnan opetusministeriö on      la uudella oppilaitoksena. Tämän tavoitteen to-
11041: todennut toiminta-alueen musiikkikasvatuksen          teuttamismahdollisuudet selvitetään vuoden
11042: kannalta tarpeelliseksi ja joka täyttää oppilaitok-   1995 talousarvioesityksen valmistelun yhteydes-
11043: sen perustamista koskevat muut yleiset ehdot.         sä.
11044: 
11045:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
11046: 
11047:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11048:                                           1994 vp -    KK 71                                           3
11049: 
11050: 
11051: 
11052: 
11053:                                        Tili Riksdagens Talman
11054: 
11055:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       beslutar undervisningsministeriet genom att fast-
11056: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ställa arbetsprogrammet för läroanstalten.
11057: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags-         Bedömningen av det behov av musikfostran
11058: man Tellervo Renko undertecknade spörsmål nr          som avses i lagen om musikläroanstalter påver-
11059: 71:                                                   kas enligt undervisningsministeriets uppfattning
11060:                                                       närmast av tillgången på musikfostran i regionen
11061:            Hur förhåller sig Regeringen till kom-     samt hur heltäckande musikläroanstaltens verk-
11062:         munala samarbetsprojekt inom musik-           samhetsområde är och vilket elevunderlag det
11063:         skoleverksamheten och                         har. Undervisningsministeriet anser kommuner-
11064:            vilka möjligheter har det utvidgade        nas samarbetsprojekt inom musikläroanstalts-
11065:         musikskoleprojektet i Muhos att omfat-        verksamheten vara ändamålsenlig då samarbetet
11066:         tas av den lagstadgade statsandelen redan     sker i samförstånd mellan kommunerna. Genom
11067:         1995?                                         samarbete mellan kommunerna breddas verk-
11068:                                                       samhetsområdet för musikläroanstalter som ver-
11069:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kar i mindre kommuner.
11070: anföra följande:                                         Den lagstadgade statsandelen omfattar 85
11071:                                                       musikläroanstalter under innevarande år.
11072:    Enligt stadgandena i lagen om musikläroan-             För att behovet av musikfostran i landet skall
11073: stalter kan statsandel beviljas en musikläroan-       kunna tillfredsställas bör antalet musikskolor el-
11074: stalt vars verksamhet undervisningsministeriet        ler -institut med statsandel utökas med ett par nya
11075: konstaterat vara behövlig med tanke på musik-         läroanstalter. Möjligheterna att förverkliga detta
11076: fostran inom dess verksamhetsområde och som           mål utreds i samband med beredningen av bud-
11077: uppfyller de övriga allmänna villkoren för grun-      getpropositionen för 1995.
11078: dande av en läroanstalt. Om rätten tili statsandel
11079: 
11080:       Helsingforsden 18 mars 1994
11081: 
11082:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11083:                                                  1994 vp
11084: 
11085: Kirjallinen kysymys 72
11086: 
11087: 
11088: 
11089: 
11090:                                     Laakso: Hyvinkään Kytäjän Haarumäen alueen louhinnasta
11091: 
11092: 
11093: 
11094:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11095: 
11096:    Hyvinkään Kytäjän Haarumäen keskeltä aio-           uinhallituksen selvittäessä kantaansa asukkaiden
11097: taan louhia 15 hehtaarin alue. V altaosa alueen        valitukseen.
11098: asukkaista vastustaa louhintaluvan myöntämistä            Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjoh-
11099: alueelle.                                              tajan Mauri Eerolan mukaan louhintaluvan
11100:    Hyvinkään kaupunginhallitus päätti kuiten-          epääminen olisi johtanut maanomistajien esittä-
11101: kin viime vuodenjoulukuussa myöntää louhinta-          miin miljoonien markkojen korvausvaatimuk-
11102: luvan Haarumäkeen. Alueen asukkaat ovat valit-         siin.
11103: taneet päätöksestä Uudenmaan lääninhallituk-              Eräät asiantuntijat ovat kuitenkin olleet mah-
11104: selle.                                                 dollisista korvauksista toista mieltä.
11105:    Kytäjän asukkaat katsovat, että maiseman tu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11106: houtumisen lisäksi louhinnan aloittaminen ai-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11107: heuttaa merkittäviä melu- ja pölyhaittoja sekä         nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
11108: vilkasta raskasta liikennettä kyläalueella.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11109:    Asukkaat pelkäävät myös, että Haarumäen
11110: louhintajohtaa tulevaisuudessa myös muiden lä-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
11111: histöllä sijaitsevien kallioiden louhimiseen.                 kyinen lainsäädäntö saattaa aiheuttaa
11112:     Myös Hyvinkään kaupungin ympäristölauta-                  kunnille kohtuuttoman suuria taloudelli-
11113: kunta on vastustanut louhintalupaa ja jättänyt                sia korvauksia, jos ne kieltäytyvät maise-
11114:  samalla myöntämättä omaan toimivaltaansa                     mallisista syistä myöntämästä lupia esi-
11115:  kuuluvan ja hankkeen tarvitseman ympäristölu-                merkiksi louhintatöihin tai soranottoon,
11116:  van.                                                         ja
11117:     Myös ympäristölautakunnan päätöksestä on                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11118:  valitettu.                                                   ryhtyä asukkaiden päätäntävallan lisää-
11119:     Hanke on toistaiseksi jäissä, sillä ympäristölu-          miseksi asuinympäristöön olennaisesti
11120:  van puuttuminen ja louhintaluvan toimeenpano-                vaikuttavia päätöksiä tehtäessä?
11121:  kielto on voimassa toistaiseksi Uudenmaan lää-
11122: 
11123:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
11124: 
11125:                                              Jaakko Laakso
11126: 
11127: 
11128: 
11129: 
11130:  240032J
11131: 2                                        1994 vp -    KK 72
11132: 
11133: 
11134: 
11135: 
11136:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11137: 
11138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nastusvelvollisuutta sellaisen kohdalla synny.
11139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kysymyksestä ei ilmene, millaisesta alueesta Hy-
11140: olette 25 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-      vinkään Haarumäen kohdalla on kysymys. Ym-
11141: jeenne n:o 198 ohella toimittanut valtioneuvos-      päristöministeriön Hyvinkään ao. viranomaisilta
11142: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          saaman tiedon mukaan kyseessä oleva alue on
11143: Laakson kirjallisen kysymyksen n:o 72, jossa tie-    pääosin metsää kasvavaa aluetta, jossa avokal-
11144: dustellaan:                                          lio-osuudet ovat suhteellisen vähäisiä. Kysymyk-
11145:                                                      sen lunastusvelvollisuudesta ratkaisee viime kä-
11146:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-    dessä korkein hallinto-oikeus.
11147:        kyinen lainsäädäntö saattaa aiheuttaa            Ympäristöministeriö on tietoinen siitä, että
11148:        kunnille kohtuuttoman suuria taloudelli-      maisemallisesti arvokkaiden kallioiden suojelus-
11149:        sia korvauksia, jos ne kieltäytyvät maise-    sa on maassamme puutteita. Ministeriössä onkin
11150:        mallisista syistä myöntämästä lupia esi-      vireillä tähän liittyviä selvityksiä. Myös maa-ai-
11151:        merkiksi louhintatöihin tai soranottoon,      neslain tarkistaminen tulee lähiaikoina muistakin
11152:        ja                                            syistä esille. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ollut
11153:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       puuttua nykyisen lain lunastus- ja korvaussään-
11154:        ryhtyä asukkaiden päätäntävallan lisää-       nöksiin. Myös asukkaiden mahdollisuus vaikut-
11155:        miseksi asuinympäristöön olennaisesti         taa maa-aineslain mukaan tehtäviin päätöksiin
11156:        vaikuttavia päätöksiä tehtäessä?              on kohtuullisen hyvin järjestetty. Onhan maa-
11157:                                                      aineslaissa omaksuttu esimerkiksi eräisiin muihin
11158:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ympäristölakeihin verrattuna varsin laaja, kun-
11159: vasti seuraavaa:                                     nanjäsenyyteen perustuva valitusoikeus. Lisäksi
11160:                                                      hallituksen esitys ympäristövaikutusten arvioin-
11161:    Maa-aineslain (555/81) 8 §:n mukainen lunas-      tia koskevaksi lainsäädännöksi tulee, mikäli se
11162: tusvelvollisuus syntyy, jos lupa evätään eikä        eduskunnassa hyväksytään, parantamaan kansa-
11163: maanomistaja voi käyttää maataan maa- ja met-        laisten tiedonsaantiaja vaikutusmahdollisuuksia
11164: sätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaa-        suurissa maa-ainesten ottamishankkeissa. Minis-
11165: vaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoituk-       teriö tulee kuitenkin myös maa-aineslain tarkis-
11166: seen. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäy-        tamisen yhteydessä harkitsemaan, mitä muutok-
11167: tännössä on katsottu, että aluetta, joka metsäve-    sia kallioalueiden suojelun tehostamiseksi tai
11168: rotuksessa on luokiteltu III veroluokan metsä-       asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-
11169: maaksi, voidaan mainitun säännöksen tarkoitta-       seksi kyseiseen lakiin mahdollisesti olisi tehtävä.
11170: massa mielessä käyttää metsätalouteen eikä lu-
11171: 
11172:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
11173: 
11174:                                                               Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
11175:                                           1994 vp -    KK 72                                              3
11176: 
11177: 
11178: 
11179: 
11180:                                         Tili Riksdagens Talman
11181: 
11182:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Av spörsmålet framgår inte vilket slags område
11183: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse      det är fråga om i Haarumäki i Hyvinge. Enligt
11184: av den 25 februari 1994 till vederbörande medlem      uppgifter som miljöministeriet fått av vederbörli-
11185: av statsrådet översänt en avskrift av följande av     ga myndigheter i Hyvinge är största delen av
11186: riksdagsman Laakso undertecknade spörsmål nr          området växande skogsmark, där inslaget öppna
11187: 72:                                                   berg är relativt litet. Frågan om inlösningsskyl-
11188:                                                       digheten avgörs i sista hand av högsta förvalt-
11189:           Är Regeringen medveten om att den           ningsdomstolen.
11190:        gällande lagstiftningen kan åsamka kom-            Miljöministeriet känner till att det finns brister
11191:        munema oskäligt stora ekonomiska er-           i skyddet av landskapsmässigt viktiga berg i vårt
11192:        sättningar, om de av landskapsmässiga          land. Vid ministeriet pågår utredningar om detta.
11193:        skäl vägrar att bevilja tillstånd till exem-   En revidering av marktäktslagen blir också av
11194:        pel till schaktningsarbeten eller grustäkt,    andra skäl aktuell under den närmaste tiden. Av-
11195:        och                                            sikten är dock inte att ta upp inlösnings- och
11196:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ersättningsstadgandena i den gällande lagen.
11197:        för att öka lokalbefolkningens beslutan-       Medborgama har relativt goda möjligheter att
11198:        derätt i samband med beslut som väsent-        inverka på beslut enligt marktäktslagen. 1 den
11199:        ligt inverkar på boendemiljön?                 ingår nämligen en i förhållande till vissa andra
11200:                                                       miljölagar relativt omfattande besvärsrätt som
11201:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bygger på medlemskap i kommunen. Dessutom
11202: anföra följande:                                      kommer regeringens proposition tilllagstiftning
11203:                                                       om miljökonsekvensbedömning, om riksdagen
11204:     Enligt marktäktslagens (555/81) 8 § uppstår       antar lagförslaget, att förbättra informationen
11205: inlösningsskyldighet, om markägaren förvägras         till medborgama och deras möjligheter att påver-
11206: tillstånd och inte kan använda sin mark för jord-     ka stora marktäktsprojekt. Ministeriet kommer
11207: och skogsbruk, byggande eller annat ändamål           dock också i samband med revideringen av mark-
11208: som medför skälig nytta. Högsta förvaltnings-         täktslagen att överväga vilka ändringar som bor-
11209: domstolen har i juridisk praxis ansett att ett om-    de vidtas för att effektivera skyddet av bergsom-
11210: råde som i skogsbeskattningen har klassificerats      råden eller i lagen föra in bättre möjligheter för
11211: som skogsmark i skatteklass 111 i det syfte som       lokalbefolkningen att inverka på beslutsfattan-
11212: avses i detta stadgande kan användas för skogs-       det.
11213: bruk, varvid inlösningsskyldighet inte föreligger.
11214: 
11215:       Helsingforsden 18 mars 1994
11216: 
11217:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
11218:                                                 1994 vp
11219: 
11220: Kirjallinen kysymys 73
11221: 
11222: 
11223: 
11224: 
11225:                                    Kallis: Ammattikorkeakouluissa suoritettavan kaupallisen tutkin-
11226:                                        non nimikkeestä
11227: 
11228: 
11229:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11230: 
11231:    Ammattikorkeakouluissa tutkintoa suoritta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11232: vat kauppaopiskelijat eivät ole tietoisia tulevasta   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11233: tutkintonimikkeestään. Keskustelua nimikkees-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11234: tä on käyty, mutta päätöstä ei ole saatu aikaisek-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11235: si. Tilanne on kauppaopiskelijoiden kannalta
11236: kiusallinen. Tämä epätietoisuus tulisikin poistaa               Milloin Hallitus aikoo tehdä päätök-
11237: pikaisesti.                                                  sen ammattikorkeakouluissa suoritetta-
11238:                                                              van kaupallisen tutkinnon nimikkeestä?
11239: 
11240:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
11241: 
11242:                                              Bjarne Kallis
11243: 
11244: 
11245: 
11246: 
11247:  2400321
11248: 2                                        1994 vp -    KK 73
11249: 
11250: 
11251: 
11252: 
11253:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11254: 
11255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mista. Tutkintonimikkeet koskevat myös aikai-
11256: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        semmin vahvistettuja koulutusohjelmia.
11257: olette 25 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-         Kaikilla aloilla on otettu käyttöön alakohtai-
11258: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     set tutkintonimikkeet. Kaupallisella ja hallinnol-
11259: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Bjarne Kallik-    lisella koulutuslohkolla tutkintonimike on liike-
11260: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 73:     talouden ammattikorkeakoulututkinto. Kaikki
11261:                                                      ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voi-
11262:           Milloin Hallitus aikoo tehdä päätök-       vat ilmaista yleisesti suorittamansa tutkinnon ly-
11263:        sen ammattikorkeakouluissa suoritetta-        henteellä AMK-tutkinto.
11264:        van kaupallisen tutkinnon nimikkeestä?           Väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suori-
11265:                                                      tettava ammattikorkeakoulututkinto on korkea-
11266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koulututkinto. Korkeakoulututkintojen järjes-
11267: vasti seuraavaa:                                     telmästä 11 päivänä maaliskuuta 1994 annetun
11268:                                                      asetuksen (203/94) mukaan ammattikorkea-
11269:   Opetusministeriö vahvisti 8.10.1993 ammatti-       koulututkinnot muodostavat oman erillisen kor-
11270: korkeakoulututkintojen uudet tutkintonimik-          keakoulututkintojen ryhmän korkeakoulujen
11271: keet päättäessään väliaikaisten ammattikorkea-       alempien ja ylempien perustutkintojen, jatkotut-
11272: koulujen lukuvuoden 1994-95 koulutusohjel-           kintojen ja erikoistumistutkintojen ohella.
11273: 
11274:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
11275: 
11276:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11277:                                            1994 vp -    KK 73                                       3
11278: 
11279: 
11280: 
11281: 
11282:                                          Tili Riksdagens Talman
11283: 
11284:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mensbenämningama gäller också tidigare fast-
11285: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ställda utbildningsprogram.
11286: lem av statsrådet översänt foljande av riksdags-          Branschvisa examensbenämningar har tagits i
11287: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr 73:        bruk på alla områden. Inom utbildningssektom
11288:                                                        för handel och administration är examensbenäm-
11289:          När ämnar Regeringen fatta beslut om          ningen yrkeshögskoleexamen i fOretagsekonomi.
11290:        benämningen på den handelsexamen som            Alla de som avlagt yrkeshögskoleexamen kan
11291:        avläggs vid yrkeshögskoloma?                    allmänt ange sin examen med förkortningen
11292:                                                        YHS-examen.
11293:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Den yrkeshögskoleexamen som avläggs i de
11294: anföra följande:                                       temporära yrkeshögskoloma är en högskoleexa-
11295:                                                        men. Enligt förordningen den 11 mars 1994 om
11296:    U ndervisningsministeriet fastställde 8.1 0.199 3   högskolomas examenssystem (203/94) bildar yr-
11297: de nya examensbenämningama för yrkeshög-               keshögskoleexamina en egen fristående grupp av
11298: skoleexamina i samband med att det fattade be-         högskoleexamina vid sidan av lägre och högre
11299: slut om utbildningsprogrammen för de temporä-          grundexamina, påbyggnadsexamina och specia-
11300: ra yrkeshögskoloma för läsåret 1994--95. Exa-          liseringsexamina vid högskoloma.
11301: 
11302:      Helsingfors den 18 mars 1994
11303: 
11304:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11305:                                                  1994vp
11306: 
11307: Kirjallinen kysymys 74
11308: 
11309: 
11310: 
11311: 
11312:                                     Aittoniemi: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin henkilövalinnoista
11313: 
11314: 
11315: 
11316:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11317: 
11318:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin johtavat               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11319: työntekijät on palkattu Suomen Säästöpankista,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11320: jonka toiminnasta ja alasajosta omaisuudenhoi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11321: toyhtiö syntyi. Yleisen edun kannalta työnteki-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11322: jöiden paikkaaminen muualta kuin ongelman ai-
11323: heuttaneesta piiristä olisi ollut perusteltua, koska               Mihin perustuvat tehdyt valinnat, joi-
11324: mainittu ratkaisu ruokkii yleistä epäluuloa.                   den kautta omaisuudenhoitoyhtiö Arse-
11325:     Yksi SSP:n entisistä johtajista, joita näihin              nalinjohtaviksi toimihenkilöiksi on valit-
11326: tehtäviin on valittu, on nyt julkisen sanan tietojen           tu suuria tappioita aiheuttaneen SSP:n
11327: mukaan siirretty syrjään Arsenalin tehtävistä,                 pankinjohtajia, ja miten on ymmärrettä-
11328: koska häneen tultaneen kohdistamaan oikeudes-                  vissä se, että aikaisemman toimintansa
11329: sa vaatimuksia aikaisemman toimintansa joh-                    perusteella Arsenalista nyt syrjään siirre-
11330: dosta. Häneltä kuitenkin saatujen tietojen mu-                 tyltä pankinjohtajalta ostetaan konsultti-
11331: kaan ostetaan konsultti- ja lakimiespalveluja Ar-              ja lakimiespalveluja?
11332:  senalin tarpeisiin. Kysymys lienee ns. "hyvä veli"
11333:  -ratkaisusta.
11334:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1994
11335: 
11336:                                              Sulo Aittaniemi
11337: 
11338: 
11339: 
11340: 
11341: 2400321
11342: 2                                          1994 vp -    KK 74
11343: 
11344: 
11345: 
11346: 
11347:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11348: 
11349:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuin Arsenal Oy:n kenttäorganisaationkin oli
11350: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          välttämättä nojattava olemassa olevaan organi-
11351: olette 25 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-        saatioon. Ainoa mahdollisuus olivat tällöin Suo-
11352: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       men Säästöpankki - SSP Oy:n erityisrahoitus-
11353: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         konttorit, joiden hoidettaviksi suuri osa näistä
11354: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 74:           asiakassuhteista oli jo aikaisemmin siirretty.
11355:                                                           Yritysten palvelun edellyttämän jatkuvuuden
11356:           Mihin perustuvat tehdyt valinnat, joi-       ja nopeuden turvaamiseksi valtion vakuusrahas-
11357:        den kautta omaisuudenhoitoyhtiö Arse-           to antoi Suomen Säästöpankki- SSP Oy:njoh-
11358:        nalinjohtaviksi toimihenkilöiksi on valit-      taja Jukka Räihän tehtäväksi varata erityisrahoi-
11359:        tu suuria tappioita aiheuttaneen SSP:n          tuskonttoreiden ja myöhemmin Arsenal Oy:n
11360:        pankinjohtajia, ja miten on ymmärrettä-         käyttöön tehtävän edellyttämät resurssit Suomen
11361:        vissä se, että aikaisemman toimintansa          Säästöpankki - SSP Oy:n henkilöstöstä. Tätä
11362:        perusteella Arsenalista nyt syrjään siirre-     toimintaa ohjaamaan varattiin yhdeksän henki-
11363:        tyltä pankinjohtajalta ostetaan konsultti-      löä aluejohtajan tehtäviin.
11364:        ja lakimiespalveluja?                              Valittujen tausta ja henkilökohtaiset kyvyt
11365:                                                        pyrittiin tarkistamaan mahdollisimman hyvin.
11366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Henkilöitä rekrytoitaessa jouduttiin toimimaan
11367: vasti seuraavaa:                                       kilpailutilanteessa ostajapankkien kanssa, jotka
11368:                                                        myös pyrkivät varaamaan käyttöönsä Suomen
11369:    Suomen Säästöpankki - SSP Oy perustettiin           Säästöpankki - SSP Oy:n parhaat resurssit.
11370: parantamaan siihen fuusioituneiden säästöpank-         Henkilöhaut ulkopuolelta osoittivat silloin ja
11371: kien kannattavuutta ja turvaamaan eräiden suu-         ovat osoittaneet myöhemmin, että tämänkaltai-
11372: ria tappioita kärsineiden säästöpankkien talletta-     siin tehtäviin on vaikea saada riittävän nopeasti
11373: jien asemaa. Tässä yhteydessä toteutettiin henki-      päteviä henkilöitä.
11374: löratkaisut,joiden tarkoituksena osaltaan oli siir-       Valtion vakuusrahaston saaman selvityksen
11375: tää tappioita aiheuttanut entinenjohto pois pan-       mukaan Uudenmaan aluejohtajaksi nimitetty
11376: kin palveluksesta.                                     varatuomari Leo Latvanen oli toiminut Säästö-
11377:    Valtioneuvosto päätti 22.10.1993 Suomen             pankkien Keskus-Osake-Pankin johtokunnan
11378: Säästöpankki - SSP Oy:n terveen liiketoimin-           jäsenenä 1.12.1990-30.4.1991, minkä jälkeen
11379: nan myymisestä ja riskipitoisen liiketoiminnan         hän oli toiminut edellisen toimitusjohtajan aika-
11380: siirtämisestä perustettavaan omaisuudenhoito-          na vaikeuksiin joutuneen Helsingin Suomalaisen
11381: yhtiöön. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy pe-           Säästöpankin toimitusjohtajana tehtävänään
11382: rustettiin 18.11.1993. Se aloitti toimintansa as-      pankin saneeraaminen. Helsingin Suomalaisen
11383: teittain vuoden 1994 puolella.                         Säästöpankin itsensä ja myöhemmin sen osalta
11384:    Arsenal Oy:n vastattaviksi luottoasiakkaiksi        Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n suuret tap-
11385: siirtyi tuhansia vaikeuksissa olevia yrityksiä. Osa    piot oli aiheutettu ennen varatuomari Latvasen
11386: niistä pystyy ajan mittaan tervehdyttämään toi-        tuloa toimitusjohtajaksi.
11387: mintaansa ja huolehtimaan ainakin osasta vas-             Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin val-
11388: tuistaan.                                              tion vakuusrahastosta annetun lain 14 a §:n mu-
11389:    Näiden yritysten toiminnan edellytyksenä on         kainen erityistarkastuskertomus ei ollut aluejoh-
11390: niiden rahoituksen turvaaminen. On arvioitavis-        tajien nimityksiä käsiteltäessä valmistunut eikä
11391: sa, että Arsenal Oy tulee tekemään luottopäätök-       valtion vakuusrahasto ollut käsitellyt sen alusta-
11392: siä noin 25 000 vuodessa eli noin 2 000 kuukau-        via havaintoja. Tuolloin ei tiedetty varatuomari
11393: dessa tai 500 viikossa.                                Latvasen joutuvan vahingonkorvauskanteen
11394:    Asiakassuhteiden lukuisuuden ja tarvittavien        vastaajaksi.
11395: ratkaisujen runsauden ja kiireellisyyden takia            Valtion vakuusrahaston johtokunta päätti
11396: niin toiminnan ennen Arsenal Oy:n perustamista         15.12.1993 käynnistää Säästöpankkien Keskus-
11397:                                            1994 vp -    KK 74                                           3
11398: 
11399: Osake-Pankinjohtoa vastaan vahingonkorvaus-            tettua erittäin painavaa syytä Latvasen työsopi-
11400: prosessin. Varatuomari Latvanen joutui vahin-          muksen irtisanomiselle. Näin ollen varatuomari
11401: gonkorvauskanteen vastaajaksi sillä perusteella,       Latvasen irtisanominen Arsenal Oy:n palveluk-
11402: että hän oli toiminut edellä mainitun ajan johto-      sesta olisi todennäköisesti johtanut vahingonkor-
11403: kunnan jäsenenä.                                       vausvelvollisuuteen. Arsenal Oy:n kustannusten
11404:    Valtion vakuusrahastonjohtokunnan päätök-           vähentämiseksi sovittiin, että varatuomari Lat-
11405: sen jälkeen oli luonnollista, että varatuomari Lat-    vanen luopuu oikeudestaan vaatia vahingonkor-
11406: vanen ei enää voinut toimia Arsenal Oy:ssä. Li-        vausta ja että Arsenal Oy ostaa hänen perusta-
11407: säksi valtion vakuusrahaston hallintoneuvosto          maitaan yhtiöltä sellaisia oikeudellisia palveluja,
11408: edellytti 17.12.1993, että Arsenal Oy:n palveluk-      joita Arsenal Oy joka tapauksessa joutuisi osta-
11409: seen ei oteta henkilöitä, jotka ovat vahingonkor-      maan ulkopuolelta. Vastikkeettoman vahingon-
11410: vausoikeudenkäynneissä vastaajina. Kuitenkaan          korvauksen maksamisen sijasta Arsenal Oy saa
11411: ei voitu katsoa olevan työsopimuslaissa tarkoi-        näin kustannuksilleen vastikkeen.
11412:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
11413: 
11414:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
11415: 4                                          1994 vp -    KK 74
11416: 
11417: 
11418: 
11419: 
11420:                                          Tili Riksdagens Talman
11421: 
11422:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ab:s specialfinansieringskontor, till vilka sköt-
11423: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av          seln av en stor del av dessa kundförbindelser
11424: den 25 februari 1994 till vederbörande medlem av       redan tidigare hade överförts.
11425: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-          För att trygga den kontinuitet och snabbhet
11426: toniemi undertecknade spörsmål nr 74:                  som servicen till företagen förutsatte, gav statens
11427:                                                        säkerhetsfond direktören vid Sparbanken i Fin-
11428:           Varpå baserar sig de val genom vilka         land- SBF Ab, Jukka Räihä, i uppdrag att hos
11429:        bankdirektörer i SBF, som gjort stora för-      Sparbanken i Finland- SBF Ab för specialfi-
11430:        luster, utsetts till ledande poster i egen-     nansieringskontoren och senare Arsenal Ab re-
11431:        domsförvaltningsbolaget Arsenal, och            servera behövliga personalresurser. För att leda
11432:        hur kan det förklaras att konsult- och          denna verksamhet reserverades nio personer för
11433:        juristtjänster köps hos en bankdirektör         regiondirektörsuppgifter.
11434:        som nu har entledigats från Arsenal på             De valdas bakgrund och förmåga kontrollera-
11435:        grundval av sin tidigare verksamhet?            des så väl som möjligt. Vid rekryteringen varman
11436:                                                        tvungen att konkurrera med köparbankerna,
11437:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som också försökte komma över de bästa resur-
11438: anföra följande:                                       serna i Sparbanken i Finland- SBF Ab. Försö-
11439:                                                        ken att få personai utifrån visade då, liksom ock-
11440:    Sparbanken i Finland - SBF Ab bildades för          så senare, att det är svårt att tillräckligt snabbt få
11441: att förbättra lönsamheten i de sparbanker som          kompetenta personer till uppgifter av detta slag.
11442: fusionerats med den och för att trygga spararnas          Enligt den utredning statens säkerhetsfond er-
11443: ställning i vissa sparbanker som lidit stora förlus-   hållit hade vicehäradshövding Leo Latvanen,
11444: ter. I detta sammanhang träffades en del person-       som utnämnts till nyländsk regiondirektör, varit
11445: avgöranden i syfte att entlediga den tidigare led-     direktionsmedlem i Sparbankernas Central-Ak-
11446: ning som förorsakat förlusterna.                       tie-Bank 1.12.1990 - 30.4.1991, varefter han
11447:    Statsrådet beslöt 22.10.1993 att Sparbanken i       hade varit verkställande direktör för Helsingin
11448: Finland - SBF Ab:s sunda affårsverksamhet              Suomalainen Säästöpankki, som råkat i svårig-
11449: skulle säljas och riskverksamheten överföras till      heter under den föregående verkställande direk-
11450: ett egendomsförvaltningsbolag, som skulle bil-         törens tid, med uppgift att sanera banken. De
11451: das. Egendomsförvaltningsaktiebolaget Arsenal          stora förluster som uppkommit för Helsingin
11452: Ab bildades 18.11.1993. Det inledde sin verksam-       Suomalainen Säästöpankki själv och senare, för
11453: het stegvis på 1994 års sida.                          dennas del, för Sparbanken i Finland- SBF Ab,
11454:    Tusentals företag i svårigheter överfördes som      hade förorsakats innan vicehäradshövding Lat-
11455: kreditkunder till Arsenal Ab:s ansvarsområde.          vanen blev verkställande direktör.
11456: En del av dessa kunder kan med tiden sanera sin           När regiondirektörsutnämningarna behand-
11457: verksamhet och sköta åtminstone en del av sina         lades var berättelsen över specialgranskningen av
11458: åtaganden.                                             Sparbankernas Central-Aktie-Bank enligt 14 a §
11459:    En förutsättning för dessa företags verksam-        lagen om statens säkerhetsfond inte fårdig, och
11460: het är att finansieringen är tryggad. Arsenal Ab       statens säkerhetsfond hade inte heller behandlat
11461: kommer uppskattningsvis att fatta ca 25 000 kre-       de preliminära iakttagelser som gjorts vid gransk-
11462: ditbeslut om året, dvs. ca 2 000 i månaden eller       ning(m. Då visste man inte att vicehäradshövding
11463: 500 per vecka.                                         Latvanen skulle komma att uppträda som sva-
11464:    På grund av det stora antalet kundförbindelser      rande i ett skadeståndsmål.
11465: och de många och brådskande besluten måste                Direktionen för statens säkerhetsfond beslöt
11466: såväl verksamheten innan bolaget bildades som          15.12.1993 inleda en skadeståndsprocess mot led-
11467: dess fåltorganisation ofrånkomligen baseras på         ningen för Sparbankernas Central-Aktie-Bank.
11468: den existerande organisationen. Den enda möj-          Vicehäradshövding Latvanen instämdes som
11469: ligheten var då Sparbanken i Finland - SBF             svarande på grundval av skadeståndstalan, efter-
11470:                                            1994 vp -    KK 74                                           5
11471: 
11472: som han under tiden i fråga varit medlem i direk-      vanen hade sagts upp från tjänsten hos Arsenal
11473: tionen.                                                Ab, skulle följden således sannolikt ha varit ska-
11474:    Efter det beslut som fattades av direktionen för    deståndsskyldighet. För att minska Arsenal Ab:s
11475: statens säkerhetsfond var det naturligt att vicehä-    kostnader beslöts att vicehäradshövding Latva-
11476: radshövding Latvanen inte längre kunde arbeta          nen avstår från sin rätt att kräva skadestånd och
11477: hos Arsenal Ab. Dessutom hade statens säker-           att Arsenal Ab av det bolag han bildat köper
11478: hetsfonds förvaltningsråd 17.12.1993 förutsatt         sådana juridiska tjänster som Arsenal Ab i vilket
11479: att hos Arsenal Ab inte anställs personer vilka är     fall som helst skulle bli tvunget att köpa hos
11480: svarande i skadeståndsrättegångar. Man kunde           utomstående. I stället för att nödgas betala skade-
11481: dock inte anse att det förelåg i arbetsavtalslagen     stånd utan kompensation får Arsenal Ab på detta
11482: avsett synnerligen vägande skäl att säga upp Lat-      sätt kompensation för sina kostnader.
11483: vanens arbetsavtal. Om vicehäradshövding Lat-
11484:      Helsingfors den 9 mars 1994
11485: 
11486:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
11487:                                                  1994 vp
11488: 
11489: Kirjallinen kysymys 75
11490: 
11491: 
11492: 
11493: 
11494:                                     Aittoniemi: Suomea koskevan kansainvälisen tiedotuksen lisäämi-
11495:                                         sestä
11496: 
11497: 
11498:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11499:    Suomea rasittaa kansainvälisessä politiikassa       nyt, mutta nyt olemme alennustilassa. Vaadittai-
11500: ja kanssakäymisessä selvästi maantieteellisen          siin lujaa taloudellista satsausta esimerkiksi kan-
11501: aseman ja lähihistorian lisäksi se, että Suomea ei     sainväliseen eturiviin työntyvän kulttuurin ja ur-
11502: tunneta. Jopa Pariisin kaduilla, saati sitten etäi-    heilun alueella.
11503: semmissä kyselyissä, monikaan ei edes tiedä, mis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11504: sä Suomi sijaitsee. Surullista mutta totta- olem-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11505: me joutuneet eräänlaisen toisen luokan kansa-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11506: kunnan asemaan. Se on suuri haitta eikä tätä           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11507: asiaa paranna se, että maatamme markkinoidaan
11508: jonkinasteisen jatsarikulttuurin ja Ryysyranta-                    Pitääkö Hallitus kansainvälisen Suo-
11509: elokuvien kautta.                                              mi-kuvan kirkastamista maamme tule-
11510:    Suomen pitäisi satsata kansainvälisesti kilpai-             vaisuudelle välttämättömänä esimerkiksi
11511: lukykyisten kulttuurilähettiläiden aikaansaami-                kulttuurin ja urheilun alueella, ja
11512: seen, sellaisten, joita mm. Ralf Gothoni parhaim-                  miten se aikoo edistää selviämistä mm.
11513: millaan edustaa. Myös menestyminen huippu-                     näiden alueiden kansainvälisestä alennus-
11514: urheilun eri alueilla on tätä asiaa aikanaan edistä-           tilasta?
11515: 
11516:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1994
11517: 
11518:                                              Sulo Aittaniemi
11519: 
11520: 
11521: 
11522: 
11523: 2400321
11524: 2                                         1994 vp -    KK 75
11525: 
11526: 
11527: 
11528: 
11529:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11530: 
11531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Erityisesti voi-
11532: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         daan mainita uuden oopperatalon sekä siinä yh-
11533: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teydessä suomalaisen oopperan vastikään saama
11534: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        laaja kansainvälinen huomio. Suomalaiset sävel-
11535: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          täjät, esiintyvät taiteilijat -joihin edustaja Ait-
11536: 75:                                                   toniemi kysymyksensä perusteluissa viittasi- ja
11537:                                                       musiikkifestivaalit ovat muokanneet käsitystä
11538:             Pitääkö Hallitus kansainvälisen Suo-      Suomesta tärkeänä, eurooppalaisena musiikki-
11539:         mi-kuvan kirkastamista maamme tule-           maana. Muotoilun ja arkkitehtuurin alueilla on
11540:         vaisuudelle välttämättömänä esimerkiksi       maamme asema jo perinteisesti ollut tunnustettu.
11541:         kulttuurin ja urheilun alueella, ja           Kansainvälinen menestys kolmella tärkeällä
11542:            miten se aikoo edistää selviämistä mm.     kulttuurin sektorilla on maamme koonja henki-
11543:         näiden alueiden kansainvälisestä alennus-     set voimavarat huomioon ottaen saavutuksena
11544:         tilasta?                                      vähintään tyydyttävä.
11545:                                                          Kulttuurimme tunnetuksi tekemiseksi ja kult-
11546:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuurivaihdon lisäämiseksi on suomalaisia kult-
11547: vasti seuraavaa:                                      tuuri-instituutteja perustettu viime vuosina lisää,
11548:                                                       uusimmat niistä Berliiniin, Pietariin ja Tallin-
11549:    Hallitus pitää välttämättömänä lisätä mahdol-      naan. Kulttuuri-instituutteja on nyt toiminnassa
11550: lisuuksien rajoissa toimintaa Suomi-tuntemuk-         kaikkiaan kahdeksan.
11551: sen parantamiseksi.                                      Suomalaisten urheilumenestys uusilla alueilla,
11552:    Suomi-tuntemuksen - ja koko kansallisen            kuten moottoriurheilussa ja uinnissa, on pysyvän
11553: identiteettimme kannalta - on kulttuurilla ja         kansainvälisen huomion kohteena. Hallitus
11554: suomalaisilla urheilusaavutuksilla ollut huomat-      luonnollisesti toivoo suomalaisurheilijoiden me-
11555: tava merkitys.                                        nestyvän jatkossakin myös perinteisesti meille
11556:    Vuonna 1990 mietintönsä jättäneen kansain-         vahvoissa lajeissa.
11557: välisen tiedottamisen neuvottelukunnan loppu-            Urheilun kansainvälisten edellytysten paran-
11558: raportin mukaan kulttuuri on koulutuksen ja           tamiseen tullaan jatkossakin kiinnittämään eri-
11559: ympäristökysymysten ohella Suomi-kuvan ke-            tyistä huomiota.
11560: hittämisen kannalta yksi keskeisin toimintaloh-          Euroopan integraatiokehityksen myötä kan-
11561: ko. Hallitus pitää tärkeänä suomalaisen kulttuu-      sallisen kulttuurin tukeminen ja sen tunnetuksi
11562: rin tunnetuksi tekemistä.                             tekeminen tulevat edelleen säilymään keskeisenä
11563:    Hallitus on panostanut kulttuurimme edistä-        tekijänä Suomi-kuvan kannalta.
11564: miseen ja tunnetuksi tekemiseen ulkomailla. Ul-          Toimintaa Suomi-tuntemuksen lisäämiseksi
11565: koasiainministeriön toimesta kutsutaan Suo-           rajoittavat kuitenkin taloudelliset voimavarat,
11566: meen vuosittain noin 150 ulkomaista kulttuuri-        jotka valtion talousarvion menokehyksissä ovat
11567: alan toimittajaa ja vaikuttajaa. Suomalainen          niukat.
11568: kulttuuri on tästäkin syystä varsin laajasti esillä
11569: 
11570:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1994
11571: 
11572:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
11573:                                            1994 vp -    KK 75                                            3
11574: 
11575: 
11576: 
11577: 
11578:                                          Tili Riksdagens Talman
11579: 
11580:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dia. Särskilt kan nämnas den internationella upp-
11581: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         märksamhet som det nya operahuset och i sam-
11582: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       band med detta finsk operakonst nyligen fick.
11583: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 75:           Tonsättare från Finland, uppträdande konstnä-
11584:                                                        rer- som riksdagsman Aittoniemi hänvisar till i
11585:           Anser Regeringen att det är nödvän-          spörsmålets motivering - och musikfestivaler
11586:        digt för vårt lands framtid att den intema-     har format uppfattningen om Finland som ett
11587:        tionella Finlandsbilden putsas upp på           viktigt, europeiskt musikland. Inom formgivning
11588:        t.ex. kulturens och idrottens område, och       och arkitektur har vårt land redan en traditionellt
11589:           på vilket sätt kommer Regeringen att         erkänd ställning. Internationell framgång på tre
11590:        bidra till att vi skall kunna resa oss upp ur   viktiga kulturella sektorer är minst sagt tillfreds-
11591:        det intemationella förnedringstillstånd         ställande med beaktande av vårt lands storlek
11592:        som råder på bl.a. dessa områden?               och andliga resurser.
11593:                                                           I syfte att göra vår kultur känd och öka kultur-
11594:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utbytet har nya finska kulturinstitut inrättats de
11595: anföra följande:                                       senaste åren, de nyaste i Berlin, S:t Petersburg och
11596:                                                        Tallinn. För närvarande verkar sammanlagt 8
11597:    Regeringen anser det nödvändigt att inom            kulturinstitut.
11598: möjlighetemas ram öka verksamheten för bättre              Finländarnas framgångar inom nya sport- och
11599: kännedom om Finland.                                   idrottsområden som t.ex. motorsport och sim-
11600:    För kännedomen om Finland- och för hela             ning är ständigt föremål förinternationellt intres-
11601: vår nationella identitet- har kulturen och våra        se. Regeringen önskar självfallet att våra idrotta-
11602: idrottsprestationer haft en väsentlig betydelse.       re skall ha framgångar också i fortsättningen på
11603:    Enligt slutrapporten 1990 av delegationen för       områden där vi av tradition varit starka.
11604: intemationell information är kulturen, vid sidan          Också i fortsättningen kommer särskild upp-
11605: av utbildning och miljöfrågor, en av de centralas-     märksamhet att fåstas vid förbättrandet av de
11606: te verksamhetssektorerna med tanke på utveck-          intemationella villkoren för sport och idrott.
11607: lingen av Finlandsbilden. Regeringen anser det            I takt med integrationsutvecklingen i Europa
11608: viktigt att göra vårt lands kultur känd.               kommer stödet till den nationella kulturen och
11609:    Regeringen har satsat på att främja och infor-      informationen om den att fortbestå som en viktig
11610: mera om vår kultur i utlandet. Genom utrikesmi-        beståndsdel för Finlandsbilden.
11611: nisteriet inbjuds årligen ca 150 utländska report-        Verksamheten för ökad kännedom om Fin-
11612: rar och påverkare inom kultursektom till Fin-          land begränsas dock av de ekonomiska resurser-
11613: land. Också av denna anledning får finländsk           na, vilka ger knappa utgiftsramar i statsbudge-
11614: kultur stor uppmärksamhet i utländska massme-          ten.
11615: 
11616:      Helsingfors den 21 mars 1994
11617: 
11618:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
11619:                                                  1994vp
11620: 
11621: Kirjallinen kysymys 76
11622: 
11623: 
11624: 
11625: 
11626:                                     Aittoniemi: Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien talouden
11627:                                         valtiojohtoisesta seurannasta
11628: 
11629: 
11630:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11631:     Suomessa on muutamissa kymmenissä lasket-          tilapäisesti ottaisi haltuunsa myös päätöksenteon
11632: tava määrä kuntia, jotka ovat käytännössä ajau-        tällaisissa kunnissa, kunnes kunnan talous on
11633: tuneet taloudellisen romahduksen partaalle. Täl-       saatu jälleen oikeille urilleen. Mitä aikaisemmas-
11634: laisissa kunnissa on vaarana, että sosiaali-, ter-     sa vaiheessa tämä tapahtuisi, sitä nopeammin ja
11635: veys- ja vammaispalvelut kehittyvät kohtuutto-         helpommin korjaus olisi aikaansaatavissa.
11636: man alhaiselle tasolle, koska juuri näiltä alueilta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11637: tavanomaisesti tingitään käytettävissä olevien         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11638: varojen vähetessä. Heikkoon taloudelliseen ase-        nioittavasti valtioneuvoston          asianomaisen
11639: maan ajautuneiden kuntien ongelmana on lisäk-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11640: si se, että poliittinen riitely johtaa kyvyttömyy-
11641: teen päätöksenteossa ja tilanne huononee enti-                    Onko Hallituksella aikomuksia ja
11642: sestään.                                                       suunnitelmia taloudelliseen ahdinkoon
11643:     Valtion tulisi puuttua asioiden kulkuun ja an-             joutuneiden kuntien avustamiseksi siten,
11644: taa taloudellinen apu näille kriisikunnille välttä-            että siihen liittyisi myös tarpeellisen pää-
11645: mättömien palveluiden ylläpitämiseksi. Tähän                   tösvallan ottaminen valtion hallintaan
11646: liittyisi kuitenkin välttämättä myös se, että valtio           välttämättömän ylimenokauden ajaksi?
11647:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1994
11648: 
11649:                                              Sulo Aittoniemi
11650: 
11651: 
11652: 
11653: 
11654: 240032J
11655: 2                                          1994 vp -    KK 76
11656: 
11657: 
11658: 
11659: 
11660:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11661: 
11662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dentarvitsijoina ja veronmaksajina. Periaatteena
11663: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on myös, että taloutensa ja riskinsä heikosti hoi-
11664: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taneita kuntia ei pelasteta pelkin valtionavustuk-
11665: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         sin. Se voisi liiaksi heikentää kuntien vastuunot-
11666: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           toa vaikeista taloudellisista päätöksistä ja olisi
11667: 76:                                                    samalla epäoikeudenmukaista niitä kuntia koh-
11668:                                                        taan, jotka ovat suurin ponnistuksin sopeutta-
11669:            Onko Hallituksella aikomuksia ja            neet taloutensa voimavarojansa vastaavaksi.
11670:         suunnitelmia taloudelliseen ahdinkoon             Näin ollen valmisteilla olevassa lainsäädän-
11671:         joutuneiden kuntien avustamiseksi siten,       nössä lähdetään siitä, että poikkeuksellisiin ta-
11672:         että siihen liittyisi myös tarpeellisen pää-   loudellisiin vaikeuksiinjoutuneen kunnan talous
11673:         tösvallan ottaminen valtion hallintaan         voidaan vakauttaa valtion korkotuella ja äärita-
11674:         välttämättömän ylimenokauden ajaksi?           pauksessa valtion vakautuslainalla. Kunnan näin
11675:                                                        saarnat etuudet, jotka ylittäisivät tavanomaisen
11676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           harkinnanvaraisen valtionavun tason, perittäi-
11677: vasti seuraavaa:                                       siin kunnan talouden vakauduttua takaisin val-
11678:                                                        tiolle.
11679:    Koko maan kunnallistalous on sopeutunut                Sen varalta, että kunnassa ei kyettäisi erimieli-
11680: odotettua paremmin verotulojen alenemiseen ja          syyksien vuoksi tekemään tarvittavia tervehdyt-
11681: muiden voimavarojen supistumiseen. Kuntien             tämispäätöksiä tai välttämättömien päätösten
11682: velkaantuminen on myös ollut aiemmin arvioitua         täytäntöönpano lykkääntyisi valitusten takia
11683: maltillisempaa.                                        vuosikausia ja näin syventäisi ongelmia, on tar-
11684:    Lähinnä riskisitoumukset, mutta myös välttä-        koitus esittää säädettäväksi menettelystä, jolla
11685: mättömien talouden sopeuttamistaimien laimin-          valtio voisi rajoittaa määräaikaisesti kunnan ta-
11686: lyönti, ovat johtaneet muutamissa kunnissa poik-       loudellista itsehallintoa. Tämä olisi välttämätön-
11687: keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Niissä on    tä myös valtiontaloudelle kunnan maksukyvyn ja
11688: vaarana joko kunnallisveron kohoaminen koh-            palvelujen järjestämisen turvaamisesta koituvien
11689: tuuttomasti ja pitkäaikaisesti muuta maata kor-        rasitusten rajoittamiseksi. Tällainen lainsäädän-
11690: keammalle tasolle tai kyvyttömyys selviytyä kun-       tö saattaisi edellyttää perustuslain säätämisjär-
11691: nan sitoumuksista ja välttämättömien peruspal-         jestystä.
11692: velujen järjestämisestä.                                  Samanaikaisesti on selviteltävänä mahdolli-
11693:    Valtion on katsottava viime kädessä vastaa-         suus, että kunnat perustaisivat jossain muodossa
11694: van, ettei tällainen tilanne toteudu missään kun-      yhteisvastuullisen rahaston, joka huolehtisi krii-
11695: nassa. Se merkitsisi samalla aiheetta kaikkien         sitilanteessa olevien kuntien selviytymisestä.
11696: kuntien luottokelpoisuuden heikkenemistä ja            Näin turvattaisiin myös kuntien korkea luotto-
11697: korkotason kohoamista, koska kuntien ottamia           kelpoisuus ja niiden lainakustannusten pysymi-
11698: ja niiden takaamia lainoja ei enää voisi pitää         nen mahdollisimman edullisina. Tämä Suomen
11699: pankkien vakavaraisuussäännösten kannalta ris-         Kuntaliiton ilmoittamaa kantaa vastaava järjes-
11700: kittöminä.                                             tely edellyttäisi myös erillistä lainsäädäntöä, mi-
11701:    Hallitus on käynnistänyt lainvalmistelun on-        käli kaikki kunnat eivät muutoin haluaisi siihen
11702: gelmakuntien tilanteen hoitamiseksi.                   velvoittautua.
11703:    Lähtökohtana on, että kunnallisen itsehallin-          Hallituksen tarkoitus on antaa eduskunnalle
11704: non poikkeuksellisesta epäonnistumisesta ei saa        asiaa koskevat lainsäädäntöehdotukset kevät-
11705: olla seurauksena tällaisen kunnan asukkaiden           istuntokauden aikana.
11706: joutuminen kohtuuttamaan asemaan palvelui-
11707: 
11708:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
11709: 
11710:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
11711:                                            1994 vp -    KK 76                                           3
11712: 
11713: 
11714: 
11715: 
11716:                                         Tili Riksdagens Talman
11717: 
11718:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kommuner som har skött sin ekonomi och sina
11719: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         risktaganden dåligt inte ska räddas enbart med
11720: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       statsbidrag. Det kunde i alltför hög grad försvaga
11721: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 76:           kommunemas ansvarstagande för svåra ekono-
11722:                                                        miska beslut och vore samtidigt orättvist mot
11723:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sådana kommuner som med stora ansträngning-
11724:        ta och vilka planer har den för att bistå       ar har anpassat sin ekonomi tili att motsvara
11725:        kommuner som hamnat i ekonomiskt                resursema.
11726:        trångmål så att staten också kan överta             I den lagstiftning som är under beredning ut-
11727:        erforderlig beslutanderätt under en nöd-        går man således från att ekonomin i kommuner
11728:        vändig övergångsperiod?                         som hamnat i exceptionella ekonomiska svårig-
11729:                                                        heter kan stabiliseras med statligt räntestöd och i
11730:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          extrema fall med statligt konsolideringslån. De
11731: anföra följande:                                       förmåner som kommunen på detta sätt får, vilka
11732:                                                        överstiger det vanliga statsbidraget enligt pröv-
11733:     Den kommunala ekonomin i hela Jandet har           ning, återindrivs tili staten efter det att kommu-
11734: anpassat sig bättre än väntat tili minskade skatte-    nens ekonomi har stabiliserats.
11735: intäkter och minskade övriga resurser. Kommu-             I det fall att kommunen på grund av intema
11736: nemas skuldsättning har också varit mer behärs-        meningsskiljaktigheter inte förmår fatta nödvän-
11737: kad än man tidigare uppskattade.                       diga saneringsbeslut eller verkställigheten av
11738:     Det är närmast riskförbindelser, men också         nödvändiga beslut uppskjuts flera år på grund av
11739: försummande av nödvändiga ekonomiska an-               besvär, och således fördjupar problemen, har
11740: passningsåtgärder som i några kommuner har             man för avsikt att föreslå ett förfarande som
11741: Iett tili exceptionella ekonomiska svårigheter. I      medför att staten kunde begränsa kommunens
11742: dessa kommuner föreligger faran att kommunal-          ekonomiska självbestämmande för viss tid. Detta
11743: skatten stiger oskäligt högt och långvarigt tili en    vore nödvändigt också för statsekonomin för att
11744: högre nivå än i Jandet i övrigt eller att kommunen     man skall kunna begränsa de påfrestningar som
11745: är oförmögen att klara av sina förbindelser och        följer av tryggandet av kommunens betalnings-
11746: ordnandet av nödvändig basservice.                     förmåga och ordnandet av service. En dylik lag-
11747:     Staten bör i sista hand anses svara för att en     stiftning kan förutsätta att den stiftas i den ord-
11748: dylik situation inte blir verklighet i någon kom-      ning som gäller grundlag.
11749: mun. Det skulle samtidigt utan anledning innebä-          Samtidigt utreds möjligheten att kommunema
11750: ra att alla kommuners kreditvärdighet försämras        i någon form grundar en solidarisk fond som
11751: och att räntenivån stiger, eftersom de Iän som         sörjer för att krisdrabbade kommuner klarar sig.
11752: kommunema upptagit och gått i borgen för inte          På detta sätt tryggas också kommunemas höga
11753: längre kan anses riskfria med tanke på bankemas        kreditvärdighet och hålls deras lånekostnader så
11754: soliditetsregler.                                      förmånliga som möjligt. Ett dylikt arrangemang
11755:     Regeringen har påbörjat lagberedningen för         som motsvarar Finlands Kommunförbunds
11756: att sköta problematiska kommuners situation.           ståndpunkt, förutsätter också separat lagstift-
11757:     Utgångspunkten är att ett exceptionellt miss-      ning ifall alla kommuner annars inte vill förbinda
11758: lyckande i det kommunala självstyret inte får leda     sig tili det.
11759: tili att invånama i en sådan kommun försätts i en         Regeringen har för avsikt att avlåta proposi-
11760:  ohållbar situation då de behöver service och som      tioner i ärendet tili riksdagen under vårsessionen.
11761:  skattebetalare. En annan princip är också att
11762: 
11763:      Helsingforsden 17 mars 1994
11764: 
11765:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
11766:                     j
11767:                     j
11768: 
11769:                 j
11770:                 j
11771: 
11772:             j
11773:             j
11774:         j
11775:         j
11776:     j
11777: 
11778:     j
11779: j
11780: 
11781: j
11782:                                                   1994vp
11783: 
11784: Kirjallinen kysymys 77
11785: 
11786: 
11787: 
11788: 
11789:                                     Aittoniemi: Suorasta presidentinvaalista saatujen kokemusten hyö-
11790:                                         dyntämisestä
11791: 
11792: 
11793:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11794: 
11795:    Suomessa on käyty ensimmäinen suora presi-              Asioista saadut kokemukset tulisi hyödyntää
11796: dentinvaali. Vaaleihin liittyi selvästi kolme ongel-    ennen seuraavia vaaleja.
11797: ma-aluetta. Ne olivat ehdokkaiden suuri luku-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11798: määrä. mielipidetiedustelujen ohjaava vaikutus          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11799: sekä tasapuolisen kohtelun vaatimus julkisissa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11800: tiedotusvälineissä.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11801:    Ensinnäkin ehdokkaita oli selvästi liikaa, mikä
11802: saattaa edellyttää harkintaa ehdokaskynnyksen                      Aikooko Hallitus perusteellisesti tut-
11803: nostamiseksi. Mielipidetiedustelujen väitettiin ai-             kia viime presidentinvaalien antamat ko-
11804: heuttaneen perusteetonta massaliikettä ehdok-                   kemukset ja ryhtyä toimenpiteisiin ns. eh-
11805: kaalta toiselle, eikä kaikille ehdokkaille järjestet-           dokaskynnyksen nostamiseksi, mielipide-
11806: ty tasapuolista mahdollisuutta yhteiskunnan                     tiedustelujen haittojen eliminoiiDiseksi
11807: omistamien tiedotusvälineiden, radion ja televi-                sekä tasapuolisuuden takaamiseksi kai-
11808: sion, ohjelmissa, vaikka periaatteessa ehdokkai-                kille ehdokkaille yhteiskunnan omista-
11809: den olisi tullut olla niissä samanarvoisia.                     mien tiedotusvälineiden ohjelmissa?
11810:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1994
11811: 
11812:                                               Sulo Aittoniemi
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817: 2400321
11818: 2                                         1994 vp -    KK 77
11819: 
11820: 
11821: 
11822: 
11823:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11824: 
11825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dustelujen vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen
11826: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskeva tutkimustyö on käynnistetty.
11827: olette 28 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-          Yleisesti ottaen kokemukset uudesta vaalita-
11828: jeenne n:o 203 ohella toimittanut valtioneuvos-       vasta ovat olleet myönteiset. Vaalijärjestelmässä
11829: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      on kuitenkin ilmennyt joitakin puutteita tai hait-
11830: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tatekijöitä,jotka saattavat edellyttää noudatetun
11831: sen n:o 77:                                           menettelyn uudelleenarviointia. Tässä mielessä
11832:                                                       ovat olleet esillä muun muassa kysymykset, jotka
11833:           Aikooko Hallitus perusteellisesti tut-      koskevat ehdokasasettelua ja mielipidetieduste-
11834:        kia viime presidentinvaalien antamat ko-       lujen vaikutusta. Selvitystyön ollessa kesken on
11835:        kemukset ja ryhtyä toimenpiteisiin ns. eh-     kuitenkin vielä liian varhaista esittää arvioita sii-
11836:        dokaskynnyksen nostamiseksi, mielipide-        tä, onko lainsäädännöllisiin tai muihin muutok-
11837:        tiedustelujen haittojen eliminoimiseksi        siin näiden kysymysten suhteen aihetta.
11838:        sekä tasapuolisuuden takaamiseksi kai-            Puoluelain 10 §:ssä säädetään ehdokkaiden ta-
11839:        kille ehdokkaille yhteiskunnan omista-         sapuolisesta kohtelusta yhteiskunnan omistamis-
11840:        mien tiedotusvälineiden ohjelmissa?            sa tiedotusvälineissä. Valtion viranomaisen sekä
11841:                                                       valtion tai sen määräämisvallassa olevan yhtei-
11842:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sön tai laitoksen on kohdeltava kaikkia puolueita
11843: vasti seuraavaa:                                      tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita nou-
11844:                                                       dattaen. Oy Yleisradio voi soveltaessaan tätä ta-
11845:    Kun vastikään toimitettu tasavallan presiden-      sapuolisuusvaatimussäännöstä yhtiön vaalioh-
11846: tin vaali oli meillä vuonna 1991 omaksutun suo-       jelmiin ottaa vuonna 1992 pykälään lisätyn 2
11847: ran kansanvaalin ensimmäinen sovellutus, on sel-      momentin mukaan huomioon myös ohjelmallisia
11848: vää, että vaaleista saadut kokemukset tulee käy-      näkökohtia. Yhtiön hallintoneuvosto on valtio-
11849: dä huolellisesti läpi, jotta vaalijärjestelmässä      neuvoston oikeuskanslerille ennen vaalia anta-
11850: mahdollisesti ilmenneet puutteet voidaan korjata      massaan kirjelmässä ilmoittanut varaavansa
11851: ajoissa ennen seuraavaa presidentinvaalia. Oi-        myös kansanliikkeiden asettamille ehdokkaille
11852: keusministeriössä on jo käynnistetty asiaa koske-     tilaisuuden osallistua yhtiön vaaliohjelmiin. Näin
11853: va selvitys- ja tutkimustoiminta usealla eri tasol-   näyttää myös käyneen. Tämän huomioon ottaen
11854: la. Tavanomaiset vaaliviranomaisten palauteta-        ja kun oikeuskanslerikaan kahden presidenttieh-
11855: paamiset on järjestetty ja ensimmäiset vaaliasian-    dokkaan asettaneen tahon tekemän kantelun
11856: tuntijoilta pyydetyt arviot on saatu. President-      johdosta antamassaan päätöksessä ei ole nähnyt
11857: tiehdokkaan asettaneet puolueet ja henkilöryh-        aihetta muuhun, kuin että hän on korostanut
11858: mät, joille mainitut arviot on toimitettu, kokoon-    radion ja television erityistä merkitystä tasapuoli-
11859: tuvat oikeusministeriön kutsusta keskustele-          sen informaation jakajana, ei nyt näyttäisi olevan
11860: maan vaaleista saaduista kokemuksista vielä ku-       tarvetta lainsäädännöllisiin muutoksiin tässä
11861: luvan maaliskuun kuluessa. Lisäksi laajahko niin      asiassa.
11862: sanottujen exit poll -tutkimusten ja mielipidetie-
11863: 
11864:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
11865: 
11866:                                                                      Oikeusministeri Hannele Pokka
11867:                                             1994 vp -    KK 77                                               3
11868: 
11869: 
11870: 
11871: 
11872:                                           Tili Riksdagens Talman
11873: 
11874:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Allmänt taget är erfarenheterna av det nya
11875: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 203         valsättet goda. Vissa brister eller negativa fakto-
11876: av den 28 februari 1994 tili vederbörande medlem        rer har dock upptäckts i valsystemet, och dessa
11877: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          kan förutsätta att förfarandet utvärderas på nytt.
11878: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 77:           Aktuella frågor i detta sammanhang gäller bl.a.
11879:                                                         kandidatnomineringen och gallupundersökning-
11880:           Ämnar Regeringen grundligt utreda             arnas inverkan. Eftersom utredningsarbetet ännu
11881:        erfarenheterna av det senaste president-         pågår, är det emellertid allt för tidigt att fastställa
11882:        valet och vidta åtgärder för att höja den        om några lagändringar eller andra ändringar be-
11883:        s.k. kandidattröskeln, eliminera de ska-         hövs.
11884:        dor som gallupundersökningar ger upp-               I 10 § partilagen stadgas om opartisk behand-
11885:        hov tili och garantera opartisk behand-          ling av kandidaterna i de massmedier som sam-
11886:        ling av samtliga kandidater i de samhälls-       hället äger. En statlig myndighet samt en statlig
11887:        ägda massmedierna?                               sammanslutning eller inrättning eller också en
11888:                                                         sammanslutning eller inrättning över viiken sta-
11889:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ten har bestämmanderätt, skall behandla alla
11890: anföra följande:                                        partier lika och enligt enahanda grunder. När
11891:                                                         Rundradion Ab tillämpar stadgandet om lika
11892:    Eftersom det nyss förrättade valet av republi-       behandling på sina valprogram, kan bolaget en-
11893: kens president var det första direkta folkvalet, ett    ligt 2 mom., som fogades tili lagen 1992, även
11894: valsystem som infördes hos oss 1991, är det klart       beakta programmässiga synpunkter. Bolagets
11895: att erfarenheterna av valet noggrant skall analy-       förvaltningsråd meddelade i den skrivelse som
11896: seras så att eventuella brister i valsystemet kan       det före valet sände till justitiekanslern vid stats-
11897: åtgärdas i god tid före nästa presidentval. Justitie-   rådet att även de av medborgarrörelserna nomi-
11898: ministeriet har redan inlett utrednings- och forsk-     nerade presidentkandidaterna har reserverats
11899: ningsverksamhet i frågan på flera nivåer. De sed-       möjlighet att framträda i bolagets valprogram.
11900: vanliga mötena där valmyndigheterna ger justi-          Detta torde även ha varit fallet. Med beaktande
11901: tieministeriet återkoppling har hållits och de för-     av detta och det faktum att inte ens justitiekans-
11902: sta utvärderingarna som har begärts av valexper-        lern i det beslut han fattade med anledning av de
11903: ter har fårdigställts. De partier och medborgar-        klagomål som två instanser som hade nominerat
11904: grupper som nominerade en presidentkandidat             en presidentkandidat framställde fann någon an-
11905: har fått ta del av utvärderingarna. På inbjudan av      nan åtgärd av nöden än ett konstaterande om
11906: justitieministeriet samlas man i mars för att dis-      radions och televisionens särskilda betydelse som
11907: kutera erfarenheterna av valet. Dessutom har ett        förmedlare av opartisk information verkar det
11908: tämligen omfattande forskningsarbete om de s.k.         inte finnas något behov av att ändra lagstiftning-
11909: exit poll- och gallupundersökningarnas inverkan         en i denna fråga.
11910: på röstningsbeteendet inletts.
11911: 
11912:      Helsingforsden 11 mars 1994
11913: 
11914:                                                                         Justitieminister Hannele Pokka
11915:                                                  1994 vp
11916: 
11917: Kirjallinen kysymys 78
11918: 
11919: 
11920: 
11921: 
11922:                                     Aittoniemi: Vankiloista karkaamisten ennalta ehkäisemisestä
11923: 
11924: 
11925: 
11926:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11927: 
11928:    Suomessa tuskin lienee vankilaa, josta ei vuo-      muistamani mukaan 17 vuoteen ollut karannut
11929: sittain tapahtuisi vankien karkaamisia. Joissakin      kukaan. Oppi vain ei todennäköisesti ole mennyt
11930: vankiloissa siitä on tullut suoranainen tapa. Mer-     perille, kun katsoo suomalaisia tilastoja.
11931: kittävää yleisen turvallisuuden kannalta on se,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
11932: että karkureina ovat yleensä hyvin vaaralliset         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11933: vangit. Hyväluonteiset pikkutekijät eivät tällai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11934: seen edes pysty. Vaarallisten vankien karkaami-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11935: seen liittyy yleensä törkeitä rikoksia, jopa henki-
11936: rikoksia, sinä aikana kun he ovat vapaalla jalalla.               Mitä Hallitus aikoo tehdä vankiloi-
11937:     Suomalaisilla vankeinhoitoviranomaisilla on                demme turvallisuuden ja vartioinnin te-
11938: ollut mahdollisuus tutustua ulkomaisiin hyvin                  hostamiseksi niin, että vangit pysyvät
11939: vartioituihin vankiloihin. Itse olen ollut ylijohta-           rangaistuksen kärsimisen ajan siellä min-
11940: ja K. J. Långin kanssa viime vuosikymmenellä                   ne kuuluvat, eli vankiloissa?
11941: Kanadassa tutustumassa vankilaan, josta ei
11942: 
11943:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1994
11944: 
11945:                                              Sulo Aittoniemi
11946: 
11947: 
11948: 
11949: 
11950:  2400321
11951: 2                                         1994 vp -    KK 78
11952: 
11953: 
11954: 
11955: 
11956:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11957: 
11958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sällön kehittämiseksi jatketaan toimia vankiloi-
11959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den ja vankilaosastojen koon pienentämiseksi.
11960: olette 28 päivänä helmikuuta 1994 päivätyn kir-       Näin luodaan edellytykset sille, että vankilan
11961: jeenne n:o 204 ohella toimittanut valtioneuvos-       osastot ovat paremmin valvottavissa ja että van-
11962: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      kien liikkuminen laitoksen sisällä on tehokkaam-
11963: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        min hallittavissa.
11964: sen n:o 78:                                              Vankiloille määritellyissä vuoden 1994 tulos-
11965:                                                       tavoitteissa on yhtenä keskeisenä tulosalueeena
11966:           Mitä Hallitus aikoo tehdä vankiloi-         vankilaturvallisuus. Tätä on erityisesti korostettu
11967:        demme turvallisuuden ja vartioinnin te-        suljettujen laitosten tulostavoitteissa. Niiden tu-
11968:        hostamiseksi niin, että vangit pysyvät         lee toteuttaa toimenpiteitä vankien välisen väki-
11969:        rangaistuksen kärsimisen ajan siellä min-      vallan ja huumeiden käytön vähentämiseksi sekä
11970:        ne kuuluvat, eli vankiloissa?                  vankipakojen estämiseksi ja laitosjärjestyksen yl-
11971:                                                       läpitämiseksi. Keinoina ovat mm. henkilökun-
11972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nan työajan ja aktiivisen läsnäolon tehokkaampi
11973: vasti seuraavaa:                                      kohdentaminen vankien asuinosastoille sekä työ-
11974:                                                       menetelmien ja työpisteiden sijainnin tarkistami-
11975:    Vankeinhoitolaitoksen toiminnan suunnitte-         nen. Edelleen on korostettu häiriöitä ennalta eh-
11976: lussa on kiinnitetty erityistä huomiota vankila-      käiseviä toimenpiteitä, henkilökunnan ja van-
11977: turvallisuuden kehittämiseen tavoitteena häiriö-      kien entistä tiiviimpää vuorovaikutusta tukevan
11978: tön rangaistusten täytäntöönpano. Koska vanki-        turvallisuustekniikan hyväksikäyttöä sekä laitos-
11979: loiden turvallisuuden kulmakivi on ammattitai-        kohtaista henkilökunnan työpaikkakoulutusta.
11980: toinen henkilökunta, lisätään henkilökunnan           Muita keinoja ovat mm. yksittäisten vankiloiden
11981: valmiuksia kriisitilanteiden ennalta ehkäisemi-       osastoinnin kehittäminen sekä sellien ja laitosten
11982: sessä laitoskohtaisella turvallisuus- ja tarkastus-   muiden tilojen suunnitelmalliset tarkastukset.
11983: koulutuksella ja tuetaan motivoitumista työteh-          Turvallisuuden ja tarkastusten tehostamiseksi
11984: täviin. Uusinta turvallisuustekniikkaa käytetään      aloitettiin syksyllä 1993 erityiskoulutus kolmen
11985: henkilökunnan apuna ja tukena. Samalla kehite-        keskusvankilan henkilökunnalle. Tämä koulutus
11986: tään hälytysjärjestelmiä yllättävien tilanteiden      jatkuu kevään 1994 ajan. Tarkoituksena on myö-
11987: varalta. Suljettujen vankiloiden kehäsuojausta        hemmin aloittaa vastaava koulutus myös muiden
11988: parannetaan kamera- ja elektronisella valvonnal-      suljettujen laitosten henkilökunnalle. Tarkastus-
11989: la, jotta henkilöstön voimavarat voidaan käyttää      toimintaa varten vankeinhoitolaitoksen käyt-
11990: entistä tarkoituksenmukaisemmin vuorovaiku-           töön on lisäksi hankittu mm. läpivalaisulaite ja
11991: tukseen vankien kanssa laitoksen toiminnoissa.        muita teknisiä apuvälineitä. Myös laitosten vies-
11992:     Edelleen laitosten järjestyksen ja turvallisuu-   tintäjärjestelmiä on kehitetty.
11993: den ylläpitämiseksi sekä laitosten toiminnan si-
11994: 
11995:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
11996: 
11997:                                                                           Ministeri Heikki Haavisto
11998:                                            1994 vp -    KK 78                                          3
11999: 
12000: 
12001: 
12002: 
12003:                                         Tili Riksdagens Talman
12004: 
12005:    I det syfte 37§ 1 mom. riksdagsordningen an-        för att minska fångelserna och fångelseavdel-
12006: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 204        ningarna. På detta sätt skapar man forutsättning-
12007: av den 28 februari 1994 till vederbörande medlem       ar för en bättre övervakning av fångelseavdel-
12008: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-       ningarna och en effektivare kontroll av fångarnas
12009: mot Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga           rörelser inom anstalten.
12010: spörsmål nr 78:                                           I de resultatmålsättningar som för 1994
12011:                                                        fastställts för fångelserna utgör fångelsesäkerhe-
12012:           Vad ämnar Regeringen göra för att            ten ett centralt resultatområde. Detta har poäng-
12013:        effektivera säkerheten och bevakningen i        terats särskilt i resultatmålsättningarna för de
12014:        våra fångelser så att fångarna under den        slutna anstalterna. De här anstalterna bör ge-
12015:        tid de avtjänar sitt straff hålls där de hör    nomföra åtgärder för att minska våldet mellan
12016:        hemma, det vill säga i fångelse?                fångarna och bruket av rusmedel samt fOr att
12017:                                                        förhindra fångrymningar och för att upprätthålla
12018:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt           ordningen i anstalten. Medel för att uppnå detta
12019: följande:                                              är bl.a. en effektivare inriktning av personalens
12020:                                                        arbetstid och aktiva närvaro på fångarnas bo-
12021:     I planeringen av fångvårdsväsendets verksam-       stadsavdelningar samt en översyn av arbetsmeto-
12022: het har man fåst särskild uppmärksamhet vid att        derna och placeringen av arbetsplatserna. Vidare
12023: utveckla fångelsesäkerheten med målsättning att        har man betonat störningsförebyggande åtgär-
12024: verkställigheten av straff sker så störningsfritt      der, utnyttjande av säkerhetsteknik som stöder
12025: som möjligt. Eftersom hörnstenen för säkerheten        en allt intensivare växelverkan mellan personalen
12026: i fångelserna utgörs av en yrkeskunnig personal,       och fångarna samt an~taltsvis arbetsplatsutbild-
12027: ökar man genom anstaltsvis säkerhets- och in-          ning av personalen. Ovriga medel är bl.a. att
12028: spektionsutbildning personalens fårdigheter att        utveckla indelningen av enskilda fångelser i av-
12029: förebygga krissituationer och stöder deras moti-       delningar samt planmässiga inspektioner av cel-
12030: vation för sina arbetsuppgifter. Den nyaste säker-     lerna och anstaltens övriga utrymmen.
12031: hetstekniken används som hjälp och stöd för per-          I syfte att effektivera säkerheten och inspek-
12032: sonalen. Samtidigt utvecklas alarmsystem för           tionerna påbörjades hösten 1993 särutbildning
12033: händelse av plötsliga situationer. Murskyddet          för personalen vid tre centralfångelser. Denna
12034: runt de slutna fångelserna förbättras genom ka-        utbildning fortgår under våren 1994. Avsikten är
12035: mera- och elektronisk bevakning så att personal-       att senare starta en liknande utbildning även för
12036: resurserna allt ändamålsenligare kan utnyttjas         personalen vid de övriga slutna anstalterna. För
12037: för växelverkan med fångarna i anstaltsfunktio-        inspektionsverksamheten har åt fångvårdsväsen-
12038: nerna.                                                 det dessutom införskaffats bl.a. en genomlys-
12039:     I syfte att upprätthålla ordningen och säkerhe-    J!ingsapparat och övriga tekniska hjälpmedel.
12040:  ten i anstalterna samt utveckla verksamhetens         Aven anstalternas kommunikationssystem har
12041: innehåll i anstalterna fortsätter man åtgärderna       utvecklats.
12042: 
12043:      Helsingforsden 17 mars 1994
12044: 
12045:                                                                            Minister Heikki Haavisto
12046:                                                  1994vp
12047: 
12048: Kirjallinen kysymys 79
12049: 
12050: 
12051: 
12052: 
12053:                                     Aittoniemi: Rauhanturvatoiminnan koulutuksen kehittämisestä
12054: 
12055: 
12056: 
12057:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12058: 
12059:    Suomi on ollut mukana YK:n rauhanturvatoi-          turvaajille tuotu riittävän selvästi esille jo pes-
12060: minnassa kymmeniä vuosia. Tänä aikana rau-             tausvaiheessa ja myös kansakunta ottaa tä-
12061: hanturvatoiminnan luonne on muuttunut passii-          män riskin huomioonjokapäiväisenä tosiasiana.
12062: visesta aktiiviseksi. Kun aikanaan Suezilla ja         Näin pitäisi tapahtua myös Suomen osallistumi-
12063: Kyproksella rauhanturvaajat asettuivat passiivi-       sen osalta jo pestaus- ja koulutusvaiheessa. Riski
12064: sina osapuolten välille eläviksi rajamerkeiksi, ny-    on toisenlainen kuin kymmeniä vuosia sitten, ja
12065: kyisin YK suuntautuu sotilaallisesti aktiiviseen       rauhanturvaajan pitäisi olla valmis taistelumuo-
12066: rauhaan pakottamiseen, joka tuo mukanaan               toiseen osanottoon ja siitä seuraavaan riskiin.
12067: myös merkittäviä turvallisuusriskejä. Tästä ovat       Niin myös yleisessä ajattelussa, tai sitten luovu-
12068: esimerkkeinä lukuisat sotilasuhrit niin Kambod-        taan koko toiminnasta. Muuten suomalainen so-
12069: zassa, Somaliassa kuin Bosniassa. Sankarikuole-        tilas menettää maineensa ja myös kansakunta.
12070: man tai haavoittumisen mahdollisuus on nykyi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12071: sin rauhanturvaajan arkipäivää.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12072:    Suomalaisia ei nykyään enää kovin aktiivisesti      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12073: kysytä aseelliseen rauhanturvatoimintaan, vaan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12074: osallistumiseen rakennuspataljoonana. Kysymys
12075: on todennäköisesti siitä, että suomalaiset eivät                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
12076: ole osoittaneet valmiuksia konkreettisen päivit-               rauhanturvatoimintaan liittyvässä pes-
12077: täisen hengenvaaran omaksumiseen. Kun Liba-                    taus- ja koulutustoiminnassa aikaisem-
12078: nonissa putoaa harha-ammus 100 metrin päähän                   paa enemmän tuodaan esille rauhantur-
12079: suomalaisyksikön tukikohdasta, nousee hirmui-                  vatoiminnan muuttunut luonne siihen
12080: nen meteli ja kysely niin paikalla kuin kotoisessa             liittyvine riskeineen siten, että pestin otta-
12081: Suomessa. Muiden rauhanturvaajien, pakistani-                  neet ovat valmiit kantamaan sotilaalli-
12082: laisten, amerikkalaisten, ranskalaisten jne. koh-              seen toimintaan liittyvän riskin ja että tä-
12083: dalla sitä pidetään arkipäivänä ja se sisältyy osal-           män riskin olemassaolo myös yleisesti yh-
12084: listumisen riskiin eräänlaisena palkkaetuna. Ky-               teiskunnan taholla mielletään?
12085: seinen riski on ilmeisesti näiden maiden rauhan-
12086: 
12087:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
12088: 
12089:                                              Sulo Aittoniemi
12090: 
12091: 
12092: 
12093: 
12094:  2400321
12095: 2                                            1994 vp -    KK 79
12096: 
12097: 
12098: 
12099: 
12100:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12101: 
12102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           vaalivalvontaa, humanitaarisen avun jakamista
12103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sekä ihmisoikeuskysymysten valvontaa. Tässä
12104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          yhteydessä myös kysymys laajennetuista voiman-
12105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-         käyttövaltuuksista on tullut uuteen valoon.
12106: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Hallitus harkitseekin lähiaikoina antavansa
12107: 79:                                                      eduskunnalle esityksen ns. rauhanturvaamislain
12108:                                                          muuttamiseksi, jotta suomalainen lainsäädäntö
12109:             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       paremmin vastaisi niitä tilanteita, joissa rauhan-
12110:         rauhanturvatoimintaan liittyvässä pes-           turvaajia nykyisin käytetään, ja mahdollistettai-
12111:         taus- ja koulutustoiminnassa aikaisem-           siin tapauskohtaisesti tehtävillä päätöksillä Suo-
12112:         paa enemmän tuodaan esille rauhantur-            men osallistuminen uusiinkin operaatioihin.
12113:         vatoiminnan muuttunut luonne siihen                  Vaikka rauhanturvaamisoperaatioiden luon-
12114:         liittyvine riskeineen siten, että pestin otta-   ne on muuttunut, rauhanturvaamiseen sisältyvät
12115:         neet ovat valmiit kantamaan sotilaalli-          riskit eivät ole muuttuneet. Ovathan rauhantur-
12116:         seen toimintaan liittyvän riskin ja että tä-     vaamisoperaatiot aina toimineet kriisialueilla,
12117:         män riskin olemassaolo myös yleisesti yh-        joissa väkivallanteot ja kansainvälisten ja paikal-
12118:         teiskunnan taholla mielletään?                   listen sopimusten rikkomiset ovat päivittäisiä ta-
12119:                                                          pahtumia.
12120:                                                              Hallitus on täysin tietoinen rauhanturvaamis-
12121:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-              toimintaan liittyvistä riskeistä. Riskit ovat myös
12122: vasti seuraavaa:                                         jokaisen rauhanturvaamistehtävään lähtevän tie-
12123:                                                          dossa. Tiedotusvälineet seuraavat tiiviisti tilan-
12124:    Kansainvälinen yhteisö on viime vuosina jou-          netta eri operaatioissa. Niiden lukijoilla, kuunte-
12125: tunut käsittelemään uudentyyppisiä kriisejä.             lijoilla ja katselijoilla ei ole mahdollisuutta vält-
12126: Kriisien luonteen muuttuminen on muuttanut               tyä tietoisuudelta riskien olemassaolosta.
12127: myös rauhanturvaamistoimintaa. Rauhantur-                    Riskejä ei voida poistaa, mutta ne voidaan
12128: vaamistoiminta on määrällisesti laajentunut hy-          minimoida koulutuksella ja suojaamisella. Näi-
12129: vin voimakkaasti. Se on myös sisältönsä osalta           hin seikkoihin onkin Suomen osallistumisessa
12130: laajentunut siten, että sotilaallisiin operaatioihin     aina kiinnitetty paljon huomiota mm. jatkuvana
12131: on kasvavassa määrin kytketty siviilioperaatioi-         koulutuksella ja kansallisen huollon tuella.
12132: ta, joihin kuuluu mm. siviilipoliisien toimintaa,
12133: 
12134:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
12135: 
12136:                                                                      Puolustusministeri Elisabeth Rehn
12137:                                            1994 vp -    KK 79                                              3
12138: 
12139: 
12140: 
12141: 
12142:                                          Tili Riksdagens Talman
12143: 
12144:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       detta sammanhang har också frågan om utvidga-
12145: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         de befogenheter att tiligripa militär styrka ställts i
12146: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ett nytt ljus.
12147: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             Regeringen överväger också att i en snar fram-
12148: 79:                                                    tid avlåta en proposition tili riksdagen med för-
12149:                                                        slag om ändring av den s.k. lagen om fredsbeva-
12150:           Ämnar Regeringen dra försorg om att          rande verksamhet, för att den finländska lagstift-
12151:        den fredsbevarande verksamhetens för-           ningen bättre skall motsvara de situationer i vilka
12152:        ändrade karaktär jämte därtili hörande          fredsbevarande personai för närvarande används
12153:        risker mer än hittilis förs fram när det        och för att genom beslut som fattas från fall tili
12154:        gäller värvning och utbildning som hän-         fall möjliggöra Finlands deltagande också i nya
12155:        för sig tili den fredsbevarande verksamhe-      ope:rationer.
12156:        ten, så att de som tagit värvning är fårdiga       Aven om de fredsbevarande operationemas
12157:        att ta den risk som hör tili den militära       natur har förändrats gäller detta inte de risker
12158:        verksamheten och att förekomsten av             som ingår i den fredsbevarande verksamheten.
12159:        denna risk också allmänt uppfattas av           De fredsbevarande operationema har ju alltid
12160:        samhället?                                      utövats på krisområden där våldsdåd och brott
12161:                                                        mot internationella och lokala avtal är dagliga
12162:                                                        företeelser.
12163:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Regeringen är fullständigt medveten om de
12164: anföra följande:                                       risker som är förknippade med den fredsbevaran-
12165:                                                        de verksamheten. Varochen som åker iväg för att
12166:    Det intemationella samfundet har under de           deltai fredsbevarande uppgifter känner också tili
12167: senaste åren ställts inför nya slag av kriser. 1 och   dessa risker. Massmedia följer intensivt med
12168: med krisemas förändrade karaktär har också den         situationen i de olika operationema. För läsama,
12169: fredsbevarande verksamheten förändrats. 1              lyssnama och tittama är det inte möjligt att und-
12170: kvantitativt avseende har verksamheten utvid-          gå att bli medvetna om fOrekomsten av risker.
12171: gats i synnerligen hög grad så att civila operatio-       Riskema kan inte elimineras, men de kan mini-
12172: ner, som inkluderar bl.a. civilpolisemas verksam-      meras med hjälp av utbildning och skyddsåtgär-
12173: het, övervakningen av vai, utdelning av humani-        der. När det gäller Finlands deltagande har stor
12174: tär hjä1p samt övervakning av frågor som gäller        uppmärksamhet också alltid fåsts vid dessa om-
12175: de mänsk1iga rättighetema, i tilltagande utsträck-     ständigheter, bl.a. genom fortgående utbildning
12176: ning har knutits tili de militära operationema. 1      och stöd via det nationella underhållet.
12177:       Helsingforsden 16 mars 1994
12178: 
12179:                                                                      Försvarsminister Elisabeth Rehn
12180:                                                    1994vp
12181: 
12182: Skriftligt spörsmål 80
12183: 
12184: 
12185: 
12186: 
12187:                                      M. Pietikäinen: Om den bulgariska familjen Ninovs asylansökan
12188: 
12189: 
12190: 
12191:                                           Tili Riksdagens Talman
12192: 
12193:     29.1.1994 anlände familjen Ninov tili Finland        våren 1992. Sommaren 1993 utvisades familjen
12194: från Bulgarien via Polen. Av familjen befmner sig        från Sverige tili Bulgarien. I Bulgarien var Ninov
12195: fadem Krasimir Ninov samt hans dotter Galina             tvungen att hålla sig gömd eftersom han på grund
12196: och son Veselin i landet. Krasimir Ninov förföljs        av sin utlandsvistelse hade varit borta från repeti-
12197: i sitt hemland av de makthavande både på grund           tionsövningar dit han hade kallats. Familjen pla-
12198: av sin politiska och sin religiösa övertygelse. Han      nerade resa tili England men detta stoppades. En
12199: var aktiv i demokratirörelsen och var en av ledar-       del av familjen lyckades sedan ta sig via Polen tili
12200: na av valkampanjen i det första fria parlaments-         Finland. De har här ansökt om asyl.
12201: valet 1990. Han hörde också tili den oberoende              En kommissarie vid utlänningsenheten kon-
12202: fackföreningsrörelsen Podkrepa som motsvarar             staterar i sitt utlåtande att "asylansökan är up-
12203: Polens solidaritet-rörelse. Religiöst riskerar Ni-       penbart ogrundad, den sökande har inte framlagt
12204: nov bli förföljd på grund av sin tillhörighet tili       någon speciell orsak som skulle förorda beviljan-
12205: Slovo na Zivot-rörelsen (Livets Ord) eftersom            de av uppehållstilistånd". Vid förhören har tolk
12206: den befunnits olaglig bl.a. på grund av att den          använts endast en gång. Uppenbarligen eftersträ-
12207: ordnat en bibelskola för bam. Dess medlemmar             vas en utvisning så snabbt som möjligt. Det är inte
12208: riskerar att åtalas.                                     tryggt för Ninov att återvända tili Bulgarien. Ing-
12209:      Bland det Ninov fått uppleva i förföljelseväg       en skall enligt finsk lag kunna utvisas tili ett
12210: kan nämnas hans hustrus och hans mors dödsfall           område där han kan bli utsatt för förföljelse.
12211: under mystiska omständigheter samt en arrange-              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
12212:  rad bilolycka där han själv skadades. Bl.a. på          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12213:  grund av detta beviljades han ställning av politisk     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
12214:  flykting i det dåvarande Tjeckoslovakien i slutet       följande spörsmål:
12215:  av 1990. Inte heller i Tjeckoslovakien var Ninov i
12216:  säkerhet. Hans sambo misshandlades och han                         Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
12217:  fick hotelsebrev. Då hans bam hotades att tas                   ta för att ge familjen Ninov en rättvis
12218:  tillbaks tili Bulgarien, flydde familjen tili Sverige           behandling av deras asylansökan?
12219: 
12220:       Helsingforsden 1 mars 1994
12221: 
12222:                                            Margareta Pietikäinen
12223: 
12224: 
12225: 
12226: 
12227:  240032J
12228: 2                                         1994 vp- KK 80
12229: 
12230: Kirjallinen kysymys 80                                                                       Suomennos
12231: 
12232: 
12233: 
12234: 
12235:                                   M. Pietikäinen: Bulgarialaisen Ninovin perheen turvapaikkahake-
12236:                                      muksesta
12237: 
12238: 
12239:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12240: 
12241:    Ninovin perhe saapui Suomeen Bulgariasta          he karkotettiin Ruotsista Bulgariaan. Bulgarias-
12242: Puolan kautta 29.1.1994. Maassa ovat perheen         sa Ninov joutui piileskelemään, koska hän ulko-
12243: isä Krasimir Ninov sekä hänen tyttärensä Galina      mailla oleskelun vuoksi oli jäänyt pois kertaus-
12244: ja poikansa Veselin. Vallanpitäjät vainoavat         harjoituksista, joihin hänet oli kutsuttu. Perhe
12245: Krasimir Ninovia kotimaassa hänen poliittisenja      suunnitteli matkaa Englantiin, mutta tämä estet-
12246: uskonnollisen vakaumuksensa perusteella. Hän         tiin. Osa perheestä onnistui sitten pääsemään
12247: oli aktiivinen demokratialiikkeessä ja yksi vaali-   Puolan kautta Suomeen. He ovat anoneet turva-
12248: kampanjanjohtajista vuonna 1990 pidetyissä en-       paikkaa täältä.
12249: simmäisissä vapaissa parlamenttivaaleissa. Hän           Ulkomaalaisyksikön komisario toteaa lausun-
12250: kuului myös nippumattomaan ammattiyhdistys-          nossaan, että "turvapaikkahakemus on ilmeisen
12251: liikkeeseen Podkrepaan, joka vastaa Puolan So-       perusteeton, hakija ei ole esittänyt erityistä syytä,
12252: lidaarisuus-liikettä. Uskonnollisesti Ninov on       joka puoltaisi oleskeluluvan myöntämistä".
12253: vaarassa joutua vainotuksi, koska hän kuuluu         Kuulusteluissa tulkkia on käytetty yhden kerran.
12254: Slovo na Zivot -liikkeeseen (Elämän Sana), joka      Ilmeisesti karkotukseen pyritään mahdollisim-
12255: on todettu laittomaksi mm. sen vuoksi, että se on    man pian. Ninovin ei ole turvallista palata Bulga-
12256: järjestänyt raamattukoulun lapsille. Sen jäsenet     riaan. Suomen lain mukaan ketään ei voida kar-
12257: ovat vaarassa joutua syytteeseen.                    kottaa alueelle, jolla hän voi joutua vainon koh-
12258:     Ninovin vainokokemuksista voidaan mainita        teeksi.
12259: hänen vaimonsa ja hänen äitinsä kuolemat mysti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12260: sissä oloissa sekä järjestetty auto-onnettomuus,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12261: jossa hän itse loukkaantui. Muun muassa tällä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12262: perusteella hänelle myönnettiin poliittisen pako-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12263: laisen asema vuoden 1990 lopussa tuoiloisessa
12264: TSekkoslovakiassa. TSekkoslovakiassakaan Ni-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12265: nov ei ollut turvassa. Hänen asuinkumppaninsa                ryhtyä varmistaakseen Ninovin perheen
12266: pahoinpideltiin ja hän sai uhkauskirjeitä. Kun               turvapaikkahakemuksen oikeudenmu-
12267: lapset uhattiin viedä takaisin Bulgariaan, perhe             kaisen käsittelyn?
12268: pakeni Ruotsiin keväällä 1992. Kesällä 1993 per-
12269: 
12270:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
12271: 
12272:                                       Margareta Pietikäinen
12273:                                           1994 vp -    KK 80                                               3
12274: 
12275: 
12276: 
12277: 
12278:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12279: 
12280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asiasta vapaasti, sillä asioihin liittyy tällöin edel-
12281: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         leen salassa pidettäviä seikkoja.
12282: olette 1 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-          Turvapaikkapäätöksen tekee sisäasiainminis-
12283: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teriö. Sisäasiainministeriö huolehtii ja vastaa sii-
12284: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tä, että asia on riittävästi selvitetty paikallispolii-
12285: Margareta Pietikäisen kirjallisen kysymyksen n:o      sissa ennen päätöksen tekemistä. Turvapaikka-
12286: 80:                                                   tutkinnan suorittaneen paikallispoliisin näke-
12287:                                                       myksillä hakemuksen mahdollisesta perusteet-
12288:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tomuudesta ei ole merkitystä sisäasiainministe-
12289:        ryhtyä varmistaakseen Ninovin perheen          riön päätösharkinnassa.
12290:        turvapaikkahakemuksen oikeudenmu-                 Jokainen turvapaikkahakemus tutkitaan yksi-
12291:        kaisen käsittelyn?                             löllisesti. Turvapaikkahakemuksen ratkaisun
12292:                                                       pohjana ovat hakijan kertomus ja hänen esittä-
12293:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mänsä selvitykset. Tämän ohella ratkaisevan tär-
12294: vasti seuraavaa:                                      keitä ovat ne tiedot turvapaikanhakijan lähtö-
12295:                                                       maan poliittisista ja ihmisoikeusolosuhteista, joi-
12296:    Kysymys koskee vireillä olevaa turvapaikka-        ta turvapaikkapäätöksen tekoon osallistuvat vi-
12297: hakemusta. Ulkomaalaislain 65 §:n mukaan tur-         ranomaiset saavat kaikista mahdollisista lähteis-
12298: vapaikkaa koskevan asian käsittelyssä saadut tie-     tä. Näiden tietojen keräämistä varten on sisä-
12299: dot on, sen lisäksi mitä muutoin säädetään salas-     asiainministeriössäkin erityiset virkamiehet.
12300: sapidosta, pidettävä salassa, jos tiedon julkista-       Lainsäädäntö antaa tapauksesta riippuen ha-
12301: minen saattaisi vaarantaa turvapaikan hakijan         kemuksen käsittelylle kolme eri menettelymah-
12302: tai hänen läheisensä turvallisuutta.                  dollisuutta. Kaikkien menettelyvaihtoehtojen on
12303:    Yksittäiseen vireillä olevaan turvapaikkaha-       todettu täyttävän oikeusturvan vaatimukset. Jos
12304: kemukseen ei voida ottaa julkisesti kantaa. Vi-       turvapaikkahakemus ei ole selvästi perusteeton,
12305: ranomaisten mahdollisuudet käydä julkisuudes-         asian käsittelyyn osallistuu turvapaikkalauta-
12306: sa keskustelua yksittäisestä turvapaikka-asiasta      kunnan puheenjohtaja tai turvapaikkalautakun-
12307: ovat hyvin pienet. Salassapitosäännösten vuoksi       ta. Lainvoimaisen turvapaikkapäätöksenjälkeen
12308: julkisuuteen ei voida tuoda edes sitä, onko joku      seuraa lisäksi erillinen maasta poistamista koske-
12309: nimeltä mainittu henkilö hakenut turvapaikkaa         va menettely, jos asianomainen ei vapaaehtoisesti
12310: vai ei. Silloinkin, kun asianomainen itse kertoo      halua poistua. Käännyttämistä tai karkottamista
12311: julkisuudessa turvapaikkahakemuksestaan, vi-          koskevista päätöksistä asianomainen voi valittaa
12312: ranomainen ei voi julkisuudessa keskustella           korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
12313: 
12314:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
12315: 
12316:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
12317: 4                                         1994 vp -    KK 80
12318: 
12319: 
12320: 
12321: 
12322:                                         Tili Riksdagens Talman
12323: 
12324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Beslut om asyl fattas av inrikesministeriet. In-
12325: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       rikesministeriet ombesörjer och svarar för att den
12326: 1 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      lokala polisen har utrett ärendet tillräckligt innan
12327: det översänt riksdagsledamot Margareta Pieti-         beslut fattas. Viiken syn den lokala polisen som
12328: käinen undertecknade skriftliga spörsmål nr 80:       utfört asylundersökningen har om ansökningens
12329:                                                       eventuella grundlöshet är inte av betydelse när
12330:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inrikesministeriet fattar sitt beslut.
12331:        ta för att ge familjen Ninov en rättvis           Varje asylansökan undersöks individuellt. Be-
12332:        behandling av deras asylansökan?               slut om asylansökningen fattas på basis av den
12333:                                                       sökandes berättelse och de utredningar han lagt
12334:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          fram. Vid sidan av detta är uppgiftema om de
12335: följande:                                             politiska förhållandena och människorättsför-
12336:                                                       hållandena i den asylsökandes avgångsland, som
12337:    Spörsmålet gäller en under behandling varan-       myndighetema som fattar beslut om asylansök-
12338: de asylansökan. Enligt 65 § utlänningslagen skall     ningen får från olika källor, av avgörande bety-
12339: uppgifter som kommit fram vid behandlingen av         delse. För insamlingen av dessa uppgifter fmns
12340: ett ärende som gäller asyl, utöver vad som i övrigt   det särskilda tjänstemän vid inrikesministeriet.
12341: stadgas om sekretess, hållas hemliga, om det kan         Lagstiftningen erbjuder beroende på fallet tre
12342: äventyra den asylsökandes eller en närstående         olika förfaringsmöjligheter när det gäller be-
12343: persons säkerhet att uppgiften offentliggörs.         handlingen av en ansökan. Alla förfaringsalter-
12344:    Man kan inte ta offentligt ställning tili en en-   nativ har konstaterats uppfylla kraven på rätts-
12345: skild asylansökan som är under behandling.            skydd. Om asylansökningen inte är klart ogrun-
12346: Myndighetemas möjligheter att offentligt disku-       dad deltar asylnämndens ordförande eller asyl-
12347: tera ett enskilt asylärende är mycket små. På         nämnden i ärendets behandling. Efter det laga-
12348: grund av sekretessbestämmelsema kan man inte          kraftvunna asylbeslutet följer dessutom ett sär-
12349: ens offentliggöra om någon namngiven person           skilt förfarande som gäller avlägsnande ur landet,
12350: har sökt asyl eller inte. Också när vederbörande      om vederbörande inte frivilligt villlämna landet.
12351: själv offentligt berättar om sin asylansökan, kan     Vederbörande får överklaga beslut om avvisning
12352: myndigheten inte offentligt diskutera ärendet, ef-    eller utvisning hos högsta forvaltningsdomstolen
12353: tersom ärendet fortfarande är forknippat med          genom besvär.
12354: omständigheter som skall hållas hemliga.
12355:      Helsingforsden 23 mars 1994
12356: 
12357:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
12358:                                                 1994vp
12359: 
12360: Kirjallinen kysymys 81
12361: 
12362: 
12363: 
12364: 
12365:                                    Aittoniemi: Kansantalouden säästötoimien kohdentamisesta perus-
12366:                                        turvaan
12367: 
12368: 
12369:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12370:     Virkaanastujaispuheessaan presidentti Martti         Koska on tärkeätä tietää, miten hallitus suh-
12371: Ahtisaari lausui muun muassa, että huonojen           tautuu uuden presidentin linjauksiin, esitän
12372: aikojen varalta laadittuja turvajärjestelmiä ei tu-   valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
12373: lisi leikata silloin, kun niitä niiden tarkoituksen   ten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
12374: mukaan tarvitaan. Tämä ei ole sanatarkka lai-         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
12375: naus, mutta hän aivan ilmeisesti tarkoitti halli-     myksen:
12376: tuksen toimia, joilla se on leikannut perus- ja
12377: sosiaaliturvaa sekä romuttanut työllisyyslain,                   Aikooko Hallitus uuden tasavallan
12378: jonka vaikutuksia juuri nyt tarvittaisiin. Uusi               presidentin linjauksia noudattaen luopua
12379: presidentti mainitsi näkemyksenään myös, että                 perusturvajärjestelmämme romuttami-
12380: maan talouden ja ongelmien hoitoon ei ole ole-                sesta, saattaa uudelleen voimaan alkupe-
12381: massa vain yhtä vaihtoehtoa vaan erilaisia mah-               räisen työllisyyslain sekä kohdistaa huo-
12382: dollisuuksia. Tällä hän lienee tarkoittanut halli-            mionsa maan talouden ulkoisen aseman
12383: tuksen linjaa, jonka kautta maan talouden ulkoi-              parantamisen ohella myös järkyttävän
12384: nen asema paranee, mutta työttömyys kasvaa.                   työllisyyskehityksen kohentamiseen?
12385: 
12386:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
12387: 
12388:                                             Sulo Aittaniemi
12389: 
12390: 
12391: 
12392: 
12393: 2400321
12394: 2                                         1994 vp -    KK 81
12395: 
12396: 
12397: 
12398: 
12399:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12400: 
12401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kun vastaava osuus oli vuonna 1991 Ruotsissa
12402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         36%, Tanskassa 30%, Norjassa 29%, Ranskas-
12403: olette 1 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       sa 29 %ja Saksassa 27 %. Suomen korkea BKT-
12404: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      osuus lienee johtunut jossain määrin bruttokan-
12405: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-        santuotteen viimeaikaisesta supistumisesta, mut-
12406: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ta senkin huomioon ottaen sosiaaliturvamme ta-
12407: n:o 81:                                               soa voidaan pitää varsin tyydyttävänä.
12408:                                                          Jos tämä perusturvan taso halutaan jatkossa-
12409:           Aikooko Hallitus uuden tasavallan           kin säilyttää, se näyttää edellyttävän ennen muu-
12410:        presidentin linjauksia noudattaen luopua       ta vahvaajakestävää taloudellista kasvua. Kasvu
12411:        perusturvajärjestelmämme romuttami-            on hyvinvoinnin turvaamisen kannalta täysin
12412:        sesta, saattaa uudelleen voimaan alkupe-       avainasemassa, ja tämä on keino,jolla hallituskin
12413:        räisen työllisyyslain sekä kohdistaa huo-      haluaa turvata hyvinvointivaltion säilymisen.
12414:        mionsa maan talouden ulkoisen aseman              Sama koskee työllisyyspolitiikkaa ja tavoitetta
12415:        parantamisen ohella myös järkyttävän           päästä irti nykyisestä suurtyöttömyydestä. Myös
12416:        työllisyyskehityksen kohentamiseen?            se edellyttää ennen muuta taloudellista kasvua ja
12417:                                                       niiden kasvumahdollisuuksien täysimittaista
12418:    Vastauksena kansanedustaja Aittoniemen ky-         hyödyntämistä, jotka meille ovat lähiaikana
12419: symykseen totean, että hallitus ei ole pyrkinyt       avautumassa. Oleellista on saada aikaan pitkä,
12420: eikä tule jatkossakaan pyrkimään Suomen perus-        yhtämittainen ja häiriötön kasvujakso, joka -
12421: turvajärjestelmän romuttamiseen. Sosiaalitur-         jos sellainen toteutuu - näyttäisi supistavan
12422: vamme on edelleen hyvää pohjoismaista tasoa ja        työttömyysasteen noin 10 prosentin tasolle viiden
12423: esimerkiksi sosiaalimenojen osuus bruttokansan-       vuoden kuluttua. Hallitus ei väheksy työmarkki-
12424: tuotteesta kestää jatkuvasti kansainvälisen ver-      napolitiikan merkitystä, mutta todella mittava
12425: tailun. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen ra-   muutos työllisyystilanteessa on ratkaisevasti ta-
12426: portin mukaan Suomen sosiaalimenot olivat             louskasvun varassa.
12427: vuonna 1993 noin 38% bruttokansantuotteesta,
12428: 
12429:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1994
12430: 
12431:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12432:                                           1994 vp -    KK 81                                            3
12433: 
12434: 
12435: 
12436: 
12437:                                        Tili Riksdagens Ta/man
12438: 
12439:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Norge, 29 % i Frankrike och 27 % i Tyskland.
12440: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       Finlands höga BNP-andel torde i någon mån ha
12441: 1 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      berott på att bruttonationalprodukten minskat
12442: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitto-      densenaste tiden, men även med beaktande härav
12443: niemi undertecknade spörsmål nr 81:                   kan vår socialskyddsnivå anses vara fullt tili-
12444:                                                       fredsställande.
12445:           Ämnar Regeringen, i enlighet med de            Om man vili bibehålla grundskyddet på denna
12446:        linjer republikens nya president dragit        nivå i fortsättningen, verkar det framför allt be-
12447:        upp, avstå från att skrota vårt grund-         hövas en stark och hållbar ekonomisk utveckling.
12448:        skydd, på nytt införa den ursprungliga         Tillväxten är med avseende på tryggandet av väl-
12449:        sysselsättningslagen samt rikta uppmärk-       fården helt i nyckelställning och den är det medel
12450:        samheten förutom mot stärkandet av lan-        som också regeringen vili använda sig av för att
12451:        dets extema ekonomiska ställning också         säkra välfårdsstatens fortbestånd.
12452:        mot en förbättring av den upprörande              Detsamma gäller sysselsättningspolitiken och
12453:        sysselsättningsutvecklingen?                   målet att ~omma ur den nuvarande höga arbets-
12454:                                                       lösheten. A ven detta förutsätter framför allt eko-
12455:    Som svar på riksdagsman Aittoniemis spörs-         nomisk tiliväxt och att de tillväxtmöjligheter som
12456: mål konstaterar jag att regeringens strävan inte      inom en nära framtid håller på att öppnas för oss
12457: har varit och inte heller i framtiden kommer att      utnyttjas tili hundra procent. Det väsentliga är att
12458: vara att skrota Finlands grundskyddssystem.           åstadkomma en lång, oavbruten och ostörd till-
12459: Vårt socialskydd befinner sig fortfarande på god      växtperiod, som - ifall den fås tili stånd - ver-
12460: nordisk nivå och exempelvis socialutgiftemas          kar minska arbetslöshetsgraden tili en nivå på ca
12461: andel av bruttonationalprodukten tål fortsätt-        10 % om fem år. Regeringen underskattar inte
12462: ningsvis en intemationell jämförelse. Enligt soci-    betydelsen av arbetsmarknadspolitiken, men när
12463: al- och hälsovårdsministeriets fårska rapport ut-     det gäller att få tili stånd en verkligt betydande
12464: gjorde Finlands socialutgifter 1993 ca 38% av         förändring i sysselsättningsläget spelar den eko-
12465: bruttonationalprodukten, då motsvarande andel         nomiska tillväxten en avgörande roll.
12466: 1991 var 36% i Sverige, 30% i Danmark, 29% i
12467: 
12468:      Helsingforsden 21 mars 1994
12469: 
12470:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
12471:                                                 1994 vp
12472: 
12473: Kirjallinen kysymys 82
12474: 
12475: 
12476: 
12477: 
12478:                                    Hurskainen ym.: Omaishoidon tuen vähentävästä vaikutuksesta
12479:                                       yksilölliseen varhaiseläkkeeseen
12480: 
12481: 
12482:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12483: 
12484:     Tammikuun 1 päivänä 1994 voimaan tulleen             Tällaista tilannetta ei voida pitää perusteltuna.
12485: lainmuutoksen myötä jossakin määrin lievennet-        Vaikka yksilöllistä varhaiseläkettä saava voisikin
12486: tiin säännöksiä, joiden mukaan henkilön saamaa        taloudellisesti huolehtia myös omaisestaan, ei
12487: yksilöllistä varhaiseläkettä pienennetään siinä ta-   omaishoitoon voida ulottaa asianmukaista val-
12488: pauksessa, että hänellä on muita tuloja. Kuiten-      vontaa, jos omaishoidon tukea ei vastaanoteta.
12489: kin edelleen yksilöllinen varhaiseläke puolittuu,     Järjestelmä kannustaa yksilöllisellä varhaiseläk-
12490: jos varhaiseläkkeen saaja saa esimerkiksi omais-      keellä olevia passiivisuuteen.
12491: hoidon tukea.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12492:     Käytännössä tämäjohtaa siihen, että yksilölli-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12493: sellä varhaiseläkkeellä olevan henkilön ei talou-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12494: dellisesti kannata ryhtyä hoitamaan omaistaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12495: sillä tavalla, että hänellä olisi mahdollista saada
12496: omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki on enin-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12497: tään 1 690 markkaa kuukaudessa, ja esimerkiksi                siin yksilöllisen varhaiseläkkeenja omais-
12498: 4 000 markan eläkettä saava menettää eläkkees-                hoidon tuen yhteensovituksen poistami-
12499: tään 2 000 markkaa, jos hän saa omaishoidon                   seksi?
12500: tukea.
12501:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
12502: 
12503:           Sinikka H urskainen            Mats Nyby                       ArjaAlho
12504:           Marjatta Vehkaoja              Leena Luhtanen                  Tuulikki Hämäläinen
12505:                                          Riitta Myller
12506: 
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 2400321
12511: 2                                         1994 vp -    KK 82
12512: 
12513: 
12514: 
12515: 
12516:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12517: 
12518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vanhallituksen esityksen (HE 26/1993 vp), jota
12519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskevat lait tulivat pääosin voimaan 1.1.1994
12520: olette 1 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       (559-566/93). Niiden mukaan yksilöllisen var-
12521: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      haiseläkkeen saaja saa työskennellä eläkkeellä
12522: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sinikka            ollessaan aikaisempaa enemmän. Jos yksilöllisen
12523: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        varhaiseläkkeen saaja alkaa ansaita enemmän
12524: myksen n:o 82:                                        kuin noin 1 070 markkaa kuukaudessa, hänen
12525:                                                       maksussa oleva yksilöllinen varhaiseläkkeensä
12526:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        puolitetaan. Ennen eläke olisi lakannut koko-
12527:        siin yksilöllisen varhaiseläkkeenja omais-     naan. Uuden lain mukaan omaishoitaja saa puo-
12528:        hoidon tuen yhteensovituksen poistami-         let maksussa olevasta kansaneläkkeestä ja työ-
12529:        seksi?                                         eläkkeestä ja sen lisäksi vielä omaishoitajapalk-
12530:                                                       kion. Verotuksessa häntä pidetään eläkkeensaa-
12531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jana.
12532: vasti seuraavaa:                                         Kun entisten säännösten mukaan yksilöllisen
12533:                                                       varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä oli, ettei
12534:    Perhehoitajalaki (312/92) tuli voimaan 1 päi-      henkilö saa saada ansiotoimistaan enempää kuin
12535: vänä heinäkuuta 1992. Myös sosiaalihuoltola-          mainitun 1 070 markkaa kuukaudessa, eläkelain-
12536: kiin (71 0/82) on lisätty omaishoidon tukea kos-      säädännön muutos on tosiasiallisesti helpottanut
12537: kevat säännökset, jotka tulivat voimaan 1 päivä-      omaishoitajien asemaa. Oikeudenmukaisena ei
12538: nä heinäkuuta 1993 (1365/92). Perhehoitajalain        voida pitää sitä, että erilaisista töistä saadut elä-
12539: mukaiset perhehoitajat tekevät toimeksiantoso-        kettä kartuttavat ansiotulot vaikuttaisivat yksi-
12540: pimuksen ja omaishoidon tukeen oikeutetut hoi-        lölliseen varhaiseläkkeeseen eri tavoin. Omais-
12541: tajat sopimuksen kunnan tai kuntayhtymän              hoidosta saatu ansio, joka kartuttaa työntekijän-
12542: kanssa. Heille karttuu hoitotyöstä eläkettä kun-      sä eläketurvaa, ei voi olla erilaisessa asemassa
12543: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain    kuin muusta ansiotoiminnasta saadut työtulot
12544: 1 §:n 6 momentin (1366/92) perusteella, vaikka he     Muutoin ihmiset joutuisivat eriarvoiseen ase-
12545: eivät ole työsuhteessa. Koska nämä hoitopalkki-       maan.
12546: ot antavat rahallisesti saman toimeentulon kuin          Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen niis-
12547: työsuhteessa, on etuudet muun sosiaaliturvan          tä ongelmista, jotka liittyvät sosiaalietuuksien ja
12548: suhteen rinnastettu työ tuloon. Näin muun muas-       toimeentuloturvan yhteensovittamiseen. Asia on
12549: sa eduskunnan 15.6.1993 hyväksymässä laissa           parhaillaan selvityksen kohteena. Kun yksilölli-
12550: kansaneläkelain 26 ja 43 §:n muuttamisesta (HE        sen varhaiseläkkeen työskentelymahdollisuuk-
12551: 73/1993 vp).                                          sien lisääminen on tullut voimaan vasta kuluvan
12552:    Koska omaishoidon järjestelyt on tehty elä-        vuoden alusta ja kun myös omaishoitajia koske-
12553: kettä kartuttavaksi toimeentuloksi, näistä hoito-     vat säännökset eläkettä kartuttavilta osin ovat
12554: suhteista saatuja toimeksiantopalkkioita on so-       verraten uudet, asiaa on syytä selvittää edellä
12555: siaalivakuutusjärjestelmissä muutoinkin alettu        mainitun laajemman kokonaisuuden yhteydessä.
12556: pitää työtuloon rinnastettavana.                      Jos omaishoitoa koskevissa järjestelyissä esiintyy
12557:    Eduskunta on keväällä 1993 hyväksynyt niin         korjaustarvetta, sosiaali- ja terveysministeriö
12558: sanotun joustavaa eläkeikäjärjestelmää koske-         ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.
12559:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
12560: 
12561:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
12562:                                          1994 vp -    KK 82                                            3
12563: 
12564: 
12565: 
12566: 
12567:                                        Tili Riksdagens Talman
12568: 
12569:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      systemet (RP 26/1993 rd). De lagar propositionen
12570: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den      gällde trädde i huvudsak i kraft 1.1.1994 (559-
12571: 1 mars 1994 till vederbörande medlem av statsrå-     566/9 3). Enligt lagarna får den som får individuell
12572: det översänt följande av riksdagsman Sinikka         förtidspension arbeta mer än förut under sin pen-
12573: Hurskainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 82:       sionstid. Om den som får individuell förtidspen-
12574:                                                      sion börjar förtjäna mer än ca 1 070 mk i måna-
12575:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-     den, halveras den löpande individuella förtids-
12576:        te att frångå samordningen mellan den         pensionen. Tidigare hade pensionen upphört helt
12577:        individuella förtidspensionen och stödet      och hållet. Enligt den n ya lagen får en närstående-
12578:        för närståendevården?                         vårdare hälften av den löpande folkpensionen
12579:                                                      och arbetspensionen samt därtill också arvode
12580:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för närståendevård. 1 beskattningen betraktas
12581: anfOra fOljande:                                     vårdaren som pensionstagare.
12582:                                                         När ett villkor för erhållande av individuell
12583:    Familjevårdarlagen {312/92) trädde i kraft den    förtidspension enligt de tidigare stadgandena var
12584: 1 juli 1992 (1312/92). Aven till socialvårdslagen    att en person inte får förtjäna mer än nämnda
12585: (710/82) har fogats stadganden om stöd för när-      1 070 mk i månaden isin förvärvsverksamhet, har
12586: ståendevård, vilka trädde i kraft den 1 juli 1993    ändringen av pensionslagstiftningen faktiskt för-
12587: (1365/92). De som är familjevårdare enligt famil-    bättrat närståendevårdarnas ställning. Det kan
12588: jevårdarlagen ingår ett uppdragsavtal och de vår-    inte anses vara rättvist att de förvärvsinkomster
12589: dare som är berättigade till stöd för närstående-    från olika arbeten på vilka pension intjänas inver-
12590: vård ett avtal med kommunen eller en samkom-         kar olika på den individuella förtidpensionen.
12591: mun. Dessa intjänar för vårdarbetet pension en-      Förtjänsten från närståendevård, på viiken för-
12592: ligt 1 § 6 mom. lagen om pension för kommunala       tjänst vårdaren intjänar pensionsskydd, kan inte
12593: tjänsteinnehavare och arbetstagare (1366/92),        vara i en annan ställning än arbetsinkomsterna
12594: även om de inte är anställda i arbetsförhållande.    från annan förvärvsverksamhet. 1 annat fall blir
12595: Eftersom dessa vårdarvoden ger samma penning-        människorna olikställda.
12596: inkomster som en anställning i arbetsförhållande,       Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
12597: har förmånerna i fråga om det övriga socialskyd-     om problemen i anslutning tili en samordning av
12598: det likställts med en arbetsinkomst. Detta har       de sociala förmånerna och utkomstskyddet. Frå-
12599: bl.a. gjorts i den av riksdagen 15.6.1993 antagna    gan är som bäst under utredning. Eftersom de
12600: lagen om ändring av 26 och 43 §§ folkpensionsla-     utökade möjligheterna att arbeta i samband med
12601: gen (RP 73/1993 rd).                                 individuell förtidspension inträdde först vid in-
12602:     Eftersom anordnandet av närståendevård ger       gången av detta år och då även stadgandena
12603: en utkomst som utökar pensionen, har uppdrags-       angående närståendevårdarna är relativt nya vad
12604: arvodena för dessa vårdarbeten även annars i         gäller intjänande av pension, är det skäl att utreda
12605: socialförsäkringssystemen börjat jämställas med      frågan i ett vidare sammanhang än vad som
12606:  en arbetsinkomst.                                   nämns ovan. Om det uppstår behov att ändra
12607:     Riksdagen godkände våren 1993 en regerings-      närståendevårdsarrangemangen, vidtar social-
12608:  proposition om det s.k. flexibla pensionsålders-    och hälsovårdsministeriet behövliga åtgärder.
12609: 
12610:      Helsingfors den 23 mars 1994
12611: 
12612:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
12613:                                                1994 vp
12614: 
12615: Kirjallinen kysymys 83
12616: 
12617: 
12618: 
12619: 
12620:                                   Hurskainen ym.: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ja työttö-
12621:                                      myyskassan jäsenmaksun verovähennyskelpoisuudesta
12622: 
12623: 
12624:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12625: 
12626:    Tuloverolain 95 §:n mukaan verovelvollinen        tehdä tulonhankkimisvähennystä. Väitetään
12627: saa vähentää palkkatulostaan työmarkkinajär-         myös, että virheellinen käytäntö perustuu vero-
12628: jestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut        hallituksen ohjeisiin.
12629: verotettavaa tuloa määriteltäessä. Verohallin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12630: nossa kyseistä säännöstä on tulkittu kirjavasti.     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12631: Lain mukaan palkkatuloksi voitaisiin määritellä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12632: myös työttömyyskorvaus, joka on työttömyysti-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12633: lanteessa palkansaajan tuloa. Tällöin työttö-
12634: myyskassan jäsenmaksu on tämän tulon hankki-                   Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
12635: miseksi tarpeellinen meno.                                  siin, joilla varmistetaan, että verovelvolli-
12636:    Kuitenkin käytännössä on esiintynyt tapauk-              set voivat käytännössä tehdä tulonhank-
12637: sia, joissa palkkatulon käsitettä on tulkittu sup-          kimisvähennyksen maksamistaan työ-
12638: peasti siten, että työttömyyskorvausta ei ole kat-          markkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja
12639: sottu palkkatuloksi. Näin ollen ammattiliiton tai           työttömyyskassamaksuista myös silloin,
12640: työttömyyskassan jäsenmaksusta ei ole voinut                kun kyseessä on työttömyyskorvaus?
12641: 
12642:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
12643: 
12644:           Sinikka Hurskainen             Mats Nyby                     ArjaAlho
12645:           Marjatta Vehkaoja              Leena Luhtanen                Tuulikki Hämäläinen
12646:                                          Riitta Myller
12647: 
12648: 
12649: 
12650: 
12651: 2400321
12652: 2                                          1994 vp -    KK 83
12653: 
12654: 
12655: 
12656: 
12657:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12658: 
12659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tuloverolain 95 §:ssä sitä vastoin säädetään
12660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          palkkatulosta tehtävästä tulonhankkimisvähen-
12661: olette 1 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        nyksestä. Mainittu vähennys säädettiin aikanaan
12662: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sen vuoksi, että vähäisten tulonhankkimiskulu-
12663: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sinikka Hurs-       jen erittelyltäja laskemiselta vältyttäisiin. Vähen-
12664: kaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nyksen periaatteena on, että muut palkkatuloon
12665: n:o 83:                                                kohdistuvat tulonhankkimiskulut kuin asunnon
12666:                                                        ja työpaikan välisistä matkoista aiheutuvat kus-
12667:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-          tannukset ja tässä puheena olevat jäsenmaksut
12668:        siin, joilla varmistetaan, että verovelvolli-   voidaan vähentää palkkatulosta vain siltä osin,
12669:        set voivat käytännössä tehdä tulonhank-         kuin niiden määrä ylittää tulonhankkimisvähen-
12670:        kimisvähennyksen maksamistaan työ-              nyksen määrän.
12671:        markkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja              Verohallituksesta saadun tiedon mukaan ve-
12672:        työttömyyskassamaksuista myös silloin,          roilmoituksen täyttöoppaassa on ollut ammatti-
12673:        kun kyseessä on työttömyyskorvaus?              yhdistyksen jäsenmaksujen vähentämisestä vir-
12674:                                                        heellinen ohje. Täyttöoppaan mukaan maksuja ei
12675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           saisi vähentää työttömyyspäivärahoista. Asiasta
12676: vasti seuraavaa:                                       syntyneen julkisen keskustelun seurauksena ve-
12677:                                                        rotoimistoille on myöhemmin lähetetty tiedote,
12678:    Tuloverolain (1535/92) 31 §:n mukaan tulon          jossa verohallitus lausuu käsityksenään, että työ-
12679: hankkimisesta johtuvia luonnollisia vähennyksiä        markkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyys-
12680: ovat muun ohessa työmarkkinajärjestöjen jäsen-         kassamaksut voidaan vähentää ansiotulosta.
12681: maksut ja työttömyyskassamaksut. Luonnolliset          Kun ansiotulojen piiriin kuuluu kiistatta myös
12682: vähennykset verovelvollisella on oikeus jo tulove-     työttömyyskorvaus, hallituksen toimenpiteet
12683: rojärjestelmän perusperiaatteiden mukaan vä-           asiassa eivät ole tarpeen.
12684: hentää tuloistaan. Vähentämisoikeudesta sääde-
12685: tään tulokäsitettä määrittävässä tuloverolain
12686: 29 §:ssä.
12687: 
12688:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
12689: 
12690:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
12691:                                            1994 vp -    KK 83                                           3
12692: 
12693: 
12694: 
12695: 
12696:                                         Tili Riksdagens Talman
12697: 
12698:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           I 95 § inkomstskattelagen stadgas däremot
12699: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        om avdrag för inkomstens förvärvande som görs
12700: 1 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-       från löneinkomsten. Nämnda avdrag infördes i
12701: det översänt fö1jande av riksdagsman Sinikka           tiden för att man inte skulle nödgas specifiera och
12702: Hurskainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 83:         räkna ut mycket små kostnader för inkomstens
12703:                                                        förvärvande. Principen för avdraget är att andra
12704:           Har Regeringen vidtagit åtgärder för         tili löneinkomsten hänförda kostnader för in-
12705:        säkerställande av att de skattskyldiga i        komstens förvärvande än kostnader för resor
12706:        praktiken kan göra avdrag för in-               mellan bostaden och arbetsplatsen och de här
12707:        komstens förvärvande för medlemsavgif-          nämnda medlemsavgifterna kan dras av från
12708:        ter tili arbetsmarknadsorganisationer och       löneinkomsten endast tili den del deras belopp
12709:        avgifter tili arbetslöshetskassor även då       överstiger avdraget för inkomstens förvärvande.
12710:        det är fråga om arbetslöshetsersättning?            Enligt uppgifter från skattestyrelsen innehöll
12711:                                                        direktiven för ifyllande av skattedeklarationen
12712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          oriktiga anvisningar om avdrag för medlemsav-
12713: anföra följande:                                       gifter tili fackföreningar. Enligt direktiven får
12714:                                                        avgifterna inte dras av från arbetslöshetsdagpen-
12715:    Enligt 31 § inkomstskattelagen (1535/92) är         ningen. Tili följd av den offentliga diskussion som
12716: naturliga avdrag för inkomstens förvärvande            saken gav upphov tili har skattebyråerna senare
12717: bl.a. medlemsavgifter tili arbetsmarknadsorgani-       tillställts ett meddelande, där skattestyrelsen som
12718: sationer och avgifter tili arbetslöshetskassor. Re-    sin uppfattning anför att medlemsavgifter tili ar-
12719: dan enligt grundprinciperna för inkomstskatte-         betsmarknadsorganisationer och avgifter tili ar-
12720: systemet har den skattskyldige rätt att från sin       betslöshetskassor kan dras av från förvärvsin-
12721: inkomst göra de naturliga avdragen. Om rätten          komsten. Eftersom förvärvsinkomsten otvivel-
12722: att göra avdrag stadgas i samband med definitio-       aktigt omfattar även arbetslöshetsersättningen,
12723: nen av inkomstbegreppet i 29 § inkomstskattela-        föranleder ärendet inga åtgärder från regeringens
12724: gen.                                                   sida.
12725: 
12726:      Helsingforsden 22 mars 1994
12727: 
12728:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
12729:                                                 1994 vp
12730: 
12731: Kirjallinen kysymys 84
12732: 
12733: 
12734: 
12735: 
12736:                                    Aittoniemi: Talousrikoksiin erikoistuneiden syyttäjien ja tuomarei-
12737:                                        den kouluttamisesta
12738: 
12739: 
12740:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12741: 
12742:    Taloudellisten toimintojen ja liike-elämän mo-     puolustusta hoitavilta huippujuristeilta, jotka
12743: nimutkaistuessa myös niihin liittyvien rikosten       sanelevat oikeudenkäynnin kulun. Oikeuden-
12744: selvittäminen vaatii erityistä osaamista. Erityi-     mukaisen päätöksen kannalta tämäntyyppinen
12745: sesti nämä vaikeudet ovat olemassa silloin, kun       asioiden käsittely on varsin ontuvaa.
12746: rikollinen toiminta on alusta alkaen suunniteltua        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12747: korkean tason ammattimiesten ohjauksessa ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12748: siinä on käytetty hyväksi kaikki yhtiölainsäädän-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12749: nön koukerot. Poliisi on erikoistumisessa eden-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12750: nyt varsin pitkälle sen jälkeen, kun poliisitoimeen
12751: otettiin talousrikostutkintaan kaupallisen koulu-                Katsooko Hallitus, että taloudellisen
12752: tuksen saaneita henkilöitä.                                   toiminnan ja liike-elämän sekä niihin liit-
12753:    Suurin ongelma on tällä hetkellä syyttäjä- ja              tyvän taloudellisen rikollisuuden käydes-
12754: myös tuomioistuinpuolella, syyttäjätoiminnassa                sä yhä moniselkoisemmaksi tulisi maassa
12755: vaatimuksena oleva juristin koulutus kun antaa                ryhtyä palkkaamaan ja kouluttamaan ta-
12756: varsin vähän taloudellisen puolen ja kirjanpidon              loudellisiin rikoksiin ja niistä johtuviin
12757: tuntemusta. Jos vaikeissa talousrikoksissa on                 syytetoimiin erikoistuneita syyttäjiä ja
12758: mukana vähän ammattitaitoa omaava syyttäjä                    mahdollisesti myös erikoistuomioistui-
12759: eivätkä tuomioistuimen jäsenet ole sen kummem-                mia?
12760: pia, ainoa ammattitaito löytyy vain syytettyjen
12761: 
12762:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
12763: 
12764:                                             Sulo Aittoniemi
12765: 
12766: 
12767: 
12768: 
12769: 2400321
12770: 2                                         1994 vp -    KK 84
12771: 
12772: 
12773: 
12774: 
12775:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12776: 
12777:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kurssirikoskursseja sekä velallisenrikoskursseja.
12778: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Kurssit ovat olleet viiden päivän mittaiset ja nii-
12779: olette 1 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       hin on tähän mennessä osallistunut vajaat 400
12780: jeenne n:o 211 ohella toimittanut valtioneuvos-       osanottajaa. Lisäksi on järjestetty kymmenen
12781: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      päivän pituiset kirjanpitokurssit, johin tähän
12782: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        mennessä on osallistunut noin 100 osanottajaa.
12783: sen n:o 84:                                              Maaliskuun 18 päivänä 1994 annettiin halli-
12784:                                                       tuksen esitys kihlakunnansyyttäjästä sekä laiksi
12785:           Katsooko Hallitus, että taloudellisen       rangaistusmääräyslain 9 §:n 2 ja 3 momentin ku-
12786:        toiminnan ja liike-elämän sekä niihin liit-    moamisesta (HE 2411994 vp ). Ehdotettu laki olisi
12787:        tyvän taloudellisen rikollisuuden käydes-      ensimmäinen yhtenäinen paikallissyyttäjää kos-
12788:        sä yhä moniselkoisemmaksi tulisi maassa        keva organisaatiolaki. Esityksellä pyritään muun
12789:        ryhtyä palkkaamaan ja kouluttamaan ta-         muassa siihen, että syyttäjäntointa pääsääntöi-
12790:        loudellisiin rikoksiin ja niistä johtuviin     sesti hoitaisivat päätoimiset kihlakunnansyyttä-
12791:        syytetoimiin erikoistuneita syyttäjiä ja       jät Valtioneuvoston oikeuskansleri on syyskuus-
12792:        mahdollisesti erikoistuomioistuimia?           sa 1993 tehnyt aloitteen paikallistason yläpuolel-
12793:                                                       la olevan syyttäjäorganisaation uudistamisvaih-
12794:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toehtojen selvittämiseksi. Oikeusministeriö asetti
12795: vasti seuraavaa:                                      4.2.1994 toimikunnan selvittämään syyttäjien
12796:                                                       väliportaan hallintoa sekä erillisen valtakunnan-
12797:    Oikeuskanslerinviraston järjestämiin viiden        syyttäjän tarvetta.
12798: päivän mittaisiin talousrikoskursseihin on tähän         Edellä mainituilla hankkeilla pyritään paran-
12799: mennessä osallistunut noin 300 osanottajaa.           tamaan syyttäjälaitoksen edellytyksiä vastata nii-
12800: Kymmenen päivän pituisiin kirjanpitokursseihin        hin haasteisiin, jotka yhteiskunta asettaa. Syyttä-
12801: on osallistunut noin 200 osanottajaa. Syyttäjille     jälaitosta tulee kehittää niin, että varsinaisesta
12802: on siis jo 1980-luvun alkupuolelta saakka annettu     organisaatiosta löytyy tarvittava asiantuntemus
12803: koulutusta taloudelliseen rikollisuuteen liittyvis-   myös talousrikosjuttuihin ilman, että tiettyyn
12804: sä asioissa.                                          asiaryhmään erikoistuneista syyttäjistä muodos-
12805:    Vastaavasti oikeusministeriö on järjestänyt        tetaan erikoisryhmiä. Vastaavasti on syytä vält-
12806: tuomareille tarkoitettuja verorikoskursseja, kon-     tää uusien erikoistuomioistuinten perustamista.
12807: 
12808:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
12809: 
12810:                                                                           Ministeri Heikki Haavisto
12811:                                            1994 vp -    KK 84                                                3
12812: 
12813: 
12814: 
12815: 
12816:                                          Tili Riksdagens Talman
12817: 
12818:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de har hittills haft knappt 400 deltagare. Dessut-
12819: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 211        om har tiodagarskurser i bokföring ordnats och
12820: av den 1 mars 1994 till vederbörande medlem av         deltagarantalet har hittills uppgått till ca 100.
12821: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo          Den 18 mars 1994 avläts regeringens proposi-
12822: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 84:               tion med förslag tilllag om häradsåklagare samt
12823:                                                        lag om upphävande av 9 § 3 mom. lagen om
12824:           Anser Regeringen att det på grund av         strafforderförfarande (RP 24/1994 rd). Den före-
12825:        den allt mer komplicerade situationen           slagna lagen är den första enhetliga organisa-
12826:        inom den ekonomiska verksamheten och            tionslagen i fråga om åklagarna. Propositionen
12827:        affårslivet samt den ekonomiska brotts-         syftar bl.a. till att åklagarsysslan i regel skall
12828:        lighet som följer med dem vore skäl att         handhas av heltidsanställda häradsåklagare. Ju-
12829:        anställa och utbilda åklagare som är spe-       stitiekanslern vid statsrådet har i september 1993
12830:        cialiserade på ekonomiska brott och even-       tagit initiativet till att utreda olika möjligheter till
12831:        tuellt också inrätta specialdomstolar?          reform av åklagarorganisationen ovanom lokal-
12832:                                                        nivån. Justitieministeriet tillsatte 4.2.1994 en
12833:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kommitte för att reda ut åklagarförvaltningen på
12834: anföra följande:                                       mellannivå samt behovet av en särskild riksåkla-
12835:                                                        gare.
12836:    I justitiekanslersämbetets femdagarskurser             Genom dessa åtgärder syftar man till att för-
12837: som har behandlat ekonomiska brott har hittills        bättra åklagarväsendets förutsättningar att sva-
12838: deltagit ca 300 personer. Tiodagarskurserna i          ra på de utmaningar som samhället ger. Åkla-
12839: bokföring har samlat ca 200 deltagare. Utbild-         garväsendet skall utvecklas så att den sakkänne-
12840: ning i frågor i anslutning till ekonomisk brottslig-   dom som behövs, också beträffande ekonomis-
12841: het har alltså ordnats för åklagarna ända sedan        ka brottmål, finns att tillgå inom den egentliga
12842: början av 1980-talet.                                  organisationen utan att man behöver bilda sär-
12843:    På motsvarande sätt har justitieministeriet         skilda grupper av åklagare som har specialiserat
12844: ordnat för domare avsedda kurser, vid vilka skat-      sig på något visst slag av ärenden. Det är likaså
12845: tebrott, konkursbrott och gäldenärsbrott har be-       skäl att undvika att inrätta nya specialdom-
12846: handlats. Kurserna har varit fem dagar långa och       stolar.
12847: 
12848:      Helsingfors den 23 mars 1994
12849: 
12850:                                                                               Minister Heikki Haavisto
12851:                                                   1994vp
12852: 
12853: Kirjallinen kysymys 85
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858:                                              Aittoniemi: Ulkomaalaisten oikeudesta vuokra-asuntoihin
12859: 
12860: 
12861: 
12862:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12863:    Kansalaisten keskuudesta tulee toistuvasti va-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12864: lituksia siitä, että esimerkiksi kaupunkien vuok-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12865: ra-asuntojonoissa olevat kansalaiset joutuvat          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12866: syrjäytetyiksi silloin, jos asunnon hakijana on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12867: ulkomaalainen, nimenomaan pakolaisen ase-
12868: massa maahan tullut henkilö. Mainitut ulkomaa-                     Kohdellaanko oman maan varattornia
12869: laiset ovat etuoikeutettuja myös sikäli, että heille            kansalaisia vuokra-asuntojonoissa tasa-
12870: annetaan perheen kokoon nähden huomattavasti                    puolisesti ulkomaalaisiin ja nimenomaan
12871: suurempia asuntoja kuin omille kansalaisille.                   pakolaisiin nähden silloin, jos kansalaiset
12872:     Selityksenä vuokra-asuntotoiminnassa on esi-                joutuvat toistuvasti syrjäytetyiksi vuok-
12873: tetty, ettei oman maan kansalaisille voida antaa                ra-asuntojonoissa maksukyvyttömyyteen
12874: vuokra-asuntoa, jos katsotaan, että hän ei ole                  vedoten ja kun sosiaalisessa asuntotuo-
12875: kyvykäs maksamaan sen vuokraa. Selitys on                       tannossa sallitaan ulkomaalaisille asun-
12876: huonosti ymmärrettävissä, koska mainittujen ul-                 non kokoon nähden poikkeavia etuja?
12877: komaalaisten osalta yhteiskunta maksaa niin
12878: vuokran kuin elinkustannuksetkin.
12879: 
12880:       Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1994
12881:                                               Sulo Aittoniemi
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 
12886:                                          ,
12887: 
12888: 
12889: 
12890: 
12891:  2400321
12892: 2                                           1994 vp -    KK 85
12893: 
12894: 
12895: 
12896: 
12897:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tapauksissa voidaan etusijajärjestyksestä poike-
12899: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ta, jos se hakijaruokakunnan erityisolosuhteet,
12900: olette 1 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-         paikkakunnan vuokra-asuntotilanteen tai vuok-
12901: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ratalon asukasrakenteen huomioon ottaen on
12902: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen          erityisen perusteltua.
12903: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 85:               Asunnontarvetta arvosteltaessa tulee 3 §:n
12904:                                                         mukaan erityisesti ottaa huomioon hakijaruoka-
12905:           Kohdellaanko oman maan varattornia            kunnan asunto-olot ja niiden parantamisen kii-
12906:        kansalaisia vuokra-asuntojanoissa tasa-          reellisyys sekä ruokakunnan koko ja ikärakenne.
12907:        puolisesti ulkomaalaisiin ja nimenomaan             Asumisväljyyden osalta säädetään 4 §:ssä, että
12908:        pakolaisiin nähden silloin, jos kansalaiset      asunnon tulee olla kooltaan kohtuullinen suh-
12909:        joutuvat toistuvasti syrjäytetyiksi vuok-        teessa ruokakunnan kokoon ja ikärakenteeseen.
12910:        ra-asuntojanoissa maksukyvyttömyyteen            Asunnon koon kohtuullisuutta määriteltäessä
12911:        vedoten ja kun sosiaalisessa asuntotuo-          tulee ottaa huomioon myös erityyppisten asunto-
12912:        tannossa sallitaan ulkomaalaisille asun-         jen kysyntä ja tarjonta paikkakunnalla. Kansa-
12913:        non kokoon nähden poikkeavia etuja?              laisuus tai syntyperä ei ole pykälän mukainen
12914:                                                         arvosteluperuste.
12915:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-
12916: vasti seuraavaa:                                        taanottoa koskee valtioneuvoston päätös pako-
12917:                                                         laisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
12918:     Kaupunkien vuokra-asunnot on suurelta osin          (1607/92). Pakolaisten vastaanotto järjestetään
12919: rakennettu aravalainoituksen turvin. Tällaisten         kunnissa. Lääninhallitus ja kunta sopivat vas-
12920: asuntojen käyttöön liittyy käyttörajoituksia,jois-      taanoton järjestämisestä ja vastaanoton järjestä-
12921: ta säädetään laissa aravavuokra-asuntojen ja            misestä kunnalle aiheutuvien kustannusten kor-
12922: aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja           vaamisesta. Vastaanoton järjestämiseen kuuluu
12923: omaksilunastamisesta (1190/93). Lain 4 §:n 3            vuokra-asunnon osoittaminen.
12924: momentin mukaan asukkaiden valinnan perus-                 Aravavuokra-asunnoissa, kuten muissakin
12925: teena on sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja           vuokra-asunnoissa, asumisen edellytyksenä on,
12926: taloudellinen tarve. Valtioneuvosto vahvistaa           että vuokralainen maksaa vuokransa. Jos talou-
12927: tarkemmat asukkaiden valintaperusteet sekä pe-          dellinen tilanne tätä edellyttää, ruokakunta voi
12928: rusteet, joiden nojalla voidaan erityisestä syystä      saada asumistukea. Asumistuen myöntämispe-
12929: tilapäisesti poiketa valintaperusteista. Kunta val-     rusteet ovat samat kaikille kansalaisuudesta ja
12930: voo valtioneuvoston vahvistamien perusteiden            syntyperästä riippumatta. Viimesijaisena tukena
12931: noudattamista.                                          myönnetään elinkustannuksiin, myös asumisme-
12932:     Asukkaita valittaessa sovelletaan tällä hetkel-     noihin, toimeentulotukea. Myös toimeentulotu-
12933: lä valtioneuvoston päätöstä omistusaravalainan          kea vuokrien maksuun myönnetään pakolaisille
12934: myöntämisessä sekä asukkaaksi valitsemisessa            samoilla perusteilla kuin muille samassa talou-
12935: sovellettavista perusteista (53/94). Päätöksen          dellisessa tilanteessa oleville.
12936: 2 §:n mukaan asukkaaksi valitsemisen perustee-             Vuokra-asukkaiden valintaa koskevien sään-
12937: na on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontar-           nösten mukaan kysymyksessä tarkoitetut hakija-
12938: vetta, varallisuutta ja tuloja. Etusijalle on asetet-   ryhmät ovat yhdenvertaisessa asemassa. Kuntien
12939: tava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä             tehtävänä ~n valvoa, että yhdenvertaisuus toteu-
12940: asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja             tuu myös käytännössä asukasvalintapäätöksiä
12941: pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Yksittäis-          tehtäessä.
12942: 
12943:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
12944: 
12945:                                                                               Ministeri Pirjo Rusanen
12946:                                             1994 vp -    KK 85                                             3
12947: 
12948: 
12949: 
12950: 
12951:                                          Ti/1 Riksdagens Talman
12952: 
12953:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tande av ett hushålls speciella förhållanden, hy-
12954: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av           resbostadssituationen på orten eller hyreshusets
12955: den 1 mars 1994 tili vederbörande medlem av             invånarstruktur är särskilt motiverat.
12956: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-           Vid bedömning av bostadsbehovet skall enligt
12957: taniemi undertecknade spörsmål nr 85:                   3 § särskilt beaktas hushållets bostadssituation
12958:                                                         och hur brådskande behovet att förbättra denna
12959:            Behandlas vårt eget Iands medellösa          är samt hushållets storlek och åldersstruktur.
12960:        medborgare jämbördigt i relation tili ut-           I fråga om hur rymligt boendet skall vara stad-
12961:        länningar och uttryckligen tili flyktingar,      gas i 4 § att bostaden skall vara av skälig storlek i
12962:        om medborgama upprepade gånger åsi-              förhållande till hushållets storlek och ålders-
12963:        dosätts i hyresköema under hänvisning            struktur. Vid bedömning av om bostadens stor-
12964:        tili betalningsoförmåga, och då det i den        Iek är skälig skall även efterfrågan och utbudet på
12965:        sociala bostadsproduktionen tillåts att          olika slags bostäder på orten beaktas. Medbor-
12966:        utlänningar får avvikande förmåner med           garskap eller härkomst hör inte tili bedömnings-
12967:        hänsyn till bostadens storlek?                   grundema i paragrafen.
12968:                                                            Mottagningen av flyktingar och asylsökande
12969:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         regleras i statsrådets beslut om mottagning av
12970: anföra följande:                                        flyktingar och asylsökande (1607/92). Mottag-
12971:                                                         ningen av flyktingar ordnas i kommunema.
12972:    Städemas hyresbostäder har i stor utsträck-          Länsstyrelsen och kommunen kommer överens
12973: ning byggts med aravalån. Bruket av dessa bostä-        om hur mottagningen ordnas och hur de kostna-
12974: der är belagt med begränsningar, om vilka det           der som kommunen åsamkas av mottagningen
12975: stadgas i lagen om användning, överlåtelse och          skall ersättas. Till ordnandet av mottagningen
12976: inlösen av aravahyresbostäder och aravahyres-           hör anvisning av en hyresbostad.
12977: hus (1190/93). Enligt 4 § 3 mom. denna Iag bygger          För att någon skall få bo i en aravahyresbostad
12978: valet av boende på social ändamålsenlighet och          bör han- Iiksom i andra hyresbostäder- betala
12979: ekonomiskt behov. Statsrådet fastställer närmare        hyra. Om hushållets ekonomiska situation förut-
12980: grunder för valet av boende och de grunder på           sätterdetta, kan bostadsbidrag betalas. Grunder-
12981: vilka det av särskild anledning är möjligt att till-    na för beviljande av bostadsbidrag är Iikadana
12982: fålligt avvika från grundema för valet av boende.       för alla oberoende av medborgarskap eller här-
12983: Kommunen övervakar att de grunder som stats-            komst. I sista hand kan understöd också beviljas
12984: rådet har fastställt följs.                             för uppehållskostnader, också boendekostnader,
12985:     I detta nu tillämpas vid valet av boende statsrå-   i form av utkomststöd. Också utkomststöd för
12986: dets beslut om de grunder som skall tillämpas då        betalning av hyran betalas tili flyktingama enligt
12987: ägarbostadslån beviljas samt då boende väljs (53/       samma grunder som tiilämpas på andra i samma
12988: 94). Enligt beslutets 2 § skall som grund för vai av    ekonomiska situation.
12989: boende anses det i ansökningen nämnda hushål-              Enligt stadgandena om val av hyresgäster be-
12990: lets bostadsbehov, förmögenhet och inkomster.           finner sig de sökande som avses i spörsmålet i en
12991:  Företräde skall ges bostadslösa och andra hus-         Iikadan situation som de andra. Det ankommer
12992: håll som har det mest brådskande behovet av             på kommunema att övervaka att jämlikheten
12993:  bostad, är minst bemedlade och har de lägsta           också genomdrivs i praktiken då beslut om vai av
12994:  inkomstema. I enskilda fall kan undarrtag göras        boende fattas.
12995:  från företrädesordningen, om detta med beak-
12996: 
12997:      Helsingforsden 22 mars 1994
12998: 
12999:                                                                                 Minister Pirjo Rusanen
13000:                                                 1994vp
13001: 
13002: Kirjallinen kysymys 86
13003: 
13004: 
13005: 
13006: 
13007:                                           Pulliainen: Lohikantojen säilyttämiseksi tarvittavista toi-
13008:                                        menpiteistä
13009: 
13010: 
13011:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13012: 
13013:     Lohen luonnonkantojen säilymisen kannalta            Nämä muutokset edellyttävät muutoksia ao.
13014: on ratkaisevaa, mitä lohien merivaelluksen aika-      asetukseen ja ne tulee saattaa neuvoteltaviksi
13015: na Itämerellä tapahtuu. Nythän lohet pyydetään        asioiksi myös Itämeren alueen muiden valtioiden
13016: keskenkasvuisina saalispainon vaihdellessa ta-        kanssa käytäviin Itämeren kalastussääntöneu-
13017: vallisesti kahden ja viiden kilon välillä. Näillä     votteluihin.
13018: lohilla olisi ollut monessa tapauksessa merisyön-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13019: nösaikaa vielä vuosia jäljellä, ja ne olisivat voi-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13020: neet saavuttaa 10 kilon painon, mikä olisi kala-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13021: kaupan kannaltakin tavoittelemisen arvoinen ti-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13022: lanne.
13023:     Tilannetta ei voida olennaisesti parantaa muu-                 Aikooko Hallitus toimia niin, että lohi-
13024: toin kuin alentamalla tuntuvasti avomeripyynnin                kantojen lisääntymisen turvaamiseksi ja
13025: tehoa. Tämä tapahtuu ensinnäkin suurentamalla                  pyydystettyjen lohien kauppakelpoi-
13026: lohiverkkojen silmäkokoa; solmuväli on suuren-                 suuden parantamiseksi suurennetaan
13027: neHava 100 millimetriin. Toisena toimenpiteenä                 lohiverkkojen solmuväli 100 millimetriin,
13028: tulee aluskohtaista ajoverkkojen yhteispituutta                rajoitetaan aluskohtainen verkkojen yh-
13029: vähentää nykyisestä 21 kilometristä 10 kilomet-                teispituus 10 kilometriin, kielletään ajosii-
13030:  riinja kolmanneksi ajosiimakalastus tulee kieltää             makalastus muualla kuin rannikon tuntu-
13031: lukuun ottamatta pienimuotoista siimakalastus-                 massa, nostetaan lohen alamitta 90 sent-
13032: ta rannikon tuntumassa ns. sisäisillä vesialueilla.            tiin ja rajoitetaan lohen kalastusaika Itä-
13033: Neljänneksi lohen alamitta tulee nostaa 90 sent-               meren alueella puoleentoista kuukau-
13034:  tiin ja viidenneksi varsinaisen Itämeren alueella             teen?
13035:  lohen kalastusaika tulee rajoittaa puoleentoista
13036:  kuukauteen vuodessa.
13037: 
13038:       Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1994
13039: 
13040:                                             Erkki Pulliainen
13041: 
13042: 
13043: 
13044: 
13045:  2400321
13046: 2                                         1994 vp -    KK 86
13047: 
13048: 
13049: 
13050: 
13051:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13052: 
13053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        riä". Edellä sanottu tarkoittaa yhteispituudeltaan
13054: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         21 kilometriä verkkoja.
13055: olette 2 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-          Asetuksen 10 §:n 5 momentissa on säädetty,
13056: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      että "merilohenja meritaimenen pyynti ajosiimal-
13057: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pulliaisen         la ja ankkuroidulla siimalla on kielletty huhti-
13058: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 86:          kuun 1 päivän alusta marraskuun 15 päivän lop-
13059:                                                       puun sekä ajoverkolla ja ankkuroidulla pintaver-
13060:           Aikooko Hallitus toimia niin, että lohi-    kolla kesäkuun 15 päivän alusta syyskuun 15
13061:        kantojen lisääntymisen turvaamiseksi ja        päivän loppuun". Suomenlahtea koskeva rajoitus
13062:        pyydystettyjen lohien kauppakelpoisuu-         on edellä sanottua lyhyempi.
13063:        den parantamiseksi suureunetaan lohi-             Asetuksen 11 §:n 1 momentissa on säädetty
13064:        verkkojen solmuväli 100 millimetriin, ra-      merilohen alamitaksi 60 senttimetriä, ja 2 mo-
13065:        joitetaan aluskohtainen verkkojen yhteis-      mentissa, ettei alamittaista merilohta saa pitää
13066:        pituus 10 kilometriin, kielletään ajosiima-    aluksella, vaan se on välittömästi pantava takai-
13067:        kalastus muualla kuin rannikon tuntu-          sin veteen.
13068:        massa, nostetaan lohen alamitta 90 sent-          Kysymyksessä olevia kalastusmääräyksiä voi-
13069:        tiin ja rajoitetaan lohen kalastusaika Itä-    daan muuttaa joko aiemmin mainitun kalastus-
13070:        meren alueella puoleentoista kuukau-           komission yksimielisillä päätöksillä, jonka jäl-
13071:        teen?                                          keen muutetut säännöt saatetaan asetuksella voi-
13072:                                                       maan, taikka antamalla yksipuolisesti vain Suo-
13073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          men kalastusvyöhykettä koskevia, yleisiä kalas-
13074: vasti seuraavaa:                                      tussääntöjä ankarampia määräyksiä.
13075:                                                          Itämeren kalastuskomission sääntötyöryhmä
13076:    Kaikille Itämerenmaille yhteiset kalastussään-     kokoontuu tämän vuoden aikana. Tarvittaessa
13077: nöt mm. lohta koskien on sovittu Kansainvälises-      sinne voidaan viedä kalastussääntöjen muutos-
13078: sä Itämeren kalastuskomissiossa ja saatettu voi-      ehdotuksia käsiteltäväksi. Työryhmän raportti
13079: maan asetuksella Itämerellä harjoitettavaa kalas-     (muutosehdotukset) tulevat komission 20. istun-
13080: tusta koskevista säännöistä (255/88, muut. 55/90,     non asialistalle. Suomella ei ole aikomusta kui-
13081: 365/92 ja 156/94). Mainitun asetuksen 5 §:n 3         tenkaan viedä työryhmään kansanedustaja Pul-
13082: momentissa määrätään, että "merilohta ja meri-        liaisen kysymyksessä esiin tuotuja määräyksiä.
13083: taimenta pyydettäessä tulee ajoverkon ja ankku-       Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan
13084: roidun pintaverkon pienimmän silmäkoon olla           niillä ei olisi mahdollisuuksia nykyisessä tilan-
13085: tekokuidusta valmistetussa verkossa 157 milli-        teessa tulla hyväksytyiksi. Sitä paitsi ennen ehdo-
13086: metriä", joka käytännössä tarkoittaa 80 millimet-     tusten tekemistä asia tulisi selvittää kansallisesti.
13087: rin solmuväliä.                                       Pitkän aikavälin tavoite on, että lohen avomeri-
13088:    Asetuksen 9 §:n 1 momentissa säädetään, että       kalastusta vähennetään esim. kieltämällä lohen-
13089: "kalastettaessa merilohtaja meritaimenta ajover-      kalastus 12 mpk:n ulkopuolella rantaviivasta, eli
13090: kolla tai ankkuroidulla pintaverkolla saa alusta      Itämeren ulappa-alueilla siten kuin Pohjois-At-
13091: kohden käyttää enintään 600 verkkoa. Verkon           lantin Lohen Suojelujärjestöstä (NASCO) teh-
13092: pituus mitattuna yläpaulasta ei saa ylittää 35 met-   dyssä sopimuksessa on sanottu.
13093: 
13094:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
13095: 
13096:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
13097:                                           1994 vp -    KK 86                                           3
13098: 
13099: 
13100: 
13101: 
13102:                                         Tili Riksdagens Talman
13103: 
13104:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 förordningens 10 § 5 mom. ingår följande
13105: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        stadgande: "Fångst av havslax och havsöring
13106: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      med drivlina samt förankrad rev är förbjuden
13107: man Pulliainen undertecknade spörsmål nr 86:          från och med den 1 april till och med den 15
13108:                                                       november och med drivgam samt förankrade
13109:            Ämnar Regeringen verka för ett tryg-       flytnät från och med den 15 juni tili och med den
13110:        gande av laxbeståndens tillväxt och för-       15 september". F ör Finska viken gäller en kortare
13111:        bättrande av laxfångstemas handelsdug-         tidsbegränsning än ovannämnda.
13112:        lighet genom att öka det minsta avståndet         1 förordningens 11 § 1 mom. stadgas att minsta
13113:        mellan knutama i redskap för fångst av         mått för havslax är 60 centimeter och i 2 mom. att
13114:        lax till100 millimeter, begränsa den sam-      havslax som inte fyller måttet ej får hållas om-
13115:        manlagda längden av nät per fångstfartyg       bord på fartyget, utan den skall utan dröjsmål
13116:        till10 kilometer, förbjuda fiske med driv-     åter släppas ut i vattnet.
13117:        gam utom i omedelbar närhet av kusten,            De bestämmelser om fisket det här är fråga om
13118:        höja minimimåttet för lax till 90 centime-     kan ändras, antingen genom ett enhälligt beslut
13119:        ter och begränsa den tid fångst av lax är      av ovan nämnda fiskerikommission varefter de
13120:        tillåten i Ostersjöområdet tili en och en      ändrade reglema bringas i kraft genom förord-
13121:        halvmånad?                                     ning, eller genom att utfårda ensidiga bestämmel-
13122:                                                       ser, som är strängare än de allmänna reglema för
13123:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fisket och gäller enbart för Finlands fiskezon.
13124: anföra följande:                                         Regel(!rbetsgruppen inom fiskerikommissio-
13125:                                                       nen för Ostersjön sammankommer under detta
13126:    A vtal om för samtliga Östersjöländer om           år. Vid behov kan förslag till ändringar av regler-
13127: gemensamma regler för fisket har träffats inom        na för fisket lämnas till arbetsgruppen för be-
13128: den lntemationella Fiskerikommissionen för            handling. Arbetsgruppens rapport (förslagen till
13129: Östersjön och bringats i ~.raft genom förordning-     ändringar) tas upp på agendan för kommissio-
13130: en om regler för fisket i Ostersjön (255/88, ändr.    nens tjugonde sammanträde. Finland har i alla
13131: 55/90, 365/92 och 156/94). Nämnda förordning          fall inte för avsikt att föra de av riksdagsman
13132: 5 § 3 mom. innehåller följande stadgande: "Vid        Pulliainen i sitt spörsmål framförda bestämmel-
13133: fångst av havslax och havsöring med drivgam           sema till arbetsgruppen. Enligt jord- och skogs-
13134: och förankrade flytnät skall minsta tiliåtna mask-    bruksministeriets bedömning skulle de inte i da-
13135: vidden i gam, tillverkat av naturfiber, vara 165      gens läge ha möjligheter att bli godkända. Dess-
13136: millimeter och i gam, tiliverkat av konstfiber, 157   utom borde frågan före inlämnandet av ett för-
13137: millimeter". 1 praktiken innebär detta 80 miliime-    slag utredas på nationell nivå. Målet på lång sikt
13138: ters avstånd mellan knutama.                          är att fisket av lax i havet minskas, t.ex. genom
13139:    1 förordningens 9 § 1 mom. ingår följande stad-    förbud mot laxfiske utanför eQ tänkt gräns 12
13140: ganden: "Vid fiske av havslax och havsöring med       sjömil från kusten, d.v.s. inom Ostersjöns öppna
13141: drivgam eller förankrade flytnät får per fartyg       havsområden såsom det framlagts i avtalet om
13142: användas högst 600 nät. Längden på ett nät får        organisationen för skyddande av laxen i Nordat-
13143: inte överskrida 35 meter, mätt i redskapets över-     lanten (NASCO).
13144: teln". Stadgandet innebär att nätens sammanlag-
13145: da längd uppgår till21 kilometer.
13146: 
13147:      Helsingforsden 18 mars 1994
13148: 
13149:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
13150:                                                  1994 vp
13151: 
13152: Kirjallinen kysymys 87
13153: 
13154: 
13155: 
13156: 
13157:                                     Helle: Suomen hallituksen kannasta Itämeren rannikkokaistan suo-
13158:                                         jelua koskevaan ehdotukseen
13159: 
13160: 
13161:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13162: 
13163:     Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och           suojeluroolin omaksunut Suomi on nyt romutta-
13164: Miljö kertovat, että Suomen hallitus olisi mitä-       massa Itämeri-sopimuksen uuden luonnonsuoje-
13165: töimässä Helsinki-komission (HELCOM), Itä-             luartiklan täytäntöönpanoa. Suomi on yhdessä
13166: meren ympärysvaltioiden ja alueen kymmenien            muiden Itämeren valtioiden kanssa ollut uudista-
13167: ympäristöjärjestöjen vuosien työn. Järjestöjen         massa ja hyväksymässä sopimusta. Suomi on al-
13168: mukaan Suomi saattaajuhlistaa HELCOMin 20-             lekirjoittanut Riossa tehdyn biologista moni-
13169: vuotisjuhlakokousta 8.-11. maaliskuuta 1994            muotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja hy-
13170: tyrmäämällä rannikkokaistan suojelua koskevan          väksynyt Agenda 21:n, jossa muun muassa esi-
13171: suositusehdotuksen, jonka kaikki muut Itämeren         tetään suosituksia rannikkovaltioille. Vuonna
13172: maat ovat valmiit hyväksymään.                         1990 Suomi yhdessä muiden Itämeren maiden
13173:     Suositus on luonnosteltu ja hyväksytty HEL-        pääministereiden ja korkeiden poliittisten edus-
13174: COMin ympäristökomiteassa. Sillä pyritään              tajien kanssa julisti Ronnebyssä vakaan aiko-
13175: täyttämään vuonna 1992 uusitun Itämeri-sopi-           muksen kehittää laaja Itämeren luonnonsuojelu-
13176: muksen luonnonsuojeluartiklan (artikla 15) aset-       ohjelma. HELCOMin 14. kokouksessa Itämeren
13177: tamatvelvoitteet. Rannikkokaistan suojelusuosi-        maat, Suomi mukaan lukien, päätyivät luonnon-
13178: tuksen perusajatuksena on, että kaupunki- ja           suojelun tärkeyden korostamiseen ja kehotuk-
13179: asutusalueiden ulkopuolelle perustetaan yleisesti      seen työn kiirehtimisestä.
13180: suojeltu, vähintään 100-300 metrin levyinen               Rantojen suojelunjärjestäminen on Suomessa
13181: rannikkokaista,jolle ei saisi rakentaa esimerkiksi     osoittautunut erittäin vaikeaksi kysymykseksi.
13182: rakennuksia ja teitä, paitsi milloin voimakas ylei-    Paineet merenrantojamme kohtaan kuitenkin
13183: nen etu sitä vaatii. Myös maa- ja metsätalouden        kasvavat. Suomi on Euroopan unionin jäse-
13184: ja kalastuksen tarvitsemat rakennukset sekä sau-       nyysneuvotteluissa luopunut vaatimuksestaan
13185: nat on tarkoitus jättää rajoitusten ulkopuolelle.      ulkomaalaisten kesämökkiomistuksen rajoitta-
13186: Suosituksen mukaan myös voimaperäisen maa-             misesta. Suomen rannikko ja saaristo ovat ainut-
13187: ja metsätalouden harjoittamista suojelukaistalla       laatuiset maailmassa ja houkuttelevat Iomalaisia
13188:  rajoitettaisiin.                                      myös maamme rajojen ulkopuolelta. Esimerkiksi
13189:     Suositus on merkittävä edistysaskel Itämeren       Ruotsi on suojannut oman rannikkoosa määrää-
13190: luonnon suojelemiseksi ja uusitun Itämeri-sopi-        mällä noin 70 prosenttia meren rantaviivasta
13191: muksen velvoitteiden toteuttamiseksi. Suomessa         valtakunnallisesti arvokkaaksi. HELCOMin
13192:  rantaluonnon - varsinkin meren rantojen -             suosituksen hyväksyminen olisi osoitus siitä, että
13193:  suojelu on hoidettu huonosti verrattuna moneen        myös Suomi aikoo tulevaisuudessa ottaa askelei-
13194:  muuhun luonnonsuojelun osa-alueeseen. Se on           ta rantojensa suojelun saattamiseksi yleiseuroop-
13195:  huonolla tolalla myös verrattuna useimpien mui-       palaiselle tasolle.
13196:  den Itämeren valtioiden harjoittamaan meren-             Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och
13197:  rantojen suojeluun.                                   Miljö toivovat, että Suomi osoittaa kansainväli-
13198:     Kannanotossaan Suomen luonnonsuojeluliit-          sen vastuuntuntonsa ja hyväksyy ehdotuksen
13199:  to ja Natur och Miljö pitävät erittäin arveluttava-   HELCOMin rannikkokaistan suojelusuosituk-
13200:  na, jos kansainvälisesti aktiivisen ympäristön-       seksi.
13201: 
13202: 240032J
13203: 2                                         1994 vp -   KK 87
13204: 
13205:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-               Aikooko Hallitus hyväksyä ja to-
13206: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-         teuttaa HELCOMin suosituksen rannik-
13207: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            kokaistan suojelusta?
13208: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13209: 
13210:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1994
13211: 
13212:                                               Esko Helle
13213:                                            1994 vp -    KK 87                                           3
13214: 
13215: 
13216: 
13217: 
13218:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13219: 
13220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osaltaan perusteellisesti selvittämään suosituk-
13221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen vaikutukset ja tarpeen mukaan esittämään
13222: olette 2 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        siihen myöhemmässä vaiheessa muutoksia. Eri-
13223: jeenne n:o 214 ohella toimittanut valtioneuvos-        tyisen tärkeänä Suomi pitää paikallisen väestön
13224: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Hel-       oikeuksien turvaamista.
13225: teen kirjallisen kysymyksen n:o 87, jossa tiedus-          Suosituksessa ei aseteta vaatimuksia sen suh-
13226: tellaan:                                               teen, millä keinoin se tulisi toteuttaa. Keinot,
13227:             Aikooko Hallitus hyväksyä ja toteut-       samoin kuin mahdolliset korvaukset, jäävät sopi-
13228:          taa HELCOMin suosituksen rannikko-            muspuolten itsensä harkittaviksi. Suomessa suo-
13229:          kaistan suojelusta?                           jelutavoite voidaan ajatella toteutettavaksi esi-
13230:                                                        merkiksi kaavoituksella, sopimusteitse, raken-
13231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nusjärjestyksillä tai lakiin otettavana säännöksel-
13232:                                                        lä. Kuntien rakennusjärjestyksissä on jo nyt sään-
13233: vasti seuraavaa:                                       nönmukaisesti määräyksiä uusien rakennusten
13234:     Helsingin komissio on 8.3.1994 hyväksynyt          vähimmäisetäisyydestä rantaviivaan. Useimmis-
13235: rannikkokaistan suojelua koskevan suosituksen.         sa kunnissa tämä etäisyys on 20-50 metriä, mut-
13236: Suositus lähtee uusittuun Itämeren suojelusopi-        ta on myös sellaisia kuntia, joissa se on 100 tai
13237: mukseen sisältyvästä velvoitteesta. Sopimuksen         jopa 200 metriä. Lisäksi on eräissä kunnissa mää-
13238: 15 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat säilyttä-       räyksiä siitä, että rakennuksen pohjan tulee olla
13239: mään Itämeren vaikutuspiirissä olevan rannikon          1-2 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella.
13240: luonnon monimuotoisuuden ja varmistamaan               Useissa kunnissa on rakennettaville saarille ase-
13241: sen kestävän käytön.                                   tettu 1-5 hehtaarin minimikoko. Myös nämä
13242:     Rannikkokaistan suojelua koskevan suosituk-        määräykset voivat käytännössä johtaa siihen,
13243: sen mukaan meren rannalle kaupunkialueiden ja          että rannalle jää vähintään 100 metrin suojavyö-
13244: olemassa olevan asutuksen ulkopuolelle tulee pe-       hyke. Tämänkaltaiset määräykset ovat siten van-
13245: rustaa 100-300 metriä leveä suojakaista, jolla         hastaan maassamme voimassa olevaa oikeutta.
13246: mm. rakentamista ja maa-ainesten ottamista ei              Luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta val-
13247: sallita, paitsi milloin hanke on selkeästi yleisen     mistelemaan asetettu työryhmä on välimietin-
13248: edun vaatima, kuten esimerkiksi satama, silta tai      nössään ehdottanut suosituksen mukaista sään-
13249: tie saattaa olla.                                      nöstä luonnonsuojelulakiin. Selvitysmies Matti
13250:     Suomen vaatimuksesta suositukseen sisälly-         Hiili, jonka ympäristöministeriö kutsui arvioi-
13251: tettiin kohta, jonka mukaan em. rajoitus ei koske      maanja viimeistelemään maankäytön ohjausjär-
13252: maatalouden ja kalastuselinkeinon rakentamis-          jestelmän uudistamista tutkineen työryhmän eh-
13253: tarvetta eikä olemassa olevan rakennuksen yh-          dotuksen ja selvittämään muun ohella, onko ky-
13254: teyteen rakennettavaa saunaa. Niin ikään Suo-          seistä ehdotusta tarkistettava luonnonsuojelua
13255: men vaatimuksesta suosituksen tiukkaa sovelta-         koskevien kansainvälisten sopimusten johdosta,
13256: mista vaativa kohta poistettiin ja sen tilalle otet-   on jättänyt raporttinsa 11.3.1994.
13257:  tiin uusi kohta, jonka mukaan em. metrimääräi-            Raportissaan selvitysmies yhtyy luonnonsuo-
13258:  sistä rajoituksista voidaan poiketa soveltuvan vi-    jelulakityöryhmän välimietinnössä hahmotel-
13259:  ranomaisen hyväksymällä ja vahvistamalla kaa-         tuun ratkaisuun. Rakentamisen osalta hän esit-
13260:  valla.                                                tää 100 metrin levyistä suojavyöhykettä niille
13261:      Helsingin komission suositukset vaativat yksi-    alueille, joita ei ole asema-, rakennus- tai ranta-
13262:  mielisyyttä. Kun kaikki muut Itämeren valtiot         kaavassa taikka sitovassa (vahvistetussa) yleis-
13263:  ilmoittivat olevansa valmiit hyväksymään suosi-       kaavassa osoitettu rakentamiseen. Suojavyöhyke
13264:  tuksen ja kun Suomi toisaalta oli saanut ajetuksi     koskisi sekä meren että sisävesien rantoja. Se ei
13265:  läpi edellä selostetut Iievennykset, myös Suomen      kuitenkaan koskisi niitä rakennuksia, jotka Hel-
13266:  hallitus katsoi voivansa hyväksyä suosituksen.        singin komission suosituksessa on rajattu rajoi-
13267:  Suomi kuitenkin ilmoitti, että se tulee omalta        tuksen ulkopuolelle.
13268: 4                                         1994 vp -    KK 87
13269: 
13270:    Luonnonsuojelulakityöryhmä tulee kuluvan           nöksiin, joilla Helsingin komission rantakaistan
13271: vuoden aikana jättämään ehdotuksensa luon-            suojelua koskeva suositus on ehdotettu toteutet-
13272: nonsuojelulain uudistamiseksi. Hallitus ei vielä      tavaksi.
13273: ole ottanut kantaa eri tahoilla kaavailtuihin sään-
13274: 
13275:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
13276: 
13277:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
13278:                                            1994 vp -    KK 87                                            5
13279: 
13280: 
13281: 
13282: 
13283:                                         Tili Riksdagens Talman
13284: 
13285:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         känna rekommendationen. Finland meddelade
13286: anger har Ni, Fru Ta1man, mer Er skrivelse nr 214      dock att man kommer att göra en grundlig utred-
13287: av den 2 mars 1994 till vederbörande medlem av         ning av hur rekommendationen verkar och i mån
13288: statsrådet översänt följande av riksdagsman Hel-       av behov senare föreslå ändringar i den. Finland
13289: le undertecknade spörsmål nr 87:                       ansåg det speciellt viktigt att lokalbefolkningens
13290:                                                        rättigheter tryggas.
13291:           A vser Regeringen att godkänna och               Rekommendationen ställer inga krav på vilka
13292:        förverkliga HELCOM-rekommendatio-               medel som skall användas för att omsätta den i
13293:        nen om skydd av kustzonen?                      praktiken. Detta och eventuella ersättningar är
13294:                                                        något som avtalsparterna själva får överväga. I
13295:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Finland kan man tänka sig att kustzonen skyddas
13296: anföra följande:                                       tili exempel genom planläggning, avtal, bygg-
13297:                                                        nadsordningar eller stadganden i lag. De kom-
13298:    Helsingforskommissionen har 8.3.1994 god-           munala byggnadsordningarna innehåller redan i
13299: känt en rekommendation om skydd av kustzo-             regel bestämmelser om minimiavståndet mellan
13300: nen. Rekommendationen bygger på en ny för-             nya byggnader och strandlinjen. I de flesta kom-
13301: P.liktelse som förts in i konventionen om skydd av     muner är detta avstånd 20--50 m, men det finns
13302: Ostersjöområdets marina miljö. I konventionens         också kommuner där det är 100 eller rentav 200
13303: 15 artikel förbinder sig avtalsparterna att bev~ra     m. Dessutom har vissa kommuner bestämmelser
13304: naturens variationsrikedomen vid kusterna i Os-        om att byggnadsgrunden skall ligga 1-2 meter
13305: tersjöns verkningsområde och att där säkra en          över medelvattenståndet. I många kommuner är
13306: hållbar användning.                                    minimistorleken på öar som får bebyggas 1-5
13307:     Enligt rekommendationen om skydd av kust-          hektar. Också dessa bestämmelser kan i prakti-
13308: zonen bör en 100-300 m bred skyddszon inrät-           ken leda tili att skyddszonen kring stränderna blir
13309: tas vid havskusten utanför stadsområdena och           minst 100 meter. Detta slags bestämmelser hör
13310: den befintliga bosättningen, i viiken bl.a. byggan-    alltså av gammalt tili gällande lag i Finland.
13311: de och marktäkt inte tillåts annat än då det all-          En arbetsgrupp som tilisattes för att bereda en
13312: männa bästa klart kräver att projektet genom-          övergripande revidering av lagen om naturskydd
13313: förs, vilket t.ex. kan vara fallet i fråga om en       har i sitt mellanbetänkande föreslagit att ett stad-
13314: hamn, en bro eller en väg.                             gande i linje med rekommendationen skall föras
13315:     I enlighet med Finlands krav fördes en punkt       in i lagen om naturskydd. Utredaren Matti Hiili
13316: in i rekommendationen enligt viiken denna be-          som miljöministeriet tillkallade för att bedöma
13317: gränsning inte gäller behov att bygga inom lant-       och finslipa ett förslag som en arbetsgrupp för
13318: bruket och fiskerinäringen, inte heller bastur i       reformering av systemet för styrning av markan-
13319: anslutning tili existerande byggnader. Likaså          vändningen gjort och för att jämsides med detta
13320: krävde Finland slopande av en punkt i rekom-           undersöka om förslaget borde revideras på grund
13321: mendationen som gick ut på strikt tiliämpning,         av internationella konventioner,             överlät
13322: och i stället introducerades en ny punkt enligt        11.3.1994 sin rapport tili miljöministeriet.
13323: viiken det är möjligt att avvika från de i meter           I rapporten förenar sig utredaren med den
13324: uttryckta begränsningarna på basis av en pian          lösning som naturskyddsarbetsgruppens mellan-
13325: som godkänts och fastställts av vederbörlig myn-       betänkande skisserar upp. I fråga om byggande
13326: dighet.                                                föreslår han en 100 m skyddszon i sådana områ-
13327:     Helsingforskommissionens rekomm~ndatio­            den som i en stadsplan, byggnadsplan eller
13328: ner skall vara enhälliga. Då alla andra Ostersjö-      strandplan eller i en bindande (fastställd) general-
13329:  stater meddelade sig vara redo att godkänna re-       pian inte har anvisats för byggande. Skyddszonen
13330:  kommendationen, och då Finland å andra sidan          skulle finnas både vid havskusten och utmed in-
13331:  hade lyckats genomdriva de ovan beskrivna lind-       sjöarnas stränder. Den skulle dock inte tillämpas
13332:  ringarna, ansåg sig Finlands regering kunna god-      i fråga om sådana byggnader som i Helsingfors-
13333: 6                                      1994 vp -    KK 87
13334: 
13335: kommissionens rekommendation har undanta-          ställning till de bestämmelser som planerats på
13336: gits från begränsningen.                           olika håll och genom vilka Helsingforskom-
13337:    Naturskyddsarbetsgruppen lämnar in sitt för-    missionens rekommendation om skydd av kust-
13338: slag om revidering av lagen om naturskydd under    zonen föreslås bli förverkligad.
13339: innevarande år. Regeringen har ännu inte tagit
13340:     Helsingforsden 22 mars 1994
13341: 
13342:                                                                 Miljöminister Sirpa Pietikäinen
13343:                                                1994vp
13344: 
13345: Kirjallinen kysymys 88
13346: 
13347: 
13348: 
13349: 
13350:                                   Aittoniemi: Suomen ja Ugandan välisten kauppasuhteiden kehittä-
13351:                                       misestä
13352: 
13353: 
13354:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13355: 
13356:    Uganda on Suomessa vähän tunnettu maa.            kotimaastaan ja sen mahdollisuuksista. Kiinnos-
13357: Kummallakaan maalla ei ole toisiinsa nähden          tus Ugandaan on Suomessa kuitenkin toistaisek-
13358: edustusta suurlähettilästasolla, vaan Ugandan        si sekä poliittisesti että kaupallisesti vähäistä.
13359: asioita hoitaa Suomessa sen Tanskaan akkredi-            Asialle "tarttis tehdä jotakin".
13360: toitu suurlähettiläs ja vastaavasti Suomen etuja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13361: Ugandassa valvotaan Keniassa sijaitsevan suur-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13362: lähetystön kautta. Senjälkeen kun Ugandassa Idi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13363: Amininjohtama hallinto päättyi, maan asioista ei     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13364: juurikaan saa informaatiota esimerkiksi suoma-
13365: laisten tiedotusvälineiden kautta.                               Minkälaisina Hallitus näkee Suomen
13366:    Uganda on pysyvään demokratiaan pyrkivä                   ja Ugandan välisten poliittisten ja kaupal-
13367: maa ja on tätä kautta onnistunut luomaan vakaat              listen suhteiden kehittymisen viime vuosi-
13368: turvalliset olot. Tärkeätä U gandalle olisi ulko-            na,ja
13369: mailla syntyvä kiinnostus investointeihin, jotka                 minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus
13370: elvyttäisivät maan kovin alhaiselta tasolta lähte-           näkee niiden vastaisessa kehittämisessä ja
13371:  nyttä taloutta. Tätä tarkoitusta varten Ugandan             mitkä ovat ne toimintalinjat, joilla kau-
13372: Kööpenhaminaan akkreditoitu suurlähettiläs                   pallisia ja poliittisia suhteita voitaisiin
13373: Edith G. lsempala käy myös Suomessa ja muun                  maidemme välillä kehittää?
13374: muassa sen eduskunnassa jakamassa tietoutta
13375: 
13376:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1994
13377: 
13378:                                            Sulo Aittoniemi
13379: 
13380: 
13381: 
13382: 
13383:  2400321
13384: 2                                            1994 vp -    KK 88
13385: 
13386: 
13387: 
13388: 
13389:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13390: 
13391:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Suomen valtiontakuukeskus ei ole voinut
13392: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            myöntää vientitakuita U gandaan, mikä on välil-
13393: olette 2 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-          lisesti saattanut vaikuttaa vientimahdollisuuk-
13394: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         siimme. Tilannetta kuitenkin seurataan ja lyhyen
13395: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittonie-        maksuajan takuumahdollisuuksien avaaminen
13396: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             voi tulla ajankohtaiseksi, mikäli maan poliittinen
13397: 88:                                                      ja taloudellinen tilanne kehittyy edelleen suotui-
13398:                                                          sasti. Kuitenkin taloudellisen vuorovaikutuksen
13399:             Minkälaisina Hallitus näkee Suomen           lisääminen on viime kädessä suomalaisten yritys-
13400:         ja Ugandan välisten poliittisten ja kaupal-      ten asia, eivätkä ne ole osoittaneet halukkuutta
13401:         listen suhteiden kehittymisen viime vuosi-       toimintansa laajentamiseen Ugandan kanssa.
13402:         na,ja                                               Suomen ja Ugandan välinen kauppavaihto on
13403:             minkälaisia mahdollisuuksia Hallitus         pysytellyt vähäisenä ja vuosittaiset vaihtelut ovat
13404:         näkee niiden vastaisessa kehittämisessä ja       olleet suuria. Vientimme vuonna 199 3 oli 4,5 milj.
13405:         mitkä ovat ne toimintalinjat, joilla kau-        mk ja tuonti 3,1 milj. mk. Kymmenen vuotta
13406:         pallisia ja poliittisia suhteita voitaisiin      aikaisemmin eli vuonna 1983 vientimme oli 5,4
13407:         maidemme välillä kehittää?                       milj. mk ja tuontimme 6,4 milj. mk. Vuosittainen
13408:                                                          kauppatase on ollut Suomelle ylijäämäinen.
13409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Vientimme on pääosin koostunut paperista ja
13410: vasti seuraavaa:                                         koneteollisuuden tuotteista ja tuontimme kahvis-
13411:                                                          ta ja erilaisista mausteista. Ainakin lyhyellä aika-
13412:     Suomen ja Ugandan välillä ei ole avoimia po-         välillä kaupan rakenteen monipuolistaminen ja
13413: liittisia kysymyksiä, joten tältä kannalta suhtei-       kasvattaminen on ilmeisen vaikeaa.
13414: den kehittämiselle ei ole esteitä. Ugandassa sisä-           Kehitysyhteistyötoiminnan alalla Suomella ei
13415: poliittisen tilanteen myönteinen kehitys vuonna          ole kahdenvälistä yhteistyötä Ugandan kanssa.
13416: 1986 tapahtuneen vallansiirronjälkeen lisää puo-         Niukat määrärahat ovat rajoittaneet toimintaa
13417: lestaan mahdollisuuksia yhteyksien lisäämiseen.          myös monenkeskisen avun puitteissa. Suomi on
13418:     Keskinäinen kanssakäyminen on kuitenkin              kuitenkin tukenut metsäsektorin henkilöresurs-
13419: ollut lähes yksinomaan lähetys- ja kansalaisjär-         sien kehittämistä ja ulkomaankaupan vientisek-
13420: jestöjen suorittaman kehitysyhteistyön varassa.          torin edistämistä koulutusohjelmilla (Forestry
13421: Viimeisin korkean tason vierailu tapahtui tammi-         Training Programme, PRODEC), joihin mm.
13422: kuussa 1993, jolloin Ugandan maatalous- ja ka-           ugandalaiset ovat osallistuneet. Pienimuotoisia
13423: lastusministeri kävi yksityisluonteisesti Suomes-        kehitysprojekteja, kuten esim. terveys, koulutus,
13424: sa.                                                      yhdyskuntakehitys, tuetaan kansalaisjärjestöjen
13425:     Omasta puolestaan Suomi on valmis kehittä-           toimesta.
13426: mään suhteita U gandaan käytettävissä olevien               Vuoden 1994 suunnitelmiin kuuluu yhteistyö-
13427: mahdollisuuksien mukaan osana pyrkimystä laa-            mahdollisuuksien kartoitus pienyrityssektorin ja
13428: jentaa kosketuspintaa Euroopan ulkopuolisiin             ympäristönsuojelun alalla. Kehitysyhteistyöstä
13429: maihin ja erityisesti Afrikkaan.                         vastaavien viranomaisten on tarkoitus käydä
13430:     Uganda alkoi vuonna 1987 toteuttaa IMF:n ja          Ugandassa huhtikuun lopulla tilanteen alusta-
13431: Maailmanpankin hyväksymää talouden uudis-                vaksi kartoittamiseksi.
13432: tusohjelmaa. Ohjelman noudattamisessa se on                 Määrärahatilanteesta riippuen tarkoituksena
13433: pitäytynyt IMF:n asettamissa tavoitteissa, ja            on myös tutkia esim. yhteisrahoitusmahdolli-
13434: maan talous on kehittynyt positiivisesti. U gan-         suuksia muiden avunantajien tai rahoituslaitos-
13435: dan korkea ulkomainen velka, lähes 3 miljardia           ten kanssa. Esim. NDF (Nordic Development
13436: USD, on kuitenkin edelleen raskas taakka maan            Fund) rahoittaa erinäisiä projekteja, kuten ener-
13437: taloudelliselle kehitykselle, sillä vientituloista lä-   gia, kaupunkikehittäminen ja sähkönjakelu, yh-
13438: hes 80 % menee velanhoitokuluihin.                       teistyössä muiden rahoituslaitosten ja avunanta-
13439:                                            1994 vp -    KK 88                                            3
13440: 
13441: jien kanssa ja saattaisi tulla kyseeseen potentiaa-    ensisijaisesti riippuvainen yritysten omista intres-
13442: lisena yhteistyökumppanina.                            seistä. Valtiovallan on tarkoituksenmukaista olla
13443:    Taloudellisten suhteiden kehittäminen Ugan-         yritysten tukena vain siinä tapauksessa, että yri-
13444: dan, niin kuin muidenkin maiden kohdalla, on           tykset itse osoittavat asiaan kiinnostusta.
13445: 
13446:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
13447: 
13448:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
13449: 4                                         1994 vp -    KK 88
13450: 
13451: 
13452: 
13453: 
13454:                                         Tili Riksdagens Talman
13455: 
13456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bevilja exportgarantier för Uganda, vilket kanske
13457: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       haft indirekt effekt på våra exportmöjligheter.
13458: 2 mars 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      Situationen följs dock, och det kan bli aktuellt att
13459: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitto-      öppna garantimöjligheter med kort betalnings-
13460: niemi undertecknade spörsmål nr 88:                   tid, om landets politiska och ekonomiska situa-
13461:                                                       tion fortsätter att utvecklas i gynnsam riktning.
13462:           Hur ser Regeringen på utvecklingen av       Att öka det ekonomiska umgänget är dock i sista
13463:        de politiska och kommersiella förbindel-       hand en uppgift för våra finska företag, och dessa
13464:        sema mellan Finland och Uganda de se-          har inte visat intresse för att utvidga verksamhe-
13465:        naste åren, och                                ten med Uganda.
13466:           vilka möjligheter ser Regeringen för           Handelsutbytet mellan Finland och Uganda
13467:        utvecklande av dem i framtiden och vilka       har varit ringa och de årliga fluktuationema är
13468:        är de verksarnhetslinjer på vilka kommer-      stora. År 1993 uppgick vårexport till4,5 milj. mk
13469:        siella och politiska förbindelser kunde ut-    och vår import till 3,1 milj. mk. Tio år tidigare,
13470:        vecklas mellan våra länder?                    dvs. 1983, var vår export 5,4 milj. mk och vår
13471:                                                       import 6,4 milj. mk. Den årliga handelsbalansen
13472:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har varit positiv for Finlands del.
13473: anföra följande:                                         Vår export har huvudsakligen bestått av pap-
13474:                                                       per och produkter från maskinindustrin och vår
13475:    Det finns inga öppna politiska frågor mellan       import av kaffe och olika kryddor. Åtminstone
13476: Finland och Uganda och i detta hänseende finns        på kort sikt är det uppenbart svårt att öka han-
13477: det alltså inga hinder för utvecklande av relatio-    deln och göra den mångsidigare.
13478: nema. Den positiva inrikespolitiska utvecklingen         På området för utvecklingssamarbete har Fin-
13479: i Uganda efter regimskiftet 1986 ökar för sin del     land inget bilateralt samarbete med Uganda. De
13480: möjlighetema för ökade kontakter.                     knappa anslagen har inskränkt verksamheten
13481:     Umgänget mellan ländema har emellertid va-        också inom ramen för det multilaterala biståndet.
13482: rit så gott som helt beroende av det bistånd som      Genom utbildningsprogram har Finland dock
13483: skötts av missionssällskap och medborgarorgani-       understött utvecklandet av personalresurser på
13484: sationer. Det senaste besöket på högre nivå in-       skogssektom och främjandet av utrikeshandelns
13485: träffade i januari 1993, då Ugandas jordbruks-        exportsektor (Forestry Training Programme,
13486: och fiskeriminister gjorde ett privat besök i Fin-    PRODEC), program som ugandierna deltagit i.
13487: land.                                                 Biståndsprojekt av det Iilla formatet, såsom t.ex.
13488:     För sin egen del är Finland berett att utveckla   hälsovård, utbildning, samhällsutveckling, stöds
13489: förbindelsema med Uganda - enligt de möjlig-          via medborgarorganisationema.
13490: heter som står till buds - som en del av den             Till 1994 års planer hör en kartläggning av
13491: strävan som avser att bredda kontaktytan till         samarbetsmöjlighetema på småföretagssektom
13492: icke-europeiska Iänder och i synnerhet Afrika.        och miljövårdens område. Meningen är att myn-
13493:     År 1987 inledde Uganda ett ekonomiskt re-         digheter med ansvar för biståndet skall besöka
13494: formprogram som godkänts av IMF och Världs-           Uganda i slutet av april för en första kartläggning
13495: banken. I fråga om genomförandet av program-          av läget.
13496: met har landet hållit sig inom den målsättning           Meningen är att, beroende av anslagen, också
13497: som IMF ställt upp och landets ekonomi har            undersöka t.ex. möjlighetema till samfinansie-
13498: utvecklats på ett positivt sätt. Ugandas stora ut-    ring med andra biståndsgivare eller finansinsti-
13499: ländska skuld, närmare 3 mrd USD, är i alla fall      tut. Bl.a. finansierar NDF (Nordic Development
13500: fortsättningsvis en tung börda för den ekonomis-      Fund) olika projekt, t.ex. energi, stadsbebyggelse
13501: ka utvecklingen, eftersom nästan 80% av export-       och eldistribution, tillsammans med andra fi-
13502: inkomstema går till att sköta skuldema.               nansinstitut och biståndsgivare och kunde kom-
13503:     Finlands statsgaranticentral har inte kunnat      ma i fråga som en potentiell samarbetspartner.
13504:                                          1994 vp -    KK 88                                            5
13505: 
13506:    Utvecklandet av ekonomiska förbindelser           intressen. Stöd från statsmakten är ändamålsen-
13507: med Uganda är, precis som i fråga om andra           ligt endast i sådana fall att företagen själva visar
13508: länder, i första hand beroende av företagens egna    intresse för saken.
13509: 
13510:      Helsingforsden 18 mars 1994
13511: 
13512:                                                                           Minister Pertti Salolainen
13513:                                                  1994 vp
13514: 
13515: Kirjallinen kysymys 89
13516: 
13517: 
13518: 
13519: 
13520:                                     Aittoniemi: Euroopan unionin jäsenyyden taloudellisista vaikutuk-
13521:                                         sista
13522: 
13523: 
13524:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13525: 
13526:    Suomessa on käyty osin hämmästyttävää kiis-         myös se, mitä valtio menettää tulokertymänsä
13527: taa siitä, olisiko Suomi Euroopan unioninjäsene-       osalta mm. tulli- ja valmisteverojen ym. muodos-
13528: nä nettomaksaja vai nettosaaja. Nyt päättynei-         sa, jotka ainakin osaksi ovat eri käsitteitä kuin
13529: den neuvottelujen pohjalta asiaan on saatavissa        mihin tukeudutaan puhuttaessa nettomaksajasta
13530: konkreettisia vastauksia, jos niitä halutaan todel-    tai nettomenettäjästä. Nettomenetykset näkyvät
13531: lisuudessa antaa.                                      aukkona valtion talousarvion tulopuolella.
13532:    Kansalle annetussa selvästi välttelevässä ja vir-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13533: heeilisessä informaatiossa on puhuttu siitä, saam-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13534: meko EU:lta enemmän kuin sinne maksamme.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13535: Jos puhutaan tältä pohjalta nettomaksajasta tai        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13536: nettosaajasta, on luonnollisesti verrattava Suo-
13537: menjäsenmaksuja niihin summiin, jotka saadaan                      Mitkä ja millä perusteella ovat Suomen
13538: vastaavasti maataloustuen ja aluetuen kautta                   nettomenetykset neuvotelluu sopimuksen
13539: laajasti ymmärrettynä. Jos jäsenmaksut ovat suu-               perusteella Euroopan unionin jäsenenä
13540: remmat kuin mitä saamme, olemme nettomaksa-                    vuosittain ottaen huomioonjäsenmaksun
13541: jia. Jos taas toisinpäin, olemme nettosaajia.                  lisäksi sen tulovajauksen, joka valtion ta-
13542:     Informaatiossa on kokonaan unohdettu käsit-                lousarvioon syntyy erilaisten verotulojen
13543: teet nettomenettäjä ja nettohyötyjä. Kokonai-                  ja tullimaksujen ym. kertymän vähenemi-
13544: suuden tarkastelussa tulee laskea miinuspuolelle               sen kautta?
13545: 
13546:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1994
13547: 
13548:                                              Sulo Aittoniemi
13549: 
13550: 
13551: 
13552: 
13553: 240032J
13554: 2                                         1994 vp -    KK 89
13555: 
13556: 
13557: 
13558: 
13559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        puitteissa. Alue- ja rakennepoliittinen sekä muu
13561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         EY:n tuki on erilaisten ohjelmien ja hankkeiden
13562: olette 2 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       rahoitusta. Nämä ohjelmat ja hankkeet pääosin
13563: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      määritellään Suomessa ja niihin edellytetään
13564: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-        my§s kotimaista rahoitusta.
13565: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Askettäin syntyneen neuvottelutuloksen pe-
13566: n:o 89:                                               rusteella on alustavasti arvioitu, että Suomen
13567:                                                       maksut EY:n talousarvioon ja tulot siitä olisivat
13568:           Mitkä ja millä perusteella ovat Suomen      vuoden 1994 tasolla seuraavat:
13569:        nettomenetykset neuvotellun sopimuksen
13570:                                                                                                  milj.mk
13571:        perusteella Euroopan unionin jäsenenä
13572:        vuosittain ottaen huomioonjäsenmaksun          Suomen maksut EY:öön ...... .                   6 300
13573:        lisäksi sen tulovajauksen, joka valtion ta-    Suomen tulot EY:stä ........... .
13574:        lousarvioon syntyy erilaisten verotulojen      - maatalous ...................... .    3 300
13575:        ja tullimaksujen ym. kertymän vähenemi-        - alue- ja rakennepolitiikka            2100
13576:        sen kautta?                                    - muut tulot ...................... .     500   5 900
13577:                                                       Nettomaksut ....................... .             400
13578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13579: vasti seuraavaa:
13580:                                                          Jäsenyysneuvotteluissa on lisäksi sovittu, että
13581:    Euroopan unionin jäsenenä Suomi osallistuisi       EY maksaisi Suomelle maatalouden välittömän
13582: Euroopan yhteisön (EY) talousarvion rahoitta-         hintasopeutuksen aiheuttamien kustannusten
13583: miseen voimassa olevan yhteisölainsäädännön           korvauksena neljän ensimmäisen jäsenyysvuo-
13584: mukaisesti. Yhteisön talousarvio rahoitetaan          den aikana yhteensä noin 2 900 milj. mk. Kun
13585: pääosin EY:n omilla varoilla, joita ovatjäsenval-     tämä maksu otetaan huomioon, saisi Suomi en-
13586: tioiden kolmansien maiden kanssa käymästään           simmäisten jäsenyysvuosien aikana EY:n talous-
13587: kaupasta kantamat tullit, tuontimaksut ja muut        arviosta enemmän rahoitusta kuin mitä se sinne
13588: yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa kannet-       yhteisön omina varoina maksaisi.
13589: tavat maksut, sokerintuotannon perusteella               Suomi maksaisi myös osuutensa EY:n talous-
13590: maksettava sokerimaksu, yhtenäisenä tavalla           arvion ulkopuolisen Euroopan kehitysrahaston
13591: määriteltyyn arvonlisäveropohjaan perustuva           rahoituksesta. Tämän suuruudesta ei ole sovittu
13592: maksu sekä bruttokansantuloon perustuva mak-          jäsenyysneuvottelujen yhteydessä, vaan siitä käy-
13593: su. Arvonlisäveropohjaan perustuvan maksun            dään myöhemmin erilliset neuvottelut. Kehitys-
13594: suuruus on määritelty yhteisölainsäädännössä.         rahaston rahoitusosuuden suuruus tulisi ole-
13595: Bruttokansantuloon perustuvan maksun suu-             maan parin-kolmensadan miljoonan markan
13596: ruus määritellään vuosittain EY:n talousarvion        suuruusluokkaa vuodessa.
13597: yhteydessä.                                              Edellä mainittujen menojen lisäksi Suomi mer-
13598:    Euroopan unionin jäsenenä Suomi saisi              kitsisi osuutensa Euroopan investointipankin
13599: EY:stä tukea maataloudelle. Tämä tuki määräy-         pääomasta, josta osuudesta vain alle kymmenes-
13600: tyisi voimassa olevan yhteisölainsäädännön mu-        osa maksettaisiin rahana. Pankin uusi osakas
13601: kaan ja niillä perusteilla, joista Suomen jäsenyys-   maksaisi myös osuutensa pankin vararahastosta.
13602: neuvotteluissa on sovittu. EY maksaisi Suomeen        Edelleen Suomi maksaisi osuutensa Euroopan
13603: myös alue- ja rakennepoliittista tukea, jonka         hiili- ja teräsyhteisön rahastosta. Kaikki nämä
13604: osalta jäsenyysneuvotteluissa on sovittu yhteisön     merkitsisivät yhteensä noin 1 100 milj. markan
13605: rahoituksen määrästä keskimäärin vuosina              suuruista pääomansijoitusta, joka maksettaisiin
13606: 1995-1999. Edelleen Suomi saisi EY:stä rahoi-         kolmen ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana.
13607: tusta erilaisten yhteisön toimintalohkojen, kuten        Euroopan hiili-ja teräsyhteisö kantaisi suoma-
13608: tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen yms.           laisilta terästeollisuusyrityksiltä tuotantoon suh-
13609:                                           1994 vp -    KK 89                                           3
13610: 
13611: teutettua maksua, jonka suuruuden arvioidaan          tettava talousarviossa. Näin ollen kaikki Suo-
13612: olevan noin 10 milj. mk vuodessa.                     mesta maksettavat EY:n omat varat merkitsisi-
13613:    Maksut EY:öön ja sieltä saatavat tulot toteu-      vät rasitusta valtiontaloudelle. Euroopan unio-
13614: tuvat edellä selostetulla tavalla koko kansanta-      nin jäsenyys aiheuttaisi myös muita muutoksia
13615: louden tasolla tarkasteltuina. EY:stä maatalou-       sekä valtion tuloissa että menoissa. Eräiden val-
13616: delle saatava rahoitus korvaisi osittain valtion      misteverojen kantamisesta luovuttaisiin. Toisaal-
13617: talousarviosta maataloudelle annettavaa tukea,        ta arvonlisäverotuksen alkutuotevähennyksestä
13618: mutta edellyttäisi myös kotimaista rahoitusta.        luovuttaisiin, mikä lisäisi valtion verotuloja. Eu-
13619: Jäsenyyden alkuvuosina syntyy siirtymäkauden          roopan talousaluetta koskevaan sopimukseen
13620: kustannuksia, jotka saattavat edellyttää maata-       liittyvät maksusitoumukset jäisivät pois. Kaik-
13621: louden kotimaisen rahoituksen väliaikaista lisää-     kien näiden muutosten kokonaisvaikutuksia kos-
13622: mistä. Toisaalta EY ottaisi vastatakseen kolman-      kevat selvitykset ovat vielä kesken.
13623: siin maihin tapahtuvan maataloustuotteiden                Euroopan unioninjäsenyyden on toisaalta ar-
13624: viennin edellyttämän tuen. Alue- ja rakennepoli-      vioitu merkitsevän kansantalouden toiminta-
13625: tiikan kotimainen rahoitus voitaneen hoitaa ole-      edellytysten paranemista, mikäjohtaa taloudelli-
13626: massa olevien varojen puitteissa.                     sen kasvun nopeutumiseen. Tämä puolestaan
13627:    Tulliliitolle kannettavat tulli-, tuontimaksu-     merkitsisi myös valtion verotulojen kasvua, mistä
13628: yms. tulot merkitsisivät vastaavien erien poisjää-    syystä jäsenyydestä valtiontaloudelle aiheutuva
13629: mistä valtion talousarvion tuloista. Arvonlisäve-     rasitus on pienempi kuin edellä selostetut välittö-
13630:  ropohjamaksu ja bruttokansantulomaksu olisi-         mät vaikutukset.
13631: vat uusia valtiontalouden menoja, jotka olisi ka-
13632: 
13633:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
13634:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
13635: 4                                         1994 vp -    KK 89
13636: 
13637: 
13638: 
13639: 
13640:                                         Tili Riksdagens Talman
13641: 
13642:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          verksamhetssektorer, såsom forskning, utveck-
13643: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         ling, utbildning m.m. Det regional- och struktur-
13644: den 2 mars 1994 till vederbörande medlem av           politiska stödet är, liksom annat EG-stöd, finan-
13645: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      siering av olika program och projekt. Dessa pro-
13646: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 89:              gram och projekt bestäms i huvudsak i Finland
13647:                                                       och de kräver även inhemsk finansiering.
13648:           Vilka årliga nettoförluster har Fin-           På grundval av det nyligen uppnådda förhand-
13649:        land, och på vilka grunder, som medlem i       lingsresultatet har man preliminärt uppskattat
13650:        Europeiska unionen på grundval av det          att Finlands betalningar till EG:s budget och
13651:        avtal som förhandlats fram, om man
13652:                                                       inkomstema därifrån är följande på 1994 års
13653:        utom medlemsavgiften även beaktar in-
13654:                                                       nivå:
13655:        komstunderskottet i statsbudgeten tili
13656:        följd av att skatteintäktema och tullav-                                                    milj.mk
13657:        giftema liksom andra influtna belopp           Finlands betalningar tili EG .... .               6 300
13658:        minskar?                                       Finlands inkomster från EG .... .
13659:                                                       - jordbruk ............................ . 3 300
13660:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         - regional- och strukturpolitik 2 100
13661: anföra följande:                                      - övriga inkomster ............... .        500   5 900
13662:     Som medlem av Europeiska unionen skall Fin-       Nettobetalningar .................... .             400
13663: landdeltai finansieringen av Europeiska gemen-
13664: skapens (EG) budget i överensstämmelse med               Vid medlemskapsförhandlingama kom man
13665: gemenskapslagstiftningen. Gemenskapens bud-           dessutom överens om att EG ersätter Finland för
13666: get finansieras i huvudsak med EG:s egna medel,       kostnadema för den omedelbara anpassningen
13667: till vilka hör de tullar, importavgifter och andra    av jordbruksprisema, sammanlagt ca 2 900 milj.
13668: avgifter inom ramen för den gemensamma jord-          mk, under de fyra första medlemskapsåren. När
13669: brukspolitiken som medlemsstatema uppbär i            detta belopp beaktas får Finland under de första
13670: handeln med tredje land, den sockeravgift som         medlemskapsåren mer finansiering från EG:s
13671: betalas på grundval av sockerproduktionen, den        budget än vad landet betalar tili budgeten i form
13672: avgift som baserar sig på det enhetligt fastställda   av gemenskapens egna medel.
13673: mervärdesskatteunderlaget samt den avgift som            Finland skall också betala sin andel av finan-
13674: baserar sig på bruttonationalprodukten. Storle-       sieringen av Europeiska utvecklingsfonden, som
13675: ken av den avgift som baserar sig på mervärdes-       står utanför budgeten. Andelens storlek har man
13676: skatteunderlaget har preciserats i gemenskaps-        inte kommit överens om i samband med med-
13677: lagstiftningen. Avgiften som baserar sig på brut-     lemskapsförhandlingama, utan om denna för-
13678: tonationalprodukten fastställs årligen i samband      handlas senare separat. Utvecklingsfondens fi-
13679: med EG:s budget.                                      nansieringsandel är i storleksklassen 200--300
13680:     Som medlem i Europeiska unionen får Finland       milj. mk om året.
13681: jordbruksstöd av EG, vilket fastställs enligt den        Utöver nämnda utgifter skall Finland också
13682: gällande gemenskapslagstiftningen och på de           teckna sin andel av Europeiska investeringsbank-
13683: grunder som man kommit överens om vid med-            ens kapital. Av andelen betalas endast en tionde-
13684: lemskapsförhandlingama. EG betalar också re-          del i pengar. Bankens nya delägare skall också
13685: gional- och strukturpolitiskt stöd till Finland.      betala sin andel i bankens reservfond. Vidare
13686: Beträffande detta stöd kom man vid medlem-            skall Finland betala sin andel i Europeiska kol-
13687: skapsförhandlingama överens om storleken av           och stålgemenskapens fond. Tillsammans bety-
13688: gemenskapens genomsnittliga finansiering för          der alla dessa en kapitalplacering på ca 1 100 milj.
13689: åren 1995-1999. Vidare skall Finland få EG-           mk, som betalas under de tre första medlem-
13690: finansiering inom ramen för gemenskapens olika        skapsåren.
13691:                                            1994 vp -    KK 89                                           5
13692: 
13693:    Europeiska kol- och stålgemenskapen tar av          ten baserad på bruttonationalprodukten är för
13694: finska stålindustriföretag ut en mot produktio-        statsekonomin nya utgifter som skall täckas i
13695: nen avpassad avgift, som beräknas uppgå tili ca        budgeten. Alla EG:s egna medel som Finland
13696: 10 milj. mk om året.                                   skall betala belastar således statsekonomin. Ett
13697:    Betalningama tili EG erläggs och inkomstema         medlemskap i Europeiska unionen medför också
13698: därifrån erhålls på det ovan beskrivna sättet, be-     andra förändringar i statens inkomster och utgif-
13699: traktat i ett samhällsekonomiskt helhetsperspek-       ter. Avsikten är att man avstår från uppbörden av
13700: tiv. Denjordbruksfinansiering som erhålls av EG        vissa acciser. Å andra sidan avstår man från pri-
13701: ersätter delvis jordbruksstödet från statsbudge-       märproduktavdraget vid mervärdesbeskattning-
13702: ten, men förutsätter också inhemsk finansiering.       en, vilket ökar statens skatteintäkter. Betalnings-
13703: Under övergångstiden de första medlemskapså-           förbindelsema i anslutning till avtalet gällande
13704: ren uppstår kostnader som kan fordra en tempo-         Europeiska ekonomiska samarbetsområdet fal-
13705: rärt ökad inhemsk jordbruksfinansiering. Å an-         ler bort. Utredningama om den totala inverkan
13706: dra sidan ansvarar EG för det stöd som exporten        av alla dessa förändringar är ännu inte slutförda.
13707: av jordbruksprodukter tili tredje land förutsätter.       Medlemskapet i Europeiska unionen har å
13708: Den inhemska finansieringen av regional- och           andra sidan beräknats innebära bättre samhällse-
13709: strukturpolitiken torde kunna skötas inom ra-          konomiska verksamhetsförutsättningar, vilket
13710: men för de medel som finns.                            leder till en snabbare ekonomisk tillväxt. Detta
13711:    De inkomster av tullar, importavgifter och          betyder å sin sida också att statens skatteintäkter
13712: andra motsvarande intäkter som överförs tili tull-     ökar, varför den belastning på statsekonomin
13713: unionen betyder att motsvarande poster bortfal-        som medlemskapet medför är mindre än de ovan
13714: ler från inkomstema i statsbudgeten. Avgiften          beskrivna direkta verkningama.
13715: baserad på mervärdesskatteunderlaget och avgif-
13716: 
13717:      Helsingfors den 23 mars 1994
13718: 
13719:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
13720:                                                 1994 vp
13721: 
13722: Kirjallinen kysymys 90
13723: 
13724: 
13725: 
13726: 
13727:                                    Aittoniemi: Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisesta
13728: 
13729: 
13730: 
13731:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13732: 
13733:    Opiskelijoiden toimeentuloedellytykset vaati-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13734: vat kohennusta. Nykyisen tasoinen opintoraha          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13735: ei sellaisenaan riitä, vaan opiskelija joutuu tur-
13736: vautumaan myös muihin tulolähteisiin kuten                       Aikooko Hallitus valtion vuoden 1995
13737: vanhempien taloudelliseen tukeen, työssäkäyn-                 talousarviossa varata riittävät määrära-
13738: tiin tai lainaan. Opintorahan tasoa voidaan pitää             hat, joiden kautta voidaan
13739: riittävänä vasta, kun se on tasoltaan kansaneläk-                -korottaa opintorahan tasoa
13740: keen perusosan ja lisäosan suuruinen, jolloin se                 -poistaa täyden opintorahan 20 vuo-
13741: vastaa perusturvan tasoa eikä poikkea esimer-                 den ikäraja
13742: kiksi työttömyysturvan peruspäivärahan tasos-                    - poistaa vanhempien luona asuvien
13743: ta. Tasoltaan opintorahan tulisi olla sama opis-              tarveharkinta
13744: kelijan ikään, sosiaaliseen taustaan tai koulutus-               -korottaa opintorahan tuloraja 2 400
13745: asteeseen katsomatta. Opintotukijärjestelmän                  markkaan kuukaudessa
13746: tulisi myös olla nykyistä joustavampi ja ottaa                   - luoda päätoimiselle opiskelijalle
13747: opintojen pitkittyminen sekä mahdollinen työs-                mahdollisuus erityisestä syystä opintotu-
13748: säkäynti myönteisemmin huomioon. Lisäksi sen                  keen 7 vuoden Opintotukiajan päätyttyä
13749: tulisi ottaa huomioon opiskelijan elinolosuhteis-                - korvata markkinaehtoista opinto-
13750: sa ja taloudellisessa tilanteessa tapahtuvat muu-             lainaa ottaneiden työttömien, äitiyspäi-
13751: tokset.                                                       värahalla olevien ja varusmiesten korot
13752:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           valtion varoista ja
13753: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                  - maksaa asumislisää koko vuodelle?
13754:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1994
13755: 
13756:                                             Sulo Aittoniemi
13757: 
13758: 
13759: 
13760: 
13761: 2400321
13762: 2                                          1994 vp -    KK 90
13763: 
13764: 
13765: 
13766: 
13767:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13768: 
13769:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jestelmään kuuluu osana opinto laina. Esimerkik-
13770: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          si pohjoismaiden opintotukien vertailussa Suo-
13771: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        messa opintorahan osuus tuesta on Tanskan jäl-
13772: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         keen toiseksi suurin.
13773: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Kysymyksessä tarkoitettu 20 vuoden ikäraja
13774: n:o90:                                                 jouduttiin jättämään opintotukeen taloudellisis-
13775:                                                        ta syistä. Ikärajan poistaminen maksaa kaikki
13776:           Aikooko Hallitus valtion vuoden 1995         opiskelijat kattaen toteutettuna vuodessa yli 200
13777:        talousarviossa varata riittävät määrära-        miljoonaa markkaa ja korkeakouluopiskelijoi-
13778:        hat, joiden kautta voidaan                      den kohdalla toteutettuna noin 30 miljoonaa
13779:           - korottaa opintorahan tasoa                 markkaa. Tarkoituksena on poistaa ikäraja ensin
13780:           -poistaa täyden opintorahan 20 vuo-          korkeakouluopiskelijoilta ja sen jälkeen asteit-
13781:        den ikäraja                                     tain muilta opiskelijoilta.
13782:           - poistaa vanhempien luona asuvien              Vanhempien taloudelliseen asemaan perus-
13783:        tarveharkinta                                   tuvaa tarveharkintaa sovelletaan opintotuki-
13784:           -korottaa opintorahan tuloraja 2 400         uudistuksen toteuduttua vain alle 20-vuotiaisiin
13785:        markkaan kuukaudessa                            muualla kuin korkeakoulussa opiskeleviin. Tar-
13786:           - luoda päätoimiselle opiskelijalle          veharkinnan poistaminen alle 20-vuotiailta mer-
13787:        mahdollisuus erityisestä syystä opintotu-       kitsisi noin 150 miljoonan markan menolisäystä,
13788:        keen 7 vuoden opintotukiajan päätyttyä          johon ei tässä vaiheessa ole taloudellisia edelly-
13789:           - korvata markkinaehtoista opinto-           tyksiä.
13790:        lainaa ottaneiden työttömien, äitiyspäi-            Hallituksen tarkoituksena ei ole esittää opin-
13791:        värahalla olevien ja varusmiesten korot         totukea myönnettäessä sovellettavan tulorajan
13792:        valtion varoista ja                             korottamista nykyisestä 1 700 markasta 2 400
13793:           - maksaa asumislisää koko vuodelle?          markkaan kuukaudessa. Opintotukiuudistuksen
13794:                                                        yhteydessä tarveharkintaa tiukennettiin. Tarkoi-
13795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuksena on kohdentaa niukat määrärahat niille
13796: vasti seuraavaa:                                       opiskelijoille, jotka harjoittavat opintoja päätoi-
13797:                                                        misesti. On huomattava, että tuloraja tarkoittaa
13798:     Uusi opintotukilaki tulee voimaan 1.5.1994.        keskimääräistä kuukausituloa tukikuukausien
13799: Laki sisältää mittavan opintotukiuudistuksen.          aikana. Kesäkuukausien tuloja ei oteta huo-
13800: Erityisesti muiden kuin korkeakouluopiskelijoi-        mioon. Opiskelija voi myös keskeyttää lukukau-
13801: den opintotuki paranee uudistuksen myötä olen-         den aikana opintotuen nostamisen, jos hänellä on
13802: naisesti. Käytettävissä olevan määrärahan puit-        olennaisesti tulorajan ylittäviä tuloja. Näiden
13803: teissa opintotukiuudistus jäi vielä kuitenkin osit-    kuukausien tuloa ei myöskään oteta huomioon
13804: tain keskeneräiseksi. Tarkoituksena on lähivuo-        opintotukea myönnettäessä.
13805: sina vanhan opintotukilain mukaisista opintolai-          Opintotuen myöntämisen enimmäisaikaa ly-
13806: noista maksettavan korkotuen määrän alentues-          hennettiin opintotukiuudistuksen yhteydessä si-
13807: sa korjata järjestelmään nyt jääneitä epäkohtia.       ten, että korkeakoulututkinnon suorittamiseen
13808:     Opintorahan tasoa korotetaan merkittävästi         voidaan myöntää opintotukea enintään 55 kuu-
13809: 1. 7.1994lukien suurella osalla opiskelijoita. Suo-    kaudeksi, mikä merkitsee noin kuutta lukuvuot-
13810: men opintotukijärjestelmä koostuu kuitenkin            ta. Seitsemän vuoden enimmäisaikaa sovelletaan
13811: edelleen opintorahasta ja valtion takaamasta           toistaiseksi vielä niihin, jotka ovat aloittaneet
13812: opintolainasta. Nykyisessä taloudellisessa tilan-      opintonsa ennen 1. 7.1992. Uudistuksen tavoittei-
13813: teessa ei ole mahdollisuuksia opintorahan mitoit-      den kanssa olisi ristiriidassa, jos vanhan lainsää-
13814: tamiseen siten, että se kattaisi kaikki opiskelu-      dännön aikana opintonsa aloittaneiden tukiai-
13815: aikaiset opiskelukustannukset. Lisäksi voidaan         kaa pidennettäisiin. Heikko työllisyystilanne on
13816: todeta, että lähes kaikkien maiden opintotukijär-      kärjistänyt kysymyksessä esitettyä ongelmaa,
13817:                                             1994 vp -    KK 90                                          3
13818: 
13819: koska mahdollisuudet toimeentulon rahoittami-           on tarkoitus selvittää eri hallinnonalojen yhteis-
13820: seen ansiotuloilla ovat vaikeutuneet. Tarkoitus         työnä. Lähinnä on toistaiseksi neuvoteltu asevel-
13821: on pyrkiä järjestelyyn, jossa toimeentulotukea          vollisten korkoavustusten hoitamisesta sotilas-
13822: myönnettäisiin henkilölle, joka ei mw1lla tavoin        avustuksena.
13823: pysty rahoittamaan opintojensa loppuunsaatta-              Opintotuen asumislisän maksaminen ympäri-
13824: mista.                                                  vuotisena on kysymys, joka on ollut esillä jo
13825:    Vuoden 1972 opintotukilakiin sisältyy korko-         aiemmin. Tällä hetkellä osa opiskelijoista kuuluu
13826: avustusjärjestelmä, jossa asevelvollisuutta suo-        asumistukilain mukaisen asumistuen piiriin ja
13827: rittavienja erityisedellytyksin äitiysrahan saajien     saa asumistukea koko vuoden. Opintotuen asu-
13828: ja työttömien opintolainansaajien korot makse-          mislisän saajille asumislisää maksetaan vain opis-
13829: taan valtion varoista. Uusi opintotukilaki ei si-       kelukuukausilta. Kansaneläkelaitos hoitaa ensi
13830: sällä korkoavustusjärjestelmiä. Kesällä 1994 voi-       toukokuusta lähtien sekä opintotuen että asumis-
13831: maan tulevan lain mukainen opintotuki kohden-           tuen täytäntöönpanoa. Tarkoitus on seuratajär-
13832: tuu opiskeluaikaan. Opintotuesta on korkoavus-          jestelmien toimintaa ja lähivuosina selvittää yh-
13833: tusten lisäksi poistettu muukin opiskelun jälkei-       teensovitusmahdollisuudet. Asumistukimenojen
13834: selle ajalle tarkoitettu tuki, kun opintolainajärjes-   kasvu on ollut voimakasta viime vuosina ja asu-
13835: telmää uudistettaessa luovuttiin korkotuen mak-         mistuen kehittämisen painopiste on tällä hetkellä
13836: samisesta. Kysymyksessä tarkoitettuja ongelmia          lapsiperheiden tuen kehittämisessä.
13837: 
13838:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
13839: 
13840:                                                                  Ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa
13841: 4                                           1994 vp -    KK 90
13842: 
13843: 
13844: 
13845: 
13846:                                           Tili Riksdagens Talman
13847: 
13848:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             studiestödssystem. Jämfört med studiestöden i de
13849: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             nordiska ländema är studiepenningens andel av
13850: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         stödet i Finland näststörst efter Danmark.
13851: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-               Det var nödvändigt att låta den åldersgräns på
13852: mål nr90:                                               20 år som avses i spörsmålet kvarstå i studiestödet
13853:                                                         av ekonomiska skäl. A vskaffandet av åldersgrän-
13854:            Ämnar Regeringen i statsbudgeten för         sen kostar då alla studerande omfattas över 200
13855:         199 5 reservera tillräckliga anslag som gör     miljoner mark per år och för högskolestuderan-
13856:         det möjligt att                                 denas del omkring 30 miljoner mark. A vsikten är
13857:            - höja nivån på studiepenningen              att avskaffa åldersgränsen först för högskolestu-
13858:            - avskaffa åldersgränsen på 20 år för        derandena och sedan stegvis för andra stude-
13859:         att få studiepenning till fullt belopp          rande.
13860:            - avskaffa behövsprövningen för stu-            Den behovsprövning som grundar sig på för-
13861:         derande som bor hos föräldrama                  äldramas ekonomiska situation tillämpas efter
13862:            - höja inkomstgränsen för studiepen-         det studiestödsreformen genomförts endast på
13863:         ningen till 2 400 mark i månaden                studerande under 20 år som studerar på annat
13864:            - bereda heltidsstuderande möjlighet         ställe än i högskola. Avskaffandet av behovs-
13865:         att av särskilda skäl få studiestöd efter det   prövningen för studerande under 20 år skulle
13866:         studiestödstiden om 7 år gått ut                innebära en utgiftsökning på omkring 150 miljo-
13867:            - av statsmedel betala räntoma för           ner mark, vilket det inte finns ekonomiska förut-
13868:         arbetslösa, studerande med moderskaps-          sättningar för i detta skede.
13869:         penning och beväringar som tagit mark-             Regeringen har inte för avsikt att föreslå att
13870:         nadsbundna studielån och                        den inkomstgräns som tillämpas vid beviljande
13871:            - betala bostadstillägg för hela året?       av studiestöd skall höjas från nuvarande 1700
13872:                                                         mark till2 400 mark per månad. I samband med
13873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           studiestödsreformen gjordes behovsprövningen
13874: anföra följande:                                        strängare. A vsikten har varit att kanalisera de
13875:                                                         knappa anslagen på studerande som bedriver stu-
13876:    Den nya lagen om studiestöd träder i kraft           dier på heltid. Det är att observera att inkomst-
13877: 1.5.1994. Lagen innebär en omfattande studie-           gränsen gäller den genomsnittliga månadsinkom-
13878: stödsreform. Genom reformen förbättras studie-          sten under stödmånadema. Inkomster under
13879: stödet i synnerhet för de studerande som inte är        sommarmånadema beaktas inte. Den studerande
13880: högskolestuderande. Studiestödsreformen kom             kan också avbryta lyftande av studiestöd under
13881: dock delvis att bli på hälft på grund av de tillbuds-   terminen om han har inkomster som väsentligt
13882: stående anslagen. A vsikten är att under de när-        överstiger inkomstgränsen. Inkomsten under
13883: maste åren då beloppet av det räntestöd som             dessa månader beaktas inte heller då studiestöd
13884: betalas för studielån enligt den gamla lagen om         beviljas.
13885: studiestöd sjunker avhjälpa de missförhållanden            Maximitiden för beviljande av studiestöd för-
13886: som fortfarande finns kvar i systemet.                  kortades i samband med studiestödsreformen så
13887:    Nivån på studiepenningen höjs avsevärt               att studiestöd kan beviljas för avläggande av hög-
13888: 1.7.1994 för en stor del av de studerande. Studie-      skoleexamen för högst 55 månader, vilket innebär
13889: stödssystemet i Finland består dock fortfarande         omkring sex läsår. En maximitid på sju år tilläm-
13890: av studiepenning och studielån med statsborgen.         pas tills vidare fortfarande på dem som har inlett
13891: I det nuvarande ekonomiska läget finns det ingen        sina studier före 1. 7.1992. Det skulle strida med
13892: möjlighet att dimensionera studiepenningen så           målen för reformen om stödtiden för dem som
13893: att den skulle täcka alla studiekostnader under         inlett sina studier under den gamla lagstiftningen
13894: studietiden. Dessutom kan konstateras att stu-          förlängdes. Det svaga sysselsättningsläget har till-
13895: dielån ingår som en del i nästan alla länders           spetsat de problem som spörsmålet tar upp efter-
13896:                                            1994 vp -    KK 90                                           5
13897: 
13898: som möjligheterna för den studerande att finan-        förvaltningsområdena. Hittills har förhandling-
13899: siera sin utkomst med förvärvsinkomster har för-       ama närmast berört frågan om att ränteunder-
13900: svårats. Avsikten är att försöka åstadkomma ett        stöden för vämpliktiga skall skötas som militär-
13901: arrangemang enligt vilket utkomststöd beviljas         understöd.
13902: den som inte på annat sätt kan finansiera slutfö-         Frågan om att betala studiestödets bostadstill-
13903: randet av studierna.                                   lägg under hela året har varit uppe tili behandling
13904:    I lagen om studiestöd från 1972 ingår ett ränte-    redan tidigare. F ör närvarande omfattas en del av
13905: understödssystem enligt vilket räntoma för stu-        de studerande av bostadsbidrag enligt lagen om
13906: dielån för dem som fullgör beväringstjänst och         bostadsbidrag och får bostadsbidrag hela året.
13907: under särskilda förutsättningar mottagare av           För dem som får bostadstillägg tili studiestödet
13908: moderskapspenning och arbetslösa betalas med           betalas bostadstiliägget endast för studiemåna-
13909: statsmedel. Dennya lagen om studiestöd innehål-        dema. Från och med maj sköter folkpensionsan-
13910: ler inga ränteunderstödssystem. Enligt den lag         stalten verkställandet av såväl studiestödet som
13911: som träder i kraft sommaren 1994 gäller studie-        bostadsbidraget. Avsikten är att följa med hur
13912: stödet studietiden. Utöver ränteunderstödet har        systemen fungerar och under de närmaste åren
13913: även annat stöd för tiden efter studiema avskaf-       utreda möjlighetema att anpassa demtili varand-
13914: fats då betalningen av räntestöd frångicks i sam-      ra. Utgiftema för bostadsbidraget har vuxit kraf-
13915: band med att studielånesystemet fömyades. Av-          tigt under de senaste åren och tyngdpunkten vid
13916: sikten är att de problem som avses i spörsmålet        utvecklingen av bostadsbidraget gäller för närva-
13917: skall utredas genom samarbete mellan de olika          rande utvecklingen av stödet tili bamfamiljema.
13918: 
13919:      Helsingforsden 24 mars 1994
13920:                                                                  Minister Tytti lsohookana-Asunmaa
13921: 1
13922: 1
13923: 1
13924: 1
13925:     1
13926:     1
13927:     1
13928:     1
13929:         1
13930:         1
13931:         1
13932:         1
13933:             1
13934:             1
13935:             1
13936:             1
13937:                                                 1994 vp
13938: 
13939: Kirjallinen kysymys 91
13940: 
13941: 
13942: 
13943: 
13944:                                    Vehkaoja: Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan turvaa-
13945:                                       misesta Vaasassa
13946: 
13947: 
13948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13949: 
13950:    Turvapaikanhakijoiden määrän pudottua so-             Vaasassa on vuosien mittaan luotu tietoisesti
13951: siaali- ja terveysministeriö on tehnyt ehdotuksen     pakolaistoiminnan infrastruktuuri. Kirjasto on
13952: lakkautettavista vastaanottoasemista ja vastaan-      hankkinut kirjallisuutta, aikuiskoulutuskeskus
13953: ottokeskuksista. Tarkoituksena on lakkauttaa          on erikoistunut pakolaisten opettamiseen, poliisi
13954: mm. Vaasan vastaanottokeskus. Vaasan vas-             on panostanut pakolaisasioihin, koulutoimi ja
13955: taanottokeskus on tiettävästi kustannuksiltaan        päivähoito ovat niin ikään kiinnostuneet pako-
13956: nykyisin edullisin, mistä syystä lopettamisaiko-      laishuollosta. Toiminnan lakkauttaminen olisi
13957: musta on erityisesti hämmästelty.                     myös henkisten voimavarojen tuhlausta, kun
13958:    Samaan aikaan, kun joitakin yksiköitä ollaan       saavutettua ammattitaitoa ei voitaisi käyttääjat-
13959: lakkauttamassa, ollaan avaamassa myös uusia,          kossa hyväksi.
13960: esimerkiksi Tampereella. Tämä herättää aiheelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13961: sesti kysymyksiä.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13962:    Vaasassa toimiva vastaanottokeskus on Suo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13963: men ensimmäisiä. Se perustettiin SPR:n alaisuu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13964: dessa vuonna 1990 ja kunnallistettiin vuonna
13965:  1993. Keskuksessa on tällä hetkellä 140 paikkaa.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13966: Yksikön taloudellinenkin merkitys paikkakun-                 ryhtyä, ettei taloudellisesti edulliseksi
13967: nalle on huomattava.                                         osoitettua Vaasan vastaanottokeskuksen
13968:    Vaasan vastaanottokeskus sijaitsee vain 2                 toimintaa lakkautet:a?
13969: km:n päässä keskustasta. Kaupungin pyrkimyk-
13970: senä on siirtää toiminta nykyisistä hotellitiloista
13971: edullisiin muihin tiloihin.
13972:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
13973: 
13974:                                           Marjatta Vehkaoja
13975: 
13976: 
13977: 
13978: 
13979: 2400321
13980: 2                                         1994 vp -    KK 91
13981: 
13982: 
13983: 
13984: 
13985:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13986: 
13987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        na. Arvion mukaan noin 2/3 kaikista hakemuk-
13988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sista tullaan käsittelemään selvästi tai ilmeisen
13989: olette 3 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       perusteettomina.
13990: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Nykyinen vastaanottoyksiköiden paikkamää-
13991: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vehkaojan          rä 2 165 on selvästi liian suuri edellä mainittujen
13992: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 91:          arvioiden mukaan. Tavoitteeksi on arvioiden
13993:                                                       pohjalta asetettu vuoden 1994 kuluessa turvapai-
13994:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kanhakijoille varattavien vastaanottopaikkojen
13995:        ryhtyä, ettei taloudellisesti edulliseksi      määrän vähentäminen noin 1 000 paikalla.
13996:        osoitettua Vaasan vastaanottokeskuksen            Turvapaikanhakijoiden vastaanoton ohella
13997:        toimintaa lakkauteta?                          yksiköihin on majoitettu myös tilapäisen suoje-
13998:                                                       lun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneita
13999:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           henkilöitä sekä väliaikaisesti inkeriläisiä paluu-
14000: taen seuraavaa:                                       muuttajia.
14001:                                                          Turvapaikanhakijoiden vastaanottoverkos-
14002:    Vuoden alusta vastaanottoyksiköiden määrä          ton sopeuttamisessa on arvioitu useita toimin-
14003: on ollut 15, joissa on yhteensä 2 165 paikkaa.        taan vaikuttavia tekijöitä. Keskeisiä näistä ovat
14004: Täyttöaste yksiköissä on laskenut lokakuusta          yksiköiden kyky joustaa muuttuvissa majoitus-
14005: 1993 alkaen alle 50 prosenttiin.                      tarpeissa, yksiköiden maantieteellisen sijainnin
14006:    Vastaanottoverkostoa on sopeutettu sekä lak-       muodostama kokonaisuus, toiminnan ylläpitäjä-
14007: kauttamaHa että supistamalla yksiköitä loppu-         taho, yhteistyö kunnan kanssa sekä kustannuste-
14008: vuodesta 1992 alkaen. Tuolloin yksiköiden mää-        kijät.
14009: rä oli 21,ja niissä oli 3 800 paikkaa.                   Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt su-
14010:    Viime vuonna turvapaikkahakemuksen jätti           pistaa majoituskapasiteetin 1 200 paikkaan.
14011: 2 023 henkilöä, vuonna 1992 määrä oli 3 634 hen-      Paikkamäärä muodostuu yhdeksän yksikön pe-
14012: kilöä. Suomen vastaanottamat turvapaikanhaki-         rusrungosta. Perusrungon lisäksi turvapaikanha-
14013: jamäärät ovat Euroopan mittakaavassa pieniä,          kijoiden vastaanottotoiminta muutetaan Vaasas-
14014: Suomea pienempiä lukuja ovat Portugalin, Islan-       sa ja Turussa sekä Lapin läänin alueella nykyistä
14015: nin sekä Irlannin määrät.                             suppeammaksi. Tavoitteena on, että nyt kerty-
14016:    Valtion talousarviossa on kuluvana vuonna          nyttä osaamista voitaisiin säilyttää mahdollisim-
14017: varauduttu 5 000 turvapaikanhakijan vastaanot-        man monella paikkakunnalla.
14018: toon. Vastaanottokapasiteetin todellista tarvetta        Vaasan kaupungin ylläpitämä vastaanottotoi-
14019: on vaikeaa arvioida, koska kyseessä on erilaisiin     minta nykyisessä laajuudessa on tarkoitus lak-
14020: kriisitilanteisiin liittyvä toiminta. Toiminnan pe-   kauttaa. Toimintaa suunnitellaanjatkettavan su-
14021: rustana on Yhdistyneiden Kansakuntien pako-           pistettuna. Vaasan kaupungissa on hallitusti ke-
14022: laisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus.            hitetty pakolaisten vastaanottotoimintaa koko-
14023:    Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus ar-        naisuudessaan, ja tämän vuoksi kaupungissa on
14024: vioi, että kuluvan vuoden turvapaikanhakijoiden       syytä säilyttää myös turvapaikanhakijoiden vas-
14025: määrä jäisi n. 2 000 henkeen.                         taanottovalmius. Kustannuksiltaan Vaasan yk-
14026:    Käytettävinä arvioperusteina ovat aiempien         sikkö on edullinen. Edellä esitettyjen supista-
14027: vuosien kokemukset sekä Euroopan ja muun              miskriteerien perusteella on kuitenkin päädytty
14028: maailman poliittisen kehityksen seuraaminen.          mainittuun ratkaisuun. Saman läänin alueella
14029:    Hallitus teki tammikuussa 1994 kannanoton,         toimii Oravaisten vastaanottokeskus, jonka
14030: joka koski mm. Venäjän federaation ja Baltian         paikkalukua tullaan myös laskemaan 150 paikas-
14031: maiden tulkitsemista turvallisiksi maiksi niiden      ta 100 paikkaan.
14032: omille kansalaisille. Tämä vaikuttanee siihen,           Koko maan vastaanottoverkoston suunnitte-
14033: että turvapaikkahakemusten keskimääräinen kä-         lussa on keskeisenä tavoitteena aiemmin mainit-
14034: sittelyaika lyhenee oleellisesti vuoden 1994 aika-    tujen kriteerien mukaan yhteistyö kuntien kans-
14035:                                          1994 vp -    KK 91                                          3
14036: 
14037: sa. Tampereen kaupunki on Vaasan lailla toimi-       Suomessa vasta vuodesta 1990. Toiminnan kehit-
14038: nut kokonaisvaltaisesti pakolaisten vastaanotto-     tämisessä keskeisenä tehtävänä on ollut ja on
14039: tehtävässä ja kaupungin ylläpitämää vastaanot-       edelleen valtakunnallisesti toimivan organisaa-
14040: tokeskusta on suunniteltu vuoden 1993 alusta         tion kehittäminen. Turvapaikanhakijoiden vas-
14041: lukien. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa        taanottotoiminnan menot ovat turvapaikanhaki-
14042: syyskuussa 1994.                                     jaa kohden tällä hetkellä keskimäärin 4 800
14043:    Sosiaali-ja terveysministeriö haluaa myös tuo-    markkaa kuukaudessa, toimintaa käynnistettä-
14044: da esiin sen, että turvapaikanhakijoiden vastaan-    essä kustannusten arvioitiin olevan yli 8 000
14045: ottotoimintaa on nykymuodossaan toteutettu           markkaa kuukaudessa.
14046: 
14047:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
14048: 
14049:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14050: 4                                         1994 vp -    KK 91
14051: 
14052: 
14053: 
14054: 
14055:                                         Tili Riksdagens Talman
14056: 
14057:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      likt på att den genomsnittliga behandlingstiden
14058: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       för asylansökningar förkortas väsentligt under
14059: 3 mars 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      1994. Enligt uppskattning kommer 2/3 av alla
14060: det översänt följande av riksdagsledamot Vehka-       ansökningar att behandlas som klart eller uppen-
14061: oja undertecknade skriftliga spörsmål nr 91:          bart ogrundade.
14062:                                                           Det nuvarande antalet om 2 165 platser i mot-
14063:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tagningsenhetema är klart för stort enligt ovan
14064:        ta för att verksamheten vid flyktingför-       nämnda uppskattningar. Som mål har utgående
14065:        läggningen i Vasa, viiken visat sig ekono-     från det ovan framförda uppskattningar ställts
14066:        miskt lönsam, inte läggs ned?                  att under 1994 minskas antalet mottagningsplat-
14067:                                                       ser som reserverats för asylsökande med ca 1 000
14068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         platser.
14069: anföra följande:                                          Förutom att man tagit emot asylsökande har i
14070:                                                       enhetema även inkvarterats personer som erhål-
14071:    Från och med ingången av året har antalet          lit uppehållstillstånd på basis av behov av skydd
14072: mottagningsenheter varit 15 och i dessa finns         samt temporärt även ingermanländare som har
14073: sammanlagt 2 165 platser. Utnyttjandet av enhe-       flyttat tillbaka.
14074: tema har minskat från och med oktober 1993 till           Vid anpassningen av mottagningsnätet för
14075: under 50 procent.                                     asylsökande har man uppskattat flera faktorer
14076:    Mottagningsnätet har anpassats både genom          som inverkarpå verksamheten. Centrala faktorer
14077: att dra in och inskränka enhetema från och med        är enhetemas förmåga att vara flexibla då det
14078: slutet av 1992. Härvid var antalet enheter 21 och     gäller föränderliga inkvarteringsbehov, den hel-
14079: antalet platser 3 800.                                het som enhetemas geografiska läge utgör, viiken
14080:    Senaste år lämnade 2 023 personer en ansökan       instans som upprätthåller verksamheten, samar-
14081: om asyl, 1992 var antalet 3 634 personer. Det         betet med kommunen samt kostnadema.
14082: antal asylsökande som Finland har tagit emot är           Social- och hälsovårdsministeriet har beslutat
14083: mycket litet om man jämför med det övriga Euro-       att inskränka inkvarteringskapaciteten till 1 200
14084: pa. Mindre siffror än i Finland fmns i Portugal,      platser. Antalet platser består av en grundram om
14085: lsland och lrland.                                    nio enheter. Förutom den grundläggande ramen
14086:    1 statens budgetproposition har man inneva-        minskas mottagandet av flyktingar i Vasa och
14087: rande år berett sig på att ta emot 5 000 asylsökan-   Åbo samt Lapplands Iän. Målet är att det kun-
14088: de. Det är svårt att uppskatta det verkliga beho-     nande man nu har kan bevaras på så många orter
14089: vet av mottagningskapacitet eftersom det är frå-      som möjligt.
14090: gan om verksamhet i samband med olika kris-               Avsikten är att dra in den mottagningsverk-
14091: situationer. Utgångspunkten för verksamheten          samhet som Vasa stad upprätthåller i den nuva-
14092: utgörs av Förenta Nationemas konvention om            rande omfattningen. Man planerar att verksam-
14093: flyktingars rättsliga ställning.                      heten skall fortgå i inskränkt form. 1 Vasa stad
14094:    lnrikesministeriets utlänningscentral uppskat-     har man på ett moderat sätt utvecklat mottag-
14095: tade att antalet asylsökande under innevarande        ningen av flyktingar som en helhet och på grund
14096: år skulle vara ca 2 000 sökande.                      härav är det skäl att i staden även bevara bered-
14097:    De grunder man har för uppskattningen är           skap att ta emot asylsökande. Då det gäller kost-
14098: erfarenheter från tidigare år samt följandet av den   nadema är enheten i Vasa förmånlig. På basis av
14099: politiska utvecklingen i Europa och den övriga        ovan anförda kriterier för inskränkning har man
14100: världen.                                              dock beslutat sig för ovan nämnda lösning. lnom
14101:    Regeringen gjorde ett ställningstagande ijanu-     samma län finns flyktingförläggningen i Oravais
14102: ari 1994 vilket bl.a. gällde att ryska federationen   vars platsantal även kommer att sänkas från 150
14103: och de baltiska ländema tolkas som trygga Iänder      platser till100 platser.
14104: för sina egna medborgare. Detta inverkar sanno-           Vid planeringen av hela landets mottagnings-
14105:                                           1994 vp -    KK 91                                        5
14106: 
14107: nät är samarbete med kommunema ett centralt           nuvarande form har realiserats i Finland endast
14108: mål enligt de ovan nämnda kriteriema. Tammer-         sedan 1990. En central uppgift vid utvecklandet
14109: fors stad har i likhet med Vasa verkat på ett         av verksamheten har varit och är fortfarande
14110: helhetsbetonat sätt vid mottagningen av flykting-     utvecklande av en organisation som fungerar på
14111: ar och en flyktingförläggning som upprätthålls av     ett riksomfattande sätt. Utgiftema för mottagan-
14112: staden har planerats från och med ingången av         det av asylsökande är för närvarande i genom-
14113: 1993. Avsikten är att den inleder sin verksamhet i    snitt 4 800 mark i månaden per asylsökande och
14114: september 1994.                                       då verksamheten inleddes uppskattades kostna-
14115:    Social- och hälsovårdsministeriet vill även        dema vara över 8 000 mark per månad.
14116: framlägga att mottagningen av asylsökande i sin
14117: 
14118:      Helsingforsden 22 mars 1994
14119: 
14120:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14121:                                                   1994vp
14122: 
14123: Kirjallinen kysymys 92
14124: 
14125: 
14126: 
14127: 
14128:                                     Laine: Euroopan talous- ja rahaunionin jäsenyysedellytysten nou-
14129:                                         dattamisesta aiheutuneista kustannuksista
14130: 
14131: 
14132:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14133:     Suomi ryhtyi noudattamaan Euroopan yhtei-           kitys entisestään korostuu, kun Suomen talous
14134: sönjäsenvaltioiden piirissä luotuja Euroopan ta-        alkaa elpyä. Kun taloudelliset mahdollisuudet
14135: lous- ja rahaunionin (EMU) jäsenyyskriteereitä          julkisen sektorin työllisyyden lisäämiseen sekä
14136: vuoden 1992 huhtikuussa (ks. esim. Nykypäivä            kansalaisten sosiaaliturvan ja palvelutason asian-
14137: 31.7.1992, s. 3). Mitään oikeudellista velvolli-        mukaiseen parantamiseen kasvavat, EMU-kri-
14138: suutta tuollaiseen kansallisen liikkumavaran su-        teerit saattavat muodostua nykyistä merkittä-
14139: pistamiseen ei tuolloin ollut - eikä ole vielä-         vämmiksi yhteiskunnan kehittämistä jarrutta-
14140: kään. Suomihan ei ole Euroopan unionin (EU)             viksi tekijöiksi. Kunjulkisen sektorin leikkauksia
14141: jäsen. Maamme on ainakin toistaiseksi edelleen          toteutettaessa ei enää voida vedota lamaan, vedo-
14142: täysivaltainen päättämään taloudenhoidostaan            taan kenties "yleiseurooppalaiseen tavoiteta-
14143: omien etujensa mukaisesti.                              soon" eli EMU:n vaatimuksiin.
14144:     EMU-kriteerit asettavat tiettävästi suhteelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14145: sen tiukkoja rajoituksia julkisen talouden hoidol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14146: le, muun ohessa velanotolle. Viime vuosina Suo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14147: men julkisen talouden hoidossa on ollut luon-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14148: teenomaisena piirteenä menojen karsiminen. Jul-
14149: kiselta sektorilta on poistettu oletettavasti tuhan-               Paljonko Suomelle ja suomalaisille on
14150: sia työpaikkoja. Kansalaisten sosiaaliturvaa ja                välittömästi ja välillisesti (esim. työttö-
14151: yhteiskunnan palvelutasoa on oleellisesti heiken-              myyden lisääntymisen vuoksi) aiheutunut
14152: netty. On ilmeistä, että yhtenä syynä tuollaisen               kuluja siitä, että Suomi on jo vuoden 1992
14153:  toimintastrategian valitsemiseen on ollut tahto               keväästä lähtien vapaaehtoisesti noudat-
14154: täyttää ne taloudenpidon vaatimukset, jotka                    tanut Euroopan talous- ja rahaunionin
14155: EMU-hankkeesta EU:n jäsenvaltioille aiheutu-                   taloudenhoitokriteereitä;
14156: vat.                                                               paljonko noiden kriteerien noudatta-
14157:     EMU-kriteerien noudattaminen Suomessa on                   misesta arviolta aiheutuu kuluja Suomel-
14158:  lainsäädännön ennakkoharmonisoimisen tapaan                   le ja suomalaisille lähimpien kolmen vuo-
14159:  yksi integraation ennakkosopeuttamiseen liitty-               den kuluessa; sekä
14160:  vistä toimenpiteistä. Siltä osin kuin noiden kritee-              minkä suuruisina edellä tarkoitetut in-
14161:  rien noudattaminen on esimerkiksi lisännyt työt-              tegraatiosta aiheutuneet ja aiheutuvat
14162:  tömyyttä ja siitä aiheutuvia kuluja sekä ylipää-              kulut on ilmoitettu niissä valtionhallin-
14163:  tään rasittanut julkista ja yksityistä taloutta, nuo          nossa laadituissa laskelmissa ja arvioissa,
14164:  kulut johtuvat viime kädessä yhdentämisestä.                  joiden perusteella yhdentymisen etuja ja
14165:     On todennäköistä, että EMU-kriteerien mer-                 haittoja on vertailtu ja vertaillaan?
14166: 
14167:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
14168: 
14169:                                                 Ensio Laine
14170: 
14171: 
14172: 
14173: 
14174: 2400321
14175: 2                                         1994 vp -    KK 92
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 
14180:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14181: 
14182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuosina. Hurjaa vauhtia lisääntynyt valtion vel-
14183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaantumisen kasvu on saatava pysähtymään,
14184: olette 3 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn            muutoin mahdollisuutemme saada kohtuuhin-
14185: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          taista rahoitusta pian tyrehtyisivät.
14186: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ensio             Kuten olemme parin viime vuoden ajan saa-
14187: Laineen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          neet karvaasti havaita, valtiontalouden tila ja ke-
14188: n:o92:                                                hitysnäkymät vaikuttavat herkästi kehitykseen
14189:                                                       rahoitusmarkkinoilla. Kun valtiontalouden ra-
14190:            Paljonko Suomelle ja suomalaisille on      hoituasema on riittävän vahva, korot eivät lähde
14191:        välittömästi ja välillisesti (esim. työttö-    nousuun, vaikka finanssipolitiikkaa suhdanne-
14192:        myyden lisääntymisen vuoksi) aiheutunut        luonteisesti kevennettäisiin. Rahoitusmarkki-
14193:        kuluja siitä, että Suomi on jo vuoden 1992     noilta tuleva palaute ei tällöin vaikeuta kehitystä,
14194:        keväästä lähtien vapaaehtoisesti noudat-       kuten herkästi tapahtuu, jos valtion rahoitustasa-
14195:        tanut Euroopan talous- ja rahaunionin          paino on heikko. Julkisen talouden samoin kuin
14196:        taloudenhoitokriteereitä;                      koko kansantalouden rahoitusedellytykset väl-
14197:            paljonko noiden kriteerien noudatta-       jenevät ja mahdollisuudet työllisyyden lisäämi-
14198:        misesta arviolta aiheutuu kuluja Suomel-       seen paranevat, kun valtiontalouden perustasa-
14199:        le ja suomalaisille lähimpien kolmen vuo-      paino ja markkinoiden luottamus ovat kunnossa.
14200:        den kuluessa; sekä                                 Mikäli Suomijäisi EMU:n ulkopuolelle, tämä
14201:            minkä suuruisina edellä tarkoitetut in-    merkitsisi vuorenvarmasti korkeampia korkoja
14202:        tegraatiosta aiheutuneet ja aiheutuvat         Suomessa, ja muutoinkin talouspolitiikkamme
14203:        kulut on ilmoitettu niissä valtionhallin-      uskottavuutta olisi vaikea ylläpitää. Kävisi hel-
14204:        nossa laadituissa laskelmissa ja arvioissa,    posti myös niin, että investoijat karttaisivat maa-
14205:        joiden perusteella yhdentymisen etuja ja       tamme, eikä työpaikkoja kyettäisikään luomaan
14206:        haittoja on vertailtu ja vertaillaan?          lisää. Kun investointi- ja yritysilmastomme kärsi-
14207:                                                       si luottamuspulasta, olisimme yksin ongelmiem-
14208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          me kanssa.
14209: vasti seuraavaa:                                          Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole varmaa, toteu-
14210:                                                       tuuko EMU:n kolmas vaihe tällä vuosikymme-
14211:    Jo Suomen jäsenyysneuvottelujen avauspu-           nellä. Sen sijaan on varmaa, että Suomen on
14212: heenvuorossa todettiin, että EMU:n kolmannen          saatava valtiontalouden velkaantumisen kasvu
14213: vaiheen kriteerit vastaavat Suomen talouspoliit-      pysähtymään ennen vuosikymmenen loppua,
14214: tisia tavoitteita. Riippumatta siitä, onko Suomi      muutoin julkinen sektori syrjäyttää rahoituksen
14215: EMU:njäsen vai ei, Suomen on saatavajulkisen          saannissa yksityisen sektorin, joka kuitenkin
14216: talouden kehitys kestävä~le pohjalle ja rakenteel-    pääasiassa vastaa uusien työpaikkojen luonnista.
14217: linen valtiontalouden vajaus poistetuksi jo lähi-
14218: 
14219:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
14220: 
14221:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
14222:                                           1994 vp -    KK 92                                             3
14223: 
14224: 
14225: 
14226: 
14227:                                         Tili Riksdagens Talman
14228: 
14229:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       statsskulden måste stoppas, annars upphör snart
14230: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       våra möjligheter att få finansiering tili ett skäligt
14231: 3 mars 1994 till vederbörande medlem av statsrå-      pris.
14232: det översänt följande av riksdagsman Ensio Lai-           Såsom vi under de två senaste åren bittert fått
14233: ne undertecknade spörsmål nr 92:                      erfara, påvcrkas utvecklingen på finansmarkna-
14234:                                                       den mycket lätt av det statsekonomiska läget och
14235:           Hur stora direkta och indirekta kost-       utsiktema för den ekonomiska utvecklingen. När
14236:        nader (exempelvis på grund av den ökade        statsekonomins finansiella ställning är tillräckligt
14237:        arbetslösheten) har Finland och finlän-        stark, åker räntoma inte upp, även om finanspo-
14238:        dama förorsakats av att Finland redan          litiken skulle lättas konjunkturartat. Då försvå-
14239:        från våren 1992 frivilligt iakttagit den eu-   rar återkopplingen från finansmarknaden inte
14240:        ropeiska ekonomiska och monetära unio-         utvecklingen, vilket lätt händer om statens finan-
14241:        nens ekonomikriterier,                         siering är instabil. Förutsättningama för den of-
14242:           uppskattningsvis hur stora kostnader        fentliga ekonomins,liksom för hela samhällseko-
14243:        förorsakas Finland och finländama un-          nomins finansiering utökas och möjlighetema att
14244:        der de tre närmaste åren av att dessa krite-   öka sysselsättningen förbättras när statsekono-
14245:        rier har iakttagits, samt                      min är balanserad och åtnjuter marknadens för-
14246:           i viiken storlek har de ovan avsedda        troende.
14247:        kostnadema, som integreringen föranlett            Om Finland stannade utanför EMU, skulle
14248:        och föranleder, uppgetts i de kalkyler och     detta bergsäkert betyda högre räntor i Fin1and
14249:        beräkningar som uppgjorts inom statsför-       och det skulle även annars vara svårt att upprätt-
14250:        valtningen och som legat och ligger till       hålla förtroendet för vår ekonomiska politik. Det
14251:        grund för jämförelsema mellan integra-         skulle även lätt leda tili att investerama undviker
14252:        tionens för- och nackdelar?                    vårt land och att fler arbetsplatser inte skulle
14253:                                                       kunna skapas. När förtroende saknas för vårt
14254:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         investerings- och företagsklimat, står vi ensamma
14255: anföra följande:                                      med våra problem.
14256:                                                           För närvarande är det dock inte säkert om
14257:    Redan i Finlands öppningsanförande vid med-        EMU:s tredje skede blir av under detta årtionde.
14258: lemskapsförhandlingama konstaterades att kri-         Däremot är det säkert att Finland måste få ök-
14259: teriema för EMU:s tredje skede motsvarar Fin-         ningen av skuldsättningen inom statsekonomin
14260: lands ekonomisk-politiska mål. Oberoende av           stoppad före årtiondets utgång, för annars åsido-
14261: om Finland är medlem i EMU eller inte, måste          sätter den offentliga sektom den privata när det
14262: Finland få utvecklingen av den offentliga ekono-      gäller tillgång tili finansiering, och det är ändå
14263: min på en hållbar bas och den strukturella oba-       den privata sektom som i huvudsak svarar för att
14264: lansen i statsekonomin avskaffad redan under de       nya arbetsplatser skapas.
14265: närmaste åren. Den våldsamma ökningen av
14266: 
14267:      Helsingforsden 22 mars 1994
14268: 
14269:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
14270:                                                1994vp
14271: 
14272: Kirjallinen kysymys 93
14273: 
14274: 
14275: 
14276: 
14277:                                   Aittoniemi: Sosiaali-, eläke- ja työvoimapoliittisen lainsäädännön
14278:                                       selkeyttämisestä
14279: 
14280: 
14281:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14282: 
14283:    Suomalaisessa lainsäädännössä on kolme kau-          Lakitekstit tulisi panna uusiksi ja selkokieli-
14284: histuUavaa pykäläviidakkoa. Sellaisia ovat so-       siksi voimassa olevan olotilan mukaan.
14285: siaali-, eläke- ja työvoimapoliittista lainsäädän-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14286: töä koskevat lakitekstit. Tämä johtuu siitä, että    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14287: ne ovat olleet toistuvan muutosprosessin kohtee-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14288: na vuosikausia ja vuosikymmeniä. Esimerkiksi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14289: sosiaalista lainsäädäntöä koskevien lakiesitysten
14290: johtolauseet ovat sivun mittaisia. Eduskunnassa-                 Aikooko Hallitus panna vireille työn,
14291: kin vain yksi tai kaksi kansanedustajaa jotenkin             joka tähtää eräiden lakikokonaisuuksien,
14292: hallitsee sen kokonaisuuden. Kansalainen ei saa              erityisesti sosiaali-, eläke- ja työvoimapo-
14293: mitään selkoa itseään koskevista oikeuksista la-             liittisten lakikokonaisuuksien osalta nii-
14294: kitekstiä tutkimalla.                                        den selkeyttämiseen lain uudelleen kir-
14295:                                                              joittamisen kautta?
14296:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
14297: 
14298:                                            Sulo Aittaniemi
14299: 
14300: 
14301: 
14302: 
14303: 2400321
14304: 2                                         1994 vp -    KK 93
14305: 
14306: 
14307: 
14308: 
14309:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14310: 
14311:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sosiaaliturvan yksityiskohtaisuus johtuu myös
14312: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siitä, että meillä on hyvin yksilökohtainen henki-
14313: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lön elämäntilanteen huomioon ottava sosiaali-
14314: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      turva, joka myös määrältään on mitoitettu usein
14315: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       yksilön oman ansiohistorian perusteella.
14316: 93:                                                       Uuden lainsäädännön valmistelussa sosiaali-
14317:                                                       ja terveysministeriö on pyrkinyt yksinkertaista-
14318:            Aikooko Hallitus panna vireille työn,      maan säännösten sanamuotoa ja helpottamaan
14319:        joka tähtää eräiden lakikokonaisuuksien,       niiden luettavuutta. Näin tehtiin viimeksijousta-
14320:        erityisesti sosiaali-, eläke- ja työvoimapo-   vaa eläkeikäjärjestelmää koskevan lainsäädän-
14321:        liittisten lakikokonaisuuksien osalta nii-     nön yhteydessä (559-566/93).
14322:        den selkeyttämiseen lain uudelleen kir-            Kansalaisten kannalta on ensisijaisen tärkeää,
14323:        joittamisen kautta?                            että he tietäisivät ja voisivat olla riittävästi selvillä
14324:                                                       sosiaaliturvan heille suomista oikeuksista. Ensisi-
14325:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jainen vastuu etuuksien tiedottamisesta on so-
14326: vasti seuraavaa:                                      siaalietuuksia hoitavilla järjestelmillä. Kun so-
14327:                                                       siaaliturva on hallintolainsäädäntöön rinnastet-
14328:    Kysymyksessä on puututtu ongelmaan, joka           tavaa säännöstöä, asianomaisen omalla virheelli-
14329: on koettu myös lainsäädäntöä valmistelevan so-        sellä vaatimuksena ei ole merkitystä etuuden saa-
14330: siaali- ja terveysministeriön kannalta hankalaksi.    misessa. Palveluorganisaatioiden on annettava
14331: Sosiaali- ja eläketurvaa koskevat säännökset          hänelle se etuus, joka lainsäädännön mukaan hä-
14332: ovat syntyneet pitkän historiallisen kehityksen       nelle kuuluu.
14333: tuloksena, jossa asian sisällöstä on usein vielä          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä-
14334: päästy yksimielisyyteen kolmikantaperiaatetta         mään palveluperiaatteeseen erityistä huomiota
14335: noudattaen. Säännöksen antama etuus on yleen-         eläkejärjestelmien muutoksenhakua koskevan
14336: sä oikeuskäytännössä koettu vakiintuneen tul-         lainsäädännön yhteydessä. Hallituksen esitys an-
14337: kinnan sisältäväksi, joten pienikin poikkeama ai-     netaan eduskunnalle vielä kuluvan kevään aika-
14338: kaisemmasta sisällöstä koetaan usein kysymyk-         na.
14339: sessä olevan etuuden muutokseksi. Suomalaisen
14340: 
14341:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
14342: 
14343:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
14344:                                           1994 vp -    KK 93                                           3
14345: 
14346: 
14347: 
14348: 
14349:                                         Tili Riksdagens Ta/man
14350: 
14351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      har ett mycket individuellt socialskydd, som be-
14352: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        aktar individens livssituation och som också tili
14353: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      storleken är dimensionerat utgående från indivi-
14354: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         dens förvärvshistoria.
14355: 93:                                                      Social- och hälsovårdsministeriet har vid be-
14356:                                                       redningen av ny lagstiftning försökt förenkla for-
14357:           Ämnar Regeringen inleda ett arbete          muleringama i stadgandena och underlätta läs-
14358:        som avser att förtydliga vissa laghelheter,    barheten. Detta var aktuellt senast i samband
14359:        i synnerhet de som gäller social-, pen-        med lagstiftningen om det flexibla pensionsål-
14360:        sions- och arbetskraftspolitik, genom          derssystemet (559-566/93).
14361:        omskrivning av lagama?                            För medborgama är det av största vikt att de
14362:                                                       känner tili och i tillräcklig utsträckning kan få
14363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         upplysningar om de rättigheter som socialskyd-
14364: anföra följande:                                      det erbjuder dem. De instanser som sköter sociala
14365:                                                       förmåner har det primära ansvaret för informa-
14366:    I spörsmålet hänvisas till ett problem som av      tionen om förmånema. Eftersom socialskydds-
14367: social- och hälsovårdsministeriet, som bereder        stadgandena bildar ett regelsystem som kan jäm-
14368: lagstiftningen, har uppfattats som besvärligt. De     ställas med förvaltningslagstiftningen, har veder-
14369: stadganden som gäller social- och pensionsskyd-       börandes egna ogrundade krav inte någon bety-
14370: det är resultatet av en lång historisk utveckling,    delse vid beviljandet av förmåner. Serviceorgani-
14371: och beträffande sakinnehållet har enigheten ofta      sationema skall bevilja alla individer de förmåner
14372: dessutom uppnåtts på trepartsbasis. Den förmån        som tillkommer dem enligt lagstiftningen.
14373: som ett stadgande berättigar tili har i allmänhet i      Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
14374: rättspraxis uppfattats innehålla en etablerad         fåsta särskild uppmärksamhet vid serviceprinci-
14375: tolkning, och därför kan t.o.m. en liten avvikelse    pen i samband med den lagstiftning som gäller
14376: från det tidigare innehållet upplevas som en änd-     ändringssökandet i fråga om pensionssystemen.
14377: ring av den ifrågavarande förmånen. Det finska        Regeringen skall avlåta en proposition tili riksda-
14378: socialskyddets detaljrikedom beror även på att vi     gen i ärendet under vårens lopp.
14379: 
14380:      Helsingforsden 24 mars 1994
14381: 
14382:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
14383:                                                   1994 vp
14384: 
14385: Kirjallinen kysymys 94
14386: 
14387: 
14388: 
14389: 
14390:                                     Aittoniemi: Suomen valtion Juutinrauman siltahankkeesta saamista
14391:                                         korvauksista
14392: 
14393: 
14394:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14395: 
14396:    Hallitus antoi kovin helpolla periksi Tanskalle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14397: Juutinrauman siltahanketta koskevassa asiassa.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14398: Muistamani mukaan 63 miljoonan markan hin-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14399: nasta myytiin mahdollisuus Suomelle tärkeän             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14400: teollisuushaaran, öljynporauslauttojen valmis-
14401: tuksen, jatkamiseen Suomessa. Asiaa voidaan                        Onko Tanskan valtio suorittanut Juu-
14402: vertailla sittemmin toiseen siltahankkeeseen sa-                tinrauman siltahankkeeseen liittyvän 63
14403: malla merialueella, jossa Ruotsin ja nimenomaan                 miljoonan markan korvaussumman Suo-
14404: Saksan vastustus etujensa suojelemiseksi on py-                 melle ja millä perusteilla, ja mille yhtiöille
14405: säyttänyt siltarakennussuunnitelmat.                            se mahdollisesti on korvauksena sen jäl-
14406:    Tuon 63 miljoonan markan sopimuksen jäl-                     keen jaettu?
14407: keen ei ole tullut mitään tietoa siitä, miten asia on
14408: jatkossa kehittynyt.
14409:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1994
14410: 
14411:                                               Sulo Aittoniemi
14412: 
14413: 
14414: 
14415: 
14416: 2400321
14417: 2                                           1994 vp -    KK 94
14418: 
14419: 
14420: 
14421: 
14422:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14423: 
14424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          markan suuruisen kolmivuotisen siirtomäärära-
14425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           han valtion vuoden 1993 toisen lisätalousarvion
14426: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         yhteydessä (mom 24.99.53). Momentin peruste-
14427: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-          lujen mukaan määrärahaa saa käyttää valtioneu-
14428: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            voston päätöksellä valtion saaman korvauksen
14429: 94:                                                     jakamiseen edelleen niille suomalaisille yrityksil-
14430:                                                         le, joiden yritystoiminnalle sillasta aiheutuu suo-
14431:           Onko Tanskan valtio suorittanut Juu-          ranaista todennettavissa olevaa haittaa. Asiasta
14432:        tinrauman siltahankkeeseen liittyvän 63          valtiolle aiheutuneiden kulujen huomioon otta-
14433:        miljoonan markan korvaussumman Suo-              misen jälkeen oli määrärahasta edelleen yrityksil-
14434:        melle ja millä perusteilla, ja mille yhtiöille   le jaettavissa 71 877 000 markkaa.
14435:        se mahdollisesti on korvauksena sen jäl-             Ulkoasiainministeriö asetti 22.1.1993 asiaa
14436:        keen jaettu?                                     selvittämään puolueettoman Ison-Beltin kor-
14437:                                                         vaustoimikunnan. Toimikunta kuuli yrityksiä,
14438:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            joiden toimintaan sillan rakentaminen saattaisi
14439: vasti seuraavaa:                                        vaikuttaa, ja antoi korvauksen jakamisesta yksi-
14440:                                                         mielisen mietintönsä kesäkuussa 1993. Kun
14441:    Suomi ja Tanska sopivat Ison-Beltin salmen           asianomaisia yrityksiä oli mietinnön johdosta
14442: yli rakennettavaa siltaa koskevan kiistansa             kuultu, valtioneuvosto päätti 7.10.1993 korvauk-
14443: 3.9.1992. Sovintoratkaisussa Tanska sitoutui            sen jakamisesta. Päätös oli toimikunnan ehdo-
14444: maksamaan Suomelle 90 miljoonan Tanskan                 tuksen mukainen.
14445: kruunun suuruisen kertakaikkisen korvauksen                 Valtioneuvoston päätöksen mukaan määrära-
14446: Ison-Beltin sillan aiheuttamasta taloudellisesta        hasta suoritetaan Ison-Beltin sillan rakentami-
14447: haitasta. Suomi sitoutui vastaavasti vetämään           sesta aiheutuvan arvioidun haitan perusteella
14448: asiaa koskevan kanteensa pois Kansainvälisestä          Repola Oy:lle 68 274 000 markkaa ja Kone Oy:lle
14449: tuomioistuimesta. Tanska suoritti edellä maini-         3 068 000 markkaa sekä Suomen ja Tanskan väli-
14450: tun 90 miljoonan Tanskan kruunun eli noin 76,5          sestä oikeudenkäynnistä aiheutuneina kuluina
14451: miljoonan markan suuruisen korvauksen Suo-              Repola Oy:lle 500 000 markkaa ja K vrerner
14452: men valtiolle 18.12.1992.                               Masa-Yards Oy:lle 35 000 markkaa. Koska val-
14453:    Eduskunta hyväksyi korvauksen jakamista              tioneuvoston päätöksestä on valitettu korkeim-
14454: edelleen sillan rakentamisesta haittaa kärsiville       paan hallinto-oikeuteen ja valitusten käsittely on
14455: suomalaisille yrityksille koskevan 72,5 miljoonan       kesken, ei sitä toistaiseksi ole pantu täytäntöön.
14456: 
14457:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
14458: 
14459:                                                                  Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
14460:                                            1994 vp -     KK 94                                             3
14461: 
14462: 
14463: 
14464: 
14465:                                         Tili Riksdagens Talman
14466: 
14467:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt momentets motivering får anslaget använ-
14468: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          das tili att med stöd av ett statsrådsbeslut fördela
14469: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        den ersättning som staten fått vidare till de finska
14470: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 94:            företag vilkas företagsverksamhet lider direkt,
14471:                                                         verifierbart men av bron. Efter det att statens
14472:           Har ersättningsbeloppet om .~3 milj.          utgifter tili följd av ärendet hade beaktats, åter-
14473:        mk som gäller broprojektet över Oresund          stod 71 877 000 mk av anslaget för fördelning
14474:        betalats tili Finland av danska staten, och      mellan företagen.
14475:        på vilka grunder och tili vilka företag har          Utrikesministeriet tillsatte en oavhängig Stora
14476:        det eventuellt vidarebetalats i form av er-      Bältkommission 22.1.1993 för att utreda ärendet.
14477:        sättning?                                        Kommissionen hörde de företag vilkas verksam-
14478:                                                         het kunde påverkas av att bron byggs, och den
14479:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lämnade sitt enhälliga betänkande om fördel-
14480: anföra följande:                                        ningen av ersättningen i juni 199 3. Efter remiss be-
14481:                                                         handlingen i de berörda företagen beslöt statsrå-
14482:    Finland och Danmark bilade sin tvist om bro-         det om fördelningen av ersättningen 7.10.1993.
14483: bygget över Stora Bält 3.9.1992. Vid uppgörelsen        Beslutet överensstämde med kommissionens för-
14484: förband sig Danmark att tili Finland betala en          slag.
14485: engångsersättning om 90 milj. danska kronor för             Av anslaget betalas enligt statsrådets beslut
14486: den ekonomiska skada som bron över Stora Bält           68 274 000 mk till Repola Oy och 3 068 000 mk
14487: förorsakar. Finland förband sig i gengäld att dra       tili Kone Oy för beräknad skada till följd av bron
14488: bort sin stämningsansökan hos lntemationella            över Stora Bält samt 500 000 mk tili Repola Oy
14489: domstolen. Danmark betalade ersättningen om             och 35 000 mk till Kvremer Masa-Yards Oy för
14490: 90 milj. danska kronor, dvs. ca 76,5 milj. mk, tili     kostnader i samband med rättegången mellan
14491: finska staten 18.12.1992.                               Finland och Danmark. Eftersom besvär har in-
14492:    1 samband med den andra tiliäggsbudgeten för        .lämnats tili högsta förvaltningsdomstolen med
14493: år 1993 godkände riksdagen ett treårigt reserva-        anledning av statsrådets beslut, och handlägg-
14494: tionsanslag om 72,5 milj. mk (mom. 24.99.53)            ningen av ärendet pågår, har beslutet tills vidare
14495: beträffande fördelning av ersättningen vidare tili      inte verkställts.
14496: de finska företag som lider men av brobygget.
14497: 
14498:      Helsingforsden 24 mars 1994
14499: 
14500:                                                                       Utrikesminister Heikki Haavisto
14501:                                                 1994 vp
14502: 
14503: Kirjallinen kysymys 95
14504: 
14505: 
14506: 
14507: 
14508:                                    Aittoniemi: Yleisradion johtajien saamista palkankorotuksista
14509: 
14510: 
14511: 
14512:                                        Eduskunnan Puhemixihelle
14513:    Kansalaisten reaalitulot ovat merkittävästi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14514: laskeneet ja viime tuloneuvotteluissakin vain tie-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14515: tyillä aloilla yllettiin vaatimattomiin palkankoro-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14516: tuksiin. Samaa yleistä linjaa ovat noudattaneet       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14517: Yleisradion palkkaratkaisut.
14518:    Yleisradion ylempien johtajien palkkoja on                     Pitääkö Hallitus Yleisradion johtajien
14519: nyt lehtitietojen mukaan korotettu roimasti, jopa             palkankorotuksia oikeudenmukaisina ja
14520: 15 000 markan kuukausitasolla. Kyseistä menet-                kohtuullisina nykyisessä taloudellisessa
14521: telyä on pidettävä pilkantekona muita ihmisiä                 tilanteessa?
14522: kohtaan silloin, kun se tapahtuu yhteiskunnan
14523: valvomassa tuotantoyksikössä.
14524:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
14525: 
14526:                                             Sulo Aittoniemi
14527: 
14528: 
14529: 
14530: 
14531:  240032J
14532: 2                                       1994 vp -    KK 95
14533: 
14534: 
14535: 
14536: 
14537:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14538: 
14539:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      neuvoston tehtävänä on ottaa palvelukseen yh-
14540: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tiön toimitusjohtaja sekä vahvistaa hänen palk-
14541: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kansa ja muut toimeen liittyvät ehdot. Hallinto-
14542: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitionie-      neuvosto vahvistaa myös hallituksen jäsenten
14543: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        palkat toimeen liittyvine ehtoineen. Yleisradio
14544: 95:                                                 Oy:stä saadun tiedon mukaan uuden hallituksen
14545:                                                     työsuhteen ehdoista päätettäessä otettiin huo-
14546:           Pitääkö Hallitus Yleisradion johtajien    mioon muun muassa se, että hallituksenjäsenten
14547:        palkankorotuksia oikeudenmukaisina ja        lukumäärä pieneni ja heidän vastuualueensa laa-
14548:        kohtuullisina nykyisessä taloudellisessa     jenivat merkittävästi. Myös eläke-etuja muutet-
14549:        tilanteessa?                                 tiin ratkaisun yhteydessä niin, että siirryttiin toi-
14550:                                                     mikausiin sidotusta eläkertymästä normaaliin
14551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eläkejärjestelyyn.
14552: vasti seuraavaa:                                       Yhtiön hallintoneuvosto on eduskunnan valit-
14553:                                                     sema elin.
14554:    Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen Yleisra-         Valtioneuvostolla ei ole toimivaltaa Yleisradio
14555: dio Oy:tä koskevan lain mukaan yhtiön hallinto-     Oy:n toimivaa johtoa koskevissa palkka-asioissa.
14556: 
14557:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
14558: 
14559:                                                                    Liikenneministeri Ole Norrback
14560:                                          1994 vp -    KK 95                                            3
14561: 
14562: 
14563: 
14564: 
14565:                                       Tili Riksdagens Talman
14566: 
14567:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     andra till befattningen anslutna villkor. Förvalt-
14568: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ningsrådet fastställer också styrelsemedlemmar-
14569: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nas löner samt de villkor som ansluter sig tili
14570: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 95:         deras uppdrag. Enligt uppgift från Rundradio Ab
14571:                                                      beaktades, då villkoren i arbetsförhållandet för
14572:           Anser Regeringen att Rundradio-led-        den nya styrelsen slogs fast, bl.a. att styrelsemed-
14573:        ningens lönef6rhöjningar är rättmätiga        lemmamas antal minskade och att deras ansvars-
14574:        och skäliga i det nuvarande ekonomiska        område utvidgades i betydande grad. I samband
14575:        läget?                                        med uppgörelsen ändrades även pensionsför-
14576:                                                      månerna så, att man övergick från samlad pen-
14577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sionstiliväxt som är bunden vid mandattider tili
14578: anföra följande:                                     normala pensionsarrangemang.
14579:                                                         Bolagets förvaltningsråd är ett organ som väljs
14580:    Enligt lagen om Rundradion Ab, som trädde i       av riksdagen.
14581: kraft vid ingången av 1994, är det bolagets för-        Statsrådet har inga befogenheter i lönärenden
14582: valtningsråds uppgift att anställa bolagets verk-    som berör ledningen för Rundradion Ab.
14583: ställande direktör samt fastställa dennes lön och
14584: 
14585:      Helsingforsden 18 mars 1994
14586: 
14587:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
14588:                                                  1994vp
14589: 
14590: Kirjallinen kysymys 96
14591: 
14592: 
14593: 
14594: 
14595:                                     Aittoniemi: Ylijohtaja Jussi Huttusen määräämisestä lääketieteen
14596:                                         koulutusta koskevaan selvitysmiehen tehtävään
14597: 
14598: 
14599:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14600: 
14601:    Opetusministeri? as~tti 7.~ ..1993 ylij?,h~~j~      nanotossaan. Kun Helsingin yliopiston vastaava
14602: Jussi Huttusen selVItysmieheksi, Jonka tehtavana       koulutus on moninkertaisesti Tampereen opetus-
14603: oli tehdä ehdotus 20 %:n resurssivähennyksen           ta paremmin resursoitu, Huttusen esitys toteu~­
14604: kohdentamiseksi lääketieteen koulutuksen kus-          taisi kuitenkin kolme kertaa suuremman resurssi-
14605: tannuksiin maassamme vuoteen 1998 mennessä.            supistuksen Tampereen yliopiston osalta.
14606:    Julkisen vallan asettamaita selvitysmieheltä           Ylijohtaja Huttunen ei ole siis puolueeton
14607: edellytetään ehdotonta esteettömyyttä ja sen tur-      asiantuntija, kuten hänen pitäisi olla. Se näkyy
14608: vaamaa objektiivisuutta. Ylijohtaja Huttusen           myös hänen kannanotoissaan, jotka toteutettui-
14609: osalta on tässä suhteessa olemassa vakava puute.       na johtavat lääkärikoulutuksen ja Tampereen
14610: Ylijohtaja Huttunen on nimittäin ollut mukana          yliopiston kannalta lohduttomaan lopputulok-
14611: korkeakouluneuvoston lääketieteellisen jaoksen         seen.
14612: jäsenenä jo keväällä 1993 ehdottamassa lääkäri-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14613: koulutuksen lakkauttamista Tampereen yliopis-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14614: tossa. Hänen nyt laatimansa esitys, joka noudat-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14615: telee hänen aikaisemmin ottamaansa kannanot-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14616: toa ei voi siis olla puolueettoman asiantuntijan
14617: obj~ktiivinen mielipide. Ylijohtaja Huttunen on                   Aikooko Hallitus katsoa ylijohtaja
14618: aikaisemman mielipiteensä vanki, josta mielipi-                Jussi Huttusen puolueettomuuden olevan
14619: teestä hän ei luonnollisesti ole voinut irrottautua            selvitysmiehen asemassa kyseenalainen ja
14620: uusienkaan perusteiden esille tullessa. Ylijohtaja             määrätä uuden selvitysmiehen tutkimaan
14621: Huttunen ei ole ollut sillä tavoin puolueeton, kuin            ja tekemään ehdotuksen 20 %:n resurssi-
14622: hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohta                vähennyksen kohdentamisesta lääketie-
14623: edellyttää.                        .    . .. .                 teen koulutuksen kustannuksiin maas-
14624:    Ylijohtaja Huttunen Ot;l kaiken. hs~si. oll_ut              samme vuoteen 1998 mennessä siten, että
14625: pitkään ja lähe.isissä s~tei~.s<l; f!~lsmg~ yliopis-           hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6
14626: toon, joka läheisyys nuelestam nakyy hanen kan-                kohdan tarkoitus toteutuu?
14627:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
14628: 
14629:                                              Sulo Aittoniemi
14630: 
14631: 
14632: 
14633: 
14634: 2400321
14635: 2                                          1994 vp -    KK 96
14636: 
14637: 
14638: 
14639: 
14640:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14641: 
14642:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         puolista asiantuntemusta. Lääketieteen opetuk-
14643: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen tuntemus on selvitysmiehen toiminnalle myös
14644: olette 4 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        välttämätön edellytys. Tätä asiantuntemusta hän
14645: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       on saanut mm. toimiessaan Helsingin yliopiston
14646: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen         dosenttina. Alan laajan ja monipuolisen tietou-
14647: näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen n:o 96:           tensa perusteella ylijohtaja Huttunen oli yhtenä
14648:                                                        asiantuntijana korkeakouluneuvoston rakenteel-
14649:           Aikooko Hallitus katsoa ylijohtaja           lista kehittämistä valmistelleessa lääketieteen ja
14650:        Jussi Huttusen puolueettomuuden olevan          hammaslääketieteen projektissa keväällä 1993.
14651:        selvitysmiehen asemassa kyseenalainen ja        Ylijohtaja Huttunen ei ole minkään yliopiston
14652:        määrätä uuden selvitysmiehen tutkimaan          virassa.
14653:        ja tekemään ehdotuksen 20 %:n resurssi-             Ylijohtaja Huttunen toimi selvitysmiehen teh-
14654:        vähennyksen kohdentamisesta lääketie-           tävissä asiantuntijana. Työnsä aikana hän neu-
14655:        teen koulutuksen kustannuksiin maas-            votteli mm. lääketieteellisten tiedekuntien, so-
14656:        samme vuoteen 1998 mennessä siten, että         siaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön
14657:        hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin         kanssa. Selvitysmiehen valmistelemat ehdotukset
14658:        6 kohdan tarkoitus toteutuu?                    edustavat hänen selvitystyön perusteella synty-
14659:                                                        nyttä asiantuntijanäkemystään.
14660:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Päätökset lääketieteen 20 %:n resurssisupis-
14661: taen seuraavaa:                                        tusten kohdentamisesta valmistelee opetusminis-
14662:                                                        teriö selvitysmiehen työn, saatujen lausuntojen ja
14663:    Opetusministeriö kutsui maaliskuun 7. päivä-        asianosaisten yliopistojen kanssa käytävien neu-
14664: nä 1994 lääketieteen 20 %:n resurssisupistusten        vottelujen pohjalta. Ylijohtaja Huttunen ei osal-
14665: selvitysmieheksi sosiaali- ja terveysministeriön       listu asiaa koskevien päätösten valmisteluun.
14666: alaisen Kansanterveyslaitoksen johtajan, ylijoh-           Näin ollen on selvää, että ylijohtaja Huttunen
14667: taja Jussi Huttusen tietoisena siitä, että hän edus-   ei ole ollut hallintomenettelylain 10 §:n l momen-
14668: taa maassamme terveydenhuollon ja siihen liitty-       tin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla esteellinen ja
14669: vän lääketieteellisen tutkimuksen laajaaja moni-       että uutta selvitysmiestä ei aseteta.
14670: 
14671:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
14672: 
14673:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
14674:                                           1994 vp -    KK 96                                             3
14675: 
14676: 
14677: 
14678: 
14679:                                        Tili Riksdagens Talman
14680: 
14681:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningen i medicin är även en nödvändig f6rutsätt-
14682: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev av den 4         ning för utredarens verksamhet. Denna sakkun-
14683: mars 1994 tili vederbörande med1em av statsrådet      skap har han förvärvat bl.a. då han var verksam
14684: översänt fOljande av riksdagsman Sulo Aittonie-       som docent vid Helsingfors universitet. Tack vare
14685: mi undertecknade spörsmål nr 96:                      sina omfattande och mångsidiga kunskaper var
14686:                                                       överdirektör Huttunen våren 1993 en av de sak-
14687:           Ämnar Regeringen ifrågasätta överdi-        kunniga i det medicinska och odontologiska pro-
14688:        rektör Jussi Huttunens opartiskhet i hans      jekt som beredde.pen strukturella utvecklingen av
14689:        egenskap av utredare och förordna en ny        högskolerådet. Overdirektör Huttunen innehar
14690:        utredare att undersöka och framlägga           int~. någon universitetstjänst.
14691:        förslag om inriktningen av en resurs-              Overdirektör Huttunen var verksam som sak-
14692:        minskning på 20 % i kostnaderna för            kunnig i sin egenskap av utredare. Under sitt
14693:        medicinsk utbildning i vårt land fram till     arbete förhandlade han bl.a. med de medicinska
14694:        år 1998 på så sätt att syftet med 10 § 1       fakulteterna, social- och hälsovårdsministeriet
14695:        mom. 6 punkten lagen om f6rvaltnings-          och undervisningsministeriet. De fOrslag som han
14696:        förfarande uppnås?                             utarbetade i egenskap av utredare företräder
14697:                                                       hans åsikter som sakkunnig i utredningen.
14698:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Besluten om inriktningen av resursnedskär-
14699: anföra följande:                                      ningar på 20 % inom det medicinska utbildnings-
14700:                                                       området bereds av undervisningsministeriet på
14701:    U ndervisningsministeriet kallade den 7 mars       basis av utredarens arbete, inkomna utlåtanden
14702: 1994 chefen för det social- och hälsovårdsministe-    och §verläggningar med de berörda universite-
14703: riet underlydande Folkhälsoinstitutet överdirek-      ten. Overdirektör Huttunen kommer inte att del-
14704: tör Jussi Huttunen att utreda en nedskärning på       ta i beredningen av besluten i detta ärende.
14705: 20 % av resurserna för det medicinska utbild-             Det står sålunda klart att överdirektör Huttu-
14706: ningsområdet. Ministeriet var medvetet om att         nen inte har varit jävig på det sätt som avses i 10 §
14707: han företräder omfattande och mångsidig sak-          1 mom. 6 punkten lagen om förvaltningsförfa-
14708: kunskap inom hälsovården och den medicinska           rande och att någon ny utredare inte kommer att
14709: forskningen i vårt land. Kännedom om undervis-        tillsättas.
14710: 
14711:      Helsingfors den 25 mars 1994
14712: 
14713:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
14714:                                                 1994vp
14715: 
14716: Kirjallinen kysymys 97
14717: 
14718: 
14719: 
14720: 
14721:                                    Ala-Harja ym.: Työaikajärjestelyjen yrityskohtaisesta sopimisesta
14722: 
14723: 
14724: 
14725:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14726:     Työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmä        oleva työaikalaki sallisi työpäivien tilapäisen pi-
14727: rajoittaa työnantajan ja työntekijän mahdolli-        dennyksen enintään 9 tuntiin kolmen viikon ta-
14728: suutta sopia yritystasolla työehdoista paikallisin    soittumisjaksolla. Valtakunnallisille työmarkki-
14729: sopimuksin. Työsopimuslain 17 §:n mukaan              najärjestöille on kuitenkin myönnetty mahdolli-
14730: työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa       suus sopia säännöllisestä työajasta työaikalakien
14731: muuten noudatettava vähintään niitä palkka- ja        säännöksistä poikkeavasti.
14732: muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen         Työmarkkinajärjestöihin kuulumattomissa
14733: rionastettavasta työstä asianomaisen alan ylei-       yrityksissä on noussut ongelmaksi kysymys siitä,
14734: seksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtoso-     voivatko myös nämä ns. järjestäytymättömät yri-
14735: pimuksessa on noudatettavaksi määrätty.               tykset laillisesti käyttää hyväkseen mahdolli-
14736:     Yleissitovuusjärjestelmä luotiin vuoden 1971      suuksia sopia työehdoista samassa laajuudessa
14737: työsopimuslakiin työntekijän vähimmäissuojak-         kuin työmarkkinajärjestöihin kuuluvat yritykset.
14738: si. Työehtosopimusten yleissitovuudella saatet-       Voiko järjestäytymätön yritys, joka noudattaa
14739: tiin työehtosopimusten vähimmäistaso sitovaksi        paikalliseen sopimiseen oikeuttavaa työehtosopi-
14740: myös sellaisissa työmarkkinajärjestöihin kuulu-       musta pelkästään yleissitovuuden nojalla, sopia
14741: mattomissa yrityksissä, joiden alalla on voimassa     työaikalain mukaisessa työssä esim. 10-tuntisten
14742: ns. yleissitova työehtosopimus. Käytännössä val-      työpäivien teettämisestä siten, että keskimääräi-
14743: takunnallinen työehtosopimus katsotaan yleissi-       nen viikkotyöaika tasoittuu 40 tunniksi vuoden
14744: tovaksi, kun yli puolet ao. alan työntekijöistä       tasoittumisjaksolla, vaikka järjestelmä poikkeaa
14745: kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Koska tavoit-       työaikalain säännöllisestä työajasta?
14746: teena on ollut työntekijöiden vähimmäisturvan            Tarve päätösvallan siirtämiseen työmarkkina-
14747: takaaminen, on käytännössä katsottu, että työn-       järjestöiltä suoraan yrityksiin on viime aikoina
14748: tekijä voi saada yleissitovuuden nojalla vain oi-     voimakkaasti lisääntynyt. Esimerkiksi Suomen
14749: keuksia, mutta ei velvollisuuksia. Työehtosopi-       Gallupin hiljattain tekemän tutkimuksen mu-
14750: muksista sovelletaan siten yleissitovuuden nojal-     kaan päätösvallan siirtämistä työpaikoille palk-
14751: la yleensä vain työntekijöille edullisia kohtia.      ka- ja työaikakysymyksissä kannatti selkeästi yli
14752: Yleissitovuus sitoo siten vain työnantajaa, mutta     puolet koko väestöstä. Päätösvallan siirtymistä
14753: ei työntekijää.                                       työpaikoille nykyistä laajemmin on myös pidetty
14754:     Uudet työehtosopimukset toivat aikaisempaa        todennäköisenä kehityksenä.
14755: useammissa asioissa paikallisen sopimusmahdol-           Koska voimassa oleva työaikalainsäädäntö ei
14756:  lisuuden työpaikoille. Eniten paikallista sopimis-   sisällä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuutta,
14757:  ta lisättiin työaikaa koskevissa kysymyksissä.       uhkaa kuitenkin osa yrityksistä jäädä paikallisen
14758:  Useilla aloilla voidaan paikallisesti sopien esim.   sopimismahdollisuuden ulkopuolelle, ellei lain-
14759:  pidentää vuorokautista työtuntimäärää voimas-        säädäntöä korjata.
14760:  sa olevan työaikalainsäädännön asettamia tunti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14761:  rajoja pidemmiksi ja sopia tasoittumisjaksoista      tyksl!n 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14762:  sekä työtuntijärjestelmää koskevista ilmoitus-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14763:  ajoista työaikalainsäädännöstä poikkeavasti.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14764:  Paikallisesti voidaan sopia mm. 10-12 tunnin
14765:  työvuoroista siten, että keskimääräinen viikko-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14766:  työaika tasoittuu 40 tuntiin kuuden tai kahden-             ongelmien poistamiseksi siten, että työeh-
14767:  toista kuukauden tasoittumisjaksolla. Voimassa              tosopimusten yleissitovuusjärjestelmä ja
14768: 
14769: 2400321
14770: 2                                     1994 vp -   KK 97
14771: 
14772:       voimassa oleva työaikalainsäädäntö eivät         kohtaisesti sovellettavista työaikajärjes-
14773:       rajoittaisi mahdollisuutta sopia yritys-         telyistä?
14774: 
14775:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
14776: 
14777:         Kirsti Ala-Harja             Timo Ihamäki                 Kalevi Lamminen
14778:         Väinö Saario                 Kaarina Dromberg             Margareta Pietikäinen
14779:         Tuula Linnainmaa             Riitta Saastamoinen          Heikki A. Ollila
14780:                                      Kyösti Toivonen
14781:                                            1994 vp -    KK 97                                           3
14782: 
14783: 
14784: 
14785: 
14786:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14787: 
14788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaan työehtosopimukseen perustuva sopimisoi-
14789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keus vaihtelee erilaisista sopimusmääräyksistä
14790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        riippuen. Jos varsinaisessa työehtosopimuksessa
14791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Har-          oleva paikalliseen sopimiseen kelpuuttava ehto
14792: jan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       perustuu esimerkiksi työaikalainsäädännön puo-
14793: 97:                                                    lipakottavaan (semidispositiiviseen) säännök-
14794:                                                        seen eli säännökseen, josta on mahdollisuus poi-
14795:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          keta valtakunnallisten yhdistysten tekemällä työ-
14796:        ongelmien poistamiseksi siten, että työeh-      ehtosopimuksella taikka muulla työehtosopi-
14797:        tosopimusten yleissitovuusjärjestelmä ja        muksen tasoisella sopimuksella, ei järjestäyty-
14798:        voimassa oleva työaikalainsäädäntö eivät        mättömällä työnantajana nykyjärjestelmän puit-
14799:        rajoittaisi mahdollisuutta sopia yritys-        teissa ole sopimisoikeutta tällaisen lausekkeen
14800:        kohtaisesti sovellettavista työaikajärjes-      nojalla.
14801:        telyistä?                                          Järjestäytymättömän työnantajan oikeus teh-
14802:                                                        dä yleissitovaan työehtosopimukseen perustuvia
14803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           paikallisia sopimuksia riippuu myös työehtoso-
14804: vasti seuraavaa:                                       pimuksessa olevan kelpuuttavan määräyksen si-
14805:                                                        sällöstä. Mikäli yleissitovassa työehtosopimuk-
14806:     Syksyn 1993 työehtosopimuskierroksella liit-       sessa ei ole rajoitettu paikallista sopimisoikeutta
14807: tojen välisiin työehtosopimuksiin lisättiin sellai-    sopimuksen osapuolten, sopimuksen solmimises-
14808: sia sopimusmääräyksiä, joissa viitataan mahdol-        sa noudatettavien menettelytapojen eikä sopi-
14809: lisuuteen sopia tietyistä erikseen mainituista         muksen materiaalisen sisällön suhteen, myös jär-
14810: asioista paikallisesti. Tavallisin asiaryhmä, joissa   jestäytymättömissä yrityksissä voidaan tehdä
14811: paikalliset ratkaisut ovat työehtosopimuksen           työehtosopimuksen tarkoittama paikallinen so-
14812: mukaan mahdollisia, ovat kirjallisessa kysymyk-        vellutus.
14813: sessä mainitut työaikajärjestelyihin liittyvät ky-        Niissä tapauksissa, joissa työehtosopimukses-
14814: symykset.                                              sa on määräys, jonka mukaan tiettyä menettelyä
14815:     Paikallisen sopimisoikeuden kannalta merki-        on noudatettava, ellei paikallisesti toisin sovita,
14816: tyksellistä on se, että useisiin työehtosopimuksiin    asia on nykyjärjestelmän mukaan sen sijaan tul-
14817: sisällytettiin määräys paikallisessa sopimisessa       kinnanvaraisempi yleissitovuusjärjestelmän vä-
14818: noudatettavista menettelytavoista, joissa on py-       himmäisehtoluonteen johdosta. Järjestäytymät-
14819: ritty selkeyttämään työehtosopimuksen perus-           tömän työnantajan sopimisoikeutta harkittaessa
14820: teella solmitun paikallisen sopimuksen ja varsi-       joudutaan toisaalta ottamaan huomioon se,
14821:  naisen työehtosopimuksen välinen suhde. Me-           ovatko osalliset tarkoittaneet työehtosopimuk-
14822: nettelytapamääräykset ovat eri alojen sopimuk-         sen määräyksiä täydennettävän työehtosopi-
14823: sissa peruslinjoiltaan hyvin samankaltaisia. Niis-     muksen oikeusvaikutukset saavalla ja varsinai-
14824:  sä sopimismahdollisuus annetaan työehtosopi-          sen työehtosopimuksen osaksi tarkoitetulla sopi-
14825:  muksen mukaisen neuvottelujärjestyksen mukai-         muksella, jolloin sopimisoikeus ei voi lähtökoh-
14826:  sesti joko työnantajalle ja yksittäiselle työnteki-   taisesti ulottua järjestäytymättömään kenttään,
14827: jälle taikka työnantajalle ja luottamusmiehelle,       vai työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisel-
14828: jolloin sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita       lä työsopimuksella, jolloin myös järjestäytymät-
14829:  luottamusmiehen katsotaan edustavan. Yleiseen         tömällä työnantajana voi olla sopimisoikeus.
14830:  muotoon kirjoitetun sopimiskelpuutuksen ohella           Yleissitovien työehtosopimusten sisältämät
14831:  työehtosopimuksiin sisältyy myös määräyksiä,          paikallisia sovelluksia sallivat sopimusmääräyk-
14832:  joissa paikallinen sopimisoikeus on rajattu kos-      set eivät siten automaattisesti takaa järjestäyty-
14833:  kemaan ainoastaan työehtosopimukseen sidot-           mättömien työnantajien sopimisoikeutta. Se,
14834:  tuja osapuolia.                                       milloin sopimisoikeus nykyjärjestelmän puitteis-
14835:     Järjestäytymättömän työnantajan yleissito-         sa ulottuu myös järjestäytymättömään kenttään,
14836: 4                                        1994 vp -    KK 97
14837: 
14838: riippuu ennen kaikkea siitä, miten ja millä sopi-       Hallituksen tarkoituksena on selvittää ja rat-
14839: mustasolla työehtosopimusosalliset ovat tarkoit-     kaista paikallisen sopimustoiminnan laajuus työ-
14840: taneet työehtosopimuksiaan täydennettävän            aikakysymyksissä työaikalainsäädännön uudis-
14841: taikka sallineet niiden määräyksistä poikettavan.    tamisen yhteydessä. Yhden keskeisen asian erot-
14842:    Työaikalainsäädännön uudistaminen on val-         taminen muusta asiakokonaisuudesta saattaisi
14843: misteilla. Työaikalainsäädäntökomitean (Komi-        hallituksen käsityksen mukaan vaikeuttaa työ-
14844: teanmietintö 1993:2) ehdotusten pohjalta asiaa       aikauudistuksen toteuttamista, minkä vuoksi
14845: valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä työmark-      työaikalainsäädännön paikallista sopimista kos-
14846: kinajärjestöjen kanssa. Paikallisten sopimusten      kevaa asiaa ei pyritä toteuttamaan erillään muus-
14847: tekemismahdollisuus kuuluu yhtenä osana näi-         ta työaikalainsäädännön uudistamisesta.
14848: hin neuvotteluihin.
14849: 
14850:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
14851: 
14852:                                                                        Työministeri Ilkka Kanerva
14853:                                            1994 vp -    KK 97                                                5
14854: 
14855: 
14856: 
14857: 
14858:                                          Tili Riksdagens Talman
14859: 
14860:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        talsrätt varierar beroende på olika slags avtalsbe-
14861: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         stämmelser. Om ett vilikor som ingår i det egent-
14862: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       liga arbetskollektivavtalet och som ger behörig-
14863: man Ala-Harja m.fl. undertecknade skriftliga           het att ingå lokalt avtal bygger tili exempel på ett
14864: spörsmål nr 97:                                        halvtvingande (semidispositivt) stadgande i ar-
14865:                                                        betstidslagstiftningen, dvs. ett stadgande som det
14866:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         är möjligt att avvika från genom ett arbetskollek-
14867:        ta för att undanröja problem, så att syste-     tivavtal som ingås av de riksomfattande förening-
14868:        met med arbetskollektivavtalens allmänt         ama eller något annat avtal på nivå av arbetskol-
14869:        bindande verkan och den gällande arbets-        lektivavtal, har en icke organiserad arbetsgivare
14870:        tidslagstiftningen inte begränsar möjlig-       inte inom ramen för de nuvarande systemet av-
14871:        hetema att avtala om företagsvis tiliämp-       talsrätt med stöd av en sådan klausul.
14872:        liga arbetstidsarrangemang?                         En icke organiserad arbetsgivares rätt att ingå
14873:                                                        lokala avtal, som bygger på ett allmänt bindande
14874:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetskollektivavtal, beror också på innehållet i
14875: anföra följande:                                       den behörighetsgivande bestämmelsen i arbets-
14876:                                                        kollektivavtalet. Om den lokala avtalsrätten inte
14877:    Under arbetskollektivavtalsronden 1993 foga-        har begränsats i det allmänt bindande arbetskol-
14878: des tili arbetskollektivavtalen mellan förbunden       lektivavtalet vad gäller partema i avtalet, de för-
14879: sådana avtalsbestämmelser som hänvisar tili            faringssätt som skall iakttas när avtalet ingås eller
14880: möjligheten att lokalt avtala om vissa särskiit        avtalets materiella innehåll, kan man också inom
14881: nämnda ärenden. Den vanligaste sakgruppen där          icke organiserade företag göra en sådan lokal
14882: lokala avgöranden enligt arbetskollektivavtalet        tillämpning som avses i arbetsavtalet.
14883: är möjliga, är sådana i det skriftliga spörsmålet          1 de fall då det i arbetskollektivavtalet finns en
14884: nämnda frågor som hänger samman med arbets-            bestämmelse enligt viiken ett visst förfarande
14885: tidsarrangemangen.                                     skall tillämpas, om inte något annat avtalas lo-
14886:    Med tanke på den lokala avtalsrätten har det        kalt, är saken enligt det nuvarande systemet där-
14887: betydelse att i flera arbetskollektivavtal intogs en   emot mera beroende av tolkning beroende på att
14888: bestämmelse om de förfaringssätt som skall iakt-       systemet med allmänt bindande verkan har ka-
14889: tas vid lokala avtal, och beträffande förfarings-      raktär av minimivilikor. När en icke organiserad
14890: sätten har man försökt klarlägga förhållandet          arbetsgivares avtalsrätt övervägs måste man å
14891: mellan ett lokalt avtal som ingås på basis av          andra sidan beakta om partema har avsett att
14892: arbetskollektivavtalet och det egentliga arbets-       bestämmelsema i arbetskollektivavtalet skall
14893: kollektivavtalet. Bestämmelsema om förfarings-         kompletteras med ett avtal som får likadana rätts-
14894: sättet är i avtalen för olika branscher mycket         liga verkningar som arbetskollektivavtalet och är
14895: likartade tili grundlinjema. 1 dem ges avtalsmöj-      avsett att vara en del av det egentliga arbetskol-
14896: lighet enligt förhandlingsordningen i enlighet         lektivavtalet, varvid avtalsrätten inte primärt kan
14897: med arbetskollektivavtalet antingen arbetsgiva-        sträcka sig tili det icke organiserade fåltet, eller ett
14898: ren och en enskiid arbetstagare eller arbetsgiva-      arbetskollektivavtal mellan arbetsgivaren och en
14899: ren och förtroendemannen, varvid avtalet binder        enskild arbetstagare, varvid också en icke organi-
14900: de arbetstagare som förtroendemannen anses fö-         serad arbetsgivare kan ha avtalsrätt.
14901: reträda~ Utom den i generell form skrivna avtals-          De avtalsbestämmelser i de allmänt bindande
14902:  behörigheten innehåller arbetskollektivavtalen        arbetskollektivavtalen som tiliåter lokala tili-
14903:  också bestämmelser i vilka den lokala avtalsrät-      lämpningar garanterar alltså inte automatiskt en
14904:  ten har begränsats tili att gälla endast avtalspar-   icke organiserad arbetsgivares avtalsrätt. När
14905:  ter som är bundna av arbetskollektivavtalet.          avtalsrätten inom ramen för det nu gällande sy-
14906:     En icke organiserad arbetsgivares på ett all-      stemet också utsträcker sig tili det icke organise-
14907:  mänt bindande arbetskollektivavtal baserade av-       rade fåltet, beror framför allt på hur och på viiken
14908: 6                                           1994 vp -    KK 97
14909: 
14910: avtalsnivå partema i arbetskollektivavtalet har            Regeringen har för avsikt att reda ut och avgö-
14911: avsett att deras arbetskollektivavtal skall kom-        ra den lokala avtalsverksamhetens omfattning
14912: pletteras eller tillåtit att avsteg görs från bestäm-   inom arbetstidsfrågoma i samband med revide-
14913: melsema i dem.                                          ringen av arbetstidslagstiftningen. Att avskilja ett
14914:    En revidering av arbetstidslagstiftningen är         centralt ärende från resten av sakhelheten kunde
14915: under beredning. På basis av arbetstidslagstift-        enligt regeringens uppfattning försvåra genom-
14916: ningskommittens förslag (Kommittebetänkande             förandet av arbetstidsreformen, varför man inte
14917: 1993:2) bereds saken på trepartsbasis tillsam-          försöker lösa den fråga som gäller lokalt avtalan-
14918: mans med arbetsmarknadsorganisationema.                 de om arbetstidslagstiftningen separat från den
14919: Möjligheten att ingå lokala avtal utgör en del av       övriga delen av reformen av arbetstidslagstift-
14920: dessa förhandlingar.                                    ningen.
14921: 
14922:      Helsingforsden 23 mars 1994
14923: 
14924:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
14925:                                                 1994vp
14926: 
14927: Kirjallinen kysymys 98
14928: 
14929: 
14930: 
14931: 
14932:                                    Rask ym.: Ammattikorkeakoulujen omistuspohjaa koskevista rat-
14933:                                       kaisuista
14934: 
14935: 
14936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14937: 
14938:    Ammattikorkeakoululainsäädäntöä valmis-            puuttuva tieto hallituksen taholta ammattikor-
14939: tellaan hallituksessa pikavauhtia. Kokeilupaik-       keakoulujen ylläpitojärjestelmän ja rahoitusjär-
14940: kakunnilla on ryhdytty toimenpiteisiin yhteisen       jestelmän tulevaisuudesta aiheuttavat epävar-
14941: omistuspohjan luomiseksi. Opetusministeriöstä         muutta ja mahdollisesti virheellisiä ratkaisuja
14942: saatujen tietojen mukaan omistuspohjaratkaisu-        kunnissa.
14943: jen tulisi olla valmiita maaliskuun loppuun men-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14944: nessä, jotta oppilaitokset voisivat olla ensimmäis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14945: ten vakinaistettavien ammattikorkeakoulujen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14946: joukossa vuoden 1995 alussa. Niillä paikkakun-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14947: nilla,joilla kokeilussa on mukana valtion oppilai-
14948: toksia, ollaan suurten muutosten edessä. Asiaa                   Millaisia ratkaisuja ja millä aikataulul-
14949: ovat kunnissa hämmentäneet tiedot siitä, että                la kuntien on syytä tehdä kokeilussa nyt
14950: valtio tulisikin omistamaan ja ylläpitämään am-              mukana olevien ammattikorkeakoulujen
14951: mattikorkeakouluja.                                          omistuspohjan suhteen, jotta oppilaitok-
14952:    Ammattikorkeakoululain nopea säätäminen,                  silla olisi mahdollisuus tulla vakinaiste-
14953: vakaa tahto olla mukana ensimmäisten vakinais-               tuksi mahdollisimman pian?
14954: tettavien ammattikorkeakoulujen joukossa ja
14955: 
14956:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
14957: 
14958:           Maija Rask                     Virpa Puisto                   Riitta Myller
14959:                    Leena Luhtanen                                     Arja Ojala
14960: 
14961: 
14962: 
14963: 
14964: 2200321
14965: 2                                          1994 vp -    KK 98
14966: 
14967: 
14968: 
14969: 
14970:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14971: 
14972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tenkin huomioon ammatillisen koulutuksen tar-
14973: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          peen eri alueilla. Samalla todetaan, että ammatil-
14974: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        listen oppilaitosten ylläpitojärjestelmän yhte-
14975: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Ras-        näistämistä jatketaan siirtämällä valtion oppilai-
14976: kin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 98:                 toksia kunnille tai kuntayhtymille taikka muutta-
14977:                                                        malla niitä yksityisiksi. Ammattikorkeakoulujen
14978:            Millaisia ratkaisuja ja millä aikataulul-   osalta ylläpitovaihtoehdot selvitetään. Vakinai-
14979:        la kuntien on syytä tehdä kokeilussa nyt        sia ammattikorkeakouluyksiköitä muodostetaan
14980:        mukana olevien ammattikorkeakoulujen            aikaisintaan vuodesta 1996 alkaen.
14981:        omistuspohjan suhteen, jotta oppilaitok-            Tällä hetkellä ammattikorkeakoulukokeiluis-
14982:        silla olisi mahdollisuus tulla vakinaiste-      sa mukana olevat yksiköt muodostuvat omistus-
14983:        tuksi mahdollisimman pian?                      pohjansa ja koulutustehtävänsä osalta erilaisista
14984:                                                        oppilaitoksista. Tällöin myös toiminnalliset sekä
14985:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rahoitusta koskevat säädökset ovat osin erilaisia.
14986: vasti seuraavaa:                                           Ammattikorkeakoululainsäädäntöä valmis-
14987:                                                        teltaessa selvitetään sekä ylläpito- että rahoitus-
14988:    Valtioneuvosto teki 18. kesäkuuta 1993 peri-        kysymykset.
14989: aatepäätöksen koulutuksen ja korkeakouluissa               Aikataulullisesti tämä tarkoittaa sitä, että ta-
14990: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-        pahtuvat muutokset tulisi ottaa huomioon val-
14991: masta vuosille 1991-1996. Tässä periaatepää-           misteltaessa vuoden 1996 talousarviota. Am-
14992: töksessä todetaan, että oppilaitosverkoston ke-        mattikorkeakoululainsäädäntöä valmisteltaessa
14993: hittämistä jatketaan pyrkimyksenä lisätä opiske-       opetusministeriö pitää lähtökohtana kunnallista
14994: lijoiden valintamahdollisuuksia. Oppilaitosten         tai yksityistä omistuspohjavaihtoehtoa.
14995: lukumäärää vähennetään oleellisesti ottaen kui-
14996: 
14997:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
14998: 
14999:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15000:                                            1994 vp -    KK 98                                           3
15001: 
15002: 
15003: 
15004: 
15005:                                          Tili Riksdagens Talman
15006: 
15007:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       syn tili behovet av yrkesutbildning i olika regio-
15008: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ner. Samtidigt fastslås att huvudmannaskapet i
15009: lem av statsrådet översänt fåljande av riksdags-       fråga om yrkesläroanstaltema fortfarande skall
15010: man Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmål            förenhetligas genom att statens läroanstalter
15011: nr98:                                                  överförs tili kommunema eller samkommunerna
15012:                                                        eller att de privatiseras. När det gäller yrkeshög-
15013:           Vilka åtgärder är det skäl för kommu-        skolorna utreds olika alternativ tili huvudman.
15014:        nema att vidta och med viiken tidtabell         Tidigast vid ingången av 1996 kommer ordinarie
15015:        ifråga om ägarunderlaget får de yrkes-          yrkeshögskoleenheter att bildas.
15016:        högskolor som nu deltar i försöksverk-             För närvarande består de enheter som deltar i
15017:        samheten för att Iäroanstaltema så snart        försöken med yrkeshögskolor av olika läroan-
15018:        som möjligt skall ha möjlighet att bli ordi-    stalter med hänsyn tili deras ägarunderlag och
15019:        narie?                                          utbildningsuppgift. Härvid är även bestämmel-
15020:                                                        serna om funktion och finansiering delvis olika.
15021:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-          Vid beredningen av lagstiftningen om yrkes-
15022: ra följande:                                           högskolor kommer frågoma om både huvud-
15023:                                                        mannaskap och finansiering att utredas.
15024:    Statsrådet fattade den 18 juni 199 3 ett princip-      I fråga om tidtabellen innebär detta att änd-
15025: beslut om en pian för utveckling av utbildningen       ringarna bör beaktas vid beredningen av stats-
15026: och av forskningen vid högskoloma under                budgeten för 1996. Vid beredningen av lagstift-
15027: 1991-1996. I principbeslutet fastslås att utveck-      ningen om yrkeshögskolorna kommer undervis-
15028: lingen av läroanstaltsnätet skall fortsättas i syfte   ningsministeriet att utgå från kommunalt eller
15029: att öka valfriheten för de studerande. Antalet         privat ägarunderlag.
15030: läroanstalter minskas väsentligt, dock med hän-
15031: 
15032:      Helsingforsden 17 mars 1994
15033: 
15034:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15035:                                               1994 vp
15036: 
15037: Kirjallinen kysymys 99
15038: 
15039: 
15040: 
15041: 
15042:                                   U. Anttila ym.: ETA-maiden ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta
15043:                                       perittävistä oleskelulupamaksuista
15044: 
15045: 
15046:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15047:    Vuoden vaihteessa ulkomaalaisten oleskelulu-         Kansainväliset yhteydet rikastuttavat Suomen
15048: vat kallistuivat. Muusta ETA-maasta Suomeen         yliopistoelämää. Ulkomaalaisten opiskelu Suo-
15049: tulevan oleskelulupa maksaa 130 mk, kun taas        messa on tärkeä osa yliopistojemme kansainvä-
15050: muualta tulevan oleskelulupa on kalliimpi eli 500   listymistä.
15051: mk.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15052:    Oleskelulupien kallistuminen hankaloittaa eri-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15053: tyisesti muualta kuin ETA-maista Suomeen saa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15054: puvien opiskelijoiden elämää. Monet Suomeen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15055: saapuvista opiskelijoista tulevat kehitysmaista.
15056: 500 mk on suuri kustannus opiskelijan taloudes-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15057: sa. On nurinkurista, että vauraista ETA-maista             jotta ETA-maiden ulkopuolelta saapuvat
15058: saapuville opiskelijoille oleskelulupa on paljon           opiskelijat eivät joutuisi maksamaan oles-
15059: edullisempi kuin köyhistä maista saapuville opis-          keluluvasta korkeampaa maksua kuin
15060: kelijoille.                                                ETA-maista saapuvat?
15061: 
15062:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
15063: 
15064:           Ulla Anttila                  Tuija Maaret Pykäläinen        Iiris Hacklin
15065:           Aamo von Bell                 Jukka Gustafsson               Marja-Liisa Tykkyläinen
15066:           Heli Astala                   Margareta Pietikäinen          Ismo Seivästö
15067:           Aino Suhola                   Kyösti Virrankoski             Maija-Liisa Lindqvist
15068:           Erkki Pulliainen              Jaakko Laakso                  Paavo Nikula
15069:           Satu Hassi                    Heidi Hautala                  Pekka Haavisto
15070:           Maria Kaisa Aula              Marjatta Vehkaoja              Marja-Leena Viljamaa
15071:           Johannes Koskinen             Markku Rossi                   Leena Luhtanen
15072:                                         Riitta Myller
15073: 
15074: 
15075: 
15076: 
15077: 2400321
15078: 2                                         1994 vp -    KK 99
15079: 
15080: 
15081: 
15082: 
15083:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15084: 
15085:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den työntekijöiden ja heidän perheidensä jäsen-
15086: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ten liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella kos-
15087: olette 4 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       kevien rajoitusten poistamisesta annetun neuvos-
15088: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ton direktiivin (68/360/ETY) mukaan oleskelulu-
15089: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          vasta perittävä maksu ei saa ylittää kansalaisille
15090: Ulla Anttilan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     myönnettävistä henkilötodistuksista perittäviä
15091: myksen n:o 99:                                        maksuja. Maksu ETA-sopimukseen perustuvas-
15092:                                                       ta oleskelulupapäätöksestä vastaa täten Suomen
15093:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        kansalaisille myönnettävästä henkilötodistuk-
15094:        jotta ETA-maiden ulkopuolelta saapuvat         sesta perittävää maksua eli on 130 markkaa.
15095:        opiskelijat eivät joutuisi maksamaan oles-         ETA-sopimukseen perustuvan oleskelulupa-
15096:        keluluvasta korkeampaa maksua kuin             päätöksen lisäksi maksupäätöksissä on muitakin
15097:        ETA-maista saapuvat?                           poikkeuksia. Näin eräiltä ryhmiltä, pakolaisilta,
15098:                                                       oleskeluluvan suojelun tarpeen vuoksi sekä pai-
15099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          navasta humanitaarisesta syystä saaneelta jäte-
15100: vasti seuraavan:                                      tään maksu kokonaan perimättä.
15101:                                                           Sisäasiainministeriössä valmistellaan tällä het-
15102:    Sisäasiainministeriön päätös sisäasiainminis-      kellä sisäasiainministeriön maksupäätöksen ja
15103: teriön maksullisista suoritteista ja sisäasiainmi-    poliisin maksupäätöksen tarkistamista. Tässä
15104: nisteriön päätös poliisin suoritteiden maksum-        yhteydessä on muun muassa muualta kuin ETA-
15105: suudesta tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta         valtioista tulevien opiskelijoiden oleskelulupa-
15106: 1994. Maksupäätöksissä määrätään myös mak-            maksuun kiinnitetty huomiota. Päätöksiä onkin
15107: suista, joita peritään valtiolle oleskelulupia kos-   tarkoitus muuttaa siten, että kaikilta opiskelijoil-
15108: kevista päätöksistä. Leimaverolain muutos, jolla      ta kansalaisuuteen katsomatta perittäisiin sa-
15109: oleskelulupia koskevasta leimaverosta luovut-         mansuuruinen 130 markan maksu oleskelulupa-
15110: tiin, tuli myös voimaan 1 päivänä tammikuuta          päätöksestä. Tämän on katsottu olevan oikeu-
15111: 1994.                                                 denmukaista erityisesti siitä syystä, että opiskeli-
15112:     Maksupäätösten lähtökohtana oli valtion           jat joutuvat vuosittain uusimaan oleskelulupan-
15113: maksuperustelain mukaiseen omakustannushin-           sa.
15114: taan perustuva samansuuruinen 500 markan                  Sisäasiainministeriö pyrkii vastaisuudessakin
15115: maksu jokaisesta oleskelulupapäätöksestä.             ottamaan kohtuusnäkökohdat huomioon mak-
15116:     ETA-sopimukseen perustuvasta oleskelulupa-        sujen suuruudesta päätettäessä. Maksupäätöksiä
15117: päätöksestä ei kuitenkaan voida periä omakus-         voidaan muuttaa, mikäli siinä määrätty maksu
15118: tannushintaa vastaavaa maksua, sillä ETA-sopi-        havaitaan epäoikeudenmukaiseksi tai muutoin
15119: muksen liitesäännöstöön kuuluvan jäsenvaltioi-        kohtuuttomaksi.
15120: 
15121:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1994
15122: 
15123:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
15124:                                            1994 vp -    KK 99                                           3
15125: 
15126: 
15127: 
15128: 
15129:                                          Tili Riksdagens Talman
15130: 
15131:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den avgift som uppbärs för uppehållstillstånd
15132: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        enligt rådets direktiv om avskaffande av restrik-
15133: 4 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-       tioner för rörlighet och bosättning inom gemen-
15134: det översänt följande av riksdagsledamot Ulla          skapen för medlemsstaternas arbetstagare och
15135: Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr 99:            deras familjer (68/360/EEG), som ingår i EES-
15136:                                                        avtalets regelverk, inte får överskrida de avgifter
15137:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        som uppbärs för identitetsbevis, som beviljas
15138:        ta för att studerande som anländer från         medborgarna. Avgiften för beslut om uppehålls-
15139:        andra än EES-länderna inte skall behöva         tillstånd, som baserar sig på EES-avtalet, mot-
15140:        betala en högre avgift för sitt uppehålls-      svarar således den avgift som uppbärs för identi-
15141:        tillstånd än de som anländer från EES-          tetsbevis, som beviljas finska medborgare, dvs.
15142:        länderna?                                        130mark.
15143:                                                            Vid sidan av beslutet om uppehållstillstånd
15144:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som baserar sig på EES-avtalet finns det också
15145: anföra följande:                                       andra avvikelser i avgiftsbesluten. Av vissa grup-
15146:                                                        per, såsom flyktingar, som beviljats uppehållstill-
15147:     Inrikesministeriets beslut om inrikesministeri-    stånd på grund av behov av skydd samt av vägan-
15148: ets avgiftsbelagda prestationer och inrikesmini-       de humanitära skäl, uppbärs ingen avgift.
15149: steriets beslut om polisens avgiftsbelagda presta-         Inrikesministeriet bereder som bäst en revide-
15150: tioner trädde i kraft den 1 januari 1994. I avgifts-   ring av inrikesministeriets avgiftsbeslut och poli-
15151: besluten ingår också bestämmelser om avgifter          sens avgiftsbeslut. I detta sammanhang har man
15152: som uppb~rs tili staten för beslut om uppehålls-       fåst avseende vid avgiften för uppehållstillstånd
15153: tillstånd. Andringen av lagen om stämpelskatt          för bl.a. studerande som kommer från andra än
15154: genom viiken stämpelskatten för uppehållstill-         EES-länderna. Besluten avses bli ändrade så att
15155: stånd avskaffades trädde också i kraft den 1janu-      man av alla studerande oavsett medborgarskapet
15156: ari 1994.                                              uppbär en jämstor avgift om 130 mark för beslu-
15157:     I avgiftsbesluten utgick man från att man för      tet om uppehållstillstånd. Det har ansetts som ett
15158: varje beslut om uppehållstillstånd uppbär en jäm-      rättvist förfarande speciellt då de studerande år-
15159: stor avgift om 500 mark som baserar sig på själv-      ligen måste förnya sitt uppehållstillstånd.
15160: kostnadspriset i överensstämmelse med lagen om             Inrikesministeriet försöker också framdeles
15161: grunderna för avgifter tili staten.                    beakta rimlighetssynpunkterna när det beslutar
15162:     För beslut om uppehållstillstånd som baserar       om avgifter. Avgiftsbeslut kan ändras om den
15163: sig på EES-avtalet kan en avgift som motsvarar         föreskrivna avgiften konstateras vara orättvis el-
15164: självkostnadspriset dock inte uppbäras, eftersom       ler annars orimlig.
15165: 
15166:       Helsingforsden 21 mars 1994
15167: 
15168:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
15169:                                                   1994 vp
15170: 
15171: Kirjallinen kysymys 100
15172: 
15173: 
15174: 
15175: 
15176:                                     Vistbacka: Kuivan sepelin käyttämisestä liukkauden torjuntaan
15177: 
15178: 
15179: 
15180:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15181: 
15182:    Viime vuosina tienpidossa on kiinnitetty eri-        työttömille. Mikäli asiasta annettaisiin korkean
15183: tyistä huomiota liukkauden torjunnassa suolauk-         tahon suositukset, voisi sepelipullojen jakelu ta-
15184: sen vähentämiseen ympäristöllisistä syistä. Li-         pahtua esimerkiksi katsastuskanttareiden kautta
15185: säksi nastarenkaiden käyttöä on pyritty rajoitta-       vuosikatsastusten yhteydessä, jolloin pullo sisäl-
15186: maan lähinnä sydäntalven ajaksi. Näiden toi-            tyisi katsastusmaksuun, jota voitaisiin korottaa
15187: menpiteiden seurauksena muun muassa autoili-            ehkä nykyisestään noin 10 markalla. Tällöin Au-
15188: joille tulee usein eteen tilanteita, joissa ajoneuvon   torekisterikeskukselle jäisi vielä kohtuullinen vä-
15189: liikkeellelähtö estyy liukkauden johdosta. Tämä         lityspalkkio.
15190: saattaa aiheuttaa liikenneongelmia ja jopa liiken-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15191: neonnettomuuksia varsinkin, jos lähistöllä ei ole       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15192: liukkaudentorjunta-aineita, lähinnä hiekkaa tai         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15193: soraa.                                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15194:     Eräät henkilöt ovat kehittäneet asiaan mielen-
15195: kiintoisen ratkaisuvaihtoehdon. Mikäli autossa                    Katsooko Hallitus aiheelliseksi antaa
15196: olisi mukana kierrätyskelpoinen muovipullo, jos-               autoilijoille suosituksen pitää autossa
15197: sa olisi kuivaa sepeliä, ongelmatilanne laukeaisi              mukana liukkauden torjuntaan käytettä-
15198: nopeasti, kun siroteliaan hieman sepeliä pyörien               vää kierrätyskelpoista muovipulloa, jossa
15199: alle. Mukana kuljetettavalla pienellä "sepelipul-              on kuivaa sepeliä ja jota pulloa voitaisiin
15200: lolla" saattaisi olla myös käyttöä jalankulkijoille            jakaa autoilijoille katsastuskanttareiden
15201: määrätyissä tilanteissa. Sepelipullon pitäminen                kautta vuosikatsastuksen yhteydessä
15202: mukana autossa lisäisi liikenneturvallisuutta ja               kohtuullista korvausta vastaan?
15203: tarjoaisi tuotteen valmistuksessa työtä useille
15204: 
15205:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
15206: 
15207:                                              Raimo Vistbacka
15208: 
15209: 
15210: 
15211: 
15212: 2400321
15213: 2                                          1994 vp -    KK 100
15214: 
15215: 
15216: 
15217: 
15218:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15219: 
15220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kysymyksessä ehdotetun sorapullon käyttö
15221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           on vain yksi tapa monista pyrkiä helpottamaan
15222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         auton lähtöä liikkeelle Hukkaalta alustalta. Käy-
15223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vist-              tännössä sorapullon käytön sijasta on mahdollis-
15224: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             ta auttaa auton liikkeellelähtöä monin eri tavoin:
15225: n:o 100:                                                sirottelemalla hiekkaa vetävien renkaiden eteen
15226:                                                         esimerkiksi rautakaupasta hankitusta paperises-
15227:           Katsooko Hallitus aiheelliseksi antaa         ta hiekkapussista, kaivamalla lunta ja Iiukasta
15228:        autoilijoille suosituksen pitää autossa          alustaa pois pyörien edestä, asettamalla vetävien
15229:        mukana liukkauden torjuntaan käytettä-           pyörien eteen kitkaa parantavaa materiaalia ku-
15230:        vää kierrätyskelpoista muovipulloa, jossa
15231:                                                         ten ketjua, köyttä ja hätätapauksessa jopa auton
15232:        on kuivaa sepeliä ja jota pulloa voitaisiin      lattiamaton, asentamalla vetävien pyörien päälle
15233:        jakaa autoilijoille katsastuskonttoreiden        väliaikaisesti lumiketjut ja ääritapauksessa pyy-
15234:        kautta vuosikatsastuksen yhteydessä              tämällä ohikulkijoilta ystävällistä työntöapua.
15235:        kohtuullista korvausta vastaan?
15236:                                                            Myös ajoneuvotekniikan kehitys on tuonut
15237:                                                         autoihin apulaitteita Hukkaalta alustalta liikkeel-
15238:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15239:                                                         lelähtöön. Maastokäyttöön erityisesti suunnitel-
15240: vasti seuraavaa:                                        luissa henkilöautoissa on nelivetoisuus ollut jo
15241:     Kirjallisen kysymyksen ajatus autossa muka-         kauan käytössä. Uusimpana Hukkaalta alustalta
15242: na pidettävästä muovipullosta, joka sisältäisi          lähtemistä helpottavana apulaitteistona on jo
15243: kuivaa sepeliä, mitä voitaisiin tarvittaessa sirotel-   eräisiin edistyksellisempiin henkilöautoihin il-
15244: Ia renkaiden alle auttamaan auton liikkeellelähte-      maantunut vetävälle akselille suunniteltu ns. luis-
15245: mistä liukkaalla, antaa varsin vähän apua liuk-         tonrajoitin. Se kytkee vetävän akselin kumman-
15246: kauden torjuntaan koko liikennettä ajatellen.           kin puolen pyörät vetämään, kun toisen puolen
15247: Toki autolla talvella hankalista pysäköintipai-         pyörän luisto ylittää tietyn ennalta asetetun luis-
15248: koista liikkeellepääseminenkin on tärkeää, mutta        torajan. Lisäksi kuorma-autoihin on saatavissa
15249: liikenneturvallisuuden kannalta liukkauden tor-         liikkeellelähtöä helpottamaan laite, joka perus-
15250: juntaa kuitenkin tarvitaan erityisesti silloin, kun     tuu ympyrän muotoon asetettuihin ketjunpät-
15251: auto jo liikkuu tai liikkuvaa autoa yritetään py-       kiin, joka ohjaamoon sijoitetun ohjauskatkaisi-
15252: säyttää.                                                jan kautta on siirrettävissä pyörimään tarvitta-
15253:     Auton sisällä mukana pidettävästä hiekkapul-        vaksi ajaksi vetävän renkaan ja tien väliin.
15254: losta ei olisi apua liukkauden torjuntaan ajettaes-        Auton liikkeelle lähtemistä helpottamaan
15255: sa autolla normaalisti tiellä. Näin ollen auton         liukkaalla kelillä on käytännössä käytettävissä
15256: sisällä oleva hiekkapullo ei korvaisi tai vähentäisi    varsin paljon erilaisia ns. jokamiehen apuvälinei-
15257: auton liikkumisen aikana tarvittavien liukkau-          tä ja -keinoja. Liikkeellelähdön apuvälineiden ja
15258: dentorjuntamenetelmien käyttötarvetta, kuten            -keinojen todellinen tarve vaihtelee myös autoili-
15259: teiden aurausta, risteysalueiden hiekoittamista ja      jan taidoista riippuen paljon, ja kukin autoilija
15260: suolausta eikä talvi- ja nastarenkaiden käyttöä.        voi vapaasti itse valita laajasta valikoimasta mah-
15261:     Vaikka on talvi ja tiukasta, liikkeellelähtö ei     dollisesti tarvitsemansa apukeinon.
15262: läheskään aina ole ongelma. Normaalitilanteissa             Koska autossa mukana pidettäväksi esitetty
15263: autot yleensä pääsevät asiallisilla talvirenkailla      sorapullo on vain yksi ratkaisu käytettävissä ole-
15264: varustettuina liukkaallakin omin avuin liikkeelle.      vista liukkaalla lähdön apukeinoista, ei hallitus
15265: Liikkeellelähdön ongelma tulee yleensä eteen            katso aiheelliseksi laatia suositusta sen erityisestä
15266: vain erikoistilanteissa, esimerkiksi huonosti lu-       käyttämisestä, vaan katsoo parhaaksi jättää kul-
15267: mesta puhdistetuilla pysäköintipaikoilla tai kun        loiseenkin tarpeeseen ja tilanteeseen parhaiten
15268: on pysähdytty tai pysäköity jyrkkään ja Hukkaa-         sopivan apukeinon autoilijan valittavaksi.
15269: seen mäkeen.
15270:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
15271: 
15272:                                                                        Liikenneministeri Ole Norrback
15273:                                             1994 vp -   KK 100                                           3
15274: 
15275: 
15276: 
15277: 
15278:                                           Tili Riksdagens Talman
15279: 
15280:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             underlätta starten från halt underlag. 1 praktiken
15281: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             är det i stället för att använda krosstensflaska
15282: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         möjligt att underlätta starten på flera andra sätt:
15283: dagsledamot Vistbacka undertecknade spörsmål            från en sandsäck som kan köpas från jämaffårer
15284: nr 100:                                                 kan man t.ex. sprida ut sand under de drivande
15285:                                                         hjulen, snö och halt underlag kan skottas bort
15286:           Anser Regeringen det vara motiverat           från området kring drivhjulen, kättingar, rep och
15287:        att för bilistema för att motverka halka         i nödfall t.o.m. bilens matta kan läggas framför
15288:        rekommendera att i bilen hålla en retur-         drivhjulen, dessutom kan man tillfålligt lägga
15289:        nerbar plastflaska, som innehåller torr          snökättingar på hjulen eller vänligen be förbipas-
15290:        krossten och att flaskan skall kunna delas       serande medmänniskor om hjälp med att skuffa
15291:        ut åt bilistema via besiktningskontoren i        bilen.
15292:        samband med årsbesiktningen till ett rim-            Även utvecklingen inom fordonstekniken har
15293:        ligt pris?                                       medfört nya hjälpanordningar som underlättar
15294:                                                         start från halt underlag. 1 personbilar som an-
15295:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vänds för terrängköming har man redan länge
15296: anföra följande:                                        använt fyrhjulsdrift. 1 vissa av de allra nyaste
15297:                                                         personbilama ha man på den drivande axeln in-
15298:    Den i spörsmålet framfOrda tanken om att i bil       stallerat en alldeles ny anordning som underlättar
15299: medföra en plastflaska som innehåller krossten,         starten från halt underlag, den s.k. sladdbegrän-
15300: som vid behov kan spridas under bilringama för          saren. Denna anordning kopplar den drivande
15301: att underlätta att starta bilen trots halka, ger rätt   axelns båda hjul så att de börjar driva, när den
15302: så liten hjälp mot halka med tanke på trafiken          andra sidans hjul sladdar över en viss förutbe-
15303: som helhet. Det är onekligen viktigt att komma          stämd sladdgräns. För lastbilar finnsen speciell
15304: iväg från trånga parkeringsplatser på vintem,           anordning som underlättar starten och som base-
15305: med från trafiksäkerhetssynvinkel är det aUra           rar sig på forminstallerade kättingstumpar, vilka
15306: viktigast att motverka halka i sådana situationer       genom en styravbrytare i förarhytten för behövlig
15307: då bilen rör sig eller när man försöker stanna en       tid kan flyttas att cirkulera mellan drivhjulen och
15308: bil i rörelse.                                          vägen.
15309:    En plastflaska innhållande krossten skulle inte          De s.k. var mans hjälpmedlen för att starta
15310: hjälpa mot halka när man kör normalt på väg.            fordon från halt underlag är många tili antalet.
15311: Följaktligen skulle en plastflaska innehållande         Det verkliga behovet av hjälpmedel och metoder
15312: krossten inte ersätta eller minska behovet av and-      för att starta en bil varierar också beroende på
15313: ra metoder som motverkar halkan såsom väg-              bilistemas skicklighet och varje bilist kan välja
15314: plogning, sandning och saltning av vägkorsning-         fritt från ett omfattande urval av metoder det
15315: ar eller användningen av vinter- och dubbdäck.          hjälpmedel han behöver.
15316:    Även om det vintertid är halt på vägama är det           Eftersom flaskan med krossten, som föreslås
15317: inte nödvändigtvis alltid svårt att få igång en bil.    att skall ingå i bilens utrustning, bara är en av
15318: 1 normala fall kommer en bil igång med hjälp av         lösningama på problemet med att starta bilen
15319: sakliga vinterdäck också på hala vägar. Proble-         från halt underlag, anser regeringen det inte vara
15320: matiskt blir det vanligtvis bara om parkerings-         befogat att rekommendera att just detta hjälpme-
15321: platsema är dåligt plogade eller om man har             del skall användas, utan regeringen anser det bäst
15322: parkerat eller stannat i en brant och hal backe.        att bilistema beroende på behov och situation
15323:     Den i spörsmålet nämnda flaskan innehållan-         själv väljer det hjälpmedel de behöver.
15324: de krossten är bara en av många altemativ för att
15325: 
15326:      Helsingforsden 23 mars 1994
15327: 
15328:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
15329:                                                   1994vp
15330: 
15331: Kirjallinen kysymys 101
15332: 
15333: 
15334: 
15335: 
15336:                                     Vistbacka: Tamalanja Sorokulman välisen tieosuuden perusparan-
15337:                                         tamisesta Saaressa
15338: 
15339: 
15340:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15341: 
15342:    Saaren kunnassa tiellä 4010 Tamala-Soro-             täysin täytäkään ao. laitoksen vuorpkausiliiken-
15343: kulma on toteutettu perusparannus tieosuudella          nemääriä. Perusparannuksia arvioitaessa on aina
15344: 02. Loppuosuudella eli tieosuudella 01, välillä         huomioitava se, että liikennemäärät eivät voi ol-
15345: Niukkalan paikallistie-Hemelammen paikallis-            lakaan kovin suuria tien ollessa heikkokuntoi-
15346: tie, perusparannus on jätetty sikseen. Kyseinen         nen.
15347: tieosuus on erittäin huonokuntoinen. Kelirikko-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15348: aikana liikennöinti raskaalla kalustolla on sillä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15349: lähes mahdotonta, koska myös normaali henki-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15350: löautoliikenne on useasti suurissa vaikeuksissa.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15351: Tien vaikutuspiiriin kuuluva asujaimisto on ollut
15352: vuosikausia huolestunut tilanteesta. Saaren kun-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15353: ta on myös omalta osaltaan kiirehtinyt peruspa-                Kymen tiepiirin alueella sijaitsevan tien
15354: rantamista toistuvasti. Näin ollen kyseinen tie-               4014 Tamala-Sorokulma Niukkalan
15355: osuus olisi saatava erittäin kiireisellä aikataululla          paikallistien ja Hernelammen paikallis-
15356: peruskorjauksen piiriin siten, että tiellä voitaisiin          tien välisen tieosuuden perusparannuk-
15357: liikennöidä myös raskaalla kalustolla kelirikko-               sen pikaiseksi aloittamiseksi?
15358: aikana, vaikka tieosuuden liikennemäärät eivät
15359:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
15360:                                              Raimo Vistbacka
15361: 
15362: 
15363: 
15364: 
15365:  2400321
15366: 2                                      1994 vp -   KK 101
15367: 
15368: 
15369: 
15370: 
15371:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
15372: 
15373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Saaren kunnassa sijaitsevan Sorokulman-
15374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      Tarnalan maantien n:o 4014 tieosan 02 kunnos-
15375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tus on toteutettu vuonna 1993.
15376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            Kysymyksessä mainitulla saman maantien tie-
15377: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      osalla 01 Niukkalan ja Hernelammen paikallis-
15378: sen n:o 101:                                       tiehaarojen välillä kunnostus on tielaitoksen il-
15379:                                                    moituksen mukaan jo aloitettu ja työ valmistuu
15380:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      kuluvan vuoden syksyllä.
15381:        Kymen tiepiirin alueella sijaitsevan tien      Totean vielä yleisesti, että nyt esillä olevien
15382:        4014 Tarnala-Sorokulma Niukkalan            tyyppisten perustienpidon kohteiden toteuttami-
15383:        paikallistien ja Hernelammen paikallis-     sesta päätetään alueellisella tasolla (tässä tapauk-
15384:        tien välisen tieosuuden perusparannuk-      sessa Kaakkois-Suomen tiepiirissä ja Simpeleen
15385:        sen pikaiseksi aloittamiseksi?              tiemestaripiirissä). Tällaiset tiehankkeet eivät
15386:                                                    tule hallituksen tai liikenneministeriön päätettä-
15387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       viksi.
15388: vasti seuraavaa:
15389: 
15390:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
15391: 
15392:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
15393:                                        1994 vp -   KK 101                                             3
15394: 
15395: 
15396: 
15397: 
15398:                                       Tili Riksdagens Talman
15399: 
15400:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Förbättringsarbeten av vägsträckan 02 på
15401: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     landsväg nr 4014 Sorokulma-Tarnala i Saaris
15402: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   kommun utfördes år 1993.
15403: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             Förbättringen på den i spörsmålet anförda
15404: nr 101:                                            vägsträckan 01 av samma landsväg mellan
15405:                                                    bygdevägskälen i Niukkala och Hernelampi har
15406:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen ta       enligt rapporten från vägverket redan påbörjats
15407:        för att snabbt starta grundförbättringen    och arbetet skall bli fårdigt på hösten av inneva-
15408:        på den i Kymmene vägdistrikt liggande       rande år.
15409:        landsväg nr 4014 Tarnala-Sorokulma              Allmänt vill jag ännu konstatera, att om utfö-
15410:        mellan Niukkala bygdeväg och Herne-         randet av grundförbättringar av samma typ som
15411:        lampi bygdeväg?                             det är frågan om här, beslutas på den lokala nivån
15412:                                                    (i detta fall i sydvästra vägdistriktet och i Simpele
15413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vägmästardistrikt). Regeringen eller trafikminis-
15414: anföra följande:                                   teriet kommer inte att besluta om vägprojekt av
15415:                                                    denna typ.
15416: 
15417:      Helsingforsden 23 mars 1994
15418:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
15419:                                                1994vp
15420: 
15421: Kirjallinen kysymys 102
15422: 
15423: 
15424: 
15425: 
15426:                                   Rinne: Hallituksen harjoittaman talous- ja työllisyyspolitiikan vai-
15427:                                       kutuksista
15428: 
15429: 
15430:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15431: 
15432:    Esko Ahon 1. hallitus on toiminta-aikanaan           Nuorisotyöttömyys ja työttömyyteen otettava
15433: hävittänyt Suomesta tähän mennessä noin              velka yhdessä kasaavat kohtuuttoman laskun tu-
15434: 400 000 työpaikkaa.                                  levien sukupolvien maksettavaksi.
15435:    Syrjäyttävä pitkäaikaistyöttömyys on tämän           Nuoret lapsiperheet ovat joutuneet kestämät-
15436: hallituksen aikana kolmikymmenkertaistunut.          tömään tilanteeseen.
15437: Hallituksen valitsemalla linjalla päädytään vuo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15438: den 1995 aikana neljännesmiljoonaan pitkäai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15439: kaistyöttömään.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15440:    Valtionvelkaa tämä hallitus on ottanut noin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15441: 200 miljardia markkaa. Pelkät korkokulut ylittä-
15442: vät summan, jolla voitaisiin työllistää kaikki ny-             Aikooko Hallitus tehdä johtopäätök-
15443: kyiset pitkäaikaistyöttömät.                                siä täydellisesti epäonnistuneen politiik-
15444:    Hallituksen politiikka on nyt saavuttanut pis-           kansa tuloksista?
15445: teen, jossa työttömyys ruokkii itseään automa-
15446: tiikkana. Työttömyysikiliikkujana.
15447: 
15448:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1994
15449:                                             Heikki Rinne
15450: 
15451: 
15452: 
15453: 
15454: 2400321
15455: 2                                         1994 vp -   KK 102
15456: 
15457: 
15458: 
15459: 
15460:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15461: 
15462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallituksen talouspolitiikan päätavoite on ol-
15463: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lut ja on kestävä irtautuminen suurtyöttömyy-
15464: olette 4 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn            destä. Sanat kestävä irtautuminen ovat tässä yh-
15465: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          teydessä erittäin tärkeitä ja merkitsevät, että me
15466: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Heikki        voimme päästä siedettävälle työttömyystasolle
15467: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vain pitkän, useampivuotisen kasvujakson avul-
15468: n:o 102:                                              la. Lyhyt, leimahdusmainen kasvujakso, joka
15469:                                                       sammuu talouden tasapainottomuuksiin ja kor-
15470:           Aikooko Hallitus tehdä johtopäätök-         kojen uuteen nousuun, ei riitä. Tässä vaihtoeh-
15471:        siä täydellisesti epäonnistuneen politiik-     dossa työttömyysaste jäisi pysyvästi lähes nyky-
15472:        kansa tuloksista?                              tasolleen. Hallituksen ajamassa kestävän kasvun
15473:                                                       vaihtoehdossa nykyinen työttömyys voi keskipit-
15474:    Vastauksena kansanedustaja Rinteen kysy-           källä aikavälillä suunnilleen puolittua.
15475: mykseen totean, että hallitus ei pidä noudatetun         Juuri tämänhetkinen työttömyystaso on tie-
15476: talouspolitiikan tuloksia epäonnistuneina. Tätä       tysti hyvin huolestuttava eikä hallitus halua mis-
15477: käsitystä puoltaa erityisesti viime syksyn ja alku-   sään mielessä väheksyä ongelmaa. Onneksi koti-
15478: kevään taloudellinen kehitys, joka osoittaa kan-      mainen kysyntä on lähdössä jo ensi vuonna sel-
15479: santalouden ulkomaisen velkaantumisen pysäh-          vään kasvuun, kun viennin lisäksi myös kotimai-
15480: tyneen ja korkotason alentuneen tuntuvasti.           set investoinnit ja kulutus elpyvät. Kasvu vetää
15481: Teollisuustuotannon kasvu on kiihtynyt ja pari        ennen pitkää mukaansa myös työllisyyden, ja
15482: viikkoa sitten saimme kuulla, että myös pk-teolli-    hallitus tekee kyllä kaikkensa kiirehtiäkseen työl-
15483: suus näkee lähitulevaisuuden aiempaa selvästi         lisyysvaikutusta. Tärkeintä on, että me todella
15484: valoisampana.                                         saamme aikaan kasvua ja että kasvu on kestäväl-
15485:                                                       lä pohjalla.
15486:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
15487: 
15488: 
15489:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
15490:                                            1994 vp -   KK 102                                           3
15491: 
15492: 
15493: 
15494: 
15495:                                          Tili Riksdagens Talman
15496: 
15497:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bestående sätt frigöra sig från massarbetslöshe-
15498: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        ten. Uttrycken bestående och frigöra sig är i detta
15499: 4 mars 1994 till vederbörande medlem av statsrå-       sammanhang särskilt viktiga och innebär att vi
15500: det översänt följande av riksdagsman Heikki            bara med hjälp av en lång, under många år pågå-
15501: Rinne undertecknade spörsmål nr 102:                   ende tillväxtperiod kan nå en rimlig arbetslös-
15502:                                                        hetsnivå. En kort och plötsligt uppflammande
15503:           Ämnar Regeringen dra slutsatser om           tillväxtperiod, som avstannar till följd av obalan-
15504:        resultaten av sin totalt misslyckade poli-      ser i ekonomin och en ny räntestegring, är inte
15505:        tik?                                            tillräcklig. Detta alternativ skulle medföra att
15506:                                                        arbetslöshetsgraden permanent skulle stanna
15507:    Som svar på riksdagsman Rinnes spörsmål             nästan på nuvarande nivå. Genom den politik
15508: konstaterar jag att regeringen inte anser att resul-   som regeringen bedriver och som eftersträvar en
15509: taten av den ekonomiska politik den bedrivit är        bestående tillväxt kan den nuvarande arbetslös-
15510: misslyckade. Denna uppfattning stöds särskilt av       heten på medellång sikt i det närmaste halveras.
15511: den ekonomiska utveckling som pågått under                 Dagens arbetslöshetsgrad är givetvis mycket
15512: senaste höst och början av denna vår och som           oroväckande och regeringen vill inte i något avse-
15513: visar att samhällsekonomins utländska skuld-           ende bagatellisera problemet. Den inhemska ef-
15514: sättning har avstannat och räntenivån sjunkit          terfrågan kommer lyckligtvis att stiga betydligt
15515: avsevärt. Industriproduktionens tillväxt har           redan under nästa år när dels exporten, dels de
15516: skjutit fart och för ett par veckor sedan fick vi      inhemska investeringarna och konsumtionen tar
15517: höra att även små och medelstora industriföretag       ny fart. Tillväxten medfOr att även sysselsättning-
15518: upplever den nära framtiden som betydligt ljusa-       en förbättras och regeringen gör nog sitt bästa för
15519: re än tidigare.                                        att påskynda sysselsättningseffekten. Det vikti-
15520:    Det främsta syftet med regeringens ekonomis-        gaste är dock att vi verkligen åstadkommer till-
15521: ka politik har varit och är fortfarande att på ett     växt och att tillväxten står på en stabil grund.
15522: 
15523:      Helsingforsden 22 mars 1994
15524: 
15525:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
15526:                                                 1994 vp
15527: 
15528: Kirjallinen kysymys 103
15529: 
15530: 
15531: 
15532: 
15533:                                    T. Roos ym.: Työttömyysturvalainsäädännön kehittämisestä työn-
15534:                                        tekoa kannustavaksi
15535: 
15536: 
15537:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15538: 
15539:    Työttömyysturvalainsäädännössä on monia            vuoksi on lähes yhtä suuri kuin lyhytaikaisesta
15540: piirteitä, jotka toimivat työttömyyttä ylläpitä-      työstä saatu ansio. Lisäksi ns. soviteltua päivära-
15541: vään suuntaan. Työttömyysturva ei toimi työnte-       haa koskevia säännöksiä muutettiin siten, että
15542: koon kannustavasti vaan pikemmin passivoi             työttömän mahdollisuuksia tilapäistöihin tosi-
15543: kansalaisia.                                          asiallisesti heikennettiin.
15544:    Työttömyyskorvauksen, toimeentulotuen ja              Työttömyysturvan tulisi toimia aktivoivasti
15545: mahdollisesti muiden sosiaalietuuksien varassa        siten, että työn vastaanottaminen, opiskelu ja
15546: elävän työttömän on usein taloudellisesti kannat-     mahdollisesti yritystoiminnan käynnistäminen
15547: tamatonta ottaa vastaan työtä, koska työttö-          olisi työttömän kannalta myös taloudellisesti
15548: myysturvan ja muiden sosiaalietuuksien mene-          kannattavaa. Nyt liian monet säännökset toimi-
15549: tys, verotuksen kiristyminen ja tulosidonnaisten      vat päinvastaiseen suuntaan.
15550: maksujen kohoaminen alentavat nettoansioita.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15551: Passivaivaa vaikutusta saattaa korostaa puoli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15552: son työttömyyskorvauksen menettämisen uhka.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15553:    Työttömyyskorvauksen saajan mahdollisuuk-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15554: sia opiskella on tiukennettu erityisesti päiväopis-
15555: kelun osalta. Karenssisäännökset vaikuttavat si-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15556: ten, että työttömän ei kaikissa tapauksissa kan-             ryhtyä työttömyysturvalainsäädännön
15557: nata ottaa vastaan lyhytaikaista työtä, jos työttö-          passivoivien säännösten poistamiseksi?
15558: myyskorvauksen menetys karenssisäännösten
15559: 
15560:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
15561: 
15562:            Timo Roos                     Liisa Jaakonsaari               Iiris Hacklin
15563:            Virpa Puisto                  Matti Luttinen                  Jouni Backman
15564:            Kari Rajamäki                 Kerttu Törnqvist                Jukka Gustafsson
15565: 
15566: 
15567: 
15568: 
15569:  240032J
15570: 2                                           1994 vp -    KK 103
15571: 
15572: 
15573: 
15574: 
15575:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15576: 
15577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           työttömyysturvan käytännön toimivuus edellyt-
15578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            täisi. Näissäkään olosuhteissa ei ole perusteltua
15579: olette 8 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-          luopua työttömyysturvan keskeisistä järjestämis-
15580: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         periaatteista. Viime vuodet ovat kylläkin osoitta-
15581: omaiselle jäsenelle kansanedustajaT. Roosin ym.          neet vakavia puutteita aktiivivaihtoehtojen tar-
15582: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 103:            jonnassa sekä toimeentuloturvajärjestelmien mi-
15583:                                                          toituksessa ja keskinäisissä suhteissa. Toimeen-
15584:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tuloturvan keskeisimmät ongelmat liittyvät eri
15585:         ryhtyä työttömyysturvalainsäädännön              osista koostuvan vähimmäistoimeentuloturvan
15586:         passivoivien säännösten poistamiseksi?           hajanaisuuteen ja huonoon yhteensopivuuteen
15587:                                                          sekä työttömyysturvan korkeuteen omaehtoises-
15588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sa koulutuksessa olevien toimeentuloturvaan
15589: vasti seuraavaa:                                         verrattuna. Näiden puutteiden johdosta työttö-
15590:                                                          myysturva joutuu huolehtimaan selvästi laajem-
15591:    Työttömyysturvalain (602/84) 4 §:n 1 momen-           min kansalaisten toimeentuloturvasta kuin sen
15592: tin mukaan: "Työttömyyspäivärahaan on oikeus             luonne edellyttäisi.
15593: työvoimatoimistoon ilmoittautuneella, kokoai-                Toimeentuloturvajärjestelmien korjaustar-
15594: katyötä hakevalla, työkykyisellä työttömällä             peet ovat selvitettävänä kaikilla kysymyksessä
15595: henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettä-            mainituilla alueilla. Toimeentulotuen ja muun
15596: vissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei   vähimmäistoimeentulon yhteensovittamiseen
15597: ole voitu osoittaa koulutukseen." Työmarkkinoi-          liittyvät kysymykset ovat selvitettävinä sosiaali-
15598: den käytettävissäolovaatimus kuuluu työttö-              ja terveysministeriön asettamassa toimikunnas-
15599: myysturvan keskeisimpiin periaatteisiin. Pelkäs-         sa. Omaehtoisen aikuiskoulutuksen toimeentulo-
15600: tään työvoimatoimistoon työttömäksi työnhaki-            turvan kehittämistarpeita selvitetään opetusmi-
15601: jaksi ilmoittautuminen tai tulojen vähäisyys ei voi      nisteriön toimeksiannosta selvitysmieshankkee-
15602: olla työttömyyspäivärahan maksamisen perus-              na. Työttömyysturvan mahdollisista muutostar-
15603: teena. Työttömyysturvan järjestämisperiaatteet           peista käydään keskusteluja sosiaali- ja terveys-
15604: ovat keskeisiltä osiltaan yhtenevät eri maissa ja        ministeriön ja työmarkkinajärjestöjen kesken.
15605: samankaltaisten pelisääntöjen noudattaminen              Keskusteluissa on esillä muun muassa työttö-
15606: on pikemminkin edistämässä kuin vaikeuttamas-            myyspäivärahan ja työstä saadun ansion yhteen-
15607: sa muun muassa vapaata liikkumista ja työnha-            sovitus. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen ma-
15608: kua ETA-maissa.                                          daltamiseksi on vireillä useita hankkeita muun
15609:    Lyhyessä ajassa korkeaksi kohonneen työttö-           muassa verotuksen ja työttömyysturvan alueilla.
15610: myyden olosuhteissa ja pitkäaikaistyöttömyyden               Johtopäätökset tarvittavista muutoksista teh-
15611: voimakkaasti lisääntyessä työttömyysturvan               dään selvitysten valmistumisen jälkeen, kuiten-
15612: passivoiva luonne korostuu. Työmarkkinoiden              kin viimeistään päätettäessä vuoden 1995 talous-
15613: käytettävissäolovaatimuksen toteutumista ei              arvioesityksen sisällöstä.
15614: voida testata työ- tai koulutustarjouksella, jota
15615: 
15616:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1994
15617: 
15618:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
15619:                                            1994 vp -   KK 103                                             3
15620: 
15621: 
15622: 
15623: 
15624:                                          Tili Riksdagens Ta/man
15625: 
15626:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       från de centrala principerna för utkomstskyddet
15627: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        för arbetslosa. Den senaste åren har visserligen
15628: 8 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-       visat på allvarliga brister i utbudet av aktiverings-
15629: det översänt följande av riksdagsman T. Roos           altemativ både när det gäller dimensioneringen
15630: m.fl. undertecknade spörsmål nr 103:                   av utkomstskyddssystemen och deras inbördes
15631:                                                        relationer. De största problemen när det gäller
15632:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         utkomstskyddet har att göra med att minimiut-
15633:        ta för att slopa de passiverande stadgan-       komstskyddet som består avolika delar, är splitt-
15634:        dena i lagstiftningen om utkomstskydd           rat och dåligt samordnat samt att utkomstskyd-
15635:        för arbetslösa?                                 det för arbetslösa är högre än utkomstskyddet för
15636:                                                        dem som på eget initiativ sökt sig tili utbildning.
15637:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Tili följd av dessa brister blir man inom ramen för
15638: anföra följande:                                       utkomstskyddet för arbetslösa tvungen att ta
15639:                                                        hand om en klart större del av medborgarnas
15640:    I 4 § 1 mom. lagen om utkomstskydd för ar-          utkomstskydd än vad dess natur skulle förutsät-
15641: betslösa (602/84) sägs: "Berättigad tili arbetslös-    ta.
15642: hetsdagpenning är tili arbetskraftsbyrån anmäld,           Behoven av att rätta tili utkomstskyddssyste-
15643: arbetsför arbetslös person som söker heltidsarbe-      men är under utredning inom alla de områden
15644: te, står till arbetsmarknadens förfogande och inte     som nämns i spörsmålet. Frågorna i anslutning
15645: har kunnat anvisas arbete eller utbildning." Kra-      tili samordningen av utkomstskyddet och annan
15646: vet på att den arbetslösa skall stå tili arbetsmark-   minimiutkomst är under utredning i en kommis-
15647: nadens förfogande är en av de viktigaste princi-       sion som tilisatts av social- och hälsovårdsmini-
15648: perna för utkomstskyddet för arbetslösa. Att           steriet. En utredningsman utreder på uppdrag av
15649: man anmält sig tili arbetskraftsbyrån som arbets-      undervisningsministeriet behoven av att utveckla
15650: lös arbetssökande eller att man har liten inkomst      utkomstskyddet för dem som på eget initiativ
15651: kan inte ensamt utgöra grund för erhållande av         sökt sig tili vuxenutbildning. Diskussioner om de
15652: arbetslöshetsdagpenning. De viktigaste princi-         ändringar som eventuellt behövs i utkomstskyd-
15653: perna för utkomstskyddet för arbetslösa är unge-       det för arbetslösa förs mellan social- och hälso-
15654: får desamma i olika Iänder och likadana spelreg-       vårdsministeriet och arbetsmarknadsorganisa-
15655: ler bidrar snarare tili att främja än att försvåra     tionerna. Man har diskuterat bl.a. en samordning
15656: bl.a. den fria rörligheten och arbetssökandet i        av arbetslöshetsdagpenningen och arbetsin-
15657: EES-länderna.                                          komsten. Flera projekt i syfte att sänka tröskeln
15658:     När arbetslösheten på kort tid blivit hög och      för dem som vill bli företagare är aktuella bl.a.
15659: Iångtidsarbetslösheten kraftigt ökar accentueras       inom beskattningen och utkomstskyddet för ar-
15660: utkomstskyddets passiverande natur. Kravet på          betslösa.
15661: att den arbetslösa skall stå tili arbetsmarknadens         Slutsatserna om de ändringar som behövs dras
15662: förfogande kan inte testas med erbjudanden om          efter att utredningarna blivit klara, dock senast i
15663: arbete eller utbildning, vilket utkomstskyddet i       samband med att beslut fattas om innehållet i
15664: praktiken skulle förutsätta. Inte heller under         budgetpropositionen för 1995.
15665: dessa omständigheter är det motiverat att avstå
15666: 
15667:      Helsingforsden 29 mars 1994
15668: 
15669:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
15670:                                                1994 vp
15671: 
15672: Kirjallinen kysymys 104
15673: 
15674: 
15675: 
15676: 
15677:                                   Mäkelä: Suomalaisten elintarvikkeiden saaman vientituen käyttä-
15678:                                       misestä kotimaassa
15679: 
15680: 
15681:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15682: 
15683:    Vuoden 1993 juurijulkistettujen tullitilastojen   miseen helpottaisi monen kansalaisen jokapäi-
15684: mukaan Suomesta viedään ulkomaille elintarvik-       väistä elämää.
15685: keita pilkkahintaan. Esimerkiksi edamjuustoa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15686: viedään 14,21 markan kilohintaan, kun Helsin-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15687: gissä kilohinta on 45 markkaa. Kananmunien           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15688: vastaavat hinnat ovat 2,95 mk/kg ja 17,20 mk/kg      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15689: ja vieläkinkun 9, 75 mk/kg ja 46,80 mk/kg.
15690:    Samaan aikaan kun suomalaisia elintarvikkei-                Kuinka on mahdollista, että suomalai-
15691: ta dumpataan ulkomaille verovarojen turvin jopa             sia elintarvikkeita myydään pilkkahin-
15692: viidesosalla kotimaan hinnoista, jonottavat sadat           taan ulkomaille valtion miljardituen tur-
15693: päivittäin ilmaista leipää ja kymmenettuhannet              vin samaan aikaan, kun lukemattomat
15694: perheet joutuvat tinkimään äärimmilleen päivit-             perheet joutuvat tinkimään jokapäiväi-
15695: täisen ruuan sisällöstä. Sama noin 3 miljardia              sestä ruuastaan ja maassa nähdään jopa
15696: markkaa käytettynä kotimaan kulutuksen tuke-                suoranaista nälkää?
15697: 
15698:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
15699: 
15700:                                              Tina Mäkelä
15701: 
15702: 
15703: 
15704: 
15705: 2400321
15706: 2                                         1994 vp -   KK 104
15707: 
15708: 
15709: 
15710: 
15711:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15712: 
15713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen myös
15714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vientihinnan osalta. Toisaalta myös lukuisat
15715: olette 8 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       muut maat markkinoivat ylijäämiään vastaavien
15716: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vientitukijärjestelmien avulla, mikä osaltaan se-
15717: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän näin       littää maailmanmarkkinahintojen nykyisen, kiel-
15718: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 104:              tämättä valitettavan alhaisen tason. Lisäksi on
15719:                                                       muistettava, että maataloustuottajat itse rahoit-
15720:           Kuinka on mahdollista, että suomalai-       tavat huomattavan osan maataloustuotteiden
15721:        sia elintarvikkeita myydään pilkkahin-         ylijäämien viennistä.
15722:        taan ulkomaille valtion miljardituen tur-          Kokemus on osoittanut, että maataloustuot-
15723:        vin samaan aikaan, kun lukemattomat            teiden ylijäämien poistaminen pelkästään koti-
15724:        perheet joutuvat tinkimään jokapäiväi-         maista kulutusta lisäävillä keinoilla on käytän-
15725:        sestä ruuastaan ja maassa nähdään jopa         nössä mahdotonta. Esimerkiksi kananmunien
15726:        suoranaista nälkää?                            osalta kulutuksen äkillinen lisääminen ylijäämää
15727:                                                       vastaavalla viidenneksellä tai voin kulutuksen
15728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kasvattaminen puolitoistakertaiseksi ei nykyis-
15729: vasti seuraavaa:                                      ten ravitsemustottumusten vallitessa ole realistis-
15730:                                                       ta sen paremmin Suunnatulla kuin yleiselläkään
15731:    Maataloustuotteiden vientituki perustuu la-        alennusmyynnillä.
15732: kiin maataloustuotteiden markkinajärjestelmäs-            Maatalouspolitiikka muodostaa kokonaisuu-
15733: tä. Laissa todetaan, että maataloustuotteiden ja      den, jossa asetettujen tavoitteiden saavuttami-
15734: jalosteiden markkinoinnin edistämiseksi voidaan       seksi tarvitaan monia eri keinoja, näiden joukos-
15735: niiden viennin yhteydessä maksaa hinnanerokor-        sa myös vientitukea. Sosiaalipoliittiset ongelmat
15736: vausta. Hinnanerokorvauksen maksamisesta              tulee ratkaista ensi sijassa sosiaalipolitiikan kei-
15737: säädetään tarkemmin laissa maataloustuotteiden        noilla.
15738: hinnanerokorvauksista. Laissa todetaan, että              Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
15739: hinnanerokorvaus määräytyy tuotteen kotimai-          hinnanerokorvauksen maksaminen suomalais-
15740: sen hinnan ja maailmanmarkkinahinnan erotuk-          ten elintarvikkeiden viennin yhteydessä perustuu
15741: sen perusteella.                                      täysin olemassa olevaan lainsäädäntöön sekä
15742:    Nykyisessä järjestelmässä hinnanerokorvauk-        yleisesti hyväksyttyihin maatalouspoliittisiin lin-
15743: set ovat viljaa lukuun ottamatta kiinteitä, joten     jauksiin.
15744: tuotteiden viejillä on vahva taloudellinen intressi
15745: 
15746:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
15747: 
15748:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
15749:                                           1994 vp -   KK 104                                            3
15750: 
15751: 
15752: 
15753: 
15754:                                         Tili Riksdagens Talman
15755: 
15756:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      spannmål. Exportörema har således ett starkt
15757: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       ekonomiskt intresse att eftersträva bästa möjliga
15758: 8 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      resultat även i fråga om exportpriset. A andra
15759: det översänt följande av riksdagsman Mäkelä           sidan marknadsför också många andra Iänder sitt
15760: undertecknade spörsmål nr 104:                        överskott med hjälp av motsvarande exportstöd-
15761:                                                       system, vilket förklarar den beklagligt låga nivå
15762:           Hur är det möjligt att finländska livs-     som världsmarknadsprisema ligger på för tilifål-
15763:        medel säljs tili vrakpris utomlands med        let. Dessutom bör man komma ihåg att lant-
15764:        statliga miljardstöd samtidigt som åtskil-     bruksproducentema själva finansierar en ansen-
15765:        liga familjer är tvungna att spara in på den   lig del av exporten av överskottet på lantbruks-
15766:        dagliga födan och det i landet finns män-      produkter.
15767:        niskor som direkt hungrar?                         Erfarenhetema visar att det i praktiken är
15768:                                                       omöjligt att avlägsna överskottet på lantbruks-
15769:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         produkter enbart genom en ökning av den inhem-
15770: anföra följande:                                      ska konsumtionen. Med rådande näringsvanor
15771:                                                       är det inte realistiskt att plötsligt öka konsumtio-
15772:    Exportstödet på lantbruksprodukter grundar         nen av t. ex. hönsägg med en femtedel, som mot-
15773: sig på lagen om marknadssystemet för lantbruks-       svarar överskottet, eller öka smörkonsumtionen
15774: produkter. Enligt nämnda lag kan prisskillnads-       med hälften, varken med riktad eller med allmän
15775: ersättning betalas i samband med export av lant-      realisationsförsäljning.
15776: bruksprodukter och förädlade lantbruksproduk-             Lantbrukspolitiken bildar en helhet där man
15777: ter i syfte att främja marknadsföringen av dessa      behöver många olika medel för att uppnå målen,
15778: produkter. Om betalning av prisskillnadsersätt-       bl. a. också exportstöd. Socialpolitiska problem
15779: ning stadgas närmare i lagen om prisskillnadser-      bör i främsta hand lösas med socialpolitiska me-
15780: sättning för lantbruksprodukter. Av lagen fram-       del.
15781: går att prisskilinadsersättningen fastställs på ba-       Med hänvisning tili det ovan anförda framhål-
15782: sis av skillnaden mellan det inhemska priset och      ler regeringen att betalningen av prisskillnadser-
15783: världsmarknadspriset.                                 sättning i samband med export av finländska
15784:    Enligt det nuvarande systemet är prisskill-        livsmedel helt baserar sig på gällande lagstiftning
15785: nadsersättningama fasta, förutom i fråga om           och allmänt omfattade lantbrukspolitiska linjer.
15786: 
15787:      Helsingforsden 25 mars 1994
15788: 
15789:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
15790:                                                 1994vp
15791: 
15792: Kirjallinen kysymys 105
15793: 
15794: 
15795: 
15796: 
15797:                                    Vistbacka: Itäkylän ja Huopanan välisen paikallistien perusparan-
15798:                                        tamisesta Vaasan tiepiirissä
15799: 
15800: 
15801:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15802:    Lappajärven, Vetelin ja Vimpelin kuntien alu-      Perhon suunnasta Lappajärvelle tuleville aiheu-
15803: eella sijaitsee ltäkylän-Huopanan paikallistie        tuu ylimääräistä matkaa lähes puolet, kun nyt
15804: 17803. Itäkylän päästä tietä on perusparannettu       joudutaan tien huonokuntoisuuden johdosta
15805: ja päällystetty 2 860 metrin matkalta. Loppuosa       kiertämään Vimpelin keskustan kautta.
15806: tiestä eli Lamminkoskelta Kokkolan tiehen saak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15807: ka tie on 7 940 metrin matkalta erittäin heikko-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15808: kuntoinen ja sorapintainen.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15809:    Tien vaikutuspiirissä on 97 taloutta ja asukkai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15810: ta yhteensä runsaat 300. Tie on vilkkaasti liiken-
15811: nöity. Tiellä on linja-autoliikennettä erityisesti              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15812: kouluaikoina ja maitoauto kulkee joka toinen                 Vaasan tiepiirin alueella sijaitsevan Itäky-
15813: päivä. Erityisen ongelmallinen tie on täysperä-              län-Huopanan paikallistien 17803 pe-
15814: vaunuisille puurekoille ja teurasautoille. Lisäksi           rusparannuksen pikaiseksi aloittamiseksi
15815: tien käyttö lisääntyisi kunnostuksenjälkeen huo-             välillä Lamminkoski-Kokkolan tie?
15816: mattavasti, sillä Vimpelin Sääksjärven, Vetelin ja
15817: 
15818:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
15819: 
15820:                                            Raimo Vistbacka
15821: 
15822: 
15823: 
15824: 
15825: 2400321
15826: 2                                         1994 vp -   KK 105
15827: 
15828: 
15829: 
15830: 
15831:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15832: 
15833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        väli ltäkylä-Lamminkoski kunnossa ja öljyso-
15834: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rapäällysteinen. Se on myös tien toiminnallisesti
15835: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tärkeämpi osa, jota kautta liikennöidään omaan
15836: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            kuntakeskukseen Lappajärvelle ja Vimpeliin.
15837: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Kysymyksen kohteena oleva noin 8 km pitkä
15838: sen n:o 105:                                          väli Lamminkoski-Huopana on sen sijaan osit-
15839:                                                       tain huonokuntoinen soratie. Tämän osuuden
15840:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         liikennemäärä on 100-200 autoa vuorokaudes-
15841:        Vaasan tiepiirin alueella sijaitsevan ltäky-   sa eli varsin vähäinen. Tien kunto ei ole vastaavan
15842:      ~·län-Huopanan paikallistien 17803 pe-           merkityksen omaaviin teihin verrattuna poik-
15843:        rusparannuksen pikaiseksi aloittamiseksi       keuksellisen heikko. Tietä on kuitenkin tarkoitus
15844:        välillä Lamminkoski-Kokkolan tie?              parantaa vielä tämän vuosikymmenen aikana.
15845:                                                       Parantamistyöt tehdään tiepiirin perustienpidon
15846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrärahalla ja työn ajankohdasta päättää tie-
15847: vasti seuraavaa:                                      piiri. Asia ei tule hallituksen eikä liikenneministe-
15848:                                                       riön päätettäväksi.
15849:     Itäkylän-Huopanan paikallistiestä 17833 on
15850: 
15851:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
15852:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
15853:                                        1994 vp -   KK 105                                          3
15854: 
15855: 
15856: 
15857: 
15858:                                       Tili Riksdagens Talman
15859: 
15860:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    också det funktionellt viktigare avsnittet av vä-
15861: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     gen, på viiken man fårdas till det egna kommun-
15862: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   centrumet i Lappajärvi och Vimpeli (Vindala).
15863: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            Den i spörsmålet nämnda 8 km långa väg-
15864: nr 105:                                            sträckan Lamminkoski-Huopana är däremot
15865:                                                    en grusväg som är delvis i dåligt skick. Trafik-
15866:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     mängden på denna vägsträcka är 100-200 for-
15867:        ta för att skyndsamt påbörja grundrepa-     don i dygnet, dvs. rätt så ringa. 1 jämförelse med
15868:        rationema av vägsträckan Lamminkoski        vägsträckor av motsvarande betydelse kan vä-
15869:        -Karleby på bygdeväg 17803 Itäkylä-         gens skick inte anses vara exceptionellt dåligt.
15870:        Huopana i Vasa vägdistrikt?                 Det är dock meningen att vägen skall förbättras
15871:                                                    inom detta årtionde. Förbättringen görs med
15872:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vägdistriktets anslag för grundväghållning och
15873: anföra följande:                                   det är vägdistriktet som.. beslutar om tidpunkten
15874:                                                    för arbetets inledande. Arendet kommer inte att
15875:   Vägsträckan ltäkylä-Lamminkoski på               beslutas av regeringen eller inom trafikministe-
15876: bygdeväg nr 178331täkylä-Huopana är en olje-       riet.
15877: grusväg som är i gott skick. Denna sträcka är
15878:      Helsingforsden 23 mars 1994
15879:                                                                     Trafikminister Ole Norrback
15880:                                                   1994vp
15881: 
15882: Kirjallinen kysymys 106
15883: 
15884: 
15885: 
15886: 
15887:                                     Laine ym.: Euroopan liittovaltion perustuslain suhteesta jäsen-
15888:                                         valtioiden lainsäädäntöön
15889: 
15890: 
15891:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15892:     Tiedotusvälineissä on viime aikoina esitetty        Paasikivi-Seuran vuosikokouksessa pitämässään
15893: tietoja, joiden mukaan Euroopan unionin (EU)            puheessa: "Alistuminen EY:n ulkopoliittiseen
15894: piirissä valmistellaan Euroopan federaation eli         päätöksentekoon ja sitoutuminen yhteisiin tur-
15895: liittovaltion perustuslakia (ks. Turun Sanomat          vallisuuspoliittisiin tavoitteisiin merkitsisi, että
15896: 28.2.1994, s. 11). EU:lla on jo tällähetkellä useita    Suomi vapaaehtoisesti itsenäisyydestään luo-
15897: keskeisiä liittovaltioille tyypillisiä ominaisuuksia.   puen sulautuisi suurvaltaan."
15898: EU käyttää ylikansallista päätös- ja lainsäädän-           Vaikka kyseessä on itsenäisyyden säilyttämi-
15899: tövaltaa, tarvittaessa mahdollisesti määräenem-         nenja menettäminen, suomalaisessa ED-keskus-
15900: mistöllä. Maastrichtin sopimuksen V osaston ar-         telussa keskitytään lähinnä taloudellisiin kysy-
15901: tiklasta J.l ilmenee, että unioni on itsenäinen.        myksiin. Niitäkin käsitellään tavallisesti sikäli
15902: Unionin laatimilla säädöksillä on tavallisesti etu-     suppeasti, että huomio rajataan mahdollisiin tu-
15903: sija kansallisiin säädöksiin nähden. Unionin jä-        leviin Suomen ja EU:n välisiin rahasuorituksiin.
15904: senvaltioiden kansalaiset ovat unionin kansalai-        Laskelmien menopuolelle ei tahdota sisällyttää
15905: sia. Maastrichtin sopimuksen V osaston mukaan           integraatiosta muun ohessa pankkituen lisäänty-
15906: unionissa otetaan käyttöön yhteinen ulko- ja tur-       neen tarpeen johdosta jo maksamiamme miljar-
15907: vallisuuspolitiikka. Unionin tavoitteisiin kuuluu       deja eikä ylipäätään Suomen sisäisen integraatio-
15908: yhteinen rahayksikkö. Liittovaltioiden tapaan           sopeuttamisen hintaa (esim. vähenevät verotu-
15909: unionilla on oma lippu. EU:n ja liittovaltioiden        lot).
15910: välillä on muitakin yhteisiä piirteitä.- Itse asias-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15911:  sa EU :lta tuskin puuttuu yhtään sellaista olen-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15912: naista ominaisuutta, joka on tyypillinen liittoval-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15913: tioille.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15914:      Tavallaan EU:lla jo on myös perustuslaki.
15915:  Rooman sopimuksessa ja Maastrichtin sopimuk-                      Mistä asioista suunnitteilla olevassa
15916:  sessa säädetään mm. unionin ylimpien toimieli-                 Euroopan liittovaltion perustuslaissa on
15917:  mien keskinäisistä suhteista ja kansalaisten ase-              tarkoitus säätää,
15918:  masta paljolti samaan tapaan kuin yleensä perus-                  voisiko Euroopan liittovaltion perus-
15919:  tuslaeissa. Nuo sopimukset eivät kuitenkaan ole                tuslaki koskea myös Suomea, jos maas-
15920:  muodollisesti perustuslakeja. Suunnitteilla ole-               tamme tulisi EU :n jäsen, sekä
15921:  valla Euroopan liittovaltion perustuslailla ken-                  olisiko Euroopan liittovaltion perus-
15922:  ties pyrittäisiin tuon "puutteen" poistamiseen.                tuslaki hierarkkisesti ylemmänasteinen
15923:      EU:n kehittyminen liittovaltioksi on jäänyt                verrattuna Suomen perustuslakeihin ja
15924:  suomalaisessa integraatiokeskustelussa aivan                   muihin lakeihin, ja jos olisi,
15925:  liian vähäisen huomion varaan. On selvää, että                    katsooko Hallitus, että Euroopan liit-
15926:  liittovaltion jäseneksi liittyessään Suomi menet-              tovaltion perustuslaeille alistettu Suomi
15927:  täisi itsenäisyytensä. Tämän on tavallaan toden-               olisi itsenäinen ja täysivaltainen valtio?
15928:  nut myös pääministeri Harri Holkeri 27.11.1990
15929: 
15930:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
15931: 
15932:           Ensio Laine                      Timo Laaksonen                  Martti Korhonen
15933:           Osmo Polvinen                    AskoApukka                      Heli Astala
15934: 
15935: 2400321
15936: 2                                            1994 vp -    KK 106
15937: 
15938: 
15939: 
15940: 
15941:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
15942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kansainvälisoikeudellisen          toimikelpoisuuden
15943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             lakkauttamiseen vaan siihen, että eurooppalaista
15944: olette 9 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-           federaatiota kehitettäisiin sen oman perustuslain
15945: jeenne n:o 260 ohella toimittanut valtioneuvos-           eikä jäsenvaltioiden välisen sopimuksen varaan.
15946: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja En-           Tavoitteena on organisaatiomuoto, joka raken-
15947: sio Laineen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           tuisi federalistisille periaatteille ilman että samal-
15948: myksen n:o 106:                                           la luotaisiin liittovaltio käsitteen nykyisessä mer-
15949:                                                           kityksessä.
15950:            Mistä asioista suunnitteilla olevassa              Maastrichtin sopimusta valmisteltaessa fede-
15951:         Euroopan liittovaltion perustuslaissa on          ralistit jäivät useimmissa asiakysymyksissä tap-
15952:         tarkoitus säätää,                                 piolle. Euroopan unioni rakennettiin tiukasti Eu-
15953:            voisiko Euroopan liittovaltion perus-          roopan yhteisön aikaisemman kehityksen pohjal-
15954:         tuslaki koskea myös Suomea, jos maas-             le. Ehkä merkittävin uudistus oli talous- ja raha-
15955:         tamme tulisi EU:njäsen, sekä                      liittoa koskeva järjestely, jonka toteutuminen to-
15956:            olisiko Euroopan liittovaltion perus-          sin näyttää tällä hetkellä epävarmalta. Federalis-
15957:         tuslaki hierarkkisesti ylemmänasteinen            tit epäonnistuivat myös sikäli, että Maastrichtin
15958:         verrattuna Suomen perustuslakeihin ja             sopimuksessa ei federalismi-termiä esiinny, ei
15959:         muihin lakeihin, ja jos olisi,                    edes pitkän aikavälin tavoitteita hahmottelevassa
15960:            katsooko Hallitus, että Euroopan liit-         johdantojaksossa. Eräissä muissa symbolisesti
15961:         tovaltion perustuslaeille alistettu Suomi         tärkeissä asioissa federalistit onnistuivat parem-
15962:         olisi itsenäinen ja täysivaltainen valtio?        min. Niihin kuuluvat säännökset Euroopan
15963:                                                           unionin kansalaisuudesta, johon kysymyksessä-
15964:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               kin viitataan. Unionin kansalaisuus ei kuiten-
15965: taen seuraavaa:                                           kaan korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta, vaan
15966:                                                           on sen kanssa rinnakkainen.
15967:     Euroopan unionin sisällä on monia näkemyk-                Vuonna 1996 kutsutaan Maastrichtin sopi-
15968: siä unionin kehittämisestä. Näkemyseroja kuva-            muksen N artiklan mukaisesti koolle jäsenval-
15969: taan usein käsiteparilla federalistit - unionistit.       tioiden hallitusten välinen konferenssi, jossa on
15970: Federalistien tavoitteena on kehittää Euroopan            tarkoitus muun muassa neuvotella unionin pää-
15971: unionia liittovaltion suuntaan, kun taas unionis-         töksentekojärjestelmän ja ulko- ja turvallisuus-
15972: tit haluavat säilyttää unionin itsenäisten, suveree-      poliittisen yhteistyön kehittämisestä. Tässä kon-
15973: nien valtioiden liittona. Nämä kaksi ryhmitty-            ferenssissa saatetaan keskustella myös siitä fede-
15974: mää eivät ole sisäisesti yhtenäisiä. Unionisteista        ralistien luonnostelemasta uudistusehdotukses-
15975: osa haluaisi vähentää entisestään unionin ylival-         ta, johon on viitattu kysymyksen perusteluissa
15976: tiollisia piirteitä, osa taas on valmis uudistuksiin,     mainitussa lehtiartikkelissa.
15977: kunhan unioni säilyttää perusluonteensa itse-                 Perustamissopimusten muutokset vaativat
15978: näisten valtioiden yhteenliittymänä.                      Maastrichtin sopimuksen N artiklan mukaan,
15979:     Federalisteista osa haluaisi kehittää unionia         että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat muutossopi-
15980: maltillisesti, vahvistamalla osittaisuudistuksin          muksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten
15981: unionin ylikansallisuutta. Federalistienjyrkin sii-       mukaisesti. Euroopan unionin eräät nykyiset jä-
15982: pi olisi valmis muuttamaan Euroopan unionin               senvaltiot tulisivat ilmeisesti vastustamaan lieviä-
15983: Euroopan yhdysvalloiksi, jolla olisi oma perus-           kin muutoksia federalistiseen suuntaan. On myös
15984: tuslaki. Federalistien tällä suuntauksena, jonka          todettava, että Saksan liittovaltiosääntötuomio-
15985: kannattajia aikoinaan kutsuttiin konstitutiona-           istuimen kannan mukaan Saksa ei nykyisen pe-
15986: listeiksi eli perustuslaillisiksi, on pitkät perinteet.   rustuslakinsa pohjalta voisi osallistua sellaiseen
15987: Heidän vaikutusvaltansa oli suurimmillaan 1940-           Euroopan unioniin, joka olisi oikeudelliselta
15988: ja 1950-lukujen vaihteessa. Nykyisinjyrkänkään            luonteeltaan valtio. Jos Suomi olisi Euroopan
15989: linjan federalistit eivät pyrkine jäsenvaltioiden         unionin jäsen vuonna 1996, myös Suomi voisi
15990:                                           1994vp- KK106                                              3
15991: 
15992: yksinäänkin estää perustamissopimusten muu-           tellä yksityiskohtaisesti tällaiseen muutokseen
15993: tokset.                                               liittyviä valtiosääntöongelmia. On kuitenkin pai-
15994:    Kun on äärimmäisen epätodennäköistä, että          kallaan todeta vastauksena nimenomaisesti ase-
15995: Euroopan unioni tultaisiin lähivuosina muutta-        tettuun kysymykseen, että liittovaltion osaval-
15996: maan liittovaltioksi ja kun muutkin syvälle käy-      tion asema merkitsee - toisin kuin jäsenyys Eu-
15997: vät federalistiset uudistukset ovat lähes yhtä epä-   roopan unionissa- valtion itsenäisyyden ja su-
15998: todennäköisiä, ei ole tarkoituksenmukaista eri-       vereeniuden menettämistä.
15999:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1994
16000: 
16001:                                                                          Ministeri Heikki Haavisto
16002: 4                                        1994 vp -   KK 106
16003: 
16004: 
16005: 
16006: 
16007:                                        Tili Riksdagens Talman
16008: 
16009:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     knappast ens de radikalaste federalistema som
16010: ger har Ni, Fru Ta1man, med Ert brev nr 260 av       mål att avskaffa medlemsstatemas folkrättsliga
16011: den 9 mars 1994 tili vederbörande medlem av          handlingsförmåga, utan de vill i stället utveckla
16012: statsrådet översänt följande av riksdagsman En-      en europeisk federation enligt dess egen grundlag
16013: sio Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr 106:       och inte på basis av avtal medlemsstatema emel-
16014:                                                      lan. Målet är en organisationsform som bygger
16015:           Vilka frågor avser man att stadga om i     på federalistiska principer, dock utan att samti-
16016:        den planerade grundlagen för den euro-        digt skapa en förbundsstat i ordets nuvarande
16017:        peiska förbundsstaten,                        betydelse.
16018:           kan den europeiska förbundsstatens             När Maastrichtavtalet utarbetades led federa-
16019:        grundlag gälla också Finland om vårt          listema nederlag i de flesta substansfrågor. Euro-
16020:        land blir medlem av EU samt                   peiska unionen byggdes stadigt upp på Europeis-
16021:           skulle Europeiska förbundsstatens          ka gemenskapens tidigare grund. Den kanske
16022:        grundlag hierarkiskt sett vara på en högre    mest betydande reformen var den ekonomiska
16023:        nivå jämförd med Finlands grundlagar          och monetära unionen, vars genomförande vis-
16024:        och andra lagar och, om så är,                serligen för närvarande verkar osäkert. Federa-
16025:           anser Regeringen att ett Finland, un-      listema misslyckades också så tili vida att termen
16026:        derställt den europeiska förbundsstatens      federalister inte förekommer i Maastrichtavtalet,
16027:        grundlagar, vore en självständig och suve-    inte ens i inledningen, som ställer upp mål på
16028:        rän stat?                                     längre sikt. I vissa andra symboliskt viktiga frå-
16029:                                                      gor lyckades federalistema bättre. Till dem hör
16030:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         stadgandena om medborgarskap i Europeiska
16031: följande:                                            unionen, vilket också spörsmålet hänvisar tili.
16032:                                                      Medborgarskap i unionen ersätter emellertid inte
16033:    Inom Europeiska unionen förekommer                medborgarskap i en medlemsstat utan är paral-
16034: många synpunkter på hur unionen bör utvecklas.       lellt med det.
16035: Skilinadema i synsätt beskrivs ofta med hjälp av         År 1996 sammankallas i enlighet med artikel N
16036: begreppsparet federalister- unionister. Federa-      i Maastrichtavtalet medlemsstatemas regeringar
16037: listema har som mål att utveckla Europeiska          tili en konferens, vid vilken man bl.a. skall för-
16038: unionen i riktning mot en förbundsstat, medan        handla om utvecklandet av systemet för besluts-
16039: unionistema vill bevara unionen som ett förbund      fattande och det utrikes- och säkerhetspolitiska
16040: mellan självständiga, suveräna stater. Dessa två     samarbetet inom unionen. Vid denna konferens
16041: grupperingar är inte intemt enhetliga. En del av     kommer man eventuellt också att diskutera det
16042: unionistema vill ytterligare minska unionens         federalistiska reformförslag till vilket den tid-
16043: överstatliga drag, en annan del är redo för refor-   ningsartikel som nämns i motiveringen till spörs-
16044: mer, förutsatt att unionen bibehåller sin grund-     målet hänvisar.
16045: läggande karaktär av. koalition av självständiga         Ändringar i stiftelseavtalen kräver enligt ar-
16046: stater.                                              tikel N i Maastrichtavtalet att samtliga medlems-
16047:    En del av federalistema vill utveckla unionen     stater ratificerar ändringsavtalet i enligt med de
16048: måttfullt, genom att med hjälp av delreformer        krav som deras respektive statsförfattningar stäl-
16049: stärka unionens övemationella karaktär. Den ra-      ler. Vissa av medlemsstatema i Europeiska uni-
16050: dikalaste falangen bland federalistema är redo att   onen skulle sannolikt motsätta sig t.o.m. små
16051: göra om Europeiska unionen till Europas Fören-       ändringar i federalistisk riktning. Noteras bör
16052: ta stater med en egen grundlag. Denna riktning       också att Tyskland enligt förbundsstatsförfatt-
16053: bland federalistema, vars anhängare på sin tid       ningsdomstolens ståndpunkt inte kunde delta i
16054: kallades konstitutionalister, har långa traditio-    en europeisk union som till sin rättsliga karaktär
16055: ner. Deras inflytande var störst i slutet av 1940-   vore en stat. Om Finland är medlem av Euro-
16056: och början av 1950-talet. I dagens läge har väl      peiska unionen år 1996, kan :Finland t.o.m.
16057:                                           1994vp- KK106                                                5
16058: 
16059: ensamt hindra att ändringar görs i stiftelseavta-     rat gå in på författningsproblem i samband med
16060: len.                                                  sådan ändring. Det är emellertid på sin plats att
16061:    Eftersom det är ytterst osannolikt att Europe-     som svar på det uttryckliga spörsmålet konstate-
16062: iska unionen inom de närmaste åren skulle göras       ra att ställningen som en delstat i en förbundsstat
16063: om tili en förbundsstat och eftersom också övriga     - i motsats tili medlemskap i Europeiska unio-
16064: djupgående federalistiska reformer är nästan lika     nen- innebär förlust av en stats självständighet
16065: osannolika, är det inte ändamålsenligt att detalje-   och suveränitet.
16066: 
16067:      Helsingfors den 28 mars 1994
16068: 
16069:                                                                            Minister Heikki Haavisto
16070:                                                  1994vp
16071: 
16072: Kirjallinen kysymys 107
16073: 
16074: 
16075: 
16076: 
16077:                                     Aittoniemi: Poliisin mahdollisuuksista saada osoitetietoja valtion
16078:                                         virastoista
16079: 
16080: 
16081:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16082:     Osoitetietojen muutokset väestön keskusre-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16083: kisteriin kulkevat nykyisen käytännön mukaan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16084: jossain määrin puutteellisesti. Vaikka henkilöllä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16085: on vakinainen asunto, ei ole lainkaan varmaa,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16086: että osoite olisi mainitussa rekisterissä.
16087:     Tähän ongelmaan törmää usein poliisi, joka                    Onko Hallitus tietoinen väestön kes-
16088: etsii henkilön osoitetta keskusrekisterin kautta,              kusrekisterin usein puutteellisista osoite-
16089: mainituista syistä kuitenkaan onnistumatta.                    tiedoista, jotka hankaloittavat poliisin
16090: Työvoimatoimistot, Kansaneläkelaitos ja sosiaa-                toimintaa, ja tulisiko poliisin tarvitse-
16091: livirastot taas suhtautuvat ilmeisesti tietosuoja-             mien osoitetietojen saamisen mahdolli-
16092: valtuutetun ottaman kannan mukaan nuivasti                     suutta parantaa esimerkiksi muiden val-
16093: poliisin osoitetiedusteluihin, vaikka sellaiset ovat           tion virastojen kuten työvoimatoimisto-
16094:  olemassa. Ylikorostettu tietosuoja ei oikein tun-             jen, Kansaneläkelaitoksen sekä sosiaali-
16095: nu palvelevan yhteiskunnan etuja.                              virastojen suunnasta?
16096: 
16097:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
16098: 
16099:                                              Sulo Aittoniemi
16100: 
16101: 
16102: 
16103: 
16104: 2400321
16105: 2                                         1994 vp -   KK 107
16106: 
16107: 
16108: 
16109: 
16110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16111: 
16112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        parhaiten vaikuttaa myönteisesti siihen, että
16113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muuttoilmoitukset tehtäisiin viipymättä.
16114: olette 9 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-           Tietopalvelujen joustavaa saatavuutta on pa-
16115: jeenne n:o 261 ohella toimittanut valtioneuvos-       rannettu myös huomattavasti. Poliisilla on muun
16116: ton vastattavaksi kansanedustaja Aittoniemen          muassa käytössään ympärivuorokautinen tieto-
16117: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 107:         liikenneyhteys väestötietojärjestelmään.
16118:                                                           Yhteiskunnan tietohuolto voidaan parhaiten
16119:           Onko Hallitus tietoinen väestön kes-        turvata pitämällä väestötietojärjestelmän tiedot
16120:        kusrekisterin usein puutteellisista osoite-    mahdollisimman virheettöminä ja ajan tasaisina.
16121:        tiedoista, jotka hankaloittavat poliisin       Rinnakkaisilla rekistereillä ja tiedonhankintata-
16122:        toimintaa, ja tulisiko poliisin tarvitsemien   voilla heikennetään väestötietojärjestelmän ta-
16123:        osoitetietojen saamisen mahdollisuutta         soa ja lisätään tietohuollon kokonaiskustannuk-
16124:        parantaa esimerkiksi muiden valtion vi-        sia.
16125:        rastojen kuten työvoimatoimistojen,                Tällä hetkellä jo suurin osa viranomaisista
16126:        Kansaneläkelaitoksen sekä sosiaaliviras-       käyttää toiminnassaan väestötietojärjestelmän
16127:        tojen suunnasta?                               osoite- ja kotipaikkatietoja ja yhä harvemmin
16128:                                                       niillä on käytössään muita osoitetietoja, joista
16129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          poliisilla olisi käytännössä hyötyä. Yksittäis-
16130: vasti seuraavaa:                                      tapauksissa poliisilla tulisi kuitenkin olla mah-
16131:                                                       dollisuus hankkia tieto henkilön todellisesta
16132:    Väestötietojärjestelmään merkitään nykyisin        asuin- tai oleskelupaikasta niiltä viranomaisilta,
16133: henkilön osoite ja kotipaikka sekä tietyin edelly-    joilla tällainen tieto on.
16134: tyksin myös tilapäinen osoite. Tietojen rekiste-          Valtion virkamieslain (755/86) 23 §:n mukaan
16135: röinti perustuu lakisääteiseen muuttoilmoitus-        virkamies ei saa luvatta ilmaista muille virka-
16136: menettelyyn. Nykyinen taloudellinen tilanne seu-      miesasemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka
16137: rausvaikutuksineen näkyy myös muuttoilmoi-            erikseen on säädetty tai määrätty salassa pidettä-
16138: tusten laiminlyöntitapausten lisääntymisenä.          väksi.
16139:    Väestökirjanpidon luotettavuuteen kuuluu,              Voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyy
16140: että tiedot ovat ajantasaisia ja virheettömiä sekä    noin 300 viranomaisia koskevaa salassapito-
16141: nopeasti käyttäjiensä saatavilla. Järjestelmää on     säännöstä. Viranomaiskohtaiset säännökset sa-
16142: tältä osin kehitetty merkittävästi viime vuosina.     lassapitovelvollisuudesta ja tietojensaantioikeu-
16143:    Marraskuun alusta vuonna 1993 tulivat voi-         desta on uusimmassakin lainsäädännössä ilmais-
16144: maan väestötietolaki (507/93) ja laki väestökirja-    tu hyvin yleisellä tavalla.
16145: hallinnosta annetun lain muuttamisesta (508/93).          Keskeisenä turvallisuusviranomaisena poliisi
16146: Laeilla uudistettiin väestökirjanpidon menetel-       tarvitsee kuitenkin useiden tehtäviensä suoritta-
16147: miä sekä väestörekisterikeskuksen ja rekisteritoi-    misessa muiden viranomaisten hallussa tai saata-
16148: mistojen välistä työnjakoa. Tiedot tallennetaan       vissa olevia tietoja. Poliisin tehtävät ovat erityi-
16149: nyt väestötietojärjestelmään suoraan paikallista-     sesti rikosten torjunnassa niin moninaisia, että on
16150: soita jokaisena arkipäivänä. Tietojen ajantasai-      käytännössä mahdotonta etukäteen yksilöidä,
16151: suus on näin parantunut merkittävästi.                millaisia tietoja poliisi tarvitsee miltäkin viran-
16152:    Kotikuntalaki tulee voimaan 1 päivänä kesä-        omaistaholta voidakseen täyttää yhteiskunnalli-
16153: kuuta 1994. Siinä otetaan käyttöön uhkasakko ja       set velvoitteensa.
16154: ilmoitusrikemaksu, joilla muuttoilmoitusten lai-          Poliisin tietojensaannin turvaaminen on tar-
16155: minlyöntejä ja ilmoitusten myöhässä jättämistä        koitus järjestää sisäasiainministeriössä valmistel-
16156: pyritään vähentämään. Tehokkaalla ja opasta-          tavana olevalla uudella poliisilailla. Uuteen polii-
16157: valla tiedottamisella voidaan ilmeisesti kuitenkin    silakiin esitetään säännöksiä, jotka antaisivat
16158:                                             1994 vp -   KK 107                                             3
16159: 
16160: poliisille yleisesti määritellyn oikeuden saada tiet-   seksi. Tietojensaantioikeus liittyisi kaikkiin polii-
16161: tyjä virkatehtäviä varten tarpeellisia tietoja. Po-     sille kuuluviin tehtäviin riippumatta siitä, sääde-
16162: liisilla olisi oikeus saada muilta viranomaisilta       täänkö niistä poliisilaissa, esitutkintalaissa vai
16163: sellaiset näiden hallussa olevat tiedot, jotka ovat     muussa lainsäädännössä.
16164: tarpeen poliisille kuuluvan tehtävän suorittami-
16165:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
16166: 
16167:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16168: 4                                          1994 vp -    KK 107
16169: 
16170: 
16171: 
16172: 
16173:                                           Tili Riksdagens Talman
16174: 
16175:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ama. Genom en effektiv och instruktiv informa-
16176: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 261         tion kan man dock uppenbarligen bäst på ett
16177: av den 9 mars 1994 till statsrådet översänt följan-     positivt sätt medverka till att flyttningsanmäl-
16178: de av riksdagsman Aittaniemi undertecknade              ningama görs omedelbart.
16179: spörsmål nr 107:                                           Tillgången till dataservicen har också blivit
16180:                                                         avsevärt smidigare. Polisen kan bl.a. dygnet runt
16181:            Är Regeringen medveten om att                använda sig av teleförbindelsema med befolk-
16182:         adressuppgiftema i det centrala befolk-         ningsdatasystemet.
16183:         ningsregistret ofta är bristfålliga, vilket        Samhällets informationsförsörjning kan bäst
16184:         försvårar polisens arbete, och borde poli-      tryggas då uppgiftema i befolkningsdatasystemet
16185:         sen ges bättre möjligheter att få de adress-    ajourhålls och är så felfria som möjligt. Med
16186:         uppgifter den behöver av exempelvis and-        parallella register och informationssökningssätt
16187:         ra statliga ämbetsverk såsom arbets-            sänks befolkningsdatasystemets standard och
16188:         kraftsbyråema, F olkpensionsanstalten           höjs totalkostnadema för informationsförsörj-
16189:         samt socialverken?                              ningen.
16190:                                                            För närvarande använder redan de flesta myn-
16191:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           digheter befolkningsdatasystemets adress- och
16192: anföra följande:                                        hemortsuppgifter i sitt arbete och allt mer sällan
16193:                                                         har de tillgång till andra adressuppgifter som
16194:    I befolkningsdatasystemet registreras numera         polisen kunde ha praktisk nytta av. I enskilda fall
16195: en persons adres's och hemort samt under vissa          borde det dock vara möjligt för polisen att skaffa
16196: förutsättningar även hans tillfålliga adress. Re-       uppgifter om en persons verkliga bonings- eller
16197: gistreringen av uppgiftema baserar sig på det           vistelseort av de myndigheter som känner till den.
16198: lagstadgade förfarandet med flyttningsanmälan.             Enligt 23 § statstjänstemannalagen (755/86)
16199: Det nuvarande ekonomiska läget med sina följd-          får en tjänsteman inte olovligen röja en sådan
16200: verkningar märks också däri att försummelsema           omständighet som kommit till hans kännedom i
16201: att göra flyttningsanmälan ökar.                        tjänsten, och som enligt vad som särskilt stadgas
16202:    Det hör tili folkbokföringens tillförlitlighet att   eller bestäms skall hållas hemlig.
16203: uppgiftema är uppdaterade och felfria och                  I den gällande lagstiftningen ingår ca 300 se-
16204: snabbt tillgängliga för alla som använder dem.          kretesstadganden som gäller myndigheter. De
16205: Till denna del har systemet utvecklats betydligt        myndighetsvisa stadgandena om tystnadsplikt
16206: under de senaste åren.                                  och rättighetema att få uppgifter har också i
16207:    Från ingången av november 1993 trädde be-            nyare lagstiftning uttryckts mycket allmänt.
16208: folkningsdatalagen (507/93) och lagen om änd-              I egenskap av central säkerhetsmyndighet be-
16209: ring av lagen om folkbokföringsförvaltningen            höver polisen ändå för flertalet uppdrag sådana
16210: (508/93) i kraft. Genom lagama reformerades             uppgifter som andra myndigheter har eller kanfå.
16211: metodema för folkbokföringen samt arbetsför-            Poliseos uppgifter är särskilt vid brottsutredning-
16212: delningen mellan befolkningsregistercentralen           ar så mångfasetterade att det i praktiken är omöj-
16213: och registerbyråema. Uppgiftema matas nu in i           ligt att på förhand individualisera vilka uppgifter
16214: befolkningsdatasystemet på lokal nivå varje var-        polisen behöver, och avvilka myndigheter, för att
16215: dag. På detta sätt har uppdateringen av uppgif-         kunna fullgöra sina samhälleliga skyldigheter.
16216: tema avsevärt förbättrats.                                 A vsikten är att polisens tillgång tili uppgifter
16217:    Lagen om hemkommun träder i kraft den 1              skall tryggas genom en ny polislag som är under
16218: juni 1994. I den tas vite och försummelseavgift i       beredning i inrikesministeriet. För den nya polis-
16219: bruk, genom vilka man försöker minska försum-           lagen föreslås stadganden som ger polisen en all-
16220: melser och förseningar med flyttningsanmälning-         mänt defmierad rätt att få vissa uppgifter som
16221:                                         1994 vp -   KK 107                                          5
16222: 
16223: behövs för tjänsteuppdragen. Polisen skall enligt   uppdrag. Rätten att få uppgifter ansluter sig tili
16224: förslaget ha rätt att av andra myndigheter få       alla de uppdrag som åligger polisen oberoende av
16225: sådana uppgifter som dessa har och som är nöd-      om dessa regleras i polislagen, förundersöknings-
16226: vändiga för att polisen skall kunna fullgöra sina   lagen eller i annan lagstiftning.
16227: 
16228:      Helsingforsden 25 mars 1994
16229: 
16230:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
16231:                                               1994vp
16232: 
16233: Kirjallinen kysymys 108
16234: 
16235: 
16236: 
16237: 
16238:                                  Aittoniemi: Oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä Pirkanmaan
16239:                                      alueella
16240: 
16241: 
16242:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16243: 
16244:     Eduskunta on oppisopimuskoulutukseen liit-      sa on lista yli neljästäsadasta koulutukseen ha-
16245: tyvää lainsäädäntöä käsitellessään suhtautunut      lukkaasta henkilöstä ja eri yritysten kiinnostus
16246: yli puoluerajojen myönteisesti tätä kautta tapah-   asiaan on merkittävä.
16247: tuvaan ammattiin valmistumiseen.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16248:     Opetusministeriön päätöksellä 52/011/94 op-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16249: pisopimuskoulutuksen enimmäismäärästä vuon-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16250: na 1994 Pirkanmaan (Tampere) alueelle määrät-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16251: tiin 660 opiskelijatyövuoden kiintiö, josta 390
16252: ammatilliseen peruskoulutukseen ja 260 amma-                   Onko Hallituksella mahdollisuuksia li-
16253: tilliseen lisäkoulutukseen. Pirkanmaan alue kä-             sätä oppisopimuskoulutukseen liittyviä
16254: sittää 35 kuntaa, ja kiintiötä ovat jakamassa Sa-           paikkoja Pirkanmaan alueella vuoden
16255: takunnan, Forssan, Pirkanmaan ja Vammalan                   1994 kiintiöön nykyisestä 660 opiskelija-
16256: oppisopimustoimistot, Itä-Satakunnan ammatti-               työvuoden määrästä esimerkiksi tämä
16257: oppilaitoksen aikuiskoulutusosasto sekä Ikaalis-            määrä kaksinkertaistamalla, ottaen huo-
16258: ten kauppaoppilaitoksen käsi- ja taideteollisuus-           mioon oppisopimusalalla tällä alueella
16259: oppilaitoksen aikuiskoulutusosasto.                         merkittävästi kasvaneen kiinnostuksen ja
16260:     Pirkanmaan alueelle myönnetyt opiskelija-               myös yrityselämän taholta ilmitulleen
16261: kiintiöt ovat osoittautuneet riittämättömiksi.              valmiuden oppisopimuskoulutuksen li-
16262: Esimerkiksi Pirkanmaan oppisopimustoimistos-                säämiseen?
16263: 
16264:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
16265: 
16266:                                           Sulo Aittoniemi
16267: 
16268: 
16269: 
16270: 
16271: 2400321
16272: 2                                          1994 vp -    KK 108
16273: 
16274: 
16275: 
16276: 
16277:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16278: 
16279:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          men Yrittäjäin Keskusliiton kanssa valmistellut
16280: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemiseen
16281: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tähtäävää valtakunnallista tiedotuskampanjaa,
16282: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-        jonka jatkovalmistelu ja yleisvastuu on sittemmin
16283: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         asetettu opetushallitukselle. Nuorten aseman pa-
16284: 108:                                                    rantamiseksi nykyisessä taloudellisessa tilantees-
16285:                                                         sa on kampanjan painopisteeksi ja tavoitteeksi
16286:            Onko Hallituksella mahdollisuuksia li-       asetettu erityisesti nuorten ammatillisen perus-
16287:         sätä oppisopimuskoulutukseen liittyviä          koulutuksen lisääminen. Myös eduskunnan sivis-
16288:         paikkoja Pirkanmaan alueella vuoden             tysvaliokunta mietinnössään 19.11.1993 (SiVM
16289:         1994 kiintiöön nykyisestä 660 opiskelija-       22/1993 vp) pitää välttämättömänä, että välittö-
16290:         työvuoden määrästä esimerkiksi tämä             mästi ryhdytään tehostettuihin toimenpiteisiin
16291:         määrä kaksinkertaistamalla, ottaen huo-         nuorten oppisopimusmuotoisen peruskoulutuk-
16292:         mioon oppisopimusalalla tällä alueella          sen lisäämiseksi. Komiteanmietinnössä "Vaihto-
16293:         merkittävästi kasvaneen kiinnostuksen ja        ehto työttömyydelle" (KM1993:38) nuoriso-
16294:         myös yrityselämän taholta ilmitulleen           kansliapäällikkötyöryhmän raportti, esitetään
16295:         valmiuden oppisopimuskoulutuksen li-            eräänä toimenpiteenä työttömien nuorten ase-
16296:         säämiseen?                                      man parantamisessa, peruskoulutuksen puut-
16297:                                                         tuessa oppisopimuskoulutuksen merkittävää li-
16298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             säämistä ja ammatillisen peruskoulutuksen suo-
16299: taen seuraavaa:                                         rittaneiden nuorten, vastavalmistuneiden, oppi-
16300:                                                         sopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulu-
16301:    Valtioneuvosto on koulutuksen ja korkeakou-          tuksen lisäämistä varsinkin aloilla, joilla nuorten
16302: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-           alkutyöttömyys on korkea.
16303: suunnitelmassa vuosille 1991-1996 asettanut ta-             Opetusministeriön tarkoituksena on esittää
16304: voitteeksi oppisopimuskoulutuksen lisäämisen.           tehtäväksi valtioneuvoston periaatepäätös mää-
16305: Oppisopimusten määrä onkin usean vuoden                 rärahan ottamisesta valtion vuoden 1994 toiseen
16306: tauon jälkeen kääntynyt kasvuun. Kasvu kuiten-          lisätalousarvioesitykseen 3 500 nuoren, pääsään-
16307: kin pääosin selittyy sillä, että työssä olevien oppi-   töisesti alle 25-vuotiaan, ammatillisen peruskou-
16308: sopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus on           lutuksen oppisopimuksen aloittamiseksi vuonna
16309: voimakkaasti laajentunut.                               1994 ja 4 000-6 OOO:n ammatillisista oppilaitok-
16310:    Opetusministeriö on yhteistyössä työministe-         sista valmistuneen, alle 30-vuotiaan ammatillisen
16311: riön, opetushallituksen ja Suomen Kuntaliiton           lisäkoulutuksen oppisopimuksen toteuttamiseksi
16312: sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Suo-          vuonna 1994.
16313: 
16314:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1994
16315: 
16316:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16317:                                           1994vp- KK108                                                3
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 
16322:                                         Tili Riksdagens Talman
16323: 
16324:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bund i Finland förberett en informationskam-
16325: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        panj som syftar till att göra läroavtalsutbildning
16326: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      känd. Det fortsatta arbetet och det generella an-
16327: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         svaret har sedermera överförts tili utbildningssty-
16328: 108:                                                  relsen. För att förbättra ungdomens ställning i
16329:                                                       denna ekonomiska situation har som tyngdpunkt
16330:           Har Regeringen möjligheter att inom         och mål i kampanjen satts en utökning av särskilt
16331:        Pirkanmaaregionen öka antalet kvotera-         grundläggande yrkesutbildning för unga. 1 sitt
16332:        de platser 1994 för läroavtalsutbildning       betänkande avden 19 november 1993 (KuUB 22/
16333:        från nuvarande 660 studerandeår till ex-       1993 rd) anser även riksdagens kulturutskott det
16334:        empelvis det dubbla med beaktande av           vara nödvändigt att effektiva åtgärder omedel-
16335:        det avsevärt ökade intresset i denna regi-     bart vidtas får att grundutbildningen i läroavtals-
16336:        on för 1äroavtalsutbildning och även med       form för unga utökas. 1 kommittebetänkandet
16337:        hänsyn till affårslivets konstaterade be-      "Alternativ till arbetslöshet" KB 1993:38, en rap-
16338:        redskap att öka läroavtalsutbildningen?        port av kanslichefsarbetsgruppen för ungdom
16339:                                                       fåreslås som en åtgärd när det gäller att förbättra
16340:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         situationen för unga arbetslösa att då grundut-
16341: anföra följande:                                      bildning saknas läroavtalsutbildningen kraftigt
16342:                                                       ökas och att tilläggsutbildningen i form av läro-
16343:    1 sin pian för utveckling av utbildningen och av   avtalsutbildning för unga som nyss utexamine-
16344: forskningen vid högskolorna får åren 1991-            rats från grundläggande yrkesutbildning ökas
16345: 1996 har statsrådet satt som mål att läroavtalsut-    särskilt inom områden där initialarbetslösheten
16346: bildningen skall utökas. Antalet l!'j.roavtal har     bland unga är hög.
16347: efter en paus på flera år börjat öka. Okningen får       Undervisningsministeriet har för avsikt om att
16348: emellertid huvudsakligen sin förklaring i att den     föreslå att statsrådet fattar ett principbeslut om
16349: yrkesinriktade tilläggsutbildningen i form av         att ett anslag intas i den andra tilläggsbudgeten
16350: 1äroavtal bland de förvärvsarbetande kraftigt har     för 1994 för att i år påbörja läroavtal för 3 500
16351: vuxit.                                                unga, huvudsakligen i åldern under 25 år, inom
16352:    U ndervisningsministeriet har i samarbete med      den grundläggande yrkesutbildningen och läro-
16353: arbetsministeriet, utbildningsstyrelsen, Finlands     avtal i form av yrkesinriktad tilläggsutbildning
16354: Kommunförbund, de centrala arbetsmarknads-            får 4 000-6 000 unga under 30 år som utexami-
16355: organisationerna och Företagarnas Centralför-         nerats från yrkesläroanstalter.
16356: 
16357:      He1singfors den 28 mars 1994
16358: 
16359:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16360:                                                  1994 vp
16361: 
16362: Kirjallinen kysymys 109
16363: 
16364: 
16365: 
16366: 
16367:                                     Aittoniemi: Suvereenin itsenäisyyden käsitteestä
16368: 
16369: 
16370:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16371: 
16372:     Itsenäisyys tarkoittaa kansakunnan suveree-        rismin suuntaan ED:n päätöksentekotoimin-
16373: nia vallankäyttöä tietyllä rajoin määrätyllä           nassa.
16374: alueella. Sen keskinäisinä käsitteinä ovat lainsää-       Minua samoin kuin varmasti muitakin kansa-
16375: däntövalta, riippumattomat tuomioistuimet, toi-        laisia hiertää ajatus siitä, että olisimme jo pitkään
16376: meenpanovalta, oma raha sekä oikeus itse mää-          käsittäneet väärin suvereenin itsenäisen valtion
16377: rätä ulkopoliittisista suhteistaan, turvallisuuspo-    olemuksen. Erityisesti olen hämmästynyt, kun
16378: litiikasta sekä sotilaallisesta liittoutumisesta tai   hiljattain valtiosihteeriksi nykyisen presidentin
16379: liittoutumattomuudesta. Suvereenin vallankäy-          jalanjäljille nimitetty Veli Sundbäck,jonka luulisi
16380: tön vaatimus on ehdoton, jos halutaan pitää kiin-      tietävän ED- ja ETA-sopimusten vaikutukset, on
16381: ni perinteisestä itsenäisyyden käsitteestä.            lausunut, ettei Suomi tule menettämään mitään
16382:     Jo ETA-sopimuksen, mutta erityisesti mah-          itsenäisyydestään.
16383: dollisen ED-jäsenyyden mukana murtuvat kaik-              Huolestuneena suvereeniin itsenäiseen val-
16384: ki perinteisen suvereenin itsenäisyyden tunnus-        tioon liittyvien käsitysteni mahdollisesta virheei-
16385: merkit. Lainsäädännöstä eräiden arvioiden mu-          lisyydestä ja edellä olevan perusteella sekä valtio-
16386: kaan jopa 80 prosenttia säädetään velvoittavasti       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
16387: ED:n lainsäädäntöelimissä. Tähän saakka riip-          esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
16388: pumattomat tuomioistuimemme joutuvat lain-             omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
16389: käytössään osin nojaamaan eurooppalaiseen oi-          myksen:
16390: keuskäytäntöön ja ennakkopäätöksiin. Toi-
16391: meenpanovallasta osa siirtyy samoin ED-elimille                   Katsooko Hallitus ja millä perusteella,
16392: ja hyväksymämme Maastrichtin sopimuksen                        että suvereenin itsenäisen Suomen ase-
16393: mukaan menetämme vielä tämän vuosikymme-                       massa ei tapahdu muutoksia itsenäisyy-
16394: nen puolella oman rahamme ja keskuspankkijär-                  den suhteen ETA- ja erityisesti ED-
16395: jestelmämme. Dlko-, puolustus- ja turvallisuus-                sopimukseen liittyen lainsäädäntövallan,
16396: politiikasta päätetään ED-elimissä, vaikka ei juu-             tuomioistuinvallan, toimeenpanovallan,
16397:  ri vuoden 1995 alusta, niin hyväksyntämme mu-                 raha- ja valuuttapolitiikan sekä ulko-,
16398:  kaan vuorenvarmasti myös Suomen osalta, kun                   puolustus- ja turvallisuuspolitiikan osal-
16399:  hyväksymämme Maastrichtin sopimus tältä osin                  ta, ottaen huomioon Euroopan unionin
16400:  pannaan täytäntöön.                                           suunnitellun kehityksen neuvotteluissa
16401:      Menetämme siis osin tai kokonaan tärkeim-                 hyväksymämme Maastrichtin sopimuk-
16402:  mät suvereenin itsenäisen valtion tunnusmerkit.               sen pohjalta, ja
16403:  Vaikutuksemme taas ED-päätöksenteossa on                         katsooko Hallitus kielteisessä tapauk-
16404:  olematon erityisesti ottaen huomioon väistä-                  sessa, että tähänastiset käsitykseni suve-
16405:  mättömän parlamentaarisen vallankäytön                        reenin itsenäisen valtion olemuksesta ja
16406:  muutoksen normaalin enemmistöparlamenta-                      tunnusmerkeistä ovat olleet virheellisiä?
16407: 
16408:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
16409: 
16410:                                              Sulo Aittoniemi
16411: 
16412: 
16413: 
16414: 
16415:  240032J
16416: 2                                         1994 vp -   KK 109
16417: 
16418: 
16419: 
16420: 
16421:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16422: 
16423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teen liittyvissä tapauksissa toimeenpanovaltaa.
16424: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Sekä järjestölle siirretyn toimivallan laajuus että
16425: olette 9 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       osittain toimivallan käyttämismuodot ovat vailla
16426: jeenne n:o 263 ohella toimittanut valtioneuvos-       välitöntä esikuvaa. Euroopan unionilla ja Euroo-
16427: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      pan yhteisöllä ei kuitenkaan ole yleistoimivaltaa
16428: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        suhteessa jäsenvaltioon vaan rajoitettuja erityis-
16429: sen n:o 109:                                          toimivaltuuksia.
16430:                                                          Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaisi ennen
16431:           Katsooko Hallitus ja millä perusteella,     muuta lainsäädäntövaltaan. Euroopan yhteisön
16432:        että suvereenin itsenäisen Suomen ase-         toimivalta on kuitenkin myös lainsäädäntöasi-
16433:        massa ei tapahdu muutoksia itsenäisyy-         oissa rajattu perustamissopimuksissa sovittuihin
16434:        den suhteen ETA- ja erityisesti ED-            asioihin. Kirjallisen kysymyksen tekijä on viitan-
16435:        sopimukseen liittyen lainsäädäntövallan,       nut väitteeseen, että lainsäädännöstä "eräiden
16436:        tuomioistuinvallan, toimeenpanovallan,         arvioiden mukaanjopa 80% säädetään velvoitta-
16437:        raha- ja valuuttapolitiikan sekä ulko-,        vasti EU:n lainsäädäntöelimissä". Tämä julki-
16438:        puolustus- ja turvallisuuspolitiikan osal-     suudessa usein esitetty väite perustuu ilmeiseen
16439:        ta, ottaen huomioon Euroopan unionin           väärinymmärrykseen. Euroopan yhteisön ko-
16440:        suunnitellun kehityksen neuvotteluissa         mission taholta on arvioitu, että yhteismarkki-
16441:        hyväksymämme Maastrichtin sopimuk-             noiden luomista ja eräitä muita taloudellisen lain-
16442:        sen pohjalta, ja                               säädännön kysymyksiä koskevista oikeussään-
16443:           katsooko Hallitus kielteisessä tapauk-      nöksistä 80 %annettaisiin yhteisön säännöksinä.
16444:        sessa, että tähänastiset käsitykseni suve-     Prosenttiluku koskee siten vain niitä asiakoko-
16445:        reenin itsenäisen valtion olemuksesta ja       naisuuksia, joissa yhteisön lainsäädäntövalta on
16446:        tunnusmerkeistä ovat olleet virheellisiä?      laajimmillaan. Useilla keskeisillä lainsäädännön
16447:                                                       alueilla yhteisöllä ei ole lainkaan toimivaltaa.
16448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              On myös huomattava, että Euroopan unionil-
16449: taen seuraavaa:                                       la ei ole ylivaltiollista toimivaltaa ulko- ja turval-
16450:                                                       lisuuspolitiikan alueella ja että yhteinen puolus-
16451:    Käsitykset siitä, mitkä ovat suvereenin, itse-     tus ei sisälly unionin toimivaltaan. Ulko- ja tur-
16452: näisen valtion tunnusmerkit, ovat vaihdelleet         vallisuuspolitiikasta on päätettävä yksimielisesti,
16453: vuosisatojen kuluessa. Viimeistään toisen maail-      joten yhdenkin jäsenvaltion vastustus estää pää-
16454: mansodan päättymisestä alkaen on vakiintunut          töksenteon.
16455: näkemys, että valtio voi suvereeniuttaan ja itse-        Maastrichtin sopimuksen N artiklan nojalla
16456: näisyyttään menettämättä luovuttaa yksittäisiä        vuonna 1996 kutsutaan koolle jäsenvaltioiden
16457: toimivaltuuksia kansainvälisille järjestöille. Val-   hallitusten välinen konferenssi, jossa on tarkoitus
16458: tion suvereeniutta ja itsenäisyyttä ei poista esi-    muun muassa neuvotella unionin päätöksenteko-
16459: merkiksi se, että Yhdistyneiden Kansakuntien          järjestelmän ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen yh-
16460: turvallisuusneuvostolla on varsin pitkälle mene-      teistyön kehittämisestä. Perustamissopimusten
16461: vät ja yksittäisen jäsenvaltion suostumuksesta        muutosten voimaantulo edellyttää, että kaikki
16462: riippumattomat toimivaltuudet rauhan turvaa-          jäsenvaltiot ratifioivat muutossopimuksen val-
16463: miseen liittyvissä kysymyksissä.                      tiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
16464:    Euroopan yhteisöjen perustaminen 1950-lu-          Jos Suomi olisi Euroopan unionin jäsen vuonna
16465: vulla ja Maastrichtin sopimuksella luotu Euroo-       1996, Suomi voisi itsenäisenä valtiona päättää,
16466: pan unioni on merkinnyt uutta kehitysvaihetta         hyväksyisikö se sopimuksen muutokset.
16467: kansainvälistenjärjestöjen historiassa. Euroopan         Kysymyksessä on viitattu myös Euroopan ta-
16468: yhteisöllä on jäsenvaltioiden alueelle ulottuvaa      lousaluetta koskevaan sopimukseen. ETA-sopi-
16469: lainsäädäntövaltaa ja jonkin verran myös tuo-         mus sisältää osittain ED-jäsenyyteen verrattavia
16470: miovaltaa sekä eräissä erityisesti kilpailuoikeu-     järjestelyjä tuomio- ja hallintovallan osalta. Sen
16471:                                            1994vp- KK109                                               3
16472: 
16473: sijaan lainsäädäntövallan osalta ETA-sopimus           mus ei myöskään sisällä määräyksiä ulko- ja tur-
16474: rakentuu tavanomaisen kansainvälisoikeudelli-          vallisuuspoliittisesta yhteistyöstä.
16475: sen järjestelyn periaatteille siten, että uusia ETA-      Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että
16476: säädöksiä käsitellään valtiosopimuksina. ETA-          ETA-sopimus ei ole poistanut Suomen täysival-
16477: järjestely antaa Suomelle EU -jäsenyyttä heikom-       taisuutta ja että myöskään Suomen mahdollinen
16478: mat tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa Eu-        jäsenyys Euroopan unionissa ei muuta Suomen
16479: roopan yhdentymisen puitteissa syntyvien sää-          asemaa täysivaltaisena ja itsenäisenä valtiona.
16480: dösten sisältöön, mutta toisaalta Suomen suostu-       Kysymystä Euroopan unioninjäsenyyden vaiku-
16481: mus vaaditaan, ennen kuin säädökset tulevat            tuksesta Suomen valtiosääntöön selvitetään yksi-
16482: Suomea sitoviksi. Lisäksi ETA-sopimus jättää,          tyiskohtaisemmin valtiosääntökomitea 1992:n
16483: toisin kuin ED-jäsenyys, muun muassa maata-            mietinnössä, joka julkistetaan huhtikuun 5 päi-
16484: louspolitiikkaaja ulkotulleja koskevat kysymyk-        vänä 1994.
16485:  set kansallisen lainsäädännön varaan. ETA-sopi-
16486:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
16487: 
16488:                                                                            Ministeri Heikki Haavisto
16489: 4                                         1994 vp -   KK 109
16490: 
16491: 
16492: 
16493: 
16494:                                         Tili Riksdagens Talman
16495: 
16496:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      konkurrensrätten. Både omfattningen av de be-
16497: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev nr 263 av        fogenheter som har givits organisationen och del-
16498: den 9 mars 1994 till vederbörande medlem av           vis formerna för hur befogenheterna används
16499: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      saknar direkt förebild. Europeiska unionen och
16500: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 109:             Europeiska gemenskapen har emellertid inte en
16501:                                                       allmän befogenhet i förhållande till medlemssta-
16502:           Anser Regeringen och på viiken grund        ternas utan begränsade specialbefogenheter.
16503:        att ingå förändringar inträffar i Finlands        Medlemskap i Europeiska unionen skulle
16504:        ställning som en suverän, självständig stat    framför allt påverka den lagstiftande makten.
16505:        beträffande självständigheten i förhållan-     Europeiska gemenskapens befogenhet är dock
16506:        de till EES- och i synnerhet EU-avtalet till   också i lagstiftningsfrågor begränsad till de områ-
16507:        dendel de gäller den lagskipande, döman-       den som man kommit överens om i stiftelseavta-
16508:        de och verkställande makten, penning-          len. I spörsmålet hänvisas till påståendet att av
16509:        och valutapolitiken samt utrikes-, för-        lagstiftningen "enligt vissa beräkningar upp till
16510:        svars- och säkerhetspolitiken med beak-        80% är förpliktande stadganden utfårdade av
16511:        tande av den planerade utvecklingen            EU:s lagstiftande organ". Detta påstående, som
16512:        inom Europeiska unionen utgående från          ofta har framförts i offentligheten, grundar sig på
16513:        Maastrichtavtalet som vi har godkänt och       ett uppenbart missförstånd. Från Europeiska ge-
16514:           anser Regeringen, om så är, att min         menskapens kommissions sida har man beräknat
16515:        hittillsvarande uppfattning om vad som         att 80% av rättsstadgandena om skapandet av en
16516:        utgör och kännetecknar en suverän själv-       gemensam marknad och vissa andra ekonomiska
16517:        ständig stat har varit felaktig?               lagstiftningsfrågor skulle utfårdas som gemen-
16518:                                                       skapens stadganden. Procenttalet avser sålunda
16519:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          endast de ärendehelheter inom vilka gemenskap-
16520: följande:                                             ens lagstiftande makt är störst. Inom flera centra-
16521:                                                       la lagstiftningsområden har gemenskapen ingen
16522:    Uppfattningarna om vad som är känneteck-           som helst befogenhet.
16523: nande för en suverän, självständig stat har varie-       Det bör också noteras att Europeiska unionen
16524: rat under århundradenas lopp. Senast sedan slu-       inte har någon överstatlig befogenhet inom utri-
16525: tet av andra världskriget har den vedertagna          kes- och säkerhetspolitiken och att ett gemensamt
16526: ståndpunkten varit att en stat kan överlåta ensta-    försvar inte ingår i unionens befogenheter. Beslu-
16527: ka befogenheter till internationella organisatio-     ten om utrikes- och säkerhetspolitiken skall vara
16528: ner utan att förlora sin suveränitet och självstän-   enhälliga och kan därför hindras av att en enda
16529: dighet. T.ex. det att Förenta Nationernas säker-      stat motsätter sig dem.
16530: hetsråds befogenheter i frågor som gäller tryg-           Med stöd av artikel N i Maastrichtavtalet sam-
16531: gandet av freden är synnerligen vidsträckta och       mankallas medlemsstaternas regeringar till kon-
16532: oberoende av de enskilda medlemsstaternas sam-        ferens år 1996, vid viiken man bl.a. skall förhand-
16533: tycke fråntar inte staterna deras suveränitet och     la om utvecklandet av systemet för hur unionen
16534: självständighet.                                      fattar sina beslut och det utrikes- och säkerhets-
16535:    Upprättandet av de europeiska gemenskaper-         politiska samarbetet. För att ändringarna i stiftel-
16536: na på 1950-talet och Maastrichtavtalet, genom         seavtalen skall träda i kraft krävs det att samtliga
16537: vilket Europeiska unionen har skapats, har inne-      medlemsstater ratifierar ändringsavtalet i enlig-
16538: burit en ny utvecklingsfas i de internationella       het med krav som deras respektive statsförfatt-
16539: organisationernas historia. Europeiska gemen-         ningar ställer. Om Finland är medlem av Europe-
16540: skapen har en lagskipande makt som sträcker sig       iska unionen år 1996, kan Finland som en själv-
16541: in på medlemsstaternas områden och dessutom           ständig stat bestämma om den godkänner änd-
16542: en viss dömande makt samt i någon mån också           ringama i avtalet.
16543: verkställande makt, framför allt i fall som gäller       I spörsmålet hänvisas också till avtalet om
16544:                                         1994 vp -   KK 109                                          5
16545: 
16546: Europeiska ekonomiska samarbetsområdet. 1           ett EU-medlemskap bl.a. frågor som gäller jord-
16547: fråga om den dömande och den administrativa         brukspolitik och utrikestullar tili den nationella
16548: makten innehåller EES-avtalet arrangemang som       lagstiftningen. EES-avtalet innehåller inte heller
16549: delvis kan jämföras med medlemskap i EU. 1          bestämmelser om utrikes- och säkerhetspolitiskt
16550: fråga om den lagstiftande makten bygger EES-        samarbete.
16551: avtalet däremot på sedvanliga folkrättsliga prin-      På basis av ovanstående måste man anse att
16552: ciper så att nya EES-rättsakter behandlas som       EES-avtalet inte har fråntagit Finland dess suve-
16553: statsfördrag. EES-arrangemanget ger Finland         ränitet och att Finlands eventuella medlemskap i
16554: sämre faktiska möjligheter än ett EU-medlem-        Europeiska unionen inte ändrar Finlands ställ-
16555: skap att påverka innehållet i de rättsakter som     ning som en suverän och självständig stat. Frågan
16556: uppkommer inom ramen för den europeiska inte-       om hur medlemskap i Europeiska unionen påver-
16557: grationen, men å andra sidan krävs Finlands         kar Finlands statsförfattning utreds närmare i
16558: samtycke innan akterna blir bindande för Fin-       författningskommiW~ns betänkade 1992, som of-
16559: land. Dessutom lämnar EES-avtalet i motsats tili    fentliggörs den 5 april1994.
16560:      Helsingforsden 25 mars 1994
16561: 
16562:                                                                         Minister Heikki Haavisto
16563:                                                1994vp
16564: 
16565: Kirjallinen kysymys 110
16566: 
16567: 
16568: 
16569: 
16570:                                   Aittoniemi: Kosovon albaanien asemasta Suomessa
16571: 
16572: 
16573: 
16574:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16575: 
16576:    Muistamani mukaan noin 1 800 Kosovosta                       Mitkä ovat Hallituksen suunnitelmat
16577: Suomeen saapunutta ns. Kosovon albaania sai                  Suomessa eduskunnan hyväksymän lain
16578: taannoin eduskunnan päätöksellä tilapäisen oles-             perusteella tilapäisesti oleskelevien ns.
16579: keluluvan Suomessa, koska Kosovon olosuhteet                 Kosovon albaanien suhteen, ja
16580: huomioiden heihin ei sovellettu turvapaikan ha-                 onko Hallituksella suunnitelmia hei-
16581: kumenettelyä. Käytännössä heidät olisi pitänyt               dän poistamisekseen maasta, sillä Koso-
16582: heti poistaa maasta.                                         von olosuhteet eivät muodosta perustaa
16583:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           sen paremmin turvapaikan saamiseen
16584: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              kuin pitempään oleskeluunkaan?
16585: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16586: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16587: 
16588:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
16589: 
16590:                                            Sulo Aittoniemi
16591: 
16592: 
16593: 
16594: 
16595: 240032J
16596: 2                                          1994 vp -   KK 110
16597: 
16598: 
16599: 
16600: 
16601:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16602: 
16603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kosovon albaaneita. Tällä hetkellä ovat tiedot
16604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Kosovon tilanteesta toisenlaiset kuin erityislain
16605: olette 9 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        säätämisen aikaan. UNHCR ja myös Euroopan
16606: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       neuvoston ihmisoikeustoimikunta katsovat, että
16607: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Kosovoon periaatteessa voidaan palauttaa.
16608: Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o 110:            Edellytyksenä tietenkin on, että asianomaisen
16609:                                                        turvapaikkahakemus on asianmukaisesti käsitel-
16610:           Mitkä ovat Hallituksen suunnitelmat          ty ja on todettu, ettei hän ole kansainvälisen suo-
16611:        Suomessa eduskunnan hyväksymän lain             jelun tarpeessa eikä ole muita syitä oleskeluluvan
16612:        perusteella tilapäisesti oleskelevien ns.       antamiseen. Tämän mukaisesti sisäasiainministe-
16613:        Kosovon albaanien suhteen, ja                   riö on tehnyt viime aikoina ratkaistavaksi tulleille
16614:           onko Hallituksella suunnitelmia hei-         Kosovon albaaneille tapauksesta riippuen myös
16615:        dän poistamisekseen maasta, sillä Koso-         kielteisiä päätöksiä.
16616:        von olosuhteet eivät muodosta perustaa             Suurin osa erityislain tarkoittamista entisen
16617:        sen paremmin turvapaikan saamiseen              Jugoslavian kansalaisista tuli Suomeen viisumi-
16618:        kuin pitempään oleskeluunkaan?                  vapauden turvin keväällä ja kesällä 1992. He ovat
16619:                                                        nyt olleet Suomessa keskimäärin lähes kaksi
16620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuotta. Suomen noudattaman humaanin linjan
16621: vasti seuraavaa:                                       mukaista ei olisi palauttaa kyseessä olevia ulko-
16622:                                                        maalaisia pakkokeinoin kotimaahansa, ottaen
16623:    Laki eräiden entisen Jugoslavian kansalaisten       huomioon erityisesti heidän olosuhteensa koko-
16624: tekemien turvapaikkahakemusten poikkeuskä-             naisuudessaan.
16625: sittelystä eli niin kutsuttu erityislaki säädettiin       Sisäasiainministeriö on tammikuussa 1994 an-
16626: viranomaisilla syksyllä 1992 entisen Jugoslavian       tanut paikallispoliisille ohjeet, joiden mukaan
16627: olosuhteista olleiden tietojen pohjalta. Erityislain   paikallispoliisin tulee antaa uudet vuoden oleske-
16628: säätämisen aikaan oli epäselvää, miten liittoval-      luluvat erityislain perusteella oleskeluluvan saa-
16629: tion hajoamiskehitys vaikuttaa sen eri osiin ja        neille entisen Jugoslavian kansalaisille. Rikoksiin
16630: millä alueilla jännitys johtaa aseelliseen selk-       syyllistyneitä pääsääntö oleskelulupien jatkami-
16631: kaukseen. Erityislain säätämisen aikaan oli voi-       sesta ei koske.
16632: massa YK:n pakolaispäävaltuutetun toimiston               Oleskelulupien jatkamisesta huolimatta voi-
16633: UNHCR:n pyyntö olla palauttamatta ketään en-           daan entisen Jugoslavian kansalainen, niin kuin
16634: tiseen Jugoslaviaan. Turvapaikanhakijoita kos-         muukin oleskeluluvan saanut ulkomaalainen,
16635: kevat ratkaisut joudutaan aina tekemään päätös-        poistaa Suomesta karkotusmenettelyn kautta,
16636: hetken tietojen perusteella.                           jos lakiin perustuvat syyt sellaiseen ovat olemas-
16637:    Nyt tiedämme, että suuri osa, noin 1 380, noin      sa. Muissa tapauksissa kotimaahan palaaminen
16638: 1 600:sta erityislain perusteella oleskeluluvan        on kansainvälisen käytännön mukaan vapaaeh-
16639: saaneesta entisen Jugoslavian kansalaisesta on         toisuuteen perustuvaa.
16640: 
16641:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
16642: 
16643:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
16644:                                            1994 vp -   KK 110                                              3
16645: 
16646: 
16647: 
16648: 
16649:                                          Tili Riksdagens Talman
16650: 
16651:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       om situationen i Kosovo annorlunda än då speci-
16652: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        allagen stiftades. UNHCR och Europarådets
16653: 9 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-       kommission för de mänskliga rättighetema anser
16654: det översänt följande av riksdagsman Aittaniemi        att man i princip kan återsända flyktingar till
16655: undertecknade spörsmål nr 110:                         Kosovo. Detta förutsätter naturligtvis att veder-
16656:                                                        börandes asylansökan har behandlats på behö-
16657:            Vilka är Regeringens planer när det         rigt sätt och att det har konstaterats att han inte är
16658:        gäller de s.k. kosovoalbanema som vistas        i behov av intemationellt skydd och att det inte
16659:        tillfålligt i Finland med stöd av den lag       finns andra orsaker för att bevilja uppehållstill-
16660:        som antagits av riksdagen, och                  stånd. 1 enlighet med detta har inrikesministeriet
16661:            har Regeringen planer på att avlägsna       på senare tid också avslagit ansökningar som
16662:        dem ur landet, då förhållandena i Kosovo        lämnats in av albaner från Kosovo beroende på
16663:        varken utgör grund för erhållande av asyl       fallet.
16664:        eller någon längre vistelse i landet?               Största delen avmedborgama i det foma Jugo-
16665:                                                        slavien som avses i speciallagen anlände till Fin-
16666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          land med stöd av viseringsfriheten våren och
16667: anföra följande:                                       sommaren 1992. De har nu vistats i Finland i
16668:                                                        genomsnitt nära två år. Det skulle inte vara fören-
16669:     Lagen om särbehandling av asylansökningar          ligt med den humana linje som Finland följer att
16670: som gjorts av vissa medborgare i det foma Jugo-        med tvångsmedel återsända utlänningama i fråga
16671: slavien eller den s.k. speciallagen stiftades på ba-   tili sitt hemland när man beaktar deras förhållan-
16672: sis av de uppgifter som fanns vid myndigheten          den i sin helhet.
16673: hösten 1992 om förhållandena i det foma Jugo-              lnrikesministeriet har i januari 1994 gett den
16674: slavien. När speciallagen stiftades var det oklart     lokala polisen anvisningar enligt vilka den lokala
16675: hur förbundsstatens upplösning påverkar dess           polisen skall ge nya uppehållstillstånd för ett år
16676: olika delar och i vilka områden spänningen leder       tili medborgarna i det foma Jugoslavien som fått
16677: tili väpnad konflikt. När speciallagen stiftades       uppehållstillstånd med stöd av speciallagen. Re-
16678: gällde FN:s flyktingkommissariats UNHCR:s              geln om förlängandet av uppehållstilistånden gäl-
16679: begäran om att inte återsända någon tili det foma      ler inte dem som begått brott.
16680: Jugoslavien. A vgörandena som gäller asylsökan-            Trots förlängandet av uppehållstilistånden
16681: de måste alltid träffas på basis av de uppgifter       kan en medborgare i det foma Jugoslavien, så-
16682: som finns vid beslutstillfållet.                       som andra utlänningar som fått uppehållstili-
16683:     Vi vet nu att en stor del, ca 1 380, av ca 1 600   stånd, avlägsnas ur landet genom utvisningsför-
16684: medborgare i det foma Jugoslavien som fått up-         farande om det finns lagenliga orsaker tili det. 1
16685: pehållstillstånd med stöd av speciallagen är alba-     övriga fall är en återvändning tili hemlandet en-
16686: ner från Kosovo. För närvarande är uppgiftema          ligt intemationell praxis möjlig på frivillig basis.
16687: 
16688:      Helsingforsden 24 mars 1994
16689: 
16690:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
16691:                                                 1994 vp
16692: 
16693: Kirjallinen kysymys 111
16694: 
16695: 
16696: 
16697: 
16698:                                    Aittoniemi: Wider-instituuttia koskevien tutkimusten edistymisestä
16699: 
16700: 
16701: 
16702:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16703: 
16704:    Wider-instituutissa tapahtuneiksi epäiltyjen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16705: väärinkäytösten selvittäminen on puhuttanut jo        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16706: vuosia. Kysymys on erityisesti siitä, missä olivat
16707: kymmenien miljoonien rahasummat säätiön                          Onko Wider-instituuttia koskevien
16708: Suomessa olevilta tileiltä vuosikymmenen vaih-                epäselvyyksien, erityisesti sen rahavaro-
16709: teen seutuvilla, mihin niitä käytettiin ja kuka sai           jen sijoitukseen liittyvien asioiden tutki-
16710: tuoton. Asioita piti tutkia pikavauhtia presiden-             muksissa edistytty, ja
16711: tinvaaleihin liittyen, mutta mitään selvitystä ei                aikooko Hallitus käyttää mahdollisesti
16712: ole kuulunut.                                                 hyväksi poliisin asiantuntemusta niin
16713:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            kuin epäiltyjen rikosten suhteen yleensä
16714: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               on ollut valtakunnassa tapana?
16715: 
16716:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
16717: 
16718:                                             Sulo Aittoniemi
16719: 
16720: 
16721: 
16722: 
16723: 240032J
16724: 2                                        1994 vp -   KK 111
16725: 
16726: 
16727: 
16728: 
16729:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16730: 
16731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomi on pyynnöstään saanut Yhdistyneiltä
16732: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kansakunnilta lukuisia YK-yliopiston alaista
16733: olette 9 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      Wider-instituuttia koskevia selvityksiä. Koska ne
16734: jeenne n:o 265 ohella toimittanut valtioneuvos-      eivät ole kuitenkaan kattaneet kaikkia niitä seik-
16735: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Ait-     koja,joita Suomen puolelta on katsottu tarpeelli-
16736: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        seksi selvittää, Suomi pyysi syyskuussa 1993
16737: n:o 111:                                             YK:lta lisäselvityksenä vuodet 1984-1990 kat-
16738:                                                      tavaa erityistilintarkastusta. Tällaisen selvityk-
16739:           Onko Wider-instituuttia koskevien          sen tekeminen on ymmärrettävästi laajamittai-
16740:        epäselvyyksien, erityisesti sen rahavaro-     nen, aikaa ja resursseja vaativa toimenpide. Tä-
16741:        jen sijoitukseen liittyvien asioiden tutki-   hän mennessä YK:lta ei ole pyydettyä erityistilin-
16742:        muksissa edistytty, ja                        tarkastusta saatu.
16743:           aikooko Hallitus käyttää mahdollisesti        On korostettava, että YK-yliopiston alaisena
16744:        hyväksi poliisin asiantuntemusta niin         itsenäisenä tutkimuslaitoksena toimivan insti-
16745:        kuin epäiltyjen rikosten suhteen yleensä      tuutin Suomessa nauttiman diplomaattisen kos-
16746:        on ollut valtakunnassa tapana?                kemattomuuden vuoksi Suomi on Wider-insti-
16747:                                                      tuuttia koskevien selvitysten osalta YK:lta saata-
16748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vien tietojen varassa.
16749: vasti seuraavaa:
16750: 
16751:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
16752: 
16753:                                                                     Ministeri Toimi Kankaanniemi
16754:                                         1994 vp -   KK 111                                            3
16755: 
16756: 
16757: 
16758: 
16759:                                       Tili Riksdagens Talman
16760: 
16761:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       På begäran har Finland redan av Förenta Na-
16762: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse nr 265     tionema fått motta många utredningar om Wi-
16763: av den 9 mars 1994, till vederbörande medlem av     der-institutet, som är underställt FN-universite-
16764: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ait-    tet. Eftersom utredningarna dock inte har täckt
16765: toniemi undertecknade spörsmål nr 111:              alla de punkter som man från fmsk sida har ansett
16766:                                                     nödvändiga att reda ut, har Finland av FN i
16767:           Har undersökningen av de oklarheter,      september 1993 som tilläggsutredning begärt en
16768:        särskilt placeringen av penningmedel,        specialrevision beträffande åren 1984-1990. En
16769:        som anknyter till Wider-institutet fram-     utredning av detta slag är givetvis omfattande
16770:        skridit, och                                 och kräver tid och resurser. Hittills har den speci-
16771:           ämnar Regeringen eventuellt dra nytta     alrevision som begärts av FN inte erhållits.
16772:        av polisens sakkännedom så som man i             Det bör framhållas att Finland, på grund av
16773:        allmänhet har brukat göra i riket då brott   den diplomatiska integritet som institutet såsom
16774:        misstänks?                                   en självständig forskningsinstitution som lyder
16775:                                                     under FN-universitetet åtnjuter i Finland, beträf-
16776:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fande utredningarna om Wider-institutet är bero-
16777: anföra följande:                                    ende av de uppgifter som fås av FN.
16778: 
16779:      Helsingforsden 25 mars 1994
16780: 
16781:                                                                      Minister Toimi Kankaanniemi
16782:                                                  1994vp
16783: 
16784: Kirjallinen kysymys 112
16785: 
16786: 
16787: 
16788: 
16789:                                     Lahti-Nuuttila: Pohjois-Pirkanmaan seutukunnan veropiirin perus-
16790:                                        tamisesta
16791: 
16792: 
16793:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16794: 
16795:    Hallituksen ohjelman mukaan hallinnon ke-           kunnan alueen veropiirin keskuspaikaksi mää-
16796: hittämisen tavoitteena on joustavan, tulokselli-       rättäisiin joko Ruoveden kunta tai Virtain kau-
16797: sen ja oikeudenmukaisen palvelurakenteen ai-           punki. Kunnat ovat vielä esittäneet kolmannen-
16798: kaansaaminen. Tarkoitus on turvata kansalais-          kin vaihtoehdon, joka merkitsisi seutukunnalle
16799: ten peruspalvelujen saatavuus koko maassa. Val-        oman veropiirin muodostamista kokeiluluontei-
16800: tion paikallishallintoa uudistetaan niin, että pal-    sesti esimerkiksi viiden vuoden ajaksi. Tällä ko-
16801: velujen laatu ja tasapuolinen saatavuus ja kansa-      keilulla saataisiin kokemuksia sekä oman vero-
16802: laisten turvallisuus taataan.                          piirin taloudellisesta kannattavuudesta että myös
16803:    Laissa valtion paikallishallinnon kehittämisen      asiakaspalvelusta.
16804: perusteista sanotaan, että kihlakuntia muodos-             Pohjois-Pirkanmaan seutukunta on ainoana
16805: tettaessa tulee ottaa huomioon eri alueiden eri-       seutukuntana Pirkanmaalla nimetty aluelainsää-
16806: tyispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys,         dännön mukaiseksi kehitysalueen 11-tukialueek-
16807: laajuus, liikenneyhteydet ja kieliolot niin, että      si. Tämä merkitsee mm. sitä, että tukialueen pal-
16808: syntyy edellytykset kehittämisen yleisten tavoit-      velujen saatavuuden turvaamiseen ja kehittämi-
16809: teiden saavuttamiselle, mitä puolestaan ovat pal-      seen tulisi valtion eri viranomaisten kiinnittää
16810: velujen laadun ja kansalaisten oikeusturvan pa-        erityistä huomiota. Lisäksi on todettava, että Vir-
16811: rantaminen sekä palvelujen riittävän ja tasapuo-       tain kaupunki kuuluu nykyisessä Pirkanmaan
16812: lisen saatavuuden turvaaminen.                         aluerakennetarkastelussa keskitason kaupunki-
16813:    Edellä mainittuja hallinnon yleisiä kehittämis-     keskusluokkaan. Useat muut syyt, kuten mm.
16814: perusteita ja kriteerejä ei ainakaan verohallinnon     näiden kolmen kunnan lisääntynyt yhteistoimin-
16815: uudistamisen yhteydessä ole käytetty. Tietty           ta, puoltaisivat kuntien ja paikallisten verotoi-
16816: määrällinen tavoite ja verohallinnon muut sisäi-       mistojen yhteisen ehdotuksen toteuttamista.
16817: set tavoitteet ja kriteerit sivuuttavat yhteiskunta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16818: poliittisen tarkastelun. Valmistelusta saatujen        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16819: tietojen perusteella näin näyttää käyvän Pohjois-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16820: Pirkanmaan seutukunnan alueella, jonka muo-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16821: dostavat Virtain kaupunki sekä Kuruoja Ruove-
16822: den kunnat.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16823:    Pohjois-Pirkanmaan seutukunnan kunnat                      ryhtyä, koska sen vallassa on veropiireis-
16824:  ovat tehneet 7.9.1993 perustellun aloitteen ja täy-          tä päättäminen, Pohjois-Pirkanmaan seu-
16825: dentäneet sitä 25.2.1994 esittäen, että Pohjois-              tukunnan veropiirin muodostamiseksi
16826: Pirkanmaan seutukunnalle muodostetaan oma                     Kurun, Ruoveden ja Virtain esittämällä
16827: veropiiri tai, mikäli se ei ole mahdollista, kihla-           tavalla?
16828: 
16829:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
16830: 
16831:                                           Pentti Lahti-Nuuttila
16832: 
16833: 
16834: 
16835: 
16836: 2400321
16837: 2                                       1994 vp -   KK 112
16838: 
16839: 
16840: 
16841: 
16842:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16843: 
16844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tenkin ajoittamaan niin, että tarvittavat yhdistä-
16845: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       miset voitaisiin toteuttaa vuoden 1995 alusta lu-
16846: olette 9 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     kien.
16847: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Yleisellä tasolla voidaan todeta, että verohal-
16848: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pentti Lahti-    linnolle asetettujen säästö- ja tulostavoitteiden
16849: Nuuttilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      saavuttaminen edellyttää paitsi verohallinnon
16850: n:o 112:                                            henkilöstön vähentämistä myös muun muassa
16851:                                                     veropiirien yhdistämistä. Verotustyötä tekevien
16852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      yksiköiden vahvistamisen tavoitteena on vähene-
16853:        ryhtyä, koska sen vallassa on veropiireis-   vistä voimavaroista huolimatta parantaa vero-
16854:        tä päättäminen, Pohjois-Pirkanmaan seu-      hallinnon tuottavuutta ja taloudellisuutta siten,
16855:        tukunnan veropiirin muodostamiseksi          etteivät hallinnon toimintaedellytykset ja palve-
16856:        Kurun, Ruoveden ja Virtain esittämällä       lujen saatavuus vaarannu. Yhdistettävien vero-
16857:        tavalla?                                     piirien alueisiin liittyvät toiminnalliset ja liiken-
16858:                                                     teelliset sekä talousaluenäkökohdat voidaan si-
16859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nänsä näiden tavoitteiden toteuttamisen kannal-
16860: vasti seuraavaa:                                    ta ottaa parhaiten huomioon erityisesti lääni- ja
16861:                                                     paikallistasolla tapahtuvan valmistelutyön yh-
16862:    Verohallituksesta saadun tiedon mukaan           teydessä.
16863: Mäntän, Ruoveden ja Virtain veropiireihin liitty-      Voidaan myös todeta, että hallinnon kehittä-
16864: viä järjestelyjä selvitetään parhaillaan Hämeen     misen ministerivaliokunnan 24.4.1992 tekemä
16865: lääninverovirastossa. Koska asian valmistelu on     kannanotto verohallinnon alue- ja paikallistason
16866: vielä verohallinnossa kesken, on tässä vaiheessa    kehittämisestä edellyttää palveluiden saatavuu-
16867: ennenaikaista ottaa kantaa kysymyksessä mai-        den sekä muiden asiaan liittyvien julkista hallin-
16868: nittuun veropiirien yhdistämisvaihtoehtoon.         toa koskevien uudistussuunnitelmien huomioon
16869: Saadun tiedon mukaan valmistelu pyritään kui-       ottamista.
16870: 
16871:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
16872: 
16873:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
16874:                                          1994 vp -   KK 112                                            3
16875: 
16876: 
16877: 
16878: 
16879:                                        Till Riksdagens Talman
16880: 
16881:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     så att de behövliga sammanslagningarna kan gö-
16882: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      ras fr.o.m. ingången av år 1995.
16883: 9 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-        Helt allmänt kan det framhållas att för att de
16884: det översänt följande av riksdagsman Pentti Lah-     uppställda inbesparings- och resultatmålen skall
16885: ti-Nuuttila undertecknade spörsmål nr 112:           nås förutsätts dels att personalen vid skatteför-
16886:                                                      valtningen reduceras, dels att bl.a. skattedistrikt
16887:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen som        sammanslås. Syftet med att förstärka de enheter
16888:        den myndighet som har rätt att be<;tämma      som utför beskattningsarbete är att trots minska-
16889:        över skattedistrikten vidta fOr att utforma   de resurser förbättra skatteförvaltningens pro-
16890:        skattedistriktet i norra Birkalands ekono-    duktivitet och lönsamhet utan att förvaltningens
16891:        miska region enligt det förslag som fram-     verksamhetsbetingelser och tiligången tili service
16892:        ställts av Kuru, Ruovesi och Virdois?         äventyras. De funktionella och trafikmässiga as-
16893:                                                      pekter och de aspekter beträffande den ekono-
16894:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        miska regionen som anknyter tili områdena för
16895: anföra följande:                                     de berörda skattedistrikten kan då det gäller att
16896:                                                      nå dessa mål i och för sig bäst beaktas i samband
16897:    Enligt uppgifter av skattestyrelsen utreds ar-    med det beredningsarbete som sker på länsnivå
16898: rangemangen i anslutning tili Mänttä, Ruovesi        och lokal nivå.
16899: och Virdois skattedistrikt som bäst av länsskatte-      Det kan också noteras att den ståndpunkt som
16900: verket i Tavastehus. Eftersom ärendets beredning     ministerutskottet för utvecklande av förvaltning-
16901: ännu är på hälft inom skatteförvaltningen är det     en den 24 april 1992 intog tili utvecklandet av
16902: i detta skede för tidigt att ta ställning tili det   skatteförvaltningen på distriktsnivå och lokal
16903: alternativ tili sammanslagning av skattedistrikt     nivå förutsätter att tillgången tili service samt de
16904: som nämns i spörsmålet. Enligt uppgift försöker      övriga reformplanerna för den offentliga förvalt-
16905: man dock fastställa tidpunkten för beredningen       ningen i fråga beaktas.
16906: 
16907:      Helsingforsden 24 mars 1994
16908: 
16909:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
16910:                                                1994vp
16911: 
16912: Kirjallinen kysymys 113
16913: 
16914: 
16915: 
16916: 
16917:                                   Laakkonen: Omaishoidon tukemisesta vanhusten ja vammaisten
16918:                                      hoitomuotona
16919: 
16920: 
16921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16922: 
16923:    Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-·
16924: den kotihoidon tuki on uudistettu ns. omaishoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16925: tajapalkkioksi, joka on verollista, mutta josta      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16926: kertyy pientä eläkettä. Uudistus on oikeansuun-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16927: tainen, vaikka maksettavat markkamäärät ovat
16928: usein hyvin alhaisia.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16929:    Jos omaishoitaja on itse työkyvyttömyyseläk-             ryhtyä, jotta eläkkeellä olevien omaishoi-
16930: keellä tai hän on täyttänyt 65 vuotta ja saa van-           totyö tulisi kannattavammaksi, ja
16931: huuseläkettä, ei hänelle kerryhoitotyöstä lisäelä-             onko Hallituksella tietoa, miten moni
16932: kettä. Kuitenkin hänjoutuu hoitotyöstään mak-               omaishoitaja on katkaissut hoitosuhteen
16933: samaan korkean sivuansioveron, jolloin käteen               työn raskauden ja siitä saatavan rahalli-
16934: jää vain muutama satamarkkanen. Epäkohdan                   sen korvauksen epäsuhdan vuoksi?
16935: vuoksi monet omaishoitajat ovat katkaisseet hoi-
16936: tosuhteen ja potilas on joutunut yhteiskunnalle
16937: paljon kalliimpaan laitoshoitoon.
16938: 
16939:      Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1994
16940: 
16941:                                          Pirkko Laakkonen
16942: 
16943: 
16944: 
16945: 
16946: 2400321
16947: 2                                        1994 vp -   KK 113
16948: 
16949: 
16950: 
16951: 
16952:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16953: 
16954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä viitataan hoitajien maksamiin
16955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        korkeisiin sivuansioveroihin. Valtiontalouden
16956: olette 9 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      tila ei anna kuitenkaan mahdollisuutta poiketa
16957: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     omaishoidon hoitopalkkion kohdalla yleisestä
16958: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Laakkosen         verotuskäytännöstä.
16959: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 113:           Omaishoidon tuen uudistuksen yhteydessä tu-
16960:                                                      eksi määriteltiin hoitajalle maksettava hoitopalk-
16961:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kio ja/tai hoitotyötä tukevat erilaiset sosiaalipal-
16962:        ryhtyä, jotta eläkkeellä olevien omaishoi-    velut, kuten kotipalvelut ja lyhytaikainen ja osa-
16963:        totyö tulisi kannattavammaksi, ja             vuorokautinen laitoshoito. Erityisesti eläkkeellä
16964:           onko Hallituksella tietoa, miten moni      oleville hoitajille, joiden talous on turvattu eläk-
16965:        omaishoitaja on katkaissut hoitosuhteen       keillä, muu kuin rahallinen hoidon tukeminen
16966:        työn raskauden ja siitä saatavan rahalli-     uupumuksen välttämiseksi on nähty tärkeänä.
16967:        sen korvauksen epäsuhdan vuoksi?                  Koska omaishoitoa koskeva uudistus ei ole
16968:                                                      vielä ollut voimassa vuottakaan, l,<:aikilta osin ei
16969:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ole olemassa yksityiskohtaisia tietoja uudistuk-
16970: taen seuraavaa:                                      sen vaikutuksista. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä,
16971:                                                      että keskimäärin maksettavien hoitopalkkioiden
16972:    Heinäkuun ensimmäisenä patvana vuonna             määrä olisi noussut. Sosiaali- ja terveysministe-
16973: 1993 voimaan tulleella sosiaalihuoltolain muu-       riössä on kuitenkin päätetty, että uudistuksen
16974: toksella ( 1365/92) ja omaishoidon tuesta annetul-   toteutumisesta tehdään kuntakohtainen selvitys
16975: la asetuksella (318/93) säädettiin omaishoitajalle   siten, että tuloksia olisi käytettävissä vielä tänä
16976: maksettavan hoitopalkkion minimiksi 1 070 mk/        vuonna. Tehtävän selvityksen yhteydessä on
16977: kk. Samassa yhteydessä säädettiin, että hoito-       mahdollista pyytää kuntia myös arvioimaan, mi-
16978: palkkiota on tarkistettava kalenterivuosittain sen   ten moni omaishoitaja on katkaissut hoitosuh-
16979: palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vahvis-       teen hoidon raskauden ja siitä saatavan rahalli-
16980: tetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista     sen korvauksen epäsuhdan vuoksi. Vaikka ilmiö
16981: varten. Uudistuksen eräänä tavoitteena oli pois-     olisi yleinen, sille ei löydy inhimillisiä eikä kunta-
16982: taa erittäin pieninä maksetut hoitopalkkiot ja       taloudellisia perusteluja.
16983: sitoa hoitopalkkiot seuraamaan ansiokehitystä.
16984: Hoitopalkkion enimmäismäärää ei ole vahvistet-
16985: tu, joten se on kuntien vapaassa harkinnassa.
16986: 
16987:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
16988: 
16989:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
16990:                                           1994 vp -   KK 113                                              3
16991: 
16992: 
16993: 
16994: 
16995:                                         Tili Riksdagens Talman
16996: 
16997:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vårdama betalar på biinkomster. Det statseko-
16998: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       nomiska läget erbjuder dock ingen möjlighet tili
16999: 9 mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      avvikelser från den allmänna beskattningspraxi-
17000: det översänt följande av riksdagsman Laakkonen        sen i fråga om vårdarvodena för närståendevård.
17001: undertecknade spörsmål nr 113:                           1 samband med reformen av stödet får närstå-
17002:                                                       endevård bestämdes att stödet skulle bestå av ett
17003:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vårdarvode som betalas till vårdaren ochleller av
17004:        ta för att närståendevård som ges av pen-      olika sociala tjänster som stöder vårdarbetet,
17005:        sionärer skall bli lönsammare, och             t.ex. hemservice och kortvarig institutionsvård
17006:           känner Regeringen tili hur många vår-       under en del av dygnet. 1 synnerhet när vårdaren
17007:        dare som har avbrutit vårdförhållandet         är pensionär och har sin ekonomi tryggad genom
17008:        på grund av disproportionen mellan det         pensionen har det ansetts viktigt att stöda vården
17009:        tunga arbetet och penningersättningen          på annat sätt än med pengar för att undvika
17010:        fördet?                                        utmattning.
17011:                                                          Eftersom reformen av närståendevården inte
17012:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har varit i kraft ens ett år, finns det inte tili alla
17013: anfåra följande:                                      delar detaljerade uppgifter om reformens verk-
17014:                                                       ningar. Det tycks ändå vara uppenbart att det
17015:    Genom den ändring (1365/92) av socialvård-         genomsnittliga beloppet av vårdarvodena har sti-
17016: slagen och den förordning om närståendevård           git. Social- och hälsovårdsministeriet har emeller-
17017: (318/93) som trädde i kraft den 1 juli 1993 stadga-   tid beslutat att göra en utredning om hur refor-
17018: des att det lägsta vårdarvodet som betalas tili       men har genomförts i de olika kommunema så att
17019: vårdaren för närståendevård är 1 070 mklmån.          resultaten står tili förfogande före årets slut. 1
17020: Samtidigt stadgades att vårdarvodena skalljuste-      samband med denna utredning är det också möj-
17021: ras kalenderårsvis enligt det löneindex som årli-     ligt att be kommunema uppskatta hur många
17022: gen fastställs för tiliämpningen av 9 § lagen om      vårdare som har avbrutit vårdförhållandet på
17023: pension för arbetstagare. Ett mål för reformen        grund av disproportionen mellan den tunga vår-
17024: var att få bort de verkligt små vårdarvodena och      den och penningersättningen för den. Trots att
17025: binda vårdarvodena tili inkomstutvecklingen.          fenomenet skulle vara allmänt finns det inga
17026: N ågot maximibelopp har inte fastställts för vård-    mänskliga eller kommunalekonomiska motiv tili
17027: arvodet, utan det får kommunema pröva fritt.          det.
17028:    1 spörsmålet hänvisas tili de höga skatter som
17029: 
17030:      Helsingfors den 30 mars 1994
17031: 
17032:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17033:                                                1994vp
17034: 
17035: Kirjallinen kysymys 114
17036: 
17037: 
17038: 
17039: 
17040:                                   Vistbacka: Kelan työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelystä
17041: 
17042: 
17043:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17044: 
17045:    Kansaneläkelaitos epaa usein työkyvyttö-         joutuessa olemaan työttömänä työnhakijana,
17046: myyseläkehakemukset kansaneläkelain 22 §:n          vaikka hän ei todellisuudessa edes pysty työtä
17047: nojalla todeten: "Henkilön terveydentilasta saa-    tekemään. Mikäli eläke myönnettäisiin, olisi kan-
17048: dun lääketieteellisen selvityksen ja hänen työky-   saneläke merkittävästi ansiosidonnaista työttö-
17049: kynsä arviointiin liittyvien muiden seikkojen pe-   myyskorvausta pienempi työnantajan maksaessa
17050: rusteella henkilöä ei voida pitää työkyvyttömänä    suuremman osuuden työeläkkeellä olevan ai-
17051: laissa edellytetyllä tavalla."                      heuttamista kustannuksista. Lisäksi on otettava
17052:    Työeläkelakien mukaan työntekijällä on oi-       huomioon henkilölle itselleen aiheutettavat yli-
17053: keus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mikäli hänen        määräiset kärsimykset ja vaivat.
17054: työkykynsä on alentunut 2/S:lla yli vuoden. Kela       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17055: ei kuitenkaan noudata tätä määräystä, vaan tois-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17056: tuvasti epää työpaikkalääkärin ja keskussairaa-     nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
17057: loiden erikoislääkärien antaman täyden työky-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17058: vyttömyyden toteavien lääkärintodistusten no-
17059: jalla tehtyjä eläkehakemuksia. Näin vaikka myös               Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kan-
17060: työnantaja on todennut työntekijän soveltumat-             saneläkelaitos toistuvasti hylkää työpaik-
17061: tomuuden työhönsä tai yleensäkin työpaikkansa              ka- ja keskussairaaloiden erikoislääkä-
17062: töihin. Ihmeteltävää on se, mihin perustuu Kelan           rien lääkärintodistuksiin perustuvia työ-
17063: ns. asiantuntemus hylkäävää eläkepäätöstä teh-             kyvyttömyyseläkehakemuksia näkemät-
17064: täessä, kun se ko. henkilöä näkemättä hylkää               tä omien lääkäriensä kautta ko. henkilöä
17065: erikoislääkärienkin todistuksiin nojautuvia elä-           asettaen näin lääkärikuntamme ammatti-
17066: kehakemuksia. Asettaako Kela lääkärikunnan                 taidon ja moraalin kyseenalaiseksi, sekä
17067: ammattitaidon ja etiikan kyseenalaiseksi? Kenel-           aiheuttaen yhteiskunnalle työttömyystur-
17068: tä eläkettä hakevan tulisi Kelan mielestä pyytää           vakuluina kansaneläkettä suuremmat
17069: todistus työkyvyttömyydestään?                             kustannukset, sekä
17070:     Asiassa on myös se puoli, että yhteiskunnalle             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-
17071: aiheutuu tästä Kelan linjasta ylimääräisiä kus-            lanteen korjaamiseksi?
17072:  tannuksia käytännössä työkyvyttömän henkilön
17073:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
17074: 
17075:                                          Raimo Vistbacka
17076: 
17077: 
17078: 
17079: 
17080: 2400321
17081: 2                                         1994 vp -   KK 114
17082: 
17083: 
17084: 
17085: 
17086:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17087: 
17088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        denkuin hakijan terveydentilaa koskevien seik-
17089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kojen selvittämistä. Hakijaa hoitaneella lääkäril-
17090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lä ei välttämättä ole eikä hänellä tarvitsekaan olla
17091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            tiedossaan kaikkia eläkeasiaan vaikuttavia seik-
17092: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         koja. Kansaneläkelaitos ja muut työkyvyttö-
17093: sen n:o 114:                                          myyseläkkeitä koskevaan päätöksentekoon osal-
17094:                                                       listuvat joutuvat sen sijaan ottamaan huomioon
17095:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Kan-    kaikki ne seikat, joilla kansaneläkelain mukaan
17096:        saneläkelaitos toistuvasti hylkää työpaik-     on merkitystä henkilön oikeuteen saada kansan-
17097:        ka- ja keskussairaaloiden erikoislääkä-        eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.
17098:        rien lääkärintodistuksiin perustuvia työ-      Tässä päätöksenteossa asiantuntijalääkärijäsen
17099:        kyvyttömyyseläkehakemuksia näkemät-            arvioi eläkkeenhakijasta kirjoitetun lääkärinlau-
17100:        tä omien lääkäriensä kautta ko. henkilöä       sunnon perusteella, mitkä seikat ovat terveyden-
17101:        asettaen näin lääkärikuntamme ammatti-         tilan osalta vaikuttamassa eläkeratkaisuun. Hän
17102:        taidon ja moraalin kyseenalaiseksi, sekä       ilmoittaa näkemyksensä muille päätöksentekoon
17103:        aiheuttaen yhteiskunnalle työttömyystur-       osallistuville, minkä jälkeen asia ratkaistaan ot-
17104:        vakuluina kansaneläkettä suuremmat             taen huomioon kaikki muutkin asiaan vaikutta-
17105:        kustannukset, sekä                             vat seikat. Tällöin asiantuntijalääkärijäsenen on
17106:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-     muiden päätöksentekoon osallistuvien kanssa
17107:        lanteen korjaamiseksi?                         varmistettava myös työkyvyttömyyseläkeratkai-
17108:                                                       sujen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus eläk-
17109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keenhakijoiden kesken.
17110: vasti seuraavaa:                                          Hoitavan lääkärin lausunnon merkitystä ja
17111:                                                       sen osuutta ratkaistaessa työkyvyttömyyseläket-
17112:    Työkyvyttömyyseläkeratkaisuja on kysymyk-          tä ei ole ilmeisesti vieläkään tiedostettu riittävästi,
17113: sessä arvosteltu siitä, että eläkelaitos on eläk-     vaikka asiasta on vuosien varrella julkisuudessa
17114: keenhakijaa näkemättä päätynyt työkyvyttö-            keskusteltu. Lääkäreille annettavana koulutuk-
17115: myysratkaisussa toisenlaiseen lopputulokseen          sella, lääkärinlausuntojen sisällön parantamisel-
17116: kuin hakijaa hoitanut lääkäri. Asia on ollut esillä   la ja yleisen tietoisuuden lisäämisellä tulisi entistä
17117: useaan otteeseen myös julkisuudessa.                  tehokkaammin voida vaikuttaa oikean käsityk-
17118:    Kansaneläkelain mukaan työkyvyttömänä pi-          sen luomiseksi lääkärinlausuntojen merkitykses-
17119: detään henkilöä, joka sairauden, vian tai vam-        tä työkyvyttömyyseläkkeistä päätettäessä. Tämä
17120: man takia on kykenemätön tekemään tavallista          on eläkepäätösten uskottavuudenkin kannalta
17121: työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä      keskeinen kysymys. Sosiaali- ja terveysministeriö
17122: on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa ja         tulee lähiaikoina ryhtymään toimenpiteisiin, jot-
17123: muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja       ta lääkärinlausunnon merkitys työkyvyttömyys-
17124: kohtuullisen toimeentulon turvaavana.                 eläkeratkaisua tehtäessä ymmärrettäisiin entistä
17125:    Eläkkeenhakijan hoitavan lääkärin lausunto         paremmin.
17126: on yksi keskeinen selvitys eläkeoikeudesta pää-           Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
17127: tettäessä. Hoitava lääkäri antaa lausunnossaan        eläkejärjestelmien ja työttömyysturvajärjestel-
17128: eläkeratkaisua varten tiedot potilaassaan havait-     män väliseen tehtävien ja kustannusten jakoon.
17129: semistaan oireista, suoritettujen tutkimusten tu-     Työkyvyttömyyseläkkeenhakijan edun mukaista
17130: loksista ja mahdollisista muista potilaan tervey-     on, että hänellä on oikeus saada työttömyystur-
17131: dentilaan vaikuttavista seikoista. Hän esittää lau-   vaa silloin, kun hänen eläkehakemuksensa käsit-
17132: sunnossaan myös oman arvionsa potilaan työky-         tely on kesken muutoksenhakuasteessa. Näin
17133: vystä ja kuntoutusmahdollisuuksista.                  turvataan hänen toimeentulonsa, kunnes asia on
17134:    Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyt-           lopullisesti ratkaistu.
17135: tää kuitenkin lainsäädännön mukaan myös mui-
17136: 
17137:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1994
17138: 
17139:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
17140:                                            1994 vp -   KK 114                                            3
17141: 
17142: 
17143: 
17144: 
17145:                                          Tili Riksdagens Talman
17146: 
17147:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        omständigheter än sökandens hälsotillstånd utre-
17148: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         das för att invaliditetspension skall kunna bevil-
17149: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       jas. Den läkare som skött sökanden känner inte
17150: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             nödvändigtvis till, och behöver inte heller känna
17151: nr 114:                                                till alla de omständigheter som påverkar pen-
17152:                                                        sionsfrågan. Folkpensionsanstalten och de andra
17153:           Är Regeringen medveten om att Folk-          som är med och fattar beslut om invaliditetspen-
17154:        pensionsanstalten upprepade gånger,             sion måste däremot beakta alla de omständighe-
17155:        utan att genom sina egna läkare se perso-       ter som enligt folkpensionslagen är av betydelse
17156:        neo i fråga, avslår ansökningar om invali-      när det gäller att avgöra en persons rätt till inva-
17157:        ditetspension som baserar sig på läkarin-       liditetspension enligt folkpensionslagen. När be-
17158:        tyg utfårdade av företagsläkare och cen-        slutet fattas bedömer sakunnigläkarmedlemmen,
17159:        tralsjukhusens specialister, och därmed         på grundval av läkarutlåtandet om pensionssö-
17160:        ifrågasätter läkarkårens yrkesskicklighet       kanden, vilka faktorer som för hälsotillståndets
17161:        och moral samt förorsakar samhället             vidkommande påverkar pensionsbeslutet. Han
17162:        kostnader i form av utgifter för utkomst-       meddelar de andra som deltar i beslutsfattandet
17163:        skydd för arbetslösa som är större än folk-     sin uppfattning, varefterfråganavgörs såatt även
17164:        pensionen, samt                                 alla andra omständigheter som påverkar ärendet
17165:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        beaktas. Då måste sakkunnigläkarmedlemmen
17166:        för att avhjälpa situationen?                   tillsammans med de andra som deltar i beslutsfat-
17167:                                                        tandet försäkra sig om att besluten om invalidi-
17168:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tetspension också är jämlika och rättvisa för pen-
17169: anföra följande:                                       sionssökandena.
17170:                                                            Tydligen har alla ännu inte heller blivit till-
17171:     1 spörsmålet har beslut om invaliditetspension     räckligt medvetna om viiken betydelse och andel
17172: kritiserats därför att pensionsanstalten, utan att     den behandlande läkarens utlåtande har i avgö-
17173: ha sett pensionssökanden, i sina beslut om invali-     randet om invaliditetspension, fast saken under
17174: ditetspension kommit fram till andra resultat än       årens lopp har diskuterats i offentligheten. Via
17175: den läkare som skött patienten. Frågan har             läkarutbildningen och genom att förbättra inne-
17176: många gånger också dryftats i offentligheten.          hållet i läkarutlåtandena och öka den allmänna
17177:     Enligt folkpensionslagen betraktas en person       kännedomen borde man effektivare än förut kun-
17178: som arbetsoförmögen om han till följd av sjuk-         na medverka till att skapa en riktig uppfattning
17179: dom, lyte eller kroppsskada är oförmögen att           om läkarutlåtandenas betydelse för beslutet om
17180: utföra sitt sedvanliga arbete, eller annat därmed      invaliditetspension. Detta är en central fråga ock-
17181: jämförligt arbete, som med beaktande av hans           så vad gäller trovärdigheten i fråga om pensions-
17182: ålder, yrkesskicklighet och övriga omständighe-        besluten. Social- och hälsovårdsministeriet kom-
17183: ter bör anses vara för honom lämpligt och trygga       mer inom en nära framtid att vidta åtgärder för
17184: en skälig utkomst.                                     att öka insiktema om läkarutlåtandets betydelse
17185:     V tlåtandet av den läkare som sköter pensions-     när beslut om invaliditetspension fattas.
17186: sökanden är en central utredning när det gäller            1 spörsmålet har uppmärksamhet även fåsts
17187: beslut om rätt till pension. 1 sitt utlåtande för      vid uppgifts- och kostnadsfördelningen mellan
17188: pensionsbeslutet uppger den behandlande läka-          pensionssystemen och systemet med utkomst-
17189:  ren de symptom han observerat hos patienten,          skydd för arbetslösa. Då det är fråga om invalidi-
17190:  resultaten av de undersökningar som gjorts och        tetspension är det förenligt med pensionssökan-
17191: eventuella andra faktorer som inverkar på pa-          dens intresse att han har rätt att få utkomstskydd
17192:  tientens hälsotillstånd. 1 utlåtandet ger han också   för arbetslösa medan hans pensionsansökan be-
17193:  sin egen bedömning av patientens arbetsförmåga        handlas i en rättsmedelsinstans. På det sättet tryg-
17194:  och rehabiliteringsmöjligheter.                       gas hans utkomst tills saken är slutgiltigt avgjord.
17195:     Enligt lagstiftningen skall dock också andra
17196: 
17197:      Helsingforsden 28 mars 1994
17198: 
17199:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
17200:                                                1994vp
17201: 
17202: Kirjallinen kysymys 115
17203: 
17204: 
17205: 
17206: 
17207:                                   Seppänen: Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutussäätiön toimitalo-
17208:                                      hankkeen rahoituksesta
17209: 
17210: 
17211:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17212: 
17213:    Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutussäätiö on                  Katsooko Hallitus, että opetusministe-
17214: suunnitellut oman toimitalon rakentamista Hel-             riö on menetellyt oikein ja viisaasti myön-
17215: singin Pitäjänmäelle (Valimontie 8). Hanke on              täessään Pääkaupunkiseudun aikuis-
17216: nyt keskeytynyt.                                           koulutussäätiön toimitaloprojektiin ra-
17217:    Lehtitietojen mukaan hankkeeseen on jo                  haa,ja
17218: uhrattu tontin louhinta- sekä suunnittelukuluja               mitä Hallituksen mielestä 60 miljoo-
17219: 80 miljoonaa markkaa. Osasta rahoitusta vastaa             nan markan kuopalle pitäisi nyt tehdä
17220: valtio.                                                    valtion investoinnin saamiseksi hyöty-
17221:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         käyttöön?
17222: tyksen 37 §;n 1 momenttiin viitaten esitän
17223: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17224: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17225: 
17226:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
17227: 
17228:                                            Esko Seppänen
17229: 
17230: 
17231: 
17232: 
17233: 2400321
17234: 2                                        1994 vp -   KK 115
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 
17239:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17240: 
17241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       12 prosenttia kaikkien 42 aikuiskoulutuskes-
17242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuksen vuokramenoista, kun jo 1980-luvun lo-
17243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pulla Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutus-
17244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko            säätiön käynnistämää rakennushankkeen hanke-
17245: Seppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        suunnittelua jatkettiin. Hankkeen toteuttamis-
17246: n:o 115:                                             mahdollisuus ja -vaihtoehdot selvitettiin yksityis-
17247:                                                      kohtaisesti hankkeen laajuuden vuoksi. Selvittä-
17248:           Katsooko Hallitus, että opetusministe-     vässä työryhmässä olijäsenet säätiötä ylläpitävis-
17249:        riö on menetellyt oikein ja viisaasti myön-   tä kaupungeista, säätiöstä, työ- ja opetusministe-
17250:        täessään Pääkaupunkiseudun aikuis-            riöstä. Työryhmä ja sen edustajat olivat työn
17251:        koulutussäätiön toimitaloprojektiin ra-       aikana useita kertoja yhteydessä myös valtiova-
17252:        haa,ja                                        rainministeriön edustajiin.
17253:           mitä Hallituksen mielestä 60 miljoo-          Pääkaupunkiseudun          aikuiskoulutussäätiö
17254:        nan markan kuopalle pitäisi nyt tehdä         laati hankesuunnitelman, jonka perusteella ope-
17255:        valtion investoinnin saamiseksi hyöty-        tushallitus valmisteli asian. Saatuaan valtion ra-
17256:        käyttöön?                                     kennusasiainneuvottelukunnan ja työministe-
17257:                                                      riön puoltavat lausunnot opetusministeriö vah-
17258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         visti 19.12.1991 hankesuunnitelman. Ennen vah-
17259: vasti seuraavaa:                                     vistamista Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutus-
17260:                                                      säätiö osti rakentamista varten tontin, jonka ra-
17261:    Opetusministeriön valmistellessa ammatillisen     hoitukseen valtio ei osallistunut.
17262: aikuiskoulutuksen uutta lainsäädäntöä, joka on          Opetusministeriö toteaa edellä esittämäänsä
17263: ollut voimassa vuodesta 1990, aikuiskoulutus-        viitaten, että Pääkaupunkiseudun ammatillisen
17264: keskusten kiinteistöt olivat erityisen tarkastelun   aikuiskoulutuskeskuksen Uudisrakennushank-
17265: kohteena. Opetusministeriössä oli tehtävää var-      keen vahvistaessaan ministeriö noudatti edus-
17266: ten ulkopuolinen henkilö. Pääosa ammatillisten       kunnan sivistysvaliokunnan kannanottoa, jonka
17267: alkuiskoulutuskeskusten toimitiloista oli vuok-      mukaan tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin
17268: ratiloja, joista valtio maksoi vuokran. Laitosten    omien toimitilojen hankinnan tukemiseksi. Pää-
17269: ylläpitäjät eivät olleet kovinkaan kiinnostuneita    kaupunkiseudun ammatillisen aikuiskoulutus-
17270: vuokrista, koska niistä saatiin täysimääräinen       keskuksen tilavuokria valtio on maksanut vuo-
17271: korvaus valtiolta. Asiaa valmistellut kurssikes-     desta 1980 lähtien yli 115 miljoonaa markkaa.
17272: kustoimikunta esitti, että epätaloudellisista        Rakennushankkeeseen säätiö saa valtion rahoi-
17273: vuokratiloista tulisi luopua ja aikuiskoulutuskes-   tusta noin 50 miljoonaa markkaa, mikä vastaa
17274: kusten tulisi päästä pysyviin toimitiloihin. Vuok-   tällä hetkellä hieman yli neljän vuoden valtion
17275: ratilojen korvausten määrä onkin pysynyt vuo-        kustantamaa vuokraa. Rakennushankkeen to-
17276: den 1988 tasossa noin 85 miljoonana markkana,        teuduttua valtio ei enää suorita säätiölle vuokra-
17277: vaikka koulutuksen määrä on lisääntynyt noin         kustannuksia koulutuksen keskittyessä yhteen
17278: kolmesta miljoonasta oppilastyöpäivästä yli nel-     paikkaan. Valtionavustus hankkeen laskennalli-
17279: jään miljoonaan oppilastyöpäivään vuodessa.          sista kustannuksista on 33 %ja laskennalliset ko-
17280:    Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten uu-         konaiskustannukset ovat 147,8 miljoonaa mark-
17281: den lainsäädännön käsittelyn yhteydessä edus-        kaa rakennuskustannusindeksin ollessa 102,2.
17282: kunta kannatti tavoitetta, jonka mukaan aikuis-         Valtion toimesta Pääkaupunkiseudun aikuis-
17283: koulutuskeskusten siirtymistä kalliista ja epäta-    koulutussäätiön rakennushanketta ei ole vielä
17284: loudellisista vuokratiloista omiin toimitiloihin     rahoitettu lainkaan. Säätiö on kirjeellään
17285: tuetaan.                                             2.2.1994 ilmoittanut opetusministeriölle, että ra-
17286:    Pääkaupunkiseudun ammatillisen aikuiskou-         kennustyöt käynnistyvät välittömästi, joten sää-
17287: lutuskeskuksen vuokrakustannukset olivat noin        tiön jo tekemät investoinnit tulevat käyttöön.
17288: 
17289:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
17290: 
17291:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17292:                                          1994 vp -   KK 115                                            3
17293: 
17294: 
17295: 
17296: 
17297:                                        Tili Riksdagens Talman
17298: 
17299:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sen Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutussäätiö
17300: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev av den 4        igångsatte fortsattes. Möjligheterna och alterna-
17301: mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrådet     tiven att genomföra projektet utreddes i detalj
17302: översänt följande av riksdagsman Esko Seppä-         beroende på att det var så omfattande. Medlem-
17303: nen undertecknade spörsmål nr 115:                   marna i den arbetsgrupp som gjorde utredningen
17304:                                                      kom från de städer som var huvudmän för stiftel-
17305:           Anser Regeringen att undervisnings-        sen, stiftelsen själv samt arbets- och undervis-
17306:        ministeriet har förfarit rätt och klokt när   ningsministerierna. Arbetsgruppen och företrä-
17307:        ministeriet beviljade pengar för stiftelsen   dare för den stod under utredningens lopp även
17308:        Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutussää-          flera gånger i kontakt med företrädare för finans-
17309:        tiös husbyggnadsprojekt, och                  ministeriet.
17310:           vad borde man enligt Regeringen nu            Sedan utbildningsstyrelsen berett ärendet på
17311:        göra åt en 60 miljoner marks grop för att     basis av den projektplan som stiftelsen Pääkau-
17312:        en statlig investering skall kunna utnytt-    punkiseudun aikuiskoulutussäätiö låtit utarbeta
17313:        jas?                                          och sedan undervisningsministeriet fått förord-
17314:                                                      ande utlåtanden av delegationen för statens bygg-
17315:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nadsärenden och av arbetsministeriet fastställde
17316: anföra följande:                                     ministeriet projektplanen 19.12.1991. Före fast-
17317:                                                      ställandet köpte stiftelsen Pääkaupunkiseudun
17318:    När undervisningsministeriet beredde ny lag-      aikuiskoulutussäätiö en tomt i syfte att bygga. I
17319: stiftning om den yrkesinriktade vuxenutbildning-     finansieringen av detta deltog staten inte.
17320: en, som varit i kraft sedan 1990, var vuxenutbild-      Med hänvisning tili det anförda konstaterar
17321: ningscentrens fastigheter föremål för särskild       undervisningsministeriet att när ministeriet fast-
17322: granskning. För uppgiften hade undervisnings-        ställde stiftelsen Pääkaupunkiseudun aikuiskou-
17323: ministeriet en utomstående person. Största delen     lutussäätiös nybyggnadsprojekt följde det ett
17324: av yrkesutbildningscentren för vuxna befann sig i    ställningstagande av riksdagens kulturutskott,
17325: hyrda lokaler, för vilka staten betalade hyra.       enligt vilket man vid behov vidtar åtgärder för att
17326: Huvudmännen för läroanstalterna var inte sär-        stöda förvärvet av egna lokaler. Staten har sedan
17327: skilt intresserade av hyror eftersom de fick full    1980 betalat över 115 miljoner mark i lokalhyror
17328: ersättning av staten. Kurscentralkommissionen        för centret Pääkaupunkiseudun ammatillinen ai-
17329: som berett ärendet föreslog att man borde avstå      kuiskoulutuskeskus. F ör sitt byggprojekt får stif-
17330: från oekonomiska hyreslokaler och att vuxenut-       telsen ca 50 miljoner mark i statsfinansiering,
17331: bildningscentren skulle få varaktiga lokaler. Er-    vilket för närvarande motsvarar något över fyra
17332: sättningarna för hyrda lokaler har förblivit på      års statsbekostad hyra. När byggprojektet ge-
17333: 1988 års nivå ca 85 miljoner mark, trots att voly-   nomförts betalar staten inte mera stiftelsen några
17334: men utbildning har ökat från ca tre miljoner         hyreskostnader då utbildningen koncentreras tili
17335: elevarbetsdagar tili över fyra miljoner per år.      ett ställe. Statsunderstödet för projektets kalkyle-
17336:     I samband med behandlingen av den nya 1ag-       rade kostnader är 33 % och de kalkylerade total-
17337: stiftningen om yrkesutbildningscentrer för vuxna     kostnaderna är 147,8 miljoner mark vid bygg-
17338: förordade riksdagen stöd för ett sådant må1 som      nadskostnadsindex 102,2.
17339: går ut på att vuxenutbildningscentren övergår           Stiftelsen Pääkaupunkiseudun aikuiskoulu-
17340: från dyra och oekonomiska hyreslokaler tili egna     tussäätiös byggprojekt har staten ännu inte finan-
17341: lokaler.                                             sierat. Genom sitt brev 2.2.1994 tili undervis-
17342:     Hyreskostnaderna för centret Pääkaupunki-        ningsministeriet har stiftelsen meddelat att bygg-
17343: seudun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus var         arbetena inleds omedelbart varför de investering-
17344: ca 12 % av hyresutgifterna för alla 42 vuxenut-      ar som stiftelsen redan har gjort kommer tili an-
17345:  bildningscentrer när redan vid slutet av 1980-      vändning.
17346:  talet planeringen av det byggprojekt som stiftel-
17347: 
17348:      Helsingfors den 24 mars 1994
17349: 
17350:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17351:                                                1994vp
17352: 
17353: Kirjallinen kysymys 116
17354: 
17355: 
17356: 
17357: 
17358:                                   Aittoniemi: Vanhojen kerrostalojen julkisivujen korjaustöiden
17359:                                       tukemisesta valtion varoin
17360: 
17361: 
17362:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17363: 
17364:    Kun kävelee Helsingin kaupungissa erityisesti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17365: Eiran suunnassa, on kerrostalojen julkisivujen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17366: kunto surkeata katseltavaa. Helposti luulee käve-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17367: levänsä venäläisen tai virolaisen kaupungin laita-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17368: osissa. Historiallisestikin arvokkaiden rakennus-
17369: ten julkisivut ovat kurjassa kunnossa. Rappauk-                 Aikooko Hallitus pyrkiä lisäämään
17370: set ovat rapautuneita ja miljöö harmaan väritön.             määrärahoja Helsingin kaupungin ker-
17371: Luulisi, että kysymys on hylätyistä taloista.                rostalojen julkisivujen saneeraamiseen
17372:    Valtio on varannut määrärahoja tällaisten sa-             työllistävässä tarkoituksessa ja tehdä tä-
17373: neerauskohteiden lainoitukseen rakennusalan                  mäntyyppisen rahoituksen entistä hou-
17374: työllistämisen tarkoituksessa. Joko määrärahoja              kuttelevammaksi taloyhtiöille nyt, kun
17375: on liian vähän tai sitten ne eivät ole käyneet               erityisesti rakennusala kaipaa korvaavia
17376: kaupaksi, sillä vain aniharvoin näkee työn alla              työpaikkoja?
17377: olevia kohteita.
17378:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
17379: 
17380:                                            Sulo Aittoniemi
17381: 
17382: 
17383: 
17384: 
17385: 2400321
17386: 2                                       1994 vp -   KK 116
17387: 
17388: 
17389: 
17390: 
17391:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ristöministeriön pääluokassa määrärahoja yh-
17393: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       teensä 470 milj. markkaa. Lisäksi työministeriön
17394: olette 10 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-    määrärahoja samaan tarkoitukseen on osoitettu
17395: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    noin 21 milj. markkaa. Helsingille osoitettiin
17396: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen      avustuksinajaettavaksi yhteensä 77,8 milj. mark-
17397: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 116:       kaa,joista varoistajaettiin viime vuoden loppuun
17398:                                                     mennessä avustuksina 72,3 milj. markkaa. Tam-
17399:           Aikooko Hallitus pyrkiä lisäämään         mikuun lopussa avustuspäätöstä odottavia hake-
17400:        määrärahoja Helsingin kaupungin ker-         muksia oli 15,4 milj. markkaa.
17401:        rostalojen julkisivujen saneeraamiseen          Helsingissä avustukset osoitettiin valtaosin
17402:        työllistävässä tarkoituksessa ja tehdä tä-   asunto-osakeyhtiötalojen korjaamiseen, muita
17403:        mäntyyppisen rahoituksen entistä hou-        kohteita avustettiin alle 1 milj. markalla. Viime
17404:        kuttelevammaksi taloyhtiöille nyt, kun       vuoden määrärahoilla avustettavien korjaus-
17405:        erityisesti rakennusala kaipaa korvaavia     investointien yhteismääräksi Helsingissä voidaan
17406:        työpaikkoja?                                 arvioida vajaat 800 milj. markkaa.
17407:                                                        Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteelli-
17408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sesti arvokkaan rakennuksen korjaamiseen voi-
17409: vasti seuraavaa:                                    daan myöntää korjausavustus korotettuna.
17410:                                                        Asuinrakennusten korjaamista on pyritty
17411:    Valtio on varannut talousarvioissaan määrä-      vauhdittamaan sekä valtion että Helsingin kau-
17412: rahoja asuntojen ja asuinrakennusten korjaus-       pungin toimesta. Ympäristöministeriö, työminis-
17413: avustuksiin. Jakoperusteet määrätään tarkem-        teriö sekä Suomalaisen Työn Liitto ovat toteutta-
17414: min vuosittain annettavana ympäristöministe-        neet tässä tarkoituksessa yhteistyönä kampanjan
17415: riön päätöksellä (ympäristöministeriön päätös       Koti Suomessa- Talot kuntoon. Helsingin kau-
17416: asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimin-        punki on perustanut asunto-osakeyhtiöiden pe-
17417: taan myönnettävien avustusten jakoperusteista,      ruskorjausprojektin eliA-projektin. Projektijul-
17418: n:o 78/94). Korjausavustuksia myönnetään pää-       kaisee muun muassa jokaiselle asunto-osake-
17419: töksen mukaan muun muassa asunto-osakeyh-           yhtiölle postitettavaa tiedotuslehteä.
17420: tiöille talojen ulkovaipan korjaamiseen ja paran-      Hallituksen tarkoituksena on, että asunto-
17421: tamiseen vesi- ja kosteuseristyksen, lämmöneris-    osakeyhtiötalojen korjausavustuksiin varattai-
17422: tyksen, tiiviyden sekä rakenteen kunnon osalta.     siin kuluvana vuonna tarvetta vastaavasti määrä-
17423:    Vuonna 1993 korjausavustuksiin varattiin val-    rahoja. Ensimmäisessä lisätalousarviossa tarkoi-
17424: tion talousarviossa ja lisätalousarvioissa ympä-    tukseen osoitettiin 100 milj. markkaa.
17425: 
17426:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1994
17427: 
17428:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
17429:                                          1994 vp -   KK 116                                            3
17430: 
17431: 
17432: 
17433: 
17434:                                        Tili Riksdagens Talman
17435: 
17436:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      huvudtitel. Dessutom har ca 21 miljoner mark
17437: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev av den 10       anvisats för ändamålet av arbetsministeriets an-
17438: mars 1994 till vederbörande medlem av statsrådet     slag. lnalles 77,8 miljoner mark har anvisats Hel-
17439: översänt följande av riksdagsman Aittoniemi un-      singfors att fördelas som understöd, och under
17440: dertecknade spörsmål nr 116:                         fjolåret delades 72,3 miljoner mark ut av dessa
17441:                                                      medel. 1 slutet av januari fanns det ansökningar
17442:           Ämnar Regeringen gå in för att öka         om 15,4 miljoner mark, om vilka beslut ännu inte
17443:        anslagen för sanering av fasadema i Hel-      hade fattats.
17444:        singfors stads flervåningshus i sysselsätt-       1 Helsingfors anvisades understöden tili över-
17445:        ningsfrämjande syfte och att göra detta       vägande del för reparationer av bostadsaktiebo-
17446:        slags finansiering attraktivare för bo-       lagshus; för övriga objekt anvisades mindre än en
17447:        stadsaktiebolagen nu då speciellt bygg-       miljon mark. De reparationsinvesteringar som
17448:        nadsbranschen behöver ersättande ar-          understöddes med 1993 års anslag beräknas i
17449:        betsplatser?                                  Helsingfors ha uppgått tili knappt 800 miljoner
17450:                                                      mark.
17451:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            För reparation av kulturhistoriskt eller arki-
17452: anföra följande:                                     tektoniskt värdefulla byggnader kan förhöjt re-
17453:                                                      parationsunderstöd beviljas.
17454:    Staten har i budgetema reserverat medel fOr           Såväl staten som Helsingfors stad har försökt
17455: understöd tili reparation av bostadsbyggnader        accelerera reparationen av bostadsbyggnader.
17456: och bostäder. Närmare bestämmelser om fördel-        Miljöministeriet, arbetsministeriet och Förbun-
17457: ningsgrundema ingår i miljöministeriets årliga       det för fmländskt arbete har i detta syfte drivit en
17458: bes1ut (mi1jöministeriets bes1ut om fördelnings-     gemensam kampanj under devisen Sätt huset i
17459: grundema för understöd som beviljas för repara-      skick, finländare! Helsingfors stad har inlett det
17460: tion av bostadsbyggnader och bostäder, 78/94).       så kallade A-projektet för ombyggnad av hus
17461: Enligt beslutet kan reparationsunderstöd beviljas    ägda av bostadsaktiebolag. Projektet publicerar
17462: bl.a. bostadsaktiebolagen för reparation och för-    bland annat ett informationsblad som postas tili
17463: bättring av en byggnads klimatskärm tili den del     alla bostadsaktiebolag.
17464: det är fråga om vatten- och fuktighetsisolering,         Det är regeringens avsikt att under innevaran-
17465: värmeisolering, täthet och konstruktionens           de år reservera medel för reparationsunderstöd
17466: skick.                                               tili bostadsaktiebolag tili ett belopp som motsva-
17467:    År 1993 reserverades i statsbudgeten och tili-    rar behovet. 1 första tiliäggsbudgeten anvisades
17468: läggsbudgetema inalles 470 miljoner mark för         100 miljoner mark för ändamålet.
17469: reparationsunderstöd under miljöministeriets
17470: 
17471:      Helsingforsden 29 mars 1994
17472: 
17473:                                                                              Minister Pirjo Rusanen
17474:                                                1994vp
17475: 
17476: Kirjallinen kysymys 117
17477: 
17478: 
17479: 
17480: 
17481:                                   Tennllä: Eläkeläisten asuntojen peruskorjausten tukemisesta val-
17482:                                        tion varoin
17483: 
17484: 
17485:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17486: 
17487:     Eläkeläisten asuntojen peruskorjausten lisää-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17488: mistä kiirehtii kaksi seikkaa: asuntokannan ra-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17489: pautuminen ja rakentajien työttömyys. Eläkeläi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17490: sillä onkin mahdollisuus saada peruskorjausra-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17491: haa, mutta usein niin vähän, ettei pienituloinen
17492: eläkeläinen voi korjausta käynnistää. Toisten                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17493: kohdalla on esteenä sitten liian matala tulokyn-            ryhtyä lisätäkseen eläkeläisten asuntojen
17494: nys tuen saamisen ehtona. Näin kohtuullisen                 peruskorjausmahdollisuuksia lisäämällä
17495: pientäkin työeläkettä saavat asuntonsa perus-               siihen tarkoitettuja varoja ja korottamal-
17496: korjaamiseen halukkaat karsiutuvat korjaustuen              la peruskorjausrahan saamisen ehtona
17497: saajien joukosta pois. Rakentajat eivät työllisty,          olevaa tulorajaa?
17498: mutta valtion rahaa menee työttömyysturvaan.
17499: 
17500:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
17501: 
17502:                                          Esko-Juhani Tennilä
17503: 
17504: 
17505: 
17506: 
17507: 2400321
17508: 2                                        1994vp- KK117
17509: 
17510: 
17511: 
17512: 
17513:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17514: 
17515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden. Silloin
17516: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kun asunnon korjaamisen vaihtoehtona olisi lai-
17517: olette 10 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     toshoito, voidaan avustusta myöntää enintään 70
17518: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     prosenttia korjauskustannuksista, kuitenkin
17519: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Tennilän näin     enintään 70 000 markkaa asuinrakennusta tai
17520: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 117:             asuntoa kohden. Edellisen vuoden avustusten
17521:                                                      myöntämisperusteisiin verrattuna molempia
17522:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       markkamääriä on nostettu 10 000 markalla. Sa-
17523:        ryhtyä lisätäkseen eläkeläisten asuntojen     moin on korkeampaa enimmäisprosenttimäärää
17524:        peruskorjausmahdollisuuksia lisäämällä        korotettu edellisestä vuodesta.
17525:        siihen tarkoitettuja varoja ja korottamal-       Avustuksen lisäksi voidaan myöntää myös pe-
17526:        la peruskorjausrahan saamisen ehtona          rusparannuslainaa,jolloin lainaaja avustusta voi
17527:        olevaa tulorajaa?                             saada yhteensä enintään 90 prosenttia korjaus-
17528:                                                      kustannuksista.
17529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen kor-
17530: vasti seuraavaa:                                     jausavustukset myönnetään sosiaalisen tarvehar-
17531:                                                      kinnan perusteella. Ympäristöministeriön pää-
17532:    Kysymyksessä mainitulla peruskorjausrahalla       töksen 5 §:ssä on määrätty tulorajoista. Tulorajo-
17533: tarkoitettaneen vanhusten ja vammaisten asun-        ja nostettiin tämän vuoden päätöksessä siten, että
17534: tojen korjausavustuksia. Asuntojen korjaus-          niiden kehitys vastaa kansaneläkeindeksin nou-
17535: avustuksiin on valtion talousarviossa varattu        sua. Esim. yhden henkilön ruokakunnan pysyvät
17536: määrärahoja vuosittain vaihtelevasti. Viime vuo-     tulot eivät saa ylittää 4 300 markkaa kuussa, kun
17537: sina määrärahoja on varattu aikaisempaa enem-        vuonna 1993 raja oli 4 100 markkaa. Erityisestä
17538: män, mutta näistä huomattava osa on osoitettu        syystä avustus voidaan myöntää, vaikka hakija-
17539: asunto-osakeyhtiötalojen korjaustoimenpitei-         ruokakunnan tulot vähäisessä määrin ylittäisivät
17540: siin. Valtion tämän vuoden talousarviossa on va-     asetetut tulorajat.
17541: rattu korjausavustuksiin 50 milj. markkaa, min-         Korjausavustuksiin osoitettuja määrärahoja
17542: kä lisäksi samaan tarkoitukseen käytetään työlli-    on lisätty nimenomaan rakennusalan heikon
17543: syysvaroja vähintään 50 milj. markkaa. Kuluvan       työllisyystilanteen vuoksi. Suuri osa lisäyksestä
17544: vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa määrä-       on kuitenkin käytetty asunto-osakeyhtiötalojen
17545: rahaa lisättiin 100 milj. markalla lähinnä asunto-   korjaamisen tukemiseen, koska näissä kohteissa
17546: osakeyhtiötalojen avustuksiin.                       avustuksen työllistämisvaikutukset ovat suurim-
17547:    Ympäristöministeriö määrää päätöksellään          mat.
17548: avustusten tarkemmatmyöntämisperusteet. Ym-             Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaus-
17549: päristöministeriön asuinrakennusten ja asunto-       avustuksiin myönnettävien avustusten tulorajat
17550: jen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten       ovat varsin tiukat. Varsinkin jos määrärahoja
17551: jakoperusteista tammikuun 26 päivänä 1994 an-        tähän tarkoitukseen voidaan merkittävästi
17552: taman päätöksen (78/94) 4 §:n mukaan avustusta       lisätä, on syytä harkita tulorajojen nostamista
17553: voidaan myöntää enintään 40 prosenttia korjaus-      edelleen.
17554: kustannuksista, kuitenkin enintään 40 000 mark-
17555:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1994
17556: 
17557:                                                                            Ministeri Pirjo Rusanen
17558:                                           1994 vp- KK 117                                               3
17559: 
17560: 
17561: 
17562: 
17563:                                         Tili Riksdagens Talman
17564: 
17565:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mark per bostadsbyggnad eller bostad. Om alter-
17566: ger har Ni, Fru Talman, med Ert brev av den 10        nativet tili att bostaden repareras är att den boen-
17567: mars 1994 tili vederbörande medlem av statsrådet      de kommer i anstaltsvård, kan bidrag beviljas tili
17568: översänt följande av riksdagsman Tennilä under-       högst 70 % av reparationskostnadema, dock
17569: tecknade spörsmål nr 117:                             högst 70 000 mark per bostadsbyggnad eller bo-
17570:                                                       stad. Vartdera beloppet har höjts med 10 000
17571:           Vilka åtgärder avser Regeringen att         markjämfört med föregående år. Likaså har det
17572:        vidta för att öka möjlighetema att repare-     högre maximiprocentbeloppet höjts jämfört med
17573:        ra pensionäremas bostäder genom att            föregående år.
17574:        öka de medel som kan användas för ända-           1 tiliägg tili detta understöd kan även grund-
17575:        målet och höja den inkomstgräns som            förbättringslån beviljas, varvid lånet och under-
17576:        utgör vilikor för att vederbörande skall få    stödet sammanlagt kan uppgå tili högst 90 pro-
17577:        ombyggnads bidrag?                             cent av reparationskostnadema.
17578:                                                          Bidragen för reparation av åldringars och han-
17579:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dikappades bostäder beviljas på basis av social
17580: anföra följande:                                      behovsprövning. 1 5 § miljöministeriets beslut de-
17581:                                                       finieras inkomstgränsema. 1 årets beslut höjdes
17582:    Det i spörsmålet omtalade ombyggnadsbidra-         inkomstgränsema så att ökningen motsvarar ök-
17583: get torde avse understöd som beviljas för repara-     ningen i folkpensionsindexet. Tili exempel får de
17584: tion av åldringars och handikappades bostäder. 1      fasta inkomstema i etten persons hushåll nu inte
17585: statsbudgeten har medel varje år i olika omfatt-      överstiga 4 300 mk i månaden, medan gränsen år
17586: ning reserverats för reparation av bostäder. Un-      1993 låg vid 4 100 mk. Av särskilda skäl kan
17587: der de senaste åren har mer medel reserverats för     understödet beviljas, även om hushållets inkoms-
17588: ändamålet än tidigare, men en avsevärd del av         ter överstiger inkomstgränsema med ett ringa
17589: dem har anvisats för ombyggnad av bostadsak-          belopp.
17590: tiebolagshus. 1 årets budget har 50 miljoner mark        Anslagen för reparationsunderstöd har ökats
17591: reserverats för reparationsbidrag, och dessutom       uttryckligen på grund av den svaga sysselsätt-
17592: används minst 50 miljoner mark sysselsättnings-       ningssituationen i byggnadsbranschen. En stor
17593: medel för ändamålet. 1 den första tiliäggsbudge-      del av ökningen har dock använts för att stödja
17594: ten för innevarande år ökar anslaget med 100          reparationer i hus som ägs av bostadsaktiebolag,
17595: miljoner mark med tanke närmast på understöd          eftersom understödets sysselsättningsfrämjande
17596: avseende bostadsaktiebolagshus.                       verkningar då blir störst.
17597:    Miljöministeriet definierar i sitt beslut närma-      lnkomstgränsema för de understöd som bevil-
17598: re på vilka grunder bidraget beviljas. Enligt 4 §     jas för reparation av åldringars och handikappa-
17599: miljöministeriets beslut av den 26 januari 1994       des bostäder är mycket stränga. 1 synnerhet om
17600: om fördelningsgrundema för understöd som be-          anslagen för detta ändamål avsevärt kan ökas är
17601: viljas för reparation av bostadsbyggnader och         det skäl att överväga en ytterligare höjning av
17602: bostäder (78/94) är detmaximala understödsbe-         inkomstgränsema.
17603: loppet 40 % av kostnadema, dock högst 40 000
17604: 
17605:      Helsingforsden 29 mars 1994
17606: 
17607:                                                                               Minister Pirjo Rusanen
17608:                                                   1994vp
17609: 
17610: Kirjallinen kysymys 118
17611: 
17612: 
17613: 
17614: 
17615:                                     Hautala: Ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen maahantuonnin
17616:                                        kieltämisestä
17617: 
17618: 
17619:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17620:     Eduskunta on halunnut varmistua siitä, että         lisäksi on mainittava käytetty ydinpolttoaine.
17621: maamme voi Euroopan unionin jäsenenä kieltää            Sitä ei nimittäin pidetä jätteenä vaan tavarana,
17622: muista ED-maista peräisin olevan ydinjätteen ja         jonka tulee voida liikkua rajoituksetta ETA-
17623: käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamisen Suomen          alueella. Myös sen loppusijoitus on ehdottomasti
17624: peruskallioon. Eduskunta on vaatinut tätä vii-          ilmoitettava.
17625: meksi hyväksyessään uudenjätelain.                          Lausuma voitaisiin muotoilla näin: "Osapuo-
17626:     Neuvottelujen loppuasiakirjaan on tarkoitus         let toteavat, että Suomella säilyy ED-lainsäädän-
17627: kirjata seuraava julistus: "Sopimusosapuolet            nön tulevasta kehityksestä riippumatta oikeus
17628: vahvistavat, että EY-lainsäädäntö ei velvoitajä-        kieltää unionin muista jäsenmaista peräisin ole-
17629: senmaata hyväksymään tiettyä ydinjätekuljetus-          van ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen
17630: ta toisesta jäsenmaasta."                               maahantuonti ja loppusijoitus alueelleen."
17631:     Lausumaa on esitelty suurena saavutuksena,              ED:ssa on jo hyväksytty jäsenmaille oikeus
17632: joka poistaa kansalaisten huolen ja toteuttaa           kieltäytyä ottamasta vastaan ongelmajätettä.
17633: eduskunnan tahdon. Mistään ei kuitenkaan ole            Suomen on viisasta viestittää unionille, että sa-
17634: tarvinnut neuvotella, koska radioaktiivisten ai-        maa periaatetta tulisi soveltaa ydinjätteisiin. Aja-
17635: neiden kuljetuksia maasta toiseen säätelevä EY-         tus on sopusoinnussa Kansainvälisen atomiener-
17636: direktiivi (92/3/Euratom) sallii kaikille jäsenmail-    giajärjestö IAEA:n suositusten kanssa.
17637: le juuri sen verran kuin julistuksessa todetaan!            Vastaavasti on kiellettävä lailla ulkomaista al-
17638:     Kansalliset viranomaiset voivat kieltää tapaus      kuperää olevan ydinjätteenjll käytetyn ydinpolt-
17639: tapaukselta maahantuonnin, jos kielto ei syrji          toaineen loppusijoitus Suomeen. EY:lle on il-
17640: mitään ED-kansallisuutta. Toisin sanoen, rans-          moitettu jo 28.7.1993, että Suomen hallituksen
17641: kalaista tai saksalaista ydinjätettä ei saa noin vain   politiikkana on kieltää ydinjätteen maahan-
17642: pitää vaarallisempana kuin suomalaista. Siinä           tuonti.
17643: koko pulma.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17644:     Kyseinen direktiivi ei koske lainkaan loppusi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17645: joitusta, kuten ei mikään muukaan ED-säädös.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17646:  Sellaisia saattaa kuitenkin tulla. Yhteiseen loppu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17647:  sijoitusstrategiaan on kuitenkin paineita, koska
17648:  kaikilla ydinvoimamailla on suuria vaikeuksia                     Katsooko Hallitus, että eduskunnan
17649:  saada ihmiset hyväksymään säteilevää jätettä ko-               tahto kieltää ulkomaista alkuperää ole-
17650:  tinurkilleen.                                                  van ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoai-
17651:     "Neuvottelutulos" onkin korkean tason itses-                neen tuonti ja loppusijoitus toteutuu ED-
17652:  täänselvyys. Ei ihme, että vastapuoli ei edes pitä-            neuvottelijoiden hyväksymällä julistuk-
17653:  nyt tarpeellisena antaa Suomelle mitään erityisiä              sella,ja
17654:  vakuutuksia asiantilasta.                                         aikooko Hallitus esittää ydinjätteen
17655:      Julistuksessa on pahoja aukkoja. Ydinjätteen               maahantuonnin kieltämistä lailla?
17656: 
17657:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
17658: 
17659:                                                Heidi Hautala
17660: 
17661: 
17662: 
17663:  2400321
17664: 2                                         1994 vp -      KK 118
17665: 
17666: 
17667: 
17668: 
17669:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17670: 
17671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa ydinenergialaki, joka edellyttää, että ydinjät-
17672: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           teiden maahantuontiin on oltava lupa. Jäsenyys-
17673: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         neuvottelujen kuluessa Suomen taholta ilmoitet-
17674: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hautalan           tiin pariinkin kertaan, että lupia ydinjätteiden
17675: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 118:           tuontiin ei tulla myöntämään.
17676:                                                             Kuten edustaja Hautala toteaa, edellä mainit-
17677:           Katsooko Hallitus, että eduskunnan            tu direktiivi ei koske ydinjätteiden loppusijoitus-
17678:        tahto kieltää ulkomaista alkuperää ole-          ta vaan radioaktiivisten jätteiden siirtämistä
17679:        van ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoai-        maasta toiseen. Ydinjätteiden loppusijoittami-
17680:        neen tuonti ja loppusijoitus toteutuu ED-        sesta ei ED:ssa ole lainsäädäntöä, vaan se kuuluu
17681:        neuvottelijoiden hyväksymällä julistuk-          jäsenvaltioiden toimivaltaan.
17682:        sella, ja                                            Suomessa ydinjätteen loppusijoituspaikan ra-
17683:           aikooko Hallitus esittää ydinjätteen          kentamisesta päättää ydinenergialain mukaan
17684:        maahantuonnin kieltämistä lailla?                viime kädessä eduskunta. Loppusijoituspaikat,
17685:                                                         joille tähän mennessä on myönnetty rakentamis-
17686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            luvat, on mitoitettu ainoastaan Suomessa tällä
17687: vasti seuraavaa:                                        hetkellä toiminnassa olevien ydinvoimalaitosten
17688:                                                         käytöstä syntyville jätteille. ED-oikeudesta ei ole
17689:     Suomen ED-jäsenyysneuvottelujen tavoit-             johdettavissa velvollisuutta ottaa tilojen suunnit-
17690: teeksi asetettiin mm., että Suomella on oltava          telussa huomioon ulkomaisten jätteiden mahdol-
17691: ED:n jäsenenäkin oikeus kieltää ulkomaisten             lisia loppusijoitustarpeita.
17692: ydinjätteiden tuonti Suomeen. Suomen liittymis-             Edustaja Hautala katsoo, että liittymissopi-
17693: sopimukseen onkin sovittu liitettäväksi julistus,       mukseen liitettävässä julistuksessa on aukko,
17694: jonka sisältö on: "Sopimuspuolet vahvistavat,           koska siinä ei erikseen mainita käytettyä polttoai-
17695: että ED-lainsäädäntö ei velvoita jäsenmaata hy-         netta. Koska Suomessa ei ole laitoksia, joissa
17696: väksymään tiettyä ydinjätekuljetusta toisesta jä-       voitaisiin suorittaa käytetyn polttoaineen jälleen-
17697: senmaasta." Julistuksella osapuolet vahvistavat         käsittelyä, käytettyä polttoainetta ei voitaisi yrit-
17698: yhteisen käsityksensä siitä, mitä ED:n lainsää-         tää tuoda Suomeen muussa tarkoituksessa kuin
17699: däntö asiasta sanoo.                                    loppusijoitettavaksi. Tällöin se kuitenkin on sel-
17700:     Neuvottelujen kuluessa kävi ilmi ED:n jäsen-        västi jätettä. Myös jälleenkäsittelylaitosten ra-
17701: valtioiden katsovan, että kertakaikkinen ydinjät-       kentamisesta Suomeen taas päättää viime kädes-
17702: teiden tuontikielto olisi ristiriidassa unionin pe-     sä eduskunta.
17703: russopimusten hengen kanssa. Sen sijaan todet-              Hallitus katsoo, että ED-jäsenyysneuvottelu-
17704: tiin, ettei Euratom-yhteisön perustamissopimus          jen kuluessa on selvinnyt, että ED :n lainsäädäntö
17705: eikä myöskään sen nojalla annettu jäsenmaiden           sallii Suomen estävän ulkomaisten ydinjätteiden
17706: välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä tapahtuvien        tuonnin Suomeen. Liittymissopimuksen osapuo-
17707: radioaktiivisten jätteiden kuljetuksien tarkkailua      let tulevat vahvistamaan tämän yhteisen käsityk-
17708: ja valvontaa koskeva direktiivi (92/3/Euratom)          sensä liittymissopimukseen liitettävällä julistuk-
17709: estä kieltämästä yksittäisiä ydinjätekuljetuksia.       sella.
17710:     Vaikka siis täydellinen ydinjätteiden tuonti-           Suomessa ydinjätteiden maahantuonti vaatii
17711: kielto ei olekaan mahdollinen, Suomi voi estää          ydinenergialain mukaisen luvan. Hallitus lähtee
17712: jokaisen ydinjätteiden tuontihankkeen erikseen.         siitä, minkä se on ilmoittanut jo ED-neuvotteluis-
17713: Edellä mainittu direktiivi edellyttää, että ennen       sakin eli että lupia ulkomaisen ydinjätteen tuon-
17714: radioaktiivisten jätteiden kuljetusta toiseen val-      tiin ei myönnetä. Asia on siis varmistettu ilman
17715: tioon siihen on saatava vastaanottavan valtion          lain muutostakin eikä hallitus näe tarpeelliseksi
17716: viranomaisten suostumus. Suomessa on voimas-            ehdottaa ydinenergialain muuttamista tältä osin.
17717: 
17718:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
17719: 
17720:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
17721:                                             1994 vp -      KK 118                                             3
17722: 
17723: 
17724: 
17725: 
17726:                                           Tili Riksdagens Talman
17727: 
17728:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           import av kämavfall. Under medlemskapsfOr-
17729: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-             handlingamas lopp meddelades det ett par gång-
17730: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           er från finsk sida att tillstånd till import av käm-
17731: man Hautala undertecknade spörsmål nr 118:                 avfall inte kommer att beviljas.
17732:                                                                Såsom riksdagsman Hautala konstaterar, gäl-
17733:            Anser Regeringen att riksdagens                 ler ovan nämnda direktiv inte slutförvaring av
17734:         önskan att förbjuda import och slutförva-          kämavfall, utan överföring av radioaktivt avfall
17735:         ring av kämavfall och använt kämbränsle
17736:                                                            från ett land till ett annat. EU har ingen lagstift-
17737:         av utländskt ursprung blir verklighet i och
17738:                                                            ning om slutfårvaring av kämavfall, utan den
17739:         med den deklaration som EU-förhandlar-             faller under medlemsstatemas behörighet.
17740:         na har godkänt och
17741:            har Regeringen för avsikt att föreslå att           1 Finland är det enligt kämenergilagen i sista
17742:                                                            hand riksdagen som bestämmer om byggandet av
17743:         import av kämavfall skall förbjudas i lag?         en anläggning för slutförvaring av kämavfall. De
17744:                                                            slutförvaringsanläggningar för vilka byggnads-
17745:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tillstånd hittills har beviljats har dimensionerats
17746: anföra följande:                                           enbart får avfall från de kämkraftsanläggningar
17747:     Som mål för de finska förhandlingama om                som är i användning i dag i Finland. Ur EU-
17748: EU-medlemskap ställdes bl.a. att Finland också             rätten kan inte härledas någon skyldighet att vid
17749: som medlem av EU skall ha rätt att förbjuda                planeringen av utrymmena beakta eventuella be-
17750: import av utländskt kämavfall. Följaktligen har            hov av att slutförvara utländskt avfall.
17751: det överenskommits att till Finlands anslutnings-              Riksdagsman Hautala anser att det finns en
17752: avtal skall fogas en deklaration med följande              luckai den deklaration som skall fogas till anslut-
17753: innehåll: Avtalspartema bekräftar att EU-lag-              ningsavtalet, eftersom där inte särskilt nämns
17754: stiftningen inte förpliktar ett medlemsland att            använt bränsle. Eftersom det i Finland inte finns
17755: godkänna en viss kämavfallstransport från ett              några anläggningar där använt bränsle kan upp-
17756: annat medlemsland. Genom deklarationen be-                 arbetas, kan försök att importera använt bränsle
17757: kräftar avtalspartema sin gemensamma stånd-                till Finland inte ske i annat syfte än för slutförva-
17758: punkt om vad som sägs om saken i EU-lagstift-              ring. Då är det emellertid klart avfall. Också om
17759: ningen.                                                    byggandet av en upparbetningsanläggning här i
17760:     U nder förhandlingamas gång visade det sig att         Finland är det i sista hand riksdagen som fattar
17761: EU:s medlemsstater anser att ett engångsförbud             beslut.
17762: mot import av kämavfall skulle stå i strid med                 Regeringen anser att det under förhandlingar-
17763: andan i unionens grundavtal. Däremot konstate-             na om EU-medlemskap har klamat att EU-lag-
17764: rades det att avtalet om upprättandet av Eura-             stiftningen tillåter att Finland förhindrar import
17765: tom-gemenskapen och det direktiv om kontroll               av utländskt kämavfall tilllandet. Partema i an-
17766:  och övervakning av transporter av radioaktivt             slutningsavtalet kommer att bekräfta denna sin
17767: avfall mellan medlemsländer samt tili och från             gemensamma ståndpunkt i den deklaration som
17768:  gemenskapen (92/3/Euratom) som getts med stöd             fogas till anslutningsavtalet.
17769:  av avtalet inte förhindrar att enskilda kämav-                Här i Finland krävs det tillstånd enligt kämen-
17770:  fallstransporter förbjuds.                                ergilagen för att kämavfall skall få importeras.
17771:     Fastän det alltså inte är möjligt att fullständigt     Regeringen utgår ifrån den ståndpunkt som den
17772:  förbjuda import av kämavfall, kan Finland sär-            också har meddelat vid EU-förhandlingama,
17773:  skilt förhindra varje projekt som gäller import av        d.v.s. att tillstånd till import av utländskt kämav-
17774:  kämavfall. Det ovan nämnda direktivet förutsät-           fall inte beviljas. Saken har alltså garanterats utan
17775:  ter att samtycke erhålls av den mottagande sta-           ändring av lagen och regeringen anser att det inte
17776:  tens myndigheter innan radioaktivt avfall kan             är nödvändigt att föreslå att kämenergilagen
17777:  transporteras till denna stat. Här i Finland gäller       skall ändras till denna del.
17778:  en kämenergilag, som förutsätter tillstånd för
17779: 
17780:       Helsingforsden 30 mars 1994
17781: 
17782:                                                          Lfandels- och industriminister Seppo Kääriäinen
17783:                                                 1994vp
17784: 
17785: Kirjallinen kysymys 119
17786: 
17787: 
17788: 
17789: 
17790:                                    Hautala: Turvallisuuspoliittisten näkökohtien merkityksestä ED-
17791:                                       kansanäänestyksessä
17792: 
17793: 
17794:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17795:    Neuvottelut Euroopan unionin jäsenyydestä          tehtäväksi myöhemmin. Kun turvallisuuspolitii-
17796: ovat päättyneet hallituksen hyväksymään tulok-        kasta päätetään Euroopan unionissa hallitusten
17797: seen. Suomelle kaikkein merkityksellisimmät ky-       kesken yksimielisesti, päätökset voidaan myös
17798: symykset jäivät kuitenkin avoimiksi ainakin vuo-      palauttaa kansalaisille.
17799: teen 1996 saakka. Silloin Euroopan unioni mm.             Olisi jo tässä vaiheessa sitouduttava järjestä-
17800: syventää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteis-     mään uusi kansanäänestys turvallisuuspolitiikas-
17801: työtään ja päättää mahdollisesta yhteisestä puo-      ta ja puolueettomuudesta sitten, kun vaihtoehdot
17802: lustuksesta. Kansalaiset eivät siis voi tietää, mi-   ovat selvillä.
17803: hin heiltä pyydetään valtuuksia ensi syksyn kan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17804: sanäänestyksessä.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17805:    Nykyisen hallituksen ja eduskunnan tulee ot-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17806: taa vakavasti tämä demokratiavaje,joka vaikeut-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17807: taa päätöksentekoa liittymisessä Euroopan unio-
17808: niin. Kansalaisilta ei voida vaatia avointa valta-              Mikä on Hallituksen kanta siihen, että
17809: kirjaa Suomelle elintärkeissä kysymyksissä, jois-            jo tässä vaiheessa sitoudutaan järjestä-
17810: ta Euroopan unioni päättää myöhemmin.                        mään uusi kansanäänestys myöhemmin
17811:    Vaikka liittymisratkaisu on myös turvallisuus-            myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
17812: poliittinen, ei se kuitenkaan sinänsä vielä merkit-          vaihtoehdoista?
17813: se sotilaallista liittoutumista. Tämä valinta tulee
17814: 
17815:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
17816: 
17817:                                              Heidi Hautala
17818: 
17819: 
17820: 
17821: 
17822: 24()()32JI
17823: 2                                           1994 vp -    KK 119
17824: 
17825: 
17826: 
17827: 
17828:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17829: 
17830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Euroopanunioniin Suomen lähtökohtana on so-
17831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puo-
17832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lustus. Hallituksen mielestä Suomen tulee kuiten-
17833: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hautalan            kin osallistua aktiivisesti ja rakentavasti EU:n
17834: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 119:            yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittä-
17835:                                                          miseen. Etujemme mukaista on pyrkiä vaikutta-
17836:            Mikä on Hallituksen kanta siihen, että        maan tämän politiikan muotoutumiseen.
17837:         jo tässä vaiheessa sitoudutaan järjestä-             Maastrichtin sopimuksen eräitä määräyksiä
17838:         mään uusi kansanäänestys myöhemmin               tarkastellaan uudelleen vuonna 1996 järjestettä-
17839:         myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan        vässä hallitusten välisessä konferenssissa. Tar-
17840:         vaihtoehdoista?                                  kastelun alla ovat ainakin EY:n säädösten tar-
17841:                                                          kempi luokittelu, EY:n toimivallan laajentami-
17842:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             nen, institutionaaliset uudistukset ja yhteisen
17843: vasti seuraavaa:                                         ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen, jos-
17844:                                                          sa saatetaan tehdä uusia, EU:n puolustusulottu-
17845:    Suomen liittymisestä EU:n jäseneksi on tar-           vuutta koskevia päätöksiä. Hallitus on asettanut
17846: koitus järjestää neuvoa-antava kansanäänestys.           tavoitteeksi Suomen osallistumisen konferenssiin
17847: Hallitus piti tätä tarpeellisena, koska ED-jäse-         edellyttäen, että EU-jäsenyytemme toteutuu.
17848: nyys vaikuttaa perinpohjaisesti suomalaiseen yh-             Vuonna 1996 mahdollisesti tehtävät ratkaisut
17849: teiskuntaan ja sen tulevaisuuteen.                       ovat muutoksia EU :n perustamissopimuksiin ja
17850:    Hallitus pitää tärkeänä sitä, että kansalaisten       täten ne on ratifioitava kussakin jäsenvaltiossa.
17851: saatavilla on riittävästi tietoa liittymisen sisällös-   EU:n jäsenenä Suomi ratifioi konferenssin lop-
17852: tä ja sen vaikutuksista Suomeen. Kansanäänes-            putulokset perustuslain edellyttämässä järjestyk-
17853: tyksestä tiedottamiseen on varattujuurihyväksy-          sessä.
17854: tyssä lisäbudjetissa merkittävä määräraha.                   Tällä hetkellä ei ole käytettävissä tietoa siitä,
17855:    Kansanäänestys kohdistuu koko liittymisso-            mitkä vuoden 1996 konferenssin tulokset vaatisi-
17856: pimukseen, josta ulko- ja turvallisuuspolitiikka         vat merkittävyytensä tai vaihtoehtojensa vuoksi
17857: wuodostaa vain yhden, joskin keskeisen osan.             neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämis-
17858: Aänestäjät muodostanevat kantansa liittymiseen           tä. Mahdollisen esityksen ratifiointia koskevan
17859: omien arvioidensa ja painotustensa pohjalta.             neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämi-
17860:    Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla Suomi          sestä tekee senaikainen hallitus.
17861: saavutti neuvottelutavoitteensa. Liittyessämme
17862: 
17863:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
17864: 
17865:                                                                   Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
17866:                                          1994 vp -   KK 119                                             3
17867: 
17868: 
17869: 
17870: 
17871:                                        Tili Riksdagens Talman
17872: 
17873:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en anslutning till Europeiska unionen utgår Fin-
17874: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       land från militär alliansfrihet och ett självständigt
17875: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     försvar. Enligt regeringens uppfattning bör Fin-
17876: man Hautala undertecknade spörsmål nr 119:           landdeltai utvecklandet av EU:s gemensamma
17877:                                                      utrikes- och säkerhetspolitik på ett aktivt och
17878:            Vilken ståndpunkt intar Regeringen        konstruktivt sätt. Det är förenligt med våra in-
17879:        till att man redan i detta skede förbinder    tressen att sträva efter att påverka utformningen
17880:        sig att ordna en ny folkomröstning senare     av denna politik.
17881:        om också de säkerhetspolitiska och för-          Vissa bestämmelser i Maastrichtfördraget
17882:        svarspolitiska altemativen?                   granskas på nytt av den mellanstatliga konferens
17883:                                                      som möts 1996. Granskningen kommer åtmins-
17884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tone att gälla noggrannare klassificering av EG:s
17885: anföra följande:                                     regelverk, utvidgning av EG:s behörighet, insti-
17886:                                                      tutionelia reformer och utvecklande av en gemen-
17887:    Meningen är att en rådgivande folkomröst-         sam utrikes- och säkerhetspolitik, där nya beslut
17888: ning skall ordnas om Finlands anslutning till EU.    som rör EU:s försvarsdimension kan komma att
17889: Regeringen har ansett detta nödvändigt, efter-       fattas. Regeringen har satt som mål att Finland
17890: som EG-medlemskapet har genomgripande                skall delta i konferensen, förutsatt att vårt EU-
17891: verkningar på det finska samhället och dess fram-    medlemskap har blivit verklighet.
17892: tid.                                                     De avgöranden som eventuellt blir aktuella
17893:    Regeringen anser det viktigt att medborgama       1996 gäller ändringar av EU:s grundläggande
17894: har tillgång till tillräckligt med information om    fördrag och detta betyder att de måste ratificeras
17895: vad en anslutning innebär och om dess verkning-      i varje medlemsstat. Som medlem av EU kommer
17896: ar i Finland. 1 den nyligen antagna tilläggsbudge-   Finland att ratificera konferensresultatet i grund-
17897: ten har ett betydande anslag reserverats för folk-   lagsenlig ordning.
17898: omröstningsinformation.                                  För närvarande föreligger ingen information
17899:    Folkomröstningen gäller hela anslutningsav-       om vilka av 1996 års konferensresultat som kun-
17900: talet, av vilket utrikes- och säkerhetspolitiken     de komma att kräva en rådgivande folkomröst-
17901: utgör endast en, visserligen central, del. De rös-   ning på grund av sin betydelse eller sina altema-
17902: tande torde bilda sin ståndpunkt på basis av sina    tiv. En eventuell framställning om en rådgivande
17903: egna bedömningar och betoningar.                     folkomröstning om ratificeringen kommer att
17904:     Finland uppnådde sina förhandlingsmål på         beslutas av den då sittande regeringen.
17905: det utrikes- och säkerhetspolitiska området. Vid
17906: 
17907:      Helsingfors den 30 mars 1994
17908: 
17909:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
17910:                                                   1994 vp
17911: 
17912: Kirjallinen kysymys 120
17913: 
17914: 
17915: 
17916: 
17917:                                     Vuoristo ym.: Aseiden ja miehistönkuljetusvaunujen myymisestä
17918:                                        Turkkiin ja Indonesiaan
17919: 
17920: 
17921:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17922:     Kirkkojen maailmanneuvosto on kehottanut               - eivät kunnioita aseriisuntaan ja asekont-
17923: jäsenkirkkojaan vetoamaan maansa hallitukseen           rolliin tähtääviä kansainvälisiä lakeja ja toimia.
17924: aseita ja niiden vientiä koskevissa kysymyksissä.          Suomen aseviennillä on kansainvälisessä mi-
17925: Se vetoaa ihmiselämän puolesta ja muistuttaa,           tassa vähäinen merkitys. Se ei oikeuta meitä jättä-
17926: että aseellisten selkkausten uhreina ovat suurim-       mään huomiotta Kirkkojen maailmanneuvoston
17927: maksi osaksi köyhät, syrjäytyneet, värilliset, nai-     esittämiä vakavia näkökohtia. Esimerkiksi Turk-
17928: set ja lapset. Aseiden tuottajia ovat pääasiallisesti   ki ja Indonesia ovat tyypillisesti sellaisia maita,
17929: pohjoisen teollistuneet maat. Asein loukataan oi-       joihin ei saisi myydä sodassa mahdollisesti käy-
17930: keudenmukaisuutta ja vahvistetaan epäoikeu-             tettäviä asetarvikkeita. On tunnetusti kiistatonta,
17931: denmukaisten rakenteitten säilymistä. Asein pai-        että nämä valtiot käyttävät aseita omia kansalai-
17932: sutetaan käynnissä olevia selkkauksia ja vahin-         siaan vastaan sodassa tai sotaan täysin rinnastet-
17933: goitetaan ympäristöä.                                   tavassa toiminnassa. Myyntikielto vastaa siis
17934:     Erityisen kyseenalaisena Kirkkojen maail-           Suomen omia lakeja ja periaatteita.
17935:  manneuvosto pitää aseiden vientiä maihin, jotka           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17936:     - ovat hyökkääjiä tai joilla voi otaksua ole-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17937:  van hyökkäysaikeita,                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17938:     - ovat sekaantuneet sotaan tai sijaitsevat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17939:  alueella, joiden jännitys voi johtaa sotaan (paitsi
17940:  jos YK nimenomaisesti pyytää asevientiä),                        Onko Suomesta tapahtuva aseiden
17941:     - ovat vastuussa vakavista ihmisoikeuksien                 vienti mm. Kirkkojen maailmanneuvos-
17942:  loukkauksista,                                                ton esittämien periaatteiden mukaista, ja
17943:     - omien kansalaistensa tai puolueettomien                     aikooko Hallitus peruuttaa ns. Nasu-
17944:  tarkkaajien mukaan käyttävät tarpeettoman pal-                jen myyntiluvat Turkkiin ja asevientilu-
17945:  jon varoja aseisiin,                                          vat Indonesiaan?
17946:     - estävät tai ehkäisevät väestön osallistumis-
17947:  ta vaaleihin tai päätöksentekoon,
17948: 
17949:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
17950: 
17951:                       Raimo Vuoristo                             Anna-Liisa Kasurinen
17952:                       Riitta Myller                              Aamo von Bell
17953: 
17954: 
17955: 
17956: 
17957:  ~400321
17958: 2                                         1994 vp -   KK 120
17959: 
17960: 
17961: 
17962: 
17963:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ongelmallisissa tapauksissa on perussuhtau-
17965: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tumisena jatkossakin pidättyvyys. Jos vietävät
17966: olette 10 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      tuotteet eivät ominaisuuksiensa tai roolinsa joh-
17967: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      dosta johda tai niitä suuren todennäköisyyden
17968: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vuoriston          perusteella ei käytetä tai voida käyttää ihmisoi-
17969: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          keusrikkomuksiin vastaanottajamaassa, voidaan
17970: 120:                                                  niiden vientiä puoltaa, jos muut, esim. Suomen
17971:                                                       materiaalivalmiuksien kehittämiseen liittyvät
17972:           Onko Suomesta tapahtuva aseiden             syyt puoltavat vientiä. Tällainen harkinta voi toi-
17973:        vienti mm. Kirkkojen maailmanneuvos-           saalta johtaa pidättyvyyteen tietyntyyppisen ma-
17974:        ton esittämien periaatteiden mukaista, ja      teriaalin suhteen (esim. sotilaspatruunat ja -ki-
17975:           aikooko Hallitus peruuttaa ns. Nasu-        väärit).
17976:        jen myyntiluvat Turkkiin ja asevientilu-          Yleisempi asevientipidättyvyys jonkin maan
17977:        vat Indonesiaan?                               suhteen saa tehoa ja vaikutusta, kun sitä nouda-
17978:                                                       tetaan monenvälisesti ja sitovasti. Suomen ylei-
17979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nen pidättyvyys niin puolustustarvike- kuin
17980: vasti seuraavaa:                                      muussakaan viennissä ei sellaisenaan ole keino
17981:                                                       ilmaista ihmisoikeuspolitiikkaa, kun kysymys on
17982:    Suomi noudattaa puolustustarvikkeiden              maista, joihin kansainvälinen yhteisö on normaa-
17983: maastaviennissään tavanomaisten aseiden siirto-       lissa kanssakäynnissä.
17984: ja koskevia ETYKin periaatteita. Nämä periaat-            Kirkkojen maailmanneuvoston esittämiin ase-
17985: teet, jotka ovat sopusoinnussa Suomen perinteis-      vientikriteereihin Suomi ei ole sitoutunut. Suo-
17986: ten asevientikriteerien kanssa, ovat puolustustar-    men noudattamat ETYKin ja Euroopan unionin
17987: vikkeiden maastavientiä koskevan lain sovelta-        asevientiperiaatteet ovat hengeltään melko sa-
17988: missääntöjä. Myös ED-jäsenyyshanke sekä               mankaltaisia. Ne, kuten myös Kirkkojen maail-
17989: puolustusmateriaalisektorillekin ulottuva integ-      manneuvoston periaatteet, ovat kuitenkin vain
17990: raatiokehitys ovat korostaneet vertailevaa näkö-      yleisen tason puitteisto,jonka yksittäistapauksel-
17991: kulmaa aseviennin hallinnollisissa ja poliittisissa   linen tulkinta ja soveltaminen on kansallisessa
17992: ehdoissa. Suomen asevientipolitiikkaa on viime        harkintavallassa. Sääntöjä jonkin periaatteen
17993: vuosina pyritty lähentämään muiden länsieu-           tulkinnasta tietyn maan kohdalla ei ole. Tällöin
17994: rooppalaisten maiden käytäntöihin.                    punnitaan edellä esitetyn mukaisesti vietävien
17995:    Tavanomaisen aseistuksen maastasiirtoja oh-        tuotteiden luonne, rooli ja käyttö sekä kohde-
17996: jaavat ETYKin periaatteet ja Euroopan unionin         maan tilanne.
17997: asevientikriteerit ovat osa Suomen asevientipoli-         Ihmisoikeuskysymyksiin Suomi on viime vuo-
17998: tiikkaa, johon kuuluu myös puolustusalan teolli-      sina ottanut kantaa aiempaa voimakkaammin
17999: suutemme olemassaolon turvaaminen ja sen              kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla sekä
18000: osaamisen kohottaminen osana puolustusky-             kahdenvälisessä yhteydenpidossaan ongelmallis-
18001: kymme materiaalisia valmiuksia, sen itsenäisyyt-      ten maiden kanssa. Tämän päivän keskustelussa
18002: tä ja uskottavuutta.                                  korostuu turvallisuuden ja ihmisoikeuksien suh-
18003:     Ehdottoman esteen viennille muodostavat           de. Ihmisoikeuspolitiikassaan Suomi pyrkii entis-
18004: YK.:n turvallisuusneuvoston asettamat sitovat         tä laajemmin kiinnittämään huomiota ihmisoi-
18005: asevientikiellot, Euroopan unionin ase-embargot       keusloukkausten ennalta ehkäisemiseen, mikä
18006: tai muut monenvälisesti sovitut vientirajoitteet      myös palvelee konfliktien syntymisen estämistä.
18007:     Muissa tapauksissa sovelletaan em. periaattei-       Puolustustarvikevientimme hallinnollisten eh-
18008: ta vientiharkinnassa siten, että vastaanottaja-       tojen järkeistäminen sekä poliittisten ehtojen lä-
18009: maan tilanne arvioidaan erittelevästi sekä punni-     hentäminen länsieurooppalaisten maiden käy-
18010: taan vietävien puolustustarvikkeiden luonne,          täntöihin voimassa olevan puolustustarvikelain
18011: rooli ja käyttö.                                      pohjalta on viime vuonna hyväksytty hallituksen
18012:                                           1994 vp -   KK 120                                            3
18013: 
18014: ulkoasiainvaliokunnassa sekä esitelty eduskun-        lesta poliittisin keinoin on toinen asia. Tässä Suo-
18015: nan ulkoasiainvaliokunnalle. Käytännössä tämä         mi yhdessä muiden länsimaiden kanssa on täh-
18016: on tarkoittanut lain joustavampaa soveltamista        dentänyt, että terrorismin vastaisissa toimissaan
18017: suhteessa Suomen ulkopolitiikan muuttumiseen.         Turkin hallituksen tulee taata vähemmistön ja
18018:     Suomi pitäytyy vastedeskin vastuulliseen vien-    siviilien ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sekä
18019: tipolitiikkaan, joka samalla antaa alan suomalai-     edellyttänyt Turkilta ETYKin ja Euroopan neu-
18020: sille yrityksille verrannolliset mahdollisuudet       voston puitteissa tehtyjen sitoumusten täyttämis-
18021: muiden länsieurooppalaisten maiden puolustus-         tä.
18022: alan teollisuuden kanssa.                                 Lupaharkinnassa suhtaudutaan pidättyvästi
18023:     Suomen lähtökohta mainittujen periaatteiden       sellaisen kuolettavan materiaalin vientiin (esim.
18024: pohjalta on, että Suomesta vietävät puolustustar-     sotilaspatruunat ja -kiväärit), joka soveltuu käy-
18025: vikkeet eivät johda tai niitä ei käytetä ihmisoi-     tettäväksi hyökkäyksellisesti sisäisissä levotto-
18026: keusloukkauksiin vastaanottajamaissa. Indone-         muuksissaja ihmisoikeuksien tukahduttamiseen.
18027: siaaja Turkkia koskevat lupapäätökset ovat pe-        Telakuorma-autot luotisuojattuinakaan eivät ole
18028: rustuneet vietävien puolustustarvikkeiden luon-       taisteluajoneuvoja; ilman luotisuojausta ne eivät
18029: teen, roolin ja käytön harkintaan ja kummankin        edes edellytä vientilupaa. Kranaatinheittimet
18030: maan tilanteen erittelevään arviointiin sekä Suo-     asetyyppinä eivät Indonesian tilanteessa ole tar-
18031: men etuihin ja oikeuteen osallistua samoille          koitetut tai soveltuvat huonosti sellaisiin ihmisoi-
18032: markkinoille, joihin muut länsieurooppalaiset         keusloukkauksiin, joita tämän ison maan muuta-
18033: maat osallistuvat.                                    malla ongelma-alueella esiintyy.
18034:     Niin Itä-Timorin kuin kurdialueen tilanne on          Hallitus katsoo, että telakuorma-autojen vien-
18035: kummassakin maassa alueellinen ongelma, joka          ti Turkkiin ja kranaatinheittimien vienti Indone-
18036: ei ole rajoittanut kansainvälisen yhteisön nor-       siaan on mahdollista Suomen noudattamien ase-
18037: maalia poliittista ja kaupallista kanssakäyntiä       vientipoliittisten periaatteiden nojalla. Kum-
18038: näiden maiden kanssa.                                 mankaan maan osalta ei ole voimassa kansainvä-
18039:     Vahvan talouskasvun Itä- ja Kaakkois-Aa-          lisiä puolustusmateriaalin vientiä koskevia vien-
18040:  siassa on Indonesia suurimpana ASEAN-maana           tirajoituksia.
18041:  kaikkien läntisten maiden kaupallisen mielen-            Puolustustarvikkeiden maastavienti edellyttää
18042: kiinnon kohteena. Tällaisessa tilanteessa jäisi       suomalaisten yritysten kannaltajohdonmukaista
18043:  Suomen yksipuolinen demonstraatio vaille tar-        ja ennustettavaa lupalinjaa, koska toimitusvar-
18044:  koitettua vaikutusta. Sen sijaan Suomi on yhty-      muutta punnittaessa ei materiaalihankintoja teh-
18045:  nyt ja yhtyy kansainvälisen yhteisön kannanot-       dä sellaisen maan yrityksiltä, joka on luparatkai-
18046:  toihin Itä-Timorin ihmisoikeustilanteen johdos-      sussaan ailahteleva. Myönnetyn luvan peruutta-
18047:  ta. Suomi jatkaa samalla kahdenvälistä keskuste-     misella, ellei se perustu poikkeuksellisen vakaviin
18048:  lua Indonesian hallituksen kanssa ihmisoikeusti-     syihin, olisi seurausvaikutuksia Suomen ja ky-
18049:  lanteen parantamiseksi.                              seisten maiden suhteisiin. Pyrkimys normaalien
18050:      Turkin osalta Suomi katsoo, että maan kaak-      keskustelusuhteiden ylläpitoon ongelmallisten
18051:  koisosan aseelliset konfliktit johtuvat pääosin      maiden kanssa - yksipuolisen protestoinoin ja
18052:  Turkin alueen ulkopuolelle tukeutuvasta terro-       mahdollisesti maiden välisten suhteiden katkai-
18053:  rismista, jota vastaan Turkin hallituksella on oi-   semisen sijasta- on yksi tapa edistää myös vai-
18054:  keus puolustautua. Sen sijaan kurdivähemmistön       kutusmahdollisuuksiamme ihmisoikeuspolitii-
18055:  kamppailu kansalais- ja ihmisoikeuksiensa puo-       kan alueella.
18056: 
18057:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
18058: 
18059:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
18060: 4                                        1994 vp -   KK 120
18061: 
18062: 
18063: 
18064: 
18065:                                        Tili Riksdagens Talman
18066: 
18067:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nen i mottagarlandet bedöms efter att ha blivit
18068: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      analyserat, och likaså bedöms karaktären av den
18069: 10 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-      försvarsmateriel som skall exporteras samt den
18070: rådet översänt följande av riksdagsman Vuoristo      roll som denna materiel spelar och dess använd-
18071: m.fl. undertecknade spörsmål nr 120:                 ning.
18072:                                                          I problematiska fall är det grundläggande för-
18073:            Överensstämmer exporten av vapen          hållningssättet också framöver återhållsamhet.
18074:        från Finland med de principer som har         Om de produkter som skall exporteras inte på
18075:        anförts bl.a. av Kyrkomas världsråd, och      grund av sina egenskaper eller den roll de spelar
18076:            ämnar Regeringen återta försäljnings-     leder till eller om de med stor sannolikhet inte
18077:        tillstånden för försäljning av bandvagnen     används eller kan användas för brott mot de
18078:        Nasu till Turkiet och de vapenexporttill-     mänskliga rättighetema i mottagarlandet, kan
18079:        stånd som gäller export av vapen till Indo-   exporten av produktema förordas, i fall andra
18080:        nesien?                                       orsaker, t.ex. sådana som hänför sig till utveck-
18081:                                                      landet av Finlands materielberedskap, talar för
18082:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        export. En sådan prövning kan också leda till
18083: anföra följande:                                     återhållsamhet när det gäller vissa slag av materi-
18084:                                                      el (t.ex. militärpatroner och -gevär).
18085:    När det gäller exporten av försvarsmateriel           En mera allmän återhållsamhet när det gäller
18086: iakttar Finland KSSE:s principer för förflyttning    vapenexporten till ett land blir effektiv och verk-
18087: av konventionella vapen. Dessa principer, som        ningsfull om den iakttas multinationellt och bin-
18088: överensstämmer med Fin1ands traditionella kri-       dande. En allmän återhållsamhet från Finlands
18089: terier för vapenexport, är de regler enligt vilka    sida beträffande såväl vapenexport som annan
18090: 1agen om export av försvarsmateriel tillämpas.       export är inte som sådan ett medel med hjälp av
18091: Också genom EU-medlemsansökan samt inte-             vilket vi kan uttrycka vår syn på människorätts-
18092: grationsutvecklingen, som inbegriper även för-       politik nar det är fråga om sådana Iänder med
18093: svarsmaterielsektom, har den komparativa as-          vilka det intemationella samfundet har ett nor-
18094: pekten när det gäller de förvaltningsmässiga och     malt umgänge.
18095: politiska villkoren för vapenexporten framhävts.         Finland har inte förbundit sig att iaktta de
18096: Under de senaste åren har ett närmande av Fin-        kriterier för vapenexport som angivits av Kyr-
18097: lands vapenexportpolitik till de övriga västeuro-     komas världsråd. KSSE:s och Europeiska unio-
18098: peiska ländemas praxis eftersträvats.                 nens vapenexportprinciper, som Finland iakttar,
18099:    KSSE:s principer för förflyttning av konven-       är till sin anda rätt likartade. Dessa prineiper,
18100: tionella vapen från ett land till ett annat och       liksom också de som Kyrkomas världsråd följer,
18101: Europeiska unionens kriterier för vapenexport är      utgör dQCk endast en· allmän ram, och tolkningen
18102: en del av Finlands vapenexportpolitik, till viiken    och tillämpningen av principema måste i d~ en-
18103: också hör att trygga existensmöjlighetema för         skilda fallen prövas på nationell nivå. Några reg-
18104: vår försvarsindustri och att höja kunnandet inom      ler för tolkningen av en princip när det gäller ett
18105: den som en del av vår försvarsförmågas materiel-      visst land fmns inte. Härvid övervägs enligt vad
18106: la beredskap, dess självständighet och trovärdig-     som anförts ovan karaktären av de produkter
18107: het.                                                  som skall aporteras, deras roll och användning
18108:    Ett ovillkorligt hinder för exporten är de bin-    samt situatiwen i mottagarlandet.
18109: dande förbud mot vapenexport som meddelats av             Till människorättsfrågoma har Finland under
18110:  FN:s säkerhetsråd, Europeiska unionens vapen-        de senaste åren fattat ställning kraftfullare än
18111: embargon eller andra multilateralt överenskom-        förut inom intemationella människorättsforum
18112:  na exportbegränsningar.                              samti sina bilaterala kontakter med de problema-
18113:     I övriga fall tillämpas de ovan nämnda princi-    tiska ländema. De diskussioner somförs-i.dag tar
18114:  pema när beslut om export prövas så att situatio-    fasta: på förhållandet mellan säkerhet.och mänsk-
18115:                                            1994 vp -   KK 120                                            5
18116: 
18117: liga rättigheter. 1 sin människorättspolitik strä-     de konfliktema i landets sydöstra del huvudsakli-
18118: var Finland till att i allt högre grad fåsta upp-      gen härrör från terrorism som har sitt stöd utan-
18119: märksamhet vid prevention av brott mot de              för det turkiska området och mot viiken Turkiets
18120: mänskliga rättighetema, vilket också bidrar till       regering har rätt att försvara sig. Den kurdiska
18121: att förhindra uppkomsten av konflikter.                minoritetens på politiska medel baserade kamp
18122:     En rationalisering av de förvaltningsmässiga       för sina medborgerliga och mänskliga rättigheter
18123: villkoren för vår vapenmaterielexport och ett          är däremot en annan sak. När det gäller denna
18124: närmande av de politisk vilikoren tili praxis i de     fråga har Finland tilisammans med de övriga
18125: västeuropeiska ländema utgående från den gäl-          västländema framhållit att Turkiets regering i
18126: lande lagen om export av försvarsmateriel har          sina aktioner mot terrorismen bör garantera att
18127: förra året godkänts i regeringens utrikesutskott       minoritetens och den civila befolkningens mänsk-
18128: och föredragits för riksdagens utrikesutskott. 1       liga rättigheter respekteras, samt förutsatt att
18129: praktiken har detta betytt att lagen har tiliämpats    Turkiet uppfyller de förbindelser som gjorts inom
18130: på ett smidigare sätt i och med att Finlands utri-     ramen för KSSE och Europarådet.
18131: kespolitik har förändrats .                               När det gäller tillståndsprövningen är förhåll-
18132:     Också framöver håller Finland fast vid en an-      ningssättet restriktivt i fråga om exporten av så-
18133:  svarsfull exportpolitik, som samtidigt ger de fin-    dan dödsbringande materiel (t.ex. militärpatro-
18134: ländska företagen på området jämförbara möj-           ner och -gevär) som lämpar sig för att användas
18135: ligheter med hänsyn tili industrin på försvarsom-      för anfall vid intema oroligheter eller för att un-
18136: rådet i de övriga västeuropeiska ländema.              dertrycka mänskliga rättigheter. Bandlastbilama
18137:     Finlands utgångspunkt är, utgående från de         kan inte ens då de är skottsäkra betraktas som
18138:  ovan nämnda principema, att den fOrsvarsmate-         stridsfordon; om de inte är skottsäkra förutsätts
18139:  riel som exporteras från Finland inte leder tili      inte ens exporttillstånd för dem. Granatkastama
18140:  kränkning av de mänskliga rättighetema eller          är inte som vapentyp avsedda eller lämpar sig när
18141:  används för ett sådant ändamål i mottagarlän-         det gäller situationen i lndonesien dåligt för såda-
18142:  dema. De tillståndsbeslut som gäller lndonesien       na brott mot de mänskliga rättighetema som
18143:  och Turkiet har baserats på prövning av karaktä-      förekommer på de till antalet begränsade pro-
18144:  ren av den försvarsmateriel som skall exporteras      blemområdena i detta stora land.
18145:  samt av dess roll och användning och på en ana-          Regeringen anser att exporten av bandlastbi-
18146:  lyserande bedömning av situationen i bägge län-       lar tili Turkiet och granatkastare till lndonesien
18147:  dema, samt på Finlands intresse och rätt att delta    är möjlig med stöd av de principer för vapenex-
18148:  på samma marknader som de övriga västeurope-          portpolitiken som Finland iakttar. Några inter-
18149:  iska ländema.                                         nationella exportbegränsningar för exporten av
18150:      Situationen både när det gäller Östtimor och      försvarsmateriel är inte i kraft beträffande nå-
18151:  kurdområdet är i bägge ländema i fråga ett regio-     gondera landet.
18152:  nalt problem, som inte har begränsat det intema-         Från de finländska företagens synpunkt förut-
18153:  tionella samfundets normala politiska och kom-        sätter exporten av försvarsmateriel en konse-
18154:  mersiella umgänge med dessa länder.                   kvent och förutsägbar linje vad tillstånden beträf-
18155:      1 det av en stark ekonomisk tillväxt präglade     far, eftersom materielanskaffningar inte, när le-
18156:  Ost- och Sydostasien är lndonesien som det stör-      veranssäkerheten övervägs, görs från företagen i
18157:  sta ASEAN-landet föremål för alla västländers         ett land där tillståndsavgörandena präglas av
18158:  handelsintressen. 1 denna situation skulle en ensi-   osäkerhet. Återtagandet av ett beviljat tillstånd
18159:  dig demonstration från Finlands sida inte leda tili   skulle, om det inte grundar sig på osedvanligt
18160:  önskad effekt. Däremot har Finland omfattat           allvarliga skäl, ha följdverkningar för relationer-
18161:  och omfattar alltjämt det intemationella samfun-      na mellan Finland och ländema i fråga. Strävan
18162:  dets ställningstagandeJ1. med anledning av män-       att upprätthålla normala diskussionsrelationer
18163:   niskorättssituationen i Osttimor. Finland fortsät-   med de problematiska ländema - i stället för
18164:   tersamtidigt sin bilatemla diskussion med lndo-      ensidig protest och ett eventuellt avbrytande av
18165:   nesiens regering om en förbättring av situationen    relationema mellan ländema - är ett sätt att
18166:  vad de mänskliga rättighetema beträffar.              främja också våra möjligheter att inverka på
18167:      1 fråga om Turkiet anser Finland att de väpna-    människorättspolitikens område.
18168: 
18169:       Helsingfors den 31 mars 1994
18170: 
18171:                                                                      Försvarsminister Elisabeth Rehn
18172:                                                1994vp
18173: 
18174: Kirjallinen kysymys 121
18175: 
18176: 
18177: 
18178: 
18179:                                   Aittoniemi: Itä-Satakunnan ammattioppilaitoksen Parkanoo toimi-
18180:                                       pisteen toiminnan turvaamisesta
18181: 
18182: 
18183:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18184: 
18185:    Olen maaliskuussa 1993 kirjallisella kysymyk-     tuspaikkojen tarpeen nykyisen työttömyyden ai-
18186: sellä n:o 185/1993 vp lähestynyt hallitusta kysyen   kana, kasvattamaan alueella ammatillisesti päte-
18187: Pirkanmaan luoteisosan kuntien ammatillisen          vää suoritushenkilöstöä tulevaisuuden tarpeisiin.
18188: koulutuksen järjestämisestä. Tuossa vaiheessa        Laajan alueen ammattikoulutuksen tarpeessa
18189: paikalliset olot tuntien olen korostanut nimen-      olevan oppilasaineksen kouluttaminen etäisissä
18190: omaan Itä-Satakunnan ammattioppilaitoksen            paikoissa tulee hankalaksi sekä yhteiskunnalle
18191: Parkanoo toimipisteen säilyttämisen tärkeyttä.       huomattavan kalliiksi.
18192: Tämän tärkeyden on tuntenut myös alueen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18193: kuntayhtymä, joka on asettunut tietyllä tavalla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18194: takuuseen Parkanoo toimipisteen oppilaskoh-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18195: taisten kustannusten säilyttämisestä alle valta-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18196: kunnallisten keskiarvojen. Tässä asiassa on on-
18197: nistuttu jo vuonna 1992, sillä Parkanoo toimipis-               Tulisiko Hallituksen vielä uudelleen
18198: teessä koulutuspaikka maksoi 43 165 markkaa                  harkita päätöstä Itä-Satakunnan ammat-
18199: oppilasta kohden, kun kustannus valtakunnalli-               tioppilaitoksen Parkanoo toimipisteen
18200: sella tasolla oli 45 975 markkaa oppilasta koh-              lakkauttamisesta ottaen huomioon laa-
18201: den.                                                         jan alueen oppilasaineksen koulutukselli-
18202:    Itä-Satakunnan ammattioppilaitoksen Parka-                sen tarpeen tulevaisuuden työvoimatar-
18203: noo toimipiste on kuitenkin päätetty lakkauttaa              vetta silmällä pitäen, alueella vallitsevan
18204: kuluvan vuoden aikana. Tämä on paha virhe                    suuren nuorisotyöttömyyden sekä oppi-
18205: ottaen huomioon sen koulutuspalveluita koske-                laskohtaisten kustannusten edullisuuden?
18206: van myös alueellisesti laajan tarpeen sekä koulu-
18207: 
18208:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
18209: 
18210:                                            Sulo Aittoniemi
18211: 
18212: 
18213: 
18214: 
18215: 2400321
18216: 2                                         1994 vp -   KK 121
18217: 
18218: 
18219: 
18220: 
18221:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            - taloudellisuuden parantaminen lakkautta-
18223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maila, yhdistämällä tai kunnallistamaHa jäljem-
18224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pänä luetellut ammatilliset oppilaitokset.
18225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-            Suunnitelmassa todetaan kuitenkin, että siinä
18226: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tarkoitettujen oppilaitosten lisäksi tai niiden si-
18227: 121:                                                  jasta voidaan lakkauttaa, yhdistää ja kunnailis-
18228:                                                       taa muitakin ammatillisia oppilaitoksia, jos näin
18229:           Tulisiko Hallituksen vielä uudelleen        voidaan tehostaa oppilaitosverkon toimintaa ja
18230:        harkita päätöstä Itä-Satakunnan ammat-         saavuttaa säästötavoitteet. Tällaista korvaavaa
18231:        tioppilaitoksen Parkanoo toimipisteen          ehdotusta ei ole opetusministeriöön tullut Itä-
18232:        lakkauttamisesta ottaen huomioon laa-          Satakunnan ammattioppilaitoksen Parkanoo
18233:        jan alueen oppilasaineksen koulutukselli-      toimipisteen osalta.
18234:        sen tarpeen tulevaisuuden työvoimatar-             Valtioneuvosto on tehnyt 14.10.1992 periaate-
18235:        vetta silmällä pitäen, alueella vallitsevan    päätöksen, jonka mukaan oppilaitosverkon ra-
18236:        suuren nuorisotyöttömyyden sekä oppi-          tionalisoinnilla säästetään 400 milj. markkaa
18237:        laskohtaisten kustannusten edullisuuden?       vuonna 1994 ja 600 milj. markkaa vuonna 1995.
18238:                                                           Nykyinen oppilaitosverkko on liian tiheä ja
18239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          epätaloudellinen. Oppilaitosverkon rationali-
18240: vasti seuraavaa:                                      sointi on välttämätöntä ammatillisen koulujär-
18241:                                                       jestelmän toimintakyvyn, tehokkuuden, tulok-
18242:     Valtioneuvosto on 18.6.1993 tekemällään pää-      sellisuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi.
18243: töksellä tarkistanut vuosiksi 1991-1996 hyväk-        Ammatillisten oppilaitosten kokoa on kasvatet-
18244: symäänsä koulutuksen ja korkeakouluissa har-          tava ja niistä on muodostettava monipuolisem-
18245: joitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-          paan koulutustarjontaan kykeneviä yksiköitä.
18246: maa. Tämän päätöksen liitteenä on ammatillisen        Itä-Satakunnan ammattioppilaitoksen Parka-
18247: koulutuksen oppilaitosverkon kehittämissuunni-        noo toimipiste ei ole koulutuksen saavutettavuu-
18248: telma vuosina 1994-1995. Tämän mukaan am-             den kannalta välttämätön. Parkanosta 45 km:n
18249: matillisen koulutuksen oppilaitosverkon kehittä-      säteellä piirrettävään ympyrään mahtuu 6 amma-
18250: misessä on tavoitteena:                               tillista oppilaitosta, 70 km:n säteellä piirrettä-
18251:     - hallinnon keventäminen vähentämällä am-         vään ympyrään mahtuu 11 ammatillista oppilai-
18252: matillisten oppilaitosten ylläpitäjien määrää ja      tosta ja 100 km:n säteelle 15 ammatillista oppilai-
18253: kokoamalla laitoksia mahdollisuuksien mukaan          tosta. Parkanoo toimipisteestä poistuva koulutus
18254: seutukunnittain saman ylläpitäjän alaisuuteen,        voidaan hoitaa Itä-Satakunnan ammattioppilai-
18255:     - ylläpitojärjestelmän selkiyttäminen kun-        toksen pääkoululla Hämeenkyrössä ja Pohjois-
18256: nallistamaila tai yksityistäiDällä valtion ammatil-   Satakunnan ammattioppilaitoksessa Kankaan-
18257: lisia oppilaitoksia,                                  päässä.
18258: 
18259:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1994
18260: 
18261:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18262:                                          1994 vp -   KK 121                                            3
18263: 
18264: 
18265: 
18266: 
18267:                                        Tili Riksdagens Talman
18268: 
18269:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          - att ekonomin förbättras genom att nedan
18270: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       nämnda yrkesläroanstalter dras in, slås samman
18271: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     eller kommunaliseras.
18272: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            1 planen slås dock fast att förutom de avsedda
18273: 121:                                                 läroanstaltema eller i stället för dem kan även
18274:                                                      andra läroanstalter dras in, slås samman eller
18275:           Borde Regeringen ompröva beslutet          kommunaliseras om man på detta sätt kan effek-
18276:        att dra in Parkano filial av yrkesläroan-     tivera läroanstaltemas verksamhet och nå målen
18277:        stalten Itä-Satakunnan ammattioppilai-        i fråga om besparingar. Något sådant ersättande
18278:        tos med hänsyn till det omfattande utbild-    förslag har inte inkommit tili undervisningsmi-
18279:        ningsbehovet bland elevunderlaget i           nisteriet i fråga om Parkano filial av läroanstalten
18280:        regionen och det framtida arbetskraftsbe-     Itä-Satakunnan ammattioppilaitos.
18281:        hovet utgående från den stora arbetslös-          Statsrådet fattade 14.10.1992 ett principbeslut
18282:        heten som bland ungdom råder i regionen       enligt vilket man genom att rationalisera nätet
18283:        och från de billiga kostnadema per elev?      läroanstalter 1994 sparar 400 milj. mark och
18284:                                                      1995 600 milj. mark.
18285:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-         Nuvarande läroanstaltsnät är för tätt och
18286: ra följande:                                         oekonomiskt. En rationalisering är nödvändig
18287:                                                      för att få till stånd bättre funktionsduglighet,
18288:    Statsrådethar genom sitt beslut 18.6.1993 revi-   effektivitet, resultatrik verksamhet och ekonomi
18289: derat sin plan för utveckling av utbildningen och    bland yrkesläroanstaltema. Storleken på yrkeslä-
18290: forskningen vid högskoloma för åren 1991-            roanstaltema måste öka och de måste ombildas
18291: 1996. Som bilaga till beslutet finns en plan för     tili enheter som kan erbjuda mångsidigare utbild-
18292: utveckling av nätet av yrkesläroanstalter under      ning. Parkano filial av Itä-Satakunnan ammatti-
18293: åren 1994-1995. Enligt den är målet för utveck-      oppilaitos är inte nödvändig med tanke på till-
18294: lingen av nätet av yrkesläroanstalter:               gänglig utbildning. 1 en cirkel med 45 kilometers
18295:    - att lätta på förvaltningen genom att antalet    omkrets ryms 6 yrkesläroanstalter, i en med 70
18296: huvudmän för yrkesläroanstaltema minskas och         kilometers omkrets ryms 11 yrkesläroanstalter
18297: genom att de i mån av möjlighet förs samman          och i en med 100 kilometers omkrets 15 yrkeslä-
18298: ortsvis under samma huvudman,                        roanstalter. Den utbildning som dras bort från
18299:    - att huvudmannaskapet förenklas genom att        Parkano filial kan skötas vid huvudläroanstalten
18300: statens yrkesläroanstalter kommunaliseras eller      Itä- Satakunnan ammattioppilaitos i Hämeenky-
18301: privatiseras,                                        rö och vid läroanstalten Pohjois-Satakunnan am-
18302:                                                      mattioppilaitos i Kankaanpää.
18303:      Helsingforsden 28 mars 1994
18304: 
18305:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18306:                                               1994vp
18307: 
18308: Skriftligt spörsmål 122
18309: 
18310: 
18311: 
18312: 
18313:                                   Biaudet m.tl.: Om Turkiets behandling av kurdiska parlamentsleda-
18314:                                       möter
18315: 
18316: 
18317:                                        Tili Riksdagens Talman
18318: 
18319:    De turkiska myndighetemas behandling av             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
18320: kurdminoriteten har redan länge varit tvivelaktig   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18321: ur människorättssynvinkel. Nu har dessutom in-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18322: rapporterats, att det turkiska parlamentet upp-     följande spörsmål:
18323: hävt den parlamentariska immuniteten för åtta
18324: parlamentsledamöter, varav sex hör till det pro-              Viiken är Regeringens åsikt ur männi-
18325: kurdiska partiet DEP och en är obunden medlem              skorättssynvinkel om att man i Turkiet
18326: av gruppen. Den åttonde drabbade ledamoten                 upphävt den parlamentariska immunite-
18327: representerar ett parti från Istanbul, och hans            ten för ett antalledamöter, företrädesvis
18328: immunitet har upphävts p.g.a uttalanden om                 prokurdiska, och
18329: Mustafa Kemal Atatiirk, republiken Turkiets                   kommer Regeringen att begära närma-
18330: grundare.                                                  re uppgifter om orsaken tili att så gjorts,
18331:    Enligt uppgift har en process inletts, som kan          för att vid behov kunna agera i frågan?
18332: leda till mycket stränga straff för ledamötema.
18333: Dessutom påstås ifrågavarande ledamöter ha
18334: förbjudits att lämna landet.
18335: 
18336:      Helsingforsden 8 mars 1994
18337: 
18338:            Eva Biaudet                  JörnDonner                    Margareta Pietikäinen
18339:            Henrik Lax                   HåkanMalm                     Henrik Westerlund
18340:                                         Jan-Erik Enestam
18341: 
18342: 
18343: 
18344: 
18345:  240032J
18346: 2                                        1994 vp -   KK 122
18347: 
18348: Kirjallinen kysymys 122                                                                      Suomennos
18349: 
18350: 
18351: 
18352: 
18353:                                   Biaudet ym.: Kurdikansanedustajien kohtelusta Turkissa
18354: 
18355: 
18356: 
18357:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18358: 
18359:    Kurdivähemmistön Turkin viranomaisilta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18360: saama kohtelu on jo pitkään ollut ihmisoikeusnä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18361: kökulmasta epäilyttävää. Nyt on lisäksi tullut       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18362: raportteja siitä, että Turkin parlamentti on ku-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18363: monnut parlamentaarisen koskemattomuuden
18364: kahdeksalta parlamentin jäseneltä, joista kuusi                Mikä on Hallituksen mielipide siitä,
18365: kuuluu kurdien asiaa ajavaan DEP-puolueeseen                että Turkki on kumonnut joidenkin etu-
18366: ja yksi on ryhmän sitoutumaton jäsen. Kahdek-               päässä kurdien asiaa ajavien kansanedus-
18367: sas jäsen edustaa istanbulHaista puoluetta, ja hä-          tajien parlamentaarisen koskemattomuu-
18368: nen koskemattomuutensa on kumottu Turkin                    den, ja
18369: tasavallan perustajaa Mustafa Kemal Atatiirkia                 aikooko Hallitus pyytää tarkempia tie-
18370: koskevien lausuntojen vuoksi.                               toja asian syistä, jotta se voisi tarvittaessa
18371:    Tietojen mukaan vireille on pantu oikeuden-              toimia tässä asiassa?
18372: käynti, joka voi johtaa näiden edustajien hyvin
18373: ankariin rangaistuksiin. Lisäksi väitetään, että
18374: kyseisiä edustajia on kielletty lähtemästä maasta.
18375: 
18376:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1994
18377: 
18378:          Eva Biaudet                    Jörn Donner                     Margareta Pietikäinen
18379:          Henrik Lax                     Håkan Malm                      Henrik Westerlund
18380:                                         Jan-Erik Enestam
18381:                                            1994 vp -    KK 122                                          3
18382: 
18383: 
18384: 
18385: 
18386:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18387: 
18388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kyseessä oleviin kansanedustajiin kohdistu-
18389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           neet syytteet tulee tutkia ja käsitellä oikeuden-
18390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         käynnissä niin kuin voimassa olevat säädökset ja
18391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Biaudet'n          velvoitteet edellyttävät. Hallitus pitää tärkeänä,
18392: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            että oikeudenkäynnit tapahtuvat oikeusvaltion
18393:  122:                                                   ja ETYKin periaatteita, kuten avoimuusperi-
18394:                                                         aatetta, kunnioittaen.
18395:           Mikä on Hallituksen mielipide siitä,             Demokratian hengen mukaisesti kansan valit-
18396:        että Turkki on kumonnut joidenkin etu-           semat edustajat voivat vapaasti toimia edusta-
18397:        päässä kurdien asiaa ajavien kansanedus-         miensa aatteiden ja mielipiteiden hyväksi edellyt-
18398:        tajien parlamentaarisen koskemattomuu-           täen, että maan lakeja ei rikota.
18399:        den, ja                                             Kahdeksan kansanedustajan koskematto-
18400:           aikooko Hallitus pyytää tarkempia tie-        muuden kumoaminen ja Turkin poliisiviran-
18401:        toja asian syistä, jotta se voisi tarvittaessa   omaisten sen jälkeen suorittamat pidätykset luo-
18402:        toimia tässä asiassa?                            vat kuitenkin ilmapiirin, joka vaikuttaa parla-
18403:                                                         menttiryhmien vapaaseen työskentelyyn ja hait-
18404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            taa parlamentin normaalia toimintaa. Toimenpi-
18405: vasti seuraavaa:                                        teet saattavat siten vaaraan moniarvoisen demo-
18406:                                                         kratian perusteet.
18407:     Turkin parlamentti päätti 2.-3.3.1994 pois-            Suomen hallituksen mielestä tulisi pyrkiä kai-
18408: taa kahdeksalta kansanedustajalta heille kuulu-         kin keinoin poliittiseen vuoropuheluun kaikkien
18409: van koskemattomuuden. Kansanedustajista                 ongelmien ratkaisemiseksi rauhanomaisin kei-
18410: kuusi kuuluu DEP-puolueeseen, yksi oli eronnut          noin toimivan demokratian puitteissa.
18411: puolueesta ennen koskemattomuuden kumoa-                    Hallituksen näkemyksen mukaan olisi myös
18412: mista ja yksi on islamilaispuolueen RP:n edusta-        harkittava mahdollisuuksia käyttää olemassa
18413: ja.                                                     olevia kansainvälisiä mekanismeja Turkin ihmis-
18414:     Koskemattomuuden kumoamisen jälkeen pi-             oikeustilanteen edistämiseksi. ETYK tarjoaa täs-
18415: dätetyistä RP:n edustaja ja yksi DEP:n edustaja         sä suhteessa joustavan keinovalikoiman.
18416: on sittemmin vapautettu. DEP-puolueen viittä               Hallitus on eri kanavia myöten diplomaatti-
18417: edustajaa ja yhtä sitoutumatonta edustajaa syyte-       teitse sekä EN:n ja ETYKin kautta pyrkinyt
18418: tään maanpetoksesta, terrorismin tukemisesta ja         hankkimaan tietoja Turkin parlamentin päätök-
18419: rikoksista valtiota vastaan, mistä rangaistuksena       sen taustasta sekä lausunut mm. EN:n ja
18420: voi olla kuolemantuomio.                                ETYKin puitteissa julki huolestuneisuutensa äs-
18421:     Suomen hallitus tuomitsee luonnollisesti ter-       keisistä tapahtumista Turkissa. Hallitus on
18422: rorismin kaikissa muodoissa ja katsoo, että Tur-        myönteisesti pannut merkille eduskunnan EN-
18423: killa on oikeus puolustautua sitä vastaan. Tämän        valtuuskunnan kannan ottaa kysymys esille
18424: on kuitenkin tapahduttava oikeusvaltion peri-           EN:n parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Tur-
18425: aatteita kunnioittaen.                                  kin kurdikysymys on sekä periaatteessa että käy-
18426:     Hallitus tunnustaa suvereenin valtion oikeu-        tännössä laajakantoinen ja tärkeä. Suomi seuraa
18427: den soveltaa omia perustuslakejaan ja puolustaa         tarkoin tapahtumien kehitystä ja on saattanut
18428: alueellista koskemattomuutta. Suomessakin               näkökantansa myös Turkin viranomaisten tie-
18429: eduskunnalla on oikeus päättää yksittäisten kan-        toon Helsingissä olevan suurlähetystön kautta.
18430:  sanedustajien koskemattomuuden epäämisestä
18431: perustuslain edellyttämässä järjestyksessä.
18432: 
18433:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
18434: 
18435:                                                                  Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
18436: 4                                          1994 vp -   KK 122
18437: 
18438: 
18439: 
18440: 
18441:                                          Tili Riksdagens Talman
18442: 
18443:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       upp till behandling enligt vad som gällande lag-
18444: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         stiftning och förpliktelser förutsätter. Regeringen
18445: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       anser det vara viktigt att rättsstatens och KSSE:s
18446: man Biaudet m.fl. undertecknade spörsmål nr            principer, såsom öppenhetsprincipen, respekte-
18447: 122:                                                   ras i de rättegångar som kommer att äga rum.
18448:                                                            Kännetecknande för demokratin är att de
18449:           Viiken är Regeringens åsikt ur männi-        folkvalda representanterna fritt kan verka till för-
18450:        skorättssynvinkel om att man i Turkiet          mån för de åsikter och ideer de representerar, så
18451:        upphävt den parlamentariska immunite-           länge landets lagar ej bryts.
18452:        ten för ett antalledamöter, företrädesvis           Upphävandet av åtta riksdagsledamöters im-
18453:        prokurdiska, och                                munitet och de därpåföljande häktningarna, som
18454:           kommer Regeringen att begära närma-          de turkiska polismyndigheterna gjort, skapar
18455:        re uppgifter om orsaken till att så gjorts,     emellertid en atmosfår som inverkar på parla-
18456:        för att vid behov kunna agera i frågan?         mentsgruppernas fria arbete och som är till för-
18457:                                                        fång för parlamentets normala verksamhet. Åt-
18458:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gärderna riskerar äventyra den pluralistiska de-
18459: anföra följande:                                       mokratins grunder.
18460:                                                            Enligt den finska regeringen borde alla till
18461:     Turkiets parlament beslöt den 2-3 mars 1994        buds stående medel tillgripas för att via en poli-
18462: frånta åtta parlamentsledamöter deras parla-           tisk dialog nå en lösning på alla föreliggande
18463: mentariska immunitet. Av dessa hör sex till parti-     problem inom ramen för en demokrati som fung-
18464: et DEP, en hade utträtt ur partiet innan hans          erar med fredliga medel.
18465: immunitet upphävdes, och en ledamot represen-              Enligt regeringens åsikt vore det också skäl att
18466: terar det islamska partiet RP.                         pröva möjligheterna att ty sig till existerande in-
18467:     Av parlamentarikerna, som häktades efter           ternationella mekanismer för att befrämja de
18468: upphävandet av sin immunitet, har sedermera en         mänskliga rättigheterna i Turkiet. KSSE kan i
18469: representant för DEP samt RP-ledamoten frigi-          detta avseende ställa ett flexibelt urval av verktyg
18470: vits. Fem DEP-ledamöter och den fristående par-        till förfogande.
18471: lamentarikern anklagas för landsförräderi, stöd            Regeringen har via olika kanaler, på diploma-
18472: till terrorismen och brott mot staten, vilket kan      tisk väg samt genom Europarådet och KSSE sökt
18473: medföra dödsstraff.                                    skaffa sig information om bakgrunden till det
18474:     Finlands regering fördömer givetvis terroris-      turkiska parlamentets beslut och bl.a. inom Eu-
18475: men i alla dess former och anser att Turkiet har       roparådet och KSSE gett uttryck för sin oro över
18476: rätt att försvara sig mot densamma. Detta bör          det som nyligen ägt rum i Turkiet. Regeringen har
18477: emellertid ske med iakttagande av respekt för          positivt noterat riksdagens europarådsdelega-
18478: rättsstatens principer.                                tions ståndpunkt att ta upp ärendet till behand-
18479:     Regeringen erkänner suveräna staters rätt att      ling i Europarådets parlamentariska generalför-
18480: tillämpa sina egna g~_ndlagar och försvara sin         samling. Den turkiska kurdfrågan har båcle i
18481: territoriella integritet. Aven i Finland har riksda-   princip och i praktiken stor bärvidd och vikt.
18482: gen rätt att i i grundlag bestämd ordning besluta      Finland,kommer noggrant att följa med händel-
18483: om upphävandet av enskilda riksdagsledamöters          sernas'lltveckling och har likasåtilldelat de tur-
18484: immunitet.                                             kiska myndigheterna sin syn via Turkiets ambas-
18485:     De åtal som väckts mot ifrågavarande parla-        sad i Helsingfors.
18486: mentsledamöter, bör i rättegången synas och tas
18487: 
18488:      Helsingforsden 30 mars 1994
18489: 
18490:                                                                      Utrikesminister Heikki Haavisto
18491:                                                1994vp
18492: 
18493: Kirjallinen kysymys 123
18494: 
18495: 
18496: 
18497: 
18498:                                 U. Anttila ym.: Tuulivoiman tuotannon edistämisohjelman toteut-
18499:                                     tamisesta
18500: 
18501: 
18502:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
18503: 
18504:    Asiantuntijatyöryhmä jätti keväällä 1993        Ieila, ja oletettavasti nämä markkinat kasvavat
18505: kauppa- ja teollisuusministeriölle ehdotuksensa    tulevaisuudessa.
18506: tuulivoiman tuotannon edistämisestä. Työryh-           Tuulivoiman tuotannon edistämisohjelma on
18507: män laatima ohjelma sisältää monia toimenpide-     jäänyt vähälle huomiolle kauppa- ja teollisuusmi-
18508: ehdotuksia tuulivoiman tuotannon kasvattami-       nisteriön esittämissä linjauksissa. Ohjelma kui-
18509: seksi. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että     tenkin perustuu ministeriön omaan selvitystyö-
18510: Suomen nykyinen 1,5 MW:n tuulivoimakapasi-         hön.
18511: teetti kasvatettaisiin 100 MW:iin vuoteen 2005        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
18512: mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18513: viksi toimiksi työryhmä arvioi mm. tutkimus- ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18514: koetoiminnan, ympäristöverotuksen kehittämi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18515: sen ja tuen laitosten rakentamiselle.
18516:    Tuulivoimaloiden rakentamisella voidaan                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18517: suunnata Suomen energiantuotantoa ekologises-             jotta tuulivoiman tuotannon edistämis-
18518: ti kestävälle pohjalle. Tuulivoimateknologialla           ohjelman tavoite 100 MW:n tuulivoima-
18519: on myös markkinoita maamme rajojen ulkopuo-               kapasiteetista vuonna 2005 toteutuisi?
18520: 
18521:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
18522: 
18523:            Ulla Anttila                 Hannele Luukkainen        Heidi Hautala
18524:            Tuija Maaret Pykäläinen      Paavo Nikula              Pekka Räty
18525:                      Kyllikki Muttilainen: ,              Pekka Haavisto
18526: 
18527: 
18528: 
18529: 
18530:  240032J
18531: 2                                         1994 vp -      KK 123
18532: 
18533: 
18534: 
18535: 
18536:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          livoimaloiden rakentamista investointiavustuk-
18538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           silla. Rakennettavat tuulivoimalaitokset on tul-
18539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kittu uuden teknologian laitoksiksi,jolloin niiden
18540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. Antti-          avustusosuus on ollut noin 40% kokonaiskus-
18541: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tannuksista. Tälläkin avustusprosentilla kiinnos-
18542: 123:                                                    tus tuulivoiman rakentamiseen on melko vähäis-
18543:                                                         tä. Tuulivoimaloiden investointien lisäksi kaup-
18544:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          pa- ja teollisuusministeriö tukee tuulivoiman ra-
18545:        jotta tuulivoiman tuotannon edistämis-           kentamiseen liittyvien esiselvitysten tekemistä.
18546:        ohjelman tavoite 100 MW:n tuulivoima-                Tuulivoiman kilpailukykyä lisäsi vuoden alus-
18547:        kapasiteetista vuonna 2005 toteutuisi?           sa voimaan tullut ympäristöverouudistus. Sen
18548:                                                         mukaan tuulivoimasta ei peritä minkäänlaista
18549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            veroa. Muilta energialähteiltä peritään niiden
18550: vasti seuraavaa:                                        energiasisällön mukainen vero ja lisäksi fossiili-
18551:                                                         silta polttoaineilta niiden hiilisisällön mukaan
18552:    Tuulivoiman ja muun kotimaisen energian              määräytyvä vero. Hallitus pyrkii korottamaan
18553: käytön lisääminen on hallituksen selkeä tavoite.        voimaan tullutta verotasoa tulevina vuosina ot-
18554: Tuulivoiman tuotannon lisäämiseksi laati kaup-          taen kuitenkin huomioon ympäristöverotuksen
18555: pa- ja teollisuusministeriön virkamiestyöryhmä          kansainvälisen kehityksen. Tällöin tuulivoiman
18556: vuonna 1993 ensimmäisen tavoitteellisen tuuli-          verottomuus lisää entisestään sen kilpailukykyä
18557: voimaohjelman Suomelle.                                 muihin energialähteisiin nähden.
18558:    Ohjelmassa esitetyn tuulivoimakapasiteetin               Tuulivoiman markkinoille pääsyä helpottaa
18559: kasvattaminen 1,5 megawatista 100 megawattiin           osaltaan sähköverkkojen avaaminen kilpailulle.
18560: edellyttää toteutuakseen määrätietoisia toimia.         Siihen tähtäävä lakiesitys on parhaillaan valmis-
18561: Keskeisiä toimenpiteitä ovat tutkimus- ja koetoi-       teilla.
18562: minnan jatkaminen, laitosten rakentamisen tuke-             Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan
18563: minen muiden taloudellisten edistäroistoimien li-       menettelyjä sitä, miten tuulivoima tulisi ottaa
18564: säksi, maankäytön suunnitteluun liittyvät menet-        huomioon maankäytön suunnittelussa ja kuinka
18565: telyt sekä vapaaehtoiset sopimukset valtiovallan        siitä tulisi osa yhdyskuntasuunnittelua. Samassa
18566: ja voimantuottajien välillä. Myös informaatio-          yhteydessä kehitetään myös tuulivoiman ympä-
18567: toimia tarvitaan ohjelman toteuttamiseksi.              ristövaikutusten arviointia kaavoitukseen liit-
18568:    Vuonna 1993 käytettiin valtion budjettivaroja        tyen.
18569: runsaat 7 milj. mk tuulivoiman tutkimus- ja koe-            Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii teke-
18570: toimintaan. Pääsääntöisesti tuulivoiman tutki-          mään vapaaehtoisia sopimuksia tuulivoiman ra-
18571: mus- ja koetoiminta tapahtuu kauppa- ja teolli-         kentamisen edistämisestä kiinnostuneiden säh-
18572: suusministeriön NEMO 2 -tutkimusohjelman                kölaitosten ja voimayhtiöiden kanssa. Toistai-
18573: kautta. Tutkimusohjelman vuoteen 1998 ulottu-           seksi tällaisia sopimuksia ei ole saatu aikaan.
18574: vassa runkosuunnitelmassa esitetään tuulitutki-             Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee myös
18575: muksen julkisen tuen tarpeeksi noin 8 milj. mk          yritysten, sähkölaitosten ja tuulivoima-alan yri-
18576: vuodessa.                                               tysten tuuli-informaatiotoimintaa. Parhaillaan
18577:    Tuulivoimatekniikka ei ole nykyhinnoin kau-          on mm. valmisteilla tuulivoiman rakentajille
18578: pallisesti kilpailukykyistä ilman erityistukea. Sen     opas, jossa neuvotaan tuulivoiman käytännön
18579: vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriö tukee tuu-       toteuttamista.
18580: 
18581:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
18582: 
18583:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
18584:                                          1994 vp -      KK 123                                           3
18585: 
18586: 
18587: 
18588: 
18589:                                        Tili Riksdagens Talman
18590: 
18591:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       riet byggandet av vindkraftverk med investe-
18592: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ringsunderstöd. De vindkraftverk som skall byg-
18593: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gas har tolkats som anläggningar med ny tekno-
18594: man U. Anttila m.fl. undertecknade spörsmål nr         logi, varvid deras understödsandel har varit ca
18595: 123:                                                   40 % av totalkostnadema. Också med denna un-
18596:                                                        derstödsprocent är intresset för att bygga vind-
18597:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        kraftverk ganska ringa. Utöver investeringama i
18598:        sikt att vidta för att målet i programmet       vindkraftverk stöder handels- och industriminis-
18599:        för främjande av vindkraftsproduktio-           teriet förutredningar som sammanhänger med
18600:        nen, vindkraftskapacitet på 100 MW år           utbyggnaden av vindkraften.
18601:        2005, skall kunna uppnås?                           Vindkraftens konkurrenskraft ökade i och
18602:                                                        med den reviderade miljöskatt som gäller från
18603:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          årets början. Enligt den uppbärs ingen som helst
18604: anföra följande:                                       skatt för vindkraften. För övriga energikällor
18605:                                                        uppbärs en skatt enligt deras energiinnehåll och
18606:    Regeringen har som klart mål att utöka an-          dessutom för fossila bränslen en skatt enligt deras
18607: vändningen av vindkraft och annan inhemsk en-          kolinnehåll. Regeringen strävar under de kom-
18608: ergi. För att utöka vindkraftsproduktionen utar-       mande åren efter att höja skattenivån dock med
18609: betade en tjänstemannaarbetsgrupp vid handels-         beaktande av den intemationella utvecklingen i
18610: och industriministeriet år 1993 det fOrsta målin-      fråga om miljöbeskattningen. Då ger vindkraft-
18611: riktade vindkraftsprogrammet för landet.               ens skattefrihet den en ännu bättre konkurrens-
18612:    F ör att vindkraftskapaciteten skall kunna utö-     kraft i förhållande tili övriga energikällor.
18613: kas från 1,5 megawatt tili100 megawatt, som det           Vindkraftens möjligheter att komma ut på
18614: föreslås i programmet, förutsätts en målmedve-         marknaden underlättas också då elnäten öppnas
18615: ten verksamhet. Viktiga åtgärder är att fortsätta      för konkurrens. Ett lagförslag som siktar till detta
18616: med forsknings- och försöksverksamheten, stöda         bereds som bäst.
18617: byggandet av anläggningar vid sidan av andra               Miljöministeriet bereder som bäst förfaranden
18618: ekonomiska befrämjningsåtgärder, förfaranden i         för hur vindkraften bör tas i beaktande när mark-
18619: anslutning tili planeringen av markanvändningen        användningen planeras och hur den skall kunna
18620: samt frivilliga avtal mellan statsmakten och           bli en del av samhällsplaneringen. 1 samband med
18621: kraftproducentema. Också informationsåtgär-            detta utvecklas också bedömningen av vindkraft-
18622: der behövs fOr att programmet skall kunna reali-       ens miljökonsekvenser i anslutning tili planlägg-
18623: seras.                                                 ningen.
18624:    År 1993 användes statliga budgetmedel upp-             Handels- och industriministeriet strävar efter
18625: gående till drygt 7 milj. mk för undersökning och      att ingå frivilliga avtal med elverk och kraftbolag
18626: försöksverksamhet som gällde vindkraft. I regel        som är intresserade av att främja utbyggnaden av
18627: skedde denna undersökning och försöksverk-             vindkraften. Hittills har inga sådana avtal kunnat
18628: samhet via handels- och industriministeriets           åstadkommas.
18629: forskningsprogram NEMO 2. I forskningspro-                Handels- och industriministeriet stöder också
18630: grammets stomplan som sträcker sig tili år 1998        den vindkraftsinformation som företag, elverk
18631: framställs att forskningen i vindkraft behöver ett     och vindkraftssektoms företag sysslar med. Som
18632: offentligt stöd om ca 8 milj. mk per år.               bäst bereds bl.a. en guide för vindkraftverksbyg-
18633:    Vindkraftstekniken är med dagens priser inte        gare där råd ges om hur vindkraften i praktiken
18634: kommersiellt konkurrenskraftig utan special-           kan realiseras.
18635: stöd. Därför stöder handels- och industriministe-
18636: 
18637:      Helsingforsden 5 april1994
18638: 
18639:                                                      Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
18640: 1
18641: 
18642: 1
18643: 
18644: 
18645: 
18646: 
18647:     1
18648: 
18649:     1
18650:                                                    1994vp
18651: 
18652: Kirjallinen kysymys 124
18653: 
18654: 
18655:                                      Rajamäki ym.: Maidontuottajien aseman turvaamisesta
18656: 
18657: 
18658:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18659: 
18660:     Eduskunta käsitellessään EU-neuvotteluta-            keskinäisten sopimusten perusteella tapahtuvien
18661: voitteita edellytti kansallisena toimenpiteenä vil-      kiintiösiirtojen mahdollisuuden eli vapaan kau-
18662: jan ja erityisesti rehuviljan hinnan alentamista.        panteon maitokiintiöillä.
18663: Tällä tähdättiin kotieläintuotannon selviytymis-             Tämä avaus olisi pitänyt ilman muuta jättää
18664: strategian tukemiseen alentamalla keskeistä tuo-         suorittamaHaja käyttää lisäkiintiöt nimenomaan
18665: tantokustannuserää. Hallitus ei ole tehnyt mi-           parantamaan tilojen taloudellista vakauttamista.
18666: tään tämän sopeuttamistoimenpiteen eteen.                Tältäkin osin olisi voimakkaammin voitu vaikut-
18667: Päinvastoin on ajettu täysillä rehuviljan ylituo-        taa nuorien ja velkaisten tuottajien toimintaedel-
18668: tannolla, jossa sivutoimiset ja eläkeläisetkin ovat      lytyksiin. Myöskään kokemukset EU:sta eivät
18669: rahastaneet velkaisten päätoimisten viljelijöiden        puolla järjestelmän käyttöönottoa Suomessa,
18670: tavoitehintatasolla. Tästä on seurannut koko             jossa ylituotanto edelleenkin sitoo valtiontalout-
18671: maatalouden sopeutumiseväiden syönti. Maati-             ta ja tuottajia.            .
18672: latalouden kehittämisrahaston voimavaroista on               Toinen merkillinen avaus oli maa- ja metsäta-
18673:  hävitetty olennainen osa mm. tasapainottamis-           lousministeriön päätös (n:o 87 27.1.1994), jolla
18674:  menoihin.                                               mahdollistetaan tuotantosuunnan muutos. Tällä
18675:      Kotieläintuottajilla on ollut tuotannon kehit-      päätöksellä mahdollistetaan uusien maidontuot-
18676:  tämisesteenä kiintiöjärjestelmä. Tältä osin jopa        tajien tulo samaan aikaan, kun päätoimiset koti-
18677: jo suoritettujen investointien eli käytettävissä ole-    eläintuottajat eivät ole saaneet edes haluamiaan
18678:  vien parsipaikkojen käyttöönottokaan ei ole ol-         ja taloudellisen toiminnan edellyttämiä kiintiöi-
18679:  lut mahdollista. Täten olisi kuitenkin monien           tä.
18680:  nuorten tilojaan kehittämään pyrkivien taloudel-            Maa- ja metsätalousministeriön päätös jopa
18681:  linen tilanne voitu korjata normaalin tuotannol-        yhden prosentin maaseutuelinkeinopiirittäisestä
18682:  lisen toiminnan kautta. Tämän vuoksi on pidetty         muutoksesta tarkoittaisi esim. Pohjois-Savon
18683:  tärkeänä uusien tuotantokiintiöiden korottami-          osalta yhtä suurta maitokiintiömäärää kuin
18684:  sessa ja jaossa, että etusijalle asetettaisiin nuoret   vuonna 1990 maaseutuelinkeinopiirissä jaettiin.
18685:  tuottajat sekä tuottajat, joiden talouden vakaan-       Kyse on siis varsin merkittävästä avauksesta.
18686:  nuttamista ja tilojen elinkelpoisuutta nämä lisä-           ED-neuvotteluissa Suomi jäi asettamastaan
18687:  kiintiöt edistäisivät ratkaisevasti.                    maitokiintiötavoitteesta.
18688:       Kotieläintuottajien erityinen rasitus on ollut         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18689:  viljaylituotanto ja sen aiheuttamat markkinoi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18690:  mismaksut. Viime vuonna pelkästään kotieläin-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18691:  tuottajat maksoivat viljanviejien vientivastuuta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18692:  yli 500 miljoonan markan edestä. Tämä on luon-
18693:   nollisesti vaikeuttanut entisestään tilojen talout-               Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-
18694:   ta.                                                           litus aikoo ryhtyä kotieläintuottajien toi-
18695:       Hallituksen esityksessä (202/1993 vp) laiksi              mintaedellytysten turvaamiseksi, ja edel-
18696:   maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun                 leen,
18697:   lain ja maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä                 miten tavoitetta alhaisempi maakoh-
18698:   annetun lain muuttamisesta sekä meijerikohtai-                tainen maitokiintiö suhteutuu hallituksen
18699:   sesta kiintiömaksusta annetun lain kumoamises-                ja maa- ja metsätalousministeriön pää-
18700:   ta hallitus lähti avaamaan aivan uusia tuotanto-              töksiin maidontuotannon kiintiöiden jär-
18701:   politiikan osia. Hallitus ajoi ja eduskunnan                  jestämisestä?
18702:   enemmistö hyväksyi tietyssä määrin viljelijöiden
18703: 
18704:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1994
18705: 
18706:            Kari Rajamäki                    Kari Urpilainen                 Aamo von Bell
18707:  2400321
18708: 2                                          1994 vp -   KK 124
18709: 
18710: 
18711: 
18712: 
18713:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18714: 
18715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tiöiden myöntämismahdollisuudet ovat jatkossa-
18716: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kin vähäiset. Tästä syystä lakia maidon väliaikai-
18717: olette 10 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       sista tuotantokiintiöistä muutettiin siten, että
18718: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kiintiöiden siirtäminen sopimuksen perusteella
18719: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen            eli käytännössä kiintiöiden kauppa tuli mahdolli-
18720: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           seksi. Järjestelmän mukaan puolet kiintiöstä siir-
18721:  124:                                                  retään maaseutuelinkeinopiireille jaettavaksi
18722:                                                        eduskunnan edellyttämällä tavalla nuorille tuot-
18723:            Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hal-      tajille ja veikaisille tuottajille.
18724:        litus aikoo ryhtyä kotieläintuottajien toi-         Suomen liittyminen Euroopan unionin jäse-
18725:        mintaedellytysten turvaamiseksi, ja edel-       neksi merkitsisi sitä, että EU :n maidon ja maito-
18726:        leen,                                           tuotteiden markkinajärjestelmä korvaisi maidon
18727:            miten tavoitetta alhaisempi maakoh-         ja maitotuotteiden osalta Suomen maatalous-
18728:        tainen maitokiintiö suhteutuu hallituksen       tuotteiden markkinointijärjestelmän, joka ku-
18729:        ja maa- ja metsätalousministeriön pää-          mottaisiin. EU:n markkinajärjestelmissä ei yleen-
18730:        töksiin maidontuotannon kiintiöiden jär-        sä ole kansallisia soveltamismahdollisuuksia.
18731:        jestämisestä?                                   Poikkeuksen muodostaa EU :n maitokiintiöjär-
18732:                                                        jestelmä, jossa jäsenmaille kansallisen kiintiön
18733:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            puitteissa on jätetty paljon soveltamisvaltaa. Eu-
18734: taen seuraavaa:                                        roopan unionin Suomelle tarjoama maakohtai-
18735:                                                        nen meijerimaitokiintiö 2 342 miljoonaa kiloa on
18736:    Maataloustulojärjestelmä on vuoden 1994             vuoden 1992 tuotantotason suuruinen. Lisäksi
18737: alusta korvattu lailla maataloustuotteiden mark-       saadaan 10 miljoonan kilon suoramyyntikiintiö
18738: kinajärjestelmästä. Järjestelmä vastaa perusteil-      sekä 200 miljoonan kilon kiintiö tuotantoon pa-
18739: taan aikaisempaa järjestelmää, mutta on lähtö-         laaville vähentämissopimuksen tehneille tuotta-
18740: kohdiltaan markkinaläheisempi. Eduskunta               jille, joten maidon tuotanto voisi jäsenyyden ai-
18741: edellytti käsitellessään EU-neuvottelutavoitteita      kana nykyiseen verrattuna jopa kasvaa.
18742: kansallisena toimenpiteenä viljan ja erityisesti re-       Suomessa käyttöön otettu kiintiöiden siirto
18743: huviljan hinnan alentamista. Hallituksen mah-          sopimuksen perusteella leikkaa kiintiöstä puolet,
18744: dollisuudet viljan ja rehuviljan hinnan alentami-      joten käytännössä tilalta toiselle siirtyy vain tuo-
18745: seen ovat kuitenkin varsin rajoitetut. Viljan ta-      tettu maitomäärä, eikä kokonaistuotanto yksis-
18746: voitehinnoista sovitaan valtion ja maataloustuot-      tään tämän perusteella voi kasvaa. Maa- ja met-
18747: tajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Uuden        sätalousministeriö on lisäksi määrännyt, että pii-
18748: markkinajärjestelmälain mukaan erityisesti yli-        reille siirtyviä kiintiöitä ei saa jakaa, ennen kuin
18749: tuotantotilanteessa viljan hinta laskee. Sivutoi-      järjestelmän vaikutukset on selvitetty. Maa- ja
18750: miset ja eläkkeellä olevat viljelijät saavat päätoi-   metsätalousministeriö voi myös tilanteen niin
18751: misia tuottajia vähemmän tai ei ollenkaan maata-       vaatiessa rajoittaa jaettavien lisäkiintiöiden mää-
18752: lousyrittäjien hintatukea, joka on tärkeä osa          rää jopa niin, että niitä ei jaeta ollenkaan. Euroo-
18753: maatalousyrittäjien tulojärjestelmää.                  pan unioninjäsenmaissa ei vastaavaa kiintiöiden
18754:    Maidontuotantoa on vuodesta 1985 lähtien            siirtojärjestelmää tiettävästi ole käytössä, vaan
18755: ohjattu maidon kaksihintajärjestelmän avulla.          kiintiöiden siirto on sidottu maan hallintaan.
18756: Kiintiömaksun johdosta tuotanto on kiintiön            Suomen järjestelmä on kuitenkin voimassa ole-
18757: ylittävältä osalta ollut kannattamatonta. Saman-       vien EU:n säännösten mukainen.
18758: aikaisesti valtion osuus maataloustuotteiden yli-          Mahdollisuus vaihtaa tuotantosuuntaa antaa
18759: jäämien vientikustannuksista on jatkuvasti pie-        tuottajille vaihtoehtoja tuotannon järjestämises-
18760: nentynyt ja maatalousyrittäjät joutuvat itse mak-      sä muuttuneiden olosuhteiden, esimerkiksi hei-
18761: samaan tuotannon lisäyksestä aiheutuvat kus-           kentyneen terveyden vuoksi. Kysymyksessä asiaa
18762: tannukset yhteisvastuullisesti. Maidon lisäkiin-       on tarkasteltu yksipuolisesti pelkästään maidon-
18763:                                        1994 vp -   KK 124                                           3
18764: 
18765: tuotannon osalta. Kun mukaan otetaan myös          ovat edustettuina maa- ja metsätalousministe-
18766: sianlihan ja kananmunien tuotanto, havaitaan,      riön lisäksi valtiovarainministeriö, maatalous-
18767: että vientikulut vähenevät vastaavalla määrällä    tuottajajärjestöt sekä meijeriteollisuus. Kiintiö-
18768: lopetetun tuotannon osalta, joten valtiontalou-    järjestelmä on todettu välttämättömäksi. Mikäli
18769: dellisia vaikutuksia ei tuotantosuunnan vaihta-    kiintiöjärjestelmä lopetettaisiin, johtaisi se käy-
18770: misella käytännössä ole.                           tännössä tuotannon voimakkaaseen kasvuun ja
18771:    Toteutetut kiintiöjärjestelmän muutokset pe-    tuottajahinnan rajuun laskuun. Jäljelle jäisivät
18772: rustuvat maidon kaksihintajärjestelmän neuvot-     vain suuret ja tehokkaat yksiköt.
18773: telukunnan esitykseen. Neuvottelukunnassa
18774: 
18775:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
18776: 
18777:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
18778: 4                                          1994 vp -    KK 124
18779: 
18780: 
18781: 
18782: 
18783:                                          Tili Riksdagens Talman
18784: 
18785:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        för mjölk är också i fortsättningen ringa. Av
18786: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den         denna orsak ändrades lagen om temporära pro-
18787: 10 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-         dUktionskvoter för mjölk så att det blev möjligt
18788: rådet översänt följande av riksdagsman Rajamä-          att överföra kvoter på basis av avtal, dvs. det blev
18789: ki m.fl. undertecknade spörsmål nr 124:                 i praktiken möjligt att köpa kvoter. Enligt syste-
18790:                                                         met överförs hälften av kvoten tilllandsbygdsnä-
18791:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar               ringsdistrikten för fördelning på sätt riksdagen
18792:        Regeringen vidta för tryggande av hus-           förutsätter till unga producenter och skuldsatta
18793:        djursproducenternas verksamhetsförut-            producenter.
18794:        sättningar och vidare,                              Finlands anslutning till Europeiska unionen
18795:           hur den landsbestämda mjölkkvot som           skulle betyda, att EU :s marknadssystem för
18796:        är lägre än målet förhåller sig till av reger-   mjölk och mjölkprodukter ersätter för mjölkens
18797:        ingen och jord- och skogsbruksministe-           och mjölkprodukternas del det finska marknads-
18798:        riet utfårdade beslut om organisering av         systemet för lantbruksprodukter, som skall upp-
18799:        kvoter för mjölkproduktion?                      hävas. 1 EU:s marknadssystem ingår i regel inte
18800:                                                         nationella tillämpningsmöjligheter. Ett undantag
18801:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utgör EU:s mjölkkvotssystem, som inom ramen
18802: anföra följande:                                        för den nationella kvoten medger medlemslän-
18803:                                                         derna rikligt med tillämpningsmakt. Den natio-
18804:    Lantbruksinkomstsystemet har i början av år          nella kvot för mejerimjölk om 2 342 milj. kilo som
18805: 1994 ersatts med en lag om marknadssystemet för         Europeiska unionen erbjuder Finland motsvarar
18806: lantbruksprodukter. Systemet motsvarar till sina        produktionsnivån 1992. Dessutom får Finland en
18807: grunder det tidigare systemet, men utgångspunk-         kvot om 10 milj. kilo för direktförsäljning samt en
18808: ten är mera marknadsmässig. Riksdagen förut-            kvot om 200 milj. kilo för producenter som ingått
18809: satte, när den behandlade målen för EU-förhand-         ett minskningsavtal och återupptar produktio-
18810: lingarna, som en nationell åtgärd sänkning av           nen, varför mjölkproduktionen i och med med-
18811: priset på spannmål och i synnerhet foderspann-          lemskapet kunde jämfört med den nuvarande
18812: mål. Regeringens möjligheter att sänka priset på        produktion t.o.m. växa.
18813: spannmål och foderspannmål är begränsade. Om               Det fmska systemet med överföring av kvoter
18814: riktpriset på spannmål avtalas vid förhandlingar        på basis av avtal skär ned hälften av kvoten så att
18815: mellan staten och lantbruksproducentorgani-             i praktiken överförs endast den producerade
18816: sationerna. Enligt den nya lagen om marknads-           mjölkmängden från en lägenhet till en annan och
18817: systemet för lantbruksprodukter sjunker priset          enbart till följd härav kan totalprodUktionen inte
18818: på spannmål i synnerhet vid överproduktion.             växa. Jord- och skogsbruksministeriet har dess-
18819: Deltidsjordbrukare och pensionerade jordbruka-          utom bestämt att kvoter som överförs till distrik-
18820: re erhåller prisstöd tilllantbruksföretagare, som       ten inte får fördelas, förrän systemets verkningar
18821: utgör en viktig del av lantbruksföretagamas in-         har utretts. Jord- och skogsbruksministeriet kan
18822: komstsystem, mindre än heltidsjordbrukare eller         också vid behov begränsa mängclim tilläggskvo-
18823: inget prisstöd alls.                                    ter som skall fördelas, t.o.m. så att man inte
18824:    Mjölkproduktionen har sedan år 1985 styrts           fördelar några tilläggskvoter alls. Medlemslän-
18825: med hjälp av tvåprissystemet för mjölk. På grund        derna i Europeiska unionen har veterligen inget
18826: av kvotavgiften har dendel av produktionen som          motsvarande system för överföring av kvoter,
18827: överstiger kvoten varit oräntabel. Samtidigt har        utan överföringen av kvoter är bunden vid'besitt-
18828: statens andel av kostnaderna för export av över-        ning av jord. Systemet överensstämmer dock med
18829: skottet på lantbruksprodukter fortfarande mins-         EU :s gällande stadganden.
18830: kat och lantbruksproducenterna skall själva soli-          Möjligheten att byta prodUktionsinriktning
18831: dariskt betala kostnaderna för ökning av prodUk-        ger producenterna alternativ för organisering av
18832: tionen. Möjligheterna att bevilja tilläggskvoter        produktionen på grund av förändradeförhållan-
18833:                                          1994 vp -   KK 124                                         5
18834: 
18835: den, t.ex. försvagad hälsa. 1 spörsmålet har saken   tvåprissystemet för mjölk. Delegationen har re-
18836: granskats ensidigt enbart för mjölkproduktion-       presentanter förutom från jord- och skogsbruks-
18837: ens del. Då man beaktar även svinkötts- och          ministeriet även från finansministeriet, lant-
18838: hönsäggsproduktionen, märker man att export-         bruksproducentorganisationerna samt mejeriin-
18839: kostnaderna minskar med motsvarande belopp           dustrin. Det har konstaterats att kvotsystemet är
18840: för den nedlagda produktionens del så att i prak-    nödvändigt. Om kvotsystemet avskaffades, skul-
18841: tiken har byte av produktionsinriktning inga         le det i praktiken leda tili en kraftig ökning av
18842: verkningar på statsfinanserna.                       produktioneo och en våldsam sänkning i produ-
18843:    De genomförda ändringarna av kvotsystemet         centpriset. Endast stora och effektiva enheter
18844: grundar sig på ett förslag av delegationen för       skulle överleva.
18845: 
18846:      Helsingforsden 22 mars 1994
18847: 
18848:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
18849:                                                1994vp
18850: 
18851: Kirjallinen kysymys 125
18852: 
18853: 
18854: 
18855: 
18856:                                   Aittoniemi: Maatalouden tuotantorakenteesta ED-jäsenyyden ai-
18857:                                        kana
18858: 
18859: 
18860:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18861:    Suomen mahdollisen ED-jäsenyyden aikana              Siirryttäessä ED-jäsenyyteen viljelijän tuotan-
18862: nykyinen maatalouden tukijäijestelmä poiste-         tokustannukset ylittävät maatalouden laskel-
18863: taan. Esimerkiksi viljanviljelyn osalta siirrytään   mien mukaan viljasta saatavan hinnan keskimää-
18864: todennäköisesti hehtaariperusteiseen tukeen,         rin 20 pennillä viljakilolta, mutta maatalouden
18865: joka maksetaan viljellystä maasta riippumatta        tulokehitys taataan suoralla hehtaarituella.
18866: sen hehtaarituotoksesta.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
18867:    Asiassa on yksi ongelma, josta seuraava esi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18868: merkki. Viljelijä saa tuottamastaan viljasta euro-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18869: hinnan, esimerkiksi 85 penniä kilolta. Tuotanto-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18870: kustannukset kiloa kohti ovat 1,10 markkaa. Siis
18871: mitä enemmän viljelijä pyrkii tuottamaan, sitä                   Millä perusteella Hallitus uskoo vilje-
18872: suurempi on tuotantoon sisältyvä tappio. Mitä                lijän pyrkivän määrällisesti tuottoisaan
18873: vähemmän hän tuottaa, sitä pienempi on tuo                   viljelyyn, kun jokainen viljakilo tuottaa
18874: tappio, ja suora hehtaariperusteinen tuki säilyy             tappiota 20 penniä?
18875: samanlaisena kummassakin tapauksessa.
18876: 
18877:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
18878: 
18879:                                            Sulo Aittoniemi
18880: 
18881: 
18882: 
18883: 
18884: 2400321
18885: 2                                         1994 vp -    KK 125
18886: 
18887: 
18888: 
18889: 
18890:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ten. Pitkällä aikavälillä sekä muuttuville että
18892: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kiinteille kustannuksille on saatava täysimääräi-
18893: olette 11 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       nen korvaus.
18894: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitok-
18895: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         sessa on selvitetty viljantuotannon kustannuksia
18896: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 125:          kirjanpitotulosten perusteella. Vuonna 1991 vil-
18897:                                                        janviljelyn muuttuvat kustannukset, joihin sisäl-
18898:           Millä perusteella Hallitus uskoo viljeli-    tyy tarvikekustannus ja koneiden vuokrakäyttö,
18899:        jän pyrkivän määrällisesti tuottoisaan vil-     olivat suomalaisilla maatiloilla noin 50-60 plkg.
18900:        jelyyn, kunjokainen viljakilo tuottaa tap-      ED-hinta riittäisi siten muuttuvien kustannusten
18901:        piota 20 penniä?                                kattamiseen.
18902:                                                           Kirjanpitotuloksiin perustuvan selvityksen
18903:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mukaan vuonna 1991 keskimääräinen tuotanto-
18904: vasti seuraavaa:                                       kustannus viljakiloa kohti oli 30-50 ha:n tiloilla
18905:                                                         190 p/kgja yli 50 ha:n tiloilla 175 p/kg.
18906:    Tuottajahintatason lasku olisi se ratkaiseva           ED-jäsenyydessä lannoitekustannus alenisi,
18907: kilpailuympäristön muutos, jonka viljantuottaja        kun nykyisestä lannoitteiden verotuksesta luovu-
18908: kohtaisi ED:hun liittyttäessä. Hintataso on            taan. Kustannussäästöjä seuraisi myös, jos Suo-
18909: ED :ssa vain noin puolet Suomen hintatasosta.          messa siirrytään ED-maissa yleiseen tapaan pa-
18910: Jäsenyyden seurauksena viljan tuottajahinnat           lauttaa viljelijöille heidän tuotantopanoksissaan
18911: putoaisivat Suomessa noin 80-90 p/kg -tasolle.         maksamansa liikevaihtovero (arvonlisävero).
18912: Viljanviljelyllä tulee näin ollen olemaan suuria       Lannoite- ja liikevaihtoverorasituksen poistumi-
18913: vaikeuksia sopeutua ED:n maatalouspolitiik-            nen merkitsisi keskimäärin 10 %:n kustannus-
18914: kaan.                                                  säästöä viljakilon tuottamisessa.
18915:    Tuottajahinnan muutoksen seurauksia analy-             Pääomakustannukset ja niiden alentaminen
18916: soitaessa on tehtävä ero lyhyen ja pitkän tähtäyk-     ovat keskeisiä tekijöitä viljantuotannon jatku-
18917: sen sopeutumisen välillä. Lyhyellä aikavälillä         vuuden turvaamisessa. Kirjanpitoaineistosta voi-
18918: tuotannon jatkumisen edellytyksenä voidaan pi-         daan havaita, että viljanviljelyn kiinteät kustan-
18919: tää maatilan kykyä suoriutua lyhytvaikutteisten        nukset alenevat selvästi tilakoon kasvaessa. Yh-
18920: tuotannontekijämaksujen, verojen, velkojen ly-         teistoiminnalla pienetkin tilat voisivat onnistua
18921: hennysten ja korkojen maksamisesta. Pitkällä ai-       painamaan konekustannuksiaan alas, mutta tu-
18922: kavälillä tilan täytyy lisäksi pystyä tekemään tar-    lot viljanviljelystä jäävät varsin vähäisiksi, joten
18923: vittavat korvausinvestoinnit sekä maksamaan            tulotason turvaaminen vaatii sivuansiotuloja.
18924: velkansa.                                                 Luonnonolot aiheuttavat sen, että satotaso on
18925:    Lyhyen ajanjakson kilpailukyky määräytyy            maassamme vain noin puolet ED:n tasosta.
18926: nykyisen rakenteen ja sen kehittymisedellytysten       Omat kansalliset tukitoimet tulevat olemaan kes-
18927: mukaisesti. Lyhyellä tähtäyksellä viljantuotan-        keisellä sijalla Suomen viljantuotannon ja yleen-
18928: nossa säilyvät ne tuottajat, joille uusi hinta antaa   säkin kaupallisen peltokasvituotannon edellytys-
18929: edes hieman katetta yli muuttuvien kustannus-          ten turvaamisessa.
18930: 
18931:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
18932: 
18933:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
18934:                                           1994 vp -   KK 125                                           3
18935: 
18936: 
18937: 
18938: 
18939:                                         Tili Riksdagens Talman
18940: 
18941:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Vid Lantbruksekonomiska forskningsanstal-
18942: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       ten har man på basen av bokföringsresultat gjort
18943: 11 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-       en utredning över spannmålsproduktionens kost-
18944: rådet översänt följande av riksdagsman Aittonie-      nader. År 1991 var spannmålsodlingens variabla
18945: mi undertecknade spörsmål nr 125:                     kostnader, i vilka ingick materielkostnader och
18946:                                                       maskinhyror, cirka 50-60 p/kg på de finska går-
18947:           På vilka grunder anser Regeringen det       dama. EU-priset förslår således att täcka de vari-
18948:        sannolikt, att odlama strävar till ett kvan-   abla kostnadema.
18949:        titativt lönsamt odlingsresultat, då spann-       Enligt den utredning, som gjorts på basen av
18950:        målsodlingen ger en förlust på 20 penni        bokföringsresultat var produktionskostnadema
18951:        per kilogram?                                  per spannmålskilogram år 1991 i genomsnitt 190
18952:                                                       p/kg på gårdar med 30-50 ha odlad mark och
18953:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         175 p/kg på gårdar med över 50 ha odlad mark.
18954: anföra följande:                                         Ett EU-medlemskap skulle innebära sänkta
18955:                                                       gödslingskostnader, eftersom man skulle frångå
18956:    En sänkning av producentprisnivån skulle           den nuvarande beskattningen av gödselämnen.
18957: vara den mest avgörande förändringen i konkur-        Kostnadsinbesparingar skulle även bli följden i
18958: renssituationen, som spannmålsodlaren skulle          det fall att Finland, i likhet med allmän praxis
18959: konfronteras med vid en intregration i EU. Pris-      inom EU-ländema, skulle återbörda tili odlama
18960: nivån inom EU är endast cirka hälften av prisni-      den omsättningsskatt (mervärdesskatt), som
18961: vån i Finland. Som en följd av medlemskapet           uppburits för deras produktionsinsatser. En
18962: skulle producentpriset på spannmål i Finland          sänkning av skattebördan visavi gödselmedel och
18963: sjunka till en nivå om cirka 80-90 p/kg. Spann-       omsättningsskatt skulle medföra en kostnadsin-
18964: målsodlingen kommer därför att möta stora svå-        besparing på i genomsnitt 10% räknat per kilo-
18965: righeter vid anpassningen till EU :s lantbrukspoli-   gram producerat spannmål.
18966: tik.                                                     Kapitalkostnadema och en sänkning av dessa
18967:    Då man analyserar följdema av förändringen i       är centrala faktorer med tanke på tryggandet av
18968: producentpriset bör man göra skillnad på an-          en fortgående spannmålsproduktion. Av bokfö-
18969: passning på kort och lång sikt. På kort sikt kan      ringsstatistiken kan man utläsa, att de fasta kost-
18970: man anse att en förutsättning för en fortgående       nadema förknippade med spannmålsodling klart
18971: produktion är gårdsbruksföretagets förmåga att        minskar med växande lägenhetsstorlek. Med
18972: betala avgifter, som hänför sig tili produktions-     samarbete kan även små gårdar få ner sina ma-
18973: faktorer med kort följdverkan, skatter samt           skinkostnader. Inkomstema från spannmålsod-
18974: amorteringar och räntor på Iän. På lång sikt bör      ling förblir dock rätt små, varför ett tryggande av
18975: gården även kunna göra nödvändiga ersättande          inkomstnivån förutsätter biinkomster.
18976: investeringar, samt betala sina skulder.                 På grund av klimatfaktorema är skördenivån i
18977:    Konkurrenskraften bestäms på kort sikt utgå-       vårt land endast cirka hälften av vad den är inom
18978: ende från nuvarande struktur och möjlighetema         EU. Våra egna nationella stödåtgärder kommer
18979: att utveckla densamma. På kort sikt klarar sig de     därför att spela en central roll vid tryggandet av
18980: producenter, för vilka det nya priset ger ens en      Finlands spannmålsproduktion och - även i en
18981: aning mera täckning än vad de variabla kostna-        vidare bemärkelse- den kommersiella produk-
18982: dema förutsätter. På lång sikt bör såväl de fasta     tionen av åkerväxter.
18983: som de variabla kostnadema till fullo täckas.
18984: 
18985:      Helsingforsden 5 april1994
18986: 
18987:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
18988:                                                 1994vp
18989: 
18990: Kirjallinen kysymys 126
18991: 
18992: 
18993: 
18994: 
18995:                                    Törnqvist ym.: Opintorahan saajien tasavertaisesta verotuskohte-
18996:                                       lusta
18997: 
18998: 
18999:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19000:     Opintotukilainsäädäntöä uudistettiin edus-        opintorahan varassa elävien verotuskohtelua. He
19001: kunnassa vuoden 1993 lopulla ja eduskunta hy-         eivät käytännössä maksa opintorahasta veroa.
19002: väksyi opintotukilain, jolla laajennettiin korkea-    Veronalaisen tulon alaraja eli ns. verokynnys on
19003: kouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain         valtionverotuksessa korkeampi, joten opintora-
19004: periaatetta myös muiden oppilaitosten opiskeli-       haan kohdistuva erityinen vähennys ei ole val-
19005: joihin. Uuden lain mukaan korkeakouluopiskeli-        tionverotuksessa tarpeen.
19006: joiden opintotuki säilyi suunnilleen entisenä.           Opintotukilain uudistamisen yhteydessä ei
19007: Muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opinto-         tehty vastaavaa verolain uudistusta, joten muihin
19008: tuki uudistettiin korkeakoulujen opintotuen kal-      kuin korkeakouluopiskelijoihin ei voida soveltaa
19009: taiseksi, kuitenkin opintoihin liittyvä ateriaetu     samaa verotuskohtelua. Periaate yhdenvertaisis-
19010: huomioon ottaen. Uusi opintotukilaki tulee voi-       ta opintososiaalisista eduista ei ulottunutkaan
19011: maan toukokuun alusta 1994. Eduskunnassa ko-          keskiasteen opiskelijoihin.
19012: rostettiin, että opintotuen kehittämisen suunnan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19013: tulee olla yhtenäisen ja kansalaisille selkeän pe-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19014: rusturvan toteuttaminen. Opiskelijat tuli siis niin   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19015: hallituksen kuin eduskunnankin tahdon mukaan          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19016:  saattaa tällä lailla yhdenvertaisten opintososiaa-
19017: listen etujen piiriin. Opintotuen taso ei kuiten-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19018:  kaan vielä ole riittävä, koska se ei turvaa perus-          siin opintotukilain periaatteiden mukai-
19019:  toimeentuloa.                                               sesti yhdenvertaisten opintososiaalisten
19020:     Opintoraha on veronalainen etuus. Korkea-                etujen ulottamiseksi kaikkien oppilaitos-
19021:  kouluopiskelijoilla on kunnallisverotuksessa oi-            ten opiskelijoihin myös yhdenvertaisen
19022:  keus tehdä opintorahavähennys, joka lieventää               verotuskohtelun kautta?
19023: 
19024:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
19025: 
19026:           Kerttu Törnqvist               Riitta Myller                  Esko Jokiniemi
19027:           Matti Väistö                   Tuula Kuittinen                Pirkko Laakkonen
19028: 
19029: 
19030: 
19031: 
19032: 240032J
19033: 2                                      1994 vp -   KK 126
19034: 
19035: 
19036: 
19037: 
19038:                                  Eduskunnan Puhemiehelle
19039: 
19040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Uusi opintotukilainsäädäntö tulee voimaan 1
19041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      päivästä toukokuuta 1994. Korkeakouluopiske-
19042: olette 11 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-   lijoiden opintotukeen sitä sovelletaan 1 päivästä
19043: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kesäkuuta 1994 ja muiden opiskelijoiden opinto-
19044: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kerttu Töm-     tukeen 1 päivästä heinäkuuta 1994.
19045: qvistin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Kunnallisverotuksessa myönnettävä opinto-
19046: n:o 126:                                           rahavähennys, joka nyt kohdistuu korkeakoulu-
19047:                                                    opiskelijan opintorahaan, on tarkoitus ulottaa
19048:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     koskemaan aikuisopintorahaa lukuun ottamatta
19049:        siin opintotukilain periaatteiden mukai-    myös muuta opintorahaa. Hallituksen esitys tu-
19050:        sesti yhdenvertaisten opintososiaalisten    loverolain muuttamiseksi annetaan eduskunnalle
19051:        etujen ulottamiseksi kaikkien oppilaitos-   siten, että opintorahavähennystä voidaan sovel-
19052:        ten opiskelijoihin myös yhdenvertaisen      taa uutta opintotukea myönnettäessä.
19053:        verotuskohtelun kautta?
19054: 
19055:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19056: vasti seuraavaa:
19057: 
19058:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
19059: 
19060:                                                              Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19061:                                            1994 vp -    KK 126                                           3
19062: 
19063: 
19064: 
19065: 
19066:                                     Tili Riksdagens Talman
19067: 
19068:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Den nya studiestödslagstiftningen träder i
19069: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         kraft den 1 maj 1994. Den tillämpas på studiestöd
19070: 11 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-         för högskolestuderande från och med den 1 juni
19071: rådet översänt följande av riksdagsman Kerttu           1994 och på studiestöd för övriga studerande från
19072: Törnqvist m.fl. undertecknade spörsmål nr 126:          och med den 1 juli 1994.
19073:                                                             Avsikten är att det studiepenningsavdrag vid
19074:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          kommunalbeskattningen, som nu gäller studie-
19075:        att, enligt principema i lagen om studie-        penning för högskolestuderande, skall utvidgas
19076:        stöd, utvidga de studiesociala förmånema         tili att även gälla annan studiepenning, med un-
19077:        till att gälla studerande vid alla läroanstal-   dantag för vuxenstudiepenning. Regeringens
19078:        ter även genom en enhetlig behandling i          proposition med förslag tili ändring av inkomst-
19079:        beskattningshänseende?                           skattelagen avlåts tili riksdagen så att studiepen-
19080:                                                         ningsavdraget kan tillämpas vid beviljandet av
19081:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           det nya studiestödet.
19082: anföra följande:
19083: 
19084:      Helsingforsden 5 april1994
19085: 
19086:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
19087:                                                     1994 vp
19088: 
19089: Kirjallinen kysymys 127
19090: 
19091: 
19092: 
19093: 
19094:                                      Urpilainen ym.: Varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeen saaruisedelly-
19095:                                          tyksistä
19096: 
19097: 
19098:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19099: 
19100:    Varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
19101: on vaikeutunut viime vuosina. Uusimpien tilasto-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19102: jen mukaan yksityisellä sektorilla hylättiin viime      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19103: vuonna miesten yksityisen varhaiseläkkeen hake-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19104: muksista 41,3 prosenttia ja naisten hakemuksista
19105: 48, 1 prosenttia. Yksityisen sektorin hakemuksis-                 Onko Hallitus tietoinen eläkehake-
19106: ta hylättiin yhteensä 44,5 prosenttia, kun hyl-                musten hylkäyspäätösten lisääntymises-
19107: käysprosentti edellisenä vuonna oli 43 ja esimer-              tä, ja
19108: kiksi vuonna 1988 alle 30 %. Myös varsinaisten                    mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta henki-
19109: työkyvyttömyyseläkkeiden          hylkäysprosentit             löt, jotka täyttävät työkyvyttömyys- tai
19110:  ovat nousseet. Muutos on tapahtunut ilman, että               varhaiseläkkeen saamisen edellytykset,
19111: taustalla olisi lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia          saisivat varmuudella myönteisen eläke-
19112: päätöksiä, jotka veivoittaisivat tiukempaan har-               päätöksen?
19113:  kintaan eläkepäätösten teossa.
19114: 
19115:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
19116: 
19117:                       Kari Urpilainen                            Anna-Liisa Kasurinen
19118:                       Aamo von Bell                              Pentti Lahti-Nuuttila
19119: 
19120: 
19121: 
19122: 
19123:  2400321
19124: 2                                         1994 vp -   KK 127
19125: 
19126: 
19127: 
19128: 
19129:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mistamiseksi kansaneläkejärjestelmän ja työelä-
19131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kejärjestelmän välillä on niin sanottu ennakkoil-
19132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       moitus- ja neuvottelumenettely, edellä esitetyt
19133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Urpi-       Kansaneläkelaitoksen ilmoittamat luvut ovat so-
19134: laisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vellettavissa myös työeläkejärjestelmään.
19135: n:o 127:                                                  Taloudellisen laman jatkuessa nyt kolmatta
19136:                                                       vuotta on luonnollista, että erilaista lakisääteistä
19137:           Onko Hallitus tietoinen eläkehake-          toimeentuloturvaa koskevien hakemusten luku-
19138:        musten hylkäyspäätösten lisääntymises-         määrät kasvavat. Eläkettä haetaan nyt myös en-
19139:        tä,ja                                          tistä nuorempana.
19140:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta henki-         Eri tutkimusten mukaan massatyöttömyys
19141:        löt, jotka täyttävät työkyvyttömyys- tai       vaikuttaa eri tavalla erilaisten työntekijäryhmien
19142:        varhaiseläkkeen saamisen edellytykset,         käyttäytymiseen. Erityisesti pitkäaikaisissa työ-
19143:        saisivat varmuudella myönteisen eläke-         suhteissa olleet ja yrityskohtaisiin ammattitaitoi-
19144:        päätöksen?                                     hin sidotut työntekijät etsivät irtisanomistilan-
19145:                                                       teissa työkyvyttömyyseläkkeistä toimeentuloa
19146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          melko lievinkin perustein. Sen sijaan aloilla, joilla
19147: vasti seuraavaa:                                      kiinnittyneisyys työnantajaan ei ole kovin suuri ja
19148:                                                       joilla työttömyys- ja työllisyysjaksojen vuorotte-
19149:    Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäytän-           lu on tyypillistä myös taloudellisesti parempina
19150: töä seurataan jatkuvasti sosiaalivakuutusjärjes-      aikoina, työntekijät jäävät lamaolosuhteissa kes-
19151: telmässä. Tämä tapahtuu työkyvyttömyyseläke-          kimääräistä enemmän työttömyysturvan piiriin.
19152: hakemusten lukumäärän, hakemusten hylkäys-                Tutkimusten mukaan voidaan sanoa, että
19153: osuuden ja muutoksenhakuasteiden tekemien             lama kasvattaa eläkkeiden hylkäysosuutta, kos-
19154: päätösten perusteella.                                ka vain osalle työttömyyden takia työkyvyttö-
19155:    Työkyvyttömyyseläkehakemusten lukumäärä            myyseläkettä hakeneista löytyy sosiaalistaloudel-
19156: on edellisvuosiin verrattuna noussut vuonna           listen syiden lisäksi myös riittävästi terveydellisiä
19157: 1992. Vuonna 1993 hakemuksia saapui 26 300.           perusteluja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämi-
19158: Työkyvyttömyyseläkettä voidaan hakea joko             seksi. Sellaiseen ratkaisuun päätyminen, että la-
19159: heti sairausvakuutuksen päivärahakauden 300           man vallitessa lievennettäisiin eläkelaitosten käy-
19160: päivän jälkeiseltä ajalta ja myös niissä tapauksis-   tännössä työkyvyttömyyseläkkeen saamisedelly-
19161: sa, joissa aikaisempi työkyvyttömyyseläke on          tyksiä, ei ole kuitenkaan järkevää.
19162: päättynyt tai aikaisempi työkyvyttömyyseläke-             Vuonna 1982 työttömyysturvauudistuksen
19163: hakemus on hylätty. Niistä työkyvyttömyyselä-         tullessa voimaan lainsäädännössä vahvistettiin
19164: kehakemuksista, jotka kohdistuvat heti sairaus-       työttömyysturvan ja työkyvyttömyysturvan kes-
19165: vakuutuslain mukaisen päivärahakauden jälkei-         kinäinen tehtävänjako. Työttömyysturvalain
19166: seen aikaan, hylättiin vuonna 1992 noin 16,6 %.       5 §:n 3 momentin mukaan vakuutettua on pidet-
19167: Vuonna 1993 näiden hakemusten hylkäysosuus            tävä työttömyysturvaan oikeutettuna työkykyi-
19168: on noussut 18,5 %:iin. Kaikkien työkyvyttö-           senä henkilönä, jollei hänellä ole sosiaalivakuu-
19169: myyshakemusten hylkäysosuus on noussut siten,         tuslaitoksen päätöksellä todettu olevan oikeutta
19170: että kun se vuonna 1992 oli 16,6 %, hylkäyspro-       sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan tai
19171: sentti on vuonna 1993 noussut 17,8:aan.               työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siten sellainen me-
19172:    Yksilöllisen varhaiseläkkeen ennakkopäätös-        nettely, että työvoimaviranomaiset pitäisivät
19173: hakemuksia hylättiin vuonna 1992 40,7% ja             henkilöä työkyvyttömänä pelkästään heidän
19174: vuonna 1993 43%. Ilman ennakkopäätöstä teh-           käytössään olevien asiantuntijalausuntojen pe-
19175: tyjä hakemuksia hylättiin vuonna 1992 34,9 %ja        rusteella, ei ole mainitun uudistuksen mukainen.
19176: vuonna 1993 40,4 %. Koska työkyvyttömyys-                 Vuoden 1991 lokakuun alusta tuli voimaan
19177: eläkkeiden yhtenäisen myöntökäytännön var-            kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistus. Uu-
19178:                                           1994 vp -   KK 127                                            3
19179: 
19180: distusta koskevan lainsäädännön mukaan sen            mien ratkaisukäytännössä. Uusi järjestelmä tar-
19181: jälkeen, kun sairausvakuutuslain mukaista päi-        joaa vuoden 1994 alusta useita vaihtoehtoja työ-
19182: värahaa on maksettu 60 päivältä, Kansaneläke-         elämään hakeutumiseksi, ja siinä korostetaan
19183: laitoksen on selvitettävä päivärahansaajan kun-       muun muassa osatyökyvyttömyyseläkkeen
19184: toutusmahdollisuudet. Koulutuksen, kuntou-            myönnön lisäämisen tarpeellisuutta.
19185: tuksen tai uudelleen työelämään sijoituksen ajal-        Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen niis-
19186: ta henkilön toimeentuloturvasta huolehditaan          tä paineista, joka kohdistuvat eri toimeentulojär-
19187: kuntoutusrahan avulla. Jos vajaakuntoiselle           jestelmiin vallitsevan laman johdosta. Asiaa on
19188: työttömälle henkilölle myönnettäisiin laman val-      sivunnut myös eduskunnan oikeusasiamiehen
19189: litessa työkyvyttömyyseläke, jotta pystyttäisiin      sosiaali- ja terveysministeriölle lähettämä kirjel-
19190: huolehtimaan hänen toimeentuloturvastaan, tä-         mä joustavan eläkeikäjärjestelmän myöntökäy-
19191: män eläköitymisen estämiseen keskeisesti vaikut-      tännön johdosta. Mitään ohjeita käytännön ki-
19192:  tavan kuntoutusuudistuksen tavoitteet menete-        ristämiseksi ei eläkejärjestelmille ole annettu.
19193:  tään hyvin nopeasti.                                    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tiiviisti
19194:     Eduskunta hyväksyi kesällä 1993 joustavaa         toimeentuloetuuksien myöntökäytäntöä ja tulee
19195:  eläkeikäjärjestelmää koskevan uudistuksen            tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin, jos voi-
19196:  (559-566/93), joka myös entistä enemmän ko-          massa olevan lainsäädännön mukaiset toimenpi-
19197:  rostaa kuntoutuksen, koulutuksen ja työelämään       teet eri etuusmuotojen myöntämiseksi eivät to-
19198:  uudelleen sijoittumisen merkitystä eläkejärjestel-   teudu.
19199: 
19200:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
19201: 
19202:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19203: 4                                        1994 vp -   KK 127
19204: 
19205: 
19206: 
19207: 
19208:                                        Tili Riksdagens Talman
19209: 
19210:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Då den ekonomiska depressionen nu fortgår
19211: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tredje året i följd är det naturligt att antalet an-
19212: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sökningar som gäller olika lagstadgade utkomst-
19213: man Kari V rpilainen m.fl. undertecknade spörs-      skydd ökar. De som nu ansöker om pension är
19214: mål nr 127:                                          också yngre än tidigare.
19215:                                                         Enligt undersökningar inverkar massarbets-
19216:           Är Regeringen medveten om att anta-        lösheten olika på olika arbetstagargruppers bete-
19217:        let avslag på pensionsansökningar har         ende. I synnerhet de arbetstagare som har en
19218:        ökat och                                      långvarig anställning bakom sig och de som besit-
19219:           vad ämnar Regeringen göra för att per-     ter företagsspecifika yrkesfårdigheter ansöker
19220:        soner som uppfyller kriterierna för erhål-    om utkomstskydd i form av invalidpension t.o.m.
19221:        lande av invalid- eller förtidspension med    på rätt svaga grunder när de blir uppsagda. Inom
19222:        säkerhet skall få ett positivt pensionsbe-    branscher där bundenheten tili arbetsgivaren inte
19223:        sked?                                         är så stor och där det är vanligt att perioder av
19224:                                                      arbetslöshet och sysselsättning avlöser varandra
19225:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        också under ekonomiskt bättre tider stannar ar-
19226: anföra följande:                                     betstagarna också under en depression oftare än
19227:                                                      genomsnittet kvar inom utkomstskyddet för ar-
19228:    Inom socialförsäkringssystemet följer man         betslösa.
19229: kontinuerligt med praxis beträffande avgörande-         Enligt undersökningarna kan man säga att
19230: na i invalidpensionsfrågor. Iakttagelserna sker på   depressionen ökar andelen avslagna pensionsan-
19231: basis av antalet ansökningar, avslagsprocenten       sökningar, eftersom endast en del av dem som
19232: och rättsmedelsinstansernas beslut.                  ansökt om invalidpension på grund av arbetslös-
19233:     Jämfört med tidigare år ökade antalet ansök-     het kan anföra tiliräckliga hälsomässiga skäl för
19234: ningar om invalidpension 1992. År 1993 var anta-     att beviljas invalidpension utöver de socioekono-
19235: let ansökningar 26 300. Invalidpension kan sökas     miska orsakerna. Det är dock inte klokt att under
19236: genast för tiden efter sjukförsäkringens dagpen-     pågående depression gå in för att förmildra vill-
19237: ningsperiod på 300 dagar och även i de fall då den   koren för pensionsanstalternas invalidpensioner.
19238: tidigare invalidpensionen har upphört eller då en       När reformen av utkomstskyddet för arbetslö-
19239: tidigare pensionsansökan har avslagits. Av de        sa trädde i kraft 1982 fastställdes uppgiftsfördel-
19240: ansökningar om invalidpension som gällde tiden       ningen mellan utkomstskyddet för arbetslösa och
19241: omedelbart efter den dagpenningsperiod som av-       tryggheten vid arbetsoförmåga i lagstiftningen.
19242: ses i sjukförsäkringslagen avslogs 1992 ca 16,6 %.   Enligt 5 § 3 mom. lagen om utkomstskydd för
19243: År 1993 hade de avslagna ansökningarnas andel        arbetslösa skall en försäkrad anses som en arbets-
19244: ökat tili18,5 %. Samtliga avslagna ansökningars      för person som har rätt tili utkomstskydd för
19245: andel hade år 1993 ökat tili 17,8% jämfört med       arbetslösa om han inte genom en socialförsäk-
19246: 16,6% år 1992.                                       ringsanstalts beslut har konstaterats vara berätti-
19247:     Av förhandsbesluten om individuell förtids-      gad tili dagpenning enligt sjukförsäkringslagen
19248: pension var 40,7 % negativa år 1992 och 43 % år      eller tili invaliditetspension. Ett sådant förfaran-
19249: 1993. Av de ansökningar som inte hade föregåtts      de att arbetskraftsmyndigheterna skulle anse en
19250: av förhandsbeslut avslogs 34,9 % år 1992 och         person som arbetsoförmögen endast på grundval
19251: 40% år 1993. Mellan folkpensionssystemet och         av de expertutlåtanden som de har tili sitt förfo-
19252: arbetspensionssystemet finns ett s.k. förhandsbe-    gande överensstämmer alltså inte med nämnda
19253: sked och ett förhandlingsförfarande för säker-       reform.
19254: ställande av en enhetlig praxis vid beviljande av       En totalreform av rehabiliteringslagstiftriing-
19255: invalidpension, och därför kan Folkpensionsan-       en trädde i kraft vid ~gången av oktober 1991.
19256: staltens ovan nämnda siffror tillämpas även i        Enligt den reviderade'lagstiftningen skall Folk-
19257: fråga om arbetspensionssystemet.                     pensionsanstalten, sedan dagpenning enligt sjuk-
19258:                                          1994 vp -   KK 127                                            5
19259: 
19260: försäkringslagen har betalts för 60 dagar, utreda    Från ingången av 1994 erbjuder det nya systemet
19261: understödstagarens rehabiliteringsmöjligheter.       många olika altemativ för den som söker sig tili
19262: Under utbildnings- och rehabiliteringstiden och      arbetslivet och det framhålls bl.a. att delinvalid-
19263: då rehabiliteringsklienten på nytt placerar sig i    pension borde beviljas oftare.
19264: arbetslivet tryggas hans utkomstskydd genom re-         Social- och hälsovårdsministeriet känner tili
19265: habiliteringspenning. Om arbetslösa personer         att de olika utkomstsysteJ.Ilen är hårt belastade på
19266: med handikapp under den pågående ekonomiska          grund av depressionen. Arendet har tagits upp
19267: depressioneo beviljas invalidpension för att deras   även i den skrivelse som riksdagens justitieom-
19268: utkomstskydd skall tryggas förlorar hela rehabi-     budsman tillställde social- och hälsovårdsminis-
19269: literingsreformen, som är av central betydelse för   teriet med anledning av praxis vid beviljandet av
19270: förebyggande av pensionering, inom kort sitt syf-    pensioner enligt det flexibla pensionsålderssyste-
19271: te.                                                  met. Pensionssystemen har inte getts några anvis-
19272:     Riksdagen antog sommaren 1993 en reform          ningar om att skärpa praxisen.
19273: som gäller ett flexibelt pensionsålderssystem           Social- och hälsovårdsministeriet följer konti-
19274: (559-566/93), som med tanke på beslutpraxis          nuerligt med praxis i fråga om utkomstförmåner-
19275: inom olika pensionssystem innebär en allt större     na och vidtar vid behov åtgärder om de olika
19276: tonvikt på rehabilitering och utbildning samt        förmånema inte beviljas så som avses i den gäl-
19277: möjligheten till en ny placering inom arbetslivet.   lande lagstiftningen.
19278: 
19279:      Helsingforsden 31 mars 1994
19280: 
19281:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
19282:                                                 1994vp
19283: 
19284: Kirjallinen kysymys 128
19285: 
19286: 
19287: 
19288: 
19289:                                    Jurva: Suomen kansalaisten turvallisuuden takaamisesta Venäjällä
19290: 
19291: 
19292: 
19293:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19294:     Suomalaisten liikennöitsijöiden kuljetukset ja    laisten turvallisuus pystyä riittävästi takaamaan.
19295: liikemiesten yhteydet Venäjälle ovat jatkuvasti       Kuinka vastuunalainen työnantaja voi lähettää
19296: lisääntymässä. Lisäksi suomalaisia turisteja vie-     työntekijöitään maahan, jossa jopa surmatuksi
19297: railee edelleen eri puolilla maata ja suomalaisilla   tuleminen on hyvin mahdollista? Tämän takia
19298: rakennusyrityksillä on merkittäviä hankkeita          tulisi hallituksen puuttua asiaan riittävällä vaka-
19299: Venäjän eri alueilla.                                 vuudella ja ryhtyä toimenpiteisiin neuvottelujen
19300:     Viime päivinä on tapahtunut julkisuuteen tul-     aloittamiseksi Venäjän viranomaisten kanssa
19301: leiden tietojen mukaan kaksi Suomen kansalai-         asiassa.
19302: seen kohdistunutta henkirikosta Venäjällä, toi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19303: nen liikemiehen ryöstömurha ja toinen rekkakul-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19304: jettajan murha Moskovassa. Lisäksi on tiedossa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19305: lukuisia vähäisempiä väkivallantekoja ja ryöstö-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19306: jä viimeisten kuukausien ajalta. Myös Venäjän
19307: viranomaiset ovat myöntäneet voimattomuuten-                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19308: sa ulkomaalaisten turvallisuuden takaamisessa                Venäjällä asioivien suomalaisten turvalli-
19309: maassaan.                                                    suuden takaamiseksi, jotta viime päivinä
19310:     Mikäli Suomi aikoo kehittää taloudellista                tapahtuneille surmille ei tulisi jatkoa?
19311: kanssakäymistään Venäjän kanssa, tulee suoma-
19312: 
19313:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
19314: 
19315:                                              Marita Jurva
19316: 
19317: 
19318: 
19319: 
19320: 2400321
19321: 2                                        1994 vp -   KK 128
19322: 
19323: 
19324: 
19325:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19326: 
19327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aatteiden mukaisesti kunkin maan omat viran-
19328: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        omaiset vastaavat maassa olevien oman ja vie-
19329: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      raan maan kansalaisten turvallisuudesta. Suo-
19330: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jurvan          men viranomaiset kiinnittävät sekä kansainvälis-
19331: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 128:        ten normien että kahdenvälisten sopimusten
19332:                                                      määräysten mukaisesti Venäjän viranomaisten
19333:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        huomiota Suomen kansalaisiin kohdistuvaan ri-
19334:        Venäjällä asioivien suomalaisten turvalli-    kollisuuteen ja osallistuvat osaltaan yksittäisten
19335:        suuden takaamiseksi, jotta viime päivinä      tapausten selvittämiseen. Suomen ja Venäjän vä-
19336:        tapahtuneille surmille ei tulisi jatkoa?      lillä 17.2.1994 solmitun, yhteistyötä rikosten tor-
19337:                                                      junnassa koskevan sopimuksen voidaan odottaa
19338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         oleellisesti tehostavan maidenvälistä yhteistyötä
19339: vasti seuraavaa:                                     rikosten ennalta ehkäisemiseksi ja selvittämisek-
19340:                                                      si.
19341:     Edustaja Jurva viittaa kysymyksensä peruste-         Jokainen Suomen kansalainen matkustaa ul-
19342: luissa Venäjällä sattuneisiin traagisiin tapauk-     komaille omalla vastuullaan. Matkailijan oma
19343: siin, joissa Suomen kansalaisia on saanut sur-       tietoisuus kohdemaan yleisestä turvallisuustilan-
19344: mansa väkivaltarikosten kautta. Kysymyksessä         teesta ja rikoksen kohteeksi joutumisen riskeistä
19345: todetaan myös tiedossa olevan lukuisia vähäi-        vähentää alttiutta joutua mahdollisen rikoksen
19346: sempiä väkivallantekoja ja ryöstöjä viimeisten       uhriksi. Tämän vuoksi Venäjällematkustavan tai
19347: kuukausien ajalta. Edustaja Jurva toteaa myös,       siellä asuvan henkilön on tärkeä tiedostaa, että
19348: että suomalaisten liikennöitsijöiden kuljetukset     hän omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään
19349: ja liikemiesten yhteydet Venäjälle ovat jatkuvasti   voi itse ehkäistä ongelmien syntymistä.
19350: lisääntymässä.                                           Myös elinkeinoelämän, liikemiesten ja liiken-
19351:     Lisääntynyt kanssakäyminen johtuu Suomen         nöitsijöiden edustajien, samoin kuin eri järjestö-
19352: ja Venäjän välisen kaupan kasvusta. Vuonna           jen omille jäsenyrityksilleen ja jäsenilleen suun-
19353: 1993 Suomen Venäjälle suuntautuneen viennin          tautuvat erilaiset tiedotustapahtumat täydentä-
19354: arvo, 6 miljardia markkaa, on kasvanut 100 %ja       vät sitä informaatiota, jota Suomen viranomaiset
19355: tuonnin arvo, 7,8 miljardia markkaa, 17% vuo-        ovat liikkumisesta Venäjällä antaneet. Mosko-
19356: desta 1992. Kaupan kasvun johdosta myös mai-         vassa suomalaiset liikemiespiirit ovat perustaneet
19357: denvälinen tavaraliikenne on lisääntynyt merkit-     yhdistyksen, jonka tavoitteena on kiinnittää huo-
19358: tävästi. Tavarakuljetusten määrä maanteitse          miota mm. turvallisuuskysymyksiin.
19359: kaksinkertaistui vuonna 1993 verrattuna vuoteen          Ulkoasiainministeriö on yhdessä liikennemi-
19360: 1992. Kaupan ja liikenteen kasvun lisäksi myös       nisteriön ja tullihallituksen kanssa osoittanut lii-
19361: suomalaisten matkat Venäjälle ovat huomatta-         kennöitsijöille ja heidän edustajilleen suuntavii-
19362: vasti lisääntyneet.                                  voja maantiekuljetusten turvallisuuden kohenta-
19363:     Suomen kansalaiset ovat viimeisen vuoden ai-     miseksi. Suomen viranomaiset ovat esimerkiksi
19364: kana yhä enenevässä määrin joutuneet Venäjällä       ehdottaneet liikennöitsijöille harkittavaksi vain
19365: rikosten kohteiksi. Erityisesti länsimaisilla au-    luotettaviksi tuntemiensa huolitsijaliikkeiden
19366: toilla liikkuviin on kohdistunut väkivaltaisia       käyttämistä sekä mahdollisuutta lähettää Venä-
19367: ryöstöjä. Venäjän viranomaiset ovat tiedostaneet     jälle oma yhdysmies.
19368: ongelmien olemassaolon ja rikollisuus koetaan            Taloudellisen kanssakäymisen voimakkaan
19369: vakavaksi ongelmaksi. Suomen taholta on ulko-        kasvun myötä on odotettavissa, että matkailijoi-
19370: maalaisiin Venäjällä kohdistuva rikollisuus otet-    den määrä entisestään lisääntyy. Suomen viran-
19371: tu esille monissa eri yhteyksissä, myös maittem-     omaiset tukevat tätä kehitystä ja ylläpitävät siksi
19372: me välisten korkean tason tapaamisten yhteydes-      jatkossakin tiiviitä yhteyksiä Venäjän viranomai-
19373: sä.                                                  siin Venäjällä asioivien suomalaisten turvallisuu-
19374:     Yleisten kansainvälisesti tunnustettujen peri-   den parantamiseksi.
19375: 
19376:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
19377: 
19378:                                                               Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
19379:                                            1994 vp -   KK 128                                           3
19380: 
19381: 
19382: 
19383:                                          Tili Riksdagens Talman
19384: 
19385:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        främmande länders medborgare. Enligt bestäm-
19386: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         melserna i såväl internationella normer som bila-
19387: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       terala överenskommelser har de finska myndig-
19388: man Jurva undertecknade spörsmål nr 128:               heterna fåst de ryska myndigheternas uppmärk-
19389:                                                        samhet på den brottslighet som riktas mot fmska
19390:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        medborgare och våra myndigheter deltar för sin
19391:        sikt att vidta för att garantera säkerheten     del i utredandet av enskilda fall. Den överens-
19392:        för finländare som rör sig i Ryssland så att    kommelse om samarbete vid brottsbekämpning
19393:        de senaste dagarnas våldsamma dödsfall          som ingicks mellan Finland och Ryssland
19394:        inte får någon fortsättning?                    17.2.1994 kan förväntas leda tili en betydande
19395:                                                        effektivisering av samarbetet mellan länderna i
19396:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fråga om förebyggande och utredande av brott.
19397: anföra följande:                                          Valje finsk medborgare reser utomlands på sitt
19398:                                                        eget ansvar. Resenärernas medvetenhet om den
19399:     1 motiveringen tili sitt spörsmål hänvisar riks-   allmänna säkerheten i det land de reser tili och om
19400: dagsman Jurva tili de tragiska händelser i Ryss-       faran att bli föremål för brott minskar risken att
19401: land där fmska medborgare mött sin död genom           bli utsatta för eventuellt brott. Det är därför
19402: våldsbrott. 1 spörsmålet konstaterar hon också         viktigt att den som reser tili Ryssland eller som
19403: att uppgifter inkommit om ett flertal mindre           bor där inser att han eller hon genom sitt eget
19404: våldsbrott och rån under de senaste månaderna.         beteende och sin egen verksamhet kan förebygga
19405: Riksdagsman Jurva konstaterar dessutom att fin-        uppkomsten av problem.
19406: ska trafikidkares transporter och finska affårs-          Olika informationstilifållen som näringslivet,
19407: mäns kontakter i Ryssland ökar hela tiden.             affårsmännens och trafikanternas representanter
19408:     Det ökade umgänget beror på den finsk-ryska        samt olika organisationer ordnar för sina egna
19409: handelns tiliväxt. År 1993 har värdet av Finlands      medlemsföretag och medlemmar kompletterar
19410: export tili Ryssland, 6 mrd mk, ökat med 100 %         den information som finska myndigheter har
19411: och värdet av importen, 7,8 mrd mk, med 17% i          lämnat om resandet i Ryssland. 1 Moskva har
19412: jämförelse med 1992. Tili följd av den ökade           finska affårsmän bildat en förening som vili fåsta
19413: handeln har också godstrafiken mellan länderna         uppmärksamhet vid bl.a. frågor om säkerhet.
19414: ökat betydligt. Godstrafikvolymen per landsväg            Utrikesministeriet har tilisammans med trafik-
19415: fördubblades 1993 ijämförelse med 1992. Förut-         ministeriet och tullstyrelsen informerat trafikid-
19416: om tiliväxten inom handel och trafik har också         karna och deras representanter om riktlinjer som
19417: finländarnas resor tili Ryssland ökat betydligt.       förbättrar säkerheten i fråga om landsvägstrans-
19418:     Under detsenaste året har finska medborgare        porter. De finska myndigheterna har t.ex. föresla-
19419: blivit föremål för brott i Ryssland i allt högre       git att trafikidkarna endast skall använda spedi-
19420: grad. 1 synnerhet har personer som rör sig i väs-      tionsfrrmor som är erkänt pålitliga samt visat på
19421: terländska bilar blivit utsatta för våldsamma rån.     möjligheten att skicka en egen kontaktman tili
19422:  De ryska myndigheterna är medvetna om proble-         Ryssland.
19423:  men och brottsligheten upplevs som ett allvarligt        1 takt med det kraftigt ökande ekonomiska
19424:  problem. Från finsk sida har den mot utlänningar      umgänget kommer antalet resenärer antagligen
19425:  riktade brottsligheten i Ryssland tagits upp i        att öka ytterligare. De fmska myndigheterna stö-
19426:  många olika sammanhang, också vid möten på            der denna utveckling och upprätthåller därför
19427:  hög nivå mellan våra länder.                          också i fortsättningen täta kontakter med de rys-
19428:     Enligt allmänna, internationellt erkända prin-     ka myndigheterna för att förbättra säkerheten för
19429:  ciper svarar ett lands myndigheter för säkerheten     finska medborgare som rör sig i Ryssland.
19430:  i landet i fråga om såväl det egna landets som
19431:      Helsingforsden 30 mars 1994
19432: 
19433:                                                                     Utrikesminister Heikki Haavisto
19434:                                                   1994 vp
19435: 
19436: Kirjallinen kysymys 129
19437: 
19438: 
19439: 
19440: 
19441:                                     Pykäläinen ym.: Erään Romanian kansalaisen turvapaikkahake-
19442:                                          muksen käsittelystä
19443: 
19444: 
19445:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19446: 
19447:    Romanian kansalaisen Joan Cantan turva-                 Yleisesti on tiedossa Romanian edelleen va-
19448: paikkahakemus on hylätty ulkomaalaislain 30             kiintumattomat olot ja ihmisoikeustilanne, sa-
19449: §:n 1 momentin perusteella sisäasiainministeriön        moin kuin orpokotien huono taso ja lasten kohte-
19450: päätöksellä 26.1.1994. Hänet on määrätty karko-         lu niissä. Ihmisten palauttaminen tällaisiin olo-
19451: tettavaksi maasta.                                      suhteisiin on kestämätöntä ihmisoikeuspolitiik-
19452:    Vaikka Canta ei ole voinut osoittaa joutuneen-       kaa. Ei voida myöskään katsoa sen paremmin
19453: sa suoranaisen vainon kohteeksi, humanitaariset         oikeaksi kuin tarpeelliseksikaan tehdä tästä ta-
19454: syyt puoltavat oleskeluluvan myöntämistä haki-          pauksesta "varoittava" esimerkki-ennakkota-
19455: jalle. Oleskeluluvan epäämistä on vähintäänkin          paus muille turvapaikkaa Suomesta hakeneille.
19456: pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Canta on elä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
19457: nyt suurimman osan elämästään orpokodissa ja            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19458: kaduilla. Hän on joutunut pahoinpitelyjen ja sek-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19459: suaalisen hyväksikäytön uhriksi orpokodin hen-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19460: kilökunnan, vanhempien hoidokkien ja poliisin
19461: taholta. Suomalaisten lääkärien lausuntojen pe-                   Miten ulkomaalaislain 20 §:ssä tarkoi-
19462: rusteella hän kärsii psyykkisistä ja somaattisista             tetut humanitaariset tai muut erityiset
19463:  oireista kokemustensa vuoksi. Hänellä ei ole ke-              syyt sekä oleskeluluvan epäämisen ilmei-
19464:  tään lähisukulaisia tai ystäviä, jotka voisivat aut-          nen kohtuuttomuus tulisi Hallituksen
19465:  taa ja tukea häntä, mikäli hän todella joutuu                 mielestä tulkita sisä.Wainministeriön rat-
19466:  palaamaan takaisin Romaniaan. Vaikka Canta                    kaistessa turvapaikka- ja oleskelulupaha-
19467:  on jo täysi-ikäinen, hänen lapsuutensa ahdistavat             kemuksia, sekä
19468:  kokemukset aiheuttavat sen, ettei hän selviä il-                 pitääkö Hallitus sisäasiainministeriön
19469:  man tukea ja ammatti-ihmisten apua. Tällaista                 oleskelulupa- ja käännytyspäätöksiä
19470:  apua hän ei voi saada Romaniassa. On myös                     Ioan Cantan tapauksessa oikeaan laintul-
19471:  todennäköistä, että Canta joutuu pidätetyksi ja               kintaan perustuvina?
19472:  epäinhimillisen kohtelun uhriksi palattuaan koti-
19473:  maahansa.
19474: 
19475:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
19476: 
19477:            Tuija Maaret Pykäläinen         Pekka Leppänen                 Atja Ojala
19478:            Pekka Räty                      Satu Hassi                     Outi Ojala
19479:            Eila Rimmi                      Claes Andersson                Paavo Nikula
19480:                                            Ismo Seivästö
19481: 
19482: 
19483: 
19484: 
19485:  240032J
19486: 2                                          1994 vp -   KK 129
19487: 
19488: 
19489: 
19490: 
19491:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentin 4 kohdas-
19493: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,         sa on lain esitöissä mainittu esimerkkinä yhteinen
19494: olette 11 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       lapsi Suomessa asuvan henkilön kanssa tai osal-
19495: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       listuminen viisumivapaana turistina oppilaitok-
19496: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           sen pääsykokeeseen ja opiskelemaan hyväksymi-
19497: Pykäläisen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 129:         nen. Käytännössä lainkohtaa sovelletaan usein
19498:                                                        sellaisessa tapauksessa, jossa turvapaikanhaki-
19499:            Miten ulkomaalaislain 20 §:ssä tarkoi-      jalle on päätöstä odottaessa syntynyt perheside
19500:         tetut humanitaariset tai muut erityiset        Suomeen.
19501:         syyt sekä oleskeluluvan epäämisen ilmei-           Tarkoitettuja lainkohtia tulee tulkita yleisten
19502:         nen kohtuuttomuus tulisi Hallituksen           hallinto-oikeudellisten periaatteiden (yhdenver-
19503:         mielestä tulkita sisäasiainministeriön rat-    taisuus, suhteellisuus, objektiviteettija tarkoitus-
19504:         kaistessa turvapaikka- ja oleskelulupaha-      sidonnaisuus), vakiintuneen oikeuskäytännön ja
19505:         kemuksia, sekä                                 lain esitöiden osoittamalla tavalla. Näin sisä-
19506:            pitääkö Hallitus sisäasiainministeriön      asiainministeriössä menetellään.
19507:         oleskelulupa- ja käännytyspäätöksiä                Turvapaikka-asioita ei voida ratkaista pelkäs-
19508:         Ioan Cantan tapauksessa oikeaan laintul-       tään hakijoiden kertomusten ja väitteiden mu-
19509:         kintaan perustuvina?                           kaan. Olennaista on hakijan antamien tietojen
19510:                                                        vertaaminen siihen tietoon, mitä sisäasiainminis-
19511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teriössä ja turvapaikkalautakunnassa ammatti-
19512: vasti seuraavaa:                                       maisesti kerätään lähtömaista. Lisäksi yksittäi-
19513:                                                        sissä tapauksissa voidaan hankkia erityisiä selvi-
19514:    Ulkomaalaislakia koskevassa hallituksen esi-        tyksiä hakijan esittämistä seikoista.
19515: tyksessä on esimerkkinä painavasta humanitaari-            Kuten hallitus on äskettäin annetussa eräässä
19516: sesta syystä mainittu lähtömaassa vallitsevan si-      toisessa vastauksessa jo tuonut esiin, sisäasiain-
19517: sällissodan tai luonnonmullistuksen aiheuttama         ministeriö ei voi julkisuudessa keskustella yksit-
19518: katastrofitilanne. Tämä tulkintaohje on hallituk-      täisestä turvapaikkahakemuksesta jo salassapi-
19519: sen esityksessä lain 18 §:n kohdalla, mutta sen on     tosäännöstenkään vuoksi. Asianomaiselle loppu-
19520: katsottu soveltuvan myös 20 §:ään, jossa on käy-       tulos perustellaan hänelle tiedoksiannetussa pää-
19521: tetty samaa ilmaisua "painavat humanitaariset          töksessä. Voimassa olevan ulkomaalaislain mu-
19522: syyt". Sisällissotaa pakeneminen onkin tyypilli-       kainen oikeusturvajärjestelmä varmistaa hänen
19523: sin tilanne, jolloin oleskelulupa on myönnetty         oikeusturvansa hyvin. Oleskelulupien myöntä-
19524: painavasta humanitaarisesta syystä.                    misessä on kysymys myös tarkoituksenmukai-
19525:    Turvapaikanhakijat saapuvat säännönmukai-           suusharkinnasta. Siltä osin ei valitusoikeutta ole.
19526: sesti valtioista, joissa sosiaali- ja terveydenhuol-      Toimivalta turvapaikka- ja oleskelulupahake-
19527: lon taso on huomattavasti alhaisempi kuin Suo-         musten ratkaisemiseen ensimmäisessä asteessa
19528: messa. Ulkomaalaislaki ei tunne terveydellisiä         on Suomessa annettu sisäasiainministeriölle.
19529: syitä oleskeluluvan myöntämisen perusteena. Ai-        Muutoksenhakuelimenä asian käsittelyyn osal-
19530: noastaan ulkomaalaisasetuksessa terveydentila          listuu turvapaikkalautakunta tai lausuntomenet-
19531: mainitaan seikkana, joka voijohtaakäännyttämi-         telyssä sen puheenjohtaja. Turvapaikkalauta-
19532: sestäluopumiseenja tilapäiseen maahan pääsyyn.         kunnan ja sen puheenjohtajan toimivaltaan on
19533:    Hakijoille, joilla on terveydellisiä ongelmia, ei   viime kesästä lähtien kuulunut myös sen tutkimi-
19534: yleisesti ottaen voida pelkästään niiden johdosta      nen, joutuisiko asianomainen epäinhimillisen
19535: myöntää oleskelulupaa Suomessa, elleivät olo-          kohtelun alaiseksi.
19536: suhteet ole niin vakavat, että samalla olisi kysees-      Maasta poistamista varten on lisäksi erillinen
19537: sä epäinhimillinen kohtelu. Terveydellisiin syihin     menettely, käännyttäminen tai karkottaminen.
19538: vedotaan kuitenkin yhä useammin Suomeen jää-           Sisäasiainministeriön käännyttämis- tai karko-
19539: misen perusteena.                                      tuspäätöksestä on valitusoikeus korkeimpaan
19540:                                         1994 vp -   KK 129                                         3
19541: 
19542: hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus tut-    messa varmistettu kaksinkertaisesti. Monissa
19543: kii sen, joutuisiko ulkomaalainen palauttamisen     maissa ei ole tällä tavalla kahta peräkkäistä me-
19544: johdosta epäinhimillisen kohtelun tai vainon        nettelyä. Asianomaisten käytettävissä ovat lisäk-
19545: alaiseksi. Ulkomaalaisen oikeusturva on Suo-        si ylimääräiset muutoksenhakukeinot.
19546: 
19547:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
19548: 
19549:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
19550: 4                                            1994 vp -    KK 129
19551: 
19552: 
19553: 
19554: 
19555:                                            Tili Riksdagens Talman
19556: 
19557:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-              När det gäller 20 § 1 mom. 4 punkten utlän-
19558: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den           ningslagen nämns som exempel i förarbetena till
19559: 11 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-           lagen ett gemensamt bam med en i Finland bosatt
19560: rådet översänt riksdagsman Pykäläinens m.fl.              person eller deltagande som visumfri turist i in-
19561: skriftliga spörsmål nr 129:                               trädesförhöret till en läroanstalt och antagning
19562:                                                           till studier. 1 praktiken tillämpas lagrummet ofta
19563:            Hur anser Regeringen att de i 20 § ut-         när den asylsökande då han inväntat sitt beslut
19564:         länningslagen avsedda humanitära eller            har knutit familjeband till Finland.
19565:         andra särskilda skälen samt det att det               De åsyftade lagrummen skall toikas såsom
19566:         vore uppenbart oskäligt att vägra uppe-           allmänna förvaltningsrättsliga principer Gämlik-
19567:         hållstillstånd bör tolkas när inrikesminis-       het, proportionalitet, objektivitet och ändamåls-
19568:         teriet avgör ansökningar om asyl och up-          bundenhet), vedertagen rättspraxis och förarbe-
19569:         pehållstillstånd, samt                            tena till lagen anger. På detta sätt förfar inrikes-
19570:            anser Regeringen att inrikesministeri-         ministeriet.
19571:         ets beslut om uppehållstillstånd och a vvis-          Asylärenden kan inte avgöras enbart på basis
19572:         ning i loan Cantas fall baserar sig på rätt       av de sökandes berättelser eller påståenden. Det
19573:         lagtolkning?                                      viktigaste är att jämföra den sökandes uppgifter
19574:                                                           med de uppgifter som inrikesministeriet och asyl-
19575:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-            nämnden yrkesmässigt samlar in om avgångslän-
19576: föra följande:                                            dema. 1 enskilda fall är det också möjligt att
19577:                                                           inhämta särskilda utredningar om de omständig-
19578:    1 regeringens proposition med förslag till ut-         heter som den sökande lagt fram.
19579: länningslag nämns som exempe1 på vägande hu-                  Såsom regeringen i ett nyss givet annat svar
19580: manitära skäl en katastrofsituation som förorsa-          redan har lagt fram kan inrikesministeriet inte
19581: kas av inbördeskrig eller naturkatastrof i av-            offentligt diskutera en enskild asylansökan på
19582: gångslandet. Denna tolkningsanvisning finns i             grund av sekretessbestämmelsema. Grundema
19583: regeringens proposition i lagens 18 §, men den har        för slutresultatet anges i beslutet som delges ve-
19584: också ansetts vara tillämplig på 20 § där samma           derbörande. Rättsskyddssystemet enligt den gäl-
19585: uttryck "vägande humanitära skäl" används. Att            lande utlänningslagen säkrar vederbörandes
19586: fly undan inbördeskrig är den mest typiska situa-         rättsskydd väl. När uppehållstillstånd beviljas är
19587: tionen då uppehållstillstånd har beviljats av vä-         det också fråga om ändamålsenlighetsprövning.
19588: gande humanitära skäl.                                    Till denna del finns det inte besvärsrätt.
19589:    Asylsökandena anländer regelmässigt från                   Befogenhet att avgöra ansökningar om asyl
19590: stater där nivån för social- och hälsovården är           och uppehållstillstånd i första instans har i Fin-
19591: betydligt lägre än i Finland. Utlänningslagen             land givits inrikesministeriet. Som besvärsinstans
19592: känner inte till hälsoskäl som grund för beviljan-        i behandlingen av ärendet deltar asylnämnden
19593: de av uppehållstillstånd. Det är bara i utlännings-       eller vid utlåtandeförfarande dess ordförande.
19594: förordningen som hälsan nämns som en omstän-              Till asylnämndens och dess ordförandes befogen-
19595: dighet som kan leda till att man avstår från avvis-       het har från och med förra sommaren hört att
19596: ning och tillåter personeo i fråga att tillfålligt resa   undersöka om vederbörande skulle råka ut för
19597: in i landet.                                              omänsklig behandling.
19598:     Sökande som har problem med sin hälsa kan                 För avlägsnande ur landet finns det dessutom
19599: allmänt taget inte enbart på grund av sina hälso-         ett särskilt förfarande, avvisning eller utvisning.
19600: problem beviljas uppehållstillstånd i Finland, om         lnrikesministeriets beslut om avvisning eller ut-
19601: förhållandena inte är så allvarliga att det på sam-       visning får överklagas hos högsta förvaltnings-
19602: ma gång vore fråga om omänsklig behandling.               domstolen genom besvär. Högsta förvaltnings-
19603: Hälsoskäl åberopas dock allt oftare som en orsak          domstolen undersöker om utlänningen, ifall han
19604: för att få tillåtelse att stanna i Finland.               återsänds, skulle råka ut för omänsklig behand-
19605:                                           1994 vp -   KK 129                                       5
19606: 
19607: ling eller förföljelse. Utlänningens rättsskydd har   oss. Vederbörande har dessutom extraordinära
19608: säkrats tvefalt i Finland. I många Iänder före-       rättsmedel till sitt förfogande.
19609: kommer inte två successiva förfaranden som hos
19610: 
19611:      Helsingforsden 31 mars 1994
19612: 
19613:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
19614:                                                  1994vp
19615: 
19616: Kirjallinen kysymys 130
19617: 
19618: 
19619: 
19620: 
19621:                                     Vistbacka: Alikulkutunnelin rakentamisesta Kanttiperän tasoris-
19622:                                         teykseen Jalasjärvellä
19623: 
19624: 
19625:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19626:    Valtionrautatiet aikoo poistaa Jalasjärven          rakennettavat tiet tulisivat olemaan erittäin heik-
19627: kunnan alueella sijaitsevan Kanttiperäntien ja         korakenteisia eivätkä kestäisi raskasta liikennet-
19628: rautatien vartioidun tasoristeyksen. Alkuperäis-       tä. Lisäksi suora vertauskohde alikulkutunnelin
19629: suunnitelman mukaan paikalle oli tarkoitus ra-         rakentamiskustannuksista on saman radan var-
19630: kentaa alikulkutunneli. Valtionrautatiet on kui-       relta ns. Sanasluoman alikulkutunneli. Paikan
19631: tenkin muuttanut suunnitelmaansa siten, että ta-       vetisyydestä voi todeta, että siirtämällä alikulku
19632: soristeyksen poistaminen korvataan muilla tie-         hieman pohjoisemmaksi tämäkin väitetty ongel-
19633: järjestelyillä. Asian johdosta on toimitettu yksi-     ma poistuisi.
19634: tyistielain mukainen tietoimitus, jossa jäijestelyi-      Asiakirjaselvityksen mukaan näyttäisi siltä,
19635: hin on annettu teiden osalta suostumus.                että mikäli eri vaihtoehtojen kokonaiskustan-
19636:     Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella     nukset otettaisiin huomioon todellisina, olisi ali-
19637: päätös perustui VR:n edustajan näkemyksiin,            kulkutunnelin rakentaminen järkevin vaihtoehto
19638: jonka mukaan alikulun rakentaminen ei kustan-          niin kustannusten kuin alueen väestönkin kan-
19639: nussyistä ole mahdollista ja kustannusarvion pe-       nalta.
19640: rusteella esitetty suunnitelma tulee VR:lle puolta        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
19641: halvemmaksi korvauksineen. Lisäksi päätöstä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19642: perustellaan sillä, että paikka on vetinen.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19643:     Toimituskokouksesta saatujen tietojen mu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19644: kaan kokouksessa ei esitelty edes kiijallista kus-
19645: tannusarviota. Asiasta on saatu kirjallista selvi-               Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
19646: tystä vasta kokouksen jälkeen. Alueen asukkaat                että Jalasjärven kunnan alueella oleva
19647:  ovat teettäneet vastaavan kustannusarvioselvi-               Kanttiperän tasoristeys korvataan alikul-
19648:  tyksen todellisella asiantuntijana, jonka mukaan             kutunnelilla, joka olisi järkevin vaihtoeh-
19649: esimerkiksi teiden rakentamisen osalta kustan-                to niin kustannusten kuin väestönkin
19650:  nusarvio on VR:ntekemään arvioon lähes puolta                kannalta?
19651:  suurempi. Tämän perusteella on epäiltävissä, että
19652: 
19653:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
19654: 
19655:                                             Raimo Vistbacka
19656: 
19657: 
19658: 
19659: 
19660: 2400321
19661: 2                                         1994 vp -   KK 130
19662: 
19663: 
19664: 
19665: 
19666:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19667: 
19668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tannusarviosta puuttuu vielä pumppaamon käyt-
19669: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tökustannus sekä tienhoitokustannus. Siihen
19670: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuuluu tiealueen maapohjakustannus 10 000
19671: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            markkaa, työnaikaiset rautatieliikennehaitat
19672: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         131 000 markkaa sekä suunnittelun ja tutkimuk-
19673: sen n:o 130:                                          sen täydennys 100 000 markkaa.
19674:                                                          Kirjallisessa kysymyksessä vertailukohdaksi
19675:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       esitetty ns. Sanasluoman alikulkutunnelihanke
19676:        että Jalasjärven kunnan alueella oleva         on ollut tavanomaista helpompi ja kustannuksil-
19677:        Konttiperän tasoristeys korvataan alikul-      taan halvempi kohde, koska silta on voitu perus-
19678:        kutunnelilla, joka olisi järkevin vaihtoeh-    taa kalliolle. Hankkeen toteutuneet kustannuk-
19679:        to niin kustannusten kuin väestönkin           set ovat olleet 1 155 000 markkaa lisättynä työn-
19680:        kannalta?                                      aikaisilla rautatieliikennehaitta-, suunnittelu- ja
19681:                                                       korvauskustannuksilla (yhteensä n. 200 000 mk).
19682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Mikäli alikulkusilta olisi kysymyksessä esite-
19683: vasti seuraavaa:                                      tyn mukaisesti tehty n. 300 metriä pohjoiseen
19684:                                                       päin, siirto olisi aiheuttanut 600 metriä lisää tien-
19685:    Tampere-Seinäjoki-radan liikenneturvalli-          tekoa, jolloin hankkeen kokonaiskustannukset
19686: suus edellyttää vaarallisten tasoristeysten poista-   olisivat olleet samaa luokkaa kuin alkuperäisessä
19687: mista.                                                suunnitelmassa.
19688:     Konttiperän tasoristeys on päätetty poistaa          Kunnossapidoltaan alikulkusiltavaihtoehto
19689: Valtionrautateiden toimesta tiejärjestelyin ja joh-   on samanarvoinen tievaihtoehdon kanssa.
19690: taa tasoristeyksen kohdalla oleva liikenne sen           Väestön osalta on todettava, että ns. Ratiky-
19691: eteläpuolella sijaitsevan ns. Ratikylän ylikulku-     län ylikulkusiltaa, jonka kautta korvaava tie kul-
19692: sillan kautta. Tiejärjestely on ollut alustavien      kee, on alkuperäissuunnitelmasta siirretty 300
19693: kustannusarvioiden mukaan puolta edullisempi          metriä pohjoiseen päin, joten kiertomatkat ovat
19694: kuin eritasojärjestely.                               lyhentyneet 600 metriä.
19695:     Tasoristeyksen korvaavien teiden kustannus-          Kaikki korvaavien teiden maanomistajat ovat
19696: arvio on ollut 435 000 markkaa, mistä 10.3.1994       luovuttaneet alueensa tietoimituksessa tiekäyt-
19697: mennessä on toteutunut 383 100 markkaa. Tei-          töä varten. Valtionrautatiet on rakentanut lähes
19698: den viimeistelyyn on varattu 80 000 markkaa           valmiiksi yksityistietoimituksen päättämät kor-
19699: sekä korvauksiin 200 000 markkaa, jolloin lopul-      vaavat tiet.
19700: linen toteutuva kustannus on 663 100 markkaa.            Liikenneministeriö uskoo Valtionrautateiden
19701:     Korvaava tie radan itäpuolisen suoalueen          oman alansa rakentamisosaamiseen ja toteaa
19702: osalta on rakennettu Valtionrautateiden rata-         saadun selvityksen perusteella, että se on ratkais-
19703: osaston geoteknisen ryhmän antaman lausunnon          sut kysymyksessä mainitun tasoristeysjärjestelyn
19704: mukaisesti.                                           turvallisuutta edistäväliä tavalla kuluttamatta
19705:     Esitetyn alikulkusillan vertailukelpoinen kus-    yhteiskunnan rahavaroja tarpeettomasti.
19706: tannusarvio on 1 801 000 markkaa. Tästä kus-
19707: 
19708:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
19709: 
19710:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
19711:                                           1994 vp -    KK 130                                           3
19712: 
19713: 
19714: 
19715: 
19716:                                          Tili Riksdagens Talman
19717: 
19718:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        driftskostnader samt kostnaderna för vägunder-
19719: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         hållet. I kostnadsfårslaget ingår 10 000 mk för
19720: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       marken för vägområdet, 131 000 mk för olägen-
19721: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             heter för järnvägstrafiken under den tid arbetet
19722: nr 130:                                                pågår samt 100 000 mk för ersättningar som hän-
19723:                                                        för sig till planering och forskning.
19724:           H ur ämnar Regeringen sörja för att              Underfartstunneln i Sanasluoma, som an-
19725:        plankorsningen i Konttiperä i Jalasjärvi        vänds somjämförelseobjekt i spörsmålet, harva-
19726:        kommun ersätts med en underfartstun-            rit ovanligt lätt att bygga och dessutom billigare,
19727:        nel, vilket är det förnuftigaste alternativet   eftersom man har kunnat bygga bron direkt på
19728:        både med tanke på kostnaderna och be-           berget. Kostnaderna för projektet har varit
19729:        folkningen?                                     1 155 000 mk och därtill kommer kostnaderna
19730:                                                        för olägenheter för järnvägstrafiken under den
19731:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tid arbetet pågått och kostnaderna för planering,
19732: anfåra följande:                                       samt alla ersättningar (sammanlagt ca 200 000
19733:                                                        mk).
19734:    Trafiksäkerheten på hanan mellan Tammer-                Om en underfartsbro enligt förslaget i spörs-
19735: fors och Seinäjoki förutsätter att farliga plan-       målet skulle ha byggts ca 300 m norrut skulle
19736: korsningar avlägsnas.                                  flyttningen ha medfört att ytterligare 600 m väg
19737:     Man har beslutat att genom Statsjärnvägarnas       måste byggas, varvid de totala kostnaderna för
19738: fårsorg avlägsna plankorsningen i Konttiperä           projektet skulle ha varit av samma storleksord-
19739: med hjälp av vägarrangemang och leda trafiken          ning som i den ursprungliga planen.
19740: vid plankorsningen via överfartsbron i Ratikylä            I fråga om underhållet är alternativet med en
19741: som ligger söder om plankorsningen. Vägar-             underfartsbro likställt med vägalternativet.
19742: rangemangen har enligt de preliminära kostnads-            I fråga om befolkningen bör det konstateras
19743: förslagen varit hälften förmånligare än en plan-       att överfartsbron i Ratikylä, via vilken den nya
19744: skild lösning.                                         vägen går, i avvikelse från den ursprungliga pla-
19745:     Kostnadsförslaget för de vägar som ersätter        nen har flyttats 300 m norrut. Sålunda har om-
19746: plankorsningen har varit 435 000 mk, varav             fartsvägen förkortats 600 m.
19747: 383 100 mk har använts före den 10 mars 1994.              Alla jordägare vid de nya vägarna har vid en
19748: Totalt 80 000 mk har reserverats för slutarbetet       vägförrättning upplåtit mark för vägändamål.
19749: på vägarna och 200 000 mk för ersättningar. De         Statsjärnvägarna är nästan klara med byggandet
19750: slutliga kostnaderna uppgår alltså till 663 100        av de vägar som man beslutat om vid vägförrätt-
19751: mk.                                                    ningen för enskilda vägar.
19752:     Dennya vägen på myrområdet på banans Öst-              Trafikministeriet tror på Statsjärnvägarnas
19753: ra sida har byggts enligt det utlåtande som den        byggnadskunnande inom området, och konstate-
19754: geotekniska gruppen vid Statsjärnvägarnas ban-         rar på basis av erhållen utredning att arrange-
19755: avdelning har gett.                                    mangen kring plankorsningen i fråga har genom-
19756:     Ett jämförbart kostnadsförslag för den före-       förts på ett sätt som främjar säkerheten utan
19757:  slagna underfartsbron är 1 801 000 mk. I detta        onödig användning av samhällets medel.
19758:  kostnadsförslag fattas ännu pumpstationens
19759: 
19760:      Helsingforsden 25 mars 1994
19761: 
19762:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
19763:                                               1994vp
19764: 
19765: Kirjallinen kysymys 131
19766: 
19767: 
19768: 
19769: 
19770:                                  A. Ojala ym.: Vanhusten palvelutalohankkeiden verotuskohtelun
19771:                                      lieventämisestä
19772: 
19773: 
19774:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19775:    Uusi arvonlisäverolaki tulee voimaan             kannalta. Uusi arvonlisävero saattaa kuitenkin
19776: 1.6.1994. Arvonlisävero nostaa rakentamis- ja       viivästyttää monia tämäntyyppisiä hankkeita.
19777: asumiskustannuksia. Asuntorakentamisen kus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19778: tannusnousua lievennetään väliaikaisilla veron-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19779: poistoilla sekä veron alentamisella. Arvonlisäve-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19780: ropoistot ja alennukset eivät kuitenkaan koske      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19781: vanhusten palvelutalojen rakentamista. Arvon-
19782: lisävero nostaa palvelutalojen investointikustan-             Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten
19783: nuksia jopa 10-15 prosentilla.                             palvelutalojen arvonlisäverokohtelun lie-
19784:    Vanhusten palvelutalojen rakentaminen on                ventämiseksi siten, ettei vero muodostu
19785: nyt erittäin järkevää niin terveydenhuollon pal-           esteeksi palvelurakenteen uudistamiselle
19786: velurakenteen uudistamisen kuin työllisyyden               eikä työllisyyden hoidolle?
19787: 
19788:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
19789: 
19790:           Arja Ojala                    Maija Rask                    Eila Rimmi
19791:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Kerttu Törnqvist              Leena Luhtanen
19792:           Reijo Laitinen                Lea Savolainen                Sinikka Hurskainen
19793:           Tuija Maaret Pykäläinen       Jukka Gustafsson              Iiris Hacklin
19794:                                         Satu Hassi
19795: 
19796: 
19797: 
19798: 
19799: 2400321
19800: 2                                       1994 vp -   KK 131
19801: 
19802: 
19803: 
19804: 
19805:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kustannusnousu koskee samalla tavoin kaik-
19807: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kia rakennuksia, jotka rakennetaan käytettäväk-
19808: olette 11 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-    si yksityisessä kulutuksessa tai arvonlisäverova-
19809: jeenne ohelle toimittanut valtioneuvoston asian-    paassa toiminnassa. Arvonlisäverotuksessa van-
19810: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Arja Ojalan      husten palvelutalotoiminta on verotuksen ulko-
19811: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        puolelle säädettyä sosiaalihuoltotoimintaa, joten
19812: 131:                                                tätä toimintaa varten rakennetut toimintatilat on
19813:                                                     hankittava verolliseen hintaan. Toisaalta näissä
19814:           Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten       tiloissa vanhuksille tarjottavat palvelut ovat vas-
19815:        palvelutalojen arvonlisäverokohtelun lie-    taavasti verottomia.
19816:        ventämiseksi siten, ettei vero muodostu          Arvonlisäverotukseen siirtymisestä aiheutuvat
19817:        esteeksi palvelurakenteen uudistamiselle     kustannusvaikutukset johtuvat verojärjestelmän
19818:        eikä työllisyyden hoidolle?                  rakenteessa tapahtuneista pysyviksi tarkoitetuis-
19819:                                                     ta muutoksista. Kaikkiin rakennustyösuorituk-
19820:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         siin sovelletaan 22 prosentin verotasoa rakennuk-
19821: taen seuraavaa:                                     sen käyttötarkoituksesta riippumatta. Raken-
19822:                                                     nuksen käyttötarkoituksen mukaan määräyty-
19823:    Rakennustoiminnan saattaminen arvonlisä-         vää verokohtelua ei oleedes käytännössämahdol-
19824: veron piiriin kuluvan vuoden kesäkuun alusta        lista toteuttaa. Arvonlisäverotuksesta aiheutuva
19825: nostaa arvonlisäverolain voimaantulon jälkeen       kustannustason nousu on vain yksi tekijä raken-
19826: rakennettujen rakennusten rakentamiskustan-         nuskustannusten yleisessä kehityksessä, jonka
19827: nuksia arviolta 7-9 prosentilla. Kustannusnou-      vaikutukset on otettava huomioon myös tervey-
19828: su johtuu erilaisten rakennustyösuoritusten tule-   den- ja sosiaalihuollon palvelurakenteen kehittä-
19829: misesta veron piiriin.                              mistavoitteita tulevaisuudessa asetettaessa.
19830: 
19831:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
19832: 
19833:                                                                Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
19834:                                          1994vp- KK131                                                3
19835: 
19836: 
19837: 
19838: 
19839:                                        Tili Riksdagens Talman
19840: 
19841:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Kostnadsökningen har samma inverkan på
19842: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av        alla byggnader som uppförs för att användas i
19843: den 11 mars 1994 till vederbörande medlem av         privat konsumtion eller mervärdesskattefri verk-
19844: statsrådet översänt följande av riksdagsman Arja     samhet. Vid mervärdesbeskattningen utgör servi-
19845: Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 131:           cehusverksamhet för åldringar socialvårdsverk-
19846:                                                      samhet som stadgats stå utanför beskattningen
19847:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       och lokaler för sådan verksamhet skall därför
19848:        ta för att lindra mervärdesbeskattningen      anskaffas till skattebelagt pris. Å andra sidan är
19849:        av servicehus för åldringar så att skatten    den service som erbjuds åldringama i dessa loka-
19850:        inte utgör ett hinder för revideringen av     ler skattefri.
19851:        servicestrukturen eller skötseln av syssel-      De kostnadsverkningar som föranleds av
19852:        sättningen?                                   övergången till mervärdesbeskattning orsakas av
19853:                                                      förändringar i skattesystemets uppbyggnad. Av-
19854:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sikten är att dessa förändringar skall bli beståen-
19855: anföra följande:                                     de. Skattenivån för alla byggnadsarbetsprestatio-
19856:                                                      ner är 22 %, oberoende av byggnadens använd-
19857:    Då byggnadsverksamheten från och med in-          ningssyfte. Det är inte ens i praktiken möjligt att
19858: gången av juni innevarande år omfattas av mer-       förverkliga en skattemässig behandling som skul-
19859: värdesskatten beräknas byggnadskostnadema            le bestämmas enligt byggnadens användningssyf-
19860: för byggnader som uppförs efter att mervärdes-       te. Den höjning av kostnadsnivån som föranleds
19861: skattelagen trätt i kraft stiga med 7-9 %. De        av mervärdesbeskattningen är endast en av fakto-
19862: ökade kostnadema förorsakas av att olika             rema i byggnadskostnademas allmänna utveck-
19863: byggnadsarbetsprestationer då omfattas av            ling, vars verkningar skall beaktas även då man i
19864: skatten.                                             framtiden uppställer mål för utvecklandet av ser-
19865:                                                      vicestrukturen inom hälso- och socialvården.
19866:      Helsingfors den 5 april 1994
19867: 
19868:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
19869:                                                1994vp
19870: 
19871: Kirjallinen kysymys 132
19872: 
19873: 
19874: 
19875: 
19876:                                   Myller: Opiskelijan sairausajan toimeentuloturvasta
19877: 
19878: 
19879: 
19880:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19881: 
19882:    Korkeakouluopiskelijan saama opintotuki           yllättävää, esim. sairastuminen, leikkaukseen tai
19883: muodostuu opintorahasta, joka on 1 570 mk, ja        onnettomuuteen joutuminen. Tällöin ei ole muu-
19884: markkinakorkoisesta opintolainasta, joka on          ta mahdollisuutta kuin ottaa opintolaina. Muut
19885: 1 200 mk. Opintolainan markkinakorkoisuuden          kansalaiset, jotka ovat pienituloisia, saavat toi-
19886: vuoksi monet opiskelijat eivät ole ottaneet opin-    meentulotukea välttämättömiin ylimääräisiin
19887: tolainaa, vaan elävät opintorahan turvin. Tuo        menoihin.
19888: I 570 mk riittää juuri ja juuri välttämättömiin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19889: menoihin.                                            tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
19890:    Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on mää-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19891: ritellyt laskennallisen minimitoimeentulorajan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19892: kansalaisille, jotka eivät saa palkkatuloa. Sekä
19893: kansaneläke, toimeentuloturva että työttömyys-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että opis-
19894: päiväraha ovat vähintään minimipäivärahan                   kelija ei saa valtioneuvoston päätöksen
19895: suuruisia. Näihin verratenkin on opiskelija eriar-          n:o I349 3 §:n oikeuttamaa lisärahaa me-
19896: voisessa asemassa. Ongelmia tulee erityisesti sil-          nojen kattamiseksi, vaan hänen tulee kus-
19897: loin, kun opiskelijan elämässä tapahtuu jotain              tantaa ne lainalla?
19898: 
19899:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1994
19900: 
19901:                                             Riitta Myller
19902: 
19903: 
19904: 
19905: 
19906: 2400321
19907: 2                                          1994 vp -   KK 132
19908: 
19909: 
19910: 
19911: 
19912:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19913: 
19914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sällä mitään sellaista, mikä rajoittaisi opiskelijoi-
19915: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den oikeutta toimeentulotukeen. Tällä päätök-
19916: olette 11 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       sellä maan kaikissa kunnissa on ryhdytty sovelta-
19917: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       maan toimeentulotuessa ns. laajaa perusosaa,
19918: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Myllerin näin       joka yhtenäistää tuen myöntämiskäytäntöjä ja
19919: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 132:               siten yhdenmukaistaa myös opiskelijoiden ase-
19920:                                                        maa toimeentulotuen suhteen koko maassa.
19921:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että opis-      Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestel-
19922:         kelija ei saa valtioneuvoston päätöksen        mä on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja
19923:         n:o 1349 3 §:n oikeuttamaa lisärahaa me-       opintolaina),joka on tarkoitettu kattamaan opis-
19924:         nojen kattamiseksi, vaan hänen tulee kus-      keluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset.
19925:         tantaa ne lainalla?                            Myös valtion takaaman lainan muodossa suori-
19926:                                                        tettava tuki on muun muassa lääninoikeuksien
19927:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            omaksuman oikeuskäytännön mukaan ensisijai-
19928: taen seuraavaa:                                        nen toimeentulotukeen nähden. Opiskelija voi
19929:                                                        kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa hänellä ei ole
19930:    Kysymyksessä mainitulla valtioneuvoston             varoja käytettävissä omaan tai perheensä elatuk-
19931: päätöksellä tarkoitetaan ilmeisesti toimeentulo-       seen. Kunta on tällöin velvollinen antamaan toi-
19932: tuen yleisistä perusteista 28.12.1988 annettua val-    meentulotukea opiskelijalle samoin perustein
19933: tioneuvoston päätöstä (1349/88). Tämä päätös ei        kuin muullekin avun tarpeessa olevalle.
19934: ole enää voimassa, vaan se on kumottu uudella             Toimeentulotukea sai vuonna 1992 33 203
19935: samannimisellä 18.11.1993 annetulla päätöksellä        opiskelijaa tai sellaista kotitaloutta, jonka pää-
19936: (988/93), joka on tullut voimaan 1.1.1994. Uusi        mies on opiskelija. Määrä on miltei viisinkertais-
19937: päätös on olennaisilta osiltaan samansisältöinen       tunut vuodesta 1985 vuoteen 1992. Opiskelijoi-
19938: kuin kansanedustaja Myllerin kysymyksessä              den suhteellinen osuus kaikista toimeentulotukea
19939: mainittu päätös toimeentulotuen yleisistä perus-       saaneista kotitalouksista oli vuonna 1992 vajaat
19940: teista.                                                 13%.
19941:                                                            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
19942:     Opiskelijan oikeudesta toimeentulotukeen           kaan opiskelijoiden asema suhteessa toimeentu-
19943:                                                        lotukeen on monessa mielessä ongelmallinen.
19944:    Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään so-          Pulmatilanteita syntyy muun muassa opintojen
19945: siaalihuoltolain (71 0/82) 30 §:n 1 momentissa.        pitkittyessä ja kysymyksessä mainituissa opiske-
19946: Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu saa-         lijoiden pitkäaikaisissa sairaustapauksissa.
19947: maan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi             Toimeentulotuen yleisiä perusteita koskevan
19948: saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöl-          valtioneuvoston päätöksen uudistamisen johdos-
19949: lään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan      ta sosiaali- ja terveysministeriö lähettää huhti-
19950: tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen        kuun alkupuolella kuntiin suositusluonteisen op-
19951: henkilön huolenpidolla tahi muulla tavalla. Toi-       paan toimeentulotuen myöntämisestä. Oppaan
19952: meentulotuki on siten viimesijainen tukijärjestel-     avulla on tarkoitus myös selkeyttää opiskelijoi-
19953: mä muun muassa yhteiskunnan muiden tuki-               den asemaa toimeentulotukea myönnettäessä.
19954: muotojen suhteen. Mitään henkilöryhmää ei voi-             Ministeriö on myös asettanut 13.1.1993 vä-
19955: da jättää toimeentulotuen ulkopuolelle, vaan           himmäisturvatyöryhmän selvittämään viimesi-
19956: tuen tarve on aina arvioitava tapauskohtaisesti.       jaisen toimeentuloturvan epäkohtia ja tekemään
19957: Siten myös opiskelijoilla on oikeus toimeentulo-       parannusehdotuksia niiden korjaamiseksi. Työ-
19958: tukeen, jos sen myöntämisen edellytykset yksit-        ryhmän määräaika päättyy 31.8.1994. Ministeriö
19959: täistapauksessa täyttyvät.                             ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin vähimmäistur-
19960:    Toimeentulotuen yleisistä perusteista annettu       van kehittämiseksi työryhmän ehdotusten val-
19961: valtioneuvoston päätös (988/93) ei myöskään si-        mistuttua.
19962: 
19963:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
19964: 
19965:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
19966:                                            1994 vp -    KK 132                                            3
19967: 
19968: 
19969:                                           Tili Riksdagens Talman
19970: 
19971:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        man i landets alla kommuner böijat tiliämpa s.k.
19972: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         utvidgad grunddel inom utkomstskyddet, något
19973: 11 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-         som förenhetligar praxisen vid beviljandet av
19974: rådet översänt följande av riksdagsman Myller           stöd och sålunda också gör att alla studerande i
19975: undertecknade spörsmål nr 132:                          hela landet befinner sig i samma ställning med
19976:                                                         avseende på utkomststödet.
19977:           Är Regeringen medveten om att stude-              Det primära utkomststödssystemet för stude-
19978:        rande inte får de tillskottspengar som 3 § i     rande är studiestödet (studiepenning, bostadstili-
19979:        statsrådets beslut nr 1349 ger rätt till för     lägg och studielån), som är avsett att täcka kost-
19980:        att täcka sina utgifter, utan måste bekosta      nadema för studierna och utkomsten under stu-
19981:        demmed lån?                                      dietiden. Också det stöd som betalas i form av lån
19982:                                                         med statsborgen är bl.a. enligt den rättspraxis
19983:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som länsrätterna omfattat primärt i förhållande
19984: anföra följande:                                        till utkomststödet. En studerande kan emellertid
19985:                                                         hamna i en situation där han inte har några dispo-
19986:     Med det statsrådsbeslut som nämns i spörsmå-        nibla medel för sitt eget eller familjens underhåll.
19987: let avses uppenbarligen statsrådets beslut av den       Kommunen är då skyldig att ge studeranden ut-
19988: 28 december 1988 om de allmänna grunderna för           komststöd på samma grunder som andra hjälp-
19989: utkomststöd (1349/88). Detta beslut är inte läng-       behövande.
19990: re i kraft, utan det har upphävts genom ett nytt            År 1992 fick 33 203 studerande eller sådana
19991: beslut med samma namn som utfårdades den 18             hushåll där huvudmannen är studerande ut-
19992: november 1993 (988/93) och trädde i kraft den 1         komststöd. Antalet har nästan femdubblats från
19993: januari 1994. Detnya beslutet är till väsentliga        1985 till 1992. Studerandenas relativa andel av
19994: delar likadant som det beslut om de allmänna            alla hushåll som fick utkomststöd var 1992
19995: grunderna för utkomststöd som riksdagsman               knappt 13%.
19996: Myller nämner i sitt spörsmål.                              Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
19997:                                                         fattning är studerandenas ställning med avseende
19998:    Studerandes rätt till utkomststöd                    på utkomststödet problematisk på många sätt.
19999:                                                         Problemsituationer uppstår bl.a. när studierna
20000:    Om rätten tili utkomststöd stadgas i 30 § 1          drar ut på tiden eller om en studerande drabbas
20001: mom. socialvårdslagen (710/82). Där sägs att            av en långvarig sjukdom, något som också nämns
20002: berättigad tili utkomststöd är den som är i be-         i spörsmålet.
20003: hov av stöd och inte kan få sin utkomst genom               På grund av att statsrådets beslut om de all-
20004: förvärvsarbete eller verksamhet som företagare,         männa grunderna för utkomststöd har reviderats
20005: genom andra inkomster eller tillgångar eller ge-        sänder social- och hälsovårdsministeriet i början
20006: nom omvårdnad från sådan persons sida som är            av april kommunerna en instruktion med rekom-
20007: försöijningspliktig gentemot honom eller på an-         mendationer om beviljandet av utkomststöd.
20008: nat sätt. Utkomststödet är alltså det stödsystem        Avsikten är också att med hjälp av instruktionen
20009: som kommer i sista hand efter samhällets andra          klarlägga studerandenas situation vid beviljandet
20010: stödformer. lngen persongrupp kan lämnas                av utkomststöd.
20011: utanför utkomststödet, utan behovet av stöd                 Ministeriet har också den 13 januari 1993 tili-
20012: skall alltid bedömas från fall tili fall. Således har   satt en minimitrygghetsarbetsgrupp som skall ut-
20013: också studerande rätt till utkomststöd, om får-         reda missfårhållandena i fråga om sistahandsut-
20014: utsättningarna för dess beviljande uppfylls i det       komstskyddet och komma med förslag tili för-
20015: enskilda fallet.                                        bättringar och korrigeringar. Arbetsgruppen har
20016:    Statsrådets beslut om de allmänna grunderna          tid tili den 31 augusti 1994. Ministeriet kommer
20017: får utkomststöd (988/93) innehåller inte heller         att vidta nödvändiga åtgärder för att utveckla
20018: något sådant som skulle begränsa studerandenas          minimitryggheten efter att arbetsgruppen blivit
20019: rätt tili utkomststöd. Genom detta beslut har           klar med sina förslag.
20020: 
20021:      Helsingforsden 31 mars 1994
20022: 
20023:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20024:                                                  1994 vp
20025: 
20026: Kirjallinen kysymys 133
20027: 
20028: 
20029: 
20030: 
20031:                                     Louvo ym.: Moottoriajoneuvojen joutokäynnin kiellon sovelta-
20032:                                        misesta takseihin
20033: 
20034: 
20035:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20036:    Ympäristönsuojelun kannalta erittäin tarkoi-        merkiksi lähes kaikki taksit ovatjoko katalysaat-
20037: tuksenmukainen moottoriajoneuvojen tarpeet-            torina varustettuja bensiiniautoja tai uusinta tek-
20038: toman joutokäynnin kielto on yksityisautojen           niikkaa edustavia dieselautoja. Keskustelussa
20039: osalta ollut voimassa yli kaksi vuotta 1.1.1992        tuotiin esiin myös ne työsuojelulliset ja liikenne-
20040: alkaen. Ennen varsinaista lainsäädäntöä monilla        turvallisuuteen liittyvät ongelmat, joita jouto-
20041: paikkakunnilla oli joutokäynnin vähentämiseen          käyntirajoitus aiheuttaa taksiliikenteessä.
20042: tähtääviä kampanjoita. Kokonaisuutena voi-                 Uudella asetuksella 24.9.1993 vapautettiin po-
20043: daankin todeta, että joutokäyntikielto on pää-         liisien virkatehtävissä käyttämät ajoneuvot jou-
20044: asiassa parantanut kansalaisten asenteita ilman-       tokäyntikiellosta. Taksien kohdallajoutokäynti-
20045: suojeluun nähden ja myös kiihdyttänyt teolli-          kielto tuli kuitenkin voimaan 1.10.1993. Näin
20046: suutta kehittämään saasteettomampia lämmitti-          ollen siitä on saatu lähes puolen vuoden kokemus
20047: miä. Kaytännön ongelmia on kuitenkin ilmennyt          poikkeuksellisen kylmänä talvena. Pelko akun
20048: erityisesti taksien kohdalla, joita joutokäyntira-     tyhjenemisestä auton seistessä asiakasta odot-
20049: joitukset ovat koskeneet nyt lähes puoli vuotta.       taessa on osoittautunut aiheelliseksi. Kun taksi-
20050:     Neljäntenä päivänäjoulukuuta 1992 annetus-         autojen jo ennestäänkin runsaasti sähköä tarvit-
20051: sa asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä to-         seviin lisälaitteisiin on lisätty joko polttomootto-
20052: detaan 5 §:ssä: "Moottoriajoneuvon seistessä           rilla toimiva ulkopuolinen lisälämmitin, joka
20053: muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen          tuottaa myös päästöjä, tai auton moottorin omaa
20054: vuoksi ei ajoneuvon moottoria saa käyttää enem-        jäähdytysvettä kierrättävä sähköpumppu, on
20055:  pää kuin kaksi minuuttia. Lämpötilan ollessa alle     esiintynyt useita tapauksia, jolloin auto ei pitkän
20056: -15 oc saa moottoria ennen ajoon lähtemistä            odotusajan jälkeen olekaan käynnistynyt asiak-
20057:  kuitenkin käyttää enintään neljä minuuttia."          kaan tilaukseen, koska akun lataus on kulunut
20058:  Edelleen pykälän toisessa momentissa todetaan:        loppuun.
20059:  "Joutokäynnin kielto ei koske kiireeilisessä tehtä-       Lakia säädettäessä katsottiin, että autot voi-
20060:  vässä olevaa hälytysajoneuvoa eikä ajoneuvoa,         daan varustaa erillisellä polttoainekäyttöisellä
20061: jonka pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttä-      lämmittimellä ottamatta kuitenkaan huomioon
20062:  mä lisälaite, kuten jätteenpuristin, kompressori,     niiden saastuttavaa vaikutusta. VTT:n selvitys-
20063:  pumppu tai nostolava, vaatii toimiakseen moot-        ten mukaan tarpeellisen lämmön aikaansaami-
20064:  torin käyttämistä." Saman asetuksen siirty-           seksi tarvittavan katalysaattoriauton moottori-
20065:  mäsäännöksellä joutokäyntikieltoa siirrettiin hä-     käytön ja erillisten lämmittimien aiheuttamien
20066:  lytysajoneuvojen ja luvanvaraisessa liikenteessä      päästöjen välillä ei ole suuria eroja.
20067:  olevien moottoriajoneuvojen osalta 1 päivään              Tällä hetkellä ovat näköpiirissä uuden pol-
20068:  lokakuuta 1993.                                       ven lämmittimet, ns. lämpöakut, jotka kemialli-
20069:     Viime syksynä käytiin laaja keskustelu ennen       sesti varastoivat moottorin kehittämää lämpöä
20070:  siirtymäsäännöksen loppumista siitä, pitäisikö        saasteettomasti. Lämpöakku varaa lämpöä jopa
20071:  kuitenkin myös poliisiajoneuvot ja taksiautot va-     kolme päivää, jolloin autoa ei taksikäytölle tyy-
20072:  pauttaa joutokäyntirajoituksista mm. siitä syys-      pillisessä ajossa koskaan jouduta käynnistä-
20073:  tä, että näissä ajoneuvoissa on runsaasti auton       mään kylmänä. Kylmäkäynnistyksethän ovat
20074:  akkua kuormittavia laitteita, minkä vuoksi auton      tutkimusten mukaan päästöjen kannalta erityi-
20075:  moottoria on pakko jonkin verran aika ajoin           sen haitallisia. Lisäksi lämpöakku on hinnal-
20076:  käyttää. Myös moottoritekniikka on voimak-            taan noin kolmanneksen edullisempi kuin ny-
20077:  kaasti kehittynyt lain säätämisen jälkeen. Esi-       kyiset taukolämmittimet, joiden hankkiminen
20078: 
20079:  2400321
20080: 2                                         1994 vp -   KK 133
20081: 
20082: kaikkiin taksiautoihin maksaisi noin 90 miljoo-       aina tuomittavaa- niin siirtymäajan mahdolli-
20083: naa markkaa.                                          sesti saavilla kuinjoutokäyntirajoituksesta pysy-
20084:    Lämpöakut eivät kuitenkaan ole vielä yleisesti     västi vapautetuilla.
20085: markkinoilla, joten olisi kohtuullista ja myös           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20086: ympäristönsuojelullisista syistä järkevää myön-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20087: tää taksiliikenteelle uusi parin vuoden siirtymäai-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20088: ka, ettei ympäristön kannalta heikompaa ja kal-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20089: liimpaa ratkaisua jouduttaisi tässä kehityksen
20090: vaiheessa tekemään.                                             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20091:    Laki tarpeettoman joutokäynnin kiellosta on               siin, että takseille myönnettäisiin ympä-
20092: periaatteessa ympäristönsuojelun kannalta hyvä               ristönsuojelullisista ja kohtuusyistä siirty-
20093: ja kaikkien autoilijoiden asenteita oikeaan suun-            mäaika asetuksella määriteltyyn jouto-
20094: taan muokkaava, mutta koska lakia on kovalla                 käyntikieltoon,jotta taksit voisivat siirty-
20095: talvipakkasella taksiliikenteessä vaikeaa kohtuu-            mäajan kuluessa hankkia ajoneuvoihinsa
20096: della noudattaa, niin että saataisiin ympäristön-            ympäristönsuojelun kannalta nykyistä
20097: suojelun kannalta tyydyttävä tulos, on tällainen             tarkoituksenmukaisemman lämmitys-
20098: laki yleistä lainkuuliaisuutta ja moraalia heiken-           laitteiston?
20099: tävä. On selvää, että tarpeeton joutokäynti on
20100:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1994
20101: 
20102:           Anna-Kaarina Louvo             Ritva Laurila                 Martti Tiuri
20103:           Kaarina Dromberg               Anneli Taina                  Eeva Turunen
20104:           Aapo Saari                     Riitta Jouppila               Timo Ihamäki
20105:           Kirsti Ala-Harja               Väinö Saario                  Kimmo Sasi
20106:                      Ben Zyskowicz                             Pekka Kivelä
20107:                                            1994 vp -   KK 133                                              3
20108: 
20109: 
20110: 
20111: 
20112:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20113: 
20114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         näiden ajoneuvojen joutokäynnille ovat myös
20115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          poliisien hälytys-, takaa-ajo- ja erityisturvatehtä-
20116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vät, joiden aikana nopea liikkeellelähtö, huur-
20117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Louvon            teettomat ikkunat ja toimivat valvontalaitteet
20118: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           ovat poliisien työn tuloksellisuuden ja turvalli-
20119: 133:                                                   suuden takia välttämättömät. Poliisien virkakäy-
20120:                                                        tössä olevien ajoneuvojen käyttötavat eroavat si-
20121:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ten varsin merkittävästi taksien käyttötavoista.
20122:        siin, että takseille myönnettäisiin ympä-           Kysymyksessä viitataan VTT:npolttoainetek-
20123:        ristönsuojelullisista ja kohtuusyistä siirty-   niikan laboratorion vuonna 1992 Tekniikan
20124:        mäaika asetuksella määriteltyyn jouto-          Maailma -lehdelle tekemään selvitykseen, jonka
20125:        käyntikieltoon,jotta taksit voisivat siirty-    mukaan joutokäynnillä käyvän, katalysaattorina
20126:        mäajan kuluessa hankkia ajoneuvoihinsa          varustetun auton ja polttoainekäyttöisen lämmit-
20127:        ympäristönsuojelun kannalta nykyistä            timen päästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Selvi-
20128:        tarkoituksenmukaisemman lämmitys-               tyksen tulos on varsin mielenkiintoinen, mutta
20129:        laitteiston?                                    selittyy todennäköisesti sillä, että kokeet suoritet-
20130:                                                        tiin +20 °C:n lämpötilassa, jolloin olosuhteet ka-
20131:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           talysaattoriauton kannalta ovat ihanteelliset.
20132: vasti seuraavaa:                                       Tässä lämpötilassa ei yleensä myöskään tarvita
20133:                                                        auton sisätilojen lämmittämistä. Talviajan alhai-
20134:    Ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992 anne-         semmat lämpötilat vaikuttanevat melko voimak-
20135: tussa asetuksessa (1257/92) rajoitetaan moottori-      kaasti katalysaattorin toimintalämpötilaan ja si-
20136: ajoneuvojen joutokäyntiä.]outokäyntirajoitus ei        ten sen tehokkuuteen. On siis todennäköistä, että
20137: kuitenkaan koske kiireeilisessä tehtävässä olevaa      polttoainekäyttöinen lämmitin aiheuttaa vähem-
20138: hälytysajoneuvoa, poliisin virkatehtävässä käyt-       män päästöjä kuin joutokäynnillä seisova kataly-
20139: tämää muuta ajoneuvoa (muut. 839/93) eikä ajo-         saattoriauto.
20140: neuvoa, jonka pääasiallisen käyttötarkoituksen             Kysyjä ehdottaa, että takseille myönnettäisiin
20141: edellyttämä lisälaite, kuten jätteenpuristin, kom-     uusi siirtymäaika joutokäyntikieltoon. Siirtymä-
20142: pressori, pumppu tai nostolava, vaatii toimiak-        ajan tarkoituksena olisi uudentyyppisten lämmit-
20143: seen moottorin käyttämistä.                            timien, ns. lämpöakkujen, käyttöönottamisen
20144:    Kuten kysyjä toteaa, poliisien virkatehtävissä      mahdollistaminen. Takseihin on kuitenkin jo
20145: käyttämät ajoneuvot vapautettiin joutokäynti-          tänä päivänä mahdollista saada kysyjän mainit-
20146: kiellosta24.9.1993 annetulla asetuksella. Takseil-     semia lämpöakkuja, jotka ovat sarjatuotannossa
20147: le vastaavaa vapautusta ei ole kuitenkaan katsot-      ja vapaasti myynnissä, joten uuden siirtymäajan
20148: tu voitavan myöntää. Poliisien virkatehtävissä         myöntäminen ei todennäköisesti tästä syystä ole
20149: käytettäville ajoneuvoille ominainen piirre, joka      tarpeen.
20150: usein vaatii moottorin pitämistä käynnissä myös            Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, ettei
20151: ajoneuvon seistessä paikallaan, on sähkökäyt-          takseille ole tarpeen myöntää siirtymäaikaa auto-
20152: töisten laitteiden suuri määrä (vilkkuvat hälytys-     jen käytöstä tiellä annetulla asetuksella määritel-
20153: valot, yhteydenpitolaitteet, tutka, videokamera,       tyyn joutokäyntikieltoon.
20154: akselipainovaa'at jne.). Hyvin. perusteltuja syitä
20155:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
20156: 
20157:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
20158: 4                                         1994 vp -   KK 133
20159: 
20160: 
20161: 
20162: 
20163:                                         Tili Riksdagens Talman
20164: 
20165:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tiveras med de speciella krav som ställs under
20166: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        polisens utrycknings-, biljakts- eller specialbe-
20167: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vakningsuppdrag, då en snabb start, imfria föns-
20168: man Louvo m.fl. undertecknade spörsmål nr 133:        ter och fungerande övervakningsutrustning är
20169:                                                       nödvändiga för polisemas effektivitet och säker-
20170:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         het. Användningen av fordon i polisens tjänste-
20171:        att man av miljö- och rimlighetsskäl skul-     uppdrag skiljer sig därmed rätt klart från taxibi-
20172:        le bevilja taxibilar en övergångsperiod        lamas användning.
20173:        under viiken det i förordning definierade         I frågan hänvisas också till ett test som utför-
20174:        tomgångsförbudet inte skulle tillämpas,        des av VTT:s bränsletekniska laboratorium för
20175:        så att taxibilistema under denna över-         tidningenTekniikan Maailma år 1992, enligt vil-
20176:        gångsperiod kunde förse sina fordon med        ket utsläppen från en katalysatorförsedd bil som
20177:        ur miljösynpunkt ändamålsenligare upp-         går på tomgång och utsläppen från en kupevär-
20178:        värmningsanordningar än de nu är utrus-        mare som använder bensin som bränsle är av
20179:        tademed?                                       samma storleksordning. Testresultatet är intres-
20180:                                                       sant, men det förklaras antagligen av det faktum
20181:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att testet utfördes vid en temperatur på +20 °C.
20182: anföra följande:                                      Dels är detta en idealisk temperatur för katalysa-
20183:                                                       tom, dels behöver man vanligtvis inte använda en
20184:    I förordningen av den 4 december 1992 om           kupevärmare vid denna yttertemperatur. De läg-
20185: användning av fordon på väg (1257/92) begrän-         re temperaturer som råder under vintem torde
20186: sas motorfordons tomgång. Tomgångsbegräns-            inverka rätt kraftigt på katalysatoms driftstem-
20187: ningen gäller dock inte utryckningsfordon som         peratur och därigenom på dess effektivitet. Det är
20188: utför brådskande uppdrag, andra fordon som            sålunda sannolikt att en kupevärmare som an-
20189: används i polisens tjänsteuppdrag (ändr. 839/93)      vänder bensin som bränsle orsakar mindre ut-
20190: eller fordon vars huvudsakliga användning förut-      släpp än en katalysatorbil som går på tomgång.
20191: sätter en tilläggsanordning så som en avfallspress,      Frågeställaren föreslår att man skulle bevilja
20192: en kompressor, en pump eller ett lyftbord, vars       en ny övergångsperiod för taxibilama under vii-
20193: funktion kräver att motom är igång.                   ken tomgångsförbudet inte skulle gälla. Mening-
20194:    Som frågeställaren konstaterar, befriades de       en med övergångsperioden skulle vara att möjlig-
20195: fordon som används i polisens tjänsteuppdrag          göra ibruktagandet av en ny typ av värmare, s.k.
20196: från tomgångsförbudet med en förordning som           värmeakkumulatorer. Det är emellertid möjligt
20197: gavs den 24.9.1993. Det ansågs emellertid inte        för taxibilistema att skaffa dylika värmeakkumu-
20198: möjligt att bevilja taxibilama motsvarande befri-     latorer redan i dag, eftersom de är i serieproduk-
20199: else. Ett typiskt drag som karakteriserar de for-     tion och till salu på marknaden. En ny övergångs-
20200: don som polisen använder i tjänsteuppdrag är          period är därför sannolikt inte nödvändig.
20201: den stora mängden elektrisk utrustning (blinkan-         På grundval av det ovan anförda anser reger-
20202: de vamingsljus, kommunikationsutrustning, ra-         ingen att det inte finns skäl att bevilja taxibilama
20203: dar, videokamera, axeltrycksvågar etc.) som ofta      en övergångsperiod under viiken det i förord-
20204: kan tvinga polisen att låta motom gå på tom-          ningen om fordons användning på väg defmiera-
20205: gång. Dessa fordons tomgång kan också väl mo-         de tomgångsförbudet inte skulle gälla.
20206: 
20207:      Helsingfors den 30 mars 1994
20208: 
20209:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
20210:                                                  1994vp
20211: 
20212: Kirjallinen kysymys 134
20213: 
20214: 
20215: 
20216: 
20217:                                     Hiltunen: Poliisipalveluiden saatavuuden turvaamisesta Turun ja
20218:                                         Porin läänissä
20219: 
20220: 
20221:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20222:     Sisäasiainministeriö on suunnittelemassa po-       toimintavalmiuteen liittyviä erityistarpeita. Rau-
20223: liisivirkojen siirtämistä eri alueiden välillä. Tar-   man satama-alueella poliisi ja tulliviranomaiset
20224: koituksena on ennakkotietojen mukaan ollut             toimivat kiinteässä yhteistyössä mm. huumeiden
20225: mm. poliisin virkojen siirtäminen Turun ja Porin       maahantuonnin estämiseksi. Raumalla alkava
20226: läänistä Uudellemaalle. Perusteeksi on esitetty        selluloosatehtaan työmaa tuo paikkakunnalle n.
20227: Uudenmaan keskimääräistä alempaa rikosten-             2 000 vieraspaikkakuntalaista työntekijää. Li-
20228: selvitysprosenttia. Kuitenkin samanaikaisesti          säksi alueella sijaitsevat ydinvoimalat ja niiden
20229: poliisin tehtävät lisääntyvät niin Turun ja Porin      turvallisuus asettavat alueen poliisikunnan vah-
20230: läänissä kuin muuallakin maassa.                       vuudelle myös omat vaatimuksensa.
20231:     Aikomuksena on vähentää mm. Rauman yh-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20232: teistoiminta-alueen viittä poliisitointa, vaikka       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20233: alueen vakanssitilanne on jo nykyisellään lähes        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20234: kestämätön. Aiempien supistuksien mukana               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20235: alueelta on lakkautettu jo kolme poliisitointa,
20236: kolmen muun ollessa täyttökiellossa. Tästä on                    Miten Hallitus aikoo huolehtia riittä-
20237:  ollut seurauksena huomattavia vaikeuksia ympä-               vien poliisin voimavarojen ylläpitämises-
20238:  rivuorokautisten poliisipalvelujen tarjoamisessa             tä Turun ja Porin läänissä yleensä ja
20239:  yhteistoiminta-alueella. Huomionarvoista on,                 erityisesti Rauman seudulla sekä yhteis-
20240:  että Mecrastorin vuonna 1990 valmistunut tutki-              toiminta-alueiden erityistarpeiden huo-
20241:  mus osoitti, että alueella on jo viiden poliisitoi-          mioon ottamisesta poliisin virkojen sijoit-
20242:  men vajaus.                                                  tamista koskevassa päätöksenteossa?
20243:     Rauman yhteistoiminta-alueella on poliisin
20244: 
20245:       Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
20246: 
20247:                                               Leea Hiltunen
20248: 
20249: 
20250: 
20251: 
20252:  2400321
20253: 2                                        1994 vp -   .KK 134
20254: 
20255: 
20256: 
20257: 
20258:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoden 1995 loppuun mennessä. Vähennysten
20260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kohdentamisesta poliisitoimen sisällä tehtiin pää-
20261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tös 25.3.1993. Muun muassa kansainvälisen ri-
20262: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hiltusen        kollisuuden uhkan perusteella sisäasiainministe-
20263: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 134:        riö on päättänyt esittää valtioneuvostolle luopu-
20264:                                                      mista edellä mainituista poliisitoimen henkilöstö-
20265:           Miten Hallitus aikoo huolehtia riittä-     säästövelvoitteista. Lähivuosien budjettiraamei-
20266:        vien poliisin voimavarojen ylläpitämises-     hin on tarkoitus esittää sekä toiminta- ja talous-
20267:        tä Turun ja Porin läänissä yleensä ja         suunnitelmiin tehdä tätä tarkoittavat muutokset.
20268:        erityisesti Rauman seudulla sekä yhteis-         Sisäasiainministeriössä ei ole tehty minkään-
20269:        toiminta-alueiden erityistarpeiden huo-       laista päätöstä tai suunnitelmaa virkojen mah-
20270:        mioon ottamisesta poliisin virkojen sijoit-   dollisesta uudelleen kohdentamisesta.
20271:        tamista koskevassa päätöksenteossa?              Paikallispoliisin henkilöstövoimavarojen si-
20272:                                                      joittamisesta läänin sisällä vastaa ja tekee suunni-
20273:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          telmat poliisin lääninjohto. Turun ja Porin läänin
20274: taen seuraavaa:                                      poliisin lääninjohdossa on valmisteilla paikallis-
20275:                                                      poliisin resurssien mitoitusperusteet. Työ on tältä
20276:    Valtioneuvoston vuonna 1991 tekemän henki-        osin vielä kesken eikä piirikohtaisia vähennys- tai
20277: löstön vähennyspäätöksen nojalla poliisitoimene      uudelleensijoitussuunnitelmia ole tehty.
20278: asetettiin 276 viran tai tehtävän vähennysvelvoite
20279: 
20280:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1994
20281: 
20282:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
20283:                                          1994 vp -   KK 134                                            3
20284: 
20285: 
20286: 
20287: 
20288:                                        Tili Riksdagens Talman
20289: 
20290:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skall verkställas inom polisväsendet beslöts
20291: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       25.3.1993. Bl.a. på grund av det hot den intema-
20292: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tionella brottsligheten utgör har inrikesministe-
20293: man Hiltunen undertecknade spörsmål nr 134:          riet beslutat att för statsrådet föreslå att nämnda
20294:                                                      skyldighet tili personalinskränkningar inom po-
20295:           Hur ämnar Regeringen se tili att poli-     lisväsendet skall frångås. Avsikten är att ändring-
20296:        seos resurser i Åbo och Bjömeborgs Iän i      ar i detta syfte dels skall föreslås inom de närmas-
20297:        allmänhet och i Raumotrakten i synner-        te årens budgetramar, dels göras i verksamhets-
20298:        het är tillräckligt starka samt att de sär-   och ekonomiplanema.
20299:        skilda behoven inom samarbetsområdena            Inom inrikesministeriet har något beslut inte
20300:        blir beaktade när beslut fattas om place-     fattats eller planer utarbetats angående en even-
20301:        ringen av polistjänster?                      tuell omfördelning av tjänstema.
20302:                                                         Poliseos länsledning ansvarar för och planerar
20303:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        placeringen av den lokala poliseos personalresur-
20304: anföra följande:                                     ser inom länet. Inom poliseos länsledning i Åbo
20305:                                                      och Bjömeborgs Iän är dimensioneringsgrunder-
20306:    Med stöd av statsrådets beslut 1991 om minsk-     na för den lokala poliseos resurser under bered-
20307: ning av personalen ålades polisväsendet skyldig-     ning. Arbetet är tili denna del på hälft och di-
20308: heten att före utgången av 1995 minska tjänstema     striktsvisa minsknings- eller omplaceringsplaner
20309: eller uppgiftema med 276. Var minskningama           har inte utarbetats.
20310: 
20311:      Helsingforsden 29 mars 1994
20312: 
20313:                                                                  Inrikesminister Mauri Pekkarinen
20314:                                                    1994 vp
20315: 
20316: Kirjallinen kysymys 135
20317: 
20318: 
20319: 
20320: 
20321:                                      Hiltunen: Lapsen kuulemisesta häntä koskevia asioita viranomai-
20322:                                          sissa käsiteltäessä
20323: 
20324: 
20325:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20326:    Ulkoasiainministeriö asetti helmikuussa 1993          alle 12-vuotiasta aina edes tavata asian selvittely-
20327: työryhmän valmistelemaan Suomen kertomusta               vaiheessa, mikä on ilmeinen ongelma. Selvitykset
20328: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteut-           osoittavat myös, ettei murrosikäistä nuoremman
20329: tamisesta. Työryhmän tehtävänä oli selvittää,            lapsen mielipiteitä ja toiveita aina oteta huo-
20330: miten Suomen viranomaiset toteuttavat sopi-              mioon riittävästi avohuollon sosiaalityössä, vaik-
20331: muksen velvoitteita.                                     ka lastensuojelulaki niin edellyttääkin.
20332:    Työryhmän äskettäin julkistetusta raportista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
20333: käy ilmi, että lapsen mielipidettä ei aina riittävästi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20334: kuulla häntä koskevissa asioissa. Velvoitteeseen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20335: lapsen mielipiteen huomioon ottamiseksi huolen-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20336: pitoon liittyvässä viranomaisratkaisussa ei liity
20337: ikärajoitusta, vaan lasta tulee kuulla kehitysta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20338: sonsa mukaisesti.                                               siin, joilla parannetaan lapsen mahdolli-
20339:    Lastensuojelulaissa on kuitenkin erillinen                   suuksia saada mielipiteensä ja toiveensa
20340: säännös, jonka mukaan huostaanotto- ja sijais-                  huomioon otetuksi hänen huolenpitoon-
20341: huoltopäätöksissä on kuultava todisteellisesti yli              sa liittyvissä viranomaisratkaisuissa?
20342:  12-vuotiasta lasta. Käytännössä tapahtuu, ettei
20343: 
20344:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
20345: 
20346:                                                Leea Hiltunen
20347: 
20348: 
20349: 
20350: 
20351: 2400321
20352: 2                                        1994 vp -   KK 135
20353: 
20354: 
20355: 
20356: 
20357:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20358: 
20359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lapsi- ja prosessioikeuden tutkijoita yliopistosta
20360: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sekä sosiaalityöntekijä ja kasvatus- ja perheneu-
20361: olette 15 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     volapsykologi. Toimikunnan tulee saada työnsä
20362: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     valmiiksi 30.9.1995 mennessä.
20363: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hiltusen näin
20364: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 135:             Sosiaalityöntekijöiden erikoistumiskoulutus
20365:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Lastensuojelun sosiaalityössä ongelmaksi on
20366:        siin, joilla parannetaan lapsen mahdolli-     havaittu se, ettei lasten asioita hoitavilla sosiaali-
20367:        suuksia saada mielipiteensä ja toiveensa      työntekijöillä usein ole riittäviä valmiuksia työs-
20368:        huomioon otetuksi hänen huolenpitoon-         kennellä lapsen kanssa. Tilannetta pyritään kor-
20369:        sa liittyvissä viranomaisratkaisuissa?        jaamaan siten, että sosiaalityöntekijöille luodaan
20370:                                                      erikoistumiskoulutusohjelma, joka antaa lisätai-
20371:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          toja lastensuojelun sosiaalityöhön. Koulutusoh-
20372: taen seuraavaa:                                      jelmassa tullaan painottamaan taitoja kommuni-
20373:                                                      koida lapsen kanssa sekä kuulla ja tulkita lapsen
20374:    Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä oikeus-    viestejä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-
20375: ministeriössä onjo ennen Lapsen oikeuksien työ-      hittämiskeskus STAKES on teettänyt alustavan
20376: ryhmän raporttia kannettu huolta lapsen asemas-      koulutussuunnitelman Jyväskylän yliopiston
20377: ta itseään koskevissa viranomaisratkaisuissa.        täydennyskoulutuskeskuksella ja jatkaa edelleen
20378: Seuraaviin toimiin on jo ryhdytty tilanteen kor-     koulutusohjelman kehittelyä.
20379: jaamiseksi:
20380:                                                      Lapsen oikeuksien raportti
20381: Toimikunta
20382:                                                          Hallituksen raportista YK:n lapsen oikeuk-
20383:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23.3.1994   sien komitealle on tarkoitus ottaa 10 000 kappa-
20384: toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää lapsi-     leen painos. Raportti toimitetaan sosiaalilauta-
20385: oikeudelliseen päätöksentekojärjestelmään liitty-    kunnille, tuomioistuimille sekä muille viranomai-
20386: viä ongelmia. Toimikunnan asettamiseen liitty-       sille, jotka valmistelevat tai tekevät lapsia koske-
20387: vässä muistiossa korostettiin, että lapsilainsää-    via päätöksiä samoin kuin näitä virkamiehiä
20388: däntömme sekä lapsen oikeuksien sopimus edel-        kouluttaviin yksiköihin. Tavoitteena on kiinnit-
20389: lyttävät lapsen mielipiteen kuulemista ja huo-       tää yleisesti huomiota myös ongelmiin, jotka liit-
20390: mioon ottamista, kun valmistellaan ja tehdään        tyvät lapsen mielipiteen kuulemiseen ja huo-
20391: lasta koskevia viranomaisratkaisuja.                 mioon ottamiseen, sekä siten vaikuttaa viran-
20392:    Toimikunnassa on jäseninä oikeusministeriön       omaisten asenteisiin ja toimintamalleihin.
20393: sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä,
20394: 
20395:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
20396: 
20397:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
20398:                                            1994 vp -   KK 135                                           3
20399: 
20400: 
20401: 
20402: 
20403:                                          Tili Riksdagens Talman
20404: 
20405:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vid universitetet samt en socialarbetare och en
20406: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        uppfostrings- och familjepsykolog. Kommissio-
20407: 15 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-        nen skall slutföra sitt arbete före den 30 septem-
20408: rådet översänt följande av riksdagsman Hiltunen        ber 1995.
20409: undertecknade spörsmål nr 135:
20410:                                                        Specialiseringsutbildning för socialarbetare
20411:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
20412:        att forbättra bamens möjligheter att få            Ett problem i det socialarbete som bedrivs
20413:        sina åsikter och önskemål uppmärksam-           inom barnskyddet är att de socialarbetare som
20414:        made i myndighetsavgöranden som gäller          sköter ett barns angelägenheter ofta inte har till-
20415:        omvårdnaden?                                    räcklig beredskap för att arbeta med barn. Man
20416:                                                        försöker rätta till situationen genom att skapa ett
20417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          specialiseringsutbildningsprogram för socialar-
20418: anföra följande:                                       betare vilket skall ge ytterligare fårdigheter för
20419:                                                        socialarbete inom barnskyddet. Utbildningspro-
20420:     Vid social- och hälsovårdsministeriet samt jus-    grammet kommer att betona fårdigheterna i att
20421: titieministeriet har man redan innan arbetsgrup-       kommunicera med barn samt att uppfatta och
20422: pen for bamets rättigheter lämnat in sin rapport       tolka barnets signaler. Forsknings- och utveck-
20423: bekymrat sig för bamets ställning i myndighets-        lingscentralen för social- och hälsovården (STA-
20424: avgöranden som gäller bam. Följande åtgärder           KES) har gett fortbildningscentralen vid Jyväs-
20425: har redan vidtagits för att rätta tili situationen:    kylä universitet i uppdrag att göra upp ett preli-
20426:                                                        minärt utbildningsprogram och fortsätter att ut-
20427:                                                        veckla programmet.
20428: Kommission
20429:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den     Rapport om barnets rättigheter
20430: 23 mars 1994 en kommission som har tili uppgift
20431: att reda ut problemen i samband med de rättsreg-          Avsikten är att regeringens rapport till FN:s
20432: ler som tillämpas när beslut som gäller bam fat-       kommitte för barnets rättigheter skall utkomma i
20433: tas. I en promemoria som hänför sig till tillsättan-   en upplaga om 10 000 exemplar. Rapporten
20434: det av kommissionen betonades att vår lagstift-        sänds till socialnämnderna, domstolarna och an-
20435: ning om barn samt konventionen om bamets               dra myndigheter som bereder eller fattar beslut
20436: rättigheter förutsätter att myndigheterna hör och      som gäller barn samt till enheter som utbildar
20437: beaktar barnets åsikter när de bereder och fattar      tjänstemän i dylika uppgifter. Målet är att helt
20438: beslut som gäller barnet.                              allmänt fåsta uppmärksamhet även vid problem
20439:    Kommissionsmedlemmarna består av tjänste-           som anknyter till hörande och beaktande av bar-
20440: män vid justitieministeriet och social- och hälso-     nets åsikter samt att på så sätt inverka på myndig-
20441: vårdsministeriet, forskare i bam- och processrätt      heternas attityder och handlingsmönster.
20442: 
20443:      Helsingfors den 5 april 1994
20444: 
20445:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
20446:                                                 1994 vp
20447: 
20448: Kirjallinen kysymys 136
20449: 
20450: 
20451: 
20452: 
20453:                                    Lahti-Nuuttila: Alikulkutunnelin rakentamisesta kevyelle liiken-
20454:                                       teelle Virtain Marttisensaaressa
20455: 
20456: 
20457:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20458:    Virtain keskustasta noin neljä kilometriä luo-     vi-Suomen tien ja kantatie 66:n yhteisen osuuden,
20459: teeseen sijaitsee Marttisensaaren alue, jonka hal-    joka on vilkkaasti liikennöity varsinkin kesäisin.
20460: ki kulkee Järvi-Suomen tie, valtatie 23 sekä kan-     Alikulkua on kaavailtu kevyen liikenteen käyt-
20461: tatie 66. Tien eteläpuolella on Tampereen yliopis-    töön ja huoltoajoa varten.
20462: ton tutkimusasema sekä kansainvälisen nuoriso-           Alikulun kiireellistä rakentamista puoltaa
20463: kurssikeskuksen majoitustiloja. Tien pohjois-         Marttisensaaren toiminnallisuuden tarpeellinen
20464: puolella sijaitsee perinnekylä ja varsinainen kurs-   parantaminen, mutta myös työllisyyssyyt
20465: sikeskus.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20466:    Marttisensaaren käytännön toiminnan ja ke-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20467: hittämisen ongelmana ovat keskeneräiset liiken-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20468: nejärjestelyt. Liikenneturvallisuutta heikentävät     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20469: suuret kääntyvät liikennemäärät,ja oman riskin-
20470: sä muodostaa erityisesti kurssikeskuksen ainoa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20471: kulkuyhteys valtatien yli majoitustiloihin.                  ryhtyä alikulun kiireelliseksi rakentami-
20472:    Marttisensaareen on suunniteltu tien alikulku-            seksi Virtain Marttisensaaressa?
20473: tunnelia, joka tulisi Perinnekylän ja Lomasaaren
20474: välisen liikenteen käyttöön. Tunneli alittaisi Jär-
20475: 
20476:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
20477: 
20478:                                          Pentti Lahti-Nuuttila
20479: 
20480: 
20481: 
20482: 
20483: 2400321
20484: 2                                       1994 vp -   KK 136
20485: 
20486: 
20487: 
20488: 
20489:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20490: 
20491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tä kohteista on kysymyksessä mainittu Martti-
20492: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sensaari.
20493: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Suunnittelu on vielä yleispiirteisessä vaiheessa,
20494: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Lah-    eikä Marttisensaaren kohdalla suositeltavaa
20495: ti-Nuuttilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     vaihtoehtoa ole vielä valittu. Suunnittelun kes-
20496: sen n:o 136:                                        keneräisyyden vuoksi ei hankkeen kustannuksis-
20497:                                                     takaan ole vielä tietoa. Hanke joutuu kilpaile-
20498:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maan sijoittumisestaan toteuttamisohjelmaan
20499:        ryhtyä alikulun kiireelliseksi rakentami-    tiepiirin muiden vastaavien hankkeiden kanssa.
20500:        seksi Virtain Marttisensaaressa?                Nyt esillä olevan tyyppisten perustienpidon
20501:                                                     (mom. 31.24.21) kohteiden toteuttamisesta pää-
20502:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tetään tulostavoitteiden ja viime kädessä edus-
20503: vasti seuraavaa:                                    kunnan myöntämien määrärahojen puitteissa
20504:                                                     alueellisella tasolla, tässä tapauksessa Hämeen
20505:    Tielaitoksen ja Virtain kaupungin yhteistyönä    tiepiirissä yhteisymmärryksessä Virtain kaupun-
20506: laaditaan parhaillaan kaupungin alueen tieverk-     gin kanssa. Hallituksen tai liikenneministeriön
20507: kosuunnitelmaa, jossa on tullut esiin monia pa-     päätettäväksi asia ei tule.
20508: rannusta vaativia pienehköjä kohteita. Eräs näis-
20509: 
20510:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1994
20511: 
20512:                                                                   Liikenneministeri Ole Norrback
20513:                                            1994 vp -   KK 136                                           3
20514: 
20515: 
20516: 
20517: 
20518:                                          Tili Riksdagens Talman
20519: 
20520:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Planläggningen är ännu i ett allmänt stadium,
20521: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         och för Marttisensaaris del har man inte ännu
20522: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       beslutat rekommendera något speciellt altema-
20523: man Pentti Lahti-Nuuttila undertecknade spörs-         tiv. Eftersom planläggningen fortfarande är oav-
20524: målnr 136:                                             slutad fmns för närvarande inga uppgifter om
20525:                                                        kostnadema. Projektet kommer att tävla med
20526:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         andra motsvarande projekt om sin plats i vägver-
20527:        ta för att i skyndsam ordning bygga en          kets program.
20528:        vägtunnel i Marttisensaari i Virdois?              Om förverkligandet av projekt som nu är aktu-
20529:                                                        ella inom ramen för grundväghållningen (mom.
20530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          31.24.21) fattas beslut inom ramen för resultatan-
20531: anföra följande:                                       svaret och i sista hand de anslag riksdagen bevil-
20532:                                                        jar för regionema, i detta fall anslagen för Tavas-
20533:    1 samarbete med vägverket och Virdois stad          tehus vägdistrikt i samförstånd med Virdois stad.
20534: utarbetas för tillfållet en pian för vägnätet i sta-   Regeringen eller trafikministeriet kommer inte
20535: den, viiken har bringat i ljuset många små objekt      att besluta om saken.
20536: som fordrar förbättring. Ett av dessa förbätt-
20537: ringsobjekt är den i spörsmålet nämnda Martti-
20538: sensaari.
20539: 
20540:      Helsingforsden 29 mars 1994
20541: 
20542:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
20543:                                                  1994vp
20544: 
20545: Kirjallinen kysymys 137
20546: 
20547: 
20548: 
20549: 
20550:                                     Luhtanen ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen organisaatio-
20551:                                        uudistuksen toteuttamisesta
20552: 
20553: 
20554:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20555: 
20556:    Julkisella sektorilla on käynnistetty sanee-        nisteriö ovat eri yhteyksissä korostaneet teknisen
20557: rauksia irtisanomalla henkilöstöä ja panemalla         tutkimuksen tärkeyttä nykyisestä lamasta pääse-
20558: paikat uudelleen hakuun. Näin on tehty mm.             miseksi. Tutkimuksen ja tuotekehityksen merki-
20559: Valtion      teknillisessä    tutkimuskeskuksessa      tystä on ennen kaikkea korostettu kansainvälisen
20560: (VIT), joka organisaatiouudistuksen yhteydessä         kilpailukyvyn turvaamisen kannalta. Edellä mai-
20561: on vähentänyt henkilöstöään nykyisestä 2 700:sta       nitut lyhytnäköiset säästötoimet ja noudatettu
20562: kolmellasadalla.                                       henkilöstöpolitiikka ovat tutkimuslaitoksen toi-
20563:    VIT:n sinänsä hyväksyttävän ja tarpeellisen         minnan kannalta erittäin haitallisia ja vaikeutta-
20564: organisaatiouudistuksen varjolla tehtyä henki-         vat laitoksen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.
20565: löstösaneerausta on perusteltu taloudellisilla ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20566: toiminnallisilla syillä.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20567:    VTT on jatkanut irtisanomisiaan taloudelli-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20568: siin syihin vedoten, vaikka ainakin osa näistä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20569: syistä on poistunut. Esimerkiksi työehtosopi-
20570: musneuvotteluissa aiemmin esillä ollut 10,5 pro-                 Miksi maamme johtava tekninen tut-
20571: sentin säästövaatimus pieneni viiteen prosenttiin.            kimuslaitos VIT vähentää henkilöstöään
20572: Lisäksi kaikki VTT:n henkilöstöjärjestöt tarjosi-             hallituksen ja KTM:n periaatelinjausten
20573: vat jäljelle jääneitä lomarahojaan vastikkeeksi,              vastaisesti,
20574: jos työnantaja pidättäytyy henkilöstön vähen-                    miksi valtio työnantajana lisää omin
20575: nyksistä vuonna 1994. Ennakkotietojen mukaan                  toimenpitein hyvin koulutetun ja koke-
20576: laitos kattoi viime vuonna menonsa ja todennä-                neen teknisen tutkimushenkilöstön työt-
20577: köisesti on tuottanut ylijäämää.                              tömyyttä,
20578:     Saatujen tietojen mukaan henkilöstöjärjeste-                 onko Hallitus tietoinen siitä, että huo-
20579: lyt on tehty VTT:ssä hätiköidenja ammattijärjes-              no henkilöstöpolitiikka huonontaa
20580: töjen mielipiteiden vastaisesti. Ennen kaikkea sa-            VTT:n toimintamahdollisuuksia tulevai-
20581: neerauksessa noudatetut menettelytavat - mm.                  suudessa ja näin heikentää välillisesti
20582: se, että työntekijät on pantu kilpailemaan keske-             koko maan kilpailukykyä, sekä
20583:  nään vähenevistä työpaikoista- on tulehdutta-                   miten henkilöstövähennykset kohdis-
20584:  nut monin tavoin ilmapiiriä.                                 tuvat hierarkian eri tehtävissä toimiviin ja
20585:     Hallitus ja erityisesti kauppa- ja teollisuusmi-          sukupuolen mukaan?
20586: 
20587:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
20588: 
20589:           Leena Luhtanen                  Matti Louekoski               Jukka Gustafsson
20590:           Arja Ojala                      Raimo Vuoristo                Johannes Koskinen
20591:                      Riitta Myller                                     Mikko Rönnholm
20592: 
20593: 
20594: 
20595: 
20596: 2400321
20597: 2                                         1994 vp -   KK 137
20598: 
20599: 
20600: 
20601: 
20602:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           VTT:n strategisessa suunnitelmassa 1993 ase-
20604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tettiin seuraava tavoite:
20605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Laboratoriokokoa kasvatetaan yhdistämällä
20606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena            yksiköitä ja tarkistamaila toimialoja. Suurempi
20607: Luhtasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          yksikkökoko on perusteltu mm. polyteknisyyden
20608: myksen n:o 137:                                       hyödyntämiseksi, erikoistumisen lisäämiseksi
20609:                                                       sekä tutkimustyön tukitoimintojen rationalisoi-
20610:           Miksi maamme johtava tekninen tut-          miseksi. Hajallaan olevaa pienimuotoista toimin-
20611:        kimuslaitos VTT vähentää henkilöstöään         taa yhdistetään suuremmiksi ryhmiksi. Yhteis-
20612:        hallituksen ja KTM:n periaatelinjausten        työtä markkinoinnissa, toimistopalveluissa ja
20613:        vastaisesti,                                   työpajojen kesken lisätään. Organisaationmuu-
20614:           miksi valtio työnantajana lisää omin        toksia käytetään nykyistä aktiivisemmin ja jous-
20615:        toimenpitein hyvin koulutetun ja koke-         tavammin sekä laboratorio- että jaostotasolla.
20616:        neen teknisen tutkimushenkilöstön työt-            Kansainväliset arvioitsijat kirjoittivat rapor-
20617:        tömyyttä,                                      tissaan kesäkuussa 1993 aiheesta seuraavasti:
20618:           onko Hallitus tietoinen siitä, että huo-        "Olemme vakuuttuneet siitä, että nykyinen 34
20619:        no     henkilöstöpolitiikka huonontaa          laboratorion rakenne johtaa korkeisiin yleiskus-
20620:        VTT:n toimintamahdollisuuksia tulevai-         tannuksiin, epäasianmukaiseen kilpailuun ja
20621:        suudessa ja näin heikentää välillisesti        liian vähäiseen yhteisvaikutukseen eikä sovi hy-
20622:        koko maan kilpailukykyä, sekä                  vin strategian kehittämiseen ja markkinointiin.
20623:           miten henkilöstövähennykset kohdis-         Sopivaksi rakenteeksi muuttuneessa ympäristös-
20624:        tuvat hierarkian eri tehtävissä toimiviin ja   sä ja nykyisten ja mahdollisten edunsaajien hyö-
20625:        sukupuolen mukaan?                             dyn lisäämiseksi suosittelemme, että 34laborato-
20626:                                                       riosta muodostetaan kymmenkunta yksikköä
20627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toisiinsa liittyvin teknologia-aluein, yhteiset
20628: vasti seuraavaa:                                      markkinat toissijaisesti huomioon ottaen."
20629:                                                          VTT:n johtokunta valmisteli ehdotuksen uu-
20630:    VTT:llä on tärkeä asema teknologian kehit-         deksi tulosyksikkörakenteeksi mainitussa strate-
20631: tämisessä, soveltamisessa ja siirtämisessä yritys-    gisessa suunnitelmassa ja arviointiraportissa esi-
20632: ten ja koko yhteiskunnan käyttöön. VTT:n on           tetyillä, keskenään yhteen sopivilla perusteilla.
20633: pystyttävä mukautumaan ja kehittymään sekä            Valmistelussa otettiin huomioon VTT:n YT-neu-
20634: teollisuuden että yhteiskunnan tarpeita vastaa-       vottelukunnassa ja kauppa- ja teollisuusministe-
20635: vasti.                                                riön asettamassa VTT-työryhmässä käyty kes-
20636:    VTT:n kehittämistarpeiden määrittämiseksi          kustelu sekä laboratoriojohtajilta saadut lausun-
20637: kauppa- ja teollisuusministeriö toteutti tutkimus-    not. Organisaatiouudistuksen luonnollisena läh-
20638: keskuksen kansainvälisen kokonaisarvioinnin,          tökohtana oli lisäksi, että kysymyksessä on tie-
20639: joka aloitettiin syksyllä 1992 ja valmistui kesä-     teellisen asiantuntijaorganisaation toiminta- ja
20640: kuussa 1993. Kauppa- ja teollisuusministeriö,         tulosyksikkörakenne, jonka tulee luoda puitteet
20641: VTT:n johto ja henkilöstöryhmät sekä asiakasta-       painoalojen valinnalle, tutkimushankkeiden
20642: hot ja muut sidosryhmät pitivät arvioitsijoiden       suuntaamiselle ja tutkimusryhmien joustavalle
20643: suosituksia oikeansuuntaisina. Ne vastaavat           perustamiselle, toiminnalle ja lopettamiselle. Ta-
20644: myös valtionhallinnon yleisiä kehittämisperiaat-      voitteena on siis ollut toiminnan tehostaminen,
20645: teita ja valtioneuvoston periaatepäätöksiä.           mihin sisältyy rationalisointi sekä tutkimuksessa
20646:    VTT oli jo ennen arviointia ryhtynyt toteutta-     että tukipalveluissa. Ehdotukseksi muotoutui yh-
20647: maan uudistuksia, jotka pitkälti noudattivat ar-      deksän tutkimusyksikköä 34:n laboratorion ja
20648: vioinnin suosituksia. Toiminnan uudistusta ryh-       yksi tukipalveluyksikkö neljän toimiston sijaan.
20649: dyttiin nopeuttamaan ja syventämään arvioinnin           VTT-työryhmä otti myönteisen kannan ehdo-
20650: julkistamisen jälkeen.                                tukseen ja se kirjattiin välimietintöön 19.8.1993.
20651:                                             1994 vp -   KK 137                                           3
20652: 
20653: VTT:ssä jatkettiin valmistelua tältä pohjalta.              - toimistohenkilöstö 94
20654:    Uudessa organisaatiossa poistettiin kaksi or-            -kiinteistö, kuljetus, kirjanpito 4
20655: ganisaatioporrasta ja vähennettiin tulosyksiköi-            - tietohallinnon henkilöstö 11
20656: den määrä 39:stä 11 :een. Uusissa tulosyksiköissä              yhteensä 253.
20657: määriteltiin mahdollisimman tarpeellisiksi ja               Sukupuolen mukaan jakautuma oli miehet
20658: hyödyllisiksi arvioidut tutkimus- ja tukitehtävät,      49% (123 henkeä) ja naiset 51 % (130 henkeä).
20659: mitkä tullaan jatkossa tekemään, ja karsittiin              Henkilöstön sopeutus päätettiin hoitaa mah-
20660: tarpeettomaksi käyneet tehtävät. Kun tämän uu-          dollisimman pitkän ajan puitteissa ilman välittö-
20661: delleenmäärittelyn jälkeen kartoitettiin tarvitta-      miä irtisanomisia ja lomautuksia, mitä myös hen-
20662: van henkilöstön määrä, tehtävät todettiin voita-        kilöstöjärjestöt olivat toivoneet. Sopeutusta var-
20663: van hoitaa sopeutusvaiheenjälkeen noin 9 % (253         ten suunniteltiin sijoittumatta jääneille kuusi eri
20664: henkeä) aikaisempaa pienemmällä henkilöstöllä.          vaihtoehtoa sisältävä ohjelma. Vaihtoehdot oli-
20665: Tutkimustehtävien määrän vähenemiseen vai-              vat: irtisanoutumisraha, eläkkeelle siirtyminen
20666: kuttivat erityisesti eräiden rakennus- ja yhdys-        eroaruisrahan turvin, tuettu uudelleensijoittumi-
20667: kuntatekniikan tutkimusosaston laboratorioi-            nen, määräaikainen työsopimus, tuettu uudel-
20668: den kysynnän rakenteessa ja volyymissa tapahtu-         leenkouluttautuminen ja henkilöstöyrityksen pe-
20669: neet pysyväisluonteiset muutokset. Tukipalvelu-         rustamisen tukeminen. Ohjelman toteuttaminen
20670: tehtävien väheneminen johtui tulosyksiköiden            vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia v.
20671: lukumäärän oleellisesta vähenemisestä. VTT:n             1994 ja osittain v. 1995, jolloin rationalisointi-
20672: henkilöstöjärjestöt hyväksyivät rationalisoin-          hyödyt alkavat toteutua.
20673: nin sinänsä, mutta arvioivat, että vähennyksen              Ohjelman avulla on alun perin 253:n sijoittu-
20674: tulisi sen perusteella jäädä selvästi alle sataan       matta jääneen osalta löydetty tähän mennessä
20675: henkeen.                                                (22.3.1994) seuraavat ratkaisut:
20676:     Henkilöstön valinta tarpeellisiksi määriteltyi-         - vakinaisen työpaikan saaneita 28 henkeä
20677: hin tehtäviin päätettiin suorittaa siten, että tutki-       -2 v:n määräaikaisen työsopimuksen saanei-
20678: jat ja erityistehtävissä oleva avustava tutkimus-              ta 33
20679: henkilöstö (n. 2 000 henkilöä, 75 %) kutsuttiin             - irtisanoutuneita 34
20680: yksilökohtaisesti tehtäviinsä. Tähän oli peruste-           - eläkkeelle jääneitä 7
20681: luna se, että teknologian eri aloille erikoistuneet         - uudelleensijoituskonsultoinnissa ja tilapäi-
20682: tutkijat eivät juurikaan kilpaile keskenään sa-                sissä töissä 50
20683:  moista tehtävistä. Tukipalvelutehtävissä toimi-            - uudelleenkoulutuksessa 62
20684:  vien henkilöiden osalta tilanne oli toinen. Esimer-        -pitkäaikaisilla perhe- ym. lomilla 27
20685:  kiksi henkilöstö- tai taloushallinnollisia asioita         -vaihtoehdot valitsematta 12.
20686:  hoitava henkilö on kelpoinen hoitamaan niitä               Tähän mennessä on irtisanottu 16 henkilöä,
20687:  missä tutkimusyksikössä tahansa. Kun kaikki            joista kahden irtisanomisaika on jo päättynyt.
20688:  tukipalvelutehtävät määriteltiin uudelleen ja si-          Yhteenvetona organisaatiouudistuksesta voi-
20689: joitettiin uuteen tulosyksikkörakenteeseen, työ-        daan todeta seuraavaa:
20690:  voiman tarpeesta väheni neljännes. Tässä tilan-            -Organisaation uudistaminen, siihen liittyvä
20691:  teessa nähtiin sisäinen hakumenettely kaikkien         tehtävien uudelleenarviointi ja tutkimustoimin-
20692:  tukipalvelutehtävien osalta oikeudenmukaisim-          nalle tarpeettornien tehtävien karsiminen tähtää-
20693:  maksi ratkaisuksi. Näin meneteltiin henkilöstö-        vät VTT:n kilpailukyvyn tehostamiseen pitkällä
20694:  järjestöjen vastustuksesta huolimatta, koska kat-      aikavälillä. Sitä on pidetty myös arviointirapor-
20695:  sottiin, että kaikilla tukipalveluhenkilöillä piti     tissa samoin kuin teollisuuden ja rahoittajaorga-
20696:  olla mahdollisuus tulla otetuksi rekrytoinnissa        nisaatioiden kannanotoissa tärkeänä. Organi-
20697:  huomioon ansioittensa mukaan.                          saatiouudistus ja henkilöstömäärän sopeuttami-
20698:     Kutsu- ja hakumenettelyssä sijoittumatta jää-       nen on välttämätön toimenpide tulosohjatun ja
20699:  neet jakautuivat henkilöstöryhmittäin seuraa-          nettobudjetoidun yksikön toimintamahdolli-
20700:  vasti:                                                 suuksien varmistamiseksi tulevaisuudessa.
20701:     -tutkijat 53 henkeä                                     - Uudistus noudattaa valtioneuvoston ja
20702:     - tutkimusinsinöörit 12                             kauppa- ja teollisuusministeriön valtionhallin-
20703:     - harjoittelijat 3                                  non kehittämiselle vahvistamia periaatelinjauk-
20704:     - teknikot ja muu laboratorion tekninen hen-        sia.
20705:         kilöstö 59                                          - VTT on vaikeassa henkilöstön vähentämis-
20706:     - suunnittelu- ja hallintohenkilöstö 17             tilanteessa noudattanut vastuullista ja harkittua
20707: 4                                      1994 vp -      KK 137
20708: 
20709: henkilöstöpolitiikkaa. Edellä mainitun kuuden        kittävä vaikutus organisaatiouudistukseen. Se
20710: kohdan sopeuttamisohjelman tavoitteena on mi-        teetettiin juuri kehittämissuositusten saamiseksi.
20711: nimoida varsinaisten irtisanomisten määrä tuke-      Raporttinsa esipuheessa arvioitsijat mainitsivat
20712: malla muiden ratkaisujen löytämistä.                 mm. "VTT:n henkilöstöjärjestelmä on eräs mer-
20713:    - VTT on pyrkinyt noudattamaan asioiden           kittävä jäykkyystekijä, joka nyt haittaa vakavasti
20714: hoidossa mahdollisimman hyvin niin YT-lain-          toimintojen tarpeellisia sopeutuksia. Pidämme
20715: säädännön kuin YT-sopimuksenkin kirjainta ja         tätä hyvin vakavanaja-jos se jatkuu-pommi-
20716: henkeä. Asiat on mm. aina käsitelty YT-neuvot-       na VTT:n alla. Vaikka kehitystä onkin tapahtu-
20717: telukunnassa ennen niistä päättämistä. Kaikilta      nut siinä suhteessa, että vapaudutaan henkilös-
20718: osin ei kuitenkaan ole katsottu voitavan noudat-     töstä, jonka taitoja ei enää tarvita, ja määräai-
20719: taa henkilöstöjärjestöjen tahtoa.                    kaisten sopimusten kohdalla, muutosvauhtia tu-
20720:    - Kansainvälisellä arvioinnilla on ollut mer-     lisi olennaisesti lisätä."
20721: 
20722:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
20723: 
20724:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
20725:                                          1994 vp -   KK 137                                            5
20726: 
20727: 
20728: 
20729: 
20730:                                        Tili Riksdagens Talman
20731: 
20732:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 VTT:s strategiska plan 1993 uppställdes föl-
20733: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       jandemål:
20734: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Laboratoriemas storlek skall ökas genom sam-
20735: man Leena Luhtanen m.fl. undertecknade spörs-        manslagning av enheter och revidering av verk-
20736: målnr 137:                                           samhetsfålten. Större enheter har motiverats bl.a.
20737:                                                      med att polytekniken bättre kunde utnyttjas, spe-
20738:           Varför minskar landets ledande teknis-     cialiseringen kunde öka samt stödfunktionema i
20739:        ka forskningsanstalt VTT sin personai i       fråga om forskningsarbetet kunde rationaliseras.
20740:        strid med regeringens och HIM:s princi-       Utspridd småskalig verksamhet skall förenas tili
20741:        per,                                          större grupper. Samarbetet inom marknadsföring
20742:           varför ökar staten som arbetsgivare        och kontorsfunktioner samt mellan arbetsverk-
20743:        genom sina egna åtgärder arbetslösheten       städer skall ökas. Ändringar i organisationen
20744:        bland den välutbildade och erfarna tek-       skall utnyttjas aktivare och mera flexibelt än i dag
20745:        niska forskningspersonalen,                   både på laboratorie- och sektionsplanet.
20746:           är Regeringen medveten om att en då-           De intemationella bedömama skrev i sin rap-
20747:        lig personalpolitik försämrar VTT:s verk-     port ijuni 1993 att de är övertygade om att den
20748:        samhetsmöjligheter i framtiden och på det     nuvarande strukturen med 34 laboratorier leder
20749:        sättet indirekt försvagar hela landets kon-   tili höga allmänna utgifter, oändamålsenlig kon-
20750:        kurrenskraft, samt                            kurrens och för liten samverkan och att den inte
20751:            på vilket sätt drabbar personalned-       lämpar sig väl för en utveckling av strategin eller
20752:        skärningama de anställda med hänsyn tili      för marknadsföringen. Som en lämplig struktur i
20753:        kön och de olika uppgiftema inom hierar-      en förändrad miljö och för att öka nyttan för
20754:        kin?                                          nuvarande och eventuella nya förmånstagare re-
20755:                                                      kommenderar bedömama att de 34laboratorier-
20756:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        na ombildas tili ett tiotal enheter med teknologi-
20757: anföra följande:                                     områden som ansluter sig tili varandra, med be-
20758:                                                      aktande i andra hand av de gemensamma mark-
20759:    VTT har en vik:tig ställning när det gäller att   nadema.
20760: utveckla, tillämpa och · överföra teknologi för          VTT:s direktion beredde ett förslag tili ny
20761: bruk i företag och hela samhället. VTT måste         struktur för resultatenhetema på de sinsemellan
20762: kunna anpassa sig och utvecklas för att svara mot    förenliga grunder som framförs i ovan nämnda
20763: såväl industrins som samhällets behov.               strategiska pian och bedömningsrapporten. 1 be-
20764:    För att kunna fastställa vilka behov det fmns     redningsarbetet tog man hänsyn tili de diskussio-
20765: att utveckla VTT genomföroe handels- och indu-       ner som förts i VTT:s samarbetsdelegation och. i
20766: striministeriet en intemationell· helhetsbedöm-      den av handels- och industriministeriet tillsatta
20767: ning av forskningscentralen, som påbörjades          VTT-arbetsgruppen samt laboratoriechefemas
20768: hösten 1992 och blev fårdig ijuni 1993. Handels-     utlåtanden. En naturlig utgångspunkt för organi-
20769: och industriministeriet, VTT:s ledning och perso-    sationsreformen var dessutom att det gäller att
20770: nalgruppema samt· de olika kund- och övriga          finna en verksamhets- och resultatenhetsstruktur
20771: referensgruppema fann att bedömamas rekom-           för en vetenskaplig sakkunnigorganisation som
20772: mendationer i stort sett var riktiga. De motsvarar   skall ge ramama för valet av tyngdpunkter, in-
20773: också de alltnänna utvecklingsprinoipema inom        riktningen av forskningsprojekten och en flexibel
20774: statsförvaltningen samt statsrådets principbeslut.   bildning och avveckling av forskningsgrupper
20775:    VTT hade' redan före utvärderingen börjat ge-     samt för deras verksamhet. A vsikten har således
20776: nomföra refurmer som i stor utsträckning följde      varit att effektivera verksamheten, vilket inbegri-
20777: utvärderingens rekommendationer~. Reformar-          per rationaliseringar såväl inom forskningen som
20778: betet fick mera fart och blev mera djupgående        inom stödservicen. Förslaget gick ut på att det
20779: efter det att utvärderingen offentliggjorts.         skall fmnas nio forskningsenheter i stället för de
20780: 6                                         1994 vp -   KK 137
20781: 
20782: 34laboratoriema och en stödserviceenhet i stället       -   forskare 53 personer
20783: för fyra.                                               -   forskningsingenjörer 12
20784:    VTT-arbetsgruppen förhöll sig positiv till för-      -   praktikanter 3
20785: slaget och detta antecknades i mellanrapporten          -   tekniker och annan teknisk laboratorieper-
20786: 19.8.1993. Vid VTT fortsatte beredningsarbetet              sonal59
20787: utgående härifrån.                                       - personai inom planering och administra-
20788:    I den nya organisationsmodellen ströks två               tion 17
20789: organisationsplan och antalet resultatenheter re-        - kontorsanställda 94
20790: ducerades från 39 tillll. I de nya resultatenheter-      - fastigheter, transport, bokföring 4
20791: na definierade man de forsknings- och stödupp-           - ADB-personalll
20792: gifter som man bedömde som nödvändigast och                 sammanlagt 253.
20793: nyttigast och som man skall fortsätta att utföra         När vi ser på könsfördelningen var andelen
20794: samt gallrade bort de uppgifter som hade blivit       män 49% (123 personer) och andelen kvinnor
20795: onödiga. När man efter denna omdefiniering            51% (130 personer).
20796: kartlade personalbehovet konstaterade man att            Man beslöt att så mycket som möjligt dra ut på
20797: uppgiftema efter anpassningsskedet kan skötas         anpassningstiden för personalen utan omedelba-
20798: med en personai som är 9 % (253 personer) min-        ra uppsägningar och permitteringar, vilket också
20799: dre än den nuvarande. Orsaken till att forsknings-    personalorganisationema hade önskat. För att
20800: uppgiftema minskade stod att finna särskilt i de      underlätta anpassningen gjorde man upp en plan
20801: förändringar av bestående natur som skett i efter-    med sex altemativ för dem som inte placerade sig
20802: frågestrukturen och -volymen hos vissa laborato-      i den nya organisationen. Altemativen var: upp-
20803: rier vid byggnads- och samhällstekniska forsk-        sägningspeng, pensionering med stöd av en av-
20804: ningsavdelningen. Att stödserviceuppgiftema           gångspeng, omplacering med stöd från VTT, ar-
20805: minskade berodde på att antalet resultatenheter       betsavtal för viss tid, omskolning med stöd från
20806: reducerats kraftigt. Personalorganisationema vid      VTT och understödd bildning av personalföre-
20807: VTT godkände rationaliseringen i sig, men upp-        tag. En fullföljning av programmet kräver bety-
20808: skattade att personalminskningen till följd därav     dande ekonomiska satsningar år 1994 och delvis
20809: borde beröra betydligt mindre än 100 personer.        år 1995, när nyttan av rationaliseringama börjar
20810:    Man beslöt att välja personai till de uppgifter    synas.
20811: som bedömts som nödvändiga på det sättet att             Med hjälp av planen har man hittills (fram till
20812: forskare och forskningsassistenter med special-       22.3.1994) kommit på följande lösningar för de
20813: uppgifter (ca 2 000 personer, 75 %) kallades till     ursprungligen 253 personer som inte placerade
20814: sina uppgifter individuellt. Detta motiverades        sig:
20815: med att forskare som specialiserat sig på teknolo-       - fast anställning 28
20816: gins olika områden inte just tävlar inbördes om          - arbetsavtal som gäller 2 år 33
20817: samma uppgifter. F ör personer som arbetade              - uppsägning 34
20818: med stödserviceuppgifter var situationen en an-          - pensionering 7
20819: nan. T.ex. personer som sköter uppgifter inom            - konsultering för omplacering; tillfålliga ar-
20820: personal- eller ekonomiförvaltningen är kompe-              beten 50
20821: tenta för dessa uppgifter i viiken forskningsenhet       - omskolning 62
20822: som helst. När alla stödserviceuppgifter omdefi-         -långvariga familje- och andra ledigheter 27
20823: nierades och placerades in i den nya resultaten-         - altemativet ännu oklart 12.
20824: hetsstrukturen, minskade behovet av arbetskraft          Hittills har 16 personer blivit uppsagda, för två
20825: med en fjärdedel. I denna situation ansåg man att     av dem har uppsägningstiden redan löpt ut.
20826: ett intemt ansökningsförfarande för alla stödser-        Vi kan sammanfatta organisationsreformen
20827: viceuppgifter var den rättvisaste lösningen. Man      på följande sätt:
20828: gick till väga på detta sätt trots motstånd från         - Organisationsreformen, omvärderingen
20829: personalorganisationemas sida, eftersom man           av uppgiftema i samband därmed och en stryk-
20830: ansåg att alla personer inom stödservicen borde       ning av uppgifter som är onödiga för forsknings-
20831: ha en möjlighet att bli beaktade i rekryteringen      verksamheten syftar till att stärka VTT:s konkur-
20832: efter sina förtjänster.                               renskraft på lång sikt. Detta har ansetts viktigt
20833:    De anställda som inte placerade sig i kallelse-    också i utvärderingsrapporten, liksom i indu-
20834: och ansökningsförfarandet fördelade sig på föl-       strins och finansieringsorganisationemas ställ-
20835: jande sätt:                                           ningstaganden. En reformering av organisatio-
20836:                                             1994 vp -     KK 137                                             7
20837: 
20838: nen och en anpassning av antalet anställda är             har fattats. Tili alla delar har man dock inte ansett
20839: nödvändiga åtgärder för att trygga verksamhets-           detvara möjligt att tillmötesgå personalorganisa-
20840: möjlighetema för en resultatstyrd och nettobud-           tionemas önskemål.
20841: geterad enhet i framtiden.                                   - Den intemationella utvärderingen har på-
20842:    - Reformen följer de principiella riktlinjer           verkat organisationsreformen i hög grad. Man Iät
20843: som statsrådet och handels- och industriministe-          göra denjust för att få rekommendationer i fråga
20844: riet har fastställt för utvecklandet av statsförvalt-     om utvecklingen. 1 företalet tili rapporten nämn-
20845: ningen.                                                   de bedömama bl.a. att VTT:s personalorganisa-
20846:    - VTT har i denna svåra situation med perso-           tion är en betydande hämmande faktor, som för
20847: nalminskningar bedrivit en ansvarsfull och ge-            närvarande allvarligt förhindrar nödvändiga an-
20848: nomtänkt personalpolitik. Syftet med det ovan             passningar i verksamheten. De anser att detta är
20849: nämnda sexpunkts anpassningsprogrammet är                 mycket oroväckande och att situationen - om
20850: att minimera antalet egentliga uppsägningar ge-           den in~~ åtgärdas - är en tickande bomb under
20851: nom att försöka finna andra lösningar.                    VTT. A ven om det har skett en utveckling som
20852:    - VTT har så bra som möjligt försökt iaktta            medför att sådana personer friställs, vilkas får-
20853: såväl samarbetslagstiftniQgens som samarbetsav-           digheter inte längre behövs, samt en utveckling i
20854: talets bokstav och anda. Arendena har bl.a. alltid        fråga om avtal som gäller en viss tid, anser bedö-
20855: behandlats i samarbetsdelegationen innan beslut           marna att reformtempot klart borde intensifieras.
20856: 
20857:      Helsingforsden 7 april1994
20858: 
20859:                                                         Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
20860:                                                   1994vp
20861: 
20862: Kirjallinen kysymys 138
20863: 
20864: 
20865: 
20866: 
20867:                                     Mäkipää: Maa- ja metsätalousministeriön käyttämistä rahalaitos-
20868:                                        palveluista
20869: 
20870: 
20871:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20872: 
20873:    Valtiokonttori hoitaa tällä hetkellä noin 80%        haaskausta. Asia vaatii pikaisen selvittämisen ja
20874: valtionhallinnon tarvitsemista rahalaitospalve-         tarvittaessa päätösten tekemisen valtiokonttorin
20875: luista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esi-     palveluihin siirtymisestä.
20876: merkiksi asuntorahoituspalvelut, valtion eläk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
20877: keet ja valtion laitosten palkkatoiminnot hoide-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
20878: taan valtiokonttorin toimesta. Merkittävin muita        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20879: rahoituslaitoksia käyttävä valtionhallinnon osa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20880: on maa- ja metsätalousministeriö, jolla on hoi-
20881: dettavanaan useita erilaisia laina- ja avustusmuo-                Onko Hallitus tietoinen, että valtio-
20882: toja miljardien markkojen arvosta vuosittain.                  konttorin mukaan maa- ja metsätalous-
20883:    Valtiokonttorin esittämien tietojen mukaan                  ministeriö joutuu maksamaan hallinnon-
20884: maa- ja metsätalousministeriö joutuu maksa-                    alansa rahalaitospalveluista 2, 5-kertaisen
20885: maan rahalaitospalveluistaan käyttäessään pää-                 hinnan käyttäessään muuta kuin valtio-
20886: asiallisesti osuuspankkiryhmää jopa 2,5-kertai-                konttoria, ja
20887: sen hinnan verrattuna siihen, että se siirtyisi käyt-             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20888: tämään valtiokonttoria muiden hallinnonalojen                  väitteen todenperäisyyden selvittämiseksi
20889: tapaan. Mikäli tämä väite pitää paikkansa, on                  ja tarvittaessa ministeriön siirtämiseksi
20890: maa- ja metsätalousministeriön toiminta kum-                   käyttämään edullisinta palvelujen tatjoa-
20891: meksuUavaa ja jopa tuomittavaa valtion varojen                 jaa?
20892: 
20893:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
20894: 
20895:                                                LeaMäkipää
20896: 
20897: 
20898: 
20899: 
20900: 2400321
20901: 2                                          1994 vp -   KK 138
20902: 
20903: 
20904: 
20905: 
20906:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20907: 
20908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määräytymisperuste alennettiin alkuperäisestä
20909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           1,2 prosentista 0,75 prosenttiin maksamatta ole-
20910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        van lainapääoman määrästä.
20911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkipään              Lisäksi on kysymyksenalaista, voidaanko nii-
20912: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 138:          tä maatilatalouden kehittämisrahastosta myön-
20913:                                                        nettyjä valtionlainoja, joita luottolaitokset nyt
20914:           Onko Hallitus tietoinen, että valtio-        hoitavat, edes siirtää valtiokonttorin hoidetta-
20915:        konttorin mukaan maa- ja metsätalous-           viksi. Lainoitus hoidetaan siten, että valtio antaa
20916:        ministeriö joutuu maksamaan hallinnon-          kyseisten luottojen myöntämistä varten varat ra-
20917:        alansa rahalaitospalveluista 2,5-kertaisen      hastosta lainana luottolaitokselle, mistä laadi-
20918:        hinnan käyttäessään muuta kuin valtio-          taan valtion ja luottolaitoksen välinen velkakirja.
20919:        konttoria, ja                                   Luottolaitos myöntää varat lainoina viljelijöille.
20920:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          Tästä luottosuhteesta laaditaan puolestaan luot-
20921:        väitteen todenperäisyyden selvittämiseksi       tolaitoksen ja viljelijän, ei valtion ja viljelijän,
20922:        ja tarvittaessa ministeriön siirtämiseksi       välinen velkakirja. Ilman perustuslainsäätämis-
20923:        käyttämään edullisinta palvelujen tarjoa-       järjestyksessä tehtyä lainmuutosta on tuskin
20924:        jaa?                                            mahdollista vastoin luottolaitoksen tai viljelijän
20925:                                                        tahtoa siirtää heidän välistään velkasuhdetta
20926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suoraan valtion (valtiokonttorin) ja viljelijän vä-
20927: vasti seuraavaa:                                       liseksi. Valtiokonttorin hallinnointi voisi siten
20928:                                                        koskea vainjatkossa myönnettäviä uusia lainoja.
20929:     Maatilahallitus kävi noin kaksi vuotta sitten      Pelkän maksujen kannon siirtäminen valtiokont-
20930: valtiokonttorin kanssa neuvotteluja maatalous-         torille ilman luottosuhteen, maaseutuelinkeino-
20931: hallinnon valtionlainojen ja korkotukilainojen         lain mukaisten toimenpiteiden hoitamisen ja va-
20932: korkohyvitysten välitystehtävien antamisesta           kuuksien siirtoa ei taas ole tarkoituksenmukais-
20933: valtiokonttorille. Tuolloin ei kuitenkaan ollut        ta. Mikäli valtiokonttori tulee maatilatalouden
20934: löydettävissä sellaista ratkaisua, jonka perusteel-    kehittämisrahaston ja luottolaitoksen väliin, kus-
20935: la valtiokonttori olisi hoitanut kaikki ne tehtävät,   tannukset eivät ainakaan pienene.
20936: joista rahalaitokset nyt valtion puolesta huolehti-        Korkotukilainat ovat puolestaan luottolaitos-
20937: vat.                                                   ten omista varoista myönnettyjä lainoja, joten
20938:     Missään tapauksessa ei voida sanoa, että val-      niiden hoitoa ei voida siirtää pois luottolaitoksil-
20939: tiokonttorin tarjous olisi ollut 2,5 kertaa edulli-    ta. Korkohyvitykset velotaan maataloushallin-
20940: sempi, koska valtiokonttorin tarjous ja pankkien       noita keskusrahalaitosten kautta pääsääntöisesti
20941: tarjous sisälsivät eri tehtäväkokonaisuudet. Neu-      kaksi kertaa vuodessa. Hallinnoinuin ja hallinto-
20942: vottelut kariutuivat, koska valtiokonttorin tar-       kustannusten kannalta on sama, maksaako kor-
20943: jous ei kokonaisuudessaan ollut edullisempi kuin       kohyvitykset luottolaitoksille maataloushallinto
20944: pankkien tarjous.                                      vai valtiokonttori.
20945:     Valtionlainojen hoitopalkkiot maksetaan                Tällä hetkellä, kun Suomi on hakenut EU:n
20946: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.           jäsenyyttä ja parhaillaan selvitetään, mitä vaiku-
20947: Rahaston toiminnan turvaamiseksi maa- ja met-          tuksia sillä on maatilatalouden investointien ra-
20948: sätalousministeriö etsii jatkuvasti menettelytapo-     hoitukseen ja rahoituskanaviin, ei ole tarkoituk-
20949: ja, joilla kysymyksessä olevien lainojen hoito voi-    senmukaista muuttaa olemassa olevaa järjestel-
20950: taisiin järjestää valtion kannalta edullisimmalla      mää. Tulevien järjestelyjen yhteydessä maa- ja
20951: tavalla. Tähän liittyen muun muassa luottolai-         metsätalousministeriö selvittää myös muut mah-
20952: toksille maksettavan hoitopalkkion määräyty-           dolliset vaihtoehdot lainoituksen hoitamiseen, si-
20953: misperustetta muutettiin vuonna 1992. Jotta kor-       käli kuin valtionlainoitusta ja/tai korkotukilai-
20954: vauksen suuruus vastaisi paremmin lainojen hoi-        noitusta joko EU-osarahoituksen turvin tai kan-
20955: dosta aiheutuvia kustannuksia, hoitopalkkion           sallisesti edelleen jatketaan.
20956:                                           1994 vp -   KK 138                                         3
20957: 
20958:    Yhtenä vaihtoehtona tulee kysymykseen myös         yksinkertaisimmin yhdistettävissä EU:n maata-
20959: maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-       loustuen valvontajärjestelmiin. Alustavien selvi-
20960: kus, joka jo nyt hoitaa 10 000-15 000 valtion         tysten mukaan tämä vaihtoehto on vähintään
20961: kauppahintasaamista. Tietopalvelukeskuksella          yhtä edullinen kuin valtiokonttorin lainojenhoi-
20962: on atk-järjestelmien puolesta valmius hoitaa          to. Nyt ei kuitenkaan ole oikea ajankohta siirtyä
20963: myös maatilatalouden kehittämisrahaston va-           uuteen lainanhoitojärjestelmään.
20964: roista myönnettävät lainat, jolloin lainoitus olisi
20965: 
20966:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
20967: 
20968:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
20969: 4                                          1994 vp -   KK 138
20970: 
20971: 
20972: 
20973: 
20974:                                          Tili Riksdagens Talman
20975: 
20976:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       föranleder sänktes grunderna för fastställande av
20977: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         arvodet för skötseln av lån från ursprungliga 1,2
20978: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       procent till 0, 75 procent av det obetalda lånekapi-
20979: man Mäkipää undertecknade spörsmål nr 138:             talet.
20980:                                                            Dessutom är det tvivelaktigt om de statslån
20981:           Är Regeringen medveten om att jord-          som beviljats ur gårdsbrukets utvecklingsfond
20982:        och skogsbruksministeriet enligt uppgif-        och som nu sköts av kreditinstituten över huvud
20983:        ter från statskontoret är tvunget att betala    taget kan överföras tili statskontoret. Kreditgiv-
20984:        upp till 2,5 gånger mera för penningin-         ningen sköts så att när en kredit beviljas lånar
20985:        rättningstjänster inom sitt fOrvaltnings-       staten ut medel ur fonden tili ett kreditinstitut,
20986:        område när det anlitar en annan inrätt-         och fOr lånet upprättas ett skuldebrev mellan
20987:        ning än statskontoret, och                      staten och kreditinstitutet. Kreditinstitutet bevil-
20988:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        jar medlen i form av lån tili jordbrukarna. För
20989:        för att utreda riktigheten av påståendet        detta kreditförhållande upprättas i sin tur ett
20990:        och för att vid behov se till att ministeriet   skuldebrev mellan kreditinstitutet och jord-
20991:        övergår till att anlita den inrättning som      brukaren, inte mellan staten och jordbrukaren.
20992:        erbjuder de billigaste tjänsterna?              Utan en lagändring i den ordning som gäller
20993:                                                        grundlag är det knappast möjligt att mot kredit-
20994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          institutets eller jordbrukarens vilja ändra deras
20995: anföra fOljande:                                       kreditförhållande direkt tili ett kreditförhållande
20996:                                                        mellan staten (statskontoret) och jordbrukaren.
20997:    Jordbruksstyrelsen förhandlade för ca två år        Statskontorets administration kan sålunda om-
20998: sedan med statskontoret om att förmedlingen av         fatta endast nya lån som beviljas i fortsättningen.
20999: räntegottgörelserna för lantbruksförvaltningens        Det är dock inte ändamålsenligt att tili statskon-
21000: statslån och räntestödslån skulle överlåtas tili       toret överföra endast uppbörden av avgifter utan
21001: statskontoret. Då kunde man dock inte komma            att samtidigt överföra även kreditförhållandet,
21002: överens om en sådan lösning där statskontoret          skötseln av åtgärder enligt landsbygdsnäringsla-
21003: hade åtagit sig att sköta alla de uppgifter som        gen och överföringen av säkerheter. Om stats-
21004: penninginrättningarna nu sköter på statens väg-        kontoret ställer sig mellan gårdsbrukets utveck-
21005: nar.                                                   li.J)gsfond och kreditinstitutet medför detta åt-
21006:    Man kan i ingen händelse påstå att statskonto-      minstone inte att kostnaderna sjunker.
21007: rets anbud hade varit 2,5 gånger förmånligare,             Räntestödslånen däremot ärlån som kreditin-
21008: eftersom statskontorets och bankernas anbud            stituten beviljar av egna medel och sålunda kan
21009: omfattade olika uppgiftshelheter. Förhandling-         skötseln av dessa inte överföras tili någon annan
21010: arna strandade eftersom statskontorets anbud           inrättning. LantbruksfOrvaltningen debiteras fOr
21011: totalt sett inte var förmånligare än bankernas         räntegottgörelserna genom centralpenningin-
21012: anbud.                                                 rättningarna i regel två gånger om året. Med
21013:    Arvodena för skötseln av statslån betalas av        tanke på administrationen och administrations-
21014: medel ur gårdsbrukets utvecklingsfond. För             kostnaderna är det detsamma om lantbruksför-
21015: tryggande av fondens verksamhet söker jord- och        valtningen eller statskontoret betalar räntegott-
21016: skogsbruksministeriet ständigt nya förfaringssätt      görelserna tili kreditinstituten.
21017: med vilka skötseln av de lån som avses i spörsmå-          Just nu när Finland har ansökt om medlem-
21018: let kunde ordnas på det förmånligaste sättet ur        skap i EU och det som bäst utreds hur ·detta
21019: statens synvinkel. 1 samband med detta ändrades        inverkar på finansieringen av gårdsbrukets inve-
21020: år 1992 bl.a. grunderna för fastställande av det       steringar och finansieringskanalerna är det inte
21021: arvode som betalas tili kreditinstitut för skötseln    ändamålsenligt att ändra på det system som gäl-
21022: av lån. För att ersättningen tili sin storlek bättre   ler. 1 samband med de förestående arrangemang-
21023: skall motsvara de kostnader som skötseln av lån        en utreder jord- och skogsbruksministeriet också
21024:                                          1994 vp- KK 138                                               5
21025: 
21026: andra eventuella altemativ för hur kreditgivning-    tionstjänstcentralen har med sitt ADB-system be-
21027: en kan skötas, förutsatt att statens kreditgivning   redskap att sköta även lån som beviljas av medel
21028: ochleller beviljandet av räntestödslån antingen      ur gårdsbrukets utvecklingsfond. Detta vore det
21029: med stöd av EU :s delfinansiering eller med natio-   enklaste sättet att sammanföra långivningen med
21030: nell finansiering ännu fortsätter.                   EU:s övervakningssystem för lantbruksstödet.
21031:    Ett altemativ som också kommer i fråga är         Enligt preliminära utredningar är detta altemativ
21032: jord- och skogsbruksministeriets informations-       minst lika förmånligt som om statskontoret sköt-
21033: tjänstcentral, som redan nu sköter 10 000-           te lånen. Nu är det dock inte den rätta tidpunkten
21034: 15 000 statens köpeskillingsfordringar. Informa-     att övergå tili ett nytt system för skötseln av Iän.
21035: 
21036:      Helsingfors den 5 aprill994
21037: 
21038:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
21039:                                                 1994vp
21040: 
21041: Kirjallinen kysymys 139
21042: 
21043: 
21044: 
21045: 
21046:                                    Ala-Harja ym.: Metsäpeuranmaan retkeilyalueen perustamisesta
21047: 
21048: 
21049: 
21050:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21051: 
21052:    Voimassa olevan ulkoilulain tarkoittamia ret-      metsätalousministeriössä hallinnollisesti epä-
21053: keilyalueita voidaan perustaa valtioneuvoston         määräisen ja rajaamauoman "mallimetsä"-ni-
21054: päätöksellä. Tässä tarkoituksessa ovat Lestijär-      mikkeen alle siitä huolimatta, että vain metsähal-
21055: ven ja Perhon kunnat jättäneet anomuksensa val-       litus on retkeilyalueen perustamista vastustanut.
21056: tioneuvostolle 13.11.1992 esittäen retkeilyalueen         Metsäpeuranmaa on luonnonvaroiltaan poik-
21057: perustamista Metsäpeuranmaa-nimisenä osalle           keuksellisen vetovoimaiDen mm. kasvavien met-
21058: kunnissa olevaa valtion maata.                        säpeura-ja susikantojen ansiosta. Se olisi erittäin
21059:    Kunnat ovat perustelleet hakemusta mm. sillä,      sopiva retkeilyalueeksi ja antaisi näin taloudelli-
21060: että alue sisältää jo entuudestaan erilaisia suoje-   sia mahdollisuuksia köyhille kunnille.
21061: lualueita ja on pois metsähallituksen talousmet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21062: säkäytöstä huomattavan suurelta osalta. Suuri         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21063: osa sisältyy myös Lestijoen luonnontalouden ke-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21064: hittämissuunnitelma-alueeseen,jonka tarkoituk-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21065: sena on edistää virkistyspalvelutarjonnan muo-
21066: dostumista osaksi alueen väestön toimeentulo-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21067: mahdollisuuksia sekä edistää vesistön tilan ko-              ryhtyä Metsäpeuranmaa-nimisen retkei-
21068: hentumista. Pelkästään Lestijokilaaksossa käy                lyalueen perustamiseksi ja valtion tuen
21069: vuosittain noin 40 000 matkailijaa lähinnä virkis-           saamiseksi, ja jos ei,
21070: tyskalastuksen vetäminä. Kehitystä tulisi perus-                tulisiko harkita Metsähallituksen mai-
21071: tettavan retkeilyalueen muodossa tukea valtio-               den luovuttamista sijaintikuntien omis-
21072: neuvostossa tehtävällä myönteisellä päätöksellä.             tukseen eräissä tapauksissa, jolloin kun-
21073: Myönteisellä päätöksellä olisi näille köyhille               tien taloudellisen tilanteen korjaantumi-
21074: Suomenselän kunnille laaja ja merkittävä yhteis-             sen lisäksi kunnilla olisi oikeus itse päät-
21075: kunta- ja rakennepoliittinen merkitys.                       tää .omistamiensa alueiden tarkoituksen-
21076:    V aitioneuvosto ei ole antanut ratkaisua. Nyt             mukaisesta käytöstä?
21077: on käynyt ilmi, että hakemus on liitetty maa- ja
21078: 
21079:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
21080: 
21081:           Kirsti Ala-Harja               OivaSavela                    Timo Ihamäki
21082:           Riitta Jouppila                Kalevi Mattila                Kyösti Virrankoski
21083:                      HåkanMalm                                 Bjarne Kallis
21084: 
21085: 
21086: 
21087: 
21088: 2400321
21089: 2                                         1994 vp -   KK 139
21090: 
21091: 
21092: 
21093: 
21094:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21095: 
21096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        4 900 kalastuslupaa. Retkeilyalueena koko
21097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alueen käyttö olisijärjestettävä niin, että ulkoilu-
21098: olette 15 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      toiminnan tarpeet tulevat riittävästi otetuiksi
21099: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      huomioon.
21100: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ala-Harjan            Kuntien esityksen johdosta antamassaan lau-
21101: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          sunnossa Metsähallitus on todennut kantanaan,
21102:  139:                                                 että alueella ei ole sellaista ulkoilun kannalta
21103:                                                       huomattavaa yleistä merkitystä, jota retkeily-
21104:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        alueelta edellytettäisiin. Metsähallituksen lau-
21105:        ryhtyä Metsäpeuranmaa-nimisen retkei-          sunnon mukaan enemmän kävijöitä on muissa
21106:        lyalueen perustamiseksi ja valtion tuen        kohteissa, ennen kaikkea virkistyskalastusalueil-
21107:        saamiseksi, ja jos ei,                         la, jotka jäävät ehdotetun retkeilyalueen ulko-
21108:           ulisiko harkita Metsähallituksen mai-       puolelle. Metsähallituksen esityksen mukaan
21109:        den luovuttamista sijaintikuntien omis-        aluetta tulisikin kehittää laajempana kokonai-
21110:        tukseen eräissä tapauksissa, jolloin kun-      suutena, esimerkiksi Metsäpeuranmaan markki-
21111:        tien taloudellisen tilanteen korjaantumi-      nointinimikkeellä,jolloin kaikki lähiseudun kun-
21112:        sen lisäksi kunnilla olisi oikeus itse päät-   nat hyötyisivät.
21113:        tää omistamiensa alueiden tarkoituksen-           Maa- ja metsätalousministeriö on käynyt
21114:        mukaisesta käytöstä?                           asiasta neuvotteluja kuntien, Metsähallituksen ja
21115:                                                       muiden intressitahojen kanssa. Neuvottelujen tu-
21116:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           loksena ministeriö on päättänyt perustaa asian
21117: taen seuraavaa:                                       edelleen valmistelemiseksi projektin, jonka työ-
21118:                                                       hön kutsutaan mukaan alueen kehittämisestä
21119:    Ulkoilulain (606/73) mukaan valtion maalle,        kiinnostuneiden tahojen edustajat. Pyrkimykse-
21120: jolla ulkoilun kannalta on huomattava yleinen         nä on kehittää alueen matkailuelinkeinotoimin-
21121: merkitys, voidaan perustaa retkeilyalue.              taa sekä lisätä yhteistyötä Metsähallituksen sekä
21122:    Tällaisia ulkoilulain mukaan perustettuja ret-     paikallisten asukkaiden ja organisaatioiden välil-
21123: keilyalueita on yhteensä kuusi: Kylmäluoma Tai-       lä. Projektiryhmän tulee selvittää alueen rajaus
21124: valkoskella, Hossa Suomussalmella, Iso-Syöte          sekä laatia kehittämissuunnitelma ja ehdotus toi-
21125: Pudasjärvellä, Ruunaa Lieksassa, Teijo Pemiös-        menpiteistä kustannus- ja rahoitustietoineen.
21126: sä sekä Oulujärvi Paltamon ja Vaalan kunnissa.        Maa- ja metsätalousministeriö on osoittanut
21127: Lisäksi Evon retkeilyalue on perusteilla.             Metsähallituksen käyttöön varoja virkistyspal-
21128:    Lestijärven ja Perhon kunnat ovat tehneet esi-     velujen määrärahoista suunnittelutyön aloitta-
21129: tyksen ulkoilulain mukaisen retkeilyalueen pe-        mista varten.
21130: rustamiseksi näissä kunnissa sijaitsevalle valtion       Hallitus katsoo, että mikäli edellä mainittu
21131: maalle. Alue käsittäisi noin 5 600 hehtaaria. Val-    yhteistyö osoittautuu onnistuneeksi, sama toi-
21132: taosa alueesta on taimikoita ja nuoria kasvatus-      mintatapa tulee ottaa sovellettavaksi muuallakin
21133: metsiä. Retkeilyn kannalta tärkein osatekijä          ratkaistaessa valtion metsien käyttöä koskevia
21134: alueella on noin 80 kilometrin pituinen Peuran        kysymyksiä. Hallitus katsoo, että paikallisten
21135: polku -ulkoilureitti, jonka varrelle on jo raken-     asukkaiden ja kuntien mielipiteet on mahdollista
21136: nettu palveluvarustusta.                              ottaa riittävästi huomioon, vaikka alueet säily-
21137:    Alueella on Valkeisjärven virkistyskalastus-       vätkin Metsähallituksen hallinnassa.
21138: alue, johon esimerkiksi vuonna 1992 myytiin
21139: 
21140:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
21141: 
21142:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
21143:                                            1994 vp -    KK 139                                               3
21144: 
21145: 
21146: 
21147: 
21148:                                           Tili Riksdagens Talman
21149: 
21150:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vändningen av hela området ordnas så att fri-
21151: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         luftslivets behov i tiliräcklig utsträckning blir till-
21152: 15 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-         godosedda.
21153: rådet översänt följande av riksdagsman Ala-Har-            Med anledning av kommunernas förslag har
21154: ja m.fl. undertecknade spörsmål nr 139:                 Forststyrelsen i sitt utlåtande konstaterat att
21155:                                                         området inte är av sådan avsevärd allmän bety-
21156:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          delse för idkande av friluftsliv, som skulle krävas
21157:        ta för att ett strövområde med namnet            av ett strövområde. Enligt Forststyrelsens utlå-
21158:        Metsäpeuranmaa skall inrättas och få             tande har de andra ställena, framför allt fritidsfis-
21159:        statsstöd, och, om inte,                         keområdena, som stannar utanför det föreslagna
21160:           borde man överväga att överlåta               strövområdet, haft fler besökare. Enligt Forststy-
21161:        Forststyrelsens marker i vissa fall till de      relsens förslag borde området utvecklas som en
21162:        kommuner där markerna befinner sig, vil-         mer omfattande helhet, t.ex. under marknadsfö-
21163:        ket innebär att kommunerna utöver att            ringsbenämningen Metsäpeuranmaa, varvid alla
21164:        deras ekonomiska situation forbättras            närbelägna kommuner skulle dra nytta av områ-
21165:        skulle ha rätt att själva besluta hur deras      det.
21166:        områden skall användas på ett ändamåls-             Jord- och skogsbruksministeriet har förhand-
21167:        enligt sätt?                                     lat om frågan med kommunerna, Forststyrelsen
21168:                                                         och andra intressegrupper. Resultatet av för-
21169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           handlingarna är att ministeriet har beslutat inleda
21170: anföra följande:                                        ett projekt för att ytterligare bereda ärendet, och
21171:                                                         företrädare för sådana instanser som är intresse-
21172:    Enligt lagen om friluftsliv (606/73) kan på sta-     rade av områdets utveckling skall kaUas att delta
21173: tens mark, som är av avsevärd betydelse för id-         i projektets arbete. Strävan är att utveckla turist-
21174: kande av friluftsliv, inrättas strövområden.            näringsverksamheten på området och att öka
21175:    Dylika strövområden som har inrättats i enlig-       samarbetet mellan Forststyrelsen samt ortsbe-
21176: het med lagen om friluftsliv är sammanlagt sextili      folkningen och organisationerna. Projektgrup-
21177: antalet: Kylmäluoma i Taivalkoski, Hossa i Suo-         pen har tili uppgift att utreda hur området skall
21178: mussalmi, Iso-Syöte i Pudasjärvi, Ruunaa i Liek-        avgränsas samt att göra upp en utvecklingsplan
21179: sa, Teijo i Bjärnå samt Oulujärvi i Paltamo och         och förslag tili åtgärder jämte kostnads- och fi-
21180: Vaala kommuner. Därtill inrättas Evo strövom-           nansieringsuppgifter. Jord- och skogsbruksmi-
21181: råde som bäst.                                          nisteriet har anvisat Forststyrelsen medel av an-
21182:    Lestijärvi och Perho kommuner har framställt         slagen för rekreationstjänster för att planerings-
21183: ett förslag tili inrättande av ett strövområde enligt   arbetet skall kunna inledas.
21184: lagen om friluftsliv på statens mark i dessa kom-          Regeringen anser att om det visar sig att det
21185: muner. Området skulle omfatta ca 5 600 ha.              ovan nämnda samarbetet blir lyckat samma till-
21186: Största delen av området är plantbestånd och            vägagångssätt bör tas i bruk även på andra ställen
21187: unga gallringsbestånd. Med tanke på vandring är         när beslut skall fattas om frågor som gäller an-
21188: den viktigaste delfaktorn på området friluftsle-        vändningen av statens skogar. Regeringen anser
21189: den Peuran polku, som är ca 80 km lång och längs        att det är möjligt att i tillräcklig utsträckning
21190: viiken det redan har byggts serviceutrusting.           beakta ortsbefolkningens och kommunernas
21191:     På området finns Valkeisjärvi fritidsfiskeom-       åsikter, fastän områdena kvarstår i Forststyrel-
21192:  råde, inom vilket såldes 4 900 tillstånd tili fiske    sens besittning.
21193:  under t.ex. 1992. Som strövområde borde an-
21194: 
21195:      Helsingforsden 5 april 1994
21196: 
21197:                                                            Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
21198:                                                  1994 vp
21199: 
21200: Kirjallinen kysymys 140
21201: 
21202: 
21203: 
21204: 
21205:                                     Jääskeläinen ym.: Toimenpiteistä yritysrahoituksen helpottami-
21206:                                         seksi
21207: 
21208: 
21209:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21210:    Vakuuksien puute on yhä pahenevaongelma                 Ilmeistä on myös se, että yrityssaneerauksilla
21211: yritystoiminnassa. Ongelma kohdistuu erityisesti       pidetään pankkien intressien mukaisesti pystyssä
21212: pieniin yrityksiin, joista erään tutkimuksen mu-       enimmäkseen suuryrityksiä, jolloin pk-yritysten
21213: kaan jopa yli puolet kokee vakuusongelman pa-          toimintamahdollisuudet vääristyneessä kilpailu-
21214: himmaksi rahoitusongelmakseen. Runsas viiden-          tilanteessa heikkenevät. Pk-sektorin toiminta-
21215: nes suuristakin yrityksistä mainitsi vakuusongel-      edellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tu-
21216: mat vaikeimmaksi ongelmakseen rahoituksessa.           lee valtiovallan tehdä kaikki voitava, muutoin
21217: Lisäksi pankit ovat yleisesti nostaneet uusien         seuraukset saattavat olla hyvinkin tuhoisat.
21218: luottojen marginaaleja.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
21219:    Vakuusongelmat ovat vaikeuttaneet erityisesti       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21220: TEL-takaisinlainauksen käyttöä, joka on mo-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21221: nien pienten yritysten tärkein rahoitusmuoto.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21222: Tämä taas on luonnollisesti aiheuttanut inves-
21223: tointien viivästymistä.                                           Miten Hallitus aikoo omalta osaltaan
21224:     Lainanautoperiaatteet ovatkin keikahtaneet                 edistää yritysrahoituksen helpottumista
21225: täysin päinvastaisiksi kuin joitakin vuosia sitten,            erityisesti vakuusongelmien osalta, ja
21226: jolloin lainaa sai hyvin puutteellisillakin vakuuk-               miten Hallitus aikoo huolehtia, ettei
21227: silla, mikä on ollut vahingollista niin yritys- kuin           pk-sektori tukehdu suuryritysten jalkoi-
21228: pankkitoiminnallekin. Nyt suurena uhkana on,                   hin yrityssaneerauksien vääristämässä
21229: että lainanantopolitiikkaa kiristetään liiaksi, jol-           kilpailutilanteessa?
21230: loin monet yritykset tukahtuvat rahoitusongel-
21231: miinsa.
21232: 
21233:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
21234: 
21235:                       Jouko Jääskeläinen                        Eeva-Liisa Moilanen
21236:                       Pirkko Laakkonen                          Ismo Seivästö
21237:                                                Leea Hiltunen
21238: 
21239: 
21240: 
21241: 
21242: 240032]
21243: 2                                        1994 vp -      KK 140
21244: 
21245: 
21246: 
21247: 
21248:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21249: 
21250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ten merkittävässä määrin helpottamassa pienten
21251: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja keskisuurten yritysten vakuustilannetta.
21252: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Pk-yritystoiminnan neuvottelukunta on hel-
21253: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jääskeläi-        mikuussa pitämässään kokouksessa käsitellyt
21254: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       pk-yritysten rahoitukseen liittyviä kysymyksiä,
21255: 140:                                                   joissa olivat yhtenä esillä myös pk-yritysten va-
21256:                                                        kuuskysymykset. Neuvottelukunta päätti ko-
21257:                                                        kouksessaan vedota rahoituslaitoksiin, jotta ne
21258:           Miten Hallitus aikoo omalta osaltaan         kiinnittäisivät erityistä huomiota aloittavien sekä
21259:        edistää yritysrahoituksen helpottumista         toimivien pk-yritysten rahoitushuollon turvaa-
21260:        erityisesti vakuusongelmien osalta, ja          miseen siten, että rahoituksen saatavuus ja hinta
21261:           miten Hallitus aikoo huolehtia, ettei        eivät aiheuttaisi pk-yrityksille kohtuuttomia on-
21262:        pk-sektori tukehdu suuryritysten jalkoi-        gelmia. Tätä koskeva neuvottelukunnan kirje lä-
21263:        hin yrityssaneerauksien vääristämässä           hetettiin 15.3.1994 keskeisille pk-yritysten rahoit-
21264:        kilpailutilanteessa?                            tajapankeille.
21265:                                                            Yrityksen saneerausta koskevan lain mukaisia
21266:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            saneeraushakemuksia oli vuoden 1993 loppuun
21267: taen seuraavaa:                                        mennessä saapunut kaikkiaan 571. Näistä 17 ha-
21268:                                                        kemusta on koskenut sellaista yritystä, jossa hen-
21269:    Valtiontakuukeskuksella tällä hetkellä käy-         kilökunnan määrä on ollut 200:aa suurempi.
21270: tössä olevalla vakauttamistakausjärjestelmällä         Merkittävä osa hakemuksista on koskenut sellai-
21271: voidaan helpottaa pk-yritysten tilannetta. Va-         sia yrityksiä, joissa työntekijöitä on ollut alle 10
21272: kauttamistakausjärjestelmällä voidaan turvata          (tilastoituja tapauksia 227). Voidaan olettaa, että
21273: velkaantuneiden pk-yritysten toimintaedellytyk-        yrityksen saneerausta koskeva lainsäädäntö on jo
21274: siä vakauttamaila talletuspankin pk-yrityksille        olemassaolollaan edistänyt pk-yritystenkin va-
21275: myöntämiä luottoja ja antamalla Iuotoilie osittai-     paaehtoisia saneerauksia. Oikeusministeri Pokka
21276: nen valtiontakaus. Lisäksi parhaillaan selvite-        on kahdessa kirjalliseen kysymykseen antamas-
21277: tään valtiontakausten käyttöalueen laajentamis-        saan vastauksessa (kansanedustaja Sirkka-Liisa
21278: ta investointien ja käyttöpääoman leasing-, osa-       Anttilan ym. kirjallinen kysymys n:o 565/1993 vp
21279: maksu-, factoring- tai muulle vastaavalle rahoi-       ja kansanedustaja Jouko Jääskeläisen ym. kirjal-
21280: tusmuodolle. Pk-yritysten rahoitus- ja vakuuson-       linen kysymys n:o 608/1993 vp) käsitellyt laajalti
21281: gelmien helpottamiseksi Suomen Vientiluotto Oy         saneerausmenettelyä kilpailuvaikutusten kan-
21282: on yhdessä Valtiontakuukeskuksen ja talletus-          nalta.
21283: pankkien kanssa kehittämässä rahoitusjärjeste-             Voidaan olettaa, ettäjos saneerausmenettelyn
21284: lyä pk-yritysten vientisaatavakannan rahoittami-       piirissä olevat tai olleet suuryritykset olisivat sa-
21285: seksi, joka perustuu Vientiluotan varainhankin-        neerauksen asemesta ajautuneet konkurssiin, oli-
21286: tapotentiaalin, Valtiontakuukeskuksen rahoitus-        si se johtanut useiden näiden suuryritysten ali-
21287: takuuehtojen ja talletuspankkien yrityskonttori-       hankkijoina toimivien pk-yritysten konkurssiin.
21288: verkoston hyödyntämiseen.                              Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että yrityksen
21289:    Valtiontakuukeskuksen riskipääomatakuu-             saneerauslainsäädäntö on ollut tarpeellinen
21290: järjestelmää koskevaa lainsäädäntöä ollaan             myös pk-yritysten kannalta. Hallitus tulee edel-
21291: myös parhaillaan uudistamassa siten, että pk-          leen seuraamaan yritysten rahoitustilanteen kehi-
21292: yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen            tystä tarpeelliseksi osoittautuvien lisätoimenpi-
21293: saanti helpottuisi.                                    teiden käyttämiseksi.
21294:    Kera Oy myöntää pääosan yrityslainoistaan
21295: ilman turvaavaa vakuutta. Nämä lainat ovat si-
21296: 
21297:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
21298: 
21299:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
21300:                                            1994 vp -     KK 140                                            3
21301: 
21302: 
21303: 
21304:                                          Tili Riksdagens Talman
21305: 
21306:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         företagslån utan betryggande säkerheter. Dessa
21307: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           lån kommer sålunda i hög grad att underlätta
21308: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         situationen beträffande säkerheter för små och
21309: man Jääskeläinen m.fl undertecknade spörsmål             medelstora företag.
21310: nr 140:                                                      Delegationen för små och medelstora företags
21311:                                                          verksamhet behandlade vid ett möte i februari
21312:            På vilket sätt ämnar Regeringen bidra         frågor som gällde finansieringen tili små och
21313:        till att företagsfinansieringen underlättas       medelstora företag, och då togs även frågan om
21314:        särskilt beträffande problemet med säker-         dylika företags säkerheter upp. Vid sitt möte be-
21315:        heter, och                                        slutade delegationenatt vädja tili de finansiella
21316:            hur ämnar Regeringen se tili att de små       instituten för att dessa skulle fåsta särskild upp-
21317:        och medelstora företagen inte kvävs av            märksamhet vid tryggande av finansieringen dels
21318:        storföretagen i den konkurrenssituation           tili små och medelstora företag som inleder sin
21319:        som förvrängts till fOljd av fOretagssane-        verksamhet, dels tili etablerade företag av detta
21320:        ringen?                                           slag så att tillgången till finansiering och kostna-
21321:                                                          derna för den inte medför oskäliga problem för
21322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            företagen. Delegationens brev sändes den 15
21323: anföra följande:                                         mars 1994 tili de banker som står för huvuddelen
21324:                                                          av finansieringen till små och medelstora företag.
21325:    Med hjälp av det konsolideringsgarantisystem              Antalet saneringsansökningar i enlighet med
21326: som Statsgaranticentralen för närvarande tiliäm-         lagen om företagssanering uppgick vid utgången
21327: par kan situationen för små och medelstora före-         av år 1993 till571. Av dessa gällde 17 ansökningar
21328: tag underlättas. Konsolideringsgarantisystemet           företag med flera än 200 anställda. En betydande
21329: medför att verksamhetsbetingelserna för skuld-           del av ansökningarna gjordes av företag med
21330: satta små och medelstora företag kan tryggas så          mindre än 10 anställda (227 registrerade fall).
21331: att sådana krediter som depositionsbanker bevil-         Man kan anta att tillämpningen av den lagstift-
21332: jat dylika företag konsolideras och att för kredi-       ning som gäller företagssanering redan nu har
21333: terna tili en viss del ställs statsborgen. Dessutom      gjort det lättare för små och medelstora företag
21334: utreds som bäst om användningsområdet för                att genomgå en friviliig sanering. Justitieminister
21335: statsborgen kan utvidgas så att det även skulle          Pokka har redan i sina svar på två spörsmål
21336: omfatta Jeasing, avbetalning, factoring eller mot-       (riksdagsman Sirkka-Liisa Anttilas m.fl. skriftli-
21337: svarande finansieringsformer. För att underlätta         ga spörsmål nr 565/1993 rd och riksdagsman
21338: situationen för små och medelstora företag vad           Jouko Jääskeläinens m.fl. skriftliga spörsmål nr
21339: gäller finansiering och säkerheter håller Finlands       608/1993 rd) ingående behandlat saneringsförfa-
21340: Exportkredit Ab tilisammans med Statsgaranti-            randet med beaktande av konkurrensverkningar-
21341: centralen och depositionsbankerna på att utveck-         na.
21342: la ett system för finansieringen av exportford-              Det kan antas att om sådana stora företag som
21343: ringar. Systemet grundar sig på utnyttjandet av          omfattas av saneringsförfarandet eller som ge-
21344:  Finlands Exportkredit Ab:s medelsanskaffnings-          nomgått sanering i stället hade gått i konkurs,
21345: potential, Statsgaranticentralens vilikor för fi-        skulle det ha medfört att många små och medel-
21346: nansieringsgarantier och depositionsbankernas            stora fOretag som varit underleverantörer tili de
21347:  företagskontorsnät.                                     stora företagen också hade gått i konkurs. Sam-
21348:     Den lagstiftning som omfattar Statsgaranti-          manfattningsvis kan man säga att den lagstift-
21349:  centralens system för riskkapitalgarantier revide-      ning som gäller företagssanering har varit nöd-
21350:  ras också som bäst så att det skall bli lättare för     vändig även för de små och medelstora företa-
21351:  små och medelstora företag att få finansiering på       gens del. Regeringen kommer med tanke på even-
21352:  samma villkor som eget kapital.                         tuella tiliäggsåtgärder även i fortsättningen att
21353:     Kera Ab beviljar den största delen av sina           följa utvecklingen av finansieringen tili företag.
21354: 
21355:      Helsingforsden 6 april1994
21356: 
21357:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
21358:                                                 1994 vp
21359: 
21360: Kirjallinen kysymys 141
21361: 
21362: 
21363: 
21364: 
21365:                                    Tennilä: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Ounasjoen ylittä-
21366:                                       välle Kaukosen sillalle
21367: 
21368: 
21369:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21370: 
21371:    Kittilän ja Rovaniemen välisellä maantiellä on     edellyttivät. Lasten, vanhusten ja muiden kylä-
21372: paljon esillä ollut Kaukosen silta. Erittäin vilk-    läisten turvallisuus ei näköjään merkitse mitään.
21373: kaasti liikennöidyllä tiellä Ounasjoen yli johtava       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21374: silta on näet erittäin kapea ja siksi vaarallinen.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21375:    Silta oli myös painorajoituksen alainen. Siinä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21376: vaiheessa vaikuttikin siltä, että sillan k01jaustyö   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21377: (vahvistaminen ja kevyen liikenteen väylän ra-
21378: kentaminen) toteutetaan nopeasti myös työlli-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21379: syysvaroja hankkeeseen osoittaen. Tutkimustu-                ryhtyä, jotta Ounasjoen yli johtavalle
21380: losten osoitettua, että rekkaliikenne voi jatkua             Kaukosen sillalle rakennetaan kevyen lii-
21381: painorajoituksitta, siltatyö on siirretty kauas tu-          kenteen väylä jalankulkijoiden ja pyöräi-
21382: levaisuuteen. Tästä voi tehdä vain sen johtopää-             lijöiden kulkuturvallisuuden parantami-
21383: töksen, että sillankorjaus oli "listan kärjessä"             seksi käyttäen hankkeen välittömään to-
21384: vain siksi, että puutavarayhtiöiden intressit sitä           teuttamiseen myös työllisyysrahoja?
21385: 
21386:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
21387:                                          Esko-Juhani Tennilä
21388: 
21389: 
21390: 
21391: 
21392:  ~40032J
21393: 2                                      1994 vp -   KK 141
21394: 
21395: 
21396: 
21397: 
21398:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
21399: 
21400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tutkimusten perusteella poistettu painorajoitus,
21401: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kuten kysymyksessäkin on todettu. Tutkimuksis-
21402: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    sa todettiin sillan kuitenkin ylikuormittuvan ja
21403: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-      sillanjäljellä olevan käyttöajan olevan sen vuoksi
21404: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      lyhyt.
21405: myksen n:o 141:                                        Sillan parantamishankkeesta ei suinkaan ole
21406:                                                    luovuttu eikä siirretty sitä kauas tulevaisuuteen,
21407:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    vaan se on tarkoitus toteuttaa vuonna 1995.
21408:        ryhtyä, jotta Ounasjoen yli johtavalle      Suunnitelman laadinta sillan vahvistamiseksi, le-
21409:        Kaukosen sillalle rakennetaan kevyen lii-   ventämiseksi ja varustamiseksi kevyen liikenteen
21410:        kenteen väylä jalankulkijoiden ja pyöräi-   väylällä on käynnissä ja valmistuu vielä tänä
21411:        lijöiden kulkuturvallisuuden parantami-     vuonna. Hankkeeseen liittyy myös tulva-aukko-
21412:        seksi käyttäen hankkeen välittömään to-     sillan rakentaminen rinnakkaiseen Murto-ojan
21413:        teuttamiseen myös työllisyysrahoja?         uomaan.
21414:                                                        Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 9,2
21415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       miljoonaa markkaa ja se olisi mahdollista aloit-
21416: vasti seuraavaa:                                   taa vielä tänä vuonna, mikäli sille myönnetään
21417:                                                    työllisyysrahoitusta. Työllisyystyöohjelmat esi-
21418:    Kantatiellä 79 Kittilän kunnan Kaukosen ky-     tellään valtioneuvoston päätettäväksi työminis-
21419: lässä olevalta Ounasjoen ylittävältä sillalta on   teriöstä.
21420: 
21421:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1994
21422: 
21423:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
21424:                                         1994 vp -   KK 141                                            3
21425: 
21426: 
21427: 
21428: 
21429:                                       Tili Riksdagens Talman
21430: 
21431:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     har på basis av undersökningar avlägsnats, vilket
21432: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      också framkommer av spörsmålet. 1 undersök-
21433: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ningama kom man dock fram tili att bron överbe-
21434: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-        lastas och att brons återstående användningstid
21435: mål nr 141:                                         följaktligen är kort.
21436:                                                        Projektet får att förbättra bron har varken
21437:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      slopats eller senarelagts, utan avsikten är att pro-
21438:        ta för att med sysselsättningspengar ome-    jektet förverkligas år 1995. Planeringsarbetet för
21439:        delbart förverkliga byggandet av en väg      att förstärka, bredda och utrusta bron med en
21440:        för lätt trafik över Kaukonen bron som       cykel- och gångväg är i gång och blir fårdigt ännu
21441:        leder över Ounasjoki, vilket skulle för-     i år. Projektet omfattar också en utskovsbro vid
21442:        bättra fotgängamas och cyklistemas tra-      den parallella Murto-oja flodbädden.
21443:        fiksäkerhet?                                    Helhetskostnadema för projektet beräknas
21444:                                                     uppgå tili 9,2 miljoner mark och man anser det
21445:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vara möjligt att påbötja projektet redan i år,
21446: anföra följande:                                    förutsatt att sysselsättningspengar beviljas. Ar-
21447:                                                     betsministeriet framlägger sysselsättningspro-
21448:   Tyngdbegränsningen på bron över Ounasjoki         grammen för statsrådets godkännande.
21449: på stamväg 79 i byn Kaukonen i Kittilä kommun,
21450: 
21451:      Helsingforsden 29 mars 1994
21452: 
21453:                                                                      Trafikminister Ole Norrback
21454:                                                1994vp
21455: 
21456: Kirjallinen kysymys 142
21457: 
21458: 
21459: 
21460: 
21461:                                   A. Ojala ym.: Oppisopimuskoulutuksen turvaamisesta Pirkan-
21462:                                       maalla
21463: 
21464: 
21465:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21466: 
21467:    Tämän vuoden alusta voimaan tulleen oppiso-       eivät voi toteutua. On kohtuutonta herättää toi-
21468: pimuskoulutuslainsäädännön mukaan opetus-            veita, joihin ei voida vastata. Moniin hyviin
21469: ministeriö määrää vuosittain valtion talousar-       hankkeisiin tarvittaisiin lisää oppisopimuspaik-
21470: viossa asetetun kokonaismäärän rajoissa oppiso-      koja. Vastavalmistuneiden työnsaantimahdolli-
21471: pimusten enimmäismäärät alueittain erikseen          suuksia ei voida lisätä. Olemassa olevia työpaik-
21472: ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista li-     koja ei voida säilyttää eikä ehkäistä lomautuksia
21473: säkoulutusta varten. Pirkanmaan kiintiö tälle        ja irtisanomisia. Pirkanmaalle tarvittaisiin tälle
21474: vuodelle on 660 opiskelijatyövuotta. Monta op-       vuodelle 600 opiskelijatyövuotta lisää ja koko
21475: pisopimustoimistoa on jakamassa tätä kiintiötä,      maahan tuhansia lisäpaikkoja.
21476: joka on aivan riittämätön. Tiukka jako perus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21477: koulutukseen ja lisäkoulutukseen vaikeuttaa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21478: asiaa. Kiintiö oli lähes kokonaan sidottu jo hel-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21479: mikuun loppuun mennessä.                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21480:    Viime vuonna opetusministeriö kannusti op-
21481: pisopimustoimistoja tiedottamaan asiasta ja te-                Aikooko Hallitus lisätä oppisopimus-
21482: kemään oppisopimuksia. Nyt oppisopimuskou-                  ten määrää vielä tälle vuodelle, jotta Pir-
21483: lutus on alkanut kiinnostaa yrityksiä ja työnteki-          kanmaalla oppisopimuksia voidaan sol-
21484: jöitä, mutta liian pieni kiintiö on esteenä. Mark-          mia tarvetta vastaava määrä?
21485: kinointikampanja siis puree, mutta sen tavoitteet
21486: 
21487:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1994
21488: 
21489:           Arja Ojala                     Marja-Liisa Tykkyläinen    Iiris Hacklin
21490:           Jukka Gustafsson               Pentti Lahti-Nuuttila      Timo Roos
21491:           Aarno von Bell                 Reijo Lindroos             Eila Rimmi
21492:           Marjatta Stenius-Kaukonen      MaijaRask                  Tuija Maaret Pykäläinen
21493:                       Anneli Taina                           Lea Mäkipää
21494: 
21495: 
21496: 
21497: 
21498: 2400321
21499: 2                                          1994 vp -   KK 142
21500: 
21501: 
21502: 
21503: 
21504:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21505: 
21506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemiseen
21507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tähtäävää valtakunnallista tiedotuskampanjaa,
21508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jonkajatkovalmisteluja yleisvastuu on sittemmin
21509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-         asetettu opetushallitukselle. Nuorten aseman pa-
21510: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       rantamiseksi nykyisessä taloudellisessa tilantees-
21511:  142:                                                  sa on kampanjan painopisteeksi ja tavoitteeksi
21512:                                                        asetettu erityisesti nuorten ammatillisen perus-
21513:           Aikooko Hallitus lisätä oppisopimus-         koulutuksen lisääminen. Myös eduskunnan sivis-
21514:        ten määrää vielä tälle vuodelle, jotta Pir-     tysvaliokunta pitää 19.11.1993 antamassaan mie-
21515:        kanmaalla oppisopimuksia voidaan sol-           tinnössä (SiVM 22/1993 vp) välttämättömänä,
21516:        mia tarvetta vastaava määrä?                    että välittömästi ryhdytään tehostettuihin toi-
21517:                                                        menpiteisiin nuorten oppisopimusmuotoisen pe-
21518:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ruskoulutuksen lisäämiseksi. Komiteanmietin-
21519: vasti seuraavaa:                                       nössä "Vaihtoehto työttömyydelle (KM 1993:38)
21520:                                                        nuorisokansliapäällikkötyöryhmän         raportti"
21521:    Valtioneuvosto on koulutuksen ja korkeakou-         esitetään eräänä toimenpiteenä työttömien nuor-
21522: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-          ten aseman parantamiseksi peruskoulutuksen
21523: suunnitelmassa vuosille 1991-1996 asettanut ta-        puuttuessa oppisopimuskoulutuksen merkittä-
21524: voitteeksi oppisopimuskoulutuksen lisäämisen.          vää lisäämistä ja ammatillisen peruskoulutuksen
21525: Myös eduskunta hyväksyessään vuoden 1994 ta-           suorittaneiden nuorten, vastavalmistuneiden,
21526: lousarvion edellytti, että hallitus ryhtyy tehostet-   oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisä-
21527: tuihin toimenpiteisiin oppisopimuskoulutuksen          koulutuksen lisäämistä varsinkin aloilla, joilla
21528: lisäämiseksi ja, jos asetettu kokonaismäärä osoit-     nuorten alkutyöttömyys on korkea.
21529: tautuu riittämättömäksi, antaa eduskunnalle eh-           Opetusministeriön tarkoituksena on esittää
21530: dotuksen kokonaismäärän lisäämiseksi. Oppiso-          tehtäväksi valtioneuvoston periaatepäätös mää-
21531: pimusten määrä onkin usean vuoden tauon jäl-           rärahan ottamisesta valtion vuoden 1994 toiseen
21532: keen kääntynyt kasvuun. Kasvu kuitenkin pää-           lisätalousarvioesitykseen 3 500 nuoren, pääsään-
21533: osin selittyy sillä, että työssä olevien oppisopi-     töisesti alle 25-vuotiaan, ammatillisen peruskou-
21534: musmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus on              lutuksen oppisopimuksen aloittamiseksi vuonna
21535: voimakkaasti laajentunut.                              1994 ja 4 000--6 OOO:n ammatillisista oppilaitok-
21536:    Opetusministeriö on yhteistyössä työministe-        sista valmistuneen alle 30-vuotiaan ammatillisen
21537: riön, opetushallituksen ja Suomen Kuntaliiton          lisäkoulutuksen oppisopimuksen toteuttamiseksi
21538: sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Suo-         vuonna 1994.
21539: men Yrittäjäin Keskusliiton kanssa valmistellut
21540: 
21541:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
21542: 
21543:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21544:                                             1994 vp -   KK 142                                             3
21545: 
21546: 
21547: 
21548: 
21549:                                           Tili Riksdagens Talman
21550: 
21551:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bund i Finland förberett en informationskam-
21552: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          panj som syftar tili att göra läroavtalsutbildning
21553: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        känd. Det fortsatta arbetet och det generella an-
21554: man Arja Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr          svaret har sedermera överförts till utbildningssty-
21555: 142:                                                    relsen. För att förbättra ungdomens ställning i
21556:                                                         denna ekonomiska situation har som tyngdpunkt
21557:            Ämnar Regeringen utöka antalet läro-         och mål i kampanjen satts en utökning av särskilt
21558:         avtal ännu under detta år, så att ett sådant    grundläggande yrkesutbildning för unga. I sitt
21559:         antalläroavtal i Pirkanmaa kan slutas att       betänkande 19.1l.l993 (KuUB 22/1993 rd) anser
21560:         de motsvarar behovet?                           även riksdagens kulturutskott detvara nödvän-
21561:                                                         digt att effektiva ätgärder omedelbart vidtas för
21562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att grundutbildningen i läroavtalsform för unga
21563: anföra följande:                                        utökas. I kommittl~betänkandet "Alternativ tili
21564:                                                         arbetslöshet" KB 1993:38, en rapport av kansli-
21565:    Isin plan för utveckling av utbildningen och av      chefsarbetsgruppen för ungdom, föreslås som en
21566: forskningen vid högskolorna för åren 1991-              åtgärd när det gäller att förbättra situationen för
21567: 1996 har statsrådet satt som mål att läroavtalsut-      unga arbetslösa att då grundutbildning saknas
21568: bildningen skall utvidgas. När riksdagen godkän-        läroavtalsutbildningen kraftigt ökas och att til-
21569: de statsbudgeten för 1994 förutsatte den att reger-     läggsutbildningen i form av läroavtalsutbildning
21570: ingen vidtar effektiva åtgärder för att utvidga         för unga som nyss utexaminerats från grundläg-
21571: läroavtalsutbildningen och att regeringen, om det       gande yrkesutbildning ökas särskilt inom områ-
21572: målsatta totlantalet visar sig vara otillräckligt,      den där initialarbetslösheten bland unga är hög.
21573: hos riksdagen framför ett förslag om att det skall         Undervisningsministeriet har för avsikt att fö-
21574: utökas. Efter en paus på flera år har antalet           reslå att statsrådet fattar ett principbeslut att ett
21575: läroavtal börjat växa. Tillväxten får huvudsakli-       anslag intas i den andra tilläggsbudgeten för 1994
21576: gen sin förklaring i att den yrkesinriktade tilläggs-   för att i år påbörja läroavtal för 3 500 unga,
21577: utbildningen i form av läroavtal kraftigt har ökat.     huvudsakligen i åldern under 25 år, inom den
21578:    Undervisningsministeriet har i samarbete med         grundläggande yrkesutbildningen och läroavtal i
21579: arbetsministeriet, utbildningsstyrelsen, Finlands       form av yrkesinriktad tilläggsutbildning för
21580: Kommunförbund, de centrala arbetsmarknads-              4 000-6 000 unga under 30 år som utexamine-
21581: organisationerna och Företagarnas Centralför-           rats från yrkesläroanstalter.
21582: 
21583:      Helsingforsden 5 april1994
21584: 
21585:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21586:                                                  1994vp
21587: 
21588: Kirjallinen kysymys 143
21589: 
21590: 
21591: 
21592: 
21593:                                    Vistbacka: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta
21594: 
21595: 
21596: 
21597:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21598: 
21599:    Säästöpankkiryhmittymän jäljiltä jääneet on-       kijöiden työttömiksi joutuminen sen mukanaan
21600: gelma-asiakkaat, ongelmaluotot ja niihin liittyvä     tuomine lisäkustannuksineen yhteiskunnalle. Li-
21601: omaisuus ovat tällä hetkellä tarkoitusta varten       säksi mahdollisuus saatavien saamiseen yrityk-
21602: perustetun ns. roskapankin hoidettavina. Tämän        sen toiminnan kautta poistuu ja luottotappiot
21603: omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin tehtävänä on           konkretisoituvat. Tämä on yhteiskunnalle huo-
21604: vastata omaisuusmassan hoidosta ja mahdollisis-       mattavasti toiminnan jatkamista kalliimpi vaih-
21605: ta realisoinneista. Samalla yhtiön tulisi huolehtia   toehto.
21606: sen asiakkaiksi tulleiden yritysten toimintaansa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21607: tarvitseman pääoman saannista normaalin pan-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21608: kin tapaan.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21609:    Perustettaessa omaisuudenhoitoyhtiötä oli          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21610: tarkoitus edetä hallitusti niin, ettei turhia kon-
21611: kursseja enää tulisi eikä toisaalta omaisuutta rea-             Onko Hallitus tietoinen, että omaisuu-
21612: lisoitaisi alihintaan. Nyt on kuitenkin usealta eri          denhoitoyhtiö Arsenal kieltäytymällä
21613: taholta tullut tietoja, että Arsenalin aluetoimis-           turvaamasta asiakkaakseen joutuneiden
21614: toissa kieltäydytään myöntämästä vielä täysin                toimintakelpoisten yritysten pääoma-
21615: pääomarakenteeltaan terveillekin yrityksille nii-            huoltoa kokonaisedun vastaisesti aiheut-
21616: den toiminnan kannalta oleellista tilapäisrahoi-             taa lisää työttömyyttä ja luottotappioita
21617: tusta. Mikäli näin menetellään, aiheutetaan yri-             niiden yhteiskunnalle aiheuttamine kus-
21618: tysten toiminnan loppuminen ja lukuisien työnte-             tannuksineen?
21619: 
21620:      Helsingissä- 15·:päivänä maaliskuuta 1994
21621: 
21622:                                            Raimo Vistbacka
21623: 
21624: 
21625: 
21626: 
21627: 2400321
21628: 2                                          1994 vp -   KK 143
21629: 
21630: 
21631: 
21632: 
21633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21634: 
21635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nässä, toisin sanoen yritys on konkurssissa tai
21636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lopettanut muulla tavoin toimintansa ja Arsenal
21637: olette 15 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       realisoi tai ottaa haltuunsa vakuuksia. Arsenal
21638: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       katsoo 1 300 yritysasiakkaanaan olevan mahdol-
21639: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vistbackan          lisuudet elpyä ja hoitaa luottonsa. Loput 700
21640: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 143:          kriittistä asiakasta ovat selvitysten kohteena. Osa
21641:                                                        niistä voi mahdollisesti elpyä, osa kaatunee.
21642:           Onko Hallitus tietoinen, että omaisuu-          Silloin kun Arsenal katsoo asiakasyrityksen
21643:        denhoitoyhtiö Arsenal kieltäytymällä            voivan elpyä, sitä tuetaan tarvittaessa luottopää-
21644:        turvaamasta asiakkaakseen joutuneiden           töksin ja konsulttipalveluin. Näistä aiheutuvat
21645:        toimintakelpoisten yritysten pääoma-            kustannukset asiakas elvyttyään maksaa takai-
21646:        huoltoa kokonaisedun vastaisesti aiheut-        sin. Näin ollen Arsenal huolehtii elpymiskelpois-
21647:        taa lisää työttömyyttä ja luottotappioita       ten asiakkaidensa rahoitustarpeesta. Muussa tar-
21648:        niiden yhteiskunnalle aiheuttamine kus-         koituksessa Arsenal ei anna luottoa. Arsenalin
21649:        tannuksineen?                                   elpymiskelpoisten yritysasiakkaiden palvelukses-
21650:                                                        sa on yhteensä noin 10 000 työntekijää. Näiden
21651:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yritysten elvyttäminen pitää työllisyyttä yllä.
21652: vasti seuraavaa:                                          Kriittisten asiakkaiden palveluksessa on noin
21653:                                                        2 000 työntekijää. Osalla näistä yrityksistä ei ole
21654:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n asiak-            toipumisedellytyksiä. Tukemalla elvytyskelpoi-
21655: kaiksi siirtyivät ensi vaiheessa Suomen Säästö-        siksi arvioitavien yritysten toipumista Arsenal
21656: pankki-SSP Oy:n luovutussopimuksen perus-              tukee näiden työpaikkojen säilymistä.
21657: teella ne SSP:n asiakkaat, joiden saatavia oli            Arsenalin yritysasiakkaan kaatuessa veron-
21658: 22.10.1993 järjestämättöminä taijoiden luottojen       maksajan etu vaatii luoton vakuuksien tarkoi-
21659: korot oli voitu maksaa vain lisäluoton turvin.         tuksenmukaista haltuunottoa ja hyvää hoitoa.
21660: Järjestämättömiä ovat luotot, joiden korko tai         Arsenal myy haltuunsa joutunutta omaisuutta
21661: lyhennys on yli 90 päivää myöhässä. Arsenalin          yksinomaan markkinahintaan eikä siis realisoi
21662: asiakkaiksi ei näin ollen tullut terveitä yrityksiä.   omaisuutta alihintaan. Perinnässä olevien asia-
21663:    Suoraan Arsenalin asiakkaaksi tuli tässä vai-       kasyritysten yhteinen työntekijämäärä on alle
21664: heessa noin 5 600 yritystä. Näistä 3 600 on perin-     300.
21665: 
21666:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
21667: 
21668:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
21669:                                            1994 vp -    KK 143                                             3
21670: 
21671: 
21672: 
21673: 
21674:                                          Tili Riksdagens Talman
21675: 
21676:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            verksamheten och att Arsenal realiserar eller
21677: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av           omhändertar säkerheterna. Enligt Arsenal har
21678: den 15 mars 1994 tili vederbörande medlem av            1 300 av bolagets företagskunder möjligheter att
21679: statsrådet översänt följande av riksdagsman Vist-       igen komma på fötter och sköta sina krediter. De
21680: backa undertecknade spörsmål nr 143:                    resterande 700 kritiska kundernas situation är
21681:                                                         under utredning. En del av dem kan eventuellt
21682:           Är Regeringen medveten om att egen-           återhämta sig, en del kommer inte att klara sig.
21683:        domsförvaltningsbolaget Arsenal som en               Då Arsenal anser att ett kundföretag kan kom-
21684:        följd av att det vägrar trygga kapitalför-       ma på fötter igen, får företaget vid behov stöd i
21685:        sörjningen för funktionsdugliga bolag            form av kreditbeslut och konsulttjänster. De
21686:        som råkat bli deras kunder i strid med           kostnader som då uppkommer får kunden betala
21687:        helhetsintressena förorsakar ytterligare         tilihaka efter det att företaget återhämtat sig. På
21688:        arbetslöshet och kreditförluster, inklusive      detta sätt sörjer Arsenal för sina återhämtnings-
21689:        de kostnader som uppkommer för sam-              kapabla kunders finansieringsbehov. Arsenal be-
21690:        hället?                                          viljar inte krediter för andra syften. Arsenals åter-
21691:                                                         hämtningskapabla företagskunder har samman-
21692:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lagt ca 10 000 anställda. Återupplivningen av
21693: anföra följande:                                        dessa företag håller sysselsättningen uppe.
21694:                                                             De kunder vilkas situation är kritisk har ca
21695:     Tili kunder i egendomsförvaltningsbolaget           2 000 anställda. En del av dessa företag saknar
21696: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy övergick i              förutsättningar att komma på fötter igen. Genom
21697: första skedet enligt Sparbanken i Finland- SBF          att stöda sådana företag som bedöms vara åter-
21698: Ab:s överlåtelseavtal de SBF:s kunder, vilkas           hämtningskapabla hjälper Arsenal tili att bevara
21699: fordringar var oskötta 22.10.1993 eller vilkas          arbetsplatserna vid dessa företag.
21700: krediträntor kunnat betalas endast med hjälp av             Då någon av Arsenals företagskunder går
21701: tiliäggskrediter. Som oskötta betraktas krediter,       omkull är det i skattebetalarnas intresse att säker-
21702: på vilka ränta eller amortering är mer än 90 dagar      heterna omhändertas på ett ändamålsenligt sätt
21703: försenad. Det var således inga friska företag som       och sköts väl. Arsenal säljer egendom, som kom-
21704: blev kunder i Arsenal.                                  mit i bolagets besittning, enbart tili marknadspris
21705:     I det här skedet blev ca 5 600 företag direkt       och realiserar den således inte tili underpris. Det
21706: kunder i Arsenal. Av dessa är 3 600 föremål för         totala antalet anställda i de kundföretag som är
21707: indrivningsåtgärder, vilket innebär att företaget       föremål för indrivningsåtgärder understiger 300.
21708: är försatt i konkurs eller på annat sätt har lagt ner
21709: 
21710:      Helsingforsden 6 april1994
21711: 
21712:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
21713:                                                   1994vp
21714: 
21715: [{irjallinen kysymys 144
21716: 
21717: 
21718: 
21719: 
21720:                                     Laine: Euroopan unionin liittovaltioluonteesta
21721: 
21722: 
21723: 
21724:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21725: 
21726:     Euroopan unionilla (EU) on useita keskeisiä         koskemattomuuden puolustamiseksi on perus-
21727: liittovaltiolle tyypillisiä ominaisuuksia. EU :lla on   tettu Neuvostoliiton asevoimat ja säädetty ylei-
21728: esim. ylikansallista ja tarvittaessa mahdollisesti      nen asevelvollisuus." Perustuslain 75 §:n 2 mo-
21729: määräenemmistöllä käytettävissä olevaa päätös-          mentin mukaan Neuvostoliiton suvereniteetti
21730: ja lainsäädäntövaltaa. Unionin yhteinen ulko- ja        kattaa sen koko alueen. (Neuvostoliiton suveree-
21731: turvallisuuspolitiikka merkitsee Maastrichtin so-       nisuudesta mainitaan myös Neuvostoliiton pe-
21732: pimuksen V osaston J.1 artiklan 4 kohdan mu-            rustuslain 73 §:n 8 kohdassa.)
21733: kaan mm. sitä, että jäsenvaltiot tukevat aktiivi-          - Maastrichtin sopimuksen V osaston J.1
21734: sesti ja varauksettomasti unionin ulkoista poli-        artiklan 2 kohta: "Yhteisen ulko- ja turvallisuus-
21735: tiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa keskinäisen us-      politiikan tavoitteena on:
21736: kollisuuden ja yhteisvastuullisuuden hengessä.             - turvata unionin yhteiset arvot, perusedut
21737: Sopimuksessa veivoitetaan jäsenvaltiot pidätty-         ja itsenäisyys; ... "
21738: mään kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen          Kyseessä on siis todellakin unionin itsenäisyy-
21739: vastaisia tai jotka ovat omiaan haittaamaan             den turvaaminen.
21740: unionin tehokkuutta yhteenkuuluvana voimana                b) Säädösten keskinäiset suhteet:
21741: kansainvälisissä suhteissa. Neuvosto huolehtii             - Neuvostoliiton perustuslain 74 §: "Neu-
21742: siitä, että näitä periaatteita noudatetaan. Sopi-       vostoliiton lait ovat yhtäläisesti lainvoimaiset
21743: muksen V osaston J.2 artiklan mukaanjäsenval-           kaikkien neuvostotasovaltojen alueilla. Mikäli
21744: tiot huolehtivat siitä, että niiden kansallinen poli-   neuvostotasavaltainen ja yleisliittolainen laki
21745: tiikka on yhteisten kantojen mukaista. On syytä         ovat ristiriidassa keskenään, pätee Neuvostolii-
21746: tähdentää, että näiden V osaston määräysten ole-        ton laki."
21747: massaoloa ja velvoittavuutta ei ole jätetty riippu-        - EU:ssa unionitason säädösten hierarkki-
21748: maan tulevista (esim. vuonna 1996 tehtävistä)           nen ylemmyys kansalliseen lainsäädäntöön näh-
21749: päätöksistä, vaan määräykset ovat osa EU:ssa            den määräytyy mm. oikeuskäytännössä kehitet-
21750: voimassa olevaa Maastrichtin sopimusta.- Liit-          tyjen periaatteiden mukaisesti.
21751:  tovaltioiden tapaan myös EU:lla on oma lippuja            c) Kansalaisuus:
21752:  päämääränä on yhteinen rahayksikkö.                       - Neuvostoliiton perustuslain 33 §:n 1 mo-
21753:     Eräät muut kiintoisat EU:n liittovaltioluon-        mentti: "Neuvostoliitossa on voimassa yhtenäi-
21754:  teesta muistuttavat seikat ilmenevät oheisesta         nen yleisliittolainen kansallisuus. Kunkin neu-
21755:  vertailusta, joka koskee EU:n jätjestelmää ja          vostotasavallan jokainen kansalainen on Neu-
21756:  Neuvostoliiton vuoden 1977 perustuslakia.              vostoliiton kansalainen."
21757:  (Neuvostoliiton perustuslain suomennosta kos-             - Euroopan yhteisön perustamissopimuk-
21758:  kevat lainaukset ovat peräisin julkaisusta Jyrki       sen 8 artiklan 1 kohta, joka sisältyy Maastrichtin
21759:  Iivonen -Juha Tolonen: Perustuslain kehitys            sopimukseen:
21760:  Neuvostoliitossa; Turku 1987. Maastrichtin so-             "Otetaan käyttöön unionin kansalaisuus.
21761:  pimuksen suomennokset on lainattu julkaisusta             Jokainen jonkin jäsenvaltion kansalainen on
21762:  "Euroopan talousyhteisön perustamissopimus ja          unionin kansalainen."
21763:  sopimus Euroopan unionista"; oikeusministeriö,            d) Subsidiariteetti, toimivallan jakaantumi-
21764:  Helsinki 1993.)                                        nen:
21765:      a) Suvereenisuus ja itsenäisyys:                      - Neuvostoliiton perustuslain 73 §:ssä luetel-
21766:      - Neuvostoliiton perustuslain 31 §:n 2 mo-         laan ne asiakokonaisuudet, jotka kuuluivat So-
21767:  mentti: " ... valtion Suvereenisuuden ja alueellisen   sialististen Neuvostotasavaltojen Liiton toimi-
21768: 
21769: 2400321
21770: 2                                           1994 vp -   KK 144
21771: 
21772: valtaan. Perustuslain 76 §:n 2 momentti on tällai-      vostoliiton perustuslain 72 §:n mukaan oli jokai-
21773: nen: "Neuvostoliiton perustuslain 73 §:ssä mai-         sella neuvostotasavallalla oikeus vapaasti erota
21774: nittujen puitteiden ulkopuolella liittotasavalta        Neuvostoliitosta. Kuten tunnettua, Rooman so-
21775: toteuttaa itsenäisesti valtiollista valtaa alueel-      pimukseen ja Maastrichtin sopimukseen ei ole
21776: laan."                                                  sisällytetty määräyksiä, jotka antaisivat jäsenval-
21777:    - Euroopan yhteisön perustaruissopimuk-              tioille eroamisoikeuden.
21778: sen 3 b artiklan 2 kappale, joka sisältyy Maast-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21779: richtin sopimukseen: "Aloilla, jotka eivät kuulu        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21780: yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, yhteisö            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21781: toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toimii vain         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21782: siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin jäsen-
21783: valtiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suun-              Katsooko Hallitus Euroopan unionil-
21784: nitellun toiminnan tavoitteita, jotka suunnitellun             ta puuttuvanjoitakin olennaisia liittoval-
21785: toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia voi-                 tioille tunnu3omaisia ominaisuuksia, ja
21786: daan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön                  jos katsoo, mitä nuo puutteelliset ominai-
21787: tasolla."                                                      suudet ovat;
21788:    Vaikka Neuvostoliiton perustuslaissa onkin                      pitääkö Hallitus Euroopan unionia
21789: samoja piirteitä kuin EU:n asemaa koskevissa                   liittovaltiona; sekä
21790: normistoissa, Neuvostoliiton perustuslain sekä                     olisiko Suomi Euroopan unionin jäse-
21791: toisaalta Rooman sopimuksen ja Maastrichtin                    neksi mahdollisesti liityttyään hallituksen
21792: sopimuksen välillä on luonnollisesti myös mer-                 näkemyksen mukaan itsenäinen ja täysi-
21793: kittäviä eroavuuksia. Yksi niistä on se, että Neu-             valtainen valtio?
21794: 
21795:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
21796: 
21797:                                                 Ensio Laine
21798:                                           1994 vp -   KK 144                                             3
21799: 
21800: 
21801: 
21802: 
21803:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21804: 
21805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Euroopan unioni ei voi omilla toimillaan mää-
21806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ritellä toimivaltansa ulottuvuutta, vaan se perus-
21807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuu jäsenvaltioiden valtiosopimuksilla toteutta-
21808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laineen          maan toimivallan siirtoon. Näissä puitteissa vali-
21809: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 144:         taan myös lainsäädäntötyön ja muun poliittisen
21810:                                                       päätöksenteon kohteeksi otettavia kysymyksiä.
21811:            Katsooko Hallitus Euroopan unionil-        Lisäksi unionilta ja myös yhteisöitä puuttuu oi-
21812:        ta puuttuvan joitakin olennaisia liittoval-    keus käyttää pakkovaltaa alueellaan. Silloinkin
21813:        tioille tunnusomaisia ominaisuuksia, ja        kun Euroopan yhteisön hallinnolliset valtuudet
21814:        jos katsoo, mitä nuo puutteelliset ominai-     poikkeuksellisesti ulottuvat yksityisiin yrityksiin
21815:        suudet ovat;                                   ja kansalaisiin, täytäntöönpanon tehokkuus riip-
21816:            pitääkö Hallitus Euroopan unionia          puu jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviran-
21817:        liittovaltiona; sekä                           omaisten myötävaikutuksesta.
21818:            olisiko Suomi Euroopan unionin jäse-          Jäsenvaltiot ovat Euroopan yhteisöön liitty-
21819:        neksi mahdollisesti liityttyään hallituksen    mällä siirtäneet yhteisölle lainsäädäntö-, tuomio-
21820:        näkemyksen mukaan itsenäinen ja täysi-         ja toimeenpanovaltaa, mikä rajoittaa jäsenval-
21821:        valtainen valtio?                              tioiden suvereenisuutta. Yhteisön oikeuden ja toi-
21822:                                                       mivallan konkreettinen sisältö on useilla aloilla
21823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rajoittunutta ja koskee määriteltyjä politiikan ja
21824: vasti seuraavaa:                                      lainsäädännön kysymyksiä ja aloja, joilla on jä-
21825:                                                       senvaltioiden rajat ylittävä ulottuvuus. Kattavaa
21826:    Euroopan unioni ei ole liittovaltio eikä se ole    toimivallan siirto on sellaisilla yhteisen politiikan
21827: itsessään oikeuskelpoinen kansainvälinen järjes-      aloilla kuin kauppa- ja kilpailupolitiikka sekä
21828: tö, kuten kukin Euroopan yhteisöistä. Euroopan        maatalous- ja kalastuspolitiikka, samoin kuin ta-
21829: unionin jäsenvaltiot ovat täysivaltaisia itsenäisiä   lous-ja rahaliiton toteutuessa myös sen puitteissa.
21830: valtioita, joiden omat valtioelimet käyttävät            Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvalli-
21831: omintakeista valtiovaltaa alueillaan. Jäsenval-       suuspolitiikka samoin kuin yhteistyö oikeus- ja
21832: tioilla on myös diplomaattinen edustus muissa         sisäasioiden aloilla on varattu jäsenvaltioiden
21833: jäsenvaltioissa, kolmansissa valtioissa ja kan-       hallituksille, joiden päätöksenteon perusta on
21834: sainvälisissä järjestöissä, ja ne ovat sopimussuh-    yksimielisyys. Ei ole olemassa mitään yläraken-
21835: teessa näiden kanssa. Vaikkajäsenyys Euroopan         netta, jolle jäsenvaltiot luovuttaisivat tätä kansa-
21836: unionissa ja etenkin Euroopan yhteisössä rajoit-      kuntien kohtaloiden kannalta keskeisintä pää-
21837: taa jäsenvaltioiden oikeutta yksin määrätä lain-      tösvaltaansa.
21838: säädännöstäänja suhteistaan ulkovaltoihin, kol-          Suomi olisi Euroopan unioninjäseneksi liityt-
21839: mannet valtiot taijäsenvaltiot itse eivät ole aset-   tyään luonnollisesti itsenäinen ja täysivaltainen
21840: taneet kyseenalaiseksi jäsenvaltioiden luonnetta      valtio samoin kuin nykyisetkin unionin jäsenval-
21841: itsenäisinä täysivaltaisina valtioina.                tiot ovat.
21842: 
21843:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
21844: 
21845:                                                                Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
21846: 4                                         1994 vp -   KK 144
21847: 
21848: 
21849: 
21850: 
21851:                                         Tili Riksdagens Talman
21852: 
21853:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      unionens behörighet. Denna baserar sig på över-
21854: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        föring av behörighet som medlemsstatema ge-
21855: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      nomfört med stöd av mellanstatliga fördrag.
21856: man Laine undertecknade spörsmål nr 144:              Inom denna ram bestäms också de frågor som
21857:                                                       skall bli föremål för lagstiftningsarbete och annat
21858:          Anser Regeringen att Europeiska uni-         politiskt beslutsfattande. Dessutom saknar unio-
21859:        onen saknar några väsentliga, för en för-      nen och gemenskapen rätt att använda sanktio-
21860:        bundsstat utmärkande egenskaper, och           ner inom sitt område. Också i de fall att Europe-
21861:        om så är fallet, vilka är dessa;               iska gemenskapens administrativa fullmakter
21862:          anser Regeringen att Europeiska unio-        undantagsvis sträcker sig tili enskilda företag och
21863:        nen är en förbundsstat; samt                   medborgare, är verkställighetseffekten beroende
21864:          kommer Finland enligt Regeringens            av att medlemsstatemas judiciella och administ-
21865:        uppfattning att vara en självständig och       rativa myndigheter medverkar.
21866:        suverän stat efter en eventuell medlems-          Genom anslutning tili Europeiska gemenska-
21867:        anslutning tili Europeiska unionen?            pen har medlemsstatema överfört lagstiftande,
21868:                                                       dömande och verkställande makt på gemenska-
21869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pen, vilket begränsarmedlemsstatemas suveräni-
21870: anföra följande:                                      tet. På många områden är det konkreta innehållet
21871:                                                       i gemenskapsrätten och behörigheten begränsat
21872:    Europeiska unionen är inte någon förbunds-         och gäller bestämda politiska och lagstiftnings-
21873: stat och den är inte i sig någon intemationell        mässiga frågor och områden som har en med-
21874: organisation med rättskapacitet så som envar av       lemsstatemas gränser överskridande dimension.
21875: de europeiska gemenskapema. Medlemsstatema            Heltäckande överföring av behörighet finns på
21876: i Europeiska unionen är suveräna självständiga        vissa gemensamma områden av politiken, t.ex.
21877: stater, vilkas egna statliga organ utövar oberoen-    handel och konkurrens samt jordbruk och fiske,
21878: de statlig makt på sina territorier. Medlemsstater-   och dessutom inom ramen för den ekonomiska
21879: na har också diplomatisk representation i de and-     och monetära unionen när denna blir verklighet.
21880: ra medlemsstatema, i tredje Iänder och i intema-         Europeiska unionens gemensamma utrikes-
21881: tionella organisatio:ger och de har avtalsförbin-     och säkerhetspolitik samt samarbetet inom rätts-
21882: delser med dessa. A ven om ett medlemskap i           liga och inrikespolitiska frågor har förbehållits
21883: Europeiska unionen och i synnerhet i Europeiska       medlemsstatemas regeringar och beslutsfattan-
21884: gemenskapen inskränker medlemsstatemas rätt           det baserar sig på enhällighet. Det finns ingen
21885: att ensamma bestämma om sin lagstiftning och          övergripande struktur tili viiken medlemsstater-
21886: sina utrikesförbindelser, har varken tredje stater    na kunde överlåta denna för nationemas öden
21887: eller medlemsstatema själva ifrågasatt medlems-       centrala beslutanderätt.
21888: statemas karaktär av självständiga suveräna sta-         Vid en eventuell anslutning tili Europeiska
21889: ter.                                                  unionen skulle Finland självfallet vara en själv-
21890:    Europeiska unionen kan inte vidta sådana åt-       ständig och suverän stat på samma sätt som de
21891: gärder som skulle bestämma dimensionen för            nuvarande medlemsstatema.
21892: 
21893:      Helsingforsden 7 april1994
21894: 
21895:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
21896:                                                 1994vp
21897: 
21898: Kirjallinen kysymys 145
21899: 
21900: 
21901: 
21902: 
21903:                                    Dromberg: Nuorisojärjestöjen valtionavustusten jakoperusteista
21904: 
21905: 
21906: 
21907:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21908: 
21909:    Nuorisojärjestöjen valtionavustusten jaolle on     minnan tukeminen tulosten perusteella. Tänä-
21910: kirjattu kriteerit. Tästä huolimatta valtionavus-     kään vuonna näin ei kuitenkaan näytä käyvän,
21911: tustenjako on ollut käytännössä kuitenkin enem-       vaan valtionavustukset jaetaan ns. entisen käy-
21912: män harkintaan kuin todelliseen toimintaan, sen       tännön mukaisesti.
21913: määrään ja laatuun perustuvaa. Tämän osoitta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21914: vat eri järjestöjen valtionavustusten määrät suh-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
21915: teessa niiden jäsenmääriin, hyväksyttäviin me-        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21916: noihin taikka perustoiminnan määrään, joille täl-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21917: lä hetkellä ei anneta paljon painoa. Valtionavus-
21918: tuksella on myös tuettu järjestöjä, joiden elinkaa-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21919: ri on lopuillaan ja joiden todellinen toiminta on            ryhtyä, jotta nuorisojärjestöjen valtion-
21920: vähäistä.                                                    avustusten jaossa päästään todellisen tu-
21921:    Opetusministeriössä on siirrytty tulosohjauk-             losohjauksen periaatteiden mukaiseen ra-
21922: seen,jonka on tarkoitus koskea myös nuorisojär-              hanjakoon, jossa tärkeimpänä kriteerinä
21923: jestöjä. Todelliseen tulosohjaukseen kuuluu toi-             on järjestön toiminta, sen määrä ja laatu?
21924: 
21925:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
21926: 
21927:                                           Kaarina Dromberg
21928: 
21929: 
21930: 
21931: 
21932: :!400321
21933: 2                                          1994 vp -    KK 145
21934: 
21935: 
21936: 
21937: 
21938:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21939: 
21940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         visioajattelusta luopuminen tarpeellisessa laajuu-
21941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dessa. Nuorisotyölain kokonaisuudistus on par-
21942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        haillaan menossa ja se on tarkoitus antaa edus-
21943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Dromber-          kunnalle tämän kevään aikana. Tulosperusteinen
21944: gin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           avustaminen tulee sisältymään tähän lakiesityk-
21945: 145:                                                   seen.
21946: 
21947:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        2. Vuoden 1994 valtionapujenjaosta
21948:         ryhtyä, jotta nuorisojärjestöjen valtion-
21949:         avustusten jaossa päästään todellisen tu-         Tämän vuoden valtionapujenjako suoritettiin
21950:         losohjauksen periaatteiden mukaiseen ra-       voimassa olevien nuorisotyölain (1068/85) ja
21951:         hanjakoon, jossa tärkeimpänä kriteerinä        -asetuksen (1069/85) mukaan. Nykyiset kriteerit
21952:         on järjestön toiminta, sen määrä ja laatu?     mahdollistavat jo toiminnan merkityksen arvi-
21953:                                                        oinnin tulosten pohjalta, vaikka tulosperustei-
21954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suutta ei varsinaisesti ole kirjattu lakiin tai ase-
21955: vasti seuraavaa:                                       tukseen.
21956:                                                           Arviointi on suoritettu käytettävissä olevien
21957: 1. Tulosperusteisuuteen siirtymisen valmistelusta      asiakirjojen pohjalta. Tulosperusteiseen järjestel-
21958:                                                        mään siirtyminen kokonaisuudessaan vaatii sekä
21959:    Nuorisojärjestöjen valtionavustusten jakope-        nuorisotyölain että -asetuksen muutoksen. Näin
21960: rusteiden uudistamistyö on parhaillaan käynnis-        kokonaissäännösten muuttaminen varmentaa
21961: sä. Asiaa pohtinut työryhmä luovutti mietintön-        uusien avustusperusteiden yhdenvertaisen koh-
21962: sä 26.2.1993. Sen työskentely oli leimallisesti        taantumisen avustettaviin.
21963: avointa ja valmistelussa kuultiin laajasti järjestö-      Määrältään harkinnanvaraisiin, lakiin perus-
21964: jä mm. kolmessa laajassa tilaisuudessa. Näin saa-      tuviin avustuksiin tyytymätön voi hakea muutos-
21965: vutettiin laaja yhteisymmärrys uudistuksen tar-        ta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Näin ollen
21966: peesta ja sisällöstä sekä sitoutuminen uudistuk-       on ensisijaisen tarkkaa noudattaa voimassa ole-
21967: seen.                                                  vaa lakia, asetusta ja alemmanasteisia säännök-
21968:    Työryhmän muistion pohjalta valmisteltiin           siä.
21969: asetusmuutos. Asetuksen muutosta siirrettiin,             Myös lain uudistamisen yhteydessä kuullaan
21970: kun todettiin laajemmat tarpeet sekä liikunta-         järjestöjä. Näin pyritään varmistamaan järjestö-
21971: että nuorisotyölain kokonaisuudistamisiin.             jen sitoutuminen uudenjärjestelmän käyttöönot-
21972:    Nuorisotyölain uudistamisen yhteydessä selvi-       toon myös jatkossa. Jo nyt voidaan todeta järjes-
21973: tetään tulosperusteinen valtionapujenjako koko-        töjen siirtyneen varsin laajasti tulospohjaiseen
21974: naisuudessaan. Uudistus toteutetaan uutta byro-        suunnitteluun omassa toiminnassaan.
21975: kratiaa luomatta ja samalla selvitetään myös re-
21976: 
21977:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
21978: 
21979:                                                                  Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
21980:                                          1994 vp -   KK 145                                           3
21981: 
21982: 
21983: 
21984: 
21985:                                        Tili Riksdagens Talman
21986: 
21987:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kommer att genomföras utan att ny byråkrati
21988: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       skapas. Samtidigt utreds även om man kan avstå
21989: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     från revisionstanken i behövlig omfattning. To-
21990: man Dromberg undertecknade spörsmål nr 145:          talreformen av lagen om ungdomsarbete pågår
21991:                                                      som bäst och avsikten är att en proposition skall
21992:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      avlåtas till riksdagen under denna vår. Resultat-
21993:        ta för att man ifråga om statsunderstöden     baserade understöd kommer att ingå i detta lag-
21994:        till ungdomsorganisationema i verklighe-      förslag.
21995:        ten kommer till en sådan fördelning av
21996:        pengama som överensstämmer med prin-          2. Om fördelningen av statsunderstöden 1994
21997:        cipen om resultatstyming och där det vik-
21998:        tigaste kriteriet är organisationens verk-       Fördelningen av årets statsunderstöd gjordes
21999:        samhet, dess omfång och beskaffenhet?         med stöd av gällande lag (1 068/85) och förord-
22000:                                                      ning (1069/85) om ungdomsarbete. Gällande kri-
22001:    Sam svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-     terier gör det redan möjligt att utvärdera verk-
22002: ra följande:                                         samheten på basis av resultaten, trots att kraven
22003:                                                      på resultatbaserad verksamhet inte skrivits in i
22004: 1. Om beredningen av övergången till
22005:                                                      lagen eller förordningen.
22006:                                                         Utvärderingen ha~.gjorts på basis av till buds
22007:    resultatstyming                                   stående handlingar. Overgången till en resultat-
22008:    Reformen av fördelningsgrundema för stats-        baserad ordning i sin helhet kräver ändring av
22009: understöden till ungdomsorganisationema är           lagen och förordningen om ungdomsarbete. På
22010: som bäst under beredning. Arbetsgruppen som          så sätt säkerställer ändringarna i lagstiftningen
22011: dryftade frågan avlät sitt betänkande 26.2.1993.     att de som skall få understöd behandlas på ena-
22012: Dess arbete var utpräglat öppet och under bered-     handa vis i de nya grunderna för understöd.
22013: ningen hördes i stor omfattning olika organisa-         Den som är missnöjd med prövning underkas-
22014: tioner bl.a. vid tre större evenemang. På så sätt    tade lagstadgade understöd kan söka ändring hos
22015: nåddes stort samförstånd om behovet av och           högsta förvaltningsdomstolen. Därför är det av
22016: innehållet i en reform samt om uppslutningen till    största vikt att följa gällande lag, förordning och
22017: reformen.                                            bes~ämmelser av lägre rang.
22018:    Utgående från arbetsgruppens pr9memoria              Aven i samband med reformen av lagen kom-
22019: bereddes en ändring av förordningen. Andringen       mer olika organisationer att höras. På så sätt
22020: av förordningen uppskjöts emellertid, eftersom       försöker man få organisationerna att binda sig till
22021: större behov att i sin helhet reformera idrottsla-   den nya ordningen även i fortsättningen. Redan
22022: gen och lagen om ungdomsarbete konstaterades.        nu kan man konstatera att organisationerna rätt
22023:    1 samband med reformen av lagen om ung-           omfattande har övergått till resultatbaserad pla-
22024: domsarbete utreds i sin helhet en fördelning av      nering i sin egen verksamhet.
22025: statsunderstöden baserad på resultat. Reformen
22026: 
22027:      Helsingforsden 7 april1994
22028: 
22029:                                                                Minister Tytti Jsohookana-Asunmaa
22030:                                                  1994vp
22031: 
22032: Kirjallinen kysymys 146
22033: 
22034: 
22035: 
22036: 
22037:                                     Aittoniemi: Harrasteviljelijöiden tukemisesta mahdollisen ED-jäse-
22038:                                         nyyden aikana
22039: 
22040: 
22041:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22042:    Maassamme on eräiden arvioiden mukaan                          Aikooko Hallitus, jos mahdollisen
22043: noin 6 000 tilaa, joita omistajat viljelevät yleensä           ED-jäsenyyden aikana maataloudessa
22044: viljalla, mutta saavat virkamiehinä ja -naisina                siirrytään ns. suoraan hehtaariperustei-
22045: runsaan toimeentulon muualta. Tähän saakka                     seen tukeen, edelleen tukea ns. harraste-
22046: valtio on tukenut heidän vapaa-ajan viljelyhar-                viljelijöiden harrastusta tämän tukimuo-
22047: rastustaan vientituen ym. maatalouden tukimuo-                 don kautta noin 6 000 tilalla, joiden vilje-
22048: tojen kautta.                                                  lijät saavat runsaan tulon muualta eläke-
22049:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             läisinä tai virkamiehinä?
22050: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22051: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22052: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22053: 
22054:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
22055: 
22056:                                              Sulo Aittoniemi
22057: 
22058: 
22059: 
22060: 
22061: 2400321
22062: 2                                         1994 vp- KK 146
22063: 
22064: 
22065: 
22066: 
22067:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22068: 
22069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        unionin jäsenyyden vaikutuksia viljelijöiden tu-
22070: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lotasoon ja kansallisista varoista maksettavan
22071: olette 16 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      tuen tarvetta selvitetään parhaillaan. Euroopan
22072: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      unionin jäsenmaissa on uudistettu maatalous-
22073: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen        politiikkaa siten, että viljan hintaa on alennettu ja
22074: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 146:         korvattu hinnanalennus hehtaariperusteisena tu-
22075:                                                       kena. Hehtaarikorvauksen perusteena on asian-
22076:            Aikooko Hallitus, jos mahdollisen          omaisen alueen keskisato verrattuna unionin kes-
22077:        ED-jäsenyyden aikana maataloudessa             kisatoon, joten korkean keskisadon alueilla kor-
22078:        siirrytään ns. suoraan hehtaariperustei-       vattava tulonmenetys on suurempi kuin alhaisen
22079:        seen tukeen, edelleen tukea ns. harraste-      keskisadon alueilla. Suomeen sovellettuna tämä
22080:        viljelijöiden harrastusta tämän tukimuo-       merkitsee hehtaarituenjäämistä EU:n keskimää-
22081:        don kautta noin 6 000 tilalla, joiden vilje-   räisen tuen alapuolelle, koska viljojen keskisadot
22082:        lijät saavat runsaan tulon muualta eläke-      ovat huomattavasti pienemmät kuin Keski-Eu-
22083:        läisinä tai virkamiehinä?                      roopassa. EU ei edellytä maksamalleen hehtaari-
22084:                                                       tuelle muita ehtoja kuin sen, että peltoalasta on
22085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kesannoitava tietty osa, jos tilan viljantuotanto
22086: vasti seuraavaa:                                      on yli 92 tonnia. Mahdolliset rajoitukset voisivat
22087:                                                       siten koskea vain kotimaisista varoista maksetta-
22088:    Maaseudun asuttuna pitäminen edellyttää ny-        vaa tukea edellyttäen, että EU on hyväksynyt
22089: kyisin, että myös viljelijä voi hankkia toimeentu-    asianomaiset rajoitukset.
22090: lonsa useista eri lähteistä. Mahdollisen Euroopan
22091: 
22092:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
22093: 
22094:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
22095:                                           1994 vp -   KK 146                                            3
22096: 
22097: 
22098: 
22099: 
22100:                                         Tili Riksdagens Talman
22101: 
22102:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       unionen påverkar odlamas inkomstnivå och be-
22103: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       hovet av stöd som betalas med nationella medel.
22104: 16 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-       I Europeiska unionens medlemsstater har lant-
22105: rådet översänt följande av riksdagsman Aittanie-      brukspolitiken reviderats så att spannmålspriset
22106: mi undertecknade spörsmål nr 146:                     har sänkts och sänkningen ersatts med ett hektar-
22107:                                                       baserat stöd. Grunden för ersättningen per hek-
22108:           Ämnar Regeringen, ifall man under ett       tar är den genomsnittliga skörden inom regionen
22109:        eventuellt EU-medlemskap övergår tili          i förhållande tili unionens genomsnittliga skörd,
22110:        ett direkt hektarbaserat stöd inom lant-       vilket innebär att den inkomstförlust som ersätts
22111:        bruket, fortfarande genom denna stöd-          i regioner med en stor genomsnittlig skörd är
22112:        form stöda de pensionärer eller tjänste-       större än i regioner med en låg genomsnittlig
22113:        män som samtidigt som de får en riklig         skörd. För Finlands del innebär detta att hektar-
22114:        inkomst från annat håll idkar jordbruk på      stödet blir mindre än EU:s genomsnittliga stöd,
22115:        sin fritid, vilket sker på ca 6 000 lägenhe-   eftersom den genomsnittliga spannmålsskörden
22116:        ter?                                           är betydligt mindre än i Mellaneuropa. EU har
22117:                                                       inte ställt andra vilikor för sitt hektarstöd än att
22118:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en viss del av åkerarealen bör läggas i träda om
22119: anföra följande:                                      lägenhetens spannmålsproduktion överstiger 92
22120:                                                       ton. Eventuella begränsningar kunde sålunda
22121:    En förutsättning för att landsbygden skall hål-    gälla endast stöd som betalas med inhemska me-
22122: las bebyggd är numera att också odlare kan få sin     del, förutsatt att EU har godkänt begränsning-
22123: utkomst från flera olika källor. Som bäst utreds      ama.
22124: hur ett eventuellt medlemskap i den Europeiska
22125: 
22126:      Helsingforsden 5 april1994
22127: 
22128:                                                          Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
22129:                                                  1994vp
22130: 
22131: Kirjallinen kysymys 147
22132: 
22133: 
22134: 
22135: 
22136:                                     Aittoniemi: Tiedotusvälineiden menettelystä eräiden vankikarku-
22137:                                         reiden pidättämiseen liittyvässä asiassa
22138: 
22139: 
22140:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22141: 
22142:    Tiedotusvälineillä on usein hyvin hyödyllinen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22143: rooli rikosten selvittämisessä ja vaarallisten ri-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22144: koksentekijäin etsinnöissä. Nyt Lahden kaupun-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22145: kiin keskittyneessä vankikarkureiden Larhan ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22146: Haikaksen piirityksessä julkisen tiedotuksen roo-
22147: lista voidaan olla toista mieltä. Asiasta on tehty                Miten Hallitus suhtautuu erityisesti
22148: kansanhuvi ja siinä on lyöty täysin laimin itse                yhteiskunnan omistuksessa olevien tiedo-
22149: asian ratkaisemiselle tärkeä pidättyväisyys. Jul-              tusvälineiden, radion ja television rooliin
22150: kisten tiedotusvälineiden, erityisesti radion ja te-           vankikarkureiden Larhan ja Haikaksen
22151: levision kautta on vankikarkureita suorastaan                  piiritysoperaation yhteydessä, jossa heis-
22152: avustettu tietämään poliisin suunnitelmista ja                 tä on tehty eräänlaisia kansansankareita
22153: toimenpiteistä. Piiritetyt vankikarkurit ovat tul-             ja heille on mahdollistettu todennäköises-
22154: leet täysin tietoisiksi heidän pidättämiseensä liit-           ti hallussaan olleiden vastaanottimien
22155: tyvistä suunnitelmista ja heistä on tehty kansan-              kautta seurata tarkoin poliisin ja muiden
22156: sankareita, mikä on ollut omiaan innostamaan                   viranomaisten suunnitelmia vaarallisen
22157: heitä omassa roolissaan. Kuitenkin toinen heistä               operaation toteuttamiseksi, sekä
22158: on palkkamurhaaja, joka on rahasta surmannut                      onko asiassajotain pohdittavaa vastai-
22159: puolustuskyvyttämän vanhuksen, ja toinenkin                    suuden varalle ja mitä Hallitus aikoo teh-
22160: urautunut ja vaarallinen rikollinen.                           dä asian suhteen?
22161: 
22162:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
22163: 
22164:                                              Sulo Aittoniemi
22165: 
22166: 
22167: 
22168: 
22169: 2400321
22170: 2                                        1994 vp -   KK 147
22171: 
22172: 
22173: 
22174: 
22175:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22176: 
22177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       riippumattomuus valtioneuvostosta on riittäväl-
22178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lä tavalla taattu huolimatta siitä, että valtio omis-
22179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taa enemmistön Yleisradio Oy:n osakkeista (ks.
22180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       esim. eduskunnan perustuslakivaliokunnan lau-
22181: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         sunto 23/1993 vp).
22182:  147:                                                    Yleisradion toimintaa sääntelee laki Yleisra-
22183:                                                      dio Oy:stä (1380/93), joka määrittää myös yh-
22184:           Miten Hallitus suhtautuu erityisesti       tiön tehtävät. Lakia laadittaessa Yleisradio
22185:        yhteiskunnan omistuksessa olevien tiedo-      Oy:n asema tiedonvälityksessä on pyritty järjes-
22186:        tusvälineiden, radion ja television rooliin   tämään mahdollisimman riippumattomaksi
22187:        vankikarkureiden Larhan ja Haikaksen          maan hallituksesta. Yhtiön valvontatehtävä on
22188:        piiritysoperaation yhteydessä, jossa heis-    laissa uskottu eduskunnan valitsemalle hallinto-
22189:        tä on tehty eräänlaisia kansansankareita      neuvostolle.
22190:        ja heille on mahdollistettu todennäköises-        Yleisradiotoiminnassa on luonnollisesti nou-
22191:        ti hallussaan olleiden vastaanottimien        datettava esimerkiksi rikoslaissa säädettyjä kiel-
22192:        kautta seurata tarkoin poliisin ja muiden     toja. Radiovastuulaissa (219/71) säädetään vas-
22193:        viranomaisten suunnitelmia vaarallisen        tuun jakautumisesta silloin, kun on kysymys
22194:        operaation toteuttamiseksi, sekä              teosta, jonka rangaistavuus perustuu yleisradio-
22195:           onko asiassajotain pohdittavaa vastai-     toiminnassa lähetetyn ohjelman sisältöön. Tä-
22196:        suuden varalle ja mitä Hallitus aikoo teh-    män ohella radion ja television harjoittamassa
22197:        dä asian suhteen?                             tiedonvälityksessä tulee seurata tiedonvälitystä
22198:                                                      koskevia eettisiä sääntöjä, joiden noudattamisen
22199:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valvonta on Julkisen sanan neuvoston tehtävänä.
22200: vasti seuraavaa:                                         Hallitusmuodon turvaaman sananvapauden
22201:                                                      kanssa ei ole sopusoinnussa, että hallitus pyrkisi
22202:    Asiaa arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä     vaikuttamaan radion ja television välittämien
22203: huomiota hallitusmuodon 10 §:ssä perusoikeute-       ohjelmien sisältöön yksittäistapauksessa. Halli-
22204: na turvattuun sananvapauteen, jonka on vakiin-       tuksen käsityksen mukaan kysymyksessä mainit-
22205: tuneesti katsottu koskevan myös yleisradiotoi-       tu yksittäistapaus ei ole antanut aihetta harkita
22206: mintaa. Yleisradiotoimintaa järjestettäessä on       muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Nykyisen
22207: hallitusmuodon 10 §:n katsottu edellyttävän, että    lainsäädännön ja tiedonvälityksen eettisten sään-
22208: sananvapauden käyttäminen myös radion ja tele-       töjen sekä tiedonvälitystä koskevan avoimen
22209: vision välityksellä on suojattu hallinnolliselta     kansalaiskeskustelun on katsottava tarjoavan
22210: puuttumiselta. Sananvapauden on lisäksi katsot-      riittävät takeet sananvapauden väärinkäyttöä
22211: tava vaativan, että yleisradioyhtiön toiminnan       vastaan.
22212: 
22213:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
22214: 
22215:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
22216:                                          1994 vp -   KK 147                                           3
22217: 
22218: 
22219: 
22220: 
22221:                                        Tili Riksdagens Talman
22222: 
22223:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     statsrådet trots att staten äger majoriteten av
22224: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Rundradion Ab:s aktier (se t.ex. riksdagens
22225: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     grundlagsutskotts utlåtande 23/1993 rd.).
22226: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 147:            Lagen om Rundradion Ab (1380/93) reglerar
22227:                                                      rundradions verksamhet. 1 lagen fastställs också
22228:           Hur förhåller sig Regeringen tili spe-     bolagets uppgifter. Närlagen utarbetades försök-
22229:        ciellt de samhällsägda massmediemas,          te man ge Rundradion Ab en så oberoende ställ-
22230:        radions och televisionens roll i samband      ning som möjligt i kommunikationen i förhållan-
22231:        med att de förrymda fångama Larha och         de tili regeringen. U ppgiften att övervaka bolaget
22232:        Raikas omringades, då de skildrades som       har i lagen anförtrotts ett förvaltningsråd, som
22233:        något slags folkhjältar och uppenbarligen     väljs av riksdagen.
22234:        hade möjlighet att via mottagare som de           1 rundradioverksamhet skall naturligtvis iakt-
22235:        förfogade över noggrant följa polisens        tas de förbud som anges t.ex. i strafflagen. 1
22236:        och andra myndigheters planer för ge-         radioansvarighetslagen (219/71) stadgas om delat
22237:        nomförande av den farliga operationen,        ansvar, då det är fråga om en handling vars straff-
22238:        samt                                          barhet grundar sig på innehållet i program som
22239:           finns det något man borde överväga         sänts i rundradioverksamhet. Utöver detta skall
22240:        med tanke på liknande händelser i framti-     man i den kommunikation som bedrivs av radion
22241:        den och vad ämnar Regeringen göra åt          och televisionen iaktta de etiska regler som gäller
22242:        saken?                                        kommunikation. Opinionsnämnden för massme-
22243:                                                      dier har tili uppgift att övervaka att dessa etiska
22244:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        regler iakttas.
22245: anföra följande:                                         Yttrandefriheten, som tryggas i regeringsfor-
22246:                                                      men, harmonierar inte med det faktum att rege-
22247:    Vid en bedömning av frågan måste särskild         ringen i enskilda fall skulle försöka inverka på
22248: uppmärksamhet fåstas vid yttrandefriheten, som       innehållet i de program som radion och televisio-
22249: i 10 § regeringsformen tryggas som en grundläg-      nen förmedlar. Enligt regeringens uppfattning
22250: gande rättighet och som enligt vedertaget bruk       har det enskilda fall som nämns i spörsmålet inte
22251: också anses gälla rundradioverksamhet. När           gett anledning att överväga några ändringar i den
22252: rundradioverksamhet ordnats har det ansetts att      nuvarande lagstiftningen. Den nuvarande lag-
22253: 10 § regeringsformen förutsätter att nyttjandet av   stiftningen och de etiska reglema inom kommu-
22254: yttrandefriheten även genom radions och televi-      nikationen samt den öppna medborgardiskussio-
22255: sionens förmedling är skyddat mot ett administ-      nen om kommunikationen måste anses erbjuda
22256: rativt ingripande. Yttrandefriheten kan därtill      tillräckliga garantier mot missbruk av yttrande-
22257: anses fordra att rundradiobolaget i sin verksam-     friheten.
22258: het har garanterats en tillräcklig oavhängighet av
22259: 
22260:      Helsingfors den 5 april 1994
22261: 
22262:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
22263:                                                  1994vp
22264: 
22265: Kirjallinen kysymys 148
22266: 
22267: 
22268: 
22269: 
22270:                                     Aittoniemi: Avohoidossa olevien lääkekorvauksista
22271: 
22272: 
22273: 
22274:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22275: 
22276:    Hallitus suunnittelee edelleen Kelan lääkekor-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22277: vausosuuden alentamista eli omavastuun korot-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22278: tamista. Tämä merkitsee sitä, että avohoidossa
22279: olevat ja esimerkiksi pienillä eläkkeillä elävät ih-              Onko Hallitus ottanut huomioon sen,
22280: miset eivät enää pysty hankkimaan lääkkeitään.                 että lääkkeiden omavastuuosuuden koro-
22281: Seurauksena on entistä useammin se, että hen-                  tussuunnitelmat myös ns. pitkäaikaissai-
22282: kilö joutuu laitoshoitoon, joka kuitenkin tulee                raiden osalta aiheuttavat esimerkiksi pie-
22283: yhteiskunnalle entistä kalliimmaksi avohoitoon                 nillä eläketuloilla avohoidossa eläville
22284: verrattuna. Tällaisia tärkeitä lääkkeitä ovat mm.              kestämättömän tilanteen ja tämän joh-
22285: sydänlääkkeet, verenpainelääkkeet, epilepsia-                  dosta yhä useammin hakeutumisen lai-
22286: lääkkeet, rauhoittavat ja aktivoivat psyyken                   toshoitoon, joka tulee yhteiskunnalle mo-
22287: lääkkeet sekä sieni-infektiolääkkeet ym.                       nin verroin kalliimmaksi?
22288:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22289: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22290: 
22291:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
22292: 
22293:                                              Sulo Aittoniemi
22294: 
22295: 
22296: 
22297: 
22298: 2400321
22299: 2                                       1994 vp -   KK 148
22300: 
22301: 
22302: 
22303: 
22304:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22305: 
22306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muassa hintojen ja kustannusten entistä tarkem-
22307: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       paa huomioon ottamista lääkehoitoa suunnitel-
22308: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     taessa.
22309: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       Lääkkeiden hintoihin on pyritty vaikutta-
22310: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     maan muun muassa ottamalla 1.4.1993 käyttöön
22311:  148:                                               ohje, jonka mukaan lääkäri ja hammaslääkäri
22312:                                                     voi potilaan suostumuksella merkitä reseptiin
22313:           Onko Hallitus ottanut huomioon sen,       kirjaimen G silloin, kun apteekista voidaan lää-
22314:        että lääkkeiden omavastuuosuuden koro-       kehoitoa vaarantamatta reseptiin merkityn lääk-
22315:        tussuunnitelmat myös ns. pitkäaikaissai-     keen asemesta toimittaa myös vastaavaa, samaa
22316:        raiden osalta aiheuttavat esimerkiksi pie-   vaikuttavaa ainetta tai aineyhdistelmää sisältä-
22317:        nillä eläketuloilla avohoidossa eläville     vää, halvinta saatavilla olevaa tai hinnaltaan siitä
22318:        kestämättömän tilanteen ja tämän joh-        vähäisesti poikkeavaa valmistetta. ETA-sopi-
22319:        dosta yhä useammin hakeutumisen lai-         mukseen liittyen vuoden 1994 alusta tuli voimaan
22320:        toshoitoon, joka tulee yhteiskunnalle mo-    sairausvakuutuslain muutos, jonka mukaan lää-
22321:        nin verroin kalliimmaksi?                    kekorvauslautakunta vahvistaa lääkevalmisteel-
22322:                                                     le kohtuulliseksi korvausperusteeksi hyväksyttä-
22323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vän tukkuhinnan. Myös tämän uudistuksen on
22324: vasti seuraavaa:                                    katsottu lisäävän hintakilpailua, joka koituu vii-
22325:                                                     me kädessä kuluttajan eduksi.
22326:    Sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestel-          Eduskunta hyväksyi syksyllä 1993 kuluvan
22327: mää on vastikään uudistettu usealla eri tavalla.    vuoden huhtikuun alusta voimaan tulleen lääke-
22328: Näiden uudistusten tausta-ajatuksena on ollut       korvausuudistuksen, jossa vakuutettujen oma-
22329: muun muassa lisätä lääkkeiden hintakilpailua ja     vastuuosuutta nostettiin kaikissa korvausluo kis-
22330: sitä kautta toimia lääkkeiden käyttäjien eduksi.    sa. Peruskorvausprosentti kuitenkin nostettiin
22331: Tavoitteena on ollut luoda potilaiden kannalta      40:stä 50:een. Lakiin sisällytettiin myös siinä jo
22332: oikeudenmukainen korvausjärjestelmä siten, että     ennestään ollut tietty vuotuinen markkamääräi-
22333: sairauden hoidossa välttämättömät ja hyödylliset    nen katto, 3 100 markkaa, jonka ylittävät lääke-
22334: lääkkeet korvataan. Lääkekorvausjärjestelmän        kustannukset korvataan vakuutetulle lähes ko-
22335: tarkoituksena on myös ohjata lääkkeiden mää-        konaan. Tämä takaa, ettei vakuutetulle aiheudu
22336: räämistä ja käyttöä terveydenhuollon koko-          sairauden johdosta vuositasolla kohtuuttoman
22337: naisedun mukaisesti. Tämä merkitsee muun            suuria lääkekuluja.
22338: 
22339:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
22340: 
22341:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
22342:                                           1994 vp -     KK 148                                          3
22343: 
22344: 
22345: 
22346: 
22347:                                         Tili Riksdagens Talman
22348: 
22349:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Man har försökt påverka läkemedelspriserna
22350: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          bl.a. genom att 1.4.1993 tai bruk en anvisning,
22351: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        enligt viiken en läkare eller tandläkare med pa-
22352: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           tientens samtycke i receptet kan anteckna boksta-
22353: 148:                                                    ven G i det fallet att ett apotek utan att läkeme-
22354:                                                         delsbehandlingen äventyras i stället för det lä-
22355:           Har Regeringen beaktat att planerna           kemedel som antecknats i receptet också kan le-
22356:        på en höjning av självriskandelen för läke-      verera ett motsvarande preparat som innehåller
22357:        medel även i fråga om s.k. långtidssjuka         samma aktiva ämne eller kombination av ämnen
22358:        leder till en ohållbar situation t.ex. för       och som är det billigaste som står till buds eller
22359:        dem som i öppenvård lever på små pensi-          endast något avviker från det i receptet anteckna-
22360:        onsinkomster och som därför allt oftare          de läkemedlet. I samband med EES-avtalet träd-
22361:        söker sig till anstaltsvård, som blir mång-      de en ändring av sjukförsäkringslagen i kraft vid
22362:        dubbelt dyrare för samhället?                    ingången av 1994. Enligt denna ändring faststäl-
22363:                                                         ler läkemedelsersättningsnämnden ett skäligt
22364:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           partipris som kan godtas som ersättningsgrund.
22365: anföra följande:                                        Också denna reform har ansetts öka priskonkur-
22366:                                                         rensen, vilket i sista hand kommer konsumenter-
22367:    Läkemedelsersättningssystemet i sjukförsäk-          na till nytta.
22368: ringslagen har alldeles nyligen reformerats på fle-        Riksdagen godkände hosten 1993 den läke-
22369: ra olika sätt. Tanken bakom dessa reformer har          medelsreform som träder i kraft i april i år och
22370: bl.a. varit att öka priskonkurrensen i fråga om         genom viiken de försäkrades självriskandel har
22371: läkemedel och därigenom handla till förmån för          höjts i alla ersättningsklasser. Grundersättnings-
22372: läkemedelsanvändarna. Målet har varit att skapa         procentsatsen höjdes likväl från 45 till 50 %. I
22373: ett ur patienternas synvinkel sett rättvist ersätt-     lagen intogs också samma årliga takbelopp,
22374: ningssystem så, att de läkemedel som är nödvän-         3 100 mk, som ingick i den redan tidigare. De
22375: diga och nyttiga vid sjukdomsbehandling ersätts.        läkemedelskostnader som överstiger detta be-
22376: Syftet med ersättningssystemet är också att styra       lopp ersätts nästan helt och hållet. Detta garan-
22377: ordinationen och användningen av läkemedel i            terar att den försäkrade inte åsamkas oskäligt
22378: enlighet med hälso- och sjukvårdens helhetsin-          stora läkemedelskostnader på årsnivå på grund
22379: tresse. Detta innebär bl.a. att priser och kostna-      av sjukdom.
22380: der beaktas allt noggrannare när läkemedelsbe-
22381: handling planeras.
22382:      Helsingforsden 6 april1994
22383: 
22384:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
22385:                                                  1994 vp
22386: 
22387: Kirjallinen kysymys 149
22388: 
22389: 
22390: 
22391: 
22392:                                     Aittoniemi: Mainontaa koskevista säännöksistä uudessa alkoholi-
22393:                                         laissa
22394: 
22395: 
22396:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22397:    Alkoholilain sallima mainonta on tähän saak-           Suomalainen alkoholimainonta siis seilailee
22398: ka ollut tietyllä tavoin teennäistä ja kieroutunut-    teennäisestä mainonnasta täydelliseen mainos-
22399: ta. Alkoholijuomien osalta esimerkiksi muun            kieltoon, joka tuskin palvelee ketään, mutta
22400: kuin ns. ykkösoluen mainonta on ollut kiellettyä.      poikkeaa kansainvälisestä käytännöstä ja asettaa
22401: Kuitenkin ykkösoluen mainonta on ollut muiden          taloudellisesti kuivettuvan mainosalan meillä en-
22402: olutlajien piilomainontaa mainoksessa esiintyvi-       tistä tukalampaan asemaan taloudellisessa mie-
22403: ne nautinnollisine ähkäisyineen, sillä ei kukaan       lessä.
22404: ähkäise nautinnollisesti ykkösluokan pilsneriä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22405: siemaistuaan, vaan todellisuudessa tarkoitetaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22406: kolmos- tai nelosolutta.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22407:    Nyt uudessa alkoholilaissa tullaan tiettävästi      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22408: kieltämään myös tuon ykkösoluen mainonta,
22409: joka saattaisi olla perusteltua mainitulla seikalla,              Aikooko Hallitus uuden alkoholilain-
22410: mutta tuo mukanaan taas uusia ongelmia.                        säädännön yhteydessä mainontasään-
22411: Ykkösoluen mainospotti edustaa noin 100 mil-                   nöksiä pohtiessaan siirtyä nykyisestä ni-
22412: joonan markan summaa mainosmarkoissa ja sen                    menomaan olutlaatujen kohdalla kovin
22413: poistuminen merkitsee mainosalalla merkittävää                 teennäisestä mainostavasta vapaampaan
22414: työttömyyden lisääntymistä. Toisaalta tämän-                   suuntaan ja sallia olutlaatujen mainosta-
22415: tyyppinen suuntaus asettaa suomalaisen alkoho-                 misen kansainvälisen suuntauksen mu-
22416: limainonnan ulkomaihin verrattuna eriarvoiseen                 kaisesti, jolla toimenpiteellä on myös
22417: asemaan.                                                       merkittävä työllisyysvaikutus mainos-
22418:                                                                alalla, sen sijaan että mainonta kiellettäi-
22419:                                                                siin kokonaan?
22420:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
22421: 
22422:                                              Sulo Aittoniemi
22423: 
22424: 
22425: 
22426: 
22427: 2400321
22428: 2                                         1994 vp -   KK 149
22429: 
22430: 
22431: 
22432: 
22433:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22434: 
22435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan ykkösoluen avulla. Tällöin on voitu liittää
22436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vahvoissa oluissa käytössä oleviin tuotemerkkei-
22437: olette 16 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      hin sellaista mielikuva- ja elämäntapamainontaa,
22438: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      että käytännössä oluen mainonta on ollut lähes
22439: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen        vapaata.
22440: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 149:             Alkoholin mainontakiellon kiertäminen yk-
22441:                                                       kösoluen avulla on ollut vastoin mainontakiellon
22442:           Aikooko Hallitus uuden alkoholilain-        tavoitteita ja sen salliminen asettaa kyseenalai-
22443:        säädännön yhteydessä mainontasään-             seksi lain sosiaali- ja terveyspoliittiset lähtökoh-
22444:        nöksiä pohtiessaan siirtyä nykyisestä ni-      dat. Se on murentanut pohjan koko mainonta-
22445:        menomaan olutlaatujen kohdalla kovin           kieltoa koskevan säännöksen uskottavuudelta.
22446:        teennäisestä mainostavasta vapaampaan          Viime aikoina onkin alkoholittomien juomien
22447:        suuntaan ja sallia olutlaatujen mainosta-      mainonnalla pyritty tukemaan myös muiden al-
22448:        misen kansainvälisen suuntauksen mu-           koholijuomien kuin oluen markkinointia. Ongel-
22449:        kaisesti, jolla toimenpiteellä on myös         ma on sama muissakin alkoholijuomien mainon-
22450:        merkittävä työllisyysvaikutus mainos-          taa rajoittaneissa maissa. Muun muassa huhti-
22451:        alalla, sen sijaan että mainonta kiellettäi-   kuussa mietintönsä jättävä Ruotsin alkoholipo-
22452:        siin kokonaan?                                 liittinen komissio kiinnittää huomiota tähän ky-
22453:                                                       symykseen ja tulee esittämään lainsäädännöllisiä
22454:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toimenpiteitä tällaisen mainontakiellon kiertä-
22455: vasti seuraavaa:                                      misen estämiseksi.
22456:                                                           Ykkösoluen käyttö vahvempien olutmerkkien
22457:    Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1.3.1977      markkinoinnissa on ongelmallista myös yhteisö-
22458: voimaan tulleella alkoholilain muutoksella.           oikeuden kannalta. Tällainen menettely voidaan
22459: Säännöksen mukaan alkoholijuomien mainonta            katsoa diskriminoivaksi, koska se käytännössä
22460: ja kuluttajiin kohdistuva muu alkoholijuomien         asettaa kotimaiset oluet mainostamisessa edulli-
22461: myynninedistämistoiminta sekä niiden liittämi-        sempaan asemaan.
22462: nen muiden tuotteiden tai palvelujen mainontaan           Hallitus on valmistellut ehdotusta uudeksi al-
22463: tai myynninedistämistoimintaan on kielletty.          koholilaiksi, joka annetaan eduskunnalle vielä
22464:    Alkoholilaissa alkoholijuomalla tarkoitetaan       tämän kevään aikana. Uudistuksen syynä on
22465: juomaa, joka sisältää alkoholia enemmän kuin          Euroopan yhdentymiskehitys. Uudistus merkit-
22466: 2,8 tilavuusprosenttia. Tämän mukaan mainos-          see alkoholikaupan vapauksien lisääntymistä.
22467: kielto ei koske niin sanottua ykkösolutta, jonka      Alkoholijuomien mainontakiellon purkaminen
22468: alkoholipitoisuus on alhaisempi. Kuitenkin yk-        tässä vaiheessa saattaisi voimistaa muutosten al-
22469: kösolut ja sen pakkaus muistuttavat ulkoisesti        koholipoliittisesti kielteisiä seurauksia. Ykkös-
22470: hyvin paljon alkoholilaissa tarkoitettuja oluita.     oluen mainostamisen erityisongelmaan vaikuttaa
22471: Olutteollisuus on käyttänyt tätä hyväkseen kehit-     lisäksi alkoholiuoman juoman rajan muuttami-
22472: tämällä "tuoteperheajattelun", jossa sama tuote-      nen 1,2 tilavuusprosenttiin yhteisölainsäädännön
22473: merkki esiintyy ykkösoluen lisäksi vahvemmilla        käytännön mukaisesti.
22474: olutlaaduilla. "Tuoteperheen" mainonta toteute-
22475: 
22476:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
22477: 
22478:                                                                       Ministeri Toimi Kankaanniemi
22479:                                            1994 vp -   KK 149                                            3
22480: 
22481: 
22482: 
22483: 
22484:                                          Tili Riksdagens Talman
22485: 
22486:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        starkare ölsorter. Reklam för "produktfamiljen"
22487: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        görs med ettans öl. Härvid har man till reklamen
22488: 16 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-        kunnat koppla sådana föreställningar och en så-
22489: rådet översänt följande av riksdagsman Aittonie-       dan livsstil som hänför sig till produktmärkena
22490: mi undertecknade spörsmål nr 149:                      för starkare ölsorter, vilket i praktiken har inne-
22491:                                                        burit nästan fri reklam.
22492:           Ämnar Regeringen då den dryftar re-              Kringgåendet av reklamförbudet med hjälp av
22493:        klamstadgandena i samband med den nya           ettans öl har stridit mot reklamförbudets syfte
22494:        alkohollagstiftningen liberalisera de nu-       och tillåtandet av sådan reklam ifrågasätter de
22495:        varande mycket konstlade reklamstad-            social- och hälsovårdspolitiska grundema för la-
22496:        gandena särskilt i fråga om olika ölsorter      gen. Det har förstört trovärdigheten för hela stad-
22497:        och tillåta reklam för olika ölsorter i över-   gandet om reklamförbud. På senaste tid har man
22498:        ensstämmelse med den intemationella             med reklam för alkoholfria drycker försökt stöda
22499:        trenden, en åtgärd som skulle ha en avse-       marknadsföringen också av andra alkoholdryck-
22500:        värd sysselsättningsfrämjande inverkan          er än öl. Problemet är detsamma i andra Iänder
22501:        på reklambranschen, i stället för att föbju-    som har begränsat reklamen för alkoholdrycker.
22502:        da reklam helt och hållet?                      Bl.a. har den alkoholpolitiska kommissionen i
22503:                                                        Sverige, som skall avge sitt betänkande i april,
22504:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fåst uppmärksamhet vid denna fråga, och den
22505: anföra följande:                                       kommer att föreslå lagstiftningsåtgärder för att
22506:                                                        förhindra att reklamförbudet kringgås.
22507:    Reklam för alkoholdrycker förbjöds genom en             Användningen av ettans öl vid marknadsfö-
22508: ändring av alkohollagen som trädde i kraft             ringen av starkare ölsorterutgörett problem ock-
22509: 1.3.1977. Enligt stadgandet är reklam för alko-        så med tanke på associationsrätten. Förfarandet
22510: holdrycker och på konsumentema inriktad an-            kan anses vara diskriminerande då det i praktiken
22511: nan verksamhet för främjande av försäljning av         gynnar inhemska ölsorter.
22512: alkoholdrycker förbjuden. Alkoholdrycker får               Regeringen har berett en proposition med för-
22513: enligt lagen inte heller anslutas till reklam eller    slag till ny alkohollag. Propositionen skall avlåtas
22514: försäljningsfrämjande verksamhet för andra pro-        till riksdagen ännu i vår. Den europeiska integra-
22515: dukter eller tjänster.                                 tionen är orsak till revideringen. Revideringen
22516:    Med alkoholdryck avses enligt alkohollagen          innebär att alkoholhandeln blir friare. Om förbu-
22517: en dryck som innehåller mer än 2,8 volymprocent        det att göra reklam för alkoholdrycker upphävs i
22518: alkohol. Enligt detta gäller inte reklamförbudet       detta skede kan det öka de alkoholpolitiskt nega-
22519: s.k. ettans öl, som har en lägre alkoholhalt. Ett-     tiva följdema av förändringama. Ett särskilt pro-
22520: ans öl och dess hölje påminner dock till det yttre     blem i fråga om reklam för ettans öl är att gränsen
22521: mycket om sådant öl som avses i alkohollagen.          för alkoholfria drycker enligt lagförslaget kom-
22522: Ölindustrin har utnyttjat detta genom att skapa        mer att ändras tilli ,2 volymprocent, vilket över-
22523: begreppet "produktfamilj", där samma produkt-          ensstämmer med praxis inom associationslag-
22524: märke gäller inte bara för ettans öl utan också för    stiftningen.
22525: 
22526:      Helsingforsden 6 april1994
22527: 
22528:                                                                         Minister Toimi Kankaanniemi
22529:                                                    1994vp
22530: 
22531: Kirjallinen kysymys 150
22532: 
22533: 
22534: 
22535: 
22536:                                      Aittoniemi: Veropiirijaon uudistamisesta ja yhdistämisestä valtion
22537:                                          paikallishallinnon kehittämiseen
22538: 
22539: 
22540:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22541: 
22542:     Hallituksen ohjelman mukaan hallinnon ke-            rusteita ja kriteerejä ei verohallinnon uudistami-
22543: hittämisen tavoitteena on joustavan, tulokselli-         sen yhteydessä ole ainakaan julkisesti käytetty
22544: sen ja oikeudenmukaisen palvelurakenteen ai-             uudistusperusteina. Veropiirijaon uudistuksen
22545: kaansaaminen. Tähän pyritään kasvattamatta               toteuttaminen oikeudenmukaisen tuloksen saa-
22546: julkista sektoria. Palvelukykyä lisätään poista-         vuttamiseksi ei voi onnistua asettamalla vain
22547: malla hallinnon monimutkaisuutta ja päällekkäi-          määrällinen tavoite.
22548: syyttä. Pääpaino kehittämistyössä asetetaan hal-            Veropiirijaon perusteet tulisi siis uudelleen
22549: linnon tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisäämi-         asettaa yhteiskunnalliseen tarkasteluun ja juuri
22550: seen, hallinnon hajauttamiseen ja keventämiseen          siltä pohjalta, että uudistuksen perusteet tulisivat
22551: sekä ohjausjärjestelmien uudistamiseen. Samalla          juurta jaksain tietoisuuteen ja ymmärretyiksi.
22552: turvataan kansalaisten peruspalvelujen saata-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22553: vuus koko maassa. Ohjelman mukaan valtion                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22554:  paikallishallintoa uudistetaan niin, että palvelu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22555: jen laatu ja tasapuolinen saatavuus ja kansalais-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22556:  ten turvallisuus taataan.
22557:     Laissa valtion paikallishallinnon kehittämisen                   Aikooko Hallitus ennen veropiiriuu-
22558:  perusteista sanotaan, että kihlakuntia muodos-                  distuksen toteuttamista paikallishallintoa
22559:  tettaessa tulee ottaa huomioon eri alueiden eri-                koskevan lain perusteiden mukaisesti
22560:  tyispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys,                  asettaa veropiiriuudistuksen todelliset
22561:  laajuus, liikenneyhteydet ja keliolot niin, että syn-           kriteerit yhteiskunnalliseen tarkasteluun
22562:  tyy edellytykset kehittämisen yleisten tavoittei-               siten, että niiden perimmäisestä sisällöstä
22563:  den saavuttamiselle, mitä puolestaan ovat palve-                oltaisiin tietoisia ja uudistus parhaalla
22564:  lujen laadun ja kansalaisten oikeusturvan paran-                mahdollisella tavalla alusta alkaen palve-
22565:  taminen, palvelujen riittävän ja tasapuolisen saa-              lisi yhteiskuntaa ja toteuttaisi sen tarkoi-
22566:  tavuuden turvaaminen.                                           tuksen, johon uudella paikallishallinto-
22567:     Edellä olevia hallinnon yleisiä kehittämispe-                lailla sanotaan pyrittävän?
22568: 
22569:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
22570: 
22571:                                                Sulo Aittoniemi
22572: 
22573: 
22574: 
22575: 
22576:  2400321
22577: 2                                          1994 vp -   KK 150
22578: 
22579: 
22580: 
22581: 
22582:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
22583: 
22584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voitteena on hallinnon joustava, tuloksellinen ja
22585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          oikeudenmukainen palvelurakenne.
22586: olette 16 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-          Hallinnon kehittämisen ministerivaliokunta
22587: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       on omalta osaltaan todennut 24 päivänä huhti-
22588: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittanie-      kuuta 1992 antamassaan kannanotossa, että
22589: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           "valtionhallinnolle asetetut säästö- ja tuotta-
22590:  150:                                                  vuustavoitteet sekä tulosohjausjärjestelmään
22591:                                                        siirtyminen edellyttävät kiireellisiä uudistuksia
22592:            Aikooko Hallitus ennen veropiiriuu-         myös vero hallinnossa". Vuonna 1989 käynnisty-
22593:        distuksen toteuttamista paikallishallintoa      nyt verohallinnon uudistaminen onkin jatkunut
22594:        koskevan lain perusteiden mukaisesti            siten, että 1 päivänä joulukuuta 1993 voimaan
22595:        asettaa veropiiriuudistuksen todelliset         tulleella lailla (925/93) verotoimistot ja lääninve-
22596:        kriteerit yhteiskunnalliseen tarkasteluun       rovirastot yhdistettiin yksitasoiseksi hallinnoksi.
22597:        siten, että niiden perimmäisestä sisällöstä     Tavoitteena on, kuten ministerivaliokuntakin
22598:        oltaisiin tietoisia ja uudistus parhaalla       edellytti, että verotuksen alueorganisaatio koos-
22599:        mahdollisella tavalla alusta alkaen palve-      tuu itsenäisistä ja aikaisempaa palvelukykyisem-
22600:        lisi yhteiskuntaa ja toteuttaisi sen tarkoi-    mistä verotoimistoista ja alueverohallinnon yh-
22601:        tuksen, johon uudella paikallishallinto-        teisistä yksiköistä. Alueorganisaation osalta ke-
22602:        lailla sanotaan pyrittävän?                     hitys jatkuu tämän tavoitteen pohjalta muun
22603:                                                        ohella siten, että veropiirien lukumäärää vähen-
22604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           netään asteittain. Tavoitteena on noin 90 veropii-
22605: vasti seuraavaa:                                       riä vuoteen 2000 mennessä.
22606:                                                            Ministerivaliokunta totesi lisäksi, että paikal-
22607:    Valtion paikallishallinnon kehittämisen perus-      listason uudistuksessa tulee ottaa erityisesti huo-
22608: teista annetun lain (126/92) 1 §:n mukaan lakia        mioon palvelujen saatavuus ja muut julkista hal-
22609: sovelletaan poliisitoimen, syyttäjäntoimen, ulos-      lintoa koskevat uudistussuunnitelmat Tavoittee-
22610: ottotoimen ja yleishallintotehtävien sekä, sen         na tulee myös olla, että yhdistettäessä veropiirejä
22611: mukaan kuin erikseen säädetään, muiden valtion         uusi veropiirijako seuraisi mahdollisimman pit-
22612: paikallishallintotehtävien järjestämiseen. Lain        källe kihlakuntajaotusta. Näiden tavoitteiden voi
22613: perusteluiden mukaan yleishallintotehtävillä tar-      katsoa toteutuneen jo tehdyissä veropiiriratkai-
22614: koitetaan lähinnä sellaisia nimismiehelle tai          suissa.
22615: maistraatille kuuluvia tehtäviä, joita ei voida pi-       Veropiirijaon kehittäminen on ollut verohal-
22616: tää poliisi-, syyttäjä-, ulosotto- tai lupahallinto-   linnossa laaja-alaisen selvitys- ja valmistelutyön
22617: tehtävinä. Muiden valtion paikallishallintotehtä-      kohteena ja tämä työ jatkuu edelleen. Koska on-
22618: vien järjestämiseen lakia sovelletaan sen mukaan       nistuneille hallinnonuudistuksille voidaan luoda
22619: kuin erikseen säädetään.                               pohja vain monella tasolla käytyjen keskustelu-
22620:    Veropiirit määrää verotuslain 5 §:n nojalla val-    jen perusteella, verohallitus on kannustanut lää-
22621: tioneuvosto kuultuaan asianomaisia kunnanhal-          ninverovirastoja laajaan ja avoimeen vuoropuhe-
22622: lituksiaja lääninhallitusta. Veropiirijakoa koske-     luun kaikkien verohallinnon sidosryhmien kans-
22623: vaa päätöksentekoa ohjaavat yleiset yhteiskunta-       sa. Juuri tällä tasolla käydyn yhteydenpidon poh-
22624: poliittiset hallinnon uudistamisen tavoitteet ja       jalta myös asetetut hallinnon uudistamisen ta-
22625: näkökohdat.                                            voitteet voidaan valtiovarainministeriön näke-
22626:    Hallitusohjelmaan sisältyvien hallinnon kehit-      myksen mukaan ottaa valmistelussa parhaiten
22627: tämistavoitteiden yhteydessä korostetaan erityi-       huomioon.
22628: sesti tuloksellisuuden ja tuottavuuden lisäämistä         Edellä esitettyyn viitaten kysymyksessä tar-
22629: sekä hallinnon hajauttamista ja keventämistä ja        koitetut hallituksen toimenpiteet eivät ole asiassa
22630: ohjausjärjestelmien uudistamista. Yleisenä ta-         tarpeen.
22631: 
22632:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
22633: 
22634:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22635:                                           1994 vp -   KK 150                                           3
22636: 
22637: 
22638: 
22639: 
22640:                                         Tili Riksdagens Talman
22641: 
22642:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       resultatrik och rättvis servicestruktur inom för-
22643: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       valtningen.
22644: 16 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-          Ministerutskottet för utvecklande av förvalt-
22645: rådet översänt följande av riksdagsman Sulo Ait-      ningen har i sitt ställningstagande av den 24 april
22646: toniemi undertecknade spörsmål nr 150:                1992 konstaterat att de spar- och produktivitets-
22647:                                                       mål som uppställts för den statliga förvaltningen
22648:           Ämnar Regeringen innan skattedi-            samt övergången till resultatorienterad styming
22649:        striktsreformen genomförs underkasta de        förutsätter snabba reformer också inom skatte-
22650:        faktiska kriteriema för skattedistriktsre-     förvaltningen. Den revidering av skatteförvalt-
22651:        formen samhällelig granskning enligt la-       ningen som inleddes år 1989 har fortsatt så att
22652:        gen om grundema för utvecklande av den         skattebyråema och länsskatteverken genom en
22653:        statliga lokalförvaltningen, så att deras      lag som trädde i kraft den 1 december 1993 (925/
22654:        innersta innehåll blir känt och att refor-     93) sammanslogs till en förvaltning på en nivå.
22655:        men på bästa sätt från början betjänar         Syftet är, så som ministerutskottet förutsatte, att
22656:        samhället och tjänar det syfte som sägs        den regionala beskattningsorganisationen skall
22657:        eftersträvas med den nya lokalförvalt-         bestå av självständiga skattebyråer med större
22658:        ningslagen?                                    serviceförmåga än tidigare och gemensamma en-
22659:                                                       heter för den regionala skatteförvaltningen. För
22660:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt         den regionala organisationens del fortsätter ut-
22661: anföra följande:                                      vecklingen utgående från detta mål bl.a. så att
22662:                                                       antalet skattedistrikt minskas gradvis. Målet är
22663:    Enligt 1 § lagen om grundema för utvecklande       ca 90 skattedistrikt år 2000.
22664: av den statliga lokalförvaltningen (126/92) tilläm-      Ministerutskottet konstaterade dessutom att
22665: pas lagen på organiseringen av polis-, åklagar-       man vid utvecklingen på lokal nivå särskilt bör
22666: och utsökningsväsendet och de allmänna förvalt-       beakta tillgången på service samt andra reform-
22667: ningsuppgiftema samt, enligt vad som stadgas          planer som gäller den offentliga förvaltningen.
22668: särskilt, organiseringen av andra uppgifter inom      Vid sammanslagning av skattedistrikten bör man
22669: den statliga lokalförvaltningen. Enligt motive-       också eftersträva att den nya indelningen i skatte-
22670: ringen till lagen avses med uppgifter inom den        distrikt så långt som möjligt följer häradsindel-
22671: allmänna förvaltningen närmast sådana på läns-        ningen. Dessa mål kan anses ha blivit uppnådda
22672: männen eller magistratema ankommande upp-             redan i den nuvarande skattedistriktsindelningen.
22673: gifter som inte kan anses vara polis-, åklagar-,         Utvecklandet av skattedistriktsindelningen
22674: utsöknings- eller tillståndsförvaltningsuppgifter.    har varit föremål för ett omfattande utrednings-
22675: På organiseringen av övriga statliga lokalförvalt-    och beredningsarbete inom skatteförvaltningen
22676: ningsuppgifter tillämpas lagen enligt vad som         och detta arbete är ännu inte slutfört. Eftersom en
22677: stadgas särskilt.                                     lyckad förvaltningsreform endast kan genomför-
22678:    Enligt 5 § beskattningslagen bestäms skattedi-     as på basis av diskussioner på många olika nivåer
22679: strikten av statsrådet sedan kommunstyrelsema         har skattestyrelsen uppmanat länsskatteverken
22680: och länsstyrelsen har hörts. Besluten som gäller      att föra en omfattande och öppen diskussion med
22681: indelning i skattedistrikt styrs av allmänna sam-     alla intressegrupper inom skatteförvaltningen.
22682: hällspolitiska mål och synpunkter för utvecklan-      Enligt finansministeriets uppfattning är just kon-
22683: de av förvaltningen.                                  taktema på denna nivå viktiga för att de mål som
22684:    1 anslutning till de utvecklingsmål för förvalt-   uppställts för utvecklandet av förvaltningen skall
22685: ningen som ingår i regeringsprogrammet under-         kunna beaktas vid beredningen.
22686: stryks särskilt en resultatrik verksamhet och ökad       Med hänvisning till vad som anförts ovan är
22687: produktivitet, samt differentiering och förenk-       det alltså inte nödvändigt för regeringen att vidta
22688: ling av förvaltningen samt fömyande av styr-          de åtgärder som avses i spörsmålet.
22689: ningssystemen. Det allmänna målet är en flexibel,
22690: 
22691:      Helsingforsden 6 april1994
22692: 
22693:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
22694:                                                1994vp
22695: 
22696: Kirjallinen kysymys 151
22697: 
22698: 
22699: 
22700: 
22701:                                   P. Leppänen: Arvonlisäveron väliaikaisesta poistamisesta eräiltä
22702:                                       rakennustarvikkeilta
22703: 
22704: 
22705:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22706: 
22707:    Mikäli omakotirakentajien rakennusmate-           käyttää hyväksi tavanomaista rakentamisen val-
22708: riaaleilta poistettaisiin arvonlisävero määräajak-   vontaa, joten valvontakustannukset eivät oleelli-
22709: si, se olisi omiaan osaltaan aikaistamaan niitä      sesti ja kohtuuttomasti lisääntyisi.
22710: rakennushankkeita, joita koskevia suunnitelmia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
22711: on vireillä. Rakennusalan korkean työttömyyden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22712: takia rakentamisen aikaistaminen olisi omiaan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22713: vähentämään työttömyydestä yhteiskunnalle            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22714: koituvia kustannuksia. Tarkoituksenmukaista
22715: olisi ilmeisesti saada rakentaminen alkamaan                   Onko Hallitus selvittänyt mahdolli-
22716: mahdollisimman nopeasti, ja keinottelunluontei-             suutta poistaa arvonlisäveroa niiltä oma-
22717: sen näennäisaloittamisen estämiseksi voitaisiin             kotitaloilta, joiden rakentaminen alkaisi
22718: verovapauteen perustellusti liittää ehto, että ra-          tänä tai ensi vuonna, mikäli rakennustyö
22719: kentaminen tulee saattaa päätökseen määräajan               saatettaisiin myös määräajassa päätök-
22720: kuluessa. Verovapauden valvonnassa voitaisiin               seen?
22721: 
22722:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
22723:                                            Pekka Leppänen
22724: 
22725: 
22726: 
22727: 
22728:  Z40032J
22729: 2                                        1994 vp -   KK 151
22730: 
22731: 
22732: 
22733: 
22734:                                   Eduskunnan Puhemiehelle
22735: 
22736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joonan markan arviomääräraha käytettäväksi
22737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        avustusten maksamiseen asunnonhankkijoille
22738: olette 16 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     arvonlisäverosta aiheutuvia lisäkustannuksia
22739: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vastaavasti valtioneuvoston päättämin perus-
22740: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pekka Leppä-      tein. Järjestelmä koskisi rakennuksia, joiden ra-
22741: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kentaminen aloitetaan 1.9.1993-31.12.1994,
22742:  151:                                                kuitenkin niin, että ennen arvonlisäverolain voi-
22743:                                                      maantuloa aloitetuissa hankkeissa avustus mää-
22744:           Onko Hallitus selvittänyt mahdolli-        riteltäisiin pienemmäksi, koska näissä kustan-
22745:        suutta poistaa arvonlisäveroa niiltä oma-     nusnousukin on pienempi. Koska hartiapankki-
22746:        kotitaloilta, joiden rakentaminen alkaisi     rakentamisessa ei synny merkittäviä lisäkustan-
22747:        tänä tai ensi vuonna, mikäli rakennustyö      nuksia, ei järjestelmää ole tarkoitus soveltaa tä-
22748:        saatettaisiin myös määräajassa päätök-        hän rakentamismuotoon. Asiaa koskevaa valtio-
22749:        seen?                                         neuvoston päätöstä valmistelee ympäristöminis-
22750:                                                      teriö.
22751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Edistääkseen yritysten rakennusinvestointien
22752: taen seuraavaa:                                      liikkeellelähtöä valtioneuvoston talouspoliitti-
22753:                                                      nen ministerivaliokunta päätti 22.12.1993 myön-
22754:     Rakennustoiminnan saattaminen arvonlisä-         tää takautuvan vähennysoikeuden arvonlisäve-
22755: veron piiriin kuluvan vuoden kesäkuun alusta         rotuksessa rakennusinvestoinneille, jotka aloite-
22756: nostaa arvonlisäverolain voimaantulon jälkeen        taan kuluvan vuoden puolella. Toimenpide sisäl-
22757: rakennetun asunnon hankkimiskustannuksia ar-         tyy arvonlisäverolain muuttamista koskevaan
22758: violta 7-9 prosentilla. Kustannusnousu johtuu        hallituksen esitykseen n:o 3. Esitys on parhaillaan
22759: erilaisten rakennustyösuoritusten tulemisesta ve-    eduskunnan käsiteltävänä.
22760: ron piiriin. Niin sanotun hartiapankkirakentami-         Omistusasuntotuotannon aloituskynnyksen
22761: sen kustannuksiin verojärjestelmämuutos ei juu-      alentamiseksi sekä yritystoiminnan rakennusin-
22762: rikaan vaikuta, koska rakennusmateriaalit ja ta-     vestointien mahdollistamiseksi hallitus on ryhty-
22763: vanomaiset hartiapankkirakentamisen aliurakat        nyt edellä mainittuihin rakennustuotantoa yllä-
22764: eli ns. LVIS-urakat ovat jo nyt liikevaihtoveron     pitäviin toimenpiteisiin. Sitä vastoin hallitus ei
22765: alaisia.                                             pidä edes hallinnollisesti mahdollisena ryhtyä toi-
22766:     Valtion talousarviossa vuodelle 1994 on va-      menpiteisiin, jotka merkitsisivät rakennusmate-
22767: rauduttu estämään arvonlisäverotukseen siirty-       riaalien verottomuutta tai lievempää verotusta
22768: misestä mahdollisesti aiheutuvat kielteiset vaiku-   silloin, kun rakennusmateriaaleja käytetään
22769: tukset asuntotuotantoon. Talousarvion momen-         omakotitalon rakentamiseen.
22770: tilla 35.45.57 on vuodelle 1994 myönnetty 25 mil-
22771: 
22772:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
22773: 
22774:                                                                 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
22775:                                         1994 vp -   KK 151                                            3
22776: 
22777: 
22778: 
22779: 
22780:                                       Tili Riksdagens Talman
22781: 
22782:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     anslag om 25 milj. mk som enligt grunder som
22783: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     statsrådet fastställer får användas tili betalning
22784: 16 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-     av ersättningar som motsvarar de merkostnader
22785: rådet översänt följande av riksdagsman Pekka        som mervärdesskatten åsamkar dem som skaffar
22786: Leppänen undertecknade spörsmål nr 151:             bostad. Systemet gäller byggnader som börjar
22787:                                                     uppföras 1.9.1993-31.12.1994, dock så att i frå-
22788:           Har Regeringen utrett möjligheten att     ga om projekt som inletts före mervärdesskattela-
22789:        slopa mervärdesskatten för de egnahems-      gen trätt i kraft är ersättningen mindre, eftersom
22790:        hus som börjar byggas i år eller nästkom-    kostnadsstegringen då också är mindre. Eftersom
22791:        mande år, ifall byggnadsarbetet också        det inte uppstår några betydande merkostnader
22792:        slutförs inom utsatt tid?                    vid självbyggeri, är avsikten inte att tillämpa sys-
22793:                                                     temet på denna byggnadsform. Miljöministeriet
22794:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       bereder ett statsrådsbeslut om saken.
22795: anföra följande:                                       1 syfte att främja företagens byggnadsinveste-
22796:                                                     ringar beslöt statsrådets finanspolitiska minister-
22797:    Då byggnadsverksamheten från och med in-         utskott 22.12.1993 att bevilja retroaktiv avdrags-
22798: gången av juni innevarande år omfattas av mer-      rätt inom mervärdesbeskattningen för byggnads-
22799: värdesskatten beräknas anskaffningskostnader-       investeringar som påbörjas under innevarande
22800: na för en bostad som byggs efter att mervärdes-     år. Åtgärden ingår i regeringens proposition med
22801: skattelagen trätt i kraft stiga med 7-9 %. De       förslag tili lag om ändring av mervärdesskatte-
22802: ökade kostnadema förorsakas av att olika bygg-      lagen (RP 3). Propositionen behandlas som bäst i
22803: nadsarbetsprestationer då omfattas av skatten.      riksdagen.
22804: Det ändrade skattesystemet påverkar just inte          1 avsikt att sänka tröskeln för inledande av
22805: kostnadema för s.k. självbyggeri, eftersom bygg-    ägarbostadsproduktion samt för att ge företagen
22806: nadsmaterial och sedvanliga underentreprenader      möjlighet att göra byggnadsinvesteringar har re-
22807: vid självbyggeri, dvs. VVSE-entreprenader, re-      geringen vidtagit ovan nämnda åtgärder som bi-
22808: dan nu omfattas av omsättningsskatten.              drar tili att upprätthålla byggnadsproduktionen.
22809:    1 statsbudgeten för 1994 har man berett sig på   Däremot anser regeringen det inte ens adminis-
22810: att förhindra de negativa inverkningar som över-    trativt möjligt att vidta åtgärder som skulle inne-
22811: gången tili mervärdesbeskattning eventuellt kan     bära skattefrihet eller lindrigare beskattning för
22812: ha på bostadsproduktionen. Under moment             byggnadsmaterial när detta används för uppfö-
22813: 35.45.57 i budgeten har för 1994 beviljats ett      rande av egnahemshus.
22814: 
22815:      Helsingforsden 5 april1994
22816: 
22817:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
22818:                                                  1994vp
22819: 
22820: Kirjallinen kysymys 152
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 
22825:                                     Kobijoki: Vankien karkaamisten sekä karkaamisia edistävien toi-
22826:                                        mintojen estämisestä
22827: 
22828: 
22829:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22830: 
22831:     Vuosittain tapahtuu lukuisa määrä vankien          siin karkaamisten estämiseksi silloinkaan, kun
22832: karkaamisia maamme vankiloista. Kysymykses-            vartijahenkilökunnan taholta on viestitetty ha-
22833: sä on erittäin vakava epäkohta, jonka poistami-        vainnoista,jotka ovat viitanneet tiettyjen vaaral-
22834: seksi vankilaviranomaisten toimenpiteet eivät ole      listen vankien karkaamishankkeisiin.
22835: riittäneet. Vankienvartiointia fyysisin sekä tekni-        Kun vankiloista karanneet samoin kuin lomal-
22836: sin valvontamenetelmin ei ole tehokkaasti järjes-      le päästetyt vangit hyvin usein syyllistyvät uusiin
22837: tetty. Se on omiaan lisäämään turvattomuutta ja        vakaviin rikoksiin, on hyvin ymmärrettävää se
22838: turvattomuuden tunnetta kansalaisten keskuu-           kovakin kritiikki, jota kansanedustajana saa
22839: dessa.                                                 kuulla kelvottoman nykyjärjestelmän vallitessa.
22840:     Julkisuudessa on tuon tuostakin näkynyt ja         Kun nykyinen tilanne edellä lyhyesti esitettyjen
22841: kuulunut tietoja siitä, että vankiloihin vangeille     epäkohtien osalta - niitä on toki paljon enem-
22842: toimitetaan esimerkiksi huumeita ja jopa aseita ja     mänkin - ei varmuutta lähentelevällä todennä-
22843: välineitä vankilasta karkaamisen edistämiseksi.        köisyydellä ole korjattavissa vankilaviranomais-
22844: Tämänkaltaisen toiminnan tiedetään jatkuneen           ten itse tekemien selvitysten perusteella, näyrtäisi
22845: jo vuosien ja jopa vuosikymmenien ajan. Ja koko        olevan välttämätöntä, että tarvittavat selvitykset
22846: ajan tilanne vain pahenee.                             teetettäisiin tilaustyönä ulkopuolisin voimin. Sil-
22847:     Erittäin vakavaksi tilanteen tekee se, että suo-   loin "työpaikkasokeuskin" olisi vältettävissä.
22848: tuisat olosuhteet vankiloista karkaamiselle näyt-      Asia ei mielestäni enää yhtään siedä viivytystä.
22849: tää olevan myös törkeistä ja erittäin törkeistä            Edellä olevan perusteeliaJa valtiopäiväjärjes-
22850: rikoksista pitkäaikaisiin vankeusrangaistuksiin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22851: tuomituilla ympäristölleen vaarallisilla vangeilla.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22852: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaanjuu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22853:  ri heitä on karannut vankilasta jopa ampuma-
22854:  asein varustettuina kuten aivan äskettäinkin.                   Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti
22855:  Nykyisenkaltaisissa olosuhteissa myös vankiloi-              tarvittaviin erityisiin toimenpiteisiin van-
22856:  den henkilökunnan asema tietenkin vaarantuu.                 kien karkaamisten sekä karkaamisia edis-
22857: -Ja perin oudolta tuntuu se, että vankilaviran-               tävien toimintojen estämiseksi Suomen
22858:  omaisten taholta ei ryhdytä riittäviin toimenpitei-          vankiloissa?
22859: 
22860:       Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
22861: 
22862:                                             Maunu Kohijoki
22863: 
22864: 
22865: 
22866: 
22867:  2400321
22868: 2                                        1994 vp -   KK 152
22869: 
22870: 
22871: 
22872: 
22873:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22874: 
22875:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ranomaisille nykyistä laajemmat valtuudet mm.
22876: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        huumeiden torjumiseen liittyviin toimenpiteisiin.
22877: olette 16 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        Vankiloiden turvallisuutta voidaan tehok-
22878: jeenne n:o 348 ohella toimittanut valtioneuvos-      kaimmin parantaa pienentämällä vankiloiden ja
22879: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja          vankilaosastojen kokoa. Vankilan osastot ovat
22880: Maunu Kohijoen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tällöin paremmin valvottavissaja vankien liikku-
22881: myksen n:o 152:                                      mista laitoksen sisällä voidaan hallita tehok-
22882:                                                      kaammin. Vanhan laitoskannan uudistaminen
22883:            Aikooko Hallitus ryhtyä joutuisasti edellyttääkin kuluvalla vuosikymmenellä huo-
22884:         tarvittaviin erityisiin toimenpiteisiin van- mattavia investointeja. Osa hankkeista on jo
22885:         kien karkaamisten sekä karkaamisia edis- · käynnissä ja muidenkin suunnittelua tullaan oi-
22886:         tävien toimintojen estämiseksi Suomen keusministeriössä kiirehtimään.
22887:         vankiloissa?                                    Oikeusministeriön vankiloille asettamissa
22888:                                                      vuoden 1994 tulostavoitteissa on yhtenä keskei-
22889:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- senä tulosalueena vankilaturvallisuuden kehittä-
22890: vasti seuraavaa:                                     minen. Erityisesti suljettujen laitosten edellyte-
22891:                                                      tään toteuttavan toimenpiteitä vankien välisen
22892:    Yksittäisten karkaamistapausten saaman laa- väkivallan ja huumeiden käytön vähentämiseksi
22893: jan julkisuuden vuoksi kansalaisille on viime ai- sekä vankipakojen estämiseksi ja laitosjärjestyk-
22894: koina saattanut syntyä virheellinen kuva, että sen ylläpitämiseksi. Keinoina ovat mm. henkilö-
22895: vankiloiden säilytysvarmuuden ja sisäisen turval- kunnan työpanoksen tehokkaampi kohdentami-
22896: lisuuden taso olisi nykyisin huonompi kuin men- nen vankien asuinosastoille sekä työmenetelmien
22897: neinä vuosikymmeninä tai jopa huonompi kuin ja työpisteiden sijainnin tarkistaminen. Edelleen
22898: yhteiskunnallisilta oloiltaan Suomeen verratta- on korostettu häiriöitä ennalta ehkäiseviä toi-
22899: vissa muissa maissa. Vaikka näin ei olekaan, kiin- menpiteitä, henkilökunnan ja vankien entistä tii-
22900: nitetään vankeinhoitolaitoksen toiminnan suun- viimpää vuorovaikutusta edistävän turvallisuus-
22901: nittelussa erityistä huomiota vankilaturvallisuu- tekniikan hyväksikäyttöä sekä henkilökunnan
22902: den kehittämiseen tavoitteena häiriötön rangais- laitoskohtaista työpaikkakoulutusta. Muita kei-
22903: tusten täytäntöönpano. Vuosikymmenien kulu- noja ovat mm. sellien ja laitosten muiden tilojen
22904: essa ympäri maailmaa saatajen kokemusten pe- suunnitelmalliset tarkastukset.
22905: rusteella karkaamisten ja muiden häiriöiden estä-       Turvallisuuden ja tarkastusten tehostamiseksi
22906: miseen ei ole mitään nopeasti toteutettavaa pa- aloitettiin syksyllä 1993 erityiskoulutus kolmen
22907: tenttiratkaisua. Päinvastoin erityistoimenpiteet keskusvankilan henkilökunnalle. Tämä koulutus
22908: ovat saattaneet johtaa uudentyyppisiin, joskus jatkuu kevään 1994 ajan. Vastaava koulutus on
22909: jopa erittäin väkivaltaisiin häiriöihin laitoksissa. tarkoitus aloittaa myös muiden suljettujen laitos-
22910: Samalla ne ovat estäneet toimintaa, jolla ediste- ten henkilökunnalle. Tarkastustoimintaa varten
22911: tään vankien sijoittumista yhteiskuntaan vapau- on vankeinhoitolaitoksen käyttöön lisäksi han-
22912: tumisen jälkeen.                                     kittu nykyaikaisia teknisiä apuvälineitä. Myös
22913:    Vankiloiden järjestyshäiriöt ja muut turvalli- laitosten viestintäjärjestelmiä on kehitetty.
22914: suusongelmat ovat niin Suomessa kuin muualla-           Luvattomien aineiden ja esineiden salakulje-
22915: kin Euroopassa voimakkaasti sidoksissa rikolli- tusta vankiloihin tapahtuu ulkopuolisten avus-
22916: suuden laadussa sekä mm. maan huumetilantees- tuksella. Sama koskee usein myös karkaamisia.
22917: sa tapahtuviin muutoksiin. Tässä suhteessa van- Tämän vuoksi kehitetään vankeinhoitolaitoksen
22918: keinhoitolaitoksen työ on viime aikoina huomat- ja poliisin jo nykyisinkin varsin tiivistä yhteistyö-
22919: tavasti vaikeutunut. Eduskunnan käsiteltäväksi tä.
22920: tuleva rangaistusten täytäntöönpanolainsäädän-          Laitosten turvallisuutta ja säilytysvarmuutta
22921: nön muutosesitys antaa toteutuessaan vankilavi- ei voida parantaa kovin paljon pelkästään kont-
22922:                                           1994 vp -   KK 152                                          3
22923: 
22924: rollia kiristämällä, koska se laitosoloissa johtaa    ten olosuhteiden ja toiminnan sekä vankien käyt-
22925: helposti henkilökuntaan ja muihin vankeihin           täytymiseen vaikuttavien tekijöiden hyvää tunte-
22926: kohdistuviin väkivallanpurkauksiin. Häiriöitä         musta. Valvontajärjestelmien ym. suunnittelussa
22927: voidaan estää ennalta nimenomaan kehittämällä         käytetään myös ulkopuolista, mahdollisimman
22928: vangeille järjestettävää ohjattua ja valvottua toi-   korkeatasoista teknistä asiantuntemusta. Paras
22929: mintaa sekä henkilökunnan ja vankien muuta            asiantuntemus uusien teknisten järjestelmien ja
22930: vuorovaikutusta. Tällä on myönteinen vaikutus         työmenetelmien soveltamiseen kussakin laitok-
22931: laitoksen ilmapiiriin. Samalla henkilökunta oppii     sessa on kuitenkin laitoksen omalla henkilökun-
22932: tuntemaan entistä paremmin laitoksen vangit ja        nalla. Ulkopuolisiin asiantuntijaselvityksiin no-
22933: pystyy myös paremmin ennakoimaan heidän               jautuminen vankiloiden toimintaa suunniteltaes-
22934: käyttäytymistään.                                     sa johtaa helposti käytäntöön huonosti soveltu-
22935:    Vankilaturvallisuuden ylläpidon ja kehittämi-      viin ratkaisuihin. Samalla se hämärtäisi laitosten
22936: sen kannalta suljetussa laitosympäristössä on         johtajien ja henkilökunnan vastuuta toiminnan
22937: avainasemassa henkilökunnan korkean työmoti-          suunnittelusta ja kehittämisestä.
22938: vaation ja jatkuvan valppauden ylläpitäminen,            Vankiloiden säilytysvarmuuttaja turvallisuut-
22939: johon kiinnitetään erityistä huomiota.                ta voidaan ylläpitää ja kehittää parhaiten lisää-
22940:    Vankilaturvallisuutta ei voida tarkastella ir-     mällä tulosohjauksen periaatteiden mukaisesti
22941: rallaan laitosten muusta toiminnasta. Toimenpi-       laitosten toimivaltaa ja vastuuta laitosturvalli-
22942: teiden suunnittelu edellyttää nimenomaan laitos-      suuden kehittämisessä.
22943: 
22944:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
22945: 
22946:                                                                           Ministeri Heikki Haavisto
22947: 4                                          1994 vp -    KK 152
22948: 
22949: 
22950: 
22951: 
22952:                                          Tili Riksdagens Talman
22953: 
22954:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        myndighetema vidsträcktare fullmakter bl.a. för
22955: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 348         bekämpning av narkotika.
22956: av den 16 mars 1994 tili vederbörande medlem                Säkerheten i fångelsema kan effektivast för-
22957: av statsrådet översänt följande av riksdagsman          bättras genom en minskning av fångelsernas och
22958: Maunu Kohijoki undertecknade spörsmål nr                fångelseavdelningarnas storlek. Fängelseavdel-
22959: 152:                                                    ningama kan härvid övervakas bättre och fång-
22960:                                                         amas rörelser inom anstalten kan behärskas ef-
22961:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta              fektivare. Fömyandet av det gamla anstaltsbe-
22962:         nödvändiga speciella åtgärder för att för-      ståndet kräver därför under detta årtionde bety-
22963:         hindra fångrymningar och verksamhet             dande investeringar. Vissa projekt är redan under
22964:         som befrämjar rymningar i fångelsema i          arbete och även de övrigas planering kommer att
22965:         Finland?                                        påskyndas i justitieministeriet.
22966:                                                             I de resultatmålsättningar som justitieministe-
22967:    Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt          riet för år 1994 uppställt för fångelserna utgör
22968: följande:                                               utvecklandet av fångelsesäkerheten ett centralt
22969:                                                         resultatområde. Särskilt de slutna anstaltema
22970:    På grund av den omfattande publicitet som            förutsätts genomföra åtgärder för att minska vål-
22971: enskilda rymningar fått har det bland medbor-           det mellan fångama och bruket av rusmedel samt
22972: gama under den senaste tiden eventuellt kunnat          för att förhindra fångrymningar och för att upp-
22973: uppstå en felaktig bild av att nivån på förvarings-     rätthålla ordningen i anstalten. Medel för att
22974: säkerheten och den intema säkerheten i fångel-          uppnå detta är bl.a. en effektivare inriktning av
22975: sema i dag är samre än under gångna årtionden           personalens arbetsinsats på fångamas bostadsav-
22976: eller till och med sämre än i Iänder som till sina      delningar samt en översyn av arbetsmetodema
22977: samhällsförhållanden kan jämföras med Fin-              och placeringen av arbetsplatsema. Vidare har
22978: land. Trots att så inte är fallet fåster man i plane-   man betonat stömingsförebyggande åtgärder,
22979: ringen av fångvårdsväsendets verksamhet speci-          utnyttjande av säkerhetsteknik som främjar en
22980: ell uppmärksamhet vid att utveckla fångelsesä-          allt intensivare växelverkan mellan personalen
22981: kerheten med en stömingsfri straffverkställighet        och fångama samt a~staltsvis arbetsplatsutbild-
22982: som målsättning. På grundval av erfarenheter            ning av personalen. Ovriga medel är bl.a. plan-
22983: som under decenniers tid erhållits runt om i värl-      mässiga inspektioner av cellema och anstaltens
22984: den finns det inte någon snabbt genomförbar             övriga utrymmen.
22985: patentlösning för att förhindra rymningar och               I syfte att effektivera säkerheten och inspek-
22986: andra stömingar. Tvärtom har specialåtgärder            tionema påbörjades hösten 1993 särutbildning
22987: kunnat leda till nya slags stömingar i anstaltema,      för personalen vid tre centralfångelser. Denna
22988: som ibland har varit mycket våldsmättade. Sam-          utbildning fortgår under våren 1994. Avsikten är
22989: tidigt har de förhindrat den verksamhet med vars        att starta en liknande utbildning även för perso-
22990: hjälp man främjar fångamas placering i samhäl-          nalen vid de övriga slutna anstaltema. För in-
22991: let efter frigivningen.                                 spektionsverksamheten har åt fångvårdsväsen-
22992:     Ordnings- och säkerhetsproblemen i fångel-          det dessutom införskaffats modema tekniska
22993: sema är såväl i Finland som i det övriga Europa         hjälpmedel. Även anstalternas kommunikations-
22994: starkt förknippade med förändringama i brotts-          system har utvecklats.
22995: lighetens art och med förändringama bl.a. i nar-            Smuggling av förbjudna preparat och föremål
22996: kotikasituationen i landet. I detta avseende har        tili fångelsema sker med hjälp av utomstående.
22997: fångvårdsväsendets arbete blivit betydligt svåra-       Detsamma gäller ofta även för rymningar. Av
22998: re under den senaste tiden. Förslaget till ändring      denna orsak utvecklas det redan nu rätt intensiva
22999: av lagstiftningen om verkställighet av straff som       samarbetet mellan fångvårdsväsendet och poli-
23000: kommer för behandling till riksdagen kommer,            sen.
23001: om det förverkligas, i framtiden att ge fångelse-            Enbart genom att skärpa kontrollen kan man
23002:                                            1994 vp -   KK 152                                         5
23003: 
23004: inte särskilt mycket förbättra säkerheten och för-     kännedom om anstaltsförhållandena samt om
23005: varingssäkerheten i anstaltema, eftersom detta i       faktorer som inverkar på verksamheten i anstal-
23006: anstaltsförhållanden lätt leder till våldsutbrott      ten och på fångamas uppträdande. Vid plane-
23007: mot personalen och andra fångar. Stömingama            ringen av övervakningssystem m.m. används
23008: kan förebyggas just genom att utveckla den hand-       också utomstående, möjligast högtstående tek-
23009: ledda och övervakade verksamheten för fångar-          nisk sakkännedom. Den bästa sakkännedomen
23010: na samt genom att utveckla annan växelverkan           för tillämpandet av nya tekniska system och ar-
23011: mellan personalen och fångama, vilket har en           betsmetoder finns likväl hos respektive anstalts
23012: positiv inverkan på atmosfåren i anstalten. Sam-       egen personal. Om man vid planeringen av fång-
23013: tidigt lär sig personalen allt bättre känna anstalt-   elsemas verksamhet stöder sig på utomstående
23014: ens fångar och förmår också allt bättre förutsäga      expertutredningar leder detta lätt till lösningar
23015: deras uppträdande.                                     som lämpar sig dåligt för det praktiska arbetet.
23016:     Med tanke på upprätthållandet och utvecklan-       Samtidigt skulle det fördunkla anstaltsdirektö-
23017: det av fångelsesäkerheten i en sluten anstaltsom-      remas och personalens ansvar i planeringen och
23018: givning står upprätthållandet av en hög arbets-        utvecklandet av verksamheten.
23019: motivation och en fortgående uppmärksamhet                Förvaringssäkerheten och säkerheten i all-
23020: hos personalen i en nyckelställning. Dessa fakto-      mänhet i fångelsema kan bäst upprätthållas och
23021: rer ges fortgående speciell uppmärksamhet.             utvecklas genom att man i enlighet med princi-
23022:     Fängelsesäkerheten kan inte granskas åtskils       pema för resultatstyming utökar anstaltemas
23023:  från den övriga verksamheten i anstalten. Plane-      behörighet i och ansvar för utvecklandet av an-
23024:  ringen av åtgärder förutsätter uttryckligen god       staltssäkerheten.
23025: 
23026:      Helsingfors den 5 april 1994
23027: 
23028:                                                                            Minister Heikki Haavisto
23029:                                                1994 vp
23030: 
23031: Kirjallinen kysymys 153
23032: 
23033: 
23034: 
23035: 
23036:                                   P. Leppänen: Työharjoittelusta ulkomailla
23037: 
23038: 
23039: 
23040:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23041: 
23042:    Monet nuoret työttömät haluaisivat lähteä                   Aikooko Hallitus asetuksen muutok-
23043: mm. työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön ul-              sella tehdä mahdolliseksi sen, että työ-
23044: komaille, esim. kehitysyhteistyökohteisiin, mutta           markkinatuen aikana voisi työtön olla
23045: tiukka lain tulkinta estää sen.                             työharjoittelussa kehitysyhteistyökoh-
23046:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          teissa?
23047: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23048: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23049: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23050:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
23051: 
23052:                                            Pekka Leppänen
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 
23057: 2400321
23058: 2                                         1994 vp -   KK 153
23059: 
23060: 
23061: 
23062: 
23063:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23064: 
23065:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan. Omatoimisen työllistymisen tuki on tarkoi-
23066: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tettu henkilölle, joka osallistuu työhön sijoittu-
23067: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      mistaan edistävään toimintaan ilman työsuhdet-
23068: le jäsenelle kansanedustaja Pekka Leppäsen näin       ta. Tällaiseen toimintaan osallistuvan turvaksi
23069: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 153:              työministeriö on hankkinut ryhmätapaturmava-
23070:                                                       kuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Nämä vakuu-
23071:           Aikooko Hallitus asetuksen muutok-          tukset ovat voimassa kaikkialla maailmassa,
23072:        sella tehdä mahdolliseksi sen, että työ-       tosin vastuuvakuutus Yhdysvaltoja ja Kanadaa
23073:        markkinatuen aikana voisi työtön olla          lukuun ottamatta.
23074:        työharjoittelussa kehitysyhteistyökoh-            Säännökset eivät siis ole esteenä työmarkkina-
23075:        teissa?                                        tuen tai työllistämistuen maksamiselle ulkomail-
23076:                                                       la tapahtuvan työharjoittelun ajalta. Siten edus-
23077:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taja P. Leppäsen kysymyksessä tarkoitettua tar-
23078: vasti seuraavaa:                                      vetta asetusmuutoksiin ei ole.
23079:                                                          Korostan kuitenkin, että päätösvalta työhar-
23080:     Lähtökohtaisesti työmarkkinatuen saamisen         joittelusopimuksen tekemisestä tai työllistämis-
23081: edellytyksenä on, että työtön on Suomen työ-          tuen myöntämisestä on työvoimatoimistolla.
23082: markkinoiden käytettävissä. Lain 15 §:n mukaan        Työmarkkinatuesta annetussa laissa on säädetty
23083: rajoitusta ei sovelleta, jos henkilö on laissa tar-   työharjoittelupaikan järjestäjälle eräitä työhar-
23084: koitettujen työvoimapoliittisten toimenpitei-         joitteluun osallistuvan suojaksi tarkoitettuja vel-
23085: den piirissä. Näin ollen esimerkiksi työvoimapo-      vollisuuksia. Työvoimatoimisto voi lisäksi aset-
23086: liittiseen aikuiskoulutukseen Osallistuvalle voi-     taa muita työharjoittelun suorittamisen kannalta
23087: daan tukea maksaa, vaikka hän onkin päätoimi-         tarpeellisia ehtoja. Joissakin tapauksissa tuen
23088: nen opiskelija. Samoin työharjoittelun ajalta tuki    myöntämisen ulkomailla tapahtuvaan työhar-
23089: voidaan maksaa, vaikka harjoittelu tapahtuisi         joitteluun estää käytännössä se, ettei työvoima-
23090: Suomen rajojen ulkopuolella.                          toimistolla ole mahdollisuutta valvoa mainittu-
23091:     Totean lisäksi, että työllisyysasetuksen mukai-   jen velvollisuuksien ja sopimusehtojen noudatta-
23092: nen omatoimisen työllistymisen tuki voidaan           mista.
23093: myöntää myös ulkomailla tapahtuvaan toimin-
23094: 
23095:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
23096: 
23097:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
23098:                                           1994 vp -    KK 153                                           3
23099: 
23100: 
23101: 
23102: 
23103:                                          Tili Riksdagens Talman
23104: 
23105:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sker utomlands. Stödet för sysselsättning på eget
23106: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         initiativ är avsett för personer som deltar i verk-
23107: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samhet som främjar deras placering i arbetslivet
23108: man Pekka Leppänen undertecknade spörsmål              utan att det är fråga om anställningsförhållande.
23109: nr 153:                                                För den som deltar i sådan verksamhet har ar-
23110:                                                        betsministeriet tecknat gruppolycksfallsförsäk-
23111:           Ämnar Regeringen genom ändring av            ring och ansvarsförsäkring. Dessa försäkringar
23112:        en förordning göra det möjligt för de ar-       gäller överallt i världen, ansvarsförsäkringen
23113:        betslösa att genomgå arbetspraktik i bi-        dock inte i Förenta Statema och Canada.
23114:        ståndsarbetsprojekt medan de erhåller ar-          Stadgandena utgör således inget hinder för
23115:        betsmarknadsstöd?                               utbetalning av arbetsmarknadsstöd eller syssel-
23116:                                                        sättningstöd för den tid personen i fråga deltar i
23117:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetspraktik utomlands. Därför behövs inte så-
23118: anföra följande:                                       dan förordningsändring som avses i riksdagsman
23119:                                                        P. Leppänens spörsmål.
23120:     I regel förutsätts för erhållande av arbetsmark-      Jag vill dock understryka att beslutanderätten
23121: nadsstöd att den arbetslöse står till arbetsmark-      beträffande ingående av avtal om arbetspraktik
23122: nadens förfogande i Finland. Enligt lagens 15 §        och beviljande av sysselsättningsstöd hör till ar-
23123: tillämpas inte begränsningen, om personen i frå-       betskraftsbyrån. 1 lagen om arbetsmarknadsstöd
23124: ga deltar i sådana arbetskraftspolitiska åtgärder      stadgas om vissa skyldigheter som den som ord-
23125: som avses i lagen. Således kan en deltagare i          nar praktikplatsen har gentemot den som deltar i
23126: arbetskraftspolitisk vuxenutbildning betalas           arbetspraktik. Arbetskraftsbyrån kan dessutom
23127: stöd, även om han är studerande på heltid. På          uppställa andra behövliga villkor för fullgörande
23128: samma sätt kan stöd betalas under tiden för ar-        av arbetspraktiken. 1 vissa fall kan beviljande av
23129: betspraktik, även om praktiken sker utanför Fin-       stöd för arbetspraktik utomlands i praktiken hin-
23130: lands gränser.                                         dras därför att arbetskraftsbyrån inte har möjlig-
23131:     Vidare konstaterar jag att stöd för sysselsätt-    het att övervaka iakttagandet av nämnda skyl-
23132: ning på eget initiativ enligt sysselsättningsförord-   digheter och avtalsvillkor.
23133: ningen också kan beviljas för verksamhet som
23134: 
23135:      Helsingforsden 7 april1994
23136: 
23137:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
23138:                                                  1994vp
23139: 
23140: Skriftligt spörsmåll54
23141: 
23142: 
23143: 
23144: 
23145:                                    M. Pietikäinen: Om beviljande av sysselsättningsstöd
23146: 
23147: 
23148: 
23149:                                          Tili Riksdagens Talman
23150: 
23151:    Syftet med sysselsättningslagen är att anordna      som varken lyckats få arbete eller studieplats.
23152: möjlighet för finska medborgare att arbeta. Ett av     Projektet föll dock på grund av att inget syssel-
23153: lagens medel är sysselsättningsstödet. Förening-       sättningsstöd beviljades. Arbetskraftsmyndighe-
23154: en Hem och Skola ville i en kommun med hjälp av        tema motiverade avslaget med att stöd inte kan
23155: sysselsättningsstödet göra en insats för sysselsätt-   beviljas då en ideell förening anställer för ett
23156: ningen och samtidigt underlätta den ansträngda         arbete som skall utföras i en skola. Därmed ska-
23157: situationen i en skola. Ideen gick ut på att Hem       pades ingen ny arbetsplats och situationen i sko-
23158: och Skola rf., som är en ideell förening, skulle       lan lättades inte upp.
23159: anställa en person att fungera som allmän hjälp i         Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
23160: en trelärarskola. Lärama var inkopplade och gav        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23161: sitt godkännande tili ideen. Skolan som är ett         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
23162: lågstadium har sex årskurser och tre undervis-         följande spörsmål:
23163: ningsgrupper. Gruppema är stora och då medlen
23164: fOr stödundervisning m.m. skurits ned är under-                  Av vilken orsak beviljas inte en ideell
23165: visningen ansträngd. Den nyanställda skulle inte              förening sysselsättningsstöd för att an-
23166: fungera som lärare utan kunde t.ex. hjälpa                    ställa en hjälp tili en skola och
23167: långsammare elever. Den som anställs kunde                       ämnar Regeringen vidta åtgärder för
23168: med fördel vara en ung arbetslös, t.ex. en student            att avhjälpa detta missförhållande?
23169: 
23170:      Helsingforsden 16 mars 1994
23171: 
23172:                                          Margareta Pietikäinen
23173: 
23174: 
23175: 
23176: 
23177: 2400321
23178: 2                                         1994 vp -   KK 154
23179: 
23180: Kirjallinen kysymys 154                                                                      Suomennos
23181: 
23182: 
23183: 
23184: 
23185:                                    M. Pietikäinen: Työllistämistuen myöntämisestä
23186: 
23187: 
23188: 
23189:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23190: 
23191:    Työllisyyslain tarkoituksena on järjestää Suo-     maan työtä eikä opiskelupaikkaa. Hanke kaatui
23192: men kansalaisille mahdollisuus tehdä työtä. Yh-       kuitenkin siihen, että työllistämistukea ei myön-
23193: tenä lain tarjoamana keinona on työllistämistuki.     netty. Työvoimaviranomaiset perustelivat hyl-
23194: Hem och Skola -yhdistys halusi eräässä kunnassa       käävän päätöksen sillä, että tukea ei voida myön-
23195: työllistämistuen avulla tehdäjotakin työllisyyden     tää tapauksessa, jossa aatteellinen yhdistys palk-
23196: hyväksi ja samalla helpottaa erään koulun han-        kaa henkilön koulussa tehtävään työhön. Näin
23197: kalaa tilannetta. Ajatuksena oli, että Hem och        ollen uutta työpaikkaa ei syntynyt eikä koulun
23198: Skola rf., joka on aatteellinen yhdistys, paikkaisi   tilanne helpottunut.
23199: henkilön yleisavustajaksi kolmen opettajan kou-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23200: luun. Opettajat olivat asiassa mukana ja hyväk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
23201: syivät ajatuksen. Ala-asteena toimivassa koulus-      oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23202: sa on kuusi vuosiluokkaa ja kolme opetusryh-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23203: mää. Ryhmät ovat suuria, ja koska tukiopetuk-
23204: sen ym. varoja on leikattu, opetus on vaikeuksis-               Mistä syystä aatteelliselle yhdistykselle
23205: sa. Palkattava henkilö ei olisi toiminut opettajana          ei myönnetä työllistämistukea avustavan
23206: vaan esim. avustanut hitaampia oppilaita. Pal-               henkilön palkkaamiseen kouluun, ja
23207: kattava henkilö olisi hyvin voinut olla nuori työ-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23208: tön, esim. ylioppilas, joka ei ole onnistunut saa-           siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?
23209: 
23210:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
23211: 
23212:                                         Margareta Pietikäinen
23213:                                                1994 vp -    KK 154                                           3
23214: 
23215: 
23216: 
23217: 
23218:                                             Eduskunnan Puhemiehelle
23219: 
23220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Toimintamalli, jossa koulun varsinainen yllä-
23221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               pitäjä vastaa koulun koko toiminnasta ja näin
23222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-            ollen myös koulussa työskentelevän henkilöstön
23223: le jäsenelle kansanedustaja Margareta Pietikäi-             paikkaamisesta, soveltuu parhaiten koulutyön
23224: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                järjestämiseen. Tällöin koulun ylläpitäjä voi
23225: 154:                                                        myös valvoa ja ohjata palveluksessaan olevan
23226:                                                             henkilöstön työskentelyä työnantaja-asemansa
23227:            Mistä syystä aatteelliselle yhdistykselle        perusteella. Käytännön toiminnan kannalta ei
23228:         ei myönnetä työllistämistukea avustavan             ole järkevää eikä vastuukysymysten osalta edes
23229:         henkilön palkkaamiseen kouluun, ja                  mahdollistakaan, että koulutyön järjestämiseen
23230:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             osallistuisi henkilö, joka ei ole palvelussuhteessa
23231:         siin tämän epäkohdan korjaamiseksi?                 koulun varsinaiseen vastuunalaiseen ylläpitäjään
23232:                                                             ja joka näin ollen ei olisi työssään myöskään
23233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                koulun ylläpitäjän johdon ja valvonnan alainen.
23234: vasti seuraavaa:                                               Koulun varsinaisella ylläpitäjällä eli asian-
23235:                                                             omaisella kunnalla on edellä olevan mukaisesti
23236:    Edustaja Pietikäisen kysymyksen perusteluis-             mahdollisuus saada työvoimatoimistolta työllis-
23237: sa ei ole yksilöity asiaa niin tarkasti, että olisi ollut   tämistukea edustaja Pietikäisen kysymyksessä
23238: mahdollista selvittää asia perusteellisesti juuri           mainittuun tarkoitukseen eli henkilön palkkaa-
23239: kysymyksessä tarkoitetun yksittäistapauksen                 miseen ylläpitämäänsä kouluun yleisavustajaksi.
23240: osalta. Kysymyksen perusteluista voidaan kui-               Näin ollen työministeriö ei pidä epäkohtana sitä,
23241: tenkin päätellä, että Hem och Skola rf. -niminen            ettei työvoimatoimisto ole katsonut voivansa
23242: yhdistys on hakenut työllistämistukea palkatak-             myöntää työllistämistukea tähän samaan tarkoi-
23243: seen työttömän työnhakijan yleisavustajaksi kol-            tukseen muulle yhteisölle eli Hem och Skola rf:lle,
23244: men opettajan kouluun. Hakemus on kuitenkin                 joka tässä tapauksessa olisi vain "välittänyt"
23245: ilmeisesti hylätty sillä perusteella, ettei yhdistys        työllistämistuen avulla palkkaamansa henkilön
23246: ole ollut koulun ylläpitäjä. Koska kysymyksessä             edelleen suorittamaan yleisavustajan työtä kun-
23247: on peruskoulun ala-asteena toimiva koulu, lienee            nan ylläpitämässä koulussa. Työllistämistukea
23248: asianomainen kunta koulun varsinainen ylläpitä-             koskevia säännöksiä ei nyt puheena olevan esi-
23249: jä. Kunnalla on mahdollisuus palkata kouluun                merkkitapauksen perusteella ole siis tarpeen
23250: myös työllistämistuen avulla henkilöstöä, kuten             muuttaa.
23251: esimerkiksi yleisavustajia. Tällaista menettelyä
23252: on useissa kunnissa ainakin aikaisemmin myös
23253: sovellettu.
23254: 
23255:       Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
23256: 
23257:                                                                               Työministeri Ilkka Kanerva
23258: 4                                        1994 vp -   KK 154
23259: 
23260: 
23261: 
23262: 
23263:                                        Tili Riksdagens Talman
23264: 
23265:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         En funktionsmodell enligt viiken skolans
23266: ger har Ni. Fru Talman. tili vederbörande med-       egentliga huvudman svarar för hela verksarnhe-
23267: Iem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   ten och därigenom också för avlönande av de
23268: damot Margareta Pietikäinen undertecknade            anställda i skolan. lämpar sig bäst för anordnan-
23269: spörsmål nr 154:                                     de av skolarbetet. Härvid kan skolans huvudman
23270:                                                      i egenskap av arbetsgivare också övervaka och
23271:           Av viiken orsak beviljas inte en ideell    leda de anställdas arbete. Med tanke på det prak-
23272:        förening sysselsättningsstöd för att an-      tiska arbetet är det varken fömuftigt eller då det
23273:        ställa en hjälp tili en skola och             gäller ansvarsfrågor ens möjligt att i anordnandet
23274:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        av skolarbetet deltar en person. som inte är an-
23275:        att avhjälpa detta missförhållande?           ställd hos skolans ansvariga huvudman och som i
23276:                                                      sitt arbete således inte heller står under ledning
23277:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och uppsikt av skolans huvudman.
23278: anföra följande:                                        Skolans egentliga huvudman. dvs. kommunen
23279:                                                      i fråga. har med stöd av det ovan stående en
23280:    1 motiveringen till riksdagsman Pietikäinens      möjlighet att av arbetskraftsbyrån få sysselsätt-
23281: spörsmål specificeras inte ärendet så noggrant att   ningsstöd för det ändamål som nämns i riksdags-
23282: en ingående utredning om saken för det enskilda      man Pietikäinens fråga. med andra ord för att
23283: fall som avses i spörsmålet vore möjlig. Av spörs-   avlöna en person som allmänt biträde i en skola
23284: målsmotiveringen kan man dock sluta sig tili att     som kommunen upprätthåller. Därför anser ar-
23285: föreningen Hem och Skola r.f. har ansökt om          betsministeriet det inte som något missförhållan-
23286: sysselsättningsstöd för att avlöna en arbetslös      de att arbetskraftsbyrån för detta samma ända-
23287: arbetssökande som allmänt biträde i en skola         mål inte ansett sig kunna bevilja sysselsättnings-
23288: med tre lärare. Ansökningen har dock tydligen        stöd åt en annan sammanslutning. dvs. Hem och
23289: avslagits med motiveringen att föreningen inte       Skola r.f.• som i detta fall endast skulle ha ''för-
23290: varit skolans huvudman. Eftersom det gäller en       medlat.. vidare en person. som den avlönat med
23291: skola som verkar som grundskolans lågstadium.        hjälp av sysselsättningsstöd. för att utföra arbete
23292: torde kommunen i fråga vara skolans egentliga        som allmänt biträde i en skola som upprätthåJl.,
23293: huvudman. Kommunen har möjlighet att också           av kommunen. Stadgandena om sysselsättnings-
23294: med sysselsättningsstöd för skolan avlöna perso-     stöd behöver således inte ändras på basis av det
23295: nai. såsom t.ex. allmänna biträden. Sådant förfa-    aktuella exempelfallet.
23296: rande har åtminstone tidigare också tillämpats i
23297: flera kommuner.
23298: 
23299:      Helsingforsden 5 april1994
23300: 
23301:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
23302:                                                 1994 vp
23303: 
23304: Kirjallinen kysymys 155
23305: 
23306: 
23307: 
23308: 
23309:                                    Karhunen ym.: Liikuntapaikkojen rakennusavustusten alueellisesta
23310:                                       kohdistumisesta
23311: 
23312: 
23313:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23314: 
23315:     Vuonna 1993 käytettiin 28,9 miljoonaa mark-       ta ja 18 prosenttia lainoista. Tällä rahalla valtio
23316: kaa liikuntapaikkojen rakennusavustuksiin. Täs-       osallistui 47liikuntapaikkahankkeen rakentami-
23317: tä määrärahasta osoitettiin ainoastaan 0,9 mil-       seen Uudellamaalla, mikä on noin 15 prosenttia
23318: joonaa markkaa Uudenmaan läänin rakennus-             kaikista valtion tukemista hankkeista.
23319: avustuksiin. Pieniin alle 2 miljoonan markan lii-         Valtion Uudellamaalla ko. vuosina tukemiin
23320: kuntapaikkahankkeisiin, joista läänin liikunta-       hankkeisiin sisältyy valtakunnallisiksi hankkeik-
23321: lautakunta päättää, ei Uudellamaalla osoitettu        si luokiteltavia hankkeita, kuten urheilumuseon
23322: lainkaan määrärahaa. Uusimaa ja Häme jäivät           laajennus, joka sai ylivoimaisesti suurimman
23323: myös ainoina lääneinä täysin ilman liikuntapaik-      avustuksen, 2 miljoonaa markkaa vuosien
23324: karakentamista varten myönnettyjä työllistämis-        1990-1993 välisenä aikana.
23325: varoja.                                                   Uudellamaalla asuu noin 114 maan väestöstä
23326:     Samanaikaisesti esimerkiksi Oulun lääni sai       ja tällä väestöllä on myös tarvetta harjoittaa lii-
23327: hankkeisiinsa opetusministeriöltä yhteensä yli        kuntaa. Tarvetta on erityisesti perusliikuntapaik-
23328:  7 miljoonaa markkaa, josta 1,2 miljoonaa koh-        kainvestointeihin, joita muualla maassa pääosin
23329: distui läänin liikuntalautakunnan osoittamille        tuetaankin.
23330: pienille hankkeille ja 2,9 miljoonaa markkaa ope-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23331:  tusministeriön päättämille suuremmille hank-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23332:  keille. Lisäksi opetusministeriö myönsi joulu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23333:  kuussa 3 miljoonaa markkaa lisämäärärahaa            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23334:  Oulun läänin liikuntapaikkahankkeille.
23335:     Jos tilannetta vertaa siihen, miten valtion tu-             Katsooko Hallitus, että liikuntapaik-
23336:  kea on myönnetty vuosina 1990-1993 lääneit-                 kojen rakennusavustukset kohdistuvat
23337:  täin liikuntapaikkarakentamiseen, parantuu ti-              alueellisesti oikeudenmukaisesti,
23338:  lanne jonkin verran, mutta ainoastaan, jos avus-               pitääkö Hallitus Uudenmaan kuntien
23339:  tuksia verrataan vain vuoteen 1993. Näinä vuosi-            asemaa kohtuullisena, kun yhdessä lää-
23340:  na valtio käytti yhteensä 197,5 miljoonaa mark-             nissä perusliikuntapaikatjoutuvat kilpai-
23341:  kaa avustuksinaja 28,5 miljoonaa markkaa lai-               lemaan selkeästi kansallisten hankkeiden
23342:  noina yhteensä 333 liikuntapaikan tukemiseen.               kanssa samoista määrärahoista, ja
23343:     Edellä mainituista määrärahoista Uusimaa sai                katsooko Hallitus, että ainoa ratkaisu
23344:  21 miljoonaa markkaa avustusta ja 5 miljoonaa               mainittuun ongelmaan olisi erottaa pää-
23345:  markkaa lainaa liikuntapaikkojen rakentami-                 kaupunki omaksi läänikseen?
23346:  seen. Tämä vastaa noin 11 prosenttia avustuksis-
23347: 
23348:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
23349: 
23350:            Minna Karhunen                Pirjo-Riitta Antvuori          Esko Seppänen
23351:            Kaarina Dromberg              Hanna Markkula                 Päivi Varpasuo
23352:            Leila Lehtinen                Tuula Linnainmaa               Margareta Pietikäinen
23353:            Tuulikki Hämäläinen           Heidi Hautala                  Hannele Luukkainen
23354:            Pekka Viljanen                Tarja Kautto                   Eva Biaudet
23355: 
23356: 
23357: 
23358:  240032J
23359: 2                                       1994 vp -   KK 155
23360: 
23361: 
23362: 
23363: 
23364:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käytölle mahdollisesti asetetut erityisehdot. Vii-
23366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       meksi mainitusta ovat esimerkkeinä peruskor-
23367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jauspainotukset vuoden 1992 ja vuoden 1994 ta-
23368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna          lousarvioissa. Nämä ehdot luonnollisesti vaikut-
23369: Karhusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tavat myöntöpäätöksiin.
23370: myksen n:o 155:                                         Merkittävän lähtökohdan muodostavat vuo-
23371:                                                     sittain ministeriölle jätetyt hakemukset. Hake-
23372:           Katsooko Hallitus, että liikuntapaik-     muskohteiden määrä, tyyppi, kytkennät muiden
23373:        kojen rakennusavustukset kohdistuvat         hallinnonalojen (lähinnä koulutoimen) hankkei-
23374:        alueellisesti oikeudenmukaisesti,            siin ja soveltuvuus liikuntalaissa määriteltyihin
23375:           pitääkö Hallitus Uudenmaan kuntien        kriteereihin (esim. suunnittelun tarkoituksenmu-
23376:        asemaa kohtuullisena, kun yhdessä lää-       kaisuus, hankkeen soveltuvuus laajojen kansa-
23377:        nissä perusliikuntapaikat joutuvat kilpai-   laisryhmien käyttöön) määrittävät liikkumava-
23378:        lemaan selkeästi kansallisten hankkeiden     raa päätöksiä tehtäessä.
23379:        kanssa samoista määrärahoista, ja                Mainitut seikat selittävät jo sellaisenaan varsin
23380:           katsooko Hallitus, että ainoa ratkaisu    paljon vuosittaisen avustuspäätöksen lopputu-
23381:        mainittuun ongelmaan olisi erottaa pää-      losta niin, että pelkästään yhteen vuoteen rajoit-
23382:        kaupunki omaksi läänikseen?                  tuva tarkastelu määrärahan kohdentumisesta ei
23383:                                                     ole mielekästä.
23384:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Tietysti avustuspäätökset perustuvat liikunta-
23385: taen seuraavaa:                                     poliittiseen harkintaan ja linjanvetoon, jolla voi
23386:                                                     olla merkitystä myös alueelliseen kohdentumi-
23387:    Opetusministeriö on myöntänyt liikuntapaik-      seen. Esimerkiksi koko liikuntalain voimassaolo-
23388: karakentamiseen vuosina 1990-1993 valtiontu-        ajan yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut, että
23389: kea yhteensä 226 198 000 markkaa. Avustuksen        jokaisessa kunnassa tulisi olla ainakin yksi kun-
23390: määrä lääneittäin vaihtelee välillä 9 347 000       nan liikuntatoimen yleiseen käyttöön soveltuva
23391: markkaa (Mikkelin lääni) ja 35 137 000 mark-        liikuntasali. Liikuntalain painotus "laajoille
23392: kaa (Turun ja Porin lääni). Uudenmaan läänin        käyttäjäryhmille" soveltuvasta liikuntapaikasta
23393: alueelle määrärahaa on myönnetty 26 309 000         toteutuu erinomaisesti liikuntasalin kohdalla,
23394: markkaa.                                            joka koululiikunnan ohella palvelee myös kun-
23395:    Arvioitaessa valtion liikuntapaikkarakenta-      nan urheiluseuroja ja muita kuntalaisia. Jos ha-
23396: miseen myöntämän määrärahan alueellista koh-        kemuksiin on sisältynyt jonkin kunnan ensim-
23397: dentumista on aluksi syytä todeta, että ministe-    mäinen, useimmiten vielä koulupuolen ja liikun-
23398: riön vuosittaiseen määrärahapäätökseen vaikut-      tatoimen yhteisrahoituksena toteutettavaksi
23399: tavat monet tekijät.                                suunniteltu liikuntasali, on se lähes poikkeukset-
23400:    Peruslähtökohtana avustusmäärärahan myön-        ta päässyt valtiontuen piiriin. Kieltämättä tämä
23401: tämiselle ovat asiaa koskevat säädökset. Vuoteen    painotus ei ole suosinut Uudenmaan lääniä, jon-
23402: 1993 saakka valtionavustuksen hankekohtaista        ka alueelta tämäntyyppisiä hankkeita on esitetty
23403: määrää sääteli liikuntalain säännös avustuksen      varsin vähän.
23404: myöntämisestä kuntien kantokykyluokkiin poh-           Helsingin Olympiastadionin peruskorjauk-
23405: jautuvan prosenttiasteikon perusteella. Sen mu-     seen on myönnetty valtionavustusta vuodesta
23406: kaan alimmissa kantokykyluokissa olevat kunnat      1991 alkaen 80 miljoonaa markkaa. Se on huo-
23407: ovat saaneet enemmän hankekohtaista avustusta       mattava osa samana aikana liikuntapaikkara-
23408: kuin ylempiin kuuluvat. Lääneittäisessä tarkaste-   kentamiseen yhteensä osoitetusta määrärahasta.
23409: lussa säännös on epäilemättä "suosinut" alempien    On tietysti kohtuutonta ajatella, että Olympiasta-
23410: kantokykyluokkien läänejä.                          dionin vaikutus rasittaisi kokonaisuudessaan
23411:    Yhtenä lähtökohtana ovat valtion talousar-       Uudenmaan läänin "kiintiötä". Yhtä kohtuu-
23412: viossa tarkoitukseen hyväksytyn määrärahan          tonta on myös ajatella, että sitä ei mitenkään
23413:                                         1994 vp -   KK 155                                        3
23414: 
23415: otettaisi huomioon määrärahojen alueellisessa       verkosto. Eniten liikuntapaikkoja on Uuden-
23416: tarkastelussa.                                      maan läänissä (noin 4 500 kpl). Todennäköisesti
23417:     Yhteiskunnan varojen käytössä alueellinen       Uudenmaan läänin liikuntapaikkaverkosto on
23418: tarkastelu on tärkeää. Määrärahojen alueellinen     kirjoltaan myös monipuolisin. Tämän lisäksi
23419: jakautuminen ei kuitenkaan voi perustua lasken-     alueella sijaitsee monia maailmanlaajuisestikin
23420: nallisiin malleihin. Harkinta avustamisesta pe-     merkittäviä liikuntapaikkoja ja liikunta-alan
23421: rustuu viime kädessä yksittäiseen hakemukseen       laitoksia (esim Suomen Urheilumuseo ja Hel-
23422: ja sen taustalla olevan hankkeen arviointiin.       singin Olympiastadion). Ne palvelevat koko
23423:     Opetusministeriön myöntöpäätöstä edeltää        maata mutta käytännössä erityisesti lähiympä-
23424: suhteellisen mittava valmisteluprosessi lakisää-    ristöä.
23425: teisine lausuntokierroksineen. Lausunnot pyyde-        Liikuntaedellytysten luominen tulee olemaan
23426: tään läänien liikuntalautakunnilta, valtion lii-    edelleen ministeriön liikuntapolitiikan tulos-
23427: kuntaneuvostolta ja työministeriöltä. Liikunta-     alueena.
23428: poliittisesti merkittävin lausunnonantaja on val-      Uskon, että nyt ja tulevaisuudessa liikunnan
23429: tion liikuntaneuvosto. Arvioni mukaan annetut       harrastaja myös Uudenmaan läänin alueella löy-
23430: lausunnot ja opetusministeriön päätökset eivät      tää harrastukselleen vähintään tyydyttävät olo-
23431:  ole mainittavasti poikenneet toisistaan.           suhteet, enkä usko, että hän liikuntapaikkaedel-
23432:     Osittain valtiontuella, mutta pääosin kuntien   lytysten tarjonnan suhteen olisi huonommassa
23433:  rahoittamana maahamme on luotu kattava ja          asemassa kuin liikuntaa harrastava veljensä tai
23434:  monikäyttöinen, lähes 30 000 liikuntapaikan        siskonsa muissa lääneissä.
23435:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
23436: 
23437:                                                              Ministeri Tytti lsohookana-Asunmaa
23438: 4                                        1994 vp -   KK 155
23439: 
23440: 
23441: 
23442: 
23443:                                        Tili Riksdagens Talman
23444: 
23445:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         En betydelsefull utgångspunkt är de ansök-
23446: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ningar som årligen inlämnas till ministeriet. An-
23447: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     talet ansökningsobjekt, typen, sambandet med
23448: man Minna Karhunen m.fl. undertecknade               projekt inom andra förvaltningsområden, när-
23449: spörsmål nr 155:                                     mast skolväsendet och frågan om projekten fyller
23450:                                                      de kriterier som anges i idrottslagen, t.ex. ända-
23451:           Anser Regeringen att byggnadsun-           målsenligheten i planeringen, hur lämpligt pro-
23452:        derstöden för idrottsanläggningar kanali-     jektet är för att användas av större medborgar-
23453:        seras på ett rättvist sätt,                   grupper, är omständigheter som bestämmer rö-
23454:           anser Regeringen att situationen för       relsefriheten vid besluten.
23455:        kommunema i Nylands Iän är skälig när            Nämnda faktorer förklarar redan i sig så
23456:        basidrottsanläggningama i länet blir          mycket om resultaten av de årliga understödsbe-
23457:        tvungna att konkurrera med klart natio-       sluten att det inte är meningsfullt att granska
23458:        nella projekt om ansiagen, och                inriktningen av anslagen för endast ett år.
23459:           anser Regeringen att den enda Iösning-        Naturligtvis grundar sig understödsbesluten
23460:        en på detta problem är att avskiija huvud-    på sådan idrottspolitisk prövning och linjedrag-
23461:        staden till ett eget Iän?                     ning som kan vara av betydelse även för hur
23462:                                                      anslagen inriktas regionalt. T .ex. under hela den
23463:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        tid som idrottslagen varit i kraft har ett centralt
23464: anföra föijande:                                     mål varit att det i varje kommun bör finnas åt-
23465:                                                      minstone en idrottssal som lämpar sig för all-
23466:    För byggande av idrottsaniäggningar har re-       mänt idrottsbruk i kommunen. ldrottslagens
23467: geringen under åren 1990-1993 beviljat sam-          betoning på sådana idrottsanläggningar som
23468: maniagt 226 198 000 mark i statsunderstöd. Un-       lämpar sig för "större användargrupper" gäller
23469: derstödet varierar Iänsvis mellan 9 34 7 000 mark    utmärkt i fråga om en sådan idrottssal som
23470: (S:t Micheis Iän) och 35 137 000 mark (Åbo och       förutom skolidrott även betjänar kommunala
23471: Bjömeborgs Iän). För Nyiands Iän beviljades          idrottsföreningar och andra kommuninvånare.
23472: 26 309 000 mark.                                     Om en ansökan har gällt en idrottssal planerad
23473:    När man bedömer den regionaia allokeringen        som kommunens fårsta, ofta samfinansierad av
23474: av statsansiagen för byggande av idrottsanlägg-      skolväsendet och idrottsverksamheten i kommu-
23475: ningar är det till en början skäl att fastsiå att    nen, har den nästan utan undantag fått statsun-
23476: många faktorer inverkar på ministeriets årliga       derstöd. Otvivelaktigt har en sådan betoning inte
23477: besiut om anslag.                                    gynnat Nylands Iän, inom vilket projekt av
23478:    Utgångspunkten är den författning som gäller      denna typ inte har föreslagits i någon större
23479: dessa frågor. Fram till1993 reglerades de projekt-   omfattning.
23480: visa statsunderstöden av den procentskala i              För ombyggnaden av Olympiastadion i Hel-
23481: idrottslagen som grundar sig på kommunemas           singfors har sedan 1991 beviljats 80 miljoner
23482: bärkraftsklass. Enligt lagen har kommunema i de      mark. Detta är en avsevärd andei av det samman-
23483: lägre bärkraftskiassema fått mera projektmässigt     lagda anslag som beviljats för byggande av
23484: understöd än de som hör till de högre klassema. 1    idrottsanläggningar. Det är naturligtvis oskäligt
23485: en granskning enligt län har stadgandet otvivel-     att tänka sig att verkningama av Olympiastadion
23486: aktigt "gynnat" Iän i de lägre bärkraftsklassema.    i sin helhet skulle helasta Nylands läns "kvot".
23487:    En utgångspunkt har varit eventuella special-     Lika oskäligt är det att tänka sig att detta inte
23488: villkor för det anslag i statsbudgeten som bevil-    skulle beaktas i de regionala anslagen.
23489: jats för ändamålet. Exempel på dessa är beto-           1 användningen av samhällsmedlen är det vik-
23490: ningama på ombyggnad i budgetema för 1992            tigt att se frågan ur en regional synvinkel. Den
23491: och 1994. Sådana villkor inverkar naturligtvis på    regionala fördelningen av anslagen kan dock inte
23492: besluten.                                            grunda sig på kalkylerade modeller. Prövningen
23493:                                          1994 vp -   KK 155                                            5
23494: 
23495: grundar sig i sista hand på de enskilda ansökning-   4 500. Sannolikt är nätverket idrottsanläggning-
23496: arna och på en utvärdering av det bakomliggande      ar i Nylands Iän även det mångsidigaste. I regio-
23497: projektet.                                           nen befinner sig dessutom många internationellt
23498:    Undervisningsministeriets beslut att bevilja      betydelsefulla idrottsanläggningar och idrottsin-
23499: understöd föregås av en rätt omfattande bered-       stitutioner, t.ex. Finlands idrottsmuseum och
23500: ningsprocess med lagstadgade utlåtanden. Utlå-       Helsingfors Olympiastadion. De betjänar hela
23501: tanden beds av länens idrottsnämnder, statens        landet men i praktiken särskilt den omgivande
23502: idrottsråd och arbetsministeriet. Den instans som    nejden.
23503: idrottspolitiskt är av största betydelse när det        Ett resultatområde för ministeriets idrottspoli-
23504: gäller ett utlåtande är statens idrottsråd. Enligt   tik kommer fortsättningsvis att vara betingelser-
23505: min uppfattning har de avgivna utlåtandena och       na för idrotten.
23506: undervisningsministeriets beslut inte nämnvärt          Jag anser att den som utövar idrott nu och i
23507: avvikit från varandra.                               framtiden även i Nylands Iän finner tillfredsstäl-
23508:    Delvis genom statsstöd, men huvudsakligen         lande förhållanden för sin utövning. Jag tror inte
23509: genom finansiering av kommunerna har man i           att han i fråga om utbudet av idrottsanläggningar
23510: vårt land byggt upp ett heltäckande och allsidigt    befinner sig i en sämre ställning än hans idrottsut-
23511: nät på ca 30 000 idrottsanläggningar. Mest           övande brödrar eller systrar i de övriga länen.
23512: idrottsanläggningar finns det i Nylands Iän, ca
23513: 
23514:      Helsingforsden 7 aprill994
23515: 
23516:                                                                Minister Tytti Isohookana-Asunmaa
23517:                                                  1994vp
23518: 
23519: Kirjallinen kysymys 156
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 
23524:                                     Aittoniemi: Äänikynnyksen asettamisesta eduskuntavaaleissa
23525: 
23526: 
23527: 
23528:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23529: 
23530:    Useassa maassa on parlamenttivaaleissa voi-         kanmaksupäivä tai sitten, jos sattuu tuuri potkai-
23531: massa ns. äänikynnys, joka merkitsee sitä, että jos    semaan ja pääsee ulkomaanmatkalle etäiseen val-
23532: poliittinen ryhmittymä ei yllä tiettyyn kokonais-      takuntaan.
23533: äänisaaliiseen, se ei voi saada edustajia valtiopäi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23534: ville, vaikka se vaalituloksen perusteella muuten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23535: olisi mahdollista.                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23536:     Suomen siirryttyä ns. enemmistöparlamenta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23537: rismiin, jonka vaikutukset ajan kuluessa vielä
23538: syvenevät, pienillä säännönmukaisesti opposi-                      Tulisiko Hallituksen mielestä tulevai-
23539: tioon jäävillä ryhmillä ei ole mitään poliittista              suuden parlamentaarisessa toiminnassa
23540: merkitystä. Erityisesti näin on ns. pienten yleis-             muuttaa lainsäädäntöä niin, että poliitti-
23541: puolueitten ja ryhmittymien osalta. Jossain mää-               sen ryhmittymän edustus eduskunnassa
23542: rin toisin on, jos ryhmittymä ajaa jotakin erillis-            edellyttäisi tietyn, esimerkiksi kolmen
23543: kysymystä, kuten on tapahtunut mm. ympäristö-                  prosentin äänikynnyksen ylittämistä po-
23544: kysymyksissä.                                                  liittisesti merkityksettömien ryhmien vä-
23545:     Pieneen poliittiseen ryhmään kuuluvan osalta               hentämiseksi?
23546: vaikuttavin hetki eduskunnassa on siis vain pal-
23547: 
23548:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
23549: 
23550:                                              Sulo Aittaniemi
23551: 
23552: 
23553: 
23554: 
23555: 2400321
23556: 2                                        1994 vp -   KK 156
23557: 
23558: 
23559: 
23560: 
23561:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Äänikynnyksen käyttöönottoa koskevilla eh-
23563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        dotuksilla on pyritty ehkäisemään puoluekentän
23564: olette 16 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     liiallista hajanaisuutta. On katsottu, että pienten
23565: jeenne n:o 352 ohella toimittanut valtioneuvos-      puolueiden edustuksella eduskunnassa ei käytän-
23566: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo     nön eduskuntatyössä ole merkitystä. Vuonna
23567: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       1992 toteutetun lepäämäänjättämissäännöstön
23568: sen n:o 156:                                         uudistamisen jälkeen pienten eduskuntapuoluei-
23569:                                                      den mahdollisuudet vaikuttaa eduskunnassa teh-
23570:            Tulisiko Hallituksen mielestä tulevai-    täviin päätöksiin ovatkin vähentyneet. Toisaalta
23571:        suuden parlamentaarisessa toiminnassa         niillä voi kuitenkin edelleen yksinkin olla tärkeä
23572:        muuttaa lainsäädäntöä niin, että poliitti-    va11;:ankieliasema yksittäisiä päätöksiä tehtäessä.
23573:        sen ryhmittymän edustus eduskunnassa              Aänikynnyksen käyttöön ottamista vastaan
23574:        edellyttäisi tietyn, esimerkiksi kolmen       on esitetty myös varteenotettavia periaatteellisia
23575:        prosentin äänikynnyksen ylittämistä po-       näkökohtia. On arvioitu, että tällainen järjestel-
23576:        liittisesti merkityksettömien ryhmien vä-     mä loukkaisi äänioikeuden yleisyyden ja yhtäläi-
23577:        hentämiseksi?                                 syyden periaatetta ja olisi tämän johdosta epä-
23578:                                                      demokraattinen. Näistä syistä äänikynnystä ken-
23579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ties ei voitaisi asettaa muutoin kuin perustuslain-
23580: vasti seuraavaa:                                     säätämisjärjestyksessä. Lisäksi on katsottu, että
23581:                                                      vaalilainsäädännön yhtäläisyys kärsisi tällaisen
23582:    Ehdotuksia vaalijärjestelmämme täydentämi-        uudistuksen toteuttamisesta, koska äänikynnys
23583: seksi ottamalla käyttöön jonkinlainen äänikyn-       ei soveltuisi kunnallisvaaleihin. Käytännön han-
23584: nys on tehty eri aikoina jo yli viiden vuosikymme-   kaluutena on tuotu esiin vaikeus soveltaa ääni-
23585: nen ajan. Yksikään ehdotuksista ei kuitenkaan        kynnystä yhteislistoihin,joilla ei ole valtakunnal-
23586: ole toistaiseksi saanut riittävää kannatusta joh-    lista katto-organisaatiota.
23587: taakseen vaalilakien muuttamiseen. Viimeksi              Kaiken edellä todetun huomioon ottaen on
23588: äänikynnyksen käyttöönottoa selvittänyt vaali-       arvioitavissa, että mahdollisesti tehtävää uutta
23589: lakien tarkistamistoimikuntaei vuonna 1989 kat-      ehdotusta äänikynnyksen käyttöön ottamiseksi
23590: sonut voivansa edes tehdä asiassa ehdotusta. Eh-     on vaikeaa saada hyväksytyksi. Hallituksella ei
23591: dotetut tai keskustelussa muutoin esillä olleet      kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että asiaa
23592: äänikynnykset olisivat olleet joko valtakunnalli-    taas kerran selvitetään etenkin, kun eduskunnan
23593: sia tai vaalipiirikohtaisia taikka molempia yhtä     uusittujen määrävähemmistösäännösten sovelta-
23594: aikaa. Valtakunnallinen äänikynnys olisi ollut       misesta alkaa olla käytännön kokemuksia. Asiaa
23595: 3-4 prosenttia ja vaalipiirikohtainen 10-12          ei hallituksessa kuitenkaan nähdä kiireellisenä.
23596: prosenttia annetuista äänistä.
23597: 
23598:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
23599: 
23600:                                                                          Ministeri Heikki Haavisto
23601:                                            1994 vp -   KK 156                                            3
23602: 
23603: 
23604: 
23605: 
23606:                                          Tili Riksdagens Talman
23607: 
23608:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Förs1agen om att en spärr tas i bruk har syftat
23609: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 352        tili att förhindra att partifåltet splittras alltför
23610: av den 16 mars 1994 till vederbörande medlem av        mycket. Att de små partierna är representerade i
23611: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo       riksdagen har ansetts sakna betydelse för det
23612: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 156:              praktiska riksdagsarbetet. Efter reformen 1992
23613:                                                        av stadgandena om att lämna lagförslag vilande
23614:            Borde man enligt Regeringens uppfatt-       har möjligheterna för de små riksdagspartierna
23615:        ning i den parlamentariska verksamheten         att inverka på de beslut som fattas i riksdagen
23616:        i framtiden ändra lagstiftningen så att re-     minskat. Å andra sidan kan de dock alltjämt
23617:        presentation för en politisk gruppering i       också skilt för sig ha en viktig vågmästarroll då
23618:        riksdagen skulle förutsätta att en viss         enskilda beslut fattas.
23619:        spärr, t.ex. 3 % överskrids, för att man            Också beaktansvärda principiella synpunkter
23620:        därigenom skall kunna minska antalet            som talar mot en spärr har framförts. Saken har
23621:        politiskt betydelselösa grupperingar?           bedömts så att ett dylikt system skulle kränka
23622:                                                        principen om en allmän och lika rösträtt och
23623:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          därför skulle vara odemokratiskt. Av dessa orsa-
23624: anföra följande:                                       ker kan en spärr eventuellt inte införas på annat
23625:                                                        sätt än i grundlagsordning. Vidare har man varit
23626:     Förslag om att komplettera vårt valsystem          av den åsikten att enhetligheten i vallagstiftning-
23627: med någon form av spärr har framförts vid olika        en skulle lida av att en sådan reform genomförs
23628: tidpunkter under mer än fem decennier. Inte ett        eftersom en spärr inte skulle vara tillämplig på
23629: enda av dessa förslag har dock tills vidare fått ett   kommunalval. Man har framfört att svårigheten
23630: tillräckligt understöd för att kunna leda till en      med att tillämpa en spärr på gemensamma listor
23631: ändring av vallagarna. Kommissionen för revi-          som inte har en riksomfattande takorganisation
23632: sion av vallagarna viiken senast har utrett förut-     kommer att medföra praktiska problem.
23633: sättningarna för en spärr ansåg 1989 att det inte          Då man beaktar allt detta är det skäl att bedö-
23634: var möjligt att ens framföra ett förslag i frågan.     ma saken så att ett eventuellt nytt förslag om en
23635: De spärrar som föreslagits eller i övrigt varit        spärr knappast kommer att godkännas. Reger-
23636: aktuella skulle antingen vara riksomfattande el-       ingen har dock ingenting emot att saken utreds än
23637: ler valkretsbaserade eller av vardera typen samti-     en gång speciellt som det börjar finnas praktisk
23638: digt. Den riksomfattande spärren kunde vara 3-         erfarenhet av hur de reviderade stadgandena om
23639: 4% och den valkretsbaserade 10-12% av de               kvalificerad majoritet i riksdagen tillämpas. Re-
23640: avgivna rösterna.                                      geringen betraktar dock inte ärendet som bråds-
23641:                                                        kande.
23642:      Helsingforsden 30 mars 1994
23643: 
23644:                                                                             Minister Heikki Haavisto
23645:                                              1994vp
23646: 
23647: Kirjallinen kysymys 157
23648: 
23649: 
23650: 
23651: 
23652:                                  Aittoniemi: Nestemäisten polttoaineiden valmistuksesta ED-maata-
23653:                                      loushintojen aikana
23654: 
23655: 
23656:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23657:    Laajamittainen nestemäisten polttoaineiden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23658: valmistus maataloustuotteista kuten viljasta ja    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23659: rypsistä on todettu kannattamattomaksi nykyis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23660: ten tuottajahintojen aikana. Mahdollisen ED-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23661: jäsenyyden myötä nykyinen maatalouden tuki-
23662: järjestelmä kuitenkin nollataan ja esimerkiksi                Minkälaisia mahdollisuuksia mahdol-
23663: mainittujen tuotteiden osalta siirrytään suoraan           lisen ED-jäsenyyden mukanaan tuoma
23664: hehtaaritukeen. Viljan ja viljatuotteiden hinnat           viljatuotteiden tuottajahintojen halpene-
23665: suunnilleen puolittuvat. Mahdollisuuksia näiden            minen antaa niiden käyttämiseen neste-
23666: tuotteiden käyttämiseen nestepolttoaineiden raa-           mäisten polttoaineiden kannattavaan
23667: ka-aineena saattaa olla syytä tarkastella uudel-           valmistukseen?
23668: leen.
23669:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1994
23670: 
23671:                                          Sulo Aittoniemi
23672: 
23673: 
23674: 
23675: 
23676: 240032J
23677: 2                                        1994 vp -      KK 157
23678: 
23679: 
23680: 
23681: 
23682:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23683: 
23684:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kan litralta, ei biodiesel tulisi kilpailukykyiseksi
23685: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pelkästään ED-jäsenyyden myötä.
23686: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Viljasta voidaan tuottaa etanolia, josta pysty-
23687: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-         tään edelleen valmistamaan bensiinin hapettami-
23688: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           seen käytettävää lisäainetta. Mikäli ohran hinta
23689: 157:                                                   Suomessa laskisi mahdollisen ED-jäsenyyden
23690:                                                        myötä sikäläiselle tasolle, olisivat etanolin tuo-
23691:              Minkälaisia mahdollisuuksia mahdol-       tantokustannukset 3--4 -kertaiset verrattuna sen
23692:          lisen ED-jäsenyyden mukanaan tuoma            käypään hintaan bensiinin lisäaineen valmistuk-
23693:          viljatuotteiden tuottajahintojen halpene-     sessa.
23694:          minen antaa niiden käyttämiseen neste-           Edellä olevista laskelmista on pääteltävissä, että
23695:          mäisten polttoaineiden kannattavaan           viljan tuottajahintojen aleneminen mahdollisen
23696:          valmistukseen?                                ED-jäsenyyden seurauksena ei yksin antaisi mah-
23697:                                                        dollisuuksia nestemäisten polttoaineiden kannat-
23698:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tavaan valmistukseen. Tuotteiden saaminen mark-
23699: vasti seuraavaa:                                       kinoille edellyttäisi jatkuvaa julkista tukea.
23700:                                                           ED on harkitsemassa pysyviä verohelpotuksia
23701:     Maataloustuotteista valmistettavien neste-         biopolttonesteille; eräissä ED:n jäsenmaissa
23702: mäisten polttoaineiden tuotantotekniikkaa ja           käynnissä oleva tuotanto on toistaiseksi määräai-
23703: kustannuksia on selvitetty useiden vuosien ajan        kaista demonstraatiotoimintaa ilman pysyviä tu-
23704: viranomaisten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten       kijärjestelyjä. Suomessa kustannuslaskelmia voi-
23705: yhteistyönä. Näissä hankkeissa biopolttonestei-        daan tarkentaa, kun tieto ED:n kesannointijär-
23706: den tuotantotekniikka on todettu hallittavan           jestelmään jäsenyystilanteessa kuuluvasta pel-
23707: teollisessa mittakaavassa. Tuotannon käynnistä-        toalastamme täsmentyy ja avoinna olevat vero-
23708: minen ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut talou-      kysymykset ratkeavat.
23709: dellisesti kannattavaa.                                   Pellon käyttö polttoaineiden tuottamiseen on
23710:     Tuoreimmissa laskelmissa rypsistä valmistet-       maaseudun ja maatalouden kannalta sekä ympä-
23711: tavan dieselpohtonesteen verottomaksi tuotan-          ristöpoliittisesti tavoiteltavaa. Edellytyksenä
23712: tokustannukseksi on arvioitu noin 8,5 markkaa          tuotannolle on sen hyväksyttävyys koko kansan-
23713: litralta, mikäli raaka-aineesta maksetaan nykyis-      talouden näkökulmasta. Kauppa- ja teollisuus-
23714: tä kotimarkkinahintaa. Kustannukset voisivat           ministeriö jatkaa yhdessä maa- ja metsätalousmi-
23715: laskea alle puoleen tästä mahdollisen ED-jäse-         nisteriön sekä muiden viranomaisten kanssa pel-
23716: nyyden vaikutuksesta. Kun tavallisen dieselöljyn       tobiomassojen energia- ja raaka-ainekäytön
23717: veroton jalostamohinta on kuitenkin noin mar-          mahdollisuuksia selvittäviä hankkeita.
23718: 
23719:        Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
23720: 
23721:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
23722:                                            1994 vp -     KK 157                                            3
23723: 
23724: 
23725: 
23726: 
23727:                                          Tili Riksdagens Talman
23728: 
23729:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Av spannmål kan man framställa etanol, som
23730: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           kan vidareutvecklas till ett tillsatsämne för oxide-
23731: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ring av bensin. Om det finska priset på kom sjönk
23732: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 157:            till EU:s nivå i och med ett medlemskap, skulle
23733:                                                          etanolens produktionskostnader vara 3-4 gång-
23734:           Hurdana möjligheter ger de lägre pro-          er så stora som dess gängse pris vid framställning-
23735:        ducentpriser på spannmålsprodukter som            en av tillsatsämnet för bensin.
23736:        ett eventuellt EU-medlemskap medför att               Av kalkylema ovan kan man dra den slutsat-
23737:        använda produktema till lönsam fram-              sen att de lägre producentpriser på spannmål som
23738:        ställning av flytande bränslen?                   ett eventuellt EU-medlemskap medför inte en-
23739:                                                          samma ger möjligheter tilllönsam framställning
23740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            av flytande bränslen. Fortlöpande offentligt stöd
23741: anföra följande:                                         vore nödvändigt för att få ut produktema på
23742:                                                          marknaden.
23743:     Myndighetema, industrin och forskningsinsti-             EU överväger som bäst bestående skattelätt-
23744: tuten har i flera års tid tillsammans utrett vilka       nader för flytande biobränslen; den produktion
23745: produktionsmetoder och kostnader framställ-              som försiggår i vissa medlemsländer består tills
23746: ningen av flytande bränslen på basis av lant-            vidare av demonstrationsverksamhet på bestämd
23747: bruksprodukter innebär. Det har konstaterats att         tid utan varaktiga understödsarrangemang. I
23748: produktionstekniken för biobränslen behärskas i          Finland kan kostnadskalkylema preciseras då
23749: industriell skala. Tills vidare har det dock inte        den åkerareal som skulle komma att omfattas av
23750: varit ekonomiskt lönsamt att starta produktio-           EU :s trädessystem i en medlemskapssituation har
23751: nen.                                                     fastställts och de ännu öppna skattefrågoma har
23752:     De fårskaste kalkylema visar att den skattefria      avgjorts.
23753: produktionskostnaden för dieselbränsle som                   En användning av åkrar för bränsleproduk-
23754: framställs av ryps är uppskattningsvis 8,5 mark          tion är eftersträvansvärd både med tanke på
23755: per liter, om det nuvarande inhemska marknads-           landsbygden och lantbruket och i ett miljöpoli-
23756: priset betalas för råvaran. Kostnadema kunde             tiskt perspektiv. Villkor för produktionen är att
23757: sjunka till mindre än hälften av detta till följd av     den är godtagbar ur hela samhällsekonomins
23758: ett EU-medlemskap. Då det skattefria raffinade-          synvinkel. Handels- och industriministeriet fort-
23759:  ripriset på vanlig dieselolja emellertid är ungefår     sätter tillsammans med jord- och skogsbruksmi-
23760: en mark per liter, skulle biodieseln inte bli kon-       nisteriet samt andra myndigheter att genomföra
23761:  kurrenskraftig enbart tack vare EU-medlemska-           projekti syfte att utreda möjlighetema att använ-
23762:  pet.                                                    da åkerbiomassa för energi- och råvaruändamål.
23763: 
23764:      Helsingforsden 7 april1994
23765: 
23766:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
23767:                                                1994vp
23768: 
23769: Kirjallinen kysymys 158
23770: 
23771: 
23772: 
23773: 
23774:                                  Rask ym.: Arvonlisäverosta aiheutuvien lisäkustannusten korvaa-
23775:                                       misesta asunnonhankkijoille
23776: 
23777: 
23778:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23779: 
23780:    Arvonlisäverosta aiheutuvien lisäkustannus-      mainita, että 105,5 neliömetrin asunnon myynti-
23781: ten vuoksi avustusta on tarkoitus maksaa niille     hinta on 738 500 markkaa ja arvioitu arvonlisäve-
23782: asunnonostajille, joiden rakentaminen on aloitet-   ron palautus 51 698 markkaa, jolloin todelliseksi
23783: tu 1.9.1993-31.12.1994 välisenä aikana. Ennak-      hinnaksijää 686 805 markkaa.
23784: kotiedon mukaan avustus koskisi vapaarahoit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23785: teista tuotantoa. Avustuksen määrä olisi pienem-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23786: pi ajalla 1.9.1993-31.3.1994aloitetuista kohteis-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23787: ta ja suurempi 1.4.1994-31.12.1994 aloitetuista     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23788: kohteista.
23789:    Varmuutta ja tarkkoja ohjeita arvonlisäveros-              Mihin toimenpiteisiin Hallituksen ta-
23790: ta aiheutuvien lisäkustannusten kompensoiunis-             holta on ryhdytty, jotta rakennuttajat ja
23791: ta asunnonhankkijoille ei ole kuitenkaan sen               asunnonhankkijat saavat arvonlisäveron
23792: kummemmin rakennuttajilla kuin asunnonhank-                palautuksesta asianmukaiset ja luotetta-
23793: kijoillakaan. Tästä on osin seurauksena asunto-            vat tiedot mahdollisimman pian?
23794: rakentamisen epävarmuus. Esimerkkinä voidaan
23795: 
23796:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
23797: 
23798:           Maija Rask                    Jukka Roos                 Reijo Lindroos
23799:           Aamo von Bell                 Riitta Myller              Kari Rajamäki
23800:                    ArjaAlho                                  TimoRoos
23801: 
23802: 
23803: 
23804: 
23805: 2400321
23806: 2                                      1994 vp -   KK 158
23807: 
23808: 
23809: 
23810: 
23811:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23812: 
23813:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Arvonlisäverolaki tulee voimaan 1 patvana
23814: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kesäkuuta 1994. Arvonlisävero nostaa rakennus-
23815: olette 17 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-   kustannuksia suurimmillaan 400-500 markkaa
23816: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   neliömetriltä. Rakennusalan nykyisessä huonos-
23817: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Maija Raskin    sa kannattavuustilanteessa kustannusten nousu
23818: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       pyritään siirtämään asuntojen hintoihin. Jos näin
23819:  158:                                              tapahtuisi, erityisesti omistusasuntotuotannon
23820:                                                    aloituskynnys nousisi, koska jo kotitalouksien
23821:          Mihin toimenpiteisiin Hallituksen ta-     huonon taloudellisen tilanteen johdosta omistus-
23822:        holta on ryhdytty, jotta rakennuttajat ja   asuntojen kysyntä on vähäistä.
23823:        asunnonhankkijat saavat arvonlisäveron         Uuden avustusjärjestelmän keskeisenä tavoit-
23824:        pa1autuksesta asianmukaiset ja luotetta-    teena onkin edistää asuntorakentamisen aloitta-
23825:        vat tiedot mahdollisimman pian?             mista arvonlisäverojärjestelmään siirryttäessä.
23826:                                                       Arvonlisäveroavustusta maksetaan talousar-
23827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vion perustelujen mukaan asunnonhankkijoille,
23828: vasti seuraavaa:                                   joiden ostaman uuden asunnon rakentaminen on
23829:                                                    aloitettu 1.9.1993-31.12.1994. Arvonlisävero-
23830:    Valtion talousarviossa vuodelle 1994 on mo-     avustus porrastettaisiin rakennustöiden aloitta-
23831: mentilla 35.45.57 (Arvonlisäveron korvaaminen)     misajankohdan perusteella. Tämä johtuu siitä,
23832: 25 miljoonan markan suuruinen arviomääräraha       että arvonlisäverosta aiheutuva kustannusnousu
23833: avustusten maksamiseen asunnonhankkijoille         vaihtelee siitä riippuen, kuinka suuri osa raken-
23834: arvonlisäverosta aiheutuvia lisäkustannuksia       nustöistä on tehty ennen arvonlisäveron voi-
23835: vastaavasti valtioneuvoston määräämin perus-       maantuloa. Tarkoituksena on, että avustusjärjes-
23836: tein.                                              telmä koskisi vapaarahoitteisten ja aravaomis-
23837:    Vuonna 1993 arvioidaan aloitetun runsaan        tusasuntojen hankintaa niiden vähäisen rakenta-
23838: 2 000 vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasun-   misen edistämiseksi.
23839: non rakentaminen. Vaikka asuntotuotannon              Arvonlisäveroavustusta koskevaa valtioneu-
23840: voidaan olettaa kasvavan vuonna 1994, aloitetta-   voston päätöstä valmistellaan ympäristöministe-
23841: va vapaarahoitteinen asuntotuotanto jäänee         riössä ja se on tarkoitus tuoda hallituksen käsitte-
23842: noin 4 000-5 OOO:een asuntoon. Tämän lisäksi       lyyn aivan lähiaikoina.
23843: tavoitteena on 1 500 aravalainoitetun osakehuo-
23844: neiston rakentamisen aloittaminen tänä vuonna.
23845: 
23846:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
23847: 
23848:                                                                           Ministeri Pirjo Rusanen
23849:                                          1994 vp -   KK 158                                             3
23850: 
23851: 
23852: 
23853: 
23854:                                        Tili Riksdagens Talman
23855: 
23856:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1994. Mervärdesskatten höjer byggnadskostna-
23857: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den      derna som mest med 400-500 mk/m 2 • Eftersom
23858: 17 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-      byggnadsbranschen i dagens läge drabbats av
23859: rådet översänt följande av riksdagsman Maija         dålig lönsamhet försöker man flytta över kost-
23860: Rask m.fl. undertecknade spörsmål nr 158:            nadsstegringen tili bostadspriserna. Om så skulle
23861:                                                      ske skulle tröskeln höjas särskilt när det gäller att
23862:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    börja producera ägarbostäder, då efterfrågan på
23863:        för att byggherrarna och de som skaffar       ägarbostäder är liten tili följd av hushållens dåli-
23864:        bostad snarast möjligt skall få saklig och    ga ekonomiska situation.
23865:        tiliförlitlig information om återbäringen        Ett centralt mål i det nya understödssystemet
23866:        av mervärdesskatt?                            är att se tili att nya bostäder skall kunna bölja
23867:                                                      byggas vid övergången tili mervärdesskattesyste-
23868:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        met.
23869: anföra följande:                                        Mervärdesskatteunderstöd betalas enligt mo-
23870:                                                      tiveringen tili budgeten tili alla dem som skaffar
23871:    1 statsbudgeten för 1994 anvisas under mo-        bostad, om den nya bostad de köper har böljat
23872: ment 35.45.57 (Ersättning förmervärdesskatt) ett     byggas 1.9.1993-31.12.1994. Mervärdesskatte-
23873: anslag om 25 milj. mk som enligt grunder som         understödet skall graderas enligt den tidpunkt då
23874: statsrådet fastställer får användas tili betalning   byggnadsarbetena inletts. Detta beror på att
23875: av understöd som motsvarar de merkostnader           kostnadsstegringen på grund av mervärdesskat-
23876: som mervärdesskatten åsamkar dem som skaffar         ten varierar beroende på hur stor del av bygg-
23877: bostad.                                              nadsarbetena som har utfårts innan mervärdes-
23878:    År 1993 beräknas byggnadsarbetena på drygt        skatten träder i kraft. Avsikten är att understöds-
23879: 2 000 fritt finansierade bostäder i radhus och       systemet skall gälla anskaffningen av fritt finan-
23880: flervåningshus ha inletts. Fastän bostadsproduk-     sierade ägarbostäder och ägarbostäder som fi-
23881: tionen kan antas växa 1994, torde den fritt finan-   nansierats med aravamedel för att byggandet av
23882: sierade bostadsproduktion som inleds under året      dessa skall bli attraktivare.
23883: stanna vid ca 4 000-5 000 bostäder. Målet är            Ett statsrådsbeslut om mervärdesbeskattning-
23884: dessutom att byggandet av 1 500 aktielägenheter      en bereds vid miljöministeriet och avsikten är att
23885: som fmansieras med aravaiän skall inledas i år.      regeringen skall få det för behandling inom en
23886:    Mervärdesskattelagen träder i kraft den 1 juni    snar framtid.
23887: 
23888:      Helsingfors den 8 april 1994
23889: 
23890:                                                                              Minister Pirjo Rusanen
23891:                                                   1994vp
23892: 
23893: Kirjallinen kysymys 159
23894: 
23895: 
23896: 
23897: 
23898:                                     Laakkonen ym.: Maamme henkistä tilaa selvittäneen työryhmän
23899:                                        ehdotuksista
23900: 
23901: 
23902:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23903: 
23904:    Pääministeri Aho asetti 6.9.1993 ns. ftlosofi-       ka soisi edelleenjatkuvan ja johtavan myös konk-
23905: työryhmän selvittämään Suomen henkistä tilaa            reettisiin toimiin hallituksen taholta. Työryhmän
23906: ja tulevaisuutta. Työryhmä vei työnsä nopeasti          raportti antaa aineksia johtopäätöksiin mm. so-
23907: päätökseen ja antoi mietinnön, jonka pohjalta           siaali- ja koulutuspolitiikan alueilla.
23908: työryhmän puheenjohtaja, professori Ilkka Nii-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23909: niluoto piti 1.12. ns. kansalaismielipidepuheen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23910: vuoron, joka on herättänyt julkista keskustelua.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23911: Kaupallisen kustantajan kautta on julkaistu             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23912: myöhemmin kokoomateos nimeltä "Kansakun-
23913: nan henkinen tila ja tulevaisuus". Teos on saanut                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23914: ennätyksellisen suosion ja se on päässyt Akatee-               siin, ja jos aikoo, niin millaisiin, maamme
23915: misen Kirjakaupan tietokirjojen myyntilistoilla                henkistä tilaa selvittäneen työryhmän
23916: toiselle sijalle.                                              mietinnön pohjalta, ja
23917:    Työryhmän asettaminen oli hallitukselta                        aikooko Hallitus jatkaa tästä eteen-
23918: myönteinen signaali, joka osoitti, ettei hallitus ole          päin esimerkiksi työttömyyden ja säästö-
23919: välinpitämätön laman kurimuksessa painivan                     toimenpiteiden vaikutusten selvittämisel-
23920: kansan henkisestä tilasta ja sen arvomaailmasta.               lä?
23921: Työn pohjalta on käyty julkista keskustelua,jon-
23922: 
23923:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
23924: 
23925:           Pirkko Laakkonen                 Erkki Pulliainen              Ismo Seivästö
23926:           Jouko Jääskeläinen               PekkaRäty                     Tina Mäkelä
23927:           Hannu Suhonen                    Tuulikki Ukkola               Tuija Maaret Pykäläinen
23928:                     Maija Rask                                   Timo Ihamäki
23929: 
23930: 
23931: 
23932: 
23933: 240032J
23934: 2                                        1994 vp -   KK 159
23935: 
23936: 
23937: 
23938: 
23939:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23940: 
23941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Professori Ilkka Niiniluodon kokoama työ-
23942: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ryhmä ei työskennellyt komitean tapaan tai ta-
23943: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voitellut yksimielisyyttä. Näin ollen työryhmän
23944: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakkosen       työn tulosta ei voi kutsua "mietinnöksi". Työn
23945: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tuloksena syntyi ensinnäkin ryhmän puheenjoh-
23946: 159:                                                 tajan Niiniluodon 1.12.1993 Säätytalossa esittä-
23947:                                                      mä kansalaispuheenvuoro sekä keväällä 1994 jul-
23948:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kaistu ryhmän kaikkienjäsenten omista puheen-
23949:        siin, ja jos aikoo, niin millaisiin, maamme   vuoroista koostuva kokoomateos "Suomen hen-
23950:        henkistä tilaa selvittäneen työryhmän         kinen tila ja tulevaisuus".
23951:        mietinnön pohjalta, ja                           Työryhmän kirjoitukset ovat toimineet onnis-
23952:           aikooko Hallitus jatkaa tästä eteen-       tuneesti keskustelun vauhdittajina ja jäsentäjinä,
23953:        päin esimerkiksi työttömyyden ja säästö-      juuri niin kuin työryhmää asetettaessa odotettiin-
23954:        toimenpiteiden vaikutusten selvittämisel-     kin.
23955:         .. ?
23956:        1a.                                              Kysyjät tiedustelevat myös hallituksen toimia
23957:                                                      säästötoimenpiteiden ja työttömyyden vaikutus-
23958:                                                      ten selvittämiseksi. Mainittuja selvityksiä on jo
23959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23960:                                                      tehty ja niitä tehdään edelleen. Säästöjen, vero-
23961: vasti seuraavaa:
23962:                                                      tuksen ja maksujen vaikutuksia on selvitetty eri-
23963:                                                      tyisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimesta.
23964:    Pyysin viime vuoden elokuussa professori Ilk-     Selvitykset perustuvat hallituksen kannanottoon
23965: ka Niiniluotoa kokoamaan työryhmän laati-            30.3.1993. Kannanotossa hallitus päätti selvittää
23966: maan kansalaispuheenvuoroa Suomen henkises-          säästötoimenpiteiden, verotuksen ja maksujen
23967: tä tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Työryh-       vaikutukset eri palkansaajiin ja perhetyyppeihin
23968: män tehtävänä oli koota ja analysoida maassam-       ja ryhtyä tuloista ja säästöjen yksityiskohdista
23969: me käytävää keskustelua aikakauden murroksis-        päätettäessä tarvittaviin korjaaviin toimenpitei-
23970: ta, uusista näköaloista ja ihmisten mahdollisuuk-    siin.
23971: sista vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Työryh-         Selvityksen tulokset julkistettiin maaliskuun
23972: mä teki puheenvuoronsa myös kommentiksi              1994 alussa. Tulokset on koottu raporttiin "Koti-
23973: eduskunnalle syksyllä annettuun ns. tulevaisuus-     talouksien taloudellisen aseman muutokset -
23974: selon tekoon.                                        nousukaudesta lamaan 1988-1993". Sosiaali- ja
23975:    Tavoitteeni oli työryhmä asettamalla saada        terveysministeriö, STAKES, Tilastokeskus ja
23976: viritetyksi kansalaiskeskustelua siitä käänne-       muut tutkimuslaitokset jatkavat edelleen kotita-
23977: kohdasta, jossa suomalaiset - niin päättäjät         louksien taloudellista asemaa ja kansalaisten hy-
23978: kuin kansalaisetkin - elävät. Keskustelua Suo-       vinvointia kartoittavia selvityksiä.
23979: men tilasta on käyty pitkälti tekniikan ja talou-       Tuloksia käytetään hyväksi muun muassa vä-
23980: den näkökulmista. Katsoin, että on tarpeen saa-      himmäisturvan mitoitusta selvitettäessä, työttö-
23981: da esiin myös humanististen ja yhteiskuntatie-       myysturvaa koskevien uudistusten yhteydessä
23982: teiden asiantuntijoiden arvioita aikakauden          sekä asumistuen nykyistä parempaa kohdenta-
23983: murroksesta. Niiniluodon työryhmän jäsenet           mista koskevassa valmistelutyössä. Kaikkein sel-
23984: olivat niin historian, teologian, tiedotustutki-     vin johtopäätös on, että sosiaaliturvajärjestel-
23985: muksen, sosiologian kuin filosofiankin asian-        mämme kaipaa pikaisesti yksinkertaistamista.
23986: tuntijoita.
23987: 
23988:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1994
23989: 
23990:                                                                             Pääministeri Esko Aho
23991:                                            1994 vp -    KK 159                                           3
23992: 
23993: 
23994: 
23995: 
23996:                                          Tili Riksdagens Talman
23997: 
23998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bestod både av det medborgarinlägg som arbets-
23999: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         gruppens ordförande Niiniluoto den 1 december
24000: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        1993 gjorde i Ständerhuset och av det samlings-
24001: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål             verk gällande det andliga klimatet i vårt land och
24002: nr 159:                                                dess framtid (Suomen henkinen tila ja tule-
24003:                                                        vaisuus) som bestod av alla arbetsgruppsmed-
24004:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder och          lemmars inlägg.
24005:        om, i så fall hurudana, på grundvalen av            Arbetsgruppens framställningar har på ett
24006:        betänkandet av den arbetsgrupp som ut-          lyckat sätt satt fart på och strukturerat debatten,
24007:        rett det andliga klimatet i vårt land, och      just så som man väntade sig när arbetsgruppen
24008:           har Regeringen för avsikt att nu böija       tillsattes.
24009:        utreda t.ex. verkningarna av arbetslöshe-           Spörsmålsställarna efterlyser också åtgärder
24010:        ten och sparåtgärderna?                         från regeringens sida för utredande av verkning-
24011:                                                        arna av sparåtgärderna och arbetslösheten. Såda-
24012:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na utredningar har redan gjorts och görs fortfa-
24013: anföra följande:                                       rande. Verkningarna av inbesparingarna, be-
24014:                                                        skattningen och olika avgifter har utretts i syn-
24015:    1 augusti i fjol bad jag professor Ilkka Niini-     nerhet genom socia1- och hälsovårdsministeriets
24016: luoto att sammankalla en arbetsgrupp som skulle        försorg. Utredningarna baserar sig på regering-
24017: utarbeta medborgarnas inlägg om det andliga            ens ställningstagande av den 30 mars 1993. 1 detta
24018: klimatet och framtidsutsikterna i vårt land. Ar-       ställningstagande beslöt regeringen att utreda
24019: betsgruppen hade till uppgift att sammanfatta          verkningarna av sparåtgärderna, beskattningen
24020: och analysera den debatt som fördes i vårt land        och avgifterna på olika löntagare och familjety-
24021: om det pågående brytningsskedet, de nya fram-          per, och att vidta behövliga korrigerande åtgär-
24022: tidsutsikterna och människornas möjligheter att        der vid fattandet av beslut om inkomsterna och
24023: påverka sin egen framtid. Arbetsgruppen utfor-         detaljerna i fråga om inbesparingarna.
24024: made sitt inlägg också som en kommentar till den           Resultaten av denna utredning offentliggjor-
24025: s.k. framtidsredogörelsen som hade förelagts           des i början av mars 1994. De har sammanställts
24026: riksdagen på hösten.                                   i en rapport som gäller förändringarna av hus-
24027:    Min avsikt med att tillsätta denna arbetsgrupp      hållens ekonomiska situation 1988-1993 (Koti-
24028: var att få igång en medborgardebatt om den             talouksien taloudellisen aseman muutokset -
24029: vändpunkt vi finländare - såväl beslutsfattare         nousukaudesta lamaan 1988-1993). Social- och
24030: som medborgare - befinner oss i. Debatten om           hälsovårdsministeriet, STAKES, Statistikcentra-
24031: vårt lands tillstånd har i hög grad förts ur teknisk   len och de övriga forskningsanstalterna fortsätter
24032: och ekonomisk synvinkel. Jag ansåg att det var         sina utredningar i syfte att kartlägga hushållens
24033: nödvändigt att få också humanistiska och sam-          ekonomiska situation och medborgarnas välbe-
24034: hällsvetenskapliga experters bedömning av det          finnande.
24035: pågående brytningsskedet. Medlemmarna i Nii-               Resultaten utnyttjas bl.a. vid dimensionering-
24036: niluotos arbetsgrupp var experter inom såväl his-      en av minimitryggheten, i samband med revide-
24037: toria, teologi, kommunikationsforskning och so-        ringarna av utkomstskyddet för arbetslösa samt
24038: ciologi som filosofi.                                  vid den beredning som syftar tili en bättre fördel-
24039:    Professor Ilkka Niiniluotos arbetsgrupp arbe-       ning av bostadsbidraget. Den allra klaraste slut-
24040: tade inte som en kommitte och målet var inte           satsen är att vårt system för social trygghet snabbt
24041: enighet. Resultatet av arbetsgruppens arbete kan       måste förenklas.
24042: således inte kallas ett "betänkande". Resultatet
24043: 
24044:      Helsingfors den 11 april1994
24045: 
24046:                                                                               Statsminister Esko Aho
24047:                                                1994vp
24048: 
24049: Kirjallinen kysymys 160
24050: 
24051: 
24052: 
24053: 
24054:                                   Laakkonen ym.: Pk-yritysten vakuusongelmien helpottamisesta
24055: 
24056: 
24057: 
24058:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24059: 
24060:    TT-jäsentieto-lehden numerosta 4/1994 ilme-       ta ja VTK:n TEL-luottojen takausten lisäämistä.
24061: nee, että TT:n tammi-helmikuussa 1994 tekemän        On myös arvioitu, että jos TEL-luottoja voitai-
24062: rahoituskyselyn mukaan varsinkin pienten yri-        siin ottaa nykyistä lyhyempinä (esim. 5 vuotta),
24063: tysten rahoitushuollon ongelmat ovat suuresti        helpottuisi takausten saanti ja luottojen hinta
24064: lisääntyneet. Pankit ovat nostaneet luottojen        laskisi. Ongelmiin tulisi puuttua mahdollisim-
24065: marginaaleja ja palvelumaksuja, mutta erityisesti    man pian, koska ne ovat aiheuttaneet investoin-
24066: vakuuskysymykset on koettu yritysten tämän           tien lykkäämistä ja siten estäneet työllisyyden
24067: hetken suurimmaksi ongelmaksi. Pankkikriisin         elpymistä.
24068: lievenemisestä huolimatta ongelma on vain pa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24069: hentunut. Ongelmasta ovat kärsineet etenkin pie-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24070: nimmät yritykset, jotka eivät ole pystyneet käyt-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24071: tämään TEL-takaisinlainausoikeuttaan, joka on        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24072: pitkään ollut pk-yritysten tärkein yksittäinen ra-
24073: hoitusmuoto.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24074:    Ongelmien ratkaisuksi on esitetty mm. vakuu-             ryhtyä helpottaakseen pk-yritysten rahoi-
24075: tusosakeyhtiö Garantian toiminnan tehostamis-               tus- ja etenkin vakuusongelmia?
24076: 
24077:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
24078: 
24079:           Pirkko Laakkonen               Ismo Seivästö              Leea Hiltunen
24080:           Marjatta Vehkaoja              Kyösti Virrankoski         Timo Ihamäki
24081:           Pekka Räty                     Tina Mäkelä                Hannu Suhonen
24082:           Tuulikki Ukkola                Tuija Maaret Pykäläinen    Maunu Kohijoki
24083:                     Maija Rask                              Timo E. Korva
24084: 
24085: 
24086: 
24087: 
24088: 240032J
24089: 2                                        1994 vp -   KK 160
24090: 
24091: 
24092: 
24093: 
24094:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24095: 
24096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le myöntämiä luottoja ja antamalla luotoille osit-
24097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tainen valtiontakaus.
24098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Vakauttaruistakuita on toistaiseksi myönnetty
24099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakkosen       noin 750 miljoonan markan luottokannalle. Ta-
24100: ym. kirjallisen kysymyksen n:o 160:                  kausvaltuus 3,5 mrd. markkaa on voimassa tä-
24101:                                                      män vuoden loppuun. Takaushakemuksia on
24102:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       saapunut 1 700 miljoonan markan luottokannal-
24103:        ryhtyä helpottaakseen pk-yritysten rahoi-     le.
24104:        tus- ja etenkin vakuusongelmia?                   Lisäksi parhaillaan selvitetään valtiontakaus-
24105:                                                      ten käyttöalueen laajentamista investointien ja
24106:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          käyttöpääoman leasing-, osamaksu-, factoring-
24107: taen seuraavaa:                                      tai muille vastaaville rahoitusmuodoille. Valtion-
24108:                                                      takuukeskus selvittää myös edellytyksiä ottaa
24109:    Valtioneuvoston piirissä on jo toteutettu mo-     Suomessa käyttöön niin sanottu takuurengasjär-
24110: nia toimenpiteitä pk-yritysten rahoitus- ja va-      jestelmä, jollainen toimii monissa Länsi-Euroo-
24111: kuusongelmien helpottamiseksi. Pk-yritysten in-      pan maissa. Takuurengasjärjestelmässä yritykset
24112: vestointilainoille ovat KTM yrityspalvelun piiri-    muodostaisivat keskenään takuurenkaan, jolle
24113: toimistot myöntäneet korkotukea jo yhteensä yli      olisi mahdollista saada osittainen valtion takaus.
24114: 600 miljoonan markan lainamäärälle. Yli 2 000        Lisäksi Valtiontakuukeskuksen riskipääomata-
24115: pk-yritystä on saanut myös korkoavustusta vuo-       kuujärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä ollaan
24116: den 1992 lopussa käyttöön otetun pk-yritysten        uudistamassa siten, että pk-yritysten oman pää-
24117: korkoavustusjärjestelmän puitteissa. Vuoden          oman ehtoisen rahoituksen saanti helpottuisi.
24118: 1994 alusta on tullut voimaan uusi yritystukilaki,       Valtiontakuukeskus seuraa tiiviisti pk-yritys-
24119: joka pyrkii kohdistamaan pk-yrityksille myön-        sektorilla tapahtuvia taloudellisia ja rakenteelli-
24120: nettävät kehittämis- ja investointituet aikaisem-    sia muutoksia sekä pyrkii osaltaan myötävaikut-
24121: paa yhtenäisemmin perustein ja siten, että ETA-      tamaan siihen, että pk-yritysten investointi- ja
24122: sopimuksen vaatimukset otetaan huomioon.             rahoitusmahdollisuuksia helpotetaan. Valtionta-
24123:    Pk-sektorille kohdistuvien, pääasiassa vienti-    kuukeskus on jatkuvassa yhteistyössä eri sidos-
24124: toimintaa tukevien takuusitoumusten Valtionta-       ryhmien kanssa ja kehittää uusia takuu- ja ta-
24125: kuukeskuksen kokonaisvastuu 30.3.1994 oli yh-        kausmuotoja mainittujen ongelmien ratkaisemi-
24126: teensä noin 11,3 mrd. markkaa, josta merkittä-       seksi esitysten pohjalta ottaen huomioon voimas-
24127: vimpiä ovat ostajaluottotakuut 7,8 mrd. mark-        sa olevan lainsäädännön ja yleiset valtionhallin-
24128: kaa ja luottoriskitakuut 2,2 mrd. markkaa. Pk-       non erilaisia yritystukimuotoja koskevat tavoit-
24129: sektorin osuus kaikista annetuista takuista on       teet.
24130: vastuumäärältään tällä hetkellä hieman yli 20 %.         Valtion ulkomaista riskinottopolitiikkaa sel-
24131: Takuiden myöntämisen keskeisenä edellytyksenä        vittäneen kauppa- ja teollisuusministeriön työ-
24132: ovat hakijayrityksen toimialaa koskevat säädök-      ryhmän suosituksen pohjalta Suomen Vientiluot-
24133: set sekä yrityksen toiminnan elinkelpoisuus,         to Oy on yhdessä Valtiontakuukeskuksen ja talle-
24134: hankkeen liiketaloudellinen kannattavuus ja toi-     tuspankkien kanssa kehittämässä rahoitusjärjes-
24135: mintaan liittyvät muut, esimerkiksi kansantalou-     telyä pk-yritysten vientisaatavakannan rahoitta-
24136: den kannalta tärkeät tekijät (muun muassa vien-      miseksi. Suunnitteilla oleva rahoitusjärjestelmä
24137: tiponnistelut tai korkean teknologian toimialat).    perustuisi Suomen Vientiluoton varainhankinta-
24138:    Myös Valtiontakuukeskuksen kesällä 1993           potentiaalin, takuukeskuksen rahoitustakuueh-
24139: käyttöön ottamalla vakauttamistakausjärjestel-       tojen ja talletuspankkien yrityskonttoriverkos-
24140: mällä voidaan helpottaa pk-yritysten tilannetta.     ton samanaikaiseen hyödyntämiseen.
24141: Vakauttamistakausjärjestelmällä voidaan turva-           Pk-yritystoiminnan neuvottelukunta on hel-
24142: ta velkaantuneiden pk-yritysten toimintaedelly-      mikuussa pitämässään kokouksessa käsitellyt
24143: tyksiä vakauttamaHa talletuspankin pk-yrityksil-     myös pk-yritysten rahoitukseen liittyviä kysy-
24144:                                           1994 vp -      KK 160                                         3
24145: 
24146: myksiä. Tällöin yhtenä kysymysryhmänä olivat            mahdollista neuvotella eläkevakuutusyhtiöiden
24147: esillä pk-yritysten vakuuskysymykset. Neuvotte-         ja Garantian kanssa TEL-luottojen takaisinmak-
24148: lukunta päätti kokouksessaan vedota rahoitus-           suaikojen lyhentämisestä, jolloin takausten saan-
24149: laitoksiin, jotta ne kiinnittäisivät erityistä huo-     ti helpottuisi ja hinta laskisi. Garantia joutuu
24150: miota aloittavien sekä toimivien pk-yritysten ra-       kuitenkin tässäkin tapauksessa seuraamaan sen
24151: hoitushuollon turvaamiseen siten, että rahoituk-        toimintaa ohjaavia määräyksiä. Myös Valtionta-
24152: sen saatavuus ja hinta eivät aiheuttaisi pk-yrityk-     kuukeskuksessa on lähdetty siitä, että TEL-luot-
24153: sille kohtuuttomia ongelmia. Tätä koskeva neu-          toja voidaan taata nykyistä suuremmassa mää-
24154: vottelukunnan kirje lähetettiin 15.3.1994 keskei-       rin. Valtion takausten myöntäminen on kuiten-
24155: sille pk-yritysten rahoittajapankeille.                 kin riippuvainen kussakin tapauksessa esillä ole-
24156:     Myös sosiaali- ja terveysministeriön hallin-        vista seikoista, jolloin muun muassa vakuuskysy-
24157: nonalalla on pyritty selvittämään pk-yritysten          myksiin joudutaan kiinnittämään huomiota.
24158: rahoitusongelmia. Selvitysmies Tarmo Pukkila               Edellä olevan perusteella hallitus toteaa ole-
24159: esitti muun muassa yritysten palkkaperusteisten         vansa hyvin tietoinen pk-yritysten rahoitukseen
24160: maksujen sosiaaliturvamaksujen korvaamista              ja myös vakuuksiin liittyvistä ongelmista. Valtio-
24161: osittain muilla maksuperusteilla sekä toimivan ja       neuvoston piirissä onkin ryhdytty moniin eri toi-
24162: perusteeltaan terveen venture capital-riskirahoi-       menpiteisiin näihin liittyvien ongelmien ratkaise-
24163: tusjärjestelmän luomista maahamme. Tavoittee-           miseksi. Erityisen tärkeänä on kuitenkin pidettä-
24164: na olisi saada erityisesti myös vakuutusyhtiöt          vä sitä, että Suomen talous saadaan jälleen vah-
24165: mukaan venture capital-yhteisöihin sijoittajana.        valle kasvu-uralle muun muassa investointien
24166: Asia vaatii vielä jatkoselvitystä.                      käynnistämisen avulla. Samoin pankkijärjestel-
24167:     Kysymyksessä viitataan myös uuden vakuu-            män ongelmien ratkaiseminen on eräs hallituksen
24168:  tusosakeyhtiö Garantian toimintaan. Tämä uusi          keskeisiä tavoitteita. Pk-yritysten rahoituskysy-
24169:  luottovakuutusta harjoittava vakuutusyhtiö on          myksiä käsiteltäessä on kuitenkin pidettävä mie-
24170:  lamasta saatujen kokemusten pohjalta perustettu        lessä se, että valtion toimenpiteillä voidaan vain
24171:  toimimaan puhtaasti liiketaloudelliselta pohjal-       pyrkiä hoitamaan pahimpia ongelmia ja puuttei-
24172:  ta. Tämä merkitsee sitä, että yhtiön on pidettävä      ta. Pääpaino julkisen vallan toiminnassa on
24173:  vakuus- ja luottokelpoisuuskriteerit korkeina.         markkinoiden normaalien toimintaedellytysten
24174:  Garantialla ei ole oikeutta tinkiä tästä vaatimuk-     palauttaminen, jolloin monista nyt käytössä ole-
24175:  sesta, eikä se olisi myöskään yhteiskunnan kan-        vista erityistoimenpiteistä voidaan luopua.
24176:  nalta tarkoituksenmukaista. Jo tällä hetkellä on
24177: 
24178:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
24179: 
24180:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
24181: 4                                          1994 vp -   KK 160
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 
24186:                                          Tili Riksdagens Talman
24187: 
24188:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tion. Tack vare konsolideringsgarantisystemet
24189: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         kan skuldsatta sm-företags verksamhetsbetingel-
24190: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ser tryggas genom att krediter som depositions-
24191: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål             banker beviljat sm-företag konsolideras och par-
24192: nr 160:                                                tiella statsgarantier ställs för kreditema.
24193:                                                            Tills vidare har konsolideringsgarantier bevil-
24194:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       jats för en kreditstock på ca 750 miljoner mark.
24195:         sikt att vidta för att underlätta sm-företa-   En garantifullmakt på 3,5 mrd mk är i kraft till
24196:         gens finansieringsproblem, särskilt vad        utgången av detta år. lnkomna garantiansök-
24197:         gäller säkerheter?                             ningar gäller en lånestock på 1 700 miljoner
24198:                                                        mark.
24199:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Vidare pågår undersökningar om möjligheter-
24200: anföra följande:                                       na att utsträcka tillämpningsområdet för statsga-
24201:                                                        rantiema till att omfatta leasing, avbetalning,
24202:    lnom statsrådet har redan ett flertal åtgärder      factoring och andra liknande fmansieringsformer
24203: vidtagits för att underlätta sm-företagens pro-        för investeringar och driftskapital. Statsgaranti-
24204: blem med finansiering och säkerheter. De ränte-        centralen utreder också förutsättningama för att
24205: stöd som handels- och industriministeriets di-         vi i Finland skall kunna införa ett så kallat garan-
24206: striktsbyråer för företagstjänst redan har beviljat    tiringssystem, av det slag som fungerar i många
24207: för sm-företags investeringslån gäller ett sam-        västeuropeiska länder. 1 ett sådant system bildar
24208: manlagt lånebelopp om mer än 600 miljoner              företagen sinsemellan en garantiring, som kan få
24209: mark. Over 2 000 sm-företag har också fått ränte-      en partiell statsgaranti. Utöver detta revideras
24210: stöd inom ramen för det räntestödssystem för sm-       som bäst den lagstiftning som gäller Statsgaranti-
24211: företag som infördes i slutet av 1992. Vid ingång-     centralens garantisystem för riskkapital så att
24212: en av 1994 trädde en ny lag om företagsstöd i          sm-företagens tillgång på fmansiering som binds
24213: kraft, och denna syftar till att aHokera de utveck-    till eget kapital skall förbättras.
24214: lings- och investeringsstöd som beviljas sm-före-          Statsgaranticentralen iakttar intensivt de eko-
24215: tag enligt enhetligare principer än tidigare och på    nomiska och strukturella förändringar som sker
24216: så sätt att kraven i EES-avtalet beaktas.              på sm-företagssektom och försöker för sin del
24217:    Statsgaranticentralens totala ansvar i fråga om     bidra till att sm-företagens investerings- och fi-
24218: de garantiförbindelser som gäller sm-sektom och        nansieringsutsikter skall bli bättre. Statsgaranti-
24219: närmast stöder exportverksamhet var samman-            centralen samarbetar ständigt med olika intres-
24220: lagt ca 11,3 mrd mk 30.3.1994. Merparten av            sentgrupper och utvecklar nya garantiformer för
24221: garantiema är köparkreditgarantier, 7,8 mrd mk,        att lösa de nämnda problemen på basis av förslag,
24222: och kreditriskgarantier, 2,2 mrd mk. Sm-sek-           med beaktande av gällande lagstiftning och de
24223: toms andel av alla beviljade garantier uppgår till     allmänna målen i fråga om statsförvaltningens
24224: sitt ansvarsbelopp till nägot över 20 % i detta nu.    olika former av företagsstöd.
24225: Viktiga förutsättningar för att garanti skall bevil-       Utgående från en rekommendation av han-
24226: jas är att stadgandena om ansökarföretagets            dels- och industriministeriets arbetsgrupp för
24227: bransch uppfylls, att företagets verksamhet är         klarläggande av statens risktagningspolitik i frå-
24228: livsduglig, att projektet är företagsekonomiskt        ga om utlandet håller Finlands Exportkredit Ab
24229: lönsamt samt andra faktorer i verksamheten som         tillsammans med Statsgaranticentralen och de-
24230: är viktiga med tanke på samhällsekonomin (bl.a.        positionsbankema på att utveckla ett finansie-
24231: exportansträngningar och branscher inriktade på        ringsarrangemang för sm-företagens tillgodoha-
24232: högteknologi).                                         vanden i samband med export. Det planerade
24233:    Också det konsolideringsgarantisystem som           fmansieringssystemet avses bygga på samtidigt
24234: Statsgaranticentralen tog i bruk sommaren 1993         utnyttjande av Finlands Exportkredit Ab:s po-
24235: kan bidra till att hjälpa upp sm-företagens situa-     tential för medelanskaffning, garanticentralens
24236:                                            1994 vp -     KK 160                                           5
24237: 
24238: finansieringsgarantivillkor och depositionsban-          inte rätt att ge avkall på detta krav, och det vore
24239: kemas nätverk av företagskonton.                         inte heller ändamålsenligt för samhället. Det är
24240:     Delegationen för små och medelstora företags         redan nu möjligt att förhandla om förkortade
24241: verksamhet behandlade vid ett möte i februari            återbetalningstider för APL-krediter med pen-
24242: också frågor som gäller finansiering för sm-före-        sionsförsäkringsbolagen och Garantia, vilket
24243: tag. Som en större helhet tog delegationen upp           skulle göra det lättare att få garantier och även
24244: frågor som hänför sig tili säkerhetema. Den be-          sänka priset. Garantia måste dock också här följa
24245: slöt då vädja tili finansinstituten för att dessa        de bestämmelser som styr dess verksamhet. Vid
24246: skall fåsta särskild uppmärksamhet vid tryggan-          Statsgaranticentralen utgår man likaså från att
24247: det av nya och etablerade sm-företags fmansför-          APL-krediter skall kunna garanteras i större ut-
24248: sörjning, så att tillgången och priset på finansie-      sträckning än för närvarande. Beviljandet av
24249: ring inte orsakar sm-företag oskäliga problem.           statsgarantier är dock beroende av omständighe-
24250: Delegationen sände 15.3.1994 ett brev i detta            ter som varierar från fall tili fall, och då måste
24251: syfte tili de banker som huvudsakligen fmansierar        uppmärksamhet fåstas bl.a. vid frågan om säker-
24252: sm-företag.                                              heter.
24253:     Sm-företagens fmansieringssvårigheter har ut-           Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar
24254: retts också inom social- och hälsovårdsministeri-        regeringen att den är väl medveten om de pro-
24255: ets verksamhetsområde. Utredningsmannen                  blem som är förenade med både finansiering och
24256: Tarmo Pukkila föreslog bl.a. att de lönebaserade         säkerheter för sm-företag. Inom statsrådet har
24257: avgifter som företagen betalar skall ersättas med        därför många olika åtgärder vidtagits för att av-
24258: avgifter på andra grunder, och att ett fungerande        hjälpa problemen. Särskilt viktigt måste det dock
24259: venture capital -riskfinansieringssystem på en           anses vara att den finska ekonomin åter fås in på
24260: sund bas skall skapas i landet. Syftet vore att          en stadig tillväxtbana, bl.a. genom att investe-
24261: särskilt få med också försäkringsbolagen som             ringar startas. Likaså är en lösning på banksyste-
24262: investerare i venture capital -sammanslutning-           mets problem ett av regeringens centrala mål.
24263: ama. Saken kräver ännu fortsatta utredningar.            När frågor som rör sm-företagens finansiering
24264:     I spörsmålet hänvisas också tili det nya försäk-     dryftas, måste man dock hålla i minnet att statliga
24265:  ringsaktiebolaget Garantias verksamhet. Detta           åtgärder endast kan syfta tili att avhjälpa de vär-
24266: nya försäkringsbolag som bedriver kreditförsäk-          sta problemen och bristema. Tyngdpunkten i den
24267:  ring har på basis av de erfarenheter som gjorts         offentliga maktens åtaganden ligger på att åter-
24268:  under recessionen bildats så att det fungerar en-       ställa marknadens normala verksamhetsbetingel-
24269:  ligt rent företagsekonomiska principer. Det här         ser, så att många av de specialåtgärder som nu är
24270:  innebär att bolaget måste sätta upp höga kriterier      i bruk kan slopas.
24271:  på garanti- och kreditvärdighet. Garantia har
24272: 
24273:      Helsingfors den 8 april 1994
24274: 
24275:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
24276:                                                 1994vp
24277: 
24278: Kirjallinen kysymys 161
24279: 
24280: 
24281: 
24282: 
24283:                                    Laakkonen ym.: Yksityishenkilön velkajärjestelyn ongelmista
24284: 
24285: 
24286: 
24287:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24288:    Velkaneuvontaa työkseen tekevien mielestä          maan velallisten asuntoja, jolloin velallinen voisi
24289: velkajärjestelylaki on osoittautunut yllättävän       jäädä asumaan vuokralle. Näin tulisi menetellä
24290: toimivaksi, vaikkakaan se ei aina "istukaan"          ainakin suuriperheisten kyseessä ollen. Käytäntö
24291: muuhun oikeusjärjestelmään. Laki on kuitenkin         on osoittanut myös, että vapaaehtoisiin järjeste-
24292: suureksi avuksi lukuisille velkaongelmiin joutu-      lyihin on vaikea päästä, koska pankit huonosti
24293: neille.                                               hyväksyvät velkajärjestelyn velalliselle suomia
24294:    Lain käytännön sovellusten yhteydessä on sii-      helpotuksia.
24295: nä huomattu joitakin epäkohtia, jotka tulisi pi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24296: kimmiten korjata. Ensisijainen kysymys on pe-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24297: rusturvaan kuuluvan asunnon säilyttämismah-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24298: dollisuuksien parantaminen velallisten hädän lie-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24299: vittämiseksi. Omistusasunnon realisointia tulisi
24300: lykätä esimerkiksi kahdella vuodella, jolloin työt-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24301: tömyys on ehkä päättynyt ja asuntovelka voi-                 ryhtyä poistaakseen yksityishenkilön vel-
24302: daan maksaa. Kuntia tulisi myös rohkaista osta-              kajärjestelyssä esille tulleet ongelmat?
24303: 
24304:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1994
24305: 
24306:           Pirkko Laakkonen               Ismo Seivästö                   Marjatta Vehkaoja
24307:           Pekka Räty                     Timo Ihamäki                    Tina Mäkelä
24308:           Hannu Suhonen                  Tuulikki Ukkola                 Tuija Maaret Pykäläinen
24309:                                          Maija Rask
24310: 
24311: 
24312: 
24313: 
24314: 2400321
24315: 2                                       1994 vp -   KK 161
24316: 
24317: 
24318: 
24319: 
24320:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      misesta ja toimenpiteistä lainsäädännön kehittä-
24322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       miseksi. Muistioluonnos oli laajapohjaisen seu-
24323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rantatyöryhmän jäsenten arvioitavana. Arvio-
24324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko         muistio valmistui 15.3.1994. Arviomuistion poh-
24325: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       jalta on tarkoitus lähiaikoina antaa toimeksianto
24326: myksen n:o 161:                                     velkajärjestelylain muuttamiseksi.
24327:                                                         Arviomuistioon sisältyy eräitä ehdotuksia
24328:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lainsäädännön kehittämiseksi. Kirjallisessa kysy-
24329:        ryhtyä poistaakseen yksityishenkilön vel-    myksessä on kiinnitetty erityisesti huomiota
24330:        kajärjestelyssä esille tulleet ongelmat?     asunnon rahaksimuuton lykkäämiseen velkajär-
24331:                                                     jestelyssä. Tältä osin arviomuistiossa ehdotetaan
24332:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         säännösten muuttamista muun muassa siten, että
24333: taen seuraavaa:                                     rahaksimuuttoa voitaisiin lykätä kahdella vuo-
24334:                                                     della nykyisen yhden vuoden sijasta. Ehdotus on
24335:    Oikeusministeriö asetti 7.2.1994 työryhmän,      siis samansisältöinen kuin kirjallisessa kysymyk-
24336: jonka tehtävänä oli laatia arviomuistio yksityis-   sessä esitetty.
24337: henkilön velkajärjestelystä annetun lain toteutu-
24338: 
24339:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
24340: 
24341:                                                                         Ministeri Heikki Haavisto
24342:                                            1994 vp -   KK 161                                             3
24343: 
24344: 
24345: 
24346: 
24347:                                          Tili Riksdagens Talman
24348: 
24349:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        personer och föreslå åtgärder för att utveckla
24350: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lagstiftningen. Utkastet tili PM:et granskades av
24351: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       medlemmama i en uppföljningsarbetsgrupp på
24352: man Pirkko Laakkonen m.fl. undertecknade               bred bas. PM:et var klart 15.3.1994. Uppdraget
24353: spörsmål nr 161:                                       att utgående från PM:et ändra skuldsaneringsla-
24354:                                                        gen skall enligt planema ges inom den närmaste
24355:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         framtiden.
24356:        ta för att avlägsna de problem som upp-            I PM:et ingår vissa förslag tili hur lagstiftning-
24357:        stått i skuldsaneringen för privatperso-        en kunde utvecklas. I spörsmålet har särskild
24358:        ner?                                            uppmärksamhet fåsts vid uppskovet med reali-
24359:                                                        seringen av bostäder i skuldsaneringen. I PM:et
24360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          föreslås att stadgandena i detta avseende skall
24361: anföra följande:                                       ändras bl.a. så att realiseringen kunde uppskjutas
24362:                                                        med två år i stället för med ett som nu är fallet.
24363:    Justitieministeriet tillsatte 7.2.1994 en arbets-   Förslaget överensstämmer alltså med vad som
24364: grupp med uppgift att i ett PM utvärdera genom-        har föreslagits i spörsmålet.
24365: förandet av lagen om skuldsanering för privat-
24366: 
24367:      Helsingforsden 5 april1994
24368: 
24369:                                                                              Minister Heikki Haavisto
24370:                                                1994vp
24371: 
24372: Kirjallinen kysymys 162
24373: 
24374: 
24375: 
24376: 
24377:                                   Kautto ym.: Lentomelun vähentämisestä Helsinki-Vantaan lento-
24378:                                      aseman läheisyydessä
24379: 
24380: 
24381:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24382: 
24383:    Helsinki-Vantaan lentoaseman Tikkurilan           melueste poikittaiskiitoradan eteläiseen pää-
24384: puoleisten kiitoratojen läheisyydessä ns. poikit-    tyyn.
24385: taiskiitoradan päästä läheisellä n. kolmen kilo-        Lentomelun torjunnan suhteen pysyvän rat-
24386: metrin säteellä asuu n. 23 000 ihmistä. Lisäksi      kaisun saaminen edellyttää suunnitellun kolman-
24387: alueella on tuhansia työpaikkoja, useita päiväko-    nen kiitotien toteuttamista mahdollisimman pian
24388: teja ja kouluja.                                     varaamaila tarvittavat määrärahat vuosien 1995
24389:    Alueen asukkaat ovat vaatineet poikittaiskii-     ja 1996 budjetteihin niin, että kiitotie olisi liiken-
24390: toradan käyttämistä itään tai idästä vain tuuli-     nöitävissä vuoden 1997 alusta.
24391: ja huoltosyiden perusteella. Tällöinkin itään ta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24392: pahtuvien nousujen tulisi olla kiitoradan suun-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24393: nassa suoria ylöslentoja ja kääntymäoikeus kaa-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24394: kon kautta pohjoisen, lännen tai idän suuntiin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24395: sallittaisiin vasta sitten, kun välitöntä lentome-
24396: luaaltoa ei enää synny. Saman tulisi koskea                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24397: myös pääkiitoradalta lähteviä nopeasti kaak-                 ryhtyä Helsinki-Vantaan lentoaseman si-
24398: koissuuntaan käännettäviä itään ja lähtösuun-                vukiitotien käytön valvonnan ja melues-
24399: nan mukaan myös pohjoiseen suunnattuja len-                  teen rakentamisen sekä kolmannen kiito-
24400: toja. Alueelle tulisi rakentaa välittömästi myös             tien rakentamisen osalta?
24401:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
24402:           Tarja Kautto                  Ulla Anttila                     Kaarina Dromberg
24403:           Antti Kalliomäki              Jaakko Laakso                    Hanna Markkula
24404:                                         Jouko Jääskeläinen
24405: 
24406: 
24407: 
24408: 
24409: 2400321
24410: 2                                          1994 vp -    KK 162
24411: 
24412: 
24413: 
24414: 
24415:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24416: 
24417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teissä pääkaupunkiseudulla, otetaan käyttöön
24418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vuoden 1995 alkupuolella. Sen avulla Ilmailulai-
24419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tos voi haluttaessa raportoida ympäristöviran-
24420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Kau-         omaisille mm. Tikkurilan alueen lentomelutilan-
24421: ton ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            teesta.
24422: n:o 162:                                                    Melueste vähentää ympäristömelua, jos este
24423:                                                         voidaan sijoittaa lähelle melun lähdettä tai melun
24424:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kohdetta. Lentoliikennealueilla vaaditaan tietyt
24425:         ryhtyä Helsinki-Vantaan lentoaseman si-         suojaetäisyydet lentokoneiden ympärille. Tästä
24426:         vukiitotien käytön valvonnan ja melues-         syystä vain moottoreiden koekäyttöpaikoilla ja
24427:         teen rakentamisen sekä kolmannen kiito-         rullausteiden välittömässä ympäristössä voidaan
24428:         tien rakentamisen osalta?                       meluesteet sijoittaa riittävän lähelle lentokonetta,
24429:                                                         jotta niillä voidaan estää melun leviämistä. Kysy-
24430:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            myksessä esitetty melueste haluttaisiin rakennet-
24431: vasti seuraavaa:                                        tavan kiitotien päähän. Tämä ei ole mahdollista,
24432:                                                         sillä esteen korkeus rikkoisi turvallisuusmää-
24433:    Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärille le-           räyksiä ja tämän vuoksi kiitotietä ei voitaisi lain-
24434: vittäytyi useita asuntoalueita erityisesti 1960- ja     kaan käyttää Iaskeutuvalle liikenteelle.
24435: 1970-lukujen aikana. Suojavyöhykkeiden pie-                 Ilmailulaitoksen käsityksen mukaan III kiito-
24436: nentyminen on merkittävästi vähentänyt mah-             tie tulee liikennemäärien kasvun ja nykyisen jär-
24437: dollisuuksia lentomelun torjuntaan. Tärkein me-         jestelmän käyttörajoitusten vuoksi tarpeelliseksi
24438: luntorjuntakeino on ohjata liikennettä niille kii-      noin vuonna 2002. Ensimmäisessä vaiheessa kii-
24439: toteille, joiden vaikutusalueella on vähiten asu-       totiekokonaisuus tarvittavine rullausteineen sekä
24440: tusta. Kiitoteistä ongelmanisin on poikittaiskii-       valaistus- ja navigointilaitteistoineen maksaa
24441: totie niissä tapauksissa, joissa lentoonlähdöt teh-     noin 370 miljoonaa markkaa. Ilmailulaitos jou-
24442: dään kaakkoon eli Tikkurilan suuntaan. Vain             tuu valtion liikelaitoksena kattamaan investoin-
24443: 13 % kaikista lentoonlähdöistä tehdään tähän            nin lainapääomalla, joka hoidetaan liiketoimin-
24444: suuntaan. Laskeutumisista vain 8 % tapahtuu             nasta kertyvillä tuotoilla.
24445: Tikkurilan alueen yli.                                      Kiitotien rakentamisen on arvioitu kestävän
24446:    Melun vaikutukset ovat merkittävimmillään            6-7 vuotta. Poikkeuksellisen pitkä rakentamis-
24447: yöaikana. Kolmannen kiitotien sijoitusluvan             aika johtuu pehmeistä maaperäolosuhteista, jot-
24448: mukaisesti on Ilmailulaitos helmikuussa 1994            ka edellyttävät kuivatuksen jälkeen riittäviä pai-
24449: laatinut Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliiken-         numa-aikoja. Ensimmäiset kiitotien pohjan kui-
24450: nettä koskevan meluntorjuntasuunnitelman.               vatustyöt alkavat vuosina 1995-1996.
24451: Tikkurilan lentomelun vähentämiseksi on Ilmai-              Kiitotien toteuttamisaikatauluun vaikuttaa
24452: lulaitos kesäkuun alusta 1994 lukien kieltänyt          myös erilaisten lupa-asioiden eteneminen. Näitä
24453: yöaikana alueen yli tehtävät lennot lukuun otta-        lupia ovat mm. terveydenhoitolain mukainen si-
24454: matta tilanteita, joissa lentoturvallisuus sitä edel-   joituspaikkalupa, jonka Vantaan kaupunki on
24455: lyttää.                                                 myöntänyt, sekä ilmailulain mukainen rakennus-
24456:    Ilmailulaitos on parhaillaan hankkimassa len-        ja pitolupa, jonka myöntää valtioneuvosto. Sijoi-
24457: toasemalle lentomeluoja lentoreittien automaat-         tuspaikkalupa on valituskäsittelyssä ja sen on
24458: tiseen seurantaan soveltuvaa laitteistoa. Monito-       oltava lainvoimainen, ennen kuin rakennus- ja
24459: rointijärjestelmä, joka mittaa melua useissa pis-       pitolupa voidaan myöntää.
24460: 
24461:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
24462: 
24463:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
24464:                                           1994vp- KK162                                                 3
24465: 
24466: 
24467: 
24468: 
24469:                                         Tili Riksdagens Talman
24470: 
24471:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gionen och med dess hjälp kan Luftfartsverket ge
24472: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        rapporter tili miljömyndigheterna bl.a. om flyg-
24473: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bullersituationen inom Dickursbyområdet.
24474: man Tarja Kautto m.fl. undertecknade spörsmål            Ett bullerhinder minskar miljöbullret om
24475: nr 162:                                               hindret kan placeras nära källan till bullret eller
24476:                                                       nära den som utsätts för det. På flygtraflkområ-
24477:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dena krävs bestämda skyddsavstånd runt flyg-
24478:        ta i fråga om övervakningen av använd-         planen. Därför kan man endast på platserna för
24479:        ningen av sidorullbanan, byggandet av ett      uppkörning av motorerna och i taxibanornas
24480:        bullerhinder och byggandet av en tredje        omedelbara omgivning placera bullerhinder till-
24481:        rullbana vid Helsingfors-Vanda flyg-           räckligt nära flygplanen så att man med dem kan
24482:        plats?                                         hindra att bullret sprids. Det bullerhinder som
24483:                                                       föreslås i spörsmålet ville man bygga i ändan av
24484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rullbanan. Detta är inte möjligt eftersom höjden
24485: anföra följande:                                      på hindret skulle bryta mot säkerhetsbestämmel-
24486:                                                       serna och rullbanan därför inte alls skulle kunna
24487:    Runt Helsingfors-Vanda flygplats bredde flera      användas för landande trafik.
24488: bostadsområden ut sig speciellt under 1960- och          På grund av ökningen i trafikmängden och
24489: 1970-talen. De allt mindre säkerhetszonema            nyttjandebegränsningarna i det nuvarande syste-
24490: innebär att möjlighetema att bekämpa flygbuller       met blir den tredje rullbanan enligt Luftfartsver-
24491: minskar avsevärt. Den viktigaste bullerbekämp-        ket nödvändig ca år 2002. 1 det första skedet
24492: ningsåtgärden är att styra trafiken till de rullba-   kostar hela rullbanan inklusive behövliga taxi-
24493: nor som har minst bosättning i sin närhet. Tvär-      banor samt belysnings- och navigeringsutrust-
24494: rullbanan är den mest problematiska av rullba-        ning ca 370 milj. mk. Luftfarsverket måste såsom
24495: noma i de fall då starten sker i riktning mot         ett statligt affårsverk täcka investeringen med
24496: sydost, dvs. mot Dickursby. Endast 13% av alla        upplånat kapital, som sköts med intäkterna från
24497: starter sker i denna riktning. Av landningama         affårsverksamheten.
24498: sker endast 8 % över Dickursbyområdet.                   Byggandet av rullbanan har beräknats ta 6-7
24499:    Verkningarna av bullret är som störst nattetid.    år. Den exceptionellt långa byggtiden beror på de
24500: 1 enlighet med förläggningstillståndet för den        mjuka markförhållandena, som efter torrlägg-
24501: tredje rullbanan har Luftfartsverket i februari       ningen kräver tillräckligt lång sättningstid. De
24502:  1994 gjort upp en pian för bullerbekämpning som      första arbetena med torrläggningen av grunden
24503: gäller nattraflken vid Helsingfors-Vanda flyg-        för rullbanan inleds 1995-1996.
24504: plats. För att minska flygbullret över Dickursby         Tidtabellen för genomförandet av rullbane-
24505: har Luftfartsverket förbjudit flygningar över         projektet påverkas också av hur olika tillstånds-
24506: området nattetid från och med ingången av juni        ärenden framskrider. Dessa tillstånd är bl.a. det
24507:  1994, förutom i sådana situationer där flygsäker-    förläggningstillstånd i enlighet med hälsovårdsla-
24508: heten förutsätter sådana överflygningar.              gen, som Vanda stad har beviljat, och det tillstånd
24509:     Luftfartsverket anskaffar som bäst tili flyg-     för inrättande och drift i enlighet med luftfartsla-
24510: platsen utrustning som är lämplig för automatisk      gen som beviljas av statsrådet. Förläggningstill-
24511:  övervakning av flygbullret och flygrutterna. Ett     ståndet är för besvärsbehandling och det måste
24512:  system för bullerövervakning med hjälp av en         ha vunnit laga kraft innan tillstånd för inrättande
24513:  monitor tas i bruk i början av 1995. Systemet        och drift kan beviljas.
24514:  mäter buller på flera platser inom huvudstadsre-
24515:      Helsingfors den 8 april1994
24516: 
24517:                                                                         Traflkminister Ole Norrback
24518:                                                    1994vp
24519: 
24520: Kirjallinen kysymys 163
24521: 
24522: 
24523: 
24524: 
24525:                                      Ala-Harja ym.: Eräiden syöpälääkkeiden saamisesta lääkekorvaus-
24526:                                          järjestelmän piiriin
24527: 
24528: 
24529:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24530: 
24531:     Vuoden 1994 alusta on aloittanut toimintansa         puutteessa ole pystynyt hankkimaan sairautensa
24532: lääkekorvauslautakunta, joka sosiaali- ja ter-           hoitoon välttämätöntä lääkettä.
24533: veysministeriön alaisena uutena viranomaisena               On nähtävissä, että 1.4.1994 jälkeen vaikeasti
24534: käsittelee lääkkeiden, kliinisten ravintovalmistei-      syöpäsairaat potilaat eivät pysty ostamaan mah-
24535: denja perusvoiteiden korvausperusteeksi hyväk-           dollisesti viimeisenä hoitomahdollisuutena käy-
24536: syttävän kohtuullisen hinnan.                            tettävää elintärkeää lääkettä. Potilaat menettä-
24537:     Eri syöpäsairauksien hoitoon käytettävistä           vät toivonsa ja henkensä.
24538: lääkkeistä, ns. sytostaateista, osa on sellaisia, joi-      Uutta korvausjärjestelmää suunniteltaessa
24539: ta ei ole lääkkeinä rekisteröity eli joilla ei ole       tätä ongelmaa ei ole nähty. Järjestelmän käynnis-
24540: lääkelaitoksen myöntämää myyntilupaa. Näitä              tyttyä 1.1.1994 ei asiasta ole läheskään riittävästi
24541: muulle lääkehoidolle reagoimattomissa syöpä-             informoitu enempää lääkkeen valmistajia, lääkä-
24542: sairauksissa välttämättömiä lääkkeitä on voitu           reitä kuin potilaitakaan.
24543: käyttää lääkelaitoksen myöntämillä ns. erityislu-           Toinen uuden korvausjärjestelmän tuoma on-
24544: villa ja ne kuuluvat 100 prosentin korvausryh-           gelma syöpäsairauksien lääkehoidossa on se, että
24545: mään. Potilaat ovat saaneet ne suorakorvauksel-          myyntiluvan saaneen lääkkeen käyttö tullaan
24546: la apteekeista.                                          korvaamaan ainoastaan sen käyttöaiheen osalta,
24547:     Tilanne muuttuu 1.4.1994. Tällöin erityislu-         jonka lääkelaitos on valmisteelle hyväksynyt.
24548: villa käytettäviä valmisteita ei korvata, ellei niil-    Vastikään on esim. saanut myyntiluvan uusi syö-
24549: le ennen tuota ajankohtaa ole haettu ja hyväk-           pälääke, paklitakseli, jonka käyttöaiheeksi on
24550: sytty korvausperusteena olevaa hintaa. Erityis-          hyväksytty ainoastaan munasarjasyöpä. Kuiten-
24551: lupasyöpälääkkeistä vain kolmelle valmisteel-            kin paklitakselilla on saatu erittäin lupaavia tu-
24552: le on lääkekorvauslautakunnan kokouksessa                loksia etenkin muulle hoidolle reagoimattomassa
24553:  18.2.1994 hyväksytty korvausperusteena oleva            rintasyövässä ja eräissä muissakin syöpätyypeis-
24554: hinta väliaikaisesti syyskuun 1994 loppuun. On           sä, joskin potilasaineistot ovat vielä suppeat.
24555: lukuisia muita erityisluvilla käytettäviä syöpä-         Lääke on erittäin kallis.
24556: lääkkeitä, esim. trofosfamidi, mitotaani, prokar-            Tämä aiheuttaa sen, että esim. pitkälle eden-
24557: batsiini, prednimustiini jne., jotka 1.4.1994 pu-        nyttä rintasyöpää sairastava potilas ei ehkä pysty
24558:  toavat välittömän korvauksen piiristä pois,             ostamaan lääkettä, jolla suomalaisten syöpäsai-
24559:  koska niille ei ole haettu tai hyväksytty kor-          rauksien erikoislääkäreiden tutkimusten mukaan
24560:  vausperusteena olevaa hintaa.                           on aikaansaatu jopa 50 %:n oireiden häviäminen.
24561:      Tämä merkitsee sitä, että saadakseen sairau-        Korvausjärjestelmän jäykkyys rajoittaa myös
24562:  tensa hoitoon välttämättömän lääkkeen potilaan          lääkärin valintamahdollisuuksia parhaan mah-
24563:  on ostettava itse se apteekista ja mahdollisesti itse   dollisen hoidon määräämiseksi potilaalle. Lää-
24564:  haettava korvausta myöhemmin, ellei lääkkeen            käri voi sen määrätä, mutta potilas ei pysty lää-
24565:  valmistaja ole hakemusta tehnyt. Tämä on poti-          kettä ostamaan.
24566:  laalle kohtuutonta, sillä nämä lääkkeet ovat kal-           Myöskään tätä ongelmaa ei korvausjärjestel-
24567:  liita, tuhansia markkoja, jotkut jopa yli 10 000        mää suunniteltaessa ole kyetty näkemään, eikä
24568:  markkaa maksavia valmisteita. On myös kohtuu-           siitä ole asianomaisia tahoja informoitu.
24569:  tonta edellyttää, että sairas potilas selviää byro-         Erityisluvalla käytettävien syöpälääkkeiden
24570:  kraattisesta ja monimutkaisesta korvauksenha-           pikainen saaminen korvausjärjestelmän piiriin
24571:  kumenettelystä, varsinkaan jos hän ei varojen           on välttämätöntä. Potilaiden lukumäärä ei ole
24572: 
24573: 2400321
24574: 2                                          1994 vp -   KK 163
24575: 
24576: niin suuri, että se mainittavasti vaikuttaisi lääke-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24577: korvauksiin kokonaisuutena. Säästöt syntyvät                 ryhtyä, että erityisluvalla käytettävät syö-
24578: muista ryhmistä.                                             pälääkkeet saadaan pikaisesti lääkekor-
24579:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vausjärjestelmän piiriin koskien kaikkia
24580: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 syöpämuotoja, joihin kyseisellä lääkkeel-
24581: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                 lä on todettu olevan tehoa?
24582: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24583: 
24584:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
24585: 
24586:           Kirsti Ala-Harja                Timo Ihamäki                  Lea Savolainen
24587:           Eeva Turunen                    Pirjo-Riitta Antvuori         Oiva Savela
24588:           Väinö Saario                    Kaarina Dromberg              Irmeli Takala
24589:                                           Jarmo Laivoranta
24590:                                            1994vp- KK163                                                 3
24591: 
24592: 
24593: 
24594: 
24595:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24596: 
24597:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tu hintaehdotus tietoineen valmisteen hinnasta
24598: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muissa maissa, lääkelaitos lähetti joulukuussa
24599: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1993 kirjeen erityisluvalla toimitettavien lääke-
24600: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ala-Har-          valmisteiden valmistajille ja maahantuojille väli-
24601: jan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       aikaisen korvausperusteena olevan kohtuullisen
24602:  163:                                                  tukkuhinnan hakemiseksi etenkin laajassa käy-
24603:                                                        tössä oleville erityislupavalmisteille. Lääkehuol-
24604:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lon täydennyskoulutuskeskus järjesti 1.12.1993
24605:        ryhtyä, että erityisluvalla käytettävät syö-    koulutustilaisuuden lääketeollisuuden edustajil-
24606:        pälääkkeet saadaan pikaisesti lääkekor-         le. Myös tässä tilaisuudessa lääkkeiden valmista-
24607:        vausjärjestelmän piiriin koskien kaikkia        jia ja maahantuojia informoitiin erityisluvalla
24608:        syöpämuotoja, joihin kyseisellä lääkkeel-       toimitettavien valmisteiden korvauskäytännön
24609:        lä on todettu olevan tehoa?                     muutoksesta. Joulukuussa 1993 asiasta julkais-
24610:                                                        tiin artikkeli myös Suomen Lääkärilehdessä.
24611:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tästä huolimatta hintahakemuksia tuli tammi-
24612: vasti seuraavaa:                                       kuun alkuun mennessä vähän.
24613:                                                            Kansaneläkelaitos on lähettänyt mm. tästä
24614:     Sairausvakuutuslain muutokset korvauspe-           asiasta lääkäreille lääkärikirjeen, joka on päivät-
24615: rusteeksi hyväksyttävästä tukkuhinnasta on kä-         ty 10.2.1994.
24616: sitelty hallituksen esityksissä n:ot 118/1992 vp ja        Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
24617: 101/1993 vp. Lain perusteluissa on todettu, että       mivan lääkekorvauslautakunnan toimesta on
24618: lääkelain 21 §:ssä tarkoitettu erityislupavalmiste     oltu yhteydessä erityisvalmisteiden valmistajien
24619: olisi korvattava vain, jos sille on vahvistettu kor-   edustajiin tammikuussa 1994 niistä valmisteista,
24620: vausperusteeksi hyväksytty tukkuhinta. Laki on         joille oli myönnetty yli seitsemän potilaskohtaista
24621: tullut voimaan myyntiluvan saaneiden lääkkei-          erityislupaa vuonna 1993 ja joista ei ollut tullut
24622: den osalta 1.1.1994. Erityislupavalmisteiden           hakemusta. Asiasta informoitiin lääkkeiden val-
24623: osalta laki tuli voimaan 1.4.1994.                     mistajia vielä 25.1.1994 lääketeollisuusliiton jär-
24624:     Sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun          jestämässä informaatiotilaisuudessa.
24625: lain ( 1644/93) voimaantulosäännöksen mukaan 1             Erityisluvalla toimitettavat lääkkeet voivat
24626: päivänä tammikuuta ja 31 päivänä maaliskuuta           olla perus- tai erityiskorvattavia, jos ne täyttävät
24627: 1994 välisenä aikana ostetuista lääkelain 21 §:n 4     korvattavan lääkkeen määritelmän. Erityislupa-
24628: momentissa tarkoitetuista erityislupavalmisteis-       valmisteen hinnoittelu on ollut vapaata, päinvas-
24629: ta suoritetaan sairausvakuutuslain mukainen            toin kuin myyntiluvan saaneiden lääkkeiden hin-
24630: korvaus sen käytännön mukaan, joka oli voimas-         noittelu. Erityisluvalla hankitun valmisteen hinta
24631: sa 31 päivänä joulukuuta 1993. Voimaantulo-            on yleensä ollut huomattavasti korkeampi kuin
24632:  säännöstä täydennettiin sen vuoksi, että asiasta      lääkelaitoksen valmisteelle myöhemmin myynti-
24633: ehdittäisiin riittävästi informoida eri tahoja.        luvan yhteydessä hyväksymä hinta. Koska osa
24634:     Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut          valmisteista kuuluu jopa 100 prosentin korvaus-
24635:  1.1.1994 voimaan tulleen määräyksen lääkeval-         ryhmään, lääkkeelle on voitu asettaa korkeakin
24636: misteen korvausperusteena olevan kohtuullisen          hinta, ilman että siihen on kiinnitetty huomiota.
24637:  tukkuhinnan hakemisesta. Määräyksen mukaan            Osa erityislupavalmisteista on pienimenekkisiä.
24638:  lääkelaitoksen erityisluvalla toimitettavan lääke-    Erityisluvalla voidaan kuitenkin toimittaa Suo-
24639:  valmisteen korvausperusteen hakijana voi olla         messa sellaisia valmisteita, joiden myynti voi olla
24640:  valmistaja, maahantuoja, lääketukkukauppa,            useita miljoonia markkoja vuodessa. Erityislupa-
24641:  apteekki tai lääkkeen saaja.                          valmisteiden kustannuksista ja korvauksista ei
24642:     Koska erityislupavalmisteen hinnan asettaa         ole saatavissa tarkkaa tilastoa, mutta arvioiden
24643:  lääkkeen maahantuoja ja kohtuullista tukkuhin-        perusteella kansaneläkelaitos korvasi niitä noin
24644:  taa ei voi vahvistaa, ennen kuin on saatu peruste!-   200 miljoonalla markalla vuonna 1993. Huomat-
24645: 4                                          1994 vp -   KK 163
24646: 
24647: tava osa kustannuksista aiheutui sytostaateista,       kaikkein kalleimmaksi. Sairaala voi ostaa lääk-
24648: jotka kuuluvat 100 prosentin korvausryhmään.           keen tukkuhinnoin, kun taas avohoidossa lääke-
24649:     Erityislupavalmisteen korvausperusteeksi hy-       korvaus maksetaan liikevaihtoverollisesta vähit-
24650: väksyttävää kohtuullista tukkuhintaa voidaan           täismyyntihinnasta. Potilaan hoitopäivä- tai po-
24651: hakea ennen tai jälkeen lääkkeen luovutuksen.          liklinikkamaksuun julkisella sektorilla kuuluu
24652: Potilaan kannalta menettely sujuisi kaikkein           kaikki potilaan tarvitsema hoito, mukaan lukien
24653: joustavimmin silloin, jos kohtuullisen tukkuhin-       myös lääkkeet.
24654: nan hakijana olisi hinnan asettaja eli lääkkeen            Virallinen indikaatio tarkoittaa sitä, että lääk-
24655: maahantuoja.                                           keen teho on osoitettu vain niiden sairauksien
24656:     Lääkevalmisteen myyntiluvan edellytyksenä          hoidossa, mihin lääkkeen käyttö on hyväksytty.
24657: on muun muassa, että valmiste on lääkkeenä             Kaikkea muuta on pidettävä hoitokokeiluna,
24658: tarkoituksenmukainen. Lääkelain 21 §:n perus-          jonka kustannuksiin sairausvakuutus ei voi osal-
24659: teella lääkevalmisteen myyntilupaan voidaan liit-      listua. Kun kansaneläkelaitos on kiinnittänyt
24660: tää ehtoja.                                            asiaan huomiota, on paljastunut, että kansanelä-
24661:     Uuteen lääkkeeseen liitetyn myyntilupaehdon        kelaitos on sairausvakuutuksen lääkekorvauksin
24662: perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa tur-           kustantanut myös kliinisiä lääkekokeiluja ja
24663: vallisen lääkehoidon toteutuminen asiantuntijoi-       -tutkimuksia.
24664: den käsissä ja valvonnassa sekä valmisteen mark-           Lääkekorvausuudistuksella ei ollut tarkoitus
24665: kinoinnin tarkoituksenmukainen ohjautuminen.           puuttua vain sairaalakäyttöön tarkoitettujen
24666: Tavallisimmin lääkevalmistaja tekee hyvin doku-        lääkkeiden korvaamiseen. Kansaneläkelaitos on
24667: mentoidun esityksen viranomaiselle myyntilupa-         kuitenkin ohjeissaan lääkäreille ja muulle tervey-
24668: ehtojen muuttamisesta tai poistamisesta, mikäli        denhuoltohenkilöstölle korostanut edellä mainit-
24669: on käytettävissä enemmän tietoa ja kokemusta           tuja periaatteita. Ohje on annettu samassa lääkä-
24670: lääkehoidon turvallisuudesta tai valmisteelle on       rikirjeessä, jossa on informoitu lääkekorvausjär-
24671: esimerkiksi muissa maissa hyväksytty uusia indi-       jestelmän uudistuksesta. Yksityissairaalassa hoi-
24672: kaatioita, jotka edellyttävät laajempia käyttäjä-      don aikana annettujen vain sairaalakäyttöön hy-
24673: ryhmiä.                                                väksyttyjen lääkkeiden kustannuksista voidaan
24674:     Kansaneläkelaitoksesta saatujen tietojen mu-       suorittaa potilaalle korvausta. Korvaus suorite-
24675: kaan julkisen sektorin sairaaloissa oleville poti-     taan tällöin, jos lääkettä käytetään sille virallises-
24676: laille on reseptillä hankittu apteekista "vain sai-    ti hyväksytyllä indikaatiolla. Kansaneläkelaitos
24677: raalakäyttöön" tarkoitettuja lääkkeitä. Näiden         ei voi rahoittaa myöskään yksityissairaaloissa
24678: valmisteiden joukossa on myös sytostaatteja. Sai-      suoritettavia lääkekokeiluja ja -tutkimuksia. Val-
24679: raaloilla on ollut mahdollisuus siirtää kalliit kus-   misteiden korvattavuutta erityisvalmisteena mui-
24680: tannukset Kelalle, samalla kun sairaala on sääs-       den kuin myyntilupaan liittyvien indikaatioiden
24681: tänyt lääkekustannuksissa. Kuitenkin yhteiskun-        osalta tutkitaan parhaillaan.
24682: nalle tämänkaltainen lääkkeiden hankinta tulee
24683: 
24684:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
24685: 
24686:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
24687:                                            1994 vp -   KK 163                                               5
24688: 
24689: 
24690: 
24691: 
24692:                                          Tili Riksdagens Talman
24693: 
24694:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Eftersom priset på ett preparat för vilket speci-
24695: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem       altilistånd fordras fastställs av läkemedelsim-
24696: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         portören och ett skäligt partipris inte kan faststäl-
24697: Ala-Harja m.fl. undertecknade spörsmål nr 163:         las förrän man har fått ett motiverat prisförslag
24698:                                                        med uppgifter om priset på preparatet i andra
24699:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         länder, sände läkemedelsverket i december 1993
24700:        ta så att cancermediciner som får använ-        ett brev till tillverkare och importörer av sådana
24701:        das med specialtilistånd så fort som möj-       läkemedelspreparat som överlåts med specialtili-
24702:        ligt tas in i läkemedelsersättningssystemet     stånd. I brevet uppmanas tillverkama och impor-
24703:        med avseende på alla sådana former av           törema att söka tillfålligt fastställande gällande
24704:        cancer som ett läkemedel har konstaterats       ett skäligt partipris så som ersättningsgrund, sär-
24705:        motverka?                                       skilt i fråga om preparat för vilka specialtillstånd
24706:                                                        fordras och som är i utbredd användning. Fort-
24707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bildningscentralen för läkemedelsförsörjningen
24708: anföra följande:                                       arrangerade 1.12.1993 en kurs för representanter
24709:                                                        för läkemedelsindustrin. Också vid detta tillfålle
24710:     De ändringar i sjukförsäkringslagen som gäll-      informerades läkemedelstillverkama och -impor-
24711: de det partipris som skall godtas som ersätt-          törema om ändringen av praxis vad gäller ersätt-
24712: ningsgrund har behandlats i regeringens propo-         ning för preparat som överlåts med specialtill-
24713: sition nr 118/1992 rd och nr 10111993 rd. I mo-        stånd. I december 1993 publicerades dessutom en
24714: tiveringen tili lagen har det konstaterats att ett     artikel i Finlands Läkartidning. Trots det kom
24715: i 21 § läkemedelslagen avsett läkemedelsprepa-         det in få ansökningar om partipris före början av
24716: rat för vilket specialtilistånd fordras skall ersät-   januari.
24717: tas bara om ett partipris som är godkänt som               Folkpensionsanstalten har sänt ett brev bl.a.
24718: ersättningsgrund har fastställts för preparatet.       om detta tililäkama. Brevet är daterat 10.2.1994.
24719: Lagen har i fråga om läkemedel för vilka för-              Läkemedelsersättningsnämnden som fungerar
24720: säljningstilistånd beviljats trätt i kraft 1.1.1994.   i samband med social- och hälsovårdsministeriet
24721: I fråga om preparat för vilka specialtilistånd         har i januari 1994 varit i kontakt med represen-
24722: fordras har lagen trätt i kraft 1.4.1994.              tanter för tillverk<~;re av preparat för vilka special-
24723:     Enligt ikraftträdelsestadgandet för en lag om      tillstånd fordras. Arendet gällde preparat för vil-
24724: ändring av sjukförsäkringslagen (1644/93) beta-        ka beviljats mera än sju patientrelaterade special-
24725: las ersättning enligt sjukförsäkringslagen för ett     tillstånd år 1993 och beträffande vilka ingen ännu
24726: mellan den 1 januari och den 31 ;mars 1994 in-         sökt tilistånd. Läkemedelstillverkama informe-
24727: handlat .preparat som kräver särskilt tilistånd        rades dessutom vid ett informationsmöte som
24728: med stöd av 21 § 4 mom. läkemedelslagen med            läkemedelsindustriförbundet arrangerade 25 .1.
24729: iakttagande av den ,praxis som gällde den 31 de-       1994.
24730: cember 1993. Ikra:ftträdelsestadgandet komplet-           Läkemedel som överlåts med specialtillstånd
24731: terades för att man skulle hinna informera olika       kan vara antingen sådana för vilka beviljas baser-
24732: instanser.                                             sättning eller sådana för vilka beviljas specialer-
24733:     Social- och hälsovårdsministeriet JtaT medde-      sättning, om läkemedlen uppfyUer kraven på lä-
24734:  lat föreskrifter som träddei kraft 1.:1.1994. Före-   kemedel som skall ersättas. Prissättningen av pre-
24735: skriftema gäller skäligt partipris så som ersätt-      parat för vilka specialtillstånd fordras har vari t fri
24736:  ningsgrund för läkemedelspreparat. En:Iigt före-      i motsats tili prissättningen av läkemedel för vilka
24737:  skriftema kan en tiliverkare, importör, :läkeme-      försäljningstillstånd har beviljats. Priset på ett
24738:  del~rtiaffår, ett apotek eller den som får läke-      preparat som har skaffats med specialtillstånd
24739:  medlet söka ersättningsgrund för ett läkemedels-      har i allmänhet varit betydligt högre än det pris
24740:  pr~parat som överlflts med läkemedelsverkets          som läkemedelsverket har godkänt för preparatet
24741: ~ecialtillstånd.                                       senare i samband med beviljandet av försäljnings-
24742: 6                                          1994 vp -    KK 163
24743: 
24744: tillstånd. Eftersom en del av preparaten hör till en    har kunnat överföra de höga kostnadema till
24745: grupp som ersätts ända upp till 100 % har läke-         FPA samtidigt som de har sparat in läkemedels-
24746: medlet kunnat ges ett högt pris utan att saken          kostnader. För samhället är docken sådan läke-
24747: väckt uppmärksamhet. En del preparat för vilka          medelsanskaffning dyrast. Ett sjukhus kan köpa
24748: specialtillstånd fordras har liten åtgång. I Finland    läkemedel till partipris medan läkemedelsersätt-
24749: kan dock med specialtillstånd överlåtas sådana          ning inom den öppna vården betalas enligt det av
24750: preparat som säljs till ett belopp av flera miljoner    omsättningsbeskattningen omfattade minutför-
24751: mark om året. Det finns ingen exakt statistik över      säljningspriset. En patients dagavgift eller polikli-
24752: kostnadema och ersättningama för preparat för           nikavgift inom den offentliga sektom täcker all
24753: vilka specialtillstånd fordras men enligt uppskatt-     den vård som patienten behöver, inklusive läke-
24754: ning ersatte folkpensionsanstalten sådana prepa-        medel.
24755: rat till ett belopp av ca 200 milj. mk år 1993. En         Officiell indikation innebär att läkemedlets ef-
24756: avsevärd del av kostnadema föranleds av cyto-           fekt har påvisats endast vid behandlingen av så-
24757: statika, vilka hör till den grupp som ersätts till      dana sjukdomar för vilka användningen av läke-
24758: 100%.                                                   medlet har godkänts. All annan vård bör anses
24759:     Ansökan om fastställande av ett skäligt parti-      vara vårdexperiment, och sjukförsäkringen kan
24760: pris så som ersättningsgrund för preparat för           då inte stå för kostnadema. När folkpensions-
24761: vilka specialtillstånd fordras kan göras före eller     anstalten har fåst uppmärksamhet vid frågan har
24762: efter att läkemedlet har överlåtits. Ur patientens      det kommit fram att folkpensionsanstalten ge-
24763: synvinkel vore det smidigast att den som ansöker        nom läkemedelskostnader som hör till området
24764: om ett skäligt partipris är densamma som fast-          för sjukförsäkringen har bekostat också kliniska
24765: ställer priset, dvs. läkemedelsimportören.              läkemedelsexperiment och klinisk läkemedels-
24766:     En förutsättning för försäljningtillstånd för ett   forskning.
24767: läkemedelspreparat är bl.a. att preparatet kon-            Avsikten med revideringen av läkemedelser-
24768: staterats vara ändamålsenligt som läkemedel.            sättningssystemet var inte att påverka endast er-
24769: Enligt 21 § läkemedelslagen kan till försäljnings-      sättandet av läkemedel som är avsedda för sjuk-
24770: tillstånd för ett läkemedelspreparat fogas villkor.     husbruk. Folkpensionsanstalten har dock i sina
24771:     Det grundläggande syftet med villkor som fo-        anvisningar till läkama och den övriga hälso-
24772: gas till försäljningstillstånd för ett nytt läkemedel   vårdspersonalen understrukit ovan nämnda
24773: är att garantera att läkemedelsbehandlingen är i        principer. Anvisningama har meddelats i samma
24774: händema på sakkunniga och under deras över-             läkarbrev som det, där folkpensionsanstalten
24775: vakning samt att marknadsföringen av ett prepa-         informerade om revideringen av läkemedelser-
24776: rat styrs på ett ändamålsenligt sätt. I allmänhet       sättningssystemet. En patient kan få ersättning
24777: lägger läkemedelstillverkaren för myndighetema          för kostnadema för läkemedel som godkänts
24778: fram ett väldokumenterat förslag till ändring av        endast för sjukhusbruk och som givits under
24779: försäljningsvillkoren eller upphävande av dem,          vården på ett privat sjukhus. Ersättning utgår
24780: ifall det finns ytterligare uppgifter och erfarenhet    då om läkemedlet används enligt den officiella
24781: gällande läkemedelsbehandlingens tillförlitlighet       indikation som godkänts för det. Folkpensions-
24782: eller om det t.ex. finns nya i andra Iänder godkän-     anstalten kan inte heller finansiera läkemedels-
24783: da indikationer för preparatet vilka förutsätter en     experiment eller läkemedelsforskning vid privata
24784: större användargrupp.                                   sjukhus. Möjlighetema att ersätta preparat så-
24785:     Enligt uppgifter från folkpensionsanstalten         som preparat för vilka specialtillstånd fordras i
24786: har för patienter på sjukhus inom den offentliga        fråga om andra indikationer än sådana som
24787: sektom från apotek på recept skaffats läkemedel         hänför sig till försäljningstillståndet undersöks
24788: som är "avsedda endast för sjukhusbruk". Till           som bäst.
24789: dessa preparat hör också cytostatika. Sjukhusen
24790: 
24791:      Helsingforsden 8 april1994
24792: 
24793:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
24794:                                                       1994vp
24795: 
24796:     Kirjallinen kysymys 164
24797: 
24798: 
24799:                                         Vanhanen: Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä Uudel-
24800:                                            lamaalla
24801: 
24802: 
24803:                                             Eduskunnan Puhemiehelle
24804:         Valtioneuvosto hyväksyi 18.6.1993 koulutuk-         valtio osallistuisi aluksi 30 miljoonalla markalla
24805:     sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-         ja vielä myöhemmin 18,5 miljoonalla markalla.
24806:     sen kehittämissuunnitelman vuoteen 1996 saak-           Tietääkseni Helsingin kaupunginhallitus päätti
24807:     ka. Asiakirjassa todetaan mm.:                          21.2.1994, että kaupunki ei tule takauksin eikä
24808:         "Ammatillisten oppilaitosten ylläpitojärjestel-     muillakaan toimenpiteillä tukemaan säätiön esit-
24809:     män yhtenäistämistä jatketaan siirtämällä val-          tämää uudisrakennushanketta vaikean taloudel-
24810:     tion oppilaitoksia kunnille tai kuntayhtymille          lisen tilanteen johdosta sekä pääkaupunkiseudul-
24811:     taikka muuttamalla niitä yksityisiksi." ... "Am-        la vallitsevan runsaan- yli 1,5 miljoonan kerros-
24812: /   mattikorkeakoulujen ylläpito- ja rahoitusvaihto-        neliömetrin - tyhjän toimitilatarjonnan vuoksi.
24813:     ehdot selvitetään. Tehokkuussyistä oppilaitosten            Samansuuntaisesta ristiriidasta, jossa valtion
24814:     määrää vähennetään oleellisesti ottaen kuitenkin        työvoimahallinto tilaa koulutusta yksityisiltä ta-
24815:     huomioon ammatillisen koulutuksen tarve eri             hoilta, vaikka alueen kunnat pystyisivät tarjoa-
24816:     alueilla."                                              maan kokonaistaloudellisesti edullisemman kou-
24817:         Mm. Uudenmaan läänissä selvitetään amma-            lutuksen, on kuulunut tietoja muualtakin maas-
24818:     tillisten oppilaitosten ylläpitojärjestelmän muu-       ta.
24819:     tost~. Työryhmässä selvitetään suunnitelmaa                 Pääkaupunkiseudun kuntien kesken olisi
24820:     suomenkielisten ammatillisten oppilaitosten yllä-       päästävä suunnitelmalliseen yhteistyöhön am-
24821:     pitojärjestelmän uudistamiseksi. Lisäksi työryh-        matillisen ja aikuiskoulutuksen järjestämisessä
24822:     män tuli laatia esitykset oppilaitosten yhdistämi-      päällekkäisten toimintojen välttämiseksi. Tätä
24823:     seksi eräiden pääkaupunkiseudun kuntien ylläpi-         ennen ei uusia koulutuksen toimitilahankkeita
24824:     tämien oppilaitosten osalta.                            tulisi käynnistää. Valtion tulisi käsittääkseni oh-
24825:         Valtio on asettanut selkeät säästötavoitteet        jata oma tukensa pääkaupunkiseudulla kohtei-
24826:     opetustoimenkin osalle. Siksi kaikessa päätök-          siin, joita myös alueen kunnat voivat jatkossa
24827:     senteossa olisi perusteltua, että ammatti- ja ai-       tukea. Korostan sitä, että pääkaupunkiseudulla
24828:     kuiskoulutusta käsiteltäisiin kokonaisuutena si-        aikuiskoulutustarpeet ovat suuret ja voimavaroja
24829:     ten, että myös aikuiskoulutuskeskusten järjestä-        on keskitettävä seudulle.
24830:     mä vastaava koulutus"otetaan selvitystöissä huo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24831:     mioon.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24832:         Oma ristiriitaosa on siinä, että valtio on kehot-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24833:     rtanut kuntia toimimaan taloudellisesti mm. ope-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24834:     tustoimintaa yhdistämällä, mutta toisaalta ai-
24835:     kuiskoulutusta hankkivat valtion vh;anomaiset                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24836:     esim. työvoimahallinnossa tilaavat kolihrtuspal-               Uudenmaan läänissä ollaan selvittämässä
24837:     veluita oppilaitoktillta, joiden koulutuskustan-               ammatillisen ja aikuiskoulutuksen tehos-
24838:     .nukset saattavat olla selvästi kuntien tarjoamaa              tamista ja että samaan aikaan käynnisty-
24839:     vastaavaa koulutusta kalliimpia.                               mässä oleva Pääkaupunkiseudun aikuis-
24840:         Käytännön ristiriita näkyy mm. simä, että pa-              koulutussäätiön toimitilahanke on mah-
24841:     •rastaikaa pääkaupunkiseudulla rollrum käynnis-                dollisesti ohjaamassa yhteiskunnalta tule-
24842:      tämässä eräitä,aikniskoulutusta :koskevia koulu-              via varoja epätarkoituksenmukaisesti si-
24843:      hankkeita. ·P.ääkaupunkiseudmt aikuiskoulutus-                ten, että kuntien edullisemmin tarjoaman
24844:      säätiö on aloittamassa yli 150 miljoonan markan               koulutuksen kehitysmahdollisuudet hei-
24845:      toimitilahariketta, johon tietojeni mukaan myös               kentyvät?
24846: 
24847:          Helsingissä l:B !Päivänä maaliskuuta 1994
24848: 
24849:                                                  Matti Vanhanen
24850:     2400321
24851: 2                                         1994 vp -   KK 164
24852: 
24853: 
24854: 
24855: 
24856:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24857: 
24858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Aikuiskoulutuksen ostojärjestelmää luotaessa
24859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tehtiin opetushallituksen toimesta perusteelliset
24860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laskelmat siitä, millaisessa asemassa eri oppilai-
24861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Van-       tosmuodot ovat ostojärjestelmässä. Tällöin to-
24862: hasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        dettiin, että kiinteistökustannusten vaikutus kou-
24863: 164:                                                  lutuksen hintaan oli suhteellisen samantasoinen
24864:                                                       eri oppilaitoksissa. Ostojärjestelmän seurannassa
24865:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         on havaittu, että koulutuksen hankinta on kehit-
24866:        Uudenmaan läänissä ollaan selvittämässä        tynyt ennakoidusti eli ammatillisten aikuiskoulu-
24867:        ammatillisen ja aikuiskoulutuksen tehos-       tuskeskusten työvoimakoulutus on vähentynyt
24868:        tamista ja että samaan aikaan käynnisty-       selvästi ja muut järjestäjät ovat kouluttaneet yhä
24869:        mässä oleva Pääkaupunkiseudun aikuis-          suuremman osan koulutettavista.
24870:        koulutussäätiön toimitilahanke on mah-            Vaikka ammatillisten aikuiskoulutuskeskus-
24871:        dollisesti ohjaamassa yhteiskunnalta tule-     ten ylläpitäjinä on nykyisin myös osakeyhtiöitä,
24872:        via varoja epätarkoituksenmukaisesti si-       säätiöitä ja yhdistyksiä, kunnat ovat pääasiassa
24873:        ten, että kuntien edullisemmin tarjoaman       edelleen varsinaisia ylläpitäjiä. Pääkaupunkiseu-
24874:        koulutuksen kehitysmahdollisuudet hei-         dun kaupungit ovat perustaneet Pääkaupunki-
24875:        kentyvät?                                      seudun aikuiskoulutussäätiön.
24876:                                                          Opetusministeriö toteaa edellä esittämäänsä
24877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viitaten, että ministeriö seuraa tarkoin eri tahoilla
24878: vasti seuraavaa:                                      valmisteitavaa koulutuksen organisointityötä.
24879:                                                       Opetusministeriö on asettanut laajapohjaisen
24880:    Oppilaitosverkoston kehittämisen johdosta          työryhmän seuraamaan ammatillisten aikuis-
24881: on maassamme parhaillaan selvitettävänä lukui-        koulutuskeskusten uuden lainsäädännön toteu-
24882: sia oppilaitosten uudelleenjärjestelyjä. Ennen        tumista. Työryhmä työskentelee vuoden 1995
24883: kaikkea valtion oppilaitosten kunnallistaminen        loppuun saakka. Vuosittaiset seurantaraportit
24884: tai yksityistäminen on laajan tarkastelun ja tutki-   ovat mahdollistaneet uudistuksen perusteellisen
24885: muksen kohteena. Uudenmaan lääninhallitus on          seurannan.
24886: myös selvittänyt valtion oppilaitosten asemaa             Pääkaupunkiseudun aikuiskoulutussäätiön
24887: opetusministeriön antamana tehtävänä. Läänin-         toimitilahanke ei suuntaa yhteiskunnan varoja
24888: hallitus on selvityksessään tutkinut koko läänin      virheellisesti. Pääkaupunkiseudun ammatillinen
24889: ammatillisen koulutuksen. Selvitys ja ehdotukset      aikuiskoulutuskeskus on erittäin suuri aikuisten
24890: ovat parhaillaan lausunnoilla.                        kouluttajaja jo nykyisin sen koulutettavien mää-
24891:    Helsingin kaupungin aikuiskoulutuksen ke-          rä vaihtelee 1 500-2 000 päivittäisen oppilaan
24892: hittämisneuvottelukunta on tämän vuoden hel-          välillä. Valtio on maksanut kokonaan lainsää-
24893: mikuussa asettanut työryhmän, jonka tehtävänä         dännön perusteella säätiön tilavuokrat, joita on
24894: on tehdä esitys pääkaupunkiseudun aikuiskoulu-        vuodesta 1980 kertynyt yhteensä 115 miljoonaa
24895: tusstrategiaksi. Työryhmässä ovat Helsingin           markkaa. Uusiin tiloihin säätiö saa valtionavus-
24896: kaupungin lisäksi edustettuina Espoo ja Vantaa,       tusta vajaat 50 miljoonaa markkaa, mikä vastaa
24897: Uudenmaan lääninhallitus ja työvoimapiiri sekä        vajaan viiden vuoden vuokrakustannuksia.
24898: aikuiskoulutus. Aikuiskoulutusstrategiaa suun-        Uusien tilojen valmistuttua valtio ei suorita enää
24899: niteltaessa otetaan huomioon myös yhteydet            vuokrakustannuksia.
24900: nuorisoasteeseen. Työryhmän työ valmistuu
24901: 31.5.1994 mennessä.
24902: 
24903:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
24904: 
24905:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24906:                                            1994 vp -   KK 164                                            3
24907: 
24908: 
24909: 
24910: 
24911:                                          Tili Riksdagens Talman
24912: 
24913:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           När systemet för inköp av vuxenutbildning
24914: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         skapades gjordes på uppdrag av utbildningssty-
24915: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       relsen noggranna kalkyler över viiken ställning de
24916: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål nr           olika läroanstaltsformema har i inköpssystemet.
24917: 164:                                                   Härvid konstaterade man att verkningama av
24918:                                                        fastighetskostnadema på utbildningens pris var
24919:           Är Regeringen medveten om att man i          relativt lika i olika läroanstalter. I uppföljningen
24920:        Nylands Iän håller på att utreda en effek-      av inköpssystemet har man observerat att an-
24921:        tivering av yrkesutbildningen och vuxen-        skaffningen av utbildning har utvecklats enligt
24922:        utbildningen och att ett projekt för loka-      beräkningama, dvs. att arbetskraftsutbildningen
24923:        ler för stiftelsen Pääkaupunkiseudun            vid yrkesutbildningscentren för vuxna klart har
24924:        aikuiskoulutussäätiö som samtidigt hål-         minskat och att andra arrangörer har utbildat en
24925:        ler på att sättas i gång eventuellt styr sam-   allt större andel av de studerande.
24926:        hällsmedlen på ett oändamålsenligt sätt             Trots att huvudmännen för yrkesutbildnings-
24927:        så att utvecklingsmöjlighetema för den          centrema för vuxna för närvarande även är aktie-
24928:        utbildning som kommunema erbjuder               bolag, stiftelser och föreningar, är det i huvudsak
24929:        förmånligare försvagas?                         kommunema som fortfarande är de egentliga
24930:                                                        huvudmännen. Städema i huvudstadsregionen
24931:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-       har grundat stiftelsen Pääkaupunkiseudun
24932: ra följande:                                           aikuiskoulutussäätiö.
24933:                                                            Med hänsvisning tili det anförda kommer un-
24934:    Med anledning av att läroanstaltsnätet håller       dervisningsministeriet noggrant att fålja de olika
24935: på att utvecklas utreds i vårt land en omfattande      instansemas arbete med att organisera utbild-
24936: omorganisering av läroanstaltema. Framför allt         ningen. Undervisningsministeriet har tillsatt en
24937: är det kommunaliseringen och privatiseringen av        arbetsgrupp på bred basis för att följa den nya
24938: de statliga läroanstaltema som är föremål för en       lagstiftningen om yrkesutbildningscentrer för
24939: omfattande granskning och undersökning. På             vuxna. Arbetsgruppen är verksam tili utgången
24940: uppdrag av undervisningsministeriet har länssty-       av 1995. Årliga uppföljande rapporter har gjort
24941: relsen i Nylands Iän utrett situationen för statens    det möjligt att grundligt följa reformen.
24942: läroanstalter. I sin utredning har länsstyrelsen           Projektet för lokaler för stiftelsen Pääkaupun-
24943: undersökt yrkesutbildningen i hela länet. Utred-       kiseudun aikuiskoulutussäätiö missinriktar inte
24944: ningen och förslagen är nu på remiss.                  samhällets medel. Huvudstadsregionens yrkesut-
24945:    Delegationen för utveckling av vuxenutbild-         bildningscenter för vuxna utbildar vuxna i stor
24946: ningen i Helsingfors stad tillsatte i februari en      omfattning och redan nu växlar antalet studeran-
24947: arbetsgrupp med uppgift att framlägga förslag till     de dagligen mellan 1 500 och 2 000. Med stöd av
24948: en strategi för vuxenutbildningen i huvudstadsre-      lagstiftningen har staten helt och hållet betalat
24949: gionen. I arbetsgruppen finns företrädare för          stiftelsens lokalhyror, som sedan 1980 uppgår tili
24950: Helsingfors stad men även Esbo och Vanda, läns-        sammanlagt 115 miljoner mark. För sina nya
24951: styrelsen och arbetskraftsdistriktet i Nylands Iän     lokaler får stiftelsen knappt 50 miljoner mark i
24952: och vuxenutbildningen. Vid planeringen av stra-        statsunderstöd, vilket motsvarar hyreskostna-
24953: tegin för vuxenutbildningen tas även hänsyn till       dema för knappa fem år. När de nya lokalema
24954: förbindelsema med utbildningen på ungdomssta-          fårdigställts, betalar staten inte mera några hyres-
24955: diet. Arbetsgruppen kommer att vara fårdig med         kostnader.
24956: sitt uppdrag före 31.5.1994.
24957:      Helsingfors den 5 april 1994
24958: 
24959:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
24960:                                                1994 vp
24961: 
24962: Kirjallinen kys)mys 165
24963: 
24964: 
24965: 
24966: 
24967:                                   Rajamäki: Sovitelluo työttömyyspäivärahan enimmäiskestoajasta
24968: 
24969: 
24970: 
24971:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24972: 
24973:    Työttömyysturvalain 19 §:n mukaan osa-ai-         että työttömyysturvajärjestelmän tulee kannus-
24974: kaista työtä tai lyhennettyä työviikkoa tekevälle    taa työntekoon.
24975: henkilölle, joka hakee kokoaikatyötä, annetta-          Sovitelluo päivärahan enimmäiskesto ja -mää-
24976: vaa soviteltua päivärahaa maksetaan enintään         rä johtaa siihen, että pientä palkkaa nauttivan
24977: 150 täyden työttömyyspäivärahan suuruinen            osa-aikatyöntekijän saattaa olla taloudellisesti
24978: määrä. Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan mak-      kannattavampaa siirtyä sovitelluo päivärahan
24979: seta pitemmältä kuin 24 kuukauden ajalta, vaik-      päättymisen jälkeen kokonaan työttömäksi.
24980: ka enimmäismäärä ei olisikaan täyttynyt. Jos         Tämä ei voi olla yhteiskunnalle edullista. Siksi
24981: enimmäismäärä tai -aika täyttyy, ei osa-aikaistet-   sovitelluo päivärahan enimmäiskeston tulisi olla
24982: tu tai osa-aikatyötä vastaanottanut työtön saa       sama kuin muussakin työttömyysturvassa ilman
24983: enää päivärahaa.                                     enimmäismäärää.
24984:    Osa-aikatyö on täyttä työttömyyttä parempi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24985: vaihtoehto myös silloin, kun henkilö haluaisi teh-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24986: dä kokoaikatyötä ja hakee sellaista. Osa-aikatyö     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24987: on valtiolle edullisempaa kuin täysi työttömyys.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24988: Työntekijän kannalta osa-aikatyö ylläpitää am-
24989: mattitaitoa ja tuo lisäansioita. Osa-aikatyö on                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24990: kysyttyä myös työnantajien keskuudessa.                     siin sovitelluo työttömyyspäivärahan
24991:    Hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä suosimaan             enimmäiskeston pidentämiseksi ja enim-
24992: osa-aikatyön tekemistä. Lisäksi mm. eduskun-                mäismäärän poistamiseksi?
24993: nan keskusteluissa on monesti korostettu sitä,
24994: 
24995:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
24996: 
24997:                                            Kari Rajamäki
24998: 
24999: 
25000: 
25001: 
25002: 240032J
25003: 2                                      1994 vp -   KK 165
25004: 
25005: 
25006: 
25007: 
25008:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25009: 
25010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     osa-aikatyötä ja lyhyitä kokoaikaisia töitä, jos
25011: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      pitempikestoista kokoaikatyötä ei ole saatavissa
25012: olette 18 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-   eikä työvoimatoimiston tarjottavissa. Toinen nä-
25013: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kökulma on se, että työttömyysturva ei ole tar-
25014: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen        koitettu osa-aikatyö- eikä keikkatyöluonteisten
25015: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 165:      työmarkkinoiden subventioksi. Kun työmarkki-
25016:                                                    noiden käytettävissä oleminen ja kokoaikatyön
25017:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     hakeminen ovat työttömyysturvan saamisen kes-
25018:        siin sovitellun työttömyyspäivärahan        keisiä edellytyksiä, on lähdettävä siitä, että myös
25019:        enimmäiskeston pidentämiseksi ja enim-      kokoaikaisen työn vastaanottaminen on talou-
25020:        mäismäärän poistamiseksi?                   dellisesti kannattavaa verrattuna subventoituun
25021:                                                    osa-aikatyöhön. Tilanteessa, jossa työvoiman
25022:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, voimassa
25023: vasti seuraavaa:                                   olevia sovitelluo päivärahan maksamisen enim-
25024:                                                    mäismääriä voidaan pitää pikemminkin pitkinä
25025:    Työttömyysturvalain 19 §:n mukaan sovitel-      kuin lyhyinä.
25026: tua työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään           Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
25027: 150 täyden työttömyyspäivärahan suuruinen          yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa käymäs-
25028: määrä ja vähintään 18 kuukaudelta. Soviteltua      sä lävitse muutostarpeita työttömyysturvalain
25029: päivärahaa ei kuitenkaan makseta pidemmältä        säännöksiin, jotka liittyvät sovitelluo päivärahan
25030: kuin 24 kuukauden ajalta, vaikka 150 päivän        maksamiseen (työttömyysturvalain 5luku). Sovi-
25031: enimmäismäärä ei olisikaan täyttynyt.              telluu päivärahan enimmäismaksuaikaa koske-
25032:    Enimmäismääriä koskevien säännösten tar-        vat säännökset ovat myös tarkasteltavana. Tar-
25033: koituksenmukaisuutta arvioitaessa kysymykses-      koituksena on, että tarpeellisista muutoksista
25034: sä on kahden erilaisen näkökulman sovittamises-    valmistellaan hallituksen esitys annettavaksi
25035: ta yhteen. Toinen näkökulma on se, että työttö-    eduskunnalle vielä kevätistuntokaudella.
25036: myysturvan tulee kannustaa ottamaan vastaan
25037: 
25038:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
25039: 
25040:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25041:                                           1994 vp -      KK 165                                          3
25042: 
25043: 
25044: 
25045: 
25046:                                         Tili Riksdagens Ta/man
25047: 
25048:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        inte finns att få och arbetskraftsbyrån inte heller
25049: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrive1se av den         kan erbjuda sådant arbete. Den andra aspekten
25050: 18 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-         är att utkomstskyddet fOr arbetslösa inte är avsett
25051: rådet översänt följande av riksdagsman Rajamä-          som en subvention för arbetsmarknaden för del-
25052: ki undertecknade spörsmål nr 165:                       tidsarbete eller ströjobb. Eftersom en av de vikti-
25053:                                                         gaste förutsättningama för erhållande av ut-
25054:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder fOr           komstskydd fOr arbetslösa är att man står tili
25055:        att förlänga den maximitid under viiken          förfogande på arbetsmarknaden och att man sö-
25056:        jämkad arbetslöshetsdagpenning utgår             ker heltidsarbete, måste man utgå från att också
25057:        och för att slopa maximibeloppet av den-         mottagande av heltidsarbete är ekonomiskt lön-
25058:        samma?                                           samt jämfört med subventionerat deltidsarbete. 1
25059:                                                         en situation där efterfrågan och utbud på arbets-
25060:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kraft är i balans, måste man anse att gällande
25061: anföra följande:                                        maximitid för jämkad dagpenning snarare är
25062:                                                         lång än kort.
25063:    Enligt 19 § lagen om utkomstskydd för arbets-            Social- och hälsovårdsministeriet och arbets-
25064: lösa betalas jämkad arbetslöshetsdagpenning tili        marknadsorganisationema utreder för tilifållet
25065: ett belopp som motsvarar full arbetslöshetsdag-         tilisammans behovet att ändra på de stadganden
25066: penning för högst 150 dagar och för minst 18            i lagen om utkomstskydd för arbetslösa som gäl-
25067: månader. Jämkad dagpenning betalas dock inte            ler utbetalning av jämkad dagpenning (5 kap.
25068: för Iängre tid än 24 månader, även om maximian-         lagen om utkomstskydd för arbetslösa). Bestäm-
25069: talet 150 dagar inte har uppnåtts.                      melsema angående maximitiden för utbetalning
25070:    Då man bedömer huruvida bestämmelsema                av jämkad dagpenning utreds också. Avsikten är
25071: om maximibelopp är ändamålsenliga, bör två              att bereda en regeringsproposition med förslag
25072: olika aspekter jämkas samman. Den ena är att            tili nödvändiga ändringar, viiken proposition
25073: utkomstskyddet för arbetslösa skall vara ägnat          kommer att avlåtas tili riksdagen ännu under
25074: att sporra tili att ta emot deltidsarbete och korta     vårsessionen.
25075: heltidsarbeten, om heltidsarbete för längre tid
25076: 
25077:      Helsingfors den 8 april 1994
25078: 
25079:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25080:                                                 1994vp
25081: 
25082: Kirjallinen kysymys 166
25083: 
25084: 
25085: 
25086: 
25087:                                    Koskinen ym.: Pakollisen työharjoittelun tukemisesta kesällä 1994
25088: 
25089: 
25090: 
25091:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25092: 
25093:    Ammatilliseen koulutukseen liittyy monilla         telusta ei ole voitu saada kunnollista palkkaa.
25094: aloilla pakollinen työharjoittelu. Työllisyystilan-   Tänä vuonna tällaista tukea ei ole valmisteltu,
25095: teen nopeasti huononnuttua kunnollisia kesätyö-       eikä siihen ole tiettävästi osoitettu varoja. Tarve
25096: paikkoja, joilla työharjoittelun olisi voinut suo-    tällaiseen tukeen on yhtä suuri ellei suurempikin
25097: rittaa paikallisessa työssä, ei enää ole ollut mah-   kuin viime vuonna.
25098: dollista saada. Yhä useammissa tapauksissa työ-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25099: harjoitteluun on jouduttu menemään ilman palk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25100: kaa. Tämä on ollut välttämätöntä siksi, että muu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25101: toin valmistuminen ammattiin olisi lykkääntynyt       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25102: kohtuuttomasti.
25103:     Kahtena aikaisempana kesänä valtiovallan                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25104: toimesta on järjestetty pakollisen työharjoittelun           siin pakollisen työharjoittelun tuen jär-
25105: tuki sellaisia tapauksia varten, joissa työharjoit-          jestämiseksi kesällä 1994?
25106: 
25107:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
25108: 
25109:            Johannes Koskinen                  Timo Roos                  Aarno von Bell
25110: 
25111: 
25112: 
25113: 
25114:  2400321
25115: 2                                          1994 vp -   KK 166
25116: 
25117: 
25118: 
25119: 
25120:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25121: 
25122:    Valtiopäiväjäljestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuten kysymyksenjohdanto-osassa on todet-
25123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tu, vuosina 1992 ja 1993 on ollut käytössä erilli-
25124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       nen työllistämistuki, ns. kesätyötuki opintoihin-
25125: le jäsenelle kansanedustaja Johannes Koskisen          sa liittyvää pakollista työhaljoittelua suorittavil-
25126: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           le opiskelijoille. Vaikka kesätyöpaikkojen määrä
25127: 166:                                                   aiempiin vuosiin verrattuna näyttää lisääntyvän,
25128:                                                        tarvetta kesätyötuelle myös tulevana kesänä var-
25129:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       masti on.
25130:          siin pakollisen työhaljoittelun tuenjäljes-      Työministeriö on esittänyt valtion vuoden
25131:          tämiseksi kesällä 1994?                       1994 toiseen lisätalousarvioon kesätyötuen to-
25132:                                                        teuttamista. Tuen saamisedellytyksistä on tarkoi-
25133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tus määrätä tarkemmin aiempien vuosien tapaan
25134: vasti seuraavaa:                                       valtioneuvoston päätöksellä, mikäli lisätalousar-
25135:                                                        vioesitys hyväksytään.
25136: 
25137:        Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
25138: 
25139:                                                                           Työministeri Ilkka Kanerva
25140:                                         1994 vp -   KK 166                                           3
25141: 
25142: 
25143: 
25144: 
25145:                                       Tili Riksdagens Talman
25146: 
25147:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    teras har man 1992 och 1993 kunnat bevilja de
25148: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      studerande som genomgår obligatorisk arbets-
25149: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    praktik i anslutning tili studiema särskilt syssel-
25150: man Johannes Koskinen m.fl. undertecknade           sättningsstöd, s.k. stöd för sommararbete. Trots
25151: spörsmål nr 166:                                    att antalet sommararbetsplatser verkar öka från
25152:                                                     tidigare år, finns det säkert också inkommande
25153:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        sommar behov av sommararbetsstöd.
25154:        ordnande av ett stöd för obligatorisk ar-       Arbetsministeriet har föreslagit att det i 1994
25155:        betspraktik sommaren 1994?                   års andra tilläggsbudget skall upptas ett anslag
25156:                                                     för stöd för sommararbete. Förutsatt att tilläggs-
25157:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       budgetpropositionen blir godkänd, kommer man
25158: anföra följande:                                    att som under tidigare år genom ett statsrådsbe-
25159:                                                     slut närmare betämma om förutsättningama för
25160:   Såsom det i inledningen till spörsmålet konsta-   erhållande av stödet.
25161: 
25162:      Helsingfors den 7 april1994
25163: 
25164:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
25165: 1
25166: 1
25167: 1
25168:     1
25169:     1
25170:     1
25171:         1
25172:         1
25173:         1
25174:             1
25175:             1
25176:             1
25177:                 1
25178:                 1
25179:                 1
25180:                     1
25181:                     1
25182:                     1
25183:                         1
25184:                         1
25185:                         1
25186:                             1
25187:                                                 1994vp
25188: 
25189: Kirjallinen kysymys 167
25190: 
25191: 
25192: 
25193: 
25194:                                    T. Roos ym.: Eläinten täyttämistä koskevan lupamenettelyn yksin-
25195:                                        kertaistamisesta
25196: 
25197: 
25198:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25199:    Aika ajoin löytyy rauhoitettuja eläimiä kuol-          Tilanne kmjaantuisi merkittävästi jo sillä, että
25200: leena. Usein löytäjä tai joku muu haluaisi täytät-    nimismiehille annettaisiin valtuudet myöntää lu-
25201: tää eläimen. Tällainen on kuitenkin nykyisen lain     pia kuolleina löytyneiden eläinten täyttämiseen
25202: mukaan varsin vaikea toteuttaa. Vaikeutena on         nykyistä lajimäärää enemmän. Tämä nopeuttaisi
25203: myös asian etenemisen hitaus.                         asian käsittelyä. Viranomaiset voisivat myös pi-
25204:    Eräskin peruskoulun ala-aste anoi lupaa kou-       tää luetteloa erittäin harvinaisista meillä täyte-
25205: lun läheltä löytyneen liito-oravan täyttämiseen.      tyistä eläimistä. Nimismiehet voisivat tähän luet-
25206: Asian käsittely kesti yli puoli vuotta.               teloon ilmoittaa myöntämänsä luvat. Tämä me-
25207:    Hankaluutena ovat myös nimenomaan kou-             nettely takaisi ainakin sen, että myös eläinmu-
25208: luilla hakemuksen kustannukset. Nykyisinä kou-        seoiden tiedossa olisivat harvinaiset täytetyt eläi-
25209: lusäästöjen aikoina jo ne estävät hankkimasta         met ja sillä tavalla saatavilla esim. tutkimustoi-
25210: koulun kokoelmiin ja opetustarkoituksessa käy-        mintaa varten.
25211: tettäväksi näytteitä ympäröivästä luonnosta,              Esitetty menettely myös alentaisi kustannuk-
25212: vaikka koulun onkin mahdollista saada useam-          sia ja antaisi kouluille mahdollisuuden täydentää
25213: pia eläinlajeja kokoelmiinsa kuin yksityisten ih-     kokoelmiaan. Se myös vähentäisi huonointa
25214: misten. Asian pitkittyminen johtaa helposti löy-      vaihtoehtoa eli arvokkaiden kuolleiden eläinten
25215: döksen pilaantumiseen. Nykyinen käytäntö ei           joutumista kaatopaikoille tai muuten haudatuik-
25216: myöskään lisää kiinnostusta pelastaa luonnosta        si.
25217: jälkipolvien nähtäväksi muuten nopeasti mätä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25218: neviä ja kuolleita eläimiä, ei edes harvinaisuuk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25219: sia.                                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25220:    Nykykäytäntö kohtelee huonosti myös am-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25221: mattimaisia, julkisesti toimivia eläintentäyttäjiä.
25222: Sivuammattinaan verottajalta salaa työtään te-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25223:  kevät täyttäjät eivät valtiolle maksuja maksa ei-            ryhtyä kuolleina löytyneiden eläinten täy-
25224: vätkä välttämättä noudata eläinten täyttämisestä              tättämisen helpottamiseksi?
25225:  annettuja melko yksityiskohtaisia, mm. lupia
25226:  koskevia määräyksiä.
25227: 
25228:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994
25229: 
25230:                      TimoRoos                                  Pentti Lahti-Nuuttila
25231:                      Reijo Lindroos                            Aamo von Bell
25232:                                             Raimo Vuoristo
25233: 
25234: 
25235: 
25236: 
25237: 2400321
25238: 2                                           1994 vp -    KK 167
25239: 
25240: 
25241: 
25242: 
25243:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25244: 
25245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           dakseen löytämänsä eläimen haltuunsa. Läänin-
25246: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            hallitukset joutuvat kuitenkin aina tiedustele-
25247: olette 18 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-         maan museoilta halukkuutta lajin vastaanot-
25248: jeenne n:o 384 ohella toimittanut valtioneuvos-          toon, jos laji puuttuu listalta tai jos tällaista listaa
25249: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja T.           ei ole laadittu. Lisäksi lääninhallitukset joutuvat
25250: Roosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            usein varmistamaan sen, ettei eläimen kuolemaa
25251: sen n:o 167:                                             ole tahallisesti aiheutettu. Nämä seikat viivyttä-
25252:                                                          vät päätöksentekoa.
25253:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              Valtion maksuperustelain (150/92) nojalla
25254:         ryhtyä kuolleina löytyneiden eläinten täy-       ovat hakemuksesta tehdyt päätökset maksullisia.
25255:         tättämisen helpottamiseksi?                      Maksun suuruus määräytyy omakustannusar-
25256:                                                          von mukaisesti, mutta laki antaa mahdollisuuden
25257:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             periä maksu omakustannusarvoa alempana tai
25258: vasti seuraavaa:                                         jättää se kokonaan perimättä tietyissä tilanteissa
25259:                                                          tai tietyiltä ryhmiltä. Lääninhallitukset voivat
25260:    Luonnonsuojelulain (71/23) 16 §:n 2 momen-            hinnoitella maksunsa ja suoritteensa itse.
25261: tin mukaan voidaan rauhoitettu, kuolleena löy-               Ympäristöministeriössä on valmistunut luon-
25262: detty eläin, jolla on täytettynä tieteellistä, opetuk-   nos uudeksi päätökseksi kuolleena tavattujen
25263: sellista tai keräilyarvoa, ottaa talteen luovutetta-     rauhoitettujen eläinten luovuttamisesta. Päätök-
25264: vaksi yliopiston luonnontieteelliselle museolle tai      sen periaate on se, että yliopistolliset ja paikalliset
25265: poliisille. Kuolleina löydetyillä eläimillä on huo-      luonnontieteelliset museot ottavat vastaan kaikki
25266: mattava merkitys ympäristön tilan seurannan              rauhoitetut lajit, joista päätöksen listassa mainit-
25267: kannalta. Niistä mitataan ympäristömyrkky- ja            tuja lajeja voidaan luovuttaa muihin kokoelmiin.
25268: raskasmetallipitoisuuksia. Myös perustutkimuk-           Listan laadinnan lähtökohtana on ollut Euroo-
25269: selle kuolleina löydetyt linnut ovat tärkeää mate-       pan unionin habitaatti- ja lintudirektiivi ja Suo-
25270: riaalia ja ne lisäävät tietämystä esimerkiksi lintu-     men olosuhteista johtuvat erityispiirteet sekä
25271: jen iänmäärityksestä.                                    eläinten merkitys ympäristön tilan seurannalle ja
25272:    Ympäristöministeriö on antanut päätöksen              tutkimukselle. Lääninhallitusten tehtäväksi jäisi
25273: kuolleena tavattujen rauhoitettujen eläinten luo-        valvonta, museot raportoivat niille vastaanotta-
25274: vuttamisesta (263/87), joka jakaa eläimet kol-           mistaan ja edelleen luovuttamistaan eläimistä.
25275: meen ryhmään: harvinaiset lajit on luovutettava          Myös poliisi vastaanottaisi eläimiä edelleen mu-
25276: yliopistojen luonnontieteellisille museoille tai         seoille toimitettavaksi ja voisi luovuttaa pää-
25277: paikallismuseoille, eräitä yleisiä lajeja voidaan        töksen listan lajeja muille tahoille.
25278: luovuttaa koulujen opetuskokoelmiin ja yleisim-              Näin menettely kuolleina löydettyjen eläinten
25279: piä lintuja niiden löytäjille. Lääninhallitus voi        kulkeutumisessa erilaisiin kokoelmiin keventyisi
25280: päättää harvinaisten lajien luovuttamisesta toisin       huomattavasti ja samalla poistuisivat päätöksiin
25281: kuin ympäristöministeriön päätöksessä on mai-            liittyneet maksut. Tutkimuksen ja opetuksen li-
25282: nittu.                                                   säksi täytetyillä eläimillä on asianmukaisesti jär-
25283:    Useimmat yliopistojen luonnontieteelliset mu-         jestetyissä näyttelyissä ja opastuspaikoissa mer-
25284: seot ja paikalliset museot ovat laatineet listat         kittävä luonnonsuojeluun kasvattava tehtävä.
25285: lajeista, jotka ne haluavat kokoelmiinsa. Tämä           Nämä ovat ministeriön päätösluonnoksen lähtö-
25286: nopeuttaa lääninhallituksen päätöksen valmiste-          kohdat. Uusi päätös pyritään saamaan voimaan
25287: lua, kun yksityinen on tehnyt hakemuksen Saa-            vielä kevään 1994 aikana.
25288: 
25289:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
25290: 
25291:                                                                   Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
25292:                                            1994 vp -    KK 167                                               3
25293: 
25294: 
25295: 
25296: 
25297:                                           Tili Riksdagens Talman
25298: 
25299:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        villiga att ta emot ifrågavarande art, om den
25300: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 384         saknas på listoma eller om någon lista över hu-
25301: avden 18 mars 1994till vederbörandemedlemav             vud taget inte har gjorts upp. Länsstyrelsema får
25302: statsrådet översänt följande av riksdagsman T.          dessutom ofta lov att säkerställa att djuret inte
25303: Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr 167:               dödats med vett och vilja. Dessa faktorer gör att
25304:                                                         dröjsmål i beredningen av beslutet är motiverade.
25305:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Enligt lagen om grundema för avgifter till sta-
25306:         ta för att underlätta konserveringen av         ten (150/92) är beslut om sådana ansökningar
25307:         djur som hittas döda?                           avgiftsbelagda. Storleken på avgiften bestäms
25308:                                                         enligt självkostnadsvärdet, men lagen gör det
25309:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           möjligt att bära upp en avgift som är lägre än
25310: anföra följande:                                        självkostnadsvärdet eller att helt underlåta att
25311:                                                         bära upp avgiften i vissa situationer eller av vissa
25312:     Enligt 16 § 2 mom. lagen om naturskydd (71/         grupper. Länsstyrelsema kan själva prissätta sina
25313: 23) kan ett fridlyst djur som påträffats dött och       avgifter och prestationer.
25314: efter uppstoppning har vetenskapligt eller peda-            Miljöministeriet har berett ett utkast till ett
25315: gogiskt värde eller samlarvärde tas till vara för       nytt beslut om överlåtelse av fridlysta djur som
25316: överlåtelse till ett universitets naturvetenskapliga    påträffas döda. Principen i beslutet är att natur-
25317: museum eller till polisen. Ett djur som påträffas       vetenskapliga museer som hör till universitet eller
25318: dött har stor betydelse för övervakningen av mil-       är lokala tar emot alla fridlysta arter, och de arter
25319: jöns tillstånd. Deras halter av miljögifter och         som nämns i listan i beslutet kan överlåtas till
25320: tungmetaller kan mätas. Också i fråga om bas-           andra samlingar. Utgångspunkten då listan gjor-
25321: forskningen är fåglar som påträffas döda ett vik-       des upp var Europeiska unionens habitat- och
25322: tigt materia! och ökar vår kunskap till exempel         fågeldirektiv och de speciella drag som omstän-
25323: om åldersbestämningen.                                  dighetema i Finland ger samt djurens betydelse i
25324:     Miljöministeriet har fattat ett beslut om över-     fråga om övervakningen av miljöns tillstånd och
25325: låtelse av fridlysta djur som påträffats döda           forskningen. Länsstyrelsema skulle ha övervak-
25326: (263/87). I detta beslut delas djuren in i tre grup-    ningen i uppgift, medan museema skulle rappor-
25327: per: sällsynta arter skall överlåtas tili universite-   tera tili dem om de djur som de tar emot och ger
25328: tens naturvetenskapliga museer eller lokala na-         vidare. Också polisen skulle alltjämt ta emot djur
25329: turvetenskapliga museer, vissa allmänna arter           får överlåtelse till museer och kunde överlämna
25330:  kan överlåtas till skolomas samlingar och de           individer av artema på listan tili andra mottaga-
25331: vanligaste fåglama till upphittaren. Länsstyrel-        re.
25332:  sen kan besluta om överlåtelse av sällsynta arter          Detta skulle leda tili att förfarandet vid överfö-
25333:  på annat sätt än vad som stadgas i miljöministe-       ring tili olika samlingar av djur som påträffas
25334:  riets beslut.                                          döda blev avsevärt smidigare, och samtidigt kun-
25335:     De flesta av universitetens naturvetenskapliga      de avgiftema i samband med besluten slopas.
25336:  museer och av de lokala naturvetenskapliga mu-         Utom för forskning och undervisning har upp-
25337:  seema har gjort upp listor över arter som de vill      stoppade djur betydelse i naturvårdsfostran vid
25338:  ha i sina samlingar. Detta försnabbar beredning-       vederbörligen ordnade utställningar och i infor-
25339:  en av länsstyrelsens beslut, om en privatperson        mationen tili allmänheten. Detta är utgångs-
25340:  har ansökt om att få ta ett påträffat exemplar av      punktema för utkastet till ministeriets beslut.
25341:  en art i besittning. Men länsstyrelsema skall i alla   A vsikten är att det n ya besl utet skall träda i kraft
25342:  fall alltid höra sig för hos museema om de är          redan våren 1994.
25343: 
25344:      Helsingfors den 8 april 1994
25345: 
25346:                                                                         Miljöminister Sirpa Pietikäinen
25347:                                                   1994 vp
25348: 
25349: Kirjallinen kysymys 168
25350: 
25351: 
25352: 
25353: 
25354:                                     Aittoniemi: Sotakokemusten ja -muistojen keräämisestä vuosilta
25355:                                         1939-1944
25356: 
25357: 
25358:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25359: 
25360:    Elias Lönnrot keräsi aikanaan pitkillä patik-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25361: kamatkoillaan Kalevalan runoja ja itkuvirsiä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25362: niiltä harvoilta, joilla oli niitä vielä muistissaan.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25363:    Vuosien 1939-1944 sodissa syntyi tuhansia ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25364: taas tuhansia tarinoita, joiden kokijat siirtyvät
25365: lopullisesti täältä ikuisuuteen, viimeisetkin seu-                 Onko Suomessa huolehdittu sotien
25366: raavien parin vuosikymmenen aikana. Heidän                      1939-1944 veteraanien sotamuistojen
25367: kertomuksiaan ja kokemuksiaan on tuotu esille                   keräämisestä jälkipolville järjestelmälli-
25368: kirjoissa ja lehtien palstoilla, kuitenkin usein kir-           senä tavalla, ja jos ei,
25369: joittajan mielikuvituksen tuotteina tai värittämi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25370: nä, eikä niillä ole todellisuuspohjaista arvoa. Tar-            ryhtyä tämän, ajan saatossa pian kiireelli-
25371: vittaisiin kiireestijoku uusi Elias Lönnrot kerää-              seksi käyvän toimen toteuttamiseksi?
25372: mään näiden vaikeiden aikojen tositarinoita.
25373:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1994
25374: 
25375:                                               Sulo Aittaniemi
25376: 
25377: 
25378: 
25379: 
25380:  2400321
25381: 2                                         1994 vp -   KK 168
25382: 
25383: 
25384: 
25385: 
25386:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25387:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestelmällisesti sekä tutkimuskäyttöön että
25388: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muutoin. Pääasiassa työtä ovat tehneet veteraa-
25389: olette 21 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn           niyhteisöt, mutta mukana ovat olleet myös val-
25390: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tion eri viranomaiset ja tutkimuslaitokset. Työ on
25391: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Ait-     edelleen käynnissä. Parhaillaan Sota-arkisto ja
25392: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät yh-
25393: n:o 168:                                              teistyössä sodanaikaisia rintamakirjeitä ja muis-
25394:                                                       tiinpanoja kilpailun muodossa. Vuonna 1993 ke-
25395:           Onko Suomessa huolehdittu sotien            rättiin kenttälehtiä, joihin sisältyy myös paljon
25396:        1939-1944 veteraanien sotamuistojen            aitoa sotamuistoaineistoa, esimerkiksi sotilaiden
25397:        keräämisestä jälkipolville järjestelmälli-     haastatteluja.
25398:        sellä tavalla, ja jos ei,                          Sotiemme veteraanien yhteisöt ovat alueelli-
25399:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti ja paikallisesti laatineet lukuisia teoksia, joi-
25400:        ryhtyä tämän, ajan saatossa pian kiireelli-    hin on sotiemme vainajien ja veteraanien nimien
25401:        seksi käyvän toimen toteuttamiseksi?           ja henkilötietojen ohella tallennettu runsaasti
25402:                                                       sotiemme veteraanien sota-ajan muistiinpanoja
25403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja myöhempiä muistelmia.
25404: vasti seuraavaa:                                          Rintamamiesten kokemuksia julkaistiin mer-
25405:                                                       kittävässä määrin Kansa taisteli miehet kertovat
25406:    Viime sotien veteraanien kertomuksia on ke-        -lehdessä vuosina 1957-1986. Lehden vuosiker-
25407: rätty ja tallennettu monin tavoin.                    rat oheisaineistoineen ovat Sota-arkistossa. Tätä
25408:    Sota-aikana pidetyt sotapäiväkirjat ja monet       työtä ovat jatkaneet Sotaveteraani-lehti ja sota-
25409: muut sodankäyntiin liittyvät asiakirjat ja muis-      veteraanipiirien julkaisut. Kyseistä aineistoa on
25410: tiinpanot ovat rintamamiesten laatimaa aineistoa      tallennettu Sota-arkistoon.
25411: ja tässä mielessä kuvaavat myös rintamamiesten            Rintamanaisten sodanaikaisia muistelmia on
25412: kokemuksia. Edellä mainittua aineistoa täyden-        tallennettu kirjaan Naiset kertovat sodasta.
25413: tävät yksittäisten rintamamiesten sodanaikaiset       Myös useita muita naisten sotamuistoja sisältä-
25414: ja myöhemmät kertomukset, joita on hyödynnet-         viä teoksia on julkaistu.
25415: ty myös sotahistoriallisessa tutkimuksessa.               Korsuperinnettä on tallennettu kyselyn avulla
25416:    Edelleen sodanaikaisten joukko-osastojen pe-        1960- ja 1970-luvuilla. Aselajikohtaista perinnet-
25417: rinneyhdistysten ja -toimikuntien puitteissa on       tä on kerätty kyselyjen avulla. Rukajärven suun-
25418: syntynyt suuri määrä joukko-osastokohtaisia           nalla taistelleiden joukko-osastojen rintama-
25419: historiikkeja, jotka sisältävät myös yksittäisten     miesten perinnettä on tallennettu haastatteluin
25420: rintamamiesten kertomuksia. Ne nojautuvatosin         suhteellisen kattavasti.
25421: sota-ajan muistiinpanoihin. Tässä yhteydessä on           Edellä olevasta ilmenee, että veteraaniperin-
25422: usein myös jouduttu vertailemaan tiedon luo-          nettä on tallennettu melko laajalti ja että työ on
25423: tettavuutta ja pyritty löytämään paras mahdolli-      edelleen käynnissä monella taholla. Kattavaa
25424: nen aineisto työn pohjaksi. Merkittävä osa tästä      yhteenvetoa kaikesta jo suoritetusta työstä ja täs-
25425: aineistosta on toimitettu Sota-arkistoon.             sä vaiheessa tarvittavista toimista ei ole olemassa.
25426:    Yksittäisen rintamamiehen ja -naisen koke-             Kysymyksen tekeminenkin voidaan nähdä
25427: mukset heijastuvat ehkä tuoreimmin sodanaikai-        osoitukseksi tästä. Opetusministeriö katsoo, että
25428: sissa henkilökohtaisissa muisteluksissa, joita on     on ensi sijassa Sota-arkiston, Suomalaisen Kirjal-
25429: tallella esimerkiksi säilyneiden kirjeiden, valoku-   lisuuden Seuran ja veteraanijärjestöjen asia yh-
25430: vien ja muistelmien muodossa. Lisäksi on säily-       teistyössä niiden yhteisöjen ja viranomaisten
25431: nyt sodanaikaisia radio-ohjelmia, elokuvia ja leh-    kanssa, joilla on tietoa ja kokemusta tähän aihe-
25432: tihaastatteluja ja muuta aineistoa, josta välittyy    piiriin liittyvistä tehtävistä, selvittää, millä tavoin
25433: rintamakokemuksia myös yksittäisen ihmisen            jo olemassa olevan tiedon saatavuutta voidaan
25434: kannalta. Tällaista perinnettä on myös kerätty        lisätä ja kysymyksessä tarkoitettua keräystoimin-
25435:                                          1994 vp -   KK 168                                            3
25436: 
25437: taa tehostaa. Hyvin suunnitellulla yhteistoiminn-    mistä. Erityisen kiireelliseksi tämän työn tekee se,
25438: alla voitaisiin ilmeisesti merkittävästi parantaa    että veteraanien rivit ovat nopeasti harvenemas-
25439: paikallis- ja aluetason museoiden ja veteraanijär-   sa.
25440: jestöjen ja -yhteisöjen työpanoksen hyödyntä-
25441: 
25442:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1994
25443: 
25444:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25445: 4                                        1994 vp -   KK 168
25446: 
25447: 
25448: 
25449: 
25450:                                        Tili Riksdagens Talman
25451: 
25452:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     även olika statliga myndigheter och forskningsin-
25453: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      stitut har deltagit. Arbetet pågår fortfarande.
25454: 21 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-      Som bäst insamlar Krigsarkivet och Suomalaisen
25455: rådet översänt följande av riksdagsman Sulo Ait-     Kirjallisuuden Seura tillsammans krigstida brev
25456: toniemi undertecknade spörsmål nr 168:               och minnesanteckningar från fronten i form av en
25457:                                                      tävling. År 1993 insamlades fronttidningar, i vil-
25458:           Har man i Finland på ett systematiskt      ka även ingår rikligt med äkta krigsminnen, t.ex.
25459:        sätt för kommande generationer skött om       intervjuer med soldater.
25460:        insamlingen av krigsminnen av veteraner          Olika veteranorganisationer har regionalt och
25461:        från krigen 1939-1944, och om inte,           lokalt sammanställt ett flertal verk, som förutom
25462:           vad ämnar Regeringen göra för att åt-      namn och personuppgifterpå stupade och vetera-
25463:        gärda denna fråga, som med tiden snart        ner även bevarat rikligt med krigstida minnesan-
25464:        blir brådskande?                              teckningar och senare biografier.
25465:                                                         Frontmäns erfarenheter publicerades i avse-
25466:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-     värd mängd i tidskriften Kansa taisteli miehet
25467: ra följande:                                         kertovat under 1957-1986. Tidskriftens årgång-
25468:                                                      ar och sammanhängande material finns i Krigs-
25469:    Berättelser av veteraner från de senaste krigen   arkivet. Detta arbete har fortsatts av tidskriften
25470: har insamlats och bevarats på många olika sätt.      Sotaveteraani och publikationer av krigsveteran-
25471:    Krigsdagböcker som förts under krigstiden         distrikten. Materialet i fråga har även bevarats på
25472: och många andra dokument och minnesanteck-           Krigsar kivet.
25473: ningar i samband med krigsföringen är materia}          Krigstida memoarer av frontkvinnor har be-
25474: som frontmän har sammanställt och beskriver i        varats i boken Naiset kertovat sodasta. Många
25475: denna mening även deras erfarenheter. Nämnda         andra verk om kvinnors krigsminnen har utgi-
25476: materia} kompletteras av enskilda frontmäns          vits.
25477: krigstida och senare berättelser, som även har           Med hjälp av enkäter har korsutraditioneo
25478: utnyttjats i den krigshistoriska forskningen.        insamlats under 1960- och 1970-talen. Olika va-
25479:    Vidare har föreningar och kommissioner för        penslags traditioner har insamlats genom enkä-
25480: krigstida truppavdelningars traditioner gett upp-    ter. Traditioner bland de frontmän som stred vid
25481: hov tili en stor mängd historik, som även innehål-   truppavdelningar vid Rukajärvi har insamlats
25482: ler berättelser av enskilda frontmän. De bygger      rätt heltäckande genom intervjuer.
25483: delvis på minnesanteckningar under krigen. 1 det-       Av det anförda framgår att veterantraditioner
25484: ta sammanhang har man ofta blivit tvungen att        har insamlats rätt omfattande och att arbetet
25485: jämföra tillförlitligheten i anteckningarna och      ännu pågår på många håll. Något heltäckande
25486: försökt finna det bästa möjliga materialet som       sammandrag av allt utfört arbete och de åtgärder
25487: underlag för arbetet. En avsevärd andel av detta     som skulle behövas i detta skede finns inte.
25488: materia} har sänts tili krigsarkivet.                   Spörsmålet i sig kan ses som ett bevis på detta.
25489:    Enskilda frontmäns och frontkvinnors erfa-        Undervisningsministeriet anser att det i första
25490: renheter avspeglas kanske bäst i personliga krigs-   hand är en sak för Krigsarkivet, Suomen Kirjal-
25491: tida kortare memoarer, som finns bevarade i          lisuuden Seura och veteranorganisationerna att i
25492: form av brev, fotografier och biografier. Vidare     samarbete med sådana sammanslutningar och
25493: finns krigstida radioprogram, filmer och tid-        myndigheter som har information och erfarenhet
25494: ningsintervjuer och annat materia} bevarade,         i fråga om uppgifter med detta tema utreda på
25495: som förmedlar erfarenheter från fronten ur den       vilket sätt existerande information kan göras
25496: enskilda människans synvinkel. Sådana traditio-      mera tillgänglig och den insamlingsverksamhet
25497: ner har systematiskt insamlats både för forsk-       som anges i spörsmålet effektiveras. Genom väl
25498: ningen och andra ändamål. Huvudsakligen har          planerad samverkan kunde man avsevärt bättre
25499: veteransammanslutningar utfört arbetet, men          kunna utnyttja arbetsinsatserna av lokala och
25500:                                         1994 vp -   KK 168                                        5
25501: 
25502: regionala museer och veteranorganisationer, Sär-    ningen att veteranemas led snabbt håller på att
25503: skilt brådskande blir detta arbete av den anled-    glesna.
25504: 
25505:      Helsingfors den II april 1994
25506:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25507: 1
25508: 
25509: 1
25510: 
25511: 
25512: 
25513:     1
25514: 
25515:     1
25516: 
25517:     1
25518: 
25519:         1
25520: 
25521: 
25522: 
25523:             1
25524: 
25525:             1
25526: 
25527: 
25528: 
25529: 
25530:                 1
25531: 
25532:                 1
25533: 
25534: 
25535: 
25536:                     1
25537: 
25538:                     1
25539:                                               1994 vp
25540: 
25541: Kirjallinen kysymys 169
25542: 
25543: 
25544: 
25545: 
25546:                                  Aittoniemi: Ministeriöiden velvollisuudesta vastata lakien tulkintaa
25547:                                      koskeviin kyselyihin
25548: 
25549: 
25550:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25551: 
25552:     Tamperelaista Lännen Laki & Perintä Oy:tä          Kumpikaan, sen paremmin Pekka Laajaneo
25553: edustava lakimies Kalle Eerola on Suomen Op-        kuin Ilkka Hatjukaan, ei ole vastannut millään
25554: tiopörssi Oy:hyn liittyvän vahingonkor-             tavalla lakimies Kalle Eerolan allekitjoittamiin
25555: vausvaateen vuoksi neuvotellut sekä pyytänyt        kitjeisiin.
25556: pankkitarkastusvirastolta lausuntoa valtiova-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25557: rainministeriön optiopörssin sääntöjen eräiden      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25558: kohtien tulkitsemisesta. Pankkitarkastusviraston    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25559: kirjallisten lausuntojen päivämäärät ovat           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25560: 5.7.1993 ja 9.8.1993.
25561:     Koska säännösten tulkitsemiseen on jäänyt                   Katsooko Hallitus, että valtiova-
25562: jossain määrin epäselvyyttä, Lännen Laki & Pe-              rainministeriön lainvalmisteluviranomai-
25563: rintä Oy on sittemmin pyytänyt asian tulkintaa              silla on velvollisuus vastata ministeriön
25564: 27.8.1993 päivätyllä kitjeellä valtiovarainminis-           lainvalmistelualueeseen ja päätöksen-
25565: teriön lainsäädäntöneuvokselta Ilkka Hatjulta ja            tekoon kuuluviin tulkintakyselyihin, ja
25566: saman ministeriön lainsäädäntöjohtajalta Pekka              jos näin on,
25567: Laajaselta 4.1.1994 päivätyllä kitjeellä. Käänty-               miksi lainsäädäntöneuvos Ilkka Hatju
25568: minen asiassa juuri valtiovarainministeriön lain-           ja lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajaneo
25569:  säädäntövalmistelun puoleen johtui siitä, että             eivät ole vastanneet 27.8.1993 ja 4.1.1994
25570: lain tulkintaan perimmäinen selko on saatavissa             lakimies Kalle Eerolan allekitjoittamiin
25571: viime kädessä lain valmisteluissa mukana olleilta           kyselyihin koskien·· valtiovarainministe-
25572:  elimiltä.                                                  riön vahvistamien Suomen Optiopörssi
25573:                                                             Oy:n sääntöjen tulkintaa?
25574:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1994
25575: 
25576:                                           Sulo Aittoniemi
25577: 
25578: 
25579: 
25580: 
25581:  240032J
25582: 2                                        1994 vp -   KK 169
25583: 
25584: 
25585: 
25586: 
25587:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25588: 
25589:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaasti reagoimaan markkinoiden kehityksen ai-
25590: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        heuttamiin nopeisiin muutostarpeisiin.
25591: olette 21 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        Arvopaperimarkkinoiden itsesääntelyllä, jos-
25592: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ta arvopaperipörssin ohjesääntö ja optioyhteisön
25593: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         säännöt ovat tärkeimmät esimerkit, on suuri mer-
25594: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       kitys ja ohjausvaikutus arvopapereiden liikkee-
25595: sen n:o 169:                                         seenlaskijoiden, arvopaperinvälittäjien, selvitys-
25596:                                                      osapuolten, markkinatakaajien ja meklarien vel-
25597:            Katsooko Hallitus, että valtiova-         vollisuuksien sääntelijöinä. Itsesääntelyllä paitsi
25598:        rainministeriön lainvalmisteluviranomai-      täsmennetään lakia omaksumalla yhteisiä tulkin-
25599:        silla on velvollisuus vastata ministeriön     toja laintasoisista velvollisuuksista myös täyden-
25600:        lainvalmistelualueeseen ja päätöksen-         netään lakia asettamalla mainituille markkina-
25601:        tekoon kuuluviin tulkintakyselyihin, ja       osapuolille muitakin kuin laissa säädettyjä vel-
25602:        jos näin on,                                  vollisuuksia. Hyväksymällä itsesääntelyn mark-
25603:            miksi lainsäädäntöneuvos Tikka Harju      kinaosapuolet sitoutuvat noudattamaan vel-
25604:        ja lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen         vollisuuksia, joilla voi käytännössä olla suurikin
25605:        eivät ole vastanneet 27.8.1993 ja 4.1.1994    vaikutus niiden toimintatapoihin. Tämän sitou-
25606:        lakimies Kalle Eerolan allekirjoittamiin      tumisen lujittamiseksi ovat arvopaperipörssit ja
25607:        kyselyihin koskien valtiovarainministe-       optioyhteisöt, jotka ovat itsesääntelyn laatimi-
25608:        riön vahvistamien Suomen Optiopörssi          seen velvolliset, edellyttäneet osapuolilta sitoutu-
25609:        Oy:n sääntöjen tulkintaa?                     mista itsesääntelyyn ennen markkinaosapuoleksi
25610:                                                      hyväksymistä. Itsesääntely on siten osa sopimus-
25611:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suhdetta, jonka osapuoleksi markkinaosapuolet
25612: vasti seuraavaa:                                     tulevat liittyessään arvopaperipörssin tai optio-
25613:                                                      yhteisön ylläpitämän markkinapaikan jäseneksi.
25614:    1. Rahoitusmarkkinalainsäädännön tavoin              Edellä kerrottu merkitsee sitä, että arvopaperi-
25615: myös arvopaperien ja vakioitujen johdannaisso-       pörssin ohjesääntö ja optioyhteisön säännöt ovat
25616: pimusten julkista kaupankäyntiä sääntelevissä        yksityisoikeudellista sääntelyä, jossa markkina-
25617: laeissa on säännöksiä, jotka perustavat valtiova-    osapuolet hyväksyvät itselleen ja toisilleen oi-
25618: rainministeriölle oikeuksia ja velvollisuuksia.      keuksia ja velvollisuuksia. Valtiovarainministe-
25619: Näistä säännöksistä periaatteellisesti tärkeimmät    riö ei ole tällainen itsesääntelyssä tarkoitettu
25620: koskevat arvopaperipörssin ja optioyhteisön toi-     markkinaosapuoli, eikä ministeriölle ole perus-
25621: miluvan myöntämistä ja peruuttamista sekä ar-        tettu eikä tietysti edes voida perustaa oikeuksia ja
25622: vopaperipörssin toiminnan keskeyttämistä ja op-      velvollisuuksia yksityisoikeudellisissa oikeusnor-
25623: tioyhteisön toiminnan rajoittamista. Käytännös-      meissa, joita arvopaperipörssin ohjesääntö ja op-
25624: sä merkittävimmiksi säännöksiksi ovat kuitenkin      tioyhteisön säännöt ovat. Tämän vuoksi ne seu-
25625: osoittautuneet valtiovarainministeriön oikeus ja     raamukset ja erimielisyydet, joita itsesääntelyn
25626: velvollisuus vahvistaa arvopaperipörssin oh-         noudattamatta jättämisestä ja sisällöstä mahdol-
25627: jesääntö ja optioyhteisön säännöt. Itsesääntelyn     lisesti syntyy, ratkaistaan ilman valtiovarainmi-
25628: lakisääteisen, hakemukseen perustuvan vahvista-      nisteriön osallistumista. Esimerkiksi Helsingin
25629: mismenettelyn suuri käytännön merkitys johtuu        Arvopaperipörssissä toimii erityinen pörssieetti-
25630: ennen muuta siitä, että arvopaperimarkkinoiden       nen lautakunta, jonka tehtävänä ohjesäännön
25631: eri osapuolten toimintaan vaikuttaminen edellyt-     mukaan on antaa lausuntoja muun muassa siitä,
25632: tää käytännöllistä ja yksityiskohtaista sääntelyä,   onko arvopaperimarkkinoita koskeva toimenpi-
25633: joka lainsäädäntöä nopeammin pystyy tehok-           de pörssin sääntöjen vastainen. Maassamme toi-
25634:                                             1994 vp -    KK 169                                              3
25635: 
25636: mivien kahden optioyhteisön saannoissa on                tuvassa riita-asiassa, joka Helsingin raastuvanoi-
25637: sääntöjä koskevien erimielisyyksien ratkaisu             keudessa on 25 päivänä toukokuuta 1993 jätetty
25638: määrätty tapahtuvaksi välimiesmenettelyssä. It-          tutkimatta. Raastuvanoikeus on päätöksessään,
25639: sesääntelyn noudattamatta jättämiseen puoles-            joka on saanut lainvoiman, katsonut, että vaadi-
25640: taan sovelletaan kurinpitomenettelystä annettuja         tuo vahingonkorvausvelvollisuuden vahvistami-
25641: sääntöjen määräyksiä. Myös sopimussakoin on              nen olisi edellyttänyt vahingon osoittamista.
25642: tehostettu itsesääntelyn noudattamista.                  Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty hyväksyttä-
25643:     Valtiovarainministeriön tehtävänä arvopape-          vää syytä, miksei vahingon määrää voitaisi osoit-
25644: rimarkkinoiden itsesääntelyssä on arvopaperi-            taa. Tämän vuoksi raastuvanoikeus katsoi, että
25645: pörssin ohjesäännön ja optioyhteisön sääntöjen           kantajan pitäisi voida ajaa asiansa suorituskan-
25646: vahvistaminen. Suomen Pankin yhteydessä toi-             teella.
25647: mivalla rahoitustarkastuksella on toimivalta ja             Pankkitarkastusvirasto puolestaan on 5 päivä-
25648: velvollisuus valvoa arvopaperien ja vakioitujen          nä heinäkuuta ja 9 päivänä elokuuta 1993 vastan-
25649: johdannaissopimusten markkinoita sääntelevien            nut lakimies Kalle Eerolan kirjeisiin, että yleisen
25650: lakien sekä lakia täydentävän ja täsmentävän it-         tuomioistuimen on näytön nojalla ratkaistava
25651: sesääntelyn noudattamista eli muun muassa sitä,          kysymys siitä, onko Eerolan asiakkaan vuonna
25652: että arvopapereilla käytävää julkista kauppaa             1989 konkurssiin asetetussa Vital-Invest Oy:ssä
25653: koskevia ohjesääntöjä noudatetaan ja optioyh-            käyttämä meklari ylittänyt toimivaltansa vai
25654: teisön toiminnassa noudatetaan optioyhteisön             onko meklari toiminut asiakkaansa ohjeiden tai
25655: sääntöjä. Arvopaperipörssin ohjesäännön nou-             valtuutuksen mukaisesti.
25656: dattamista arvopaperipörssin piirissä ja optioyh-            Koska kaksi eri viranomaista on ilmoittanut
25657: teisön sääntöjen noudattamista optioyhteisön             käsityksenään, että asian ratkaisemiseksi edelly-
25658: piirissä valvovat myös arvopaperipörssin ja op-          tetään oikeudenkäyntimenettelyä yleisessä tuo-
25659: tioyhteisön hallitukset. Helsingin Arvopaperi-           mioistuimessa, jonka käsiteltäväksi valtiovarain-
25660: pörssi Osuuskunta ja suomalaiset optioyhteisöt,          ministeriö ei kuitenkaan voi asiaa hallintomenet-
25661:  kuten Suomen Optiopörssi Oy, ovat rahoitustar-          telylain nojalla siirtää, ministeriössä ei ole pidetty
25662:  kastuksen valvottavia, joten arvopaperimarkki-          tarpeellisena ryhtyä asiassa erityisiin toimenpitei-
25663:  noiden itsesääntelyn noudattamista valvovat ensi        siin.
25664:  asteessa yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt.              3. Kirjallisen kysymyksen johdannossa väite-
25665:  Valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi rahoi-           tään, etteivät valtiovarainministeriön virkamie-
25666:  tustarkastukselle on laissa taattu laajat tiedon-       het olisi millään tavalla vastanneet Lännen Laki
25667:  saantioikeudet valvottaviltaan. Tällaisia oikeuk-       ja Perintä Oy:n lakimiehen Kalle Eerolan allekir-
25668:  sia ei valtiovarainministeriöllä ole.                   joittamiin kirjeisiin. Tämä käsitys on erheellinen.
25669:     Edellä esitetyn perusteella on selvää, että val-     Eerolalle on puhelimitse ilmoitettu, että asia sel-
25670:  tiovarainministeriöllä ei ole velvollisuutta kirjal-    vitetään Suomen Optiopörssi Oy:n sääntöjen uu-
25671:  lisesti vastata ministeriön lainvalmistelualuee-        distamista koskevaa hakemusta käsiteltäessä.
25672:  seen kuuluvien lakien eikä ministeriön vahvista-        Kyseinen hakemus, joka käsitti Suomen Optio-
25673:  man arvopaperimarkkinoiden itsesääntelyn si-            pörssi Oy:n sääntöjen ja niiden liitteiden uudista-
25674:  sältöä koskeviin tulkintakyselyihin. Tästä erilli-      misen lähes kokonaisuudessaan, tuli valtiova-
25675:  nen kysymys on, että valtiovarainministeriön vir-       rainministeriössä vireille 8 päivänä syyskuuta
25676:  kamiestä voidaan kuulla asiantuntijatodistajana         1993. Saatuaan rahoitustarkastukselta, Suomen
25677:  oikeudenkäynnissä, jossa mainittuun säännös-            Pankilta ja Helsingin Arvopaperipörssiitä pyytä-
25678:  töön etsitään tulkintoja.                               mänsä lausunnot valtiovarainministeriö antoi
25679:      2. Valtiovarainministeriössä on edellä esitetys-    hakemuksesta päätöksen noin puolen vuoden
25680:  tä huolimatta kuitenkin hyvän hallintotavan mu-         käsittelynjälkeen 1 päivänä maaliskuuta 1994.
25681:  kaisesti selvitetty, onko Suomen Optiopörssi               Lännen Laki ja Perintä Oy:n lakimiehen Kalle
25682:  Oy:n sääntöjen tulkintaan liittyvissä mahdollisis-      Eerolan kirjeen ja Suomen Optiopörssi Oy:n uu-
25683:  sa epäselvyyksissä sellaista oikeussuojan tarvet-       distettujen sääntöjen vahvistamista koskevan ha-
25684:  ta, että asia olisi siirrettävä hallintomenettelylain   kemuksen käsittely samanaikaisesti perustui sii-
25685:  nojalla toisen viranomaisen käsiteltäväksi. Täl-        hen, ettei valtiovarainministeriö voi myöntää oi-
25686:  löin on käynyt ilmi, että valtiovarainministeriön       keussuojaa yksittäisessä arvopaperimarkkinoita
25687:  virkamiehille kirjeitä lähettänyt Lännen Laki ja        koskevassa asiassa. Sen sijaan arvopaperipörssin
25688:  Perintä Oy:n lakimies Kalle Eerola on edustanut         ohjesääntöä tai optioyhteisön sääntöjä koskevan
25689:   asiakastaan vahingonkorvauskanteeseen perus-           hakemusmenettelyn yhteydessä ministeriö voi
25690: 4                                       1994 vp -   KK 169
25691: 
25692: vaikuttamalla arvopaperimarkkinoiden itse-          menetellen valtiovarainministeriö katsoo voivan-
25693: sääntelyn sisältöön selventää oikeussuhteita ja     sa parhaiten edistää myös niitä tavoitteita, joita
25694: parantaa oikeussuojaa tavalla, joka lisää arvopa-   arvopaperimarkkinoiden itsesääntelyn vahvista-
25695: perimarkkinoiden luotettavuutta. Tällä tavoin       miselle valtiovarainministeriössä on asetettu.
25696: 
25697:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
25698: 
25699:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
25700:                                           1994 vp -   KK 169                                              5
25701: 
25702: 
25703: 
25704: 
25705:                                         Tili Riksdagens Talman
25706: 
25707:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      reglering har stor betydelse och styrverkan då det
25708: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       är fråga om regleringen av skyldigheterna för
25709: 21 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-       emittenter av värdepapper, värdepappersför-
25710: rådet översänt följande av riksdagsman Aittonie-      medlare, clearingparter, marknadsgaranter och
25711: mi undertecknade spörsmål nr 169:                     mäklare. Genom självregleringen preciseras la-
25712:                                                       gen i och med att man godtar gemensamma tolk-
25713:           Anser Regeringen att finansministeri-       ningar av skyldigheterna på lagnivå, och kom-
25714:        ets lagberedningsmyndigheter är skyldiga       pletteras lagen i och med att man uppställer andra
25715:        att svara på tolkningsfrågor som hör till      skyldigheter för marknadsparterna än sådana
25716:        området för ministeriets lagberedning          som är reglerade i lag. Genom att godta självreg-
25717:        och beslutsfattande, och om så är fallet,      leringen förbinder sig marknadsparterna vid att
25718:           varför har inte lagstiftningsrådet Ilkka    iaktta skyldigheter som i praktiken kan ha t.o.m.
25719:        Harju och lagstiftningsdirektör Pekka          stor inverkan på parternas förfaringssätt. För att
25720:        Laajanen svarat på de av jurist Kalle Ee-      befåsta denna förbindelse har fondbörserna och
25721:        rola undertecknade förfrågningarna av          optionsföretagen, som är skyldiga att utarbeta en
25722:        den 27 augusti 1993 och den 4 januari          självreglering, förutsatt att parterna binder sig tili
25723:        1994 gällande tolkningen av det av finans-     självregleringen innan de godkänns som mark-
25724:        ministeriet fastställda reglementet för        nadsparter. Självregleringen utgör således en del
25725:        Finlands Optionsbörs Ab?                       av avtalsförhållandet och marknadsparterna blir
25726:                                                       parter i detta förhållande när de blir medlemmar
25727:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i en marknadsplats som en fondbörs eller ett
25728: anföra följande:                                      optionsföretag upprätthåller.
25729:                                                          Det som sagts ovan innebär att fondbörsens
25730:     1. I de lagar som reglerar offentlig handel med   och optionsföretagets reglementen utgör en pri-
25731: värdepapper och standardiserade derivativavtal        vaträttslig reglering, där marknadsparterna för
25732: finns liksom i lagstiftningen om finansmarkna-        egen del och för varandra godkänner rättigheter
25733: den stadganden som ger upphov till rättigheter        och skyldigheter. Finansministeriet är inte en så-
25734: och skyldigheter för finansministeriet. De princi-    dan marknadspart som avses i självregleringen
25735: piellt viktigaste av dessa stadganden berör bevil-    och för ministeriet har inte grundats och kan
25736: jandet och återkallandet av koncessioner för          naturligtvis inte heller grundas rättigheter och
25737: fondbörser och optionsföretag samt avbrytande         skyldigheter i sådana privaträttsliga rättsnormer
25738: av fondbörs verksamhet och begränsning av op-         som fondbörsens och optionsföretagets regle-
25739: tionsföretags verksamhet. I praktiken har dock        menten utgör. Därför skall påföljder och me-
25740: stadgandena om finansministeriets rättighet och       ningsskiljaktigheter som eventuellt uppkommer
25741: skyldighet att fastställa fondbörsers och options-    när självregleringen inte iakttas samt i fråga om
25742: företags reglementen visat sig ha störst betydelse.   innehållet avgöras utan finansministeriets delta-
25743: Den stora praktiska betydelsen av det lagstadga-      gande. T.ex. vid Helsingfors Fondbörs finnsen
25744: de, på ansökan grundade förfarandet för faststäl-     särskild börsetisk nämnd som enligt reglementet
25745: lande av självregleringen beror framför allt på att   skall avge utlåtanden bl.a. om det anser att en
25746: man för att kunna påverka verksamheten hos            åtgärd som gäller värdepappersmarknaden stri-
25747: olika parter på värdepappersmarknaden behöver         der mot börsens regler. Enligt reglementet för de
25748: en praktisk och detaljerad reglering som snab-        två optionsföretag som är verksamma i Finland
25749:  bare än lagstiftningen effektivt kan svara på de     skall meningsskiljaktigheter i fråga om reglemen-
25750:  snabba behov av förändringar som utvecklingen        tet avgöras genom skiljemannaförfarande. Om
25751:  på marknaden ger upphov till.                        självregleringen inte iakttas tillämpas reglemen-
25752:     Fondbörsens och optionsföretagets reglemen-       tets bestämmelser om disciplinförfarande. Vikten
25753:  ten utgör de viktigaste exemplen på självregle-      av att självregleringen iakttas har även förstärkts
25754:  ringen på värdepappersmarknaden. Denna själv-        med avtalsvite.
25755: 6                                         1994 vp -    KK 169
25756: 
25757:    Finansministeriet skall i fråga om värdepap-        skadans storlek inte kan påvisas. Därför ansåg
25758: persmarknadens självreglering fastställa fond-         rådstuvurätten att käranden borde kunna driva
25759: börsens och optionsföretagets reglementen. Fi-         sitt mål med en fullgörelsetalan.
25760: nansinspektionen, som verkar i anslutning till             Bankinspektionen har för sin del, den 5 juli och
25761: Finlands Bank, har behörighet och skyldighet att       den 9 augusti 1993, på jurist Kalle Eerolas brev
25762: övervaka efterlevnaden av de lagar som reglerar        svarat att en allmän domstol på basis av bevisen
25763: marknaden för värdepapper och standardiserade          måste avgöra om den mäklare som Eerolas klient
25764: derivativavtal samt iakttagandet av den självreg-      använde när Vital-Invest Oy försattes i konkurs
25765: lering som kompletterar och preciserar lagen,          1989 har överskridit sina befogenheter eller om
25766: dvs. bl.a. att det reglemente som gäller offentlig     mäklaren har handlat i enlighet med sin klients
25767: handel med värdepapper iakttas och att options-        anvisningar eller fullmakt.
25768: företagets reglement~ iakttas inom optionsföre-            Eftersom två olika myndigheter har meddelat
25769: tagets verksamhet. Aven fondbörsens och op-            att deras uppfattning är att ärendets avgörande
25770: tionsföretagets styrelser övervakar iakttagandet       förutsätter ett rättegångsförfarande vid en all-
25771: av reglementena. Helsingfors Fondbörs Andel-           män domstol, till vars behandling finansministe-
25772: slag och de finländska optionsföretagen, t.ex.         riet dock inte kan överföra ärendet med stöd av
25773: Finlands Optionsbörs Ab, övervakas av finansin-        lagen om förvaltningsförfarande, har man vid
25774: spektionen. lakttagandet av värdepappersmark-          ministeriet ansett att det inte är nödvändigt att
25775: nadens självreglering övervakas alltså i första        vidta särskilda åtgärder i ärendet.
25776: hand av privaträttsliga juridiska personer. För            3. 1 inledningen till spörsmålet påstås att fi-
25777: att kunna fullgöra sin övervakningsskyldighet          nansministeriets tjänstemän inte på något sätt
25778: har finansinspektionen i lagen garanterats en          skulle ha svarat på de brev som jurist Kalle Eerola
25779: omfattande rätt till information av dem som står       vid Lännen Laki ja Perintä Oy har undertecknat.
25780: under övervakning. Finansministeriet har inte          Denna uppfattning är felaktig. Man har medde-
25781: några sådana rättigheter.                              lat Eerola per telefon att frågan utreds i samband
25782:    På basis av det som sägs ovan är det uppenbart      med behandlingen av ansökan om revidering av
25783: att finansministeriet inte har någon skyldighet att    reglementet för Finlands Optionsbörs Ab. Denna
25784: skriftligen svara på tolkningsfrågor gällande la-      ansökan, som inbegrep en i det närmaste total
25785: gar som hör till ministeriets lagberedningsområ-       revidering av reglementet för Finlands Options-
25786: de eller det innehåll i värdepappersmarknadens         börs Ab inklusive bilagor, blev anhängig vid fi-
25787: självreglering, som fastställts av ministeriet. En     nansministeriet den 8 september 1993. Efter att
25788: annan sak är att en tjänsteman vid finansministe-      ha fått begärda utlåtanden av finansinspektio-
25789: riet kan höras som sakkunnigvittne i en rättegång      nen, Finlands Bank och Helsingfors Fondbörs
25790: där tolkningar gällande nämnda regelsystem ef-         meddelade finansministeriet ett beslut med anled-
25791: tersöks.                                               ning av am:ökan efter ungefår ett halvt års be-
25792:    2. Vid finansministeriet har man trots det som      handling, den 1 mars 1994.
25793: sägs ovan enligt god förvaltningssed utrett huru-          Att brevet från jurist Kalle Eerola vid Lännen
25794: vida frågan om eventuella oklarheter vid tolk-         Laki ja Perintä Oy och fastställandet av det revi-
25795: ningen av reglementet för Finlands Optionsbörs         derade reglementet för Finlands Optionsbörs Ab
25796: Ab är förknippad med behov av ett sådant rätts-        behandlades samtidigt berodde på att finansmi-
25797: skydd att ärendet med stöd av lagen om förvalt-        nisteriet inte kan bevilja rättsskydd i ett enstaka
25798: ningsförfarande skall överföras till en annan          mål som gäller värdepappersmarknaden. Där-
25799: myndighet. Härvid har det framkommit att jurist        emot kan ministeriet i samband med ett ansök-
25800: Kalle Eerola vid Lännen Laki ja Perintä Oy, som        ningsförfarande som gäller reglementet för en
25801: sänt brev till finansministeriets tjänstemän, har      fondbörs eller ett optionsföretag genom att på-
25802: företrätt sin klient i ett tvistemål som baserar sig   verka innehållet i värdepappersmarknadens
25803: på en skadeståndstalan och som Helsingfors råd-        självreglering klargöra rättsförhållandena och
25804: stuvurätt den 25 maj 1993 har avvisat utan pröv-       förbättra rättsskyddet på ett sätt som ökar till-
25805: ning. Rådstuvurätten har i sitt utslag, som har        tron till värdepappersmarknaden. Genom att gå
25806: vunnit laga kraft, ansett att fastställandet av den    till väga på detta sätt anser finansministeriet att
25807: yrkade skadeståndsskyldigheten skulle ha förut-        det på bästa sätt kan främja även de mål som
25808: satt att en skada kan påvisas. 1 målet har man         fmansministeriet har uppställt för fastställandet
25809: dock inte företett något godtagbart skäl till att      av värdepappersmarknadens självreglering.
25810:      Helsingforsden 12 april1994
25811: 
25812:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
25813:                                                1994vp
25814: 
25815: Kirjallinen kysymys 170
25816: 
25817: 
25818: 
25819: 
25820:                                   Nyby ym.: Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen helpottamisesta
25821: 
25822: 
25823: 
25824:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25825: 
25826:     Työttömyysturvalain 5 lukua koskevat muu-           Tilanne on kaikkien osapuolten, työnantajien,
25827: tokset tulivat voimaan 1.1.1994. Muutoksella         valtion ja työntekijöiden kannalta mieletön.
25828: lain 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädettiin         Työttömyysturvajärjestelmä joutuu kustanta-
25829: lyhytkestoiset, alle kuukauden kestävät työsuh-      maan myös sellaiset päivät, joiden aikana henkilö
25830: teet sovitelluu päivärahan piiriin. Tämän vuoksi     voisi tehdä työtä. Työnantajat turhautuvat, kun
25831: henkilö, joka ottaa vastaan lyhytaikaisen työn,      lyhytkestoiseen työhön ei saada tekijöitä massa-
25832: vaikkapa vain muutamaksi päiväksi, joutuu            työttömyydestä huolimatta. Myös työntekijöi-
25833: muuttamaan työttömyysturvan hakujaksoosa             den kannalta lyhyetkin työsuhteet olisivat hyviä,
25834: kuukauden mittaiseksi. Ennen päivärahapäätök-        koska ne ylläpitävät ammattitaitoa ja kannusta-
25835: sen tekemistä odotetaan kuukausi työn vastaan-       vat työllistymään.
25836: ottamisesta lukien. Jos henkilö on työssä haku-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25837: jakson päättyessä eikä hän välittömästi ilmoita      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25838: työttömyyspäivärahan maksajalle, kestääkö työ        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25839: yli 30 päivää, hän joutuu odottamaan työttö-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25840: myyspäivärahaansa toisenkin hakujakson ajan,
25841: eli jopa kaksi kuukautta.                                      Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
25842:     Muutos on muutamassa kuukaudessa osoit-                 tus aikoo ryhtyä työttömyysturvalain
25843: tautunut erittäin epäonnistuneeksi. Se aiheuttaa            17 §:n muuttamiseksi siten, että lyhytkes-
25844: lyhytaikaista työtä vastaanottavalle henkilölle             toisen työn vastaanottamisen esteet pois-
25845: niin paljon etuuksien tosiasiallisia menetyksiä ja          tetaan?
25846: odottelua, että työttömän on kannattavampaa
25847: olla ottamatta vastaan lyhytaikaista työtä.
25848: 
25849:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1994
25850: 
25851:                      Mats Nyby                                      Lauri Metsämäki
25852: 
25853: 
25854: 
25855: 
25856: 240032J
25857: 2                                       1994 vp -   KK 170
25858: 
25859: 
25860: 
25861: 
25862:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25863: 
25864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Muutoksen hyvänä puolena on se, että lasku-
25865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sääntö suosii aina vähäisiä lisäansioita. Kaikissa
25866: olette 21 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-    tilanteissa ensimmäiset 750 markkaa kuukaudes-
25867: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sa eivät vähennä maksettavaa päivärahaa lain-
25868: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Nybyn ym.        kaan. Hyvänä puolena voidaan pitää myös sitä,
25869: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 170:       että eri tilanteissa palkan ohella päivärahaa saa-
25870:                                                     vat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Huonona
25871:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    puolena on päivärahan käsittelyyn liittyvien ru-
25872:        tus aikoo ryhtyä työttömyysturvalain         tiinien monimutkaistuminen. Joissakin tilanteis-
25873:        17 §:n muuttamiseksi siten, että lyhytkes-   sa päivärahan maksu viivästyy ja myös palkkato-
25874:        toisen työn vastaanottamisen esteet pois-    distuksia tarvitaan työnantajilta aikaisempaa
25875:        tetaan?                                      enemmän. Samaa määräytymissääntöä on tä-
25876:                                                     hänkin vuoteen saakka käytetty tilanteissa, joissa
25877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työtön henkilö on tehnyt osa-aikaista työtä, eikä
25878: vasti seuraavaa:                                    kuitenkaan merkittäviä toimeenpano-ongelmia
25879:                                                     ole ollut. Laskusäännön käytön laajentaminen
25880:     Työttömyyspäivärahan ja työttömyysajalta        on luonnollisesti kasvattanut ongelmakohtien
25881: saadun palkan yhteensovituksessa oli vuoden         käytännön merkitystä.
25882: 1993 loppuun saakka käytössä kaksi erilaista las-       Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
25883: kusääntöä riippuen siitä, oliko kyseessä lyhyitä    yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja työttö-
25884: kokoaikatöitä vai osa-aikatöitä. Nämä kaksi         myysturvan maksajatahojen kanssa käymässä
25885: sääntöäjohtivat erilaiseen lopputulokseen, vaik-    lävitse muutostarpeita niihin työttömyysturva-
25886: ka työttömyysaikana saadut tulot olivat täsmäl-     lain säännöksiin, jotka liittyvät sovitellun päivä-
25887: leen samat. Kuluvan vuoden alusta lukien siirryt-   rahan maksamiseen. Tarkoituksena on, että tar-
25888: tiin yhtenäiseen laskusääntöön, jossa päivärahan    peellisista muutoksista valmistellaan hallituksen
25889: määrä riippuu yksinomaan muiden tulojen mää-        esitys annettavaksi eduskunnalle vielä kevätis-
25890: rästä.                                              tuntokaudella.
25891: 
25892:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
25893: 
25894:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
25895:                                            1994 vp- KK 170                                               3
25896: 
25897: 
25898: 
25899: 
25900:                                     Tili Riksdagens Talman
25901: 
25902:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det goda med ändringen är att räknemetoden
25903: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        alltid gynnar små extra inkomster. 1 alla situatio-
25904: 21 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-        ner gäller att de första 750 mk i månaden inte alls
25905: rådet översänt följande av riksdagsman Nyby            minskar dagpenningen. En fördel är också att de
25906: m.fl. undertecknade spörsmål nr 170:                   som får dagpenning vid sidan av lön i olika situa-
25907:                                                        tioner behandlas likvärdigt. En negativ aspekt är
25908:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          att de rutiner som hör samman med behandlingen
25909:        geringen vidta för att ändra 17 § lagen om      av dagpenning kompliceras. 1 vissa fall försenas
25910:        utkomstskydd för arbetslösa så att hin-         betalningen av dagpenning och löneintyg behövs
25911:        dren för mottagande av kortvariga arbe-         också mer än tidigare av arbetsgivarna. Samma
25912:        ten avlägsnas?                                  regel för fastställande har även använts tili i år i
25913:                                                        situationer där en arbetslös har utfört deltidsarbe-
25914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          te och det inte funnits några betydande problem
25915: anföra följande:                                       med verkställandet. En utökad användning av
25916:                                                        räknemetoden har naturligtvis ökat den praktiska
25917:     För sammanjämkning av arbetslöshetsdag-            betydelsen av problemen.
25918: penning och lön under arbetslöshetstid användes            Social- och hälsovårdsministeriet utreder för
25919: tili utgången av 1993 två olika räknemetoder           tillfållet, tillsammans med arbetsmarknadsorga-
25920: beroende på om det var fråga om kortvariga             nisationerna och de instanser som betalar ut-
25921: heltidsarbeten eller deltidsarbeten. Dessa två me-     komstskydd för arbetslösa, vilka behov det finns
25922: toder ledde tili olika slutresultat trots att inkom-   att ändra de stadganden i lagen om utkomstskydd
25923: sterna under arbetslöshetstiden var exakt desam-       för arbetslösa som gäller betalning av jämkad
25924: ma. Från ingången av 1994 övergick man tili en         dagpenning. Avsikten är att en regeringsproposi-
25925: enhetlig räknemetod, enligt viiken dagpenning-         tion med förslag tili nödvändiga ändringar skall
25926: ens belopp enbart är beroende av de övriga in-         beredas och överlåtas tili riksdagen ännu under
25927: komsterna.                                             vårsessionen.
25928: 
25929:      Helsingforsden 12 april1994
25930: 
25931:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
25932:                                                  1994vp
25933: 
25934: Kirjallinen kysymys 171
25935: 
25936: 
25937: 
25938: 
25939:                                     Saastamoinen: Syöpälääkkeiden sairausvakuutuskorvauksista
25940: 
25941: 
25942: 
25943:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25944:     Kansaneläkelaitos on kiinnittänyt huomiota         mentyneen käytännön mukaisesti osa potilaista
25945: syöpäsairauksien hoidossa käytettävien lääkkei-        jää täysin ilman korvausta.
25946: den korvattavuuteen. Ilmoituksensa mukaan se              Uudella menettelyllä on myös hoito- ja kus-
25947: aikoo jättää kokonaan korvaamatta potilaalle           tannuspoliittisia seurauksia. Sairaalakäyttöön
25948: sellaiset solusalpaajat ja muut syöpälääkkeet,         tarkoitettujen lääkkeiden antamista varten poti-
25949: joissa on rajoitus "vain sairaalakäyttöön", jos        las on otettava sairaalaan. Esimerkiksi anemiaa
25950: näitä annetaan polikliinisesti, ja lääkkeet, joilta    korjaavan erytropoietiinin, jota potilaat itse an-
25951: puuttuu kasvainta koskeva indikaatio, vaikka           nostelevat kotona, antamiseksi nykyisen tulkin-
25952: lääke muuten olisikin siinä sairaudessa koko-          nan mukaan heidät olisi kirjoitettava joka toinen
25953: naan korvattava. Tämä on jo koskettanut käy-           päivä sairaalapotilaiksi ihonalaisen injektion
25954: tännön työtä siten, että Kela on jättänyt koko-        saamista varten. Tällaisella menettelyllä lisätään
25955: naan korvaamatta -edes yli 3 100 mk:n omavas-          huomattavasti kustannuksia, onhan nykyisin
25956: tuunylittävältä osalta- eräiden syöpäpotilaiden        kaikessa hoidossa pyrkimys sairaalahoidon vä-
25957: polikliinisiä hoitoja. Menettely on johtanut hyvin     hentämiseen.
25958:  ristiriitaiseen tilanteeseen. Vakiintuneen tavan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25959:  mukaan potilaat saavat pääosan sytostaattihoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25960: doistaan polikliinisesti riippumatta lääkkeistä.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25961:  Korvaamatta jätettävät ja sellaisiksi ehdotetut       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25962:  hoidot kuuluvat tieteellisen näyttönsä perusteella
25963:  normaaliin hoitokäytäntöön. (Yksittäisen sytos-                 Katsooko Hallitus, että Kelan käytän-
25964:  taatin indikaatioalue usein muuttuu, kun lääke               tö syöpälääkkeiden korvaamisessa on sai-
25965:  yhdistetään toisten solusalpaajien kanssa.) Muu-             rausvakuutuslain mukainen, ja jos ei,
25966:  tos sulkee korvattavuuden ulkopuolelle lisäksi                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25967:  sellaiset hoidot,joita annetaan yksityissairaalois-          ryhtyä, jotta lääkkeitä korvattaisiin jat-
25968:  sa. Potilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan ja li-            kossakin tasapuolisesti kaikille eikä vir-
25969:  säksi vielä sairausvakuutuslain hengen vastaiseen            hetulkintoihin olisi enää mahdollisuuksia
25970:  tilanteeseen: kaikki syöpälääkkeet ovat periaat-             Kelassa?
25971:  teessa 100-prosenttisesti korvattavia, mutta il-
25972: 
25973:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
25974: 
25975:                                           Riitta Saastamoinen
25976: 
25977: 
25978: 
25979: 
25980:  2400321
25981: 2                                         1994vp -    KK 171
25982: 
25983: 
25984: 
25985: 
25986:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25987: 
25988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raaloilla on ollut mahdollisuus siirtää kalliit kus-
25989: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tannukset Kelalle, samalla kun sairaala on sääs-
25990: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tänyt lääkekustannuksissa. Kuitenkin yhteiskun-
25991: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saastamoi-       nalle tämänkaltainen lääkkeiden hankinta tulee
25992: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kaikkein kalleimmaksi. Sairaala voi ostaa lääk-
25993:  171:                                                 keen tukkuhinnoin, kun taas avohoidossa lääke-
25994:                                                       korvaus maksetaan liikevaihtoverollisesta vähit-
25995:           Katsooko Hallitus, että Kelan käytän-       täismyyntihinnasta. Potilaan hoitopäivä- tai
25996:        tö syöpälääkkeiden korvaamisessa on sai-       poliklinikkamaksuun julkisella sektorilla kuuluu
25997:        rausvakuutuslain mukainen, ja jos ei,          kaikki potilaan tarvitsema hoito, mukaan lukien
25998:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myös lääkkeet.
25999:        ryhtyä, jotta lääkkeitä korvattaisiin jat-        Virallinen indikaatio tarkoittaa sitä, että lääk-
26000:        kossakin tasapuolisesti kaikille eikä vir-     keen teho on osoitettu vain niiden sairauksien
26001:        hetulkintoihin olisi enää mahdollisuuksia      hoidossa, mihin lääkkeen käyttö on hyväksytty.
26002:        Kelassa?                                       Kaikkea muuta on pidettävä hoitokokeiluna,
26003:                                                       jonka kustannuksiin sairausvakuutus ei voi osal-
26004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          listua. Kun kansaneläkelaitos on kiinnittänyt
26005: vasti seuraavaa:                                      asiaan huomiota, on paljastunut, että kansanelä-
26006:                                                       kelaitos on sairausvakuutuksen lääkekorvauksin
26007:     Lääkevalmisteen myyntiluvan edellytyksenä         kustantanut myös kliinisiä lääkekokeiluja ja
26008: on muun muassa, että valmiste on lääkkeenä            -tutkimuksia. Valmisteiden korvattavuutta eri-
26009: tarkoituksenmukainen. Lääkelain 21 §:n perus-         tyisvalmisteena muiden kuin myyntilupaan liitty-
26010: teella lääkevalmisteen myyntilupaan voidaan liit-     vien indikaatioiden osalta tutkitaan parhaillaan.
26011: tää ehtoja.                                               Lääkekorvausuudistuksella ei ollut tarkoitus
26012:     Uuteen lääkkeeseen liitetyn myyntilupaehdon       puuttua vain sairaalakäyttöön tarkoitettujen
26013: perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa tur-          lääkkeiden korvaamiseen. Kansaneläkelaitos on
26014: vallisen lääkehoidon toteutuminen asiantuntijoi-      kuitenkin ohjeissaan lääkäreille ja muulle tervey-
26015: den käsissä ja valvonnassa sekä valmisteen mark-      denhuoltohenkilöstölle korostanut edellä mainit-
26016: kinoinnin tarkoituksenmukainen ohjautuminen.          tuja periaatteita. Yksityissairaalassa hoidon aika-
26017: Tavallisimmin lääkevalmistaja tekee hyvin doku-       na annettujen vain sairaalakäyttöön hyväksytty-
26018: mentoidun esityksen viranomaiselle myyntilupa-        jen lääkkeiden kustannuksista voidaan suorittaa
26019: ehtojen muuttamisesta tai poistamisesta, mikäli       potilaalle korvausta. Korvaus suoritetaan, jos
26020: on käytettävissä enemmän tietoa ja kokemusta          lääkettä käytetään sille virallisesti hyväksytyllä
26021: lääkehoidon turvallisuudesta tai valmisteelle on      indikaatiolla.
26022: esimerkiksi muissa maissa hyväksytty uusia indi-         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa lääkekor-
26023: kaatioita, jotka edellyttävät laajempia käyttäjä-     vausjärjestelmän uudistamisen ja muun lääke-
26024: ryhmiä.                                               huollon toteutumista. Parhaillaan on vireillä
26025:     Kansaneläkelaitoksesta saatujen tietojen mu-      myös sairausvakuutuksen ja kansanterveysjär-
26026: kaan julkisen sektorin sairaaloissa oleville poti-    jestelmän rajaukseen liittyvien ongelmien selvi-
26027: laille on reseptillä hankittu apteekista "vain sai-   tys. Jos muutostarpeita ilmenee, sosiaali- ja ter-
26028: raalakäyttöön" tarkoitettuja lääkkeitä. Näiden        veysministeriö ryhtyy välittömästi toimenpitei-
26029: valmisteidenjoukossa on myös sytostaatteja. Sai-      siin.
26030: 
26031:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
26032: 
26033:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26034:                                             1994 vp -   KK 171                                             3
26035: 
26036: 
26037: 
26038: 
26039:                                           Tili Riksdagens Talman
26040: 
26041:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        medelsanskaffning dyrast. Ett sjukhus kan köpa
26042: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          läkemedel till partipris medan läkemedelsersätt-
26043: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ning inom den öppna vården betalas enligt det av
26044: man Saastamoinen undertecknade spörsmål nr              omsättningsbeskattningen omfattade minutför-
26045: 171:                                                    säljningspriset. En patients dagavgift eller polikli-
26046:                                                         nikavgift inom den offentliga sektorn täcker all
26047:           Anser Regeringen att folkpensionsan-          den vård som patienten behöver, inklusive läke-
26048:        staltens praxis vid ersättande av cancer-        medel.
26049:        mediciner överensstämmer med sjukför-               Officiell indikation innebär att läkemedlets ef-
26050:        säkringslagen och om inte,                       fekt har påvisats vid behandlingen av endast så-
26051:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         dana sjukdomar för vilka användningen av läke-
26052:        för att alla i framtiden skall få ersättning     medlet har godkänts. Ali annan vård bör anses
26053:        för mediciner på samma villkor och för att       vara vårdexperiment, och sjukförsäkringen kan
26054:        det inte längre skall finnas möjligheter till    då inte stå för kostnaderna. När folkpensionsan-
26055:        feltolkningar vid FPA?                           stalten har fåst uppmärksamhet vid frågan har
26056:                                                         det kommit fram att folkpensionsanstalten ge-
26057:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nom läkemedelskostnader som hör till området
26058: anföra följande:                                        för sjukförsäkringen har bekostat också kliniska
26059:                                                         läkemedelsexperiment och klinisk läkemedels-
26060:     En förutsättning för försäljningstillstånd för      forskning. Möjligheterna att ersätta preparat så-
26061: ett läkemedelspreparat är bl.a. att preparatet          som preparat för vilka specialtillstånd fordras i
26062: konstaterats vara ändamålsenligt som läkemedel.         fråga om andra indikationer än sådana som hän-
26063: Enligt 21 § läkemedelslagen kan till försäljnings-      för sig tili försäljningstiliståndet undersöks som
26064: tillstånd för läkemedelspreparat fogas villkor.         bäst.
26065:     Det grundläggande syftet med villkor som fo-           Avsikten med revideringen av läkemedelser-
26066: gas till försäljningstillstånd för ett nytt läkemedel   sättningssystemet var inte att påverka endast er-
26067: är att garantera att läkemedelsbehandlingen är i        sättandet av läkemedel som är avsedda för sjuk-
26068: händerna på sakkunniga och under deras över-            husbruk. Folkpensionsanstalten har dock i sina
26069: vakning samt att marknadsföringen av ett prepa-         anvisningar till läkarna och den övriga hälso-
26070: rat styrs på ett ändamålsenligt sätt. I allmänhet       vårdspe.rsonalen understrukit ovan nämnda
26071: lägger läkemedelstillverkaren för myndigheterna         principer. En patient kan få ersättning för kostna-
26072: fram ett väldokumenterat förslag till ändring av        derna för läkemedel som godkänts endast för
26073: försäljningsvillkoren eller upphävande av dem,          sjukhusbruk och som givits under vården på ett
26074: ifall det finns ytterligare uppgifter och erfarenhet    privat sjukhus. Ersättningen utgår då läkemedlet
26075: gällande läkemedelsbehandlingens tillförlitlighet       används enligt den officiella indikation som god-
26076: eller om det t.ex. finns nya i andra Iänder godkän-     känts för det.
26077: da indikationer för preparatet vilka förutsätter en        Social- och hälsovårdsministeriet följer hur re-
26078: större användargrupp.                                   videringen av läkemedelsersättningssystemet ge-
26079:     Enligt uppgifter från folkpensionsanstalten         nomförs och hur den övriga läkemedelsförsörj-
26080: har för patienter på sjukhus inom den offentliga        ningen verkställs. Som bäst utreds också de pro-
26081: sektorn från apotek på recept skaffats läkemedel        blem som hänför sig tili gränsdragningen mellan
26082: som är "avsedda endast för sjukhusbruk". Tili           sjukförsäkringen och folkhälsosystemet. Social-
26083: dessa preparat hör också cytostatika. Sjukhusen         och hälsovårdsministeriet kommer att vidta åt-
26084: har kunnat överföra de höga kostnaderna till            gärder omedelbart om det visar sig finnas behov
26085:  FPA samtidigt som de har sparat in läkemedels-         av ändringar.
26086:  kostnader. För samhället är dock en sådan läke-
26087: 
26088:      Helsingforsden 12 april1994
26089: 
26090:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26091:                                                  1994vp
26092: 
26093: Kirjallinen kysymys 172
26094: 
26095: 
26096: 
26097: 
26098:                                     Hiltunen: Hoitotakuujätjestelmän käynnistämisestä Suomessa
26099: 
26100: 
26101: 
26102:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26103:    Talouden lama ja säästötoimet, valtionosuus-           Muissa maissa saadut kokemukset osoittavat,
26104: uudistus sekä maksusitoumuskäytäntö ovat joh-          että hoitotakuujätjestelmä säästää kustannuksia
26105: taneet tilanteisiin, joissa potilaan pääsy hoitoon     ja lisää tehokkuutta. Suomessa olisi pikaisesti
26106: on vaikeutunut tai hän ei ole saanut tarvitse-         ryhdyttävä toimiin hoitotakuujätjestelmän
26107: maansa riittävän korkeatasoista hoitoa. Kuiten-        käynnistämiseksi.
26108: kin ihmisillä tulee olla luottamus siihen, että sai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes-
26109: rauden sattuessa yksilöllisen hoidon tarve, eikä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26110: kunnan varallisuus, on ratkaisevassa asemassa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26111: hoitoon pääsyssä ja hoidon mitoituksessa. Tä-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26112: män varmistamiseksi tarvitaan hoitotakuuta tur-
26113: vaamaan potilaiden tasa-arvoiset oikeudet.                       Milloin ja miten Hallitus aikoo ryhtyä
26114:    Hoitotakuujätjestelmässä voisivat asiantunti-              toimiin hoitotakuujätjestelmän käynnis-
26115: jat määritellä hoitokriteerit sekä kohtuulliset               tämiseksi Suomessa?
26116: odotusajat eri sairauksissa. Köyhimpiä kuntia
26117: varten olisi hoitotakuurahaston peruspääomaa
26118: kartutettava.
26119:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
26120:                                               Leea Hiltunen
26121: 
26122: 
26123: 
26124: 
26125:  2400321
26126: 2                                        1994vp- KK172
26127: 
26128: 
26129: 
26130: 
26131:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26132: 
26133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       raanhoitopiirien välillä on suuria eroja. Toisissa
26134: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sairaanhoitopiireissä on jonoja ja toisissa ylimää-
26135: olette 22 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     räistä kapasiteettia. Hoitotakuun myötä voima-
26136: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     varojen käytön voidaan ajatella tehostuvan val-
26137: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Hiltusen näin     takunnallisesti. Hoitotakuun tulisi kohdistua
26138: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 172:             määrättyihin sairauksiin ja toimenpiteisiin tai eri-
26139:                                                      tyisryhmien palveluihin. Mahdollisina kielteisinä
26140:           Milloin ja miten Hallitus aikoo ryhtyä     vaikutuksina voisi olla muita hoitoja tarvitsevien
26141:        toimiin hoitotakuujärjestelmän käynnis-       potilasryhmien syrjäytyminen ja hoitotakuun pii-
26142:        tämiseksi Suomessa?                           rissä olevien toimenpiteiden kysynnän kasvu.
26143:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetyn
26144:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         palvelulainsäädännön uudistamisprojektin 8.12.
26145: vasti seuraavaa:                                     1993 päivätyssä muistiossa ehdotettiin hoito- ja
26146:                                                      palvelutakuun erillistä selvittämistä. Muistiosta
26147:    Hoidon järjestäminen on Suomessa kuntien          annetuissa lausunnoissa kommentoitiin hoitota-
26148: lakisääteinen velvollisuus. Hoitotakuu on järjes-    kuun käyttöönottoa runsaasti. Asiaa pidettiin
26149: telmä, jolla turvataan tarpeellinen hoito kohtuul-   yleensä myönteisenä ja sitä kannatettiin. Monet
26150: lisessa ajassa. Jos hoidon tarve on todettu ja jos   lausunnonantajat ehdottivat rajattua kokeilua.
26151: hoitoa ei voida antaa oman kunnan tai kuntayh-       Suomen Kuntaliitto totesi hoitotakuun kehittä-
26152: tymän terveydenhuollon yksiköissä määritellyn        misen edellyttävän jatkoselvittelyä, joka tulisi
26153: ajan puitteissa, on hoito kunnan kustannuksella      tehdä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntalii-
26154: voitava hankkia muualta.                             ton yhteisenä hankkeena.
26155:     Hoitotakuujärjestelmästä on Ruotsissa koke-         Hoitotakuun käyttöönottoa arvioidaan ja
26156: muksia vuodesta 1992, ja ne ovat pääosin myön-       suunnitellaan edellä todetun mukaisesti sosiaali-
26157: teisiä. Suomessa hohotakuusta on keskusteltu         ja terveysministeriössä. Asiassa edetään yhteis-
26158: hoidon saatavuutta arvioitaessa. Meillä on jono-     työssä erityisesti Suomen Kuntaliiton mutta
26159: ja eräisiin hoitotoimenpiteisiin. Toisaalta sai-     myös muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa.
26160: 
26161: 
26162:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
26163: 
26164:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26165:                                            1994 vp- KK 172                                              3
26166: 
26167: 
26168: 
26169: 
26170:                                          Tili Riksdagens Talman
26171: 
26172:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           del finns det överkapacitet. Vårdgarantisystemet
26173: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av          kan medföra en effektivare resursanvändning på
26174: den 22 mars 1994 tili vederbörande medlem av           det riksomfattande planet. Vårdgarantin borde
26175: statsrådet översänt följande av riksdagsman            inriktas på vissa sjukdomar och åtgärder eller på
26176: Hiltunen undertecknade spörsmål nr 172:                service för specialgrupper. Eventuella negativa
26177:                                                        verkningar kan bestå i att andra patientgrupper
26178:           När och hur kommer Regeringen att            som behöver vård blir åsidosatta och att efterfrå-
26179:        vidta åtgärder fcir att införa ett vårdga-      gan på sådana åtgärder som omfattas av vårdga-
26180:        rantisystem i Finland?                          rantin ökar.
26181:                                                           Ett projekt gällande förnyandet av servicelag-
26182:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stiftningen har inletts vid social- och hälsovårds-
26183: anföra följande:                                       ministeriet. 1 en promemoria 8.12.1993 angående
26184:                                                        projektet föreslås en särskild utredning av vård-
26185:    1 Finland har kommunema lagstadgad skyl-            och servicegarantin. 1 utlåtandena om promemo-
26186: dighet att ordna vård. Vårdgarantin är ett system      rian kommenteras ibruktagandet av vårdgaran-
26187: som garanterar nödvändig vård inom skälig tid.         tin livligt. Man ansåg detta ibruktagande positivt
26188: Om behovet av vård har konstaterats och om det         och förslaget fick understöd. Många remissin-
26189: inte är möjligt att ge denna vård vid hälsovårds-      stanser föreslog att en begränsad försöksverk-
26190: enheter i hemkommunen eller samkommunen                samhet inleds. Finlands Kommunförbund påpe-
26191: inom en bestämd tid, skall det vara möjligt att på     kade att ett utvecklande av vårdgarantin förut-
26192: kommunens bekostnad skaffa vård på annat håll.         sätter ytterligare utredningar, som bör göras av
26193:    1 Sverige har man erfarenheter av vårdgaranti-      social- och hälsovårdsministeriet och kommun-
26194: systemet sedan år 1992 och dessa erfarenheter är       förbundet gemensamt.
26195: i huvudsak positiva. 1 Finland har vårdgarantin           Införandet av vårdgarantin bedöms och plane-
26196: diskuterats då man har bedömt möjligheterna att        ras, enligt vad som sagts ovan, vid social- och
26197: få vård. Hos oss bildas det köer tili vissa vårdåt-    hälsovårdsministeriet. Saken avancerar i samar-
26198: gärder. Skillnaderna är dock stora mellan olika        bete med särskilt Finlands Kommunförbund,
26199: sjukvårdsdistrikt. 1 en del bildas det köer och i en   men också med övriga berörda parter.
26200: 
26201:      Helsingfors den 13 april 1994
26202: 
26203:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26204:                                                1994vp
26205: 
26206: Kirjallinen kysymys 173
26207: 
26208: 
26209: 
26210: 
26211:                                   Hiltunen: Lyhyissä työsuhteissa olleiden työntekijöiden eläketurvan
26212:                                       parantamisesta
26213: 
26214: 
26215:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26216: 
26217:     Työntekijäin eläkelain 1 §:ssä todetaan, että       Työsuhteiden kohtuuttoman sirpaloitumisen
26218: työnantaja on velvollinen jäijestämään eläketur-     ja lyhyillä työsuhteilla keinottelun välttämiseksi
26219: van työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut        tulisikin lyhyitä työsuhteita tekevien eläketurvan
26220: yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden.                 takaamiseksi työeläkelainsäädännöstä poistaa
26221:     Työttömyys ja työelämän joustavoittamiseen       kuukauden alkukarenssi, niin että TEL-työnan-
26222: liittyvät lainsäädännön muutokset ovat lisänneet     tajien tulee maksaa kaikesta palkkatulosta työ-
26223: tuntuvasti lyhyiden työsuhteiden määrää. Vuok-       eläkemaksua.
26224: ratyövoimasäännösten poistuminen tämän vuo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26225: den alusta on entisestään sirpaloinut työsuhteita    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26226: ja johtanut monien työntekijöiden putoamiseen        nioittavasti valtioneuvoston         asianomaisen
26227: sosiaaliturvan aukkoihin.                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26228:     Monet esimerkit osoittavat, että mm. työvoi-
26229: man vuokraamista haijoittavat yritykset tekevät                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lyhyi-
26230: pääsääntöisesti vain alle kuukauden pituisia yh-            tä työsuhteita tekevien työntekijöiden
26231: täjaksoisia työsuhteita, jolloin pitkäänkin ja lä-          eläketurvan parantamiseksi ja siten alle
26232: hes päätoimisesti ko. yrityksen listoilla työsken-          kuukauden työsuhteilla keinottelun estä-
26233: televä henkilö jää edellä mainitun työntekijäin             miseksi?
26234: eläkelain säännöksen vuoksi työeläketurvan ul-
26235:  kopuolelle.
26236: 
26237:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1994
26238:                                             Leea Hiltunen
26239: 
26240: 
26241: 
26242: 
26243:  2400321
26244: 2                                         1994 vp -   KK 173
26245: 
26246: 
26247: 
26248: 
26249:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26250: 
26251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja maksun kohtaantoa ei saada aukottomaksi.
26252: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Kun työeläketurva on perinteisesti haluttu säilyt-
26253: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tää vakuutusperusteisena, on maksun periminen
26254: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leea Hil-        haluttu ulottaa vain todella sellaisiin ansioihin,
26255: tusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        joiden perusteella eläkettä on tarkoitus maksaa.
26256: 173:                                                      TEL:n karenssisäännökset ovat Suomessa
26257:                                                       suhteellisen väljät. Aikaisemmin TEL:n piiriin
26258:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lyhyi-      pääsemisen edellytyksenä oli kuusi kuukautta,
26259:        tä työsuhteita tekevien työntekijöiden         sittemmin sanottu aika pudotettiin neljään kuu-
26260:        eläketurvan parantamiseksi ja siten alle       kauteen. Vuodesta 1972 lukien sanottu raja on
26261:        kuukauden työsuhteilla keinottelun estä-       ollut yksi kuukausi. Kuten edellä on todettu,
26262:        miseksi?                                       Suomessa eläketurvaa on järjestettävä hyvinkin
26263:                                                       lyhyen työsuhteen perusteella. Vastaavat aikara-
26264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jat muualla Euroopassa ovat huomattavasti pi-
26265: vasti seuraavaa:                                      temmät, useat jopa 5-15 vuoden pituisia.
26266:                                                           Työelämän muutosten seurauksena on ilmeis-
26267:    Työnantaja on velvollinen järjestämään             tä, että lyhyet määräaikaiset työsuhteet tulevat
26268: TEL:n mukaisen eläketurvan silloin, kun työsuh-       lisääntymään. Tämä on nähtävä osana luonnol-
26269: de kestää vähintään yhden kuukauden ja siitä          lista kehitystä nykyisessä työelämässä. Lyhyistä
26270: maksettava palkka on noin 1 070 mk kuukaudes-         työsuhteista ei kuitenkaan keinottelumielessä saa
26271: sa. Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen lainsää-       muodostua tapaa, jolla vältytään maksamasta
26272: dännön mukaan tällöin myös työntekijäitä peri-        työeläkemaksua sekä työnantajan että työnteki-
26273: tään työeläkemaksu.                                   jänkin kohdalla.
26274:    Kysymystä työsuhteen perusteella järjestettä-          Kysymys eläketurvan kehittämisestä tulee vi-
26275: västä vakuuttamisvelvollisuudesta ja tästä suori-      reille sosiaali- ja terveysministeriössä Sosiaalime-
26276: tettavista maksuista selvitettiin mainitun työnte-    notoimikunnan työn johdosta. Jos työelämän
26277: kijäin työeläkemaksua koskevan lainsäädännön          muutokset tulevat kielteisenä tavalla heijastu-
26278: yhteydessä. Silloin todettiin, että vaikka kaikesta    maan työeläketurvan kustantamiseen ja siitä saa-
26279: palkasta perittäisiin maksu ja kaikista ansioista     tavaan eläketurvaan, sosiaali- ja terveysministe-
26280: pyrittäisiin järjestämään eläketurva, eläketurvan      riö ryhtyy toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.
26281: 
26282:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
26283:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26284:                                          1994vp- KK173                                                3
26285: 
26286: 
26287: 
26288: 
26289:                                        Tili Riksdagens Talman
26290: 
26291:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      man traditionellt har velat bibehålla arbetspen-
26292: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sionsskyddet som grund för försäkringen, har
26293: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     uppbärandet av avgiften utsträckts att verkligen
26294: man Leea Hiltunen undertecknade spörsmål nr          gälla endast sådana inkomster som är pensions-
26295: 173:                                                 grundande.
26296:                                                         APL:s karensstadganden ger i Finland rum för
26297:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        en rätt fri tolkning. Tidigare var förutsättningen
26298:        att förbättra pensionsskyddet för arbets-     för att en arbetstagare skulle omfattas av APL sex
26299:        tagare i kortvariga arbetsförhållanden        månader, senare förkortades tiden tili fyra måna-
26300:        och sålunda förhindra spekuleringen med       der. Från 1972 har gränsen varit en månad. Som
26301:        arbetsförhållanden som fortgår kortare        ovan konstaterades skall pensionsskyddet i Fin-
26302:        tid än en månad?                              land anordnas även utgående från ett mycket
26303:                                                      kort arbetsförhållande. Motsvarande tidsgränser
26304:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        på andra håll i Europa är betydligt högre, många
26305: anföra följande:                                     t.o.m. 5-15 år.
26306:                                                         Tili fö1jd av förändringama i arbetslivet är det
26307:    En arbetsgivare är skyldig att anordna pen-       uppenbart att antalet korta tidsbundna arbets-
26308: sionsskydd enligt APL när arbetsförhållandet         förhållanden kommer att öka. Detta kan ses som
26309: fortgått minst en månad och Jönen för arbetet        en del av den naturliga utvecklingen i det nuva-
26310: uppgår tili ca 1 070 mk/månad. Enligt den lag-       rande arbetslivet. Korta arbetsförhållanden får
26311: stiftning som trädde i kraft vid ingången av 1993    dock inte i spekulationssyfte bli en vana, som gör
26312: uppbärs härvid även av arbetstagaren en pen-         det möjligt både för arbetsgivaren och arbetsta-
26313: sionsavgift.                                         garen att låta bli att betala pensionsavgift.
26314:    Frågan om försäkringsskyldighet som anord-           Frågan om utvecklandet av pensionsskyddet
26315: nas på basis av arbetsförhållandet och om de         har väckts vid social- och hälsovårdsministeriet
26316: avgifter som skall erläggas för fullgörande av       med anledning av socialutgiftskommissionens
26317: denna utreddes i samband med Jagstiftningen om       arbete. Om förändringama i arbetslivet på ett
26318: arbetstagares pensionsavgift. Det konstaterades      negativt sätt kommer att avspegla sig i hur arbets-
26319: då att fastän man skulle uppbära en avgift för all   pensionsskyddet bekostas och i det pensions-
26320: lön och försöka anordna pensionsskydd på basis       skydd som fås därav, vidtar social- och hälso-
26321: av alla inkomster, blir incidensen i fråga om pen-   vårdsministeriet åtgärder för att korrigera saken.
26322: sionsskyddet och avgiften inte heltäckande. När
26323: 
26324:      Helsingforsden 13 april1994
26325: 
26326:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26327:                                                 1994vp
26328: 
26329: Kirjallinen kysymys 174
26330: 
26331: 
26332: 
26333: 
26334:                                    Laakso: Toimenpiteistä Lappträskin rantametsien suojelemiseksi
26335: 
26336: 
26337: 
26338:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26339: 
26340:     Vastatessaan äskettäin Siuntion Lappträskin       21.3.1994 hakkuuluvan yhdelle maanomistajalle,
26341: järven ja sen ympäristön rakentamaUoman erä-          joka haluaa poistaa ylispuita kahden hehtaarin
26342: maa-alueen luonnonarvojen säilyttämisestä teh-        rantametsästä. Lupa tuli voimaan välittömästi
26343: tyyn eduskuntakyselyyn ympäristöministeri Sir-        riippumatta mahdollisista valituksista.
26344: pa Pietikäinen katsoi, että Lappträskin erämai-          Siuntion ympäristölautakunta on lisäksi esit-
26345: nen luonne voidaan vielä säilyttää, kunhan osa-       tänyt, että hakkuulupa ulotettaisiin koskemaan
26346: yleiskaavaratkaisulla turvataan mahdollisim-          koko aluetta. Kunnanhallitus antoikin ympäris-
26347: man pitkälle myös rantojensuojelun tarpeet.           tölautakunnan tehtäväksi valmistella asiaa mui-
26348:     Ympäristöministeri muistutti Lappträskin          den maanomistajien kanssa. Lappträskin aluetta
26349: kuuluvan valtioneuvoston vuonna 1990 vah-             koskevat metsänhoitosuunnitelmat olisivat siten
26350: vistaman rantojensuojeluohjelman Meikon-              pohjana tuleville hakkuille.
26351: Lappträskin alueeseen, jonka erityinen arvo on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26352: sen täydellisessä rakentamattomuudessa ja syr-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26353: jäisestä sijainnista jobtuvassa erämaisuudessa.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26354:     Ympäristöministeri totesi Uudenmaan läänin-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26355:  hallituksen jättäneen helmikuussa 1994 osayleis-
26356:  kaavan vahvistamatta Lappträskin osalta huo-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26357:  mattavan laajalta alueelta, jotta jatkosuunnitte-           ryhtyä valtakunnalliseen rantojensuoje-
26358:  lulle jää riittävästi tilaa. Alue on myös määrätty          luohjelmaan kuuluvan Meikon-Lapp-
26359:  rakennus- ja toimenpidekieltoon vuoden 1998                 träskin alueen rauhoittamiseksi hakkuil-
26360:  loppuun saakka.                                             ta, jotta metsiä voidaan edelleen käyttää
26361:     Vaikka Lappträskin alue on toimenpidekiel-               virkistykseen, luontoharrastukseen ja tut-
26362:  lossa, on Siuntion kunnanhallitus myöntänyt                 kimukseen?
26363:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
26364: 
26365:                                             Jaakko Laakso
26366: 
26367: 
26368: 
26369: 
26370: 240032J
26371: 2                                      1994 vp -   KK 174
26372: 
26373: 
26374: 
26375: 
26376:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
26377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tä. Silloin totesin, että tämän rantojensuojeluoh-
26378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      jelmaan kuuluvan alueen säilyttämiseksi raken-
26379: olette 23 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-   tamattomana on ryhdytty toimiin, joilla erämaa-
26380: jeenne n:o 397 ohella toimittanut valtioneuvos-    luonne voidaan säilyttää. Nyt kyseessä olevajat-
26381: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        kokysymys koskee lähinnä alueen metsien säi-
26382: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lyttämistä hakkaamattomina.
26383: n:o 174:                                              Rantojensuojeluohjelman keskeinen tarkoitus
26384:                                                    on alueiden säilyttäminen rakentamattomina ja
26385:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     metsien käsittelyssä on lähinnä maisemalliset ta-
26386:        ryhtyä valtakunnalliseen rantojensuoje-     voitteet. Sen vuoksi ei voida pyrkiä kaikkien hak-
26387:        luohjelmaan kuuluvan Meikon-Lapp-           kuiden estämiseen. Tähän ei ympäristöministe-
26388:        träskin alueen rauhoittamiseksi hakkuil-    riöllä ole myöskään käytännön keinoja.
26389:        ta, jotta metsiä voidaan edelleen käyttää      Sinänsä Meikon-Lappträskin rantojensuoje-
26390:        virkistykseen, luontoharrastukseen ja       lualueen perustaminen on ympäristöministeriön
26391:        tutkimukseen?                               kannalta erittäin tärkeä tavoite. Seuraava toimi
26392:                                                    onkin saada alueelle viranomaisen vahvistama
26393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaava. Suojelualueen perustaminen mahdollistaa
26394: vasti seuraavaa:                                   alueen käytön virkistykseen, luonnonharrastuk-
26395:                                                    seen ja tutkimukseen. Suojeluohjelman toteutta-
26396:    Olen 8 päivänä maaliskuuta 1994 vastannut       minen on, paitsi muista syistä, usein myös käytet-
26397: kansanedustaja Laakson kirjalliseen kysymyk-       tävissä olevista rahoista kiinni. Viime vuosina on
26398: seen, joka silloin koski Lappträskin rakentamat-   kuitenkin pyritty eteläisten läänien tarpeet otta-
26399: toman erämaa-alueen luonnonarvojen säilymis-       maan erityisesti huomioon.
26400: 
26401:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
26402: 
26403:                                                             Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
26404:                                         1994 vp- KK 174                                              3
26405: 
26406: 
26407: 
26408: 
26409:                                       Tili Riksdagens Talman
26410: 
26411:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   tade karaktär kan bevaras har vidtagits för att
26412: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 397    detta område som ingår i strandskyddsprogram-
26413: av den 23 mars 1994 till vederbörande medlem av    met skall förbli obebyggt. Det nu aktuella spörs-
26414: statsrådet översänt följande av riksdagsman        målet följer upp det tidigare främst såtillvida att
26415: Laakso undertecknade spörsmål nr 174:              skogama i området inte skall avverkas.
26416:                                                       Det centrala syftet med strandskyddspro-
26417:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     grammet är att områden skall bevaras obebygg-
26418:        ta för att freda Meiko-Lappträsk-områ-      da, och behandlingen av skogama åsyftar när-
26419:        det, som ingår i det riksomfattande         mast landskapsbetonade mål. Därför kan syfte-
26420:        strandskyddsprogrammet, mot avverk-         målet inte vara att förhindra all avverkning. Mil-
26421:        ning så att skogama alltjämt kan nyttjas    jöministeriet saknar dessutom praktiska medel
26422:        för rekreation, naturhobbies och forsk-     fOr detta.
26423:        ning?                                          Att Meiko-Lappträsks strandskyddsområde
26424:                                                    inrättas är i sig ett mycket viktigt mål ur miljömi-
26425:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nisteriets synvinkel. Följande åtgärd är att områ-
26426: anföra följande:                                   det skall få en av myndighetema fastställd pian.
26427:                                                    Det blir då möjligt att nyttja området för rekrea-
26428:    Jag har den 8 mars 1994 svarat på riksdagsman   tion, naturintressen och forskning. Genomföran-
26429: Laaksos skriftliga spörsmål, som gällde bevaran-   det av skyddsprogrammet sammanhänger med
26430: det av naturvärdena i det obebyggda ödemarks-      många faktorer, bland annat de tillbudsstående
26431: området kring Lappträsk. Då konstaterade jag       medlen. Men under de senaste åren har behoven i
26432: att åtgärder genom vilka områdets ödemarksar-      de sydligare länen beaktats särskilt.
26433: 
26434:      Helsingfors den 13 april 1994
26435: 
26436:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26437:                                                1994vp
26438: 
26439: Kirjallinen kysymys 175
26440: 
26441: 
26442: 
26443: 
26444:                                   Pulliainen: Perämeren kansallispuiston laajentamisesta Simon ulko-
26445:                                       saaristossa
26446: 
26447: 
26448:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26449:     Perämerellä Simon kunnan ulkosaaristossa            Satamahanke tulisikin hylätä ensi tilassa ja
26450: kymmenkunnan kilometrin päässä rantaviivasta         asettaa saaret ja luodot toimenpidekieltoon,
26451: sijaitsevat Tiurasen Krunni, Möyly ja Härkösten      jonka aikana selvitettäisiin mahdollisuudet liittää
26452: saaret ja luodot, jotka ovat valtion omistuksessa.   ne Perämeren kansallispuistoon. Näin saaret ja
26453: Ne olivat aiemmin metsähallinnon hallinnassa         luodot olisivat merkittävä retkeilykohde, joka
26454: mutta siirrettiin sittemmin Lapin vesi- ja ympä-     ottaisi myös luonnonsuojelulliset näkökohdat
26455: ristöpiirin hoitoon, joka on käyttänyt valtaansa     huomioon.
26456: lähinnä myöntämällä mökkilupia ko. saariin.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26457:     Nämä ulkosaaret ovat arvokkaita lintusaaria      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26458: ja ne on todettu myös maisemallisesti arvokkaik-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26459: si. Niitä on arvioitu myös kulttuurimaisemakoh-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26460: teina.
26461:     Nyt saaria uhkaa typerä kohtalo, sillä saaris-               Aikooko ympäristöministeriö ryhtyä
26462: toon ajetaan uuden sataman rakentamista, vaik-                selvittämään mahdollisuutta liittää Si-
26463: ka saaristossa jo on suojasatama Härkäletossa.                mon ulkosaaristossa sijaitsevat valtion
26464: Mantereen rannalla on lisäksi kaksi kalasata-                 omistamat Tiurasen Krunni, Möyly ja
26465: maa. Tämä rakennushanke on selvästi tarpeeton                 Härkösen saaret ja luodot Perämeren
26466: ja siis yli-investointi.                                      kansallispuistoon?
26467: 
26468:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
26469: 
26470:                                            Erkki Pulliainen
26471: 
26472: 
26473: 
26474: 
26475: 2400321
26476: 2                                         1994 vp- KK 175
26477: 
26478: 
26479: 
26480: 
26481:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26482: 
26483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sittemmin taantunut voimakkaasti. Eniten ovat
26484: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vähentyneet tai kadonneet kokonaan rauhaa
26485: olette 24 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn           vaativat, yhdyskuntina pesivät lintuluotojen lajit.
26486: kirjeenne n:o 398 ohella toimittanut valtioneu-          Pienen kokonsa ja suojakasvillisuuden vähäi-
26487: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja        syyden vuoksi Simon edustan ulkosaaret eivät
26488: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sovellu minkäänlaiseen uudisrakentamiseen. Sen
26489: n:o 175:                                              sijaan on suotavaa, että osa vanhoista kalasau-
26490:                                                       noista ja muista rakenteista kunnostetaan paikal-
26491:           Aikooko ympäristöministeriö ryhtyä          lisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.
26492:        selvittämään mahdollisuutta liittää Si-           Ympäristöministeriön mielestä saaria hallin-
26493:        mon ulkosaaristossa sijaitsevat valtion        ooivan viranomaisen vesi- ja ympäristöhallituk-
26494:        omistamat Tiurasen Krunni, Möyly ja            sen tulee viipymättä ennen uusia rakentamis-
26495:        Härkösen saaret ja luodot Perämeren            päätöksiä hankkia alueelta kattavat luontosel-
26496:        kansallispuistoon?                             vitykset sekä selvittää perusteellisesti jo tapah-
26497:                                                       tuneen uudisrakentamisen vaikutukset saarten
26498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luontoon, erityisesti linnuston pesimämahdolli-
26499: vasti seuraavaa:                                      suuksiin. Selvitysten perusteella voidaan saarten
26500:                                                       käyttöä ohjata ja tarvittaessa rajoittaa siten, että
26501:    Simon kunnan edustan ulkosaaret ovat maan-         lintujen pesimämahdollisuudet alueella parane-
26502: kohoamisrannikolle tyypillisiä harju- ja some-        vat.
26503: rikkosaaria. Kalastajat ovat käyttäneet niitä pit-       Ympäristöministeriö seuraa Simon edustan
26504: kään levähdys- ja tukikohtapaikkoina ja raken-        ulkosaarten tilanteen kehittymistä ja on tarvitta-
26505: taneet saariin hirsisiä kalasaunoja ja -kellareita.   essa valmis selvittämään yhteistyössä Simon kun-
26506: Vanhimmat vielä jäljellä olevat rakennukset ja        nan, vesi- ja ympäristöhallituksen sekä muiden
26507: rakenteet ovat noin sadan vuoden ikäisiä. Simon       intressitahojen kanssa saarten suojelutarpeen ja
26508: edustan ulkosaaret ovat vielä 1900-luvun alussa       tavan. Saarten liittäminen Perämeren kansallis-
26509: olleet merkittäviä lintusaaria. Alueen linnusto on    puistoon on luonnollisesti yksi vaihtoehto.
26510: 
26511:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
26512: 
26513:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
26514:                                          1994 vp -   KK 175                                           3
26515: 
26516: 
26517: 
26518: 
26519:                                        Tili Riksdagens Talman
26520: 
26521:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      samhällen på fågelskär och kobbar som har mins-
26522: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 398      kat i antal eller helt försvunnit.
26523: av den 24 mars 1994 till vederbörande medlem             På grund av att öarna är så små och har mycket
26524: av statsrådet översänt följande av riksdagsman       litet skyddsvegetation lämpar de sig inte för något
26525: Pulliainen undertecknade spörsmål nr 175:            som helst slag av nybygge. Däremot är det önsk-
26526:                                                      värt att en del av de gamla fiskestugorna och
26527:           Ämnar miljöministeriet börja under-        övriga konstruktionerna restaureras så att den
26528:        söka möjligheterna att införliva de stats-    lokala kulturtraditionen bevaras.
26529:        ägda holmarna Tiurasen Krunni, Möyly              Miljöministeriet anser att den myndighet som
26530:        och Härkönens holmar och skär i Simo          förvaltar öarna, nämligen vatten- och miljösty-
26531:        yttre skärgård i Bottenhavets national-       relsen, ofördröjligen och innan nya byggnadsbe-
26532:        park?                                         slut fattas bör införskaffa täckande naturinvente-
26533:                                                      ringar över området och göra en grundlig utred-
26534:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning av hur de nybyggen som redan uppförts
26535: anf'öra följande:                                    inverkar på naturen på holmarna och speciellt på
26536:                                                      fåglarnas häckningsmöjligheter. På basis härav
26537:    De yttersta holmarna utanför Simo kommun          kan användningen av holmarna styras och vid
26538: har åsar och klapperstensfålt typiska för en land-   behov begränsas så att fåglarna får bättre möjlig-
26539: höjningskust. Fiskarna har länge använt holmar-      heter att häcka i området.
26540: na som rastplatser och baser och byggt fiskestu-         Miljöministeriet följer utvecklingen av situa-
26541: gor och fiskkällare av stock på dem. De äldsta       tionen på ytterholmarna utanför Simo och är vid
26542: stående byggnaderna och konstruktionerna är          behov berett att i samråd med Simo kommun,
26543: omkring hundra år gamla. 1 början av seklet var      vatten- och miljöstyrelsen och andra intressenter
26544: de yttersta holmarna utanför Simo alltjämt vikti-    undersöka om och hur holmarna borde skyddas.
26545: ga som fågelholmar. Sedermera har fågelbestån-       lnförlivning av holmarna med Bottenhavets na-
26546: det gått kraftigt tillbaka. Det är främst de arter   tionalpark är naturligtvis ett alternativ.
26547: som kräver lugn och ro och vanligen häckar i
26548: 
26549:      Helsingforsden 12 april1994
26550: 
26551:                                                                    Miljöminister Sirpa Pietikäinen
26552:                                                  1994 vp
26553: 
26554: Kirjallinen kysymys 176
26555: 
26556: 
26557: 
26558: 
26559:                                     Mäkelä ym.: Lyhytkestoisten työsuhteiden vaikutuksesta työttö-
26560:                                        myyskorvauksen maksamiseen
26561: 
26562: 
26563:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26564: 
26565:     Rakennusalan työtehtävät ovat perinteisesti        tään lähtemään kolmeksi viikoksi työhön verrat-
26566: olleet lyhytkestoisia. Useat tuhannet rakennus-        tuna työttömyydestä saatuun tulotasoon.
26567: alan työntekijät hankkivat toimeentulonsa työs-           Kaikkein ongelmaliisiota kuitenkin uudessa
26568: kentelemällä omakotitalo- ja rivitalotyömailla         lainsäädännössä on se, että yhdenkin päivän
26569: sekä pienissä korjaus- ja saneerauskohteissa.          työnteko kesken työttömyysjakson vaikuttaa
26570: Työn luonteen vuoksi työajat ovat varsinjousta-        työttömyyspäivärahojen maksatukseen. Vaiku-
26571: via ja työntekijät siirtyvät kohteelta toiselle töi-   tus on sellainen, että seuraavan kerran työntekijä
26572: den edistymisen mukaan. Sellaiset päivät, jolloin      voi saada työttömyyspäivärahaa vasta mahdolli-
26573: tehtäviä työkohteita ja töitä ei ole, työntekijät      sesti jopa kuuden viikon jälkeen. Käytännössä
26574: merkitsevät työttömyyspäiviksi päivärahahake-          tämä aiheuttaa lopullisesti sen, että lyhytkestoi-
26575: mukseensa.                                             simpiin tehtäviin ei työttömien kannata ryhtyä.
26576:     Suoritetut     työttömyysturvalainsäädännön            Rakennusalalla on tällä hetkellä erittäin mitta-
26577: muutokset ovat johtaneet siihen, että ne estävät       va työttömyys. Rakennustyöläisten työttömyys-
26578: rakennusalalla harjoitetun perinteisen joustavan       kassanjäsenistä lähes 60% on työttöminä, vaikka
26579: työskentelyn. On vaikea kuvitella, että kyseinen       rakennusteollisuuden supistumisen aallonpohja
26580: uudistus olisi tietoisesti suoritettu tätä seurausta   lieneekin tällä hetkellä jo saavutettu. Merkittä-
26581: silmällä pitäen. Lain tavoitteena lienee ollut         vää ja nopeaa alan työllisyyskehityksen parane-
26582: työllistämiskynnyksen alentaminen ja lyhytkes-         mista ei kuitenkaan ole odotettavissa, ja näin
26583: toistenkin työntekomahdollisuuksien lisäämi-           ollen työttömyys rakennusalalla tulee olemaan
26584: nen. Sama tavoite on ollut myös rakennusalalla         kohtuuttoman suurta myös lähivuosien aikana.
26585: työmarkkinaosapuolilla, Rakennusteollisuuden           Vallitsevassa tilanteessa ei ole järjellisesti ajatel-
26586: Keskusliitolla ja Rakennusliitolla. Liitot ovat ol-    len mieltä estää esimerkiksi työtöntä muuraria
26587: leet pitkälti yhtä mieltä lyhytkestoistenkin mää-      katkaisemasta työttömyyttään työllä, joka saat-
26588:  räaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuuk-         taisi olla vaikkapa omakotitalon piipun tai takan
26589:  sien lisäämisen tarpeesta.                            muuraus. Tämä työ olisi lyhytkestoista, mutta
26590:     Uusi työttömyysturvalainsäädäntö, jossa alle       kuitenkin se pitäisi yllä työntekijän ammattitai-
26591:  kuukauden kestävät työsuhteet on saatettu sovi-       toa ja uskoa työttömyyden tilapäisyyteen ja yh-
26592:  telluo työttömyysturvan piiriin, ei mahdollista       teiskuntamme kehittymiseen. Eräs negatiivinen
26593:  yksittäisiä työpäiviä tai lyhytkestoisia alle kuu-    seuraus suoritetusta lakiuudistuksesta on vielä se,
26594:  kauden mittaisia työsuhteita ilman, että työnteki-    että rakennusalan työmarkkinat "harmautuvat"
26595: jä menettää oikeuden työttömyyspäivärahaan             entisestäänkin. Pienet rakennusalan työt, jotka
26596:  myös niiltä päiviltä, jolloin hän on käytännössä      tähän saakka on tehty työsuhteessa ja vero kirjal-
26597:  työttömänä. Suoritetun sovittelun jälkeen esi-        la, tullaan vastaisuudessa tekemään ns. pimeänä
26598:  merkiksi 50 markan tuntipalkalla työskentelevä        työnä. Lisäksi erittäin suurena vaarana on, että
26599:  työntekijä hyötyy 1 500 markkaa, mikäli hän           syntyy uusia yrityksiä, joilla ei ole aikomusta-
26600:  katkaisee työttömyytensä ja työskentelee 15 päi-      kaan huolehtia lainmukaisista velvoitteistaan.
26601:  vää. Tämän suuruinen lisätyötulo ei motivoi ke-           Edellä olevien haittatekijöiden poistamiseksi
26602: 
26603:  2400321
26604: 2                                         1994 vp- KK 176
26605: 
26606: ja kehityksen entistä kyseenalaisemmille urille            Tietääkö Hallitus, että suoritetut työt-
26607: ajautumisen estämiseksi tulisi mahdollisimman           tömyysturvalainsäädännön muutokset
26608: nopeasti korjata työttömyysturvalain uudistus~          estävät työhaluisten työntekoa raken-
26609: ten yhteydessä tulleet lakivirheet. On mahdollis-       nusalalla varsinkin lyhytkestoisissa työ-
26610: ta, että tilanteeseen voitaisiin saada korjaus myös     tehtävissä, koska työntekijän työttö-
26611: ilman lainmuutosta esimerkiksi sosiaali- ja ter-        myyspäivärahan maksatus saattaa viiväs-
26612: veysministeriön tulkintaohjeilla.                       tyä jopa kuudella viikolla esimerkiksi päi-
26613:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-         vän pituisen työsuhteen jälkeen, ja
26614: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26615: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen            lainsäädännön aiheuttaman nurinkurisen
26616: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             tilanteen korjaamiseksi?
26617: 
26618:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
26619: 
26620:                      TinaMäkelä                             Hannu Suhonen
26621:                                          1994 vp -   KK 176                                            3
26622: 
26623: 
26624: 
26625: 
26626:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26627: 
26628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lävitse muutostarpeita niihin työttömyysturva-
26629: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lain säännöksiin, jotka liittyvät sovitellun päivä-
26630: olette 23 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     rahan maksamiseen. Tarkoituksena on, että tar-
26631: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     peellisista muutoksista valmistellaan hallituksen
26632: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.       esitys annettavaksi eduskunnalle vielä kevätis-
26633: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 176:        tuntokaudella.
26634:                                                         Vastauksessa kirjalliseen kysymykseen n:o
26635:           Tietääkö Hallitus, että suoritetut työt-    170, joka niin ikään koskee lyhytkestoisen työn
26636:        tömyysturvalainsäädännön muutokset            vastaanottamisen helpottamista, on todettu ly-
26637:        estävät työhaJuisten työntekoa rakennus-      hyesti palkan ja työttömyyspäivärahan yhteenso-
26638:        alalla varsinkin lyhytkestoisissa työtehtä-   vituksessa toteutettujen muutosten käytännön
26639:        vissä, koska työntekijän työttömyyspäi-       etuja ja haittoja. Muutokset merkitsevät koko-
26640:        värahan maksatus saattaa viivästyä jopa       naistulotason alenemista lyhytkestoisissa lomau-
26641:        kuudella viikolla esimerkiksi päivän pi-      tuksissa ja tilanteissa, joissa työskentely perustuu
26642:        tuisen työsuhteen jälkeen, ja                 yksinomaan lyhytkestoisiin toistuviin työsuhtei-
26643:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        siin. Muutosten tarkoituksena oli myös estää sel-
26644:        lainsäädännön aiheuttaman nurinkurisen        laisten ylikompensaatiotilanteiden syntyminen,
26645:        tilanteen korjaamiseksi?                      jossa palkan ja päivärahan yhteismäärä nousee
26646:                                                      niin korkeaksi, ettei kokoaikatyötä ole taloudelli-
26647:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesti kannattavaa ottaa vastaan. Työttömyyspäi-
26648: vasti seuraavaa:                                     värahan maksamisen keskeisenä edellytyksenä
26649:                                                      on se, että henkilö hakee kokoaikaista työtä ja on
26650:   Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan      myös valmis sellaisen tatjottaessa ottamaan vas-
26651: yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja työttö-       taan.
26652: myysturvan maksajatahojen kanssa käymässä
26653: 
26654:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
26655: 
26656:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26657: 4                                          1994 vp- KK 176
26658: 
26659: 
26660: 
26661: 
26662:                                          Tili Riksdagens Talman
26663: 
26664:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           skydd för arbetslösa, vilket behov det finns att
26665: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den            ändra de stadganden i lagen om utkomstskydd
26666: 23 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-            för arbetslösa som gäller betalning av jämkad
26667: rådet översänt följande av riksdagsman Mäkelä              dagpenning. Avsikten är att bereda en regerings-
26668: m.fl. undertecknade spörsmål nr 176:                       proposition med nödvändiga ändringar, viiken
26669:                                                            skall överlämnas till riksdagen ännu under vår-
26670:           Är Regeringen medveten om att änd-               sessionen.
26671:        ringarna i lagstiftningen om utkomst-                  I svaret på det skriftliga spörsmålet nr 170,
26672:        skydd för arbetslösa hindrar arbetsvilliga          som också gäller underlättande av mottagande av
26673:        att arbeta inom byggnadsbranschen i syn-            kortvariga arbeten, redogörs kort för för- och
26674:        nerhet med kortvariga arbetsuppgifter,              nackdelarna med de ändringar som genomförts
26675:        då utbetalningen av arbetslöshetsdagpen-            vid sammanj~~kningen av lön och arbetslöshets-
26676:        ning till arbetstagarna kan försenas med            dagpenning. Andringarna medför att den totala
26677:        upp till sex veckor t.ex. efter ett arbetsför-      inkomstnivån sjunker vid kortvariga permitte-
26678:        hållande som varat en dag, och                      ringar och i situationer där arbetet baserar sig
26679:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            enbart på kortvariga återkommande arbetsför-
26680:        för att korrigera den snedvridna situation          hållanden. Avsikten med ändringarna var också
26681:        som uppstått på grund av lagstiftningen?            att förhindra att överkompensation uppstår så
26682:                                                            att totalbeloppet av lön och dagpenning stiger så
26683:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              högt att det inte är ekonomiskt lönsamt att ta
26684: anföra följande:                                           emot heltidsarbete. En viktig förutsättning för att
26685:                                                            arbetslöshetsdagpenning skall betalas är att en
26686:     Social- och hälsovårdsministeriet utreder för          person söker heltidsarbete och också är beredd
26687: tillfållet, tillsammans med arbetsmarknadsorga-            att ta emot det då det erbjuds.
26688: nisationerna och de parter som betalar utkomst-
26689: 
26690:      Helsingforsden 14 april1994
26691:                                                         Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
26692:                                                  1994 vp
26693: 
26694: Kirjallinen kysymys 177
26695: 
26696: 
26697: 
26698: 
26699:                                     M. Laukkanen: Tilausajoliikennettä koskevasta lupajärjestelmästä
26700: 
26701: 
26702: 
26703:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26704: 
26705:    Integraatiokehityksen myötä myös joukkolii-         mintojen supistamisiin, mikä ei voi olla alan ke-
26706: kenne joutuu varautumaan nykyistä avoimem-             hittymisen kannalta suotavaa.
26707: paan kilpailuun. Linja-autoliikennettä on perin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26708: teisesti säädelty liikenneluvilla, joilla on haluttu   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26709: myös turvata haja-asutusalueiden joukkoliiken-         nioittavasti valtioneuvoston        asianomaisen
26710: nepalvelut.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26711:    Tilausperusteisen linja-autoliikenteen toimin-
26712: tamahdollisuudet on kytketty lupajärjestelmällä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26713: reittiliikennelupien hallitsemiseen. Tämä on käy-             ryhtyä vapauttaakseen tilausajoliiken-
26714: tännössä johtanut tosiasialliseen tilanteeseen,               teen liikenneluvat vapaaseen hakuun ja
26715: jossa aito kilpailu tilausajoliikenteessä estyy ja            irrottaakseen ne nykyisestä kytkennästä
26716: alan parhaat toimintamahdollisuudet on turvat-                reittiliikennelupien hallintaan, ja
26717: tu reittiliikennettä harjoittaville liikennelupien               katsooko Hallitus, että nykyinen lupa-
26718: haltijoille.                                                  järjestelmien kytkentä on ETA-säädösten
26719:    Tilanne on joissakin tilausajoliikennepohjai-              kannalta hyväksyttävää?
26720: sissa yrityksissä johtanut konkursseihin tai toi-
26721: 
26722:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
26723: 
26724:                                           Markku Laukkanen
26725: 
26726: 
26727: 
26728: 
26729: 2400321
26730: 2                                      1994 vp- KK 177
26731: 
26732: 
26733: 
26734: 
26735:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26736: 
26737:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26738: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
26739: olette 23 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-
26740: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä an-
26741: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Markku          nettua lakia on tarkoitus muuttaa niin, että linja-
26742: Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ja tilausliikenteen välinen kytkentä poistetaan
26743: sen n:o 177:                                       tämän vuoden heinäkuusta lukien. Liikennemi-
26744:                                                    nisteriön esitysehdotus on jo valmis. Hallituksen
26745:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     esitys annettaneen kuluvan huhtikuun aikana.
26746:        ryhtyä vapauttaakseen tilausajoliiken-      Ehdotettu muutos johtuu osittain ETA-sopi-
26747:        teen liikenneluvat vapaaseen hakuun ja      muksen voimaantulosta.
26748:        irrottaakseen ne nykyisestä kytkennästä
26749:        reittiliikennelupien hallintaan, ja
26750:           katsooko Hallitus, että nykyinen lupa-
26751:        järjestelmien kytkentä on ETA-säädösten
26752:        kannalta hyväksyttävää?
26753: 
26754:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
26755:                                                                  Liikenneministeri Ole Norrback
26756:                                          1994vp- KK177                                                  3
26757: 
26758: 
26759: 
26760: 
26761:                                        Tili Riksdagens Talman
26762: 
26763:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            ceptabel utgående från EES-rättsakter-
26764: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den             na?
26765: 23 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-
26766: rådet översänt följande av riksdagsman Markku          Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26767: Laukkanen undertecknade spörsmål nr 177:             anföra följande:
26768: 
26769:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Avsikten är att ändra lagen om tillståndsplik-
26770:        ta i syfte att liberalisera trafiktillstånd   tig persontrafik så att kopplingen mellan linje-
26771:        inom beställningstrafiken för fri ansök-      och beställningstrafik skall uteslutas från och
26772:        ning och i syfte att frångå från den nuva-    med juli i år. Trafikministeriets förslag tili propo-
26773:        rande kopplingen tili administration av       sition är redan fårdigt. Regeringens proposition
26774:        ruttrafiktillstånd, samt                      torde överlämnas under innevarande april-må-
26775:           anser Regeringen att den nuvarande         nad. Den föreslagna ändringen beror delvis på att
26776:        kopplingen av tillståndssystemen är ac-       EES-avtalet trädde i kraft.
26777: 
26778:      Helsingforsden 12 april1994
26779: 
26780:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
26781:                                                 1994vp
26782: 
26783: Kirjallinen kysymys 178
26784: 
26785: 
26786: 
26787: 
26788:                                    M. Laukkanen: Miehittämättömien huoltoasemien vaikutuksesta
26789:                                       työllisyyteen
26790: 
26791: 
26792:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26793:    Maamme huoltoasemaverkostossa on tapah-            sekä myytävien polttonesteiden samasta vero-
26794: tunut hyvin nopeata rakennemuutosta, joka on          kannasta verrattuna miehitettyihin asemiin.
26795: johtanut miehitettyjen palveluasemien vähene-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26796: miseenja vastaavasti miehittämättömien ns. kyl-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26797: mien asemien nopeaan lisääntymiseen. Kehitys          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26798: on ollut valitettavaa, paitsi asiakkaiden palve-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26799: lutason vähenemisen vuoksi, myös työllisyyden
26800: kannalta. Jokainen monipuolinen palveluasema                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26801: työllistää 10-20 henkeä, joten jokaisen miehi-               ryhtyä nostaakseen ns. kylmillä auto-
26802: tetyn aseman loppuminen on lisännyt työttö-                  maattiasemilla myytävien polttonestei-
26803: myyttä.                                                      den verokantaa ja estääkseen palveluase-
26804:    Kylmien automaattiasemien lisääntyminen on                mien harvenemista, alan konkursseja ja
26805: seurausta alhaisista investointi- ja käyttökuluista          työttömyyden kasvua?
26806: 
26807:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1994
26808: 
26809:                                           Markku Laukkanen
26810: 
26811: 
26812: 
26813: 
26814: 2400321
26815: 2                                         1994 vp -   KK 178
26816: 
26817: 
26818: 
26819: 
26820:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26821: 
26822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kin huomioon näitä palveluja tarjoavien erikois-
26823: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alojen kehittyneisyyden maassamme on ilmeistä,
26824: olette 23 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      ettei niille ole riittävästi lisätarvetta turvaamaan
26825: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      läheskään kaikkien huoltamojen toimintaa; pal-
26826: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Markku             veluja ei kannata tarjota olennaisesti enempää
26827: Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          kuin niille on kysyntää. Sen vuoksi on luonnollis-
26828: sen n:o 178:                                          ta, että kehitetään huoltamoja tai muita palvelu-
26829:                                                       pisteitä, jotka keskittyvät moottoriajoneuvolii-
26830:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kenteen yhden peruspalvelun, polttoaineen jake-
26831:        ryhtyä nostaakseen ns. kylmillä auto-          lun, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tällä het-
26832:        maattiasemilla myytävien polttonestei-         kellä tehokkain jakelumuoto on epäilemättä au-
26833:        den verokantaa ja estääkseen palveluase-       tomaattiasema. Autoilijat ovat jo tottuneet käyt-
26834:        mien harvenemista, alan konkursseja ja         tämään itsepalvelua, eivätkä he välttämättä ha-
26835:        työttömyyden kasvua?                           lua maksaa sellaisesta, jota eivät tarvitse. Miehi-
26836:                                                       tetyt palveluasemat säilyvät varmasti niin kauan
26837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuin niiden oheispalveluille riittää kysyntää. Pel-
26838: vasti seuraavaa:                                      kästään työllisyyssyistä ei tarpeettomia palveluja
26839:                                                       ole järkevää ylläpitää.
26840:    Maahamme rakennettiin, erityisesti 1960- ja           Polttoaineiden verojärjestelmä on rakennettu
26841: 1970-luvuilla, liikennemääriin nähden selvästi lii-   johdonmukaisesti itse polttoaineen ja sen käytön
26842: kaa huoltoasemia. Tämä johti paitsi epätervee-        mukaan. Viime aikoina sitä on kehitetty niin, että
26843: seen kilpailuun, myös kapasiteetin vajaakäyt-         polttoaineen käytön haitallisuus on otettu entistä
26844: töön ja kokonaisuuden kannalta siten epätalou-        paremmin huomioon. Veron porrastaminen sen
26845: delliseen toimintaan. Kun miltei samanaikaisesti      mukaan, miten polttoaine myydään, ei sovi yh-
26846: esimerkiksi ajoneuvojen muun kuin polttoaine-         teen näiden veronmääräytymiskriteerien kanssa.
26847: huollon tarve alkoi nopeasti vähentyä ja polttoai-    Verorasituksen lisääminen tehokkaille myynti-
26848: neiden itsepalvelu ja myöhemmin jakeluauto-           pisteille suosisi suoraan tehottomuutta. Myös
26849: maatit yleistyä, oli selvää, ettei huoltamotoimin-    kantojärjestelmä, jossa verovelvollisia ovat val-
26850: nan työllisyys voinut säilyä entisellään. Hyvin       mistajat, maahantuojat ja/tai varastossapitäjät
26851: monet huoltamoi pyrkivät täyttämään ylikapasi-        (tukkukauppiaat), on hallinnollisesti yksinker-
26852: teettiaan laajentamalla palvelujaan elintarvike-      tainen ja tehokas. Jos vero määräytyisi osittain-
26853: ja muun päivittäistavarakaupan sektorille, jolla      kin myyntipaikan mukaan, se lisäisi tuntuvasti
26854: kilpailu oli ennestäänkin ankaraa, osittain vas-      verotuksen hallinto- ja erityisesti valvontatehtä-
26855: taavanlaisten ylikapasiteettiongelmien vuoksi.        viä.
26856:    Monet huoltoasemat ovat kyenneet palvelu-             Näin ollen hallitus ei aio ryhtyä toimenpiteisiin
26857: jaan laajentamalla tehostamaan toimintaansa ja        polttoaineverojen muuttamiseksi kysymyksessä
26858: säilyttämään kannattavuutensa. Ottaen kuiten-         esitetyillä perusteilla.
26859: 
26860:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
26861: 
26862:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
26863:                                            1994 vp -   KK 178                                             3
26864: 
26865: 
26866: 
26867: 
26868:                                          Tili Riksdagens Ta/man
26869: 
26870:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dock uppenbart att det inte finns en tillräckligt
26871: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        stor ytterlig efterfrågan för att verksamheten vid
26872: 23 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-        ens närapå alla dessa servicestationer skall kunna
26873: rådet översänt följande av riksdagsman Markku          tryggas. Det lönar sig inte att ha ett väsentligt
26874: Laukkanen undertecknade spörsmål nr 178:               större utbud av tjänster än vad det finns efterfrå-
26875:                                                        gan på. Därför är det naturligt att satsa på servi-
26876:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         cestationer eller andra serviceställen som koncen-
26877:        ta för att höja skattesatsen för flytande       trerar sig på att upprätthålla och utveckla en av
26878:        bränsle som saluförs på s.k. kalla auto-        de grundläggande f ormerna av service för motor-
26879:        matbensinstationer och för att förhindra        fordonstrafiken, dvs. distributionen av bränsle.
26880:        att antalet servicestationer minskar samt       För närvarande är automatstationerna otvivel-
26881:        att konkurserna och arbetslösheten inom         aktigt den effektivaste distributionsformen. Bilis-
26882:        branschen ökar?                                 terna har redan vaot sig vid självbetjäning och vill
26883:                                                        inte nödvändigtvis betala för sådant de inte behö-
26884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ver. De bemannade servicestationerna kommer
26885: anföra följande:                                       med säkerhet att finnas så länge som efterfrågan
26886:                                                        på deras bitjänster är tiliräckligt stor. Det är inte
26887:    1 vårt land byggdes särskilt på 1960- och 1970-     förnuftigt att upprätthålla onödiga tjänster en-
26888: talen i förhållande till trafikmängden ett klart       bart av sysselsättningsskäl.
26889: överflöd av servicestationer. Detta ledde dels tili       Bränsleaccissystemet är systematiskt upp-
26890: en osund konkurrens, dels tili att kapaciteten inte    byggt med hänsyn tili själva bränslet och an-
26891: utnyttjades tili fullo och därmed tili att verksam-    vändningen av detta. Under den senaste tiden
26892: heten blev olönsam. När t.ex. behovet av annan         har systemet utvecklats så, att den skada som
26893: service för fordon än tiligång tili bränsle nästan     användningen av bränsle medför beaktas i allt
26894: samtidigt i rask takt började minska och bränsle-      högre grad. En differentiering av accisen som
26895: självbetjäningen och senare även bränsleauto-          grundar sig på sättet på vilket ett bränsle säljs
26896: materna blev vanligare, var det klart att syssel-      överensstämmer inte med dessa kriterier för fast-
26897: sättningen inom servicestationsbranschen inte          ställandet av accis. Om skattepålagan för effek-
26898: kunde bibehållas på samma nivå som tidigare.           tiva försäljningsställen ökas, innebär det att in-
26899: Rätt många servicestationer försökte kompense-         effektiv verksamhet rent av gynnas. Också ett
26900: ra överkapaciteten genom att utvidga sina tjäns-       sådant uppbördssystem där tiliverkarna, impor-
26901: ter tili livsmedels- och dagligvaruhandeln, där        törerna ochleller lagerhållarna (partihandlarna)
26902: konkurrensen, delvis på grund av motsvarande           är skattskyldiga är enkelt och effektivt ur ad-
26903: problem föranledda av överkapacitet, redan för-        ministrativ synvinkel. Om accisen ens delvis fast-
26904: ut var hård.                                           ställdes enligt försäljningsställe, skulle de admi-
26905:     Många servicestationer har genom att bredda        nistrativa uppgifterna inom beskattningen och
26906:  servicen lyckats effektivera sin verksamhet och       särskilt behovet av skattekontroll öka betydligt.
26907: upprätthålla lönsamheten. Med beaktande av                Sålunda kommer regeringen inte att på de
26908:  den utvecklingsnivå som de specialbranscher som       grunder som avses i spörsmålet vidta några åtgär-
26909:  erbjuder dylik service i vårt land har nått, är det   der i fråga om bränsleaccisen.
26910: 
26911:      Helsingforsden 12 april1994
26912: 
26913:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
26914:                                                 1994 vp
26915: 
26916: Kirjallinen kysymys 179
26917: 
26918: 
26919: 
26920: 
26921:                                    Rimmi ym.: Valitusten käsittelyajoista työttömyysturvalautakun-
26922:                                       nassa
26923: 
26924: 
26925:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26926: 
26927:    Korkeanajatkunut työttömyys on lisännyt rä-        siä odottaessaan turvautumaan lähes poikkeuk-
26928: jähdysmäisesti työttömyysturvalautakuntaan tu-        setta kuntien toimeentulotuen hakijoiksi ja mo-
26929: levien valitusten määrää. Vuonna 1992 tuli vuo-       nenkertaisen nöyryytyksen kohteiksi.
26930: teen 1991 verrattuna valituksia 37% enemmän ja           Ainoa tapa, millä tämä oikeusturvaa loukkaa-
26931: määrä kasvoi vuonna 1993 vielä 49%. Työttö-           va puute voidaan k01:jata, on riittävän lisärahoi-
26932: myysturvalautakunta ei työjärjestelyistä huoli-       tuksen myöntäminen työttömyysturvalauta-
26933: matta ole kyennyt käsittelemään valituksia kan-       kunnalle.
26934: salaisten kannalta edes kohtuullisessa ajassa,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26935: mikä lienee noin 3 kk. Valitusten käsittely vie nyt   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26936: aikaa noin 12 kk, kun vielä vuosi sitten käsittely-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26937: ajat olivat 5-6 kk, mikä sekin on kohtuuttoman        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26938: pitkä aika.
26939:    Työttömyysturvalautakunnan työn ruuhkau-                     Aikooko Hallitus parantaa kansa-
26940:  tuminen ja käsittelyaikojen venyminen on pää-               laisten oikeusturvaa myöntämällä työttö-
26941:  töksiä odottamaan joutuvien kansalaisten kan-               myysturvalautakunnalle riittävän lisära-
26942:  nalta kohtalokasta ja loukkaa heidän oikeustur-             hoituksen, jotta valitusten käsittelyaika
26943:  vaansa. Ilman työtä tai työttömyysturvaa olevat             saatetaan vähintään kohtuulliseksi?
26944:  joutuvat työttömyysturvalautakunnan päätök-
26945: 
26946:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1994
26947: 
26948:            Eila Rimmi                    Claes Andersson                Osmo Polvinen
26949:            Iivo Polvi                    Martti Korhonen                Juhani Vähäkangas
26950:            Jaakko Laakso                 Pekka Leppänen                 Ensio Laine
26951:            Paavo Nikula                  Esko-Juhani Tennilä            TimoRoos
26952:            Matti Vähänäkki               Tuulikki Hämäläinen            Pentti Lahti-Nuuttila
26953:                                          Kerttu Törnqvist
26954: 
26955: 
26956: 
26957: 
26958:  2400321
26959: 2                                      1994 vp- KK 179
26960: 
26961: 
26962: 
26963: 
26964:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26965: 
26966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
26967: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
26968: olette 24 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-
26969: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen työt-
26970: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rimmin ym.      tömyysturvalautakunnan työn ruuhkautumises-
26971: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 179:      ta, mikä on johtanut siihen, että käsittelyajat ovat
26972:                                                    selvästi pidemmät kuin oikeusturvan toteutumi-
26973:           Aikooko Hallitus parantaa kansalais-     nen edellyttäisi. Kysymys lisärahoituksen myön-
26974:        ten oikeusturvaa myöntämällä työttö-        tämisestä ratkaistaan neuvoteltaessa valtion ku-
26975:        myysturvalautakunnalle riittävän lisära-    luvan vuoden toisen lisätalousarvioesityksen ja
26976:        hoituksen, jotta valitusten käsittelyaika   vuoden 1995 talousarvioesityksen sisällöstä.
26977:        saatetaan vähintään kohtuulliseksi?
26978: 
26979:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
26980: 
26981:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
26982:                                         1994vp- KK179                                                3
26983: 
26984: 
26985: 
26986: 
26987:                                       Tili Riksdagens Talman
26988: 
26989:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
26990: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      anföra följande:
26991: 24 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-
26992: rådet översänt följande av riksdagsman Rimmi            Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
26993: m.fl. undertecknade spörsmål nr 179:                 om att arbetslöshetsnämndens arbete har hopat
26994:                                                      sig vilket har lett tili att behandlingstiderna är
26995:          Ämnar Regeringen förbättra medbor-          klart längre än vad rättssäkerheten förutsätter.
26996:        gamas rättssäkerhet genom att bevilja ar-     Frågan om beviljande av tilläggsfinansiering av-
26997:        betslöshetsnämnden tillräcklig tilläggsfi-    görs vid förhandlingarna om innehållet i statens
26998:        nansiering så att behandlingstiden för be-    andra tilläggsbudgetproposition för i år och bud-
26999:        svär åtminstone kunde bli skälig?             getpropositionen för 1995.
27000: 
27001:      Helsingforsden 14 april1994
27002:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27003:                                                  1994vp
27004: 
27005: Kirjallinen kysymys 180
27006: 
27007: 
27008: 
27009: 
27010:                                     M. Laukkanen: Sosiaaliturvajärjestelmän toiminnasta
27011: 
27012: 
27013: 
27014:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27015: 
27016:    Julkisuudessa esiintyy jatkuvasti tietoja sosiaa-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27017: liturvajärjestelmän väärinkäytöksistä, joiden to-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27018: denperäisyyttä on vaikea vahvistaa. Koska val-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27019: tiontalouden heikentyneen tilan vuoksi on säästö-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27020: toimia jouduttu kohdistamaan myös sosiaali-
27021: etuuksiin, on erityisen tärkeää, että etuudet suun-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27022: tautuvat niille,jotka ovat aidosti niiden tarpeessa.          ryhtyä selvittääkseen sosiaaliturvan vää-
27023:     Mahdolliset väärinkäytökset väärentävät so-               rinkäyttötapausten laajuutta ja turvatak-
27024: siaaliturvan tarpeen määrää ja samalla lisäävät               seen sosiaalietuuksien saatavuuden nii-
27025: eriarvoisuutta sosiaaliturvan varassa elävien                 den todellisille tarvitsijoille estämällä
27026: kansalaisten kesken.                                          aiheettomien tukien maksamisen sekä
27027:     Yksi esimerkki tällaisesta mahdollisesta vää-                aikooko Hallitus selvittää kaupunki-
27028: rinkäytöksestä esitetään Kuusankoskella 13.2.                 lehti Seiskassa 13.2.1994 esitettyjen esi-
27029: 1994 ilmestyneen kaupunkilehti Seiskan sivuilla.              merkkitapausten todenperäisyyden?
27030: 
27031:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
27032:                                            Markku Laukkanen
27033: 
27034: 
27035: 
27036: 
27037: 240032J
27038: 2                                           1994 vp -   KK 180
27039: 
27040: 
27041: 
27042: 
27043:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27044: 
27045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vittämään työttömyyspäivärahaan liittyviä vuo-
27046: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           toja ja väärinkäytöksiä. Työryhmän määräaika
27047: olette 25 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        päättyy 30.4.1994. Valtiovarainministeriö asetti
27048: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        22.3.1994 työryhmän selvittämään harrnaisiin
27049: omaiselle jäsenelle kansanedustaja M. Laukka-           markkinoihin liittyvien epäkohtien poistamista.
27050: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Tällä työryhmällä on määräaikaa 31.12.1994
27051: 180:                                                    saakka. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu
27052:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         omaan toimialaansa kuuluvien tehtävien osalta
27053:         ryhtyä selvittääkseen sosiaaliturvan vää-       molempien työryhmien työhön. Sosiaali- ja ter-
27054:         rinkäytöstapausten laajuutta ja turvatak-       veysministeriön mielestä osittain jo toteutunut ja
27055:         seen sosiaalietuuksien saatavuuden nii-         toteutumassa oleva tehtävien siirto kansaneläke-
27056:         den todellisille tarvitsijoille estämällä ai-   laitokseen lisää myöntämis- ja maksamismenet-
27057:         heettomien tukien maksamisen sekä               telyn täsmällisyyttä ja estää valtakunnallisen tie-
27058:            aikooko Hallitus selvittää kaupunki-         tojenkäsittelyjärjestelmän myötä väärinkäytös-
27059:         lehti Seiskassa 13.2.1994 esitettyjen esi-      mahdollisuuksia.
27060:         merkkitapausten todenperäisyyden?                  Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt ky-
27061:                                                         symyksessä tarkoitetun lehtikirjoituksenjohdos-
27062:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ta lausunnon kansaneläkelaitoksen sairausva-
27063: vasti seuraavaa:                                        kuutusosastolta. Saadun selvityksen mukaan leh-
27064:                                                         dessä kuvattu väärinkäyttö ei ole mahdollinen,
27065:     Työministeriö asetti 17.8.1993 työryhmän sel-       eikä kuvattuja väärinkäytöksiä ole tapahtunut.
27066: 
27067:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
27068: 
27069:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27070:                                          1994 vp -    KK 180                                           3
27071: 
27072: 
27073: 
27074: 
27075:                                        Tili Riksdagens Talman
27076: 
27077:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningen. Arbetsgruppens tidsfrist går ut den 30
27078: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrive1se av den       apri11994. Finansministeriet tillsatte den 22 mars
27079: 25 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-       1994 en arbetsgrupp med uppgift att reda ut hur
27080: rådet översänt följande av riksdagsman M. Lauk-       missförhållanden i samband med den grå mark-
27081: kanen undertecknade spörsmål nr 180:                  naden kan avhjälpas. Tidsfristen för denna ar-
27082:                                                       betsgrupp går ut den 31 december 1994. Social-
27083:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       och hälsovårdsministeriet deltar i de båda arbets-
27084:        ta för att reda ut i hur stor omfattning       gruppemas arbete i frågor som gäller dess eget
27085:        socialskyddet missbrukas och för att ge-       förvaltningsområde. Social- och hälsovårdsmi-
27086:        nom att förhindra utbetalningen av             nisteriet anser att den redan delvis genomförda
27087:        ogrundade understöd trygga tillgången          överföringen och den pågående överföringen av
27088:        tili sociala förmåner för dem som verkli-      uppgifter tili folkpensionsanstalten ökar preci-
27089:        gen behöver dessa, samt                        sionen i beviljandet och utbetalningen av under-
27090:            ämnar Regeringen utreda sanningshal-       stöd och förhindrar möjlighetema tili missbruk,
27091:        ten i de exempel som beskrivits i kaupun-      tack vare det riksomfattande databehandlings-
27092:        kilehti Seiska 13.2.1994?                      systemet.
27093:                                                          Social- och hälsovårdsministeriet har tili följd
27094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av den tidningsartikel som avses i spörsmålet
27095: anföra följande:                                      begärt utlåtande av folkpensionsanstaltens sjuk-
27096:                                                       försäkringsavdelning. Enligt avdelningens utred-
27097:    Arbetsministeriet tillsatte den 17 augusti 1993    ning är ett sådant missbruk som beskrivs i tid-
27098: en arbetsgrupp med uppgift att utreda läckoma         ningen inte möjligt och de beskrivna missbruken
27099: och missbruket i fråga om arbetslöshetsdagpen-        har enligt utredningen aldrig inträffat.
27100: 
27101:      Helsingforsden 15 april1994
27102: 
27103:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27104:                                                1994vp
27105: 
27106: Kirjallinen kysymys 181
27107: 
27108: 
27109: 
27110: 
27111:                                   Tennilä: Luirojoen pelastamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
27112: 
27113: 
27114: 
27115:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27116:    Ylisen Kemijoen vesien johtaminen Vuotson            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27117: kanavan kautta Kitiseen on heikentänyt suuresti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27118: Luirojoen virtauomaa Lokan altaan alapuolella.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27119: Myös uiton lopettamisesta seurannut uitolle va-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27120: rattujen lisäjuoksutusten vähenemisen vaikutus
27121: on sama, ja niinpä Luirojoki on pahasti kuivunut                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27122: ja rehevöitynyt. Myös veden laatu on heikenty-              ryhtyä pelastaakseen Luirojoen lisäämäl-
27123: nyt. Joki uhkaa kuihtua ja kuolla. Tällaisia ovat           lä juoksutuksia ja parantaakseen joen ka-
27124: vesivoiman käyttöön liittyvien säännöstelytoi-              lakantoja?
27125: mien todelliset vaikutukset silloin, kun tehokasta
27126: seurantaa, velvoittavuutta ja valvontaa ei ole.
27127: 
27128:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
27129: 
27130:                                          Esko-Juhani Tennilä
27131: 
27132: 
27133: 
27134: 
27135: 240032J
27136: 2                                        1994 vp -   KK 181
27137: 
27138: 
27139: 
27140: 
27141:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27142: 
27143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nostustyötja kalataloudellinen kunnostus on tar-
27144: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        koitus tehdä samanaikaisesti. Suunnittelu on
27145: olette 25 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-     edennyt niin pitkälle, että suunnitelma valmistu-
27146: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nee tämän vuoden kuluessa. Sen jälkeen tulee
27147: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani       vesioikeuskäsittely, jossa vesioikeus kumonnee
27148: Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        uittosäännön ja velvoittanee vesi- ja ympäristö-
27149: n:o 181:                                             hallituksen poistamaan tai muuttamaan haittaa
27150:                                                      ja vaaraa aiheuttavat uittorakenteet ja antanee
27151:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maa- ja metsätalousministeriölle luvan kalata-
27152:        ryhtyä pelastaakseen Luirojoen lisäämäl-      loudellisille kunnostustöille.
27153:        lä juoksutuksia ja parantaakseen joen ka-        Uittosäännön kumoamiseen liittyvällä kun-
27154:        lakantoja?                                    nostuksella ja kalataloudellisella kunnostuksella
27155:                                                      pyritään koskien kiveämisillä nostamaan Luiro-
27156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          joen vedenkorkeuksia sekä koski- että suvanto-
27157: taen seuraavaa:                                      jaksoilla. Veden vähyyden vuoksi vesiväylääjou-
27158:                                                      dutaan joissakin kohdin myös kaventamaan ve-
27159:    Ongelmana Luirojoella on nykyään veden            den syvyyden lisäämiseksi. Alustava kustannus-
27160: vähyys. Lokan tekojärven säännöstelyn lupaeh-        arvio kunnostuksille on noin 2,8 milj. mk.
27161: doissa on määrätty uiton aikaiset vähimmäis-            Lisäveden juoksutuksista Luirojokeen on
27162: juoksutukset Luirojoen eri kohdissa (30-45           myös neuvoteltu Kemijoki Oy:n kanssa. Yhtiön
27163: m3/s), mutta nämä juoksutukset ovat loppuneet        mukaan kaikki vesi, joka juoksutetaan Luiron
27164: uiton päätyttyä vuonna 1992. Säännöstelyluvas-       kautta, menee ohi Kitisen voimalaitosten ja jois-
27165: sa Lokan padolle määrätyissä juoksutusohjeissa       sakin tapauksissa myös alapuolisten Kemijoen
27166: mainitaan mm., että Luirojoen virtaama on            voimalaitosten ohi. Mikäli haluttaisiin Tanhuas-
27167: Tanhuan kylässä olevalla Kammosen asteikolla         sa kesäajan vähimmäisvirtaamaksi esimerkiksi
27168: toukokuun 1 päivän ja lokakuun 31 päivän väli-       15m3/s, jouduttaisiin juoksuttamaan Kitisen voi-
27169: senä aikana vähintään 7 m3/s ja marraskuun 1         malaitosten ohi vuodessa lisää noin 30 milj. m3
27170: päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana        vettä. Tämän vesimäärän juoksutus ohi Kitisen
27171: vähintään 6 m3/s. Säännöstelyluvassa on myös         voimalaitosten aiheuttaisi 1-2 milj. markan
27172: määräyksiä veden laadun tarkkailusta Luiro-          vuotuisen kustannuksen.
27173: joen eri kohdissa.                                      Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
27174:    Luirojoen haittaa ja vaaraa aiheuttavien uitto-   on tarpeellista jatkaa selvityksiä lisäveden juok-
27175: rakenteiden poistamiseen tai muuttamiseen liit-      sutuksista Luirojokeen, mihin tuo uusia mahdol-
27176: tyvän suunnittelun maastotyöt käynnistyivät ui-      lisuuksia juuri eduskunnan käsiteltävänä oleva
27177: ton päätyttyä Lapin vesi- ja ympäristöpiirissä       hallituksen esitys vesilain muuttamiseksi mm.
27178: kesällä 1992. Tämä tehtävä perustuu vesilain 5       eräiden vesistön säännöstelyä koskevien sään-
27179: luvun 30 §:ään. Lapin maaseutuelinkeinopiiri on      nösten osalta. Hallitus katsoo myös, että Lapin
27180: 30.8.1993 antanut Lapin vesi- ja ympäristöpiirille   vesi- ja ympäristöpiirissä parhaillaan suunnitel-
27181: toimeksiannon Luirojoen kalataloudelliseen           tavilla kunnostustoimilla parannetaan jo lähi-
27182: kunnostukseen.                                       vuosina Luirojoen tilaa ja kalataloudellisia olo-
27183:    Luirojoen uiton päättymiseen liittyvät kun-       suhteita.
27184:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
27185: 
27186:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura
27187:                                          1994 vp -   KK 181                                           3
27188: 
27189: 
27190: 
27191: 
27192:                                        Tili Riksdagens Talman
27193: 
27194:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     torde bli fårdig före utgången av detta år. Efter
27195: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      det behandlas ärendet i vattendomstolen som tor-
27196: 25 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-      de upphäva flottningsstadgan och ålägga vatten-
27197: rådet översänt följande av riksdagsman Esko-         och miljöstyrelsen att avlägsna och ändra flott-
27198: Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr 181:        ningsanläggningar som kan vara menliga och far-
27199:                                                      liga samt bevilja jord- och skogsbruksministeriet
27200:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tillstånd att iståndsätta älven med tanke på fiske-
27201:        ta för att genom ökad tappning rädda          riet.
27202:        Luirojoki samt för att forbättra älvens           Syftet med den iståndsättning och de fiskeri-
27203:        fiskbestånd?                                  ekonomiska åtgärder som har samband med
27204:                                                      upphävandet av flottningsstadgan är att genom
27205:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stenläggning av älvama åstadkomma en höjning
27206: anföra följande:                                     av vattenståndet i Luirojoki, både på fors- och
27207:                                                      lugnvattenområdena. På grund av vattenbristen
27208:    Problemet med Luirojoki är numera bristen på      är man tvungen att åtminstone på vissa ställen
27209: vatten. 1 tillståndsvillkoren rörande regleringen    göra vattenleden smalare för att öka vattendju-
27210: av den konstgjorda sjön Lokka fastställs den läg-    pet. Det preliminära kostnadsförslaget för under-
27211: sta vattenföringen (30-45 m 3/s) för olika ställen   hållet uppgår till ca 2,8 milj. mk.
27212: av Luirojoki under flottningsperioden. Denna             Man har också forhandlat med Kemijoki Oy
27213: vattenföring frångicks dock år 1992 när flottning-   om tappning av tiliskottsvatten i Luirojoki. En-
27214: en upphörde. 1 de tappningsanvisningar för dam-      ligt bolaget strömmar allt vatten som tappas via
27215: men Lokka som ingår i regleringstillståndet          Luirojoki förbi kraftverken i Kitinen och i vissa
27216: nämns bl.a. att vattenforingen i Luirojoki, mätt     fall också förbi de kraftverk som är belägna
27217: vid pegelstationen i Kammonen i Tanhua by,           nedanom dessa i Kemi älv. Om man vill att den
27218: skall vara minst 7 m 3/s mellan den 1 maj och den    lägsta vattenföringen vid Tanhua skall vara
27219: 31 oktober och minst 6 m 3/s mellan den 1 novem-     t.ex. 15 m 3/s under sommaren, måste ytterligare
27220: ber och den 30 april. Regleringstillståndet inne-    ca 30 milj. m 3 vatten årligen ledas förbi kraft-
27221: håller också bestämmelser om kontrollen av vatt-     verken i Kitinen. Tappningen av en dylik vat-
27222: nets kvalitet på olika ställen i Luirojoki.          tenmängd förbi kraftverken i Kitinen skulle fOr-
27223:    Terrängarbetena inför pianeroa att avlägsna       anleda en årlig kostnad på 1-2 milj. mk.
27224: eller ändra de flottningsanläggningar som kan            Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
27225: åsamka men och fara i Luirojoki inleddes efter       ingen att det är nödvändigt att fortsätta utred-
27226: flottningsavslutningen i Lapplands vatten- och       ningama om tappning av tiliskottsvatten i Luiro-
27227: miljödistrikt sommaren 1992. Uppdraget grun-         joki. Detta underlättas av den regeringsproposi-
27228: dar sig på 5 kap. 30 § vattenlagen. Lapplands        tion med förslag tili ändring av vattenlagen, gäl-
27229: landsbygdsnäringsdistrikt har den 30 augusti         lande bl.a. vissa stadganden om regleringen av
27230: 1993 gett Lapplands vatten- och miljödistrikt i      vattendrag, som behandlas som bäst i riksdagen.
27231: uppdrag att iståndsätta Luirojoki i fiskeriekono-    Regeringen anser också att de underhållsåtgärder
27232: miskt hänseende.                                     som just nu bereds vid Lapplands vatten- och
27233:    De iståndsättningsarbeten som anknyter tili       miljödistrikt redan inom de närmaste åren kom-
27234: upphörandet av flottningen i Luirojoki och det       mer att förbättra Luirojokis tillstånd och dess
27235: fiskeriekonomiska underhållet skall genomföras       fiskeriekonomiska förhållanden.
27236: samtidigt. Man har nu kommit så långt att pianen
27237: 
27238:      Helsingforsden 12 april1994
27239: 
27240:                                                         Jord- och skogsbruksminister Martti Pura
27241:                                                  1994 vp
27242: 
27243: Kirjallinen kysymys 182
27244: 
27245: 
27246: 
27247: 
27248:                                    Lahikainen ym.: Hallituksen säästötoimenpiteiden vaikutuksista
27249:                                       lapsiperheiden asemaan
27250: 
27251: 
27252: 
27253:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27254: 
27255:     Lapsiperheitä tuettiin vuoden 1993 loppuun            Asiakasmaksut, joita on tarkoitus lisätä kulu-
27256: saakka valtionverotuksessa lapsenhoito- ja ela-        vana vuonna 480 miljoonalla markalla, sekä ar-
27257: tusvelvollisuusvähennyksin ja kunnallisverotuk-        vonlisäverojärjestelmä, 1 500 miljoonaa mark-
27258: sessa lapsi- ja yksinhuoltajavähennyksin. Sääs-        kaa, vähentävät niin ikään käytettävissä olevia
27259: töihin vedoten hallitus tosin leikkasi jo vuonna       tuloja.
27260: 1993 lapsenhoitovähennystä 10 500 markasta                Van~~mpainlomaan ja -rahaan on kajottu
27261: 8 400 markkaan.                                        myös. Aitiys- ja vanhempainloma oli vuoden
27262:     Vuoden 1994 alusta- äänestysten jälkeen-           1992 loppuun saakka noin 11 kuukautta eli 275
27263: poistettiin hallituksen esityksestä perhepoliittiset   arkipäivää. Vuoden 1993 alusta tätä lomaa on
27264: vähennykset, tehtiin perhepoliittinen paketti, jos-    lyhennetty 263 arkipäivään. Haettuja säästöjä
27265: sa vähennyksiä kompensoimaan tehtiin korotuk-          tästä operaatiosta ei kuitenkaan valtion kukka-
27266: sialapsilisiin. Mitäjäi käteen: lapsiperheetmaksa-     roon syntynyt. Kun oikeus kotihoidon tukeen
27267: vat lamaa kuluvana vuonna noin 400 miljoonalla         alkaa vanhempainloman päätyttyä, vanhem-
27268: markalla tämän perhetukiuudistuksen myötä.             painrahakautta koskeva säästö siirtyi ainakin
27269:     Jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta makse-      osittain kotihoidon tuen kustannuksiksi.
27270: taan nyt kuukausittain verotonta lapsilisää, joka         Veronalainen vanhempainraha on ollut vuo-
27271: vaihtelee 570-1 220 markan välillä kuukaudes-          den 1991 loppuun saakka yleensä 80 prosenttia
27272:  sa. Alle 3-vuotiaiden ns. vaippalisä poistettiin.     palkasta. Suurituloisilla taso on matalampi ja
27273:      Häviäjiä tässä "uudistuksessa" ovat ennen         pienituloisilla korkeampi. Ahon hallitus laski ta-
27274:  kaikkea yksi- ja kaksilapsiset perheet varsinkin,     son 75 prosenttiin 1.1.1992 ja 70 prosenttiin
27275: jos toinen lapsista on alle kouluikäinen. Valtaosa     1.9.1992. Hallitus jatkoi ansiopäivärahan muren-
27276:  lapsiperheistä kuuluu juuri tähän sarjaan. Siirty-    tamista Ieikkaamalla tason 66 prosenttiin
27277:  minen verovähennyksistä suoraan tukeen eli lap-       1.1.1993 alkaen.
27278:  silisiin muuttaa lisäksi monien perheiden sisäistä       Paitsi perhetukipaketti, myös verojen koro-
27279:  tulonjakoa, silloin kun vähennykset ovat olleet       tukset, erilaiset maksut ja taksat sekä kesäkuun
27280:  suurempituloisen miehen verokortilla. Lapsili-        alusta voimaan tulevaksi aiottu arvonlisävero
27281:  säthän tulevat yleensä äidin tilille.                 kohdistuvat lapsiperheisiin ankaralla tavalla.
27282:      Vuonna 1993 asumistuen leikkaukset veivät         Yksittäisten perheiden tulojen menetys nousee
27283:  lapsiperheiltä lähes 400 miljoonaa markkaa. Ku-       arviolta keskimäärin yli tuhanteen markkaan
27284:  luvana vuonna lapsiperheiden asumistukia koro-        kuukaudessa. Laman turvin suoritetut toimenpi-
27285:  tetaan lähes edellisenä vuonna leikatulla määräl-     teet näkyvät lapsiperheissä enemmän kuin muis-
27286:  lä. Tämän rahoittamiseksi nostettiin sairausva-       sa kotitalouksissa. Lapsiperheiden saamia tuki-
27287:  kuutusmaksua. Lisäksi lapsikorotusten poista-         muotoja on monenlaisia ja niitä saadaan usein
27288:  minen sekä työeläke- ja työttömyysvakuutus-           samanaikaisesti. Tämän takia monien etuuksien
27289:  maksujen huomioon ottaminen etuuksissa vä-            yhtäaikaiset leikkaukset kohdistuvat erityisen
27290:  hentävät omalta osaltaan lapsiperheiden tuloja.       suurina yksittäisiin perheisiin.
27291: 
27292:  240032J
27293: 2                                        1994 vp -   KK 182
27294: 
27295:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            aikooko Hallitus korjata lapsiperhei-
27296: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              siin kohdistamiaan toimenpiteitä ja
27297: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                  aikooko Hallitus jatkossa koordinoida
27298: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               paremmin eri leikkausten vaikutuksia yk-
27299:                                                           sittäisiin perheisiin?
27300:           Mikä on Hallituksen perhepoliittinen
27301:        linja,
27302:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
27303: 
27304:          Erja Lahikainen            Kyllikki Muttilainen           Ulpu Iivari
27305:          Leena Luhtanen             Marjatta Vehkaoja              Antti Kalliomäki
27306:                    Jukka Gustafsson                      Iiris Hacklin
27307:                                         1994 vp -   KK 182                                             3
27308: 
27309: 
27310: 
27311: 
27312:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27313: 
27314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Toteutettu perhetukiuudistus merkitsee tuen
27315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       voimakasta uudelleen kohdentamista. Uudistuk-
27316: olette 25 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-    sessa poistettiin epäsosiaaliset verovähennykset
27317: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    samaan tapaan, kuin muissa Pohjoismaissa on
27318: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lahikaisen       pääsääntöisesti aiemmin menetelty. Verovähen-
27319: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nysten sijasta perheille maksetaan tuki suorana
27320: 182:                                                lapsilisän muodossa. Tuen entistä sosiaalisempaa
27321:                                                     kohdentumista parannettiin vielä korottamalla
27322:            Mikä on Hallituksen perhepoliittinen     muita enemmän Useampilapsisten lapsiperheiden
27323:        linja,                                       lapsilisiä. Myös samassa yhteydessä toteutettu
27324:           aikooko Hallitus korjata lapsiperhei-     lapsiperheiden asumistuen korotus suuntasi tu-
27325:        siin kohdistamiaan toimenpiteitä ja          kea pienituloisimmille ja erityisesti yksinhuolta-
27326:           aikooko Hallitus jatkossa koordinoida     japerheille, joista runsas puolet on asumistuki-
27327:        paremmin eri leikkausten vaikutuksia yk-     järjestelmän piirissä. Asumistuen korotuksen ra-
27328:        sittäisiin perheisiin?                       hoitukseen osallistuvat niin ikään suuremmalla
27329:                                                     panoksella parempituloiset kotitaloudet.
27330:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Koska perhetukiuudistukseen ei suunnattu
27331: taen seuraavaa:                                     lisäresursseja, merkitsee tuen uudelleen kohden-
27332:                                                     taminen sitä, että osalla perheitä tuen taso laskee.
27333:    Sosiaaliturvan      rahoitusmahdollisuuksien     Suurimmat tuen menettäjät ovat olleet suuritu-
27334: oleellisesti kavennuttua on eräiden etuuksien ta-   loiset yksilapsiset perheet ja suurimman hyödyn
27335: soa jouduttu heikentämään erityisesti vuonna        uudistuksesta ovat saaneet pienituloisimmat mo-
27336: 1993. Vuoden 1994 alusta voimaan tulleessa per-     nilapsiset perheet.
27337: hetukiuudistuksessa ei lapsiperheiden kokonais-         Paitsi perhepoliittisen tuen entistä sosiaalisem-
27338: tukea vähennetty. Lapsilisiä korotettiin lähes      paa kohtaantumista perhetukiuudistus merkitsi
27339: vastaavalla summalla, kuin lapsiperheet perhe-      myös tukijärjestelmän hallinnollista yksinker-
27340: poliittisten verovähennysten poistamisessa me-      taistamista ja oleellista selkiytymistä tukea saa-
27341: nettivät. Lisäksi samassa yhteydessä toteute-       vien perheiden kannalta. Sosiaali- ja terveysmi-
27342: tun lapsiperheiden asumistuen korottamisen net-     nisteriössä on tehty ja tehdään edelleenkin selvi-
27343: tovaikutus merkitsee perhepoliittisen tuen koko-    tyksiä tuen kohdentumisesta. Niin ikään sosiaali-
27344: naisuuden säilymistä vuonna 1994 lähes vuoden       ja terveysministeriössä jatketaan työtä tukijärjes-
27345: 1993 tasolla.                                       telmien yksinkertaistamiseksija tuen entistä sosi-
27346:                                                     aalisemmaksi kohdentamiseksi.
27347:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
27348: 
27349:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
27350: 4                                         1994 vp -   KK 182
27351: 
27352: 
27353: 
27354: 
27355:                                         Tili Riksdagens Talman
27356: 
27357:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      avdrag som inte var av social natur, liksom man
27358: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       också i regel redan gjort i de andra nordiska
27359: 25 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-       länderna. I stället för skatteavdrag får familjerna
27360: rådet översänt följande av riksdagsman Lahikai-       direkt stöd i form av barnbidrag. Den alltmer
27361: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 182:              sociala fördelningen av stödet markerades ytterli-
27362:                                                       gare genom att barnbidragen för familjer med
27363:           Viiken är Regeringens familjepolitiska      många barn höjdes mer än för andra barnfamil-
27364:        linje,                                         jer. Den samtidigt genomförda höjningen av bo-
27365:           ämnar Regeringen rätta tili de åtgärder     stadsstödet för barnfamiljer riktade sig också tili
27366:        som den har utsatt barnfamiljerna för och      låginkomsttagare och i synnerhet ensamförsör-
27367:           ämnar Regeringen bättre koordinera          jarfami1jer, av vilka drygt hälften omfattas av
27368:        olika nedskärningars verkningar på en-         bostadsbidragssystemet. I finansieringen av det
27369:        skilda familjer i fortsättningen?              höjda bostadsbidraget deltar likaså med en större
27370:                                                       insats de hushåll som har högre inkomster.
27371:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Eftersom familjestödsreformen inte gavs någ-
27372: anföra följande:                                      ra tilläggsresurser, innebär omfördelningen av
27373:                                                       stödet att stödnivån sjunker för vissa familjer. De
27374:    Eftersom möjligheterna att finansiera den so-      som förlorat mest har varit familjer med höga
27375: ciala tryggheten har inskränkts väsentligt har        inkomster och bara ett barn. Största nyttan av
27376: man tvingats skära ner vissa förmåner särskilt        reformen har låginkomstfamiljer med många
27377: under 1993. I familjestödsreformen som trädde i       barn.
27378: kraft vid ingången av 1994 minskades inte det            Utöver att det familjepolitiska stödet fördela-
27379: totala stödet till barnfamiljerna. Barnbidragen       des på ett mer socialt sätt medförde familjestöds-
27380: höjdes med nästan motsvarande summa som               reformen också att stödsystemet förenklades rent
27381: barnfamiljerna förlorade då de familjepolitiska       administrativt och blev avsevärt redigare för de
27382: skatteavdragen slopades. Nettoeffekten av för-        familjer som mottar stöd. Social- och hälsovårds-
27383: höjningen av bostadsbidraget för barnfamiljer,        ministeriet har utrett och utreder fortfarande för-
27384: viiken också genomfördes i sammanhanget, är att       delningen av stödet. Vid social- och hälsovårds-
27385: det familjepolitiska stödet i helhet bevaras nästan   ministeriet fortsätter arbetet som syftar tili att
27386: på 1993 års nivå under 1994.                          fårenkla stödsystemen och att fördela stödet mer
27387:    Genom familjestödsreformen omfördelades            socialt.
27388: stödet radikalt. Vid reformen slopades de skatte-
27389: 
27390:      Helsingfors den 14 april 1994
27391: 
27392:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
27393:                                                1994 vp
27394: 
27395: Kirjallinen kysymys 183
27396: 
27397: 
27398: 
27399: 
27400:                                   Vehkaoja ym.: Kehitysvammaisten työosuusrahan verotuksesta
27401: 
27402: 
27403: 
27404:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27405: 
27406:    Kehitysvammaisille henkilöille tarjotaan mah-     maista henkilöä verotetaan työosuusrahasta lo-
27407: dollisuuksia osallistua työelämään ja työn puit-     pullisessa verotuksessa, jolloin seurauksena ovat
27408: teissa tapahtuvaan toimintaterapiaan suojatyö-       usein satojen markkojenjälkiverot Tämä tuntuu
27409: ja vaihetyökeskuksissa. Kehitysvammaisen pe-         ylimääräiseltä rangaistukselta siitä, että kehitys-
27410: rusturvana toimii eläke, mutta keskuksista mak-      vammainen henkilö käy työssä, josta ei kuiten-
27411: setaan vammaiselle työosuusrahaa, joka määräl-       kaan saada varsinaisesti mitään tuloja.
27412: tään on pieni, noin 300 markkaa kuukaudessa.            Tuloverolain 92 §:n mukaan vammaispalvelu-
27413: Vastaavasti kehitysvammaisesta maksetaan lai-        lain mukaiset edut ja vammaistukilain mukainen
27414: tokselle ylläpitokorvausta, joka on suuruudel-       vammaistuki eivät ole veronalaista tuloa. Työ-
27415: taan yleensä työosuusrahaa hieman suurempi.          osuusrahan tarkoitus on sama. Siksi se tulisi
27416: Kehitysvammainen ei siis varsinaisesti ansaitse      myös säätää tuloksi, joka ei ole veronalaista.
27417: mitään.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27418:     Kuitenkin kehitysvammaisten työosuusraha         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27419: on lain mukaan veronalaista tuloa. Tulkinta pe-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27420: rustuu ilmeisesti verohallituksen kirjeeseen (n:o    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27421:  7991/31/86) sosiaalihallitukselle 28.8.1986 kos-
27422:  kien kehitysvammaisten työosuusrahan veron-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27423:  alaisuutta. Sen sijaan työosuusraha ei ole ennak-          siin poistaakseen kehitysvammaisten työ-
27424:  koperinnän alaista tuloa. Tilanne johtaa koh-              osuusrahan veronalaisuuden?
27425:  tuuttomiin seurauksiin siksi, että kehitysvam-
27426: 
27427:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
27428: 
27429:            Marjatta Vehkaoja             Pekka Räty                     Tuija Maaret Pykäläinen
27430:            Paavo Nikula                  Leena Luhtanen                 Eija Lahikainen
27431:            Antti Kalliomäki              Raimo Vuoristo                 Kyllikki Muttilainen
27432:            Matti Vähänäkki               Heikki Rinne                   Jukka Gustafsson
27433:            Iiris Hacklin                 Antero Kekkonen                Paavo Lipponen
27434:            Kari Rajamäki                 Marja-Liisa Tykkyläinen        Kerttu Törnqvist
27435:            Lea Savolainen                Anna-Liisa Kasurinen           Eeva Kuuskoski
27436:            Seppo Pelttari                Pentti Lahti-Nuuttila          Marja-Leena Viljamaa
27437:                                          Claes Andersson
27438: 
27439: 
27440: 
27441: 
27442:  2400321
27443: 2                                           1994 vp -   KK 183
27444: 
27445: 
27446: 
27447: 
27448:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27449: 
27450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kunnan sosiaalisten palvelujen vastikkeeksi työ-
27451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lainsäädännöstä poikkeavilla perusteilla välitön-
27452: olette 25 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        tä työsuoritusta.
27453: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Tuolloin voimassa olleen ja myös nykyisen
27454: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjatta             verolainsäädännön valossa työstä saadut kor-
27455: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           vaukset ovat veronalaista tuloa. Kun korkein
27456: myksen n:o 183:                                         hallinto-oikeus kuitenkin antoi vuonna 1988 pää-
27457:                                                         töksen, jonka mukaan huoltosuhteisesta suoja-
27458:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         työstä maksettavaa korvausta ei veronalaisuu-
27459:         siin poistaakseen kehitysvammaisten työ-        destaan huolimatta pidetä ennakkoperintälaissa
27460:         osuusrahan veronalaisuuden?                     tarkoitettuna palkkana, jos korvaus ei arvoltaan
27461:                                                         ylitä toimeentulotuen tai huoltoavun rahallista
27462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            määrää, ei vähäisistä korvauksista ole toimitettu
27463: vasti seuraavaa:                                        ennakonpidätystä. Korkein hallinto-oikeus pe-
27464:                                                         rusteli päätöstään siten, että palkkana ei voitu
27465:    Kunnat järjestävät suojatyötä henkilöille, joi-      pitää korvausta sellaisesta työskentelystä, joka
27466: den työkyky on rajoittunut terveydellisistä, so-        tapahtui kuntouttamismielessä kuntoutettavan
27467: siaalisista tai muista sen kaltaisista syistä. Suoja-   hyväksi eikä työnantajan lukuun. Määrältään
27468: työtäjärjestetään paitsi työsuhteisena myös huol-       suuremmista työsuhteisista suojatyökorvauksis-
27469: tosuhteisena huoltosuhteessa kuntaan oleville           ta, joita voidaan pitää palkkana, ennakonpidätys
27470: henkilöille. Työsuhteisesta suojatyöstä makse-          on toimitettu.
27471: taan palkkaa ja huoltosuhteisesta suojatyöstä               Suojatyökorvauksen lopullinen verotus ta-
27472: pienehköjä korvauksia kehitysvammaisten eri-            pahtuu kuten muun saman suuruisen tuloerän.
27473: tyishuollosta annetun lain ja invaliidihuoltolain       Jossaajalla ei ole muita tuloja, määrältään vähäi-
27474: nojalla. Huoltosuhteisen suojatyön korvausten           set korvaukset jäävät sekä valtion- että kunnal-
27475: verokohtelu on koettu ongelmalliseksi jo vuosien        lisverotuksessa verottamatta. Jos pienehkökin
27476: ajan.                                                   korvaus sen sijaan maksetaan pidätystä toimitta-
27477:    Huoltosuhteisesta suojatyöstä maksettuja             matta vaikkapa eläkkeen lisäksi, jonka verokoh-
27478: korvauksia pidettiin aikaisemmin eräissä kunnis-        teluun vaikuttaa lieventävästi eläketulovähen-
27479: sa ehkäisevänä toimeentulotukena, jolloin kor-          nys, kannossa maksettavaa veroa kertyy. Näin
27480: vauksia voitiin samalla pitää myös verosta vapai-       tapahtuu kuitenkin myös muiden saman suuruis-
27481: na. Toimeentulotukihan maksetaan ilman vasta-           ten palkkioiden kyseessä ollen.
27482: suoritusta harkinnanvaraisin perustein, ja se on            Korvauksen vähäisyyteen perustuvaa verosta
27483: sosiaalisten syiden vuoksi säädetty verosta va-         vapauttamista ei voida pitää verojärjestelmän
27484: paaksi.                                                 kannalta tarkoituksenmukaisena. Sitä vastoin
27485:    Eduskunnan oikeusasiamies joutui vuonna              huoltosuhteisesta suojatyöstä saadun korvauk-
27486: 1984 ottamaan kantaa eräisiin Lahden kaupun-            sen erityisluonne saattaisi puoltaa myös sen vero-
27487: gin maksamiin suojatyökorvauksiin ja päätyi rat-        vapautta vammaispalvelulain mukaisten etuuk-
27488: kaisuun, jonka mukaan huoltosuhteinen suoja-            sien tapaan. Ennen kuin asiaan voidaan ottaa
27489: työ täytti kuitenkin työsuhteen tunnusmerkit.           kantaa, on yhteistyössä sosiaali- ja terveysminis-
27490: Oikeusasiamiehen kannanoton mukaan suoja-               teriön kanssa selvitettävä huoltosuhteiseen suo-
27491: työtä ei voitu perustaa säännöksiin, jotka oikeut-      jatyöhön liittyviä yksityiskohtia, jotta normaalin
27492: taisivat sosiaaliviranomaisen vaatimaan yhteis-         palkkatulon veronalaisuutta ei supisteta.
27493: 
27494:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1994
27495: 
27496:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27497:                                            1994 vp -   KK 183                                              3
27498: 
27499: 
27500: 
27501: 
27502:                                          Tili Riksdagens Talman
27503: 
27504:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Enligt den skattelagstiftning som gällde då och
27505: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        även enligt den som gäller nu är vederlag för
27506: 25 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-        arbete skattepliktig inkomst. Eftersom högsta
27507: rådet översänt följande av riksdagsman Marjatta        förvaltningsdomstolen dock 1988 gav ett utslag
27508: Vehkaoja m.fl. undertecknade spörsmål nr 183:          enligt vilket ersättning som betalas för skyddat
27509:                                                        arbete i en omsorgsrelation, trots skatteplikten,
27510:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         inte anses som lön enligt lagen om förskottsupp-
27511:         att slopa skatteplikten för de utvecklings-    börd ifall ersättningen tili sitt värde inte överskri-
27512:         hämmades flitpenning?                          der utkomststödets eller socialhjälpens penning-
27513:                                                        värde, har förskottsinnehållning inte verkställts i
27514:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fråga om de små ersättningama. Högsta förvalt-
27515: anföra följande:                                       ningsdomstolen motiverade sitt beslut med att
27516:                                                        ersättning för sådant arbete inte kan anses vara
27517:     Kommunema ordnar skyddat arbete för per-           lön, som skett i rehabiliteringssyfte för rehabilite-
27518: soner vars arbetsförmåga är begränsad av hälso-        ringsklientens bästa, och inte för arbetsgivarens
27519: mässiga, sociala eller andra liknande skäl. Det        räkning. Förskottsinnehållning har verkställts i
27520: skyddade arbetet kan ordnas i form av ett arbets-      fråga om större ersättningar, vilka kan betraktas
27521: förhållande, men kan också utföras inom en om-         som lön, för skyddat arbete som utförts i arbets-
27522: sorgsrelation av dem som har en dylik relation till    förhållanden.
27523: kommunen. För skyddat arbete som utförs i ar-             Den slutliga beskattningen av ersättningar för
27524: betsförhållanden betalas lön och för skyddat ar-       skyddat arbete motsvarar beskattningen för and-
27525: bete som utförs i omsorgsrelationer betalas små        ra inkomstposter av samma storlek. Om motta-
27526: ersättningar enligt lagen angående specialomsor-       garen inte har andra inkomster beskattas mindre
27527: ger om utvecklingsstörda och lagen om invalid-         ersättningar varken i stats- eller kommunalbe-
27528: vård. Den skattemässiga behandlingen av de er-         skattningen. En mindre ersättning som betalas
27529: sättningar för skyddat arbete som utförs i om-         utan förskottsinnehållning, t.ex. utöver en pen-
27530: sorgsrelationer har redan under många år ansetts       sion vars skattemässiga behandling lindras av
27531: vara problematisk.                                     pensionsinkomstavdraget, leder dock tili att skatt
27532:     I vissa kommuner betraktades ersättningar för      skall betalas vid uppbörden. Detta gäller dock
27533: skyddat arbete i omsorgsrelationer tidigare som        också andra arvoden av samma storlek.
27534: förebyggande utkomststöd, vilket medförde att             Med tanke på skattesystemet kan det inte an-
27535: ersättningarna samtidigt också kunde anses vara        ses vara ändamålsenligt att befria ersättningar
27536: skattefria. Utkomststödet betalas ju utan mot-         från skatt för att de är av ringa storlek. Däremot
27537: prestation på grunder som beror på prövning,           är ersättningama för skyddat arbete i omsorgsre-
27538: och stödet är av sociala skäl skattefritt.             lationer ersättningar av en alldeles speciell natur,
27539:     Riksdagens justitieombudsman var 1984              vilket talar för att de, liksom förmånema enligt
27540: tvungen att ta ställning tili vissa ersättningar för   lagen om service och stöd på grund av handikapp,
27541: skyddat arbete som betalats av Lahti stad, och         eventuellt borde utgöra skattefri inkomst. Innan
27542: stannade vid ett beslut som dock innebar att även      ett ställningstagande i frågan är möjligt bör man
27543: skyddat arbete i en omsorgsrelation uppfyllde          i samarbete med social- och hälsovårdsministe-
27544: kriterierna på ett arbetsförhållande. Enligt justi-    riet utreda detaljema i anslutning tili sådant skyd-
27545:  tieombudsmannens ställningstagande kunde              dat arbete som utförs i omsorgsrelationer, så att
27546:  skyddat arbete inte baseras på stadganden som         skatteplikten för normala löneinkomster inte re-
27547:  skulle berättiga de sociala myndighetema att, på      duceras.
27548:  grunder som avviker från arbetslagstiftningen,
27549:  kräva direkta arbetsprestationer som kompensa-
27550:  tion för samhällets sociala tjänster.
27551:      Helsingforsden 18 april1994
27552: 
27553:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
27554:                                                1994 vp
27555: 
27556: Kirjallinen kysymys 184
27557: 
27558: 
27559: 
27560: 
27561:                                   Lehtinen: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin henkilökunnan lisää-
27562:                                      misestä Uudellamaalla
27563: 
27564: 
27565:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27566: 
27567:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille on siirretty      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27568: runsaasti ongelmaluottoja Suomen Säästöpan-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27569: kin pilkkomisen yhteydessä. Siirto on ollut moni-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27570: mutkainen tehtävä kaikkine asiakassuhteisiin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27571: liittyvine kysymyksineen.
27572:     On käynyt ilmi, että Uudellamaalla Arsenalil-             Onko Hallitus tietoinen omaisuuden-
27573: la on liian vähän henkilökuntaa asioiden riittä-            hoitoyhtiö Arsenalin Uudellamaalla vii-
27574: vän joutuisaan käsittelyyn. Joidenkin yritysten             västyvistä päätöksistä, jotka johtuvat riit-
27575: kohdalla esim. lisärahoituspäätösten viivästymi-            tämättömästä henkilökunnasta, ja
27576: nen saattaa johtaa muuten tarpeettomaan kon-                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Arse-
27577: kurssiin.                                                   naliin siirrettyjen asiakkaiden asioiden
27578:                                                             käsittelyä saadaan ripeämmäksi?
27579: 
27580:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
27581: 
27582:                                            Leila Lehtinen
27583: 
27584: 
27585: 
27586: 
27587: 2400321
27588: 2                                       1994 vp -   KK 184
27589: 
27590: 
27591: 
27592: 
27593:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27594: 
27595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rää on tarkoitus lisätä kahdeksalla henkilöllä.
27596: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Henkilöistä 6 rahoituspäällikköä ja 12 toimihen-
27597: olette 25 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-    kilöä käsittelee ns. elvytettävien yritysasiakkai-
27598: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    den rahoitusta.
27599: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lehtisen näin       Uudenmaan alueella on noin 1 100 yritysasia-
27600: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 184:            kasta. Tämä on noin viidesosa Arsenalin koko
27601:                                                     asiakasmäärästä. Uudenmaan alueen henkilös-
27602:          Onko Hallitus tietoinen omaisuuden-        tön määrä on myös noin viidesosa Arsenalin
27603:        hoitoyhtiö Arsenalin Uudellamaalla vii-      koko henkilöstöstä.
27604:        västyvistä päätöksistä,jotkajohtuvat riit-      Arsenalin Uudenmaan alueella on tehty kulu-
27605:        tämättömästä henkilökunnasta, ja             van vuoden maaliskuun loppuun mennessä yh-
27606:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Arse-    teensä 439 yritysasiakasta koskevaa päätöstä.
27607:        naliin siirrettyjen asiakkaiden asioiden        Luottopäätöksen tekeminen alueen organi-
27608:        käsittelyä saadaan ripeämmäksi?              saatiossa kestää keskimäärin noin viikon. Laajan
27609:                                                     yritysasiakaskokonaisuuden luottopäätöksen te-
27610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keminen voi kestää kaksi viikkoa. Päätösesityk-
27611: vasti seuraavaa:                                    set valmistellaan kuitenkin niin nopeasti ja huo-
27612:                                                     lellisesti kuin mahdollista ja noudattaen Arsena-
27613:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n operatii-      lin sisäistä ohjeistusta.
27614: vinen toiminta on aloitettu kuluvan vuoden tam-        Arsenal muodostaa asiantuntijaorganisaa-
27615: mikuun 15 päivänä. Tuosta päivästä lukien on        tion, jonka toimintoja järjestetään mahdollisim-
27616: Arsenalin hallituksella ja organisaatiolla ollut    man hyvin tehokkuudesta ja joustavuudesta tin-
27617: valtuudet tehdä luottopäätöksiä. Ennen mainit-      kimättä. Asiat kyetään käsittelemään ohjeiden
27618: tua ajankohtaa luottopäätöksiä tekivät Valtion      mukaisesti ja ripeästi nykyisen henkilöstön voi-
27619: vakuusrahasto ja Suomen Säästöpankki - SSP          min.
27620: Oy:n erityisrahoituskonttorit Valtion vakuusra-         Luottopäätösprosessi Arsenalissa on ohjeis-
27621: haston valtuuttamana.                               tettu niin nopeaksi kuin se tarpeellisen varmuu-
27622:    Arsenal Oy:n Uudenmaan alueella työskente-       den ja käsittelyjärjestyksen huolellisuuden huo-
27623: lee tällä hetkellä 90 henkilöä. Henkilöstön mää-    mioon ottaen on mahdollista.
27624: 
27625:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
27626: 
27627:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
27628:                                          1994 vp -   KK 184                                          3
27629: 
27630: 
27631: 
27632: 
27633:                                        Tili Riksdagens Talman
27634: 
27635:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     anställda skall utökas med åtta personer. Av de
27636: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      anställda behandlar 6 finanschefer och 12 andra
27637: 25 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-      anställda de frågor som gäller finansiering för
27638: rådet översänt följande av riksdagsman Lehtinen      sådana fOretagskunder som s.a.s. skall rehabilite-
27639: undertecknade spörsmål nr 184:                       ras.
27640:                                                         1Nylandsregionen finns ca 1 100 företagskun-
27641:           Är Regeringen medveten om att egen-        der. Detta är ca en femtedel av Arsenals alla
27642:        domsförvaltningsbolaget Arsenals beslut       kunder. Antalet anställda i Nylandsregionen ut-
27643:        i Nyland fördröjs, vilket beror på otill-     gör också ca en femtedel av Arsenals hela perso-
27644:        räcklig personal, och                         nai.
27645:           vad ämnar Regeringen göra för att be-         Fram tili utgången av mars innevarande år har
27646:        handlingen av de kunders ärenden som          sammanlagt 439 beslut som gäller företagskun-
27647:        har överförts tili Arsenal skall gå snab-     der fattats av Arsenal i Nylandsregionen.
27648:        bare?                                            Ett kreditbeslut inom organisationen i denna
27649:                                                      region tar i genomsnitt en vecka. Ett kreditbeslut
27650:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        för en större helhet med företagskunder kan ta
27651: anföra följande:                                     två veckor. Beslutsförslagen bereds dock så
27652:                                                      snabbt och omsorgsfullt som möjligt och med
27653:    Den operativa verksamheten vid egendoms-          beaktande av Arsenals intema regler.
27654: förvaltningsbolaget Omaisuudenhoitoyhtiö Ar-            Arsenal utgör en sakkunnigorganisation, vars
27655: senal Oy inleddes den 15 januari innevarande år.     funktioner ordnas så väl som möjligt utan att det
27656: Från och med den dagen har Arsenals styrelse         prutas på effektivitet och flexibilitet. Med den
27657: och organisation haft befogenhet att fatta kredit-   personai som finns för närvarande kan ärendena
27658: beslut. Före nämnda tidpunkt fattades kreditbe-      behandlas enligt gällande anvisningar och i rask
27659: sluten av statens säkerhetsfond och av specialfi-    takt.
27660: nansieringskontoren vid Sparbanken i Finland            Kreditbeslutsprocessen vid Arsenal har regle-
27661: - SBF Ab på bemyndigande av statens säker-           rats så att den är så snabb som den kan vara med
27662: hetsfond.                                            beaktande av nödvändig säkerhet och en om-
27663:    Vid Arsenal Oy arbetar för närvarande 90 per-     sorgsfull behandlingsordning.
27664: soner i Nylandsregionen. A vsikten är att antalet
27665: 
27666:      Helsingforsden 13 april1994
27667: 
27668:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
27669:                     j
27670: 
27671:                     j
27672: 
27673:                 j
27674: 
27675:                 j
27676: 
27677:             j
27678: 
27679:             j
27680: 
27681:         j
27682: 
27683:         j
27684: 
27685:     j
27686: 
27687:     j
27688: 
27689: j
27690: 
27691: j
27692:                                                 1994 vp
27693: 
27694: Kirjallinen kysymys 185
27695: 
27696: 
27697: 
27698: 
27699:                                    Laakkonen: Jatkokoulutuksen järjestämisestä lähityöntekijäkurs-
27700:                                       sin käyneille
27701: 
27702: 
27703:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27704: 
27705:    Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset järjes-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27706: tävät sosiaalialan peruskoulutukseen liittyviä yh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27707: deksän kuukautta kestäviä lähityöntekijäkurs-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27708: seja. Kurssi ei tuo ammatillista pätevyyttä työelä-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27709: mään tai yksityisyrittäjäksi ja siksi kurssilaisia
27710: uhkaa työttömäksi jäänti ensi kesänä. Kurssilai-                Miksi lähityöntekijäkurssin käyneille
27711: set olisivat halukkaita jatkamaan esim.                      ei ole suunniteltu ja toteutettu tutkintoon
27712: SOTEKO:n tutkintoonjohtavalla koulutuksella.                 johtavaa jatkokoulutusmahdollisuutta
27713: Taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa koulutusta              opintojen loppuun viemiseksi, ja
27714: omaehtoisesti ei useimmilla ole, ja ongelmana on                aikooko Hallitus mahdollisesti järjes-
27715: muutenkin koulutuksen painottuminen etupääs-                 tää em. henkilöille jotain jatkokoulutus-
27716: sä nuoriin.                                                  ta?
27717: 
27718:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1994
27719: 
27720:                                           Pirkko Laakkonen
27721: 
27722: 
27723: 
27724: 
27725: 2400321
27726: 2                                           1994 vp -    KK 185
27727: 
27728: 
27729: 
27730: 
27731:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
27732: 
27733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Lähiavustajakurssien jatkokoulutus ja tutkin-
27734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tojen suorittamismahdollisuus muuttuvat oleelli-
27735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sesti lähiaikoina. Ammattitutkintolaki tulee voi-
27736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko              maan toukokuun alussa, ja ammattitutkintoihin
27737: Laakkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             kehitetään parhaillaan näyttökokeita, joilla am-
27738: sen n:o 185:                                             matinhallinnan osaaminen voidaan arvioida.
27739:                                                          Kokeissa henkilöt voivat hyödyntää kaikkea ai-
27740:            Miksi lähityöntekijäkurssin käyneille         kaisempaa koulutustaan.
27741:         ei ole suunniteltu ja toteutettu tutkintoon          Yrittäjäpainotteisen lähiavustajakurssin käy-
27742:         johtavaa jatkokoulutusmahdollisuutta             neiden työmahdollisuuksiin vaikuttaa myös par-
27743:         opintojen loppuun viemiseksi, ja                 haillaan muutettavana oleva ammatin harjoitta-
27744:            aikooko Hallitus mahdollisesti järjes-        mislainsäädäntö. Tässä yhteydessä tullaan rat-
27745:         tää em. henkilöille jotain jatkokoulutus-        kaisemaan, mikä on sosiaali- ja terveystutkinnon
27746:         ta?                                              suorittaneen asema ammatinharjoittajana.
27747:                                                              Eduskunnan sivistysvaliokunta on esittänyt
27748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             mietinnössään (SiVM 2), että työikäisen väestön
27749: vasti seuraavaa:                                         ammatillisten valmiuksien kohottamiseksi on pe-
27750:                                                          rusteltua, että työministeriö ja työvoimapiirit
27751:   Työministeriö on vuoden 1993 alusta alkaen             suunnitellessaan ja hankkiessaan asiakkailleen
27752: ostanut lähiavustajakursseja eri oppilaitosmuo-          työvoimapoliittista aikuiskoulutusta suuntaavat
27753: doilta seuraavasti:                                      koulutuksen oston ammattitutkintolain mukai-
27754:                                                          siin tutkintoihin tai niiden osiin. Valiokunnan
27755: Oppilaitosmuoto                  Oppilai-    Opiskeli-   kannanoton mukaisesti lähiavustajakurssien si-
27756:                                   tosten      joiden     sällöt toteutettaneen tulevaisuudessa siten, että
27757:                                   määrä       määrä      kurssin käynyt henkilö suorittaa osan sosiaali- ja
27758: Ammatilliset aikuiskoulutus-                             terveysalan perustutkinnosta näyttökokeena
27759:   keskukset                         8          l 79      koulutuksen yhteydessä.
27760: Terveydenhoito-oppilaitokset        4            76          Opetusministeriö toteaa, että sosiaalialan
27761: Ammatilliset oppilaitokset          1            15      koulutukseen sisällöllisesti soveltuvan lähiavus-
27762: Kristilliset opistot                1            50      tajan kurssin käynyt henkilö voi hakeutua sosiaa-
27763:                                                          li- ja terveysalan perustutkintoon koulutusluvan
27764:    Kaikkiaan koulutukseen on toistaiseksi osal-          saaneeseen oppilaitokseen, jolloin aikaisemmat
27765: listunut 320 henkilöä. Työvoimakoulutuksen ta-           opinnot hyväksytään ja alan työkokemus ote-
27766: voitteena on ollut osallistujien työllistyminen          taan huomioon henkilökohtaista opinto-ohjel-
27767: joko julkiselle palvelusektorille tai yksityisyrittä-    maa laadittaessa. Aikuiskoulutuksesta annetun
27768: jiksi paikallisen työvoimahallinnon arvioiman            asetuksen (1314/92) 3 §:n 2 momentin perusteella
27769: työvoimatarpeen mukaisesti.                              lähiavustajakurssin suorittaneet henkilöt voivat
27770:    Sosiaali- ja terveysalan kouluasteen aikuisten        hyödyntää saamansa koulutuksen kaikissa so-
27771: peruskoulutus voidaan 1.8.1993 alkaen järjestää          siaali- ja terveysalan perustutkinnon todistuksen-
27772: opetusministeriön antaman määräyksen mukaan              auto-oikeuden omaavissa oppilaitoksissa, joten
27773: sosiaali- ja terveysalan perustutkintona sekä ope-       omana ryhmänään heille ei tarvitse järjestää jat-
27774: tusministeriön määräyksen mukaisina opintolin-           kokoulutusta.
27775: joina. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksellisia
27776: ratkaisuja on ohjannut viime vuosina alojen kou-
27777: lutuksellinen yhdistäminen.
27778: 
27779:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1994
27780: 
27781:                                                                   Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
27782:                                              1994 vp -    KK 185                                           3
27783: 
27784: 
27785: 
27786: 
27787:                                             Tili Riksdagens Talman
27788: 
27789:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Vidareutbildningen av dem som har slutfört
27790: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            närvårdarkurser och möjligheterna att avlägga
27791: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          examen kommer inom kort att förändras avse-
27792: man Pirkko Laakkonen undertecknade spörsmål               värt. Lagen om yrkesexamina träder i kraft i
27793: nr 185:                                                   början av maj och tili yrkesexamina kommer
27794:                                                           också att höra lärdomsprov som visar hur man
27795:            Varför har det inte för dem som slut-          behärskar sina yrkeskunskaper. Vid proven kan
27796:         fört närvårdarkurser i syfte att slutföra         deltagarna utnyttja all tidigare utbildning.
27797:         studierna planerats och verkställts tili ex-         På arbetsmöjligheterna för dem som slutfört
27798:         amen ledande påbyggnadsutbildning, och            företagardominerade närvårdarkurser verkar
27799:            ämnar Regeringen eventuellt ordna              även den lagstiftning om yrkesutövning som som
27800:         någon form av vidareutbildning för                bäst håller på att revideras. I detta sammanhang
27801:         nämnda personer?                                  kommer beslut att fattas viiken ställning som
27802:                                                           yrkesutövare den har som har avlagt social- och
27803:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             hälsovårdsexamen.
27804: anföra följande:                                             I sitt betänkande (KuUB 2) föreslog riksda-
27805:                                                           gens kulturutskott att i syfte att höja yrkesskick-
27806:    Arbetsministeriet har sedan 1993 av de olika           Iigheten hos den arbetsföra befolkningen är det
27807: läroanstaltsformerna köpt närvårdarkurser som             motiverat att när arbetsministeriet och arbets-
27808: följer:                                                   kraftsdistrikten för sina kunder planerar och an-
27809:                                                           skaffar arbetskraftspolitisk vuxenutbildning bör
27810: Läroanstaltsform                Antal           Antal     de inrikta köpet av utbildning på examina eller
27811:                             läroanstalter    studerande   delar av dem enligt lagen om yrkesexamina. I
27812: Y rkesutbildningscentrer                                  enlighet med utskottets ställningstagande torde
27813:    förvuxna                      8              179       närvårdarkurserna framdeles genomföras så att
27814: Hälsovårdsläroanstalter          4               76       en person som slutfört kursen avlägger en del av
27815: Y rkesläroanstalter              1               15       grundexamen inom social- och hälsovård i form
27816: Kristliga institut               1               50       av lärdomsprov i samband med utbildningen.
27817:                                                              Undervisningsministeriet konstaterar att en
27818:    Sammanlagt har 320 personer deltagit i denna           person som har slutfört en närvårdarkurs som tili
27819: utbildning. Målet för arbetskraftsutbildningen            innehållet är Iämplig för utbildningen inom det
27820: har varit att sysselsätta deltagarna antingen för         sociala området kan söka sig tili en läroanstalt
27821: den offentliga servicesektorn eller som privat-           som fått utbildningstillstånd för examen inom
27822: företagare i enlighet med det arbetskraftsbehov           social- och hälsovården, varvid tidigare studier
27823: som den lokala arbetskraftsförvaltningen har              räknas tillgodo och arbetserfarenhet i branschen
27824: uppskattat.                                               beaktas när det personliga studieprogrammet ut-
27825:    Grundläggande vuxenutbildning på skolnivå              arbetas. Med stöd av 3 § 2 mom. förordningen om
27826: inom social- och hälsovården kan efter 1.8.1993           vuxenutbildning (1314/92) kan personer som
27827: enligt undervisningsministeriets bestämmelse              slutfört en närvårdarkurs utnyttja sin utbildning
27828: ordnas som grundexamen inom social- och hälso-            vid alla sådana !äroanstalter som har rätt att
27829: vård eller i form av studielinjer. Lösningarna            utfårda betyg för grundexamen inom social- och
27830: under de senaste åren beträffande social- och             hälsovården, varför någon vidareutbildning inte
27831: hälsovårdsutbildningen har styrts av en samman-           behöver ordnas för dem som en egen grupp.
27832: slagning avolika områden.
27833: 
27834:       Helsingforsden 19 april1994
27835: 
27836:                                                            Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
27837: 1
27838: 1
27839: 1
27840: 1
27841:     1
27842:     1
27843:     1
27844:     1
27845:         1
27846:         1
27847:         1
27848:         1
27849:             1
27850:             1
27851:             1
27852:             1
27853:                                                   1994 vp
27854: 
27855: Kirjallinen kysymys 186
27856: 
27857: 
27858: 
27859: 
27860:                                     Aittoniemi: Postin harjoittamasta linja-autojen tilausliikenteestä
27861: 
27862: 
27863: 
27864:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27865: 
27866:     Posti- ja lennätinlaitoksella oli taannotsma        Postin muilla toiminnoilla. Polkuhintaperi-
27867: vuosina merkittävä osuus henkilöliikenteessä,           aatteen jatkuessa tämä merkitsee sitä, että varsi-
27868: joka tapahtui postin kuljetusten ohella. Sittem-        naiset linja-autoyhtiöt tulevat joutumaan suuriin
27869: min tämä toiminta on vähentynyt oleellisesti hen-       taloudellisiin vaikeuksiin sillä seurauksella, että
27870: kilöliikennettä välittävien postilinjojen lopetta-      myös henkilöliikenteen nykyiset linjavuorot vaa-
27871: misen vuoksi. Postiauto, joka kuljettaa myös            rantuvat.
27872: matkustajia, alkaa olla suhteellisen harvinainen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27873: näky maassamme.                                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27874:      Henkilöliikenteestä vastaavat linja-autoyhtiöt     nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
27875: suorittavat tämän toiminnan tappiollisena, mut-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27876: ta huolehtivat siitä kuitenkin tietynlaisena yhteis-
27877: kunnallisena palveluna. Pääasialliset tulonsa ne                   Miten Hallitus suhtautuu tietoihin, joi-
27878: saavat tilausliikenteestä,jonka tarjonta tapahtuu               den mukaan Postin ylläpitämä vähäinen
27879: kilpailuperiaatteella, mutta kohtuuden rajoissa,                henkilökuljetusten linjaliikenne pyrkii
27880:  sillä tappiollinen tilausliikenne lopettaisi pian              suuntautumaan ja valloittamaan markki-
27881: myös esimerkiksi maaseudun välttämättömän                       noita linja-autojen tilausliikenteen alueel-
27882: linjaliikenteen.                                                la polkuhintaperiaatetta käyttäen ja Pos-
27883:      Saatujen tietojen mukaan Posti vähäisestä yh-              tin muiden toimintojen tuella sillä seu-
27884:  teiskunnallisesti tärkeästä linjaliikenteestä huoli-           rauksella, että varsinaisten linja-autoyh-
27885:  matta on alkanut kahmia itselleen kasvavassa                   tiöiden kannattavuus ja sitä kautta kyky
27886:  määrin tilausliikennettä. Tämä olisi muutoin rei-              huolehtia muuten tappiollisen linjaliiken-
27887:  lun kilpailun mukaista, mutta on todennäköistä,                teen palveluksista maassamme merkittä-
27888:  että tämä tapahtuu polkuhinnoin ja sitä tuetaan                västi heikkenee?
27889: 
27890:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
27891: 
27892:                                               Sulo Aittoniemi
27893: 
27894: 
27895: 
27896: 
27897: 2400321
27898: 2                                           1994 vp -   KK 186
27899: 
27900: 
27901: 
27902: 
27903:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27904: 
27905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tilausliikenteen tukemisesta muilla Postin toi-
27906: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           minnoilla on esitetty epäilyjä. Postin liikennemi-
27907: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nisteriölle antamien selvitysten mukaan tämän-
27908: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-        suuntaisia johtopäätöksiä ei kuitenkaan voitane
27909: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tehdä. Posti on kehittänyt tilausliikennettään
27910: 186:                                                    varsin voimallisesti ja saanut tätä kautta uusia
27911:                                                         markkinoita.
27912:             Miten Hallitus suhtautuu tietoihin, joi-        Epäilysten poistamiseksi ja toiminnan jousta-
27913:          den mukaan Postin ylläpitämä vähäinen          vuuden lisäämiseksi lienee syytä kiirehtiä Postin
27914:          henkilökuljetusten linjaliikenne pyrkii        hoitaman linja-autoliikenteen yhtiöittämistä.
27915:          suuntautumaan ja valloittamaan markki-         Esimerkiksi Oy Pohjolan Liikenne Ab:n hoita-
27916:          noita linja-autojen tilausliikenteen alueel-   masta linja-autoliikenteestä vastaavia epäilyjä ei
27917:          la polkuhintaperiaatetta käyttäen ja Pos-      ole esitetty.
27918:          tin muiden toimintojen tuella sillä seu-           Liikenneministeriö on myöntänyt Postin linja-
27919:          rauksella, että varsinaisten linja-autoyh-     autoliikenteelle linjaliikenneluvat samoin henki-
27920:          tiöiden kannattavuus ja sitä kautta kyky       löliikennelaissa (343/91) mainituin edellytyksin
27921:          huolehtia muuten tappiollisen linjaliiken-     kuin yksityisten linja-autoyritysten hoitamalle
27922:          teen palveluksista maassamme merkittä-         liikenteelle.
27923:          västi heikkenee?                                   Vireillä olevan henkilöliikennelain muutoksen
27924:                                                         myötä poistuu linja- ja tilausliikenteen välinen
27925:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kytkentä. Säännösjohtuu ETA-sopimuksen voi-
27926: vasti seuraavaa:                                        maantulosta. Muutos osaltaan selkiyttää tilan-
27927:                                                         netta.
27928:     Postin tilausliikenteen polkuhinnoittelusta ja
27929: 
27930:        Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
27931: 
27932:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
27933:                                            1994 vp -   KK 186                                            3
27934: 
27935: 
27936: 
27937: 
27938:                                          Tili Riksdagens Talman
27939: 
27940:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        beställningstrafiken stöds av Postens annan verk-
27941: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         samhet. Enligt Postens utlåtanden tili trafikmi-
27942: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nisteriet kan sådana slutsatser inte dras. Posten
27943: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          har utvecklat sin beställningstrafik relativt kraf-
27944: 186:                                                   tigt och på så sätt nått nya marknader.
27945:                                                            För att utesluta misstankar och att utöka flexi-
27946:            Hurdan är Regeringens inställning tili      biliteten lär det vara skäligt att påskynda bolagi-
27947:         den information enligt viiken den ringa        sering av Postens busstrafik. Tili exempel har
27948:         personlinjetrafik som utförs av Posten         inga motsvarande misstankar presenterats om
27949:         ämnar att rikta sig tili och inta marknader    busstrafik som sköts av Oy Pohjolan Liikenne
27950:         på beställningsbussbranchen med hjälp          Ab.
27951:         av dumpingpriser och med stöd av Pos-              Trafikministeriet har beviljat linjetrafiktili-
27952:         tens annan verksamhet med den följden          stånden tili Postens linjetrafik under samma för-
27953:         att lönsamheten för egentliga bussbolag        utsättningar enligt lagen om tillståndspliktig per-
27954:         och därigenom deras förmåga att sköta          sontrafik på väg (343/91) som gäller även för
27955:         den annars förlustbringande linjetrafik-       trafik som sköts av privata bussföretag.
27956:         servicen i vårt land blir betydligt svagare?       Enligt den pågående ändringen av lagen om
27957:                                                        tillståndspliktig persontrafik på väg utgår kopp-
27958:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lingen mellan linge- och beställningstrafiken.
27959: anföra följande:                                       Stadg~p.det beror på ikraftträdandet av EES-av-
27960:                                                        talet. Andringen förtydligar situationen tili sin
27961:    Det har framförts misstankar om dumping i           del.
27962: fråga om Postens beställningstrafik och om att
27963:        Helsingfors den 3 maj 1994
27964:                                                                          Trafikminister Ole Norrback
27965:                                                 1994vp
27966: 
27967: Kirjallinen kysymys 187
27968: 
27969: 
27970: 
27971: 
27972:                                    Aittoniemi: Konservatorioiden toimintamahdollisuuksista
27973: 
27974: 
27975: 
27976:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27977:    Maassamme on yksitoista konservatorioas-           läänissä asian suhteen ollaan huomattavasti löy-
27978: teen musiikkioppilaitosta. Konservatorioissa an-      säkätisempiä. Koulutukseen suhtautuminen on
27979: netaan sekä korkealuokkaista musiikin perus-          siis kiinni siitä, missä läänissä musiikkioppilaitos
27980: opetusta että musiikin ammatillista koulutusta.       sattuu sijaitsemaan.
27981: Yksi tällainen konservatorio toimii Tampereella           Meneillään olevassa ammattikorkeakouluko-
27982: antaen koulutusta kymmenellä eri opintolinjalla.      keilussa taas ei ole mukana yhtään konservato-
27983: Tässä maamme suurimpiin kuuluvassa konserva-          riota, vaikka esimerkiksi Tampereen konservato-
27984: toriossa opiskelee noin 150 ammattiopiskelijaaja      rio on mukana Pirkanmaalla toimivassa eri am-
27985: perusopetuksessa olevia on vähän yli 1 000. Vaki-     matillisten oppilaitosten yhteisessä ammattikor-
27986: naisia opettajia on 48, tuntiopettajia 69 ja toimi-   keakouluhankkeessa. Tämä antaa olettaa, että
27987: henkilöitä 12. Tampereen konservatorion toimi-        konservatorioiden antamaa musiikkikoulutusta
27988: tilat on saneerattu vuonna 1992. Nämä tiedot          ei hyväksytä mukaan, kun valmistellaan lähivuo-
27989: esimerkkinä siitä, minkälaista toimintakapasi-        sina voimaan tulevaa lakia ammattikorkeakou-
27990: teettia konservatorio edustaa.                        luista. Konservatorioiden antama musiikkiope-
27991:    Opetushallituksen vuonna 1993 asettaman,           tus kuitenkin on kiistatta tasoltaan ammattikor-
27992: ylijohtaja Aslak Lindströmin johdolla toimivan        keakoulutasoista koulutusta.
27993: työryhmän ehdotukset ammatillisen musiikkiop-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27994: pilaitosverkoston rationalisoimiseksi ovat olleet     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27995: varsin masentavia. Työryhmä on suorastaan mi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27996: tätöinyt sen työn, mitä kuluneina vuosikymmeni-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27997: nä on saatu aikaan, vaikkakin sen näkemykset
27998: esimerkiksi kustannuksia säästäviltä osin ovat                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
27999: ymmärrettävissä.                                              maamme musiikkioppilaitosten, erityi-
28000:     Samanaikaisesti valtion taholta annetut pää-              sesti musiikkikonservatorioiden asema
28001: tökset ovat kovin ristiriitaisia. Oman musiikkiop-            eri lääneissä muodostuu toimintamah-
28002: pilaitoslakinsa mukaan esimerkiksi tämän alan                 dollisuuksiltaan samanlaiseksi ja että
28003: ammattikoulutuksen aloituspaikoista päättämi-                 konservatorioiden antama musiikin am-
28004: nen on annettu lääninhallituksille. Tämä on käy-              matillinen koulutus otetaan mukaan, kun
28005: tännössä merkinnyt sitä, että toisessa läänissä               valmistellaan lakia ammattikorkeakou-
28006: sijaitsevan musiikkioppilaitoksen osalta on nou-              luista, johon toimintamalliin kyseiset op-
28007: datettu tiukkaa säästölinjaa, kun taas toisessa               pilaitokset ehdottomasti kuuluvat?
28008:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1994
28009: 
28010:                                             Sulo Aittoniemi
28011: 
28012: 
28013: 
28014: 
28015: 240032J
28016: 2                                         1994 vp -   KK 187
28017: 
28018: 
28019: 
28020: 
28021:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28022: 
28023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käytettävän opetustuntien määrän. Konservato-
28024: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rioiden valtionosuudet määräytyvät näin ollen
28025: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       opetustuntien määrän perusteella. Vuonna 1993
28026: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-      voimaan tullut laskennallinen valtionosuusjär-
28027: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       jestelmä on jossain määrin vähentänyt lääninhal-
28028: 187:                                                  litusten päätöksenteon merkitystä musiikin am-
28029:                                                       matillisen koulutuksen aloituspaikkojen osalta,
28030:             Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    koska koulutuksen määrä ja valtionosuus vaikut-
28031:          maamme musiikkioppilaitosten, erityi-        tavat toisiinsa eikä konservatorioiden koulutuk-
28032:          sesti musiikkikonservatorioiden asema        sen laajentamiseen ole ollut taloudellisia mahdol-
28033:          eri lääneissä muodostuu toimintamah-         lisuuksia eikä myöskään merkittävää tarvetta.
28034:          dollisuuksiltaan samanlaiseksi ja että           Kulttuurilohkon ammatillisen koulutuksen
28035:          konservatorioiden antama musiikin am-        koulutuspaikkojen määrä on laskusuuntainen.
28036:          matillinen koulutus otetaan mukaan, kun      Uusia koulutuspaikkoja on osoitettu konserva-
28037:          valmistellaan lakia ammattikorkeakou-        torioihin lähinnä uuden koulutusammatin tai
28038:          luista, johon toimintamalliin kyseiset op-   opintolinjan perustamiseksi. Tampereen konser-
28039:          pilaitokset ehdottomasti kuuluvat?           vatorion valtionosuuden laskemisen perusteena
28040:                                                       käytettävien opetustuntien määrä on pysynyt
28041:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          edellisten vuosien kaltaisena. Yksityisillä musiik-
28042: vasti seuraavaa:                                      kioppilaitoksilla on mahdollisuus hakea valtion
28043:                                                       talousarvion rajoissa ylimääräistä valtionavus-
28044:    Konservatorioita koskevaan ammatilliseen           tusta perustamishankkeisiin ja käyttökustannuk-
28045: koulutukseen sovelletaan muusta ammatillisesta        siin.
28046: koulutuksesta annettuja säännöksiä. Säännösten           Ammattikorkeakoulujen osalta kehittämis-
28047: mukaan opetusministeriö hyväksyy ammatillisen         suunnitelmassa todetaan, että vakinaisia ammat-
28048: koulutuksen määrälliset tavoitteet valtakunnalli-     tikorkeakouluyksiköitä voidaan muodostaa ko-
28049: sen ohjaustarpeen mukaisesti eriteltynä sekä          keilussa mukana olevista sekä myös muista oppi-
28050: päättää tarkemmin ammatillisen peruskoulutuk-         laitoksista aikaisintaan vuodesta 1996 alkaen.
28051: sen rakenteesta. Koulutuksen ja korkeakouluissa       Ammattikorkeakoulukokeiluyksiköissä ei ole
28052: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-       tällä hetkellä musiikkioppilaitoksia. Kokeiluja ei
28053: man ja opetusministeriön päätöksen nojalla lää-       ole merkittävästi laajennettu, koska valtioneu-
28054: ninhallitus hyväksyy nuorisokoulutuksena jär-         vosto on katsonut, että nykyisten kokeilujen
28055: jestettävän ammatillisen koulutuksen aloitusryh-      avulla voidaan saada riittävästi kokemusta pysy-
28056: mien määrät kunnallisten ja yksityisten oppilai-      vää järjestelmää silmällä pitäen. Ammatillisten
28057: tosten osalta kutakin oppilaitoksen ylläpitäjää       musiikkioppilaitosten kehittämistä pohtiva työ-
28058: varten. Musiikin ammatillisen koulutuksen aloi-       ryhmä esittää, että maahan perustettaisiin vuon-
28059: tuspaikat sisältyvät kulttuurialan koulutusloh-       na 1996 ainakin yksi musiikin ammattikorkea-
28060: koon. Opetusministeriö ja lääninhallitukset voi-      koulu.
28061: vat tarvittaessa muuttaa ja täydentää päätök-            Opetusministeriö katsoo, että ammattikor-
28062: siään ja oppilaitos voi myös vähäisessä määrin        keakouluja sekä musiikkioppilaitoksia koskevaa
28063: poiketa vahvistetuista koulutuspaikkojen mää-         lainsäädäntöä kehitettäessä on perusteltua ottaa
28064: ristä. Aloituspaikkojen määrissä voi olla lääni-      musiikkialan koulutus ammattikorkeakoulujen
28065: kohtaisia eroja ja ne voivat johtua läänin oppilai-   järjestämän koulutuksen piiriin kuten nykyises-
28066: tosten lukumäärästä sekä oppilaitosten erityis-       säkin kokeilulainsäädännössä ja jättää oppilai-
28067: piirteistä.                                           toksille riittävästi päätäntävaltaa koulutustar-
28068:    Opetusministeriö vahvistaa musiikkioppilai-        jonnan joustavoittamiseksi sekä oppilaitoskoh-
28069: tosten valtionosuuden laskemisen perusteena           taisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.
28070:        Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
28071: 
28072:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
28073:                                           1994 vp -   KK 187                                              3
28074: 
28075: 
28076: 
28077: 
28078:                                         Tili Riksdagens Talman
28079: 
28080:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      basis av antalet undervisningstimmar. Systemet
28081: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        med kalkylerade statsandelar som trädde i kraft
28082: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       1993 har i någon mån minskat betydelsen av
28083: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         länsstyrelsernas beslut om nyböijarplatserna
28084: 187:                                                  inom yrkesutbildningen, eftersom utbildningens
28085:                                                       volym och statsandelarna påverkar varandra.
28086:           Ämnar Regeringen se tili att situatio-      Det har inte funnits ekonomiska möjligheter att
28087:        nen för musikläroanstalterna i vårt land,      utvidga utbildningen vid konservatorierna och
28088:        särskilt musikkonservatorierna, får sam-       inte heller har det funnits något behov av det.
28089:        ma verksamhetsbetingelser i de olika lä-          Antalet utbildningsplatser inom den kulturella
28090:        nen och att den yrkesutbildning i musik        yrkesutbildningen håller på att minska. Nya ut-
28091:        som konservatorierna ger beaktas vid be-       bildningsplatser har anvisats konservatorierna
28092:        redningen av lagen om yrkeshögskolor tili      närmast för att inrätta nya utbildningsyrken eller
28093:        vilka läroanstalterna i fråga absolut hör?     studielinjer. Det timantal som har legat tili grund
28094:                                                       för beräkningen av statsandelen tili Tammerfors
28095:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      konservatorium har varit lik den för de föregåen-
28096: ra följande:                                          de åren. Inom ramen för statsbudgeten har priva-
28097:                                                       ta musikläroanstalter möjlighet att söka extra
28098:    På den yrkesutbildning som gäller konservato-      statsunderstöd för anläggningsprojekt och drifts-
28099: rier tiliämpas stadganden om den övriga yrkesut-      kostnader.
28100: bildningen. Enligt dessa stadganden godkänner            1 fråga om yrkeshögskolorna fastslås i utveck-
28101: undervisningsministeriet de kvantitativa målen        lingsplanen att tidigast från ingången av år 1996
28102: för yrkesutbildningen differentierade enligt det      kan ordinarie yrkeshögskoleenheter bildas av
28103: riksomfattande behovet av styrning och beslutar       dem som deltar i försöken men även av andra
28104: närmare om den grundläggande yrkesutbildning-         läroanstalter. I försöksenheterna med yrkeshög-
28105: ens struktur. Med stöd av planen för utveckling       skolor finns för närvarande inga musikläroan-
28106: av utbildningen och av forskningen vid högsko-        stalter. Försöken har inte nämnvärt utvidgats,
28107: lorna och av undervisningsministeriets beslut         eftersom statsrådet ansåg att man med nuvaran-
28108: godkänner länsstyrelsen antalet nyböijargrupper       de försök får tiliräcklig erfarenhet med tanke på
28109: inom den yrkesutbildning som ordnas på ung-           ett varaktigt system. En arbetsgrupp som dryftar
28110: domsstadiet för vaije läroanstalts huvudman i         utvecklingen av yrkesinriktade musikläroanstal-
28111: fråga om de kommunala och privata läroan-             ter föreslår att det år 1996 i landet inrättas åtmins-
28112: stalterna. Undervisningsministeriet och länssty-      tone en yrkeshögskola för musik.
28113: relserna kan vid behov ändra och komplettera             Undervisningsministeriet anser att vid utveck-
28114: sina beslut och läroanstalterna kan i viss mån        lingen av lagstiftningen om yrkeshögskolor och
28115: avvika från antalet fastställda utbildningsplatser.   musikläroanstalter är det motvierat att ta med
28116: I antalet nyböijarplatser kan förekomma länsvi-       musikutbildning i yrkeshögskolornas utbildning
28117: sa skilinader, och de kan bero på antalet läroan-     liksom i nu gällande försökslagstiftning och läm-
28118: stalter och läroanstalternas särdrag.                 na tillräcklig beslutanderätt tililäroanstalterna i
28119:    Undervisningsministeriet fastställer det tim-      syfte att göra utbudet av utbildning smidigare
28120: antal som ligger tili grund för beräkningen av        och ta hänsyn tili särdragen hos vaije enskild
28121: statsandelen för musikläroanstalterna. Statsan-       läroanstalt.
28122: delarna tili konservatorierna bestäms sålunda på
28123: 
28124:      Helsingforsden 22 april1994
28125: 
28126:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
28127:                                                 1994vp
28128: 
28129: Kirjallinen kysymys 188
28130: 
28131: 
28132: 
28133: 
28134:                                    Aittoniemi: Räjähdysaineiden säilyttämisestä ja varastoinnista
28135: 
28136: 
28137: 
28138:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28139: 
28140:    Maassamme on tihenevässä tahdissa tapahtu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28141: nut yleisvaarallisiin rikoksiin kuuluvia räjäyttä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28142: misiä,joissa tosin on vältytty ihmisuhreilta, mut-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28143: ta taloudelliset vauriot ovat olleet melkoisia. Ta-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28144: paukset ovat olleet huolestuttavia siitä syystä,
28145: että ne saattavat olla merkki kansainvälisen ter-                 Aikooko Hallitus puuttua yleisvaaral-
28146: rorismin tulosta maahamme.                                    lisiksi rikoksiksi luokiteltujen räjähdysri-
28147:    Räjäyttämiset edellyttävät räjähteiden hal-                kosten kasvuun lainsäädäntöteitse siten,
28148: tuun saamista. Suomessa on viime vuosina ta-                  että varastoissa olevien räjähteidenjoutu-
28149: pahtunut useita murtoja, joissa on anastettu suu-             minen ulkopuolisten haltuun estyisi tiu-
28150: ria määriä vaarallisia räjähteitä. On oletettavaa,            kemman varastointiturvallisuutta koske-
28151: että räjähteiden säilyttämiseen, varastointiin ja             van lainsäädännön ja määräysten kautta?
28152: vartiointiin ei ole kiinnitetty riittävää huomiota.
28153: Puute on selkeästi lainsäädännössä ja valvon-
28154: nassa.
28155:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
28156: 
28157:                                             Sulo Aittoniemi
28158: 
28159: 
28160: 
28161: 
28162: 240032J
28163: 2                                         1994 vp -   KK 188
28164: 
28165: 
28166: 
28167: 
28168:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28169: 
28170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jähdeasetuksen,joka tuli voimaan 1.9.1993, mu-
28171: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaan tilapäisen varaston perustaminen edellyt-
28172: olette 31 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-      tää teknillisen tarkastuskeskuksen lupaa. Aikai-
28173: jeenne n:o 438 ohella toimittanut valtioneuvos-       semmin paikallinen poliisi myönsi nämä luvat.
28174: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo      Tällä muutoksella on pyritty lisäämään lupakä-
28175: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sittelyssä teknistä asiantuntemusta ja näin lisää-
28176: sen n:o 188:                                          mään uusien varastojen teknistä turvallisuutta.
28177:                                                       Lupakäsittelyn ja siihen liittyvän tarkastuksen
28178:            Aikooko Hallitus puuttua yleisvaaral-      yhteydessä tarkastetaan, että säännösten ja mää-
28179:        lisiksi rikoksiksi luokiteltujen räjähdysri-   räysten vaatimukset muun muassa suojaetäi-
28180:        kosten kasvuun lainsäädäntöteitse siten,       syyksien ja varaston rakennevaatimusten osalta
28181:        että varastoissa olevien räjähteidenjoutu-     täyttyvät ja että varastolle on nimetty ns. vastaa-
28182:        minen ulkopuolisten haltuun estyisi tiu-       va hoitaja.
28183:        kemman varastointiturvallisuutta koske-            Varastoja koskevat vaatimukset on annettu
28184:        van lainsäädännön ja määräysten kautta?        kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä
28185:                                                       (130/80) räjähdystarvikkeistaja työmaavarastoja
28186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koskien osaksi räjäytys- ja louhintatyössä nouda-
28187: vasti seuraavaa:                                      tettavista järjestysohjeista annetussa valtioneu-
28188:                                                       voston päätöksessä (410/86). Vaatimuksilla pyri-
28189:    Räjähdevarkauksien lukumäärä on viime vuo-         tään toisaalta estämään räjähdysten syntyminen
28190: sina pysynyt lähes samansuuruisena. Räjähteitä        ja rajoittamaan mahdollisen räjähdyksen seu-
28191: ei myöskään käytettävissä olevien tietojen mu-        raukset niin vähäisiksi kuin mahdollista sekä toi-
28192: kaan joudu varkauksien kautta rikollisten hal-        saalta estämään räjähteiden joutuminen asiatto-
28193: tuun merkittävästi enempää kuin aikaisemmin.          mien haltuun. Varastosuojien rakenteet ja luki-
28194:    Sisäasiainministeriön poliisiosaston kerää-        tukset on varsin yksityiskohtaisesti määritelty
28195: mien tietojen mukaan vuosittain tapahtuu noin         noudatettaviksi määrätyissä SFS-standardeissa.
28196: 30 räjähdevarkautta. Anastettujen räjähteiden             Pienimmät varastosuojat tulee rakentaa
28197: määrä vaihtelee vuosittain jonkin verran ollen        28 mm:n ponttilaudasta ja ympäröidä ulkopuo-
28198: vuodessa yhteensä noin 3 000 kg. Vuosittain ai-       lelta 0,75 mm:n teräspellillä. Varastosuojien ym-
28199: nakin yksi räjähdevarkauksista on sellainen, mis-     pärillä (myös yläpuolella) on lisäksi teräsverkko-
28200: sä anastetun räjähteen määrä saattaa olla huo-        aita. Suuremmat pysyvät varastot tulee rakentaa
28201: mattavan suuri. Kaikkia räjähdevarkauksia ei          molemmilta puolilta raudoitetuista kevytbetoni-
28202: kuitenkaan ilmoiteta poliisille.                      elementeistä. Varastosuojien ovilta edellytetään
28203:    Useimpien selvitettyjen räjähdevarkauksien         lisäksi kaksinkertaista lukitusta. Aivan viime
28204: tekijöinä ovat olleet nuoret alle 18-vuotiaat ri-     vuosina on metallisten kuljetuskanttien käyttö
28205: koksentekijät. Varastetuista räjähteistä vain pie-    lisääntynyt em. varastosuojien sijasta.
28206: ni osa käytetään rikosten tekemiseen. Räjäyttä-           Räjähdevarastojen suojaetäisyydet riippuvat
28207: misen kohteena ovat yleensä olleet pankkien           varastaitavien räjähteiden laadusta ja määrästä
28208: yösäilöt, kassakaapit, yleisöpuhelimet ja ajoneu-     sekä suojattavasta kohteesta. Esimerkiksi 500
28209: vot. Poikkeuksellisesti vuoden 1994 ensimmäisel-      kg:n louhintaräjähteiden työmaavaraston tulee
28210: lä neljänneksellä on tilastoitu kolme rakennuk-       olla vähintään 119 metrin päässä asutusta raken-
28211: seen kohdistunutta räjäyttämistä. Tietoon ei kui-     nuksesta ja 20 000 kg:n pysyvän louhintaräjähde-
28212: tenkaan ole tullut seikkoja, jotka tukisivat epäi-    varaston tulee sijaita vähintään 814 metrin pääs-
28213: lyä siitä, että räjähdevarkaudet olisivat merkki      sä asutustaajamasta.
28214: kansainvälisen terrorismin tulosta maahamme.             Rakenteiden lujuutta lisäämällä olisi mahdol-
28215:    Pääosa räjähdevarkauksista kohdistuu lou-          lista parantaa myös niiden murtovarmuutta. Seu-
28216: hintatöiden ns. tilapäisiin varastoihin. Uuden rä-    rauksena olisi kuitenkin vaarallisten heitteiden
28217:                                         1994 vp -      KK 188                                           3
28218: 
28219: muodostuminen mahdollisten räjähdysonnetto-              On lisäksi syytä mainita, että edellä mainitulla
28220: muuksien yhteydessä. Samoin varastot olisi mah-       räjähdeasetuksella rajoitettiin louhintaräjähtei-
28221: dollista saada tehokkaamman valvonnan alaisik-        den hankkimismahdollisuutta siten, että niitä saa
28222: si sijoittamalla ne lähemmäksi muuta toimintaa.       luovuttaa vain panostajan tutkinnon suoritta-
28223: Nykyisillä sijoitusvaatimuksilla on kuitenkin py-     neelle henkilölle tai liikkeelle, jolla on palveluk-
28224: ritty ehkäisemään mahdollisten räjähdysonnet-         sessaan panostaja. Yksityishenkilö ei enää voi
28225: tomuuksien seuraukset ulkopuolisille.                 hankkia louhintaräjähteitä.
28226: 
28227:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1994
28228: 
28229:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
28230: 4                                           1994 vp -   KK 188
28231: 
28232: 
28233: 
28234: 
28235:                                           Tili Riksdagens Talman
28236: 
28237:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sätts tillstånd av tekniska kontrollcentralen för
28238: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          att tillfålliga upplag skall få upprättas. Tidigare
28239: lem översänt följande av riksdagsman Aittoniemi         beviljades dessa tillstånd av den lokala polisen.
28240: undertecknade spörsmål nr 188:                          Genom denna ändring har man eftersträvat utö-
28241:                                                         kad teknisk sakkunskap vid tillståndsbehand-
28242:            Har Regeringen för avsikt att lagstift-      lingen och därmed större teknisk säkerhet för de
28243:         ningsvägen ingripa i sprängningsbrotten,        nya upplagen. I samband med tillståndsbehand-
28244:         som har klassificerats som allmänfarliga        lingen och den besiktning som sammanhänger
28245:         brott, sålunda att risken att explosiva va-     med denna kontrolleras att kraven i författningar
28246:         ror i upplag råkar i händema på utomstå-        och föreskrifter bl.a. om skyddsavstånd och upp-
28247:         ende minimeras genom skärpt lagstift-           lagens konstruktionskrav uppfylls och att för
28248:         ning och skärpta föreskrifter om upplags-       upplaget har utnämnts en s.k. ansvarig förestån-
28249:         säkerhet?                                       dare.
28250:                                                             Kraven för upplagen har getts i handels- och
28251:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           industriministeriets beslut om explosiva varor
28252: anföra följande:                                        (130/80) och för arbetsplatsupplag delvis i stats-
28253:                                                         rådets beslut om ordningsregler för sprängnings-
28254:     Antalet stölder av explosiva varor har hållit sig   och brytningsarbete (41 0/86). Med kraven försö-
28255: på så gott som samma nivå de senaste åren. Enligt       ker man å ena sidan förhindra explosioner och
28256: tillbudsstående uppgifter råkar explosiva varor         begränsa följdema av en eventuell explosion till
28257: inte heller via stölder i brottslingars besittning i    så små som möjligt samt å andra sidan förhindra
28258: nämnvärt större utsträckning än tidigare.               att explosiva ämnen råkar i händema på obehöri-
28259:     Enligt uppgifter som inrikesministeriets polis-     ga. Upplagsskyddens konstruktioner och lås-
28260: avdelning har samlat in sker det årligen ca 30          ningar har synnerligen detaljerat definierats i de
28261: stölder av explosiva varor. Mängden stulna ex-          SFS-standarder som skall följas.
28262: plosiva varor varierar något från år tili år och den        De minsta upplagsmagasinen bör byggas av 28
28263: är totalt ca 3 000 kg per år. Årligen är åtminstone     mm spontbräden och utifrån omgärdas med 0, 75
28264: en stöld av explosiva varor sådan där mängden           mm stålplåt. Runt upplagsmagasinen (också
28265: explosiva varor som stulits kan vara stor. Alla         ovanför) finns dessutom ett stålnätsstängsel. De
28266: stölder av explosiva varor anmäls dock inte till        större permanenta upplagen bör byggas med lätt-
28267: polisen.                                                betongelement som har armerats på båda sidor-
28268:     De flesta av de uppklarade stöldema av explo-       na. För upplagsmagasinens dörrar förutsätts
28269: siva varor har utförts av unga gämingsmän som           dessutom dubbellåsning. Under de aUra senaste
28270: är under 18 år. Av de stulna explosiva varoma           åren har bruket av transportcontainers av metall
28271: används endast en liten del för förövande av            i stället för de ovan nämnda upplagsmagasinen
28272: brott. Föremål för sprängningama har i allmän-          ökat.
28273: het varit bankemas nattfack, kassaskåp, allmän-            Skyddsavstånden mellan upplagen för explosi-
28274: na telefoner och fordon. Under det första kvarta-       va varor beror på kvaliteten och på mängden av
28275: let av år 1994 har tre sprängningar av byggnader        de explosiva varor som skall upplagras samt på
28276: exceptionellt nog statistikförts. Det har dock inte     det objekt som skall skyddas. Exempelvis ett ar-
28277: kommit fram sådana faktorer som skulle stöda            betsplatsupplag för 500 kg explosiva varor för
28278: misstanken om att stöldema av explosiva varor           brytningsarbeten bör vara beläget på minst 119
28279: vore ett teeken på att den intemationella terroris-     meters avstånd från en bebodd byggnad och ett
28280: men skulle ha vunnit insteg i landet.                   permanent upplag för 20 000 kg explosiva varor
28281:     Största delen av stöldema av explosiva varor        för brytningsarbeten på ett avstånd av minst 814
28282: sker i s.k. tillfålliga upplag för brytningsarbeten.    meter från tätbebyggelse.
28283: Enligt den nya förordningen om explosiva varor,            Genom att göra konstruktionema fastare är
28284: som trädde i kraft den 1 september 1993, förut-         det också möjligt att förbättra deras inbrottssä-
28285:                                             1994 vp -     KK 188                                           5
28286: 
28287: kerhet. Följden är dock att farligt splitter bildas i     ovan nämnda förordningen om explosiva varor
28288: samband med eventuella explosionsolyckor.                 begränsades möjlighetema att anskaffa explosiva
28289: Upplagen kunde också övervakas effektivare om             varor för brytningsarbeten på så sätt att de endast
28290: de förlades närmare annan verksamhet. Med de              får överlåtas tili en person som har avlagt laddar-
28291: nuvarande förläggningskraven har man emeller-             examen eller en rörelse som har en laddare i sin
28292: tid försökt förhindra följdema för utomstående            tjänst. Privatpersoner kan inte längre skaffa sig
28293: av eventuella explosionsolyckor.                          explosiva varor som är avsedda för brytningsar-
28294:    Det är dessutom skäl att nämna att med den             beten.
28295: 
28296:      Helsingfors den 25 april 1994
28297: 
28298:                                                         Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
28299:                                                1994vp
28300: 
28301: Kirjallinen kysymys 189
28302: 
28303: 
28304: 
28305: 
28306:                                   Aittoniemi: Laskuvirheistä ED-neuvotteluissa
28307: 
28308: 
28309: 
28310:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28311:    Hallituksen antaman selvityksen mukaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28312: Suomi on muuttunut Euroopan unionin kanssa          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28313: taloudellisessa kanssakäymisessä 700 miljoonan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28314: markan nettosaajasta 350 miljoonan markan net-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28315: tomaksajaksi. Laskuvirhe on melkoinen, kun ot-
28316: taa huomioon, että asiassa liikutaan kokonaisuu-               Voisiko Hallitus selittää tarkemmin ja
28317: dessaan virheeseen nähden vain kuusinkertaisis-             kansan kielellä, mistä johtui Euroopan
28318: sa luvuissa.                                                unionin jäsenyydestä käytyjen neuvotte-
28319:    Hallituksen selitykset ovat olleet kovin ontu-           lujen laskuvirhe, joka oikaistuna muutti
28320: via. Ei huomattukaan, että Suomessa tuotetaan               Suomen 700 miljoonan markan nettosaa-
28321: viljaa aikaisempaa vähemmän ja että toisaalta               jasta 350 miljoonan markan nettomaksa-
28322: jokunentukierä oli laskettu kahteen kertaan. Tä-            jaksi?
28323: mäntyyppisiä asioita on vaikea uskoa, ja asian
28324: mukana häipyy usko koko neuvotteluprosessiin.
28325: 
28326:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
28327: 
28328:                                           Sulo Aittoniemi
28329: 
28330: 
28331: 
28332: 
28333: 2400321
28334: 2                                          1994 vp -   KK 189
28335: 
28336: 
28337: 
28338: 
28339:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28340: 
28341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Virheellä ei ollut kuitenkaan vaikutusta Suomen
28342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          saavuttamaan neuvottelutulokseen, joka maata-
28343: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-         lous- ja aluepolitiikkaan saatavien tukien osalta
28344: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       oli huomattavasti parempi kuin mitä esim. halli-
28345: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittonie-      tuksen tammikuussa 1992 esittämän selonteon
28346: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           yhteydessa arvioitiin.
28347: 189:                                                      3) Neuvottelutulos on tarkemman analysoin-
28348:                                                        nin jälkeen johtanut myös laskelmien tarkentu-
28349:           Voisiko Hallitus selittää tarkemmin ja       miseen. Tämä on johtanut vuoden 1995 osalta
28350:        kansan kielellä, mistä johtui Euroopan          ensi arvioita pienempiin summiin, mikä johtuu
28351:        unionin jäsenyydestä käytyjen neuvotte-         pääasiassa siitä, että maatalouden tuki lähtee tie-
28352:        lujen laskuvirhe, joka oikaistuna muutti        tyiltä osiltaan liikkeelle viiveellä eikä sitä ole saa-
28353:        Suomen 700 miljoonan markan nettosaa-           tavissa ensimmisenä jäsenyysvuotena täysimää-
28354:        jasta 350 miljoonan nettomaksajaksi?            räisenä. Sen määrä riippuu myös maatalous-
28355:                                                        tuotannon tason kehityksestä. Suomen rakenne-
28356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rahastoista saaman tuen määrä riippuu puoles-
28357: vasti seuraavaa:                                       taan ennen kaikkea Suomen omasta aloitteelli-
28358:                                                        suudesta.
28359:    EU -jäsenyysneuvottelujen        loppuvaiheessa        ED-jäsenyyden haittoja ja etuja tulisi tarkas-
28360: tehtiin arvioita siitä, mitä neuvottelutulos merkit-   tella ensimmäisenjäsenyysvuoden maksuja ja tu-
28361: sisi ensimmäisenä jäsenyysvuonna Suomen ED-            loja laajemmasta näkökulmasta. Suomen hallitus
28362: budjettiin maksamien maksujen ja siitä saamien         ei koskaan asettanut budjettimaksuja koskevia
28363: tulojen osalta. Tällöin korostettiin, että kysymys     neuvottelutavoitteita. Käsite nettomaksaja on-
28364: oli karkeista arvioista. Myöhemmin arviot ovat         kin harhaanjohtava, koska eräät valtiontalou-
28365: tarkentuneet, mutta siitä huolimatta voidaan           teen vaikuttavat menojen vähennykset on jätetty
28366: edelleen puhua vain alustavista laskelmista.           nykyisten laskelmien ulkopuolelle. EU:n maksa-
28367: Tämä johtuu mm. seuraavista syistä:                    masta vientituesta osa koituu Suomen valtionta-
28368:     1) Suomen maksut ED-budjettiin, jotka koos-        louden hyväksi ja Suomen nykyisin maksamat
28369: tuvat tulli- ja maatalouden tuontimaksuista, ar-       ETA-maksut jäävät pois.
28370: vonlisäveromaksusta ja bruttokansantuloon pe-             Suomen ED-budjettiin maksamia maksuja ja
28371: rustuvasta maksusta, riippuvat Suomen talouden         sieltä saatavia tuloja koskevien laskelmien suurin
28372: kehityksestä. Maksujen tarkan suuruuden arvioi-        puute on kuitenkin se, että jäsenyydestä aiheutu-
28373: minen on tästä syystä mahdotonta.                      vat dynaamiset hyödyt Suomen kansantaloudelle
28374:     2) Suomen tulot ED-budjetista kohdistuvat          jäävät näin suppean tarkastelunäkökulman ul-
28375: pääasiassa maataloustukeen ja rakennerahasto-          kopuolelle. Niiden voidaan arvioida ylittävän
28376: tukeen. Niiden arvioiminen on vielä maksujakin         ajan mittaan monenkertaisesti arvioidun netto-
28377: epävarmempaa mm. siitä syystä, että EU:n tuki-         maksun suuruuden.
28378: järjestelmät ovat monimutkaisia ja osittain pääl-         Edellä olevan perusteella lienee selvää, että
28379: lekkäisiä. Neuvottelujen päätyttyä tehdyt ensim-       laskelmien osalta kysymys ei ole ollut neuvottelu-
28380: mäiset arviot koostuivat eri lähteistä nopeasti        jen aikana tehdystä laskuvirheestä. Mahdollisena
28381: yhteenkoottujen tietojen perusteella lasketuista       virheenä voidaankin pitää sitä, että neuvottelutu-
28382: luvuista. Ensimmäisiin laskelmiin sisältyikin          loksen pohjalta ryhdyttiin esittämään Suomen
28383: kahteen kertaan maatalouden epäsuotuisille             ED-budjettiin maksamia maksuja ja sieltä saa-
28384: alueille suunnattu tuki, 500 milj. mk. Tämä teki       mia tuloja koskevia laskelmia tilanteessa, jossa
28385: huomattavan eron laskelman lopputulemaan.              niiden laatimiselle ei ollut riittäviä perusteita.
28386: 
28387:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1994
28388: 
28389:                                                                  Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
28390:                                          1994 vp -   KK 189                                            3
28391: 
28392: 
28393: 
28394: 
28395:                                        Tili Riksdagens Talman
28396: 
28397:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     emellertid betydelse för det förhandlingsresultat
28398: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      som Finland uppnådde, ett resultat som för de
28399: 6 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-     jordbrukspolitiska och regionalpolitiska stödens
28400: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitto-     del var betydligt bättre än vad som hade beräk-
28401: niemi undertecknade spörsmål nr 189:                 nats t.ex. i samband med regeringens redogörelse
28402:                                                      i januari 1992.
28403:           Kan Regeringen närmare, och på ett             3) Förhandlingsresultatet har efter närmare
28404:        begripligt språk, förklara vad räknefelet     analys lett tili att också beräkningama precise-
28405:        under förhandlingama om medlemskap i          rats. För år 1995 innebär detta mindre summor
28406:        Europeiska unionen berodde på, det fel        än de man först räknade med, vilket huvudsakli-
28407:        som vid korrigering ledde tili att Finland    gen beror på att vissa delar av jordbruksstödet
28408:        blev en 350 milj. mk:s nettobetalare från     har fördröjd effekt och inte kan erhållas tili fullt
28409:        att ha varit en 700 milj. mk:s nettomotta-    belopp det första medlemsåret. Dessutom är
28410:        gare?                                         summorna beroende av förändringarna inom
28411:                                                      jordbruksproduktionen. Det stöd som Finland
28412:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kommer att få ur strukturfonderna beror för sin
28413: anföra följande:                                     del framfår allt på Finlands egen initiativförmå-
28414:                                                      ga.
28415:    Under slutskedet i förhandlingama om EU-              Fördelarna och nackdelama med ett EU-med-
28416: medlemskap beräknades de effekter som för-           lemskap borde granskas ur en vidare vinkel än
28417: handlingsresultatet skulle ha det första medlems-    den som enbart ser på betalningar och inkomster
28418: året på Finlands betalningar till EU-budgeten        under det första året. Finlands regering ställde
28419: och på Finlands intäkter från denna budget. Här-     aldrig upp förhandlingsmål för bidragen tili bud-
28420: vid betonades det att det var fråga om uppskatt-     geten. Begreppet nettobetalare är vilseledande
28421: ningar i grova drag. Siffroma har preciserats se-    eftersom vissa avdrag från utgifterna, med effek-
28422: nare, men fortfarande kan man endast tala om         ter på statsekonomin, har lämnats utanför de
28423: preliminära beräkningar. Detta beror på bl.a.        nuvarande beräkningarna. En del av det export-
28424: följande omständigheter:                             stöd som EU betalar kommer att gagna statseko-
28425:    1) Finlands bidrag till EU-budgeten, vilka be-    nomin i Finland och de EES-bidrag som Finland
28426: står av tullavgifter och importavgifter inomjord-    betalar i dag kommer att falla bort.
28427: bruket, mervärdesskatt och bidrag som fastställs         Den största bristen i beräkningarna av Fin-
28428: på basis av bruttonationalprodukten, är beroen-      lands betalningar och intäkter över EU -budgeten
28429: de av den ekonomiska utvecklingen i Finland.         är dock att detta snäva betraktelsesätt inte ger
28430: Exakta uppskattningar är därför omöjliga.            rum för den dynamiska nytta som medlemskapet
28431:    2) Finlands inkomster över EU-budgeten gäl-       medför för samhällsekonomin i Finland. Man
28432: ler huvudsakligen stöd tili jordbruket och stöd ur   kan räkna med att denna nytta med tiden kom-
28433: strukturfonden. Att göra uppskattningar beträf-      mer att mångdubbelt överskrida det uppskattade
28434: fande dem är ännu osäkrare än i fråga om betal-      nettobidragets storlek.
28435: ningama, bl.a. på grund av att systemen för EU-          På grund av det ovan sagda torde detvara klart
28436: stöd är invecklade och delvis överlappande. De       att det i fråga om beräkningama inte har rört sig
28437: första bedömningama efter det att förhandling-       om något räknefel under förhandlingarna. Som
28438: ama hade slutförts utgjordes av siffror som tagits   ett eventuellt fel kan däremot uppfattas att man
28439: fram på snabbt hopsamlat materia! från olika         på basis av förhandlingsresultatet började pre-
28440: källor. 1 de första beräkningama ingick därför       sentera uträkningar av Finlands bidrag tili och
28441: jordbruksstödet tili mindre gynnade regioner,        intäkter från EU-budgeten, i ett läge då det inte
28442: 500 milj. mk, två gånger. Detta medförde en          fanns tillräckliga grunder för sådana beräkning-
28443: avsevärd skillnad i slutresultatet. Felet saknade    ar.
28444: 
28445:      Helsingforsden 25 april 1994
28446: 
28447:                                                                    Utrikesminister Heikki Haavisto
28448:                                                1994vp
28449: 
28450: ~irjallinen kysymys 190
28451: 
28452: 
28453: 
28454: 
28455:                                  Aittoniemi: Verotuksen alentamisen edellytyksistä
28456: 
28457: 
28458: 
28459:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28460: 
28461:    Maan talouden ulkoisen tasapainon merkittä-         Johtavat ministerit toistavat koko ajan samaa
28462: västi kohennuttua ja talouden perusrakenteiden      asiaa. Verotuksen alentaminen on mahdollista,
28463: wrjaannuttua ovat lisääntyneet perustellut vaa-     kunhan on saavutettu sen vaatimat edellytykset.
28464: :imukset kulutuskysynnän elvyttämisestä lisää-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28465: nällä ostovoimaa. Tähän näyttäisi tällä hetkellä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28466: ;opivan parhaiten tuloverotuksen alentaminen,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28467:  oka samalla positiivisena eleenä kohentaisi kan-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28468: ;alaisten uskoa parempaan huomiseen. Menettä-
28469: nänsä verotulot valtio saisi takaisin nopeasti                 Mitkä ovat Hallituksen mielestä ne
28470: dentuvan työttömyyden ja kasvavan tulovero-                 edellytykset, joiden pohjalta tuloverotus-
28471: ;>ohjan kautta.                                             ta voidaan alentaa, ja milloin nämä hai-
28472:                                                             keasti odotetut edellytykset täyttyvät?
28473:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
28474: 
28475:                                           Sulo Aittoniemi
28476: 
28477: 
28478: 
28479: 
28480: !400321
28481: 2                                          1994 vp -    KK 190
28482: 
28483: 
28484: 
28485: 
28486:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28487: 
28488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suureksi kasvaneita velkojaan, joten kulutuksen
28489: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kasvattamiseen veronkevennyksestä liikenisi
28490: olette 31 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-        vain osa.
28491: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Vaikka tuloverotuksen keventämisen elvyttä-
28492: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitta-          vät vaikutukset kulutuskysyntään ja työllisyy-
28493: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             teenjäisivätkin odotettua vähäisemmiksi, keinoa
28494: n:o 190:                                                olisi toki hallituksenkin mielestä käytettävä, ellei
28495:                                                         valtiontalouden tasapainotilanne olisi niin vai-
28496:            Mitkä ovat Hallituksen mielestä ne           kea kuin se on. Olisi edesvastuutonta luvata tun-
28497:         edellytykset, joiden pohjalta tuloverotus-      tuvia veronkevennyksiä tilanteessa, jossa valtion
28498:         ta voidaan alentaa, ja milloin nämä hai-        lisälainantarpeen on ennustettu kuluvana vuon-
28499:         keasti odotetut edellytykset täyttyvät?.        na nousevan 70 miljardiin markkaan. Pelkästään
28500:                                                         velanhoitokulut kasvavat ensi vuonna 25 miljar-
28501:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            diin markkaan. Pidättyvyyteen on siis aihetta,
28502: vasti seuraavaa:                                        vaikka tuskin kukaan kieltää, että nimenomaan
28503:                                                         tuloverotus on meillä noussut äärikireäksi. Jos
28504:     Hallitus on vastikään tuonut esille veropoliitti-   edellytyksiä veronkevennyksiin ylipäänsä löytyy,
28505: set linjauksensa edustaja Luukkaisen ym. väliky-        kevennykset olisikin kohdistettava siihen.
28506: symykseen antamassaan vastauksessa. Siinä esi-             Mahdollisuudet veronkevennyksiin lähiaikoi-
28507: tetyt käsitykset verotuksen keventämisen edelly-        na riippuvat siitä, miten ensi vuoden menokehi-
28508: tyksistä pitävät edelleenkin paikkansa.                 tystä pystytään hillitsemään. Velkaantumisvauh-
28509:     Niin tuloverotuksen kuin muunkin verotuk-           ti on saatava tasaantumaan, jotta korkotaso ei
28510: sen taso on ennen muuta sidoksissa julkisen ta-         lähde nousuun ja jotta talouden lupaavasti alka-
28511: louden rahoitustarpeeseen. Tämä tuntuu viime-           nut elpyminen saadaan jatkumaan. Vain terve
28512: aikaisessa verokeskustelussa tämän tästä unoh-          talouskehitys saa aikaan sen, että verotulotkin
28513: tuneen. Veroelvytystä ja veronkevennyksiä on            saadaan vähitellen kasvuun, jolloin veroasteen
28514: vaadittu ikään kuin verojärjestelmän ensisijaise-       alentamisesta voidaan keskustella. Vielä tällä
28515: na tarkoituksena olisi kulutuskysynnän säätely          hetkellä liikkumavara on pieni: katetaanhan vel-
28516: eikä julkisen talouden menojen kattaminen. Vah-         karahalla jo kolmantena vuotena peräkkäin yli
28517: vana elää myös usko siihen, että veronkevennyk-         kolmannes valtion menoista. Valtion menotalou-
28518: set rahoittaisivat itse itsensä, vaikka tästä ei ole    den rakenteellisten ongelmien vuoksi näköpiiris-
28519: olemassa todistusaineistoa enempää kotimaasta           sä ei ole pitemmälläkään aikavälillä mahdolli-
28520: kuin ulkomailtakaan. Myös tuloverokevennyk-             suuksia mittaviin veronkevennyksiin. Lähitule-
28521: sen työllistävää vaikutusta helposti liioitellaan,      vaisuudessakin voidaan taloudenhoitoa vaikeut-
28522: sillä kulutuskysynnän kasvu saattaisi jäädä odo-        tamatta toteuttaa vain pienehköjä kevennyksiä ja
28523: tettua vähäisemmäksi korkean säästäruisasteen           nekin edellyttävät erittäin kurinalaista suhtautu-
28524: vuoksi. Kotitaloudet pyrkivät nykytilanteessa           mista meno kehitykseen.
28525: maksamaan pois vuosikymmenen vaihteessa
28526: 
28527:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1994
28528: 
28529:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
28530:                                            1994 vp -    KK 190                                            3
28531: 
28532: 
28533: 
28534: 
28535:                                           Tili Riksdagens Ta/man
28536: 
28537:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        decennium, och detta innebär att endast en del av
28538: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         skattelindringen skulle gä tili en ökad konsum-
28539: 31 mars 1994 tili vederbörande medlem av stats-         tion.
28540: rädet översänt följande av riksdagsman Sulo                Ä ven om de stimulerande effekterna av en
28541: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 190:               inkomstskattelindring på konsumtionsefterfrå-
28542:                                                         gan och sysselsättningen skulle bli mindre än
28543:            Vilka förutsättningar anser Regering-        väntat, anser också regeringen att detta medel
28544:         en att bör finnas för att inkomstbeskatt-       dock borde användas, om det inte vore så svårt
28545:         ningen skall kunna sänkas, och när kom-         att hälla statsekonomin i balans som det de facto
28546:         mer dessa efterlängtade förutsättningar         är. Det vore ansvarslöst att lova kännbara skatte-
28547:         att föreligga?                                  lättnader i en situation där statens behov av tili-
28548:                                                         läggslån har förutspåtts stiga tili 70 mrd. mk i år.
28549:   Som svar pä detta spörsmä1 fär jag vördsamt           Enbart utgifterna för skötseln av skulden växer
28550: anföra följande:                                        nästa år till25 mrd. mk. Det finns således skäl tili
28551:                                                         återhållsamhet, trots att knappast någon förne-
28552:     Regeringen presenterade nyligen sina skatte-        kar att just inkomstbeskattningen hos oss blivit
28553: politiska linjedragningar i sitt svar pä riksdags-      extremt stram. Om det över huvud taget finns
28554: man Luukkainens m.fl. interpellation. De upp-           förutsättningar för skattelättnader, bör lätt-
28555: fattningar som regeringen där anförde om förut-         naderna koncentreras tili inkomstbeskattningen.
28556: sättningarna att lindra beskattningen håller fort-          Möjligheterna tili skattelättnader inom den
28557: farande streck.                                         närmaste tiden är beroende av hur vi kan dämpa
28558:     Nivån på såväl inkomstbeskattningen som den         utgiftsutvecklingen för nästa år. Skuldsättnings-
28559: övriga beskattningen är framför allt beroende av        takten mäste stabiliseras för att räntenivån inte
28560: finansieringsbehovet inom den offentliga ekono-         längre skall börja stiga och för att den ekonomis-
28561: min. Detta tycks man ha glömt alltsomoftast i           ka stimulansen, som fått en bra början, skall
28562: den skattedebatt som förts pä sista tiden. Man          kunna fortsätta. Endast en sund ekonomisk ut-
28563: har krävt en stimulerande skattepolitik och skat-       veckling åstadkommer att också skatteintäkter-
28564: telättnader alldeles som om det primära syftet          na smäningom börjar växa och då kan vi böija
28565: med skattesystemet vore att reglera konsum-             diskutera en sänkning av skattegraden. Nu är
28566: tionsefterfrågan och inte att täcka utgifterna          marginalen fortfarande mycket liten; redan tredje
28567: inom den offentliga ekonomin. Man tror också            året i följd täcks mer än en tredjedel av statens
28568: starkt på att skattelättnaderna skall finansiera sig    utgifter med lånade pengar. På grund av de struk-
28569: själva, fastän det varken här i Finland eller utom-     turella problemen i statens utgiftshushållning
28570: lands finns något materia! som skulle bevisa det-       kan vi inte heller på längre sikt se nägr~ möjlighe-
28571: ta. Också den sysselsättande effekten hos en in-        ter tili omfattande skattelättnader. A ven inom
28572: komstskattelindring överdrivs lätt, ty tillväxten i     den närmaste framtiden kan bara små lättnader
28573: konsumtionsefterfrågan kan bli mindre än väntat         genomföras utan att skötseln av ekonomin för-
28574: till följd av den höga besparingsgraden. Hushål-        svåras, och också dessa lättnader förutsätter en
28575:  len försöker i dagens läge betala bort sina skulder,   mycket behärskad attityd tili utgiftsutvecklingen.
28576:  som blev stora vid övergången tili innevarande
28577: 
28578:       Helsingforsden 18 april1994
28579: 
28580:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
28581: 1
28582: 1
28583:  1
28584:  1
28585:   1
28586:   1
28587:    1
28588:    1
28589:     1
28590:     1
28591:      1
28592:      1
28593:       1
28594:       1
28595:        1
28596:        1
28597:         1
28598:         1
28599:          1
28600:          1
28601:           1
28602:           1
28603:            1
28604:            1
28605:             1
28606:             1
28607:                                                 1994vp
28608: 
28609: Kirjallinen kysymys 191
28610: 
28611: 
28612: 
28613: 
28614:                                    Aittoniemi: Pakolaiskiintiön nostamisesta
28615: 
28616: 
28617: 
28618:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28619: 
28620:    Pakolaisasioita pohtinut työryhmä on pääty-        sopimuksen mukaiset pakolaisen tunnusmerkit.
28621: nyt siihen lopputulokseen, että ns. kiintiöpako-      Niitäkin riittää yli maan vastaanottokyvyn.
28622: laisten määrää tulisi nostaa nykyisestä 500:sta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28623: 1 000 henkeen. Käsitykseni mukaan työryhmä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28624: oli huolestunut sellaisesta seikasta, että pakolai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28625: sia tulee meille muuten liian vähän.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28626:    Pakolaiskiintiö otettiin käyttöön aikanaan ns.
28627: Vietnamin pakolaist~n saapumisen aikoihin, ja                    Katsooko Hallitus ja millä perusteella,
28628: kiintiö täytettiin valitsemalla tuo 500 pakolaisen            että maan nykyinen pakolaiskiintiö tulisi
28629: määrä yleensä kaukoidän pakolaisleireiltä. Sit-               asiaa pohtineen työryhmän näkemysten
28630: temmin tulivat kuvaan ns. turvapaikanhakijat,                 mukaan nykyisestä 500 hengestä kaksin-
28631: jotka pyrkivät maahan aktiivisesti ilman noutoa               kertaistaa, vai tulisiko se poistaa koko-
28632: ja valitsemismenettelyä. Alunperäinen kiintiö-                naan, koska kiintiön alkuperäinen tarkoi-
28633: menettely on siis menettänyt merkityksensä, sillä             tus on menettänyt merkityksensä sitten
28634: luonnollisesti tärkeimmässä asemassa ovat sellai-             ns. Vietnamin pakolaisten aikojen?
28635: set turvapaikanhakijat, jotka täyttävät Geneven
28636: 
28637:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1994
28638: 
28639:                                             Sulo Aittoniemi
28640: 
28641: 
28642: 
28643: 
28644: 2400321
28645: 2                                          1994 vp -   KK 191
28646: 
28647: 
28648: 
28649: 
28650:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28651: 
28652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pakolaispolitiikkaa. Kiintiössä vastaanotettujen
28653: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pakolaisten ohella Suomi tarjoaa suojaa myös
28654: olette 31 päivänä maaliskuuta 1994 päivätyn kir-       muille avun tarpeessa oleville. Turvapaikkaa
28655: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Suomesta haki viime vuonna 2 023 henkeä. Poh-
28656: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen         joismaiden kaikista turvapaikanhakijoista Suo-
28657: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 191:          mi vastaanotti kolme prosenttia. Hakijamäärien
28658:                                                        kehitys on ollut viime ja tämän vuoden ajan las-
28659:           Katsooko Hallitus ja millä perusteella,      kusuuntainen. Turvapaikanhakijoiden sekä kiin-
28660:        että maan nykyinen pakolaiskiintiö tulisi       tiöpakolaisten vastaanottaminen perustuu YK:n
28661:        asiaa pohtineen työryhmän näkemysten            pakolaisten oikeusasemaa koskevaan sopimuk-
28662:        mukaan nykyisestä 500 hengestä kaksin-          seen. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan itse-
28663:        kertaistaa, vai tulisiko se poistaa koko-       näisesti ja kullekin hakijalle taataan oikeuden-
28664:        naan, koska kiintiön alkuperäinen tarkoi-       mukainen käsittely asiassaan.
28665:        tus on menettänyt merkityksensä sitten             Pakolais- ja siirtolaisuusa~iain neuvottelukun-
28666:        ns. Vietnamin pakolaisten aikojen?              ta luovutti päämisteri Esko Aholle 24.3.1994 neu-
28667:                                                        vottelukunnan kannanoton Suomen pakolais- ja
28668:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            siirtolaisuuspolitiikan periaatteet. Kannanotossa
28669: taen seuraavaa:                                        esitetään pakolaiskiintiön nostamista 500:sta
28670:                                                        1 OOO:een. Samankaltaisen linjauksen esitti ulko-
28671:    Vuonna 1979 Yhdistyneet Kansakunnat esitti-         maalaispoliittinen ministerityöryhmä 2.9.1992
28672: vät useille maille vetoomuksen pakolaisten vas-        ehdottaessaan kiintiön nostamista 1 OOO:een.
28673: taanottamiseksi Kaakkois-Aasian pakolaislei-              Kaikilla Pohjoismailla on käytössään kiintiö
28674: reiltä. Valtioneuvosto teki tuolloin päätöksen         pakolaisia varten. Islantia lukuun ottamatta Suo-
28675: noin 100 pakolaisen vastaanotosta. Vuosittaisen        men 500:n kiintiö on samansuuruinen Tanskan
28676: kiintiön käyttöönottoon siirryttiin vuonna 1985.       kanssa Norjan ja Ruotsin kiintiön ollessa vähin-
28677: Kiintiö oli aluksi 100 ja sen asetti valtioneuvosto.   tään kaksinkertainen. Kiintiöpakolaisten lisäksi
28678: Vuodesta 1990 on päätös kiintiöstä tehty valtion       esimerkiksi Tanska vastaanottaa kuukausittain
28679: talousarvion yhteydessä, nykyisin kiintiön määrä       satoja entisen Jugoslavian alueelta saapuvia hen-
28680: on 500. Suomi vastaanottaa pääsääntöisesti kiin-       kilöitä, joille se on myöntänyt tilapäisen oleskelu-
28681: tiöpakolaiset Yhdistyneiden Kansakuntien pa-           luvan. Tämän vuoden alusta alkaen heitä on vas-
28682: kolaisjärjestön tai muiden kansainvälistenjärjes-      taanotettu n. 1 900 henkeä ja kaikkiaan n. 15 000
28683: töjen esityksestä.                                     henkeä.
28684:    Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestö            Pakolaispolitiikan toteuttamisessa kiintiöllä
28685: pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan pakolaisuuden       on perusteltu merkitys. Vuodesta 1989 on Suo-
28686: ennaltaehkäisyyn. Toissijaisesti pakolaisjärjestö      men pakolaiskiintiö ollut 500. Pakolaiskiintiön
28687: pyrkii sijoittamaan pakolaisia väliaikaisesti läh-     määrää arvioitaessa on otettava huomioon mm.
28688: tömaan lähialueille ja vasta viimesijaisesti kol-      kiintiön suhde kansallisen pakolaispolitiikan
28689: mansiin maihin. Pakolaisten vastaanottokiintiö         muiden osa-alueiden kehitykseen. Pieni turva-
28690: tukee viimesijaista vastaanottoa, kolmansiin           paikanhakijoiden määrä antaakin mahdolli-
28691: maihin tapahtuvaa sijoittamista.                       suuksia arvioida pakolaiskiintiön suuruutta uu-
28692:    Pakolaiskiintiö on osa Suomen toteuttamaa           delleen.
28693: 
28694:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
28695: 
28696:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
28697:                                             1994 vp -    KK 191                                          3
28698: 
28699: 
28700: 
28701: 
28702:                                           Tili Riksdagens Talman
28703: 
28704:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ramen för kvoten i fråga erbjuder Finland även
28705: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          skydd för andra hjälpbehövande. Senaste år an-
28706: 31 mars 1994 till vederbörande medlem av stats-          sökte 2 023 personer om asyl i Finland. Av alla
28707: rådet översänt följande av riksdagsman Aittonie-         asylsökande i Norden tog Finland emot tre pro-
28708: mi undertecknade spörsmål nr 191:                        cent. Utvecklingstendensen i fråga om antalet
28709:                                                          sökande har under förra året och i år varit sjun-
28710:            Anser Regeringen, och på vilka grun-          kande. Mottagandet av asylsökande och kvot-
28711:         der, att den nuvarande flyktingkvoten i          flyktingar grundar sig på FN:s konvention an-
28712:         vårt land borde fördubblas från nuvaran-         gående flyktingars rättsliga ställning. De asylsö-
28713:         de 500 personer i enlighet med uppfatt-          kande anländer tilllandet självständigt och varje
28714:         ningen hos den arbetsgrupp som har dryf-         sökande garanteras en rättvis behandling i sitt
28715:         tat ärendet, eller borde kvoten avskaffas        ärende.
28716:         helt, eftersom det ursprungliga syftet med          Delegationen för flykting- och migrations-
28717:         den har mist sin betydelse sedan de vietna-      ärenden överlät den 24 mars 1994 sitt ställnings-
28718:         mesiska flyktingama var aktuella?                tagande Principema för Finlands flykting- och
28719:                                                          migrationspolitik till statsminister Esko Aho. I
28720:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ställningstagandet föreslås att flyktingkvoten
28721: anföra följande:                                         höjs från 500 tilli 000. En liknande ståndpunkt
28722:                                                          intogs den 2 september 1992 av utlänningspolitis-
28723:     År 1979 framförde Förenta Nationema en               ka ministerarbetsgruppen, som föreslog att kvo-
28724: vädjan till ett flertal Iänder om mottagande av          ten höjs tili 1 000.
28725: flyktingar från flyktinglägren i sydöstra Asien.            Allanordiska Iänder iakttar en kvot för flyk-
28726: Statsrådet fattade då ett beslut om att ta emot ca       tingar. Med undantag av Island är Finlands kvot
28727: 100 flyktingar. Man övergick tili en årlig kvot år       på 500 i samma storleksordning som Danmarks,
28728: 1985. K voten var till en början 100 och den upp-        medan Norges och Sveriges kvoter är åtminstone
28729: ställdes av statsrådet. Från 1990 har beslutet om        det dubbla. Utöver kvotflyktingama mottar
28730: kvoten fattats i samband med statsbudgeten, nu-          Danmark dessutom månatligen hundratals per-
28731: mera uppgår den till 500. Normalt tar Finland            soner från det foma Jugoslavien, vilka har blivit
28732: emot kvotflyktingama på förslag av Förenta               beviljade ett temporärt uppehållstillstånd. Från
28733: Nationemas flyktingorganisation eller andra in-          ingången av detta år har Danmark tagit emot ca
28734: temationella organisationer.                             1 900 personer från Jugoslavien och sammanlagt
28735:     Förenta Nationemas flyktingorganisation              ca 15 000 personer.
28736: försöker i första hand förebygga att folk måste             Vid genomförandet av flyktingpolitiken är
28737: fly. I andra hand försöker flyktingorganisationen        kvoten av motiverad betydelse. Från 1989 har
28738: temporärt placera flyktingama på närområden              Finlands flyktingkvot varit 500. Vid bedöm-
28739: till utgångslandet och först i sista hand i ett tredje   ningen av flyktingkvotens storlek måste beaktas
28740: Iand. K voten för mottagande av flyktingar stöder        bl.a. kvotens förhållande tili utvecklingen inom
28741: det sista altemativet, dvs. en placering i ett tredje    andra delområden av den nationella flyktingpoli-
28742: land.                                                    tiken. Ett litet antal asylsökande ger därför möj-
28743:     Flyktingkvoten är en del av Finlands flykting-       lighet att på nytt bedöma flyktingkvotens storlek.
28744: politik. Utöver de flyktingar som mottagits inom
28745: 
28746:       Helsingforsden 22 apri11994
28747: 
28748:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
28749:                                                 1994vp
28750: 
28751: Kirjallinen kysymys 192
28752: 
28753: 
28754: 
28755: 
28756:                                    Aittoniemi: Hallituksen suhtautumisesta Venäjän ja Baltian välisten
28757:                                        suhteiden sovitteluun
28758: 
28759: 
28760:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28761:    Pääministeri Esko Aho on muistaakseni erään           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28762: pohjoismaisen neuvottelutapahtuman yhteydes-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28763: sä todennut, ettei hän itse ja tätä kautta luonnol-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28764: lisesti ei myöskään hallitus ole käytettävissä var-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28765: sinaisen sovittelijan tehtävään Venäjän ja Baltian
28766: maiden välisessä kiistassa, joka koskee muun                     Mistä johtuvat pääministeri Esko
28767: muassa venäläisten joukkojen Baltiasta pois ve-               Ahon ja puolustusministeri Elisabeth
28768: tämisen aikataulua.                                           Rehnin ristikkäiset lausunnot Suomen
28769:     Äskeisellä Yhdysvaltojen vierailullaan puo-               mahdollisesta asemasta Venäjän ja Bal-
28770: lustusministeri Elisabeth Rehn on vastoin päämi-              tian välisten suhteiden sovittelussa, pää-
28771: nisterin kantaa ilmoittanut Suomen olevan val-                ministerin kannan ollessa kielteinen ja
28772: mis ja käytettävissä tällaiseen tehtävään. Näke-              puolustusministeri Elisabeth Rehnin
28773: mykset ovat kovin ristiriitaisia keskenään.                   taannoisella Yhdysvaltain vierailulla lau-
28774:                                                               suman mukaan taas myönteinen?
28775: 
28776:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
28777: 
28778:                                             Sulo Aittoniemi
28779: 
28780: 
28781: 
28782: 
28783: 240032J
28784: 2                                        1994 vp -   KK 192
28785: 
28786: 
28787: 
28788: 
28789:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28790: 
28791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lehdistön taholta esitetty kysymyksiä, jotka kos-
28792: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kevat Venäjän ja Baltian maiden välillä käytäviä
28793: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neuvotteluja ja Suomen mahdollisuuksia toimia
28794: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-       näiden neuvottelujen edistämiseksi. Näihin kysy-
28795: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         myksiin annetut vastaukset eivät olennaisimmil-
28796: 192:                                                 ta osiltaan ole millään tavoin ristiriitaisia.
28797:                                                         Suomen hallituksen taholta on toistuvasti tuo-
28798:           Mistä johtuvat pääministeri Esko           tu esiin periaatteellinen valmius myötävaikuttaa
28799:        Ahon ja puolustusministeri Elisabeth          Venäjän ja Baltian maiden välisten neuvottelujen
28800:        Rehnin ristikkäiset lausunnot Suomen          tuloksellisuuteen. Tässä suhteessa Suomen kanta
28801:        mahdollisesta asemasta Venäjän ja Bal-        ei mitenkään eroa esimerkiksi Ruotsin hallituk-
28802:        tian välisten suhteiden sovittelussa, pää-    sen kannasta. Suomen aktiivinen panos näihin
28803:        ministerin kannan ollessa kielteinen ja       neuvotteluihin edellyttää luonnollisesti kum-
28804:        puolustusministeri Elisabeth Rehnin           mankin neuvotteluosapuolen taholta esitettyä
28805:        taannoisella Yhdysvaltain vierailulla lau-    toivomusta, pyyntöä tai ainakin hiljaista hyväk-
28806:        suman mukaan taas myönteinen?                 syntää. Suomi ei voi menestyksellisesti toimia
28807:                                                      tarjoamalla hyviä palveluksiaan tai välitystoi-
28808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         miaan muutoin kuin kummankin osapuolen sen
28809: vasti seuraavaa:                                     hyväksyessä. Suomen taholta ei siten ole tehty
28810:                                                      mitään yksipuolista ehdotusta erityisestä panok-
28811:    Pääministeri Esko Aholle samoin kuin puolus-      sesta Venäjän ja Baltian maiden välisissä neuvot-
28812: tusministeri Elisabeth Rehnille on eri yhteyksissä   teluissa.
28813: 
28814:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
28815: 
28816:                                                                             Pääministeri Esko Aho
28817:                                         1994 vp -   KK 192                                            3
28818: 
28819: 
28820: 
28821: 
28822:                                       Tili Riksdagens Talman
28823: 
28824:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    lingarna mellan Ryssland och de baltiska stater-
28825: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      na och om Finlands möjligheter att verka för
28826: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    främjande av dessa förhandlingar. De svar som
28827: man Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 192:       getts på dessa frågor är till sina mest väsentliga
28828:                                                     delar inte motstridiga på något sätt.
28829:           Vad beror det på att statsminister Esko       Finlands regering har upprepade gånger ut-
28830:        Ahos och försvarsminister Elisabeth          tryckt en principiell beredskap att medverka till
28831:        Rehns uttalanden om Finlands eventuella      att förhandlingarna mellan Ryssland och de bal-
28832:        roll som medlare mellan Ryssland och         tiska statema blir resultatrika. I detta avseende
28833:        Balticum varit motstridiga på så sätt att    avviker Finlands ståndpunkt inte på något sätt
28834:        statsministerns ståndpunkt varit negativ     från exempelvis den svenska regeringens. Ett vill-
28835:        och försvarsminister Elisabeth Rehns åter    kor för Finlands aktiva insatser i dessa förhand-
28836:        positiv, enligt hennes uttalande i samband   lingar är naturligtvis att båda förhandlingspar-
28837:        med besöket i USA härförleden?               tema framställt ett önskemål eller en begäran
28838:                                                     eller åtminstone gett sitt tysta bifall. Finland når
28839:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inga resultat genom att utan godkännande av
28840: anföra följande:                                    båda parter erbjuda sina tjänster eller medling.
28841:                                                     Således har man från Finlands sida inte gjort
28842:    Både statsminister Esko Aho och försvarsmi-      någon ensidig framställning om en särskild insats
28843: nister Elisabeth Rehn har av pressen i många        i förhandlingama mellan Ryssland och de baltis-
28844: olika sammanhang blivit tillfrågade om förhand-     ka statema.
28845: 
28846:      Helsingfors den 22 april1994
28847: 
28848:                                                                            Statsminister Esko Aho
28849:         1
28850:         1
28851: 
28852: 
28853: 
28854: 
28855:     1
28856:     1
28857: 
28858: 
28859: 
28860: 
28861: 1
28862: 1
28863:                                                  1994vp
28864: 
28865: Kirjallinen kysymys 193
28866: 
28867: 
28868: 
28869: 
28870:                                     Aittoniemi: Rehusilakan käyttämisestä turkistarhauksessa
28871: 
28872: 
28873: 
28874:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28875: 
28876:     Alustavassa, tosin vielä kovin hataralla pohjal-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28877: la olevassa ED-sopimuksessa Suomelle ja erityi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28878: sesti sen eräille alueille tärkeässä turkistar-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28879: hauksessa silakan käyttö turkistarhojen rehuksi        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28880: jäi tulevaisuuden kannalta hämärän varjoon. Ky-
28881: symys on yleensäkin oikeudesta rehusilakan käyt-                  Millaisena Hallitus näkee Suomelle
28882: tämiseen ja toisekseen oikeudesta mahdollisiin                 tärkeän turkistarhauksen tulevaisuuden,
28883: valtion tukitoimiin rehusilakan käytössä. Epä-                 jos ED-sopimuksen johdosta silakan
28884: varmuus tässä tärkeässä asiassa merkitsee sitä,                käyttäminen turkistarhojen rehuna tul-
28885: että turkistarhojen investoinnit alan noususuh-                laan kieltämään tai valtion tukitoimet
28886: dannetta silmällä pitäen tulevat olemaan varovai-              rehusilakan käyttämiseksi kielletään?
28887: sia tai epävarmuuden tilassa loppuvat kokonaan.
28888: 
28889: 
28890:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1994
28891: 
28892:                                              Sulo Aittaniemi
28893: 
28894: 
28895: 
28896: 
28897: 2400321
28898: 2                                        1994 vp -   KK 193
28899: 
28900: 
28901: 
28902: 
28903:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28904: 
28905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           - Suomi sitoutuu säilyttämään tämän kalas-
28906: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tustoiminnan määrällisellä tasolla ja edellytyksil-
28907: olette 5 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       lä, jotka on todennettu sen liittymistä edeltävänä
28908: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     viitekautena 1989-1993;
28909: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittanie-        - EY:n komissio voi valvoa asetuksen (EY)
28910: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         n:o 2847/93 mukaisesti silakan kalastustoimintaa
28911: 193:                                                 muuhun tarkoitukseen kuin ihmisravinnoksi.
28912:                                                          Ennen tämän siirtymävaiheen päättymistä
28913:           Millaisena Hallitus näkee Suomelle         laajentunut unioni tarkistaa asetuksen (EY) n:o
28914:        tärkeän turkistarhauksen tulevaisuuden,       2115/77 tavanomaisten menettelyjen puitteissa
28915:        jos ED-sopimuksen johdosta silakan            ottaen huomioon unionissa saadut kokemukset
28916:        käyttäminen turkistarhojen rehuna tul-        erityisesti pilottikalastuksen osalta ja muiden tie-
28917:        laan kieltämään tai valtion tukitoimet        teellisten selvitysten avulla.
28918:        rehusilakan käyttämiseksi kielletään?             Liittymisneuvotteluissa Suomi on esittänyt,
28919:                                                      että se haluaa säilyttää muuksi kuin ihmisravin-
28920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         noksi tarkoitetun silakan ja kalanjätteiden varas-
28921: vasti seuraavaa:                                     tointituen.
28922:                                                          Euroopan unioni ilmoitti vastauksessaan, että
28923:     Suomen liittymisneuvotteluissa Euroopan          se ei voi hyväksyä muuksi kuin ihmisravinnoksi
28924: unioniin Suomi on esittänyt koskien EY:n asetus-     tarkoitetun silakan varastointituen säilyttämistä,
28925: ta n:o 2115/77 (sillikalojen kalastuskielto muihin   koska tämäntyyppinen tuki ei kuulu unionin
28926: tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi) silakan          säännöstöön.
28927: pyyntioikeuden säilyttämistä rehukäyttöön. Täl-          Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
28928: lä hetkellä 50-60 %Suomen silakkasaaliista Itä-      silakan kalastusta rehuksi voidaan jatkaa Suo-
28929: merellä käytetään muihin tarkoituksiin kuin vä-      men mahdollisen unioniin liittymisen jälkeen ai-
28930: littömästi ihmisravinnoksi. Suomi on toisaalta       nakin kolmen vuoden siirtymäkauden ajan. Mitä
28931: korostanut Itämeren silakkakantojen hyvää tilaa      tulee turkistarhauksessa käytettävän rehun koos-
28932: ja toisaalta vaikeutta saada tätä silakkasaaliin     tumukseen, voidaan todeta, että rehusilakka si-
28933: osaa kaupaksi ihmisravinnoksi kalojen pienen         nänsä ei ole siinä välttämätön ainesosa. Turkis-
28934: koon vuoksi.                                         eläinten rehuun saadaan eläinvalkuaisainetta täl-
28935:     Euroopan unioni ilmoitti vastauksessaan, että    lä hetkellä myös kotimaisesta teurasjätteestä sekä
28936: se odottaa parhaillaan tuloksia silakan kalajau-     tuontirehukalasta ja tuontiteurasjätteestä. Koti-
28937: haksi pyyntiä koskevasta pilottihankkeesta sekä      maista teurasjätettä voidaan käyttää myös suo-
28938: keskustelua uusista toimenpiteistä kalastuspon-      raan siitoskaudella tammi-kesäkuussa. Koska
28939: nistusten hallinnassa ja lastin purkamisen val-      sanottujen tuotteiden hinnoissa ei ole merkittäviä
28940: vonnassa. Unioni voi kuitenkin hyväksyä Itäme-       eroja, rehusilakan mahdollisella kalastuskiellolla
28941: ren silakan perinteisen rehuksi kalastuksen pi-      tai rehusilakan varastointituen loppumisella ei
28942: dentämisen Suomen osalta kolmen vuoden siirty-       ole sanottavaa vaikutusta turkistarhauksen tule-
28943: mäkauden ajaksi, mikäli:                             vaisuudelle edellyttäen, että turkiseläinten re-
28944:     -Suomi takaa, että tämä kalastustoiminta ei      huun tarvittava kala-aines (10-20% rehun ko-
28945: aiheuta korjaamattomia vahinkoja silakkakan-         konaismäärästä) pystytään ostamaan ulkomail-
28946: noille;                                              ta.
28947: 
28948:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1994
28949: 
28950:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
28951:                                              1994 vp -    KK 193                                           3
28952: 
28953: 
28954: 
28955: 
28956:                                            Tili Riksdagens Ta/man
28957: 
28958:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          premisser som kan konstateras ha rått under refe-
28959: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            rensperioden 1989-1993 före anslutningen;
28960: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-              - EG-kommissionen i enlighet med förord-
28961: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmäl nr             ningen (EG) nr 2847/93 kan övervaka det ström-
28962: 193:                                                      mingsfiske som sker för annat ändamål än till
28963:                                                           människoföda.
28964:            Hur ser Regeringen pä framtiden för                Före utgången av avsedda övergångsperiod
28965:         den för Finland så viktiga pälsdjursupp-          justerar den utvidgade unionen med tiliämpande
28966:         födningen om EU-avtalet medför att an-            av sedvanligt föfarande förordningen (EG) nr
28967:         tingen användningen av strömming som              2115/77 och beaktar då de erfarenheter unionen
28968:         foder för pälsdjuren eller statens stödät-        fått, särskilt för pilotprojektets del och i övrigt
28969:         gärder för denna användning förbjuds?             med hjälp av vetenskapliga utredningar.
28970:                                                               I förhandlingarna om anslutning har Finland
28971:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt             framfört att vårt land önskar bibehålla det under-
28972: anföra följande:                                          stöd vid lagring av strömming och fiskrens, som
28973:                                                           är avsett för annat ändamål än till människoföda.
28974:    I anslutning till förhandlingarna om EU-med-               1 sitt svar meddelade Europeiska unionen, att
28975: lemskap för Finland har Finland då det gällt EG:s         den inte kan godkänna bibehållande av ett under-
28976: förordning nr 2115/77 (förbud mot fiske av sillfisk       stöd för lagring av strömming som är avsedd för
28977: i annat syfte än för användning som människofö-           andra ändamål än till människoföda på grund av
28978: da) framfört åsikten att rätten att fiska strömming       att understöd av denna typ inte ingår i unionens
28979: för användning som foder bör bibehållas. För              regelverk.
28980: närvarande används 50-60 % av den finländska                  Hänvisande till det ovan sagda konstaterar
28981: strömmingsfångsten i Östersjön för andra ända-            regeringen, att fiske av strömmingtili foder kan
28982: mål än direkt som människoföda. Finland har ä             fortsätta efter att Finland eventuellt anslutit sig
28983: ena sidan betonat att strömmingsbestånden i Ös-           tili unionen under åtminstone en tre år lång över-
28984: tersjön för närvarande är starka och å andra sidan        gängsperiod. Vad beträffar sammansättningen
28985: understrukit att det är svårt att få avsättning för       av det foder som används vid pälsdjursuppföd-
28986: hela denna strömmingsfångst såsom människofö-             ning kan det konstateras att foderströmming i
28987: da på grund av strömmings ringa storlek.                  och för sig inte är en nödvändig beståndsdel i
28988:     I sitt svar meddelade Europeiska unionen, att         fodret. För närvarande kan animaliska äggvi-
28989: den för närvarande dels väntar på resultaten frän         teämnen för pälsdjursfodret erhållas även frän
28990: ett pilotprojekt som syftar tili att fånga Ström-         inhemskt slaktavfall samt frän importfoderfisk
28991: ming för att göra fiskmjöl av den, dels på en             och importslaktavfall. Under avelsperioden i ja-
28992: diskussion om nya åtgärder för kontroll av fisket         nuari-juni kan inhemskt slaktavfall även an-
28993:  och övervakning av lossningen av laster. Unio-           vändas direkt. Genom att det inte är nägra skill-
28994:  nen kan i alla fall för Finlands del godkänna en         nader av betydelse i nämnda produkters priser
28995:  förlängning över en tre år lång övergängsperiod          har varken ett eventuellt förbud mot fiske av
28996:  av det traditionella fisket av foderströmming i          foderströmming eller ett uteblivet understöd för
28997:  Östersjön under förutsättning att:                       lagring av foderströmming någon nämnvärd in-
28998:     -Finland garanterar att detta fiske inte föror-       verkan på pälsdjursuppfödningens framtid under
28999:  sakar irreparabla skador på strömmingsbestån-            förutsättning att den mängd fiskmaterial, som
29000:  den·                                                     behövs i pälsdjurens foder (10-20% av fodrets
29001:     __:__Finland förbinder sig att hålla detta fiske på   totalmängd), kan köpas frän utlandet.
29002:  den kvantitativa nivå och utöva det under de
29003:       Helsingforsden 18 april1994
29004: 
29005:                                                            Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
29006:                                                 1994vp
29007: 
29008: Kirjallinen kysymys 194
29009: 
29010: 
29011: 
29012: 
29013:                                    Rinne: Talousrikosten tutkinnan tehostamisesta
29014: 
29015: 
29016: 
29017:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29018: 
29019:   Valvontavastuussa olevien viranomaisten lai-        ryhmiä, jotka toimivat päätoimisesti ja kokoai-
29020: minlyönnit ja johtavien poliitikkojen piittaamat-     kaisesti.
29021: tomuus talousrikollisuudesta ovat johtamassa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29022: miljardiluokan yhteiskunnallisiin menetyksiin.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29023: Suomalainen talousrikollisuus on paljastumassa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29024: pöyristyttäväksi mittasuhteiltaan, röyhkeydel-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29025: täänja ammattimaisuudeltaan. Monet tapaukset
29026: ovat vanhenemisuhan alla. Asioita tutkivat ja                   Mihin välittömiin toimiin Hallitus ryh-
29027: käsittelevät viranomaiset tarvitsevat kiireesti li-          tyy, etteivät talousrikolliset ja pankkirö-
29028: sää voimavaroja yhä kovatasoisempaa talousri-                tösten tekijät vanhenemissäännöstön
29029: kollisuutta vastaan. Rahojen jäljittäminen vaatii            avulla vapaudu vastuistaan?
29030: kokeneita ammattilaisia, huipputason projekti-
29031: 
29032:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
29033: 
29034:                                              Heikki Rinne
29035: 
29036: 
29037: 
29038: 
29039: 240032J
29040: 2                                        1994 vp -   KK 194
29041: 
29042: 
29043: 
29044: 
29045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29046: 
29047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä takavarikointi edellyttää esitutkinnalta te-
29048: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hokkuutta.
29049: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Talousrikostutkinnan tehostamiseksi poliisin
29050: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rinteen         eri yksiköt ovat kohdentaneet tutkiotaresursseja
29051: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 194:        talousrikostutkintaan. Hämeen läänin poliisijoh-
29052:                                                      don alaisena on vuoden 1993 alusta toiminut
29053:           Mihin välittömiin toimiin Hallitus ryh-    syyttäjän vetämänä keskusrikospoliisin ja paikal-
29054:        tyy, etteivät talousrikolliset ja pankkirö-   lispoliisin poliisimiehistä koottu erityinen
29055:        tösten tekijät vanhenemissäännöstön           talousriko,ksiin erikoistunut tutkintaryhmä.
29056:        avulla vapaudu vastuistaan?                   Poliisin kokemukset tutkiotaryhmästä ovat erit-
29057:                                                      täin myönteiset. Sisäasiainministeriö on tutkin-
29058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nan tehostamiseksi esittänyt otettavaksi vuoden
29059: vasti seuraavaa:                                     1994 toisessa lisämenoarviossa 8 miljoonaa
29060:                                                      markkaa projektimäärärahana vuosiksi 1994---
29061:    Rikosoikeudellisen vanhentumisen uhka on          1995. Määrärahalla perustetaan tilintarkastuk-
29062: tyypillistä juuri talousrikoksissa. Tunnusmerkis-    senja syyttäjätoimen asiantuntemuksella täyden-
29063: tön mukaisen teon täyttymisestä on yleensä ku-       nettyjä talousrikostutkintaan erikoistuneita ryh-
29064: lunut varsin pitkä aika ennen rikoksen ilmitu-       miä. Vuoden 1992 kolmannessa lisätalousarvios-
29065: loa, esitutkintaa ja syytteeseen saattamista. Ri-    sa vuoden 1994 loppuun saakka palkattujen 40
29066: koksen vanhenemisen uhka korostuu erityisesti        konkurssirikostutkijan virat vakinaistetaan si-
29067: suuria taloudellisia arvoja omaavissa ja vaikeas-    ten, että virat voidaan perustaa 1.5.1994lukien.
29068: ti selvitettävissä asianomistajarikoksissa. Ri-      Sisäasiainministeriö seuraa tiiviisti ilmitulleen ta-
29069: koksiin syyllistyneiden saattaminen vastuuseen,      lousrikollisuuden kehitystä ja ryhtyy tarvittaviin
29070: rikoshyödyn tehokas ja nopea jäljittäminen           toimenpiteisiin tutkinnan turvaamiseksi.
29071: 
29072:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1994
29073: 
29074:                                                               Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29075:                                           1994 vp -   KK 194                                             3
29076: 
29077: 
29078: 
29079: 
29080:                                         Tili Riksdagens Talman
29081: 
29082:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      om den ekonomiska brottsligheten har olika en-
29083: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        heter inom polisen satsat utredningsresurser på
29084: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      just denna typ av brottslighet. Sedan ingången av
29085: man Rinne undertecknade spörsmål nr 194:              1993 har det funnits en utredningsgrupp som är
29086:                                                       specialiserad på ekonomiska brott och som lyder
29087:          Vilka omedelbara åtgärder kommer             under polisledningen i Tavastehus Iän. Utred-
29088:        Regeringen att vidta för att de ekonomis-      ningsgruppen arbetar under åklagarens ledning
29089:        ka brottslingarna och bankfiffiarna inte       och består av polismän från centralkriminalpoli-
29090:        med hjälp av preskriptionsstadgandena          sen och den lokala polisen. Polisens erfarenheter
29091:        skall bli fria från sitt ansvar?               av utredningsgruppens arbete är mycket positiva.
29092:                                                       Inrikesministeriet har, i avsikt att effektivera
29093:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        brottsutredningsverksamheten, föreslagit att det
29094: anföra följande:                                      i 1994 års andra tiliäggsbudget upptas ett projekt-
29095:    Risken för straffrättslig preskription är typisk   anslag om 8 milj. mk för åren 1994-1995. Ansla-
29096: för den ekonomiska brottsligheten. Från tid-          get skall användas tili att inrätta grupper speciali-
29097: punkten för den gärning som uppfyller brottsbe-       serade på utredning av ekonomiska brott. I grup-
29098: skrivningen förflyter det i allmänhet relativt lång   perna skall också finnas sakkunskap i fråga om
29099: tid innan brottet uppdagas, förundersökningen         revision och åklagarväsende. De 40 konkurs-
29100: genomförs och åtalet väcks. Preskriptionsrisken       brottsutredare som enligt 1992 års tredje tilläggs-
29101: accentueras särskilt vid sådana målsägandebrott       budget anställdes tili utgången av 1994 skall bli
29102: som gäller stora ekonomiska värden och är svåra       ordinarie tjänstemän. Tjänsterna inrättas från
29103: att utreda. Förundersökningen måste vara effek-       och med den 1 maj 1994. Inrikesministeriet följer
29104: tiv för att gärningsmännen skall kunna ställas tili   noggrant utvecklingen vad de uppdagade ekono-
29105: svars, den nytta brottet medfört snabbt och effek-    miska brotten beträffar och vidtar vid behov de
29106: tivt kunna spåras och beslag verkställas.             åtgärder som behövs för att säkerställa att de
29107:    För att effektivera brottsutredningen i fråga      utreds.
29108: 
29109:      Helsingfors den 20 april 1994
29110: 
29111:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29112:                                                  1994 vp
29113: 
29114: Kirjallinen kysymys 195
29115: 
29116: 
29117: 
29118: 
29119:                                     Mäkelä ym.: Keivitsan alueen malmin hyödyntämisestä Lapissa
29120: 
29121: 
29122: 
29123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29124: 
29125:    Keski-Lapin väestön keskuudessa on herättä-         muksia vielä tarvitaan, ei ole valtiovallan taholta
29126: nyt ihmettelyä hallituksen päättämättömyys Kei-        esitetty.
29127: vitsan malmivarojen hyödyntämisessä.                      Keski-Lapin väestön keskuudessa pelätään-
29128:    Keivitsan malmialue on varsin laaja ja sen          kin, että jos kaivos joskus avataankin, niin vain
29129: taloudellinen kannattavuus on kiistaton. Malmi-        louhinta suoritetaan paikalla ja malmikivi kulje-
29130: alueen pintapuhkeama on noin 15 haja siinä on          tetaan pois muualle rikastettavaksi. Tällainen
29131: mahdollisuudet geologisesti jopa 1-2 miljardiin        ajattelu olisi tyypillistä siirtomaa-ajattelua, eikä
29132: malmitonniin. Kuparipitoisuudeksi muutettuna           Sodankylän väestö voi sitä missään tapauksessa
29133: keskipitoisuus on 1,5-2 %, kun se Kiirunassa on        hyväksyä.
29134: vain 0,5 %. Keivitsan esiintymässä koerikastus-           Kun Lapissa vallitsee keskimäärin 30 %:n
29135: tulokset ovat kuparin ja nikkelin osalta olleet        työttömyys, niin hallituksen tulee muistaa, että
29136: hämmästyttävän hyvät.                                  jos Keivitsan malmin jatkojalostus suoritetaan
29137:    Geologian tutkimuskeskuksen toimesta on             paikan päällä, joidenkin laskelmien mukaan sen
29138: kauppa- ja teollisuusministeriölle annettu syksyl-     työllisyysvaikutus on Sodankylässä 2 700 työ-
29139: lä 1993 väliraportti, jonka perusteella malmialue      paikkaa ja koko Lapin läänissä noin 4 000 työ-
29140: voidaan myydä ja hyödyntää.                            paikkaa aikana, jolloin jokainen työpaikka on
29141:    Keivitsan malmialueen laajuuden vuoksi on           Lapissa tervetullut.
29142: ratkaistava malmin kuljetus, rikastaminen, kor-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29143: jaus ja huolto sekä hallinto. Hallitus ei ole maini-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29144: tuista asioista lausunut julkisuudessa mitään kä-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29145: sitystä. Alueen asukkaiden keskuudessa onkin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29146: herännyt epäilys, että hanke aiotaan hiljaa hau-
29147: data.                                                            Mitä suunnitelmia Hallituksella on
29148:    Julkisuudessa malmin kuljetusvaihtoehtoina                 Keivitsan alueen malmin hyödyntämises-
29149: on esitetty rautatieyhteyttä Sodankylä-Hanhi-                 tä, rikastamisesta, kuljetuksesta ja jatko-
29150: koski tai Sodankylä-Kulus-Rovaniemi. Mi-                      jalostamisesta, ja
29151: tään käsitystä siitä, jatkojalostetaanko malmi                   mikä on se aikataulu, jolla Hallitus ai-
29152: Lapissa, milloin kaivos avataan ja mitä tutki-                koo nämä toiminnot saattaa käyntiin?
29153: 
29154:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
29155: 
29156:                      Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
29157: 
29158: 
29159: 
29160: 
29161: 2400321
29162: 2                                         1994 vp -      KK 195
29163: 
29164: 
29165: 
29166: 
29167:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29168: 
29169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sentti kysymyksessä esitetystä 1-2 miljardista
29170: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tonnista sekä tehollinen ekvivalenttinen kupari-
29171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         pitoisuus huomattavasti pienempi kuin esitetty.
29172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tina Mä-               Nykyisten tutkimustietojen pohjalta ei näytä
29173: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          syntyvän tarvetta eikä taloudellisia edellytyksiä
29174: n:o 195:                                                rautatien rakentamiselle Keivitsaan. Ei ole ollut
29175:                                                         eikä tule olemaan mitään teknis-taloudellisia
29176:           Mitä suunnitelmia Hallituksella on            edellytyksiä malmin kuljettamiseksi raakana
29177:        Keivitsan alueen malmin hyödyntämises-           muualle. Kysymyksen perusteluissa mainittu
29178:        tä, rikastamisesta, kuljetuksesta ja jatko-      tuotannossa työllistettävien määrä on esitetty
29179:        jalostamisesta, ja                               noin kymmenenkertaisesti liian suureksi.
29180:           mikä on se aikataulu, jolla Hallitus ai-          Keivitsan muodostuma on laaja-alainen ja se
29181:        koo nämä toiminnot saattaa käyntiin?             on osoittautunut alkuoletuksia monimutkaisem-
29182:                                                         maksi ja aikaavievemmäksi selvittää. Tutkimuk-
29183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            set ovat edenneet Geologian tutkimuskeskuksen
29184: vasti seuraavaa:                                        hyvällä ammattitaidolla niin ripeästi kuin se
29185:                                                         esiintymän luonne huomioon ottaen on ollut
29186:    Keivitsan malmialueen tutkimukset ovat siinä         mahdollista. Kun tutkimukset ovat vielä kesken-
29187: määrin keskeneräiset, että tähän mennessä suori-        eräiset, ei ole edellytyksiä arvioida esiintymän
29188: tetuista tutkimuksista ei vielä ole käytettävissä       hyödyntämistä, rikastamista, kuljettamistajajat-
29189: malmigeologista tutkimusraporttiaja sen pohjal-         kojalostamista. Esiintymä tulee ensin tutkimuk-
29190: ta tehtävää alustavaa teknis-taloudellista arviota      silla löytää, todeta ja varmistaa. Vasta tämän
29191: esiintymän hyväksikäyttömahdollisuuksista.              jälkeen voidaan suunnitella sen hyödyntämistä.
29192:    Keivitsa on siis edelleen keskeneräinen tutki-           Tutkimusraportti tämän ensimmäisen vaiheen
29193: muskohde. Nykyisillä tiedoilla ei ole mahdollista       tutkimuksista valmistunee alkukesästä. Tämän
29194: tehdä ratkaisuja asiassa. Kysymyksen peruste-           jälkeen on edellytykset antaa asia alan yhtiöiden
29195: luissa esitetään Keivitsan esiintymästä täysin vir-     arvioitavaksi tarjousten tekemistä varten. Se yh-
29196: heellisiä tietoja.                                      tiö, joka saa oikeudet esiintymään, tulee teke-
29197:    Keivitsa on geologisena muodostumana suuri,          miensä lisätutkimustenjälkeen aikanaan selvittä-
29198: mutta tähän mennessä siitä tutkimuksilla alusta-        mään, minkälaiset edellytykset esiintymä tarjoaa
29199: vasti todettujen, mahdollisesti käyttökelpoisten        toiminnan aloittamiseksi ja myönteisessä ta-
29200: malmien määrä tullee olemaan muutama pro-               pauksessa päättää toiminnan aloittamisesta.
29201: 
29202:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
29203: 
29204:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
29205:                                           1994 Yp -     KK 195                                             3
29206: 
29207: 
29208: 
29209: 
29210:                                         Tili Riksdagens Talman
29211: 
29212:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Utgående från dagens undersökningsuppgif-
29213: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ter verkar det inte uppkomma något behov eller
29214: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        några ekonomiska förutsättningar att bygga
29215: man Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål            jämväg tili Keivitsa. Det har inte funnits och
29216: nr 195:                                                 kommer inte helier att finnas några teknisk-eko-
29217:                                                         nomiska förutsättningar att transportera malm i
29218:           Vilka planer har Regeringen i fråga om        rå form någon annanstans. Antalet personer som
29219:        att utnyttja, anrika, transportera och vi-       kunde sysselsättas inom produktionen har tagits
29220:        dareförädla malm från Keivitsa-området           upp ca 10 gånger för stort i motiveringarna tili
29221:        och                                              spörsmålet.
29222:           med viiken tidtabeli har Regeringen för          Formationen i Keivitsa är vidsträckt och den
29223:        avsikt att få igång dessa åtgärder?              har visat sig mera invecklad och tidskrävande att
29224:                                                         utreda än man först trodde. Undersökningarna
29225:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           har med geologiska forskningscentralens yrkes-
29226: anföra följande:                                        kunnighet framskridit så snabbt som det är möj-
29227:                                                         ligt med beaktande av fyndighetens art. Eftersom
29228:    Undersökningarna av malmområdet i Keivit-            undersökningarna inte ännu har avslutats finns
29229: sa är så pass ofullbordade att det inte ännu finns      det inte några förutsättningar att bedöma utnytt-
29230: någon malmgeologisk forskningsrapport att till-         jandet, anrikningen, transporten och vidareför-
29231: gå över de hittills utförda undersökningarna.           ädlingen av fyndigheten. Den bör först genom
29232: Följaktligen har inte heller någon preliminär tek-      undersökningar hittas, konstateras och säkerstäl-
29233: nisk-ekonomisk bedömning av möjligheterna att           las. Först efter dettakan man planera att utnyttja
29234: utnyttja fyndigheten gjorts på basis av en dylik        den.
29235: rapport.                                                   Undersökningsrapporten över undersökning-
29236:    Keivitsa är alitså fortfarande ett halvfårdigt       ama i detta första skede torde bli klar under
29237: undersökningsobjekt. Med dagens uppgifter är            början av sommaren. Efter detta finns det förut-
29238: det inte möjligt att fatta ett avgörande i saken. I     sättningar att ge ärendet vidare tili bolagen i
29239: motiveringarna tili spörsmålet presenteras helt         branschen så att de får komma med offerter. Det
29240: felaktiga uppgifter om fyndigheten i Keivitsa.          bolag som får rättigheterna tili fyndigheten kom-
29241:    Som geologisk forn1ation är Keivitsa stor men        mer efter sina tilläggsundersökningar i sinom tid
29242: den malmmängd som enligt hittilis utförda un-           att utreda hurdana förutsättningar fyndigheten
29243: dersökningar preliminärt har konstaterats even-         erbjuder för inledande av verksamheten och i
29244: tuelit utnyttjningsbar kommer att utgöra några          positivt fall att fatta beslut om att inleda verksam-
29245: procent av de 1-2 miljarder ton som det talas om        heten.
29246: i spörsmålet samt den effektiva ekvivalenta kop-
29247: parhalten avsevärt mycket mindre än vad som
29248: förs fram.
29249: 
29250:      Helsingforsden 28 april1994
29251: 
29252:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
29253:                                                 1994 vp
29254: 
29255: Kirjallinen kysymys 196
29256: 
29257: 
29258: 
29259: 
29260:                                    Mäkelä ym.: Osaamiskeskuksen tai kehitysyhtiön perustamisesta
29261:                                      Lappiin
29262: 
29263: 
29264:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29265: 
29266:    Jo pitemmän ajan Lapissa on ollut vireillä         sa olisi tavoitteena saada Sodankylään avaruus-
29267: eräänlaisen kehitysyhtiön tai osaamiskeskuksen        teknologian osaamiskeskus.
29268: saaminen maakuntaan.                                     Osaamisalueista laajimman eli kylmän ilman-
29269:     Kun poliittiset muutokset ovat poistaneet liik-   alan tekniikan projekteissa voitaisiin kehittää
29270: kumisen ja yhteistyön esteitä, on kansainvälinen      mm. kylmän ilmanalan kulkuneuvoja ja kuljetus-
29271: kiinnostus pohjoisten alueiden luonnonvarojen         välineitä, rakentamista, pohjoisen puun jalosta-
29272: ja markkinoiden hyödyntämiseen lisääntynyt.           mista ja kylmään sopivia materiaaleja.
29273:     Pohjoisen olosuhteet, arktiset luonnonolot,          Matkailun alalla Lappiin voitaisiin luoda val-
29274: vaativat kuitenkin sellaista erityisosaamista, jota   takunnallinen matkailun tutkimuksen, opetuk-
29275: ei uusilla toimijoilla useinkaan ole. Pohjoisten      senja tuotekehityksen osaamisverkosto.
29276: olosuhteiden taitotiedolle on syntynyt uudenlais-        Osaamiskeskuksen tai kehitysyhtiön apuna
29277: ta kansainvälistä kysyntää.                           toimisivat Kemin, Tornion ja Rovaniemen
29278:     Tällainen osaamiskeskus tai kehitysyhtiö voisi    alueen yritykset, joissa tuote- ja yritysideat vii-
29279: Lapissa edistää kylmän ilmanalan tekniikkaa,          meisteltäisiin toteutettavaksi.
29280: avaruustoimintaa, ympäristöä ja matkailua. Jos           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29281: Lappiin tällainen keskus saataisiin, se merkitsisi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29282: uuden laitoksen perustamista. Toiminnan käy-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29283: tännön organisoinnissa olisi Lapin yliopistolla       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29284: keskeinen rooli.
29285:     Osaamiskeskuksen tai kehitysyhtiön toimin-                 Perostaako Hallitus Lappiin erityisen
29286: nan tarkoituksena olisi kehittää Barentsin alueen            osaamiskeskuksen, ja
29287: luonnonvarojen hyödyntämistä sekä Kuolan                       miten Hallitus on suunnitellut toimin-
29288:  alueen ja länsimaiden kauppaa, jossa lappilaisilla          nan organisoinnin ja tukemisen?
29289:  on vahvaa erikoisosaamista. Avaruustoiminnas-
29290:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
29291: 
29292:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
29293: 
29294: 
29295: 
29296: 
29297: 2400321
29298: 2                                        1994 vp -   KK 196
29299: 
29300: 
29301: 
29302: 
29303:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29304: 
29305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sisäasiainministeriön aloitteesta (kirje 9 .6.
29306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        1993 Dnro 9/50/93) alueellisten osaamiskes-
29307: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       kusohjelmien valmistelu aloitettiin viime vuonna.
29308: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Määräaikaan eli helmikuun loppuun mennessä
29309: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.       sisäasiainministeriöön saapui 18 alueellista osaa-
29310: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 196:        miskeskusohjelmaa. Lapin osaamiskeskusohjel-
29311:                                                      ma on yksi näistä. Osaamiskeskusohjelmaan si-
29312:          Perostaako Hallitus Lappiin erityisen       sältyvät erikoisosaamisen alat ovat kylmän ii-
29313:        osaamiskeskuksen, ja                          manalan tekniikka, ympäristö, avaruustoiminta
29314:          miten Hallitus on suunnitellut toimin-      ja matkailu.
29315:        nan organisoinnin ja tukemisen?                   Sisäasiainministeriön nimeämä asiantuntija-
29316:                                                      ryhmä,jossa on elinkeinoelämän, tutkimuksen ja
29317:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hallinnon edustajia, arvioi parhaillaan alueellisia
29318: taen seuraavaa:                                      ohjelmia. Työryhmä tekee huhti-toukokuun
29319:                                                      vaihteessa sisäasiainministeriölle esityksen valit-
29320:    Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/       tavista osaaruiskeskuksista ja niille maakunnan
29321: 93) nojalla annetussa asetuksessa (1315/93) sää-     kehittämisrahasta myönnettävästä käynnistys-
29322: detään osaamiskeskusohjelmista seuraavaa:            avustuksesta. Valtioneuvosto nimeää osaaruis-
29323:    Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on pa-          keskukset vielä tänä keväänä.
29324: rantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, kor-           Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan lähinnä
29325: keaa osaamista vaativan yritystoiminnan sijoit-      kauppa- ja teollisuusministeriön, opetusministe-
29326: tumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla     riön ja työministeriön hallinnonalan toimenpi-
29327: tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa      teillä.
29328: osaaruiskeskusten välillä.                               Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
29329:    Osaamiskeskusohjelmat ovat osa alueellista        alan rahoituksesta kysymykseen tulevat lähinnä
29330: kehittämistyötä. Valtioneuvoston päätöksessä         pk-yritysten kehittämistuki ja pienyritystuki, uu-
29331: (30.12.1993) alueiden kehittämisestä annetun         den teknologian edistämiseen käytettävä
29332: lain mukaisista tavoiteohjelmista tarkennetaan       TEKESin rahoitusosuus ja KERA Oy:n rahoi-
29333: osaamiskeskusohjelman tavoitteita, kohdealuei-       tus. Sisäasianministeriö on varannut 10 milj. mk
29334: ta ja toimenpiteitä. Tavoiteohjelmapäätöksen         maakunnan kehittämisrahasta käytettäväksi
29335: mukaan lähtökohtana on useimmiten, että osaa-        osaamiskeskusohjelmatyöhön.
29336: ruiskeskuksessa on laaja-alainen korkeakoulu ja         Hallitus katsoo, että osaamiskeskusohjelmiin
29337: huippuosaamista vaativaa, kansainvälisesti kil-      sisällytettyjä hankkeita ja toimenpiteitä voidaan
29338: pailukykyistä yritystoimintaa, josta osa sijaitsee   toteuttaa myös muiden aluekehittämisohjelmien
29339: alueella toimivassa teknologiakeskuksessa.           yhteydessä. Kysymys Lapin osaaruiskeskuksesta
29340:    Osaaruiskeskuksia nimettäessä arvioidaan oh-      valtioneuvoston nimeämänä osaamiskeskuksena
29341: jelmien ja hankkeiden menestymismahdollisuu-         ratkeaa kevään aikana.
29342: det käyttäen ensisijaisena kriteerinä osaaruiskes-      Hallitus katsoo edelleen, että kehitysyhtiön
29343: kuksessa toteutettavan yritystoiminnan, tutki-       perustaminen Lappiin on ensisijaisesti maakun-
29344: muksen ja korkeamman opetuksen kykyä menes-          nan, alueen kuntien sekä alueen elinkeinoelämän
29345: tyä kansainvälisessä kilpailussa.                    harkinnassa.
29346:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
29347: 
29348:                                                              Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
29349:                                            1994 vp -   KK 196                                           3
29350: 
29351: 
29352: 
29353: 
29354:                                          Tili Riksdagens Talman
29355: 
29356:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       9.6.1993 Dnr 9/50/93) påbörjades beredningen av
29357: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        de regionala kunskapscentraprogrammen förra
29358: 6 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-       året. Inom utsatt tid, före utgången av februari,
29359: det översänt följande av riksdagsman Mäkelä            fick inrikesministeriet ta emot 18 regionala kun-
29360: m.fl. undertecknade spörsmål nr 196:                   skapscentraprogram. K unskapscentraprogram-
29361:                                                        met för Lappland är ett av dessa. De områden för
29362:           Ämnar Regeringen inrätta ett särskilt        specialkunnande som ingår i kunskapscentrapro-
29363:        kunskapscentrum i Lappland, och                 grammet är teknik för kalla klimat, miljö, rymd-
29364:           hur har Regeringen planerat organise-        verksamhet och turism.
29365:        ringen av och stödet för verksamheten?             En sakkunniggrupp som utsetts av inrikesmi-
29366:                                                        nisteriet och i viiken ingår företrädare för nä-
29367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringslivet, forskning och förvaltning bedömer
29368: anföra följande:                                       som bäst de regionala programmen. Arbetsgrup-
29369:                                                        pen skall i månadsskiftet april-maj tili inrikesmi-
29370:    I den förordning (1315/93) som utfårdats med        nisteriet göra en framställning om vilka kun-
29371: stöd av lagen om regional utveckling (1135/93)         skapscentra som skall väljas och de startbidrag
29372: stadgas foljande om kunskapscentraprogram:             som beviljas dem av landskapets utvecklingsbi-
29373:    Syftet med kunskapscentraprogrammet är att          drag. Statsrådet kommer att utse kunskapscent-
29374: förbättra förutsättningarna för etablering och         ren under vårens lopp.
29375: utveckling av sådan företagsverksamhet som är             Kunskapscentraprogrammet             genomförs
29376: internationellt konkurrenskraftig och kräver           främst genom åtgärder som hör tili handels- och
29377: stort kunnande. Med programmet stöds den regi-         industriministeriets, undervisningsministeriets
29378: onala specialiseringen och arbetsfördelningen          och arbetsministeriets förvaltningsområde.
29379: mellan olika kunskapscentra.                              Av den finansiering som underlyder handels-
29380:    Kunskapscentraprogrammen är en del av det           och industriministeriets förvaltningsområde
29381: regionala utvecklingsarbetet. Beträffande de           kommer främst småföretagsstöd och utveck-
29382: målprogram som avses i lagen om regional ut-           lingsstöd för små och medelstora företag,
29383: veckling preciseras kunskapscentraprogrammets          TEKES finansieringsandel som används för
29384: mål, projektområden och åtgärder i ett beslut av       främjande av ny teknologi samt KERA Ab:s fi-
29385: statsrådet (30.12.1993). Enligt beslutet om mål-       nansiering i fråga. Inrikesministeriet har reserve-
29386: program är utgångspunkten i allmänhet att kun-         rat 10 milj. mk av landskapets utvecklingsbidrag
29387: skapscentret omfattar en mångsidig högskola            att användas för arbete inom kunskapscentra-
29388: och internationellt sett konkurrenskraftig före-       programmet.
29389: tagsverksamhet som kräver kunnande på toppni-             Regeringen anser att sådana projekt och åtgär-
29390: vå och som tili en del är förlagd i teknologicentret   der som omfattas av kunskapscentraprogram-
29391: på området.                                            men även kan genomföras i samband med andra
29392:    Då kunskapscentren utses bedöms program-            program för regional utveckling. Huruvida stats-
29393: mens och projektens framtidsutsikter, och härvid       rådet utser ett kunskapscentrum i Lappland eller
29394: är det främsta kriteriet den vid kunskapscentret       inte framgår i vår.
29395: idkade företagsverksamhetens, forskningens och            Regeringen anservidare att ett eventuellt grun-
29396: den högre undervisningens chanser i den interna-       dande av ett utvecklingsbolag i Lappland i första
29397: tionella konkurrensen.                                 hand bör övervägas av landskapet samt av kom-
29398:    På inrikesministeriets initiativ (skrivelse         munerna och näringslivet inom området.
29399:      Helsingforsden 22 april1994
29400: 
29401:                                                                    Inrikesminister Mauri Pekkarinen
29402:                                                 1994vp
29403: 
29404: Kirjallinen kysymys 197
29405: 
29406: 
29407: 
29408: 
29409:                                    Mäkelä ym.: Kansantalouden elvyttämiskeinoista
29410: 
29411: 
29412: 
29413:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29414: 
29415:     Maamme väestön keskuudessa on laajalti ih-           Maamme taloudelliset asiantuntijat, mm. toh-
29416: metelty hallituksenjäsenten kuukaudesta toiseen       tori Heikki Urmas, ovatjulkisuudessa todenneet,
29417: jatkunutta ilmoittelua taloutemme nousun alka-        että Suomesta on päästetty syntymään Pohjolan
29418: misesta. Mihin tämä perustuu?                         banaanivaltio ällistyttävän pienessä ajassa ja että
29419:     Maamme ulkomainen velka oli vuoden lopulla        yksikään kriittisen rajan ylittänyt valtio ei ole
29420: 306,3 miljardia markkaa, josta valtion osuus oli      IMF:n kokemusten mukaan pystynyt selviämään
29421:  170,2 miljardia markkaa ja yksityisen sektorin       kuiville omin voimin.
29422: osuus 136,1 miljardia markkaa. Todettakoon,              Suomen Pankin arvion mukaan korkokulut
29423: että kun yksityisen sektorin nettovelka on laske-     ylittävät tänä vuonna tuloverojen tuoton.
29424: nut 15,5 miljardia markkaa, niin valtion ulkomai-        Kansalaisten käsityksen mukaan nyt olisi pa-
29425: nen nettovelka kasvoi kolmessa vuodessa 145,5         nostettava metsäteollisuuteen ja kotimarkkinoi-
29426: miljardia markkaa.                                    den elvyttämiseen, muuten ajaudumme säännös-
29427:     Talletuspankkien luotot olivat 349,6 miljardia    telytalouteen, samalla kun kansan keskuudessa
29428: ja talletukset 260,6 miljardia markkaa. Pankit        todetaan, että puheet taloutemme noususta ovat
29429:  tekivät vuoden 1993 tilinpäätöksen mukaan tap-       vähintäänkin ennenaikaisia.
29430:  piota yhteensä 7,256 miljardia markkaa, ja pank-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29431:  kien järjestämättömät luotot olivat vuoden 1993      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29432:  lopussa 32,139 miljardia markkaa, huolimatta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29433:  siitä, että hallitus on tukenut pankkeja nettomää-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29434:  räisesti 39,721 miljardia markkaa vuoden 1993
29435:  loppuun mennessä (valtioneuvoston tiedonanto                   Onko Hallituksen tarkoituksena har-
29436:  eduskunnalle pankkituesta 1993).                            hauttaa kansalaisia puhumalla taloudelli-
29437:      Bruttokansantuotteemme on edelleen laske-               sesta noususta, jota todellisuudessa ei vie-
29438:  nut ja työttömyys on pysynyt noin 22 %:ssa eli              lä ole, vai johtuvatko nämä puheet lähes-
29439:  530 000 työttömässä. Pitkäaikaistyöttömyys on               tyvistä eduskuntavaaleista, ja
29440:  samanaikaisesti kasvanut jo lähes 150 000 työttö-              mitä Hallitus aikoo tehdä kotimarkki-
29441:  mään. Vielä on todettava, että ulkomainen netto-            noiden elvyttämiseksi?
29442:  velka ylittää kriittisenä pidetyn 60 %:n rajan
29443:  bruttokansantuotteesta.
29444:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
29445: 
29446:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
29447: 
29448: 
29449: 
29450: 
29451:  2400321
29452: 2                                          1994 vp -    KK 197
29453: 
29454: 
29455: 
29456: 
29457:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29458: 
29459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuotteesta, oli se vuonna 199ljo lähes40 prosent-
29460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tia, eikä kierrettä ollut helppo pysäyttää. Jos
29461: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-          sama velkaantumisvauhti olisijatkunut pitkään,
29462: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        olisi ulkomaisen kohtuuehtoisen rahoituksen
29463: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.          saanti ollut ennen pitkää vakavasriuhattuna.
29464: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 197:              Tässä tilanteessa hallitus näki ainoaksi mah-
29465:                                                         dollisuudekseen vaihtoehdon, jossa velkakierre
29466:            Onko Hallituksen tarkoituksena har-          katkaistaan ns. vientivetoisen kasvustrategian
29467:         hauttaa kansalaisia puhumalla taloudelli-       avulla. Kun edustajat Mäkelä ja Suhonen ovat
29468:         sesta noususta, jota todellisuudessa ei vie-    nyt äärimmäisen huolestuneita ulkomaisen velan
29469:         lä ole, vai johtuvatko nämä puheet lähes-       määrästä, jää kysymään, miksi mainittu kasvu-
29470:         tyvistä eduskuntavaaleista, ja                  strategia ei saanut teiltä aikanaan täyttä tukea.
29471:            mitä Hallitus aikoo tehdä kotimarkki-        Hallitus joutui lähes yksin taistelemaan uhkaa-
29472:         noiden elvyttämiseksi?                          vaa ylivelkaantumista vastaan, vaikka kotimai-
29473:                                                         sen kysynnän välitön vauhdittaminen olisi ollut
29474:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            monella tapaa houkuttelevampi ja helpompi
29475: vasti seuraavaa:                                        vaihtoehto.
29476:                                                            Onneksi vientivetoinen kasvustrategia on nyt
29477:     Hallituksella ei ole tarvetta liioitella talouden   alkanut tuottaa toivotunlaisia tuloksia. Vienti on
29478: elpymistä koskevia odotuksia tai ennusteita mil-        kasvanut tuontia merkittävästi nopeammin ja
29479: tään osin. Hallitus on vain viitannut virallisiin       kauppatase oli viime vuonna jo yli 30 mrd. mark-
29480: tilastoihin ja todennut, että niiden antama kuva        kaa ylijäämäinen. Kuluvan vuoden ylijäämän
29481: näyttää muuttuneen viime kuukausina myöntei-            odotetaan nousevan noin 46 mrd. markkaan ja se
29482: sempään suuntaan.                                       riittää kääntämään myös kuluvan vuoden vaih-
29483:     Niinpä esimerkiksi teollisuustuotanto oli vii-      totaseen selvästi ylijäämäiseksi. Samalla ulko-
29484: me tammikuussa lähes 9 prosenttia korkeampi             mainen velkaantuminen on taittumassa alaspäin.
29485: kuin vuosi sitten ja vienti kasvoi viime vuonna            Valittu talouspolitiikka on torjunut Suomen
29486: peräti 17 prosentilla. Kotimainen kysyntä ei ole        ajautumisen kroonisesti ylivelkaantuneeksi
29487: vielä kehittynyt toivotulla tavalla, mutta lähes        maaksi, mutta vaihtotaseen tasapainottumisella
29488: kaikki tutkimuslaitokset odottavat senkin kas-          on ollut toinenkin tärkeä tehtävä. Se on mahdol-
29489: vun nopeutuvan ensi vuonna selvästi. Samalla            listanut kotimaisten korkojen merkittävän las-
29490: työttömyys alkaa asteittain vähentyä.                   kun ja luonut näin edellytyksiä myös kotimaisen
29491:     Tältä osin kysymys on siis perusteeton, mutta       kysynnän elpymiselle.
29492: eräässä suhteessa edustajat Mäkelä ja Suhonen              Nyt on tärkeintä turvata saavutettu matala
29493: ovat hallituksen kanssa olennaisesti samoilla lin-      korkotaso ja estää sellaisten uusien tasapainotto-
29494: joilla. Kysyjät korostavat ulkomaiseen velkaan-         muuksien syntyminen, jotka nostaisivat koti-
29495: tumiseen ja julkisen sektorin velkaantumiseen           maisia korkoja uudelleen ylöspäin. Tämä on ny-
29496: liittyviä suuria riskejä, ja tämä on ongelma, johon     kyvaiheessa parasta työllisyyspolitiikkaa ja siitä
29497: myös hallitus on kiinnittänyt viime vuosien ta-         hallitus pitää jatkossakin johdonmukaisesti kiin-
29498: louspolitiikassaan runsaasti huomiota.                  ni. Muiden elvyttävien toimenpiteiden toteutta-
29499:     Suomihan ajautui velkakierteeseen asiallisesti      mismahdollisuuksia harkitaan tilannekohtaisesti
29500: jo 1980-luvun loppuvuosina. Kun vuoden 1987             erikseen.
29501: nettovelka oli noin 15 prosenttia bruttokansan-
29502:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
29503: 
29504:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
29505:                                            1994 vp -    KK 197                                            3
29506: 
29507: 
29508: 
29509: 
29510:                                          Tili Riksdagens Talman
29511: 
29512:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        toskulden 1987 var ca 15 % av bruttonational-
29513: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         produkten, var den 1991 redan nästan 40 %; och
29514: 6 aprill994 till vederbörande medlem av statsrå-        det var inte lätt att stoppa spiralen. Om skuldsätt-
29515: det översänt följande av riksdagsman Mäkelä             ningen hade ökat länge i samma takt, skulle möj-
29516: m.fl. undertecknade spörsmål nr 197:                    ligheten av få finansiering på skäliga villkor inom
29517:                                                         kort ha varit allvarligt hotad.
29518:           Ämnar Regeringen vilseleda medbor-               I denna situation såg regeringen som sin enda
29519:        gama genom att prata om ett ekonomiskt           möjlighet att välja det altemativ som går ut på att
29520:        uppsving, som i själva verket ännu inte          bryta skuldspiralen med hjälp av en s.k. export-
29521:        finns, eller beror dessa tal på de annalkan-     dragen tillväxtstrategi. När riksdagsmännen Mä-
29522:        de riksdagsvalen, och                            kelä och Suhonen nu är så ytterst bekymrade över
29523:           vad ämnar Regeringen göra för att sti-        det utländska skuldbeloppet, måste man fråga sig
29524:        mulera den inhemska marknaden?                   varför nämnda tillväxtstrategi inte fick ert fulla
29525:                                                         stöd i tiden. Regeringen måste nästan ensam stri-
29526:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           da mot den hotande överskuldsättningen, fast det
29527: anföra följande:                                        på många sätt hade varit ett mer lockande och
29528:                                                         enklare alternativ att genast sätta fart på den
29529:     Regeringen har inte behov av att till någon del     inhemska efterfrågan.
29530: överdriva förväntningama på eller utsiktema för            Till alllycka har den exportdragna tillväxtstra-
29531: ett ekonomiskt uppsving. Regeringen har endast          tegin nu börjat ge önskade resultat. Exporten har
29532: hänvisat till offentliga statistiker och konstaterat    ökat betydligt snabbare än importen och han-
29533: att den bild de ger förefaller att ha förändrats i en   delsbalansen visade redan i fjol ett överskott på
29534: gynnsammare riktning under de sista månader-            över 30 mrd. mk. I år väntas överskottet stiga till
29535: na.                                                     ca 46 mrd. mk och det räcker för att vända även
29536:     Som exempel kan nämnas att industriproduk-          årets bytesbalans till ett klart överskott. Samti-
29537: tionen i januari i år var nästan 9 % högre än för ett   digt håller den utländska skuldsättningen på att
29538: år sedan och exporten ökade i fjol med rentav           brytas och börja sjunka.
29539: 17 %. Den inhemska efterfrågan har ännu inte               Den valda ekonomiska politiken har hindrat
29540: utvecklats på önskat sätt, mennästanalla forsk-         Finland från att bli ett kroniskt överskuldsatt
29541: ningsinstitut väntar att även den skall få en snab-     land, men den förbättrade bytesbalansen har
29542: bare tillväxt nästa år. Samtidigt börjar arbetslös-     också haft en annan viktig uppgift. Den har möj-
29543: heten gradvis minska.                                   liggjort en märkbar sänkning av de inhemska
29544:     Tili denna del är alltså spörsmålet grundlöst,      räntorna och sålunda skapat förutsättningar för
29545: men i ett visst hänseende är riksdagsmännen             en ökning av också den inhemska efterfrågan.
29546: Mäkelä och Suhonen väsentligt inne på samma                Nu är det viktigast att trygga den låga ränteni-
29547: linjer som regeringen. Spörsmålsställama beto-          vå som uppnåtts och hindra uppkomsten av såda-
29548: nar de stora riskema i anslutning till skuldsätt-       na nya obalanser som på nytt skulle höja de
29549: ningen utomlands och den offentliga sektoms             inhemska räntorna. I det nuvarande skedet är
29550: skuldsättning och detta är ett problem som även         detta den bästa sysselsättningspolitiken och den
29551: regeringen fåst särskilt storuppmärksamhet vid i        håller regeringen även i fortsättningen konse-
29552:  sin ekonomiska politik de senaste åren.                kvent fast vid. Möjligheter att vidta andra stimu-
29553:     Sakligt sett kom Finland in i skuldspiralen         lansåtgärder övervägs från situation tili situation
29554:  redan under de sista åren av 1980-talet. När net-      särskilt.
29555: 
29556:       Helsingforsden 28 april1994
29557: 
29558:                                                                           Finansminister Iiro Viinanen
29559:                                                  1994 vp
29560: 
29561: Kirjallinen kysymys 198
29562: 
29563: 
29564: 
29565: 
29566:                                     Mäkelä ym.: Uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta Lap-
29567:                                       piin
29568: 
29569: 
29570:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29571: 
29572:     Lapin väestön keskuudessa on herättänyt laa-       tävää vouhotusta. Huomattava on, että kautta
29573: jaa keskustelua se valtiovallankin taholta esiin       aikojen ihminen on käyttänyt luontoa hyväk-
29574: noussut ajatus, että Lappiin tulisi perustaa lisää     seen: elinmahdollisuuksiensa kohentamiseen.
29575: luonnonsuojelualueita. Ajatus on Lapin väestön            Väestön keskuudessa todetaankin nyt, että jo
29576: mielestä täysin perusteeton. Tuoreessa muistissa       aikaisemmin tehdyt suojelupäätökset ovat vie-
29577: on vielä eduskunnan kumoama luonnonsuojelu-            neet heiltä 2 000 työpaikkaa metsäalalta. Uusia
29578: lain 5 a §,jonka johdosta Keski-Lapin suojelu-         suojelualueita ei ole tarpeen eikä perusteltuakaan
29579: alueista maksettavat korvaukset putosivat noin         esittää. Vanhoista alueistakin kun luvatut kor-
29580: kahdeksasosaan siitä, mitä niistä kunnille aiem-       vaukset ovat maksamatta.
29581: min maksettiin.                                           Edelleen väestön keskuudessa katsotaan, että
29582:     Erityisesti huolta ovat herättäneet ne toimen-     puuttuminen yksityisen metsän käyttöön lainsää-
29583: piteet, joiden tarkoituksena näyttää olevan            däntöteitse, nykyistä laajemmalla tavalla, mer-
29584: uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen             kitsisi puuttumista yksityiseen omistusoikeuteen.
29585: Keski-Lapin alueelle.                                  Väestön keskuudessa kulkeekin sanonta: "Mu-
29586:     Lapin väestö ei voi ymmärtää ympäristöohjel-       seossa on kyllä hyvä käydä, mutta huono elää."
29587: maa pohtineen työryhmän esityksestä julkisuu-             Luonnonsuojelualueiden lisääminen Lapissa
29588: dessa esiintyneitä tietoja, joiden mukaan Keski-       merkitsisi myös Lapin metsäteollisuuden alas-
29589:  Lapin talousmetsää ja suota ryhdyttäisiin palaut-     ajoa.
29590: tamaan luonnon tilaan. Väestön keskuudessa täl-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29591: laisia suunnitelmia pidetään hallituksen heikkou-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29592: tena ja keskieurooppalaisten ympäristöjärjestö-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29593: jen mielistelynä. Lappilaisten keskuudessa huo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29594: mautetaan, että alueen koko pinta-alasta on jo
29595:  suojeltu noin 1,5 milj. hehtaaria eli 15 %. Eikö se            Onko Hallituksen tarkoituksena pe-
29596: jo riitä?                                                     rustaa lisää luonnonsuojelualueita Keski-
29597:     Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Luon-                Lappiin,ja
29598:  to-Liiton mielestä Lappiin pitäisi perustaa lisää              aikooko Hallitus yksityismetsälakia
29599:  suojelualueita. Tällainen ajattelu on edesvastuu-            uudistamalla rajoittaa yksityismetsien
29600:  tonta ja paikallisen väestön täysin huomiotta jät-           käyttöä?
29601: 
29602:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
29603: 
29604:                      Tina Mäkelä                                       Hannu Suhonen
29605: 
29606: 
29607: 
29608: 
29609: 2400321
29610: 2                                       1994 vp -   KK 198
29611: 
29612: 
29613: 
29614: 
29615:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29616: 
29617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kokonaiskuva tällaisten metsien määrästä ja te-
29618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hostaa vanhojen metsien suojelua. Siksi metsä-
29619: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-      hallitus on aloittanut vuonna 1993 Pohjois-Suo-
29620: jeenne n:o 452 ohella toimittanut valtioneuvos-     men luonnonsuojelullisesti arvokkaiden aluei-
29621: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mä-     den, ensi vaiheessa vanhojen metsien inventoin-
29622: kelän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 198, jossa     nin. Samalla on kartoitettu tarkemmin luonnon-
29623: tiedustellaan:                                      suojelualueiden metsiä Kainuussa sekä Etelä- ja
29624:                                                     Keski-Lapissa. Luonnontilaisia vanhoja metsiä
29625:           Onko Hallituksen tarkoituksena pe-        on löytynyt yllättävän vähän suojelualueiden ul-
29626:        rustaa lisää luonnonsuojelualueita Keski-    kopuolelta. Keski-Lapissa on myös nykyisillä
29627:        Lappiin,ja                                   suojelualueilla varsin vähän metsiä suojelun pii-
29628:           aikooko Hallitus yksityismetsälakia       rissä (alle kaksi prosenttia Keski-Lapin metsä-
29629:        uudistamalla rajoittaa yksityismetsien       alasta).
29630:        käyttöä?                                         Ympäristöministeriö on 22.11.1993 antanut
29631:                                                     vanhojen metsien suojelutyöryhmälle lisätehtä-
29632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        väksi valvoa Pohjois-Suomen suojelunarvoisten
29633: vasti seuraavaa:                                    metsien inventointejaja laatia vuoden 1995loka-
29634:                                                     kuun loppuun mennessä inventointiaineiston
29635:    Keski-Lapin uudet suojeluhankkeet liittyvät      pohjalta ehdotukset vanhojen metsien suojelu-
29636: lähinnä luonnonsuojelullisesti arvokkaiden met-     alueista Pohjois-Suomessa. Tämän jälkeen teh-
29637: sien inventointiin ja säilyttämiseen. Suojelun      dään lopulliset päätökset uusista suojelualueista.
29638: kannalta arvokkaiden metsien selvittely ja suoje-       Suojellut metsät kuten valtion maatkin sijait-
29639: lu ovat varsin ajankohtaisia Suomessa ja monissa    sevat valtaosin Pohjois-Suomessa. Varsinkin ka-
29640: muissa maissa. Tähän ovat vaikuttaneet luon-        ruja kasvupaikkoja on suojeltu huomattavan laa-
29641: nonsuojelutavoitteiden tarkentuminen uhan-          jalti. Suojelun painottuminen Pohjois-Suomeen
29642: alaisselvitysten vuoksi ja kansainväliset sopi-     johtuu etenkin siitä, että valtion maiden suojelu
29643: mukset, kuten Rio de Janeirossa vuonna 1992         on yksinkertaisempaa ja taloudellisesti edulli-
29644: solmittu luonnon monimuotoisuuden säilyttä-         sempaa kuin yksityismaiden rauhoittaminen.
29645: mistä koskeva yleissopimus ja Helsingissä vuon-         Tästä johtuu, että suojelutarpeet jatkossa pai-
29646: na 199 3 hyväksytyt Euroopan metsien biologisen     nottuvat Etelä-Suomen rehevimpiin luontotyyp-
29647: monimuotoisuuden säilyttämistä koskevat yleis-      peihin ja suhteellisen vähiin luonnonsuojelullises-
29648: periaatteet.                                        ti arvokkaisiin vanhoihin metsiin.
29649:    Vanhojen metsien suojeluarvon määrittelystä          Pohjois-Suomen vanhojen metsien inventointi
29650: ja suojeluehdotusten teosta on vastannut ympä-      on käynnissä sekä valtion että yksityismailla.
29651: ristöministeriön asettama vanhojen metsien suo-     Asiaa selvittävä työryhmä jättänee esityksensä
29652: jelutyöryhmä, joka ensi vaiheessa on selvittänyt    vuoden 1995 aikana, jonkajälkeen voidaan tehdä
29653: suojelun arvoisia vanhoja metsiä Etelä-Suomen       poliittinen päätös asiasta. Tällä hetkellä arvioi-
29654: valtionmailla. Työryhmän ehdotusten pohjalta        den on Oulujoen vesistön pohjoispuolisella
29655: valtioneuvosto teki 3 päivänä kesäkuuta 1993        alueella suojeluharkinnan piiriin tulevien metsien
29656: periaatepäätöksen vanhojen metsien suojelun te-     ala suuruusluokkaa 50 000-100 000 hehtaaria.
29657: hostamisesta ja noin 23 000 hehtaarin rauhoitta-    On korostettava, että tulevan päätöksen toteutet-
29658: misesta.                                            tavasta suojelusta on perustuttava luonnonsuoje-
29659:    Ensimmäinen valtioneuvoston periaatepää-         lun tarpeiden ohella taloudelliseen ja sosiaaliseen
29660: töksen mukainen asetus vanhojen metsien suoje-      harkintaan.
29661: lualueista (yht. 92 aluetta, 9 150 ha) annettiin        Metsätalouden ympäristöohjelmatyöryhmä
29662: 3.12.1993.                                          arvioi juuri jättämässään mietinnössä, että tähän
29663:    Lisätietoa suojelunarvoisista metsistä tarvi-    mennessä perustetut suojelualueet yhdessä vah-
29664: taan edelleen koko maasta, jotta voitaisiin saada   vistettujen suojeluohjelmien toteuttamisen ja
29665:                                         1994 vp -   KK 198                                          3
29666: 
29667: muun muassa vanhojen metsien suojelun täyden-       kuitenkin edellyttää raaka-aineen hankkimista
29668: tämisen kanssa edustavat metsien puuston vuo-       aiempaa laajemmalta alueelta. Tämä voi aiheut-
29669: tuisesta kasvusta vain noin 3 miljoonaa kuutio-     taa merkittäviäkin lisäkustannuksia ja erityisesti
29670: metriä. Kun puuston kasvu ylittää 85 miljoonaa      paikallisia työllisyysongelmia.
29671: kuutiometriä vuodessa ja poistuma on ollut noin        Metsälainsäädännön tarkistaminen on tullut
29672: 50 miljoonaa kuutiometriä, ei suojelun ehdotettu    ajankohtaiseksi, koska myös säännöksissä
29673: laajentaminen vaaranna metsäteollisuuden kas-       puuntuotannon turvaamisnäkökohtien rinnalle
29674: vavaakaan puuntarvetta koko maata ajatellen.        on tuotava ympäristöarvot ja metsäluonnon mo-
29675:    Lapissa, jossa varsinaisten suojelualueiden      nimuotoisuuden säilyttäminen. Tarkistamistyös-
29676: osuus metsäpinta-alasta on kovin suuri, voi         sä tullaan puuttumaan myös yksityismetsäla-
29677: alueella toimivan metsäteollisuuden puuhuolto       kiin.
29678:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
29679: 
29680:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
29681: 4                                          1994 ''P -   KK 198
29682: 
29683: 
29684: 
29685: 
29686:                                          Tili Riksdagens Talman
29687: 
29688:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        med naturskyddsvärde, framför alit av gamla
29689: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se nr 452         skogar, i norra Finland. Samtidigt har en närma-
29690: av den 6 april 1994 tili vederbörande medlem av         re undersökning gjorts av skogarna i Natur-
29691: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mä-         skyddsområdena i Kajanaland samt i södra och
29692: kelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 198:               mellersta Lappland. Utanför naturskyddsom-
29693:                                                         rådena har förekomsten av gamla skogar i natur-
29694:           Har Regeringen för avsikt att inrätta         tillstånd varit överraskande njugg. I meliersta
29695:        fler naturskyddsområden i mellersta              Lappland ligger väldigt lite skog inom de nuva-
29696:        Lappland, och                                    rande skyddsområdena (mindre än två procent
29697:           ämnar Regeringen begränsa använd-             av skogsarealen i meliersta Lappland).
29698:        ningen av privatägda skogar genom att                Miljöministeriet har 22.11.1993 gett arbets-
29699:        revidera Jagen om enskilda skogar?               gruppen för gamla skogar en ytterligare uppgift,
29700:                                                         nämligen att övervaka inventeringen av skydds-
29701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           värda skogar i norra Finland och att fram tili
29702: anföra följande:                                        oktober 1995 på basis av inventeringsmaterialet
29703:                                                         stälia förslag om skyddsområden för gamla sko-
29704:     De nya skyddsområdesprojekten i meliersta           gar i norra Finland. Därefter fattas slutgiltiga
29705: Lappland har närmast att göra med inventering-          beslut om nya skyddsområden.
29706: en och bevarandet av skogar med naturskydds-                Största del en av de skyddade skogama och den
29707: värde. Både i Finland och i många andra Iänder          statsägda marken ligger i norra Finland. I synner-
29708: är undersökningar och skydd av skogar med na-           het karga växtplatser har i mycket stor omfatt-
29709: turskyddsvärde mycket aktuelia. Preciseringen           ning skyddats. Att skyddet främst genomförts i
29710: av naturvårdsmålsättningen på grund av under-           norra Finland beror i främsta rummet på att det
29711: sökningama om hotade arter och de internatio-           är enklare och ekonomiskt mer fördelaktigt att
29712: nella konventionerna såsom Förenta Nationer-            skydda statsägda marker än att fridlysa privatäg-
29713: nas konvention om biologisk mångfald, som un-           da områden.
29714: dertecknades i Rio de Janeiro 1992, har bidragit            Av detta följer att behovet av skydd framgent
29715: tili detta, likaså de allmänna principerna för be-      huvudsakligen gäller de frodigare naturtypema i
29716: varandet av den biologiska mångfalden i Euro-           södra Finland och de relativt fåtaliga gamla sko-
29717: pas skogar, som godkändes i Helsingfors 1993.           gar som har naturskyddsvärde.
29718:     En av miljöministeriet tilisatt arbetsgrupp för         En inventering av de gamla skogarna i norra
29719: skydd av gamla skogar har arbetat med definitio-        Finland pågår både vad de statsägda och de pri-
29720: nen av skyddsvärdet och stälit förslag om skydd         vatägda skogarna beträffar. Arbetsgruppens för-
29721: av gamla skogar. I första skedet har gruppen            slag torde föreligga under 1995, och därefter är
29722: undersökt skyddsvärda gamla skogar på statsägd          det möjligt att fatta ett politiskt beslut i ärendet.
29723: mark i södra Finland. På basis av arbetsgruppens        Den nuvarande uppskattningen om hur mycket
29724: förslag fattade statsrådet den 3 juni 1993 ett prin-    skogar norr om Ule älvs vattendrag vars skydd
29725: cipbeslut om effektiverat skydd av gamla skogar         bör understälias prövning går i storleksklassen
29726: och om fridlysning av ca 23 000 hektar.                 50 000-100 000 hektar. Det är skäl att framhålla
29727:     Den första förordningen om skyddsområden            att ett framtida beslut om genomförandet av
29728: för gamla skogar (inalies 92 områden, 9 150 ha)         skyddet jämsides med naturvårdshänsyn skall
29729: gavs 3.12.1993.                                         bygga på ekonomisk och social prövning.
29730:     Ytterligare uppgifter om skogar som är värda            Arbetsgruppen för skogsbrukets miljöpro-
29731: att skyddas behövs alitjämt från hela Jandet för        gram räknar i sitt nyligen inlämnade betänkande
29732: att det skali bli möjligt att få en helhetsuppfatt-     med att de hittilis inrättade skyddsområdena till-
29733: ning om antalet sådana skogar och att effektivera       sammans med förverkligandet av fastställda
29734: skyddet av de gamla skogarna. Därför inledde            skyddsprogram och kompletteringen av skyddet
29735: forststyrelsen 1993 en inventering av områden           av gamla skogar bara representar omkring 3 mil-
29736:                                         1994 vp -   KK 198                                          5
29737: 
29738: joner kubikmeter av den årliga virkesökningen.      råden än tidigare. Detta kan leda tili betydande
29739: Då virkesökningen överstiger 85 miljoner kubik-     merkostnader och i synnerhet lokala sysselsätt-
29740: meter i året och avverkningen har legat kring 50    ningsproblem.
29741: miljoner kubikmeter, ställer den föreslagna ut-        En revidering av skogslagstiftningen har
29742: vidgningen av skyddet med tanke på hela landet      aktualiserats också för den skull att miljövärdena
29743: inte ens ett ökat råvarubehov inom skogsindu-       och bevarandet av variationsrikedornen i skogs-
29744: strin på spel.                                      naturen måste jämställas rned hänsyn tili att
29745:    I Lappland, där de egentliga skyddsområ-         virkesproduktionen tryggas även i stadgandena.
29746: denas andel av skogsarealen är mycket stor, kan     Revideringen kommer också att omfatta lagen
29747: virkestillgången för skogsindustrin i området       om enskilda skogar.
29748: dock påkalla råvaruanskaffning från större Om-
29749: 
29750:      Helsingfors den 28 april1994
29751: 
29752:                                                                   Miljöminister Sirpa Pietikäinen
29753:                                                     1994vp
29754: 
29755: Kirjallinen kysymys 199
29756: 
29757: 
29758: 
29759: 
29760:                                       Mäkelä ym.: Uusilta puhelinliittymiltä perittävästä linjamaksusta
29761: 
29762: 
29763: 
29764:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
29765:     Julkisuudessa on ollut paljon erilaisia käsityk-         Telen laatiman tiedotteen mukaan yli 200 met-
29766: siä siitä, mitä valtion yritysten liikelaitostaminen      riä olevan liittymän johdon rakentamisesta peri-
29767: aiheuttaa yksityisen kuluttajan kannalta. Väes-           tään todelliset kustannukset. Käytännössä tämä
29768: tön keskuudessa vallitseekin laaja epätietoisuus          tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomessa vain kir-
29769: siitä, miten nämä yritykset tulevat kohtelemaan           konkylissä on mahdollisuus saada puhelinliitty-
29770: asiakkaitaan. Tiedottaminenkin on usein varsin            mä liittymismaksulla, muualla uudesta liittymäs-
29771: puutteellista ja jopa niin vaikeaselkoisella tavalla      tä voi asiakas joutua maksamaan jopa 30 000
29772: laadittua, että siitä on tavallisen kansalaisen vai-      markkaa kilometriltä eli 10 kilometrin liittymästä
29773: kea saada selvyyttä.                                      300 000 markkaa. Tämä on täysin järjetöntä ra-
29774:     Eräs tällainen liikelaitos on Tele, joka edus-        hastusta. Lisäksi menettely on ristiriidassa sen
29775: kunnan päätöksellä noin viisi vuotta sitten pää-          seikan kanssa, että aikaisemmin Tele ei ole peri-
29776: tettiin muuttaa valtion liikelaitokseksi. Tuskin          nyt linjan rakentamisesta maksua.
29777: kukaan tavallinen kansalainen arvasi, mitä tämä              Kun Pohjois-Suomessa puhelin pitkien etäi-
29778: tuo tullessaan.                                           syyksien takia on usein ainut yhteydenpitoväline
29779:     Hallitus on liikenneministeriön kautta ryhty-         esim. onnettomuustapauksissa, on linjamaksun
29780: nyt käyttämään telelaitosta rahastusautomaatti-           periminen jopa hallitusmuodon vastainen toimi.
29781: na, jonka pääasiallinen tarkoitus näyttää olevan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29782: mahdollisimman suuren tuoton saaminen valtion             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29783: menojen katteeksi mitään keinoa kaihtamatta.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29784:     Liikenneministeriön antamat ohjeet ja mää-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29785: räykset ovat suorastaan pöyristyttäviä. Samalla
29786: hallitus on unohtanut täysin kaikki aluepoliittiset                 Miten Hallitus selvittää sen, että val-
29787: lait ja sen, että Tele on valtion liikelaitos, jolla on          tion liikelaitos, jolla on yhteiskunnallinen
29788: yhteiskunnallinen palvelutehtävä.                                palvelutehtävä, on saattanut kansalaiset,
29789:     Liikenneministeriön antamiin määräyksiin si-                 hallituksen ohjeiden mukaan, hallitus-
29790: sältyy eräs Pohjois-Suomea varsin raskaasti sor-                 muodon vastaisesti eriarvoiseen. asemaan
29791: tavajärjettömyys eli linjamaksu. Miten tämä kor-                 Pohjois-Suomessa, ja
29792: vausperiaate on syntynyt, on vaikea arvioida,                       aikooko Hallitus antaa määräyksen,
29793: mutta määräyksen antajan se ainakin olisi tullut                 että Telen perimä linjamaksu poistetaan
29794: ymmärtili[.                                                      ainakin Pohjois-Suomesta?
29795: 
29796:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
29797: 
29798:                        Tina Mäkelä                                 Hannu Suhonen
29799: 
29800: 
29801: 
29802: 
29803: 240032J
29804: 2                                         1994 vp -   KK 199
29805: 
29806: 
29807: 
29808: 
29809:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29810: 
29811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        masta syystä ei olisi perusteltua järjestää jonkin
29812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maan osan, esimerkiksi Lapin, telepalveluiden
29813: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        hinnoittelua erilaisin säännöin kuin muualla
29814: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      maassa. Liikenneministeriö ei aio tällaista mää-
29815: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.        räystä antaa.
29816: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 199:            Ilmaista palvelua ei ole teletoiminnassakaan.
29817:                                                       Kustannukset alittavana hinnalla tarjotut palve-
29818:           Miten Hallitus selvittää sen, että val-     lujen kustannukset maksaajoku muu kuin palve-
29819:        tion liikelaitos, jolla on yhteiskunnallinen   lun saaja, teletoiminnassa telelaitoksen muut
29820:        palvelutehtävä, on saattanut kansalaiset,      asiakkaat. Kustannuksiin suuntautunut hinnoit-
29821:        hallituksen ohjeiden mukaan, hallitus-         telu ei aseta kansalaisia eriarvoiseen asemaan.
29822:        muodon vastaisesti eriarvoiseen asemaan        Sitä olisi päinvastoin se, että osalle kansalaisista
29823:        Pohjois-Suomessa, ja                           tarjottaisiin palveluita säännönmukaisesti kus-
29824:           aikooko Hallitus antaa määräyksen,          tannukset alittavana hinnalla.
29825:        että Telen perimä linjamaksu poistetaan           Televiestintää on nykyisin mahdollista har-
29826:        ainakin Pohjois-Suomesta?                      joittaa muutenkin kuin kiinteässä puhelin verkos-
29827:                                                       sa. Matkaviestimet voivat korvata kiinteän puhe-
29828:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          linverkon liittymän kuluttajan kannalta ja kan-
29829: vasti seuraavaa:                                      santaloudellisestikin edullisella tavalla. Jos esite-
29830:                                                       tyn esimerkin tavoin kuluttajalle rakennettavan
29831:     Posti- ja telelaitos on vuoden 1994 alusta lu-    puhelinyhteyden hinnaksi tulee 300 000 mark-
29832: kien lakannut. Sen harjoittama teletoiminta on        kaa, toimenpide ei välttämättä ole yleensäkään
29833: siirtynyt Telecom Finland Oy:lle, jonka omistaa       mielekäs, maksoipa sen tilaaja itse tai muut ku-
29834: kokonaan Suomen PT Oy -niminen valtion täy-           luttajat subventoimalla omissa puhelinmaksuis-
29835: sin omistama yhtiö. Valtion teletoimintaa ei siten    saan kyseisen kuluttajan saamaa palvelua.
29836: enää harjoita valtion liikelaitos.                       Lainsäädäntö ja sitä täydentävät liikennemi-
29837:     Teletoimintalain nojalla telemaksujen tulee       nisteriön määräykset sallivat sen, että telelaitok-
29838: olla tasapuolisia ja kohtuullisessa suhteessa suo-    set voivat periä puhelinliittymän toimittamisesta
29839: ritteen tuottamisesta aiheutuneisiin kustannuk-       puhelinyhteyden rakentamiskustannuksiin suh-
29840: siin. Tämä lainsäädännön periaate tarkoittaa          teutetun maksun. Tämä on mahdollista silloin,
29841: sitä, että telelaitokset eivät saa kohtuuttomana      kun televerkkoon joudutaan liittymän toimitta-
29842: tavalla harjoittaa niin sanottua ristiinsubventoin-   miseksi tekemään investointeja, jotka palvelevat
29843: tia tarjoamiensa palveluiden välillä.                 vain yhtä tai muutamia tilaajia. Lainsäädäntö ei
29844:     Teletoiminta on kilpailtua elinkeinotoimintaa.    kuitenkaan vaadi telelaitdkselta hintojen eriyttä-
29845: Yhdeltä telelaitokselta ei voi edellyttää, että sen   mistä. Telelaitoksen omassa harkinnassa on, toi-
29846: muuta toimintaansa rasittaen tulisi tarjota joita-    mitetaanko puhelinliittymä kiinteällä hinnalla
29847: kin palveluitaan kustannukset alittavana hinnal-      vai, kuten esimerkiksi Telecom Finland Oy tekee,
29848: la. Pääsäännön tulee olla, että jos subventoitujen    eräissä tapauksissa johdon rakentamiskustan-
29849: palvelujen tarjonta katsotaan yhteiskunnallisesti     nuksilla lisättynä. Suurin osa telelaitoksista tar-
29850: tärkeäksi, siihen käytetään julkisia varoja. Sa-      joaa puhelinliittymän kiinteällä hinnalla.
29851: 
29852:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1994
29853: 
29854:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
29855:                                              1994 vp -    KK 199                                            3
29856: 
29857: 
29858: 
29859: 
29860:                                            Tili Riksdagens Talman
29861: 
29862:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          landet. Trafikministeriet har inte för avsikt att ge
29863: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den           dylika bestämmelser.
29864: 6 aprill994 tili vederbörande medlem av statsrå-             Gratis service existerar inte heller inom tele-
29865: det översänt följande av riksdagsman Mäkelä               verksamheten. Kostnaderna för tjänster som er-
29866: m.fl. undertecknade spörsmål nr 199:                      bjuds tili ett pris som underskrider kostnaderna
29867:                                                           för tjänsten betalas av någon annan än den som
29868:            Hur ämnar Regeringen redogöra för              använder sig av tjänsten, inom televerksamheten
29869:         att ett statligt affårsverk med en samhälle-      av teleinrättningens övriga kunder. En kostnads-
29870:         lig serviceuppgift i enlighet med regering-       inriktad prissättning försätter inte medborgare i
29871:         ens anvisningar och i strid mot regerings-        olikvärdig ställning. Tvärtom skulle det strida
29872:         formen försatt medborgare i norra Fin-            mot likställigheten om en del av medborgarna
29873:         land i olikvärdig ställning, och                  regelbundet erbjöds tjänster till ett pris som un-
29874:             ämnar Regeringen föreskriva att den           derskrider kostnaderna för tjänsten.
29875:         linjeavgift som Tele uppbär bör slopas,              Det är numera även möjligt att idka telekom-
29876:         åtminstone i norra Finland?                       munikation på annat sätt än genom det fasta
29877:                                                           telefonnätet. En mobilteleapparat kan ersätta en
29878:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             anslutning till det fasta telefonnätet på ett för
29879: anföra följande:                                          konsumenten och även ur nationalekonomisk
29880:                                                           synvinkel förmånligt sätt. Om priset för byggan-
29881:    Post- och televerket drogs in vid ingången av          det av en anslutning tili en konsument uppgår till
29882: 1994. Den televerksamhet som verket bedrev har            300 000 mk på det sätt som nämns i exemplet är
29883: överförts tili Telecom Finland Ab som isin helhet         åtgärden kanske inte förnuftig överhuvudtaget,
29884: ägs av det statsägda bolaget PT Finland Ab.               vare sig den betalas av abonnenten eller de övriga
29885: Statens televerksamhet bedrivs således inte läng-         konsumenterna genom att dessa med sina tele-
29886: re av ett statligt affårsverk.                            fonavgifter subventionerar den service som kon-
29887:    Med stöd av telelagen skall teleavgifterna vara        sumenten i fråga får.
29888: rättvisa och stå i skälig proportion tili kostnader-         Lagstiftningen och de trafikministeriets före-
29889: na för en prestation. Denna princip i lagstiftning-       skrifter som kompletterar den tillåter att telein-
29890: en innebär att teleinrättningarna inte på ett oskä-       rättningarna för anslutande till telenätet uppbär
29891: ligt sätt får bedriva s.k. korssubventionering mel-       en avgift som anpassats till kostnaderna för byg-
29892: lan de serviceformer de erbjuder.                         gandet av telefonanslutningen. Detta är möjligt i
29893:    Televerksamheten är en näringsverksamhet               de fall då man är tvungen att göra investeringar i
29894: som är underkastad konkurrens. Av en teleinrätt-          telenätet för att bygga en anslutning som endast
29895: ning kan inte förutsättas att den genom att helas-        betjänar en eller några få abonnenter. Lagstift-
29896: ta den övriga verksamheten skall erbjuda någon            ningen förutsätter dock inte att teleinrättningen
29897: serviceform tili ett pris som underskrider kostna-        differentierar priserna. Teleinrättningen får själv
29898: derna för servicen. Enligt huvudregeln skall all-         bedöma om telefonanslutningen levereras till ett
29899: männa medel användas för sådan subventione-               fast pris eller, liksom t.ex. Telecom Finland Ab
29900: rad service som anses viktig ur samhällelig syn-          gör, i vissa fall utökat med kostnaderna för byg-
29901: vinkel. Av samma orsak är det inte motiverat att          gande av anslutningen. Största delen av telein-
29902: prissätta teletjänsterna i en viss del av landet, t.ex.   rättningarna erbjuder telefonanslutningen till ett
29903: Lappland, enligt andra regler än i det övriga             fast pris.
29904: 
29905:      Helsingforsden 25 april1994
29906: 
29907:                                                                             Trafikminister Ole Norrback
29908: 1
29909: 
29910: 1
29911: 
29912: 1
29913: 
29914:     1
29915: 
29916:     1
29917: 
29918:     1
29919: 
29920:     1
29921: 
29922:         1
29923: 
29924:         1
29925: 
29926:         1
29927: 
29928:         1
29929: 
29930:             1
29931: 
29932:             1
29933:                                                1994 vp
29934: 
29935: Kirjallinen kysymys 200
29936: 
29937: 
29938: 
29939: 
29940:                                   Koskinen ym.: Valitusasioiden käsittelyn nopeuttamisesta työttö-
29941:                                      myysturvalautakunnassa
29942: 
29943: 
29944:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29945: 
29946:    Työttömyysturvalautakuntaan tulevien vali-        lölle maksaa työttömyysturvaa vai ei. Toimeen-
29947: tusten määrä on kasvanut viime vuosina voimak-       tulon perusteita koskevan valituksen viipyminen
29948: kaasti. Kun vuonna 1991 valituksia saapui noin       jopa yli vuoden voijohtaa kestämättömään tilan-
29949: 5 500, niin vuonna 1993 niiden määrä oli jo yli      teeseen. Tällainen ratkaisun viipyminen ei voi
29950: 11 000. Kuluvana vuonna sisään tulevien valitus-     kuulua oikeusvaltion piirteisiin.
29951: ten määrän arvioidaan nousevan yli 12 OOO:een.          Ainut keino työttömyysturvalautakunnan
29952:    Lautakunnassa ratkaistiin vuonna 1991 5 600       ruuhkan purkamiseen olisi riittävien työvoimare-
29953: valitusta. Työn uudelleenjärjestelyillä on ratkai-   surssien turvaaminen. Tämä edellyttäisi määrä-
29954: sumääriä pystytty nostamaan siten, että määrän       rahojen lisäämistä.
29955: arvioidaan tänä vuonna olevan 8 000. Tämä ei             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29956: kuitenkaan riitä ruuhkan purkamiseen, sillä kä-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29957: sittelyajat pidentyvät koko ajan, mikä johtuu si-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29958: sään tulevien ja ratkaistujen valitusten määrän      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29959: epäsuhdasta.
29960:    Tällä hetkellä valituksen käsittelyaika on noin             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
29961: 12 kuukautta, kun se aiemmin oli noin 5-6 kuu-              teisiin riittävien määrärahojen ja re-
29962: kautta. Käsittelyaikojen odotetaan venyvänjopa              surssien antamiseksi työttömyysturva-
29963: 15 kuukauteen.                                              lautakunnalle, jotta lautakunnan käsit-
29964:     Yksilöiden kannalta tilanne on kohtuuton.               telyruuhka olisi mahdollista purkaa?
29965: Kysymys on hyvin usein siitä, voidaanko henki-
29966: 
29967:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
29968: 
29969:           Johannes Koskinen             Kyllikki Muttilainen           Lauri Metsämäki
29970:           Heikki Rinne                  Matti Vähänäkki                Jukka Gustafsson
29971:                                         Tarja Kautto
29972: 
29973: 
29974: 
29975: 
29976: 240032J
29977: 2                                       1994 vp -   KK 200
29978: 
29979: 
29980: 
29981: 
29982:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29983: 
29984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
29986: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-
29987: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen työt-
29988: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Koskisen ym.     tömyysturvalautakunnan työn ruuhkautumises-
29989: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 200:       ta, mikä on johtanut siihen, että käsittelyajat ovat
29990:                                                     huomattavasti pidemmät kuin oikeusturvan to-
29991:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      teutuminen edellyttäisi. Ruuhkien purkamisen
29992:        siin riittävien määrärahojen ja resurssien   edellytyksenä olevista toimenpiteistä on käyty·
29993:        antamiseksi työttömyysturvalautakun-         lautakunnan kanssa neuvotteluja ja niissä on to-
29994:        nalle, jotta lautakunnan käsittelyruuhka     dettu, että lautakunnan käyttöön tarvitaan lisä-
29995:        olisi mahdollista purkaa?                    varoja ja lisätyövoimaa. Kysymys lisärahoituk-
29996:                                                     sen myöntämisestä ratkaistaan neuvoteltaessa
29997:                                                     valtion kuluvan vuoden toisen lisätalousarvioesi-
29998:                                                     tyksen ja vuoden 1995 talousarvioesityksen sisäl-
29999:                                                     löstä.
30000: 
30001:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
30002: 
30003:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30004:                                         1994 vp -      KK 200                                          3
30005: 
30006: 
30007: 
30008: 
30009:                                       Tili Riksdagens Talman
30010: 
30011:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
30012: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        anföra följande:
30013: 6 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-
30014: det översänt följande av riksdagsman Koskinen             Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
30015: m.fl. undertecknade spörsmål nr 200:                   om att arbetslöshetsnämndens arbete har hopat
30016:                                                        sig vilket har lett tili att behandlingstiderna är
30017:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          klart längre än vad rättssäkerheten kräver. För-
30018:        att bevilja arbetslöshetsnämnden tillräck-      handlingar har förts med nämnden om åtgärder i
30019:        liga anslag och resurser så att det vore        syfte att avhjälpa arbetsanhopningen, och man
30020:        möjligt att avhjälpa anhopningen av ären-       har kommit fram tili att nämnden behöver till-
30021:        den som skall behandlas i nämnden?              läggsmedel och mer arbetskraft. Frågan om be-
30022:                                                        viljande av tilläggsfinansiering avgörs vid för-
30023:                                                        handlingarna om årets andra tilläggsbudgetpro-
30024:                                                        position och budgetpropositionen för 1995.
30025: 
30026:      Helsingforsden 27 april1994
30027: 
30028:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
30029:                                               1994 vp
30030: 
30031: {irjallinen kysymys 201
30032: 
30033: 
30034: 
30035: 
30036:                                  Lahikainen: Heinolan vanhainkodin peruskorjaukseen myönnetys-
30037:                                      tä valtionosuudesta
30038: 
30039: 
30040:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30041: 
30042:    Heinolan kaupungissa on vireillä vanhainko-      siis esittää joko vuonna 1993 tai 1994, kun ra-
30043: iin saneeraus ja peruskorjaus. Mikkelin läänin-     kentamistyötä ei ole aloitettu.
30044: hallitus on päätöksellään 24.2.1993 hyväksynyt          Nyt kuitenkin valtionosuusviranomainen,
30045: vanhainkodin peruskorjausta koskevan suunni-        Mikkelin lääninhallitus, esittää ilmoituksensa
30046: telman. Hanketta koskeviksi valtionosuuteen oi-     mukaan ministeriöstä saadun uuden tulkinnan,
30047: keuttaviksi enimmäiskustannuksiksi on hyväk-        ettei varainhoitovuoden jälkeisenä vuotena -
30048: sytty 7 800 000 mk ja valtionosuudeksi enintään     eli tässä tapauksessa vuonna 1994 - muutosta
30049: 3 510 000 mk.                                       voitaisikaan hyväksyä.
30050:    Vanhainkodin peruskorjauksesta on pyydetty           Tämä ministeriön kirjallisen ohjeen vastainen
30051: urakkatarjoukset siten, että tarjoukset on tullut   tulkinta on tässä yksityistapauksessa täysin koh-
30052: jättää 11.2.1994 klo 12 mennessä.                   tuuton Heinolan kaupunkia kohtaan, joka on
30053:    Urakkatarjousten ja rakennuttajan hankinto-      menetellyt täsmälleen annettujen ohjeiden mu-
30054: jen perusteella hankkeen kustannukset ovat          kaisesti. Jälkikäteen lain soveltamiskäytännön
30055: 12 000 000 mk.                                      muuttaminen on epäoikeudenmukaista.
30056:    Edellä olevan perusteella Heinolan kaupunki          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30057: on hakenut 22.2.1994 päivätyllä kaupunginhalli-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30058: tuksen päätöksellä perustamishankkeita koske-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30059: vaan suunnitelmaan muutosta. Haettava erotus        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30060: valtionosuuteen olisi siten 1 395 000 mk.
30061:    Nyt kuitenkin valtion viranomainen vedoten                   Mihin perustuu viranomaisen kirjal-
30062: valtion tulo- ja menoarviosta 13.5.1988 annetun             lisen ohjeen vastainen tulkinta evätä Hei-
30063: lain 10 §:n 2 momenttiin on epäämässä valtion-·             nolan kaupungilta vanhainkodin sanee-
30064: osuuden lisäystä. Rakennustyötä ei luonnollisesti           raukseen sille kuuluva valtionosuus,
30065: ollut aloitettu ennen muutoksen hakemista.                      onko oikein, että kuntia "jymäyte-
30066:    Epäämisperuste on outo. Sosiaali- ja terveys-            tään" edellä kerrotulla tavalla, ja
30067: ministeriön määräysten 1992/26 ja 1993/31 mu-                  eikö olisi kohtuullista ja oikeuden-
30068:  kaan muutosta hanketta koskevaan suunnitel-                mukaista noudattaa annettuja sovellus-
30069:  maan voi esittää milloin tahansa vahvistusvuon-            ohjeitaja niiden perusteella myöntää van-
30070:  na tai sitä seuraavana vuonna. Tämä hanke on               hainkodin saneeraukseen valtionosuus
30071:  vahvistettu vuonna 1993, joten muutoksen voi               täysimääräisesti?
30072: 
30073:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
30074: 
30075:                                           Erja Lahikainen
30076: 
30077: 
30078: 
30079: 
30080: 2400321
30081: 2                                          1994 vp -   KK 201
30082: 
30083: 
30084: 
30085: 
30086:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         han kiintiö valtionosuuteen oikeuttaville perus-
30088: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tamishankkeille. Sosiaali- ja terveysministeriö
30089: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-         jakaa talousarviossa vahvistetun kiintiön lääneil-
30090: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       le, ja lääninhallitukset jakavat kiintiön edelleen
30091: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lahikaisen          kunnille ja kuntayhtymille näiden esitysten pe-
30092: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 201:          rusteella. Lääninhallitusten kunnille ja kunta-
30093:                                                        yhtymille vahvistamat kiintiöt eivät yhteenlas-
30094:           Mihin perustuu viranomaisen kirjalli-        kettuina saa ylittää valtion talousarviossa vahvis-
30095:        sen ohjeen vastainen tulkinta evätä Hei-        tettua kiintiötä.
30096:        nolan kaupungilta vanhainkodin sanee-               Sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjei-
30097:        raukseen sille kuuluva valtionosuus,            den mukaan lääninhallituksen vahvistamaa pe-
30098:           onko oikein, että kuntia "jymäyte-           rustamishankesuunnitelmaa voidaan muuttaa.
30099:        tään" edellä kerrotulla tavalla, ja             Muutos on tarpeen valtionosuuden saamiseksi
30100:           eikö olisi kohtuullista ja oikeudenmu-       silloin, kun hanketta koskeva muutos on merkit-
30101:        kaista noudattaa annettuja sovellusohjei-       tävä tai hankkeen valtionosuuteen oikeuttavia
30102:        taja niiden perusteella myöntää vanhain-        enimmäiskustannuksia halutaan korottaa. Oh-
30103:        kodin saneeraukseen valtionosuus täysi-         jeen mukaan hanketta koskevan suunnitelman
30104:        määräisesti?                                    muutos on esitettävä ja vahvistettava ennen kuin
30105:                                                        muuttuneen perustamishankkeen toteuttaminen
30106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aloitetaan.
30107: vasti seuraavaa:                                           Vaikka perustamishankkeen muuttaminen on
30108:                                                        mahdollista, ei tämä kuitenkaan merkitse sitä,
30109:    Heinolan kaupungissa vireillä oleva vanhain-        että lääninhallituksen olisi aina hyväksyttävä
30110: kodin saneeraus ja peruskorjaus on tarkoitus to-       kunnan tai kuntayhtymän esitys. Lääninhallituk-
30111: teuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis-      sen tulee aina harkita, voidaanko muutosesitys
30112: hankkeena. Mikkelin lääninhallitus on vahvista-        hyväksyä. Muutosesitystä ei voi hyväksyä esi-
30113: nut Heinolan kaupungille 24.2.1993 hankkeen            merkiksi silloin, kun muutettu hanke olisi sosiaa-
30114: valtionosuuteen oikeuttaviksi enimmäiskustan-          li~ ja terveydenhuollon valtakunnallisessa suun-
30115: nuksiksi 7 800 000 markkaa. Perustamishankkei-         nitelmassa perustamishankkeille asetettujen
30116: ta koskevan lainsäädännön mukaan kunta, jolle          yleisten tavoitteiden vastainen.
30117: perustamishanke on vahvistettu, voi vahvistuk-             Jos muutosesitys koskee hankkeen kustannus-
30118: sen perusteella toteuttaa hankkeen haluamallaan        ten korottamista, voi lääninhallitus hyväksyä sen
30119: tavalla, ainoina rajoitteina ovat, että sosiaali- ja   vain silloin, kun sillä on käytettävissään tähän
30120: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-        kiintiötä. Käytännössä kiintiöt on vuosittain
30121: desta annetun lain perusteella valtionosuutta          käytetty varsin tarkkaan jo helmikuussa tehtävän
30122: maksetaan ainoastaan hankkeen vahvistettuihin          varsinaisen vahvistuksen yhteydessä. Toisinaan
30123: enimmäiskustannuksiin ja toteutetun hankkeen           jokin hanke on kuitenkin saattanut peruuntua
30124: on tultava pääpiirteissään siihen käyttöön, jonka      sen jälkeen, kun se on vahvistettu valtionosuu-
30125: kunta tai kuntayhtymä on lääninhallitukselle           teen oikeuttavaksi. Tällöin vapautunut kiintiö
30126: esittänyt vahvistuksen perusteeksi. Vahvistetun        voidaan käyttää uudelleen.
30127: perustamishankkeen toteuttaminen on lisäksi                Heinolan kaupungin kohdalla kysymys on
30128: aloitettava vahvistusvuonna tai sitä seuraavana        vuoden 1993 kiintiöstä vahvistetusta perustamis-
30129: vuonna uhalla, että muutoin hankkeen aiheutta-         hankkeesta. Kaupunki voi esittää hankesuunni-
30130: miin kustannuksiin ei suoriteta valtionosuutta.        telman muuttamista lääninhallitukselle kirjalli-
30131:    Perustamishankkeiden valtionosuuteen oi-            sesti sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien
30132: keuttavat enimmäiskustannukset määräytyvät             ohjeiden mukaisesti. Jos esitys koskee valtion-
30133: vuosittain valtion talousarvion perusteella. Ta-       osuuteen oikeuttavien kustannusten korottamis-
30134: lousarviossa vahvistetaan vuosittain koko maa-         ta, ei muutos ole käytännössä mahdollinen sen
30135:                                        1994 vp -   KK 201                                          3
30136: 
30137: vuoksi, että vuoden 1993 perustamishankekiintiö      Mikkelin lääninhallituksesta saadun tiedon
30138: on kokonaisuudessaan käytetty. Jos muutosesi-      mukaan Heinolan kaupunki ei ole 25 päivänä
30139: tys koskee hankkeen sisällön muutosta, on lää-     huhtikuuta 1994 mennessä tehnyt esitystä sille
30140: ninhallituksella annettujen ohjeiden rajoissa      vahvistetun perustamishankkeen muuttamiseksi.
30141: mahdollisuus hyväksyä se.
30142:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
30143: 
30144:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30145: 4                                           1994 vp -    KK 201
30146: 
30147: 
30148: 
30149: 
30150:                                           Tili Riksdagens Talman
30151: 
30152:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         hela landet en kvot för de anläggningsprojekt
30153: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          som berättigar tili statsandel. Social- och hälso-
30154: 6 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-         vårdsministeriet delar upp den kvot som fast-
30155: det översänt följande av riksdagsman Lahikainen          ställts i budgeten mellan länen och länsstyrelser-
30156: undertecknade spörsmål nr 201:                           na delar upp kvoterna mellan kommunerna och
30157:                                                          samkommunerna enligt deras framställningar.
30158:            På vad baserar sig den mot myndighe-          De kvoter som länsstyrelserna fastställer för
30159:         ternas skriftliga anvisningar stridande          kommunerna och samkommunerna får tili sitt
30160:         tolkning som går ut pä att neka Heinola          sammanlagda belopp inte överstiga de kvoter
30161:         stad den statsandel som tillkommer sta-          som fastställts i statsbudgeten.
30162:         den för sanering av ett åldringshem,                Enligt social- och hälsovårdsministeriets an-
30163:            är det rätt att en kommun luras på            visningar kan en anläggningsprojek~plan som har
30164:         detta sätt och                                   fastställts av länsstyrelsen ändras. Andringen är
30165:            vore det inte skäligt och rättvist att        nödvändig för erhållande av statsandel när änd-
30166:         iaktta de tillämpningsanvisningar som            ringen av projektet är betydande eller man önskar
30167:         meddelats och att på grundvalen av dem           höja de maximikostnader för projektet som be-
30168:         bevilja statsandel för sanering av åld-          rättigar till statsandel. Enligt anvisningar skall
30169:         ringshemmet till fullt belopp?                   ändringar som gäller planen för ett projekt pre-
30170:                                                          senteras och fastställas innan man börjar genom-
30171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            för~ det ändrade anläggningsprojektet.
30172: anföra följande:                                            A ven om det är möjligt att ändra ett anlägg-
30173:                                                          ningsprojekt, betyder detta dock inte att länssty-
30174:    A vsikten är att genomföra saneringen och den         relsen alltid måste godkänna kommunens eller
30175: grundliga förbättringen av det berörda åldrings-         samkommunens framställan. Länsstyrelsen skall
30176: hemmet i Heinola som ett anläggningsprojekt              alltid överväga om ett ändringsförslag kan god-
30177: inom social- och hälsovården. Länsstyrelsen i S:t        kännas. Förslaget kan inte godkännas t.ex. om
30178: Michels Iän har 24.2.1993 för Heinola stad fast-         det ändrade projektet strider mot de allmänna
30179: ställt att de kostnader för projektet som berätti-       mål som uppställts för anläggningsprojekt i den
30180: gar tili statsandel får uppgå tili högst 7 800 000       riksomfattande planen för social- och hälso-
30181: mk. Enligt den lagstiftning som gäller anlägg-           vården.
30182: ningsprojekt kan en kommun, för vilken anlägg-              Om ändringsförslaget gäller höjning av kost-
30183: ningsprojekt har fastställts, på basis av fastställel-   naderna för ett projekt kan länsstyrelsen godkän-
30184: sen genomföra projektet på det sätt den önskar.          na förslaget endast om kvoten det medger. I prak-
30185: Den enda begränsningen är att statsandel enligt          tiken har kvoterna varje år använts väl redan i
30186: lagen om planering av och statsandel för social-         samband med den ordinarie fastställelsen av pro-
30187: och hälsovården betalas endast för de fastställda        jektet i februari. Ibland har dock något projekt
30188: högsta tillåtna kostnaderna för projektet och att        kunnat slopas efter att det har fastställts att pro-
30189: det genomförda projektet huvudsakligen skall             jektet är berättigat tili statsandel. Då kan den
30190: användas för det ändamål som kommunen eller              kvot som frigörs användas på nytt.
30191: samkommunen har anfört för länsstyrelsen som                I fråga om Heinola stad gäller det ett anlägg-
30192: grund för fastställelsen. Det fastställda anlägg-        ningsprojekt som har fastställts ur kvoten för
30193: ningsprojektet skall dessutom påbörjas det år då         1993. Staden kan enligt social- och hälsovårdsmi-
30194: det fastställdes eller året efter, vid äventyr att       nisteriets anvisningar sända en skriftlig framstäl-
30195: statsandel inte betalas för kostnaderna.                 lan om ändring av planen för projektet tililäns-
30196:    Maximikostnaderna i fråga om statsandel för           styrelsen. Om framställan gäller en höjning av de
30197: anläggningsprojekt bestäms årligen enligt stats-         kostnader som berättigar till statsandel är änd-
30198: budgeten. I statsbudgeten fastställs varje år för        ringen inte möjlig i praktiken därför att kvoten
30199:                                         1994 vp -   KK 201                                          5
30200: 
30201: för anläggningsprojekt 1993 har använts i sin          Enligt uppgift från länsstyrelsen i S:t Michels
30202: helhet. Om framställan gäller ändring av projek-    län har Heinola stad inte före 25.4.1994 gjort
30203: tets innehåll kan länsstyrelsen inom gränsen för    någon framställan om ändring av det anlägg-
30204: givna anvisningar godkänna den.                     ningsprojekt som har fastställts för staden.
30205:      Helsingforsden 27 april1994
30206: 
30207:                                                Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
30208:                                               1994vp
30209: 
30210: Kirjallinen kysymys 202
30211: 
30212: 
30213: 
30214: 
30215:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Jalkaterapeuttikoulutuksen aloittamisesta
30216:                                       Suomessa
30217: 
30218: 
30219:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30220: 
30221:    Jalkojenhoito on oleellinen osa kokonaishoi-     ammateista, jossa ei ole ollut jatkokoulutusmah-
30222: toa diabeteksen, tulehduksellisten reumatautien     dollisuuksia opistoasteella. Jalkojenhoidon eri-
30223: ja eräitä ihotauteja sairastavien hoidossa. Dia-    tyisosaamista Galkaterapialpodologia) ei ole
30224: beetikoiden jalkaongelmien hoitoon kulutetaan       minkään muunkaan opistotasoisen koulutuksen
30225: vuodessa 18 milj. markkaa pelkästään vuode-         saaneella ammattiryhmällä.
30226: osastoilla. Asianmukaisen koulutuksen saaneen          Suomen Jalkojenhoitajien Liitto ry. asetti syk-
30227: jalkojenhoitajan kuuluminen diabeetikon hoito-      syllä 1992 työryhmän selvittämään jalkojenhoi-
30228: ryhmään vähentää alaraaja-amputaatioita 50-         don järjestelyä maassamme. Asiantuntijoina työ-
30229: 80 o/o:lla. Reumapotilaiden jalkojenhoidossa py-    ryhmässä oli mm. STM:n ja Kelan edustajat.
30230: ritään estämään asentovirheitä sekä poistamaan      Työryhmä ehdotti opetusministeriölle, että
30231: kipua. Näin edistetään vaivatonta liikkumista.      maassamme aloitettaisiin ammattikorkeakoulul
30232:     Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon perustut-    opistotasoinen jalkaterapeuttikoulutus.
30233: kintoon johtava koulutus on aloitettu syksyllä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30234:  1993. Tähän kouluasteiseen ammattiin on yhdis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30235: tetty 13 vanhaa ammattinimikettä jalkojenhoita-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30236: ja mukaan luettuna. Koulutukseen sisältyvä jal-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30237:  kojenhoito-opetus antaa jalkojenhoidon perus-
30238:  osaamisen.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30239:     Jalkojenhoidon erityisosaaminen jää kuiten-            ryhtyä ammattikorkeakoulu- tai opis-
30240:  kin koulutuksen ulkopuolelle. Jalkojenhoitaja on          totasoisen jalkaterapeuttikoulutuksen
30241:  nykyisin ainoa terveydenhuollon kouluasteen               aloittamiseksi Suomessa?
30242:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1994
30243: 
30244:            Marjatta Stenius-Kaukonen      Håkan Nordman               Anneli Taina
30245:            Maija Perho-Santala            Leea Hiltunen               Riitta Kauppinen
30246:            Tuula Kuittinen                Marjatta Vehkaoja           Kyllikki Muttilainen
30247:            Virpa Puisto                   Outi Ojala                  Jouko Skinnari
30248: 
30249: 
30250: 
30251: 
30252:  240032J
30253: 2                                      1994 vp -   KK 202
30254: 
30255: 
30256: 
30257: 
30258:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30259: 
30260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Opetusministeriössä on vireillä ammatillisen
30261: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      koulutuksen rakenteen uudistaminen. Tähän liit-
30262: olette 6 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-     tyen opetusministeriön ja opetushallituksen ku-
30263: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   luvaa vuotta koskevassa tulossopimuksessa on
30264: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjatta Ste-   asetettu tavoitteeksi mm. opetushallituksen eh-
30265: nius-Kaukosen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-    dotus sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon jäl-
30266: symyksen n:o 202:                                  keisen koulutuksen rakenteesta. Rakenne-ehdo-
30267:                                                    tuksen opetushallitus valmistelee lokakuun lop-
30268:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     puun mennessä.
30269:        ryhtyä ammattikorkeakoulu- tai opis-           Tässä yhteydessä tulee selvitettäväksi myös
30270:        totasoisen jalkaterapeuttikoulutuksen       kysymyksessä tarkoitetun alan perustutkinnon
30271:        aloittamiseksi Suomessa?                    jälkeisen koulutuksen tarve ja järjestelyt. Opetus-
30272:                                                    ministeriö on tässä tarkoituksessa lähettänyt mi-
30273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nisteriölle toimitetun Suomen Jalkojenhoitajien
30274: vasti seuraavaa:                                   Liitto ry:n asettaman työryhmän selvityksen ope-
30275:                                                    tushallitukselle.
30276: 
30277:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
30278: 
30279:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
30280:                                          1994 vp -   KK 202                                         3
30281: 
30282: 
30283: 
30284: 
30285:                                        Tili Riksdagens Talman
30286: 
30287:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     strukturering av yrkesutbildningen. I samband
30288: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den      med den har i resultatavtalet för i år mellan un-
30289: 6 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     dervisningsministeriet och utbildningsstyrelsen
30290: det översänt följande av riksdagsman Marjatta        som mål satts bl.a. utbildningsstyrelsens förslag
30291: Stenius-Kaukonen m.fl. undertecknade spörsmål        om strukturen i utbildningen efter grundexamen
30292: nr 202:                                              inom social- och hälsovården. F örslaget utarbe-
30293:                                                      tas av utbildningsstyrelsen före utgången av
30294:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       oktober.
30295:        ta för att utbildningen av fotterapeuter på      I detta sammanhang utreds även den i spörs-
30296:        högskole- och institutnivå skall kunna in-    målet avsedda frågan om behovet av och arrange-
30297:        ledas i Finland?                              mangen kring utbildningen efter grundexamen
30298:                                                      inom social- och hälsovården. I detta syfte har
30299:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-     undervisningsministeriet sänt utbildningsstyrel-
30300: ra följande:                                         sen en tili ministeriet översänd utredning av en
30301:                                                      arbetsgrupp som Finlands Fotterapeuters För-
30302:   Vid undervisningsministeriet pågår en om-          bund rf har tillsatt.
30303: 
30304:      Helsingforsden 15 april1994
30305: 
30306:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
30307:                                               1994 vp
30308: 
30309: Kirjallinen kysymys 203
30310: 
30311: 
30312: 
30313: 
30314:                                   Aittoniemi: Pystykarsinnan tehostamisesta metsienhoidossa
30315: 
30316: 
30317: 
30318:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30319: 
30320:    Valtio on tukenut ja tukee edelleenkin metsän-   keksinnöt ovat jääneet käsiin ainoina markki-
30321: hoidollisia toimenpiteitä, muun muassa metsän-      noinaan pyrkimys ulkomaanvientiin tai myyntiin
30322: raivausta, joskin vähentyneessä määrin. Metsän-     kaupunkien puisto-osastoille. Tulevaisuuden sa-
30323: hoidollisten toimien tuen vähentäminen on ollut     hatavaran laatuun tällä tulee olemaan haitallinen
30324: perusteltua monestakin syystä.                      vaikutus.
30325:    Aikaisemmin nuorten metsien pystykarsin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30326: taan on kiinnitetty vastaavaa huomiota valtioval-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30327: lan taholta. Pystykarsinnan tehostamisen kautta     nioittavasti   valtioneuvoston asianomaisen
30328: metsästä saatavan puutavaran, nimenomaan sa-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30329: hapuun laatuun tällä on ollut kohentava vaiku-
30330: tus. Tänäkin päivänä järeä täysin oksaton tukki                Miten Hallitus suhtautuu metsänhoi-
30331: on korkeassa arvossa. Pystykarsinnan tehostami-             dossa loppumassa olevan ns. pystykarsin-
30332: seen ovat muutamat alan yritykset suunnitelleet             nan asemaan valtion tukemana metsän-
30333: ja valmistaneet tehokkaita koneellisia ratkaisuja           hoitomuotona ottaen huomioon erityi-
30334: aikaisemman käsivaraisen oksasahauksen sijaan.              sesti sahapuun laatutason kasvavat vaati-
30335:    Pystykarsinnan lisääminen on kuitenkin lo-               mukset sekä alan laitteita valmistavien
30336: pahtanut etupäässä valtion toimenpiteiden lo-               yritysten mahdollisuudet markkinointiin
30337: pahtaessa. Koneellisia laitteita suunnitelleille            ja suunnitteluun kotimaan markkinoilla?
30338: 
30339:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
30340: 
30341:                                           Sulo Aittoniemi
30342: 
30343: 
30344: 
30345: 
30346: 2400321
30347: 2                                         1994 vp -   KK 203
30348: 
30349: 
30350: 
30351: 
30352:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30353: 
30354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuin pystypuiden karsinta on katsottu metsien
30355: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         elinvoimaisuuden kannalta tärkeiksi työlajeiksi,
30356: olette 7 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        on rahoitusta ohjattu entistä selkeämmin näihin
30357: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      työ lajeihin.
30358: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen           Tähänastiset pystypuiden karsinnasta saadut
30359: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 203:         kokemukset osoittavat, että karsintatyön toteu-
30360:                                                       tus vaatii erityistä huolellisuutta ja huomattavas-
30361:           Miten Hallitus suhtautuu metsänhoi-         ti enemmän suunnittelu- ja työjohtoresursseja
30362:        dossa loppumassa olevan ns. pystykarsin-       kuin muut metsänhoitotyöt Nykyisin käytössä
30363:        nan asemaan valtion tukemana metsän-           olevat karsintavälineet eivät täysin täytä karsin-
30364:        hoitomuotona ottaen huomioon erityi-           tajäljelle asetettavia vaatimuksia. Myös kohde-
30365:        sesti sahapuun laatutason kasvavat vaati-      valintaan on liittynyt tiettyjä puutteita erityisesti
30366:        mukset sekä alan laitteita valmistavien        maanomistajien omatoimisissa töissä. Koska
30367:        yritysten mahdollisuudet markkinointiin        pystykarsinnan teettäminen palkkatyövoimalla
30368:        ja suunnitteluun kotimaan markkinoilla?        on huomattavan kallista, ovat maanomistajat
30369:                                                       mielellään tehneet karsintatöitä itse, jolloin käy-
30370:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tetyt työvälineet ja työnjälki eivät ole vastanneet
30371: taen seuraavaa:                                       tarkoitustaan.
30372:                                                          Jos karsintakohde on oikein valittu, työ oikein
30373:    Metsänparannusvaroilla on pystypuiden kar-         toteutettu ja tuhojen estämiseen liittyvät seikat
30374: sintaa viime vuosina rahoitettu ja tehty 7 000-       on otettu huomioon, on pystypuiden karsinnalla
30375: 8 000 hehtaaria vuosittain. Vuonna 1993 suonte-       mahdollista parantaa puuston laatua ja teollista
30376: määrät jäivät runsaaseen 3 000 hehtaariin, mikä       käyttöä.
30377: johtui osittain siitä, että vuoden 1993 alussa voi-      Pystypuiden karsintaan ollaan paraillaan ke-
30378: maan tulleella metsänparannuslain muutoksella         hittämässä ja testaamassa laitteita, jotka helpot-
30379: pystypuiden karsinta työlajina siirrettiin osaksi     tavat työn toteutusta ja parantavat karsinnan
30380: nuoren metsän kunnostusta.                            onnistumisvarmuutta.
30381:    Metsäparannusvarojen supistuminen vuonna              Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että
30382: 1993 edellisiin vuosiin verrattuna ja varojen suun-   metsänparannusvaroja voidaan pystypuiden
30383: taaminen entistä selvemmin metsien hoidon ja          karsintaan laajemmin käyttää sitten, kun pysty-
30384: kunnossapidon edistämiseen johti työlajien            tään takaamaan työn parempi onnistumisvar-
30385: uudelleenpainotukseen työohjelmaa laadittaes-         muus. Puuston laatukasvatusta tulee edistää
30386: sa. Kun metsänuudistamishankkeet on joka ta-          muiden metsänhoidollisten ja samalla metsien
30387: pauksessa hoidettava ja taimikonhoito, kunnos-        monimuotoisuutta lisäävien keinojen avulla.
30388: tusojitus sekä nuoren metsän muu kunnostus
30389: 
30390:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
30391: 
30392:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
30393:                                          1994vp- KK203                                                   3
30394: 
30395: 
30396: 
30397: 
30398:                                        Tili Riksdagens Talman
30399: 
30400:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     rig iståndsättning av ung skog utöver stamkvist-
30401: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      ning har ansetts som viktiga skogsförbättringsar-
30402: 7 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     beten med tanke på skogamas livsduglighet, har
30403: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi      finansieringen allt tydligare riktats tili dessa
30404: undertecknade spörsmål nr 203:                       skogsförbättringsarbeten.
30405:                                                          De erfarenheter man hittilis har av stamkvist-
30406:           Hur förhåller sig Regeringen tili den      ning visar att kvistningen kräver särskild varsam-
30407:        ställning som s.k. stamkvistning, som hål-    het samt avsevärt större resurser för planering
30408:        ler på att upphöra inom skogsvården, har      och arbetsledning än övriga skogsvårdsarbeten.
30409:        såsom en statssubventionerad form av          Med de kvistningsredskap som används för när-
30410:        skogsvård, särskilt med beaktande av de       varande uppfylls inte tili fullo de krav som ställs
30411:        växande kvalitetskraven på sågvirket          på kvistningsresultatet. Det har även förekommit
30412:        samt möjlighetema för företag som till-       vissa brister i valet av objekt, särskilt i fråga om
30413:        verkar anordningar inom branschen att         arbeten som utförs av jordägama själva. Efter-
30414:        marknadsföra på och planera för den in-       som det är mycket dyrt att låta avlönad arbets-
30415:        hemska marknaden?                             kraft utföra stamkvistning har jordägama gäma
30416:                                                      själva utfört kvistningsarbetena, varvid arbets-
30417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        redskapen och arbetsresultatet inte har motsva-
30418: anföra följande:                                     rat sitt syfte.
30419:                                                          Om kvistningsobjekten väljs rätt och arbetet
30420:    Genom skogsförbättringspengar finansierad         utförs på rätt sätt så att man på allt sätt tar hänsyn
30421: stamkvistning har under de senaste åren utförts      tili förebyggandet av skador kan man med hjälp
30422: på 7 000-8 000 hektar skogper år. År 1993 var        av stamkvistning förbättra kvaliteten på trädbe-
30423: området endast 3 000 hektar, vilket delvis berod-    ståndet samt den industriella användningen av
30424: de på att stamkvistningen såsom skogsförbätt-        virket.
30425: ringsarbete innefattades i iståndsättningen av           Som bäst pågår vidareutveckling och testning
30426: ung skog genom den ändring av skogsförbätt-          av sådana anordningar för stamkvistning som
30427: ringslagen som trädde i kraft vid ingången av        skall underlätta arbetet och garantera ett gott
30428: 1993.                                                kvistningsresulta t.
30429:    Minskningen av skogsförbättringspengama               Jord- och skogsbruksministeriet anser att an-
30430: 1993 i jämförelse med tidigare år och den allt       vändningen av skogsförbättringspengar tili stam-
30431: tydligare trenden att fördela medel tili främjande   kvistning blir möjlig i större utsträckning först
30432: av skötseln och underhållet av skog ledde tili att   när man kan garantera ett bättre resultat av kvist-
30433: man vid uppgörandet av en arbetsplan gjorde          ningen. Odling av skog med hög kvalitet skall
30434: omställningar i indelningen av skogsförbättrings-    främjas med hjälp av övriga skogsvårdsmetoder
30435: arbeten. Eftersom skogsfömyelseprojekten mås-        och med sådana metoder som ökar variations-
30436: te skötas i vilket fall som helst och då plantbe-    rikedomen i våra skogar.
30437: ståndsvården, iståndsättningsdikningen samt öv-
30438: 
30439:      Helsingforsden 27 april1994
30440: 
30441:                                                       Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
30442:                                                1994 vp
30443: 
30444: Kirjallinen kysymys 204
30445: 
30446: 
30447: 
30448: 
30449:                                   Rinne: Hallituksen suhtautumisesta nuorisotyöttömyyden vähentä-
30450:                                       miseen
30451: 
30452: 
30453:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30454: 
30455:    Pitemmän aikaa on ollut tiedossa, että Esko       syysmäärärahojen ylityksiin periaatteella, että
30456: Ahon porvarihallitus tekee nuorisotyöttömyys-        yhteiskunnalle ei tullut nettolisäkustannuksia),
30457: kysymyksessä moraaliltaan kyseenalaista ja tie-      on tämän hallituksen toimesta tuhottu niin, ettei
30458: toisesti harhauttavaa puoluepolitiikkaa. Pyrki-      ole jätetty kiveä kiven päälle.
30459: myksenä on luoda tilanne, jossa nuoret saatetaan        Tulokset ovat nyt järkyttävällä tavalla koetta-
30460: yleisen palkka-alen piiriin, jolloin he eivät voi    vissa ja nähtävissä.
30461: tulla toimeen palkallaan.                               Erityisen arveluttavaksi ja härskiksi tilanteen
30462:    Työministeriö on jättänyt käyttämättä vuon-       tekee se, että käyttämättöminä työllisyysmäärä-
30463: na 1993 määrärahan, jolla olisi työllistetty         rahoilla hallitus on tehnyt ennennäkemätöntä
30464: 30 000-50 000 nuorta työtöntä. Kysymys on lä-        propagandaa nuorisotyöttömyyden kaikilla osa-
30465: hes puolesta miljardista markasta. Hallitus toimii   alueilla.
30466: tarkoituksellisesti. Se on luonut työhallinnon          Kysymyksessä on poliittinen pelinpito yhteis-
30467: kenttätasolle tukiviidakkosysteemin, vähentänyt      kunnan vakavimmassa kysymyksessä.
30468: asiakaspalvelun suorittavaa henkilökuntaa ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30469: vaikeuttanut työvoimatoimistojen joustavaa toi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30470: mintaa tavalla, joka on estänyt myönnettyjen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30471: määrärahojen asianmukaisen käytön ja siten es-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30472: tänyt nuorten työllistymisen.
30473:    Samalla hallitus on, hallituspuolueiden edus-                Aikooko Hallitus edelleen jatkaa tie-
30474: kuntaryhmien yksimielisellä tuella, tuhonnut                toista ja moraaliltaan kyseenalaista po-
30475: työhallinnon käytössä olleet tehokkaat menetel-             liittista hämäämistä yhteiskuntamme va-
30476: mät, jotka pudottivat pitkäaikaistyöttömyyden               kavimmassa kysymyksessä, nuorisotyöt-
30477: ja nuorisotyöttömyyden määrän minimiin. Te-                 tömyydessä?
30478: hokkaat menetelmät Gotka johtivat jopa työlli-
30479: 
30480:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1994
30481: 
30482:                                             Heikki Rinne
30483: 
30484: 
30485: 
30486: 
30487: 2400321
30488: 2                                         1994 vp -   KK 204
30489: 
30490: 
30491: 
30492: 
30493:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30494: 
30495:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suuksia ja nuorisotyöttömyydestä aiheutuvien
30496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         haittojen lieventämismahdollisuuksia lähiaikoi-
30497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      na sekä myös näistä toimenpiteistä aiheutuvia
30498: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin       kustannuksia.
30499: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 204:                 Nuorisokansliapäällikkötyöryhmän loppura-
30500:                                                       portissa selvitetään erikseen yhtäältä nuoriso-
30501:            Aikooko Hallitus edelleen jatkaa tie-      työttömyyden lieventämiseen tähtäävää koulu-
30502:        toista ja moraaliltaan kyseenalaista po-       tusohjelmaa sekä toisaalta työhallinnon toimen-
30503:        liittista hämäämistä yhteiskuntamme va-        piteitä ja muita toimenpiteitä nuorisotyöttömyy-
30504:        kavimmassa kysymyksessä, nuorisotyöt-          den lieventämiseksi. Tämäkin työryhmä joutui
30505:        tömyydessä?                                    työskentelynsä yhteydessä nimenomaisesti totea-
30506:                                                       maan valtion- ja kunnallistalouden tämänhetki-
30507:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen vaikean tilanteen, jotka kumpikin asettavat
30508: vasti seuraavaa:                                      varsin ahtaat kehykset uusien toimenpiteiden
30509:                                                       käyttöön ottamiselle ja nykyisin jo käytössä ole-
30510:    Hallitus on jatkuvasti kiinnittänyt huomiota       vienkin toimenpiteiden tehostamiselle.
30511: pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi nuorisotyöttö-           Nuorisokansliapäällikkötyöryhmän esityksen
30512: myyteen yhteiskunnan yhtenä vaikeimmista tä-          mukaan ensinnäkin perus- ja lisäkoulutuksen
30513: mänhetkisistä ongelmista. Nuorisotyöttömyy-           aloituspaikkoja tulisi lisätä jo kuluvana vuonna
30514: destä aiheutuvien haittojen lieventämiseen on         33 000 opiskelijana sekä vuosina 1995 ja 1996
30515: pyritty kaikkien niiden keinojen avulla, joita hal-   kumpanakin vielä 34 000 opiskelijalla. Työryh-
30516: lituksen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on    mä on esityksensä pohjaksi selvityttänyt yhtäältä
30517: mahdollista toteuttaa. Toistuvasti on esimerkiksi     nuorten koulutustarpeen ja -halukkuuden sekä
30518: valtion talousarvion perusteluissa mainittu juuri     toisaalta koulutuksen lisäämiseen käytettävissä
30519: nuoret työttömät yhtenä keskeisenä työllisyys-        olevat opettaja-, tila- ja muut resurssit. Nuoriso-
30520: määrärahojen käytön kohderyhmänä. Todet-              kansliapäällikkötyöryhmän esityksen toteutta-
30521: tuaan nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemi-           miseen tarvittavat määrärahat hallitus ehdottaa
30522: seen ja tästä ongelmasta aiheutuvien haittojen        sisällytettäväksi kuluvan vuoden toiseen lisäta-
30523: lieventämiseen liittyvien kysymysten vaikeuden        lousarvioon, joka on parhaillaan eduskunnan
30524: ja monitahoisuuden pääministeri Esko Aho antoi        käsiteltävänä.
30525: opetusministeriön, työministeriön sekä sosiaali-         Työhallinnon toimenpiteiden osalta nuoriso-
30526: ja terveysministeriön kansliapäälliköille marras-     kansliapäällikkötyöryhmä on ehdottanut ensin-
30527: kuussa 1993 tehtäväksi laatia toimenpideohjel-        näkin oppisopimusjärjestelmän kehittämistä si-
30528: man, jolla voitaisiin turvata peruskoulun jälkei-     ten, että oppisopimustyönantajalle voitaisiin
30529: nen koulutuspaikka keskiasteen oppilaitoksessa.       maksaa normaalin oppisopimuskorvauksen li-
30530: Hallitus laajensi myöhemmin tämän nuoriso-            säksi myös työllistämistukea. Tällä oppisopimus-
30531: kansliapäällikkötyöryhmän toimeksiannon kos-          koulutuksen tehostamisella arvioidaan voitavan
30532: kemaan myös yleisemmin toimenpiteitä, joilla          työllistää jo kuluvana vuonna noin 8 000 nuorta
30533: nuorisotyöttömyyttä voidaan vähentää ja sen ai-       ja vuosina 1995 sekä 1996 noin 12 000 nuorta
30534: heuttamia haittoja lieventää. Pääministeri täy-       kumpanakin vuonna. Lisäksi työryhmä ehdottaa
30535: densi myöhemmin työryhmää siten, että sen toi-        jo vuonna 1993 kokeilunluonteisesti käytössä ol-
30536: mintaan tuli mukaan myös valtiovarainministe-         leen vastavalmistuneiden työllistämistuen otta-
30537: riön budjettipäällikkö. Samalla pääministeri toi-     mista uudelleen käyttöön. Tämän toimenpiteen
30538: voi työryhmän työskentelevän tiiviissä yhteis-        avulla nuorisokansliapäällikkötyöryhmä arvioi
30539: työssä Suomen Kuntaliiton ja elinkeinoelämän          voitavan työllistää kuluvana vuonna noin 6 500
30540: edustajien kanssa. Työryhmän Vaihtoehto työt-         nuorta ja vuosina 1995 ja 1996noin 20 000 nuorta
30541: tömyydelle 2 -nimisessä loppuraportissa on selvi-     kumpanakin vuonna. Myös työhallinnon toi-
30542: tetty nuorisotyöttömyyden vähentämismahdolli-         menpiteiden osalta tarvittavat määrärahat ja ta-
30543:                                             1994 vp -    KK 204                                           3
30544: 
30545: lousarvion perustelujen muutokset ehdotetaan             jen työllisyysmäärärahojen tehokkaalle käytölle
30546: sisällytettäviksi kuluvan vuoden toiseen lisäta-         on vähennetty. Vuoden 1994 määrärahojen tä-
30547: lousarvioon. Vastavalmistuneiden työllistämis-           hänastinen käyttö näyttääkin osoittavan, että
30548: tuen osalta talousarvion momenttiperusteluja on          palkkaperusteiset työllisyysmäärärahat tulevat
30549: yksityissektorille ja lähinnä pk-yrityksille myön-       kokonaisuudessaan käytetyiksi.
30550: nettävän työllistämistuen osalta muutettu jo ku-            Koska nykyinen työllistämistukijärjestelmä
30551: luvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa.           on osoittautunut käytännössä monimutkaiseksi
30552:     Muiden toimenpiteiden osalta kansliapäällik-         soveltaa, on työministeriö asettanut erityisen sel-
30553: kötyöryhmä on kiinnittänyt erityisesti huomiota          vitysmiehen kartoittamaan työllistämistukijär-
30554: työpajatoiminnan kehittämiseen. Tästä toimin-            jestelmän nykytilannetta erityisesti käytännön
30555: nasta on esimerkiksi Tanskassa saatu varsin              toiminnan kannalta ja tekemään tarvittavat
30556: myönteisiä kokemuksia ja tämä toiminta on                muutosehdotukset siten, että ne voidaan toteut-
30557: myös Suomessa saanut laajahkot mittasuhteet.             taa viimeistään vuoden 1995 alusta lukien.
30558: Suomessa toimii tällä hetkellä runsaat 170 työpa-           Lopuksi voidaan todeta, että koko julkishal-
30559: jaanoin sadassa eri kunnassa. Työpajatoiminnan           lintoa koskevat välttämättömät henkilöstösupis-
30560: laajentaminen ja sen tehostaminen edellyttävät           tukset on pyritty työhallinnossa toteuttamaan si-
30561: kuitenkin muun muassa pätevien ohjaajien ja ve-          ten, että ne mahdollisimman vähän kohdistuvat
30562: täjien määrän lisäämistä. Tätä tarkoitusta varten        asiakaspalvelua hoitaviin virkailijoihin. Työ~Jal­
30563: ehdotetaan osoitettavaksi tarvittavat määrära-           linnossakin välttämättömät henkilöstösupistuk-
30564: hat kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa.          set yhdessä työttömyyden voimakkaan kasvun
30565:     Edustaja Rinteen kysymyksen perusteluissa            kanssa ovat kuitenkin valitettavasti johtaneet
30566: mainitun määrärahojen käyttämättä jättämisen             työvoimatoimistojen palvelutason osittaiseen
30567: osalta on todettava, ettei hallitus eikä myöskään        heikkenemiseen. Kokonaisarviona on kuitenkin
30568: työministeriö tehnyt vuonna 1993 työllisyysmää-          todettava, että työhallinto ja erityisesti asiakas-
30569: rärahoihin kohdistuvia säästöpäätöksiä. Koska            palvelusta vastaavat paikalliset työvoimatoimis-
30570: kysymys oli lisäksi osittain siirtomäärärahoista,        tot ovat toimineet työllisyysasioitakin hoitaes-
30571: ei tältä osin voida puhua säästöstä vaan siitä, että     saan vaikeissakin olosuhteissa erittäin hyvin.
30572: vuoden 1993 talousarviossa yksityisen sektorin           Vaikean työllisyystilanteen johdosta on hallitus
30573:  työllistämistukiin osoitetut palkkaperusteiset          esittänyt työhallinnon asiakaspalvelun toimivuu-
30574:  työllisyysmäärärahat ovat siirtyneet käytettä-          den varmistamiseksi, että eduskunta osoittaisi
30575:  väksi vuonna 1994. Lisäksi kuluvan vuoden ta-           kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa mää-
30576:  lousarviossa on eri määrärahamomenteilla ole-           rärahat runsaan 130 henkilön palkkaamiseen lä-
30577:  vien määrärahojen "ristiinkäyttö" tehty mahdol-         hinnä työvoimatoimistojen asiakaspalvelutehtä-
30578:  liseksi, joten hallinnollisia esteitä sinänsä niukko-   viin.
30579: 
30580:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
30581: 
30582:                                                                             Työministeri Ilkka Kanerva
30583: 4                                           1994 vp -    KK 204
30584: 
30585: 
30586: 
30587: 
30588:                                           Tili Riksdagens Talman
30589: 
30590:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          olägenheter som den föranleder inom en nära
30591: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           framtid samt också de kostnader som dessa åt-
30592: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         gärder medför.
30593: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr                   1 kanslichefsgruppens slutrapport utreds å ena
30594: 204:                                                     sidan det utbildningsprogram som siktar på lind-
30595:                                                          rande av ungdomsarbetslösheten och å andra si-
30596:            Ämnar Regeringen fortsätta med sin            dan arbetsförvaltningens åtgärder och andra åt-
30597:         medvetna och moraliskt diskutabla poli-          gärder för att lindra ungdomsarbetslösheten.
30598:         tik att föra folk bakom ljuset när det gäller    Också denna arbetsgrupp var tvungen att under
30599:         den allvarligaste frågan för vårt samhälle,      sitt arbete uttryckligen konstatera det nuvarande
30600:         ungdomsarbetslöshet?                             trängda läget i stats- och kommunalekonomin.
30601:                                                          Båda dessa ger relativt knappt tilltagna ramar för
30602:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            införande av nya åtgärder men också för effekti-
30603: anföra följande:                                         vering av redan befintliga åtgärder.
30604:                                                              Enligt kanslichefsgruppens förslag skall för
30605:     Förutom vid långtidsarbetslöshet har rege-           det första antalet nybörjarplatser i grund- och
30606: ringen fåst fortsatt uppmärksamhet vid ung-              vidareutbildningen ökas med 33 000 elever redan
30607: domsarbetslöshet, som är ett av de svåraste pro-         innevarande år och med ytterligare 34 000 per år
30608: blemen för tillfållet. Med alla de medel som reger-      under 1995 och 1996. Som grund för sitt förslag
30609: ingen i det nuvarande ekonomiska läget har haft          har arbetsgruppen utrett å ena sidan ungdomar-
30610: möjlighet att använda har man försökt lindra de          nas utbildningsbehov och utbildningsbenägenhet
30611: olägenheter som ungdomsarbetslösheten med-               och å andra sidan de lärar-, lokal- och övriga
30612: för. 1 motiveringen tili statsbudgeten har t.ex.         resurser som finns tillgängliga för ökad utbild-
30613: upprepade gånger just arbetslösa ungdomar                ning. Det anslag som behövs för genomförande
30614: nämnts som en central målgrupp för användning            av kanslichefsgruppens förslag föreslår regering-
30615: av sysselsättningsanslagen. Sedan statsminister          en att skall upptas i innevarande års andra till-
30616: Esko Aho konstaterat vilka svåra och komplice-           läggsbudget, som behandlas som bäst av riksda-
30617: rade frågor det var att lösa ungdomsarbetslöshe-         gen.
30618: ten och lindra de olägenheter som följer av detta             När det gäller arbetsförvaltningens åtgärder
30619: problem, gav han i november 1993 kanslichefer-           har kanslichefsgruppen föreslagit för det första
30620: na vid undervisningsministeriet, arbetsministe-          att läroavtalssystemet skall utvecklas så att de
30621: riet samt social- och hälsovårdsministeriet i upp-       arbetsgivare som ingår läroavtal kunde få syssel-
30622: drag att utarbeta ett åtgärdsprogram som syftar           sättningsstöd utöver den normala läroavtalser-
30623: till att trygga ungdomar en utbildningsplats efter       sättningen. Genom denna effektivering av läro-
30624: grundskolan vid läroanstalter på mellanstadiet.          avtalsutbildningen beräknar man kunna syssel-
30625: Regeringen utvidgade senare uppdraget för den-            sätta ca 8 000 ungdomar redan innevarande år
30626: na kanslichefsgrupp för ungdomsarbetslöshet tili          och ytterligare 12 000 ungdomar per år under
30627: att omfatta även allmännare åtgärder för minsk-           perioden 199 5-1996. Dessutom föreslår arbets-
30628: ning av ungdomsarbetslösheten och lindrande av           gruppen att det sysselsättningsstöd för nyutexa-
30629: de olägenheter den medför. Statsministern kom-            minerade som redan användes i försökssyfte 1993
30630: pletterade senare arbetsgruppen med finansmi-             skall införas på nytt. Genom denna åtgärd beräk-
30631: nisteriets budgetchef. Samtidigt uttryckte stats-         nar kanslichefsgruppen kunna bereda sysselsätt-
30632: ministern ett önskemål om att arbetsgruppen               ning åt ca 6 500 ungdomar innevarande år och åt
30633:  skulle verka i intimt samarbete med Finlands             ytterligare 20 000 ungdomar per år under 1995
30634:  kommunförbund och reperesentanter för nä-                och 1996. Också de anslag som behövs för arbets-
30635:  ringslivet. 1 arbetsgruppens slutrapport Alterna-        förvaltningens åtgärder och förändringar i bud-
30636:  tiv till arbetslöshet 2 har utretts möjligheterna att    getmotiveringen föreslås bli intagna i årets andra
30637:  minska ungdomsarbetslösheten och lindra de               tilläggsbudget. 1 momentmotiveringen tili inne-
30638:                                            1994 vp -   KK 204                                            5
30639: 
30640: varande års första tilläggsbudget har redan gjorts     ningen av de för 1994 anvisade anslagen hittills
30641: förändringar beträffande sysselsättningsstöd för       tyder på att de lönebaserade sysselsättningsansla-
30642: nyutexaminerade till den del som gäller syssel-        gen kommer att användas i sin helhet.
30643: sättningsstöd som beviljas för den privata sek-            Eftersom det nuvarande sysselsättningsstöd-
30644: torn, främst smi-företag.                              systemet har visat sig vara komplicerat vid prak-
30645:     Beträffande övriga åtgärder har kanslichefs-       tisk tillämpning, har arbetsministeriet utsatt en
30646: gruppen fåst särskild uppmärksamhet vid ut-            särskild utredningsman för att kartlägga det nu-
30647: vecklande av verksamheten med verkstäder för           varande sysselsättningsstödsystemet särskilt när
30648: ungdomar. Denna verksamhet har t.ex. i Dan-            det gäller praktisk verksamhet och för att göra
30649: mark gett rätt positiva erfarenheter och också i       behövliga förändringsförslag som kunde genom-
30650: Finland har den blivit ganska omfattande. För          föras senast från början av 1995.
30651: närvarande finns det i Finland drygt 170 verkstä-          Avslutningsvis kan man konstatera att de nöd-
30652: der som verkar i ungefår hundra kommuner. För          vändiga personalreduceringar som gäller hela
30653: att utvidga och effektivera verkstadsverksamhe-        den offentliga förvaltningen har för arbetsför-
30654: ten krävs det bl.a. ett ökat antal behöriga instruk-   valtningens del försökt genomföras så att de så
30655: törer och ledare. Man föreslår att det i årets andra   litet som möjligt drabbar de tjänstemän som skö-
30656: tillläggsbudget anvisas behövliga anslag för detta     ter kundservice. Ocksä inom arbetsförvaltningen
30657: ändamål.                                               har de nödvändiga personalminskningarna till-
30658:     Vad gäller omnämnandet i riksdagsman Rin-          sammans med en kraftig arbetslöshetsökning
30659:  nes spörsmål om att anslag inte blivit använda,       dock lett till att arbetskraftsbyråernas servicenivä
30660:  kan man konstatera att varken regeringen eller        delvis har försämrats. Som helhet betraktat kan
30661:  arbetsministeriet 1993 fattat sparbeslut som gäl-     man dock konstatera att arbetsförvaltningen och
30662:  ler sysselsättningsanslag. Eftersom det dessutom      särskilt de lokala arbetskraftsbyråer som svarar
30663:  delvis var fråga om reservationsanslag kan man        för kundservicen har klarat sig mycket väl då det
30664:  här inte tala om inbesparingar. Snarare är det        gäller skötseln av sysselsättningsfrågor även i de
30665:  fråga om att de lönebaserade sysselsättningsan-       svära förhållanden som råder. Till följd av det
30666:  slag som i statsbudgeten för 1993 anvisats för        svära sysselsättningsläget har regeringen för att
30667:  sysselsättningsstöd i den privata sektom har förts    garantera att arbetsförvaltningens kundservice
30668:  över för att användas 1994. Dessutom har det i        fungerar effektivt föreslagit att riksdagen i inne-
30669:  statsbudgeten för innevarande år gjorts möjligt       varande ärs andra tilläggsbudget skall anvisa ett
30670:  att "korsvis" använda anslag på olika anslags-        anslag för avlönande av drygt 130 personer i
30671:  moment, varigenom administrativa hinder för en        främst arbetskraftsbyräernas kundserviceuppgif-
30672:  effektiv användning av de i och för sig knappa        ter.
30673:  sysselsättningsanslagen har minskat. Använd-
30674: 
30675:       Helsingfors den 29 aprill994
30676: 
30677:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
30678:                                                                                                                     j
30679:                                                                                                                 j
30680:                                                                                                             j
30681:                                                                                                         j
30682:                                                                                                     j
30683:                                                                                                 j
30684:                                                                                             j
30685:                                                                                         j
30686:                                                                                     j
30687:                                                                                 j
30688:                                                                             j
30689:                                                                         j
30690:                                                                     j
30691:                                                                 j
30692:                                                             j
30693:                                                         j
30694:                                                     j
30695:                                                 j
30696:                                             j
30697:                                         j
30698:                                     j
30699:                                 j
30700:                             j
30701:                         j
30702:                     j
30703:                 j
30704:             j
30705:         j
30706:     j
30707: j
30708:                                                1994vp
30709: 
30710: Kirjallinen kysymys 205
30711: 
30712: 
30713: 
30714: 
30715:                                   T. Roos ym.: Veteraanien hammashuollon kehittämisestä
30716: 
30717: 
30718: 
30719:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30720:    Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta esit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30721: ti valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen rin-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30722: tamaveteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvan     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30723: kehittämistarpeita.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30724:     Neuvottelukunta painotti mm. ikääntyvän ve-
30725: teraaniväestön hammashuollon merkitystä.                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
30726:     Neuvottelukunta esitti, että sosiaali- ja ter-          teisiin, jotta hammasproteesien valmistus
30727: veysministeriö ottaisi harkittavaksi proteesien             sisällytettäisiin rintamaveteraanien ham-
30728: valmistuksen sisällyttämisen rintamaveteraanien             mashuoltoa koskevan lain piiriin?
30729: hammashuoltoa koskevan lain korvausten pii-
30730: riin.
30731: 
30732:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
30733: 
30734:           Timo Roos                     Arja Ojala                    Virpa Puisto
30735:           Kari Urpilainen               Reijo Laitinen                Marja-Liisa Tykkyläinen
30736:           Marjatta Vehkaoja             Ulpu Iivari                   Pentti Lahti-Nuuttila
30737:           Kyllikki Muttilainen          Johannes Koskinen             Jukka Roos
30738:           Kerttu Törnqvist              Mikko Rönnholm                Jukka Gustafsson
30739: 
30740: 
30741: 
30742: 
30743: 2400321
30744: 2                                        1994 vp -   KK 205
30745: 
30746: 
30747: 
30748:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30749: 
30750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuotta myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa.
30751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Hammaslääkärien vähäisyyden johdosta ham-
30752: olette 8 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       paiden poistot olivat yleisiä vielä pari vuosikym-
30753: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mentä sitten. Eläkeikäisistä yli puolet on täysin
30754: omaisellejäsenelle kansanedustajaT. Roosin ym.       hampaattomiaja hampaallisiltakin puuttuu run-
30755: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 205:        saasti omia hampaita, joten he ovat useimmiten
30756:                                                      irtoproteesien tarpeessa.
30757:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Näin ollen nykyinen irtoprotetiikkaa painotta-
30758:        siin, jotta hammasproteesien valmistus si-    va tukijärjestelmä on sinänsä tarkoituksenmukai-
30759:        sällytettäisiin rintamaveteraanien ham-       nen. Lisäksi on huomattava, että vanhusikäisten
30760:        mashuoltoa koskevan lain piiriin?             potilaiden kokema hammashoidon tarve on huo-
30761:                                                      mattavasti vähäisempää kuin hammaslääkärien
30762:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          arvioima hoidon tarve. Vanhusten on usein vai-
30763: taen seuraavaa:                                      kea tottua uusiin proteeseihin. Rintamaveteraanit
30764:                                                      ovat ainoa ryhmä, jolle sairausvakuutuksen kaut-
30765:     Rintamaveteraanien hammashuollon järjestä-       ta ylipäätään korvataan proteettista hoitoa.
30766: misestä ja korvaamisesta annetun lain (678/92)           Maassamme oli vuonna 1992 kaiken kaik-
30767: mukaan rintamaveteraanilla on oikeus saada yh-       kiaan 685 000 yli 65-vuotiasta, joista 65 % oli
30768: teiskunnan tukemaa hammashoitoa joko ter-            naisia. Rintamaveteraaneja arvioidaan tällä het-
30769: veyskeskuksessa tai yksityishammaslääkärin           kellä olevan yhteensä vähän alle 250 000, joista
30770: suorittamana.                                        runsas 50 000 on rintamanaisia. Joitakin vuosia
30771:     Rintamaveteraani saa tukea suun tarkastuk-       sitten sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnal-
30772: seen, hammassairauksien ehkäisyyn kuten fluori-      lisessa suunnitelmassa oli ohje laitoshoidossa ole-
30773: käsittelyihin ja proteesien teossa kliinisen työn    vien vanhusten hammashoidosta. Onkin huo-
30774: osuuteen. Nämä hoidot ovat veteraanille terveys-     mattava, että useimmat terveyskeskukset huoleh-
30775: keskuksessa maksuttomia. Yksityishammaslää-          tivat edelleen laitoshoidossa ja kotisairaanhoi-
30776: kärin suorittamana ne korvataan kokonaan kan-        dossa olevien vanhusten hammashuollosta ilman
30777: saneläkelaitoksen hallituksen vahvistamien tak-      lakisääteisiä normeja. Parantunut lasten ja nuor-
30778: sojen mukaan. Käytännössä hammaslääkärei-            ten hampaiden terveys on vapauttanut voima-
30779: den taksat ovat olleet korkeampia kuin kansan-       varoja aikuispotilaiden hoitoon.
30780: eläkelaitoksen vahvistamat taksat. Korvauspro-           Hammashoidon kehittämisstrategiaksi valit-
30781: sentiksi voidaan täten arvioida noin 80 % ham-       tiin aikoinaan tietoisesti suun terveyden tason
30782: maslääkärin maksuista. Muusta hammashoidos-          parantaminen nuorista ikäluokista lähtien. Toi-
30783: ta rintamaveteraanit maksavat terveyskeskuksen       mintalinjan vaikuttavuus on osoittautunut hy-
30784: maksuasetuksen mukaiset maksut. Yksityisham-         väksi ja pitkäkestoiseksi. Niin kauan kuin sai-
30785: maslääkärin suorittaman hoidon kustannuksista        rausvakuutusta ei taloudellisista syistä voida laa-
30786: heille korvataan 60 % kansaneläkelaitoksen hal-      jentaa koskemaan koko väestöä, joudutaan te-
30787: lituksen vahvistamista taksoista, mikä käytän-       kemään priorisointeja. Hammaslääketieteellises-
30788: nössä merkitsee noin 40 %:n korvausta.               ti hoidosta saatava hyöty on suurempi nuorem-
30789:     Myös erikoishammasteknikon suorittamaa           missa ikäluokissa. Samalla rahamäärällä voi-
30790: protetiikkaan liittyvää kliinistä työtä korvataan    daan hoitaa useampia.
30791: silloin, kun hoito perustuu hammaslääkärin an-          Rintamaveteraanien hammashoitokorvauk-
30792: tamaan määräykseen.                                  set ovat tällä hetkellä moniin muihin ryhmiin
30793:     Suomalaisen keski-ikäisen aikuisväestön ja       verrattuna kohtuullisen hyvät, joten ainakaan
30794: vanhusten suun terveyden tila on huono varsin-       toistaiseksi vaikean taloudellisen tilanteen joh-
30795: kin jäljellä olevien hampaiden määrällä mitattu-     dosta ei ole suunnitelmia sisällyttää hammas-
30796: na. Syyt ovat historiallisia. Nuortenjärjestelmäl-   proteesien valmistuskustannuksia rintamavete-
30797: linen hammashoito aloitettiin maassamme 30           raanien hammashuoltoa koskevan lain piiriin.
30798:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
30799: 
30800:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30801:                                             1994 vp -    KK 205                                            3
30802: 
30803: 
30804: 
30805:                                           Tili Riksdagens Talman
30806: 
30807:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         na. På grund av att det fanns för få tandläkare var
30808: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          det ännu för et~ par årtionden sedan vanligt att
30809: 8 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-         dra ut tänder. Over hälften av pensionärema är
30810: det översänt följande av riksdagsman T. Roos             helt utan tänder och av dem som har egna tänder
30811: m.fl. undertecknade spörsmål nr 205:                     kvar saknar många en stor del av tändema och
30812:                                                          behöver ofta lösproteser.
30813:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för              Det nuvarande stödsystemet som betonar lös
30814:         att tillverkningen av tandproteser skall         protetik är således i och för sig ändamålsenligt.
30815:         omfattas av den lag som gäller tandvård          Dessutom bör man notera att åldringar ofta upp-
30816:         för frontveteraner?                              Jever att behovet av tandvård är betydligt mindre
30817:                                                          än vad tandläkarna bedömer. Åldringar har ofta
30818:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            svårt att vänja sig vid nya proteser. Frontvete-
30819: anföra följande:                                         ranema är den enda grupp för viiken protetisk
30820:                                                          tandvård över huvud taget ersätts genom sjuk-
30821:    Enligt lagen om anordnande av och ersättning          försäkringen.
30822: för tandvården för frontveteraner (678/92) har              År 1992 fanns i vårt land totalt 685 000 perso-
30823: frontveteranerna rätt att få av samhället un-            ner som fyllt 65 år, av vilka 65 % var kvinnor.
30824: derstöd för tandvård antingen vid hälsovårds-            Frontveteranemas antal uppskattas för tilifållet
30825: centralerna eller hos privata tandläkare.                vara knappt 250 000, av vilka drygt 50 000 är
30826:    Frontveteranerna får understöd för undersök-          frontkvinnor. För några år sedan ingick anvis-
30827: ning av munnen, förebyggande av tandsjukdo-              ningar om tandvård för åldringar inom sluten-
30828: mar såsom fluorbehandling och för det kliniska           vården i den riksomfattande planen för anord-
30829: arbetet vid tillverkningen av proteser. Dessa            nande av social- och hälsovården. Det bör note-
30830: vårdformer är avgiftsfria för veteranerna vid häl-       ras att de flesta hälsovårdscentraler tar sig an
30831: sovårdscentralerna. Då dessa åtgärder utförs av          tandvården för åldringar inom slutenvården och
30832: privata läkare ersätts de isin helhet enligt de taxor    hemsjukvården även om normer på lagnivå sak-
30833: som styrelsen för folkpensionsanstalten fast-            nas. Då tandvården resulterat i bättre tänder hos
30834: ställer. 1 praktiken har tandläkarnas taxor varit        bam och unga har resurser frigjorts för vården av
30835: högre än de av folkpensionsanstalten fastställda         vuxna patienter.
30836: taxorna. Ersättningen kan härvid uppskattas till            Tili utvecklingsstrategi inom tandvården val-
30837: ca 80% av tandläkaravgiftema. För övrig tand-            des i tiden medvetet att munnens hälsovård skulle
30838: vård betalar frontveteranema avgifter enligt för-        förbättras med början från de unga åldersgrup-
30839: ordningen om avgifter och ersättningar som skall         pema. Denna linje har visat sig ge goda och
30840: uppbäras vid hälsovårdscentral. Frontveteraner-          långvariga resultat. Så länge som sjukförsäkring-
30841: na får ersättning för vård utförd av privata tand-       en av ekonomiska skäl inte kan utvidgas tili att
30842: läkare för upp till 60% av de taxor som folkpen-         omfatta hela befolkningen är man tvungen att
30843: sionsanstaltens styrelse fastställer, vilket i prakti-   prioritera. Odontologiskt sett är nyttan av vården
30844: ken innebär en ersättning om ca 40 %.                    större inom de yngre åldersgrupperna. Man vår-
30845:     Även kliniskt arbete i samband med protetik          dar flera för samma pengar.
30846: som utförs av specialtandtekniker ersätts då vår-           Frontveteranernas möjligheter att få tand-
30847: den baserar sig på tandläkares föreskrift.               vårdsersättning är för tillfållet relativt goda jäm-
30848:     Hos den vuxna befolkningen i medelåldem              fört med många andra grupper. Trots det svåra
30849:  och hos åldringarna i vårt land är munnens hälso-       ekonomiska läget finns det således, åtminstone
30850: tillstånd dåligt, i synnerhet om man ser tili antalet    inte tillsvidare, några planer på att ändra den Jag
30851: egna tänder som personerna i dessa befolknings-          som gäller tandvård för frontveteraner så att den
30852:  grupper har kvar. Orsakema är historiska. Den           börjar gälla också tiliverkningskostnadema för
30853:  systematiska tandvården för unga inleddes i vårt        tandproteser.
30854:  land 30 år senare än i de övriga nordiska Iänder-
30855:       Helsingforsden 28 april1994
30856: 
30857:                                                      Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
30858:                                                1994 vp
30859: 
30860: Kirjallinen kysymys 206
30861: 
30862: 
30863: 
30864: 
30865:                                   T. Roos ym.: Veteraanien vähimmäiseläkeuudistuksen toteuttami-
30866:                                       sesta
30867: 
30868:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30869: 
30870:    Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on            Esityksen mukaan ensi vuoden alusta ylimää-
30871: esittänyt veteraanien vähimmäiseläkeuudistusta.      räisen rintamalisän enimmäismäärä korotettai-
30872: Pohjana esitykselle on ollut vähimmäiseläketoi-      siin 35 %:iin kansaneläkkeen lisäosasta ja vuoden
30873: inikunnan malli vuodelta 1993.                       kuluttua siitä 45 %:iin.
30874:    Neuvottelukunnan mielestä uudistus pitäisi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30875: saattaa voimaan viimeistään ensi vuonna. Näin        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30876: voitaisiin auttaa kaikkein heikoimmassa asemas-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30877: sa olevien veteraanien asemaa. Neuvottelukunta       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30878: myös korostaa sitä tosiasiaa, että vanhimpien
30879: veteraanien eläketurva työeläkkeiden pienuuden                 Aikooko Hallitus ryhtyä toteuttamaan
30880: vuoksi on kaikkein heikoin.                                 rintamaveteraanien neuvottelukunnan
30881:    Suuresta tarpeesta huolimatta neuvottelukun-             esitystä vähimmäiseläkeuudistuksesta, ja
30882: ta esittää uudistusta toimeenpantavaksi kahdes-             jos aikoo, niin millaisella aikataululla?
30883: sa erässä, vaikka onkin sitä mieltä, että uudistus
30884: tulisi saattaa voimaan kerralla.
30885:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
30886:            Timo Roos                  Arja Ojala                  Virpa Puisto
30887:            Marjatta Vehkaoja          Jukka Roos                  Kerttu Törnqvist
30888:            Mikko Rönnholm             Kari Urpilainen             Reijo Laitinen
30889:            Marja-Liisa Tykkyläinen    Pentti Lahti-Nuuttila       Kyllikki Muttilainen
30890:                      Johannes Koskinen                    Jukka Gustafsson
30891: 
30892: 
30893: 
30894: 
30895:  2400321
30896: 2                                          1994 vp -:- KK 206·
30897: 
30898: 
30899: 
30900: 
30901:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30902:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         velusajan hyväksilukemisesta ansioeläkkeeseen
30903: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          oikeuttavaksi ajaksi voidaan siten ainakin vä-
30904: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        himmäiseläketasolla katsoa tulleen kokonaan
30905: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja T. Roosin         kompensoiduksi rintamalisäilä ja ylimääräisenä
30906: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           rintamalisällä. Myöskään kansainvälinen vertai-
30907: 206:                          .                        lu ei tukenut rintamaveteraanien vähimmäiselä-
30908:                                                        keturvan parantamista eläkepoliittisin perustein.
30909:           Aikooko Hallitus ryhtyä toteuttamaan             Toimikunta katsoi rintamaveteraanien eläke-
30910:        rintamaveteraanien neuvottelukunnan             turvan parantamista voitavan perustella ainoas-
30911:        esitystä vähimmäiseläkeuudistuksesta, ja        taan arvostuksellisista lähtökohdista. Toimikun-
30912:        jos aikoo, niin millaisella aikataululla?       ta päätyi siihen, että veteraanien vähimmäiseläk-
30913:                                                        keen korottaminen voitaisiin toteuttaa tarkoi-
30914:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuksenmukaisimmin nykyisin maksettavaa yli-
30915: vasti seuraavaa:                                       määräistä rintamalisäjärjestelmää kehittämällä.
30916:                                                        Ansioeläketuloa vailla oleville ja pientä ansioelä-
30917:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman rin-     kettä saaville maksettaisiin nykyistä suurempaa
30918: tamaveteraanien vähimmäiseläketoimikunnan              etuutta. Pelkän kansaneläkkeen varassa elävälle
30919: (KM 1993:18)tehtävänä olilaatia kokonaissuun-          veteraanille ylimääräinen rintamalisä olisi 45%
30920: nitelma niistä toimenpiteistä, joita vielä tarvitaan   kansaneläkkeen lisäosasta. Lisäosatulojen nous-
30921: vuosien 1939-1945 sotien rintamaveteraanien            tessa 1 000 mk:aan/kk ylimääräisen rintamalisän
30922: vähimmäiseläkkeen riittävän tason turvaamisek-         määräytymisprosentti alenisi varsin nopeasti
30923: si, sekä laatia suunnitelma, minkälaisille periaat-    45 %:sta nykyiseen 25 %:iin kansaneläkkeen lisä-
30924: teellisille näkökohdille vähimmäiseläkkeen mää-        osasta. Tällöin veteraanin vähimmäiseläketurva
30925: räytyminen perustuisi. Toimikunnan tuli myös           muodostuisi perhesuhteista ja kuntaryhmästä
30926: ottaa huomioon yleisessä eläkepolitiikassa ta-         riippuen 3 035-3 609 mk:ksilkk nettotasolla,
30927: pahtuva kehitys ja taloudellinen tilanne sekä sel-     mikä vastaisi 3 400--4 200 mk:n suuruista brut-
30928: vittää tämän vuoksi mahdollisuudet toteuttaa           toeläkettä.
30929: ehdotukset vaiheittain.                                    Ylimääräisen rintamalisän kehittäminen kat-
30930:     Rintamasotilaita ja rintamapalvelukseen osal-      sottiin taloudelliset tekijät huomioon ottaen voi-
30931: listuneita henkilöitä arvioitiin olleen elossa vuo-    tavan toteuttaa asteittain kaksiportaisesti. Yli-
30932: den 1993 alussa noin 255 000. Heistä Suomessa          määräisen rintamalisän enimmäismäärää koro-
30933: asuvia rintamalisänsaajia oli arviolta noin            tettaisiin ensimmäisessä vaiheessa 35 %:iin kan-
30934: 242 000. Heidän lukumääränsä alenee arviolta           saneläkkeen lisäosasta ja ·toisessa vaiheessa
30935: 15 OOO:lla vuosittain. Veteraaneille maksettiin        45 %:iin. Rintamaveteraaniasiain neuvottelu-
30936: erilaisia eläke-etuuksia vuonna 1992 yhteensä          kunta on kiirehtinyt uudistuksen toteuttamista
30937: noin 17 miljardia markkaa, mistä 2,5 miljardia         ja esittänyt ensimmäisen vaiheen alkamista
30938: markkaa oli veteraanien erityisetuuksia. Veteraa-      1.1.199 5 ja toisen vaiheen 1.1.1996.
30939: nien keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden               Vuoden 1993 tilanteen mukaan laskettuna yli-
30940: 1992lopussa 5 698 mk/kk.                               määräisen rintamalisän korotuksen saisi lähes
30941:     Eläkepoliittiselta kannalta toimikunta ei löy-     50 000 veteraania ja vuotuiset kustannukset olisi-
30942: tänyt perusteita rintamaveteraanien eläketurvan        vat 94 miljoonaa markkaa. Jos korotus toteutet-
30943: parantamiselle. Veteraanien vähimmäiseläketur-         taisiin kaksiportaisesti, olisi ensimmäisen vai-
30944: va vaihtelee kuntaryhmästä ja perhesuhteista           heen kustannus vastaavasti noin 47 miljoonaa
30945: riippuen 2 706-3 201 mklkk, kun vastaava vaih-         markkaa.
30946: teluväli muilla eläkkeensaajilla on 2 083-2 479            Toimikunta ei nykyisen taloudellisen tilanteen
30947: mklkk. Veteraanien vähimmäiseläketurva on si-          huomioon ottaen esittänyt uudistuksen toteutta-
30948: ten 623-722 mklkk muiden eläkkeensaajien vä-           miselle aikataulua. Toimikunta lähti kuitenkin
30949: himmäisturvaa parempi. Vaatimus rintamapal-            siitä, että sen esittämää ratkaisumallia ryhdytään
30950:                                            1994 vp -   KK 206                                           3
30951: 
30952: toteuttamaan heti, kun taloudellinen tilanne sallii    kea toteuttaa valtion taloutta rasittavia uudistuk-
30953: eläkemenoja lisääviä toimenpiteitä.                    sia. Asiaan otetaan kantaa valtion vuoden 1995
30954:    Tässä valtion taloudellisessa tilanteessa on vai-   talousarviota laadittaessa.
30955: 
30956:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
30957: 
30958:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
30959: 4                                         1994 vp -   KK 206
30960: 
30961: 
30962: 
30963: 
30964:                                         Tili Riksdagens Talman
30965: 
30966:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ån de övriga pensionstagarnas minimiskydd.
30967: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Kravet på att tjänstgöringstiden vid fronten skali
30968: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      räknas tili godo som en tid som berättigar tili
30969: man T. Roos m.fl. undertecknade spörsmål nr           förvärvspension kan sålunda åtminstone på mi-
30970: 206:                                                  nimipensionsnivå anses ha blivit helt uppfylit ge-
30971:                                                       nom fronttiliägget och det extra fronttillägget.
30972:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Inte helier en internationelijämförelse stödde ett
30973:        att den framställning om en minimipen-         bättre minimipensionsskydd för frontveteraner-
30974:        sionsreform som gjorts av delegationen         na på pensionspolitiska grunder.
30975:        för frontveteranerna skali bli genomförd           Kommissionen ansåg att ett bättre pensions-
30976:        och i så fali med vilken tidtabell?            skydd för frontveteranerna endast kan motiveras
30977:                                                       på värdemässiga grunder. Kommissionen kom
30978:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fram tili att det ändamålsenligaste sättet att höja
30979: anföra följande:                                      veteranernas minimipension är att utveckla syste-
30980:                                                       met med det nuvarande extra fronttillägget så att
30981:     Den av social- och hälsovårdsministeriet tili-    tili dem som inte får förvärvspensionsinkomst
30982: satta kommissionen för frontveteranernas mini-        och tili dem som har en liten förvärvsinkomst
30983: mipensioner (KM 1993:18) hade tili uppgift att        betalas en större förmån än den nuvarande. För
30984: utarbeta en helhetsplan för de åtgärder som ytter-    de veteraner som lever på bara folkpensionen
30985: ligare behövs för att garantera en tiliräckligt hög   vore fronttillägget 45 % av folkpensionens til-
30986: nivå på minimipensionen för frontveteranerna          läggsdel. När tiliäggsdelsinkomsterna stiger tili
30987: från krigen 1939-1945 samt att utarbeta en pian       1 000 mklmån., sjunker procenten för det extra
30988: för de principielia synpunkter som skall ligga        fronttillägget mycket snabbt från 45 % tili nu-
30989: tili grund vid fastställandet av minimipensionen.     varande 25 % av folkpensionens tilläggsdel. Då
30990: Kommissionen skulle även beakta den allmänna          blev veteranernas minimipensionsskydd beroen-
30991: pensionspolitiska utvecklingen och det ekono-         de på familjeförhålianden och kommungrupp
30992: miska läget och mot den bakgrunden reda ut            3 035-3 609 mklmån. på nettonivå, vilket mot-
30993: möjligheterna att genomföra förslagen stegvis.        svarar en bruttopension på 3 400--4 200 mk.
30994:     Det beräknades att det i början av 1993 levde         Med beaktande av de ekonomiska aspekterna
30995: ca 255 000 frontsoldater och personer som delta-      ansåg man att det var möjligt att utveckla det
30996: gitifronttjänst. Avdem varca242 OOOmottagare          extra fronttiliägget stegvis i två etapper. Det extra
30997: av fronttillägg som bodde i Finland. Dessa min-       fronttiliäggetsmaximibelopp höjs enligt förslaget
30998: skar i antal med ca 15 000 per år. Tili veteranerna   i det första skedet tili 35 % av folkpensionens
30999: betalades 1992 i olika pensionsförmåner sam-          tilläggsdel och i det andra skedet tili 45 %. Dele-
31000: manlagt ca 17 mrd. mk, varav 2,5 mrd. mk var          gationen för frontveteranfrågor har påskyndat
31001: veteranernas specialförmåner. Veteranernas ge-        reformen och föreslagit att det första skedet bör-
31002: nomsnittliga totalpension var 5 698 mklmån i          jar 1.1.1995 och det andra skedet 1.1.1996.
31003: slutet av 1992.                                           Beräknat enligt situationen 1993 vore antalet
31004:     Kommissionen fann inga pensionspolitiska          veteraner som får förhöjt extra fronttiliägg näs-
31005: grunder för att förbättrafrontveteranernas pensi-     tan 50 000 och de årliga kostnaderna 94 milj. mk.
31006: onsskydd. Veteranernas minimipensionsskydd            Om höjningen genomförs i två etapper är kostna-
31007: varierar beroende på kommungrupp och familje-         den i det första skedet på motsvarande sätt ca 47
31008: förhålianden från2 706 mk till3 201 mklmån., då       milj. mk.
31009: variationsbredden hos andra pensionstagare var            Med beaktande av det nuvarande ekonomiska
31010: 2 083-2 479 mk/mån. Veteranernas minimipen-           läget gav kommissionen ingen tidtabeli för refor-
31011: sionsskydd är sålunda 623-722 mk/mån. bättre          men. Kommissionen utgick dock ifrån att den
31012:                                         1994 vp -   KK 206                                        5
31013: 
31014: lösningsmodell som den föreslagit börjar realise-   svårt att genomföra reformer som belastar stats-
31015: ras genast när det ekonomiska läget medger åt-      ekonomin. Mim kommer att fatta ståndpunkt i
31016: gärder som ökar pensionsutgiftema.                  saken när budgeten för 1995 görs upp.
31017:    1 statens nuvarande ekonomiska läge är det
31018: 
31019:      Helsingforsden 29 april1994
31020: 
31021:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31022:                j
31023:               j
31024:              j
31025:             j
31026:            j
31027:           j
31028:          j
31029:         j
31030:        j
31031:       j
31032:      j
31033:     j
31034:    j
31035:   j
31036:  j
31037: j
31038:                                                 1994vp
31039: 
31040: Kirjallinen kysymys 207
31041: 
31042: 
31043: 
31044: 
31045:                                    Seivästö ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön nuorille tarkoitetun
31046:                                        seksuaaliopetuksen sisällöstä
31047: 
31048: 
31049:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31050: 
31051:    Suomalaisessa yhteiskunnassa on lähiaikoina        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31052: ilmennyt yhä enemmän ns. seksibisnestä. Se on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31053: omiaan loukkaamaan varsinkin naisen ihmisar-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31054: voa sekä fyysisen, psyykkisen ja seksuaalisen itse-
31055: näisyyden periaatetta. Tällaisen toiminnan sivu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31056: juonteena tulee esiin monenlaista rikollista toi-            ryhtyä, että nuorille mm. Sextiin-lehden
31057: mintaa, mm. huumeiden välitystä.                             välityksellä jaettu seksuaalivalistus sel-
31058:    Kyseinen tarjonta kohdistuu joko suoraan tai              västi korostaisi perhettä ja avioliittoa seu-
31059: ainakin välillisesti myös nuoriin. Siksi olisikin            rustelun tavoitteena eikä millään muotoa
31060: tärkeää, että kaikin mahdollisin keinoin suojel-             halventaisi naisen ihmisarvoa eikä louk-
31061: taisiin kasvavaa polvea näiltä haittavaikutuksilta           kaisi vanhempie.9 oikeutta taata lastensa
31062: ja heille välitettäisiin myönteinen, elämää ja               uskonnollinen Ja moraalinen kasvatus
31063: perheyhteyttä korostava kuva seksuaalisuudesta.              omien vakaumustensa mukaan?
31064:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31065:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
31066: 
31067:           Ismo Seivästö                  Leea Hiltunen                  Hannu Suhonen
31068:           Jouko Jääskeläinen             Pirkko Laakkonen               Marja-Liisa, Tykkyläinen
31069: 
31070: 
31071: 
31072: 
31073: 2400321
31074: 2                                           1994 vp -   KK 207
31075: 
31076: 
31077: 
31078: 
31079:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31080: 
31081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kansanterveystieteen laitos, Nuorten kehitystä,
31082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ihmissuhteita, seksuaalisuutta ja seurustelua sel-
31083: olette 8 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-          vittelevä tutkimus, alkanut v. 1986)
31084: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Nuorten sukupuolisuhteet ovat siis yleisiä, jos-
31085: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Seivästön ym.        kaan eivät niin yleisiä kuin nuoret itse kuvittele-
31086: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 207:           vat. Varhaisessa iässä aloitetut sukupuolisuhteet
31087:                                                         varsinkin usein vaihtuvien partnereiden kanssa
31088:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         voivat olla nuorille haitallisia. Sukupuolitautien
31089:         ryhtyä, että nuorille mm. Sextiin-lehden        ja ei-toivottujen raskauksien sekä raskauden kes-
31090:         välityksellä jaettu seksuaalivalistus sel-      keytysten ja niiden aiheuttamien komplikaatioi-
31091:         västi korostaisi perhettä ja avioliittoa seu-   den lisäksi nuoria voivat uhata myös psyykkiset
31092:         rustelun tavoitteena eikä millään muotoa        vaikeudet.
31093:         halventaisi naisen ihmisarvoa eikä louk-            Sosiaali- ja terveysministeriö lähettää joka
31094:         kaisi vanhempien oikeutta taata lastensa        vuosi kaikille 16 vuotta täyttäville nuorille ihmis-
31095:         uskonnollinen ja moraalinen kasvatus            suhteista, seksuaalisuudesta ja sukupuoliteitse
31096:         omien vakaumustensa mukaan?                     tarttuvista taudeista kertovan lehden. Lehdessä
31097:                                                         kerrotaan tutkimuksiin perustuvaa tietoa nuor-
31098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ten seksuaalisuudesta, mm. halutaan kumota
31099: vasti seuraavaa:                                        nuorten keskuudessa yleinen joukkoharha siitä,
31100:                                                         että sukupuolisuhteet kuuluvat 16-vuotiaiden
31101:    Tartuntatautiasetuksen mukaan sosiaali- ja           seurusteluun.
31102: terveysministeriön tulee mm. "huolehtia väestöl-            Lehdessä kerrotaan niistä seksuaalielämään
31103: le suunnatun tartuntatautien vastustamistyön            liittyvistä asioista, joista nuoret itse tutkimusten
31104: edellyttämän valistuksen ja terveyskasvatuksen          mukaan haluavat tietoa ja myös hakevat sitä.
31105: toteuttamisesta sekä valtakunnallisesta tiedotta-       Tutkimusten mukaan 78 prosenttia 15-vuotiaista
31106: misesta".                                               pojista ja 18 prosenttia tytöistä on lukenut seksi-
31107:    Raskauden keskeyttämisestä annetun asetuk-           lehtiä. Seksuaalisesti kiihottavia kirjoja on luke-
31108: sen mukaan "Sosiaali-ja terveysministeriö johtaa        nut kaksi kolmannesta sekä tytöistä että pojista.
31109: ja valvoo yleistä syntyvyyden säännöstelyn oh-          Näiden kaupallisten seksituotteiden välittämä
31110: jausta koskevaa valistustoimintaa raskauden             ihmiskäsitys samoin kuin käsitys seksuaalisuu-
31111: keskeyttämistä ennalta ehkäisevänä ja erityisesti       desta on virheellinen ja usein sekä naista että
31112: laittomia raskauden keskeyttämisiä vähentävänä          miestä halventava. Nuorille lähetettävän lehden
31113: toimenpiteenä sekä siinä erityisesti sitä, että kan-    uusitussa sisällössä kiinnitetään nuorten huo-
31114: salaisille annetaan julkaisu- ja muun tiedotustoi-      miota seksibisneksen vääristyneeseen ihmiskäsi-
31115: minnan välityksellä tietoja raskauden ehkäisys-         tykseen ja painotetaan seksuaalista itsemäärää-
31116: tä."                                                    misoikeutta, tasa-arvoa ja vastuuta itsestä ja
31117:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt       kumppanista.
31118: erityistä huomiota nuorten sukupuolitautien, eri-           Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu aktiivi-
31119: tyisesti aidsin ehkäisyyn ja nuorten ei-toivottujen     sesti perheen vuoden järjestelyyn ja tukee perheen
31120: raskauksien vähentämiseen. Tutkimusten mu-              asemaa yhteiskunnassa. Osa 16-vuotiaista ja suu-
31121: kaan 15-vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa ja 17-        rin osa muutamaa vuotta vanhemmista nuorista
31122: vuotiaista kolme neljäsosaa on jo seurustellut.         aloittaa joka tapauksessa sukupuolielämän en-
31123: Koska nuorten seurustelusuhteet eivät ole kovin         nen perheen perustamista. Sextiin-lehden väli-
31124: pitkäaikaisia, monilla on ollut useampi kuin yksi       tyksellä nuorille halutaan antaa tietoja ja val-
31125: seurustelukumppani. 15-vuotiaista pojista 18            miuksia,joiden avulla he voivat välttää sukupuo-
31126: prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia sekä 17-vuo-       litaudit, ei-toivotut raskaudet ja raskauden kes-
31127: tiaista pojista 56 prosenttia ja tytöistä 49 prosent-   keytykset, jotka myöhemmin voisivat vaikeuttaa
31128: tia on ollut yhdynnässä. (Helsingin yliopiston          heidän mahdollisuuksiaan perheen perustami-
31129:                                            1994 vp -   KK 207                                           3
31130: 
31131: seenja tasapainoiseen perhe-elämään. Myös niil-        vähentyneet nuorten tyttöjen raskauden keskey-
31132: lä nuorilla, jotka haluavat aloittaa sukupuolielä-     tykset nimenomaan viime vuosina, jolloin myös
31133: mänsä vasta avioliitossa, on seksiin ja seksuaali-     Sextiin-Iehteä on lähetetty. Monissa muissa mais-
31134: suuteen liittyviä kysymyksiä, joiden selvittämi-       sa teini-ikäisten ei-toivotut raskaudet ovat kasva-
31135: seen lehdestä voi saada apua.                          va ongelma.
31136:    Suomessa toteutettu seksuaalivalistus näyttää           Lähettämällä nuorille Sextiin-lehden sosiaali-
31137: tuottaneen tuloksia. HIV-tartuntaluvut ovat            ja terveysministeriö ei halua loukata vanhempien
31138: meillä pysyneet länsimaiden alhaisimpina. Nuor-        oikeutta lastensa uskonnolliseen kasvatukseen.
31139: ten kohdalla tilanne on erityisen hyvä, sillä vuosi-   Kuten lehden mukana vanhemmille lähetetyssä
31140: na 1980-1993 meillä on todettu 12 tartuntaa alle       kirjeessä todetaan, lehden yhtenä tarkoituksena
31141: 20-vuotiailla. Sukupuolitaudeista tippuri on vä-       on antaa sukupuoliasioita koskevaa faktatietoa
31142: hentynyt jyrkästi, ja tilastojen mukaan myös           ja keskustelunaiheita pohjaksi vanhempien jalas-
31143: nuorilla yleinen klamydia näyttää kääntyneen           ten väliseen keskusteluun. Tosiasia kuitenkin on,
31144: laskuun.                                               että osa nuorista ei vieläkään saa kotoaan min-
31145:    Raskauden keskeytykset ovat vähentyneet             käänlaista seksuaalivalistusta. Nuorilla on oi-
31146: Suomessa. Vuonna 1973 tehtiin 23 362 raskau-           keus saada terveyteensä liittyvää tietoa, ja ter-
31147: den keskeytystä, vuoden 1993 ennakkotiedon             veysviranomaisilla on velvollisuus tiedon välittä-
31148: mukaan keskytyksiä tehtiin 10 200. Eniten ovat         miseen.
31149:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
31150: 
31151:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31152: 4                                         1994 vp -   KK 207
31153: 
31154: 
31155: 
31156: 
31157:                                         Tili Riksdagens Talman
31158: 
31159:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      17-åriga pojkarna 56 procent och av flickorna 49
31160: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       procent haft könsumgänge. (Helsingfors univer-
31161: 8 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      sitet, institutionen för folkhygien, undersökning
31162: det översänt följande av riksdagsman Seivästö         som utreder de ungas utveckling, människore-
31163: m.fl. undertecknade spörsmål nr 207:                  lationer, sexualitet och sällskapande, inletts
31164:                                                       1986).
31165:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            De ungas sexförhållanden är alltså allmänna,
31166:        ta för att den sexualupplysning tili unga      om också inte så allmänna som de unga själva
31167:        viiken bl.a. distribueras genom förmed-        föreställer sig. Sexuella förhållanden som inletts i
31168:        ling av tidningen Sextiin klart skulle beto-   unga år, speciellt med många växlande partners,
31169:        na att målet för sällskapandet är familj       kan vara skadliga för de unga. Förutom köns-
31170:        och äktenskap och att den inte på något        sjukdomar och icke-önskade graviditeter samt
31171:        sätt skulle förringa kvinnans människo-        aborter och de komplikationer som förorsakas av
31172:        värde och inte kränka föräldrars rätt att      dem är de unga även utsatta för psykiska svårig-
31173:        garantera sina barn en kristen och mora-       heter.
31174:        lisk uppfostran enligt sin egen övertygel-         Social- och hälsovårdsministeriet skickarvarje
31175:        se?                                            år en tidning som berättar om människorelatio-
31176:                                                       ner, sexualitet och sjukdomar som smittar vid
31177:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         könsumgänge tili alla ungdomar som fyller 16 år.
31178: anföra följande:                                      1 tidningen finns uppgifter om de ungas sexualitet
31179:                                                       vilka grundar sig på undersökning, bl.a. vill man
31180:    Enligt förordningen om smittsamma sjukdo-          upphäva den felaktiga föreställningen bland de
31181: mar skall social- och hälsovårdsministeriet bl.a.     unga att sexuella förhållanden hör till16-åringars
31182: "sörja för sådan upplysning och hälsofostran          sällskapande.
31183: samt riksomfattande information tili befolkning-          1 tidningen berättas om sådana angelägenheter
31184: en som behövs för bekämpandet av smittsamma           i anknytning tili sexlivet som de unga enligt un-
31185: sjukdomar."                                           dersökningar vill ha kännedom om och som de
31186:    Enligt förordningen om avbrytande av havan-        också vill söka upp. Enligt undersökningar har 78
31187: deskap "Leder och övervakar social- och hälso-        procent av de 15-åriga pojkarna och 18 procent
31188: vårdsministeriet den upplysningsverksamhet            av flickorna läst sextidningar. Två tredjedelar av
31189: som gäller allmän handledning i födelsekontroll       både flickorna och pojkarna har läst sexuellt upp-
31190: och som utgör en förebyggande åtgärd mot abor-        hetsande böcker. Den människouppfattning som
31191: ter och särskilt en åtgärd för minskande av olag-     dessa kommersiella sexprodukter förmedlar lik-
31192: liga aborter. 1 detta sammanhang skall social- och    som även uppfattningen om sexualitet är felaktig
31193: hälsovårdsministeriet särskilt se tili att medbor-    och förringar ofta både kvinnan och mannen. 1
31194: garna genom publikations- och annan informa-          det förnyade innehållet för tidningen som skickas
31195: tionsverksamhet får upplysning om hur havande-        tili de unga fåsts de ungas uppmärksamhet vid
31196: skap kan förhindras."                                 den förvridna människouppfattningen i sexbusi-
31197:    Social- och hälsovårdsministeriet har fåst spe-    nessen och betonas sexuell självbestämmande-
31198: ciell uppmärksamhet vid förebyggande av de            rätt, jämlikhet och ansvar för sig själv och part-
31199: ungas könssjukdomar, speciellt aids, och min-         nern.
31200: skande av icke-önskade graviditeter. Enligt un-           Social- och hälsovårdsministeriet deltar aktivt
31201: dersökningar har nästan två tredjedelar av 15-        i arrangerandet av familjeåret och stöder famil-
31202: åringarna och tre fjärdedelar av 17-åringarna re-     jens ställning i samhället. En del av 16-åringarna
31203: dan sällskapat. Eftersom förhållandena bland de       och en stor del av de några år äldre ungdomarna
31204: unga inte är speciellt långvariga har många haft      inleder i vilket fall som helst ett sexualliv innan de
31205: flera än en partner. Av de 15-åriga pojkarna har      bildar familj. Med förmedling av tidningen Sex-
31206: 18 procent och av flickorna 23 procent samt av de     tiin vill man ge de unga information och fårdighe-
31207:                                           1994 vp- KK 207                                              5
31208: 
31209: ter med hjälp av vilka de kan undvika könssjuk-       för 1993 gjordes 10 200 aborter. Abortema bland
31210: domar, icke-önskade graviditeter och aborter vil-     unga flickor har minskat mest uttryckligen under
31211: ka senare kunde försvåra deras möjligheter att        de senaste åren då också tidningen Sextiin har
31212: bilda familj och ha ett harmoniskt familjeliv.        skickats. I många andra Iänder är icke-önskade
31213: Även de unga som vill inleda sitt sexualliv först i   graviditeter bland tonåringar ett växande pro-
31214: äktenskapet har frågor i samband med sex och          blem.
31215: sexualitet och vid utredandet av dessa kan man ha        Genom att skicka tidningen Sextiin tili ungdo-
31216: hjälp av tidningen.                                   mar har social- och hälsovårdsministeriet inte
31217:    Den sexualupplysning som förverkligats i           velat kränka föräldrars rätt tili en kristen upp-
31218: Finland verkar att ha haft resultat. Siffroma be-     fostran. Som det konstateras i det följebrev som
31219: träffande HIV-infektion är bland de lägsta i väst-    skickats tili föräldrama är ett syfte med tidningen
31220: ländema. I fråga om unga är situationen speciellt     att ge sakkunskap om sexuella angelägenheter
31221: bra eftersom 1980----1993 konstaterades endast        och diskussionsteman som grund för diskussio-
31222:  12 fall av smitta hos under 20-åringar. Av köns-     nen mellan föräldrar och bam. Det är ett faktum
31223: sjukdomama har gonorre minskat kraftigt och           att en del av de unga inte får någon sexualupplys-
31224: enligt statistiken verkar chlamydia som även är       ning hemma. De unga har rätt att få information
31225: vanlig hos unga att ha börjat minska.                 i anknytning tili sin hälsa och hälsovårdsmyndig-
31226:     Abortema i Finland har minskat. 1973 gjordes      hetema har en skyldighet att förmedla informa-
31227: 23 362 aborter och enligt förhandsuppgiftema          tion.
31228:      Helsingforsden 29 april1994
31229: 
31230:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31231:                                                 1994 vp
31232: 
31233: Kirjallinen kysymys 208
31234: 
31235: 
31236: 
31237: 
31238:                                    Rajamäki ym.: Arvonlisäveron vaikutuksesta autokouluopetukseen
31239: 
31240: 
31241: 
31242:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31243: 
31244:     Mikäli edelleen aiotaan pitää kiinni arvonlisä-   lanteesta johtuvia paineita verotuksen vuoksi,
31245: verolain voimaantulosta suunnitellulla tavalla,       mikä näkyy yksityisten ajo-opetuslupien määrän
31246: tulisi ainakin sen soveltamiseen mm. autokoulu-       rajuna kasvuna. Jo tällä hetkellä autokouluoppi-
31247: opetuksen osalta vielä puuttua. Arvonlisävero         laan ajokortistaan maksamasta hinnasta hieman
31248: lisäisi yli tuhannella markalla B-ajokortin suori-    yli puolet palautuu valtiolle veroinaja veronluon-
31249: tushintaa. Vaikuttaa kohtuuttomalta, että kuljet-     teisina maksuina. Autokouluopetuksen kokemat
31250: tajaopetus kuuluisi täysimääräisen 22 prosentin       vaikeudet näkyvät myös valtion menettäminä
31251: arvonlisäverotuksen piiriin.                          verotuloina ja opettajien työttömyytenä.
31252:     Pääsääntöisestihän hallituksen esitys ja myös         Kaavailtu arvonlisäverotus nostaisi jo nyt kal-
31253: eduskunnan päätös arvonlisäverosta rajaa kou-         liina pidettävän ajokortin hintaa lähes viidennek-
31254: lutustoiminnan arvonlisäverotuksen ulkopuolel-        sellä eli käytännössä noin tuhannella markalla.
31255: le. Perustelutekstissä todetaan, että verovapaan      Maksajiksi joutuisivat heikossa taloudellisessa
31256: koulutuksenjärjestäjänä voi olla valtio, kunta tai    asemassa ja usein vailla työtä olevat nuoret, jotka
31257: yksityinen yhteisö. Verovapaan koulutuksen pe-        eivät voi vähentää ajokortista maksamaansa hin-
31258:  rustunnusmerkkinä mainitaan koulutuksen              taa verotuksessa missään yhteydessä, päinvas-
31259: yleissivistävä luonne ja se, että koulutus on lain    toin kuin esimerkiksi kuljetuspalvelujen ostajat.
31260:  nojalla tapahtuvaa. Myös lainsäädäntöön perus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31261: tuva harrastustavoitteinen koulutus on jätetty        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31262:  verotuksen ulkopuolelle.                             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31263:     Ajokortti on Suomessa usein esimerkiksi työ-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31264:  paikan saamisen edellytyksenä. Autokoulutoi-
31265:  minnan yleissivistävää luonnetta korostaa mm.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31266:  se, että kyseessä on itse asiassa maamme luku-              tynyt tai aikoo ryhtyä autokoulujen ar-
31267:  määräisesti laajin aikuisopetuksen koulutusjär-             vonlisäverotuskohtelun poistamiseksi tai
31268:  jestelmä,jonka käytännössä koko 18 vuotta täyt-             muuttamiseksi esimerkiksi alempaan ve-
31269:  täneiden ikäluokka käy läpi. Autokoulutoimin-               rokantaan?
31270:  taan on aiheutunut erityisesti taloudellisesta ti-
31271: 
31272:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
31273: 
31274:                      Kari Rajamäki                             Kari Urpilainen
31275:                      Jouni Backman                             Martti Korhonen
31276:                                            Timo Laaksonen
31277: 
31278: 
31279: 
31280: 
31281:  2400321
31282: 2                                        1994 vp -   KK 208
31283: 
31284: 
31285: 
31286: 
31287:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31288: 
31289:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       harrastustoimintaan liittyvä koulutus ja opetus-
31290: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toiminta. Verolliseen koulutukseen sovelletaan
31291: olette 8 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       22 prosentin normaalia verokantaa. Autokou-
31292: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     luissa annettava ajo-opetus on arvonlisäverolain
31293: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen          mukaan verollista palvelutoimintaa.
31294: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Eräänä arvonlisäverouudistuksen tavoitteena
31295: 208:                                                 on lisätä kulutusverotuksen neutraalisuutta vero-
31296:                                                      pohjaa laajentamalla. Arvonlisäverotukseen siir-
31297:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-   tyminen merkitsee näin ollen monien kulutuk-
31298:          tynyt tai aikoo ryhtyä autokoulujen ar-     seen myytävien hyödykkeiden osalta muutosta
31299:          vonlisäverotuskohtelun poistamiseksi tai    nykyiseen verokohteluun. Kulutusverojärjestel-
31300:          muuttamiseksi esimerkiksi alempaan ve-      män uudistamisella on myönteisten vaikutusten
31301:          rokantaan?                                  lisäksi myös vaikutuksia, joita ei muutostilan-
31302:                                                      teessa aina välttämättä koeta myönteisinä. Nämä
31303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaikutukset johtuvat muun muassa nykyistä laa-
31304: vasti seuraavaa:                                     ja-alaisemman ja aikaisempaa neutraalimman
31305:                                                      kulutusverotuksen aiheuttamista hintasuhteiden
31306:    Arvonlisäverolain (1501/93) 39 §:n 1 momen-       ja kulutuskysynnän muutoksista. Nykyisessä ta-
31307: tin mukaan veroa ei suoriteta koulutuspalvelui-      loudellisessa tilanteessa mahdollisuudet alem-
31308: den myynnistä. Lain 40 §:n mukaan verottomalla       pien verokantojen käyttöön muutoksen aiheutta-
31309: koulutuspalvelulla tarkoitetaan yleissivistävää ja   mien vaikutusten lieventämiseksi on todettu ar-
31310: ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta         vonlisäverolain eduskuntakäsittelyn aikana ra-
31311: sekä taiteen perusopetusta, jota lain nojalla jär-   j allisiksi.
31312: jestetään tai jota lain nojalla avustetaan valtion        Edellä esitetyillä perusteilla hallituksen tarkoi-
31313: varoin. Muunlainen koulutus kuuluu arvonlisä-        tuksena ei ole ryhtyä toimenpiteisiin, jotka mer-
31314: verotuksen piiriin. Tällaista koulutusta on liike-   kitsisivät muutosta autokoulujen jo päätet-
31315: taloudellisin perustein järjestetty koulutus sekä    tyyn arvonlisäverokohteluun.
31316: erilainen lähinnä vapaa-ajanviettoon tai muuhun
31317: 
31318:        Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1994
31319: 
31320:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
31321:                                           1994 vp -   KK 208                                          3
31322: 
31323: 
31324: 
31325: 
31326:                                         Tili Riksdagens Talman
31327: 
31328:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      het. I fråga om skattepliktig utbildning tillämpas
31329: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       den normala skattesatsen på 22 %. Den körun-
31330: 8 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-      dervisning som ges vid bilskoloma är enligt mer-
31331: det översänt följande av riksdagsman Rajamäki         värdesskattelagen skattepliktig service.
31332: m.fl. undertecknade spörsmål nr 208:                      Ett av mervärdesskattereformens mål är att
31333:                                                       genom en utvidgning av skattebasen öka kon-
31334:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      sumtionsbeskattningens neutralitet. Övergången
31335:        eller ämnar den vidta för slopande av mer-     till mervärdesbeskattning medför sålunda en
31336:        värdesskatten för bilskolor eller för infö-    ändring i den gällande skattemässiga behandling-
31337:        rande t.ex. av en lägre skattesats för bil-    en av många konsumtionsnyttigheter. Revide-
31338:        skolor?                                        ringen av konsumtionsskattesystemet medför
31339:                                                       förutom de positiva verkningama även verkning-
31340:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ar som inte alltid utan vidare upplevs som positi-
31341: anföra följande:                                      va. Dessa verkningar beror bl.a. på de ändringar
31342:                                                       i prisförhållanden och konsumtionsefterfrågan
31343:    Enligt 39 § 1 mom. mervärdesskattelagen            som konsumtionsbeskattningen i sin mera vid-
31344: (150 1/93) betalas inte skatt på f6rsäljning av ut-   sträckta och mera neutrala form medf6r. Under
31345: bildningstjänster. Enligt lagens 40 § avses med       riksdagsbehandlingen av mervärdesskattelagen
31346: skattefri utbildningstjänst allmänbildande ut-        konstaterades att i rådande ekonomiska situation
31347: bildning och yrkesutbildning, högskoleundervis-       är möjlighetema att tillämpa lägre skattesatser
31348: ning samt grundundervisning i konst som ordnas        for lindrande av de verkningar som ändringen
31349: med stöd av lag eller som med stöd av lag under-      medför begränsade.
31350: stöds med statens medel. All övrig utbildning             Med stöd av vad som anförts ovan har rege-
31351: omfattas av mervärdesbeskattningen. Sådan ut-         ringen inte för avsikt att vidta sådana åtgärder
31352: bildning är utbildning som ordnas på företags-        som skulle medföra ändringar i den redan fast-
31353: ekonomiska grunder samt annan främst i sam-           slagna mervärdesskattemässiga behandlingen av
31354: band med fritids- eller annan hobbyverksamhet         bilskolor.
31355: ordnad utbildning och undervisningsverksam-
31356: 
31357:      Helsingforsden 2 maj 1994
31358: 
31359:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
31360:                                                1994 vp
31361: 
31362: :irjallinen kysymys 209
31363: 
31364:                                   Polvinen ym.: Hiukkaskiihdyttimen rakentamisesta Suomeen
31365: 
31366: 
31367: 
31368:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31369: 
31370:    Suomalaiset hiukkasfyysikot pitävät realisti-     arvioksi on esitetty noin 40 miljardia markkaa.
31371: ena ajatuksena sitä, että seuraava ja maailman       Isäntämaan osalta huomattavan suureksi panok-
31372: 'hteinen hiukkaskiihdytin rakennetaan Suo-           seksi tullaan arvioimaan käyttöön saatavan maa-
31373: neen. Perusteluina fyysikot pitävät vakaata kal-     alueen arvo. Hanke tarjonnee käytön aikana vä-
31374: ioperää sekä teknologian korkeata tasoa. Jopa        hintään 1 000 työpaikkaa, joista 60 % on yleensä
31375: .o miljardia maksavan kiihdyttimen saamiseksi        isäntämaasta .
31376: luomeen on käynnistetty hanke. Hankkeen                 Valiokunnan saamien selvitysten mukaan
31377: :äynnistäjinä ovat olleet Suurenergiafysiikan        Suomen kannalta merkittävänä kilpailuetuna on,
31378: utkimuslaitos Seft, Oulun Teknologiakylä Oy ja       että kallioperään perustettavalle kiihdyttimene
31379: ~erntech Oy.                                         pystytään tarjoamaan poikkeuksellisen hyvät ja
31380:    Kansainvälisenä yhteistyönä rakennettava lai-     vakaat perustamisolosuhteet. Lineaarikiihdytin-
31381: os maksaisi noin 40 miljardia markkaa. Suomen        rata asettaa erittäin suuret vaatimukset raken-
31382: >suus kustannuksista olisi varsin pieni, mutta       nusalustan häiriöttömyydelle ja laajuudelle, kos-
31383: 1ankkeen toteutuessa saisivat suomalaiset tehtä-     ka etsittävän linjan pituus on 40 kilometriä.
31384: räkseen suuren osan rakennustyöstä. Lisäksi          Seurantatutkimuksissa on todettu, että Suomesta
31385: ciihdyttimen yhteyteen sijoittuisi jopa tuhannen     löytyy alueita, joiden seisminen häiriötaso on al-
31386: hmisen tutkijayhteisö, joista 100-200 olisi          haisimpia maailmassa.
31387: cansainvälisiä tutkijan työpaikkoja Suomessa.           Kun suomalaista kallioperää ryhdytään tar-
31388: ;uomen paikkakunnista ovat kiinnostuksensa           joamaan vaihtoehdoksi kansainvälisellä tasolla,
31389: lmoittaneet useat kunnat ja kaupungit. Hank-         on oltava käytettävissä vertailukelpoisia ja vaih-
31390: ceesta on tehty alustavia selvityksiä eri puolilla   toehtoisia alueita Suomessa. Tämä edellyttää riit-
31391: naata, missä suomalainen kallioperä on todettu       tävää panostusta näiden tutkimusten suunnitte-
31392: cäyttökelpoiseksi ja hyväksi.                        luun ja toteuttamiseen.
31393:    Mahdollisesti vuonna 2005 valmistuvan lai-           Valiokunta edellyttää, että hallitus huolehtii
31394:  oksen sijoituspaikasta on odotettavissa kova        hiukkasfysiikan lineaarikiihdyttimen Suomeen
31395: cansainvälinen kilpailu. Kysymys on siis varsin      saannista koskevan hankkeen edellyttämän ylei-
31396: muresta kalasta.                                     sen maaperätutkimuksen ja vaihtoehtoisten
31397:    Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään hal-      alueiden tutkimisen rahoituksesta ja itse tutki-
31398: lituksen esityksenjohdosta valtion talousarvioksi    musten käytännön toteutuksesta."
31399: vuodelle 1993 todennut kauppa- ja teollisuusmi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31400: nisteriön pääluokan luvun 40 (Geologian Tutki-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31401: muskeskus) kohdalla seuraavaa:                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31402:    "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31403: suomalaiset ovat kiinnostuneet osallistumisesta
31404: kilpailuun hiukkasfysiikan lineaarikiihdyttimen                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31405: saamiseksi Suomeen. Poliittinen tilanne ja                  tynytja mitä se aikoo tehdä, jotta voidaan
31406: suomalaisten fyysikkojen huomattava osallistu-              turvata riittävät taloudelliset resurssit ja
31407: minen kansainvälisiin projekteihin (CERN)                   voimavarat lineaarikiihdytinhankkeen
31408: näyttävät suovan tähän hyviä mahdollisuuksia.               selvittämiseksi, sekä
31409: Valinnan suorittaa kansainvälinen asiantuntija-                onko Suomen kallioperä soveltuva ja
31410: komitea IFCA (International Committee for Fu-               kilpailukykyinen mahdollisen laitoksen
31411: ture Accelators). Hankkeen kokonaiskustannus-               sijoituspaikkana?
31412: 
31413:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994
31414: 
31415:                     Osmo Polvinen                             Pekka Leppänen
31416: 2400321
31417: 2                                         1994 vp- KK 209
31418: 
31419: 
31420: 
31421: 
31422:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31423: 
31424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tutkimusalueen kalleuden vuoksi uusien hank-
31425: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keiden käyntiinlähtö on kuitenkin epävarmaa,
31426: olette 8 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        erityisesti sen takia, että monet maat ovat muu-
31427: jeenne n:o 489 ohella toimittanut valtioneuvos-       toinkin joutuneet supistamaan omia tutkimus-
31428: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Pol-      budjettejaan. Syksyllä 1993 mm. keskeytettiin
31429: visen ym. näin kuuluvan kitjallisen kysymyksen        Yhdysvalloissa jo pitkällä toteutusvaiheessa ol-
31430: n:o 209:                                              lut, kustannusarvioitaan 13 miljardin dollarin
31431:                                                       SSC-hanke (Superconducting Super Collider).
31432:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-          Lineaarikiihdytin on joka tapauksessa eräs tu-
31433:        tynyt ja mitä se aikoo tehdä, jotta voidaan    levaisuuden vaihtoehto alan tutkimustoiminnan
31434:        turvata riittävät taloudelliset resurssit ja   kehittämisessä. Suurten kustannusten vuoksi oli-
31435:        voimavarat lineaarikiihdytinhankkeen           si järkevää toteuttaa hanke siten, että maailman
31436:        selvittämiseksi, sekä                          kaikki osallistumisesta kiinnostuneet maat tulisi-
31437:           onko Suomen kallioperä soveltuva ja         vat mukaan sen toteutukseen. Hankkeen toteu-
31438:        kilpailukykyinen mahdollisen laitoksen         tus vaatii luonnollisesti näiden maiden tutkimus-
31439:        sijoituspaikkana?                              hallinnon ja rahoitusorganisaatioiden valmiste-
31440:                                                       lua sekä poliittiset päätökset osallistumisesta.
31441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Toistaiseksi hanketta ei ole käsitelty missään
31442: vasti seuraavaa:                                      kansainvälisissä yhteyksissä viranomaistasolla.
31443:                                                       Hankkeen suunnittelu on tapahtunut lähinnä
31444:    Suurenergiafysiikka on osa fysiikan alan pe-       tutkijapiireissä. Tutkijoiden arviot siitä, onko li-
31445: rustutkimusta. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa      neaarikiihdyttimen rakentaminen seuraava alan
31446: aineen perimmäisistä ominaisuuksista. Tieteelli-      suurhanke ja milloin sen toteutus voisi alkaa,
31447: sen tiedon ohella on eräiltä osin sivutuotteena       vaihtelevat suuresti. Optimistisimmat arvioivat,
31448: päästy myös teknologisiin ja kaupallisiin sovel-      että hankkeen toteutus voisi lähteä liikkeelle jo
31449: luksiin. Tarvittavien kiihdyttimienja muiden lait-    muutaman vuoden kuluttua. Toisaalta on esitet-
31450: teistojen vuoksi kyseinen tutkimus on erittäin        ty arvioita, ettei tällaista hanketta saada käyntiin
31451: kallista.                                             edes lähimpien 10-15 vuoden kuluessa.
31452:    Maailmassa on noin 15 tämän alan tutkimus-             Alan tutkimuksen laajenemisen, CERN-yh-
31453: laitosta. Euroopan valtioiden yhteinen alan tut-      teistyöstä saatujen hyvien kokemusten sekä erää-
31454: kimuslaitos on CERN (Conseil Europeen pour la         nä keskeisenä edellytyksenä olevan vakaan kal-
31455: Recherche Nucleaire). Suomi liittyi CERNin jä-        lioperän vuoksi lineaarikiihdyttimen rakentami-
31456: seneksi vuoden 1991 alusta lukien. Jäsenmaksu         seen on kiinnitetty Suomessa suurta huomiota
31457: CERNille on runsaat 40 mmk vuodessa.                  niin tutkijoiden kuin tutkimushallinnon piirissä
31458:    Koska suurenergiafysiikka on luonteeltaan          sekä myös julkisuudessa. Asia on koettu niin
31459: perustutkimusta, siihen liittyviä kysymyksiä,         kiinnostavaksi, että monet seutukaavaliitot ja
31460: mukaan lukien alan tutkimuslaitoksia tai kiih-        kunnat ovat teettäneet alueeltaan alustavia kal-
31461: dyttimiä koskevat asiat kuuluvat ministeriöiden       lioperäselvityksiä. Samoin on keskusteltu muista
31462: välisen työnjaon mukaisesti ensisijaisesti opetus-    kiihdyttimen Suomeen saamisen edellytyksistä.
31463: ministeriön hallinnonalan vastuulle. Tätä tutki-          Asian vaatimia käytännön selvityksiä varten
31464: musta ja erityisesti yhteistyötä CERNin kanssa        opetusministeriö asetti 27.10.1993 työryhmän,
31465: koordinoi Suomessa Helsingin yliopiston yhtey-        jossa on edustus opetusministeriöstä, kauppa- ja
31466: teen perustettu Suurenergiafysiikan tutkimuslai-      teollisuusministeriöstä, valtion tiede- ja teknolo-
31467: tos, SEFT.                                            gianeuvostosta, SITRAsta sekä SEFTistä. Työ-
31468:    Tutkijapiireissä eri puolilla maailmaa on tehty    ryhmän tehtävänä on seurata kansainvälistä ke-
31469: suunnitelmia tutkimusalueen kehittämisestä ja         hitystä suurenergiafysiikkaan liittyvissä kiihdy-
31470: uuden sukupolven kiihdyttimien rakentamisesta.        tinhankkeissa, toimia eri ministeriöiden neuvon-
31471:                                            1994 vp -      KK 209                                         3
31472: 
31473: antajana näissä kysymyksissä sekä toimia line-           daan selvittää tarkemmin muita edellytyksiä, ku-
31474: aarikiihdytinhankkeen käytännön koordinaatto-            ten kallioperäitään soveliaimpia alueita, valita
31475: rina kotimaassa.                                         potentiaalisia sijoituspaikkavaihtoehtoja ja har-
31476:     Lineaarikiihdyttimen sijoituspaikkaan vaikut-        kita sitä, lähteekö Suomi kilpailemaan hankkees-
31477: tavat vakaan kallioperän ohella monet muut tek-          ta muiden maiden kanssa.
31478: niset tekijät. Lisäksi asiaan vaikuttavat ympäris-          Kysymyksessä on viitattu valtiovarainvalio-
31479: tötekijät, kuten maan ja alueen teknisen infra-          kunnan lausumaan riittävien varojen varaami-
31480: struktuurin taso, läheisyys teknisen alan korkea-        sesta Geologian tutkimuskeskukselle GTK:lle
31481: kouluihin, yliopistoihin ja osaamiskeskuksiin,           kiihdytinhanketta koskevia kallioperätutkimuk-
31482: joissa on alan tutkimusta, korkeasti koulutetun          sia varten. GTK:lla on kuitenkin vain kallioperän
31483: työvoiman saatavuus, hyvät liikenneyhteydet,             vakauteen, ei suurenergiafysiikkaan liittyvää
31484: kyseisen maan halu ja mahdollisuudet luoda mui-          asiantuntemusta. Toisaalta jo nykyisen tietämyk-
31485: ta sijoittumiseen liittyviä edellytyksiä sekä osal-      sen perusteella on selvää, että Suomesta löytyy
31486: listua niistä aiheutuviin kustannuksiin. Kaikissa        alueita, jotka kallioperäitään voivat soveltua li-
31487: kansainvälisissä suurhankkeissa lopullinen pää-          neaarikiihdyttimen sijoituspaikaksi. Siinä vai-
31488: tös on kuitenkin poliittinen; osallistujamaiden on       heessa, kun muut tarvittavat selvitykset on tehty
31489: sovittava sijoituspaikasta keskinäisissä neuvotte-       ja myös, mikäli tehdään päätös kiihdytinhank-
31490: luissaan.                                                keen tavoittelusta Suomeen, on tehtävä kallio-
31491:     Työryhmä on aloittanut työnsä päättämällä            perää koskevat yksityiskohtaiset selvitykset.
31492:  laadituttaa ensi vaiheessa selvityksen lineaari-        Varat näihin selvityksiin on syytä osoittaa hank-
31493:  kiihdyttimen sijoituspaikalta vaadittavista tekni-      keesta kokonaisvastuussa olevalle taholle, esi-
31494:  sistä edellytyksistä. Teknisten edellytysten on ol-     merkiksi SEFTille.
31495:  tava ainakin alustavina tiedossa, ennen kuin voi-
31496:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1994
31497: 
31498:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
31499: 4                                        1994 vp -   KK 209
31500: 
31501: 
31502: 
31503: 
31504:                                        Tili Riksdagens Talman
31505: 
31506:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Eftersom forskningsområdet är så dyrt är det
31507: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       dock osäkert om nya projekt kan inledas, i syn-
31508: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nerhet då många Iänder också annars har blivit
31509: man Polvinen m.fl. undertecknade spörsmål nr         tvungna att inskränka sina forskningsbudgeter.
31510: 209:                                                 Hösten 1993 avbröt bl.a. Förenta Staterna sitt
31511:                                                      SSC-projekt (Superconducting Super Collider)
31512:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    som redan var långt inne i realiseringsskedet och
31513:        och vad har den för avsikt att göra för att   vars kostnadsberäkning uppgick til113 miljarder
31514:        tillräckliga ekonomiska resurser skall        dollar.
31515:        kunna tryggas för en utredning av projek-        Den linjära acceleratorn är i vilket fall som
31516:        tet med en linjär accelerator samt            helst ett av framtidens alternativ då det gäller att
31517:            är den finska berggrunden lämplig och     utveckla forskningen inom branschen. Tili följd
31518:        konkurrenskraftig som förläggningsplats       av de stora kostnaderna vore det förnuftigt att
31519:        för en eventuell anläggning?                  genomföra projektet så att alla Iänder i världen
31520:                                                      som är intresserade av att delta skulle vara med
31521:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        om att genomföra det. Genomförandet av pro-
31522: anföra följande:                                     jektet kräver naturligtvis att dessa Iänder bereder
31523:                                                      sin forskningsadministration och sina finansie-
31524:    Högenergifysiken är en del av grundforskning-     ringsorganisationer samt deltar i de politiska be-
31525: en på fysikens område. Målet med den är att          sluten.
31526: producera information om ett ämnes primära              Hittilis har projektet inte behandlats i något
31527: egenskaper. Vid sidan av den vetenskapliga infor-    internationellt sammanhang på myndighetsnivå.
31528: mationen har man tili vissa delar som biprodukt      Planeringen av projektet sker främst i forskar-
31529: också fått tekniska och kommersiella tillämp-        kretsarna. Forskarnas bedömningar av om byg-
31530: ningar. Tili följd av de acceleratorer och annan     gandet av en linjär accelerator är nästa storpro-
31531: utrustning som behövs är denna forskning syn-        jekt i branschen och när genomförandet av det
31532: nerligen dyr.                                        kunde påbörjas varierar stort. De mest optimis-
31533:    I världen finns ca 15 forskningsinstitut inom     tiska bedömer att projektet kunde påbörjas redan
31534: denna sektor. De europeiska staternas gemen-         om några år. Å andra sidan har bedömningar
31535: samma forskningsinstitut inom sektorn är             lagts fram om att ett sådant projekt inte kan
31536: CERN (Conseil Europeen pour Ia Recherche             inledas ens under de närmaste 10-15 åren.
31537: Nucleaire). Finland blev medlem i CERN vid              I och med att forskningen inom sektorn har
31538: ingången av 1991. Medlemsavgiften tili CERN är       blivit mera omfattande, att erfarenheterna av
31539: drygt 40 mmkper år.                                  CERN-samarbetet har varit goda och att berg-
31540:    Eftersom högenergifysiken tili sin natur är       grunden är stabil, vilket är en viktig förutsätt-
31541: grundforskning, ankommer frågorna i anslut-          ning, har byggandet av en linjär accelerator här i
31542: ning tili denna, inklusive de frågor som gäller      Finland rönt stor uppmärksamhet både bland
31543: forskningsinstitut eller acceleratorer inom bran-    forskarna och inom forskningsadministrationen
31544: schen, enligt arbetsfördelningen mellan minis-       och även i offentligheten inom landet. Saken har
31545: terierna i första hand på undervisningsminis-        upplevts som så intressant att många region-
31546: teriets ansvarsområde. Denna forskning och i         planeförbund och kommuner har låtit göra preli-
31547: synnerhet samarbetet med CERN koordineras i          minära berggrundsutredningar på sina områden.
31548: Finland av Forskningsinstitutet för högenergify-     De övriga förutsättningarna för att en accelerator
31549: sik, som har inrättats i samband med Helsingfors     skulle kunna fås tili Finland har också debatte-
31550: universitet.                                         rats.
31551:    I forskarkretsar runt om i världen har planer        För de praktiska utredningar som saken krä-
31552: gjorts upp för utvecklande av forskningsområdet      ver tillsatte undervisningsministeriet den 27 okto-
31553: och byggandet av en ny generation acceleratorer.     ber 1993 en arbetsgrupp med representanter för
31554:                                            1994 vp -     KK 209                                              5
31555: 
31556: undervisningsministeriet, handels- och industri-         ning över de tekniska förutsättningar som skall
31557: ministeriet, statens vetenskaps- och teknologi-          krävas av förläggningsplatsen för en linjär accele-
31558: råd, SITRA samt Forskningsinstitutet för hög-            rator. De tekniska förutsättningarna måste åt-
31559: energifysik. Arbetsgruppen har i uppgift att följa       minstone preliminärt vara kända innan man när-
31560: den internationella utvecklingen i accelerator-          mare kan utreda andra förutsättningar, såsom
31561: projekt som anknyter till högenergifysik, vara           vilka områden som är mest lämpade vad gäller
31562: rådgivare i dessa frågor för de olika ministerierna      berggrunden, välja potentiella alternativ tili för-
31563: samt inhemsk koordinator för det praktiska i             läggningsplatser och överväga om Finland skall
31564: samband med projektet med den linjära accelera-          ge sig in i konkurrensen om projektet med övriga
31565: torn.                                                    länder.
31566:    Förläggningsplatsen för den linjära accelera-            1 spörsmålet hänvisas det tili statsutskottets
31567: torn påverkas av många andra tekniska faktorer           yttrande om att tiliräckliga medel bör reserveras
31568: vid sidan av den stabila berggrunden. Dessutom           för geologiska forskningscentralen för undersök-
31569: påverkas saken av miljöfaktorer, såsom nivån på          ningar av berggrunden med tanke på ett accelera-
31570: den tekniska infrastrukturen i Jandet och områ-          torprojekt. GFC har dock endast kunskap om
31571: det, närheten tili högskolor, universitet och kun-       berggrundens stabilitet, inte om högenergifysik.
31572: skapscentra på det tekniska området, där forsk-          Å andra sidan är det redan med dagens kunska-
31573: ningen inom sektorn pågår, tiligången tili högt          per klart att det i Finland finns områden som tili
31574: utbildad arbetskraft, goda trafikförbindelser,           sin berggrund kan lämpa sig som förläggnings-
31575: ifrågavarande lands vilja och möjligheter att ska-       plats för en linjär accelerator. 1 det skede när
31576: pa andra förutsättningar som sammanhänger                övriga utredningar som behövs har gjorts och
31577: med förläggandet samt att delta i de kostnader           också i det fall att beslut fattas om att accelerator-
31578: som dessa ger upphov till. 1 alla internationella        projektet skall eftersträvas, bör detaljerade utred-
31579: storprojekt är det slutliga beslutet dock politiskt;     ningar göras gällande berggrunden. Resurserna
31580: deltagarländerna måste komma överens om för-             för dessa utredningar är det skäl att anvisa en part
31581: läggningsplatsen vid ömsesidiga förhandlingar.           som har helhetsansvaret förprojektet, t.ex. forsk-
31582:    Arbetsgruppen har inlett sitt arbete med att          ningsinstitutet för högenergifysik.
31583: besluta om att i första skedet låta göra en utred-
31584:       Helsingfors den 2 maj 1994
31585: 
31586:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
31587:                                                  1994 vp
31588: 
31589: Kirjallinen kysymys 210
31590: 
31591: 
31592: 
31593: 
31594:                                     Vähänäkki: Sotilasvammalain soveltamisesta eri sukupuolta oleviin
31595:                                        edunsaajiin
31596: 
31597: 
31598:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31599: 
31600:    Voimassa oleva sotilasvammalaki syrjii eräis-       vaimolle ei aseteta. Naispuolisen edunsaajan
31601: sä säännöksissään miessukupuolta, vaikka tasa-         puolisolle (kysyjän huomautus: siis miehelle!)
31602: arvolain 7 §:n mukaan syrjintä sukupuolen perus-       asetetaan edellytykseksi, että hän on paitsi vara-
31603: teella on kielletty. Syrjinnällä tarkoitetaan ihmis-   ton, myös työ- tai ansio kyvytön." Samaisesta
31604: ten asettamista sukupuolen perusteella eri ase-        tasa-arvovaltuutetun lausunnosta ilmenee lisäk-
31605: maan.                                                  si, että jo 22.11.1988 on silloinen tasa-arvovaltuu-
31606:     Allekirjoittanut sai vihjeen tasa-arvolain vas-    tettu kiinnittänyt kirjelmässään n:o 38/36/88 so-
31607: taisista säännöksistä sotilasvammalaissa erään         siaali- ja terveysministeriön huomiota samaan
31608: järkyttävän yksittäistapauksen kautta. Kyseises-       epäkohtaan sotilasvammalaissa ja pyytänyt mi-
31609: sä tapauksessa eräs tuntemani nainen sai sotilas-      nisteriötä ilmoittamaan hänelle, mihin toimenpi-
31610: vammalain mukaisia etuuksia, koska hän oli             teisiin ministeriö on hänen kirjelmänsä johdosta
31611: vammautunut sodan aikana työvelvollisuuttaan           ryhtyvä.
31612: täyttäessään. Naisen aviomies olijoutunut äsket-           On ennenkuulumatonta, ettei ministeriö ole
31613: täin pienyrityksensä konkurssin kautta työttö-         ryhtynyt asiassa mihinkään toimiin viiden kulu-
31614: mäksi. Nainen ei kuitenkaan saanut sotilasvam-         neen vuoden aikana.
31615: malain mukaista lisäystä elinkorkoon, koska                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31616: aviomies ei ollut sekä työkyvytön että varaton.        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31617:  Mikäli vammautunut olisi mies, saisi hän koro-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31618:  tuksen elinkorkoonsa,jos hänellä olisi elätettävä-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31619:  nään aviovaimo, riippumatta siitä, olisiko vaimo
31620:  työkyvytön sekä varaton. - Näin säätelevät                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
31621:  asiaa sotilasvammalain 4 ja 9 §.                              teisiin lainmuutoksen aikaansaamiseksi
31622:     Koska en olisi ilman pitäviä perusteita lähte-             sotilasvammalain säännöksissä, jotta
31623:  nyt taisteluun tämän ilmeisen, laissa olevan suku-            miessukupuoli tulisi säännösten edellyt-
31624:  puolten epätasa-arvoa ylläpitävän lainkohdan                  tämien etuuksien osalta samanarvoiseksi
31625:  muuttamiseksi, hankin asiasta tasa-arvovaltuu-                naisten kanssa, ja
31626:  tetun lausunnon. Laintulkintakyvystäni ilahtu-                   aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
31627:  neena sainkin häneltä lausunnon (29.11.1993, n:o              tasa-arvolain voimaantulon jälkeen soti-
31628:  21/51/93), jossa hän oli samaa mieltä kanssani                lasvammalain epätasa-arvoisten sään-
31629:  todeten muun muassa seuraavaa:                                nösten kautta tapahtuneet edunmenetyk-
31630:     "Sotilasvammalain mukaan henkilö voi saada                 set korvataan asianomaisille, mikäli lain-
31631:  Iisäetuutta esimerkiksi silloin, kun hänellä on               muutos vihdoinkin saataisiin aikaan?
31632:  elätettävänään aviovaimo. Muita edellytyksiä
31633:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
31634: 
31635:                                             Matti Vähänäkki
31636: 
31637: 
31638: 
31639: 
31640:  2400321
31641: 2                                        1994 vp -   KK 210
31642: 
31643: 
31644: 
31645: 
31646:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31647: 
31648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilöä, joista naispuolisia on runsaat 700.
31649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kuolemantapauksen johdosta myönnettävää
31650: olette 12 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-      huoltoeläkettä saa noin 20 000 leskeä ja noin 700
31651: jeenne ohelle toimittanut valtioneuvoston asian-     muuta omaista.
31652: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vähänäkin             Sotilasvammalain 4 §:n mukaan korvauksena
31653: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 210:        annetaan vahingoittuneelle tai sairastuneelle it-
31654:                                                      selleen sairaanhoitoa, päivärahaa, elinkorkoa ja
31655:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      täydennyskorkoa, hänen omaisilleen huoltoelä-
31656:        siin lainmuutoksen aikaansaamiseksi so-       kettä ja lisähuoltoeläkettä sekä kuolinpesälle
31657:        tilasvammalain säännöksissä, jotta mies-      hautausapua. Edelleen lain 9 §:n mukaan päivä-
31658:        sukupuoli tulisi säännösten edellyttämien     raha ja elinkorko maksetaan korotettuna sille,
31659:        etuuksien osalta samanarvoiseksi naisten      jonka elätettävänä on hänen aviovaimoosa ja
31660:        kanssa, ja                                    5 §:ssä tarkoitettu lapsi. Hakemuksesta voidaan
31661:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     määrätä, että päiväraha tai elinkorko maksetaan
31662:        tasa-arvolain voimaantulon jälkeen soti-      korotettuna myös sille, jonka elätettävänä on
31663:        lasvammalain epätasa-arvoisten sään-          hänen vanhempansa tai jonka elätettävänä ruu-
31664:        nösten kautta tapahtuneet edunmenetyk-        miinvamman syntyessä tai sairauden ilmaantues-
31665:        set korvataan asianomaisille, mikäli lain-    sa oli ja edelleen on muita kuin edellä mainittuja
31666:        muutos vihdoinkin saataisiin aikaan?          omaisia.
31667:                                                          Omaisella tarkoitetaan sotilasvammalain 5 §:n
31668:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mukaan muun muassa puolisaa ja 17 vuotta nuo-
31669: taen seuraavaa:                                      rempaa lasta, aviomiestä kuitenkin vain, jos hän
31670:                                                      työ- tai ansiokyvyttömyyden ja varattomuuden
31671:    Varsinaisen sotilasvammakorvauksen alkuna         takia on vaimonsa elätettävänä.
31672: oli Suomessa vuonna 1919 annettu laki eläkkeistä         A vialiittolain (234/29) mukaan kummankin
31673: vapaussodassa haavoittuneille sotureille sekä        puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa per-
31674: kaatuneitten ja sairastuneitten sotureitten per-     heen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatuk-
31675: heenjäsenille. Tämän jälkeen sääntelyä jatkettiin    seen. Vuonna 1948 voimaan tullut sotilasvamma-
31676: sotilastapaturmien osalta, kunnes sekalaisten        laki lähti kuitenkin vallinneesta perusolettamuk-
31677: korvaus- ja eläkejärjestelmien yhtenäistäminen ja    sesta, että mies on perheen, myös vaimonsa pää-
31678: uusiminen olosuhteiden muuttuneita tarpeita          asiallinen elättäjä. Näin ollen elinkoron korotus
31679: vastaavaksi tuli ajankohtaiseksi 1940-luvun puo-     vaimon osalta voidaan myöntää selvittämättä,
31680: livälin tienoilla. Säännösten uusiminen toteutui     onko tilanne todella näin, vaikkakin sodan jäl-
31681: 28 päivänä toukokuuta 1948 annetulla sotilas-        keen naisten osuus työelämässä lisääntyi. Sen
31682: vammalailla (404/48). Tämä laki lukuisine myö-       sijaan vastaavan elinkoron korotuksen myöntä-
31683: hempine muutoksineen, sen soveltamisalaa laa-        minen naispuoliselle sotainvalidille edellyttää
31684: jentavine säännöksineen sekä muin siihen liitty-     miehen taloudellisen riippuvuuden osoittamista.
31685: vin säädöksin muodostaa nykyisen sotilasvam-             Sotilasvammalaki antaa kokonaisuudessaan
31686: makorvauksen perustan.                               suhteellisen kattavan perusturvan sotainvalideil-
31687:    Korvauksen myöntämisen perusteet ja edelly-       le ja heidän omaisilleen; elinkoron lisäksi voidaan
31688: tykset on ilmaistu ja rajattu toisaalta korvausta-   myöntää muun muassa toimeentuloharkintaista
31689: pausten laatuun nähden ja toisaalta sen yhteyden     täydennyskorkoa tai sairausapulisää. Hakemuk-
31690: mukaan, mikä niiden ja valtion korvausvastuun        sia sekä elinkoron korotuksista aviomiehen että
31691: pohjana olevien palvelus-, olosuhde- ja eräiden      miespuolisten leskien huoltoeläkkeen osalta on
31692: muiden taustatekijöiden välillä on korvattavuu-      tullut tapaturmavirastoon hyvin vähän.
31693: den välttämättömänä edellytyksenä. Sotilasvam-           Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen siitä,
31694: malain mukaisia korvauksia vahingoittumisen          että sotilasvammalain säännökset voivat joissa-
31695: tai sairastumisen perusteella saa runsaat 37 000     kin tapauksissa asettaa eri sukupuolten edustajat
31696:                                         1994 vp -   KK 210                                          3
31697: 
31698: erilaiseen asemaan korvauksen määrän suhteen.       edellyttämällä tavalla. Tässä yhteydessä on myös
31699: Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää sotilas-   harkittava, onko tarkoituksenmukaista maksaa
31700: vammalain muutoksen taloudellisia ja muita vai-     korvauksia takautuvasti aiemmasta voimassa
31701: kutuksia sekä sitä, miltä osin lain peruslähtö-     olleesta lainsäädännöstä poiketen.
31702: kohtia tulisi muuttaa esimerkiksi tasa-arvolain
31703:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
31704: 
31705:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
31706: 4                                           1994 vp -    KK 210
31707: 
31708: 
31709: 
31710: 
31711:                                           Tili Riksdagens Talman
31712: 
31713:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         statens ersättningsansvar. Ersättningar för skada
31714: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          elier sjukdom enligt lagen om skada, ådragen i
31715: 12 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-        militärtjänst betalas till ca 37 000 personer, av
31716: det översänt följande av riksdagsman Vähänäkki           vilka drygt 700 är kvinnor. Försörjningspension
31717: undertecknade spörsmål nr 210:                           som beviljas till följd av dödsfali betalas tili ca
31718:                                                          20 000 änkor och ca 700 andra anhöriga.
31719:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för              Enligt 4 § lagen om skada, ådragen i militär-
31720:         att få till stånd en ändring av lagen om         tjänst utgår såsom ersättning till skadad eller
31721:         skada, ådragen i militärtjänst, så att män       insjuknad personligen sjukvård, dagpenning, liv-
31722:         blir likvärdiga med kvinnor i fråga om de        ränta och tilläggsränta samt till hans anhöriga
31723:         stadgade förmånerna, och                         försörjningspension och tilläggsförsörjningspen-
31724:            ämnar Regeringen se till att de som           sion samt tili dödsbo begravningshjälp. I 9 § an-
31725:         berörs av saken, efter att jämstälidhetsla-      ges vidare att dagpenning och livränta betalas
31726:         gen har trätt i kraft får gottgörelse för de     förhöjda till den som skall försörja sin maka samt
31727:         förmånsförluster som de ojämlika stad-           barn som avses i 5 §. På ansökan kan bestämmas
31728:         gandena i lagen om skada, ådragen i mili-        att dagpenning eller livränta skali betalas förhöj-
31729:         tärtjänst medfört, i det fali att en lagänd-     da även tili den som har föräldrar att försörja elier
31730:         ring äntligen skulie åstadkommas?                som när kroppsskadan uppstod eller sjukdomen
31731:                                                          yppade sig hade och fortfarande har andra än
31732:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ovan avsedda anhöriga att försörja.
31733: anföra följande:                                            Enligt 5 § lagen om skada, ådragen i militär-
31734:                                                          tjänst avses med anhörig bl.a. make samt barn
31735:    Ersättningssystemet som gälier skador ådrag-          under sjutton år, äkta man dock endast om han
31736: na i militärtjänst bygger ursprungligen på den i         på grund av oförmåga till arbete eller förvärv och
31737: Finland år 1919 givna lagen angående pensioner           av medeliöshet underhålls av sin hustru.
31738: åt krigsmän, som sårats under frihetskriget, samt           Enligt äktenskapslagen (234/29) skali vardera
31739: åt medlemmar av stupade och i följd av sjukdom           maken efter förmåga bidra till familjens gemen-
31740: avlidna krigares familjer. Efter detta fortsatte         samma hushåll och makarnas underhåll. Lagen
31741: regleringen att gälla olycksfali i militärtjänst, till   om skada, ådragen i militärtjänst, som trädde i
31742: dess samordningen och revisionen av diverse er-          kraft 1948 utgick dock från den då rådande
31743: sättnings- och pensionssystem, enligt kraven i de        grundsatsen att det är mannen som huvudsakli-
31744: ändrade förhåliandena, aktualiserades i mitten           gen försörjer sin familj, även sin hustru. Därför
31745: av 1940-talet. Revisionen genomfördes genom              kan förhöjningen av livräntan för hustruns del
31746: lagen den 28 maj 1948 om skada, ådragen i mili-          beviljas utan en utredning av den faktiska situa-
31747: tärtjänst (404/48). Denna lagjämte sina åtskilliga       tionen, även om kvinnornas andel i arbetslivet
31748: ändringar, de stadganden som har utvidgat la-            ökade efter kriget. För en motsvarande förhöj-
31749: gens tillämpningsområde och övriga författning-          ning av livräntan i fråga om en kvinnlig krigsvete-
31750: ar som har samband med den utgör grunden för             ran krävs däremot ett bevis på att mannen · är
31751: den nuvarande ersättningen för skada, ådragen i          ekonomiskt beroende av sin hustru.
31752: militärtjänst.                                              På det stora hela bereder lagen om skada,
31753:    Grunderna och förutsättningarna för beviljan-         ådragen i militärtjänst krigsveteranerna och de-
31754: de av ersättningar har faststälits och begränsats        ras anhöriga ett relativt täckande grundskydd.
31755: dels med tanke på slaget av ersättning och fali,         Förutom livräntan kan beviljas bl.a. tilläggsränta
31756: dels enligt det samband som i fråga om de nöd-           på basis av utkomsten enligt prövning eller sjuk-
31757: vändiga villkoren för beviljande av ersättning           domstillägg. Till olycksfallsverket har inkommit
31758: råder melian faliet och de faktorer beträffande          synnerligen få ansökningar om förhöjning av liv-
31759: tjänstgöring och yttre omständigheter samt vissa         räntan för försörjningspension till äkta män eller
31760: andra bakgrundsfaktorer som ligger till grund för        änklingar.
31761:                                           1994 vp -   KK 210                                             5
31762: 
31763:    Vid social- och hälsovårdsministeriet vet man      ådragen i militärtjänst, samt till vilka delar lagens
31764: om att stadgandena i lagen om skada, ådragen i        utgångspunkt borde ändras, t.ex. med hänsyn tili
31765: militärtjänst i vissa fall kan försätta personer av   jämställdhetslagen. 1 detta sammanhang tar man
31766: olika kön i en ojämlik ställning i fråga om ersätt-   också ställning tili huruvida det i motsats tili
31767: ningarnas storlek. Social- och hälsovårdsministe-     tidigare lagstiftning vore ändamålsenligt att be-
31768: riet reder ut de ekonomiska och övriga verkning-      tala ersättningar retroaktivt.
31769: arna av en eventuell ändring av lagen om skada,
31770: 
31771:      Helsingforsden 28 aprill994
31772: 
31773:                                                   Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
31774:                                                  1994 vp
31775: 
31776: Kirjallinen kysymys 211
31777: 
31778: 
31779: 
31780: 
31781:                                     M. Laukkanen: Rakennusliike Hakan konkurssin vaikutuksista ali-
31782:                                        urakoitsijoiden yritystoimintaan
31783: 
31784: 
31785:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31786: 
31787:    Rakennusliike Hakan konkurssi aiheutti noin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31788: tuhannelle yhtiön aliurakoitsijalle tilanteen, jossa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31789: epätietoisuus aliurakointitöiden jatkumisesta ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31790: konkurssipesän saamisista saattaa johtaa yri-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31791: tysten konkursseihin ja enimmillään 3 000 työ-
31792: paikan menetykseen.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31793:    Monien aliurakoitsijoiden työmaat ovat Ve-                 ryhtyä turvatakseen rakennusliike Hakan
31794: näjällä, jossa koneet ja laitteet seisovat pantteina          aliurakoitsijoiden toiminnan jatkumisen
31795: työmaan jatkumiseksi.                                         ja näiden tarjoamat työpaikat sekä turva-
31796:    Yhteiskunnan toimenpiteillä voitaisiin helpot-             takseen aliurakoitsijoiden saamiset kon-
31797: taa muutoinkin korkeasta työttömyydestä kärsi-                kurssipesästä?
31798: vän rakennusalan tilannetta etsimällä keinoja ali-
31799: urakoitsijoiden saatavien turvaamiseksi ja töiden
31800: jatkumiseksi.
31801: 
31802:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
31803: 
31804:                                           Markku Laukkanen
31805: 
31806: 
31807: 
31808: 
31809: 2400321
31810: 2                                        1994 vp -   KK 211
31811: 
31812: 
31813: 
31814: 
31815:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31816: 
31817:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töitä uusien urakoitsijoiden kanssa. Venäjän ra-
31818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kennuskohteissa useat kymmenet suomalaiset
31819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      aliurakoitsijat pääsevät jatkamaan töitä tarkoi-
31820: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M. Lauk-        tuksenmukaisin ehdoin.
31821: kasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti
31822: n:o 211:                                             30.3.1994 välittömästi tiedon Hakan konkurssi-
31823:                                                      hakemuksesta tultua julkisuuteen työryhmän,
31824:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jonka tehtävänä oli selvittää alihankkijoiden ase-
31825:        ryhtyä turvatakseen rakennusliike Hakan       ma ja tehdä toimenpide-ehdotuksia näiden ase-
31826:        aliurakoitsijoiden toiminnan jatkumisen       man helpottamiseksi. Työryhmä katsoi ensisijai-
31827:        ja näiden tarjoamat työpaikat sekä turva-     seksi tehtäväksi etsiä ratkaisuja Haka-Stroin ali-
31828:        takseen aliurakoitsijoiden saamiset kon-      hankkijoiden asemaan. Muun muassa näiden yri-
31829:        kurssipesästä?                                tysten koneita ja laitteita oli pidätetty Venäjän
31830:                                                      työmailla panttina Hakaan kohdistuvista saata-
31831:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vista.
31832: taen seuraavaa:                                          Jo työryhmän työn aikana kauppa- ja teolli-
31833:                                                      suusministeriö päätti rahoittaa selvityksen teke-
31834:    Rakennusliike Haka Oy:nja sen tytäryritysten      misen, joka käsittää Venäjän olosuhteita tunte-
31835: konkurssi on aiheuttanut useassa sadassa raken-      van asianajajan palkkaamisen kuukauden mää-
31836: nuskohteessa sekä Suomessa että ulkomailla sekä      räajaksi ensi vaiheen tehtävänään ratkoa suoma-
31837: konsernin alihankkijoiden että työntekijöiden        laisten alihankkijoiden puolesta koneiden ja lait-
31838: keskuudessa suurta epätietoisuutta. Konkurssi        teiden hallintaan liittyviä kiistoja. Asianajajan
31839: johti ensi vaiheessa töiden välittömään keskeyty-    työ, joka tapahtuu yhteistyössä yrittäjäjärjestö-
31840: miseen, koska konkurssipesällä ei sen oman il-       jen kanssa, jatkuu edelleen. Uudet sopimukset
31841: moituksen mukaan ollut edellytyksiä jatkaa töitä     saksalaisten ja suomalaisten urakoitsijoiden
31842: konkurssipesän nimissä.                              kanssa töiden jatkumisesta Venäjän kohteissa
31843:    Haka-konsernin alihankkijoiden yhteenlaske-       ovat helpottaneet koneisiin ja laitteisiin liittyvien
31844: tut saatavat konkurssipesästä ovat epävirallisten    ongelmien ratkaisua.
31845: arvioiden mukaan noin kaksisataa miljoonaa               Työryhmä luovutti toimenpide-ehdotuksia si-
31846: markkaa. Alihankkijoita, joilla on saatavia pe-      sältäneen muistionsa kauppa- ja teollisuusminis-
31847: sästä, arvioidaan olevan noin 2 000.                 terille 29.4.1994. Työryhmä esitti useita toimen-
31848:    Erityisen vaikeaan tilanteeseen joutuivat         piteitä, joista kiireellisimmät tähtäävät alihank-
31849: Haka-Stroin Venäjän kohteissa toimineet ali-         kijoiden likviditeettivaikeuksien helpottamiseen
31850: hankkijat, joita on yli viisisataa. Näitä kohteita   ja työllisyyden turvaamiseen.
31851: oli noin neljäkymmentä, joista neljä on jo käyn-         Keskeisimpänä ehdotuksena työryhmä esittää
31852: nistynyttä suurta sotilaskyläprojektia. Näiden       työllisyysmäärärahojen käyttämistä valikoiden
31853: saatavien keskisuuruus jää alle 100 000 markan,      suuriin vaikeuksiin joutuneille mutta elinkelpoi-
31854: mikä ei kuitenkaan vähennä yrittäjien kannalta       sille Haka-Stroin alihankkijoina toimineille yri-
31855: mahdollisesti menetettyjen saatavien merkitystä      tyksille näiden työllisyyden turvaamiseksi. Työ-
31856: ottaen huomioon sen, että alihankkijoina on pal-     voimahallinnon piiritoimistojen tehtävänä olisi
31857: jon varsin pieniä yrityksiä. Yleisenä arviona voi-   arvioida tapauskohtaisesti tuen tarve ja edelly-
31858: daan esittää, että konkurssin johdosta vakaviin      tykset. Mitään uutta tukikäytäntöä ei menettelyl-
31859: vaikeuksiinjoutuneita yrityksiä on joitakin kym-     lä luoda, mutta työryhmän mielestä Haka-Stroin
31860: meniä.                                               alihankkijat on perusteltua asettaa etusijalle olo-
31861:    Alihankkijoiden kannalta tilannetta helpottaa     suhteiden poikkeuksellisuuden vuoksi. Työryh-
31862: olennaisesti töiden lähes välitön jatkuminen suu-    män mielestä mitään uutta tukimuotoa alihank-
31863: ressa osassa työmaita. Yrittäjät pääsevät näin       kijoille ei ole perusteltua eikä mahdollista esittää.
31864: jatkamaan samoilla tai lähes samoilla ehdoilla           Palkkaturvajärjestelmän puitteissa Haka-
31865:                                           1994 vp -      KK 211                                         3
31866: 
31867: konsernin työntekijöille on maksettu palkkoja jo           Työryhmä kiinnitti huomiota myös vakuuson-
31868: työryhmän työn aikana useita kymmeniä miljoo-           gelmaan. Alihankkijoiden urakoitsijalle (Haka-
31869: nia markkoja. Työministeriöitä on lisäksi lähte-        konsernin eri yhtiöt) antamien rakennusaikaisten
31870: nyt kirje, jonka mukaan palkanmaksuvaikeuk-             takuiden purkaminen kestää lähinnä teknisistä
31871: sissa olevia Haka-konsernin alihankkijoita kos-         syistä aikansa. Tämä viivästyttää töiden käynnis-
31872: kevat hakemukset tulee käsitellä kiireellisinä sekä     tymistä uudelleen monilla työmailla.
31873: laatia maksun jälkeen työnantajan olosuhteet ja            Työryhmä esitti lisäksi pidemmän aikavälin
31874: maksukyky huomioon ottava maksuohjelma.                 toimenpide-ehdotuksia mm. konkurssilainsää-
31875: Palkkaturvajärjestelmän puitteissa pyritään an-         däntöön ja rakennusurakeiden mallisopimuseh-
31876: tamaan helpotusta palkanmaksuun ennen kuin              toihin liittyen.
31877: työnantaja on ajautunut konkurssiin tai tullut
31878: muuten täysin maksukyvyttömäksi.
31879: 
31880:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
31881: 
31882:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
31883: 4                                         1994 vp -   KK 211
31884: 
31885: 
31886: 
31887: 
31888:                                         Tili Riksdagens Talman
31889: 
31890:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Företagarna kan därför fortsätta på samma eller
31891: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        nästan samma villkor med nya entreprenörer.
31892: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Vid byggnadsobjekten i Ryssland kan tiotals fin-
31893: man M. Laukl<:anen undertecknade spörsmål nr          ländska underentreprenörer fortsätta att arbeta
31894: 211:                                                  på ändamålsenliga villkor.
31895:                                                           Omedelbart efter att uppgiften om Rakas kon-
31896:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       kursansökan hade offentliggjorts tillsatte han-
31897:        sikt att vidta för att trygga fortsatt verk-   dels- och industriministeriet 30.3.1994 en arbets-
31898:        samhet för byggnadsfirman Rakas un-            grupp som fick i uppgift att klarlägga underentre-
31899:        derentreprenörer och de arbetsplatser          prenörernas läge och komma med åtgärdsförslag
31900:        som dessa erbjuder samt för att säkra          för att underlätta situationen för dem. Arbets-
31901:        underentreprenörernas fordringar på            gruppen ansåg den primära uppgiften vara att
31902:        konkursboet?                                   söka lösningar på den situation som Haka-Strois
31903:                                                       underentreprenörer befann sig i. Bland annat
31904:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hade dessa företags maskiner och apparatur ta-
31905: anföra följande:                                      gits i pant på byggena i Ryssland mot fordringar
31906:                                                       hos Haka.
31907:    Byggnadsfirman Haka Oy:s och dess dotter-              Redan under arbetsgruppens arbete beslöt
31908: bolags konkurs har orsakat stor ovisshet vid          handels- och industriministeriet finansiera en ut-
31909: flera hundra byggnadsobjekt både i Finland och        redning som innebar att en advokat som känner
31910: utomlands samt bland koncernens underentre-           till ryska förhållanden skulle anställas för en må-
31911: prenörer och anställda. I det första skedet ledde     nads tid. I det första skedet skulle advokaten ges
31912: konkursen till att arbetena omedelbart avbröts,       i uppdrag att för de finländska underentreprenö-
31913: eftersom konkursboet enligt egen uppgift inte         rernas räkning lösa tvister som gäller besittningen
31914: hade möjligheter att fortsätta arbetena i konkurs-    av maskiner och apparatur. Advokatens arbete,
31915: boets namn.                                           som utförs i samarbete med företagarorganisa-
31916:    Enligt inofficiella beräkningar är de samman-      tioner, pågår fortfarande. Nya avtal med tyska
31917: lagda tillgodohavanden som Haka-koncernens            och finska entreprenörer om fortsatt arbete på
31918: 1mderentreprenörer har i konkursboet ungefår          objekten i Ryssland har gjort det lättare att lösa
31919: tvåhundra miljoner mark. De underentreprenö-          de problem som sammanhänger med maskinerna
31920: rer som har fordringar hos boet uppskattas till ca    och apparaturen.
31921: 2000.                                                     Arbetsgruppen lämnade sin promemoria med
31922:    I ett särskilt svårt läge hamnade de underentre-   åtgärdsförslag till handels- och industriministern
31923: prenörer som varit verksamma vid Raka-Strois          29.4.1994. Gruppen lade fram förslag om flera
31924: objekt i Ryssland. Dessa uppgår till mer än fem-      åtgärder, av vilka de mest brådskande tar sikte på
31925: hundra. Objekten var ca fyrtio, av vilka fyra är      att underlätta underentreprenörernas likviditets-
31926: stora militärbyprojekt som redan har startats.        problem och trygga deras sysselsättning.
31927: Fordringarna i fråga om dessa är i genomsnitt             Som en central åtgärd föreslår arbetsgruppen
31928: mindre än 100 000 mark, vilket dock inte minskar      att sysselsättningsanslag skall användas selektivt
31929: betydelsen av de eventuellt förlorade tillgodoha-     för att trygga sysselsättningen i företag som fun-
31930: vandena för företagarna när man beaktar att           gerat som underentreprenörer för Haka-Stroi
31931: många av underentreprenörerna är mycket små           och råkat i stora svårigheter, men som är livsdug-
31932: företag. Som allmän bedömning kan man kon-            liga. Meningen är att arbetskraftsförvaltningens
31933: statera att de företag som fått allvarliga problem    distriktsbyråer skall pröva behovet av och för-
31934: på grund av konkursen utgör några tiotal.             utsättningarna för stöd från fall till fall. Förfa-
31935:    Situationen underlättas betydligt för underen-     randet innebär inte att en ny stödpraxis skapas,
31936: treprenörerna tack vare att arbetena återuppta-       men arbetsgruppen anser det vara motiverat att
31937: gits nästan genast på en stor del av byggena.         prioritera Haka-Strois underentreprenörer på
31938:                                            1994 vp -     KK 211                                             5
31939: 
31940: grund av de avvikande omständigheterna. Ar-              negarantisystemet är att ge hjälp i utbetalningen
31941: betsgruppen anser det inte vara motiverat och            av löner innan arbetsgivaren drivs i konkurs eller
31942: inte heller möjligt att föreslå någon ny stödform        annars helt förlorar sin betalningsförmåga.
31943: för underentreprenörer.                                     Arbetsgruppen fåste uppmärksamhet också
31944:    Inom ramen för lönegarantisystemet har re-            vid problemet med säkerheter. Att upphäva ga-
31945: dan under arbetsgruppens arbete tiotals miljoner         rantier för byggnadstiden som underentreprenö-
31946: mark betalts ut i löner till Haka-koncernens an-         rer gett entreprenören (Haka-koncernens olika
31947: ställda. Dessutom har arbetsministeriet sänt ut          bolag) tar tid närmast av tekniska orsaker. Det
31948: ett brev enligt vilket ansökningar som gäller un-        här gör att en ny start av arbetena på många
31949: derentreprenörer till Haka-koncernen med svå-            byggen fördröjs.
31950: righeter att betala ut löner skall behandlas i bråd-        Arbetsgruppen föreslog dessutom åtgärder på
31951: skande ordning och ett betalningsprogram som             längre sikt, bl.a. i anknytning tili konkurslagstift-
31952: beaktar arbetsgivarens omständigheter och be-            ningen och modellavtalsvillkoren för byggnads-
31953: talningsförmåga skall göras upp. Syftet med lö-          entreprenader.
31954: 
31955:      Helsingfors den 4 maj 1994
31956:                                                        Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
31957:                                                 1994 vp
31958: 
31959: Kirjallinen kysymys 212
31960: 
31961: 
31962: 
31963: 
31964:                                    Iivari: Pakkausveron asettamisesta kierräteitäville tölkeille
31965: 
31966: 
31967: 
31968:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31969: 
31970:    Ympäristöministeriö on tiettävästi lähestynyt      hin käytetty alumiinijää uudelleen hyödyntämät-
31971: valtiovarainministeriötä kirjeellä, jossa esitetään   tä ja ympäristön rasitus kasvaa.
31972: pakkausveron asettamista kierrätettäville tölkeil-        Selvittämättä niin ikään on, miten suunnitel-
31973: le. Palautuspullosta ei pakkausveroa sen sijaan       mat kierräteitävien tölkkien pakkausverosta so-
31974: perittäisi.                                           pivat yhteen EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirek-
31975:     Ympäristöministeriö kiirehtii pakkausveron        tiivien kanssa.
31976: aikaansaamista tilanteessa, jossa Suomessa on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväJär-
31977: parhaillaan tekeillä juomapakkausten elinkaari-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31978: tutkimus. On oletettu, että osittain tänä keväänä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31979: ja lopullisesti ensi syksynä valmistuvan selvityk-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31980: sen tulokset otetaan Suomen tulevien ratkaisujen
31981: pohjaksi.                                                       Onko Hallitus tietoinen kierräteitäville
31982:     Suomeen ollaan myös luomassa olut- ja virvoi-            tölkeille esitetyn pakkausveron vaikutuk-
31983: tusjuomatölkkien palautus- ja kierrätysjärjestel-            sista tölkkien kierrätyssuunnitelmien to-
31984: mää. Panttiin perustuvan palautusjärjestelmän                teuttamiseen, sekä
31985: luomisessa ovat mukana kaupan keskusliikkeet,                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31986: Alko ja pakkausvalmistajat On pelättävissä, että             ryhtyä ympäristöministeriön kirjeen joh-
31987:  pakkausveron säätäminen tölkeille tuhoaa pa-                dosta?
31988:  lautusjärjestelmän kehittämisen, jolloin tölkkei-
31989: 
31990:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
31991: 
31992:                                               Ulpu Iivari
31993: 
31994: 
31995: 
31996: 
31997:  240032J
31998: 2                                          1994 vp -   KK 212
31999: 
32000: 
32001: 
32002: 
32003:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32004: 
32005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rätysjärjestelmään ja päällys on uudelleen täytet-
32006: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tävä.
32007: olette 12 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-            Esityksen mukaan lisävero olisi porrastettu ja
32008: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       alennettua lisäveroa esitetään niille päällyksille,
32009: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ulpu Iivarin        jotka kuuluvat ympäristöministeriön hyväksy-
32010: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 212:          mään panttiin perustuvaan kierrätysjärjestel-
32011:                                                        mään ja ovat raaka-aineena hyödynnettävät.
32012:            Onko Hallitus tietoinen kierrätettäville    Tämä koskisi lähinnä alumiinisia oluttölkkejä ja
32013:         tölkeille esitetyn pakkausveron vaikutuk-      lasimurskaa.
32014:         sista tölkkien kierrätyssuunnitelmien to-          Euroopan unionissa on valmisteilla pakkaus-
32015:         teuttamiseen, sekä                             direktiivi, jonka hyväksyminen ajoittunee vuo-
32016:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        den loppupuolelle. Mikä on sen sisältö ja miten se
32017:         ryhtyä ympäristöministeriön kirjeen joh-       heijastuu Suomeen, on tässä vaiheessa täysin
32018:         dosta?                                         auki.
32019:                                                            Suomessa tehdään parhaillaan juomapak-
32020:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kausten elinkaaritutkimusta,josta tuloksia ei vie-
32021: vasti seuraavaa:                                       lä ole käytettävissä. Kuitenkin tämä lisäveroa
32022:                                                        koskeva kysymys on ratkaistava ennen näiden
32023:    Jo vuodesta 1980 lähtien on sellaisesta oluesta,    tulosten valmistumista. Tämän vuoksi on edel-
32024: joka on pakattu kertatäyttöpäällyksiin, kannettu       leen lähdetty siitä, että ympäristönsuojelun kan-
32025: lisäveroa. Vuodesta 1990 lähtien lisäveron piiriin     nalta paras vaihtoehto on palautuspullojärjestel-
32026: ovat kuuluneet muuhun kuin ympäristöministe-           mä. Pullojen käyttämiselle ei tässä vaiheessa ole
32027: riön hyväksymän panttiin perustuvan talteenot-         haluttu aiheuttaa vakavia häiriöitä.
32028: to-ja kierrätysjärjestelmän vähittäismyyntipääl-           Jätteiden käyttö raaka-aineena, kuten esim.
32029: lykseen pakatut oluet. Ympäristönsuojelun kan-         tölkkien alumiinin uudelleenkäyttö, on toiseksi
32030: nalta on katsottu, että kierrätyspullojärjestelmä      paras vaihtoehto. Tällä hetkellä oluttölkeille on
32031: on paras vaihtoehto, minkä vuoksi sanottua             kehitetty palautus- ja kierrätysjärjestelmä, joka
32032: vaihtoehtoa on haluttu verotuksellisesti suosia.       toistaiseksi toimii ilman panttia koeluonteisesti.
32033: Lisäveron kantaminen liittyy kuitenkin ympäris-        Verotuksen avulla ei ole tarkoitus mitenkään
32034: tönsuojelullisiin tavoitteisiin eikä sillä ole itse-   pyrkiä estämään ympäristönsuojelun kannalta
32035: näistä fiskaalista tehtävää.                           perusteitujen kierrätysjärjestelmien perustamis-
32036:    Alkoholijuomien verotusta joudutaan muut-           ta.
32037: tamaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopi-                Jätteiden huoltoon liittyvässä kysymyksessä
32038: muksen vuoksi. Hallitus onkin 25.3.1994 antanut        veroporrastus on tärkeä ja erityisesti se, mille
32039: eduskunnalle esityksen n:o 30 laiksi alkoholijuo-      tasolle tölkkien kertapakkausvero asetetaan.
32040: maverosta, jolla uudistetaan myös olutverotus.         Ratkaisu vaikuttaa myös siihen, miten paljon
32041: Kertakäyttöpäällysten verottaminen on laajen-          tölkit valtaavat markkinaosuuksia pulloilta.
32042: nettu esityksessä koskemaan myös muita alkoho-             Hallitus on pitänyt tarpeellisena sisällyttää
32043: lijuomia kuin oluita. Esitys perustuu tältä osin       pakkausten lisäveroa koskeva kysymys alkoholi-
32044: ympäristöministeriön 13.1.1994 valtiovarainmi-         juomaverolakiesitykseen. Lisäveroa koskeva esi-
32045: nisteriölle tekemään kirjelmään. Lisäveroa ei          tys on kuitenkin nähty välivaiheeksi ja säännöstä
32046: edelleenkään olisi suoritettava, jos vähittäis-        onkin muutettava, mikäli myöhemminjulkaista-
32047: myyntipäällys kuuluu ympäristöministeriön hy-          vat selvitykset niin vaativat.
32048: väksymään panttiin perustuvaan päällysten kier-
32049: 
32050:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
32051: 
32052:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
32053:                                            1994 vp -   KK 212                                            3
32054: 
32055: 
32056: 
32057: 
32058:                                          Tili Riksdagens Talman
32059: 
32060:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt propositionen är tilläggsskatten grade-
32061: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        rad och en sänkt tilläggsskatt föreslås för de för-
32062: 12 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-      packningar som hör tili ett sådant pantbaserat
32063: det översänt föijande av riksdagsman Ulpu Iivari       system för återvinning av förpackningar som mii-
32064: undertecknade spörsmåi nr 212:                         jöministeriet godkänt och om förpackningama
32065:                                                        kan återvinnas som råmaterial. Det ta gäller enligt
32066:           Är Regeringen medveten om viiken             försiaget närmast ölburkar av aluminium samt
32067:        verkan den föresiagna skatten på för-           krossgias.
32068:        packningar för återvinningsbara burkar             I Europeiska unionen är ett förpackningsdi-
32069:        har för genomförandet av pianeroa för           rektiv under beredning och det torde godkännas i
32070:        återvinning av burkar samt                      slutet av året. Direktivets innehåll och vad det för
32071:           viika åtgärder ämnar Regeringen vidta        med sig för Finlands del är helt öppet i detta
32072:        med aniedning av miijöministeriets brev?        skede.
32073:                                                           I Finland utförs för närvarande en anaiys av
32074:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          livscykeln för förpackningar som är avsedda för
32075: anföra föijande:                                       drycker. Analysens resultat är ännu inte till-
32076:                                                        gängliga. Frågan om tilläggsskatt måste dock
32077:    Allt sedan 1980 har tiiläggsskatt uppburits på      avgöras innan resultaten är klara. Därför har
32078: öi som förpackats i engångsförpackningar. Från         man fortfarande utgått ifrån att det bästa alter-
32079: 1990 har tiliäggsskatten omfattat öi som förpack-      nativet från miijövårdssynpunkt är systemet
32080: ats i andra detaijhandeisförpackningar än de som       med returflaskor. Man har i detta skede inte
32081: hör tili ett sådant pantbaserat återtagnings- och      velat förorsaka allvarliga stömingar i använd-
32082: återvinningssystem som miijöministeriet god-           ningen av flaskor.
32083: känt. Systemet med returflaskor har ansetts vara          Användningen av avfall som råmaterial, ex-
32084: det Iämpiigaste altemativet från miijövårdssyn-        empelvis återanvändningen av aluminiet i bur-
32085: punkt, varför man velat skattemässigt gynna            kar, är det näst bästa alternativet. För närvaran-
32086: nämnda altemativ. Uppbörden av tiliäggsskatt           de har man för ölburkar utvecklat ett retur- och
32087: ansluter sig dock tili miljövårdsmåi och har ingen     återvinningsysstem som tills vidare försöksvis
32088: självständig fiskal uppgift.                           fungerar utan pant. Avsikten med beskattningen
32089:    Beskattningen av alkohoidrycker måste änd-          är på intet sätt ett försök att hindra skapandet av
32090: ras på grund av avtalet om Europeiska ekonomis-        återvinningssystem som är motiverade från mil-
32091: ka samarbetsområdet. Regeringen avlät                  jövårdssynpunkt.
32092: 25.3.1994 en proposition tili riksdagen (RP 30)           Viktigt i fråga om avfallshanteringen är skatte-
32093: med förslag tilllag om skatt på aikoholdrycker,        graderingen och särskilt på viiken nivå man stäl-
32094: genom viiken även ölbeskattningen revideras.           ler skatten på engångsförpackningar när det gäi-
32095: Beskattningen av engångsförpackningar har i            ler burkar. Avgörandet påverkar även mängden
32096: propositionen utvidgats att gälla även andra ai-       marknadsandeiar som burkarna tar av flaskorna.
32097: kohoidrycker än öl. Propositionen baserar sig tili        Regeringen har ansett detvara nödvändigt att
32098: denna del på den skrivelse som miljöministeriet        ta med frågan om tilläggsskatt i propositionen
32099: 13.1.1994 avfattat till finansministeriet. Eniigt      om Iag om skatt på aikoholdrycker. Propositio-
32100: förslaget skall tilläggsskatt fortfarande inte beta-   nen om tilläggsskatt har dock betraktats som ett
32101: Ias om detaljhandelsförpackningen hör tili ett         mellanskede och stadgandet måste ändras om de
32102: sådant pantbaserat system för återvinning av för-      utredningar som pubiiceras senare kräver det.
32103: packningar som miljöministeriet godkänt och om
32104: förpackningen kan fyllas på nytt.
32105:       Helsingforsden 4 maj 1994
32106: 
32107:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
32108:                                                 1994 vp
32109: 
32110: Kirjallinen kysymys 213
32111: 
32112: 
32113: 
32114: 
32115:                                    Vehkaoja: Vaikeavammaisten oikeudesta palveluasumiseen
32116: 
32117: 
32118: 
32119:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32120: 
32121:    Vammaispalvelulain (3.4.1987/380) 8 §:n mu-        ei siis niinkään ole ollut sanan "vaikeavammai-
32122: kaan" ... kunnan on järjestettävä vaikeavammai-       nen" määrittelyssä. Kuntien taloudellisesti kiris-
32123: selle henkilölle ... palveluasuminen, jos henkilö     tynyt tilanne on penseyteen yhtenä syynä. Toise-
32124: vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä         na perusteena on tullut esiin se, että näin " ...
32125: tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista      murrettaisiin ajatus kotipalvelun maksullisuu-
32126: elämän toiminnoista ... ".                            desta"! Lain soveltajat ovat siis matkan varrella
32127:     Lakiin liittyvän asetuksen (18.9.1987/759)        ikään kuin unohtaneet, että tarkoitus on ollutkin
32128: 10 §:n mukaan "palveluasumiseen kuuluvat              suoda vaikeavammaisille erityisoikeus muuhun
32129: asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka       väestöön verrattuna.
32130: ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle             Tietooni on myös tullut, että useat kunnat
32131: suoriutumiselle". Asetustekstin mukaan näitä          eivät ole suostuneet lain tarkoittaman palvelu-
32132: palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liit-     asumisen järjestämiseen vaikeavammaisille, jos
32133: tyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeu-      he ovat jatkaneet asumista omassa asunnossa!
32134: tumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruo-       Käytäntö on jatkunut, vaikka Uudenmaan lää-
32135: kataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne          ninoikeus on tehnyt tällaisessa valitusasiassa
32136: palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden,         päätöksen, jonka mukaan palveluasuminen
32137: kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.           vaikeavammaisille oli omassa kodissa järjestettä-
32138:     Vammaispalvelulain 14 §:n mukaan palvelu-         vä. Muu tulkinta olisikin yhteiskunnan kannalta
32139: asumiseen liittyvät erityispalvelut ovat vaikea-      omalaatuinen, sillä onhan tällainen vaikea-
32140: vammaiselle maksuttornia kuitenkin niin, että         vammainenjo säästänyt yhteiskunnan varoja sii-
32141: niistä voidaan periä maksu silloin, kun henkilö       nä, ettei kunnan tarvitse investoida asumiseen.
32142: saa niihin korvausta muun lain perusteella. Lain         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32143: tarkoitus on siis ollut, että vaikeavammainen,        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32144: toisin kuin muut, saa palvelut maksutta tai että      nioittavasti    valtioneuvoston     asianomaisen
32145: maksut vastaisivat korkeintaan muun lain perus-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32146:  teella hoidosta maksettua korvausta.
32147:     Kunnat ovat myöntäneet vaikeavammaisille                    Mihin ohjaaviin tai lainsäädännöllisiin
32148:  varsin kitsaasti oikeuksia palveluasumiseen. On             toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä, et-
32149:  kyllä järjestetty asuntoja, mutta ei palveluasumi-          tei vaikeavammaisten palveluasumista
32150:  seen liittyviä maksuttornia palveluja. Ongelmaa             koskeva lainvastainen toiminta jatku?
32151: 
32152:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
32153: 
32154:                                           Marjatta Vehkaoja
32155: 
32156: 
32157: 
32158: 
32159: 2400321
32160: 2                                         1994 vp -   KK 213
32161: 
32162: 
32163: 
32164: 
32165:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32166: 
32167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minen, mikäli vammainen ei selviä asunnossaan
32168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jokapäiväisistä toimistaan.
32169: olette 12 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-           Palveluasumisen erityispalveluja annetaan yh-
32170: jeenne ohelle toimittanut valtioneuvoston asian-      denvertaisen, itsenäisen ja omatoimisen suoriu-
32171: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vehkaojan          tumisen turvaamiseksi. Tällöinkin on kyseessä
32172: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 213:         palvelukokonaisuus, jonka tarve on lähtöisin
32173:                                                       vammasta tai sairaudesta. Lähtökohtana on tur-
32174:           Mihin ohjaaviin tai lainsäädännöllisiin     vata vaikeavammaisen henkilön mahdollisim-
32175:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä, et-     man yhdenvertainen tasa-arvo verrattuna henki-
32176:        tei vaikeavammaisten palveluasumista           löön, jolla ei ole vamman tai sairauden aiheutta-
32177:        koskeva lainvastainen toiminta jatku?          maa rajoitetta itsenäisessä suoriutumisessa.
32178:                                                           Palveluasumiseen liittyvät toimenpiteet, joita
32179:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat ainoastaan
32180: taen seuraavaa:                                       vammansa tai sairautensa johdosta ja joita muut
32181:                                                       kansalaiset eivät tarvitse, ovat tältä osin maksut-
32182:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä          tornia. Näin ollen sellaisiin toimiin, joista vaikea-
32183: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/    vammainen henkilö suoriutuu vammansa tai sai-
32184: 87), jäljempänä vammaispalvelulaki, pyritään          rautensa sitä rajoittamatta, ei tukitoimia ole vält-
32185: parantamaan vammaisten asemaa ja käytännön            tämätöntä kohdistaa yhdenvertaisen aseman it-
32186: mahdollisuuksia itsenäiseen elämään normaalis-        senäisen suoriutumisen osalta näin toteutuessa.
32187: sa asuinympäristössä.                                 Kotipalvelu ei siten kaikilta osiltaan ole henkilöl-
32188:    Palveluasumisen järjestäminen vaikeavam-           le maksutonta.
32189: maiselle henkilölle on ollut kunnan erityinen vel-        Mikäli vaikeavammaiselle henkilölle ei myön-
32190: vollisuus 1.1.1992 lukien. Tällaista velvollisuutta   netä hänelle lain mukaisesti kuuluvaa oikeutta
32191: palveluasumisen järjestämiseen ei kuitenkaan ole      palveluasumiseen, on hänellä mahdollisuus valit-
32192: sellaisissa tapauksissa, joissa henkilö on jatkuvan   taa päätöksestä siten kuin vammaispalvelulaissa
32193: laitoshuollon tarpeessa.                              tarkemmin asiasta on säädetty. Muutoksenhaku-
32194:    Palveluasumisen tarkoituksena on auttaa jat-       mahdollisuudella turvataan lain soveltamisen oi-
32195: kuvasti toisen henkilön antaman avun tarpeessa        keellisuus kussakin yksittäistapauksessa. Muu-
32196: olevaa vaikeavammaista tulemaan toimeen il-           toksenhaun myötä myös selvenee ennakkota-
32197: man laitoshoitoa siten, että parannetaan hänen        pausten avulla lain soveltamisen tarkempi sisältö,
32198: toimintamahdollisuuksiaan ja annetaan hänelle         millä osaltaan on kuntien viranomaisia ohjaava
32199: päivittäisissä toiminnoissa tarvittavaa apua.         vaikutus.
32200:    Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asu-            Vammaispalvelulain soveltamisessa on ollut
32201: miseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättö-    kuntakohtaisesti joitakin eroja, eikä yhtenäistä
32202: miä henkilön jokapäiväiselle suoriutumiselle. On      käytäntöä kaikilta osiltaan vielä ole muodostu-
32203: mahdollista, että vammainen jatkaa asumistaan         nut. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhal-
32204: omassa asunnossaan, jonne hän saa tarvittavat         litukset viranomaisina valvovat ja ohjaavat osal-
32205: palvelut, laitteet ja välineet sekä muutostyöt.       taan lain käytännön soveltamista. Tämä sisältää
32206: Henkilön jokapäiväiselle suoriutumiselle välttä-      neuvonnan koskien kaikkia henkilöitä ja viran-
32207: mättömiä palveluja voivat olla paitsi avustami-       omaisia,jotka ottavat yhteyttä lain soveltamisky-
32208: nen päivittäisissä perustoiminnoissa myös palve-      symyksissä sekä yksittäistapauksissa kantelujen
32209: lut, joita tarvitaan henkilön terveydentilan, kun-    erikseen aiheuttamat toimenpiteet. Lisäksi so-
32210: toutuksen ja viihtyisyyden edistämiseksi. Lähtö-      siaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii pe-
32211: kohtana on turvata vaikeavammaisen henkilön           rusturvalautakunta. Jos kunta ei ole järjestänyt
32212: itsenäisen suoriutumisen kannalta välttämättö-        asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja palveluja
32213: mät palvelut. Vammaispalvelulain nojalla vam-         maassa yleisesti hyväksytyn tason mukaisesti,
32214: maiselle tulee siis järjestää soveltuva palveluasu-   ministeriö voi saattaa palvelujärjestelmän asian-
32215:                                           1994 vp -   KK 213                                          3
32216: 
32217: mukaisuuden lautakunnan tutkittavaksi. Jos lau-       ministeriö ei katso aiheelliseksi tässä vaiheessa
32218: takunta toteaa palvelujärjestelmässä olevan kun-      ryhtyä enemmälti ohjaaviin tai lainsäädännölli-
32219: nasta johtuvasta syystä vakavia puutteita, se voi     siin toimenpiteisiin, koska vaikeavammaisen
32220: antaa suosituksia palvelujärjestelmän saattami-       henkilön oikeusturva voidaan taata olemassa
32221: seksi asianmukaiselle tasolle.                        olevilla keinoilla.
32222:    Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
32223:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
32224: 
32225:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
32226: 4                                          1994 vp -   KK 213
32227: 
32228: 
32229: 
32230: 
32231:                                          Tili Riksdagens Talman
32232: 
32233:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       viceboende om han inte klarar av de dagliga syss-
32234: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        loma i sin egen bostad.
32235: 12 april1994 till vederbörandemedlemavstatsrå-             De handikappade erbjuds specialtjänster för
32236: det översänt följande av riksdagsman Vehkaoja          serviceboende för att tillgodose deras möjligheter
32237: undertecknade spörsmål nr 213:                         att rega sig på ett jämbördigt och självständigt
32238:                                                        sätt. A ven i detta fall är det fråga om en service-
32239:           Vilka riktgivande eller legislativa åt-      helhet där behovet av service härrör från ett han-
32240:        gärder ämnar Regeringen vidta för att           dikapp eller en sjukdom. Utgångspunkten är att
32241:        förhindra att den lagstridiga verksamhe-        tillförsäkra de gravt handikappade en så jämbör-
32242:        ten i samband med serviceboendet för            dig ställning som möjligt jämfört med personer
32243:        gravt handikappade fortsätter?                  som inte har några begränsningar på grund av
32244:                                                        handikapp eller sjukdom.
32245:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Sådana åtgärder i samband med serviceboen-
32246: anföra följande:                                       det som de handikappade behöver enbart på
32247:                                                        grund av sitt handikapp eller sin sjukdom och
32248:    Syftet med lagen om service och stöd på grund       som andra medborgare inte behöver är till denna
32249: av handikapp (380/87), nedan handikappservice-         del avgiftsfria. Sålunda är det inte nödvändigt att
32250: lagen, är att främja de handikappades ställning        rikta stöd till sådan verksamhet som den handi-
32251: och praktiska möjligheter till ett självständigt liv   kappade klarar av trots sitt handikapp eller sin
32252: i en normal boendemiljö.                               sjukdom, eftersom han till denna del reder sig på
32253:    Ordnandet av serviceboende för gravt handi-         egen hand och således är jämbördig vad denna
32254: kappade har fr.o.m. den 1 januari 1992 hört till       verksamhet beträffar. Hemservicen är alltså inte
32255: kommunens särskilda skyldigheter. En dylik             helt och hållet avgiftsfri för den handikappade.
32256: skyldighet att ordna serviceboende gäller dock             Om en gravt handikappad inte beviljas den rätt
32257: inte om den handikappade är i behov av fortgåen-       till serviceboende som stadgas i lagen kan han
32258: de anstaltsvård.                                       överklaga beslutet enligt vad som närmare stad-
32259:    Syftet med serviceboendet är att hjälpa en          gas i handikappservicelagen. Möjligheten till
32260: gravt handikappad, som fortlöpande behöver             ändringssökande garanterar en rättvis tillämp-
32261: andras hjälp, att klara sig utan anstaltsvård så att   ning av lagen i varje enskilt fall. Tack vare änd-
32262: hans möjligheter till verksamhet förbättras och        ringssökandet preciseras genom prejudikaten
32263: att han får den hjälp han behöver för att klara av     också det närmare innehållet i lagen, vilket i sin
32264: de dagliga syssloma.                                   tur styr de kommunala myndighetemas lagtill-
32265:    Till serviceboende hör bostad samt sådana           lämpning.
32266: tjänster i anslutning till boendet som är nödvän-          Tillämpningen av handikappservicelagen har i
32267: diga för invånaren i det dagliga livet. En handi-      viss mån varierat i de olika kommunema och
32268: kappad kan få fortsätta bo i sin egen bostad och       ännu har man inte åstadkommit en helt entydig
32269: får då de tjänster, anordningar och redskap som        praxis. Social- och hälsovårdsministeriet samt
32270: han behöver till sitt förfogande samt nödvändiga       länsstyrelsema övervakar och styr i egenskap av
32271: ändringsarbeten i bostaden. Det som den handi-         myndigheter tillämpningen av lagen. Detta om-
32272: kappade behöver i det dagliga livet kan förutom        fattar rådgivningen för alla enskilda och myndig-
32273: hjälp med de dagliga rutinema vara tjänster som        heter som tar kontakti frågor som gäller tillämp-
32274: behövs för främjande av hans hälsa, rehabilite-        ningen, samt i enstaka fall diverse åtgärder till
32275: ring och trivsel. Utgångspunkten är att trygga de      följd av klagomål. Dessutom finns i samband
32276: tjänster som är nödvändiga för en gravt handi-         med social- och hälsovårdsministeriet en grund-
32277: kappad för att han skall kunna klara sig på egen       skyddsnämnd. Om en kommun har försummat
32278: hand. Med stöd av handikappservicelagen skall          sin skyldighet att för sina invånare ordna de tjäns-
32279: för den handikappade alltså ordnas lämpligt ser-       ter som avses i speciallagama enligt den allmänt
32280:                                           1994 vp -     KK 213                                           5
32281: 
32282: godkända nivån i landet, kan ministeriet låta              Med hänvisning till det ovan sagda anser soci-
32283: nämnden avgöra om kommunen har skött servi-             al- och hälsovårdsministeriet att det inte är moti-
32284: cesystemet på behörigt sätt. Om nämnden kon-            verat att i detta skede vidta några vidare riktgi-
32285: staterar att servicesystemet till följd av kommu-       vande eller legislativa åtgärder eftersom rätts-
32286: nens agerande innehåller betydande brister, kan         skyddet för de gravt handikappade kan garante-
32287: den ge rekommendationer om hur servicesyste-            ras med stöd av nuvarande metoder.
32288: met skall åtgärdas för att höja servicen till behö-
32289: rig nivå.
32290:      Helsingfors den 28 april 1994
32291: 
32292:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
32293:                                                 1994 vp
32294: 
32295: Kirjallinen kysymys 214
32296: 
32297: 
32298: 
32299: 
32300:                                    Ollila: Katsastamattomien autojen käyttämisestä liikenteessä
32301: 
32302: 
32303: 
32304:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32305: 
32306:    Osaltaan laman vaikutuksesta johtuu, että ar-      auton katsastuskuntoon saattamisen vaatimista
32307: vioiden mukaan jopa joka kymmenes maanteillä          kustannuksista.
32308: vastaantuleva auto saattaa olla katsastamaton.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32309: Liikenneturvallisuuden kannalta ongelma on            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
32310: huomattava, koska kyse luonnollisesti on usein        oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32311: huonokuntoisista autoista. Katsastamattomalla         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32312: autolla ajamisesta kiinnijäämisen riski on vähäi-
32313: nen, ja toistuvastakin rikkeestä rangaistus on                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32314: vain 150 markan rikesakko, joka ei ole oleellisesti            ryhtyä katsastamattomilla autoilla ajami-
32315: suurempi kuin katsastusmaksu, puhumattakaan                    sen vähentämiseksi?
32316: 
32317:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
32318: 
32319:                                             Heikki A. Ollila
32320: 
32321: 
32322: 
32323: 
32324: 240032J
32325: 2                                          1994 vp -    KK 214
32326: 
32327: 
32328: 
32329: 
32330:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32331: 
32332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          liikennevirrasta on työlästä, koska katsastuksen
32333: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           suorittamisesta ei ajoneuvoon kiinnitetä mitään
32334: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ulkoista tunnusta. Liikenneministeriössä onkin
32335: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki A.          harkittu tällaisen tunnuksen käyttöönottamista
32336: Ollilan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        valvonnan helpottamiseksi, mikäli tilanne jatkuu
32337: 214:                                                    epätyydyttävänäeikä sitä valvonnalla saada kor-
32338:                                                         jatuksi.
32339:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Tilastoista ei löydy tukea sille, että määräai-
32340:         ryhtyä katsastamattomilla autoilla ajami-       kaan mennessä katsastamatta jääneet ajoneuvot
32341:         sen vähentämiseksi?                             muodostaisivat huomattavan riskin liikennetur-
32342:                                                         vallisuudelle. Liikennevahinkojen tutkijalauta-
32343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuntien tutkimissa vakavissa liikenneonnetto-
32344: vasti seuraavaa:                                        muuksissa eivät katsastamattomuus tai edes ajo-
32345:                                                         neuvojen tekniset viat ole keskeisiä syitä onnetto-
32346:    Sisäasiainministeriössä ja liikenneministeriös-      muuksien syntymiseen. On kuitenkin selvää, että
32347: sä ollaan tietoisia siitä, että katsastamatta jäänei-   jos epäkuntoisuuden vuoksi katsastamattomien
32348: den ajoneuvojen määrä on lisääntynyt. Tarkkaa           ajoneuvojen käyttö liikenteessä merkittävästi li-
32349: tietoa ei ole siitä, minkä verran näitä ajoneuvoja      sääntyy, se heijastuu kielteisesti myös liikenne-
32350: käytetään liikenteessä. Oletettavaa kuitenkin on,       turvallisuuteen.
32351: että osa niistä on liikenteessä ja että katsastamat-        Katsastamattoman ajoneuvon kuljettaminen
32352: ta jäävät erityisesti huonokuntoiset ajoneuvot.         tai sen käyttäminen liikenteessä on rikos, josta
32353:    Poliisi valvoo ajoneuvojen katsastuksesta an-        voi rangaistuksena seurata 140 markan rikesak-
32354: nettuja määräyksiä muun liikennevalvonnan yh-           ko tai ohjearvona 4-12 päiväsakkoa. Ajoneu-
32355: teydessä. Aina kun ajoneuvo pysäytetään kuljet-         von omistajan tai haltijan toimiessa kuljettajana
32356: tajan tekemän rikkeen vuoksi, tarkastetaan myös         tai heidän saliiessaan toisen kuljettajan käyttää
32357: ajoneuvon kunto ja katsastusmerkinnät. Poliisi          katsastamatonta ajoneuvoa liikenteessä rangais-
32358: pysäyttää ja tarkastaa ajoneuvoja ilman kuljetta-       tus määräytyy aina päiväsakkoina. Varsinaisen
32359: jan tekemää rikkomustakin,jos ne näyttävät epä-         rangaistuksen lisäksi katsastamaton ajoneuvo
32360: kuntoisilta tai huonosti hoidetuilta. Vaikka vuo-       määrätään ajokieltoon, jolloin siitä poistetaan
32361: sittain tarkastetaan noin 1, 7 miljoonaa ajoneu-        rekisteriote ja rekisterikilvet. Rekisteriote ja -kil-
32362: voa, eivät kaikki katsastamattomat silti joudu          vet luovutetaan takaisin vasta kun ajoneuvo on
32363: valvonnan kohteeksi.                                    katsastuksessa hyväksytty.
32364:    Katsastamattoman ajoneuvon tunnistaminen
32365: 
32366:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
32367: 
32368:                                                                  Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
32369:                                             1994 vp -   KK 214                                             3
32370: 
32371: 
32372: 
32373: 
32374:                                           Tili Riksdagens Talman
32375:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Det är arbetsdrygt att upptäcka obesiktade
32376: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          fordon i trafikströmmen eftersom fordonen inte
32377: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        får något yttre kännetecken då de har besiktats.
32378: man Heikki A. Ollila undertecknade spörsmål nr          Vid trafikministeriet har man övervägt att införa
32379: 214:                                                    ett sådant kännetecken för att underlätta över-
32380:                                                         vakningen om situationen fortsätter att vara otill-
32381:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fredsställande och den inte går att rätta till med
32382:         ta för att köming med obesiktade bilar          övervakning.
32383:         minskar?                                            De statistiska uppgiftema ger inte belägg för
32384:                                                         att fordon som inte har besiktats före den utsatta
32385:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tiden skulle utgöra någon större risk i trafiken. I
32386: anföra följande:                                        de allvarliga trafikolyckor som trafikhaverikom-
32387:                                                         missionerna har utrett är obesiktade fordon eller
32388:    Vid både inrikesministeriet och trafikministe-       ens tekniska fel hos fordonen inte de största orsa-
32389: riet är man medveten om att antalet obesiktade          kema till olyckorna. Det är dock klart att om
32390: fordon har ökat. Det finns inga exakta uppgifter        antalet fordon som är obesiktade för att de är i
32391: om hur många sådana fordon som rör sig i trafi-         dåligt skick ökar mycket i trafiken är det till skada
32392: ken. Det är dock troligt att en del av dem används      också för trafiksäkerheten.
32393: och att särskilt fordon som är i dåligt skick inte          Det är brottsligt att köra eller använda ett
32394: besiktas.                                               obesiktat fordon i trafiken. Straffet kan vara ord-
32395:    Polisen övervakar föreskriftema om besikt-           ningsbot på 140 mk eller som riktvärde 4---12
32396: ning av fordon i samband med den övriga trafik-         dagsböter. Då fordonsägaren eller innehavaren
32397: övervakningen. Alltid när ett fordon stoppas på         av ett fordon kör eller då han låter en annan
32398: grund av förarens förseelse kontrolleras också          förare använda ett obesiktat fordon i trafiken
32399: fordonets skick och besiktningsuppgiftema. Poli-        bestäms straffet alltid i dagsböter. Utom det
32400: sen stoppar och kontrollerar ett fordon också           egentliga straffet utfårdas körförbud för det obe-
32401: utan att föraren gör sig skyldig tili någon förseelse   siktade fordonet, vilket betyder att registerutdra-
32402: om fordonet ser ut att vara i dåligt skick eller        get och registreringsskyltarna tas bort. Register-
32403: dåligt skött. Fastän ca 1, 7 miljoner fordon årligen    utdraget och registreringsskyltarna lämnas tillba-
32404: besiktas råkar dock inte alla obesiktade fordon ut      ka först när fordonet har godkänts i besiktning-
32405: för kontroll.                                           en.
32406: 
32407:      Helsingfors den 3 maj 1994
32408: 
32409:                                                                     Inrikesminister Mauri Pekkarinen
32410:                                                  1994 vp
32411: 
32412: Urjallinen kysymys 215
32413: 
32414: 
32415: 
32416: 
32417:                                    Karhunen ym.: Suursataman rakentamisesta Vuosaareen
32418: 
32419: 
32420: 
32421:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32422: 
32423:    Valtioneuvosto hyväksyi 3. 6.1982 valtakun-         lehtolajeja, kalkinsuosijasammalia sekä kääpiä),
32424: lallisen lintuvesiensuojeluohjelman. Ohjelmaan         Euroopan unionin elinympäristödirektiivin tiu-
32425: ;isältyy osana laajempaa Sipoon puolelle ulottu-       kasti suojeltuihin lajeihin sisältyvä, alueella ta-
32426: raa lintuvesialuetta Helsingin ja Vantaan kau-         vattava koivuhiiri sekä alueen kulttuurihistorial-
32427: mnkeihin kuuluva Porvarinlahden alue. Kohde            linen arvo (I maailmansodan aikaisia linnoitus-
32428: m luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi lintu-       laitteita).
32429: ;esialueeksi.                                              Porvarinlahden osalta selvitysmies toteaa, että
32430:    Valtioneuvosto hyväksyi 13.4.1989 valtakun-         alueella on varmennettuja pesimähavaintoja ai-
32431: lallisen lehtojensuojeluohjelman. Ohjelmaan si-        nakin 14:stä lintudirektiivin tiukimpaan suojelu-
32432: ;ältyy pääosa Helsingin ja Vantaan kaupunkien          kategoriaan kuuluvasta lajista.
32433: 1lueella olevasta Mustavuoren lehdosta. Sen on             Lisäksi alue kuuluu muualla pesivien liitteen 1
32434: Jhjelmassa todettu olevan Uudenmaan arvok-             lajien saalistusreviiriin. Alueella on merkitystä
32435: caimpia !ehtoja.                                       myös muuttoaikaisena levähdyspaikkana eräille
32436:    Helsingin kaupunki valmistelee mainituista          erityissuojelun piiriin kuuluville lajeille. Selvitys-
32437: Jhjelmista huolimatta suursataman perustamista         mies päätyy siihen, että varovaisestikin arvioiden
32438: Vuosaareen. Sataman tarvitsemat päätie ja rau-         alueella esiintyy noin neljännes lintudirektiivin
32439: tatie leikkaisivat Porvarinlahden lintuvesialueen      liitteeseen 1 sisältyvistä, Suomessa muutoin kuin
32440: k:ahtia, ja tie leikkaisi lisäksi pienen osan Musta-   satunnaisesti tavattavista lajeista, jotka edusta-
32441: vuoren lehtojensuojelualueesta.                        vat 2. artiklan mukaisesti suojelutoimia vaativia
32442:    Ympäristöministeriön nimeämä selvitysmies           kansallisesti tai alueellisesti uhanalaisia tai vaa-
32443: Matti Hiili, jonka ministeriö kutsui selvittämään      rantuneita lajeja.
32444: muun ohella luonnonsuojelua koskevista kan-                Selvitysmies toteaa edelleen, että Euroopan
32445: minvälisistä sopimuksista ja mahdollisesta Eu-         unionin komissio voi nostaa Suomea vastaan
32446: roopan unianiin liittymisestä johtuvia muutos-         kanteen välittömästi liittymisen tapahduttua sel-
32447: tarpeita maankäyttöä koskevassa lainsäädän-            laisesta maankäyttö hankkeesta, jonka sallimisel-
32448: tlÖssämme, jätti raporttinsa 11.3.1994. Raportis-      la Suomi loukkaa unionin jäsenelle kuuluvia vel-
32449: >a on esimerkinomaisesti tarkasteltu Euroopan          vollisuuksiaan esimerkiksi siten, että lintudirek-
32450: unionin lintudirektiivin vaikutuksia Mustavuo-         tiivin suojelemat lajit ja niiden elinympäristö tu-
32451: ren-Porvarinlahden alueella mahdollisesti to-          houtuvat. Tässä yhteydessä hän viittaa yhteisön
32452: teutettaviin rakennushankkeisiin.                      tuomioistuimen tuoreeseen, Espanjan Marismas
32453:    Selvitysmies toteaa, että Euroopan unionin          de Santona -lintuvesialuetta koskevaan päätök-
32454: lintudirektiivi tulisi Suomea sitovaksi välittömäs-    seen, jossa Espanja sai langettavan tuomion, ja
32455: ti liittymisestä alkaen eli siis mahdollisesti jo      katsoo, että ainakin Vuosaaren suursataman tie-
32456: 1.1.1995lukien. Direktiivin liitteessä I on lueteltu   ja rautatiehankkeen osalta on olemassa ilmiselvä
32457: joukko lintuja, joita- muuttolintujen ohella-          analogia mainittuun tapaukseen. Hän toteaa,
32458: on suojeltava erityisin toimenpitein. Jäsenvaltioi-    että valtion kannalta tällainen päätös voi pahim-
32459: den on osoitettava näiden lajien säilymisen kan-       millaan merkitä sitä, että se joutuu jollakin taval-
32460: nalta tarpeelliset erityiset suojelualueet             la estämään hankkeen toteuttamisen ja - kan-
32461:     Selvitysmies toteaa, että Mustavuoren alueen       sallisesta lainsäädännöstä riippuen - korvaa-
32462: lintutiheys on poikkeuksellisen suuri koko Etelä-      maan töiden keskeyttämisestä osapuolille aiheu-
32463: Suomea ajatellen. Alueen suojeluarvoa lisäävät         tuvan vahingon. Tämän vuoksi hän päätyy sii-
32464: sen erityislaatuinen kasvista (mm. harvinaisia         hen, että Helsingin satamasuunnitelman osalta
32465: 2400321
32466: 2                                          1994 vp -   KK 215
32467: 
32468: olisi järkevintä ennen laajemman suunnittelu-          suojelupiiri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja
32469: työn käynnistämistä selvittää, ovatko suunnitel-       Vantaan ympäristönsuojeluyhdistys valittaneet
32470: man perusteet ristiriidassa Suomelle Euroopan          tältä osin. Ympäristöministeriö on ilmoittanut,
32471: unionin jäsenyydestä aiheutuvien velvoitteiden         että se tulee ottamaan kantaa uuteen kaavaehdo-
32472: kanssa. Hän katsoo jo pelkän oikeudenkäynnin           tukseen vasta sen jälkeen, kun Uudenmaan liitos-
32473: olevan Suomen kansainvälisen maineen kannalta          sa vastikään käynnistyneet vertailevat selvitykset
32474: negatiivinen ja helposti vältettävissä paremmalla      pääkaupunkiseudun uuden sataman vaihtoeh-
32475: ja laaja-alaisemmalla maankäytön suunnittelul-         toisista sijaintipaikoista ovat valmistuneet. Tämä
32476: la.                                                    tapahtunee aikaisintaan vuoden lopussa.
32477:     Mustavuoren ja Porvarinlahden alueet ovat              Mikäli Länsi-Suomen vesioikeus sitä ennen
32478: voimassa olevassa seutukaavassa suojelualueita.        myöntää Helsingin kaupungille luvan Niinilah-
32479: Niiden ympärillä olevat alueet ovat mainitussa         den täyttämiseen, kaupunki voi katsoa olevansa
32480: seutukaavassa samoin kuin Vantaan kaupungin            oikeutettu ryhtymään täyttämistöihin. Jos Niini-
32481: yleiskaavassa virkistysalueita. Tämä onkin tär-        Iahti täytetään ja tasoitetaan sorakentäksi tule-
32482: keätä, jotta aroilla suojelualueilla olisi riittävä,   van sataman tavarankäsittelyä varten, ei Käär-
32483: kulutusta tasoittava suojavyöhyke. Helsingin           meniemellä ole enää paljoa arvoa suojelualueena
32484: puolella oleva Käärmeniemi on seutukaavassa            eikä liioin Lehdessaarella virkistysalueena. Näin
32485: osoitettu suojelualueeksi ja Lehdessaari virkis-       siis ympäristöministeriö päätöksentekijänä on
32486: tysalueeksi. Käärmeniemi on Niinilahteen rajoit-       saatettu tapahtuneen tosiasian eteen eikä sille jää
32487: tuva metsäinen kukkula, josta avautuu kaunis           enää paljoa muuta mahdollisuutta kuin kumota
32488: näkymä lahdelle.                                       voimassa olevan seutukaavan suojelu- ja virkis-
32489:     Vaikka seutukaavan tulee olla ohjeena alem-        tysaluevaraukset
32490: manasteiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32491: Helsingin kaupunki on anonut Länsi-Suomen              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32492: vesioikeudelta lupaa Niinilahden täyttämiseen.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32493: Anomusta perustellaan ylijäämämassojen sijoi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32494: tustarpeella, vaikkailmiselvästi toimenpiteen tar-
32495: koituksena on ennakoida suursataman rakenta-                      Aikooko Hallitus selvittää, onko Hel-
32496: mista. Helsingin anomus kuulutettaneen kevään                  singin Vuosaaren suursatamahanke lii-
32497: kuluessa, jolloin aikaisintaan kesällä voimaan                 kenneväylineen ristiriidassa mahdolli-
32498: tuleva laki ympäristövaikutusten arvioinnista ei               sesta Euroopan unionin jäsenyydestä ai-
32499: tulisi koskemaan sitä.                                         heutuvien luonnonsuojeluvelvoitteiden
32500:     Ympäristöministeriössä on paraikaa vahvis-                 kanssa, ja
32501: tettavana uusi taajamaseutukaava, johon Vuo-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32502: saaren satamavaraus ja sen vaatimat liikenneväy-               ryhtyä, jottei Niinilahden täyttämistöillä
32503: lät on merkitty Helsingin toivomusten mukaisi-                 ennakoitaisi Vuosaaren sataman kohdal-
32504: na. Kaavasta ovat mm. Uudenmaan ympäristön-                    la tehtävää ratkaisua?
32505: 
32506:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
32507: 
32508:                      Minna Karhunen                             Hannele Luukkainen
32509:                      Eva Biaudet                                Matti Vanhanen
32510:                                            1994 vp -   KK 215                                           3
32511: 
32512: 
32513: 
32514: 
32515:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32516: 
32517:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Niinilahden täytössä on kysymys vesilain 1
32518: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          luvun 15 §:ssä tarkoitetusta vesistön muuttami-
32519: olette 12 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        sesta, mihin lain 2 luvun 1 ja 2 §:n nojalla on
32520: jeenne n:o 533 ohella toimittanut valtioneuvos-        saatava vesioikeuden lupa. Täytön voidaan kat-
32521: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Min-       soa aiheuttavan vesiluonnon ja sen toiminnan
32522: na Karhunen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 215,        vahingollista muuttumista, vähentävän luonnon
32523: jossa tiedustellaan:                                   kauneutta ja ympäristön viihtyvyyttä sekä sovel-
32524:                                                        tuvuutta virkistyskäyttöön.
32525:           Aikooko Hallitus selvittää, onko Hel-           Vesilain 2luvun 5 §:n mukaan vesistön täyttä-
32526:        singin Vuosaaren suursatamahanke lii-           miseen ei saa myöntää lupaa, jos se muun muassa
32527:        kenneväylineen ristiriidassa mahdolli-          aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahin-
32528:        sesta Euroopan unionin jäsenyydestä ai-         gollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuh-
32529:        heutuvien luonnonsuojeluvelvoitteiden           teissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Lisäk-
32530:        kanssa, ja                                      si vesilain 2luvun 6 §:n mukaan hanketta tarkas-
32531:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tellaan yksityisen tai yleisen edun loukkauksen
32532:        ryhtyä, jottei Niinilahden täyttämistöillä      kannalta. Luvan ratkaisee rakentamisesta saata-
32533:        ennakoitaisi Vuosaaren sataman kohdal-          van hyödyn vertailu siitä aiheutuvaan vahin-
32534:        la tehtävää ratkaisua?                          koon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen.
32535:                                                        Niinilahden täytön yhteydessä aiheutetaan va-
32536:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hinkoa luonnonolosuhteille ja vesiluonnolle ja se
32537: vasti seuraavaa:                                       loukkaa Vuosaaren asukkaiden etua, jotka me-
32538:                                                        nettävät merkittävän virkistysalueen ja joiden
32539:     Porvarinlahti kuuluu osana laajempaa lintu-        ympäristön viihtyisyys vähenee.
32540: vesikokonaisuutta valtioneuvoston 3.6.1982 hy-             Niinilahden täyttäminen on, ottaen huomioon
32541: väksymään valtakunnalliseen lintuvesiensuojelu-        Käärmeniemen suojelualueen sekä Käärmenie-
32542: ohjelmaan. Kohde on ohjelmassa luokiteltu kan-         men ja Lehdessaaren virkistysalueet, voimassa
32543: sainvälisesti arvokkaaksi. Mustavuoren lehto-          olevan Helsingin seudun seutukaavan vastaista ja
32544: alue, joka osittain ulottuu Porvarinlahden poh-        vaikeuttaa sen toteutumista rakennuslain 26 §:n 2
32545: joispuolelle, kuuluu valtioneuvoston 13.4.1989         momentissa mainitulla tavalla.
32546: hyväksymään valtakunnalliseen lehtojensuojelu-             Näihin seikkoihin vedoten ympäristöministe-
32547: ohjelmaan. Kohde on Uudenmaan tärkeimpiä               riö on 22.4.1994 esittänyt Länsi-Suomen vesioi-
32548: !ehtoja.                                               keudelle, ettei se myöntäisi Helsingin kaupungille
32549:     Euroopan unionissa on voimassa yhteisölain-        lupaa Niinilahden täyttämiseen rakennustoimin-
32550: säädäntöä - elinympäristödirektiivi ja lintudi-        nassa syntyvillä massoilla.
32551: rektiivi- joka on otettava huomioon hankkeis-              Niinilahden täyttäminen on vain osa laajem-
32552: sa, jotka vaikuttavat mainituissa direktiiveissä       mista maankäytön ratkaisuista, jotka nyt Vuo-
32553: tarkoitettuihin arvokkaisiin luonnonalueisiin,         saaren satamahankkeen vuoksi ovat yhteydessä
32554: mikäli Suomesta tuleeyhteisön jäsen. Ympäristö-        toisiinsa. Suunnittelun ja päätösten oikea järjes-
32555: ministeriö tulee, jos jäsenyys toteutuu, selvityttä-   tys tulisi ottaa huomioon hyvissä ajoin. Ei ole
32556: mään, onko Vuosaaren suursatamahanke liiken-           oikein, että vesioikeudelta haetaan kantaa ja rat-
32557:  neväylineen ristiriidassa Euroopan unionin jäse-      kaisua asiasta, jonka kaikki vaiheet ja seuraukset
32558:  nyydestä aiheutuvien velvoitteiden kanssa.            eivät ole selvillä ja ovat vielä keskeneräisinä eri
32559:     Helsingin kaupungin hakemus Niinilahden            viranomaisilla.
32560:  täyttämiseksi rakennustoiminnasta syntyvillä              Ministeriön käsityksen mukaan uuden sata-
32561:  massoilla Helsingin Vuosaaressa on parhaillaan        man sijoituspäätöstä ei voida tehdä ennen kuin
32562:  vireillä Länsi-Suomen vesioikeudessa. Hakemus         vaihtoehdot on vertailtu perusteellisesti. Yksi
32563:  on kuulutettu ja muistutusten sekä vaatimusten        vertailun kohteista ovat hankkeiden vaikutukset
32564:  esittämiseen varattu aika päättyy 6.5.1994.           luonnonarvoihin. Uudenmaan liitto tekee par-
32565: 4                                       1994 vp -   KK 215
32566: 
32567: 
32568: haillaan näitä selvityksiä. Vasta tämän jälkeen     Tämä takaa sen, että kaikkien oikeusturva toteu-
32569: voidaan määritellä kanta Helsingin seudun taaja-    tuu ja myös päätöstä voidaan harkita kaikkien
32570: maseutukaavassa Vuosaaren alueelle ehdotettui-      tosiasioiden valossa.
32571: hin muutoksiin. Sitten haetaan tarvittavat luvat.
32572: 
32573:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1994
32574: 
32575:                                                              Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
32576:                                          1994 vp -   KK 215                                            5
32577: 
32578: 
32579: 
32580: 
32581:                                        Tili Riksdagens Talman
32582: 
32583:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Utfyllnaden av Bastöviken är en sådan änd-
32584: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse nr 533      ring av vattendrag som avses i 1 kap. 15 § vatten-
32585: av den 12 april1994 till vederbörande medlem av      lagen, och därför måste tillstånd enligt 2 kap. 1-
32586: statsrådet översänt följande av riksdagsman          2 §§ utverkas hos vattendomstolen. Det kan anses
32587: Minna Karhunen m.fl. undertecknade spörsmål          att utfyllnaden orsakar skadliga förändringar i
32588: nr 215:                                              vattennaturen och dess funktion, minskar natur-
32589:                                                      skönheten och omgivningens trivsamhet samt
32590:           Ämnar Regeringen reda ut om projek-        gör området mindre lämpligt för rekreation.
32591:        tet med en storhamn i Nordsjö i Helsing-         Enligt vattenlagens 2 kap. 5 § får tillstånd tili
32592:        fors står i strid med de naturvårdsskyldig-   utfyllnad av vattendrag inte beviljas om detta
32593:        heter som ett eventuellt medlemskap i         bland annat orsakar avsevärda och vittgående
32594:        Europeiska unionen för med sig, och           skadliga förändringar i omgivningens naturför-
32595:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      hållanden eller i vattennaturen och dess funktion.
32596:        för att utfyllnaden av Bastöviken inte        Dessutom granskas projektet enligt vattenlagens
32597:        skall föregripa det avgörande som skall       2 kap. 6 § med tanke på om allmänt eller enskilt
32598:        träffas beträffande hamnen i Nordsjö?         intresse kränks. Frågan om tillståndet avgörs så
32599:                                                      att nyttan av byggandet jämförs med skada, men
32600:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      eller annan förlust av förmån som det orsakar. I
32601: anföra följande:                                     samband med att Bastöviken fylls ut åsamkas
32602:                                                      skada på naturförhållandena och vattennaturen,
32603:    Borgarstrandsviken är en del av ett mer omfat-    och det kränker deras intresse som bor i Nordsjö
32604: tande fågelskyddsområde som faller inom ramen        genom att de förlorar ett viktigt rekreationsom-
32605: för det program för skydd av fågelrika insjöar och   råde och trivsamheten i omgivningen minskar.
32606: havsvikar som statsrådet godkände 3.6.1982.             Med beaktande av Ormuddens skyddsområde
32607: Detta område har i programmet klassats så att        och rekreationsområdena Ormudden och Löv-
32608: det har intemationellt värde. Lundområdet Svar-      holmen står utfyllnaden av Bastöviken i strid med
32609: ta backen, som delvis sträcker sig norr om Bor-      gällande regionplan för Helsingforsregionen och
32610: garstrandsviken, faller inom det riksomfattande      försvårar planens genomförande så som avses i
32611: lundskyddsprogrammet, som statsrådet godkän-         26 § 2 mom. byggnadslagen.
32612: de 13.4.1989. Lunden hör till de viktigaste i Ny-       Under hänvisning tili dessa faktorer har miljö-
32613: land.                                                ministeriet 22.4.1994 för Västra Finlands vatten-
32614:    Inom Europeiska unionen finns ikraftvarande       domstol föreslagit att Helsingfors stad inte skall
32615: gemenskapslagstiftning, nämligen habitatdirek-       beviljas tillstånd att fylla ut Bastöviken med mas-
32616: tivet och fågeldirektivet, som, om Finlands med-     sor som uppkommer vid byggnadsverksamhet.
32617: lemskap förverkligas, bör beaktas i projekt som         Utfyllnaden av Bastöviken är bara en del av
32618: inverkar på de i direktivet avsedda värdefulla       vissa större avgöranden i fråga om markanvänd-
32619: naturområdena. I fall av medlemskap kommer           ningen, vilka nu står i samband med varandra på
32620: miljöministeriet att låta undersöka huruvida         grund av hamnprojektet i Nordsjö. Det är skäl att
32621: storhamnsprojektet i Nordsjö med tillhörande         i god tid beakta vilket det korrekta förhållandet
32622: trafikleder strider mot de förpliktelser som med-    mellan planering och beslutsfattande är. Det är
32623: lemskapet för med sig.                               inte korrekt att hos vattendomstolen utverka ett
32624:    Helsingfors stad har ansökt hos Västra Fin-       ställningstagande och avgörande i en fråga vars
32625: lands vattendomstol om att få fylla ut Bastöviken    alla skeden och följdverkningar inte har under-
32626: i Nordsjö i Helsingfors med massor som upp-          sökts och som ännu är under beredning inom
32627: kommer vid byggnadsverksamhet. Ansökan har           olika myndigheter.
32628: kungjorts och den tid som reserverats för an-           Enligt miljöministeriets uppfattning kan be-
32629: märkningar och krav går ut 6.5.1994.                 slut om placering om den nya hamnen inte fattas
32630: 6                                            1994 vp -    KK 215
32631: 
32632: förrän altemativen grundligt har jämförts med             gionplanen för Helsingforsregionen som föreslås
32633: varandra. Ett av de områden jämförelsen bör               i N ordsjöområdet. Därefter skall ansökningar
32634: gälla är hur olika altemativ inverkar på skydds-          om vederbörliga tillstånd göras. Detta garanterar
32635: värdena. Nylands förbund arbetar som bäst med             att rättsskyddet för alla parter tryggas och också
32636: dessa undersökningar. Först därefter blir det             att beslutet kan prövas i ljuset av alla fakta.
32637: möjligt att ta ställning till de ändringar i tätortsre-
32638: 
32639:      Helsingforsden 5 maj 1994
32640: 
32641:                                                                         Miljöminister Sirpa Pietikäinen
32642:                                                   1994 vp
32643: 
32644: Skriftligt spörsmål216
32645: 
32646: 
32647: 
32648: 
32649:                                     Renlund m.fl.: Om ökad läroavtalsutbildning
32650: 
32651: 
32652: 
32653:                                           Tili Riksdagens Talman
32654: 
32655:    Finansieringen av läroavtalsutbildningen för-        nadsfördelningen förskjuts mellan stat och koru-
32656: nyades genom lag om ändring av lagen om läro-           mun därför att enhetspriserna är låga och därmed
32657: avtalsutbildning (1222/93) och genom förordning         inte täcker alla kostnader för läroavtalsutbild-
32658: om ändring av förordningen om läroavtalsutbild-         ningen.
32659: ning (1223/93). Lagen och förordningen trädde i            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
32660: kraft 1.1.1994.                                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32661:    Enligt    undervisningsministeriets         beslut   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
32662: 52/011194 av 3.1.1994 är fördelningen mellan            följande spörsmål:
32663: grundutbildning och tilläggsutbildning "snedvri-
32664: den" och borde därför vara 40 %-60% i stället                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
32665: för som nu 60 o/o------40 %. Därtill bör kvoterna för          ta för att kvoterna för läroavtalsutbild-
32666: hela landet utökas och speciellt kvoterna för till-            ning utökas och att kvoterna mellan
32667: läggsutbildning därför att behovet av denna ut-                grundutbildning och tilläggsutbildning
32668: bildning har ökat betydligt på grund av syssel-                korrigeras samt att kostnadsfördelningen
32669: sättningspolitiska grunder. Enligt nuvarande sys-              inte förskjuts mellan stat och kommun?
32670: tem finns det även en uppenbar fara för att kost-
32671: 
32672:      Helsingforsden 12 april1994
32673: 
32674:            Boris Renlund                   Henrik Lax                     Margareta Pietikäinen
32675: 
32676: 
32677: 
32678: 
32679:  2400321
32680: 2                                           1994 vp -   KK 216
32681: 
32682: Kirjallinen kysymys 216                                                                       Suomennos
32683: 
32684: 
32685: 
32686: 
32687:                                     Renlund ym.: Oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä
32688: 
32689: 
32690: 
32691:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32692: 
32693:     Oppisopimuskoulutuksen rahoitus uudistet-           tapahtumisesta valtion ja kuntien kustannusjaos-
32694: tiin lailla oppisopimuskoulutuksesta annetun            sa sen vuoksi, että yksikköhinnat ovat alhaiset ja
32695: lain muuttamisesta (1222/93) ja asetuksella oppi-       eivät näin ollen kata kaikkia oppisopimuskoulu-
32696: sopimuskoulutuksesta annetun asetuksen muut-            tuksen kustannuksia.
32697: tamisesta (1223/93). Laki ja asetus tulivat voi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32698: maan 1.1.1994.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32699:     Opetusministeriön 3.1.1994 antaman päätök-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32700: sen 52/011/94 mukaan peruskoulutuksen ja lisä-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32701: koulutuksen välinen jako on "vinoutunut" ja sen
32702: tulisi tämän vuoksi olla 40 o/o---60 % nykyisen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32703: 60 o/o---40 o/o:n asemesta. Tämän lisäksi koko                 ryhtyä oppisopimuskoulutuksen kiintiöi-
32704: maan kiintiöitä olisi lisättävä, erityisesti lisäkou-          den lisäämiseksi ja peruskoulutuksen ja
32705: lutuksen kiintiöitä, koska tämän koulutuksen                   lisäkoulutuksen välisten kiintiöiden kor-
32706: tarve on lisääntynyt merkittävästi työllisyyspo-               jaamiseksi ja valtion ja kuntien välisen
32707: liittisilla perusteilla. Nykyisen järjestelmän mu-             kustannusjaon siirtymien estämiseksi?
32708: kaan on olemassa myös ilmeinen vaara siirtymien
32709: 
32710:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
32711: 
32712:           Boris Renlund                    Henrik Lax                     Margareta Pietikäinen
32713:                                            1994 vp -    KK 216                                           3
32714: 
32715: 
32716: 
32717: 
32718:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32719: 
32720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          asetettu erityisesti nuorten ammatillisen perus-
32721: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           koulutuksen lisääminen. Myös eduskunnan sivis-
32722: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tysvaliokunta (1993 vp- SiVM 22- HE 200)
32723: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Boris Ren-         mietinnössään 19.11.1993 pitää välttämättömä-
32724: lundin ym. näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen         nä, että välittömästi ryhdytään tehostettuihin toi-
32725: n:o 216:                                                menpiteisiin nuorten oppisopimusmuotoisen pe-
32726:                                                         ruskoulutuksen lisäämiseksi. Komiteanmietin-
32727:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nössä Vaihtoehto työttömyydelle (KM 1993:38),
32728:         ryhtyä oppisopimuskoulutuksen kiintiöi-         nuorisokansliapäällikkötyöryhmän raportti, esi-
32729:         den lisäämiseksi ja peruskoulutuksen ja         tetään eräänä toimenpiteenä työttömien nuorten
32730:         lisäkoulutuksen välisten kiintiöiden kor-       aseman parantamisessa peruskoulutuksen puut-
32731:         jaamiseksi ja valtion ja kuntien välisen        tuessa oppisopimuskoulutuksen merkittävää li-
32732:         kustannusjaon siirtymien estämiseksi?           säämistä ja ammatillisen peruskoulutuksen suo-
32733:                                                         rittaneiden nuorten, vastavalmistuneiden, oppi-
32734:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulu-
32735: vasti seuraavaa:                                        tuksen lisäämistä varsinkin aloilla, joilla nuorten
32736:                                                         alkutyöttömyys on korkea.
32737:    Valtioneuvosto on koulutuksen ja korkeakou-              Hallitus on 22 päivänä huhtikuuta 1994 anta-
32738: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis-           nut eduskunnalle esityksen valtion vuoden 1994
32739: suunnitelmassa vuosille 1991-1996 asettanut ta-         toiseksi lisätalousarvioesitykseksi, jossa edellä
32740: voitteeksi oppisopimuskoulutuksen lisäämisen.           mainitun       nuorisokansliapäällikkötyöryhmän
32741: Myös eduskunta hyväksyessään vuoden 1994                toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi ehdote-
32742: talousarvion edellytti, että hallitus ryhtyy tehos-     taan merkittävää lisäystä nuorison perus- ja lisä-
32743: tettuihin toimenpiteisiin oppisopimuskoulutuk-          koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen vuotui-
32744: sen lisäämiseksi ja, jos asetettu kokonaismäärä         sia paikkoja ehdotetaan lisättäväksi 3 OOO:lla,
32745: osoittautuu riittämättömäksi, antaa eduskunnal-         mikä merkitsee 7 000-8 000 aloituspaikkaa
32746: le ehdotuksen kokonaismäärän lisäämiseksi. Op-          nuorten oppisopimuskoulutuksen perus- ja lisä-
32747: pisopimusten määrä onkin usean vuoden tauon             koulutuksessa vuonna 1994.
32748: jälkeen kääntynyt kasvuun. Kasvu kuitenkin                  Valtioneuvoston vahvistama keskimääräinen
32749: pääosin selittyy sillä, että työssä olevien oppisopi-   markkamäärä ammatillisten oppilaitosten yksik-
32750: musmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus on               köhinnan määräämiseksi sisältäen myös kulje-
32751: voimakkaasti laajentunut.                               tuksen ja majoituksen on vuonna 1994 opiskeli-
32752:     Opetusministeriö on yhteistyössä työministe-        jaa kohden 35 790 markkaa, josta keskimääräi-
32753: riön, opetushallituksen ja Suomen Kuntaliiton           nen valtionosuus 57 prosenttia on 20 400 mark-
32754: sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja Suo-          kaa. Oppisopimuskoulutuksessa vastaava keski-
32755: men Yrittäjäin Keskusliiton kanssa valmistellut         määräinen opiskelijakohtainen markkamäärä
32756: oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemiseen            vuonna 1994 on peruskoulutuksessa 27 000
32757: tähtäävää valtakunnallista tiedotuskampanjaa,           markkaa, josta valtionosuus 97 prosenttia on
32758: jonkajatkovalmistelu ja yleisvastuu on sittemmin        26 190 markkaa, ja lisäkoulutuksessa 15 000
32759: asetettu opetushallitukselle. Nuorten aseman pa-        markkaa, josta valtionosuus niin ikään 97 pro-
32760: rantamiseksi nykyisessä taloudellisessa tilantees-      senttia on 14 550 markkaa.
32761: sa on kampanjan painopisteeksi ja tavoitteeksi
32762: 
32763:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
32764: 
32765:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32766: 4                                          1994 vp -   KK 216
32767: 
32768: 
32769: 
32770: 
32771:                                          Tili Riksdagens Talman
32772: 
32773:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ekonomiska läget har kampanjen satt som mål att
32774: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         särskilt öka 4,en grundläggande yrkesutbildning-
32775: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       en för unga. A ven riksdagens kulturutskott ( 1993
32776: man Boris Renlund m.fl. undertecknade spörs-           rd- KuUB 22- RP 200) har i sitt betänkande
32777: mål nr 216:                                            av 19.11.1993 ansett det nödvändigt att man ge-
32778:                                                        nast vidtar intensifierade åtgärder för att öka
32779:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         grundutbildningen för unga i form av läroavtal. I
32780:        ta för att kvoterna för läroavtalsutbild-       ett kommittebetänkande, Alternativ till arbets-
32781:        ning utökas och att kvoterna mellan             lösheten (1993:38), en rapport av kanslichefsar-
32782:        grundutbildning och tilläggsutbildning          betsgruppen för ungdomsfrågor, framförs som
32783:        korrigeras samt att kostnadsfördelningen        en åtgärd för att förbättra de unga arbetslösas
32784:        inte förskjuts mellan stat och kommun?          ställning att läroavtalsutbildningen avsevärt ökas
32785:                                                        i de fall då grundutbildning saknas och att till-
32786:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          läggsutbildning i form av läroavtalsutbildning
32787: anföra följande:                                       utökas när det gäller unga som genomgått grund-
32788:                                                        läggande yrkesutbildning och nyutexaminerade,
32789:     Statsrådet har i planen för utveckling av ut-      i synnerhet på områden med hög ungdomsarbets-
32790: bildningen och av forskningen vid högskolorna          löshet.
32791: för åren 1991-1996 satt som mål att utöka läro-            Regeringen avlät en proposition till riksdagen
32792: avtalsutbildningen. När riksdagen godkände             med förslag till en andra tilläggsbudget den 22
32793: budgeten för 1994 förutsatte den också att rege-       april1994 i viiken det föreslås en märkbar ökning
32794: ringen vidtar intensifierade åtgärder för att öka      i grundutbildningen och tilläggsutbildningen för
32795: läroavtalsutbildningen och, om det totalantal          unga i syfte att genomföra de åtgärdsförslag som
32796: som angivits visar sig vara otillräckligt, överläm-    nämnda kanslichefsarbetsgrupp fört fram. Det
32797: nar ett förslag till riksdagen om att öka totalanta-   föreslås att läroavtalsutbildningen utökas med
32798: let. Antalet läroavt_al har efter många års paus       3 000 platser per år, vilket innebär 7 000-8 000
32799: åter börjat stiga. Okningen förklaras dock till        nybörjarplatser för läroavtalsutbildningen inom
32800: största delen av att den yrkesinriktade tilläggsut-    grund- och tilläggsutbildningen 1994.
32801: bildningen i läroavtalsform för förvärvsarbetan-           Det av statsrådet fastställda genomsnitt1iga
32802: de har expanderat kraftigt.                            beloppet för bestämmande av priset per enhet för
32803:     Undervisningsministeriet har i samarbete med       yrkesläroanstalterna, inbegripet skjutsar och in-
32804: arbetsministeriet, utbildningsstyrelsen och Fin-       kvartering, är 35 790 mark per studerande 1994,
32805: lands Kommunförbund samt de centrala arbets-           av vilket den genomsnittliga statsandelen 57 pro-
32806: marknadsorganisationerna och Företagarnas              cent är 20 400 mark. Inom läroavtalsutbildning-
32807: centralförbund i Finland förberett en riksomfat-       en är motsvarande genomsnittliga belopp 1994
32808: tande informationskampanj för att göra läroav-         per studerande 27 000 mark inom grundutbild-
32809: talsutbildningen känd. De fortsatta förberedel-        ningen, av vilket statsandelen 97 procent är
32810: serna och det allmänna ansvaret för kampanjen          26 190 mark, och 15 000 mark inom tilläggs-
32811: har senare överförts på utbildningsstyrelsen. För      utbildningen, av vilket statsandelen 97 procent är
32812: att förbättra de ungas ställning i det nuvarande       14 550 mark.
32813: 
32814:      Helsingforsden 3 maj 1994
32815: 
32816:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32817:                                                1994 vp
32818: 
32819: Kirjallinen kysymys 217
32820: 
32821: 
32822: 
32823: 
32824:                                   Laakkonen ym.: Hallituksen suhtautumisesta suomalaisiin palkka-
32825:                                       sotilaisiin Bosniassa
32826: 
32827: 
32828:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32829: 
32830:    Helsingin Sanomissa 13.6.1993 julkaistun leh-     on syyllistynyt useisiin ihmisoikeusloukkauksiin
32831: tikirjoituksen mukaan suomalainen palkkasoturi       ja väkivaltarikoksiin sekä YK:n päätösten ja
32832: Harri on vapaaehtoisena Bosnian sodassa. Ker-        Suomen valtion edun vastaiseen toimintaan.
32833: tomansa mukaan hän on ensin taistellut musli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32834: mien joukoissa ja myöhemmin siirtynyt kroaat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32835: tien riveihin.                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32836:    Bosnian sodassa on tapahtunut runsaasti sivii-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32837: leihin kohdistuneita raiskauksia, pahoinpitelyjä
32838: ja henkirikoksia. Sadat, ehkä tuhannet, ovat                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32839: kuolleet nälkään, kun sotilaat ovat estäneet avus-            ryhtyä vetääkseen pois suomalaiset palk-
32840: tuskuljetukset. Lehtikirjoituksen mukaan on syy-              kasotilaat Bosniasta?
32841: tä epäillä, että myös suomalainen palkkasotilas
32842: 
32843:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
32844: 
32845:            Pirkko Laakkonen              Ismo Seivästö                  Pekka Haavisto
32846:            Eero Paloheimo                Tuija Maaret Pykäläinen        Pekka Räty
32847: 
32848: 
32849: 
32850: 
32851:  240032J
32852: 2                                          1994 vp -   KK 217
32853: 
32854: 
32855: 
32856: 
32857:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32858: 
32859:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sitä vastoin nykyisin rikoslain 13lukuun sisäl-
32860: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tyviä säännöksiä sotarikoksista ja ihmisoikeuk-
32861: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sien loukkaamisesta sovelletaan myös ulkomailla
32862: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laakkosen         palkkasotureina toimiviin. Suomalaiset palkka-
32863: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           soturit ovat siis rikosoikeudellisesti vastuunalai-
32864: 217:                                                   sia ulkomailla tekemistään sotarikoksista ja ih-
32865:                                                        misoikeuksien loukkauksista.
32866:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Kansainväliset pyrkimykset entisen Jugosla-
32867:        ryhtyä vetääkseen pois suomalaiset palk-        vian alueen konfliktin ratkaisemiseksi jatkuvat.
32868:        kasotilaat Bosniasta?                           Näiden pyrkimysten osaksi kuuluu YK:n perus-
32869:                                                        tama menettely, jolla pyritään saamaan konflik-
32870:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tin yhteydessä sota- ja ihmisyyttä vastaan suun-
32871: vasti seuraavaa:                                       tautuviin rikoksiin syyllistyneet vastuuseen teois-
32872:                                                        taan. Toukokuussa 1993 päätöslauselmalla 827
32873:    Entisen Jugoslavian vuodesta 1991 jatkuneen         (1993) YK:n turvallisuusneuvosto perusti tätä
32874: konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet erittäin       varten kansainvälisen sotarikostuomiostuinen.
32875: lukuisiin sota- ja ihmiskuntaa vastaan kohdistu-       Neuvosto määräsi myös jäsenmaat yhteistyöhön
32876: viin rikoksiin. Tällaisiin rikoksiin ovat syyllisty-   rikoksista epäiltyjen luovuttamiseksi sotarikos-
32877: neet sodan kaikki osapuolet, joskin Bosnian ser-       tuomioistuimelle tai tuomitsemiseksi kansallisis-
32878: bien katsotaan olevan vastuussa laajimmista            sa tuomiostuimissa.
32879: loukkauksista.                                            Tämän vuoden alussa eduskunta hyväksyi lain
32880:    Tiedotusvälineiden mukaan osapuolet ovat            kansainväliselle rikostuomiostuimelle annetta-
32881: käyttäneet myös palkkasotureita.                       vasta oikeusavusta (12/94). Lain nojalla on nyt
32882:    Nykyisen rikoslain 16 luvun 22 §:n 1 momen-         esitetyn kysymyksen tarkoittamat sotarikoksista
32883: tissa säädetään rangaistavaksi teoksi suomalais-       epäillyt henkilöt joko tuomittava Suomessa tai
32884: ten värvääminen ulkomaan sotapalvelukseen.             vaadittaessa luovutettava kansainvälisen sotari-
32885: Vaikka palkkasoturiksi värvääminen onkin kiel-         kostuomioistuimen tuomittaviksi. Tämä koskee
32886: letty, ei palkkasoturiksi ryhtyminen kuitenkaan        myös Suomessa oleskelevaa tai täältä kiinni saa-
32887: sinällään ole Suomen lain vastainen teko. Valtion      tua mainituista teoista epäiltyä suomalaista palk-
32888: olisikin mahdotonta valvoa sitä, aikooko Suo-          kasoturia.
32889: mesta ulkomaille matkustava henkilö ryhtyä
32890: ulkomailla palkkasoturiksi.
32891: 
32892:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
32893: 
32894:                                                                            Ministeri Heikki Haavisto
32895:                                           1994 vp -   KK 217                                            3
32896: 
32897: 
32898: 
32899: 
32900:                                         Tili Riksdagens Talman
32901: 
32902:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          De stadganden om krigsförbrytelse och kränk-
32903: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ning av mänskliga rättigheter som numera ingår i
32904: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      strafflagens 13 kap. tillämpas däremot också på
32905: man Laakkonen m.fl. undertecknade spörsmål            dem som tagit värvning i utlandet. Finska lego-
32906: nr 217:                                               krigare har alltså straffrättsligt ansvar för krigs-
32907:                                                       förbrytelser och kränkningar av mänskliga rät-
32908:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       tigheter som de gjort sig skyldiga till i utlandet.
32909:        sikt att vidta för att dra bort de finska          De internationella strävandena för en lösning
32910:        legosoldaterna från Bosnien?                   av konflikten i f.d. Jugoslavien fortsätter. Det
32911:                                                       FN-förfarande som försöker ställa till ansvar
32912:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dem som i samband med konflikten gjort sig
32913: anföra följande:                                      skyldiga till krigsförbrytelser och brott mot hu-
32914:                                                       maniteten utgör en del av dessa strävanden. Ge-
32915:    Parterna i konflikten i f.d. Jugoslavien, viiken   nom resolution 827 (1993) i maj 1993 upprättade
32916: pågått sedan 1991, har gjort sig skyldiga till väl-   FN:s säkerhetsråd en internationell tribunal för
32917: digt många krigsförbrytelser och brott mot            behandling av krigsförbrytelser. Rådet förordna-
32918: mänskligheten. Alla parter i konflikten har gjort     de också att medlemsländerna skall samarbeta i
32919: sig skyldiga till sådana brott, även om det anses     syfte att få de för brott misstänkta överlämnade
32920: att de bosniska serberna är ansvariga för de mest     till tribunalen eller dömda inför nationella dom-
32921: omfattande kränkningarna.                             stolar.
32922:    Enligt massmedierna har parterna också an-             I början av detta år godkände riksdagen en lag
32923: vänt sig av legokrigare.                              om rättshjälp till den internationella tribunalen
32924:    I 16 kap. 22 § 1 mom. i gällande strafflag stad-   (12/94). Med stöd av lagen skall de i spörsmålet
32925: gas att värvande av finländare till utländsk krigs-   avsedda, för krigsförbrytelser misstänkta perso-
32926: tjänst är straffbart. Värvning av legokrigare är      nerna antingen dömas i Finland eller, på begäran,
32927: alltså förbjuden, men att bli legokrigare strider     överlämnas för rannsakning inför den internatio-
32928: däremot inte i sig mot finsk lag. För staten vore     nella tribunalen för krigsförbrytelser. Detta gäl-
32929: det dessutom omöjligt att kontrollera om en per-      ler också finska legokrigare som vistas i Finland
32930: son som reser till utlandet från Finland har för      eller som grips här och misstänks för nämnda
32931: avsikt att ta värvning utomlands.                     brott.
32932: 
32933:      Helsingforsden 4 maj 1994
32934: 
32935:                                                                            Minister Heikki Haavisto
32936:                                                 1994 vp
32937: 
32938: Kirjallinen kysymys 218
32939: 
32940: 
32941: 
32942: 
32943:                                    Laakkonen ym.: ED:lle toimitetusta Itä-Suomea koskevasta tie-
32944:                                       kartasta
32945: 
32946: 
32947:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32948: 
32949:    ED-komissiolle jätetystä tiekartasta ovat Itä-     manskiin Via Arctica -tienä, joka alkuvaihees-
32950: Suomen tiet jääneet kokonaan pois. Kartoille on       saan voisi kulkea Suomen puolella, itärajan tun-
32951: merkitty Helsingistä itään vain Lappeenrantaan        tumassa olevia hyväkuntoisia teitä pitkin.
32952: ulottuva vt 6,joka on merkitty jatkumaan Parik-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32953: kalan kohdalta Petroskoihin. Parikkalan ja Pet-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32954: roskoin välistä tieyhteyttä ei ole nykyisin olemas-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32955: sa, vaan suorin tieyhteys itäisestä Suomesta Pet-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32956: roskoihin kulkee Niiralan rajanylityspaikan
32957: kautta. Niiralan ja Petroskoin välistä tieyhteyttä              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
32958: ollaan parhaillaan kunnostamassa. Niiralan ra-               miin korjatakseen ED-komissiolle toimi-
32959: janylityspaikka on merkittävä myös sikäli, että              tettuun tiekarttaan jääneen virheellisen
32960: kaksi tärkeää poikittaistietä yhtyy rajanylitys-             Parikkalan-Petroskoin välin,
32961: paikkaan. Kansainvälinen Sininen tie alkaaMoi                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32962: Ranasta Norjasta ja jatkuu Ruotsin ja Suomen                 siin Sinisen tien ja Järvi-Suomen tien li-
32963: poikki Joensuun ja Niiralan kautta Petroskoihin.             säämiseksi ao. tiekarttaan, ja
32964: Myös Järvi-Suomen tie (vt 23),joka alkaa Porista                minkä kannan Hallitus aikoo ottaa
32965: ja jatkuu Jyväskylän ja Joensuun kautta Ilomant-             edellä mainittuihin Via Baltica ja Via
32966: siin, yhtyy Siniseen tiehen.                                 Arctica -tielinjauksiin?
32967:     Pietarista etelään suuntautuva Via Baltica
32968:  -yhteys voisi jatkua pohjoisessa Pietarista Mm-
32969: 
32970:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
32971: 
32972:            Pirkko Laakkonen              Matti Väistö                   Esko Jokiniemi
32973:            Riitta Myller                 Kerttu Törnqvist               Tuula Kuittinen
32974: 
32975: 
32976: 
32977: 
32978:  2400321
32979: 2                                           1994 vp -   KK 218
32980: 
32981: 
32982: 
32983: 
32984:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32985: 
32986:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          karsintaa ja tehtävä valintoja. Todettakoon kui-
32987: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tenkin, että Eurooppatie 63:n osuus Jyväskylästä
32988: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kuopioon ja Kajaaniin oli viimeiseen asti neu-
32989: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko             vottelun kohteena, muttajäi lopulta verkon ulko-
32990: Laakkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           puolelle. Tiejakso on samansuuntainen valtatie
32991: myksen n:o 218:                                         4:n kanssa eikä sillä ole erityistä yleiseurooppa-
32992:                                                         laista merkitystä Brysselistä EU:n komission sil-
32993:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-       min katsottuna.
32994:         miin kotjatakseen ED-komissiolle toimi-             Yhteenvetona voidaan todeta, että ehdotus
32995:         tettuun tiekarttaan jääneen virheellisen        TERN-verkon laajuudesta Suomessa on helmi-
32996:         Parikkalan-Petroskoin välin,                    kuussa käydyn neuvotteluprosessin tulos eikä
32997:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         suinkaan Suomen hallituksen eikä liikenneminis-
32998:         siin Sinisen tien ja Järvi-Suomen tien li-      teriön kanta. Sinisen tien ja Järvi-Suomen tien
32999:         säämiseksi ao. tie karttaan, ja                 lisäämistä verkkoon ei voida perustella EU:n ko-
33000:            minkä kannan Hallitus aikoo ottaa            missiolle hyväksyttävästi. Norjan ja Ruotsin
33001:         edellä mainittuihin Via Baltica ja Via          puolellakaan Sininen tie, jonka numero on Eu-
33002:         Arctica -tielinj auksiin?                       rooppatie 12, ei ole näiden maiden TERN-ver-
33003:                                                         kossa mukana.
33004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Parikkalan rajanylityspaikkaa ja Parikkalan
33005: vasti seuraavaa:                                        ja Petroskoin välistä suoraa ja laadukasta tieyh-
33006:                                                         teyttä ei ole nykyisin olemassa. Niiralassa on
33007:     Kartta, johon kysymyksessä viitataan, kuvaa         rajanylityspaikka, ja sen kautta on nykyisin ja
33008: sitä tulosta, johon päädyttiin 24.2.1994 Brysselis-     myös tulevaisuudessa suora yhteys mm. osasta
33009: sä käydyissä neuvotteluissa TERN-verkon                 Itä-Suomea Petroskoihin. Jos Parikkalaan ava-
33010: (Trans European Road Network) laajuudesta               taan rajanylityspaikka ja rakennetaan tie välille
33011: Suomessa (3 039 km). Se ei siis ole Suomen puo-         raja-Sortavala, jatkoyhteydet Petroskoihin
33012: lesta EU :n komissiolle toimitettu kartta maamme        ovat samat riippumatta siitä, kumman rajanyli-
33013: tieoloista.                                             tyspaikan kautta kuljetaan. Etelä-Suomen ja
33014:     Ensimmäinen, 28.1.1994 EU:n komission tie-          Karjalan tasavallan välinen yhteys (mm. merisa-
33015: verkkoasioita hoitaville virkamiehille Suomesta         tamat, pääkaupungit) on suorin ja lyhin nimen-
33016: toimitettu verkkoehdotus oli olennaisesti laajem-       omaan Parikkalan kautta. Myös Karjalan tasa-
33017: pi. Se sisälsi Itä-Suomen osalta valtatien 13 Jyväs-    vallan tieviranomaiset ovat asettaneet tämän
33018: kylästä Nuijamaan rajanylityspaikalle, tiejakson        suunnan kehittämisen ensi sijalle, mikä on erityi-
33019: Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niiralan rajan-                sesti otettu huomioon tulevaisuuden TERN-ver-
33020: ylityspaikka sekä valtatien 6 kokonaisuudessaan         kon määrittelyssä. Kysymyksessä ei siis ole kart-
33021: Joensuuhun asti. Verkon tiepituus tässä esityk-         taan jäänyt virhe, vaan perusteltu esitys, josta
33022: sessä oli 5 410 km. Lisäksi neuvotteluissa oli esillä   EU:n komission sekä Suomen ja Karjalan tasa-
33023: valtatie 5 välillä Lahti-Kuopio.                        vallan virkamiehet ovat yksimielisiä. Totean kui-
33024:    Suomen verkkoehdotuksesta neuvoteltiin               tenkin, että hallitus iltakoulussaan 13.4.1994 kä-
33025: Brysselissä 2.2.1994 sekä kahdenkeskisesti (Suo-        sitteli mm. Niiralan kautta kulkevaa tieyhteyttä
33026: mi/EU:n komissio) että monenkeskisesti (Suomi,          ja velvoitti liikenneministeriön vielä ottamaan
33027: Ruotsi ja Norja/EU:n komissio). Komission vir-          myös Niiralan tieyhteyden esille EU:n komission
33028: kamiesasiantuntijoiden kanta kaikkien kolmen            kanssa käytävissä neuvotteluissa.
33029: pohjoismaan verkkoehdotuksiin oli yksiselittei-             Via Baltica -yhteytenä tunnettu reitti kulkee
33030: sen selvä: verkot olivat aivan liian laajoja ja epä-    Suomesta Tallinnaan ja edelleen Baltian maiden
33031: harmonisia suhteessa EU:njäsenvaltioiden verk-          läpi Puolaan. Jo laajalti vakiintunutta käsitettä
33032: koihin sekä koko Euroopan TERN-verkon muo-              "Via Baltica" ei tulisi hämärtää muilla kulkurei-
33033: dostamisperusteisiin nähden. Oli suoritettava           teillä ja niiden nimikkeillä.
33034: 
33035:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
33036: 
33037:                                                                       Liikenneministeri Ole Norrback
33038:                                           1994 vp -   KK 218                                           3
33039: 
33040:                                         Tili Riksdagens Talman
33041: 
33042:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      pas TERN-nät. Man var tvungen att gallra och
33043: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        välja bort. Det bör dock konstateras att det av-
33044: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      snitt av Europaväg 63 som går från Jyväskylä till
33045: man Pirkko Laakkonen m.fl. undertecknade              Kuopio och Kajana in i det sista var föremål för
33046: spörsmål nr 218:                                      förhandlingar, även om det till sist blev utanför
33047:                                                       nätet. Vägavsnittet löper parallellt med riksväg 4
33048:           Ämnar Regeringen vidta skyndsamma           och har från Bryssel sett och i EU-kommissionens
33049:        åtgärder i syfte att korrigera den felaktiga   ögon ingen allmäneuropeisk betydelse.
33050:        förbindelsen Parikkala-Petroskoj som              Sammandragsvis kan man konstatera att för-
33051:        blivit kvar på den vägkarta som tillställts    slaget beträffande TERN-nätets utsträckning i
33052:        EU-kommissionen, och                           Finland är resultatet av förhandlingsprocessen i
33053:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         februari och i ingen händelse Finlands regerings
33054:        att få Blå vägen och vägen Insjöfinland        eller trafikministeriets ståndpunkt. Det är omöj-
33055:        införda på vägkartan i fråga, samt             ligt att för EU-kommissionen på ett godtagbart
33056:           viiken ståndpunkt ämnar Regeringen          sätt motivera att Blå vägen och vägen Insjöfin-
33057:        inta till de nämnda väglinjerna Via Baltica    land skall införas på kartan. Inte heller på den
33058:        och Via Arctica?                               norska och svenska sidan finns Blå vägen, som
33059:                                                       heter Europaväg 12, med i ländernas TERN-nät.
33060:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Parikkala gränsövergångsställe finns inte
33061: anföra följande:                                      längre, liksom inte heller någon rak och god väg-
33062:                                                       förbindelse mellan Parikkala och Petroskoj. I
33063:    Den karta man hänvisar till i spörsmålet, be-      Niirala finns ett gränsövergångsställe och via det
33064: skriver det resultat man kom fram till den 24         finns för tillfållet och även i framtiden en direkt
33065: februari 1994 vid förhandlingarna i Bryssel om        förbindelse från bl.a. en del av Östra Finland till
33066: TERN-nätets (Trans European Road Network)             Petroskoj. Om ett gränsövergångsställe öppnas i
33067: utsträckning i Finland (3 039 km). Det är alltså      Parikkala och en väg byggs mellan gränsen och
33068: inte en karta över landets vägförhållanden som        Sordavala, är de fortsatta förbindelserna till Pet-
33069: från Finlands sida tillställts EU-kommissionen.       roskoj desamma oberoende av vilket gränsöver-
33070:    Det första förslaget till vägnät, som man från     gångsställe man använder. Förbindelsen mellan
33071: Finlandden 28 januari 1994 tillställde de tjänste-    södra Finland och Republiken Karelen (bl.a.
33072: män som sköter EUkommissionens vägnätsären-           havshamnarna, huvudstägerna) är rakast och
33073: den, var betydligt mer omfattande. Den innehöll       kortast just via Parikkala. Aven vägmyndigheter-
33074: för Östra Finlands vidkommande riksväg 13 från        na i Republiken Karelen har prioriterat en ut-
33075: Jyväskylä till Nuijamaa gränsövergångsställe,         veckling i denna riktning, vilket särskilt beakta-
33076: vägsträckan Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-                 des när det framtida TERN-nätet fastställdes.
33077: Niirala gränsövergångsställe samt riksväg 6 i sin     Det är alltså inte fråga om ett fel som blivit kvar
33078: helhet ända till Joensuu. ~ätets vägsträcka var i     på kartan, utan ett motiverat förslag, om vilket
33079: detta förslag 5 410 km. Aven riksväg 5 mellan         tjänstemännen i EU-kommissionen samt i Fin-
33080: Lahtis och Kuopio diskuterades under förhand-         land och Republiken Karelen är eniga. Jag kon-
33081: lingarna.                                             staterar dock att regeringen behandlade bl.a. väg-
33082:    Om Finlands vägnätsförslag förhandlades i          förbindelsen genom Niirala i sin aftonskola den
33083: Brysselden 2 februari 1994 bäde bilateralt (Fin-      13 april 1994 och förpliktade trafikministeriet att
33084: land/EU-kommissionen) och multilateralt (Fin-         ännu ta upp också Niiralas vägförbindelse vid
33085: land, Sverige och Norge/EU-kommissionen).             förhandlingarna med EU-kommissionen.
33086: Kommissionens tjänstemannaexpertis intog be-             Rutten känd som Via Baltica-förbindelsen går
33087: träffande alla tre nordiska länders vägnätsförslag    från Finland till Tallinn och vidare genom de
33088: en entydig och klar ståndpunkt: Vägnäten var          baltiska länderna till Polen. Det är inte skäl att
33089: alldeles för omfattande och oharmoniska i rela-       med andra rutter och deras benämningar för-
33090: tion till vägnäten i EU:s medlemsländer samt med      dunkla begreppet "Via Baltica", som redan vun-
33091: hänsyn till grunderna för bildandet av hela Euro-     nit hävd.
33092: 
33093:      Helsingforsden 3 maj 1994
33094: 
33095:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
33096:                                                 1994 vp
33097: 
33098: Kirjallinen kysymys 219
33099: 
33100: 
33101: 
33102: 
33103:                                    Väistö: Käsityöläisyrittäjien verotuskohtelusta
33104: 
33105: 
33106: 
33107:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33108: 
33109:     Käsityöläiset ja taideteollisuusalan yrittäjät    kaan. Näin työnteko ja itsensä työllistäminen
33110: työllistävät itsensä omatoimisuudellaan, kek-         käsityöläisammatissa antaisi edes jonkin verran
33111: seliäisyydellään ja yrittäjyydellään. He ovat am-     paremman ansion kuin työttömyyskorvauksen
33112: matinharjoittajia, joiden työ on muiden pienyrit-     peruspäiväraha.
33113: täjien tavoin paljon muutakin kuin varsinaisen            Maamme vaikean suurtyöttömyyden lievittä-
33114: tuotannollisen työn tekemistä. Työpäivät ovat         misessä pienyrittäjyys ja itsensä työllistäminen
33115: pitkiä ja ansiotaso alhainen.                         ovat keskeisessä asemassa. KäsityöJäisyyden ase-
33116:     Yleensä käsityöläisten on itse huolehdittava      man parantaminen onkin mitä parhainta työlli-
33117: tuotteiden suunnittelusta, markkinoinnista, yh-       syyspolitiikkaa. Samalla vahvistetaan ihmisten
33118: teydenpidosta, materiaalinhankinnasta ja talous-      osaamiseen perustuvan potentiaalisen yrittäjyy-
33119: asioista. Tähän kaikkeen menee jopa puolet koko       den aluskasvullisuutta ja luodaan edellytyksiä
33120: työajasta ja varsinaiseen tuotannolliseen toimin-     aina vientiin yltävän yritystoiminnan virkoami-
33121: taan jää vain toinen puoli. Kaiken lisäksi käsi-      selle.
33122: työn tekeminen on hidasta ja tuotteen hinnassa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33123: työkustannuksen osuus on suuri.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33124:     Uusi arvonlisävero kohteleekin käsityöläisiä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33125: ja taideteollisuusalan yrittäjiä epäoikeudenmu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33126: kaisesti. Kun käsin tehtyjen tuotteiden hinta
33127: muodostuu korkeaksi, niin hintaan ei voi enää                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33128:  lisätä arvonlisäveroa, jotta tuotteiden menekki ei          ryhtyä käsityöläisyrittäjien verotuskoh-
33129:  tyrehtyisi.                                                 telun lievittämiseksi ja käsityöläisten ja
33130:     Epäkohdan korjaamiseksi arvonlisäverovel-                taideteollisuusalan yrittäjien aseman pa-
33131:  vollisuuden alaraja tulisi nostaa 100 000 mark-             rantamiseksi?
33132: 
33133:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
33134: 
33135:                                               Matti Väistö
33136: 
33137: 
33138: 
33139: 
33140:  240032J
33141: 2                                       1994 vp -   KK 219
33142: 
33143: 
33144: 
33145: 
33146:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33147: 
33148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Arvonlisäverotuksen ulkopuolle on rajattu lä-
33149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hinnä harrastusluonteinen toiminta. Verovelvol-
33150: olette 12 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-     lisuuden alarajaa ei voida asettaa kovin korkeal-
33151: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           le, jotta samankaltaisissa olosuhteissa toimivien
33152: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Väistön     pienyritysten verotuksellisesti eriarvoinen asema
33153: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 219:       ei aiheuttaisi kilpailuvääristymiä. Palvelutoimi-
33154:                                                     alojen tullessa verollisiksi liikevaihtoverolaissa
33155:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      säädetty 75 000 markan alaraja on arvonlisävero-
33156:        ryhtyä käsityöläisyrittäjien verotuskoh-     laissa alennettu 50 000 markkaan. Verovelvolli-
33157:        telun lievittämiseksi ja käsityöläisten ja   suuden markkamääräinen alaraja koskee arvon-
33158:        taideteollisuusalan yrittäjien aseman pa-    lisäverolaissa myös yhteisöjen harjoittamaa toi-
33159:        rantamiseksi?                                mintaa.
33160:                                                         Arvonlisäverolakiin ei sisälly liikevaihtovero-
33161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lain mukaista palautusmenettelyä, jolla lieven-
33162: vasti seuraavaa:                                    nettiin liikevaihdon alarajan ylittymisestä aiheu-
33163:                                                     tuvia verovaikutuksia. Arvonlisäverolain mu-
33164:    Arvonlisäverotuksessa jokainen, joka harjoit-    kaan koko kalenterivuoden myynnistä on suori-
33165: taa tavaroiden tai verollisten palvelujen myyntiä   tettava täysimääräinen vero, jos kalenterivuoden
33166: liiketoiminnan muodossa, on verovelvollinen.        liikevaihto ylittää 50 000 markan rajan. Palau-
33167: Kuluttajan ostaman hyödykkeen hintaan sisäl-        tusmenettelystä on luovuttu lähinnä menettelyn
33168: tyy suhteellisesti sama veromäärä riippumatta       hallinnollisen raskauden takia.
33169: käytetystä tuotantomenetelmästä tai valitusta           Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivin
33170: jakelutiestä.                                       mukaan alaraja on 5 000 ecua eli noin 33 000
33171:    Hallinnollisista syistä vähäinen liiketoiminta   markkaa. Suomelle on jäsenyysneuvotteluissa
33172: on kuitenkin rajattu arvonlisäverotuksen ulko-      myönnetty oikeus soveltaa nykyisen tasoista lii-
33173: puolelle. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvan        kevaihdon alarajaa. Markkamääräisen alarajan
33174: toiminnan ja harrastusluonteisen, pienimuotoi-      nostaminen kysymyksen perusteluosassa mainit-
33175: sen tai satunnaisen toiminnan välisen rajanvedon    tuun 100 000 markkaan ei ole perusteltua. Jos
33176: helpottamiseksi verotuksen ulkopuolelle jäävä       käsityöläisyrittäjien ja taideteollisuusalan yrit-
33177: vähäinen liiketoiminta on arvonlisäverolaissa       täjien asemaa halutaan parantaa, toimintaa on
33178: määritelty liikevaihton suuruuden perusteella.      tuettava muutoin kuin verotuksen kautta.
33179:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1994
33180: 
33181:                                                               Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
33182:                                          1994 vp -   KK 219                                          3
33183: 
33184: 
33185: 
33186: 
33187:                                        Tili Riksdagens Talman
33188: 
33189:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utanför mervärdesbeskattningen har lämnats
33190: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av        närmast verksamhet av hobbykaraktär. Den ned-
33191: den 12 april 1994 tili vederbörande medlem           re gränsen för skatteplikten kan inte dras för
33192: av statsrådet översänt avskrift av följande av       högt, så att inte en skattemässigt ojämlik behand-
33193: riksdagsman Väistö undertecknade spörsmål nr         ling av små företag som arbetar under motsva-
33194: 219:                                                 rande förhållanden skall snedvrida konkurren-
33195:                                                      sen. Eftersom servicebranschema blir skatteplik-
33196:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tiga har det nedre gränsbeloppet 75 000 mk i
33197:        ta i syfte att lindra den skattemässiga be-   omsättningsskattelagen sänkts till 50 000 mk i
33198:        handlingen av företagare i hantverks-         mervärdesskattelagen. Det nedre gränsbeloppet
33199:        branschen och förbättra ställningen för       för skatteplikten gäller i mervärdesskattelagen
33200:        hantverkare och företagare inom konstin-      även sådan verksamhet som bedrivs av samfund.
33201:        dustrisektom?                                     1 mervärdesskattelagen ingår inget återbä-
33202:                                                      ringsförfarande, såsom i omsättningsskattelagen,
33203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        genom vilket man kunde förmildra de skattemäs-
33204: anföra följande:                                     siga påföljdema av en överskridning av omsätt-
33205:                                                      ningens nedre gräns. Enligt mervärdesskattela-
33206:    lnom mervärdesbeskattningen är var och en         gen skall full skatt betalas på hela kalenderårets
33207: som idkar affårsmässig försäljning av varor eller    försäljning om kalenderårets omsättning över-
33208: skattebelagda tjänster skattskyldig. 1 priset på     skrider gränsen 50 000 mk. Man har avstått från
33209: den nyttighet som konsumenten köper ingår ali-       återbäringsförfarandet närmast på grund av att
33210: tid proportionellt samma skatteandel, oberoende      det är administrativt tungrott.
33211: av produktionsmetod eller distributionsväg.              Enligt Europeiska unionens mervärdesskatte-
33212:    Av administrativa orsaker har dock affårs-        direktiv är den nedre gränsen 5 000 ecu, dvs. ca
33213: verksamhet i liten skala lämnats utanför mervär-     33 000 mk. Finland har vid medlemskapsför-
33214: desbeskattningen. För att underlätta gränsdrag-      handlingama beviljats rätten att tillämpa den
33215: ningen mellan den affårsmässiga verksamheten         nuvarande gränsnivån för omsättningen. Det är
33216: och verksamhet av hobbykaraktär, verksamhet i        inte motiverat att höja det nedre gränsbeloppet
33217: liten skala eller tillfållig verksamhet, har sådan   tili 100 000 mk som nämns i motiveringen tili
33218: affårsverksamhet i liten skala som inte omfattas     spörsmålet. Om man vill förbättra stäliningen för
33219: av mervärdesskatten definierats i mervärdes-         företagama i hantverksbranschen och företagar-
33220: skattelagen på grundval av omsättningens stor-       na inom konstindustrisektom, skali verksamhe-
33221: lek.                                                 ten stödas på andra sätt än genom beskattningen.
33222: 
33223:      Helsingforsden 5 maj 1994
33224: 
33225:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
33226:                                                  1994 vp
33227: 
33228: Kirjallinen kysymys 220
33229: 
33230: 
33231: 
33232: 
33233:                                     Mäkelä ym.: Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen johtajalle
33234:                                         myönnetyn viisumin myöntämisperusteista
33235: 
33236: 
33237:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33238: 
33239:     Julkisuudessa on herättänyt varsin laajaa ih-         Kun useat Euroopan maat, mm. Bulgaria,
33240: mettelyä hallituksen tapa sallia henkilöiden, jot-     TSekki ja Ranska, ovat kieltäneet Zhirinovskin
33241: ka ovat esittäneet maastamme kielteisiä lausun-        tulon maahansa, on selvää, että hallituksemme
33242: toja, tulla maahamme. Tällainen päättämättö-           toiminta on vahingoittanut maamme suhteita
33243: myys-selkärangattomuus hallituksen taholta ei          kolmansiin maihin ja herättänyt maamme väes-
33244: voi olla vahingoittamatta maamme ulkoisia              tön keskuudessa keskustelua Venäjän todellisista
33245: suhteita. Missään muodossa ei hallituksen tulisi       pyrkimyksistä maatamme kohtaan. Hallituksen
33246: sallia sellaisten henkilöiden tuloa maahamme,          selkärangattomuus ja nöyristely on em. tapauk-
33247: jotka lausunnoillaan uhkaavat maamme itsenäi-          sessa aiheuttanut maallemme suurta vahinkoa,
33248: syyttä.                                                jonka korjaaminen voi tulevaisuudessa olla vai-
33249:     Eräs tällainen henkilö on Venäjän Euroopan         keaa. Joka tapauksessa se on saanut maamme
33250: neuvoston valtuuskunnan jäsenenä maahamme              väestön epäilemään hallituksen kykyä hoitaa
33251: tullut Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen        maamme ulkoisia suhteita.
33252: puheenjohtaja Vladimir Zhirinovski, joka on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33253: useaan kertaan uhannut maamme itsenäisyyttä.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33254: Hän on mm. useissa lausunnoissaan uhannut liit-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33255: tää Suomen Venäjään, mikäli hänestä tulee Ve-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33256: näjän presidentti. Viimeisin hänen lausuntonsa
33257:  oli 4.4.1994 maamme television uutislähetykses-                 Miten Hallitus selvittää sen, että se salli
33258:  sä, jossa hän uhkasi, että maamme väestö joutuu              maamme itsenäisyyttä uhanneen Venäjän
33259:  tankkien tallaamaksi, jos maamme liittyy                     liberaalidemokraattisen puolueen pu-
33260: NATOon.                                                       heenjohtajan Vladimir Zhirinovskin tu-
33261:     Kansalaistemme keskuudessa onkin herännyt                 lon maahamme, vaikka useat Euroopan
33262:  epäilys, että maamme poliittinen johto on edel-              valtiot ovat maahantulon evänneet, ja
33263:  leen takavuosien tapaisen nöyristelyn kannalla.                 onko nyt omaksutun käytännön mu-
33264:  Hyvät ja asialliset naapurisuhteet eivät voi perus-          kaisesti jatkossakin mahdollista, että
33265:  tua toisen osapuolen uhkaamiseen vaan molem-                 Hallitus sallii maamme ulkoisia suhteita
33266:  pien valtioiden toistensa näkemysten ja itsenäi-             vahingoittavien henkilöiden tulon maa-
33267:  syyden kunnioittamiseen.                                     hamme?
33268: 
33269:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
33270: 
33271:                       Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
33272: 
33273: 
33274: 
33275: 
33276:  2400321
33277: 2                                            1994 vp -    KK 220
33278: 
33279: 
33280: 
33281: 
33282:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
33283: 
33284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Ulkomaalaislaissa (378/91, muut. 639/93) ei
33285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             sinänsä säädellä viisumin myöntämisperusteista.
33286: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Käännyttämistä koskevien 37 §:n määräysten
33287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäkelän              osalta käy kuitenkin epäsuorasti ilmi, että viisu-
33288: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              miviranomaisena ulkomailla toimiva Suomen
33289: 220:                                                      edustusto voi tehdä hylkäävän päätöksen, kun
33290:                                                           hakijalta puuttuvat yleiset maahantuloedellytyk-
33291:             Miten Hallitus selvittää sen, että se salli   set. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa ul-
33292:          maamme itsenäisyyttä uhanneen Venäjän            komaalaisella ei ole maahantuloon vaadittavaa
33293:          liberaalidemokraattisen puolueen pu-             passia, jos hän kieltäytyy antamasta tarpeellisia
33294:          heenjohtajan Vladimir Zhirinovskin tu-           tietoja henkilöllisyydestään tai matkan tarkoi-
33295:          lon maahamme, vaikka useat Euroopan              tuksesta tai jos hän tarvittavien varojen puuttu-
33296:          valtiot ovat maahantulon evänneet, ja            misen vuoksi on kykenemätön huolehtimaan
33297:             onko nyt omaksutun käytännön mu-              maassa oleskelustaan.
33298:          kaisesti jatkossakin mahdollista, että              Vladimir Zhirinovski on kotoisin Venäjältä ja
33299:          Hallitus sallii maamme ulkoisia suhteita         Venäjän kansalaisena viisumivelvollinen Suo-
33300:          vahingoittavien henkilöiden tulon maa-           messa. Maaliskuussa 1994 Suomen Moskovassa
33301:          hamme?                                           oleva suurlähetystö myönsi anomuksesta hänelle
33302:                                                           maahantuloluvan Suomeen. Suomen eduskunta
33303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              oli kutsunut parlamenttivaltuuskunnan Venä-
33304: vasti seuraavaa:                                          jältä Suomessa järjestettävään seminaariin käsit-
33305:                                                           telemään Venäjän jäsenyyttä Euroopan neu-
33306:    Kansainvälisen oikeuden hyväksymän peri-               vostossa. Venäjän parlamentti oli valinnut
33307: aatteen mukaan jokaisella valtiolla on suvereeni          Zhirinovskin tähän valtuuskuntaan.
33308: oikeus päättää itse siitä, ketä se alueelleen pääs-          Suomen viisumipolitiikan mukaista on, että
33309: tää. Kellään ulkomaalaisella ei siten lähtökohtai-        yksittäinen maahantulolupa-anomus käsitellään
33310: sesti ole subjektiivista oikeutta saapua Suomeen.         ja ratkaistaan vasta sen jälkeen, kun hakemus on
33311: Myös viisumivapaasta maasta saapuvan henki-               jätetty. Viisumin myöntämistä koskevaan pää-
33312: lön maahantulon edellytykset voidaan aina erik-           tökseen otetaan kantaa sen tilanteen mukaisesti,
33313: seen tarkistaa rajalla.                                   mikä päätöksentekohetkellä ja olosuhteet koko-
33314:                                                           naisuudessaan huomioon ottaen vallitsee.
33315: 
33316:        Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
33317: 
33318:                                                                                Ministeri Heikki Haavisto
33319:                                            1994 vp -   KK 220                                          3
33320: 
33321: 
33322: 
33323: 
33324:                                          Tili Riksdagens Talman
33325: 
33326:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       stadgas inte i och för sig om grundema för bevil-
33327: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         jande av visum. I fråga om bestämmelsema i 37 §
33328: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       om avvisning framgår det dock indirekt att en
33329: man Mäkelä m.fl. undertecknade spörsmål nr             finsk beskickning, som fungerar som visummyn-
33330: 220:                                                   dighet i utlandet, kan besluta att förkasta en
33331:                                                        ansökan, om den sökande saknar allmänna för-
33332:            Hur förklarar Regeringen att den tillät     utsättningar för en inresa. Sådana är t.ex. situa-
33333:        det ryska liberaldemokratiska partiets          tioner där utlänningen inte har pass som krävs för
33334:        ordförande Vladimir Zjirinovskij, som           inresa, där utlänningen vägrar lämna tillräcklig
33335:        hotat vårt lands självständighet, att kom-      information om sin identitet eller om resans syfte
33336:        ma hit fastän flera europeiska stater har       eller där utlänningen på grund av bristande medel
33337:        vägrat ta emot honom, och                       är oförmögen att sörja för sin vistelse i landet.
33338:            är det, enligt nu antagen praxis, möjligt      Vladimir Zjirinovskij är hemmahörande i
33339:        att Regeringen i framtiden kommer att           Ryssland och som rysk medborgare är han vi-
33340:        tillåta att personer som skadar våra för-       sumpliktig i Finland. I mars 1994 beviljades han,
33341:        bindelser med omvärlden reser in i landet?      på begäran, inresetillstånd av finska ambassaden
33342:                                                        i Moskva. Finlands riksdag hade inbjudit en par-
33343:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lamentsdelegation från Ryssland till ett seminari-
33344: anföra följande:                                       um i Finland för att behandla ett ryskt medlem-
33345:                                                        skap i Europarådet. Ryska parlamentet hade ut-
33346:    Enligt en folkrättslig princip har varje stat       sett Zjirinovskij till denna delegation.
33347: suverän rätt att själv bestämma vem den släpper           Det är förenligt med finsk visumpolitik att en
33348: in på sitt territorium. Ingen utlänning har s~~unda    enskild ansökan om inresetillstånd behandlas
33349: en subjektiv rätt att komma till Finland. Aven i       och avgörs först efter det att ansökan har inläm-
33350: fråga om personer som kommer från visumfria            nats. Beslut om beviljande av visum fattas enligt
33351: länder kan förutsättningama för inresa alltid          den för tillfållet aktuella situationen och med
33352: kontrolleras extra vid gränsen.                        beaktande av omständighetema som helhet.
33353:    1 utlänningslagen (378/91, ändrad 639/93)
33354: 
33355:      Helsingforsden 4 maj 1994
33356: 
33357:                                                                            Minister Heikki Haavisto
33358:                                                 1994 vp
33359: 
33360: Kirjallinen kysymys 221
33361: 
33362: 
33363: 
33364: 
33365:                                    Suhonen ym.: Suomen Säästöpankki- SSP Oy:n myymisestä muille
33366:                                       pankeille
33367: 
33368: 
33369:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33370: 
33371:     Hallituksen vakuuttelut siitä, että säästöpank-      Tutkija Sinikka Salon mukaan pelkkä osuus-
33372: kien pilkkominen ei aiheuta minkään pankin yli-       pankki on pilkkomisen jälkeen 80 kunnassa, jos-
33373: valtaa, ovat osoittautuneet katteettomiksi.           sa asukkaita on yhteensä 230 000. Yhden pankin
33374:     Jo 11.11.1993 tekemässäni kysymyksessä (KK        kunnissa olevien talletusten määrä nousi vajaasta
33375: 609/1993 vp) totesin mm.: "Julkisuudessa mm.          miljardista markasta 10 miljardiin markkaan.
33376: televisiossa todettiin, että pilkkominen oli osuus-   Yksi tai kaksi pankkia on nykyisin 270 kunnassa,
33377: pankkiryhmälle suorastaan lottovoitto. Hallitus       kun tällaisia kuntia oli ennen SSP:n pilkkomista
33378: siis tietoisesti tuki osuuspankkiryhmää pilkko-       60.
33379: misratkaisullaan."                                       Myös kilpailuviraston ylijohtaja Purasjoki on
33380:     Tähän ministeri Viinanen vastasi mm.: "Kont-      julkisuudessa mm. televisiossa todennut, että
33381: torijaosta sovittaessa huolehdittiin myös ostaja-     syntynyt tilanne aiheuttaa mahdollisesti kilpailu-
33382: pankkien keskinäisen kilpailun säilymisestä si-       viraston puuttumisen pankkitoimintaan.
33383: ten, että konttorin sai halutessaan haltuunsa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33384: alueella toimivista pankeista se, jolla oli pienin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33385: markkinaosuus." Edelleen vastauksessa tode-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33386: taan mm.: "Kauppaan ei liity tukea ostajapan-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33387: keille."
33388:     Edellä oleva ministeri Viinasen lausunto on                 Mitä Hallitus aikoo vastaisuudessa
33389: nyt osoittautunut tuulesta temmatuksi ja har-                tehdä, että valtioneuvostonjäsenen anta-
33390: haanjohtavaksi.                                              maan kirjalliseen vastaukseen voidaan
33391:     Suomen Pankin tutkimuksen mukaan SSP:n                   luottaa, ja
33392: pilkkominen keskitti pankkitoimintaa entises-                   mitä Hallitus tekee SSP:n pilkkomisen
33393: tään. Osuuspankki nousi merkittäväksi pankiksi               seurauksena syntyneen tilanteen korjaa-
33394: koko maassa, KOP:n asema vahvistui eniten Hel-               miseksi?
33395: singin seudulla.
33396: 
33397:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
33398: 
33399:                      Hannu Suhonen                             Tina Mäkelä
33400: 
33401: 
33402: 
33403: 
33404: 2400321
33405: 2                                           1994 vp -   KK 221
33406: 
33407: 
33408: 
33409: 
33410:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33411: 
33412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kunnalla tarjottaisi pankkipalveluita myös pos-
33413: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tin kautta. Toiseksi Valtion vakuusrahastosta
33414: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         saadun tiedon mukaan yhdessäkään sellaisessa
33415: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suhosen            kunnassa, josta myytiin SSP:n konttori tai kont-
33416: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            torit, osuuspankki ei ole ainoa pankki. Poikkea-
33417: 221:                                                    viin käsityksiin vaikuttanee se, että erilaisissa ti-
33418:                                                         lastoissa ja tutkimuksissa säästöpankkeja, SSP ja
33419:            Mitä Hallitus aikoo vastaisuudessa           itsenäiset säästöpankit, käsitellään yhtenä ryh-
33420:         tehdä, että valtioneuvoston jäsenen anta-       mänä eikä eritellä niitä SSP:n konttoreihin ja
33421:         maan kirjalliseen vastaukseen voidaan           muihin säästöpankkien konttoreihin. Vakuusra-
33422:         luottaa, ja                                     hastolta saadun tiedon mukaan Suomessa on 87
33423:            mitä Hallitus tekee SSP:n pilkkomisen        sellaista kuntaa, joissa SSP:llä ei ollut konttoria
33424:         seurauksena syntyneen tilanteen korjaa-         lainkaan. Lisäksi oli 17 kuntaa, joissa ei ollut
33425:         miseksi?                                        minkään säästöpankin konttoria.
33426:                                                            Ed. Suhosen kysymyksessään mainitsema
33427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            KOP:n vaikutusvallan kasvu ei Valtion vakuus-
33428: vasti seuraavaa:                                        rahastolta saadun tiedon mukaan myöskään
33429:                                                         selity ainakaan SSP:n kaupalla, koska KOP:n
33430:    Tehdessään Suomen Säästöpankki - SSP                 markkinaosuus Helsingin seudulla SSP:n kaupan
33431: Oy:n (jäljempänä SSP) myyntiä koskevan ratkai-          seurauksena kasvoi 1,6 prosenttia, SYP:n 1,5
33432: sun hallitus oli tietoinen, että ratkaisu saattaisi     prosenttia, PSP:n 1,2 prosenttia ja osuuspank-
33433: lisätä jossain määrin pankkisektorin keskittynei-       kien 1,1 prosenttia.
33434: syyttä lähinnä joillakin pienillä paikkakunnilla.           SSP:n jakamista ei ole vielä teknisesti suoritet-
33435: Keskittyneisyyden lisääntymistä oli kuitenkin pi-       tu loppuun, joten markkinaosuuksien jakautu-
33436: dettävä vähäisempänä haittana kuin kaupalla             mista tulee mitata uudelleen tilanteen selkiydyt-
33437: muutoin saavutettavia etuja. Kuten aikaisem-            tyä. Kilpailun lisääntyminen markkinoilla on toi-
33438: massakin vastauksessani esitin, keskittyneisyy-         vottavaa. Viranomaisten on kuitenkin seurattava
33439: den lisääntymistä pyrittiin estämään siten, että        jatkuvasti rahoitussektorin liikkeitä, eikä pelkäs-
33440: sovittaessa konttorijaosta ostajapankkien kes-          tään kilpailun edistämisen tarpeesta, vaan pank-
33441: ken, konttorin saattoi halutessaan saada hal-           kien yhteiskunnan kannalta vakavan merkityk-
33442: tuunsa alueella pankeista se, jolla oli alueella pie-   sen vuoksi.
33443: nin markkinaosuus. Aikaisempaan kirjalliseen                Lopuksi haluan todeta kansanedustaja Suho-
33444: vastaukseeni sisältynyt asiaa koskeva lausuma           sen kysymykseen valtioneuvostonjäsenen kirjal-
33445: perustui SSP:n konttoreiden edellä mainittuun,          lisen vastauksen luotettavuudesta, että valtioneu-
33446: jaossa noudatettuun periaatteeseen.                     voston jäsenen antama vastaus perustuu kulloi-
33447:    Ed. Suhosen kysymyksessä viitataan tutki-            sessakin tilanteessa käytettävissä olleisiin tietoi-
33448: mukseen, jossa todetaan muun muassa, että               hin. Jos tiedot olosuhteiden muutosten johdosta
33449: SSP:n pilkkomisen jälkeen osuuspankki oli 80            muuttuvat, on asioita voitava tarkastella uudel-
33450: kunnassa ainoa pankki. Ensinnäkään tutkimuk-            leen. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole tästä edes
33451: sessakaan ei väitetä, etteikö kyseisellä paikka-        kysymys.
33452: 
33453:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
33454: 
33455:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
33456:                                           1994 vp -   KK 221                                            3
33457: 
33458: 
33459: 
33460: 
33461:                                         Tili Riksdagens Talman
33462: 
33463:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      enligt uppgifter som statens säkerhetsfond erhål-
33464: ger har ni, Fru Talman, till vederbörande medlem      lit, inte allenarådande bank i en enda sådan kom-
33465: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        mun där ett eller flera SBF-kontor sålts. Det
33466: Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål nr 221:          faktum att uppfattningama går isär torde bero på
33467:                                                       att sparbankema, SBF och de självständiga spar-
33468:          Vad ämnar Regeringen göra för att            bankema i olika statistiker och undersökningar
33469:        man skall kunna Iita på ett skriftligt svar    behandlas som en enda grupp utan att särskiljas i
33470:        som getts av en medlem av statsrådet, och      SBF-kontor och övriga sparbankskontor. Enligt
33471:          vad gör Regeringen för att avhjälpa          uppgift från säkerhetsfonden finns det i Finland
33472:        den situation som uppkommit till följd av      87 kommuner där SBF inte haft något kontor
33473:        uppspjälkningen av SBF?                        alls. Dessutom finns det 17 kommuner där ingen
33474:                                                       sparbank överhuvudtaget haft kontor.
33475:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Klart är också att det ökade inflytande för
33476: anföra följande:                                      KOP, som riksdagsman Suhonen nämner i sitt
33477:                                                       spörsmål, enligt uppgift från statens säkerhets-
33478:    När regeringen fattade beslutet om försäljning     fond åtminstone inte förklaras av SBF-affåren,
33479: av Sparbanken i Finland- SBF Ab (nedan SBF)           eftersom KOP:s marknadsandel i Helsingfors-
33480: var den medveten om att beslutet i någon mån          regionen till följd av SBF-affåren ökade med
33481: kunde tänkas öka koncentrationen inom banks-          1,6 %, FBF:s med 1,5 %, PSB:n med 1,2% och
33482: sektom närmast på några mindre orter. Den öka-        andelsbankemas med 1,1 %.
33483: de koncentrationen måste emellertid anses som             Delningen av SBF är ännu inte tekniskt slut-
33484: ett mindre ont än de fördelar som i övrigt upp-       förd, varför marknadsandelama måste mätas på
33485: nåddes genom affåren. Såsom jag anförde också i       nytt när läget har klamat. En ökad konkurrens
33486: mitt tidigare svar försökte man hindra en ökad        på marknaden är önskvärd. M yndighetema mås-
33487: koncentration så att när köparbankema sins-           te emellertid kontinuerligt övervaka aktiviteten
33488: emellan kom överens om hur kontoren skulle            inom den finansiella sektom, och detta inte bara
33489: delas upp, kunde den bank som hade den minsta         på grund av behovet av att främja konkurrens,
33490: marknadsandelen inom en region få hand om ett         utan också som en följd av bankemas fundamen-
33491: kontor om den så önskade. Det uttalande i saken       tala samhälleliga betydelse.
33492: som ingick i mitt tidigare skriftliga svar baserade       Till slut vill jag beträffande riksdagsman Suho-
33493: sig på ovan nämnda princip, som iakttogs när          nens spörsmål omtillförlitligheten hos de skriftli-
33494: SBF-kontoren delades.                                 ga svar som ges av medlemmar av statsrådet
33495:    1 riksdagsman Suhonens spörsmål hänvisas till      understryka att ett svar som ges av en medlem av
33496: en undersökning, i viiken bl.a. konstateras att       statsrådet baserar sig på den information som
33497: Andelsbanken efter uppspjälkningen av SBF i 80        står tili buds i varje enskild situation. Om infor-
33498: kommuner blivit den enda banken. För det första       mationen förändras tili följd av förändringar i
33499: påstås det inte ens i undersökningen att bank-        omständighetema, måste frågoma kunna gran-
33500: tjänster inte tillhandahålls också via pasten på      skas på nytt. Här är det emellertid inte ens fråga
33501: orten i fråga. För det andra är andelsbanken,         omdetta.
33502:      Helsingforsden 28 april1994
33503: 
33504:                                                                         Finansminister Iiro Viinanen
33505:                                                     1994 vp
33506: 
33507: Kirjallinen kysymys 222
33508: 
33509: 
33510: 
33511: 
33512:                                       Suhonen ym.: Kuorma-autoliikennettä harjoittavien pienyrittäjien
33513:                                          verotuksesta
33514: 
33515: 
33516:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
33517: 
33518:     Maamme yrittäjien keskuudessa on usein vali-             Toinen merkittävä epäkohta ovat liikenne-
33519: tettu sitä tapaa, jolla valtiovalta kohtelee eri alo-     vakuutukset. Kuorma-autoilija-pienyrittäjä jou-
33520: jen yrittäjiä. Kun kaiken yritystoiminnan lähtö-          tuu vuodessa maksamaan lähes kaksi kertaa
33521: kohtana tulisi olla tasapuolisuus yhteiskuntam-           niin paljon liikennevakuutusta kuin yksityisessä
33522: me taholta, niin tietoisesti valtiovalta asettaa yrit-    rekisterissä olevasta autosta maksetaan. Useat
33523: täjät erilaiseen asemaan.                                 alan ammattijärjestöt (mm. Kuorma-autoliitto)
33524:     Eräs tällainen ryhmä ovat kuorma-autoilija-           ovat julkaisuissaan todenneet, että ammattimai-
33525: pienyrittäjät. Näiden useinkin kahden-kolmen              set kuorma-autoilijat ajavat kolareita kilometri-
33526: auton omistajien yritysturva on varsin kyseen-            määriin nähden kaksi kertaa vähemmän kuin
33527: alaisella pohjalla juuri valtiovallan säätämien la-       muut.
33528: kien johdosta. Pienten kuorma-autoilija-yrittä-              Kuorma-autoilija-pienyrittäjien keskuudessa
33529: jien toimeentulo on riippuvainen ajojen määräs-           pidetään epäkohdan oikaisemista välttämättö-
33530:  tä. Jos ajaja ei ole, ei ole myöskään tuloja. Kui-       mänä.
33531:  tenkin joutuu yrittäjä maksamaan dieselveron                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33532:  tältäkin ajalta, vaikka ajoa ei olisikaan. Tämä on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33533:  selvä epäkohta, sillä kyse ei ole mistään pikku-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33534:  summasta: jo keskikokoisen kuorma-auton die-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33535:  selvero on noin 14 000 markkaa vuodessa, mak-
33536:  settavan dieselveron määrän vaihdellessa auton                     Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
33537:  koosta riippuen 12 000-18 000 markkaan vuo-                     esityksen, jolla nykyinen dieselveron
33538:  dessa.                                                          perintä lopetetaan ja vero lisätään poltto-
33539:      Useat kuorma-autoilija-pienyrittäjät pitävät                aineen hintaan, ja
33540:  verotusta varsin epäoikeudenmukaisena. Heidän                      millä perusteella Hallitus katsoo, että
33541:  käsityksensä mukaan dieselvero tulisi periä polt-               ammattikuorma-autoilijoiden liikenne-
33542:  toaineen hinnan yhteydessä. Silloin perintä koh-                vakuutusmaksut ovat kaksi kertaa kor-
33543:  distuisi todelliseen tuloon, koska jos ajoa ei ole, ei          keammat kuin yksityisten, ja aiotaanko
33544:  tarvitse ostaa polttoainettakaan. Useat pohjois-                tämä epäkohta poistaa?
33545:  suomalaiset kuorma-autoilija-pienyrittäjät epäi-
33546:  levätkin, että heillä maksatetaan Etelä-Suomen
33547:  yrittäjien veroa nykyisellä systeemillä.
33548: 
33549:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1994
33550: 
33551:                        Hannu Suhonen                               Tina Mäkelä
33552: 
33553: 
33554: 
33555: 
33556:  2400321
33557: 2                                         1994 vp -   KK 222
33558: 
33559: 
33560: 
33561: 
33562:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33563: 
33564:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta ja eräiltä väyliltä perittävistä tietulleista ja
33565: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksuista (93/89/ETY) edellytään ajoneuvove-
33566: olette 12 huhtikuuta 1994 päivätyn kirjeenne          roa kannettavaksi kokonaispainoltaan vähin-
33567: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tään 12 000 kiloa olevista kuorma-autoista. Di-
33568: le jäsenelle kansanedustaja Hannu Suhosen ym.         rektiivissä on asetettu tälle verolle vähimmäis-
33569: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 222:         määrät. Direktiivi sisältyy ETA-sopimuksen lisä-
33570:                                                       pöytäkirjan liitteisiinja tulee siis noudatettavaksi
33571:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         tuon sopimuksen muutoksen myötä. Ajoneuvo-
33572:        esityksen, jolla nykyinen dieselveron          vero on tämän mukaan pakollinen raskaille
33573:        perintä lopetetaan ja vero lisätään poltto-    kuorma-autoille, eikä sitä voida siirtää esimer-
33574:        aineen hintaan, ja                             kiksi polttoaineverona kannettavaksi.
33575:           millä perusteella Hallitus katsoo, että        Ajoneuvoverotusta ei voida myöskään järjes-
33576:        ammattikuorma-autoilijoiden liikenne-          tää siten, että vero olisi erilainen pienyrityksille,
33577:        vakuutusmaksut ovat kaksi kertaa kor-          muille yrityksille tai erilainen esimerkiksi ammat-
33578:        keammat kuin yksityisten, ja aiotaanko         timaisen taikka yksityisen käytön perusteella.
33579:        tämä epäkohta poistaa?                            Liikennevakuutusmaksujen perusteet mää-
33580:                                                       räytyvät liikennevakuutuslain 18 §:n mukaan si-
33581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten, että maksun määrässä otetaan huomioon
33582: vasti seuraavaa:                                      korvatut vahingot. Maksu on korkeampi niille
33583:                                                       ajoneuvoryhmille, joiden aiheuttamissa vahin-
33584:    Varsinainen ajoneuvovero kannetaan kuor-           goissa korvaussumma on korkea. Ammattimai-
33585: ma-autoista suurimman sallitun kokonaispai-           sessa liikenteessä olevien ajoneuvojen muita kor-
33586: non, akseliluvun tai telirakenteen ja perävaunun      keampi liikennevakuutusmaksujen taso seuraa
33587: käytön mukaan. Vero suoritetaan kalenterivuo-         tämän periaatteen soveltamista. Tarkoituksena
33588: sittain rekisterissä olon perusteella. Jos ajoneuvo   ei ole muuttaa laissa säädettyä menettelyä sellai-
33589: poistetaan rekisteristä, vero palautetaan täysiitä    seksi, että muut ajoneuvojen käyttäjät joutuisivat
33590: kalenterikuukausilta, jonka ajoneuvo on poissa        vakuutusmaksuissaan vastaamaan ammattilii-
33591: rekisteristä.                                         kenteen aiheuttamista vahingoista.
33592:    Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivissä           Hallitus ei aio antaa kysymyksessä tarkoitet-
33593: 25 päivältä lokakuuta 1993 eräiden tieliikentees-     tuja esityksiä.
33594: sä käytettävien tavara-ajoneuvojen verottamises-
33595: 
33596:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1994
33597: 
33598:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
33599:                                             1994 vp -    KK 222                                           3
33600: 
33601: 
33602: 
33603: 
33604:                                           Tili Riksdagens Talman
33605: 
33606:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         väg och tullar och avgifter för användningen av
33607: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          vissa infrastrukturer (93/89/EEG) förutsätts att
33608: 12 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-        fordonsskatt uppbärs för lastbilar vilkas totalvikt
33609: det översänt avskrift av följande av riksdagsman         är minst 12 000 kg. I direktivet har angetts mini-
33610: Hannu Suhonen m.fl. undertecknade spörsmål               mibelopp för denna skatt. Direktivet ingår i bila-
33611: nr 222:                                                  goma till EES-avtalets tilläggsprotokoll och skall
33612:                                                          således börja iakttas när ändringen av avtalet
33613:            Ämnar Regeringen avlåta en proposi-           träder i kraft. Enligt detta är alltså fordonsskat-
33614:         tion till riksdagen genom viiken den nuva-       ten obligatorisk för tunga lastbilar och kan såle-
33615:         rande uppbörden av dieselskatt upphör            des inte överföras och uppbäras exempelvis som
33616:         och skatten fogas till bränslepriset, och        bränsleskatt.
33617:            hur motiverar Regeringen att yrkebilis-          Fordonsbeskattningen kan inte heller ordnas
33618:         temas trafikförsäkringspremie är två             så att skatten är en annan för små företag än för
33619:         gånger högre än privatbilistemas, och har        större företag, eller att skattens storlek exempel-
33620:         man för avsikt att avhjälpa detta missför-       vis är beroende av huruvida fordonet är i yrkes-
33621:         hållande?                                        mässig användning eller i privat bruk.
33622:                                                             Grundema för trafikförsäkringspremiema be-
33623:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            stäms enligt 18 § trafikförsäkringslagen så att i
33624: anföra följande:                                         premiebeloppet beaktas ersatta skador. Premien
33625:                                                          är högre för de fordonsgrupper som förorsakar
33626:    Den egentliga fordonsskatten uppbärs för last-        skador för vilka ersättningsbeloppen är höga. Att
33627: bilar enligt den största tillåtna totalvikten, axelan-   nivån på trafikförsäkringspremiema för fordon i
33628: tal eller boggikonstruktion samt användning av           yrkesmässig trafik är högre än för andra fordon
33629: påhängsvagn. Skatten betalas kalenderårsvis på           följer denna princip. Avsikten är inte att ändra
33630: grundval av den tid fordonet är registrerat. Om          det lagstadgade förfarandet så att de som använ-
33631: fordonet avregistreras, återbetalas skatten för de       der andra fordon skulle bli tvungna att genom
33632: hela månader som fordonet är avregistrerat.              sina försäkringspremier ansvara för de skador
33633:    I Europeiska gemenskapemas råds direktiv av           som förorsakas i yrkesmässig trafik.
33634: den 25 oktober 1993 om tillämpning av skatter på            Regeringen ämnar inte avlåta några sådana
33635: vissa fordon som används för godstransporter på          propositioner som avses i spörmålet.
33636:      Helsingforsden 5 maj 1994
33637: 
33638:                                                                            Finansminister Iiro Viinanen
33639:                        j
33640:                       j
33641:                      j
33642:                     j
33643:                    j
33644:                   j
33645:                  j
33646:                 j
33647:                j
33648:               j
33649:              j
33650:             j
33651:            j
33652:           j
33653:          j
33654:         j
33655:        j
33656:       j
33657:      j
33658:     j
33659:    j
33660:   j
33661:  j
33662: j
33663:                                                 1994 vp
33664: 
33665: Kirjallinen kysymys 223
33666: 
33667: 
33668: 
33669: 
33670:                                    Metsämäki ym.: Ilmailulaitoksen Air France -lentoyhtiön tarjous-
33671:                                       matkoja koskevasta päätöksestä
33672: 
33673: 
33674:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33675: 
33676:    Air France tarjosi sunnuntaina 10 päivänä          minkäänlaisia reaktioita Tanskan ilmailuviran-
33677: huhtikuutajulkaistuissa lehti-ilmoituksissa edul-     omaisten taholta.
33678: lista neljän matkan viikonloppumatkapakettia             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33679: suomalaisille kuluttajille neljällätuhannella mar-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33680: kalla. Suomalainen asiakas olisi saanut valita Air    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33681: Francen 37:stä Euroopan kohteesta minkä hy-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33682: vänsä.
33683:     Matkojen myynti keskeytyi kuitenkin alkuun-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33684: sa, kun Ilmailulaitos heti seuraavana maanantai-             ryhtyä, että myös suomalaiset voivat hyö-
33685: na kielsi Air Francen halpojen matkojen markki-              tyä lentoliikenteen lisääntyneestä kilpai-
33686: noinnin. Päätöstä on Ilmailulaitoksen taholta                lusta ja halvoista hinnoista Euroopan si-
33687: julkisuudessa puolustettu toteamalla, että Air               säisessä liikenteessä, ja
33688: Francen tarjous on dumppaushinta eikä edistä                     katsooko Hallitus Ilmailulaitoksen
33689: tervettä kilpailua.                                          toimineen vapaan kilpailun ja kansainvä-
33690:     Air Francen taholta on julkisuudessa todettu,            listymisen edellyttämällä tavalla kieltäes-
33691: että he halusivat näin tarjota suomalaisille halvan          sään Air Francen halpamatkojen markki-
33692: tavan tutustua Eurooppaan. Tanskassa viime                   noinnin?
33693: vuonna järjestetty vastaava tarjous ei aiheuttanut
33694: 
33695:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
33696: 
33697:                      Lauri Metsämäki                           Liisa Jaakonsaari
33698:                      Riitta Myller                             Erja Lahikainen
33699:                                           Antti Kalliomäki
33700: 
33701: 
33702: 
33703: 
33704:  240032J
33705: 2                                          1994 vp -    KK 223
33706: 
33707: 
33708: 
33709: 
33710:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33711: 
33712:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ten hintavyöhykkeiden rajoissa olevat kuljetus-
33713: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           maksut hyväksytään automaattisesti. Halvim-
33714: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         man vyöhykkeen alin hyväksyttävä hinta on 30
33715: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Met-         prosenttia normaalista turistiluokan hinnasta.
33716: sämäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Asetuksen mukaan viranomaisen on hylättävä
33717: sen n:o 223:                                            kuljetusmaksu, joka ei täytä asetuksen ehtoja ja
33718:                                                         joka on kuluttajien vahingoksi kohtuuttoman
33719:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        korkea tai markkinoilla vallitsevan kilpailutilan-
33720:         ryhtyä, että myös suomalaiset voivat hyö-       teen kannalta perusteettoman alhainen. Asetuk-
33721:         tyä lentoliikenteen lisääntyneestä kilpai-      sen mukaan kuljetusmaksut on esitettävä asian-
33722:         lusta ja halvoista hinnoista Euroopan si-       omaisille viranomaisille viimeistään 21 päivää
33723:         säisessä liikenteessä, ja                       ennen niiden ehdotettua voimaantulopäivää.
33724:             katsooko Hallitus Ilmailulaitoksen             Air Francen esittämä hinta oli noin 13 prosent-
33725:         toimineen vapaan kilpailun ja kansainvä-        tia normaalista turistiluokan hinnasta, jos ajatel-
33726:         listymisen edellyttämällä tavalla kieltäes-     laan matkakohteena Pariisia. Nizzaan ko. hinta
33727:         sään Air Francen halpamatkojen markki-          oli noin 10 prosenttiaja Ateenaan 9,5 prosenttia
33728:         noinnin?                                        normaalihinnasta. Esitetty kuljetusmaksu oli
33729:                                                         huomattavasti alle todellisten kuljetuskustannus-
33730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ten. Se kattoi Ilmailulaitoksen arvion mukaan
33731: vasti seuraavaa:                                        ainoastaan lentoyhtiön liikennöiruismaksut ja
33732:                                                         polttoainekulut. T oqelliset keskimääräiset kus-
33733:    Lentoliikenne on perinteisesti ollut tiukasti        tannukset matkustajaa kohti saattavat nousta
33734: säänneltyä. Lentoliikennesopimuksissa on sovit-         lentoyhtiöstä, kuormituksesta ja kohteesta riip-
33735: tu reiteistä, paikkatarjonnasta ja siitä, että kulje-   puen jopa nelinkertaisiksi.
33736: tusmaksut edellyttävät molempien maiden ilmai-             Air Francen ko. halpamatkat yhtiön kohtei-
33737: luviranomaisen hyväksymistä. Vapaiden sisä-             siin Euroopan unionin alueella esitettiin Ilmailu-
33738: markkinoiden luominen Euroopan yhteisöissä              laitokselle    hyväksyttäväksi     kiirastorstaina
33739: on saanut aikaan muutoksia myös lentoliiken-            31.3.1994. Mainonta alkoi välittömästi ja myynti
33740: teessä. EY:ssä lentoliikenteen vapautuminen ta-         ensimmäisenä arkipäivänä pääsiäisen jälkeen, eli
33741: pahtui kolmessa vaiheessa vuosina 1987-1993.            5.4.1994, ennen kuin viranomaiset olivat ennättä-
33742:    ETA-sopimuksen tekemisen aikaan EY:ssä               neet hintaa edes käsitellä saati hyväksyä. Lento-
33743: sovellettiin 1.11.1990 voimaan tullutta ns. toista      yhtiö alkoi siis mainostaa ja myydä ko. matkoja
33744: vapauttamispakettia, joka Suomessa tuli voi-            ilman, että sillä oli mitään varmuutta siitä, tul-
33745: maan ETA-sopimuksen myötä 1.1.1994. Siihen              laanko hinta hyväksymään, rikkoen näin sekä
33746: sisältyvä neuvoston asetus kuljetusmaksuista            neuvoston hinta-asetusta että Suomen viran-
33747: säännöllisessä lentoliikenteessä (n:o 2342/90)          omaisten määräyksiä.
33748: edellyttää, että kuljetusmaksut hyväksytään, jos           Lentoyhtiöiden on mahdollista pitää yllä hal-
33749: ne ovat kohtuullisessa suhteessa hakijan pitkäai-       poja, lähellä kannattavuusrajaa olevia erikois-
33750: kaisiin kyseiseen toimintaan liittyviin kustannuk-      hintoja tai viikonloppuhintoja sillä, että se toi-
33751: siin. Asetus määrää ottamaan arviota tehtäessä          saalta pystyy myymään huomattavan määrän
33752: huomioon riittävän tuoton pääomalle ja tarpeen          myös normaalihintaisia lippuja. Normaalihintai-
33753: säilyttää riittävä kate tyydyttävän turvallisuusta-     nen matkustus on jokaisen itse kustannuksensa
33754: son takaamiseksi. Lisäksi on otettava huomioon          maksavan lentoyhtiön elinehto. Suomesta operoi
33755: myös muut asiaan vaikuttavat seikat, kuluttajien        useita ulkomaisia yhtiöitä, joiden liikenne oman
33756: tarpeet sekä kilpailutilanne markkinoilla, mu-          maan kautta esimerkiksijuuri Pariisiin on samaa
33757: kaan lukien muiden reitillä liikennöivien lentolii-     luokkaa kuin Air Francen. Air Francen esittä-
33758: kenteen harjoittajien kuljetusmaksut sekä tarve         mällä hinnalla, joka alimmillaan oli 9,5 prosent-
33759: estää polkumyynti. Tiettyjen asetuksen mukais-          tia normaalihinnasta, olisi päässyt sekä Pariisiin
33760:                                            1994 vp -   KK 223                                              3
33761: 
33762: että Pariisin kautta jokaiseen Euroopan kolk-          säännöksiä olisi sovellettu muita ensimmäisen li-
33763: kaan, johon Air Francella tai sen tytäryhtiöllä        säpöytäkirjan säädöksiä aikaisemmasta ajan-
33764: Air Interillä on liikennettä. Tällä olisi saattanut    kohdasta lukien. Tavoitteena oli saada lentolii-
33765: olla seurauksia kaikkien Suomesta ED-alueelle          kenteen kolmas vapauttamispaketti voimaan heti
33766: lentävien lentoyhtiöiden toimintaan ja siten kil-      ETA-sopimuksen voimaantulosta lukien, mutta
33767: pailua vääristävä vaikutus. Koska myöskään Air         siinä ei meistä riippumattomista syistä onnistut-
33768: Francen esityksen mukaan Iipuilie ei ollut asetet-     tu.
33769: tu mitään määräkiintiötä ja käyttöaika oli yksi            Integraationeuvottelujen aikana Suomi on eri
33770: vuosi, oli aihetta pelätä, että se olisi saattanut     keinoin pyrkinyt siihen, että ETA-valtiot voisivat
33771: johtaa juuri sellaiseen hintojen syöksykiertee-        keskenään sopien ryhtyä noudattamaan kolmat-
33772: seen, jota EU:n kilpailuperiaatteissa halutaan         ta vapauttamispakettia mahdollisimman pian.
33773: välttää. Merkkejä alkavasta huolestuneisuudesta        Suomen ja Skandinavian maiden ilmailuviran-
33774: lentoyhtiöiden keskuudessa oli jo havaittavissa.       omaiset sopivatkin talvella 1994 toimivansa kol-
33775:     EU:ssa käydään parhaillaan voimakasta kes-         mannen vapauttaruispaketin kuljetusmaksuase-
33776: kustelua siitä, missä määrin on sallittavaa tukea      tuksen hengen mukaisesti. Tämä edellytti nimen-
33777: tappiollisia lentoyhtiöitä valtion varoin. Myös        omaisia neuvotteluja asiasta, ja tällöinkin pääs-
33778: EFTA:n valvontaviranomainen esitti äskettäin           tiin yhteisymmärrykseen kolmannen vapautta-
33779: huolestuneisuutensa valtionapujen vääristävästä        mispaketin soveltamisesta ainoastaan hinnoitte-
33780: vaikutuksesta kansainväliseen lentoliikentee-          lun osalta. Itävallan ilmailuviranomaisten kanssa
33781: seen. Air France on kahden viimeisen vuoden            on myös sovittu, että kuljetusmaksuja käsitellään
33782: aikana saanut Ranskan valtion hallitsemilta ra-        3. vapauttamispaketin hengessä. EU-valtiot eivät
33783: hoituslaitoksilta lisäpääomaa 2, 7 miljardin Suo-      sen sijaan ole osoittaneet asiaan kiinnostusta.
33784: men markan verran. Euroopan komissio selvit-           Esimerkiksi erään EU-maan ilmailuviranomai-
33785: tää parhaillaan, onko valtaosa tästä määrästä          nen äskettäin muistutti Finnair Oy:tä toiseen va-
33786: katsottava EY:n perustamissopimuksen vastai-           pauttamispakettiin sisältyvistä paikkatarjonta-
33787:  seksi valtion tueksi. Ranskan hallitus on lisäksi     rajoituksista, kun yhtiö ETA-sopimuksen turvin
33788: maaliskuussa 1994 ilmoittanut EU:n komissiolle         aloitti uuden reitin tähän maahan.
33789:  aikomuksestaan tehdä Air Francen suhteen 20               ETA-sopimuksen voimaantuloa edeltävänä
33790:  miljardin markan suuruisia pääomajärjestelyjä.        aikana Ilmailulaitos joutui useissa eri yhteyksissä
33791:  Näiden tietojen perusteella ei ole terveen kilpai-    toteamaan Ranskan ilmailuviranomaisten va-
33792:  lun periaatteiden mukaista taijota alle tuotanto-     rauksellisen suhtautumisen lentoliikenteen va-
33793:  kustannusten tehtäviä lentoja.                        pauttamiseen maidemme välillä. Ilmailulaitok-
33794:     Suomen valtio on omasta puolestaan ollut           sen on vaikea olettaa suhtautumisen muuttuneen
33795:  kansallisen lentoyhtiönsä suhteen erittäin tarkka     ETA-sopimuksen voimaantulon johdosta, koska
33796: ja vaativa. Yhtiöltä on edellytetty kannattavuut-      mitään tähän viittaavaa ei ole ilmennyt. Air Fran-
33797:  ta yhtiön omin liiketaloudellisin toimin eikä val-    cen kuljetusmaksua koskevan esityksenjättämis-
33798:  tion pääomasijoitusten kautta.                        ajankohta ja aikataulu eivät antaneet mitään
33799:     EY:n alueella tuli voimaan 1.1.1993 lentolii-      mahdollisuuksia käydä neuvotteluja Ranskan il-
33800:  kenteen kolmas vapauttamispaketti. Hinnoittelu        mailuviranomaisen kanssa.
33801:  vapautui käytännössä kokonaan neuvoston ase-              Ilmailulaitos ei pitänyt perusteltuna myöntää
33802:  tuksella lentoliikenteen kuljetusmaksuista (n:o       ranskalaiselle yritykselle oikeuksia, ilman että
33803:  2409/92). Viranomaisille jätettiin kuitenkin rajoi-   vastavuoroisista oikeuksista suomalaisille lento-
33804:  tettu mahdollisuus puuttua vakaviin markkina-         liikenteen haljoittajille ja muista asiaan liittyvistä
33805:  häiriöihin johtavaan hinnoitteluun. Kolmanteen        kysymyksistä olisi edes keskusteltu. Ilmailulai-
33806:  vapauttamispakettiin sisältyy myös muita lento-       toksen käsityksen mukaan etujen yksipuolinen
33807:  liikennettä merkittävästi vapauttavia säädöksiä.      myöntäminen toiselle osapuolelle vie tällaisessa
33808:  Kolmas vapauttamispaketti tuli Ruotsissa ja           liiketaloudellisessa tilanteessa toiselta osapuolel-
33809:  Noljassa voimaan 24.8.1993 EY:n ja kyseisten          ta tarpeen kiirehtiä sitä itseään velvoittavan sopi-
33810:  maiden välisellä valtiosopimuksella.                  muksen voimaantuloa. Ranskan ilmailuviran-
33811:     Kolmas vapauttamispaketti sisältyy ET A:n          omainen ei reagoinut mitenkään sille toimitet-
33812:  ensimmäiseen lisäpöytäkiljaan, jota ei vielä ole      tuun Ilmailulaitoksen päätökseen, vaikka ase-
33813:  saatettu voimaan. Suomi on ETA-neuvottelujen          tuksessa on tätä varten oma neuvottelumekanis-
33814:  yhteydessä ajanut ehdotusta, jonka mukaan len-        mi.
33815:  toliikenteen kolmannen vapauttamispaketin                 Liikenneministeriö katsoo Ilmailulaitoksen
33816: 4                                         1994 vp -   KK 223
33817: 
33818: toimineen ETA-sopimuksen määräysten mukai-            sainvälisen lentoliikenteen kilpailu on Suomessa
33819: sesti kieltäessään Air Francen tarjousmatkojen        ETA-sopimuksen myötä merkittävästi lisäänty-
33820: polkumyynnin. Liikenneministerön käsityksen           nyt tämän vuoden alusta. Suomalaiset pääsevät
33821: mukaan Ilmailulaitoksen päätös on sopusoin-           hyötymään lentoliikenteen edelleen lisääntyvästä
33822: nussa vapaata, tervettä kilpailua koskevien peri-     kilpailusta ja täysin vapaasti määräytyvistä hin-
33823: aatteiden kanssa ja sellaisena myös edistää lisään-   noista Euroopan sisäisessä liikenteessä heti, kun
33824: tyvän kansainvälisyyden edellyttämiä toiminta-        ETA-sopimuksen lisäpöytäkirja tulee voimaan.
33825: tapoja.                                               Hallitus pyrkii siihen, että se saataisiin voimaan
33826:    Kotimaan lentoliikenne on Suomessa vapau-          1.7.1994.
33827: tettu hinta- ja muusta sääntelystä 1. 7.1993. Kan-
33828: 
33829:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
33830: 
33831:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
33832:                                            1994 vp -   KK 223                                              5
33833: 
33834: 
33835: 
33836: 
33837:                                          Tili Riksdagens Talman
33838: 
33839:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ligt förordningen godkänns automatiskt. Det läg-
33840: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         sta pris som kan godkännas i den billigaste zonen
33841: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       är 30 % av priset i normal turistklass.
33842: man Lauri Metsämäki m.fl. undertecknade                    Enligt förordningen skall myndigheten inte
33843: spörsmål nr 223:                                       godkänna priser som inte uppfyller villkoren i
33844:                                                        förordningen och som tili nackdel för konsumen-
33845:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ten är oskäligt höga eller oskäligt låga med tanke
33846:        ta för att också finländarna skall kunna        på konkurrenssituationen på marknaden. Enligt
33847:        utnyttja den ökande konkurrensen inom           förordningen skall transportprisema föreläggas
33848:        flygtrafiken och de förmånliga priserna i       myndighetema senast 21 dagar innan de föreslås
33849:        trafiken inom Europa, och                       träda i kraft.
33850:           anser Regeringen att Luftfartsverket             Det pris som Air France framlade var ca 13 %
33851:        handlat så som en fri konkurrens och in-        av normalpriset för turistklass, om resmålet är
33852:        ternationaliseringen förutsätter, då Air        Paris. Tili Nice var priset ca l 0 % och tili Aten
33853:        France förbjöds marknadsföra biliiga re-        9,5% av normalpriset. Det föreslagna priset var
33854:        sor?                                            betydligt lägre än de verkliga transportkostna-
33855:                                                        derna. Enligt Luftfartsverkets bedömning täckte
33856:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det endast flygbolagets trafikavgifter och bräns-
33857: anföra följande:                                       lekostnader. De verkliga genomsnittliga kostna-
33858:                                                        dema per passagerare kan stiga t.o.m. fyrfaldigt
33859:     Lufttrafiken har av tradition varit strängt reg-   beroende på flygbolag, belastning och resmål.
33860: lerad. 1 lufttrafikavtalen ingår bestämmelser om           Air France-bolagets berörda biliigresor tili res-
33861: rutter och platsutbud samt därom, att priserna         mål inom Europeiska unionens område framla-
33862: skall vara godkända av båda ländernas luftfarts-       des för Luftfartsverket för godkännande på skär-
33863: myndigheter. Skapandet av en fri intern marknad        torsdagen 31.3.1994. Reklamkampanjen inled-
33864: inom Europeiska gemenskaperna har lett tili änd-       des genast och försäljningen första vardagen efter
33865: ringar även i lufttrafiken. Inom EG blev lufttrafi-    påsk, dvs. 5.4.1994, innan myndigheterna ens
33866: ken fri i tre skeden 1987-1993.                        hade hunnit behandla prisfrågan för att inte tala
33867:     Då EES-avtalet var under arbete tillämpades        om att godkänna priset. Flygbolaget började så-
33868: inom EG det s.k. andra liberaliseringspaketet,         ledes göra reklam för och sälja dessa resor utan
33869: som trätt i kraft 1.11.1990 och som i Finland som      att veta om priset kommer att godkännas och
33870: en följd av EES-avtalet trädde i kraft 1.1.1994.       bröt således både mot rådets prisförordning och
33871: Rådets däri ingående fOrordning om priser i re-        de finländska myndighetemas föreskrifter.
33872: gelbunden luftfart (nr 2342/90) förutsätter att            Flygbolagen kan hålla låga specialpriser nära
33873: priserna godkänns om de står i ett rimligt förhål-     lönsamhetsgränsen eller veckoslutspriser, efter-
33874: lande tili sökandens långsiktiga kostnader för         som de också kan sälja en betydande mängd
33875: verksamheten i fråga. Vid bedömningen skall            biljetter tili normalpris. Resor tili normalpris är
33876: man enligt förordningen beakta en tilifredsstäl-       ett livsvillkor för alla flygbolag som själva betalar
33877: lande kapitalavkastning och behovet att bibehål-       sina kostnader. 1 Finland verkar många utländ-
33878: la en tiliräcklig kostnadsmarginal så att en tili-     ska bolag, vilkas trafik via hemlandet t.ex. just tili
33879: fredsställande säkerhetsstandard kan upprätt-          Paris är av samma klass som Air Frances trafik.
33880: hållas. Därutöver skall också andra relevanta          För det pris som Air France framlade, som lägst
33881: faktorer beaktas, såsom konsumenternas behov           9,5% av normalpriset, kunde man ha rest både
33882:  och konkurrenssituationen på marknaden, inklu-        till Paris och via Paris tili varje höm av Europa dit
33883:  sive de priser som tiliämpas av andra lufttrafikfö-   Air France eller dess dotterbolag Air lnter flyger.
33884:  retag som trafikerar samma flyglinje samt beho-       Detta kunde ha haft följder för alla flygbolag som
33885: vet av att förhindra dumping. Vissa priser som         flyger från Finland tili EU-området och sålunda
33886:  befmner sig inom gränsema för priszonema en-          snedvridit konkurrensen. Eftersom Air France
33887: 6                                           1994 vp -    KK 223
33888: 
33889: inte hade bestämt någon kvot för antalet biljetter       land på olika sätt strävat tili att EES-staterna
33890: och användningstiden var ett år, förelåg fara för        genom inbördes överenskommelser skulle kunna
33891: just ett sådant prisras som man vill undvika med         börja följa det tredje liberaliseringspaketet så
33892: EU:s konkurrensprinciper. Teeken på oro kunde            snabbt som möjligt. Luftfartsmyndigheterna i
33893: redan skönjas bland flygbolagen.                         Finland och Skandinavien enades också vintern
33894:    För tillfållet förs inom EU en livlig diskussion      1994 om att följa den förordning om priser som
33895: om i viiken mån det bör tillåtas att förlustbring-       ingår i det tredje liberaliseringspaketet. Detta
33896: ande flygbolag stöds med statsmedel. EFT A:s             krävde förhandlingar, och man kom överens om
33897: övervakningsmyndighet uttryckte också nyligen            att tillämpa det tredje liberaliseringspaketet en-
33898: oro över statsbidragens snedvridande inverkan            dast i fråga om prissättningen. Med de österrikis-
33899: på den internationella lufttrafiken. Air France          ka luftfartsmyndigheterna har man också kom-
33900: har under de senaste två åren fått motta tilläggs-       mit överens om att prisfrågorna skall behandlas
33901: kapital motsvarande 2, 7 miljarder mark av finan-        enligt det tredje liberaliseringspaketet. EU-län-
33902: siella institut som kontrolleras av franska staten.      derna har däremot inte visat intresse för saken.
33903: EU-kommissionen utreder som bäst om största              Luftfartsmyndigheten i ett EU-land påminde
33904: delen av detta belopp bör betraktas som sådant           t.ex. Finnair Oy om de begränsningar angående
33905: statligt stöd som stridermot EG-fördraget. Fran-         platsutbud som ingår i det andra liberaliserings-
33906: ska regeringen meddelade dessutom i mars 1994            paketet, då bolaget med stöd av EES-avtalet in-
33907: EU-kommissionen om sina planer på kapitalar-             ledde en ny rutt till detta land.
33908: rangemang om 20 miljarder mark beträffande                  Under tiden innan EES-avtalet trädde i kraft
33909: Air France. Mot bakgrunden av denna informa-             nödgades Luftfartsverket i olika sammanhang
33910: tion måste det anses strida mot principerna för          konstatera att de franska luftfartsmyndigheterna
33911: sund konkurrens att erbjuda flygresor under pro-         förhåller sig reserverat tili att flygtrafiken mellan
33912: duktionskostnaderna.                                     våra Iänder blir friare. Luftfartsverket har svårt
33913:    Finska staten har för sin del varit synnerligen       att tro att inställningen skulle ha förändrats på
33914: noggrann och krävande i fråga om sitt nationella         grund av att EES-avtalet trätt i kraft, eftersom
33915: flygbolag. Bolaget har förutsatts uppnå lönsam-          inget tyder på detta. Den tidpunkt då förslaget
33916: het med hjälp av egna affårsekonomiska åtgärder          angående Air France-bolagets biljettpriser in-
33917: och inte med statliga kapitalinvesteringar.              lämnades och tidtabellen i sammanhanget gav
33918:    Ett tredje liberaliseringspaket för lufttrafiken      inga möjligheter att föra några förhandlingar
33919: trädde i kraft 1.1.1993 inom EG-området. Pris-           med de franska luftfartsmyndigheterna.
33920: sättningen blev i praktiken helt fri med stöd av            Luftfartsverket ansåg det inte motiverat att
33921: rådets förordning om biljettpriser och tariffer för      bevilja det franska företaget rättigheter utan att
33922: lufttrafik (nr 2409/92). Myndigheterna fick emel-        diskussioner ens har förts om finländska lufttra-
33923: lertid behålla begränsade möjligheter att inverka        fikföretags motsvarande rättigheter och andra
33924: på prissättning som kan förorsaka allvarliga             frågor i anslutning därtill. 1 en sådan affårseko-
33925: marknadsstörningar. Det tredje liberaliserings-          nomisk situation leder ett ensidigt beviljande av
33926: paketet innehåller också andra stadganden som            fördelar åt den ena parten enligt Luftfartsverkets
33927: gör lufttrafiken avsevärt mycket friare. Paketet         åsikt till att den andra parten inte har något
33928: trädde i kraft 24.8.1993 i Sverige och Norge ge-         behov av att påskynda ikraftträdandet av ett av-
33929: nom ett statsfördrag mellan EG och länderna i            tai som förpliktar den själv. De franska luftfarts-
33930: fråga.                                                   myndigheterna reagerade inte på något sätt på
33931:    Det tredje liberaliseringspaketet ingår i EES         Luftfartsverkets beslut, som tillsändes dem, trots
33932: första tilläggsprotokoll, som ännu inte har trätt i      att det finns en särskild förhandlingsmekanism
33933: kraft. Finland har i samband med EES-förhand-            för ändamålet i förordningen.
33934: lingarna drivit ett förslag, enligt vilket lufttrafik-      Trafikministeriet anser att Luftfartsverket har
33935: stadgandena i det tredje liberaliseringspaketet          följt EES-avtalets föreskrifter då det förbjöd
33936:  skulle kunna tillämpas tidigare än de övriga stad-      dumpingen av Air France-resor till specialpris.
33937: gandena i det första tilläggsprotokollet. Målet          Enligt trafikministeriet stämmer Luftfartsverkets
33938: var att få det tredje liberaliseringspaketet för luft-   beslut överens med principerna för en fri och sund
33939: trafiken i kraft genast fr.o.m. det att EES-avtalet      konkurrens och främjar också de metoder som
33940: trätt i kraft, men detta lyckades inte, på grund av      den tilltagande internationaliseringen förutsät-
33941:  omständigheter som vi inte kunde påverka.               ter.
33942:    Under integrationsförhandlingarna har Fin-               Inrikeslufttrafiken befriades i Finland från
33943:                                         1994 vp -   KK 223                                            7
33944: 
33945: prisreglering och övrig reglering 1.7.1993. EES-    kurrensen inom lufttrafiken och av de priser som
33946: avtalet har medfört att konkurrensen inom den       fastställs helt fritt i trafik inom Europa genast då
33947: internationella lufttrafiken har ökat betydligt i   EES-avtalets tilläggsprotokoll träder i kraft. Re-
33948: Finland från början av 1994. Finländarna kom-       geringen arbetar för att protokollet skall kunna
33949: mer att kunna dra nytta av den tilltagande kon-     träda i kraft 1.7.1994.
33950:      Helsingfors den 3 maj 1994
33951: 
33952:                                                                       Trafikminister Ole Norrback
33953:                                                  1994 vp
33954: 
33955: Kirjallinen kysymys 224
33956: 
33957: 
33958: 
33959: 
33960:                                     Aittoniemi ym.: Suunnitelmista liittää Vammalan ja Suodenniemen
33961:                                         kunnat Hämeen lääniin
33962: 
33963: 
33964:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33965: 
33966:     Pirkanmaan kuuden kunnan Hämeen lääniin               Asiaan pitäisi siis saada ratkaisu suuntaan tai
33967: liittymisen jälkeen on käyty keskustelua ja tietyn-    toiseen.
33968: laista alueellista kädenvääntää siitä, seuraavatko        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33969: Vammalan kaupunki ja Suodenniemen kunta                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33970: mainittujen kuuden kunnan esimerkkiä. Asia on          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33971: luonnollisesti ollut paljolti mainittujen kuntien      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33972: tahdonilmaisun sekä valtioneuvoston päätök-
33973: senteon varassa.                                                 Millä aikataululla Hallitus aikoo tehdä
33974:     Tietyllä tavalla paikallaan seisova tilanne ja            ratkaisunsa Vammalan kaupungin ja
33975: ratkaisun lykkääntyminen puoleen tai toiseen on               Suodenniemen kunnan mahdollisesta liit-
33976: aiheuttanut epävarmuutta ja haittoja mainittujen              tämisestä Hämeen lääniin tai siitä luopu-
33977: kuntien hallinnollisissa liitoksissa muun muassa              misesta alueellisten tahdonilmaisujen pe-
33978: uuden aluehallintolain pohjalta tapahtuvien jär-              rusteella, jolloin mainituille kunnille alue-
33979: jestelyjen suhteen. Jos joku kunta joutuu esimer-             hallinnon ja läänikohtaisen kehitystoi-
33980: kiksi tilapäisesti lopullisten ratkaisujen viipyessä          minnan osalta aiheutuvat haitat jäisivät
33981: kuulumaan johonkin hallintopiiriin, kunta saat-               mahdollisimman vähäisiksi?
33982: taa jäädä toisarvoiseen asemaan. Samoin on ky-
33983: symys läänitasolla toteutettavista kehityssuunni-
33984: telmista.
33985: 
33986:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
33987: 
33988:                       Sulo Aittoniemi                           Pentti Lahti-Nuuttila
33989: 
33990: 
33991: 
33992: 
33993: 2400321
33994: 2                                         1994 vp -    KK 224
33995: 
33996: 
33997: 
33998: 
33999:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34000: 
34001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Yhtenäistämisen keskeiseksi tavoitteeksi pää-
34002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          töksessä on asetettu, että läänit sekä alueellisen
34003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kehittämisen kannalta merkittävän ja mahdolli-
34004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         suuksien mukaan muunkin piirihallinnon alue-
34005: men ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           jaot vastaavat maakuntajakoa siten, että ne muo-
34006: n:o 224:                                               dostuvat yhdestä tai useammasta maakunnasta.
34007:                                                            Valtioneuvoston 17.6.1993 tekemään periaa-
34008:           Millä aikataululla Hallitus aikoo tehdä      tepäätökseen keskushallinnon ja aluehallinnon
34009:        ratkaisunsa Vammalan kaupungin ja               uudistamiseksi sisältyy useita toimenpiteitä, jot-
34010:        Suodenniemen kunnan mahdollisesta liit-         ka tulevat edellyttämään entistä suurempaa yhte-
34011:        tämisestä Hämeen lääniin tai siitä luopu-       neväisyyttä aluejaoissa. Etenkin aluekehitysvas-
34012:        misesta alueellisten tahdonilmaisujen pe-       tuun siirtyminen vuoden 1994 alusta maakunnan
34013:        rusteella, jolloin mainituille kunnille alue-   liitoille edellyttää, että alueelliseen kehitykseen
34014:        hallinnon ja läänikohtaisen kehitystoi-         vaikuttavan piirihallinnon aluejaot sopeutuvat
34015:        minnan osalta aiheutuvat haitat jäisivät        maakuntajakoon.
34016:        mahdollisimman vähäisiksi?                          Valtioneuvoston periaatepäätös aluejaotusten
34017:                                                        yhtenäistämiseksi merkitsee, t;!tä Kiikoisten,
34018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suodenniemen, Vammalan ja Aetsän kuntien,
34019: vasti seuraavaa:                                       jotka kuuluvat toiseen lääniin kuin muu osa Pir-
34020:                                                        kanmaan maakuntaa, olisi vaihdettava joko lää-
34021:    Valtion hallinnolliset aluejaot poikkeavat mo-      niä tai maakuntaa. Sisäasiainministeriölie alku-
34022: nin paikoin toisistaan ja myös toiminnallis-talou-     vuodesta 1993 antamissaan lausunnoissa Suo-
34023: dellisista alueista. Tästä on haittaa sekä kansa-      denniemen kunta ja Vammalan kaupunki ovat
34024: laisten käytännön toiminnalle että alueiden ke-        kannattaneet siirtyrpistä Hämeen lääniin. Sen si-
34025: hittämiselle. Aluejakojen poikkeaminen toisis-         jaan Kiikoisten ja Aetsän kunnat ovat ilmoitta-
34026: taan vaikeuttaa myös aluehallintoviranomaisten         neet haluavansa kuulua edelleen Turun ja Porin
34027: välistä yhteistyötä ja niiden toimintojen koordi-      lääniin.
34028: nointia.                                                   Lähinnä maakunnallisen hallinnon vahvistu-
34029:    Aluejaotusten epäyhtenäisyydestä johtuvien          misen sekä maakunnan liittojen ja valtion alue-
34030: haittojen poistamiseksi valtioneuvosto on              hallintoviranomaisten yhteistyön tiivistymisen
34031: 8.7.1992 tekemässään periaatepäätöksessä mää-          johdosta olisi tärkeätä ja kuntien edun mukaista,
34032: ritellyt aluejaotusten yhtenäistämisperiaatteet        että Vammalan pientalousalueeseen kiinteästi
34033: sekä yhtenäistämisen perustana käytettävän toi-        kuuluvat kaikki neljä k~ntaa, Kiikoinen, Suo-
34034: minnallis-taloudellisen aluejaon, maakuntajaon.        denniemi, Vammala ja Aetsä, siirrettäisiin Hä-
34035: Tässä jaossa Suod~nniemi ja Vammala sekä               meen lääniin. Koska Vammalan kaupungin ja
34036: myös Kiikoinen ja Aetsä on määritelty Pirkan-           Suodenniemen kunnan lääninvaihtoa koskevien
34037: maan maakuntaan kuntien kannanottojen mu-              kannanottojen toteuttamisesta ei ole saavutettu
34038: kaisesti. Pirkanmaa kuuluu mainittuja kuntia lu-       riittävää yksituumaisuutta, asiaa ei enää käsitellä
34039: kuun ottamatta kokonaisuudessaan Hämeen                tällä vaalikaudella.
34040: lääniin.
34041: 
34042:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
34043: 
34044:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34045:                                            1994 vp -   KK 224                                             3
34046: 
34047: 
34048: 
34049: 
34050:                                          Tili Riksdagens Talman
34051: 
34052:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       delningen av den med tanke på den regionala
34053: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         utvecklingen viktiga distriktsförvaltningen, och i
34054: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mån av möjlighet även områdesindelningen av
34055: man Aittaniemi m.fl. undertecknade spörsmål nr         annan distriktsförvaltning, motsvarar land-
34056: 224:                                                   skapsindelningen så att de omfattar ett eller flera
34057:                                                        landskap.
34058:            Med viiken tidtabell ämnar Regering-           I statsrådets principbeslut 17.6.1993 om åtgär-
34059:        en avgöra om Vammala stad och Suoden-           der för förnyande av centralförvaltningen och
34060:        niemi kommun eventuellt skall anslutas          regionalförvaltningen upptas flera åtgärder som
34061:        till Tavastehus län eller om taoken skall       kommer att förutsätta en större enhetlighet i frå-
34062:        slopas på grundval av regionala önske-          ga om områdesindelningarna. I synnerhet förut-
34063:        mål, varvid nämnda kommuner då det              sätter överföringen av ansvaret för regionalut-
34064:        gäller den regionala förvaltningen och ut-      vecklingen till förbunden på landskapsnivå från
34065:        vecklingsverksamheten i länet föranleds         och med 1994, att områdesindelningen av den
34066:        så små olägenheter som möjligt.                 distriktsförvaltning som påverkar den regionala
34067:                                                        utvecklingen anpassas tilllandskapsindelningen.
34068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Statsrådets principbeslut om förenhetligande
34069: anföra följande:                                       av områdesindelningarna innebär att kommu-
34070:                                                        nerna Kiikoinen, Suodenniemi, Vammala och
34071:    Statens områdesindelning för förvaltningen          Äetsä, vilka hör tili ett annat län eller landskap än
34072: varierar på många håll och avviker också från de       de övriga delarna av Birkaland, bör byta län. 1
34073: verksamhetsekonomiska områdena. Detta är en            sina utlåtanden till inrikesministeriet i början av
34074: olägenhet både för medborgarnas verksamhet i           1993 har Suodenniemi kommun och Vammala
34075: praktiken och den regionala utvecklingen. Då           stad understött en överföring av dem till..Tavaste-
34076: områdesindelningarna avviker från varandra,            hus län. Kommunerna Kiikoinen och Aetsä har
34077: försvåras också såväl samarbetet mellan de regio-      däremot meddelat att de fortsättningsvis önskar
34078: nala förvaltningsmyndigheterna som koordine-           höra till Åbo och Björneborgs län.
34079: ringen av dessa myndigheters verksamhet.                  Närmast till följd av den stärkta landskapsför-
34080:    För att avhjälpa de olägenheter som föranleds       valtningen och det intensifierade samarbetet mel-
34081: av den oenhetliga områdesindelningen har stats-        lan de statliga regionalförvaltningsmyndigheter-
34082: rådet i sitt principbeslut 8. 7.1992 bestämt princi-   na och förbunden på landskapsnivå vore det vik-
34083: perna för ett förenhetligande av områdesindel-         tigt och i kommunernas intresse att alla fyra kom-
34084: ningarna samt den verksamhetsekonomiska om-            muner, dvs. Kiikoinen, Suodenniemi, Vammala
34085: rådesinde1ning, indelningen i landskap, som skall      och Äetsä, vilka är fast knutna till Vammala
34086: användas som grund för förenhetligandet. I den-        ekonomiområde, överförs till Tavastehus län.
34087: na indelning har S~odenniemi och Vammala               Eftersom tillräcklig enighet i frågan om hur
34088: samt Kiikoinen och Aetsä, enligt kommunernas           ståndpunkterna gällande överföringen av Vam-
34089: egen ståndpunkt, hänförts till Birkaland. Birka-       mala stad och Suodenniemi kommun till ett an-
34090: land hör med undantag av nämnda kommuner i             nat län skall genomföras inte har uppnåtts, be-
34091: sin helhet tili Tavastehus län.                        handlas frågan inte längre under denna valperi-
34092:    Som det centrala målet för förenhetligandet         od.
34093: har i beslutet uppställts att länen samt områdesin-
34094: 
34095:      Helsingforsden 3 maj 1994
34096: 
34097:                                                                    lnrikesminister Mauri Pekkarinen
34098:                                                 1994vp
34099: 
34100: Kirjallinen kysymys 225
34101: 
34102: 
34103: 
34104: 
34105:                                    Aittoniemi: Toimenpiteistä kuutamourakoinoin vähentämiseksi
34106: 
34107: 
34108: 
34109:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34110: 
34111:    Ns. kuutamourakointia eli ansiotyöhön liitty-      tietää, onko hallituksella suunnitelmissa mitään
34112: vän verotuksen laiminlyöntiä on tapahtunut            keinoja asian suhteen.
34113: aina. Viime vuosina tilanne tältä osin lienee kui-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34114: tenkin muuttunut yhteiskunnan kannalta hälyt-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34115: täväksi, sillä yhteiskunnan saamattajäävät vero-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34116: tulot lienevät kasvaneet räjähdysmäisesti. Syynä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34117: tähän lienevät korkea verotus ja maksut niin
34118: työntekijän kuin työnantajankin puolella, mutta                 Minkälaisiin asian perusongelmat
34119: erityisesti se, että suhteellisen pienetkin sivuan-           huomioiviin toimenpiteisiin Hallitus ai-
34120: siot tietoon tulleina uhkaavat työttömyyskorva-               koo ryhtyä kasvavan, verotusta välttele-
34121: uksella olevan tuloja ja asemaa.                              vän ansiotoiminnan saamiseksi mielek-
34122:    Asialle "tarttis tehrä" jotakin ja keinojakin              käällä tavalla kuriin valtiontaloutta hyö-
34123: varmasti olisi. On kuitenkin ensin perusteltua                dyttävällä tavalla?
34124: 
34125:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
34126: 
34127:                                             Sulo Aittoniemi
34128: 
34129: 
34130: 
34131: 
34132: 240032]
34133: 2                                          1994 vp -   KK 225
34134: 
34135: 
34136: 
34137: 
34138:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34139: 
34140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mitä varten Tilastokeskus on osaltaan jo käyn-
34141: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nistänyt projektin. Tietoa harmaan talouden laa-
34142: olette 13 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        juudesta saataneen myös Valtiontalouden tar-
34143: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kastusviraston toimesta tehtävän selvitystyön tu-
34144: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittonie-      loksena, ja arviota erityisesti laittoman ja veroja
34145: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           ja maksuja välttelevän talouden laajuudesta on
34146: 225:                                                   odotettavissa valtiovarainministeriön 22.3.1994
34147:                                                        asettamaha työryhmältä kuluvan vuoden loppu-
34148:            Minkälaisiin asian perusongelmat            puolella.
34149:          huomioiviin toimenpiteisiin Hallitus ai-          On selvää, että korkea verotus ja kohonneet
34150:          koo ryhtyä kasvavan, verotusta välttele-      julkiset maksut ovat omiaan laajentamaan har-
34151:          vän ansiotoiminnan saamiseksi mielek-         maan talouden aluetta. Tuloverotuksen alenta-
34152:          käällä tavalla kuriin valtiontaloutta hyö-    misen käyttäminen keinona ko. ongelman poista-
34153:          dyttävällä tavalla?                           miseksi tai lieventämiseksi ei näissä oloissa ole
34154:                                                        mahdollista, koska verotuksen lieväliä alentami-
34155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sella ei esim. kuutamourakointia saada estetyksi
34156: vasti seuraavaa:                                       kuin vähäisessä määrin. Työttömyysturvajärjes-
34157:                                                        telmän muutokset, jotka mahdollistaisivat ny-
34158:    Kansantalouden ns. harmaat markkinat tai            kyistä korkeammat sivuansiot, eivät ole liioin
34159: pimeät markkinat ovat yleisen yhteiskuntamo-           keinoja, jotka ratkaisisivai harmaan talouden
34160: raalin näkökulmasta mitä suurimmassa määrin            perusongelmia.
34161: epätoivottavia ilmiöitä. Näihin liittyvät erilaisten       Harmaan talouden poistamiseksi tai oikeam-
34162: verojen ja julkisten maksujen laiminlyönnit sekä       min siihen liittyvien ongelmien lieventämiseksi
34163: yhteiskunnan tukijärjestelmän väärinkäytökset.         olennaisesti on löydettävä muita keinoja ja muo-
34164: Nämä epäterveet ilmiöt vääristävät kilpailua ka-       toja. Niitä selvittämään valtiovarainministeriö
34165: ventaessaan perusteettomasti julkisista velvolli-      asetti edellä mainitun työryhmän, jossa on katta-
34166: suuksistaan tunnollisesti vastaavien yritysten         vasti edustajat paitsi eri viranomaisista myös
34167: kilpailuasemaa. Seurauksena ovat myös mene-            työnantajien ja työntekijöiden puolelta.
34168: tykset julkisen talouden rahoituspohjassa, mikä            Eri viranomaisissa ja järjestöissä on ollut jo
34169: on omiaan lisäämään rehellisenä perustalla toi-        hyvän aikaa käynnissä työ, jolla pyritään estä-
34170: mivien yritysten ja kotitalouksien vero- ja maksu-     mään harmaita markkinoita. Työministeriö, ym-
34171: rasitusta.                                             päristöministeriö ja valtiovarainministeriö erik-
34172:    Harmaan talouden, johon ns. kuutamoura-             seen mainiten sekä niiden alaiset viranomaiset
34173: kointi kuuluu yhtenä osa-alueena, on esitetty kas-      ovat omalla toimialueellaan selvittämässä keino-
34174: vaneen viime vuosina eri maissa. Ulkomailla eri-       ja harmaiden markkinoiden ehkäisemiseksi. Val-
34175: tyisesti EU:n sisällä on tarkoitus selvittää har-       tiovarainministeriön työryhmän tarkoituksena
34176: maan talouden ja kotitalouksien välillä tapahtu-       on tarpeellisin osin tukea tätä työtä ja tuottaa
34177: van sinänsä laillisen ns. epävirallisen talouden        osaltaan mahdollisia toimenpide-ehdotuksia
34178: suuruus ensi vuoden syksyyn mennessä. Tällai-          harrnaisiin markkinoihin liittyvien epäkohtien
34179: nen selvitys on tarkoitus tehdä myös Suomessa,         poistamiseksi.
34180: 
34181:        Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1994
34182: 
34183:                                                                   Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34184:                                          1994 vp -   KK 225                                             3
34185: 
34186: 
34187: 
34188: 
34189:                                        Tili Riksdagens Talman
34190: 
34191:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         del startat ett projekt för ändamålet. Uppgifter
34192: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av        om den grå ekonomins omfattning torde även fås
34193: den 13 april 1994 till vederbörande medlem av        genom en utredning som görs på initiativ av Sta-
34194: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo     tens revisionsverk, och en uppskattning av om-
34195: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 225:            fattningen av särskilt den olagliga ekonomi som
34196:                                                      kringgår skatter och avgifter kan i slutet av detta
34197:           Hurdana åtgärder, beaktande sakens         år emotses av en arbetsgrupp som finansministe-
34198:        grundproblem, ämnar Regeringen vidta i        riet tillsatte den 22 mars 1994.
34199:        syfte att på ett förnuftigt sätt som gagnar      Det är klart att den höga beskattningen och de
34200:        statsekonomin få bukt med den ökande          stegrade offentliga avgifterna är ägnade att utvid-
34201:        förvärvsverksamhet som kringgår be-           ga området för den grå ekonomin. En sänkning
34202:        skattningen?                                  av inkomstskatten i avsikt att avhjälpa eller mild-
34203:                                                      ra problemet i fråga är inte möjlig under rådande
34204:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förhållanden, eftersom en lindrig sänkning en-
34205: anföra följande:                                     dast i någon mån kan [örhindra exempelvis mån-
34206:                                                      skensentreprenader. Andringar i systemet med
34207:    Med tanke på den allmänna samhällsmoralen         utkomstskydd för arbetslösa, som skulle möjlig-
34208: är den s.k. grå marknaden ett i högsta grad oön-     göra större biinkomster än för närvarande, löser
34209: skat fenomen inom samhällsekonomin. I sam-           inte heller den grå ekonomins grundproblem.
34210: band med denna försummas skatter och andra              För att avskaffa den grå ekonomin, eller rätta-
34211: offentliga avgifter och missbrukas samhällets        re sagt väsentligt mildra problemen i samband
34212: stödsystem. Dessa osunda fenomen snedvrider          därmed, måste man finna andra sätt och former.
34213: konkurrensen när de oberättigat försämrar kon-       F ör att undersöka dessa tillsatte finansministeriet
34214: kurrensläget för de företag som samvetsgrant         nämnda arbetsgrupp där såväl myndighetema
34215: svarar för sina offentliga skyldigheter. Detta le-   som arbetsgivarna och arbetstagarna är brett re-
34216: der även till förluster i den offentliga ekonomins   presenterade.
34217: finansieringsbas, vilket är ägnat att öka pålagor-      Inom olika myndigheter och organisationer
34218: na och avgifterna för de företag och hushåll som     har redan länge pågått ett arbete i syfte att få bort
34219: fungerar på ärlig bas.                               den grå marknaden. Arbetsministeriet, miljömi-
34220:    Det har sagts att den grå ekonomin, dit de s.k.   nisteriet och finansministeriet, här särskilt nämn-
34221: månskensentreprenaderna hör som ett delområ-         da, samt dem underställda myndigheter håller
34222: de, har ökat de senaste åren i många länder.         inom sitt eget verksamhetsområde på att utreda
34223: U tomlands, särskilt inom EU, har man för avsikt     sätt att minska den grå marknaden. Finansminis-
34224: att före hösten 1995 utreda omfattningen av den i    teriets arbetsgrupp har för avsikt att till behövliga
34225: sig lagliga s.k. inofficiella ekonomi som finns      delar stöda detta arbete och framlägga eventuella
34226: mellan den grå ekonomin och hushållen. Avsik-        åtgärdsförslag för att avhjälpa problemen i an-
34227: ten är att en sådan utredning också skall göras i    slutning till den grå marknaden.
34228: Finland, och Statistikcentralen har redan för sin
34229: 
34230:      Helsingforsden 5 maj 1994
34231: 
34232:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
34233:                                                 1994 vp
34234: 
34235: Kirjallinen kysymys 226
34236: 
34237: 
34238: 
34239: 
34240:                                    Aittoniemi: Maatalouden kansallisen tuen määrää koskevista neu-
34241:                                        votteluista
34242: 
34243: 
34244:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34245: 
34246:     Virkamiestasolla on meneillään laskenta, jossa    yhteisymmärryksen löytämiseksi tämäntyyppi-
34247: määritellään maatalouden kansallisen tuen mää-        sen konsensuksen etsiminen pitäisi käynnistää.
34248: rä ED-tukijärjestelmään liittyen. Asiassa on sel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34249: keät poliittisen vastakkainasettelun ainekset, ja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34250: siitä tulee ehkä vaikein kansallinen kysymys po-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34251: liittisen päätöksenteon osalta, jos maalle käy niin   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34252: onnettomasti, että se liittyy Euroopan unionin
34253: jäseneksi.                                                       Onko Hallitus maatalouden kansalli-
34254:     Poliittisen yhteisymmärryksen löytämiseksi                sen tuen arvioimiseen liittyen pyrkinyt
34255: olisi tarpeen, että myös erityisesti maan suurin              laajentamaan maan suurimman opposi-
34256: oppositiopuolue mutta myös koko oppositio olisi               tiopuolueen ja koko opposition mukana-
34257: tässä kysymyksessä mukana. Kun laskelmat val-                 oloa poliittisen yhteisymmärryksen hio-
34258: mistunevat jo ennen tähän kysymykseen annetta-                miseksi tässä asiassa, ja jos ei, niin missä
34259: vaa vastausta, jää kuitenkin ilmaan kysymys jat-              vaiheessa Hallitus tulee näin tekemään?
34260: kotoimien osalta siitä, missä vaiheessa poliittisen
34261: 
34262:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
34263: 
34264:                                             Sulo Aittoniemi
34265: 
34266: 
34267: 
34268: 
34269: 240032J
34270: 2                                         1994 vp -   KK 226
34271: 
34272: 
34273: 
34274: 
34275:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34276: 
34277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lutuloksen kirjaaminen liittymisasiakirjaan on
34278: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ollut viimeaikoihin asti kesken, joten liittymisso-
34279: olette 13 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       pimuksen tarkka sisältö on joiltakin osin ollut
34280: jeenne ohella toimittanut kansanedustaja Sulo         epäselvä. Lähiaikoina työryhmä tulee kuitenkin
34281: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tekemään esityksensä kansallisen maataloustuen
34282: sen n:o 226:                                          järjestelyistä.
34283:                                                          Mahdollinen jäsenyys Euroopan unionissa on
34284:           Onko Hallitus maatalouden kansalli-         kautta aikojen suurin muutos Suomen elintarvi-
34285:        sen tuen arvioimiseen liittyen pyrkinyt        ketaloudessa. Tämän vuoksi mahdollisimman
34286:        laajentamaan maan suurimman opposi-            laaja poliittinen yksimielisyys maatalouden toi-
34287:        tiopuolueen ja koko opposition mukana-         minnan turvaamisesta on ensiarvoisen tärkeätä.
34288:        oloa poliittisen yhteisymmärryksen hio-        Eduskunnan yksimielisyys ja varaukseton tuki
34289:        miseksi tässä asiassa, ja jos ei, niin missä   maataloudelle ja maaseutuväestölle on myös pe-
34290:        vaiheessa Hallitus tulee näin tekemään?        rusedellytys sille, että voimme kansallisesti yhte-
34291:                                                       näisenä liittyä Euroopan unionin jäseneksi.
34292:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Työryhmän saatua esityksensä valmiiksi voi-
34293: taen seuraavaa:                                       daan tältä pohjalta aloittaa keskustelut mahdolli-
34294:                                                       simman laajan poliittisen yksimielisyyden löytä-
34295:    Neuvotteluissa Suomen liittymiseksi Euroo-         miseksi.
34296: pan unioniin saatiin poliittisen tason neuvottelu-       Laaja sitoutuminen ja poliittinen yksimielisyys
34297: tulos maaliskuun alussa. Heti neuvottelutulok-        kansallisesta tukipolitiikasta ovat myös ainoat
34298: sen selvittyä maa- ja metsätalousministerijärjesti    takeet maatalouden harjoittajille siitä, että he
34299: kaikille eduskuntaryhmille tiedotustilaisuudet,       myös tulevaisuudessa voivat harjoittaa Suomessa
34300: joissa kerrottiin ratkaisun sisällöstä ja merkityk-   elinkeinoaan. Maatalouden harjoittaminen on
34301: sestä maataloudelle ja valtion taloudelle.            pitkäjänteistä toimintaa, joka edellyttää tietoa
34302:    Neuvottelutuloksen mukaan Suomella on oi-          myös tulevaisuuden maatalouspoliittisesta toi-
34303: keus maksaa kansallista maataloustukea elinkei-       mintaympäristöstä. Investointeja ja tuotantorat-
34304: non ylläpitämiseksi koko maassa. Neuvottelurat-       kaisuja ei voida maatiloilla tehdä poliittisten
34305: kaisun jälkeen hallitus perusti kansliapäällikkö      tuulten mukaan, vaan viljelijöillä on oltava takeet
34306: Urosen johtaman virkamiestyöryhmän, jonka             mahdollisuudesta harjoittaa elinkeinoaan myös
34307: tehtävänä on kansallisen tukijärjestelmän luomi-      pitkällä aikavälillä.
34308: nen ja maatalouden sopeuttamistaimien suunnit-            Kansallisen tukiratkaisun selvittämiseksi
34309: telu.                                                 eduskunnalle maa- ja metsätalousministeri tulee
34310:    Koska mahdollinen jäsenyys Euroopan unio-          jatkamaan keskusteluja kaikkien eduskuntaryh-
34311: nissa merkitsee olennaista kansallisen tukipolitii-   mien kanssa, kuten meneteltiin neuvottelutulok-
34312: kan muutosta, on työryhmällä ollut varsin mitta-      sen selvittyä.
34313: vaja vaativa tehtävä. Lisäksi poliittisen neuvotte-
34314: 
34315:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
34316: 
34317:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
34318:                                           1994 vp -   KK 226                                            3
34319: 
34320: 
34321: 
34322: 
34323:                                         Tili Riksdagens Talman
34324: 
34325:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Dessutom har det politiska förhandlingsresulta-
34326: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den       tet blivit inskrivet i anslutningsakten först nyli-
34327: 13 apri11994 till vederbörande medlem av statsrå-     gen, så det exakta innehållet i anslutningsavtalet
34328: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitto-      har varit delvis okänt. Arbetsgruppen kommer
34329: niemi undertecknade spörsmål nr 226:                  dock inom en nära framtid att lägga fram sitt
34330:                                                       förslag tili hur det nationella lantbruksstödet
34331:           Har Regeringen i samband med beräk-         skall ordnas.
34332:        ningen av det nationella lantbruksstödet          Ett eventuellt medlemskap i Europeiska unio-
34333:        försökt få med landets största opposi-         nen innebär den största förändringen genom ti-
34334:        tionsparti och hela oppositionen för att nå    derna för Finlands livsmedelshushållning. Där-
34335:        politisk consensus i frågan och om så inte     för är det synnerligen viktigt att skapa så bred
34336:        är fallet, i vilket skede ämnar Regeringen     politisk enighet som möjligt för tryggande av
34337:        göra det?                                      jordbruket. En enig riksdag och dess oförbehåll-
34338:                                                       samma stöd till jordbruket och befolkningen på
34339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         landsbygden är också den grundläggande förut-
34340: anföra följande:                                      sättningen för att vi i nationell endräkt skall kun-
34341:                                                       na ansluta oss tili Europeiska unionen.
34342:    1 förhandlingarna om Finlands anslutning till         När arbetsgruppen har slutfört sitt arbete kan,
34343: Europeiska uni on en uppnåddes ett förhandlings-      utgående från resultatet, diskussionerna för upp-
34344: resultat på politisk nivå i början av mars. Så fort   nående av en så bred politisk enighet som möjligt
34345: förhandlingsresultatet blev klart ordnade jord-       inledas.
34346: och skogsbruksministeriet ett informationsmöte           En omfattande bindning och politisk consen-
34347: för alla riksdagsgrupper. Vid mötet redogjordes       sus då det gäller den nationella stödpolitiken är
34348: för resultatet och de verkningar som det har på       den enda garantin för att jordbrukarna också i
34349: jordbruket och statsekonomin.                         framtiden skall kunna bedriva sin näring i Fin-
34350:     Enligt förhandlingsresultatet har Finland rätt    land. Jordbruk är en verksamhet på lång sikt som
34351: att betala nationellt lantbruksstöd för upprätt-      förutsätter kunskap också om den framtidajord-
34352: hållande av jordbruket i hela landet. När för-        brukspolitiska verksamhetsmiljön. På ett jord-
34353: handlingsresultatet blev klart tillsatte regeringen   bruk kan man inte följa de politiska vindarna vid
34354: en tjänstemannaarbetsgrupp med uppdrag att            investeringar och när produktionsbeslut fattas,
34355: skapa ett nationellt stödsystem och planera åt-       utanjordbrukarna bör ha garantier för att de kan
34356: gärder för anpassande av jordbruket till EU. Ar-      bedriva sin näring också på lång sikt.
34357: betsgruppen leds av kanslichefUronen.                    För att finna en lösning på frågan om det
34358:     Eftersom ett eventuellt medlemskap i Euro-        nationella stödet kommer jord- och skogsbruks-
34359: peiska unionen medför att den nationella stödpo-      ministeriet att fortsätta diskussionerna med alla
34360: litiken ändras betydligt har arbetsgruppen haft       riksdagsgrupper på samma sätt som när förhand-
34361: ett synnerligen omfattande och krävande arbete.       lingsresultatet blev klart.
34362: 
34363:      Helsingforsden 4 maj 1994
34364: 
34365:                                                        Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
34366:                                                 1994 vp
34367: 
34368: Kirjallinen kysymys 227
34369: 
34370: 
34371: 
34372: 
34373:                                    Aittoniemi: Ulkomaankauppaan kohdistuvan vientiveron toteutta-
34374:                                        misesta
34375: 
34376: 
34377:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34378: 
34379:     Eduskunnan piirissä ja kansalaiskeskustelussa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34380: on ollut esillä valtion tulojen lisääminen käyttä-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34381: mällä ns. vientiveroa tai sen tyyppistä menettelyä,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34382: jolla osa vientiyritysten saamasta mittavasta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34383: devalvaatiohyödystä leikattaisiin yhteiskunnan
34384: menojen kattamiseksi. Yleisesti tunnustettuna                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34385: esteenä on mainittu se, että ylivelkaantunut vien-            siin valtion tulojen kasvattamiseksi ns.
34386: titeollisuus on tarvinnut saamansa erityisen hyö-             vientiveroa perimällä sen jälkeen, kun
34387: dyn muun muassa mittavien ylivelkojensa hoita-                vahvasti ulkomaille velkaantuneiden yri-
34388: miseen erityisesti siltä osin, johon on ollut                 tysten taloudellinen asema on devalvaa-
34389: vaikuttamassa devalvaation ja kurssimuutoksen                 tion ansiosta kasvaneiden vientitulojen
34390: aiheuttama velkataakan lisääntyminen.                         myötä merkittävästi parantunut, ja/tai
34391:     Tällainen ongelma on ollut vain osalla vienti-            muuttamalla ja soveltamalla verotus-
34392:  teollisuutta, ja hyvien vientisuhdanteiden aikana            järjestelmää siten, että vahvaan asemaan
34393:  myös ulkomaisen velkataakan alle jääneet ovat                päässeet vientiteollisuuden alat tai yri-
34394:  selviämässä siitä kasvaneiden vientitulojen an-              tykset tulevat kasvavan verotuksen pii-
34395:  siosta. Olisi ehkä aihetta ainakin lähitulevaisuu-           riin?
34396:  dessa ajatella asiaa uudelta muuttuneelta poh-
34397: jalta.
34398:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
34399: 
34400:                                             Sulo Aittoniemi
34401: 
34402: 
34403: 
34404: 
34405:  2400321
34406: 2                                          1994 vp -   KK 227
34407: 
34408: 
34409: 
34410: 
34411:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34412: 
34413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Teollisuuden investoinnit eivät kuitenkaan
34414: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vielä ole käynnistyneet, ja investointeja tarvitaan
34415: olette 13 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        välttämättä kasvuprosessin jatkumiseksi ja laa-
34416: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       jentamiseksi. Teollisuus on toistaiseksi käyttänyt
34417: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         taloudellisen tilanteensa parantumisen tasera-
34418: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 227:          kenteidensa parantamiseen. Tämä on ollut vält-
34419:                                                        tämätöntä lähtötilanteen heikkouden takia.
34420:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             Vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantumi-
34421:        siin valtion tulojen kasvattamiseksi ns.        nen on perustunut markan devalvoitumiseen,
34422:        vientiveroa perimällä sen jälkeen, kun          tuottavuuden nousuun ja maltillisiin palkkarat-
34423:        vahvasti ulkomaille velkaantuneiden yri-        kaisuihin. Viennin valuuttahinnat ovat sitä vas-
34424:        tysten taloudellinen asema on devalvaa-         toin laskeneet ja markkamääräiset hinnat ovat
34425:        tion ansiosta kasvaneiden vientitulojen         kohonneet vain vähän. Vuonna 1992 vientihinnat
34426:        myötä merkittävästi parantunut, ja/tai          kohosivat 6,2 prosenttia, vuonna 1993 nousu oli
34427:        muuttamalla ja soveltamalla verotusjär-         vain 5 prosenttia ja tälle vuodelle ennakoidaan
34428:        jestelmää siten, että vahvaan asemaan           3,5 prosentin kohoamista.
34429:        päässeet vientiteollisuuden alat tai yrityk-        Vientiveron tai vientimaksun käyttö ei olisi
34430:        set tulevat kasvavan verotuksen piiriin?        talouspoliittisesti järkevää, koska näin vaaran-
34431:                                                        nettaisiin viennin ja teollisuusinvestointien
34432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myönteinen kehitys jatkossa. Kestävän talous-
34433: vasti seuraavaa:                                       kasvun strategia saattaisi tätä kautta vaarantua.
34434:                                                         Kaupan verotukselliset esteet eivät myöskään
34435:    Hallituksen omaksuma kestävän kasvun stra-           olisi sopusoinnussa Suomen hyväksymien kan-
34436: tegia perustuu olennaisesti viennin ja vientiteolli-    sainvälisten sopimusten kanssa.
34437: suuden kasvuun. Tältä osin kasvu on käynnisty-             Edellä esitetyn perusteella hallitus ei aio ryhtyä
34438: nyt hyvin ja se on vähitellen leviämässä myös          toimenpiteisiin vientiveron perimiseksi.
34439: muille tuotannon aloille.
34440: 
34441:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1994
34442:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34443:                                          1994 vp -   KK 227                                          3
34444: 
34445: 
34446: 
34447: 
34448:                                        Tili Riksdagens Talman
34449: 
34450:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Industrins investeringar har dock ännu inte
34451: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den      kommit igång, och investeringar är nödvändiga
34452: 13 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-    för att tillväxtprocessen skall fortskrida och ex-
34453: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi      pandera. Tills vidare har man inom industrin
34454: undertecknade spörsmål nr 227:                       använt det förbättrade ekonomiska läget till att
34455:                                                      förbättra balansstrukturerna. Detta har varit
34456:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-     nödvändigt på grund av det dåliga utgångsläget.
34457:        te att öka statens inkomster genom en s.k.       Exportindustrins förbättrade konkurrensför-
34458:        exportskatt efter att de utomlands starkt     måga har baserat sig på markens devalvering,
34459:        skuldsatta företagens ekonomiska ställ-       produktivitetsökningen och de moderata löne-
34460:        ning har förbättrats betydligt tack vare de   uppgörelserna. Exportens valutapriser har där-
34461:        via devalveringen ökade exportinkom-          emot sjunkit och priserna i mark har stigit endast
34462:        sterna, och/eller genom att ändra och till-   obetydligt. År 1992 steg exportpriserna med
34463:        lämpa beskattningssystemet så att de          6,2 %, 1993 var stegringen endast 5 % och i år
34464:        branscher eller företag inom exportindu-      fårutspås höjningen bli 3,5 %.
34465:        strin som uppnått en stark ställning tas         Införandet av exportskatt eller exportavgift
34466:        med i den ökande beskattningen?               vore inte ekonomisk-politiskt förnuftigt, efter-
34467:                                                      som detta skulle sätta exportens och industriin-
34468:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vesteringarnas fortsatta positiva utveckling på
34469: anföra följande:                                     spel. Den hållbara ekonomiska tillväxtens strate-
34470:                                                      gi kunde därigenom äventyras. Ett införande av
34471:    Den strategi med en hållbar tillväxt som rege-    skattemässiga handelshinder vore inte heller i
34472: ringen omfattat baserar sig till stor del på en      samklang med de internationella avtal som Fin-
34473: exportuppgång och på exportindustrins tillväxt.      land godkänt.
34474: Denna tillväxt har nu tagit fart och håller små-        På grundval av det ovan anförda ämnar rege-
34475: ningom på att sprida sig också till andra produk-    ringen inte vidta åtgärder i syfte att uppbära
34476: tionsområden.                                        exportskatt.
34477:      Helsingforsden 5 maj 1994
34478: 
34479:                                                                       Finansminister Iiro Viinanen
34480:                                                  1994vp
34481: 
34482: Skriftligt spörsmål 228
34483: 
34484: 
34485: 
34486: 
34487:                                     Enestam: Om Helsingfors universitets apoteksprivilegium
34488: 
34489: 
34490: 
34491:                                          Tili Riksdagens Talman
34492: 
34493:    Ett av Helsingfors universitets privilegier är      ken. Ytterligare snedvrids konkurrensen av Uni-
34494: privilegiet att hålla ett apotek i Helsingfors stad.   versitetsapotekets skattefrihet.
34495: Universitetsapoteket binds inte av samma regler           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
34496: som övriga apotek. Apotek och filialapotek får         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
34497: enligt läkemedelslagen endast vara belägna inom        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
34498: ett begränsat område. Detta för att apoteksservi-      följande spörsmål:
34499: cen skall vara jämnt fördelad. Men begränsning-
34500: en gäller inte Universitetsapotekets filialer. Det                Anser Regeringen det vara motiverat
34501: här leder tili att Universitetsapoteket kan upprät-            att Helsingfors universitets apotek inte
34502: ta filialer inom andra apoteks gränser, vilket även            binds av samma begränsningar för filial-
34503: skett. Dessutom är Universitetsapoteket enligt                 apotek som övriga apotek och att det är
34504: lagen om apoteksavgift befriat från denna avgift               befriat från apoteksavgiften samt
34505: som tynger de övriga apoteken. Dessa omstän-                      vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
34506: digheter leder tili att Universitetsapoteket har               för att få tili stånd en rättvisare konkur-
34507: stora konkurrensfördelar över de övriga apote-                 renssituation mellan apoteken?
34508: 
34509:      Helsingforsden 13 april 1994
34510: 
34511:                                             Jan-Erik Enestam
34512: 
34513: 
34514: 
34515: 
34516:  2400321
34517: 2                                              1994 vp
34518: 
34519: Kirjallinen kysymys 228                                                                     Suomennos
34520: 
34521: 
34522: 
34523: 
34524:                                   Enestam: Helsingin yliopiston erioikeudesta apteekin pitämiseen
34525: 
34526: 
34527: 
34528:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34529: 
34530:    Yksi Helsingin yliopiston erioikeuksista on oi-   Lisäksi kilpailua vinouttaa Yliopiston apteekin
34531: keus apteekin pitämiseen Helsingin kaupungissa.      verovapaus.
34532: Yliopiston apteekkia eivät sido samat säännökset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34533: kuin muita apteekkeja. Lääkelain mukaan ap-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34534: teekki ja sivuapteekki saavat sijaita ainoastaan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34535: määrätyllä alueella. Näin sen vuoksi, että apteek-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34536: kipalvelut jakautuisivat tasaisesti. Rajoitus ei
34537: koske kuitenkaan Yliopiston apteekin sivuap-                    Pitääkö Hallitus perusteltuna sitä, että
34538: teekkeja. Tämä johtaa siihen, että Yliopiston ap-            Helsingin yliopiston apteekkia eivät sido
34539: teekki voi perustaa sivuapteekkeja muiden ap-                samat sivuapteekkeja koskevat rajoituk-
34540: teekkien rajojen sisäpuolelle, kuten on tapah-               set kuin muita apteekkeja ja että apteekki
34541: tunutkin. Lisäksi apteekkimaksusta annetun lain              on vapautettu apteekkimaksusta, sekä
34542: mukaan Yliopiston apteekki on vapautettu tästä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34543: maksusta, joka rasittaa muita apteekkeja. Näi-               ryhtyä apteekkien välisen kilpailutilan-
34544: den seikkojen vuoksi Yliopiston apteekilla on                teen saattamiseksi oikeudenmukaisem-
34545: suuria kilpailuetuja muihin apteekkeihin nähden.             maksi?
34546:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
34547:                                           Jan-Erik Enestam
34548:                                           1994 vp- KK 228                                              3
34549: 
34550: 
34551: 
34552: 
34553:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34554: 
34555:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnallis- ja kirkollisveroista, ei kuitenkaan lii-
34556: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kevaihtoverosta. Voittovaransa Yliopiston ap-
34557: olette 13 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       teekki tilittää yliopistolle. Yliopiston apteekin
34558: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      johtosääntö määrää kuitenkin Yliopiston aptee-
34559: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Enestamin          kin suorittamaan Helsingin yliopistolle apteekki-
34560: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 228:         maksulain ja elinkeinotulojen verottamisesta an-
34561:                                                       netun lain mukaan määräytyvän osuuden tuo-
34562:           Pitääkö Hallitus perusteltuna sitä, että    toistaan. Yliopiston apteekin maksujen laskenta-
34563:        Helsingin yliopiston apteekkia eivät sido      perusteet eivät ole lääkelaitoksen valvonnassa.
34564:        samat sivuapteekkeja koskevat rajoituk-        Lääkkeiden hinnoittelussa Yliopiston apteekki
34565:        set kuin muita apteekkeja ja että apteekki     noudattaa samaa lääketaksaa kuin muutkin ap-
34566:        on vapautettu apteekkimaksusta, sekä           teekit.
34567:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Yliopiston apteekin asemasta ja lääkealan kil-
34568:        ryhtyä apteekkien välisen kilpailutilan-       pailun edistämisestä on esitetty erilaisia käsityk-
34569:        teen saattamiseksi oikeudenmukaisem-           siä. On esimerkiksi katsottu, että Yliopiston ap-
34570:        maksi?                                         teekki lisää kilpailua apteekkien kesken, ja toi-
34571:                                                       saalta on vaadittu apteekkien perustamisoikeutta
34572:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ja toimintaa rajoittavien säännösten lieventämis-
34573: taen seuraavaa:                                       tä.
34574:                                                           Lääkelainsäädännön tavoitteena on lääkkei-
34575:    Lääkelain (395/87) 52 §:n 2 momentin (248/93)      den saatavuuden turvaaminen kohtuullisin kus-
34576: mukaan Helsingin yliopisto voi lääkelaitoksen         tannuksin koko maassa. Lääkkeiden saatavuu-
34577: kussakin tapauksessa antamalla luvalla pitää si-      dessa tai apteekkipalvelujen laadussa ei ole viime
34578: vuapteekkeja, jos se farmasian tai farmaseutin        aikoina osoitettu olevan erityisiä epäkohtia. Ny-
34579: tutkintoon liittyvän harjoittelun tai lääkehuollon    kyisellä järjestelmällä on kyetty ylläpitämään ap-
34580: kehittämisen kannalta on tarpeen. Lainkohdan          teekkipalvelut myös syrjäisillä alueilla samoilla
34581: perusteluissa (HE 87/1986 vp) todetaan, että esi-     lääkehinnoilla kuin muualla maassa.
34582: tyksen tarkoituksena ei ollut muuttaa Yliopiston          Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
34583: apteekin lääkejakelun laajuutta nykyisestään.         parhaillaan eräitä apteekkijärjestelmän tehosta-
34584: Uusien sivuapteekkien tarpeellisuuden arvioi lää-     miseen liittyviä säännösmuutoksia, jotka on tar-
34585: kelaitos lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.        koitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi syysis-
34586: Lääkelain voimassaolon aikana Yliopiston ap-          tuntokauden aikana. Sosiaali- ja terveysministe-
34587: teekin lääkejakelu ei ole olennaisesti laajentunut.   riö korostaa, että lääkealan uudistusten valmiste-
34588:    Apteekkimaksusta annetun lain (148/46) 8 §:n       lussa tulee erityisen huolellisesti arvioida niiden
34589: (1281187) mukaan Helsingin yliopiston apteekki        terveyspoliittiset vaikutukset eikä valmistelussa
34590: on vapautettu apteekkimaksun suorittamisesta.         voida näin ollen ottaa huomioon pelkästään kil-
34591: Yliopiston apteekki on myös vapautettu useim-         pailunäkökohtia.
34592: mista veroista ja maksuista, esimerkiksi valtion-,
34593: 
34594:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1994
34595: 
34596:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
34597: 4                                        1994 vp -   KK 228
34598: 
34599: 
34600: 
34601: 
34602:                                        Tili Riksdagens Talman
34603: 
34604:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     men inte från omsättningsskatt. Sina vinstmedel
34605: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      redovisar Universitetsapoteket tili universitetet.
34606: 13 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-    Instruktionen för Universitetsapoteket föreskri-
34607: det översänt följande av riksdagsman Enestam         ver dock att apoteket till Helsingfors universitet
34608: undertecknade spörsmål nr 228:                       skall betala den i lagen om apoteksavgift och
34609:                                                      lagen om beskattning av inkomst av näringsverk-
34610:           Anser Regeringen det vara motiverat        samhet fastställda andelen av sina intäkter. Be-
34611:        att Helsingfors universitets apotek inte      räkningsgrunderna för Universitetsapotekets av-
34612:        binds av samma begränsningar för fllial-      gifter övervakas inte av läkemedelsverket. Uni-
34613:        apotek som övriga apotek och att det är       versitetsapoteket prissätter läkemedlen enligt
34614:        befriat från apoteksavgiften samt             samma taxa som de övriga apoteken.
34615:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Olika åsikter har framförts om Universitets-
34616:        för att få tili stånd en rättvisare konkur-   apotekets ställning och främjandet av konkur-
34617:        renssituation mellan apoteken?                rensen inom läkemedelsbranschen. Man har ex-
34618:                                                      empelvis ansett att Universitetsapoteket ökar
34619:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        konkurrensen mellan apoteken, och man har
34620: anföra följande:                                     krävt att de stadganden som begränsar rätten att
34621:                                                      inrätta apotek och apotekens verksamhet skall
34622:    Enligt 52 § 2 mom. (248/93) läkemedelslagen       mildras.
34623: (395/87) kan Helsingfors universitet, med till-          Läkemedelslagstiftningens mål är att trygga
34624: stånd som läkemedelsverket ger för varje särskilt    tillgången tili läkemedel tili skäliga priser i hela
34625: fall, hålla fllialapotek om detta är nödvändigt      landet. Beträffande tillgången tillläkemedel eller
34626: med tanke på den praktik som ansluter sig till       apoteksservicens kvalitet har inga särskilda miss-
34627: farmaci- eller farmaceutexamina eller för läkeme-    förhållanden påvisats på senaste tid. Genom det
34628: delsförsörjningens utveckling. I motiveringen tili   nuvarande systemet har man kunnat upprätthål-
34629: lagrummet (RP 87/1986 rd) sades att förslaget        la apoteksservice också i avlägsna trakter och så
34630: inte var avsett att ändra omfattningen av Univer-    att läkemedelspriserna varit desamma som an-
34631: sitetsapotekets läkemedelsdistribution. I sam-       norstädes i landet.
34632: band med behandlingen av ansökan om tillstånd            I anslutning tili en effektivering av apotekssys-
34633: prövar läkemedelsverket behovet av nya fllial-       temet är vissa ändringar av stadgandena under
34634: apotek. Under den tid läkemedelslagen har varit i    beredning inom social- och hälsovårdsministe-
34635: kraft har Universitetsapotekets läkemedelsdistri-    riet. A vsikten är att dessa ändringar skall hän-
34636: bution inte utvidgats i någon betydande omfatt-      skjutas tili riksdagsbehandling under höstsessio-
34637: ning.                                                nen. Social- och hälsovårdsministeriet betonar
34638:    Enligt 8 § (1281/87) lagen om apoteksavgift       att man vid beredningen av reformerna inom
34639: (148/46) är Helsingfors universitets apotek befri-   läkemedelsbranschen särskilt noggrant måste be-
34640: at från apoteksavgift. Universitetsapoteket är       döma reformernas hälsovårdspolitiska verkning-
34641: också befriat från de flesta skatter och avgifter,   ar, varför det vid beredningen inte är möjligt att
34642: exempelvis stats-, kommunal- och kyrkoskatt,         beakta enbart konkurrenssynpunkter.
34643: 
34644:      Helsingforsden 29 april1994
34645: 
34646:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
34647:                                                   1994 vp
34648: 
34649: Kirjallinen kysymys 229
34650: 
34651: 
34652: 
34653: 
34654:                                     Aittoniemi: Verorästien maksamisen tehostamisesta
34655: 
34656: 
34657: 
34658:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34659: 
34660:     Maassamme on maksamatta kymmenien mil-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34661: jardien erilaiset verorästit ja maksut. Samanai-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34662: kaisesti valtio on huutavassa rahapulassa.              nioittavasti    valtioneuvoston     asianomaisen
34663:     Verorästejä rasittavatjäämämaksut ja nopeas-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34664: ti kasvavat viivästyskorot, jotka aiheuttavat
34665: maksuvelvollisissa lisää toivottomuuden sekaista                   Mitä mieltä Hallitus on määräaikaisen
34666: haluttomuutta maksujen suorittamiseen, vaikka                   verorästien tehostettuun maksamiseen
34667: varaa jonkin verran olisikin. Tulisi järjestää                  tähtäävän tempauksen järjestämisestä,
34668: jonkinasteinen määräaikainen verojäämäale,                      jossa jäämämaksujen ja kertyneiden kor-
34669: jonka aikana maksujen suorittajat vapautettai-                  kojen perimisestä luovuttaisiin ja suo-
34670:  siin suorittamiensa maksujen osalta jäämä- ja                  ritukseksi riittäisi alkuperäisen verorästin
34671:  korkorästeistäja vapauttavan suorituksen osalta                tai maksun suorittaminen valtiolle?
34672:  riittäisi se, että maksuvelvollinen suorittaisi itse
34673:  maksamatta jääneen veron tai maksun määrän.
34674: 
34675:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
34676: 
34677:                                               Sulo Aittoniemi
34678: 
34679: 
34680: 
34681: 
34682:  2400321
34683: 2                                         1994 vp -   KK 229
34684: 
34685: 
34686: 
34687: 
34688:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34689: 
34690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muulla perimisesteellä. Vuoden 1993lopussa ak-
34691: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tiiviperittäviä jäämiä oli 10,8 miljardia markkaa
34692: olette 13 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       eli 52,1 prosenttia kokonaisverojäämistä ja pas-
34693: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      siiviperittäviä 9,9 miljardia markkaa eli 47,9 pro-
34694: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittanie-     senttia kokonaisjäämistä.
34695: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Suurin aktiiviperittävien ryhmä on vireillä ole-
34696: 229:                                                  vat konkurssit, joissa kertyy vuosittain jako-
34697:                                                       osuutena veroille 30---40 miljoonaa markkaa.
34698:           Mitä mieltä Hallitus on määräaikaisen       Tämän perusteella voidaan arvioida, että kon-
34699:        verorästien tehostettuun maksamiseen           kursseissa valvotuista 6 miljardin markan jäämis-
34700:        tähtäävän tempauksen järjestämisestä,          tä on odotettavissa vain noin 200-300 miljoo-
34701:        jossa jäämämaksujen ja kertyneiden kor-        nan markan kertymä.
34702:        kojen perimisestä luovuttaisiin ja suori-         Verovelvollisen veronmaksukäyttäytymiseen
34703:        tukseksi riittäisi alkuperäisen verorästin     vaikuttaa veronmaksukyky ja -halu. Yleisen ta-
34704:        tai maksun suorittaminen valtiolle?            loudellisen tilanteen vuoksi verovelvollisten ve-
34705:                                                       ronmaksukyky on alentunut. Vireillä olevista
34706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          konkursseista siirtyy vähäisten jako-osuuksien ja
34707: vasti seuraavaa:                                      konkurssien raukeamisenjohdosta yli 5 miljardia
34708:                                                       markkaa passiiviperittäviin. Samoin osa
34709:    Säännönmukaisena maksuaikana suoritta-             ulosotossa olevista verosaamisista siirtyy varat-
34710: matta jääneitä veroja eli verojäämiä oli              tomuus- ja muiden ulosoton esteiden vuoksi pas-
34711: 31.12.1993 yhteensä20,7miljardia markkaa. Jää-        siiviperintään. Verohallinnossa on arvioitu jopa
34712: mänä on pääasiassa vuosina 1989-1993 mak-             yli 15 miljardia markkaa 20,7 miljardin kokonais-
34713: suunpannut maksamattomat verot. Verolajeit-           verojäämästä olevan sellaisia jäämiä, joita ei saa-
34714: tain suurimmat verojäämät ovat kannossa mak-          da perityksi verovelvollisen maksukyvyttömyy-
34715: settavat verotuslain mukaiset verot ja niiden en-     den takia. Verovelvollisten maksukykyyn ei voi-
34716: nakot 8,6 miljardia markkaa, liikevaihtoverot 6,9     da vaikuttaa verohallinnon toimin tai kysymyk-
34717: miljardia markkaa sekä työnantajien tilittämättä      sessä esitetyllä järjestelyllä.
34718: jättämät ennakonpidätykset ja sosiaaliturva-              Verovelvollisten maksuhalukkuuden lisäämi-
34719: maksut 4,9 miljardia markkaa.                         nen kysymyksessä esitetyllä tavalla ei ole voimas-
34720:    Verojäämät voidaan jakaa odotettavissa ole-        sa olevan lainsäädännön nojalla mahdollista,
34721: vien perintätulosten mukaan aktiiviperittäviinja      koska verovelvollinen voidaan vapauttaa vero-
34722: passiiviperittäviin. Aktiiviperittävät ovat jäämiä,   jen viivästysseuraamuksista vain erityisistä syistä
34723: joiden perinnässä voidaan olettaa veron kertyvän      poikkeustapauksissa. Järjestelyn mahdollistavaa
34724: ainakin osittain. Passiiviperittävien osalta tosi-    lainsäädännön muutosta hallitus ei pidä perustel-
34725: asiallisia perimismahdollisuuksia ei enää ole,        tuna, koska veronsaajien etu ja verovelvollisten
34726: vaikka jäämät ovatkin perimiskelpoisia veron          yhdenvertaisuus edellyttävät, että verovelvolliset
34727: vanhentumiseen saakka. Aktiiviperittävät vero-        suorittavat veronsa oikeamääräisestija oikea-ai-
34728: jäämät ovat ulosotossa, konkurssimenettely on         kaisesti. Säännökset veronkorotusten ja -lisäys-
34729: vireillä, niiden suorittamiseksi on tehty maksu-      ten sekä viivästysseuraamusten määräämisestä
34730: suunnitelma, yksityishenkilön velkajärjestely tai     ennaltaehkäisevät tehokkaasti veronmaksun lai-
34731: yrityksen saneerausmenettely on vireillä, velalli-    minlyöntiä. Kysymyksessä ehdotettu vapautus
34732: selle on myönnetty veronmaksun lykkäys tai täy-       viivästysseuraamuksista asettaisi verovelvolliset
34733: täntöönpanokielto muutoksenhaun johdosta tai          eriarvoiseen asemaan ja mahdollisesti vaikuttaisi
34734: jäämät ovat ulkomaanperinnässä. Passiiviperit-        kielteisesti yleiseen veronmaksuhalukkuuteen.
34735: tävien periminen on todettu tuloksettomaksi           Edellä mainitun perusteella voidaan myös tode-
34736: päättyneen tai rauenneen konkurssinjohdosta tai       ta, että valtaosa perittävistä jäämistä on tai tulee
34737: verot on palautettu ulosotosta varattomuus- tai       olemaan sellaisia, joita ei ehdotetuna järjestelyt-
34738:                                            1994 vp -   KK 229                                          3
34739: 
34740: läkään saataisi perittyä eivätkä ne siten kerryttäi-   myös eräpäivän jälkeen ja maksumuistutusten
34741: si valtion verosaatavia. Lisäksi on otettava huo-      käytöstä ulosottoperinnän asemesta. Verot ja
34742: mioon, että kannossa maksettavasta lopullisesta        maksut voitaisiin maksaa postiin ja pankkiin
34743: verosta, joka on suurin jäämänä oleva verolaji,        määräajoista riippumatta ilman viivästysseuraa-
34744: vain osa tuloutetaan valtiolle muun osan mennes-       muksia, jolloin puuttuvat määrät perittäisiin
34745: sä kunnille ja seurakunnille.                          maksumuistutuksilla tai muun veron maksuun-
34746:    Hallitus toteaa lisäksi, että valtiovarainminis-    panon yhteydessä. Myös lääninveroviraston
34747: teriössä on verohallituksen esityksen pohjalta         mahdollisuuksia käyttää erilaisia perintäkeinoja
34748: valmisteltavana hallituksen esitys veronkanto-         jäämien tehokkaaksi kerryttämiseksi lisättäisiin.
34749: lain muuttamisesta, jolla pyritään helpottamaan        Uutena mahdollisuutena olisi muun muassa lää-
34750: veronmaksumenettelyä ja tehostamaan perintää.          ninveroviraston tekemä maksuohjelma, jossa
34751: Valmisteltavana olevalla lainmuutoksella valtio-       maksusuorituksia voitaisiin pääsäännöstä poike-
34752: varainministeriölle annettaisiin nykyistä laajem-      ten käyttää ensin veron pääoman ja vasta sen
34753: mat valtuudet määrätä verojen maksupaikoista           jälkeen viivästysseuraamusten kerryttämiseen.
34754:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1994
34755: 
34756:                                                                  Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
34757: 4                                          1994 vp -   KK 229
34758: 
34759: 
34760: 
34761: 
34762:                                          Tili Riksdagens Talman
34763: 
34764:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       på grund av medeliöshets- elier annat indriv-
34765: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        ningshinder. Vid utgången av 1993 uppgick de
34766: 13 apri11994 tili vederbörande medlem av statsrå-      rester som indrivs aktivt tili 10,8 mrd. mk, dvs.
34767: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitto-       52,1 % av de totala skatteresterna, och de rester
34768: niemi undertecknade spörsmål nr 229:                   som indrivs passivt tili 9,9 mrd. mk, dvs. 47,9%
34769:                                                        av de totala resterna.
34770:           Vad anser Regeringen om man i syfte             Den största gruppen aktiv indrivning utgörs
34771:        att effektivera betalningen av skatterester     av de pågående konkurserna, där utdelningen tili
34772:        skulle anordna en temporär kampanj, där         skatterna årligen är 30-40 milj. mk. På grundval
34773:        man avstod från att uppbära restavgifter        av detta kan man beräkna att av rester på 6 mrd.
34774:        och upplupna räntor och det räckte med          mk, som bevakats vid konkurser, kan väntas in-
34775:        att betala den ursprungliga skatteresten        flyta endast ca 200--300 milj. mk.
34776:        elier avgiften tili staten?                        På den skattskyldiges skattebetalningsbeteen-
34777:                                                        de inverkar förmågan och viljan att betala skatt.
34778:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          På grund av det alimänna ekonomiska läget har
34779: anföra följande:                                       de skattskyldigas skattebetalningsförmåga min-
34780:                                                        skat. Från de pågående konkurserna överförs
34781:    De skatter som lämnats obetalda inom den            över 5 mrd. mk tili de rester som indrivs passivt
34782: stadgade betalningstiden, dvs. skatteresterna,         med anledning av de obetydliga utdelningarna
34783: uppgick 31.12.1993 tili sammanlagt 20,7 mrd.           och de avskrivna konkurserna. En del av de skat-
34784: mk. Skatteresten består huvudsakligen av åren          tefordringar som söks ut överförs likaså tili de
34785: 1989-1993 debiterade obetalda skatter. Per             rester som indrivs passivt på grund av medeliös-
34786: skatteslag utgörs de största skatteresterna av i       hets- och andra utsökningshinder. Inom skatte-
34787: skattelagen avsedda skatter som betalas genom          förvaltningen har man beräknat att t.o.m. mer än
34788: uppbörd och förskott på dessa, 8,6 mrd. mk,            15 mrd. mk av den totala skatteresten på 20,7
34789: omsättningsskatter, 6,9 mrd. mk, samt av arbets-       mrd. mk är sådana rester som inte kan drivas in
34790: givare oredovisade förskottsinnehåliningar och         på grund av den skattskyldiges insolvens. Det är
34791: socialskyddsavgifter, 4,9 mrd. mk.                     omöjligt att påverka den skattskyldiges solvens
34792:    Skatteresterna kan enligt de förväntade inkas-      genom åtgärder av skatteförvaltningen elier ge-
34793: soresultaten indelas i rester som indrivs aktivt och   nom det föreslagna arrangemanget.
34794: rester som indrivs passivt. Med rester som indrivs        Med stöd av gällande lagstiftning är det inte
34795: aktivt avses sådana rester som när de indrivs kan      möjligt att öka de skattskyldigas beredviliighet
34796: antas inbringa skatten åtminstone delvis. När det      att betala skatterester på det sätt som föreslås i
34797: gälier rester som indrivs passivt finns det inte       spörsmålet, eftersom de skattskyldiga endast av
34798: längre några realistiska möjligheter att driva in      särskilda orsaker i undantagsfall kan befrias från
34799: dem, även om resterna är indrivbara ända tilis         påföljderna av dröjsmål med skatterna. En änd-
34800: skatten preskriberas. De skatterester som indrivs      ring i lagstiftningen för att möjliggöra arrange-
34801: aktivt har lämnats tili utsökning, konkursförfa-       manget i fråga anser regeringen inte vara motive-
34802: rande har inletts, en betalningsplan har gjorts upp    rad, eftersom skattetagarnas intresse och de
34803: för dem, skuldsanering för en privatperson eller       skattskyldigas jämstälidhet förutsätter att de
34804: saneringsförfarande i fråga om ett företag pågår,      skattskyldiga betalar sin skatt tili rätt belopp och
34805: gäldenären har beviljats anstånd med betalning-        vid rätt tidpunkt. Stadgandena om skatteförhöj-
34806: en av skatten elier verkställighetsförbud på grund     ningar och skattetiliägg samt om fastställande av
34807: av ändringssökande eller resterna drivs in utom-       dröjsmålspåföljder förebygger effektivt försum-
34808: lands. lndrivningen av de rester som indrivs pas-      melser att betala skatt. Den befrielse från dröjs-
34809: sivt har konstaterats vara resultatlös med anled-      målspåföljder som föreslås i spörsmålet skulle
34810: ning av en avslutad eller avskriven konkurs eller      försätta de skattskyldiga i en ojämlik ställning
34811: för att skatterna har returnerats från utsökningen     och skulle eventuellt inverka negativt på villighe-
34812:                                           1994 vp -   KK 229                                          5
34813: 
34814: ten att betala skatt. På grundval av det som          ändringen ges finansministeriet större befogenhe-
34815: nämnts ovan kan man också konstatera att stör-        ter än nu att bestämma om de ställen där skatter-
34816: sta delen av de rester som drivs in är eller kommer   na skall betalas även efter förfallodagen och om
34817: att vara sådana som inte kan drivas in, inte ens      användningen av betalningspåminnelser i stället
34818: genom det föreslagna arrangemanget, och såle-         för indrivning i utsökningsväg. Skatter och avgif-
34819: des inte heller öka statens skattetillgångar. Dess-   ter kan enligt förslaget betalas på posten och
34820: utom måste man beakta att av den slutliga skatt       bankema oberoende av tidsfristen utan dröjs-
34821: som betalas genom uppbörd, som är det största         målspåföljder, varvid de bristande beloppen en-
34822: skatteslag som finns som rest, bokförs endast en      ligt förslaget uppbärs genom betalningspåmin-
34823: del som inkomst till staten, medan resten går till    nelser eller i samband med annan skattedebite-
34824: kommunema och församlingama.                          ring. Också länsskatteverkets möjligheter att an-
34825:    Regeringen framhåller dessutom att regering-       vända olika sätt att driva in restema effektivt
34826: ens proposition om ändring av lagen om skatte-        skall ökas enligt förslaget. En ny möjlighet vore
34827: uppbörd är under beredning i finansministeriet        bl.a. ett betalningsprogram som uppgörs av läns-
34828: med utgångspunkt i skattestyrelsens förslag. Av-      skatteverket, enligt vilket erlagda betalningar,
34829: sikten med propositionen är att underlätta skat-      avvikande från huvudregeln, kunde användas för
34830: tebetalningsförfarandet och effektivera uppbör-       att först få in skattekapitalet och först därefter
34831: den. Genom den under beredning varande lag-           dröjsmålspåföljdema.
34832: 
34833:      Helsingforsden 4 maj 1994
34834: 
34835:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
34836:                                                   1994 vp
34837: 
34838: Kirjallinen kysymys 230
34839: 
34840: 
34841: 
34842: 
34843:                                     Aittoniemi: Suomeen Vainikkalan rajanylityspaikalla pyrkineen
34844:                                         somalinaisen käännyttämisestä
34845: 
34846: 
34847:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34848:     Maaliskuussa 1994 rajavartiosto palautti Vai-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34849: nikkalan rajavartioasemalta takaisin Venäjälle          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34850: naisen, joka kaksi lasta mukanaan yritti päästä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34851: Suomeen väärennetyllä passilla. Asiasta on
34852: ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä nostanut
34853: metelin, ei siitä, että kyseessä oli väärennetty pas-              Tietääkö Hallitus, onko maaliskuussa
34854: si, vaan siitä, että väärennetyllä passilla ei pääs-            1994 Vainikkalassa Suomeen Venäjältä
34855: tetty Suomeen. Rajavartiolaitoksen edustajien                   pyrkineelle somalinaiselle väärennetyn
34856: kertoman mukaan käännytys perustui siihen,                      passin toimittanut Suomessa asunut
34857: että nainen ei pyytänyt turvapaikkaa.                           somatimies asetettu väärennysrikoksesta
34858:     Olemassa olevien tietojen mukaan väärenne-                  rikostutkinnan alaiseksi ja syytteeseen te-
34859: tyn passin naiselle toimitti Suomessa pitemmän                  kemästään väärennysrikoksesta, ja jos ei,
34860: aikaa asunut somatimies Vainikkalassa. On ta-                   niin miten tämä asia on ymmärrettävä
34861: pahtunut rikos.                                                 rikosoikeudellisen samanvertaisuuden
34862:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                osalta?
34863: 
34864:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
34865: 
34866:                                               Sulo Aittoniemi
34867: 
34868: 
34869: 
34870: 
34871:  240032J
34872: 2                                         1994 vp -   KK 230
34873: 
34874: 
34875: 
34876: 
34877:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34878: 
34879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maahantuloedellytysten puuttuessa passintar-
34880: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kastaja teki päätöksen naisenja lasten käännyttä-
34881: olette 13 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       misestä. Koska turvapaikkaa Suomeen ei pyydet-
34882: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ty, käännyttäminen pantiin täytäntöön samana
34883: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          päivänä takaisin Venäjälle. Naisen hallussa ollut
34884: Sulo Aittoniemen kirjallisen kysymyksen n:o 230:      muukalaispassi on Vainikkalan passintarkastuk-
34885:                                                       sen toimesta toimitettu Espoon nimismiespiiriin
34886:           Tietääkö Hallitus, onko maaliskuussa        tiedoksi ja toimenpiteitä varten.
34887:        1994 Vainikkalassa Suomeen Venäjältä              Tapauksen osalta ei ole kysymys passin vää-
34888:        pyrkineelle somalinaiselle väärennetyn         rentämisestä, vaan siitä, että Suomen muukalais-
34889:        passin toimittanut Suomessa asunut so-         passi on ollut väärän henkilön hallussa ja näin
34890:        malimies asetettu väärennysrikoksesta ri-      toisen henkilön muukalaispassilla on pyritty pää-
34891:        kostutkinnan alaiseksi ja syytteeseen te-      semään Suomeen.
34892:        kemästään väärennysrikoksesta, ja jos ei,         Ulkomaalaislain (639/93) 64 b §:n mukaan
34893:        niin miten tämä asia on ymmärrettävä           henkilö, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle
34894:        rikosoikeudellisen samanvertaisuuden           taloudellista hyötyä
34895:        osalta?                                           1) tuo tai yrittää tuoda Suomeen ulkomaalai-
34896:                                                       sen tietoisena siitä, ettei tällä ole maahantuloon
34897:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vaadittavaa passia, viisumia tai oleskelulupaa,
34898: taen seuraavaa:                                          2) järjestää tai välittää edellisessä kohdassa
34899:                                                       tarkoitetulle ulkomaalaiselle kuljetuksen Suo-
34900:    Venäjältä saapui Vainikkalaan 21.3.1994 neljä      meen tai
34901: ulkomaalaista Suomen muukalaispasseilla. Seu-            3) luovuttaa toiselle väärän tai väärennetyn
34902: rueeseen kuului yksi Suomessa asuva somalimies-       passin, viisumin tai oleskeluluvan käytettäväksi
34903: henkilö, yksi naishenkilö ja kaksi lasta. Maahan-     maahantulon yhteydessä,
34904: tulotarkastuksessa Vainikkalassa havaittiin, että        on tuomittava laittoman maahantulon järjes-
34905: naisen hallussa oleva muukalaispassi, johon on        tämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kah-
34906: merkitty kaksi lasta, oli väärän henkilön hallussa.   deksi vuodeksi. Asia on tältä osin Espoon nimis-
34907: Vaadittavan passin ja viisumin ja samalla yleisten    miespiirin tutkinnassa.
34908: 
34909:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1994
34910: 
34911:                                                                Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
34912:                                         1994 vp -   KK 230                                             3
34913: 
34914: 
34915: 
34916: 
34917:                                        Tili Riksdagens Talman
34918: 
34919:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    des, och de allmänna inresekriteriema således
34920: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     inte uppfylldes, beslöt passkontrollanten att avvi-
34921: 13 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-   sa kvinnan och bamen. Eftersom kvinnan inte
34922: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitta-    begärde asyl i Finland, verkställdes avvisningen
34923: niemi undertecknade spörsmål nr 230:                tili Ryssland redan samma dag. Passkontrollen i
34924:                                                     Vainikkala har sänt det främlingspass som kvin-
34925:           Vet Regeringen om den i Finland bo-       nan använde tili Esbo länsmansdistrikt för kän-
34926:        satta somaliska man, som i mars 1994 i       nedom och vidtagande av åtgärder.
34927:        Vainikkala gav en somalisk kvinna som            I detta fall är det inte fråga om förfalskning av
34928:        försökte överskrida gränsen från Ryss-       pass, utan om att ett finskt främlingspass har
34929:        land tili Finland ett förfalskat pass, har   varit i orätt persons händer, och att denna person
34930:        underställts brottsutredning för förfalsk-   försökt komma in i Finland med ett främlings-
34931:        ningsbrott och åtalats för detta förfalsk-   pass som tillhör någon annan.
34932:        ningsbrott, och om inte, hur skall detta         Enligt 64 b § utlänningslagen (639/93) skall en
34933:        toikas med beaktande av den straffrättsli-   person som för att skaffa sig eller någon annan
34934:        ga jämställdheten?                           ekonomisk vinning
34935:                                                         1) för in eller försöker föra in i Finland en
34936:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utlänning medveten om att denna inte har sådant
34937: anföra följande:                                    pass, visum eller uppehållstillstånd som krävs för
34938:                                                     inresa,
34939:    Den 21 mars 1994 anlände fyra utlänningar            2) ordnar eller förmedlar transporttili Finland
34940: från Ryssland tili Vainikkala med finska främ-      för en i föregående punkt nämnd utlänning eller
34941: lingspass. Sällskapet bestod av en somalisk man         3) tili någon annan överlåter ett felaktigt eller
34942: som är bosatt i Finland, en kvinna och två bam. I   förfalskat pass, visum eller uppehållstilistånd för
34943: samband med inresekontrollen i Vainikkala kon-      att användas i samband med inresa,
34944: staterades att kvinnans främlingspass, i vilket         för ordnande av olaglig inresa dömas tili böter
34945: antecknats två bam, inte var hennes eget. Efter-    eller fångelse i högst två år. Tili denna del under-
34946: som pass och visum som krävs för inresa sakna-      söks ärendet som bäst i Esbo länsmansdistrikt.
34947:      Helsingforsden 2 maj 1994
34948: 
34949:                                                                 Inrikesminister Mauri Pekkarinen
34950:                                                  1994 vp
34951: 
34952: Kirjallinen kysymys 231
34953: 
34954: 
34955: 
34956: 
34957:                                     Aittoniemi: Toteuttamiskelpoisten tuotantoideoiden käyttöön otta-
34958:                                         misesta
34959: 
34960: 
34961:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34962: 
34963:     Suomessa löytyy korkeasti koulutettua ja am-       tannon piiriin ja keksijä taloudellisesta asemas-
34964: mattitaitoista työvoimaa sekä korkeatasoista           taan riippumatta voisi saada tuoteideastaan koh-
34965: teknistä ja tuotannollista toteutuskykyä. Sen si-      tuullisen korvauksen.
34966: jaan on puutetta tuotannollisista ideoista esimer-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34967: kiksi uustuotekehittelyn alueella. Asia on usein       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34968: niin, että ne, joilla olisi varaa uusien tuotanto-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34969: ideoiden toteuttamiseen, eivät keksi mitään. Sen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34970: sijaan kansan keskuudessa mätänee ideoita, jot-
34971: ka ovat toteutettuina markkinointikelpoisia,                      Mitä mieltä Hallitus on sellaisten tuo-
34972: mutta joiden eteenpäin viemiseen keksijällä ei ole             teideoiden eräänlaisesta markkinapan-
34973: rahaa eikä uskallusta sen tarjoamiseen niille, joil-           kista, jonka kautta taloudellisista ja muis-
34974: la taloudellisesti on mahdollisuudet asian eteen-              ta syistä tuotantoon ja markkinointiin
34975: päin viemiseen. Joskus käy niin, että tarjottu idea            kykenemättömien keksijöiden tuotanto-
34976: ryöstetään vähättelyn jälkeen keksijäitä polku-                ideat välittyisivät tuotantokoneistoon si-
34977: hintaan.                                                       ten, että myös idean keksijälle taattaisiin
34978:     Tarvittaisiin yhteiskunnan ylläpitämä tietyn-              kohtuullinen korvaus ideansa tuotokses-
34979:  lainen markkinapankki, johon tarjotut tuote-                  ta?
34980:  ideat löytäisivät tiensä oikein arvostettuina tuo-
34981: 
34982:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1994
34983: 
34984:                                              Sulo Aittaniemi
34985: 
34986: 
34987: 
34988: 
34989: 240032J
34990: 2                                         1994 vp -   KK 231
34991: 
34992: 
34993: 
34994: 
34995:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34996: 
34997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joista säätiö rahoitti runsaat kaksisataa hanketta
34998: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         runsaalla viidellä miljoonalla markalla.
34999: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-          Myös säätiön organisaatiotaja toimintatapoja
35000: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen          on viime vuosina uudistettu. Säätiöllä on nykyi-
35001: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 231:         sin teknillisten oppilaitosten yhteydessä keksin-
35002:                                                       töasiamiehet kahdeksalla paikkakunnalla. Asia-
35003:           Mitä mieltä Hallitus on sellaisten tuo-     miesten tehtävänä on keksijöiden neuvonta, kek-
35004:        teideoiden eräänlaisesta markkinapan-          sintöaiheiden ensivaiheen analysointi sekä keksi-
35005:        kista, jonka kautta taloudellisista ja muis-   jöiden avustaminen ideoiden jatkokehittelyssä.
35006:        ta syistä tuotantoon ja markkinointiin         Asiamiehet myös avustavat mm. rahoituskysy-
35007:        kykenemättömien keksijöiden tuotanto-          mysten valmistelussa sekä patenttihakemusten
35008:        ideat välittyisivät tuotantokoneistoon si-     tekemisessä. Keksintöasiamiesten toiminta on
35009:        ten, että myös idean keksijälle taattaisiin    paitsi laajentanut mielenkiintoa keksintötoimin-
35010:        kohtuullinen korvaus ideansa tuotokses-        taa kohtaan myös parantanut ja konkretisoinut
35011:        ta?                                            säätiölle esitettyjä keksintöhankkeita.
35012:                                                           Yhteistyötä muiden innovaatiorahoittajien
35013:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kanssa on myös viime vuosina lisätty. Mm. tek-
35014: vasti seuraavaa:                                      nologian kehittämiskeskuksen, TEKESin kanssa
35015:                                                       on sovittu sellaisesta työnjaosta, että TEKES ra-
35016:    Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä,      hoittaa yritysmuotoisten rahoituksen hakijoiden
35017: että niin taloudellinen kuin muu yhteiskunnalli-      sekä korkeakoulujen yhteydessä toimivien haki-
35018: nen kehitys on pitkälti kansakunnan henkisten         joiden hankkeita ja säätiö keskittyy muihin yksi-
35019: voimavarojen, tiedon, taidon ja osaamisen varas-      tyisiin keksijöihin. Lisäksi hankkeet siirretään
35020: sa. Näiden voimavarojen lisääminen ja paranta-        TEKESin rahoitettaviksi siinä vaiheessa, kun
35021: minen on myös hallituksen keskeisimpiä paino-         hanke on kehitelty riittävän pitkälle ja säätiön
35022: pistealueita.                                         rahoitusmahdollisuudet loppuvat. Samoin sää-
35023:    Suomessa on myös omaksuttu ajattelutapa,           tiön tukemia hankkeita on eräissä tapauksissa
35024: jossa tiedon ja osaamisen lisäämiseen pyritään        voitu siirtää myös muiden rahoittajien, kuten
35025: laajalla rintamalla. Tämän ns. innovaatiojärjes-      SITRAn jatkorahoituksen piiriin.
35026: telmän keskeisiä osia ovat mm. koulutus, tutki-           On tietysti niin keksijöiden kuin yhteiskunnan
35027: mus, teknologian kehittäminen, yhteiskunnan           kannalta tärkeää, että mahdollisimman moni
35028: tekninen ja muu infrastruktuuri. Innovaatiojär-       keksintö voitaisiin käytännössä hyödyntää. Täl-
35029: jestelmään liittyy olennaisesti myös hyödyntä-        löin on kuitenkin pidettävä mielessä, että keksin-
35030: misnäkökulma: tieto ja osaaminen on saatava           töideat ovat keksijän omaisuutta ja niiden jatko-
35031: niin elinkeinotoiminnan kuin muun yksityisen tai      kehittäminen ja hyödyntäminen viime kädessä
35032: yhteiskunnallisen toiminnan käyttöön.                 keksijöiden itsensä vastuulla. Edellä selostetuilla
35033:    Keksintötoiminta ja sen edistäminen kuuluvat       toimenpiteillä on viime vuosina pyritty tätä hyö-
35034: tärkeinä osina innovaatiojärjestelmään. Myös          dyntämiskynnystä madaltamaan ja helpotta-
35035: valtio on tukenut keksintötoimintaa monin ta-         maan niin rahoituksen kuin neuvonnan ja muun
35036: voin. Tärkein vaikutuskanava on ollut vuonna          teknisen avun muodossa.
35037:  1971 perustettu Keksintösäätiö ja sen toiminta.          Mikäli kuitenkaan ideaa ei ole mahdollista
35038: Keksintöjen jatkokehittelyn tukemiseen valtio         viedä hyödyntämisasteelle keksijöiden ja avusta-
35039: osallistuu monien kehittämis- ja rahoitusorgani-      vien organisaatioiden toimenpitein, ei ulkopuoli-
35040: saatioidensa kautta.                                  silla juuri ole sen parempia menestymisen mah-
35041:    Keksintösäätiön toiminta on viime vuosina          dollisuuksia. Kysymyksessä esitettyä ajatusta
35042: laajentunut ja tehostunut. Saapuneiden rahoitus-      tuoteideoiden markkinapankista on käytännössä
35043: hakemusten määrä oli vuonna 1993 lähes tuhat,         kokeiltu jo useissa maissa, lähes poikkeuksetta
35044:                                        1994 vp -      KK 231                                         3
35045: 
35046: huonolla menestyksellä. Keksijän panoksesta,         laan kiinnittämään aikaisempaa enemmän huo-
35047: hyödyntäjäyrityksen jatkokehittämisestä ja           miota niin neuvonnan, konsultoinnin ja teknisen
35048: muista toimenpiteistä riippuu idean kantavuus        avun kuin rahoituksen keinoin. Edistäruistoi-
35049: myös taloudellisessa mielessä.                       menpiteet on kuitenkin tarkoituksenmukaista
35050:    Yhteenvetona voidaan todeta, että keksintö-       toteuttaa nykyisten organisaatioiden toimintaa
35051: toiminnan edistäminen on tärkeä osa Suomen           kehittämällä. Samoin mm. riskirahoituksen ke-
35052: innovaatiopolitiikkaa. Edistäruistoimenpiteet ja     hittämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat olen-
35053: valtion rahoitus suunnataan pääosin Keksintö-        naisella tavalla parantaa myös keksintöjen hyö-
35054: säätiön kautta. Keksintöjen hyödyntämiseen tul-      dyntämistä.
35055: 
35056:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1994
35057: 
35058:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
35059: 4                                         1994 vp -   KK 231
35060: 
35061: 
35062: 
35063: 
35064:                                         Tili Riksdagens Talman
35065: 
35066:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       mottagna ansökningarna om finansiering var
35067: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nästan tusen 1993, och stiftelsen finansierade
35068: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      drygt tvåhundra av de berörda projekten med
35069: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         över fem miljoner mark.
35070: 231:                                                      Också stiftelsens organisation och verksam-
35071:                                                       hetsmetoder har förnyats under senare år. Stiftel-
35072:           Vad anser Regeringen om ett slags           sen har nuförtiden uppfinningsombud på åtta
35073:        marknadsbank för produktideer genom            orter i anslutning tili tekniska läroanstalter. Om-
35074:        viiken sådana uppfinnares ideer som av         buden har i uppgift att ge uppfinnarna råd, analy-
35075:        ekonomiska eller andra skäl inte klarar av     sera olika uppfinningsteman i det inledande ske-
35076:        produktion eller marknadsföring kunde          det samt hjälpa uppfinnare att vidareutveckla
35077:        förmedlas tili produktionsmaskineriet, på      sina ideer. Ombuden står också tili tjänst bl.a. när
35078:        så sätt att också den som kommit på iden       finansieringsfrågor skall beredas och patentan-
35079:        garanteras en skälig ersättning på basis av    sökningar göras. Uppfinningsombudens arbete
35080:        avkastningen?                                  har ökat intresset för uppfinnarverksamhet och
35081:                                                       också förbättrat och konkretiserat de uppfin-
35082:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningsprojekt som framlagts för stiftelsen.
35083: anföra följande:                                          Samarbetet med andra innovationsfinansiärer
35084:                                                       har också ökat under senare år. Stiftelsen har
35085:    I Finland råder utbredd enighet om att både        bl.a. kommit överens med teknologiska utveck-
35086: den ekonomiska och den övriga utvecklingen i          lingscentralen, TEKES, om en sådan arbetsför-
35087: samhället beror i hög grad på nationens andliga       delning att TEKES finansierar projekt som ge-
35088: resurser: kunskaper, fårdigheter och kunnande.        nomförs av sökanden som består av företag eller
35089: Också i regeringens verksamhet ligger en av de        är verksamma i anslutning till högskolor, medan
35090: centrala tyngdpunkterna på en ökning och för-         stiftelsen koncentrerar sig på andra privata upp-
35091: bättring av dessa resurser.                           finnare. Dessutom övertar TEKES finansiering-
35092:    I Finland har dessutom ett sådant tänkesätt        en av projekten i det skedet då de har utvecklats
35093: omfattats att strävan efter större kunskap och        tillräckligt långt och stiftelsens finansieringsmöj-
35094: kunnande har blivit framträdande på en bred           ligheter är uttömda. Likaså har projekt som un-
35095: front. Viktiga element i detta s.k. innovationssys-   derstötts av stiftelsen i vissa fall också kunnat
35096: tem är bl.a. utbildning, forskning, teknologisk       överföras på andra finansiärer, såsom SITRA,
35097: utveckling samt samhällets tekniska och övriga        för fortsatt finansiering.
35098: infrastruktur. Innovationssystemet har nära               Det är naturligtvis viktigt med tanke på både
35099: samband med nyttoaspekten; kunskaper och              uppfinnarna och samhället att så många uppfin-
35100: kunnande skall ställas tili förfogande för både       ningar som möjligt kan utnyttjas i praktiken. Här
35101: näringsverksamhet och annan privat eller sam-         måste man dock hålla i minnet att uppfinnings-
35102: hällelig verksamhet.                                  ideerna är uppfinnarens egendom och att det i
35103:    Uppfinnarverksamheten och främjandet av            sista hand ankommer på uppfinnarna själva att
35104: denna utgör viktiga delar av innovationssyste-        vidareutveckla och nyttiggöra dem. De ovan be-
35105: met. Också staten har understött uppfinnande på       skrivna åtgärderna under de senaste åren har
35106: många sätt. Den mest betydande påverkningska-         syftat tili att sänka och också i övrigt göra trös-
35107: nalen har varit Uppfinningsstiftelsen, som bilda-     keln för utnyttjandet lättare att komma över,
35108: des 1971, och dess verksamhet. Staten deltar i        både genom finansiering och rådgivning samt
35109: vidareutvecklandet av uppfinningar via sina           genom annan teknisk hjälp.
35110: många utvecklings- och finansieringsorganisa-             Om emellertid en ide inte kan föras vidare ända
35111: tioner.                                               tili nyttostadiet genom åtgärder av uppfinnarna
35112:    Uppfinningsstiftelsens verksamhet har under        och hjälporganisationerna, har knappast heller
35113: de senaste åren byggts ut och effektiverats. De       utomstående bättre möjligheter tili framgång.
35114:                                        1994 vp -    KK 231                                          5
35115: 
35116: Den tanke på en marknadsbank för produktideer       naliseras i huvudsak via Uppfinningsstiftelsen.
35117: som framförs i spörsmålet har redan prövats i       Större uppmärksamhet än tidigare kommer att
35118: praktiken i flera länder, nästan utan undantag      fåstas vid att uppfinningama skall komma tili
35119: med dålig framgång. Hur bärkraftig en ide är        nytta. Medel för detta är såväl rådgivning, kon-
35120: beror också i ekonomiskt avseende på uppfinna-      sultering och teknisk hjälp som finansiering. Det
35121: rens insats, vidareutvecklingen inom det företag    är dock ändamålsenligt att vidta de främjande
35122: som tillgodogör sig iden och på andra åtgärder.     åtgärdema genom att utveckla de nuvarande or-
35123:    Sammanfattningsvis kan det konstateras att       ganisationemas verksamhet. Likaså kan bl.a. åt-
35124: främjandet av uppfinnarverksamheten utgör en        gärder som syftar tili att utveckla riskfinansie-
35125: viktig del av den finska innovationspolitiken.      ringen märkbart förbättra också utnyttjandet av
35126: Främjande åtgärder och statlig finansiering ka-     uppfinningar.
35127: 
35128:      Helsingforsden 5 maj 1994
35129: 
35130:                                                    Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
35131:                                                 1994vp
35132: 
35133: Kirjallinen kysymys 232
35134: 
35135: 
35136: 
35137: 
35138:                                    Rajamäki ym.: Luonnonmukaisen viljelyn edellytysten paranta-
35139:                                       misesta
35140: 
35141: 
35142:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35143: 
35144:    Luonnonmukaisten tuotteiden kysyntä on             jöille ilman, että sillä olisi mitään vaikutusta ym-
35145: moninkertainen tuotantoon nähden. ED-jäse-            päristöön. Mm. Saksassa kaikki luomuviljeli-
35146: nyys luo myös merkittävät mahdollisuudet vien-        jät saavat ympäristötukea. Luomuviljelypinta-
35147: tiä ajatellen. Tehomaatalouden aikaansaarnat          ala on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana
35148: ympäristöhaitat, pohjavesien pilaantuminen ym.        kymmenkertaiseksi ja on nyt 300 000 hehtaaria.
35149: ovat pakottamassa eurooppalaisen maatalouden              Luomuviljely on ainut maatalouden kasvava
35150: mahdollisesti piankin pyrkimään eroon nykyises-       ala ja siihen tulisi nimenomaan kuluttajalähtöi-
35151: tä massiivisesta ylituotannosta. Maa ei ole uusiu-    sesti ja markkinahakuisesti suuntautua. Luomu-
35152: tuva luonnonvara, joten sitä on hoidettava luon-      viljelylle on EU:ssa myös vihannes- ja marjanvil-
35153: non omilla ehdoilla. Sen sijaan, että luonnonmu-      jelijöiden osalta ympäristötukimahdollisuus.
35154: kaista viljelyä olisi pyritty kehittämään ja maata-   Tällöin hinta on kilpailukykyinen, kun veloite-
35155: lous- ja yhteiskuntapoliittisesti edistämään, on      taan omavaraisuus tuotantopanosten osalta huo-
35156: sen toimintaa vaikeutettu. Tästä on esimerkkeinä      mioon ottaen. Ensiarvoisen tärkeätä on, että val-
35157: mm.                                                   mistellaan mahdollisimman nopeasti luomutuo-
35158:    - viljan markkinointimaksun kerääminen             tantoa koskeva lainsäädäntö.
35159: luomuviljalta, vaikka sen osalta ylituotantoa ei          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35160: ole tiedossa. Tuotteet menevät kotimaan markki-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35161: noille;                                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35162:    - pakkokesannointi, vaikka luonnonmukai-           jäsenen vastattavaksi seuraaa~an kysymyksen:
35163: sen viljelyn viljelykiertoon kuuluu olennaisesti
35164: viherkasvivaihe, jolla parannetaan maan kasvu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
35165: kuntoa;                                                       luomutuotannon edellytysten vahvista-
35166:    - luomulain käsittelyn venyttäminen. Lain                  miseksi,ja
35167: puuttuminen vaikeuttaa luomutuotteiden vientiä                  missä aikataulussa Hallitus aikoo
35168: EU-maihin.                                                    antaa esityksen luomulainsäädännön jäl-
35169:    On myös suuri vaara, että tulevaa ympäristö-               keenjääneisyyden poistamisesta?
35170: tukea suunnataan eteläsuomalaisille viljanviljeli-
35171: 
35172:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
35173: 
35174:           Kari Rajamäki                  Ulpu Iivari                    Kari Urpilainen
35175:           Heikki Rinne                   Erkki Pulliainen               Osmo Polvinen
35176:                     Erja Lahikainen                            Kyllikki Muttilainen
35177: 
35178: 
35179: 
35180: 
35181: 240032J
35182: 2                                        1994 vp -   KK 232
35183: 
35184: 
35185: 
35186: 
35187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35188: 
35189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hehtaaria on jo varsinaisessa luonnonmukaisessa
35190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuotannossa.
35191: olette 14 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-         Tilastojen mukaan Suomen luomutuotanto on
35192: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     laajennut voimakkaasti. Kuluttajan kannalta ti-
35193: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Kari Raja-        lanne ei kuitenkaan selviä tilastoista, sillä ihmis-
35194: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ravinnoksi viljeltävien luomutuotteiden viljely ei
35195: n:o 232:                                             ole lisääntynyt aivan samassa tahdissa osan
35196:                                                      pinta-alasta ollessa viljelykiertoon kuuluvalla ke-
35197:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      sannolla tai nurmella. Luonnonmukaisten tuot-
35198:        luomutuotannon edellytysten vahvista-         teiden kysyntä on ainakin toistaiseksi ylittänyt
35199:        miseksi,ja                                    tarjonnan eikä tuotteita ole riittänyt vientiin.
35200:          missä aikataulussa Hallitus aikoo              Luomusäädösten valmistelun aikataulu ei ole
35201:        antaa esityksen luomulainsäädännön jäl-       pelkästään kiinni kansallisesta valmistelusta
35202:        keenjääneisyyden poistamiseksi?               vaan myös kansainvälisistä sopimuksista: kan-
35203:                                                      sallisen luonnonmukaisesta tuotannosta annet-
35204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tavan lain valmistelu keskeytettiin, kun ETAn
35205: vasti seuraavaa:                                     luomukytkennät alkoivat selvitä, sillä olisi ollut
35206:                                                      turhaa valmistella rinnakkaista kansallista lakia.
35207:     Valtion ja maataloustuottajien välisissä maa-       ETAn lisäpöytäkirjaan sisältyy seitsemän Eu-
35208: talostuloneuvotteluissa syksyllä 1959 sovittiin      roopan unionin luonnonmukaista tuotantoa
35209: järjestelmästä, jonka perusteella maaseutuelin-      koskevaa asetusta. Ne ovat Suomea suoraan sito-
35210: keinohallinto maksaa viljelijöille tukea luonnon-    vaa lainsäädäntöä sen jälkeen, kun ETAn lisäso-
35211: mukaiseen tuotantoon siirtymisestä (ns. siirty-      pimus on saatettu Suomessa voimaan. Voimaan-
35212: mävaihetuki). Sopimusjärjestelmä tuli voimaan        saattamislain yhteydessä annetaan asetus sää-
35213: vuonna 1990. Se perustuu maataloustuotannon          dösten edellyttämistä luonnonmukaisen maata-
35214: tasapainottamisesta annettuun lakiin ja sen no-      loustuotannon valvontaviranomaisista sekä ran-
35215: jalla annettuihin valtioneuvoston päätöksiin.        gaistusten määräämisestä ja valtuutus alemman-
35216:     Sopimus luonnonmukaisesta maataloustuo-          asteisten säännösten antamista varten.
35217: tannosta koskee maatilan koko peltoalaa. Tila            Asetus luonnonmukaisen tuotannon valvon-
35218: voi siirtyä luomuviljelyyn kerralla tai asteittain   nanjärjestämisestä on tällä hetkellä käännettävä-
35219: kolmen vuoden aikana. Tukea maksetaan samas-         nä valtioneuvoston käännöstoimistossa. Kään-
35220: ta peltoalasta kolmena perättäisenä vuotena.         tämisen jälkeen asetus käytetään laintarkastuk-
35221: Luomutuotantoa on jatkettava vielä vähintään         sessa ja viedään sen jälkeen Tasavallan Presiden-
35222: kolme vuotta sen jälkeen, kun siirtymävaiheen        tin esittelyyn. ET An lisäpaketin pitäisi tulla voi-
35223: tuen maksaminen lakkaa.                              maan 1. 7.1994, jolloin myös luomusäädökset
35224:     Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisestä        ovat voimassa.
35225: maksetaan tukea maan eteläosissa 2 200 mark-             Maatalouden ympäristötuen valmistelussa
35226: kaa, keskiosissa 2 000 markkaa ja pohjoisosissa      otetaan luonnonmukainen tuotanto huomioon.
35227:  1 800 markkaa hehtaarilta. Viljelykunnoltaan tai    Ympäristötuen mahdollinen painottaminen in-
35228: laadultaan heikosta peliosta tuki maksetaan 20       tensiivisen maataloustuotannon alueille Etelä-
35229: prosentilla alennettuna.                             Suomeen vesiensuojeluongelmien ratkaisemisek-
35230:     Vuonna 1989 maassamme oli noin 250 luomu-        si ei estä tuen maksamista myös luonnonmukai-
35231: tilaa, joilla oli yhteensä noin 1 550 ha peltoa.     sessa tuotannossa ja siirtymävaiheessa oleville ti-
35232: Tällä hetkellä siirtymävaihesopimuksia on tehty      loille tai muulle laajaperäiselle tuotannolle.
35233: runsaasta 22 000 hehtaarista, joista noin 10 000
35234:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1994
35235: 
35236:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
35237:                                             1994 vp -   KK 232                                            3
35238: 
35239: 
35240: 
35241: 
35242:                                           Tili Riksdagens Talman
35243: 
35244:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        land ökat kraftigt. Statistiken klarlägger emeller-
35245: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         tid inte situationen för konsumentemas del, efter-
35246: 14 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-       som odlingen av ekoprodukter avsedda som
35247: det översänt följande av riksdagsman Kari Raja-         människoföda inte har ökat helt i samma takt, tili
35248: mäki m.fl. undertecknade spörsmål nr 232:               följd av att en del av arealen ligger i träda på
35249:                                                         grund av växtföljd eller är i vall. Efterfrågan på
35250:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ekologiska produkter har åtminstone hittills
35251:         ta i syfte att förbättra förutsättningama       överstigit utbudet och produktema har inte räckt
35252:         för ekoproduktion, och                          tili för export.
35253:             inom viiken tidtabell ämnar Regering-           Tidtabellen för beredning av författningar om
35254:         en avlåta en proposition för att råda bot       ekoproduktion är inte endast beroende av natio-
35255:         på eftersläpningen i lagstiftningen om          nell beredning, utan också av intemationella av-
35256:         ekoproduktion?                                  tai. Beredningen av en nationelllag om ekologisk
35257:                                                         produktion avbröts när EES-avtalets inverkan
35258:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på ekoproduktionen började klama. Orsaken är
35259: anföra följande:                                        att det hade varit onödigt att bereda en parallell
35260:                                                         nationelllag.
35261:     Genom förhandlingar som fördes hösten 1989              1 tilläggsprotokollet tili EES-avtalet ingår sju
35262: mellan staten och lantbruksproducentema träf-           förordningar som gäller ekologisk produktion
35263: fades avtal om ett system, på basis av vilket lands-    inom Europeiska unionen. Dessa förordningar
35264: bygdsnäringsförvaltningen tili odlama betalar           utgör lagstiftning som direkt binder Finland efter
35265: bidrag för övergång tili ekologisk lantbrukspro-        det att EES-tilläggsavtalet har trätt i kraft i Fin-
35266: duktion. Det överenskomna systemet trädde i             land. 1 samband med lagen om införande av till-
35267: kraft 1990. Det baserar sig på lagen om balanse-        läggsavtalet skall en förordning ges om de över-
35268: ring av lantbruksproduktionen och de statsråds-         vakningsmyndigheter för ekologisk lantbruks-
35269: beslut som utfårdats med stöd av den.                   produktion som föfattningarna förutsätter samt
35270:     A vtalet om ekologisk lantbruksproduktion           om påförande av straff, och en fullmakt ges för
35271: gäller en gårdsbruksenhets hela åkerareal. En           utfårdande av stadganden på lägre nivå.
35272: lägenhet kan övergå tili ekoproduktion på en                En förordning som gäller ordnandet av över-
35273: gång eller gradvis under tre års tid. Bidrag betalas    vakningen av den ekologiska produktioneo är för
35274: för samma åkerareal under tre efter varandra            närvarande för översättning hos statsrådets
35275: följande år. Ekoproduktionen måste bedrivas yt-         translatorsbyrå. Efter översättningen skall för-
35276: terligare minst tre år efter det utbetalningen av       ordningen genomgå laggranskning, varefter den
35277: bidrag för övergångsskedet har upphört.                 skall föredras för Republikens President. Me-
35278:     Bidraget för övergång tili ekoproduktion är i       ningen är att EES-avtalets tilläggspaket skall trä-
35279: de södra delama av landet 2 200 mark, i de mel-         da i kraft 1.7.1994, vid viiken tidpunkt också
35280: lersta delama av landet 2 000 mark och i de norra       föfattningama om ekoproduktion har trätt i
35281: delama av landet 1 800 mark per hektar. För åker        kraft.
35282: som är undermålig i fråga om odlingsskick eller             Vid beredningen av miljöbidrag för lantbruket
35283: kvalitet betalas ett bidrag som är sänkt med 20 %.      beaktas ekoproduktionen. En eventuell förlägg-
35284:     År 1959 fanns det ca 250 ekolägenheter i Fin-       ning av tyngdpunkten hos miljöbidraget tili om-
35285: land. Dessa lägenheter omfattade sammanlagt ca          råden med intensiv lantbruksproduktion i södra
35286:  1 550 hektar åker. De övergångsskedeavtal som          Finland för lösande av vattenvårdsproblemen
35287: ingåtts hittilis gäller drygt 22 000 hektar, varav ca   hindrar inte att bidraget betalas också för ekolo-
35288:  10 000 hektar redan omfattas av egentlig ekopro-       gisk produktion och tililägenheter som befinner
35289: duktion.                                                sig i övergångsskedet eller för annan extensiv
35290:     Enligt statistiken har ekoproduktionen i Fin-       produktion.
35291:      Helsingfors den 27 april 1994
35292: 
35293:                                                          Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
35294:                                                1994 vp
35295: 
35296: Kirjallinen kysymys 233
35297: 
35298: 
35299: 
35300: 
35301:                                   Rajamäki ym.: EU:lle toimitetuista Suomen liikenneoloja koskevis-
35302:                                       ta kartoista
35303: 
35304: 
35305:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35306: 
35307:    EU:n komissiolle ja liikennepolitiikasta vas-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35308: taavalle osasto DG 7:11e on Suomesta toimitettu            ryhtyä, että EU:n komissiolle ja DG 7
35309: erilaisia kehitystä kuvaavia karttoja. Liikennemi-         -osastolle toimitetuilla kartoilla annettu
35310: nisteriöstä toimitetusta kartasta puuttuvat mm.            vääristynyt kuva Suomen liikenneolojen
35311: valtatie 5 ja Itä-Suomen lentokentät.                      kehitystarpeista oikaistaan eikä näin hei-
35312:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         kennetä esimerkiksi Itä-Suomen tuotan-
35313: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               nollisia kehitysedellytyksiä?
35314: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35315: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35316: 
35317:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
35318: 
35319:           Kari Rajamäki                  Erja Lahikainen             Kyllikki Muttilainen
35320: 
35321: 
35322: 
35323: 
35324: 2400321
35325: 2                                        1994 vp -   KK 233
35326: 
35327: 
35328: 
35329: 
35330:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35331: 
35332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lun lähtökohtana Suomen osalta oli 28.1.1994
35333: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        EU :n komission virkamiehille toimitettu verkko,
35334: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jossa mm. koko Eurooppatie 63 välillä Turku-
35335: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-      Kuopio-Sodankylä oli mukana samoin kuin
35336: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        muita Itä-Suomen valtateitä. Neuvotteluissa tuo-
35337: n:o 233:                                             tiin selvästi esille myös valtatie 5:n merkitys eri-
35338:                                                      tyisen tärkeänä tienä välillä Lahti-Kuopio.
35339:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Verkkoehdotusta oli kuitenkin karsittava ja har-
35340:        ryhtyä, että EU:n komissiolle ja DG 7         monisoitava oikeaan suhteeseen EU:njäsenmai-
35341:        -osastolle toimitetuilla kartoilla annettu    den verkkoihin nähden. Tämä tapahtui sekä kah-
35342:        vääristynyt kuva Suomen liikenneolojen        denkeskisissä (Suomi/EU:n komissio) että mo-
35343:        kehitystarpeista oikaistaan eikä näin hei-    nenkeskisissä (Suomi, Ruotsi, Norja!EU:n ko-
35344:        kennetä esimerkiksi Itä-Suomen tuotan-        missio) neuvotteluissa. Komission virkamiesryh-
35345:        nollisia kehitysedellytyksiä?                 mässä ymmärrettiin valtatie 5:n merkitys kansal-
35346:                                                      lisella tasolla, mutta erityistä yleiseurooppalaista
35347:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         merkitystä sillä ei nähty olevan semminkin, kun
35348: vasti seuraavaa:                                     valtatie 4 oli verkkoehdotuksessa mukana; tiet-
35349:                                                      hän ovat samansuuntaisia ja hyvin lähekkäin toi-
35350:     Euroopan unionin komissiolla, DG ?liikenne,      siaan eurooppalaisessa mittakaavassa silloin,
35351: on tehtävänä yleiseurooppalaisen liikennever-        kun teitä tarkastellaan koko Euroopan kartalla.
35352: koston (Trans-European Networks, TEN) mää-               Liikenneministeriö ei voi yhtyä kysymyksen
35353: rittely. Sen osana laaditaan kunkin kulkumuo-        esittäjien käsitykseen siitä, että EU:n komissiolle
35354: don verkot, jotka yhdistetään liikenneverkostok-     olisi annettu vääristynyt kuva Suomen liikenne-
35355: si. Aikataulu tähtää siihen, että kaikki selvityk-    olojen kehitystarpeista. Yksistään TERN-ver-
35356: set, suuntaviivat ym. on päätetty EU:n päätök-       kon määrittelyn yhteydessä komissiolle toimitet-
35357: sentekoelimissä 1. 7.1995 mennessä. Asia on edel-     tiin Suomesta sama perusaineisto koko maan lii-
35358: leen komission valmisteltavana ja eri verkkojen       kenteestä, verkoista, aluerakenteesta, ympäristö-
35359: osalta hieman erilaisessa valmiusasteessa.            kysymyksistä ja rahoituskysymyksistä kuin mitä
35360:     Tieverkon osalta (TERN) neuvottelut verkon        komissio nykyisiltä 12 jäsenmaaltaan oli edellyt-
35361: laajuudesta käytiin helmikuun aikana. Neuvotte-       tänyt.
35362: 
35363:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
35364: 
35365:                                                                     Liikenneministeri Ole Norrback
35366:                                           1994 vp -   KK 233                                         3
35367: 
35368: 
35369: 
35370: 
35371:                                         Tili Riksdagens Talman
35372: 
35373:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som den 28 januari 1994 tillställdes EU -kommis-
35374: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sionens tjänstemän, vilket inkluderade bl.a. hela
35375: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Europaväg 63 på sträckan Åbo-Kuopio-So-
35376: man Kari Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-          dankylä liksom också andra riksvägar i östra
35377: mål nr 233:                                           Finland. Under förhandlingarna kom även bety-
35378:                                                       delsen av riksväg 5, såsom en särskilt viktig väg
35379:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       mellan Lahtis och Kuopio, klart fram. Vägnäts-
35380:        ta för att rätta till den förvrängda bild av   förslaget måste dock gallras och harmoniseras i
35381:        behovet att utveckla trafikförhållandena i     relation tili vägnäten i EU:s medlemsländer. Det-
35382:        Finland som getts med de kartor som            ta skedde under såväl de bilaterala (Finland/EU-
35383:        tiliställts EU-kommissionen och DG 7           kommissionen) som multilaterala (Finland,
35384:        -avdelningen, så att utvecklingsbetingel-      Sverige, Norge/EU-kommissionen) förhandling-
35385:        serna förproduktiviteten i exempelvis Öst-     arna. 1 kommissionens tjänstemannagrupp för-
35386:        ra Finland inte försvagas på detta sätt?       stod man betydelsen av riksväg 5 på det nationel-
35387:                                                       la planet, men man ansåg att den inte var av
35388:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         någon särskild allmäneuropeisk betydelse, i syn-
35389: anföra följande:                                      nerhet som riksväg 4 fanns med i vägnätsförsla-
35390:                                                       get; vägarna löper ju parallellt och mycket nära
35391:    EU-kommissionen, DG 7 trafiken, har tili           varandra i europeisk skala, när vägarna betraktas
35392: uppgift att fastställa det allmäneuropeiska trafik-   på en karta som omfattar hela Europa.
35393: nätet (Trans-European Networks, TEN). Som ett            Trafikministeriet kan inte omfatta spörsmåls-
35394: led däri upprättas nät för varje fårdsätt, vilka      ställarnas åsikt om att EU-kommissionen har
35395: förenas till ett trafiknät. Tidtabellen är uppgjord   getts en förvrängd bild av behoven att utveckla
35396: så att beslut om alla utredningar, riktlinjer m.m.    trafikförhållandena i Finland. Enbart i samband
35397: skall ha fattats i EV:s beslutsfattande organ före    med fastställandet av TERN-nätet tillställdes
35398: den 1 juli 1995. Arendet bereds fortfarande i         EU-kommissionen från Finlands sida samma
35399: kommissionen och beredningen av de enskilda           riksomfattande basmaterial om trafik, trafiknät,
35400: näten är inne i olika skeden.                         regionala strukturer, miljöfrågor och finansie-
35401:    Beträffande vägnätet (TERN) fördes i februari      ringsfrågor som kommissionen hade förutsatt av
35402: förhandlingar om nätets omfattning. För Fin-          sina 12 nuvarande medlemsländer.
35403: lands del utgick förhandlingarna ifrån det vägnät
35404: 
35405:      Helsingforsden 3 maj 1994
35406: 
35407:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
35408:                                                   1994 vp
35409: 
35410: Kirjallinen kysymys 234
35411: 
35412: 
35413: 
35414: 
35415:                                     Pulliainen: Korkeakouluopetuksen tarjoamisesta työttömille ra-
35416:                                         dion välityksellä
35417: 
35418: 
35419:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35420:    Kaikki viimeaikaiset selvitykset ja tutkimuk-           Valtiovallan, käytännössä opetusministeriön,
35421: set ovat osoittaneet, että pitkäaikaistyöttömyys        tehtävänä on pitää huoli siitä, että työttömille
35422: kasvaa ja yhteiskunnan jakaantuminen A-ja B-            tarkoitettu esim. korkeakoulutasoinen opetus to-
35423: väkeen etenee. Nyt on tehtävä kaikki voitava            teutetaan tasapuolisella tavalla, mikä voi toteu-
35424: kummankin kielteisen kehityskulun katkaisemi-           tua vain radion välityksellä.
35425: seksi.                                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35426:    Eräs vaikuttava keino on työttömille kohdis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35427: tettu koulutus. Sen tulee olla nykyisessä taloudel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35428: lisessa tilanteessa siten järjestettyä, että periaat-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35429: teessa rahattomatkin voivat tulla siitä osallisiksi.
35430: TV ei tarjoa tähän mahdollisuutta, sillä TV-lupa                   Aikooko opetusministeriö toimia niin,
35431: on joka tapauksessa lunastettava joka vuosi. Ai-                että valtion varoja ohjataan työttömille
35432: noastaan radio tarjoaa maksuttoman vastaanot-                   tarkoitettuun korkeakouluopetukseen
35433: tomahdollisuuden maan kaikissa osissa.                          radion välityksellä?
35434: 
35435:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
35436: 
35437:                                              Erkki Pulliainen
35438: 
35439: 
35440: 
35441: 
35442: 2400321
35443: 2                                         1994 vp -   KK 234
35444: 
35445: 
35446: 
35447: 
35448:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35449: 
35450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jelmia. Ohjelmien eräänä tarkoituksena on työt-
35451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tömyyden aiheuttamien sosiaalisten ongelmien ja
35452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       terveydellisten haittojen torjuminen.
35453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-           Oy Yleisradio Ab:n, kauppa- ja teollisuusmi-
35454: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      nisteriön, maa- ja metsätalousministeriön, ope-
35455: 234:                                                  tusministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja
35456:                                                       terveysministeriön ja työministeriön kesken on
35457:           Aikooko opetusministeriö toimia niin,       laadittu 17.12.1993 yhteistyösopimus, jossa sovi-
35458:        että valtion varoja ohjataan työttömille       taan TV l:n päiväopisto-ohjelmiston suunnitte-
35459:        tarkoitettuun korkeakouluopetukseen            lusta, tuotannosta, jakelusta ja rahoituksesta
35460:        radion välityksellä?                           sekä yhteistoiminnan vaatimasta organisaatios-
35461:                                                       ta.
35462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Momentin 29.69.56 määrärahasta 2 000 000
35463: vasti seuraavaa:                                      markkaa on sisällytetty opetusministeriön ja ope-
35464:                                                       tushallituksen väliseen tulossopimukseen käytet-
35465:     Valtion kuluvan vuoden talousarvion momen-        täväksi paikallisradioiden, kaapelitelevisioiden,
35466: tilla 29.69.56 (Eräät valtionavustukset) on yh-       oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä tuo-
35467: teensä 5 000 000 markan määräraha käytettäväk-        tettaviin työttömille suunnattuihin opetusohjel-
35468: si erityisesti työttömille suunnattujen opetusoh-     miin. Opetushallitus on pyytänyt esitykset mää-
35469: jelmien sekä koulutukseen hakeutumista edistä-        rärahalla toteutettaviksi hankkeiksi 15.5.1994
35470: vien televisio- ja radio-ohjelmien tuottamiseen.      mennessä. Syksyllä 1994 käynnistynee noin 20
35471:     Määrärahasta on varattu 3 000 000 markkaa         koulutusprojektia. Näissä etusijalla ovat haja-
35472: käytettäväksi TV 1:n päiväopisto-ohjelmiston          asutusalueille suunnatut hankkeet, ja tarjonta
35473: tuottamiseen. Päiväopisto tarjoaa erityisesti työt-   painottunee radion kautta välitettäviin ohjel-
35474: tömille suunnattuja opetusohjelmia ja koulutuk-       miin.
35475: seen hakeutumista sekä yrittäjyyttä edistäviä oh-
35476: 
35477:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
35478: 
35479:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
35480:                                             1994 vp -    KK 234                                             3
35481: 
35482: 
35483: 
35484: 
35485:                                           Tili Riksdagens Talman
35486: 
35487:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         med programmen är att avvärja de sociala pro-
35488: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           blem och hälsoproblem som arbetslösheten för
35489: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         med sig.
35490: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr              Oy Yleisradio Ab, handels- och industriminis-
35491: 234:                                                     teriet, jord- och skogsbruksministeriet, undervis-
35492:                                                          ningsministeriet, inrikesministeriet, social- och
35493:           Ämnar undervisningsministeriet gå tili         hälsovårdsministeriet samt arbetsministeriet in-
35494:         väga så att statsmedel genom radions för-        gick 17.12.1993 ett samarbetsavtal i vilket avtalas
35495:         medling anvisas högskoleundervisning             om planeringen, produktionen, distributionen
35496:         avsedd för arbetslösa?                           och finansieringen av Dagsinstitutet-program-
35497:                                                          men i TV 1 samt den organisation som samarbe-
35498:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tet förutsätter.
35499: anföra följande:                                            Av anslaget under moment 29.69.56 ingår
35500:                                                          2 000 000 mark i det resultatavtal som ingåtts
35501:     Under moment 29.69.56 (Vissa statsunder-             mellan undervisningsministeriet och utbildnings-
35502: stöd) i statsbudgeten för detta år finns ett anslag      styrelsen. Denna summa skall användas för un-
35503: om sammanlagt 5 000 000 mark att användas för            dervisningsprogram som lokalradiobolagen, ka-
35504: produktion av undervisningsprogram som sär-              beltelevisionsbolagen, läroanstalterna och hög-
35505: skilt riktar sig tili arbetslösa samt televisions- och   skolorna gemensamt producerar med tanke på de
35506: radioprogram som ökar motivationen att söka              arbetslösa. Utbildningsstyrelsen har bett om för-
35507: sig tili utbildning.                                     slag tili projekt som skall genomföras med hjälp
35508:     Av anslaget har 3 000 000 mark reserverats för       av anslaget före 15.5.1994. Hösten 1994 torde
35509: produktion av Dagsinstitutet-programmen i TV             omkring 20 utbildningsprojekt inledas. Projekt
35510: 1. Dagsinstitutet bjuder på undervisningspro-            som riktar sig till glesbebyggda områden ges prio-
35511: gram som särskilt riktar sig tili arbetslösa och         ritet och utbudet torde tili största del en ha formen
35512: program som främjar motivationen att söka sig            av radioprogram.
35513: tili utbildning samt företagsamhet. Ett av syftet
35514: 
35515:      Helsingforsden 3 maj 1994
35516: 
35517:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
35518:                                                   1994 vp
35519: 
35520: Kirjallinen kysymys 235
35521: 
35522: 
35523: 
35524: 
35525:                                     Rinne: Suomen kansalaissodassa toimeenpantujen teloitusten sel-
35526:                                         vittämisestä
35527: 
35528: 
35529:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35530: 
35531:     Suomi on ainut sivistysvaltio Euroopassa,               Monet eivät ole koston pelossa rohjenneet te-
35532: joka edelleen vääristelee historiaansa.                 loituksista aikoinaan puhua, mutta tiedot teloi-
35533:     Professori Heikki Ylikangas on monen muun           tuksista ovat monilta osin edelleen tarkistettavis-
35534: merkittävän porvarin tavoin esittänyt, että val-        sa.
35535: koisten sisällissodassa ja välittömästi sen jälkeen         Kansakunta, joka vääristelee hi~toriaansa, ei
35536: tekemien teloitusten todellinen määrä selvitetään       ansaitse sivistysvaltion asemaa. Olisi viisasta, että
35537: ja tiedostot teloitetuista ja taisteluissa kaatuneis-   Suomi itse puhdistaisi murhenäytelmänsä haa-
35538: ta korjataan totuudenmukaisiksi.                        van muiden eurooppalaisten sivistysvaltioiden
35539:     Punainen terrori, luonnollisista syistä, on tut-    tapaan.
35540: kittu perin juurin jokaista tekoa myöten, mutta             Suomelle ei ole kunniaksi sekään, että ensim-
35541:  valkoista terroria salataan edelleen.                  mäiset tämän vuosisadan Euroopan keskitysleirit
35542:     Tuhansia valkoisten teloittamia on merkitty         olivat meillä. Tehtävä on kansallisesti äärimmäi-
35543:  taisteluissa kaatuneiden luetteloihin.                 sen vaikea sen takia, että teloitustoimintaa johti-
35544:      Amerikkalaiset My Lain verilöylyä tutkineet        vat jääkäriupseerit ja Mannerheim salli ne asiaan
35545:  M. Biltonja K. Sim edustavat samaa kantaa kuin         puuttumattomuudellaan.
35546:  H. Ylikangas. Heidän mukaansa sotarikosten                 Valmisteilla on suojeluskuntien toimintaa kä-
35547:  käsittely ehkäisee "sivistyksestä" poikkeamista.       sittelevä historia, jossa teloitettujen todellista
35548:      Väite, jonka mukaan kipeitä kohtia historiassa     määrää tuskin pyritään esittämään. Tuskin sitä-
35549:  voidaan parantaa "vanhoja haavoja avaamatta",          kään, että Suomen itsenäisyyden pelastivat puna-
35550:  on väärä. Historian arpi ei poistu kansakunnan         orvot,jotka talvisodassa käänsivät aseensa puna-
35551:  kollektiivisesta muistista, niin kauan kuin se on      armeijaa vastaan. Pyssyuskoiset kiihkoilijat, joil-
35552:  puhdistamatta vaiheesta, joka tässä tapauksessa,       le todellisen maanpuolustuksen asia on toissijai-
35553:  ainoana asiana, on teloitettujen lukumäärien           nen, janoavat taas puolisotilaallisten toiminta-
35554:  vääristely.                                            muotojen perään. Olisi viisasta, että teloitettujen
35555:      Heikki Ylikangas kirjoittaa kirjassaan Tie         määrät kirjataan sitä ennen todellisina histo-
35556:  Tampereelle: "Sairaalaan tuli joukko suojelus-         riaamme.
35557:  kuntalaisia. Potilaat, jotka eivät päässeet liikku-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35558:  maan, teloitettiin sänkyihinsä ja kaikki muut sai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35559:   raalan pihalle."                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35560:      Tampereen valtauksen jälkeen teloitettiin Yli-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35561:   kankaan arvion mukaan noin tuhat ihmistä
35562:   enemmän kuin tilastoihin on merkitty. Joukossa                  Ryhtyykö Hallitus professori Heikki
35563:   oli lääkintähenkilökuntaa, haavoittuneita ja lap-            Ylikankaan esittämiin tutkimustoimiin,
35564:   sia.                                                         joilla selvitetään valkoisten toimeenpane-
35565:      Jaakko Eteläaho kirjoittaa 20.3.1994 seuraa-              mien teloitusten todellinen määrä ja siten
35566:   vaa: "Eräs sairaalassa tapahtuneen joukkomur-                puhdistetaan kansaamme kohdanneen
35567:   han uhreista on Paavo Arvid Kahila, joka oli                 murhenäytelmän haava lopullisesti?
35568:   siviilipotilaana samassa sairaalassa, jossa punais-
35569:   ten haavoittuneiden joukkoteloitus tapahtui."
35570: 
35571:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
35572: 
35573:                                                Heikki Rinne
35574:  2400321
35575: 2                                       1994 vp -   KK 235
35576: 
35577: 
35578: 
35579: 
35580:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35581: 
35582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1917-1920. Voidaan siten perustellusti todeta,
35583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       että kansalaissotaan liittyvä tutkimus ja sen ta-
35584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pahtumien monipuolinen selvittäminen ovat ol-
35585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rinteen        leet myös suoraan valtiovallan poikkeuksellisen
35586: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 235:       suuren huomion kohteena. Jo tähänkin viitaten
35587:                                                     on syytä jyrkästi torjua kaikilta osin täysin perus-
35588:           Ryhtyykö Hallitus professori Heikki       teettomana se kymykseen sisältyvä väite, että
35589:        Ylikankaan esittämiin tutkimustoimiin,       Suomi olisi Euroopan ainoa historiaansa vääris-
35590:        joilla selvitetään valkoisten toimeenpane-   televä sivistysvaltio.
35591:        mien teloitusten todellinen määrä ja siten       Kysymyksessä on viitattu myös suojeluskun-
35592:        puhdistetaan kansaamme kohdanneen            tien toimintaa koskevaan tutkimusprojektiin,
35593:        murhenäytelmän haava lopullisesti?           jonka rahoituksesta opetusministeriö on tehnyt
35594:                                                     periaatepäätöksen. Tämän hankkeen keskeisenä
35595:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tavoitteena on selvittää suojeluskuntia yhteis-
35596: vasti seuraavaa:                                    kunnallisena liikkeenä ja niiden yhteiskunnallista
35597:                                                     merkitystä 1920- ja 1930-luvuilla. Hanke ei siten
35598:     Kansakunnan menneisyyteen liittyvien ki-        suoranaisesti liity kansalaissodan tapahtumiin.
35599: peidenkin tapahtumien avointa ja mahdollisim-           Hallituksen käsityksen mukaan maamme his-
35600: man täydellistä selvittämistä on, niin kuin kysy-   toriallisiin vaiheisiin liittyvien kysymysten selvit-
35601: myksessäkin todetaan, pidettävä sivistysvaltioon    tämisen ja tähän liittyvän tutkimuskohteiden va-
35602: itsestään selvästi kuuluvana ominaisuutena. His-    linnan tulisi yleensä perustua tiedeyhteisön piiris-
35603: toriallisen totuuden peittelyyn ei ole mitään pe-   sä normaaliin tapaan käytävään keskusteluun ja
35604: rusteltua aihetta, vaikkakin samalla on todetta-    tutkimuksen rahoitusta koskevat päätökset tulisi
35605: va, että historian tapahtumien tutkimukseen liit-   tehdä tutkimuksen tavanomaisten rahoitusjärjes-
35606: tyy myös tulkinnallinen näkökulma, joka tekee       telmien puitteissa. Edellä mainittuja tutkimus-
35607: historiallisesta totuudesta aina jossain määrin     hankkeita,jotka on osin käynnistetty ja rahoitet-
35608: suhteellisen käsitteen.                             tu suoraan opetusministeriön toimesta, on siten
35609:     Suomen itsenäistymiseen ja kansalaissotaan      pidettävä poikkeuksina, ja mahdollisuudet tutki-
35610: liittyvien tapahtumien tieteellinen selvittäminen   mushankkeiden käynnistämiseen tätä kautta
35611: on ollut lähimenneisyytemme keskeisimpiin kuu-      ovat taloudellisestikin hyvin rajalliset. Näin ollen
35612: luvia tutkimuskohteita. Tähän samoin kuin joi-      hallitus katsoo, että kysymystä kansalaissotaan
35613: hinkin muihinkin historiamme keskeisiin ilmiöi-     liittyvien teloitusten määrään liittyvän tutkimuk-
35614: hin ja käännekohtiin liittyen on opetusministe-     sen tarpeellisuudesta ja käynnistämisestä tulee
35615: riön välittömällä rahoituksella toteutettu eräitä   ensi sijassa harkita historiantutkimusta harjoitta-
35616: laajoja perustutkimus- ja julkaisuprojekteja.       van tutkijayhteisömme piirissä. Tällaisen tutki-
35617: Näistä hankkeista voidaan mainita kansalais-        muksen rahoitusta koskevat päätökset olisi teh-
35618: sotaan liittyvät Punaisen Suomen historia ja        tävä lähinnä Suomen Akatemian asianomaisissa
35619: vastikään valmistunut Itsenäistymisen vuodet        toimielimissä.
35620: 
35621:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
35622: 
35623:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
35624:                                           1994 vp -   KK 235                                            3
35625: 
35626: 
35627: 
35628: 
35629:                                         Tili Riksdagens Talman
35630: 
35631:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skäl konstateras att forskningen kring inbördes-
35632: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kriget och klarläggandet av händelserna på ett
35633: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mångsidigt sätt har varit föremål för exceptionelit
35634: man Rinne undertecknade spörsmål nr 235:              stort intresse också direkt från statsmaktens sida.
35635:                                                       Med hänvisning tili detta är det skäl att kraftigt
35636:           Kommer Regeringen att låta göra de          och tili alla delar tilihakavisa påståendet i spörs-
35637:        undersökningar som professor Heikki            målet att Finland skulle vara den enda kulturstat
35638:        Ylikangas föreslagit och genom vilka det       i Europa som förvränger sin historia.
35639:        verkliga antalet avrättningar som de vita         I spörsmålet hänvisas också tili det forsknings-
35640:        verkställde klarläggs så att såret av den      projekt som gäller skyddskårerna vilket under-
35641:        tragedi som drabbade vårt folk slutligt        visningsministeriet fattat ett principbeslut om att
35642:        kan läkas?                                     finansiera. Ett av de centrala målen för detta
35643:                                                       projekt är att undersöka skyddskårerna som
35644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhällsrörelse och klarlägga deras betydelse för
35645: anföra följande:                                      samhäliet under 1920- och 1930-talen. Projektet
35646:                                                       anknyter således inte direkt tili händelserna un-
35647:    F örmågan att öppet och på ett så uttömmande       der inbördeskriget.
35648: sätt som möjligt kunna reda ut också smärtsam-           Enligt regeringens uppfattning bör utredning-
35649: ma händelser i nationens förflutna är, såsom det      en av frågor som gäller vårt lands historiska ske-
35650: också konstateras i spörsmålet, en egenskap som       den och valet av forskningsobjekt i samband med
35651: bör anses självklar för en kulturstat. Det finns      detta i allmänhet bygga på den diskussion som
35652: ingen grundad anledning att försöka dölja den         förs i normal ordning inom vetenskapssamfundet
35653: historiska sanningen även om det samtidigt bör        och de beslut som gäller finansieringen av forsk-
35654: konstateras att det vid undersökningen av histo-      ningen bör fattas inom ramen för de normala
35655: riska händelser även finnsen möjlighet till tolk-     systemen för finansiering av forskning. Ovan
35656: ning som alitid i någon mån förvandlar den histo-     nämnda forskningsprojekt som delvis startats
35657: riska sanningen till ett relativt begrepp.            och finansierats genom undervisningsministeri-
35658:    Att vetenskapligt undersöka händelserna i          ets försorg bör därför ses som undantag och möj-
35659: samband med att Finland blev självständigt och        ligheterna att starta forskningsprojekt på detta
35660: under inbördeskriget har varit ett av de viktigaste   sätt är även ur ekonomisk synvinkel mycket be-
35661: forskningsområdena i vårt närmaste förflutna.         gränsade. Regeringen anser således att frågan om
35662: När det gäller detta liksom vissa andra viktiga       huruvida forskning kring antalet avrättade under
35663: fenomen och vändpunkter i vår historia har vissa      inbördeskriget är nödvändig och huruvida sådan
35664: omfattande grundforsknings- och publicerings-         forskning skall inledas i första hand bör behand-
35665: projekt genomförts genom direkt finansiering av       las i de forskarsamfund som bedriver historie-
35666: undervisningsministeriet. Av projekt som ankny-       forskning. Beslut som gäller finansieringen av
35667: ter till inbördeskriget kan nämnas Punaisen Suo-      sådan forskning skall närmast fattas av organen i
35668: men historia och det nyligen utkomna Itsenäisty-      fråga vid Finlands Akademi.
35669: misen vuodet 1917-1920. Det kan alltså med
35670: 
35671:      Helsingforsden 3 maj 1994
35672: 
35673:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
35674:                                                 1994 vp
35675: 
35676: Kirjallinen kysymys 236
35677: 
35678: 
35679: 
35680: 
35681:                                    Aittonierni: EU:n aluetuen saaruisedellytyksistä
35682: 
35683: 
35684: 
35685:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35686: 
35687:    Euroopan unionin kanssa käydyissä sopimus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35688: neuvotteluissa Pohjois- ja Itä-Suomen alueet ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunni-
35689: joitakin vähäisiä alueita muualta Suomesta on         oittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35690: sovittu ns. aluetuen piiriin kuuluviksi. Aluetuen     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35691: saamisen perusteena on, että voidaan osoittaa
35692: sellaisia kehitys- ja tukihankkeita, jotka Euroo-                Uskooko Hallitus ja millä perusteella,
35693: pan unioni voi hyväksyä.                                      että Suomi voi esittää aluetuen piiriin hy-
35694:    Verrattuna eräisiin muihin Euroopan maihin,                väksyttäviltä alueilta Euroopan unionille
35695: kuten Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin,                    sellaisia aluetuen ehdot täyttäviä kehitys-
35696: maamme infrastruktuuri on merkittävästi kehit-                suunnitelmia, jotka läpäisevät Euroopan
35697: tynyt ja tieolot sekä vastaavanlaiset palvelut ovat           unionissa aluetuen myöntämiseen johta-
35698:  huomattavan hyvässä kunnossa. Herää epäilys,                 van tarkastelun, ottaen huomioon Suo-
35699: että aluesopimuksesta huolimatta Suomella tulee               messa vallitsevan infrastruktuurin ja olo-
35700:  olemaan vaikeuksia esittää sellaisia alueellisia             suhteiden korkean kehittyneisyyden
35701:  kehityskohteita,jotka läpäisevät Euroopan unio-              myös syrjäisillä alueilla?
35702:  nin siivilän, jos verrataan olosuhteita aikaisem-
35703:  min mainittuihin maihin.
35704: 
35705:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
35706: 
35707:                                             Sulo Aittaniemi
35708: 
35709: 
35710: 
35711: 
35712:  240032J
35713: 2                                         1994 "P -    KK 236
35714: 
35715: 
35716:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35717: 
35718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         paikkojen luomiseksi. Yrityspalvelujen järjestä-
35719: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          miseen, teknologian siirtoon ja teknologian ke-
35720: olette 14 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        hittämiseen vaikuttavan toiminnan rahoittami-
35721: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       seen sekä alueellisen kehityksen tutkimiseen on
35722: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen         myös mahdollista saada tukea rakennerahastois-
35723: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 236:          ta. Tällaisia alueiden kehittämistoimenpiteitä on
35724:                                                        käynnissä jo nyt kansallisessa ohjelmatyössäm-
35725:           Uskooko Hallitus ja millä perusteella,       me, joten vastaavia kehittämishankkeita on var-
35726:        että Suomi voi esittää aluetuen piiriin hy-     masti löydettävissä myös EU:n tukemiin ohjel-
35727:        väksyttäviltä alueilta Euroopan unionille       miin.
35728:        sellaisia aluetuen ehdot täyttäviä kehitys-        Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ta-
35729:        suunnitelmia, jotka läpäisevät Euroopan         voite 6 -alueilla on mahdollista saada tukea myös
35730:        unionissa aluetuen myöntämiseen johta-          työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Sosiaalira-
35731:        van tarkastelun, ottaen huomioon Suo-           hasto tukee pitkäaikaistyöttömien ja nuorten
35732:        messa vallitsevan infrastruktuurin ja olo-      työelämään siirtymistä erilaisilla koulutus- ja
35733:        suhteiden korkean kehittyneisyyden              työllisyyshankkeilla, jopa tilapäisillä työllistä-
35734:        myös syrjäisillä alueilla?                      mistuilla. Lisäksi tavoite 6 -alueilla voidaan tukea
35735:                                                        mm. pk-yritysten työntekijöiden koulutusta, oh-
35736:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            jausta ja neuvontaa sekä hankkeita, joilla ediste-
35737: taen seuraavaa:                                        tään yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen
35738:                                                        välisiä yhteyksiä.
35739:    Euroopan unionin kanssa käydyissä jäsenyys-             Myös maaseudun kehittämistoimenpiteet
35740: neuvotteluissa sovittiin, että Itä- ja Pohjois-Suomi   ovat osa tavoite 6 -alueiden toimenpiteitä. Näistä
35741: sekä osa Suomenselän seutukunnista nimetään            mainittakoon, että rakennerahasioista voi saada
35742: EU:n aluetuen, ns. tavoite 6:n, kohdealueiksi.         tukea esimerkiksi ympäristöinvestointeihin ja
35743:     Em. alueiden on mahdollista saada tukea kai-       muihin ympäristön- ja maisemanhoitoon liitty-
35744: kista rakennerahastoista, joten toimenpidemah-         viin hankkeisiin. Maa- ja metsätalouden raken-
35745: dollisuudet ovat monipuoliset. Edellisellä ohjel-      teen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä puoles-
35746: makaudella EU:n heikoimmin kehittyneillä alu-          taan on tiedossa niin runsaasti, että alue- ja kes-
35747: eilla, joiden toimenpidevalikoima vastaa tavoite       kushallinnossa joudutaan tekemään ratkaisuja,
35748: 6 -alueiden toimenpiteitä, käytettiin rakennera-       mitkä toimenpiteet rahoitetaan ainoastaan kan-
35749: hastojen tuesta kolmasosa alueiden infrastruk-         sallisin varoin ja mitkä yhteisön tuella.
35750: tuurin parantamiseen. Neljäsosa varoista kului
35751: tuotannollisen toiminnan edistämiseen ja yli 40        Rouva Puhemies
35752: prosenttia muihin toimenpiteisiin. Kyse ei ole siis
35753: ainoastaan infrastruktuuri-investoinneista, vaik-         Suomessa on alueellista kehittämistyötä tehty
35754: ka suuret liikenne- ja energiahankkeet ovatkin         jo kauan. EU:n rakennerahastojen tukeen liitty-
35755: olleet keskeisiä yhteisön käyhirnmissä jäsenmais-      vien alueellisten kehittämisohjelmien valmistelu
35756: sa. EY:n komissio korostaa kuitenkin tuotannol-        on tarkoitus kytkeä kansalliseen, maakuntien
35757: listen investointien merkitystä pysyvien työpaik-      aluekehitysohjelmien valmisteluun, joten valmiu-
35758: kojen luomiseksi ja säilyttämiseksi.                   det järkevien kehittämiskohteiden valitsemiseksi
35759:     Kehittämisohjelmien valmistelu tavoite 6 -alu-     ovat hyvät.
35760: eilla on vasta käynnistymässä, mutta jo nyt voi-          EU:n rakennerahastojen tavoitteisiin liittyen
35761: daan todeta, että infrastruktuurin parantamiseen       eri ministeriöiden yhteistyönä selvitetään parai-
35762: on edelleenkin tarvetta varsinkin liikenne- ja         kaa, miten kehittämisohjelmien hallinnointi ja
35763: energiasektoreiden aloilla.                            siihen liittyvä tukien budjetointija maksatus olisi
35764:     Tuotannollisten investointien tukeminen ta-        tarkoituksenmukaisinta järjestää, jotta pys-
35765: voite 6 -alueilla on ensiarvoisen tärkeää alueiden     tyisimme täysipainoisesti osallistumaan yhteisön
35766: tuotantorakenteen monipuolistamiseksi ja työ-          alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiseen.
35767: 
35768:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1994
35769: 
35770:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
35771:                                           1994 vp -   KK 236                                           3
35772: 
35773: 
35774:                                         Tili Riksdagens Talman
35775: 
35776:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Bidraget tili produktiva investeringar inom
35777: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       syfte 6-områdena är av största vikt för att områ-
35778: 14 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-     denas produktionsstruktur skall bli mångsidigare
35779: det översänt följande av riksdagsman Aittaniemi       och för att arbetsplatser skall kunna skapas. Bi-
35780: undertecknade spörsmål nr 236:                        drag ur strukturfonden kan också erhållas för
35781:                                                       finansieringen av den verksamhet som påverkar
35782:            Tror Regeringen, och i så fall på vilka    anordnandet av företagsservice, överföringen
35783:        grunder, att Finland i fråga om de områ-       och utvecklingen av teknologi samt för undersök-
35784:        den för vilka regionalt bidrag kan komma       ning av den regionala utvecklingen. Åtgärder för
35785:        i fråga kan föreslå sådana utvecklingspla-     utvecklandet av sådana områden har redan vidta-
35786:        ner för Europeiska unionen, vilka uppfyl-      gits inom vårt nationella programarbete, varför
35787:        ler vilikoren för regionalt bidrag och kla-    man helt säkert kan finna motsvarande utveck-
35788:        rar av den granskning av Europeiska            lingsprojekt också för de program som EU stö-
35789:        unionen som föregår beviljandet av bidra-      der.
35790:        get, med tanke på den rådande infrastruk-         Utom för nämnda åtgärder kan bidrag inom
35791:        turen i Finland och den höga utvecklings-      syfte 6-områdena också erhållas för arbetskrafts-
35792:        nivån också inom avsides belägna områ-         politiska åtgärder. Socialfonden understöder
35793:        den?                                           långtidsarbetslösas och ungas integrering i ar-
35794:                                                       betslivet genom olika utbildnings- och sysselsätt-
35795:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningsprojekt, t.o.m. med temporära sysselsätt-
35796: anföra följande:                                      ningsbidrag. Inom syfte 6-områdena kan bidrag
35797:                                                       ytterligare erhållas för utbildning, handledning
35798:    Vid de förhandlingar om medlemskap som             och instruering av anställda i små och medelstora
35799: fördes med Europeiska unionen kom man över-           företag samt för projekti syfte att främja kontak-
35800: ens om att Östra och norra Finland samt en del av     terna mellan företag, läroanstalter och högsko-
35801: de ekonomiska kommunerna vid Suomenselkä              lor.
35802: utses till projektområden för EU:s regionala bi-         Även åtgärder för utvecklande av landsbygden
35803: drag, det s.k. syftet 6.                              ingår i åtgärderna för en del av syfte 6-områdena.
35804:    Nämnda områden kan få bidrag uralla struk-         Av dessa kan exempelvis nämnas miljöinveste-
35805: turfonder, varför åtgärdsmöjligheterna är mång-       ringar och projekt i samband med annan miljö-
35806: sidiga. Under föregående programperiod använ-         och landskapsvård som kan få bidrag ur struktur-
35807: des en tredjedel av strukturfondernas bidrag till     fonderna. När det åter gäller åtgärder i anslut-
35808: en förbättring av infrastrukturen inom de svagast     ning till utvecklandet av jord- och skogsbruks-
35809: utvecklade EU -områdena vilkas åtgärdsurval           strukturen känner man tili så många att man
35810: motsvarar åtgärderna inom syfte 6-områdena.           inom region- och centralförvaltningen måste av-
35811: En fjärdedel gick tili främjandet av produktiv        göra vilka åtgärder som skall finansieras med
35812: verksamhet och över 40 % till andra åtgärder.         endast nationella medel och vilka med gemen-
35813: Det är alltså inte enbart fråga om infrastrukturel-   skapens bidrag.
35814: la investeringar, även om stora trafik- och energi-
35815: projekt varit centrala inom gemenskapens fatti-       Fru Talman
35816: gaste medlemsländer. EG-kommissionen beto-
35817: nar dock de produktiva investeringarnas betydel-         1 Finland har regionalt utvecklingsarbete ut-
35818: se när det gäller att skapa och bibehålla varaktiga   förts redan länge. Avsikten är att beredningen av
35819: arbetsplatser.                                        regionala utvecklingsprogram i anslutning tili bi-
35820:     Beredningen av utvecklingsprogrammen för          draget från EU:s strukturfonder skall anslutas tili
35821: syfte 6-områdena håller först på att komma i          den nationella beredningen av landskapens regio-
35822: gång men redan nu kan man konstatera att det          nala utvecklingsprogram, varför det finns god
35823: fortfarande finns behov av att förbättra infra-       beredskap att välja förnuftiga utvecklingsobjekt.
35824: strukturen i synnerhet inom trafik- och energisek-       I anslutning tili målen för EU:s strukturfonder
35825: torn.                                                 utreds som bäst i samarbete mellan de olika mi-
35826: 4                                       1994 vp -   KK 236
35827: 
35828: nisterierna det ändamålsenligaste sättet att ar-    en av bidragen i samband därmed, för att vi
35829: rangera administrationen av utvecklingspro-         fullödigt skall kunna vara med och driva gemen-
35830: grammen samt budgeteringen och utanordning-         skapens region- och strukturpolitik.
35831: 
35832:     Helsingforsden 28 april1994
35833: 
35834:                                                                Inrikesminister Mauri Pekkarinen
35835:                                                 1994 vp
35836: 
35837: Kirjallinen kysymys 237
35838: 
35839: 
35840: 
35841: 
35842:                                    Aittoniemi: InkeriJäisten paluumuutosta Suomeen
35843: 
35844: 
35845: 
35846:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35847: 
35848:     Hiljattain oli televisiossa uutispalanen, joka    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35849: käsitteli inkeriJäisille paluumuuttajille jo Viron    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35850: puolella pidettäviä kielikursseja. Samalla todet-
35851: tiin, että Suomessa on jo 10 000 mainitunlaista                   Onko Hallitus tietoinen, miten moni
35852: paluumuuttajaa, jotka säännöllisesti ovat jää-                Suomeen muuttava inkerinsuomalainen
35853: neet työttömiksi ja näin yhteiskunnan elätettä-               paluumuuttaja täyttää siihen kuuluvan
35854: viksi.                                                        ehdon, eli on aikanaan täältä sotien jäl-
35855:     Alkuperäinen tarkoitus oli luoda muutto-                  keen pakkomuutettu silloiseen Neuvosto-
35856: mahdollisuus niille inkeriläisille, jotka sodan               liittoon tai on heidän jälkeläisiään, ja
35857: jälkeen olivat pakotetut palaamaan takaisin sil-                 jos suhde oikeutettujen ja oikeudetto-
35858: loiseen Neuvostoliittoon, sekä heidän jälkeläisil-            mien muuttajien välillä on ilmiselvä, mi-
35859: leen.                                                         hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
35860:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           perusteettoman paluumuuton lopettami-
35861: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               seksi?
35862: 
35863:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
35864: 
35865:                                             Sulo Aittoniemi
35866: 
35867: 
35868: 
35869: 
35870:  2400321
35871: 2                                          1994 vp -   KK 237
35872: 
35873: 
35874: 
35875: 
35876:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35877: 
35878:   • Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voida puhua "oikeutetuista ja oikeudettomista
35879: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muuttajista" eikä myöskään ole mitään perustei-
35880: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaiselle       ta eikä edellytyksiä ryhtyä toimenpiteisiin "pe-
35881: jäsenelle kansanedustaja Aittaniemen näin kuu-         rusteettoman paluumuuton lopettamiseksi".
35882: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 237:                     Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä esitet-
35883:                                                        tyyn mainintaan säännöllisesti työttömiksi jää-
35884:            Onko Hallitus tietoinen, miten moni         neisiin 10 000 inkerinsuomalaiseen paluumuut-
35885:        Suomeen muuttava inkerinsuomalainen             tajaan, todettakoon, että kaikki eivät suinkaan
35886:        paluumuuttaja täyttää siihen kuuluvan           ole työttöminä vaan suurin osa heistä on työssä.
35887:        ehdon, eli on aikanaan täältä sotien jäl-       Työvoimatoimistoissa oli helmikuussa 1994
35888:        keen pakkomuutettu silloiseen Neuvosto-         työnhakijoina yhteensä 3 800 inkeriläistä, joista
35889:        liittoon tai on heidän jälkeläisiään, ja        lähes 2 000 oli työvoimapoliittisessa aikuiskoulu-
35890:            jos suhde oikeutettujen ja oikeudetto-      tuksessa tai heidät oli työllistetty erilaisin työllis-
35891:        mien muuttajien välillä on ilmiselvä, mi-       tämistoimenpitein.
35892:        hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä          Sekä työnantajilta että työvoimatoimistoilta
35893:        perusteettoman paluumuuton lopettami-           saatujen tietojen mukaan inkeriläiset ovat erit-
35894:        seksi?                                          täin halukkaita sopeutumaan Suomeen. Koke-
35895:                                                        mukset esim. työharjoitteluun yrityksiin sijoite-
35896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuista tukevat tätä. Suurin osa sijoittuu myöhem-
35897: vasti seuraavaa:                                       min pysyvään työsuhteeseen ko. yritykseen. In-
35898:                                                        keriläisten koulutustausta on yleensä hyvä. Esim.
35899:    Inkerinsuomalaiset, kuten muutkin entisen           Helsingin työvoimatoimistoon ilmoittautuneista
35900: Neuvostoliiton alueella asuvat suomalaista syn-        työnhakijoista kolmanneksella on akateeminen
35901: typerää olevat, ovat rinnastettavissa muualla eri      loppututkinto. Työllistymistä estävät Suomen
35902: puolilla maailmaa asuviin Suomesta muuttanei-          vaikean työllisyystilanteen lisäksi monilta puut-
35903: siinja heidänjälkeläisiinsä. He ovat siis ulkosuo-     tuva suomen kielen taito. InkeriJäisten suomen
35904: malaisia, joiden muuttoa Suomeen kutsutaan             kielen taitoa onkin pyritty vahvistamaan ja kou-
35905: paluumuutoksi. Mahdollisuus yhteyksien otta-           luttamaan heitä sellaisiin tehtäviin, joissa he voi-
35906: miseen Suomeen sekä paluumuuttoon avautui              vat hyödyntää kahden kielen ja kulttuurin tunte-
35907: heille vasta Neuvostoliiton hajoamiseen johta-         mustaan,ja siten on myös voitu vähentää tarvetta
35908: neen kehityksen myötä.                                 muuttaa Suomeen.
35909:    Kun inkerinsuomalaisten paluumuutto käy-               Suomen kielen opetuksen käynnistäminen en-
35910: tännössä mahdollistui ja alkoi vuoden 1989lopul-       nen Suomeen muuttoa on ollut tarkoituksenmu-
35911: la, ei missään vaiheessa tehty sellaista rajausta,     kaista, paitsi em. syistä, myös siksi, että koulutus
35912: että paluumuuttomahdollisuus koskisi vain niitä,       lähtömaassa tulee kustannuksiltaan huomatta-
35913: jotka olivat olleet Suomessa sodan aikana ja sen       vasti edullisemmaksi. Samalla osanottajille voi-
35914: jälkeen joutuneet muuttamaan takaisin Neuvos-          daan antaa Suomeenmuuttovalmennusta ja heil-
35915: toliittoon. Myöskään presidentti Koivisto ei huh-      le pyritään jo etukäteen löytämään työllistymis-
35916: tikuussa 1990 antamassaan haastattelulausun-           mahdollisuuksia joko Suomessa tai omassa
35917: nossa näin tehnyt, vaan hänen lausuntonsa on           maassa.
35918: nimenomaan nähtävä inkeriläisten rinnastamise-            Todettakoon lopuksi, että mikäli inkeriläisky-
35919: lla muihin ulkosuomalaisiin ja paluumuuttajiin.        symys hoidetaan hyvin ja paluumuuttomahdolli-
35920:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetty käsitys sii-    suuksien ohella tuetaan heidän kulttuurinsa säi-
35921: tä, että alkuperäinen tarkoitus oli luoda muutto-      lymistä ja elinolojensa kehittämistä, inkerinsuo-
35922: mahdollisuus niille inkeriläisille, jotka sodan jäl-   malaiset ovat tulevaisuudessa Suomen kannalta
35923: keen olivat pakotetut palaamaan silloiseen Neu-        merkittävä henkinen ja taloudellinen voimavara
35924: vostoliittoon, on siten virheellinen. Näin ollen ei    yhteistyössä kehittyvien lähialueiden kanssa.
35925: 
35926:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1994
35927: 
35928:                                                                            Työministeri Ilkka Kanerva
35929:                                            1994 vp -    KK 237                                             3
35930: 
35931: 
35932: 
35933: 
35934:                                          Tili Riksdagens Talman
35935:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        icke-berättigade flyttare" och man har inte heller
35936: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          några grunder eller förutsättningar att vidta åt-
35937: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        gärder för att "stoppa obehörig återflyttning".
35938: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr              När det gäller spörsmålets omnämnande om
35939: 237:                                                    10 000 ingermanländska återflyttare, vilka re-
35940:                                                         gelbundet blivit arbetslösa, kan man konstatera
35941:           Är Regeringen medveten om hur                 att alla ingalunda är arbetslösa, utan största de-
35942:        många av de ingermanlänningar som flyt-          len av dem har arbete. Arbetskraftsbyråema
35943:        tar till Finland uppfyller villkoret för åter-   hade bland arbetssökande i februari 1994 sam-
35944:        flyttning, dvs. är personer som efter kri-       manlagt 3 800 ingermanlänningar, av vilka näs-
35945:        gen tvångsflyttats härifrån till det dåva-       tan 2 000 deltog i arbetskraftspolitisk vuxenut-
35946:        rande Sovjetunionen eller deras efter-           bildning eller var sysselsatta i olika sysselsätt-
35947:        kommande, samt                                   ningsåtgärder.
35948:           om förhållandet mellan berättigade               Enligt uppgifter från såväl arbetsgivare som
35949:        och ickeberättigade flyttare är klart, vilka     arbetskraftsbyråer har ingermanlänningar en
35950:        åtgärder ämnar Regeringen vidta för att          stark lust att anpassa sig till Finland. Erfarenhe-
35951:        stoppa obehörig återflyttning?                   ter av t.ex. personer som placerats i arbetspraktik
35952:                                                         vid företag stöder detta. Merparten av dem får
35953:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           senare fast anställning vid företaget i fråga. Inger-
35954: anföra följande:                                        manlänningamas utbildningsbakgrund är i all-
35955:                                                         mänhet god. Till exempel har en tredjedel av de
35956:     Ingermanlänningar liksom också andra perso-         arbetssökande som anmält sig vid Helsingfors
35957: ner av finsk härkomst vilka bor i det tidigare          arbetskraftsbyrå avlagt akademisk examen. För-
35958: Sovjetunionen kan jämföras med personer som             utom det svåra sysselsättningsläget i Finland ut-
35959: flyttat från Finland och bosatt sig i olika delar av    gör bristfålliga kunskaper i finska för många ett
35960: världen och deras efterkommande. De är således          hinder för placering i arbete. Därför har man
35961: utlandsfinländare och deras flyttning till Finland      försökt förbättra ingermanlänningamas kunska-
35962: kallas återflyttning. Möjlighet till kontakter med      per i finska och utbilda dem för sådana uppgifter
35963: Finland och till återflyttning öppnades för dem         att de kan utnyttja sin kännedom om de två
35964: först i och med den utveckling som ledde till           språken och kulturema, vilket samtidigt också
35965: Sovjetunionens sönderfall.                              minskat deras behov att flytta till Finland.
35966:     När ingermanlänningamas återflyttning vid               Det har visat sig ändamålsenligt att inleda
35967: slutet av 1989 möjliggjordes i praktiken, gjorde        undervisning i finska redan innan potentiella flyt-
35968: man inte i något skede en sådan begränsning att         tare reser till Finland förutom av ovan nämnda
35969: möjligheten till återflyttning endast skulle gälla      orsaker också för att utbildningen i deras hem-
35970: dem som under kriget hade vistats i Finland men         land blir betydligt billigare. Deltagama kan sam-
35971: som efter kriget hade tvingats flytta tillbaka till     tidigt ges inflyttarutbildning i frågor som rör Fin-
35972: Sovjetunionen. lnte heller president Koivisto           land. Vidare försöker man redan i förväg hitta
35973: gjorde en sådan begränsning i sitt intervjuuttalan-     dem arbetstillfållen antingen i Finland eller i de-
35974: de i aprill990, utan hans uttalande bör uttryckli-      ras eget land.
35975: gen toikas så att ingermanlänningama jämförs               Avslutningsvis kan man konstatera att om ing-
35976: med övriga utlandsfinländare och återflyttare.          ermanlänningamas sak sköts väl, dvs. om man
35977:     Den uppfattning som förs fram i spörsmålet          förutom att främja deras möjligheter till återflytt-
35978: om att det ursprungligen varit meningen att ska-        ning också vämar om deras kultur och utvecklar
35979: pa en flyttningsmöjlighet för de ingermanlän-           deras levnadsförhållanden, kommer ingerman-
35980: ningar som efter kriget var tvungna att återvända       länningama att bli för Finland en betydande in-
35981: till det dåvarande Sovjetunionen är således felak-      tellektuell och ekonomisk resurs i samarbetet
35982: tig. Därför kan man inte tala om "berättigade och       med våra utvecklingsbara närområden.
35983: 
35984:      Helsingforsden 3 maj 1994
35985: 
35986:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
35987:                                                1994 vp
35988: 
35989: Kirjallinen kysymys 238
35990: 
35991: 
35992: 
35993: 
35994:                                   Aittoniemi: Käynnistysavustuksen maksamisesta Emäjoen Lohi
35995:                                       Oy:lle
35996: 
35997: 
35998:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35999: 
36000:    Kirjalliseen kysymykseen n:o 22 annetussa            Käynnistysavustuksen maksamisen aikaan
36001: vastauksessa on todettu muun muassa, että kaup-      2.10.1990 Emäjoen Lohi Oy oli siis jo taloudelli-
36002: pa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt Hyryn-      sissa vaikeuksissa, eikä sen kirjanpitoa ollut pi-
36003: salmen kunnasta olevalle Emäjoen Lohi Oy:lle         detty lain vaatimalla tavalla.
36004: investointiavustusta 674 300 markkaa sekä käyn-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36005: nistysavustusta kolmelle vuodelle 580 700 mark-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36006: kaa. Näistä käynnistysavustus on maksettu ko-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36007: konaan 2.10.1990.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36008:    Mainittuun kyselyyn annetun vastauksen mu-
36009: kaan maksatusvaiheessa kauppa- ja teollisuusmi-                  Tietääkö Hallitus, millä perusteilla
36010: nisteriön yrityspalvelun piiritoimisto pyytää yri-           kauppa- ja teollisuusministeriö katsoi
36011: tykseltä myös tilinpäätöstiedot, joissa tarkaste-            Emäjoen Lohi Oy:llä olevan edelleen
36012: taan, onko yrityksellä edelleen edellytykset kan-            edellytykset kannattavaan toimintaan
36013: nattavaan toimintaan.                                        maksaessaan 2.10.1990 sille myönnetyn
36014:    Saamieni tietojen mukaan kyseisen yhtiön lii-             käynnistysavustuksen 580 700 markkaa,
36015: ketapahtumien kirjaaminen oli laiminlyöty ajalla             vaikka yhtiötä oli tiettävästi haettu jo
36016:  1.4.-21.12.1990 sekä 31.3.1990 päättyneeitä tili-           18.6.1990 konkurssiin, sen kirjanpito ja
36017: kaudelta oli tilinpäätös jätetty laatimatta kolmen           tilinpäätöksen laatiminen oli lyöty laimin
36018: kuukauden kuluessa. Saamani tiedon mukaan                    liiketapahtumien kirjaamisen osalta
36019: osuuspankki haki ensimmäisen kerran kyseistä                 1.4.-21.12.1990 ja 31.3.1990 päättyneei-
36020: firmaakonkurssiin 18.6.1990, muttaasiajostakin               tä tilikaudelta oli tilinpäätös jätetty laati-
36021:  syystä raukesi.                                             matta lain vaatiman kolmen kuukauden
36022:                                                              kuluessa?
36023:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
36024: 
36025:                                            Sulo Aittoniemi
36026: 
36027: 
36028: 
36029: 
36030:  2400321
36031: 2                                          1994 vp -       KK 238
36032: 
36033: 
36034: 
36035: 
36036:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36037: 
36038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            distui käynnistysavustuksen toisen erän maksa-
36039: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             tukseen 2.1 0.1990,jolloin yhtiötä oli kansanedus-
36040: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           taja Aittaniemen mukaan haettu jo konkurssiin
36041: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-            18.6.1990 ja sen kirjanpito ja tilinpäätöksen laati-
36042: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              minen oli kysymyksessä esitettyjen tietojen mu-
36043: 238:                                                      kaan lyöty laimin liiketapahtumien kirjaamisen
36044:                                                           osalta 1.4.-21.12.1990.
36045:            Tietääkö Hallitus, millä perusteilla               KTM yrityspalvelun Kainuun piiritoimiston
36046:        kauppa- ja teollisuusministeriö katsoi             Emäjoen Lohi Oy:lle suorittamista avustusten
36047:        Emäjoen Lohi Oy:llä olevan edelleen                maksatuksista investointiavustus ja käynnistys-
36048:        edellytykset kannattavaan toimintaan               avustuksen ensimmäinen erä oli maksettu lähes
36049:        maksaessaan 2.10.1990 sille myönnetyn              vuotta aikaisemmin ennen kuin yritys haettiin
36050:        käynnistysavustuksen 580 700 markkaa,              konkurssiin ensimmäisen kerran ja yli puoli vuot-
36051:        vaikka yhtiötä oli tiettävästi haettu jo           ta ennen liiketapahtumien kirjaamisen laimin-
36052:        18.6.1990 konkurssiin, sen kirjanpito ja           lyöntiä. Ainoastaan käynnistysavustuksen toi-
36053:        tilinpäätöksen laatiminen oli lyöty laimin         nen erä on maksettu sen jälkeen, kun yritys oli
36054:        liiketapahtumien kirjaamisen osalta                ensimmäisen kerran haettu konkurssiin ja liiketa-
36055:        1.4.-21.12.1990 ja 31.3.1990 päättyneei-           pahtumien kirjaamista oli laiminlyöty.
36056:        tä tilikaudelta oli tilinpäätös jätetty laati-         Käynnistysavustuksen toisen erän maksatus-
36057:        matta lain vaatiman kolmen kuukauden               päätöstä varten piiritoimisto on vaatinut selvi-
36058:        kuluessa?                                          tyksen enoakanpidätysten ja sosiaaliturvamak-
36059:                                                           sujen suorittamisesta, mutta ei tilinpäätöstietoja.
36060:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Maksatuspäätöstä tehtäessä KTM yrityspalve-
36061: taen seuraavaa:                                           lun piiritoimistolla ei ollut tietoa siitä, että yritys
36062:                                                           olisi haettu konkurssiin. Kajaanin käräjäoikeu-
36063:    Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi                 delta saadun tiedon mukaan Kainuun Osuus-
36064: 27.4.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle investointiavus-            pankki oli 18.6.1993 hakenut Emäjoen Lohi Oy:n
36065: tusta 674 300 mk ja käynnistysavustusta kolmelle          konkurssiin, mutta Kainuun Osuuspankki oli
36066: vuodelle yhteensä 580 700 mk. Investointiavus-            26.6.1993 perunut hakemuksensa. Maksatuspää-
36067: tuksen kauppa- ja teollisuusministeriön yritys-           töstä tehdessään KTM yrityspalvelun Kainuun
36068: palvelun Kainuun piiritoimisto maksoi kahdessa            piiritoimistolla ei siis ollut tiedossa eikä aihetta
36069: erässä, joista ensimmäisessä erässä 5.9.1988              epäillä yrityksen taloudellisen tilanteen heikkene-
36070: maksettiin 337 150 mk ja toisessa erässä                  mistä.
36071: 6.3.1989 330 045 mk eli yhteensä 667 195 mk.                 Yritys haki käynnistysavustuksen kolmatta
36072: Käynnistysavustusta maksettiin vain kahden                erää maksuun 29.11.1991 piiritoimistoon saapu-
36073: vuoden osalta eli ensimmäinen erä 192 600 mk              neella hakemuksella. Tällöin yritykseltä pyydet-
36074: 14.9.1989 ja toinen erä 145 442 mk 2.10.1990 eli          tiin tilinpäätösasiakirjat tilikausilta 1990-91.
36075: yhteensä käynnistysavustusta maksettiin 338 042           Koska yritys ei toimittanut tilinpäätösasiakirjoja
36076: mk. Myös näiden avustusten maksatusta koske-              piiritoimistoon pyynnöstä huolimatta, maksa-
36077: vat päätökset tehtiin toimivallanjaon mukaisesti          tushakemus jätettiin käsittelemättä ja haettu
36078: kauppa- ja teollisuusministeriön asianomaisessa           avustus siten maksamatta. Tähänkään mennessä
36079: yrityspalvelun piiritoimistossa.                          yritystä ei ollut asetettu konkurssiin. Sittemmin
36080:    Kansanedustaja Aittaniemen kysymys koh-                yritys sai konkurssituomion vuoden 1993 alussa.
36081: 
36082:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
36083: 
36084:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
36085:                                           1994 vp -     KK 238                                            3
36086: 
36087: 
36088: 
36089: 
36090:                                         Tili Riksdagens Talman
36091: 
36092:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        niemi hade begärts i konkurs redan 18.6.1990 och
36093: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          bokföringen samt uppgörandet av bokslut, enligt
36094: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        uppgifterna i spörsmålet, i fråga om affårshän-
36095: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 238:           delsernas registrering hade försummats under
36096:                                                         perioden 1.4-21.12.1990.
36097:           Är Regeringen medveten om på vilka                Av de bidrag som handels- och industriminis-
36098:        grunder handels- och industriministeriet         teriets distriktsbyrå för företagstjänst i Kajana-
36099:        ansåg att aktiebolaget Emäjoen Lohi Oy           land utbetalade tili Emäjoen Lohi Oy betalades
36100:        fortfarande hade förutsättningar för en          investeringsbidraget och den första raten av start-
36101:        lönsam verksamhet då ministeriet                 bidraget nästan ett år innan företaget begärdes i
36102:        2.10.1990 betalade det startbidrag om            konkurs första gången, och över ett halvt år innan
36103:        580 700 mk som hade beviljats bolaget,           affårshändelsernas registrering började försum-
36104:        trots att det veterligen redan 18.6.1990         mas. Endast startbidragets andra rat betalades
36105:        hade begärts i konkurs och att bolagets          efter att företaget hade begärts i konkurs första
36106:        bokföring och uppgörande av bokslut              gången och affårshändelsernas registrering hade
36107:        hade försummats vad affårshändelsernas           försummats.
36108:        registrering beträffar under perioden                Innan distriktsbyrån betalade ut den andra
36109:        1.4-21.12.1990, och bokslutet för den            raten av startbidraget krävde den att få en utred-
36110:        räkenskapsperiod       som     upphörde          ning över att förskottsinnehåliningen och social-
36111:        31.3.1990 inte hade gjorts upp inom tre          skyddsavgifterna hade betalts, men inte över
36112:        månader så som lagen kräver?                     bokslutsuppgifterna. Då handels- och industri-
36113:                                                         ministeriets distriktsbyrå för företagstjänst fatta-
36114:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           de beslutet om utbetalning av bidragen hade den
36115: anföra följande:                                        inga uppgifter om att företaget hade begärts i
36116:                                                         konkurs. Enligt uppgift från Kajana tingsrätt be-
36117:     Handels- och industriministeriet beviljade          gärde andelsbanken Kainuun Osuuspankki
36118: 27.4.1988 aktiebolaget Emäjoen Lohi Oy 674 300          18.6.1993 att Emäjoen Lohi Oy skulie försättas i
36119: mk i investeringsbidrag och i startbidrag för tre       konkurs men återtog sin ansökan 26.6.1993. Då
36120: år, sammanlagt 580 700 mk. Investeringsbidraget         handels- och industriministeriets distriktsbyrå
36121: betalades ut i två rater av handels- och industri-      för företagstjänst i Kajanaland fattade beslutet
36122: ministeriets distriktsbyrå för företagstjänst i Ka-     om att betala ut bidraget kände den alitså inte tili
36123: janahnd. Den första raten om 33 7 150 mk betala-        och hade inte skäl att misstänka att företagets
36124: des 5.9.1988 och den andra raten om 330 045 mk          ekonomiska situation hade blivit sämre.
36125: 6.3.1989, sammanlagt betalades alitså 667 195               Företaget ansökte om utbetalning av startbi-
36126: mk. Startbidrag betalades endast för två år, den        dragets tredje rat med en ansökan som anlände
36127: första raten om 192 600 mk 14.9.1989 och den            tili distriktsbyrån 29.11.1991. Härvid bad di-
36128: andra raten om 145 442 mk 2.10.1990, dvs. sam-          striktsbyrån att få se företagets bokslutshand-
36129: manlagt 338 042 mk. Besluten om utbetalningen           lingar för räkenskapsperioden 1990-91. Efter-
36130: av dessa bidrag fattades också, enligt behörig-         som företaget inte sände bokslutshandlingarna
36131: hetsfördelningen, vid handels- och industriminis-       till distriktsbyrån trots begäran, behandlades inte
36132: teriets ifrågavarande distriktsbyrå för företags-       ansökan om utbetalning och betalades således
36133: tjänst.                                                 inte helier bidraget. Inte ens då hade företaget
36134:     Riksdagsman Aittoniemis spörsmål gälier ut-         försatts i konkurs. Sedermera dömdes företaget
36135:  betalningen av startbidragets andra rat                tili konkurs i början av 1993.
36136:  2.1 0.1990, då företaget enligt riksdagsman Aitta-
36137: 
36138:      Helsingfors den 9 maj 1994
36139: 
36140:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
36141:                                                1994 vp
36142: 
36143: Kirjallinen kysymys 239
36144: 
36145: 
36146: 
36147: 
36148:                                   Aittoniemi: Käynnistysavustuksen maksamisesta Tuomivaaran
36149:                                       Matkailukeskus Oy:lle
36150: 
36151: 
36152:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36153: 
36154:    Kirjalliseen kysymykseen n:o 22 annetussa         misto pyytää yritykseltä myös tilinpäätöstiedot,
36155: vastauksessa on todettu muun muassa, että kaup-      joissa tarkastetaan, onko yrityksellä edelleen
36156: pa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Kai-     edellytykset kannattavaan toimintaan.
36157: nuun piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1989 teh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36158: dyllä päätöksellä investointiavustusta ja käynnis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36159: tysavustusta Hyrynsalmen kunnassa toimivalle         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36160: Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle yhteensä           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36161: 783 000 markkaa. Tästä käynnistysavustuksen
36162: osuus on maksettu 3.2.1993.                                     Tietääkö Hallitus, millä perusteilla
36163:     Saamani tiedon mukaan Kera Oy on nostanut                kauppa- ja teollisuusministeriö katsoi
36164: kyseistä yhtiötä vastaan velkomuskanteen Kuo-                Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:llä ole-
36165: pion raastuvanoikeudessa lainojen hoidon lai-                van edelleen edellytykset kannattavaan
36166: minlyönnistä ja että raastuvanoikeus on antanut              toimintaan maksaessaan vielä 3.2.1993
36167: asiassa yksipuolisen tuomion 19.1.1993. Kera Oy              käynnistysavustusta kyseiselle yhtiölle,
36168: on antanut yksipuolisen tuomion perusteella                  vaikka jo Kuopion raastuvanoikeuden
36169: maksukehotuksen korkoineen ja kuluineen yh-                  19.1.1993 antamalla yksipuolisella tuo-
36170: teensä 1 971 667,48 markkaa.                                 miolla Kera Oy:n lähes 2 miljoonan mar-
36171:     Aikaisemmin mainitussa kirjallisessa vastauk-            kan saatavat olivat erääntyneet maksetta-
36172:  sessa on todettu, että maksatusvaiheessa kauppa-            viksi?
36173: ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoi-
36174: 
36175:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
36176: 
36177:                                            Sulo Aittoniemi
36178: 
36179: 
36180: 
36181: 
36182:  240032J
36183: 2                                      1994 vp -      KK 239
36184: 
36185: 
36186: 
36187: 
36188:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36189: 
36190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       12.3.1991 ja kolmas erä 87 500 mk 3.2.1993 eli
36191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yhteensä 347 489 mk.
36192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kansanedustaja Aitioniemen kysymys koh-
36193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aitionie-       distui Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle mak-
36194: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         settuun käynnistysavustuksen kolmanteen
36195: 239:                                                 erään, joka oli maksettu 3.2.1993. Käynnistys-
36196:                                                      avustuksen kolmannen erän maksatuspäätöstä
36197:           Tietääkö Hallitus, millä perusteilla       tehtäessä piiritoimisiolla on ollut käytettävissä
36198:        kauppa- ja teollisuusministeriö katsoi        yrityksen viimeisin 30.8.1992 päättyneen kauden
36199:        Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:llä ole-        tilinpäätös, joka osoitti 4 703 markan voittoa.
36200:        van edelleen edellytykset kannattavaan        Yrityksen oma pääoma oli tilinpäätöksen mu-
36201:        toimintaan maksaessaan vielä 3.2.1993         kaan 793 699 mk,joten kielteisen maksatuspää-
36202:        käynnistysavustusta kyseiselle yhtiölle,      töksen tekemiseen ei olisi ollut perusteita. Piiri-
36203:        vaikka jo Kuopion raastuvanoikeuden           toimisiolla ei maksatuspäätöstä tehdessään ollut
36204:        19.1.1993 antamalla yksipuolisella tuo-       aihetta epäillä yrityksen taloudellisen tilanteen
36205:        miolla Kera Oy:n lähes 2 miljoonan mar-       heikentyneen olennaisesti 30.8.1992 päättyneen
36206:        kan saatavat olivat erääntyneet maksetta-     tilinpäätöksen ajankohdasta. KTM yrityspalve-
36207:        viksi?                                        lun Kainuun piiritoimisiolla ei myöskään ollut
36208:                                                      3.2.1993 maksatuspäätöstä tehdessään tiedos-
36209:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saan Kuopion raastuvanoikeuden 19.1.1993 te-
36210: taen seuraavaa:                                      kemää yksipuolista tuomiota, koska sitä ei oltu
36211:                                                      julkaistu missään luottotietorekisterissä. Mah-
36212:    Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle kauppa-         dollisista epäselvyyksistä Hyrynsalmen Hiihto-
36213: ja teollisuusministeriön yrityspalvelun Kainuun      keskus Oy:nja sitä kautta Tuomivaaran Matkai-
36214: piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1988 investoin-     lukeskus Oy:n osalta piiritoimisto sai tietoja
36215: tiavustusta 398 000 mk ja käynnistysavustusta        8.2.1993, jolloin keskusrikospoliisin Oulun alue-
36216: kolmelle vuodelle yhteensä 385 000 mk. Inves-        toimistosta otettiin KTM yrityspalvelun Kai-
36217: tointiavustuksen ensimmäinen erä 199 000 mk          nuun piiritoimistoon yhteyttä asiassa. Tällöin
36218: maksettiin 4.5.1989 ja toinen erä 199 000 mk         poliisitutkinta oli vireillä toisen yrityksen teke-
36219: 16.11.1989 eli yhteensä 398 000 mk. Käynnistys-      män rikosilmoituksen johdosta. Tuomivaaran
36220: avustuksesta maksettiin ensimmäinen erä              Matkailukeskus sai sittemmin konkurssituomion
36221: 119 989 mk 11.4.1990, toinen erä 140 000 mk          joulukuussa 1993.
36222: 
36223:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
36224: 
36225:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
36226:                                           1994 vp -     KK 239                                            3
36227: 
36228: 
36229: 
36230: 
36231:                                         Tili Riksdagens Talman
36232: 
36233:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Riksdagsman Aittoniemis spörsmål gäller den
36234: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse till           tredje raten av startbidraget som betalades
36235: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-         3.2.1993 till Tuomivaaran Matkailukeskus Oy.
36236: jande av riksdagsman Aittoniemi undertecknade           Då distriktsbyrån fattade beslutet om utbetal-
36237: spörsmål nr 239:                                        ning av den tredje raten av startbidraget hade den
36238:                                                         tillgång till företagets senaste bokslut för den
36239:            Är Regeringen medveten om på vilka           period som upphörde 30.8.1992, vilket visade
36240:        grunder handels- och industriministeriet         4 703 mk vinst. Företagets eget kapital uppgick
36241:        ansåg att aktiebolaget Tuomivaaran               enligt bokslutet till 793 699 mk och det fanns
36242:        Matkailukeskus Oy fortfarande hade för-          följaktligen inga grunder för att fatta ett negativt
36243:        utsättningar för lönande verksamhet då           beslut om utbetalning. Då distriktsbyrån fattade
36244:        ministeriet 3.2.1993 betalade startbidrag        beslutet fanns det ingen anledning att misstänka
36245:        till bolaget trots att Kera Ab:s fordringar      att företagets ekonomiska situation skulle ha för-
36246:        på närmare 2 milj. mk redan hade förfallit       svagats väsentligt sedan bokslutet 30.8.1992. Då
36247:        till betalning enligt Kuopio rådstuvurätts       handels- och industriministeriets distriktsbyrå
36248:        tredskodom av 19.1.1993?                         för företagstjänst i Kajanaland fattade beslut om
36249:                                                         utbetalning 3.2.1993 kände den inte heller till
36250:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rådstuvurättens i Kuopio tredskodom av
36251: anföra följande:                                        19.1.1993 eftersom den inte hade publicerats i
36252:                                                         något kreditupplysningsregister. Eventuella
36253:    Handels- och industriministeriets distriktsby-       oklarheter i fråga om Hyrynsalmen Hiihtokeskus
36254: rå för företagstjänst i Kajanaland beviljade aktie-     Oy och Tuomivaaran Matkailukeskus Oy fick
36255: bolaget Tuomivaaran Matkailukeskus Oy                   distriktsbyrån vetskap om 8.2.1993, då central-
36256: 398 000 mk i investeringsbidrag 31.10.1988 och          kriminalpolisens distriktsbyrå i Uleåborg kon-
36257: sammanlagt 385 000 mk i startbidrag för tre år.         taktade handels- och industriministeriets di-
36258: F örsta raten av investeringsbidraget, 199 000 mk,      striktsbyrå för företagstjänst i Kajanaland i ären-
36259: betalades 4.5.1989 och andra raten om 199 000           det. Polisundersökningar pågick på grund av att
36260: mk 16.11.1989, dvs. sammanlagt 398 000 mk.              ett annat företag gjort brottsanmälan. Tuomi-
36261: Första raten av startbidraget, 119 989 mk, betala-      vaaran Matkailukeskus dömdes sedermera till
36262: des 11.4.1990, andra raten om 140 OOOmk betala-         konkurs i december 1993.
36263: des 12.3.1991 och tredje raten om 87 500 mk
36264: 3.2.1993, dvs. sammanlagt 347 489 mk.
36265: 
36266:      Helsingforsden 9 maj 1994
36267: 
36268:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
36269:                                              1994vp
36270: 
36271: Cirjallinen kysymys 240
36272: 
36273: 
36274: 
36275: 
36276:                                  Nyby ym.: Äitiys- ja vanhempainlomalta palaavan mahdollisuudes-
36277:                                     ta saada osa-aikalisää
36278: 
36279: 
36280:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36281: 
36282:    Asetus työllisyysasetuksen muuttamisesta tuli   päästä osa-aikalisän pnnm, vaikka kyseinen
36283: roimaan 1 päivänä helmikuuta 1994. Asetuksen       työntekijä olisi ennen äitiyslomaansa ollut saman
36284: nuutoksella työllisyysasetukseen mm. lisättiin     työnantajan palveluksessa vuosikausia. Kysei-
36285: 7 a luku, joka koskee työllistämistukea osa-       nen rajoitus ei voi olla perusteltu eikä myöskään
36286: tikatyöhön.                                        osa-aikalisän tarkoitusperien mukainen.
36287:    Uuden asetuksen 34 b §:ssä on säännökset           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36288: )Sa-aikalisän myöntämisen edellytyksistä. Ase-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36289: :uksen 34 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36290: )Sa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on,        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36291: ~ttä osa-aikatyöhön siirtyvä työntekijä on työs-
36292: cennellyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ko-               Milloin Hallitus aikoo muuttaa työlli-
36293: waikatyössä sen työnantajan palveluksessa,                syysasetuksen 34 b §:n säännöstä siten,
36294:  onka palveluksessa hän siirtyy osa-aikatyöhön.           että myös äitiys- ja vanhempainlomalta
36295:    Säännös on hämmästyttävän rajoittava. Se               hiljattain palannut työntekijä voi päästä
36296: mlkee mm. pois äitiys- tai vanhempainlomalta              osa-aikalisän piiriin?
36297: ililjattain palanneen henkilön mahdollisuuden
36298: 
36299:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
36300: 
36301:           Mats Nyby                    Pentti Lahti-Nuuttila         Aamo von Bell
36302:           Kerttu Törnqvist             Reijo Lindroos                Tarja Kautto
36303:           Kari Rajamäki                Sinikka Hurskainen            Tuulikki Hämäläinen
36304: 
36305: 
36306: 
36307: 
36308: 2400321
36309: 2                                         1994 vp -   KK 240
36310: 
36311: 
36312: 
36313: 
36314:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36315: 
36316:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jestelmää valmisteltaessa muodostuneen silloin,
36317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kun kokoaikatyö on jatkunut yhtäjaksoisesti 12
36318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kuukauden ajan juuri ennen asianomaisen siirty-
36319: le jäsenelle kansanedustaja Mats Nybyn ym. näin       mistä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön.
36320: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 240:                 Työllisyysmäärärahoista maksettavan osa-ai-
36321:                                                       kalisän tarkoituksena on siis korvata henkilölle
36322:           Milloin Hallitus aikoo muuttaa työlli-      osa siitä ansionmenetyksestä, joka hänelle aiheu-
36323:        syysasetuksen 34 b §:n säännöstä siten,        tuu hänen luopuessaan työnantajan suostumuk-
36324:        että myös äitiys- ja vanhempainlomalta         sella vapaaehtoisesti osasta vakiintunutta koko-
36325:        hiljattain palannut työntekijä voi päästä      aikatyötään siten, että tilalle palkataan työtön
36326:        osa-aikalisän piiriin?                         työnhakija suorittamaan työaikajärjestelyjen
36327:                                                       seurauksena vapautunuHa työtä. Työllisyysmää-
36328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rärahoista maksettava osa-aikalisä ei siis ole läh-
36329: vasti seuraavaa:                                      tökohtaisesti perhepoliittinen tukimuoto, eikä
36330:                                                       sen tarkoituksena ole korvata henkilön osa-aika-
36331:     Työllisyysasetuksen mukainen osa-aikalisä-        työhön menemisestä aiheutuvia ansionmenetyk-
36332: järjestelmä otettiin käyttöön kokeilunluonteises-     siä niissä tapauksissa, joissa asianomainen ei siir-
36333: ti kuluvan vuoden maaliskuun alussa. Järjestel-       ry osa-aikatyöhön hänen kohdallaan vakiintu-
36334: mää valmisteltaessa pidettiin lähtökohtana sitä,      nee.~si katsottavasta kokoaikatyöstä.
36335: että vapaaehtoisella kokoaikatyöstä osa-aika-             Aitiys- ja vanhempainlomalla olevat henkilöt
36336: työhön siirtymisellä voidaan aikaansaada lisää        eivät näiden !omiensa aikana ole työmarkkinoil-
36337: työntekomahdollisuuksia työmarkkinoilla il-           la. Heillä on kuitenkin tällöin hyväksyttävä syy
36338: man, että kokonaistyöpanos kasvaisi. Tässä tar-       poissaololleen työmarkkinoilta. Mikäli he loman
36339: koituksessa voidaan halukkuutta vapaaehtoi-           päätyttyä työmarkkinoille palatessaan tai pian
36340: seen osa-aikatyöhön siirtymiseen tukea myös sil-      tämän paluun jälkeen haluavat esimerkiksi las-
36341: lä tavalla, että henkilölle korvataan osa-aikalisän   tenhoidon vuoksi ryhtyä kokoaikatyön sijasta
36342: muodossa osa työaikajärjestelyistä aiheutuvasta       osa-aikatyöhön, on tämä luonnollisesti mahdol-
36343: ansionmenetyksestä. Ansionmenetyksen korvaa-          lista, jos työnantaja suostuu näihin työaikajärjes-
36344: mistarvetta arvioitaessa pidettiin lähtökohtana,      telyihin. Kysymyksessä ei kuitenkaan tällöin ole
36345: että osa-aikalisää on tarkoituksenmukaista mak-       sellainen tilanne, jossa työaikajärjestelyistä hen-
36346: saa vain niissä tapauksissa, joissa osa-aikatyöhön    kilölle aiheutuva ansionmenetys tulisi korvata
36347: siirtyvä henkilö on juuri ennen tuettavien työ-       työllisyysmäärärahoista. Näissä tapauksissa osa-
36348: aikajärjestelyjen toteuttamista ollut vakiintu-       aikatyöstä aiheutuvat ansionmenetykset tulisi
36349: neesti työmarkkinoilla kokoaikatyössä. Vakiin-        korvata asianomaiselle muista määrärahoista.
36350: tuneeksi kokoaikatyön katsottiin osa-aikalisäjär-
36351: 
36352:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
36353: 
36354:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
36355:                                           1994 vp -   KK 240                                             3
36356: 
36357: 
36358: 
36359: 
36360:                                         Tili Riksdagens Talman
36361: 
36362:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      betstagaren strax innan han frivilligt övergått till
36363: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        deltidsarbete hade varit heltidsanställd oavbrutet
36364: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      i minst tolv månader.
36365: man Mats Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr             Avsikten med det deltidstillägg som betalas
36366: 240:                                                  med sysselsättningsanslag är således att ersätta
36367:                                                       personen för en del av det inkomstbortfall som
36368:            När ämnar Regeringen ändra stadgan-        han får när han frivilligt och med arbetsgivarens
36369:         det i 34 b § sysselsättningsförordningen så   samtycke avstår från en del av sitt ordinarie hel-
36370:         att även en person som nyss återvänt från     tidsarbete så att i hans ställe anställs en arbetslös
36371:         moderskaps- eller föräldraledighet kan        arbetssökande för att utföra det arbete som blir
36372:         omfattas av deltidstillägg?                   ledigt till följd av arbetstidsarrangemangen. Del-
36373:                                                       tidstillägg som betalas med sysselsättningsanslag
36374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         är således ursprungligen inte någon familjepoli-
36375: anföra följande:                                      tisk stödform, varför avsikten med det inte heller
36376:                                                       är att ersätta de inkomstbortfall som föranleds av
36377:    Ett deltidstillägg enligt sysselsättningsförord-   att personen övergår till deltidsarbete i de fall där
36378: ningen infördes i provsyfte från början av mars       personen i fråga inte övergår till deltidsarbete
36379: innevarande år. Vid beredning av systemet utgick      från vad som för honom anses vara ordinarie
36380: man från att man genom frivillig övergång från        heltidsarbete.
36381: heltidsarbete till deltidsarbete kan åstadkomma           Personer som är på moderskaps- eller föräld-
36382: flera arbetstillfållen på arbetsmarknaden utan att    raledighet står inte till arbetsmarknadens förfo-
36383: öka den totala arbetsinsatsen. I detta syfte kan      gande under dessa ledigheter. De har dock i dessa
36384: man stöda benägenheten till frivillig övergång till   fall ett godtagbart skäl för sin frånvaro från ar-
36385: deltidsarbete även på så sätt att personen ifråga i   betsmarknaden. Om de när de efter ledigheten
36386: form av deltidstillägg ersätts för en del av det      återvänder till arbetsmarknaden eller strax däref-
36387: inkomstbortfall som orsakas av arbetstidsar-          ter t.ex. på grund av barnskötsel önskar övergå
36388: rangemangen. Då man bedömde behovet av in-            till deltidsarbete, är detta naturligtvis möjligt, om
36389: komstbortfallsersättning utgick man ifrån att det     arbetsgivaren går med på dessa arbetstidsarran-
36390: är ändamålsenligt att betala deltidstillägg endast    gemang. Härvid är det dock inte fråga om ett
36391: i de fall där den som övergår till deltidsarbete      sådant fall att det inkomstbortfall som deltidsar-
36392: strax innan sådana arbetstidsarrangemang som          rangemangen medför person en skall ersättas med
36393: skall ersättas genomfördes varit i ordinarie hel-     sysselsättningsanslag. I dessa fall skall personen i
36394: tidsarbete på arbetsmarknaden. Vid beredning av       fråga ersättas med andra anslag för det inkomst-
36395: systemet med deltidstillägg ansåg man att det var     bortfall som deltidsarbete föranleder.
36396: fråga om ordinarie heltidsarbete i de fall då ar-
36397: 
36398:        Helsingfors den 6 maj 1994
36399: 
36400:                                                                        Arbetsminister Ilkka Kanerva
36401:                                                1994 vp
36402: 
36403: Kirjallinen kysymys 241
36404: 
36405: 
36406: 
36407: 
36408:                                   Saastamoinen ym.: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisestä il-
36409:                                       mavalvontalotille
36410: 
36411: 
36412:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36413: 
36414:    Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuk-           Ilmavalvontalotille ei voimassa olevan lain-
36415: sen (554/78) 1 §:n (341/86) mukaan tunnus voi-       säädännön perusteella katsota voivan myöntää
36416: daan antaa naiselle, joka on Suomen kansalaise-      rintamapalvelustunnuksia, vaikka rintamapalve-
36417: na palvellut, tai naiselle, joka nyt on Suomen       lustunnuksesta annetun asetuksen (14.7.1978/
36418: kansalainen ja on palvellut vuosien 1939-1945        554) ensimmäisen pykälän lauseenosa "tahi muu-
36419: sotien aikana ilmatorjunta- tai rannikkojoukois-     toin toiminut rintamapalvelukseen rinnastetta-
36420: sa, merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien       vissa tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoi-
36421: lentoyksiköissä tahi muutoin toiminut rintama-       miyhtymän alueella ... " voitaisiin tulkita koske-
36422: palvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rintama-    van myös ilmavalvontalottia.
36423: vastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36424:    Nämä voimassa olevat säännökset eri tunnus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36425: ten myöntämisestä eivät ole kattavia. On useita      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36426: henkilöryhmiä, jotka eivät saa tunnusta, vaikka      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36427: he ovat usein vuosia palvelleet maanpuolustuk-
36428: sellisissa tehtävissä ja näin suorittaneet tärkeää             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36429: työtä. Näin on tapahtunut sellaisten lottien osal-          ryhtyä, että rintamapalvelustunnusten
36430: ta, jotka sotien aikana osallistuivat ilmapuolus-           saajien piiriä laajennettaisiin asetusmuu-
36431: tuksen ilmavalvonnallisiin tehtäviin.                       toksen kautta koskemaan myös ilmaval-
36432:                                                             vontalottia?
36433:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
36434: 
36435:                      Riitta Saastamoinen                      Anneli Taina
36436:                      Anssi Rauramo                            Päivi Varpasuo
36437: 
36438: 
36439: 
36440: 
36441:  2400321
36442: 2                                         1994 vp -   KK 241
36443: 
36444: 
36445: 
36446: 
36447:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36448: 
36449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        loon niistä joukko-osastoista, joissa palvelleet
36450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         katsotaan rintamasotilastunnusasetuksen (772/
36451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       69) tarkoittamiksi rintamasotilaiksi. Edellytykse-
36452: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saastamoi-       nä on, että nainen on suorittanut palvelun tällai-
36453: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      sen joukon vahvuuteen kuuluvana.
36454: 241:                                                      Rintamapalvelukseen rinnastettavan tehtävän
36455:                                                       on puolestaan katsottu tarkoittaneen sitä, että
36456:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nainen on ns. rintamapalvelusalueella palvellut
36457:        ryhtyä, että rintamapalvelustunnusten          muussa puolustusvoimien joukossa kuin asetuk-
36458:        saajien piiriä laajennettaisiin asetusmuu-     sessa mainitussa, taikka sotilas-, sotilashallinto-
36459:        toksen kautta koskemaan myös ilmaval-          tai väestönsuojeluviranomaisten määräyksestä
36460:        vontalottia?                                   tai pyynnöstä muuten palvelustehtävässään vä-
36461:                                                       littömästi avustanut puolustusvoimien joukkoa,
36462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          esikuntaa tai laitosta taikka ajankohtaisia sota-
36463: vasti seuraavaa:                                      toimia tai väestönsuojelua.
36464:                                                           Veteraanitunnuslautakunnan selvityksen mu-
36465:    Rintamapalvelustunnus myönnetään naiselle,         kaan rintamapalvelustunnus annetaan ilmaval-
36466: joka on Suomen kansalaisena palvellut, tai nai-       vontalotalle, joka on palvellut rintamavastuussa
36467: selle joka nyt on Suomen kansalainen ja on pal-       olleen sotatoimiyhtymän alueella toimineessa il-
36468: vellut vuosien 1939-1945 sotien aikanarintama-        mavalvontajoukossa. Ilmavalvontajoukkoja oli-
36469: vastuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa           vat talvisodan aikana ilmapuolustusaluekeskus
36470: taikka ilmatorjunta- tai rannikkojoukoissa,           ja jatkosodan aikana ilmavalvonta-aluekeskus
36471: merivoimien alusyksiköissä tai ilmavoimien leu-       sekä ilmavalvontakomppania. Rintamapalvelus-
36472: toyksiköissä tahi muutoin toiminut rintama-           tunnus on tarkoitettu rintamalla palvelleille hen-
36473: palvelukseen rinnastettavissa tehtävissä rintama-     kilöille, siten kotirintamalla palvelun johdosta
36474: vastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.           tunnusta ei myönnetä.
36475:    Veteraanitunnuslautakunnasta saadun selvi-             Rintamapalvelustunnuksia on 31.12.1993
36476: tyksen mukaan rintamapalvelustunnushakemus-           mennessä annettu yhteensä noin 65 200, joista
36477: ten ratkaisemisessa ei ole ongelmia, jos palvelus     ilmavalvontalotille noin 5 000.
36478: on suoritettu asetuksen tarkoittamissa joukoissa          Erilaisten rintamaveteraanitunnusten haku-
36479: tai yksiköissä. Tällaisiksi katsotaan eräitä vähäi-   aika päättyy 31.12.1994. Tässä vaiheessa ei ole
36480: siä poikkeuksia lukuun ottamatta ne joukot, jot-      enää tarkoituksenmukaista laajentaa tunnuksen
36481: ka on merkitty pääesikunnan jakamaan sotahis-         myöntämisen perusteita.
36482: toriallisen tutkimuslaitoksen laatimaan luette-
36483: 
36484:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
36485: 
36486:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
36487:                                             1994 vp -   KK 241                                              3
36488: 
36489: 
36490: 
36491: 
36492:                                           Till Riksdagens Talman
36493: 
36494:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        över de truppförband som är av den arten att de
36495: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          som tjänat vid dem skall anses som frontmän
36496: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        enligt förordningen om frontmannatecken (772/
36497: man Saastamoinen m.fl. undertecknade spörs-             69). Förutsättningen är att en kvinna har fullgjort
36498: mål nr 241:                                             sin tjänst som hörande tili en sådan truppstyrka.
36499:                                                            Såsom en uppgift som jämställs med front-
36500:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tjänst har å andra sidan ansetts vara att kvinnan
36501:         ta för att kretsen av dem som får front-        har tjänat på ett s.k. fronttjänstområde i någon
36502:         tjänsttecken utvidgas genom en ändring          annan av försvarsmaktens trupper än en sådan
36503:         av förordningen tili att omfatta också          som nämns i förordningen, eller att hon på mili-
36504:         luftvärnslottor?                                tär-, militärförvaltnings- eller befolknings-
36505:                                                         skyddsmyndigheternas order eller begäran an-
36506:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nars i sin tjänst direkt bistått försvarsmaktens
36507: anföra följande:                                        trupper, stab eller inrättning eller i aktuella krigs-
36508:                                                         operationer eller inom befolkningsskyddet.
36509:    Fronttjänsttecken tilidelas en kvinna, som så-          Enligt veteranteckensnämndens utredning ges
36510: som finsk medborgare, eller en kvinna, som nu är        fronttjänsttecken luftvärnslottor som har tjänat i
36511: finsk medborgare, som under krigen 1939-1945            luftbevakningstrupper som har verkat inom om-
36512: har tjänat vid en trupp hörande tili en operativ        rådet för en operativ enhet med frontansvar.
36513: enhet med frontansvar, eller vid luftvärns- eller       Luftvärnstrupper var under vinterkriget luftför-
36514: kusttrupper, inom sjöstridskrafternas fartygsen-        svarsdistriktscentret och under fortsättnings-
36515: heter eller luftstridskrafternas flygenheter eller på   kriget luftbevakningsdistriktscentret samt luft-
36516: något annat sätt har verkat i uppgifter som är          bevakningskompanierna. Fronttjänsttecknet är
36517: jämförbara med fronttjänst inom området för en          avsett för personer som har tjänat vid fronten och
36518: operativ enhet med frontansvar.                         därför beviljas inte tecknet för tjänst vid hemma-
36519:    Enligt en utredning från veteranteckensnämn-         fronten.
36520: den finns det inga problem vid avgörandet av               Före 31.12.1993 hade fronttjänsttecken tillde-
36521: ansökningar om fronttjänsttecken ifall den sö-          lats 65 200 personer, av vilka 5 000 var luftvärns-
36522: kande har tjänat vid trupper eller enheter som          lottor.
36523: avses i förordningen. Som sådana anses med vissa           Ansökningstiden för olika fronttjänsttecken
36524: smärre undantag de trupper som har antecknats i         gårut 31.12.1994. Det är inte längre ändamålsen-
36525: en av anstalten för krigshistorisk forskning upp-       ligt att i detta skede vidga grunderna för beviljan-
36526: gjord och av huvudstaben utdelad förteckning            de av tecknet.
36527: 
36528:      Helsingfors den 6 maj 1994
36529: 
36530:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
36531:                                               1994vp
36532: 
36533: Skriftligt spörsmål 242
36534: 
36535: 
36536: 
36537: 
36538:                                   Enestam m.fl.: Om värderingsgrunder för mark
36539: 
36540: 
36541: 
36542:                                        Tili Riksdagens Talman
36543: 
36544:    Värderingen av mark som grundar sig på för-      den bl.a. för att förebygga orättvisa strandplaner.
36545: mögenhetsskattelagen har verkningar även för        Då strandtomter i beskattningen ges ett högre
36546: andra skatter, bl.a. fastighetsskatten. Byggnads-   värde än andra byggnadsplatser blir försäljning-
36547: mark på en gårdsbruksenhet som ligger på ett        en av endast en strandtomt dyr för markägaren,
36548: stads- eller byggnadsplaneområde värderas enligt    vilket gör att hans altemativ blir att sälja allt eller
36549: principema för tomtmark, även om marken inte        inget. Att någon tvingas sälja allt i stället för
36550: tagits i bruk som sådan. Däremot värderas områ-     endast en tomt är inte särskilt fömuftigt ur den
36551: den för vilka general- eller delgeneralplaner har   synvinkeln att man i dag eftersträvar en begrän-
36552: fastställts inte som tomtmark, även om där an-      sad användning av strandområdena.
36553: tecknats mark för t.ex.fritidsbebyggelse. Men om       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
36554: tomtlagret tas i bruk genom försäljning av en av    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36555: de planerade tomtema, då värderas hela området      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
36556: av byggnadsmark som tomtmark. Detta gäller          följande spörsmål:
36557: endast försäljning av tomt. Om markägaren en-
36558: dast hyr ut eller själv tar tomten i användning                Anser Regeringen att det är motiverat
36559: förändras inte värderingen av de oanvända tom-              och riktigt att värderingen av ett helt om-
36560: tema. Ändringen av värderingen vid försäljning              råde förändras vid försäljning av endast
36561: blir särskilt betungande på områden där delgene-            en tomt på general- och delgeneralplane-
36562: ralplaner för strandområden görs upp. Dessa pla-            rad mark?
36563: ner görs i dagens läge upp på många strandområ-
36564: 
36565:       Helsingfors den 14 april1994
36566: 
36567:            Jan-Erik Enestam            Boris Renlund                 Eva Biaudet
36568:            Margareta Pietikäinen       Henrik Lax                    HåkanMalm
36569:                      Henrik Westerlund                       Gunnar Jansson
36570: 
36571: 
36572: 
36573: 
36574:  2400321
36575: 2                                           1994 vp -    KK 242
36576: 
36577: Kirjallinen kysymys 242                                                                        Suomennos
36578: 
36579: 
36580: 
36581: 
36582:                                      Enestam ym.: Maapohjan arvostamisperusteista
36583: 
36584: 
36585: 
36586:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36587: 
36588:    Varallisuusverolakiin perustuvalla maapoh-            keudenmukaisten rantakaavojen estämiseksi.
36589: jan arvostuksella on vaikutuksia myös muihin             Koska rantatonteille annetaan verotuksessa kor-
36590: veroihin, mm. kiinteistöveroon. Rakennusmaa              keampi arvo kuin muille rakennuspaikoille, käy
36591: maatilalla, joka sijaitsee asema- tai rakennuskaa-       ainoastaan yhden rantatontin myyminen kalliiksi
36592: va-alueella, arvostetaan tonttimaata koskevien           maanomistajalle, minkä vuoksi hänen vaihtoeh-
36593: periaatteiden mukaisesti, vaikka maata ei olisi-         tonaan on joko kaikkien tonttien tai ei yhden-
36594: kaan otettu käyttöön tonttimaana. Sen sijaan             kään tontin myyminen. Se, ettäjoutuu myymään
36595: alueita, joille on vahvistettu yleis- tai osayleiskaa-   kaikki tontit ainoastaan yhden tontin sijasta, ei
36596: va, ei arvosteta tonttimaana, vaikka niille on mer-      ole erityisen järkevää, koska nykyään pyritään
36597: kitty maata esim. vapaa-ajan asutukseen. Mutta           ranta-alueiden käytön rajoittamiseen.
36598: jos tonttivaranto otetaan käyttöön myymällä                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36599: yksi kaavoitetuista tonteista, koko rakennus-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36600: maa-alue arvostetaan tonttimaana. Tämä koskee            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36601: ainoastaan tontin myyntiä. Jos maanomistaja ai-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36602: noastaan vuokraa tai ottaa tontin itse käyttöön,
36603: ei käyttämättömien tonttien arvostus muutu. Ar-                    Pitääkö Hallitus perusteltuna ja oikea-
36604: vostuksen muutos myytäessä muodostuu erityi-                    na, että koko alueen arvostus muuttuu
36605: sen raskaaksi alueilla, joilla laaditaan osayleis-              ainoastaan yhden tontin myynnin vuoksi
36606: kaavoja ranta-alueille. Näitä kaavoja laaditaan                 yleis- ja osayleiskaavoitetulla maalla?
36607: tällä hetkellä monilla ranta-alueilla mm. epäoi-
36608: 
36609:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1994
36610: 
36611:           Jan-Erik Enestam            Boris Renlund                       Eva Biaudet
36612:           Margareta Pietikäinen       Henrik Lax                          Håkan Malm
36613:                     Henrik Westerlund                             Gunnar Jansson
36614:                                             1994 vp -   KK 242                                           3
36615: 
36616: 
36617: 
36618: 
36619:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36620: 
36621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          esimerkiksi yleiseksi alueeksi kaavoitetun alueen
36622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lunastusta ja saada korvaus siitä. Kaavoitus vai-
36623: olette 14 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-         kuttaa siten merkittävästi kiinteistön arvoon.
36624: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Varallisuusverolain (1537/92) säännösten mu-
36625: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jan-Erik             kaan kaikki maatilalla oleva rakennusmaa tulee
36626: Enestamin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           arvostaa verotuksessa käypään arvoon niin sa-
36627: myksen n:o 242:                                         nottua tonttimaata koskevien perusteiden mu-
36628:                                                         kaan. Asema- ja rakennuskaava-alueen ulkopuo-
36629:            Pitääkö Hallitus perusteltuna ja oikea-      lella olevan rakennusmaan osalta tonttimaata
36630:         na, että koko alueen arvostus muuttuu           koskevien perusteiden käyttäminen arvostukses-
36631:         ainoastaan yhden tontin myynnin vuoksi          sa edellyttää kuitenkin, että verovelvollinen on
36632:         yleis- ja osayleiskaavoitetulla maalla?         ottanut tonttivaraston käyttöönsä eli aloittanut
36633:                                                         myyntitoiminnan. Laissa ei edellytetä, että
36634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            alueella pitäisi olla vahvistettu kaava, jossa maa-
36635: vasti seuraava.a:                                       ta on osoitettu rakennustarkoitukseen.
36636:                                                             Koska vahvistettu rantayleiskaava (osayleis-
36637:    Yleiskaava on koko kuntaa koskeva yleispiir-         kaava) on täysin rinnastettavissa yksityiskohtai-
36638: teinen maankäytön suunnitelma. Se voidaan laa-          siin kaavoihin, on myös alueiden arvostuksen
36639: tia myös sopivaksi katsotulle kunnan osa-alueelle       tapahduttava samoin perustein. Sillä, onko kysy-
36640: niin sanottuna osayleiskaavana. Osayleiskaavoi-         myksessä viranomaisten aikaansaama, esimer-
36641: tuksesta on muodostunut pääasiallinen yleiskaa-         kiksi rantayleiskaava, vai maanomistajan aloit-
36642: voituksen suunnittelumuoto, ja näiden kaavojen          teesta vahvistettu rantakaava, ei ole merkitystä.
36643: laadinta on keskittynyt erityisesti rannoille ja vir-   Sellaista menettelyä, jossa kaavoituksen tuotta-
36644: kistys- sekä suojelualueille.                           ma arvon nousu jätettäisiin verotuksessa otta-
36645:    Vahvistetut rantayleiskaavat ovat oikeusvai-         matta huomioon vielä silloinkin, kun arvon nou-
36646: kutuksiltaan yksityiskohtaisiin kaavoihin eli ase-      sua hyödynnetään aloittamalla tonttien myynti,
36647: ma-, rakennus- ja rantakaavaan verrattavia.             ei voitaisi pitää tarkoituksenmukaisena eikä ve-
36648: Näillä alueilla yleiskaavan mukainen lomaraken-         rovelvollisten tasapuolisen kohtelun näkökul-
36649: taminen on sallittua suoraan rakennusluvan no-          masta myöskään perusteltuna.
36650: jalla. Maanomistajana on lisäksi oikeus vaatia
36651: 
36652:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
36653: 
36654:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
36655: 4                                         1994 vp -   KK 242
36656: 
36657: 
36658: 
36659: 
36660:                                         Tili Riksdagens Talman
36661: 
36662:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      yrka på inlösen av t.ex. ett område som planlagts
36663: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       som allmänt område och få ersättning för det.
36664: 14 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     Planläggningen inverkar sålunda i hög grad på
36665: det översänt följande av riksdagsman Jan-Erik         fastighetens värde.
36666: Enestam m.fl. undertecknade spörsmål nr 242:             Enligt förmögenhetsskattelagen (1537/92)
36667:                                                       skall all byggnadsmark på en gårdsbruksenhet i
36668:           Anser Regeringen att det är motiverat       beskattningen värderas tili gängse värde enligt
36669:        och riktigt att värderingen av ett helt om-    grunderna för s.k. tomtmark. Ifall man i fråga om
36670:        råde förändras vid försäljning av endast       sådan byggnadsmark som inte ligger på ett stads-
36671:        en tomt på general- och delgeneralplane-       eller byggnadsplaneområde vill använda grun-
36672:        radmark?                                       derna för tomtmark vid värderingen, förutsätter
36673:                                                       detta dock att den skattskyldige har tagit tomt-
36674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagret i bruk, dvs. inlett försäljningen. I lagen
36675: anföra följande:                                      förutsätts inte att området skall ha en fastställd
36676:                                                       pian där mark anvisats för byggnadsändamål.
36677:    Generalplanen är en översiktlig markanvänd-           Eftersom en fastställd strandgeneralplan (del-
36678: ningsplan som gäller hela kommunen. Den kan           generalplan) helt och hållet kan jämställas med
36679: också göras upp för ett lämpligt delområde av         detaljplaner, skall även värderingen av områden
36680: kommunen som en s.k. delgeneralplan. Delgene-         ske på likadana grunder. Det saknar betydelse
36681: ralplanering har blivit den huvudsakliga formen       om det är fråga om en generalpian som åstad-
36682: för generalplaneringen och uppgörandet av dessa       kommits av myndigheterna, t.ex. en strandgene-
36683: planer har koncentrerats särskilt tili stränder och   ralplan eller en strandplan som fastställts på
36684: rekreations- och skyddsområden.                       initiativ av markägaren. Ett sådant förfarande,
36685:    De fastställda strandgeneralplanerna kan tili      där den värdestegring som planläggningen med-
36686: sin rättsverkanjämföras med detaljplanerna, dvs.      för skulle lämnas obeaktad i beskattningen också
36687: stadsplanerna, byggnadsplanerna och strandpla-        i ett sådant skede när värdestegringen redan ut-
36688: nerna. På dessa områden är fritidsbebyggelse en-      nyttjas genom försäljning av tomter, kan inte
36689: ligt generalplanen tiliåten direkt med stöd av        anses ändamålsenligt eller motiverat med tanke
36690: byggnadslov. Markägaren har dessutom rätt att         på en likvärdig behandling av de skattskyldiga.
36691: 
36692:      Helsingforsden 10 maj 1994
36693: 
36694:                                                                        Finansminister Iiro Viinanen
36695:                                                 1994 vp
36696: 
36697: Kirjallinen kysymys 243
36698: 
36699: 
36700: 
36701: 
36702:                                    Vistbacka: Nuorten työllistämisestä asevelvollisuuden päätyttyä
36703: 
36704: 
36705: 
36706:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36707: 
36708:     Maassamme on tällä hetkellä yli 500 000 työ-      isänmaamme puolustamiseksi. Tulisi luoda jär-
36709: töntä ja nuorisotyöttömyys on prosentuaalisesti       jestelmä, joka pehmentäisi armeijan jälkeistä ta-
36710: Euroopan huipputasoa. Käytännössä useampi             loustilannetta ja mahdollistaisi varusmiespalve-
36711: kuin joka kolmas nuori on tällä hetkellä vailla       luksesta vapautuneiden nykyistä normaalimman
36712: työpaikkaa.                                           siviilielämän alkamisen. Tämän takia tulisi sää-
36713:     Nuoret miehet menevät asepalvelukseen hyvin       tää laki, jolla asepalveluksesta palaaville nuorille
36714: usein suoraan koulun penkiltä joko peruskoulu-        annettaisiin yhteiskunnan toimesta korkeintaan
36715: tusvaiheesta tai vasta ammatillisen koulutuksen       kahdeksi vuodeksi takuutyöpaikka, josta mak-
36716: tai korkeakoulutuksen jälkeen. Näin ollen armei-      settaisiin vähintäänkin minimipalkan mukainen
36717: jaan menevät jakautuvat karkeasti ottaen kah-         palkka ja jonka työaika olisi täysimääräinen 8
36718: teen eri ryhmään työhistoriansa osalta: ilman         tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Tämän jär-
36719: työelämän kokemusta koulusta valmistuneet tai         jestelmän avulla eivät nuoret miehet varusmies-
36720: koulutusvaiheessaan vielä kesken olevat tai sitten    palveluksensa jälkeen putoaisi "tyhjän päälle", ja
36721: työelämässä jo mukana olleet armeijan takia           toisaalta he eivät joutuisi olemaan ilman käytän-
36722: työnsä keskeyttäneet. Tämän lisäksi on tietysti       nön kokemusta työelämästä pitkiä ajanjaksoja.
36723: mahdollista tällä hetkellä sekin, että armeijaan      Järjestelmä helpottaisi myös omalta osaltaan täl-
36724: mennessään henkilö on työttömänä. Armeijassa-         lä hetkellä erittäin vaikeaa nuorisotyöttömyysti-
36725:  oloaikanaan varusmies saa päivärahaa, joka erit-     lannetta.
36726:  täin niukasti kattaa hänen elinkustannuksensaja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36727:  lomamatkansa, ja hän on yleensä täysin varaton       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36728:  vapautuessaan varusmiespalveluksesta. Aiem-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36729:  min tähän toi helpotusta kotiuttamisraha, mutta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36730:  nyt sekin mahdollisuus on poistunut.
36731:     Edellä oleva tilanne aiheuttaa sen, että monet               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36732:  varusmiespalveluksesta vapautuneet, joilla ei ole            asepalveluksesta palaaville nuorille Iuota-
36733:  armeijan jälkeen mahdollisuutta palata entiseen              van minimipalkka-ansiotason turvaavan
36734:  työpaikkaansajoko edeltäneen työttömyyden tai                takuutyöpaikkajärjestelmän luomiseksi
36735:  vasta koulusta valmistumisen takia, joutuvat pe-             kokopäivätoimisena korkeintaan kahden
36736:  ruspäivärahalle ja työttömiksi. Tämä ei voi olla             vuoden ajaksi asepalveluksen päättymi-
36737:  oikein sellaisia nuoria miehiä kohtaan, jotka ovat           sestä lukien?
36738:  olleet täyttämässä kansalaisvelvollisuuttaan
36739: 
36740:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
36741: 
36742:                                            Raimo Vistbacka
36743: 
36744: 
36745: 
36746: 
36747:  2400321
36748: 2                                         1994 vp -   KK 243
36749: 
36750: 
36751: 
36752: 
36753:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36754: 
36755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        virastot ja laitokset eivätkä myöskään kunnat
36756: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voineet heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa
36757: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      työllistää niitä nuoria, joille työllisyyslaissa oli
36758: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan          kuitenkin taattu työntekomahdollisuuden järjes-
36759: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 243:         tyminen. Tilanteessa ei ole vuoden 1993 alunjäl-
36760:                                                       keen tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antai-
36761:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         sivat aiheen harkita ns. velvoitetyöjärjestelmän
36762:        asepalveluksesta palaaville nuorille Iuota-    ottamista uudelleen käyttöön edes nuorten osal-
36763:        van ruinimipalkka-ansiotason turvaavan         ta.
36764:        takuutyöpaikkajärjestelmän luomiseksi              Edustaja Vistbackan kysymyksessä tarkoitet-
36765:        kokopäivätoimisena korkeintaan kahden          tu takuutyöpaikan järjestäminen varusmiespal-
36766:        vuoden ajaksi asepalveluksen päättymi-         veluksesta vapautuville nuorille merkitsisi osit-
36767:        sestä lukien?                                  taista paluuta työllisyyslakiin aikaisemmin sisäl-
36768:                                                       tyneeseen ns. velvoitetyöjärjestelmään. Mahdol-
36769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lisen takuutyöpaikan järjestäminen vain tähän
36770: vasti seuraavaa:                                      ryhmään kuuluville nuorille työttömille ei olisi
36771:                                                       perusteltua edes siinäkään tapauksessa, että vel-
36772:     Nuorisotyöttömyys on myös hallituksen ta-         voitetyöjärjestelmään katsottaisiin voitavan pa-
36773: holta koettu yhdeksi vaikeimmista nykyisistä yh-      lata muuttuneessa tilanteessa. Varusmiespalve-
36774: teiskunnallisista ongelmista. Tämän ongelman          lun suorittaminen ei nimittäin pääsääntöisesti
36775: vaikeuden ja laaja-alaisuuden huomioon ottaen         heikennä nuoren ennen palvelusta hankkimia
36776: pääministeri Esko Aho asetti ns. nuorisokanslia-      valmiuksia työmarkkinoille sijoittumiseen. Yh-
36777: päällikkötyöryhmän laatimaan toimenpideohjel-         denkään nuoren käytettävissä olevat avoimet
36778: man nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja sen         työpaikat eivät ole vähentyneet sen vuoksi, että
36779: vaikutusten lieventämiseksi. Tämän työryhmän          nuori on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan.
36780: Vaihtoehto työttömyydelle 2 -nimistä loppumie-        Päinvastoin varusmiespalvelun aikana hankittu
36781: tintöä on käsitelty jo useissa eri yhteyksissä ja     lisäkoulutus on monessa tapauksessa antanut li-
36782: siinä ehdotettuja toimenpiteitä sekä niiden edel-     sävalmiuksia sijoittua työmarkkinoille varus-
36783: lyttämää rahoitusta on sisällytetty myös edus-        miespalvelun päättyessä. Nykyisessä tilanteessa
36784: kunnan käsiteltävänä parhaillaan olevaan kulu-        esteenä työmarkkinoille sijoittumiselle on nimen-
36785: van vuoden toiseen lisätalousarvioesitykseen.         omaan avoimien työpaikkojen puute, joka kos-
36786: Osittain työryhmän toimenpiteet ovat eri minis-       kettaa kaikkia nuoria samalla tavalla. Näin ollen
36787: teriöissä jatkovalmistelun kohteena.                  ei ole tästäkään syystä tarkoituksenmukaistajär-
36788:     Lisätalousarvioesitykseen ei sisälly eikä myös-   jestää erityistä työpaikkatakuuta varusmiespal-
36789: kään virkamiesvalmistelussa missään ministe-          veluksesta vapautuville nuorille.
36790: riössä ole ehdotusta takuutyöpaikkajärjestelmän           Työhallinnon tarkoituksena on nimenomaan
36791: ottamisesta uudelleen käyttöön. Tämä johtuu sii-      nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja sen
36792: tä, että vuoden 1992loppuun asti tällainen takuu-     haittojen lieventämiseksi kehittää koulutustoi-
36793: työpaikkajärjestelmä sisältyi kaikkia alle 20-vuo-    menpiteitä ja koulutukseen liittyviä muita toi-
36794: tiaita koskevana työllisyyslain silloin voimassa      menpiteitä sekä tällä tavoin parantaa nuorten
36795: olleisiin säännöksiin. Tuollaisen järjestelmän        mahdollisuuksia sijoittua koulutuksen päättymi-
36796: mukaisesti valtio ja kunnat olivat velvollisia jär-   senjälkeen työmarkkinoille. Työministeriön tar-
36797: jestämään työntekomahdollisuuden kuudeksi             koituksena on kiinnittää erityistä huomiota yh-
36798: kuukaudeksi kaikille alle 20-vuotiaille nuorille,     täältä nykyisen oppisopimusjärjestelmän kehit-
36799: joiden työttömyys oli jatkunut kuusi kuukautta.       tämiseen sekä toisaalta korkeakouluopiskelun ja
36800: Vuoden 1993 alusta lukien tästä velvoitetyöjär-       muun ammatillisen koulutuksenjälkeisen ensim-
36801: jestelmästä luovuttiin, koska sen käytäntöön so-      mäisen hankittua koulutusta vastaavan työpai-
36802: veltaminen osoittautui mahdottomaksi. Valtion         kan saantimahdollisuuksien turvaamiseen. Tältä
36803:                                        1994 vp -   KK 243                                         3
36804: 
36805: osin välittömästi tarvittavat budjettiratkaisut    valmistelua vaativat toimenpiteet on tarkoitus
36806: hallitus on sisällyttänyt kuluvan vuoden toiseen   suorittaa pikaisesti asianomaisten ministeriöiden
36807: lisätalousarvioesitykseensä. Perusteellisempaa     välisenä yhteistyönä.
36808:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
36809: 
36810:                                                                      Työministeri Ilkka Kanerva
36811: 4                                         1994 vp -   KK 243
36812: 
36813: 
36814: 
36815: 
36816:                                         Tili Riksdagens Talman
36817: 
36818:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ämbetsverk och inrättningar eller kommuner
36819: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kunde i det försämrade ekonomiska läget syssel-
36820: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sätta de ungdomar, för vilka det dock hade ga-
36821: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            ranterats en möjlighet tili arbete i sysselsättning-
36822: nr 243:                                               slagen. Serlan början av 1993 har det inte skett
36823:                                                       sådana förändringar i situationen som skulle ge
36824:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anledning tili att överväga eventuellt återinfö-
36825:        ta för tryggande av ett system med garan-      rande av det s.k. garantiarbetssystemet ens för
36826:        terat arbete med minimilön för ungdomar        de ungas vidkommande.
36827:        som hemförlovas från militärtjänsten,              Sådant ordnande av garanterade arbeten åt de
36828:        ordnat på heldagsbasis för högst två år        ungdomar som hemförlovas från militärtjänsten,
36829:        räknat från slutet av militärtjänsten?         vilket åsyftas i riksdagsman Vistbackas spörsmål,
36830:                                                       skulle delvis betyda en återgång tili systemet med
36831:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sysselsättningsskyldighet enligt den tidigare sys-
36832: anföra följande:                                      selsättningslagen. Att ordna arbetstillfållen en-
36833:                                                       dast för arbetslösa ungdomar i denna grupp vore
36834:     Ungdomsarbetslösheten har också av rege-          inte motiverat ensi fall att det senare, när situatio-
36835: ringen upplevts som ett av de allvarligaste sam-      nen förändrats, blir möjligt att återgå till systemet
36836: hällsproblemen för tillfållet. Med beaktande av       med garanterade arbeten. Fullgörande av mili-
36837: hur svårt och vitt omfattande problem det är          tärtjänst försämrar nämligen i regel inte den ung-
36838: fråga om tillsatte statsminister Esko Aho en s.k.     as före militärtjänst anskaffade arbetsmarknads-
36839: kanslichefsgrupp för ungdomsarbetslöshet för          fårdigheter. Inte en enda gång har de arbetsmöj-
36840: att utarbeta ett åtgärdsprogram förminskande av       ligheter som står till buds för ungdomar minskat
36841: ungdomsarbetslösheten och lindrande av dess           därför att den unga varit i militärtjänst. Tvärtom
36842: verkningar. Arbetsgruppens slutrapport Alter-         har den tilläggsutbildning som skaffats under be-
36843: nativ till arbetslöshet 2 har redan tagits upp i      väringstjänsten i många fall förstärkt den ungas
36844: olika sammanhang och de åtgärder som föreslås i       arbetsplaceringsmöjligheter efter tjänstgöringen.
36845: den och den finansiering dessa åtgärder förutsät-     För tillfållet är hindret för en placering på arbets-
36846: ter har intagits i den andra tilläggsbudgetproposi-   marknaden uttryckligen bristen på lediga platser,
36847: tionen för innevarande år, viiken behandlas som       som berör alla ungdomar på samma sätt. Alltså
36848: bäst av riksdagen. En del av arbetsgruppens åt-       är det inte heller därför ändamålsenligt att ordna
36849: gärder är föremål för fortsatt beredning vid olika    en särskild arbetsplatsgaranti för de ungdomar
36850: ministerier.                                          som hemförlovas från militärtjänst.
36851:     Något förslag om att på nytt införa ett sys-          Arbetsförvaltningen har för avsikt att uttryck-
36852: tem med garanterat arbete varken ingår i till-        ligen för att underlätta ungdomsarbetslösheten
36853: läggsbudgetpropositionen eller bereds vid något       och lindra dess skadeverkningar utveckla utbild-
36854: ministerium som tjänstemannauppdrag. Detta            ningsåtgärder och övriga åtgärder som anknyter
36855: beror på att ett sådant system med garanterat         till utbildningen samt att på så sätt förbättra de
36856: arbete ingick i den då gällande sysselsättningsla-    ungas möjligheter att placera sig på arbetsmark-
36857: gen till utgången av 1992 och berörde alla ung-       naden efter avslutad utbildning. Arbetsministe-
36858: domar som inte fyllt 20 år. Enligt det då gällan-     riet skall fåsta särskild uppmärksamhet vid å ena
36859: de systemet var staten och kommunerna skyldi-         sidan utvecklande av det nuvarande läroavtals-
36860: ga att ordna en möjlighet att arbeta sex måna-        systemet och å andra sidan vid tryggande av
36861: der för alla de ungdomar under 20 år, vilka va-       möjligheterna att efter avslutad högskole- eller
36862: rit arbetslösa i sex månader. Från och med bör-       annan yrkesinriktad utbildning få en första ar-
36863: jan av 1993 avstod man från detta system med          betsplats som motsvarar utbildningen. De bud-
36864: garanterat arbete, eftersom det visade sig omöj-      getavgöranden som detta omedelbart kräver har
36865: ligt att tillämpa det i praktiken. Varken statens     regeringen intagit i innevarande års andra tili-
36866:                                        1994 vp -   KK 243                                       5
36867: 
36868: läggsbudgetproposition. A vsikten är att sådana    snabbt vidtas som samarbete mellan behöriga
36869: åtgärder som kräver grundligare beredning          ministerier.
36870: 
36871:     Helsingfors den 6 maj 1994
36872: 
36873:                                                                  Arbetsminister Ilkka Kanerva
36874:                                                 1994 vp
36875: 
36876: Kirjallinen kysymys 244
36877: 
36878: 
36879: 
36880: 
36881:                                    Vistbacka: Ammattiin valmistuvien nuorten työllistämisestä
36882: 
36883: 
36884: 
36885:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36886: 
36887:    Vuosittain valmistuu useita kymmeniä tuhan-           Edellä mainittujen ongelmien ja syiden takia
36888: sia nuoria ammattiin joko ammattikouluista,           tulisi säätää pikaisesti laki vasta ammattiin val-
36889: keskiasteen ammatillisista oppilaitoksista tai        mistuneiden nuorten takuutyöpaikasta. Tämän
36890: korkeakouluista. Näille nuorille on nykyisen          lain nojalla yhteiskunta takaisi ammattiin val-
36891: massatyöttömyyden vallitessa erittäin todennä-        mistuneille nuorille koulutusta vastaavan työpai-
36892: köistä se, että he joutuvat viettämään ensimmäi-      kan vähintäänkin vuodeksi, ja työstä maksettai-
36893: set kuukautensa, jopa vuotensa, työttöminä ja         siin kunkin alan työehtosopimusten mukaista
36894: täysin ilman työttömyysturvaa, koska heitä koh-       harjoittelijan palkkaa. Tämän järjestelmän avul-
36895: taa nykyisen hallituksen toimesta säädetty pitkä      la nuorilla olisi turvallisempi pohja etsiä työpaik-
36896: karenssiaika.                                         kaa vapailta markkinoilta.
36897:     Valmistuessaan ammattiin nuori on yleensä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36898: innokas kohtaamaan työelämän ja harjaantu-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36899: maan koulutuksessa teoriassa ja osittain käytän-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36900: nössäkin oppimaansa ammattiin. Kun lähes puo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36901: let nuorista jää kuitenkin lyhyemmäksi tai pidem-
36902: mäksi aikaa työttömäksi, se horjuttaa merkittä-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36903: västi heidän sukupolvensa uskoa tulevaisuuteen.              ryhtyä vastavalmistuneille nuorille lakisää-
36904: Pitkä työttömyys valmistumisen jälkeen voi jopa              teisesti Iuotavan takuutyöpaikkajärjestel-
36905: pyyhkiä tyystin pois opitun ammattitaidon, mikä              män aikaansaamiseksi siten, että työstä
36906: on erittäin suuri kansantaloudellinen ja inhimilli-          maksettaisiin kunkin alan työehtosopi-
36907: nen tappio.                                                  musten mukaista harjoitteluajan palkkaa
36908:                                                              ja työt kestäisivät vähintään vuoden?
36909: 
36910:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1994
36911: 
36912:                                            Raimo Vistbacka
36913: 
36914: 
36915: 
36916: 
36917: 2400321
36918: 2                                         1994 vp -   KK 244
36919: 
36920: 
36921: 
36922: 
36923:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36924: 
36925:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        veltaminen osoittautui mahdottomaksi. Valtion
36926: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         virastot ja laitokset eivätkä myöskään kunnat
36927: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      voineet heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa
36928: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan          työllistää niitä nuoria, joille työllisyyslaissa oli
36929: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 244:         kuitenkin taattu työntekomahdollisuuden järjes-
36930:                                                       tyminen. Tilanteessa ei ole vuoden 1993 alunjäl-
36931:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keen tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antai-
36932:        ryhtyä vastavalmistuneille nuorille laki-      sivat aiheen harkita ns. velvoitetyöjärjestelmän
36933:        sääteisesti Iuotavan takuutyöpaikkajär-        ottamista uudelleen käyttöön edes nuorten osal-
36934:        jestelmän aikaansaamiseksi siten, että         ta.
36935:        työstä maksettaisiin kunkin alan työehto-          Suomen nykyinen erittäin vaikea työllisyysti-
36936:        sopimusten mukaista harjoitteluajan            lanne on seurausta nimenomaan työpaikkojen
36937:        palkkaaja työt kestäisivät vähintään vuo-      voimakkaasta vähentymisestä. Erityisesti tämä
36938:        den?                                           kehitys on vaikeuttanut nuorten sijoittumista
36939:                                                       opiskelun jälkeen työmarkkinoille. Tähän työ-
36940:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          paikkakehitykseen eivät hallituksen eivätkä näin
36941: vasti seuraavaa:                                      ollen myöskään työhallinnon käytettävissä ole-
36942:                                                       vat toimenpiteet juurikaan vaikuta. Sellaisten
36943:    Nuorisotyöttömyys on myös hallituksen ta-          yritysten, joilla ei ole kannattavan toiminnan
36944: holta koettu yhdeksi vaikeimmista nykyisistä yh-      edellytyksiä, on lopetettava toimintansa. Ei ole
36945: teiskunnallisista ongelmista. Tämän ongelman          käytännössä mahdollista eikä nykyisin myös-
36946: vaikeuden ja laaja-alaisuuden huomioon ottaen         kään Suomea sitovien kansainvälisten sopimus-
36947: pääministeri Esko Aho asetti ns. nuorisokanslia-      ten mukaista, että valtion toimesta jatkuvasti
36948: päällikkötyöryhmän laatimaan toimenpideohjel-         tuettaisiin kannattamatonta yritystoimintaa.
36949: man nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja sen         Tästä seuraa välttämättä myös, että työpaikat
36950: vaikutusten lieventämiseksi. Tämän työryhmän          vähenevät yritysten lopettaessa toimintansa hei-
36951: Vaihtoehto työttömyydelle 2 -nimistä loppumie-        kentyneessä taloudellisessa tilanteessa. Näitä yk-
36952: tintöä on käsitelty jo useissa eri yhteyksissä ja     sityisellä sektorilla tapahtuvia työpaikkamene-
36953: siinä ehdotettuja toimenpiteitä sekä niiden edel-     tyksiä ei ole mahdollista korvata esimerkiksijul-
36954: lyttämää rahoitusta on sisällytetty myös edus-        kishallinnon työpaikkojen määrää lisäämällä.
36955: kunnan käsiteltävänä parhaillaan olevaan kulu-        Päinvastoin myös julkishallinto eli valtio ja kun-
36956: van vuoden toiseen lisätalousarvioesitykseen.         nat joutuvat sopeuttamaan oman työvoimapoli-
36957: Osittain työryhmän toimenpiteet ovat eri minis-       tiikkansa käytettävissä oleviin taloudellisiin re-
36958: teriöissä jatkovalmistelun kohteena.                  sursseihin. Tämä on merkinnyt henkilöstösupis-
36959:    Lisätalousarvioesitykseen ei sisälly eikä myös-    tuksia myös julkishallinnossa.
36960: kään virkamiesvalmistelussa missään ministe-              Työhallinnon tarkoituksena on nimenomaan
36961: riössä ole ehdotusta takuutyöpaikkajäijestelmän       nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja sen
36962: ottamisesta uudelleen käyttöön. Tämä johtuu sii-      haittojen lieventämiseksi kehittää varsinaisia
36963: tä, että vuoden 1992loppuun asti tällainen takuu-     koulutustoimenpiteitä ja koulutukseen liittyviä
36964: työpaikkajäijestelmä sisältyi kaikkia alle 20-vuo-    muita toimenpiteitä sekä tällä tavoin parantaa
36965: tiaita koskevana työllisyyslain silloin voimassa      nuorten mahdollisuuksia sijoittua koulutuksen
36966: olleisiin säännöksiin. Tuoiloisen järjestelmän        päättymisen jälkeen työmarkkinoille. Työminis-
36967: mukaisesti valtio ja kunnat olivat velvollisia jär-   teriön tarkoituksena on kiinnittää erityistä huo-
36968: jestämään työntekomahdollisuuden kuudeksi             miota yhtäältä nykyisen oppisopimusjärjestel-
36969: kuukaudeksi kaikille alle 20-vuotiaille nuorille,     män kehittämiseen sekä toisaalta korkeakoulu-
36970: joiden työttömyys oli jatkunut kuusi kuukautta.       opiskelun ja muun ammatillisen koulutuksen jäl-
36971: Vuoden 1993 alusta lukien tästä velvoitetyöjär-       keisen ensimmäisen hankittua koulutusta vastaa-
36972: jestelmästä luovuttiin, koska sen käytäntöön so-      van työpaikan saantimahdollisuuksien turvaa-
36973:                                           1994 vp -   KK 244                                          3
36974: 
36975: miseen viimesijaisesti työllisyysmäärärahoista        voimaan tullut työmarkkinatukijärjestelmä,joka
36976: maksettavalla työllistämistuella. Tältä osin välit-   tosin ei ole osa työttömyysturvajärjestelmää, on
36977: tömästi tarvittavat budjettiratkaisut hallitus on     tarkoitettu muun muassa ensimmäistä kertaa
36978: sisällyttänyt kuluvan vuoden toiseen lisätalous-      työmarkkinoille tulevien henkilöiden toimeen-
36979: arvioesitykseensä. Perusteellisempaa valmistelua      tulojärjestelmäksi. Työmarkkinatukea voidaan
36980: vaativat toimenpiteet on tarkoitus suorittaa pi-      myös ns. odotusaikana maksaa henkilölle, joka
36981: kaisesti asianomaisten ministeriöiden välisenä        on sijoitettu työmarkkinatukijärjestelmän mu-
36982: yhteistyönä.                                          kaisiin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi työhar-
36983:    Edustaja Vistbackan kysymyksen perusteluis-        joitteluun, joka tapahtuu ilman työsuhdetta työ-
36984: sa mainitun työttömyysturvajärjestelmän osalta        voimatoimiston järjestämässä harjoittelupaikas-
36985: on lopuksi syytä todeta, että vuoden 1994 alussa      sa.
36986:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
36987: 
36988:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
36989: 4                                         1994 vp -   KK 244
36990: 
36991: 
36992: 
36993: 
36994:                                         Tili Riksdagens Talman
36995: 
36996:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      praktiken. Varken statens ämbetsverk och inrätt-
36997: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ningar eller kommuner kunde i det försämrade
36998: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ekonomiska läget sysselsätta de ungdomar, för
36999: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            vilka det dock hade garanterats en möjlighet till
37000: nr 244:                                               arbete i sysselsättningslagen. Serlan början av
37001:                                                       1993 har det inte skett sådana förändringar i
37002:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        situationen som skulle ge anledning tili att över-
37003:        ta för skapande av ett lagstadgat system       väga eventuellt återinförande av det s.k. garanti-
37004:        med garanterat arbete för nyutexamine-         arbetssystemet ens för de ungas vidkommande.
37005:        rade ungdomar så att för arbetet skulle           Det nuvarande mycket svåra sysselsättnings-
37006:        betalas praktikantlön enligt kollektivav-      läget i Finland beror enkom på att antalet arbets-
37007:        talet för branschen och att arbetena skulle    platser har minskat kraftigt. 1 synnerhet har den-
37008:        vara minst ett år?                             na utveckling försämrat de ungas placering på
37009:                                                       arbetsmarknaden efter studierna. Denna arbets-
37010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         platsutveckling kan således knappast påverkas
37011: anföra följande:                                      genom vare sig regeringens eller arbetsförvalt-
37012:                                                       ningens disponibla åtgärder. Sådana företag som
37013:    Ungdomsarbetslösheten har också av rege-           saknar förutsättningar för lönsam verksamhet
37014: ringen upplevts som ett av de allvarligaste sam-      måste upphöra med sin verksamhet. Det är var-
37015: hällsproblemen för tillfållet. Med beaktande av       ken praktiskt möjligt eller i samklang med de
37016: hur svårt och vitt omfattande problem det är          intemationella avtal som binder Finland att sta-
37017: fråga om tillsatte statsminister Esko Aho en s.k.     ten fortsatt stöder olönsam företagsverksamhet.
37018: kanslichefsgrupp för ungdomsarbetslöshet för          Detta leder oundvikligen också till en minskning
37019: att utarbeta ett åtgärdsprogram för minskande av      av arbetsplatserna när företag på grund av det
37020: ungdomsarbetslösheten och lindrande av dess           skärpta ekonomiska läget måste nedläggas.
37021: verkningar. Arbetsgruppens slutrapport Alter-         Dessa arbetsplatsförluster inom den privata sek-
37022: nativ till arbetslöshet 2 har redan tagits upp i      torn kan inte ersättas med att exempelvis öka
37023: olika sammanhang och de åtgärder som föreslås i       antalet arbetsplatser inom den offentliga förvalt-
37024: den och den finansiering dessa åtgärder förutsät-     ningen. Tvärtom måste också den offentliga för-
37025: ter har intagits i den andra tilläggsbudgetproposi-   valtningen, dvs. staten och kommunema, anpas-
37026: tionen för innevarande år, viiken behandlas som       sa sin egen arbetskraftspolitik efter de disponibla
37027: bäst av riksdagen. En del av arbetsgruppens åt-       ekonomiska resursema. Detta har lett till perso-
37028: gärder är föremål för fortsatt beredning vid olika    nalnedskärningar också inom den offentliga för-
37029: ministerier.                                          valtningen.
37030:    Något förslag om att på nytt införa ett system        Arbetsförvaltningen har för avsikt att uttryck-
37031: med garanterat arbete varken ingår i tilläggsbud-     ligen för att underlätta ungdomsarbetslösheten
37032: getpropositionen eller bereds vid något ministeri-    och lindra dess skadeverkningar utveckla egentli-
37033: um som tjänstemannauppdrag. Detta beror på            ga utbildningsåtgärder och övriga åtgärder som
37034: att ett sådant system med garanterat arbete ingick    anknyter till utbildningen samt att på så sätt
37035: i den då gällande sysselsättningslagen till utgång-   förbättra de ungas möjligheter att placera sig på
37036: en av 1992 och berörde alla ungdomar som inte         arbetsmarknaden efter avslutad utbildning. Ar-
37037: fyllt 20 år. Enligt det då gällande systemet var      betsministeriet skall fåsta särskild uppmärksam-
37038: staten och kommunerna skyldiga att ordna en           het dels vid att utveckla det nuvarande läroavtals-
37039: möjlighet att arbeta sex månader för alla de ung-     systemet och dels vid att trygga studerande möj-
37040: domar under 20 år, vilka varit arbetslösa i sex       ligheter att efter avslutad högskole- eller annan
37041: månader. Från och med början av 1993 avstod           yrkesinriktad utbildning få en första arbetsplats
37042: man från detta system med garanterat arbete,          som motsvarar utbildningen, vilket i sista hand
37043: eftersom det visade sig omöjligt att tillämpa det i   sker genom sysselsättningsstöd som skall betalas
37044:                                        1994 vp -   KK 244                                           5
37045: 
37046: med sysse1sättningsans1ag. De budgetavgöran-       trädde i kraft i början av 1994, vilket visserligen
37047: den som detta omede1bart kräver har regeringen     inte ingår som ett led i systemet för utkomst-
37048: intagit i innevarande års andra tilläggsbudget-    skydd för arbetslösa, är avsett bl.a. för de per-
37049: proposition. Avsikten är att sådana åtgärder som   soner som första gången träder in på arbets-
37050: kräver grund1igare beredning snabbt vidtas som     marknaden. Arbetsmarknadsstöd kan också
37051: samarbete mellan behöriga ministerier.             under s.k. väntetid betalas tili en person som
37052:    Beträffande det utkomstskydd för arbetslösa     placerats i åtgärder enligt systemet med arbets-
37053: som nämns i motiveringen till riksdagsman          marknadsstöd, såsom t.ex. arbetspraktik, som
37054: Vistbackas spörsmå1 är det slutligen skäl att      sker utan arbetsförhållande på en praktikplats
37055: konstatera att det arbetsmarknadsstöd som          som arbetskraftsbyrån ordnar.
37056:      Helsingforsden 6 maj 1994
37057: 
37058:                                                                    Arbetsminister Ilkka Kanerva
37059:                                                  1994vp
37060: 
37061: Kirjallinen kysymys 245
37062: 
37063: 
37064: 
37065: 
37066:                                    Aittoniemi: Mahdollisuuksista siirtää ED-jäsenyyden toteutumis-
37067:                                        ajankohtaa
37068: 
37069: 
37070:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37071:    Suomen suunnitellessa aikanaan hakeutumis-          erittäin vaikea määritellä hajanaisten ja epäsel-
37072: ta Euroopan unioninjäseneksi pidettiin tärkeänä        vien ED-perussopimusten pohjalta.
37073: muun muassa kahta asiaa. Toinen oli se, että               Kolmas asia, joka tekee ED-sopimuksen vai-
37074: maan talous saavuttaisi tietynasteisen vakauden        keaksi toteuttaa tulevan vuoden vaihteesta al-
37075: tason, jolloin taloutemme vastaisi ED:n taholta        kaen, ovat lähestyvät eduskuntavaalit. Historial-
37076: asetettuja vaatimuksia ja toisaalta kestäisi pa-       lisen sopimuksen maallemme mahdollisimman
37077: remmin suhteellisen suuriksi tiedetyt taloudelli-      positiivinen syntyminen vaatisi poliittista kon-
37078: sen toiminnan muutokset. Tärkeänä pidettiin            sensusta, jollaista tällä hetkellä ja vielä vähem-
37079: myös sitä luonnollista seikkaa, että jäsenyyteen       män vaalien lähestyessä on vaikea etsiä.
37080: johtavat neuvottelut toteutetaan ilman turhaa              Maamme lähestyy siis mahdollista ED-jäse-
37081: kiirettä ja siten, että niiden lopputulos sekä olisi   nyyttään onnettomissa olosuhteissa.
37082: selkeä että vastaisi molempien osapuolien tarkoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37083: tusta.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37084:    Nyt ensinnäkin maamme talous on kunnossa,           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37085: joka ei vastaa alkuperäisiä pyrkimyksiä ja jäse-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37086: nyyden ehtoja. Valtiontalouden budjettivaje on
37087: 60-70 miljardin markan luokkaa ja työttömyys                       Mitä mahdollisuuksia Hallitus katsoo
37088: ennennäkemätön. Kun budjetin tulot veropoliit-                 olevan parin vuoden aikalisän ottamisek-
37089: tisista syistä alenisivat edelleen merkittävästi ED-           si ED-jäsenyysneuvotteluissa paremman
37090: jäsenyyden voimaan tullessa, taloutemme ei ole                 ja kestävämmän tuloksen saavuttamisek-
37091: alhaisesta inflaatio- ja korkotasosta huolimatta               si ottaen huomioon, että tällä hetkellä
37092: siinä kunnossa, jota ED-jäsenyys onnistuessaan                 maan talouden huono kunto suurine ali-
37093: edellyttää.                                                    jäämineen, varsin sekavaksi jäänyt ED-
37094:     Neuvottelut ED-sopimuksesta ovat olleet yhtä               sopimusneuvottelujen tulos sekä lähesty-
37095: kaaosta, eivätkä neuvottelijat sen paremmin kuin               vien valtiollisten vaalien aiheuttama po-
37096: muutkaan tiedä sitä, mitä on sitovasti sovittu.                liittinen epävakaisuus eivät anna vakaata
37097: Tämä asettaa erityisesti maatalouden hankalan                  pohjaa ED-jäsenyyden onnistuneeksi to-
37098:  paikan eteen, koska sisäistä maataloustukea on                teuttamiseksi vuoden 1995 alusta?
37099: 
37100:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1994
37101: 
37102:                                              Sulo Aittoniemi
37103: 
37104: 
37105: 
37106: 
37107: 2400321
37108: 2                                          1994 vp -   KK 245
37109: 
37110: 
37111: 
37112: 
37113:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37114: 
37115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Koska kolme muutakin EFTA-maata haki
37116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ED:njäsenyyttä, hallitus arvioi, että Suomen kal-
37117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taisten maiden yleiset jäsenyysehdot lyötäisiin
37118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittanie-         lukkoon ED:n tällä laajentumiskierroksella. Seu-
37119: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           raavilla kierroksilla mukana olisi maita, joiden
37120: 245:                                                   tarpeet ovat toisenlaiset ja integrointi ED:hun
37121:                                                        huomattavasti kivulloisempaa kuin EFTA-mai-
37122:            Mitä mahdollisuuksia Hallitus katsoo        den. Siinä joukossa Suomen erityistarpeille riit-
37123:        olevan parin vuoden aikalisän ottamisek-        täisi vähemmän ymmärtämystä. Sitä saattaisi vä-
37124:        si ED-jäsenyysneuvotteluissa paremman           hentää myös jo kerran neuvotelluu sopimuksen
37125:        ja kestävämmän tuloksen saavuttamisek-          hylkääminen.
37126:        si ottaen huomioon, että tällä hetkellä            ED:n omassa sisäisessä kehityksessä seuraa
37127:        maan talouden huono kunto suurine ali-          erittäin tärkeä vaihevuonna 1996,jolloin unionin
37128:        jäämineen, varsin sekavaksi jäänyt ED-          jäsenmaat kokoontuvat hallitusten väliseen kon-
37129:        sopimusneuvottelujen tulos sekä lähesty-        ferenssiin sopimaan sen edelleen kehittämisestä
37130:        vien valtiollisten vaalien aiheuttama po-       sekä institutionaalisesti että poliittisesti, mukaan
37131:        liittinen epävakaisuus eivät anna vakaata       lukien mahdollisen puolustuspolitiikan kehittä-
37132:        pohjaa ED-jäsenyyden onnistuneeksi to-          minen. Suomen etujen mukaista olisi päästä osal-
37133:        teuttamiseksi vuoden 1995 alusta?               listumaan konferenssiin ja vaikuttamaan sen lop-
37134:                                                        putulokseen sen sijaan, että jäseneksi pyrittäisiin
37135:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vasta tuloksen tultua sovituksi.
37136: vasti seuraavaa:                                           Maan talouden heikko tila ei voi olla syy lykä-
37137:                                                        tä jäsenyyttä. ED-jäsenyyden kokonaisvaikutus
37138:    ED-jäsenyysneuvottelujen tulos, joka on täs-        talouteen arvioidaan myönteiseksi, vaikka tietty-
37139: mällisesti selvillä nyt, kun jäsenyyssopimuksen        jä paineita valtion budjettitalouteen kohdistuu-
37140: teksti on laadittu, on yksi kokonaisuus. Kaikki        kin varsinkin ensimmäisenä jäsenyysvuotena.
37141: neuvottelutulokset ovat kompromisseja, joita on           Lähestyvät eduskuntavaalit ovat normaali ta-
37142: tehnyt jokainen neuvottelujen osapuoli. Tämä           pahtuma poliittisessa elämässämme. Vaalitaiste-
37143: tulos ei ole poikkeus. Jos tuloksesta avataan yksi     lua ei voida pitää poliittisena epävakaisuutena,
37144: tai muutamia asioita, seurauksena kaikki asiat         joskin se saattaa vaikeuttaajäsenyyteen liittyvien
37145: aukeavat, myös ne, joissa kompromisseja ovat           kansallisten toimien toteuttamista. Ylipäänsä
37146: meidän hyväksemme tehneet muut osapuolet.              eduskuntavaalit olisi pidettävä erillään ED-jäse-
37147:    Näin ollen ei ole mitään takeita siitä, että neu-   nyydestä ja sitä koskevasta keskustelusta.
37148: votteluja pitkittämällä tai ne joksikin aikaa kes-        Suomen jäsenyysneuvotteluja ei voida pitää
37149: keyttämällä saataisiin lopulta parempi tulos. Itse     kaoottisina eikä jäsenyysneuvottelujen tulosta
37150: asiassa on todennäköistä, että kävisi päinvastoin.     sekavana. Elintarviketalouden ja aluepolitiikan
37151:    ED ei voi ottaa uusiajäseniä jatkuvasti. Aikai-     osalta ei asetettuja tavoitteita kuitenkaan saavu-
37152: semmatkin laajentumiset osoittavat, että uusien        tettu. Tästä syystä ne kansalliset toimet, joita
37153: jäsenten aiheuttamat sopeuttamistoimenpiteet           valmistellaan elintarviketalouden toimintaedel-
37154: vievät aikansa. Siksi "aikalisän" ottaminen nyt        lytysten turvaamiseksi, ovat välttämättömiä.
37155: merkitsisi Suomen jäsenyyden lykkääntymistä
37156: useilla vuosilla, todennäköisesti ensi vuosituhan-
37157: nen puolelle.
37158: 
37159:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
37160: 
37161:                                                                 Ulkoasiainministeri Heikki Haavisto
37162:                                              1994 vp -    KK 245                                             3
37163: 
37164: 
37165: 
37166: 
37167:                                            Tili Riksdagens Talman
37168: 
37169:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           den bedömningen att man under denna utvidg-
37170: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            ningsomgång skulle fastställa de generella med-
37171: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          lemsvilikoren för Iänder av samma typ som Fin-
37172: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 245:             land. Följande omgångar kommer att gälla län-
37173:                                                           dermed andra behov, förvilka integreringen i EU
37174:            Vilka möjligheter ser Regeringen att           blir betydligt svårare än för EFTA-länderna. I
37175:         uppskjuta EU-förhandlingarna med ett              den kretsen skulle det finnas mindre förståelse för
37176:         par år för att få ett bättre och hållbarare       Finlands särskilda behov. Ett förkastande av det
37177:         resultat, med beaktande av att landets            redan en gång framförhandlade avtalet kunde ha
37178:         ekonomiska skick med sitt stora under-            liknande effekter.
37179:         skott, det synnerligen oklara slutresulta-            I fråga om EU:s egen inre utveckling inträffar
37180:         tet i EU-förhandlingarna och den politis-         ett synnerligen viktigt skede 1996 då medlemslän-
37181:         ka instabiliteten inför det kommande              derna i unionen sammanträder tili en mellanstat-
37182:         riksdagsvalet inte utgör någon stabil             lig konferens för att komma överens om den såväl
37183:         plattform för att EU-medlemskapet kun-            institutionelia som politiska utvecklingen av uni-
37184:         de genomföras på ett lyckligt sätt från           onen i framtiden, inbegripet utvecklandet av en
37185:         ingången av 1995?                                 eventuell försvarspolitik. Det vore förenligt med
37186:                                                           Finlands intresse att kunna delta i konferensen
37187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             och ha möjlighet att påverka slutresultatet av den
37188: anföra följande:                                          i stället för att sträva efter medlemskap först efter
37189:                                                           det att resultatet överenskommits.
37190:    Resultatet av förhandlingarna om ett EU-                   Det svaga ekonomiska läget i landet kan inte
37191: medlemskap, vars exakta innehåll blivit helt klart        vara orsak tili att medlemskapet skjuts upp. Be-
37192: sedan avtalstexten nu utformats, utgör en helhet.         dömningen är att EU-medlemskapets samman-
37193: Alla förhandlingsresultat är kompromisser, från           lagda effekt på ekonomin är positiv, även om
37194: varje förhandlingsparts sida. Detta resultat är           statsbudgeten utsätts för viss press, i synnerhet
37195: inget undantag. Om en eller flera frågor tas upp          under det första medlemsåret.
37196: på nytt, leder det tili att även alla andra frågor            Det kommande riksdagsvalet är en normal
37197: öppnas på nytt, också de frågor där de andra              händelse i vårt politiska liv. Valkampen kan inte
37198: parterna har ingått för oss gynnsamma kompro-             betraktas som politisk instabilitet, fastän den
37199: misser.                                                   kanske kan försvåra genomförandet av nationel-
37200:    Det finns sålunda inga garantier för att resulta-      la åtg.ärder som sammanhänger med medlemska-
37201: tet blir bättre i slutändan om förhandlingarna            pet. Over huvud taget borde man hålla isär riks-
37202: förlängs eller avbryts för en viss tid. I själva verket   dagsvalet och EU-medlemskapet med dess de-
37203: är det sannolikt att det skulle gå tvärtom.               batt.
37204:    EU kan inte ta emot nya medlemmar hela                     Finlands medlemsförhandlingar kan inte be-
37205: tiden. Redan de tidigare utvidgningarna har visat         traktas som kaotiska, och resultatet av medlems-
37206: att anpassningsåtgärderna tili följd av nya med-          förhandlingarna kan inte heller kallas rörigt. De
37207: lemmar tar sin tid. Därför skulle en tilläggsfrist i      uppställda målen kunde emellertid inte nås i fråga
37208: detta skede innebära att ett finländskt medlem-           om livsmedelshushållningen och regionalpoliti-
37209: skap skulle uppskjutas med flera år, sannolikt in         ken. Därför är det nödvändigt med de nationella
37210: på nästa årtusende.                                       åtgärder som förbereds för att trygga verksam-
37211:    Eftersom tre andra EFTA-länder också an-               hetsförutsättningarna för livsmedelsindustrin.
37212: sökte om medlemskap i EU, gjorde regeringen
37213: 
37214:      Helsingforsden 10 maj 1994
37215: 
37216:                                                                         Utrikesminister Heikki Haavisto
37217:                                                1994vp
37218: 
37219: Kirjallinen kysymys 246
37220: 
37221: 
37222: 
37223: 
37224:                                   Rinne: Työllisyysmäärärahojen jakoperusteista
37225: 
37226: 
37227: 
37228:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37229:     Valtiollisten vaalien lähestyessä työllisyyden       Täsmäsanottuna alkaa tuntua yhä enemmän
37230: parantamista koskevat valtioneuvoston päätök-        siltä, että Suomen Keskusta toteuttaa eräänlaista
37231: set ovat muuttuneet yhä epäoikeudenmukaisem-         jäsenhuoltoa yhteisistä varoistamme.
37232: miksi maan tasapuolista kehitystä ajatellen.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37233:     Satakunta, joka merkittävällä tavalla huoleh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37234: tii vientitulojemme kansantaloudellisesta kartut-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37235: tamisesta, on jäämässä yhä syvempään Joukkoon        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37236: mitä epäoikeudenmukaisimmalla tavalla.
37237:     Rahat valtioneuvostossa jaetaan yhä räikeäm-               Mihin oikaisutoimenpiteisiin Hallitus
37238: mällä tavalla sen mukaan, onko alueelta ministe-            aikoo ryhtyä, että työllisyyttä parantavat
37239: ri vai ei. Tätäkin merkitsevämmiksi näyttäisivät            ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta
37240: muodostuvan Suomen Keskustan kannatuslu-                    välttämättömät rahat jaetaan niin, että
37241: vut.                                                        kansantaloutemme kannalta merkittävät
37242:                                                             alueet tulevat huomioon otetuiksi?
37243: 
37244:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1994
37245: 
37246:                                             Heikki Rinne
37247: 
37248: 
37249: 
37250: 
37251:  2400321
37252: 2                                        1994 vp -   KK 246
37253: 
37254: 
37255: 
37256: 
37257:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37258: 
37259:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den mukaan esimerkiksi kuluvan vuoden aikana
37260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voidaan momentilla 34.06.62 (Työllisyysperus-
37261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     teinen valtionapu investointeihin) osoitettua
37262: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin      myöntämisvaltuutta käyttää lähinnä alueilla,
37263: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 246:             joilla työttömyysaste ylittää maan keskimääräi-
37264:                                                      sen tason. Kuntasektorille suunnattavien infra-
37265:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       struktuuri-investointien osalta määrärahaa saa
37266:        ryhtyä, että työllisyyttä parantavat ja       käyttää erityisen perustelluista syistä myös
37267:        elinkeinotoiminnan kannalta välttämät-        muualla maassa. Momentin 34.06. 77 (Sijoitus-
37268:        tömät rahat jaetaan niin, että kansanta-      menot työllisyyden turvaamiseksi) perustelujen
37269:        loutemme kannalta merkittävät alueet          mukaan tätä määrärahaa saa käyttää työttömyy-
37270:        tulevat huomioon otetuiksi?                   den torjunnasta aiheutuvien menojen maksami-
37271:                                                      seen vaikeilla työttömyysalueilla. Nämä edus-
37272:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunnan vahvistamat periaatteet on otettu huo-
37273: vasti seuraavaa:                                     mioon asian valmistelussa työministeriössä.
37274:                                                      Koska valtioneuvoston yleisistunto on vahvis-
37275:    Työllisyysmäärärahojen alueellisesta jaosta       tanut työllisyysmäärärahojen alueellisen jaon
37276: päätetään ja asia ratkaistaan valtioneuvoston        yleensä lähes työministeriön esityksen mukaises-
37277: ohjesäännön 11 b §:n 6 kohdan nojalla valtioneu-     ti, ovat edellä selostetut jakoperusteet tulleet ote-
37278: voston yleisistunnossa. Esitys yleisistunnossa ta-   tuiksi huomioon myös asianomaisissa valtioneu-
37279: pahtuvaa päätöksentekoa varten valmistellaan         voston päätöksissä.
37280: työministeriössä, ja esitys käsitellään ennen lo-        Yleensä valtioneuvosto on työllisyysmäärä-
37281: pullista päätöksentekoa valmistavasti myös val-      rahojen alueellisesta jaosta päättäessään jättänyt
37282: tioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa.                osan määrärahoista työministeriön käytettäväk-
37283:    Työministeriössä asian valmisteluun vaikutta-      si ennalta arvaamattomia tarpeita varten. Näitä
37284: vat muun muassa eduskunnan kannanotot kun-           määrärahoja ministeriö on varainhoitovuoden
37285: kin varainhoitovuoden määrärahojen ja myön-          aikana kohdentanut nopeasti ilmaantuneiden
37286: tämisvaltuuksien käyttöperusteista. Palkkape-        äkillisten tarpeiden mukaan. Tällä tavoin työmi-
37287: rusteisten määrärahojen alueellistajakoa valmis-     nisteriö myönsi esimerkiksi Oy Metsä-Botnia
37288: teltaessa on työministeriössä edelleen noudatettu    Ab:lle 50 miljoonaa markkaa työllisyysperusteis-
37289: eduskunnan vuonna 1980 työllisyyslain erään          ta investointiavustusta Raumalle rakennettavak-
37290: muutosesityksen käsittelyn yhteydessä päättä-         si suunnitellun uuden sellutehtaan maanraken-
37291: mää kantaa, jonka mukaan näitä määrärahoja           nuksen ja aluerakentamisen 1. vaiheen sekä to-
37292: alueellisesti kohdennettaessa on otettava huo-       teutussuunnittelun käynnistämiseen. Vastaavia
37293: mioon sekä absoluuttinen että suhteellinen työt-     muitakin esimerkkejä voitaisiin luetella.
37294: tömyys, ennakoitu työllisyyskehitys, käytettävis-        Edellä olevan perusteella on yhteenvetona to-
37295: sä olevat koulutuspaikat ja muuttoliikkeen vai-      dettava, että työministeriö työllisyysmääräraho-
37296: kutukset. Työministeriössä valmisteltiin edus-       jen alueellista jakoa valmistellessaan ja valtio-
37297: kunnan kannanoton perusteella työvoimapiireit-       neuvoston yleisistunto tästä jaosta päättäessään
37298: täisten määrärahakiintiöiden laskentamalli, jota      ovat noudattaneet eduskunnan päättämiä mää-
37299: edelleen noudatetaan. Valtion omiin ja sen tuke-     rärahojen kohdentamisohjeita sekä näiden ohjei-
37300: miin investointeihin tarkoitettujen työllisyys-      den sallimissa liikkumarajoissa pyrkineet koh-
37301: määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueel-         deotamaan käytettävissä olevat määrärahat
37302: lista jakoa puolestaan ovat ohjanneet vuosittain     työllisyyden hoidon kannalta kulloinkin tarkoi-
37303: talousarvion perusteluissa olevat maininnat, joi-    tuksenmukaisimmalla tavalla.
37304: 
37305:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
37306: 
37307:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
37308:                                            1994 vp -   KK 246                                            3
37309: 
37310: 
37311: 
37312: 
37313:                                          Tili Riksdagens Talman
37314: 
37315:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       budgetmotiveringar enligt vilka t.ex. den bevill-
37316: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ningsfullmakt som innevarande år anvisats un-
37317: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       der moment 34.06.62 (Statsunderstöd för inves-
37318: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr             teringar i sysselsättningsfrämjande syfte) främst
37319: 246:                                                   kan användas inom sådana områden där arbets-
37320:                                                        lösheten överskrider genomsnittsnivån i landet.
37321:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         När det gäller infrastrukturinvesteringar för den
37322:        ta för att sysselsättningsfrämjande och         kommunala sektorn får anslaget av särskilt moti-
37323:        för näringsverksamheten nödvändiga              verade skäl användas även i andra delar av lan-
37324:        pengar fördelas så att de för vår samhälls-     det. Enligt momentmotiveringen till34.06. 77 (In-
37325:        ekonomi viktiga områdena beaktas?               vesteringsutgifter för tryggande av sysselsätt-
37326:                                                        ningen) får detta anslag användas till betalning
37327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av utgifter för motverkande av arbetslösheten
37328: anföra följande:                                       inom områden med svår arbetslöshet. Dessa av
37329:                                                        riksdagen fastslagna principer har beaktats då
37330:    Om den regionala fördelningen av sysselsätt-        arbetsministeriet har berett ärendet. Eftersom
37331: ningsanslag skall enligt 11 b § 6 punkten regle-       statsrådets allmänna sammanträde nästan alltid
37332: mentet för statsrådet beslutas och ärendet skall       har fastställt den regionala fördelningen av sys-
37333: avgöras vid statsrådets allmänna sammanträde.          selsättningsanslagen enligt arbetsministeriets
37334: En framställning för beslutsfattande vid det all-      framställning, har ovan anförda fördelnings-
37335: männa sammanträdet bereds vid arbetsministe-           grunder blivit beaktade också i de beslut som
37336: riet och framställningen behandlas preliminärt         statsrådet har fattat i dessa frågor.
37337: också vid statsrådets finansutskott före det slutli-      I allmänhet har statsrådet när det fattat beslut
37338: ga beslutsfattandet.                                   om regional fördelning av sysselsättningsansla-
37339:    Vid arbetsministeriet påverkas ärendets be-         gen vikit en del av anslagen för att kunna använ-
37340: redning av bl.a. riksdagens ställningstagande till     das av arbetsministeriet för eventuella oväntade
37341: användningsgrundema för varje finansårs anslag         behov. Dessa anslag har ministeriet under finans-
37342: och bevillningsfullmakter. Vid beredning av den        året dirigerat tili sådana behov som plötsligt dykt
37343: regionala fördelningen av de lönebaserade ansla-       upp. På detta sätt beviljade arbetsministeriet t.ex.
37344: gen har arbetsministeriet fortfarande iakttagit        Oy Metsä-Botnia Ab 50 miljoner mark i syssel-
37345: den ståndpunkt som riksdagen i samband med             sättningsfrämjande investeringsunderstöd för att
37346: behandlingen av ett ändringsförslag som gällde         möjliggöra inledandet av första skedet av anlägg-
37347: dåvarande lag om sysselsättning 1980 slog fast,        ningsarbetena och realiseringsplanen för den
37348: enligt viiken man vid regional fördelning av dessa     nya cellulosafabrik som skall byggas i Raumo.
37349: anslag bör beakta såväl den absoluta som den           Också andra motsvarande exempel kunde räknas
37350: relativa arbetslösheten, den prognostiserade sys-      upp.
37351: selsättningsutvecklingen, tillbudsstående utbiid-         På basis av det ovan stående kan man sam-
37352: ningsplatser samt inverkningar av flyttningsrö-        manfattningsvis konstatera att arbetsministeriet
37353: relsen. På basis av riksdagens ställningstagande       då det berett den regionala fördelningen av sys-
37354: bereddes vid arbetsministeriet en kalkylmodell         selsättningsanslagen och statsrådets allmänna
37355: för arbetskraftsdistriktsvisa anslagskvoter, vii-      sammanträde då det beslutat om fördelningen
37356: ken gäller fortfarande. Den regionala fördelning-      har följt de av riksdagen fastslagna fördelnings-
37357: en av de sysselsättningsanslag som är avsedda för      anvisningama samt inom ramen för den rörelse-
37358: statens egna och av staten understödda investe-        frihet som dessa anvisningar tillåter försökt in-
37359: ringar och deras bevillningsfullmakter har i sin       rikta de disponibla anslagen så som vid varje
37360: tur dirigerats genom de omnämnanden i årliga           enskild tidpunkt varit ändamålsenligast.
37361: 
37362:      Helsingforsden 11 maj 1994
37363: 
37364:                                                                         Arbetsminister Ilkka Kanerva
37365:                                                1994vp
37366: 
37367: Kirjallinen kysymys 247
37368: 
37369: 
37370: 
37371: 
37372:                                   Moilanen ym.: Rikosten sovittelutoimintaa koskevan lainsäädän-
37373:                                      nön aikaansaamisesta
37374: 
37375: 
37376:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37377: 
37378:    Rikosten sovittelutoimintaa on kokeiltu Van-         Ongelmana on nyt se, että viranomaisten suh-
37379: taalla jo 10 vuotta. Toiminta on laajentunut yli     tautuminen vaihtelee. Sovittelutoiminnan peri-
37380: 100 muuhun kuntaan. Vuosittain sovitteluneu-         aatteiden yhdenmukaistamiseksi tarvittaisiin so-
37381: vonnalla ratkotaan 2 000-3 000 tapausta. Ko-         vittelutoimintaa säätelevä lainsäädäntö.
37382: keilusta on saatu myönteisiä kokemuksia.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37383:    Suurin osa asiakkaista on nuoria. Myös alle       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37384: 15-vuotiaat pääsevät sovitteluun, koska kysy-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37385: myksessä ei ole rangaistus vaan seuraamus. So-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37386: vitteluun tulevat nuoret ovat syyllistyneet lähin-
37387: nä omaisuusrikoksiin, vahingontekoon tai pa-                   Milloin Hallitus aikoo antaa rikosten
37388: hoinpitelyihin. Sovittelussa on tavoitteena päästä          sovittelutoimintaa koskevat lakiesityk-
37389: rikoksen ja uhrin väliseen sopimukseen vahin-               set?
37390: gonkorvauksesta tai muusta hyvityksestä.
37391: 
37392:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1994
37393: 
37394:           Eeva-Liisa Moilanen           Johannes Koskinen              ArjaAlho
37395:           Ensio Laine                   Marjut Kaarilahti              Johannes Leppänen
37396:           Riitta Jouppila               Tina Mäkelä                    Anna-Kaarina Louvo
37397:           Heikki A. Ollila              HåkanMalm                      Pertti Paasio
37398:           Jarmo Wahlström               Liisa Jaakonsaari              Erkki Tuomioja
37399:           Pekka Haavisto                Eeva Kuuskoski                 Hannu Kemppainen
37400:           Ismo Seivästö                 Jouko Jääskeläinen             Bjarne Kallis
37401:                                         Tuula Linnainmaa
37402: 
37403: 
37404: 
37405: 
37406: 2400321
37407: 2                                         1994 vp -   KK 247
37408: 
37409: 
37410: 
37411: 
37412:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37413: 
37414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        uudistettujen säännösten mukaan myös tekijän
37415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toiminta rikoksen vaikutusten estämiseksi ja
37416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       poistamiseksi voidaan ottaa huomioon seikkana,
37417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja EevaLiisa        joka puoltaa syyttämättä tai tuomitsematta jättä-
37418: Moilasen ym. näin kuuluvankirjallisenkysymyk-         mistä. Vaikka laki ei suoraan sovittelua mainitse-
37419: sen n:o 247:                                          kaan, todetaan lain perusteluissa, että osallistu-
37420:                                                       minen sovitteluun voisi olla yhtenä esimerkkinä
37421:           Milloin Hallitus aikoo antaa rikosten       tässä tarkoitetusta tilanteesta.
37422:        sovittelutoimintaa koskevat lakiesityk-           Sovittelun laajentuessa myös lakia soveltavat
37423:        set?                                           viranomaiset joutuvat yhä useammin pohtimaan,
37424:                                                       miten suhtautua ja mikä merkitys tällaiselle me-
37425:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nettelylle olisi käytännössä annettava. Asian hoi-
37426: taen seuraavaa:                                       taminen nykyiseen tapaan vain lain perustelujen
37427:                                                       tasolla aiheuttaa ilmeistä hämmennystä viran-
37428:    Sovittelu syntyi vaihtoehtona virallisjärjestel-   omaisissa ja saattaa myös vaarantaa lainkäytön
37429: mälle. On siten selvä, että toiminta myös alkoi       yhtenäisyyden, kuten kysymyksen perusteluissa-
37430: ilman virallisia muotoja ja lainsäännöksiä. Kym-      kin todetaan.
37431: menen vuoden kuluessa sovittelutoiminta on               Oikeusministeriössä on näistä syitä valmisteil-
37432: merkittävästi laajentunut. Toisaalta sovittelu ra-    la esitys, jonka mukaan sovittelusta otettaisiin
37433: kentuu edelleen osapuolten vapaaehtoisuuden ja        erillinen maininta syyttämättä- ja tuomitsematta-
37434: palkattoman vapaaehtoistoiminnan varaan.              jättämissäännöksiin. Asianomistajan ja tekijän
37435: Vaikka paineet sovittelua koskevan lainsäädän-        välillä saavutettu sovinto olisi siten jatkossa lain
37436: nön kehittämiseksi kasvavat, maltti ja varovai-       nimenomaisesti tunnistama seikka, jonka nojalla
37437: suus sovittelun lakisääteistämisessä on perustel-     syyte voitaisiin jättää nostamatta tai rangaistus
37438: tua toiminnan epävirallisen ja vapaaehtoisuutta       voitaisiin jättää tuomitsematta. Esitys sovittelus-
37439: korostavan luonteen vuoksi. Tämä pätee erityi-        ta toimenpiteistä luopumisen perusteena anne-
37440: sesti rikoslakiin otettaviin säännöksiin. Lainsää-    taan eduskunnalle yhdessä uutta nuorisorangais-
37441: dännön kehittämisessä on viisainta edetä askel        tusta koskevan esityksen kanssa vielä tämän ke-
37442: kerrallaan sitä mukaa kuin asioista on saavutettu     vään kuluessa. Yhteys nuorisorangaistukseen on
37443: periaatteellinen selvyys ja riittävä yksimielisyys.   luonteeltaan kuitenkin lähinnä tekninen. Sovitte-
37444:    Tässä vaiheessa aika on kypsä rikosoikeudelli-     lusta ei tällä uudistuksella tehdä uutta "rangais-
37445: sista toimenpiteistä luopumista koskevan sään-        tusta".
37446: nöstön uudistamiseen tavalla, joka nykyistä sel-         Uudistuksella ei puututtaisi toimenpiteistä
37447: keämmin asettaa sovittelun osaksi toimenpiteistä      luopumissäännösten nykyiseen perusrakentee-
37448: luopumisen perusteita. Sovittelullahan on yhteys      seen. Niinpä lähtökohta, jonka mukaan toimen-
37449: rikosoikeusjärjestelmään juuri rikosoikeudelli-       piteistä luopuminen on laissa mainittujen perus-
37450: sista toimenpiteistä luopumista koskevien sään-       teiden käsillä ollessa aina harkinnanvaraista- ei
37451: nösten kautta. Nuo säännökset antavat viran-          milloinkaan itsestään selvää ja automaattista - ,
37452: omaisille mahdollisuuden määräehdoin jättää ri-       säilyisi nykyisellään. Lailla ei puututa myöskään
37453: kosoikeudelliset toimenpiteet sikseen. Sovittelun     itse sovittelutoiminnan sisältöön.
37454: kannalta merkityksellistä on, että vuonna 1991
37455: 
37456:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
37457: 
37458:                                                                Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki
37459:                                              1994 vp -    KK 247                                             3
37460: 
37461: 
37462: 
37463: 
37464:                                            Tili Riksdagens Talman
37465: 
37466:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           hindra och avhjälpa verkningarna av brottet som
37467: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            en omständighet som talar för åtals- eller domsef-
37468: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          tergift. Fastän lagen inte direkt nämner medling,
37469: man Eeva-Liisa Moilanen m.fl. undertecknade               konstateras det i motiveringen tilllagen att delta-
37470: spörsmål nr 24 7:                                         gande i medling kunde vara ett exempel på en
37471:                                                           sådan situation som här avses.
37472:            När har Regeringen för avsikt att avlå-            1 och med att medling används i allt större
37473:         ta propositionen om medling av brott?             utsträckning blir också de myndigheter som till-
37474:                                                           lämpar lagen tvungna att allt oftare ta ställning
37475:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt              tili hur de skall förhålla sig tili detta förfarande
37476: följande:                                                 och viiken betydelse det skall ges i praktiken. Om
37477:                                                           frågan såsom nu sköts enbart på basis av lagmo-
37478:     Medlingen uppstod som ett alternativ tili det         tiveringen skapar det uppenbar förvirring hos
37479: officiella systemet. Det är därför klart att verk-        myndigheterna och kan dessutom äventyra en-
37480: samheten också började utan officiella former             hetligheten i lagskipningen, såsom i motiveringen
37481: och lagstadganden. Medlingsverksamheten har               tili spörsmålet konstateras.
37482: utvidgats avsevärt under de tio år den har pågått.            Vid justitieministeriet bereds av dessa anled-
37483: Förlikningen bygger emellertid alltjämt på par-           ningar ett förslag, enligt vilket ett särskilt om-
37484: ternas frivillighet och oavlönat friviliigarbete.         nämnande av medling skulle tas in i stadgandena
37485: Trots ständigt ökade krav på att lagstiftningen           om åtals- eller domseftergift. En medling mellan
37486: om medling skall utvecklas, är det tili följd av          målsäganden och gärningsmannen skulle sålun-
37487: verksamhetens inofficiella natur med tonvikten            da i fortsättningen vara en i lagen uttryckligen
37488: lagd på frivillighet motiverat att iaktta måtta och       erkänd omständighet, med stöd av viiken man
37489: försiktighet vid stiftandet av lagar om medling.          kan låta bli att väcka åtal eller döma ut ett straff.
37490: Detta gäller i synnerhet sådana lagar som skall tas       Propositionen om medling som grund för avstå-
37491: in i strafflagen. Vid utvecklandet av lagstiftning-       ende från åtgärder kommer redan denna vår att
37492: en är det klokast att ta ett steg i sänder allt efter     överlämnas tili riksdagen tillsammans med pro-
37493: som principiell klarhet och tillräcklig enhällighet       positionen om ett nytt ungdomsstraff. Förbindel-
37494: uppnås i olika frågor.                                    sen med ungdomsstraffet är emellertid närmast
37495:     1 detta skede är tiden mogen för att förnya           av teknisk natur. Medlingen kommer inte genom
37496: stadgandena om avstående från straffrättsliga             denna reform ett bli ett nytt "straff'.
37497: åtgärder på ett sådant sätt som klarare än tidigare           Den grundläggande strukturen i stadgandena
37498: gör medlingen tili en av grunderna för avstående          om avstående från åtgärder påverkas inte av re-
37499: från åtgärder. Medlingen hänger ju samman med             formen. Utgångspunkten att frågan om man
37500: straffrättssystemet just genom stadgandena om             skall avstå från åtgärder alltid, i de fall då de
37501: avstående från straffrättsliga åtgärder. Dessa            lagenliga grunderna för detta är för handen, är en
37502: stadganden ger myndigheterna möjlighet att på             omdömesfråga - aldrig självklar och automa-
37503: vissa villkor låta bli att vidta straffrättsliga åtgär-   tisk - förblir oförändrad. Lagen inverkar inte
37504: der. Ur medlingssynpunkt är det betydelsefullt            heller på innehållet i själva medlingsverksamhe-
37505:  att man enligt 1991 års förnyade stadganden kan          ten.
37506:  beakta gärningsmannens verksamhet för att
37507: 
37508:       Helsingforsden 10 maj 1994
37509: 
37510:                                                                     Justitieminister Anneli Jäätteenmäki
37511:                                               1994 vp
37512: 
37513: Skriftligt spörsmål 248
37514: 
37515: 
37516: 
37517: 
37518:                                   M. Pietikäinen m.fl.: Om arbetskraftsbyråemas personal- och
37519:                                      arbetssituation
37520: 
37521: 
37522:                                       Tili Riksdagens Talman
37523: 
37524:    I en tid av svår arbetslöshet behövs arbets-     effektiveras, vilket både ur samhällets och indivi-
37525: kraftsbyråema mer än någonsin. Byråemas upp-        dens synpunkt vore positivt.
37526: gifter har ökats, antalet arbetssökande är större      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
37527: än någonsin, kurser och utlåtanden har ökat i       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37528: antal. Dessutom har nya sysselsättningsstöd och     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
37529: arbetsmarknadsstödet tillkommit. Personalen         följande spörsmål:
37530: dignar under uppgiftema. En personalminskning
37531: skulle innebära att endel ärenden blir oskötta.               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
37532: Behandlingstiden blir lång och den uppsökande              ta för att råda bot på den svåra personal-
37533: arbetsplatsverksamheten blir lidande. En ökning            och arbetssituationen vid arbetskraftsby-
37534: av personalen vore motiverad. Då kunde arbetet             råema?
37535: 
37536:      Helsingforsden 20 april1994
37537: 
37538:                     Margareta Pietikäinen                    Håkan Nordman
37539: 
37540: 
37541: 
37542: 
37543:  2400321
37544: 2                                       1994 vp -   KK 248
37545: 
37546: Kirjallinen kysymys 248                                                                   Suomennos
37547: 
37548: 
37549: 
37550: 
37551:                                   M. Pietikäinen ym.: Työvoimatoimistojen henkilöstö- ja työtilan-
37552:                                      teesta
37553: 
37554: 
37555:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37556:    Vaikean työttömyyden aikana työvoimatoi-         Tällöin työskentelyä voitaisiin tehostaa, mikä
37557: mistoja tarvitaan entistä kipeämmin. Toimisto-      olisi sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta
37558: jen tehtävät ovat lisääntyneet, työnhakijoiden      myönteistä.
37559: määrä on aiempaa suurempi, kurssien ja lausun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37560: tojen määrä on kasvanut. Lisäksi on syntynyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37561: uusia työllisyystukia ja työmarkkinatuki. Hen-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37562: kilöstö uupuu tehtävien paineessa. Henkilöstön      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37563: vähentäminen merkitsisi joidenkin tehtävien
37564: hoitamatta jättämistä. Käsittelyajat muodostu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37565: vat pitkiksi ja työpaikkojen hakemistoiminta               ryhtyä työvoimatoimistojen vaikean hen-
37566: kärsii. Henkilöstön lisääminen olisi perusteltua.          kilöstö- ja työtilanteen korjaamiseksi?
37567: 
37568:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1994
37569:                     Margareta Pietikäinen                    Håkan Nordman
37570:                                           1994 vp -   KK 248                                             3
37571: 
37572: 
37573: 
37574: 
37575:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37576: 
37577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuormituksen voimakkaan kasvun johdosta
37578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työministeriö on esittänyt vuoden 1994 toiseen
37579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      lisätalousarvioon, että työvoimatoimistojen re-
37580: le jäsenelle kansanedustaja Margareta Pietikäi-       sursseja tulisi lisätä siten, että työvoimatoimistoi-
37581: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hin voidaan palkata 200 määräaikaista työvoi-
37582: n:o 248:                                              maneuvojaa 1.7.1994-30.6.1996 väliseksi ajak-
37583:                                                       si. Tällöin toimistojen kuormitus saataisiin koh-
37584:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuullisemmalle tasolle. Varsinkin eräät pääkau-
37585:        ryhtyä työvoimatoimistojen vaikean hen-        punkiseudun työvoimatoimistot ovat tällä het-
37586:        kilöstö- ja työtilanteen korjaamiseksi?        kellä ruuhkautuneet niin pahoin, etteivät ne
37587:                                                       enää pysty kunnolla palvelemaan yhä lisäänty-
37588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vää asiakaskuntaa. Kun nyt avoimien työpaik-
37589: vasti seuraavaa:                                      kojen määrä näyttää lähteneen kasvuun, pitäisi
37590:                                                       työvoimatoimistojen nopeasti tehdä työnantajil-
37591:     Työvoimatoimistoissa työnhakijoiden määrä         le laadukkaita ehdolleasetteluja hakijoista. Työ-
37592: on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Henkilö-         ruuhkasta aiheutuneen heikentyneen hakijakon-
37593: kuntaa ei ole voitu lisätä virkojen vähentämisvel-    taktin vuoksi ehdollepano viivästyy ja paikan-
37594: voitteidenja määrärahojen pienentymisen vuok-         täyttö lykkäytyy. Tästä aiheutuu tuotannon me-
37595: si. Vaikka työhallinnon henkilöstön vähentämis-       netyksiä, verotulojen menetyksiä ja työttömyys-
37596: velvoitteet on suunniteltu toteutettavaksi ensisi-    päivärahojen maksatusta tarpeettomasti. Lisää-
37597: jaisesti vähentämällä henkilöstöä keskus- ja alue-    mällä henkilökuntaa määräaikaisesti esitetyllä
37598: hallinnosta, ei hallintoa sitovia tavoitteita voida   tavalla erityisesti niissä työvoimatoimistoissa,
37599: saavuttaa ilman, että työvoimatoimistoistakin         joissa paikkojen kasvu on lähtenyt voimakkaim-
37600: vähennetään virkoja. Valtaosa työhallinnonhen-        min liikkeelle, harmaita työsuhteita saataisiin
37601: kilöstöstä työskentelee työvoimatoimistoissa.         avoimiksi ilmeisesti niin paljon, että verotulojen
37602: Hallinnossa on valmistauduttu vähentämisvel-          lisäykset ja työttömyyspäivärahojen maksatuk-
37603: voitteiden toteuttamiseen siten, että myös työ-       sen väheneminen hyvinkin kattaisivat lisähen-
37604: voimatoimistojen virkoja on täytetty vain mää-        kilökunnan paikkaamisesta aiheutuvat lisäkus-
37605: räaikaisesti taijätetty täyttämättä. Tällä hetkellä   tannukset. Valtiovarainministeriö on lisätalous-
37606: työvoimatoimistojen vakinaisen henkilöstön lu-        arviota koskevissa neuvotteluissa ilmoittanut hy-
37607: kumäärä on noin 2 300. Lukumäärä on vähenty-          väksyvänsä työvoimapiirien toimintamenojen li-
37608: nyt vuodesta 1991lukien.                              säyksen siten, että henkilöstöä voitaisiin työvoi-
37609:                                                       matoimistoissa lisätä 138:lla.
37610: 
37611:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
37612: 
37613:                                                                          Työministeri Ilkka Kanerva
37614: 4                                        1994 vp -   KK 248
37615: 
37616: 
37617: 
37618: 
37619:                                        Tili Riksdagens Talman
37620: 
37621:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         På grund av den kraftigt ökande belastningen
37622: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       har arbetsministeriet i anslutning till den andra
37623: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   tilläggsbudgeten för 1994 föreslagit att arbets-
37624: damot Margareta Pietikäinen m.fl. underteckna-       kraftsbyråemas resurser ökas så att arbetskrafts-
37625: de spörsmål nr 248:                                  byråema kunde anställa 200 arbetskraftskonsu-
37626:                                                      lenter för en viss tid under perioden 1. 7.1994-
37627:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       30.6.1996. Härvid skulle belastningen vid byråer-
37628:        ta för att råda bot på den svåra personal-    na fås ned till en rimligare nivå. Särskilt vissa
37629:        och arbetssituationen vid arbetskrafts-       arbetskraftsbyråer i huvudstadsregionen är för
37630:        byråema?                                      närvarande så illa stockade att de inte längre på
37631:                                                      ett ordentligt sätt kan betjäna det ständigt ökan-
37632:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de antalet kunder. Då antalet lediga arbetsplatser
37633: anföra följande:                                     nu verkar att börja öka, bör arbetskraftsbyråer-
37634:                                                      na snabbt uppföra lämpliga sökande på förslag
37635:    Antalet arbetssökande vid arbetskraftsbyrå-       åt arbetsgivama. På grund av de försämrade
37636: ema har fördubblats sedan 1990. Man har inte         kontaktema med sökandena, vilka förorsakas av
37637: kunnat öka personalen på grund av skyldighe-         stockningen i arbetet, fördröjs uppförandet på
37638: tema att reducera anta~~t tjänster och på grund      förslag och besättandet av platsema uppskjuts.
37639: av reducerade anslag. Aven om skyldighetema          Detta leder till produktionsförluster, förluster i
37640: att minska personalen inom arbetsförvaltningen       skatteintäkter och onödig utanordning av arbets-
37641: planerats att verkställas främst genom reduce-       löshetsdagpenning. Genom att enligt vad som
37642: ring av central- och regionalförvaltningen, kan      föreslagits öka personalen för en viss tid speciellt
37643: de mål som förvaltningen är bunden av inte           vid de arbetskraftsbyråer där antalet platser bör-
37644: uppnås utan att också arbetskraftsbyråema            jat öka kraftigast skulle antalet gråa anställning-
37645: minskar antalet tjänster. Majoriteten av arbets-     ar uppenbarligen fås att bli lediganslagna i så stor
37646: förvaltningens personai är anställd vid arbets-      utsträckning att de ökade skatteintäktema och
37647: kraftsbyråema. Man har inom förvaltningen            det minskade antalet utanordningar av arbetslös-
37648: förberett sig på att verkställa reduceringsskyl-     hetsdagpenning gott skulle täcka de tilläggskost-
37649: dighetema genom att också tjänstema vid ar-          nader som förorsakas av den anställda tilläggs-
37650: betskraftsbyråema besatts endast för en viss         personalen. Finansministeriet har vid förhand-
37651: tid eller lämnats obesatta. För närvarande upp-      lingama om tilläggsbudgeten meddelat sig god-
37652: går arbetskraftsbyråemas ordinarie personai till     känna ökningen av arbetskraftsdistriktens verk-
37653: ca 2 300. Antalet anställda har minskat sedan        samhetsutgifter så att personalen vid arbets-
37654: 1991.                                                kraftsbyråema kunde utökas med 138 personer.
37655: 
37656:      Helsingforsden 11 maj 1994
37657: 
37658:                                                                       Arbetsminister Ilkka Kanerva
37659:                                                     1994 vp
37660: 
37661: Kirjallinen kysymys 249
37662: 
37663: 
37664: 
37665: 
37666:                                      Aittoniemi: Aseiden vientiä koskevista lupaehdoista
37667: 
37668: 
37669: 
37670:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
37671:    Suomessa myönnetään lupia sotilaskäyttöön                  Suomen asetuotanto ja myös sotilasajoneuvo-
37672: tarkoitettujen aseiden vientiin varsin kitsaasti.         tuotanto ovat vaikeuksissa. Sen vuoksi Suomen
37673: Esteenä ovat monimutkaiset ihmisoikeuskysy-               pitäisi luopua merkityksettömästä sotapoliisin
37674: mykset ym. Hieman karrikoituna Suomen lupa-               roolistaan ja ryhtyä myös markkinoimaan asei-
37675: edellytykset aseiden vientilupiin tarkoittavat sitä,      ta, kuten tekevät todellisuudessa kaikki muutkin
37676: että aseita kyllä voidaan viedä, jos saadaan va-          rauhan ja ihmisoikeuksien nimeen vannovat
37677: kuudet siitä, että niillä ei ammuta tai niitä ei          maat.
37678: muuten käytetä. Asekaupan viennin ja tuonnin                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37679: tase on Suomen osalta murheellista katseltavaa.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37680: Tuontia on muutaman miljardin markan edestä,              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37681: vientiä vain muutamalla kymmenellä miljoonalla            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37682: markalla ja siitäkin kova haloo.
37683:     Maailmalla on kuitenkin ilman Suomenkin                         Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
37684: vientiä saatavilla erilaisia sotilasaseita ja laitteita          lieventää ase- ja sotateollisuuden viennin
37685: riittämiin. Jotkut maat jopa rahoittavat sodan-                  lupaehtoja ja sallia tämän teollisuuden
37686: käyntinsä valmistamaHa aseita vientiin. Surkuhu-                 aktiivisen markkinoinnin muiden maiden
37687: paisinta on se, että puhtauden ja viattomuuden                   tapaan vientitulojen kasvattamiseksi ja
37688: vertauskuvana Suomessa pidetty Ruotsi on vuo-                    alan työllisyyden parantamiseksi, esimer-
37689: sikymmenet myynyt aseita ilman kontrollia val-                   kiksi kaikessa esikuvanamme olevan
37690: taisia määriä niin julkisesti kuin salaa ja saanut               Ruotsin mallia seuraten?
37691: siitä myös mittavat vientitulot.
37692: 
37693:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1994
37694: 
37695:                                                Sulo Aittoniemi
37696: 
37697: 
37698: 
37699: 
37700: 240032J
37701: 2                                          1994 vp -   KK 249
37702: 
37703: 
37704: 
37705: 
37706:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37707: 
37708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         aloittamaa puolustustarvikkeisiin ja Suomea si-
37709: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toviin kansainvälisiin vientivalvontajärjestelyi-
37710: olette 20 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        hin liittyvää kehittämis- ja selvitystyötä.
37711: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Työryhmä luovutti mietintönsä puolustusmi-
37712: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittanie-      nisteriölle 18.4.1994.
37713: men näin kuuluvan khjallisen kysymyksen n:o                Työryhmä on valmistellut ehdotuksen halli-
37714: 249:                                                   tuksen esitykseksi eduskunnalle laiksi puolustus-
37715:                                                        tarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuk-
37716:           Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa         sesta annetun lain muuttamisesta ja sitä täyden-
37717:        lieventää ase- ja sotateollisuuden viennin      täviksi asetukseksi ja puolustusministeriön pää-
37718:        lupaehtoja ja sallia tämän teollisuuden         tökseksi.
37719:        aktiivisen markkinoinnin muiden maiden              Lainsäädännön muutosehdotusten tavoittee-
37720:        tapaan vientitulojen kasvattamiseksi ja         na on puolustustarvikkeiden vientivalvontaan
37721:        alan työllisyyden parantamiseksi, esimer-       liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuk-
37722:        kiksi kaikessa esikuvanamme olevan              sia sekä vientiä ohjaavia periaatteita noudattaen
37723:        Ruotsin mallia seuraten?                        saattaa Suomen puolustustarvikeviennin hallin-
37724:                                                        nolliset ja poliittiset ehdot, toisin sanoen Suomen
37725:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            asevientipolitiikka, verrannollisiksi ja soveltami-
37726: taen seuraavaa:                                        seltaan yhdensuuntaisiksi muiden länsieuroop-
37727:                                                        palaisten maiden, erityisesti pohjoismaiden ja
37728:    Jatkuvasti kehittyvät kansainväliset vientival-     EU-maiden käytännön kanssa. Pyrkimyksenä on
37729: vontajärjestelyt, joiden jäsenenä Suomi yhdessä        samalla Suomen puolustustarvikeviennin edelly-
37730: muiden länsimaiden kanssa on, ja muut kansain-         tysten vahvistaminen, alan teollisuuden kehitty-
37731: väliset ja kansalliset tekijät ovat aiheuttaneet ny-   misen tukeminen ja siten Suomen puolustuksen
37732: kyisten puolustustarvikkeiden maastavientiä ja         lujittaminen.
37733: kauttakuljetusta koskevien säädösten muutos-               Muutokset edistäisivät myös Suomen kyseisen
37734: tarpeita.                                              teollisuuden edellytyksiä osallistua nykyaikais-
37735:     Puolustusministeriö asetti syksyllä 1993 työ-      ten puolustusjärjestelmien kehittelylle ja valmis-
37736: ryhmän selvittämään puolustustarvikkeiden              tukselle elintärkeään kansainväliseen yhteistyö-
37737: maastavientiä koskevan lainsäädännön mahdol-           hön, erityisesti pohjoismaisissa ja länsieurooppa-
37738: lista uuudistamistarvetta erityisesti silmällä pitä-   laisissa puitteissa. Vientivalvontaa ei kuitenkaan
37739: en sitä, että maastavientikäytäntö voitaisiin mah-     ole tarkoitus lieventää, sillä esimerkiksi valvotta-
37740: dollisimman pitkälle mukauttaa EU:ssa ja ED-           vien tuotteiden määrä lisääntyisi ehdotuksen
37741: maissa noudatettaviin periaatteisiin.                  myötä olennaisesti.
37742:     Työryhmässä oli edustus puolustusministe-              Hallituksen esitys laiksi puolustustarvik-
37743: riön lisäksi ulkoasiainministeriöstä, kauppa- ja       keiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta
37744: teollisuusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä       annetun lain muuttamisesta on tarkoitus antaa
37745: sekä pääesikunnasta.                                   eduskunnalle vielä kuluvan kevätistuntokauden
37746:    Työryhmä jatkoi 1992-1993 toimineen                 aikana.
37747: ulkoasiainministeriön vientivalvontatyöryhmän
37748: 
37749:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
37750: 
37751:                                                                    Puolustusministeri Elisabeth Rehn
37752:                                           1994vp -    KK249                                            3
37753: 
37754: 
37755: 
37756: 
37757:                                         Tili Riksdagens Ta/man
37758: 
37759:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      verkade 1992-1993. Arbetet i fråga gällde för-
37760: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       svarsmaterielen och de internationella export-
37761: 20 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-     övervakningsarrangemang som Finland har ut-
37762: det översänt följande av riksdagsman Sulo Aitta-      fåst sig att iaktta.
37763: niemi underteckande spörsmål nr 249:                      Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande
37764:                                                       tili försvarsministeriet 18.4.1994.
37765:           Ämnar Regeringen i en nära framtid              Arbetsgruppen har berett regeringens proposi-
37766:        lindra tillståndsvillkoren för exporten av     tion tili riksdagen med förslag tilllag om ändring
37767:        vapen och produkter som hänför sig tili        av lagen om export och transitering av försvars-
37768:        militärindustrin och på samma sätt som i       materiel samt en förordning och försvarsministe-
37769:        andra Iänder tillåta en aktiv marknadsfö-      riets beslut som kompletterar lagen.
37770:        ring inom denna sektor, i syfte att öka            Avsikten med förslagen tili revidering av lag-
37771:        exportintäkterna och förbättra sysselsätt-     stiftningen är att med iakttagande av de interna-
37772:        ningen på området, med exempel t.ex. av        tionella avtal och förbindelser som gäller över-
37773:        Sverige, vår förbild i allt?                   vakningen av exporten av försvarsmateriel samt
37774:                                                       de principer som styr exporten se tili att de admi-
37775:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nistrativa och politiska villkoren för Finlands
37776: anföra följande:                                      försvarsmaterielexport, med andra ord Finlands
37777:                                                       vapenexportpolitik, blir jämförbara och vad till-
37778:     De internationella exportövervakningsar-          lämpningen beträffar likriktade med dem som
37779: rangemangen, som fortgående utvecklas och i           gäller för de övriga västeuropeiska länderna, sär-
37780: vilka Finland tillsammans med de övriga västlän-      skilt de nordiska länderna och EU-länderna. Av-
37781: derna är medlem, samt andra internationella och       sikten är samtidigt att förbättra förutsättningar-
37782: nationella faktorer har åstadkommit ett behov av      na för Finlands försvarsmaterielexport och att
37783: att ändra de nuvarande stadgandena om export          stöda utvecklingen av industrin på området och
37784: och transitering av försvarsmateriel.                 att på så sätt stärka Finlands försvar.
37785:     Försvarsministeriet tillsatte på hösten 1993 en       Andringarna skulle också främja förusätt-
37786: arbetsgrupp med uppgift att utreda det eventuella     ningarna för den finländska industrin på området
37787: behovet av att reformera lagstiftningen om ex-        att särskilt på nordisk och västeuropeisk nivå
37788: port av försvarsmateriel, med beaktande särskilt      vara med om det internationella samarbete som
37789: av att praxis i fråga om exporten så långt som        är livsviktigt för utvecklandet och tillverkningen
37790: möjligt bör kunna anpassas till de principer som      av de moderna försvarssystemen. A vsikten är
37791: iakttas i EU och EU-länderna.                         dock inte att lindra exportövervakningen, efter-
37792:     Förutom försvarsministeriet var utrikesminis-     som t.ex. antalet produkter som är föremål för
37793: teriet, handels- och industriministeriet, inrikes-    övervakning väsentligt skulle utökas enligt för-
37794: ministeriet samt huvudstaben representerade i         slaget.
37795:  arbetsgruppen.                                           Avsikten är att regeringens proposition med
37796:     Arbetsgruppen fortsatte det utvecklings- och      förslag tilllag om ändring av lagen om export och
37797:  utredningsarbete som inleddes av utrikesministe-     transitering av försvarsmateriel skall avlåtas tili
37798:  riets arbetsgrupp för exportövervakning, viiken      riksdagen under innevarande vårsession.
37799: 
37800:       Helsingforsden 9 maj 1994
37801: 
37802:                                                                    Försvarsminister Elisabeth Rehn
37803:                                               1994 vp
37804: 
37805: Kirjallinen kysymys 250
37806: 
37807: 
37808: 
37809: 
37810:                                   Aittoniemi: Aseiden ja patruunoiden säilyttämisestä puolustusvoi-
37811:                                       missa
37812: 
37813: 
37814:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37815: 
37816:    Armeijan tiloista anastetaan varsin paljon       ovat saatavissa käyttöön riittävän nopeasti
37817: aseita ja patruunoita. Silloin tällöin tapahtuu     kaikissa olosuhteissa.
37818: myös ihmishenkiä vaativia välikohtauksia, joissa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37819: on mukana armeijan palveluksessa tai asevelvol-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37820: lisena oleva henkilö, joka käyttää armeijan aset-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37821: ta. Yksi tällainen tapahtuijuuri Kotkan suunnas-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37822: sa.
37823:     Tämäntyyppisiltä tapahtumilta ei koskaan                   Onko Hallitus kiinnittänyt riittävästi
37824: pysyvästi vältytä, mutta ilmiselvästi on epäil-             huomiota armeijan asevarastojen var-
37825: tävissä, että armeijan asevarastojen vartiointi             tiointiin ja olisiko rauhan aikana kasar-
37826: on ylimalkaista. Toisaalta herää kysymys,                   mioloissa pidettävä riittävänä, että päi-
37827: miksi pääsy asevarastoon on kasarmioloissa                  vystävän asevelvollisen sijasta asekaapin
37828: lainkaan varusmiespäivystäjällä, koska varus-               tai varaston avain olisi päivystävän up-
37829: kunnassa ainakin entiseen hyvään aikaan oli                 seerin hallussa, koska toimenpiteet, joihin
37830: päivystävä upseeri ja aliupseeri, joiden hal-               aseita mahdollisesti tarvitaan, ovat hänen
37831: lussa olevalla avaimella rauhan oloissa aseet               toimivaltansa piirissä?
37832: 
37833:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1994
37834:                                           Sulo Aittoniemi
37835: 
37836: 
37837: 
37838: 
37839: 2400321
37840: 2                                             1994 vp -    KK 250
37841: 
37842: 
37843: 
37844: 
37845:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
37846: 
37847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tetä, säilytetään niitä yksiköissä lukituissa aseteli-
37848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              neissä. Asetelineen avaimet ovat joko yksikön
37849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            päivystäjän, palkattuun henkilökuntaan kuulu-
37850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-           van yksikön valvojan tai muun henkilökuntaan
37851: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            kuuluvan hallussa.
37852: 250:                                                           Päivystys- ja vartiohenkilöstö säilyttää aseis-
37853:                                                            tustaanjapatruunoita erikseen niitä varten vara-
37854:             Onko Hallitus kiinnittänyt riittävästi         tuissa lukituissa tiloissa tai säilytyspaikoissa.
37855:          huomiota armeijan asevarastojen var-                  Patruunat ja räjähdysaineet säilytetään varas-
37856:          tiointiin ja olisiko rauhan aikana kasar-         toissa, joihin on pääsy vain palkatulla varaston-
37857:          mioloissa pidettävä riittävänä, että päi-         hoitajalla tai muulla palkattuun henkilökuntaan
37858:          vystävän asevelvollisen sijasta asekaapin         kuuluvalla.
37859:          tai varaston avain olisi päivystävän up-              Puolustusvoimien ohjeissa, määräyksissä ja
37860:          seerin hallussa, koska toimenpiteet, joihin       vakiintuneessa käytännössä on perinteisesti ja
37861:          aseita mahdollisesti tarvitaan, ovat hänen        jatkuvasti kiinnitetty erityistä huomiota aseiden
37862:          toimivaltansa piirissä?                           ja ampumatarvikkeiden huolelliseen käsittelyyn
37863:                                                            ja säilytykseen. Sotilasaseiden joutuminen vää-
37864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               riin käsiin onkin tilastollisesti varsin harvinaista
37865: vasti seuraavaa:                                           esimerkiksi siviiliaseiden anastuksiin verrattuna.
37866:                                                            Kuitenkin viimeaikaisten tapahtumien johdosta
37867:    Varsinainen aseiden varastointi puolustusvoi-           pääesikunta on asettanut tutkijalautakunnan sel-
37868: missa on järjestetty erityisiin varastoihin, joissa        vittämään aseiden säilytystä. Lisäksi kehitetään
37869: on palkattuun henkilökuntaan kuuluva vastuul-              turvallisuusjärjestelyjä muun muassa siirtämällä
37870: linen varastonhoitaja. Näistä varastoista ei aseita        vartiointi ja muut turvallisuustehtävät sotilaspo-
37871: ole kadonnut, eikä niiden vartioinoissa ole todet-         liisikoulutuksen saaneelle henkilöstölle.
37872: tu puutteita.                                                  Varusmiesten lisääntyvän vapaa-ajan seu-
37873:    Aseellisessa palveluksessa asevelvollisuuttaan          rauksena yksiköitä tyhjenee viikonloppuisin.
37874: suorittaville varusmiehille jaetaan henkilökoh-            Asekaapin avaimen säilytys kysymyksessä esite-
37875: taiset aseet, joita he tarvitsevat päivittäin erilaisis-   tyllä tavalla ei olisi joukko-osaston palvelusjär-
37876: sa koulutus- ja harjoitustilanteissa. Näiden asei-         jestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista. Asei-
37877: den on oltava helposti ja nopeasti saatavilla.             den ja patruunoiden säilytyksen luotettavuutta
37878: Aseellisiin tehtäviin koulutuksen luonne edellyt-          pyritäänkin vielä entisestään tehostamaan nyky-
37879: tää myös päivittäistä tuntumaa ja harjoitusta              ratkaisun pohjalta, ottaen huomioon aseellisen
37880: aseen käyttöön. Kun näitä koulutusaseita ei käy-           palveluksen toteutuksen vaatimukset.
37881: 
37882:        Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
37883: 
37884:                                                                        Puolustusministeri Elisabeth Rehn
37885:                                            1994 vp -   KK 250                                           3
37886: 
37887: 
37888: 
37889: 
37890:                                          Tili Riksdagens Talman
37891: 
37892:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vande, enhetens övervakare, som hör tili den av-
37893: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lönade personalen, elier någon annan som hör tili
37894: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       personalen som har hand om nycklarna tili va-
37895: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          penstället.
37896: 250:                                                       Den personai som sköter jour och bevakning
37897:                                                        förvarar sina vapen och patroner i utrymmen
37898:            Har Regeringen fåst tiliräcklig upp-        eller på förvaringsplatser som är särskilt reserve-
37899:         märksamhet vid bevakningen av armens           rade för ändamålet och låsta.
37900:         vapenförråd och kan det under fredstida            Patroner och sprängämnen förvaras i lager
37901:         kasernförhålianden anses räcka tili att det    som endast den avlönade lagerskötaren elier an-
37902:         är den jourhavande officeren i stäliet för     dra som hör tili den avlönade personalen har
37903:         en jourhavande värnpliktig som har hand        tillgång tili.
37904:         om nyckeln tili vapenskåpet eller förrå-           1 försvarsmaktens anvisningar och föreskrif-
37905:         det, eftersom de åtgärder för vilka vapen      ter och i den vedertagna praxis som tiliämpas
37906:         eventuelit behövs hör tili officerens behö-    inom försvarsmakten har särskild uppmärksam-
37907:         righet?                                        het traditionelit fåsts och fåsts alitjämt vid en
37908:                                                        omsorgsfuli hantering och förvaring av vapen
37909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och ammunition. Det förekommer också statis-
37910: anföra följande:                                       tiskt sett ytterst sällan att militära vapen hamnar
37911:                                                        i fel händer, jämfört te.x. med stölden av civila
37912:    Den egentliga upplagringen av vapen inom            vapen. Med anledning av de nyligen inträffade
37913: försvarsmakten är ordnad så att vapnen är place-       händelserna har huvudstaben likväl tilisatt en
37914: rade i särskilda lager där det finns en ansvarig       undersökningsnämnd som har tili uppgift att
37915: lagerskötare som hör till den avlönade persona-        utreda förvaringen av vapen. Dessutom utveck-
37916: len. Från dessa lager har några vapen inte för-        las säkerhetsarrangemangen bl.a. genom att be-
37917: svunnit, inte helier har några brister vad bevak-      vakningen och övriga uppgifter som gälier säker-
37918: ningen beträffar kunnat konstateras.                   heten överförs tili personai som erhållit militär-
37919:    Tili de beväringar som fuligör sin värnplikt i      polisutbildning.
37920: vapentjänst delasut personliga vapen, som dagli-           Som en följd av beväringarnas ökade fritid
37921: gen behövs i olika utbildnings- och övningssitua-      töms en del enheter tili veckosluten. Att förvara
37922: tioner. Det måste vara möjligt att lätt och snabbt     nyckeln tili vapenskåpet så som föreslås i spörs-
37923: få tillgång tili dessa vapen. Utbildningen för väp-    målet skulle inte vara ändamålsenligt med tanke
37924: nade uppgifter är också tili sin natur sådan att den   på tjänstgöringsarrangemangen vid truppför-
37925: förutsätter att beväringarna dagligen är i kontakt     bandet. Avsikten är också att ytterligare förbätt-
37926: med och övar sig att använda vapen. När dessa          ra tillförlitligheten när det gäller förvaringen av
37927: vapen som är avsedda för utbildningsändamål            vapen och patroner utgående från den nuvarande
37928: inte är i användning förvaras de i låsta vapenstäli    lösningen, med beaktande av de krav som för-
37929: vid enheterna. Det är antingen enhetens jourha-        verkligandet av vapentjänsten medför.
37930: 
37931:        Helsingforsden 9 maj 1994
37932: 
37933:                                                                     Försvarsminister Elisabeth Rehn
37934:                                                 1994 vp
37935: 
37936: Kirjallinen kysymys 251
37937: 
37938: 
37939: 
37940: 
37941:                                    Väbänäkki: Lasten suosimisesta päätettäessä Suomeen vastaanotet-
37942:                                       tavista pakolaisista
37943: 
37944: 
37945:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37946:    Ruotsin edesmenneen pääministerin OlofPal-         han on mahdollinen vasta useiden vuosien kulut-
37947: men leski, rouva Lisbeth Palme, joka on Ruotsin       tua, voivat pakolaislapset asemamaassaan hank-
37948: UNICEFin puheenjohtaja, toivoi eräässä äsket-         kia koulutuksen, joka ei kotimaassa olisi lain-
37949: täin antamassaan lausunnossa, että Suomi suosi-       kaan mahdollista. Jos taas paluu kokonaan es-
37950: si pakolaisia vastaanottaessaan erityisesti sodan     tyy, ovat heidän yhdentymismahdollisuutensa
37951: jaloissa olevia lapsia.                               uuteen kotimaahan huomattavasti paremmat
37952:    Alle kouluikäiset lapset ovat erityisen alttiita   kuin aikuisten pakolaisten.
37953: sodan aiheuttamille, niin ruumiillisille kuin hen-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37954: kisillekin kärsimyksille. Näin varsinkin, jos he      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37955: joutuvat kokemaan sodan olosuhteet erossa jopa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37956: molemmista vanhemmistaan. Alaikäisenä ta-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37957: pahtunut siirtäminen vieraan maan ja kansan
37958: pariin ei koskaan tietenkään ole mikään riskitön                Aikooko Hallitus ns. kiintiöpakolaisia
37959: tapahtuma. - Tämän seikan me suomalaiset                     vastaanottaessaan ja pakolaispolitiikas-
37960: "sotalapset" varsin väkevästi muistamme.- Sii-               saan muutenkin, yhtyen verrattain laa-
37961: tä huolimatta alaikäiset lapset ovat joustavampia            jaan kansalaismielipiteeseen, vastaisuu-
37962:  sopeutumaan uusiin olosuhteisiin kuin ikäänty-              dessa enenevästi suosia sodan jaloissa ole-
37963: neemmät ihmiset. Mikäli paluu omaan kotimaa-                 via lapsia?
37964: 
37965:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
37966: 
37967:                                            Matti Vähänäkki
37968: 
37969: 
37970: 
37971: 
37972: 2400321
37973: 2                                         1994 vp -   KK 251
37974: 
37975: 
37976: 
37977: 
37978:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37979: 
37980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on lapsiperheitä. Turvapaikanhakijoina oli
37981: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         15.3.1994 mennessä saapunut noin 150 alaikäistä
37982: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       lasta ilman huoltajaa, heistä suurin osa somali-
37983: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      lapsia. Yksin tulleet lapset ovat lähes poikkeuk-
37984: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Vähänäkin          setta saaneet turvapaikan tai oleskeluluvan Suo-
37985: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 251:         messa. Osa heistä on sijoittunut sukulaisperhei-
37986:                                                       siin ja osa heidän tarpeitaan varten perostettui-
37987:           Aikooko Hallitus ns. kiintiöpakolaisia      hin perheryhmäkoteihin.
37988:        vastaanottaessaan ja pakolaispolitiikas-          Entisen Jugoslavian alueelta Suomi on vas-
37989:        saan muutenkin, yhtyen verrattain laa-         taanottanut vankileireiltä vapautuneita sotavan-
37990:        jaan kansalaismielipiteeseen, vastaisuu-       keja noin 100 henkeä ja heidän omaisiaan run-
37991:        dessa enenevästi suosia sodanjaloissa ole-     saat 200 henkeä, joista lapsia 127. Lisäksi on
37992:        via lapsia?                                    vastaanotettu 110 potilasta Suomessa tapahtu-
37993:                                                       vaahoitoa varten. Heidänjoukossaan on ollut 14
37994:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           alaikäistä lasta.
37995: taen seuraavaa:                                          YK-järjestöt UNHCR ja UNICEF ovat pai-
37996:                                                       nottaneet kolmenlaisten edellytysten tärkeyttä
37997:    Eduskunta on vahvistanut vuodesta 1989läh-         lasten evakuointeja harkittaessa sota-alueilta.
37998: tien Suomen vuosittaiseksi pakolaiskiintiöksi         Ensiksi on täytyttävä tietyt organisatoriset edel-
37999: 500. Kiintiön puitteissa vastaanotetaan pakolai-      lytykset, joilla taataan lapsien ja heidän vanhem-
38000: sia kiinteässä yhteistyössä YK:n pakolaisjärjes-      piensa suostumus evakuointiin, henkilötietojen
38001: tön UNHCR:n kanssa järjestön esitysten poh-           säilyminen, holhouskysymysten ratkaiseminen
38002: jalta. Suomen UNHCR:lle esittämät vastaanot-          sekä turvallinen evakuointi.
38003: tokriteerit ovat olleet ensisijaisesti humanitaari-      Vastaanotolle ja huolenpidolle asetetaan
38004: set, pääpaino on asetettu lapsiperheiden, yksin-      myös vaatimuksia. Sen on oltava hyvin suunni-
38005: huoltajien, vammaisten ja muiden haavoittu-           teltua, vastattava vastaanottajamaan yleistä ta-
38006: neimmassa asemassa olevien vastaanottamiseen.         soa ja oltava lastensuojeluviranomaisten valvo-
38007: Samalla kuitenkin on pyritty kiinnittämään huo-       maa. Sisarukset on pidettävä yhdessä ja yhteydet
38008: miota siihen, että kuntiin on voinut muodostua        vanhempiin on säilytettävä. Lisäksi edellytetään,
38009: etnisen taustan, kielen, iän, sukupuolen, perhe-      että lapsella on mahdollisuus säilyttää kulttuu-
38010: suhteiden, koulutustaustan ja muiden vastaavien       rinsa, kielensä ja uskontonsa.
38011: tekijöiden osalta tasapainoisia ja elinvoimaisia         Kolmantena vaatimuksena on, että perheen
38012: yhteisöjä. Suomi on aina pitänyt erityisen tärkeä-    yhdistäminen voidaan toteuttaa tilanteen mu-
38013: nä lapsiperheiden sijoittamista pois leiri- tai       kaan mahdollisimman nopeasti tai että lapsi voi
38014: muista tilapäisistä olosuhteista, silloin kun paluu   palata kotimaahansa välittömästi olosuhteiden
38015: kotimaahan ei ole ollut mahdollista.                  vakiinnuttua.
38016:    Kiintiön puitteissa Suomeen on vastaanotettu          Suomella ei ole ollut YK-järjestöjen näkemyk-
38017: yhteensä noin 20 ilman huoltajaa olevaa alaikäis-     sestä poikkeavaa kantaa alaikäisten lasten sijoit-
38018: tä pakolaista, joista lähes kaikki ovat myöhem-       tamisesta pois sota-alueilta. Vastaanotto sota-
38019: min saaneet myös perheensä luokseen. Pakolais-        alueilta on tapahtunut yhteistyössä kansainvälis-
38020: perheiden mukana on lisäksi vastaanotettu per-        ten järjestöjen kanssa. Huolellisten selvitysten
38021: heessä asuneita sukulaislapsia. Myös heidän per-      jälkeen on voitu olla aloitteellisia ennen kaikkea
38022: heenyhdistämisensä ovat usein toteutuneet.            perheenyhdistymisen lähtökohdista.
38023:    Maahan tulevista turvapaikanhakijoista osa
38024: 
38025:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1994
38026: 
38027:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
38028:                                            1994 vp -    KK 251                                             3
38029: 
38030: 
38031: 
38032: 
38033:                                          Tili Riksdagens Talman
38034: 
38035:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        150 ham utan vårdnadshavare kommit tili Fin-
38036: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         land som asylsökande. Största delen av dessa
38037: 21 april1994 tili vederhörande medlem av stats-         harn var somaler. De ham som kommit ensam-
38038: rådet översänt fOljande av riksdagsledamot Vä-          ma har nästan undantagslöst fått asyl eller uppe-
38039: hänäkki undertecknade spörsmål nr 251:                  hållstilistånd i Finland. En del av dem har place-
38040:                                                         rats i släktingfamiljer och en del i familjegrupp-
38041:            Ämnar Regeringen i framtiden vid             hem som grundats med tanke på deras hehov.
38042:        mottagningen av s.k. kvotflyktingar samt             Från förra Jugoslavien har Finland mottagit
38043:        i sin flyktingpolitik i övrigt, enligt en jäm-   ca 100 krigsfångar som hefriats från fångläger
38044:        förelsevis uthredd medhorgaropinion, i           samt drygt 200 personer som är anhöriga tili
38045:        en större grad än förut gynna ham från           dessa. Av dem är 127 ham. Dessutom har 110
38046:        krigshärjade områden?                            patienter mottagits tili vård i Finland. Bland dem
38047:                                                         har det varit 14 minderåriga ham.
38048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               FN-organisationema UNHCR och UNICEF
38049: anföra följande:                                        har betonat vikten av tre förutsättningar när eva-
38050:                                                         kuering av ham från krigsområden övervägs.
38051:     Sedan 1989 har riksdagen fastställt 500 som         För det första skall vissa organisatoriska förut-
38052: Finlands årliga flyktingkvot. Inom ramen för            sättningar uppfyllas genom vilka hamens och
38053: kvoten mottas flyktingar i ett nära samarhete           deras föräldrars samtycke tili evakueringen, he-
38054: med FN:s flyktingorganisation UNHCR på ha-              varandet av personuppgifter, lösning av förmyn-
38055: sis av organisationens förslag. De kriterier för        darskapsfrågoma och en trygg evakuering kan
38056: mottagningen som Finland har meddelat tili              garanteras.
38057: UNHCR har främst varit humanitära, huvud-                   Krav ställs också på mottagningen och omsor-
38058: vikten har fåsts vid mottagningen av hamfamil-          gen. De hör vara välplanerade, motsvara den
38059: jer, ensamförsörjare, handikappade och andra            allmänna nivån i mottagarlandet och vara över-
38060: personeri en sårhar situation. Samtidigt har man        vakade av hamskyddsmyndighetema. Syskon
38061: dock ansett detvara viktigt att det i kommunema         skall inte skiljas åt och kontakterna tili föräldrar-
38062: har kunnat uppstå halanserade och livskraftiga          na skall hevaras. Ytterligare förutsätts att harnet
38063: samhällen i fråga om etnisk hakgrund, språk,            skall ha möjlighet att hevara sin kultur, sitt språk
38064: ålder, kön, familjeförhindelser, uthildning och         och sin religion.
38065: andra motsvarande faktorer. Finland har alltid              Det tredje kravet är att familjeåterförening
38066: ansett detvara särskilt viktigt att placera hamfa-      kan genomföras så fort som möjligt heroende på
38067: miljer hort från läger eller andra temporära för-       läget eller att hamet omedelhart kan åka tilihaka
38068: hållanden när det inte har varit möjligt för dem        tili sitt hemland när förhållandena där har stahi-
38069: att flytta tilihaka tili hemlandet. Inom ramen för      liserats.
38070: kvoten har i Finland mottagits sammanlagt ca 20             Finlands ställning tili placeringen av minder-
38071:  minderåriga ham utan vårdnadshavare. Av dem            åriga harn hort från krigsområden avviker inte
38072:  har nästan alla senare fått sin familj tili sig. Med   från FN-organisationemas syn på saken. Mot-
38073:  flyktingfamiljer har dessutom mottagits släkting-      tagningen från krigsområdena har skett i samar-
38074:  ham som hott hos familjen. Ofta har dessa ham          hete med de internationella organisationema.
38075:  också kunnat återförena sig med sin familj.            Efter omsorgsfulla utredningar har vi kunnat
38076:     En del av de asylsökande som kommer tili vårt       vara initiativtagande framfOr allt ur familjeåter-
38077:  land är hamfamiljer. Fram tili15.3.1994 hade ca        föreningens synpunkt.
38078: 
38079:       Helsingforsden 13 maj 1994
38080: 
38081:                                                     Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
38082:                                                  1994 vp
38083: 
38084: Kirjallinen kysymys 252
38085: 
38086: 
38087: 
38088: 
38089:                                     M. Laukkanen: Hoitojaksojen aikana kertyvistä poliklinikkamak-
38090:                                        suista
38091: 
38092: 
38093:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38094: 
38095:    Sosiaali- ja terveyssektorilla tehtyjen säästöjen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38096: ja maksujen vaikutukset ja kohdentuminen näyt-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38097: tävät aiheuttavan maksukasautumia, joita ei voi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38098: da pitää tarkoituksenmukaisilla ja oikeina. Eri-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38099: tyisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla jokainen
38100: poliklinikkakäynti saattaa aiheuttaa maksusuo-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38101: rituksen, vaikka kysymyksessä olisikin ns. saija-             ryhtyä, etteivät ns. sarjahoidon piiriin
38102: hoitoon kuuluva hoitotapahtuma.                               kuuluvat potilaat joutuisi maksamaan jo-
38103:    Eräissä tapauksissa poliklinikkamaksut saat-               kaisesta poliklinikalla annetusta hoidosta
38104: tavat nousta useisiin tuhansiin markkoihin vuo-               erillistä maksua ja että alue- ja keskussai-
38105: dessa, mitä esim. pitkäaikaissairaan lapsen koh-              raalasta annettavien lähetteiden osalta
38106: dalla voidaan pitää kohtuuttomana.                            noudatettaisiin nykyistä enemmän hoito-
38107:    Myös lähetekynnys on kasvanut. Vaativam-                   lähtöistä kuin kustannuslähtöistä harkin-
38108: paa hoitoa edellyttäviä lähetteitä kitjoitetaan yhä           taa?
38109: harvemmin, vaikka sairauden hoito edellyttäisi-
38110: kin yliopistosairaalan tasoista hoitoa.
38111: 
38112:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
38113: 
38114:                                            Markku Laukkanen
38115: 
38116: 
38117: 
38118: 
38119: 2400321
38120: 2                                         1994 vp -   KK 252
38121: 
38122: 
38123: 
38124: 
38125:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38126: 
38127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Huoli maksujen kasautumisesta on aiheutta-
38128: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nut sen, että sosiaali- ja terveysministeriö on
38129: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       käynnistänyt huhtikuun alussa 1994 selvitystyön,
38130: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jossa etsitään vastausta siihen, voitaisiinko ter-
38131: omaiselle jäsenelle kansanedustaja M. Laukka-         veydenhuollon maksuille asettaa vuotuinen kat-
38132: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          to. Vuosikaton avulla vältyttäisiin kohtuuttomil-
38133: 252:                                                  ta maksujen kasautumisilta.
38134:                                                           Tämän kesäkuun lopulla 1994 päättyvän selvi-
38135:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tystyön perusteella arvioidaan maksukattojärjes-
38136:        ryhtyä, etteivät ns. sarjahoidon piiriin       telmän tarve sekä mahdollinen toteuttamistapa
38137:        kuuluvat potilaatjoutuisi maksamaanjo-         ja ajankohta. Alustavat selvitykset osoittavat,
38138:        kaisesta poliklinikalla annetusta hoidosta     että maksujen kasautuminen ei ole kovin laaja
38139:        erillistä maksuaja että alue- ja keskussai-    ilmiö, mutta yksittäistapauksessa se voi olla hy-
38140:        raalasta annettavien lähetteiden osalta        vinkin ongelmallinen.
38141:        noudatettaisiin nykyistä enemmän hoito-            Kysymyksen toinen osa käsittelee lähetekäy-
38142:        lähtöistä kuin kustannuslähtöistä harkin-      täntöä. Myös sosiaali- ja terveysministeriöön on
38143:        taa?                                           otettu yhteyttä niiden vaikeuksien johdosta, joita
38144:                                                       on ollut lähetteen saamisessa keskus- tai yliopis-
38145:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tosairaalaan tai muuhun erityispalveluja tuotta-
38146: vasti seuraavaa:                                      vaan hoitopaikkaan. Selvitysten mukaan voi
38147:                                                       eräissä yksittäistapauksissa esiintyä virhearvioin-
38148:     Sarjassa annettavasta hoidosta kuten jatku-       tia tai taloudellisten seikkojen liiallista korosta-
38149: vasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntou-      mista hoitopäätöstä tehtäessä. Kuitenkin Kunta-
38150: tuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäi-     liitossa tehtyjen selvitysten mukaan lähetteiden
38151: riö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vas-    määrä keskussairaaloihin kasvoi vuodesta 1992
38152: taavasta hoidosta voidaan asiakasmaksulain ja         vuoteen 1993 keskimäärin noin 4,4 %ja aluesai-
38153: -asetuksen nojalla periä enintään 30 markkaa          raaloihin noin 1,2 %. Samaa suuruusluokkaa ole-
38154: hoitokerralta ja tämän vuoden alusta maksu voi-       vaa kasvua oli todettavissa myös päivystyskäyn-
38155: daan periä korkeintaan 50 hoitokerralta kalente-      tien, poliklinikkakäyntien ja hoitojaksojen mää-
38156: rivuodessa. Sarjahoidosta voidaan siis kalenteri-     rissä.
38157: vuodessa periä enintään 1 500 markkaa.                    Lähete liittyy aina potilaan hoitoon, ja sen
38158:     Maksujen kasautumista on toisaalta pyritty        avulla pyritään järjestämään potilaan hoito sel-
38159: estämään rajoittamalla terveyskeskusmaksu 100         laisella tasolla ja sellaisessa paikassa, joka on
38160: tai 150 markkaan vuodessa kunnan valitsemasta         potilaan sairauden hoidon kannalta asianmukai-
38161: maksutavasta riippuen.                                nen ja oikea. Lähete on aina hoitavan lääkärin
38162:     Sarjahoidon sijasta tai sen lisäksi potilaalle    arvioon perustuva. Kysymys on siis ennen muuta
38163: saattaa tulla usein toistuvia poliklinikkakäynte-     ammatinharjoittamiseen liittyvistä tiedoista ja
38164: jä, joista peritään 100 markan poliklinikkamaksu      taidoista. Tästä syystä asiaan on pyritty vaikutta-
38165: jokaiselta käynniltä. Rajanveto sarjassa annetta-     maan koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Lähete-
38166: van hoidon ja toistuvien poliklinikkakäyntien         käytäntöön liittyvistä asioista on sosiaali- ja ter-
38167: välillä on saattanut joissakin yksittäistapauksissa   veysministeriö tarvittaessa ollut yhteydessä lää-
38168: aiheuttaa ongelmia, mutta yleisesti ottaen rajan-     ninhallituksiin sekä sairaanhoitopiireihin ja ter-
38169: veto on kuitenkin suhteellisen selkeä.                veyskeskuksiin.
38170: 
38171:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
38172: 
38173:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
38174:                                              1994 vp -     KK 252                                              3
38175: 
38176: 
38177: 
38178: 
38179:                                            Tili Riksdagens Talman
38180: 
38181:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          tili att social- och hälsovårdsministeriet i början
38182: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den           av april1994 påbörjade en utredning, vars syfte är
38183: 21 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-         att söka svar på om det är möjligt att fastställa en
38184: det översänt följande av riksdagsman M. Lauk-             årlig övre gräns för avgifterna inom hälsovården.
38185: kanen undertecknade spörsmål nr 252:                       Med hjälp av en sådan gräns skulle orimliga an-
38186:                                                           hopningar av avgifter kunna undvikas.
38187:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-               Med stöd av utredningen, som skall vara får-
38188:         ta för att de patienter som omfattas av s.k.      dig i slutet av juni 1994, bedöms om det finns
38189:         vård i serie inte skall behöva betala en          behov av ett system med en övre gräns samt på
38190:         särskild avgift för varje vårdbesök på            vilket sätt systemet kunde genomföras och tid-
38191:         polikliniken, och att man i fråga om de           punkten för genomförandet beräknas. De preli-
38192:         remisser som ges på krets- och central-           minära utredningarna visar att anhopningen av
38193:         sjukhusen i allt högre grad skulle tillämpa       avgifter inte är en alltför vanlig företeelse, men att
38194:         prövning utgående från vården i stället           den i enskilda fall kan medföra mycket problem.
38195:         för prövning utgående från kostnaderna?               Spörsmålets andra del t~r upp frågan om prax-
38196:                                                           isen beträffande remisser. Aven social- och hälso-
38197:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             vårdsministeriet har fått ta emot förfrågningar
38198: anföra följande:                                          tili följd av de svårigheter som patienter stött på
38199:                                                           när det gäller att få en remiss tili ett central- eller
38200:     För vård som ges i serie, såsom kontinuerlig          universitetssjukhus eller någon annan vårdplats
38201: dialysvård, medicinsk rehabilitering, hyposensi-          som producerar specialtjänster. Enligt gjorda ut-
38202: biliseringsbehandling, behandling av tai- och             redningar kan felbedömningar förekomma i vissa
38203: röststörningar, strål- och cytostatikabehandling          enskilda fall eller ekonomiska omständigheter
38204: eller annan motsvarande vård kan enligt lagen             överbetonas vid fattandet av ett vårdbeslut. En-
38205: och förordningen om klientavgifter inom social-           ligt utredningar som gjorts av Finlands Kom-
38206: och hälsovården uppbäras högst 30 mark per                munförbund ökade antalet remisser tili central-
38207: besök. Från och med ingången av detta år kan              sjukhus dock i genomsnitt 4,4 % och tili krets-
38208: avgiften uppbäras för högst 50 vårdtillfållen per         sjukhus ca 1,2% från 1992 till1993. En motsva-
38209: kalenderår. F ör vård som ges i serie kan under ett       rande ökning kunde konstateras även i antalet
38210: kalenderår alltså uppbäras högst 1 500 mark.              jourbesök och poliklinikbesök samt i antalet
38211:     Man har dock även försökt förhindra anhop-            vårdperioder.
38212: ningen av avgifter genom att begränsa hälso-                  En remiss anknyter alltid tili vården av en
38213: vårdscentralavgiften tili 100 eller 150 mark bero-        patient och med hjälp av den försöker man ordna
38214: ende på vilket betalningssätt kommunen i fråga            vården på en sådan nivå och ett sådant ställe att
38215: tiliämpar.                                                patientens sjukdom kan behandlas ändamålsen-
38216:     I stället för eller utöver vård som ges i serie kan   ligt och rätt. Remissen grundar sig alltid på den
38217: patienten vara tvungen att göra ofta återkom-             vårdande läkarens bedömning och har sålunda
38218: mande besök på polikliniken, för vilka uppbärs            framför allt samband med läkarens yrkeskun-
38219: en poliklinikavgift om 100 mark per besök.                skap och sakkännedom. Därför har man gått in
38220: Gränsdragningen mellan vård som ges i serie och           för att påverka detta med hjälp av utbildning och
38221: återkommande poliklinikbesök har i vissa enskil-          information. Social- och hälsovårdsministeriet
38222: da fall kunnat medföra problem, men allmänt               har vid behov varit i kontakt med länsstyrelserna
38223: taget har gränsdragningen dock varit tämligen             samt sjukvårdsdistrikten och hälsovårdscentra-
38224: klar.                                                     lerna i frågor som anknyter tili praxisen beträf-
38225:     Ängslan för en anhopning av avgifter har lett         fande remisser.
38226: 
38227:      Helsingforsden 6 maj 1994
38228: 
38229:                                                       Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
38230:                                                  1994 vp
38231: 
38232: Kirjallinen kysymys 253
38233: 
38234: 
38235: 
38236: 
38237:                                    M. Laukkanen: Venäläisten maantiekuljetusten valvonnan tehosta-
38238:                                       misesta
38239: 
38240: 
38241:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38242: 
38243:     Suomen asema idänkaupan porttina, gate-            jän kesken sovittuihin liikennesopimuksiin. Vas-
38244: waynä, on kasvanut voimakkaasti erityisesti            tavuoroisuutta kannattaisi tässäkin asiassa ko-
38245: Kaakkois-Suomessa. Varsinkin Vaalimaan raja-           keilla, varsinkin tapauksissa, joista aiheutuva
38246: aseman läpi kulkeva raskas rekkaliikenne on            maksu voidaan panna maksuun välittömästi, ku-
38247: vuoden sisällä moninkertaistunut ja tuonut mu-         ten ylipainorikkeet.
38248: kanaan erityisesti venäläistä raskasta kalustoa           Teittemme hyvä kunto ja niiden maksutto-
38249: koskevia turvallisuusongelmia teille. Kansalaiset      muus on houkutellut Pietarin ja Muurmanskin
38250: ja suomalaiset kuorma-autoilijat ovat hämmäs-          välisen rahtiliikenteen suomalaisille teille aina
38251: telleet sitä välinpitämättömyyttä, millä venäläi-      Vaalimaalta Raja-Jooseppiin.
38252: seen autokalustoon ja kuljettajien ajokulttuuriin         Kun tähän vielä lisätään polttonesteiden hin-
38253: liikenteen valvonnassa suhtaudutaan.                   taero, joka suosii selvästi venäläisiä, jotka tank-
38254:     Itäautoilta tulee vaatia suomalainen katsastus     kaavat lähtömaassaan, kun taas suomalaiset
38255: ja suomalaisen kuljettajan pätevyys. Nyt nämä          maksavat vielä erillisen dieselveron, ollaan tilan-
38256: keskeiset autojen kuntoon ja ajotaitoon liittyvät      teessa, jossa kotimaan liikennöitsijät häviävät
38257: dokumentit ja paperit ovat kauppatavaraa, joilla       aina kuljetusten hintakilpailun.
38258: ei ole mitään arvoa muun läntisen Euroopan lii-           Pahimmillaan kehitys johtaa samaan kuin me-
38259: kenteessä.                                             renkulkuliikenteessäkin eli kaluston ulosliputta-
38260:     Siksi Vaalimaalle tulisi pikimmiten sijoittaa      miseen. Suomi tarvitsee työpaikkansa kotimaa-
38261: rekkojen jarrujen testauslaite, joka on jo hankit-     han.
38262: tu. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kor-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38263: kein poliisijohto on sijoittamassa sitä Keski-Suo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38264: meen samaan aikaan, kun ongelmat ovat toisaal-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38265: la ja testauslaite on hankittu nimenomaan Vaali-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38266: maata varten.
38267:     Myös painojen ja pakokaasujen seurantaa                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38268: varten on syytä sijoittaa Vaalimaalle laitteet, jot-          ryhtyä tehostaakseen venäläisen raskaan
38269:  ta törkeät ylipainot ja käryttävät rekat saadaan             kaluston valvontaa kaluston kunnon,
38270:  poimittua pois liikenteestä.                                 ylipainojen ja kuljettajien pätevyyden
38271:     Suomalaiset liikennöitsijät joutuvat rajan toi-           suhteen ja huolehtiakseen suomalaisen
38272:  sella puolella tuon tuostakin erilaisten maksujen            raskaan liikenteen kaluston kilpailuedel-
38273:  kohteeksi. Maksut ovat useimmiten mielivaltai-               lytyksistä nopeasti kasvavassa itäliiken-
38274:  sia eivätkä perustu mihinkään Suomen ja Venä-                teessä?
38275: 
38276:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
38277: 
38278:                                            Markku Laukkanen
38279: 
38280: 
38281: 
38282: 
38283: 240032J
38284: 2                                        1994 vp -   KK 253
38285: 
38286: 
38287: 
38288: 
38289:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen sisältyvät varustemääräykset vastaavat mo-
38291: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nelta osin Suomen lainsäädännössä olevia vaati-
38292: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muksia. Mainitun sopimuksen mukaan venäläi-
38293: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          set eivät saa myöskään ylittää Suomen teille mää-
38294: Laukkasen nain kuuluvan kirjallisen kysymyk-         rättyjä suurimpia sallittuja painoja tai ajoneu-
38295: sen n:o 253:                                         voille rekisteröintimaassa määrättyjä niitä alhai-
38296:                                                      sempia painoja. Ajoneuvokohtaisien painojen
38297:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       valvominen on mahdollista vain, jos painot on
38298:        ryhtyä tehostaakseen venäläisen raskaan       merkitty rekisteriasiakirjaan.
38299:        kaluston valvontaa kaluston kunnon,              Suomessa vaaditaan venäläiseltä kuljettajalta
38300:        ylipainojen ja kuljettajien pätevyyden        Wienin tieliikennesopimuksen mukainen ajoneu-
38301:        suhteen ja huolehtiakseen suomalaisen         voluokkaa vastaava kansallinen tai kansainväli-
38302:        raskaan liikenteen kaluston kilpailuedel-     nen ajokortti. Venäläisten kuljettajien ajo-oikeu-
38303:        lytyksistä nopeasti kasvavassa itäliiken-     den tai ajotaidon osalta ei ole esiintynyt ongel-
38304:        teessä?                                       mia. Venäläisillä kuljettajilla on lähes poikkeuk-
38305:                                                      setta voimassa oleva ajokortti, eikä heidän ajotai-
38306:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dossaan ole ollut huomauttamista.
38307: vasti seuraavaa:                                        Rikosoikeudellisesti venäläiset kuljettajat ovat
38308:                                                      Suomessa ajaessaan Suomen lainsäädännön alai-
38309:     Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne         sia. Venäläiselle kuljettajalle voidaan määrätä
38310: maanteillä on lisääntynyt huomattavasti viimeis-     rangaistus samalla tavalla kuin suomalaisellekin
38311: ten kahden vuoden aikana. Tullihallituksen tilas-    kuljettajalle. Ylikuormatuo ajoneuvon maasta-
38312: tojen mukaan pelkästään V~alimaan ja Nuija-          vienti estetään, kunnes ylikuormamaksu on mak-
38313: maan raja-asemien kautta meni vuonna 1993            settu tai sen maksamiseen on asetettu hyväksyttä-
38314: Suomesta Venäjälle yli 70 000 kuorma-autoa,          vä vakuus.
38315: kun vastaava luku vuonna 1991 oli alle 20 000.           Suomessa ei ole valtakunnallista tilastoa ulko-
38316: Venäjälle suuntautuvan tavaraliikenteen koko-        maalaisten kuljettajien tekemistä liikennerikok-
38317: naismäärästä suomalaiset hoitavat noin 70 %ja        sista. Kymen läänissä on kuitenkin kerätty tieto-
38318: muut, pääasiassa venäläiset, noin 30 %.              ja, joiden mukaan vuonna 1993 kaikista läänin
38319:     Tavaraliikenteen voimakas kasvu on lisännyt      alueella tehdyistä liikennerikoksista 2,8 %oli en-
38320: paitsi ulkomaalaisten raskaiden ajoneuvojen          tisen Neuvostoliiton alueella rekisteröityjen ajo-
38321: määrää Suomen teillä, myös niiden mukaan tuo-        neuvojen kuljettajien tekemiä. Luvussa on muka-
38322: mia turvallisuusongelmia. Tästä tietoisena poliisi   na myös henkilöautojen kuljettajien tekemät lii-
38323: on yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa lisän-    kennerikokset
38324: nyt valvontaa erityisesti Vaalimaan ja Nuija-            Itäliikenteen lisääntymisestä huolimatta venä-
38325: maan raja-asemilla ja niille johtavina teillä. Ky-   läisten ja virolaisten kuljettajien aiheuttamat lii-
38326: seisten raja-asemien laajennustöiden yhteydessä      kenneonnettomuudet vähenivät vuonna 1993
38327: on niihin tarkoitus sijoittaa jarrujen kunnon tar-   edelliseen vuoteen verrattuna. Näissä onnetto-
38328: kastamiseen soveltuvat kiinteät jarrudynamo-         muuksissa on kahden viime vuoden aikana kuol-
38329: metrit. Ennen kiinteiden laitteiden asenoustajar-    lut yhteensä kuusitoista henkilöä.
38330: rujen kuntoa voidaan jo valvoa Autorekisterikes-        Sisäasiainministeriö ja liikenneministeriö ovat
38331: kuksen omistamalla siirrettävällä jarrudynamo-       kiinteässä yhteistyössä pyrkineet vähentämään
38332: metrillä.                                            itäliikenteeseen liittyviä ongelmia. Venäläisiä vi-
38333:     Venäläisten ajoneuvojen varusteille ja kuunol-   ranomaisia on informoitu todetuista epäkohdista
38334: le asetettavat vaatimukset määräytyvät pääasias-     ja venäläisten kuljettajien tietämystä lisätty jaka-
38335: sa Wienissä vuonna 1968 tehdyn tieliikennettä        malla kirjallista materiaalia Suomen lainsäädän-
38336: koskevan yleissopimuksen mukaan. Sopimuk-            nöstä ja turvallisuusvaatimuksista. Myös poliisin
38337:                                        1994 vp -   KK 253                                          3
38338: 
38339: mahdollisuuksia puuttua ulkomaalaisten teke-       sujen poistamiseksi. Neuvottelut eivät ole tähän
38340: miin rikkomuksiin on parannettu hankkimalla        mennessä tuottaneet toivottua tulosta. Suoma-
38341: kenttähenkilöstön käyttöön soveltuva kielitulk-    laisten kuljetusyritysten kilpailukyvyn varmista-
38342: ki.                                                miseksi liikenneministeriössä onkin harkittu esi-
38343:    Suomen liikenneviranomaiset pitävät perus-      tyksen tekemistä valtiovarainministeriölle kilo-
38344: teettomina Venäjällä perittäviä alueellisia tie-   metrimaksun määräämiseksi vastavuoroisesti ve-
38345: maksuja. Liikenneministeriö on käynyt neuvot-      näläisille ajoneuvoille.
38346: teluja venäläisten viranomaisten kanssa tiemak-
38347:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
38348: 
38349:                                                             Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
38350: 4                                         1994 vp -   KK 253
38351: 
38352: 
38353: 
38354: 
38355:                                         Tili Riksdagens Talman
38356: 
38357:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      högsta tillåtna vikterna eller sådana lägre vikter
38358: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ~~m fastställts för fordonen i registreringslandet.
38359: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Overvakning av vikter som fastställts för enskilda
38360: man Markku Laukkanen undertecknade spörs-             fordon är möjlig endast om vikterna antecknats i
38361: mål nr 253:                                           registreringshandlingarna.
38362:                                                          Av ryska förare i Finland krävs ett nationellt
38363:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        eller internationellt körkort som motsvarar for-
38364:        ta för att effektivera övervakningen av        donsklassen enligt Wienkonventionen om väg-
38365:        den ryska tunga transportmaterielen vad        trafik. Vad gäller ryska förares körrätt eller kör-
38366:        gäller materielens kondition, överlaster       förmåga har problem inte förekommit. De ryska
38367:        och förarkompetens och för att sörja för       förarna har nästan utan undantag haft gällande
38368:        den finska tunga transportmaterielens          körkort och det har inte heller funnits något att
38369:        konkurrenskraft inom den snabbt ökande         anmärka angående deras körförmåga.
38370:        trafiken österut?                                 Straffrättsligt sett underlyder ryska förare i
38371:                                                       Finland finsk lagstiftning. Ryska förare kan be-
38372:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         straffas på samma sätt som finska förare. Utför-
38373: anföra följande:                                      seln av ett fordon med överlast hindras tills över-
38374:                                                       lastsavgiften betalts eller en godtagbar säkerhet
38375:    Godstrafiken på landsväg mellan Finland och        för betalning ställts.
38376: Ryssland har märkbart ökat under de två senaste          I Finland finns ingen riksomfattande statistik
38377: åren. Enligt tullstyrelsens statistik körde över      om trafikbrott som begåtts av utlänningar. I
38378: 70 000 lastbilar 1993 bara genom gränsstatwner-       Kymmene län har man dock samlat in uppgifter
38379: na i Vaalimaa och Nuijamaa då motsvarande             som ger vid handen att 2,8 % av alla trafikbrott i
38380: antal1991 var mindre än 20 000. Av hela godstra-      länet 1993 begicks av förare till fordon som regi-
38381: fiken till Ryssland sköts ca 70 % av finländare och   strerats i det forna Sovjetunionen. I procenten
38382: ca 30 % av andra, i huvudsak ryssar.                  ingår även trafikbrott som begåtts av personbils-
38383:    Den kraftigt expanderande godstrafiken har,        förare.
38384: förutom det ökade antalet utländska tunga for-           Trots de ökade trafikförbindelserna österut
38385: don på de finska vägama, även medfört ökade           minskade antalet trafikolyckor som förorsakades
38386: säkerhetsproblem. Medveten om detta har poli-         av ryska och estniska förare 1993 jämfört med
38387: sen i samarbete med gränsbevakningsväsendet           föregående år. Sammanlagt 16 personer har un-
38388: intensifierat övervakningen särskilt vid gränssta-    der de senaste två åren dött i sådana olyckor.
38389: tionema i Vaalimaa och Nuijamaa samt på de               Inrikesministeriet och trafikministeriet har i
38390: vägar som leder till dessa stationer. Avsikten är     nära samarbete försökt minska problemen i an-
38391: att dessa gränsstationer i samband med utbygg-        knytning till trafiken österut. De ryska myndig-
38392: nadsarbeten skall utrustas med fasta bromsdyna-       heterna har informerats om olägenheter som
38393: mometrar för kontrollering av bromsars skick.         konstaterats och de ryska förarna har fått skrift-
38394: Innan de fasta anläggningama installeras kan          ligt material Ol}llagstiftningen och säkerhetskra-
38395: sådan övervakning ske med en flyttbar bromsdy-        ven i Finland. A ven polisens möjligheter att ingri-
38396: namometer som ägs av bilregistercentralen.            pa i förseelser som begåtts av utlänningar har
38397:    Kraven på de ryska fordonens utrustning och        förbättrats genom att personalen ute på fåltet
38398: skick baserar sig i huvudsak på den konvention        utrustats med elektroniska lexikon.
38399: om vägtrafik som ingicks i Wien 1968. De be-             Enligt trafikmyndigheterna i Finland är de
38400: stämmelser om utrustning som ingår i konventio-       regionala vägavgifter som uppbärs i Ryssland
38401: nen motsvarar till många delar kraven i den fin-      ogrundade. Trafikministeriet har fört förhand-
38402: ska lagstiftningen. Enligt konventionen får rys-      lingar med de ryska myndigheterna om slopande
38403: sarna inte heller överskrida de för finska vägar      av dessa vägavgifter. Förhandlingarna har till
38404:                                         1994 vp -   KK 253                                           5
38405: 
38406: dags dato inte lett till önskat resultat. För att   övervägt att för finansministeriet föreslå en mot-
38407: säkra de finländska transportföretagens konkur-     svarande kilometeravgift för ryska fordon.
38408: rensförmåga har man inom trafikministeriet
38409: 
38410:     Helsingforsden 6 maj 1994
38411: 
38412:                                                                 lnrikesminister Mauri Pekkarinen
38413:                                               1994 vp
38414: 
38415: Kirjallinen kysymys 254
38416: 
38417: 
38418: 
38419: 
38420:                                  Riihijärvi: Linja-autojen aikataulujen yhteensovittamisesta jatko-
38421:                                      yhteyksien turvaamiseksi
38422: 
38423: 
38424:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38425: 
38426:    ETA-sopimuksen tultua voimaan ovat linja-        vastaavasti. Näin jatkoyhteys Viitasaarella on
38427: autonkuljettajien työajatkin muuttuneet. Tästä      katkennut. Tämä on erittäin harmillinen huo-
38428: on ollut seurauksena muutoksia joihinkin aika-      nonnus muutoinkin hankaliin poikittaisyhteyk-
38429: tauluihin. Kuitenkaan näitä muutoksia ei ole        siin, mistä kärsivät kaikki linja-autoja käyttävät
38430: otettu huomioon vastaavasti kaikissa linja-         matkustajat.
38431: autojen aikatauluissa ja aikaisemmin erittäin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38432: hyvät jatkoyhteydet ovat katkenneet. Aikataulut     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38433: 1.1.-28.5.1994 voimassa olevassa Suomen Kul-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38434: kuneuvot -kirjassa eivät pidä paikkaansa, vaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38435: ovat pahasti harhaanjohtavia. Näin esimerkiksi
38436: Vaasa-Kuopio-pikavuoron aikataulu on muu-                        Miten Hallitus aikoo omalta osaltaan
38437: tettu 31.1.1994 kuljettajan 45 minuuttia kestävän             korjata ETA-sopimuksesta johtuvan lin-
38438: lepotauon vuoksi, mutta Jyväskylä-Iisalmi-                    ja-autojen aikataulujen sekavuuden?
38439: Kajaani-pikavuoron aikataulua ei ole muutettu
38440: 
38441:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
38442: 
38443:                                           Heikki Riihijärvi
38444: 
38445: 
38446: 
38447: 
38448: 2400321
38449: 2                                         1994 vp -   KK 254
38450: 
38451: 
38452: 
38453: 
38454:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38455: 
38456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Liikenneministeriön näkemyksen mukaan tie-
38457: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liikenteen ajo- ja lepoaikoja koskevat ETY-ase-
38458: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuksesta johtuvat muutokset eivät ole yksittäisiä
38459: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           poikkeuksia lukuun ottamatta aiheuttaneet aika-
38460: Riihijärven näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        taulujen sekavuutta, vaikka liikennöitsijät eivät
38461: sen n:o 254:                                          ole tehneet kaikkia tarvittavia aikataulumuutok-
38462:                                                       sia heti vuoden 1994 alusta, mikä on tullut esiin
38463:           Miten Hallitus aikoo omalta osaltaan        vuodenvaihteen jälkeen saapuneista hakemuk-
38464:        korjata ETA-sopimuksesta johtuvan lin-         sista.
38465:        ja-autojen aikataulujen sekavuuden?                Matkustajapalvelun parantamiseksi liikenne-
38466:                                                       ministeriö on yhdessä toimialan edustajien kans-
38467:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa pyrkinyt siihen, että aikataulumuutokset otet-
38468: vasti seuraavaa:                                      taisiin käyttöön vaihtoehtoisesti kolmena eri
38469:                                                       ajankohtana 1.1, 1.6. tai 15.8. Poikkeuksia muu-
38470:    ETA-sopimuksen tultua voimaan kumottiin            tosajoissa ei kuitenkaan voida välttää. Samoin
38471: tieliikenteen ajo- ja lepoaikoja sääntelevä laki.     ministeriö on monin tavoin edistänyt aikataulu-
38472: Tuolloin tuli sovellettavaksi ETA-sopimukseen         informaation parantamista mm. osallistumalla
38473: kuuluva tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yh-       useihin tätä koskeviin kehittämishankkeisiin.
38474: denmukaistamisesta annettu neuvoston asetus               Hallitus on äskettäin antanut eduskunnalle
38475: (ETY n:o 3820/85), joka muun ohessa sääntelee         esityksen luvanvaraisesta henkilöliikenteestä
38476: linja-autolla harjoitettavan henkilöliikenteen        tiellä annetun lain muuttamiseksi. Muutoksella
38477: ajoaikoja. Meillä kuljettajalle aikaisemmin sal-      on muun ohessa tarkoitus parantaa liikennepal-
38478: litut enimmäisajoajat lyhenivät ja vähimmäis-         velujen yhteensovittamista. Linjaliikenteen lupa-
38479: lepoajat pitenivät.                                   toimivaltaa on esitetty siirrettäväksi huomatta-
38480:    Linja-autoliikenteen aikataulumuutos edel-         vassa määrin liikenneministeriöitä lääninhalli-
38481: lyttää liikennöitsijän aloitetta liikenneluvan        tuksille. Lääninhallituksilla on alueellisella tasol-
38482: muuttamiseksi. Aikataulumuutokset toteute-            la liikenneministeriötä paremmat mahdollisuu-
38483: taan pääsääntöisesti hyvin avoimesti siten, että      det huolehtia liikennepalvelujen kysynnän ja tar-
38484: muilla liikennöitsijöillä on mahdollisuus sopeut-     jonnan yhteensovittamisesta.
38485: taa omat aikataulunsa suunniteltuihin muutok-             Hallituksen esitys mahdollistaa niin ikään
38486: siin.                                                 kannattamattomien liikennepalvelujen ostami-
38487:    Liikenneministeriö lähetti kesällä 1992 ETY-       sen. Tällöin ei ostosopimuksen lisäksi enää edel-
38488: asetuksen sisällöstä kirjeitse tiedon liikennöitsi-   lytettäisi erillistä linjaliikennelupaa. Tämä antaa
38489: jöille, jotta tarvittavat muutokset aikatauluihin     viranomaiselle aikaisempaa joustavammat mah-
38490: olisi voitu ottaa käyttöön heti vuoden 1994 alusta    dollisuudet hankkia julkisella rahoituksella lii-
38491: lukien.                                               kennepalveluja tarvetta vastaavasti.
38492:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
38493: 
38494:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
38495:                                           1994 vp -   KK 254                                            3
38496: 
38497: 
38498: 
38499: 
38500:                                         Tili Riksdagens Talman
38501: 
38502:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt trafikministeriets mening har ändring-
38503: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ama av kör- och vilotider inom vägtrafiken som
38504: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      följer av EEG-förordningen, med enskilda un-
38505: man Heikki Riihijärvi undertecknade spörsmål          dantag, inte orsakat oklarheter i tidtabeller, fast-
38506: nr 254:                                               än transportföretag inte infört alla behövliga
38507:                                                       ändringar i dem genast från början av 1994, vilket
38508:           Hur ämnar Regeringen för sitt vid-          kommit fram i ansökningar som lämnats in efter
38509:        kommande rätta tili de invecklade buss-        årsskiftet.
38510:        tidtabeller som är en följd av EES-avta-           I syfte att förbättra passagerarservicen strävar
38511:        let?                                           trafikministeriet tilisammmans med branschens
38512:                                                       representanter efter att ändringar i tidtabeller
38513:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skall tas i bruk altemativt den 1 januari, 1 juni
38514: anföra följande:                                      eller 15 augusti. Dock kan man inte undgå att
38515:                                                       tidsscheman för ändringar varierar. Ministeriet
38516:    Efter att EES-avtalet trädde i kraft upphävdes     har också på många sätt förbättrat informatio-
38517: lagen om kör- och vilotider inom vägtrafiken. Då      nen om tidtabeller, bl.a. genom att delta i flera
38518: började man tillämpa förordningen om harmoni-         projekt angående detta.
38519: sering av viss sociallagstiftning om vägtranspor-         Regeringen har nyligen överlämnat en propo-
38520: ter (EEG nr 3820/85) som ingår i EES-avtalet och      sition tili riksdagen om ändring av Jagen om
38521: som vid sidan om annat reglerar körtider för          tillståndspliktig persontrafik på väg. Andringen
38522: persontransporter med buss. Hos oss förkorta-         syftar till att förbättra harmoniseringen av trafik-
38523: des en förares längsta tiliåtna körtid och kortaste   tjänster. I propositionen föreslås att tillståndsbe-
38524: vilotid förlängdes.                                   fogenheter inom linjetrafik i avsevärd omfatt-
38525:    En förutsättning för att en busstidtabell skall    ning delegeras från trafikministeriet till länssty-
38526: ändras är att transportföretaget tar initiativ om     relsema. På det regionala planet har länsstyrel-
38527: ändring av trafiktilistånd. Tidtabellema ändras       sema bättre möjligheter än trafikministeriet att
38528: huvudsakligen på ett mycket öppet sätt så att         sköta om harmonisering av trafiktjänstemas till-
38529: andra företag har möjlighet att anpassa sina tid-     gång och efterfrågan.
38530: tabeller tili planerade ändringar.                        Enligt regeringspropositionen skall det vara
38531:    Sommaren 1992 skickade trafikministeriet in-       möjligt att även köpa olönsamma trafiktjänster.
38532: formation om innehållet i EEG-förordningen tili       Förutom köpkontraktet krävs inte något linje-
38533: transportföretagen i syfte att underlätta ibrukta-    trafiktillstånd. Detta tillåter myndigheten att, på
38534: gandet av behövliga ändringar genast från och         ett flexiblare sätt än förr, med offentliga medel
38535: med början av 1994.                                   skaffa trafiktjänster som motsvarar behovet.
38536: 
38537:      Helsingforsden 6 maj 1994
38538: 
38539:                                                                         Trafikminister Ole Norrback
38540:                                                  1994 vp
38541: 
38542: Kirjallinen kysymys 255
38543: 
38544: 
38545: 
38546: 
38547:                                     Mäkipää: Vero- ja kirjanpitosäännösten tulkintaan liittyvien epä-
38548:                                         selvyyksien vaikutuksista pienyritysten toimintaan
38549: 
38550: 
38551:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38552: 
38553:    Verottaja ottaa usein pienyritysten kohdalla        kuitenkin kaikki menot. Myös tarkastajat mää-
38554: erittäinjyrkkiä kantoja aiheuttaen täten monissa       räsivät kyseiselle yritykselle lisäveroja.
38555: tapauksissa konkursseja ja lisäten edelleen työt-         Yrityksen sijaintikunnan Kankaanpään vero-
38556: tömyyttä. Lääninverotarkastus on eräässä esi-          toimisto ei ole suostunut panemaan täytäntöön
38557: merkissä Turun ja Porin läänin verontarkastajien       lääninverotarkastajien esitystä, mistä syystä tar-
38558: toimesta tarkastanut erään kauppapuutarhayri-          kastaja on valittanut asiasta lääniin. Lääni ei ole
38559: tyksen tilitvuosilta 1986-1991. Tässä tarkastuk-       tehnyt asiassa ratkaisua huolimatta yrittäjän lu-
38560: sessa lääninverotarkastajat löysivät ainoastaan        kuisista kiirehtimispyynnöistä.
38561: yhden kirjausvirheen, joka sekin johtui paikalli-         Ongelmallista pienyritysten toiminnan kan-
38562: sen verotoimiston ohjeestaja vaatimuksesta. Tä-        nalta edellä olevan esimerkin perusteella on se,
38563: män viisi vuotta vanhan kirjausvirheen takia lää-      että paikalliset verottajat ja lääninverotoimisto
38564: ninverotarkastajat määräsivät kyseiselle yrittä-       tulkitsevat usein samoja asioita eri tavoin. Tästä
38565: jälle käytännössä usean miljoonan markan lisä-         saattaa aiheutua edellä olevan esimerkin mukai-
38566: verot.                                                 nen tilanne, jossa paikallisen verotoimiston ohjei-
38567:     Eräs verotarkastuksessa löytynyt lääninvero-       den noudattaminen aiheuttaa lääninveroviraston
38568: tarkastajien mielestä väärä menettely oli se, että     tarkastajien toimesta lisäverovaatimuksen. Jos
38569: 40 työntekijän yrityksen pitämä työntekijöille         tämänkaltaisten säännöstulkintojen takia saate-
38570: tarkoitettu kahvio-ruokala tuotti vuosittain tap-      taan muuten toimintakelpoinen ja kannattava
38571: piota, jota ei kuitenkaan verotuksessa haluttu         yritys konkurssiin, on olemassa olevassa käytän-
38572: millään tavoin ottaa huomioon. Näin siitä huoli-       nössä tai säännöstöissä jotain vikaa.
38573: matta, että kyseinen 93 000 markan tappio johtui          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38574: ns. hävikistäja vieraille tapahtuneesta tarjoilusta.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38575: Kyseinen ruokalatoiminta oli erittäin tarpeelli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38576: nen, sillä Karvian keskustaan kyseisestä yrityk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38577:  sestä on 11 kilometriä ja lähimmät ruokala- tai
38578:  ravintolapalvelut ovat tarjolla ainoastaan siellä.              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38579:     Toinen lääninverotarkastajien "mielivaltai-               paikallisten verotoimistojen ja lääninve-
38580:  suus" kohdistui ko. yrityksen varastokirjanpi-               rovirastojen pieniä ja keskisuuria yrityk-
38581:  toon. Yritys on vihannesten tuottaja kasvattaen              siä koskevien tulkintaerojen poistamisek-
38582:  tomaattia ja kurkkua. Näitä tuotteita ei voi va-             si niin, ettei yrittäjä syyllisty ilman omaa
38583:  rastoida, mutta lääninverotarkastajien mielestä              tahtoaan toimintaan, josta hänelle saat-
38584:  neljän kuukauden aikana olisi tullut varastoida              taa aiheutua runsaita lisäveroja?
38585: 
38586:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
38587: 
38588:                                              LeaMäkipää
38589: 
38590: 
38591: 
38592: 
38593: 2400321
38594: 2                                          1994 vp -    KK 255
38595: 
38596: 
38597:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38598: 
38599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toimistot toimivat nyt yhdessä hierarkiatasossa.
38600: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Kun lääninverovirasto muodostuu nyt verotoi-
38601: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-         mistoista ja muista yksiköistä, merkitsee se sitä,
38602: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        että entisen piiritason verotarkastajatja paikallis-
38603: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Lea Mäki-            tason virkamiehet toimivat nyt samassa organi-
38604: pään näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           saatiotasossa. Tämä uudistus johtaa entistä yhte-
38605: 255:                                                    näisempään verotukseen läänin rajojen sisällä.
38606:                                                            Valtakunnallisestikin verotuksen yhdenmu-
38607:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kaisuus lisääntyy, sillä alueverohallinnon toimi-
38608:         paikallisten verotoimistojen ja lääninve-       alueena voi yhden läänin sijasta olla kaksi tai
38609:         rovirastojen pieniä ja keskisuuria yrityk-      useampia läänejä, esimerkkinä jo toteutettu Ky-
38610:         siä koskevien tulkintaerojen poistamisek-       men ja Mikkelin läänien verohallintotoimien yh-
38611:         si niin, ettei yrittäjä syyllisty ilman omaa    distäminen. Veropiirien lukumäärää tavoitellaan
38612:         tahtoaan toimintaan, josta hänelle saat-        vähennettäväksi noin puoleen alkuperäisestä.
38613:         taa aiheutua runsaita lisäveroja?                  Osittaiseen virkamiesverotukseen siirryttiin
38614:                                                         vuonna 1987, jolloin verotoiroistoille annettiin
38615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            päätösvalta selvissä ja rutiiniluontoisissa vero-
38616: vasti seuraavaa:                                        tuspäätöksissä. Kuluvan vuoden alusta niin
38617:                                                         säännönmukaisen verotuksen ja jälkiverotuksen
38618:    Verohallinnon toimintaa johtaa verohallitus.         verotuspäätökset kuin myös osa verotuksen
38619: Johtaessaan verohallinnon toimintaa sen tulee           muuttamista koskevista verotuspäätöksistä teh-
38620: edistää oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä          dään virkamiestyönä verotoimistossa. Verolau-
38621: kehittää verohallinnon palvelukykyä. Verohalli-         takunta toimii yksinomaan oikaisuvaatimuksia
38622: tuksen organisaatiouudistuksen, joka pääosin            käsittelevänä elimenä. Uudistus mahdollistaa en-
38623: toteutettiin tämän vuosikymmenen alussa, ta-            tistä paremman verotuksen yhtenäisyyden, kos-
38624: voitteena oli suoriutua vastaisuudessa entistä pa-      ka verotuspäätöksen tekemiseen osallistuvien
38625: remmin näistä ja muista sille kuuluvista tehtävis-      henkilöiden määrä vähenee ja vastuut selkiyty-
38626: tä. Organisaatiota kehitetään edelleen suuntaan,        vät. Verolautakunnan roolin muututtua sen teke-
38627: jossa vastuujakoa selkeyttämällä voidaan nykyis-        millä päätöksillä tullee olemaan myös verotusta
38628: tä paremmin palvella sekä verovelvollis- että ve-       yhtenäistävä vaikutus.
38629: ronsaaja-asiakkaita.                                       Oikean ja yhdenmukaisen verotuksen edistä-
38630:    Paitsi verohallituksessa niin myös koko vero-        miseksi verohallitus antaa verohallinnolle sekä
38631: hallinnossa on meneillään uudistustyö, jolla ta-        kirjallista että suullista ohjausta. Välitöntä vero-
38632: voitellaan nykyistä palvelukykyisempää ja tuot-         tusta yhtenäistävät vuosittain laadittavat yhte-
38633: tavampaa hallintoa, joka myös tuottaisi entistä         näistämis- ja muut ohjeet, erilaiset muistiot sekä
38634: yhtenäisempiä verotuspäätöksiä. Uudistushanke           käsikirjat. Erityistä huomiota on kiinnitetty kor-
38635: käsittää organisaatiotasojen karsimisen ja virka-       keatasoisten ja käyttäjäystävällisten käsikir-
38636: miesverotukseen siirtymisen, joita täydentää ve-        jojen laadintaan. Vastikään ovat valmistuneet
38637: rohallituksen ohjaustoimintamuotojen paranta-           jatkuvatäydenteiset käsikirjat henkilöverotuksen
38638: minen.                                                  ja kansainvälisen verotuksen alueilta.
38639:    Verohallinnon organisaatiotasoja karsittiin             Ohjaukseen kuuluu laajasti määritellen myös
38640: viime vuoden lopussa voimaan tulleella verohal-         koulutus, jota vuonna 1993 verohallitus järjesti
38641: lintolain muutoksella ja siihen liittyvällä verohal-    verohallinnon henkilökunnalle n. 7 400 oppilas-
38642: lintoasetuksella. Entinen kaksiportainen vero-          päivää. Lisäksi lääninverovirastojen järjestämä
38643: hallinnon piiri- ja paikallistaso muuttui yksipor-      koulutus käsitti yhteensä yli 40 000 oppilaspäi-
38644: taiseksi alueverohallinnoksi. Muutos merkitsee          vää.
38645: sitä, että lääninverovirastot ja niiden alaiset vero-
38646: 
38647:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
38648: 
38649:                                                                    Valtiovarainministeri Iiro Viinanen
38650:                                            1994 vp -   KK 255                                            3
38651: 
38652: 
38653:                                          Tili Riksdagens Talman
38654: 
38655:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       råer nu arbetar på en hierarkisk nivå. När läns-
38656: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        skatteverket nu består av skattebyråer och andra
38657: 21 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      enheter, betyder det att skatteinspektörerna på
38658: det översänt avskrift av följande av riksdagsman       den tidigare distriktsnivån och tjänstemännen på
38659: Lea Mäkipää undertecknade spörsmål nr 255:             lokalnivå nu arbetar på samma organisationsni-
38660:                                                        vå. Denna reform leder tili att beskattningen
38661:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         inom länet blir enhetligare än förut.
38662:        ta för att avskaffa skilinaderna i de Jo kala       Också med tanke på hela Jandet blir beskatt-
38663:        skattebyråernas och länsskatteverkens           ningen ytterligare förenhetligad, ty verksamhets-
38664:        tolkningar som gäller små och medelstora        området för en regional skatteförvaltning kan i
38665:        företag så att företagaren inte ofrivilligt     stället för ett Iän omfatta två eller flera Iän. Som
38666:        gör sig skyldig till en verksamhet som kan      exempel kan nämnas den redan genomförda sam-
38667:        åsamka honom höga tiliäggsskatter?              manslagningen av skatteförvaitningsfunktioner-
38668:                                                        na i Kymmene och S:t Micheis Iän. Måiet är att
38669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          antalet skattedistrikt minskas tili hälften av det
38670: anföra följande:                                       ursprungliga.
38671:                                                            Ar 1987 överfördes verkställandet av beskatt-
38672:     Skatteförvaltningens verksamhet leds av skat-      ningen delvis tili tjänstemännen, varvid skatteby-
38673: testyrelsen. Skattestyrelsen skall när den leder       råerna gavs beslutanderätt i fall som gällde klara
38674: skatteförvaltningens verksamhet främja en rätt         och rutinmässiga beskattningsbeslut. Från bör-
38675: och enhetlig beskattning samt utveckla skatteför-      jan av detta år fattar skattebyråernas tjänstemän
38676: valtningens serviceförmåga. Målet för den omor-        beslut både om ordinarie beskattning och om
38677: ganisering av skattestyrelsen, som i huvudsak          efterbeskattning och därtili en del av de beslut
38678: genomfördes i början av detta årtionde, var att i      som gäller ändring av beskattningen. Skatte-
38679: framtiden bättre än förut klara av dessa och an-       nämnden verkar endast som ett organ som be-
38680: dra uppgifter som ankommer på den. Organisa-           handlar rättelseyrkanden. Reformen möjliggör
38681: tionen vidareutvecklas så att man genom att klar-      bättre än förut en enhetiig beskattning, eftersom
38682: lägga ansvarsfördelningen bättre än nu kan betjä-      antalet personer som är med och beslutar om
38683: na klienterna, både skatteskyldiga och skatteta-       beskattningen minskar och ansvaren biir klarare.
38684: gare.                                                  Efter att skattenämndens roll ändrats, kommer
38685:     Både inom skattestyrelsen och hela skatteför-      de besiut som nämnden fattar också att medverka
38686: valtningen pågår ett reformarbete som tar sikte        tili att beskattningen förenhetligas.
38687: på en förvaltning med bättre betjäningsförmåga             För att främja en rättmätig och enhetlig be-
38688: och produktivare verksamhet än den nuvarande           skattning ger skattestyrelsen skatteförvaltningen
38689: och som också producerar enhetligare skattebe-         både skriftlig och muntlig handiedning. Den di-
38690: slut än förut. Reformprojektet innebär fårre or-       rekta beskattningen förenhetligas genom de an-
38691: ganisationsnivåer och att verkställandet av be-        visningar som årligen meddeias för bl.a. förenhet-
38692: skattningen överförs tili tjänstemännen. Dessa         ligande samt genom oiika promemorior och
38693: förändringar kompletteras med förbättrade for-         handböcker. Särskiid vikt har Iagts vid att hand-
38694: mer för skattestyrelsens handledande verksam-          böckerna görs högklassiga och användarvänliga.
38695: het.                                                   Nyiigen blev de kompletterbara handböckerna
38696:     Antalet nivåer inom skatteförvaltningens or-       från den personiiga beskattningens och den inter-
38697:  ganisation minskades genom den ändring av la-         nationella beskattningens område klara.
38698:  gen om skatteförvaltning som trädde i kraft i             I ett vidare perspektiv omfattar handiedningen
38699:  slutet av senaste år och förordningen om skatte-      också utbildning. Skattestyrelsen arrangerade
38700:  förvaltning i anslutning därtill. Skatteförvalt-      1993 för skatteförvaltningens personai utbiid-
38701:  ningens tidigare två instanser, dvs. distriktsnivån   ning som omfattade ca 7 400 eievarbetsdagar.
38702:  och lokalnivån, ändrades tili en regional skatte-     Därtill omfattade den utbildning som arrangera-
38703:  förvaltning på en nivå. Förändringen betyder att      des av länsskatteverken över 40 000 elevarbetsda-
38704:  länsskatteverken och dem underställda skatteby-       gar.
38705: 
38706:      Helsingforsden 10 maj 1994
38707: 
38708:                                                                          Finansminister Iiro Viinanen
38709: 1
38710: 
38711: 1
38712: 
38713: 1
38714: 
38715:     1
38716: 
38717:     1
38718: 
38719:     1
38720: 
38721:         1
38722: 
38723:         1
38724: 
38725:         1
38726: 
38727:             1
38728: 
38729:             1
38730: 
38731:             1
38732: 
38733:                 1
38734: 
38735:                 1
38736: 
38737:                 1
38738:                                                  1994 vp
38739: 
38740: Kirjallinen kysymys 256
38741: 
38742: 
38743: 
38744: 
38745:                                     Aittoniemi: Yhteiskunnan jäsenten suojelemisesta ympäristöään
38746:                                         terrorisoiviita henkilöiitä
38747: 
38748: 
38749:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38750: 
38751:     Kotkan-Karhulan tapaus, jossa palvelupai-          asukkaat olivat kääntyneet oikeusjärjestelmän
38752: kastaan poistunut asevelvollinen surmasi kolme         puoleen, se, että terrorisointiin syyllistynyt kosti
38753: ihmistä ilmeisen koston tarkoituksessa, on jälleen     tämän mahdollisimman raa'alla tavalla.
38754: nostanut esille yhden yhteiskunnallisen ongel-            Ongelma on laaja, monimutkainen ja konk-
38755: man, jonka eliminoimiseksi on kiistämättä vai-         reettinen. Tämän vuoksi, vaikka tiedänkin sen
38756: kea löytää keinoja. Kysymys on henkilöstä, joka        turhaksi, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
38757: mistään välittämättä vuodesta toiseen terrorisoi       momenttiin viitaten:
38758: asuinympäristöään tai perhettään, mikä viimeksi
38759: mainittu on yleisempää kuin tiedetään. Näistä                     Tietääkö Hallitus, Kotkan-Karhu-
38760: kummastakin muodosta pitkään palvelleilla po-                  lan tapaukseen viitaten, miten laajaa ja
38761: liiseilla on lukemattomia eriasteisia tapauksia                monimuotoista mielenterveydellisesti sai-
38762: kerrottavanaan, mutta niihin ei juuri ole kiinni-              raiden tai pirullisten ihmisten ympäris-
38763: tetty huomiota.                                                töönsä ja perheenjäseniinsä kohdistama
38764:     Terrorin kohteena olevat sivulliset ihmiset, sa-           terrori yhteiskunnassa on ja miten suojat-
38765: moin kuin perheessä yleensä vaimo ja lapset, ovat              tomia terrorin kohteeksi joutuneet ihmi-
38766: täysin puolustuskyvyttömiä terroria vastaan.                   set niin asuinyhteisöissä kuin perheissä-
38767: Perheen ulkopuolella, lähinnä Karhulan asumis-                 kin ovat tätä toimintaa vastaan, koska
38768: yhteisön muodossa tapahtuneen terrorin suh-                    avunpyynnöt yhteiskunnan suuntaan
38769: teen, kansalaiset eivät voi ottaa oikeutta omiin               johtavat vain terrorin pahenemiseen ja
38770: käsiinsä. Ilmoitus yhteiskunnan suuntaan eli po-               kosto on, ja jos Hallitus tietää tämän,
38771: liisille ei johda mihinkään, koska poliisilla ei ole              mihin toimenpiteisiin se katsoo voi-
38772: mahdollisuuksia eristää terroriin syyllistynyttä,              vansa ryhtyä asiantilan kohentamiseksi ja
38773: vaikka tapaus olisi ilmiselvä. Seurauksena siis on             yhteiskunnan jäsenten suojelemiseksi?
38774: vain kuten Karhulan tapauksessa, kun paikalliset
38775: 
38776:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
38777: 
38778:                                              Sulo Aittoniemi
38779: 
38780: 
38781: 
38782: 
38783: 2400321
38784: 2                                        1994 vp -   KK 256
38785: 
38786: 
38787: 
38788: 
38789:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38790: 
38791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mielenterveyslaki määrittelee ne kriteerit, joi-
38792: mainitussa tarkoituksessa-Te, Rouva Puhemies,        den nojalla henkilöä voidaan Suomessa hoitaa
38793: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-      sairaalassa tahdosta riippumatta. Ensisijainen
38794: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     edellytys on, että asianomainen on mielisairas ja
38795: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Aittoniemen       että hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tar-
38796: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 256:        peessa siten, että hoitoon toimittamatta jättämi-
38797:                                                      nen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairaut-
38798:           Tietääkö Hallitus, Kotkan-Karhu-           taan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään
38799:        lan tapaukseen viitaten, miten laajaa ja      tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden
38800:        monimuotoista mielenterveydellisesti sai-     terveyttä tai turvallisuutta. Alaikäinen voidaan
38801:        raiden ja pirullisten ihmisten ympäris-       määrätä tahdosta riippumatta psykiatriseen sai-
38802:        töönsä ja perheenjäseniinsä kohdistama        raalahoitoon myös, jos hän on vakavan mielen-
38803:        terrori yhteiskunnassa on ja miten suojat-    terveyden häiriön vuoksi hoidon tarpeessa.
38804:        tomia terrorin kohteeksi joutuneet ihmi-         Kyselyn kohteena olevat henkilöt eivät yleensä
38805:        set niin asuinyhteisöissä kuin perheissä-     ole mielisairaita vaan luonnehäiriöisiä, joita ei
38806:        kin ovat tätä toimintaa vastaan, koska        mielenterveyslain mukaan voida hoitaa tahdosta
38807:        avunpyynnöt yhteiskunnan suuntaan             riippumatta psykiatrisessa sairaalassa. Jos heillä
38808:        johtavat vain terrorin pahenemiseen ja        esiintyy psykoottisia tiloja, nämä ovat yleensä
38809:        kostoon, ja jos Hallitus tietää tämän,        niin lyhyitä, ettei pitempi tahdosta riippumaton
38810:           mihin toimenpiteisiin se katsoo voi-       hoito tule kysymykseen. Vapaaehtoinen laitos-
38811:        vansa ryhtyä asiantilan kohentamiseksi ja     hoito on luonnollisesti mahdollista, mutta tähän
38812:        yhteiskunnan jäsenten suojelemiseksi?         ko. henkilöt ovat harvoin suostuvaisia.
38813:                                                         Tyypillisesti väkivaltaiseen käyttäytymiseen
38814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         syyllistyvän ongelmat ovat alkaneet jo kehityk-
38815: vasti seuraavaa:                                     sen varhaisemmissa vaiheissa. Tällöin avohuol-
38816:                                                      lolliset tuki- ja hoitotoimenpiteet ovat keskeisiä
38817:    Kysymyksessä esiin tuotu uhkailu on todelli-      yksilön ja hänen perheensä tukemiseksi. Kyse on
38818: nen ongelmailmiö ja sen kohteeksi joutuville sub-    pitkästä prosessista, johon tulisi puuttua riittä-
38819: jektiivisesti raskas ja vaikea. Ilmiön laajuudesta   vän aikaisin. Ennaltaehkäisy ja riittävän varhai-
38820: ei mielenterveyspalvelujen piirissä ole luotetta-    nen ongelmaan puuttuminen edellyttävät erityi-
38821: vaa tilastointia. Uhkailua esiintyy eriasteisena,    sesti häiriökäyttäytyvien lasten ja nuorten palve-
38822: mistä äärimmäisenä esimerkkinä on kysymykses-        lujen tehostamista ja lisäämistä. Moniongelmai-
38823: sä mainittu Kotkan-Karhulan tapaus. Ilmiö on         sen, väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen ja nuoren
38824: myös monimuotoinen esiintyen sekä fyysisenä          hoito on pitkäaikainen usein avo- ja laitoshoidon
38825: että psyykkisenä uhkailuna ja tekoina.               yhteisvoimin toteutettava kuntoutusprosessi,
38826:    Mielenterveystyön näkökulmasta on syytä           jossa tarvitaan moniammatillista työryhmää
38827: tähdentää, että väkivalta ei yleensä ole mielisai-   koko perheen auttamiseksi.
38828: rauden oire, vaan mielisairaat ja muista mielen-        Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on oi-
38829: terveyshäiriöistä kärsivät ihmiset ovat pikem-       keusministeriölle 8.3.1994 tekemässään aloittees-
38830: minkin arkoja ja syrjäänvetäytyviä. Mikäli tä-       sa esittänyt, että oikeusministeriössä harkittaisiin
38831: mäntyyppinen terrori yhteiskunnassamme on li-        suosituksen antamista tuomioistuimille selvittää
38832: sääntymässä ja jos sillä on joitain liittymäkohtia   järjestelmällisesti psykiatrisen sairaanhoidon tar-
38833: mielenterveyspalvelujen kehittymiseen ja muut-       ve ainakin niissä tapauksissa, joissa ymmärrystä
38834: tumiseen, on kyse enemmän avohoidon kuin lai-        vailla rangaistukseen tuomitsematta jätetty hen-
38835: toshoidon ongelmista.                                kilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin.
38836:                                         1994 vp -   KK 256                                          3
38837: 
38838:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt   hostamiseen siten, että noudatettaisiin YK:n
38839: sairaanhoitopiirien huomiota erityisesti lasten-    lapsen oikeuksien yleissopimuksen periaatteita,
38840: ja nuorisopsykiatrisen avo- ja laitoshoidon te-     joihin Suomi on sitoutunut.
38841:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1994
38842: 
38843:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
38844: 4                                          1994 vp -    KK 256
38845: 
38846: 
38847: 
38848: 
38849:                                           Tili Riksdagens Talman
38850: 
38851:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sin vilja på sjukhus i Finland. En primär förut-
38852: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         sättning är att personen i fråga är mentalsjuk och
38853: 21 april1994till vederbörandemedlemav statsrå-          att han på grund av mentalsjukdomen är i sådant
38854: det översänt följande av riksdagsman Aittoniemi         behov av vård att hans sjukdom väsentligt skulle
38855: undertecknade spörsmål nr 256:                          förvärras eller att det allvarligt skulle äventyra
38856:                                                         hans eller andras hälsa eller säkerhet om han inte
38857:            Är Regeringen, med hänvisning till           får vård. En minderårig kan oberoende av sin
38858:         Kotka-Karhula fallet, medveten om hur           vilja meddelas beslut om psykiatrisk sjukhusvård
38859:         omfattande och mångformig den terror            om han på grund av allvarliga mentala stömingar
38860:         som mentalt sjuka och djävulska personer        är i behov av vård.
38861:         riktar mot sin omgivning och sina familje-         De som avses i spörsmålet är i allmänhet inte
38862:         medlemmar är i samhället och hur                mentalsjuka utan karaktärsneurotiker som inte
38863:         skyddslösa de personer som blivit föremål       enligt mentalvårdslagen kan vårdas oberoende av
38864:         för terrom är mot dessa aktioner både           sin vilja vid ett psykiatriskt sjukhus. Om de lider
38865:         inom boendegemenskapema och inom                av psykotiska tillstånd är dessa i allmänhet så
38866:         familjema eftersom anhållan om hjälp av         korta att någon längre vård oberoende av viljan
38867:         samhället endast leder till att terrom för-     inte kommer i fråga. En frivillig sluten vård är
38868:         värras och till hämndaktioner, och om           naturligtvis möjlig men dessa personer är sällan
38869:         regeringen är medveten om detta,                villiga till detta.
38870:            vilka åtgärder anser den att den kan            Det är typiskt att problemen hos personer
38871:         vidta för att förbättra situationen och för     som beter sig våldsamt har börjat redan i de
38872:         att skydda medlemmama i samhället?              tidigaste skedena av utvecklingen. Härvid är
38873:                                                         stöd- och vårdåtgärder inom den öppna vården
38874:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           viktiga för att stöda individen och hans familj.
38875: anföra följande:                                        Det är fråga om en lång process som man bör
38876:                                                         ingripa i tillräckligt tidigt. Förebyggande åtgär-
38877:     De hotelser som tas upp i spörsmålet är en          der och ett tillräckligt tidigt ingripande i proble-
38878: verklig problemföreteelse och subjektivt tunga          met förutsätter att tjänstema speciellt för bam
38879: och svåra för dem som blir föremål för sådana.          och ungdomar med stömingar i beteendet effek-
38880: Inom mentalvårdstjänstema finns det inte någon          tiveras och utökas. Vården av barn och ungdo-
38881: tillförlitlig statistikföring om företeelsens omfatt-   mar som har många problem och som beter sig
38882: ning. Den förekommer i olika svårhetsgrad och           våldsamt är en långvarig rehabiliteringsprocess
38883: ett extremt exempel är det i spörsmålet nämnda          som ofta genomförs med förenade krafter inom
38884: fallet i Kotka-Karhula. Företeelsen är även             den öppna och den slutna vården. Vid denna
38885: mångformig eftersom den tar sig uttryck i såväl         process behövs en arbetsgrupp med flera yrkes-
38886: fysiska som psykiska hotelser och gämingar.             utbildade personer för att man skall kunna
38887:     Ur mentalvårdsarbetets synvinkel är det skäl        hjälpa hela familjen.
38888: att poängtera att våld i allmänhet inte är ett             Rättsskyddscentralen för hälsovården har i
38889: teeken på mentalsjukdom utan att mentalsjuka            sitt initiativ till justitieministeriet den 8 mars
38890: och människor som lider av andra mentala stör-          1994 föreslagit att man vid justitieministeriet
38891: ningar snarare är skygga och tillbakadragna. Om         skall överväga att ge en rekommendation till
38892: denna typ av terror håller på att öka i samhället       domstolama att systematiskt utreda behovet av
38893: och om den har något samband med utvecklingen           psykiatrisk vård åtminstone i de fall där en
38894: och förändringen av mentalvårdstjänsterna är            person som saknar förståndets bruk och som
38895: det mera fråga om ett problem inom den öppna            inte dömts till straff har gjort sig skyldig till
38896: än inom den slutna vården.                              allvarliga brott.
38897:     Mentalvårdslagen fastställer de kriterier med          Social- och hälsovårdsministeriet har fåst sjuk-
38898: stöd av vilka en person kan vårdas oberoende av         vårdsdistriktens uppmärksamhet på behovet att
38899:                                         1994 vp -   KK 256                                       5
38900: 
38901: effektivera den öppna och slutna vården speciellt   pernai FN:s konvention om barnets rättigheter,
38902: inom barn- och ungdomspsykiatrin, så att princi-    som Finland har förbundit sig tili, iakttas.
38903: 
38904:      Helsingforsden 10 maj 1994
38905: 
38906:                                                 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
38907:                                                1994 vp
38908: 
38909: Kirjallinen kysymys 257
38910: 
38911: 
38912: 
38913: 
38914:                                   Aittoniemi: Suomalaisten rakennusalan yrittäjien toiminnasta ulko-
38915:                                       mailla
38916: 
38917: 
38918:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38919: 
38920:    Suomalaiset ovat aina olleet arvostettuja ra-     laisen rakentajan ja yrittäjän maineen pysyvästi.
38921: kennusalan yrittäjiä ulkomailla. Tämänjohdosta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
38922: suomalaiset ovat merkittävästi mukana muun           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38923: muassa Venäjällä sotilaskyläprojekteissa, joiden     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38924: pääasiallisena rahoittajana on Saksan valtio.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38925:    Suomalainen rakentaja on kuitenkin saanut
38926: merkittäviä kolhuja. Sellaiseksi ei niinkään tar-               Minkälaisia mahdollisuuksia yhteis-
38927: vitse välttämättä katsoa Hakan konkurssia, kos-              kunnalla on estää epärehellisten aliura-
38928: ka töiden jatkaminen pystyttiin nopeasti jäijestä-           koitsijoiden toiminta ulkomailla suoma-
38929: mään. Suurin maineen pilaaja ovat erilaiset ali-             laisen rakentajan mainetta pilaamassa ta-
38930: urakoitsijat, jotka teettävät työtä ns. pimeänä              valla, jossa tarkoituksella jätetään ulko-
38931: työnä ja toimintamallinaan se, että ulkomaiset               maisille tavarantoimittajille laskut mak-
38932: tarvikelaskut jätetään maksamatta, kerätään                  samaHaja operoidaan pimeän työvoiman
38933: potti, joka on ollut aliurakaista saatavissa, ja             turvin tarkoituksena konkurssin kautta
38934: puhdistetaan asianomaisen maan pölyt jaloista.               taloudellisen voiton turvaaminen muista
38935: Siis Suomessa tällä hetkellä muodissa oleva toi-             seurauksista piittaamatta?
38936: minta siirretään ulkomaille. Tämä pilaa suoma-
38937: 
38938:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
38939: 
38940:                                            Sulo Aittaniemi
38941: 
38942: 
38943: 
38944: 
38945: 2400321
38946: 2                                       1994 vp -      KK 257
38947: 
38948: 
38949: 
38950: 
38951:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti_ssa       mista ongelmista huolimatta. Tästä on hyvänä
38953: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhem1es,         osoituksena se nopeus, jolla venäläinen tilaaja ja
38954: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       saksalainen rahoittaja päättivät jatkaa tärkeim-
38955: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aittonie-        piä rakennuskohteita konkurssin jälkeen luot-
38956: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          taen edelleen suomalaisvoimiin. Kahdella raken-
38957: 257:                                                  nusvientimme ehkä tärkeimmällä markkina-alu-
38958:                                                       eella näyttää siis säilyneen usko suomalaiseen
38959:           Minkälaisia mahdollisuuksia yhteis-         rakentajaan.
38960:        kunnalla on estää epärehellisten aliura-          Kysyjä pitää suurimpana suomalaisen raken-
38961:        koitsijoiden toiminta ulkomailla suoma-        nusalan maineen pilaajana kansainvälisillä
38962:        laisen rakentajan mainetta pilaamassa ta-      markkinoilla erilaisia aliurakoitsijoita, jotka
38963:        valla, jossa tarkoituksella jätetään ulko-     teettävät työtä ns. pimeänä työnä jättäen ulko-
38964:        maisille tavarantoimittajille laskut mak-      maiset tarvikelaskut maksamatta. Tämä pilaa
38965:        samatta ja operoidaan pimeän työvoiman         kysyjän mukaan suomalaisen rakentajan ja yrit-
38966:        turvin tarkoituksena konkurssin kautta         täjän maineen pysyvästi ulkomailla.
38967:        taloudellisen voiton turvaaminen muista           Alan yrittäjäjärjestöjen tietoon on saatettujoi-
38968:        seurauksista piittaamatta?                     takin vähämerkityksisiä yksittäistapauksia, jot-
38969:                                                       ka viittaavat kysyjän mainitsemien esimerkkien
38970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suuntaan. Joidenkin yksittäistapausten perus-
38971: vasti seuraavaa:                                      teella ei suomalaisen rakentajan ja yrittäjän mai-
38972:                                                       ne ulkomailla mene pysyvästi pilalle. Omana
38973:    Kuten kysyjä kysymyksensä perusteluosassa          kantanani totean, ettei suomalaiseen laatuun,
38974: toteaa, suomalaiset ovat aina olleet arvostettuja     korkeatasoiseen osaamiseen ja pitkäaikaiseen
38975: rakennusalan yrittäjiä ulkomailla. Tämä perus-        kansainväliseen kokemukseen perustuvaa ra-
38976: tuu suomalaisen rakentamisen korkeatasoiseen          kennusalan mainetta ulkomailla onnistu pilaa-
38977: laatuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Suo-       maan mahdollisestijoidenkin yksittäisten reppu-
38978: malaisten rakennusalan yrittäjien maine maail-        firmojen tai jobbareiden hämäräperäinen toi-
38979: malla perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ja          minta.
38980: osaamiseen. Tähän osaamiseen ja kilpailuky-              Kysyjä tiedustelee, minkälaisia mahdollisuuk-
38981: kyyn perustuen suomalaiset ovat voi_ttan~et           sia yhteiskunnalla on estää mainittu toiminta
38982: muun muassa Venäjällä sotilaskyläproJekte]a,          ulkomailla. Siltä osin, mitä tulee oman lainsää-
38983: joiden pääasiallinen rahoittaja on Saksan valtio,     däntömme piirissä olevaan toimintaan, viittaan
38984: kuten kysyjä toteaa.                                  valtiovarainministeriön asettamaan työryh-
38985:    Nyt kysyjän mukaan suomalaisen rakentajan          mään,jonka tehtävänä on selvittää rakennusalan
38986: maine on kuitenkin saanut kolhuja. Tilanne ei ole     harmaita markkinoita. Mitä tulee oman lainsää-
38987: näin yksiviivainen. Perustelen näkemystäni esi-       däntömme ulottumattomissa olevaan, mahdolli-
38988: merkiksi sillä, ettei ainakaan venäläisten eikä       sesti lainvastaiseen toimintaan ulkomailla, se on
38989: saksalaisten silmissä ole menetetty uskottavuutta     asianomaisen maan viranomaisten asia.
38990: Haka-Stroin konkurssista ja sen mukanaan tuo-
38991: 
38992:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1994
38993: 
38994:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen
38995:                                           1994 vp -     KK 257                                          3
38996: 
38997: 
38998: 
38999: 
39000:                                         Tili Riksdagens Talman
39001: 
39002:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        den tyska finansiären beslöt fortsätta arbetet på
39003: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          de viktigaste byggnadsobjekten efter konkursen,
39004: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        då de alltjämt Iitade på de finska kraftema. Inom
39005: man Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 257:           de två marknadsområden som kanske är de vikti-
39006:                                                         gaste för vår byggnadsexport verkar det således
39007:           Hurdana möjligheter har samhället att         som om tron på den finska byggaren har beva-
39008:        förhindra sådana ohederliga underentre-          rats.
39009:        prenörers förehavanden utomlands som                 Frågeställaren anser den största orsaken tili
39010:        förstör finländska byggares rykte genom          att den finska byggbranschens rykte förstörs på
39011:        att räkningar av utländska leverantörer          den intemationella marknaden vara att olika un-
39012:        avsiktligt lämnas obetalda och arbete ut-        derentreprenörer låter utföra arbete som s.k.
39013:        förs som svartjobb i syfte att genom kon-        svartjobb och lämnar utländska räkningar på
39014:        kurs trygga en ekonomisk vinst utan hän-         tillbehör obetalda. Enligt frågeställaren fördär-
39015:        syn tili andra följder?                          var detta varaktigt den finländska byggarens och
39016:                                                         företagarens rykte i utlandet.
39017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Företagarorganisationema inom branschen
39018: anföra följande:                                        har fått uppgifter om några enskilda fall av ringa
39019:                                                         betydelse som pekar i riktning mot de exempel
39020:    Såsom frågeställaren konstaterar i motive-           som nämns i spörsmålet. Den finländska bygga-
39021: ringen tili sitt spörsmål, har finländama alltid        rens och företagarens rykte utomlands förstörs
39022: varit ansedda företagare i byggbranschen utom-          inte varaktigt på grund av några enstaka fall.
39023: lands. Grunden tili detta är den finska byggnads-       Som min egen ståndpunkt konstaterar jag att den
39024: konstens högklassiga kvalitet och intemationella        finska byggbranschens rykte utomlands, som
39025: konkurrenskraft. De finländska byggföretagar-           baserar sig på finsk kvalitet, högklassigt kunnan-
39026: nas anseende ute i världen baserar sig på långva-       de och långvarig intemationell erfarenhet, inte
39027: rig erfarenhet och kunnighet. Tack vare sin kun-        kan fördärvas av enskilda "ryggsäcksfirmors"
39028: nighet och konkurrenskraft har finländama vun-          eller jobbares eventuella skumraskförehavan-
39029: nit tävlan om bl.a. militärbyprojekt i Ryssland,        den.
39030: vilka i huvudsak finansieras av den tyska staten,           Frågeställaren vill veta hurdana möjligheter
39031: såsom frågeställaren konstaterar.                       samhället har att förhindra verksamheten i fråga
39032:    Enligt frågeställaren har dock den finländska        utomlands. Till den del som gäller verksamhet
39033: byggarens rykte nu fått sig en del tömar. Situatio-     som regleras av vår egen lagstiftning hänvisar jag
39034: nen är inte så enkel. Jag motiverar mitt synsätt        tili den arbetsgrupp som finansministeriet har
39035: t.ex. med att vi åtminstone inte i ryssamas eller       tillsatt för uppgiften att undersöka byggbran-
39036: tyskamas ögon har förlorat vår trovärdighet             schens gråa marknad. När det gäller eventuell
39037: trots Raka-Strois konkurs och de problem som            olaglig verksamhet utomlands som ligger utanför
39038: denna medfört. Ett tydligt bevis på detta är den        vår egen lagstiftnings räckvidd ankommer frågan
39039: snabbhet med viiken den ryska beställaren och           på det aktuella landets myndigheter.
39040: 
39041:      Helsingforsden 16 maj 1994
39042: 
39043:                                                       Handels- och industriminister Seppo Kääriäinen
39044:                                                  1994vp
39045: 
39046: Kirjallinen kysymys 258
39047: 
39048: 
39049: 
39050:                                    Lahtinen ym.: Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi
39051:                                       tarvittavista toimenpiteistä
39052: 
39053: 
39054:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39055:     Työttömyys tämän päivän Suomessa on yksi           semisesta, että tarvitaan monipuolinen toimenpi-
39056: suurimmista ongelmista, johon on pikaisesti löy-       dekokonaisuus, joka sisältää työvoiman kysyn-
39057: dettävä järkevä taloudellinen ratkaisu.                tään ja tarjontaan liittyviä vaikuttavia toimen-
39058:     Työttömyys ja varsinkin pitkään kestänyt           piteitä.
39059: työttömyys ei vain estä osaamisen karttumista,             Nousukauden alkaessa on tuotanto ja sen kas-
39060: vaan heikentää jo saavutettua osaamisen tasoa.         vu saatava näkymään myös työpaikkojen kasvu-
39061: Siten aktiivinen toimenpideohjelma, joka tähtää        na. Yrityksiä on kannustettava lisäämään työ-
39062: kouluttamiseen ja työllistämiseen, johtaa osaa-        paikkoja pysyvästi. Myös nopeasti vaikuttavia
39063: mistason nousuun ja siten kansantalouden tuot-         toimenpiteitä tarvitaan tilanteen helpottamisek-
39064: tavuuteen ja kansainväliseen kilpailukykyyn.           si. Aktiivinen työvoimapolitiikka, työvoimakus-
39065: Vahvan peruskoulutuksen pohjalle rakennettu ja         tannukset ja työmarkkinajoustot ovat silloin
39066: työkokemuksen kautta saatu ammattitaito lisää          avainasemassa. Muistiossa ehdotetaan keinoja,
39067: työntekijöiden kykyä suorittaa työtehtävät no-         joita pitäisi nopeasti hyödyntää. Esimerkkeinä
39068: peasti ja taitavasti, mikä heijastuu yritysten pa-     voidaan mainita yrittämistä suosivan ilmapiirin
39069: nosten ja tuotannon välisen suhteen paranemi-          luominen, välillisten työvoimakustannusten ale-
39070: sena.                                                  neminen sekä koulutuksen uudistaminen.
39071:     Kansainvälistyvässä maailmassa tavarat ja              Myös      nuorisokansliapäällikkötyöryhmän
39072: pääoma liikkuvat yhä nopeammin, jolloin työ-           loppuraportti 17.3.1994 toteaa, että nuoriso-
39073: voiman osaamistaso nousee yhä tärkeämpään              työttömyys on suuri ongelma, ja ehdottaa erilai-
39074: asemaan kilpailukyvyn kehittämisessä. Kun pit-         sia ratkaisuja. Työryhmä katsoo, että koulutuk-
39075: käaikaistyöttömät ja nuoret joutuvat olemaan           sen laajentaminen ja työhallinnon toimenpiteet
39076: pitkiä aikoja ilman työtä, tämä johtaa passivoi-       vähentävät nuorten työttömyyttä ja siten työttö-
39077: tumiseen ja saavutetun osaamisen häviämiseen.          myysturvakustannuksia. Koulutuksen laajenta-
39078: On siis luotava uusia menetelmiä, jotka ovat ta-       minen vähentää työttömien määrää 80-90 pro-
39079: loudellisia ja työllistäviä ja lisäävät oppimista.     senttia vastaavasta koulutuspaikkojen lisäyk-
39080:     Selvitysmies Pukkila on tutkinut tilannetta ja     sestä.
39081:  on omassa selvityksessään todennut, että välilli-         Myös määräaikaisten työpaikkojen vaikutus
39082:  set työvoimakustannukset ja työehtojen jousta-        nettotyöpaikkojen syntyyn on 30-50 prosenttia
39083:  mattomuus ovat suuri ongelma. Hän on ehdotta-         perustettavien työpaikkojen määrästä.
39084:  nut välillisiä työvoimakustannuksia aleunetta-            Loppuraportissa todetaan myös, että koulu-
39085:  vaksi asteittain painottuen pienyritysten maksu-      tukseen hakeutuvista nuorista 80-85 prosenttia
39086: jen alentamiseen uudistuksen alkuvaiheessa. Li-        sekä määräaikaisen työpaikan Saavista työttö-
39087:  säksi hän ehdotti joustoja työelämään, jotta työl-    mistä kaikki saavat työttömyysturvaa.
39088:  listäminen onnistuisi joustavammin.                       Erinäiset ehdotukset säästävät työttömyys-
39089:      Suunta on oikea, mutta ehdotetut toimenpi-        turvakustannuksia enemmän ja toiset vähem-
39090:  teet eivät ole riittäviä. Paras keino tämänhetkisen   män. Varmaa on vain yksi asia: ihmiset on saata-
39091:  työttömyyden poistamiseksi olisi tukea entistä        va töihin. Jotta tämä onnistuisi, on työstä tehtä-
39092:  enemmän pienten ja keskisuurten yritysten toi-        vä selkeä vaihtoehto työttömyydelle ja samalla
39093:  mintaedellytyksiä ja luoda sitä kautta uusia, py-     on luotava työnantajalle lähinnä pk-sektorilla
39094:  syviä, tuotannollisesti kannattavia ja työntekijän    edellytykset työllistää ihmisiä.
39095:  kannalta motivoituja työpaikkoja.                         Yksi keino hyödyntää jo olemassa olevia re-
39096:      Pitkäaikaistyöttömyystyöryhmän muistiossa         sursseja ja poistaa nuorisotyöttömyyttä olisi seu-
39097:  7.4.1994 todetaan työttömyydestä ja sen ratkai-       raava: nuorelle 16-23-vuotiaalle ei kerry eläket-
39098: 
39099: 240032J
39100: 2                                         1994 vp -   KK 258
39101: 
39102: tä. Jos valtio sisäisellä siirrolla maksaisi näiden      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39103: nuorten TEL-maksut, se säästäisi työttömyys-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39104: turvakustannuksia, yrittäjät pystyisivät työllistä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39105: mään nuoria alhaisemmilla kustannuksilla ja           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39106: nuoret saisivat työpaikan. Valtion tulisi myös
39107: edesauttaa oppisopimusjärjestelmän edelleen ke-                 Mihin yksityiskohtaisiin ja nopeisiin
39108: hittämisessä. Jos kaikki puhaltaisivat yhteen hii-           toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
39109: leen, kaikki osapuolet hyötyisivät tilanteesta.              edellä esitettyjen ehdotusten toteuttami-
39110: Monia muitakin hyviä ehdotuksia on viime ai-                 seksi ja epäkohtien poistamiseksi siten,
39111: koina esitetty. Usein kyseessä on vain tekninen              että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys-
39112: lainmuutos, jotta ainakin osasta nuoriso- ja pit-            ongelma poistuisi jo tänä vuonna?
39113: käaikaistyöttömyyttä päästäisiin.
39114: 
39115:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
39116: 
39117:                      Matti Lahtinen                            Väinö Saario
39118:                                            1994 vp -   KK 258                                           3
39119: 
39120: 
39121: 
39122: 
39123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         6 500 noin kuuden kuukauden määräaikaista
39125: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työpaikkaa vuonna 1994 ja 20 000 vastaavanlais-
39126: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       ta työpaikkaa vuosina 1995 ja 1996 kumpanakin
39127: le jäsenelle kansanedustaja Matti Lahtisen ym.         vuonna. Vastavalmistuneiden osalta kysymyk-
39128: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 258:          sessä olisi ensimmäinen korkeakoulututkintoa
39129:                                                        tai ammatillisessa oppilaitoksessa hankittua
39130:           Mihin yksityiskohtaisiin ja nopeisiin        koulutusta vastaava työpaikka. Molempien työ-
39131:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä           hallinnon toimenpiteitä koskevien ehdotusten
39132:        edellä esitettyjen ehdotusten toteuttami-       osalta hallitus on esittänyt sisällytettäväksi mää-
39133:        seksi ja epäkohtien poistamiseksi siten,        rärahoja jo kuluvan vuoden toiseen lisätalous-
39134:        että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys-         arvioon.
39135:        ongelma postuisijo tänä vuonna?                     Tämän lisäksi hallitus on ehdottanut sisälly-
39136:                                                        tettäväksi toiseen lisämenoarvioon tarvittavat
39137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           määrärahat enintään kahden kuukauden pitui-
39138: vasti seuraavaa:                                       sen, opiskeluun pakollisena sisältyvän työhar-
39139:                                                        joittelun suorittamiseen kesällä 1994. Vastaava
39140:     Hallituksen toimeksiannosta on eri työryh-         järjestelmä on ollut käytössä myös kahtena edel-
39141: missä valmisteltu erilliset toimenpideohjelmaeh-       lisenä kesänä ja se on todettu edelleenkin tarpeel-
39142: dotukset sekä nuorisotyöttömyyden että pitkä-          liseksi väliaikaisena tukitoimenpiteenä, koska
39143: aikaistyöttömyyden pienentämiseksi ja näiden           työelämässä ei vieläkään ole tarjolla riittävästi
39144: ongelmien aiheuttamien haittojen lieventämisek-        harjoittelupaikkoja edes opintojen edellyttämää
39145: si. Ns. nuorisokansliapäällikkötyöryhmä on eh-         pakollista työharjoittelua varten. Pidemmällä ai-
39146: dottanut sekä koulutuksellisten toimenpiteiden         kavälillä on luonnollisesti pyrittävä siihen, että
39147: tehostamista että työhallinnon ja myös eräiden         pääasiassa opetushallinto tulee huolehtimaan
39148: muiden toimenpiteiden tehostamista.                    pakollisesta opintoihin liittyvästä työharjoitte-
39149:     Koulutuksellisten toimenpiteiden osalta nuo-       lusta.
39150: risokansliapäällikkötyöryhmä on esittänyt to-              Nuorisokansliapäällikkötyöryhmä on kiinnit-
39151: teutettavaksi erityisen koulutusohjelman, jonka        tänyt huomiota myös nuorten palvelujen yleiseen
39152: avulla perus- ja lisäkoulutuksen aloituspaikkoja       tehostamiseen työvoimatoimistoissa. Osittain
39153: lisätään jo kuluvana vuonna 33 000 paikalla ja         tässä tarkoituksessa on hallitus sisällyttänyt ku-
39154: tämän lisäksi 34 000 koulutuspaikalla vuosina          luvan vuoden toiseen lisätalousarvioesitykseensä
39155: 1995 ja 1996. Näiltä osin hallitus on esittänyt        ehdotuksen määrärahan osoittamisesta tilapäi-
39156: toiminnan aloittamiseen tarvittavien määrära-          sen lisähenkilöstön palkkaamiseen työvoimatoi-
39157: hojen sisällyttämistä kuluvan vuoden toiseen li-       mistoihin.
39158: sätalousarvioon, joka on parhaillaan eduskun-              Pitkäaikaistyöttömien työnsaannin helpotta-
39159: nan käsiteltävänä.                                     miseksi työministeriön asettama työryhmä on
39160:     Nuorisokansliapäällikkötyöryhmä esitti lop-        ehdottanut verotukseen ja työnantajan välillisiin
39161: puraportissaan työhallinnon toimenpiteiden             työvoimakuluihin kohdistuvia toimenpiteitä,
39162:  osalta, että työmarkkinatuen avulla järjestetään      joiden avulla työvoimakustannuksia voitaisiin
39163:  10 000-15 000 harjoittelupaikkaa. Lisäksi työ-        merkittävästi alentaa ja tällä tavoin madaltaa ns.
39164:  ryhmä ehdotti työharjoittelutuen suuntaamista         työhönottokynnystä. Lähtökohtana on esityk-
39165:  uudelleen siten, että osa siihen tarkoitetusta mää-   sissä pidetty sitä, että pitkäaikaistyötön saisi
39166:  rärahasta käytetään oppisopimuksen perus- ja          vuoden ajalta palkan käteensä verottomana eikä
39167:  lisäkoulutuksen tukemiseen. Lisäksi nuoriso-          työnantaja joutuisi näissä tapauksissa maksa-
39168:  kansliapäällikkötyöryhmä ehdotti työhallinnon         maan myöskään kaikkia välillisiä työvoimakus-
39169:  toimenpiteiden osalta, että vastavalmistuneiden       tannuksia. Työministeriö pitää työvoimakustan-
39170:  työllistämistukeen varataan määrärahoja siten,        nusten alentamista tällä tavalla onnistuneempa-
39171:  että tämän tukimuodon avulla voidaan tarjota          na vaihtoehtona kuin pelkästään työnantajan
39172: 4                                       1994 vp -   KK 258
39173: 
39174: palkkauskustannusten kompensoimista esimer-         taa Suomesta tämän vuoden aikana. Kaikki käy-
39175: kiksi työllistämistuella. Näiden työministeriön     tettävissä olevat asiantuntija-arviot ennustavat
39176: esittämien toimenpiteiden osalta asiaa selvite-     työttömyyden alenevan vain hitaasti siinäkin ta-
39177: tään parhaillaan muun muassa yhteistyössä val-      pauksessa, että talouden kasvu tapahtuu opti-
39178: tiovarainministeriön kanssa. Ratkaisut pyritään     mistisimpien arvioiden mukaisesti. Näin ollen
39179: kuitenkin tekemään mahdollisimman pian.             hallitus joutuu jatkossakin pitämään työllisyy-
39180:    Vaikka kaikki hallituksen suunnittelemat toi-    den hoitoa ja työttömyydestä aiheutuvien haitto-
39181: menpiteet toteutuisivatkin suunnitellussa laajuu-   jen lieventämistä yhtenä keskeisenä toimintalin-
39182: dessa, ei työttömyyttä valitettavasti voida pois-   janaan.
39183: 
39184:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
39185: 
39186:                                                                       Työministeri Ilkka Kanerva
39187:                                          1994 vp -   KK 258                                             5
39188: 
39189: 
39190: 
39191: 
39192:                                        Tili Riksdagens Talman
39193: 
39194:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     månader skall kunna erbjudas 1994 och ytterliga-
39195: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       re 20 000 motsvarande platser per år under 1995
39196: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     och 1996. För de nyutexaminerade skulle det
39197: man Matti Lahtinen m.fl. undertecknade spörs-        vara fråga om en första arbetsplats som motsva-
39198: målnr 258:                                           rar deras högskoleexamen eller yrkesutbildning.
39199:                                                      Regeringen har föreslagit att det skall upptas
39200:           Vilka detaljerade och snabba åtgärder      anslag för båda dessa arbetsförvaltningens åtgär-
39201:        ämnar Regeringen vidta för genomföran-        der redan i innevarande års andra tilläggsbudget.
39202:        de av ovan nämnda förslag och avlägs-             Därutöver har regeringen föreslagit i den an-
39203:        nande av missförhållanden så att ung-         dra tilläggsbudgeten behövliga anslag som möj-
39204:        doms- och långtidsarbetslösheten kan av-      liggör utförande av högst två månader lång obli-
39205:        lägsnas redan i år?                           gatorisk arbetspraktik i anslutning till studierna
39206:                                                      sommaren 1994. Motsvarande system har varit i
39207:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bruk också under de två föregående somrarna
39208: anföra följande:                                     och man har konstaterat att systemet fortfarande
39209:                                                      behövs som temporär stödåtgärd eftersom ar-
39210:    På uppdrag av regeringen har i olika arbets-      betslivet ännu inte har att erbjuda tillräckligt
39211: grupper beretts särskilda åtgärdsprogramförslag      mycket praktikplatser ens för sådan obligatorisk
39212: för å ena sidan minskning av ungdomsarbetslös-       arbetspraktik som anknyter till studierna. Ett
39213: heten och å andra sidan minskning av långtidsar-     mål som uppställts på längre sikt är naturligtvis
39214: betslösheten och för lindrande av de missförhål-     att det i första hand är undervisningsministeriet
39215: landen som dessa problem medför. Den s.k. ung-       som sörjer för obligatorisk arbetspraktik i an-
39216: domskanslichefsgruppen har föreslagit effektive-     knytning till studierna.
39217: ring av såväl utbildningsåtgärder som av också          Kanslichefsgruppen har också fåst uppmärk-
39218: vissa andra åtgärder.                                samhet vid en allmän effektivering av servicen för
39219:    Vad gäller utbildningsåtgärder har kansli-        ungdomarna i arbetskraftsbyråerna. Delvis för
39220: chefsgruppen föreslagit att ett särskilt utbild-     detta ändamål har regeringen inkluderat i inne-
39221: ningsprogram skall fullföljas. Enligt program-       varande års andra tilläggsbudget ett anslag som
39222: met skall antalet nybörjarplatser i grund- och       skall anvisas för anställning av tillfållig personai
39223: vidareutbildningen utökas redan innevarande år       för arbetskraftsbyråer.
39224: med 33 000 och med ytterligare 34 000 elevplat-         För att underlätta möjligheterna att få arbete
39225: ser per år 199 5 och 1996. Regeringen har föresla-   för långtidsarbetslösa har den av arbetsministe-
39226: git att behövliga anslag för inledande av denna      riet tillsatta arbetsgruppen gjort förslag om åt-
39227: verksamhet skall intas i den andra tilläggsbudge-    gärder som gäller beskattning och arbetsgivarens
39228: ten för innevarande år, vilken riksdagen behand-     indirekta arbetskraftskostnader genom vilka ar-
39229: lar som bäst.                                        betskraftskostnaderna kunde minskas betydligt,
39230:    I fråga om arbetsförvaltningens åtgärder före-    vilket samtidigt sänker den s.k. anställningströs-
39231: slog ungdomskanslichefsgruppen i sin slutrap-        keln. Utgångspunkten här har varit att den lång-
39232: port att 10 000-15 000 praktikplatser skall ord-     tidsarbetslöse skulle få sin lön skattefritt under
39233: nas med hjälp av arbetsmarknadsstöd. Vidare          ett år och att arbetsgivaren i dessa fall inte behöv-
39234: föreslog arbetsgruppen en omfördelning av ar-        de betala alla sina indirekta arbetskraftskostna-
39235: betspraktikstödet så att en del av det anslag som    der. Arbetsministeriet anser att en sådan sänk-
39236: är avsett för arbetspraktik skall användas för att   ning av arbetskraftskostnaderna är ett bättre al-
39237: stöda den normala och den utökade läroavtalsut-      ternativ än att arbetsgivaren t.ex. enbart genom
39238: bildningen. F ör arbetsförvaltningens del föreslog   sysselsättningsstöd kompenseras för lönekostna-
39239: kanslichefsgruppen vidare reservering av anslag      derna. När det gäller dessa av arbetsministeriet
39240: för sysselsättningsstöd för nyutexaminerade på       föreslagna åtgärder utreds saken som bäst bland
39241: så sätt att 6 500 tidsbestämda arbetsplatserpå sex   annat i samarbete med finansministeriet. A vsik-
39242: 6                                       1994 vp -   KK 258
39243: 
39244: ten är dock att kunna fatta avgörandena så snart    spår att arbetslösheten endast långsamt kommer
39245: SOIQ möjligt.                                       att minska även i fall att den ekonomiska tillväx-
39246:    Aven om alla åtgärder som regeringen plane-      ten sker enligt de ljusaste beräkningama. Därför
39247: rat skall kunna förverkligas i planerad omfatt-     måste regeringen också i fortsättningen ha sköt-
39248: ning, är det tyvärr inte möjligt att avlägsna ar-   seln av sysselsättningen och minskningen av de
39249: betslösheten i Finland under detta år. Alla ex-     missförhållanden som arbetslösheten föranleder
39250: pertbedömningar som finns tillgängliga förut-       som en central policylinje.
39251: 
39252:      Helsingfors den 11 maj 1994
39253: 
39254:                                                                     Arbetsminister Ilkka Kanerva
39255:                                                 1994 vp
39256: 
39257: Kirjallinen kysymys 259
39258: 
39259: 
39260: 
39261: 
39262:                                    Vehkaoja: Omaishoitajien eläkeoikeuden turvaamisesta
39263: 
39264: 
39265: 
39266:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39267:    Omaishoidon tuesta annetun asetuksen (318/         jättäneet useita aiemmin vammaisten kotihoi-
39268: 93) 7 §:ssä todetaan: "Alin ... hoitopalkkio on       dontukea saaneita kehitysvammaisten omaisia
39269: 1 069,86 markkaa kuukaudessa." Hoitopalkkio-          kokonaan omaishoitosopimuksen ulkopuolelle,
39270: ta on tarkistettava kalenterivuosittain. Palkkio      mutta olettavat, että hoito ja hoitovastuu kuiten-
39271: maksetaan porrastettuna hoidon sitovuuden ja          kin jatkuvat entiseen tapaan.
39272: vaativuuden perusteella.                                 Omaishoitajalain (1365/92) päätarkoitus oli
39273:    Kunnat ovat soveltaneet edellä mainittua ase-      saattaa omaishoitajat eläke-etuuden piiriin. Ete-
39274: tusta varsin kirjavasti. Etelä- ja Keski-Pohjan-      lä- ja Keski-Pohjanmaan kehitysvammaisten tu-
39275: maan erityishuoltopiirin alueella kehitysvam-         kipiirin tekemä selvitys jäsentensä keskuudessa
39276: maisten omaishoitajien saarnat hoitopalkkiot          viittaa siihen, että kunnat kiertävät lakia ja ase-
39277: vaihtelevat tällä hetkellä 250 markasta 3 400         tusta. Kuntien menettelyn takia tapahtuu nimit-
39278: markkaan kuukaudessa. Asetuksen alinta taksaa         täin niin, että omaishoitajat eivät pääsekään lu-
39279: on alitettu mm. sillä perusteella, että kehitysvam-   vatun eläkeoikeuden piiriin.
39280: mainen osallistuu johonkin päiväaikaiseen kun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39281: nalliseen toimintaan. Myös lomajärjestelyt saat-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39282: tavat alentaa maksettua hoitopalkkiota. Menet-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39283: tely on hämmästyttävä, sillä kyse ei tällaisissa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39284: tapauksissa voine olla hoidon vähäisestä sitovuu-
39285: desta tai tilapäisyydestä, joista puhutaan asetuk-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39286: sen 6 §:n 3 momentissa.                                      ryhtyä, että omaishoitajien eläkeoikeus
39287:    Saatujen tietojen mukaan kunnat ovat myös                 toteutuisi myös käytännössä?
39288: 
39289:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
39290: 
39291:                                           Marjatta Vehkaoja
39292: 
39293: 
39294: 
39295: 
39296: 2400321
39297: 2                                        1994 vp -   KK 259
39298: 
39299: 
39300: 
39301: 
39302:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39303: 
39304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palvelusuunnitelmaan, mistä ilmenee asiakkaan
39305: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hoidon ja palvelun tarve sekä hänelle annettavat
39306: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-      palvelut omaishoito mukaan lukien. Hoitopalk-
39307: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kion suuruutta määriteltäessä on mahdollista ot-
39308: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjatta          taa huomioon hoidettavalle annettavat muut pal-
39309: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       velut. Omaishoidon tuki kohtelee kaikkia asia-
39310: n:o 259:                                             kasryhmiä kehitysvammaiset mukaan lukien yh-
39311:                                                      täläisesti.
39312:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Mikäli kunta ja hoitaja eivät pääse sopimuk-
39313:        ryhtyä, että omaishoitajien eläkeoikeus       seen omaishoidon tuesta, siitä voi valittaa läänin-
39314:        toteutuisi myös käytännössä?                  oikeuteen.
39315:                                                         Toteutetulla eläkeoikeudella on merkitystä
39316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          erityisesti alle 65-vuotiaille omaishoitajille. Kun-
39317: taen seuraavaa:                                      tien eläkevakuutuksen ennakkotietojen mukaan
39318:                                                      näyttää siltä, että alle 65-vuotiaiden omaishoita-
39319:    Heinäkuun 1 päivänä vuonna 1993 voimaan           jien määrä olisi lisääntynyt ja keskimääräinen
39320: tulleella sosiaalihuoltolain muutoksella (1365/92)   hoitopalkkion suuruus olisi yli 1 700 mk/kk.
39321: ja omaishoidon tuesta annetulla asetuksella (318/       Koska omaishoitoa koskeva uudistus ei ole
39322: 93) säädettiin omaishoitajalle maksettavan hoi-      vielä ollut voimassa vuottakaan, kaikilta osin ei
39323: topalkkion vähimmäismääräksi 1 070 mk/kk,            ole olemassa yksityiskohtaisia tietoja uudistuk-
39324: mikä on pienin eläkkeeseen oikeuttava kuukausi-      sen vaikutuksista. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä,
39325: tulo. Samassa yhteydessä säädettiin, että hoito-     että keskimäärin maksettavien hoitopalkkioiden
39326: palkkiota on tarkistettava kalenterivuosittain sen   määrä olisi noussut, mikä takaa entistä useam-
39327: palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vahvis-       malle omaishoitajalle eläkeoikeuden. Sosiaali- ja
39328: tetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista     terveysministeriön ja STAKESin kesken on so-
39329: varten. Uudistuksen eräänä tavoitteena oli pois-     vittu, että uudistuksen toteutumisesta tehdään
39330: taa erittäin pieninä maksetut hoitopalkkiot ja       kuntakohtainen selvitys. Selvitettäviä asioita
39331: sitoa hoitopalkkiot seuraamaan ansiokehitystä.       ovat muun muassa kuntien maksamien hoito-
39332: Hoitopalkkion enimmäismäärää ei ole vahvistet-       palkkioiden määrät, hoitajien määrän muutokset
39333: tu, joten se on kuntien vapaassa harkinnassa.        ja lomajärjestelyt. Kysely kuntiin postitetaan
39334:    Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio             23.5.1994. Tulokset, joiden perusteella on mah-
39335: maksetaan kunnan ja hoitajan tekemän sopi-           dollista määritellä jatkotoimenpiteet, ovat käy-
39336: muksen perusteella. Sopimuksen tulee perustua        tettävissä syksyllä.
39337: asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtyyn hoito- ja
39338: 
39339:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1994
39340: 
39341:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
39342:                                            1994 vp -    KK 259                                              3
39343: 
39344: 
39345: 
39346: 
39347:                                           Tili Riksdagens Talman
39348: 
39349:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        klientens behov av vård och service samt de tjäns-
39350: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         ter som ges tili honom eller henne närståendevår-
39351: 21 april1994 tili7ederbörande medlem av statsrå-        den medräknad. Vid fastställande av beloppet för
39352: det översänt följande av riksdagsledamot Marjat-        vårdarvodet är det möjligt att beakta de övriga
39353: ta Vehkaoja undertecknade spörsmål nr 259:              tjänster som den som skall vårdas får. Stödet för
39354:                                                         närståendevården behandlar alla klientgrupper,
39355:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         de utvecklingsstörda medräknade, på samma
39356:         ta för att närståendevårdarnas pensions-        sätt.
39357:         rätt även realiseras i praktiken?                  Om kommunen och vårdaren inte når ett avtal
39358:                                                         om stödet för närståendevård kan man besvära
39359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sig hos länsrätten.
39360: anföra följande:                                           Den realiserade pensionsrätten har betydelse
39361:                                                         speciellt för närståendevårdare som inte har fyllt
39362:    Genom ändringen av socialvårdslagen (1365/           65 år. Enligt förhandsuppgifterna för kommu-
39363: 92) och förordningen om stöd för närståendevård         nernas pensionsförsäkring verkar det som om
39364: (318/93) vilka trädde i kraft den 1 juli 1993 stad-     antalet närståendevårdare som inte fyllt 65 år
39365: gades som minimibelopp för det vårdarvode som           hade ökat och beloppet för det genomsnittliga
39366: betalas tili närståendevårdare 1 070 mk/mån., vil-      vårdarvodet är över 1 700 mk/mån.
39367: ket är den minsta månadsinkomsten som berätti-             Eftersom reformen av närståendevård inte
39368: gar tili pension. 1 detta sammanhang stadgades          ännu har varit i kraft ett år finns det inte tili alla
39369: att vårdarvodet skall justeras kalenderårsvis en-       delar detaljerad information om reformens verk-
39370: ligt det löneindex som årligen fastställs för tiliäm-   ningar. Det verkar dock uppenbart att beloppen
39371: pande av 9 § lagen om pension för arbetstagare.         för de vårdarvoden som betalas har stigit vilket
39372: Ett av målen för reformen var att avlägsna de           garanterar flera närståendevårdare än för närva-
39373: vårdarvoden som betalts tili ett mycket litet be-       rande pensionsrätt. Mellan social- och hälso-
39374: lopp och binda vårdarvodet att följa förtjänstut-       vårdsministeriet och STAKES har det överens-
39375: vecklingen. Maximibeloppet för vårdarvodet              kommits att det görs en kommunvis utredning
39376: fastställdes inte och således kan det prövas fritt av   om hur reformen förverkligats. Det som utreds är
39377: kommunerna.                                             bl.a. beloppen för de vårdarvoden som kommu-
39378:    Det vårdarvode som betalas för närstående-           nerna betalar, förändringarna i antalet vårdare
39379: vård betalas på basis av ett avtal som ingåtts          och semesterarrangemang. Förfrågningen tili
39380: mellan kommunen och vårdaren. A vtalet skall            kommunerna postas 23.5.1994. Resultaten, på
39381: grunda sig på den vård- och serviceplan som             basis av vilka det är möjligt att fastställa de fort-
39382: gjorts i samarbete med klienten av viiken framgår       satta åtgärderna, står tili förfogande på hösten.
39383:      Helsingforsden 13 maj 1994
39384: 
39385:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
39386:                                                1994vp
39387: 
39388: Kirjallinen kysymys 260
39389: 
39390: 
39391: 
39392: 
39393:                                    Mäkelä ym.: Egyptille myönnettävästä lahjamuotoisesta kehitys-
39394:                                       avusta
39395: 
39396: 
39397:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39398: 
39399:    Suomen kehitysyhteistyötä on useaan ottee-        män kaikkia osapuolia hyödyttävä kaupankäyn-
39400: seen arvosteltu tehottomuudesta ja vääriin koh-      nin rahoituksen keino. Tämä ei ole kehitysavun
39401: teisiin suuntautumisesta. Viime aikoina on julki-    alkuperäisen tarkoituksen mukaista menettelyä
39402: suudessa ollut tietoja, että Suomen kehitysyhteis-   ja saattaa kehitysmaapolitiikkamme arvelutta-
39403: työssä on tapahtunut merkittäviä virheitä Egyp-      vaan valoon.
39404: tiin suuntautuneen toiminnan osalta. Tämä virhe         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39405: on käytännössä se, että Suomi myöntää Egyptille      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39406: ns. lahja-apua, vaikka mm. kehitysmaasuhteiden       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39407: neuvottelukunta ei pidä maailman autetuimpiin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39408: maihin lukeutuvaa Egyptiä köyhänä maana.
39409: Käytännössä tämänkaltainen lahja-apu Egyptil-                  Tietääkö Hallitus, että kehitysavun
39410: le merkitsee todellisten kehitysmaiden ja äärim-            lahja-apua myönnetään mm. kohtalaisen
39411: mäisen köyhien maiden avun pienenemistä ja nii-             kehittyneelle Egyptille ja tällä tavoin vaa-
39412: den jäämistä mahdollisesti kokonaan maamme                  rannetaan todella vaikeassa asemassa ole-
39413: kehitysavun ulkopuolelle. Suomen kehitysavusta              vien kehitysmaiden avun tasoa merkittä-
39414:  on siis käytännössä muodostumassa yhä enem-                västi?
39415: 
39416:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
39417: 
39418:                      Tina Mäkelä                              Hannu Suhonen
39419: 
39420: 
39421: 
39422: 
39423:  2400321
39424: 2                                         1994 vp -   KK 260
39425: 
39426: 
39427: 
39428: 
39429:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39430: 
39431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja Vietnam luokitellaan muiden matalatuloisten
39432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maiden ryhmään ja Namibia keskitulotason mai-
39433: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       hin. Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnalla ei
39434: jeenne n:o 605 ohella toimittanut valtioneuvos-       ole omaa erillistä maaluokitusta.
39435: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Mä-          Pitkäaikaista kahdenvälistä kehitysyhteistyö-
39436: kelän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tä on järkevää ja mahdollista harjoittaa sellaisten
39437: n:o 260:                                              maiden kanssa, jotka omin talous- ja yhteiskun-
39438:                                                       tapoliittisin keinoin pyrkivät köyhyyden poista-
39439:           Tietääkö Hallitus, että kehitysavun         miseen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuu-
39440:        lahja-apua myönnetään mm. kohtalaisen          teen. Muille maille suunnataan tarvittaessa hu-
39441:        kehittyneelle Egyptille ja tällä tavoin vaa-   manitaarista apua. Hallitus käy vuosittain neu-
39442:        rannetaan todella vaikeassa asemassa ole-      vottelut kaikkien yhteistyömaiden kanssa. Neu-
39443:        vien kehitysmaiden avun tasoa merkittä-        votteluissa sovitaan avun kohdentamisesta kun-
39444:        västi?                                         kin maan tarpeiden ja Suomen kehitysyhteistyö-
39445:                                                       politiikan tavoitteiden mukaisesti. Egyptin ja
39446:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Suomen välisissä neuvotteluissa kuluvan vuoden
39447: taen seuraavaa:                                       maaliskuussa saatettiin vahvistaa Egyptin halli-
39448:                                                       tuksen toimenpiteiden ja Suomen apuohjelman
39449:    Hallitus toteuttaa kehitysyhteistyössä nyt         yhteensopivuus.
39450: eduskunnan käsiteltävänä olevaa kehitysyhteis-           Lahjamuotoisella kehitysavulla Suomi tukee
39451: työstrategiaa, jonka mukaan köyhyyskriteeri on        Egyptiä erityisesti kipeimpien sosiaalisten ja yh-
39452: ensisijainen peruste yhteistyömaista päätettäes-      teiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Näi-
39453: sä. Tämän ohella huomiota kiinnitetään myös           tä ovat maaseudun vesihuolto, perusterveyden-
39454: yhteistyömaan kehityspolitiikan yhteensopivuu-        huolto ja elintarviketurva. Ympäristöön ja nais-
39455: teen strategian tavoitteiden ja keinojen kanssa       ten asemaan kiinnitetään erityistä huomiota. YK
39456: sekä Suomen hallinnollisiin edellytyksiin hoitaa      arvioi Egyptissä noin 13 miljoonan ihmisen elä-
39457: yhteistyötä ko. maassa.                               vän absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella.
39458:    Kaikki Suomen kehitysavun ensisijaiset yh-         Egyptin hallitus pyrkii omin toimin kriittisten
39459: teistyömaat kuuluvat kansainvälisissä luokitte-       kehitysongelmiensa ratkaisemiseen. Suomen lah-
39460: luissa alhaisimman tulotason ryhmään. Mm.             ja-apua käytetään ennen kaikkea taitotiedon siir-
39461: OECD:nkäyttämän alajaottelun mukaan useim-            tämiseen. Tarvittaviin fyysisiin investointeihin
39462: mat Suomen yhteistyömaat kuuluvat ns. vähiten         on tarkoitus etsiä myös muuta soveltuvaa rahoi-
39463: kehittyneisiin maihin; Egypti, Kenia, Nicaragua       tusta.
39464: 
39465:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1994
39466: 
39467:                                                                       Ministeri Toimi Kankaanniemi
39468:                                            1994 vp -   KK 260                                           3
39469: 
39470: 
39471: 
39472: 
39473:                                          Tili Riksdagens Talman
39474: 
39475:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       komstland. Delegationen för relationerna till ut-
39476: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        vecklingsländer har ingen egen särskild lands-
39477: 21 april1994 nr 605 till vederbörande medlem av        klassificering.
39478: statsrådet översänt följande av riksdagsman Mä-            Det är rationellt och möjligt att ha bilateralt
39479: kelä m.fl. undertecknade spörsmål nr 260:              biståndssamarbete på lång sikt med sådana Iän-
39480:                                                        der som genom sina egna ekonomiska och sam-
39481:           Är Regeringen medveten om att bi-            hällspolitiska åtgärder strävar efter att avskaffa
39482:        stånd på gåvobasis beviljas bl.a. det rela-     fattigdomen och åstadkomma social rättvisa.
39483:        tivt välutvecklade Egypten och att man på       Andra Iänder får vid behov humanitärt bistånd.
39484:        detta sätt väsentligen äventyrar standar-       Regeringen samråder årligen med samtliga sam-
39485:        den på biståndet till utvecklingsländer i       arbetsländer. Vid överläggningarna kommer
39486:        verkligt svår ställning?                        man överens om biståndsallokeringen enligt var-
39487:                                                        je enskilt lands behov och målen för Finlands
39488:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          biståndspolitik. Vid överläggningarna i mars i år
39489: anföra följande:                                       mellan Egypten och Finland kunde samstämmig-
39490:                                                        heten mellan egyptiska regeringens åtgärder och
39491:    I biståndsarbetet genomför regeringen strate-       det finska biståndsprogrammet fastställas.
39492: gin för utvecklingssamarbetet, som för närvaran-           Finland stöder Egypten med ett omfattande
39493: de behandlas i riksdagen. Enligt denna strategi är     bistånd i synnerhet vad gäller att lösa de mest
39494: fattigdomskriteriet den primära motiveringen då        trängande sociala och samhälleliga problemen.
39495: beslut om samarbetsländerna fattas. Vid sidan av       Sådana problem är bl.a. vattenförsötjningen på
39496: detta fåsts uppmärksamhet också vid samstäm-           landsbygden, primärhälsovården och tryggad
39497: migheten mellan samarbetslandets utvecklings-          tillgång till livsmedel. Särskild uppmärksamhet
39498: politik och vår strategis mål och metoder samt vid     fåsts vid miljön och kvinnans ställning. Enligt
39499: Finlands administrativa möjligheter att sköta          FN-bedömningar lever ca 13 milj. människor i
39500: samarbete med det aktuella landet.                     Egypten under den absoluta fattigdomsgränsen.
39501:    Samtliga primära samarbetsländer för finskt         Egyptens regering försöker med hjälp av egna
39502: bistånd finns i gruppen för lägsta inkomstnivå         initiativ åstadkomma en lösning på de kritiska
39503: enligt internationell klassificering. Enligt den un-   utvecklingsproblemen. Finlands gåvobistånd an-
39504: derindelning som bl.a. OECD använder hör de            vänds framför allt för överföring av know-how.
39505: flesta av Finlands samarbetsländer till de s.k.        Meningen är att också annan lämplig finansie-
39506: minst utvecklade länderna; Egypten, Kenya, Ni-         ring skall sökas för de fysiska investeringar som
39507: caragua och Vietnam klassificeras som övriga           behövs.
39508: låginkomstländer och Namibia som ett medelin-
39509: 
39510:      Helsingfors den 13 maj 1994
39511: 
39512:                                                                        Minister Toimi Kankaanniemi
39513:                                                 1994 vp
39514: 
39515: Kirjallinen kysymys 261
39516: 
39517: 
39518: 
39519: 
39520:                                    Mäkelä ym.: Viron ja Venäjän kanssa soimittavasta sairaanhoito-
39521:                                       sopimuksesta
39522: 
39523: 
39524:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39525: 
39526:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan so-        ron ja Venäjän kansalaisia käyttämään mahdolli-
39527: siaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa so-   suutta hyväkseen. Sopimuksen mahdollisia käy-
39528: pimusta, jonka oletetaan tuovan maamme sai-           tännön seurauksia lisää myös se, että Suomeen
39529: raaloihinja terveyskeskuksiin virolaisten ja venä-    tulevien itämatkailijoiden määrä on muutaman
39530: läisten tulvan. Kyseisen sopimuksen vuotuinen         vuoden aikana moninkertaistunut ja kehitys
39531: kustannus saattaa nousta useisiin kymmeniin           näyttää jatkuvan edelleen.
39532: miljooniin markkoihin.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39533:     Suomi, Viro ja Venäjä ovat valmistelleet so-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39534: siaaliturvasopimusta edeltävää sairaanhoitoso-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39535: pimusta. Tämä takaisi naapurimaiden kansalai-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39536: sille maksuuoman hoidon Suomessa ja vastaa-
39537: van hoidon suomalaisille näissä maissa. Tämä                    Tietääkö Hallitus, että Viron ja Venä-
39538: sinänsä oikeudenmukaiselta tuntuva ja useita                 jän kanssa suunniteltu sairaanhoitosopi-
39539: vastaavia sopimuksia muistuttava sopimus on                  mus saattaa aiheuttaa maallemme usei-
39540: osoittautumassa Suomelle erittäin kalliiksi. Sen             den kymmenien miljoonien markkojen
39541: pelätään yleisesti tuovan maamme sairaaloihin,               vuosittaiset kustannukset ja ruuhkauttaa
39542: erityisesti pääkaupunkiseudulle, runsaasti poti-             entisestään varsinkin Etelä-Suomen ter-
39543: laita. Tämä on sikäli luonnollista, että maamme              veyskeskuksia ja erityissairaanhoitolai-
39544: huipputasoa oleva sairaanhoito houkuttelee Vi-               toksia?
39545: 
39546:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
39547: 
39548:                      Tina Mäkelä                               Hannu Suhonen
39549: 
39550: 
39551: 
39552: 
39553: 240032J
39554: 2                                         1994 vp -   KK 261
39555: 
39556: 
39557: 
39558: 
39559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39560: 
39561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kakuuta 1989. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt
39562: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         käsitellä sopimusta loppuun ennen vuoden 1991
39563: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       vaaleja, joten se raukesi. Venäjän kanssa sen jäl-
39564: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      keen käydyissä alustavissa keskusteluissa on val-
39565: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Mäkelän ym.        linnut yksimielisyys siitä, että Venäjän ja Suomen
39566: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 261:         sosiaaliturvasopimus tullaan tekemään uusien
39567:                                                       neuvottelujen pohjalta. Tällä hetkellä Suomella
39568:           Tietääkö Hallitus, että Viron ja Venä-      ei kuitenkaan ole käynnissä sairaanhoito- tai so-
39569:        jän kanssa suunniteltu sairaanhoitosopi-       siaaliturvasopimusta koskevia neuvotteluja Ve-
39570:        mus saattaa aiheuttaa maallemme usei-          näjän kanssa.
39571:        den kymmenien miljoonien markkojen                 Viron ja Suomen sosiaali- ja terveysministeriöt
39572:        vuosittaiset kustannukset ja ruuhkauttaa       ovat käyneet asiantuntijakeskusteluja sosiaali-
39573:        entisestään varsinkin Etelä-Suomen ter-        turvasopimuksen solmimiseksi. Sopimus sisältäi-
39574:        veyskeskuksia ja erityissairaanhoitolai-       si myös tilapäisen oleskelun aikana annettavia
39575:        toksia?                                        sairaanhoitoetuuksia koskevia määräyksiä. Sekä
39576:                                                       periaatteelliselta kannalta että käytännön syistä
39577:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           on luonnollisesti tärkeää saada aikaan tällaisia
39578: taen seuraavan:                                       sopimuksia lähellä olevien maiden kanssa. Sopi-
39579:                                                       mukset tehdään pitkällä tähtäyksellä eikä pelkäs-
39580:    Sosiaaliturvasopimukset, joihin sisältyy sai-      tään nykypäivän tarpeita varten. Pohjoismailla
39581: raanhoitoetuuksia koskevia määräyksiä, tai eril-      on ollut oma sopimuksensa vuodesta 1955. Sil-
39582: liset tilapäisen oleskelun aikana annettavia sai-     loin, ja pitkään sen jälkeen, kehityserot esimer-
39583: raanhoitoetuuksia koskevat sopimukset ovat            kiksi Suomen ja Ruotsin välillä olivat huomatta-
39584: kansainvälisesti katsottuna erittäin yleisiä. Lu-     vat. Tämä koski myös terveydenhuollon tasoa.
39585: kuisten kahdenvälisten sopimusten lisäksi on          Siitä huolimatta kukaan ei liene asettanut sopi-
39586: muun muassa Euroopan neuvoston piirissä laa-          muksen, josta kymmenettuhannet suomalaiset
39587: dittu oma sosiaaliturvasopimus. Kansainvälisen        ovat voineet hyötyä, tekemistä kyseenalaiseksi.
39588: työjärjestön piirissä on laadittu erityinen euroop-   Ruotsi on jo tehnyt sairaanhoitosopimuksen Vi-
39589: palainen sairaanhoitosopimus, joka on ollut           ron kanssa. Kansainvälisesti herättäisi epäile-
39590: Suomessa voimassa 1 päivästä syyskuuta 1986           mättä ennen pitkää suurta huomiota, jos Suomi
39591: lukien. ETA-sopimuksen myötä tuli vuoden 1994         kieltäytyisi sopimuksen tekemisestä sitä kaikilta
39592: alusta koko ETA-alueella sovellettavaksi neu-         osin erittäin lähellä olevan Viron kanssa.
39593: voston asetus (ETY) 1408/71 sosiaaliturvajärjes-          Viron ja Suomen mahdollinen sosiaaliturvaso-
39594: telmien soveltamisesta yhteisön alueella liikku-      pimus antaisi varsin rajoitetut mahdollisuudet
39595: viin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin am-     sairaanhoitoetuuksien saamiseen toisesta maas-
39596: matinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä.       ta. Se koskisi ensinnäkin vain tilapäistä oleske-
39597: Myös viimeksi mainittu säädös sisältää tilapäisen     lua. Oleskelun syynä ei saisi olla hoidon saaminen
39598: oleskelun aikana annettavia sairaanhoitoetuuk-        eli kaikenlainen hoitoturismi on ehdottomasti
39599: sia koskevia määräyksiä. Suomella on lisäksi sai-     poissuljettua. Vain välittömästi tarvittavat sai-
39600: raanhoitosopimus Australian ja Unkarin kanssa.        raanhoitoetuudet annettaisiin sopimuksen perus-
39601: Myös Quebecin kanssa tehdyssä sosiaaliturvaso-        teella. Tällä tarkoitetaan, että hoidon tarpeen on
39602: pimusjärjestelyssä on eräitä sairaanhoitoetuuk-       pitänyt syntyä Suomessa oleskelun aikana ja hoi-
39603: sia koskevia määräyksiä.                              toa annetaan vain, kunnes henkilö pystyy palaa-
39604:    Suomi ja Neuvostoliitto valmistelivat 1980-        maan kotimaahansa. Lisäksi proteesien, tärkei-
39605: luvulla Suomen aloitteesta sosiaaliturvasopimus-      den apuvälineiden ja muiden huomattavien sai-
39606: ta, joka sisälsi myös tilapäisen oleskelun aikana     raanhoitoetuuksien myöntäminen ei ole mahdol-
39607: annettavia sairaanhoitoetuuksia koskevia mää-         lista. Nämä määräykset vastaavat kansainvälistä
39608: räyksiä. Sopimus allekirjoitettiin 26 päivänä lo-     käytäntöä. Vaikka niissä yksittäistapauksissa
39609:                                         1994 vp -   KK 261                                            3
39610: 
39611: saattaa olla tulkinnanvaraisuutta, ei muualla       tamista kaikille sitä tarvitseville kansalaisuudesta
39612: maailmassa ole näyttöä laajamittaisista väärin-     tai asuinmaasta riippumatta. Kunta tai kuntayh-
39613: käytöksistä sellaistenkaan maiden osalta, joissa    tymä voi tosin lain mukaan periä hoidosta täydet
39614: kehitystason erot ovat huomattavat.                 kustannukset, mutta esimerkiksi virolaisten osal-
39615:    Lisäksi sopimukseen on tarkoitus sisällyttää     ta tätä oikeutta ei aina käytännössä voida toteut-
39616: määräys, jonka perusteella sopimusvaltiot kor-      taa. Siihen nähden on edullisempaa, että asia on
39617: vaavat toisilleen sopimuksen perusteella annettu-   säännelty maiden välisessä sopimuksessa, joka
39618: jen sairaanhoitoetuuksien kustannukset. Näin        myös asettaa taloudellisen vastuun, ja näin ollen
39619: ollen kummankin valtion intressissä on kontrol-     valvontaintressin, hoitoa saaneen henkilön koti-
39620: loida sopimuksen soveltamista ja huolehtia siitä,   maalle. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
39621: että kaikenlaiset väärinkäytösten mahdollisuu-      mukaan suunnitellun sopimuksen aikaansaami-
39622: detkin ennakolta ehkäistään. Vastaavaa käytän-      nen synnyttää olennaisesti paremman lopputu-
39623: töä sovelletaan esimerkiksi ETA-maiden kesken.      loksen Suomen kannalta kuin nykyinen sopi-
39624:    Kansainvälinen käytäntö ja oma lainsäädän-       mukseton tilanne.
39625: tömme edellyttävät jo nyt kiireellisen hoidon an-
39626:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1994
39627: 
39628:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
39629: 4                                          1994 vp -   KK 261
39630: 
39631: 
39632: 
39633: 
39634:                                          Tili Riksdagens Talman
39635: 
39636:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       innebar att den förföll. Efter detta har man i
39637: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den        preliminära diskussionermed Ryss1and varit ense
39638: 21 april1994 tili vederbörande medlem av statsrå-      om att överenskommelsen mellan Ryssland och
39639: det översänt följande av riksdagsman Mäkelä            Finland om social trygghet kommer att ingås på
39640: m.fl. undertecknade spörsmål nr 261:                   basis av nya förhandlingar. För närvarande på-
39641:                                                        går dock inga förhandlingar mellan Finland och
39642:            Är Regeringen medveten om att den           Ryssland om överenskommelser om sjukvård el-
39643:         sjukvårdsöverenskommelse som planeras          ler social trygghet.
39644:         med Estland och Ryssland kan medföra               Estlands och Finlands social- och hälsovårds-
39645:         årliga kostnader om tiotals miljoner mark      ministerier har på sakkunnignivå förhandlat om
39646:         för vårt land och åstadkomma ytterligare       ingåendet av en överenskommelse om social
39647:         rusning i synnerhet i hälsovårdscentraler-     trygghet. A vsikten är att överenskommelsen även
39648:         na och specialsjukvårdsanstaltema i söd-       skall innehålla bestämmelser om sjukvårdsför-
39649:         ra Finland?                                    måner vid tillfållig vistelse. Såväl ur principiell
39650:                                                        synvinkel som av praktiska skäl är det naturligt-
39651:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vis viktigt att få till stånd dyli~a överenskommel-
39652: anföra följande:                                       ser med närbelägna länder. Overenskommelser-
39653:                                                        na ingås på lång sikt och inte enbart för aktuella
39654:     Överenskommelser om social trygghet som            behov. De nordiska ländema har haft en egen
39655: innehåller bestämmelser om sjukvårdsförmåner           konvention sedan 1955. Då, och ännu länge efter
39656: eller separata överenskommelser om sjukvårds-          det, var skillnadema i utvecklingen mellan t.ex.
39657: förmåner vid tillfållig vistelse är mycket vanliga i   Finland och Sverige avsevärda. Detta gällde även
39658: intemationella sammanhang. Utöver många bi-            nivån på hälso- och sjukvården. Trots detta har
39659: laterala överenskommelser har man bl.a. inom           man knappast ifrågasatt konventionen, som har
39660: ramen för Europarådet ingått en egen överens-          kunnat utnyttjas av tiotusentals finländare.
39661: kommelse om social trygghet. Inom ramen får            Sverige har redan ingått en sjukvårdsöverens-
39662: Intemationella arbetsorganisationen har man in-        kommelse med Estland. Det skulle otvivelaktigt
39663: gått en separat sjukvårdsöverenskommelse som           med tiden väcka stor intemationell uppmärk-
39664: har varit i kraft i Finland sedan den 1 september      samhet om Finland vägrade ingå en överenskom-
39665: 1986. I och med EES-avtalet skall från ingången        melse med Estland, som på alla sätt står så nära
39666: av 1994 inom hela EES-området tillämpas rådets         Finland.
39667: förordning (EEG) 1408/71 om tillämpningen av               Den överenskommelse om social trygghet som
39668: systemen för social trygghet när anställda, egen-      eventuellt ingås mellan Estland och Finland skul-
39669: företagare eller deras..familjemedlemmar flyttar       le erbjuda mycket begränsade möjligheter att få
39670: inom gemenskapen. A ven denna rättsakt inne-           sjukvårdsförmåner i det andra landet. Den skulle
39671: håller bestämmelser om sjukvårdsförmåner vid           först och främst gälla endast tillfållig vistelse.
39672: tillfållig vistelse. Finland har dessutom ingått       Erhållandet av vård skulle inte godkännas som
39673: sjukvårds.9verenskommelser med Australien och          orsak för vistelsen, dvs. all vårdturism skulle ab-
39674: Ungem. Aven avtalsregleringen mellan Finland           solut uteslutas. A vsikten är att endast sådana
39675: och Quebec om social trygghet innehåller vissa         sjukvårdsförmåner som behövs omgående skall
39676: bestämmelser om sjukvårdsförmåner.                     beviljas med stöd av överenskommelsen. Detta
39677:     Finland och Sovjetunionen beredde under            innebär att behovet av vård måste ha uppstått
39678: 1980-talet på Finlands initiativ en överenskom-        under vistelsen i Finland och att vård endast ges
39679: melse om social trygghet som innehöll bestäm-          till dess att personen i fråga kan återvända till sitt
39680: mel~~r om sjukvårdsförmåner vid tillfållig vistel-     hemland. Dessutom skall det inte hellervara möj-
39681: se. Overenskommelsen undertecknades den 26             ligt att bevilja proteser, viktiga hjälpmedel och
39682: oktober 1989. Riksdagen hann dock inte slutbe-         andra betydande sjukvårdsförmåner. Dessa be-
39683: handla överenskommelsen före valet 1991, vilket        stämmelser motsvarar intemationell praxis.
39684:                                          1994 vp -   KK 261                                            5
39685: 
39686: Även om bestämmelsema i enskilda fall kan läm-       är i behov av akut vård skall få den vård han
39687: na rum för tolkning, har man i andra delar av        behöver oberoende av nationalitet eller hemland.
39688: världen inga bevis på omfattande missbruk av         En kommun eller samkommun har dock med
39689: systemet, inte ens beträffande sådana Iänder där     stöd av lagen rätt att uppbära kostnader till fullt
39690: skillnadema i utvecklingsnivån är avsevärda.         pris för vården, men t.ex. i fråga om ester kan
39691:    A vsikten är dessutom att till överenskommel-     denna rätt dock inte alltid tillämpas i praktiken. I
39692: sen foga en bestämmelse enligt viiken de bägge       detta avseende är det förmånligare för oss om den
39693: ländema skall ersätta varandra för kostnadema        bilaterala överenskommelsen innehåller sådana
39694: för sådana sjukvårdsförmåner som beviljats med       bestämmelser som även medför ett ekonomiskt
39695: stöd av överenskommelsen. Sålunda ligger det i       ansvar och ett intresse att övervaka eventuella
39696: bägge länders intresse att övervaka tillämpningen    missbruk för det land som den som vårdas bor i.
39697: av överenskommelsen samt att se till att alla möj-   Enligt social- och hälsovårdsministeriets uppfatt-
39698: ligheter att missbruka överenskommelsen före-        ning kommer den planerade överenskommelsen
39699: byggs. Motsvarande praxis tillämpas t.ex. i EES-     att för Finlands del medföra en avsevärd förbätt-
39700: ländema.                                             ring i jämförelse med dagens situation, då saken
39701:    Intemationell praxis och vår nationella lag-      inte regleras av någon överenskommelse.
39702: stiftning förutsätter redan nu att var och en som
39703:      Helsingforsden 13 maj 1994
39704: 
39705:                                                  Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
39706:                                                   1994vp
39707: 
39708: Kirjallinen kysymys 262
39709: 
39710: 
39711: 
39712: 
39713:                                     Mäkelä ym.: Työllistämistukeen tarkoitettujen määrärahojen käyt-
39714:                                        tämättä jättämisestä
39715: 
39716: 
39717:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39718: 
39719:    Vuoden 1993 valtion talousarvion työllistä-          nuorta puoleksi vuodeksi. Asiasta on tehty edus-
39720: misrahasta jäi peräti 400 miljoonaa markkaa             kunnan oikeusasiamiehelle kantelu, jossa on
39721: käyttämättä. Kyseiset rahat oli jo jaettu työvoi-       pyydetty oikeusasiamiestä tutkimaan, ovatko vi-
39722: matoimistoille, mutta nämä eivät työvoimahal-           ranomaiset syyllistyneet virheisiin jättäessään
39723: linnossa tapahtuneen "möhläyksen" takia osan-           käyttämättä budjetissa määrättyjä työllistämis-
39724: neet käyttää varoja. Rahat palautettiin työminis-       varoja vallitsevassa suurtyöttömyystilanteessa.
39725: teriöön ja samalla jäi maassamme noin 30 000            Mainittakoon, että päinvastaisessa tilanteessa
39726: nuorta työllistämättä. Tapahtunut virhe on erit-        silloisen työministeri Leppäsen pieni määrära-
39727: täin merkittävä ja tuomittava, kun otetaan huo-         han ylitys muutaman viikon ajaksi tulkittiin erit-
39728: mioon erittäin suuri ja koko ajan paheneva nuo-         täin suureksi virheeksi ja kyseistä ministeriä
39729: risotyöttömyytemme. Työministeriöstä ei ole             uhattiin valtakunnanoikeudella. Sopiikin kysyä,
39730: toistaiseksi osattu antaa selitystä sille, miksi 400    onko liika työllistäminen suurempi vääryys kuin
39731: miljoonan markan työllistämismäärärahoja ei             työllistämättä jättäminen?
39732: käytetty nuorten työllistämiseen budjetissa mää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39733: ritellyllä tavalla. Työministeriöstä ei myöskään        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39734: toistaiseksi ole osattu kertoa, mihin tarkoituksiin     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39735: ministeriölle palautetut rahat on käytetty. Vuo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39736: den 1993 budjetissa varattiin työllistämisrahaa
39737:  sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, joista             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39738: valtion ja kuntien osuus käytettiin lähes täysin,              asettaakseen vastuuseen ne työministe-
39739: mutta yksityisen sektorin työllistämistuen hyö-                riön virkamiehet, joiden vastuulla on
39740:  dyntäminen ei onnistunut yhtä hyvin. Kokonai-                 vuoden 1993 budjetista yksityisen sekto-
39741:  suudessaan 2,3 miljardin markan määrärahasta                  rin työllistämistukeen tarkoitettujen 400
39742: jaettiin vain noin 1,9 miljardia markkaa, eli                  miljoonan markan käyttämättä jättämi-
39743:  käyttämättä jäi mainittu 400 miljoonaa mark-                  nen tilanteessa, jolloin maassamme on yli
39744:  kaa. Näillä käyttämättäjääneillä työllistämisva-              500 000 työtöntä?
39745:  roilla olisi voitu työllistää vähintäänkin 30 000
39746: 
39747:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
39748: 
39749:                       Tina Mäkelä                                Hannu Suhonen
39750: 
39751: 
39752: 
39753: 
39754:  2400321
39755: 2                                        1994 vp -   KK 262
39756: 
39757: 
39758: 
39759: 
39760:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39761: 
39762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jättäminen ei nykyisessä työllisyystilanteessa ole-
39763: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaan perusteltua, on silti syytä todeta, että koska
39764: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     myös työllisyysmäärärahoja on kuluvana vuon-
39765: le jäsenelle kansanedustaja Tina Mäkelän ym.         na jouduttu supistamaan viime vuoden tasoon
39766: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 262:        verrattuna, on "säästö" itse asiassa koitunut
39767:                                                      hyödyksi, koska siirtyneiden määrärahojen avul-
39768:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        la voidaan tämän vuoden toimintaa tehostaa.
39769:        asettaakseen vastuuseen ne työministe-        Kuluvan vuoden toimintaa kuvaavat tilastot
39770:        riön virkamiehet, joiden vastuulla on         osoittavatkin, että työllistämistoimenpiteiden
39771:        vuoden 1993 budjetista yksityisen sekto-      avulla on tänä vuonna voitu työllistää huomatta-
39772:        rin työllistämistukeen tarkoitettujen 400     vasti useampia henkilöitä kuin vastaavana aika-
39773:        miljoonan markan käyttämättä jättämi-         na viime vuonna. Kuluvan vuoden maaliskuun
39774:        nen tilanteessa, jolloin maassamme on yli     loppuun mennessä työllistämistoimenpiteillä oli
39775:        500 000 työtöntä?                             työllistettynä noin 17 000 henkilöä enemmän
39776:                                                      kuin vuoden 1993 joulukuun lopussa.
39777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Työllistämistoimenpiteiden käytön tehostu-
39778: vasti seuraavaa:                                     minen yksityissektorilla johtuu työministeriön
39779:                                                      käsityksen mukaan ennen kaikkea kysynnän vil-
39780:    Aluksi on syytä todeta, etteivät nyt puheena      kastumisesta. Yksityisellä sektorilla on nyt tar-
39781: olevat yksityisen sektorin työllistämistukiin tar-   jolla enemmän soveliaita työpaikkoja kuin vuot-
39782: koitetut määrärahat suinkaan jääneet käyttä-         ta aikaisemmin. Vuonna 1993 yrityssektorin lo-
39783: mättä, koska ne oli vuoden 1993 talousarviossa       mautukset ja irtisanomiset sekä lomautusuhat
39784: merkitty siirtomäärärahoiksi. Siltä osin kuin näi-   rajoittivat työllistämistukien käyttömahdolli-
39785: tä määrärahoja ei käytetty vuoden 1993 aikana,       suuksia tällä sektorilla. Nyt nämä myös työhal-
39786: ne siirtyivät käytettäväksi vuonna 1994. Käyttö-     linnon toimintaa rajoittaneet tekijät ovat vähen-
39787: tarkoitus on edelleen sama kuin vuonna 1993 eli      tyneet ja hallinnon toimintamahdollisuudet tä-
39788: nämä määrärahat käytetään työllistämistukien         ten samalla parantuneet.
39789: maksamiseen yksityisen sektorin työnantajille           On toki myönnettävä, että myös eräät hallin-
39790: sekä eräissä tapauksissa myös työllistämistuen       nolliset syyt ovat olleet esteenä työllisyysmäärä-
39791: maksamiseen työttömälle itselleen. Näiden mää-       rahojen tehokkaalle käytölle. Tältä osin epäkoh-
39792: rärahojen käyttötarkoitus on siis edelleen sama      tana on pidetty muun muassa palkkaperusteisten
39793: kuin miksi se määriteltiin vuoden 1993 talous-       työllisyysmäärärahojen budjetointia kolmelle eri
39794: arvion perusteluissa. Lopullisesti nyt puheena       momentille. Kuluvan vuoden talousarviossa tätä
39795: olevia määrärahoja siirtyi vuodelta 1993 vuodel-     epäkohtaa on lievennetty siten, että kaikkien kol-
39796: le 1994 noin 200 miljoonaa markkaa. Tämä ei ole      men määrärahamomentin "ristiinkäyttö" on
39797: paljon, kun otetaan huomioon, että 115 miljoo-       mahdollista edellyttäen, ettei kyseisiä määrära-
39798: naa markkaa näistä määrärahoista myönnettiin         hoja kokonaisuudessaan ylitetä. Tämä helpottaa
39799: vasta vuoden 1993 viimeisessälisätalousarviossa,     paikallisten työvoimatoimistojen toimintaa, kos-
39800: eli tältä osin määrärahat olivat työvoimatoimis-     ka määrärahat voidaan nykyisessä tilanteessa
39801: tojen käytössä vasta aivan vuoden l993lopussa.       kohdentaa sille työnantajasektorille, jolla kul-
39802:     Vaikka työllisyysmäärärahojen käyttämättä        loinkin on kysyntää.
39803: 
39804:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
39805: 
39806:                                                                         Työministeri Ilkka Kanerva
39807:                                            1994 vp -    KK 262                                            3
39808: 
39809: 
39810: 
39811: 
39812:                                          Tili Riksdagens Talman
39813: 
39814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         get inte är motiverat att låta sysselsättningsan-
39815: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          slag bli oanvända är det dock skäl att konstatera
39816: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      att då man också i år har varit tvungen att redu-
39817: damot Tina Mäkelä m.fl. undertecknade spörs-            cera syssselsättningssanlagen från förra årets
39818: målnr 262:                                              nivå, har "inbesparingen" i själva verket varit till
39819:                                                         nytta eftersom man med hjälp av de anslag som
39820:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          överförs till detta år kan effektivera årets verk-
39821:        ta för att ställa de tjänstemän vid arbets-      samhet. Statistik som beskriver innevarande års
39822:        ministeriet tili svars som är ansvariga för      verksamhet visar också att betydligt flera perso-
39823:        att 400 miljoner mark av det anslag som i        ner har kunnat sysselsättas genom sysselsätt-
39824:        1993 års budget var avsett för den privata       ningsåtgärder i år än under motsvarande tid-
39825:        sektorns sysselsättningsstöd blivit oan-         punkt i fjol. 1 slutet av mars i år berördes av
39826:        vänt i en situation då det i Jandet finns        sysselsättningsåtgärderna cirka 17 000 personer
39827:        över 500 000 arbetslösa?                         fler än i slutet av december 1993.
39828:                                                            Effektiverad användning av sysselsättningsåt-
39829:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gärderna inom den privata sektorn beror enligt
39830: anföra följande:                                        arbetsministeriet framför allt på livligare efter-
39831:                                                         frågan. Den privata sektorn har nu att erbjuda ett
39832:    För det första är det skäl att konstatera att det    större antal lämpliga arbetsplatser än för ett år
39833: åsyftade, för den privata sektorns sysselsätt-          sedan. Permitteringar, uppsägningar och permit-
39834: ningsstöd avsedda anslaget ingalunda blev oan-          teringshot inom företagssektorn inskränkte 1993
39835: vänt eftersom detta anslag i statsbudgeten för          möjligheterna att använda sysselsättningsstöd
39836: 1993 var upptaget som reservationsanslag. Tili          för denna sektor. Nu har dessa faktorer, vilka
39837: den del detta anslag inte blev använt 1993 gick         också begränsade arbetsförvaltningens verksam-
39838: anslagsmedlen över för att användas 1994. Syftet        het minskat, vilket samtidigt förbättrat förvalt-
39839: med användningen av detta anslag är fortfarande         ningens funktionsmöjligheter.
39840: detsamma som 1993, dvs. anslaget används tili              Det bör dock medges att också vissa adminis-
39841: betalning av sysselsättningsstöd för den privata        trativa orsaker har förhindrat en effektiv an-
39842: sektorns arbetsgivare och i vissa fall även tili        vändning av sysselsättningsanslagen. 1 detta
39843: betalning av sysselsättningsstöd för den arbetslö-      sammanhang har man ansett som missförhållan-
39844: se själv. Syftet med användningen av detta anslag       de bland annat att lönebaserade sysselsättnings-
39845: är således fortfarande det som definierades i mo-       anslag budgeteras på tre skilda moment. 1 budge-
39846: tiveringen tili statsbudgeten för 1993. Den slutli-     ten för innevarande år har detta missförhållande
39847: ga summan av det anslag som överfördes från             lindrats på så sätt att en "korsvis" användning av
39848: 1993 ti111994 uppgick tili ca 200 miljoner mark.        alla tre anslagsmoment möjliggörs förutsatt att
39849: Detta är inte mycket då man beaktar att 115             de totala anslagen inte överskrids. Detta under-
39850: miljoner mark av anslaget beviljades först i den        lättar de lokala arbetskraftsbyråernas verksam-
39851: sista tilläggsbudgeten för 1993, vilket betyder att     het, eftersom anslagen i den nuvarande situatio-
39852: ans1aget tili dessa delar stod tili arbetskraftsbyrå-   nen kan inriktas på den arbetsgivarsektor där
39853: ernas förfogande först i slutet av 1993.                efterfrågan finns.
39854:    Trots att det i det nuvarande sysselsättningslä-
39855: 
39856:       Helsingforsden 11 maj 1994
39857: 
39858:                                                                          Arbetsminister Ilkka Kanerva
39859:                                                   1994 vp
39860: 
39861: Kirjallinen kysymys 263
39862: 
39863: 
39864: 
39865: 
39866:                                     S-L. Anttila: Tammelan ylängön kansallispuistojen opastuskeskuk-
39867:                                         sen toteuttamisesta
39868: 
39869: 
39870:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39871: 
39872:     Tammelan ylängön kansallispuistojen opas-           toja ja Tammelan ylängön suojelualueiden opas-
39873: tuskeskussuunnitelma tukee Hämeen järviylän-            tusta. Pääosa tiloista tulee palvelemaan juuri
39874: gön kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa on           opastuskeskuksen perustarkoitusta. Opastuskes-
39875: esitelty Suomen opastuskeskusten valtakunnalli-         kukset toteutetaan käytännössä valtion raken-
39876: sia tavoitteita. Suunnitelman tavoitteena on ollut      nushankkeina budjettivaroin. Tarvittava maa-
39877: selvittää opastuskeskuksen sijoitukseen liittyviä       pohja on Forssan, Tammelan, Jokioisten, Lopen
39878: vaihtoehtoisia paikkoja sekä kartoittaa opastus-        ja Ypäjän kuntien omistuksessa.
39879: keskuksen toteuttamisen malleja, yhteistyöosa-             Hankkeen toteuttaminen vaatii toimenpiteitä
39880: puolia sekä käytännön tilannetarpeita.                  ympäristöministeriöitä vuoden 1995 budjettiesi-
39881:     Tammelan ylängön kansallispuistojen opas-           tyksessä. Hankkeen toteuttamisesta on tehnyt
39882: tuskeskushanke on valtakunnallisesti liikenteelli-      aloitteen Hämeen liitto, joka on asian myös val-
39883: seltä ja luonnonsuojelulliselta sijainniltaan mer-      mistellut. Hankkeen käytännön toteutuksessa
39884: kittävä hanke koko Etelä-Suomessa. Opastus-             ympäristöministeriön lisäksi tarvitaan myös ope-
39885: keskuksella olisi huomattava merkitys koko Hä-          tusministeriön osallistumista koulutuksen osalta.
39886:  meen maakunnan, kaavaillun Hämeen matkai-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39887:  lun, palvelupuiston sekä Hämeen järviylängön           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39888:  kehittämiselle ja vapaa-ajanja matkailun toimin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39889:  tojen edistämiselle. Opastuskeskus voisi olla          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39890:  myös merkittävä luontovalistuksen ja -opetuksen
39891:  keskus.                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39892:      Eerikkilän urheiluopisto, joka sijaitsee ajatel-          ryhtyä Tammelan ylängön kansallispuis-
39893:  lun opastuskeskuksen lähellä, voisi tarjota tiloja            tojen opastuskeskuksen käytännön to-
39894:  leirikoulutoiminnalle, ja opistolla on suunnitel-             teuttamiseksi ympäristöministeriön ja
39895:  mia myös eräopaskoulutuksen käynnistämisestä.                 metsähallituksen TTS-suunnitelmien mu-
39896:  Opastuskeskus ja kansallispuistot tarjoaisivat oi-            kaisesti vuosina 1995-97, sekä
39897:  vallisen koulutus- ja harjoittelukohteen.                        missä vaiheessa valtion rakennushank-
39898:      Tammelan ylängön opastuskeskus sisältyy                   keina budjettivaroin toteutettavien opas-
39899:  ympäristöministeriön ja metsähallituksen TTS-                 tuskeskusten käytännön suunnittelu ja
39900:  suunnitelmiin vuosina 1995-97. Opastuskeskus                  sen mahdollinen eteneminen ovat tällä
39901:   tulee pääasiallisesti palvelemaan kansallispuis-             hetkellä?
39902: 
39903:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1994
39904:                                            Sirkka-Liisa Anttila
39905: 
39906: 
39907: 
39908: 
39909:  2400321
39910: 2                                         1994 vp -   KK 263
39911: 
39912: 
39913: 
39914: 
39915:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39916: 
39917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        listä. Vuodesta 1990 lähtien valtio on tukenut
39918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Hämeen virkistysalueyhdistyksen maanostoja lä-
39919: olette 21 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-       hes 4 miljoonalla markalla, mikä on johtanut
39920: jeenne n:o 608 ohella toimittanut valtioneuvos-       konkreettisiin ja alueellisesti järkeviin virkistys-
39921: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja S-L.      aluehankintoihin.
39922: Anttilan kirjallisen kysymyksen n:o 263, jossa            Tammelan kansallispuistojen opastuskeskus-
39923: tiedustellaan:                                        hanke on ollut pitkään vireillä. Hämeenjärviylän-
39924:                                                       gön kehittämissuunnitelman yhteydessä hanke-
39925:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        suunnittelun lähtökohdaksi tehty esitys on tähän
39926:        ryhtyä Tammelan ylängön kansallispuis-         mennessä konkreettisin. Opastuskeskuksen sijoi-
39927:        tojen opastuskeskuksen käytännön to-           tuspaikkavertailu ja esityksen tausta-aineisto an-
39928:        teuttamiseksi ympäristöministeriön ja          tavat hyvän lähtökohdan hankkeenjatkovalmis-
39929:        metsähallituksen TTS-suunnitelmien mu-         telulle valtionhallinnossa. Ennen hankkeen to-
39930:        kaisesti vuosina 1995-97, sekä                 teuttamista on tarpeen selvittää vielä perusteelli-
39931:           missä vaiheessa valtion rakennushank-       semmin Eerikkilän urheiluopiston ja sen läheisyy-
39932:        keina budjettivaroin toteutettavien opas-      teen kaavaillun opastuskeskuksen yhteistoi-
39933:        tuskeskusten käytännön suunnittelu ja          mintatavat sekä kartoittaa opastuskeskuksen tal-
39934:        sen mahdollinen eteneminen ovat tällä          vikäyttömahdollisuudet Ympäristöministeriön
39935:        hetkellä?                                      ja opetusministeriön välisen työnjaon selvittämi-
39936:                                                       sen ja selkiinnyttämisen yhteydessä selviävät
39937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös hankkeen rahoitustapa ja -mahdollisuudet
39938: vasti seuraavaa:                                      sekä tarkempi toteuttamisaikataulu. Ympäristö-
39939:                                                       ministeriön on valmis aloittamaan Tammelan
39940:     Tammelan ylänköalue on kaivamattomien             opastuskeskuksen suunnittelun ensi vuonna.
39941: harjuselänteidensä, rakentamattomien pikkujär-            Tärkeintä opastuskeskuksen houkuttelevuu-
39942: viensä ja erämaisten lampiensa sekä laajojen met-     den ja pysyvyyden kannalta on luonnollisesti se,
39943: siensä vuoksi sekä maakunnallisesti että kansalli-    että itse Tammelan ylängön luonto säilyy moni-
39944: sesti merkittävä luonnonsuojelu- ja virkistyspo-      muotoisenaja että siellä olevat luonnonsuojelu-
39945: tentiaali. Alueella on tällä hetkellä kaksi kansal-   ja virkistysalueet sekä retkeilyreitistä saadaan
39946: lispuistoa sekä useita kansallisiin suojeluohjel-     asianmukaisesti toteutetuksi. Ajankohtaisimpia
39947: miin kuuluvaa kohdetta. Kaukolanharjun, Saa-          tässä mielessä ovat Porintien melusta kärsivän
39948: ren kansanpuiston ja Portaan kylän seutu sekä         Liesjärven kansallispuiston laajentaminen melun
39949: Hämeen härkätien ylängön poikki kulkeva osuus         ulottumattomiin opastuskeskuspaikaksi esitetyn
39950: on lisäksi luokiteltu valtakunnallisesti arvok-       Ruostejärven suuntaan sekä luonnonsuojelualu-
39951: kaaksi maisemakokonaisuudeksi.                        een perustaminen Lopen Luutasuolle ja Luuta-
39952:     Hämeen liitto, aikaisemmalta nimeltään Kan-       suon harjulle. Kumpikin toimenpide lisäisi
39953: ta-Hämeen seutukaavaliitto, on pyrkinyt seutu-        alueen nähtävyydellistä ja retkeilyllistä antia
39954: kaavoituksen avulla määrätietoisesti edistämään       olennaisesti sekä edistäisi laajan metsämantereen
39955: sekä mainittujen valatakunnallisten suojeluta-        muodostumista Tammelan ylängölle. Molemmat
39956: voitteiden toteuttamista että luomaan edellytyk-      hankkeet koskevat lähes yksinomaan valtion eri
39957: set ylänköalueen monipuoliselle virkistyskäytöl-      hallinnonalojen käytössä olevia maita, joten kun-
39958: le. Valtion, Hämeen liiton ja kuntien välinen yh-     tien, Hämeen liiton, opetusministeriön, ympäris-
39959: teistyö ja työnjako virkistysalueverkoston ja ret-    töministeriön ja metsähallituksen myötävaiku-
39960: keilyreittien muodostamisessa on ollut esimerkil-     tuksella ne ovat nopeasti toteutettavissa.
39961: 
39962:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1994
39963: 
39964:                                                                Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
39965:                                           1994 vp -   KK 263                                             3
39966: 
39967: 
39968: 
39969: 
39970:                                         Tili Riksdagens Talman
39971: 
39972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      till konkreta och regionalt sett fömuftiga an-
39973: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse nr 608       skaffningar av rekreationsområden.
39974: av den 21 april1994 till vederbörande medlem av           Taoken på en informationscentral (ett natu-
39975: statsrådet översänt följande av riksdagsman S-L       rum) för nationalparkema i Tammela är inte ny.
39976: Anttila undertecknade spörsmål nr 263:                I samband med utvecklingsplanen för sjöplatå-
39977:                                                       området i Tavastland gjordes ett förslag till ut-
39978:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gångspunkter för projektplanering, vilket tills vi-
39979:        ta för att informationscentralen för natio-    dare är det mest konkreta. Jämförelsen mellan
39980:        nalparkema på Tammela högplatå skall           altemativa möjligheter att placera informations-
39981:        byggas enligt miljöministeriets och forst-     centralen och bakgnindsmaterialet till förslaget
39982:        styrelsens verksamhets- och ekonomipla-        ger goda utgångspunkter för fortsatt beredning
39983:        ner 1995-97, och                               av projektet inom statsförvaltningen. Innan pro-
39984:           vilket är nuläget i fråga om den praktis-   jektet förverkligas är det skäl att ytterligare utre-
39985:        ka planeringen av och eventuella framsteg      da hur Eerikkilä idrottsinstitut kunde samarbeta
39986:        i byggandet av informationscentraler som       med informationscentralen, om den förläggs i
39987:        finansieras med budgetmedel som statliga       närheten, och att inventera möjlighetema att
39988:        byggnadsprojekt?                               nyttja informationscentralen under vintem. I
39989:                                                       samband med att arbetsfördelningen mellan mil-
39990:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       jöministeriet och undervisningsministeriet klar-
39991: anföra följande:                                      läggs diskuteras också på vilket sätt projektet bör
39992:                                                       och kan finansieras samt viiken den detaljerade
39993:    Tammela högplatå har avsevärd potential för        tidsplanen är. Miljöministeriet är berett att inleda
39994: naturvård och rekreation och har betydelse            byggnadsplaneringen för Tammela informa-
39995: både för landskapet och för landet i stort på         tionscentral nästa år.
39996: grund av de outnyttjade grusåsama, de obe-                Med tanke på att informationscentralen skall
39997: byggda små sjöama, de ödemarksartade skogs-           vara attraktiv och permanent är det viktigaste
39998: tjämama och de vidsträckta skogama. I områ-           naturligtvis att naturen på själva platån bibehål-
39999: det finns i detta nu två nationalparker och ett       ler sin variationsrikedom och att naturskydds-
40000: antal områden som ingår i riksomfattande              och rekreationsområden och utfårdsrutter kan
40001: skyddsprogram. Trakten kring Kaukolaåsen,             anläggas på vederbörligt sätt. I detta hänseende
40002: Saari folkpark och Porras by och den del av den       är den mest aktuella frågan hur Liesjärvi natio-
40003: tavastländska oxvägen som går över högplatån          nalpark, som lider av bullret från Bjömeborgsvä-
40004: har dessutom klassificerats som landskap av na-       gen, kan utvidgas mot Ruostejärvi, där informa-
40005: tionellt värde.                                       tionscentralen föreslagits bli placerad, och inrät-
40006:    Hämeen liitto (Tavastlands förbund), tidigare      tandet av ett naturskyddsområde i kärrområdet
40007: benämnt Kanta-Hämeen seutukaavaliitto, har            och åsen vid Luutasuo i Loppis. Vardera åtgär-
40008: genom regionplanering målmedvetet arbetat på          den gör området väsentligt mer sevärt och ut-
40009: att både omsätta målen för nationella skyddsåt-       flyktema mer givande och bidrar till uppbyggna-
40010: gärder i praktiken och skapa förutsättningar för      den av en ornfattande skogstrakt på Tammela-
40011: mångsidig rekreation i platåområdet. Då nätet av      platån. Vartdera projektet ligger så gott som ute-
40012: rekreationsområden och vandringsruttema lades         slutande på mark som staten genom olikaförvalt-
40013: upp var samarbetet och arbetsfördelningen mel-        ningar disponerar över, vilket gör att de snabbt
40014: lan staten, Hämeen liitto och kommunema exem-         kan genomföras i samråd och samverkan mellan
40015: plariskt. Efter 1990 har staten med inemot 4 mil-     kommunema, Hämeen liitto, undervisningsmi-
40016: joner mark stött de markköp som förbundet för         nisteriet, miljöministeriet och forststyrelsen.
40017: rekreationsområden i Tavastland gjort, vilket lett
40018:      Helsingforsden 13 maj 1994
40019: 
40020:                                                                      Miljöminister Sirpa Pietikäinen
40021:                                                   1994vp
40022: 
40023: Kirjallinen kysymys 264
40024: 
40025: 
40026: 
40027: 
40028:                                     Polvinen: Työntekijöiden lomautuksista Kuhmon ja Suomus-
40029:                                         salmen hoitoalueilla
40030: 
40031: 
40032:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40033: 
40034:     Metsähallituksen Kuhmon ja Suomussalmen             maksetut työttömyyskorvaukset huomioon ot-
40035: hoitoalueet ovat antaneet lomautuksia työnteki-         taen, nousevat, jos lomautuksista muodostuu
40036: jöille ja toimihenkilöille. Lomautusten pituudet        aina toistuvia ja pitkiä, kymmeniin miljooniin
40037: voivat olla tulevaisuudessajopa useita kuukausia        markkoihin.
40038: vuodessa. Lomautusten perusteeksi on työnanta-             Kainuussa on 120 puuta jalostavaa yritystä.
40039: ja ilmoittanut mm. toimenpidekieltoon äkillisesti       Näiden toiminnan jatkumisen perusedellytys
40040: asetetut kymmeniätuhansia hehtaareja käsittä-           on, että ne saavat tarvitsemastaan raakapuusta
40041: vät metsäalueet. Huomioon ottaen entiset suuret         vähintään nykyisen määrän metsähallituksen
40042: suojelualueet ja nyt toimenpidekieltoon asetetut        toimituksina. Metsähallituksen vuotuinen raa-
40043: alueet työnantajana ei ole mahdollisuuksia hen-         kapuun hakkuumäärä on Kainuussa noin
40044: kilöstönsä työllistämiseen. Hakkuukohteiden             800 000 m3•
40045:  suunnittelu on metsähallituksessa pitkäjänteistä          Mikäli nyt toimenpidekiellossa olevat kym-
40046: toimintaa. Nyt toimenpidekiellon kohteeksijou-          menettuhannet hehtaarit määrätään rauhoitus-
40047:  tuneilla alueilla metsähallituksen tarkoituksena       alueiksi, putoaa vuotuinen hakkuumäärä alle
40048:  on ollut työskennellä useiden seuraavien vuosien       puoleen nykyisestään. Tämä merkitsee ainakin
40049:  ajan.                                                  300:lle metsähallituksen palveluksessa nyt ole-
40050:      Kuhmon hoitoalueen talousmetsistä on tällä         valle työsuhteen päättymistä.
40051:  hetkellä 15 900 hehtaaria asetettu toimenpide-            Samalla se merkitsee vaikeuksia monelle mer-
40052:  kieltoon vanhojen metsien suojeluohjelman ja           kittävälle kainuulaiselle puunjalostusyritykselle
40053:  luonnonvarojen kartoittamisen vuoksi. Maa-             kuten esim. Kuhmon sahalle. Kainuun maakun-
40054:  alaa toimenpidekiellossa on 22 500 hehtaaria.          nalle metsähallituksen puunkorjuun näinkin
40055:  Tällä alueella on 2,5 miljoonaa kuutiota vanhaa,       huomattava väheneminen merkitsisi monenlai-
40056:  uudistamisiässä olevaa puustoa. Kaiken kaik-           sia vaikeuksia. Kainuussahan on entisestäänkin
40057:  kiaan Kuhmon pinta-alasta metsätalouskäytön            suojelun piirissä huomattavia alueita, jotka ovat
40058:  ulkopuolella on metsähallituksen metsämaata            paikallisten asukkaiden mielestä riittävät oman
40059:  9,7 %kunnanpinta-alastaja 19,64 %metsähalli-           maakunnan metsien suojelutarpeet huomioon
40060:  tuksen maista.                                         ottaen. Luonnonsuojelualueita tulisikin sijoittaa
40061:      Suomussalmella on vastaavasti vanhojen met-        tasapuolisesti maan eri osiin, eikä yksille alueille.
40062:  sien inventointialueella metsämaata 26 200 heh-           Kun Kuhmoon perustettiin aikoinaan Ystä-
40063:  taaria ja maa-alaa 38 200 hehtaaria. Puustoa on        vyyden puisto, niin silloisen ministeri Bärlundin
40064:  alueella 3,6 miljoonaa kuutiota.                       johtama ympäristöministeriön työryhmä va-
40065:      Varatuilta alueilta puuttuvat päätökset siitä,     kuutti Kuhmossa vuonna 1988, että puistohanke
40066:  tulevatko ne lopullisen suojelun piiriin vai eivät.    ei vie jo olemassa olevia työpaikkoja, päinvas-
40067:  Toisaalta ei tiedetä, koska lopulliset päätökset       toin. Silloin perusteltiin, että metsien moninais-
40068:   suojelualueista tehdään ja paljonko ja millaisia      käyttö ja tutkimustyö tuovat lisää työpaikkoja.
40069:   tulee.                                                Ystävyyden puistoon on mm. valtion talous-
40070:      Lomautukset koskettavat satoja henkilöitä.         arvioiden rajoissa ehdotettu perustettavaksi 21
40071:   Lomautusten taloudelliset menetykset työnteki-        pysyvää työpaikkaa vuoteen 1995 mennessä.
40072:  jöille, toimihenkilöille, kunnille ja metsähallituk-   Päätökset keskuksen tarvitsemasta henkilökun-
40073:   selle ovat huomattavat. Yksinomaan lomautus-          nasta puuttuvat. Kuhmon kaupungin Ystävyy-
40074:   maksukulut metsähallitukselle ovat useita satoja      den puiston perustamiselle myönteisen kannan
40075:   tuhansia markkoja. Kaikki menetykset, myös            ehtona on ollut keskuksen rakentaminen ja sii-
40076: 
40077:  2400321
40078: 2                                        1994 vp -   KK 264
40079: 
40080: hen muodostuvat metsätalouden menetyksiä                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40081: kompensoivat työpaikat.                                    ryhtyä, että metsähallituksen Kuhmon ja
40082:    Metsähallituksesta muodostettiin tämän vuo-             Suomussalmen hoitoalueiden työnteki-
40083: den alusta liikelaitos. Lain käsittelyn yhteydessä         jöiden työllisyys voidaan turvata, lomau-
40084: oli esillä myös metsähallituksen työllistämisvel-          tukset pikaisesti perua ja henkilöstölle
40085: voite, mikä jäi kuitenkin avoimeksi. Pelkona on,           taata normaali työrauha ilman, että on
40086: että tulostavoitteen kiristymisen myötä metsä-             jatkuvia kahnauksia luonnonsuojelun ni-
40087: hallitus joutuu mahdollisesti antamaan jatkossa            missä,ja
40088: lisää periksi työllisyyden turvaamisesta.                     miten Hallitus aikoo toimia, jotta
40089:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-         Ystävyyden puistossa täytetään korvaa-
40090: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            vat työpaikat, mitkä sinne on aikoinaan
40091: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            luvattu?
40092: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40093:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
40094: 
40095:                                            Osmo Polvinen
40096:                                            1994 vp -    KK 264                                          3
40097: 
40098: 
40099: 
40100:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40101: 
40102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lemät suojeluohjelman inventointivaiheen toi-
40103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           menpiderajoitukset osoittavat tehtävän vaati-
40104: olette 22 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-         maa vastuuntuntoaja luonnonsuojeluun keskei-
40105: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sesti liittyvän varovaisuusperiaatteen noudatta-
40106: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Polvisen näin        mista. Juuri aktiivinen osallistuminen luonnon-
40107: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 264:                suojeluun on paras keino metsiensuojelun ja met-
40108:                                                         sien muun käytön yhteensovittamisessaja tavoit-
40109:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          teiden ristikkäisyydestä mahdollisesti aiheutu-
40110:        ryhtyä, että metsähallituksen Kuhmon ja          vien häiriöiden hallinnassa.
40111:        Suomussalmen hoitoalueiden työnteki-                 Ylijohtaja Kari Kourilehdon johtaman Ystä-
40112:        jöiden työllisyys voidaan turvata, lomau-        vyyden puiston perustamistyöryhmän mietin-
40113:        tukset pikaisesti perua ja henkilöstölle         nössä 25.1.1989 ehdotettiin, että puiston hoitoa
40114:        taata normaali työrauha ilman, että on           ja tutkimusta varten perustetaan yhteensä 10 vir-
40115:        jatkuvia kahnauksia luonnonsuojelun ni-          kaa. Näiden lisäksi työryhmä arvioi puiston tar-
40116:        missä,ja                                         peisiin tarvittavan 5-6 hoitohenkilökuntaan
40117:           miten Hallitus aikoo toimia, jotta            kuuluvaa työntekijää. Työryhmän esitys ylitti
40118:        Ystävyyden puistossa täytetään korvaa-           selvästi Ystävyyden puiston perustamisesta ai-
40119:        vat työpaikat, mitkä sinne on aikoinaan          heutuneet hakkuutoimintaan liittyneet työpaik-
40120:        luvattu?                                         kojen menetykset, jotka nykyisin on arvioitu
40121:                                                         noin 8-9 henkilötyövuodeksi.
40122:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskes-
40123: taen seuraavaa:                                         kukseen on vuoden 1994 alusta kiinnitetty vaki-
40124:                                                         tuinen puistonhoitaja ja opas, minkä lisäksi puis-
40125:    Kainuussa talvella 1994 suoritetut metsurien         tossa työskentelee väliaikaisia kausioppaita.
40126: lomautukset johtuivat paitsi vanhojen metsien           Vesi- ja ympäristöhallitus on osoittanut yhden
40127: suojeluohjelman inventointivaiheen toimenpide-          tutkijan puistoon liittyviin tutkimustehtäviin.
40128: rajoituksista, niin myös metsätyöhön liittyvästä        Työryhmän esityksistä poiketen ei Ystävyyden
40129: kausivaihtelusta ja metsätyön rationalisoinnista.       puisto toimi itsenäisenä yksikkönä, vaan osana
40130: Metsätyön kannalta vaikeaan talvikauteen liitty-        metsähallituksen Kainuun puistoaluetta, jolloin
40131: vät suhteellisen lyhyet lomautukset eivät sinänsä       osa puistoalueen työpanoksesta palvelee myös
40132: ole poikkeuksellinen ilmiö, ja niihin joudutta-         Ystävyyden puiston tarpeita.
40133: neen luonnonolosuhteiden aiheuttamien ongel-                Yksittäisten luonnonsuojelualueiden hoidon
40134: mien vuoksi jatkossakin turvautumaan. Tällä             organisointi valtakunnallisen puistoalueverkos-
40135: hetkellä tiedossa olevat metsien suojeluhankkeet        ton yhteyteen on osoittautunut kokonaisuuden
40136: eivät kuitenkaan aiheuta lomautustarvetta tule-         kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi
40137: valla talvikaudella.                                    ratkaisuksi. Kainuun puistoalue työllisti vuonna
40138:    Metsähallituksen tehtävänä on vuoden alusta          1993 työllisyysvaroin palkatut mukaan lukien
40139: voimaan tulleen uuden lain mukaan hoitaa, käyt-         yhteensä noin 34 henkilöä, joten luonnonsuoje-
40140: tää ja suojella kestävästi ja tuloksellisesti hallin-   lun työllistävä vaikutus on alueella merkittävä.
40141: nassaan olevia luonnonvaroja ja muuta omai-             Lähivuosina Kainuun puistoalueen henkilöstön
40142: suutta. Metsähallitukselle annetun luonnonva-           rakennetta on tarkoitus kehittää valtiontalouden
40143: rojen suojelu- ja käyttötehtävän menestykselli-         tarjoamien mahdollisuuksien mukaan suojelu-
40144: nen hoitaminen edellyttää aktiivista osallistumis-      tehtävien erityisvaatimusten mukaisesti. Ystä-
40145: ta meneillään oleviin suojeluhankkeisiin ja suoje-      vyyden puiston hoitoon ja käyttöön liittyvät työ-
40146: luohjelmien valmisteluun. Tästä on osoituksena          tehtävät eivät edellytä Kainuun puistoalueen
40147:  nyt meneillään oleva vanhojen metsien suojelu-         käytettävissä olleen työntekijämäärän lisäämis-
40148:  ohjelman valmistelu, jossa metsähallituksella on       tä.
40149:  keskeinen rooli. Metsähallituksen itse määritte-
40150: 
40151:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1994
40152: 
40153:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä
40154: 4                                        1994 vp -   KK 264
40155: 
40156: 
40157: 
40158:                                        Till Riksdagens Talman
40159: 
40160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Forststyrelsen känner ansvar för uppgiften och
40161: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      att den följer den försiktighetsprincip som är
40162: 22 april 1994 till vederbörande medlem av stats-     centralt förknippad med naturskyddet. Just ett
40163: rådet översänt följande av riksdagsman Polvinen      aktivt deltagande i naturskyddet är det bästa
40164: undertecknade spörsmål nr 264:                       sättet att både anpassa skogsskyddet till annan
40165:                                                      användning av skogen och tackla eventuella pro-
40166:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       blem i anknytning till motstridiga mål.
40167:        ta för att det skall bli möjligt att trygga       Arbetsgruppen för inrättande av Vänskapens
40168:        sysselsättningen för forststyrelsens ar-      park, som leddes av överdirektör Kari Kourileh-
40169:        betstagare inom Kuhmo och Suomussal-          to, gav 25.1.1989 sitt betänkande där det före-
40170:        mi revir, att snabbt upphäva permitte-        slogs att sammanlagt 10 tjänster inrättas för sköt-
40171:        ringama och att garantera arbetstagama        seln av parken och forskningen. Enligt arbets-
40172:        arbetsfred utan ständiga slitningar i na-     gruppens beräkningar skulle personalen för
40173:        turskyddets namn, och                         parkens skötsel behöva utökas med ytterligare
40174:           vad ämnar Regeringen göra för att de i     5-6 personer. Arbetsgruppens förslag översteg
40175:        tiden utlovade ersättande arbetsplatsema      klart de arbetsplatser i anslutning till avverkning-
40176:        i Vänskapens park skall bli besatta?          en som gick förlorade när parken inrättades.
40177:                                                      F örlusten av arbetsplatser har numera beräknats
40178:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        uppgå till 8-9 årsverken.
40179: anföra följande:                                         Vid informations- och forskningscentret för
40180:                                                      Vänskapens park har från ingången av 1994 an-
40181:    Permitteringama av skogsarbetama i Kaja-          ställts en ordinarie skötare och guide för parken
40182: naland vintem 1994 berodde dels på åtgärdsin-        och under säsongema arbetar dessutom tillfålli-
40183: skränkningar under inventeringskedet i skydds-       ga guider i parken. Vatten- och miljöstyrelsen har
40184: programmet för gamla skogar, dels på skogsar-        anvisat en forskare för forskningsuppgifter i an-
40185: betets säsongfluktuation och rationaliseringen       slutning till parken. A vvikande från arbetsgrup-
40186: av skogsarbetet. De relativt korta permittering-     pens förslag arbetar Vänskapens park inte som
40187: ama i anslutning tili vintersäsongen, som är svår    en självständig enhet, utan som en del av Forst-
40188: ur skogsarbetamas synpunkt, är inte i sig något      styrelsens parkområde i Kajanaland, varigenom
40189: ovanligt fenomen och troligtvis måste permitte-      en del av arbetsinsatsema inom parkområdet
40190: ringar också användas i framtiden på grund av de     också betjänar Vänskapens park.
40191: problem som naturförhållandena förorsakar. De            Att organiseringen av de enskilda natur-
40192: nu aktuella skogsskyddsprojekten medför dock         skyddsområdenas skötsel har inordnats i det
40193: inga permitteringsbehov under den kommande           riksomfattande nätet av parkområden har med
40194: vintersäsongen.                                      tanke på helheten visat sig vara en ändamålsenlig
40195:    Enligt den nya lag som trädde i kraft vid årets   och fungerande lösning. Kajanalands parkområ-
40196: ingång skall Forststyrelsen på ett hållbart och      de sysselsatte 1993 inalles 34 personer, inklusive
40197: effektivt sätt vårda, använda och skydda naturre-    dem som avlönats med sysselsättningsmedel, vil-
40198: surser och annan egendom som den har i sin           ket visar att naturskyddet har en betydande in-
40199: besittning. F ör att framgångsrikt kunna sköta sin   verkan på sysselsättningen inom området. A vsik-
40200: uppgift att skydda och använda naturresurser         ten är att under de närmaste åren, inom ramen
40201: måste Forststyrelsen aktivt deltaide pågående        för de möjligheter statens ekonomi medger, ut-
40202: skyddsprojekten och i beredningen av skydds-         veckla personalstrukturen inom Kajanalands
40203: program. Ett bevis på detta är beredningen av ett    parkområde enligt de särskilda krav skyddsupp-
40204: skyddsprogram för gamla skogar, där Forststy-        giftema ställer. Arbetsuppgiftema i anslutning
40205: relsen har en central roll. De åtgärdsinskränk-      till skötseln och användningen av Vänskapens
40206: ningar i skyddsprogrammets inventeringsskede,        park förutsätter inte att den personai som varit
40207: som Forststyrelsen själv har fastställt, visar att   tillgänglig i Kajanalands parkområde utökas.
40208: 
40209:      Helsingforsden 16 maj 1994
40210: 
40211:                                                       Jord- och skogsbruksminister Mikko Pesälä
40212:                                                 1994 vp
40213: 
40214: (irjallinen kysymys 265
40215: 
40216: 
40217: 
40218: 
40219:                                    Seppänen: Suomen jäsenmaksupalautuksista Euroopan unionissa
40220: 
40221: 
40222: 
40223:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40224: 
40225:    Suomen ED-jäsenyysneuvotteluista tiedotet-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40226: :iin, että Suomeen palautuu ED-budjettivaroja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40227: 1oin 500 miljoonaa markkaa koulutus-, tiede- ja
40228: :utkimustarkoituksiin. Tätä jäsenmaksupalau-                    Millä tavalla ja mihin erityisiin tarkoi-
40229: :usta ei ole tarkemmin määritelty.                           tuksiin Suomi saa jäsenmaksupalautusta
40230:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          koulutus-, tiede- ja tutkimustoimintaan
40231: :yksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              mahdollisen ED-jäsenyyden perusteella?
40232: 
40233:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
40234: 
40235:                                             Esko Seppänen
40236: 
40237: 
40238: 
40239: 
40240: 2400321
40241: 2                                         1994 vp -    KK 265
40242: 
40243: 
40244: 
40245: 
40246:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40247: 
40248:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        malaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten j<
40249: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yritysten harjoittamalle tutkimustominnalle
40250: olette 22 päivänä huhtikuuta päivätyn kirjeenne        Osallistuminen tutkimussektorin hankkeiden to·
40251: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       teuttamiseen perustuu pääsääntöisesti tarjouskil·
40252: le jäsenelle kansanedustaja Esko Seppäsen näin         pailuihin ja saatavan tuen määrä riippuu enner
40253: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 265:               kaikkea suomalaisten omasta aktiivisuudesta.
40254:                                                        Eräissä tapauksissa osallistuminen vaatii myö5
40255:           Millä tavalla ja mihin erityisiin tarkoi-    omaa rahoitusta. Tutkimusohjelmien kautta tu·
40256:        tuksiin Suomi saa jäsenmaksupalautusta          leva tuki ei kulje Suomen valtion budjetin kautta.
40257:        koulutus-, tiede- ja tutkimustoimintaan         vaan se osoitetaan suoraan ohjelmaosallistujille.
40258:        mahdollisen ED-jäsenyyden perusteella?              2) Koulutus- ja kulttuurisektorilla Suomi osal-
40259:                                                        listuisi EU:n jäsenenä EU:n koulutus- ja infor-
40260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maatiopoliittisiin ohjelmiin, joista suurin osa on
40261: vasti seuraavaa:                                       ollut Suomelle avoimia jo ETA:n puitteissa.
40262:                                                            EU:n koulutuspolitiikan tavoitteena on kou-
40263:    Suomen EU:sta saarnat muut kuin maatalou-           lutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittä-
40264: teen tai aluepolitiikkaan liittyvät tulot kohdistui-   minen lisäämällä nuoriso-, opiskelija- ja opettaja-
40265: sivat pääasiassa tutkimus- ja kehitys- sekä ope-       vaihtoa sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä.
40266: tussektorille. Nämä tulot eivät olisi jäsenmaksu-      EU:n koulutusyhteistyö perustuu toimintaohjel-
40267: palautetta, vaan EU:ltaesim. erilaisten ohjelmien      miin, joista SOCRATES-ohjelma koskee kor-
40268: puitteissa saatavaa tukea.                             keakouluyhteistyötä, opiskelijavaihtoa sekä pe-
40269:     1) Tutkimus- ja kehityssektorilla Suomi osal-      ruskoulujen ja lukioiden yhteistyötä ja LEO·
40270: listuujo ETA:ssa EU:n neljänteen T & K -puhe-          NARDO-ohjelma ammatillista koulutusta.
40271: ohjelmaan ja tavoite on, että puheohjelman ja              Myös EU :n koulutusohjelmista saatavat varat
40272: siihen liittyvien tutkimusohjelmien kautta saa-        kanavoidaan suoraan osallistujatahoille eli yli-
40273: daan mahdollisimman paljon EU:lta tukea Suo-           opistoille ja korkeakouluille.
40274: 
40275:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1994
40276:                                                                            Ministeri Pertti Salolainen
40277:                                         1994 vp -   KK 265                                           3
40278: 
40279: 
40280: 
40281: 
40282:                                       Tili Riksdagens Talman
40283: 
40284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    för forskningen vid högskolor, forskningsinstitut
40285: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den     och företag i Finland. Deltagandet i forsknings-
40286: 22 april till vederbörande medlem av statsrådet     sektorns projekt grundar sig i regel på anbudsför-
40287: översänt följande av riksdagsman Esko Seppä-        farande och storleken av det stöd som erhålls är
40288: nen undertecknade spörsmål nr 265:                  framför allt beroende av finländarnas egen akti-
40289:                                                     vitet. I vissa fall krävs också egen finansiering.
40290:           På vilket sätt och för vilka speciella    Det stöd som kommer via forskn,ingsprogram-
40291:        ändamål får Finland vid ett eventuellt       men går inte över Finlands statsbudget, utan det
40292:        EU-medlemskap återbäring till verksam-       anvisas direkt till dem som deltar i ett program.
40293:        het inom utbildning, vetenskap och forsk-       2) Inom sektorn för utbildning och kultur
40294:        ning?                                        kommer Finland som EU-medlem att delta i
40295:                                                     EU :s utbildnings- och informationspolitiska pro-
40296:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gram, av vilka största delen varit öppna för Fin-
40297: anföra följande:                                    land redan inom ramen för EES.
40298:                                                        Målet för EU:s utbildningspolitik är att ut-
40299:     De inkomster som Finland kommer att få från     veckla utbildningens europeiska dimension ge-
40300: EU och som inte gäller jordbruk och regionalpo-     nom att öka utbytet av ungdomar, studerande
40301: litik, kommer huvudsakligen att gälla forsknings-   och lärare samt samarbetet mellan läroanstalter.
40302: och utvecklingssektorn samt undervisningssek-       EU:s utbildningssamarbete grundar sig på åt-
40303: torn. Dessa inkomster kommer inte att vara åter-    gärdsprogram, av vilka SOCRATES-program-
40304: bäring på medlemsbidraget, utan EU-stöd som         met gäller högskolesamarbete, studentutbyte och
40305: erhålls t.ex. inom ramen för olika program.         samarbete i grundskolan och gymnasierna, me-
40306:     1) Inom sektorn för forskning och utveckling    dan LEONARDO-programmet gäller yrkesut-
40307: deltar Finland redan genom EES i EU:s fjärde        bildningen.
40308: F & U-ramprogram och målet är att vi genom             Också de ruedel som fås genom EU:s utbild-
40309: ramprogrammet och därtill anslutna forsknings-      ningsprogram kanaliseras direkt tili deltagarna,
40310: program skall få så mycket EU-stöd som möjligt      dvs. tili universiteten och högskolorna.
40311: 
40312:      Helsingforsden 9 maj 1994
40313: 
40314:                                                                         Minister Pertti Salolainen
40315:                                                  1994 vp
40316: 
40317: Kirjallinen kysymys 266
40318: 
40319: 
40320: 
40321: 
40322:                                     Jurva ym.: Eräiden aseiden ja asejäljitelmien rekisteröinnistä
40323: 
40324: 
40325: 
40326:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40327: 
40328:     Karhulassa tapahtunut varusmiehen tekemä           den avulla on mahdollista, mutta rangaistus ei
40329: kolmoissurma on järkyttänyt suuresti suomalai-         vastaa oikealla aseella tehdystä saatua. Tilantee-
40330: sia. Samalla on herännyt keskustelua jalkajousen       seen tulisi puuttua nopeasti, muutoin tilanne voi
40331: rinnastamisesta ampuma-aseisiin. Kyseisellä            riistäytyä käsistä.
40332: aseella surmattiin kaksi Karhulan uhreista ja sillä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40333: on aiemminkin tehty surmatekoja. Jalkajouselle         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40334: ei tällä hetkellä tarvita kuitenkaan aseenkantolu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40335: paa eikä niitä edes virallisesti rekisteröidä. Aseen   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40336: surmateho ja vaarallisuus huomioon ottaen ko.
40337: ampuma-aseet tulisi kuitenkin rinnastaa nor-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
40338: maaleihin aseisiin, joille tarvitaan ostolupa ja              jalkajousen rinnastamiseksi tavallisiin
40339: aseenkantolupa, sekä ne olisi rekisteröitävä.                 ampuma-aseisiin kantolupineen ja rekis-
40340:     Viime aikoina on yleistynyt pankki- ym. ryös-             teröinteineen, ja
40341: töjen tekeminen käyttäen uhkailuvälineenä ase-                   mitä Hallitus aikoo tehdä asejäljitel-
40342: jäljitelmiä. Kyseisiä välineitä saa nykyisin ostaa            millä tehtyjen ryöstöjen estämiseksi ny-
40343: jopa postimyynnistä ja ne muistuttavat erehdyt-               kyistä tehokkaammin?
40344: tävästi esikuviaan. Siksi ryöstön tekeminen nii-
40345: 
40346:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
40347: 
40348:                      Marita Jurva                               Raimo Vistbacka
40349:                      Hannu Suhonen                              Tina Mäkelä
40350:                                               LeaMäkipää
40351: 
40352: 
40353: 
40354: 
40355: 2400321
40356: 2                                          1994 vp -   KK 266
40357: 
40358: 
40359: 
40360:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40361: 
40362:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomen ampuma-aselainsäädäntöä ollaan
40363: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          parhaillaan uudistamassa. Voimakastehoiset jal-
40364: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kajouset rinnastuvat käyttötarkoitukseltaan ja
40365: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marita            vaikutukseltaan ruutikaasupaineperiaatteella
40366: Jurvan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          toimiviin ampuma-aseisiin. Huolimatta jousi-
40367: sen n:o 266:                                           aseitten määrittelyyn ja rekisterinpitoon liittyvis-
40368:                                                        tä vaikeuksista harkitaanjousiaseitten sisällyttä-
40369:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         mistä uudistettavan ampuma-aselain soveltamis-
40370:         jalkajousen rinnastamiseksi tavallisiin        alaan.
40371:         ampuma-aseisiin kantolupineen ja rekis-           Suomeen saa vapaasti tuoda ja täällä saa va-
40372:         teröinteineen, ja                              paasti valmistaa, myydä ja hallussapitää sellaisia
40373:            mitä Hallitus aikoo tehdä asejäljitel-      ampuma-aseitten jäljitelmiä, joilla ei voida am-
40374:         millä tehtyjen ryöstöjen estämiseksi ny-       pua laukauksia. Laitteet muistuttavat ulkoisten
40375:         kyistä tehokkaammin?                           ominaisuuksiensa puolesta ampuma-aseita, mut-
40376:                                                        ta eivät ole ampuma-aseita, koska niillä ei myös-
40377:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kään voi aiheuttaa ampuma-aseasetuksessa tar-
40378: vasti seuraavaa:                                       koitetulla tavalla hengenvaaraa tai terveydelle
40379:                                                        vahinkoa.
40380:    Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun              Vuonna 1990 tehtiin ampuma-asetta käyttäen
40381: asetuksen (34/33) 1 §:n mukaan ampuma-aseilla          yhteensä 58 liike- tai rahalaitosryöstöä. Näissä
40382: tarkoitetaan kaikkia sellaisia aseita, joilla räjäh-   yhdessäkään ei ollut tekovälineenä asejäljitelmä.
40383: dysainetta käyttäen voidaan ampua laukauksia           Vuonna 1993 ampuma-asetta käyttäen tehdyissä
40384: siten, että siitä voi aiheutua hengenvaaraa tai        kaikkiaan 162 liike- ja rahalaitosryöstössä vain 5
40385: terveydelle vahinkoa. Ampuma-aseiksi luetaan           tapauksessa tekoväline oli asejäljitelmä, leikkiase
40386: myös kaasupistoolit ja muut kaasupanosten lau-         tai muu ampuma-asetta muistuttava väline. Ti-
40387: kaisemista varten tarkoitetut tai vaikutukseltaan      lastot osoittavat, että yli 60 % Suomessa tehdyis-
40388: ja käyttötarkoitukseltaan niihin verrattavat lait-     tä liike- ja rahalaitosryöstöistä on tehty ampuma-
40389: teet. Jousiaseet eivät siten kuulu asetuksen sovel-    asetta käyttämällä. Vajaassa 40 %:ssa tapauksia
40390: tamisalaan. Myöskään teräaselain (108/77) mää-         tekoväline on ollut teräase tai muu vaarallinen
40391: räykset eivät koske jousiaseita.                       esine.
40392:    Metsästysasetuksen (666/93) 20 §:n mukaan              Ampuma-aselainsäädännön uudistamisen yh-
40393: jousiaseella saa metsästää eräitä pienriistaan         teydessä ei ole harkittu edellä todettujen asejälji-
40394: kuuluvia eläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä.         telmien ottamista ampuma-aselainsäädännön
40395: Jousiasetta ei ole metsästyslainsäädännössäkään        piiriin tai muutenkaan niiden saatavuuden tai
40396: määritelty muutoin kuin määräämällä, että met-         hallussapidon rajoittamista säännöksin tai mää-
40397: sästää saa vain sellaisella jousiaseella, jonka jän-   räyksin. Sisäasiainministeriön käsityksen mu-
40398: nittämiseen tarvittava voima on vähintään 180          kaan näiden laitteiden kieltämisellä tai luvanva-
40399: newtonia.                                              raistamisella ei juurikaan vähennettäisi ryöstöri-
40400:    Euroopan yhteisön neuvoston antama ampu-            koksia. Tärkeämpää onkin vähentää ryöstöri-
40401: ma-aseiden hankkimista ja hallussapitoa koske-         kosten uhkaa ja ampuma-aseisiin liittyvää hen-
40402: va direktiivi (911477/EEG) ei koske jousiaseita.       gen ja terveyden vaaraa pyrkimällä saamaan lu-
40403: Direktiivin estämättä jousiaseet voidaan sisällyt-     vattomat ja haltijoilleen tarpeettomat ampuma-
40404: tää kansalliseen aselainsäädäntöön. Näin on me-        aseet lupakontrollin piiriin tai valtion haltuun.
40405: netelty Ruotsissa, jossa varsijouset (armborst)        Valmisteilla olevaan ampuma-aselakiluon-
40406: ovat aselain (vapenlagen 1973: 1176) soveltamis-       nokseen sisältyykin tällaisten ampuma-aseiden
40407: alaan kuuluvia laitteita. Myös Ruotsissa vast-         ilmoittamis- ja luovuttamismenettelyä koskeva
40408: ikään julkaistussa aselakimietinnössä (SOU             ehdotus.
40409: 1994:4) ehdotetaan varsijousien käsittelemistä
40410: edelleen luvanvaraisina ampuma-aseina.
40411: 
40412:     Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994
40413: 
40414:                                                                 Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen
40415:                                           1994 vp -   KK 266                                            3
40416: 
40417: 
40418: 
40419:                                         Tili Riksdagens Talman
40420: 
40421:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Den finska lagstiftningen om skjutvapen är
40422: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        under revidering. De effektiva armborsten lik-
40423: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ställs med sådana skjutvapen som till sin använd-
40424: man Marita Jurva m.fl. undertecknade spörsmål         ning och verkan fungerar enligt krutgastrycks-
40425: nr 266:                                               principen. Trots de svårigheter som är förknippa-
40426:                                                       de med att definiera och föra register över pilbå-
40427:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gar, övervägerman att i samband med revidering-
40428:        ta i syfte att likställa armborst med ordi-    en inkludera pilbågar i tillämpningsområdet för
40429:        nära skjutvapen som fordrar tillstånd och      lagen om skjutvapen.
40430:        registrering, och                                  Tili Finland får fritt införas och här får fritt
40431:           vad ämnar Regeringen göra för att ef-       tillverkas, säljas och innehas sådana skjutvapen-
40432:        fektivare förebygga rån som utförs med         imitationer med vilka man inte kan avfyra skott.
40433:        vapenimitationer?                              Till det yttre påminner apparaterna om skjutva-
40434:                                                       pen, men är inte sådana, eftersom man med dem
40435:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inte heller kan orsaka fara för Iiv eller skada för
40436: anföra följande:                                      hälsan så som avses i förordningen angående
40437:                                                       skjutvapen.
40438:    Enligt 1 § förordningen angående skjutvapen            År 1990 utfördes sammanlagt 58 beväpnade
40439: och skjutförnödenheter (34/33) avses med skjut-       rån i butiker eller penninginrättningar. Vapen-
40440: vapen alla sådana vapen, med vilka man med            imitationer användes inte vid ett enda av dessa.
40441: hjälp av något explosivt ämne kan aviossa skott       Vid de totalt 162 beväpnade rån som 1993 utför-
40442: så att det kan uppstå fara för Iiv eller skada för    des i butiker och penninginrättningar var redska-
40443: hälsan. Till skjutvapen hänförs också gaspistoler     pet endast i fem fall en vapenimitation, ett lek-
40444: och övriga för lossande av gasladdningar avsedda      saksvapen eller något annat redskap som påmin-
40445: eller till sin verkan och sitt användningssyfte med   de om skjutvapen. Statistiken visar att över 60 %
40446: demjämförliga apparater. Pilbågar faller således      av rånen i finska butiker och penninginrättningar
40447: utanför förordningens tillämpningsområde. La-         har utförts med hjälp av skjutvapen. I knappt
40448: gen om eggvapen (108/77) gäller inte heller pilbå-    40 % av fallen har redskapet varit ett eggvapen
40449: gar.                                                  eller något annat farligt föremål.
40450:    Enligt 20 § jaktförordningen (666/93) får vissa        1 samband med revideringen av lagstiftningen
40451: djur som räknas som småvilt och icke fredade          om skjutvapen har man inte övervägt att ta med
40452: djur skjutas med pilbåge. Pilbågar har inte heller    nämnda vapenimitationer i lagstiftningen om
40453: definierats ijaktlagstiftningen på annat sätt än så   skjutvapen, eller att på annat sätt med stadgan-
40454: att jakt endast är tillåten med pilbågar som kräver   den och bestämmelser begränsa möjligheterna att
40455: en kraft om minst 180 newton för spänning av          få tag på eller inneha vapenimitationer. Enligt
40456: bågen.                                                inrikesministeriets uppfattning skulle man ge-
40457:    Europeiska gemenskapernas råds direktiv om         nom att förbjuda eller licensbelägga dessa inte
40458: kontroll av förvärv och innehav av vapen (91/         nämnvärt minska antalet rån. Det är därför vikti-
40459: 477/EEG) gäller inte pilbågar. Direktivet hin-        gare att minska rånhotet och den fara för Iiv och
40460: drar inte att pilbågar medtas i den nationella        hälsa som är förknippad med skjutvapen genom
40461: lagstiftningen. Så har man gjort i Sverige, där       att se till att olovliga och för innehavarna onödiga
40462: armborsten omfattas av vapenlagen (1973: 1176).       skjutvapen licensbeläggs och ställs under kontroll
40463: Också i betänkandet av Vapenlagsutredningen           eller omhändertas av staten. I utkastet tilllag om
40464: (SOU 1994:4), som nyligen publicerades i              skjutvapen föreslås därför ett anmälnings- och
40465: Sverige, föreslås att armborst fortfarande skall      överlåtelseförfarande vad gäller skjutvapen.
40466: behandlas som licensbelagda skjutvapen.
40467: 
40468:      Helsingforsden 6 maj 1994
40469: 
40470:                                                                   Inrikesminister Mauri Pekkarinen
40471:                                                  1994vp
40472: 
40473: Skriftligt spörsmål 267
40474: 
40475: 
40476: 
40477: 
40478:                                     Renlund m.fl.: Om marknadsstyming av vården
40479: 
40480: 
40481: 
40482:                                          Tili Riksdagens Talman
40483: 
40484:     Marknadsstymingen i anskaffningen av vård-         måste stå för en viss beredskap, som skall inbakas
40485: tjänster får en allt bredare omfattning i Finland.     i prisema.
40486: Detta trots att det finns vamande exempel på              I USA är de administrativa kostnadema för
40487: negativa effekter som detta system har lett tili i     hälso- och sjukvården nästan tre gånger högre än
40488: andra länder. Marknadssystemet leder tili att          i Finland och vården i sig ca 2,5 gånger dyrare per
40489: utnyttjandet och kostnadema stiger när utbudet         invånare än här. Trots detta är 30% av befolk-
40490: är större än efterfrågan. En påtvingad                 ningen i USA helt utanför möjlighetema att få
40491: marknadsföring ökar efterfrågan och leder tili         mänsklig vård. I England och Holland har erfa-
40492: ett tryck från patientens sida att få betalningsför-   renhetema lett tili att man har infört hårda be-
40493: bindelse för marginellt nyttig vård med hänvis-        gränsningar om varifrån service får köpas.
40494: ning tili subjektiv rätt. Tili detta hänför sig en     Sverige är steget för Finland och där kan redan
40495: orättvisaspekt, nämligen de svaga, som inte kan        negativa effekter av marknadssystemet skönjas.
40496: tala för sin rätt, kan inte trycka på sin remitte-     Ett välfårds- och solidaritetsmedvetet samhälle
40497: rande läkare och klara sig lika bra i ett konkur-      bör inte tillåta en vild marknad där mänskomas
40498: rensläge.                                              vårdbehov blir spelbrickor.
40499:     Uträkningen av differentierade priser kräver          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
40500: en stor byråkratisk apparat som blir dyr. Produ-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40501: centema (sjukhusen, laboratoriema osv.) är pis-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
40502: kade att få in en maximal summa pengar för sina        följande spörsmål:
40503: patienter för att kunna få ett så bra bokslut som
40504: möjligt. Detta leder tili en styming av patientema               Är Regeringen medveten om de negati-
40505: tili dyrast möjliga prisgrupp på polikliniker och             va verkningar en marknadsstyming av
40506: avdelningar. Det blir med andra ord frågan om                 vården har haft utomlands, och
40507: aktivt fusk. Priskonkurrensen kan heller inte bli               hur tänker Regeringen förfara för att
40508: helt rättvis eftersom kommunema i varje fall                  hindra en sådan utveckling i Finland?
40509: 
40510:      Helsingforsden 22 april1994
40511: 
40512:           Boris Renlund                   Henrik Westerlund              Jan-Erik Enestam
40513:           Håkan Nordman                   Eva Biaudet                    Gunnar Jansson
40514: 
40515: 
40516: 
40517: 
40518: 2400321
40519: 2                                          1994 vp -   KK 267
40520: 
40521: Kirjallinen kysymys 267                                                                        Suomennos
40522: 
40523: 
40524: 
40525: 
40526:                                     Renlund ym.: Hoidon markkinaohjauksesta
40527: 
40528: 
40529: 
40530:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40531: 
40532:     Markkinaohjaus hoitopalvelujen hankinnas-              Yhdysvalloissa terveyden- ja sairaanhoidon
40533: sa saa yhä suurempaa jalansijaa Suomessa. Näin         hallinnolliset kustannukset ovat Suomeen ver-
40534: siitä huolimatta, että tämän järjestelmän kieltei-     rattuna lähes kolme kertaa suuremmat ja hoito
40535: sistä vaikutuksista on varoittavia esimerkkejä         sinänsä noin kaksi ja puoli kertaa kalliimpaa
40536: muista maista. Markkinajärjestelmä johtaa pal-         asukasta kohden kuin täällä. Tästä huolimatta
40537: velujen käytön ja kustannusten nousuun tarjon-         30 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä on täysin
40538: nan ollessa kysyntää suurempi. Pakonomainen            vailla mahdollisuuksia inhimillisen hoidon saa-
40539: markkinointi lisää kysyntää ja johtaa potilaan         miseen. Englannissa ja Hollannissa kokemukset
40540: puolelta tulevaan paineeseen subjektiiviseen oi-       ovat johtaneet kovien rajoitusten asettamiseen
40541: keuteen viittaamalla saada maksusitoumus hoi-          sille, mistä palveluja saa ostaa. Ruotsi on aske-
40542: dolle, jonka hyöty on marginaalinen. Tähän liit-       leen Suomea edellä, ja siellä ovat jo nähtävissä
40543: tyy epäoikeudenmukaisuus: nimittäin heikot,            markkinajärjestelmän kielteiset vaikutukset. So-
40544: jotka eivät pysty puhumaan oikeutensa puolesta,        lidaarisuustietoisen hyvinvointiyhteiskunnan ei
40545: eivät voi painostaa lähetelääkäriään ja selvitä        tule sallia villejä markkinoita, joilla ihmisten hoi-
40546: yhtä hyvin kilpailutilanteessa.                        totarpeet ovat pelinappuloita.
40547:     Hintojen eriyttäminen vaatii suuren, kalliin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40548: byrokraattisen koneiston. Tuottajien (sairaaloi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40549: den, laboratorioiden jne.) on pakko saada maksi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40550: maalinen rahamäärä potilaistaan mahdollisim-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40551: man hyvän tilinpäätöksen tekemiseksi. Tämä
40552: johtaa potilaiden ohjaamiseen mahdollisimman                      Onko Hallitus tietoinen niistä kieltei-
40553: kalliisiin hintaryhmiin poliklinikoilla ja osastoil-           sistä vaikutuksista, joita hoidon markki-
40554: la. Kyse on toisin sanoen aktiivisesta vilpistä.               naohjauksena on ollut ulkomailla, ja
40555: Hintakilpailu ei myöskään voi muodostua täysin                    miten Hallitus aikoo menetellä estääk-
40556: oikeudenmukaiseksi, koska kuntien on joka ta-                  seen tällaisen kehityksen Suomessa?
40557: pauksessa vastattava tietystä valmiudesta, joka
40558: on sisällytettävä hintoihin.
40559: 
40560:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
40561: 
40562:           Boris Renlund                   Henrik Westerlund                Jan-Erik Enestam
40563:           HåkanNordman                    Eva Biaudet                      Gunnar Jansson
40564:                                          1994 vp -   KK 267                                            3
40565: 
40566: 
40567: 
40568: 
40569:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40570: 
40571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hoitopäivät vähenivät keskimäärin 3 %. Muu-
40572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tokset kuvaavat toimintatapojen muutosta toi-
40573: olette 22 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn           vottuun avohoitopainotteiseen suuntaan. Hoi-
40574: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         don saatavuus on parantunut ja leikkausjonot
40575: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Renlun-      ovat lyhentyneet. Esimerkiksi yliopistosairaalat
40576: din ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suorittivat sepelvaltimo-ohitusleikkauksia viime
40577: n:o 267:                                             vuonna noin 20 % enemmän kuin edellisvuonna,
40578:                                                      kaihileikkauksia sairaanhoitopiireissä tehtiin
40579:           Onko Hallitus tietoinen niistä kieltei-    14 % ja lonkkatekonivelleikkauksia lähes 6 %
40580:        sistä vaikutuksista, joita hoidon markki-     enemmän kuin edellisvuonna. Osoituksena sai-
40581:        naohjauksena on ollut ulkomailla, ja          raaloiden tuottavuuden parantumisesta ensim-
40582:           miten Hallitus aikoo menetellä estääk-     mäisen julkisyhteisölle myönnetyn tuottavuus-
40583:        seen tällaisen kehityksen Suomessa?           yhteistyöpalkinnon sai Kainuun keskussairaala.
40584:                                                         Lainsäädännöllisistä uudistuksista huolimat-
40585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ta kunnat vastaavat edelleenkin kuntalaisten ter-
40586: taen seuraavaa:                                      veydenhuollon järjestämisestä ja kuntien omis-
40587:                                                      tamat sairaanhoitopiirit erikoissairaanhoidosta
40588:     Sairaanhoitopiireissä on viime vuosien aikana    päivystysvalmius mukaan lukien. Kustannustie-
40589: ryhdytty tuotteistamaan ja hinnoittelemaan pal-      toinen kehitys on tähän saakka ollut myönteistä,
40590: veluja kustannusperusteisesti. Tuotteistaminen       tarkasteltiinpa asiaa palveluja tarvitsevan kunta-
40591: ja hinnoittelu on sairaanhoitopiireissä eri kehi-    laisen tai sitten veronmaksajan kannalta. Myös
40592: tysvaiheissa. Terveyskeskuksissa se on vasta alul-   palvelurakennetyöryhmän työtä jatkaneet selvi-
40593: laan. Tuotteistamista ja hinnoittelua on vauhdit-    tysmiehet pitävät sosiaali- ja terveyspalvelujen
40594: tanut valtionosuusuudistus ja kuntien kiristynyt     tuotteistamista tärkeänä niukkenevien resurssien
40595: talous. Kun aiemmin sairaanhoitopiirien kunta-       ohjaamisessa mahdollisimman tarkoituksenmu-
40596: laskutus perustui keskimääräisen hoitopäivän ja      kaisesti.
40597: poliklinikkakäynnin hintaan, nykyisin jokaises-         On tärkeää, että erikoissairaanhoidon ylika-
40598: sa sairaanhoitopiirissä on vähintään erikoisala-     pasiteetin purkautuminen tapahtuu hallitusti ja
40599: kohtainen hoitopäivähinnoittelu.                     alueellisesti siten, että kansalaisella on asuinpai-
40600:     Kustannustietoisen kehityksen seurauksena        kasta riippumatta mahdollisuus saada potilas-
40601: sairaaloiden käyttömenot ovat vähentyneet ja         lain edellyttämät terveydenhuollon palvelut
40602: kuntien maksuosuudet pienentyneet lähes kai-         myös vastaisuudessa. Myös sosiaali- ja tervey-
40603: kissa sairaanhoitopiireissä. Kun verrataan sai-      denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
40604:  raaloiden vuoden 1993 rahan arvoon dellatoi-        annetun lain mukaan kunnan on osoitettava voi-
40605:  tuja käyttömenoja, ne olivat vuonna 1991 17 889     mavaroja mm. kuntalaisille tarpeellisiin terveys-
40606: miljoonaa markkaa, vuonna 1992 17 724 mil-           palveluihin.
40607: joonaa markkaa ja vuonna 1993 alustavien ti-            Kustannuspohjainen palvelujen tuotteistami-
40608:  linpäätöstietojen mukaan n. 16 500 miljoonaa        nenja orastava kilpailu kuntien, kuntayhtymien
40609:  markkaa.                                            ja yksityisten palvelujen tuottajien välillä on tä-
40610:     Menojen alentumisesta huolimatta sairaalois-     hän saakka sujunut hallitusti. Sosiaali- ja ter-
40611:  sa hoidettiin potilaita enemmän kuin aikaisem-      veysministeriö on tietoinen kilpailun mahdolli-
40612:  min. Lähetteiden määrä kasvoi yli 4 %, polikli-     sista haittavaikutuksista ja seuraa tiiviisti kehi-
40613:  nikkakäynnit lähes 7 %, hoitojaksot noin 4% ja      tystä.
40614: 
40615:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1994
40616: 
40617:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
40618: 4                                         1994 vp -   KK 267
40619: 
40620: 
40621: 
40622: 
40623:                                         Tili Riksdagens Talman
40624: 
40625:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tillvägagångssätten mot öppen vård. Tillgången
40626: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       tili vård har förbättras och operationsköerna har
40627: 22 april 1994 till vederbörande medlem av stats-      blivit kortare. T.ex. antalet koronar-, dvs. by-
40628: rådet översänt följande av riksdagsman Renlund        pass-operationer vid universitetssjukhusen öka-
40629: m.fl. undertecknade spörsmål nr 267:                  de med ca 20 % jämfört med föregående år. Anta-
40630:                                                       let starroperationer i sjukvårdsdistrikten ökade
40631:          Är Regeringen medveten om de negati-         med 14% och antalet operationer där patienten
40632:        va verkningar en marknadsstyrning av           fick en konstgjord höftled med 6 % jämfört med
40633:        vården har haft utomlands, och                 föregående år. Som ett bevis på den förbättrade
40634:          hur tänker Regeringen förfara för att        produktiviteten vid sjukhusen fick centralsjuk-
40635:        hindra en sådan utveckling i Finland?          huset Kainuun keskussairaala det första produk-
40636:                                                       tivitetssamarbetspriset som beviljats ett offent-
40637:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ligt samfund.
40638: anföra följande:                                          Trots lagstiftningsreformer ansvarar kommu-
40639:                                                       nerna fortfarande för anordnandet av hälsovår-
40640:     Inom sjukvårdsdistrikten har man under de         den för kommuninvånarna och de kommunalt
40641: senaste åren inlett en kostnadsbaserad produkt-       ägda sjukvårdsdistrikten för den specialiserade
40642: profilering och prissättning av service. Produkt-     sjukvården inklusive jourberedskap. Den kost-
40643: profileringen och prissättningen har nått olika       nadsmedvetna utvecklingen har fram till nu varit
40644: utvecklingsskeden i olika sjukvårdsdistrikt.          positiv oberoende av om man ser på saken som en
40645: Inom hälsovårdscentralerna är profileringen och       kommuninvånare som är i behov av service eller
40646: prissättningen i inledningsskedet. Produktprofi-      som skattebetalare. Även de utredningsmän som
40647: leringen och prissättningen har forcerats av stats-   fortsatt servicestrukturarbetsgruppens arbete
40648: andelsreformen och den allt stramare ekonomis-        anser produktprofileringen inom social- och häl-
40649: ka situationen i kommunerna. Då sjukvårdsdi-          sovårdsservice vara viktigast vid fördelningen av
40650: striktens fakturering av kommunerna tidigare          de allt mindre resurserna på ett så ändamålsenligt
40651: grundade sig på det genomsnittliga priset på          sätt som möjligt.
40652: vårddagar och poliklinikbesök finns för närva-            Det är viktigt att avvecklingen av överkapaci-
40653: rande i varje sjukvårdsdistrikt åtminstone en sär-    teten inom den specialiserade sjukvården sker
40654: skild vårddagsprissättning enligt specialområde.      kontrollerat och regionalt så att varje medborga-
40655:     Den kostnadsmedvetna utvecklingen har lett        re oberoende av boningsort har möjlighet att
40656: tili att sjukhusens driftskostnader och kommu-        även i fortsättningen få den hälsovårdsservice
40657: nernas betalningsandelar minskat i snart sagt alla    som lagen OII?: patientens ställning och rättigheter
40658: sjukvårdsdistrikt. Sjukhusens driftskostnader,        förutsätter. Aven enligt lagen om planering av
40659: deflaterade tili 1993 års penningvärde, uppgick       och statsandel för social- och hälsovården skall
40660: till17 889milj. mk 1991, till17 724milj. mk 1992      resurser anvisas bl.a. för hälsovårdsservice som
40661: och enligt preliminära bokslutsuppgifter till ca      kommuninvånarna behöver.
40662: 16 500 milj. mk 1993.                                     Den kostnadsbaserade produktprofileringen
40663:     Trots minskade utgifter vårdades flera patien-    och den gryende konkurrensen mellan kommu-
40664: ter än tidigare på sjukhus. Antalet remisser ökade    ner, samkommuner och privata serviceprodu-
40665: med över 4 %, antalet poliklinikbesök med näs-        center har tills vidare varit kontrollerbar. Social-
40666: tan 7 % och vårdperioderna med ca 4 %. Antalet        och hälsovårdsministeriet är medvetet om de
40667: vårddagar minskade med i genomsnitt 3 %. Änd-         eventuella nackdelar konkurrensen kan medföra
40668: ringarna beskriver den önskade inriktningen av        och följer aktivt utvecklingen.
40669: 
40670:      Helsingforsden 13 maj 1994
40671: 
40672:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
40673:                                                1994vp
40674: 
40675: ~rjallinen kysymys 268
40676: 
40677: 
40678: 
40679: 
40680:                                   Pykäläinen ym.: Varusmiesten palveluun vaikuttavien seikkojen
40681:                                       riittävästä selvittämisestä
40682: 
40683: 
40684:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40685: 
40686:    Kymen ilmatorjuntarykmentissä palvelleen          vät aiheuta uhkaa tovereilleen tai muille ihmisil-
40687: ykkimiehen asevarkaus ja ammuskelu Karhu-            le. Tärkeämpää kuin saada palvelukseenastumis-
40688: assa kuluneella viikolla on paljastanut traagisel-   prosentti mahdollisimman suureksi on huolehtia
40689: a tavalla puolustusvoimien kutsuntajärjestel-        siitä, että palvelukseen otetaan vain terveitä ja
40690: nänja varusmiespalvelun puutteet väkivaltaisen       tasapainoisia henkilöitä.
40691: :austan omaavien sekä mieleltään häiriytyneiden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40692: ;eulonnassa ja seurannassa. Varusmiespalvelus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40693: :a suorittamaan hyväksytään jatkuvasti suuri         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40694: oukko miehiä, jotka eivät sinne kuulu. Siviilissä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40695: 1allittavissa olevat ongelmat kärjistyvät. Häiriö-
40696: cäyttäytyminen haittaa opetusta ja lisää jännit-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että kut-
40697: :eitä varusmiesten välillä. Aseita ja ammuksia              suntajärjestelmän seulonnassa olevien ja
40698: varastetaan huolestuttavan paljon, ja ne joutuvat           eri viranomaisten välisen huonon tiedon-
40699: ;uoraan tai välikäsien kautta rikollisille.                 kulun vuoksi varusmiespalveluun hyväk-
40700:    Sinänsä oikeutetun ja armeijan autoritaarisis-           sytään miehiä, jotka aiheuttavat palve-
40701: ia olosuhteissa erityisen tärkeän yksilön tieto-            luksessa häiriytyneisyytensä tai rikollisen
40702: mojan periaatteita rikkomatta on kiireesti luota-           taustansa vuoksi uhan itselleen, tovereil-
40703: va järjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa,             leen tai ulkopuolisille kansalaisille, ja
40704: että varusmiespalveluun sopeutumattomat tai                    miten Hallitus aikoo puuttua tähän
40705: muut aseiden käyttöön liittyvät riskihenkilöt ei-           asiaan?
40706: 
40707:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
40708: 
40709:           Tuija Maaret Pykäläinen       Jaakko Laakso                   Pekka Räty
40710:           Iiris Hacklin                 Aamo von Bell                   Jukka Gustafsson
40711:           Marja-Liisa Tykkyläinen       Maija-Liisa Lindqvist           Maria Kaisa Aula
40712:           Paavo Nikula                  Pekka Haavisto                  Hannele Luukkainen
40713:           Satu Hassi                    Ulla Anttila                    Erkki Pulliainen
40714:           Reijo Lindroos                Eila Rimmi                      Marjatta Stenius-Kaukonen
40715:           Tarja Halonen                 Martti Korhonen                 Riitta Myller
40716:           Lauri Metsämäki               Matti Vähänäkki                 Anna-Liisa Kasurinen
40717: 
40718: 
40719: 
40720: 
40721: 240032J
40722: 2                                         1994 vp -   KK 268
40723: 
40724: 
40725: 
40726: 
40727:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40728: 
40729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lukkuus. Palvelukseen kelpuutettavien mielen-
40730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         terveydellisen hylkäysten tason korottaminen
40731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       saattaisi olla ratkaisu puheena olevaan ongel-
40732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            maan, mutta toisaalta se olisi kuitenkin epäoi-
40733: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       keudenmukainen niille, joilla kuitenkin olisi ter-
40734: kysymyksen n:o 268:                                   veydelliset edellytykset suoriutua varusmiespal-
40735:                                                       veluksesta ja jotka työelämän kynnyksellä tulisi-
40736:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kut-    vat virheellisesti luokitelluiksi palveluskelvotto-
40737:        suntajärjestelmän seulonnassa olevien ja       miksi eli työnantajan silmissä työrajoitteisiksi.
40738:        eri viranomaisten välisen huonon tiedon-          Kutsuntajärjestelmän kehittämiseksi tarvi-
40739:        kulun vuoksi varusmiespalveluun hyväk-         taan tutkimustyötä nykyistä parempien rutiini-
40740:        sytään miehiä, jotka aiheuttavat palve-        käyttöön soveltuvien seulontamenetelmien otta-
40741:        luksessa häiriytyneisyytensä tai rikollisen    miseksi käyttöön. Useita erilaisia mielentervey-
40742:        taustansa vuoksi uhan itselleen tai ulko-      dellisiä seulontamenetelmiä onkin kokeiltu ter-
40743:        puolisille kansalaisille, ja                   veystarkastusten yhteydessä, mutta mikään niis-
40744:           miten Hallitus aikoo puuttua tähän          tä ei ole osoittautunut erityisen luotettavaksi en-
40745:        asiaan?                                        nustamaan varusmiespalveluksessa selviytymis-
40746:                                                       tä. Ongelman ratkaisemiseen tähtäävä väitöskir-
40747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jatyö on tekeillä Turussa.
40748: vasti seuraavaa:                                         Ratkaisevaa kutsuntatarkastuksiin liittyvässä
40749:                                                       yhteistyössä on tiedon kulku. Lääkäreiden tulisi
40750:    Varusmiesten koulutuksen järjestäminen, si-        soveltaa tietosuojasäännöksiä varusmiesten
40751: joittaminen eri tehtäviin sekä palvelusturvalli-      suostumuksella siten, että alaistensa palvelustur-
40752: suus edellyttävät varusmiespalvelukseen valitta-      vallisuudesta vastuulliset perusyksiköiden päälli-
40753: vien asevelvollisten palveluskelpoisuuden asian-      köt saisivat tarvittavat mielenterveystiedot käyt-
40754: mukaista ja oikeaan osuvaa tarkastamista ja           töönsä.
40755: määrittelemistä. Puolustusvoimien toiminnan              Potentiaalisena mielenterveydellisenä riski-
40756: kannalta tärkeä, yleensä kutsuntojen yhteydessä       ryhmänä voi pitää niitä miehiä, jotka ovat lai-
40757: tehtävä terveystarkastus ja palveluskelpoisuus-       minlyöneet terveyskeskustarkastuksessa käymi-
40758: luokitus on vuoden 1989 alusta alkaen toteutettu      sen eivätkä ole täyttäneet huolellisesti itseään
40759: terveyskeskuksissa, joilla on käytettävissä kut-      koskevaa terveyskyselylomaketta tai ovat jää-
40760: sunnanalaisista palveluskelpoisuuden määrittä-        neet kokonaan saapumatta kutsuntaan. Tiedos-
40761: mistä ja palveluskelpoisuusluokituksen osuvuut-       tetun ongelman muodostaa myös varusmiesten
40762: ta tukevat terveystiedot pitkältä aikaväliltä kou-    rikosrekisteritietojen vanhentuminen kutsunto-
40763: luterveystietoja myöten.                              jen ja paivelukseenastumisen välillä sekä niissä
40764:    Kutsunnoissa on terveydellinen este varus-         tapauksissa, kun miehet määrätään saamansa
40765: miespalvelukseen astumiselle todettu 1980-luvul-      lykkäyksen jälkeen palvelukseen. Mainittuihin
40766: la noin 9-10 %:lla, kahtena viime vuotena kui-        ongelmiin liittyen on pääesikunnassa käynnistet-
40767: tenkin vain 7,5 %:lla. Tämä lienee heijastusta        ty tutkimustyö mm. sen selvittämiseksi, miten
40768: nuorisotyöttömyydestä, jonka takia heikommil-         varusmiesten terveyttä ja rikollisuutta koskevat
40769: lakin terveydellisillä edellytyksillä on luokiteltu   taustatiedot voitaisiin riittävästi saada tietoon ja
40770: palveluskelpoiseksi ottaen huomioon miehen ha-        käytettäväksi palveluskelpoisuutta arvioitaessa.
40771: 
40772:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1994
40773: 
40774:                                                                   Puolustusministeri Elisabeth Rehn
40775:                                             1994 vp -    KK 268                                               3
40776: 
40777: 
40778: 
40779: 
40780:                                           Tili Riksdagens Talman
40781: 
40782:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          mentalhygieniska orsakema som grund för un-
40783: •er har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           derkännande av tjänsteduglighet kan tänkas vara
40784: ~m av statsrådet översänt följande av riksdags-          en lösning på det problem som spörsmålet gäller,
40785: nan Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-           men detta skulle å andra sidan ändå vara orättvist
40786: ie spörsmål nr 268:                                      mot dem som likväl har förutsättningar vad häl-
40787:                                                          san beträffar att fullgöra beväringstjänsten och
40788:           Är Regeringen medveten om att en               som, när de kommer ut i arbetslivet, på oriktiga
40789:        följd av den dåliga överföringen av infor-        grunder skulle klassificeras som odugliga för
40790:        mation mellan dem som har hand om                 tjänst, dvs. i arbetsgivarens ögon skulle ha begrän-
40791:        utgallringen i samband med uppbådet               sade möjligheter att klara ett arbete.
40792:        och de olika myndighetema är att tili                 För att uppbådssystemet skall kunna utveck-
40793:        vämpliktstjänsten antas män som på                las är det nödvändigt att undersöka hur sådana
40794:        grund av att de är störda eller har en            utgallringsmetoder som bättre än de nuvarande
40795:        kriminell bakgrund utgör ett hot i tjänst-        lämpar sig för rutinmässig användning kan tas i
40796:        göringen för sig själva, sina kamrater eller      bruk. Ett flertal olika mentalhygieniska utgall-
40797:        utomstående medborgare, och                       ringsmetoder har också prövats i samband med
40798:           hur ämnar Regeringen ingripa i detta?          hälsoundersökningama, men ingen av dem har
40799:                                                          visat sig vara särskilt tiliförlitlig när det gällt att
40800:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            förutspå hur beväringen klarar sig i tjänstgöring-
40801: anföra följande:                                         en. Arbetet på en doktorsavhandling som siktar
40802:                                                          tili att lösa problemet pågår för närvarande i
40803:    Anordnandet av beväringsutbildningen, pla-            Åbo.
40804: ceringen av beväringama i olika uppgifter samt               A vgörande för det samarbete som gäller upp-
40805: säkerheten i tjänstgöringen förutsätter att              bådsgranskningama är informationsöverföring-
40806: granskningen av de vämpliktiga som väljs ut tili         en. Läkama borde med beväringamas samtycke
40807: beväringstjänsten och fastställandet av deras            tiliämpa stadgandena om datasekretess på så sätt
40808: tjänsteduglighet sker på ett sakligt sätt som mot-       att chefema för grundenhetema, som är ansvari-
40809: svarar de givna kraven. Den med tanke på för-            ga för sina underlydandes tjänstgöringssäkerhet,
40810: svarsmaktens verksamhet viktiga hälsounder-              har tiligång tili erforderliga uppgifter som gäller
40811: sökningen och tjänsteduglighetsklassificeringen,         den mentala hälsan.
40812: som i allmänhet görs i samband med uppbådet,                 Som en potentiell mentalhygienisk riskgrupp
40813: har från och med 1989 utförts vid hälsovårdscen-         kan betraktas de män som har försummat under-
40814: tralema, som har tiligång tili sådana uppgifter          sökningen vid hälsovårdscentralen, och som en-
40815: om de uppbådades hälsa som hänför sig tili en            dast bristfålligt fyllt i det frågeformulär som gäl-
40816: lång tidsperiod, börjande från skolhälsovården,          ler hälsan eller som helt har underlåtit att infinna
40817: och som utgör ett stöd för fastställandet av tjäns-      sig tili uppbådet. Ett problem som man är medve-
40818: tedugligheten och en adekvat tjänsteduglighets-          ten om är också den omständigheten att sådana
40819: klassificering.                                          straffregisteruppgifter som gäller beväringama
40820:     Vid uppbåden konstaterades hälsan på 1980-           hinner bli föråldrade mellan uppbådet och in-
40821: talet utgöra ett hinder förinträde i beväringstjäns-     ryckningen och i de fall när männen efter att ha
40822: tenifrågaomca9-10 %avdeuppbådade, under                  erhållit uppskov förordnas att träda i tjänst. Med
40823: de senaste två åren dock endast i fråga om 7,5 %.        tanke på dessa problem har man inom huvudsta-
40824:  Detta reflekterar förmodligen ungdomsarbets-            ben satt igång ett undersökningsarbete för att
40825:  lösheten, som är en orsak tili att också de som haft    utreda bl.a. hur man i tiliräcklig omfattning skall
40826:  svaga förutsättningar vad hälsan beträffar har          få kännedom om sådan bakgrundsinformation
40827:  klassificerats som tjänstedugliga, med beaktande        som gäller beväringamas hälsa och brottslighet
40828:  av den ifrågavarande personens önskan om att            och hur uppgiftema skall kunna användas vid
40829:  träda i tjänst. En höjning av nivån när det gäller de   bedömningen av tjänstedugligheten.
40830: 
40831:       Helsingfors 13 den maj 1994
40832: 
40833:                                                                         Försvarsminister Elisabeth Rehn
40834:                                                1994 vp
40835: 
40836: Kirjallinen kysymys 269
40837: 
40838: 
40839: 
40840: 
40841:                                   Rask ym.: Lapsilisän vaikutuksesta toimeentulotukeen
40842: 
40843: 
40844: 
40845:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40846: 
40847:    Kuluva vuosi on nimetty perheen vuodeksi ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40848: lapsilisien korottamisesta huolimatta monet lap-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40849: siperheet ovat taloudellisessa ahdingossa. Erityi-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40850: sen epäoikeudenmukaisena on pidetty sitä, että       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40851: tämän vuoden alusta lapsilisä luetaan kuuluvaksi
40852: toimeentulotuen normiin. Tämä tarkoittaa käy-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40853: tännössä sitä, että kaikkein suurimmassa talou-             ryhtyä toimeentulotuen varassa elävien
40854: dellisessa ahdingossa olevien eli toimeentulotuen           lapsiperheiden epäoikeudenmukaisuuk-
40855: varassa elävien ihmisten toimeentulo on vähenty-            sien korjaamiseksi?
40856: nyt korotettujen lapsilisien verran.
40857: 
40858:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
40859: 
40860:           MaijaRask                      Kerttu Törnqvist              Tuulikki Hämäläinen
40861:           Johannes Koskinen              Reijo Lindroos                Timo Roos
40862:           Hannu Suhonen                  Kyllikki Muttilainen          Jukka Roos
40863:           Claes Andersson                Anna-Liisa Kasurinen          Heidi Hautala
40864:           Riitta Myller                  Reijo Laitinen                Raimo Vuoristo
40865:           Osmo Polvinen                  Matti Vähänäkki               Leena Luhtanen
40866:           Erja Lahikainen                LeaMäkipää                    Marjatta Stenius-Kaukonen
40867:           Pirkko Laakkonen               Tina Mäkelä                   Jukka Gustafsson
40868: 
40869: 
40870: 
40871: 
40872: 2400321
40873: 2                                          1994 vp -   KK 269
40874: 
40875: 
40876: 
40877: 
40878:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40879: 
40880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         henkilön perusosa) on 80 prosenttia täysimääräi-
40881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen kansaneläkkeen määrästä. Yksinäisen henki-
40882: olette 22 päivänä huhtikuuta 1994 päivätyn kir-        lön perusosan määrä on siten ensimmäisessä kun-
40883: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       taryhmässä 1 983 markkaa kuukaudessa ja toi-
40884: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raskin ym.          sessa kuntaryhmässä 1 898 markkaa kuukaudes-
40885: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 269:          sa. Muiden henkilöryhmien kuten lasten perus-
40886:                                                        osat on määrätty laskettaviksi tiettyinä prosentti-
40887:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         osuuksina yksinäisen henkilön perusosasta.
40888:        ryhtyä toimeentulotuen varassa elävien              Toimeentulotukilaskelma laaditaan perheit-
40889:        lapsiperheiden epäoikeudenmukaisuuk-            täin. Toimeentulotukea määrättäessä perheeseen
40890:        sien korjaamiseksi?                             kuuluvina henkilöinä pidetään valtioneuvoston
40891:                                                        päätöksen 11 §:n mukaan yhteistaloudessa asu-
40892:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            via vanhempia ja heidän alaikäisiä lapsiaan, avio-
40893: taen seuraavaa:                                        puolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avio-
40894:                                                        liitonomaisissa olosuhteissa.
40895:    Yksittäisten kansalaisten ja perheiden viime-           Vuoden 1994 alusta lukien muutettiin toi-
40896: sijainen toimeentuloturvan muoto on sosiaali-          meentulotuen yleisiä perusteita siten, että lapsili-
40897: huoltolain (710/82) perusteella maksettava toi-        sä otetaan tulona huomioon laskettaessa henki-
40898: meentulotuki.                                          lön ja perheeseen kuuluvien käytettävissä olevia
40899:    Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu-         tosiasiallisia tuloja. Samalla lasten perusosien
40900: lotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on         suuruutta suhteessa yksinäisen henkilön perus-
40901: tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista         asaan korotettiin. Päätöksen 3 §:n mukaan per-
40902: toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnal-      heen 10-16-vuotiaan lapsen perusosa on 70 pro-
40903: laan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen         senttia yksinäisen henkilön perusosasta (ensim-
40904: nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla        mäisessä kuntaryhmässä 1 388 markkaa kuukau-
40905: tai muulla tavalla.                                    dessa ja toisessa kuntaryhmässä 1 329 markkaa
40906:    Sosiaalihuoltolain 32 §:n nojalla valtioneuvos-     kuukaudessa) ja alle 10-vuotiaan lapsen perusosa
40907: to vahvistaa yleiset perusteet, joiden mukaan lain     66 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta
40908: 30 §:ssä tarkoitettu toimeentulotuki määrätään.        (ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 309 markkaa
40909: Valtioneuvosto teki 18.11.1993 päätöksen toi-          kuukaudessa ja toisessa kuntaryhmässä 1 253
40910: meentulotuen yleisistä perusteista (988/93). Pää-      markkaa kuukaudessa). Lisäksi lapsilisän ja toi-
40911: tös tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Päätöksellä       meentulotuen uudenlaisen yhteensovituksen
40912: kumottiin 28.12.1988 tehty vastaava päätös             vuoksi luovuttiin tarpeettomana aikaisemmasta
40913: (1349/88).                                             perheen lasten lukumäärään perustuneesta toi-
40914:    Uusi valtioneuvoston päätös säilytti toimeen-       meentulotuen perusosien porrastuksesta. Aikai-
40915: tulotuen yleiset perusteet pitkälti sellaisina, kuin   semman päätöksen mukaan alle 17-vuotiaiden
40916: niistä oli määrätty vuoden 1988 päätöksessä. Toi-      lasten perusosien määrä oli 25-60 % yksinäisen
40917: meentulotuen suuruus määrätään valtioneuvos-           henkilön perusosasta riippuen lasten iästä ja lu-
40918: ton päätöksessä määriteltyjen menojen sekä käy-        kumäärästä.
40919: tettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen            Uudessa valtioneuvoston päätöksessä mää-
40920: perusteella. Toimeentulotukeen oikeuttaviin me-        rätty lasten perusosan markkamäärä ilmaisee sen
40921: noihin kuuluvat perusasalla katettavat menot           yhteiskunnan tuen suuruuden, jonka perhe voi
40922: sekä tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat        lasta kohti saada toisaalta lapsilisänä ja toisaalta
40923: muut menot. Perusosien mitoituksen lähtökoh-           tukena toimeentulotuen perusasaa vastaaviin
40924: daksi on vakiinnutettu vuoden 1988 päätöksen           menoihin. Päätöksen seurauksena yhteiskunnan
40925: nojalla käyttöön otettu niin sanottu laaja perus-      tuki alle 10-vuotiaista lapsista toimeentulotuen
40926: osa. Tämä merkitsee, että yksinäisen henkilöoja        perusosan mukaisena tukena ja lapsilisänä yleen-
40927: yksinhuoltajan perusosa (seuraavassa yksinäisen        sä nousi. Tuki 10-16-vuotiaista lapsista aleni
40928:                                            1994 vp -   KK 269                                            3
40929: 
40930: reaalisesti suurin piirtein vuoden 1989 tasolle           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
40931: (vuoden 1989 markkamäärät muutettu vuoden              mukaan perheiden yhdenvertaisuutta ei tule tar-
40932: 1993 hintatasoon kertoimella 1,191).                   kastella ensisijaisesti tuen muutoksen suuruu-
40933:     Toimeentulotuen yleisiä perusteita valmistel-      den näkökulmasta, vaan siltä kannalta, mikä on
40934: taessa on vakiintuneesti tarkasteltu lasten perus-     oikeudenmukainen vähimmäisturvan mitoitus
40935: osien mitoitusta yhdessä lapsilisien mitoituksen       ja millä tulotasolla olevien henkilöiden ja per-
40936: kanssa siten, että lapsilisän ja toimeentulotuen       heiden tulee päästä vähimmäisturvan piiriin.
40937: perusosan on yhdessä tullut tyydyttää lapsen vä-       Päätöksessä 10-16-vuotiaiden lasten perus-
40938: himmäiskulutuksen tarve. Aiemmin on toimeen-           osan suuruus on määritelty suuremmaksi kuin
40939: tulotuen yleisten perusteiden suunnitteluvaihees-      alle 10-vuotiaiden lasten perusosan suuruus,
40940: sa vähennetty voimassa oleva lapsilisän suuruus        mikä vastaa eri selvityksissä saatuja tuloksia
40941: arvioidusta lapsen vähimmäiskulutustarpeestaja         lasten kulutustarpeista.
40942: pyritty mitoittamaan lasten perusosat tämän ero-          Toimeentulotukijärjestelmällä pyritään ta-
40943: tuksen suuruisiksi. Valtioneuvoston päätöksessä        kaamaan vähimmäiskulutustasen mukainen
40944: on tällöin ollut tarpeen määrätä toimeentulotuen       turva tiettyihin perustoimeentuloon kuuluviin
40945: lasten perusosien porrastuksesta siten, että perus-    menoihin, jotka on määritelty toimeentulotuen
40946: osa lasta kohti pienenee lapsiluvun kasvaessa,         yleisissä perusteissa. Kuitenkin lapsiperheillä
40947: koska lapsilisien määrä kasvaa porrastetusti las-      kuten muillakin kotitalouksilla on menoja, joita
40948: ten lukumäärän kasvaessa. Kun lapsilisän mää-          ei lainkaan tai ei ainakaan säännönmukaisesti
40949: rienja porrastuksen taustalla ei ole ollut täsmälli-   oteta huomioon toimeentulotukea myönnet-
40950: siä mitoitusperusteita, on toimeentulotuen lasten      täessä. Tällaisia ovat esimerkiksi asunto- ja ku-
40951: perusosan ja lapsilisän yhteenlaskettu markka-         lutusluottojen lyhennykset. Toimeentulotuen
40952: määrä hieman vaihdellut saman perheen samaan           mitoituksen muutos vaikuttaa käytännössä per-
40953: ikäryhmäänkin kuuluvien lasten kesken sen mu-          heiden mahdollisuuksiin selvitä tämänkaltaisis-
40954: kaan, monesko perheen lapsi on kysymyksessä.           ta velvoitteista. Sosiaali- ja terveysministeriö to-
40955: Yksinhuoltajan asema on toimeentulotukijärjes-         teaa, että parhaillaan on vireillä useita selvityk-
40956: telmässä otettu huomioon yksinäisen henkilön ja        siä toimeentulotukeen nähden ensisijaisten toi-
40957: yksinhuoltajan perusosan mitoituksessa.                meentuloturvajärjestelmien korjaamistarpeesta
40958:      Toimeentulotuen lasten perusosien määriä          ja että ministeriö pyrkii selvitysten pohjalta toi-
40959: muutettiin viimeksi ennen vuoden 1994 alkua            menpiteisiin muun muassa kotitalouksien vel-
40960:  1.1.1989 lukien. Sen jälkeen lapsilisiä korotettiin   kaantumisesta aiheutuvien toimeentulo-ongel-
40961: vuoden 1993 loppuun mennessä neljä kertaa.             mien lievittämiseksi.
40962:  Korotukset painottuivat monilapsisten perhei-            Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys-
40963:  den eduksi. Laajan perusosan järjestelmässä lap-      ministeriö pitää voimassa olevaa, valtioneuvos-
40964:  silisien ja toimeentulotuen lasten perusosien yh-     ton sosiaalihuoltolain 32 §:n nojalla antamaa
40965:  teismäärä nousi reaaliarvoltaan 111-237 mark-         päätöstä toimeentulotuen yleisistä perusteista
40966:  kaa kuukaudessa lasta kohti lasten iästä ja per-      asianmukaisena eikä pidä sen muuttamista tässä
40967:  heen lasten lukumäärästä riippuen vuodesta 1989       vaiheessa tarpeellisena. Ministeriö toteaa kuiten-
40968:  vuoteen 1993. Tämä johti perusturvan tason si-        kin, että yksilön ja perheen näkökulmasta voi olla
40969:  säiseen vääristymään esimerkiksi siten, että per-     vaikeaa hahmottaa toimeentulotuen luonnetta
40970:  heen viidensien tai sitä useampien lasten toimeen-    vain viimesijaisen vähimmäisturvan takaajana
40971:  tulotuen perusosan ja lapsilisän yhteismäärä oli      sekä useiden tukijärjestelmien samanaikaisia,
40972:  miltei samansuuruinen kuin heidän vanhempien-         kotitalouksien taloudelliseen asemaan erisuun-
40973:  sa perusosa. Vuoden 1994 alusta lukien toteutet-      taisesti vaikuttavia muutoksia ja niiden peruste-
40974:  tiin uusi merkittävä lapsilisien korotus, samalla     luja.
40975:  kun verovähennyksiä poistettiin.
40976:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1994
40977: 
40978:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
40979: 4                                          1994 vp -   KK 269
40980: 
40981: 
40982: 
40983: 
40984:                                          Tili Riksdagens Talman
40985: 
40986:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       folkpension. Grunddelens belopp för en ensam-
40987: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        stående person är således i den första kommun-
40988: 22 april1994 till vederbörande medlem av statsrå-      gruppen 1 983 mk i månaden och i den andra
40989: det översänt följande av riksdagsman Rask m.fl.        kommungruppen 1 898 mk i månaden. Grundde-
40990: undertecknade spörsmål nr 269:                         len för övriga persongrupper såsom bam skall
40991:                                                        räknas ut som vissa procentandelar av grundde-
40992:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         len för en ensamstående person.
40993:        ta för att rätta till de orättvisor som drab-       Utkomststödet räknas ut familjevis. När ut-
40994:        bar bamfamiljer som lever på utkomst-           komststödet fastställs skall enligt 11 § statsrå-
40995:        stöd?                                           dets beslut som familjemedlemmar anses föräld-
40996:                                                        rar som bor i gemensamt hushåll och deras min-
40997:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          deråriga barn, äkta makar samt en man och en
40998: anföra följande:                                       kvinna som lever i äktenskapsliknande förhål-
40999:                                                        lande.
41000:     Det utkomststöd som betalas enligt social-             Från och med 1994 ändrades de allmänna
41001: vårdslagen (710/82) är den form av utkomst-            grunderna för utkomststöd så att barnbidraget
41002: skydd som i sista hand betalas till enskilda med-      beaktas såsom inkomst då egna och familjens
41003: borgare och familjer.                                  disponibla faktiska inkomster räknas ut. Samti-
41004:     Enligt 30 § socialvårdslagen är den berättigad     digt höjdes grunddelen för bam i förhållande till
41005: till utkomststöd som är i behov av stöd och inte       grunddelen för en ensamstående person. Enligt
41006: kan får sin utkomst genom förvärvsarbete eller         3 § i beslutet är grunddelen för familjens barn i
41007: verksamhet som företagare, genom andra in-             åldem 10-16 år 70% av grunddelen för en en-
41008: komster eller tillgångar eller genom omvårdnad         samstående person (1 388 mk i månaden i den
41009: från en sådan persons sida som är försörjnings-        första kommungruppen och 1 329 mk i månaden
41010: pliktig gentemot honom eller på något annat            i den andra kommungruppen) och grunddelen
41011: sätt.                                                  för barn under 10 år 66% av grunddelen för en
41012:     Med stöd av 32 § socialvårdslagen fastställer      ensamstående person ( 1 309 mk i månaden i den
41013: statsrådet de allmänna grunder enligt vilka det        första kommungruppen och 1 253 mk i månaden
41014: utkomststöd som avses i 30 § bestäms. Statsrådet       i den andra kommungruppen). På grund av den
41015: fattade 18.11.1993 ett beslut om de allmänna           nya samordningen av barnbidraget och utkomst-
41016: grunderna för utkomststöd (988/93). Beslutet           stödet slopades dessutom det tidigare förfarandet
41017: trädde i kraft vid ingången av 1994. Med beslutet      att bestämma utkomststödets grunddel på basis
41018: upphävdes motsvarande beslut som hade fattats          av antalet barn såsom onödigt. Enligt tidigare
41019: 28.12.1988 (1349/88).                                  beslut utgjorde grunddelen för barn under 17 år
41020:     1 det nya statsrådsbeslutet är de allmänna         25-60 % av grunddelen för en ensamstående
41021: grundema för utkomststöd nästan de samma               person beroende av bamens ålder och antal.
41022: som i beslutet från 1988. Utkomststödets storlek           Beloppet av grunddelen för bam som fastställs
41023: fastställs på basis av skillnaden mellan de utgifter   i det nya statsrådsbeslutet anger storleken av det
41024: och de disponibla inkomster och tillgångar som         samhällsstöd som en familj kan få per barn dels
41025: anges i statsrådets beslut. Till de utgifter som       som barnbidrag, dels som stöd för utgifter som
41026: berättigar till utkomststöd räknas dels utgifter       motsvarar utkomststödets grunddel. Till följd av
41027: som täcks med en grunddel, dels andra utgifter         beslutet steg i allmänhet det samhällsstöd som ges
41028: som beaktas i behövlig utsträckning. Vid dimen-        i form av utkomststödets grunddel och som bam-
41029: sioneringen av grunddelen har en s.k. utvidgad         bidrag för bam under 10 år. Stödet för barn i
41030: grunddel som togs i bruk genom 1988 års beslut         åldem 10-16 år sjönk reellt ungefår till1989 års
41031: blivit vedertagen. Detta innebär att grunddelen        nivå (1989 års belopp har ändrats till 1993 års
41032: för ensamstående och ensamförsörjare (i det föl-       prisnivå med koefficienten 1,191).
41033: jande en ensamstående person) är 80% av full               Vid beredningen av de allmänna grundema för
41034:                                            1994 vp -   KK 269                                            5
41035: 
41036: utkomststöd har praxis varit att samordna di-             Enligt social- och hälsovårdsministeriet skall
41037: mensioneringen av grunddelen för barn med di-          likställdheten mellan familjerna inte i första hand
41038: mensioneringen av barnbidrag så att barnbidra-         granskas utgående från hur mycket stödet har
41039: get tillsammans med utkomststödets grunddel            förändrats utan med tanke på vad som är en
41040: tillfredsställer barnets minimikonsumtionsbe-          rättvis dimensionering av minimiskyddet och på
41041: hov. Tidigare har man vid planeringen av de            viiken inkomstnivå en person eller en familj skall
41042: allmänna grunderna för utkomststöd dragit av           vara för att omfattas av minimiskyddet. 1 beslutet
41043: gällande barnbidrag från det beräknade minimi-         har grunddelen för barn i åldern 10-16 år fast-
41044: konsumtionsbehovet och strävat efter att dimen-        ställts tili ett högre belopp än grunddelen för barn
41045: sionera grunddelen för barn så att den motsvarar       under 10 år, vilket motsvarar de resultat beträf-
41046: skillnaden. Därför har det varit nödvändigt att i      fande barns konsumtionsbehov som har kommit
41047: statsrådets beslut fastställa avtrappningen av ut-     fram i olika undersökningar.
41048: komststödets grunddel för barn så att grunddelen          Syftet med systemet med utkomststöd är att
41049: per barn minskar allt eftersom antalet barn ökar,      garantera ett skydd som motsvarar minimikon-
41050: eftersom barnbidragets belopp ökar gradvis när         sumtionsnivån för vissa utgifter som hör tili bas-
41051: antalet barn ökar. Då det inte har funnits någon       utkomsten och som har fastställts i de allmänna
41052: exakt dimensioneringsgrund för barnbidragets           grunderna för utkomststöd. Barnfamiljer liksom
41053: belopp och avtrappningen har det sammanlagda           andra hushåll har dock utgifter som inte alls eller
41054: beloppet av utkomststödets grunddel för barn           åtminstone inte regelbundet beaktas vid beviljan-
41055: och av barnbidraget varierat något bland familjer      de av utkomststöd. Sådana är t.ex. am_9rteringar
41056: med barn i samma ålder beroende av hur mångte          på bostads- och konsumtionskrediter. Andringen
41057: barnet det är fråga om. Ensamförsörjares situa-        av dimensioneringen av utkomststödet inverkar i
41058: tion har beaktats inom systemet med utkomst-           praktiken på familjernas möjligheter att fullgöra
41059:  stöd vid dimensioneringen av grunddelen för en        sådana skyldigheter. Social- och hälsovårdsmi-
41060:  ensamstående person och ensamförsörjare.              nisteriet konstaterar att det som bäst pågår flera
41061:     Med beaktande av situationen före ingången         utredningar om behovet av att rätta tili de ut-
41062:  av 1994 ändrades storleken av utkomstödets            komstskyddssystem som är väsentliga för ut-
41063:  grunddel för barn senast 1.1.1989. Efter det höj-     komststödet. På basis av dessa utredningar kom-
41064:  des barnbidraget fyra gånger före utgången av         mer ministeriet att vidta åtgärder bl.a. för att
41065:  1993. Förhöjningarna innebar en fördel närmast        underlätta utkomstproblem som följer av hus-
41066:  för flerbarnsfamiljer. 1 systemet med utvidgad        hållens skuldsättning.
41067:  grunddel steg mellan 1989 och 1993 det samman-           Med stöd av vad som anförts ovan anser so-
41068:  lagda beloppet av barnbidrag och utkomstödets         cial- och hälsovårdministeriet att det gällande
41069:  grunddel för barn tili sitt reella värde med 111-     och med stöd av 32 § socialvårdslagen utfårdade
41070:  237 mk i månaden per barn beroende på barnens         statsrådsbeslutet om de allmänna grunderna för
41071:  ålder och antalet barn i familjen. Detta ledde tili   utkomststöd är ändamålsenligt och att det inte är
41072:  en snedvridning av nivån på grunddelen t.ex. så       nödvändigt i detta skede att ändra det. Ministe-
41073:  att det sammanlagda beloppet av utkomststödets        riet konstaterar dock att det kan vara svårt för
41074:  grunddel och barnbidraget för en familjs femte        den enskilda individen och en familj att få grepp
41075:  och därpå följande barn uppgick tili nästan sam-      om utkomststödets karaktär endast som en ga-
41076:  ma belopp som grunddelen för föräldrarna. Vid         ranti för minimiskydd som betalas i sista hand
41077:  ingången av 1994 genomfördes en ny märkbar            samt de många stödsystem som samtidigt påver-
41078:  höjning av barnbidraget samtidigt som skatteav-       kar hushållens ekonomiska ställning på olika sätt
41079:  dragen slopades.                                      och motiven tili dem.
41080: 
41081:       Helsingforsden 16 maj 1994
41082: 
41083:                                                    Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen
41084:                                                 1994vp
41085: 
41086: Kirjallinen kysymys 270
41087: 
41088: 
41089:                                    Karhunen ym.: Pääkaupunkiseudun suursatamahankkeen valtion-
41090:                                       taloudellisista vaikutuksista
41091: 
41092:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41093: 
41094:    Pääkaupunkiseudun valtakunnallisen sata-           masta. Jos ne sijaitsisivat osana satamaa, olisivat
41095: man sijoitus ja satamahankkeen toteuttaminen          kokonaiskustannukset näille toiminnoille ny-
41096: ovat olleet ajankohtaisia jo pitkään sen jälkeen,     kyistä huomattavasti edullisemmat.
41097: kun Helsinki 1980-luvulla päätti siirt~~ nykyiset        Järkevin vaihtoehto ulkomaankaupan ja val-
41098: satamanosat pois kantakaupungista. Oljy- ja ke-       tion sekä Uudenmaan aluerakenteen kannalta
41099: mikaalisatama on jo em. päätöksen perusteella         olisi rakentaa pääkaupunkiseudun suursatama
41100: siirretty. Kappaletavarasataman siirtämiseen pa-      Kirkkonummelle, jossa on käytettävissä olemas-
41101: kottaa Helsingin kaupunkirakenne ja nykyisten         sa oleva 1 000 hehtaarin teollisuusalue. Yhteis-
41102: satamanosien riittämätön kapasiteetti tulevai-        kunnan perusinfrastruktuuri on myös valmiina
41103: suudessa.                                             hyödynnettäväksi asteittaista laajentumista var-
41104:    Uusi satama ja sen sijoitus pääkaupunkiseu-        ten liikenteen mukaisesti.
41105: dulla on sekä taloudellisten että ympäristöllisten       Edellä olevan perusteella onkin aiheellista
41106: vaikutustensa kannalta suurimpia ja tärkeimpiä        epäillä, että Helsinki on vain maksattamassa
41107: ratkaisuja Uudellamaalla 1990-luvulla. Helsin-        kaupungin yleisjärjestelyjä ja maankäyttöpoli-
41108: gin nykyinen satama on ylivoimaisesti maamme          tiikkaansa valtion ja kaupungin veronmaksajien
41109: tärkein satama tavaran koostumuksellaja arvol-        sekä teollisuuden kilpailukyvyn kustannuksella.
41110: la sekä ulkomaan kuljetusyhteyksien liikenneti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41111: heyden ja laajuuden mukaan mitattuna.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41112:     Pääkaupunkiseutu tarvitsee sataman jatkos-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41113: sakin. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on kuiten-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41114: kin kaksi: Helsingin Vuosaarija Kirkkonummen
41115: Kantvik (tai Pikkalanlahti).                                    Tuleeko Hallitus varsinkin nykyisessä
41116:     Vertailukelpoisilla tähänastisilla investointi-          taloudellisessa tilanteessa jatkamaan
41117: laskelmilla Kantvikin on todettu olevan 1,2 ja               Vuosaaren satamavaihtoehdon kohdalta
41118: Vuosaaren 1,8 miljardin markan suuruusluok-                  tähänastista käytäntöä, jossa satamaa
41119: kaa oleva hanke. Kokonaisinvestoinneiltaan                   pitävä kunta on hankkeen tarkoituk-
41120: Vuosaaren tiedetään kuitenkin jo nyt olevan yli 2            senmukaisuudesta, kannattavuudesta tai
41121: miljardin markan hanke. Tämän lisäksi on ha-                 ympäristövaikutuksista riippumatta voi-
41122: vaittu riskinä, että valtionosuus lasketosta 0,6             nut automaattisesti saada valtiolta tarvit-
41123: miljardista voi nousta aina jopa 2 miljardiin                tavat käytännössä rajattomat varat sata-
41124: markkaan. Kantvikissa valtion kustannukset                   mahankkeensa maantie-, rautatie- ja me-
41125:  ovat noin 0,1 miljardia markkaa.                            riväyläinvestointeja varten, ja
41126:     Tähän mennessä laskelmia on tehty pääasias-                 aikooko Hallitus sitoutua tulevina
41127: sa julkisten kustannusten osalta. Sen sijaan esi-            vuosina sijoittamaan budjettivaroja ko-
41128: merkiksi ulkomaankaupan kustannuksia eri sa-                 konaiskustannuksiltaan mahdollisesti
41129: tamavaihtoehdoissa ei ole lainkaan vertailtu.                1,5-2 miljardia markkaa enemmän
41130:  Kaupunki on Vuosaarta suunnitellessaan lähte-               Vuosaaren sataman perustamiseen kuin
41131:  nyt nykyisestä operatiivisesti ja taloudellisesti           mitä Kantvikin sataman laajentaminen
41132:  epäedullisesta tilanteesta, jossa puuttuvien sata-          rautatie-, maantie- ja meriväyläinvestoin-
41133:  ma-alueiden takia jakelu-, keskus- ym. varasto-             teineen valtiolta tarvitsisi?
41134:  toiminta on jouduttu sijoittamaan kauas sata-
41135: 
41136:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
41137: 
41138:                      Minna Karhunen                            Tero Mölsä
41139:                      Marita Jurva                              Eero Paloheimo
41140: 2400321
41141: 2                                         1994 vp -   KK 270
41142: 
41143: 
41144: 
41145: 
41146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41147: 
41148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pohjana olevissa selvityksissä on laajasti selvitet-
41149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ty kumpaakin vaihtoehtoa vaadittavien satama-
41150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja liikenneyhteysinvestointien sekä kuljetusta-
41151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Karhusen         louden kannalta samoin kuin ympäristövaiku-
41152: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tusten kannalta. Helsingin kaupungin kustan-
41153: 270:                                                  nuksia Vuosaaren satamavaihtoehdon osalta on
41154:                                                       sataman rakentamiskustannusten osalta tarkem-
41155:            Tuleeko Hallitus varsinkin nykyisessä      min arvioitu helmikuussa 1994 valmistuneessa
41156:         taloudellisessa tilanteessa jatkamaan         Vuosaaren sataman perustamissuunnitelmassa,
41157:         Vuosaaren satamavaihtoehdon kohdalta          jonka on laatinut Helsingin kaupungin asettama
41158:         tähänastista käytäntöä, jossa satamaa         työryhmä.
41159:         pitävä kunta on hankkeen tarkoituksen-           Pääkaupunkiseudun uuden suuryksikkösata-
41160:         mukaisuudesta, kannattavuudesta tai           man perustaminen edellyttää, että sen ympäris-
41161:         ympäristövaikutuksista riippumatta voi-       tövaikutukset on riittävästi selvitetty ja ettei siitä
41162:         nut automaattisesti saada valtiolta tarvit-   aiheudu kohtuuttomia ympäristövaikutuksia.
41163:         tavat käytännössä rajattomat varat sata-      Sataman tarkoituksenmukaisuudesta ja kilpailu-
41164:         mahankkeensa maantie-, rautatie- ja me-       kyvystä kantaa riskin satamanpitäjä eikä valtio.
41165:         riväyläinvestointeja varten, ja                  Valtion intressit pääkaupunkiseudun satama-
41166:            aikooko Hallitus sitoutua tulevina         hankkeessa liittyvät ennen kaikkea tarvittavien
41167:         vuosina sijoittamaan budjettivaroja ko-       liikenneväyläratkaisujen toteuttamiseen. Val-
41168:         konaiskustannuksiltaan mahdollisesti          tiolla ei ole mitään teollisuus- tai työllisyYspoliit-
41169:         1,5-2 miljardia markkaa enemmän               tisia eikä muitakaan perusteita ryhtyä sataman-
41170:         Vuosaaren sataman perustamiseen kuin          pitäjäksi. Päätöksen tekeminen sataman sijoitus-
41171:         mitä Kantvikin sataman laajentaminen          paikasta kuuluu kunnallisen sataman osalta
41172:         rautatie-, maantie- ja meriväyläinvestoin-    asianomaiselle kunnalle ja yksityisen sataman
41173:         teineen valtiolta tarvitsisi?                 osalta asianomaiselle yksityiselle organisaatiolle.
41174:                                                       Vasta kun päätös sataman pitämisestä on tehty
41175:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tai sen tekemisen yhteydessä neuvotellaan liiken-
41176: vasti seuraavaa:                                      neväylien rakentamiskustannusten jakamisesta
41177:                                                       valtion ja satamanpitäjän kesken.
41178:    Helsingin talousalueen satamakapasiteetin              Tässä tilanteessa liikenneministeriön toimen-
41179: kehittämisvaihtoehtoja selvittänyt liikennemi-        piteet liikenneväyläratkaisuissa edellyttävät siten
41180: nisteriön työryhmä on maaliskuussa 1993 val-          asianomaisten kuntien ja organisaatioiden rat-
41181: mistuneessa raportissaan todennut, että Helsin-       kaisuja pääkaupunkiseudun uuden yksikkösata-
41182: gin Vuosaaren tai Kirkkonummen Pikkalanlah-           man sijoituspaikasta ja satamanpitäjästä. Fyysi-
41183: den satamavaihtoehto ei ole osoittautunut sel-        sen liikenteen väylien rakentaminen tulee aika-
41184: keästi toista paremmaksi vaihtoehdoksi Helsin-        naan eduskunnan päätettäväksi valtion talousar-
41185: gin talousalueen yksikkötavaraliikenteen sata-        vioesitysten yhteydessä.
41186: makapasiteetin kehittämisessä. Raportissa ja sen
41187: 
41188:        Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1994
41189: 
41190:                                                                      Liikenneministeri Ole Norrback
41191:                                          1994 vp -   KK 270                                            3
41192: 
41193: 
41194: 
41195: 
41196:                                        Tili Riksdagens Talman
41197: 
41198:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     utredningar som den baserar sig på utreds bägge
41199: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-       altemativen grundligt med avseende på de hamn-
41200: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-     investeringar och investeringar i trafikförbindel-
41201: man Karhunen m.fl. undertecknade spörsmåi            ser som krävs samt med avseende på transport-
41202: nr 270:                                              ekonomin och miljökonsekvensema. Exaktare
41203:                                                      kalkyler över de kostnader som byggandet av
41204:           Kommer Regeringen att, i synnerhet         hamnen i Nordsjö skulle medföra för Helsingfors
41205:        med tanke på dagens ekonomiska Iäge, i        stad återfinns i den anläggningsplan för hamnen
41206:        fråga om hamnaltemativet i Nordsjö            i Nordsjö som en arbetsgrupp, tilisatt av Helsing-
41207:        fortsätta att iaktta nuvarande praxis, en-    fors stad, har gjort upp och som fårdigställdes i
41208:        ligt viiken den kommun som är huvud-          februari 1994.
41209:        man för hamnen oberoende av att hamn-            Inrättandet av en ny hamn för storenheter i
41210:        projekts ändamåisenlighet, lönsamhet          huvudstadsregionen förutsätter att hamnens mil-
41211:        och miljökonsekvenser automatiskt av          jökonsekvenser utreds tiliräckligt och att ham-
41212:        staten tili ett i praktiken obegränsat be-    nen inte har oskäliga miljökonsekvenser. Det är
41213:        lopp har kunnat få de medel som behövs        hamninnehavaren och inte staten som bär risken
41214:        för investeringar i vägar, jämväg och far-    när det gäller hamnens ändamålsenlighet och
41215:        Ieder för projektet, och                      konkurrenskraft.
41216:           har Regeringen för avsikt att under de        Statens intressen i huvudstadsregionens
41217:        kommande åren förbinda sig att placera        hamnprojekt hänför sig framför allt tili genom-
41218:        budgetmedel i inrättandet av hamnen i         förandet av de trafikledslösningar som behövs.
41219:        Nordsjö tili ett belopp som eventuellt blir   Staten har inga industri- eller sysselsättningspoli-
41220:        totalt 1,5-2 mrd. mk högre än vad som         tiska och inte heller några andra skäl att fungera
41221:        skulle behövas för en utvidgning av ham-      som hamninnehavare. Fattandet av beslut om
41222:        nen i Kantvik, statliga investeringar i       var en hamn förläggs ankommer i fråga om kom-
41223:        jämvägar, vägar och farleder medräk-          munala hamnar på kommunen och i fråga om
41224:        nade?                                         privata hamnar på den privata organisation som
41225:                                                      saken gäller. Först när beslutet om hamninnehav
41226:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har fattats eller i samband med det förhandlar
41227: anföra följande:                                     man om hur kostnadema för byggandet av tra-
41228:                                                      fikleder skall fördelas mellan staten och hamn-
41229:    Den arbetsgrupp vid trafikministeriet som har     innehavaren.
41230: utrett altemativen som gäller utvecklandet av           1 denna situation förutsätts åtgärder från tra-
41231: hamnkapaciteten i den ekonomiska regionen            fikministeriets sida när det gäller trafikledsiös-
41232: Helsingfors konstaterade i sin rapport, som får-     ningama således att de berörda kommunema
41233: digställdes i mars 1993, att ingetdera av hamnal-    och organisationema fattar beslut om var huvud-
41234: temativen Nordsjö i Helsingfors eller Pickalavi-     stadsregionens nya enhetshamn skall förläggas
41235: ken i Kyrkslätt har visat sig vara klart bättre än   och om hamninnehavaren. Riksdagen kommer i
41236: det andra vad gäller utvecklandet av hamnkapa-       sinom tid i samband med budgetpropositionema
41237: citeten för trafik med enhetslastat gods inom        att fatta beslut om byggande av leder för den
41238: denna ekonomiska region. I rapporten och de          fysiska trafiken.
41239: 
41240:      Helsingforsden II maj 1994
41241: 
41242:                                                                        Trafikminister Ole Norrback
41243: